<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

80 Käyttäjää paikalla! 0.0078880786895752

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 |

1: Vuoden 1980
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7: •,1'"·"-· .
8: ' j ' ; ··~
9:
10:
11:
12:
13: Asiakirjat
14: E 2
15: Toivomusaloitteet 1-907
16:
17:
18:
19:
20: HELSINKI 1980
21: Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus
22: SISÄLLYSLUETTELO
23:
24:
25:
26:
27: Toivomusaloitteet 1-907
28:
29:
30:
31:
32: Siv. Siv.
33: - 1 Juntumaa ym.: Ympäristönsuojelu- ja luon- - 18 Leppänen ym.: Piensäästäjien oikeusturvan
34: nonvarainministeriön perustamisesta . . . . . . . . 1 takaamisesta osuuskauppojen säästökassojen ns.
35: - 2 Kivitie ym.: Kansanaloitejärjestelmän käyt· ylikorkoasiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
36: töönottamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 - 19 Leppänen ym.: Yksityisiä kansalaisia kos-
37: - 3 Leppänen ym.: Ydinvoiman käyttöä koske- kevan tietosuojan aikaansaamisesta . . . . . . . . 21
38: van kansanäänestyksen järjestämisestä . . . . . . 3
39: - 20 Leppänen ym.: Maksuuoman oikeudellisen
40: - 4 Muroma ym.: Perheministeriön perustami-
41: avun järjestämisestä sotaveteraaneille ja inva-
42: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
43: Iideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
44: - 5 Sillantaus ym.: Kansanäänestysmenettelyn
45: käyttöönoton tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 5 - 21 Männistö ym.: Kansalaisten oikeusturvan
46: - 6 Sillantaus ym.: Tulo- ja menoarvioesityk- takaavasta henkilörekisterilainsäädännöstä . . . . 23
47: sen käsittelyn uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 6 - 22 Nieminen-Mäkynen ym.: Tietosuojalainsää-
48: - 7 Sillantaus ym.: Valiokunta-aloitteen käyt· däntöä valmistelevan parlamentaarisen komi-
49: töönottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 tean asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
50: - 8 V. Vennamo ym.: Yksilön luovuttamatto· - 23 Petäjäniemi: Oikeudenkäyntimenettelyn
51: mia perusoikeuksia koskevien säännösten otta· uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
52: misesta hallitusmuotoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 - 24 Petäjäniemi: Raastuvanoikeuksien henkilö-
53: - 9 V. Vennamo ym.: Perustuslaeissa säädetty· voimavarojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
54: jen yksilön inhimillisten perusoikeuksien to·
55: - 25 Rautiainen ym.: Yhdistysrekisteritoimiston
56: teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
57: toiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
58: - 10 V. Vennamo ym.: Eduskunnan kansliatoi-
59: mikunnan jäsenten oikeudellisesta vastuusta . . 12 - 26 Rehn m. fl.: Om bättre rättsskydd för hy·
60: - 11 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 resvärdarna .. .. .. .. .. . . .. . . .. .. .. .. .. .. . 30
61: tulo- ja menoarvioon kansanäänestyksen toteut· - 26 Rehn ym.: Vuokranautajan oikeusturvan
62: tamiseksi kunnallisvaalien yhteydessä ydinvoi- parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
63: malaitoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 - 27 Salminen ym.: Ympäristörikoksia koskevien
64: 12 V. Vennamo ym.: Tiedonsaannin turvaami· säännösten lisäämisestä rikoslakiin . . . . . . . . . . 32
65: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 - 28 Saukkonen ym.: Asunto-osakeyhtiölain
66: 13 Aaltonen ym.: Asuntoyhteisöjä koskevan muuttamisesta peruskorjauspäätöksen tekemi-
67: lain valmistelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 sen helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
68: - 14 Hirvelä ym.: Ympäristön turmelemisen sää- - 29 Tennilä: Lapin lääninvankilan sijoittami-
69: tämisestä rangaistavaksi teoksi . . . . . . . . . . . . . . 16 sesta Tervolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
70: - 15 Ihamäki: Oikeusaputoimiston perustami- - 30 Uitto ym.: Korkeimman oikeuden ja kor-
71: sesta Heinolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 keimman hallinto-oikeuden jäsenten oikeutta
72: - 16 Anna-Liisa Jokinen ym.: Asuntojen tyhjil- ottaa vastaan paikallisia neuvonantaja- ja sivu-
73: läänpitämisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 toimitehtäviä koskevan selvityksen toimittami-
74: - 17 Joutsenlahti ym.: Kuolemantuottamuksen sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 35
75: aiheuttaneen rattijuoppouden vankeusrangais- - 31 V. Vennamo ym.: Ulkomaalaislain säätämi-
76: tuksen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 sestä ............................... , . . . 37
77:
78: 088000224W
79: 4 Sisällysluettelo
80:
81: Siv. Siv.
82: - 32 V. Vennamo ym.: Palovakuutetun omai- - 50 Forsman ym.: Valtion teknillisen tutkimus-
83: suuden todellisen arvon määrittelystä . . . . . . 38 keskuksen toimintojen sijoittamisesta Lappeen-
84: - 33 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 rannan teknillisen korkeakoulun yhteyteen . . 60
85: tulo- ja menoarvioon vankien jälkihuollon te- - 51 Forsman: Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen
86: hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 kehittämistoimikunnan perustamisesta . . . . . . 61
87: - 34 Vähäkangas: Vesioikeuksien ja vesiylioi- - 52 Hakala: Asuntotuotantolain muuttamisesta
88: keuden toimintaedellytysten parantamisesta . . 40 kunnallisten vuokra-asuntojen saattamiseksi
89: - 35 Laitinen ym.: Kaupallisten ja teknisten alo- omistusasunnoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
90: jen koulutuksen omaavien nuorten rekrytoimi-
91: - 53 Hakala: Kuntien lainahakemuksista anta-
92: sesta määräajoiksi Suomen ulkomaanedustustei- mien lausuntojen ottamisesta huomioon valtion
93: hin perehtymään yritysten vienti-, markki- asuntomäärärahoja jaettaessa ........... -... 63
94: nointi- ja kehitysapupalveluihin . . . . . . . . . . 41
95: - 36 Melin: Om fördjupat nordiskt industriellt 54 Hautala ym.: Tulo- ja varallisuusverolain
96: samarbete på företagsnivå . . . . . . . . . . . . . . . . 42 22 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen ns.
97: - 36 Melin: Pohjoismaisen yritystasolla tapahtu- yhden vuoden säännön muuttamisesta . . . . . . 64
98: van teollisen yhteistyön kehittämisestä . . . . . . 43 - 55 Hautala ym.: Opintolainojen lyhennysten
99: - 37 Norrback m. fl.: Om höjda anslag för u- verovähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . 65
100: landsbistånd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 - 56 Hautala ym.: Pientaloja koskevien kiin-
101: - 37 Norrback ym.: Kehitysapumäärärahojen ko- teistö- ja tonttikauppojen leimaveron alentami-
102: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 66
103: - 38 Norrback m. fl.: Om inrättande av tjänster - 57 Hautala ym.: Perherahastojärjestelmän luo-
104: för det nordiska samarbetet i Kvarken-regio- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
105: nen .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 46 - 58 Hirvelä: Valtion viljavaraston rakentami-
106: - 38 Norrback ym.: Toimien perustamisesta poh- sesta Jämsään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
107: joismaista yhteistyötä varten Merenkurkun - 59 Holvitie ym.: Elinkeinoelämän toimintaedel-
108: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 lytysten parantamisesta yritysverotusta ja so-
109: 39 Tuovinen ym.: Niiralan rajanylityspaikan siaaliturvamaksuja huojentamalla . . . . . . . . . . 70
110: avaamisesta henkilöliikenteelle . . . . . . . . . . . . 48
111: - 60 Helvitie ym.: Määrärahasta veronpalautus-
112: 40 Aaltio ym.: Traktorin polttoaineen verova-
113: paudesta pohtopuuksi käytettävää puuta ym. ten maksamiseksi verovelvollisille verotusvuot-
114: kotimaista polttoainetta kuljetettaessa . . . . . . 49 ta seuraavan vuoden aikana . . . . . . . . . . . . . . 71
115: - 41 Aaltio ym.: Käytetyn voiteluöljyn regene- 61 Holvitie ym.: Liikevaihtoverohuojennuksen
116: rointitoiminnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 50 ulottamisesta koskemaan alihankkijan valmis-
117: 42 Ajo ym.: Teollisuuskylän perustamisesta tustoiminnassa käyttämää konetta, laitetta ja
118: Saliaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 työkalua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
119: - 43 Ajo ym.: Alueen vesivoiman käyttöön perus- 62 Hyrynkangas ym.: Vuokralla olleen aikai-
120: tuvaan sähkölämmitykseen siirtymisen edelly- semman asunnon satunnaisen myyntivoiton ve-
121: tysten tutkimisesta Lapissa .. - . . . . . . . . . . . . . 52 rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
122: - 44 Almgren ym.: Valtionyhtiöiden hallintoneu- 63 Ihamäki ym.: Sokeritautipotilaan ruokakus-
123: vostojen ja tilintarkastajien valitsemisesta par- tannusten vähentämisestä verotuksessa . . . . . . 74
124: lamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti . . 53 - 64 Ihamäki: Diabetespotilaan ruokavaliokus-
125: - 45 Astala ym.: Sukupuolten tasa-arvotavoittei- tannusten vähentämisestä verotuksessa eräissä
126: den huomioon ottamisesta valtion tehtävistä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
127: maksettavissa paikoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 - 65 Ihamäki: Maakaasuputken rakentamisesta
128: - 46 Astala ym.: Loimaan kaupungin saattami- Kouvolasta Lahteen ja Heinolaan . . . . . . . . . . 76
129: sesta kehitysalueiden ulkopuoliseksi tuki- - 66 Impiö ym.: Liikevaihtoverolain 4 §:n
130: alueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 muuttamisesta eräiden luonnonmarjojen sisäl-
131: - 47 Bärlund ym.: Karkkilan ja Pohjan teolli- lyttämiseksi verottomien tavaroiden luetteloon 77
132: suuskylien tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 - 67 Impiö ym.: Dieselöljyn valmisteveron pois-
133: - 48 Elo ym.: Määrärahasta valtion virastotilojen tamisesta ammattimaiselta kuorma-autoliiken-
134: järjestämiseksi Ulvilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 teeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
135: - 49 Elo ym.: Kehitysaluerahaston toimiston pe- - 68 Impiö ym.: Määrärahasta rahapajan tuotan-
136: rustamisesta Parkanoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 totilojen rakentamiseksi Rovaniemelle . . . . . . 79
137: Sisällysluettelo 5
138:
139: Siv. Siv.
140: 69 Impiö ym.: Kittilän Pahtavuoman kaivok- - 91 Kortesalmi ym.: Pienten eläkkeiden verot-
141: sen avaamiseksi tarpeellisista valtion tukitoi- tamisen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
142: mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 - 92 Kortesalmi ym.: Metsäverotuksen alentami-
143: 70 Impiö ym.: Turpeenjalostuslaitoksen ra- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
144: kentamisesta Simoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 - 93 Kortesalmi ym.: Liikevaihtoveron poistami-
145: 71 Impiö ym.: Koordinaatiotyöryhmän asetta- sesta eräiden luonnonmarjojen osalta . . . . . . 106
146: misesta selvittämään aluepolitiikan tehokkuu- - 94 Kortesalmi ym.: Biomassan hyväksikäytöstä
147: den lisäämistä Koillis-Lapissa . . . . . . . . . . . . . . 82 energiataloudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
148: 72 Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitoksen - 95 Kortesalmi ym.: Kotimaisen polttopuun hy-
149: perustamisesta Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . 84 väksikäytön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
150: 73 Anna-Liisa Jokinen ym.: Turvevoimaloi- - 96 Kortesalmi ym.: Turpeenjalostuslaitoksen
151: den rakentamisen valvonnan tehostamisesta . . 85 rakentamisesta Kuivaniemen Oijärvelle . . . . . . 109
152: - 74 Joutsenlahti ym.: Invalidiverovähennyksen - 97 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
153: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 tulo- ja menoarvioon turpeenjalostuslaitoksen
154: - 75 Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöiden rakentamiseksi Pyhännälle . . . . . . . . . . . . . . . . 110
155: palkkauskustannusten tekemisestä vähennyskel- - 98 Kortesalmi ym.: Käytettyjen autonrenkai-
156: poisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 den hyötykäyttöön saattamisesta . . . . . . . . . . . . 111
157: - 76 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 99 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
158: tulo- ja menoarvioon valtion virastotalon ra- tulo- ja menoarvioon Iijoki-alueen neuvottelu-
159: kentamiseksi Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . 88 kunnan asettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
160: - 77 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 100 Lahti-Nuuttila ym.: Oriveden ja Riihimäen
161: tulo- ja menoarvioon teollisuusjätelämmön hyö- teollisuuskylien aseman vahvistamisesta . . . . . . 1n
162: dyntämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 101 E. Laine ym.: Invalidien autojen ja tak-
163: - 78 Joutsenlahti ym.: Olkiluodon-Kangasalan sien autoveropalautusten korottamisesta . . . . 114
164: voimalinjan suuntaamisesta Ronkan suon yli 102 E. Laine ym.: Valtion ja rahalaitosten
165: Huittisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 myöntämien asuntolainojen laina-aikojen piten-
166: - 79 Joutsenlahti ym.: Arava- ja asuntolainojen tämisestä ja niiden korkojen alentamisesta . . 115
167: takaisinmaksuajan pitentämisestä . . . . . . . . . . . 91 103 Laitinen: Ns. ylikorkotalletuksia tehnei-
168: - 80 Joutsenlahti ym.: Eräiden kuntien edustuk- den saattamisesta verovelvollisiksi ainoastaan
169: sesta Suomenselkä-toimikunnassa . . . . . . . . . . . 92 ylikoron osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
170: - 81 Juhantalo: Verotuksen painopisteen siirtä-
171: - 104 Lattula: Hau1dputaan kunnan siirtämisestä
172: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
173: kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen 117
174: 82 Juvela ym.: Autoveron palautuksen turvaa-
175: misesta jokaiselle sairauden vuoksi liikuntaes- - 105 Leppänen ym.: Kotimaassa vietetyn loman
176: teiselle henkilölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 estämisestä vaikuttamasta kiristävästi ulko-
177: - 83 M. Järvenpää ym.: Ydinvoimalan rakenta- mailla työskentelevien verotukseen . . . . . . . . 118
178: misesta Pohjanlahden rannikolle Satakunnassa 95 - 106 Leppänen ym.: Verohelpotusten myöntä-
179: - 84 Kaarna ym.: Määrärahasta valtion teknilli- misestä täysimääräisinä pienmetsänomistajille 119
180: sen tutkimuskeskuksen toiminnan aloittami- - 107 Leppänen ym.: Hankintahakkuun verohel-
181: seksi Lappeenrannassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 potusten saattamisesta koskemaan hankintatyö-
182: - 85 Kauppi ym.: Tuotekehittelyinsinöörin viran hön kykenemättömiä pienmetsänomistajia . . . . 120
183: perustamisesta Vaasan lääniä varten . . . . . . . . 97 108 Leppänen ym.: Tuontikaupparahaston
184: - 86 Kauppinen ym.: Enso-Gutzeit Oy:n Uima- maksujen verovapauden poistamisesta . . . . . . 121
185: harjun tehdashankkeiden toteuttamisesta . . . . 99 109 Leppänen ym.: Naapuriavun verottamatta
186: - 87 Kemppainen ym.: Polttonesteiden hintojen jättämisestä kaikissa olosuhteissa . . . . . . . . . . 122
187: nousun kompensoimisesta haja-asutusalueiden 110 Leppänen ym.: Mielivaltaisten arviovero-
188: asukkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 ja harkintaveropäätösten tekemisen estämisestä 123
189: - 88 Kivitie ym.: Verotuksen uudistamisesta tulo- 111 Leppänen ym.: Kohtuuttomien verojen
190: verorasituksen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 101 anteeksiautojärjestelmän aikaansaamisesta . . . . 124
191: ~ 89 Kortesalmi ym.: Lapsen ikärajan korotta- 112 Leppänen ym.: Pienmetsäkauppojen ilmoi-
192: misesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 tusvelvollisuuden poistamisesta . . . . . . . . . . . . 125
193: - 90 Kortesalmi ym.: Omistusasunnossa asumi- - 113 Leppänen ym.: Kotimaisten ravintorasvo-
194: sen verottamisen lopettamisesta . . . . . . . . . . . . 103 jen vapauttamisesta veroista . . . . . . . . . . . . . . . . 126
195: 6 Sisällysluettelo
196:
197: Siv. Siv.
198: - 114 Leppänen ym.: Kerman ja vähärasvaisen - 135 Mattsson ym.: Invalidien vapauttamisesta
199: maidon tasausmaksulain kumoamisesta . . . . . . 127 satunnaisen myyntivoiton verottamisesta ajo"
200: - 115 Leppänen ym.: Kotimaisten virvoitusjuo- neuvoa myytäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
201: mien verotuksen huojentamisesta . . . . . . . . . . 128 - 136 Miettinen ym.: Tilakohtaisen vähennys-
202: - 116 Leppänen ym.: Mehiläishoitoon tarvitta· menettelyn laajentamisesta metsäverotuksessa 150
203: van sokerin verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . 129 - 137 Miettinen ym.: Metsän tuottoperusteiden
204: - 117 Leppänen ym.: öljyväkirehuverosta anne- tarkistamisesta voimansiirtolinjojen reuna-
205: tun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
206: - 118 Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta
207: - 138 Miettinen: Asuntotuotannon ja asumista-
208: polttoaineiden valmisteverotuksesta luopumi-
209: son turvaamisesta kehitysalueilla ja erityisesti
210: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
211: Mikkelin läänissä .................... , . . . 153
212: - 119 Leppänen ym.: Autoveron alentamisesta 132
213: - 120 Leppänen ym.: Valtion työntekijöiden yle- - 139 Muroma ym.: Perheverotuksen uudista-
214: nemisperusteiden kehittämisestä . . . . . . . . . . . 133 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
215: - 121 Leppänen ym.: Valtion teknillisen tutki- - 140 Muurman ym.: Ns. palkkaverojärjestel-
216: muskeskuksen sivutukikohdan perustamisesta män aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
217: Heinolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 - 141 Muurman ym.: Palkasta toimitettavan
218: - 122 Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta ennakonpidätyksen alentamisesta . . . . . . . . . . . 156
219: jätteiden saattamiseksi uudelleen tuotannon - 142 Muurman ym.: Veromuistutuksen teke·
220: käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 misajan pitentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
221: - 123 Leppänen ym.: Ydinvoimalaitosten jättei· - 143 Myyryläinen ym.: CP- ja kehitysvammais-
222: den säilytyspaikkojen syntymisen estämisestä 136 ten hoidosta myönnettävien verovähennysten
223: 124 Leppänen ym.: Asuntorakennusten perus· yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
224: korjaustoiminnan aikaansaamisesta . . . . . . . . . . 137 - 144 Mäkynen ym.: Kotimaisen energian jaoston
225: - 125 Leppänen ym.: Valtion asuntolainoja kos- perustamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön
226: kevien päätösten tiedoksisaannin aikaistami- energiaosastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
227: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 145 Mäkynen ym.: Prototyyppilaitosten perus-
228: - 126 Leppänen ym.: Ns. Paavelan toimikunnan tamisesta kotimaisen energian jalostusta varten 160
229: esitysten toteuttamisesta Pohjois-Karjalan lää- 146 Männistö ym.: Työntekijöitä ja toimihen-
230: nin osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 kilöitä edustavien jäsenten nimittämisestä val-
231: - 127 Leppänen ym.: Lapin työttömyyden pois- tionenemmistöisten yhtiöiden hallituksiin ja
232: t~i~e~ta ~lueen luontaisia mahdollisuuksia hy- hallintoneuvostoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
233: väkslkayttaen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 - 147 Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelijavähen-
234: - 128 Liedes: Kehitysaluerahaston lainojen nyksen korottamisesta kunnallisverotuksessa . . 162
235: myönt:ämisperusteiden muuttamisesta . . . . . . . 141
236: - 129 Lillqvist: Alkoholijuomien tulliuoman ja - 148 Nieminen-Mäkynen ym.: Eräiden lahjoi-
237: verottoman myynnin rajoittamisesta pohjois- tusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero-
238: maisessa yhdysliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . 142 tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
239: - 130 Lillqvist: Om translatorer till bostadssty· 149 Nieminen-Mäkynen ym.: Oppikirjojen lii-
240: relsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143 kevaihtoveron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 164
241: - 130 Lillqvist: Kielenkääntäjien paikkaamisesta 150 Nieminen-Mäkynen: Tiedon ja taidon
242: asuntohallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 vientisäätiön perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 165
243: - 131 Luttinen ym.: Lahden tullipiirin laajenta- - 151 Nieminen-Mäkynen ym.: Valtion asunto·
244: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5 lainoitusjärjestelmän laajentamisesta koske-
245: - 132 Luttinen ym.: Kehitysalueiden ulkopuo- maan vanhoja asuntoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
246: listen vanhojen teollisuuspaikkakuntien otta· - 152 Nikkilä ym.: Polttopuun käyttöpaikalle
247: misesta huomioon uudistettavassa aluepoliitti· kuljettamistekniikan taloudellisuuden selvittä-
248: sessa lainsäädännössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
249: - 133 Mattila ym.: Indeksitarkistuksen aikaan- - 153 Niskanen ym.: Valtiojohtoisen turpeen-
250: saamisesta verotuksessa myönnettävään inva- jalostuslaitoksen perustamisesta Haapavedelle 168
251: lidivähennykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 - 154 Paakkinen ym.: Opiskelevien 18 vuotta
252: - 134 Mattila ym.: Myymäläautojen polttoaineen täyttäneiden lasten sairauskulujen tekemisestä,
253: ver(}{)suuden palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 148 vähennyskelpoisiksi vanhempien verotuksessa 169
254: Sisällysluettelo 7
255:
256: Siv. Siv.
257: - 155 Pekkarinen ym.: Valtion teknillisen tut- - 173 P. Puhakka ym.: Turpeesta, hakkeesta ja
258: kimuskeskuksen Jyväskylässä sijaitsevan koti- jätteistä pellettejä valmistavan tuotantolaitok-
259: maisten polttoaineiden laboratorion toiminta- sen rakentamisesta Tohmajärvelle . . . . . . . . . . 188
260: edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 170 - 174 Rajantie ym.: Korvauksen myöntämisestä
261: - 156 Perho ym.: Yrityksen käyttö- ja vaihto- taloyhtiöille energiansäästömahdollisuuksien
262: omaisuuden inflaatiota vastaavan arvonkoro- tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
263: tuksen käyttöönottamisesta vuotuisia kirjanpi- - 175 Rajantie ym.: Valtion virastotalon raken-
264: dollisia poistoja tehtäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
265: tamisesta Savonlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
266: - 157 Perho ym.: Turun ja Porin läänin itäisten
267: kuntien saattamisesta kehitysalueiden ulkopuo- - 176 Raudaskoski ym.: Eduskunnan mahdolli-
268: liseksi tukialueeksi . . . . . . . . .. . . . . .. . . .. . . . 172 suuksista seurata verolainsäädännön toimeen-
269: panosta annettavia ohjeita . . . . . . . . . . . . . . . . 191
270: - 158 Pesola ym.: Määrärahasta Keski-Suomen
271: vientinäyttelyn perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 173 177 Raudaskoski ym.: Maatalousverotuksen
272: - 159 Piipari ym.: Vaikeavammaisten moottori- uudistamisesta investointivarausten mahdollis-
273: ajoneuvon käyttökustannusten alentamisesta tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
274: polttoaineen valmistevero palauttamaila . . . . 174 - 178 Raudaskoski ym.: Salaojituksen poistopro-
275: - 160 Pohto ym.: Moottorisahakustannusten saat- sentin nostamisesta maatilatalouden tulovero-
276: tamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi vero- laissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
277: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 - 179 Rehn m. fl.: Om inflationsjustering av
278: - 161 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- avdraget för sjukvårdskostnader vid beskatt-
279: ja menoarvioon kotimaisten polttoaineiden käy- ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
280: tön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
281: - 179 Rehn ym.: Verotuksen sairauskuluvähen-
282: - 162 Pohto ym.: Metsään jäävän puun hyväksi- nyksen inflaatiotarkistuksesta . . . . . . . . . . . . . . 195
283: käytön järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 177
284: - 163 Pohto ym.: Pienpuun hyväksikäytön te- - 180 Renlund m. fl.: Om rätt för diabetiker tili
285: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 skatteavdrag för onormalt höga matkostnader 196
286: - 164 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- - 180 Renlund ym.: Sokeritautia sairastavien
287: ja menoarvioon pienpuun hyväksikäytön te- oikeuttamisesta vähentämään verotuksessa nor-
288: hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 maalit ruokamenot ylittävät ravintokustannuk-
289: - 165 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
290: ja menoarvioon vähittäismaksuasuntojen raken- - 181 Ronkainen ym.: Verovähennysoikeuden
291: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 myöntämisestä sisävesikalastajille kalastustu-
292: - 166 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- losta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
293: ja menoarvioon halpakorkoisten lainojen myön- - 182 Ronkainen ym.: Maatilamatkailun vero-
294: tämiseksi maaseudun asuntotiloille ja asunto- tuksen keventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
295: tonteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
296: 183 Ronkainen ym.: Pieksämäen seudun kun-
297: - 167 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- tien siirtämisestä kehitysalueiden ensimmäi-
298: ja menoarvioon asuntojen hankkimiseksi rinta-
299: seen vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
300: maveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
301: - 168 Pohto ym.: Riittävien varmuusvarastojen 184 Ruotsalainen ym.: Kotimaisiin luonnon-
302: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 varoihin perustuvan energiaohjelman laatimi-
303: - 169 Poutanen ym.: Maatilatalouden tulovero- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
304: asetuksen muuttamisesta voimansiirtoalueiden - 185 Ruotsalainen ym.: Selvityksen laatimisesta
305: johtoaukeiden tuottoperusteiden alentamiseksi 184 liiallisen energiavaltaisuuden välttämisestä
306: - 170 Poutanen ym.: Polttoaineiden verotuksen maamme elinkeinorakenteen muotoutumisessa 202
307: uudistamisesta kotimaisten energiavaihtoehto- - 186 Ruotsalainen ym.: Maakaasuputken raken-
308: jen suosiiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 tamisesta Lahdesta Heinolaan . . . . . . . . . . . . . . 205
309: 171 Poutanen ym.: Maa- ja metsätalouden - 187 Rönnholm ym.: Sairaskassamaksujen saat-
310: tukitoimenpiteiden sisällyttämisestä kehitys- tamisesta verovähennyskelpoisiksi sairaudesta
311: aluelainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 aiheutuneiksi kuluiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
312: - 172M. Puhakka ym.: Kuitupuun käytön lisää- - 188 Rönnholm ym.: Yrityksiin kohdistuvien
313: misestä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Uimahar- verojen ja maksujen suoritusperusteiden muut·
314: jun tehtailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
315: 8 Sisiillysluettelo
316:
317: Siv. Siv.
318: - 189 Rönnholm ym.: Aravavuokrahuoneistojen - 211 Valo: Kuorma-auton luovutushinnan vero-
319: vuokrien määräytymisperusteen tarkistamisesta tuksen huojentamisesta kalustoa uusittaessa . . 231
320: jakamalla vuokra perus- ja kulutusosiin . . . . 208 - 212 Valo ym.: Vakuutusmaksuveron poistami-
321: - 190 Rönnholm ym.: Energiansäästölakia kos- sesta ammattimaiselta kuorma-autoliikenteeltä 232
322: kevan esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . 209 - 213 P. Vennamo ym.: Verovelvollisten oikeus-
323: - 191 Rönnholm ym.: Turpeen saannin turvaa- turvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
324: misesta lainsäädäntöteitse määrättävällä koh- - 214 P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeu-
325: tuullisella hinnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 den laajentamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . 234
326: - 192 Saarikoski: Yritysomaisuuden arvostuspe- - 215 P. Vennamo ym.: Jatko- ja uudelleenkou-
327: rusteiden muuttamisesta varallisuus- ja perintö- lutuskustannusten tekemisestä vähennyskelpoi-
328: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 siksi verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 5
329: - 193 Saarikoski ym.: Kotimaisella kiinteällä - 216 P. Vennamo ym.: Perintö- ja lahjaveron
330: polttoaineelia lämmitettävien kattiloiden va- poistamisesta tilan tai yrityksen siirtyessä sa-
331: pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . 212 man perheen jäsenille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
332: - 194 Saarikoski ym.: Polttohakkeen ja palatur- - 217 P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron
333: peen keräily- ja markkinointiorganisaation palautusoikeuden ulottamisesta koskemaan ast-
334: suunnittelun aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 213 mapotilaita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
335: - 195 Saarikoski ym.: Alkon Koskenkorvan vii- - 218 P. Vennamo ym.: Invalidiauton veronpa-
336: natehtaan lämmitysjärjestelmän muuttamisesta lauttamista koskevan ennakkopäätösjärjestel-
337: kotimaista polttoainetta käyttäväksi . . . . . . . . 214 män aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
338: 196 Saarikoski ym.: Pienyritystoiminnan kor- - 219 P. Vennamo ym.: Jätepuun ja hakkuujät-
339: kotukiluottojärjestelmän aikaansaamisesta . . . . 215 teen polttoaineena käytön tehostamisesta vero-
340: 197 Salminen ym.: Asuntotuotannon tehosta- helpotuksin ja työllisyysvaroin . . . . . . . . . . . . 239
341: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 - 220 P. Vennamo ym.: Etelä-Suomesta poron-
342: - 198 Salolainen: Patentti- ja rekisterihallituk- hoitoalueille kuljetettavan rehun rahtituesta . . 240
343: sen neuvontatoimiston perustamisesta . . . . . . 217 - 221 V. Vennamo ym.: Tietyn määräisen kuu-
344: - 199 Saukkonen ym.: Asuntotuotantolain 6 §:n kausitulon vapauttamisesta kunnallisverosta . . 241
345: 1 momentin muuttamisesta kauko- ja alueläm- - 222 V. Vennamo ym.: Sairauskulujen vähen-
346: pölaitosten saattamiseksi käyttämään kotimai- nysoikeuden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 242
347: sia polttoaineita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 - 223 V. Vennamo ym.: Perusvähennyksen
348: - 200 Saukkonen ym.: Teknillisen tutkimuksen myöntämisestä kehitys- ja CP-vammaisten las-
349: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 ten vanhemmille verotuksessa . . . . . . . . . . . . . 243
350: - 201 Sillantaus ym.: Polttoaineiden varmuus- - 224 V. Vennamo ym.: Moottorisahakustannus-
351: varastointijärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . 220 ten saattamisesta kokonaan vähennyskelpoisiksi
352: - 202 Söderström ym.: Turpeenjalostuslaitoksen verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
353: rakentamisesta Vimpeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 - 225 V. Vennamo ym.: Kirjamyynnin vapautta-
354: - 203 Tenhiälä ym.: Maatalouskoneiden vapaut- misesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
355: tamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . 223 - 226 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
356: - 204 Tennilä: Paperin valmistamisen aloittami- tulo- ja menoarvioon Iisalmen teollisuuskylän
357: sesta Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtailla 224 toisen rakennusvaiheen toteuttamiseksi . . . . . . 246
358: - 205 Tikka: Kaakkois-Suomen rakennuskivi- ja - 227 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
359: spektroliittiesiintymien hyödyntämisestä . . . . . 225 tulo- ja menoarvioon marjanjalostustehtaan pe-
360: - 206 Toiviainen: Polttoaineiden valmisteveron rustamiseksi Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
361: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 - 228 V. Vennamo ym.: Hämeen Kehräämö
362: - 207 Tuominen ym.: Valtion virastotalon raken- Oy:n ja Nelko-kalusteen teollisuushallien laa-
363: tamisesta Kotkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 jentamisesta Lapinlahdella . . . . . . . . . . . . . . . . 248
364: - 208 Tuominen ym.: Etelä-Suomen rahaston - 229 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
365: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 tulo- ja menoarvioon korvaavan yritystoimin-
366: - 209 Tuovinen ym.: Eläkkeensaajien opiskeli- nan kehittämiseksi Luikonlahden kaivosalueella
367: joilta saamien vuokratulojen saattamisesta vero- Kaavilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
368: vapaiksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 229 - 230 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
369: - 210 Tuovinen ym.: Metanolitehtaan rakenta- tulo- ja menoarvioon Paakkilan kaivoksen toi-
370: misesta Kontiolahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 minnan käynnistämiseksi Tuusniemellä . . . . . . 250
371: Sisällysluettelo 9
372:
373: Siv. Siv.
374: - 231 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 251 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
375: tulo- ja menoarvioon Säviän kupariesiintymän tulo- ja menoarvioon tarpeellisten hissien ra-
376: hyödyntämiseksi Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . 251 kentamiseksi yleisön pääsyn helpottamiseksi
377: - 232 V. Vennamo ym.: Kotimaisen bensiinin eduskunnan lehterille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271
378: valmistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 - 252 Westerlund m. fl.: Om revidering av ener-
379: - 233 V. Vennamo ym.: Sähköistyksen toteutta- gipolitiska programmet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272
380: misesta Rautavaarassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 - 252 Westerlund ym.: Energiapoliittisen ohjel-
381: man uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
382: - 234 V. Vennamo ym.: Lisäenergian tarpeen - 253 Westerlund: Om avveckling av kärnkraft-
383: tyydyttämisestä ydinvoiman sijasta kotimaisilla verken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274
384: energialähteillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
385: - 253 Westerlund: Ydinvoimaloiden käytön lo-
386: - 235 V. Vennamo ym.: Nestemäisten polttoai- pettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
387: neiden kustannuserojen maantieteellisestä tasaa- - 254 Vänskä ym.: Pienten työsuoritusten jättä-
388: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 misestä kokonaan verotuksen ulkopuolelle ja
389: - 236 V. Vennamo ym.: Halimvarastojen kokoa- lisäansioiden verotuksen helpottamisesta . . . . 278
390: misesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. 256 - 255 Vänskä ym.: Virkamiesvastuun lisäämi-
391: - 237 V. Vennamo ym.: Valtion polttoainekes- sestä verovalmistelussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
392: kuksen myymän polttoturpeen hinnan kohtuul- - 256 Itälä ym.: Rahalaitosten asuntolainojen
393: lisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 laina-aikojen pitentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 280
394: - 238 V. Vennamo ym.: Kohtuullisen hinnan - 257 Leppänen ym.: Pankkien palvelumaksuja
395: maksamisesta turvesoiden omistajille . . . . . . . 258 ja korkoeroa koskevan lainsäädännön aikaansaa·
396: mista tarkoittavan selvityksen laatimisesta . . 281
397: - 239 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 258 Leppänen ym.: Pankkien kiinteistönvälitys-
398: tulo- ja menoarvioon pohtoturvetuotannon edis- toiminnan kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
399: tämiseksi Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 - 259 Leppänen ym.: Pankeissa järjestettävän
400: - 240 V. Vennamo ym.: Kuopion läänin turve- merkkipäivälahjakeräystoiminnan lopettami-
401: tieohjelman toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 260 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
402: - 241 V. Vennamo ym.: Turvetta käyttävän - 260 Ajo ym.: Alkoholin nauttimisen rajoitta·
403: kaukolämpölaitoksen rakentamisesta Vieremään 261 misesta kuntoutuslaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . 284
404: - 242 V. Vennamo ym.: Valtakunnallisen raja- - 261 Almgren ym.: Määrärahasta huoneiston
405: seutulain säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262 hankkimiseksi Tähkäpäät r.y:lle . . . . . . . . . . . . 285
406: - 243 V. Vennamo ym.: Koko Kuopion läänin - 262 Eenilä ym.: Yleiseen terveydenhoitovelvol-
407: liittämisestä kehitysalueiden ensimmäiseen vyö- lisuuteen perustuvan ilmaisen lääkärinhoidon
408: hykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
409: - 244 V. Vennamo ym.: Rautalammin siirtämi- - 263 Eenilä ym.: Alkoholin liikakäyttäjien hoi-
410: sestä kehitysalueen ensimmäiseen vyöhykkee· toonohjaamisesta omaisten pyynnöstä . . . . . . 288
411: seen ................................... 264 - 264 Fred ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
412: - 245 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 ja menoarvioon selviämisasematoirninnan ke-
413: tulo- ja menoarvioon erityisen takauslaitoksen hittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
414: perustamiseksi kehitysalueita varten . . . . . . . . 265 - 265 Halonen ym.: Neuvolajärjestelmän kehittä-
415: - 246 V. Vennamo ym.: Kuopion kauppakama- misestä kasvatus- ja mielenterveyspalvelujen
416: rin tekemien esitysten toteuttamisesta . . . . . . 266 saamisen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
417: - 247 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 266 Hirvelä: Terveyskeskuksen vuodeosaston
418: tulo- ja menoarvioon tahtituen järjestämiseksi rakentamisesta Jämsään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293
419: syrjäseuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 - 267 Hyrynkangas ym.: Yksilöllisten lääkäri-
420: - 248 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 palvelujen takaamisesta perhelääkärijärjestel-
421: tulo- ja menoarvioon lehtien postimaksujen eri- män puitteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
422: laisuuden poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 - 268 Hyrynkangas ym.: Alkoholin aiheutta-
423: - 249 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 mien sikiövaurioiden ehkäisemisen sisällyttärni-
424: tulo- ja menoarvioon paikallislehtien toimin- sestä äitiysneuvolatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . 295
425: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 - 269 Hyrynkangas ym.: Apteekkarien velvolli-
426: - 250 V. Vennamo ym.: Kansantulon oikeuden- suudesta luopua apteekkioikeudestaan 65-vuo-
427: mukaisen uusjaon toteuttamisesta . . . . . . . . . . 270 tiaana tai työkyvyttömyyden sattuessa . . . . . . 296
428:
429: 2 088000224W
430: 10 Sisällysluettelo
431:
432:
433: Siv. Siv.
434: - 270 Hyrynkangas ym.: Poliittisten puolueiden - 292 Louvo ym.: Lääninhammaslääkärin virko-
435: raittiusjärjestöjen avustusten lopettamisesta . . 297 jen perustamisesta ja hammashuollon konsultti-
436: - 271 Ihamäki ym.: Reumasäätiön sairaalan leik- asiantuntijoiden paikkaamisesta lääninhallituk-
437: kausosaston laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 298 siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
438: - 293 Maijala ym.: Haja-asutusalueiden vähit-
439: - 272 lmpiö ym.: Länsi-Pohjan keskussairaalan
440: täiskauppapalvelujen säilyttämisestä . . . . . . . . 321
441: II laajennusvaiheen sijoittamisesta valtakunnal-
442: - 294 Muroma ym.: Jalkojenhoitajan virkojen
443: liseen suunnittelukauteen 1980-1984 . . . . . . 299
444: perustamisesta terveyskeskuksiin ja sairaaloihin 322
445: - 273 lmpiö ym.: Muonion-Enontekiön kansan- - 295 Muroma ym.: Lasten hoito- ja kasvatus-
446: terveystyön kuntainliiton Muonion terveysase- neuvonnan tavoitteiden määrittelemisestä äitiys-
447: man rakennustöiden jatkorahoituksesta . . . . . . 300 ja lastenneuvolatoiminnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 323
448: - 274 Anna-Liisa Jokinen ym.: Elintarvikkeiden - 296 Muurman: Peijaksen sairaalahankkeen
449: lisäaineiden vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 301 toteuttamisesta Vantaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
450: - 275 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain ta- - 297 Nieminen-Mäkynen ym.: Matkailun edistä-
451: voitteiden toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 miskeskuksen toimiston perustamisesta To-
452: - 276 Joutsenlahti ym.: Psoriasispotilaiden avo- kioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
453: hoitoverkoston aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 303 - 298 Pekonen ym.: Mikkelin keskussairaalan
454: laajennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 326
455: - 277 Joutsenlahti ym.: Tarpeettomien eläinko-
456: - 299 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
457: keiden lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
458: ja menoarvioon kauppojen tukemiseksi kehitys-
459: - 278 Juntumaa ym.: Kunnallisten kotiavusta- alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
460: jien palkkauksen saattamisesta valtionavun pii- - 300 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
461: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 ja menoarvioon kaupan kehitysrahaston perus-
462: - 279 M. Järvenpää ym.: Määrärahasta Satakun- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
463: na!l keskussairaalan lastensairaalan rakentami- - 301 Pokka ym.: Yrittäjänsuojalainsäädännön
464: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
465: - 280 M. Järvenpää ym.: Raittiustointa koskevan - 302 Poutanen ym.: Maatilamatkailun asiantun-
466: lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 307 tijaelimen asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .330
467: - 281 Kangas ym.: Vanhusten ja vammaisten - 303M. Puhakka ym.: Määrärahasta sosiaalisai-
468: kotipalvelujen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 308 raalan perustamiseksi Pohjois-Karjalaan . . . . 331
469: - 304 Renlund ym.: Alkoholittomien juhla• ja
470: - 282 Kauppi ym.: Määrärahasta Vaasan kaupun-
471: seurajuomien käytön edistämisestä . . . . . . . . . . 333
472: ginsairaalan laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 309
473: - 305 Rihtniemi-Koski ym.: Pienoisröntgenku-
474: - 283 Kauppi ym.: Odottavien äitien tupakoin- vauksia koskevan lainsäädännön muuttami-
475: nin sikiölle aiheuttamien vaurioiden selvittä- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
476: misestä terveydenhoitohenkilökunnalle . . . . . . 310 - 306 Rönnholm ym.: Sairaalaelektroniikan huol-
477: - 284 Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan ke- totehtäviä varten tarvittavan koulutetun hen-
478: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 kilökunnan riittävyyden turvaamisesta . . . . . . 335
479: - 285 Kauppi ym.: Uusien alkoholijuomatyyp- - 307 Rönnholm ym.: Kauppaa koskevien sään-
480: pien tuotekehittelyn rajoittamisesta . . . . . . . . 312 nösten muuttamisesta eri tuoteryhmien jatku-
481: - 286 Kauppinen ym.: Pohjois-Karjalan keskus- van kaupanpitämisen takaamiseksi tavarata-
482: sairaalan laajennushankkeen kiirehtimisestä . . 313 loissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
483: - 287 Kivitie ym.: Kunnallisen kotitalousneu- - 308 Rönnholm ym.: Kioskikaupan toiminta-
484: vonnan toimintaedellytysten parantamisesta . . 314 edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 337
485: - 288 Knuuttila ym.: Raittiustyön määrärahojen - 309 Saukkonen ym.: Perheneuvonnan ja perhe-
486: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316 kasvatuksen kehittämisestä äitiys- ja lastenneu-
487: - 289 Korhonen ym.: Eläinlääkintähuollon tur- voloiden toimesta .. . .. .. .. .. . .. . .. .. .. . .. 340
488: vaamisesta eräissä kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . 317 - 310 Savola ym.: Yliopistollisista keskussairaa-
489: - 290 Lahti-Nuuttila ym.: Uusien virkojen pe- loista annetun lain muuttamisesta ylimääräisten
490: rustamisesta Tampereen keskussairaalaan . . . . 318 käyttökustannusten valtionosuuden tasapuoli-
491: - 291 Lattula: Terveys- ja lääkintäviranomaisten seksi jakamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
492: perehdyttämisestä alkoholitutkimuksen tulok- - 311 Savola ym.: Perhelääkärijärjestelmän luo-
493: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342
494: Sisällysluettelo 11
495:
496: Siv. Siv.
497: - 312 Savola ym.: Kuntien suorittaman elinym- - 331 Breilin ym.: Kuntien mahdollisuuksien pa-
498: päristöön suuntautuvan kansanterveystyön ja rantamisesta hankkia maata virkistystarkoituk-
499: ympäristöterveydenhuollon menojen saattami- siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
500: sesta valtionapuun oikeuttaviksi menoiksi . . 343 - 332 Bärlund ym.: Kansalaisten vaikutusmahdol-
501: - 313 Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan määräämi- lisuuksien parantamisesta omaa elinympäris-
502: sestä vähittäiskauppapalvelujen säilyttämistä töään koskevissa asioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
503: tarkoittiiVien tukimuotojen kokeilualueeksi . . 344 - 333 Bärlund ym.: Luonnonvarojen käyttöä kos-
504: - 314 Söderström: Om tryggande av bäddavdel- kevan lainsäädännön kehittämisestä . . . . . . . . 368
505: ningsbyggena på vissa hälsovårdscentraler i - 334 Hakala: Kunnallishallinnon suunnittelujär-
506: Vasa-trakten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345 jestelmän yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . . . 369
507: - 314 Söderström: Eräiden Vaasan seudun ter- - 335 Hakala ym.: Kylähallinnon kehittämisestä 370
508: veyskeskusten vuodeosastojen rakentamisen - 336 Helminen ym.: Ilmansuojelulainsäädännön
509: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
510: - 315 Tennilä: Simon ja Kuivaniemen kansanter- - 337 Hyrynkangas ym.: Tutkimuksen järjestämi-
511: veystyön kuntainliiton vuodeosaston rakenta- sestä ilman saastumisen vaikutuksista väestön
512: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347 terveydentilaan Valkeakoskella . . . . . . . . . . . . 372
513: - 316 Valo: Elinkeinonharjoittajien oikeudellisen - 338 Häggblom m. fl.: Om årliga svensksprå-
514: aseman vahvistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 kiga poliskurser . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
515: - 317 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 338 Häggblom ym.: Kurssien järjestämisestä
516: tulo- ja menoarvioon terveyskeskuksen vuode- vuosittain ruotsinkielisille poliisialokkaille . . . . 374
517: osaston rakentamiseksi Sonkajärvelle . . . . . . . . 349 - 339 Impiö ym.: Kalastuskuntajärjestelmän ke-
518: - 318 V. Vennamo ym.: Tervon sivuterveysase- hittämisestä kalavesien hoidon tehostamiseksi 375
519: man rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 - 340 Jaakonsaari ym.: Elinkeinotulon verotta-
520: - 319 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 misesta annetun lain muuttamisesta kunnallis-
521: tulo- ja menoarvioon terveyskeskuksen raken- verotoimikunnan esitysten mukaisesti . . . . . . 376
522: tamiseksi Vieremään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 - 341 Jaakonsaari ym.: Vesilainsäädännön ja vesi-
523: - 320 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 rakentamista koskevan rahoituslainsäädännön
524: tulo- ja menoarvioon lääkintäoikeuden perusta- kokonaisuudistuksen aikaansaamisesta . . . . . . 377
525: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352 - 342 Jaakonsaari ym.: Määrärahasta valtakunnal-
526: - 321 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 lisille luonnonsuojelujärjestöille . . . . . . . . . . . . 378
527: tulo- ja menoarvioon alkoholijuoman käytön - 343 Jaakonsaari: Luonnonsuojelualueen perus-
528: valvomiseksi eduskuntatalossa . . . . . . . . . . . . . . 353 tamisesta Liminganlahden rannikkoalueelle . . 379
529: - 322 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 344 Anna-Liisa Jokinen ym.: Pientalon omis-
530: tulo- ja menoarvioon palveluelinkeinojen toi- tajien katujen puhtaanapitorasituksen huojen-
531: mintatueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
532: - 323 Ahde ym.: Kuntien itsehallinnon vahvis- - 345 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesihallinnon ja
533: tamisesta valtionosuusjärjestelmää uudistamalla 355 vesien käytön suunnittelun uudistamisesta . . 381
534: - 324 Ahde ym.: Eräiden välttämättömien kun- - 346 Joutsenlahti ym.: Syntymän ja kuoleman
535: nallisten palvelujen parantamisesta . . . . . . . . . 357 rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttami-
536: - 325 Ajo ym.: Ympäristönsuojelutoimistojen sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
537: perustamisesta lääninhallituksiin . . . . . . . . . . . . 359 - 347 Joutsenlahti ym.: Säkylän Pyhäjärven suo-
538: - 326 Ala-Kapee ym.: Kuntien ympäristönsuoje- jelun aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
539: luhallinnon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 - 348 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
540: - 327 Ala-Kapee ym.: Rakennettujen asuinaluei- tulo- ja menoarvioon Pitäjänojan perkaamiseksi
541: den lähiympäristön kohentamisesta työllisyys- Kankaanpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384
542: varoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 - 349 Joutsenlahti ym.: Eläinten rautapyynnin
543: - 328 Alppi ym.: Taloudellisten mahdollisuuk- lopettamisesta lainsäädäntöteitse . . . . . . . . . . . . 385
544: sien luomisesta kunnille jätelietteen jatkokä- - 350 Juntumaa ym.: Kunnallisten palvelujen
545: sittelylaitosten rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 362 turvaamisesta opiskelijoille opiskelupaikkakun-
546: - 329 Astala ym.: Kuntien ja väliportaan kansan- nalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
547: valtaisen itsehallinnon perusteista . . . . . . . . . . 363 - 351 Kauppinen ym.: Määrärahasta uusien elin-
548: - 330 Björklund ym.: Kuntien virkistysalueiden keinoasiamiesten palkkaamiseen kehitysaluei-
549: hankintaa koskevan lain aikaansaamisesta . . . . 365 den ensimmäisellä vyöhykkeellä . . . . . . . . . . . . 387
550: 12 Sisällysluettelo
551:
552:
553: Siv. Siv.
554: - 352 Kivitie ym.: Kuntien valtionapujärjestel- 369 Mäkynen: Kunnallisten luottamushenki-
555: män uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 löiden sekä vero- ja tutkijalautakuntien jäsen-
556: - 353 Kivitie ym.: Uusien ydinvoimalaitosten ra- ten palkkioperusteiden vastaavuudesta . . . . . . 406
557: kentamispäätösten saattamisesta eduskunnan - 370 Mäkynen ym.: Atomienergialain muuttami-
558: tehtäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
559: - 354 Kortesalmi ym.: Rajoitetusti verovelvolli- - 371 Niskanen ym.: Verotuslain muuttamisesta
560: sen valtion- ja kunnallisverosta annetun lain kunnallisverotoimikunnan esittämin tavoin . . 408
561: muuttamisesta kunnallisverotoimikunnan esi- - 372 Palmunen ym.: Suojelu- ja virkistysalue·
562: tysten mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 suunnitelmien toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 409
563: - 355 Lahti·Nuuttila ym.: Lainojen myöntämi- - 373 Perho ym.: Kunnallishallinnon instituutin
564: sestä kunnille maa-alueiden hankkimiseksi ra- perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
565: danvarsialueilta asunto- ja teollisuusalueita - 374 Pihlajamäki ym.: Alkuperäisestä käytös-
566: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391 tään poisjoutuneen yhteisen alueen haltijan
567: 356 Lattula ym.: Uusien elinkeinoasiamiesten oikeuttamisesta lunastamaan alue . . . . . . . . . . 411
568: palkkauksen saattamisesta valtionosuuden pii- - 375 Pohjala ym.: Seutukaavaliittojen aseman
569: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392 vahvistamisesta ja niiden toimintaedellytysten
570: 357 Leppänen ym.: Katujen kunnossapitokus- parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
571: tarumksiin annettavan valtionosuuden korotta- - 376 Pohto ym.: Kyläpoliisijärjestelmän aikaan-
572: misesta vähävaraisten vapauttamiseksi katumak- saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
573: susta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 - 377 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
574: 358 Leppänen ym.: Kadun rakentamiskustan- ja menoarvioon kortteli- ja kyläpoliisijärjestel-
575: nukset tonttikaupan yhteydessä maksaneen män toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
576: pienkiinteistönomistajan vapauttamisesta enem- - 378 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
577: mästä maksuvelvollisuudesta . . . . . . . . . . . . . . 394 ja menoarvioon sammutusvedenottopaikkojen
578: 359 Leppänen ym.: Valtion osallistumisesta rakentamiseksi Valtion polttoainekeskuksen
579: vesihuoltorakennuskohteiden investointeihin . . 395 turvetyömaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
580: 360 Leppänen ym.: Luonnon turmelemisen - 379 Poutanen ym.: Kuntien elinkeinoasiamies-
581: estämisestä lainsäädäntöteitse . . . . . . . . . . . . . . 396 ten uusien virkojen perustamisesta . . . . . . . . . . 417
582: - 361 Liedes: Verotuslain muuttamisesta elinkei- - 380 Poutanen ym.: Metsästysseuroille annet-
583: notulojen verottamisen kuntakohtaisen ohjau- tavasta oikeudesta petoeläinpyyntiin . . . . . . . . 418
584: tumisen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 - 381 M. Puhakka ym.: Määrärahasta Itä-Suo-
585: 362 Liedes: Uusien elinkeinoasiamiesten palk- men kartoitusyksikön perustamiseksi Outo-
586: kauksen saattamisesta valtionavustuksen pii- kumpuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
587: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 - 382 Raatikainen ym.: Maankamaran ainesten
588: - 363 Liedes: Oulujoen ja Iijoen säännöstelystä ottamista koskevan lainsäädännön aikaansaami-
589: aiheutuneiden vahinkojen ennakkokorvausten sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420
590: suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399 - 383 Raudaskoski ym.: Kunnallislain muutta-
591: 364 Lillqvist: Om reform av fiskerilagstift- misesta kuntien saattamiseksi mukaan maata-
592: ningen ................................. 400 louden kehityssuunnitelmien tekemiseen . . . . 421
593: - 364 Lillqvist: Kalastuslainsäädännön uudista- - 384 Rehn m. fl.: Om avlåtande av en propo·
594: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401 sition med förslag tili luftskyddslag . . . . . . 422
595: - 365 Linna ym.: Kunnallisen harkintaverotuk- 384 Rehn ym.: Ilmansuojelua koskevan laki-
596: tuksen poistamisesta pienten ja keskisuurten esityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
597: yritysten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402 385 Rehn m. fl.: Om förläggning av en rädd·
598: - 366 Manninen ym.: Vesiasioista aiheutuneiden ningshelikopter till Hangö . . . . . . . . . . . . . . 424
599: korvausten pikaisesta suorittamisesta vahinkoa - 385 Rehn ym.: Pelastushelikopterin sijoitta-
600: kärsineille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403 misesta Hankoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
601: - 367 Martikainen ym.: Metsästyslain 64 §:n - 386 Rehn ym.: Koilliskairan kansallispuiston
602: muuttamisesta lupaehtoja vastaamattoman hir- perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426
603: ven kaatamisesta langetettavien seuraamusten - 387 Ronkainen ym.: Kuntien kalleusluokituk-
604: lieventämiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . 404 sen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
605: 368 Mattila ym.: Kyläasutuksen turvaamisesta - 388 Sillantaus ym.: Ns. katurasituslainsäädän-
606: asunto- ja kaavoituspoliittisin keinoin . . . . . . 405 nön muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
607: Sisällysluettelo 13
608:
609: Siv. Siv.
610: - .389 Sillantaus ym.: Jätteiden hyötykäytön edis- - 409 Aaltonen ym.: Korkeakoululaitoksen ke-
611: tämisestä verotus- ja tukitoimin ympäristöhait- hittämislakia valmistelevan komitean asettami-
612: tojen vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
613: - 390 Surakka ym.: Elinkeinoasiamiesverkoston - 410 Ahde ym.: Tieteellisen tutkimuksen ja ke-
614: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 hitystyön edellytysten parantamisesta . . . . . . . . 453
615: - 391 Söderström ym.: Toimenpiteistä ympätis- - 411 Ahde ym.: Peruskoulun opetusryhmäko-
616: tönsuojelun tutkimuksen kehittämiseksi . . . . . . 434 kojen pienentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
617: - 392 Tennilä: Lohiportaiden rakentamisesta - 412 Ahde ym.: Ammatillisten oppilaitosten
618: Kemijokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435 opettajaopiston perustamisesta Ouluun . . . . . 458
619: - 393 Tuominen ym.: Määrärahasta uusien po- - 413 Almgren ym.: Opettajien eläkkeelle siir-
620: liisivakanssien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 436 tymisestä uuden koululainsäädännön säätämi-
621: - 394 Tuominen ym.: Kansallispuiston perusta- sen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459
622: misesta itäiselle Suomenlahdelle . . . . . . . . . . 437 - 414 Almgren ym.: Sisälähetysseuran Kasvat-
623: - 395 Tuovinen ym.: Määrärahasta elinkeinoasia- tajaopiston valtionavun vakinaistamisesta . . . . 460
624: miesten palkkaamiseksi kehitysalueiden ensim- - 415 Astala ym.: Venäjän kielen aseman paran-
625: mäisen vyöhykkeen kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . 438 tamisesta peruskoulussa ja lukiossa . . . . . . . . 461
626: - 396 Uitto ym.: Ranta-alueiden turvaamisesta - 416 Astala: Määrärahasta tutkasimulaattorin
627: yleiseen virkistyskäyttöön Etelä-Suomessa . . . . 439 hankkimiseen Åbo Svenska Sjöfartslätoanstalt
628: - 397 P. Vennamo ym.: Henkikirjoitusilmoitus- -nimiselle oppilaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
629: ten antamismenettelyn kehittämisestä . . . . . . 440 - 417 Astala: Määrärahasta kansansuunnistusta-
630: - 398 P. Vennamo ym.: Pilkkionginnan rinnas- pahtumien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
631: tamisesta mato-ongintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 - 418 Björklund ym.: Määrärahasta Suomalais-
632: - 399 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 venäläisen koulun laajentamista varten . . . . . . 465
633: tulo- ja menoarvioon kuntien yleisiä rahoitus- - 419 Eenilä ym.: Kouluavustajien paikkaami-
634: avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442 sesta koululaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466
635: - 400 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden1980 - 420 Elo ym.: Määrärahasta Satakunnan karja-
636: tulo- ja menoarvioon kuntien verotulojen ta- talouskoulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 468
637: saukseen perustuvan tasoitusjätjestelmän ai- - 421 Elo ym.: Liikuntalain rahoituksen järjes-
638: kaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
639: tämisestä budjettivaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
640: - 401 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
641: tulo- ja menoarvioon kunnille käytettäväksi - 422 Forsman: Koulukyyditykseen oikeuttavan
642: ylimäätäisiksi veronhuojennusavustuksiksi pie- koulumatkan pituuden alentamisesta . . . . . . . . 470
643: nituloisille kuntalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 - 423 Hautala ym.: Peruskoulun ensimmäisen ja
644: - 402 V. Vennamo ym.: Kuntien kalleusluoki- toisen luokan opetusryhmien koon uudelleen
645: tuksesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 445 järjestämisestä äidinkielessä ja matematiikassa 471
646: - 403 V. Vennamo ym.: Siuruan allashankkeen - 424 Hautala ym.: Opettajien ns. VESO-koulu-
647: lopullisesta ratkaisemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 446 tuksen uudelleen jätjestämisestä . . . . . . . . . . . 472
648: - 404 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 425 Hetemäki-Olander ym.: Eri maakuntiin
649: tulo- ja menoarvioon Kiuruveden Kirkkolah- kuuluvien läänien taidehallinnon jakamisesta 473
650: den ruoppausta ja Kirkkorannan venelaiturin - 426 Hietala ym.: Turkistarhauskoulutuksen
651: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 vakinaistamisesta Joroisten maatalousoppilai-
652: - 405 V. Vennamo ym.: Saaristolain aikaansaa- toksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 474
653: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 - 427 Hietala ym.: Itä-Suomen Instituutin toi-
654: - 406 V. Vennamo ym.: Ilmansuojelulain aikaan- mintaedellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . 475
655: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 - 428 Holvitie ym.: Koulutoimen valtionosuuk-
656: - 407 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 sien maksamisesta rahasuorituksilla . . . . . . . . 476
657: tulo- ja menoarvioon myrkky- ja saastevaaran - 429 Holvitie ym.: Oppilasikäluokkien piene-
658: torjumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 nemisen vapauttamien määrätahojen käyttämi-
659: - 408 Yläjärvi ym.: Ns. viherkaavojen laatimi- sestä koulun työrauhan turvaamise~ . . . . . . 477
660: sesta ja viheralueiden säilyttämistä koskevien - 430 Holvitie ym.: Oopperatalon rakentamisen
661: säännösten noudattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 451 jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
662: 14 Sisällysluettelo
663:
664: Siv. Siv.
665: - 431 Ihamäki ym.: Kouluhallituksen alaisen - 451 Kauppinen ym.: Aikuisopiskelijoiden kor-
666: kurssikeskuksen toiminnan laajentamisesta kos- keakouluopintojen turvaamiseksi tarvittavista
667: kemaan ammatillisten oppilaitosten opettajien järjestelyistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
668: jatko- ja täydennyskoulutusta . . . . . . . . . . . . . . 479 - 452 Korhonen ym.: Uskonnonopetuksen tunti-
669: - 432 Ihamäki ym.: Heinolan seudun ammatti- määrien lisäämisestä peruskoulussa . . . . . . . . . . 503
670: koulutuksen kuntainliiton oppilasasuntolan ra- - 453 Korhonen ym.: Konservatorio-osaston pe-
671: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 rustamisesta Joensuun musiikkiopistoon . . . . 504
672: - 433 Impiö ym.: Määrärahasta kirjastojen pe- - 454 Kortesalmi ym.: Ylioppilaskunnan pakko-
673: rustamiskustannusten valtionosuuteen . . . . . . 481 jäsenyydestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
674: - 455 Kortesalmi ym.: Pienten koulujen häviä-
675: - 434 Impiö ym.: Tornion kaupungin pääkirjas- misen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506
676: ton rakentamisesta ja taidemuseohankkeen to-
677: - 456 Lahti-Nuuttila ym.: Valtion osallistumi-
678: teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
679: sesta Tampereen Työväen Teatterin käyttökus-
680: - 435 Impiö ym.: Määrärahasta Taidemaalarilii- tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
681: tolle Pelkosenniemen Suvannon kylän koulun - 457 E. Laine ym.: Keskiasteen oppilaitosten
682: ostamiseksi liiton toimintakeskukseksi . . . . . . 485 ruokailun järjestämisestä oppilaitoksen toimesta 508
683: - 436 Itälä ym.: Uusien tutkijan- ja opettajan- - 458 J. Laine ym.: Määrärahasta yhteysinsinöö-
684: virkojen perustamisesta korkeakouluihin . . . . 486 rien palkkaamiseksi korkeakouluihin pienen ja
685: - 437 Itälä ym.: Perusopetusryhmän enimmäis- keskisuuren teollisuuden tutkimus- ja tuote-
686: koon säätämisestä 25 oppilaaksi peruskoulun kehitystyön tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 509
687: ja lukion kaikilla luokilla . . . . . . . . . . . . . . . . 487 - 459 J. Laine ym.: Määrärahasta harrastajateat-
688: - 438 Itälä ym.: Oppilashuoltokomitean esitysten terijärjestöjen alueohjaajaverkoston luomiseen
689: toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 ja ylläpitämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
690: - 460 J. Laine ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
691: - 439 Joutsenlahti ym.: Lukion perustamisesta tulo- ja menoarvioon elokuvataiteen edistämi-
692: Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
693: - 440 Joutsenlahti ym.: Turkisompelimolinjan - 461 J. Laine ym.: Määrärahasta valtionasiamie-
694: perustamisesta Kihniön kotiteollisuuskouluun 490 hen viran perustamiseksi Valtion elokuvatar-
695: - 441 Juntumaa ym.: Luokkakoon pienentämi- kastamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
696: sestä peruskoulun yläasteella . . . . . . . . . . . . . . 491 - 462 Lattula: Liikuntalinjan perustamisesta
697: - 442 Juntumaa ym.: Tarkkailuluokkien luku- Haukiputaan lukioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
698: määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 - 463 Leppänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
699: - 443 Juntumaa ym.: Saamelaisten kulttuurin ja tulo- ja menoarvioon Helsingin yliopiston kurs-
700: historian opetuksen lisäämisestä kouluissa . . 493 sikirjalainaamon kirjahankintoihin ja henkilö-
701: - 444 Juvela: Määrärahasta merenkulkuoppilai- kunnan lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
702: tosten opetusvälinehankintoihin . . . . . . . . . . . . 494 - 464 Leppänen ym.: Kansanopistoissa opiskele-
703: - 445 Kaarna ym.: Peruskouluasetuksen muutta- vien opintorahaan oikeuttavan opintoajan ly-
704: misesta oppilaan matkakustannusten korvaamis- hentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
705: ja kyydityksen järjestämisvelvollisuuden tarkis- - 465 Leppänen ym.: Vuoden 1977 kansa- ja
706: taiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495 peruskoulun valtionavustusten suorittamisesta
707: - 446 Kanerva: Hotelli- ja ravintola-alan oppilai- kunnille rahana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
708: toksen perustamisesta Turkuun tai sen välittö- - 466 Lillqvist: Om en lag angående läromedel
709: mään läheisyyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496 för svenskspråkiga grund- och yrkesutbildning 518
710: - 447 Kangas ym.: Kansanopistojen aseman sel- - 466 Lillqvist: Ruotsinkielisen perus- ja ammat-
711: kiinnyttämisestä koulutusjärjestelmässä . . . . . . 498 tikoulutuksen opetusvälineiden saatavuuden
712: - 448 Kauppi ym.: Alkoholisairauksien professo- turvaavan lain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 520
713: rin viran perustamisesta Helsingin yliopistoon 499 - 467 Lillqvist: Om yrkesutbildning för hjälp-
714: - 449 Kauppi ym.: Kielenkääntäjäkoulutusta skolelever efter avslutad läroplikt . . . . . . . . . . 522
715: varten tarvittavien virkojen perustamisesta - 467 Lillqvist: Apukoulun käyneiden ammatti-
716: Vaasan kauppakorkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . 500 opintomahdollisuuksien järjestämisestä . . . . . . 523
717: - 450 Kauppinen ym.: Peruskoulun, lukion ja - 468 Lillqvist; Ammattikoulujen koulukuraat-
718: kirjastotoimen valtionosuusmenetysten korvaa- toreiden virkojen saattamisesta valtionavustuk-
719: misesta kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501 sen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524
720: Sisällysluettelo 15
721:
722: Siv. Siv.
723: - 469 Luttinen ym.: Lahden maakuntakirjaston - 491 Pekkarinen ym.: Saarijärven metsäkoulun
724: toimialueen rajojen muuttamisesta . . . . . . . . . . 525 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550
725: - 470 Luttinen ym.: Lahden taidekoulun otta- - 492 Pekonen ym.: Kodinhoitajakoulutuksen
726: misesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 säilyttämisestä kansanopistoissa . . . . . . . . . . . . 551
727: - 471 Maijala ym.: Helsingin yliopiston maa- - 493 Perho ym.: Lounais-Suomen metsäkoulun
728: talous-metsätieteellisen tiedekunnan ja kuntien opetustoiminnan siirtämisestä Paimion maata-
729: välisen yhteistyön kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 527 louskerho-opiston tiloihin . . . . . . . . . . . . . . . . 552
730: - 472 Manninen ym.: Peruskoulun tuntijaon tar- - 494 Pesola ym.: Määrärahasta Tarvaalan maa-
731: kistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528 talousoppilaitoksen liikuntatilojen rakentami-
732: - 473 Manninen ym.: Valtion taiteilija-apuraha- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
733: järjestelmän täydentämisestä erityisillä lasten- - 495 Pesola ym.: Taideteosten hankkimisesta
734: kulttuurin edustajille tarkoitetuilla apurahoilla 529 julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555
735: - 474 Mattila ym.: Päätäntävallan siirtämisestä - 496 Piipari ym.: Määrärahasta Kotkan sairaan-
736: lääni- ja kuntatasolle koulu- ja kirjastorakenta- hoito-oppilaitoksen suunnittelua varten . . . . . . 556
737: misen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 - 497 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
738: - 475 Miettinen ym.: Oppilasasuntolan rakenta- ja menoarvioon nuorten kokoontumistilojen jär-
739: misesta Juvalie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531 jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557
740: - 476 Miettinen ym.: Maatilamatkailun opetus- 498 P. Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan keskus-
741: linjan perustamisesta Brahelinnan emäntäkou- ammattikoulun Ilomantsin sivuosaston rakenta-
742: lun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558
743: - 477 Mikkola ym.: Varsinaisesta opettajatutkin-
744: 499 Pystynen ym.: Tampereen yliopiston ope-
745: nosta erillisenä suoritettavan opetusharjoittelun
746: tusjaostojen ja täydennyskoulutuksen sisällyttä-
747: saattamisesta paikalliseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 3
748: misestä korkeakoulujen kehittämislainsäädän-
749: - 478 Muroma ym.: Vanhemmuuteen valmen-
750: töön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
751: tavan koulutuksen aikaansaamisesta . . . . . . . . 534
752: - 479 Mäki-Hakola: Esityksen antamisesta laiksi - 500 Rajantie ym.: Ekologisen tutkimuslaitok-
753: sosiaalikasvattajaopistoista . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 sen perustamisesta Saimaan vesistöalueelle . . 561
754: - 480 Mörttinen ym.: Jokioisten museorautatien - 501 Raudasoja ym.: Peruskoulun ja keskiasteen
755: ja kapeataidemuseon perusparannusten toteut- oppilaitosten oppilaiden opiskelutapaturmien
756: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536 korvaamisperusteiden saattamisesta vastaamaan
757: - 481 Nieminen-Mäkynen ym.: Opintotuen ke- opiskelijoiden vastaavia etuja . . . . . . . . . . . . . . 562
758: hittämisohjelman laatimisesta opiskelijoiden - 502 Ruotsalainen ym.: Peruskoulun, lukion ja
759: minimitoimeentulojärjestelmän luomiseksi . . . . 537 yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
760: - 482 Nieminen-Mäkynen ym.: Opintotuen laa- sista sekä lainoista annetun lain muuttamisesta
761: jentamisesta kirjasetelijärjestelmällä . . . . . . . . 538 maaseutukoulujen oppilaskohtaisten menojen
762: - 483 Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelija-asunto- määräytymisperusteiden tarkistamiseksi . . . . . 563
763: loiden taloudellisen aseman helpottamisesta . . 539 - 503 Rönnholm ym.: Kansalais- ja työväenopis-
764: - 484 Nikkilä ym.: Maatalousalan koulutuspaik- tojen valtionapuosuuksien korottamisesta ulko-
765: kojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540 poliittisten kurssien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . 564
766: - 485 Niskanen ym.: Koululaitoksen kehittämi- - 504 Salo ym.: Taiteen rahoituspohjan vahvis-
767: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 tamisesta budjettivaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565
768: - 486 Paakkinen ym.: Sotalelujen maahantuonnin - 505 Saukkonen ym.: Luonnontieteellisen tutki-
769: ja myynnin kieltämisestä lainsäädäntöteitse . . 544 musaseman perustamisesta Parikkalan Siikalah-
770: - 487 Palmunen ym.: Kansalais- ja työväenopis- delle ................................... 566
771: toissa opiskelevien ikärajan tarkistamisesta . . 546 - 506 Sillantaus ym.: Syntyvyyden alenemisesta
772: - 488 Pekkarinen ym.: Jyväskylän yliopiston tut- aiheutuvan kustannussäästön käyttämisestä pe-
773: kimus- ja opetusvälinemäärärahan lisäämisestä 547 ruskoulun ja lukion kehittämistoimintaan . . . . 568
774: - 489 Pekkarinen ym.: Ruotsin, saksan, venäjän - 507 Suonio ym.: Koulupsykologien ja koulu-
775: ja ranskan kielen opetuksen lisäämisestä perus- kmaattotien virkojen saattamisesta valtionosuu-
776: koulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548 teen oikeutetuiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 570
777: - 490 Pekkarinen ym.: Maatalouskoulutuksen - 508 Sutinen ym.: Perinnetieteen professorin
778: aloittamisesta Korpilahdella . . . . . . . . . . . . . . . 549 viran perustamisesta Joensuun korkeakouluun 572
779: 16 Sisällysluettelo
780:
781: Siv. Siv.
782: 509 Söderström m. fl.: Om inrättande av en - 526 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
783: kokerske- och ekonomichefstjänst vid Korsnäs tulo- ja menoarvioon kansainvälisen kurssikes-
784: kurscen tral . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 3 kuksen rakentamiseksi Rautavaaraan . . . . . . . . 592
785: - 509 Söderström ym.: Talouspäällikön ja keit- - 527 Vänskä ym.: Pohjois-Karjalan Opiston pe-
786: täjän toimen perustamisesta Korsnäsin kurssi- ruskorjaustyön toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 593
787: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574 - 528 Vänskä ym.: Tutkijan ylimääräisen toimen
788: - 510 Tapiola ym.: Ammatillisen koulutuksen perustamisesta Joensuun maakunta-arkistoon . . 594
789: tollllmtapisteen perustamisesta Viitasaarelle - 529 Väänänen ym.: Korkeakoulujen tutkimus-
790: keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanon toiminnan edellytysten parantamisesta . . . . . . 595
791: yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
792: - 530 Väänänen ym.: Taideaineiden opettajien
793: 511 Tenhiälä ym.: Maatalousteknologian yli- virkojen perustamisesta kansalais- ja työväen-
794: opisto-opetuksen ja tutkimuksen edellytysten opistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
795: panultamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 6
796: - 531 Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten val-
797: 512 Tikka: Kaakkois-Suomen liikunta- ja kou- tionapulain muuttamisesta musiikkikouluver-
798: lutuskeskuksen sijoittamisesta Imatran Ukon- koston kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599
799: niemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578 - 532 Väänänen ym.: Lisäavustuksen myöntämi-
800: - 513 Tuovinen ym.: Kokoontumistilojen lain- sestä ensimmäisen kantokykyluokan kunnille
801: säädännöllisestä järjestämisestä eläkeläisille ja kirjaston käyttömenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
802: vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 - 533 Zilliacus m. fl.: Om en undersökning an-
803: - 514 Ursin ym.: Korkeakoulujen tutkintojärjes- gående sammankoppling av skolradioverksam-
804: telmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 heten med undervisningsväsendet . . . . . . . . . . 601
805: - 515 P. Vennamo ym.: Suomalaisen musiikin - 533 Zilliacus ym.: Kouluradiotoiminnan liittä-
806: kansainvälistä tunnetuksi tekemistä selvittävän mistä opetustoimen yhteyteen koskevan tutki-
807: komitean asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581 muksen suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
808: - 516 P. Vennamo ym.: Turun uuden jäähallin - 534 Zilliacus ym.: Lasten ja nuorten kehitystä
809: tukemisesta valtion varoin . . . . . . . . . . . . . . . . 582 edistävän kulttuurituotannon tukemisesta val-
810: - 517 V. Vennamo ym.: Kuopion korkeakoulun tion taidehallinnon puitteissa . . . . . . . . . . . . . . 603
811: kolmannen rakennusvaiheen toteuttamisesta . . 583 - 535 Zilliacus m. fl.: Om förbättrade verksam-
812: - 518 V. Vennamo ym.: Täydellisen suunnan- hetsmöjligheter för publikationsverksamhet på
813: muutoksen toteuttamisesta koulupolitiikassa . . 584 samiska .......................... ." . . . . . 604
814: 519 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 535 Zilliacus ym.: Saamenkielisen julkaisutoi-
815: tulo- ja menoarvioon pienkoulujen toiminnan minnan edellytysten parantamisesta . . . . . . . . 605
816: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585 - 536 Astala ym.: Valtion siementarkastuslaitok-
817: - 520 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 sen siirtämisestä Loimaan kaupunkiin . . . . . . 606
818: tulo- ja menoarvioon kehitysalueiden kuntien - 537 Hakala: Naudanlihan tuotannon tutkimus-
819: peruskoulun suorittamatta olevien valtionavus- ja koetoiminnan edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . 607
820: tusten maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 - 538 Hakala ym.: Nuoren naudan lihasta mak-
821: - 521 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 settavan tuotantopalkkion muuttamisesta . . . . 608
822: tulo- ja menoarvioon harvaanasuttujen kuntien - 539 Hakala ym.: Kauppapuutarhojen energian-
823: kirjastolaitoksen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 587 säästötoimenpiteiden tukemisesta . . . . . . . . . . 609
824: - 522 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 540 Hakala ym.: Konsulenttien paikkaami-
825: tulo- ja menoarvioon Pohjois-Savon metsäkou- sesta kasvihuoneiden energiansäästötoimenpi-
826: lun Kiuruveden sivutoimipisteen rakentami- teitä suunnittelemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610
827: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 - 541 Hautala ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
828: 523 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon siirtona maatilatalouden
829: tulo- ja menoarvioon oppilasasuntolan raken- kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611
830: tamista varten metsäopetuksen käynnistämi- - 542 Hautala ym.: Valtion siementarkastuslai-
831: seksi Tervossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 toksen sijoittamisesta Loimaan kaupunkiin . . 612
832: - 524 V. Vennamo ym.: Karttulan Airakselan - 543 Hirvelä ym.: Maatalouskoneiden monitila-
833: kylään rakennettavasta monitoimitalosta . . . . 590 käytön edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
834: - 525 V. Vennamo ym.: Kiuruveden urheiluken- - 544 Hirvelä ym.: Viljelijöiden neuvonnan te-
835: tän rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
836: Sisällysluettelo 17
837:
838: Siv. Siv.
839: - 545 Häggblom m. fl.: Om bättre verksamhets- - 564 Lillqvist: Pohjanmaan kalanjalostustehtaan
840: betingelser för växthusodlarna . . . . . . . . . . . . 615 tarpeen ja sijaintipaikan selvittämisestä . . . . . . 637
841: - 545 Häggblom ym.: Kasvihuoneviljelijöiden toi- - 565 Linna: Keski-Pohjanmaan maatalouskes-
842: . mintamahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . 616 kuksen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
843: - 566 Louvo ym.: Puu- ja turvetuhkan talteen-
844: - 546 Impiö ym.: Porontutkimuksen johtoelimen
845: ottamismenetelmien kehittämisestä . . . . . . . . . . 639
846: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
847: - 567 Louvo ym.: Lehtikuusen viljelyn ja käy-
848: - 547 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tön edistämisestä ympäristömyrkyllisillä !ahon-
849: tulo- ja menoarvioon kuttujen jalostuksen aloit- suoja-aineilla käsiteltyjen puurakenteiden kor-
850: tamiseksi Sata-Hämeen koeasemalla . . . . . . . . 618
851: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641
852: - 548 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 568 Maijala ym.: Kotieläinkantojen perinnöllis-
853: tulo- ja menoarvioon avustuksena työhevoskan- ten erityisominaisuuksien säilyttämistä tarkoit-
854: nan lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619 tavan selvityksen laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . 642
855: - 549 Joutsenlahti ym.: Keskuskalanviljelylaitok- - 569 Maijala ym.: Hyödyntämättömien peltojen
856: sen perustamisesta Pohjois-Satakuntaan . . . . 620 sekä luonnonlaitumien saattamisesta lammasta-
857: - 550 Joutsenlahti ym.: Metsänhoitomaksun pois- louden käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
858: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 ~ 570 Malm m. fl.: Om inrättande av energiråd-
859: - 551 Kauppi ym.: Turkistuotannon jatkojalos- givartjänster tili lantbrukssällskapen eller lant-
860: tuksen kehittämisestä Keski-Pohjanmaalla . . . . 622 bruksbyråerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
861: - 552 Kivitie ym.: Uusien viljavarastojen raken- - 570 Malm ym.: Energianeuvojan toimien pe-
862: tamisesta . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . . .. . 623 rustamisesta maanviljelysseuroihin tai maata-
863: - 553 Kortesalmi ym.: Erikoiskasvien viljelyn loustoimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
864: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624 - 571 Nieminen ym.: Koko maatalouselinkeinon
865: - 554 Kortesalmi ym.: Energiaviljelmien tukemi- kattavan satovakuutusjärjestelmän aikaansaa-
866: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
867: - 555 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 572 Pekkarinen ym.: Erityisesti kalataloutta
868: tulo- ja menoarvioon valtaojien raivaamiseksi palvelevan monitoimisataman rakentamisesta
869: työllisyystöinä Kuusamossa . . . . . . . . . . . . . . . . 626 Kivijärven kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
870: - 556 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 573 Pesälä ym.: Maatalouden rahoitustarpeen
871: tulo- ja menoarvioon Matokorven ja Lanin- tyydyttämisestä maatalouden rakennepoliittisen
872: Soson täydennyskuivatushankkeiden toteutta- toimikunnan esitysten mukaisesti . . . . . . . . . . 648
873: miseksi Muhoksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 627 - 574 Pesälä ym.: Tukiostoista leipäviljan var-
874: - 557 Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 muusvarastointia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
875: tulo- ja menoarvioon metsänparannustöiden - 575 Pihlajamäki ym.: Viljelmäkohtaisen jatka-
876: toteuttamiseksi työllisyystöinä Pohjois- ja Itä- miskelpoisuuden toteamisesta sukupolvenvaih-
877: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 doseläkettä myönnettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . 650
878: - 558 Lattula: Haja·asutusalueiden kylien maata- - 576 Pihlajamäki ym.: Maankuivatus- ja jokijär-
879: lousongelmien ratkaisemisesta erityisesti Lapis- jestely-yrityksissä rakennettujen pumppaus-
880: sa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla . . . . . . 629 asemien siirtämisestä vesipiirien valvontaan ja
881: - 559 Leppänen ym.: Maidon kausihinnoittelu- hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
882: järjestelmän poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 - 577 Pohjala ym.: Sakeluvusta rukiin ja vehnän
883: - 560 Leppänen ym.: Osa·aikaviljelmien saatta- hinnoitteluperusteena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
884: misesta tasavertaiseen asemaan muiden tilojen - 578 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
885: kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632 ja menoarvioon osa·aikaviljelyn edistämiseksi 653
886: - 561 Leppänen ym.: Pien- ja perheviljelmien va- - 579 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
887: pauden turvaamisesta kotieläintuotantoa ohjat- ja menoarvioon siirtona maatilatalouden kehit-
888: taessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 tämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
889: - 562 Leppänen ym.: Selvityksen suorittamisesta - 580 Pohto ym.: Öljyn verotuksen kasvihuone-
890: viljan varastointimahdollisuuksista maatiloilla 634 viljelylle aiheuttaman hintapaineen helpottami-
891: - 563 Leppänen ym.: Hirvivahinkojen täysimää- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
892: räisestä korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635 - 581 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
893: - 564 Lillqvist: Om utredning av behovet av en ja menoarvioon kauppapuutarhojen polttoaine-
894: fiskförädlingsfabrik i Österbotten . . . . . . . . . . 636 kustannusten korvaamista varten . . . . . . . . . . . . 656
895:
896: 3 088000224W
897: 18 Sisällysluettelo
898:
899: Siv. Siv.
900: - 582 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- - 602 P. Vennamo ym.: Lampaanhoidon edistä-
901: ja . menoarvioon avustusten myöntämiseksi misestä ns. pakettitiloilla ................. . 678
902: kauppapuutarhoille energiansäästötoimenpitei- - 603 V. Vennamo ym.: Osa-aikaviljelyn edistä-
903: . sih1 ···:································ 657 misestä ................................ . 679
904: - 583 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
905: - 604 V. Vennamo ym.: Harhauttavien puheiden
906: ja menoarvioon lainarahaston perustamiseksi
907: lopettamisesta suomalaisten elintarvikkeiden
908: lasmalaista viljelyä varten ................. . 658
909: ylituotannosta .......................... . 680
910: - 584 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
911: ja menoarvioon vilja- ja rehuvarastojen rakenta- - 605 V. Vennamo ym.: Rautalammin siirtämi-
912: . miseksi ................................ . 659
913: sestä maidon tuotantoavustuksen osalta vyöhyk-
914: - 585 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- keeseen III B ......................... . 681
915: ja menoarvioon lainoina kuivatustöihin ..... . 660 - 606 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden
916: - 586 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- 1980 tulo- ja menoarvioon valtionapuna kui-
917: ja menoarvioon sisävesikalatalouden opetuksen vatustöihin ............................. . 682
918: aikaansaamiseksi ........................ . 661 - 607 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
919: - 587 Pokka ym.: Porontutkimuslaitoksen perus- tulo- ja menoarvioon myrkkyjen käytön valvon-
920: tamisesta poronhoitoalueelle .............. . 662 nan tehostamiseksi ...................... . 683
921: - 588 Pokka ym.: Lapin kalanviljelylaitoksen laa- - 608 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
922: jentamisesta ............................ . 663 tulo- ja menoarvioon maankuivatustöiden to-
923: - 589 Pokka ym.: Roitikosken kalanviljelylaitok- teuttamiseksi Kuopion läänissä ........... . 684
924: sen perustamisesta ...................... .. 664 - 609 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
925: - 590 Poutanen ym.: Maatalousluottojen vakaut- tulo- ja menoarvioon kalanviljelylaitoksen ai-
926: tamislainalain aikaansaamisesta ........... . 665 kaansaamiseksi Kuopion läänin alueelle ..... . 685
927: - 591 Rajantie ym.: Kalatalouskoulutuksen aloit- - 610 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
928: tamisesta Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok- tulo- ja menoarvioon kalatalousalan ammatti-
929: sen yhteydessä tai Savonlinnassa ........... . 666 oppilaitoksen perustamiseksi Vehmersalmelle 686
930: - 592 Raudaskoski ym.: Peruskuivatustohninnan - 611 Aaltio ym.: Vapaussodan veteraanien il-
931: käynnistämisestä Pohjois-Suomessa ......... . 667 maisen lääkärintarkastuksen ja kuntoutuksen
932: - 593 Ronkainen ym.: Lomitusrengasjärjestelmän järjestämisestä .......................... . 687
933: kokeilemisesta Mikkelin läänissä ........... . 668 - 612 Aaltonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
934: ~ 594 Rönnholm ym.: Hakkuutähteiden korjuun tulo- ja menoarvioon opintovapaan aikaisen
935: tekemisestä vapaaksi kaikille kansalaisille .... 669 taloudellisen tuen myöntämiseksi ......... . 688
936: - 595 Saarikoski ym.: Kasvihuoneviljelmien ener- - 613 Ahde ym.: Työvoimahallinnon piiri- ja pai-
937: giansäästöinvestomtien avustamisesta ...... . 670 kallishallinnon kehittämisestä ............. . 689
938: - 596 Saarikoski ym.: Energia-alan konsulentm - 614 Ahde ym.: Työttömien tehneentuloturvan
939: paikkaamisesta Puutarhaliittoon ........... . 671 parantamisesta .......................... . 690
940: - 597 Salminen ym.: Kemiallisten torjunta-ainei- - 615 Ajo ym.: Metsätöiden saattamisesta aika-
941: den haittavaikutuksia koskevan tutkhnuksen palkkaperusteisiksi ...................... . 691
942: suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 672 - 616 Astala ym.: Lainsäädännön ja alemmanas-
943: - 598 Sutinen ym.: Pientilojen sivuelinkeinojen teisen säännöstön kehittämisestä liikuntarajoit-
944: tutkhnus- ja koulutuskeskuksen perustamisesta teisten tarpeet huomioiviksi ............. . 692
945: Juukaan ............................... . 673 - 617 Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perus-
946: - 599 Säilynoja ym.: Karjatalouden lomitusjärjes- tamisesta .............................. . 693
947: telmän kehittämisestä ................... . 674 - 618 Forsman ym.: Peruskoulun eräiden lehto-
948: - 600 Söderström m. fl.: Om ett system med in- reiden ja aineenopettajien eläkeiän alentami-
949: vesteringsbidrag för växthusodlare som över- sesta .................................. . 694
950: går till inhemsk energi ................... . 675 - 619 Halonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
951: - 600 Söderström ym.: Kasvihuoneviljelijöiden tulo- ja menoarvioon työvohnatohnistojen hen-
952: kotimaisen energian käyttämiseen siirtymistä kilökunnan lisäämiseksi ................. . 695
953: edistävästä investointiavustusjärjestelmästä .. 676 - 620 Halonen ym.: Vanhempainlomajärjestelmän
954: - 601 Ursin ym.: Viljelysten ja maatalouskel- uudistamisesta .......................... . 696
955: poisten vesiperäisten maiden kuivattamiseksi - 621 Hautala ym.: Työnantajien työvoimakus-
956: tarpeellisten pienvaltaojien kaivamisesta .... 677 tannusten perhnisperusteiden muuttamisesta .. 697
957: Sisällysluettelo
958:
959: Siv. Siv.
960: - 622 Hautala ym.: Asumistuen myöntämisestä - 643 Kauppi ym.: Sarjana annetun hoidon ja
961: asumismuodosta riippumatta kaikille tuen tar- tutkimuksen yhteydessä perittävien sairausva-
962: peessa oleville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698 kuutuksen matkakustannusten omavastuu-
963: l.... 623 Hietala: Mikkelin työvoimapiirin amma- osuuksien alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719
964: tinvalinnanohjaustoiminnan tehostamisesta . . 699 - 644 Kauppi ym.: Merenkulkijoiden ja heidän
965: - 624 Hyrynkangas ym.: Äitiyspäivärahan ko- perheittensä yhteydenpitomahdollisuuksien pa-
966: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 rantamisesta ......... .- ................ _. 720
967: - 625 Hyrynkangas ym.: Kotihoidontuen maksa- - 645 Kauppi ym.: Vähävaraisten äitien loman-
968: misesta laitoshoidon välttämättömässä tarpeessa viettotoiminnasta huolehtivien järjestöjen tuke-
969: oleville 65 vuotta täyttäneille . . . . . . . . . . . . . . 701 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721
970: - 626 Ihamäki ym.: Työllisyyslain muuttamisesta - 646 Kauppi ym.: Vanhusten asunto- ja palvelu-
971: kunnille kesäajaksi asetettujen rajoitusten pois- talohankkeiden tukemisen tehostamisesta . . . . 722
972: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 -647 Kauppi ym.: Vaikeavammaisten nuorten
973: - 627 Ihamäki ym.: Ensiasunnon hankkijoiden palvelutarpeen selvittämisestä ja palvelutalojen
974: asunto-olojen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 703 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723
975: - 628 Impiö ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- - 648 Kivitie ym.: Sosiaaliturvamaksujen poista-
976: ja menoarvioon rintamasotilaiden kuntoutuk- misesta 15-24-vuotiaiden työntekijöiden osalta 724
977: seen.................................... 704 - 649 Kortesalmi ym.: Pysyvien työpaikkojen
978: - 629 Joutsenlahti ym.: Satakunnan kokonaisuu- järjestämisestä Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . 725
979: - 650 Kortesalmi ym.: Sota-ajan palvelusajan
980: dessaan käsittävän työvoimapiirin perustami-
981: saattamisesta yleisesti eläkkeeseen oikeuttavaksi
982: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
983: ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726
984: - 630 Joutsenlahti ym.: Syntyvyyden lisääntymi- - 651 Kortesalmi ym.: Rintamasotilaseläkkeiden
985: seen tähtäävän perhepoliittisen ohjelman ai- maksamisessa ilmenneiden kohtuuttomuuksien
986: kaansaamisesta ........................ - . 706 korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727
987: - 631 Joutsenlahti ym.: Invalidien vähimmäis- - 652 Koskenniemi ym.: Vaikeavammaisten si-
988: eläkkeen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707 joittamisesta valtion ja kuntien palvelukseen . . 728
989: - 632 Joutsenlahti ym.: Rintamasotilastunnuksen - 653 Lahti-Nuuttila ym.: Asumistuen suorittami-
990: omaavien henkilöiden eläkeiän alentamisesta . . 708 sesta omassa asunnossaan asuville eläkeläisille 730
991: - 633 Joutsenlahti ym.: Tehostetun kuntoutuk- - 654 Lahti-Nuuttila ym.: Tukiavustusten myön-
992: sen antamisesta invalideille kuntoutuslaitoksissa 709 tämisestä eläkkeensaajien asuntojen peruskor-
993: - 634 Joutsenlahti ym.: Veteraanitunnuksen jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
994: omaavien oikeuttamisesta matkustamaan ilmai- - 655 E. Laine ym.: Työttömyyskorvauksen mak-
995: seksi valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710 samisesta alle 18-vuotiaille kotona asuville työt-
996: - 635 Juntumaa ym.: Vaikeavammaisten henki- tömille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
997: löiden kuljetuspalvelujen tehostamisesta . . . . 711 - 656 E. Laine ym.: Toimistotyöstä johtuvien sai-
998: - 636 M. Järvenpää ym.: Kansaneläkelain ja asu- rauksien saattamisesta ammattitautilain piiriin 733
999: mistukilain epäoikeudenmukaisuuksien korjaa- - 657 E. Laine ym.: Sairaus- ja äitiyspäivärahan
1000: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734
1001: - 637 M. Järvenpää ym.: Alkoholijuomien hinto- - 658 E. Laine ym.: Sosiaaliturvapalvelujen
1002: jen poistamisesta kuluttajahintaindeksistä . . . . 713 myöntämisestä Suomessa asuville pakolaisille
1003: - 638 Kangas ym.: Työsopimuslain 34 §:n muut- ja muille ulkomaalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . '735
1004: tamisesta työsuhteen katkeamisen estämiseksi - 659 J. Laine ym.: Vammaisten syrjinnän estä-
1005: pienen lapsen kotihoidon takia . . . . . . . . . . . . 714 mistä koskevan puhelain valmistelemisesta . . 736
1006: - 639 Kangas ym.: Alkoholijuomien poistamisesta - 660 Lehtinen ym.: Vuokralaisten asunto-olojen
1007: elinkustannusindeksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1008: - 640 Karhuvaara ym.: Opettajien eläkeoikeuk- ~ 661 Leppänen ym.: Sosiaaliturvamaksujen por-
1009: sien yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716 rastamisesta pienten yritysten rasituksen hel-
1010: - 641 Kauppi ym.: Kodinperustamislainojen saa- pottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1011: tavuuden parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717 - 662 Leppänen ym.: Työvaltaisten yritysten ja
1012: - 642 Kauppi ym.: Lasten kotona tapahtuvan hoi- omassa yrityksessään työskentelevien vapaut-
1013: don tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 tamisesta työttömyysvakuutusmaksusta . . . . . . 739
1014: 20 Sisällysluettelo
1015:
1016: Sivo Siv.
1017: - 663 Leppänen ymo: Uusien työpaikkojen jär- - 683 Muroma ymo: Kuulokojeiden ja niiden pa-
1018: jestämisestä Vesilahdelle o oooooooooooooooo 740 0 ristojen korvaamisesta valtion varoista 762 0 0 0 0 0 0
1019:
1020:
1021:
1022:
1023: - 664 Leppänen ymo: Valtioon työsuhteessa ole- - 684 Muroma ymo: Yksityisten vanhainkotien
1024: vien pienipalkkaisten eläke-etujen parantami- toiminnan turvaamisesta oo oooo oooo 763 0 0 0 0 0 0 0 0
1025:
1026:
1027:
1028: sesta oo o o 741
1029: - 685 Muroma ymo: Määrärahasta kunnille pu-
1030: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1031:
1032:
1033:
1034:
1035: - 665 Leppänen ymo: Yrittäjän osaeläkejärjestel-
1036: helimien hankkimiseksi vanhusten käyttöön 764 0 0
1037:
1038:
1039: män kehittämisestä ooo ooooooo oo 742 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1040:
1041:
1042: - 686 Muurman ymo: Asuntopoliittisen tukijär-
1043: - 666 Leppänen ymo: Miespuolisen lesken talou-
1044: dellisen aseman turvaamisesta oooooo ooooooo 743 0
1045: jestelmän ulottamisesta koskemaan kaikkia
1046: asuntomuotoja ja ruokakuntia oo ooo o o 765
1047: - 667 Leppänen ymo: Sosiaaliturvan säilymisestä
1048: 0 0 0 0 0 0 0
1049:
1050:
1051:
1052:
1053: ennallaan 16 vuoden iän saavuttamisesta huoli- - 687 Myyryläinen ymo: Lasten päivähoidon voi-
1054: matta 0 o ooooo oo oooooooooooo ooo 744
1055: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1056: mavarojen lisäämisestä ooooooooooooooooo• oo 766
1057: - 668 Leppänen ymo: Huoltoapulain nojalla pit- -688 Mäkynen ymo: Opiskeluaikaisten pakolli-
1058: käaikaishoitoa saavien potilasmaksujärjestelmän seen harjoitteluun liittyvien työsuhteiden saat·
1059: korjaamisesta oo oooo oooooo. ooooo. o. 745
1060: 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta työttömyyskassakorvausjärjestelmän
1061: - 669 Leppänen ymo: Sotaveteraanien hautauk- piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 767
1062: sesta valtion kustannuksella ooo oooo o: ooo 746 0 0 0 0 - 689 Nieminen ymo: Maatalousyrittäjien loma-
1063: - 670 Lillqvist: Sairausvakuutuslain muuttami- rahaa koskevan määrärahan muuttamisesta
1064: sesta päivärahaa myönnettäessä huomioon oteto arviomäärärahaksi oo o ooo oooooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 768
1065: tavan työtulorajan korottamiseksi ooo oooo 747 0. 0 690 Nikkilä ymo: Maatalousyrittäjien vuosilo-
1066: - 671 Lillqvist: Suurten lääkekustannusten eri- ma- ja sijaisapumäärärahojen muuttamisesta
1067: tyishuojennuksen aikaansaamisesta oooooooo 748 0 arviomäärärahoiksi ooo ooooooooooooooo 0 0 0 0 0 769
1068: - 672 Lillqvist: Om begravningsbidrag efter alla - 691 Paakkinen ymo: Lisäyksestä vuoden 1980
1069: folkpensionärer o ooo oooo ooooooo 749
1070: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tulo- ja menoarvioon avustukseksi kunnille
1071: - 672 Lillqvist: Hautausavustuksen suorittami- kunnallis- ja vanhainkotien uudisrakennus- ja
1072: sesta jokaisen kansaneläkeläisen omaisille oooo 750 perusparannustöitä varten oooo ooooo ooo 0 0 0 0 770
1073: - 673 Loikkanen ymo: Sotilasvammalain muutta- - 692 Pekkarinen ymo: Työelämän uudistamisesta
1074: misesta elinkoron ikäkorotusajan jatkamiseksi 751 pienten lasten vanhempien erityistarpeet huo-
1075: - 674 Loikkanen ymo: Sotainvalidien lääkinnälli- mioon ottavalta pohjalta o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 771
1076: sen kuntoutuksen antamisperusteiden muutta- - 693 Pekonen ymo: Sotilasvammalain mukaisen
1077: misesta o 0 o
1078: 0 0o 0 ooo 0 oo oo 752
1079: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 täydennyskorko-oikeuden ulottamisesta myös
1080: - 675 Loikkanen ymo: Sotainvalidien puolisoiden lievempivammaisiin oo o o ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 772
1081: hoidon ja kuntoutuksen turvaamisesta ooooo 753 0 - 694 Pihlajamäki ymo: Sotainvalidien asunto-
1082: - 676 Malm mo fl.: Om beaktande av pälsdjurs- olojen korjaamisesta ooooooooooo oooooooo 0 0 0 773
1083: avel vid beviljande av generationsväxlingspen- - 695 Piipari ymo: Vuokratulon vaikutuksista
1084: sion 0 0 0 0 0 0 o0 0 0 0 0o 754 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kansaneläkkeen varassa elävän vanhuksen elä-
1085: - 676 Malm ymo: Turkistarhauksen ottamisesta ketuloon oo 0 o ooo oooo oooooooo
1086: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 774
1087: huomioon sukupolvenvaihdoseläkettä myönnet- - 696 Pohto ymo: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1088: täessä 0oo 0 ooo ooo oooooooo oooo ooo 755
1089: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ja menoarvioon kuorma-autoilijoiden työllisyy-
1090: - 677 Martikainen ymo: Eri eläkejärjestelmien den turvaamiseksi o ooo oooooooooooooo 0 0 0 0 0 0 175
1091: työkyvyttömyysratkaisujen yhdenmukaistami- - 697 Pohto ymo: Ainespuutavaran mitan lyhen-
1092: sesta o ooooo oooo ooo ooo
1093: 0 0 o
1094: 0 o 756 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tämisestä . oooooo ooooooo ooooo oooo o 0 0 0 0 0 0 0 776
1095: - 678 Martikainen ymo: Vaikeavammaisten kul- - 698 Pohto ymo: Eläkeikärajan alentamisesta
1096: jetuspalvelujärjestelmän kehittämisestä 757 0 0 0 0 0 0 raskaissa ammateissa o oo o oo o ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 777
1097: - 679 Mattila ymo: Työnantajien sosiaaliturva- ~ 699 Pohto ymo: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1098: maksujen porrastamisesta kehitysalueittain 758 0 0 ja menoarvioon sotaveteraanien ja invalidien
1099: - 680 Mattila ymo: Nuorten perheiden asunnon- asunto-olojen järjestämiseksi oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 778
1100: hankintamahdollisuuksien parantamisesta 759 0 0 0 0 - 700 Pokka ymo: Maaseudulla asuvien nuorten
1101: - 681 Mattsson ymo: Kansaneläkelain ja työeläke- perheiden sosiaalisten olojen parantamisesta 0 0 779
1102: lakien työkyvyttömyysmääritelmien tarkistami- - 701 Mo Puhakka ymo: Talonmiesten saattami-
1103: sesta o oooooooooooooooooo ooooo oooo ooo 760 0 0 0 0 sesta yleisen työaikalain piiriin o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 780
1104: - 682 Muroma ymo: Jalkojenhoitopalvelujen saat- - 702 Mo Puhakka ymo: Sosiaaliturva-asiamies-
1105: tamisesta sairausvakuutuksen piiriin 761 0 0 0 0 0 0 0 • verkon aikaansaamisesta oo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 781
1106: Sisällysluettelo 21
1107:
1108: Siv. Siv.
1109: - 70.3 Pursiainen ym.: Talonmiesten saattamisesta - 724 Tuovinen ym.: Ns. 65- tai !-kortin omaa-
1110: yleisen työaikalain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782 vien eläkeläisten oikeuttamisesta matkusta-
1111: 704 Raudaskoski ym.: Maatalousyrittäjän vuo- maan aleunetuin hinnoin myös juhlapyhinä , . 805
1112: siloma-ja sijaisapulain muuttamisesta sijaisapu- - 725 Wahlström ym.: Työ-, koulutus- tai tyÖ-
1113: lomittajan työllisyyden turvaamiseksi . . . . . . . . 78.3 harjoittelupaikan turvaamisesta lainsäädäntö.
1114: - 705 Raudasoja ym.: Työterveyslaitoksen alue- teitse jokaiselle alle 25-vuotiaalle henkilölle . 806
1115: toimiston perustamisesta Vaasaan . . . . . . . . . . 784 - 726 Valo ym.: Yrittäjäeläkejärjestelmän kehit-
1116: tämisestä .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. 808
1117: - 706 Renlund m. fl.: Om rätt tili frivillig för-
1118: :- 727 Valtonen ym.: Työsopimuslainsäädännön
1119: tidspensionering för alla frontmän . . . . . . . . . . 785 uudistamisesta kuntoutettavana olevan työn-
1120: 706 Renlund ym.: Rintamamiesten oikeutta- tekijän työsuhdeturvan tehostamiseksi . . . . . . 809
1121: misesta saamaan sotapalvelusvuosia vastaavan - 728 Valtonen ym.: Kansaneläkelain tai sairaus-
1122: ennenaikaisen vapaaehtoisen eläkkeen . . . . . . 786 vakuutuslain mukaisessa kuntoutuksessa ole-
1123: - 707 Ronkainen ym.: Avioliiton solmivien elä- vien toimeentuloturvasta . . . . . . . . . . . . • . . . . . 810
1124: keläisten saattamisesta samaan asemaan avolii- - 729 Valtonen ym.: Avioeron saaneen puolison
1125: tossa elävien eläkelä\sten kanssa . . . . . . . . . . . . 787 saattamisesta perhe-eläkkeeseen oikeutetun les-
1126: ,--- 708 Ronkainen ym.: Suojatyöpaikkojen aikaan- ken asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
1127: saamisesta Mikkelin lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . 788 - 730 P. Vennamo ym.: Työttömyyskorvausten
1128: :- 709 Saarikoski ym.: Yrittäjien vuosilomalain ja -avustusten reaaliarvon palauttamisesta . . . . 812
1129: säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789 - 731 V. Vennamo ym.: Uuden vanhainkodin
1130: - 710 Salminen ym.: Lasten päivähoitotoiminnan rakentamisesta Pielavedelle ............ ·. . . . 813
1131: tehostamisesta tarvetta vastaavaksi . . . . . . . . 790 - 732 V. Vennamo ym.: Rautalammin kunnallis-
1132: - 711 Savola ym.: Aikuisväestön hammashoidon kodin peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814
1133: saattamisesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . 791 - 733 V. Vennamo ym.: Tervon kunnalliskodin
1134: - 712 Sillantaus ym.: Hammashoidon saattami- peruskorjaamisesta ..................... , . 815
1135: sesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . . 792 :- 734 V. Vennamo ym.: Varpaisjärven kunnallis-
1136: - 713 Suonio ym,: Lapsen ikää koskevien sään- kodin korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
1137: nösten yhdenmukaistamisesta perhetuen eri - 735 V. Vennamo ym.: Vesannon kunnallisko-
1138: muodoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 din uudelleen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 817
1139: - 714 Suonio ym.: ·Päiväkotien kokopäiväryh- ~ 736 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1140: mistä vastaavan henkilökunnan lisäämisestä . . 795 tulo- ja menoarvioon tavallisten kansalaisten
1141: - 715 Suonio ym.: Eläkeläisalennusten ulottami- reaalipalkkojen korottamista selvittävän neuvot-
1142: sesta koskemaan työkyvyttömyyseläkkeellä ole- telukunnan asettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
1143: via henkilöitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 - 737 V. Vennamo ym.: Työttömyyden torj).ln-
1144: - 716 Surakka ym.: Aluetyöterveyslaitoksen pe- nasta Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
1145: rustamisesta Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797 - 738 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1146: - 717 Surakka ym.: Työeläkejärjestelmän hallin- tulo- ja menoarvioon työllisyyden edistämiseksi
1147: non ja eläkerahastojen kansanvaltaistamisesta 798 Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
1148: - 718 Söderström ym.: Ilmaislääkejärjestelmän - 739 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1149: laajentamisesta koskemaan kaikkia reseptilääk- tulo- ja menoarvioon työsuojelun edistämiseksi 821
1150: keitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 - 740 V. Vennamo ym.: Kansalaisten tasavertai-
1151: - 719 Tamminen ym.: Valtionrautateiden ns. sista lomaoikeuksista .................... : 822
1152: !-kortin edellyttämän alennusoikeuden laajen- - 741 V. Vennamo ym.: Jokaiselta päivältä suo-
1153: tamisesta .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. . 800 ritettavan työttömyyskorvauksen maksamisesta 823
1154: - 720 Tenhiälä ym.: Karjatalouden harjoittajien - 742 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1155: viikkovapaajärjestelmän luomisesta . . . . . . . . . . 801 tulo- ja menoarvioon työttömyyskorvauksia
1156: - 721 Tenhiälä ym.: Ammattimaista moottoriajo- varten .................................. 824
1157: neuvoliikennettä harjoittavien yrittäjien eläke- - 743 V. Vennamo ym.: Lapsilisien reaaliarvon
1158: ikärajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
1159: - 722 Tennilä: Virkamiesten syrjäseutulisän ulot- - 744 V. Vennamo ym.: Lapsilisien reaaliarvon
1160: tamisesta koskemaan kaikkia palkansaajia . . . . 803 korottamisesta . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 826
1161: - 723 Tennilä ym.: Työttömyyspäivärahojen ko- - 745 V. Vennamo ym.: Lapsilisien poistamisesta
1162: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804 suurituloisilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
1163: 22 Sisällysluettelo
1164:
1165: Siv. Siv.
1166: - 746 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden - 765 Vähäkangas ym.: Asumistukijärjestelmän
1167: 1980 tulo- ja menoarvioon vuorotyötä tekevien kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
1168: vanhempien lastenhoidon parantamiseksi . . . . 828 - 766 Väänänen ym.: Maatalousyrittäjien eläke-
1169: - 747 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 etujen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
1170: tulo- ja menoarvioon vammaisten lasten yli- - 767 Väänänen ym.: Perhe-eläkelainsäädännön
1171: määräistä hoitotukea varten . . . . . . . . . . . . . . . . 829 kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850
1172: - 748 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 768 Aaltio ym.: Maantien n:o 3222 (Tuulos-
1173: tulo- ja menoarvioon äidinpalkkauksen toteut- Luopioinen) perusparantamisesta . . . . . . . . . . 851
1174: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830 - 769 Aaltio ym.: Maantien n:o 3383 (Murole-
1175: - 749 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 Kekkonen) perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . 852
1176: tulo- ja menoarvioon nuorten kodinperustamis- - 770 Aaltio ym.: Tievalaistuksen normien uudel-
1177: lainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 831 leen määrittelemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853
1178: - 750 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 771 Aaltio ym.: Ruoveden-Vilppulan vesitien
1179: tulo- ja menoarvioon asuntopulan poistamiseksi ruoppaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854
1180: Kuopiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832 - 772 Bärlund: Om anslag för grundförbättring
1181: - 751 V. Vennamo ym.: Siirtolaisten kotiinpaluu- av landsvägen Liljendal-Hardom . . . . . . . . . . 855
1182: ohjelman ja -lain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . 833 - 772 Bärlund: Määrärahasta Liljendalin-Har-
1183: - 752 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 domin maantien perusparantamiseen . . . . . . . . 856
1184: tulo- ja menoarvioon kotiuttamisrahan korot- - 773 Bärlund: Om anslag för grundförbättring
1185: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 834 av vägen nr 11051 Sandnäsudd-Rösund-
1186: - 753 V. Vennamo ym.: Vammaisten suojatyö- Brokarls . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857
1187: paikkojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835 - 773 Bärlund: Määrärahasta maantien n:o 11051
1188: - 754 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 perusparantamiseen välillä Sandnäsudd-Rö-
1189: tulo- ja menoarvioon ylimääräisen invalidirahan sund-Brokarls . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 858
1190: maksamiseksi vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . 836 - 774 Elo ym.: Eurakoskelta Paneliaan johtavan
1191: - 755 V. Vennamo ym.: Kaiken tarpeellisen työn tiesuunnan selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 859
1192: saattamisesta eläketurvan alaiseksi . . . . . . . . . . 837 - 775 Elo ym.: Kauvatsan-Kiikoisten maantien
1193: - 756 V. Vennamo ym.: Kotityön huomioon ot- parantamistöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . 860
1194: tamisesta eläkevuosia laskettaessa . . . . . . . . . . 838 - 776 Elo ym.: Tuorilan-Siikaisten-Alahon-
1195: - 757 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 kajoen tieosuuden perusparantamisesta . . . . . . 861
1196: tulo- ja menoarvioon ylimääräisiä vähimmäis- - 777 Elo ym.: Määrärahasta Harjavallan sillan
1197: eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839 rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 862
1198: - 758 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 778 Elo: Porin-Tampereen ja Peipohjan-
1199: tulo- ja menoarvioon ylimääräisen eläkkeen Rauman rautatien perusparannustöiden nopeut-
1200: järjestämiseksi sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . 840 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863
1201: - 759 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 779 Elo ym.: Porin-Parkanon-Haapamäen
1202: tulo- ja menoarvioon käytettäväksi sodan aikana rataosuuden perusparantamisesta . . . . . . . . . . . 864
1203: kotirintamalla työskennelleiden ylimääräisiin - 780 Elo ym.: Tahkoluodon sataman huomioon
1204: eläkkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841 ottamisesta suunniteltaessa syväsatamia . . . . . . 865
1205: - 760 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 781 Forsman: Savitaipaleelta ja Taipalsaarelta
1206: tulo- ja menoarvioon rintamaveteraanien kun- Kuivasensaaren kautta Laamalansaareen johta-
1207: touttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 van tien suunnittelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 866
1208: - 761 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 782 Forsman: Simpeleen ja Pitkäjärven välisen
1209: tulo- ja menoarvioon sotaveteraanien terveys- tien parannustyön aloittamisesta . . . . . . . . . . . . 867
1210: tarkastuksia ja kuntoutusta varten . . . . . . . . . . 843 - 783 Forsman: Ukonsalmen sillan rakennus-
1211: - 762 Vähäkangas: Lapsen elatuksen turvaami- työn käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868
1212: sesta annetun lain muuttamisesta elatustuen - 784 Helminen: Maantien n:o 3543 (Ummel-
1213: määrän korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 joki-Muhniemi) ja maantien n:o 356 (Muh-
1214: - 763 Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen kotona ta- niemi-Ahvio - läänin raja) parantamisesta 869
1215: pahtuvan hoidon järjestämisen helpottamisesta 845 - 785 Hietala ym.: Kangasniemen-Joutsan tie-
1216: - 764 Vähäkangas: Sotilasavustusta koskevien osuudella sijaitsevan Kortesalmen sillan raken-
1217: säännösten uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 846 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870
1218: Sisällysluettelo 23
1219:
1220: Siv. Siv.
1221: - 786 Hirvelä: Jämsänkosken-Juokslahden tien - 807 Kanerva ymo: Henkilöautojen yhteiskäy-
1222: kunnostustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . 871 tön tehostamisesta työmatkaliikenteessä .. o. . . 893
1223: - 787 Hirvelä: Hiidenmäen risteyssillan raken- - 808 Kanerva ymo: Liukkaan kelin ajoharjoitus-
1224: tamisesta valtatiellä n:o 4 Jämsässä . . . . . . . . 872 ratojen perustamisesta o......... o. o. . . 0 • 0 • 894
1225: - 788 Hirvelä ym.: Suomen vesitieverkon ke- - 809 Kauppi ymo: Vaasan-Vähänkyrön maan-
1226: hittämisestä toimivien meriyhteyksien aikaan- tien rakennustöiden aloittamisesta o. ooo. . . . . 895
1227: saamiseksi ...... oooo... ooooooooo. o.. o. . . 87 3
1228: - 810 Kauppi ymo: Jurvan-Norinkylän-Kai-
1229: - 789 Ihamäki ymo: Kantatien n:o 60 peruspa-
1230: naston maantien perusparantamisesta .. o. . . . . 896
1231: rantamisesta välillä valtatie n:o 5 - Kymen
1232: läänin raja ooo o.. oo. o.. oo. o. o.. oooo o.. oo 0 874 - 811 Kauppi ymo: Kruunupyyn lentokentän va-
1233: - 790 Ihamäki ymo: Katsastusaseman rakenta- rustetason parantamisesta . o. ooo. o. . . . . . 0 0 0 • 897
1234: misesta Heinolan kaupunkiin ooooooo. . . . 0 0 • 875 - 812 Kauppinen ymo: Hammaslahden aseman
1235: - 791 Ihamäki ymo: Kymijoen kanavoinoista oo 876 määräämisestä pikajunien pysähdyspaikaksi . . 898
1236: - 792 Impiö ymo: Paikallistien rakentamisesta - 813 Kauppinen ymo: Lieksan-Nurmeksen
1237: Ylitornion kirkonkylästä Suutarinmäen kautta alueita palvelevan lentokentän suunnittelun
1238: Nuotiorannan rajavartiostoon o oooooooo. . 0 •• 877 käynnistämisestä . 0 ooo. ooo.. o. .
1239: •• 0 • 0 0 0 0 0 •• 899
1240: - 793 Jaatinen ymo: Suomen vesitieverkon kehit- - 814 Kivitie ymo: Suomen vesitieverkon kehittä-
1241: tämisestä toimivien meriyhteyksien aikaansaa- misestä toimivien meriyhteyksien aikaansaami-
1242: miseksi 0 0oo.0 ••o... oo. o oooooo. oooo
1243: 0 0 0 0 0 • 878 seksi .. oo 00 00 00 00.00. 00 00 oo oo 00 00 00.00 oo 900
1244: - 794 Anna-Liisa Jokinen ymo: Nso Raision moot- - 815 Knuuttila ymo: Ammattimaista liikennettä
1245: toritien muuttamisesta maantieksi .. o.. ooo. . 880 koskevien säännösten täsmentämisestä ... o. o 901
1246: - 795 Anna-Liisa Jokinen ymo: Rautatieverkoston - 816 Knuuttila ym.: Suomen vesitieverkon ke-
1247: kehittämisestä . o oo oooo.. o. o.... o.. oo
1248: 0 0 • 0 • 881 hittämisestä toimivien meriyhteyksien aikaan-
1249: - 796 Po Jokinen ym.: Määrärahasta Voikkaan saamiseksi oooo.. oo.. o. oo.. o. . . . . . . . . . . . . 902
1250: sillan uusimiseen 00 oo 00 00 00 • 00 00 00 00 00 .. • 882 - 817 Koivisto ymo: Tie- ja vesirakennuslaitoksen
1251: - 797 Joutsenlahti ymo: Lisäyksestä vuoden 1980 työvirastoluonteen säilyttämisestä oooo. . . . . . 904
1252: tulo- ja menoarvioon sorapintaisten maantei- - 818 Kortesalmi ymo: Lisäyksestä vuoden 1980
1253: den uudelleenrakentamiseksi o... o.... 0 •• 0 0 883 tulo- ja menoarvioon Oulun läänin Pyhäjärven
1254: - 798 Joutsenlahti ymo: Maantien kestopäällystä- Pyhäsalmen lentokenttätöiden aloittamiseksi . . 905
1255: misestä välillä Kankaanpään Alahonkajoki - - 819 Kortesalmi ymo: Nso etäisyyshaitan poista-
1256: Siikaisten Pyntäinen . oo. o 0 0 0 0 • 0 • 0 • 0 •• 0 • 0 0 • 884 misesta puhelinliikenteestä oo.... 0 0 0 0 • • • • • • 906
1257: 799 Joutsenlahti ymo: Kankaanpään Verttuun - 820 Lahti-Nuuttila ym.: Noidan-Linnavuoren
1258: paikallistien kunnostamisesta o.. 0 0 0 • 0 • 0 0 0 • • 885 paikallistien uusimisesta oo. . . . . . . .
1259: 0 ••••••• 907
1260: - 800 Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen tien - 821 Eo Laine ymo: Lepäisten-Lyökin tieyhtey-
1261: ja Mouhijärven keskustasta tulevan tien ris- den rakentamisesta ... o. 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 • • 908
1262: teyksen parantamisesta oo.. o. ooo..... 0 0 • 0 • • 886 - 822 J- Laine ymo: Vilppulan-Ruhalan maan-
1263: - 801 Joutsenlahti ymo: Porin-Vaasan maan- tien n:o 344 peruskorjaamisesta o. _ 0 ••• 0 0 0 • • 909
1264: tien ja Järvi-Suomen maantien risteysalueen - 823 Laitinen ymo: Haukiveden-Hsveden kana-
1265: levittämisestä ooo. o.... 0 • 0 0 0 •••• 0 0 0 0 • 0 • 0 0 0 887 vointihankkeen toteuttamisen kiirehtimisestä 910
1266: - 802 Joutsenlahti ymo: Lisäyksestä vuoden 1980 - 824 Leppänen ymo: Nso suljettujen alueiden
1267: tulo- ja menoarvioon Arantilan sillan raken- liikenteen epäkohtien korjaamisesta oo ooo. . 0 911
1268: tamiseksi Nakkilassa . o. oo o...... 0. 0 0 0 0.. 888 - 825 Leppänen ymo: Valtatien n:o 6 leventä-
1269: - 803 Joutsenlahti ymo: Porin-Tampereen ja misestä tieosuudella Kaipiainen - Pajarin
1270: Peipohjan-Rauman rautatien perusparantami- asema o.. o.... oo...... 0............ 0.... 912
1271: sesta .. 00 .... 00 00 00 00 oo. 00 00.00 00 00 00 ... 889 - 826 Leppänen ymo: Hyvinkään-Oitin-Lam-
1272: - 804 Juvela ymo: Rauman-Raijalan maantien min-Padasjoen maantien rakentamisesta Hel-
1273: peruskorjaamisesta .. o. o.. oooo... o.. 0 • • • • • 890 singin-Jyväskylän tieyhteyksien parantami-
1274: - 805 Kaarna ymo: Määrärahasta maantien perus- seksi . ooo. oo. oo o. oo 0.o o 0 o 0 0 0. 0 •• 0 0 0 0 0 0.. 913
1275: korjaamista varten välillä Kasukkala-Rapat- - 827 Leppänen ymo: Saviniemen-Perähuhdan
1276: tila - Nuijamaan kirkonkylä ... 0 •••••• 0 • 891 tien peruskorjaamisesta Forssassa 0 0. 0 0 0 0... 914
1277: - 806 Kaarna ymo: Määrärahasta Vainikkalan- - 828 Leppänen ymo: Ammattiautoilijan oikeut-
1278: Haapajärven-Kasukkalan maantien peruskor- tamisesta siirtämään liikennelupa sen saantiin
1279: jaamista varten o. ooo 0 0 • 0 • 0 0 0 0 •• 0 0 0 • 0 0 • 0 0 0 892 oikeutetulle liikenteen lopettamisen yhteydessä 915
1280: Sisällysluettelo
1281:
1282: Siv. Siv.
1283: - 829 Leppänen ym.: Kuljetuskustannusten alen- - 848 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1284: tamiseen tähtäävän selvityksen laatimisesta . . 916 ja menoarvioon Jurvan-Kainaston tien perus-
1285: - 830 Leppänen ym.: Postinkuljetusten nopeut- parantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
1286: tamisesta ja luotettavuuden kehittämisestä . . 917 - 849 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1287: - 831 Leppänen ym.: Kymen läänin pohjoisten ja menoarvioon Paavolan sillan ja Puumalan-
1288: kuntien puhelin- ja radio-olojen parantamisesta 918 Nikulan tieosuuden perusparantamiseksi . . . . 937
1289: - 832 Louvo ym.: Maanteiden n:ot 3543 ja 356
1290: - 850 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1291: parantamisesta ja päällystämisestä välillä Um-
1292: ja menoarvioon taksien yhteiskuljetusten jär-
1293: meljoki-Muhniemi-Ahvio-Vastila . . . . . . . 919
1294: jestämiseksi sivualueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 938
1295: - 833 Luttinen ym.: Vapaaehtoisen tiepalvelutoi-
1296: minnan polttoaine- ja varustehankintojen tuke- - 851 Pokka: Sodankylän-Vaalajärven-Mel-
1297: misesta liikennevakuutusmaksuista saatavista tauksen maantien peruskorjaamisesta . . . . . . . . 939
1298: varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 - 852 Pokka: Liakanjoen sillan rakentamisesta 940
1299: - 834 Martikainen ym.: Yksittäistalouksien tei- - 853 Poutanen ym.: Lentokoneiden huolto- ja
1300: den saattamisesta yksityistielain piiriin kehitys- korjaushallin rakentamisesta Savonlinnaan . . . . 941
1301: alueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä . . . . . . . . 921 - 854 P. Puhakka ym.: Naarajoen sillan raket:tta-
1302: - 835 Miettinen ym.: Pieksämäen-Kangasnie- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
1303: men-Joutsan maantien rakentamisesta . . . . . . 922 - 855 Rajantie ym.: Monikäyttösataman raken-
1304: - 836 Mikkola ym.: Valtatien n:o 3 varrella tamisesta Punkaharjun kuntaan . . . . . . . . . . . . 943
1305: Hämeenlinnassa sijaitsevan Ojoisten eritaso- - 856 Rautiainen ym.: Päijänteen-Keiteleen ka-
1306: liittymän rakentamisen aloittamisesta . . . . . . 923 navahankkeen taloudellisten vaikutusten selvit-
1307: - 837 Norrback m. fl.: Om byggande av vägen tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 944
1308: Replot-Björköby ....................... 924
1309: - 837 Norrback ym.: Raippaluodon-Björköbyn - 857 Rehn m. fl.: Om förbättrad postgång i ny-
1310: maantien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 ländska glesbygder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
1311: - 838 Pekkarinen ym.: Valtatien n:o 13 perus- - 857 Rehn ym.: Postin kulun parantamisesta
1312: korjaustyön käynnistämisestä välillä Kyyjärven Uudenmaan harvaan asutuilla seuduilla . . . . 946
1313: kirkonkylä - Keski-Pohjanmaan tiepiirin raja 926 - 858 Renlund m. fl.: Om grundförbättring av
1314: - 839 Pekkarinen ym.: Kinnulan-Viitasaaren vägsträckan J eppo-Lillby-Lappfors-Ter-
1315: maantien peruskorjaamisesta välillä Saarensalmi järv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947
1316: -Naarajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927 - 858 Renlund ym.: Jepuan-Lillbyn-Lapp-
1317: - 840 Pekonen ym.: Maantien n:o 417 kunnos- forsin-Teerijärven tieosuuden perusparanta-
1318: tustöiden aloittamisesta välillä valtatie n:o 15 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
1319: - maantie n:o 4174 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 928 - 859 Rönnholm ym.: Turun ja Helsingin välisen
1320: - 841 Pekonen ym.: Hirvensalmen-Joutsan junamatkan keston lyhentämisestä . . . . . . . . . 949
1321: maantien perusparantamisesta välillä Pöyry- - 860 Rönnholm ym.: Jäämaksuluokituksen
1322: Kälä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 muuttamisesta hinaaja-ponttooniyhdistelmän
1323: - 842 Perho ym.: Valtatien n:o 1 parantamises- osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950
1324: ta moottoriliikennetieksi välillä Salo-Lohja 930 - 861 Saarikoski ym.: Liikennöimisen turvaami-
1325: - 843 Perho ym.: Turun-Toijalan radan säh- sesta mahdollisina kriisitilanneaikoina . . . . . . 951
1326: köistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 - 862 Salolainen: Määrärahasta valtion osallistu-
1327: - 844 Pesola ym.: Seppolan ja Kaipalan välisen miseksi Helsingin metron rahoitukseen . . . . 952
1328: kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Jäm- - 863 Saukko: Kuorma- ja pakettiautojen sekä
1329: sään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 perävaunujen pitkäaikaisvuokrausta koskevan
1330: - 845 Piipari ym.: Määrärahasta hydrokopterin lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 953
1331: hankkimista varten itäisen Suomenlahden saa- - 864 Siren ym.: Helsingin-Hämeenlinnan
1332: riston asukkaiden käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . 933 moottoriliikennetien ja Hämeenlinnan-Järven-
1333: - 846 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- pään maantien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 954
1334: ja menoarvioon paikallisteiden hoidon siirtämi- - 865 Siren ym.: Eräiden turvallisuuspalveluista
1335: seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934 huolehtivien viranomaisten velvollisuudesta
1336: - 847 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- suorittaa radiolaitemaksuja . . . . . . . . . . . . . . . . 956
1337: ja menoarvioon maaseudun taajamien suojatei- - 866 Söderström m. fl.: Om grundrenovering
1338: den merkitsemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 av vägen Koskö-Petsmo i Korsholm . . . . . . 957
1339: SisällySluettelo 25
1340:
1341: Siv. Siv.
1342: - 866 Söderström ym.: Koskön-Petsmon tien - 888 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1343: perusparantamisesta Mustasaaressa . . . . . . . . . 958 tulo- ja menoarvioon Kuttakosken sillan raken-
1344: - 867 Söderström: Sillan suunnittelemisesta vä- tamiseksi Etelälahden-Suonenjoen maantiellä 980
1345: lille Alskat-Raippaluoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 - 889 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1346: - 868 Tennilä: Paikallistien rakentamisesta Yli- tulo- ja menoarvioon TVL:n tukikohdan ra-
1347: tornion kirkonkylästä Suutarinmäen kautta kentamiseksi Pielavedelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
1348: Nuotiorannan rajavartiostoon . . . . . . . . . . . . . . 960 - 890 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1349: - 869 Tennilä: Rautatien rakentamisesta Kitti- tulo- ja menoarvioon Ahkionlahden kanavan
1350: lään ja Sodankylään . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . %1 parantamiseksi ja Runnin väylän korjaamiseksi 982
1351: - 870 Tikka: Simpeleen-Särkilahden poikittais- - 891 V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistun-
1352: tien rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . 962 tojen radioimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
1353: - 871 Tikka: Ukonsalmen sillan rakennustöiden - 892 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1354: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 tulo- ja menoarvioon eduskunnan täysistunto-
1355: jen radioimisen kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . 984
1356: - 872 Tikka: Kymijoen kanavaimisen aloittami-
1357: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 - 893 Vesterinen ym.: Suomen vesitieverkon
1358: kehittämisestä toimivien meriyhteyksien aikaan-
1359: - 873 Tikka: Imatran sataman ja sinne johtavan
1360: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 985
1361: väylän rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965
1362: - 894 Westerlund m.fl.: Om muddring av far-
1363: - 874 Tuominen ym.: Määrärahasta Kotkan- leden Piadan mellan Kroksnäs sund och Seitlax-
1364: Haminan-Luumäen oikoradan suunnittelun fjärden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
1365: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 - 894 Westerlund ym.: Kroksnäsin salmen ja
1366: - 875 Tuominen ym.: Mussalon sataman syvä- Seitlaxin selän välisen ns. Piadan väylän ruop-
1367: väylän ja rautatien rakentamisesta . . . . . . . . . . 967 paamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988
1368: - 876 Tuovinen ym.: Lahdevaaran-Niiralan - 895 Vänskä ym.: Enon-Koveron maantien
1369: maantien rakentamisesta valtatieksi . . . . . . . . 968 perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989
1370: - 877 Tuovinen ym.: Katsastusaseman aikaansaa- - 896 Yläjärvi ym.: Tiepoliittisen ohjelman ai-
1371: misesta Kiteelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 kaansaamisesta 1980-lukua varten . . . . . . . . . . 990
1372: - 878 Valo: Rajojan-Paijalan maantien paran- - 897 Forsman: Väkeväiän ja Leinon rajavartio-
1373: tamisen kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 asemien asuintalojen rakentamisesta . . . . . . . . 991
1374: - 879 Valtonen ym.: Maantien n:o 256 (Noor- - 898 P. Jokinen ym.: Määrärahasta Kouvolan
1375: markku-Lavia) perusparantamisesta . . . . . . . 971 varuskunnan rakennustöiden käynnistämiseksi 992
1376: - 880 Valtonen ym.: Merikarvian satamaan joh- - 899 P. Jokinen ym.: Määrärahasta Utin varus-
1377: tavan väylän syventämisestä . . . . . . . . . . . . . . 972 kunnan kasarmi- ja asuinrakennusten rakenta-
1378: - 881 P. Vennamo ym.: Uuden tieyhteyden ra- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993
1379: kentamisesta Tikkalan ja Vieriman välille . . 973 - 900 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1380: - 882 P. Vennamo ym.: Suomen vesitieverkon tulo· ja menoarvioon asevelvollisten päivärahan
1381: kehittämisestä toimivien meriyhteyksien aikaan- korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
1382: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974 - 901 Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1383: - 883 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon varusmiesten lomamatko-
1384: tulo- ja menoarvioon yleisten teiden paranta- jen saattamiseksi ilmaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 995
1385: miseksi Ylä-Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975 - 902 Lattula: Pohjois-Suomen joukkojen varus-
1386: - 884 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tamisesta erikoisolosuhteiden vaatimalla väli-
1387: tulo- ja menoarvioon ylimääräisiksi avustuksiksi neistöliä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
1388: Kuopion läänin saaristoalueelia yksityisteiden - 903 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1389: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976 ja menoarvioon varusmiesten päivärahan korot-
1390: - 885 V. Vennamo ym.: Airakselan-Syvänie- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997
1391: men maantien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 977 - 904 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1392: - 886 V. Vennamo ym.: Lapinlahden-Martikka- ja menoarvioon varusmiesten ilmaisia lomamat-
1393: lan paikallistien muuttamisesta maantieksi . . 978 koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
1394: - 887 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 - 905 Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo-
1395: tulo- ja menoarvioon Kihlovirran sillan raken- ja menoarvioon vapaakirjeoikeuden järjestämi-
1396: tamiseksi . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 979 seksi varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
1397:
1398: 4 088000224W
1399: 26 Sisällysluettelo
1400:
1401: Siv. Siv.
1402: - 906 Zilliacus m. fl.: Om en undersökning - 907 V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980
1403: angående införande av modern familjefostran tulo- ja menoarvioon valtion työmailla työsken-
1404: under militärtjänsten ..................... 1000 televien kuorma-autoilijoiden ja konemiesten
1405: - 906 Zilliacus ym.: Ajanmukaisen perhekasva- saatavien turvaamiseksi konkurssitapauksissa 1002
1406: tuksen antamista asevelvollisille koskevan tut-
1407: kimuksen toimittamisesta .................. 1001
1408: 1980 vp.
1409:
1410: Toivomusaloite n:o 1.
1411:
1412:
1413:
1414:
1415: Juntumaa ym.: Ympäristönsuojelu- ja luonnonvarainministeriön
1416: perustamisesta.
1417:
1418:
1419: Ed u s kun n a 11 e.
1420:
1421: Ympäristönsuojelukysymykset ovat tulleet tuvien energialähteiden kehittäminen edellyttää
1422: kaikkialla teollistuneissa maissa entistä ajankoh- kokonaisvaltaista ja luontoystävällistä suunnit-
1423: taisemmiksi. Vaikka Suomi on suhteellisen har- telua ja tutkimustoimintaa.
1424: vaan asuttu maa, asutuksen keskittyminen pää- 3) Maahamme on rakennettu ja parhaillaan
1425: asiassa etelä- ja lounaisrannikolle ja muutamiin rakennetaan ydinvoimaloita, joiden ympäristö-
1426: teollisuuskeskuksiin sisämaassa on korostanut vaikutuksia ei vielä kokonaisuudessaan tunneta.
1427: asumis,en ja teollisuuden sekä muiden inhimil- Selvittämättä on mm. voimalajätteen lopullinen
1428: listen toimintojen ympäristölle asettamaa rasi- sijoittaminen ja käytöstä poistettujen voimaloi-
1429: tusta. den kohtalo. Samoin on selvittämättä voima-
1430: Ympäristöhaittojen lisääntyminen on ollut loista aiheutuva meriveden lämpötilan kohoami-
1431: mahdollista, koska maastamme on pitkään sen vaikutus. Ydinvoimaloiden ympäristöhaitto-.
1432: puuttunut ympäristönsuojelua koskeva lainsää- jen valvonta olisi pikaisesti saatava järjestet-
1433: däntö ja senkin voimassaoloaikana valvonnan tyä.
1434: ja suunnittelun hajanaisuus. 4) Elinympäristöstä huolehtiminen liittyy
1435: Ympäristönsuojelua ja siihen läheisesti liit- hyvin läheis.esti maankäyttöön ja kaavoitukseen.
1436: tyviä luonnonvarojen hyväksikäyttöä koskevia Kaavoituksella voidaan vaikuttaa asuinympä-
1437: asioita käsitellään tällä hetkellä useissa eri mi- ristön muotoutumiseen alkaen aina asumismuo-.
1438: nisteriöissä ja niiden alaisissa hallintoelimissä. don valinnasta sekä virkistysalueiden ja muiden
1439: Kokonaisvaltainen ympäristöasioiden koordi- asumisviihtyvyyttä lisäävien palvelujen tarjon-
1440: nointi puuttuu maastamme. Näiden asioiden nasta lähellä asuinympäristöä. Kaavoituksella
1441: valtakunnallinen hoito tulisikin keskittää perus- osoitetaan myös alueet alkuperäisen luonnon
1442: tettavalle ympäristönsuojeluministeriölle. säilymiselle, liikenteelle, teollisuudelle ja muul-
1443: Ympäristönsuojeluminisueriön perustamista le vastaavalle. Kaavoitusasiat kuuluisivat sen
1444: puoltavat ainakin seuraavat erityistehtävät: vuoksi mitä kiinteimmin ympäristönsuojelu- ja
1445: 1) Maassamme tarvitaan entistä tehokkaam- luonnonvarainministeriön toimialaan.
1446: pia toimenpiteitä teollisuuden, asumisen ja lii- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1447: kenteen aiheuttaman ympäristön saastumisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-.
1448: ehkäisemiseksi ja jo pilaantuneiden alueiden, muksen,
1449: kuten järvien, jokien ja muiden vesistöalueiden
1450: puhdistamiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1451: 2) Kotimaisiin energiavaroihimme, energia- ympäristönsuojelu- ja luonnonvarainmi-
1452: metsiin, pohtoturpeeseen ja vesivoimaan perus- nisteriön saamiseksi maahamme.
1453: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1454:
1455: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Sauli Hautala
1456: Helvi Hyrynkangas Esko Almgren Impi Muroma
1457: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Jorma Fred
1458:
1459:
1460:
1461:
1462: 088000224W
1463: 2 1980 vp.
1464:
1465: Toivomusaloite n:o 2.
1466:
1467:
1468:
1469:
1470: Kivitie ym.: Kansanaloitejärjestelmän käyttöönottamisesta.
1471:
1472:
1473: E d u s k u n n a 11 e.
1474:
1475: Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime Useassa läntisessä demokratiassa on edustuk-
1476: aikoina moneen otteeseen tullut esille tyyty- sellista demokratiaa täydentämässä ns. kansan-
1477: mättömyys parlamentaarisen järjestelmämme aloitejärjestelmä. Se tarkoittaa, että kun laissa
1478: toimintaa kohtaan. Sen ongelmiksi on todettu määrätty määrä kansalaisia allekirjoituksellaan
1479: kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien ilmoittaa kannattavansa jotain aloitetta, se on
1480: vähäisyys sekä päätösvallan liukuminen viralli- alistettava kansanäänestykseen. Käytäntö on
1481: silta päätöksentekoelimiltä puolueille sellaisis- osoittanut, että kansanaloitteen kautta saadaan
1482: sakin asioissa, joissa puolueet ovat itse asiassa esille sellaisia yleisen mielipiteen tukemia näke-
1483: jäävejä päätösten suhteen. Tällaisia asioita ovat myksiä, jotka edustuksellisen demokratian
1484: mm. vaalilaki sekä puoluetuen jakoperusteet. kautta eivät välity päätöksentekoon asti.
1485: Tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
1486: kohtaan on purkautunut osaltaan ns. suorana nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1487: toimintana. Tällaista kansalaisten omaehtoista
1488: aktiivisuutta onkin pidettävä hyvänä demokra- että hallitus valmistelisi eduskunnalle
1489: tian varaventtiilinä. Siitä huolimatta olisi myös esityksen kansanaloitteen käyttöönotta-
1490: etsittävä keinoja, joilla virallista järjestelmää miseksi myös Suomessa.
1491: voitaisiin kehittää siten, että se paremmin tar-
1492: joaisi kansalaisille vaikutusmahdollisuuksia.
1493: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
1494:
1495: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
1496: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
1497: 1980 vp. 3
1498:
1499: Toivomusaloite n:o 3.
1500:
1501:
1502:
1503:
1504: Leppänen ym.: Y elinvoiman käyttöä koskevan kansanäänestyksen
1505: järjestämisestä.
1506:
1507:
1508: E d u s k u n n a 11 e.
1509:
1510: SMP toteaa, että vastoin kansamme enemmis- sekä ryhdytään toimenp1te1s11n jo totmmnassa
1511: tön tutkittua mielipidettä maassamme jatku- olevien voimaloiden käytön lopettamiseksi ai-
1512: vasti jatketaan suunnittelu- ja rakentamistyötä nakin niin pitkäksi aikaa, että sekä niiden au-
1513: energiantuotantomme sitomiseksi huomattaval- koton turvallisuus että niiden tuottamien sä-
1514: ta osaltaan sekä ympäristölHsiltä että taloudelli- teilymyrkyllisten jätteiden käsittely ja lopulli-
1515: silta kokonaisvaikutuksiltaan kyseenalaiseen ja nen säilytys on varmistettu taloudellisella, elol-
1516: vaaralliseen ydinvoimaan. Tämä toiminta on lista luontoa ja ympäristöä tuhoamattomaila ta-
1517: jatkunut vuodesta toiseen, vaikka sekä kansal- valla. Lisaksi ydinvoimala-asioissa olisi välttä-
1518: lisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa on mätöntä myös Suomessa toteuttaa kiireellisesti
1519: kiistatta osoitettu nykyisin käytössä olevien kansanäänestys. Kansan on itse saatava ratkais-
1520: voimaloiden olevan sekä vaarallisia että riski- ta myös energiapolitiikan peruskysymys, johon
1521: alttiita, vaikka ydinvoimaloiden tuottamien jät- liittyy kansalaisten turvallisuuden kannalta rat-
1522: teiden, joista pahimpia ovat käytetty poltto- kaisevaa laatua oleva merkitys.
1523: aine, jälleenkäsittelyä ja pysyvää säilyttämistä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1524: ei ole kyetty missään lopullisesti ratkaisemaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1525: ja vaikka maamme energian tarve voitaisiin sen,
1526: varsin hyvin tyydyttää kotimaisten uusiutuvien että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
1527: energialähteiden lisääntyvällä käytöllä. piteisiin yleisen, ydinvoiman käyttöä
1528: SMP katsoo, että uusien ydinvoimaloiden koskevan kansanäänestyksen järjestämi-
1529: suunnittelu maahamme lopetetaan välittömästi seksi maassamme.
1530: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1531:
1532: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
1533: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
1534: 4 1980 vp.
1535:
1536: Toivomusaloite n:o 4.
1537:
1538:
1539:
1540:
1541: Muroma ym.: Perheministeriön perustamisesta.
1542:
1543:
1544: E d u s k u n n a II e.
1545:
1546: Vinoutuneen väestökehityksen vuoksi yhteis- nistenon toimialaan. Eri ministeriöiden toimet
1547: kuntamme on ukkoutumassa. Väestömäärä ei voivat olla jopa toisensa poissulkevia. Perhepo-
1548: pysy samana kasvusta puhumattakaan. Vuoden liittiset kysymykset jäävät vaille riittävää huo-
1549: 1978 lopussa alle 18-vuotiaita lapsia oli sataa miota, kun niiden kokonaisvaltainen hoito
1550: perhettä kohti enää 99, kun heitä vuosikymme- puuttuu.
1551: nen alussa oli 119. Vastaavasti alle 7 -vuotiaita Edellä olevan perust,eella ehdotamme kun-
1552: lapsia oli sataa perhettä kohti vuoden 1978 lo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1553: pussa 35, kun luku vuosikymmenen alussa oli muksen,
1554: 43.
1555: Kehitys on seurausta siitä, että maassamme että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1556: ei ole viime vuosina riittävän tehokkaasti hoi- perheministeriön perustamiseksi maa-
1557: dettu perhepoliittisia kysymyksiä. Nykyisin per- hamme.
1558: hepoliittiset kysymykset kuuluvat usean eri mi-
1559: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
1560:
1561: Impi Muroma Antero Juntumaa
1562: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
1563: Esko Almgren Sauli Hautala
1564: Jorma Fred Asser Stenbäck
1565: 1980 vp. 5
1566:
1567: Toivomusaloite n:o 5.
1568:
1569:
1570: Sillantaus ym.: Kansanäänestysmenettelyn käyttöönoton tutkimi-
1571: sesta.
1572:
1573: E d u s k u n n a 11 e.
1574: Perustuslakimme eivät tunne kansanäänes- 27) mm., että kansanäänestys toisi tarpeen vaa-
1575: tystä. Vuonna 19 31 säädettiin tavallisessa lain- tiessa mahdollisuuden selvittää kansan enem-
1576: säätämisjärjestyksessä laki neuvoa-antavan kan- mistön kanta tärkeisiin periaatteellisiin kysy-
1577: sanäänestyksen toimeenpanemis,esta väkijuoma- myksiin. Kansanäänestyksen kohtdksi sopisivat
1578: lainsäädännön, ns. kieltolain, perusteiden selvit- myös kysymykset, joihin asennoituminen ei ole
1579: tämiseksi (12.12.1931/340). Perustuslakiva- selkeästi puoluesidonnaisuuksista riippuvainen.
1580: liokunta on vuonna 1935 ottanut kansanäänes- Kansanäänestyksen käyttämismahdollisuus
1581: tysmenettelyn käyttämis,een varovaisen kannan. toisi välillisesti kansanedustajat ja äänestäjät lä-
1582: Eri yhteyksissä on myöhemmin esitetty kan- hemmäksi toisiaan. Se tarjoaa lisäksi kansalai-
1583: sanäänestysmenettelyn hyväksymistä pysyväksi sille demokratian mukaisen valvontakeinon.
1584: instituutioksi, mutta ehdotukset eivät ole joh- Kansanäänestyksen käyttäminen olisi tapa vah-
1585: taneet toimenpiteisiin. vistaa kansalaisten uskoa päätöksentekojärje:s-
1586: Hallitusmuotomme mukaan valta Suomessa telmään ja estää esimerkiksi äänestysvilkkauden
1587: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko- alenemisena ilmenevää yhueiskunnallista vie-
1588: koontunut eduskunta. Viime vuosina on jälleen raantumista.
1589: vilkastunut edustuksellisen demokratiamme toi- Edellä mainituista syistä katsomme, että kan-
1590: mivuudessa havaittuja puutteita koskeva kes- sanäänestyksen käyttämismahdollisuuksia edus-
1591: kustehL Kansalaiset kokevat vaikutusmahdolli- tuksellisen demokratian täydentäjänä koskeva
1592: suuksiensa toteutuvan vain vaalien yhteydessä tutkimustyö tulisi jälleen käynnistää. Kansan-
1593: ja katsovat poliittisten päätöksentekijöiden äänestys voisi mielestämme tulla kysymykseen
1594: etääntyneen äänestäjäkunnasta. Äänestysvilk- neuvoa-antavana laajakantoisissa ja yhteiskun-
1595: kaus sekä yleisissä että esimerkiksi opiskelija- nallisesti merkittävissä asioissa. Kansanäänes-
1596: vaaleissa on laskenut ja sitoutumattomat ryh- tyksen kohteena olevien asioiden tulisi kuiten-
1597: mät ovat saavuttaneet kannatusta poliittisten kin kuulua kansalaisten yleiseen kokemus- ja
1598: puolueiden kustannuksella. Mielipidetiedustelu- tietopiiriin.
1599: jen mukaan on myös kansalaisten valtiovaltaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1600: ja erityisesti virkamieskuntaa kohtaan tuntema nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1601: luottamus huolestuttavasti heikentynyt. muksen,
1602: Kansanäänestys on periaatteessa puhtain ja
1603: välittömin kansanvallan toteutusmuoto. Valtio- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1604: sääntökomitean enemmistö on todennut komi- neuvoa-antavan kansanäänestysmenette-
1605: tean välimietinnössä vuodelta 1974 (KM 1974: lyn käyttöönoton tutkimiseksi.
1606: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1607:
1608: Pentti Sillantaus Pekka Löyttyniemi Eero Lattula Matti Viljanen
1609: Heikki Perho Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo Ben Zyskowicz
1610: Matti Hakala Matti Jaatinen Mauri Miettinen Tapani Mörttinen
1611: Matti Hokkanen Sampsa Aaltio Pentti Mäki-Hakola Matti Pelttari
1612: Juuso Häikiö Elsi Hetemäki-Olander Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi
1613: Lauri Impiö Tapio Holvitie Olavi Nikkilä Eva-Maija Pukkio
1614: Pekka Jokinen T. Ihamäki Helena Pesola Erkki Pystynen
1615: Ilkka Kanerva Aila Jokinen Toivo T. Pohjala Helge Saarikoski
1616: Eeva Kauppi Heikki Järvenpää Ulla Puolanne Jalmari Torikka
1617: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sinikka Karhuvaara Irma Rihtniemi-Koski Tauno Valo
1618: Arto Lampinen Esko J. Koppanen Pertti Salolainen Mauri Vänskä
1619: Ritva Laurila Juhani Laitinen Martti Ursin
1620: 6 1980 vp.
1621:
1622: Toivomusaloite n:o 6.
1623:
1624:
1625:
1626:
1627: Sillantaus ym.: Tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn uudista·
1628: misesta.
1629:
1630:
1631: E d u s k u n n a 11 e.
1632:
1633: Hallitus aikoo kuluvan eduskunnan kevätis- valiokunta on mietinnössään vuoden 1979 tulo-
1634: tuntokauden aikana antaa eduskunnalle selon- ja menoarvioesityksestä edellyttänyt.
1635: teon valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvio- Kaksivaiheisen budjettikäsittelyn edellä ku-
1636: esityksen yleislinjoista. Selonteon antaminen on vattu ensimmäinen vaihe on tarkoituksenmu-
1637: ensimmäinen askel kohti valtion tulo- ja me- kaista ajoittaa siten, että eduskunnalla on käy-
1638: noarvioesityksen käsittelyn kaksivaiheistamista. tettävissään tiedot eri ministeriöiden ja keskus-
1639: Tulo- ja menoarvioesityksen eduskuntakäsit- virastojen toivomuksista seuraavan vuoden tu-
1640: telyn laaientaminen on perusteltua monesta lo- ja menoarviota ajatellen. Siten eduskunta
1641: syystä. Tähän saakka eduskunta on saanut tie- voisi lausua käsityksensä niistä periaatteista ja
1642: don budjettiesityksen yleispiirteistä ja hallituk- valtion menotalouden painopistealueista, joita
1643: sen taloudellisen tilanteen kehittymistä koske- silmällä pitäen valtiovarainministeriön ja halli-
1644: vista arvioista vasta muutamaa päivää ennen tuksen tulisi rakentaa lopullinen budjettiesityk-
1645: budjettiesityksen antamista. Pitkästä ja inten- sensä.
1646: siivisestä valiokuntakäsittelystä huolimatta ei Valtaosa valtion menoista on lakisääteisiä ja
1647: budjetti ole käsittelyn aikana oleellisesti muut- pääosa tuloista kerätään valtiolle verolainsää-
1648: tunut. Vaikka budjettivalta valtiosääntömme däntöön perustuvina veroina. Keväällä käytä-
1649: mukaan viime kädessä kuuluu eduskunnalle, on vässä alustavassa budjettikeskustelussa olisi pe-
1650: eduskunta käytännössä joutunut toimimaan pal- rusteltua kiinnittää varsinaisten määrärahaesi-
1651: jolti vain budjetin tarkastuslautakuntana. tysten ohella erityistä huomiota niihin lakei-
1652: Valtion tulo- ja menoarvion kaksivaiheinen hin, joista valtion menot keskeisesti muodostu-
1653: käsittely olisi eduskunnan budjettivallan vahvis- vat. Hallituksen tulisi tuolloin selvittää edus-
1654: tamiseksi ja valtiontaloutta koskevien vaikutus- kunnalle suunnittelemiensa ja jo voimassa ole-
1655: mahdollisuuksien lisäämiseksi saatettava valtio- vien budjettilakien valtiontaloudelliset vaiku-
1656: sääntöämme muuttamalla lakisääteiseksi. Tä- tukset. Tällöin myös eduskunnan erityisvalio-
1657: mänkeväinen hallituksen toimesta annettava se- kuntien jäsenillä olisi mahdollisuus entistä pit-
1658: lonteko ja siitä saatavat kokemukset luovat käjänteisemmin arvioida lainsäädännön vaiku-
1659: pohjaa tarvittavan valtiosäännön uudistuksen tuksia. Eduskunta voisi antaa evästyksiä halli-
1660: sisällön määrittelylle. tukselle verolakeja ja muita yksivuotisia bud-
1661: Budjetin kaksivaiheinen käsittely tulisi tule- jettilakeja varten sekä samassa yhteydessä. mää-
1662: vaisuudessa toteuttaa siten, että eduskunnalle ritellä kantansa välittömän ja välillisen vero-
1663: tarjoutuisi budjetin yleislinjoja koskevan käsit- tuksen suhteeseen valtion tulojen muodostuk-
1664: telyn yhteydessä mahdollisuus muodostaa käsi- sessa.
1665: tyksensä myös pitemmän aikavälin talouspoliit- Vuonna 1980 budjetin kaksivaiheinen käsit-
1666: tisista ratkaisuista ja suunnittelusta. Tämä mer- tely rajoittuu hallituksen valtiopäiväjärjestyk-
1667: kitsisi kannan ottamista S'ekä seuraavan vuoden sen 36 § :n nojalla antamaan selontekoon. Mie-
1668: tulo- ja menoarvioesityksen laadinnassa nouda- lestämme selonteko tulisi toteuttaa ja budjetin
1669: tettaviin toimintalinjoihin että myös seuraavan käsittelyä laajentaa edellä esitettyjen suuntavii~
1670: viiden vuoden taloudellisiin kehitysnäkymiin. vojen mukaisesti. Eri yhteyksissä on tuotu
1671: Käsittely voisi mielestämme pohjautua mm. eri myös esiin budjettikäsittelyn ensimmäiseen vai-
1672: hallinnonalojen. viittä vuotta koskeviin toimin- heeseen liittyvä mahdollinen valiokuntakäsitte-
1673: ta- ja taloussuunnitelmiin, kuten valtiovarain- ly. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että
1674: Toivomusaloite n:o 6 7
1675:
1676: kaksivaiheisen budjettikäsittelyn sisältö ja laa- vaiheisen käsittelyn sisällön ja laajuuden
1677: juus olisi pikaisesti määriteltävä. selvittämiseksi keväällä 1980 annetta-
1678: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme van budjettiselonteon pohjalta sekä an-
1679: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, taisi eduskunnalle asiaa koskevan val-
1680: tiosäännön muutosesityksen.
1681: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1682: valtion tulo- ja menoarvioesityksen kä-
1683: sittelyn kaksivaiheistamiseksi ja kaksi-
1684: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1685:
1686: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne
1687: Heikki Perho Tapio Holvitie Irma Rihtniemi-Koski
1688: Matti Hakala T. Ihamäki Pertti Salolainen
1689: Matti Hokkanen Aila Jokinen Martti Ursin
1690: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Matti Viljanen
1691: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Ben Zyskowicz
1692: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Tapani Mörttinen
1693: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Matti Pelttari
1694: Eeva Kauppi Eero Lattula Tuulikki Petäjäniemi
1695: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Eva-Maija Pukkio
1696: Arto Lampinen Mauri Miettinen Erkki Pystynen
1697: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
1698: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Jalmari Torikka
1699: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Tauno Valo
1700: Matti Jaatinen Helena Pesola Mauri Vänskä
1701: Sampsa Aaltio Toivo T. Pohjala
1702: 8 1980 vp.
1703:
1704: Toivomusaloite n:o 7.
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: Sillantaus ym.: V aHokunta-aloitteen käyttöönottamisesta.
1710:
1711:
1712: E d u s k u n n a 11 e.
1713:
1714: Lainsäädännön johto ja lakiesitysten antami- hallituksen esitykset ovat ristiriidassa käsiteltä-
1715: nen kuuluu Suomessa hallitukselle. Tämän vää lakia sivuavan lainsäädännön kanssa, koska
1716: ohella on myös eduskunnalla lainsäädännöllinen hallitus ei ole ottanut huomioon ehdotuksensa
1717: aloiteoikeus, jota käyttävät lahes yksinomaan vaikutusta muihin lainkohtiin tai lakeihin. Näis-
1718: yksityiset kansanedustajat. Eduskuntaryhmille sä tilanteissa joudu:taan usein peruuttamaan
1719: ei perustuslaissamme ole annettu aloiteoikeutta, hallituksen esitys, koska valiokunta ei nykyis-
1720: ja vain poikkeustapauksissa tämä oikeus on ten säännösten vallitessa voi tehdä esityksiin
1721: eduskunnan tietyillä valiokunnilla. Valiokun- tarpeellisiksi ikatsomiaan lisäyksiä ja muutoksia.
1722: tien aloiteoikeutta ei voida verrata kansanedus- Valtiosääntökomitea on välimietinnössään
1723: tajien aloiteoikeuteen, !koska aloiteoikeus on (KM 1974: 27) pohtinm vaihtoehtoja edus-
1724: raj-oitettu tiettyihin asiaryhmiin, eikä valiokun- kunnan aloiteoikeuden vahvistamiseksi. Eräänä
1725: nilla ole yleistä aloitteenteko-oikeutta toimi- mahdollisuutena on tuotu esiin valiokunta-aloit-
1726: alaansa kuuluvissa kysymyksissä. teen käyttöönotto uutena aloi:temuotona. Ko-
1727: Kansanedustajien yleisenä aloiteaikana teke- koomuksen eduskuntar}"hmä katsoo, että selvi-
1728: mien aloitteiden lukumäärä on kasvanut vuosi tystyö valiokunta-aloitteen käyttöönottamiseksi
1729: vuodelta aina 1930-luvulta lähtien. Kuitenkaan tulisi jälleen käynnistää. Valiokunta-aloitetta
1730: eduskunnan työtavat eivät vastaavasti ole uu- tulisi mielestämme voida käyttää hallituksen
1731: distuneet, vaan suuri osa aloitteista on rauen- esityksiin liittyen niissä tapauksissa, joissa va-
1732: nut, koska niitä ei ole ehditty ottaa käsitte- liokunnan enemmistö katsoo, että hal:lituksen
1733: lyyn. Kun käsitellyistäkin aloitteista vain mur- esityksen hyväksyminen edellyttää siihen tehtä-
1734: to-osa on tullut hyväksytyiksi, voidaan sanoa, viä laajempia muutoksia kuin nykyiset aloite-
1735: että kansanedustajan aloiteoikeus ei käytännös- oikeutta koskevat säännökset sallivat. V alia-
1736: sä ole saavuttanut alkuperäistä tarkoitustaan. kunnan aloiteoi:keuden tulisi sisällöltään olla
1737: Lainsäädäntötyö edus,kunnassa on siten pää- laajempi kuin kansanedustajien rinnakkaisaloi-
1738: osin rajoittunut hallituksen esityksissä suora- teoikeus. Sitä ei myöskään ajallisesti voitane
1739: naisesti mainittujen asioiden käsittelyyn. Käy- sitoa tarkkoihin määräaikoihin. Ennen asiaa
1740: tännössä on osoittautunut vaikeaksi ratkaista, koskevan perustuslain muutosesityksen anta-
1741: miten laajoja muutoksia eduskunta voi tehdä mista olisi mielestämme tarkasti määriteltävä
1742: hallituksen esityksiin. Tulkinnalla on kansan- valiokunta-aloitteen asiallinen sisältö ja laajuus.
1743: edustajien mahdollisuus ylimääräisenä aloite- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
1744: aikana tehdä muutoksia hallituksen esitykseen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
1745: pidetty suppeana. Periaate on perusteltu, koska
1746: lahtökohtana on pidettävä hallituksen esitysten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1747: ensisijaisuutta. Kuitenkin valiokunnissa on hallituksen esityksiin liittyvän valiokun-
1748: usein oltu pitkälti yksimielisiä siitä, ettei valio- ta-aloitteen käyttöönoton tutkimiseksi ja
1749: kunnan jäsenillä ole riittäviä mahdollisuuksia valiokunta-aloitteen asiallisen sisällön ja
1750: tehdä muutoksia tai lisäyksiä hallituksen esi- laajuuden määrittelemiseksi sekä antaisi
1751: tyksiin, vaikka esimerkiksi asiantuntijoiden asiaa koskevan valtiosäännön muutos-
1752: kuuleminen validkunnassa olisi paljastanut laki- esityksen.
1753: tekstissä selviä puutteita tai virheitä. Joskus
1754: Toivomusaloite n:o 7 9
1755:
1756: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1757:
1758: Pentti Sillantaus Matti Hakala Juuso Häikiö
1759: Heikki Perho Matti Hokkanen Lauri Impiö
1760: Pekka Jokinen Heikki Järvenpää Pertti Salolainen
1761: Ilkka Kanerva Sinikka Karhuvaara Martti Ursin
1762: Eeva Kauppi Esko J. Koppanen Matti Viljanen
1763: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eero Lattula Ben Zyskowicz
1764: Arto Lampinen Anna-Kaarina Louvo Tapani Mörttinen
1765: Ritva Laurila Mauri Miettinen Matti Pelttari
1766: Pekka Löyttyniemi Pentti Mäki-Hakola Tuulikki Petäjäniemi
1767: Saara Mikkola Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio
1768: Matti Jaatinen Olavi Nikkilä Erkki Pystynen
1769: Sampsa Aaltio Helena Pesola Helge Saarikoski
1770: Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala Jalmari Torikka
1771: Tapio Holvitie Ulla Puolanne Tauno Valo
1772: T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski Mauri Vänskä
1773: Aila Jokinen Juhani Laitinen
1774:
1775:
1776:
1777:
1778: 2 088000224W
1779: 10 1980 vp.
1780:
1781: Toivomusaloite n:o 8.
1782:
1783:
1784:
1785:
1786: V. Vennamo ym.: Yksilön luovuttamattomia perusoikeuksia
1787: koskevien säännösten ottamisesta hallitusmuotoon.
1788:
1789:
1790: E d u s k u n n a 11 e.
1791:
1792: Todella kansanvaltainen maa turvaa jokaisel- ja on pääasiassa byrokratian mielivallan alainen
1793: le kansalaiselleen YK:n ihmisoikeuksien julis- ja oikeutta vailla.
1794: tuksen luovuttamattomat perusoikeudet ja yk- SMP katsoo, että Suomen hallitusmuotoon
1795: siJön turvan. Tällöin näiden säännösten tulee on kiireelJisesti otettava myös käytännössä te-
1796: olla sellaisia, että jokainen voi niihin vedota hokkaat ja kaikkia viranomaisia velvoittavat
1797: omaksi suojakseen. Näin ei kuitenkaan ole yksilön perusoikeu!ksia koskevat säännökset.
1798: asianlaita Suomessa. Tehokkaat perusoikeudet Jos näin ei tapahdu, on ainakin kansan saatava
1799: puuttuvat perustuslaeistamme. tietää, että maamme suuret puolueet ovat näi-
1800: Niinpä kun Suomen hallitusmuodossa sääde- tä oikeuksia vastaan, vaikka ovatkin puoltavi-
1801: tään, että jokaisen kansalaisen työvoima on naan tavallista kansalaista.
1802: valtakunnan erityisessä suojeluksessa, niin koko Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1803: itsenäisyytemme aikana ei ole laadittu tähän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1804: perustuslain säännökseen perustuvaa käytännöl-
1805: lisen toteuttamisen lakia, niin kuin on asian- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1806: laita esim. Norjassa. Vasta kun SMP tuli edus- menpiteisiin velvoittavien yksilön luo-
1807: kuntaan, SMP:n eduskuntaryhmä teki aloitteen vuttamattomien perusoikeuksien sään-
1808: perustuslailiista työn oikeutta koskevaksi laik- nösten ottamiseksi hallitusmuotoomme
1809: si. Valtapuolueet ovat vain laatineet erilaisia todellisen kansanvaltaisen turvan toteu-
1810: työllisyyttä koskevia lakeja, joissa työntarvitsi- tumiseksi maassamme.
1811: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1812:
1813: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
1814: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
1815: 1980 vp. 11
1816:
1817: Toivomusaloite n:o 9.
1818:
1819:
1820:
1821:
1822: V. Vennamo ym.: Perustuslaeissa säädettyjen yksilön inhimil-
1823: listen perusoikeuksien toteuttamisesta.
1824:
1825:
1826: Ed u s kun n a 11 e.
1827:
1828: . Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle yksi- kansalaisen arvostelua. Perustuslakhnme yksi-
1829: lölle luovuttamattomat perusoikeudet. Suomi lön turvasta on tullut paperitiikeri.
1830: on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1831: ihmisoikeuksien julistuksen ja on sitoutunut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1832: sitä noudattamaan.
1833: Nykyisen valtasuuntauksen a~kana Suomi on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1834: kuitenkin selvästi etääntynyt lainalaisesta ja yk- menpiteisiin perustuslaeissamme säädet-
1835: silöön perustuvasta pohjoismaisesta kansanval- tyjen yksilön inhimillisten perusoikeuk-
1836: lasta. Yhteiskuntamme on saanut aina vain sien ja YK:n Ihmisoikeuksien julistuk-
1837: enemmän diktatuuriyhteiskunnan ja mielivalta- sen turvan todella toteuttamiseksi maas-
1838: yhteiskunnan piirteitä. Samat poliittiset johta- samme jokaisen kansalaisen kohdalla.
1839: jamme eivät tahdo enää suvaita edes vapaan
1840: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1841:
1842: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
1843: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
1844: 12 1980 vp.
1845:
1846: Toivomusaloite n:o 10.
1847:
1848:
1849:
1850:
1851: V. Vennamo ym.: Eduskunnan kansliatoimikunnan jäsenten oi-
1852: keudellisesta vastuusta.
1853:
1854:
1855: Ed u s k u n n a 11 e.
1856:
1857: Eduskunnassa on esiintynyt iikäviä väärin- tällaiset lain sovellutukset johtavat siihen, että
1858: käytöksiä, joista kansanedustajat muodossa tai ikäviin asioihin sekaantuneet ovat käytännössä
1859: toisessa ovat osaltaan olleet vastuussa virka- lakien ylä- ja ulkopuolella ilman syytevaaraa.
1860: kunnan lisäksi. Tämä ei ole hyväksyttävää eikä varmasti Suo-
1861: Kun eduskunnan suuressa kavallusväärinkäy- men kansan valtaenemmistön tahto.
1862: töksessä oli olemassa vaara, että johtavia puo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1863: luepamppuja olisi joutunut syytteeseen ja suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1864: riin korvauksiin, niin ryhdyttiin tulkitsemaan
1865: voimassaolevia lakeja niin, että talouspäätöksiä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1866: tehdessään eduskunnan !kansliatoimikunnan jä- menpiteisiin säännösten tarpeen mukaan
1867: senet ovat muka syytesuojan alaisia. Heidät selventämiseksi niin, että eduskunnan
1868: voitaisiin panna syytteeseen vain eduskunnan kansliatoimikunnan jäsenet talousasiois-
1869: 5/6:n enemmistön suostumuksella. ta päättäessään ovat samassa vastuussa
1870: Kun on luonnollista, että puolueet tämän kuin muutkin Suomen kansalaiset ilman
1871: päivän Suomessa suojelevat napamiehiään, niin mitään etuoikeuksia.
1872: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1873:
1874: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
1875: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
1876: 1980 vp. 13
1877:
1878: Toivomusaloite n:o 11.
1879:
1880:
1881:
1882:
1883: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoar-
1884: vioon kansanäänestyksen toteuttamiseksi kunnallisvaalien yh-
1885: teydessä ydinvoimalaitoksista.
1886:
1887:
1888: E d u s k u n n a II e.
1889:
1890: Veronmaksajien varoista otetuilla rappeutta- kansanäänestys atomivoimalaitoksista. Harvain-
1891: villa puoluetukirahoilla pönkitetty puoluedikta- valta ei saa yksin päättää kuolemanvaarallisista
1892: tuuri ei ole kansanvaltaa. Se on todellisuudessa ydinvoimalaitoksista.
1893: keskitettyä harvainvaltaa, jossa eduskuntaa käy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1894: tetään harvainvallan peitteenä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1895: Kun Suomi on demokratian varjossa kulke-
1896: nut kohti tällaista epäkansanvaltaisuutta, on että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1897: välttämätöntä, että maassamme suoritetaan tär- tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
1898: keisuä asioista kansanäänestyksiä kansalaisten tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
1899: todellisen mielipiteen esille saamiseksi. 1980 tulo- ja menoarvioon kansanäänes-
1900: SMP katsoo, että maassamme olisi suoritet- tyksen toteuttamiseksi syksyn kunnallis-
1901: tava ensi syksyn kunnallisvaalien yhteydessä vaaleissa ydinvoimalaitoksista.
1902: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
1903:
1904: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
1905: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
1906: 14 1980 vp.
1907:
1908: Toivomusaloite n:o 12.
1909:
1910:
1911:
1912:
1913: V. Vennamo ym.: Tiedonsaannin turvaamisesta.
1914:
1915:
1916: E d u s k u n n a 11 e.
1917:
1918: Terveeseen kansanvaltaan ei kuulu tiedon ja tuussa olevien vaikutusvaltaisten henkilöiden
1919: totuuden pimentäminen. Pimennetyt asiat ja suojelu.
1920: hämäryydet kuuluvat vain diktatuuriyhteiskun- Tiedon vapauden ja vastuuvapauden murta-
1921: taan. minen ei ole Suomen perustuslain mukaista.
1922: Maassamme on kuitenkin viime aikoina kehi- Nykyinen pimentämisen suuntaus on perustus-
1923: tys alkanut kulkea perustuslain vastaisesti lain vastainen. Asiantilaan on siis saatava kii-
1924: maamme sisärenkaan henkilöiden suojelemiseen reellinen korjaus semminkin kun tapahtunut pi-
1925: tiedon ja tosiasioiden pimentämisen avulla. Täl- mentäminen näyttää saaneen jopa maamme
1926: laista oli jo havaittavissa eduskunnan suuren korkeimmalta lainvalvojalta, oikeuskanslerilta
1927: kavallusväärinkäytöksen yhteydessä, mutta eri- tukea.
1928: tyisen selväksi asia on käynyt jälleen Valco- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1929: skandaalin yhteydessä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1930: Valco-skandaalissa on SMP:n kansanedusta-
1931: jilta salattu papereita ja tietoja, jopa silloin, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1932: kun luotetuille hallituspuolueiden kansanedusta- menpiteisiin tiedonvapauden turvaami-
1933: jille on näitä tietoja annettu. seksi perustuslakiemme mukaisesti
1934: Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta on maassamme niin, ettei vaikutusvaltaisia
1935: pyytänyt Valco-skandaalista kaikkia tietoja voi- henkilöitä suojella tosiasioita pimentä-
1936: dakseen vastuullisesti käsitellä SMP:n kansan- mällä ja jopa estetä kansanedustaji,l
1937: edustajien tekemiä ministerisyytteiden vaati- saamasta kaikkia niitä tietoja, joita he
1938: muksia, niin perustuslakivaliokunnaltakin on tarvitsevat ministereiden valtakunnan-
1939: kielletty tietoja. Kysymyksessä on selvästi vas- oikeudessa syytteeseenpanon käsittele-
1940: mistä varten.
1941: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1942:
1943: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
1944: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
1945: 1980 vp. 15
1946:
1947: Toivomusaloite n:o 13.
1948:
1949:
1950:
1951:
1952: Aaltonen ym.: Asuntoyhteisöjä koskevan lain valmistelemisesta.
1953:
1954:
1955: E d u s k u n n a 11 e.
1956:
1957: Asumisturva kuuluu kansalaisten perusoi- perhe yleensä joutuu. ottamaan hankkiessaan
1958: keuksiin. Oman asunnon hankkiminen on asuntoa. Riski on astanomaisen taloudelliseen
1959: useimpien ihmisten elämässä suurin taloudelli- asemaan nähden useimmiten suhteettoman
1960: nen ratkaisu. Asuntolainsäädännön tulisikin lä- suuri.
1961: hestyä asumisen järjestämistä nimenomaan asu- Vakavia puutteita on asuntoyhteisöjen hal-
1962: misen ja asukkaan näkökulmasta. Nykyinen linnossa. Tulevat asukkaat eivät pääse vaikut-
1963: asuntoyhteisöjä koskeva lainsäädäntö ei ota lä- tamaan yhteisön päätöksentekoon rakennusai-
1964: heskään riittävästi huomioon asukkaiden tar- kana, jolloin kuitenkin tehdään asukkaiden kan-
1965: peita ja etuja. Erityisesti tämä puute koskee yli nalta tärkeitä ja kauaskantoisia ratkaisuja.
1966: puolen vuosisadan ikäistä asunto-osakeyhtiöla- Asunto-osakeyhtiön valmiissakin talossa osak-
1967: kia. keenomistajien vaikutusvalta on järjestetty epä-
1968: Ihmisten siirtyminen maalta kaupunkeihin tasa-arvoisesti. Vuokralaisilla ei ole mitään
1969: ja haja-asutusalueilta taajamiin on johtanut osuutta yhtiön päätöksenteossa. Asumisen huol-
1970: asuntoyhteisöjen, lähinnä asunto-osakeyhtiöiden totoimintojen hallinto on nykyisin usein koko-
1971: lisääntymiseen. Niiden merkitys myös omakoti- naan asukkaiden ulottumattomissa.
1972: asumisen hallintamuotona on kasvamassa alue- Asuinympäristö on monasti puutteellinen ja
1973: rakentamisen yleistyttyä. kehno sekä saattaa olla suorastaan vaarallinen
1974: Olosuhteet ovat asunto-osakeyhtiölain säätä- tai vahingollinen. Asukkaiden mahdollisuudet
1975: misen jälkeen suuresti muuttuneet. Muutoksis- vaikuttaa asuinympäristöään koskeviin ratkai-
1976: ta kenties merkittävin koskee asuntoyhteisön suihin ovat täysin riittämättömät.
1977: perustamista. Nykyisinhän asuntoyhteisön pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1978: rustaa lähes poikkeuksetta rakennusliike tai sen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1979: hallitsema yhteisö, joka sitten myy osakkeita muksen,
1980: asunnontarvitsijoille. Tällaiseen tilanteeseen ei
1981: lainsäädäntö ole lainkaan varautunut. Sen että hallitus kiireellisesti valmistelisi
1982: enempää tulevat asukkaat kuin viranomaiset- ja antaisi eduskunnan käsiteltäväksi
1983: kaan eivät voi vaikuttaa asuntoyhteisön perus- uuden asuntoyhteisöjä koskevan lain,
1984: tamisen yhteydessä tehtäviin ratkaisuihin. joka turvaisi niin rakennusaikana kuin
1985: Yhteisöasunnon ostajan oikeusturva on var- valmiissa talossakin asukkaiden yhden-
1986: sin puutteellinen. Pahin ongelma on se suuri vertaiset vaikutusmahdollisuudet.
1987: taloudellinen riski, jonka yksityinen ihminen tai
1988: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1989:
1990: Markus Aaltonen Olli Helminen Matti Puhakka
1991: Reino Breilin Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila
1992: Kaj Bärlund Pirkko Valtonen Pertti Hietala
1993: Aimo Ajo Peter Muurman
1994: 16 1980 vp.
1995:
1996: Toivomusaloite n:o 14.
1997:
1998:
1999:
2000:
2001: Hirvelä ym.: Ympäristön turmelemisen säätämisestä rangaista-
2002: vaksi teoksi.
2003:
2004:
2005: Ed u s k u n n a 11 e.
2006:
2007: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
2008:
2009: Aloitteessa esitetaan rikoslain täydentämistä siin ympäristörikokseksi. Esitys liittyy ympäris-
2010: siten, että ympäristön turmeleminen käsitettäi- törikostoimikunnan mietintöön vuodelta 197 3.
2011:
2012:
2013:
2014:
2015: ALOITTEEN PERUSTELUT.
2016:
2017: Jo vuonna 1973 jätti ympäristörikostoimi- ran ainesten käytöstä. Rikoslakiin olisi kuiten-
2018: kunta ehdotuksensa rikoslain uudistamisesta kin sisällytettävä yleiset rangaistusseuraamukset
2019: ns. ympäristörikosten osalta. Uudistusta ei vie- ympäristön turmelemisesta. Säännösten sisällyt-
2020: läkään ole toteutettu. Ympäristön turmeleminen täminen rikoslakiin korostaisi ympäristön varje-
2021: esitetään mietinnössä rikokseksi. Asian selvittä- lemisen suurta arvoa sekä turmelemisen moi-
2022: minen ja tarvittavien lakien säätäminen on tittavuutta.
2023: erittäin kiireellinen, sillä ympäristön pilaantu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2024: minen huolimatta erinäisistä mm. jätevesien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2025: puhdistustoimista jatkuu edelleen voimakkaana. muksen,
2026: Ympäristölainsäädäntö, joka takaisi kansa-
2027: laisten oikeudet puhtaaseen ja terveeseen ym- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
2028: päristöön, on maassamme täysin laiminlyöty. tyksen ympäristörikosten sisällyttämi-
2029: Näyttää myös siltä, että olemassa olevien lakien- sestä rikoslakiin tarpeellisine viittauk-
2030: kaan osalta ei niiden soveltamisessa ole terveen sineen ympäristönsuojelun erillislakei-
2031: ja puhtaan ympäristön arvoa pidetty tärkeänä. hin, ellei muin keinoin voida tehok-
2032: On selvää, että ympäristönsuojelussa tarvitaan kaasti suojella ympäristöä.
2033: erityislakeja mm. ilmansuojelusta ja maankama-
2034: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2035:
2036: Inger Hirvelä Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
2037: Vappu Säilynoja V. J. Rytkönen Terho Pursiainen
2038: Heli Astala Pauli Uitto
2039: 1980 vp. 17
2040:
2041: Toivomusaloite n:o 15.
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: Ihamäki: Oikeusaputoimiston perustamisesta Heinolaan.
2047:
2048:
2049: E d u s k u n n a II e.
2050:
2051: Yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain aputoimiston perustamisvaiheessa merkitty joh-
2052: (88/73) väliaikaisesta muuttamisesta annetun tavan yleisen oikeusavustajan virka, yksi yleisen
2053: lain ( 1129/7 6) 24 a § :n mukaan oikeusminis- oikeusavustajan virka sekä muuta henkilökuntaa
2054: teriö voi valtion tulo- ja menoarvion rajoissa yksi toimistovirkailija. Lisäksi oikeusaputoimin-
2055: asettaa rajoituksia yleisen oikeusaputoimiston taan on tarkoitus kytkeä kuluttajaneuvonta.
2056: henkilökunnan palkkauksesta ja muista palve- Oikeusaputoiminnan kustannukset jaetaan kau-
2057: lussuhteen ehdoista aiheutuvista käyttömenoista pungin ja kuntien kesken näiden henkikirjoi-
2058: Suoritettavalie valtionavustukselle. Muutettua tetun väestön mukaisessa .suhteessa kuitenkin
2059: lakia sovelletaan vuosien 1977 ja 1978 käyttö- siten, että Heinolan kaupunki vastaa yksin
2060: menoihin myönnettäviin valtionavustuksiin. oikeusaputoimiston toimistohuoneiston, toimis-
2061: Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 1978 tokalusteiden, konttorikoneiden ja muiden tar-
2062: hyväksynyt lain yleisestä oikeusaputoiminnasta vittavien välineiden aiheuttamista kustannuk-
2063: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta anne- sista.
2064: tun lain soveltamisen jatkamisesta (979/78), Oikeusaputoimiston perustamisesta aiheutuu
2065: jonka mukaan edellä mainitut rajoitukset koske- pääomakustannuksia perustamisvuonna 15 000
2066: vat edelleen vuosien 1979 ja 1980 käyttöme- mk sekä seuraavana vuonna 5 000 mk. Käyttö-
2067: noihin myönnettäviä valtionavustuksia. Vuoden kustannuksia vuosittain aiheutuu noin 250 000
2068: 1979 tulo- ja menoarvioon ei ole, tähän rajoi- mk, josta valtion rahoitusosuus on 71 %.
2069: tukseen nojautuen, varattu määrärahaa uusien Oikeusaputoiminnan aloittaminen Itä-Hämeessä
2070: virkojen perustamiseen. Vuoden 1980 tulo- ja edellä kerrotussa muodossa vuoden 1980 aikana
2071: menoarvioesitykseen ei sisälly uusia määräraha- on erittäin kiireellinen ja tärkeä asia, ja tämän
2072: varauksia oikeusaputoimistojen perustamista vuoksi oikeusministeriön tulisi osoittaa tarkoi-
2073: varten. tusta varten valtionavustukseen oikeuttavia vir-
2074: Oikeusaputoimiston perustaminen Heinolaan koja ja toimia.
2075: on ollut vireillä jo useita vuosia. Hyväksytyllä Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
2076: sopimuksella Heinolan maalaiskunta sekä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2077: Hartolan, Joutsan ja Sysmän kunnat antavat
2078: yleisen oikeusaputoiminnan Heinolan kaupungin että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
2079: hoidettavaksi. Oikeusministeriön hyväksymässä menpiteisiin oikeusaputoimiston perusta-
2080: oikeusapulautakunnan ohjesäännössä on oikeus- miseksi Heinolaan.
2081: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2082:
2083: Timo Ihamäki
2084:
2085:
2086:
2087:
2088: 3 088000224W
2089: 18 1980 vp.
2090:
2091: Toivomusaloite n:o 16.
2092:
2093:
2094:
2095:
2096: Anna-Liisa Jokinen ym.: Asuntojen tyhjilläänpitämisen estämi-
2097: sestä.
2098:
2099:
2100: E d u s k u n n a 11 e.
2101:
2102: Asuntopula jatkuu edelLeen varsin huoles- korjaaminen, mistään perhepolitiikan hoidosta
2103: tuttavana suurissa keskuksissa ja kaupungeissa. ei asunnottomal1e perheelle voida edes puhua.
2104: Erityisen hitaasti ovat viime vuosina eden- Viime vuosina on useaan kertaan puututtu nii-
2105: neet kunnallisten vuokra-asuntojen rakentami- hin tyhjillään oleviin tuhansiin kovanrahanasun-
2106: set, vaikka vuokra-asuntojen lisäämisen tarve toihin, joita käytetään sijoituskohteina. Mutta
2107: onkin ollut jatkuvaa. nyt ovat tyhjillään myös yhteiskunnan rahoit-
2108: Turun kaupungissa on jopa vähennetty kun- tamat ja myynnissä olevat arava-asunnot. Asia
2109: nallisten vuokra-asunto}en rakentamista. Sa- vaatii nopeaa korjausta. Kaikki tyhjät asunnot
2110: manaikaisesti kuitenkin näihin vuokra-asuntoi- on saatava käyttöön ja asuntojen puutteesta
2111: hin hakevien määrä kasvaa, vaikka kaupungin kärsiville on osoitettava asunto sieltä missä
2112: omistamiin vuokra-asuntoihin hakevien määrää niitä on. Aravalakeja on muutettava niiltä osin,
2113: jarrutetaan. jotka estävät asuntojen käytön silloin kun osta-
2114: Mitään lupausta asunnon saannista ei haki- jia ei ilmaannu. Yhteiskunnan varojen sijoitta-
2115: jalle kaupungin taholta anneta, vaikka häätö- minen asuntotuotantoon ei saa merkitä sen
2116: uhka olisi painamassa ja asunnon saanti va- perustarkoituksen mitätöintiä - kunnon asun-
2117: pailta markkinoilta melkein mahdoton, kuten non turvaamista sitä tarvitsevalle perheelle.
2118: se yleensä lapsiperheiden kohdalla ja myöskin Tähän on tilanne johtanut silloin kun myytä-
2119: vanhusten asuntoa hakiessa on. viä arava-asuntoja rakennetaan, vaikka kaikkein
2120: Vastaavia esimerkkejä asuntovaikeuksista kipein tarve on aravavuokratalojen kohdalla.
2121: löytää kaikkialta tästä maasta. V akavaa kiel- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
2122: tään asunto-ongelmien kasvusta puhuvat myös tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2123: ne tilastot, jotka osoittavat arava-asuntoja ole- sen,
2124: van kaupan ja jatkuvasti tyhjinä. Ilmoitukset
2125: myytävinä olevista arava-asunnoista sanomaleh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2126: tien ilmoitussivuilla kertovat vakavaa kieltään piteisiin tyhjillään olevien arava-asunto-
2127: nykypäivän suomalaisesta asunto-ongelmasta. jen järjestämiseksi asuntojen puutteesta
2128: Hyvät asunnot ovat kuukaudesta toiseen tyh- kärsiville perheille ja lainsäädännön
2129: jinä. Samanaikaisesti lapsiperheet ovat tilapäi- muuttamiseksi niin, että asuntoja ei voi-
2130: sissä ja todella puutteellisissa oloissa suurten taisi pitää tyhjillään silloin kun tuhan-
2131: asuntovaikeuksiensa vuoksi. Kuitenkin perhe- net perheet kärsivät asunto-olojen keh-
2132: politiikan keskeisin kysymys on asuntotilanteen noudesta ja asuntojen puutteesta.
2133: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2134:
2135: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa
2136: Ulla-Leena Alppi Heli Astala Helvi Niskanen
2137: V. J. Rytkönen Inger Hirvelä Terho Pursiainen
2138: Aulis Juvela Unto Ruotsalainen
2139: 1980 vp. 19
2140:
2141: Toivomusaloite n:o 17.
2142:
2143:
2144:
2145:
2146: Joutsenlahti ym.: Kuolemantuottamuksen aiheuttaneen ratti-
2147: juoppouden vankeusrangaistuksen korottamisesta.
2148:
2149:
2150: E d u s k u n n a 11 e.
2151:
2152: Rattijuopumustapauksia on vuonna 1978 tul- si olisi kuolemantuottamuksen aiheuttaneen
2153: lut poliisin tietoon 19 504 kappaletta. Kun rattijuoppouden rangaistusta nostettava entises-
2154: vuonna 1977 tapahtuneesta 24 287 tieliikenne- tään, niin että se voi olla 2 vuotta rattijuop-
2155: onnettomuudesta alkoholilla oli osuutta 3 060 poudesta ja lisäksi 4 vuotta kuolemantuotta-
2156: tapauksessa eli 12,6 % :ssa, niin kuolemaan muksesta maksimitapauksessa.
2157: johtaneista 636 onnettomuudesta oli alkoholi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2158: tapauksia 152 eli 23,9 %. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2159: Koska alkoholi ei mitenkään sovi liikentee- muksen,
2160: seen, olisi asiaa saatava valistuksen ja tiedotuk-
2161: sen avulla entistä enemmän autoilijoiden tie- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
2162: toisuuteen. Koska kaikkia ei kuitenkaan valis- piteisiin} jotta kuolemantuottamuksen
2163: tuskaan tavoita tai se ei tehoa, olisi myös mui- aiheuttaneen rattijuoppouden vankeus-
2164: hin toimenpiteisiin ryhdyttävä, jottei lähes joka rangaistusta voitaisiin entisestään korot-
2165: neljäs kuolemaan johtanut tieliikenneonnetto- taa rattijuoppoustapauksien vähentämi-
2166: muus olisi rattijuopon aiheuttama. Tämän vuok- seksi.
2167: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2168:
2169: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
2170: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
2171: 20 1980 vp.
2172:
2173: Toivomusaloite n:o 18.
2174:
2175:
2176:
2177:
2178: Leppänen ym.: Piensäästäjien oikeusturvan takaamisesta osuus-
2179: kauppojen säästökassojen ns. ylikorkoasiassa.
2180:
2181:
2182: Ed u s kun n a 11 e.
2183:
2184: Piensäästäjät eivät ole millään tavalla syylli- kauppojen säästökassatoiminnasta vastaavilla on
2185: siä siihen, että SOK ja OTK ovat pääomantar- asiassa kaikki vastuu.
2186: peensa tyydyttämiseksi käyttäneet piensäästäjiä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2187: hyväkseen. Tavallinen ihminen, piensäästäjä, ei tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2188: voi olla ollut tietoinen siitä, että SOK:n ja sen,
2189: OTK:n säästökassojen talletukset ovat verolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2190: sia, kun pankkien talletukset ovat verovapaita. piensäästä;ien oikeusturvan takaamiseksi
2191: Piensäästäjien kohdalla ei ole tapahtunut mitään osuuskauppojen säästökassojen ns. yli-
2192: laitonta keinottelua väärillä kuiteilla. Osuus- korkoasiassa.
2193:
2194: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2195:
2196: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2197: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
2198: 1980 vp. 21
2199:
2200: Toivomusaloite n:o 19.
2201:
2202:
2203:
2204:
2205: Leppänen ym.: Yksityisiä kansalaisia koskevan tietosuojan ai-
2206: kaansaamisesta.
2207:
2208:
2209: E d u s k u n n a 11 e.
2210:
2211: Yksityisen kansalaisen tietosuoja on jatku- tai toisella ei asiaankuulumaton henkilö voisi
2212: vasti heikentymässä. Nykyajan tietokonetek- tietoja onkia.
2213: niikkaa hyväksikäyttäen voidaan ihmisten jopa Lisäksi tietojen tallentamisen menetelmät
2214: arkaluonteisia tietoja yhdistellä siten, että saa- ovat viime aikoina siinä määrin kehittyneet ja
2215: daan melkoisen täydelliset tiedot koottua yksi- kustannukset alentuneet, että melkeinpä jokai-
2216: tyisestä ihmisestä ilman että hänellä on mah- nen voisi periaatteessa rakentaa itselleen oman
2217: dollisuutta vaikuttaa tietojen oikeeHisuuteen ja ATK-pohjaisen rekisterin.
2218: todenperäisyyteen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2219: Tällä hetkellä on olemassa erilaisia rekiste- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2220: reitä ihmisten palkkatiedoista, taloudellisesta
2221: asemasta ja terveydentilasta. Rekistereistä löy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2222: tyy myös osoite-, sosiaaliturva-, koulutus- ja menpiteisiin yksityisen kansalaisen tieto-
2223: ammattitietoja. Erilaisia rekistereitä on tällä suojan aikaansaamiseksi vastaavasti kuin
2224: hetkellä Suomessa satoja. ATK-alan asiantunti- on voimassa perustuslaillinen kirje- ja
2225: joiden mukaan maailmassa ei ole vielä keksitty puhelinsalaisuus.
2226: yhtään täysin varmaa rekisteriä, josta keinolla
2227: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2228:
2229: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
2230: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
2231: 22 1980 vp.
2232:
2233: Toivomusaloite n:o 20.
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: Leppänen ym.: Maksuttoman oikeudellisen avun järjestämisestä
2239: sotaveteraaneille ja invalideille.
2240:
2241:
2242: E d u s k u n n a 11 e.
2243:
2244: Joutuessaan hoitamaan eläke- ja muita asioi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
2245: taan tarvitsisivat rintamaveteraanit kipeästi juri- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2246: dista apua. Kuitenkin tällä hetkellä asianajo-
2247: hinnat ovat niin korkeat, että pienituloinen että hallitus ryhtyisi toimiin sotiemme
2248: ja vähävarainen veteraani ei voi näitä palveluja veteraanien ja invalidien oikeudellisen
2249: käyttää hyväkseen. Myöskään kunnalliset oi- avun riittäväksi järjestämiseksi maksut-
2250: keusaputoimistot eivät riittävästi kykene palve- tomasti.
2251: lemaan sotiemme veteraanien ja invalidien oi-
2252: keudellisen avun tarvetta.
2253: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2254:
2255: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
2256: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
2257: 1980 vp. 23
2258:
2259: Toivomusaloite n:o 21.
2260:
2261:
2262:
2263:
2264: Männistö ym.: Kansalaisten oikeusturvan takaavasta henkilö-
2265: rekisterilainsäädännöstä.
2266:
2267:
2268: E d u s k u n n a 11 e.
2269:
2270: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
2271:
2272: Pyrimme tällä aloitteella siihen, että hallitus kansalaisten oikeusturva, kun automaattinen
2273: antaisi eduskunnalle esityksen henkilörekisteri- tietojenkäsittely on mahdollistanut laajamittai-
2274: lainsäädännöksi. Tällä lainsäädännöllä taattaisiin sen tietojen keruun kansalaisista.
2275:
2276:
2277:
2278:
2279: ALOITTEEN PERUSTELUT.
2280:
2281: Automaattisen tietojenkäsittelyn nopea kasvu ATK:n käyttöönotto ei sinänsä ole aiheutta-
2282: on perustunut ennen kaikkea menetelmän tar- nut muutoksia tietojenkäsittelyn perusongel-
2283: joamaan suureen tietojen käsittely- ja varastoin- miin. ATK:hon liittyvät ongelmat koskettavat
2284: tikykyyn, joka tekee mahdolliseksi tietojen myös muilla teknisillä välineillä suoritettavaa
2285: nopean käsittelyn ja saannin. ATK-menetelmien sekä manuaalista tietojenkäsittelyä. ATK:n
2286: tehokkuus lisää tietojärjestelmistä saatavaa hyö- kehittyminen ja tehokkuuden kasvaminen saat-
2287: tyä ja vähentää tietojärjestelmien kustannuksia, tavat kuitenkin merkittävästi lisätä tietojen-
2288: jos menetelmien käyttö on tarkoituksenmu- käsittelyssä esiintyviä ongelmia.
2289: kaista. ATK on tehnyt myös kokonaan uudet Nykyinen tietojen tallentamista ja luovutta-
2290: tietojärjestelmät, esim. väestön keskusrekisterin, mista koskeva lainsäädäntö on jo sinänsä vajaa
2291: mahdolliseksi. erityisesti yksityisen lohkon osalta ja erityisesti,
2292: Puhtaasti teknisiin ja taloudellisiin näkö- kun on kysymys henkilöä koskevien tietojen
2293: kohtiin perustuva siirtyminen ATK:n laaja- tallentamisesta ja luovuttamisesta. Puutteena on
2294: mittaiseen käyttöön saattaa aiheuttaa muutok- lisäksi se, että lainsäädännössä yleensäkin on
2295: sia myös yhteiskunnan valtasuhteissa. Sellaiset pidetty silmällä lähinnä asiakirjoina tapahtuvaa
2296: yhteisöt ja viranomaiset, joilla on mahdollisuus tietojen tallentamista. Tämän vuoksi on syn-
2297: ja oikeus kerätä runsaasti tietoa yhteiskunnasta, tynyt tulkintavaikeuksia, kun ongelmia on pitä-
2298: sen laitoksista ja yksityisistä kansalaisista ja nyt ratkaista sellaisen lainsäädännön pohjalta,
2299: joilla on käytössään ATK-perusteinen tieto- joka ei ole ottanut uuden tekniikan kehitty-
2300: järjestelmä, voivat ainakin periaatteessa käyttää mistä huomioon. Vaikeuksia on syntynyt esi-
2301: tietojärjestelmiä merkittävinä yhteiskunnallisen merkiksi silloin, kun on ollut ratkaistava, onko
2302: vallankäytön ja valvonnan välineinä. yksityisellä oikeus saada viranomaiselta mag-
2303: Mikäli edellä tarkoitetut tietojärjestelmät ei- neettinauhan jäljennettä ATK-perusteisesta tie-
2304: vät ole riittävässä määrin julkisen valvonnan dostosta ja onko viranomaisella o1keus luovut-
2305: alaisia, ne voivat aiheuttaa ongelmia kansan- taa jäljennettä ulkopuoliselle.
2306: vallan ja tasa-arvon periaatteiden toteuttamisen Automaattisen tietojenkäsittelyn eräät omi-
2307: kannalta. Tietojärjestelmien käytön, kehittämi- naisuudet, kuten tietojen suuri varastointikyky,
2308: sen ja uusien tietojärjestelmien suunnittelun tietojenkäsittelyn keskittämisen ja tiedostojen
2309: saattaminen kansanvaltaiseen valvontaan on yhdistämisen mahdollisuus sekä tietojen käsit-
2310: edellytys näiden ongelmien välttämiselle. telyn nopeus ovat tehneet mahdolliseksi sen,
2311: 24 Toivomusaloite n:o 21
2312:
2313:
2314: että myös julkisesta - tietojärjestelmästä telmän käyttämiseen tarkoituksiin, jotka kaven-
2315: voidaan nopeasti ja taloudellisestikin luovuttaa tavat kansalaisten oikeuksia ja vapauksia.
2316: laajoja tietojoukkoja, jotka on valikoitu tilaajan ATK-pohjaisten rekisterien käyttöönotto ja
2317: toivomusten mukaisesti. Manuaalisessa tietojen- edelleenkehittäminen on tehnyt pakottavaksi
2318: käsittelyssä tämä ei olisi ollut mahdollista. yleisen henkilörekisteriä koskevan lainsäädän-
2319: Tietojen laajamittainen luovuttaminen saattaa nön. aikaansaamisen. Tällaisella lainsäädännöllä,
2320: myös vaarantaa ne yhteiskunnalliset päämäärät, tarvlttaessa useammalla eri lailla, olisi säännel-
2321: joiden takia keskeisten rekisterien pito on an- tävä henkilöä koskevien tietojen järjestelmälli-
2322: nettu julkisten viranomaisten tehtäväksi. Voi- nen tallentaminen ja edelleen luovuttaminen
2323: daan kysyä, onko periaatteelliselta tai yksityi- kolmannelle, myös viranomaiselta toiselle. Eri-
2324: syyden suojan kannalta pidettävä arveluttavana tyisen tärkeää on saattaa sääntely koskemaan
2325: viranomaiselle tiettyä yhteiskunnallista käyttö- julkisia ja yksityisiä rekistereitä, johin on tallen-
2326: tarkoitusta varten annettujen tietojen luovutta- nettu yksityisyyteen kuuluvia seikkoja sekä
2327: mista täysin erilaiseen tarkoitukseen, kuten muuten arkaluontoisia henkilöä koskevia tie-
2328: esim. yrityksen myynninedistämisessä tai työ- toja, kuten tietoja poliittisista mielipiteistä.
2329: hönoton yhteydessä käytettäväksi. Uuden lainsäädännön periaatteena tulisi olla,
2330: Yhdenmukaisen henkilötunnuksen käyttöön- että kaikkien henkilörekisterien olemassaolo on
2331: otto on tehnyt enenevässä määrin mahdolliseksi julkista ja että kaikki henkilörekisterit ovat
2332: eri rekistereissä olevien tietojen yhdistelyn viranomaisten valvonnassa. Varsinaisen sään-
2333: ATK-menetelmin. Tätä tietä voidaan tuottaa telyn tulisi koskea tietojen luovuttamista viran-
2334: entistä monipuolisempaa tietoa yksityisestä omaiselta toiselle, viranomaisilta edelleen eri
2335: kansalaisesta. Myöskään tätä mahdollisuutta ei intressiryhmille ja tietojen luovuttamista yksi-
2336: ole otettu nykyisessä lainsäädännössä huomioon. tyisistä rekistereistä sekä toisaalta tietojen ke-
2337: Nykyisten säännösten perusteella ei esimerkiksi räämismahdollisuutta erilaisten tarkoitusten
2338: voida yksiselitteisesti antaa vastausta kysymyk- täyttämiseksi. Lisäksi lainsäädäntöön tulisi yksi-
2339: seen, onko viranomaisella, joka vastaa tietyn tyisyyden suojan takaamiseksi sisältyä säännös
2340: valtakunnallisen keskitetyn henkilörekisterin siitä, että jokaisella on oikeus tutustua itseään
2341: pitämisestä, oikeus antaa suostumus näiden tie- koskeviin tietoihin.
2342: tojen yhdistämiseen jonkin toisen rekisterin Vaitioneuvoston v. 1972 asettama tietojär-
2343: tietoihin käyttäen henkilötunnusta ja automaat- jestelmäkomitea aloitti toimeksiantonsa mukai-
2344: tista tietojenkäsittelyä ja millaisin edellytyksin sesti henkilörekistereitä koskevan lainsäädäntö-
2345: lupa mahdollisesti voidaan antaa. uudistuksen valmistelun. Komitea ei kuitenkaan
2346: saanut tilaisuutta viedä päätökseen tätä merkit-
2347: Uusia ongelmia avaa myös se, että koneelli- tävää osatehtäväänsä, kun valtioneuvosto v.
2348: sesti (optisesti) luettava henkilökortti on tekni- 1975 pääomapiirien painostukseen taipuen lak-
2349: sesti toteuttamiskelpoinen. Tällöin henkilökor- kautti komitean. Valmistelutyö olisi kuitenkin
2350: tin vaadittaessa esittänyttä henkilöä koskevat koko laajuudessaan aloitettava uudelleen.
2351: tiedot ovat erittäin lyhyessä ajassa saatavissa Edel!l:ä esitettyyn vi11taten ehdotamme edus-
2352: ATK-järjestelmästä ja vastaavasti tällainen hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2353: kilökortin esittämistilanne on yhtä kätevästi
2354: tallennettavissa ATK-tiedostoihin. Yhdistettynä että hallitus kiireellisesti valmistuttai-
2355: tmsunsa kytkettyihin tiedostoihin tällainen si ;a antaisi eduskunnalle esityksen kan-
2356: henkilökortti- tai muu vastaava järjestelmä tar- salaisten oikeusturvan takaavaksi hen-
2357: joaisi huomattavat tekniset edellytykset järjes- kilörekisterilainsäädännöksi.
2358: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2359:
2360: Lauha Männistö 1.-C. Björklund Aulis Juvela
2361: Jarmo Wahlström Niilo Koskenniemi V. J. Rytkönen
2362: Arvo Kemppainen Ensio Laine Matti Järvenpää
2363: Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen
2364: 1980 vp. 25
2365:
2366: Toivomusaloite n:o 22.
2367:
2368:
2369:
2370:
2371: Nieminen-Mäkynen ym.: Tietosuojalainsäädäntöä valmistelevan
2372: parlamentaarisen komitean asettamisesta.
2373:
2374:
2375: E d u s k u n n a 11 e.
2376:
2377: Yksilön asema ja oikeudet olisi turvattava siitä, että se vaarantaa yksityisten kansalaisten
2378: lainsäädännöllä, jossa määritellään henkilörekis- yksilönsuojan.
2379: terien pidossa noudatettavat periaatteet ja me- Suomen tilanne on jo herättänyt kiusallista
2380: nettelyt. Viime vuosien aikana tietokoneiden huomiota muutamissa kansainvälisissä yhteyk-
2381: yleistyessä on perustettu yhä lukuisampia rekis- sissä. On myös pelättävissä, että muualla rikol-
2382: terejä niin julkisen hallinnon piirissä kuin yksi- liseksi katsottava tietojenkäsittelytoiminta saat-
2383: tyisilläkin aloilla. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole taa pesiytyä maahan, jossa ei ole sitä kieltävää
2384: kiinnitetty minkäänlaista huomiota rekisterei- yleistä tietosuojalainsäädäntöä. Sekä Ruotsissa,
2385: den käytön valvontaan. Maastamme puuttuu Norjassa että Tanskassa on jo yksityiselämää
2386: kokonaan tätä koskeva lainsäädäntö. suojaava tietosuojalaki. Lainsäädännön pohjaksi
2387: ATK-alan neuvottelukunta on puuttunut sopisi OECD:ssä laadittu kansainvälinen tieto-
2388: kysymykseen ja toteaa mm., että Suomessa on suojasuosituksen luonnos.
2389: tarpeettomasti viivytelty tietosuojalainsäädän- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2390: nössä. Epäyhtenäinen säädöstö vaikeuttaa hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2391: kilötietojen vaihtoa hyväksyttäviä ja jopa laki-
2392: sääteisiä tar:koituksia varten. Tämä on usein että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
2393: sekä julkisen hallinnon että elinkeinoelämän menpiteisiin parlamentaarisen tietosuoja-
2394: palvelujen kehittämisen este. Puhumattakaan lainsäädäntöä valmistelevan komitean
2395: asettamiseksi.
2396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2397:
2398: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä Anneli Kivitie
2399: Helvi Hyrynkangas Martti Ursin Petter Savola
2400: Toivo Mäkynen Aimo Ajo Antero Juntumaa
2401: Saara-Maria Paakkinen
2402:
2403:
2404:
2405:
2406: 4 088000224W
2407: 26 1980 vp.
2408:
2409: Toivomusaloite n:o 23.
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: Petäjäniemi: Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisesta.
2415:
2416:
2417: Ed u s kun n a 11 e.
2418:
2419: Kuluneella vuosikymmenellä on valmistunut asioissa tällä hetkellä juurikaan tunneta. Täl-
2420: verrattain harvoja tuomioistuinlaitosta ja eri- löin juttujen käsittelyn lykkäykset varmasti vä-
2421: tyisesti oikeudenkäyntimenettelyä yleisissä tuo- henisivät eivätkä tuomioistuimen jäsenet nykyi-
2422: mioistuimissa koskevia lainsäädännön muutos- sessä laajuudessa vaihtuisi käsittelyn kuluessa.
2423: esityksiä. Lain muutoksiin johtaneista keskei- Asioiden käsittelyä tuomioistuimissa voitai-
2424: simpiä ovat vuonna 1972 toteutettu alioikeus- siin myös monin tavoin yksinkertaistaa. Nykyi-
2425: menettelyä koskeva uudistus sekä tämän vuo- sen vähäpätöisempien juttujen käsittelyn kan-
2426: den alusta voimaan tullut korkein oikeusuudis- nalta raskasliikkeisen monijäsenisen tuomioistui-
2427: tus, jonka seurauksena muutoksenhakua kor- men tilalle on esimerkiksi hakemuslainkäytön
2428: keimpaan oikeuteen huomattavasti rajoitettiin. piiriin kuuluvien asioiden, kuten asumusero-,
2429: Myös laajempi oikeudenhoitoa koskeva keskus- avioehto-, holhous- sekä erityyppisten tuomio-
2430: telu on eduskuntatasolla ollut vähäistä: hallitus istuimen suostumusta edellyttävien asioiden
2431: antoi viimeksi toukokuussa 1971 asiaa koske- sekä pienempien rikosasioiden käsittelyä varten
2432: van selonteon. suunniteltu ns. yhden miehen kokoonpanon
2433: Monet kipeästi kaivatut oikeudenkäyntimenet- käyttöönottoa alioikeuksissa.
2434: telyä koskevat uudistukset ovat edelleen val- Teknisempi, mutta tuomarin työtä huomat-
2435: misteilla. Monet seikat osoittavat, että näiden tavasti helpottava uudistus olisi pöytäkirjoja
2436: uudistusten toteuttaminen pikaisesti olisi tuo- koskevien säännösten uudistaminen, jota niin
2437: mioistuinlaitoksemme toimivuuden ja kansalais- ikään on pitkään valmisteltu.
2438: ten oikeusturvan toteutumisen kannalta erit- Edellä esittämäni perusteella ehdotan edus-
2439: täin tarpeellista. Jutturuuhkat alioikeuksissa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2440: hovioikeuksissa niiden määrän lisäämisestä huo-
2441: limatta ovat tunnettuja, samoin asioiden käsit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2442: telyn viivästymisen syynä oleva tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelyn kehittämisek-
2443: resurssipula. si yleisissä tuomioistuimissa ja erityi-
2444: Oikeudenkäyntimenettelyn teknisen sujuvuu- sesti yhden miehen kokoonpanossa ali-
2445: den ja aineellisesti oikean päätöksenteon lisää- oikeudessa käsiteltäviä asioita koskevan,
2446: miseksi on kaavailtu menettelyn kehittämistä oikeusministeriön ns. projektityöryhmäs-
2447: siten, että asioiden käsittely voitaisiin suorit- sä valmistellun ehdotuksen sekä esitut-
2448: taa yhden pääkäsittelyn kuluessa. Tätä päämää- kintaa riita- ja rikosasioissa koskevien
2449: rää edistäisi juttujen nykyistä perusteellisempi ehdotusten saattamiseksi hallituksen esi-
2450: valmistelu esitutkintavaiheessa, jota ei riita- tysten asteelle.
2451:
2452: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2453:
2454: Tuulikki Petäjäniemi
2455: 1980 vp. 27
2456:
2457: Toivomusaloite n:o 24.
2458:
2459:
2460:
2461:
2462: Petäjäniemi: Raastuvanoikeuksien henkilövoimavarojen lisäämi-
2463: sestä.
2464:
2465:
2466: E d u s kun n a 11 e.
2467:
2468: Tuomioistuinten tolmtntaa on viime vuosina tässä tarkoituksessa muun muassa selvittää mah-
2469: pyritty kehittämään suhteellisen voimakkaasti dollisuudet ulottaa tuomiokunnissa jo käytän-
2470: samanaikaisesti kun asioiden ratkaisemista sään- nössä oleva notaarijärjestelmä raastuvanoikeuk-
2471: televää lainsäädäntöä on uudistettu eräillä siin ja antaa tällaisen järjestelyn toteuttami-
2472: aloilla hyvin laajastikin. Useissa tapauksissa ei seksi tarpeelliset esitykset eduskunnalle."
2473: silloin ole riittävästi otettu huomioon muutos- Muutoksenhakuasiakirjaliikenteen siirtäminen
2474: ten vaatimia henkilövoimavaroja. Sen vuoksi hovioikeuksista alioikeuksiin toteutettiin kui-
2475: lähes kaikissa tuomioistuimissa on puutetta eri- tenkin lisäämättä tuskin ollenkaan alioikeuksien
2476: tyisesti kansliahenkilökunnasta. Raastuvan- kansliahenkilökuntaa, vaikka sen puute oli jo
2477: oikeuksista taas ovat puuttuneet kokonaan tuo- aikaisemmin todettu. Esimerkkinä voidaan
2478: marin apulaisina toimivat lakimiehet. mainita, että Helsingin raastuvanoikeuteen, jo-
2479: Kansliahenkilökunnan tarvetta ovat lisänneet hon siirtyi ilmeisesti ainakin puolet Helsingin
2480: erityisesti siirtyminen rikostuomioiden täytän- hovioikeuden muutoksenhakuasiakirjaliikentees-
2481: töönpanossa tietokonejärjestelmään ja tilastojen tä, ei perustettu yhtään uutta kansliahenkilö-
2482: keruuta palvelevien diaarijärjestelmien käyt- kunnan tointa. Näin siitäkin huolimatta, että
2483: töönotto, jotka vaativat entistä enemmän tie- siellä ainoana raastuvanoikeutena koko maassa
2484: tojen käsittelyä alioikeuksissa. Tämä ei enää joudutaan edelleen käyttämään kiinteistötuoma-
2485: ole mahdollista tuomarien toimesta. Myös ns. reina toimivien tuomarien itse työsuhteeseen
2486: tuomiolauselmajärjestelmän käyttöönotto edel- palkkaamia kanslisteja. Olisikin välttämätöntä,
2487: lyttää lisää kansliahenkilökuntaa samoin kuin että nämä yksityisessä työsuhteessa olevat kans-
2488: vaatimus, että asianosaisten tulee saada käyt- liahenkilökuntaan kuuluvat siirrettäisiin välittö-
2489: töönsä tuomioistuimen ratkaisu nykyistä no- mästi valtion palvelukseen. Tätä vaatii sekä
2490: peammin. Niin ikään on muistettava oikeus- heidän oman asemansa tarkoituksenmukainen
2491: hallintotehtävien lisääntyminen. Erityisesti näin järjestäminen että kiinteistötuomarien kanslian
2492: on tapahtunut raastuvanoikeuksissa kuntien tehtävien hoito.
2493: hallinnoinnin päätyttyä. Tuomioistuimien toi- Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon on otettu
2494: minnan kehittäminen edellyttää siten riittä- lakimiesharjoittelun toteuttamiseksi raastuvan-
2495: västi sekä kansliahenkilökuntaa että tuomarin oikeuksiin palkattavaksi notaareja, mutta näi-
2496: apulaisina toimivia lakimiehiä. Vain siten voi- den määrä on rajoitettu ainoastaan neljään.
2497: daan toteuttaa tuomioistuinyksiköissä tarkoi- On selvää, ettei näin vähäisellä notaarien mää-
2498: tuksenmukainen työnjako. rällä ole merkitystä raastuvanoikeuksien työn
2499: Eduskuntakin on kiinnittänyt huomiota tuo- 'järjestämisen kannalta, vaan notaarien määrää
2500: mioistuimien henkilövoimavarojen vajavaisuu- olisi lisättävä niin, että heitä voidaan sijoittaa
2501: teen. Hyväksyessään oikeudenkäymiskaaren jokaiseen hovioikeuspiiriin. Notaarien määrän
2502: muutoksenhakua hovioikeuteen koskevien sään- lisääminen olisi välttämätöntä senkin vuoksi,
2503: nösten muuttamisen (hall. es. n:o 184/1977 että lakimiesten harjoittelumahdollisuudet ovat·
2504: vp.) eduskunta hyväksyi seuraavan toivomuk- tuomiokuntien kokonaispalkkaukseen siirtymi-
2505: sen: "että hallitus huolehtisi siitä, että ali- sen edistyessä olennaisesti vähentyneet ja har-
2506: oikeuksien ja hovioikeuksien käytettävissä on joittelupaikkoja voidaan tarkoituksenmukaisesti
2507: uuden lainsäädännön toteuttamiseksi riittävä lisätä vain sijoittamalla ehdotettua enemmän
2508: henkilökunta ja voimavarat sekä että hallitus notaareja raastuvanoikeuksiin.
2509: 28 Toivomusaloite n:o 24
2510:
2511:
2512: Selostetuilla perusteilla olisi tuomioistuimiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2513: perustettava lisää kansliahenkilökunnan toimia kansliahenkilökunnan ja tuomarin apu-
2514: sekä mahdollistettava ainakin 20 tuomarin apu- laisina toimivien notaarien määrän lisää-
2515: laisena toimivan notaarin ottaminen raastuvan- miseksi raastuvanoikeuksissa, niin että
2516: oikeuksiin. raastuvanoikeuksien voimavarat ja sa-
2517: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- malla kansalaisten oikeusturva paranisi-
2518: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, vat.
2519: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2520:
2521: Tuulikki Petäjäniemi
2522: 1980 vp. 29
2523:
2524: Toivomusaloite n:o 25.
2525:
2526:
2527:
2528:
2529: Rautiainen ym.: Yhdistysrekisteritoimiston toiminnan tehostami-
2530: sesta.
2531:
2532:
2533: E d u s k u n n a 11 e.
2534:
2535: Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston oikaisuja tai tarkennuksia, sääntömuutos-
2536: tehtävänä on 4 päivänä tammikuuta 1919 asioiden rekisteröimisprosessin vaatima aika hel-
2537: annetun yhdistyslain, yhdistysrekisterin pitämi- posti kohoaa neljäänkin vuoteen.
2538: sestä 25 päivänä syyskuuta 1924 annetun Kun yhdistysvapaus kuuluu maamme kansa-
2539: valtioneuvoston päätöksen ja oikeusministeri- laisten perustuslain mukaisiin oikeuksiin, on
2540: östä 18 päivänä marraskuuta 1977 annetun yhdistysten sääntömuutosasioiden normaalia
2541: asetuksen mukaan pitää luetteloa yhdistyk- käsittelyaikaa pidettävä aivan liian pitkänä.
2542: sistä, jotka tekevät ilmoitukset yhdistyksen Yhdistyslainsäädäntö on tiettävästi uudistet-
2543: peruuttamisesta ja lakkauttamisesta, sääntöjen tavana ja myöskin yhdistysrekisterin toimintaa
2544: muutoksista ja nimenkirjoittajien muuttumi- on ajanmukaistettu, mutta ainakin vanhojen
2545: sesta. yhdistysten kohdalla tämä asioiden viipyminen
2546: Yhdistysten sääntöjen ja niiden muutosten pitää täysin paikkansa.
2547: hyväksyminen, samoin kuin nimenkirjoittajia Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
2548: tarkoittavien muutosten hyväksyminen vievät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2549: yhdistysrekisteritoimistossa pääsääntöisesti pit-
2550: kän ajan, jopa useita vuosia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2551: Eräät raittiusjärjestöt ovat todenneet, että menpiteisiin oikeusministeriön yhdistys-
2552: niiden jäsenjärjestöjen sääntömuutosasioiden rekisteritoimiston toiminnan kehittämi-
2553: käsittely viipyy yhdistysrekisteriviranomaisella seksi siten} ettei se enää asioitten viipy-
2554: 2-3 vuotta, mikäli korjauksia kyseisiin asioi- misellä haittaisi yhdistysten asioiden
2555: hin ei vaadita tai niitä ei erityisesti jouduteta. hoitoa.
2556: Papereiden ollessa puutteelliset ja vaatiessa
2557: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2558:
2559: Väinö Rautiainen Helvi Hyrynkangas Aimo Ajo
2560: Jorma Fred Hannele Pokka Asser Stenbäck
2561: 30 1980 rd.
2562:
2563: Hemställningsmotion nr 26.
2564:
2565:
2566:
2567:
2568: Rehn m. fl.: Om bättre rättsskydd för hyresvärdama.
2569:
2570:
2571: T i 11 R i k s d a g e n.
2572:
2573: Den andel av bostäder som utgör hyreslägen- för hyresvärden utan att därigenom hyres-
2574: heter, har visat en beklaglig tendens till minsk- gästens rättsskydd skulle försämras till någon
2575: ning, till fördel för de för många bostadsbe- väsentlig del är därför nödvändig.
2576: hövande oöverkomliga aktielägenheterna i egen På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
2577: ägo. att riksdagen ville besluta hemställa,
2578: Samtidigt som köerna till hyresbostäder ökar,
2579: måste man med beklagande konstatera att att regeringen i skyndsam ordning
2580: många lägenheter står helt tomma, på grund måtte vidtaga åtgärder för en revidering
2581: av att ägarna inte anser sitt rättsskydd tryggat av hyresbestämmelserna så att även
2582: i tillräcklig grad för att hyra ut sin lägenhet. hyresvärdens rättsskydd i någon mån
2583: En översyn av hyresbestämmelserna så att ut- stärkes.
2584: hyrandet av bostäder skulle bli mer attraktivt
2585: Helsingfors den 14 februari 1980.
2586:
2587: Elisabeth Rehn Håkan Malm
2588: Jutta Zilliacus Boris Renlund
2589: Gunnar Häggblom
2590: 1980 vp. 31
2591:
2592: Toivomusaloite n:o 26. Suomennos.
2593:
2594:
2595:
2596:
2597: Rehn ym.: Yuokranantajan oikeusturvan parantamisesta.
2598:
2599:
2600: E d u s k u n n a II e.
2601:
2602: Vuokra-asuntojen muodostama osuus asun- antajan kannalta houkuttelevammaksi, olisi
2603: noista osoittaa valitettavasti alenevaa suuntaa välttämätöntä vuokralaisen oikeusturvan silti
2604: asuntojen muuttuessa omistusasunnoiksi, joiden olennaisesti vähentymättä.
2605: hankkiminen monille asunnon tarvitsijoille on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2606: ylivoimaisen vaikeata. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2607: Samalla kun vuokra-asuntojen jonottajien muksen,
2608: määrä kasvaa, on valittaen todettava, että mo-
2609: net asunnot ovat tyhjillään, koska niiden omis- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
2610: tajat eivät pidä oikeussuojaansa riittävänä voi- toimenpiteisiin huoneenvuokrasäännös-
2611: dakseen antaa huoneistonsa vuokralle. Huo- ten uudistamiseksi siten, että myös
2612: neenvuokrasäännösten tarkistaminen siten, että vuokranantajan oikeusturvaa jossain
2613: asuntojen vuokralle antaminen tulisi Vuokran- määrin vahvistetaan.
2614: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2615:
2616: Elisabeth Rehn Håkan Malm
2617: Jutta Zilliacus Boris Renlund
2618: Gunnar Häggblom
2619: 32 1980 vp.
2620:
2621: Toivomusaloite n:o 27.
2622:
2623: Salminen ym.: Ympäristörikoksia koskevien säännösten lisäämi-
2624: sestä rikoslakiin.
2625:
2626: E d u s kun n a 11 e.
2627:
2628: Maamme alkuperäinen luonto ja asuinympä- ole asetettu vastuuseen teoistaan.
2629: ristömme on suurin osin tuhottu tai uhattuna Pelkästään yksityiseen omistusoikeuteen ja
2630: seuraamuksetta jatketuo 'rikollisen' toiminnan taloudelliseen hyötyyn vedoten on maassam-
2631: vuoksi. me seuraamuksetta tuhottu eläin- ja kasvi-
2632: Vesistöistämme on suuri osa pilaantunut maailmaltaan ja virkistysarvoltaan arvokkaita
2633: suurteollisuuden, ennen muuta puunjalostusteol- soita ja metsäalueita, samoin kuin hävitetty
2634: lisuuden ollessa pääsaastuttajana. Vesien saas- kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä
2635: tuttajia ei ole lainsäädännöllä velvoitettu käyt- ja yksittäisiä kohteita.
2636: tämään tehokkaampia puhdistusmenetelmiä Alunperin rajattomasta ympäristön yleis-
2637: eikä muuttamaan tuotantoprosesseja ympäris- käyttöoikeudesta on meillä yhä jäljellä yhä
2638: tölle vähemmän haittaa aiheu ttaviksi. Vesilaki melko laajat jokamiehen oikeudet, joiden to-
2639: antaa aivan liian väljät puitteet viivytellä ja teutuminen tulee lailla turvata, joita tulee laa-
2640: kiertää puhdistamisvelvoitetta. Vesien saastut- jentaa ja joiden toteuttamisen estämisestä tu-
2641: tajia ei myöskään ole lainsäädännöllä saatettu lee säätää seuraamukset.
2642: riittävään vastuuseen aiheuttamistaan vahingois- Jokamiehen oikeus luontoon ja ympäristöön
2643: ta vesien tilalle tai luontaiselinkeinoille sekä edellyttää, että yhteiskunta valvoo luonnon ti-
2644: korjaamaan ja korvaamaan aiheuttamaansa va- laa ja ympäristön laatua, estää luonnon vas-
2645: hinkoa. tuuttoman käytön yksityisen edun tavoitte-
2646: Maamme koskista enää muutama kuohuu va- luun sekä säätää seuraamukset ympäristöön
2647: paana, samoin on jäljellä enää vain muutamia kohdistuvista rikoksista.
2648: jokia, joihin lohi nousee. Tämä on seurausta Ympäristönsuojelun edistämiseksi on välttä-
2649: jokien valjastamisesta voimatalouden käyttöön mätöntä ripeästi kehittää erityislainsäädäntöä,
2650: piittaamatta luonnon ja ympäristön suojelusta mm. valmisteilla olevat ilmansuojelulaki ja so-
2651: ja usein myöskin ilman kansantaloudellisia pe- ralaki tulisi pikaisesti saattaa voimaan muodos-
2652: rusteita. Myöskään jokien valjastamisella luon- sa, joka todella estää näiltä osin ympäristön
2653: nolle ja ihmisille aiheutetusta haitasta ei ai- tilan heikkenemisen.
2654: heuttajia ole saatettu tosiasiallisesti vastuu- Erityislainsäädännön lisäksi olisi välttämä-
2655: seen. Kemijoen taltuttaneet voimayhtiöt jou- töntä laatia säädökset rikosoikeudellisesta vas-
2656: tuivat vasta 30 vuoden kuluttua haitan aiheut- tuusta ja seuraamuksista ympäristön pilaami-
2657: tamisesta suorittamaan erityistoimien johdosta sesta. Ympäristörikoksia koskevien säännösten
2658: osittaisia korvauksia niiden toimien johdosta lisäämiselle rikoslakiin antavat hyvän pohjan
2659: kärsimään joutuneille. vuonna 1973 mietintönsä jättäneen ympäristö-
2660: Maamme luonnonhistoriallisesti ja maisemal- rikostoimikunnan esitykset.
2661: lisesti arvokkaista jääkautisista muodostumista, Edellä esitetyn ,perusteella ehdotamme edus-
2662: soraharjuista, on edustavimmat jo suurelta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2663: osin tärvelty lyhytnäköiseen voitontavoitteluun
2664: perustuvalla toiminnalla. Yhteistä luontoamme että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
2665: soran ja muiden maaperänainesten otolla kor- tyksen ympäristörikoksia koskevien
2666: jaamattomasti pilaavia yrityksiä ja yksityisiä ei säännösten ottamisesta rikoslakiin.
2667: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
2668:
2669: M.-L. Salminen Pirjo Ala-Kapee E.-J. Tennilä
2670: Irma Rosnell Kaisa Raatikainen Ulla-Leena Alppi
2671: Jacob Söderman Marjatta Mattsson Sten Söderström
2672: P. Puhakka Terho Pursiainen Mikko Kuoppa
2673: Seppo Toiviainen Pentti Lahti-Nuuttila
2674: 1980 vp. 33
2675:
2676: Toivomusaloite n:o 28.
2677:
2678:
2679:
2680:
2681: ·Saukkonen ym.: Asunto·osakeyhtiölain muuttamisesta peruskor-
2682: jauspäätöksen tekemisen helpottamiseksi.
2683:
2684:
2685: E d u s k u n n a 11e.
2686:
2687: Peruskorjaustoiminta on tullut yhä keskei- yhtiökokouksessa kaksi kolmasosaa annetuista
2688: semmäksi asuntopoliittiseksi välineeksi. Perus- äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista
2689: korjauksen käyttöönottoa ovat olleet hidasta- riittäisi päätöksentekoon peruskorjauksesta.
2690: massa ja estämässä asunto-osakeyhtiölain sään- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2691: nökset, jotka vaativat yhtiökokouksen yksi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2692: mielisyyttä ja kaikkien osakkaiden suostumus- sen,
2693: ta peruskorjaukseen. Tämä menettelyvaatimus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2694: on suojannut erityisesti niiden osakkeiden esityksen antamiseksi asunto-osakeyhtiö-
2695: omistajien etuja, jotka eivät itse asu omista- lain säännösten muuttamiseksi perus-
2696: missaan huoneistoissa. Menettelyvaatimus on korjauspäätöksen tekemiseen vaaditta-
2697: taas rasittanut niitä talossa asuvia osakkeiden van yksimielisyysvaatimuksen alentami-
2698: omistajia, jotka parantaakseen asumistasoa ja seksi enemmistövaatimukseksi} joka ei
2699: alentaakseen hoitomenoja ovat pyrkineet suo- estä tarkoituksenmukaista perusparan-
2700: rituttamaan talon peruskorjauksen. Tarkoituk- nustoimintaa ja kuitenkin suojaa asun-
2701: senmukaista olisi muuttaa säännöksiä niin, että to-osakeyhtiössä vähemmistön oikeudet.
2702: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
2703:
2704: Juhani Saukkonen Pentti Poutanen
2705: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
2706: Mikko Kaarna
2707:
2708:
2709:
2710:
2711: 5 088000224W
2712: 34 1980 vp.
2713:
2714: Toivomusaloite n:o 29.
2715:
2716:
2717:
2718:
2719: Tennilä: Lapin lääninvankilan sijoittamisesta Tervolaan.
2720:
2721:
2722: E d u s k u n n a 11 e.
2723:
2724: Oikeusministeriön työryhmä on syksyllä 1978 Lääninvankila toisi kunnan alueelle merkittä-
2725: jättämässään esityksessä ehdottanut neljän vän määrän uusia pysyviä työpaikkoja ja loisi
2726: uuden lääninvankilan rakentamista. Yksi uusis- näin osaltaan perustaa kunnan kehittämiselle.
2727: ta lääninvankiloista tulisi Lapin lääniin. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
2728: Lapin läänin alueella lääninvankilan sopiva vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2729: sijoituspaikka olisi Tervolan kunta, koska kun-
2730: nasta on kohtuullinen matka niin Rovaniemel- että hallitus tekisi kiireellisesti pe-
2731: le, Kemiin kuin Tornioonkin. Lääninvankilan riaatepäätöksen Lapin lääninvankilan
2732: sijoittaminen Tervolaan on perusteltua vielä sijoittamisesta Tervolan kuntaan.
2733: sikälikin, että kuntaa vaivaa laaja työttömyys.
2734: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2735:
2736: E.-J. Tennilä
2737: 1980 vp. 35
2738:
2739: Toivomusaloite n:o 30.
2740:
2741:
2742:
2743: Uitto ym.: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto,
2744: oikeuden jäsenten oikeutta ottaa vastaan paikallisia neuvonc
2745: antaja- ja sivutoimitehtäviä koskevan selvityksen toimitta-
2746: misesta.
2747:
2748:
2749: E d u s k u n n a II e.
2750:
2751: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
2752: Aloitteessa esitetään selvitettäväksi, tulisiko yritysten sekä työnantaja- ja toimialaliittojen
2753: rajoittaa korkeimman oikeuden ja korkeimman hallintoelimet sekä esim. paikalliset neuvon-
2754: hallinto-oikeuden jäsenten oikeutta ottaa vas- antajatehtävät. Täten pyritään edistämään tasa-
2755: taan eräitä tehtäviä. Tällaisia olisivat mm. puolisten päätösten syntymistä.
2756:
2757:
2758:
2759: ALOITTEEN PERUSTELUT.
2760: Vaikka oikeuden ratkaisut periaatteessa pe- ten ratkaisujen syntymistä. Tunnettuabao on
2761: rustuvatkin lakeihin ja asetuksiin, on yhteis- jääviydessä, että riitapuolen kiistaton edustaja
2762: kuntatieteellinen tutkimus voinut kiistatta on jäävi olemaan päätöstä tekemässä. Useissa
2763: osoittaa, että ratkaisuihin vaikuttavat myös kauaskantoisissa kysymyksissä ei kuitenkaan lo-
2764: muut yhteiskunnalliset tekijät. Ihmisen käyt- pultakaan ole kysymys esimerkiksi jonkin ni-
2765: täytymiseen vaikuttavat mm. maailmankatso- meltä mainitun yhteisön, Osakeyhtiö A:n tai
2766: mukselliset seikat, hänen yhteiskunnallinen B:n, ja jonkin muun välisestä asiasta, vaan
2767: taustansa, vakaumuksensa sekä vastaavasti nii- ratkaisu vaikuttaa kaikkien samantapaisten yh-
2768: den oikeutta hakevien osapuolten luonne esim. teisöjen toimintaan. Tällöin jääviys on ym-
2769: siltä osin, kumpaanko osapuoleen ratkaisun märrettävä laajemmin niin, ettei ratkaisua te-
2770: tekevä helpoimmin samaistuu. kevä kuulu mihinkään sellaiseen yhteisöön,
2771: Sitä, miten otettaisiin huomioon muiden jonkalaisista jokin voisi tulla kyseeseen.
2772: kuin lakiin kirjoitettujen näkökohtien vaikutus Olisi ilmeisesti tasapuolisuuden parantami-
2773: oikeuden ratkaisuihin, on vaikea ratkaista. seksi tarpeen kieltää jo ennakolta korkeimman
2774: Virkanimityksissä vaikuttaa taustalla myös mm. hallinto-oikeuden ja korkeimman oikeuden jä-
2775: ammatin valintatilanne ja - mikä epäilys on seniltä kuuluminen sellaisiin taloudellisiin yh-
2776: myös joskus lausuttu - sukulaisuuteen, tutta- teisöihin, joille KKO:n tai KHO:n ratkaisu
2777: vuuteen tai ajatustavan samankaltaisuuteen pe- saattaisi tuoda merkittävää taloudellista tai
2778: rustuva, etenemistä suosiva tai jarruttava ilmiö, muuta etua. Tällöin olisi kiellettävä ilmeisesti
2779: josta yhteiskuntatieteilijät epäilemättä käyttäi- ainakin jäsenyys yhtiöiden johtokunnissa, halli-
2780: sivät nimitystä epävirallinen organisaatio. Nämä tuksissa ja hallintoneuvostoissa sekä kaikki si-
2781: taustailmiöt eivät siten aina ole peräisin oikeus- vutoimisetkin tällaisten yhtiöiden tehtävät.
2782: laitoksen ulkopuolisesta nimitysviranomaisesta. Sama koskee luonnollisesti myös näiden yhtiöi-
2783: Siksi tulisi päästä erilaisten yhteiskunnallisten den muodostamia yhdistyksiä, työnantaja- ja
2784: taustojen ja näkemysten tasapuolisempaan edus- toimialaliittoja. Edelleen olisi syytä selvittää,
2785: tukseen. Erityisen tärkeää erilaisten yhteiskun- piileekö siinä vaaraa lain soveltamiselle, että
2786: nallisten taustojen ja näkemysten huomioon KKO:n tai KHO:n jäsen toimisi palkallisena
2787: ottaminen on korkeimmissa oikeusasteissa, joi- luennoitsijana esimerkiksi jollekin toimialajär-
2788: den ratkaisut ohjaavat alempia oikeusasteita. jestölle.
2789: Koko ongelmistoa kerralla ratkaisematta voi- Edellä esitetty rajoitus ymmärrettävästi mer-
2790: daan toki eräiltä osin silti helpottaa tasapuolis- kitsee eräiden kansalaisille yleensä suotujen oi-
2791: 36 Toivomusaloite n:o 30
2792:
2793:
2794: keuksien epäämistä nam määritellyltä kansa- että hallitus selvityttäisi, mtssa maa-
2795: laisryhmältä. Asiaa on siten perusteellisesti rin on aiheellista evätä korkeimman
2796: harkittava. On kuitenkin olemassa eräitä mui- oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
2797: ta säännöksiä, mm. vaalikelpoisuudesta, joiden den jäseniltä oikeus kuulua yhtiöiden,
2798: kohdalla on päädytty rajoittamaan kansalaisille työnantajajärjestöjen ja toimialajärjestö-
2799: kuuluvia oikeuksia, kun siihen on katsottu jen päätöksentekoelimiin tai olla niihin
2800: olevan painavaa aihetta. Mielestämme esittämäs- minkäänlaisessa paikallisessa neuvonan-
2801: sämme asiassa tällaisen rajoituksen selvittämi- taja- tai sivutoimisuhteessa, sekä antai-
2802: seen näyttäisi olevan painavia perusteita. si eduskunnalle asiasta tarvittavat esi-
2803: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tykset.
2804: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2805: muksen,
2806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2807:
2808: Pauli Uitto Heli Astala
2809: 1980 vp. 37
2810:
2811: Toivomusaloite n:o 31.
2812:
2813:
2814:
2815:
2816: V. Vennamo ym.: Ulkomaalaislain säätämisestä.
2817:
2818:
2819: E d u s kun n a 11 e.
2820:
2821: Ulkomaalaisten kohtelu näyttää julkisuuden- tenkaan valitettavasti tapahdu näennäisten ul-
2822: kin tietojen mukaan olevan maassamme hyvin kopoliittisten syiden johdosta edes poliittisten
2823: mielivaltaista sekä epäinhimillistä ja byro- pakolaisten suhteen kaikissa tapauksissa.
2824: kraattista. Kuitenkaan eivät tällaista menette- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2825: lyä vaadi kansalliset etumme, vaan päinvas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2826: toin vahingoitamme maatamme suuressa maa-
2827: ilmassa lainalaisena ja turvallisena maana. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2828: Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä Suo- menpiteisiin inhimillisen ja oikeuden-
2829: mi on sitoutunut kohtelemaan inhimillisesti ja mukaisen ulkomaalaislain säätämiseksi
2830: oikeudenmukaisesti ulkomaalaisia. Näin ei kui- maassamme.
2831: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2832:
2833: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
2834: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
2835: 38 1980 vp.
2836:
2837: Toivomusaloite n:o 32.
2838:
2839:
2840:
2841:
2842: V. Vennamo ym.: Palovakuutetun omaisuuden todellisen arvon
2843: määrittelystä.
2844:
2845:
2846: E d u s k u n n a 11 e.
2847:
2848: Palovahinkojen tapauksissa monelle vakuu- mättömyydeltä eivätkä vakuuttajat myöskään
2849: tetulle tulee suuri pettymys, kun nykyisten joudu maksamaan käytännössä liian suuria
2850: säännösten ja määräysten mukaan korvausta vakuutusmaksuja.
2851: ei maksetakaan täysimääräisenä. Tämä johtuu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2852: palovakuutusarvojen ja todellisten arvojen vä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2853: lisestä suhteesta. sen,
2854: On kuitenkin selvää, että monikaan vakuu-
2855: tettu ei itse pysty arvioimaan palovakuutetun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2856: omaisuuden todellista ja hyväksyttävää arvoa. menpiteisiin palovakuutusarvojen tur-
2857: Siksi olisikin säännöksiä kehitettävä niin, että vaamiseksi todellista vahinkoa vastaa-
2858: vakuutuslaitokset ovat velvolliset ilmoitta- vaksi tyytymättömyyden ja turhien me-
2859: maan vakuuttajalle omaisuuden todellisen ar- nojen välttämiseksi samalla kuitenkin
2860: von, joka sitten pitää myös palotapauksessa. huolehtien vakuuttajan oikeusturvasta.
2861: Tällöin vältytään molemminpuoliselta tyyty-
2862: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2863:
2864: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
2865: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
2866: 1980 vp. 39
2867:
2868: Toivomusaloite n:o 33.
2869:
2870:
2871:
2872:
2873: V. Vennamo ym;: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
2874: vankien jälkihuollon tehos<tamiseksi.
2875:
2876:
2877: E d u s k u n n a 11 e.
2878:
2879: Vankien jälkihuolto on maassamme laajalti että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
2880: laiminlyöty. Tämä on epäinhimillistä ja johtaa tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
2881: uusiin rikoksiin. Asiantilaan olisi saatava kii- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
2882: reellinen korjaus. 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
2883: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vankien jälkihuollon tehostamiseksi ri-
2884: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- kollisuuden ja inhimillisten onnetto-
2885: sen, muuksien estämiseksi ja vankien vähen-
2886: tämiseksi.
2887: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2888:
2889: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
2890: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
2891: 40 1980 vp.
2892:
2893: Toivomusaloite n:o 34.
2894:
2895:
2896:
2897:
2898: Vähäkangas: Vesioikeuksien ja vesiylioikeuden toimintaedellytys-
2899: ten parantamisesta.
2900:
2901:
2902: E d u s k u n n a 11 e.
2903:
2904: Tehtyjen selvitysten mukaan Suomessa on van kohentamiseksi vesiasioissa. Tämä voisi ta-
2905: runsaasti vireillä vesioikeuksissa asioita, joita pahtua mm. lisäämällä henkilöstöä em. oikeuk-
2906: on käsitelty jo vuosia. Vesistörakentaminen siin.
2907: on kasvamassa ja näin ollen myös riitaisuuk- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
2908: sien määrä kasvaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2909: Asioiden ruuhkautuminen vesioikeuksiin ja sen,
2910: vesiylioikeuteen vakavasti loukkaa kansalaisten
2911: oikeusturvaa, kuten esimerkiksi Kemijoen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2912: Iijoen ja Oulujoen tapaukset osoittavat. vesioikeuksien ja vesiylioikeuden toi-
2913: Mielestämme valtiovallan on ryhdyttävä pi- mintaedellytysten parantamiseksi ja jut-
2914: kaisesti toimenpiteisiin kansalaisten oikeustur- turuuhkien purkamiseksi.
2915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2916:
2917: Juhani Vähäkangas
2918: 1980 vp. 41
2919:
2920: Toivomusaloite n:o 35.
2921:
2922:
2923:
2924:
2925: Laitinen ym.: Kaupallisten ja teknisten alojen koulutuksen omaa-
2926: vien nuorten rekrytoimisesta määräajoiksi Suomen ulkomaan
2927: edustustoihin perehtymään yritysten vienti-, markkinointi- ja
2928: kehitysapupalveluihin.
2929:
2930:
2931: E d u s kun n a 11 e.
2932:
2933: On tunnettu asia, että pienet ja keskisuu- Tällainen koulutus voisi olla samalla osa
2934: ret yritykset eivät useinkaan omatoimisesti pys- maamme kehitysapupanosta, koska markkina-
2935: ty selviytymään ulkomaille suuntautuvasta kohteemme monasti ovat samoja maita. Jär-
2936: markkinoinnista. Puutteeseen on tarjolla mm. jestelmä olisi omiaan keventämään korkean
2937: vuokrattavia vientiasiantuntijoita. Toisaalta tie- koulutusasteen omaavien työttömyyttä maas-
2938: detään tarvittavan kielitaidon ja muun hanki- samme paremmin kuin hallinnolliset työttö-
2939: tun opin lisäksi hyvää tuntemusta kunkin maan myystyöt.
2940: markkinaolosuhteista, ihmisistä ja kauppata- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
2941: voista. Tätä tietoa ei saada muutoin kuin har- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2942: jaantumisen kautta paikan päällä opiskelemal- muksen,
2943: la.
2944: Olisi luotava valtiovallan toimenpitein järjes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2945: telmä, että nuoria teknisten ja kaupallisten kaupallisen ja teknisen koulutuksen
2946: alojen koulutettuja henkilöitä rekrytoidaan val- omaavien nuorten rekrytoimiseksi mää-
2947: tion palvelukseen määräajoiksi perehtymään räajaksi perehtymään maamme ulkomai-
2948: vieraisiin oloihin 1-3 vuoden aikana. sissa edustustoissa yhteiskunta- ja mark-
2949: Rekrytointikanavana vo1s1 t01m1a esim. kinaoloihin tavoitteena saada vienti-
2950: kauppakamarilaitos, jolla on kenttäverkosto val- markkinoiden palvelukseen monipuoli-
2951: miina ja tuntuma yritysmaailman tarpeisiin sesti koulutettua henkilöstöä.
2952: tällä sektorilla selvittämään rekrytoitavien so-
2953: veltuvuutta ja hakemaan ehdokkaita.
2954: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2955:
2956: Juhani Laitinen Helge Saarikoski Heikki Perho
2957: Ilkka Kanerva Mauri Vänskä Timo Ihamäki
2958:
2959:
2960:
2961:
2962: 6 088000224W
2963: 42 1980 rd.
2964:
2965: Hemställningsmotion nr 36.
2966:
2967:
2968:
2969:
2970: Melin: Om fördjupat nord1skt industriellt samarbete på före-
2971: tagsnivå.
2972:
2973:
2974: T i 11 R i k s d a g e n.
2975:
2976: I internationell jämförelse är industriföre- för samt stimulera nordiska industriella pro-
2977: tagen . i Norden av rätt anspråkslös storlek. jekt. För Finlands del gäller detta inte minst
2978: Möjligheterna för företag i de nordiska län- en harmonisering av skattelagar, bestämmel-
2979: derna att hävda sig mot multinationella före- ser, offentliga bidrag och stimulansåtgärder
2980: tagsjättar på de stora marknaderna utanför för företagen.
2981: Norden är därför begränsade. I dagens värld Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
2982: gäller den internationella industriella konkur- undertecknad, att riksdagen ville hemställa,
2983: rensen ofta stora projekt, vilka i praktiken
2984: överstiger t. ex. finländska företags inriktning att regeringen skyndsamt skulle ut-
2985: och möjligheter. För att underlätta nordiska reda vilka förutsättningar som för Fin-
2986: företags möjligheter att på något så när jäm- lands del krävs för att åstadkomma ett
2987: lika villkor tävla om beställningar på världs- fördjupat industriellt samarbete i Nor-
2988: marknaden, som gäller industriprojekt, bör för den på företagsnivå, bl. a. med sikte på
2989: Finlands del regeringen utreda vilka de förut- att underlätta samnordiska industriella
2990: sättningar är som måste skapas och de hinder exportprojekt på utomnordiska mark-
2991: utgör som måste undanröjas för att bana väg nader.
2992: Helsingfors den 15 februari 1980.
2993:
2994: Ingvar S. Melin
2995: 1980 vp. 43
2996:
2997: Toivomusaloite n:o 36. Suomennos.
2998:
2999:
3000:
3001:
3002: Melin: Pohjoismaisen yritystasolla tapahtuvan teollisen yhteis-
3003: työn kehi:ttämisestä.
3004:
3005:
3006: E d u s k u n n a 11 e.
3007:
3008: Kansainvälisesti vertaillen ovat Pohjoismai- pohjoismaisten teollisuusprojektien tien tasoit-
3009: den teollisuusyritykset kooltaan varsin vaati- tamiseksi ja elvyttämiseksi. Suomen osalta
3010: mattomia. Pohjoismaisten yritysten mahdolli- tämä merkitsee ainakin verolakien ja sään-
3011: suudet menestyä kilpailussa jättimäisten moni- nösten tasasuhtaistamista, julkisia avustuksia
3012: kansallisten yritysten kanssa suurilla markki- sekä yritysten elvytystoimia.
3013: noilla Pohjoismaiden ulkopuolella ovat tästä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
3014: syystä rajatut. Nykyhetkellä kansainvälisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3015: teollisuuden kilpailu koskee usein suuria pro-
3016: jekteja, jotka käytännössä ylittävät esim. suo- että hallitus pikaisesti selvityttäisi,
3017: malaisten yritysten valmiuden ja mahdollisuu- mitkä edellytykset Suomen osalta ovat
3018: det. Jotta helpotettaisiin pohjoismaisten yri- tarpeen, niin että saataisiin aikaan laa-
3019: tysten mahdollisuuksia edes jossain määrin ta- jempi pohjoismainen yritystasolla tapah-
3020: saveroisina kilpailla maailmanmarkkinoiden ti- tuva yhteistyö, jolla helpotettaisiin
3021: lauksista, jotka koskevat teollisuusprojekteja, mm. yhteispohjoismaisia Pohjoismaiden
3022: Suomen hallituksen tulisi selvittää, mitkä edel- ulkopuolisille markkinoille suuntautuvia
3023: lytykset on luotava ja mitkä esteet raivattava teollisia vientiprojekteja.
3024: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3025:
3026: Ingvar S. Melin
3027: 44 1980 rd.
3028:
3029: Hemställningsmotion nr 3 7.
3030:
3031:
3032:
3033:
3034: Norrback m. fl.: Om höjda anslag för u-landsbistånd.
3035:
3036:
3037: T i 11 R i k s d a g e n.
3038:
3039: Svälten och nöden i världen minskar inte. Ekonomin i vårt eget land har under den
3040: Snarare kan man säga att klyftan mellan rika senaste tiden förbättrats. Detta faktum i kom-
3041: länder och fattiga Iänder växer. Får den ut- bination med våra internationella förpliktelser
3042: vecklingen fortsätta kommer världen förr eller är tillräckliga argument för att stödet tili u-
3043: senare att ställas inför oanade problem. länderna kännbart bör öka. Med hänvisning
3044: Finlands insats för nöden i världen har härtill föreslår undertecknade härmed, att riks-
3045: hittills varit av otillständigt blygsamt slag. dagen ville hemställa,
3046: De målsättningar vårt land varit med om att
3047: godkänna för u-hjälpens storlek har vi i prak- att regeringen vid utarbetandet av
3048: tiken inte på långt när kunnat nå upp tili. statsförslaget för år 1981 mycket känn-
3049: Trots att insamlingar och stödaktioner gjorts bart höjer anslagen för hjälp och bi-
3050: bland befolkningen har vår solidaritet med de stånd till de underutvecklade länderna.
3051: nödlidande i världen varit helt otillfredsstäl-
3052: lande.
3053: Helsingfors den 14 februari 1980.
3054:
3055: Ole Norrback Boris Renlund
3056: Håkan Malm Jutta Zilliacus
3057: 1980 vp. 45
3058:
3059: Toivomusaloite n:o 37. Suomennos.
3060:
3061:
3062:
3063:
3064: Norrback ym.: Kehitysapumäärärahojen korottamisesta.
3065:
3066:
3067: E d u s kun n a 11 e.
3068:
3069: Nälkä ja puute eivät lopu maailmasta. Pi- solidaarisuutemme hätää kärsivää maailmaa
3070: kemminkin voidaan sanoa, että rikkaiden ja kohtaan on ollut täysin riittämätön.
3071: köyhien maiden välinen kuilu syvenee. Jos Oman maamme talous on viime aikoina pa-
3072: tällainen kehitys saa jatkua, maailma joutuu rantunut. Tämä tosiseikka on kansainvälisten
3073: ennemmin tai myöhemmin arvaamattomien pul- velvoitustemme ohella riittävä peruste sille,
3074: mien eteen. että kehitysmaille annettavan tukemme tulisi
3075: Suomen panos maailman hädän lievittämi- kasvaa tuntuvasti.
3076: seksi on tähän mennessä ollut anteeksianta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
3077: mattoman vaatimaton. Me emme ole lähi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3078: mainkaan pystyneet käytännössä saavuttamaan
3079: niitä kehitysavun määräksi asetettuja tavoit- että hallitus laatiessaan vuoden 1981
3080: teita, joista olemme olleet mukana päättä- tulo- ja menoarviota korottaisi tuntu-
3081: mässä. Kansan keskuudessa suoritetuista ke- vasti kehitysmaille annettavan avun ja
3082: räyksistä ja tukitoimista huolimatta meidän avustuksien määrärahoja.
3083: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3084:
3085: Ole Norrback Boris Renlund
3086: Håkan Malm Jutta Zilliacus
3087: 46 1980 rd.
3088:
3089: Hemstiillningsmotion nr 38.
3090:
3091:
3092:
3093:
3094: Norrback m. fl.: Om inrättande av tjänster för det nordiska
3095: samarbetet i Kvarken-regionen.
3096:
3097:
3098: T i 11 R i k s d a g e n.
3099:
3100: Det gränsregionala samarbetet i Norden har miskt samarbete och företagens kontakter har
3101: under den senaste tiden varit föremål för sär- det visat sig vara viktigt att det finns insti-
3102: skild uppmärksamhet. Strävan har varit att tutioner som kan förmedla kontakter och in-
3103: utveckla samarbetet på regional nivå över formation.
3104: riksgränserna. Utan särskild, avlönad personai kan inte
3105: Sedan länge har det funnits ett intimt sam- samarbetet bli konstruktivt och meningsfullt.
3106: arbete över Kvarken. På kommunernas och Det naturliga skulle vara att statsmakten ger
3107: länsmyndigheternas initiativ har samarbetet anslag för avlöning av personai som sköter
3108: institutionaliserats i och med att Kvarken- samarbetet. Genom att varje land som berörs
3109: rådet bildats. 1 detta samarbete medverkar skulle anställa kunnig personai för uppgifterna,
3110: Vasa län och Västerbottens län i Sverige. Se- kunde sannolikt kännbara resultat i de berörda
3111: nare har det s.k. Mitt-Nordensamarbetet in- regionerna snabbt åstadkommas. Med hänvis-
3112: letts. 1 det deltar Vasa län från vårt land, ning till vad som ovan sagts föreslår under-
3113: Västernorrlands och Jämtlands län i Sverige tecknade, att riksdagen ville hemställa,
3114: samt Sör- och Nord-Tröndelags fylken från
3115: Norge. För en del projekt som dessa sam- att regeringen måtte vidta åtgärder
3116: arbetsorgan inlett har Nordiska ministerrådet som syftar till att tjänster inrättas för
3117: beviljat anslag. skötsel av de finländska frågorna i det
3118: För den regionala utvecklingen är det viktigt tvärnordiska samarbetet i Kvarkenre-
3119: att det tvärgående samarbetet i Norden kan gionen.
3120: utvecklas. Framför allt när det gäller ekono-
3121: Helsingfors den 14 februari 1980.
3122:
3123: Ole Norrback Håkan Malm
3124: Gunnar Häggblom Boris Renlund
3125: 1980 vp. 47
3126:
3127: Toivomusaloite n:o 38. Suomennos.
3128:
3129:
3130:
3131:
3132: Norrback ym.: Toimien perustamisesta pohjoismaista yhteis-
3133: työtä varten Merenkurkun alueella.
3134:
3135:
3136: E d u s k u n n a 11 e.
3137:
3138: Pohjoismaiden raja-alueiden yhteistyö on ollessa taloudellisesta yhteistyöstä ja yritysten
3139: viime aikoina ollut erityisen huomion kohtee- välisistä yhteyksistä on osoittautunut tärkeäksi,
3140: na. Pyrkimyksenä on ollut alueellisella tasolla että on olemassa yhteyksiä ja tietoja välittäviä
3141: tapahtuvan yhteistyön kehittäminen yli valta- laitoksia.
3142: kuntien rajojen. Ilman erityistä, palkattua henkilökuntaa
3143: Jo kauan on läheistä yhteistyötä ollut Me- yhteistyöstä ei voi tulla rakentavaa eikä miele-
3144: renkurkun vaiheilla. Kuntien ja lääninviran- kästä. Olisi luonnollista, että valtiovalta myön-
3145: omaisten aloitteesta on alueesta tehty käsite täisi määrärahan työtä hoitavan henkilökunnan
3146: siten, että on muodostettu Merenkurkun alue. palkkaamiseksi. Todennäköisesti voitaisiin saa-
3147: Tässä yhteistyössä ovat mukana Vaasan lääni da aikaan tuntuvia tuloksia näillä alueilla pian-
3148: ja Ruotsissa Länsipohjan ( Västerbottenin) lää- kin, jos jokainen asianosaisista maista ottaisi
3149: ni. Myöhemmin on aloitettu ns. Keski-Pohjolan palvelukseensa pätevää henkilökuntaa tehtävien
3150: yhteistyö. Tähän osallistuvat Vaasan lääni, hoitamista varten.
3151: Ruotsissa Länsi-Norrlannin ja Jämtlannin lää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
3152: nit sekä Sör- ja Nord-Tröndelagin läänit Nor- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3153: jassa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on
3154: myöntänyt määrärahoja eräitä näiden yhteistyö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3155: elinten aloittamia projekteja varten. toimien perustamiseksi sellaisten Suo-
3156: Alueellisen kehityksen kannalta on tärkeätä, mea koskevien kysymysten hoitamisek-
3157: että poikkipohjoismaista yhteistyötä voitaisiin si, jotka liittyvät Merenkurkun alueen
3158: kehittää Pohjoismaissa. Ennen kaikkea kyseen pohjoismaiseen yhteistyöhön.
3159: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3160:
3161: Ole Norrback Håkan Malm
3162: Gunnar Häggblom Boris Renlund
3163: 48 1980 vp.
3164:
3165: Toivomusaloite n:o 39.
3166:
3167:
3168:
3169:
3170: Tuovinen ym.: Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta henkilö-
3171: liikenteelle.
3172:
3173:
3174: E d u s k u n n a 11 e.
3175:
3176: Suomen ·ja Neuvostoliiton välisen turistilii- kanssa tarjoamat erilaiset reitinvalintavaihto-
3177: kenteen kasvaessa nykyiset rajanylityspaikat ei- ehdot.
3178: vät tule riittämään. Lisäksi on huomattava, Niiralan raja-aseman tavaraliikenne lähinnä
3179: ettei maittemme välisen rajan keskiosissa ole rautateitse on kasvanut viime vuosina valta-
3180: vielä yhtään rajanylityspaikkaa matkailijoille. vasti. Sen vuosittainen kasvu on ollut 30-
3181: Mielestämme tällaiseksi sopii erinomaisesti Nii- 40 %. Siksi raja~aseman ratapihaa on jouduttu
3182: ralan raja-asema Värtsilän kunnassa. useita kertoja laajentamaan. Suomen puolella
3183: Erityisen suuri merkitys Niiralan avaami- on parannettu myös maantieyhteyksiä ja lisää
3184: sella henkilöliikenteelle olisi Suomen ja Neu- on suunnitteilla. Rautatie ja maantie kulkevat
3185: vostoliiton välisen matkailun kehittämiselle. raja-asemalla rinnakkain, joten tavaraliikennettä
3186: Ainakin silloin, jos olisi mahdollista päästä varten siellä toimivat tulli ja rajavartiosto
3187: Laatokan pohjoispuolitse Sortavalan kautta Pet- voisivat palvella pienin lisäyksin myös henkilö-
3188: roskoihin, tulisi tätä reittiä kulkemaan suuri liikennettä.
3189: osa matkailijoita. Myös Viipuriin, Leningradiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3190: ja muualle Neuvostoliittoon suuntautuvasta tu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3191: rismista kulkisi huomattava osa Niiralan kaut- sen,
3192: ta. Tämä koskee nimenomaan Suomen ja
3193: Skandinavian keski- ja pohjoisosien asukkaita. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3194: Lisäksi on otettava huomioon Neuvostoliitosta Värtsilän kunnassa olevan Niiralan ra-
3195: Suomeen suuntautuva turismi sekä Niiralan janylityspaikan avaamiseksi myös hen-
3196: yhdessä Vaalimaan, Nuijamaan ja Rajajoosepin kilöliikenteelle.
3197: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3198:
3199: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Olli Helminen
3200: Lea Sutinen Mauri Vänskä Pauli Puhakka
3201: Erkki Korhonen
3202: 1980 vp. 49
3203:
3204: Toivomusaloite n:o 40.
3205:
3206:
3207:
3208:
3209: Aaltio ym.: Traktorin polttoaineen verovapaudesta pohtopuuksi
3210: käytettävää puuta ym. kotimaista polttoainetta kuljetettaessa.
3211:
3212:
3213: E d u s kun n a II e.
3214:
3215: öljyn hinnannousun myötä on kotimaisen sen polttoaineen käyttöä tulisi kaikin tavoin
3216: energian lisääntyvä käyttö tullut yhä tärkeäm- lisätä ja koska ainakin nykyisin polttopuun
3217: mäksi. Nykyisten määräysten mukaan saadaan käyttäjät maaseudulla ovat yleensä vähätuloisia
3218: polttopuuta, olkea ja turvetta ja muuta pohto- ja iäkkäitä ihmisiä, tulisi nykyisestä käytän-
3219: aineeksi käyttökelpoista ainetta kuljettaa trak- nöstä luopua ja saattaa kaiken kotimaisen
3220: torilla omaan tarkoitukseen verottomalla polt- polttoaineen ajo traktorilla mahdolliseksi vero-
3221: toaineella. Jos taas edellä mainittuja aineita vapaalla polttoaineella.
3222: kuljetetaan korvausta vastaan vieraalle, tulee Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3223: nykyisten määräysten mukaan käyttää verollista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3224: polttoainetta. muksen,
3225: Polttoaineen vaihtaminen traktorin tankkiin
3226: on siinä määrin hankala ja pitkäaikainen toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3227: menpide, että se useimmissa tapauksissa jää menpiteisiin tehdäkseen kotimaisten
3228: tekemättä. Tällöin kuljetus traktorilla jää hoi- polttoaineiden traktorilla tapahtuvissa
3229: tamatta ja tulee muilla keinoin lisäkuormauk- kuljetuksissa mahdolliseksi käyttää trak-
3230: sineen oleellisesti kalliimmaksi. Koska kotimai- torissa verovapaata polttoainetta.
3231: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3232:
3233: Sampsa Aaltio P. Mäki-Hakola Henrik Westerlund
3234: Lauri lmpiö Mikko Pesälä Olavi Martikainen
3235: Eero Lattula Väinö Raudaskoski Martti Ursin
3236: Erkki Pystynen Anna-Kaarina Louvo Hannu Tenhiälä
3237: Heikki Perho Håkan Malm Matti Maijala
3238: Paavo Vesterinen Timo Ihamäki Toivo T. Pohjala
3239: Tapio Holvitie Olavi Nikkilä Urho Pohto
3240: Helge Saarikoski Matti Hakala
3241:
3242:
3243:
3244:
3245: 7 088000224W
3246: 50 1980 vp.
3247:
3248: Toivomusaloite n:o 41.
3249:
3250:
3251:
3252:
3253: Aaltio ym.: Käytetyn voiteluöljyn regenerointitoiminnan lisää-
3254: misestä.
3255:
3256:
3257: E d u s k u n n a 11 e.
3258:
3259: Vuonna 1932 aloitteli professori Komppa keätä pikaisesti laajentaa voiteluöljyn regene-
3260: voiteluöljyn regenerointitoimintaa maassamme. rointitoimintaa maassamme. Sitran tutkimusten
3261: Vuonna 1936 aloitti Viljo Kajomeri toiminnan mukaan me voisimme saada uudelleen käyttöön
3262: pienessä mittakaavassa jatkaen sitä myöhem- maahan tuodusta voiteluöljymäärästä noin puo-
3263: min laajempana. Sodan alla ja sota-aikana syn- let. Toiminnan laajentamisen edellytyksenä oli-
3264: tyi myös muita käytetyn öljyn uudistamis- si kuitenkin välttämätöntä saada varmuus siitä,
3265: laitoksia. Viime vuosikymmeninä öljyn epä- että huomattava osa tuotannosta voitaisiin var-
3266: realistisen maailmanmarkkinahinnan aikana nä- muudella jatkuvasti markkinoida esimerkiksi
3267: mä laitokset lopettivat toimintansa yksi toisen- valtion tarpeisiin. Toiminnan laajentaminen
3268: sa jälkeen. Kauimmin jatkoi alan uranuurtaja vaatisi myös yhteiskunnan tukea. Todettakoon
3269: Viljo Kajomeri Lempäälässä, mutta myös hän vielä, että Suomesta on yhteydet alan johtaviin
3270: joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1978 tutkimuslaitoksiin, joiden kautta voidaan saada
3271: taloudellisten vaikeuksien takia ja yhteiskun- käyttöön uusia regenerointimenetelmiä, joissa
3272: nan tuen puutteessa. haitallisen prosessijätteen syntyminen voidaan
3273: Nykyään jatketaan öljyn regenerointitoimin- lähes kokonaan estää.
3274: taa Lempäälässä Kajomeren öljynpuhdistuslai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3275: toksen tiloissa vajaalla kapasiteetilla. Kun Sak- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3276: sassa regeneroidaan voiteluöljyistä noin 90 muksen,
3277: prosenttia ja eräissä muissa Keski-Euroopan
3278: maissa lähes yhtä paljon, regeneroidaan Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3279: messa vain noin kaksi prosenttia voitelu- käytetyn voiteluöljyn regenerointitoi-
3280: öljyistä. minnan huomattavaksi lisäämiseksi
3281: öljyn hinnan jyrkän nousun ja epävakaan maassamme.
3282: maailmanpoliittisen tilanteen takia olisi tär-
3283: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3284:
3285: Sampsa Aaltio Heikki Perho Urho Pohto Juhani Raudasoja
3286: Erkki Pystynen P. Mäki-Hakola Gunnar Häggblom Henrik Westerlund
3287: Juhani Laitinen Helge Saarikoski Eero Lattula Toivo Yläjärvi
3288: Mikko Pesälä Anna-Kaarina Louvo Matti Maijala Mauri Miettinen
3289: Ulla Puolanne Timo Ihamäki Inger Hirvelä Toivo Mäkynen
3290: Paavo Vesterinen Håkan Malm Olavi Nikkilä Esko J. Koppanen
3291: Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen Matti Hakala Toivo T. Pohjala
3292: Mikko Rönnholm Martti Ursin V. J. Rytkönen Ben Zyskowicz
3293: Alvar Saukko Hannu Tenhiälä Vappu Säilynoja Tuulikki Petäjäniemi
3294: Ilkka Kanerva Jouko Tuovinen
3295: 1980 vp. 51
3296:
3297: Toivomusaloite n:o 42.
3298:
3299:
3300:
3301:
3302: Ajo ym.: Teollisuuskylän perustamisesta Sailaan.
3303:
3304:
3305: E d u s k u n n a 11 e.
3306:
3307: Koillis-Lappi on jo pitemmän aikaa ollut mahdollisuuksia ei tule, tapahtuu ennen pitkää
3308: erittäin vaikeaa työttömyysaluetta. Tähän on taloudellinen romahdus. Yhä useammat ovat
3309: liittynyt varsin voimakas muuttoliike etenkin luopuneet maataloudesta ja hakattavia valtion
3310: Ruotsiin. Muutaman vuoden aikana monet metsiä on vähän. Näin ollen perinteinen met-
3311: alueen kunnista ovat menettäneet miltei kol- sätyökään ei tarjoa paljoa mahdollisuuksia.
3312: manneksen väestöstään. Muuttoliike on, kuten Miltei ainoana työllistäjänä ovat nykyisin tila-
3313: ymmärrettävää, kohdistunut pääasiassa työikäi- päiset työllisyystyöt.
3314: seen väestöön ja jatkuu edelleen voimakkaana. Kunta olisi erittäin sopiva alihankinnan
3315: Erityisen ongelmallista on nuorisotyöttö- luontoiselle pienteollisuudelle, koska sinne ulot-
3316: myys. Esim. Sallan kunnassa on valtaosa työ- tuu rautatie. Tällä ratkaistaisiin osaltaan koko
3317: ikäisistä nuorista kassa-avustusten varassa. Tä- Koillis-Lapin vaikeaa työttömyysongelmaa.
3318: mä johtaa ennen pitkää poismuuttoon tai pa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3319: himmassa tapauksessa aiheuttaa nuorelle ihmi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3320: selle henkisen terveyden menettämisen.
3321: Sallan kunnan taloudellinen kehitys on jo että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3322: nyt erittäin vinoutunut. Pääosa asukkaista on menpiteisiin teollisuuskylän perustami-
3323: eläkeläisiä sekä toisaalta aivan nuoria. Jos työ- seksi Sallan kuntaan.
3324: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3325:
3326: Aimo Ajo Hannele Pokka Helvi Hyrynkangas
3327: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre Mikko Jokela
3328: 52 1980 vp.
3329:
3330: Toivomusaloite n:o 43.
3331:
3332:
3333:
3334:
3335: Ajo ym.: Alueen vesivoiman käyttöön perustuvaan sähkölämmi-
3336: tykseen siirtymisen edellytysten tutkimisesta Lapissa.
3337:
3338:
3339: E d u s kun n a 11 e.
3340:
3341: Lapin läänikin on nykyisin energian suh- maakunnassa paikan päällä. Tämä olisi ainakin
3342: teen pääasiassa tuontiöljystä riippuvainen. öljy kansantaloudellisesti mielekkäämpää kuin kal-
3343: on yleisin lämmitykseen käytettävä polttoaine liin tuontiöljyn rahtaaminen pitkien etäisyyk-
3344: syrjäisimmissäkin kylissä. Ottaen huomioon sen sien takaa poisviedyn sähköenergian tilalle.
3345: yhä nousevan hinnan lisäksi suuret kuljetus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
3346: kustannukset, on sen käyttö Lapissa kansan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3347: taloudellisestikin erittäin epäedullista. Kylmän
3348: ilmaston ja pitkän lämmityskauden johdosta että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
3349: sitä kuluu lisäksi keskimäärin enemmän kuin sen, olisiko nykytilanteessa mahdollista
3350: muualla maassa. Lapissa siirtyä laajemmalti sähköläm-
3351: Lapissa on valjastettuna runsaasti vesivoi- mitykseen omassa maakunnassa tuotet-
3352: maa, jonka tuottamasta sähköenergiasta suuri tuun vesivoimaan perustuen, riittäisikö
3353: osa viedään muualle Suomeen. Pitkä siirto- vesivoima siihen ja voitaisiinko mahdol-
3354: matka taas aiheuttaa jännitehäviöitä ja siten lisesti alentaa Lapissa lämmitykseen
3355: energianhukkaa. Olisi näin ollen ilmeisen edul- käytettävän sähkön hintaa, jos se on
3356: lista käyttää tuotettu sähköenergia omassa tuotettu omassa maakunnassa.
3357: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3358:
3359: Aimo Ajo Hannele Pokka
3360: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre
3361: Mikko Jokela
3362: 1980 vp. 53
3363:
3364: Toivomusaloite n:o 44.
3365:
3366:
3367:
3368:
3369: Almgren ym.: Valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen ja tilintar-
3370: kastajien valitsemises;ta parlamentaaristen voimasuhteiden
3371: mukaisesti.
3372:
3373:
3374: Ed u s k u n n a 11 e.
3375:
3376: Valtionyhtiöiden kansanvaltainen hallinto ta- pauksissa sellaisen hallintoneuvoston ja sellai-
3377: pahtuu hallintoneuvostojen kautta. Paitsi itse set tilintarkastajat, että mainittujen toimielin-
3378: demokraattinen hallinto, joka toteutuu luotta- ten kokoonpanossa mahdollisimman tarkoin
3379: mushenkilöiden välityksellä, on luonnollisesti toteutuisivat parlamentaariset voimasuhteet.
3380: ot,ettava huomioon myös asiantuntemus. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
3381: Hallintoneuvostojen kokoonpanosta ei, eräitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3382: poikkeuksia lukuunottamatta, ole säädetty lais-
3383: sa. Etunäkökohdat ovat joissakin tapauksissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3384: sanelleet hallintoneuvostojen ja muiden toimi- sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek-
3385: elinten kokoonpanon sellaiseksi, että se ei vas- si, että valtionyhtiöiden hallintoneuvos-
3386: taa esim. eduskunnan voimasuhteita. Olisi kui- tot ja tilintarkastajat valitaan mahdolli-
3387: tenkin kohtuullista, että kaikki ne valtionyhtiöt simman tarkoin parlamentaaristen voi-
3388: tai valtionenemmistöiset yhtiöt, joissa pyritään masuhteiden mukaisesti.
3389: luottamushenkilöhallintoon, saisivat kaikissa ta-
3390: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3391:
3392: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
3393: 54 1980 vp.
3394:
3395: Toivomusaloite n:o 45.
3396:
3397:
3398:
3399:
3400: Astala ym.: Sukupuolten tasa-arvotavoitteiden huomioon otta-
3401: misesta valtion tehtävistä maksettavissa paikoissa.
3402:
3403:
3404: E d u s k u n n a 11 e.
3405:
3406: Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi naisten enemmistö ansaitsee alle 2 400 mk/kk.
3407: vuonna 1951 sopimuksen, jonka nimenä on Sen sijaan ammatillisesti kouluttamattomista
3408: "Samaa palkkaa koskeva sopimus, 1951" ( so- miehistä puolet ansaitsee yli 2 800 mk/kk ja
3409: pimus n:o 100). Suomi ratifioi tämän sopi- ylemmän keskiasteen koulutuksen saaneista
3410: muksen vuonna 1962. Tässä sopimuksessa, miehistä puolet yli 3 800 mk/kk.
3411: joka koskee samanarvoisesta työstä miehille Myöskin naisten eteneminen uralla on vai-
3412: ja naisille maksettavaa samaa palkkaa, sanonta keata. Vielä yli 16 vuoden palvelun jälkeen
3413: "palkka" tarkoittaa varsinaista pohja- tai mi- heistä yli puolet sijoittuu alle 2 400 mk saa-
3414: nimipalkkaa sekä kaikkia muita palkkaetuja, vien ryhmiin. Miehistä vastaavan ajan olleista
3415: jotka työnantaja suorittaa työntekijälle työ- puolet ansaitsee yli 3 800 markkaa.
3416: suhteen perusteella suoraan tai välillisesti, joko Maamme työvoimasta 10 % työskentelee val-
3417: rahana tai luontaisetuna. tiosektorilla. Siksi on hyvin merkittävää, miten
3418: Lähes 20 vuoden kuluessa ei tasa-arvo Suo- tämä osapuoli edistää työmarkkinaratkaisuissa
3419: messa ole toteutunut. Vaikka meillä ei enää sukupuolten tasa-arvopyrkimyksiä käytännössä.
3420: olekaan erillisiä miesten ja naisten palkkatau- Valtion ja koko julkisen sektorin tulisi myös
3421: lukoita, niin miehet ja naiset jakautuvat jyr- tässä suhteessa toimia esimerkillisenä työnan-
3422: kästi eri palkkausryhmiin myös valtiosektorilla. tajana. Siksi valtiosektorin työehtosopimus-
3423: Naiset ovat suurena enemmistönä alimmissa neuvotteluissa tulisi ottaa tavoitteeksi suku-
3424: palkkausryhmissä ja pienenä vähemmistönä puolten palkkaerojen pienentäminen sekä mata-
3425: ylimmissä. lapalkkaisten, jotka pääasiassa ovat naisia, ase-
3426: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan teettämien man järjestelmällinen parantaminen käytännös-
3427: tilastotietojen ja julkistaman selvityksen mu- sä. Naisten palkkaustilanteen kehittymistä tu-
3428: kaan valtiosektorilla naiset ovat enemmistönä, lee vuosittain seurata. Siksi on tärkeätä kehit-
3429: 83-59 %, palkkausryhmissä alle 2 000 mk- tää valtion palkkatilastoja niin, että kyseinen
3430: 2 800 mk kuukaudessa. Ylimmissä palkkausryh- seuranta on mahdollista.
3431: missä ovat naiset pienenä vähemmistönä. Esi- Jo olemassa olevan toimistohenkilökunnan
3432: merki:ksi työsuhteisten kohdalla vain 1 % palk- toimenkuvausselvityksen tietojen perusteella on
3433: kausryhmässä yli 8 000 mk/kk on enää naisia. mahdollista korjata näitä tehtäviä haitavien
3434: Niin sanotuissa johtavissa tehtävissä toimivista palkkauksellista asemaa.
3435: (palkka yli 6 000 mk/kk) on naisia noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3436: 11%. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3437: Sukupuolten jyrkkää jakautumista on ylei- muksen,
3438: sesti perusteltu miesten ja naisten koulutusta-
3439: son ja palvelussuhteen keston eroilla. Palk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
3440: kaukselliset jakaumat eivät juuri tasaannu, menpiteisiin, jotta valtio työnantajana
3441: vaikka koulutus tai palvelussuhteen pituus va- ottaa sopimustoiminnassaan huomioon
3442: kioidaankin. Samalla koulutustasolla naisten sukupuolten tasa-arvotavoitteet palk-
3443: enemmistö on kaikilla koulutusasteilla asteikon kauksellisten vääristymien korjaamiseksi
3444: alapäässä ja miesten enemmistö taas sen ylä- ja pyrkii pitemmällä tähtäyksellä pysy-
3445: päässä. västi sukupuolten tasavertaisen palk-
3446: Kolmella alimmalla koulutustasolla olevien kauksellisen aseman varmistamiseen.
3447: Toivomusaloite n:o 45 55
3448:
3449: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3450:
3451: Heli Astala Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen
3452: Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
3453: Aulis Juvela M.-L. Salminen Unto Ruotsalainen
3454: Terho Pursiainen Lauha Männistö Helvi Niskanen
3455: Anna-Liisa Hyvönen Juhani Vähäkangas Irma Rosnell
3456: Mikko Ekorre
3457: 56 1980 vp.
3458:
3459: Toivomusaloite n:o 46.
3460:
3461:
3462:
3463:
3464: Astala ym.: Loimaan kaupungin saattamisesta kehitysalueiden
3465: ulkopuoliseksi tukialueeksi.
3466:
3467:
3468: E d u s k u n n a 11 e.
3469:
3470: Loimaan kaupunki sekä Alastaron, Loimaan, ratkaisuun, jossa kaikki muut yhteisessä esityk-
3471: Mellilän, Oripään, Punkalaitumen, Varopulan sessä mainitut kunnat paitsi Loimaan kaupun-
3472: ja Ypäjän kunnat jättivät 30. 3. 1976 valtio- ki tulivat määrätyiksi alueellisen kehityksen
3473: neuvostolle yksimielisen esityksen kaikkien edistämisestä annetun lain tarkoittamiksi kehi-
3474: näiden kuntien määräämisestä alueellisen ke- tysalueiden ulkopuolisiksi tukialueiksi. Loi-
3475: hityksen edistämisestä annetun lain tarkoitta- maan kaupunki sai tuon ratkaisun yhteydessä
3476: miksi kehitysalueiden ulkopuolisiksi tuki- osakseen valtioneuvoston päätöksen teollisuus-
3477: alueiksi. kylän perustamisesta.
3478: Esitys perustui kehitysalueiden neuvottelu- Teollisuuskylän aikaansaamiseksi on ryhdyt-
3479: kunnan suorittamiin tutkimuksiin, joissa Loi- ty toimenpiteisiin. Tällöin on kuitenkin tullut
3480: maan seudun alikehittyneisyys oli todettu mui- ilmi, että samanaikaisesti olisi uudelleen har-
3481: hin varsinaisiin kehitysalueisiin kuulumattomiin kittava muiden, kehitysalueiden ulkopuolisiksi
3482: alueisiin verrattuna. Esitys perustui myös sel- tukialueiksi hyväksyttyjen Loimaan seudun kun-
3483: vityksiin, joita oli tehty mm. Turun ja Porin tien keskellä olevan Loimaan kaupungin ase-
3484: lääninhallituksen toimesta. Lääninhallitus oli maa. Asian käsittelyssä on tullut selvästi ilmi,
3485: kehitysalueiden vyöhykejaon tarkistusryhmälle että Loimaan kaupungin kehitysmahdollisuudet
3486: antamassaan lausunnossa katsonut Loimaan eivät ole teollisuuskyläpäätöksenkään myötä ke-
3487: seudun kehittämisen vaativan aluepoliittisia toi- hittyneet siinä määrin, että ajatuksesta Loimaan
3488: menpiteitä. Myös Varsinais-Suomen seutukaa- kaupungin saamisesta kehitysalueiden ulkopuoli-
3489: valiitto oli useissa yhteyksissä todennut Loi- seksi tukialueeksi olisi tarpeellista ja aiheellista
3490: maan seudun kehittämisen onnistumisen edel- luopua. Päinvastoin teollisuuskylän suunnittelun
3491: lyttävän yhteiskunnan tukitoimia. yhteydessä on ilmennyt, että kylän toiminnan
3492: Erityisinä perusteluina valtioneuvostolle teh- jatkuvuuden, koko kaupungin elinkeinoelämän
3493: dyssä esityksessä esitettiin pysyvien työpaik- kehittymisen ja kaupungin asukkaiden työllisyy-
3494: kojen saannin turvaamisen välttämättömyyttä den turvaamiseksi olisi aivan välttämätöntä ot-
3495: ja esitettiin selvitys siitä, että alueella oli työ- taa uudelleen käsittelyyn kysymys Loimaan kau-
3496: paikkojen lukumäärä vähentynyt 1960-luvulla pungin saamisesta kehitysalueiden ulkopuoli-
3497: 18,7 % :lla. Edellä olevan seurauksena oli ke- seksi tukialueeksi.
3498: hittynyt työikäisen väestön voimakas muutto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3499: liike ja vastaavasti väestön vinoutunut ikära- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3500: kenne. Vuosina 1960-75 esityksen tehneet
3501: kunnat olivat menettäneet väestöstään 19,6 %. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3502: Niinikään viitattiin esityksen perusteluissa Loi- Loimaan seutua koskevan kehitysaluei-
3503: maan seudun luonnollisten henkilöiden keski- den tukialuepäätöksen tarkistamiseksi
3504: tulojen vähäisyyteen ja valtion investointien siten, että myös Loimaan kaupunki tu-
3505: pieneen osuuteen Loimaan seudulla. lisi ympäröivien kuntien tapaan kehi-
3506: Kuntien aloite johti vuoden 1978 lopulla tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
3507: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3508:
3509: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
3510: 1980 vp. 57
3511:
3512: Toivomusaloite n:o 47.
3513:
3514:
3515:
3516:
3517: Bärlund ym.: Karkkilan ja Pohjan teollisuuskylien tukemisesta.
3518:
3519:
3520: E d u s k u n n a II e.
3521:
3522: Hitaasti kehittyvien alueiden ja paikkakun- asetelman johdosta. Pohjan ja Karkkilan taan-
3523: tien tukemiseksi on Suomessa otettu käyttöön tuvan teollisuuden työpaikkamenetysten kor-
3524: muun muassa erityinen kehitysaluelainsäädäntö vaaminen olisi ilmeisesti onnistunut paremmin
3525: sekä teollisuuskyläjärjestelmä. Kuuluminen ke- ilman minkäänlaisia tukipäätöksiä alueella kuin
3526: hitysalueiksi määriteltyjen alueiden piiriin an- tilanteessa, jossa kaksi tukimuotoa samalla
3527: taa alueella toimiville yrityksille tiettyjä auto- alueella vaikuttaa 'kilpailuun samoista yrityk-
3528: maattisesti niille Iankeavia mahdollisuuksia saa- sistä.
3529: da valtiolta tukea toiminnalleen. Eräiltä osin Elinkeino-, yhdyskunta- ja työllisyyspolitiikan
3530: tuki on hyvinkin tuntuva, varsinkin yrityksen kannalta tilannetta mainitulla läntisen Uuden-
3531: toiminnan alkamisvaiheessa. maan alueella ei voi pitää järkevänä ja perus-
3532: Teollisuuskylien perustaruispäätösten yhtey- teltuna. Mielestämme yhteiskunnan tukipoli-
3533: dessä on sovittu teollisuuskylissä toimiville tiikkaa elinkeinoelämälle tulisi yhdenmukaistaa
3534: yrityksille myönnettävistä helpotuksista. Hel- ja suunnitella siten, että se toimii tehokkaasti
3535: potukset ovat yleensä osaksi kuntien ja osaksi jonkin päämäärän saavuttamiseksi, ei niin, että
3536: valtion tarjoamia. Viimeisten vuosien aikana se aiheuttaa kuntien välistä kilpailua muuten-
3537: myös Etelä-Suomeen on perustettu eräitä teol- kin niukoista voimavaroista.
3538: lisuuskyliä, lähinnä eräiden taantuvien teolli- Aivan ilmeistä on, että hallituksen tulisi ryh-
3539: suuspaikkakuntien kehityksen tukemiseksi. tyä nopeisiin toimenpiteisiin teollisuuskylien
3540: Uudellamaalla perustettiin vuonna 1979 kak- tekemiseksi kilpailukykyisiksi tukialueisiin näh-
3541: si teollisuuskylää: Pohjan kuntaan ja Karkki- den ainakin niissä tapauksissa, joissa teollisuus-
3542: laan. Samoihin aikoihin päätettiin kuitenkin kylät toimivat tukialueen välittömässä lähei-
3543: myös, että Pusulan, Nummen ja Karjalohjan syydessä. Erityistä huomiota olisi tällöin kiin-
3544: kunnista tehdään kehitysalueiden ulkopuolella nitettävä laina-aikojen pituuteen sekä mahdol-
3545: sijaitsevia kehitysaluelainsäädännön tarkoitta- lisuuksiin teollisuuskylissä saada avustuksia tuo-
3546: mia tukialueita, jonka seurauksena näiden kun- tekehittelyyn, markkinointiin ja liikkeenjohdon
3547: tien alueella toimiville yrityksille voidaan kehittämiseen.
3548: myöntää eräitä tuntuvia kehitysalue-etuuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3549: Tässä läntisen Uudenmaan osassa synnytetty nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3550: tilanne on osoittautunut hyvin ristiriitaiseksi ja muksen,
3551: kestämättömäksi. Kokemus nimittäin osoittaa,
3552: etteivät teollisuuskyläyrityksille myönnettävät että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
3553: helpotukset mm. valtion investointirahaston lai- menpiteisiin Pohjan kunnan ja Karkki-
3554: nojen muodossa ole läheskään kilpailukykyisiä lan teollisuuskylien aseman vahvistami-
3555: tukialueilla toimiville yrityksille myönnettävien seksi siten, että niissä toimiville yri-
3556: helpotusten kanssa. Pohjan ja Karkkilan kun- tyksille voidaan myöntää samantasoinen
3557: nat ovat pikemminkin joutuneet huonompaan tuki kuin kehitysalueiden tukialueella.
3558: kuin parempaan asemaan syntyneen kilpailu-
3559: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3560:
3561: Kaj Bärlund Seija Karkinen Peter Muurman
3562: Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo Niilo Hämäläinen
3563: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio
3564: 8 088000224W
3565: 58 1980 vp.
3566:
3567: Toivomusaloite n:o 48.
3568:
3569:
3570:
3571:
3572: Elo ym.: Määrärahasta valtion virastotilojen järjestämiseksi
3573: Ulvilaan.
3574:
3575:
3576: E d u s k u n n a 11 e.
3577:
3578: Ulvilan kunta on väestömäärältään Satakun- tystä. Tämän vuoksi tulisi kiirehtiä valtion
3579: nan neljänneksi suurin kunta heti Porin, Rau- virastotalon rakentamista Ulvilaan. Ulvilan vi-
3580: man ja Kankaanpään jälkeen. Valtion paikallis- rastotaloon tulisi voida välittömästi sijoittaa
3581: hallinnon palvelut puuttuvat kuitenkin lähes seuraavat hallintopalvelut:
3582: poikkeuksetta Ulvilasta. Valtion paikallishallin- - poliisin toimipiste ( 600 m2 )
3583: non viranomaisista Ulvilassa on ainoastaan po- - Kelan sivutoimisto (100 m2 )
3584: liisilla toimipaikka. Mm. verotoimisto, Kansan- - Ulvilan verotoimisto (750 m2 )
3585: eläkelaitoksen toimisto ja työvoimatoimisto - työvoimatoimiston sivutoimisto ( 100 m2 )
3586: ovat Porissa. - Ulvilan postitoimisto (200 m 2 )
3587: Ulvilan asukasluku oli vuoden 1979 lopussa Ulvilassa on valtion virastotalon lisäksi tar-
3588: 10 770 henkeä ja on valtioneuvoston kanslian vetta myös muuhun julkiseen rakentamiseen;
3589: suunnitteen mukaan vuoden 1985 lopussa esim. Ulvilan seurakunnan nykyiset virastotilat
3590: 12 000 henkeä ja vuoden 1990 lopussa 12 500 ovat epätarkoituksenmukaiset. Seurakunta on
3591: henkeä. Kuntauudistussuunnitelman mukaan varannut kuluvan vuoden talousarvioansa mää-
3592: Ulvilan kuntaan tullaan liittämään Kullaan rärahan uuden virastotalon suunnittelua varten.
3593: kunta. Valtion virastotilojen järjestäminen voitaisiin
3594: Satakunnan seutukaavan kokonaissuunnitel- näin ollen toteuttaa yhdessä esim. juuri Ulvi-
3595: man perusteella (suunnitelma laadittu sisä- lan seurakunnan virastotilojen järjestämisen
3596: asiainministeriön ohjeiden mukaisesti) Ulvilan kanssa.
3597: nykyiselle väestöpohjalle tyypillisiä hallintopal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3598: veluja olisivat mm.: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3599: - poliisin toimipiste vomuksen,
3600: - Kelan paikallistoimisto/ sivutoimisto
3601: - valtion yleishallintoviranomainen että hallitus ottaisi valtion vuoden
3602: - verotoimisto 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
3603: - tiemestarin toimisto 4 000 000 markan määrärahan valtion
3604: - työvoimatoimisto, pien- ta1 s1vuto1m1sto. virastotilojen järjestämiseen Ulvilan
3605: Valtion paikallishallinnon palveluiden puute kuntaan.
3606: vaikeuttaa Ulvilan kunnan tasapainoista kehi-
3607: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3608:
3609: Mikko Elo Pirkko Valtonen
3610: 1980 vp. 59
3611:
3612: Toivomusaloite n:o 49.
3613:
3614:
3615:
3616:
3617: Elo ym.: Kehitysaluerahaston toimiston perustamisesta Parka-
3618: noon.
3619:
3620:
3621: E d u s k u n n a 11e.
3622:
3623: Kehitysalueiden eteläisissä lääneissä ei ole kaita on noin 150 000 ja asiakasyrityksiä noin
3624: Kehitysaluerahaston toimistoa, joten asioita on 7 prosenttia Keran asiakaspohjasta. Parkanoa
3625: hoidettu Kuopiosta ja 1. 1. 1979 lähtien Jy- Keran toimiston sijoituspaikkana puoltaa myös
3626: väskylästä käsin. Asioiden joustavan hoidon ja sen hyvä liikenteellinen sijainti. Palvelutasol-
3627: läheisempien kontaJktien kannalta olisi kuiten- taan Parkano on ylin kuntakeskus eli E 1.
3628: kin hyödyllistä, jos Keran palvelut olisivat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3629: saatavissa lähempää. Pohjois-Satakuntaa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3630: siellä Parkanoa voidaan monestakin syystä pi-
3631: tää sopivana Keran toimiston paikkana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3632: Kehitysaluekuntia on Turun ja Porin, Hä- Kehitysaluerahaston toimiston perusta-
3633: meen ja Ahvenanmaan lääneissä yli 50, asuk- miseksi Parkanoon.
3634: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3635:
3636: Mikko Elo Pirkko Valtonen
3637: 60 1980 vp.
3638:
3639: Toivomusaloite n:o 50.
3640:
3641:
3642:
3643:
3644: Forsman ym.: Valtion ~eknillisen tutkimuskeskuksen totmmto-
3645: jen sijoittamisesta Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
3646: yhteyteen.
3647:
3648:
3649: E d u s kun n a 11 e.
3650:
3651: Teknillisten korkeakoulujen ja Valtion ~ek korkeakoulun yhteydestä ne puuttuvat. Erityi-
3652: nillisen tutkimuskeskuksen toiminta kytkeyty- sesti kuluvan vuoden alusta lähtien on koros-
3653: vät läheisesti yhteen. Asiantuntijavoimien ja tettu t'eknisen tutkimustyön merkitystä maal-
3654: tutkimusedellytysten hyväksikäyttö ja yhteistyö lemme ja olisi tärkeää tehostaa sitä myös Lap·
3655: tehostuvat, mikäli kunkin tekniikan alueen pää- peenrannan teknillisen korkeakoulun yhteydes-
3656: asiallinen tutkimus ja opetus tapahtuvat tois- sä.
3657: tensa läheisessä yhteydessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3658: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen pää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3659: toiminta tapahtuu Helsingin teknillisen korkea-
3660: koulun läheisessä yhteydessä Otaniemessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3661: Maamme muun teknisen opetustyön yhteydessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
3662: on myös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintojen sijoittamiseksi Lappeenran-
3663: toimintoja, mutta Lappeenrannan teknillisen nan teknillisen korkeakoulun yhteyteen.
3664: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
3665:
3666: Mauno Forsman Pekka Starast Seppo Tikka
3667: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
3668: 1980 vp. 61
3669:
3670: Toivomusaloite n:o 51.
3671:
3672:
3673:
3674:
3675: Forsman: Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen kehittämistoimi-
3676: kunnan perustamisesta.
3677:
3678:
3679: E d u s k u n n a II e.
3680:
3681: Kymen läänissä Etelä-Karjalan maakunnan tömyys on aJOittain noussut huomattavan kor-
3682: alueella on ollut vaikeita työllisyysongelmia, keaksi rakennusalalla.
3683: jolloin syyksi on todettu mm. elinkeinoraken- Etelä-Karjalan alueella, johon kuuluvat seu-
3684: teen yksipuolisuus. Pääosa ammatissa toimi- raavat huomattavat asutuskeskukset: Lappeen-
3685: vasta väestöstä työskentelee suurteollisuuden ranta, Imatra ja Joutseno, on ns. väli-Suomen
3686: palveluksessa. Teollisuus on suurelta osalta elinkeinoelämän mahdollisuudet, mutta myös
3687: puunjalostusteollisuutta ja työllisyystilanne kehitysalueongelmat. Nykyinen kehitysaluepoli-
3688: vaihtelee suhdanteitten mukaan. Viime aikoina tiikka syrjii kohtuuttomasti Etelä-Karjalan ta-
3689: ovat nousseet esiin rationalisointi ja tuottavuu- paista maakuntaa.
3690: den kohottamistarpeet, jotka taas puolestaan Alueella toivotaan, että Svetogorsk-hank-
3691: uhkaavat supistaa olennaisesti työpaikkoja, ellei keen K-takuuehtoihin liittyvät valtioneuvoston
3692: tuotantoa samanaikaisesti voida vastaavasti ko- ohjeet laaditaan niin, että Etelä-Karjalan työlli-
3693: hottaa. Työpaikkojen säilyttäminen ja tasaisen syysnäkökohdat otettaisiin huomioon.
3694: työllisyyden turvaaminen ovat Etelä-Karjalan Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
3695: alueella tärkeitä kysymyksiä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3696: Svetogorsk-projektit ovat monien myönteis-
3697: ten seikkojen ohella tuoneet erikoisesti Imat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
3698: ran seudulle myös haittavaikutuksia, joista tär- menpiteisiin Etelä-Karjalan elinkeinora-
3699: kein on työvoiman jyrkkä vaihtelu projektin kenteen kehittämistoimikunnan perusta-
3700: edistymisen myötä. Eri vaiheitten välisiä kuop- miseksi.
3701: pia ei ole voitu tasoittaa riittävästi, jolloin työt-
3702: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3703:
3704: Mauno Forsman
3705: 62 1980 vp.
3706:
3707: Toivomusaloite n:o 52.
3708:
3709:
3710:
3711:
3712: Hakala: Asuntotuotantolain muuttamisesta kunnallisten vuokra-
3713: asuntojen saattamiseksi omistusasunnoiksi.
3714:
3715:
3716: E d u s k u n n a 11 e.
3717:
3718: Viime vuonna tehdyllä lainmuutoksella on mm. vuokralaisten tahto ja toisaalta kunnan
3719: mahdollistettu vuokra-asuntojen muuttaminen halu ja tarve realisoida asuntoja voidakseen
3720: omistusasunnoiksi eräissä tapauksissa. jatkuvasti kiristyvässä rahoitustilanteessa tur-
3721: Kuntien omistamien vuokra-asuntojen muut- vata uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ja
3722: taminen omistusasunnoiksi on kuitenkin tehty tätä kautta turvata työllisyyttä. Näin asuntoi-
3723: riippuvaiseksi asuntohallituksen harkinnasta ja hin sijoitetut varat kiertäisivät hyödyttäen asun-
3724: eräistä perustelluista syistä. Näin ollen on ole- non tarpeen tyydyttämistä kunnan alueella.
3725: tettavissa, ettei kuntien omistamien vuokra- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3726: asuntojen muuttamiseen omistusasunnoiksi tule nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3727: olemaan käytännössä kovinkaan paljon mah-
3728: dollisuuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3729: Kuitenkin monissa tapauksissa olisi tarkoi- menpiteisiin asuntotuotantolain muutta-
3730: tuksenmukaista, että kunnan niin harkitessa miseksi siten} että helpotetaan kuntien
3731: sen omistamia vuokra-asuntoja voitaisiin muut- mahdollisuuksia muuttaa vuokra-asun-
3732: taa omistusasunnoiksi. Tällaisia syitä olisivat tonsa omistusasunnoiksi.
3733: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3734:
3735: Matti Hakala
3736: 1980 vp. 63
3737:
3738: Toivomusaloite n:o 53.
3739:
3740:
3741:
3742:
3743: Hakala: Kuntien lainahakemuksista antamien lausuntojen otta-
3744: misesta huomioon valtion asuntomäärärahoja jaettaessa.
3745:
3746:
3747: E d u s k u n n a 11 e.
3748:
3749: Valtion asuntotuotantomäärärahojen välittä- lainoja ole myönnetty mm. eräisiin haja-asutus-
3750: misessä on viimeaikainen suuntaus ollut se, alueen kohteisiin, vaikka ao. kunnanhallitus
3751: että toimivaltaa näissä kysymyksissä on siir- perustellusti olisi lainahakemuksia puoltanut.
3752: retty asuntohallitukselta enemmän paikallisille Myös asunto- ja lisälainojen takaisinmaksua
3753: viranomaisille. koskevissa jatkoaikahakemuksissa on ollut ha-
3754: Kuitenkin edelleenkin esim. asuntolainapää- vaittavissa samanlaista horjuvuutta.
3755: tökset tullaan tekemään valtion viranomaisten Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3756: toimesta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3757: Viime aikoina on ollut havaittavissa, etteivät
3758: valtion ao. viranomaiset riittävästi anna painoa että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
3759: kunnan viranomaisten lausunnoille asuntolaino- menpiteisiin valtion asuntotuotantomää-
3760: jen välittämistä koskevissa kysymyksissä. On rärahojen jakomenettelyn osalta siten,
3761: ollut havaittavissa, että esim. erityisasuntolai- että kuntien lausunnoille lainahakemus-
3762: noja on myönnetty vastoin ao. kunnanhalli- ten osalta annettaisiin nykyistä enem-
3763: tuksen perusteltua vastustavaa lausuntoa. Toi- män merkitystä.
3764: saalta taas on ollut havaittavissa, ettei asunto-
3765: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3766:
3767: Matti Hakala
3768: 64 1980 vp.
3769:
3770: Toivomusaloite n:o 54.
3771:
3772:
3773:
3774:
3775: Hautala ym.: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin
3776: 6 kohdan mukaisen ns. yhden vuoden säännön muuttami-
3777: sesta.
3778:
3779:
3780: E d u s kun n a 11 e.
3781:
3782: TVL:n 22 §:n 1 momentin 6 kohdan mu- Yhden vuoden säännöllä on haitallista vai-
3783: kainen ns. yhden vuoden sääntö ohjailee ulko- kutusta erikoisesti projektivientiin, minkä en-
3784: mailla ansaitun palkkatulon verotusta Suomes- nustetaan edelleen kasvavan. Koska tällä
3785: sa. Yhden vuoden säännöllä on erityisesti mer- uudella vientimuodolla on hyödyllinen merki-
3786: kitystä, kun työskentely tapahtuu muussa kuin tys kansantaloudellemme, tulisi sen suotuisen
3787: sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on kehityksen esteet pyrkiä poistamaan.
3788: verosopimus. Tällaisia valtioita ovat mm. Lähi- TVL:n 22 § :n 1 momentin 6 kohtaa olisi
3789: Idän ja Pohjois-Afrikan maat eräitä poikkeuk- muutettava siten, että henkilö, joka oleskelee
3790: sia lukuunottamatta. työn johdosta ulkomailla vähintään yhden vuo-
3791: Yhden vuoden sääntöä tulkitaan siten, että den, voisi oleskella Suomessa enintään 90 päi-
3792: verovelvollinen voi vuoden aikana oleskella vää vuodessa siten, että siihen voi sisältyä
3793: enintään 2 kuukauden ajan kotimaassaan lomaa sekä työtä että lomaa. Tällöin Suomessa työs-
3794: viettäen joutumatta ulkomailla saamistaan palk- kentelyn ajalta maksettaisiin vero Suomeen.
3795: katuloista verovelvolliseksi Suomessa. Työsken- Suomen valtion kannalta sillä olisi myönteinen
3796: telyä Suomessa ei sallita harvoin toistuvia merkitys mm. siten, että tällainen menettely
3797: 1-2 päivän mittaisia raportointimatkoja lu- lisäisi valtion verotuloja. Puolestaan valtiovalta
3798: kuunottamatta. Tulkinnasta seuraa monia on- tukisi tärkeätä projektivientiä kuten myös mo-
3799: gelmia. nissa kilpailijamaissa eri keinoin tapahtuu.
3800: Ulkomailla työskentelevän henkilön tulisi Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
3801: voida säilyttää kontaktiosa kotimaahan, per- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3802: heeseen ja suomalaiseen työelämään. Yhden muksen,
3803: vuoden sääntö nykyisessä muodossaan pakottaa
3804: henkilön pysyttelemään ulkomailla aiheuttaen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3805: mm. ongelmia perheen sisällä. Kieltämällä työn- tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 1
3806: teon Suomessa se vieroittaa suomalaisesta työ- momentin 6 kohdan mukaisen ns. yhden
3807: yhteisöstä ja aiheuttaa ammatillista jälkeen- vuoden säännön muuttamiseksi siten,
3808: jääneisyyttä. Nämä tekijät yhdessä vaikeuttavat että henkilö, joka oleskelee työn joh-
3809: paluuta takaisin Suomeen ja ovat omiaan vai- dosta ulkomailla vähintään yhden vuo-
3810: keuttamaan uusien työkohteiden ohjausta. den, voisi oleskella Suomessa enintään
3811: Sääntö vaikuttaa myös kilpailukykyyn, sillä 90 päivää vuodessa siten, että siihen
3812: työntekijät edellyttävät tiettyä nettoansiota, voi sisältyä sekä työtä että lomaa.
3813: maksettiin siitä veroa tai ei.
3814: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3815:
3816: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
3817: 1980 vp. 65
3818:
3819: Toivomusaloite n:o 55.
3820:
3821:
3822:
3823:
3824: Hautala ym.: Opintolainojen lyhennysten verovähennyskelpoi-
3825: suudesta.
3826:
3827:
3828: E d u s k u n n a 11 e.
3829:
3830: Valtiovallan tällä hetkellä antama opintotuki jen muodossa. Opintovelat ovat verrattavissa
3831: saattaa monen nuoren pahaan velkakierteeseen. ansiotulon hankkimiskustannuksiin, minkä
3832: Opintolainathan laukeavat maksettaviksi var- vuoksi ne edeiiyttäisivät uuden verovähennyk-
3833: sin lyhyessä ajassa valmistumisen jälkeen. On sen hyväksymisen.
3834: myös huomioitava, että tämä tapahtuu opinton- Mikäli vastavalmistuneet voisivat korkojen
3835: sa päättäneiden elämässä siinä vaiheessa, jol- ohella vähentää myös opintolainan lyhennykset
3836: loin myös perustetaan perhe, hankitaan ja va- tiettyyn määrään asti verotettavista tuloistaan,
3837: rustetaan asunto, mistä syystä menot ovat he pystyisivät paremmin selviytymään maksuis-
3838: muutenkin suurimmiilaan. Tulot ovat sitä vas- taan ja vastaavasti valtion tarvitsisi harvem-
3839: toin ensi alkuun varsin vähäiset. Ei voi oiia massa tapauksessa ryhtyä itse maksamaan ta-
3840: kohtuullista, että nuorten elämä tässä tärkeäs- kaamiaan lainoja.
3841: sä vaiheessa joutuu näin monien rasitteiden Edellä todetun perusteella kunnioittavasti
3842: alaiseksi. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3843: Opintonsa päättäneille ja ammattiinsa va1- muksen,
3844: mistunei1le nuoriile tulisi verotuksessa myöntää
3845: erityinen vähennys opintolainojen lyhennyksis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3846: tä ainakin niin kauan kuin valtion antama opis- verovähennyksen myöntämise!esi opinto-
3847: kelun tuki myönnetään pääasiassa opintolaino- lainojen lyhennyksistä.
3848: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3849:
3850: Sauli Hautala Impi Muroma Väinö Rautiainen
3851: Jorma Fred Erkki Korhonen Esko Almgren
3852: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
3853:
3854:
3855:
3856:
3857: 9 088000224W
3858: 66 1980 vp.
3859:
3860: Toivomusaloite n:o 56.
3861:
3862:
3863:
3864:
3865: Hautala ym.: Pientaloja koskevien kiinteistö- ja tonttikauppo-
3866: jen leimaveron alentamisesta.
3867:
3868:
3869: E d u s k u n n a 11 e.
3870:
3871: Voimassa olevien säännösten mukaan osake- Asuminen on ihmisen perustarve. Ei ole oi-
3872: huoneistojen kaupassa on maksettava leimave- kein, että kansalaisia kohdellaan eri tavalla
3873: roa 1,2 prosenttia kaupan arvosta. Sitävastoin asumismuodosta riippuen. Leimaverokohtelu
3874: omakotitalojen kiinteistö- ja tonttikauppojen tulisikin saada samanlaiseksi sekä pientalojen
3875: osalta leimaveron määrä vaihtelee 4-6 pro- että osakehuoneistojen kaupoissa.
3876: senttiin. Asuntokaupoissa vallitsee suuri ja Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
3877: perusteeton eriarvoisuus. noittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3878: Suoritettujen tutkimusten mukaan enemmis- muksen,
3879: tö suomalaisista haluaa asua pientaloasunnoissa
3880: rivi- tai omakotitalossa. Kansalaisten toiveen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3881: toteutumista voidaan osaltaan auttaa sillä, että pientalojen kiinteistö- ja tonttikauppo-
3882: leimaveron määrä alennetaan kaikissa asunto- jen leimaveron alentamiseksi osakehuo-
3883: kaupoissa samalle tasolle. neistokaupoissa vallitsevalle tasolle.
3884: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3885:
3886: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
3887: 1980 vp. 67
3888:
3889: Toivomusaloite n:o 57.
3890:
3891:
3892:
3893:
3894: Hautala ym.: Perherahastojärjestelmän luomisesta.
3895:
3896:
3897:
3898: E d u s k u n n a 11 e.
3899:
3900: Perheiden merkitys on suomalaisessa yhteis- ~i~ta päättyy. Yritvsten tulisi voida hyvissä
3901: kunnassa keskeisen tärkeä. Ne suorittavat vas- aJOlU varautua sukupolvenvaihdokseen. Perhe-
3902: tuullista tehtävää kansakuntamme hyväksi kas- rahastojärjestelmä toisi varmaan mahdollisuu-
3903: vattaessaan ja kouluttaessaan uutta sukupol- den sellaiseen.
3904: vea. Niillä on myös oma vastuunsa lasten am- Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeätä,
3905: matin löytymisessä sekä siinä alkuun pääsemi- että pienyritysten väheneminen saadaan loppu-
3906: sessä. maan. Juuri tällaiset yritykset ovat tärkeitä
3907: Jotta perheet selviäisivät yhteiskunnan kan- työllisyyden hoidon kannalta. Suuri työttömyys
3908: nalta tärkeästä tehtävästään, tulisi huolehtia keskellä korkeasuhdannetta on osoitus siitä,
3909: siitä, että niiden taloudellinen asema olisi riit- etteivät olosuhteet monipuolisen pienyrittä-
3910: tävästi turvattu. S~ksi onkin luotu sosiaalinen jyyden viriämiseksi ole olleet suotuisat. Olisi
3911: tulonsiirtojärjestelmä. Perheiden ei kuitenkaan innostettava kansalaisia aivan uudella tavalla
3912: tulisi olla yksinomaan yhteiskunnan tuesta yrittämään. Taloudellisen toimeliaisuuden huo-
3913: riippuvaisia. Niiden olisi saatava myös itse mattava lisääntyminen olisi koko kansakunnan
3914: yrittämällä nykyistä paremmin turvata talou- etu. Lisääntyvän toimeliaisuuden avulla valtio-
3915: dellinen asemansa. Jotta tämä olisi mahdollista, valta saisi myös runsaasti takaisin perherahas-
3916: olisi luotava maahamme eräänlainen perhera- toille antamansa taloudelliset edut.
3917: hastojärjestelmä. Perheitä on maassamme yli miljoona. Perhe-
3918: Luotaessa puitteita tällaiselle järjestelmälle rahaston voisi perustaa jokainen perhe, niin työ-
3919: olisi sovittava, että perheet saisivat siirtää osan miehen, palkansaajan kuin myös yrittäjän per-
3920: tuloistaan ilman verotusta rahastoihin, joita he. Tältä kannalta katsoen perherahastojärjes-
3921: hoitaisivat esim. pankkien notariaattiosastot. telmä on hyvin kansanvaltainen. Sen avulla ta-
3922: Näitä varoja voitaisiin tietyn ajan jälkeen käyt- loudellisen päätöksenteon piiri huomattavasti
3923: tää mm. lasten koulutukseen, heille asunnon laajenisi, taloudellinen valta demokratisoituisi.
3924: hankkimiseen, perheyrityksen aloittamiseen tai Perherahastojärjestelmää luotaessa olisi pää-
3925: sukupolvenvaihdokseen siinä. Yritykset voisi- tettävä mm. seuraavista seikoista:
3926: vat olla esim. maatila, konepaja, verstas, taxi, 1. Vuosittainen siirto-oikeus rahastoon.
3927: kaivinkoneyritys, kauppa, kioski, korjaamo, 2. Rahaston valvominen ja hoitaminen,
3928: parturi, kampaamo jne. esim. pankkien notariaattiosastot.
3929: On hyvin tunnettua, että opiskelijoille vel- 3. Rahaston karttumisaika.
3930: kaantuminen on suuri ongelma. Perheille tulisi 4. Rahaston avautuminen opiskelumenoihin
3931: antaa mahdollisuus perherahastojen avulla ra- ( edunsaajan täyttäessä esim. 16 v.) , muihin
3932: hoittaa lastensa koulutus. Tällöin myös raho- kohteisiin (asunto, elinkeinon aloittaminen)
3933: jen käyttö tulisi parhaalla mahdollisella ta- edusaajan täytettyä esim. 20 vuotta.
3934: valla kontrolloiduksi. Perherahastojen toteutu- 5. Jälkiverotus, mikäli rahasto puretaan en-
3935: minen tältä osin vapauttaisi valtiovallan vel- nen määräaikaa.
3936: vollisuudesta rahoittaa opiskelua. Näin valtio- 6. Rahaston varojen panttauskelpoisuus
3937: valta myös hyötyisi niistä. esim. 50 % :n osuudelta perheen asunto- tai
3938: Pienyritysten jatkuvuuteen liittyvät ongel- sairausmenoihin hankitun lainan vakuudeksi.
3939: mat ovat yhä selvemmin sukupolvenvaihdos- 7. Rahaston varojen muoto, rahana, arvo-
3940: ongelmia. Sellaisiin monien pienyritysten toi- papereina.
3941:
3942: Y.\tT!ON EUVOSTO.N
3943: J<ANSLIA
3944: 68 Toivomusaloite n:o 57
3945:
3946:
3947: Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3948: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- perherahastojärjestelmän luomiseksi maa-
3949: muksen, hamme.
3950: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3951:
3952: Sauli Hautala Impi Muroma Olavi Ronkainen
3953: Jorma Fted .Väinö Rautiainen . Asser Stenbäck
3954: Antero Juntumaa Esko Almgren Erkki Korhonen
3955: 1980 vp. 69
3956:
3957: Toivomusaloite n:o 58.
3958:
3959:
3960:
3961:
3962: Hirvelä: Valtion viljav·ataston rakentamisesta Jämsään.
3963:
3964:
3965: E d u s k u n n a II e.
3966:
3967: Keski-Suomessa tuotetusta leipäviljasta noin set. Valtion viljavaraston sijoittaminen Jämsään
3968: 80.% viljellään Jämsän seudulla ja siemenvilja onkin perusteltua. Jämsän edullisuutta viljava-
3969: lähes kokonaan. Jämsässä viljan vastaanottoa raston sijoituspaikkana puoltavat myös paikka~
3970: harjoittavat liikkeet ovat ottaneet viljaa vas- kunnan keskeinen sijainti sekä erinomaiset
3971: taan vuosittain keskimäärin 7,5 milj. kiloa, jo- maantie- ja rautatieliikenneyhteydet.
3972: ka vastaa noin 20 000 hehtaarin viljelyalaa. · Edelliseen viitaten ehdotan eduskunnan hy-
3973: Koska liikkeillä on pienet varastot, on vilja kul- väksyttäväksi toivomuksen,
3974: jetettava Etelä- ja Lounais-Suomen varastoihin.
3975: Vastaavasti sieltä tuotetaan tänne huomattavia että hallitus ryhtyisi pikaisiin totmttn
3976: määriä rehu- ja siemenviljaa, joten viljan edes- valtion viljavaraston rakentainiseksi
3977: takainen kuljetus muodostaa suuret kustannuk- Jämsään.
3978: H~lsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3979:
3980: Inger Hirvelä
3981: 70 1980 vp.
3982:
3983: Toivomusaloite n:o 59.
3984:
3985:
3986:
3987:
3988: Holvitie ym.: Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantami-
3989: sesta yritysverotusta ja sosiaaliturvamaksuja huojentamalla.
3990:
3991:
3992: E d u s k u n n a 11 e.
3993:
3994: On tärkeää, .että elinkeinoelämällemme veroc Yhteiskunnan t.oimesta ei tule sälyttää uusia
3995: tuksen ja sosiaaliturvamaksujen osalta luodaan tehtäviä tai velvoitteita yrittäjille, ellei saman·
3996: samanlaiset toimintaedellytykset kuin kilpailija- aikaisesti osoiteta, miten niistä aiheptuvat. kus-
3997: maissamme olevilla yrityksillä on, jotta voitai- tannukset voidaan rahoittaa. Edellytämmekin
3998: siin wkea ~aajene,vaa investointitoimintaa, el!tää hallituksen ryhtyvän myös toimenpiteisiin pienc
3999: kapasiteetin vajaakäyttö, parantaa yritysten kan- yritteliäisyyttä lamaannottavan byrokratian vä-
4000: nattavuutta ja vähentää ylisuurta työttömyyttä. hentämiseksi.
4001: Uusien työpaikJ.<.ojen luop,1isessa on keskeinen Ede}lä .olevan peru~teella ehdot~mme .edus-
4002: merkitys pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4003: Hallituksen tulisikin jatkaa erityistoimenpiteitä
4004: näiden yritysten aseman parantamiseksi. Tässä että hallitus ryhtyisi toimiin elinkei-
4005: mielessä tulisi pikaisesti selvittää mahdollisuu- noelämämme toimintaedellytysten pa-
4006: det muuttaa sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmää rantamiseksi helpottamalla yritysverotus-
4007: siten, että sairausvakuutuksen ja eläkejärjestel- ta ja sosiaaliturvamaksujen aiheuttamaa
4008: mien rahoittamiseen tarvittavat maksut voitai- rasitusta.
4009: siin periä niin, että työvaltaisia yrityksiä rasi-
4010: tettaisiin nykyistä vähemmän.
4011: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4012:
4013: Tapio Holvitie Timo Ihamäki Matti Viljanen
4014: Toivo T. Pohjala Anna-Kaarina Louvo Esko J. Koppanen
4015: Mauri Vänskä Sampsa Aaltio Olavi Nikkilä
4016: Irma Rihtniemi-Koski P. Mäki-Hakola Martti Ursin
4017: Helge Saarikoski Heikki Perho Jalmari Torikka
4018: Helena Pesola Tauno Valo Elsi Hetemäki-Olander
4019: Matti Hakala Aila Jokinen Toivo Mäkynen
4020: Saara Mikkola
4021: 1980 vp. 71
4022:
4023: Toivomusaloite n:o 60.
4024:
4025:
4026:
4027:
4028: Holvitie ym.: Määrärahasta veronpalautusten maksamiseksi ve-
4029: rovelvollisille verotusvuotta seuraavan vuoden aikana.
4030:
4031:
4032: E d u s k u n n a II e.
4033:
4034: VeronpalautusteD siirtämisessä kysymys on kenevän vuoden loppupuolella ja tämän enna-
4035: ollut asiallisesti veronmaksajilta melko mieli- koinoin perusteella aiotaan veronpalautusten
4036: valtaisin perustein otetusta pakkolainasta. Täl- maksaminen jälleen siirtää.
4037: laisen lyhytyaikaisen Jainan ottamiseen valtiolla Veronmaksajat suhtautuvat jyrkän kieltei-
4038: varmaankin olisi muita mahdollisuuksia. Kat- sesti siihen, että tätä poikkeuksellisissa talou-
4039: sommekin, että veronpalautukset on suoritetta- dellisissa oloissa syntynyttä käytäntöä aiotaan
4040: va veronmaksajille viipymättä heti verotuk- jatkaa myös hyvien taloudellisten suhdanteiden
4041: sen valmistuttua. Mikäli valtion ka~satilanne vallitessa.
4042: vaatii, on niiden rahoitus hoidettava lyhytaikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4043: sella lainalla. nioittaen eduskunnan hyväksyttfiväksi toivo-
4044: Korostamme sitä, että veronpalautuksia saa- muksen,
4045: vien veronmaksajien kohdalla on kysymys juu-
4046: ri sellaisista henkilöistä, joilla ennakonpidätyk- että hallitus ottaisi valtion vuoden
4047: set tai ennakkoverot ovat olleet liian suuret ja 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
4048: he ovat siten jo antaneet kertaalleen varojaan tävän määrärahan veronpalautusten
4049: korotta verottajalle lainaksi. maksamiseksi niitä saaville lain edel-
4050: Pidämme perustelemattomana sitä, että suo- lyttämällä tavalla verotusvuotta seuraa-
4051: tuisasta taloudellisesta kehityksestä huolimatta van vuoden aikana.
4052: nyt jo ennakoidaan valtion kassatilanteen heik-
4053: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4054:
4055: Tapio Holvitie Timo Ihamäki P. Mäki-Hakola
4056: Toivo T. Pohjala Helena Pesola Martti Ursin
4057: Mauri Vänskä Heikki Perho Jalmari Torikka
4058: Tauno Valo Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo
4059: Aila Jokinen Irma Rihtniemi.Koski Elsi Hetemäki-Olander
4060: Matti Hakala Matti Viljanen Toivo Mäkynen
4061: Olavi Nikkilä Helge Saat-ikoski Sampsa Aaltio
4062: Esko J. Koppanen
4063: 72 1980 vp.
4064:
4065: Toivomusaloite n:o 61.
4066:
4067:
4068:
4069:
4070: Holvitie ym.: Liikevaihtoverohuojennuksen ulottamisesta koske-
4071: maan alihankkijan valmistustoiminnassa käyttämää konetta,
4072: laitetta ja työkalua.
4073:
4074:
4075: E d u s k u n n a 11 e.
4076:
4077: Liikevaihtoveroviranomaisten ahdas tulkinta sä toiminnassa" tulisi korvata sanonnalla "val-
4078: liikevaihtoverolain muuttamisesta. annetun lain mistustoiminnassaan tai alihankkiiansa valmis-
4079: 18 b §:stä on se, että kone, laite tai työkalu, tustoiminnassa". Toinen mahdollisuus ja vaih-
4080: jota käytetään muussa kuin verovelvollisen toehto edellä esitetylle olisi luonnollisesti se,
4081: omassa tuotantolaitoksessa, ei ole oikeutettu että lain perusteluihin tulisi selvä maininta sii-
4082: 18 b §:n veronhuojennukseen. Tämä johtaa tä, että sekä 14 §:n tavaraluettelon että 18 b
4083: mm. siihen, että teollisuuslaitosten yhteistyö §:n koneet, laitteet ja työkalut saavat saman
4084: ja erikoistuminen estyvät, koska tuotantolai- kohtelun, on ne sitten sijoitettu valmistustoi-
4085: tos A:n ostama ja alihankkiialleen tuotanto- mintaa harjoittavan yrityksen omaan tuotanto-
4086: laitos B:lle luovuttama työkalu, laite tai kone laitokseen tai alihankkijan luo.
4087: ei saa veronhuojennuskohtelua. Ei ole teollisuu- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
4088: den yleisten kehityslinjojen kannalta tietenkään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4089: mielekästä, että jokainen yritys itse valmistaa
4090: tarvitsemansa osat, esimerkiksi metallituote- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4091: teollisuus tarvitsemansa muoviosat. Esimerkki- liikevaihtoverolain muuttamisesta ·anne-
4092: nä mainittakoon kotimaisen autoteollisuuden tun lain 18 b §: n muuttamiseksi siten,
4093: vuosittaiset investoinnit uusiin alihankkijoille että siinä mainittu veronhuojennus kos-
4094: luovutettaviin tyyppityökaluihin, joiden kus- kee myös alihankkijan valmistustoimin-
4095: tannukset ovat useampia miljoonia markkoja. nassa käyttämää konetta, laitetta ja työ-
4096: Tämän johdosta mainitun lain 18 b § tulisi katua.
4097: tekstiosaltaan muuttaa siten, että sanonta "täs-
4098: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4099:
4100: Tapio Holvitie Saara Mikkola Jalmari Torikka
4101: Matti Pelttari Irma Rihtniemi-Koski Anna-Kaarina Louvo
4102: Toivo T. Pohjala Matti Viljanen Elsi Hetemäki-Olander
4103: Mauri Vänskä Helge Saarikoski Toivo Mäkynen
4104: Tauno Valo Esko J. Koppanen Heikki Perho
4105: Timo Ihamäki Olavi Nikkilä P. Mäki-Hakola
4106: Aila Jokinen Helena Pesola Sampsa Aaltio
4107: Matti Hakala
4108: '1.980 vp. 73
4109:
4110: Toivomusaloite n:o 62.
4111:
4112:
4113:
4114: Hyrynkangas ym.: Vuokralla olleen aikaisemman asunnon sa-
4115: tunnaisen myyntivoiton verottamisesta.
4116:
4117:
4118: Ed u s kun n a 11 e.
4119:
4120: Tulo- Ja varallisuusverolain satunnaisen rempi kuin asunnon koko vuokra-ajalta saatu
4121: myyntivoiton verottamista koskevilla säännök- vuokra.
4122: sillä on pyritty saattamaan verotettavaksi omai- Monet verovelvolliset ovatkin tämän vuok-
4123: suuden luovutuksesta saatu keinotteluluontoi- si, annettuaan tietämättömyyttään entisen asun-
4124: nen voitto. tonsa vuokralle ennen sen myyntiä, joutuneet
4125: Lain 21 § :n 3 momentin mukaan sellaisen itselleen yllätyksenä suorittamaan koko osto-
4126: asunnon, jota verovelvollinen vähintään vuo- ja myyntihinnan välisestä erosta veroa, mistä
4127: den ajan välittömästi ennen luovutusta on käyt- he olisivat kuitenkin välttyneet pitämällä asun-
4128: tänyt pääasiallisesti omana tai perheensä vaki- non käyttämättömänä ja tyhjillään.
4129: tuisena asuntona, luovutuksesta saatua voittoa Muotoutunut verotuskäytäntö johtaa vero-
4130: ei kuitenkaan pidetä veronalaisena satunnaisena velvollisen kannalta useissa tapauksissa täysin
4131: myyntivoittona, jos verovelvollinen määräajas- kohtuuttomiin lopputuloksiin ja myös siihen,
4132: sa ennen luovutusta tai sen jälkeen hankkii että asuntoja pidetään aiheettomasti tyhjillään
4133: itselleen uuden asunnon. Tämä säännös muo- ja käyttämättöminä, mikä ei voi olla kansan-
4134: dostaa poikkeuksen· yleisestä satunnaisen myyn- taloudellisesti järkevää, ja vaikka vuokra-asun-
4135: tivoiton veronalaisuudesta ja säännöksen pe- noista on samanaikaisesti huutava puute suu-
4136: rusteena on ollut se, että oman asunnon vaih- rimmassa osassa maatamme.
4137: don ollessa kysymyksessä luovutuksen ei voi- V aik1ka entinen asunto annettaisiinkin ennen
4138: da katsoa johtuvan keinottelutarkoituksesta. sen myyntiä lyhyeksi ajaksi vuokralle, ei asun-
4139: Entisen asunnon myyntivaikeuksien vuoksi non luovutuksen voitaisi tällaisessakaan ta-
4140: tai muistakin hyväksyttävistä syistä saattaa pauksessa katsoa tapahtuvan keinottelutarkoi-
4141: kuitenkin syntyä tilanne, jossa asunnon omis- tuksessa, vaan olisi oman asunnon luovutusvoi-
4142: taja ei pysty tai halua heti myydä entistä ton verovapautta säädettäessä ilmaistujen pe-
4143: asuntoaan. Oikeuskäytännössä onkin katsottu, riaatteiden mukaisesti luovutusta tällaisessakin
4144: että luovutuksen verovapauden edellytykset tapauksessa, jos lain edellyttämät verovapau-
4145: täyttyvät, vaikka entinen asunto olisi ennen den edellytykset muutoin täyttyvät, pidettävä
4146: myyntiä ollut käyttämättömänä tai tyhjillään. vapaana verotuksesta.
4147: Jos asunto sen sijaan on vähä.ksikin aikaa en- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4148: nen luovutusta ollut annettuna vuokralle, ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4149: luovutuksen verovapauden edellytysten ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4150: enää katsottu täyttyneen. Tällöin on koko tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
4151: myyntihinnan ja ostohinnan välisestä erosta, seksi siten, että oman asunnon luovu-
4152: joka on suurimmalta osalta saattanut johtua tuksesta saatua voittoa ei pidetä veron-
4153: yleisen hintatason noususta asunnon rcaaliar- alaisena satunnaisena voittona silloin-
4154: von pysyessä entisen suuruisena tai jopa las- kaan, kun verovelvollisen entinen
4155: kiessa, jouduttu maksamaan veroa. Näin ai- asunto on ollut ennen luovutusta vuok-
4156: heutunut vero on usein huomattavastikin suu- ralle annettuna.
4157: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
4158:
4159: Helvi Hyrynkangas Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jaakko 1tälä
4160: Aila Jokinen Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
4161: Pirjo Ala-Kapee
4162: 10 088000224W
4163: 74 1980 vp.
4164:
4165: Toivomusaloite n:o 6.3.
4166:
4167:
4168:
4169:
4170: Ihamäki ym;: Sokeritautipotilaan ruokakustannusten vähentä-
4171: misestä verotuksessa.
4172:
4173:
4174: E d u s k u n n a 11 e.
4175:
4176: Verohallitus on kirjeessään 21. 6. 1972 n:o tii säännöllistä hoitoa. Hoidon tärkein osa on
4177: 68/31/72 käsitellyt veronmaksukyvyn 'alentu- erityinen ruokavalio. Se on aina välttämätön,
4178: misvähennystä· diabeetikkojen osalta· ja toden- olipa muuna hoitona insuliinipistokset, tabletit
4179: nut, että yhteiiäistettäessä verotuskäytäntöä oli- tai ei mitään. Äärimmäisen tarkasti sitä tulisi
4180: si asia suosituksissa' vetolautakunnalle huomioi- kuitenkin noudattaa juuri insuliinihoitoisten
4181: tava. Valtion sokeritautitoimikunta on esittänyt diabeetikkojen. Ruokavalio on täysin rinnastet-
4182: sokeritautisten verotuksen muuttamista siten, tavissa· lääkehoitoon ~'ja siten sep aiheuttamat
4183: että he saavat vanentää ruokavalion aiheutta- lisäkusta1inukset sairauskuluihin. ' Ruokavalion
4184: mat 2 300-3 500 markan lisämenot verotuk- noudattaminen on työkyvyn ylläpitämiseksi
4185: sessa. Paikallisilla verolautakunnilla on kuiten- välttämätöntä ja siten lisäkustannukset tulisi
4186: kin oikeus soveltaa suositusta ja jättää se myös mieltää tulon hankkimisesta ja/ tai sen· säilyttä-
4187: kokonaan huömioimatta. Näin oll~n vähennyk- misestä johtuneiksi menoiksi. Sokeritaudin pe-
4188: sen suuruus voi vaihdella huotriatt'avastikin eri rusteella annettu invalidivähennys ei lähimain-
4189: paikkakuntien '-kesken. Käsityksemme mukaan kaan korvaa ylimääräistä' ruokavaliosta johtuvaa
4190: ei voi olla perusteltua, että'·sokeritautisen hoi- kustannuserää.
4191: dosta myönnettävän vähennyksen st.mtuu:s vaih- Edellä · olevan perusteella ehdotamme edus-
4192: telee .suuresti eri kunnissa kuten nykyään on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4193: asianlaita. ··Diabeetik6t joutuvat .kekenään eri- ~tiä hallitus ryhtyisi välittö111ästi toi-
4194: arvoiseen' asemaan siitä riippuen, missä kun- menpiteisiin, jotta sokeritautipotila~lle
4195: nassa he S!lttuvat asumaan. Kuitenkaan dhlbe- myönnettäisiin · verotuksessa ruokava-
4196: teksen hoidon kustannukset eivät voine erota tiosta johtuva verovähennys ja että
4197: kqvinkaan suuressa määrin eri paikkakunnilla. myönnetty verov_ahennys · yht~näistettäi
4198: . Sokeritauti o'O .elinikäinen sairaus, .joka. vaa- siin samansuuruiseksi koko maassa .
4199: . Helsingissä 14 ~äivijnä helmikuuta 1980.
4200:
4201: Timo. Ihamäki ~apio Holvitie
4202: 1980 vp. 75
4203:
4204: Toivomusaloite n:o 64.
4205:
4206:
4207:
4208:
4209: Ihamäki; Diabetespotilaan ruokavaliokustannusten vähentämi-
4210: sestä verotuksessa eräissä tapauksissa.
4211:
4212:
4213: E d u s k u n n a II e.
4214:
4215: Kotonaan hoidettavat, aikuiset diabetespoti- laisissa tapauksissahan perheen menot ov~t jo-
4216: laat, jotka ovat täysin huollettavia .j.a työkyvyt- ka tapaqksessa todellisia. .
4217: tömiä (esimerkiksi kehitysvammaiset) ja joilla Edellä olevan penist~lla ehdotan eduskun•
4218: ei .ole tuloja cikä omaisuutta, eivät saa min- nan hyväksyttäväksi to~vomuksen,
4219: käänlaista veronmaksukyvyn alentumisesta joh-
4220: tuvaa vähennystä ruokavalion suhteen. ·Olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4221: qikein ja kohtuullista, että huoltajat, jotka täl- diabetespotilaan huoltajan oikeuttami-
4222: laisessa tapauksessa hoitaessaan potilasta koto- : :·' seksi vahentämäqn verptuksessa varatto-
4223: naan tekevät arvokasta ja yhteiskunnan kan- . man, kotona hoidettavan ja huolletta-
4224: nalta jo rahallisestikin merkittävää työtä, sai~;i van diabe~espotilaan ruokqvaliosta joh-
4225: vat omista tuloistaan vähentää veronmaksuky- tuvat kustannu~e.t. · · ·
4226: vyn ;alentumisesta johtuvan vähennyksen. Täl-
4227: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4228:
4229: Timo Ihamäki
4230: 76 1980 vp.
4231:
4232: Toivomusaloite n:o 65.
4233:
4234:
4235:
4236:
4237: Ihamäki: .Maakaasuputken rakentamisesta Kouvolasta Lahteen
4238: ja Heinolaan.
4239:
4240:
4241: Ed u s kun n a 11 e.
4242:
4243: Maakaasua on tuotu Neuvostoliitosta Suo- suurempikin. Maakaasuputken jatkaminen Kou-
4244: meen vuodesta 197 4 lähtien. Neuvostoliiton volasta Lahteen ja Heinolaan ori siis måhdollis-
4245: kanssa tehtyjen sopimusten mukaan S~omella ta ihrian että maakaasun kulutus ylittäisi sovi-
4246: on mahdollisuus korottaa kaasun ostomääriä 3 tun rajan, .
4247: miljardiin kuutiometriin saakka. Nykyisten Maakaasuputken rakentaminen Kouvolasta
4248: maakaasun tuontisopimusten mukaan olisi Suo- Lahteen ja edelleen Heinolaan edellyttää val-
4249: men mahdollista tuoda 1,4 miljardia kuutio- tion tukea. Kansantaloudellisesti maakaasuver~
4250: metriä kaasua vuosittain. Nykyisen Kaakkois- koston laajentaminen on ·perusteltua mm.· ener-
4251: Suomen maakaasuverkoston alueella ei kuiten- giahuollon varmistusinvestointina, vientiä ja
4252: kaan· ole kyetty käyttämään kuin vajaa mil- työllisyyttä lisäävänä · hankkeena. . · · ·
4253: jardi kuutiometri maakaasua viime vuosina. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit:
4254: Lahden ja Heinolan seudun maakaasun ku- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4255: lutuksen on selvitystyön perusteella arvioitu
4256: olevan noin 350 miljoonaa kuutiometriä vuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4257: dessa. Jos maakaasun tasaisuusvaatimuksista maakaasuputken rakentamiseksi Kouvo-
4258: voidaan luopua tai alueelle kyetään luomaan yh- lasta Lahteen ia edelleen Heinolaan.
4259: teiskäyttöjärjestelmä, voi kaasun kulutus olla
4260: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4261:
4262: Timo Ihamäki
4263: 1980 vp. 77
4264:
4265: Toivomusaloite n:o 66.
4266:
4267:
4268:
4269:
4270: Impiö ym.: Liikevaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta eräiden
4271: luonnonmarjojen sisällyttämiseksi verottomien tavaroiden
4272: luetteloon.
4273:
4274:
4275: Ed u s kun n a II e.
4276:
4277: Liikevaihtoverolain 4 §:n mukaan on vero- Kun luonnonmarjat ovat arvokkaita luonnon-
4278: tonta eräiden tavaroiden myynti, kun myyjänä varoja, joita usein kerätään alueilla, missä niil-
4279: ori alkutuottaja. Alkutuotantona pidetään· mm. lä on taloudellista merkitystä työttömyydestä
4280: metsämarjojen poimintaaja myyntiä. Edellä tar- kärsiville ihmisille, on kaikin tavoin edistettä-
4281: koitettuja 4 §:n luettelemia tavaroita ovat mm. vä niiden talteenottoa. Erityisen merkittäväksi
4282: herukka, karpalo, karviaismarja, mansikka, me- saattaa muodostua aikaa myöten juuri varik-
4283: simarja, mustikka, muurain, pensasmustikka, senmarja, jonka parhaat poiminta-alueet ovat
4284: puolukka ja vadelma. Perä-Lapissa. Kun edellä mainitun lisäksi juo-
4285: Liikevaihtoverolain säätämisen jälkeen ovat lukka ja pihlajanmarja ovat nousemassa keräyk-
4286: nousseet uusiksi, taloudellisesti merkittäviksi sen ja kaupan kohteeksi, on lainuudistuksen
4287: marjoiksi variksenmarja, juolukka ja pihlajan- tullessa esille syytä ottaa nekin .siihen luette-
4288: marja. Lapissa ovat paikalliset marjanostajat loon, jossa vastaavanlaiset marjat on saatettu
4289: todenneet, että variksenmarja on jo nyt mus- liikevaihtoverovapaiksi.
4290: tikkaan verrattava raaka-aine teollisuuden käy- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
4291: tössä. V. 1979 ottivat eri liikkeet Lapissa vas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4292: taan yhteensä n. 120 000 kg variksenmarjoja. muksen,
4293: Teollisuuden vuotuisen käytön arvioidaan jat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
4294: kossa olevan satojen tuhansien kilojen suuruus- mistelemaan liikevaihtoverolain 4 §: n
4295: luokkaa. Kun variksenmarjan poimiialle makset- muutosta siten, että variksenmarja, juo-
4296: tava hinta on 3,50-4,00 mk/kg, on lvv:n tukka ja pihlajanmarja saatetaan liike-
4297: osuus liki 0,50 mk. vaihtoverovapaiksi.
4298: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4299:
4300: Lauri lmpiö Mauri Vänskä
4301: Matti Jaatinen Aimo Ajo
4302: Mikko Jokela
4303: 78 1980 vp;
4304:
4305: Toivomusaloite n:o 67.
4306:
4307:
4308:
4309:
4310: lmpiö ym.: Dieselöljyn valmisteveron poistamisesta ammatti-
4311: , maiselta kuorma-autoliikenteeltä.
4312:
4313:
4314: E d u s k u n n a 11 e.
4315:
4316: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kus- taan sisältyvällä valmisteverolla, jonka osuus
4317: tannukset ovat viime: vuosina nousseet varsin myyntihinnasta on nykyisin noin 37 %. Pois-
4318: nopeassa tahdissa. Kuljetusmaksujen kautta tamalla ammattimaiselta kuorma-autoliikenteel-
4319: kustannuspaineet heijastuvat tuotteidemme hin- tä linja-autoliikenteen tapaan dieselöljyn valmis-
4320: toihin lisäten siten inflatorista kehitystä. tevero ja sallimalla ammattiliikenteen käyttää
4321: Kuorma-autoliikenne on yhteiskunnan kannalta polttoaineena kevyttä polttoöljyä, voidaan mer-
4322: välttämätön kuljetusmuoto eikä se ole korvatta- kittävästi alentaa kuljetusmaksuihin kohdistU"
4323: vissa vaikeissakaan kriisitilanteissa kuin vähäi- vaa kustannuspainetta, Hyöty tästä kuljetus-
4324: sessä määrin muilla liikennemuodoilla. Tämän maksujen korotuspaineen kevennyksestä koitui·
4325: vuoksi olisi erittäin tärkeätä pyrkiä valtiovallan si koko talouselämämme sekä myös yksityisten
4326: taholta edistämään ammattimaisen kuorma-auc kuluttajien hyväksi.
4327: toliikenteen kustannusten kurissa pysymistä. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus"
4328: Viime kädessähän kaikki kuljetuskustannusten- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen; '
4329: kin nousut maksaa tavallinen kuluttaja osta-
4330: miensa tavaroiden kohonneissa hinnoissa. · että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi~
4331: Polttoainekustannukset ovat jatkuvien hin- menpiteisiin dieselöljyn valmisteveron
4332: nankorotusten myötä nousseet yhdeksi merkit- poistamiseksi ammattimaiselta kuorma-
4333: tävimmistä kustannustekijöistä ammattimaisessa autoliikenteeltä, jolloin se voisi käyttää
4334: kuorma-autoliikenteessä. Oma osuutensa polt- polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä.
4335: toaineen hinnan korkeuteen on dieselöljyn hin-
4336: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4337:
4338: Lauri lmpiö Jalmari Torikka Mauri Vänskä
4339: Matti Viljanen Tapio Holvitie P. Mäki-Hakola
4340: Tauno Valo Matti Jaatinen Mikko Jokela
4341: 1980 vp. 79
4342:
4343: Toivomusaloite n:o 68.
4344:
4345:
4346:
4347:
4348: lmpiö ym.: Määrärahasta rahapajan tuotantotilojen rakentami-
4349: seksi Rovaniemelle.
4350:
4351:
4352: E d u s k u n n a 11 e.
4353:
4354: Eduskunta on· hyväksynyt valtion tulo- ja valmistuttua, on tays111 mahdollista ryhtyä lai-
4355: menoarvioon vuodelle 1980 määrärahan haja- toskohtaiseen suunnitteluun ja rakentamiseen
4356: sijoittamisen valmisteluun. Määräraha on tar- määrärahojen osalta jo vuoden 1981 aikana.
4357: koitettu niille virastoille ja laitoksille, joiden Rovaniemen kaupunki on esittämillään tont-
4358: siirtojen suunnitteluun eduskunta on vuosien tivaihtoehdoilla ja vuokra:-asuntojärjestelysitou-
4359: 1977 ja 1979 tulo- ja menoarvioissa myöntänyt muksillaan tullut valtiovaltaa vastaan niin, että
4360: määrärahoja. Rahapaja kuuluu niiden joukkoon; tässäkään mielessä ei ole aihetta viivyttelyyn.
4361: Tulo- ja menoarvion perusteluissa .·todetaan; Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4362: että olemassa olevat ongelmat hajasijoituksen nioittaen eduskunnan hyväk'syttäväksi toivo-
4363: kysymyksissä selvitetään valtiovarainministeriön muksen,
4364: toimesta kiireellisesti. Siihen on todella syytä,
4365: jottei koko kysymys ·hajasijoituksesta veny ha- että hallitus ottaisi valtion vuoden
4366: maan tulevaisuuteen tai raukene kokonaan 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
4367: eduskunnan tahdonilmaisusta huolimatta. Kos- määrärahan Suomen rahapajan tuotan-
4368: ka mainituissa perusteluissa todetaan edelleen, totilojen ·suunnittelemiseksi ;a rakenta-
4369: että hajasijoituksen valmistelun vaatimat eräät miseksi eduskunnan päätöksen mukai-
4370: muut kuin perusteluissa mainitut jatkotoimenpi- sesti Rovaniemelle. · ··
4371: teet käsitellään valtioneuvostossa selvitysten
4372: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4373:
4374: Lauri lmpiö Mikko Jokela·· Aimo Ajo
4375: 80 1980 vp.
4376:
4377: Toivomusaloite n:o 69.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: lmpiö ym.: Kittilän Pahtavuoman kaivoksen avaamiseksi tar-
4383: peellisista valtion tukitoimista.
4384:
4385:
4386: E d u s k u n n a 11 e.
4387:
4388: Vuosien ajan on suoritettu selvitystyötä Kit- kunnassa tosiasia ja jonka kehityksen näkyvinä
4389: tilän Pahtavuoman malmion tutkimiseksi. Lä- lukuina ovat kymmenien työpaikkojen mene-
4390: hinnä tutkimuksen kohteina ovat olleet uraani tykset vuosittain. Tutkimustyön jatkuessa, me-
4391: ja kupari. Erityisesti uraanin osalta esiintymä tallien hintatason muuttuessa ja monien mui-
4392: on ollut kiinnostava ydinvoiman polttoaineena. denkin tekijöiden vaikuttaessa asiaan saattaa
4393: Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta on kuparimalmin, kenties uusienkin löytöjen mah-
4394: annettu lupauksia uraanikaivoksen avaamisesta. dollisuus kunnan alueella avata lähivuosina
4395: Kun Outokumpu Oy:n mukaan uraanin hy- uusia näköaloja, jotka työllisyyden kannalta
4396: väksikäyttö ei ole yhtiön kannalta kannattavaa, ovat positiivisia. Kaiken lisäksi kaivostoiminnan
4397: on valtiovallan syytä lähteä em. energiakysy- avaamisella voi olla heijastusvaikutuksia Luo-
4398: mys huomioiden ja Kittilän kunnan liki 25 pro- teis-Lapin kuntien alueella, missä osittain ele-
4399: sentin työttömyys tammikuun 1980 tilaston tään samansuuntaisten työllisyyspoliittisten on-
4400: mukaisesti todeten hanketta tukemaan. Kun gelmien parissa aina kotimaisen sähköenergian
4401: edellisten lisäksi malmivaroista ehtyvä Vihan- puuttumisen kysymyksiä myöten.
4402: oin kaivos samantien saa rikastamisen osalta Toivorikkaiden tilannearviointien keskelle
4403: työtä . muutamille kymtnenille henkilöille, on saattaa tulla käytännössä .esteitä. Outokumpu
4404: kaivoksen avaamisen tukeminen perusteltua. Oy:n ilmoitettua, että valtiovallan mukaantuloa
4405: Taustalla on myös vakavasti pidettävä mieles- tarvitaan, on tässä vaiheessa vähintä valtioval-
4406: sä sitä tosiasiaa, että energiapolitiikkamme kai- lan kannalta se, että viivyttelemättä etsitään
4407: paa myös ydinenergian osalta näyttöjä koti- keinot, joiden turvin kaivostoiminta aloitetaan,
4408: maisuudesta, koska lähellä tulevaisuudessa ole- tapahtuipa se sitten lainojen takaamisen muo-
4409: vina vuosina on tehtävä ratkaisu ydinenergian dossa tai budjettirahoituksen tietä.
4410: ja muiden energiamuotojen välillä. Lisäksi on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4411: jossakin määrin Kittilän po. esiintymän ohella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4412: toiveita muistakin uraanilähteistä, jolloin tek- muksen,
4413: nologian kannalta kokemusten saanti on tar- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4414: peen. tyksen riittävän määrärahan ottamisesta
4415: Pahtavuoman uraanikaivoksen avaaminen, lisäyksenä vuoden 1980 tulo- ja meno-
4416: vaikka se toiminnaltaan rajoittuisi vain osaan arvioon Kittilän Pahtavuoman kaivok-
4417: vuotta lähimpien vuosien aikana, on vähin tar- sen avaamiseksi syksyllä 1980 tai myön-
4418: vittava ruiske sen kielteisen kehityksen pysäyt- täisi samassa tarkoituksessa takauksen
4419: tämiseksi, joka on vuosien ajan ollut Kittilän Outokumpu Oy:lle lainojen vakuudeksi.
4420: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4421:
4422: Lauri lmpiö Mikko Jokela
4423: 1980 vp. 81
4424:
4425: Toivomusaloite n:o 70.
4426:
4427:
4428:
4429:
4430: Impiö ym.: Turpeenjalostuslaitoksen rakentamisesta Simoon.
4431:
4432:
4433: E d u s k u n n a II e.
4434:
4435: Simon kunta sijaitsee keskeisellä paikalla sellaisiin pisteisiin, m1ssa mittava kulutus ta·
4436: Oulun, Kemin ja Tornion asutuksen ja teolli- pahtuu. Samanaikaisesti kun suunnitellaan Ke-
4437: suuden välimaastossa. Arvioitaessa mahdolli- miin 15 MW:n turvelaitosta, joka tukeutuu lä-
4438: suuksia teollisen toiminnan aikaansaamiseksi hinnä 70 km:n päässä olevan Simojokivarren
4439: kunnan alueella katseet kääntyvät alueen luon- turvesoihin, on syytä vakavasti selvittää Simon
4440: taisiin mahdollisuuksiin. Niistä merkittävin täl- alueen turpeen jalostusasteen nostamisen kysy-
4441: lä hetkellä on laajoihin raaka-ainevaroihin pe- mys. Sen puolesta, että jalostusastetta nostetaan
4442: rustuva turpeen jalostaminen. turpeen tuotantoalueella, puhuu jatkuvasti kal-
4443: Simon kunnan alueella sijaitsevat eräät Poh- listuva kuljettamisen kustannus, mikä merkittä-
4444: jois-Suomen suurimmista turvevaroista. Tällä väitä osalta on sidoksissa kallistuvaan ulkomai-
4445: hetkellä on käynnissä VAPO:n Pohjois-Suomen seen energiaan. Arvion mukaan jyrsinturpeen
4446: turvepiirin kunnostustyö, jolla on aikaansaatu kuljetuskustannukset energiayksikköä kohden
4447: tuotantokuntoon jo nyt n. 800 ha. VAPO:n kohoavat jopa kymmenkertaisiksi pitkälle jalos-
4448: omistuksessa tuotantokelpoista suota on edelli- tettuun tuotteeseen verrattuna.
4449: seen nähden liki kaksinkertainen määrä. Jotta vältyttäisiin tulevaisuudessa siltä ongel-
4450: Kahden merkittävän turvesuon, Lumiaavan malta, että turpeen kuljetuskustannukset muo-
4451: ja Siivilänniemen, ollessa tuotannossa niistä voi- dostuvat itse asiassa yhdeksi kotimaisen ener-
4452: daan nostaa vuosittain 550 000 m3, mikä vas- gian käytön pullonkaulaksi, on syytä ajoissa ra-
4453: taa noin 55 milj. litraa öljyä. Se merkitsee ny- kentaa pitkälle jalostettuja tuotantolaitoksia
4454: kyisellään jo yli 40 milj. mk tuontivaluuttaa/ turvesoiden äärelle.
4455: vuosi. Sillä on myös oma merkityksensä työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4456: syyden kannalta, kun viimeisen tilaston mukaan nioittaen eduskunnan hyvä..~syttäväksi toivo-
4457: työttömien tnäätä on yli kaksinkertainen valta- muksen,
4458: kunnalliseen keskitasoon verrattuna. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4459: Keskeiseksi kysymykseksi nousee laajentu- menpiteisiin turpeenjalostuslaitoksen
4460: vien turvevoimaloiden käytön kannalta ei suin- suunnittelemiseksi ja rahoitusedellytys-
4461: kaan tutpeen saaminen vaan sen siirtäminen ten luomiseksi Simon kunnan alueella.
4462: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4463:
4464: Lauri lmpiö Mikko Jokela Aimo Ajo
4465:
4466:
4467:
4468:
4469: 11 088000224W
4470: 82 1980 vp.
4471:
4472: Toivomusaloite n:o 71.
4473:
4474:
4475:
4476:
4477: Impiö ym.: Koordinaatiotyöryhmän asettamisesta selvittämään
4478: aluepolitiikan tehokkuuden lisäämistä Koillis-Lapissa.
4479:
4480:
4481: Ed u s k u n n a 11 e.
4482:
4483: Koillis-Lappi on eräs maamme pahimmista eräitä koordinoimattomuudesta aiheutuvia hai-
4484: väestökatoalueista. Neljäntoista viime vuoden tallisia seurauksia alueen kehittämisessä. Niis-
4485: aikana alue on menettänyt liki neljänneksen tä seuraavassa esimerkkejä:
4486: henkikirjoitetusta väestöstään. Työvoimaminis- - VR:n pyrkimykset kehitysalueiden "kan-
4487: teriössä vuonna 1973 tehdyn tutkimuksen pe- nattamattoman" liikenteen supistuksiin ja lii-
4488: rusteella voidaan arvioida 16-vuotiaiden kasva- kennealueiden yhdistämiset, mikä merkitsee
4489: tus- ja koulutuskustannusten osalta Koillis-La- pienten liikennealueiden työpaikkojen vähenty-
4490: pin menettäneen noin 2 000 milj. markkaa kou- mistä.
4491: lutukseen ja kasvatukseen sijoitettuna pääoma- - Kouluhallituksen säännökset peruskoulu-
4492: na. Rakenteellisen työttömyyden jatkuessa jen valtionavusta ja koulujen perustamishank-
4493: nwuttoliike jatkuu, vaikka valtakunnallinen keiden valtionosuuksista. Kouluhallituksen hy-
4494: suhdanteiden tilanne on viime aikoina ollut väksymä valtionosuuteen oikeuttava oppilaskoh-
4495: myönteinen. Työttömyyden ohella muuton syy- tainen meno oli esim. vuonna 1978 2 560 mk,
4496: nä on mm. alueen tulotason mataluus muu- kun todellinen meno oli 3 471 mk eli n. )6
4497: hun maahan verrattuna. Samansuuntaisesti on prosenttia enemmän. Kemijärvellä jäi näin ol-
4498: vaikuttamassa eräissä osissa aluetta palvelujen len vuonna 1978 valtionavun ulkopuolelle n. 2
4499: vaatimattomuus. milj. mk. Valtionosuuden ulkopuolelle jäävän
4500: Aluepoliittisen lainsäädännön ja muiden la- menon jatkuvasti kasvaessa kehitysalueiden
4501: kien, asetusten ja määräysten aikaansaamiin tu- kunnat pakotetaan kuntarakenteen tasapainoi-
4502: loksiin ollaan Koillis-Lapin kuntien alueella laa- sen kehittämistavoitteen vastaisesti lakkaotta-
4503: jasti tyytymättömiä. Koillis-Lapin kuntain kes- maan pieniä kouluja ja keskittämään koulutoi-
4504: kustoimikunta on voinut jo vuosien ajan osoit- mintoja. Koulujen peruskorjauksen valtionosuu-
4505: taa kirjallisissa raporteissaan ristikkäispaineita, den estää säännös, jonka mukaan on selvitettä-
4506: joita on syntynyt eriasteisten säädösten sovelta- vä 15 kilometrin etäisyydellä olevien koulutilo-
4507: misessa. Alueella on odotettu vaikea työttö- jen riittävyys. Säännös estää usein kyläkohtai-
4508: myys ja muuttoliike huomioon ottaen hallituk- sen kehittämistoiminnan.
4509: sen taholta erillisohjelmaa, jollaista eräillä osa- - Valtionosuussäännökset estävät kansanta-
4510: alueilla valtakunnassa viedään läpi. loudellisesti järkevän kotimaisen energiankäy-
4511: Koillis-Lapissa on perustellusti voitu osoittaa , tön lisäämisen. Kemijärvellä on tehty laskelma
4512: se, miten aluepoliittiseen lainsäädäntöön kuulu- Juujärven koulun lämmityksen siirtämisestä öl-
4513: vat harkinnanvaraisuudet ovat itse asiassa ka- jystä puulle. Laskelma osoittaa, että työllisyy-
4514: ventaneet muuten myönteisten lakien positii- den lisäyksestä saatava verotulokin huomioiden
4515: vista antia. Erityisenä puutteena on koettu lain- puulämmityksen kustannukset tämän vuoden
4516: säädännön toteutumisen seurannan koordinoi- alun öljynhintoihin verrattuna olisivat noin
4517: mattomuus, mikä on sallinnut verrattain pit- 15 000 markkaa kalliimmat vuodessa. Kun po.
4518: källe menneen toimeenpanijoiden harkintaval- kustannusnousua ei saada valtionosuuden pii-
4519: lan kasvamisen ja tulosten vesittymisen alue- riin, merkitsisi lämmitysaineen muuttaminen
4520: politiikassa. kaupungille em. lisämenoa.
4521: Koillis-Lapin kuntain keskustoimikunta on Koillis-Lapin kuntain keskustoimikunnan
4522: Lapin läänin kansanedustajille jättämässään taholta on esitetty lisäksi epäkohtia kehitys-
4523: muistiossa 22. 1. 1980 esimerkein osoittanut alueiden veronhuojennuslakien soveltamisessa,
4524: Toivomusaloite n:o 71 83
4525:
4526: kuntien teollisuushallien ja teollisuuskylien ra- pä Posiolla on todettu Ruotsista muuttohalukc
4527: hoittamisessa. Lyhyesti epäkohdat voidaan il- kuutta siinä määrin, että kunnan taholta on esi-
4528: maista toteamalla, että hallituksen antamien tetty säännösten muuttamista, mikä takaisi
4529: eräiden lakiesitysten perusteluissa ja eduskun- Ruotsista muuttaville henkilöille automaatti-
4530: nan vastauksissa on aivan ilmeisesti tähdätty sesti maatilalainoja samalla tavalla kuin asun-
4531: toisenlaiseen kehitykseen kuin mihin käytän- tolainojen osalta jo nyt menetellään. Näin voi-
4532: nössä on tultu eri tahojen sovel taessa lainsää- taisiin suosia paluumuuttoa samalla järjestäen
4533: däntöä käytäntöön pahimmilla työttömyys- palaaville pysyvä työpaikka.
4534: alueilla. Kaiken kaikkiaan Koillis-Lapin alueella on
4535: Perinteellisenä maatilatalouden alueena Koil- siinä määrin omaleimaisia ongelmia, lainsäädän-
4536: lis-Lappi, etenkin Sallan kunnan alue, on jou- nön ja sen soveltamisen osalta väliinputoamista,
4537: tunut viime aikoina erityisten vaikeuksien kes- säännösten seuraamisen koordinoimattomuutta,
4538: kelle. Niinpä on voitu osoittaa, että Sallassa että asian selvittäminen on mitä ajankohtaisinta
4539: maanviljelystiloille lisäalueiden luovutushinnat nyt, kun valtakunnallisesti on aluepoliittisten
4540: ja -ehdot ovat osoittautuneet sellaisiksi, etteivät lakien uusimisen ajankohta lähellä.
4541: kaikki hakijat voi alueita hankkia omistukseen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4542: sa. Näin on asianlaita varsinkin niissä tapauk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4543: sissa, jolloin samanaikaisesti on käsillä tuotan- muksen,
4544: torakennusten rakentaminen. Maatilalain toteu-
4545: tuminen monien salialaisten tilojen osalta on että hallitus välittömästi asettaisi
4546: osoittautunut mahdottomaksi. Ongelmat ovat Koillis-Lapin kuntien väestökatoalueelle
4547: monisyiset myös lisäalueiden puuston hinnoit- koordinointityöryhmän, jonka tehtävä-
4548: teluperusteiden takia. Kaiken kaikkiaan on to- nä on selvittää aluepoliittisten tavoittei-
4549: dettu lainsäädännön toteutumisen seuranta riit- den toteuttamiseksi tarkoitettujen la-
4550: tämättömäksi ja lain tarkoitus ei ole toteutu- kien, asetusten ja muiden määräysten
4551: nut paikalliset olosuhteet huomioiden. yhteensovittaminen sekä suositusten an"
4552: Muuttotappioiden keskellä on kuitenkin tar- taminen johdonmukaisuuden ja tehok-
4553: vetta muuttoliikkeeseen takaisin alueelle. Niin- kuuden lisäämiseksi aluepolitiikassa.
4554: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4555:
4556: Lauri lmpiö Tauno Valo Aimo Ajo
4557: Matti Viljanen Jalmari Torikka Mikko Jokela
4558: 84 1980 vp.
4559:
4560: Toivomusaloite n:o 72.
4561:
4562:
4563:
4564:
4565: Jaakonsaari: Turpeen jatkojalostuslaitoksen perustamisesta Pu-
4566: dasjärvelle.
4567:
4568:
4569: E d u s k u n n a 11 e.
4570:
4571: Oulun läänin keskimääräinen työttömyysas- Pudasjärvellä on enty1sen laajat turvesuot.
4572: te on jo pitkään ollut lähes 10 prosenttia. Siuruan allasalueella ovat alkaneet toimet tur-
4573: Useissa kunnissa työttömyys on noussut jopa peen nostamiseksi. Pudasjärven erityisen vai-
4574: yli 20 prosentin. Pääosa vaikeimmin työttö- kean työllisyystilanteen ja alueen raaka-aine-
4575: myydestä kärsivistä kunnista on Iijokialueella. varojen takia olisi erityisen perusteltua perus-
4576: Erityisen vaikeassa asemassa on Pudasjär- taa turpeen jatkojalostuslaitos Pudasjärvelle.
4577: ven kunta, jonka työttömyyden voittamiseen Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
4578: pitäisi kiinnittää huomiota päätöksenteon kai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
4579: killa tasoilla. Mikäli olennaista parannusta Pu-
4580: dasjärven kunnan työllisyystilanteeseen ei saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4581: da, uhkaa aluetta väestörakenteen lopullisesti tut·peen jatkojalostuslaitoksen perusta-
4582: vinouttava muuttoliike, minkä jälkeen voimak- miseksi Pudasjärvelle.
4583: kaatkin elvytystoimet voivat valua hukkaan.
4584: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980
4585:
4586: Liisa Jaakonsaari
4587: 1980 vp; 85
4588:
4589: Toivomusaloite n:o 73.
4590:
4591:
4592:
4593:
4594: Anna-Liisa Jokinen ym.: Turvevoimaloiden rakentamisen valvon-
4595: nan tehostamisesta.
4596:
4597:
4598: E d u s k u n n a 11 e.
4599:
4600: Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu Jos turvevoimaloita saadaan rakentaa eri
4601: hyvin vilkkaasti turvevoimaloiden rakentamises- puolille maata ilman mitään kokonaissuunni-
4602: ta ja yhä uusien turvetta käyttävien laitosten telmaa ja käynnistää ne harkitsematta seurauk-
4603: käyttöön otosta. Tähän kysymykseen tulee val- sia, saattaa syntyä korjaamattomia vahinkoja
4604: tiovallan puuttua vakavasti ja vastuulla, sillä ja ennen muuta suuria kustannuksia silloin
4605: turve on rajallinen luonnonvaramme eikä sitä kun jo rakennettu laitos joudutaan sulkemaan
4606: suinkaan riitä kymmeniin turvevoimaloihin täs- tarpeettomana raaka-aineen puuttuessa. Jotta
4607: sä maassa. turpeen käyttöä voidaan valvoa ja estää tur-
4608: Vaikka energian hinta kohoaa jyrkästi ja hien laitosten rakentaminen, tarvitaan yksityis-
4609: yleisesti on tiedossa öljyn väheneminen, eivät kohtaiset suunnitelmat.
4610: Suomen turvesuot tule ratkaisemaan maamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4611: energiaongelmaa, vaan ovat vaarassa synnyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4612: tää uuden vakavan ongelman.
4613: Kaikkien energiakysymysten tulisi olla yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4614: teiskunnan valvonnassa ja valtiovallan suun- menpiteisiin turvevoimaloiden rakenta-
4615: nitelmissa tarkistettuja. Erityisen tärkeää tämä misen ja suunnittelun valvonnan järjes-
4616: on silloin, kun kysymys on sellaisista raaka- tämiseksi niin, että näitä voimaloita ei
4617: aineista, jotka ovat rajallisia ja joita ei no- rakenneta liikaa ja niin, että turvetta ei
4618: peasti voida uusia. Turve kuuluu juuri niihin käytetä raaka-aineena siellä missä sen
4619: raaka-aineisiin, joita ei voida käyttää ilman käyttö ei ole luonnonsuojelun kannalta
4620: huolestuttavia seurauksia, jos käytön määrää mielekästä.
4621: ja kohteita ei lainkaan valvota.
4622: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4623:
4624: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen
4625: 86 1980 vp.
4626:
4627: Toivomusaloite n:o 74.
4628:
4629:
4630:
4631:
4632: Joutsenlahti ym.: Invalidiverovähennyksen korottamisesta.
4633:
4634:
4635: E d u s k u n n a 11 e.
4636:
4637: Invalideilla on paljon invaliditeettiinsä liit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4638: tyviä ongelmia ja taloudellisia vaikeuksia, joi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4639: hin he oikeutetusti haluaisivat korjauksia. muksen,
4640: Verotuksessa invalidivähennyksen arvo on
4641: pysynyt vuodesta 1965 lähtien ennallaan ja että hallitus pikaisesti antaisi edus-
4642: 1950-luvun tasosta sen arvo on vain noin kunnalle esityksen verotuksessa myön-
4643: 30 %. Jotta invalidivähennys palautuisi entisel- nettävän invalidivähennyksen korotta-
4644: leen reaaliarvon mukaan, tulisi se nostaa 6 000 misesta 6 000 markkaan.
4645: markkaan.
4646: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4647:
4648: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4649: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4650: 1980 vp. 87
4651:
4652: Toivomusaloite n:o 75.
4653:
4654:
4655:
4656:
4657: Joutsenlahti ym.: Kotitaloustyöntekijöiden palkkakustannusten
4658: . tekemisestä vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
4659:
4660:
4661: E d u s k u n n a 11 e.
4662:
4663: Kotitaloustyöntekijän palkan verovähennys- kuljettamisesta päivittäin kodin ulkopuolella
4664: oikeus on yhteiskunnalle edullinen menettely. olevaan hoitopaikkaan, vanhus voi pitempään
4665: Sen aiheuttama säästö sekä työttömyyskorvauk- asua omassa kodissaan jne.) ovat merkittäviä,
4666: sissa että lasten ja vanhusten hoitokustannuk- eikä niiden arvoa rahassa suoraan voi määritellä.
4667: sissa ylittää yhteiskunnan veromenetykset. Kotitaloustyöntekijöiden palkkauskustannusten
4668: Lisäksi on huomioitava, että verovähennyk- verovähennys joko työnantajan verosta tai tu~
4669: sen myöntäminen myös kotitaloustyöntekijästä losta poikkeaa muista verovähennyksistä (työ-
4670: merkitsisi lähes 20 DOO työntekijän työsuhteen matkakustannukset, sairauskulut) siinä, ettei
4671: turvaamista lasten ja vanhusten hoidossa il· suoritettu verovähennys lopullisesti vähennä yh-
4672: man sanottavia kustannuksia yhteiskunnalle. teiskunnan verotuottoa, vaan verovähennys
4673: Yksi työpaikka maksaa esim. sosiaalihuollon mahdollistaa yhteiskunnalle tuottavan työsuh-
4674: alalla noin 200 000 mk vuodessa, kun työpai- teen. Samalla se edistää vanhus- ja vammais-
4675: kan hinta keskimäärin on noin 300 000 mk hoidossa yhteiskunnalle edullisen avohuollon
4676: vuodessa. Kotitalouksissa työpaikat ovat valmii- kehittämistä sekä tarjoaa lasten päivähoidolle
4677: na ilman perustamiskustannuksia. lisävaihtoehtoja. Esim. lapsen allergia tai tois-
4678: Tavalliset työnantajaperheet ovat nuoria ja tuvat infektiot sekä vanhempien vuorotyö on
4679: heillä on pieniä lapsia. On huomattava, että usein esteenä lapsen kodin ulkopuoliselle hoi-
4680: suurin osa työnantajista ei yllä edellä esite- dolle, jolloin kotiin tuleva hoitaja on miltei
4681: tyissä laskelmissa käytettyjen tulojen tasolle. ainoa vaihtoehto.
4682: Kotitaloustyöntekijän paikkaaminen on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4683: kyisin työntekijöiden toimeentulon turvaamisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4684: ja välillisten työvoimakustannusten takia niin muksen,
4685: kallista, että se on käymässä ylivoimaiseksi las-
4686: tenhoitomuodoksi tavallisille työnantajaperheil- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4687: le. menpiteisiin kotitaloustyöntekijöiden
4688: Kuitenkin työsuhteesta aiheutuvat myöntei- palkkauskustannusten verovähennyksen
4689: set seuraukset kaikille osapuolille (työtön hen- voimaansaattamiseksi joko työnantajan
4690: kilö on saanut työpaikan, perhe välttyy lasten verosta tai tulosta.
4691: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4692:
4693: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4694: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4695: 88 1980 vp.
4696:
4697: Toivomusaloite n:o 76.
4698:
4699:
4700:
4701:
4702: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoar-
4703: vioon vrution virastotaloP rakentamiseksi Noormarkkuun.
4704:
4705:
4706: E d u s k u n n a 11 e. '
4707:
4708: Noormarkun kunnassa slJaltsee useita val- Virastotalon rakentaminen toisi Pohjois-Sa-
4709: tion virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa takunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien
4710: ja erillään toisistaan, ja useat virastoista ovat ja erityisesti rakennustyöläisten työttömien
4711: lisäksi epäajanmukaisissa tiloissa. määrään omalta osaltaan helpotusta.
4712: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4713: jotta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4714: joita ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimis-
4715: to, kansaneläketoimisto, nimismiespiirin kans- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4716: lia, poliisiasema, posti- ja lennätintoimisto ja tyksen 2 000 000 markan määrärahan
4717: mahdollinen tiepiirin toimisto, pääsisivät muut- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
4718: tamaan ajanmukaisiin tiloihin valtion omista- 1980 tulo- ja menoarvioon valtion vi-
4719: massa rakennuksessa ja voisivat sijaita keskite- rastotalon rakentamiseksi Noormark-
4720: tysti. kuun.
4721: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4722:
4723: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4724: Urho Pohto Veikko Vennamo U~ Leppänen
4725: 1980 vp. 89
4726:
4727:
4728: Toivomusaloite n:o 77.
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 ;tulo- ja menoarvioon
4734: teollisuusjätelämmön hyödyntämiseksi.
4735:
4736:
4737: E d u s k u n n a 11 e.
4738:
4739: Maamme energialasku on kasvanut huoles- lämpöarvoltaan parhainta puuta. Tällainen puun
4740: tuttavan nopeasti. Oltuaan vielä vuonna 1973 hukkakäyttö tulisi kieltää lailla, kuten myös
4741: vähän yli 2 mrd. markkaa, nousi lasku vuon- suurten teollisuuslaitosten jätelämmön laske-
4742: na 1979 11,3 mrd. markkaan. Samalla ener- minen luontoa saastuttavasti vesistöihin, kun
4743: gian osuus koko tuonnista kipusi yli neljännek- niiden jätelämmöllä voitaisiin lämmittää teol-
4744: seen, 26 prosenttiin. Tämän vuoksi on ener- lisuuspaikkakuntien kaukolämpökeskuksia. Tut-
4745: giaa voimakkaasti säästettävä ja kotimaisia kimusten mukaan voitaisiin teollisuuslämpöä
4746: energialähteitä kehitettävä. Tämän vuoksi oli- hyödyntää noin 250 MW vuonna 1980 ja
4747: si saatava valtion budjettiin voimakasta li- 340 MW vuonna 1985. Hyödyntäminen edel-
4748: säystä kotimaisten polttoaineiden käytön edis- lyttäisi noin 100 miljoonan markan Mttoli-
4749: tämiseksi. Kaikki energialähteemme olisi hyö- säystä investoinneissa ja aiheuttaisi noin 30-
4750: dynnettävä. 40 miljoonan markan suuruisen valuutan sääs-
4751: Karjanlannasta tuotettu metaanikaasu voi tön.
4752: täysin korvata keskikokoisen tilan lämmityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4753: seen tarvittavan polttoöljyn, kun tilalla on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4754: vähintään 25 lehmää tai 100 sikaa. Myös oi-
4755: kea olisi käytettävä entistä enemmän myös että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
4756: lämpöenergian lähteenä kuten myös asutus- tyksen 200 000 000 markan määrära-
4757: keskusten jätettä. han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
4758: Kotimaassa tuhlataan polttopuuta esim. kun- den 1980 tulo- ja menoarvioon teolli-
4759: tien taholta, jotka suorittavat metsien puhdis- suusjätelämmön hyödyntämiseksi ja ko-
4760: tushakkuita ja jättävät harvennuspuun metsiin timaisen energian muutenkin kaiken-
4761: mätänemään tai polttavat ulkona nuotioilla. puolisesti hyväksikäyttämiseksi.
4762: Ja kuitenkin jätepuusta hakkeena saataisiin
4763: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4764:
4765: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4766: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4767:
4768:
4769:
4770:
4771: 12 088000224W
4772: 90 1980 vp.
4773:
4774: Toivomusaloite n:o 78.
4775:
4776:
4777:
4778:
4779: Joutsenlahti ym.: Olkiluodon-Kangasalan voimalinjan suun-
4780: taamisesta Ronkan suon yli Huittisissa.
4781:
4782:
4783: E d u s k u n n a 11 e.
4784:
4785: Olkiluodon-Kangasalan voimalinjan raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4786: tamisen yhteydessä on yleistä ihmettelyä ja när- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4787: kästystä herättänyt suunnitelma, jonka mukaan muksen,
4788: voimalinja aiotaan rakentaa kiertämään Ronkan
4789: suo, vaikka suo voitaisiin ylittää kolmella pyl- että Olkiluodon-Kangasalan voima-
4790: väspaikalla, kun sen sijaan, jos suo kierretään, linjaa rakennettaessa vedettäisiin linja
4791: joudutaan tuhoamaan 120 ha hyvää kasvavaa Huittisissa suoraan Rankan suon )'li,
4792: metsää, joka on yksityisten omistuksessa, ja jolloin säästettäisiin yksityisten omista-
4793: voimalinjaan tulee yli kymmenen kilometrin jien hyvää metsämaata 120 ha.
4794: mutka.
4795: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4796:
4797: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4798: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4799: 1980 vp. 91
4800:
4801: Toivomusaloite n:o 79.
4802:
4803:
4804:
4805:
4806: Joutsenlahti ym.: Arava- ja asuntolainojen takaisinmaksuajan
4807: pitentämisestä.
4808:
4809:
4810: Ed u s kun n a 11 e.
4811:
4812: K{)ska asumiskustannukset ovat jatkuvasti kunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuk-
4813: nousseet ja vaikeuttaneet varsinkin vähävarai- sen,
4814: simpien ihmisten omistusasuntoon pääsemistä,
4815: olisi arava- ja asuntolainojen takaisinmaksuaikaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4816: pidennettävä huomattavasti aina 35 vuoteen menpiteisiin arava- ja asuntolainojen ta-
4817: asti. kaisinmaksuajan pidentämiseksi 35 vuo-
4818: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- teen.
4819: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4820:
4821: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4822: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4823: 92 1980 vp.
4824:
4825: Toivomusaloite n:o 80.
4826:
4827:
4828:
4829:
4830: Joutsenlahti ym.: Eräiden kuntien edustuksesta Suomenselkä-
4831: toimikunnassa.
4832:
4833:
4834: E d u s k u n n a 11 e.
4835:
4836: Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomen- vollisuus. Kuitenkin tulisi kaikki Suomensel-
4837: selkä-toimikunnan, jonka tehtävänä on valmis- kään kuuluvat kunnat liittää samanarvoisina
4838: tella alueen elinkeino- ja yhdyskuntaelämän ke- kuntina Suomenselkä-toimikuntaan. Näin ollen
4839: hittämistä. Se laatii tästä ohjelman toimenpide- olisi Suomenserkä-projektiin liitettävä Kuru,
4840: esityksineen, toimii alueen kehittämisen yhteis- Virrat, Parkano, Kihniö, Karvia ja Honkajoki.
4841: työelimenä sekä seuraa aluetta koskevien toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4842: menpide-esitysten toteutumista sekä yleensä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4843: alueen elinkeino- ja yhdyskuntaelämän kehitys- muksen,
4844: tä.
4845: Nimettäessä toimikuntaan kuntia jäivät sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4846: ulkopuolelle muutamat alueeseen luonnontie- Kurun, Virtain, Parkanon, Kihniön,
4847: teellisesti ja maantieteellisesti läheisesti kuulu- Karvian ja Honkajoen liittämiseksi mu-
4848: vat kunnat, joille annettiin vain kuulemisvel- kaan Suomenselkä-toimikuntaan.
4849: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4850:
4851: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Veikko Vennamo
4852: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4853: 1980 vp. 93
4854:
4855: Toivomusaloite n:o 81.
4856:
4857:
4858:
4859:
4860: Juhantalo: Verotuksen painopisteen siirtämisestä.
4861:
4862:
4863: E d u s k u n n a II e.
4864:
4865: Pohjoismaissa ja muissa kilpailijamaissam- on viime aikoina selvästi muuttunut, on siir-
4866: me on siirrytty arvonlisäverojärjestelmään jo rytty työnteon verottamisesta kulutuksen ve-
4867: 1960-luvulla vapaakaupan laajentumisen seu- rottamiseen. Suomalainen liikevaihtoverojärjes-
4868: rauksena. Suomessa on edelleen voimassa ve- telmä on periaatteiltaan hyvä ja sitä on mah-
4869: rojärjestelmä, jossa investointeihin sisältyvä dollista kehittää arvonlisäverotuksen suuntaan
4870: piilevä liikevaihtoverorasitus heikentää vien- poistamalla investoinneilta liikevaihtoverorasi-
4871: nin kilpailukykyä. tus, joka kohtuuttomasti lisää investointien
4872: Verotus on viimeisen vuosikymmenen ku- hintaa.
4873: luessa kiristynyt merkittävästi. Vuosien 1968 Maatalouden kustannusten alentamiseksi on
4874: ja 1973 välisenä aikana tuloveroperusteet py- tärkeimmiltä maatalouskoneilta, traktoreilta ja
4875: syivät muuttumattomina, mistä oli seurauksena leikkuupuimureilta, poistettava liikevaihtovero,
4876: veroprogression voimakas kiristyminen. Vero- mikä alentaa maatalouden tuotantokustan-
4877: progression vaikutus siirtyi yhä alempiin tulo- nuksia n. 130 miljoonalla markalla vuodessa.
4878: ryhmiin ja marginaaliveroprosentti kohoaa Maatalouden tuotantokustannusten alentamisel-
4879: 50 % :iin jo keskituloisilla palkansaajilla. An- la voidaan vähentää elintarvikkeiden hinnan-
4880: kara verotus aiheuttaa monia kielteisiä seu- korotuspainetta.
4881: rauksia. Marginaaliverotuksen korkea taso vie Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
4882: lisätyöltä mielekkyyden. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4883: Verotuksen painopis~e on siirtynyt yhä suu-
4884: remmassa määrin työnteon verottamiseen. Yrit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4885: täjiin kohdistuvat pakolliset veroluonteiset vä- verotuksen painopisteen siirtämiseksi
4886: lilliset työvoimakustannukset lisääntyvät edel- välittömästä verotuksesta liikevaihtove-
4887: leen erittäin nopeasti. Työntekijöiden eläke- rotuksen suuntaan, teollisuuden inves-
4888: vakuutusmaksujen on arvioitu kohoavan tointien vapauttamiseksi liikevaihtove-
4889: 25 % :iin palkkasummasta vielä 1990-luvun ai- rosta sekä välittömän verotuksen ke-
4890: kana. Työnteon voimakas verottaminen lisää ventämiseksi inflaatiotarkistusta enem-
4891: työttömyyttä. Kansainvälinen verotuskäytäntö män.
4892: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4893:
4894: Kauko Juhantalo
4895: 94 1980 vp.
4896:
4897: Toivomusaloite n:o 82.
4898:
4899:
4900:
4901:
4902: Juvela ym.: Autoveron palautuksen turvaamisesta jokaiselle sai-
4903: rauden vuoksi liikuntaesteiselle henkilölle.
4904:
4905:
4906: E d u s k u n n a 11 e.
4907:
4908: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain vuoksi nämä ihmiset jäävätkin autoveron pa-
4909: 17 §: n 1 momentin säännösten mukaan auto- lautuksessa eriarvoiseen asemaan muihin lii-
4910: vero palautetaan mm. sellaiselle invalidille, kuntavammaisiin verrattuna. Todettakoon, että
4911: jonka liikuntavammasta johtuva pysyvä haitta- autoveroa palautetaan kyllä myös sellaiselle sy-
4912: aste on vähintään 80 % ja jonka henkilökohtai- dän- ja keuhkovammaiselle, jonka pysyvä hait-
4913: seen käyttöön auto tulee. Liikuntavammoina ta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auto
4914: on yleensä pidetty vain varsinaisia alaraajojen, on olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toi-
4915: lonkkien ja lannerangan vammoja tai näiden mensa tai ammattia varten tapahtuvan opiske-
4916: elinten pysyviä sairaustiloja. lun hoitamiseksi.
4917: Autoveronpalautusta koskevat hakemusasiat Jotta sydän- ja keuhkovammaiset tulisivat
4918: siirrettiin Helsingin piiritullikamarin käsiteltä- autoveron palautuksessa tasavertaiseen asemaan
4919: väksi vuoden 1975 alusta ja piiritullikamari on muiden liikuntavammaisten kanssa, edellyttää
4920: tulkinnut liikuntavamman käsitettä ahtaasti si- se auto- ja moottoripyöräverosta annettuun la-
4921: ten, että se ei ole esim. keuhko- ja sydänsai- kiin asiaa selventävää säännöstä. Mielestämme
4922: rauksia pitänyt liikuntavammoina. Tullihallitus autovero olisi palautettava jokaiselle henkilölle,
4923: on kuitenkin piiritullikamarin päätöksistä teh- joka sairauden, vian tai vamman vuoksi on sii-
4924: tyjä valituksia käsitellessään eräissä poikkeusta- nä määrin estynyt liikkumasta, että henkilö-
4925: pauksissa katsonut, että sydän- ja keuhkosai- kohtaisen ajoneuvon käyttö on katsottava hä-
4926: raudet voivat vaikea-asteisina aiheuttaa laissa nelle välttämättömäksi.
4927: tarkoitetun lii:kuntavamman. Korkein hallinto- Edellä olevan perusteella ehdotammekin
4928: oikeus on kuitenkin 28. 1. 1977 antamassaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4929: päätöksessä nimenomaan todennut, ettei keuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4930: ko- ja sydänvammoja voida pitää liikuntavam- auto- ja moottoripyöräverosta annetun
4931: moina. Tämän perusteella tullihallitus on muut- lain selventämiseksi niin, että autoveron
4932: tanut käytäntöään KHO:n päätöstä vastaa- palautusta saa jokainen henkilö, joka
4933: vaksi. sairauden, vian tai vamman vuoksi on
4934: Melkein jokainen vähintään 80 prosentin siinä määrin estynyt liikkumasta, että
4935: sydän- tai keuhkovammainen kärsii kuitenkin henkilökohtaisen auton käyttö on hä-
4936: suurista liikuntakyvyn rajoituksista ja tämän nelle välttämätön.
4937: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4938:
4939: Aulis Juvela Heli Astala
4940: Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto
4941: Vappu Säilynoja
4942: 1980 vp. 95
4943:
4944: Toivomusaloite n:o 83.
4945:
4946:
4947:
4948:
4949: M. Järvenpää ym.: Ydinvoimalan rakentamisesta Pohjanlahden
4950: rannikolle Satakunnassa.
4951:
4952:
4953: E d u s k u n n a 11 e.
4954:
4955: Satakunnan teollinen ja taloudellinen kehitys saadaan edullisimmin ydinvoimaloiden raken-
4956: on viime vuosina pysähtynyt. Yksistään Porin tamisen avulla. Mutta ennen kaikkea maakun-
4957: kohdalla on työpaikkojen vähennys ollut vuo- nan teollistamisen perustan muodostaa sähkön
4958: sina 1975-78 neljätuhatta. Väestö on vähene- saannin turvaaminen myös koko maatamme aja-
4959: mässä ja työttömyys on maan keskitasoa kor- tellen.
4960: keampi. Valtion taholta on maakunnan alueelle On mahdollista, että jo lähiaikoina pystytään
4961: suunnattu varoja vähemmän kuin maamme kehittämään energiaa nykyistä ydinenergiaa
4962: muille alueille. Ulospäin suuntautuva muuttolii- edullisemmalla tavalla, mutta vielä tässä vai-
4963: ke ja työttömyys jatkuu ja lisääntyy, ellei Sata- heessa tulisi valtiovallan toimenpitein tilata
4964: kunnan alueen teolliseen kehitykseen suunnata ydinvoimala Neuvostoliitosta. Se olisi kauppa-
4965: enemmän voimavaroja niin yksityisen pääoman taseen kannalta järkevää, koska siten avattaisiin
4966: kuin valtiovallan taholta. vientimahdollisuuksia maamme tuotteille ja tur-
4967: Taloudellisen kehityksen perustan antaa ener- vattaisiin työpaikkoja maassamme. Myös raken-
4968: gian turvaaminen. Olkiluodon ydinvoimalaitos- taminen olisi huomattava työllistäjä. Siksi olisi
4969: ten rakentaminen ja käyttöönotto lisää energian välttämätöntä kiireesti suunnitella ja toteuttaa
4970: tuotantoa Länsi-Suomen alueella, mutta ei pys- turvallisuusnäkökohdat vakavasti huomioon ot-
4971: ty läheskään täyttämään alueen kokonaistar- tamalla yhteiskunnan hallintaan tuleva riittävän
4972: vetta. Turpeen, puun, tuulen, aurinko- ja maa- suuri ja kannattava ydinvoimala.
4973: lämmön hyväksikäyttö on paikallaan, mutta Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
4974: niillä toimenpiteillä ei pystytä turvaamaan tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4975: vittavaa energian tarvetta. Tampereen-Porin,
4976: Peipohjan-Rauman rautateiden sähköistämi- että hallitus kiireesti jatkaisi toimen-
4977: nen on ajankohtainen tällä vuosikymmenellä. piteitä riittävän suuren ydinvoimalan
4978: Asuntojen lämmittämiseen tarvittaisiin ympäris- rakentamiseksi Pohjanlahden rannikolle
4979: töystävällistä sähköenergiaa, jota toistaiseksi Satakunnassa.
4980: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4981:
4982: Matti Järvenpää Kauko Tamminen
4983: 96 1980 vp.
4984:
4985: Toivomusaloite n:o 84.
4986:
4987: Kaarna ym.: Määrärahasta valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
4988: toiminnan aloittamiseksi Lappeenrannassa.
4989:
4990: E d u s k u n n a 11 e.
4991: Suomalaisen teknologian kehittäminen lisää- elintarviketeollisuutta. Eräillä aloilla olisi mer-
4992: mällä voimakkaasti tekniikan eri alojen tutki- kittäviä mahdollisuuksia VTT:n, teknillisen
4993: mustoimintaan tehtäviä sijoituksia on yleisesti korkeakoulun ja teollisuuden tutkimustoimin-
4994: nähty eräänä lähitulevaisuuden tärkeimmistä nan voimavarojen yhdistämiseen ja yhteistoi-
4995: tehtävistä maamme taloudellisen kehityksen tur- mintaan.
4996: vaamiseksi. Erään tärkeän osan tässä työssä Viime vuosien aikana on jo tehty eräitä
4997: muodostaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuk- konkreettisia ehdotuksia VTT: n mahdollisiksi
4998: sen toimintaedellytysten voimakas parantaminen toimintamuodoiksi Lappeenrannassa. Mekaani-
4999: ja sen toiminnan tehostaminen. seen puunjalostukseen liittyvä tutkimustoimin-
5000: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja teknil· ta tulisi sijoittaa tälle alueelle, jossa pääosa
5001: liset korkeakoulut ovat teknologian tutkimuk- alan teollisuudesta sijaitsee. Teollisuuden ym-
5002: sen ja kehittämisen luonnollinen aisapari. Nii- päristönsuojelukysymykset ja Lappeenrannan
5003: den henkilö- ja materiaaliresurssit yhdistämällä teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan tut-
5004: voidaan tutkimuspanos saada tehokkaimmaksi. kimustoiminta puoltavat VTT:n kemian tutki-
5005: Yleisesti hyväksytty peruslähtökohta onkin ol- muksen tai ainakin sen ympäristönsuojelua kos-
5006: lut se, että VTT:n laitokset ja asianomaisen kettavan osan sijoittumista Lappeenrantaan.
5007: alan teknillinen korkeakouluopetus ja -tutkimus LTKK:n energiatekniikan tutkimus antaisi erin-
5008: sijoittuvat samalle paikkakunnalle toistensa lä- omaiset mahdollisuudet esim. kotimaisten polt-
5009: heisyyteen. toaineiden hyväksikäytössä tarvittavan uuden
5010: Näin on myös käytännössä jo tapahtunut teknologian kehittämiseen Lappeenrannassa.
5011: Helsingin, Turun ja Tampereen osalta. VTT:n Nämä ja kaikki muutkin kysymykseen tulevat
5012: toiminnan pääosa sijaitsee Otaniemessä Helsin- VTT: n toimintamahdollisuudet Lappeenrannas-
5013: gin teknillisen korkeakoulun yhteydessä ja sa tulisi perusteellisesti viipymättä selvittää ja
5014: VTT:n eräitä laitoksia on sijoitettu mainituille myös ryhtyä ensi tilassa käytännön toimenpitei-
5015: muille paikkakunnille. siin VTT:n toiminnan aloittamiseksi Lappeen-
5016: Sen sijaan asialle periaatteellisesti ilmaistus- rannassa.
5017: ta myötämielisyydestä huolimatta ei Lappeen- Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun vä-
5018: rannan teknillisen korkeakoulun yhteyteen ole littömässä yhteydessä on myös valtion omistuk-
5019: toistaiseksi sijoitettu VTT:n toimintoja. Kui- sessa valmiiksi kaavoitettuna kaikkia ajatelta-
5020: tenkin myös Lappeenrannan teknillinen korkea-· vissa olevia VTT:n tarpeita varten riittävät ra-
5021: koulu muodostaa jo tällä hetkellä eräillä tek- kennusalueet, joilla rakentaminen voidaan aloit-
5022: nillisen tutkimuksen ja opetuksen aloilla tär- taa milloin tahansa.
5023: keimmän toimintapisteen Suomessa. Korkea- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5024: koululaitoksen tulevat kehittämissuunnitelmat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5025: vahvistavat edelleen tätä kehitystä. muksen,
5026: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja että hallitus ottaisi valtion vuoden
5027: sen opetus- ja tutkimustoiminnan ohella VTT:n 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
5028: tiettyjen alojen tutkimuksen sijoittamista Lap- 1 000 000 markan määrärahan käytettä-
5029: peenrantaan puoltavat myös monet korkeakou- väksi tarvittavien toiminnallisten ja ra-
5030: lun ympäristön rakenteesta johtuvat seikat. kennusteknillisten suunnitelmien laati-
5031: Kaakkois-Suomessa sijaitsee pääosa maamme miseen Valtion teknillisen tutkimuskes-
5032: puunjalostusteollisuudesta. Alueella on myös kuksen toiminnan aloittamiseksi Lap-
5033: merkittävää teräs-, konepaja-, rakennusaine- ja peenrannassa.
5034: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5035:
5036: Mikko Kaarna Heikki Järvenpää Mikko Pesälä
5037: Mauno Forsman Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
5038: 1980 vp. 97
5039:
5040: Toivomusaloite n:o 8.5.
5041:
5042:
5043:
5044:
5045: Kauppi ym.: Tuotekehittelyinsinöörin viran perustamisesta Vaa-
5046: san lääniä varten.
5047:
5048:
5049: E d u s k u n n a 11 e.
5050:
5051: Vaasan lääninhallitus ja Vaasan läänin teolli- toimialueelle on Ruotsissa katsottu keskuksen
5052: suustoimikunta ovat kiinnittäneet huomiota palvelut parhaaksi sijoittaa. Toisaalta yritysten
5053: kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailuihin hakeutumisen palvelusten käyttäjiksi on Ruot-
5054: uudenmuotoisen tuotekehittelytoiminnan kokei- sissa havaittu rajautuvan suhteellisen suppealle
5055: lemiseksi ja aloittamiseksi maassamme osana maantieteelliselle alueelle keskukseen nähden.
5056: kauppa- ja teollisuusministeriön laajaa ja mää- Kun lisäksi asiakaskunta on lähinnä pienyri-
5057: rätietoista pyrkimystä maamme teollisuuden tyksiä, jopa yksityisyrittäjiä ja keksijöitä, on
5058: kilpailukyvyn parantamiseksi niin kansainväli- tarpeen, että keskuksen toiminta voidaan aloit-
5059: sillä markkinoilla kuin kotimaassa. taa täten painottuvalla alueella. Vaasan lääni
5060: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama täyttää tässäkin suhteessa vaatimukset. Teolli-
5061: työryhmä, jonka tuli selvitellä tarvetta ja me- suusyrityksiä läänissä on 2 400, joista ruotsin-
5062: nettelytapoja pienen ja keskisuuren teollisuuden kielisissä kunnissa toimii 460 yritystä, mikä
5063: tuotekehittelyn edistämiseksi, julkisti työryh- on runsaat 50 % kaikista rannikkoalueena toi-
5064: märaporttinsa joulukuussa 1976. Työryhmä mivista yrityksistä. Alle sadan ( 100) hengen
5065: ehdotti perustettavaksi tuotekehityspalvelukes- yrityksiä on Vaasan läänissä runsaat 2 300,
5066: kuksen. Tuotekehityspalvelukeskuksen tarvetta joista alle viiden ( 5) hengen yrityksiä on
5067: ja toiminnallista suuntautumista työryhmä esitti 7 4 %. Koko maan teollisuustoimipaikoista Vaa-
5068: edelleen selvitettäväksi erikseen asetettavan san läänissä sijaitsi v. 1972 yritysrekisterin
5069: selvitysmiehen toimesta. Vaasan läänin teolli- mukaan 14 % toimipaikoista, samoin alle sadan
5070: suustoimikunta näki välttämättömäksi, että hengen toimipaikoista.
5071: tehtävänantoon on sisällytettävä myös tuoteke- Vaasan läänin teollisuuden suurta investoin-
5072: hityspalvelukeskuksen sijaintipaikan uudelleen- tiaktiviteettia, omaehtoista tuotekehittelyä sekä
5073: arviointi. Tehtävänantonsa ulkopuolella mainit- innovaatiotarvetta ja -halua kuvastaa Kehitys-
5074: tu työryhmä päätti esittää Jyväskylän kaupun- aluerahasto Oy:n tilasto haetuista ja myönne-
5075: kia keskuksen sijaintipaikaksi. Vaasan läänin tyistä lainoista ja avustuksista. Kehitysalue-
5076: teollisuustoimikunta katsoi kuitenkin tarpeelli- rahasto Oy:n asiakaspainopiste asettuu selvästi
5077: seksi, että sijaintipaikkapäätös perustuisi vaih- Vaasan lääniin.
5078: toehtopaikkakuntien oloihin tutustumiseen ja Tuotekehityspalveluiden tuottamisen aloitta-
5079: paikallisen asiantuntemuksen kuulemiseen. minen edellyttää sijoitturil.isalueeltaan, mutta
5080: Kehitysalueläänien teollisuuden painopiste myös sijoittumispaikkakunnaltaan tiettyjä omi-
5081: tavalla tai toisella mitattuna (teollisuuden ra- naisuuksia, joista tuotekehityspalvelutyöryhmä
5082: kenne, sijoittuminen, määrä) on selvästi Vaa- luetteloi raportissaan joitakin. Vaasan läänin
5083: san läänissä. Vaasan läänin teollisuustoimikun- teollisuustoimikunta katsoo, ettei Vaasa näissä
5084: ta katsookin Vaasan kaupungin läänin kes- suhteissa jää Jyväskylää heikompaan asemaan.
5085: kuksena sopivaksi sijaintipaikaksi tuotekehitys- Tietoliikenteen hoito on koko läänissä kau-
5086: palvelukeskustoimintaa ja ensi vaiheessa -kokei- koautomatisoitu parissa vuodessa. Maantie-,
5087: lua maassamme käynnistettäessä. Ruotsista saa- rautatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät. Väli-
5088: tujen kokemusten perusteella Vaasaan sijoitet- Suomen poikittaisyhteyksissä on kyllä korjaa-
5089: tavaksi nyt esitettävän keskuksen lähivaikutus- misen varaa kuljettiin suuntaan tai toiseen.
5090: alueella on löydettävissä niitä teknologisesti Tämän takia ei Vaasan talousaluetta ja koko
5091: kehittyneitä ja kehittyviä yrityksiä, jollaisten Vaasan lääniä teollisena painopistealueena tu-
5092: 13 088000224W
5093: 98 Toivomusaloite n:o 85
5094:
5095:
5096: lisi kuitenkaan tuotekehityspalvelukeskusta si- konttorin t01mmta lienee kehitettävissä tuote-
5097: joitettaessa käsitellä sivullisena, semminkin kun kehittelyä edistävään suuntaan.
5098: mm. läänin teollisuustoimikunta on eri yhteyk- Hyvin keskeinen toimintaperiaate lienee
5099: sissä toistuvasti korostanut poikittaisyhteyksien myös tuotekehityspalvelukeskuksen ja teollisuu-
5100: pikaista parantamista. den keskinäisen yhteistyön pohjalle rakentuva
5101: Vaasassa annetaan kaupallista koulutusta projektikohtainen toiminta, millä samalla este-
5102: niin keski- kuin korkea-asteisena. Kesl:..iasteis- tään aktiivisesti toiminnan ruuhkautumista ja
5103: ta, opistotasoista, kaupallista ja teknillistä kou- laitostumista. Tehdyissä kartoituksissa on
5104: lutusta annetaan molemmilla kielillä (Vaasan Vaasan läänin teollisuuden todettu olevan laa-
5105: kauppaoppilaitos, Vaasan teknillinen oppilai- jasti yhteistyöhaluinen mahdollisen tuotekehi-
5106: tos, Vasa tekniska läroanstalt). Läänissä on tyspalvelukeskuksen kanssa ja pystyvän tarjoa-
5107: myös käynnisteillä opistotasoinen kotiteolli- maan lukuisia tuotekehittelyn kannalta keskei-
5108: suuskoulutus. Vaasan kauppakorkeakoulun siä palveluita, jolloin tuotekehityspalvelukes-
5109: valtiollistamisen yhteyteen kytkeytyy myös kor- kuksen toimintaa käynnistettäessä vain välttä-
5110: keakouluyksikön kehittäminen, missä tulisi ot- mättömimmän laitteiston hankinta on tarpeen.
5111: taa huomioon koko läntisen Suomen elinkeino- Merenkurkun tienoilla on kehitteillä vilkas-
5112: elämän tarpeet. Vaasan kauppakorkeakoulun ta taloudellista yhteistyötä valtakunnan rajojen
5113: kehittämisessä nähdään Vaasan läänissä tär- yli. Eräs ilmentymä tästä on Skellefteåssa si-
5114: keäksi kaupallis-teknillisten valmiuksien tarjoa- jaitsevan tuotekehittelykeskuksen palveluiden
5115: minen yrityksille. käyttömahdollisuus. Vaasan läänissä toimivan
5116: Tuotekehityspalvelukeskuksen edellytetään tuotekehityspalvelukeskuksen ja vastaavan
5117: olevan läheisessä yhteistyössä paitsi edellä mai- Skellefteåssa toimivan laitoksen välinen yhteis-
5118: nitun tyyppisten laitosten myös muiden jo toi- työ ja informaationvaihto ( know how) lienee
5119: mivien palvelulaitosten ja organisaatioiden kans- myös hedelmällisesti järjestettävissä toimintaa
5120: sa. Tällöin tulee muistaa myös se, että v. 1980 aloitettaessa. Toiminta voitaisiin parhaiten
5121: Vaasan ammatillisessa kurssikeskuksessa valmis- käynnistää palkkaamalla tuotekehittelyinsinööri
5122: tuvat tilat, mistä myös tuotekehityspalvelukes- Vaasan lääniin.
5123: kuksella olisi mahdollisuus saada tiloja käyt- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5124: töönsä, monipuolista ia nykyaikaista konekan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5125: taa sekä suunnittelu- ja puhtaaksipiirtämisapua muksen,
5126: toimintaa käynnistettäessä. Vaasan läänissä toi-
5127: mii myös pysyvä vientinäyttely sekä Kehitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5128: aluerahasto Oy:n sivukonttori. Kehitysaluera- tuotekehittelyinsinöörin viran perusta-
5129: hasto Oy:n ja tuotekehityspalvelulaitoksen miseksi Vaasan lääniin.
5130: mahdollisen yhteistyötarpeen takia Vaasan
5131: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5132:
5133: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Anna-Kaarina Louvo
5134: Helena Pesola Urho Pohto Aila Jokinen
5135: Eva-Maija Pukkio Ritva Laurila Timo Ihamäki
5136: Lauri lmpiö Tauno Valo
5137: 1980 vp. 99
5138:
5139: Toivomusaloite n:o 86.
5140:
5141:
5142:
5143:
5144: Kauppinen ym.: Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehdashankkei-
5145: den toteuttamisesta.
5146:
5147:
5148: Ed u s kun n a 11 e.
5149:
5150: Pohjois-Karjala on tyypillinen metsämaakun- vain noin puolet, toisen puolen siirtyessä teol-
5151: ta, jossa metsätalousmaan osuus on peräti lisuuden käyttöön muualla maassa. Todetta-
5152: 88,5 % maa-alasta ja jossa metsätaloudella on koon mm., että kuitupuun osalta tilanne on
5153: tärkeä asema maakunnan talouselämässä. Var- tällä hetkellä pelkistetysti se, että ~ hakkuu-
5154: sinaisesti puuta tuottavan metsämaan ala on suunnitteen mukaisesta puumäärästä jää hak-
5155: lisääntynyt vuosina 1966-1974 79 000 heh- kaamatta ja valtaosa hakatustakin kuitupuusta
5156: taarilla, mikä on ollut seurausta lähinnä ojitus- jalostetaan muualla. Myös metsäteollisuutemme
5157: toiminnasta ja peltomaan palauttamisesta met- kannalta sinänsä tarpeellinen tuontipuu on
5158: sämaaksi. Pohjois-Karjalan metsien puuston alueellisesti rasittanut Itä-Suomea, erityisesti
5159: kokonaismäärä oli vuoden 1974 investoinnin Pohjois-Karjalaa. Pohjois-Karjalan metsävarojen
5160: mukaan 114,7 milj. m3 • Maakunnan metsien ja puuraaka-aineen nykyistä tehokkaamman
5161: puuston kokonaiskuutiometrimäärä oli vuonna hyödyntämisen kannalta tulisi maakunnan
5162: 1974 keskimäärin 83 m3 kuorellista puuta met- alueelle perustaa nimenomaan havukuitupuuta
5163: sämaan hehtaaria kohti. käyttävä teollisuuslaitos, jonka tuotanto olisi
5164: Pohjois-Karjalan metsien puun käyttö ei ole noin 200 000 m3 selluloosaa vuodessa ja josta
5165: vastannut viime vuosina hakkuusuunnitetta. selluloosasta edelleen valmistettaisiin paperia
5166: Vuosina 1966-1974 on hakkuusuunnitteen ja kartonkia. Mm. tuontipuutoimikunta on
5167: mukaisesta puumäärästä jäänyt käyttämättä kes- mietinnössään esittänyt tällaisen tuotantolaitok-
5168: kimäärin noin 300 000 m3 vuodessa. Tämän sen perustamista Pohjois-Karjalaan.
5169: jälkeen tilanne on vielä entisestään heikenty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5170: nyt. Erityisesti on hakkuusäästöä syntynyt mai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5171: nittuina vuosina kuusen kohdalla, mutta viime muksen,
5172: aikoina myös lehtikuitupuun käytön vähäisyys
5173: on muodostunut ongelmaksi. Hakkuusäästöt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5174: ovat jääneet pääasiassa yksityismetsiin. Enso Gutzeit Oy:n Uimaharjun sellu-
5175: Hakatusta puusta on Pohjois-Karjalassa si- loosatehtaan laajentamiseksi ja paperi-
5176: jaitsevissa metsäteollisuuslaitoksissa jalostettu tehdashankkeen toteuttamiseksi.
5177: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5178:
5179: Markku Kauppinen Matti Puhakka
5180: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
5181: Mikko Pesälä Lea Sutinen
5182: P. Puhakka
5183: 100 1980 vp.
5184:
5185: Toivomusaloite n:o 87.
5186:
5187:
5188:
5189:
5190: Kemppainen ym.: Polttonesteiden hintojen nousun kompensoi-
5191: misesta haja-asutusalueiden asukkaille.
5192:
5193:
5194: Ed u s k u n n a 11 e.
5195:
5196: Polttonesteiden viime aikoina tapahtuneet vittämään, millä tavoin haja-asutusalueiden
5197: suuret hinnankorotukset ja myös tulevaisuu- väestö voisi saada liikennepalvelunsa edes jon-
5198: dessa ennakoitava hinnannousu tuntuvat vai- kinlaiseen kohtuuhintaan. Eräs keino olisi polt-
5199: keana erityisesti maamme haja-asutusalueilla, tonesteiden valmisteveron ja varastointimaksun
5200: joilla liikenneyhteydet ovat pääasiassa henkilö- poistaminen syrjäseutujen asukkaiden välttä-
5201: autoliikenteen varassa. Linja-autoliikennettä ei mättömien matkojen suorittamiseen kuluvan
5202: voida kustannussyistä kaikille alueille järjestää. polttoaineen osalta. Tämä edellyttäisi sellaisen
5203: Linja-autoliikenteen maksujen korotusta on järjestelmän luomista, jossa kuntakohtaisesti
5204: viime aikoina hillitty mm. sillä, että valtio arvioitaisiin kunkin haja-asutusalueen asukkaan
5205: ei ole perinyt polttoaineveroa. Sellaiset alueet, asuinpaikan ja palvelupisteen sijainnin perus-
5206: joille ei julkista liikennettä ole voitu järjestää, teella kyseisten matkojen suorittamismahdolli-
5207: joutuvat nyt yhä epäarvoisempaan asemaan. suudet ja tarpeellisuus ja määräajaksi myön-
5208: Juuri haja-asutusalueiden väestö varsinkin nettäisiin tietyn polttoainemäärän ostamiseen
5209: Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa etäisyydet vält- oikeuttava alennuskortti.
5210: tämättömien palvelusten hankkimiseksi, kuten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5211: elintarvikkeiden ym. hyödykkeiden ostamisek- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5212: si, postin, pankin ja apteekin palvelujen saami-
5213: seksi ovat useita kymmeniä kilometrejä, joutuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5214: kohonneista polttonesteiden hinnoista kärsi- polttonesteiden hintojen nousun ·· kom-
5215: mään eniten. Ikääntyvä, eläkkeelläkin jo oleva pensoimiseksi haja-asutusalueiden asuk"
5216: väestö voisi muutoin tulla toimeen syrjäky- kaille luomalla sellainen järjestelmä,
5217: jonka puitteissa nämä voivat saada vale
5218: lilläkin, mikäli välttämättömien palvelusten
5219: misteveron ja varastointimaksun mää-
5220: saaminen ei kohonneiden liikennekustannusten rällä alennettuun hintaan välttämättö-
5221: johdosta muodostuisi ylipääsemättömän vai- mien matkojensa suorittamiseen tarvzt"
5222: keaksi. tavan polttoaineen siellä, missä julkista
5223: Tämän vuoksi valtiovallan tulisi ryhtyä sel- liikennettä ei ole järjestetty.
5224: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5225:
5226: Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari Unto Ruotsalainen
5227: Lauha Männistö Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
5228: Aulis Juvela Mikko Ekorre
5229: 1980 vp. 101
5230:
5231: Toivomusaloite n:o 88.
5232:
5233:
5234:
5235:
5236: Kivitie ym.: Verotuksen uudistamisesta tuloverorasituksen alen-
5237: tamiseksi.
5238:
5239:
5240: E d u s kun n a 11 e.
5241:
5242: Tuloverorasitus on maassamme kohonnut 40 % :iin ja korkeimmissa tuloluokissa
5243: kohtuuttoman korkealle. Tätä osoittaa sekin, 70 % :sta 60 % :iin. Tuloveroasteikko ja vä-
5244: että jo keskituloisten ryhmään kuuluvat jou- hennysoikeudet on lakisääteisesti sidottava in-
5245: tuvat tulon lisäyksestään maksamaan veroa deksiin, jolloin tuloverotuksen automaattinen
5246: 50 %. Kun kansalaiset kokevat lain kohtuut- kiristyminen tulisi ehkäistyksi. Samassa yhtey-
5247: tomaksi, he ottavat sen omiin käsiinsä, tästä dessä on tehtävä eräisiin jälkeenjääneisiin vä-
5248: on ollut seurauksena lisääntyvien veronkierto- hennysoikeuksiin inflaatiokorjaukset ja saatet-
5249: tapausten määrä. Tuloverotuksen alentaminen tava ne säännöllisesti inflaation mukaan kor-
5250: ja sen rinnalla tapahtuva verotuksen painopis- jattujen vähennysten tasolle.
5251: teen siirtäminen välittömästä verotuksesta vä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5252: lilliseen on kansan enemmistön vaatimus, joka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5253: on pikaisesti toteutettava.
5254: Vuosittain tehtävä veroasteikkojen inflaatio- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5255: tarkistus ei sinänsä alenna verorasitusta. In- verotuksemme uudistamiseksi niin, että
5256: flaatiokorjauksen lisäksi on tuloveroasteikkoja inflaatiokorjauksen lisäksi tuloveroas-
5257: alennettava nykyisestä tasosta vuosittain keski- teikkoja alennettaisiin vuosittain keski-
5258: määrin 5 % eli viiden vuoden aikana 25 %. määrin 5 % siten, että marginaalivero
5259: Näin tuloverorasitus palautuisi 1960-luvun lo- keskituloluokissa alenee 50 %:sta 40
5260: pun tasolle. Alennus on toteutettava lieven- % :iin ja korkeimmissa tuloluokissa
5261: tämällä progressiota siten, että marginaalivero, 70 %:sta 60 %:iin ja että vastaava tu-
5262: kunnallisvero liitännäisineen mukaan luettuna, loveromäärä kerätään välillisen verotuk-
5263: alenee keski tuloluokissa nykyisestä 50 % :sta sen keinoin.
5264: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5265:
5266: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
5267: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5268: 102 1980 vp.
5269:
5270: Toivomusaloite n:o 89.
5271:
5272:
5273:
5274:
5275: Kortesalmi ym.: Lapsen ikärajan korottamisesta verotuksessa.
5276:
5277:
5278: E d u s kun n a 11 e.
5279:
5280: Maamme yksinhuoltajat ovat järjestäytyneet Tämä on täysin oikeutettu ja kohtuullinen toi-
5281: vuonna 1975. Tuolloin perustettiin Hämeen- vomus.
5282: linnassa Yksinhuoltajien liitto ry. Liitto on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5283: kääntynyt myös kansanedustajien puoleen yk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5284: sinhuoltajaperheiden asioissa. Tärkeimpänä ja muksen,
5285: k.iireellisimpänä sosiaalipoliittisena uudistukse- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5286: verotuksessa lasten alaikärajan nostami-
5287: na liitto näkee lasten alaikärajan saattamisen
5288: seksi 18 vuoteen, jolloin kaikkien lapsi-
5289: 18 vuoteen, jolloin kaikkien lapsiperheiden perheiden ohella myös yksinhuoltajat
5290: mukana myös yksinhuoltajat saisivat usein vält- saisivat usein välttämättömät vähennyk-
5291: tämättömät verovähennykset hyväksensä vielä set hyväksensä vielä kaksi vuotta eteen-
5292: kaksi vuotta eteenpäin nykyiseen verrattuna. päin nykyiseen verrattuna.
5293: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5294:
5295: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5296: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5297: 1980 vp. 103
5298:
5299: Toivomusaloite n:o 90.
5300:
5301:
5302:
5303:
5304: Kortesalmi ym.: Omistusasunnossa asumisen verottamisen lo-
5305: pettamisesta.
5306:
5307:
5308: E d u s k .u n n a II e.
5309:
5310: Suomi on maa, jossa omaisuusvero kohdistuu nollisesti nostaa vuokralaisten asumiskustan-
5311: kansalaisiin erittäin raskaana. Suomen varalli- nuksia.
5312: suusvero on Euroopan ankarimpia. Niinpä ve- Näihin asumisen verottamisen epäkohtiin on-
5313: rotus kohdistuu kohtuuttomana myös asuntoi- kin Suomen Pienkiinteistöliitto kiinnittänyt va-
5314: hin. Kuitenkin kunnollinen asunto kylmässä kavaa huomiota. Liitto vaatii, että omissa asun-
5315: pohjolassa on jokaiselle kansalaiselle välttämä- noissa asuville ei pidä määrätä missään muo-
5316: tön. Asumiskustannukset ovat Suomessa kor- dossa asumisesta johtuvaa veroa.
5317: keammat kuin muissa Euroopan maissa. On Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
5318: myös muistettava, että huonot asumisolot ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5319: tärkeänä syynä mm. perhesuhteiden särkymi- muksen,
5320: seen. Lisäksi on huomattava, että asumisen ve-
5321: rottaminen ei aina kohdistu niihin henkilöihin, että hallitus antaisi kiireesti eduskun-
5322: joilla on veronmaksukykyä. Asumiseen kohdis- nalle lakiesityksen, joka takaisi sen,
5323: tuvat verotusmuodot ovat varallisuusverotuk- että omissa asunnoissa asuville ei mää-
5324: sen luonteisia. Myös vuokralaiset joutuvat vuok- rätä missään muodossa asumisesta joh-
5325: rissaan maksamaan asunnon omistajalle asun- tuvaa veroa.
5326: nosta määrättävät varallisuusverot. Tämä luon-
5327: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5328:
5329: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
5330: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
5331: 104 1980 vp.
5332:
5333: Toivomusaloite n:o 91.
5334:
5335:
5336:
5337:
5338: Kortesalmi ym.: Pienten eläkkeiden verottamisen uudistami-
5339: sesta.
5340:
5341:
5342: E d u s k u n n a 11 e.
5343:
5344: Maamme eläkeläisistä valtaosa on ns. pien- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5345: eläkeläisiä. Eläkkeiden pienuuden lisäksi eläke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5346: läisiä haittaavat myös monet byrokratian vai- vomuksen,
5347: keudet. Niinpä verotuksessa saattaa käydä niin,
5348: että eläkeläiset joutuvat vielä maksamaan pie- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5349: nestä eläkkeestään lisäveroja. Ei luulisi olevan sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek-
5350: mahdotonta hoitaa verotusta sillä tavoin, että si, että pienistä eläkkeistä ei voitaisi pe-
5351: pienen eläkkeen varassa olevat eläkeläiset eivät riä lisävero;a ;a siten aiheuttaa eläkeläi-
5352: joutuisi ikävien lisäveroyllätysten uhreiksi. sille ;ärkytyksiä.
5353: Tähän olisi saatava korjaus lainsäädännön
5354: avulla.
5355: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5356:
5357: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5358: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5359: 1980 vp. 105
5360:
5361: Toivomusaloite n:o 92.
5362:
5363:
5364:
5365:
5366: Kortesalmi ym.: Metsäverotuksen alentamisesta.
5367:
5368:
5369: E d u s kun n a 11 e.
5370:
5371: Monissa yhteyksissä on viime aikoina todet- todella ole pakko myydä metsää metsäverojen
5372: tu, että metsäverotus Suomessa on maailman maksamiseksi.
5373: korkein. Se on jopa niin korkea, että metsän- Jotta yksityismetsätalous tulisi kannattavaksi,
5374: omistajien on monin paikoin pakko myydä olisi kannattavuutta lisättävä ainakin kohtuu-
5375: metsää verojensa maksamiseen. Täten teollisuus tonta verotusta alentamalla.
5376: saa ja on saanut suorastaan pilkkahintaan tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5377: vitsemansa puun. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5378: Metsänomistajien piirissä kentällä on todet- muksen,
5379: tu, että MTK:n tekemät sopimushinnat ovat että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5380: jälleen kerran olleet januttamassa tai suoras- kohtuuttoman metsäverotuksen alenta-
5381: taan estämässä normaalia hintakehitystä. Sopi- miseksi sellaiselle tasolle, että yksityis-
5382: mushinnat ovat niin alhaiset, että niillä ei met- metsätalous jälleen alkaisi käydä kan-
5383: sän omistajan kannata metsäänsä myydä ellei nattavaksi.
5384: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5385:
5386: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Veikko Vennamo
5387: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
5388:
5389:
5390:
5391:
5392: 14 088000224W
5393: 106 1980 vp.
5394:
5395: Toivomusaloite n:o 93.
5396:
5397:
5398:
5399:
5400: Kortesalmi ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiden luon-
5401: nonmarjojen osalta.
5402:
5403:
5404: Ed u s k u n n a 11 e.
5405:
5406: SMP:n eduskuntaryhmä taisteli 1970-luvun lisesti merkittäviin luonnonvaroihimme, joiden
5407: alussa voimakkaasti sen järjettömyyden poista- hyväksikäyttöä ja talteenottoa olisi kaikin ta-
5408: miseksi, että metsämarjojen ja sienten poimin- voin lisättävä. Varsinkin Pohjois-Suomessa va-
5409: tatulot oli pantu veronalaisiksi. Korjaus saa· riksenmarja on alueellisesti merkittävä. Myös
5410: tiinkin aikaan ja nykyisin tärkeimpien metsä- pihlajanmarjaa ja juolukkaa käytetään yhä
5411: marjojen myyntitulot ovatkin jo verottomia. enemmän teollisuuden raaka-aineena. Siksi ky-
5412: Kuitenkin liikevaihtoverolakia uudistettaessa seiset marjat onkin kiireesti lisättävä liikevaih-
5413: unohtuivat verottomien marjojen luettelosta toverottomien metsämarjojen luetteloon.
5414: variksenmarja, pihlajanmarja ja juolukka. Näi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5415: den poimintatuloista verotetaan edelleenkin, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5416: vaikka myyjänä on poimija. muksen,
5417: Lapin marjanostajat pitävät variksenmarjaa että hallitus kiireesti antaisi eduskun-
5418: jo nyt mustikkaan verrattavana teollisuuden nalle liikevaihtoverolain uudistuksen,
5419: raaka-aineena. Vuonna 1979 Lapissa ostettiin joka takaisi sen, että liikevaihtovero
5420: poimijoilta noin 120 000 kiloa variksenmarjo- mahdollisimman pian eli vuoden 1978
5421: ja. Teollisuus käyttää vuosittain tätä marjaa poimintakauteen mennessä poistettaisiin
5422: noin 300 000-400 000 kiloa. variksenmarjalta, pihlajanmarja/ta ja
5423: Variksenmarjan poimijahinta oli kesällä 1979 juolukalta ja siten tehostettaisiin koti-
5424: 3-4 markkaa kilolta, mistä liikevaihtoveron maisten luonnonmarjojemme talteenot-
5425: osuus oli 50 penniä. toa ja myös parannettaisiin Pohjois-Suo-
5426: Metsämarjat kuuluvat niihin kansantaloudel- men vaikeata työllisyystilannetta.
5427: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5428:
5429: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5430: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
5431: 1980 vp. 107
5432:
5433: Toivomusaloite n:o 94.
5434:
5435:
5436:
5437:
5438: Kortesalmi ym.: Biomassan hyväksikäytöstä energiataloudessa.
5439:
5440:
5441: E d u s k u n n a 11 e.
5442:
5443: Suomalainen polttoaine on osoittautunut var- Woodex-prosessin tuotantolaitosten perusta-
5444: teenotettavaksi tekijäksi maamme energiahuol- miskustannukset ovat muihin vastaaviin ener-
5445: lossa ja se voi poistaa tehokkaasti kiinteiden giaa tuottaviin laitoksiin verrattuna ratkaisevas-
5446: fossiilisten polttoaineiden tuontitarpeen. Tämän ti alhaisemmat. 100 000 tonnin vuotuista tuo-
5447: totesi jo toukokuussa 1979 amerikkalaisen Bio- tantoa edustavan tehtaan laite- ja rakennusin-
5448: Solar -yhtymän pääjohtaja Rudolf Gunnerman. vestoinnit ovat noin 8 miljoonaa markkaa.
5449: Gunnerman selosti Suomessa käydessään ns. Investoinnin kotimaisuusaste on yli 95 %.
5450: Woodex-prosessia. Woodex-menetelmän avulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5451: voidaan valmistaa jätepuusta, puun kuorista, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5452: turpeesta, oljista ym. biomassasta taloudellisesti muksen,
5453: korkean lämpöarvon omaavaa polttoainetta.
5454: Woodex-pellettejä on mahdollista polttaa sa- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5455: moissa pohtolaitteissa kuin hiiltä, haketta tai maamme biomassan hyväksikäyttöön ns.
5456: mitä tahansa kiinteää polttoainetta. W oodex-prosessin avulla, jolloin jäte-
5457: Woodex-prosessin erikoisuus on siinä, että puusta, kuorista, turpeesta, oljista ym.
5458: korkeassa lämpötilassa ja paineessa biomassassa biomassasta voidaan valmistaa taloudel-
5459: olevat hiililigniinivahasidokset katkeilevat ja lisesti korkean lämpöarvon omaavaa
5460: näin hiiltä vapautuu enemmän poltettavaksi. polttoainetta ja siten säästää kallista
5461: Niiden lämpöarvo on noin 5 000 kcl/kg, ja ulkolaista tuontienergiaa.
5462: niitä poltettaessa päästään lähes samoihin luke-
5463: miin hiilen kanssa.
5464: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5465:
5466: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
5467: Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5468: Urho Pohto
5469: 108 1980 vp.
5470:
5471: Toivomusaloite n:o 95.
5472:
5473:
5474:
5475:
5476: Kortesalmi ym.: Kotimaisen polttopuun hyväksikäytön lisäämi-
5477: sestä.
5478:
5479:
5480: E d u s k u n n a II e.
5481:
5482: Polttopuilla lämmittäminen alkaa maassamme Puun taloudelliseen kilpailukykyyn energian
5483: jälleen olla ·edullisempaa kuin öljyn käyttö. lähteenä vaikuttaa mm. soveltuvan puuraaka-
5484: Kevyt polttoöljy kannattaa korvata vaikkapa aineen kokonaismäärä, ajallinen ja alueellinen
5485: koivuhaloilla, jos niistä d tarvitse maksaa vaihtelu sekä metsäteollisuustuotteiden kysyn-
5486: enempää kuin 150 markkaa kuutiolta. Tämä tä;
5487: sdviää maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Koska nykyisen energiapulan ja energian
5488: Esko Jaatisen kirjoituksesta, joka on julkaistu hintakriisin aikana on eriträin tärkeätä, että
5489: Kansallis-Osa:ke-Pankin taloudellisessa katsauk- Suomessakin otetaan kaikki kotimaiset mahdol-
5490: sessa n:o 4/1979. lisuudet hyötykäyttöön, olisi hallituksen kiirees-
5491: Tutkimuksesta selviää, että lokakuun 1979 ti tehostettava toimia, jotta kotimaisen poltto-
5492: keskimääräisen hintatason mukaan pohtopuu puun hankintaa ja käyttöä voitaisiin nynkyises-
5493: näyttää rliil<'etaloudellisesti kilpailukykyiseltä ke- tään huomattavasti Hsätä ja siten korvata kal-
5494: vyen polttoöljyn kanssa. Polttopuun ja palatur- liin öljyn tuontia ja luoda maahamme poltto-
5495: peen kustannukset ovat suurin piirtein samat. puun korjuun ja kuljetuksen avulla myös run-
5496: Raskaan polttoöljyn kanssa pohtopuu ei vielä saasti uusia pysyviä työpaikkoja.
5497: liiketaloudellisin perust·ein pysty kilpailemaan, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5498: todetaan tutkimuksessa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5499: Teollisuuden ja kiinteistöjen lämmitykseen muksen,
5500: voidaan usein käyttää yhtä hyvin puuta kuin
5501: polttoöljyakin, jos on olemassa pohtolaitteet että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
5502: kummankin käyttöön. Valinnassa ratkaisee hin- kotimaisen polttopuun korjuun ja hy-
5503: ta. väksikäytön tuntuvaksi lisäämiseksi
5504: Lisensiaatti Jaatinen on Jaskenut puun ja maassamme ja varaisi sitä varten tehok-
5505: polttoöljyn käytön kustannuksista vertailutau- kaat keinot, esimerkiksi riittävän suuret
5506: lukon. Siitä voidaan nähdä, miten paljon saman määrärahat, uusien työpaikkojen avaami-
5507: lämpömäärän tuottaminen maksaa puulla tai seen ja myös antaisi verohelpotuksia
5508: öljyllä. Laskelmissa on otettu huomioon öljy- polttopuun hyväksikäytön lisäämiseksi.
5509: tonnin ja puukuution .energiasisällön erot sekä
5510: lämmityslaitteiden hyötysuhde.
5511: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5512:
5513: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5514: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
5515: 19so vp. 109
5516:
5517: Toivomusaloite n:o 96.
5518:
5519:
5520:
5521:
5522: Kortesalmi ym.: Turpeenjalostuslaitoksen rakentamisesta Kui-
5523: vaniemen Oijärvelle.
5524:
5525:
5526: E d u s k u n n a II e.
5527:
5528: Turve on Oulun läänin Kuivaniemen kunnan Kuivaniemen kunta katsoo, että liian suurien
5529: tärkein oma raaka-aine. Tutkimuksissa on to- alueiden varaaminen suojelualueiksi vaikeuttaa
5530: dettu käyttökelpoista turvetta tuotantotoimin- kunnan kehittymistä ja lisää väestön muutto-
5531: taa varten useilla suoalueilla. Jatkotutkimuhet painetta.
5532: ovat käynnissä. Osa erittäin hyvistä turvesoista Kuivaniemen, Simon, Yli-Iin ja Pudasjärven
5533: op maa- ja metS'ätalousministedön luonnonva- alueen runsaiden turvevarojen hyödyntämiseksi
5534: rainhoitotoimiston suunnitelmissa aiottu rau- olisi seudulle saatava turpeenjalostustoimintaa.
5535: hoittaa 1uonncinsuojdualueiksi. Tämä olisi varsin perusteltua myös työllisyys-
5536: · Kuivaniemen kunta katsoo merkittäväksi poliittisesti. Kuivaniemen kunta katsoo, että
5537: elinkeinohaaraksi lähivuosikymmeninä turve- lähinnä Oijärvi Kuivaniemellä olisi turpeenja-
5538: tuotannon tällä alueella, jolla muutoin on puu- lostuslaitoksen keskeinen sijoituspailkka turve-
5539: tetta työpaikoista. Kuivaniemen kunta on sitä alueiden sijaintiin nähden.
5540: mieltä, että 1uonnonsuojelualueiksi ei tule rau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5541: hoittaa sellaisia tuotantotoimintaan soveltuvia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5542: alueita, joiden merkitys turvetuotannolle on muks·en,
5543: suuri. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5544: Kuivaniemellä on luonnonsuojeluun soveltu- asianmukaisen turpeenjalostuslaitoksen
5545: via alueita riittämiin muutoin vähämerkityksi- suunnittelemiseksi ja perustamiseksi
5546: sillä alueilla (esimerkiksi Tuuliaapa). Kuivaniemen kunnan Oijärvelle, jolloin
5547: Vapolle tulee antaa riittävät määrärahat tur- kotimaiset raaka-ainevarat tällä seudulla
5548: vetuotannon kehittämistä varten, koska oma- saadaan hyötykäyttöön ja myös luodaan
5549: varaisen energiantuotannon lähteenä turve on uusia pysyviä työpaikkoja tälle alityölli-
5550: yhä merkittävämpi maassamme. syysalueelle.
5551: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5552:
5553: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5554: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5555: 110 1980 vp.
5556:
5557: Toivomusaloite n:o 97.
5558:
5559:
5560:
5561:
5562: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoar-
5563: vioon turpeenjalostuslaitoksen rakentamiseksi Pyhännälle.
5564:
5565:
5566: Ed u s kun n a 11 e.
5567:
5568: Pyhännän kunnassa Oulun läänissä on huo- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5569: mattavia turvevaToja. Turvetuotantoon Pyhän- tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
5570: nällä soveltuvat erityisesti Konnunsuo ja Pata- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
5571: suo. Pyhännän elinkeinoelämä tarvitsee myös 1980 tulo- ja menoarvioon asianmukai-
5572: monipuolistamista ja uusia pysyviä työpaikkoja. seen turpeenjalostuslaitoksen suunnit-
5573: Sen vuoksi pitäjän omat luonnonvarat olisi teluun ja rakentamisen aloittamiseen Py-
5574: otettava tehokkaaseen hyötykäyttöön. hännän kunnassa ja siten myös kotimai-
5575: Edellä esitetyn perusteella ·ehdotamme kun- sen energiantuotannon lisäämiseksi ja
5576: nioittavasti eduskunnan hyv.äksyttäväksi toivo- työllisyyden parantamiseksi Siikajoki-lat-
5577: muksen, voilla.
5578: Helsingissä 14 päivänä helmirkuuta 1980.
5579:
5580: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5581: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5582: 1980 vp. 111
5583:
5584: Toivomusaloite n:o 98.
5585:
5586:
5587:
5588:
5589: Kortesalmi ym.: Käytettyjen autonrenkaiden hyötykäyttöön
5590: saattamisesta.
5591:
5592:
5593: Ed u s kun n a 11 e.
5594:
5595: Käytetyt autonrenkaat alkavat Suomessakin tuotantoelämäämme ja myös siten vähentämään
5596: koitua jo ympäristöongelmaksi, mutta toisaalta raaka-aineiden ja valmiiden autonrenkaiden
5597: ne muodostavat arvokkaan raaka-ai.nereservin, tuontia ulkomailta. Samalla tietysti käytettyjen
5598: johon olisi syytä kiinnittää meilläkin huomiota. autonrenkaiden tehokas talteenotto poistaisi yh-
5599: Todettakoon, että esimerkiksi Norjaan on jo den maamme puhtaanapito-ongelman.
5600: perusteilla laitos, jonka tehtävänä on käytetty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5601: jen autonrenkaiden hyödyntäminen. Tämä ta- nioittavasti eduskunnan hyväiksyttiiväksi toivo·
5602: pahtuu ns. pyrolyy,sin eli kruivatislauksen avulla. mukisen,
5603: Myös Ruotsiin suunnitellaan pienehköä pyro- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
5604: lyysilaitosta autonrenkaiden hyödyntämiseksi. sen seikan tutkimiseksi, millä tavoin
5605: Myös Suomessa olisi syytä ryhtyä tehokkaisiin käytettyjä autonrenkaita voitaisiin te-
5606: toimiin ainakin sen seikan tutkimiseksi, millä hokkaasti kerätä talteen ja saattaa ne
5607: tavoin Suomen käytetyt autonrenkaat voitaisiin hyötykäyttöön ja siten palvelemaan kan-
5608: parhaiten ottaa palvelemaan teollisuuttamme ja santalouttamme.
5609: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5610:
5611: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
5612: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
5613: 112 1980 vp.
5614:
5615: Toivomusaloite n:o 99.
5616:
5617:
5618:
5619:
5620: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
5621: Ii joki-alueen .neuvottelukunnan asettamiseksi.
5622:
5623:
5624: E d u s k u n n a 11 e.
5625:
5626: Iijoki-alueen kunnat ovat hyvin vaikeata kuntapuolueista eikä paikkoja o1e jaettava vain
5627: työttömyysaluetta ja kärsineet sen johdosta jo kansanrintamasuuntauksen linjalla oleville.
5628: kauan muuttotappioista. Valtiovalta on kiinnit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5629: tänyt jonkin verran huomiota Kainuun ja Lapin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5630: ongelmiin perustamalla niitä varten toimikun- muksen,
5631: tia. Sen sijaan välialue eli Iijokilaakso on jäänyt
5632: huomiotta. Jopa valtiovalta itse on ollut vai- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5633: keuttamassa mm. Siuruan alueen kehittämistä tyksen 150 000 markan määrärahan ot-
5634: ja heikentänyt ratkaisevasti väestön tulevaisuu- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
5635: denuskoa, koska alueen a1lastamisuhkaa ei ole 1980 tulo- ja menoarvioon momentin
5636: lopullis·esti poistettu. 23.99.09 alamomentille 5 tasapuolisen
5637: Näistä syistä on julkisuudessakin voimak- ja parlamentaarisen Iijoki-alueen neuvot-
5638: kaasti vaadittu erityistä Iijoki-alueen kehittämis- telukunnan ja kehittämisprojektin perus-
5639: projektia. Hankkeen takana ovat varauksitta tamiseen tavoitteena alueen elinkeinoelä-
5640: myös Iijokilaakson kuntain toimikunta sekä män kehittäminen ja monipuolistaminen,
5641: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto. SMP:n maaseutuasutuksen vahvistaminen sekä
5642: kanta on, että perustettavan toimikunnan jäs'e- työllisyystilanteen parantaminen.
5643: net on valittava tasapuolisesti kaikista edus-
5644: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5645:
5646: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5647: Anssi Joutsenlahti Liisa Jaakonsaari
5648: Veikko Vennamo Pekka Vennamo
5649: Urho Pohto
5650: Toivomusaloite n:o 100.
5651:
5652:
5653:
5654:
5655: Lahti•Nutntibt' ym.: Oriverleh fa Riihimäen teollisuuskylien ase-
5656: man vahvis-tamisestä.
5657:
5658:
5659:
5660:
5661: Valtion harjoittama teollisuuspolitiikka on seen kehitysalueen ulkopuolisen tukialueen ja
5662: viime vuosina ollut voimakkaasti kehitysalue~ koska tukialue-edut ovat oleellisesti paremmat
5663: painotteista. V altakunnan tasapainoinen ke- kuin saadut teoJlisuuskyläedut. Näin kaksi tuki-
5664: hittäminen vaatii resurssien kohdentamista muotoa samalla alueella vaikuttaa kilpailuun
5665: myös sinne, missä aikaansaatava tulös on samoista yrityksistä. Näin ollen on selvää, että
5666: mahdollisimman suuri verrattuna sijoitetta- yhteiskunnan tukipolitiikkaa elinkeinoelämälle
5667: vaan panokseen. Tämä ajattelutapa on nyt tulisi yhdenmukaistaa ja suunnitella siten, että
5668: saamassa laajenevaa mielenkiintoa myös alue- se toimii tehokkaasti tavoitteiden saavuttami-
5669: poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkkinä ajat- seksi eikä aiheuta kuntien välistä kilpailua
5670: telutavasta on teollisuuskylien perustaminen muutenkin niukoista voimavaroista.
5671: myös Etelä-Suomeen. Tavoitteena on ehkäistä Hallituksen olisikin ryhdyttävä pikaisesti toi-
5672: työttömyyden kasvua, monipuolistaa elinkeino- menpiteisiin teollisuuskylien tekemiseksi tasa-
5673: toiminnan rakennetta, edistää asukkaiden tulo- arvoisiksi mahdollisuuksiltaan niiden kuntien
5674: tason säilyttämistä sekä turvata alueen palve- teollistamishankkeiden kanssa, jotka saavat ke-
5675: luvarustuksen käyttömahdollisuuksia ja kehit'- hitysalue-etuja.
5676: tämistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5677: Hämeessä perustettiin vuonna 1979 kaksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5678: teollisuuskylää: Oriveden kuntaan ja Riihi- muksen,
5679: mäelle. Niin näillä paikkakunnilla kuin muilla-
5680: kin teollisuuskyläpaikkakunnilla on osoittautu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5681: nut, että valtion taholta osoitettava tuki ja piteisiin Oriveden kunnan ja Riihimäen
5682: kohdeunettavat resurssit eivät ole olleet riittä- kaupungin teollisuuskylien aseman vah-
5683: vät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ti- vistamiseksi siten, että niille ja niissä
5684: lanne on vielä vaikeutunut kehitysaluerajojen toimiville yrityksille voidaan myöntää
5685: tal'kistusten yhteydessä, koska kahdeksasta ni- samantasoinen tuki kuin kehitysalueen
5686: metystä kunnasta seitsemän on saanut naapurik- ulkopuolisille tukialueille.
5687: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5688:
5689: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Matti Maijala
5690: Jermu Laine Eino Grönholm Erkki Pystynen
5691: Helge Siren Tellervo Koivisto
5692:
5693:
5694:
5695:
5696: 15 088000224W
5697: 114 1980 vp.
5698:
5699: Toivomusaloite n:o 101.
5700:
5701:
5702:
5703:
5704: E. Laine ym.: Invalidien autojen ja taksien autoveropalautusten
5705: korottamisesta.
5706:
5707:
5708: E d u s k u n n a 11 e.
5709:
5710: MonitHe invalideille oman auton käyttö on sin vaatimattomaksi. Kun nyt valmistellaan
5711: tuiki tarpeellinen. Sen hankinta tulee kuiten- autoveropalautuksen korottamista, tulisi se koh-
5712: kin kohtuuttoman kalliiksi, ja suuri osa inva- distaa myös invalidien autoihin ja viimekertais-
5713: iideista ei pysty autoa hankkimaan milloin- ta suuremmalla määrällä.
5714: kaan. Invalidien auton hankintaa helpottaisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5715: autoveropalautuksen korottaminen. Invalidien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5716: autoveropalautuksen enimmäismäärä on tällä
5717: hetkellä 14 000 markkaa, kun se esim. taksien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5718: osalta on 27 000 markkaa. On otettava huo- invalidien autojen ja taksien autovero-
5719: mioon, että edellisellä kerralla autoveropalau- palautuksen korottamiseksi tuntuvasti.
5720: tusta korotettaessa se jäi invalidien osalta var-
5721: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5722:
5723: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
5724: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen P. Puhakka
5725: Irma Rosnell Marjatta Mattsson
5726: 1980 vp. 115
5727:
5728: Toivomusaloite n:o 102.
5729:
5730:
5731:
5732:
5733: E. Laine ym.: Valtion ja rahalaitosten myöntämien asuntolaino-
5734: jen laina-aikojen pitentämisestä ja niiden korkojen alenta-
5735: misesta.
5736:
5737:
5738: Ed u s kun n a 11 e.
5739:
5740: Asuntopoliittisessa keskustelussa on varsin vastaamaan lokakuussa 1979 vallinnutta tasoa.
5741: monilta arvovaltaisilta tahoilta todettu asunto- Samalla olisi päätettävä valtion asuntolainojen
5742: lainojen laina-aikojen pidentämisen tarve. Myös enimmäiskoron alentamisesta 3 % :iin ja kaik-
5743: eri poliittisten puolueiden ja ryhmien taholta kien 1970-luvulla lainoitettujen aravavuokra-
5744: on esitetty vaatimuksia laina-aikojen pidentä- talojen vapauttamisesta kokonaan asuntolaino-
5745: misestä vähintään 45 vuoteen. Samoin on jen koron maksamisesta.
5746: tehty perusteltuja aloitteita ja ehdotuksia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5747: vuokratalojen laina-ajan pidentämisestä 80 vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5748: teen ja asuntojen käyttöikää vastaavaksi.
5749: Pääomamenojen suuruus ja erityisesti asun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5750: tolainojen kohtuuton korko ja sen alituinen kaikkien valtion myö.ntämien asuntolai-
5751: kohoaminen nostavat asumiskustannuksia. nojen laina-ajan pidentämiseksi ensi vuo-
5752: Myös polttoaineiden jatkuvat korotukset lisää- den alusta alkaen 45 vuodeksi ja raha-
5753: vät lämmitys- ja asumiskustannuksia. Koska laitosten myöntämien ensisijaislainojen
5754: yleisen korkopolitiikan vaihteluja ei tulisi koh- laina-ajan pidentämiseksi samasta ajan-
5755: distaa asuntolainojen korkoihin niitä korotta- kohdasta lukien vähintään 25 vuodeksi
5756: vasti vaan päinvastoin tulisi ryhtyä toimen- sekä valtion asuntolainojen enimmäis-
5757: piteisiin asuntolainojen korkojen alentamiseksi korkotason alentamiseksi 3 %:iin ja ra-
5758: ja niiden tason vakiinnuttamiseksi, olisi en- hoituslaitosten myöntämien ensisijaislai-
5759: simmäisessä vaiheessa alennettava rahoituslai- nojen korkotason alentamiseksi vastaa-
5760: tosten myöntämien ensisijaislainojen korkotaso maan lokakuussa 1979 vallinnutta tasoa.
5761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5762:
5763: Ensio Laine Seppo Toiviainen
5764: E.-J. Tennilä Sten Söderström
5765: Marjatta Mattsson
5766: Toivomusaloite n:o 103.
5767:
5768:
5769:
5770:
5771: Laitinen: Ns-. .,rulrorlro~ksta tehneiden saattamisesta vero-
5772: veWollisiksi amoastaalli ylikoron osalta.
5773:
5774:
5775: E d u s kun n a 11 e.
5776:
5777: Lukuisat kansalaiset ovat 1970-luvulla tal- saattaa asiasta seurata oikeudellisia rangaistus-
5778: lettaneet laillisesti hankkimiaan varoja: eräiden seuraamuksia.
5779: osuuskuntien säästökassoihin. Houkuttimena Edellä olevan perusteella tulisi lakia talle-
5780: näihin talletuksiin on ollut normaalia pankki- tusten veronhuojennuksesta muuttaa siten, että
5781: talletuskorkoa korkeampi korko. Ylikorko on sellaiselta hyväksytyllä tavalla hankitulta pää-
5782: myöhemmin johtanut siihen, että nämä ns. omalta, josta on säästökassoissa ja vastaavan-
5783: ylikorkotallettajat ovat joutuneet jälkiverotet- laisissa talletuslaitoksissa maksettu kunkin
5784: tavaksi niin saamansa ka~ken koron osalta tulo- ajankohdan normaalia talletuskorkoa korkeam-
5785: verotuksessa kuin myös varallisuusverotuksessa pi korko joko rahana tai tavaraetuisuutena,
5786: aina alkupääomaan myöhemmin lisättyä korko- katsottaisiin vain ylikorkoa vastaava osuus
5787: osuutta myöten. veronalaiseksi tuloksi ja pääoma varallisuus-
5788: On, ilmeistä, että talletuksia vrustaanottaneet verosta vapaaksi tavanomaisten talletusten ta-
5789: 'Osuuskuntien säästökassojen edustajat eivät ole paan. Asian selvittelyn nopeuttamiseksi ja hel-
5790: informoineet asiakkaitaan ylikoron va~kutuksis pottamiseksi olisi säädettävä tallettajille mää-
5791: ta veronhuojennuslain suhteen. Tuskin moni- räaikainen omaehtoinen ilmoittamisvelvollisuus,
5792: kaan tämän tieten talletuksia olisi säästökas- jolloin: veronkorotus jätettäisiin määräämättä.
5793: soibio tehnyt. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
5794: Toisaalta on ilmeistä, että talletuksia on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5795: tehty myös sellaisella alkupääomalla, joka olisi
5796: ollut saantohetkellä veronalaista tuloa. Mutta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5797: läheskään kaikki talletuspääoma ei ole alku- sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek-
5798: perältään ns. mustaa rahaa tai tuloa. Näin ol- si; jolla 1970-luvulla verottajan hyväk-
5799: len olisi oikeudenmukaista kohdella rehellisellä, symillä pääomilla ns. ylikorkotalletuksia
5800: verottajan aikanaan jo hyväksymällä tavalla tehneiden henkilöiden verotus ylikorko-
5801: hankitun pääoman tallettajia lievemmin kuin jen osalta suoritetaan siten, että ainoas-
5802: pääomatulonsa aikanaan salanneita. taan ylikorko-osuus olisi verovelvollisten
5803: Jo verotusvaiheen läpikäyneiden osalta voi- veronalaista tuloa eikä alkupääoma olisi
5804: daan havaita, että pahimmillaan alkupääoma varallisuusveron alaista.
5805: menetetään kokonaan veroihin ja sen lisäksi
5806: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5807:
5808: Juhani Laitinen
5809: H7
5810:
5811: Toivomusaloite n:o 104.
5812:
5813:
5814:
5815:
5816: Lattufa~ Haukiputaa:&J. kcmnan siirtämisestä kehitysalueiden en-
5817: s1mmifiseen 'ry'6hfkkeeseen.
5818:
5819:
5820: Eduskunnalle.
5821:
5822: Hal!Iikiputaa:n kunta sijaitsee Oulun pohjois- Tilannetta omalta merkittäväitä osaltaan on
5823: puolella 22 km Oulusta pohjoiseen. Asukkaita vaikeuttanut se, että Haukipudas kuuluu edel-
5824: kunnassa on n. 11 500. Kunnan elinkeino- leen kehitysalueiden II vyöhykkeeseen. Näin
5825: rakenne on hyvin monipuolinen. Pääosa ollen paikkakunnalle tulleille yrityksille haet-
5826: asukkaista 'Saa toimeentulonsa teollisuudesta. tavissa olevat etuudet ovat ratkaisevasti vähäi-
5827: Niin ikään kaupan ja muiden palvelujen osuus semmät kuin useimmissa naapurikunnissa.
5828: työllistäjänä on merkittävä. Kunnan sijainti Tyypillisiin II vyöhykkeen kuntiin ( esim. Ou-
5829: valtatie 4:n ja rautatien varrella tarjoaa hyvät lun eteläpuoliset kunnat) verrattuna Haukipo-
5830: lähtökohdat teolliselle toiminnalle. Niin ikään taan työllisyystilanne on ratkaisevasti vaikeam-
5831: työvoiman lroulutus on järjestetty paikkakun- pi kuin em. kunnissa.
5832: nalla hyvin. Hakiputaalla toimii 17-linjainen Edellä esitetty aineisto osoittaa, että Hau-
5833: ammattikoulu, ja sen lisäksi tarvittaessa voi- kipotaan kunnan työvoimatilanne eroaa huo-
5834: daan erilliskurssein kouluttaa työvoimaa Ou- mattavasti tyypillisen II vyöhykkeen kunnan
5835: lun ammatillisen kurssikeskuksen toimesta. työvoimatilanteesta. Sen vuoksi kunnan työt-
5836: Edellä mainitut seikat huomioon ottaen tömyysaste edellyttää siirtymistä kehitysaluei-
5837: Haukipotaan kunnassa on olemassa hyvät pe- den I vyöhykkeeseen. Näin saadaan kunnalle
5838: rusedellytykset korkean työllisyyden ylläpitämi- ja sen alueelle sijoittuvalle yritystoiminnalle
5839: seksi. Koulutettu työvoima, edullinen sijainti ja yhdenvertaiset kilpailuolot naapurikuntien kans-
5840: siitä seuraavat erinomaiset liikenneyhteydet luo- sa. Sijoittuville yrityksille tämä merkitsee odo-
5841: vat lujan pohjan menestykselliselle yritystoi- tettuja lisäetuuksia sekä lainojen että avustug,..
5842: minnalle paikkakunnalla. ten muodossa. Myös a1kaville yrityksille pul-
5843: Kuitenkin työttömyysaste on viime vuosina malliset vakuus- ym. kysymykset helpottuvat
5844: pysynyt jatkuvasti ,sangen korkeana paikka- huomattavasti mm. Keran lainaosuuden kas-
5845: kunnalla. Sysäyksen vaikealle työllisyystilan- vaessa.
5846: teelle antoi Hyvon Kudeneule Oy:n konkurssi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5847: vuoden 1977 alussa. Silloin jäi työttömäksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5848: noin 400 henkilöä. Konkurssin aiheuttamat
5849: seuraukset kunnalle sekä siellä toimivalle muul- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5850: le yritystoiminnalle ovat olleet varsin raskaat. menpiteisiin Haukiputaan kunnan siir-
5851: Konkurssin jälkeinen elpyminen on ollut varsin tämiseksi kehitysalueiden ensimmäiseen
5852: hidasta. vyöhykkeeseen.
5853: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5854:
5855: Eero Lattula
5856: 118 1980 vp.
5857:
5858: Toivomusaloite n:o 105.
5859:
5860:
5861:
5862:
5863: Leppänen ym.: Kotimaassa vietetyn loman estämisestä vaikutta-
5864: masta · kiristävästi ulkomailla työskentelevien verotukseen.
5865:
5866:
5867: Ed u s kun n a 11 e.
5868:
5869: Ulkomailla työskennelleitä on verotuksessa omainen saa viettää mahdollisimman paljon lo-
5870: kohdeltu mielivaltaisesti siten, että kun asian- mia kotimaassa, tulisi tästä syystä verotusta
5871: omainen ulkomailla työskentelevä on pitänyt niin muuttaa, että loma-ajat eivät vähentäisi
5872: lomia kotimaassa, jolloin lomat on vähennetty kokonaisulkomaillaoleskeluaikaa.
5873: ns. ulkomaillaoleskeluajasta, niin seurauksena Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5874: on ollut se, että asianomaisella ei ole verotta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5875: jan mielestä ollut vaadittavaa yhden koko vuo- sen,
5876: den oleskeluaikaa ulkomailla, jolloin asian- että hallitus ryhtyisi toimiin ulko-
5877: omainen on saattanut joutua kaksinkertaisen mailla työskentelevien verotusasian iär-
5878: verotuksen kohteeksi maksaessaan veroa sekä iestämiseksi niin, että kotimaassa oles-
5879: ulkomaille että Suomeen. Koska perhe- ja mui- keltu loma ei ;ohda verotuksen kiristy-
5880: den asioiden takia on paikallaan, että asian- miseen.
5881: Hdsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5882:
5883: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
5884: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5885: 1980 vp. 119
5886:
5887: Toivomusaloite n:o 106.
5888:
5889:
5890:
5891:
5892: Leppänen ym.: Verohelpotusten myöntämisestä täysimääräisinä
5893: pienmetsänomistajille.
5894:
5895:
5896: E d u s k u n n a 11 e.
5897:
5898: Metsäverotus on muodostunut maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5899: erittäin raskaaksi. Erityisesti tämä raskas ve- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5900: rotus on muodostumassa ylivoimaiseksi pien- sen,
5901: metsänomistajille. Toisaalta tulisi metsävero-
5902: tusperusteita alentaa sekä toisaalta nimenomaan että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
5903: pienmetsänomistajille antaa verotuksessa eri- missä määrin 50 %:n kynnys estää pie-
5904: tyistä verohelpotusta. Tämän vuoksi lakia met- nemmän metsälän omistajia saamasta oi-
5905: sätalouden veronhuojennuksesta tulisi korjata keudenmukaisesti lain tarkoittamaa ve-
5906: niin, että metsän verotettavasta puhtaasta tuo- rohelpotusta sekä ryhtyisi selvityksen jäl-
5907: tosta ansiotuloksi katsottavaan tuloon kohdis- keen asian vaatimiin korjaustoimenpitei-
5908: tuva helpotus tulee täysimääräisenä pienmet- siin.
5909: sänomistajan hyväksi ja näin ollen ns. 50 % :n
5910: kynnys poistetaan.
5911: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5912:
5913: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
5914: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
5915: Toivomusaloite n:o 107.
5916:
5917:
5918:
5919:
5920: ~ -f,5.,: ~~~1111 verohelpotusten saattamisesta
5921: kos~!ruliW- ~~n kykenemättömiä pienmetsänomis-
5922: tajia.
5923:
5924:
5925: E d u s k u n n a 11 e.
5926:
5927: K1;1_n ~tote\l,tettHu harllcint:[tp~:tJ:t.:\11 150 kii.n- Mainituilla perusteUl!i ehdotamme kwmioit-
5928: tokuutiometrin verohelpotus, tämä merkitsi sitä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5929: että itse puutavaran hankintatyöhön kykene- se»,
5930: ~-ä:tön metsäno.mistaj!l jäi vero}lelpPtuksen ul-
5931: Wpt\olelle. Näin sUs vanhemmat i!l sairaat ~ttä hallitus selvityttäisi, miten kii-
5932: me~s~o1llistaj~tt jäivät heikompaan asemaan. reellisesti voidaan toteuttaa hankinta·
5933: Kuit<Wdn eysymy!) useimmiten heidän koh- hakkuun 150 kUntokuutiometrin vero-
5934: c:Wlaan o.n -pje,nituloisista pienmetsänomistajis- helpotus myös puutavaran hankintatyö-
5935: ta, joille täw,ä helpotus olisi nimenomaan tar- hön kykenemättömän verovelvollisen
5936: peellinen. kohdalla.
5937: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5938:
5939: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
5940: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
5941: 121
5942:
5943: Toivomusaloite n:o 108.
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: Leppånell ,,..,: !fGQO.t!ik~.ahaston maksujen verovapauden
5949: poistamisesta.
5950:
5951:
5952:
5953:
5954: ;Koiviston hallituksen toimesta annettiin edus- markan verotulot. SMP <ei oltyv~y tällaista hal-
5955: kunnalle esitys eräistä vätiaikaisista peikkeus- lituksen ja suuryhtiöiden viilistä keinotteluluGn-
5956: saännöksistä ,verolakeihin annetun lain muut- toista sopimusmenettelyä ;tnonti:kaupparahaston
5957: tamisesta, joka tarkoitti sitä, että ~uuryhtiöille avulla.
5958: tulee mahdollisuus hallituksen kanssa tekemän- Mainituilla perusteilla ehdotamme 'kunnioit-
5959: sä sopimuksen nojalla suorittaa tuontikauppa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5960: rahastoon sopimuksen mukainen määrä, joka sen,
5961: kysymyksessä olevalla suuryhtiöllä on oikeus että hallitus ryhtyisi toimiin tämän
5962: vähentää veronalaisesta tulostaan sopimuksen- väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
5963: tekovuonna. Tämä järjestely tarkoitti ensisi- lakeihin annetun lain feoskien tuonti-
5964: jaisesti Neste Oy:n ylisuurien voittojen vuo- kaupparahaston maksujen verovapautta
5965: delta 1979 siirtämistä piiloon sekä kunnallis- kumoamiseksi, jotta kuntien talous ei
5966: veron ulkopuolelle. Jo pelkästään Neste Oy:n kärsi eivätkä suuryhtiöt keinottele ta-
5967: kohdalla kunnat menettävät n. 50 miljoonan vallisten veronmaksajien kustannuksella.
5968: He1singiJssä 14 päivänä he!lmikuuta 1980.
5969:
5970: Urpo Leppänen Urho Pohto Pekka Vennamo
5971: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
5972:
5973:
5974:
5975:
5976: 16 088000224W
5977: 122 1980 vp.
5978:
5979: Toivomusaloite n:o 109.
5980:
5981:
5982:
5983:
5984: Leppänen ym.: Naapuriavun verottamatta jättämisestä kaikissa
5985: olosuhteissa.
5986:
5987:
5988: E d u s k u n n a 11 e.
5989:
5990: Yhteiskunnan toimesta on käynnistetty hyök- ovat aloittaneet tässäkin suhteessa hyökkäyk-
5991: käys tavallisia ihmisiä vastaan, kun ihmiset aut- sen tavallista ihmistä kohtaan.
5992: tavat toinen toisiaan ja tekevät vastavuoroi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5993: suusperiaatteella niitä toisen tarvitsemia töitä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5994: joita kukin asianomainen pystyy tekemään ja sen,
5995: osaa tehdä. Hyökkäystä on voimistettu nimit-
5996: tämällä tätä toimintaa kuutamourakoinniksi. että hallitus ryhtyisi toimiin verotuk-
5997: Naapuriavusta ei kuitenkaan koskaan Suomes- sen niin järjestämiseksi, että naapuriapu
5998: sa aikaisemmin ole peritty veroja ennen kuin kaikissa olosuhteissa olisi verovapaa eikä
5999: vasta nyt, kun valtaapitävät voimiensa tunnossa kansalaisia peloteltaisi verouhkauksilla.
6000: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6001:
6002: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
6003: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6004: 1980 vp. 123
6005:
6006: Toivomusaloite n:o 110.
6007:
6008:
6009:
6010:
6011: Leppänen ym.: Mielivaltaisten arviovero- ja harkintaveropäätös-
6012: ten tekemisen estämisestä.
6013:
6014:
6015: Ed u s kun n a 11 e.
6016:
6017: Eräiden kuntien verolautakunnat ovat ryh- saan yli lakien eli ovat astuneet eduskunnan
6018: tyneet toteuttamaan aikaisemmin toteutetun yläpuolelle.
6019: mielivaltaisen harkintaverotuksen lisäksi val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6020: tion verossa arvioverotusta ikäänkuin kysy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6021: myksessä olisi harkintaverotus. Kuitenkin voi- sen,
6022: massa oleva lainsäädäntö lähtee arvioverotuk- että hallitus selvityttäisi verolautakun-
6023: sen kohdalla aivan toisista lähtökohdista kuin tien toiminnan, ;otta verolautakunnat lo-
6024: harkintaverotuksen kohdalla. Näin eräät ve- pettavat mielivaltaisten arviovero- ;a har-
6025: rolautakunnat ovat selvästi menneet tulkinnois- kintaveropäätösten tekemisen.
6026: Helsing~ssä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6027:
6028: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6029: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6030: Toivomusaloite n:o 111.
6031:
6032:
6033:
6034:
6035: Leppätaen Jlbl.: K.mhtulQ!t!iml:taien verojen anteeksiantojärjestelmän
6036: :~.
6037:
6038:
6039:
6040: E du sk:unn alle.
6041:
6042: Maassamme kokonaisverorasitus on erittäin SMP:n käsityksen mukaan ei k.etään ihmistä,
6043: raskas kaikilla väestöryhmillä. Tämä johtuu sii- d myöskään yrittäjää, saa loppuiäkseen talou-
6044: tä, .että yhteiskunta ylläpitää teho.tonta byro- dellisesti tuhota kohtuutllomilla verOilla ja il'llli-
6045: kratiaa d.a :suurta tuhlausta. SMP:n mielestä den pakkoperinnällä. Tästä syystä olisi ta:r-
6046: kokonaisverorasitusta tulisi keventää tavallis- peen, että luotaisiin oikeudenmukainen koit-
6047: ten kansalaisten. ja pienemmän yritteliäisyyden tuuttomien verojen anteeksiantojärjestelmä, jol-
6048: kohdalla erittäin tuntuvasti. la katkaistaisiin verokierre.
6049: Mielivaltainen harkintaverotus johtaa useim- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6050: miten väärärnielisiin ja kohtuuttomiin veroi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6051: hin. Huolimatta valituksista kohtuuttomat ve- sen,
6052: rot peritään jopa pakkoperintäteitse. Tällöin
6053: ei voida puhua mistään verovelvollisen oikeus- että hallitus ryhtyisi toimiin väärämie-
6054: turvasta riistoveroja vastaan. Lisäksi jatkuva lisen ja kohtuuttoman veron anteeksi-
6055: mielivaltainen harkintaverotus asianomaisen antomahdollisuuden järjestämiseksi ve-
6056: kohdalla johtaa pysyvään verokierteeseen, jota ronmaksajalle ilman liian monimutkaista
6057: ei nykyisen lain puitteissa saada katkaistua. byrokraattista käsittelyä.
6058: Hel:sLngissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6059:
6060: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6061: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
6062: Toivomusaloite n:o 112.
6063:
6064:
6065:
6066:
6067: Leppänen ym.: Picmmetsälm:nPJ.Djen ilmoitusvelvollisuuden pois-
6068: tamisesta.
6069:
6070:
6071: Ed uskwmnalle
6072:
6073: Pienmetsäkauppojen ilmoitusvelvollisuus ve- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6074: :oottajalle ei vastaa tarkoitustaan, vaan kysy- muksen,
6075: myksessä on tarpeeton byrokraattinen toimen-
6076: pide, joka olisi poistettava. SMP ei hyväksy että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
6077: äi:llaista ntrpeetonta paperisotaa eikä urkinta- miten voidaan pienmetsäkauppo;en: il~
6078: järj:estelmää;,. moitusvelvollisuus verottajaUe tarpeet~
6079: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunni- tomana byrokratiana poistaa.
6080: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6081:
6082: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
6083: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti'
6084: 126 1980 vp.
6085:
6086: Toivomusaloite n:o 11.3.
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Leppänen ym.: Kotimaisten ravintorasvojen vapauttamisesta ve-
6092: roista.
6093:
6094:
6095: E d u s kun n a 11 e.
6096:
6097: Rasvavero rasittaa tarpeettomasti kotimai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6098: sia ravintorasvoja sekä samalla nostaa koti- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6099: maisesti tuotettujen välttämättömyystarvikkei- sen,
6100: den ja elintarvikkeiden hintoja. SMP:n käsi- että hallitus ryhtyisi toimiin kotimais-
6101: tyksen mukaan kotimaisista elintarvikkeista ei ten ravintorasvojen vapauttamiseksi ra-
6102: tulisi periä minkäänlaisia välillisiä tai välittömiä vintorasvaverosta ja muista välillisistä
6103: veroja. veroista.
6104: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6105:
6106: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6107: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6108: 1980 vp. 127
6109:
6110: Toivomusaloite n:o 114.
6111:
6112:
6113:
6114:
6115: Leppänen ym.: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksu-
6116: lain kumoamisesta.
6117:
6118:
6119: Ed u s kun n a II e.
6120:
6121: SMP:n mielestä maatalouden tuotantokus- Ns. tasausmaksu on tämänkaltainen maksu.
6122: tannusjärjestelmää olisi lopulta pitemmällä täh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6123: täyksellä kehitettävä niin, että voitaisiin luo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6124: pua sellaisista erityismaksuista valtiolle, jotka sen,
6125: kohtuuttomasti korottavat maitotaloustuottei- että hallitus ryhtyisi toimiin kerman
6126: den kuluttajahintoja sekä heikentävät karjata- ja vähärasvaisen maidon tasausmaksulain
6127: loutta harjoittavien viljelijöiden toimeentuloa. kumoamiseksi.
6128: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6129:
6130: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6131: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6132: 128
6133:
6134: Toivomusaloite n:o 115.
6135:
6136:
6137:
6138:
6139: ~piinelll ,m.: K~n· virvoitusjuomien verotuksen huo-
6140: jent~
6141:
6142:
6143:
6144:
6145: Virvoitusjuomien, raskas verotus on heiken· täällä vain vedellä jatkettuna pakataan luon-
6146: tänyt tämän, maan työllisyytt'å seka nostanut nonsuojelullisesti epätyydyttäviin kertakäyttö-
6147: hintoja. Sam:oin se on ollut terveen alkoholipo- pakkauksiin.
6148: litiikan vastaista, koska korkean veroasteeli Mainituilla perusteilla ehdotamrn.e kunnioit-
6149: vuoksi alkoholittomien juomien kulutus on kär- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6150: sfuyt alkoholijuomieni kustannuksella. Lisäksi sen,
6151: maassamme on lähes kokonaan laiminlyöty ter- että haWtu~ ryhtyisi toimiin kotimais-
6152: veellisten aitojen tuoremehujen kotimainen val- ten virvoitusjuomien verotuksen hel-
6153: mi1stus, kun Suomeen on ryhdytty laajamittai- pottamiseksi suhteessa ulkomailta tuo-
6154: sesti tuomaan valmiita mehutiivisteitä, jotka tuihin tiivistevalmisteisiin nähden.
6155: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6156:
6157: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6158: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6159: 1980 vp. 129
6160:
6161: Toivomusaloite n:o 116.
6162:
6163:
6164:
6165:
6166: Leppänen ym.: Mehiläishoitoon tarvittavan sokerin verovapau-
6167: desta.
6168:
6169:
6170: E d u s kun n a 11 e.
6171:
6172: Hunaja on erittäin terveellinen luontaistuote. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6173: Hunajan valmistuksen tehostaminen kotimaas- sen,
6174: sa olisi tarpeellista ja välttämätöntä. Jotta hu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6175: najan valmistusta voitaisiin lisätä, tuHsi sokeri sen selvittämiseksi, kuinka sokeri voi-
6176: saada verovapaana mehiläishoitoon. daan vapauttaa verosta mehiläishoitoa
6177: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- varten.
6178: He1s1ngilssä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6179:
6180: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6181: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6182:
6183:
6184:
6185:
6186: 17 088000224W
6187: 130 1980 vp.
6188:
6189: Toivomusaloite n:o 117.
6190:
6191:
6192:
6193:
6194: Leppänen ym.: öljyväkirehuverosta annetun lain kumoami-
6195: sesta.
6196:
6197:
6198: E d u s k u n n a II e.
6199:
6200: Öljyväkirehuvero on kohtuuton ja vaara- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6201: mielinen sekä perusteeton kotimaisen elintar- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6202: viketuotannon vajauksen vuoksi. Tämän vuok- sen,
6203: si SMP katsoo, että öljyväkirehuverosta tulisi että hallitus ryhtyisi toimiin öljy-
6204: luopua koko kansamme etujen mukaisesti. väkirehuveron kumoamiseksi.
6205: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6206:
6207: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6208: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6209: 1980 vp. 131
6210:
6211: Toivomusaloite n:o 118.
6212:
6213:
6214:
6215:
6216: Leppänen ym.: Selvityksen laatimisesta polttoaineiden valmiste-
6217: verotuksesta luopumiseksi.
6218:
6219:
6220: E d u s k u n n a 11 e.
6221:
6222: Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut dontaloutta polttoaineiden valmisteveron avulla.
6223: niin korkealle, että valtiovallan ei tulisi enää Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6224: omalta osaltaan nostaa valmisteveron kautta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6225: polttoaineiden kuluttajahintoja. Polttoaineet sen,
6226: ovat joka tapauksessa välttämättömiä niin tuo- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti,
6227: tannossa kuin kuljetuksess'<t, josta syy,stä on miten voitaisiin kokonaan luopua polt-
6228: erittäin lyhytnä:köistä politiikkaa paikata val- toaineiden valmisteveroista.
6229: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6230:
6231: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6232: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6233: 132 1980 vp.
6234:
6235: Toivomusaloite n:o 119.
6236:
6237:
6238:
6239:
6240: Leppänen ym.: Autoveron alentamisesta.
6241:
6242:
6243: Ed u s kun n a 11 e.
6244:
6245: Maassamme henkilöautojen hinnat ovat erit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6246: täin korkeat johtuen yliraskaasta autoverosta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi to1vomuk-
6247: Kun maamme on laaja ja etäisyydet pitkät, auto sen,
6248: on maassamme lähes jokai,selle perheelle vält-
6249: tämätön. Kun lisäksi polttoaineiden hinnat että hallitus ryhtyisi tozmttn auto-
6250: ovat nousseet tähtitieteellis1ksi, olisi kuljetus- veron alentamiseksi sekä tavallisen ih-
6251: ja matkakustannuksia alennettava autoveroa misen käyttöautoilta kokonaan poistami-
6252: alentamalla. Tavallisen ihmisen tarvitsemaha seksi matka- ja kuljetuskustannusten
6253: autolta, joka ei ole mikään ylellisyysauto, auto- pienentämiseksi.
6254: veroa ei tulisi periä lainkaan.
6255: Helsingissä 15 päivänä :helmLkuuta 1980.
6256:
6257: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6258: Veikko Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6259: 1980 vp. 133
6260:
6261: Toivomusaloite n:o 120.
6262:
6263:
6264:
6265:
6266: Leppänen ym.: Valtion työntekijöiden ylenemisperusteiden ke-
6267: hittämisestä.
6268:
6269:
6270: Ed u s k u n n a 11 e.
6271:
6272: Valtion tehtävissä, kuten esimerkiksi rauta- että hallitus selvittäisi kuinka olisi
6273: teillä, tulisi ylenemisperusteita kehittää niin, mahdollista kehittää valtion tehtävissä
6274: että myös tavallinen työmies voisi yletä, kuten olevien ylenemisperusteita niin) että
6275: esimerkiksi ratamies voisi päästä etenemään myös työmiehet voisivat edetä valtion
6276: urallaan. tehtävissä.
6277: Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
6278: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6279: sen,
6280: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6281:
6282: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6283: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6284: 134 1980 vp.
6285:
6286: Toivomusaloite n:o 121.
6287:
6288:
6289:
6290:
6291: Leppänen ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sivutuki-
6292: kohdan perustamisesta Heinolaan.
6293:
6294:
6295: Ed u s kun n a 11 e.
6296:
6297: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) jolloin entisiä toimitiloja vapautuu runsaasti.
6298: sivutukikohdan perustaminen Mikkelin lääniin, Syksyllä alkaa valtion virastotalon rakentami-
6299: mahdollisesti Heinolaan, olisi tarpeellista. Hei- nen yhteistyössä kaupungin kanssa, joten vaih-
6300: nolan etuina voidaan mainita lyhyet etäisyy- toehtoja on.
6301: det tutkimuspalveluksia tarvitsevaan teollisuu- Ka~kki etupiirit myöntävät, että tutkimus-
6302: teen, hyvät kulkuyhteydet maanteitse, rauta- toimintaa on huomattavasti lisättävä. Olemme-
6303: teitse ja vesiteitsekin. Heinolassa on myös han tässä asiassa muita kehittyneitä maita pal-
6304: vaikea tilanne nuorisotyöttömyydessä. Heino- jon jäljessä, jos vertaa esimerkiksi Ruotsin vas-
6305: lan ,ammattikoulussa valmistuu nuoria työnte- taaviin lukuihin.
6306: kijöitä mm. laboratoriotehtäviin, joten Heino- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6307: lassa olisi tarjolla hyvät työvoimareservit. Hei- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6308: nolan kaupungilla on hyvät tonttireservit, jos sen,
6309: uusi toimipaikan rakennus olisi tarvis rakentaa.
6310: Heinolan kaupungilla on myös hyvä reservi että hallitus ryhtyisi toimiin Valtion
6311: vanhoja 1kiinteistöjä ja Hsää vapautuu lähi- teknillisen tutkimuskeskuksen sivutuki-
6312: aikoina. Heinolassa on rakenteilla uusi kau- kohdan perustamiseksi Mikkelin lääniin
6313: pungintalo, johon kootaan eri haJ.lintokuntia, Heinolaan.
6314: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6315:
6316: Urpo Leppänen Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6317: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
6318: 1980 vp. 135
6319:
6320: Toivomusaloite n:o 122.
6321:
6322:
6323:
6324:
6325: Leppänen ym..: Selvityksen laatimisesta jätteiden saattamiseksi
6326: uudelleen tuotannon käyttöön.
6327:
6328:
6329: Ed u s kun n a 11 e.
6330:
6331: Maassamme jätetään käyttämättä hyvin suu- peasti asianmukaisiin toimenpiteisiin.
6332: ria määriä sellaisia jätteitä, jotka soveltuisivat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6333: erinomaisesti uudelleentuotannon raaka-aineiksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6334: Tämä on suoranaista kansantaloudellista tuh- sen,
6335: lausta ja välinpitämättömyyttä. Kun maailmas-
6336: sa raaka-ainevarat hupenevat ja raaka-aineiden että hallitus selvittäisi, miten voidaan
6337: hinta koko ajan kallistuu, SMP katsoo, että saada mahdollisimman tehokkaasti tuo-
6338: Suomella pienenä maana ei ole varaa jatkaa tannon käyttöön erilaiset raaka-aine-
6339: jätetuhlausta, vaan asiassa on ryhdyttävä no- iätteet.
6340: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6341:
6342: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6343: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6344: 136 1980 vp.
6345:
6346: Toivomusaloite n:o 123.
6347:
6348:
6349:
6350:
6351: Leppänen ym.: Ydinvoimalaitosten jätteiden säilytyspaikkojen
6352: syntymisen estämisestä.
6353:
6354:
6355: E d u s k u n n a 11 e.
6356:
6357: Nykyiset valtaapitävät ovat pyrkineet sito- SMP ei hyväksy sitä, että Suomesta tulee vaa-
6358: maan maamme energiahuollon kasvavassa mää- rallisten ydinvoimalajätteiden säilytyspaikka.
6359: rin epätaloudelliseen, turvallisuusriskeiltään ar- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6360: vaamattomaan ja kansamme enemmistön vas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6361: tustamaan ydinvoimaan samalla kotimaisten sen,
6362: uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja
6363: käyttöä väheksyen ja jarruttaen. Erityisen va- että hallitus huolehtisi siitä, että
6364: kavaksi tulevaisuudessa tulee muodostumaan Suomesta ei tule ydinvoimalaitosten iät-
6365: ydinvoimaloiden jätteiden . säilyty~kysymys. teiden säilytyspaikkaa.
6366: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6367:
6368: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6369: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6370: 1980 vp. 137
6371:
6372: Toivomusaloite n:o 124.
6373:
6374:
6375:
6376:
6377: Leppänen ym.: Asuntorakennusten peruskorjaustoiminnan ai-
6378: kaansaamisesta.
6379:
6380:
6381: E d u s kun n a 11 e.
6382:
6383: Maassamme on peruskorjauksen tarpeessa erittäin laajamittainen ja kiireellinen tehtävä,
6384: noin 500 000 asuntoa. Lisäksi suuressa osassa joka antaisi valtavasti työtä ra:kennustyöläisille.
6385: muitakin asuntoja on paljon korjattavaa. Vuo- Tämä korjaustoiminta toisi uusia työpaikkoja
6386: den 1976 tutkimuksen mukaan ilman vettä ja myös maaseudulle.
6387: viemäriä oli 30 %, ilman wc:tä noin 40 %, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6388: ilman keskuslämpöä noin 44% ja ilman läm- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6389: mintä vettä noin 48% asunnoista. Energian sen,
6390: säästön kannalta puutteellisia asuntoja ovat lä-
6391: hes kaikki ennen vuotta 197 4 rakennetut asun- että hallitus ryhtyisi toimiin todella
6392: not eli noin 1 600 000 asuntoa. Asuntojen riittävän ja laajan rakennusten perus-
6393: peruskorjaaminen ja muu korjaaminen myös korjaus- ja muun korjaustoiminnan or-
6394: lämpötaloudelliset seikat huomioon ottaen olisi ganisoimiseksi maassamme.
6395: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6396:
6397: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
6398: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: 18 088000224W
6404: 138 1980 vp.
6405:
6406: Toivomusaloite n:o 125.
6407:
6408:
6409:
6410:
6411: Leppänen ym.: Valtion asuntolainoja koskevien päätösten tie-
6412: doksi saannin aikaistamisesta.
6413:
6414:
6415: Ed u s kun n a 11 e.
6416:
6417: Valtion asuntolainat eli ns. aravat tulevat olisi myöskin kansantaloudellista merkitystä.
6418: anojien tiedoksi vasta keväällä verrattain myö- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
6419: hään. Tämä johtaa siihen, että asianomaiset tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6420: omakotitalon rakentajat joutuvat yleensä hank- sen,
6421: kimaan tarvikkeensa kalleimpaan kesähintaan.
6422: Tästä syystä olisi välttämätöntä muuttaa arava- että hallitus ryhtyisi toimiin val-
6423: lainojen käsittelyjärjestystä niin, että rakentajat tion asuntolainojen käsittelyjärjestyksen
6424: saisivat tiedon jo marraskuussa myönnetyistä muuttamiseksi niin, että lainan saajat
6425: lainoista, jolloin he voisivat käyttää rakennus- saisivat päätöksestä tiedon jo marras-
6426: tarvikehankinnoissa edullisia talvihintoja. Tällä kuussa.
6427: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6428:
6429: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6430: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6431: 1980 vp. 139
6432:
6433: Toivomusaloite n:o 126.
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: Leppänen ym.: Ns. Paavelan toimikunnan esitysten toteuttami-
6439: sesta Pohjois-Karjalan läänin osalta.
6440:
6441:
6442: E d u s k u n n a 11 e.
6443:
6444: Pohjois-Karjalan lääni on jäämässä kaikkein mikunnan ehdotusten toimeenpano olisi kii-
6445: vaikeimpaan asemaan uusien työpaikkojen suh- reellistä.
6446: teen. Kuitenkin Pohjois-Karjalan lääni on luon- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6447: nonvaroiltaan erittäin rikas sekä Pohjois-Karja- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6448: lassa olisi riittävästi ammattitaitoista työvoi- sen,
6449: maa. Valtiovallan tulisi ryhtyä Pohjois-Karjalan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6450: läänin osalta erikoistoimenpiteisiin. Tätä tarkoi- menpiteisiin ainakin ns. Paavelan toimi-
6451: tusta varten on istunut ns. Paavelan toimi- kunnan ehdotusten välittömästi toteut-
6452: kunta, joka on tehnyt esityksiä Pohjois-Karja- tamiseksi Pohjois-Karjalan läänin asuk-
6453: lan asioiden eteenpäin viemisestä. Tämän toi~ kaiden hyväksi.
6454: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6455:
6456: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
6457: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
6458: 140 1980 vp.
6459:
6460: Toivomusaloite n:o 127.
6461:
6462:
6463:
6464:
6465: Leppänen ym.: Lapin työttömyyden poistamisesta alueen luon-
6466: taisia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen.
6467:
6468:
6469: Ed u s kun n a 11 e.
6470:
6471: Lapin työttömyyden poistamiseen tulisi ryh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6472: tyä tehokkaasti ja saada käyttöön myöskin riit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6473: tävät taloudelliset resurssit. Lapissa olisivat tär- sen,
6474: keitä kohteita mm. maaseudun sähköistystöiden että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin eri-
6475: loppuun saattaminen, poroaitatyöt, kalavesien koistoimenpiteisiin Lapin työttömyyden
6476: hoitotyöt sekä malminetsintä laajasti. Myös poistamiseksi Lapille luontaisia omia
6477: eläkeläisten asuntojen korjaamiseen saatava mahdollisuuksia hyväksikäyttäen kuten
6478: riittävä määräraha helpottaisi Lapissa erittäin esimerkiksi porotalouden, kalatalouden
6479: paljon vaikeata työttömyystilannetta. ;a malminetsinnän puolella.
6480: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6481:
6482: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
6483: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
6484: 1980 vp. 141
6485:
6486: Toivomusaloite n:o 128.
6487:
6488:
6489:
6490:
6491: Liedes: Kehitysaluerahaston lainojen myöntämisperusteiden
6492: muuttamisesta.
6493:
6494:
6495: Ed u s kun n a 11 e.
6496:
6497: Pienteollisuuden to1mmnan suurimpana es- voi vakuuksien puuttumisen johdosta turvata,
6498: teenä on toimintarahoituksen turvaaminen. Pie- eivät Kehitysaluerahastonkaan lainat ole yri-
6499: nillä yrityksillä ei ole riittäviä vakuuksia lai- tyksien saatavissa.
6500: nojen hankkimiseen käyttöpääoman saamiseksi. Kehitysaluerahasto Oy:n sääntöjä tulisi mie-
6501: Sen johdosta pankit eivät kykene lainaitta- lestäni niin muuttaa, että se voisi lainoittaa
6502: maan taloudellisesti kannattavaakaan yritystoi- pienyrityksien koko lainantarpeen. Tällaiset toi-
6503: mintaa. Erityisen ikävällä tavalla nämä epä- menpiteet parhaiten edistäisivät uusien työ-
6504: kohdat näkyvät Pohjois-Suomen vaikeilla työ1- tilaisuuksien syntymistä pienyrityksiin.
6505: lisyysalueilla, missä työnsaannin turvaaminen Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
6506: olisi tärkeää. hyväksyttäväksi toivomuksen,
6507: Kehitysaluerahasto on ainoa rahoittaja, joka
6508: kykenee lainaittamaan yrityksiä ilman turvaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6509: vaa vakuutta. Kehitysaluerahastokin kykenee Kehitysaluerahasto Oy:n sääntöjen
6510: rahoittamaan nykyisten säännöstensä mukaan muuttamiseksi niin> että Kehitysalue-
6511: vain puolet rahoitustarpeesta ja toinen puoli rahaston lainoja voidaan pienyrityksille
6512: olisi kyettävä hoitamaan normaalin pankkira- myöntää yritysten rahoitustarpeen koko
6513: hoituksen kautta. Kun tätä pankkirahoitusta ei osuudelle.
6514: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6515:
6516: Pentti Liedes
6517: 142 1980 vp.
6518:
6519: Toivomusaloite n:o 129.
6520:
6521:
6522:
6523:
6524: Lillqvist: Alkoholijuomien tullittoman ja verottoman myynnin
6525: rajoittamisesta pohjoismaisessa yhdysliikenteessä.
6526:
6527:
6528: E d u s k u n n a 11 e.
6529:
6530: On arvioitu, että maahan tuodaan vuosittain taa, eikä se maittemme väliset suhteet huo-
6531: kokonaiskulutuksen 4 tai 5 prosenttia vastaava mioon ottaen olisi muutenkaan hyväksi.
6532: määrä alkoholijuomia, jotka on ostettu ulko- Ainoana keinona on käsitykseni mukaan
6533: maanliikenteessä olevista laivoista tai lento- ryhtyä kiristämään laiva- ja lentokonemyyntiä
6534: koneista. Tällöin on kysymyksessä eräänlainen ja anniskelua koskevia määräyksiä.
6535: alkoholijuomien houkutus- ja alennusmyynti, Pohjoismaiden viranomaisten tulisi sopia
6536: joka koskee niitä miljoonia henkilöitä, jotka siitä, että he eivät muonitustarkoituksiin lai-
6537: vuosittain käyvät ulkomailla. Se, että näissä voille ja lentokoneille luovuta enempää alko-
6538: aluksissa on saatavana alkoholijuomia käypää holijuomia kuin mi'tä ne matkustajamäärän huo-
6539: hintaa halvemmalla, merkitsee sitä, että monet mioonottaen voivat laillista kulutusta ja maa-
6540: matkustajat, jotka muuten eivät alkoholijuo- hantuontia varten myydä ja anniskella.
6541: mia hankkisi, ainakin tällöin tulevat niitä osta- Vähittäismyynti saisi tapahtua vain matka-
6542: neeksi. Kysymys on siis täysin tarpeettomasta lipussa olevaa kuponkia vastaan, jollaista aina-
6543: lisäkulutuksesta. kaan lentoliikenteessä ei vielä ole käytetty.
6544: Halvan alkoholin anniskelu näillä laivoilla Lisäksi olisi syytä pidentää nykyisestä 24
6545: ei siitä huolimatta, että suomalaisilla laivoilla tunnista 48 tuntiin se aika, jota lyhyemmän
6546: tulisi lain mukaan noudattaa samoja määräyk- ajan ulkomailla oleskellut henkilö ei saa tuoda
6547: siä, jotka koskevat maissa tapahtuvaa annis- kulkuneuvosta ostettuja tai muuten veroitta
6548: kelua, kuitenkaan ole samalla tavalla säännös- hankittuja alkoholijuomia.
6549: teltyä. Näitä laivoja onkin usein nimitetty Laivoista ja lentokoneista ostetun ja annis-
6550: juoppolaivoiksi, mikä ainakin eräällä reitillä kellun alkoholijuoman kulutuksen rajoittaminen
6551: hyvin pitää paikkansa. onnistuu vain, jos se suoritetaan yhteistoimin-
6552: Pohjoismaiden Neuvosto suositteli parikym- nassa muiden pohjoismaiden kanssa.
6553: mentä vuotta sitten useampaan otteeseen alko- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
6554: holijuomien myynnin kontrollin tehostamista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6555: ja näin tapahtuikin silloin. Nyt tämä myynti
6556: on päässyt rehottamaan entistä suurempana ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin neu-
6557: ainakin Ruotsin tulliviranomaisten arvion mu- votteluihin muiden pohioismaiden halli-
6558: kaan laivoista ja lentokoneista ostettua alko- tusten kanssa verottoman ;a tullittoman
6559: holijuomaa tuodaan sallittua suuremmat mää- alkoholin myynnin raioittamiseksi poh-
6560: rät, mikä ilmenee tilapäistarkastuksista. Tul- ioismaisessa yhdysliikenteessä olevissa
6561: lilla ei ole missään maassa niin paljon työvoi- laivoissa ;a lentokoneissa.
6562: maa, että kaikki matkustajat voitaisiin tarkas-
6563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
6564:
6565: Bror Lillqvist
6566: 1980 rd. 143
6567:
6568: Hemställningsmotion nr 130.
6569:
6570:
6571:
6572:
6573: Lillqvist: Om translatorer tili bostadsstyrelsen.
6574:
6575:
6576: T i 11 R i k s ei a g e n.
6577:
6578: Vårt mångfasetterade samhällsmaskineri nings- och planeringsavdelning använder för sin
6579: ställer allt högre krav på den information, som del hela tiden i sitt arbete olika länders bo-
6580: skallligga tili grund för olika beslutssituationer. stadspolitiska materia!, bl. a. översättes ECE:s
6581: Allt flera medborgare tar aktivt del i besluts- årliga rapporter för bostadsproduktionsdelega-
6582: fattandet eller blir direkt påverkade av be- tionen.
6583: sluten, varför samhällsinformationen i större Emedan bostadsstyrelsen inte har nödig per-
6584: utsträckning än hittilis borde göras tiligänglig sonai för ovannämnda översättningsarbete, mås-
6585: för olika intressegrupper. te det utföras hos utomstående översättare, vil-
6586: Bostadsstyrelsen, som utgör en viktig del av ket leder tili försening i arbetet. Försening
6587: detta samhällsmaskineri, låter trycka och dupli- uppstår också på grund av att tilistånd alltid
6588: cera bl. a. instruktionsböcker för ansökan om måste utverkas av inrikesministeriet för an-
6589: husbestämda, personliga och egnahemslån. Bo- litande av utomstående översättare. På grund
6590: stadsstyrelsen ger också låneansökningsinstruk- härav har exempelvis de svenskspråkiga instruk-
6591: tioner likaväl som andra instruktioner och tionerna och cirkulären regelmässigt försenats,
6592: föreskrifter tili lånesökandena, kommunerna vilket för mången enspråkigt svensk varit tili
6593: och länsstyrelserna. Därtili framställs ett stort betydande förfång, samtidigt som hans rätts-
6594: antal blanketter- tilisammans över 100 olika säkerhet försvagats.
6595: - som kontinuerligt bör förnyas. Allt ovan- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
6596: nämnt materia!, som nära nog årligen förnyas, jag vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
6597: bör översättas tili svenska. ställa,
6598: Även det nordiska samarbetet ställer stora
6599: krav på att ett omfattande bostadspolitiskt ma- att regeringen måtte skrida till snara
6600: teria! översättes tili svenska. Dessutom förut- åtgärder för att tillgodose det ökade
6601: sätter det internationella samarbetet omfattande behovet av translatorer vid bostads-
6602: översättningsbehov. Bostadsstyrelsens forsk- styrelsen.
6603: Helsingfors den 13 februari 1980.
6604:
6605: Bror Lillqvist
6606: 144 1980 vp.
6607:
6608: Toivomusaloite n:o 130. Suomennos.
6609:
6610:
6611:
6612:
6613: Lillqvist: Kielenkääntäjien paikkaamisesta asuntohallitukseen.
6614:
6615:
6616: E d u s kun n a 11 e.
6617:
6618: Monitahoinen yhteiskuntakoneistomme aset- mattavaa kääntämisen tarvetta. Asuntohallituk-
6619: taa yhä suuremmat vaatimukset tiedottamiselle, sen tutkimus- ja suunnitteluosasto käyttää osal-
6620: jonka tulee olla perustana erilaisissa päätöksen- taan koko ajan työssään eri maiden asuntopoliit-
6621: tekotilanteissa. Yhä useammat kansalaiset ot- tista materiaalia, mm. ECE:n vuosiraportit
6622: tavat aktiivisesti osaa päätöksentekoon tai pää- käännetään asuntotuotantotoimikunnalle.
6623: tökset kohdistuvat suoraan heihin, minkä joh- Koska asuntohallituksella ei ole edellä mai-
6624: dosta yhteiskunnan taholta tulevan tiedotuksen nittua käännöstyötä varten tarvittavaa henkilö-
6625: tulisi nykyistä laajemmin olla eri eturyhmien kuntaa, työt on annettava ulkopuolisten kielen-
6626: käytettävissä. kääntäjien tehtäväksi, mikä aiheuttaa töiden vii-
6627: Asuntohallitus, joka muodostaa tärkeän osan västymistä. Myöhästymistä tapahtuu myös sen
6628: tästä yhteiskuntakoneistosta, painattaa ja mo- vuoksi, että ulkopuolisen kielenkääntäjän toi-
6629: nistuttaa mm. talon hankintaa koskevia hen- meksiantaa varten on aina saatava sisäminis-
6630: kilökohtaisten ja omakotitalojen lainojen dhje- teriön lupa. Tästä johtuen ovat esimerkiksi
6631: kirjoja. Asuntohallitus antaa myös laina-ano- ruotsinkieliset ohjeet ja kiertokirjeet säännölli-
6632: musohjeita samoin kuin muitakin ohjeita ja sesti myöhästyneet, mikä seikka on aiheuttanut
6633: määräyksiä lainoja anoville, kunnille ja läänin- usealle yksikielisesti ruotsinkieliselle melkoista
6634: hallituksille. Tämän lisäksi laaditaan suuri haittaa, samalla kun hänen oikeussuojansa on
6635: määrä lomakkeita - yhteensä yli 100 erilaista heikentynyt.
6636: - joita täytyy jatkuvasti uusia. Koko edellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
6637: mainittu materiaali, joka uusitaan lähes joka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6638: vuosi, tulee kääntää ruotsiksi.
6639: Myös pohjoismainen yhteistyö asettaa tietyt että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6640: vaatimukset sille, että runsaasti asuntopoliittis- menpiteisiin asuntohallituksen kielen-
6641: ta materiaalia käännetään ruotsiksi. Tämän kääntäjien lisääntyvän tarpeen tyydyttä-
6642: lisäksi kansainvälinen yhteistyö edellyttää huo- miseksi.
6643: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
6644:
6645: Bror Lillqvist
6646: 1980 vp. 145
6647:
6648: Toivomusaloite n:o 131.
6649:
6650:
6651:
6652:
6653: Luttinen ym.: Lahden tullipiirin laajentamisesta.
6654:
6655:
6656: E d u s k u n n a 11 e.
6657:
6658: Lahden kaupunginvaltuusto on toukokuussa ja taloudellisten järjestöjen toimipiirien tulisi
6659: 1979 käsitellyt kuntasuunnitelmansa tavoite- sisältää Päijät-Häme toiminnallisena kokonai-
6660: osaa ja siinä ottanut tavoitteeksi, että valtion- suutena. Kauppakamaritoiminnan osalta on tär-
6661: hallinnon piiriviranomaisten toimialueet tulee keää, että tullipiirin ja kauppakamaripiirin rajat
6662: saada Päijät-Hämeessä yhteneväisiksi elinkeino- olisivat alueellisesti yhtenevät.
6663: elämän käyttämien toimialueiden kanssa, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6664: noudattelevat pääosiltaan Päijät-Hämeen toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6665: minnallisia rajoja. Tullihallinnon osalta on erik- muksen,
6666: seen katsottu, että Lahden tullipiiriä tulee si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6667: ten laajentaa, että Loviisan kaupunki ja muut Lahden tullipiirin laajentamiseksi siten,
6668: Lahden kauppakamaripiirin mukaiset Itä- että Loviisan kaupunki ja muut Lahden
6669: Uudenmaan kunnat tulevat samaan alueeseen. kauppakamaripiirin mukaiset Itä-Uuden-
6670: Uusien ja jo olemassa olevien elinkeinoelämän maan kunnat tulevat samaan alueeseen.
6671: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6672:
6673: Matti Luttinen Lea Savolainen Salme Myyryläinen
6674:
6675:
6676:
6677:
6678: 19 088000224W
6679: 146 1980 vp.
6680:
6681: Toivomusaloite n:o 132.
6682:
6683:
6684:
6685:
6686: Luttinen ym.: Kehitysalueiden ulkopuolisten vanhojen teollisuus-
6687: paikkakuntien ottamisesta huomioon uudistettavassa aluepo-
6688: liittisessa lainsäädännössä.
6689:
6690:
6691: Eduskunnalle.
6692:
6693: Alueellinen ja taloudellinen kehitys on eden- ulotu. V aitiovallalla on hyvin vähän mahdolli-
6694: nyt Suomessa epätasaisesti. Etelä-Suomessa on suuksia turvata jo toimivien yhdyskuntien tuo-
6695: monia paikkakuntia, joiden tuotantotoiminta tanto ja kaikkinainen jo olemassa olevien in-
6696: ja työllisyys perustuu yhteen suureen teolli- vestointien ja laitteiden hyväksikäyttö.
6697: seen työnantajaan. Vaihteleva taloudellinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6698: kehitys ja mm. eri toimialojen toimintaedelly- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6699: tyksissä koetut muutokset ovat aiheuttaneet muksen,
6700: sen, että eräillä paikkakunnilla on teollisuus- että hallitus ryhtyisi uuden aluepoliit-
6701: työläisten työllisyys romahdusmaisesti laskenut. tisen lainsäädännön valmistelussa sellai-
6702: Vastaisuudessakin, taloudellisesta kehityksestä siin toimenpiteisiin, että vanhat ja pe-
6703: riippumatta, on todennäköistä, että suhteelli- rinteiset teollisuusyhdyskunnat kehitys-
6704: sesti suurimmat elinolosuhteiden äkilliset muu- aluerajojen ulkopuolella otetaan huo-
6705: tokset koetaan juuri vanhoilla teolisuuspaikka- mioon tukitoimien alueellisesta kohden-
6706: kunnilla, joille mm. kehitysalue-etuudet eivät lumisesta päätettäessä.
6707: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6708:
6709: Matti Luttinen Jacob Söderman Kaisa Raatikainen
6710: Tellervo Koivisto Kaj Bärlund Lea Savolainen
6711: Pekka Starast Eino Loikkanen Peter Muurman
6712: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Salme Myyryläinen
6713: Mikko Elo Paula Eenilä Mauno Forsman
6714: Reino Breilin Anna-Liisa Piipari Eino Grönholm
6715: Olli Helminen
6716: 1980 "P· 147
6717:
6718: Toivomusaloite n:o 1.3.3.
6719:
6720:
6721:
6722:
6723: Mattila ym.: Indeksitarkistuksen aikaansaamisesta verotuksessa
6724: myönnettävään invalidivähennykseen.
6725:
6726:
6727: E d u s k u n n a 11 e.
6728: Vuonna 1974 annetun tulo- ja varallisuus- Invaliditeettiin perustuvilla verohelpotuksilla
6729: verolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 5 koh- on voitu turvata ja tasoittaa vammaisten elä-
6730: dan nojalla saa Suomessa suurimman osan vuo- män edellytyksiä, elvyttää heidän omatoimi-
6731: desta asunut henkilö vähentää kunnallisverotuk- suuttaan ja omavastuisuuttaan sekä mahdollis"
6732: sessa invalidivähennyksenä 2 160 markkaa, jos taa heillekin elämässä toiminnoissa kuuluva va-
6733: hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta linnanvapaus.
6734: aiheutuva pysyvä haitta, jonka haitta-aste on Invalidivähennys on tarkoitettu nimenomaan
6735: 100 %. Jos prosenttimäärä on pienempi, mutta vammaisten työssä käynnistä aiheutuvien eri-
6736: vähintään 30 %, on vähennys prosenttimäärän tyiskustannusten ja -haittojen peittämiseen. In-
6737: osoittama osuus 2 160 markasta. validivähennystä on pidettävä välttämättömänä,
6738: Valtionverotuksessa vähennys myönnetään sillä vaikealla vammalla on olennainen vaikutus
6739: sanotun lain 57 §:n 1 momentin 2 kohdan no- veronmaksukykyyn ja vähennyshän kohdistuu
6740: jalla verovähennyksenä ja se on 100 % :n hait- korostuneesti vaikeavammaisiin. Invalidivähen•
6741: ta-asteen perusteella 540 markkaa ja pienem• nyksen määrä olisi pikaisesti tarkistettava to-
6742: män haitta-asteen perusteella sitä vastaava teuttamalla tarpeellinen korotus. Vuoden 1979
6743: osuus 540 markasta. alussa tehty vähäinen tarkistus ei poistanut vä-
6744: Invalidivähennyksen määrät ovat käytännöl- hennyksen jälkeenjääneisyyttä.
6745: lisesti katsoen vuoden 1965 tasolla. Sen jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6746: keen niitä on korotettu ainoastaan 1. 12. 1978 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6747: annetulla tulo- ja varallisuusverolain muutok- muksen,
6748: sella (913/78) 8 %:n määrällä. Vuoden 1965 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6749: jälkeen ovat elinkustannukset ja palkkataso mo- menpiteisiin rahan arvon alenlumisesta
6750: ninkertaistuneet. Tapahtunut kehitys on mer- ;ohtuvan indeksitarkistuksen aikaansaa~
6751: kinnyt vammaisten kohdalla tuntuvaa verotuk- miseksi verotuksessa myönnettävään in-
6752: sen kiristymistä. validivähennykseen.
6753: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
6754:
6755: Kalevi Mattila Mauno Manninen Lea Sutinen
6756: Esko Pekonen Petter Savola Juhani Saukkonen
6757: Väinö Raudaskoski Hannu Tenhiälä Markku Kauppinen
6758: Olavi Martikainen
6759: 148 1980 vp.
6760:
6761: Toivomusaloite n:o 134.
6762:
6763:
6764:
6765:
6766: Mattila ym.: Myymäläautojen polttoaineen vero-osuuden palaut-
6767: tamisesta.
6768:
6769:
6770: Eduskunnalle.
6771:
6772: 1970-luvun alussa Suomessa oli hyvin toimi- nuksia pienentävästi ja siten estäisi monissa
6773: va noin 1 200 myymäläautoa käsittävä palve- tapauksissa toiminnan lopettamisen.
6774: luverkko, jonka laskettiin silloin palvelleen Vuoden 1980 lopussa voidaan olettaa Suo-
6775: noin 500 000 harvaan asutun maaseudun asu- messa toimivan noin 600 myymäläautoa. Polt-
6776: kasta. toaineveron palautus näille olisi noin 4,8 mmk
6777: Myymäläautopalvelun merkitys on erittäin vuodessa. Koska 600 myymäläauton voidaan
6778: suuri maaseudun haja-asutusalueiden vanhem- laskea palvelevan noin 300 000 asukasta, mer-
6779: mille asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta kitsisi polttoaineveron palautus vain 16 mk
6780: suorittaa ostojaan omalla autollaan. Jyväskylän palveltavaa asukasta kohden vuodessa.
6781: yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan myy- Myymäläautojen polttoaineveron palautus
6782: mäläautoasiakkaan keskimääräinen ostosmatka olisi nopeavaikutteinen, yksinkertainen, tasa-
6783: pitenisi 400 metristä 7,2 kilometriin, jos myy- puolinen ja muiden tukitoimenpiteiden kanssa
6784: mäläauton toiminta lakkaisi. yhdensuuntainen tapa säilyttää tämä palvelu-
6785: muoto kauppapalvelujen suhteen kaikkein huo-
6786: Myymäläautopalvelun säilyttämiseksi valtio-
6787: noimmassa asemassa oleville syrjäseutujen asuk-
6788: valta on vuodesta 1975 alkaen myöntänyt ra-
6789: kaille.
6790: hoitustukea uusien autojen hankintaan. Siitä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6791: huolimatta autojen lukumäärä on voimakkaasti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6792: supistunut ollen vuoden 1978 lopussa 700. Syy sen,
6793: myymäläautotoiminnan lopettamiseen on miltei että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6794: poikkeuksetta sen tappiollisuus. menpiteisiin myymäläautojen polttoai-
6795: Myymäläauton polttoainekustannukset ovat neen vero-osuuden palauttamiseksi sa-
6796: noin 20 000 markkaa vuodessa. Polttoaineveron man periaatteen mukaisesti kuin linja-
6797: osuus tästä on noin 8 000 markkaa. Sen pa- autoillekin palautetaan asianomaisten
6798: lauttaminen myymäläautotoimintaa harjoitta- säädösten (laki 793/78 ja valtioneuvos-
6799: ville yrityksille vaikuttaisi välittömästi kustan- ton päätös 429/79) mukaisesti.
6800: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
6801:
6802: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Lea Sutinen
6803: Esko Pekonen Mauno Manninen Juhani Saukkonen
6804: Väinö Raudaskoski Petter Savola . Markku Kauppinen
6805: Helvi Hyrynkangas Olavi Martikainen Hannu Tenhiälä
6806: 1980 vp. 149
6807:
6808: Toivomusaloite n:o 13.5.
6809:
6810:
6811:
6812:
6813: Mattsson ym.: Invalidien vapauttamisesta satunnaisen myynti-
6814: voiton verottamisesta ajoneuvoa myytäessä.
6815:
6816:
6817: E d u s k u n n a 11 e.
6818: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain jos he ovat myyneet autonsa ennen kuin auto
6819: 17 § :n nojalla voidaan invalideille määrätyin on ollut viisi vuotta asianomaisen hallussa.
6820: edellytyksin palauttaa auton hintaan sisältyvä Tällaista menettelyä on pidettävä kohtuutto-
6821: autovero kokonaan tai osittain. Säännökset mana.
6822: edellyttävät että henkilö, joka ei pidä autoa Ottaen huomioon vammaisen vaikeudet, hä-
6823: omistuksessaan vähintään 3 vuotta rekisteröi- nellä tulisi olla käytössään aina varmatoiminen
6824: mispäivästä lukien, joutuu maksamaan hänelle ajoneuvo. Tämä saattaa edellyttää auton vaih-
6825: palautetun autoveron tai osan siitä takaisin. toa viittä vuotta lyhyemmässä ajassa. Koska
6826: Autoveron palautus on monille vammaisille TVL:n 21 § edellyttää em. menettelyä, tulisi
6827: oman kulkuneuvon hankkimisen välttämätön lakia muuttaa siten, että invalidit vapautettai-
6828: ehto, sillä muu toimeentuloturva ei useinkaan siin satunnaisen myyntivoiton verotuksesta, kun
6829: anna siihen mahdollisuuksia. Julkisten kulku- se koskee autoveron palautukseen oikeutetun
6830: neuvojen käyttö on monille vammaisille mah- ajoneuvon myyntiä.
6831: dotonta, joten oma auto on välttämätön edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6832: lytys työ- ja muuhun yhteiskunnalliseen elä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6833: mään osallistumiseksi. Vammaisille pitäisi tar-
6834: jota nykyistäkin suurempaa tukea, jotta heidän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6835: vammansa aiheuttamia haittoja voitaisiin lie- menpiteisiin invalidien vapauttamiseksi
6836: vittää. satunnaisen myyntivoiton verotuksesta
6837: Viime aikoina kuitenkin vammaisia on ryh- autoveron palautukseen oikeutetun aio-
6838: dytty verottamaan tulo- ja varallisuusverolain neuvon luovutuksen osalta.
6839: 21 §:n mukaan satunnaisesta myyntivoitosta,
6840: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6841:
6842: Marjatta Mattsson Helvi Hyrynkangas Lea Savolainen
6843: Mikko Kuoppa Matti Puhakka Saara Mikkola
6844: E.-J. Tennilä Helvi Niskanen
6845: 150 1980 vp.
6846:
6847: Toivomusaloite n:o 136.
6848:
6849:
6850:
6851:
6852: Miettinen ym.: Tilakohtaisen vähennysmenettelyn laajentami-
6853: sesta metsäverotuksessa.
6854:
6855:
6856: E d u s kun n a 11 e.
6857: Maatilatalouden tuloverolain 13 §:n mukaan ta rajattava siten, että se koskisi vain sellaisia
6858: tilakohtaisina vähennyksinä otetaan nykyisin kustannuksia, jotka yksityismetsätaloudessa lue-
6859: huomioon metsänhoitomaksu sekä 30 % metsä- taan suunnitelmakustannuksiin.
6860: autoteiden rakentamismenoista 10 vuodelle jak- Metsän lannoitus on tehokkain ja nopein
6861: sotettuina. keino puuntuotannon kohottamiseksi. Lannoit-
6862: Metsänhoitomaksulla on ratkaiseva merkitys teiden hinnannoususta, suhdannevarojen loppu-
6863: metsänhoitoyhdistysten perusrahoituksena. Voi- misesta ja metsänmyyntitulojen vähentymisestä
6864: massa olevien säännösten mukaan vähennyksenä johtuen supistui lannoitustoiminta ja varsinkin
6865: otetaan huomioon vain maksettu metsänhoito- kasvatuslannoitusten määrä kuitenkin vuosina
6866: maksu. Verotuskäytännön yksinkertaistamiseksi 1976-1979 noin kolmannekseen vuosien 1972
6867: tulisi hyväksyä vähennyskelpoiseksi eräksi mak- -1975 määristä ja runsaaseen puoleen ko.
6868: suunpantu metsänhoitomaksu, joka on vero- vuosille asetetuista lannoitustavoitteista. Sen
6869: viranomaisen tiedossa automaattisesti. vuoksi lannoitteiden hinnat olisi lisättävä tila-
6870: Pääosa metsätalouden kustannuksista liittyy kohtaisten vähennysten joukkoon. Kustannus-
6871: säännölliseen metsänhoitoon, ja niiden sisällyt- ten tilakohtaista vähentämistä voidaan perus-
6872: täminen edelleen keskimääräiseen vähennys- tella myös verotuksen yksinkertaistamisella ja
6873: erään on tarkoituksenmukaista. Sen sijaan tila- veron kiertämisen ehkäisemisellä, kun sekä
6874: kohtaista vähennysmenettelyä voitaisiin laajen- metsä- että maatalouteen hankittujen lannoit-
6875: taa nykyisin sovellettavien tilakohtaisten vähen- teiden hinta olisi vähennettävissä.
6876: nysten lisäksi eräisiin sellaisiin työmuotoihin, Nykyiset soiden ojitusta koskevat vero-
6877: jotka eivät ole vakiintuneet säännölliseen met- vapaussäännökset merkitsevät veronhuojennusta
6878: sätalouden harjoittamiseen kuuluviksi ja joiden silloin, kun ojitettu suo on verotuksessa luettu
6879: osalta tilakohtaiset erot ovat huomattavia. Täl- metsämaaksi. Mikäli ojitettu alue on joutomaa-
6880: laisten kustannusten tilakohtainen vähennys- ta, veronhuojennussäännöksillä on metsänomis-
6881: kelpoisuus on perusteltavissa myös metsä- tajalle käytännön merkitystä vain silloin, kun
6882: poliittisilla tavoitteilla. ojitetun alueen veroluokka veroluokituksen tar-
6883: Metsätaloussuunnitelma sisältää tilakohtaisen kistamisen yhteydessä nousisi ennen alueelle
6884: hakkuu- sekä metsänhoito- ja perusparannus- myönnetyn verovapausajan umpeen kulumista.
6885: suunnitelman vähintään 10 vuodelle. Sen on Verovapaussäännösten ei ole katsottu koskevan
6886: todettu edistävän metsänhoito- ja perusparan- ojitettuja soistuneita kankaita eikä täydennys-
6887: nustöiden toteuttamista ja rationalisointia sekä ojituksia.
6888: johtavan selvästi tasaisempiin ja tilan hakkuu- Täydennysojitukset tulevat jatkuvasti lisään-
6889: mahdollisuudet käyttäviin puunmyynteihin. tymään. Verovapauksien käsittelyssä ja alue-
6890: Metsätalous- ja metsälösuunnitelmia tehdään määrittelyissä on lisäksi hallinnollisia vaikeuksia.
6891: vuosittain noin 400 000 hehtaarin alueella. Näistä syistä olisi käytännöllistä luopua ojitus-
6892: Kustannusten määräksi voidaan arvioida run- alueiden määräaikaisesta verovapausmenettelys-
6893: saat 4 milj. mk. Voimassa olevien metsätalous- tä ja ottaa ojituskustannukset tilakohtaisen
6894: ja metsälösuunnitelmien käsittämä metsäala on vähennysmenettelyn piiriin. Ojituskustannusten
6895: 3,6 milj. ha. tilakohtainen vähentäminen olisi sekä verotus-
6896: Valtion, metsäteollisuusyhtiöiden ja muiden kustannusten että myös metsätalouden edistä-
6897: itse metsätaloussuunnitelmia laativien osalta misen kannalta parempi vaihtoehto kuin vero-
6898: olisi metsätaloussuunnitelmien vähennysoikeut- vapaus.
6899: Toivomusaloite n:o 136 151
6900:
6901: Maatilatalouden harjoittaja käyttää usein sa- minen, mikä saavutetaan parhaiten, .jos ne saa-
6902: maa irtainta käyttöomaisuutta - koneita, työ- daan vähentää vuosikuluina. Samaan tapaan
6903: välineitä ja muuta kalustoa - maataloudessa, kuin rakennusten suurehkot korjauskulut tulisi
6904: metsänhoidossa, puunkorjuussa ja sivuansiotöis- verovelvollisen kuitenkin myös voida jaksottaa
6905: sä. Tällaisen omaisuuden hankintahinta on vä- nämä menot useana vuonna vähennettäviksi.
6906: hennettävissä poistoina maatalouden ja sivu- Tilakohtaisen vähennysoikeuden laajentami-
6907: ansiotöiden osalta. Verotuksen yksinkertaista- sella metsäverotuksen kehittämiskomitean mie-
6908: miseksi on tarkoituksenmukaista, että maatila- tinnössä (KM 1978: 21) esitetyllä tavalla pa-
6909: talouden irtaimen käyttöomaisuuden poistot rannettaisiin osaltaan metsäteollisuuden raaka-
6910: saataisiin vähentää tilakohtaisesti myös siltä aineen saantia ja samalla työllisyyttä. Tällä olisi
6911: osin kuin omaisuutta käytetään sellaisen tulon myös aluepoliittisesti myönteistä vaikutusta.
6912: hankkimisessa, jota verotetaan pinta-alaperus- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
6913: teiden mukaan. Tilakohtaisesti ei kuitenkaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6914: ole perusteltua vähentää kustannuksia olennai-
6915: sesti järeämmästä kalustosta kuin mitä maatila- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6916: metsätaloudessa yleisesti käytetään. maatilatalouden tuloverolain muuttami-
6917: Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot seksi siten, että metsätalouden puhtaas-
6918: ovat luontevimmin vähennettävissä samalla ta- ta tulosta tehtäviin tilakohtaisiin vä-
6919: valla kuin maataloudessa lain 8 §:n mukaan hennyksiin lisättäisiin menot metsäta-
6920: eli kertavähennyksenä, jos todennäköinen käyt- loussuunnitelman laatimisesta, metsäoji-
6921: töikä on enintään 3 vuotta, mutta muutoin tuksesta ja metsässä käytettyjen konei-
6922: menojäännöksestä tehtävin poistoin. Menot den ja kaluston poistot ja että menot
6923: metsätaloussuunnitelman laatimisesta, metsäoji- metsätaloussuunnitelmasta, ojituksesta ja
6924: tuksesta ja lannoitteista ovat pitkävaikutteisia, lannoitteista vähennettäisiin vuosikului·
6925: mutta näiden kustannusten tilakohtaisen vähen- na, mikäli verovelvollinen ei vaadi niitä
6926: tämisen tarkoituksena on metsänhoidon edistä- jaksoteltavaksi usealle vuodelle.
6927: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
6928:
6929: Mauri Miettinen Juhani Laitinen
6930: Heikki Perho Sampsa Aaltio
6931: 152 1980 vp.
6932:
6933: Toivomusaloite n:o 1.37.
6934:
6935:
6936:
6937:
6938: Miettinen ym.: Metsän tuottoperusteiden tarkistamisesta voi-
6939: mansiirtolinjojen reuna-alueilla.
6940:
6941:
6942: E d u s k u n n a 11 e.
6943:
6944: Vähintään 10 metrin 1evyiset johtoalueet vastaisi reuna-alueilta keskimäärin saatavaa to-
6945: luokitetaan veroluokituksessa joutomaaksi. dellista tuottoa parhaiten se, että näiden aluei-
6946: Voimalinjojen reuna-alueiden käyttömahdolli- den tuottoperusteet alennettaisiin 10 % :iin
6947: suutta rajoittaa se, että siellä kasvatettavan niistä perusteista, joita muutoin olisi sovelletta-
6948: puun pituus on rajoitettu. Tätä reunavyöhyk- va.
6949: keiden puun tuotannon rajoitusta ei kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6950: kaan oteta huomioon tuottoperusteissa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6951: Soveltamalla reunavyöhykkeillä lyhennettyä
6952: puun kiertoaikaa jää alueella tuotetun puun ar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6953: vo metsäntutkimuslaitoksessa tehtyjen arvioi- metsän tuottoperusteiden tarkistamisek~
6954: den mukaan viidennekseen verrattuna normaa- si siten, että voimansiirtolinioien reuna-
6955: lina kiertoaikana saatavan tuoton arvoon. Net- alueiksi määrätyillä alueilla verokuutio-
6956: totuotto jää tätäkin määrää alhaisemmaksi, kun metrimäärää alennettaisiin 10 % :iin sii-
6957: aluetta on hoidettava siten, etteivät puut ylitä tä, mitä tuottoperusteiden mukaan muu-
6958: määritettyä enimmäispituutta, ja korjuukustan- toin olisi sovellettava.
6959: nukset tämän johdosta nousevat. Näistä syistä
6960: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
6961:
6962: Mauri Miettinen Pentti Poutanen Juhani Laitinen
6963: Heikki Perho Sampsa Aaltio
6964: 1980 vp. 153
6965:
6966: Toivomusaloite n:o 138.
6967:
6968:
6969:
6970:
6971: Miettinen: Asuntotuotannon ja asumistason turvaamisesta kehi-
6972: tysalueilla ja erityisesti Mikkelin läänissä.
6973:
6974:
6975: E d u s k u n n a 11 e.
6976:
6977: Mikkelin läänissä on asuntokanta paljolti - työpaikkoja lisäävillä alueilla ja väestö-
6978: vanhaa, heikkoktmtoista ja osittain vailla muka- määrältään kasvavissa kunnissa tulisi turvata
6979: vuuksia. Läänin kunnissa suoritetuissa tutki- riittävä vuokra-asuntotuotanto. Kehitysalueella
6980: muksissa on todettu joka kolmannen asunnon tulisi pyrkiä lainaittamaan kaikki lainoituskel-
6981: olevan perusteellisen korjauksen tai uusimisen poiset henkilökohtaiset hakemukset. Maalais-
6982: tarpeessa. Tilastojen mukaan asuntojen poistu- kunnissa myös pientalojen lainoitus tulisi nos-
6983: ma on etenkin maalaiskunnissa yli 10 prosent- taa vastaamaan 80-90 prosenttia asuntotuo-
6984: tia asuntokannasta viiden vuoden sisällä. Tämä tannosta.
6985: luku on yli 65 prosenttia uustuotannosta. - valtakunnallista ja alueellista lainavarojen
6986: Asuntotarvetta lisää kuntien sisäinen muutto- jakautumista tulisi korjata siten, että valtion
6987: liike taajamiin sekä työpaikkojen lisäys. Mikke- tuki ohjautuu sinne, missä ihmisten asumistaso
6988: lin läänissä asumistaso on varsin ahdasta, eli ja tulotaso on heikoin. Vapaarahoitteisen ra-
6989: noin 3,5 henkeä/asunto, kun valtakunnallise- kentamisen painopiste tulisi siirtää varakkaam-
6990: na tavoitteena on noin 2,5 henkeä/asunto. mille seuduille. "Väliinputoajaryhmien" oman
6991: Väestökehitykseltään lisääntyvissä kunnissa asunnon saannin helpottamiseksi ja turvaami-
6992: asuntojen tuotanto kattaa etupäässä vain kun- seksi tulisi harkita mm. rahalaitoslainoihin kor-
6993: taan muuttajien tarpeen. Tuotanto on varsin kotuen saamista.
6994: taajamakeskeistä. Näin ollen paikallisen väes- - asuntohallinnossa ja asuntorakentamises-
6995: tön asunto-olot eivät juuri parane. sa tulisi etenkin asuntojen lämmityksessä koti-
6996: Mikkelin lääninhallituksen toimesta tehdyis- maisen energian käytön lisäämiseksi pikaisesti
6997: sä tutkimuksissa on todettu, että kaupunkikun- siirtyä nykyistä enemmän kotimaista energiaa
6998: nissa on ollut asuntotuotannosta 57 prosenttia käyttävien ratkaisujen tukemiseen, lainoitukses-
6999: valtion lainoittamaa ja 43 prosenttia vapaara- sa lainamääriä korottamalla ja hyväksymällä si-
7000: hoitteista. Vastaavasti maalaiskunnissa ovat lu- jainniltaan ratkaisuja, joissa kotimaisen ener-
7001: vut 44 prosenttia valtion lainoittamaa ja 56 gian käyttö on entistä enenevässä määrin mah-
7002: prosenttia vapaarahoitteista. Kun toisaalta ve- dollista. Kyläkeskusten ja maaseudun kehittä-
7003: roäyrikertymä läänin kaupunkikunnissa on esi- miseksi tulisi myös taaja-asutuskäsitteen tulkin-
7004: merkiksi vuonna 1977 ollut 15 120 mk/ asukas taa lieventää ja mahdollistaa asuntolainojen
7005: ja maalaiskunnissa vastaavasti 10 685 mk/asu- saanti myös maaseudulle.
7006: kas, tulisi lainajakautumaa korjata nykyistä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7007: oikeudenmukaisemmaksi ja etenkin olisi huo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen~
7008: mioitava alueellinen tulotaso valtakunnallisessa
7009: valtion lainojen jaossa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7010: Kehitysalueiden asuntotuotannon ja asumis- kehitysalueiden ia erityisesti Mikkelin
7011: tason turvaamiseksi olisikin ryhdyttävä pikai- läänin asuntotuotannon ;a asumistason
7012: sesti mm. seuraaviin toimenpiteisiin: turvaamiseksi.
7013: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7014:
7015: Mauri Miettinen
7016:
7017:
7018: JO 088000224W
7019: 154 1980 vp.
7020:
7021: Toivomusaloite n:o 139.
7022:
7023:
7024:
7025:
7026: Muroma ym.: Perheverotuksen uudistamisesta.
7027:
7028:
7029: E d u s k u n n a 11 e.
7030:
7031: Nykyinen verotus kohtelee kaltoin lapsiper- heen veronmaksukykyyn kokonaisuutena. Kun-
7032: heitä. Verotuksen kokonaisuudistuksen yhtey- nallisverotuksessa tulee lapsiperheiden asemaa
7033: dessä tulee nykyisen perheverotuksen epäkoh- huojentaa korottamalla tuntuvasti kunnallista
7034: dat korjata, sillä aviopuolisoiden erillisverotuk- lapsivähennystä.
7035: seen siirtyminen lisäsi verokuormaa niissä per- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7036: heissä, joissa vain toisella puolisolla on tuloja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7037: Erillisverotus tulee viedä loppuun saakka eli muksen,
7038: käytännössä jakaa perheen tulot kaikkien per- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7039: heenjäsenten määrällä, jolloin veroprogressio piteisiin perheverotuksen uudistami-
7040: voitaisiin nykyistä paremmin suhteuttaa per- seksi.
7041: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7042:
7043: Impi Muroma Asser Stenbäck Erkki Korhonen
7044: Jorma Fred Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
7045: 1980 vp. 155
7046:
7047: Toivomusaloite n:o 140.
7048:
7049:
7050:
7051:
7052: Muurman ym.: Ns. palkkaverojärjestelmän aikaansaamisesta.
7053:
7054:
7055: Ed u s kun n a 11 e.
7056:
7057: Tuloverotuksen yksinkertaistamispyrkimyk- teeksi, olisi ryhdyttävä kehittämään ennakko-
7058: set eivät ole juuri johtaneet tuloksiin. Tavalli- perintäjärjestelmää ja tuloverotusta siten, että
7059: sen palkansaajankin, jolla ei ole muuta tuloa ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vas-
7060: kuin palkkansa, pitää vuosittain täyttää vero- taavuus paranisi nykyisestään. Erityisesti olisi
7061: ilmoitus. Verotuksen lopputulos selviää vasta kiireellisesti korjattava ennakkoperintäjärjestel-
7062: lähes vuotta myöhemmin. Jo verovuoden aika- män tasapuolisuudessa olevat puutteet eri tu-
7063: na veroilmoitusta varten on talletettava tosit- lonsaajaryhmien kesken.
7064: teita. Mikäli haluaa välttyä valtiolle annettavas, Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
7065: ta veroluotosta, on pyydettävä verokirjansa dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7066: työnantajalta ja käytävä verovirastossa anomas- muksen,
7067: sa alennusta ennakonpidätykseen.
7068: Niin kutsutussa palkkaverojärjestelmässä pal- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
7069: kasta suoritettava pidätys pääsääntöisesti muo- tuloveron määrää ja perintää koskevien
7070: dostaa lopullisen verotuksen. Vaikka tätä jär- säännösten kehittämiseksi tavoitteena
7071: jestelmää ei asetettaisikaan välittömäksi tavoit- niin kutsuttu palkkaverojärjestelmä.
7072: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7073:
7074: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka
7075: Tellervo Koivisto
7076: 156 1980 vp.
7077:
7078: Toivomusaloite n:o 141.
7079:
7080:
7081:
7082:
7083: Muurman ym.: Palkasta toimitettavan ennakonpidätyksen alen-
7084: tamisesta.
7085:
7086:
7087: E d u s k u n n a 11 e.
7088:
7089: Ennakkoperintälain 13 §:n 3 momentissa Bruttoveroaste on maassamme liikkunut 40
7090: todetaan seuraavaa: "Palkasta, jota ei makseta % :n tienoilla. Viime vuoden aikana bruttove-
7091: pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suo- roaste on hienoisesti alentunut. Ennakkoperin-
7092: ritetaan sivutoimesta taikka tilapäisestä työstä, tälain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pal-
7093: ennakonpidätys on toimitettava asetuksella sää- kasta toimitettu ennakonpidätys on tuntuvasti
7094: dettävän prosenttiluvun mukaan, joka ei saa olla kansalaisten keskimääräistä lopullista verotusta
7095: suurempi kuin 50. Mainittu prosenttiluku voi- korkeampi.
7096: daan määrätä eri suuruiseksi palkan perusteesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7097: ja määrästä riippuen. Palkkaturvalain (649/ nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7098: 73) nojalla maksettavasta suorituksesta toimi- muksen,
7099: tettavasta ennakonpidätyksestä säädetään niin-
7100: ikään asetuksella. Tämän momentin mukaista
7101: pidätystä ei kuitenkaan ole toimitettava 20 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7102: markkaa pienemmästä palkasta." ennakkoperintälain 13 §:n 3 momentis-
7103: Asianomaisen asetuksen (A 5. 3. 1976/229) sa tarkoitetusta palkasta toimitettavan
7104: nojalla ennakkoperintälain 13 §:n 3 momen- ennakonpidätyksen alentamiseksi 10
7105: tissa tarkoitetusta palkasta toimitetaan enna- prosenttiyksiköllä niin, että ennakonpi-
7106: konpidätys seuraavasti: dätys 20,00-200,00 markan nostetta-
7107: van tai hyvitettävän palkan määrästä
7108: Nostettavan tai hyvitettävän Ennakon- alennettaisiin 20 prosenttiin, vastaavasti
7109: palkan määrä, mk pidätys % 200,01-500,00 markan määrästä 30
7110: 20,00--200,00 30 prosenttiin ;a 500,01 markan tai sitä
7111: 200,01-500,00 40 suuremmasta määrästä 40 prosenttiin.
7112: 500,01 tai enemmän 50
7113: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7114:
7115: Peter Muurman Juhani Surakka Tellervo Koivisto
7116: Pentti Lahti-Nuuttila
7117: 1980 vp. 157
7118:
7119: Toivomusaloite n:o 142.
7120:
7121:
7122:
7123:
7124: Muurman ym.: Veromuistutuksen tekemisajan pitentämisestä.
7125:
7126:
7127: E d u s k u n n a 11 e.
7128:
7129: Eräs verovelvollisten kokema oikeusturvan Verotus on viime vuosina monimutkaistu-
7130: puutteellisuus liittyy veromuistutusten tekemi- nut, josta syystä verovelvollinen tarvitsee
7131: seen sekä verovalitusten käsittelyaikojen pituu- enemmän aikaa asioihin paneutuakseen. Sekä
7132: teen. Tehdyt verovalitukset viipyvät läänin- veronmaksajan että veronsaajan etujen mukais-
7133: hallitusportaassa jopa 2-3 vuotta. Käsittely- ta on, että veromuistutukset ovat harkitusti
7134: aika on ehdottomasti liian pitkä eikä suo vero- ja huolellisesti tehdyt, asiakirjat asialliset ja
7135: velvolliselle kuuluvaa oikeusturvaa. muutenkin loppuun saakka ajateltuja.
7136: Pitkistä käsittelyajoista huolimatta verovel- Tästä syystä veromuistutuksen jättöaika tu-
7137: vollisille ei kuitenkaan suoda riittävästi aikaa lisi pidentää vähintään 30 päivään, mieluimmin
7138: veromuistutusten tekemiseen. Voimassa olevan 60 päivään. Uudistus ei maksa välttämättä
7139: verolain mukaan veromuistutus on tehtävä kir- markkaakaan, ei pitkitä eikä vaikeuta vero-
7140: jallisesti tutkijalautakunnalle. Muistutuskirjel- toimistojen työtä, käsittelyajathan ovat, kuten
7141: mä on neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun edellä on mainittu, muutenkin liian pitkiä,
7142: veroluettelo on pantu julkisesti nähtäväksi, jä- mutta parantaa veronmaksajan oikeusturvaa
7143: tettävä asianomaisen veropiirin verotoimistoon. huomattavasti.
7144: Samassa voimassa olevassa verolaissa sääde- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7145: tään myös, että veroliput, joihin on merkittävä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7146: miten verotukseen voidaan hakea muutosta, muksen,
7147: on ennen veroluettelon nähtäville panoa lähe-
7148: tettävä verovelvollisille. Käytännössä tämä mer- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7149: kitsee sitä, että aikaväli siitä hetkestä, kun veromuistutusten jättöajan pidentämi-
7150: posti toimittaa verovelvolliselle hänen verolip- seksi 30 päivään, mieluimmin 60 päi-
7151: punsa, veromuistutuskirjelmän viimeiseen jättö- vään siitä, kun veroluettelo on pantu
7152: päivään on lyhyempi kuin 14 päivää. julkisesti nähtäväksi.
7153: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7154:
7155: Peter Muurman Tellervo Koivisto
7156: Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila
7157: 158 1980 vp.
7158:
7159: Toivomusaloite n:o 143.
7160:
7161:
7162:
7163:
7164: Myyryläinen ym.: CP- ja kehitysvammaisten hoidosta myönnet-
7165: tävien verovähennysten yhtenäistämisestä.
7166:
7167:
7168: E d u s k u n n a 11 e.
7169:
7170: Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n nojalla on Käsityksemme mukaan ei voi olla oikein ja
7171: verovelvollisella oikeus vähentää tulosta koh- perusteltua, että CP- ja kehitysvammaisen hoi-
7172: tuullinen määrä sekä valtion- että kunnallisvero- dosta myönnettävän vähennyksen suuruus vaih-
7173: tuksessa mm. siinä tapauksessa, että hänen per- telee niin suuresti eri kunnissa kuin nykyään
7174: heessään on huollettavana kehitysvammainen. on asian laita. Tästä syystä eri perheet joutu-
7175: Tämä onkin perusteltua sen vuoksi, että kehi- vat keskenään eriarvoiseen asemaan siitä riip-
7176: tysvammaisen hoidosta aiheutuu perheelle mo- puen, missä kunnassa he sattuvat asumaan.
7177: nia sellaisia kustannuksia, joita toisilla perheillä Kuitenkaan vammaisen hoidon kustannukset
7178: ei lainkaan ole. eivät voine erota kovinkaan suuressa määrin
7179: CP- ja kehitysvammaisen hoidosta tulo- ja eri paikkakunnilla.
7180: varallisuusverolain nojalla myönnettävän vähen- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
7181: nyksen suuruus voi olla nykyisellään enimmil- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7182: lään 4 000 markkaa (848/77). Vakavaksi on- muksen,
7183: gelmaksi vähennystä myönnettäessä on kuiten-
7184: kin muodostunut se, että vähennyksen suuruus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7185: voi vaihdella varsin paljon eri paikkakuntien menpiteisiin CP- ja kehitysvammaisen
7186: kesken. Nimittäin paikallisen verolautakunnan hoidosta myönnettävän verovähennyk-
7187: harkinnassa on lopulta se, kuinka suuri vähen- sen yhtenäistämiseksi samansuuruiseksi
7188: nys verotuksessa kullakin paikkakunnalla hy- koko maassa.
7189: väksytään. Näin ollen vähennyksen suuruus voi
7190: vaihdella periaatteessa 0-4 000 markkaan.
7191: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7192:
7193: Salme Myyryläinen Anna-Kaarina Louvo Pertti Hietala
7194: Pirjo Ala-Kapee Jermu Laine Lea Savolainen
7195: Ulla Puolanne Paula Eenilä Matti Luttinen
7196: Risto Tuominen
7197: 1980 "YP· 159
7198:
7199: Toivomusaloite n:o 144.
7200:
7201:
7202:
7203:
7204: Mäkynen ym.: Kotimaisen energian jaoston perustamisesta
7205: kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastoon.
7206:
7207:
7208: E d u s k u n n a 11 e.
7209: Kotimaisten energialähteiden osuus koko tyisesti energian tuotannossa on pitkällä täh-
7210: energian tuotannosta on jatkuvasti supistunut ja täimellä koko ihmiskunnan olemassaolon eräs
7211: nykyisellä kehityksellä olemme pitkälle tule- edellytys.
7212: vaisuuteen sidottuja pääosin tuontienergiaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7213: Tämä kehityksen suunta on hyvin huolestutta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7214: va. Tästä syystä on tarpeen voimakkaasti pai- muksen,
7215: nottaa kotimaisten energialähteiden tutkimusta,
7216: käyttöönottoa sekä muuta asiaan liittyvää lain- että hallitus ryhtyisi pikaisesti sellai-
7217: valmistelu- yms. toimintaa. siin toimiin, että kauppa- ja teollisuus-
7218: Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas- ministeriön energiaosastoon perustettai-
7219: ton kapasiteetti ja budjetissa olevat määrärahat siin kotimaisen energian jaosto ja että
7220: ovat varsin pienet verrattuna siihen merkityk- tähän jaostoon palkattaisiin riittävästi
7221: seen, joka tänä päivänä energian käytöllä ja työvoimaa kotimaisten uusiutuvien ener-
7222: riittävyydellä on yhteiskunnalle. Tulevaisuutta gialähteiden käytön hyödyntämistä var-
7223: ajatellen uusiutuvien luonnonvarojen käyttö eri- ten.
7224: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7225:
7226: Toivo Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo
7227: Ben Zyskowicz Timo Ihamäki Martti Ursin
7228: Terhi Nieminen-Mäkynen Pertti Salolainen Tapio Holvitie
7229: Helvi Hyrynkangas Erkki Pystynen Toivo T. Pohjala
7230: Matti Pelttari Eero Lattula Sampsa Aaltio
7231: Jalmari Torikka
7232: 160 1980 vp.
7233:
7234: Toivomusaloite n:o 145.
7235:
7236:
7237:
7238:
7239: Mäkynen ym.: Prototyyppilaitosten perustamisesta kotimaisen
7240: energian jalostusta varten.
7241:
7242:
7243: E d u s k u n n a 11 e.
7244:
7245: Energian riittävyydestä ja energian hinnasta ryhtyä asian vaatimiin prototyyppilaitosten pe-
7246: on muodostumassa yhä polttavampia yhteis- rustamistoimiin.
7247: kunnallisia ongelmia. Tulevaa kehitystä ajatel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7248: len on uusiutuvien luonnonvarojen käyttö myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7249: energian tuotannossa pitkällä tähtäimellä ih- muksen,
7250: miskunnan olemassaolon eräs edellytys.
7251: Maassamme on kotimaisten energialähteiden että hallitus ryhtyisi pikaisesti sellai-
7252: osuus jatkuvasti supistunut ja nykyisellä kehi- siin toimenpiteisiin, ioiden avulla maa-
7253: tyksellä olemme pitkälle tulevaisuuteen sidot- hamme saataisiin kotimaisen energian
7254: tuja pääosin tuontienergiaan. Tämä kehitys on ialostusta varten ainakin pellettien ia
7255: huolestuttava. Tästä syystä on tarpeen voimak- metanolin valmistukseen soveltuvat
7256: kaasti lisätä kotimaisiin energialähteisiin koh- prototyyppilaitokset.
7257: distuvaa tutkimus- ja kehittelytoimintaa sekä
7258: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7259:
7260: Toivo Mäkynen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Martti Ursin
7261: Ben Zyskowicz Erkki Pystynen Tapio Holvitie
7262: Terhi Nieminen-Mäkynen Eero Lattula Toivo T. Pohjala
7263: Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka
7264: Matti Pelttari Elsi Hetemäki-Olander Timo Ihamäki
7265: Sampsa Aaltio Pertti Salolainen
7266: 1980 vp. 161
7267:
7268: Toivomusaloite n:o 146.
7269:
7270:
7271:
7272:
7273: Männistö ym.: Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavien jäsen-
7274: ten nimittämisestä valtionenemmistöisten yhtiöiden hallituk-
7275: siin ja hallintoneuvostoihin.
7276:
7277:
7278: E d u s k u n n a 11 e.
7279:
7280: Tämän vuoden alussa voimaan tulleella uudel- kunta piti välttämättömänä, että edelleen jat-
7281: la osakeyhtiölailla on korvattu viime vuosi- ketaan sellaisia toimia, joilla henkilökunnan
7282: sadalta peräisin oleva laki vastaamaan nyky- edustus turvataan kaikenmuotoisten yritysten
7283: yhteiskunnan vaatimuksia. Uusi laki perustuu hallintoelimissä.
7284: yhteispohjoismaiseen valmistelutyöhön ja Nor- Yrityksen henkilökunnan osallistuminen yri-
7285: jan, Ruotsin ja Tanskan osakeyhtiölainsäädän- tysjohtoon toisi johtotyöhön lisää asiantunte-
7286: tö on uusittu jo suomalaista lainsäädäntöä ai- musta ja laajempaa näköalaa yrityksen eduksi.
7287: kaisemmin. Mainittujen maiden lainsäädännössä Suomalaisella yritystoiminnalla ei ole varaa jät-
7288: on turvattu yritysten henkilökunnalle määrä- tää käyttämättä tätä kehityspanosta ja asettaa
7289: edustus niiden hallintoelimissä. Suomen uusi itseään tietentahtoen kilpailijamaita huonom-
7290: lainsäädäntö ei sisällä vastaavia yritysdemo- paan asemaan. Erityistä vastuullisuutta tässä-
7291: kratiaa koskevia määräyksiä. kin suhteessa odotetaan valtionenemmistöisiltä
7292: Uusi osakeyhtiölaki antaa kuitenkin sen mah- yhtiöiltä.
7293: dollisuuden, että yhtiöjärjestykseen perustu- Henkilökunnan edustus voitaisiin toteuttaa
7294: valla määräyksellä voidaan joku tai jotkut hal- esim. siten, että yhtiöjärjestyksessä oikeutet-
7295: lituksen jäsenistä asettaa muutoin kuin yhtiö- taisiin yhtiön työntekijät valitsemaan keskuu-
7296: kokouksen valitsemina. Vastaava mahdollisuus destaan kaksi ja toimihenkilöt yhden jäsenen
7297: koskee myös hallintoneuvostojen jäsenten va- ja heille henkilökohtaiset varajäsenet yhtiön
7298: litsemista. Tämän pohjalta yritysten henkilö- hallitukseen ja hallintoneuvostoon.
7299: kunnalle voitaisiin antaa mahdollisuus valita Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7300: edustajansa yrityksen johtoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7301: Eduskunnan lakivaliokunta on osakeyhtiö-
7302: laista antamassaan mietinnössä (LaVM n:o 4/ että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7303: 1978 vp.) sanonut pitävänsä tärkeänä, että menpiteisiin työntekijöitä ja toimihen-
7304: valtionenemmistöisissä os.akeyhtiöissä voitaisiin kilöitä edustavien jäsenten nimittämi-
7305: käyttää lain suomaa mahdollisuutta yhtiön hen- seksi valtionenemmistöisten yhtiöiden
7306: kilökuntaa edustavien hallituksen ja hallinto- hallituksiin ja hallintoneuvostoihin.
7307: neuvoston jäsenten valitsemiseksi. Lisäksi Valio-
7308: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
7309:
7310: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
7311: Niilo Koskenniemi Aulis Juvela
7312: Matti Järvenpää V. J. Rytkönen
7313: Ensio Laine Arvo Kemppainen
7314:
7315:
7316:
7317:
7318: 21 088000224W
7319: 162 1980 vp.
7320:
7321: Toivomusaloite n:o 147.
7322:
7323:
7324:
7325:
7326: Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelijavähennyksen korottamisesta
7327: kunnallisverotuksessa.
7328:
7329:
7330: E d u s k u n n a 11 e.
7331:
7332: Opintotuen alhaisuuden vuoksi useimmilla On huomattava myös, että vieraalla paikka-
7333: opiskelijoilla kesätöistä saatavat tulot muodos- kunnalla opiskelevat eivät pääse käytännössä
7334: tavat merkittävän osan kokonaistoimeentulosta. nauttimaan minkään kunnan palveluksista.
7335: Paitsi taloudelliselta kannalta, opiskelijoiden Siksi on varsin kohtuutonta, että opiskelijat
7336: kesätöitä voidaan pitää hyödyllisinä myös sik- joutuvat maksamaan vähäisistä kesätuloistaan
7337: si, että opiskelijat pääsevät tutustumaan käy- kunnallisveroa.
7338: tännön työelämään, mikä varmasti vähentää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
7339: suljetun opintoyhteisön sisällä tapahtuvaa vie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7340: raantumista yhteiskunnallisesta todellisuudesta.
7341: Kunnallisverotuksessa opiskelijat saavat vä- että hallitus valtion vuoden 1981
7342: hentää 2 000 markkaa verotettavasta tulostaan. tulo- ja menoarviota valmistellessaan
7343: Tämä summa yhdessä perusvähennyksen kans- korottaisi kunnallisveron opiskelijavä-
7344: sakin on niin alhainen, että opiskelijalle muo- hennyksen 5 000 markkaan.
7345: dostuu taloudellisesti lähes kannattamattomaksi
7346: olla työssä vain pieni osa kesästä.
7347: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7348:
7349: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
7350: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
7351: 1980 vp. 163
7352:
7353: Toivomusaloite n:o 148.
7354:
7355:
7356:
7357:
7358: Nieminen-Mäkynen ym.: Eräiden lahjoitusten saattamisesta vä-
7359: hennyskelpoisiksi verotuksessa.
7360:
7361:
7362: E d u s k u n n a 11 e.
7363:
7364: Tulo- ja varallisuusverolain (608/75) 33 §:n osalta hoidetaan paaas1assa eri vapaaehtoisten
7365: 6 kohdan mukaan valtionverotuksessa saa vero- yhteisöjen ja yksityisten kansalaisten toimesta,
7366: velvollinen vähentää lisäksi vähintään 3 000 olisi varsin kohtuullista, että kansalaiset voisi-
7367: markan ja enintään 100 000 markan suuruiset vat vähentää lahjoittamaosa määrän verotuk-
7368: lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen, sessaan. Onhan tällainen lahjoitus katsottava
7369: sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- myös osaksi Suomen valtion avustustoimintaa
7370: ja varallisuusveroasetuksen (1056/74) 2 §:n 2 hätää kärsiville.
7371: momentin mukaan valtiovarainministeriö voi Samassa yhteydessä kun verovähennystulkin-
7372: yhteisön, laitoksen tai säätiön hakemuksesta taa tarkistetaan, on paikallaan myös tarkistaa
7373: päättää, että lahjoitukset, jotka määrättynä ai- TVL:n määrittämää vähennyskelpoisen lahjoi-
7374: kana niille annetaan sodasta kärsimään jou- tuksen alarajaa. Yksityiselle kansalaiselle 3 000
7375: tuneiden avustamiseksi, lahjoittaja saa joko markkaa on suuri summa, mutta sen sijaan, jos
7376: osaksi tai kokonaan ja muutoin päätöksessä lahjoituksen voi vähent~ä verotuksessa, yksityi-
7377: mainituin ehdoin vähentää tulostaan. nenkin voisi lahjoittaa hieman enemmän. So-
7378: Viimeaikaiset, mm. Suomen Punaisen Ristin piva summa olisi esimerkiksi 500 markkaa.
7379: suorittamat keräyskampanjat esim. Kamputsean Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7380: pakolaisten auttamiseksi ovat kuitenkin saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7381: neet UM:ssa ja valtioneuvostossa tulkinnan,
7382: jonka mukaan annetut lahjoitukset eivät ole että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
7383: olleet Iahjoittajalie vähennyskelpoisia. Tämä menpiteisiin niiden lahjoitusten saatta-
7384: siitäkin huolimatta, että asetusteksti ei aseta miseksi lahjoittajilleen verotuksessa vä-
7385: hennyskelpoisiksi, jotka on annettu
7386: mitään määräyksiä sille, missä sotaa on käyty.
7387: yhteisöjen, laitosten tai säätiöiden
7388: Mikäli esimerkiksi edellä mainitun kaltai- myös kansainvälisiin sodassa kärsi-
7389: set lahjoitukset olisivat vähennyskelpoisia ve- mään joutuneiden avustuskeräyksiin, ja
7390: rotuksessa, olisi sillä kieltämättä kannustava että vähennyskelpoisen määrän alarajak-
7391: vaikutus lahjoitusten tekoon. Toisaalta myös, si tällöin määrättäisiin vähintään 500
7392: koska monet kansainväliset avustukset Suomen markkaa.
7393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
7394:
7395: Terhi Nieminen-Mäkynen Toivo Mäkynen Matti Puhakka
7396: Jaakko Itälä Pentti Lahti-Nuuttila Elisabeth Rehn
7397: Anneli Kivitie Petter Savola Aimo Ajo
7398: Helvi Hyrynkangas Asser Stenbäck Antero Juntumaa
7399: 164 1980 vp.
7400:
7401: Toivomusaloite n:o 149.
7402:
7403:
7404:
7405:
7406: Nieminen-Mäkynen ym.: Oppikirjojen liikevaihtoveron poista-
7407: misesta.
7408:
7409:
7410: E d u s kun n a 11 e.
7411:
7412: Oppimateriaalikustannukset muodostavat huo- johon maamme opiskelijat ovat riittämättömän
7413: mattavan kustannuserän opiskelijoille niissä opintotuen johdosta joutuneet.
7414: oppilaitoksissa, joissa kirjat itse hankitaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
7415: Kirjat ovat usein hyvinkin kalliita ja niiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7416: hintaa lisää mm. liikevaihtovero. Tämän lii- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
7417: kevaihtoveron poistaminen helpottaisi siten piteisiin oppikirjojen liikevaihtoveron
7418: osaltaan sitä vaikeaa taloudellista tilannetta, poistamiseksi.
7419: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7420: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas, Jaakko Itälä
7421: Anneli Kivitie
7422: 1980 vp. 165
7423:
7424: Toivomusaloite n:o 150.
7425:
7426:
7427:
7428:
7429: Nieminen-Mäkynen: Tiedon ja taidon vientisäätiön perustami-
7430: sesta.
7431:
7432:
7433: Eduskunnalle.
7434:
7435: Tiedon ja taidon eli know how'n viennin Suunnittelun, tuotekehittelyn ja tekniikan
7436: koordinoimisen tarve on maassamme ilmeinen, alalla työskentelevien asenteiden muokkaami-
7437: sillä yritysten ja suunnittelutoimistojen sekä toi- nen myönteiseksi kehitysyhteistyölle on myös
7438: saalta viranomaisten ja ammattijärjestöjen vä- tärkeää. Toisaalta teknillisen opetuksen on
7439: lillä ei ole ollut suunnitelmallista yhteistyötä ponnisteltava luodakseen edellytyksiä tiedolli-
7440: tiedon ja taidon viennin alalla. Monet tiedon sen ja taidollisen koulutuksen parantamiseen.
7441: ja taidon vientiin pyrkivät suunnittelutoimis- Tätä kautta luodaan parhaat ,edellytykset tie-
7442: tot ja yritykset kokevat erittäin kipeänä kes- don ja taidon viennille sekä markkinoiden luo-
7443: kitetyn organisaation puutteen. miselle suomalaiselle teollisuudelle. Korkeal-
7444: Kansantalouden kannalta know how'n le kehittyneen tiedon ja taidon viennillä Suo-
7445: muuttaminen tärkeäksi vienninhaaraksi on mi toteuttaisi parhaiten UKTJ:n edellyttämää
7446: mahdollista, jos päästään keskitettyyn teknolo- kansainvälistä työnjakoa.
7447: gian tiedon ja taidon sekä tiedonhankinnan Keskitetyssä tiedon ja taidon viennin orga-
7448: yhteistyöhön. Tämä merkitsee sitä, että osta- nisaatiossa tulee olla edustettuina yritys- ja
7449: jamaiden olosuhteet ja tarpeet tunnetaan, tiede- teollisuustoiminta, suunnittelutoimistot, tutki-
7450: tään diplomaattiset ja kaupalliset yhteydet ja muslaitokset, opetuksen edustajat, työmarkkina-
7451: niiden kehittämismahdollisuudet. Tärkeätä on järjestöt sekä ulkoministeriön kehitysyhteis-
7452: myös, että tieto ostajamaista ja niiden tarpeis- työ- ja kauppapoliittinen osasto.
7453: ta pystytään välittämään kaikille niitä tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
7454: seville yrityksille ja suunnittelutoimistoille. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7455: Tuotteita on myös pystyttävä kehittämään vas-
7456: taamaan ostajamaiden tarpeita ja kysyntää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7457: Keskitetyllä organisaatiolla autettaisiin myös tiedon ja taidon vientisäätiön perusta-
7458: pienten ja keskisuurten yritysten mahdolli- miseksi maahamme.
7459: suuksia päästä mukaan know how'n vientiin
7460: sekä yleensä suomalaisten yritysten yhteistoi-
7461: mintaa ja kokemusten vaihtoa tällä alalla.
7462: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7463:
7464: Terhi Nieminen-Mäkynen
7465: 166 1980 vp.
7466:
7467: Toivomusaloite n:o 151.
7468:
7469:
7470:
7471:
7472: Nieminen-Mäkynen ym.: Valtion asuntolainoitusjärjestelmän laa-
7473: jentamisesta koskemaan vanhoja asuntoja.
7474:
7475:
7476: E d u s kun n a 11 e.
7477:
7478: Nykyinen valtion asuntolainajärjestelmä on den hakeutuessa pelkästään uusille asuntoalueil-
7479: luotu aikana, jolloin määrällinen asuntopula oli le. Samoin se rajoittaa perheiden valinnanva-
7480: suurin asuntopoliittinen ongelmamme. Siksi pautta asunnonhankinnassa ja vaikeuttaa suku-
7481: nk. aravalainoitus on sidottu nimenomaan polvien välistä tarkoituksenmukaista asunnon-
7482: uusiin asuntoihin. Tällä hetkellä tilanne on vaihtoa.
7483: kuitenkin muuttunut. Määrällinen asuntotuo- Edellä esitettyihin tekijöihin viitaten eh-
7484: tanto on tyydyttävällä tasolla ja suurin on- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7485: gelma on siinä, ettei nuorilla perheillä ole muksen,
7486: taloudellisia mahdollisuuksia hankkia itselleen
7487: tarjolla olevia asuntoja olivatpa nämä sitten että hallitus kiireellisesti valmistaisi
7488: vastavalmistuneita tai vanhoja. eduskunnalle tarvittavan lakiesityksen
7489: Valtion asuntolainoituksen raJOlttaminen valtion asuntolainoituksen ulottamisesta
7490: uusiin asuntoihin on myös omiaan yksipuolis- koskemaan myös vanhoja ja ilman val-
7491: tamaan yhdyskuntarakennetta nuorten perhei- tion asuntolainaa rakennettuja asuntoja.
7492: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7493:
7494: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
7495: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
7496: 1980 vp. 167
7497:
7498: Toivomusaloite n:o 1.52.
7499:
7500:
7501:
7502:
7503: Nikkilä ym.: Polttopuun käyttöpaikalle kuljettamistekniikan ta-
7504: loudellisuuden selvittämisestä.
7505:
7506:
7507: Eduskunnalle.
7508:
7509: 1960-luvulla halvan polttoöljyn saannin seu- Nykyisessä tilanteessa energiahuoltomme var-
7510: rauksena v·ähentyi polttopuun käyttö romahdus- mistamiseksi puun käyttöä tulisi lisätä tehok-
7511: maisesti yksityistalouksien energianlähteenä. kaasti.
7512: öljy sivuutti kotimaisen raaka-aineen käytön Poltettavaksi sopivan puun kantohinta on
7513: nopeasti niissäkin maaseudun talouksissa, joissa alhainen, mutta kustannukset metsästä käyttö-
7514: oman metsätalouden sivutuotteena muodostui paikalle ovat korkeat. Pari vuosikymmentä sit-
7515: poltettavaksi soveltuvaa puuta. ten kehitetyllä korjuu- ja hakkuutekniikalla
7516: Energian tuotantoon sopivaa puuainetta tu- saavutettiin jätepuun korjuussa hyviä tuloksia,
7517: lee hakkuutähteinä, oksina ja runkopuuna met- mutta ne jätettiin edelleen kehittämättä. Tämä
7518: sistä vuosittain noin 5 milj. kuutiometriä. Tä- kysymys olisi nyt nopeasti selvitettävä. Toisin
7519: män lämpöenergia-arvo vastaa lähes 1 miljoo- sanoen ydinkysymys on se, miten saadaan ener-
7520: nan öljytonnin energiamäärää. Lämmitykseen giaksi käytettävä puu edullisin kustannuksin
7521: sopivan puuaineen määrä lisääntyy lähivuosina metsästä käyttöpaikalle.
7522: nopeasti siksi, että ensiharvennusiän saavutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7523: vien metsien suhteellinen osuus lisääntyy. Al- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7524: kaneella vuosikymmenellä puun hakkuupoistu-
7525: ma alittaa sen hakkuusuunnitteen, joka puun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7526: kasvun kannalta olisi edullisin. Seurauksena on menpiteisiin sen tekniikan selvittämisek-
7527: luonnon poistuman ja metsään lahoavan puun si, millä poltettavaksi sopiva puu saa-
7528: määrän kasvu. Tähän energiaresurssien laimin- daan taloudellisesti edullisin kustannuk-
7529: lyöntiin kansantaloudellamme ei ole varaa. sin metsästä käyttöpaikalle.
7530: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7531:
7532: Olavi Nikkilä Toivo Yläjärvi Tuulikki Petäjäniemi
7533: Sampsa Aaltio Ulla Puolanne Helge Siren
7534: Matti Hakala Irma Rihtniemi-Koski Toivo T. Pohjala
7535: Hannu Tenhiälä
7536: 168 1980 vp.
7537:
7538: Toivomusaloite n:o 153.
7539:
7540:
7541:
7542: Niskanen ym.: Valtiojohtoisen turpeenjalostuslaitoksen perusta-
7543: misesta Haapavedelle.
7544:
7545:
7546: Ed u s kun n a 11 e.
7547:
7548: Öljyn hinnan nousu ja edelleen odotettavissa Haapavesi on kuntana turpeen tutkimisessa
7549: olevat tuontienergian hintojen nousut ovat nos- ja käytössä edelläkävijäkunta. Jo yli 120 vuo-
7550: taneet esille tarpeen kotimaisten energialähtei- den ajan ovat Haapaveden kunta ja kuntalaiset
7551: den käytöstä ja energiatalouden kehittämisestä tehneet lukuisia esityksiä turvesoiden käyttöön-
7552: kotimaiselta pohjalta. Turpeen käytöstä ener- otosta. Halpa tuontienergia viivytti asian edel-
7553: gialähteenä maassamme on jo saavutettu myön- leen kehittämistä. Vuodesta 1963 Haapave-
7554: teisiä tuloksia. dellä on ollut koko maassa uranuurtajana toi-
7555: Maamme rikkaimmat turvevarat ovat Poh- minut jyrsinturvetta käyttävä lämpövoimala.
7556: jois-Pohjanmaalla. Näitä turvevaroja ei kuiten- Näin ollen Haapavedellä on tehty koko maan
7557: kaan vielä ole otettu järkevän, tehokkaan hyö- energiatalouden kehittämisen kannalta pionee-
7558: dyntämisen kohteeksi. Alueen väestön ja elin- rityötä ja turpeen käytöllä on kunnassa pit-
7559: keinoelämän kannalta olisi tärkeätä se, että kät perinteet.
7560: turveraaka-aineen käyttöä kehitettäisiin ja että Haapavedelle rakennettavaksi suunnitellun
7561: turpeen jalostaminen mahdollisimman korkea- turpeenjalostuslaitoksen on laskettu työllistä-
7562: tasoiseksi tuotteeksi tapahtuisi alueella. vän lähes 300 työntekijää. Tämän lisäksi tur-
7563: Haapavedelle sijoitettavasta turpeenjalostus- peen nosto ja kuljetus tulisi antamaan työpaik-
7564: laitoksesta ja alueella käytettävissä olevasta tur- koja. Turvesuot ovat alueen merkittävin raaka-
7565: veraaka-aineesta on tehty selvityksiä. Nämä sel- ainelähde ja olisi luonnollista, että elinkeinoelä-
7566: vitykset osoittavat, että olisi kansantaloudelli- mää kehitettäisiin tältä pohjalta.
7567: sesti järkevää sijoittaa uusi nykyaikainen tur- Haapavesi ja sen lähikunnat ovat vaikeata
7568: peenjalostuslaitos Haapavedelle välittömästi työttömyysaluetta. Turpeenjalostuslaitos helpot-
7569: suurten käyttökelpoisten suoalueiden läheisyy- taisi alueen kuntien työllisyystilannetta. Haa-
7570: teen. Turpeen jalostamisen kannattavuus pe- pavedellä on turpeenjalostuslaitoksen toimin-
7571: rustuu siihen että turv·etta on riittävästi ja taan tarvittavaa vettä riittävästi. Alueen kun-
7572: että se on läheltä saatavissa. nissa on myöskin välitöntä valmiutta turpeen
7573: Haapavedellä ja sen lähikunnissa on suuria noston aloittamiseen turpeenjalostuslaitosta
7574: soita, mm. tunnettu Pipsanneva 3 400 ha ja varten. Alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden
7575: siihen liittyen Kotanevan ja Naistenrämeen kannalta ei olisi oikein se, että turveraaka-aine
7576: suot 710 ha. Haapavedellä arvioidut turvevarat ryhdyttäisiin kuljettamaan alueelta pois muual-
7577: ovat 9 000 ha, 160 miljoonaa kuutiometriä, la jalostettavaksi.
7578: Piippolassa 840 ha, 270 miljoonaa kuutiomet-
7579: riä, Reisjärvellä 1 700 ha, 25,3 miljoonaa kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7580: tiometriä, Kärsämäellä 23 300 ha, 315 miljoo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7581: naa kuutiometriä, Pyhännällä 8 500 ha, 125
7582: miljoonaa kuutiometriä, Nivalassa 200 ha, 45 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7583: miljoonaa kuutiometriä, Rantsilassa 29 600 ha, valtiojohtoisen turpeenjalostuslaitoksen
7584: 411,44 miljoonaa kuutiometriä. Myös muut lä- aikaansaamiseksi Haapavedelle.
7585: hialueen kunnat ovat suorikkaita.
7586: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7587:
7588: Helvi Niskanen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
7589: P. Liedes Arvo Kemppainen Matti Järvenpää
7590: 1980 vp. 169
7591:
7592: Toivomusaloite n:o 154.
7593:
7594:
7595:
7596:
7597: Paakkinen ym.: Opiskelevien 18 vuotta täyttäneiden lasten sai-
7598: rauskulujen tekemisestä vähennyskelpoisiksi vanhempien ve-
7599: rotuksessa.
7600:
7601:
7602: E d u s kun n a 11 e.
7603:
7604: Sairauksista aiheutuvat lääke- ym. kulut saa- veroilmoitukseensa merkitä, vaikka heidän va-
7605: daan veroilmoituksiin merkitä vähennyksenä. roillaan lapsen lääkkeet on hankittu.
7606: Suurin mahdollinen sairauskuluvähennys voi Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
7607: olla 800 markkaa vuodessa yhdeltä henkilöltä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7608: Perheen alaikäisten lasten osalta voidaan mai- muksen,
7609: nittu vähennys tehdä vanhempien veroilmoi-
7610: tuksen yhteydessä. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
7611: Lapsen tullessa täysi-ikäiseksi hän menettää joilla koulua käyvien tai opiskelevien,
7612: tämän vähennysmahdollisuuden. Moni 18-vuo- myös 18 vuotta täyttäneiden lasten sai-
7613: tias käy vielä koulua ja asuu kotonaan eikä rauskulut voitaisiin vähentää verotuk-
7614: hänellä ole aina edes tuloja, joista sairaudesta sessa vanhempien tuloista, milloin lap-
7615: aiheutuneita kuluja voitaisiin vähentää. Enää sella itsellään ei ole ollut tuloja, joista
7616: eivät vanherumatkaan voi vähennystä omaan ko. vähennys voitaisiin tehdä.
7617: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7618:
7619: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
7620: Pekka Starast Jouko Tuovinen Juhani Surakka
7621: Helge Siren Terhi Nieminen-Mäkynen Matti Luttinen
7622: Eino Grönholm Toivo Mäkynen Pirjo Ala-Kapee
7623: Juhani Raudasoja Pauli Uitto Liisa Jaakonsaari
7624: Olli Helminen Tellervo Koivisto
7625:
7626:
7627:
7628:
7629: 22 088000224W
7630: 170 1980 vp.
7631:
7632: Toivomusaloite n:o 155.
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Pekkarinen ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Jyväsky-
7638: lässä sijaitsevan kotimaisten polttoaineiden laboratorion toi-
7639: mintaedellytysten parantamisesta.
7640:
7641:
7642: Ed u s kun n a 11 e.
7643:
7644: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) laboratorio. Huolimatta siitä, että kotimaisten
7645: Jyväskylässä sijaitseva kotimaisten polttoainei- polttoaineiden käytön edistäminen on uuden
7646: den laboratorio aloitti toimintansa vuoden 1980 energiapoliittisen ohjelman mukaan keskeinen
7647: alusta. Laboratorion perustamista esitti Miettu- energiapoliittinen tavoite, on VTT:n tarkoitus
7648: sen vähemmistöhallituksen asettama turvetutki- kohdistaa tälle uudelle Iaboratoriolie vain 15
7649: mustyöryhmä jo vuoden 1978 lisämenoarvioon. vakanssia vuoden 1980 aikana eli vain murto-
7650: Asiasta oli jo periaatelausuma valtion vuoden osa uusista vakansseista. Esimerkiksi ydinener-
7651: 1976 tulo- ja menoarvion perusteluissa. Huo- gian tutkimuksessa työskentelee VTT :llä noin
7652: limatta asian kiireellisyydestä on laboratorion 150 henkeä.
7653: perustamista tähän vuoteen lykätty. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7654: Valtion teknillinen tutkimuskeskus sai vuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7655: den 1980 budjetissa ja vuoden 1979 lisäbud- muksen,
7656: jetissa yhteensä 225 uutta virkaa ja tointa,
7657: joista puolet on budjettirahoitteisia ja toinen että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
7658: puoli tilaustutkimuksilla rahoitettavia. Kaik- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
7659: kiaan Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa kotimaisten polttoaineiden Jyväskylässä
7660: on henkilökuntaa noin 1 900, josta peräti 90 % sijaitsevan laboratorion toimintaedelly-
7661: työskentelee pääkaupunkiseudulla. tysten parantamiseksi ja perushenkilö-
7662: Kotimaisten polttoaineiden laboratorio on kunnan vahvistamiseksi.
7663: ainoa VTT:lle vuonna 1980 perustettava uusi
7664: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
7665:
7666: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Väinö Raudaskoski
7667: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Salme Myyryläinen
7668: Petter Savola Juhani Surakka Lauri Palmunen
7669: Mikko Pesälä Hannu Tenhiälä Sakari Knuuttila
7670: Esko Pekonen Juhani Saukkonen Pentti Sillantaus
7671: Markku Kauppinen Veikko Pihlajamäki Toivo Yläjärvi
7672: Paavo Vesterinen Kauko Juhantalo Hannu Tapiola
7673: 1980 vp. 171
7674:
7675: Toivomusaloite n:o 156.
7676:
7677:
7678:
7679:
7680: Perho ym.: Yrityksen kä~ttö- ja vaihto-omaisuuden inflaatiota
7681: vastaavan arvonkorotuksen käyttöönottamisesta vuotuisia
7682: kirjanpidollisia poistoja tehtäessä.
7683:
7684:
7685: E d u s k u n n a 11 e.
7686:
7687: Yritysten kirjanpitoa ja tuloverotusta koske- voitosta on vain näennäistä. Tämä on koettu
7688: vien säännösten lähtökohtana on, että rahan ongelmaksi muun yritysomaisuuden ohella maa-
7689: arvo ei muutu. Kun tuotannontekijäin hankki- talousrakennusten kohdalla.
7690: misen ja tulojen syntymisen välisenä aikana Rahan arvon alentumisen myötä ovat myös
7691: usein tapahtuu huomattavaa inflaatiokehitystä, vaihto-omaisuuden ja erityisesti teollisuuden
7692: eivät menojen ja tulojen raha-arvot ole toisiin- käyttämien raaka-aineiden hinnat nousseet ja
7693: sa suoraan verrattavissa. Rahan arvon alentues- vaihto-omaisuuden jälleenhankinta maksaa sen
7694: sa yrityksen kannattavuudesta syntyy tämän seurauksena yritykselle aina aikaisempaa enem-
7695: vuoksi väärä kuva. Voidakseen jatkaa toimin- män. Voidakseen varmistaa tuotantomahdolli-
7696: taansa vähentymättömänä maatalous- ja muun suuksiensa jatkumisen vähentämättäminä tulisi
7697: yrityksen tulisi kyetä kattamaan myyntituloil- yrityksen voida varata tuloistaan varaston jäl-
7698: laan koneiden ja kaluston, rakennusten, raaka- leenhankintaan rahan arvon alentumista vas-
7699: aineiden ja muiden tuotannontekijöiden jälleen- taavasti suurempi määrä. Vaihto-omaisuuden
7700: hankintamenot myös inflaation vallitessa. To- hankintameno vähennetään kuitenkin tulosta
7701: siasiallista voittoa yrityksessä voidaan katsoa kirjanpidossa ja tuloverotuksessa alkuperäisen
7702: olevan vain se osa, millä tulojen määrä ylittää hankintamenon mukaisena. Yrityksen kirjanpi-
7703: tuotannontekijöiden jälleenhankintaa vastaavat dollinen tulos muodostuu inflaation vallitessa
7704: menot. näin ollen tosiasiallista suuremmaksi.
7705: Inflaation tuloslaskentaa vääristävä vaikutus Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
7706: on erityisen suuri ns. pitkävaikutteisten meno- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7707: jen, esimerkiksi käyttöomaisuuden osalta. Käyt-
7708: töomaisuuden hankintameno vähennetään tu- että hallitus tutkisi mahdollisuuden
7709: losta poistoina jaettuna monelle vuodelle. Kun elinkeino- ja maatilatalouden tulovero-
7710: poistot lasketaan sanotun omaisuuden alkupe- tusta koskevien säännösten muuttami-
7711: räisestä hankin.tamenosta, eivät poistot rahan seksi siten, että yrittäjällä olisi vuotui-
7712: arvon alentuessa riitä peittämään käyttöomai- sia kirjanpidollisia poistoja tehtäessä oi-
7713: suuden uusimisesta aiheutuvia jälleenhankinta- keus suorittaa yrityksen käyttö- ja vaih-
7714: menoja. Mitä nopeampi inflaatio on, sitä enem- to-omaisuuden arvonkorotus inflaatiota
7715: män poistot jäävät jälkeen ja sitä suurempi osa vastaavasti.
7716: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7717:
7718: Heikki Perho Matti Hakala Anna-Kaarina Louvo
7719: Matti Pelttari Martti Ursin Pertti Salolainen
7720: Pekka Löyttyniemi Mauri Vänskä Helge Saarikoski
7721: Juuso Häikiö Aila Jokinen Timo Ihamäki
7722: Heikki Järvenpää P. Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
7723: Ilkka Kanerva Eeva Kauppi Tauno Valo
7724: Ulla Puolanne Jalmari Torikka Tapio Holvitie
7725: Toivo T. Pohjala Erkki Pystynen Sampsa Aaltio
7726: Juhani Laitinen
7727: 172 1980 vp.
7728:
7729: Toivomusaloite n:o 157.
7730:
7731:
7732:
7733:
7734: Perho ym.: Turun ja Porin läänin itäisten kuntien saattamisesta
7735: kehitysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
7736:
7737:
7738: E d u s k u n n a 11 e.
7739:
7740: Kuluvan vuoden alussa Turun ja Porin lää- kunnan nimeämistä tukialueeksi tapahtuneen
7741: nin toimesta julkaistusta läänin kuntien kehi- väestökadon pysäyttämiseksi ja uusien työpaik-
7742: tyseroja koskeneesta tutkimuksesta käy ilmi, kojen luomiseksi kunnan yritystoimintaa vii-
7743: että ne eri kuntien välillä ovat melko suuret. me vuosina kohdanneiden takaiskujen ja niiden
7744: Lisäksi siitä sekä muista viime aikoina teh- johdosta menetettyjen työtilaisuuksien korvaa-
7745: dyistä tutkimuksista ja tilastoista selviää Var- miseksi.
7746: sinais-Suomen jo pitkään jatkunut taantunut Alueen kuntien kesken on viime aikoina
7747: taloudellinen kehitys valtakunnan moniin mui- pyritty myös entistä parempaan yhteistoimin-
7748: hin osiin verrattuna. Todistuksia löytyy mm. taan mm. teollisuuskylän aikaansaamiseksi Sa-
7749: Suomen Kunnallisliiton viime syksynä julkaise- lon talousalueelle.
7750: masta maamme kuntien tulokertymiä käsitel- Huolimatta alueen kuntien ja yritysten yksit-
7751: Ieestä tilastosta ja maakunnan rahalaitosten täisistä ja yhteisistä ponnisteluista kehityksen
7752: talletuskehityksestä verrattuna pääkaupunkiseu- kulkua on mahdoton kääntää ainakaan riit-
7753: dun ja kehitysalueiden vastaavaan. tävän nopeasti parempaan ilman valtiovallan
7754: Vaitiovallan taholta asiantilaan on kiinni- vaikutusta. Koko alueen muodostaminen yhte-
7755: tetty vakavaa huomiota. Osa saariston kunnis- näiseksi kehitysalueiden ulkopuoliseksi tuki-
7756: ta on alun alkaen kuulunut kehitysalueisiin. alueeksi antaisi pohjan tilanteen nopeammalle
7757: Viime vuoden alusta Loimaan talousalue Loi- korjaantumiselle.
7758: maan kaupunkia ja Pöytyän kuntaa lukuunotta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7759: matta on nimetty kehitysalueiden ulkopuoli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7760: seksi tukialueeksi.
7761: Yllämainitusta lääninhallituksen tutkimuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7762: sesta käy ilmi, että läänin itärajan kunnat Kii- Turun ja Porin läänissä sijaitsevien Kii-
7763: kala, Kisko, Särkisalo, Vestanfjärd, Marttila, kalan, Kiskon, Särkisalon, V estanfjär-
7764: Muuria, Suomusjärvi, Kuusjoki ja Koski Tl. din, Marttilan, Muurlan, Suomusjärven,
7765: muodostavat yhdessä kehittyneimmän osan Kuusjoen, Koski Tl:n ja Perniön kun-
7766: Varsinais-Suomea. Edellisten lisäksi Perniön tien siirtämiseksi kehitysalueiden ulko-
7767: kunnan taholta on valtioneuvostolle esitetty puoliseksi tukialueeksi.
7768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7769:
7770: Heikki Perho Jacob Söderman Heli Astala
7771: Ilkka Kanerva Pekka Vennamo Lauri Palmunen
7772: Tapio Holvitie Ensio Laine Sauli Hautala
7773: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Liisa Jokinen Mikko Rönnholm
7774: Arto Lampinen Reino Breilin
7775: 1980 vp. 173
7776:
7777: Toivomusaloite n:o 158.
7778:
7779:
7780:
7781:
7782: Pesola ym.: Määrärahasta Keski-Suomen vientinäyttelyn perus-
7783: tamiseen.
7784:
7785:
7786: Ed u s kun n a 11 e.
7787:
7788: Viime vuosina on yhä tärkeämmäksi nous- den esittelyn aikaansaamisesta perustettavan
7789: sut pienen ja keskisuuren teollisuuden merki- saunakyläalueen yhteyteen. Näin saataisiin mer-
7790: tys työllistäjänä. Kuitenkaan sen mahdollisuuk- kittävää matkailukohdetta vahvistetuksi toimin-
7791: sia suuntautua aiempaa enemmän kotimarkki- nalla, joka suoraan ja pysyvästi hyödyttäisi
7792: noiden sijasta ulkomaille ei ole parannettu sii- koko maakunnan työllisyyden hoitoa.
7793: nä määrin kuin edellytyksiä olisi. Koska pie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7794: nillä ja keskisuurilla yrityksillä ei useinkaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7795: ole voimavaroja yksin ryhtyä avaamaan väyliä muksen,
7796: vientimarkkinoille, tarvitaan laajempaa maa-
7797: kunnallista yhteistoimintaa, josta lähinnä maan että hallitus ottaisi valtion vuoden
7798: itä- ja pohjoisosissa on jo saatu myönteisiä ko- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
7799: kemuksia. rärahan Keski-Suomen vientinäyttelyn
7800: Keski-Suomessa on keskusteltu pysyvän vien- perustamistaimien aloittamiseksi.
7801: tinäyttelyn ja sen yhteydessä toimivan tuottei-
7802: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7803:
7804: Helena Pesola Matti Viljanen Sakari Knuuttila
7805: Väinö Rautiainen Mauri Vänskä Mauri Pekkarinen
7806: Juhani Surakka Juhani Laitinen Paavo Vesterinen
7807: 174 1980 vp.
7808:
7809: Toivomusaloite n:o 159.
7810:
7811:
7812: Piipari ym.: Vaikeavammaisten moottoriaJoneuvon käyttökus-
7813: tannusten alentamisesta polttoaineen valmistevero palautta-
7814: malla.
7815:
7816: Ed u s kun n a 11 e.
7817:
7818: Maassamme pyritään kuntouttamis- ym. toi- vat vammaiset turvautumaan ajoneuvon huol-
7819: menpitein työllistämään vaikeavammaisia hen- lossa ja korjauksessa suuremmassa määrin vie-
7820: kilöitä. Ammattikoulutuksen, lääkintä- ja työ- raan apuun kuin terveet kansalaiset. Vaikea
7821: huollon avulla on saavutettu merkittäviä tu- vamma aiheuttaa myös tavanomaista suurem-
7822: loksia. Kuntouttamistoimenpiteiden jälkeen on man ajoneuvon käytön, koska lyhyilläkin mat-
7823: työllistämisessä yhä suuremmassa määrin tullut koilla on turvauduttava sen apuun. Moottori-
7824: esiin työmatkoista selviytymisen ongelma. Lii- ajoneuvon käyttökustannuksiin vammaisilla ei
7825: kenneyhteyksien puuttuminen tai vamman yleis- ole ollut mahdollisuutta saada helpotusta. Kor-
7826: ten liikennevälineiden käytölle asettama este keat käyttökustannukset vievät kuitenkin mo-
7827: on pakottanut monet vammaiset työmatkoista nilta vammaisilta kohtuuttoman osan ansiotu-
7828: selviytyäkseen turvautumaan omaan kulkuväli- loista. Vähävaraisimpien kohdalla ne voivat
7829: neeseen. Ilmastolliset olosuhteemme yhdessä olla välttämättömän kulkuvälineen hankinnan
7830: vammasta aiheutuvien haittojen kanssa asetta- esteenä ja siten jarruttavat heidän työllistämis-
7831: vat verrattain suuret vaatimukset kulkuväli- tään. Monissa maissa mm. Ruotsissa ja Tans-
7832: neen laadulle. Jo terveydellisistä syistä voi tulla kassa tuetaan huomattavalla tavalla vammaisia
7833: kysymykseen vain katettu, lämmityslaitteella va- moottoriajoneuvon hankinnassa ja käyttökus-
7834: rustettu ajoneuvo. tannuksissa.
7835: Vaitiovalta on tunnustanut työssä, työmat- Työllistämisedellytysten parantamiseksi ja toi-
7836: koilla tai liikuntavälineenä välttämättömän ajo- meentulomahdollisuuksien tasoittamiseksi tulisi
7837: neuvon tarpeelliseksi vammaisille. Niinpä auto- vaikeavammaisille henkilöille suorittaa valtion
7838: ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 § :n varoista moottoriajoneuvon käyttökustannuk-
7839: mukaan ajoneuvon hintaan sisältyvä autovero siin taloudellista tukea, jonka suuruus olisi
7840: palautetaan joko kokonaan tai osittain vähin- määrättyyn polttoainemäärään sisältyvän valmis-
7841: tään 60 % :n suuruisen pysyvän vamman tai teveron määrä. Eduskunta on myös hyväksy-
7842: vähintään 40 % :n pysyvän alataajavamman nyt tätä koskevan ponnen.
7843: omaavatie henkilölle, jolle ajoneuvo työn tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7844: toimen hoitamisen vuoksi on olennaisen tar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7845: peellinen. Palautus suoritetaan myös liikunnan- muksen,
7846: tarpeen perusteella henkilölle, jonka liikunta-
7847: vammasta aiheutuva haitta-aste on vähintään että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
7848: 80%. piteisiin vaikeavammaisten henkilöiden
7849: Käyttökustannusten osalta rasitus on jatku- moottoria;oneuvon käyttökustannusten
7850: vasti lisääntynyt mm. polttoaineen hinnan voi- alentamiseksi paZauttamalla 800 bensii-
7851: makkaan kohoamisen vuoksi. Vakuutusmaksun, ni- tai 560 dieselöl;ylitraan sisältyvän
7852: polttoaine- ja huoltokustannusten lisäksi joutu- valmisteveron määrän autoa kohti.
7853: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7854:
7855: Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen Olli Helminen Kaisa Raatikainen
7856: Mikko Elo Jorma Rantala Tarja Halonen Mauno Forsman
7857: Kaj Bärlund Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen Bror Lillqvist
7858: Paula Eenilä Pertti Hietala Niilo Hämäläinen Eino Grönholm
7859: Pekka Starast Peter Muurman Risto Tuominen Liisa Jaakonsaari
7860: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja Salme Myyryläinen Pirjo Ala-Kapee
7861: Matti Luttinen Mikko Rönnholm Juhani Surakka Hannu Tapiola
7862: 1980 vp. 175
7863:
7864: Toivomusaloite n:o 160.
7865:
7866:
7867:
7868:
7869: Pohto ym.: Moottorisahakustannusten saattamisesta kokonaan
7870: vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
7871:
7872:
7873: Ed u s kun n a 11 e.
7874:
7875: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7876: saatava myös käytännössä kokonaisuudessaan menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
7877: vähentää ansioista. Muutoin metsästä ansionsa kustannukset saadaan kokonaisuudessaan
7878: saava joutuu maksamaan veroja olemattomista myös käytännössä joustavasti vähentää
7879: tuloista. ansioita verotettaessa sekä jotta nämä
7880: Samoin on väärin, että moottorisahan vero- moottorisahan vähennykset eivät mis-
7881: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- saan tapauksessa vaikuta alentavasti
7882: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat työntekijän eläke- ja muuhun sosiaali-
7883: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. turvaan.
7884: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7885: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7886: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
7887:
7888: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
7889: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
7890: 176 1980 vp.
7891:
7892: Toivomusaloite n:o 161.
7893:
7894:
7895:
7896:
7897: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon koti-
7898: maisten polttoaineiden käytön edistämisemsi.
7899:
7900:
7901: E d u s k u n n a 11 e.
7902:
7903: K-linjan aikana ovat energia-asiamme joutu- Koiviston hallituksen valtion vuoden 1980 bud-
7904: neet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkolai- jettiin esittämä määräraha. Sitä on siis lisättävä.
7905: sesta energiasta pahasti riippuvaisiksi, minkä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7906: seurauksena kuluvanakin vuonna joudutaan täl- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7907: laisesta energiasta maksamaan ulkomaille yli
7908: 15 000 miljoonaa markkaa. Se on raskasta sekä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
7909: tarpeetonta ja kansaamme köyhdyttävää. tyksen 10 000 000 markan arviomäärä-
7910: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehokkai- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
7911: siin toimenpiteisiin. kotimaisten energiamahdol- den 1980 tulo- ;a menoarvioon tukitoi-
7912: lisuuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suhtees- menpiteiksi kotimaisten polttoaineiden
7913: sa kuitenkin hallituksen toimenpiteet ovat riit- käytön edistämiseen.
7914: tämättömät ja samoin on myös riittämätön
7915: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7916:
7917: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
7918: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
7919: 1980 vp. 177
7920:
7921: Toivomusaloite n:o 162.
7922:
7923:
7924:
7925:
7926: Pohto ym.: Metsään jäävän puun hyväksikäytön järjestämisestä.
7927:
7928:
7929: Ed u s kun n a 11 e.
7930:
7931: Metsiä hakattaessa jää metsään paljon eri- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7932: laista puuta. Jää oksia ja muita hakkuujätteitä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7933: sekä kanto.
7934: T,ätä kaikkea puuta samoinkuin muuta pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7935: puuta voitaisiin käyttää maassamme taloudelli- menpiteisiin metsään jäävän puun hy-
7936: sesti hyväksi. Ehkäpä taloudellisimmin tämä väksikäytön järjestämiseksi varsinaisen
7937: tapahtuisi metsänhakkuun yhteydessä. Tämä metsänhakkuun yhteydessä kansantalou-
7938: puoli asiasta on kuitenkin selvittämättä ja hy- temme etujen mukaisesti.
7939: väksi käyttämättä.
7940: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7941:
7942: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
7943: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
7944:
7945:
7946:
7947:
7948: 23 088000224W
7949: 178 1980 vp.
7950:
7951: Toivomusaloite n:o 163.
7952:
7953:
7954:
7955:
7956: Pohto ym.: Pienpuun hyväksikäytön tehostamisesta.
7957:
7958:
7959: Ed u s kun n a ~ 1e.
7960:
7961: Suomessa on paljon pienpuuta ja roskapuuta, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7962: joka jää taloudellisesti hyväksi käyttämättä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7963: Näin on asianlaita myös energian osalta.
7964: Jopa valtionyhtiön Neste Oy:n johdon tahol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7965: ta on esitetty, että pienpuu olisi saatava Suo- menpiteisiin pienpuun ja roskapuun
7966: messa käytetyksi metsistä kotimaisen energian käyttämiseksi metsistämme ennen kaik-
7967: tuottamiseen kaikissa ja erityisesti myös nykyi- kea kotimaiseen energiantuotantoon tar-
7968: sissä olosuhteissa. Tämä on täysin mahdollista peen mukaan verohelpotusten ja muiden
7969: varsinkin, jos pienpuun ja roskapuun hyväksi- valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden
7970: käyttämiseksi myönnettäisiin valtion verotukea avulla koko kansantaloutemme ja työUi-
7971: ja tarpeen mukaan muuta taloudellista tukea. syytemme etujen mukaisesti.
7972: Silloinkin tämä kotimainen energia on kansan-
7973: taloudellisesti maallemme edullisempi kuin ul-
7974: komailta tuotu energia.
7975: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
7976:
7977: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
7978: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
7979: 1980 vp. 179
7980:
7981: Toivomusaloite n:o 164.
7982:
7983:
7984:
7985:
7986: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon pien.
7987: puun hyväksikäytön tehostamiseksi.
7988:
7989:
7990: Ed u s kun n a 11 e.
7991:
7992: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
7993: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuh- tyksen 3 000 000 markan arviomäärä-
7994: lausta. rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
7995: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytet- den 1980 tulo· ;a menoarvioon pien-
7996: tävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika te- puun hyväksikäytön todella tehostami-
7997: hostaa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin säästet- seksi ;a monipuolistamiseksi kansanta-
7998: täi.siin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa. loutemme etu;en mukaisesti.
7999: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8000: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8001: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8002:
8003: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8004: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
8005: 180 1980 vp.
8006:
8007: Toivomusaloite n:o 165.
8008:
8009:
8010:
8011:
8012: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon vä-
8013: hittäismaksuasuntojen rakentamiseen.
8014:
8015:
8016: Ed u s kun n a 11 e.
8017:
8018: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8019: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu par- tyksen 100 000 000 markan määrärahan
8020: haiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
8021: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen 1980 tulo- ja menoarvioon vähittäis-
8022: vuokran yhteydessä. maksuasuntojen rakentamiseksi nuorille
8023: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pareille ja vähävaraisille, jolloin omara-
8024: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, hoitusosuus on enintään 5 % ja asun-
8025: non hinta maksetaan jälkikäteen vuok-
8026: raa maksettaessa.
8027: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8028:
8029: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8030: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennam.o
8031: 1980 vp. 181
8032:
8033: Toivomusaloite n:o 166.
8034:
8035:
8036:
8037:
8038: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon hal-
8039: pakorkoisten lainojen myöntämiseksi maaseudun asuntotiloil-
8040: le ja asuntotonteille.
8041:
8042:
8043: Ed u s kun n a 11 e.
8044:
8045: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8046: jitään jatkuvasti. Kuitenkin juuri nämä pien- tyksen 20 000 000 markan arviomäärä-
8047: omistajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
8048: lainoja kipeästi. vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon hal-
8049: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pakorkoisten lainojen sopivalla tavalla
8050: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, myöntämiseksi maaseudun asuntotiloille
8051: ja asuntotonteille.
8052: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8053:
8054: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
8055: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8056: 182 1980 vp.
8057:
8058: Toivomusaloite n:o 167.
8059:
8060:
8061:
8062:
8063: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon asun-
8064: tojen hankkimiseksi rintamaveteraaneille.
8065:
8066:
8067: Ed u s k. u n n a 11 e.
8068:
8069: Hallitus on täysin unohtanut rintamavete- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
8070: raanien asunnon puutteen. Rahaa tähän tarkoi- tyksen 20 000 000 markan maarara-
8071: tukseen ei ole esitetty. Tämä on väärin. han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
8072: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- den 1980 tulo- ja menoarvioon käytet-
8073: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, täväksi lainoina tai muulla tavoin asun-
8074: tojen hankkimiseksi niitä tarvitseville
8075: rintamaveteraaneille ja heidän perheil-
8076: leen.
8077: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8078:
8079: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
8080: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
8081: 1980 vp. 183
8082:
8083: Toivomusaloite n:o 168.
8084:
8085:
8086:
8087:
8088: Pohto ym.: Riittävien varmuusvarastojen aikaansaamisesta.
8089:
8090:
8091: Ed u s kun n a 11 e.
8092:
8093: Kiistaton, mutta valitettava tosiasia on, että tulevatkin maksamaan Suomen kansalle paljon
8094: välttämättömät varmuusvarastot ovat maassam- enemmän kuin mitä olisi ollut asianlaita aikai-
8095: me kohtuuttoman pienet. Asiantuntijoiden käsi- semmin.
8096: tyksen mukaan varmuusvarastot riittävät krii- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8097: sitilanteessa vain muutamaksi kuukaudeksi. Nä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8098: län uhka ei ole kaukana ja vakava vaara on
8099: myös olemassa että tehtaat pysähtyvät. Meillä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8100: ei ole edes riittäviä viljan varmuusvarastoja menpiteisiin riittävien varmuusvarasto-
8101: eikä riittäviä öljyjen varmuusvarastoja. jen kiireellisesti aikaansaamiseksi maas-
8102: SMP ei voi hyväksyä hallituksen ja suurten samme kriisitilanteen varalta kansamme
8103: puolueiden vakavia laiminlyöntejä varmuusva- toimeentulon turvamiseksi sekä pelasta-
8104: rastojen asiassa. SMP vaatii kiireellisiä korjaus- miseksi nälältä poikeuksellisissa olosuh-
8105: toimenpiteitä, vaikka myöhästyneet korjaukset teissa.
8106: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8107:
8108: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
8109: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
8110: 184 1980 vp.
8111:
8112: Toivomusaloite n:o 169.
8113:
8114:
8115:
8116:
8117: Poutanen ym.: Maatilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta
8118: voimansiirtoalueiden johtoaukeiden tuottoperusteiden 8lenta-
8119: miseksi.
8120:
8121:
8122: Ed u s kun n a ~ 1 e.
8123:
8124: Maatilatalouden tuloveroasetuksen mukaan Voimansiirtolinjojen reuna-alueiden tuotto
8125: joutomaiksi lasketaan metsäverotuksessa vähin- pitäisikin laskea siten, että näiden alueiden
8126: tään kymmenen metriä leveät voimansiirtolin- tuottoperusteet alennettaisiin 10 prosenttiin pe-
8127: jojen johtoaukeat. Tällöin ei ollenkaan oteta rusteista, joita muutoin olisi sovellettava. Sa-
8128: huomioon sitä, että voimalinjojen reuna-aluei- malla pitäisi myös selventää tulkintaa johto-
8129: den käyttömahdollisuutta rajoittaa se, että siellä aukeiden leveyden mittaamisesta.
8130: kasvatettavan puun pituus on rajoitettu. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8131: Koska reunavyöhykkeillä on pakko käyttää taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8132: lyhennettyä puun kiertoaikaa, jää alueella tuo-
8133: tetun puun arvo metsäntutkimuslaitoksessa teh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8134: tyjen arvioiden mukaan viidennekseen verrat- maatilatalouden tuloveroasetuksen muut-
8135: tuna normaalina kiertoaikana saatavan tuoton tamiseksi siten, että voimansiirto-
8136: arvoon. Nettotuotto jää tätäkin määrää pienem- alueiden johtoaukeiden reuna-alueiden
8137: mäksi, koska aluetta on hoidettava siten, et- tuottoperusteet alennettaisiin niiden to-
8138: teivät puut ylitä määrättyä enimmäispituutta. dellista tuottoa vastaaviksi.
8139: Tämähän nostaa korjuukustannuksia.
8140: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8141:
8142: Pentti Poutanen Timo Ihamäki Pertti Hietala
8143: Maija Rajantie Paavo Vesterinen Lauri Palmunen
8144: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
8145: Esko Pekonen Mauri Miettinen
8146: 1980 vp. 185
8147:
8148: Toivomusaloite n:o 170.
8149:
8150:
8151:
8152:
8153: Poutaneo ym.: Polttoaineiden verotuksen uudistamisesta koti-
8154: maisten energiavaihtoehtojen suosimiseksi.
8155:
8156:
8157: Ed u s kun n a 11 e.
8158:
8159: Maantieliikenteen osuus öljytuotteiden kulu- Viime vuosina harjoitettu veropolitiikka polt-
8160: tuksessa maassamme on noin 19 % . Tästä mää- toaineiden osalta ei ole ollut omiaan edistämään
8161: rästä on bensiiniä 63 % ja dieselöljyä 37 %. kotimaisten energiavaihtoehtojen käyttöönottoa
8162: Öljytuotteiden valmisteveroista kuitenkin lähes teollisuuden ja kiinteistöjen piirissä, koska ul-
8163: kaikki peritään maantieliikenteeltä. Valtion komainen polttoaine on lähes olemattoman ve-
8164: vuoden 1980 tulo- ja menoarvion mukaan polt- rotuksen johdosta ollut varsin edullista. Kui-
8165: toaineiden valmisteveron tuotto tieliikenteen tenkin juuri teollisuudessa ja kiinteistöissä on
8166: osalta arvioidaan 3030 miljoonaksi markaksi. suuria mahdollisuuksia kotimaisille polttoaineil-
8167: Tämä on melkein 24-kertainen verrattuna vuo- le, jotka eivät taas sovellu tieliikenteen tarpei-
8168: den 1960 tuottoon, joka oli 128 miljoonaa siin. Polttoaineiden verotuksessa tulisi nämä
8169: markkaa. Kuitenkin bensiinin kulutus on näinä näkökohdat ottaa huomioon.
8170: 20 vuotena vain nelinkertaistunut ja dieselöljyn Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8171: kulutus on kasvanut tätäkin vähemmän. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8172: Matalaoktaanisen bensiinin vähittäishinnasta muksen,
8173: on veroa 104,20 penniä eli 45,3 %. Dieselöl-
8174: jyn hinnasta on veron osuus 60,37 penniä eli että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
8175: 37,5 %. Kun tarkastellaan bensiinin verottomia menpiteisiin polttoaineiden verotuksen
8176: hintoja Länsi-Euroopan maissa, voidaan verot- uudistamiseksi siten, että se osaltaan
8177: toman hinnan todeta olevan meillä huomatta- edistäisi kotimaisten energiavaihtoehto-
8178: vasti korkeamman kuin yleensä muissa Länsi- jen käyttöönottoa mm. teollisuudessa ja
8179: Euroopan maissa. Tieliikenteen käyttämien kiinteistöjen lämmityksessä sekä alen-
8180: polttoaineiden raskaalla verottamisella onkin taisi tieliikenteelle elintärkeiden poltto-
8181: tultu siihen, että lämmitysöljy on meillä Euroo- aineiden veroa.
8182: pan halvinta. Myös raskas polttoöljy on meillä
8183: suhteellisen edullista hinnaltaan.
8184: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8185:
8186: Pentti Poutaneo Esko Pekonen Lauri Palmunen
8187: Maija Rajantie Timo Ihamäki Mauno Manninen
8188: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Mauri Miettinen
8189: Pertti Hietala
8190:
8191:
8192:
8193:
8194: 24 088000224W
8195: 186 1980 vp.
8196:
8197: Toivomusaloite n:o 171.
8198:
8199:
8200:
8201:
8202: Poutanen ym.: Maa- ja metsätalouden tukitoimenpiteiden sisäl-
8203: lyttämisestä kehitysaluelainsäädäntöön.
8204:
8205:
8206: E d u s k u n n a 11 e.
8207:
8208: Kehitysaluelainsäädäntö on tähän mennessä Valtakunnan elintarvikehuollon turvaaminen
8209: kohdistunut erityisesti teollisten työpaikkojen kaikissa olosuhteissa on mahdollista vain koh-
8210: luomiseen, josta onkin nähtävissä merkittäviä distamalla kehitysaluelainsäädännön tukitoimen-
8211: myönteisiä tuloksia. piteitä maa- ja metsätalouteen. Viljelijäväestön
8212: Sitä vastoin kehitysaluelainsäädäntö ei ole ikärakenteen huomioon ottaen kyseiset kehitys-
8213: edesauttanut kehitysalueiden maaseutuelinkeino- aluelainsäädännölliset toimenpiteet tulisi saada
8214: jen edistämistä. Tämä olisi välttämätöntä maa- toteutetuksi ensi tilassa, jotta nuorten yrittäjien
8215: seudun kyläyhteisöjen kehittämiseksi sekä pe- uskoa maaseutuelinkeinoihin saataisiin lisätyksi.
8216: ruspalvelujen, kuten koulujen, kauppojen sekä Niin ikään nopeita lainsäädännöllisiä toimen-
8217: postipalvelujen turvaamiseksi. piteitä edellyttää maatilatalouden pääomahuolto.
8218: Erityisesti kehitysalueiden kuntien taholta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8219: on viime vuosina havahduttu huomaamaan, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8220: että alkutuotannon ns. maaseutuelinkeinojen sen,
8221: työtilaisuuksien säilyttäminen on välttämätöntä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8222: tasapainoisen yhteiskuntakehityksen turvaami- menpiteisiin maa- ja metsätalouden tuki-
8223: seksi. Niin ikään on havaittu, että alkutuotan- toimenpiteiden sisällyttämiseksi kehitys-
8224: toon on luotavissa myös uusia kehitysalueille aluelainsäädäntöön vireillä olevan lain-
8225: luonnollisia työtilaisuuksia. uudistustyön yhteydessä.
8226: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
8227:
8228: Pentti Poutanen Esko Pekonen Unto Ruotsalainen
8229: Heimo Linna Timo Ihamäki Väinö Raudaskoski
8230: Paavo Vesterinen
8231: 1980 vp. 187
8232:
8233: Toivomusaloite n:o 172.
8234:
8235:
8236:
8237:
8238: M. Puhakka ym.: Kuitupuun käytön lisäämisestä Enso-Gutzeit
8239: Osakeyhtiön Uimaharjun tehtailla.
8240:
8241:
8242: E d u s kun n a 11 e.
8243:
8244: Viimeksi kuluneitten vuosien aikana Enon vaa kuitupuuta. Tällä hetkellä kuitupuun mak-
8245: kuntaa on koetellut erittäin vaikea työttömyys. simikäyttö Pohjois-Karjalan teollisuudessa on
8246: Kokonaisuudessaan työllisyystilanne Enossa on vain 570 000 m 3 vuodessa. Lisäksi on todetta-
8247: vaikeimpia Pohjois-Karjalan läänissä. Työttö- va, että tulevaisuudessa markkinoille tulevan
8248: myysprosentti on korkeimmillaan ollut jopa mänty- ja kuusikuitupuun samoin kuin Pielisen
8249: 18,5 prosenttia ja Enon työvoimatoimiston an- alueen sahoilla syntyvän sahausjätteen kuljetta-
8250: taman tiedon mukaan kunnan alueella on jatku- minen Saimaan eteläpään teollisuuslaitoksiin ei
8251: vasti lähes 600 työnhakijaa. ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
8252: Enon kunnan kohdalla ei ole kysymyksessä Enso-Gutzeit Osakeyhtiöllä toimii Enossa,
8253: tilapäinen kausi- ja suhdannevaihteluista aiheu- Uimaharjussa saha ja selluloosatehdas. Enso-
8254: tuva työttömyys, vaan se on muista tekijöistä Gutzeit Oy on päättänyt, että Uimaharjussa to-
8255: aiheutuvaa rakenteellista työttömyyttä. Pysy- teutetaan havupuuselluloosan valmistusedelly-
8256: vien työpaikkojen määrässä on tapahtunut sel- tyksiä parantava investointi vuonna 1980. Yh-
8257: vää laskua kaikilla muilla aloilla, lukuunotta- tiön toimesta suoritetaan parhaillaan perusteel-
8258: matta kauppaa ja palveluja, joissa määrä on lista esiselvitystä mahdollisuuksista siirtyä Ui-
8259: pysynyt ennallaan. Voimakkaimmin on vähenty- maharjussa myös paperin valmistukseen. Enon
8260: mistä tapahtunut maa- ja metsätaloudessa, mikä kunnan työllisyyden kannalta ja teollisten työ-
8261: aiheutuu pääasiassa maataloudessa pienviljelijä- paikkojen kehittämisen kannalta olisikin vält-
8262: valtaisuudesta, keskimääräinen tilakokohan on tämätöntä, että pikaisesti ryhdyttäisiin Enso-
8263: Pohjois-Karjalan pienin. Huolestuttavinta on Gutzeit Osakeyhtiön Uimaharjun tehtaiden jat-
8264: kuitenkin teollisuuden työpaikkakehityksessä ta- kojalostuksen toteuttamiseen.
8265: pahtunut selvä laskusuuntaus. Pohjois-Karjalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8266: seutukaavaliiton laatiman selvityksen mukaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8267: Enon kunnassa oli 31. 12. 1974 1 010 teollista muksen,
8268: työpaikkaa, mutta 31. 12. 1975 mennessä teol-
8269: listen työpaikkojen määrä oli vähentynyt 747 että kuitupuun käyttöä Pohjois-Kar-
8270: työpaikkaan. Tällä hetkellä teollisten työpaikko- jalassa lisättäisiin voimakkaasti ja halli-
8271: jen määrä on noin 760. Tämän tilaston valossa tus myötävaikuttaisi siihen, että Enso-
8272: on selvää, että Enon kuntaan tulisi kaikin käy- Gutzeit Osakeyhtiön suunnittelua Uima-
8273: tettävissä olevin keinoin pyrkiä saamaan uusia harjun selluloosatehtaan laajentamiseksi
8274: teollisia työpaikkoja. toisella tuotantolinjalla sekä siirtymistä
8275: Pohjois-Karjalalle ja sen teollisuudelle merkit- myös paperin valmistukseen jatketaan
8276: tävä tuotannonala on puunjalostusteollisuus. siten, että päätökset voidaan tehdä vuo-
8277: Kuitupuun käyttöä tulee Pohjois-Karjalassa pyr- den 1980 aikana sekä tähän tarkoituk-
8278: kiä lisäämään, sillä vuosittainen kuitupuun hak- seen varata varat yhtiön investointitoi-
8279: kuusuunnite on ollut noin 2,14 miljoonaa m3 mintaan valtion vuoden 1981 tulo- ja
8280: ja lisäksi on käytettävissä Neuvostoliitosta tule- menoarviossa.
8281: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8282:
8283: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
8284: 188 1980 vp.
8285:
8286: Toivomusaloite n:o 173.
8287:
8288:
8289:
8290:
8291: P. Puhakka ym.: Turpeesta, hakkeesta ja jätteistä pellettejä val-
8292: mistavan tuotantolaitoksen rakentamisesta Tohmajärvelle.
8293:
8294:
8295: E d u s kun n a 11 e.
8296:
8297: Pohjois-Karjalassa on kotimaisen energian Pellettejä valmistavalla laitoksella olisi myös
8298: tuotannolle hyvät edellytykset. Turvevarat ovat huomattava työllisyysva1kutus niin itse tuotan-
8299: runsaat. Hakkeeksi sopivaa pien- ja tähdepuuta tolaitoksessa kuin turpeen ja hakkeen tuotan-
8300: on paljon. Turvetta ja haketta ei sellaisenaan nossa sekä iätteitten keräilyssä. Ratkaisevinta
8301: kannata kuljettaa pitkiä matkoja, vaan ne on on tietenkin kotimaisen energiantuotannon li-
8302: puristettava kuljetustilaa vähemmän vievään sääminen.
8303: muotoon. Tällaisia ovat pelletit. Niitten valmis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8304: tamiseen käytetään turvetta, haketta ja erilaisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8305: jätteitä. Lähivuosina maahamme perustettaneen
8306: useampia pellettejä valmistavia laitoksia. Yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8307: deksi tällaisen laitoksen sijoituspaikaksi sovel- menpiteisiin turpeesta, hakkeesta ja jät-
8308: tuu erinomaisesti Tohmajärvi. Valkeasuon tur- teistä pellettejä valmistavan tuotantolai-
8309: ve muodostaisi laitoksen toiminnan rungon. toksen rakentamiseksi Tohmajärvelle.
8310: Ympäristössä on paljon sellaista puuta, joka so-
8311: veltuu vain ha:kkeeksi. Se olisi otettava talteen
8312: metsänhoidollisistakin syistä.
8313: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8314:
8315: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Matti Puhakka
8316: Lea Sutinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
8317: Mauri Vänskä
8318: 1980 vp. 189
8319:
8320: Toivomusaloite n:o 174.
8321:
8322:
8323:
8324:
8325: Rajantie ym.: Korvauksen myöntämisestä taloyhtiöille energian-
8326: säästömahdollisuuksien tutkimisesta.
8327:
8328:
8329: E d u s kun n a 11 e.
8330:
8331: Vuoden 1980 rakennuskannaksi on arvtottu seinämien ja 21 % lämpimän käyttöveden val-
8332: Suomessa noin 830 miljoonaa kuutiometriä ja mistuksen osalle.
8333: vuoden 1990 vastaavaksi arvoksi 1 060 miljoo- Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas-
8334: naa kuutiometriä. ton teettämän selvityksen mukaan Suomessa
8335: Lämmönkulutus on tällöin vuonna 1980 60 asuinrakennusten käyttämästä energiasta viiden-
8336: TWh/ a ja vuoteen 1990 mennessä se kasvaa nes kulutetaan turhaan. 40 % yhtiövastikkei-
8337: ilman säästötoimenpiteitä noin 79 TWh:iin den määrästä käytetään lämmön maksamiseen.
8338: vuodessa. Vastaavat primäärienergian arvot 70 Esimerkkejä säästötoimenpidemahdollisuuk-
8339: prosentin hyötysuhteella ovat vuonna 1980 86 sista on useita. Suurimmat säästöt saadaan
8340: TWh/a ja vuonna 1990 noin 100 TWh/a. aikaan rakennusten lämpötaloutta parantamalla.
8341: Mikäli asuinrakennuksissa ryhdytään ener- Edellytyksenä on kuitenkin tutkimuksen suorit-
8342: giansäästötoimenpiteisiin, on vuonna 1990 taminen kussakin rakennuksessa erikseen ener-
8343: mahdollista päästä kulutuksessa 13 TWh/ a:n giansäästön mahdollisuuksista.
8344: säästöön. Tämä säästö edellyttää noin 10 mil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8345: jardin markan investointeja 1980-luvulla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8346: Vuonna 1980 arvioidaan maassamme asuin-
8347: kerrostalojen tilavuudeksi noin 200 miljoonaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8348: kuutiometriä ja vuonna 1990 250 miljoonaa että taloyhtiöt saisivat valtionapua tai
8349: kuutiometriä. Vuonna 1980 asuinkerrostalojen kokonaiskorvauksen teettäessään ener-
8350: kokonaislämmöntarve on 17,1 TWh/ a. Läm- giansäästön mahdollisuuksista tutkimuk-
8351: möntarpeesta menee 42 % ilmanvaihdon, 3 7 % sen ko. kerrostalossa.
8352: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8353:
8354: Maija Rajantie Pertti Hietala Paula Eenilä
8355: Kaj Bärlund Risto Tuominen Jermu Laine
8356: Kaisa Raatikainen Juhani Raudasoja Liisa Jaakonsaari
8357: Pirjo Ala-Kapee
8358: 190 1980 vp.
8359:
8360: Toivomusaloite n:o 175.
8361:
8362:
8363:
8364:
8365: Rajantie ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Savonlinnaan.
8366:
8367:
8368: E d u s k u n n a 11 e.
8369:
8370: Valtion virastot sijaitsevat Savonlinnassa ha- roto1m1sto ja Rantasalmen tuomiokunnan toi-
8371: jautettuina eri puolilla kaupunkia. Tämän vuok- mitilat ovat joutuneet siirtymään vuokratiloi-
8372: si on ryhdytty toimenpiteisiin valtion virasto- hin.
8373: talon rakentamiseksi Savonlinnaan. Tämänkal- Eduskunta on myönteisesti suhtautunut vi-
8374: taisella investoinnilla olisi vaikeaa työttömyys- rastotalohankkeeseen myöntämällä kuluvan
8375: tilannetta (noin 11 %) helpottava vaikutus. vuoden valtion budjetissa määrärahan virasto-
8376: Kuntaliitoksen johdosta on Savonlinnassa talon suunnittelua varten.
8377: jouduttu perustamaan virkoja maistraattiin ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8378: raastuvanoikeuteen sekä ulosottolaitokseen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8379: Vanhojen kaupunkien erioikeuksien ja erityisra-
8380: situsten lakattua on tilanahtaus entisestään li- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8381: sääntynyt. Kaupungin poliisitoimi on pahasti piteisiin valtion virastotalon suunnitte-
8382: hajautettu ja toimii erittäin ahtaissa, vanhoissa lun toteuttamiseksi ja rakennustöiden
8383: ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Maanmittaustoi- aloittamiseksi Savonlinnassa.
8384: misto sijaitsee myös ahtaissa vuokratiloissa. Ve-
8385: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8386:
8387: Maija Rajantie Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
8388: 1980 vp. 191
8389:
8390: Toivomusaloite n:o 176.
8391:
8392:
8393:
8394:
8395: Raudaskoski ym.: Eduskunnan mahdollisuuksista seurata vero-
8396: lainsäädännön toimeenpanosta annettavia ohjeita.
8397:
8398:
8399: E d u s k u n n a 11 e.
8400:
8401: Säätäessään ja muuttaessaan verolakeja edus- tiivistämään yhteistyötä eduskunnan ja asian-
8402: kunta ei voi tehdä laeista niin valmiita, että omaisten virastojen välillä. Kun eduskunta
8403: niiden toimeenpanosta ei jouduttaisi antamaan määrää niin veroista kuin niiden perusteistakin,
8404: runsaasti ohjeita. Eduskunnan ulkopuolella ole- niin eduskunnalla tulisi olla myös mahdollisuus
8405: vien tulkinnan ja ohjeiden antajien suuri mää- tiiviisti seurata verolainsäädännön toimeenpa-
8406: rä, poliittiset virkanimitykset ja mm. asian ym- nosta annettuja ohjeita.
8407: pärillä vallitseva sekavuus on johtanut siihen, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8408: että eduskunta tuntee melkoista epävarmuutta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8409: tarkoituksensa toteuttamisesta. Tämän vuoksi
8410: olisi tarpeellista, että eduskunta kansalaisten että hallitus ryhtyisi parantamaan
8411: kannalta tärkeimmän hallintolohkon taholta sai- eduskunnan mahdollisuuksia seurata ve-
8412: si välittömästi jäljennökset verotuksen toimeen- rolainsäädännön toimeenpanosta annet-
8413: pano-ohjeista, niin valtiovarainministeriöltä tuja ohjeita.
8414: kuin verohallitukseltakin. Tämä olisi omiaan
8415: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8416:
8417: Väinö Raudaskoski Lea Sutinen Mikko Pesälä
8418: Petter Savola Alvar Saukko Paavo Vesterinen
8419: Pentti Poutanen Olavi Martikainen Heimo Linna
8420: Kalevi Mattila
8421: 192 1980 vp.
8422:
8423: Toivomusaloite n:o 177.
8424:
8425:
8426:
8427:
8428: Raudaskoski ym.: Maatalousverotuksen uudistamisesta investoin-
8429: tivarausten mahdollistamiseksi.
8430:
8431:
8432: Ed u s kun n a 11 e.
8433:
8434: Teollisella yritystoimena on lainsäädännön varausten tekeminen. Erityisesti tämä helpot-
8435: mukaan mahdollisuus suorittaa omassa verotuk- taisi ja edistäisi tärkeää salaojitusta, jos poisto-
8436: sessaan sekä palkka- että investointivarauksia, prosentti samalla nostettaisiin 30:een. Myös
8437: jotka tukevat oman pääoman muodostusta. Tä- tuotantorakennusten uudistaminen edellyttäisi
8438: mä on omiaan helpottamaan yrityksen vaikeuk- varautumista investointivarausten kautta niihin
8439: sia toimintansa kehittämisessä ja työpaikkojen suuriin kustannuksiin, joita tuotantorakennus-
8440: turvaamisessa. ten uusiminen vaatii.
8441: Maatalouden pääomahuollon ollessa edelleen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8442: vaikeaa olisi myös maataloudessa mahdollistet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8443: tava oman pääoman vahvistuminen. Se lisäisi
8444: maatalousyrittäjien riippumattomuutta valtiosta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8445: ja kunnista ja helpottaisi myös yleisiä raha- maatalousverotuksen uudistamiseksi si-
8446: markkinoita. Tämän vuoksi olisi myös maata- ten, että maatalousyrityksissä olisi mah-
8447: lousverotuksessa oltava mahdollista investointi- dollista investointivarausten tekeminen.
8448: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8449:
8450: Väinö Raudaskoski Lea Sutinen Mikko Pesälä
8451: Petter Savola Heimo Linna Paavo Vesterinen
8452: Pentti Poutanen Olavi Martikainen Alvar Saukko
8453: Kalevi Mattila
8454: 1980 vp. 193
8455:
8456: Toivomusaloite n:o 178.
8457:
8458:
8459:
8460:
8461: Raudaskoski ym.: Salaojituksen poistoprosentin nostamisesta
8462: maatilatalouden tuloverolaissa.
8463:
8464:
8465: Ed u s kun n a U e.
8466:
8467: Maatilatalouden investoinneista suuri osa tuvat ennenaikaiset konehankinnat. Samalla te-
8468: kohdistuu vuosittain koneisiin. Koneisto han- hostuisi yhteiskunnankin kannalta katsoen ensi-
8469: kitaan usein verotuksellisista syistä ja han- arvoisen tärkeä salaojitustoiminta. Erityisesti
8470: kinta kohdistuu monasti ulkomaisiin ja tarpeet- Pohjois-Suomessa lainmuutoksella olisi salaoji-
8471: toman suuriinkin koneisiin. tusta voimakkaasti edistävä vaikutus.
8472: Näiden investointien paremmaksi suuntaami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8473: seksi kotimaiseen toimintaan, esim. salaojitusta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8474: edistävästi, tulisi maatilatalouden tuloverolakia
8475: muuttaa siten, että salaojitukseen investoidut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8476: varat voitaisiin verotuksessa poistaa kolmen maatilatalouden tuloverolain muuttami-
8477: vuoden kuluessa. Tällainen lainmuutos olisi seksi siten, että salaojituksen poistopro-
8478: omiaan estämään verotuksellisista syistä tapah- sentti nostettaisiin 30 prosenttiin.
8479: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8480:
8481: Väinö Raudaskoski Pentti Poutanen Paavo Vesterinen
8482: Petter Savola Lea Sutinen Heimo Linna
8483: Kalevi Mattila Mikko Pesälä Alvar Saukko
8484: Olavi Martikainen
8485:
8486:
8487:
8488:
8489: 25 088000224W
8490: 194 1980 rd.
8491:
8492: Hemställningsmotion nr 179.
8493:
8494:
8495:
8496:
8497: Rehn m. fl.: Om inflationsjustering av avdraget för sjuk.vårds-
8498: kostnader vid beskattningen.
8499:
8500:
8501: T i 11 R i k s d a g e n.
8502:
8503: Samtidigt som flera avdragssektorer inom be- andelen ersatta kostnader de facto mindre än
8504: skattningen justerats i enlighet med inflationen tidigare.
8505: för år 1980, har avdragsrätten för sjukvårds- Med hänsyn tili det ovanstående föreslås
8506: kostnader förblivit den samma. Trots subventio- vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
8507: neringen från statsmaktens sida av huvudparten ställa,
8508: av sjukvårdskostnaderna, får den enskilda män-
8509: niskan dock stå för rätt avsevärda kostnader att regeringen måtte vidtaga åtgärder
8510: även själv. De som härvid blir lidande är de av för en förhöjning av avdraget för sjuk-
8511: sjukdom drabbade, vilkas utkomstmöjligheter vårdskostnader i beskattningen, så att
8512: på grund av försvagad hälsa är mer begränsade avdraget minst motsvarar inflationsök-
8513: än andras, t.ex. pensionärer. Genom att infla- ningen under den tid avdraget varit
8514: tionsjusteringen inte gjorts beträffande sjuk- oförändrat.
8515: vårdskostnadernas avdrag, är den procentuella
8516: Helsingfors den 14 februari 1980.
8517:
8518: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
8519: Ole Norrback Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom
8520: Håkan Malm
8521: 1980 vp. 195
8522:
8523: Toivomusaloite n:o 179. Suomennos.
8524:
8525:
8526:
8527:
8528: Rehn ym.: Verotuksen sairauskuluvähennyksen inflaatiotarkis-
8529: tuksesta.
8530:
8531:
8532: Eduskunnalle.
8533:
8534: Vaikka useita verovähennysten ryhmiä on ta ei ole tehty, kustannuksista suoritettujen kor-
8535: tarkistettu inflaatiota vastaaviksi vuonna 1980, vausten osuus prosentteina on itse asiassa pie-
8536: sairauskustannusten vähennysoikeus on pysytet- nempi kuin aikaisemmin.
8537: ty entisellään. Huolimatta siitä, että valtiovalta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
8538: subventoi suurimman osan sairauskustannuksis- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8539: ta, yksityinen ihminen saa kuitenkin vastata sen,
8540: melko huomattavista kustannuksista myös itse. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8541: Tästä joutuvat kärsimään sellaiset sairaat, joi- sairauskustannusten verotuksessa vähen-
8542: den toimeentulomahdollisuudet ovat heikenty- nettävän määrän korottamiseksi siten,
8543: neen terveyden vuoksi rajoitetummat kuin mui- että vähennys vastaa vähintään inflaa-
8544: den, esim. eläkeläiset. Sen johdosta, että sai- tion edistymistä sinä aikana, jonka vä-
8545: rauskustannusten vähennyksen inflaatiokorjaus- hennys on pysynyt muuttumattomana.
8546: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8547:
8548: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
8549: Ole Norrback Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom
8550: Håkan Malm
8551: 196 1980 rd.
8552:
8553: Hemställningsmotion nr 180.
8554:
8555:
8556:
8557:
8558: Renlund m. fl.: Om rätt för diabetiker til1 skatteavdrag för
8559: onormalt höga matkostnader.
8560:
8561:
8562: T i 11 R i k s d a g e n.
8563:
8564: Diabetes är en kronisk sjukdom, som kräver ut tili skattenämnderna i detta ärende med
8565: regelbunden vård. I synnerhet diabetiker, som uppmaning att inta en positiv inställning tili
8566: vårdas med insulin, kräver en noggrann diet. denna fråga, har i de flesta fall gett ett negativt
8567: Då dieten utgör en synnerligen viktig del av resultat om man bortser från ett fåtal kom-
8568: vården för samtliga diabetiker, fullt jämförbar muner. Då diabetikerna bevisligen har rätt av-
8569: med medicinsk vård, borde den således räknas sevärda merkostnader för att klara sin sjukdom
8570: som sjukdomskostnad tili den del den översti- borde avdrag för en del av matkostnaderna be-
8571: ger normala matkostnader. Diabetikernas mer- viljas vid beskattningen.
8572: kostnader för maten har i allmän beskattnings- På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
8573: praxis tyvärr inte accepterats såsom avdrag- att riksdagen ville besluta hemställa,
8574: bara kostnader. Den nugällande lagstiftningen
8575: förutsätter en prövning, som i de flesta fall har att regeringen i skyndsam ordning
8576: lett tili att inget avdrag har beviljats för dia- måtte vidtaga åtgärder, som skulle ge
8577: betikernas merkostnader för maten. diabetikerna rätt till avdrag vid beskatt-
8578: Trots framställningar til1 skattestyrelsen från ningen för maten till den del det över-
8579: diabetesförbundet har detta inte lett tili önskat stiger normala matkostnader.
8580: resultat. De cirkulär som skattestyrelsen skickat
8581: Helsingfors den 12 februari 1980.
8582:
8583: Boris Renlund Inger Hirvelä Helge Saarikoski
8584: Håkan Malm Henrik Westerlund Jermu Laine
8585: 1.-C. Björklund Gunnar Häggblom Veikko Pihlajamäki
8586: Elsi Hetemäki-Olander Sten Söderström Mauri Vänskä
8587: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Esko Pekonen
8588: Ole Norrback Hannele Pokka Pertti Salolainen
8589: Asser Stenbäck Mauri Miettinen
8590: 1980 vp. 197
8591:
8592: Toivomusaloite n:o 180. Suomennos.
8593:
8594:
8595:
8596:
8597: Renlund ym.: Sokeritautia sairastavien oikeuttamisesta vähentä-
8598: mään verotuksessa normaalit ruokamenot ylittävät ravinto-
8599: kustannukset.
8600:
8601:
8602: Ed u s kun n a 11 e.
8603:
8604: Sokeritauti on krooninen sairaus, joka vaatii saatu aikaan. Verohallituksen verolautakunnille
8605: säännöllistä hoitoa. Etenkin ne sokeritautiset, tämän asian johdosta lähettämät kiertokirjeet,
8606: jotka saavat insuliinihoitoa, tarvitsevat tarkan joissa kehotetaan ottamaan myönteinen kanta,
8607: ruokavalion. Ruokavalion ollessa kaikkien soke- ovat useimmissa tapauksissa johtaneet kieltei-
8608: ritautia sairastavien hoidon huomattava osa ja seen tulokseen muutamaa harvaa kuntaa lu-
8609: sellaisena täysin verrattavissa lääkehoitoon, se kuunottamatta. Kun sokeritautia sairastavilla
8610: tulisi lukea sairauskustannuksiin siltä osin kuin todistettavasti on melkoisia lisäkustannuksia
8611: se ylittää tavalliset ravintokustannukset. Soke- sairautensa johdosta, verotuksessa tulisi myön-
8612: ritautia sairastavien ravinnosta johtuvia lisäkus- tää vähennys osasta ravintokustannuksia.
8613: tannuksia ei yleisen verotuskäytännön mukaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8614: valitettavasti ole hyväksytty vähennyskelpoisik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8615: si kustannuksiksi. Voimassa oleva laki edellyt- muksen,
8616: tää harkintaa, joka useimmissa tapauksissa on
8617: johtanut siihen, ettei sokeritautia sairastaville että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8618: ole myönnetty vähennystä ravinnon lisäkustan- menpiteisiin, jotta sokeritautia sairasta-
8619: nuksista. vat saisivat oikeuden verotuksessaan vä-
8620: Sokeritautiliiton verohallitukselle tekemistä hentää ne ravintokustannukset, jotka
8621: esityksistä huolimatta ei toivottua tulosta ole ylittävät normaalit ruokamenot.
8622: Helsingisä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8623:
8624: Boris Renlund Inger Hirvelä Helge Saarikoski
8625: Håkan Malm Henrik Westerlund Jermu Laine
8626: 1.-C. Björklund Gunnar Häggblom Veikko Pihlajamäki
8627: Elsi Hetemäki-Olander Sten Söderström Mauri Vänskä
8628: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Esko Pekonen
8629: Ole Norrback Hannele Pokka Pertti Salolainen
8630: Asser Stenbäck Mauri Miettinen
8631: 198 1980 vp.
8632:
8633: Toivomusaloite n:o 181.
8634:
8635:
8636:
8637:
8638: Ronkainen ym.: Verovähennysoikeuden myöntämisestä sisävesi-
8639: kalastajille kalastustulosta.
8640:
8641:
8642: E d u s kun n a 11 e.
8643:
8644: Mikkelin länissä on 4 644 km2 vesialuetta, Iisten vähennysten ja poistojen sijasta osa saa-
8645: joka tuottaa vuosittain n. 10 milj. kg kalaa. liista myydään ohi järjestetyn kalakaupan ja ka-
8646: Vuotuinen kalansaalis on n. 3 milj. kg, jonka laa raaka-aineena käyttävän jalostustoiminnan,
8647: pyynti tarjoaa työtä ja lisäansioita sadoille maa- muuttuisi lailliseksi. Veronhuojennus lisäisi ka-
8648: seudun asukkaille. lan tarjontaa, parantaisi kalanjalostamojen toi-
8649: M~kkelin läänin kehittämistavoitteena on mm. mintaedellytyksiä ja lisäisi kalatalouden työtilai-
8650: kalan talteenoton tehostaminen ja kalavesien suuksia.
8651: hoitotoimenpiteiden lisääminen, kalatalouteen Lakikalastajan oikeudesta tehdä 5 000 mk:n
8652: perustuvien työpaikkojen luominen lisä- ja si- verovähennys verotettavasta kalastustulosta pa-
8653: vuansiomahdollisuuksia parantamalla voimak- rantaisi merkittävästi kalastusta, kalakauppaa ja
8654: kaasta työttömyydestä kärsiväliä alueella. kalanjalostusta kehitysalueella Mikkelin läänis-
8655: Keskeisinä keinoina näihin pääsemiseksi pi- sä.
8656: detään kalastuksen nettotulon kohottamista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8657: Nettotulo kohoaa vain, mikäli pyyntikustan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8658: nukset pienentyvät tai kalastuksen verotus ke- muksen,
8659: venee. Nykyisen kustannuspaineen johdosta ve-
8660: rotuksen keventäminen lienee ainoa nettotuloa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8661: nostava tekijä sisävesialueella. menpiteisiin verolainsäädännön muutta-
8662: Jos kalastajalle sallittaisiin 5 000 mk:n ve- miseksi siten, että sisävesikalastajille
8663: rovähennys kalastustulosta muodostuvasta sivu- sallittaisiin 5 000 markan verovähennys
8664: ansiosta, niin vakiintunut käytäntö, jossa todel- kalastustulosta.
8665: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8666:
8667: Olavi Ronkainen Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
8668: Timo Ihamäki Pertti Hietala Esko Pekonen
8669: Mauri Miettinen Maija Rajantie Erkki Liikanen
8670: 1980 vp. 199
8671:
8672: Toivomusaloite n:o 182.
8673:
8674:
8675:
8676:
8677: Ronkainen ym.: Maatilamatkailun verotuksen keventämisestä.
8678:
8679:
8680: Ed u s kun n a 11 e.
8681:
8682: Maatilamatkailua on pidettävä hyvänä ja jota ei vielä ole poistettu, ja tontin arvona vas-
8683: oikeaan osuneena ajatuksena kehitettäessä maa- taavan maatalousmaan verotusarvoa enintään
8684: talouksien toimeentuloa. Maatilatalouden sivu- nelinkertaisena.
8685: elinkeinona se antaa tarpeellista taloudellista Kolmanneksi lomamökistä vuosittain saatava
8686: tukea maatalouksien usein varsin niukkaan tu- vuokratulo on tiettyyn rajaan saakka kokonaan
8687: loon. Siksi maatilamatkailua on tuettava kaikin vapautettava tuloverosta, jolloin puolestaan oi-
8688: keinoin. keus tulon ansaitsemisesta aiheutuneiden me-
8689: Maatilamatkailussa tarvittavien lomamökkien nojen vähentämiseen menetetään. Tulorajana
8690: rakentaminen on kuitenkin liian vähäistä. Yh- voisi olla 2 500 markkaa.
8691: tenä syynä tähän on pidettävä sitä verotuksel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8692: lista epäkohtaa, että lomamökkien poistoarvo nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8693: on vain 6 %, kun se muiden tuotantoraken- muksen,
8694: nusten kohdalla on 10 %. Lomamökkien pois-
8695: toarvo pitäis1kin saada nostetuksi 10 prosent- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8696: tiin. Lisäksi maatilamatkailun omaisuusverotus- maatilamatkailun verotuksen keventämi-
8697: ta tulee keventää siten, että lomamökkien ve- seksi.
8698: rotusarvona pidetään sitä hankinta-arvon osaa,
8699: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8700:
8701: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
8702: Impi Muroma Sauli Hautala
8703: 200 1980 vp.
8704:
8705: Toivomusaloite n:o 183.
8706:
8707:
8708:
8709:
8710: Ronkainen ym.: Pieksämäen seudun kuntien siirtämisestä kehitys-
8711: alueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen.
8712:
8713:
8714: E d u s kun n a 11 e.
8715:
8716: Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi- jen väheneminen Jäppilässä ja kaivostoiminnan
8717: kunta pitää tärkeänä sitä, että aluelakeja uudis- ehtyminen Virtasalmella. Kaikki nämä tekijät
8718: tettaessa tulee Pieksämäen seudun maalaiskun- puoltavat Pieksämäen seudun maalaiskuntien
8719: nat siirtää kehitysalueiden I vyöhykkeeseen. siirtämistä kehitysalueiden I vyöhykkeeseen.
8720: Pieksämäen seudun maalaiskunnat täyttävät Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8721: ne edellytykset, jotka I kehitysaluevyöhykkeen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8722: kunnilta edellytetään. Kaikissa maalaiskunnissa muksen,
8723: väestö on vähentynyt, ikärakenne heikentynyt,
8724: eläkeläisten määrä on keskimääräistä korkeam- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8725: pi. Lisäksi työttömyysaste on suhteellisen kor- menpiteisiin Pieksämäen seudun kuntien
8726: kea, tulotaso alhainen ja kuntien kehittyneisyys siirtämiseksi ensimmäiseen kehitysalue-
8727: palveluvarustuksen osalta alhainen. vyöhykkeeseen.
8728: Edelleen on huomioitava teollisuustyöpaikko-
8729: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
8730:
8731: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
8732: 1980 vp. 201
8733:
8734: Toivomusaloite n:o 184.
8735:
8736:
8737:
8738:
8739: Ruotsalainen ym.: Kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvan ener-
8740: giaohjelman laatimisesta.
8741:
8742:
8743: E d u s k u n n a 11 e.
8744:
8745: öljyn hinta tulee jatkuvasti nousemaan. Täs- Puu ja vihermassa eri muodoissaan on mah-
8746: tä syystä tulisi maamme kiireellisesti ryhtyä dollista muuttaa teolliseksi ja tasalaatuiseksi
8747: laatimaan paljon pääomia vaativaa, mutta erit- polttoaineeksi. Puuta ja vihermassaa on maas-
8748: täin välttämätöntä pitkäntähtäimen energiaoh- samme myös runsaasti, olemme siinä maailman
8749: jelmaa, jota myös nopeasti alettaisiin toteuttaa. rikkaimpien valtioiden joukossa.
8750: Ohjelman tulisi olla erittäin voimakkaasti omiin Kotimaisen energian etusijalle asettamista
8751: luonnonvaroihin perustuva. Vielä tänään onnis- kaikkien energiavaihtoehtojen joukossa puoltaa
8752: tuvat öljykaupat, saatavissa oleva hiili ja ydin- erikoisesti se, että maassamme on tarpeellista
8753: voimalat ovat luoneet illuusion maamme vä- työvoimaa omasta takaa. Turvallisen kotimai-
8754: hintään tyydyttävästä energiatilanteesta. Todel- sen energiantuotannon kehittämisen lisäksi ta-
8755: lisuus on kuitenkin huomattavasti karumpi, vä- voitteella on siis myös yleisinhimillisiä päämää-
8756: henevä öljy saattaa maamme yhä enemmän riip- riä: työllistää työtäkaipaavat ahkerat suomalai-
8757: puvaiseksi lähinnä ydinvoimaloista, jolloin ar- set kädet.
8758: vaamattomat ympäristöhaitat ja riskit lisäänty- Maamme tulee laatia energiantuotannon ko-
8759: vät. timaisen vaihtoehdon suunnitelma ja siirtyä sat-
8760: Olemme varautumattomia tilanteeseen, jossa tumanvaraisuudesta suunniteltuun toimintaan.
8761: öljy ei totuttuun tapaan toimikaan teollisuuden, Koska energian kotimaisen vaihtoehdon kehit-
8762: liikenteen, kuljetusten ja lämmön energianläh- täminen ja toteuttaminen vaatii kieltämättä
8763: teenä. Maamme on niin voimakkaasti sidottu myös runsaasti pääomia, on myös tämä puoli
8764: ulkomaiseen tuontienergiaan, että olemme to- suunnitelmaa laadittaessa otettava huomioon.
8765: della kriisialttiuden rajoilla, toinen erittäin var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8766: teenotettava tekijä on kannattavuuden jyrkkä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8767: huonontuminen. muksen,
8768: Energiantuotannossa tulisi ottaa nyt uusi
8769: suunta. öljyn käytöstä energian tuottajana tuli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8770: si vähitellen luopua ja käyttää öljyä pääasialli- menpiteisiin omiin kotimaisiin luonnon-
8771: sesti vain teollisuuden raaka-aineena. Myös tur- varoihin perustuvan energiaohjelman
8772: vetta tulisi käyttää säästeliäästi energian tuo- laatimiseksi, jotta energiantuotannossa
8773: tantoon, sillä myöskään turve ei ole järjellisessä voitaisiin tehokkaasti siirtyä kotimaisen
8774: ajassa uusiutuva luonnonvara ja sillä on myös raaka-aineen käyttöön ja näin turvata
8775: varsin runsaasti käyttöä teollisuuden raaka-ai- energiantuotanto maassamme.
8776: neena.
8777: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8778:
8779: Unto Ruotsalainen Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre
8780: Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto Terho Pursiainen
8781:
8782:
8783:
8784:
8785: 26 088000224W
8786: 202 1980 vp.
8787:
8788: Toivomusaloite n:o 185.
8789:
8790:
8791:
8792:
8793: Ruotsalainen ym.: Selvityksen laatimisesta liiallisen energiaval-
8794: taisuuden välttämisestä maamme elinkeinorakenteen muotou-
8795: tumisessa.
8796:
8797:
8798: Ed u s kun n a 11 e.
8799:
8800: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
8801: Aloitteessa todetaan, että maamme elinkeino- tannon energiavaltaisuuteen. Aloitteessa esite-
8802: rakenteen muotoutumiseen vaikuttaa energian tään selvitettäväksi, miten tarkoituksenmukai-
8803: ja työvoiman hintojen suhde sekä sen arvioitu simmalla tavalla otettaisiin huomioon energia-
8804: kehitys lähiaikoina. Pitkällä aikavälillä energian valtaisuuden merkitys elinkeinorakenteemme
8805: hinta nousee tuntuvasti, mutta eri tekijöistä muotoutumisessa, jotteivät nyt tehtävät ratkai-
8806: johtuen sillä ei arvioida olevan välittömästi sut johtaisi liialliseen energiavaltaisuuteen.
8807: juuri vaikutusta elinkeinorakenteeseen ja tuo-
8808:
8809:
8810:
8811:
8812: ALOITTEEN PERUSTELUT.
8813: 1. Tilanne ennen syksyn 1973 energian hinnan nä", että energian hinta ei ole vastannut sen
8814: mullistusta. varjohintaa, joten markkinamekanismi ei ole oh-
8815: jannut tuotannon voimavarojen käyttöä par-
8816: Ennen öljyn hinnannoususta johtunutta yleis- haiten. Tuotantorakenne muodostui näin ollen
8817: tä energian hinnan nopeata kohoamista ener- kokonaistaloudellisesti liian energiavaltaiseksi ja
8818: gian hinnan ja työn hinnan välinen suhde oli riippuvaiseksi tuontienergiasta kotimaisten ener-
8819: alhainen. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä pyrkii gialähteiden ollessa riittämättömiä. Olisikin
8820: korvaamaan työvaltaista tuotantoa pääomaval- tarvittu energiavaltaisuuskriteeriä tuotannonte-
8821: taisilla eli runsaasti koneita käyttävillä mene- kijöiden kohdentumisen parantamiseksi tai
8822: telmillä. Koneiden käyttökustannuksethan ener- energian hinnalle olisi pitänyt soveltaa inves-
8823: gian alhaisen hinnan vuoksi jäävät pieniksi. tointilaskelmissa varjohintaa, joka olisi ollut
8824: Työvoiman käyttö tuotantotapahtumassa ei ole sen markkinahintaa huomattavasti suurempi.
8825: niin vaivatonta kuin koneiden käyttö, työnte-
8826: kijöillä kun on luonnollisesti omat ehtonsa tuo-
8827: tantotoimintaan osallistumiseksi. Verotuslain- 2. Energiavaltaisuus ja nykyiset hintasuhteet.
8828: säädäntömmekin on suosinut pääomavaltaisia Energian äkkinäinen hinnannousu nosti ener-
8829: aloja investointien suhteellisen suurten poisto- gian ja työvoiman hintojen suhteen huomatta-
8830: oikeuksien muodossa, kun sosiaalilainsäädäntö vasti aiempaa korkeammaksi. Entä hoitaako
8831: taas on rankaissut runsaasti työvoimaa käyttä- hintamekanismi nyt riittävän hyvin kohdenta-
8832: viä yrityksiä suuremmin sosiaalikustannuksin. misen teollisuuden energiankäytön osalta ja
8833: Pääomavaltaisuutta ja energiavaltaisuutta ei kui- tarvitaanko energiavaltaisuuden kriteeriä ollen-
8834: tenkaan tule samaistaa, vaikka ne esiintyvät kaan? Tämä riippuu osittain siitä, miten ole-
8835: melkein samanaikaisesti. tetaan energian suhteellisen hinnan kehittyvän
8836: Koskenkylä ja Pyyhtiä katsovat tutkimuk- tulevaisuudessa, saadaanko uudella hinnalla tuo-
8837: sessaan "Energiavaltaisuus investointikriteeri- tantotoiminnan käyttöön riittävästi energiaa,
8838: Toivomusaloite n:o 185 203
8839:
8840: ts. onko tällä hinnalla kannattavaa ottaa käyt- teollisuuden kustannuksia. Lyhyellä aikavälillä
8841: töön uusia energialähteitä vai tuleeko energian tosin energian hinta saattaa tilapäisesti laskea,
8842: suhteellisen hinnan nousu jatkumaan myös tu- mikäli vuoden 1973 hintamullistuksen käynnis-
8843: levaisuudessa. Tosin energialla on melko pieni tämät uudet energiantuotantotavat tuottavat tu-
8844: osuus yritysten tuotantokustannuksista verrat- loksia.
8845: tuna esimerkiksi työvoimakustannuksiin, joten Energiavaltaisuuden huomioonottamiseksi
8846: energian hinnannousun täytyy olla moninker- tarvitaan siten hintamekanismin täydennykseksi
8847: tainen ennen kuin voidaan olettaa hintameka- jokin muu menetelmä, energiavaltaisuuden kri-
8848: nismin ohjaavan työvaltaisuuteen. teeri, jotta energian hinnan mahdolliset lyhyt-
8849: Energian tuottavuuteen olisi Suomessa syytä aikaiset vaihtelut eivät pääse vaikuttamaan va-
8850: kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska hingollisesti talouden rakenteeseen. Lisäksi tar-
8851: empiirisissä tutkimuksissakin on todettu maam- vitaan kriteeriä, jotta kotimaisten energiavaro-
8852: me energian tuottavuuden olevan alhaisin poh- jen mahdollisesti synnyttämät osamarkkinat ei-
8853: joismaista. Tähän tietenkin vaikuttavat tuotan- vät pääse häiritsemään yhtenäisiä energiankäy-
8854: torakenteen erot, mutta myös itse energian tön periaatteita.
8855: käytön tehokkuus, joka riippuu sekä taloudelli- Kun energian suhteellinen hinta työn hin-
8856: sista että teknisistä seikoista. taan nähden edelleen nousee, energiavaltaisuus-
8857: Hintamekanismin vaikutukset elinkeinoraken- kriteerin tarve on ilmeinen. Pitkälle tulevaisuu-
8858: teeseen riippuvat osittain siitä, pystyvätkö yri- teenkin vaikuttavat investoinnit päätetään ener-
8859: tykset siirtämään energian hinnannoususta joh- gian nykyisen hinnan perusteella. Tuotantora-
8860: tuvat tuotantokustannusten lisäykset lopputuot- kenteemme saattaisi siten muodostua haavoittu-
8861: teiden hintoihin, jolloin energian hinta ei vai- vaksi tuleville energian hinnan nousuille. Tuo-
8862: kuta yrittäjien sijoituspäätöksiin täydellä voi- tannon kasvu vaarantuisi ja liian energiavaltai-
8863: malla. Energian ja työn välisten suhteellisten nen teollisuus tulisi liiketaloudellisesti kannat-
8864: hintojen muutokset vaikuttavat joka tapaukses- tamattomaksi vaikeuttaen työllisyyden hoita-
8865: sa investointien rakenteeseen. Vaikutukset saat- mista.
8866: tavat pitkänkin aikaa olla vähäisiä, koska ener- Energiavaltaisuuden kriteerin käyttöä puoltaa
8867: gian hinnan lähtötaso on perin alhainen. Siten sen monipuolisuus. Sehän kuvaa samanaikaisesti
8868: suuretkin muutokset vaikuttavat vain vähän tuotannon pääomavaltaisuusastetta, tuotannon
8869: yritysten liiketaloudellisiin laskelmiin. välittömiä vaihtotasevaikutuksia, tuotannon
8870: omavaraisuutta ja energian tuottavuutta. Vaikka
8871: Jos lyhyellä aikavälillä teollisuuden käyttä- pääomavaltaisuus ja energiavaltaisuus esi,intyvät
8872: män energian hintaa tuetaan, on vaarana käydä yhtäaikaisesti, on energiavaltaisuuden vaihtelu
8873: siten, että yrittäjien oma-aloitteisuus tuotan- suurempaa kuin pääomavaltaisuuden, joten pää-
8874: tonsa ja varsinkin uuden tuotannon energiaval- omavaltaistenkin hankkeiden joukosta voidaan
8875: taisuuden vähentämiseksi heikkenee. Jos koko poimia vähän energiaa sitovia aloja. Tuotannon
8876: kansantalouden tasolla päädytään aikaa myöten vaihtotasevaikutuksista energiakriteeri ei vält-
8877: luokittelemaan energia niukimmaksi tuotannon- tämättä tosin kerro kovin paljon, koska tuonti-
8878: tekijäksi, olisi sille itse asiassa ryhdyttävä käyt- energialla saatetaan tuottaa runsaasti vientitu-
8879: tämään varjohintaa, joka on itsestään muotou- loja aikaansaavia kotimaisista raaka-aineista val-
8880: tuvaa markkinahintaa suurempi. mistettuja hyödykkeitä. Energiavaltaisuus ker-
8881: Tuotannontekijöiden kohdentamiseen vaikut- too kuitenkin osaltaan tuotannon omavaraisuu-
8882: tavat luonnollisesti eniten yrittäjien arviot tuo- desta.
8883: tannontekijöiden hintasuhteiden kehityksestä. Maamme maksutasevaikeudet jatkunevat pit-
8884: Yrittäjien arviot muodostuvat lähimenneisyy- kään ja tuonnin osuus energiantarpeesta pysyy
8885: den perusteella, joten jos energian hinta asettuu korkeana. Energiavaltaisuudella on siten merki-
8886: nyt tietylle tasolle, vuoden 1973 energiakriisi tystä maksutaseen kannalta.
8887: ei vaikuttane sijoituspäätöksiin kuin muuta- Taloutemme riippuvuus ulkomaisista häiriöis-
8888: maksi vuodeksi eteenpäin. tä näkyi viimeksi syksyn 197 3 energian hinnan
8889: Ei ole mitään syytä olettaa, että energian mullistuksessa, jolloin hinnannousu mahdollisti
8890: hinta pitkällä tähtäimellä laskisi tai edes pysyisi kansainvälisen inflaation täysimääräisen siirty-
8891: suhteellisesti samana kuin tällä hetkellä. Uusien misen maahamme. Riippuvuus tuontienergiasta
8892: energialähteiden käyttöönottohan vaatii runsaas- lisää siten taloutemme alttiutta ulkomaiselle
8893: ti pääomia samalla kun ympäristönsuojelu lisää inflaatiolle.
8894: 204 Toivomusaloite n:o 185
8895:
8896:
8897: Ongelmaksi muodostunee se, miten energia- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8898: valtaisuuteen vaikuttaminen käytännössä tapah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8899: tuu. Tuskin sitä on syytä jättää yksin Suomen muksen,
8900: Pankin pankeille kohdistamien Juototusohjeiden
8901: varaan. Niiden vaikutus kun lienee pikemmin- että hallitus selvityttäisi, miten tar-
8902: kin moraalinen kuin tosiasiallinen. Ohjeisiin koituksenmukaisimmalla tavalla otettai-
8903: vedotenhan pankki voi puhtain omintunnoin siin huomioon energiavaltaisuuden mer-
8904: evätä lainan, jonka se muutoinkin olisi evännyt. kitys elinkeinorakenteemme muotoutu-
8905: Onkin tarpeen selvittää, mikä mekanismi misessa siten, ettei energian ja työvoi-
8906: olisi tarkoituksenmukaisin vaikutettaessa elin- man hintojen nykyinen suhde johtaisi
8907: keinorakenteemme energiavaltaisuuteen, silloin tulevaisuuden kannalta liian energiaval-
8908: kun markkinamekanismi ei täytä pitkän ajan taisiin ratkaisuihin.
8909: kohdentamistehtävää.
8910: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8911:
8912: Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi Juhani Vähäkangas
8913: 1980 vp. 205
8914:
8915: Toivomusaloite n:o 186.
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: Ruotsalainen ym.: Maakaasuputken rakentamisesta Lahdesta
8921: Heinolaan.
8922:
8923:
8924: Eduskunnalle.
8925:
8926: Mikkelin läänissä käytettiin 560 000 öljyton- lähteiden valjastamisessa tarvittavia koneistoja,
8927: nin verran energiaa vuonna 1977. Yli 70% julkisten palvelujen kehittämisen mahdollistavia
8928: tästä energiasta tuotettiin öljyllä, jota käytet- tuotteita sekä vientiin meneviä vanhoja ja
8929: tiin yli 400 000 tonnia. Mikkelin lääni on uusia tuotteita.
8930: ainoa lääni, jossa energiahuolto on 70-prosent- Kun energian kokonaistarjonta supistuu ja
8931: tisesti öljyn varassa. uusien kotimaisten energialähteiden käyttöön-
8932: Mikkelin läänin taloudellinen kasvu edellyt- otto konepajateollisuudessa on epätodennäköis-
8933: tää lisääntyvää energian käyttöä. Vaikka ote- tä, tulisi Heinolan talousalueen energiahuolto
8934: taan huomioon taloudellisen kasvun hidastumi- varmistaa vetämällä maakaasuputki Lahdesta
8935: nen ja säästötoimenpiteet, tulee läänin energian Heinolaan.
8936: tarve kasvamaan 10% vuoteen 1985 mennes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8937: sä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8938: Heinolan talousalue on läänin teollistunein muksen,
8939: ja sen konepajateollisuus tarvitsee runsaasti että hallitus tutkisi mahdollisuudet
8940: energiaa. Heinolan konepajateollisuuden kehit- maakaasuputken rakentamiseksi Lahdes-
8941: täminen on tärkeää, koska se valmistaa ener- ta Heinolaan ja pikaisesti antaisi tarvit-
8942: giaa säästäviä uusia tuotteita, uusien energia- tavat esitykset eduskunnalle.
8943: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8944:
8945: Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen Timo Ihamäki
8946: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Esko Pekonen
8947: Pentti Poutanen Pertti Hietala
8948: 206 1980 vp.
8949:
8950: Toivomusaloite n:o 187.
8951:
8952:
8953:
8954:
8955: Rönnholm ym.: Sairaskassamaksujen saattamisesta verovähennys-
8956: kelpoisiksi sairaudesta aiheutuneiksi kuluiksi.
8957:
8958:
8959: E d u s k u n n a 11 e.
8960:
8961: Monissa yrityksissä ovat työntekijät ja toi- maksuja verotuksessaan v·ähennetyiksi vakuu-
8962: mihenkilöt halunneet hoitaa laajemmalle vas- tusmaksujen kattosumman ylittymisen vuoksi.
8963: tuulle sairauden heille aiheuttamat kustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8964: nk. sairaskassojen avulla. Verotuskäytännössä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8965: on käynyt siten, että sairaskassamaksu on luo-
8966: kiteltu vakuutusmaksuksi ja täten maksua ei että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
8967: ole saanut vähentää sairaudesta aiheutuneena menpiteisiin sairaskassamaksujen saami-
8968: kustannuksena, vaan vakuutusmaksuna. Tästä seksi verotuksessa vähennyskelpoisiksi
8969: johtuen varsin monet itsensä ja perheensä va- sairaudesta aiheutuneiksi kuluiksi.
8970: kuuttaneet eivät ole voineet saada sairaskassa-
8971: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8972:
8973: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
8974: Kaarina Suonio Jouko Tuovinen Anna-Liisa Piipari
8975: Pertti Hietala
8976: 1980 vp. 207
8977:
8978: Toivomusaloite n:o 188.
8979:
8980: Rönnholm ym.: Yrityksiin kohdistuvien verojen ja maksujen
8981: suoritusperusteiden muuttamisesta.
8982:
8983: E d u s k u n n a 11 e.
8984: Veronkannolla on tavoitteena koota julkisel- maksut tulisi korvata myös muita tuotannon-
8985: le sektorille tuloja, jotta erityisesti valtio ja tekijöitä, kuten pääoman, raaka-aineiden ja
8986: kunnat voisivat toteuttaa niille kuuluvat tehtä- energian käyttöä rasittaviksi maksuiksi. Kun-
8987: vät. Verojen keräämisen ohella on verotuksella nallinen harkintaverotus on myös saanut paljon
8988: muita yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten tulo- ja osittain oikeutettuakin moitetta osakseen.
8989: jen vaikutuksen tasaaminen, taloudellisen kas- Kuitenkin kuntien uhraukset yritystoiminnalle
8990: vun ylläpitäminen ja kulutuksen ohjaaminen. ovat monessa tapauksessa olleet niin suuret,
8991: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että vain harkinnan kautta on aiheuttamispe-
8992: että on epäselvää, ovatko elinkeinoverouudis- riaate toteutunut. Näin onkin jo käytännössä
8993: tuksen tavoitteet, taloudelliseen kasvuun ohjaa- harkintaverotuksen soveltamisen myötä välitön
8994: minen investointien ja varausten kautta, enää elinkeinovero muu'ttunut joko välilliseksi lii-
8995: oikeaa talouspolitiikkaa. Nimittäin yritysten kevaihtoon perustuvaksi veroksi tai kunnan
8996: ma:ksamilla veroilla ei enää ole valtiontalou- palveluista perityksi maksuksi riippuen siitä,
8997: delle kovin suurta merkitystä, koska yhteisö- mitä seikkaa halutaan painottaa. Voimassa ole-
8998: jen maksamat välittömät verot ovat valtiolle va lainsäädäntö ja sen soveltaminen kaikkine
8999: vain 3 % :n suuruusluokkaa ( 1977) ja kunnil- vaikeuksineen on ristiriidassa verotukselle ase-
9000: lekin vain 8 %, joten yritysten verotuksen tettavien tavoitteiden kanssa. Suomi on pieni
9001: muut kuin fiskaaliset vaikutukset ovat siis tär- ja siten meillä olisi hyvät mahdollisuudet har-
9002: keämpiä. joittaa tavoitteiltaan oikeaa, mutta joustavaa
9003: Yleisesti ollaankin sitä mieltä, että yritys- verotuspoti tiikkaa.
9004: verotukseen uhrataan resursseja yrityksissä ja Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
9005: veronkannassa saatuun tuloon verrattuna aivan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9006: liikaa. Yritysverotuksen tuottavuus on kyseen- muksen,
9007: alainen.
9008: Kun sitten arvioidaan yritysverotuksen oh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9009: jaavaa vaikutusta, on Suomen oloissa esitettä- menpiteisiin yritysten verojen ja mak-
9010: vä kysymys, onko oikein, että verotus suosii sujen maksuperusteiden muuttamiseksi
9011: suuria investointeja ja varastoja ja rankaisee siten, että niitä kerättäisiin tuotannon
9012: tieto-tai'to -panoksilla toimivia yrityksiä? Vas- käyttämien panosten: pääoman, raaka-
9013: taus näissä työllisyysolosuhteissa ja teknologian aineiden, energian ja työvoiman perus-
9014: kehitysvaiheessa on varmasti kielteinen. teella siten, että
9015: Yrityksiin kohdistuvan vero- ja maksupolitii- - edistettäisiin työllisyyttä
9016: kan olisi oltava: - innostettaisiin yrityksiä tutkimus- ja
9017: - työllisyyttä tukevaa kehitystoimintaan
9018: - kehitys- ja tutkimustoimintaa edistävää - estettäisiin pääomien ja luonnonva-
9019: - tasoltaan kilpailukyvyn säilyttävää rojen tuhlausta
9020: - pääomia ja luonnonvaroja säästävää - yksinkertaistettaisiin ja parannettai·
9021: - aiheuttamisperiaatteen mukainen siin oikeudenmukaisuutta verovelvolli-
9022: - yksinkertainen ja oikeudenmukainen sen kannalta
9023: - yhteiskunnan suhdanne- ja aluepolitiikan - mahdollistettaisiin yhteiskunnan
9024: mahdollistava. suhdanne- ja rakennepolitiikan hoitami-
9025: Edellä olevien tavoitteiden saavuttaminen nen
9026: vaatisi elinkeinoverolain merkittävän uudistami- - turvattaisiin kunnille verotulojen
9027: sen. Samoin työvoiman käyttöön kohdistuvat tuotto.
9028: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9029:
9030: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
9031: Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen Pertti Hietala
9032: 208 1980 vp.
9033:
9034: Toivomusaloite n:o 189.
9035:
9036:
9037:
9038:
9039: Rönnholm ym.: Aravavuokrahuoneistojen vuokrien määräyty-
9040: misperusteen tarkistamisesta jakamalla vuokra perus- ja kulu-
9041: tusosiin.
9042:
9043:
9044: Ed u s kun n a 11 e.
9045:
9046: Vuokra-asuntojen vuokrien nousu on ollut hoito-osa muodostuisi taloyhtiön ja huoneiston
9047: kohtuuttoman suurta. Olisi siten pyrittävä kai- osalle tulevista kustannuksista. Tällä järjeste-
9048: killa keinoilla hillitsemään mainitun suuntaista lyllä pystyttäisiin omaehtoisilla toimenpiteillä
9049: kehitystä. vähentämään vuokrakustannuksia ja voitaisiin
9050: Aravavuokra-asunnot ovat valtion ja kuntien palkita säästäväisyys sitä harjoittaville.
9051: kontrollin alaisena. Tästä huolimatta nousu on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9052: kohdistunut näihin vuokra-asuntoihin vähintään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9053: yhtä kovana kuin vapaarahoitteisiinkin asuntoi-
9054: hin. Vuokra-aravien pääomakustannukset ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9055: pääasiassa valtion määrättävissä lainaehtojen huoneistokohtaisien vuokrien maksupe-
9056: muodossa. Kuitenkin hoitokustannusten, erityi- rusteen muuttamiseksi aravavuokra-asun-
9057: sesti energiakustannusten, nousun vuoksi ovat noissa kiinteäosaiseksi perusasaksi ja
9058: hoidosta johtuvat kustannukset myös nousseet. huoneiston aiheuttamien kustannusten
9059: Energiapoliittisesti ja myös kustannusten kuten energian kulutuksen suuruuden
9060: kohtuuttoman nousun estämiseksi olisi arava- perusteella määräytyväksi kulutusosaksi
9061: vuokrien määräämisessä jaettava vuokra pää- sekä että näitä periaatteita sovellettai-
9062: oma- ja hoitokustannuksiin siten, että pääoma- siin myös asumistuen määräämisessä.
9063: kustannus olisi huoneiston kiinteä vuokra ja
9064: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9065:
9066: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
9067: Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen Peter Muurman
9068: 1980 vp. 209
9069:
9070: Toivomusaloite n:o 190.
9071:
9072:
9073:
9074:
9075: Rönnholm ym.: Energiansäästölakia koskevan esityksen antami-
9076: sesta.
9077:
9078:
9079: E d u s k u n n a 11 e.
9080:
9081: Energiapolitiikan suuntaviivojen ha;hmottues- kuin meillä ei ole ollut teknisiä mahdollisuuk-
9082: sa yhä uudelleen ja uudelleen muuttuvissa ener- sia sähkön ohjaamiseen ja ajasta, tehon käytöstä
9083: gian hintaolosuhteissa on käynyt Suomen osalta ja kulutuksesta riippuvaan hinnoitteluun. Tänä
9084: selväksi, että merkittävin ongelmamme tulee päivänä tekniset edellytykset ovat olemassa ja
9085: olemaan sähkön tuotantokapasiteetin oikea ar- myös taloudellisesti toteutettavissa mikäli kiin-
9086: viointi ja ratkaisu. Energian säästöstä puhutta- nostunut osapuoli löytyy. On kuitenkin syytä
9087: essa on toistaiseksi pääasiassa liikuttu lämmi- epäillä sähköyhtiöitten kiinnostusta, mistä joh-
9088: tyksen ja liikenteen sektoreilla. tuen valtiovallan olisikin säädöksillään ohjattava
9089: On kuitenkin mitä todennäköisintä, että säh- kehitystä.
9090: kön kulutuksessa olisi saavutettavissa nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9091: parempia säästötuloksia, mikäli säästäminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9092: otettaisiin ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tällä het-
9093: kellä säästön kannalta sekä voima- että jakelu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9094: yhtiöittemme tariffipolitiikka on epätarkoituk- esityksen antamiseksi energiansäästölais-
9095: senmukaista. Säästäminen ei ole suosiossa eikä ta, ;ossa olisi säännökset myös sähkön-
9096: kapasiteettia sähkön tuotannossa käytetä opti- tuotannon ohjaamisesta ;a valtuudet
9097: maalisen tehokkaasti. määrätä sähkötariffeista sähkön säästön
9098: Tämä on ollut ymmärrettävää niin kauan aikaansaamiseksi.
9099: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9100:
9101: Mikko Rönnholm Kaj Bärlund Peter Muurman
9102: Anna-Liisa Piipari
9103:
9104:
9105:
9106:
9107: 27 088000224W
9108: 210 1980 vp.
9109:
9110: Toivomusaloite n:o 191.
9111:
9112:
9113:
9114:
9115: Rönnholm ym.: Turpeen saannin turvaamisesta lainsäädäntö-
9116: teitse määrättävällä kohtuullisella hinnalla.
9117:
9118:
9119: Ed u s kun n a 11 e.
9120:
9121: Kotimaiset energiaraaka-ainevarat ovat yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9122: tä kansallisomaisuutta. Energian keskeytymätön kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9123: saanti on elinedellytys niin tuotantoelämälle
9124: kuin asumisellekin. Elämisen laatuun ja kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9125: sainväliseen kilpailukykyyn energian hinta vai- esityksen antamiseksi eduskunnalle laik-
9126: kuttaa ratkaisevasti. Koska on näköpiirissä tur- si, jolla säädettäisiin turpeen käyttöoi-
9127: vevarojemme enenevä käyttö ja koska on ha- keuden luovuttamisesta valtiolle tai val-
9128: vaittavissa epäoikeudenmukaista turpeen käy~ tion omistamalle yhtiölle hintatasolla,
9129: tön hinnan nousua, olisi nopeasti lainsäädännöl- joka indeksillä korjattuna vastaisi 1970-
9130: lisin keinoin taattava turvevarojen saanti hinta- luvulla vallinnutta vapaaehtoisissa kau-
9131: tasolla, joka vastaa 1970-luvulla vallinnutta. poissa ollutta tasoa.
9132: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9133:
9134: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Peter Muurman
9135: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
9136: 1980 vp. 211
9137:
9138: Toivomusaloite n:o 192.
9139:
9140:
9141:
9142:
9143: Saarikoski: Yritysomaisuuden arvostusperusteiden muuttamisesta
9144: varallisul,ls- ja perintöverotuksessa.
9145:
9146:
9147: E d u s k u n n a 11 e.
9148:
9149: Yritystoiminnan tämän päivän keskeinen on- taan perintöverotusta totmttettaessa ns. käy-
9150: gelma on yritysten rahoitusrakenteen vinoutu- pään arvoon, joka on keskimäärin n. 20 pro-
9151: minen. Keskimääräisen suomalaisen teollisuus- senttia varsinaista verotusarvoa korkeampi. Tä-
9152: yrityksen pä,äomasta on yli 80 prosenttia vie- mä käytäntö näyttää edelleen yleistyvän huoli-
9153: rasta pääomaa, josta lyhytaikaista runsaasti yli matta ponnesta, jonka eduskunta antoi hyväk-
9154: puolet. Kaupankin alan yrityksilJä vieraan pää- syessään nykyisin voimassa olevan perintö- ja
9155: oman osuus ylittää 70 prosenttia. Yritysten lahjaverolain.
9156: oman pääoman lisäämisessä on verotuksella kes- Jotta yritysten oman pääoman muodostumi-
9157: keinen asema; tämä koskee erityisesti yritystoi- selle luotaisiin edellytykset ja jotta turvattaisiin
9158: mintaan käytetyn omaisuuden verotuskohtelua. yritystoiminnan jatkuvuus myös sukupolven-
9159: Nykyinen edelleen varsin korkea varallisuus- vaihdostilanteessa, olisi tutkittava, voitaisiinko
9160: vero yhdessä tuloveron kanssa merkitsee mo- yritysomaisuus, ts. yksinomaan ja välittömästi
9161: nessa tapauksessa sitä, että verotuksen yhteis- yritystoiminnassa käytetty omaisuus, arvostaa
9162: vaikutus muodostuu konfiskatoriseksi, ts. ve- muuta varallisuutta alhaisempaan arvoon.
9163: rojen maksamiseen joudutaan käyttämään va- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun.
9164: roja, jotka on irrotettava käyttöpääomasta. Kor- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9165: kea perintöverotus puolestaan estää usein suku-
9166: polvenvaihdoksen yrityksissä, kun yritykset on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9167: realisoitava perintöveron maksamiseksi. Näyt- menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
9168: tääkin aivan ilmeiseltä, etä sukupolvenvaihdos (1 04 3/74) sekä perintö- ja lahjavero-
9169: muodostaa yritystoiminnassa riskitilanteen, joka lain (378/40) muuttamiseksi siten, että
9170: saattaa yritystoiminnan jatkuvuuden uhanalai- yritysomaisuus · arvostettaisiin varalli-
9171: seksi. Tätä uhkaa on omiaan paheotamaan vii- suusverotusta ja perintöverotusta toimi-
9172: me aikoina erityisesti maan eteläosissa yleisty- tettaessa vain puoleen varsinaisesta ve-
9173: nyt käytäntö, jonka mukaan omaisuus arvoste- rotusarvostaan.
9174: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9175:
9176: Helge Saarikoski
9177: 212 1980 vp.
9178:
9179: Toivomusaloite n:o 19.3.
9180:
9181:
9182:
9183:
9184: Saarikoski ym.: Kotimaisella kiinteällä polttoaineelia lämmitettä-
9185: vien kattiloiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
9186:
9187:
9188: E d u s k u n n a 11 e.
9189:
9190: Kotimaisen kiinteän polttoaineen käytön li- että julkisilla laitoksilla yhdessä kotimaista kiin-
9191: sääminen on kaikkien tuntemista syistä erittäin teää polttoainetta käyttävien lämmityslaitosten
9192: tärkeää. On kuitenkin tosiasia, että kotimaista valmistajien kanssa ei ole riittäviä mahdolli-
9193: kiinteää polttoainetta polttavat kattilat ja läm- suuksia ja edellytyksiä selviytyä yksin edellä
9194: mityslaitokset ovat useimmiten esimerkiksi öl- mainittujen lämmityslaitosten totaalisesta ko-
9195: jyllä toimivia lämmityslaitoksia kalliimpia niin keilutoiminnasta, käyttökokemusten saannista ja
9196: investointeina kuin käyttökustannuksiltaankin, tuotekehityksestä, on paikallaan, että kotimai-
9197: lukuunottamatta polttoainekustannuksia. Lisäksi sella kiinteällä polttoaineelia lämmitettävät kat-
9198: on todettava, että varsin usein kiinteää poltto- tilat vapautetaan liikevaihtoverosta toistaiseksi
9199: ainetta käyttävät laitokset ovat kehittyneisyy- vuoden 1983 loppuun saakka.
9200: deltään keskeneräisiä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kunni-
9201: Edellä mainituista syistä on tapahtunut koti- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9202: maista polttoainetta käyttävien lämmityslaitos- sen,
9203: ten käyttöönoton tarpeetontakin viivästymistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9204: Lisäksi ovat näiden laitosten käyttäjät saatta- menpiteisiin kotimaisella kiinteällä polt-
9205: neet joutua maksamaan kalliitakin oppirahoja toaineella lämmitettävien kattiloiden va-
9206: kiinteän polttoaineen käyttöönotosta. pauttamiseksi liikevaihtoverosta vuoden
9207: Edellä esitetyn perusteella ja siitä syystä, 1983 loppuun saakka.
9208: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9209:
9210: Helge Saarikoski Boris Renlund Mauri Vänskä
9211: Sampsa Aaltio Tapio Holvitie Timo Ihamäki
9212: Eero Lattula Juhani Laitinen P. Mäki-Hakola
9213: Väinö Raudaskoski
9214: 1980 vp. 213
9215:
9216: Toivomusaloite n:o 194.
9217:
9218:
9219:
9220:
9221: Saarikoski ym.: Polttohakkeen ja palaturpeen keräily- ja mark-
9222: kinointiorganisaation suunnittelun aloittamisesta.
9223:
9224:
9225: E d u s k u n n a 11 e.
9226:
9227: Poluoöljyjen yhä jatkuva kallistuminen on räily- ja markkinointiorganisaation luomiseksi
9228: johtanut maamme lämmityskustannukset huike- maahamme. Samalla olisi tutkittava, voisivatko
9229: aan nousuun. Tämän vuoksi etsitäänkin kuu- tämän organisaation luomisessa olla mukana esi-
9230: meisesti uusia lämmitysratkaisuja, uutta lämpö- merkiksi Keskusmetsälautakunta Tapio ja piiri-
9231: energiaa ja uusia lämmittämiseen soveltuvia ai- metsälautakunnat organisaatioineen tai muut
9232: neita. sopivat alalla markkinointia harjoittavat kaupal-
9233: Suomessa katseet ovat kääntyneet myös polt- liset ketjut tai keskusliikkeet. Mainitut toimen-
9234: tohakkeeseen ja polttoturpeeseen. Näiden koti- piteet olisivat paitsi kiireellisiä myös kansan-
9235: maisten polttoaineiden tuotannon käynnistämi- taloudellisesti erittäin kannatettavia.
9236: seen maa- ja yksityismetsåtalouksissa sekä nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9237: den omistamilla suoalueilla tarvitaan kuitenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9238: valtion tukea. Olisikin erittäin perusteltua, että
9239: valtion toimesta kannustettaisiin uuteen yritys- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9240: toimintaan, jonka toimesta syntyisi nopeasti menpiteisiin polttohakkeen ja palatur-
9241: uusia pohtoturvetta nostavia ja markkinaivia peen keräily- ja markkinointiorganisaa-
9242: yrityksiä. tion suunnittelun käynnistämiseksi
9243: Edellä olevan perusteella olisikin käynnistet- maassamme.
9244: tävä nopeasti suunnitelmat polttohakkeen ke-
9245: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9246:
9247: Helge Saarikoski Mauri Vänskä
9248: 214 1980 vp.
9249:
9250: Toivomusaloite n:o 19.5.
9251:
9252:
9253:
9254:
9255: Saarikoski ym.: Alkon Koskenkorvan viinatehtaan lämmitysjär-
9256: jestelmän muwttamisesta kotimaista polttoainetta käyttäväksi.
9257:
9258:
9259: E d u s kun n a 11 e.
9260:
9261: Vaitiovalta on tehnyt monia myönteisiä toi- Koska Koskenkorvan viinatehtaan ymparts-
9262: menpiteitä kotimaisen kiinteän polttoaineen tössä on lisäksi huomattavasti metsäalueita, joi-
9263: käytön lisäämiseksi. Siten myös valtion laitok- den hoito edellyttäisi jätepuun hakkuita, ja kun
9264: silta ja valtiojohtoisilta yrityksiltä voitaisiin lis,äksi metsiin on viimeisten vuosikymmenten
9265: edellyttää aktiivista siirtymistä kotimaisen aikana kertynyt teollisuudelle huonosti soveltu-
9266: energian käyttäjiksi. vaa puuta, olisi syytä varautua siihen, että
9267: Eräiden arvioiden mukaan Alkon Kosken- alueen suurimpana energiankuluttajana Kosken-
9268: korvan viinatehtaan lämmitysjärjestelmä käyttäi- korvan viinatehdas polttaisi myöskin haketta.
9269: si polttoturpeelle muutettuna noin 400 m3 jyr- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9270: sinturvetta vuodessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9271: Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan nykyisin noin
9272: 1/3 valtakunnan kaikesta polttoturpeesta. Oli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9273: sikin paikallaan, että ennen kuin sitä laajamit- piteisiin, jotta valtion omistama Oy Al-
9274: taisesti ryhdytään kuljettamaan epätaloudellises- ko Ab:n Koskenkorvan viinatehdas siir-
9275: ti maakunnan ulkopuolelle, pitäisi polttotur- tyisi käyttämään polttoaineenaan koti-
9276: peen käyttömahdollisuudet selvittää omassa maista turvetta ja haketta.
9277: maakunnassa.
9278: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9279:
9280: Helge Saarikoski Matti Hakala P. Mäki-Hakola
9281: Eero Lattula Timo Ihamäki Juhani Raudasoja
9282: 1980 vp. 215
9283:
9284: Toivomusaloite n:o 196.
9285:
9286:
9287:
9288:
9289: Saarikoski ym.: Pienyritystoiminnan korkotukiluottojärjestelmän
9290: aikaansaamisesta. ·
9291:
9292:
9293: Eduskunnalle.
9294:
9295: Valtion rahoitustuki pienyritystoiminnan edis- Kun vähittäiskauppa on samaan aikaan jää-
9296: tämiseksi on oLlut vailla selvää linjaa. Pienteol- nyt käytännöllisesti katsoen täysin ilman valtio-
9297: lisuudelle myönnettiin 1960-luvulla halpakor- vallan rahoitustukitoimenpiteitä, voidaan pe-
9298: koisia. pienteollisuuslainoja, joilla oli huomatta- rustellusti sanoa, ettei valtiovalta ole lukuisten
9299: va merkitys pienen teollisuuden kehittymisessä. erityisluottolaitosten perustamistoimenpiteistä
9300: Monet jopa merkittäviksi vientiyrityksiksi ke- huolimatta kyennyt luomaan yhtenäistä, selkeää
9301: hittyneet yritykset ovat lähteneet liikkeelle tä- ja oikein mitoitettua tukijärjestelmää pienyritys-
9302: män rahoituksen turvin. Kuitenkin pienteolli- toiminnan tarpeita silmälläpitäen.
9303: suuslainoista siirryttiin 1970-luvulla ns. korko- Kehitysalueiden ulkopuolella toimivien pien-
9304: tukijärjestelmään, jossa maksettiin valtion va- teollisuusyritysten toiminnan tukeminen ja vä-
9305: roista korkotukea yritysten investointejaan var- hittäiskaupan, aivan erityisesti haja-asutusalueil-
9306: ten rahalaitoksilta saamille luotoille. Voidaan la toimivien kaupan alan yritysten palvelujen
9307: sanoa, että korkotuki on merkittävästi helpot- ylläpitäminen ja kehittäminen voisi tehokkaim-
9308: tanut monien yritysten rahoitusta investoinnin min tapahtua yhtenäisen pienyritysten korkotu-
9309: jälkeisinä ensimmäisinä vuosina, jolloin lyhen- kiluottojärjestelmän puitteissa. Kohdistuessaan
9310: nykset ja korot yhteensä muutoin ovat suurim- pääosin työvoimavaltaiseen pienyritystoimintaan
9311: millaan investointien tuoton jäädessä puoles- korkotuki parantaisi myös merkittävästi työlli-
9312: taan vähäiseksi. syyttä.
9313: Valtion vuoden 1976 tulo- ja menoarviosta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9314: pienteollisuuden korkotukiluottojen myöntämis- kunnan hyväksyttäväksi tGivomuksen,
9315: kiintiö kuitenkin poistettiin. Menettelyn perus-
9316: teluksi esitettiin, että pienteollisuuden inves- että hallitus antaisi pikaisesti esityk-
9317: tointiluotoiksi oli varattu investointirahaston sen pienyritysten korkotukiluottolaiksi,
9318: varoja yhteensä 60 miljoonaa markkaa. jonka perusteella pienyritysten inves-
9319: Investointirahaston normaalikorkoiset lainat tointeihinsa rahalaitaksi/ta saamille luo-
9320: eivät kuitenkaan ole voineet korvata korkotuki- toille maksettaisiin korkotukea valtion
9321: järjestelmää. Monet yritykset ovat myös koh- varoista siten, että korkotuen määrä oli-
9322: danneet vaikeuksia vakuusjärjestelyjen suhteen, si kahtena ensimmäisenä vuotena 80
9323: koska valtion investointirahaston lainat myön- prosenttia ja kolmantena ja neljäntenä
9324: netään Postipankin välityksellä ja vastuulla. vuonna 40 prosenttia hyväksytyistä ko-
9325: Korkotukiluottokiintiön poistaminen on siten roista,
9326: vaikeuttanut pienen ja keskisuuren teollisuuden
9327: inveStointien toteuttamista.
9328: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9329:
9330: Helge Saarikoski Mauri Vänskä
9331: 216 1980 vp.
9332:
9333: Toivomusaloite n:o 197.
9334:
9335:
9336:
9337: Salminen ym.: Asuntotuotannon tehostamisesta.
9338:
9339: Eduskunnalle.
9340:
9341: Tilastokeskuksen asunto- ja elinkeinotutki- sevät lainoituksen 5 % :n reaalista laskua vii-
9342: muksen (31. 12. 1975) tietojen mukaan oli me vuoden tasosta. Jo viime vuonna putosi
9343: maassamme ahtaasti asuvia (yli 2 henkilöä/ asuntotuotanto alle 50 000 ja valtion lainoit-
9344: huone keittiötä huoneeksi laskematta) 587 152 tama tuotantakin ennätyksellisen alhaisiin lu-
9345: henkeä. Asuntojen puutteellisesta varustetasosta kemiin. Asuntohallituksen käyttösuunnitelma
9346: kertovat luvut: 599 781 asukasta oli vailla vie- vuoden 1980 asuntolainamäärärahojen myöntä-
9347: märiä, 1 062 803 vailla wc:tä. Sosiaalihallitus misvaltuuden käytöstä sisältää yhteensä 26 600
9348: arvioi vuonna 1978, että yli 65-vuotiaiden asunnon lainoittamisen. Vuokra-asuntoja on
9349: uusien asuntojen tarve on 80 000 asuntoa. Hel- käyttösuunnitelmassa esitetty lainoitettavaksi
9350: singin huoltovirasto teki vuonna 1977 selvi- vain 12 200. Näin alhaalla eivät valtion lai-
9351: tyksen yömajojen ja asuntoloiden asukkaista, noittaman tuotannon luvut olleet kertaakaan
9352: minkä mukaan noin kolmannes asukkaista pys- 70-luvulla.
9353: tyisi asumaan itsenäisesti mikäli sopivia asunto- Asuntotuotantomäärärahojen supistuslinja
9354: ja olisi tarjolla ja noin kolmanneksen osalta ei osoittaa piittaamattomuutta vaikeasta asunto-
9355: asiaa varmuudella voitu selvittää. pulasta sekä myöskin virheellistä työvoimapoli·
9356: Nämä kaikki luvut kertovat asuntojen huuta- tiikkaa rakennusalan työttömyyden ollessa edel-
9357: vasta pulasta ja yhteiskunnan voimakkaiden leen varsin suuri. Rakennusalan työpaikoilla on
9358: toimien välttämättömyydestä. Kuitenkin yhteis- myös· tunnettu. kerrannaisvaikutus muiden alo-
9359: kunnan tuella tapahtuva asuntotuotanto samoin jen työllisyystilanteeseen.
9360: kuin asuntotuotannon kokonaistaso on viime Edellä todettu osoittaa, että asuntolaina·
9361: vuosina laskenut voimakkaasti. määrärahojen tuntuva nostaminen nykyisestä
9362: Tänä vuonna tuotetaan 20 000 asuntoa vä- tasosta ja sen kohdistaminen ennen kaikkea
9363: hemmän kuin 70-luvun puolivälissä. Asunto- vuokra-asuntotuotantoon on välttämätöntä.
9364: hallituksen selvityksen mukaan sai vuosina Asunto-ongelman ratkaiseminen edellyttää ko-
9365: 1974 ja 1975 valtion lainoittaman vuokra- konaistuotannon nostamista 70-luvun puolivä~
9366: asunnon vielä 36 % sellaista hakeneista ruo- Iin tasolle yhteiskunnan toimenpitein. Valtion
9367: kakunnista, vuonna 1976 28 %, vuonna 1977 lainoittaman tuotannon tavoitteeksi tulisi aset-
9368: 19% ja vuoden 1978 ennakkotietojen mukaan taa 50 000 asuntoa. Työpaikkoja tämä lisäisi
9369: sai aravavuokra-asunnon 22 % hakijoista. Suu- rakennustuotannossa, rakennusteollisuudessaJ
9370: rissa kaupungeissa on tilanne vielä huonompi, kuljetuksessa jne., tämänvuotisen tuotannon
9371: erään selvityksen mukaan vain joka seitsemäs tasoon verrattuna arviolta noin 28 000.
9372: kaupunkien vuokra-asuntoihin hakeneista sai Edellä todetun perusteella ehdotamme edus-
9373: vuonna 1977 asunnon. On selvää, että tällai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9374: sessa tilanteessa rehottaa vuokrakiskonta ja
9375: keinottelu asunnontarvitsijoiden ·kustannuksel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteiSiin
9376: la. asuntotuotannon tason pikaiseksi nosta-
9377: Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa on va- miseksi 1970-luvun puolivälin tasolle
9378: rattu asuntolainoitukseen 2 100 miljoonan mar- asettaen tavoitteeksi 50 000 asunnon
9379: kan määräraha, myöntämisvaltuuden ollessa vuotuisen lainoittamisen valtion toi-
9380: 2 160 miljoonaa markkaa. Määrärahat merkit- mesta.
9381: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9382:
9383: M.-L. Salminen Irma Rosnell Sten Söderström
9384: Esko-Juhani Tennilä P. Puhakka Mikko Kuoppa
9385: 1980 vp. 217
9386:
9387: Toivomusaloite n:o 198.
9388:
9389:
9390:
9391:
9392: Salolainen: Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontatoimiston
9393: ~tamisesta.
9394:
9395:
9396:
9397: Edu sk unn alle.
9398:
9399: Viime vuosina on käynyt yhä ilmeisemmäk- sella tavalla hoidetuksi, tulisi patenttl- Ja re-
9400: si, että Suomessa tarvittaisiin tehostettua neu- kisterihallitukseen perustaa neuvontapalvelujen
9401: vontaa patentti- ja rekisterihallituksen yhtey- tehostamiseksi neuvontatoimisto.
9402: dessä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
9403: Kun Suomessa on tällä hetkellä neuvonta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9404: tehtävissä vain yksi neuvontainsinööri, on mm.
9405: Ruotsissa heitä 15. Kuitenkin meillä olisi ni- että hallitus ottaisi valtion vuoden
9406: menomaan tässä vaiheessa tarpeellista saada 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
9407: uudet tuoteideat tehostetusti hyödynnetyiksi rärahan neuvontatoimiston perustami-
9408: ja patentit suojatuiksi. seksi patentti- ja rekisterihallitukseen.
9409: Jotta toiminta saataisiin tarkoituksenmukai-
9410: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9411:
9412: Pertti Salolainen
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: 28 088000224W
9418: 218 1980 vp.
9419:
9420: Toivomusaloite n:o 199.
9421:
9422:
9423:
9424:
9425: Saukkonen ym.: Asuntotuotantolain 6 § :n 1 momentin muutta-
9426: misesta kauko- ja aluelämpölaitosten saattamiseksi käyttä-
9427: mään kotimaisia polttoaineita.
9428:
9429:
9430: E d u s kun n a 11 e.
9431:
9432: Viime aikoina on tuontipolttoaineiden jatku- remmissa yksiköissä kotimaisen kiinteän polt-
9433: van hinnannousun vuoksi yhä enemmän alettu toaineen käsittelyyn tarvittavat tekniset laitteet
9434: kiinnittää huomiota kotimaisen polttoaineen on helpompi toteuttaa taloudellisesti.
9435: käytön edistämiseen. Tätä kehitystä voidaan Lämmityslaitosten muuttaminen kotimaista
9436: pitää oikeansuuntaisena ja tarkoituksenmukai- polttoainetta käyttäviksi ja 'tämän muutoksen
9437: sena, koska kotimaisen polttoaineen saatavuus tekeminen lainoituskelpoiseksi on toteutettavis-
9438: on hyvin merkityksellistä maamme energiahuol- sa asuntotuotantolakiin tehtävällä lisäyksellä.
9439: lon toimivuudelle ja toisaalta kotimaisen polt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9440: toaineen käytöllä on myös työllistävää merki- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9441: tystä.
9442: Vaikka valtio jo nykyisinkin usealla eri ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9443: valla tukee kotimaisen polttoaineen käytön li- asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin
9444: säämistä, olisi tarpeen laajentaa tätä tukea saat- muuttamiseksi siten, että asuntolainan
9445: tamalla kauko- ja aluelämmityslaitosten muut- myöntäminen erillisen kauko- ja alue-
9446: taminen toimimaan kotimaisella polttoaineelia lämpölaitoksen muuttamiseen kotimai-
9447: valtion lainoituksen piiriin. Tällä muutoksella selle polttoaineette tulisi mahdolliseksi.
9448: on merkitystä erityisesti sen vuoksi, että suu-
9449: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9450:
9451: Juhani Saukkonen Pentti Poutanen Hannu Tenhiälä
9452: Kalevi Mattila Mikko Kaarna
9453: 1980 vp. 219
9454:
9455: Toivomusaloite n:o 200.
9456:
9457:
9458:
9459:
9460: Saukkonen ym.: Teknillisen tutkimuksen kehittämisestä.
9461:
9462:
9463: E d u s kun n a 11 e.
9464:
9465: Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa on seudun ulkopuolella tmmtvat teknilliset kor-
9466: henkilökuntaa kaikkiaan noin 1 900, josta pe- keakoulut kykenisivät tarjoamaan.
9467: räti noin 90 prosenttia työskentelee pääkau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9468: punkiseudulla. Tutkimuskeskus sai vuoden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9469: 1980 budjetissa ja vuoden 1979 lisäbudjetissa
9470: yhteensä 225 uutta virkaa ja tointa, joista puo- että hallitus ryhtyisi teknisen tutki-
9471: let on budjettirahoitteisia ja toinen puoli ti- muksen ja asiantuntemuksen täysimää-
9472: laustutkimuksilla rahoitettavia. Pääosa tästä- räiseksi hyödyntämiseksi toimenpiteisiin
9473: kin lisäyksestä suuntautuu pääkaupunkiseu- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
9474: dulle. uuden toimipisteen avaamiseksi Lap-
9475: Tutkimuskeskuksen Tampereen toimipistees- peenrantaan ja Tampereen, Oulun ja
9476: sä työskenteli kesällä 1979 74 henkilöä ja Ou- Jyväskylän toimipisteiden laajentamisek-
9477: lun toimipisteessä vastaavasti 73 henkilöä. Tut- si sekä vaihtoehtoratkaisuna tutkisi V al-
9478: kimustoiminta on siis voimakkaasti keskitty- tion teknillisestä tutkimuskeskuksesta
9479: nyt pääkaupunkiseudulle eikä näin ollen voi riippumattomien itsenäisten tutkimusyk-
9480: parhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyväksi siköiden perustamismahdollisuudet.
9481: sitä laajaa asiantuntemusta, jota pääkaupunki-
9482: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9483:
9484: Juhani Saukkonen Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila
9485: Mikko Kaarna Mauno Manninen Matti Ruokola
9486: 220 1980 vp.
9487:
9488: Toivomusaloite n:o 201.
9489:
9490:
9491:
9492:
9493: Sillantaus ym.: Polttoaineiden varmuusvarastointijärjestelmän
9494: kehittämisestä.
9495:
9496:
9497:
9498: E d u s kun n a 11 e.
9499:
9500: Vii:me vuosikymmenellä tapahtunut nopea jyomavaraisuuttamme kriisitilanteissa samalla
9501: energian hinnan nousu ja nykyinen epävakaa ajalla eli yhteensä noin puoleen vuoteen.
9502: maailmantilanne aiheuttavat epävarmuutta ja Maatilojen varmuusvarastointi takaisi ennen
9503: pelkoa, ettei maamme energiahuolto poikkeuk- kaikkea sen, että maatalous pystyisi huomatta-
9504: sellisissa tilanteissa ole riittävän turvattu. Kun vasti nykyistä pitempään huolehtimaan maam-
9505: maataloutemme ja muun elinkeinoelämämme me elintarvikehuollosta. Myös yritysten ja au-
9506: toiminta on suuresti riippuvaista siitä, ettei toilijoitten toimesta tapahtuva öljyn varastointi
9507: energiahuollossa esiinny häiriötä, tulisi öljyn on niiden häiriöttämän toiminnan varmistami-
9508: varmuusvarastoinnin kehittämiseen kiinnittää sen kannalta nykyisin liian vähäistä. Yritysten
9509: erityistä huomiota. ja autoilijoitten toimesta tapahtuvaa varastoin-
9510: Elintarvikehuollon jatkumisen varmistaminen tia tulisi kehittää samassa suhteessa kuin edellä
9511: edellyttäisi, että maatilatalouden puitteissa pien- en esitetty maatilatalouden osalta. Näin yhteis-
9512: säiliöissä tapahtuvaa varmuusvarastointia lisät- kuntamme tasapainoinen kehitys olisi mahdol-
9513: täisiin. Maassamme on maatiloilla arvioitu ole- lista myös poikkeuksellisissa oloissa.
9514: van vain noin 100 000 pientä varastosäiliötä, Polttoainevarastoinnin kehittyminen esitetyl-
9515: joiden tilavuudet pääasiassa vaihtelevat 0,5- lä tavalla edellyttää, ettei tarvittavien perusin-
9516: 3 m3 • Tilanne ei ole tyydyttävä, koska varas- vestointien toteuttaminen käy maatilatalouden
9517: tointikapasiteetti on liian pieni ja tämän laa- ja muun elinkeinotoiminnan harjoittajille talou-
9518: tuiset pienet varastosäiliöt ovat usei:n epätalou- dellisesti liian raskaaksi. Investointitoimintaa
9519: dellisia kuljetuskustannusten suuruuden ja huk- tuleekin yhteiskunnan toimesta tukea huomat-
9520: kaprosentin vuoksi. Myös niiden ympäristölle tavalla panoksella. Tuki voidaan myöntää esi-
9521: ja pohjavesille aiheuttama vaara on varteen- merkiksi verohelpotuksina poistamalla säiliöiltä
9522: otettava tekijä. liikevaihtovero, hyväksymällä poisto-oikeus nor-
9523: Erinomainen tapa kehittää maamme var- maalista poikkeavaksi, subventoimalla esim. yli
9524: muusvarastointijärjestelmää olisi maatalouden 5 000 litran säiliöitten hintaa tai myöntämällä
9525: polttoainevarastosäiliöiden lisääminen ja niiden investoinnin suorittaville avustuksia.
9526: koon suurentaminen tuntuvasti. M1käli esi- Koska edellä esittämämme perusteella kat-
9527: merkiksi 50 000 maatilaa varastoisi keskimää- somme, että varmuusvarastointijärjestelmän ke-
9528: rin 16 m3 kevyttä polttoöljyä, kertyisi varas- hittäminen on maamme jatkuvan ja häiriöttö-
9529: toihin 800 000-1 000 000 tonnia öljyä. Tämä män kehityksen varmistamiseksi välttämätöntä,
9530: olisi 1/4 koko maamme kevyen polttoöljyn ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
9531: vuosittaisesta tarpeesta. Kun nykyiset öljy- täväksi toivomuksen,
9532: varastomme riittäisivät kriisitilanteessa vain
9533: 2-3 kuukautta, lisäisi jo maatilojen varmuus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9534: varastoinnin järjestäminen esitetyllä tavalla öl- maatilojen, autoilijoitten ja yritysten toi-
9535: Toivomusaloite n:o 201 221
9536:
9537: mesta tapahtuvan varmuusvarastoinnin muun elinkeinoelämän jatkuvan toimin-
9538: järjestämiseksi maamme maatalouden ja takyvyn turvaamiseksi.
9539: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9540:
9541: Pentti Sillantaus Matti Hakala ·Juuso Häikiö
9542: Heikki Perho Matti Hokkanen Lauri Impiö
9543: Pekka Jokinen Heikki Järvenpää Irma Rihtniemi-Koski
9544: Ilkka Kanerva Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
9545: Eeva Kauppi Esko J. Koppanen Martti Ursin
9546: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juhani Laitinen Matti Viljanen
9547: Arto Lampinen Eero Lattula Ben Zyskowicz
9548: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo Tapani Mörttinen
9549: Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen Matti Pelttari
9550: Saara Mikkola Pentti Mäki-Hakola Tuulikki Petäjäniemi
9551: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio
9552: Sampsa Aaltio Olavi Nikkilä Erkki Pystynen
9553: Elsi Hetemäki-Olander Helena Pesola Helge Saarikoski
9554: Tapio Holvitie Toivo T. Pohjala Jalmari Torikka
9555: T. Ihamäki Ulla Puolanne Tauno Valo
9556: Aila Jokinen Mauri Vänskä
9557: 222 1980 vp.
9558:
9559: Toivomusaloite n:o 202.
9560:
9561:
9562:
9563:
9564: Söderström ym.: Turpeenjalostuslaitoksen rakentamisesta Viro-
9565: peliin.
9566:
9567:
9568: E du skunn alle.
9569:
9570: Vaasan läänissä on arvioiden mukaan turve viedään kuitenkin kauttaaltaan Kokko-
9571: 170 000 ha yli kahden metrin syvyistä suota. laan Outokummun tehtaille jalostettavaksi.
9572: Kuitenkin läänissä on suhteellisen vähän sel- Viropeli ja sen lähikunnat ovat työttömyyden
9573: laista teollisuutta, joka voisi käyttää polttotur- osalta hyvin heikossa asemassa ja työttömyys
9574: vetta. Toisaalta läänin rajaseuduilla, joissa suu- esim. Viropelissä nousi talvikautena 1978-79
9575: rin osa turvesoista sijaitsee, ei asutustiheys ole 12 prosenttiin.
9576: suurta, mikä ei mahdollista laajaa polttotur- Nämä näkökulmat huomioon ottaen Virope-
9577: peen käyttöä. Tämän vuoksi noin puolet vuo- liin tulisi perustaa turpeenjalostuslaitos, joka
9578: sittain tuotetusta turpeesta viedään läänin ulko- anta1si alueen ihmisille työtä, ja tällöin sääs-
9579: puolelle. tyttäisiin myös kuljetuskustannuksilta. Tur-
9580: Viropelin kunnassa Valtion polttoainekeskuk- peen käytön suhteen voidaan toimia joko nes-
9581: sella eli VAPO:lla on hallussaan suota n. teyttämällä turve metanoliksi, kaasutuksen
9582: 3 200 ha, josta tällä hetkellä on tuotantokun- avulla tai briketin valmistamisen avulla.
9583: nossa n. 400 ha ja valmistelun alla 1 100 ha. Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto ja Virope-
9584: Lisäksi Viropelin lähikunnissa, Vetelissä, Per- lin kunta ovat tässä asiassa jo aikaisemmin
9585: hossa, Halsualla ja Lestijärvellä VAPO:lla on kääntyneet valtiovallan puoleen.
9586: hallussaan turvesuota yhteensä n. 2 500 ha. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9587: Kun vielä huomioidaan Keski-Suomen läänin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9588: puolella olevat laajat tuniesuot, voidaan todeta,
9589: että Viropeli lähialueineen muodostaa laajan ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti suun-
9590: yhtenäisen suoalueen. Viropeli muodostaa nittelu- ja käytännön toteutustyöhön
9591: VAPO:n toimintojen osalta keskipisteen, josta turpeenjalostuslaitoksen rakentamiseksi
9592: jo hoidetaan Vetelin, Perhon, Halsuan ja Lesti- Vimpeliin.
9593: järven alueen työt. Viropelissä nostettu jyrsin-
9594: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
9595:
9596: Sten Söderström Juhani Tuomaala
9597: 1980 vp. 223
9598:
9599: Toivomusaloite n:o 203.
9600:
9601:
9602:
9603: Tenhiälä ym.: Maatalouskoneiden vapauttamisesta liikevaihto--
9604: verosta.
9605:
9606:
9607: Ed u s kun n a 11 e.
9608: Keskeiset maatalouskoneet olivat maassam- rasitus luonnollisesti tuntuu yksikköhinnaltaan
9609: me vapaat liikevaihtoverosta 5. 11. 1951- kalleimpien maatalouskoneiden kohdalla. Tilan-
9610: 31. 12. 1963 välisenä aikana (liikevaihtovero- teen konkretisoimiseksi mainittakoon, että kes-
9611: lain 605/50 muutos 543/2. 11. 1951). Maata- kikokoisen traktorin hintaan sisältyy nykyisin
9612: louskoneiden siirtämistä liikevaihtoverosta va- liikevaihtoveroa 10 000-15 000 mk ja keski-
9613: paiden tavaroiden joukkoon perusteltiin aika- kokoisen leikkuupuimurin hintaan 15 000-
9614: naan lähinnä sillä, että maatalouden kustannus- 20 000 markkaa.
9615: ten nousun hillitseminen vähentää· maatalous- Tällä hetkellä näyttää lisäksi mitä todennä-
9616: tuotteiden hintojen korotustarvetta. Myös ko- köisimmältä, että liikevaihtoveroprosentti tulee
9617: neellistamisen suuri merkitys maatalouselinkei- edelleen kohoamaan. Tätä näkemystä tukee
9618: non kehittämisessä tuotiin esille. yleinen pyrkimys siirtää verotuksen painopis-
9619: Vuoden 1964 alusta voimaan tulleen liike- tettä nykyistä enemmän välillisen verotuksen
9620: vaihtoverolakiuudistuksen myötä maatalousko- puolelle. Pyrkimyksenä on myös siirtää osa tätä
9621: neet tulivat täyden liikevaihtoveron alaisiksi. nykyä palkkaperusteisesti perittävästä työnan-
9622: Hallituksen esityksen perustelujen mukaan po. tajan sosiaaliturvamaksusta perittäväksi liike-
9623: uudistuksen eräänä olennaisena tavoitteena oli vaihtoon perustuen. Liikevaihtoveroprosentin
9624: liikevaihtoverosta joko kokonaan tai osittain korotus saattaa lähivuosina olla useita prosentti-
9625: vapautettujen tavaroiden lukumäärän saattami- yksiköitä. Onkin syytä vakavasti harkita toi-
9626: nen mahdollisimman pieneksi. menpiteitä maatalouskoneiden liikevaihtovero-
9627: Maatalouskoneista maksetaan nykyisin, toi- tuksen keventämiseksi. Maatalouskoneiden va-
9628: sin kuin esim. väkirehuista ja -lannoitteista, pauttamista joko osittain tai täysimääräisesti
9629: täysimääräinen liikevaihtovero. Maatalouskonei- liikevaihtoverosta ei sinänsä voitaisi pitää mi-
9630: den myynnin arvo oli vuonna 1978 noin 1 350 nään maatalouden saamana yksipuolisena myön-
9631: milj. markkaa. Huomionarvoista on, että trak- nytyksenä. Maatalouskoneiden liikevaihtovero-
9632: tori- ja puimurihankintojen osuus on yli 60 % rasituksen keventäminenhän osaltaan vähentäi-
9633: maatalouden konehankintojen arvosta, jolloin si maataloustuotteiden hintojen korotuspainetta
9634: luonnollisesti myös vastaava osuus liikevaihto- ja sillä olisi siten elintarvikkeiden kuluttaja-
9635: verosta maksetaan näiden koneiden hinnoissa hintojen nousua pienentävä vaikutus.
9636: (v. 1977 62 % ja v. 1978 65 %) . Koko maa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9637: taloudessa käytettävistä koneista maksettu liike- taen eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
9638: vaihtovero oli v. 1978 lähes 200 milj. markkaa.
9639: Liikevaihtoveroprosentin noustessa ja samalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9640: maatalouskoneiden hintojen nopeasti kohotessa maatalouskoneiden vapauttamiseksi joko
9641: on liikevaihtoverosta muodostunut huomattava osittain tai kokonaisuudessaan liikevaih-
9642: kustannustekijä. Raskaimpana Iiikevaihtovero- toverosta.
9643: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
9644:
9645: Hannu Tenhiälä Markku Kauppinen Kalevi Mattila Hannele Pokka
9646: Mikko Pesälä Toivo Yläjärvi Esko Pekonen Juhani Tuomaala
9647: Orvokki Kangas Mikko Kaarna Matti Ruokola Einari Nieminen
9648: Marjatta Väänänen Pentti Poutanen Olavi Martikainen Heimo Linna
9649: Lauri Palmunen Juhani Saukkonen Matti Maijala Väinö Raudaskoski
9650: Lea Sutinen
9651: 224 1980 vp.
9652:
9653: Toivomusaloite n:o 204.
9654:
9655:
9656:
9657:
9658: Tennilä: Paperin valmistamisen aloittamisesta Veitsiluoto Oy:n
9659: Kemijärven tehtaalla.
9660:
9661:
9662: E d u s kun n a 11 e.
9663:
9664: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaalla val- työllistäisi pitkästi toista sataa ihmistä Kemi-
9665: mistetaan nykyisin selluloosaa. Yhtiön suunni- järvellä.
9666: telmiin kyllä kuuluu paperikoneen sijoittami- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9667: nen Kemijärvelle, mutta vasta monien vuosien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9668: päästä.
9669: Hallituksen tuleekin puuttua asiaan ja kiireh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9670: tiä paperin valmistamisen aloittamista Kemijär- menpiteisiin paperin valmistamisen aloit-
9671: vellä. Paperin valmistamisen aloittaminen Ke- tamiseksi Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
9672: mijärvellä on perusteltua kansantaloudellisesti tehtaalla.
9673: ja myös aluepoliittisesti. Paperikone nimittäin
9674: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9675:
9676: E.-J. Tennilä
9677: 1980 vp. 225
9678:
9679: Toivomusaloite n:o 205.
9680:
9681:
9682:
9683:
9684: Tikka: Kaakkois-Suomen rakennuskivi- ja spektroliittiesiinty-
9685: mien hyödyntämisestä.
9686:
9687:
9688: E-duskunnalle.
9689:
9690: Kaakkoisimmassa Suomessa sijaitsevassa Ylä- runsaasti. Mm. Lappeenrannan teknillinen op-
9691: maan kunnassa on käytännössä rajattomat pilaitos on käytettävissä, samoin Lahden In-
9692: spektroliittiesiintymät. Samoin on Kaakkois- validien Työkeskuksen jalokivihiomo. Kaivos-
9693: Suomessa useammankin kunnan alueella erit- toiminnan aloittamiseksi on Kehitysaluerahasto
9694: täin runsaasti rakennuskiveä ( viborgiitti). Mo- saatava mukaan, samoin kauppa- ja teollisuus-
9695: lempien kivilajien hyödyntämisessä on suurim- ministeriö olisi saatava nykyistä enemmän
9696: pana ongelmana kivien jalostusasteen vähäi- hankkeista kiinnostuneeksi.
9697: syys. Rakennuskiveä viedään nykyisinkin ulos Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
9698: maasta, mutta se jalostetaan muualla ja spek- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9699: troliitin vienti ja yleensä kaivanta on täysin
9700: pysähdyksissä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9701: Ammattikoulutuksen puute on suurin jalos- menpiteisiin Kaakkois-Suomen raken-
9702: tusasteen noston pullonkaula. Viime aikoina esi- nuskivi- ja spektroliittiesiintymien ny-
9703: tyksiä ammattikoulutuksen aloittamiseksi on: kyistä paremmaksi hyödyntämiseksi am-
9704: tehty runsaasti mutta toistaiseksi tuloksitta. mattikoulutusta lisäämällä ja vienti-
9705: Mahdollisuuksia koulutuksen aloittamiseksi on hankkeita tukemalla.
9706: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9707:
9708: Seppo Tikka
9709:
9710:
9711:
9712:
9713: 29 088000224W
9714: 226 1980. vp.
9715:
9716: Toivomusaloite n:o 206.
9717:
9718:
9719:
9720:
9721: Toiviainen: Polttoaineiden valmisteveron alentamisesta.
9722:
9723:
9724: Ed u s kun n a 11 e.
9725:
9726: Helmikuussa 1980 toteutettu öljytuotteiden nitun helmikuisen korotuspäätöksen vaikutuk-
9727: hintojen tuntuva korotus on herättänyt levot- sen kuluttajahintaindeksiin olevan 2 %.
9728: tomuutta ja huolestuneisuutta. 12. 2. tehdyn Omaksuttu veropolitiikka on syventänyt tätä
9729: päätöksen mukaan esim. korkeaoktaanisen ben- työtätekevien ja vähävaraisten kannalta huonoa
9730: siinin hintaa nostettiin lähes 17 % ja kevyen suuntaa. Polttoaineiden valmisteveroa ei ole
9731: polttoöljyn lähes 21 %. Monet ihmiset ja jär- alennettu kuluttajahintoj-en nousun hillitsemi-
9732: jestöt ovat ilmaisseet levottomuutensa siitä, seksi. Päinvastoin. Esim. vuoden 1980 budjetin
9733: missä määrin asumis- ja matkakustannukset li- yhteydessä valmisteveroa korotettiin. Tällä het-
9734: sääntyvät ja hinnat yleensä kohoavat tämän kellä valmisteveron osuus bensiinilitran hinnas-
9735: ratkaisun seurauksena. ta on jo yli yhden markan. Myös varmuusva-
9736: öljytuotteiden hinnat ovat raakaöljyn hin- rastointimaksu rasittaa kuluttajia.
9737: nan kohoamisen myötä nousseet tuntuvasti Polttoaineiden valmisteveroa tulee alentaa
9738: kuuden viime vuoden aikana. Vuonna 1979 etenkin niiden nesteiden kohdalla, joiden hinta
9739: öljytuotteiden hintoja korotettiin Suomessa pe- kaikkein ratkaisevimmin vaikuttaa tavallisten
9740: räti neljä kertaa. Vaikka hintoja helmikuussa kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Ensi sijas-
9741: korotettiinkin todella näkyvästi, on samalla il- sa alennus tulee kohdistaa kevyeen pohtoöl-
9742: moitettu julkisuuteen, että uusi korotus on jyyn ja bensiiniin.
9743: vuorossa keväämmällä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9744: Nämä korotukset vaikuttavat tuntuvasti ta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9745: vallisten kansalaisten, ennen kaikkea työtäte- sen,
9746: kevien ja vähävaraisten elämään. Asumiskus-
9747: tannukset ja vuokrat kohoavat. Useissa ta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
9748: pauksissa työmatkakustannukset nousevat voi- menpiteisiin polttoaineiden valmisteve-
9749: makkaasti. Polttonesteiden hinnannousu vai- ron alentamiseksi erityisesti kevyen
9750: kuttaa myös useiden tavaroiden ja palvelusten polttoöljyn ja moottoribensiinin kohdal-
9751: hintoihin. Elinkeinohallitus arvioi esim. mai- la.
9752: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9753:
9754: Seppo Toiviainen
9755: 1980 vp. 227
9756:
9757: Toivomusaloite n:o 207.
9758:
9759:
9760:
9761:
9762: Tuominen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kotkaan.
9763:
9764:
9765: Eduskunnalle.
9766:
9767: Kotkassa suoritettiin 1. 1. 1977 kuntaliitok- kitetysti olisi tehokkaampaa. Hanke anta1s1
9768: sen ja 1. 4. 1978 vanhojen kaupunkien eri- myös työtilaisuuksia rakennusalan työttömille,
9769: tyisrasitusten poiMamisen yhteydessä huomat- joita Kotkassa on runsaasti.
9770: tavia valtion ja kaupungin virastojen uudelleen Kotkan kaupunki on valmis osoittamaan tar-
9771: sijoitteluja. Kuitenkin näiden muutosten jäl- vittavan tontin.
9772: keen jäi useita valtion virastoja ja laitoksia Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9773: vielä vuokratiloihin. Tällaisia ovat mm. vero- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9774: toimisto, ulosottolaitos, kansaneläkelaitos, työ-
9775: voimatoimisto, piirimetsälautakunta, liikevaih- että Kotkaan rakennettavan valtion
9776: toverotoimisto ja eräät muut. virastotalon suunnittelu ja rakentami-
9777: Pitkällä aikavälillä on taloudellisesti perus- nen aloitettaisiin mahdollisimman pikai-
9778: teltua hankkia omat tilat edellä mainituille vi- sesti.
9779: rastoille. Lisäksi toimintojen hoitaminen kes-
9780: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9781:
9782: Risto Tuominen Mauno Forsman Anna-Liisa Piipari
9783: Olli Helminen
9784: 228 1980 vp.
9785:
9786: Toivomusaloite n:o 208.
9787:
9788:
9789:
9790:
9791: Tuominen ym.: Etelä-Suomen rahaston perustamisesta.
9792:
9793:
9794: E d u s kun n a 11 e.
9795:
9796: Valtioneuvosto on asettanut uuden aluepoliit- Asiantuntijat ovat todenneet, että Etelä-Suo-
9797: tisen neuvottelukunnan valmistelemaan vuoden messa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset
9798: 1981 loppuun saakka voimassa olevan aluepo- ovat huonommassa asemassa kuin kehitysalueil-
9799: liittisen lainsäädännön uudistamista. Neuvot- la sijaitsevat, koska niillä ei ole yhtenäistä täl-
9800: telukunnan työn helpottamiseksi asetetut ns. laisen yritystoiminnan tukemiseen suUI11tautu-
9801: aluelakityöryhmä ja toimenpidetyöryhmä ovat nutta rahoituslaitosta. Tämän epäkohdan kor-
9802: jo saaneet valmiiksi esityksensä niistä asia- jaamiseksi tulisi harkita Valtion investointi-
9803: kohdista ja toimintavaihtoehdoista, jotka olisi rahaston toiminnan kehittämistä esimerkiksi
9804: sisällytettävä uuteen aluepoliittiseen lainsäädän- muuttamalla se KTM:n alaiseksi osakeyhtiöksi,
9805: töön. joka osallistuisi kehitysalueiden uLkopuolella
9806: Molemmat työnsä valmifksi saaneet työryh- pienten ja keskisuurten yritysten investointien
9807: mät ovat olleet esityksissään valtaosin yksimieli- rahoitukseen ja muuhun kehittämistoimintaan
9808: siä, mutta jossain määrin on esiintynyt myös samanlaisin toimintamuodoin kuin Kera kehi-
9809: toisistaan poikkeavia kantoja erityisesti toi- tysalueilla. Samalla se osallistuisi edelleen koko
9810: menpidepuolella. maassa suurten yritysten investointien rahoi-
9811: Johtavana periaatteena tulisi jatkovalmiste- tukseen.
9812: luakin ajatella olla pyrkimys mahdollisimman Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9813: laajaan yksimielisyyteen maassa noudatettavasta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9814: aluepolitiikasta, ja tähän päästään parhaiten,
9815: mikäli tunnustetaan olemassa olevat kipeät on- että aluepoliittisen lainsäädännön uu-
9816: gelmat riippumatta siitä, missä osassa maata distamisen yhteydessä kiinnitettäisiin tä-
9817: niitä esiintyy. hänastista suurempaa huomiota Etelä-
9818: Jos asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen kan- Suomen taantuvien teollisuuskeskusten
9819: nalta, ovat suurimpana huolen aiheena monet ja muiden taantuvien alueiden kasvaviin
9820: kehitysalueiden ja ns. ruuhka-Suomen väliin ongelmiin ja
9821: jäävät taantuvat teollisuuskeskukset, joissa väes- että kyseisiä ongelmia poistamaan pe-
9822: tökato vähentyneiden työpaikkojen vuoksi on rustettaisiin erityinen Etelä-Suomen ra-
9823: jo nyt tosiasia. Niiden ongelmat tulisi ottaa hasto kehittämällä esimerkiksi Valtion
9824: huomioon myös aluepoliittisia toimenpiteitä investointirahaston toimintaa tähän
9825: suunniteltaessa. suuntaan.
9826: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9827:
9828: Risto Tuominen Lasse Lehtinen Tellervo Koivisto
9829: Anna-Liisa Piipari Mikko Elo Pekka Starast
9830: Mauno Forsman Mikko Rönnholm Peter Muurman
9831: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Eino Grönholm
9832: Olli Helminen Lea Savolainen
9833: 1980 vp. 229
9834:
9835: Toivomusaloite n:o 209.
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: Tuovinen ym.: Eläkkeensaajien opiskelijoilta saamien vuokra-
9841: tulojen saattamisesta verovapaiksi.
9842:
9843:
9844: Ed u s kun n a 11 e.
9845:
9846: Yhteiskunta käyttää varsin huomattavan vuudet ja ennen kaikkea vuokran suuruus, jon-
9847: määrän varoja asuntotuotannon tukemiseen luo- ka tulisi olla ehdottomasti kohtuullinen. Tämä
9848: malla myös mahdollisuuksia opiskelija-asuntojen lomake liitettäisiin vuokranantajan veroilmoi-
9849: rakentamiseen. Tästä huolimatta opiskelija- tukseen ja se oikeuttaisi opiskelijalta saatujen
9850: asunnoista on jatkuvaa puutetta ja opiskelijat vuokratulojen verottomuuteen verotusta toimi-
9851: joutuvat usein maksamaan välttämättämistä tettaessa.
9852: asunnoista kohtuutonta vuokraa. Edellä mainitulla toimenpiteellä voitaisiin ai-
9853: Vastaavasti on todettu monen eläkkeensaajan nakin jossain määrin vähentää oppilasasuntoloi-
9854: olevan valmis majaittamaan luokseen opiskeli- den rakentamista ja kohdistaa asuntomäärärahat
9855: joita, mutta sekä kansaneläkkeen tulosidonnais- entistä tarkoituksenmukaisemmin asuntotuotan-
9856: ten osien alenemismahdollisuus että vähäisistä- non tukemiseen. Verolainsäädännön muutos tu-
9857: kin vuokratuloista valtiolle ja kunnalle mene- lisi siten hyötynä yhteiskunnalle sekä myös eläk-
9858: vät verot ovat esteenä vuokrasopimusten synty- keensaajille ja opiskelijoille.
9859: miselle. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9860: Helpottaakseen opiskelijoitten asuntotilannet- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9861: ta olisi yhteiskunnallekin edullista vapauttaa ve- muksen,
9862: ronalaisuudesta sellaiset eläkkeensaajalle tule-
9863: vat kohtuulliset vuokratulot, joita hän voi saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9864: da vuokratessaan osan asunnostaan opiskelijalle. verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
9865: Käytännössä ja väärinkäytösten estämiseksi tä- että valtion- ja kunnallisverotuksen alai-
9866: mä voisi tapahtua niin, että opiskelija saisi kou- suudesta vapautettaisiin ne kohtuulliset
9867: lustaan erikoislomakkeen, johon merkittäisiin vuokratulot, jotka eläkkeensaajalla on
9868: opintojaan suorittavan koulun nimi, vuokran- mahdollisuus saada ottaessaan opiskeli-
9869: antaja, asunnon koko ja siihen kuuluvat muka- jan vuokralaisekseen.
9870: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9871:
9872: Jouko Tuovinen Mikko Rönnholm Maija Rajantie
9873: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
9874: 230 1980 vp.
9875:
9876: Toivomusaloite n:o 210.
9877:
9878:
9879:
9880:
9881: Tuovinen .ym.: Metanolitehtaan rakentamisesta Kontiolahdelle.
9882:
9883:
9884: E d u s kun n a 11 e.
9885:
9886: Pohjois-Karjalassa on puuta, turvetta ja vettä. niin n. 15 %ilman että tarvitaan moottoritekni-
9887: Nämä ovat materiaalisena edellytyksenä poltto- siä muutoksia. Tähän mennessä metano1i on ol-
9888: nestetehtaalle. Alko on laajassa, koko 67. le- lut liian kallista, mutta uudet valmistusmenetel-
9889: veysasteen eteläpuolisen Suomen käsittäneessä mät ovat tehneet siitä vieläkin tärkeämmän kuin
9890: moottorispriitehtaan paikkaa koskeneessa selvi- etanolista energiataloudellisessa mielessä. Par-
9891: tystyössään päätynyt siihen, että Kontiolahti on haillaan kaavailevat ruotsalaiset metanolitehtaan
9892: hyvä tehtaan paikka, sekä varannut riittävän perustamista pohjoismaisena yhteistyönä Ruot-
9893: maa-alueen sieltä. siin. Metanolitehtaan on oltava kapasiteetiltaan
9894: On kaksi polttonestettä, joiden avulla voitai- melko suuri, n. 1 000 t/vrk kannattavuus-
9895: siin polttoaineomavaraisuuttamme lisätä: etanoli syistä.
9896: eli tavallinen alkoholi ja metanoli eli puusprii, Suomessa tulisi tuottaa vuodessa nykyisen
9897: joka sekin on eräs alkoholilaji. lisäksi n. 200 000 tonnia polttonestettä, jotta
9898: Sellu voidaan muuttaa etanoliksi käymistie- voisimme korvata tuon 15 % bensiinistä. Tämä
9899: tä. Etanoli ei tosin ole aivan yhtä hyvä pala- edellyttäisi ainakin kahden suuren etanoliteh-
9900: misarvoltaan kuin bensiini, mutta esim. 15 % taan tai yhden vieläkin suuremman metanoli-
9901: sitä bensiinin joukossa palaa hyvin. Lyijyä ei tehtaan perustamista.
9902: tarvittaisi tälLöin lainkaan polttoaineen puristus- Asia on mielestämme ajankohtainen, sillä leh-
9903: kestävyyttä lisäämään. Etanolia voidaan käyttää titietojen mukaan ruotsalaiset ovat jo olleet
9904: myös kemiallisen teollisuuden raaka-aineena. maassamme keskustelemassa metanolitehtaan
9905: Brasilia tuottaa nykyisin jo n. 4 miljoonaa ton- rakentamisesta.
9906: nia etanolia vuodessa moottoripolttoaineeksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9907: Suomen etanolituotanto on tätä nykyä vain oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9908: 21 500 tonnia vuodessa (Alko 10 000 t, Nokia muksen,
9909: ja Serlachius Mäntässä yhteensä 10 000 tonnia
9910: ja Lielahden tehdas 1 500 tonnia). että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9911: Turve voidaan osittain muuttaa metanoliksi, metanolitehtaan rakentamiseksi Kontio-
9912: samoin puu. Tämä tapahtuu painelaitteistossa. lahden kuntaan.
9913: Myös metanolia voidaan hyvin sekoittaa bensii-
9914: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9915:
9916: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Mauri Vänskä
9917: Lea Sutinen Markku Kauppinen Pauli Puhakka
9918: 1980 vp. 231
9919:
9920: Toivomusaloite n:o 211.
9921:
9922:
9923:
9924:
9925: V aio: Kuorma-auton luovutushinnan verotuksen huojentamisesta
9926: kalustoa uusittaessa.
9927:
9928:
9929: Ed u s kun n a 11 e.
9930:
9931: Elinkeinoverolakia muutettiin 1. 1. 1969 läh- myös verotuksellisista syistä vaihtamaan usein
9932: tien siten, että mm. ammattimaisen kuorma- kalustonsa uuteen ennen kaluston taloudellisen
9933: autoliikenteen harjoittaja joutuu nykyisin uutta käyttöiän umpeutumista. Tällaista voidaankin
9934: kalustoa hankkiessaan maksamaan veroa yli vii- pitää suoranaisena verotuksen epäkohdasta joh-
9935: sikin vuotta käytössään olleen kuorma-auton tuvana kansantaloudellisena tuhlauksena. Niinpä
9936: luovutushinnasta. Aikaisemman käytännön mu- yli viisi vuotta käytössä olleen kuorma-auto-
9937: kaan luovutushinnan ja poistamaaoman arvon kaluston luovutushintaa ei tulisi pitää veronalai-
9938: välistä erotusta ei pidetty verotettavana tulona. sena tulona, vaan kuten aikaisemmassakin elin-
9939: Ammattimainen kuorma-autoliikenne on lä- keinoveroa koskevassa lainsäädännössä, sen tuli"
9940: hes poikkeuksetta pienyrittäjävaltaista elinkei- si olla verosta vapaa.
9941: notoimintaa. Liikenteenharjoittajien taloudelli- Edellä mainittuun viitaten ehdotan eduskun-
9942: sia mahdollisuuksia harjoittaa yhteiskunnan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9943: kannalta välttämätöntä kuljetustoimintaa on
9944: em. elinkeinoverolain muuttamisella oleellisesti että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
9945: kavennettu. Jatkuvan yritystoiminnan edellytyk- piteisiin 1. 1. 1969 voimaan tulleen elin-
9946: senä on, että liikenteenharjoittaja kykenee kul- keinoverolain muuttamiseksi siten, että
9947: jetusmaksuihin sisältyvien pääomakustannusten ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
9948: ja vanhan kaluston myyntihinnan summalla ra- harjoittajan käytössä yli viisi vuotta
9949: hoittamaan uuden kaluston hankinnan. Kalus- olleen kuorma-autokaluston luovutushin-
9950: ton luovutushintaan kohdistuva verotus heiken- nan verottamisesta luovuttaisiin silloin,
9951: tää kuljetusalan yritysten rahoituksellista vaka- kun kalusto vaihdetaan uuteen kuljetus-
9952: varaisuutta ja pakottaa liikenteenharjoittajat toiminnan edelleen jatkamiseksi.
9953: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9954:
9955: Tauno Valo
9956: 232 1980 vp.
9957:
9958: Toivomusaloite n:o 212.
9959:
9960:
9961:
9962:
9963: Valo ym.: Vakuutusmaksuveron poistamisesta ammattimaiselta
9964: kuorma-autoliikenteeltä.
9965:
9966:
9967: E d u s k u n n a 11 e.
9968:
9969: Vakuutusmaksuvero sisällytettiin liikenneva- vahinkojen osalta kysymys on nykyisin kaksin-
9970: kuutusmaksuihin erillislailla vuoden 1967 alusta kertaisesta verotuksesta, koska ajoneuvojen kor-
9971: lukien. Vuoden 1979 aikana on ammattimaisen jauskustannuksissa maksetaan jo liikevaihto-
9972: henkilöliikenteen puolella toiminut kaksi työ- vero.
9973: ryhmää, toinen taksiliikennettä ja toinen linja- Ammattimainen kuorma-autoliikenne on kai-
9974: autoliikennettä koskevana, jotka ovat päätyneet killa sen suoritealoilla välttämättömyysliikennet-
9975: esittämään sosiaali- ja terveysministeriölle am- tä ja se liittyy oleellisena osana tuotantoelä-
9976: mattimaisen henkilöliikenteen liikennevakuutus- määmme. Tämän vuoksi kuorma-autoliikennettä
9977: maksujen vapauttamista vakuutusmaksuverosta. ei tulisikaan rasittaa minkäänlaisilla ylimääräi-
9978: Vakuutusmaksuveron poistamisella olisi liiken- sillä veroilla tai maksuilla, koska ne aiheuttavat
9979: nevakuutusmaksuihin välitön 14 % :n suurui- kustannuspainetta, joka välittömästi tai välilli-
9980: nen alentava vaikutus. sesti kohdistuu jokaiseen yhteiskunnan kansalai-
9981: Liikennevakuutusyhdistys on myöskin esit- seen tuotteiden kohonneiden hintojen muo-
9982: tänyt, että vakuutusmaksuvero olisi poistettava dossa.
9983: koko ammattiliikenteeltä, mukaan lukien myös- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
9984: kin ammattimainen kuorma-autoliikenne. Va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9985: kuutusmaksuvero nostaakin tarpeettomasti kul-
9986: jetuselinkeinon kustannuksia. Liikennevakuutus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9987: on myös ainoa lakisääteinen vakuutuslaji, jonka menpiteisiin vuoden 1967 alusta voi-
9988: maksuun vero on sisällytetty. Muissa pohjois- maan tulleen erillislain muuttamiseksi
9989: maissa ei ole käytössä vakuutusmaksuveron kal- siten, että liikennevakuutusmaksuihin
9990: taista verotusmuotoa. sisältyvä vakuutusmaksuvero poistettai-
9991: Henkilövahinkojen osalta ei liikennevakuu- siin myöskin ammattimaiselta kuorma-
9992: tuksessa tulisi olla lainkaan veroa. Omaisuus- autoliikenteeltä.
9993: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9994:
9995: Tauno Valo Helge Saarikoski Matti Viljanen
9996: 1980 vp. 233
9997:
9998: Toivomusaloite n:o 213.
9999:
10000:
10001:
10002:
10003: P. Vennamo ym.: Verovelvollisiten oikeusturvan parantamisesta.
10004:
10005:
10006: Eduskunnalle.
10007:
10008: Verotus tapahtuu maassamme laajalti vää- Verovelvolliselle tulisi antaa mahdollisuus
10009: rin ja virheeliisin perustein, jonka seurauksena korvauksen saamiseen esimerkiksi kanteen
10010: verovalitusten määrä niin lääninhallituksissa kautta sellaisissa tapauksissa, joissa verolauta-
10011: kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessakin on kunta vastoin korkeimpien asteiden kantaa
10012: jatkuvasti voimakkaasti lisääntynyt. Viime vuo- jatkuvasti määrää veron verovelvollisen vahin-
10013: sien valituspäätöksiä tarkasteltaessa havaitaan goksi.
10014: myös, että sellaisten valitusten ja päätösten Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10015: määrä, joissa korkein hallinto-oikeus on muut- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10016: tanut verotusta verovelvollisten hyväksi, on huo- väksi toivomuksen,
10017: mattavasti lisääntynyt. Jopa on useissa tapauk-
10018: sissa käynyt niin, että verovelvollinen on vuosit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10019: tain joutunut valittamaan samasta asiasta ve- tarkoituksenmukaisen korvausjärjestel-
10020: rotuksessaan voitollisesti korkeimpaan hallinto- män luomiseksi sellaisille verovelvolli-
10021: oikeuteen, mutta tämä ei ole kuitenkaan johta- sille, jotka jatkuvasti ilman omaa syy-
10022: nut verotulkinnan muuttumiseen verolautakun- tään joutuvat kärsimään verolautakun-
10023: nassa tai lääninoikeudessa. Verovelvollinen kär- tien ja lääninoikeuksien verottajaa suo-
10024: sii siis vuosittain ilman omaa syytään va- sivista päätöksistä.
10025: hinkoa.
10026: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10027:
10028: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
10029: Veikko Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
10030:
10031:
10032:
10033:
10034: 30 088000224W
10035: 234 1980 Vp.
10036:
10037: Toivomusaloite n:o 214.
10038:
10039:
10040:
10041:
10042: P. Vennamo ym.: Invalidivähennysoikeuden laajentamisesta ve-
10043: rotuksessa.
10044:
10045:
10046: Eduskunnalle.
10047:
10048: Invalidivähennykset verotuksessa ovat sekä tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10049: riittämättömät että jääneet lisäksi jatkuvan väksi toivomuksen,
10050: inflaation vuoksi vuosi vuodelta jälkeen siitä,
10051: mitä ne lakeja säädettäessä reaaliarvoltaan oli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10052: vat. Tämän vuoksi tulisi invalidivähennyksiä invalidivähennysten voimakkaasti korot-
10053: voimakkaasti korottaa ja sitoa ne täysimääräi- tamiseksi verotuksessa ja niiden sitomi-
10054: sesti indeksiin. sekst täysimääräisesti indeksiin.
10055: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10056: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
10057:
10058: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
10059: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10060: 1980 vp. 235
10061:
10062: Toivomusaloite n:o 215.
10063:
10064:
10065:
10066:
10067: P. Vennamo ym.: Jatko- ja uudelleenkoulutuskustannusten teke-
10068: misestä vähenhyskelpoisiksi verotuksessa.
10069:
10070:
10071: Eduskunnalle.
10072:
10073: Eri ammattien kehittyminen ja jatkuvasti saa vähentää tästä aiheutuneita kuluja vero-
10074: teknistyvä maailma edellyttävät kaikilta kansa- tuksessaan. Tämä on epäkohta, joka tulee
10075: laisilta yhä pitempää koulutusta ja perehtymistä korjata.
10076: ammattiin. Yhteiskunnan tulee kaikin käytet- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10077: tävissään olevin keinoin pyrkiä kannustamaan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10078: kansalaisten omatoimista koulutusta ja itsensä väksi toivomuksen,
10079: kehittämistä. Tähän tulee luoda myös riittävät
10080: taloudelliset edellytykset. että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
10081: Tällä hetkellä koulutuskustannusten verovä- verotusta koskevien säännösten muut-
10082: hennyskelpoisuudessa erityisesti ammatissa toi- tamiseksi niin, että jatko- ja uudelleen-
10083: mivan väestön osalta on pahoja puutteita. Työn- koulutuskustannukset olisivat verovel-
10084: antajan lähettäessä työntekijänsä jatkokoulu- volliselle vähennyskelpoisia kuluja myös
10085: tukseen ovat kulut vähennyskelpoisia, mutta silloin, kun asianomainen on oma-aloit-
10086: työntekijän hakeutuessa oma-aloitteisesti jatko- teisesti hakeutunut jatko- tai uudelleen-
10087: tai uudelleenkoulutukseen, ei hän useinkaan koulutukseen.
10088: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10089:
10090: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
10091: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10092: 236 1980 vp.
10093:
10094: Toivomusaloite n:o 216.
10095:
10096:
10097:
10098:
10099: P. Vennamo ym.: Perintö- ja lahjaveron poistamisesta tilan tai
10100: yrityksen siirtyessä saman perheen jäsenille.
10101:
10102:
10103: Ed u s kun n a 11 e.
10104:
10105: Maatalouden ja perheyritysten sukupolven- sellä, että hän jatkaa tilalla tai yrityksessä toi-
10106: vaihdos on vuosi vuodelta suureksi osaksi pe- mintaa. Perintövero tai lahjavero voitaisiin
10107: rintöveron jatkuvan kohoamisen kautta käynyt panna maksuun vasta silloin, kun saaja luopuu
10108: vaikeammaksi. Perintöveron kiristyminen eri- tilasta tai yrityksestä. Näin turvattaisiin ter-
10109: tyisesti verotusarvojen kohoamisen kautta on veiden perheviljelmien ja -yritysten säilyminen
10110: johtanut tilanteeseen, jossa pienituottoista maa- maassamme.
10111: tilaa tai perheyritystä on ollut melkein mahdo- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10112: ton korkean perintö- ja lahjaveron vuoksi siir- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10113: tää seuraavalle sukupolvelle. Tämä on johtanut väksi toivomuksen,
10114: sekä yritysten että maatalousmaan joutumiseen
10115: vieraisiin käsiin ja keinottelun kohteeksi. että hallitus antaisi nopeasti eduskun-
10116: Tehokas keino maatalouden ja pienyritysten nalle esityksen perintö- ja lahjaveron
10117: sukupolvenvaihdoksen turvaamiseksi olisi esi- joko kokonaan tai osittain poistamiseksi
10118: merkiksi se, että samasta perheestä tuleva yri- sellaisissa tapauksissa, joissa saman per-
10119: tyksen jatkaja vapautettaisiin joko kokonaan heen jäsenet jatkavat tuotantoa tilalla
10120: tai osittain perintö- ja lahjaverosta edellytyk- tai yrityksessä.
10121: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10122:
10123: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
10124: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
10125: 1980 vp. 237
10126:
10127: Toivomusaloite n:o 217.
10128:
10129:
10130:
10131:
10132: P. Vennamo ym.: Invalidien autoveron palautusoikeuden ulotta-
10133: misesta koskemaan astmapotilaita.
10134:
10135:
10136: Ed u s kun n a 11 e.
10137:
10138: Autoveron korkeus maassamme on johtanut maan hengityslaitteisiin. Tällöin liikkumiseen
10139: siihen, että invalideille ja erityisesti liikunta- tarvitaan välttämättä auto. Autovero tulisi täl-
10140: vammaisille on jouduttu myöntämään ylimääräi- laisissa tapauksissa voida palauttaa myös astma-
10141: nen palautus autoverosta välttämättömän auton potilaille muiden invalidien tapaan.
10142: hinnan alentamiseksi. Autoveron palautus ei Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
10143: koske kuitenkaan kaikkia invaliditeetin vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10144: liikkumisvaikeuksiin joutuneita, esimerkiksi vomuksen,
10145: astmapotilaat jäävät tämän helpotuksen ulko-
10146: puolelle. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
10147: Astmapotilaan mahdollisuudet liikkua kotin- piteisiin invalidien autoveron palautus-
10148: sa ulkopuolella ovat varsin vajavaiset. Erityi- oikeuden ulottamiseksi koskemaan myös
10149: sesti näin on silloin, kun astmaa sairastava astma potilaita.
10150: henkilö joutuu säännöllisin väliajoin turvautu-
10151: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10152:
10153: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urpo Leppänen
10154: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10155: 238 1980 vp.
10156:
10157: Toivomusaloite n:o 218.
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: P. Vennamo ym.: Invalidiaoton veronpalauttamista koskevan
10163: ennakkopäätösjärjestelmän aikaansaamisesta.
10164:
10165:
10166: E d u s kun n a 11 e.
10167: Autoveton palauttaminen invalideille tapah- oikeudestaan autoveron palautukseen. Ennak-
10168: tuu tällä hetkellä siten, että auton hankinnan kopäätösten antamisesta ei aiheutuisi viranomai-
10169: jä1keen tehtävällä anomuksella asianomaisella sille kohtuutonta haittaa.
10170: on mahdollisuus anoa veroa palautettavaksi. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10171: Tämä asiaintila johtaa siihen, että useinkaan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä•
10172: auton hankkimisen yhteydessä invalidilla ei ole vä'ksi toivomuksen,
10173: varmuutta siitä, saako hän veron palautusta vai
10174: ei. Tämä aiheuttaa monenlaista haittaa. että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
10175: Epäkohta voitaisiin korjata siten, että inva- invalidien autoveron palauttamista kos-
10176: lideille luotaisiin mahdollisuus ennakkoon saada kevien päätösten antamiseksi ennakko-
10177: pääros oikeudestaan autoveron palautukseen päätöksinä ennen ajoneuvon hankintaa
10178: heidän niin halutessaan. Näin jo ennen auton aina, kun asianomainen invalidi sitä hae
10179: hankkimista asianomainen saisi varmuuden luaa.
10180: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10181:
10182: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
10183: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urho Pohto
10184: 1980 vp. 239
10185:
10186: Toivomusaloite n:o 219.
10187:
10188:
10189:
10190:
10191: P. Vennamo ym.: Jätepuun ja hakkuujätteen polttoaineena käy-
10192: tön !tehostamisesta verohelpotuksin ja työllisyysvaroin.
10193:
10194:
10195: Ed u s. kun n a 11 e.
10196:
10197: Metsiimme jää vuosittain valtavat määrät jä- käyttäville yrityksille ja kotitaJouksille vOitai-
10198: tepuuta ja hakkuujätettä, jolla voitaisiin tuottaa siin antaa erityinen verohelpotus, jonka lisäksi
10199: huomattava määrä energiaa ja siten korvata valtio voisi käyttää työllisyysvaroja työttömien
10200: kallista tuontiöljyä ja -kivihiiltä. Pääasiallisin työllistämiseksi puun keruu- ja kuljetustoimin-
10201: este tämän toiminnan käynnistymiselle on se, taan. Kansantaloudellinen kokonaisetu olisi il-
10202: että ilman valtiovallan tukea tällainen toiminta meinen.
10203: on edelleen taloudellisesti usein kannattama- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10204: tonta. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10205: Jätepuun keruun ja käytön !käynnistäminen väksi toivomuksen,
10206: helpottaisi huomattavasti jatkuvasti vaikeata
10207: t)'löllisyysrilannettamme. Samoin se parantaisi että hallitus nopeasti tehostaisi jäte-
10208: ulkomaankaupan tasapainoa. Siksi vahiovallan puun ja hakkuujätteen keruuta ja käyt-
10209: kannattaisi myös taloudellisesti tukea tätä toi- töä polttoaineena maassamme myöntä-
10210: mintaa. mällä verohelpotuksia tätä polttoainetta
10211: Taloudellista tukea voitaisiin antaa kotimai- käyttäville ja työllistämällä työllisyysva-
10212: sen puun energialähteenä käytölle ainakin kah- roin työttömiä tähän toimintaan.
10213: ta tietä. Kotimaista jätepuuta ja hakkuujätettä
10214: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10215:
10216: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urho Pohto
10217: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10218: 240 1980 vp.
10219:
10220: Toivomusaloite n:o 220.
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: P. Vennamo ym.: Etelä-Suomesta poronhoitoalueille kuljetetta-
10226: van rehun rahtituesta.
10227:
10228:
10229: E d u s k u n n a 11 e.
10230:
10231: Eräs poronhoitoa raJoittava tekijä on poro- tava rehu tehokkaasti ja parantaa porotalouden
10232: jen talvirehun puute. Poronhoitoa ja -kasvatus- harjoittajien toimeentuloa erityisesti rehun kan-
10233: ta voitaisiin huomattavasti tehostaa, jos turvat- nalta vaikeina vuosina.
10234: taisiin porotalouden harjoittajille riittävä re- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
10235: hun saanti kaikissa olosuhteissa. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10236: Etelä-Suomesta olisi saatavissa huomattavas- väksi toivomuksen,
10237: ti rehua talvisin ja vielä myöhään keväälläkin
10238: poroille. Esteen tämän rehun käytölle asetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10239: vat kuitenkin rehun kuljettamisesta aiheutuvat menpiteisiin riittävän rahtituen järjes-
10240: huomattavat rahtikustannukset. Rahtituen avul- tämiseksi Etelä-Suomesta poronhoito-
10241: la voitaisiin käyttää kaikki maassamme tuotet- alueille toimiteltavalle rehulle.
10242: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10243:
10244: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Urho Pohto
10245: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10246: 1980 vp. 241
10247:
10248: Toivomusaloite n:o 221.
10249:
10250:
10251:
10252:
10253: V. Vennamo ym.: Tietyn määräisen kuukausitulon vapauttami-
10254: sesta kunnallisverosta.
10255:
10256:
10257: Eduskunnalle.
10258:
10259: Raskas kunnallisvero alkaa maassamme ra- silla, jotka olisivat valtakunnallisina menoina
10260: sittaa yhä enemmän tavallisia ja pienempituloi- suoritettava.
10261: sia kansalaisia. Jo tästä syystä kunnallisveroa Mainituilla perusteilla SMP katsoo, että in-
10262: ei saisi ottaa sellaisesta tulosta, joka tarvitaan flaation jatkuessa jokaiselle kansalaiselle olisi
10263: ihmisarvoiseen toimeentuloon. Suomi on alle- turvattava myös kunnallisverosta vapaata tuloa
10264: kirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien ihmis- vähintään 1 000 markkaa kuukaudessa. Lakeja
10265: oikeuksien julistuksen, joka edellyttää, että täl- olisi siis tämän mukaisesti kiireellisesti korjat-
10266: laista riistoverotusta ei tapahdu. tava.
10267: Kunnallisverotuksessa olisi siis myös vero- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10268: vapaan tulon alarajaa nostettava niin, että vä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10269: himmäistulo on myös kunnanveroista vapaa. Es-
10270: teenä ei saisi olla se seikka, että kunnat tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10271: vitsevat välttämättä verotulonsa. Valtiovallan menpiteisiin vähintään 1 000 markan
10272: olisi täytettävä näin syntyvä veroaukko, koska kuukausitulon vapauttamiseksi myös
10273: valtio rasittaa kuntia monenlaisilla kustannuk- kunnallisveros ta.
10274: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10275:
10276: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
10277: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
10278:
10279:
10280:
10281:
10282: 31 088000224W
10283: 242 1980 vp.
10284:
10285: Toivomusaloite n:o 222.
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: V. Vennamo ym.: Sairauskulujen vähennysoikeuden laajentami-
10291: sesta.
10292:
10293:
10294: Ed u s kun n a 11 e.
10295:
10296: Sairaus on monasti paha onnettomuus. Pait- nompaan asemaan, vaan heidän tulisi päinvas-
10297: si että se vähentää ansioita, sairaudesta aiheu- toin olla paremmassa asemassa.
10298: tuu sairaalle ja koko perheelle monenlaisia lisä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10299: kustannuksia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10300: Kuitenkin verolakiemme mukaan verovelvol-
10301: linen ei saa vähentää kaikkia sairauden kustan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10302: nuksia verotettavasta tulosta vaikka tämä olisi menpiteisiin sairauskustannusten vero-
10303: kuinka tarpeellista. Lisäksi alaikäisen lapsen vähennysten oikeuden korjaamiseksi
10304: vähennettävän sairauskustannuksen katto on niin, että sairas ja hänen perheensä ei-
10305: vain 200 markkaa. vät joudu kohtuuttomasti verotetuiksi ja
10306: Asiantilaan on siis saatava korjaus, koska että todelliset sairauskustannukset saa-
10307: sairaita ei saa asettaa verotuksessa muita huo- daan vähentää verotettavasta tulosta.
10308: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10309:
10310: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10311: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10312: 1980 vp. 243
10313:
10314: Toivomusaloite n:o 223.
10315:
10316:
10317:
10318:
10319: V. Vennamo ym.: Perusvähennyksen myöntämisestä kehitys- ja
10320: CP-vammaisten lasten vanhemmille verotuksessa.
10321:
10322:
10323: E d u s k u n n a 11 e.
10324:
10325: Maassamme on kymmeniä tuhansia kehitys- vähennys. Tämä on sekä inhimillistä että
10326: vammaisia lapsia. Tällaisten kehitysvammaisten oikeudenmukaista.
10327: ja CP-vammaisten lasten vanhemmat joutuvat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10328: ylimääräisten rasitusten ja kustannusten alaisik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10329: si puhumattakaan henkisestä paineesta.
10330: Kuitenkaan ei tällaisille perheille ole myön- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10331: netty sanottavasti verohelpotuksia ja nämäkin menpiteisiin, jotta kehitysvammaisten
10332: verohelpotukset ovat olleet hyvin harkinnan- ja CP-vammaisten lasten vanhemmille
10333: varaisia ja sattumanvaraisia eivätkä missään myönnettäisiin vuosittaisessa verotuk-
10334: tapauksessa riittäviä. sessa vähintään 5 000 markan perusvä-
10335: SMP katsoo, että kehitysvammaisten ja CP- hennys inhimillisyyden ja oikeudenmu-
10336: vammaisten lasten vanhemmille on vuosittai- kaisuuden vaatimusten mukaisesti.
10337: sessa verotuksessa myönnettävä riittävä perus-
10338: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
10339:
10340: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
10341: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
10342: 244 1980 vp.
10343:
10344: Toivomusaloite n:o 224.
10345:
10346:
10347:
10348:
10349: V. Vennamo ym.: Moottorisahakustannusten saattamisesta koko-
10350: naan vähennylSkelpoisiksi verotuksessa.
10351:
10352:
10353: E d u s kun n a 11 e.
10354:
10355: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10356: saatava kokonaisuudessaan vähentää ansioista. menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
10357: Muutoin metsästä ansionsa saava joutuu maksa- kustannukset saadaan kokonaisuudes-
10358: maan veroja olemattomista tuloista. saan joustavasti vähentää ansioita vero-
10359: Samoin on väärin, että moottorisahan vero- tettaessa sekä jotta nämä moottorisa-
10360: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- han vähennykset eivät missään tapauk-
10361: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat sessa vaikuta alentavasti työntekijän
10362: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. eläke- ja muuhun sosiaaliturvaan.
10363: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10364: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10365: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10366:
10367: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10368: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10369: 1980 vp. 245
10370:
10371: Toivomusaloite n:o 225.
10372:
10373:
10374:
10375:
10376: V. Vennamo ym.: Kirjamyynnin vapauttamisesta liikevaihto-
10377: verosta.
10378:
10379:
10380: E d u s kun n a 11 e.
10381:
10382: Kirjat ovat maassamme laajalti ansiotasomme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10383: huomioon ottaen kalliita. Tämä rajoittaa tiedon menpiteisiin kirjojen vapauttamiseksi
10384: hankkimista sekä estää myös kulttuurin hyväk- raskaasta liikevaihtoverosta niiden myyn-
10385: sikäyttämistä. tihintojen saamiseksi kohtuulliseksi.
10386: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10387: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10388: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10389:
10390: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
10391: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
10392: 246 1980 vp.
10393:
10394: Toivomusaloite n:o 226.
10395:
10396:
10397:
10398:
10399: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10400: Iisalmen teollisuuskylän toisen rakennusvaiheen toteuttami-
10401: seksi.
10402:
10403:
10404: E d u s k u n n a 11 e.
10405:
10406: Iisalmen teollisuuskylän rakentaminen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10407: edennyt vasta puolitiehen, eikä teollisuuskylä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10408: nykyisellään ole täyttänyt niitä aluepoliittisia
10409: odotuksia, jotka sille on asetettu. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10410: Ylä-Savon aluepolitiikka edellyttää todellisia tyksen 3 000 000 markan määrärahan
10411: tekoja. Tämä taas merkitsee teollisuuskylän toi- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
10412: sen vaiheen rakentamista. Tällöin Iisalmen kau- 1980 tulo- ja menoarvioon Iisalmen te-
10413: punginhallitus edellyttää erityisesti myös valtio- ollisuuskylän rakentamisen toisen vai-
10414: johtoisen teollisuuden sijoittamista teollisuusky- heen eteenpäin viemiseksi.
10415: lään.
10416: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10417:
10418: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
10419: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
10420: 1980 vp. 247
10421:
10422: Toivomusaloite n:o 227.
10423:
10424:
10425:
10426:
10427: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10428: marjanjalostustehtaan perustamiseksi Savoon.
10429:
10430:
10431: Ed u s kun n a 11 e.
10432:
10433: Kotimaisten elintarvikkeittemme edelleen ja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10434: lostus on maassamme laajalti laiminlyöty. Näin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10435: on asianlaita myös kotoisten marjojemme teh-
10436: dasmaisessa jalostuksessa. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10437: Tämä puute on erityisesti havaittavissa myös tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
10438: Savossa, vaikka maaseudun väki kärsii toimeen- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
10439: tulon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
10440: korjaus. asianmukaisen marjanjalostustehtaan ai-
10441: kaansaamiseksi Savoon.
10442: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10443:
10444: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
10445: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
10446: 248 1980 vp.
10447:
10448: Toivomusaloite n:o 228.
10449:
10450:
10451:
10452:
10453: V. Vennamo ym.: Hämeen Kehräämö Oy:n ja Nelko-kalusteen
10454: teollisuushallien laajentamisesta Lapinlahdella.
10455:
10456:
10457: E d u s k u n n a 11 e.
10458:
10459: Lapinlahden kunnassa olevia teollisuushalleja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10460: olisi kiireellisesti laajennettava. Näin on asian- menpiteisiin Hämeen Kehräämö Oy:n ja
10461: laita erityisesti Hämeen Kehräämö Oy:n ja Nel- Nelkokalusteen teollisuushallien tarpeel-
10462: kokalusteen teollisuushallien suhteen. liseksi laajentamiseksi Lapinlahden kun-
10463: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nassa.
10464: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10465: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10466:
10467: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10468: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10469: 1980 vp. 249
10470:
10471: Toivomusaloite n:o 229.
10472:
10473:
10474:
10475:
10476: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10477: korvaavan yritystoiminnan kehittämiseksi Luikonlahden kai-
10478: vosalueella Kaavilla.
10479:
10480:
10481: E d u s k u n n a 11 e.
10482:
10483: Kun Luikonlahden kaivoksen malmivarat että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10484: Kaavin kunnassa näyttävät olevan rajalliset, tyksen 500 000 markan arviomäärära-
10485: niin on välttämätöntä kehittää alueella korvaa- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
10486: vaa yritystoimintaa. Näin turvataan myös jo nyt den 1980 tulo- ja menoarvioon korvaa-
10487: suoritetut investoinnit. van yritystoiminnan kehittämiseksi Lui-
10488: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- konlahden kaivosalueella Kaavin kun-
10489: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, nassa malmivarojen rajallisuuden vuoksi.
10490: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10491:
10492: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10493: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10494:
10495:
10496:
10497:
10498: 32 088000224W
10499: 250 1980 vp.
10500:
10501: Toivomusaloite n:o 230.
10502:
10503:
10504:
10505:
10506: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10507: Paakkilan kaivoksen toiminnan käynnistämiseksi Tuusnie-
10508: mellä.
10509:
10510:
10511: E d u s k u n n a 11 e.
10512:
10513: Tuusniemen kunnan Paakkilan kaivoksella että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10514: Kuopion läänissä ei ole toimintaa. Kysymykses- tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
10515: sä ovat kuitenkin Tuusniemen kuntalaisille var- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
10516: sin merkittävät työpaikat. 1980 tulo- ;a menoarvioon Tuusniemen
10517: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Paakkilan kaivoksen toiminnan käynnis-
10518: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tämisen edistämiseksi.
10519: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10520:
10521: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10522: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10523: 1980 vp. 251
10524:
10525: Toivomusaloite n:o 231.
10526:
10527:
10528:
10529:
10530: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10531: Säviän kupariesiintymän hyödyntämiseksi Pielavedellä.
10532:
10533:
10534: E d u s k u n n a II e.
10535:
10536: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10537: ei ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on mi- tyksen 1 000 000 markan arviomäärä-
10538: neraaleista maassamme puutetta ja Outokum- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
10539: mun kaivoksia uhkaa lopettaminen. den 1980 tulo- ja menoarvioon Säviän
10540: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kupariesiintymän hyödyntämiseksi kai-
10541: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vostoimenpiteillä Pielaveden kunnassa.
10542: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10543:
10544: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10545: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10546: 252 1980 vp.
10547:
10548: Toivomusaloite n:o 232.
10549:
10550:
10551:
10552:
10553: V. Vennamo ym.: Kotimaisen bensiinin valmistamisesta.
10554:
10555:
10556: E d u s k u n n a 11 e.
10557:
10558: Bensiinin kuluttajahinta on nousemassa tai- edistämistä on maassamme vuodesta vuoteen
10559: vaisiin semminkin, kun lisäksi valtio perii tästä raskaasti laiminlyöty. Nämä laiminlyönnit Suo-
10560: polttoaineesta noin puolet riistoveroina. Näin men kansa maksaa tuhansina miljoonina mark-
10561: ei voi jatkua. Kansalaisten elintasoa ei voi koh- koina. Ne otetaan irti kansan elintasosta.
10562: tuuttomasti alentaa laajassa maassamme. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10563: On käsittämätöntä, että maamme suuret puo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10564: lueet ja valtaklikki eivät ole jo vuosia sitten
10565: ryhtyneet SMP:n esittämiin erityistoimenpitei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10566: siin kotimaisen bensiinin aikaansaamiseksi. Sii- menpiteisiin suomalaisen bensiinin ilman
10567: hen ei tarvita öljylähteitä. Suomessa on riittä- öljylähteitä kotimaisista energiaraaka-
10568: västi kotimaisia energiaraaka-aineita, joista voi- aineistamme taloudellisen valmistuksen
10569: daan valmistaa autoihin ja muihin koneisiin selvittämiseksi ja toteuttamiseksi koko
10570: tarpeellista nestemäistä polttoainetta. kansantaloutemme ja jokaisen auton-
10571: Ei voida siis hyväksyä sitä, että suomalaisen omistajan välttämättömien etujen mu-
10572: bensiinin tutkimusta ja taloudellisen käytön kaisesti.
10573: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10574:
10575: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10576: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
10577: 1980 vp. 253
10578:
10579: Toivomusaloite n:o 2.33.
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: V. Vennamo ym.: Sähköistyksen toteuttamisesta Rautavaarassa.
10585:
10586:
10587: E d u s kun n a 11 e.
10588:
10589: Rautavaaran kunnassa Kuopion läänissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10590: ainakin 81 taloutta, joissa ei ole sähköä. Tämä menpiteisiin sähköistyksen toteuttami-
10591: on paljon syrjäisessä kunnassa. seksi Rautavaaran kunnassa ilman säh-
10592: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- köä oleviin talouksiin.
10593: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10594: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10595:
10596: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10597: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10598: 254 1980 vp.
10599:
10600: Toivomusaloite n:o 234.
10601:
10602:
10603:
10604:
10605: V. Vennamo ym.: Lisäenergian tarpeen tyydyttämisestä ydin-
10606: voiman sijasta kotimaisilla energialähteillä.
10607:
10608:
10609: E d u s k u n n a 11 e.
10610:
10611: SMP ei hyväksy uuden 1 000 megawatin myöskään taloudellisesti kannattavilta ja niiden
10612: atomivoimalaitoksen rakentamista Suomeen. sekä jätteiden säteilyvaikutuksen seuraamuksia
10613: Tästä syystä olisi luovuttava myös koko laitok- geeneihin ja tulevaan sukupolveen ei ole mil-
10614: sen kalliista suunnittelusta sekä tehokkaasti lään tavoin voitu selvittää.
10615: selvitettävä, mitenkä kotoisin energiavaroin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10616: mahdollisesti tarpeellinen lisäenergia saataisiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10617: tuotetuksi.
10618: On järjetöntä, että Suomi kulkee kärjessä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10619: atomivoimalaitosten rakentamisessa, jolloin menpiteisiin uuden 1 000 megawatin
10620: energian tarpeestamme vastoin kotimaisen ener- atomivoimalaitoksen suunnittelun estä-
10621: gian etuja tyydytetään suhteellisesti enemmän miseksi ja huolehtisi, että mahdollinen
10622: kuin minkään muun maan kohdalla. lisäenergian tarve tyydytetään kotimai-
10623: Kiistatonta nimittäin on, että atomivoimalai- silla ja uusiutuvilla energialähteillä.
10624: tokset ovat edelleen vaarallisia, ne eivät näytä
10625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10626:
10627: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10628: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10629: 1980 vp. 255
10630:
10631: Toivomusaloite n:o 23.5.
10632:
10633:
10634:
10635:
10636: V. Vennamo ym.: Nestemäisten polttoaineiden kustannuserojen
10637: maantieteellisestä tasaamisesta.
10638:
10639:
10640: E d u s k u n n a 11 e.
10641:
10642: Kun Pohjois-Suomessa lämmityskausi on pi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10643: tempi ja pakkanen yleisesti suurempi kuin Ete- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10644: lä-Suomessa, niin käytännössä lämmityskustan-
10645: nukset ovat Pohjois-Suomessa laajalti korkeam- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10646: mat kuin muualla maassa. menpiteisiin lämmitys- ja muiden neste-
10647: Tämän seurauksena lämmitysöljyjen hintojen mäisten polttoaineiden kustannusten to-
10648: samansuuruisuus kaikkialla maassa ei poista dellisten erojen tasaamiseksi Etelä-Suo-
10649: rasitusten er1laisuutta ja sitä, että öljyjen hin- men ja Pohjois-Suomen välillä niin, että
10650: tojen korotukset rasittavat Pohjois-Suomen jatkuvat hinnankorotukset eivät rasittai-
10651: väkeä raskaammin kuin Etelä-Suomea aina ly- si Pohjois-Suomen väestöä edes entistä
10652: hyempiä matkojakin myöten. raskaammin.
10653: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10654:
10655: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10656: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10657: 256 1980 vp.
10658:
10659: Toivomusaloite n:o 236.
10660:
10661:
10662:
10663:
10664: V. Vennamo ym.: Halkovarastojen kokoamisesta.
10665:
10666:
10667: E d u s kun n a 11 e.
10668:
10669: Kotimaisen energian hyväksikäytössä on edel- nostavat yksityisiä kansalaisia halkoasioihin. On
10670: leen vain paljon puhumista mutta vähemmän varmaa, että tulevaisuudessa maassamme ki-
10671: todellisia tekoja. Todellisuudessahan maamme peästi tarvittaisiin hatkovarastoja.
10672: valtaa pitävät edistävät koko ajan tehokkaasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10673: ulkolaisen energian hyväksikäyttöä:, vai:kka ko- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10674: timaisesta energiasta pidetään kovaa ääntä.
10675: Tämä on poliittista kaksinaamaisuutta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10676: On varmaa, että maassamme saataisiin pal- menpiteisiin työtä antavien halkovaras-
10677: jon työttömiä halon tekoon, jos vain näin ha- tojen tekemiseksi kaikkialla maassamme
10678: lutaan todella toimia. Kysymys on tällöin työl- kotimaisten energiantarpeittemme etu-
10679: lisyysvarojen käytöstä niin kuntien toimesta jen mukaisesti.
10680: kuin muutoinkin sekä toimenpiteistä, jotka in-
10681: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10682:
10683: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10684: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10685: 1980 vp. 257
10686:
10687: Toivomusaloite n:o 237.
10688:
10689:
10690:
10691:
10692: V. Vennamo ym.: Valtion polttoainekeskuksen myymän poltto-
10693: turpeen hinnan kohtuullisuudesta.
10694:
10695:
10696: E d u s k u n n a 11 e.
10697:
10698: Myös hallitus on lopulta ilmoittanut edistä- etujen mukaisesti. Mikäli polttoturpeen hin-
10699: vänsä kotimaisen polttoturpeen käyttöä ener- taa korotetaan nykyisellä tavalla, seurauksena
10700: giataloudessa. Tämä on luonnollisesti kaikki voi lisäksi olla polttoturpeen käytön heikkene-
10701: hyvää, kun vain myös riittäviin käytännölli- minen. Erityisesti kesäkuukausina voi tällöin
10702: siin toimenpiteisiin ryhdytään. Todellisuudes- olla edullisempaa ostaa sähköä Imatran Voi-
10703: sabao polttoturpeesta on jo pulaa maassamme. malta kuin tuottaa sitä turpeella.
10704: Mutta kun polttoturpeen kysyntä on kansan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10705: taloutemme etujen mukaisesti kasvanut suuresti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10706: maassamme, niin mitä tällöin on valtiovalta
10707: sekä valtion laitos Vapo tehnyt. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10708: Valtiovalta on korottanut polttoturpeen menpiteisiin Valtion polttoainekeskuk-
10709: myyntihintaa suuresti. Lisäksi tulevat kulje- sen polttoturpeen myyntihinnan pitämi-
10710: tuskustannusten suuret nousut, jotka myös joh- seksi kohtuullisena niin, että sen käyttö
10711: tuvat valtiovallan raskaasta veroriistosta. on taloudellisesti edullista ja kotimaisen
10712: SMP katsoo, että valtiovallan ei tule käyttää energian hyväksikäyttöä edistävää tar-
10713: pohtoturvetta taloudellisen voiton hankkimista peen mukaan myös verohelpotuksia hy-
10714: varten, vaan toimia kokonaiskansantaloutemme väksikäyttäen.
10715: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10716:
10717: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10718: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10719:
10720:
10721:
10722:
10723: 33 088000224W
10724: 258 1980 vp.
10725:
10726: Toivomusaloite n:o 238.
10727:
10728:
10729:
10730:
10731: V. Vennamo ym.: Kohtuullisen hinnan maksamisesta turvesoiden
10732: omistajille.
10733:
10734:
10735: E d u s kun n a 11 e.
10736:
10737: Turvesuot ovat Suomen kansan tulevaisuu- riistaa, olipa kysymys kenestä tahansa. Oi-
10738: den öljylähteitä. Niissä piilee arvaamaton kan- keudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta on nou-
10739: santaloudellinen arvo. datettava. Yksityinen omistusoikeus on maas-
10740: Turp~en käyttö energiatalouden hyväksi on samme Suomen perustuslakien mukaan hyväk-
10741: ainakin toistaiseksi keskittynyt melkein yksin- syttyä.
10742: omaan valtion laitoksen V apon toimenpiteisiin. Kun Vapo valtion laitoksena on hallituksen
10743: Turvesoiden omistajat ovat siis täysin riippu- määräysvallassa, pitää SMP välttämättömänä,
10744: vaisia siitä, minkä hinnan Vapo suvaitsee mak- että Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrinta-
10745: saa suoalueista. mahallitus huolehtii, että turvesoiden omistajille
10746: Jälleen on valitettavasti todettavissa, että maksetaan heidän omaisuudestaan oikeudenmu-
10747: yhteiskunta on valmis riistämään omistajaa. kainen ja kohtuullinen hinta.
10748: Vapo on maksanut ja maksaa turvesoista koh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10749: tuuttoman alhaista hintaa, jopa vain kymme- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10750: nesosan todellisesta tämän päivän arvosta. Jos
10751: tällainen riisto tapahtuisi monopolipääoman ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10752: holta, niin maassamme olisi jo kova poru käyn- menpiteisiin, jotta Valtion polttoaine-
10753: nissä. Mutta kun yhteiskunta riistää, niin so- keskus maksaisi oikeudenmukaisen ja
10754: sialismin voimat ovat vain tyytyväisiä eikä kohtuullisen hinnan turvesoiden omis-
10755: myöskään iso raha puutu asiaan. tajille ilman valtion alihintaan riistaa.
10756: SMP ei kuitenkaan hyväksy minkäänlaista
10757: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10758:
10759: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10760: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10761: 1980 vp. 259
10762:
10763: Toivomusaloite n:o 239.
10764:
10765:
10766:
10767:
10768: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10769: pohtoturvetuotannon edistämiseksi Pielavedellä.
10770:
10771:
10772: E d u s k u n n a 11 e.
10773:
10774: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Piela- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10775: veden kunnassa on huomattavat turvetuotan- tyksen 500 000 markan arviomäärära-
10776: toon soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoa var- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
10777: ten on jo suoritettu soiden kuivatusta. Lisä- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon polt-
10778: varoja kuitenkin tarvitaan. toturvetuotannon tehokkaaksi edistämi-
10779: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi Pielaveden kunnassa.
10780: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10781: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10782:
10783: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
10784: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
10785: 260 1980 vp.
10786:
10787: Toivomusaloite n:o 240.
10788:
10789:
10790:
10791:
10792: V. Vennamo ym.: Kuopion läänin turvetieohjelman tolteuttami-
10793: sesta.
10794:
10795:
10796: E d u s k u n n a 11 e.
10797:
10798: Ulkomaisen öljyenergian kova nousu velvoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10799: taa hallitusta todella kiireellisiin ja tehokkai- menpiteisiin kansantaloudellemme ;a
10800: siin toimenpiteisiin turpeen hyväksikäytön edis- työllisyydellemme edullisen ja hyödylli-
10801: tämiseksi. Tähän liittyy kiinteästi Kuopion sen Kuopion läänin turvetieohjelman
10802: läänissä tarpeellisten turveteiden peruskorjaa- kiireelliseksi toteuttamiseksi io kuluvan
10803: minen ja rakentaminen. vuoden aikana tarkoitukseen myös tar-
10804: Kuopion läänin turvetieohjelma vaatii jo peellisia lisävaroja myöntäen.
10805: kuluvana vuonna lisävaroja. Samalla nämä varat
10806: palvelevat työllisyyttä.
10807: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
10808: taen eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
10809: HeLsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10810:
10811: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10812: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10813: 1980 vp. 261
10814:
10815: Toivomusaloite n:o 241.
10816:
10817:
10818:
10819:
10820: V. Vennamo ym.: Turvetta käyttävän kaukolämpölaitoksen ra-
10821: kentamisesta Vieremään.
10822:
10823:
10824: E d u s k u n n a II e.
10825: Vieremän kunta pitää kiireellisenä ja tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
10826: peellisena kaukolämpölaitoksen rakentamista, menpiteisiin haketta ja palaturvetta hy-
10827: joka käyttää hyväksi haketta ja palaturvetta. väksi käyttävän kaukolämpölaitoksen
10828: Kysymyksessä on siis kotimaisen energian hy- rakentamiseksi Vieremän kuntaan kan-
10829: väksikäyttö. santaloutemme ja työllisyyden etujen
10830: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- mukaisesti.
10831: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10832: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10833:
10834: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10835: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10836: 262 1980 vp.
10837:
10838: Toivomusaloite n:o 242.
10839:
10840:
10841:
10842:
10843: V. Vennamo ym.: Valtakunnallisen rajaseutulain säätämisestä.
10844:
10845:
10846: E d u s k u n n a 11 e.
10847: Historia todistaa, että valtakunta, joka ei ka turvaa kaikinpuolisesti rajaseutujemme ter-
10848: hoida rajaseutujaan, on alaspäin menevä maa. veen kehityksen.
10849: Suomi on nykyisten kansanrintamapuolueiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10850: aikana syrjinyt ja laiminlyönyt rajaseutunsa. On taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10851: tapahtunut ainutlaatuinen skandaali. Ainakin
10852: maamme itäiset rajaseudut alkavat olla kaik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10853: kialla autioina. menpiteisiin erityisen valtakunnallisen
10854: Elävä rajaseutu on kansallinen välttämättö- rajaseutulain säätämiseksi kehittyvän ja
10855: myys. Asiantilaan on siis kiireellisesti puutut- terveen rajaseutumme luomiseksi nykyis-
10856: tava. On säädettävä erityinen rajaseutulaki, jo- tä tuhoavaa autioitumista vastaan.
10857: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10858:
10859: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
10860: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
10861: 1980 vp. 263
10862:
10863: Toivomusaloite n:o 243.
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: V. Vennamo ym.: Koko Kuopion läänin liittämisestä kehitys-
10869: alueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen.
10870:
10871:
10872: E d u s k u n n a II e.
10873:
10874: SMP on alusta alkaen ollut sitä mieltä, että Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
10875: Kuopion läänin tulisi kokonaisuudessaan kuu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10876: lua kehitysalueiden I vyöhykkeeseen. Vähitel-
10877: len onkin tätä I vyöhykkeen aluetta Kuopion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10878: läänissä laajennettu SMP:n jatkuvien eduskun- menpiteisiin Kuopion läänin Kuopion,
10879: taesitysten seurauksena. Kuitenkin Kuopion Siilinjärven, Suonenjoen, Rautalammin
10880: läänissä kuuluu II vyöhykkeeseen vielä viisi ja Varkauden kuntien siirtämiseksi ke-
10881: kuntaa, nimittäin Kuopio, Siilinjärvi, Suonen- hitysalueiden I vyöhykkeeseen, minkä
10882: joki, Rautalampi ja Varkaus. Jopa Kuopion jälkeen koko Kuopion lääni olisi oikeu-
10883: kaupunki on jälleen tehnyt esityksen hallituk- denmukaisesti ja perustellusti kehitys-
10884: selle pätevin perustein, että sen tulisi myös alueiden I vyöhykkeessä.
10885: päästä kehitysalueiden I vyöhykkeeseen.
10886: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
10887:
10888: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
10889: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto
10890: 264 1980 vp.
10891:
10892: Toivomusaloite n:o 244.
10893:
10894:
10895:
10896:
10897: V. Vennamo ym.: Rautalammin siirtämisestä kehitysalueen en-
10898: simmäiseen vyöhykkeeseen.
10899:
10900:
10901: E d u s k u n n a 11 e.
10902: Rautalammin kunnan surtam1nen Kuopion Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10903: läänissä kehitysalueen 1. vyöhykkeeseen on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10904: välttämätöntä. Kuopion läänissä ovat kehitys-
10905: alueen 2. vyöhykkeessä enää Kuopio, Varkaus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10906: Suonenjoki, Siilinjärvi ja Rautalampi. menpiteisiin Rautalammin kunnan Kuo-
10907: Selvitysten mukaan Rautalampi on kehitty- pion läänissä välittömäksi siirtämiseksi
10908: neisyydeltään selvästi heikoin kehitysalueen 1. kehitysalueen 1. vyöhykkeeseen pätevien
10909: vyöhykkeen ulkopuolisista kunnista. Kunnan- selvitystosiasioiden perusteella.
10910: hallitus pitää siirtoa välttämättömänä.
10911: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10912:
10913: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10914: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10915: 1980 vp. 265
10916:
10917: Toivomusaloite n:o 245.
10918:
10919:
10920:
10921:
10922: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
10923: erityisen takauslaitoksen perustamiseksi kehitysalueita varten.
10924:
10925:
10926: E d u s k u n n a 11 e.
10927:
10928: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10929: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tarpei- tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
10930: ta. Siksi on välttämätöntä perustaa ennen kaik- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
10931: kea maamme kehitys- ja sivualueita varten oma 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
10932: valtion takauslaitos. valtion erityisen takauslaitoksen perus-
10933: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseksi erityisesti maamme kehitys-
10934: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, alueita ja sivualueita varten.
10935: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10936:
10937: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10938: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10939:
10940:
10941:
10942:
10943: 34 088000224W
10944: 266 1980 vp.
10945:
10946: Toivomusaloite n:o 246.
10947:
10948:
10949:
10950:
10951: V. Vennamo ym.: Kuopion kauppakamarin tekemien esitysten
10952: toteuttamisesta.
10953:
10954:
10955: E d u s kun n a 11 e.
10956:
10957: Laaja työttömyys sekä yritystoiminnan vai- kannanottoja sekä Kuopion läänin väestön val-
10958: keudet erityisesti myös Kuopion kaupungissa taenemmistön käsityksiä.
10959: vaativat Kuopion läänissä kiireellisiä taloudelli- Kun on olemassa vaara, että nämäkin viimei-
10960: sia erityistoimenpiteitä. Nämä on kaikki laimin- set esitykset jäävät vihreän veran alle niinkuin
10961: lyöty ja SMP:n lukuisat esitykset eduskunnas- aikaisemminkin suurten puolueiden välinpitä-
10962: sa on muiden puolueiden toimesta äänestetty mättömyyden vuoksi, ehdotamme kunnioittaen
10963: nurin. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10964: Ka1ken tämän seurauksena on Kuopion kaup-
10965: pakamari kääntynyt huolestuneena puuttuvien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10966: toimenpiteiden johdosta kirjelmällään 20. 1. menpiteisiin Kuopion kauppakamarin
10967: 1980 valtioneuvoston ja toisella kirjelmällään valtioneuvostolle ja opetusministeriölle
10968: 22. 1. 1980 opetusministeriön puoleen. Kaup- kuluvan vuoden alussa tekemien esitys-
10969: pakamarin esitykset vastaavat maakuntaliiton ten toteuttamiseksi.
10970: Helsingissä 14 päivänä helmrkuuta 1980.
10971:
10972: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10973: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10974: 1980 vp. 267
10975:
10976: Toivomusaloite n:o 247.
10977:
10978:
10979:
10980:
10981: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tul~ ja menoarvioon
10982: rahtituen järjestämiseksi syrjäseuduilla.
10983:
10984:
10985: E d u s k u n n a 11 e.
10986:
10987: Maamme laajojen alueiden ja syqaseutujen han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
10988: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä den 1980 tulo- ja menoarvioon tarpeel-
10989: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. lisen rahtituen järjestämiseksi maamme
10990: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- laajoilla alueilla ja syrjäseuduilla elin-
10991: taen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, keinoelämän edistämiseksi ja työttömyy-
10992: den poistamiseksi.
10993: että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10994: tyksen 1 000 000 markan arviomäärära-
10995: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
10996:
10997: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10998: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
10999: 268 1980 vp.
11000:
11001: Toivomusaloite n:o 248.
11002:
11003:
11004:
11005:
11006: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
11007: lehtien postimaksujen erilaisuuden poistamiseksi.
11008:
11009:
11010: E d u s k u n n a 11 e.
11011:
11012: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vas- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
11013: toin perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. tyksen 5 000 000 markan arviomäärära-
11014: Sorsan hallituksen vahvistama uusi postimak- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
11015: sujen asetus on vain lisännyt tätä eriarvoisuut- den 1980 tulo- ja menoarvioon lehtien
11016: ta. postimaksujen erilaisuuden poistamiseksi
11017: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- perustuslain hengen ja tarkoituksen vas-
11018: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, taisena sekä vapaata tiedo11välitystä ra-
11019: joittavana.
11020: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
11021:
11022: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11023: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
11024: 1980 vp. 269
11025:
11026: Toivomusaloite n:o 249.
11027:
11028:
11029:
11030:
11031: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
11032: paikallislehtien toiminnan tukemiseksi.
11033:
11034:
11035: E d u s k u n n a 11 e.
11036: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11037: paikallislehtien kuljetuskustannuksia .. Tämä vaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11038: rantaa maassamme vapaan paikallisen tiedo-
11039: tustoiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
11040: raskailla rasituksilla puolueeton tiedotustoimin- tyksen 1 000 000 markan määrärahan
11041: ta nujerretaan ja Suomen kansa saatetaan K- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
11042: linjan yksisilmäisen ja pimentävän tiedotustoi- 1980 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi
11043: minnan aivopesun alaiseksi. paikallislehtien toiminnan turvaamiseen
11044: maassamme.
11045: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
11046:
11047: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11048: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
11049: 270 1980 vp.
11050:
11051: Toivomusaloite n:o 250.
11052:
11053:
11054:
11055:
11056: V. Vennamo ym.: Kansantulon oikeudenmukaisen uusjaon to-
11057: teuttamisesta.
11058:
11059:
11060: E d u s kun n a 11 e.
11061:
11062: Kasvanut kansantulomme jaetaan todella vää- munisteista, sosialisteista ja kepusta ei ole kan-
11063: rämielisesti. Tuloerot ovat Suomessa suuret ja santulomme todellisen ja oikeudenmukaisen
11064: jatkuva työttömyys laaja. Lisäksi verot riistävät uusjaon suorittajiksi. Sosialismille yhteiskunnan
11065: erityisesti tavallisia kansalaisia. rikastuttaminen on tärkeämpi kuin ihminen.
11066: Kuitenkin kansantulo on maassamme henki- Kepu taas puolestaan palvelee suurta tahaa.
11067: löä kohti maailman suurimpia. Tämän mukaan SMP:n poliittista voimaa tarvitaan siis kipe-
11068: kaikilla pitäisi Suomessa olla hyvä ja turvalli- ästi. SMP:n ideologinen lähtökohta on: jokai-
11069: nen elämä. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita, nen ihminen ja jokainen elämä on arvokas.
11070: vaikka vallassa ovat istuneet vuodesta vuoteen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11071: kansanrintamapuolueet. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11072: Kun kansantulon kasvu on hidastunut ei
11073: vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11074: kun on olemassa vaara, että näin tulee pitkälti menpiteisiin kasvaneen kansantulomme
11075: jatkumaan, niin SMP pitää välttämättömänä oikeudenmukaisen uusjaon toteuttami-
11076: kansantulomme oikeudenmukaista uusjakoa. seksi SMP:n ideologian: jokainen ihmi-
11077: Köyhyys ja turvattomuus on poistettava Suo- nen ja jokainen elämä on arvokas mu-
11078: mesta, vaikka rikastuminen ei jatkuisi entiseen kaisesti laajojen taloudellisten vaikeuk-
11079: tapaan, vaan myös suuren maailman köyhät sien poistamiseksi kansamme keskuu-
11080: vaatisivat oman osansa, niinkuin on oikein. desta.
11081: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että kom-
11082: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11083:
11084: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
11085: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
11086: 1980 vp. 271
11087:
11088: Toivomusaloite n:o 251.
11089:
11090:
11091:
11092:
11093: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
11094: tarpeellisten hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn helpotta-
11095: miseksi eduskunnan lehterille.
11096:
11097:
11098: E d u s k u n n a 11 e.
11099:
11100: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että siitä unohtuvat, koska maamme valtaklikille tavalli-
11101: on tullut eräässä mielessä kansanedustajille lo- set kansalaiset ja äänestäjät ovat vain käyttö-
11102: mahotelliin verrattava. Mutta sitä vastoin edus- hiivaa.
11103: kunnan lehterillä käyviä tavallisia kansalaisia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11104: varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka nousu taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11105: rappusia myöten on monelle varsin hankala.
11106: Kun eduskuntatalon laajentamisen jälkeen on että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
11107: tarkoitus perusteellisesti kor}ata vanhaa edus- tyksen 20 000 markan arviomäärärahan
11108: kuntata1oa, niin on välttämätöntä, että edus- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
11109: kunnan lehtereiden yleisön hissejä varten 1980 tulo- ja menoarvioon tarpeellisten
11110: myönnetään tarpeellinen määräraha. Jos näin hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn
11111: ei tapahdu, on olemassa vaara, että nämä hissit helpottamiseksi eduskunnan lehterille.
11112: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
11113:
11114: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
11115: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
11116: 272 1980 rd.
11117:
11118: Hemställningsmotion nr 252.
11119:
11120:
11121: Westerlund m. fl.: Om revidering av energipolitiska programmet.
11122:
11123:
11124: T i 11 R i k s d a g e n.
11125:
11126: Vårt energipolitiska program måste i skynd- att i nämnvärd omfattning kunna genom-
11127: sam ordning utvecklas och den ekonomiska föras, de flesta har med andra ord helt enkelt,
11128: satsningen måste framför allt ske enligt helt trots ett påtagligt intresse, inte råd med så-
11129: andra premisser än vad som för närvarande är dana investeringar. I detta sammanhang kan
11130: fallet, d.v.s. vi måste verkligen snabbt sträva nämnas att de statliga stöd- och bidragssats-
11131: tili att utnyttjandet av de inhemska energi- ningarna i vårt västra grannland Sverige är
11132: källorna avsevärt ökar. mycket högre än hos oss. Som en första
11133: Våra egna väldiga alternativa energivolymer, åtgärd borde det statliga stödet för ombyggd
11134: som fortfarande är praktiskt taget helt outnytt- värmeanläggningsteknik ökas enligt fastställda
11135: jade, framhölls även i det delbetänkande, som och klara föreskrifter från nuvarande 20 tili
11136: nyligen offentliggjordes av den sittande energi- 50 procent. En dylik stöddel skulle i sin
11137: skogskommissionen. I detta delbetänkande helhet vara återkompenserad i de flesta fall
11138: framhålles vidare att vi kunde utnyttja över redan inom de första 2-4 åren, enär valuta-
11139: hälften av egna energikällor i förhållande till utgifterna skulle minska i motsvarande grad.
11140: totalkonsumtionen före utgången av år 2000. Därtili måste som ett absolut krav ses att
11141: Förutom de s.k. konventionella, främst skog den lindrigt sagt hopplösa byråkrati som an-
11142: och torv, grundenergialternativen borde man sluter sig tili det praktiska ansökningsförfa-
11143: utreda i en allt mera avancerad omfattning randet elimineras.
11144: även andra alternativa energilösningar. Som Statliga och kommunala byggnadsetableringar
11145: exempel kan nämnas vindkraft, sol- och jord- borde även i princip projekteras enbart med
11146: energi samt möjligheter att pelletera kol av tanke på uppvärmning med inhemsk energi.
11147: avfall o.s.v. Likaså borde stödåtgärderna för förbättrandet
11148: Totalt budgeteras detta år för forskning, av bostadsbyggnadernas värmehushållning gö-
11149: rådgivning och räntestödslån för industrin och ras attraktivare och proceduren i samband med
11150: stöd för främjande av ökad användning av in- bidragsansökningarna mindre byråkratisk. Där-
11151: hemsk energi 80,5 miljoner mark eller mindre till vore det nödvändigt att anslagen för forsk-
11152: än 1 procent av detta års energiimportkostna- nings- och planeringsverksamheten kraftigt
11153: der. Denna summa är såväl blygsam som skulle ökas. Inom ramen för detta års stats-
11154: otillräcklig och står i ingen som helst propor- förslag uppgår denna summa tili sammanlagt
11155: tion till den allvarliga ekonomiska energikris 35 miljoner mark, eller ca 1/4 procent av
11156: vi för närvarande upplever och som av allt årets kostnader för energiimporten, viiken kan
11157: att döma måste betraktas som en fortsatt var- beräknas uppgå tili betydligt över 13 miljarder
11158: aktig realitet dessvärre. mark.
11159: Företagare och enskilda, som i dag vill över- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
11160: gå tili att utnyttja egna energikällor, erhåller slås vördsamt, att riksdagen måtte besluta
11161: i statsstöd endast högst 20 procent av den hemställa,
11162: ombyggda värmeanläggningens totalkostnader,
11163: inom gårdsbruket exempelvis uppgår de om- att regeringen i skyndsam ordning
11164: byggnadskostnader för värmetekniken, som är måtte vidta åtgärder syftande till en
11165: nödvändiga för att inhemsk energi skall kunna revidering av vårt energipolitiska pro-
11166: utnyttjas, i detta nu tili 40-80 000 mark. gram med beaktande av bl.a. ovan-
11167: En dylik kapitalinvestering är aJ.ltför hög för nämnda orsaker och synpunkter.
11168: Helsingfors den 15 februari 1980.
11169:
11170: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Mikko Kaarna
11171: Gunnar Häggblom Mauno Manninen Eeva Kauppi
11172: 1980 vp. 273
11173:
11174: Toivomusaloite n:o 252. Suomennos.
11175:
11176: Westerlund ym.: Energiapoliittisen ohjelman uudistamisestta.
11177:
11178: E d u s k u n n a II e.
11179: Energiapoliittista ohjelmaamme on kiireelli- muutostöitä voitaisun maLmttavassa maarm
11180: sesti kehitettävä ja ~siihen uhrattava taloudelli- toteuttaa; useimmilla ei roisin sanoen yksin-
11181: nen panos on s1joitettava kokonaan toisin kertaisesti huomattavasta mielen:kiinnosta huo-
11182: perustcin kuin tällä het1kellä, roisin sanoen limatta ole vanaa tällaisiin investointeihin.
11183: meidän täytyy todella nopeasti pyrk1ä sii:hen, Tässä yhteydessä on syytä mainita, että län-
11184: että kotimaisten energialähteiden käyttö lisään- tisen naapurimaamme Ruotsin v.altion tuiki-
11185: tyy huomattavasti. ja avustusmäärät ovat huomattavasti ,suurem-
11186: Omat, vaihtoehdon muodostavat valtavat mat kuin mdllä. Ensi toimenpiteenä tulisi
11187: energiamäärämme, jotka edelleenkin ovat käy- valtion tukea lämmitystekniikan uusimiseen
11188: tännöllisesti katsoen kokonaan käyttämättä, si- korott!lla vahvistetuin ja ;selvin määräyksin ny-
11189: sältyivät myös työtään jatkavan energiametsä- kyisestä 20 prosentista 50 prosenttiin. Tämän
11190: toimikunnan äskettäin julkaisemaan osamietin- suuruinen tukiosa maksaisi itsensä useimmissa
11191: töön. Tässä osamietinnössä esitetään edelleen; tapauksissa jo ensimmäisten 2-4 vuoden aika-
11192: että omat energialähteemme voisivat muodos- na, koska valuuttamenot vähenisivät vastaa-.
11193: taa yli puolet energian kokonaistarpeesta vuo- vasti.
11194: den 2000 loppuun mennes,sä. Ns. tava:noma,Is- Tämän lisäksi on ehdottomana vaatimuksena
11195: teh perusenergiavaihtoehtojefi, ensi sijassa puun pidettävä sitä, että lievästi sanottuna toivoton,
11196: ja turpeen, lisäksi tulisi selvittää entistä suurem- käytännön hakemusmenettelyyn liittyvä byro-
11197: massa laajuudessa myös muut vaihtoehtoiset kratia poistuu.
11198: ertergialähteet. Esimerkkeinä voitaisiin mainita Valtion ja kuntien laitosten suunnittelun tu-
11199: tuulivoima, aurinko- ja maaenergia sekä·. mah~ lisi perustua siihen, että niiden lämmitys ta·
11200: dollisuudet pelletaida hiiltä jätteistä jhe. pahtuu kotimaisella energialla. Samoin tulisi tu·
11201: ·· Tämän vuoden tulo- ja mertaarvioon sisältyy ikitoimet asuinrakennusten lä.inpöhuollon paran-
11202: tutkimusta, neuvonta~a ja teollisuuden korkotu- tamiseksi tehdä houkuttelevaromiksi ja avustus-
11203: ikiLainOja varten kotimaiseh energian ·käytön ten hakemusmenettely vähemmän. byrokraatti-
11204: edi~stämiseksi 80,5 miljoonah markan määräraha
11205: seksi. Tämän lisäksi olisi välttämätöntä! että
11206: eli vähemmän kuin 1 prosentti tämän vuoden määrärahoja tutkimus- ja suunnittelutoimintaa
11207: ertergiantuonnin kustannuksista. Tämä summa varten lisättäisiin voimakkaasti. Tämän vuoden
11208: on sekä vaatimaton että riittämätön eikä se ole tUlo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten
11209: missään suhteessa nykyiseen vakavaan taloudel- otettu määräraha on yhteensä .35 miljoonaa
11210: liseen energiakriisiimme, jota valitettavasti täy- markkaa eli n. 1/4 prosenttia kuluvan vuoden
11211: tynee pitää pysyvänä tosiasiana. energian tuontikustannuksista, joiden arvioi-
11212: Yrittäjät ja yksityiset, jotka nyt haluavat daan nousevan tuntuvasti yli 13 miljardin mar·
11213: siirtyä käyttämään omia energialähteitämme, kan.
11214: saavat valtion tukena ainoastaan enintään 20 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11215: prosenttia lämmityslaitteidensa muuttamisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
11216: kokonaiskustannuksista. Esimerkiksi maatilata· muksen,
11217: loudes,sa nousevat lämmitystekniikan muutos- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11218: työt, jotka ovat kotimaiseen pohtoaineeseen menpiteisiin energiapoliittisen ohjel-
11219: s·iirtymisen kannalta välttämättömät, tällä het- mamme uudistamiseksi ottaen huo-
11220: kellä 40 ooo._so 000 markkaan. Tämän suurui- mioon mm. edellä esitetyt perusteet ja
11221: nen pääoman ~sijoitus on liian konkea, jotta näkökohdat. ·
11222: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11223:
11224: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Mikko Kaarna
11225: Gunnar Häggblom Mauno Manninen Eeva Kauppi
11226: 35 088000224W
11227: 274 1980 rd.
11228:
11229: Hemstä).J.nmgsmotion nr 253.
11230:
11231:
11232:
11233:
11234: Westerlund: Orri avveclcling av kärnkraften.
11235:
11236:
11237: T i 11 R i k s d a g e n.
11238:
11239: Att kärnkraftsetableringen i vårt land skett storsrkalig upparbetning av utbränt avfall. lnte
11240: under helt otilifredsställande premisser råder heller upparbetningstekniken är utvecklad och
11241: det inget som helst tvivel om, vilket för den kommer kanske aJ.drig att bli det. Breedertek~
11242: delen varit fallet i praktiskt taget hela den n1ken förutsätter dessutom att tonvis av värl-
11243: övriga världen. dens farligaste gift - plutonium - transporte-
11244: Det kan likaså konstateras, att den ytterst ras kors och tvärs över jordklotet.
11245: viktiga avfallsfrågan allt fortfarande dessvärre 3) Riskerna vid normaldrift av termiska
11246: är helt olöst. Från Lovisa Hästholmens kärn- kärnkraftverk är inte försum bara, vilket kärn-
11247: kraftverk är återtransporten tili Sovjetunionen kraftsetablissemanget låter påskina. Harrisburg-
11248: av avfallet ordnad endast för några år framåt missädet kunde ha utvecklats tili en allvarlig
11249: och vad situation för Olliluoto beträffar är reaktorkatastrof.
11250: den allt annat än klar. 4) Kärnkraften förutsätter den storskaliga,
11251: Atomlagen, som är från år 1957, framstår gigantiska teknik, som allt flere människor blir
11252: med all önskvärd tydlighet som hopplöst för- skeptiska inför och längtar bort ifrån.
11253: åldrad och densamma borde i skyndsam ord- 5 ) Energibehovet i vårt land domineras av
11254: ning förnyas. Vi borde samtidigt också få en uppvärmning och transporter. För detta ända-
11255: liknande s.k. villkorslag av svensk modell, som mål är kärnkraften direkt olämplig av både
11256: stadgar om vissa bestämd:a krav för beviljande ekonomiska och tekniska skäl.
11257: av driftstillstånd för kärnkraftverk. 6) Vårt land har inte obegränsade resurser.
11258: Vad säkerhetsbetingelserna gäller har man Varför skall vi slösa miljarder och åter mil-
11259: med tanke på de alltför ofta återkommande jarder mark på en tveksam och kortsiktig tekno-
11260: olyckstilibud, som inträffat såväl här hos oss logi med långvariga riskmoment. Så iänge
11261: som utomlands all anledning tili stor misstro sådana enorma summor går tiU kärnkrafts-
11262: och därtili även oro. verksby.ggande har vi knappast råd att satsa
11263: Vårt land torde relativt sett vara en av de på alternativa energikällor i den utsträckning
11264: främsta kärnkraftsstater i världen då alla fyra som vore önskvärt.
11265: kärnkraftverk är igång. Med beaktande av 7) Kopplingen mellan kärnkraft och atom-
11266: tiliäggskapaciteten från kärnkraftverken kom· bomber är synnerligen stark. Detta bör vara
11267: mer vi att ha ett i det närmaste 30 % :igt ett tillräckligt argument för att hindra IVO
11268: överskott av energi. En överkapcitet, som väl att exportera kärnteknologi tili instabila stater.
11269: täcker en betydande ökning av energikonsum- 8) Kärnkraften förutsätter det perfekta sam-
11270: tionen långt in i detta decennium. hället med risk för åsiktsregistering på data,
11271: Som orsaker och motivering tili att någon polisvälde och andra totalitaristiska inslag.
11272: vidare utbyggnad av kärnkraftverk i vårt land 9) Avfallsproblemet har inte fått någon god-
11273: icke bör ifrågakomma kan ytterligare anföras: tagbar lösning och kan inte viftas bort med
11274: 1) Uranet utgör ingen stor energireserv och att tekniken utvecklas eller att vi kan expor-
11275: kommer att få endast marginell betydelse för tera avfallet. Det mest typiska exemplet ser
11276: världens energiförsörjning så länge det används vi konkretiserat under dessa dagar mot bak-
11277: i termiska reaktorer. grunden av Olkiluotos svårigheter att kunna
11278: 2) Uranet kan få en relativt stor betydelse lösa dessa frågot. Att redan en otilifreds-
11279: för energiförsörjningen om den s.k. breeder- ställande dellösning för att eliminera avfallet
11280: tekniken utvecklas. Denna ytterst farliga från drygt ett års drift kostar hundratals mil-
11281: teknik är emellertid inte utvecklad och kräver joner mark säger i klartext vad det rör sig om.
11282: Hemställningsmotion nr 253 275
11283:
11284: 10 ) Kärnkraftsetablissemanget invaggar folk resurser kunde ha använts tili att utveckla altet-
11285: i tron att kärnkraften utgör en lösning på värl- nativ tili kärnkraft och olja.
11286: dens energiproblem. Denna tro är, såsom ovan Med hänvisning tili det ovan anförda före-
11287: framkommit, felaktig. Det oaktat utgör den slås vördsamt, att riksdagen måtte besluta
11288: ett hinder för människor att diskutera och hemställa,
11289: ompröva tekniken och livsstilen i industrisam-
11290: hället. att regeringen måtte vidta åtgärder
11291: Satsningen på kärnkraft har i vårt land redan syftande till beslut för en avveckling
11292: kostat oss ca 8 miljarder mark i rena anlägg- av kärnkraften i vårt land inom en tio-
11293: ningskostnader. Utöver dessa materiella resurser årsperiod och därtill uppgör en avveck-
11294: har en stor del av vår tekniska expertis avdelat lingsplan för omedelbar verkställighet
11295: sina personelia resurser för kärnkraften. Dessa vid ev. katastroftillbud.
11296: Helsingforsden 15 februari 1980.
11297:
11298: Henrik Westerlund
11299: 276 1980 vp.
11300:
11301: Tölvomusaloite n:o 253. Suomennos.
11302:
11303:
11304:
11305:
11306: Westerlund: Ydinvoimaloiden käytön lopettamisesta.
11307:
11308:
11309: E d u s k u n n a 11 e.
11310:
11311: Ei ole mitään epäilyksiä siitä, etteikö maas- tekniikkaa kehitetään. Tätä äärimmäisen vaaral-
11312: samme ole lähdetty kokonaan vääristä perusteis- lista tekniikkaa ei kuitenkaan ole kehitetty ja
11313: ta ydinvoimaloita perustettaessa, kuten on ollut se vaatii laajamittaista poltetun jätteen käsitte-
11314: asian laita käytännöllisesti katsoen ·.koko muus- lyä. Käsittelytekniikkaakaan ei ole kehitetty ja
11315: sakin maailmassa. sitä ei ehkä lroskaan kehitetäkää.n. Breeder-tek-
11316: Samoin voidaan todeta, että ensisijaisen tär- niikka edellyttää sitäpaitsi, että maailman vaa-
11317: keä jäteongelma on valitettavasti edelleenkin rallisinta myrkkyä - plutoniumia - kulje-
11318: ratkaisematta. Loviisassa sij-aitsevasta Hästhol- tetaan tonneittain ristiin rastiin maapallon ym-
11319: menin ydinvoimalasta tapahtuva jätteiden kul- päri.
11320: jettaminen takaisin Neuvostoliittoon on järjes- 3) Termisten ydinvoimaloiden normaalikäyt-
11321: tetty vain muutamiksi vuosiksi eteenpäin ja Ol- töön liittyviä riskejä ei tule aliarvioida, kuten
11322: kiluodon kohdalla tilanne on täysin epäselvä. ydinvoimalat antavat ymmärtää. Harrisburgin
11323: Vuoden 1957 atomilaki on mitä selvimmin onnettomuus olisi voinut kehittyä vakavaksi
11324: toivottomasti vanhentunut ja se tulisi uudistaa l:'eaktorikatastrofiksi.
11325: mitä pikimmin. Meidän tulisi tällöin saada 4) Ydinvoima edellyttää laajamittaista, jätti-
11326: ruotsalaismallinen ns. ehdollisuuteen perustuva mäistä tekniikkaa, jota yhä useammat ihmiset
11327: laki, jossa säädetään tietyistä vaatimuksista ovat alkaneet epäillä ja josta he haluavat pääs-
11328: ydinvoimalan käyttöönottoluvan myöntämispe- tä eroon.
11329: rusteina. 5) Meidän maamme energiatarpeen muodos-
11330: Mitä turvallisuusedellytyksiin tulee, on syytä tavat pääosiltaan lämmitys ja kuljetukset. Tä-
11331: epäilyksiin ja huolestumiseen liian usein toistu- hän tarkoitukseen ydinvoima on suor·astaan so-
11332: vien, täällä meillä ja ulkomailla tapahtuneista veltumaton sekä taloudellisista että teknisistä
11333: onnettomuuksista saatujen tietojen johdosta. syistä.
11334: Meidän maamme tulisi suhteellisesti katsoen 6) Maallamme ei ole rajattornia resursseja.
11335: olla eräs maailman eturivin ydinvoimavaltioista Miksi tuhlaisimme miljardeittain markkoja epäi-
11336: kaikkien neljän ydinvoimalan ollessa käynnissä. lyttävään lyhyen tähtäyksen teknologiaan, jo-
11337: Kun otetaan huomioon ydinvoimalo1den avulla hon liittyy pitkän aikaa vaikuttavia riskiteki-
11338: tuotettu lisäikapasiueetti, meillä tulee olemaan jöitä. Niin kauan kuin näin valtavat rahamää-
11339: lähes 30 prosentin suuruinen energian ylijäämä. rät menevät ydinvoimaloiden rakentamiseen,
11340: Tämä ylijäämä tulee varsin hyvin kattamaan meillä tuskin on varaa sijoittaa varoja vaihtoeh-
11341: energiankulutuksen huomattavan kasvun pitkäl- toisiin energialähteisiin siinä määrin kuin olisi
11342: le kuluvalla vuosikymmenellä. toivottavaa.
11343: Syinä ja perusteluina sille, ettei maahamme 7) Yelinvoiman ja atomipommien välinen si-
11344: tule rakentaa lisää ydinvoimaloita, voidaan edel- dos on huomattavan vahva. Tämän tulisi olla
11345: leen esittää seuraavaa: riittävä peruste sille, että IVO:a estetään vie-
11346: 1) Uraani ei ole mikään merkittävä ener- mästä ydinteknologiaa epävakaisiin valtioihin.
11347: giavaranto ja sillä tulee olemaan ainoastaan vä- 8) Ydinvoima edellyttää täydellistä yhteis-
11348: häinen merkitys maailman energiahuollon kan- kuntaa, jonka uhkana on mielipite1den rekiste-
11349: nalta niin kauan kuin sitä käytetään termisissä röinti tietokonein, poliisivalta ja muut totalitää-
11350: reaktoreissa. riset piirteet.
11351: 2) Uraani voi saada suhteellisen merkityk- 9) Jäteongelmalle ei ole keksitty mitään
11352: sen energiahuollon kannalta, jos ns. breeder- hyväksyttävää ratkaisua eikä sitä voida kuitata
11353: Toivomusaloite n:o 253 277
11354:
11355: sillä, että tekniikka kehittyy tai että me voim- teriaalisten resurssien lisäksi ovat useat t~ni
11356: me viedä jätteen maasta. Mitä selvin esimerkki sistä asiantuntijoistamme uhranneet henkilö-
11357: tästä ovat käytännös,sä tällä hetkellä Olkiluo- kohtaisia resurssejaan ydinvoiman hyväksi.
11358: don vaikeudet ratkaista nämä kysymykset. Se Näitä resursseja olisi voitu käyttää hyväksi
11359: sei~a, että jo runsaan yhden käyttövuoden tu- ydinvoiman ja öljyn vaihtoehtojen kehittämi-
11360: loksena syntyneen jätteen eliminoiminen mak- seksi.
11361: saa :satoja miljoonia markkoja, on selvä ilmaus EdeLlä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11362: s1itä, mistä oikein on kyse. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11363: 10) Ydinvoimalan perustamispuuhat tuudit- sen,
11364: tavat ihmiset sellaiseen uskoon, että ydinvoima
11365: ratkaisee koko maailman energiapulmat. Ku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11366: ten on käynyt ilmi, tämä usko on väärä. Tästä ydinvoimaloiden käytön lopettamiseksi
11367: huolimatta se estää ihmisiä keskustelemasta ai- kymmenen vuoden kuluessa ja laatisi
11368: heesta ja kokeilemasta toisenlaista tekniikkaa tämän lisäksi välittömästi toteutetta-
11369: ja elintapaa teollistuneessa yhteiskunnassa. vissa olevan käytön lopettamissuunni-
11370: Varojen sijoittaminen ydinvoimaan on telman mahdollisia katastrofitilanteita
11371: maassamme maksanut n. 8 miljardia markkaa silmälläpitäen.
11372: peLkikinä perustam1skustannuksina. Näiden ma-
11373: Hrusingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11374:
11375: Henrik Westerlund
11376: 278 1980 vp.
11377:
11378: Toivomusaloite n:o 254.
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: Vänskä · ym.: Pienten työsuoritusten jättämisestä kokonaan vero-
11384: tuksen ulkopuolelle ja lisäansioiden verotuksen helpottami·
11385: sesta.
11386:
11387:
11388: E d u s k u n n a 11 e.
11389:
11390: Ruotsissa viime vuodenvaihteessa julkistetus- On aivan ilmeistä, että edellä selostettu epä-
11391: ta tutkimuksesta. (SIFO) käy ilmi, että joka kohta verotuksessamme estää ikävällä tavall~
11392: viides ris. pikkupalveluksista maksettava ja joka mm. perheenemä~tien, eläkeläisten ja !J.uorten
11393: seitsemäs niistä saatu korvaus jää verotuksen lisäansiomahdollisuuksia ja tekee monista kan~
11394: uLkopuolelle. Edelleen käy ilmi, ettei huomat- salaisista lainrirokojia.
11395: tava osa kansalaisista katso edes rikkovansa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11396: lakia jättäessään ko. maksut tai korvaukset taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11397: verotuksessa ilmoittamatta. Tilanne lienee meil-
11398: lä Suomessa suurin piirtein sama. Tilanne joh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11399: tuu ennen kaikkea korkeasta marginaaliverosta menpiteisiin pienten työsuoritusten jät-
11400: ja palkansuoritustapahtumaan liittyvän paperi- tämiseksi kokonaan verotuksen ulko-
11401: sodan monimutkaisuudesta, ja se on johtanut puolelle ja lisäansioiden verotuksen hel-
11402: myös siihen, että kieltäydytään tekemästä yli- pottamiseksi huomattavasti nykyisestä
11403: työtä tai antamasta kanssaihmisille sellaisia pal- tasosta.
11404: veluksia, joihin olisi tarvetta puolin ja toisin.
11405: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11406:
11407: Mauri Vänskä Arto Lampinen Timo Ihamäki
11408: Matti Viljanen Esko J. Koppanen Tauno Valo
11409: Martti Ursin Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo
11410: Tapio Holvitie Tuulikki Petäjäniemi Heikki Perho
11411: Jalmari Torikka Toivo T. Pohjala Helge Saarikoski
11412: Pertti Salolainen Juhani Laitinen
11413: 1980 vp. 279
11414:
11415: Toivomusaloite n:o 255.
11416:
11417:
11418:
11419:
11420: Vänskä ym.: Virkamiesvastuun lisäämisestä verovalmistelussa.
11421:
11422:
11423: E d u s k u n n a 11 e.
11424:
11425: Yrittäjät tuntevat maamme verotuksen koh- verotusratkaisusta .toimenpiteen monimutkai-
11426: tuuttomaksi paitsi tasoltaan myös virkavaltai- suuden vuoksi. Toisaalta valitukseen kuluva
11427: suudeltaan. Lukemattomat verolait alati muut- ajanhukka on erittäin raskas yrittäjälle, vaikka
11428: tuvine säännöksineen toisaalta, ja erityisesti hän saisikin maksamarisa ylimääräis~t verot
11429: verovalmistelijoiden rajaton mahdollisuus tul- pois jopa vuosia kestävien· prosessieri ·.jälkeen.
11430: kintoihin toisaalta, aiheuttavat veronmaksajan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11431: oikeusturvan joutumisen erittäin kyseenalai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo•
11432: seksi. Verovalmistelijan kiire, asiantuntematto- muksen,
11433: muus tai välinpitämättömyys aiheuttavat mo-
11434: nesti verovelvollisen kannalta epäoikeudenmu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-.
11435: kaisen ratkaisun, jonka seuraukset voivat muo- menpiteisiin virkamiesvastuun lisäämi~
11436: dostua koko yrityksen kannalta kohtalokkaiksi. seksi verovalmistelussa siten, että yrit-
11437: Erityisen suuri epäkohta on se, että epäselvissä täjän· oikeusturva tiataan · eikä verovel-
11438: tapauksissa vero määrätään maksettavaksi ve- vollinen joudu epäselvissä tapauksissa
11439: rottajan näkemyksen mukaisesti, kun muussa suorittamaan veroja ennen kuin mak-
11440: lainsäädännössä laki asettuu aina heikomman suunpanon oikeudellisuus on perusteel-
11441: puolelle. Epäoikeudenmukaisuus tapahtuu jo lisesti selvitetty.
11442: siinä, että monet yrittäjät jättävät valittamatta
11443: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11444:
11445: Mauri Vänskä Jalmari Torikka Anna-Kaarina Louvo
11446: Matti Viljanen Arto Lampinen Heikki Perho
11447: Martti Ursin Esko J. Koppanen Helge Saarikoski
11448: Ulla Puolanne Toivo T. Pohjala Pertti Salolainen
11449: Tapio Holvitie Tauno Valo Juhani Laitinen
11450: 280 1980 vp.
11451:
11452: Toivomusaloite n:o 256.
11453:
11454:
11455:
11456:
11457: Itälä ym.: Rahalaitosten asuntolainojen laina-aikojen pidentämi-
11458: sestä.
11459:
11460:
11461: Ed u s k u n n a 11 e.
11462:
11463: Asuntolainojen laina"aikojen lyhyys aiheuttaa epäkohdan poistamiseksi ehdotamme eduskun-
11464: lähes ylivoimaisen taloudellisen rasituksen oman nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11465: asunnon hankkineille nuorille perheille.
11466: Lainojen lyhennykset sattuvat samaan ajan- että hQllitus kiireellisesti selvittäisi
11467: jaksoon, jolloin perheen on rakennettava ko- mahdollisuudet valtion toimenpitein
11468: tiaan, kannettava lasten aiheuttamat kulut ja vaikuttaa rahalaitoksista saQtavien asun-
11469: vielä maksettava opintovelkansa. tolainojen laina-aikojen pidentämiseen
11470: Juuri laina-aikojen lyhyys tekee monelle nuo- monien muiden maiden tapaqn 30-
11471: relle perheelle mahdottomaksi oman asunnon 50 vuoden pituisiksi.
11472: hankkimisen. Tämän asunto- ja perhepoliittisen
11473: Hell!ingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11474:
11475: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
11476: H~lvi HyryJtkangll!l Terhi Nieminen.Mäkynen
11477: 1980 vp. 281
11478:
11479: Toivomusaloite n:o 257.
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: L~änetl ym.: P~iM P~Jlv~;lumaksuja ja korkoeroa koskevan
11485: lainsäädännön aikaanealUnista tarkoittavan selvityksen laatimi-
11486: sesta.
11487:
11488:
11489: E d u s k u n n a 11 e.
11490:
11491: Pankkien palvelumaksut ja korkoero ovat Mainituilla perust~ ~hdQt!Ullme kunnioit-
11492: muodostllne't kohtut.Jttomiksi. Erityisesti· nämä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi tpivomuk·
11493: maksqt rasittavat pienydttäjiä ja muita lainan
11494: tarvitsijoita. Korkoero on Suomessa maailman että hallitus sulvityttäifi kiireellisesti
11495: kotkein. Pan:k:kien voitOt ovat rny9s näistä liian ptmk.kilakien f!Piikohdat j~ puutteet
11496: sut.Jrista maksqista johtuen muodostt.Jne:et koh- niin, että pplva!umaksui$tfl ia korko-
11497: tt.Juttomiksi. Pankkien tehtäväp.ä e.l ole kerätä eroista voitaisiin säätää laill11 n#n, että
11498: suuria voittoja vaan palvtUa k!Ulsalaisia ja yrit- nämä maksut ;a kprkoero eiuät voisi
11499: täjiä tehokkaasti. nousta kohtuuttomuuksiin.
11500: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11501:
11502: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Jootienlahti
11503: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
11504:
11505:
11506:
11507:
11508: 36 088000224W
11509: 282 1980 vp.
11510:
11511: Toivomusaloite n:o 258.
11512:
11513:
11514:
11515:
11516: Leppänen ym.: Pankkien kiinteistönvälitystoiminnan kieltämi-
11517: sestä.
11518:
11519:
11520: Ed u s kun n a 11 e.
11521:
11522: Pankkilaki kieltää pankkien osallistumisen osaketta kiinteistönvälitysyrityksissä sekä mil-
11523: kiinteistönvälitystoimintaan; ·Tosiasia kuiten- lään tavalla harjoittamasta kiinteistönvälitystä.
11524: kin on, että pankit osallistuvat kiinteistönväli~ Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11525: tystoimintaan bulvaaniyhtiöiksi luokitdtavien taen eduskunnan· hyväksyttäväksi toivomuksen;
11526: yhtiöiden kautta. Kiinteistönvälitys ei missään
11527: tapauksessa kuulu pankkien hyväksyttävään toi- että hallitus kiireellisesti antaisi edus~
11528: mialaan. Suomen Akatemian laajassa ·tutkimuk- kunnalle esityksen pankkilakien muutta-
11529: sessa asia on kiistattomasti todettu. · Myös jul- misesta niin, että pankkeja kielletään
11530: kinen sana on kiinnittänyt asiaan laajaa huo- omistamasta yhtään osaketta kiinteistön-
11531: miota. välitysyrityksissä sekä muutoinkaan
11532: Pankkilainsäädäntöä on tiukennettava niin, osallistumasta kiinteistönvälitystoimin-
11533: että pankkeja kidletään omistamasta yhtään tizart~
11534:
11535: Hdsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11536:
11537: Urpo Leppänen Veikko Vennamo
11538: Pekka Vennamo Urho Pohto
11539: Anssi Joutsenlahti
11540:
11541:
11542:
11543:
11544: '. ( 1 •• :.,.
11545: 1980 vp. 283
11546:
11547: Toivomusaloite n:o 259.
11548:
11549:
11550:
11551:
11552: Leppänen ym.: Pankeissa järjestettävän merkkipäivälahjakeräys-
11553: toiminnan lopettamisesta.
11554:
11555:
11556: E d u s k u n n a 11 e.
11557:
11558: Pankit käyttävät hyväkseen ihmisten merkki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11559: päiviä. Näin tapahtuu erityisesti maaseudulla: tavasti eduskunnan h:Yväksyttäväksi toivomuk-
11560: Pankit järjestävät lahjakeräyksiä. Tämä toimin- sen,
11561: ta ei kuulu millään tavalla pankeille. Tästä
11562: pankkien· toiminnasta on ollut haittaa erityisesti että hallitus selvityttäisi onko pank-
11563: pienyrityksille, jotka aikaisemmin ovat hoita- kien merkkipäivälahjaker'äysten· toiminta
11564: neet tämänkaltaisen kansalaistoiminnan. Muu- pankkilain mukaista ja selvityksen jäl~
11565: toinkin tämänkaltainen toiminta kuuluu nimen- keen ryhtyisi toimenpiteisiin tämän toi-
11566: omaan pienyrittäjien paremmin hoidettavaksi minnan kieltämiseksi.
11567: kuin byrokraattisen pankkijärjestelmän.
11568: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11569:
11570: Urpo Leppänen Urho Pohto
11571: Pekka Vennamo · Anssi Joutsenlahti
11572: Veikko Vennamo
11573: 284 1980 vp.
11574:
11575: Toivomusaloite n:o 260.
11576:
11577:
11578:
11579:
11580: Ajt.> yQl.: Alkeholin nauttimisen rajoittamisesta kuntoutuslaitok-
11581: sissa.
11582:
11583:
11584: E d u s k u n n a 11 e.
11585: l<apsalai.sten terveyden ja työkyvyn palautta- joka siis ei vielä ole terveydelle vahingollinen,
11586: miseksi ja ylläpitämiseksi on maassamme useita on vajaa kolme pulloa keskiolutta päivässä tai
11587: kuntoutuslaitoksia, joiden suosio on jatkuva~ti sitä vastaava määrä muita alkoholijuomia. Tä-
11588: kasvanut. Myös ulkomaille suuntautuvien ter- mä koskee täysin tervettä henkilö&, sairaalle
11589: veysmatkoj~n merkitys on huomattavan suuri. pienempikin määrä lienee vahingollinen.
11590: Vaikka osa terveysloman viettäjistä kuntou- Alkoholijuomien käyttö terveyskylpylöiden
11591: tuu Qmilla varoillaan, myös monien invalidien ravintoloissa saavuttaa monta kertaa sellaiset
11592: ja toipilaiden kuntoutus tapahtuu julkisilla va- mittasuhteet, että se on terveydelle vahingol•
11593: roilla. lista, joten se pn tehokkaan hoidon esteenä.
11594: Huomattava osa kotimaisista terveyskylpy- Käsityksemme mukaan olisi selvitettävä kiic
11595: löistä on sellaisia, että niiden ravintoloilla on reellisesti, mitä keinoja on valistuksen ja hallin-
11596: anniskeluoikeudet. On tapahtunut, että samat nollisin keinoin päästä siihen, että terveyskyl-
11597: henkilöt, jotka aamun ja päivän mittaan osallis- pylöissä hoidettavat eivät alkoholijuomia naut-
11598: tuvat kuntouttamiseen, istuvat illat terveyskyl- timaila tekisi hoidon onnistumista turhaksi.
11599: pylän anniskeluravintolassa ja nauttivat huo- Etityisen tärkeää olisi .selvittää, miten voitai·s1in
11600: mattavia määriä alkoholijuomia. estää julkisten varojen käyttö kuntouttamiseen
11601: Myös kotimaisiin haitoloihin sopinee se, tällaisissa tapauksissa.
11602: minikä Matkatoim1sto Oy Lomamatka mainitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11603: tämän vuoden terveysmatkojen esitteessään: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11604: "Myöskään alkoholiongelmista kärsiville eivät
11605: terveysmatkat sovi, sillä alkoholin vaikutuksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11606: alaiselle tai krapulaiselle henkilölle hoitoja ei menpiteisiin sen selvittämiseksi, miten
11607: anneta". Eri matkojen kohdalla sanotaan: terveyskylpylöissä ia kuntouttamislaitok-
11608: "Matka ei ole sopiva henkilölle, joka käyttää sissa tapahtuvaa alkoholin nauttimista
11609: runsaasti alkoholia". voitaisiin ra;oittaa siten, että se ei vaa-
11610: Äskettäin julkisuudessa selostetun lääkärin- rantaisi niissä annettavan hoidon tulok-
11611: lausunnon mukaan kohtuullinen päivittäisannos, sia.
11612: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11613:
11614: Aimo Ajo J. Juhani Kortesalmi Matti Järvenpää
11615: Antero Juntumaa Boris Renlund Sakari Knuuttila
11616: Hannele Pokka Eeva Kauppi Pentti Lahti-Nuuttila
11617: 1980 vp. 285
11618:
11619: Toivomusaloite n:o 261.
11620:
11621:
11622:
11623:
11624: Almgren ym.: Määrärahasta huoneiston hankkimiseksi Tähkäpäät
11625: r.y:lle.
11626:
11627:
11628: E d u s k u n n a 11 e.
11629:
11630: Helsinki on suuri asutuskeskus. Se vetää Tähkäpäät r.y:llä on hyvä tarkoitus ja se
11631: puoleensa paitsi hyvin koulutetun väestön myös tekee hyvää työtä pyrkiessään järjestämään
11632: sellaisia ihmisiä, jotka työttömyyden, alkoho- eräänlaisia "ensikoteja" sellaisille henkilöille,
11633: lin ja huumeiden vuoksi ajautuvat loputtomiin jotka ovat jo päässeet nousuun elämässään. Yh-
11634: vaikeuksiin elämässään. distyksen mahdollisuudet ovat kuitenkin vä-
11635: Näiden elämän laitapuolella elävien keskuu- häiset. Yhteiskunnan pitäisi tukea sellaista va-
11636: dessa tekevät työtään mm. katulähetystyön- paaehtoista työtä, jota yhdistyksen taholta teh-
11637: tekijät. He ovat perustaneet yhdistyksen ni- dään, jotta mahdollisimman moni yhteiskun-
11638: meltään Tähkäpäät r.y. Yhdistyksen tarkoituk- nan rasituksena oleva saataisiin hyödylliseen
11639: sena on: toimia alkoholistien ja narkomaanien työhön.
11640: keskuudessa ja erityisesti tukea Jumalalle jät- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11641: täytyneitä terveiden elämäntapojen säilyttämi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11642: sessä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
11643: pe,~ustaa . ja . ylläpitää.. v~i~.toa tavoittel~mat:a että hallitus ottaisi valtion vuoden
11644: hOitokoteJa' Ja hankki1 s1ta varten tarv1ttav1a 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
11645: huoneistoja tai kiinteistöjä. määrärahan huoneiston hankkimiseksi
11646: Tähkäpäät r.y:lle.
11647: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11648:
11649: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
11650: 286 1980 vp.
11651:
11652: Toivomusaloite n:o 262.
11653:
11654:
11655:
11656:
11657: Eenilä ym.: Yleiseen terveydenhoitovelvollisuuteen perustuvan
11658: ilmaisen lääkärinhoidon aikaansaamisesta.
11659:
11660:
11661:
11662: E d u s kun n a II e.
11663:
11664: Terveys ja sairaus ovat asioita, joihin emme myös, jos esim. alkoholin liikakäyttöongelmasta
11665: itse voi kovin pitkälle vaikuttaa. Kehittynyt kärsivät voitaisiin ajoissa ohjata hoitoon.
11666: yhteiskunta huolehtii jäsentensä toimeentulosta Kun jo voitetun, entisen kansantautimme
11667: sairauden päivinä. Sen ovat terveet yksilöt sai- tuberkuloosin ennaltaehkäisemiseksi on katsot-
11668: raille velkaa. Eihän sairautta ole luettava ke- tu välttämättömäksi kutsua kansalaiset määrä~
11669: nenkään syyksi, sen paremmin kuin terveyttä vuosittain ns. pakollisiin pienoisröntgentutki~
11670: kenenkään omaksi ansioksi. muksiin ilman että tämä ennaltaehkäisevä terr
11671: Kun ihmisinä olemme velvolliset huolehti- veydenhoitovelvollisuus olisi synnyttänyt kan-
11672: maan siitä, että yhteiskunta vastaa sairaanhoi- salaisissa ja ainakaan päättäjissä vastustusta;
11673: dosta ja sairaiden ja vammaisten toimeentulos- saati sitten pakkoyhteiskunnan mielikuvaa, niin
11674: ta, lienemme samalla vastuussa myös siitä, et- miksi uudenaikaisten kansantautien, esim. ve~
11675: tenune turhaan tai tahallamme aiheuta yhteis- renpainetaudin, syövän ja alkoholin liikakäytön
11676: kutlt1alle näitä kustannuksia. Olemme vastuussa ennaltaehkäisy määräa~kaistarkastusten avulla
11677: tel.'IVeydenhoidostamme siinä määrin kuin se on sen synnyttäisi. Onhan meillä sitä paitsi yleisty-
11678: mahdollista. Emme saa olla välinpitämättö- neen syövän eräiden lajien ennaltaehkäisemi-
11679: miä oman itsemme suhteen, koska sairaanhoito seksi ja varhaistoteamiseksi jo suoritettu ilmai-
11680: tulee kalliiksi. sia määräaikaistarkastuksia, joiden merkitystä
11681: Meissä on kuitenkin monia, jotka eivät mil- kansanterveyden ja terveydenhoidon kustannus-
11682: lään menisi lääkäriin. Miessukukunnassa näitä ten kannalta tuskin kukaan väheksyy eikä ku-
11683: lääkäriä pelkääviä lienee enemmän kuin naisis- kaan vastusta.
11684: sa. On tosin monia sellaisiakin, jotka juoksevat Yleinen terveydenhoitovelvollisuus edellyt-
11685: lääkäriin vaivasta kuin vaivasta. Heille riittäisi täisi luonnollisesti tehostettua terveyskasvatus-
11686: usein muukin terveyspalvelu kuin kallis lääkä- ta, neuvonta- ja valistustyötä terveisiin elämän-
11687: rinhoito, mikäli asiat olisi näin järjestetty. tapoihin pääsemiseksi.
11688: Turhia lääkärissäkäyntejä ei ole todettu ole- Toisaalta yhteiskuntamme on katsonut kan-
11689: van, muutoin kuin niissä tapauksissa, jolloin sansivistyksen alueella yleisen oppivelvollisuu-
11690: henkilöltä vaaditaan lääkärintodistusta oman den säätämisen mahdolliseksi jo vuonna 1921.
11691: tai lapsen sairauden todistamiseksi työnantajalle. Millä järjellisillä perusteilla siis voidaan vas-
11692: Nämäkin turhat käynnit voitaisiin välttää. tustaa yleisen terveydenhoitovelvollisuuden sää-
11693: Turhaa ja jopa vaarallista lääkärin väittele- tämistä ja sen edellytyksenä olevia yhteiskun-
11694: mistä sitä vastoin lienee paljonkin. Tästä aiheu- nan tarjoamia ilmaisia lääkärinpalveluja kansan-
11695: tuu yhteiskunnalle runsaasti kustannuksia, jotka terveyden tason kohottamiseksi ja kustannusten
11696: voitaisiin osittain välttää, mikäli ao. henkilö sekä kärsimysten vähentämiseksi.
11697: ainakin tietyn riski-iän saavutettuaan tai tiet- Onhan kansanterveys toki yhtä arvokas asia
11698: tyyn riskiryhmään kuuluvana voitaisiin velvoit- kuin kansansivistys; terveydenhoitovelvollisuus
11699: taa määräajoin käymään tutkituttamassa itsen- siis yhtä välttämätön kuin oppivelvollisuus.
11700: sä. Kustannuksia säästettäisiin ja ennen kaikkea Ilmainen terveydenhoito on kansalaisten
11701: suurilta inhimillisiltä kärsimyksiltä vältyttäisiin välttämättömintä perusturvaa, ehkä sivistystä-
11702: Toivomusaloite n:o 262 287
11703:
11704: kin tähdellisempi. - Oikeuksiin liittyy aina että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11705: Yelvollisuuksia. menpiteisiin ilmaiseen lääkärinhoitoon
11706: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- siirtymiseksi ja siihen perustuvan ylei-
11707: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- sen terveydenhoitovelvollisuuden säätä-
11708: muksen, miseksi.
11709: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11710:
11711: Paula Eenilä Kaisa Raatikainen Jermu Laine
11712: Pekka Starast Matti Puhakka Pirjo Ala-Kapee
11713: Sakari Knuuttila Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
11714: Helge Siren Tarja Halonen Hannu Tapiola
11715: 288 1980 vp.
11716:
11717: Toivomusaloite n:o 263.
11718:
11719:
11720:
11721:
11722: Eenilä ym.: Alkoholin liikakäyttäjien hoitoonohjaamisesta omais-
11723: ten pyynnöstä.
11724:
11725:
11726:
11727: E d u s k u n n a 11 e.
11728: Yhteiskuntamme tuomitsee itsemurhan. Se Kun vapaa alkoholinkäyttö sallitaan, on sen
11729: ei myöskään hyväksy ns. armomurhaa. Tästä sallivan yhteiskunnan varauduttava ennalta eh-
11730: huolimatta se hyväksyy hitaan itsetuhon jättä- käisemään tuon vapauden mahdollistamat tuhot.
11731: mällä yksilön vapauteen vedoten oman onnensa Alkoholin liikakäyttäjät on ohjattava yhteis-
11732: nojaan alkoholin uhreiksi joutuneet kansalaiset. kunnan tarjoamaan ja kustantamaan hoitoon
11733: Voidaan perustellusti väittää, että kysymys on viimeistään siinä vaiheessa, kun heidän "sai-
11734: pahinta laatua olevasta yhteiskunnallisesta tai rautensa" aiheuttaa haittaa, vaaraa tai jopa
11735: ainakin yhteiskunnan siunaamasta heitteillejä- kärsimystä heille itselleen tai heidän ympäris-
11736: töstä. tölleen. Näin on ainakin silloin, kun alkoholin
11737: Alkoholismihan on katsottava sairaalloiseksi liikakäyttäjä syyllistyy rattijuoppouteen, väki-
11738: tilaksi, jonka uhriksi jounut hyvin harvoissa valtaan, perheväkivaltaan tai aiheuttaa jatkuvaa
11739: tapauksissa on kyllin voimakas itse tästä irrot- henkistä kärsimystä perheelleen, rikkoo ihmis-
11740: tautumaan. Alkoholin liikakäyttöönhän sorru- suhteitaan, kokee alkoholinkäytön vuoksi vai-
11741: taan yleensä siksi, että elinolosuhteiden tai ko- keuksia työsuhteissaan.
11742: kemusten, lähinnä pettymysten vuoksi koetaan Työmarkkinoilla sovellettavaksi suositeltu
11743: suurta turvattomuutta tai ahdistusta, johon hoitoonohjaussopimus ei ole riittävä nykyisen
11744: lääkkeeksi ja lohdutukseksi käytetään alkoholia alkoholin liikakäytön ongelmien selvittämiseksi,
11745: sen turruttavan vaikutuksen vuoksi. liikakäytön tuhojen ennalta ehkäisemiseksi.
11746: Itsetunnoltaan vahvat välttyvät liikakäytöltä. Yhteiskunnan on tunnettava vastuunsa. Al-
11747: Heikot eivät. Heiltä puuttuu tarpeellinen tah- koholin liikakäytöstä kärsiviä perheitä lienee jo
11748: donvoima. Liiallinen ja jatkuva alkoholin käyt- maassamme satojatuhansia. Kysymys ei ole siis
11749: tö ja sen johdosta vaikeutuvat elinolosuhteet vain alkoholin liikakäyttäjien, vaan heidän per-
11750: ja ihmissuhteet vievät lopunkin tahdonvoiman. heidensä, erityisesti viattomasti kärsimään jou-
11751: Alkoholin liikakäytön uhrilta puuttuu motivaa- tuvien lasten vakavasta heitteillejätöstä.
11752: tio alkoholista vapautumiseen. Hän on lopulta
11753: sellaisessa avuttomassa tilassa, että muiden pi- Ellei kansainvälisenä lapsen vuotena kyetty
11754: täisi häntä auttaa. näkemään yhteiskuntamme satojen tuhansien
11755: Yksilönvapauden ihannointi on meidän yh- lasten ongelmaa riittävän vakavaksi, jotta hei-
11756: teiskunnassamme kuitenkin viety niin pitkälle, dän asemaansa olisi ryhdytty korjaamaan, on
11757: että vapaa alkoholinkäyttö sallitaan itsetuhoon siihen sitäkin vakavampaa aihetta ympäristö-
11758: asti. Ihminen ja hänen ympäristönsä, tärkeim- vuoden aikana. Alkoholin liikakäyttäjä on mur-
11759: mät ihmissuhteensa, inhimillinen elämä ovat heellinen ongelma ympäristölleen, ennen kaik-
11760: arvottomia tämän yksilönvapauden rinnalla. kea lähiympäristönsä ihmissuhteille.
11761: Tällainen vapaus ei ole inhimillistä. Se ei Kun hoitoonohjausta vapaaehtoisuuden poh-
11762: ole vapautta, vaan suurta turvattomuutta. Yh- jalla ei voida saada aikaan motivaation puut-
11763: teiskunta on vastuussa yksilöiden turvallisuu- tuessa, on yhteiskunta velvollinen luomaan jär-
11764: desta ja hyvinvoinnista. Se ei voi jättää suuren jestelmän, jonka pohjalta alkoholin liikakäyttä-
11765: yksilönvapauden johdosta hätään joutuneita jä ohjataan omaisten pyynnöstä hoitoon viimeis-
11766: kansalaisiaan heitteille vaatimalla, että itsetuho- tään siinä vaiheessa, kun hän "esittää julkisen
11767: kierteessä oleva itse pelastaisi itsensä. hätähuudon".
11768: Toivomusaloite n:o 263 289
11769:
11770: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11771: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- piteisiin alkoholin liikakäyttäjien ohjaa-
11772: muksen, miseksi hoitoon omaisten pyynnöstä.
11773: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11774:
11775: Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee Jermu Laine
11776: Sakari Knuuttila J. Juhani Kortesalmi Olli Helminen
11777: Liisa Jaakonsaari Lauri Palmunen Aimo Ajo
11778: Pirkko Valtonen Salme Myyryläinen Anna-Kaarina Louvo
11779: Mikko Elo Hannu Tapiola Anna-Liisa Jokinen
11780: Matti Luttinen Lasse Lehtinen Väinö Raudaskoski
11781: Pentti Lahti-Nuuttila Lauha Männistö Pertti Hietala
11782: Risto Tuominen Olavi Martikainen Saara-Maria Paakkinen
11783: Juhani Surakka Erkki Pystynen Mikko Ekorre
11784: P. Liedes Impi Muroma Ulla-Leena Alppi
11785: Sauli Hautala Ben Zyskowicz Lea Savolainen
11786: Jorma Rantala Helge Siren Mauri Pekkarinen
11787: Pauli Uitto Matti Puhakka Terhi Nieminen-Mäkynen
11788:
11789:
11790:
11791:
11792: 37 088000224W
11793: 290 1980 vp.
11794:
11795: Toivomusaloite n:o 264.
11796:
11797:
11798:
11799:
11800: Fred ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon selviä-
11801: ruisasematoiminnan kehittämiseksi.
11802:
11803:
11804: E d u s k u n n a II e.
11805:
11806: Vuoden 1975 tulo- ja menoarvioon oli mer- selviämistä varten. Henkilö on vietävä selviä-
11807: kitty momentille 26.69.24 1 000 000 markkaa misasemalle tai, jollei se ole mahdollista, muu-
11808: päihtyneiden selviäruisaseman perustamiseksi hun päihtyneiden säilössäpitopaikkaan ja tar-
11809: kokeilutarkoituksessa Lahden kaupunkiin. Mää- vittaessa sairaalahoitoon. Tarkoituksena ei ole
11810: räraha perustui päihtyneiden käsittelystä anne- vain pitää henkilöä säilössä siksi kunnes hän
11811: tun lain ( 461/7 3) säännökseen, jonka mukaan on selvinnyt, vaan hänelle on myöskin annet-
11812: kokeilutarkoituksessa voidaan perustaa selviä- tava mahdollisuuksien mukaan päihtymysasteen
11813: ruisasemia päihtyneiden käsittelyä varten ja ja terveydendlan edellyttämää hoitoa ja muuta
11814: myöntää niille valtionapua. käsittelyä sekä neuvoja ja muuta ohjausta päih-
11815: Vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa oli mo- dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollon ja
11816: mentilla 1 000 000 markkaa ja vuosien 1977, hoidon tarjoamista mahdollisuuksista.
11817: 1978 ja 1979 tulo- ja menoarvioissa 500 000 Päihtyneiden käsittelystä annetun lain 10 § :n
11818: markkaa selviämisasemakokeilun jatkamista mukaan selviämisasemien perustamisesta ja yl-
11819: varten. Mutta vuoden 1980 tulo- ja menoar- läpidosta säädetään erikseen. Jo sitä ennen
11820: viossa ei momenttia enää ollut. Momentti eh- voidaan selviämisasemia kokeilutarkoituksessa
11821: dotettiin poistetta,vruksi tulo- ja menoarviosta perustaa ja ylläpitää valtion toimesta taikka
11822: i1man mitään selityksiä. avustaa niiden perustamista ja ylläpitoa valtion
11823: Lahden selviämisasemasta saadut kokemuk- tulo- ja menoarvion rajoissa.
11824: set ovat olleet yleensä myönteisiä. Niinpä Lah- Lain 11 §:n mukaan päihtymyksen vuoksi
11825: den poliisilaitos, Lahden kaupungin raittiuslau- säilöön otettuja varten tarkoitetulle selviämis-
11826: takunta ja poliisiasiain neuvottelukunta ovat asemalle säilöönotettu on velvollinen saamas-
11827: pitäneet Lahden selviämisaseman toiminnan taan hoidosta suorittamaan asetuksella säädettä-
11828: jatkamista tärkeänä. Myös Lahden kaupunki on vän maksun.
11829: suhtautunut asiaan myönteisesti ja varannut Lakia selviämisasemien perustamisesta ja
11830: määrärahan selviämisaseman toiminnan jatka- ylläpidosta ei ole annettu, ei myöskään ase-
11831: miseksi kuluvan vuoden neljän ensimmäisen tusta, jonka nojalla hoidosta voitaisiin vaatia
11832: kuukauden aikana. maksu.
11833: Vaikka selviämisasema perustettiin Lahteen Päihtyneiden säilyttämistä poliisipotkissa on
11834: kokeilutarkoituksessa, perustamisvaiheessa ei pidettävä ehdottomasti vanhentuneena toimen-
11835: huolehdittu siitä, miten kokeilua seurattaisiin. piteenä. Sitä osoittaa se, että suuri osa päih-
11836: Ilmeisesti tästä syystä valtiovarainministeriö on tymyksen vuoksi kiinniotetuista palaa uudes-
11837: kiinnittänyt huomiota siihen, että kokeilusta ei taan ja uudestaan sinne ja antaa tällä tavalla
11838: ole saatu riittäviä raportteja. Syynä Lahden sel- myöskin poliisille jatkuvasti turhauttavaa työtä.
11839: viämisaseman määrärahan poistamiseen budje- Lahden selviämisasemasta saadut kokemuk-
11840: tista saattoi myöskin olla se, että Helsingissä set osoittavat, että selviämisaseman toiminta-
11841: alkaa Oy Alko Ab:n myöntämillä varoilla aikana nuorten juopumuspidätykset ovat olen-
11842: uusi selviämisasemakokeilu kuluvana vuonna. naisesti laskeneet, erään arvion mukaan jopa
11843: Laki päihtyneiden käsittelystä annettiin 2. 6. kolmannekseen entisestään. Selviämisasema on
11844: 1973 (461/73). Sen mukaan on käsiteltävä myös vapauttanut poliisihenkilökuntaa muuhun
11845: henkilöä, joka päihtymyksen vuoksi on otettu toimintaan, erityisesti järjestyksen ylläpitämi-
11846: kiinni poliisilain nojalla säilössä pidettäväksi seen kaduilla ja julkisilla paikoilla.
11847: Toivomusaloite n:o 264 291
11848:
11849: Helsingin selviämisaseman perustaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme ·edus-
11850: osoittaa, että tähän mennessä saavutettuja ko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11851: kemuksia on pidettävä myönteisinä.
11852: Poliisiasiain neuvottelukunta on vaatinut sel- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
11853: viämisaseman perustamista ainakin kymmeneen tyksen 1 000 000 markan määrärahan
11854: suurimpaan kaupunkiin. Tampereen kaupunki ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
11855: on tiettävästi ryhtynyt toimenpiteisiin selviä- 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
11856: misaseman perustamiseksi Tampereelle. 26.69.24 (Päihtyneiden selviämisase-
11857: Näin ollen on käsittämätöntä, että vuoden mat) erityisesti Lahden selviämisase-
11858: 1980 tulo- ja menoarviosta poistettiin Lahden man ylläpitoon, selviämisasemasta saa-
11859: selviämisaseman ylläpitoon tarkoitettu määrä- tujen kokemusten seuraamiseen sekä sel-
11860: raha ilman selityksiä. Se olisikin otettava seu- vzamzsaseman perustamista koskevien
11861: raavaan tulo- ja menoarvioon ja samalla var- lakien ja asetusten valmisteluun.
11862: mistauduttava siitä, että selviämisasemakokei-
11863: lua seuraamaan asetetaan riittävän pätevä työ-
11864: ryhmä ja tutkija.
11865: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11866:
11867: Jorma Fred Helvi Hyrynkangas
11868: Väinö Rautiainen Hannele Pokka
11869: Aimo Ajo
11870: 292 1980 vp.
11871:
11872: Toivomusaloite n:o 265.
11873:
11874:
11875:
11876:
11877: Halonen ym.: Neuvolajärjestelmän kehittämisestä kasvatus- ja
11878: mielenterveyspalvelujen saamisen tehostamiseksi.
11879:
11880:
11881: E d u s k u n n a 11 e.
11882:
11883: Suomalainen neuvolajärjestelmä on saavutta- Kun kaikki lapsiperheet ovat neuvolajärjes~
11884: nut maailmankuulua mainetta äitien ja lasten telmämme piirissä, olisi luontevaa ryhtyä tutki-
11885: terveydenhuollon korkeasta tasosta. Useilla eri maan tämän käyttömahdollisuuksia myös edellä
11886: tahoilla on kuitenkin kiinnitetty huomiota sii- mainittujen kasvatus- ja mielenterveyspalvelu-
11887: hen, että perheiden yhä kasvavassa määrin tar- jen tuottamiseen. Nykyisellään erillään toimivat
11888: vitsemia kasvatus- ja mielenterveyspalveluja ei äitiys- ja lastenneuvolat tulisi todennäköisesti
11889: pystytä nykyisellä järjestelmällä riittävässä mää- tarkoituksenmukaisesti yhdistää nykyistä kiin-
11890: rin ja kyllin aikaisin tarjoamaan. Neuvolatoi- teämpään toimintayhteyteen. Kun edellä mai-
11891: minta keskittyy tällä hetkellä pääasiassa lapsen nittu muutos merkitsisi huomattavaa apua lapsi-
11892: fyysisen kehityksen seuraamiseen ja sen häiriöi- perheiden ongelmien r,atkaisemisessa, tulisi mie-
11893: .den korjaamiseen. lestämme sosiaali- ja terveysministeriön kiinnit-
11894: Yhteiskunnan tarjoamat kasvatuspalvelut al- tää asiaan huomiota.
11895: kavat koko ikäluokkaa koskevasti vasta lapsen Asia tulee esille uutta sosiaalihuoltolakia val-
11896: tultua kouluikään. Kun kuitenkin kaikkien misteltaessa, mutta koska olisi tarpeellista muu-
11897: asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsen luon- toinkin taata neuvolajärjestelmämme valmius
11898: teen ja muun henkisen kehityksen kannalta tarjota tavallisimpiin ongelmiin kasvatus- ja
11899: ovat ensimmäiset elinvuodet erittäin tärkeitä, mielenterveyspalveluja lapsiperheille, tulisi
11900: tulisi kehittää järjestelmä, jolla voitaisiin aut- asiaan kiinnittää muutoinkin huomiota.
11901: taa lapsiperheitä jo ennen lasten kouluikää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11902: Lasten vanhempien kasvatustehtävää tuetaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11903: pääsääntöisesti tätä ennen vain jo ilmenneiden muksen,
11904: häiriöiden korjaamisella tai mikäli lapsi on yh-
11905: teiskunnan tarjoamien päivähoitopalvelujen pii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11906: rissä. Lasten vanhempien omat mielentervey- neuvolajärjestelmämme kehittämiseksi
11907: delliset ongelmat ovat lähes tyystin järjestel- siten, että sillä olisi mahdollisuus tar-
11908: mällisen tukitoiminnan ulkopuolella. Vapaaeh- vittavien ensi käden kasvatus- ja mielen-
11909: toisten kansalaisjärjestöjen työ ei ole pystynyt terveyspalvelujen tarjoamiseen lapsiper-
11910: riittävässä määrin kattamaan ilmenevää palve- heille.
11911: lutarvetta.
11912: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11913:
11914:
11915: Tarja Halonen Pekka Starast Matti Puhakka
11916: 1980 vp. 293
11917:
11918: Toivomusaloite n:o 266.
11919:
11920:
11921:
11922:
11923: Hirvelä: Terveyskeskuksen vuodeosaston rakentamisesta Jäm-
11924: sään.
11925:
11926:
11927: Ed u s kun n a 11 e.
11928:
11929: Jämsän kaupunki on ainoita kuntia maas- sijoilla, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Li-
11930: samme, josta puuttuu terveyskeskustasoinen säksi vuodeosaston puuttuminen aiheuttaa pit-
11931: sairaalapalve1u. Pitkäaikaissairaanhoidosta teh- kiä janotuksia kunnalliskodin pääsyä varten.
11932: tyjen tutkimusten mukaan terveyskeskussairaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
11933: latasoisten sairaansijojen paikkatarve on tällä hyväksyttäväksi toivomuksen,
11934: hetkellä 110. Paikkatarve tulee huomattavasti
11935: kasvamaan vanhojen ikäluokkien osuuden kas- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11936: vaessa väestöstä. Nykyinen tilanne on johtanut terveyskeskuksen vuodeosaston rakenta-
11937: siihen, että pitkäaikaissairaita joudutaan hoita- miseksi Jämsään.
11938: maan aluesairaalan ja keskussairaalan Sairaan-
11939: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11940:
11941: Inger Hirvelä
11942: 294 1980 vp.
11943:
11944: Toivomusaloite n:o 267.
11945:
11946:
11947:
11948:
11949: Hyrynkangas ym.: Yksilöllisten lääkäripalvelujen takaamisesta
11950: perhelääkärijärjestelmän puitteissa.
11951:
11952:
11953: Ed u s kun n a 11 e.
11954:
11955: Kansanterveyspalvelujamme olisi kiireellisesti että hallitus valmistaisi suunnitelman
11956: kehitettävä ihmis- ja perhekeskeisempään suun- ja tarvittavat ohjeet ja säädökset yksi-
11957: taan niin, että potilas voisi olla tekemisissä löllisten lääkäripalvelujen takaamisesta
11958: jatkuv,asti saman lääkärin kanssa ja että lää- ja perhelääkärijärjestelmän toteuttami-
11959: kärit voisivat kokonaisvaltaisesti ottaa huoleh- . sesta ainakin seuraavien vaihtoehtoisten
11960: tiakseen tiettyjen perheiden terveydenhoidosta. mallien pohjalta:
11961: Näin syntyisi pysyvä suhde lääkärin ja potilaan - aluejako terveyskeskuslääkärien keso
11962: välille ja toisaalta perheeseen tutustunut lää- ken·
11963: käri tuntisi sairauksien taustat ja voisi suorit- - yksityislääkärien käyttö perhelääkä-
11964: taa perhekeskeistä ennaltaehkäisevää terveyden- reinä terveyskeskuksen ja yksityi$,
11965: hoitotyötä. lääkärin välisin sopimuksin; ·
11966: - yksityislääkärien käyttö .perhelääkä-
11967: Näiden tavoitteiden toteuttaminen käytän-
11968: reinä siten, että potilaat saavat kor-
11969: nössä on vaikeata, mikäli yritetään seD;rata vauksen sairausvakuutuksen kautta;
11970: yhtä ainoata kaavamaista ratkaisua. Niinpä· jo ja
11971: suoritettuihin kokeiluihin ja valmistuneisiin sel- - potilaan omaan valintaan perustuva
11972: vityksiin viitaten ehdotamme eduskunnan hy- pysyvä potilas-lääkärisuhteen synty-
11973: väksyttäväksi toivomuksen, minen terveyskeskuksessa.
11974: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11975:
11976: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Anneli Kivitie
11977: Terhi Nieminen-Mäkynen
11978: 1980 vp. 295:
11979:
11980: Toivomusaloite n:o 268.
11981:
11982:
11983:
11984:
11985: Hyrynkangas ym.: Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäi-
11986: semisen sisällyttämisestä äitiysneuvolatoimintaan.
11987:
11988:
11989: Ed u s kun n a 11 e.
11990:
11991: Lääketieteellinen tutkimus on tullut siihen tavilta äideiltä tiedusteltu myös heidän alko-
11992: tulokseen, että runsaasti alkoholijuomia odotus- holijuomien käyttötapojaan. Kun asia on oikein
11993: aikana käyttävien äitien lapset ovat alttiina selitetty, äidit ovat suhtautuneet asiallisesti tie-
11994: monenlaisille kehityshäiriöille. Näitä ovat alem- dusteluun ja vastausten perl.lsteella käytyyn
11995: pi paino ja heikompi pituuskasvu, älykkyysta- tätä kysymystä käsittelevään erityiskeskuste-
11996: son heikkeneminen sekä määrättviä haitallisia luun.
11997: muutok~h eri elimissä, jopa ka~~onpiirteissä. Äitiysneuvolatoiminta on meidän maassam-
11998: Eräiden tutkimuksien perusteella on arveltu, me erittäin korkealla tasolla ja sen avulla pien-
11999: että odotusaikana runsaasti alkoholia nauttinei- ten lasten terveys onkin maailman parhaimpia.
12000: den äitien lapsista joka toinen ·kärsii tällaisista Alkoholin aiheuttamien sikiövaui:ioiden ehkäi-
12001: kehityshäiriöistä. Sen sijaan d vielä ole voitllj syyn ei kuitenkaan tiettävästi vielä ole kiinni-
12002: osoittaa, missä määrin odotusaikana nautittujen tetty huomiota, vaikka se uusimpien tutkimus-
12003: vähäisten alkoholimäärien vaikutus on haitalli- tulosten valossa olisi. tarpeen vaatimaa .. Tär·
12004: nen. Kuitenkin myös sitä on pidetty mahdolli- keätä olisi, että äitiysne1.1volatoimintaan osallis~
12005: sena. . . .. tuvat terveydenhoitajat ja 'läiikärit ·koi;Uutettai-
12006: Lasten terveyden kannalta olisi eritt~n tät;, siin käsittelemään myös tätä kysymysti;i ja. etd
12007: keätä, että äidit olisivat selvillä näistä asioista. tällainen käsittely otettaisiin oleellisena osana
12008: Parhaiten heille voidaan tästä tiedottaa äitiys- äitiysneuvontaan. · · · - . ; , . · , • ·
12009: 1
12010: neuvoloissa, mutta asia olisi, otettava esille Edellä olevan· perusteella ehdotamme edus-
12011: :m,yös yleisessä tiedotustoiminnassa ja avioliitto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12012: koulvtuksessa. Eihän kysymys ole f\ina vain
12013: <Jdottavien äitien omasta suhtautumisesta alko- että hallitus ryhtyisi. kii~eellisiin toi-
12014: holijuomiin, vaan myös .siitä, että niitä heille menpiteisiin.. alkoholin . aiheuttamien si-
12015: saatetaaf1 myqs tyrkyttää. .·.··. . · kiövaurioiden ehkäisytoiminnan sisällyt-
12016: Ruotsissa on jo kokeilutarkoituksessa odot- tämiseksi äitiysneuvolatoimintaan. ·
12017: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
12018:
12019: Helvi Hyrynkangas Anneli .Kivitie Impi Muroma
12020: J. Juhani· Kortesalmi Terhi Nieminen-Mäkynen Olavi Ronkainen
12021: Boris Renlund Jaakko Itälä · Esko Almgren
12022: Matti Järvenpää Eva-Maija Pukkio Väinö Rautiainen
12023: Eeva Kauppi Jorma Fred Erkki Korhonen
12024: Antero Juntumaa Helena Pesola Mikko Pesälä
12025: Hannele Pokka Ben Zyskowicz
12026: 296 1980 vp.
12027:
12028: Toivomusaloite n:o 269.
12029:
12030:
12031:
12032:
12033: Hyrynkangas ym.: Apteekkarien velvollisuudesta luopua apteek-
12034: kioikeudestaan 65-vuotiaana tai työkyvyttömyyden sattuessa.
12035:
12036:
12037: E d u s kun n a 11 e.
12038:
12039: Voimassa olevat lainsäännökset eivät aseta saa samanaikaisesti täysimääräisen tuoton ap-
12040: rajoituksia apteekkioikeuden haltijan ikään teekistaan osallistumatta lainkaan sen hoitoon.
12041: nähden. Kun on kysymys lääkehuollosta, on Kyseessä on ongelma, joka yhteiskunnan kan-
12042: tätä pidettävä suurena epäkohtana. Kauttaal- nalta johtaa turhiin ja väärin perustein myön-
12043: taan vanhentunut apteekkilainsäädäntö myön- nettäviin etuuksiin.
12044: tää apteekkareille elinikäisen privilegion har~ Apteekkarit toimivat säännöllisesti apteekin
12045: joittaa apteekkiliikettä. Käytännössä tästä on haitijoina yli yleisen eläkeiän. Tämän mahdol-
12046: johtunut monia epäkohtia. listaa elinikäinen oikeus toimia apteekkarina
12047: Koko maan apteekkarikunnasta noin 25 % ja erityisesti se, että henkilökunta pystyy hoi-
12048: on yli 65-vuotiaita, mikä on työeläkelain ylei- tamaan käytännön työt vastuunalaisen hoitajan
12049: nen eläkeikä. Kun on kysymys niin vaativasta kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt niitä
12050: toiminnasta kuin apteekkien hoidosta, tuottaa monia ongelmia, joita apteekeissa esiintyy ap-
12051: liikkeen moitteeton hoito sekä lääketeollisuu- teekkadkunnan korkean keski-iän seurauksena.
12052: den että työelämän kehityksen seuraaminen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
12053: iäkkäälle henkilölle yleensä vaikeuksia. Tämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12054: puolestaan vaikuttaa heikentävästi paitsi muksen,
12055: apteekkipalvelujen tasoon myös apteekkien ta-
12056: loudellisiin toimintaedellytyksiin ja henkilöstö- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12057: asioiden hoitoon. Sen vuoksi on tarpeellista piteisiin apteekkilain muuttamiseksi si-
12058: määritellä apteekkareille pakollinen luopumis- ten, että uusiin myönnettäviin apteek-
12059: ikä, kuten kaikissa muissa pohjoismaissa on kioikeuksiin sisällytetään ehto, jonka
12060: tehty. mukaan apteekkioikeudesta tulee luopua
12061: Nykyiset lait mahdollistavat sen, että täyttä 65 vuoden iässä tai heti jos apteekkari
12062: työkyvyttömyyseläkettä saava apteekin haltija tulee pysyvästi työkyvyttömäksi.
12063: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
12064:
12065: Helvi Hyrynkangas Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Aila Jokinen
12066: Antero Juntumaa Lea Savolainen Aulis Juvela
12067: Väinö Raudaskoski Tarja Halonen Väinö Rautiainen
12068: Anneli Kivitie Hannele Pokka Pirjo Ala-Kapee
12069: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
12070: 1980 vp. 297
12071:
12072: Toivomusaloite n:o 270.
12073:
12074:
12075:
12076:
12077: Hyrynkangas ym.: Poliittisten puolueiden raittiusjärjestöjen
12078: avustusten lopettamisesta.
12079:
12080:
12081: E d u s k u n n a II e.
12082:
12083: Maassamme on viimeisen vuosikymmenen markkaa, valtaosa kanavoituu neljän puolueen
12084: aikana pyritty harjoittamaan liberaalia alkoho- raittiusjärjestöjen ja sitä kautta puolueiden
12085: lipolitiikkaa. Tämän politiikan perustana on käyttöön. Nuo rahat ovat mitä selvintä piilo-
12086: ollut turhia kieltoja väittämällä kasvattaa kan- puoluetukea.
12087: salaisia vastuulliseen allroholinkäyttöön. Tällai- Kun verrataan, miten nopeasti on tupakoin-
12088: sen politiikan tulokset ovat tällä hetkellä jo nin vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa
12089: selvästi nähtävissä. Alkoholin kokonaiskulutus päästy hyviin tuloksiin toimintaa keskittämällä,
12090: on laskenut koko 70-luvun jälkipuoliskon ajan. niin on pakko harkita samansuuntaisia uudis-
12091: Myös viimeaikaiset tutkimustulokset ovat tustoimenpiteitä myös raittiusvalistuksen koh-
12092: osoittaneet huolestuttavana pidetyn nuorison dalla. Joukkoviestimiä käyttämällä ja toimin-
12093: alkoholinkäytön kääntyneen jyrkkään Jaskuun. taa keskittämällä säästetään suurin osa nyt
12094: Tutkimusten mukaan vuonna 1974 raittiita oli järjestöjen byrokratioiden ylläpitoon menevistä
12095: 14-vuotiaista 27,5 prosenttia ja vuonna 1979 kustannuksista. Valistustoimintaa voitaisiin te-
12096: jo 50 prosenttia. 16-vuotiaista raittiita oli hostaa tuntuvasti lisäämättä lainkaan valtion
12097: vuonna 1973 12,5 prosenttia ja vuonna 1979 tai kuntien menoja.
12098: 25 prosenttia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12099: Pääosiltaan oikeansuuntaisen alkoholipoli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12100: tiikkamme epäkohdista eräs pahimmista liittyy
12101: raittiusjärjestöille myönnettäviin avustuksiin. että hallitus valmistellessaan valtion
12102: On julkinen salaisuus, että raittiusjärjestöille vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesitystä
12103: menevistä avustuks1sta, joita vuoden 1980 lopettaisi poliittisten puolueiden rait-
12104: valtion tulo- ja menoarviossa on 5 947 000 tiusjärjestöille menevät avustukset.
12105: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12106:
12107: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
12108: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
12109:
12110:
12111:
12112:
12113: 38 088000224W
12114: 298 1980 vp.
12115:
12116: Toivomusaloite n:o 271.
12117:
12118:
12119:
12120:
12121: Ihamäki ym.: Reumasäätiön sairaalan leikkausosaston laajenta-
12122: misesta.
12123:
12124:
12125: E d u s k u n n a 11 e.
12126:
12127: Nivelreumaa sairastavien henkilöiden hoi- gista toimintaa varten. Leikkausosaston toimin-
12128: dosta muodostavat reumakirurgiset 1eitkkaukset taa vaikeuttaa erityisesti se seikka, että osastol-
12129: nykyisin merkittävän osan. Tällaiset ldkkauk- la ei ole heräämöä eikä myöskään tarkoituksen-
12130: set ovat tarpeellisia pyrittäessä korjaamaan ni- mukaisia anestesioiden induktiotiloja. Herää-
12131: velreuman aiheuttamia nivelvaurioita ja paran- mä- ja induktiotoiminnat joudutaan suoritta-
12132: tamaan tätä tautia sairastavien henkilöiden lii- maan leikkausosaston käytävätiloissa. Nykyai-
12133: kunta- ja työkykyä sekä lisäksi pyrittäessä estä- kainen leikkaustoiminta vaatisi .välttämättä he-
12134: mään nivelten tulehdusprosessista aiheutuvia räämö- ja induktiotilojen saamisen sairaalan
12135: vaurioita. Reumasäätiön sairaala on reumato- leikkausosastolle. Myös osaston leikkaustilat ja
12136: logisen ja ~untoutuksellisen toimintansa ohella leikkausosaston toimintaan liittyvät aputilat
12137: keskeinen ·reumakirurginen hoitolaitos maas- ovat riittämättömät nykyiseen toimintaan. Jot-
12138: siamme. ··Valtaosa tämänlaatuisista .ldkkauksista ta leikkausosaston tilaongelmat saataisiin tyy-
12139: suoritetaan Reumasäätiön sairaalfiSsa: Vuosit- dyttävästi ratkaiJgtu~ksi, o1isi tjlat n)'lkyisestään
12140: tain näitä leikkauksia suoritetaan tässä sairaa~ kaksinkertaistettava.
12141: lassa 2 500 kappaletta. Viime: vuosina sairaalan Edellä olevan perusteella ·ehdotamme edus~
12142: leikkaustoiminnan painopiste on yhä enenevässä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12143: määrin siirtynyt .· raskaaseen redrilakirurgiaan;
12144: josta pääosan muodostavat suurten nivelten että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
12145: tekonivelleikkaukset. piteisiin Reumasäätiön sairaalan leikc
12146: ·Reumasäätiön sairaalan leikkausosasto suun- kausosaston laajennuksen aikaansaami-
12147: niteltiin alunperin . varsin pienimittaista kirur- seksi.
12148: ~~isi~gissä 14 päi~~~ h~lmikuuta 1980.
12149: ',l
12150:
12151:
12152:
12153:
12154: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Helena Pesola
12155: Helge Saarikoski Tauno Valo Anna-Kaarina Louvo
12156: Tapio Holvitie . Pekka Jokinen Heikki Perho
12157: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Vänskä Aila Jokinen
12158: Eeva Kauppi Toivo Mäkynen
12159: 1980 vp. Z99
12160:
12161: Toivomusaloite n:o 272.
12162:
12163:
12164:
12165:
12166: Impiö .ym.: Länsi-Pohjan keskussairaalan II laajennusvaiheen
12167: sijoittamisesta valtakunnalliseen suunnittelukauteen 1980-
12168: 1984.
12169:
12170:
12171: E d u s kun n a 11 e.
12172:
12173: Yleissairaanhoidon sairaanstJOJen määrä oli että tuleva vaihe otettiin huomioon. Näin: ollen
12174: maassamme 5,3 ss/1 000 asukasta vuoden 1978 on sairaalan yhteiset tilat mitoitettu rioin 350
12175: lopussa ja Länsi-Pohjan keskussairaalapiirissä sairaansijaa käsittävää sairaalaa palveleviksi,
12176: 3,2 ss/1 000 asukasta. Keskiarvoon pääsemi- Länsi-Pohjan keskussairaalan tämän hetken
12177: nen edellyttää sairaansijamäärän lisäystä 159 erään ongelmakentän muodostavat erikoishoito-
12178: sairaansijaa. Länsi-Pohjan keskussairaalapiirin alat, jotka on edellytetty toteutettavan. II laa-
12179: alue, joka alueeltaan on suurempi kuin esim. jennusvaiheessa. Niitä ovat mm. neurologian,
12180: Uudenmaan lääni ja Kymen lääni, on selvästi keuhkosairauksien, ihotautien ja .lastenpsykiat-
12181: heikoimmin alueensa väestölle yleissairaarrhoi- rian hoitomuodof. Lisäksi lääkintöhallituksen
12182: don palveluja tarjoava alue maassamme. Näin taholta on annettu ymmärtää, että. nykyisin sai-
12183: siitä huolimatta, että alueella on palvelusten raalasta erillään oleviin vuokratiloihin sijoitettu
12184: tarjonnan· kannalta erityisongelmia siksi, että synnytysosasto tulisi saada varsinaiseen. sairaa-
12185: osa aluetta on tyypillistä niaaseutualuetta. Perä- laan, joua puitteet saataisiin n)llkya~kai,sdle ta-
12186: :ineren alueen ollessa voimakkaasti kehittynyttä solle. Silmäosasto toimii myös erillään olevissa
12187: suurten teollisuuslaitosten aluetta. vuokratHoissa. . . . .
12188: Lä~kihtöhallituksen edustajat katsoivat vuon- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme. kim-
12189: ria 1967 Länsi-Pohjan keskussairaalan käynnis~ nioittaen eduskunnan· hyväksyttäväksi ~oivo-
12190: i:yessä varsinaiseksi keskussairaalaksl, että laa- muksen, \
12191: ....-..
12192: ,.)•
12193:
12194: jennustyöt OlJ. tarkoit:uksenmukaisinta toteuttaa
12195: kahdessa läajennusvaiheessa. Tämän vuoksi vuo- että hallitus ryhtyisi toimenp~teisiin
12196: sma 1970-1975 kolmessa rakennusvaiheessa Länsi~Pohjan keskussairaalan Illaajen-
12197: toteutettu laajennus ja peruskorjaus nimettiin nusvaiheen sijoittamiseksi valtakunnalli-
12198: I laajennusvaiheeksi. Keskussairaalan sairaan- sessa suunnittelussa suunnittelukauden
12199: sijam~_äräksi tuli tässä vaiheessa 270. I laajen- 1980-1984 puitteisiin itse rakenta;,is-
12200: nusvaiheen s1,mnnittelun yhteydessä tuli varau- hankkeen suunnittelutyön · käynnistämi-
12201: tua II laajennusvaiheen toteuttamiseen siten, sek$i.
12202: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12203:
12204: Lauri Impiö Aimo Ajo Mikko Jokela
12205: 300 1980 vp.
12206:
12207: Toivomusaloite n:o 273.
12208:
12209:
12210:
12211:
12212: Impiö ym.: Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntainlii-
12213: ton Muonion terveysaseman rakennustöiden jatkorahoituksesta.
12214:
12215:
12216: E d u s k u n n a 11 e.
12217:
12218: Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kun- työttömyyteen nähden kuin myös siihen verrat-
12219: tainliiton Muonion terveysaseman rakennustyöt tuna, että periaatteellisen kannanoton mukaan
12220: aloitettiin elokuussa 1979 työvoimaministeriön missään työttömyys ei saisi ylittää 50 % :lla
12221: luvalla vaikean työllisyystilanteen helpottami- maan keskimääräistä työttömyysastetta. Sen
12222: seksi ja ennen muuta terveysaseman tarpeelli- mukaan saisi tällä hetkellä työttömyy,s olla mai-
12223: suuden takia. Tarkoitusta varten ministeriö va- nituissa kunnissa kovlreintaan 7,5 prosenttia.
12224: rasi 500 000 markan määrärahan työttömyyden Olipa rahoituslähde mikä tahansa, on valtio-
12225: lieventämiseen tarkoitetuista varoista. Työt on neuvosto vastuussa edellä sanotun perusteella
12226: saatu käyntiin, mutta ne ovat vaarassa keskey- hankkeen rahoituksen hoitamisesta. Jäljempänä
12227: tyä, mikä olisi kaikinpuolin vakava isku hank- todettava rahoitusv,ajaus on kuitenkin niin suu-
12228: keen kannalta. ri, ettei illman tulo- .ja menoarvion puittdssa
12229: Vaitioneuvosto oikeutti jo joulukuussa 1978 olevaa määrärahaa työtä ole helppo saada vai-
12230: ns. aiennettuna hankkeena aloittamaan terveys- keuksitta jatkumaan.
12231: aseman rakennustyöt. Päätös edellytti, että val- Kuntainliitto ei pysty hankkimaan vapailta
12232: tionosuutta koskeva päätös tehdään sinä vuon- rahoitusmarkkinoilta 6,2 milj. markan lainoja,
12233: na, jolle hanke on toimintasuunnitelmassa vah- vaikka yrittäisikin rahoitusta jouduttaa valtion
12234: vistettu. Hanke oli kuntainliiton terveyskeskuk- rahoituksen näin viipyessä. Kuntainliiton las-
12235: sen vuosien 1978-1982 toimintasuunnitelmas- kelmien mukaan voitaisiin auttavasti päästä
12236: sa hyväksytty vuonna 1980. Valtioneuvosto vas- eteenpäin, jos vuodelle 1980 valtionosuus olisi
12237: tasi 1. 3. 1979 myönteisesti anomukseen, jossa 4 milj. mk ja loput saataisiin vuonna 1981.
12238: pyydettiin oikeutta ryhtyä rakentamaan ennen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12239: toteuttamisohjelman hyväksymistä. Tähän pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12240: rustuen kaiketi myös työllisyysvaroja myönnet- muksen,
12241: tiin.
12242: Kuntainliitto on saanut tietää sosiaali- ja ter- että hallitus huolehtisi annettujen
12243: veysministeriöstä, ettei vuoden 1980 tulo- ja päätösten mukaisesti Muonion-Enonte-
12244: menoarvioon varatusta määrärahasta voida ra- kiön kansanterveystyön kuntainliiton
12245: kennushanketta kuitenkaan rahoittaa. Tämän Muonion terveysaseman rakennustöiden
12246: vuoden osalta rahoitus on riippuvainen lisäme- rahoituksesta vuosien 1980-1981 ai-
12247: noarviosta tai työllisyysvaroista. Viimemainit- kana niin, ettei työn keskeyttämisestä
12248: tua rahoituslähdettä saattaa puolustaa Muonion aiheudu kohtuuttomia vaikeuksia kun-
12249: kunnan työttömyysaste 13,8% ja Enontekiön nille eikä ylikorkea työttömyyr nykyi-
12250: 26,4% tammikuun 1980 tilaston mukaan. sestään pahene.
12251: Ovathan luvut moninkertaiset valtakunnalliseen
12252: Helsingissä 13 päivänä helm1kuuta 1980.
12253:
12254: Lauri Impiö Aimo Ajo Mikko Jokela
12255: 1980 vp. 301
12256:
12257: Toivomusaloite n:o 274.
12258:
12259:
12260:
12261:
12262: Anna-Liisa Jokinen ym.: Elintarvikkeiden lisäaineiden vähentä-
12263: misestä.
12264:
12265:
12266: E d u s k u n n a 11 e.
12267: Elintarvikkeiden lisäaineiden vaikutuksia on sillä monet vaatlSlvat vuosikymmenien tutki-
12268: tutkittu, mutta näiden tutkimusten tulokset jää- mustulokset. Lisäaineiden käyttöön liittyy vaka-
12269: vät liian usein vain pienen asiantuntijaryhmän via riskejä. Siksi perusteellista tutkimustyötä
12270: tietoisuuteen tai ammattialan lehtien palstoilla olisi jatkuvasti suoritettava. Tarpeettomia lisä-
12271: julkisuuteen tuleviksi. Kuitenkin näiden lisä- aineita olisi vältettävä. Vaikka säilöntään tar-
12272: aineiden vaikutukset ovat aiheuttaneet huoles- vittavia lisäaineita voidaankin puoltaa, eivät
12273: tuttavia seurauksia, nimenomaan uudenlaisia kaupallisuutta ja myyntiä lisäävät aineet ole
12274: outoja vaivoja ja sairastumisia. välttämättömiä. Monet vakavat ja voimakkaasti
12275: Ruoka-aineissamme käytettyjen lisäaineiden lisääntyneet allergiasairaudet ovat syntyneet
12276: määrä yltää jo 20 000 erilaiseen aineeseen, niiden monien kemiallisten lisäaineiden seu-
12277: näistä tarkoituksella lisättyjä on jo yli 2 500 rauksena, joita tänäpäivänä joutuvat syömään
12278: ja muut ovat epäpuhtauksia, ympäristösaasteita jo aivan pienetkin lapset. Siitä syystä juuri
12279: jne. Lisäaineita käytetään tuotteen säilyvyyttä lasten astma- j,a muut yliherkkyyssairaudet ovat
12280: ja käsittelyä helpottamaan, mutta mi!kä huoles- huolestuttavasti lisääntyneet. Tästä syystä tu-
12281: tuttavinta tavaton määrä lisäaineita joutuu elin- lisikin kiinnittää erityistä huomiota elintarvik-
12282: tarviklkeisiin edistämään tuotteen myyntiä pa- keiden lisäaineiden käyttöön ja vähentää niitä
12283: rantamalla sen väriä ja muuta ulkonäköä. Lisä- minimiin. Erityisen suurta huolellisuutta tulee
12284: aineilla muutetaan myös makua ja hajua. Juuri vaatia myös niiltä tuotteilta, joita maahamme
12285: nämä viimeksi mainitut lisäaineet muodostavat ostetaan. Näiden elintarvikkeiden osalla tulisi
12286: suurimman os,an lisäaineista, joita ravintoomme jatkuvasti seurata tuotteiden laatua ja koostu-
12287: ajetaan. Näitä makuun ja hajuun vaikuttavia musta. Mutta myöskin yleisölle olisi enemmän
12288: lisäaineita on runsaat 1 200. Yhteen tuottee- tiedotettava elintarvikkeissamme olevista lisä-
12289: seen voidaan tarvita toistakymmentä hajuun ja aineista.
12290: makuun vetoavaa lisäainetta, atomeja, jotka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12291: myyvät tuotteen meille. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12292: Laajan kansainvälisen kauppavaihdon seu-
12293: rauksena Suomeen tuodaan elintarvirokeita eri että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12294: puolilta maailmaa. Lisäaineiden käyttöä sääte- lainsäädäntömme muuttamiseksi niin,
12295: levät kunkin maan omat lait ja asetukset. J at- että elintarvikkeissamme olevia lisä-
12296: kuvasti ilmenee myös tapauksia, joissa jonkin aineita vähennetään ja että ulkomailta
12297: lisäaineen haitallinen vaikutus ja seurausten tuotettavien elintarvikkeiden lisäainei-
12298: uhka nousee esiin. Monia lisäaineita on kiel- den määrää ja laatua seurataan hyvin
12299: letty, mutta uusia syntyy koko ajan. Riittävää tarkoin.
12300: varmuutta lisäaineiden turvallisuudesta ei ole,
12301: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
12302:
12303: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Anna-Kaarina Louvo
12304: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Mikko Kuoppa
12305: Aulis Juvela Unto Ruotsalainen Helvi Niskanen
12306: V. J. Rvtkönen Liisa Jaakonsaari Terho Pursiainen
12307: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
12308: 302 1980 vp.
12309:
12310: Toivomusaloite n:o 275.
12311:
12312:
12313: Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain tavoitteiden toteuttami-
12314: sesta.
12315:
12316: E d u s k u n n a 11 e.
12317: Eduskunnan pitkän valmistelun jälkeen sää- ratkaisua. Vastasyntyneiden vaarana ja hengi-
12318: tämä tupakkalaki oli myös tarkoitettu suojaa- tyselinsairauksien synnyttäjänä sekä vakavasti
12319: maan tupakoinnin haitailta niitä kansalaisia, kasvaneiden astamasairauksien suurimpana syyl-
12320: jotka esim. astmasairauden tai muun syyn vuok- lisenä on edelleen tupakka.
12321: si erityisesti kärsivät tupakansavusta. Erityistä Kaikkialla odotustiloissa, junista lentokonei-
12322: huomiota kiinnitettiin lasten ja nuorten tupa- siin ja muihin julkisiin tiloihin yltää edelleen
12323: koinnin lisääntymiseen. Lasten ja nuorten altis~ laajalle levinnyt puhtaan ilman saastuttaja tu-
12324: tamista tupakansavun myrkyllisille vaikutuksille pakka. Tällä kohdin rikotaan lakia arvelutta-
12325: tapahtuu kuitenkin edelleen runsaasti, mutta van runsaasti.
12326: erityisesti tupakansavusta kärsivät astmaatikat Valitettavinta kuitenkin on se, että yleisissä
12327: ja muut hengityselinten sairauksia potevat ih- ruokailutiloissa, baareissa ja ravintoloissa tupa-
12328: miset. Vaikka edistystä onkin tapahtunut, on koidaan erittäin runsaasti. Niille tupakoimatto-
12329: valitettavaa, että julkisissa tiloissa ei tupakointi mille, jotka erityisesti kärsivät tupakansavusta,
12330: ole vähentynyt lain edellyttämällä tavalla. Kiel- on tilanne hyvin vaikea. Erityisen ongelman
12331: totaulut odotushuoneissa eivät suinkaan tehoa ulkona ruokailu aiheuttaa niille perheilie, joissa
12332: niin' kauan kun niissä samanaikaisesti ovat esil- on astmaa sairastava perheenjäsen, sillä pahoin-
12333: lä tuhkakupit houkuttelemassa savukkeen sytyt- vointikohtaus tulee hyvin voimakkaana ja ruo-
12334: tämiseen. kailu on mahdotonta.
12335: Tämän johdosta joutuvat myös tupakoimat- Tupakkalain merkitystä voitaisiin tehostaa
12336: toillat jatkuvasti alttiiksi tupakansavun haitalli- esim. seuraavilla toimenpiteillä. Valtion varoil-
12337: sille vaikutuksille. Erityisen vaarallista on työ- la tulisi tukea niiden baarien ja ravintoloiden
12338: maatupak;ointi, joka on huolestuttavan yleistä mainontaa, joissa tupakointi on kielletty. Jo
12339: mm. pienissä toimistotiloissa, joissa häkäkaasut tämän kysymyksen esittely julkisuudessa vai-
12340: saattavat ylittää teollisuudessa turvallisiksi kat- kuttaisi myös asenteiden muutokseen. Myös
12341: sotut enimmäispitoisuudet. mukavaa illanviettoa tarjoavien ravintoloiden
12342: Astmaatikoille tupakansavuinen ilma aiheut- listalta tulisi löytää tupakkaraittiita. Ja näiden
12343: taa jopa hengenahdistuskohtauksia. Myös muut ilmoitukset tulisi kust,antaa valtion varoilla.
12344: allergiset henkilöt kärsivät suuresti tupakan- Tämä edistäisi ratkaisevalla tavalla tupakkalain
12345: savusta. käytännön toteutumista.
12346: Useat tutkimukset osoittavat, että tupakoi- Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme edus-
12347: vien vanhempien lapset sairastavat enemmän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12348: hengityselinten sairauksia kuin tupakoimatto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12349: mien vanhempien. Erityisen suuri alttius vaka- menpiteisiin tupakkalain tarkoituksen
12350: viin hengityselinsairauksiin tupakoivien lapsilla voimaansaattamiseksi käytännössä sekä
12351: on ensimmäisen elinvuoden aikana. taloudellisen tuen maksamiseksi niille
12352: Viime aikoina on paljon puhuttu puhtaan ravintoloille ja ruokaloille, joiden tilois-
12353: ilman puolesta, mutta kaikkein vaarallisimpaan sa tupakointi on kielletty, jotta nämä
12354: ilman saastuttajaan, joka vaikuttaa kaikkialla kohteet voisivat saattaa tämän terveen
12355: aina makuuhuoneista työpaikkoihin ja erityisen palvelumuotonsa kansalaisten tietoon
12356: voima:kl~aana ru01kailutiloissa, ei ole löydetty julisteilla ja mainonnan avulla.
12357: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
12358:
12359: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä Liisa Jaakonsaari
12360: Ulla-Leena Alppi Unto Ruotsalainen Sakari Knuuttila
12361: Vanpu Säilynoja Paula Eenilä Arvo Kemppainen
12362: Heli Astala Mikko Kuoppa
12363: 1980 vp. 303
12364:
12365: Toivomusaloite n:o 276.
12366:
12367:
12368:
12369:
12370: Joutsenlahti ym.: Psoriasispotilaiden avohoitoverkoston aikaan-
12371: saamisesta.
12372:
12373:
12374: E d u s k u n n a 11 e.
12375:
12376: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoito- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12377: verkko psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämi- muksen,
12378: seksi työkuntoisina. Myös sairausvakuutussään-
12379: nöksiä olisi muutettava siten, että taudin hoi- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
12380: dossa käytettävät lääkkeet tulisivat kokonaan piteisiin psoriasispotilaiden tehokkaan
12381: korvattaviksi. Myös potilaiden käyttämä ruoka avohoitoverkoston luomiseksi ja muut-
12382: on erikoisruokavalioon kuuluvaa ja tavallista tamaan kaikki taudin hoidossa välttä~
12383: ruokaa kalliimpaa, joten siitäkin on potilaille mättömät lääkkeet sairausvakuutuksen
12384: ylimääräisiä kuluja. kokonaan kdtvattaviksi sekä avustuksen
12385: Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoitoa myöntämiseksi vähävaraisille potilaille
12386: tarvitsevaa psoriaatikkoa. · tavallista ruokaa kalliimpien . ruoka.kus-
12387: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tannusten peittämiseksi.
12388: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12389:
12390: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
12391: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
12392: 304 1980 vp.
12393:
12394: Toivomusaloite n:o 277.
12395:
12396:
12397:
12398:
12399: Joutsenlahti ym.: Tarpeettomien eläinkokeiden lopettamisesta.
12400:
12401:
12402: Eduskunn,alle.
12403:
12404: Eläimiä käytetään runsaasti erilaisissa eläin- eläimiä saa käyttää kokeissa, jotka voidaan suo-
12405: kokeissa. Monasti niitä jopa rääkätään ja ne rittaa vaihtoehtomenetelmin. Olisi myös kan-
12406: menettävät henkensä. Jos se tapahtuisi ihmis- nustettava sitä tutkimusta, joka elävien eläi-
12407: kunnan terveyden hyväksi, olisi asiantila hy- mien sijasta käyttää vaihtoehtomenetelmiä, jot-
12408: väksyttävä. Mutta usein kokeita tehdään vä- ka lisäksi ovat nopeampia, halvempia, tarkem-
12409: hemmän tärkeiden syiden perusteella ainoas- pia ja luotettavampia kuin eläinkokeet kaikissa
12410: taan kaupallisista syistä, joita ovat esim. kuk- niissä tapauksissa, joissa niitä voidaan käyttää.
12411: kasipulien viljeleminen, kosmeettisten aineiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12412: valmistaminen, väriaineiden tuottaminen, ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12413: pettien, savukkeiden, vaatteiden, turkkien, muksen,
12414: laihdutuspillereiden, deodoranttien ja monien
12415: muiden tarvikkeiden tuottaminen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12416: Tarpeettomien eläinkokeiden estämiseksi oli- menpiteisiin tarpeetlomien eläinkokei-
12417: si moniakin keinoja. Yleisölle olisi tiedotettava, den poistamiseksi ;a huolehtisi siitä, että
12418: mitä koe-eläimille tehdään ja millaisia niiden eläinkokeissa ei eläimille aiheutettaisi
12419: olot ovat. Koe-eläinten määrä olisi supistet- tarpeettomia kärsimyksiä.
12420: tava mahdollisimman vähiin vaatimalla, ettei
12421: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12422:
12423: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Urho Pohto
12424: Veikko Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
12425: 1980 vp. 305
12426:
12427: Toivomusaloite n:o 278.
12428:
12429:
12430:
12431:
12432: Juntumaa ym.: Kunnallisten kotiavustajien palkkauksen saatta-
12433: misesta valtionavun piiriin.
12434:
12435:
12436: E d u s kun n a 11 e.
12437:
12438: Työkyvyttömien ja vanhusten määrä on kas- valtionapua tulo- ja menoarvioon merkityn kiin-
12439: vanut suhteellisesti viime vuosina ja kehitys teän määrärahan puitteissa sosiaalihallituksen
12440: näyttää edelleenkin jaukuvan samaan suuntaan. vahvistamien perusteiden mukaan. Kunnilla ei
12441: Tunnusmerkillistä tämä on nimenomaan kehi- tämän perusteella ole varmuutta valtionavun
12442: tysalueilla. Samana1kaisesti työikäinen väestö saamisesta ja tämä saattaa muodostua kunnille
12443: muuttaa pois näiltä alueilta, jolloin asianomais- esteeksi kotiavustajien paikkaamiselle. Invaliidi-
12444: ten kuntien verotulot pienenevät ja mahdolli- huoltolain muutos tulee aivan ilmeisesti myös
12445: suudet kunnallisten palvelusten antamiseen hei- lisäämään kotiavustajien tarvetta.
12446: kentyvät. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
12447: Viime aikoina on avohuoltoon pyritty kiin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12448: nittämään yhä enemmän huomiota. Avohuolto muksen,
12449: onkin sekä kustannuksiltaan että huomioon
12450: ottaen vanhusten ja työkyvyttömien mielen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
12451: terveys katsottava myönteiseksi palvelumuo- vittaviin toimenpiteisiin kunnallisten
12452: doksi. Yhä lisääntyvä kotiavustajien määrä on kotiavustajien palkkauksen saattamiseksi
12453: todisteena siitä, että näitä avohuollon palveluja valtionavun piiriin samoin perustein,
12454: tarvitaan. jotka ovat voimassa kunnallisten kodin-
12455: Kotiavustajien palkkaukseen kunnat saavat hoitajien palkkauksen osalta.
12456: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12457:
12458: Antero Juntumaa Impi Muroma Jorma Fred
12459: Olavi Ronkainen Anneli Kivitie Esko Almgren
12460: Sauli Hautala J. Juhani Kortesalmi Erkki Korhonen
12461: Helvi Hyrynkangas Urpo Leppänen Terhi Nieminen-Mäkynen
12462: Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
12463:
12464:
12465:
12466:
12467: 39 088000224W
12468: 306 1980 vp.
12469:
12470: Toivomusaloite n:o 279.
12471:
12472:
12473:
12474:
12475: M. Järvenpää ym.: Määrärahasta Satakunnan keskussairaalan
12476: lastensairaalan rakentamiseksi.
12477:
12478:
12479: Ed u s kun n a 11 e.
12480:
12481: Satakunnan kesku~saira·ru~n kuntainlli:ton noin 15 mill.joonaa markkaa, josta vlllltion osuus
12482: LiittovaLtuuston eri tutkimuksiin ja selvirt:yk- noin 10 m1ljoonaa markkaa. Myös vaikeasta
12483: siin perustuva 28. 10. 1971 tehty päätös työ1lisyystilooteesta johtuen rakentamiseen pi-
12484: sairaalan 1aajentami:sesta päätyy 550 sairaan- täisi päästä välittömäst~ j•a varata ensi vuode11
12485: sijaan. Tästä sairaansijamäärästä 64 on tarkoi- tulo- ja menoarvioon ri1ttävä määräraha valtion
12486: tettu lastetlltarutien sairaansdjoiik~. Näistä la>sten- osuuden turvaamiseksi.
12487: tautien s·airaansijoista edehleen 16 on iasten EdeLlä sanotun perustee.LLa ehdotamme edus-
12488: psykiatrisia hoitopaikkoja. Lastentautien sairaan- klL111!lk1Jn hyväksyttäväkisi toivomuksen,
12489: sijamäärät ovat Satakunnassa alhaisemmat kuin
12490: missään muussa maamme kesku~sairarula.pmrissä. että hallitus ottaisi valtion vuoden
12491: Satakunnan keskussairaalan kokonaisraken- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
12492: nusohjelman mukaan on tarkoitus rakentaa eril- tävän suuren määrärahan Satakunnan
12493: linen sairaalarakennus, joka ·sijoittuu nykyisen keskussairaalan lastensairaalan rakenta-
12494: sakaa!lan yhteyteen. Rakennuksen tiiliarvuus tuJee mista varten.
12495: olemaan noin 23 000 m3 ja kustannusarvio
12496: He1sing1ssä 14 päivänä heLmikuuta 1980.
12497:
12498: Matti Järvenpää Aulis Juvela Mikko Elo
12499: 1980 vp. 307
12500:
12501: Toivomusaloite n:o 280.
12502:
12503: M. Järvenpää ym.: Raittiustointa koskevan lainsäädännön uudis-
12504: tamisesta.
12505:
12506: E d u s k u n n a 11 e.
12507:
12508: Raittiustoimen uudistamisvaatimuksia on vii- - opetusministeriöön perustettaisiin raittius-
12509: me vuosina esitetty jatkuvasti. Nyt tulisi val- toimisto ohjaamaan ja suunnittelemaan valta-
12510: mistella laki, joka vastaisi nuorisotoimen lain- kunnallista raittiustyötä sekä suorittamaan rait-
12511: säädäntöä, ja keskushallinto tulisi sijoittaa ope- tiustyön valvontaa,
12512: tusministeriöön. Tehtävät käsittävät kasvatusta, - lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosas-
12513: valistustyötä sekä alkoholin, tupakan ja huu- toilla säilyisi nykyinen kuntien raittiustyön val-
12514: maavien aineiden haittojen ehkäisemistä. Rait- vonta ja alkoholiolojen seuraamistehtävä,
12515: tiuslautakunta säilyisi ehdotuksessa itsenäisenä - raittiuskeskusjärjestöt ja niiden piirijärjes-
12516: lautakuntana, joka suunnittelee, ohjaa ja tekee töt saisivat avustuksen opetusministeriöltä ja
12517: yhteistyössä muiden kunnallisten elinten kans- avustusten käytön valvonta olisi opetusministe-
12518: sa raittiustyötä, tukee ja luo edellytyksiä rait- riön raittiustoimiston tehtävä,
12519: tiustyön vapaalle kansalaistoiminnalle. - raittiuslautakunnat säilyisivät itsenäisinä
12520: Nykyisin raittiustoimen hoito on kunnissa ja kunnissa olisi raittiustoimen johtaja tai rait-
12521: hyvin erilaista. Myös keskusjärjestötasolla on tiussihteeri, mutta yhteistyö muiden kunnallis-
12522: toiminnan tarpeesta ja tehtävänmäärittelystä ten laitosten, viranomaisten ja järjestöjen kes-
12523: epäselviä käsityksiä. Joka tapauksessa raittiustoi- ken järjestettäisiin uudelleen.
12524: minta kuuluu yhteiskunnassa kulttuurin aluee- Tehtävien ja käsitteiden selkeyttäminen tuli-
12525: seen ja on moraalin muovaamista, joka kehit- si toteuttaa raittiustoimen osalta siten, että voi-
12526: tyy ihmiselle kasvatuksen tuloksena. Raittius- daan rajata tehtävät oikein ja välttyä sekoitta-
12527: kasvatus kuuluu siten kasvatukseen osa-alueena. masta raittiustyötä mm. sosiaali- ja terveyden-
12528: Myös terveyskasvatus on kasvatuksen osa-alue. huollon tehtäviin. Raittiuspolitiikka on yhteis-
12529: Näin ollen raittiustoimen uudistamisen sisältö- kuntapolitiikan osa-alue, jonka tavoitteena on
12530: nä tulisi olla lainsäädännön uudistaminen, hal- kansalaisten raittiuden edistäminen, alkoholin,
12531: linnon uudistaminen ja tehtävien ja käsitteiden tupakan ja huumaavien aineiden käytön vähen-
12532: selvittäminen. täminen ja ehkäiseminen. Vaikutetaan kaikilla
12533: Lainsäädännön uudistamiseen tulisi kuulua yhteiskuntapolitiikan osa-alueilla tavoitteiden
12534: raittiustoimen hallinto, eri tasoilla oleva orga- saavuttamiseksi ja haitallisesti vaikuttavien teki-
12535: nisaatio, niiden tehtävät ja viranhaltijat. Toi- jöiden poistamiseksi.
12536: minnan tukeminen, avustusten jakaminen, muut Raittiustyön ja -toiminnan piiriin tulisi sisäl-
12537: tukimuodot ja käytännön valvonta sekä vapaa lyttää kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään
12538: kansalaistoiminta ja viranomaisten yhteistyö vaikuttamaan kohteeseen asenteiden muovaami-
12539: olisi määriteltävä laissa. seksi kielteiseksi alkoholin, tupakan ja huumaa-
12540: Hallinnon uudistamisessa olisi alkoholilakia vien aineiden käytölle. Tämä koskee raittiita
12541: koskeva hallinto irrotettava raittiustoimen hal- ja eriasteisia näiden aineiden käyttäjiä, jotka
12542: linnosta ja se tulisi järjestää kauppa- ja teolli- eivät ole varsinaisten huolto- ja hoitotoimen-
12543: suusministeriön alaisuuteen. Siten Alkon toi- piteiden varassa.
12544: minta ei kuuluisi samalle viranomaiselle kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
12545: raittiustyö. Raittiustoimen haJlinto tulisi järjes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12546: tää siten, että
12547: - avustusten jakaminen tulisi valtioneuvos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12548: tolle opetusministeriön esittelystä. Ehdotuksen menpiteisiin raittiustoimen lainsäädän-
12549: avustusten jakamisesta tekisi valtion raittius- nön uudistamiseksi.
12550: neuvosto,
12551: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12552:
12553: Matti Järvenpää Pauli Uitto Inger Hirvelä
12554: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Anssi Joutsenlahti
12555: Ulla-Leena Alppi
12556: 308 1980 vp.
12557:
12558: Toivomusaloite n:o 281.
12559:
12560:
12561:
12562:
12563: Kangas ym.: Vanhusten ja vammaisten kotipalvelujen kehittämi-
12564: sestä.
12565:
12566:
12567: E d u s kun n a 11 e.
12568:
12569: Laitoshoidolla on nykyisessä sosiaali- ja per- vammaisen siirtämistä laitoshoitoon olisikin pi-
12570: hepolitiikassamme suosituimmuusasema. Vain dettävä viimeisenä mahdollisuutena. Erilaisia
12571: lasten hoidon osalta on tapahtumassa selvää avopalveluja; kodinhoitoapua, avoterveyden-
12572: monipuolistumista, perhepäivähoitoa on alettu huoltopalveluja ja palvelutoimintaa, tulee kehit-
12573: kehittää päiväkotihoidon rinnalla ja kotihoidon- tää pitäen tavoitteena omatoimisuuden tukemis-
12574: tukikin on toteutumisvaiheessaan. ta ja mahdollisuuksia asua omassa taloudessa,
12575: Perhekeskeisyys ja yksilölliset tarpeet tulisi tutussa asuinympäristössä mahdollisimman pit-
12576: kuitenkin ottaa huomioon myös muissa sosiaa- kään.
12577: lipalveluissa. Yhteiskunnan tulisi toimenpiteil- Kotipalveluja olisi kehitettävä lähinnä van-
12578: lään mahdollistaa myös vanhusten ja vammais- husten, vammaisten ja lapsiperheiden tarpeita
12579: ten kotihoito. Kotihoidontuki olisi perusteltua silmälläpitäen. Kotipalvelujen kehittämisellä
12580: ulottaa myös vanhuksia ja vammaisia hoitaviin. saadaan todennäköisesti aikaan huomattavia ta-
12581: Yhteiskunnan kannalta tämä olisi hyvin edulli- loudellisia säästöjä.
12582: nen ratkaisu, koska tällöin säästyttäisiin varsin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12583: suurilta laitosten perustamiskustannuksilta. Li- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12584: säksi yksin laitosten käyttökustannuksetkin
12585: ovat usein tuntuvasti suurempia kuin kohtuulli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12586: nen kotihoidon tuki. Hoidettavan kannalta taas vanhusten ja vammaisten kotipalvelujen
12587: tuttu ympäristö ja läheiset perhe- ja ystävyys- kehittämiseksi ja kotihoidontuen ulot-
12588: suhteet ovat korvaamattomat. Niillä pystytään tamiseksi vanhuksia ja vammaisia hoita-
12589: parhaiten estämään yksinäisyyttä, vieraantumis- viin.
12590: ta ja mielenterveysongelmia. Vanhuksen ja
12591: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
12592:
12593: Orvokki Kangas Esko Pekonen Olavi Martikainen
12594: Kalevi Mattila Mikko Jokela Hannele Pokka
12595: Mikko Pesälä Heimo Linna Juhani Saukkonen
12596: Marjatta Väänänen Pentti Poutanen Mauri Pekkarinen
12597: Juhani Tuomaala Lea Sutinen Petter Savola
12598: Hannu Tenhiälä Mikko Kaarna Matti Ruokola
12599: Toivo Yläjärvi Veikko Pihlajamäki Mauno Manninen
12600: Markku Kauppinen Matti Maijala Einari Nieminen
12601: Paavo Vesterinen Kauko Juhantalo Lauri Palmunen
12602: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko
12603: 1980 vp. 309
12604:
12605: Toivomusaloite n:o 282.
12606:
12607:
12608:
12609:
12610: Kauppi ym.: Määrärahasta Vaasan kaupunginsairaalan laajenta-
12611: miseksi.
12612:
12613:
12614: E d u s k u n n a 11 e.
12615:
12616: Terveydenhuollon tilanne on Vaasassa muo- velujen sekä yksityissektorin palvelujen käyt-
12617: dostumassa kestämättömäksi erityisesti pitkä- töön.
12618: aikaissairaiden hoidon suhteen. Vaasan kaupunki on useissa lääkintöhallituk-
12619: Vaasassa on pitkäaikaissairaille varattu paik- sen kans1s,a käydyissä neuvotteluissa kiirehtinyt
12620: koja tuhatta asukasta kohti vain noin puolet hankkeiden toteuttamista ja lisävirkojen saantia
12621: maan keskiarvoluvuista. Samalla kaupungin jopa siten, että kaupunki harkitsee hankkeiden
12622: väestön ikärakenne on muuttumassa keskimää- toteuttamista alkuvaiheessa ilman valtionapua.
12623: räistä vanhusvoittoisemmaksi. Jono Vaasan kau- Kuitenkin kaupunki edellyttää, että valtion ta-
12624: punginsairaalaan on yli 200 potilasta, joista holta vihdoinkin ymmärretään tilanteen vaka-
12625: selvitysten mukaan noin puolet tarvitsee kii- vuus ja viimeistään seuraavan kansanterveys-
12626: reellisesti hoitopaikkaa. Kaupunki on jo usean työn toimintasuunnitelman käsittelyssä annetaan
12627: vuoden ajan sisällyttänyt Vaasan kaupunginsai- lupa ko. hankkeiden aloittamiseen sekä myön-
12628: raalan laajentamishankkeen kansanterveystyön netään tarvittava li1s,ähenkilökunta.
12629: toimintasuunnitelmaan, mutta lääkintöhallituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12630: sen käsitt~lyssä hanke on poistettu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12631: Myös avoterveydenhuollon tilanne on erittäin
12632: vaikea, sillä lääkintähenkilökuntaa ei ole voitu että hallitus ottaisi valtion vuoden
12633: lisätä siinä määrin, että oli:si lääkärikäynneissä 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää•
12634: päästy edes läänin keskitasoon. Tämä heijastuu rärahan Vaasan kaupunginsairaalan laa-
12635: paineena kalliiden sairaala- ja keskussairaalapal- jentamiseksi.
12636:
12637: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12638:
12639: Eeva Kauppi Tauno Valo
12640: 310 1980 vp.
12641:
12642: Toivomusaloite n:o 283.
12643:
12644:
12645:
12646:
12647: Kauppi ym.: Odottavien äitien tupakoinnin sikiölle aiheuttamien
12648: vaurioiden selvittämisestä terveydenhoitohenkilökunnalle.
12649:
12650:
12651: E d u s kun n a 11 e.
12652:
12653: Odottavien äitien tupakoinnin on todettu villä. Siksi niitä tulisi tehdä entistä tehokkaam-
12654: olevan monella tavalla haitallista sikiölle. Niin- min tunnetuiksi yleisessä valistustoiminnassa,
12655: pä Pennsylvaniassa vuosien 1959-1966 aikana mutta erityisesti avioliittokoulutuksessa ja äitiys-
12656: suoritetuissa tutkimuksissa todettiin, että si- neuvolatoiminnassa. Olisi ilmeisesti syytä neu-
12657: kiön kuolemaan johtaneet istukan irtautumiset volaan tuleviha äideiltä tiedustella myös heidän
12658: lisääntyivät 57 % :lla, jos äiti poltti yli 11 tupakointitottumuksiaan samalla kun otetaan
12659: savuketta päivässä. Useiden tutkimusten mu- selville muita hänen tulevan lapsensa kehityk-
12660: kaan tupakoivien äitien lapset ovat hieman seen ja terveyteen mahdollisesti vaikuttavia
12661: lyhyempiä ja keskimäärin noin 150-300 gram- seikkoja. Terveydenhoitajan ja lääkärin olisi
12662: maa kevyempiä kuin tupakoimaaomien äitien otettava tämä asia erityisesti puheeksi niiden
12663: lapset. Jos odottava äiti lopettaa tupakoinnin odottavien äitien kanssa, joiden tupakointi on
12664: raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, runsasta.
12665: syntyvät lapset saman painoisina kuin tupa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12666: koimattomien äitien lapset. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12667: Useissa tutkimuksissa on todettu äidin tupa-
12668: koinnin lisäävän syntymäkuolleisuusvaaraa 10- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12669: 70%. menpiteisiin odottavien äitien tupakoin-
12670: Nämä sikiön kehitystä vaarantavat vaikutuk- nin vaaro;en selvittämiseksi terveyden-
12671: set eivät ole yleisesti tunnettuja eivätkä varsin- hoitohenkilökunnalle ;a heidän kauttaan
12672: kaan odottavat äidit ole niistä riittävästi sel- odottaville äideille.
12673: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12674:
12675: Eeva Kauppi Timo Ihamäki Tapio Holvitie
12676: Helena Pesola Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Vänskä
12677: Helvi Hyrynkangas Pekka Löyttyniemi Matti Viljanen
12678: Matti Puhakka Helge Saarikoski Tuulikki Petäjäniemi
12679: Aila Jokinen Anna-Kaarina Louvo Tauno Valo
12680: P. Jokinen Antero Juntumaa Ben Zyskowicz
12681: 1980 vp. 311
12682:
12683: Toivomusaloite n:o 284.
12684:
12685:
12686:
12687:
12688: Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan kehittämisestä.
12689:
12690:
12691: E d u s :k u n n a 11 e.
12692:
12693: Kansanterveyslain tultua voimaan on van- emäntien huoleksi. Puutteelliset asunto-olot
12694: husten avustamisessa jouduttu kokonaan uuteen varsinkin syrjäseuduilla lisäävät omalta osal-
12695: tilanteeseen. Terveydenhuoltopolitiikkamme pai- taan ·avun tarvetta.
12696: nopisteen siirtäminen avoterveydenhuoltoon Monet nyt sairaaloihin sijoitetuista vanhuk-
12697: edellyttää myös sairaaloissa hoidettavina ole- sista olisivat itsekin halukkaita siirtymään avo-
12698: vien vanhusten siirtämistä yhä enenevässä mää- hoidon phlriin. Esteenä tässäkään ei ole niin-
12699: rin avosairaanhoitoon. kään puute lääkinnällisestä avusta kuin ylei-
12700: Maamme kaikista sairaansijois•ta on tällä het- sestä kotiavustuksesta.
12701: kellä noin 75 prosenttia vanhusten hallussa. Jotta kotiavustajatoimintaa voitaisiin kehit-
12702: Yleissairaalatasollakin luku lähentelee 50 pro- tää samanaikaisesti avohoidon kehittämisen
12703: senttia. Sairaaloihin sijoitettujen vanhusten kanssa ja tehdä siten mahdolliseksi yhä useam-
12704: joukossa on jo nyt paljon selJaisia, jotka sai- pien vanhusten siirtyminen pois sairaalahoidos-
12705: rauden ja sen vaatiman hoidon kannalta voitai- ta, oHsi kotiavustajatoiminnan rahoitus järjestet-
12706: siin siirtää avohoitoon. Lukumäärä ka:srvaa sitä tävä kokonaan uudelle pohjalle. Tilanne on niin
12707: mukaa kuin kansanterveyslain edellyttämät avo- vaikea, että jo ennen asian hoidon vaatimaa
12708: hoitojärjestelmät kehittyvät ja laajenevat. lainuudistusta olisi valtionavustusta kunnille
12709: Sairaaloissa hoidettavina olevien vanhusten kotiavustajatoimintaan huomattavasti lisättävä.
12710: siirtäminen avohoitoon ei kuitenkaan vaadi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12711: ainoastaan lääkintäpalvelujen lisäämistä ja jär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12712: jestelyä, vaan samanaikaisesti on lisättävä ja muksen,
12713: tehostettava myös vanhusten kotiavus•tajatoi-
12714: mintaa. Ellei näin tehdä, jää avohoitoon siir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12715: rettävien vanhusten muu kuin Jääkinnällinen kunnan toimesta tapahtuvan kotiavusta-
12716: avustaminen lähiomaisten, useissa tapauksissa jatoiminnan kehittämiseksi ja sen talou-
12717: jo ennestään rasitettujen kotien ja perheen- dellisen pohjan varmistamiseksi.
12718: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12719:
12720: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Timo Ihamäki
12721: Helena Pesola Urho Pohto Tauno Valo
12722: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12723: Lauri Impiö Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi
12724: Alla Jokinen
12725: 312 1980 vp.
12726:
12727: Toivomusaloite n:o 285.
12728:
12729:
12730:
12731:
12732: Kauppi ym.: Uusien alkoholijuomatyyppien tuotekehittelyn ra-
12733: joittamisesta.
12734:
12735:
12736: E d u s k u n n .a 11 e.
12737:
12738: Uusien hyödyketyyppien kehittäminen on Oy Alko Ab monopoliyhtiönä maaraa sen,
12739: erittäin tärkeä myynninedistämiskeino, jota mitä alkoholijuomia maassa valmistetaan ja
12740: liike-elämässä tehokkaasti käytetään hyväksi. myydään. Käsityksemme mukaan hallitus voisi
12741: Alokoholijuomien myynnin lisääminen ei ole kehottaa alkoholiyhtiötä huolehtimaan siitä;
12742: yhteiskunnan edun mukaista. Kokemus on ettei uusia alkoholijuomatyyppejä enää sisälly-
12743: osoittanut, että mitä enemmän alkoholijuomia tetä yhtiön juomavalikoi:maan.
12744: kulutetaan, sitä suuremmiksi nousevat alko- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12745: holin aiheuttamat sosiaaliset ja terveydelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12746: set haitat. Siksi ka~kk.ia sellaisia toimen-
12747: piteitä, jotka ovat omiaan lisäämään alkoholi- että hallitus kiireellisesti kehottaisi
12748: juomien kulutusta, pitäisi ehkäistä. alkoholiyhtiötä rajoittamaan juomavali-
12749: Alkdholijuomien tuotekehittelyä on kuiten- koimansa nykyisiin alkoholijuomatyyp-
12750: kin hoidettu niin, että markkinoille on tullut peihin tai supistamaan valikoimaa.
12751: uus>iin ku1uttajaryhmi,in, n1menomaan nuori-
12752: söon ja naåsiin vetoavia juomamerk:kejä, esim.
12753: suklaalla maustettuja juomia.
12754: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12755:
12756: Eeva Kauppi Lauri Impiö Ben Zyskowicz
12757: Matti Järvenpää Boris Renlund Helge Saarikoski
12758: Aimo Ajo Hannele Pokka Urho Pohto
12759: Aila Jokinen Antero Juntumaa Tauno Valo
12760: J. Juhani Kortesalmi Helvi Hyrynkangas Pekka Löyttyniemi
12761: 1980 vp. 313
12762:
12763: Toivomusaloite n:o 286.
12764:
12765:
12766:
12767:
12768: Kauppinen ym.: Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennushank-
12769: keen kiirehtimisestä.
12770:
12771:
12772: E d u s k u n n a 11 e.
12773:
12774: On yleisesti tunnettua, että Pohjois-Karjalan terveyspalvelujen lisäämiseksi. Kunnat ovat
12775: väestö sairastaa maassa keskimääräistä enem- anoneet lähes 200 uutta terveyspalveluja paran-
12776: män. Erityisen ongelmallinen on ollut sydän- tavaa virkaa vuosikymmenen alun vuosille,
12777: ja verisuonitautien yleisyys. Pohjois-Karjalan mutta lääkintöhallitus on vahvistanut toistai-
12778: erikoislääkärijobtoinen keskussairaala on maan seksi vain 29 virkaa. Läänissä on erityistä va-
12779: vanhin. Rakennus on suunniteltu vastaamaan jausta sairaanhoitajien ja apuhoitajien osalta.
12780: yli 30 vuotta sitten vallinneita terveydenhuol- Tähänkin ongelmaan toisi helpotusta keskus-
12781: lon olosuhteita. sairaalan rakennushankkeen aikaistaminen.
12782: Vahvistetun aikataulun mukaan keskussairaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12783: la joutuisi toimimaan 1980-luvun loppuun saak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12784: ka nykyisissä ahtaissa ja epäkäytännöllisissä muksen,
12785: tiloissa. Läänin väestön hoidontarpeeseen näh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12786: den aikataulu merkitsee sairaanhoidon joutu- Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajen-
12787: mista sairaalapalvelujen suhteen suuriin vai- nushankkeen aikaistamiseksi niin, että
12788: keuksiin Pohjois-Karjalassa. ensimmäinen vaihe voitaisiin aloittaa jo
12789: Pohjois-Karjalan kunnilla on suuria paineita vuosina 1983-1984.
12790: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12791:
12792: Markku Kauppinen Mikko Pesälä Lea Sutinen
12793: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen Pauli Puhakka
12794: Petter Savola Matti Puhakka
12795:
12796:
12797:
12798:
12799: 40 088000224W
12800: 314 1980 vp.
12801:
12802: Toivomusaloite n:o 287.
12803:
12804:
12805:
12806:
12807: Kivitie ym.: Kunnallisen kotitalousneuvonnan toimintaedellytys-
12808: ten parantamisesta.
12809:
12810:
12811:
12812:
12813: E d u s :k u n n a 11 e.
12814:
12815: Kotitaloudet kuluttavat nykyisin noin 70 % on jo tapahtunut kehitystä kuluttajansuojalakien
12816: koko kansantaloutemme käytettävissä olevasta tultua voimaan. Kuluttajaneuvonta olisi nähtävä
12817: tulosta. Kansalaisten henkiseen ja aineelliseen laaja-alaisena toimintana; ei vain valitusasioiden
12818: hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, millä jälkihoitona, vaan monipuolisena valistuksena
12819: tavalla kotitaloudet suoriutuvat tehtävistään. painopisteen ollessa ennalta annettavassa neu-
12820: Kotitaloudet toimivat päivittäisten hyödykkei- vonnassa. Tätä laaja-alaista neuvontaa kunnal-
12821: den hankkijoina, tuottajina ja kuluttajina sekä liset kotitalouslautakunnat ovat neuvonta-ase-
12822: vastaavat taloudenpidosta kokonaisuudessaan. millaan toteuttaneet jo vuosia.
12823: Sekä kansantalouden että yksityisten kotita- Tällä hetkellä maassamme vallitsee epäyhte-
12824: louksien kannalta on tärkeää, miten olemassa näinen tilanne.
12825: olevat tulot käytetään kulutukseen ja säästä- Kunnat, joissa on kotitalous- ja/tai kuluttaja-
12826: miseen. Talouksiin kohdistuvalla neuvonnalla, lautakunta:
12827: ohjauksella ja kotitalouksien työn edistämisellä 5 kuntaa: kuluttajalautakunta, saa valtion-
12828: on siten tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Laa- apua
12829: jennetulla kuluttajaneuvonnalla - kotitalou- 31 kuntaa: kotitalouslautakunta, ei saa val-
12830: dellisen ja myös tuottavan puolen kattavalla tionapua
12831: ohjauksella - voidaan kansalaisten elämänolo- 13 kuntaa: kotitalous- ja kuluttajalautakunta,
12832: suhteita ja laatua parantaa. saa valtionapua vain kuluttajaneuvontaan.
12833: Asian merkitys on huomattu kunnissa perus- Lisäksi maassamme on kuntia, joissa neuvon-
12834: tamalla kotitalouslautakunnat edistämään ja tajärjestöt hoitavat kotitalousneuvonnan, .sekä
12835: kehittämään kotitalouksien työtä. Lautakunnat kuntia, joista neuvonta puuttuu kokonaan.
12836: ( 44 kunnassa v. 1980), joista vanhimmat ovat Kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan välille on
12837: syntyneet 1920-luvulla, eivät kuitenkaan vielä vaikeaa ja tarpeetonta vetää rajaa. Neuvonta-
12838: ole lmsäätdSii.ä. V aitiovalta ei ole ottanut muotojen tulisi tukea toisiaan kuntalaisen, ku-
12839: sille perustellusti kuuluvaa vastuuta siitä, että luttajan omien mahdollisuuksien parantamiseksi.
12840: kuntien asukkaat voivat tasapuolisesti saada Sitä tulisi toteuttaa samalta neuvonta-asemalta,
12841: alan neuvontapalveluja. saman kunnallisen organisaation puitteissa.
12842: Asiantilan korjaaminen edellyttää kunnal- Nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa kun-
12843: listen kotitalouslautakuntien saattamista val- nissa jo toimivat kotitalouslautakunnat eivät
12844: tionosuuden piiriin. voi ilman valtionapua kehittyä tasavertaisesti
12845: Kuluttajaneuvonilasta kunnassa annetun lain kuluttajaneuvonnan kanssa. Vaarana on että
12846: ( 39/78) mukaan !kunta voi saada valtion- kotitalousneuvonta kokonaisuudessaan supistuu
12847: osuutta kunnallisen kuluttajaneuvonnan järjes- maassamme kuluttajaneuvonnan voimistuessa.
12848: tämistä varten. Tämä on huomattava edistys- Useimmissa kaupungeissa kotitalouslautakunta
12849: askel, mutta valtionapu kohdistuu vain osalle on kuitenkin ainoa paikka saada neuvontaa
12850: kunnal~ista neuvontatyötä. Kuluttajan asemassa ajankohtaisiin kotitalous- ja kuluttajaongelmiin.
12851: Toivomusaloite n:o 287 315
12852:
12853: Aioitteemme tarkoituksena on saattaa koko että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12854: kunnallinen kotitalous- ja kuluttajaneuvonta val- menpiteisiin kunnallisen kotitalousneu-
12855: tionavulla katetuksi. vonnan toimintaedellytysten paranta-
12856: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- miseksi ;a kotitalouslautakuntien saatta-
12857: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, miseksi valtionavun piiriin.
12858: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12859:
12860: Anneli Kivitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Paavo Vesterinen
12861: Helvi Hyrynkangas Aila Jokinen Toivo Mäkynen
12862: Antero Juntumaa Terhi Nieminen-Mäkynen Eero Lattula
12863: Saara Mikkola Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila
12864: Helena Pesola Jaakko Itälä Saara-Maria Paakkinen
12865: Eeva Kauppi Mikko Pesälä Petter Savola
12866: Hannele Pokka Pekka Jokinen Matti Puhakka
12867: Anna-Kaarina Louvo Jutta Zilliacus Irma Rihtniemi-Koski
12868: Lea Sutinen Markku Kauppinen Elisabeth Rehn
12869: Väinö Rautiainen Ole Norrback Aimo Ajo
12870: Martti Ursin
12871: 316 1980 vp.
12872:
12873: Toivomusaloite n:o 288.
12874:
12875:
12876:
12877:
12878: Knuuttila ym.: Raittiustyön määrärahojen korottamisesta.
12879:
12880:
12881: Ed u s kun n a 11 e.
12882:
12883: Alkoholilainsäädännön uudistusta valmistel- luvan vuoden tulo- ja menoarviossa ovat
12884: leet komiteat, vuoden 1958 alkoholikomitea ja 54 203 000 markkaa.
12885: vuonna 1978 mietintönsä jättänyt alkoholiko- Kun raittiusjärjestöjen markkamääräinen
12886: mitea esittivät, että raittiustyön rahal1ista tukea avustus on noussut noin viisinkertaiseksi ja
12887: on korotettava silloin kun alkoholijuomien eh- kuntien vain noin kolminkertaiseksi, niin alko-
12888: dottama entistä vapaampi myyntitapa lisää te- holistihuollon määrärahat ovat nousseet mark-
12889: hokkaan raittiustyön tarvetta. kamääräisesti kahdeksantois taJkertaisiksi.
12890: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Vuoden On aivan selvää, että mitä enemmän ehkäi-
12891: 1968 tulo- ja menoarviossa oli raittiusjärjestö- sytyötä laiminlyödään sitä suuremmiksi nouse-
12892: jen valtionapu 1 637 900 markkaa ja kuntien vat huoltomenot.
12893: osuus alkoholiyhtiön voitosta raittiustyöhön Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12894: käytettävä osuus 5 593 000 markkaa. Kuluvan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12895: vuoden tulo- ja menoarviossa raittiusjärjestöjen
12896: määräraha on 5 947 000 markkaa ja kuntien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12897: määräraha 14 204 600 markkaa. menpiteisiin raittiusjärjestöjen ja kun-
12898: Sen, että nämä lisäykset eivät ole tarvetta tien raittiustyön määrärahojen korotta-
12899: vastaavia, osoittaa se, että kun vuoden 1968 miseksi tarvetta vastaavaksi jo vuoden
12900: tulo- ja menoarviossa valtion alkoholistihuolto- 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä.
12901: menot olivat 3 110 210 markkaa, niin ne ku-
12902: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
12903:
12904: Sakari Knuuttila Helvi Hyrynkangas Anna-Liisa Piipari
12905: Bror Lillqvist Ole Norrback Eino Grönholm
12906: Eeva Kauppi Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen
12907: Antero Juntumaa Aimo Ajo Anna-Liisa Jokinen
12908: Pentti Lahti-Nuuttila
12909: 1980 vp. 317
12910:
12911: Toivomusaloite n:o 289.
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: Korhonen ym.: Eläinlääkintähuollon turvaamisesta eräissä kun-
12917: nissa.
12918:
12919:
12920: Eduskunnalle.
12921:
12922: Eläinlääkintähuoltolain ( 431/65) täytäntöön- talouden järkiperäiselle ja taloudelliselle har-
12923: panon edellyttämä koko maan kattava kunnan- joittamiselle myös syrjäseuduilla ja siten osal-
12924: eläinlääkäriverkosto eli vähintään yksi virka taan estää maaseudun autioitumista.
12925: kuntaa tai kuntainliittoa kohti saatiin toteu- Lapin läänissä on lisäksi eläinlääkinnällisten
12926: tetuksi vuoden 1977 alkuun mennessä. Tällöin ja lihantarkastustehtävien tarve porotaloudessa
12927: voitiin katsoa eläinlääkintäpalvelujen saannin ollut jatkuvasti kasvamassa eikä nykyisillä eläin-
12928: saavuttaneen jonlkinla1sen minimitason, vaikka lääkärivoimilla tehtäviä voida asianmukaisesti
12929: monin paikoin ja erityisesti syrjäseuduilla on hoitaa. Mikäli eläinlääkärinvirkoja saadaan riit-
12930: edelleenkin vaikeuksia päivystyksen järjestämi- tävästi, on sillä myös varsin merkittävä alue-
12931: sessä ja eläinlääkintäpalvelujen saannissa. poliittinen merkitys kustannusten ollessa val-
12932: Perustamalla lisää kunnaneläinlääkärin vir- tiontaloudessa varsin vähäiset.
12933: koja ovat kunnat ja kuntainliitot pyrkineet ja Tohmajär:ven ja Värtsilän kansanterveystyön
12934: osittain pystyneetkin parantamaan harvaan kuntainliitot, samoin Pelkosenniemen ja Sa-
12935: asuttujen ja syrjäseutujen kotieläintalouden har- vukosken kansanterveystyön kuntainliitot ja
12936: joittajien toimintaedellytyksiä ja toimeentulo- Rovaniemen maalaiskunta ovat esittäneet
12937: mahdollisuuksia. uusien kunnaneläinlää:kärinvirkojen perusta-
12938: Viime vuosina on kuitenkin valtion tulo- ja mista, ja koska näillä alueilla jo jonkin aikaa
12939: menoarviossa voimakkaasti rajoitettu uusien pe- on eläinlääkintähuollon tilanne ollut vaikea,
12940: rustettavien virkojen määrää (2/78, 1/79), niin edellä sanotun perusteella ehdotamme
12941: vaikka on ollut perusteltua tarvetta saada kes- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12942: kimäärin 5-6 virkaa vuodessa. Valtionosuu-
12943: den määrä palkkaukseen on n. 25 000-40 000 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12944: mk vuodes,sa villkaa kohden, joten valtion talou- Tohmajärven ja Värtsilän, Pelkosennie-
12945: delliset kustannukset eivät ole mevkittäviä. men ja Savukosken sekä Rovaniemen
12946: Sen sijaan eläinlääkintäpalvelujen saanti maalaiskunnan eläinlääkintähuollon tur-
12947: mahdollisimman nopeasti ja kohtuullisin kus- vaamiseksi.
12948: tannuksin luo monasti edellytykset kotieläin-
12949: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12950:
12951: Erkki Korhonen Sauli Hautala J. Juhani Kortesalmi
12952: Jorma Fred Asser Stenbäck Mikko Jokela
12953: P. Puhakka Impi Muroma Mauri Vänskä
12954: Antero Juntumaa Mikko Ekorre Eero Lattula
12955: 318 1980 vp.
12956:
12957: Toivomusaloite n:o 290.
12958:
12959:
12960:
12961:
12962: Lahti-Nuuttila ym.: Uusien virkojen perustamisesta Tampereen
12963: keskussairaalaan.
12964:
12965:
12966: E d u s k u n n a 11 e.
12967:
12968: Tampereen keskussairaala vastaa keskussai- mavaroja on tarvitsemassa Tampereen keskus-
12969: raalapiirinsä-noin 400 000 asukasta- väes- sairaalan ohella kahdeksan muuta sairaanhoi-
12970: tön tarvitsemien keskussairaalatasoisten erikois- tolaitosta, joiden kehittämistä ei myöskään voi
12971: sairaanhoitopalvelusten tuottamisesta sekä yli- lyödä laimin.
12972: opistosairaalana erikoissairaanhoidon erityista- Jotta Tampereen keskussairaala voisi edes
12973: son palvelusten tuottamisesta n. 1,1 milj. asu- auttavasti hoitaa yliop1stosairaalan tehtäviään ja
12974: kasta käsittävällä vastuualueellaan. antaa erikoishoidon erityistason palveluja -
12975: Kun Tampereen keskussairaala aloitti toimin- joista on huutava puure - noin 1,1 miljoo-
12976: tansa vuonna 1962, oli sen voimavarat tarkoi- nan väestöpohjalle, Tampereen keslmssairaalas-
12977: tettu vain oman keskussairaalapiirinsä palvele- sa arvioidaan tarvittavan n. 20 lääkärin, 35
12978: miseen. Tältäkin osin varsinkin henkilöstövoi- hoito- ja tuvkimushenkilökunnan sekä 10 avus-
12979: mavarat määrällisesti olivat ja ovat tähän asti tavan henkiJökunnan uutta virkaa. Nämä virat
12980: olleet varsin niukat ja ainoastaan enintään tulisi ensi tilassa osoittaa saatujen virkakiintiöi-
12981: keskussairaaloiden keskitasoon ylettyvät. Tätä den Hsäksi. Tämä merkitsee n. 2,8 milj. mar-
12982: osoittaa mm. vuoden 1979 suhdeluku: 187 kan lisäystä käyttötalouden valtionosuuteen.
12983: henkilöä sataa sairaansijaa kohti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12984: Yliopistosairaalan tehtävävastuun saatuaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12985: Tampereen keskussairaala on !Saanut vain ylei-
12986: sen kehityksen mukaisesti varsin vähäisiä lisä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12987: voimavaroja - yliopistosairaalan tehtäviin lä- menpiteisiin Tampereen keskussairaalas-
12988: hes olemattomasti. Keskussairaalapiiriin viimei- sa tarvittavien uusien virkojen perusta-
12989: sinä vuosina valtakunnallisesti ohjattuja lisävoi- miseksi saatujen virkakiintiöiden lisäksi.
12990: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12991:
12992: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Matti Maijala
12993: Jermu Laine Lea Savolainen Erkki Pystynen
12994: Antero Juntumaa Tellervo Koivisto
12995: 1980 vp. 319
12996:
12997: Toivomusaloite n:o 291.
12998:
12999:
13000:
13001:
13002: Lattula: Terveys- ja lääkintäviranomaisten perehdyttämisestä
13003: alkoholitutkimuksen tuloksiin.
13004:
13005:
13006: Ed u s kunnalle.
13007:
13008: Nelisen vuotta sitten saatiin aikaan laki toi- että hänessä havaitaan pienimpiäikään humal-
13009: menpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Lääke- tumisen oireita.
13010: tieteellisellä tutkimuksella ja terveys- ja lääkin- Tutkimus on myös ,todennut, että alkoho-
13011: täviranomaisten harjoittamalla tiedotustoimin- lin 1suoranainen myrkkyvaikutus kohdistuu mo-
13012: nalla oli suuri osuus siihen, että yleinen mie- niin sellaisiin elimiin, joiden aikaisemmin ar-
13013: lipide, suunnittelijat ja päätöksentekijät alkoi- veltiin säästyvän alkoholin vaikutuksilta. Vaik-
13014: vat ymmärtää tupakoinnin haitallisuuden. Tie- ka ju1kisuudessa on äskettäin esitetty, että ää-
13015: dot tupakoinnin terveydelle aiheuttamista mo- rimmäisen kohtuullinen alkoholijuomien käyt-
13016: nenlaatuisista haitoista olivat varsin uusia. Vas- tö saattaa varjella sydäninfarktilta, jo mainit-
13017: ta 1960-luvulla alkoi kertyä runsaasti tutkimus- tua riskirajaa pienempi päiväannos lisää infark-
13018: tuloksia, jotka vastaansanomattomasti osoittivat tin vaaraa.
13019: tupakoinnin terveyttä vaarantavan vaikutuksen. Tämän tapaisia tutkimustuloksia on runsaas-
13020: Vaikka alkoholijuomien käytön terveydelliset ti käytettävänä, mutta ne eivät vielä ole tul-
13021: haittavaikutukset ovat jo kauan olleet tunnet- leet yleiseen tietoisuuteen. Eivät edes lääkä-
13022: tuja, niihin ei enää pitkään aikaan ole koh- rit ja muu terveydenhoitohenkilökunta ole riit-
13023: distettu riittävää huomiota. Kun alkoholijuo- tävästi selvillä tutkimuksen uusimmista tulok-
13024: mien kulutus toisen maailmansodan jälkeen sista.
13025: kasvoi useimmissa maissa kaksin-kolminkertai- Jos terveys- ja lääkintäviranomaiset ryhtyisi-
13026: seksi, terveysviranomaiset alkoivat uudelleen vät levittämään näitä tietoja yhtä ponnekkaas-
13027: kiinnittää huomiota alkoholijuomien nauttimi- ti kuin he levittivät vuosikymmen :sitten sil-
13028: sen ihmiselimistöön kohdistuvaan vaikutukseen. loin saatua uutta tietoa tupakan haitallisuudes-
13029: Tällöin huomattiin, ettei alkoholismi henkisi- ta, nyky1sin vallalla oleva väärä käsitys alko-
13030: ne, sosiaalisine ja ruumiillisine ,seurauksineen holista vaarattomana ja hauskana seurustelu-
13031: ole ainoa alkoholin aiheuttama 1sairaustila. Myös muotona väistyisi.
13032: ns. seurallisesta alkoholijuomien käytöstä osoit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13033: tautui olevan monia haitallisia vaikutuksia. Ris- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13034: kirajaksi todettiin täysikasvuisella mieshenkilöl-
13035: Jä noin 60 grammaa puhdasta alkoholia päi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13036: vässä. Tämä annos sisältyy esim. neljään pcl- menpiteisiin terveys- ja lääkintäviran-
13037: loon A-olutta tai vastaavaan määrään alkoho- omaisten perehdyttämiseksi uusimman
13038: lia muissa juomissa. Naisilla ja nuorilla riski- alkoholitutkimuksen tuloksiin, jotta he
13039: raja on vielä alempana. Tällaisen a1koholimää- voisivat tehdä niitä tunnetuiksi.
13040: rän ihminen voi vuorokaudessa nauttia ilman,
13041: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13042:
13043: Eero Lattula
13044: 320 1980 vp.
13045:
13046: Toivomusaloite n:o 292.
13047:
13048:
13049:
13050: Louvo ym.: Lääninhammaslääkärin virkojen perustamisesta ja
13051: hammashuollon konsulttiasiantuntijoiden paikkaamisesta lää-
13052: ninhallituksiin.
13053:
13054:
13055: E d u s k u n n a 11 e.
13056:
13057: Viime vuoden alusta on lääninhallitusten so- van hammaslääkärin avulla, jonka tehtävänä
13058: siaali- ja terveysosastoille siirtynyt lääkintöhal- olisi käsitellä lausunnonantajana ensisijaisesti
13059: litukselta monia uusia tehtäviä, kuten terveys- läänin ,alueen terveysk!eskusten hammashuollon
13060: keskusten ja sairaanhoitolaitosten kailikien tär- toimintasuunnite1mia.
13061: keimpien hammashuoltoa koskevien 'suunnitel- Lääninhammaslääkärit voisivat merkittävästi
13062: mien, kansanterveystyön 5-vuotissuunnitelmien edesauttaa hammashuollon kustannusten h.Hlit-
13063: ja valtionapuanomusten hyväiksyminen ja vah- semisessä 1suunnittelemalla ja kehittämällä läänin
13064: vistaminen. paikallisiin oloihin soveltuvaa hammas- ja suu-
13065: Odotetuksi ongelmaksi on muodostunut se, sairauksien ennaltaehkäisyohjelmaa valtakunnal-
13066: ettei lääninhallituksissa ole tällä hetkellä ham- listen suunnitelmien pohjalta ja myös seurata
13067: mashuollon asiantuntemusta. Kuttenkin jo yk- ja ohjata sen toteutumista.
13068: sistään terveyskeskusten hammashuolto muo- Oleellisesti hammashuollon kustannuksia vä-
13069: dostaa erittäin merkittävän osan koko avoter- hentävää lääninhammaslääkärin toimintaa olisi
13070: veydenhuollosta ja sen kustannuksista. Onhan myöskin vaikuttaminen tarkoituksenmukaisen
13071: terveyskeskuksissa terveyskeskushammaslääkä- työnjaon toteutumiseen läänin alueella hammas-
13072: reitä läihes yhtä paljon kuin terveyskeskuslääkä- huollon eri osatehtävissä.
13073: reitä ja terveyskeskusten hammashuoltokustan- Lää'kintöhallituksen asettama hammashuollon
13074: nusten on laskettu esim. viime vuonna nous- kehittämistyöryhmä jätti viime kesäkuussa mie-
13075: seen n. 350 miljoonaan markkaan. tintönsä, jossa myös yksimielisesti esitettiin Jää-
13076: Lääninhallituksilla on täten todella keskeinen ninhammaslääkärin virkojen perustamista kiirei-
13077: asema hammashuollon s~sällön paikallisesti tar- sesti jo vuodesta 1980 alkaen.
13078: koituksenmukaisessa kehittämisessä sekä hoidon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13079: tason ja laadun parantamisessa ja valvomises- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13080: sa. Tämän vuoksi kaikkiin ~lääninhallituksiin sen,
13081: oHsi välttämätöntä saada hammashuollon asian- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13082: tuntemusta perustamalla lääninhammaslääkärin menpiteisiin lääninhammaslääkärien vir-
13083: virat. Siirtymäkauden ajan ilman lääninham- kojen perustamiseksi ja hammashuollon
13084: maslääkäriä jääviä läänejä pitäisi hoitaa ham- konsulttiasiantuntijoiden palkkaamiseksi
13085: mashuollon hallintoon perehtyneen konsultoi- lääninhallituksiin.
13086: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13087:
13088: Anna-Kaarina Louvo Salme Myyryläinen Mauri Pekkarinen Pirjo Ala-Kapee
13089: Pekka Jokinen Erkki Pystynen Pertti Salolainen Paula Eenilä
13090: Elsi Hetemäki-Olander Pekka Löyttyniemi Tapani Mörttinen Maija Rajantie
13091: Aila Jokinen Ben Zyskowicz Ulla Puolanne Olli Helminen
13092: Tapio Holvitie Heikki Järvenpää Juuso Häikiö Anna-Liisa Jokinen
13093: Martti Ursin Eeva Kauppi Irma Rihtniemi-Koski Elisabeth Rehn
13094: Jalmari Torikka Helge Saarikoski Sampsa Aaltio Urpo Leppänen
13095: Timo Ihamäki Matti Hakala Lea Sutinen Erkki Korhonen
13096: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heikki Perho Hannele Pokka Sinikka Karhuvaara
13097: Eero Lattula Terho Pursiainen Helena Pesola Paavo Vesterinen
13098: Pekka Starast
13099: 1980 vp. 321
13100:
13101: Toivomusaloite n:o 29.3.
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: ·Maijala ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppapalvelujen säi-
13107: lyttämisestä.
13108:
13109:
13110: Ed u skunn,all e.
13111:
13112: Yhteiskunnallinen rakennemuutos on monin Ie yhtä suurena vuotuisena tukena. Toiminta-
13113: tavoin vaikeuttanut elämää muuttotappioalueil- tuki olisi korvaus kauppiaalle siitä, että kylässä
13114: la, varsinkin haja-asutusalueilla ja yleensä maa- on tavaroita asiakkaan saatavilla. Järjestelmän
13115: seudulla. Eräs tällainen kielteinen seuraamus on tulisi olla myös pysyvä, jotta nuoretkin uskal•
13116: kauppapalvelujen huononeminen taajamien ul- taisivat valita kauppiaan ammatin. Valtion kus-
13117: kopuolella. tannukset tällaisesta .tuesta eivät muodostuisi
13118: Vaitiovallan tahollakin on tilanne koettu va- kovinkaan suuriksi. Tukeen oikeutettuja kylä-
13119: kavaksi ja kauppakuoleman estämiseksi voidaan kauppoja on arviolta 300-400 ja esimerkiksi
13120: vähittäi,skaupalle myöntää investointeihin val- 6 000 markan vuotuinen tuki tekisi tällöin
13121: tionavustusta ja korkotukea. Toimenpiteet.eivät kaikkiaan 2-3 milj. mk.
13122: kuitenkaan ole estäneet kauppojen jatkuvaa vä- Myymäläautopalveluilla on myös tärkeä mer-
13123: henemistä. Tappiollisuuden vuoksi myymälä toi- kitys varsinkin vanhemmille maaseudun asuk-
13124: sensa jälkeen sulkee ovensa ja myös yhä useam- kaille. Myymäläautojen yleisiä toimintaedelly·
13125: pi kauppa-auto lopettaa toimintansa. tyksiä voitaisiin parantaa ryhtymällä palautta-
13126: Tämän seurauksena haja-asutusalueilla asu- maan myymäläauton ylläpitäjälle auton poltto·
13127: vien ihmisten välttämättömien tavaroiden saanti aineen hintaan sisältyvä vero-osuus. Myymälä-
13128: tulee hyvin hankalaksi ja kalliiksi ja koko kylä- autoja on noin 600 kappaletta ja polttonestei-
13129: yhteisön säilyminen tulee kyseenalaiseksi. Kylä- den vuotuinen vero-osuus autoa kohti keski-
13130: kauppatoimikunta on mietinnössään (komitean- määrin 8 000 markkaa. Tällöin olisi valtion
13131: mietintö n:o 10/1979) esittänyt erilaisia kei- verotulojen vähennys vajaa 5 milj. mk vuo-
13132: noja tilanteen korjaamiseksi. Esitykset ovat pää- dessa.
13133: periaatteiltaan kannatettavia, mutta niiden to- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
13134: teuttamiseksi esitetyt menettelytavat kankeita ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13135: virkavaltaisia.
13136: Kyläkaupalle maksettava toimintatuki olisi että hallitus ryhtyisi tukemaan haja.
13137: epäilemättä tärkein vähittäiskaupan säilymistä asutusalueiden vähittäiskauppapalvelujen
13138: auttava tukimuoto. Tukea maksettaisiin kylän säilymistä toteuttamalla kyläkaupoille
13139: viimeiselle kaupalle, · mikäli lähimpään seuraa- maksettavan toimintatukijärjestelmän
13140: vaan kauppaan on matkaa vähintään 10 km. ja ryhtymällä palauttamaan myymälä-
13141: Toimintatuki pitäisi toteuttaa mahdollisimman autojen polttonesteen hintaan sisältyvän
13142: yksinkertaisella järjestelmällä. Sitä pitäisi mak- vero-osuuden liikkeenharjoittajille.
13143: saa kaikille matkaetäisyyden täyttäville kaupoil-
13144: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13145:
13146: Matti Maijala Håkan Malm Mikko Kaarna
13147: Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen Esko Pekonen
13148: Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tenhiälä Sauli Hautala
13149: Mikko Pesälä Orvokki Kangas Paavo Vesterinen
13150: Jermu Laine Sampsa Aaltio Mauno Manninen
13151: Petter Savola
13152:
13153: 41 088000224W
13154: 1980 vp.
13155:
13156: Toivomusaloite n:o 294.
13157:
13158:
13159:
13160:
13161: Muroma ym.: Jalkojenhoitajan virkojen perustamisesta terveys-
13162: keskuksiin jasairaaloihin.
13163:
13164:
13165: E d u s k u n n a 11 e,
13166:
13167: Säännöllisen ja asianmukaisen jalkojenhoidon hoidettu. Vastaav;1sti Heinolan reumasairaalassa
13168: avulla voidaan monia sairauksia ehkäistä ja hoi- jokaisen leikkauspotilaan leikkausta edeltävään
13169: taa nykyistä tehokkaammin. Kirurgisilla poli- hoitoon kuuLuu jalkojenhoito. Näin estetään
13170: klinikoilla .suoritetaan useita känsien ja syylien leikikauksen jälkeisiä infektioita.
13171: poistoleikkauksia, jotka olisi voitu estää asian- Monien sisätautipotilaiden kävelyharjoitukset
13172: mukaisen jalkojenhoidon avulla. Vastaavasti jal- ovat viivästyneet ja vaikeutuneet sen vuoksi;
13173: kojen virheasentaja voidaan estää ja ajoissa huo- että jalkoj'en känsät ov·at estäneet kävelyn.
13174: matut virheasennot voidaan hoitaa asiantunte- Suurin osa edellä esitetyistä vaivoista on
13175: van jalkojehhoidon avulla. Näin säästytään ai- sellaisia, jotka voitaisiin ehkäistä terveyskasva-
13176: kaavieviltä hoitotoimilta sekä siten menete- tuksen ja asianmukaisen jalkojenhoidon avulla.
13177: tyHtä työpäiviltä. Jalkojenhoitajien koulutus on koulutasoista ja
13178: J aikojenhoito on osa perussairaanhoitoa. Sen palkkataso siten suhteellisen alhainen. Jalkojen-
13179: vuoksi jalkojenhoitajien virkojen tulisi sisältyä hoitajien virkojen perustaminen ei aiheuta kor~
13180: terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilöstökiin- keita palkkakustannuksia, vaan pienillä kustan-
13181: tiöihin. Kyseiset virat kuitenkin puuttuvat edel- nuksilla saataisiin aikaan suuria säästöjä, kun
13182: leen Suomen terveyskeskuksista ja sairaaloista. vältyttäisiin turhilta hoitotoimUta ja inhimilli-
13183: Jalkojenhoitopalvelut ovat jo nyt osoittautu- siltä kärsimyksiltä.
13184: neet siinä määrin tarpeellisiksi useissa sairaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13185: l:oi'ssa, että laitoksiin on otettu jalkojenhoitajia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13186: työhön virkojen puuttumisesta huolimatta. Esi- muksen,
13187: merkiksi Ihotautiklinikalla Helsingissä on jal- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13188: kojenhoitaja, ja on todettu, että hoito mah- piteisiin jalkojenhoitajan virkojen saami-
13189: dollistuu muilta osin sen jälkeen kun jalat on seksi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin.
13190: Helsingissä 12 päivän,ä helmikuuta 1980.
13191:
13192: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
13193: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen · Antero Juntumaa
13194: · :·Sauli Hautala - Asser Stenbäck ·
13195:
13196:
13197:
13198:
13199: '·''
13200: 1980 vp; 323
13201:
13202: Toivomusaloite n:o 295.
13203:
13204:
13205:
13206:
13207: Muroma ym.: Lasten hoito- ja kasvatusneuvonnan tavoitteiden
13208: määrittelemisestä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa.
13209:
13210:
13211: E d u: s k u n n a 11 e.
13212:
13213: Lasten kasvatU:steht~vä kuuluu enslSlJru.sesti kille lapsiperheille. Sellaiset perheet, joille
13214: lasten vanhemmille ja huoltajille. Kuitenkin nämä palvelut eivät riitä, ohjataan muualle
13215: he tarvitsevat tukea kasvatus- ja hoitotehtä- apua saamaan.
13216: vässään. Kansanterveyslain voimaantulon . yh- Keväällä 1976 suoritetun tutkimuksen mu-
13217: teydessä kumottu laki äitiys- ja lastenneuvolois- kaan 0-6-vuotiaiden lasten ohjannassa koros-
13218: ta edellytti neuvolan tukevan v,anhempia hei- tui lapsen kehityksen tarkkailu ja perushoidon
13219: dän hoito- ja kasvatustyössään. Tämä velvoite ohjaus. Lisäksi terveydenhoitajat käsittelivät
13220: ei enää kuulunut kansanterveyslakiin. melko paljon lapsen psyykkiseen kehitykseen
13221: Perinteisesti neuvoloiden kätilöt ja terveys- liittyviä asioita sekä käyttäytymisongelmia ja
13222: sisaret tekivät ns. perhekeskeistä työtä, jossa kasvatuskysymyksiä.
13223: yksilö ja perhe otettiin kokonaisuutena hoidon Ongelmana neuvonnassa on ollut selkeän toi-
13224: kohteeksi. Työ oli vuoden 1944 lakien perus~ mintasuunnitelman puuttuminen sekä yhteis-
13225: teella varsin laaja-alaista. Lähtökohtana olivat työmallien kehittäminen eri ammattiryhmien
13226: asiakkaiden, kotien, tarpeet, Työn keskeisenä välillä. Ennen muuta va1keutena oli, että maas-
13227: kohteena olivat lapset ja perheet. tamme puuttuvat valtakunnalliset konkreettiset
13228: Siten maamme äitiys- ja· lastenneuvolajärjes- tavoitteet lastenneuvolatoiminnalle. Sen vuok-
13229: telmä oli hyvin toimiva kansanterveyslain tul- si monissa terveyskeskuksissa onkin paikallisin
13230: lessa voimaan v. 1972. Sen sijaan muiden ikä- voimin yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa
13231: ryhmien terveydenhoito oli melko hajanaista. alettu kehittää lasten ja perheiden neuvonta-
13232: Terveydenhoidon kehittämistyö suuntautui työn menetelmiä, sisältöä ja tavoitteita.
13233: muiden ikäryhmien kuin lasten hoitoon sekä Jotta neuvolatoiminta voisi nykyistä tarkoi-
13234: toisaalta terveyskeskusorganisaation luomiseen. tuksenmukaisemmin vastata nykyajan haastei-
13235: Piirijaon tilalle tuli toimialakohtainen jako. siin, tulisi toiminnalle saada valtakunnalliset
13236: Jako soi mahdollisuuden keskittyä tiettyyn osa- tavoitteet, vastaavasti kuin on määritelty perus-
13237: alueeseen, mutta hävitti osittain entisen perhe- koulun tai päivähoidon tavoitteita.
13238: keskeisen toiminnan. Tällöin käsitys perheestä Nykyistä neuvolajärjestelmää voidaan siten
13239: yhtenä kokonaisuutena himmeni. kehittää tarpeita vastaavasti sen sijaan että
13240: Katsottiin, että hyvin kehitetty äitiys- ja las- luotaisiin uusia rinnakkaisorganisaatioita ja koh-
13241: tenneuvolatoiminta ei tarvinnut kehittämistä. dennettaisiin voimavarat uusien järjestelmien
13242: Terveyskeskuksiin tuli uusia ammattiryhmiä, luomiseen, kokeiluun ja käynnistämiseen.
13243: jotka toimivat ensisijaisesti konsultaatioapuna. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13244: Neuvolan koordinaatiohenkilöksi jäi ja jää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13245: edelleen terveydenhoitaja, joka · edustaa laaja- muksen,
13246: alaista ensiasteen asiantuntijaa. Terveydenhoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13247: tajalle jäi vastuu lapsen ja perheen kokonais- lasten hoito- ja kasvatusneuvonnan ta-
13248: hoidon toteutuksesta ja jatkuvuudesta. Neuvo- voitteiden määrittelemiseksi valtakun-
13249: loiden ohjelmassa pyritään toteuttamaan lasten nallisesti äitiys- ja lastenneuvolatoimin-
13250: hoito- ja kasvatusneuvonnan perusohjelma kai- nassa.
13251: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13252:
13253: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
13254: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
13255: Sauli Hautala Asser Stenbäck
13256: 324 1980 vp.
13257:
13258: Toivomusaloite n:o 296.
13259:
13260:
13261:
13262:
13263: Muurman: Peijaksen sairaalahankkeen toteuttamisesta Vantaalla.
13264:
13265:
13266: E d u s k u n n a 11 e.
13267:
13268: Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Vantaan antavat sairaalat SIJaitsevat valtaosalta hanka-
13269: muodostaman Keski-Uudenmaan alueen väestön- lien kulkuyhteyksien päässä tai keskittyvät
13270: kasvu on ollut nopeinta maassamme koko 60- Helsinkiin. Pääradan varteen muodostuneiden
13271: ja 70-lukujen ajan. Väestönkasvu tulee jatku- väestötaajamien erikoissairaanhoidon petuspal-
13272: maan edelleenkå.n nopeana, kuitenkin siten, että velujen järjestäminen sekä väestön että ter-
13273: luonnollisen väestönkasvun osuus kokonais- veydenhuoltojärjestelmän kannalta tarkoituksen-
13274: kasvusta tulee entisestään lisääntymään. Nope- mukaisella tavalla edellyttää;· että pääradan lä-
13275: asti kasvaneen alueen väestön terveyspalvelut heisyyteen Vautaalle rakennetaan erikoissairaan-
13276: ovat toistaiseksi jääneet pahasti jälkeen maas- hoitoa antava sairaalayksikkö, ns. Peijaksen
13277: samme tapahtuneesta terveyspalvelujen kehityk- sairaala.
13278: sestä erityisesti erikoissairaanhoidon osalta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13279: Mainituissa kunnissa ei ole yhtään erikois- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13280: sairaanhoidon yksikköä vaan alueen väestö jou-
13281: tuu hankkimaan kaikki tarvitsemansa erikois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13282: lääkäripalvelut muualta, mikä aiheuttaa huomat- ns. Peijaksen sairaalahankkeen toteutta-
13283: tavia hankaluuksia ja ,tarpeettom1a matka- ja miseksi ko. alueen nopeasti kasvaneen ja
13284: muita kus,tannuksia ,sekä työaikojen menetyksiä, edelleen kasvavan väestön terveyspalve-
13285: koska alueen väestölle palveluksia nykyisin lujen tarpeen tyydyttämiseksi.
13286: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980~
13287:
13288: Peter Muurman
13289: 1980 vp. 325
13290:
13291: Toivomusaloite n:o 297.
13292:
13293:
13294:
13295:
13296: Niemirien-Mäkynen ym.: Matkailun edistämiskeskuksen toimiston
13297: perustamisesta Tokioon.
13298:
13299:
13300: Ed u s kunnalle.
13301:
13302: Japanilaiset ovat saksalaisten ja yhdysvalta- kinointipanoksen lisäämistä. Sekä Finnair että
13303: laisten ohessa maailman ahkerimpia matkaili- Matkailun edistämiskeskus tulevatkin tana
13304: jo1ta. Euroopassa vier,ailee vuosittain miljoonia vuonna ja lähivuosina huomattavasti lisäämään
13305: japanilaisia. Suomeen on viime aikoina löytä- markkinointipanostustaan Japanin markkinoilla.
13306: nyt tiensä kymmenisen tuhatta japanilaista. Finnairin henkilökunta Tokion toimistossa tulee
13307: Se on huomattavan paljon, kun pidetään mie- monikertaistumaan. Tämä ei kuitenkaan ole
13308: lessä, että yksikään lentoyhtiö ei toistaiseksi riittävä panostus Japanin markkinoille, kun aja-
13309: lennä Japanista Suomeen. tellaan näiden markkinoiden merkittävää poten-
13310: Matkailun markkinointia on toistaiseksi tiaalia. Matkailun edistämiskeskuksen olisi il-
13311: Japanin markkinoilla harjoitettu suhteellisen meisen tärkeätä myös perustaa toimisto
13312: pienin panoksin Finnairin Tokion piiritoimis- Tokioon.
13313: tosta käsin lähinnä Finnairin ja Matkailun Matkailun edistämiskeskuksella on to1m1sto
13314: edistämiskeskuksen yhteistyönä. Vuosittain jär- kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla. Kun
13315: jestettyihin· tiedotustilaisuuksiin Japanissa on japanilaisten matkailijoiden määrä lähivuosina
13316: osallistunut jonkin verran myös muita matkailu- ilmeisesti tulee lähentelemään esim. amerikka-
13317: elinkeinon edustajia. J apanilaisiin tiedotusväli- laisten matkailijoiden määrää, olisi johdonmu-
13318: neisiin on saatu yllättävän paljon ja huomatta- lmista, että molemmilla markkinoilla olisi Mat-
13319: van myönteisiä artikkeleita, selostuksia ja ohjel- kailun edistämiskeskuksen toimisto.
13320: mia mat'kailu-Suomesta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
13321: Finnairin on vuonna 1982 määrä aloittaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13322: suorat lennot Helsingistä Tokioon ja takaisin.
13323: On odotettavissa, että japanilaisten matkaili- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
13324: joiden määrä moninkertaistuu uuden liikenne- piteisiin Matkailun edistämiskeskuksen
13325: yhteyden myötä. Se edellyttää kuitenkin mark- toimiston perustamiseksi Tokioon.
13326: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13327:
13328: Terhi Nieminen-Mäkynen Jermu Laine
13329: Helvi Hyrynkangas Paavo Vesterinen
13330: 326 1980 \tp.
13331:
13332: Toivomusaloite n:o 298.
13333:
13334:
13335:
13336:
13337: Pekonen ym.: Mikkelin keskussairaalan laajennustöiden aloitta-
13338: misesta.
13339:
13340:
13341: Eduskunnalle-.
13342:
13343: Mikkelin keskussairaala on nuta keskussai- piirissä voitaisiin tarjota Mikkelin läänin asuk-
13344: raaloita, jotka lailla siirrettiin kuntainliittojen kaille edes lähimain samanlaisia palveluksia;
13345: ylläpitämiksi keskussairaaloiksi. Tätä sairaalaa olisi tämä II rakennusvaihe pikaisesti toteutet-
13346: ei ole koskaan rakennettu varsinaiseksi keskus- tava. Hankkeeseen liittyy vielä III rakennus-
13347: sairaalaksi ja siksi se entisenä lääninsairaalana vaihe eli vanhan sairaalan sairaalatilojen sa-
13348: varsin huonosti soveltuu keskussairaalaksi. Se neeraus. Kun lisäksi Mikkelin läänissä on jatku-
13349: on mitoitukseltaan ahdas eikä varsinkaan toi- vasti, erityisesti rakennusalalla, työttömyyttä,
13350: menpidetilojen osalta kykene tarjoamaan niitä olisi hanke tässäkin mielessä mitä tärkeintä
13351: palveluksia, joita keskussairaalalta edellytetään. toteuttaa mahdollisimman pikaisesti.
13352: Siksi onkin Mikkelin keskussairaalan kuntain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
13353: liiton taholta esitetty laajennussuunnitelma. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13354: Tästä suunnitelmasta on I vaihe toteutettu. muksen,
13355: II vaihe käsittää varsinaisten sairaalatilojen ·ja
13356: toimenpidetilojen rakentamista.· Tätä suunnitel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13357: ma.a on useaan otteeseen supistettu ja viimeisen menpiteisiin Mikkelin _ keskussairaalan
13358: supistuksen jälkeen tulisi sairaalassa olemaan laajennustöiden aloittamiseksi Mikkelin
13359: 350 sairaa111Sijaa. Jotta Mikkelin keskussairaala· kaupungissa.
13360: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13361:
13362: Esko Pekonen Pentti Poutanen
13363: 1980 Vp. 327
13364:
13365: Toivomusaloite n:o 299.
13366:
13367:
13368:
13369:
13370: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
13371: kauppojen tukemiseksi kehitysalueilla.
13372:
13373:
13374: Ed u sk unna lle.
13375:
13376: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea ha- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
13377: ja-asutusalueilla ja kehitysalueilla ovat suuret. tyksen 2 000 000 markan määrärahan
13378: Ne ovat kasvamaan päin ja kauppakuolemat jat- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
13379: kuvat. Näin palvelu heikkenee. 1980 tulo- ja menoarvioon vähittäis-
13380: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti kauppajärjestöjen sopiviksi ja tehok-
13381: saatava todellinen korjaus puheitten 1a halli- kaiksi katsomiksi tukitoimenpiteiksi
13382: tuksen budjetissa esittämän näennäisen avun kaupoille ennen kaikkea haja-asutus-
13383: sijasta. alueilla, sivualueilla ja kehitysalueilla.
13384: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnio1t-
13385: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
13387:
13388: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
13389: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13390: 328 1980 vp.
13391:
13392: Toivomusaloite n:o 300.
13393:
13394:
13395:
13396:
13397: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
13398: kaupan kehitysrahaston perustamiseksi.
13399:
13400:
13401: E d u s ku n n a 11 e.
13402:
13403: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Maam- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
13404: me valtapuolueet ovat kuitenkin edelleen välin- tyksen 10 000 000 markan maarara-
13405: pitämättömiä ja tehottomia. Kuitenkin kaupan han ottamisesta lisäyksenä_ valtion vuo-
13406: palvelustehtäviä tarvitaan kaikkialla. den 1980 tulo- ja menoarvioon kaupan
13407: Tosiasiat osoittavat, että maahamme tarvi- kehitysrahaston kiireellisesti perustami-
13408: taan kiireellisesti kaupan . kehitysrahasto. seksi.
13409: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13410: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13411: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
13412:
13413: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
13414: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13415: 1980 vp. 329
13416:
13417: Toivomusaloite n:o 301.
13418:
13419:
13420:
13421:
13422: Pokka ym.: Yrittäjänsuojalainsäädännön aikaansaamisesta.
13423:
13424:
13425: Eduskunnalle.
13426:
13427: Tuotannon ja kaupan kes~ittymiskehitys on sesti suurimpana yrittäjäryhmänä ja ammatin-
13428: johtanut siihen, että eri alojen pienyritykset harjoittajat hankkiessaan työ- ja tuotantoväli-
13429: ovat monessa suhteessa joutuneet heikompaan neitä tekevät sopimuksia, joissa voi esiintyä
13430: asemaan hyödykkeitä hankkivina elinkeinonhar- kohtuuttomia ehtoja, esim. että metsärahat on
13431: joittajina suurempiin tuotanto- ja kauppatahoi- talletettava vain tiettyyn rahalaitokseen metsä-
13432: hin nähden. 1970-luvulla tapahtuneen kehityk- kaupan syntymisen edellytyksenä. Kohtuutto-
13433: sen valossa onkin erityisesti pienyrittäjien tar- mien sopimusehtojen kohteeksi ovat joutuneet
13434: ve saada suojaa kohtuuttomilta sopimusehdoil- myös monet pienvalmistajat, pienteollisuusyri-
13435: ta, sopimattom;1lta mainonnalta ja markkinoin- tykset ja vastaavat, jorka toimittavat tavaraa
13436: nilta käynyt ilmeiseksi. sekä palveluja yhdelle tai muutamalle hankki·
13437: Vaikka yleisesti elinkeinonharjoittajien suoja jalle. Julkisuudessa ovat ehkä runsaimmin saa-
13438: on erityyppistä kuin kuluttajien, elinkeinonhar- neet huomiota osakseen bensiininjakeluasemien
13439: joittajien piirissä on ryhmiä - ammatinharjoit- hoitajien ongelmat.
13440: tajia, pienyrittäjiä, maatilataloudenharjoittajia Edellä esitetyn perusteella yrittäjänsuojalain-
13441: ......... joiden suojan tarve tuotannollisten hyödyk- säädännön säätämisen. tarve on käynyt ilmei-
13442: keiden vaihdannassa on. samankai tainen kuin seksi. Yrittäjänsuojalailla on turvattava pien•
13443: kuluttajan suojantarve kulutushyödykkeiden yrittäjän toimintavapaus· ja toimintamahdolli-
13444: vaihdossa. Kuluttajansuojalaki ei kuitenkaan suudet sekä annettava mahdollisuus kieltää
13445: suojaa pienyrittäjää sen enempää kohtuuttomilta käyttämästä kohtuuttomia sopimusehtoja, sopi-
13446: sopimusehdoilta kuin sopimattomaita mainon- matonta mainontaa ja markkinointia. Tästä
13447: naltakaan. syystä ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
13448: Kohtuuttomia sopimusehtoja on selvittänyt hyväksyttäväksi toivomuksen,
13449: mm. äskettäin yrittäjänsuojatoimikunta (KM
13450: 1979:61) ja todennut, että elinkeinonharjoit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13451: tajista vähittäiskauppiaat muodostavat ryhmän, yrittäjänsuojalainsäädännön aikaansaami-
13452: joka on tässä tarkoitetun suojan tarpeessa. seksi.
13453: Myös maatilatalouden harjoittajat lukumääräi-
13454: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13455:
13456: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Lauri Palmunen
13457: Orvokki Kangas Markku Kauppinen Mikko Kaarna
13458: Lea Sutinen Matti Ruokola Juhani Saukkonen
13459:
13460:
13461:
13462:
13463: 42 088000224W
13464: 1980 vp.
13465:
13466: Toivomusaloite n:o 302.
13467:
13468:
13469:
13470:
13471: Pmitanen ym.: Maatilamatkailun asiantuntijaelimen asettamisesta.
13472:
13473:
13474: Ed u s kun n a 11 e.
13475:
13476: Maatilamatkailusta on maassamme viime vuo~ kysymyksiä sekä yhtenäisen neuvonta-, markki-
13477: sina kehittynyt huomattava matkailumuoto. Toi- nointi- ja koulutustoiminnan puuttumista.
13478: minnan piirissä olevien ·Iomamökkien määrä on Maamme matkailupalveluja kehitettäessä tu-
13479: lisääntynyt jatkuvasti ollen vuoden 1978 lo- lisi kiinnittää yhä enenevää huomiota maatila-
13480: pussa koko maassa noin 8 000. Maatalouden matkailun suunnitelmalliseen kehittämiseen ja
13481: käytettävissä oleva kapasiteetti sallii majoitus- edistämiseen. Ylempänä mainittujen kehittämis-
13482: tilojen lisäämisen tästä määrästä vielä huomat- mahdollisuuksien ja -esteiden sekä erilaisten
13483: ta-vasti. toimintalinjojen ja toimenpiteiden syvempään
13484: Maatilamatkailun suunnitelmallisella kehittä~ ja perusteellisempaan tarkasteluun tulisi ryhtyä
13485: mistyöllä voidaan lisätä lomanvieton valinta- viivytyksettä.
13486: mahdollisuuksia, kohtuuhintaisten lomapalvelu7 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13487: jen. määrää . ja tarjota vaihtoehto voimakkaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13488: Iisääntyvälie ulkomaanmatkailulle. Lisäksi maa- muksen,
13489: tilamatkailu!l avulla saadaan tuotannolliseen
13490: käyttöön maatalouden käyttämättömiä resurs- että hallitus ryhtyisi . ensi tilassa toi-
13491: seja ja vajaakäytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. menpiteisiin pysyvän asiantuntiiaelimen
13492: Maatilamatkailun kehittymisen esteenä on asettamiseksi hoitamaan maatilamatkai-
13493: useimmiten pidetty lyhyestä kaudesta johtuvaa lun kehittämiskysymyksiä.
13494: heikkoa ·kannattavuutta, verotus- ja rahoitus"
13495: lfelsiagissä 14 päivänä helmikuuta 1980,
13496:
13497: Pentti Poutaneo Olavi Ronkainen
13498: .Maija Rajantie Esko Pekonen
13499: .·Pertti Hietala . Timo. Ihamäki
13500: Mauri Miettinen Unto Ruotsalainen
13501: ·. 1980 vp.. 331
13502:
13503: Toivom'!}saloite n:o .303.
13504:
13505:
13506:
13507:
13508: M. Puhakka ym.: Määrärahasta soshialisairaalan. perustamiseksi
13509: .Pohjois-Karjalaan.
13510:
13511:
13512: E d u s k u n n a 11 e.
13513:
13514: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- osasta omistamiaan hoitopaikkoja alueellisen
13515: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- hoitolaitoksen valmistuttua.
13516: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon Pohjois-Karjalan läänin sosiaali- ja terveyden-
13517: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- huollon neuvottelukunnan aloitteen pohjalta
13518: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuo- lääninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin kun-
13519: jat. Mainittujen palvelupisteiden osalta tilannet- nille sosiaalisairaalahanketta koskevan lausunto-
13520: ta Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää tyy- pyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saaduissa
13521: dyttävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoitoket- lausunnoissa oli hankkeen kunnilta saama mil-
13522: juun kuuluvaa hoitolaitosta alueella ei ole lain- tei yksimielinen tuki. Erityisesti kuntien so-
13523: kaan. siaali- ja terveyslautakunnat korostivat laitok-
13524: Alkoholiongelman hoidossa on tärkeää, että sen välttämättömyyttä. Hankkeen toteuttamis-
13525: hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdollisim- aikataulun osalta kunnat lähtivät siitä, että
13526: man varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella si- sosiaalisairaala tulisi perustaa "mahdollisimman
13527: jaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoon hakeutu- pian" tai "1980-luvun alkupuoliskolla".
13528: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla
13529: Lääninhallituksen pyynnöstä on Pohjois-Kar-
13530: tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve jalan mielisairaanhuoltopiirin kuntainliitto an-
13531: hoitaa päihdeongelmaisia läänin erikoislääkäri-
13532: tanut sosiaalisairaalahankkeesta 6. 8. 1979 seu-
13533: jobtoisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vä-
13534: raavan lausunnon:
13535: henisi ainakin jossain määrin.
13536: Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli vuonna "Pohjois-Karjalan mielisairaanhuol topiirin
13537: 1977 läänin ulkopuolella sijaitsevissa valtion ja kuntainliiton liittohallitus toteaa tyydytyksellä
13538: yksityisissä huoltoJoissa hoidettavana kaikkiaan lääninhallituksen aktiivisuuden sosiaalisairaala-
13539: 159 henkilöä, mikä merkitsi vuositasolla 18 hankkeessa. Mainituntaisen saaminen Pohjois-
13540: laitospaikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omis- Karjalan läänin alueelle on erittäin tärkeä päih-
13541: tamassa Tuustaipaleen huoltolassa ja työlaitok- deongelmaisten kokonaishuollossa. Liittohallitus
13542: sessa oli vuonna 1977 Pohjois-Karjalan läänistä tukee käytettävissään olevin keinoin hankkeen
13543: hoidettavana 65 eri henkilöä, mikä merkitsee toteuttamista."
13544: keskimäärin 11 hoitopaikan käyttöä. Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
13545: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Poh- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen noin
13546: jois-Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä 35-paikkaisen päihdyttävien aineitten väärin-
13547: määrin, että oman noin 35-paikkaisen hoitolai- käyttäjien huollosta annetun lain 11 § :n 2 mo-
13548: toksen perustaminen on tarpeen. Tällainen hoi- mentissa tarkoitetun huoltolan perustamista vii-
13549: tolaitos vähentäisi Pohjois-Karjalan läänistä meistään vuonna 1982. Huomioiden Pohjois-
13550: esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan kohdistuvaa Karjalan läänin kuntien heikon taloudellisen
13551: painetta. Myöskin työlaitosten kehittämistyö- kantokyvyn tulisi päihdyttävien aineiden vää-
13552: ryhmän esittämä Tuustaipaleen huoltolan paik- rinkäyttäjien huollosta annetun lain 36 §: ssä
13553: kaluvun alentaminen voisi tapahtua niin, että tarkoitetun avustuksen olla vähintään 80 pro-
13554: Pohjois-Karjalan läänin kunnat luopuisivat pää- senttia perustamiskustannuksista. Kun laitoksen
13555: 332 Toivomusaloite n:o 303
13556:
13557:
13558: perustamiskustannukset olisivat alustavan ar- että hallitus ryhty.isi toimenpiteisiin
13559: vion mukaan noin 4 milj. markkaa, muodos- sosiaalisairaalan perustamiseksi Pohjois-
13560: tuisi valtionavustuksen määräksi noin 3,2 milj. Karjalaan ja varaisi tätä tarkoitusta
13561: markkaa. Valtionosuus käyttökustannuksiin olisi varten valtion vuoden 1981 tulo- ja me-
13562: vuodessa noin 600 000 markkaa. noarvioon 3 200 000 markan määrärahan
13563: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- perustamiskustannuksiin sekä 600 000
13564: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- markan määrärahan käyttökustannuk-
13565: muksen, siin.
13566: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13567:
13568: Matti Puhakka Markku Kauppinen
13569: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen
13570: 1980 vp. 333
13571:
13572: Toivomusaloite n:o 304.
13573:
13574:
13575:
13576:
13577: Renlund ym.: Alkoholittomien juhla- ja seurajuomien käytön edis·
13578: tämisestä.
13579:
13580:
13581: E d u s k u n n a 11 e.
13582:
13583: Alkoholilain 2 §:n 2 momentin mukaan al- alkoholijuomien käytön leviämiseen on ollut se,
13584: koholiyhtiön tehtävänä on pitää kaupan myös ettei enää osata järjestää ravintoloissa mitään
13585: korkeatasoisia alkoholittomia juhla- ja seura- tilaisuutta ilman että alkoholijuomien tarjoilu
13586: juomia ja muutoinkin edistää niiden käyttöä. kuuluu asiaan. Sama on yhä useammin tullut
13587: Oy Alko Ab onkin pitänyt kaupan rajoite- tavaksi myöskin perhetilaisuuksissa.
13588: tun valikoiman a1koholittomia viinejä ja esitel- Riittävän voimakkaan myynninedistämiskam-
13589: lyt myös korkealaatuisia alkoholiuomia juoma- panjan turvin voitaisiin alkoholittomien juhla-
13590: sekoituksia. ja seurajuomien käyttöä lisätä ja sillä tavalla
13591: A1koholittomien juhla- ja seurajuomien käy- vähentää alkoholijuomien käyttöä. Käsityksem-
13592: tön edistämisen on katsottu koskevan kuiten- me mukaan alkoholilain 2 §:n 2 momentti
13593: kin vain sellaisia henkilöitä, jotka periaatteel- asettaa tässä suhteessa selvän velvoituksen Oy
13594: lisista tai muista syistä eivät halua tai voi käyt- Alko Ab:lle.
13595: tää alkoholijuomia. Niinpä näitä juomia ei an- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13596: niskeluravintoloissa olekaan ollut saatavana ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13597: saveroisesti alkoholijuomien rinnalla puhumat-
13598: takaan siitä, että niitä olisi erityisesti suosi- että hallitus kiireellisesti kehottaisi
13599: teltu kaikille asiakkaille. Oy Alko Ab:tä tehostamaan sille lain
13600: Alkoholijuomien kulutus on meidän maas- mukaan kuuluvaa tehtävää korkeatasois-
13601: samme noussut sellaiselle tasolle, että ·se pitäi- ten alkoholittomien juhla- ja seurajuo-
13602: si saada tuntuvasti laskemaan. Eräänä syynä mien käytön edistämiseksi.
13603: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
13604:
13605: Boris Renlund Matti Järvenpää Elisabeth Rehn
13606: Antero Juntumaa Eeva Kauppi Håkan Malm
13607: Aimo Ajo Helvi Hyry~gas Asser Stenbäck
13608: J. Juhani Kortesalmi Ole Norrback Jutta Zilliacus
13609: Anssi Joutsenlahti
13610: 334 1980 vp.
13611:
13612: Toivomusaloite n:o 305.
13613:
13614:
13615:
13616:
13617: Rihtniemi~Koski.~ ym.:
13618: Pienoisröntgenkuvauksia koskevan lainsää-
13619: dännön muuttamisesta.
13620:
13621:
13622: ·Eduskunnalle.
13623:
13624: Vuonna 1977- käynnistettiin säteilyrsuojaus- keen on todettu, että pienoiskuvausten maara
13625: asiain neuvottelukunnan potilasjaoston aloittees- on laskenut noin 30 % :lla ja että pienoisku-
13626: ta ns. pienoisröntgenprojekti. Projektin tulok- vausta on korvattu isoilla kuvauksilla. Samoin
13627: sena on pienoisröntgenkuvauksia vähennetty ovat pienoiskuvaus•laitteiden keskimääräiset po-
13628: tai poistettu tietyHtä erityisryhmiltä mm. lää" tilasannokset laskeneet teknisten toimenpiteiden
13629: kintöhallituksen yleisohjeiden määräyksillä. johdosta noin 50 %. Tällä hetkellä säteily-
13630: Alan lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan muutet- turvallisuuslaitos valmistelee uusia pienoisku-
13631: tu :käytäntöä vastaavaksi. Tärkeimmät tiettyjä vauslaitteiden potilasannoksiin liittyviä vaati-
13632: erityisryhmiä koskevat pienois·röntgenkuvatik- muksia; Säteilyturvallisuuslaitokselta ja lääkin-
13633: siin velvoittavat säännökset sisältyvät tuberku- töhallitukselta saatujen tietojen mukaan kuva-
13634: loosilain 22 §:ään ja sen nojalla annetun tu- uksien vähentäminen ja säteilyvaaran pienentä-
13635: berkuloosiasetuksen 18 § :ään. Merimiesten lää- miseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet pe-
13636: kärintarkastusta koskevat säännökset ovat rusteltuja: alan lainsäädäntö on siten vanhen-
13637: omassa asetuksessaan. Ensin mainittujen sään- tunutta, koska tuberkuloosin levinneisyys on
13638: nösten mukaan ao. henkilöiden on vuosittain nykyisin olennaisesti pienempi kuin tuberku-
13639: toimitettava .lääkärintodistus .siitä, etteivät he loosilakia säädettäessä.
13640: sairasta tartunnanvaarallista tuberkuloosia. Me- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus•
13641: rimiesten on työsuhteen jatkuessa käytävä lää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13642: kärintarkastuksessa kahden vuoden - väliajoin.
13643: Säteilyvaaran vuoksi lääkintöhallitus 011 antanut etta hallitus ryhtyisi· pikaisiin toimen"
13644: ohjeet, joiden mukaan pienoisröntgenkuvaus piteisiin tuberkuloosilainsaadännön tar-
13645: suoritetaan tuberkuloosilain 22 §:n mukaisille kistamiseksi pienoisröntgenkuvauksien
13646: ryhmille vain joka kolmas vuosi, vaikka lää- kohdalla noudatettua kaytantöa vastaa-
13647: kärintodistus onkin toimitettava joka vuosi. vaksi ja erityisesti tuberkuloosiasetuk-
13648: Pienoisröntgenku:vausten suorittamistiheyteen - sen 9 §:ssa mainitun lääkärinlausunnon
13649: liittyy myös tuberkuloosiasetuksen 9 §, jonka _ voimassaolaajan pidentämiseksi kolmes-
13650: mukaan tuberkuloositavkastukseen ei ole vel- · -t.a kuukaudesta· :yhteen vuoteen ja ase-
13651: vo1linen saapuroaan henkilö, jonka tuberkuloo~; tuksen 18 §:n tarkoittaman henkilön
13652: sia koskevasta terveydentilasta on voimassa alle tuberkuloositodistuksen uusimisvälin pi-
13653: kolme kuukautta vanha lääkärinlausunto. dentämiseksi yhdestä vuodesta kolmeen
13654: Pienoisröntgenprojektin käynnistämisen jäl- vuoteen.
13655:
13656: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13657:
13658: Irma Rihtniemi-Koski Petter Savola Ulla Puolanne
13659: Anna-Kaarina Louvo Terhi Nieminen-Mäkynen Elsi Hetemäki-Olander
13660: Helena Pesola Timo Ihamäki Pekka Jokinen
13661: Toivo Mäkynen Martti Ursin Jacob Söderman
13662: 1980 vp. 335
13663:
13664: Toivomusaloite n:o .306.
13665:
13666:
13667:
13668:
13669: Rönnholm ym.: Sairaalaelektroniikan huoltotehtäviä varten tarvit-
13670: tavan ko.ulutetun henkilökunnan riittävyyden turvaamisesta.
13671:
13672:
13673: E d u s k u n n a II e.
13674: Terveydenhoidon tehostuessa on sairaaloissa voimakkaasti ·kärjistymään, ellei heti ryhdytä
13675: ja terveyskeskuksissa koettu suureksi epäkoh- toimiin asiantilan korjaamiseksi.
13676: daksi näiden laitosten käytössä olevien sairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväk-
13677: laelektronisten laitteiden ammattitaitoisten huol- syttäväksi toivomuksen,
13678: tomiesten puute.
13679: Keskiasteen koulutuksen yhteydessä ei tä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13680: mänsuuntaista kehitystä ole otettu huomioon, keskiasteen koulutukSen järjestämiseksi
13681: mistä johtuen jo nyt näkyvissä olevat ongelmat siten, että sairaalaelektroniikan huolto-
13682: tulevat sairaalaelektroniikan käytön laajetessa tehtäviä varten olisi asianmukaisesti
13683: koulutettua henkilökunt(ja riittävästi.
13684: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13685:
13686: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
13687: Pentti Lahti-NuuttUa Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
13688: 336 1980 vp.
13689:
13690: Toivomusaloite n:o 307.
13691:
13692:
13693:
13694:
13695: Rönnholm ym.: Kauppaa koskevien säännösten muuttamisesta eri
13696: tuoteryhmien 'jatkuvan kaupanpitämisen takaamiseksi tavara-
13697: taloissa.
13698:
13699:
13700: E d u s k u n n a 11 e.
13701:
13702: Pienkaupan toimintaedellytysten säilyttämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13703: nen on välttämätöntä. Myös erikoisliikkeiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13704: asianmukaista palvelua tarvitaan.
13705: Pienille erikoisliikkeille aiheuttaa kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13706: erityistä haittaa se, että esimerkiksi lahjase- kauppaa ohjaavan säännöstön muuttami-
13707: songin aikana suuret tavaratalot poikkeukselli- seksi siten, että suurissa tavarataloissa
13708: sesti ottavat heidän alansa tuotteita myytäväksi voidaan myydä vain tuoteryhmiä, jotka
13709: ja vievät hiljaisia aikoja kompensoivat välttä- ovat ko. liikkeissä jatkuvasti tarjolla.
13710: mättömät an:saitsemismahdollisuudet pieniltä
13711: erikoisliikkeiltä.
13712: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
13713:
13714: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
13715: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
13716: 1980 vp. 337
13717:
13718: Toivomusaloite n:o 308.
13719:
13720:
13721:
13722:
13723: Rönnholm ym.: Kioskikaupan toimintaedellytysten parantamisesta.
13724:
13725:
13726: Ed u s kun n a 11 e.
13727:
13728: Kioskialan yrittäjäkunta on valtaosin pien- Kioskien lukumäärä vuonna 1977 oli n.
13729: yrittäjiä tai yleishyödyllisiä yhdistyksiä. 4 000 kioskia, joihin sisältyy myös yhtä tuote-
13730: Alan yrittäjien huolena ovat olleet kankeat ryhmää, esim. kukkia myyvät kioskit. Kioski-
13731: ja epätarkoituksenmukaiset säännökset, joista ala työllistää n. 10 000 henkeä, joista itsenäisiä
13732: saa tyhjentävän käsityksen alla olevasta Turun yrittäjiä on noin 3 000 henkilöä.
13733: seudun kioskikauppiaat r.y:n 18. 2. 1978 laa- Vähittäiskaupassa tapahtunut kehitys kustan-
13734: ditun muistion lainauksesta: nustason nousun myötä on johtanut rationali-
13735: "Kioskiasetus, joka vuonna 1971 tehdyllä sointipyrkimysten tuloksena suurempiin myymä-
13736: muutoksella on tällä hetkellä voimassa, on läkokoihin, jonka seurauksena myymäläverkos-
13737: nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa jää- ton harventuessa myös palvelutason heikkene-
13738: nyt pahasti jälkeen kehityksestä ja muodostu- minen on tosiasia, ainakin pienemmillä paikka-
13739: nut esteeksi kioskikaupan palvelun ja toimin- kunnilla, mikäli ei huomioida niitä mahdolli-
13740: nan kehittämiselle sillä tasolla mihin kioski- suuksia, joita on lähikaupan ja henkilökohtaista
13741: kauppa on tarkoitettu muuhun kaupanalaan palvelua tarjoavan kioskikaupan piirissä, jos
13742: verrattuna (tarjoten lähikaupan palveluja kulut- asetus jälkeenjääneenä korjataan väljemmäksi
13743: tajille pitempien aukioloaikojen puitteissa). vastaamaan tapahtunutta kehitystä.
13744: Kioskikaupan toiminta on työvoimavaltaista Vähittäiskaupan palvelutasosta huolehtiminen
13745: palvelukauppaa pienissä myymäläyksiköissä, lähipalvelujen osalta näyttää jäävän pienmyymä-
13746: missä itsepalveluperiaatetta ei voida soveltaa, löiden ja erityisesti kioskikaupan tehtäväksi.
13747: samoin pienen yksikkökoon vuoksi ei toiminta- Kioskikaupan tyypillisiä piirteitä ovat asia-
13748: kustannuksiakaan voida alentaa. Poikkeukselli- kaskuntaan nähden oikea sijainti keskeisellä
13749: nen aukioloaika sekä vuorotyö aiheuttavat sen, paikalla tai matkan varrella, pienet kertaostot,
13750: että kioskiyrittäjän on ollut pakko tarkistaa nopea palvelu, oston vaivattomuus sekä tär-
13751: palkkatasoa yli vähittäiskaupan tason, että saa keimpien palvelujen tarjoaminen myös silloin,
13752: työvoiman pysymään. kun niiden saanti ei ole muuten turvattu. Nämä
13753: Edellä mainitut tekijät sekä sunnuntaityö- piirteet ovat varmasti sekä kuluttajakunnan
13754: korvaukset, jotka ovat alalla melkoiset, aiheut- edun että kioskikaupan täydentävän luonteen
13755: tavat sen, että palkkakustannukset suoranai- mukaisia.
13756: sista kuluista ovat kioskikaupan alalla noin Kioskiasetusta säädettäessä huomioitiin, että
13757: 70%. kioskikaupan aukioloaikarajoituksen poistami-
13758: Niinpä kannattavuus kioskikaupan alalla nen ei saa asettaa kioskikauppaa muuta vähit-
13759: muuhun kauppa-alaan verrattuna antaakin täiskauppaa parempaan asemaan. Rajoittama-
13760: kielteisiä näkymiä kustannuspaineen jatkuvasti tonta aukioloaikaa ei nykyisissä olosuhteissa
13761: lisääntyessä, mikä on syytä huomioida harkitta- voida pitää painavana tekijänä kilpailukykyä
13762: .essa toimintaedellytysten säilymiseen tähtääviä punnittaessa, koska kysyntätekijät määrittelevät
13763: toimenpiteitä. kannattavan aukioloajan, eikä aukioloaikarajoi-
13764: Kioskialan yrittäjäkunta on valtaosaltaan tuksen poistaminen vähittäiskaupasta muuttaisi
13765: pienyrittäjiä, osa yleishyödyllisten yhdistysten olennaisesti tilannetta. Toisaalta elintarvikeliik-
13766: puitteissa toimivia, sekä yksinhuoltajia ja inva- keiden ollessa avoinna usein arkipäivisin kello
13767: lideja, mikä osoittaa, että kioskialan kantokyky 18-20 saakka, aukiolaajan muututtua kioski-
13768: on hyvin rajoitettu. (Lukuun ottamatta suurem- asetuksen säätämisen jälkeen, se mitätöi auki-
13769: pia kioskiketjuyrityksiä). olaajan merkityksen kioskikaupalta.
13770: 43 088000224W
13771: 338 Toivomusaloite n:o 308
13772:
13773:
13774: Kaupan rakenteessa on 70-luvulla tapahtunut ei saa myydä esim. voita ja makkaravalmisteita,
13775: kioskialan kehitystä ajatellen myös muita muu- mutta mainitun määritelmän mukaiset saavat,
13776: toksia. Aikaisemmin tyypilliset kioskiartikkelit vaikka ne eivät olisikaan niin täydelliset, kun-
13777: on otettu myyntiin myös elintarvikemyymälöi- han ne täyttävät terveysviranomaisten vaati-
13778: hin. Näistä huomattavin tuoteryhmä on lehdet, mukset.
13779: joiden irtonumerokaupasta elintarvikeliikkeiden Asetuksen määritelmä on sekava ja vanhen-
13780: osuus on noin 30 %. Aikaisemmin pääosin tunut. Sen vuoksi asetuksen muutoksen yhtey-
13781: erikoisliikesortimentteihin kuuluneita tuotteita dessä olisi pitäydyttävä riittäviin jäähdytys- ja
13782: ovat myös kemikaaliot, paperitavara, kirjat, kylmäsäilytystilavaatimuksiin (ja poistaa määri-
13783: valokuvaustarvikkeet, kartat, postikortit ja telmä leirintä-, ulkoilu- ja muu niihin verratta-
13784: kukat, joiden osalta hinnoittelumahdollisuudet va elintarvikekioski -nimike), terveydenhoito-
13785: ja kustannusrakenne ovat elintarvikekaupalle asetuksen 53 §: n mukaisesta kioskista, tämä
13786: edulliset. Kioskikaupassa muutokset eivät ole olisi kehittyvän kioskikaupan ja ennen kaikkea
13787: olleet mahdollisia, sillä tuotevalikoiman tark- sen palvelun sekä kuluttajan edun mukaista ja
13788: kaan määrittelevät kioski- ja terveydenhoitoase- asettaisi elintarvikekioskit samanarvoiseen ase-
13789: tukset eivät ota huomioon tapahtuvaa kehitystä, maan oikeudenmukaisuusmielessä.
13790: uusia tuotteita, pitemmälle ja laajemmin kehi- Terveydenhoitoasetuksen 55 §:n tarkoittama
13791: tettyjä vähittäismyyntipäällyksiä ja pakkauksia, grillikioskin asetus on samoin vanhentunut eikä
13792: sekä laajemmin käyttöön tulleita jäähdytys- ja vastaa tämän hetken palvelulle asetettuja vaati-
13793: kylmäsäilytyslaitteita jne. muksia. Grillikioskin aukiolojasta johtuen asia-
13794: Mahdollisuudet kehittää kuluttajalle ja eri- kas ei useinkaan voi muualta suorittaa ostojaan,
13795: tyyppisen kioskikaupan luonteeseen sopivia pal- joten sen vuoksi kioskipalvelun sekä kulutta-
13796: velukokonaisuuksia, joiden tarve on ilmeinen, jan edun mukaista olisi tarkistaa lajikemäärää
13797: ovat huonot. Esimerkkinä tästä ovat valo- esim.: raakapakaste jauhelihapihvi, valmiit
13798: kuvien kehityspalvelu valokuvaustuotteiden ruoka-annokset, tupakka ja niin edelleen, edel-
13799: myyntiin olennaisesti liittyvänä osana sekä ääni- lyttäen riittävät ja asialliset säilytystilat sekä
13800: levyjen ja kasettien myynti, mikä erikoisliik- pihvien ja ruoka-annosten valmistuslaitteet.
13801: keiden harvetessa on siirtynyt elintarvikeliik- Terveydenhoitoasetuksen 53 ja 55 §:ien mu-
13802: keiden ja suurten kauppaliikkeiden toimialaan kaisten kioskien kohdalla on asetus aiheuttanut
13803: kuuluvaksi. Tämä ei suinkaan takaa laatu- ja erimielisyyttä terveysviranomaisten ja kioski-
13804: palvelutason säilymistä, vaan päinvastoin vaa- kaupan välillä sanasta "tarjoilu", joka on tul-
13805: rantaa sitä, sillä suurten tavaratalojen pääteh- kittu siten, että esim. maitoa ei saa myydä
13806: tävä ja toiminta huomioiden tämäntyyppiset kotiin vietäväksi, joka on kohtuuton ajatus
13807: tuotteet jäävät vaille riittävää huomiota. Kioski- ja johtunee siltä ajalta, jolloin myytiin irto-
13808: kauppa pystyy helposti huolehtimaan niistä maitoa. Nythän on maito vähittäismyyntipääl-
13809: muun palvelunsa ohella. Kuluttajien kannalta lyksissä pakattuna. Asetus on helppo korjata,
13810: on merkittävää myös palvelutaso, jota kioski- tarjoilusanan tilalle "myydä" niin epäkohta on
13811: kauppa voi ylläpitää pienemmilläkin paikka- poissa.
13812: kunnilla, joilta erikoisliikkeiden palvelut puut- Yhteenvetona todettakoon, että kuluvalla
13813: tuvat. vuosikymmenellä kaupan rakenteeseen sekä
13814: Terveydenhoitoasetuksen 53 §:n 3 momentin artikkeli- ja tuotevalikoimaan kehityksen muka-
13815: määritelmä (leirintä-, ulkoilu- ja muun niihin naan tuomat muutokset ja kioskiasetuksen sekä
13816: verrattavan alueen elintarvikekioskissa saa jne.) terveydenhoitoasetuksen 53 ja 55 §:ien vanhen-
13817: on aiheuttanut tulkintaerimielisyyksiä siinä tuneisuus, ovat ratkaisevasti heikentämässä
13818: määrin, että mainitunlaisia kioskeja tunnuste- kioskikaupan kilpailu- ja palvelukykyä ja eri-
13819: taan olevan ainoastaan leirintäalueen kioskit koisesti kannattavuutta. Jos suunta jatkuu
13820: yksimielisesti. Päätoimisen kioskiyrittäjän ki- samanlaisena, ei kioskikaupan tehtävä lähi-
13821: oskikaupan kannattavuus (ja terveysviranomai- kaupan osana pysty palvelemaan niinkuin sen
13822: set) määrää sen, että rakennusteknillisesti täy- pitäisi kuluttajan kannalta katsottuna ja kui-
13823: tyy myytäville tuotteille olla riittävät jäähdytys- tenkin sitä tarvitaan. Yleisen näkemyksen mu-
13824: ja tarvittaessa kylmäsäilytystilat, asetus on joh- kaan tämä ei voi olla oikein.
13825: tanut käytännössä siihen, että tavallisella elin- Kioskiasetuksen ja terveydenhoitoasetuksen
13826: tarvikekioskilla voi olla ensiluokkaiset jäähdy- tarkoituksenmukaisella muutoksella vastaamaan
13827: tys- ja kylmätilat, mutta asetuksen mukaan hän nykyajan tarvetta, päästäisiin eroon siitä nurin-
13828: Toivomusaloite n:o 308 339
13829:
13830: kurisesta tilanteesta, jolloin suurin osa kios- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13831: keja myy asetuksen vastalSla tuotteita asiak- kioskikaupan toimintaedellytyksiä epä-
13832: kaiden vaatimalla ja yleisesti ymmärrettävällä tarkoituksenmukaisesti rajoiltavien sään-
13833: tavalla." nösten korjaamiseksi tämän työllistävän
13834: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- ja ihmisiä palvelevan elinkeinon harjoit-
13835: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tamisedellytysten ajanmukaistamiseksi.
13836: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
13837:
13838: Mikko Rönnholm Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
13839: Olli Helminen Peter Muurman
13840: 340 1980 vp.
13841:
13842: Toivomusaloite n:o 309.
13843:
13844:
13845:
13846:
13847: Saukkonen ym.: Perheneuvonnan ja perhekasvatuksen kehittämi-
13848: sestä äitiys- ja lastenneuvoloiden toimesta.
13849:
13850:
13851: Ed u s kunnalle.
13852:
13853: Viime vuosikymmenten yhteiskunnallinen seen perustuvasta perheestä. V arhaislapsuudes-
13854: murros on heijastunut perheen asemaan keskei- sa ja koulus,sa on opetettava lapsille työn mer-
13855: senä elämän perusY"ksikkönä, perhesuhteisiin ja kitystä onnellisen ja tasapainoisen elämän pe-
13856: pemeen p]"syvyyteen. Kaikkein hälyttävintä on rustana. Koulujen ja kouluterveydenhoitajien
13857: avioerojen suuri määrä ja sHtä aiheutuva hen- tehtävänä olisi selv,ittää, mitä perhees,sä elämi-
13858: kinen turvattomuus, josta eniten joutuvat kär- nen merkitsee, mikä vastuu vanhemmilla on
13859: simään lapset. lasten kasvatukoosta ja mitä lasten kasvatus
13860: Vuonna 1965 solmittiin n. 36 000 av1oliit- vanhemmilta vaatii.
13861: toa. Samana vuonna purettiin n. 4 600 avio- Äitiysneuvoloissa on odottaville vanh,emmille
13862: liittoa, siis 12,7 % solmituista avioliitoista. nykyisin annettavien perustietojen lisäksi an-
13863: Vuonna 1977 pu11kautundden avioliittojen nettava tietoa aviopuolisoiden roo1e1sta ja ~uo
13864: määrä oli jo 32,6% samana vuonna solmi- rovaikutuksesta, vanhempien suhte1sta lapsiin;
13865: tuista ~avioliitoista. lapsen perusturvallisuudesta, miten se luodaan
13866: R.ilkkonaiset perhesuhteet ja turvattomuus ja mitä se merkitsee myöhemmäl1e persoonalli-
13867: heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Nuorten lisään- suuden kehitykselle. Samoin tulisi pystyä pe-
13868: tynyt alkoholinkäyttö, väkivaltaisuus, kouluhäi- rusteellisesti ~selrvittämään isän uudistuvaa roolia
13869: riöt ja yleinen normittomuus juontavat juurensa perheessä ja isän merktitystä lapsen kas,vatta-
13870: usein perheestä ja varhaislapsuudesta. jana ja toverina.
13871: Syntyneiden ongelmien korjaamisen lisäksi Ongelmatilanteissa tulee yhteyksien äitiys-
13872: on tehokkaasti ryhdyttävä poistamaan myös nii- ja lastenneuvoloista kasvatusneuvoloihin ja
13873: den syitä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden työ on mie1enterveysto1mistoihin olla 1uottam$selliset.
13874: jo tähänkin asd ollut perhekeskeistä ja per- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13875: heen tarpeista lähtevää. Äitiys- ja lastenneu- taen eduskunnan hyväksyttäväksd. toivomuksen,
13876: volajärjestelmää onkin käytettävä tehokkaasti
13877: hyväksi kehitettäessä perheneuvontaa ja -kas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13878: vatusta perheen kiint,eyttä ja henkistä h~tin perheneuvonnan ja perhekasvatuksen
13879: vointia tukevaksi. kehittämiseksi osana äitiys- ja lasten-
13880: Perheneuvontaa ja v:anhemmuuteen kasva- neuvoloiden toimintaa niin, että sen
13881: tusta tulee antaa porrastaen. Varhaislapsuu- piiriin tulevat kaikki ne perheet, joissa
13882: dessa on ldkkien ohjauksella ja leikkiin osal- on alle kouluikäisiä lapsia tai joihin
13883: listumisella luotava lapsille malli tasapainoi- lasta odotetaan.
13884: sesta ja molempien vanhempien yhteisvastuu-
13885: He1singissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
13886:
13887: Juhani Saukkonen Orvokki Kangas Einari Nieminen
13888: Mikko Kaarna Väinö Raudaskoski Lauri Palmunen
13889: Matti Ruokola Esko Pekonen Lea Sutinen
13890: Mauno Manninen Mikko Jokela Pentti Poutaneo
13891: Matti Maijala Toivo Yläjärvi Kalevi Mattila
13892: Markku Kauppinen Olavi Martikainen Heimo Linna
13893: Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä Alvar Saukko
13894: 1980 vp. 341
13895:
13896: Toivomusaloite n:o 310.
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Savola ym.: Yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain muut-
13902: tamisesta ylimääräisten käyttökustannusten valtionosuuden ta-
13903: sapuoliseksi jakamiseksi.
13904:
13905:
13906: Ed u s kun n a 11 e.
13907:
13908: Yliopi,stollisi:sta keskussairaaloi:sta 15. 6.1956 raatlan käyttökustannuksiin on noin 3,6-3,8%
13909: annetun lain (392/56) 13 §:n mukaan, sellai- ja Helsingin y1iop~stollis,es.sa keskussairaalass.a
13910: sena kuin se on 18. 7. 197 5 annetus,sa 1ais·sa n. 5%.
13911: ( 597/7 5), "Keskussairaalan muihin kuin Koska ik:o. lakia säädettäessä eoc varmaankaan
13912: 12 § :n 1 momentissa tarkoitettuihin käyttö- ole ollut tal1koitus synnyttää edellä mainittua
13913: kustannuksiin suoritetaan valtionosuutta 10 %. eriarvoisuutta yliopistollisten keskussairaaloiden
13914: Valtionosuuden määrää laskettaes·sa käyttölms- välille, 'tuHsi yliopistollis·1sta keskussairaaloista
13915: tannuksista tehdään kuntien ja kuntainliitto- annetun lain 13 § saattaa muotoon, joka mah-
13916: jen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun dollistaisi sen, että 1kuntakohtainen valtion-
13917: lain (35/73) 7 § ;,ssä tarkoitetut vähennykset osuus yliop1stolli.sten keskussairaaloiden käyttö-
13918: noudattaen kuitenkin, mitä kunnalli,sis.ta yleis- menoihin suoritetta1siin Biitä käyttökustannuk-
13919: sairaaloista annetun lain 25 § :n 4 momentissa sina valtionosuuteen oikeuttav1en menojen mää-
13920: o~ säädetty. Tämän ja 14 § :n 1 momentin rästä, josta ei ole vähennetty edellä tarkoi-
13921: nojalla käyttökustannuksiin suoritettavan mä:ä- tettua "ylimääräistä" 10 % :n valdonosuutta,
13922: rän vähentämisen jälkeen jäljelle jääviin käyttö- tai muotoon, joka toisi ko. valtionosuuden pro-
13923: kustannuksiin suoritetaan valtionosuutta kun- sentuaalis,esti saman määräisenä eri yliopistoll:i-
13924: nallisist:a yleissairaaloista annetun lain 25 §: n sille keskussairaaloille kuitenkaan alentamatta
13925: mukaisesti." minkään ko. sairaalan kohdalla tältä osin ny-
13926: Edellä mainitussa lainkohdassa kirjattu yli- kyisen lainsäädännön mukaisesti laskettua val-
13927: opistollisille kes·kussairaaloille lääkevieteellisinä tionosuuden määrää.
13928: opetussairaaloina toimimisesta aiheutuviin yli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13929: määräisiin käyttökustannulksiin myönneuävän taen eduskunnan hyväksyttäväksi to1vomuk.sen,
13930: valtionosuuden la.skemisperuste saattaa yliop1s-
13931: tolliset sairaalat eriarvoiseen a~semaan suosien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13932: hyvässä kantokykyluokassa olevien jäsenkuntien yliopistollisista keskussairaaloista anne-
13933: omistamaa yliopistolHsta keskussairaalaa. Esi- tun lain muuttamiseksi siten, että yli-
13934: menk~ksi Kuopion yliop1stollisessa keskussai- maaratsun käyttökustannuksiin myön-
13935: raalassa yliopistollisista keskussairaaloista an- nettävä valtionosuus nykyistä tasapuoli-
13936: netun lain 13 § ;,ssä tarkoitettu "ylimääräisen" semmin jaettaisiin eri yliopistollisille
13937: valtionosuuden ( 10 %) todellinen määrä sai- keskussairaaloille.
13938: Helsingis,sä 8 päivänä helmikuuta 1980.
13939:
13940: Petter Savola Juuso Häikiö Helvi Hyrynkangas
13941: Toivo Yläjärvi Kalevi Mattila Olavi Martikainen
13942: 342 1980 vp.
13943:
13944: Toivomusaloite n:o 311.
13945:
13946:
13947:
13948:
13949: Savola ym.: p,erhelääkärijärjestelmän luomisesta.
13950:
13951:
13952: E d u s kun n a 11 e.
13953:
13954: Kansanterveyslain tultua voimaan v. 1972 tuvia palveluja ja tuntevat myöskin kuntalais-
13955: avohoitoon ja perheisiin suuntautuneet lääkäri- tensa ongelmat hyvällä tavalla, mutta suurissa
13956: palvelut ovat vähentyneet varsinkin suurissa asutuskeskuksissa tilanne on usein päinvastai-
13957: asutuskeskuksissa ja kaupungeissa. Siitä on nen. Perhelääkärijärjestelmää olisi syytä kehit-
13958: aiheutunut, että usein lääkärinhoito jää irralli- tää lisäämällä terveyskeskuksiin resursseja per-
13959: seksi tapahtumaksi, jolla ei ole kiinteää yh- helääkäritoimintaa varten ja lisäksi luomalla
13960: teyttä perheyhteisöön ja perheen ongelmiin. uusi kansaneläkelaitoksen rahoittama perhelää-
13961: Terveyskeskuksissa käydessään potilaat usein kärijärjestelmä, joka käyttäisi hyväkseen ter-
13962: joutuvat turvautumaan eri lääkäreiden palve- veyskeskusten ulkopuolisia yksityisten lääkä-
13963: luksiin, mistä sekä hoitosuhde että hoidon tu- reiden palveluksia. Kansaneläkelaitokseen kyt-
13964: los kärsivät. On selvästi syntynyt tarve luoda ketty perhelääkärijärjestelmä voisi joustavalla
13965: perheisiin avohoitojärjestelmä, jossa lääkärin ja hyvällä tavalla toteuttaa perhelääkärihoito-
13966: palvelut ovat kiinteitä ja perheen olot ja sosiaa- suhteen henkeä. Lisäksi se olisi myös perheiden
13967: liset ongelmat tuntevia. intimiteettisuojan kannalta suositeltavampi jär-
13968: Työterveyspalvelujen, kansanterveyspalvelu- jestelmä.
13969: jen, ehkäisevien lääkintäpalvelujen ja sairaan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13970: hoitopalvelujen aiheuttamat velvoitteet antavat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13971: nykyisille terveyskeskuksillemme, lääkäreille ja
13972: hoitohenkilökunnalle niin paljon työtä, ettei että hallitus ryhtyisi kansaneläkelai-
13973: nykyisillä resursseilla voida terveyskeskuksista toksen tuella ja yksityisiä sopimuslääkä-
13974: käsin luoda kiinteitä perhelääkärisuhteita perhe- reitä käyttäen toimenpiteisiin uuden ja
13975: yhteisöihin päin. Pienempien maalaiskuntien joustavan perhelääkärijärjestelmän luo-
13976: terveyskeskuslääkärit ovat kyenneet antamaan miseksi.
13977: kyllä tähän saakka myös perheisiin suuntau-
13978: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
13979:
13980: Petter Savola Paavo Vesterinen Pentti Poutaneo
13981: Mikko Kaarna Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
13982: Matti Ruokola Esko Pekonen Heimo Linna
13983: Mauno Manninen Mikko Jokela Alvar Saukko
13984: Orvokki Kangas Toivo Yläjärvi Veikko Pihlajamäki
13985: Lea Sutinen Olavi Martikainen Juhani Tuomaala
13986: Juhani Saukkonen Hannu Tenhiälä Marjatta Väänänen
13987: Matti Maijala Einari Nieminen Mauri Pekkarinen
13988: Markku Kauppinen Lauri Palmunen Mikko Pesälä
13989: 1980 vp. 343
13990:
13991: Toivomusaloite n:o 312.
13992:
13993:
13994:
13995:
13996: Savola ym.: Kunden suorittaman elinympäristöön suuntautuvan
13997: kansanterveystyön ja ympäristöterveydenhuollon menojen
13998: saattamisesta valtionapuun oikeuttavaksi menoksi.
13999:
14000:
14001: E d u s k u n n a II e.
14002:
14003: Ihmisten elinympäristöön suuntautuva kan- selvästi tarve perustaa ympäristölautakuntia.
14004: santerveystyö ja ympäristöterveydenhoito on Niiden syntymistä helpottaisi suuresti se, jos
14005: vielä 1970-luvulla saanut osakseen liian vähäis- ympäristömenoihin olisi saatavissa valtionapua.
14006: tä huomiota. Siitä on osoituks·ena se, että kun- Myös tulossa oleva luonnonsuojelulaki ja ilman-
14007: tien terveyslautakuntien valvontaosastojen suo- suojelulaki edellyttävät myös kunnilta aivan
14008: rittama ympäristöterveydenhoito menojen osal- uutta otetta elinympäristöön suuntautuvaan
14009: ta ei ole valtionosuuden piirissä. Ainoastaan kansanterveystyöhön.
14010: terveystarkastajien palkkaukseen tällä hetkellä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14011: on saatavissa valtionosuus. Kuitenkin elinym- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14012: päristöön kohdistuvat vaatimukset jatkuvasti li-
14013: sääntyvät, ympäristömyrkyt lisääntyvät ihmisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin)
14014: elinpiirissä ja kuntien velvoitteet hoitaa elin- jotta kuntien suorittama elinympäris-
14015: ympäristöön suuntautuvaa kansanterveystyötä töön suuntautuva kansanterveystyö ja
14016: ja ympäristöterveydenhoitoa lisääntyvät jatku- ympäristöterveydenhuolto menoiltaan
14017: vasti. Suurissa asutuskeskuksissa on syntynyt luettaisiin valtionosuuteen oikeuttavaksi.
14018: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14019:
14020: Petter Savola Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
14021: Matti Ruokola Aimo Ajo Toivo Mäkynen
14022: Markku Kauppinen Terhi Nieminen-Mäkynen Hannele Pokka
14023: 344 1980 vp.
14024:
14025: Toivomusaloite n:o 313.
14026:
14027:
14028:
14029:
14030: Sutinen ym.: Pohjois-Karjalan määräämisestä vähittäiskauppapal-
14031: velujen säilyttämistä tarkoittavien tukimuotojen kokeilu-
14032: alueeksi.
14033:
14034:
14035: E d u s kun n a 11 e.
14036:
14037: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1980 elinkeinotoiminnalle ja suorittamalla laaja-alais-
14038: on hyväksytty momentilla 32.61.42 määräraha ta haja-asutusalueiden kauppojen tukitoiminnan
14039: kauppapalvelujen säilyttämisen ja saavutetta- kokeilua voidaan osoittaa oikeat toimenpiteet
14040: vuuden turvaamiseksi suuruudeltaan yhteensä kylien palveluvarustuksen säilyttämiseksi ja ke-
14041: 700 000 markkaa. Tästä summasta 350 000 hittämiseksi. Näitä kokeilutoimenpiteitä voisi-
14042: markkaa on tarkoitus käyttää haja-asutusaluei- vat olla
14043: den vähittäiskaupan toimintatuen kokeiluun ja - suora toimintatuki sijainnin perusteella,
14044: 350 000 markkaa muihin kokeiluluontoisiin - rahtituen antaminen,
14045: tuki toimenpiteisiin. - korkotukilainojen myöntäminen myös
14046: Pohjois-Karjalan haja-asutusalueilla kauppojen käyttöpääomalle,
14047: lukumäärä on laskenut 286:sta (vuonna 1975) - liikevaihtoveron palauttaminen sellaisille
14048: 221:een (vuonna 1979). Vuoteen 1985 men- kaupoille, joiden vuosivaihto jää alle miljoonan
14049: nessä ennustetaan kauppojen lukumäärän vähe- markan sekä
14050: nevän 180:een. Erityisesti on vähentynyt maa- - kuluttajavalistustoiminnan aloittaminen
14051: laiskuntien keskustaajamien ulkopuolella ole- lähikauppojen merkityksen korostamiseksi.
14052: vien kauppojen toimipisteiden lukumäärä, esi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14053: merkiksi Juuan kunnassa vähennys oli 61,1 % taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14054: aikavälillä 1966-77.
14055: Palvelujen säilyttäminen edes nykyisellä ta- että hallitus määräisi Pohjois-Karja-
14056: sollaan haja-asutusalueiden kylissä on edellytys lan haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
14057: siellä olevien maanviljelystilojen säilymiselle. kauppapalveluja tukevien tukimuotojen
14058: Selvittämällä palvelujen merkitys myös muulle kokeilualueeksi.
14059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
14060:
14061: Lea Sutinen Erkki Korhonen Mauri Vänskä
14062: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen Pauli Puhakka
14063: 1980 rd. 345
14064:
14065:
14066: Hemställnirigsmotion nr 314.
14067:
14068:
14069:
14070:
14071: Söderström: Om tryggande av bäddavdelningsbyggena på vissa
14072: hälsovårdscentraler i Vasatrakten.
14073:
14074:
14075: T i 11 R i k s d a g e n.
14076:
14077: Kronikersituationen i Vasa Iän är enligt en vår region är nu en nödvändighet eftersom ut-
14078: undersökning utförd av länsstyrelsen i Vasa vecklingen inom åldersstrukturen också hela
14079: speciellt svår i kommunerna Malax, Korsholm, tiden är negativ dvs. de unga flyttar tili södra
14080: Vasa, Nykarleby och Oravais. T. ex. i Vasa Finland ellet emigerar och endast den äldre
14081: stad är köbildningen tili hälsovårdscentralens befolkningen stannar.
14082: bäddavdelning ungefär 200 personer, motsva- Finansieringsbehovet för dessa bäddavdel-
14083: rande siffra för Korsholms del har varit om- ningar är i landskommunerna Malax, Korsholm
14084: kring 50 personer. Motsvarande siffror kan och Oravais samt i Nykarleby stad ungefär 5
14085: framläggas för de övriga kommunerna. milj. mk var vilket som statsandelar skulle inne-
14086: Regleringsavtalet mellan stat och de kom- bära 12 milj. mk. För Vasa stads del skulle
14087: munala centralorganisationerna har vid sidan statsandelarna bli ca 5 milj. mk. Om riksdagen
14088: av statens allmänna riktlinje att frysa ned an- besluter genomföra projekten genom finansie-
14089: slagen för den offentliga sektorn lett tili att ring under två budgetår blir statsandelarna 8,5
14090: bäddavdelningsprojekten i ovanstående kommu- milj. mk per år.
14091: ner skjutits upp år från år. T. ex. för Kors- Utgående från ovanstående föreslår jag, att
14092: holms kommuns del var bäddavdelningen i riksdagen ville besluta hemställa,
14093: den första 5-årsplanen insatt på år 1974.
14094: De lokala beslutfattarna har i respektive att regeringen å det snaraste måtte
14095: kommuner nästan utan undantag yrkat på stats- skrida till åtgärder för att trygga bädd-
14096: anslag för dessa byggen. De vore önskvärda avdelningsbyggena i kommunerna Ma-
14097: också med tanke på sysselsättningsläget i vår lax, V asa, Korsholm, Oravais och Ny-
14098: region. Utvecklande av hälsovårdsservicen i karleby under tiden 1980-82.
14099: Helsingfors den 13 februari 1980.
14100:
14101: Sten Söderström
14102:
14103:
14104:
14105:
14106: 44 088000224W
14107: 346 1980 vp.
14108:
14109: Toivomusaloite n:o 314. Suomennos.
14110:
14111:
14112:
14113:
14114: Söderström: Eräiden Vaasan seudun terveyskeskusten vuode-
14115: osastojen rakentamisen turvaamisesta.
14116:
14117:
14118: E d u s k u n n a 11 e.
14119:
14120: Tilanne Vaasan läänin kroonikoiden kohdalla nen alueellamme on nyt aivan välttämätöntä,
14121: on Vaasan lääninhallituksen teettämän tutki- koska ikärakenteen kehitys on koko ajan nega-
14122: muksen mukaan erityisen vaikea Maalahden, tiivinen, ts. nuoret muuttavat Etelä-Suomeen
14123: Mustasaaren, Vaasan, Uudenkaarl~pyyn ja Ora- tai pois maasta ja ainoastaan iältään vanhempi
14124: vaisten kunnissa. Esimerkiksi Vaasan kaupun- väestö jää paikoilleen.
14125: gissa jonottaa terveyskeskuksen vuodeosastolle Näiden vuodeosastojen rahoitustarve on Maa-
14126: arviolta 200 henkilöä. Mustasaaren osalta vas- lahden, Mustasaaren ja Otavaisten maalaiskun-
14127: taava luku on ollut suunnilleen 50 henkilöä. nissa sekä Uudenkaarlepyyn kaupungissa suun-
14128: Vastaavanlaisia lukuja voidaan esittää myös nilleen 5 miljoonaa markkaa kussakin, mikä
14129: muiden kuntien kohdalta. merkitsisi 12 miljoonan markan valtionosuut-
14130: Valtion ja kunnallisten keskusjärjestöjen vä- ta. Vaasan kaupungin osalta valtionosuus olisi
14131: linen järjestelysopimus on valtion yleisen jul- n. 5 miljoonaa markkaa. Jos eduskunta päät-
14132: kisen sektorin määrärahojen jäädyttämiseen täh- täisi toteuttaa suunnitelmat kahden vuoden
14133: täävän pyrkimyksen ohella johtanut siihen, että tulo- ja menoarvion puitteissa, valtionosuudet
14134: yllämainittujen kuntien vuodeosastosuunnitel- olisivat 8,5 miljoonaa markkaa vuotta kohden.
14135: mat on lykätty vuodesta toiseen. Esimerkiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
14136: Mustasaaren kohdalla olisi vuodeosaston toteut- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14137: tamisen ajankohta ensimmäisen viisivuotissuun-
14138: nitelman mukaan sattunut vuodeksi 1974. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14139: Paikalliset vastaavien kuntien päätöksenteki- menpiteisiin Maalahden, Vaasan, Musta-
14140: jät ovat lähes poikkeuksetta vaatineet valtion saaren, Oravaisten ja Uudenkaarlepyyn
14141: määrärahoja näitä rakennustöitä varten. Ne oli- kuntien vuodeosastojen rakentamiseksi
14142: sivat tervetulleita myös alueemme työllisyyttä vuosien 1980-1982 aikana.
14143: ajatellen. Terveydenhuoltopalvelujen kehittärni-
14144: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
14145:
14146: Sten Söderström
14147: 1980 vp. 347
14148:
14149: Toivomusaloite n:o 315.
14150:
14151:
14152:
14153:
14154: Tennilä: Simon ja Kuivaniemen kansanterveystyön kuntainliiton
14155: vuodeosaston rakentamisesta.
14156:
14157:
14158: Ed u s kun n a 11 e.
14159:
14160: Simon ja Kuivaniemen kansanterveystyön Simon kunta on kiirehtinyt hoidollisten puut-
14161: kuntainliiton toimintasuunnitelmaan vuosille teiden ja vaikean työttömyyden vuoksi hank-
14162: 1979-83 sisältyy 30 sairaansijan vuodeosas- keen toteuttamista ja siksi ehdotan eduskunnan
14163: ton rakentaminen. Hankkeen kustannusarvio hyväksyttäväksi toivomuksen,
14164: on noin 3,6 milj. mk. Lääkintöhallitus on alus-
14165: tavasti varautunut hankkeeseen vasta vuonna että hallitus tekisi päätöksen Simon
14166: 1983. Tätä ei voi hyväksyä, sillä Simon kunta ja Kuivaniemen kansanterveystyön kun-
14167: on tällä hetkellä ainoa Lapin läänin kunta, jolla tainliiton suunnitteleman vuodeosaston
14168: ei ole yhtään terveyskeskus-, alue- tai paikallis- rakentamisen aloittamisesta vielä vuo-
14169: sairaalatason sairaansijaa. den 1980 aikana.
14170: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
14171:
14172: E.-J. Tennilä
14173: 348 1980 vp.
14174:
14175: Toivomusaloite n:o 316.
14176:
14177:
14178:
14179:
14180: Valo: Elinkeinonharjoittajien oikeudellisen as,eman vahvistami-
14181: sesta.
14182:
14183:
14184: Ed u s kunnalle.
14185:
14186: Sekatalousjärjestelmäämme kuuluu tunnus- tus viranomaisille, työntekijän synnytysloman
14187: omaisena piirteenä julkisen vallan harjoittama aikana karttuvan vuosiloman ja lomaltapaluu-
14188: taloudellisen toiminnan ohjailu. Tämä ohjailu rahan kustantamisen pienyrittäjille aiheuttamat
14189: tapahtuu pääasiassa lainsäädäntöön nojautuen, vaikeudet, terveydenhoitolain ja -asetuksen elin·
14190: ja se on kehittynyt vuosien mittaan yhä suu- tarvikkeiden kaupalle asettamat rajoitukset, joi-
14191: remmassa määrin yksityiskohtiin puuttuvaksi. den säännösten sovellutuksilla saatetaan yk-
14192: Suurin osa lainsäädäntöä, joka yritystoiminnan sittäistapauksissa epätarkoituksenmukaisesti vai-
14193: toimintaedellytyksiä säätelee, on syntynyt läh- keuttaa elinkeinonharjoittajan toimintaa, vapaa-
14194: tökohtanaan muiden ryhmien kuin yrittäjien ehtoisten yrittäjäeläkemaksujen käytännössä lä-
14195: edun turvaaminen. Tästä johtuen yrittäjien etu hes poikkeuksetta toteutuva vähennyskelvotto-
14196: on saanut usein väistyä. muus verotuksessa, yritysomaisuuden arvostus
14197: Lainsäädäntöömme sisältyy säädöksiä, joiden perintöverotuksessa taikka yrittäjien sukupol-
14198: nojalla syntyvät ratkaisut yrittäjät monesti ko.. venvaihdosjärjestelmän puuttuminen lainsäädän-
14199: kevat suoranaisesti oikeusturvaansa loukkaavina. nöstämme.
14200: Esimerkkinä mainittakoon verolainsäädännön Edellä on mainittu vain eräitä esimerkki-
14201: arvio- ja harkintaverotuksen suorittamisen pe- tilanteita, joissa yrittäjä kokee, ettei lainsää-
14202: rusteet ja niiden soveltaminen käytännössä, eh- däntö riittävästi turvaa hänen etuaan tai suo-
14203: dottoman kattosäännön puuttuminen verotuk- rastaan loukkaa sitä. Vastaavia tapauksia, jois-
14204: sessa tai kuluttajansuojalainsäädännön eräille sa yrittäjänsuoja on puutteellinen, löytyy suu-
14205: toimialoille aiheuttamat vaikeudet. Tätä useam- resta osasta elinkeinotoimintaamme säätelevää
14206: min yrittäjät tuntevat kuitenkin tulleensa lain- lainsäädäntöä.
14207: säädännöllä asetetuiksi kohtuuttamaan asemaan. Koska yhteiskuntamme vastaiselle kehityk-
14208: Näin voi tapahtua lain kirjaimellisen säännök- selle on ratkaisevaa yritystoimintamme kansain-
14209: sen nojalla tai lain sisältämän väljän säännök- välisen kilpailukyvyn säilyminen ja parantumi-
14210: sen nojalla, joka jättää tilaa elinkeinonharjoit- nen sekä elinkeinoelämän rakennemuutoksen
14211: tajan vastaiselle tulkinnalle. Toisaalta voi olla onnistunut toteuttaminen, on yritystemme toi-
14212: kyseessä aukkotapaus, jota ei ole laissa otettu mintaedellytyksiä kaikin tavoin vahvistettava.
14213: huomioon ja yrittäjän suoja jää täten heikoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
14214: taikka lainsäädäntöä ei kyseiselle alueelle ole nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14215: luotu vielä lainkaan. Esimerkkitapauksiksi, jois-
14216: sa yrittäjät lainsäädännön tai sen puuttumisen että hallitus asettaisi toimikunnan
14217: perusteella saattavat tuntea tulleensa asetetuik- tutkimaan, miten elinkeinonharjoittajien
14218: si kohtuuttamaan tilanteeseen, voidaan ottaa oikeusturvaa heikentävät epäkohdat olisi
14219: joustamattomuus tiettyjen työsuojelumääräysten korjattava ja heidän oikeudellista ase-
14220: toteuttamisessa, yritystä koskevien usein san- maansa lainsäädännössämme vahvistetta-
14221: gen vaikeasti kerättävien tietojen pakkoluovu- va.
14222: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14223:
14224: Tauno Valo
14225: 1980 vp. 349
14226:
14227:
14228: Toivomusaloite n :o 317.
14229:
14230:
14231:
14232:
14233: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
14234: terveyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseksi Sonkajärvelle.
14235:
14236:
14237: Ed u s kun n a 11 e.
14238:
14239: Sonkajärven ·kunnan ·terveyskeskuksessa ei Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14240: ole ollenkaan vuodesijoja. Asiantilaan olisi siis taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14241: kiireellisesti saatava korjaus, se.11minkin kun
14242: kuntaan olisi myös nopeasti rakennettava asian- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14243: mukainen terveyskeskus. tyksen 2 000 000 markan arviomäärära-
14244: Kustannusarvio on ilmoituksen mukaan 7,9 han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
14245: miljoonaa markkaa. Rakennustyö työllistäisi den 1980 tulo- ja menoarvioon terveys-
14246: vuoden ajaksi keskimäärin 44 henkilöä. Ter- keskuksen rakentamiseksi niin, että sii-
14247: veyskeskuksen valmistuttua tulisi kuntaan va- nä on tarpeelliset vuodesijat Sonkajär-
14248: kinaisia uusia työpaikkoja 35. ven kunnassa.
14249: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
14250:
14251: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
14252: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
14253: 350 1980 vp.
14254:
14255: Toivomusaloite n:o 318.
14256:
14257:
14258:
14259:
14260: V. Vennamo ym.: Tervon sivuterveysaseman rakentamisesta.
14261:
14262:
14263: Eduskunnalle.
14264:
14265: Tervon kunnan sivuterveysaseman rakenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14266: mista on nopeutettava. Suunnittelu tekee tämän menpiteisiin Tervon kunnan sivuterveys-
14267: täysin mahdolliseksi. Rakennustyötä puoltavat aseman välittömästi rakentamiseksi.
14268: myös työllisyysseikat.
14269: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14270: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14271: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
14272:
14273: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
14274: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
14275: 1980 vp. 351
14276:
14277: Toivomusaloite n:o 319.
14278:
14279:
14280:
14281:
14282: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
14283: terveyskeskuksen rakentamiseksi Vieremään.
14284:
14285:
14286: Eduskunnall·e.
14287:
14288: Vieremän terveyskeskus on edelleen raken- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14289: tamatta. Asiaan olisi kuitenkin lopulta saatava tyksen 500 000 markan arviomäärärahan
14290: vauhtia. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
14291: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 1980 tulo- ja menoarvioon asianmukai-
14292: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sen terveyskeskuksen rakentamisen edis-
14293: tämiseksi Vieremän kuntaan.
14294: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
14295:
14296: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
14297: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
14298: 352 1980 vp.
14299:
14300: Toivomusaloite n:o 320.
14301:
14302:
14303:
14304:
14305: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
14306: lääkintäoikeuden perustamiseksi.
14307:
14308:
14309: E d u s kun n a 11 e.
14310:
14311: Sairaiden oikeusturva on monessa suhteessa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14312: maassamme heikko. Tämän pahan epäkohdan tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
14313: poistamiseksi tarvitaan maassamme oikeustur- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
14314: vaa antava lääkintäoikeus. 1980 tulo- ja menoarvioon toimenpitei-
14315: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- siin ryhtymiseksi tarpeellisen lääkintä-
14316: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, oikeuden perustamiseksi maahamme sai-
14317: raiden ja lääkäreiden oikeusturvan to-
14318: teuttamiseksi.
14319: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
14320:
14321: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
14322: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
14323: 1980 vp. 353
14324:
14325: Toivomusaloite n:o 321.
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
14331: alkoholijuoman käytön valvomiseksi eduskuntatalossa.
14332:
14333:
14334: E d u s k u n n a 11 e.
14335:
14336: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatkuvas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14337: ti pahentunut maassamme. Siksi olisi välttämä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14338: töntä, että eduskunta näyttäisi alkoholiasioissa
14339: hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14340: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että eduskun- tyksen 10 000 markan arviomäärärahan
14341: tatalossa kansanedustajilla on käytettävissään ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
14342: vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia tästä 1980 tulo- ja menoarvioon alkoholin
14343: on havaittavissa jopa eduskunnan istunnoissa. käytön valvomiseksi eduskuntatalossa
14344: Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa päämääränä täysraittius.
14345: ja ravintolassa sekä uima-altaalla erityisesti is-
14346: tunnon aikana olisi lopetettava.
14347: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
14348:
14349: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
14350: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
14351:
14352:
14353:
14354:
14355: 45 088000224W
14356: 354 1980 vp.
14357:
14358: Toivomusaloite n:o 322.
14359:
14360:
14361:
14362:
14363: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
14364: palveluelinkeinojen toimintatueksi.
14365:
14366:
14367: E d u s kun n a 11 e.
14368:
14369: Tuotannollisen to1mmnan tukemisessa on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
14370: varsinainen pienyritteliäisyys samoin kuin pal- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14371: veluelinkeinot sekä perhe- ja pienviljelmät jää-
14372: nyt lapsipuolen asemaan. Tämä on johtanut että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
14373: työttömyyteen ja kansan köyhtymiseen. tyksen 1 000 000 markan arviomäärära-
14374: Kuitenkin terveen järjen mukaan pitäisi ni- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
14375: menomaan sivualueiden pienyritteliäisyydelle den 1980 tulo- ja menoarvioon käytettä-
14376: sekä palveluelinkeinoille antaa toimintatukea. väksi pienyritteliäisyyden sekä palvelu-
14377: Tämä olisi koko maamme etujen mukaista. elinkeinojen toimintatueksi.
14378: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
14379:
14380: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
14381: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
14382: 1980 vp. 355
14383:
14384: Toivomusaloite n:o 323.
14385:
14386:
14387:
14388:
14389: Ahde ym.: Kuntien itsehallinnon vahvistamisesta valtionosuus-
14390: järjestelmää uudistamalla.
14391:
14392:
14393: E d u s k u n n a 11 e.
14394:
14395: Kunnallinen itsehallinto on Suomessa eräs tionosuussäädöksille on kuitenkin usein omi-
14396: kansanvallan kulmakivi. Voidaan myös sanoa, naista se, että ne määrittelevät hyvin yksityis-
14397: että kunnallinen demokratia on meillä, kuten kohtaisesti kunnan tehtävät ja velvollisuudet
14398: muissakin pohjoismaissa, vahvaa useimpiin mui- ja valtion viranomaiselle annetaan pitkälle me-
14399: hin maihin verrattuna. Kunnallista itsehallintoa nevät oikeudet puuttua kunnan tehtävien suo-
14400: tulee kuitenkin edelleen lujittaa. Tähän on rittamiseen. Tästä voi olla seurauksena, että
14401: pyritty mm. viimeksi tehdyn kunnallislain tehtävien joustava ja tehokas suorittaminen
14402: uudistuksen yhteydessä (953/76), jolloin esi- kärsii, koska kunta ei aina voi järjestää tehtä-
14403: merkiksi vähennettiin kuntien velvollisuuksia vien hoitoa tehokkaimmalla ja taloudellisimmal-
14404: alistaa päätöksiään valtion viranomaisten vah- la tavalla,
14405: vistettavaksi. Nykyisestä valtionosuusjärjestelmästä aiheu-
14406: Kun kuntien tehtäviä on lainsäädännöllä eri- tuu myös usein tarpeetonta byrokratiaa. V al-
14407: tyisesti 1970-luvulla voimakkaasti lisätty ja laa- tionosuuksien hakeminen ja suorittaminen vaa-
14408: jennettu, valtio on samalla ryhtynyt entistä tii monenlaisia selvityksiä, joiden laatiminen ja
14409: suuremmassa määrin osallistumaan kuntien tarkastaminen edellyttää runsaasti työtä niin
14410: tehtävien rahoittamiseen. Tällä hetkellä valtion- kunnissa kuin valtionhallinnossa. Esimerkiksi
14411: osuudet ja -avustukset muodostavat kuntien valtionosuuden alaisiin rakennushankkeisiin
14412: tuloista yli 20 prosenttia, ja niiden osuus näyt- liittyvä "paperisota" on usein niin monimut-
14413: tää edelleen olevan kasvamassa. Tämä on si- kaista, että jo tämä hidastuttaa työllisyyden-
14414: nänsä myönteinen kehityssuunta, sillä kuntien kin kannalta tärkeiden hankkeiden toteutta-
14415: taloudellisten vaikeuksien lisäännyttyä, ja kun mista.
14416: kuntien muut rahoituslähteet ovat varsin rajal- Kunnallista itsehallintoa voidaan näin ollen
14417: liset, on järkevää lisätä valtion rahoitusosuutta vahvistaa ja byrokratiaa vähentää valtionosuus-
14418: kunnille. Kuntien valtionosuuksia ja -avustuk- järjestelmän uudistamisen avulla. Valtionosuuk-
14419: sia koskevat nykyiset säädökset ovat kuitenkin sia ja -avustuksia koskevia säännöksiä olisi yh-
14420: sellaisia, että valtion rahoitusosuuden kasva- tenäistettävä eri hallinnonaloilla ja taloudelli-
14421: misesta on samalla aivan ilmeisesti seurauksena sesti vähämerkityksellisiä valtionosuuksia olisi
14422: kuntien oman päätäntävallan ja kunnallisen koottava tehtäväaJoittain suuremmiksi koko-
14423: itsehallinnon kaventuminen. naisuuksiksi. Kunnille olisi annettava enemmän
14424: Kuntien valtionosuuksia koskevat säädökset itsenäistä päätäntävaltaa tehtävien hoidossa,
14425: muodostavat lainsäädännössä hyvin laajan ko- jolloin ne voisivat käyttää saamiaan valtion-
14426: konaisuuden, jota kutsutaan valtionosuusjärjes- osuuksia tehokkaasti ja taloudellisesti tehtä-
14427: telmäksi. Kuntien valtionosuusjärjestelmään vien suorittamiseen. Valtion valvonta voisi täl-
14428: kuuluu tällä hetkellä n. 140 lakia, asetusta, löin olla ensisijassa ohjaustoimintaa ja tehok-
14429: valtioneuvoston päätöstä ja ministeriön pää- kuuden valvontaa, jolloin pääpaino olisi sen
14430: töstä. Vaikka valtionosuuksia koskevia sää- valvonnassa, millaisia palveluja kunnat saavat
14431: döksiä on pyritty yhtenäistämään mm. säätä- aikaan.
14432: mällä laki kuntien valtionosuuksista (35/73), Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
14433: joka tuli voimaan vuoden 1975 alusta, ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14434: säädökset edelleen varsin epäyhtenäiset. Val- muksen,
14435: 356 Toivomusaloite n:o 323
14436:
14437:
14438: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tien valtionosuusjärjestelmän uudistami-
14439: kunnallisen itsehallinnon vahvistami- sen avulla.
14440: seksi ja byrokratian vähentämiseksi kun-
14441: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14442:
14443: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
14444: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
14445: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
14446: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
14447: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
14448: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto Tuominen
14449: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
14450: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
14451: Kaj Bärlund Maija Rajantie Matti Puhakka
14452: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
14453: Matti Luttinen Seppo Tikka Peter Muurman
14454: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
14455: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
14456: Markus Aaltonen
14457: 1980 vp. 357
14458:
14459: Toivomusaloite n:o 324.
14460:
14461:
14462:
14463:
14464: Ahde ym.: Eräiden välttämättömien kunnallisten palvelujen pa-
14465: rantamisesta.
14466:
14467:
14468:
14469: E d u s k u n n a II e.
14470:
14471: Alkaneen vuosikymmenen keskeisenä tavoit- Työllisyyden parantamiseksi on välttämätöntä
14472: teena on meillä Suomessa oltava työttömyyden edelleen jatkaa peruskoulun opetusryhmien pie-
14473: olennainen vähentäminen ja pyrkiminen täys- nentämistä, joka on sosialidemokraattien aloit-
14474: työllisyyteen, sillä täystyöllisyystavoitteesta teesta saatettu jo alkuun. Päivähoitopaikkoja
14475: emme saa luopua. Harjoittamalla aktiivista olisi lisättävä ja myös henkilökuntaa lisättävä.
14476: talouspolitiikkaa, jonka avulla voidaan turvata Lastenkoteihin olisi ohjattava voimavaroja lisää
14477: tuotannon jatkuva ja tasainen kasvu, luodaan ja samoin olisi kodin- ja vanhustenhoitopalve-
14478: edellytykset työttömyyden olennaiselle alenta- luja välttämättä kiireellisesti parannettava. Ter-
14479: mis·elle nykyisestä tasostaan. Yleisen talous- veyskeskuksiin tarvitaan myös lisää henkilökun-
14480: politiikan lisäksi tarvitaan kuitenkin myös var- taa, sillä varsinkin asutuskeskuksissa terveys-
14481: sinaisia työllisyyspoliittisia toimenpiteitä, jotka keskuspalvelut ovat vielä varsin puutteelliset.
14482: kohdistuvat mm. nuoriin, ikääntyneisiin, nai- Kunnat voivat tehostaa myös energiansäästöä
14483: siin, vajaatyökykyisiin ja muihin erityisryhmiin. ja kotimaisten energiavarojen käyttöön tähtää-
14484: Myös kunnilla on varsin suuri merkitys työl- viä toimenpiteitään.
14485: lisyyden hoidon kannalta. Kuntien ja kuntain- Myös kuntien työllistämistuen turvin perus-
14486: liittojen palveluksessa olevan henkilökunnan tettuja osatyöpaikkoja olisi pyrittävä järkevässä
14487: määrä on nimittäin yli 300 000. Pysyvän hen- laajuudessa muuttamaan kokopäivätyöpaikoiksi.
14488: kilöstön lisäksi kunnat ovat viime vuosien ai- Nykyisistä osapäiväpaikoista on nimittäin ai-
14489: kana palkanneet valtion myöntämän työllistä- heutunut monenlaisia hankaluuksia niin töiden
14490: mistuen turvin erityisesti nuoria työntekijöitä järjestelyjen kuin myös osapäivätyöntekijöiden
14491: pääasiassa osapäivätehtäviin. Kuluvalle vuodelle kannalta. Sen vuoksi olisi viipymättä ryhdyttä-
14492: on asetettu tavoitteeksi peräti 35 000 henki- vä toimenpiteisiin, joilla nykyiset osapäivätyö-
14493: lön työllistäminen osapäivätyöhön. Kuntien paikat muutettaisiin pysyvästi kokopäivätyö-
14494: palveluksessa on myös useita tuhansia virasto- paikoiksi ja ne saatettaisiin valtionosuuden
14495: työntekijöitä valtion myöntämän tuen turvin. alaisissa tehtävissä normaalin valtionosuuden
14496: Työllisyyden paranemisen kannalta on jat- piiriin.
14497: kossakin ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14498: että maassa on kilpailukykyinen, monipuolinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14499: ja laajentuva teollisuus. Vain vahvan teolli- muksen,
14500: suuden varassa voidaan rakentaa ja rahoittaa ne
14501: palvelut, joiden laajentumiseen työllisyyden pa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14502: rantaminen vastaisuudessakin painottuu. Vää- jotta eräiden välttämättömien kunnallis-
14503: jäämättä onkin niin, että suurin tarve ja par- ten palvelujen parantamista, kuten pe-
14504: haat mahdollisuudet lisätä työpaikkoja on kan- ruskoulun opetusryhmien pienentämistä,
14505: salaisia lähellä olevien julkisten palvelujen loh- päivähoitopaikkojen lisäämistä ja henki-
14506: kolla. Tällöin kysymykseen tulevat monet kun- lökunnan lisäämistä, lastenkotien voima-
14507: nalliset peruspalvelut, joiden parantamiseen on varojen lisäämistä, kodin- ja vanhusten-
14508: edelleen voimakasta tarvetta. hoitopalvelujen laajentamista ja terveys-
14509: 358 Toivomusaloite n:o 324
14510:
14511:
14512: keskusten henkilökunnan lisäämistä voi- nykyisiä ensisijaisesti nuorille tarkoitet-
14513: taisiin jatkaa sekä tehostaa energian- tuja osapäivätyöpaikkoja mahdollisim-
14514: säästöä ja kotimaisen energian käyttöä man laajasti kokopäivätyöpaikoiksi.
14515: edistäviä toimenpiteitä sekä muuttaa
14516: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14517:
14518: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
14519: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
14520: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
14521: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
14522: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
14523: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto Tuominen
14524: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
14525: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
14526: Kaj Bärlund Maija Rajantie Matti Puhakka
14527: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
14528: Matti Luttinen Seppo Tikka Peter Muurman
14529: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
14530: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
14531: Markus Aaltonen
14532: 1980 vp. 359
14533:
14534: Toivomusaloite n:o 325.
14535:
14536:
14537:
14538:
14539: Ajo ym.: Ympäristönsuojelutoimistojen perustamisesta lääninhalli-
14540: tuksiin.
14541:
14542:
14543: Ed u s kun n a 11 e.
14544:
14545: Ympäristönsuojelun väliportaan hallintoa ke- liset ympäristönsuojelutoimistot. Ympäristön-
14546: hitettiin viimeksi v. 197 3. Tällöin lääninhalli- suojelutoimistoon tulisi perustaa heti alusta läh-
14547: tuksiin perustettiin ympäristönsuojelun tarkas- tien riittävä määrä virkoja ja toimia, jotta kaik-
14548: tajien ylimääräiset toimet. Ympäristönsuojelun ki nykyisetkin tehtävät tulisivat riittävästi hoi-
14549: tarkastajien tehtäviin kuuluvat yksityismaiden dettua. Samaten tulee ottaa huomioon läänin-
14550: luonnonsuojelualueiden rauhoitustehtävät, mai- hallituksen hoidettavaksi suunnitellut uudet teh-
14551: semansuojelu, muinaismuistojen suojelu, ulkoi- tävät, jotka sisältyvät muun muassa sisäasiain-
14552: luasiat, naapuruussuhdelain mukaiset tehtävät, ministeriössä pitkälle valmisteltuun ilmansuoje-
14553: jätehuolto. M:l'ös eräät lainsäädännöllisesti vielä lulakiluonnokseen.
14554: järjestämättömät tehtävät kuten ilmansuojelu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14555: ja meluntorjunta kuuluvat ympäristönsuojelun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14556: tarkastajien toimenkuvaan.
14557: Kuluneiden kuuden vuoden aikana ovat ym- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14558: päristönsuojelun tarkastajien tehtävät lisäänty- erillisten ympäristönsuojelutoimistojen
14559: neet varovaisesti arvioiden nelinkertaisiksi. perustamiseksi lääninhallituksiin vuonna
14560: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että yhä 1981 siten, että toimistoon perustetaan
14561: useampi kansalaisten tärkeänä pitämä aloite jää heti alusta pitäen riittävä määrä ympä-
14562: hoitamatta. ristönsuojelun eri lohkojen asiantunti-
14563: Viime vuosina on tehty aloitteita lääninhalli- jain ja avustavan henkilöstön virkoja ja
14564: tusten resurssien parantamiseksi ympäristöpsuo- toimia ja että ympäristönsuojelutoimis-
14565: jelussa. On käynyt selväksi, että yksittäisten tolle annetaan muutenkin riittävät toi-
14566: virkojen lisääminen ei ole riittävä ratkaisu, vaan mintaresurssit.
14567: lääninhallitukseen tulisi perustaa pikaisesti eril-
14568: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14569:
14570: Aimo Ajo Matti Luttinen Sakari Knuuttila
14571: Kaj Bärlund Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
14572: Kaarina Suonio
14573: 360 1980vp.
14574:
14575: Toivomusaloite n:o 326.
14576:
14577:
14578:
14579:
14580: Ala-Kapee ym.: Kuntien ympäristönsuojeluhallinnon kehittämi-
14581: sestä.
14582:
14583:
14584: E d u s k u n n a 11 e.
14585:
14586: Vaatimukset ympäristönsuojelunäkökohtien alaisen toimikunnan käsiteltävänä. Tarpeellisten
14587: huomioon ottamisesta kaikessa luonnonvarojen hallintoelinten hahmottelu on näin ollen vielä
14588: käytössä ja maankäytön suunnittelussa sekä ra- osittain kesken. Kuitenkin jo tässä vaiheessa
14589: kentamisessa ovat paikallisella tasolla kasvaneet voidaan todeta, että kunnallinen ympäristönsuo-
14590: jatkuvasti. Ympäristönsuojelun kunnallishallin- jelu edellyttää resurssien lisäämistä. Ympäris-
14591: to on samaan aikaan jäänyt pahasti jälkeen. tönsuojeluvirkamiesten kuten ympäristönsuoje-
14592: Edes kaikkia lakisääteisiä ympäristönsuojeluteh- lusihteerien paikkaaminen valtionavun turvin
14593: täviä ei kunnissa pystytä hoitamaan. Monia kuntiin ei merkitse ympäristöbyrokratian luo-
14594: ympäristönsuojelun lohkoja kuten alkuperäis- mista. Päinvastoin. Kansalaiset v,oisivat kääntyä
14595: luonnon suojelua ei hoideta kunnissa juuri lain- kotikunnassaan asiantuntijan puoleen. Tällöin
14596: kaan. ympäristödemokratian periaatteet voisivat to-
14597: Ympäristönsuojelun tehtävät soveltuvat luon- teutua edes eräältä tärkeältä osaltaan.
14598: teeltaan yleensä parhaiten paikallisella tasolla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14599: hoidettaviksi. Ympäristöongelmat edellyttävät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14600: valtaosaltaan niihin paikan päällä perehtymistä.
14601: Rarkaisujen löytyminen edellyttää myös paikal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14602: lisella tasolla käytäviä neuvotteluja ja konkreet- kuntien ympäristönsuojeluhallinnon ke-
14603: tisia toimenpiteitä, usein kuntien tukea tai hittämiseksi ohjaamalla kuntien käyt-
14604: muuta osallistumista. töön tarpeelliset resurssit ympäristön-
14605: Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon kehit- suojelusihteerien ja muun tarpeellisen
14606: täminen on parhaillaan sisäasiainministeriön henkilöstön palkkaamiseksi.
14607: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14608:
14609: Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen Pekka Starast
14610: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka Mikko Elo
14611: Anna-Liisa Piipari Sakari Knuuttila Paula Eenilä
14612: Kaisa Raatikainen Tarja Halonen Juhani Surakka
14613: Peter Muurman Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen
14614: Kaarina Suonio Helge Siren
14615: 1980 vp. 361
14616:
14617: Toivomusaloite n:o 327.
14618:
14619:
14620:
14621:
14622: Ala-Kapee ym.: Rakennettujen asuinalueiden lähiympäristön ko-
14623: hentamisesta työllisyysvaroin.
14624:
14625:
14626: Ed u s kun n a 11 e.
14627:
14628: Etenkin pääkaupunkiseudulle ja Helsingin etenkin valtion lainoittamien mutta myös mui-
14629: lähikuntiin syntyi 1960- ja 1970-luvuilla voi- den asuinalueiden ympäristöä. Näin voitaisiin
14630: makkaan muuttoliikkeen seurauksena uusia paikata niitä puutteita, joita 1960- ja 1970-
14631: suuria asuntoalueita. Rakentamisen tavoitteena lukujen nopean ja hallitsemauoman rakentami-
14632: oli saada asunnontarvitsijoille mahdollisimman sen aikana selvästi on syntynyt. Osa valtion
14633: paljon asuntoja, mikä oli välttämätöntä. Valtion työllisyysmäärärahoista voitaisiin ohjata jo ra-
14634: asuntolainapolitiikkakin vaikutti siihen, että kennettujen asuinalueiden lähiympäristön ko-
14635: pääkaupunkiseudun lähikuntiin syntyi nopeasti hentamiseen.
14636: ja puutteellisesti suunniteltuja sekä ympäristöi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14637: tään ankeita lähiöitä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14638: Valtion asuntolainojen suuntaamista ollaan
14639: nykyisin ohjaamassa siten, että elinympäristön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14640: laadullisia tekijöitä korostetaan entistä enem- jo rakennettujen asuinalueiden lähiympä-
14641: män myös aravarakentamisessa. Olisi perustel- ristön kohentamiseksi suuntaamalla osan
14642: tua, että valtio yhdessä kuntien kanssa ryhtyisi valtion työllisyysmäärärahoista tätä tar-
14643: määrätietoisesti parantamaan jo rakennettujen koitusta varten.
14644: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14645:
14646: Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio Tarja Halonen
14647: Peter Muurman Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen
14648: Kaisa Raatikainen M.-L. Salminen
14649:
14650:
14651:
14652:
14653: 46 088000224W
14654: 362 1980 vp.
14655:
14656: Toivomusaloite n:o 328.
14657:
14658:
14659:
14660:
14661: Alppi ym.: Taloudellisten mahdollisuuksien luomisesta kunnille
14662: jätelietteen jatkokäsittelylaitosten rakentamiseksi.
14663:
14664:
14665: E d u s k u n n a 11 e.
14666:
14667: Kunnallisten jätevesipuhdistamojen verkko hes kokonaisuudessaan laitoksen energiantar-
14668: ulottuu lähes jokaiseen maamme kuntaan. Jo peen.
14669: nykyiselläkin varustuksella kyetään estämään Täydellisen laitoksen hankintakustannukset
14670: vesistöjen saastuminen asumisjätevesien osalta. ovat kuitenkin niin suuret, että ilman erikois-
14671: Puhdistamoissa kertyvän jätelietteen käsitte- toimenpiteitä ei kunnilla useinkaan ole talou-
14672: ly on kuitenkin vielä eritasoista laitoksien koos- dellisia mahdollisuuksia toteuttaa hankkeitaan
14673: ta ja sijainnista riippuen. Useimmissa tapauk- täydellisinä.
14674: sissa kerätty jäteliete ajetaan käsittelemättömä- Lietteen jatkokäsittelylaitosten rakentamisek-
14675: nä kaatopaikoille, joissa se synnyttää uusia on- si tulisikin valtion budjettiin varata vuosittain
14676: gelmia pohjavesille ja myöskin tulva-aikoina erityinen määräraha, jossa kunnille hakemuk-
14677: pintavesien kuljettaessa saastetta takaisin vesis- sesta myönnettäisiin lainaa ja/tai avustusta
14678: töihin. kunnan kantokykyluokan ja hankkeen laajuu-
14679: Jätteiden käsittely käyttökelpoiseksi maanpa- den perusteella.
14680: rannusaineeksi on teknisesti ratkaistu jo vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14681: kymmeniä sitten. Kansantalouden kannalta lie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14682: nee tarkoituksenmukaisinta käsitellä liete mä-
14683: dättämällä, jolloin prosessista saadaan merkit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14684: tävä määrä energiaa ja myöskin käyttökelpoista joilla turvattaisiin kunnille taloudelliset
14685: maanparannusainetta. mahdollisuudet jätelietteen jatkokäsitte-
14686: Asiantuntijoiden mukaan tietynkokoisessa lylle huomioon ottaen ympäristönsuoje-
14687: yksikössä saadaan energiaa metaanikaasun muo- lulliset ja kansantaloudelliset tarpeet.
14688: dossa niin paljon, että se riittää kattamaan lä-
14689: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
14690:
14691: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Inger Hirvelä
14692: Heli Astala Pauli Uitto Vappu Säilynoja
14693: Sten Söderström V. J. Rytkönen M.-L. Salminen
14694: Anna-Liisa Jokinen Matti Järvenpää Niilo Koskenniemi
14695: Aulis Juvela Terho Pursiainen Lauha Männistö
14696: Unto Ruotsalainen
14697: 1980 vp. 363
14698:
14699: Toivomusaloite n:o 329.
14700:
14701:
14702:
14703:
14704: Astala ym.: Kuntien ja väliportaan kansanvaltaisen itsehallinnon
14705: perusteista.
14706:
14707:
14708: Ed u s kun n a II e.
14709:
14710: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
14711:
14712: Aloitteessa esitetään kuntien ja läänien kan- näihin seikkoihin liittyvien saannösten sisällyt-
14713: sanvaltaisen itsehallinnon perusteiden selvittä- tämistä Suomen Hallitusmuotoon tarpeellisilta
14714: mistä, läänien hallinnon kansanvaltaistamista ja osin.
14715:
14716:
14717:
14718:
14719: ALOITTEEN PERUSTELUT.
14720:
14721: Kunta on osa valtion organisaatiota. Se on tensä järjestämistä. Näitä ovat es1mevkiiksi
14722: määrätyn alueen ja tämän asukkaat käsittävä tiestö, vesihuolto, viemärilaitos, tontinluovutus
14723: yhteisö. Sillä on itsehallinto, johon valtion vi- ja maankäytön suunnittelu. Elinkeinoelämä
14724: ranomaiset periaatteessa vain rajoitetusti saavat edellyttää myös työvoiman uusintamiseen liit-
14725: kajota. Kunnalla on rajailtaan määrätty alueen- tyviä toimia, esimerkiksi elinkeinoelämän kan-
14726: sa, johon sen toiminta voi kohdistua. Kunnan nalta tarkoituksenmukaista asuntotuotantoa tai
14727: tehtävät eivät rajoitu vain laissa säädettyihin vaikkapa ammatillisen koulutuksen järjestä-
14728: velvollisuuksiin, vaan sillä on o~keus ottaa hoi- mistä.
14729: taakseen muitakin tehtäviä. Kunnan toimialaa Kuntien asukkaat taas asettavat vaatimuksia
14730: on kuitenkin rajoitettu viimeksi vuoden 1977 elin- ja asuinympäristönsä parantamisesta. He
14731: alusta voimaan tulleella uudella kunnallislailla. odottavat palvelujen kohentuvan ja edellyttävät
14732: Kunnan tehtävän toteuttamisen muotona on kunnallistekniikan saamista asuntoalueille, joilta
14733: itsehallinnon ohella kansanvalta, joka antaa se vielä puuttuu.
14734: kuntalaisille mahdollisuuden määritellyissä ra- Valtion keskushallinto pyrkii yhä tarkemmin
14735: joissa ja laajuudessa osallistua kunnallishallin- määrittelemään kuntien tehtäviä ja lailla säätä-
14736: non tehtävien muotoiluun. mään yhä uusia tehtäviä pakollisiksi. Luonnol-
14737: Itsehallinnon toimialan laajuus ja kunnallis- lisesti valtio myös joutuu tällöin valtionavuin
14738: hallinnon riippuvuus keskushallinnosta on eri auttamaan kuntia velvoituksista suoriutumises-
14739: valtioissa kehittynyt omalta historialliselta poh- sa. Toisaalta valtiovalta pyrkii kuitenkin rajoit-
14740: jaltaan. Suomen suhteellisen laaja kunnan itse- tamaan kuntalohkon osuuden kasvua koko kan-
14741: hallinto eroaa selvästi esimerkiksi Ranskan tiu- santaloudesta, misrsä tarkoituksessa viimeksi on
14742: kasti keskushallinnon alaisesta kunnallishallin- valmistettu ns. kunnallistalouden järjestelyasia-
14743: nosta. kirjoja.
14744: Valtion keskushallinnon ja paikallishallinnon Kuntien tehtävien paisuminen ja niihin koh-
14745: suhde ei kuitenkaan ole ristiriidaton. Kunnille distuvien odotusten lisääntyminen on vaikeut-
14746: asetetaan velvoitteita, vaatimuksia ja niihin tamassa kuntien taloutta. Valtion tulonsiirrot
14747: kohdistetaan odotuksia eri tahoilta. Nämä taas kunnille eivät ole olleet riittäviä. Oikeana ei
14748: eivät välttämättä ole samansuuntaisia. ole pidettävä sellaista yleistä ratkaisua, että
14749: Tuotanto- ja muu elinkeinoelämä odottaa kunnallisveron alhaisena pitämiseksi yhä enem-
14750: kunnalta yleisten aineellisten toimintaedellytys- män varoja kerätään erilaisilla uusilla maksuilla.
14751: 364 Toivomusaloite n:o 329
14752:
14753:
14754: Edelleen on ilmennyt kiistaa suta, m1ssa saattanut kuntainliittojen hallitukset aikaisem-
14755: määrin lainsäädännöllä voidaan luovuttaa kulle- paa paremmin vastaamaan alueidensa väestön
14756: kin kunnalle sen asukkaiden tahdon mukaan valtiollisia näkemyksiä. Ratkaisu on väliaikai-
14757: päätettäväksi asioita. Niinpä esimerkiksi vesa- nen korvike ennen koko väliportaan hallinnon
14758: kontorjunteiden käytöstä päättämistä ei katsot- järjestämistä uudelleen kansanvaltaisella pohjal-
14759: tu voitavan uskoa kunnille mm. siksi, että la, vaaleilla valitulle valtuustolle perustuvaksi.
14760: asuinkunnasta riippuen aineen levittämiseen Läänien hallinnon kansanvaltaistamisesta ja
14761: suhtauduttaisiin eri tavoin. Katsottiin, että tämä väliportaan hallinnon uudelleen järjestämisestä
14762: asiaintila loukkaisi Hallitusmuodon turvaamaa ovat päätökset kuitenkin vielä tekemättä.
14763: kansalaisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14764: maten on väitetty, etteivät kunnat saisi nykyi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14765: sen asuntotuotantolain yleisten periaatteiden muksen,
14766: pohjalta kehittää kunkin kunnan omia valtio- että hallitus ryhtyisi toimiin kuntien
14767: lainoitteisten vuokra-asuntojen jakoperusteita. kansanvaltaisen itsehallinnon perustei-
14768: Kuntien ja valtion väliin jää hallinnon taso, den selvittämiseksi, lääneistä, valtion
14769: ns. väliporras. Se koostuu valtiojohtoisesta lää- piirihallintoviranomaisista ja kunlainlii-
14770: ninhallinnosta, valtion piirihallintoviranomaisis- toista koostuvan väliportaan kansanval-
14771: ta ja lukuisista toimiaioiltaan vaihtelevista kun- taisen itsehallinnon toteuttamiseksi sekä
14772: tainliitoista. Väliporras on tyyten vailla omaa näiden itsehallintojen tunnustamiseksi
14773: kansanvaltaista hallintoaan. Kuntainliittojen perustuslaeissa sisällyttämällä säännök-
14774: hallintomallikin on perustunut eräänlaiseen sää- set - siltä osin kuin on tarpeen -
14775: tyajatteluun, vaikkakin uusi kunnallislaki on Suomen Hallitusmuotoon.
14776: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
14777:
14778: Heli Astala Terho Pursiainen Inger Hirvelä
14779: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Unto Ruotsalainen
14780: Aulis Juvela
14781: 1980 vp. 365
14782:
14783: Toivomusaloite n:o 330.
14784:
14785:
14786:
14787:
14788: Björklund ym.: Kunden virkistysalueiden hankintaa koskevan lain
14789: aikaa:nsaamises ta.
14790:
14791:
14792: Ed u s kun n a 11 e.
14793:
14794: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
14795:
14796: Aloitteessa esitetään sellaisen lain säätämistä, vistä valtionavuista. Laissa tulisi korostaa seu-
14797: jolla määriteltäisiin kuntien virkistysalueiden dullista yhteistyötä alueiden hankinnassa.
14798: hankinnasta ja siihen tarkoitukseen myönnettä-
14799:
14800:
14801:
14802: ALOITTEEN PERUSTELUT.
14803:
14804: Virkistysaluekomitea eslttl mietinnössään v. ta. Varsinkin asuntojen lähiympäristö ei usein-
14805: 1973 erityisen lain säätämistä virkistysalueiden kaan tarjoa riittäviä ulkoilumahdollisuuksia.
14806: hankkimiseksi useamman kuin yhden kunnan Tällöin korostuu erityisesti viikonloppua ja
14807: asukkaita varten. Komitean valmistama laki- muuta pitkäaikaista vapaa-aikaa palvelevien vir-
14808: ehdotus koski kunnanvaltuuston hyväksymässä kistysalueiden tarve.
14809: yleiskaavassa tai seutukaavaliiton seutukaava- Kunnallistalouden tiukkuus ja alueiden maan-
14810: ehdotuksessa varattuja ulkoiluun tai siihen ver- hinnan korkeus ovat usein emmityttäneet kun-
14811: rattavaan virkistykseen soveliaita alueita, joilla tia eikä alueita siten ole hankittu tarvetta vas-
14812: olisi yhtä kuntaa laajempaa merkitystä. Kunnal- taavasti. Urheilutarkoituksia palvelevat laitok-
14813: lisia tai valtakunnallisia tarpeita varten varattu- set ovat tässä suhteessa ulkoilualueita parem-
14814: ja alueita esitys ei koskenut. Näistä komitea ei massa asemassa, koska niiden rakentamiseen
14815: pitänyt erityislakia tarpeellisena. Komitean eh- julkinen rahoitus on helposti järjestettävissä.
14816: dotukset ovat toistaiseksi jääneet toteuttamatta. Olisi kuitenkin tarpeen saada valtion rahoitus-
14817: Vaikka ns. jokamiehenoikeuden nojalla luon- ta ja tukea myös ulkoilu- ja virkistysalueiden
14818: toa voidaankin käyttää virkistyskäyttöön melko hankintaan. Erityisesti kannustusta tarvitaan
14819: laajoin oikeuksin, on erityisesti tarkoitukseen kuntien yhteistoimintaan näissä asioissa, koska
14820: varattujen ja järjestettyjen virkistysalueiden tällaiset alueet käytännössä palvelevat useam-
14821: tarve koettu varsin polttavaksi asutuskeskusten man kunnan asukkaita.
14822: lähistöllä. Yhä enemmän kaivataan sellaisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14823: virkistysalueita, joille on hyvät joukkoliikenne- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14824: yhteydet ja joille on sijoitettu erilaisia vapaa- muksen,
14825: ajan rakennelmia, keittokatoksia, käymälöitä,
14826: kioskeja ym. että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
14827: Nopeasti kaupungistuneet ja usein yhdys- reesti esityksen laiksi kuntien virkistys-
14828: kuntarakenteeltaan hajanaiset taajama-alueet, alueista ja niiden hankintaan myönnettä-
14829: joista keskeisimpänä mainittakoon pääkaupunki- vistä valtion lainoista ja avustuksista
14830: seutu lähiympäristöineen, eivät ole kyenneet sekä kuntien yhteistoiminnasta tässä
14831: turvaamaan asukkailleen riittäviä ulkoilualuei- asiassa.
14832: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
14833:
14834: 1.-C. Björklund Pauli Uitto Heli Astala
14835: 366 1980 vp.
14836:
14837: Toivomusaloite n:o 331.
14838:
14839:
14840:
14841:
14842: Breilin ym.: Kuntien mahdollisuuksien parantamhesta hankkia
14843: maata virkistystarkoituksiin.
14844:
14845:
14846: Ed u s kun n a 11 e.
14847:
14848: Eduskunta hyväksyi jo vuonna 1977 lausu- Virkistysalueiden toteuttaminen on ensi si-
14849: man, jossa edellytetään, että "hallitus ryhtyy jassa kuntien tehtävä. Valtion tulisi kuitenkin
14850: pikaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla edistää asiaa helpottamalla lainsäädäntöteitse
14851: kuntien mahdollisuuksia hankkia maata ulkoilu- kuntien mahdollisuuksia hankkia maata virkis-
14852: ja virkistystarkoituksiin parannetaan". Vaikka tystarkoituksiin. Valtion suoranainen tukikin
14853: nyt eletään jo vuotta 1980, ei hallitus ole ryh- on perusteltua, koska useilla virkistysalueilla
14854: tynyt mihinkään toimenpiteisiin eduskunnan on myös seudullista tai jopa valtakunnallista
14855: tahdon toteuttamiseksi. Kuitenkin kansalaisten merkitystä.
14856: mahdollisuudet ulkoilun ja retkeilyn harrasta- Keinoina, joilla kuntien mahdollisuuksia vir-
14857: miseen ovat etenkin kaupunkialueilla jatkuvasti kistysalueiden hankintaan parannetaan, voidaan
14858: kaventuneet. Vapaat, aikaisemmin virkistyskäy- ajatella seuraavia. Kunnille voitaisiin antaa ny-
14859: tössä olleet alueet on yhä useammin otettu ra- kyistä laajemmat ja selvemmät mahdollisuudet
14860: kennustoiminnan, teollisuuden tai liikenteen lunastaa maata vil1kistystal1koituksiin. Etuosto-
14861: käyttöön. Vaikka tämä usein onkin ollut kau- lakia voitaisiin muuttaa niin, että etuosto-oi-
14862: pungin kehityksen kannalta perusteltua, tulisi keutta voidaan käyttää myös virkistysalueiden
14863: samalla huolehtia siitä, että asukkaiden käyt- hankkimiseen. Edelleen voitaisiin ryhtyä myön-
14864: töön hankitaan uusia ja entistä laajempia vir- tämään korkotukea kuntien virkistysaluehankin-
14865: kistysalueita, joilla voidaan ulkoillen kohentaa toihin samoin kuin sitä .tällä hetkellä voidaan
14866: kuntoa ja nauttia alkuperäisestä luonnosta. Eri- myöntää asuntoalueiden hankintaan. Lopuksi
14867: tyisen tärkeätä olisi, että vielä vapaat, kaupunki- voitaisiin valtion tulo- ja menoarviossa osoit-
14868: alueiden lähiympäristön rannat saataisiin vara· taa suoranaista valtionavustusta ainakin valta-
14869: tuksi ja hankituksi seudun asukkaiden yhtei- kunnallisesti merkittävien virkistysalueiden
14870: seen virkistyskäyttöön. hankintaan ja ylläpitoon.
14871: Nopeita toimenpiteitä asiassa puoltaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14872: se, että tällä hetkellä on valmistumassa virkis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14873: tys- ja suojelualueita koskeva seutukaavaliitto- muksen,
14874: jen suunnittelutyö. Miltei kaikkien seutukaava-
14875: liittojen virkistys- ja suojeluvaihekaavat ovat jo että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14876: vahvistusvaiheessa. Kansallispuisto- ja soiden- menpiteisiin, joilla kuntien mahdolli-
14877: suojeluohjelmien puitteissa on mahdollista to- suuksia hankkia maata ulkoilu- ja vir-
14878: t·euttaa em. kaavojen suojelualueet. Sen sijaan kistystarkoituksiin parannetaan ja vir-
14879: tällä hetkellä ei ole riittäviä keinoja, joilla kaa- kistysalueiden toteuttamista edistetään.
14880: voihin sisältyvät virkistysalueet voitaisiin saada
14881: toteu tetuiksi.
14882: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14883:
14884: Reino Breilin Sten Söderström Helvi Hyrynkangas
14885: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Sakari Knuuttila
14886: Kaj Bärlund 1.-C. Björklund Tarja Halonen
14887: Lauha Männistö Juhani Surakka Olli Helminen
14888: 1980 vp. 367
14889:
14890: Toivomusaloite n:o 332.
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: Bärlund ym.: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamises-
14896: ta omaa elinympäristöään koskevissa asioissa.
14897:
14898:
14899: E d u s k u n n a 11 e.
14900:
14901: Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet oman sena osana olevat arvokkaat rakennukset jou-
14902: elinympäristönsä kehittämiseen ovat tällä het- tuvat yksi toisensa jälkeen puretuiksi laajoista-
14903: kellä puutteelliset. Selvimpiä ilmenemismuotoja kin vastalauseista huolimatta. Paikkakunnan
14904: tästä ov·at viime vuosina spontaanisti syntyneet viimeinen ja maisemallisesti arvokas harju voi
14905: ympäristöliikkeet kuten Koijärvi-liike ja Lappa- joutua soranoton kohteeksi vieläpä ilman vel-
14906: järven ranta-asukkaiden toimet järvensä puolus- voitteita siistiä rumaa maisemakuvaa. Vilkkaas-
14907: tamisessa. Kun päätöksenteko on esimerkiksi ti käytetty ulkoilumetsä voidaan hakata yhdes-
14908: vesiasioissa etäällä kentältä, ihmiset kokevat sä päivässä pois ilman, että ulkoilijoilla olisi
14909: ainoaksi vaikuttamiskeinokseen suoran toimin- etukäteen mitään tietoa asiasta tai he voisivat
14910: nan. vaikuttaa hakkuun suoritustapaan. Samaten
14911: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien tur- vanhastaan kyläläisten yhteisesti käyttämä
14912: vaamiseksi on eräisiin lakeihin kuten rakennus- uimapaikka voi sulkeutua kesämökin rakenta-
14913: lakiin otettu säännöksiä kuulemis- ja valitus- misen seurauksena.
14914: menettelyistä. Puutteena on kuitenkin raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14915: nuslainsäädännössäkin koettu se, että tieto kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14916: suunnitelluista rakennushankkeista ei mene pe-
14917: rille asukkaille. Lisäksi valitusoikeus on mones- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14918: sa tapauksessa rajoitettu vain lähinaapureihin. kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien
14919: Erityisen turhauttavaa on se, että satojenkin parantamiseksi heidän lähiympäristönsä
14920: asukas- ja ympäristönsuojeluyhdistyksiin järjes- käyttämistä ja muuttamista suunnitel-
14921: täytyneiden ihmisten valitukset menevät huk- taessa siten, että tarpeelliset kansalais-
14922: kaan, kun niitä ei oteta edes tutkittavaksi. ten kuulemisvelvoitteet ja muut lähide-
14923: Vaatimus ympäristödemokratian kehittäm1ses- mokratian parantamisen vaatimukset si-
14924: tä on korostunut toisaalta asutuskeskuksissa ja sällytettäisiin myös luontoa ja luonnon-
14925: toisaalta myös haja-asutusalueella. Hyvän, viih- varojen käyttöä koskeviin lakeihin.
14926: tyisän ja omaleimaisen asuinympäristön olennai-
14927: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14928:
14929: Kaj Bärlund Tellervo Koivisto Mikko Elo
14930: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Liisa Jaakonsaari
14931: Reino Breilin Peter Muurman Tarja Halonen
14932: Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee Hannu Tapiola
14933: Erkki Liikanen Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Piipari
14934: Markus Aaltonen Maija Rajantie Mikko Rönnholm
14935: Paula Eenilä Pertti Hietala
14936: 368 1980 vp.
14937:
14938: Toivomusaloite n:o 333.
14939:
14940:
14941:
14942:
14943: Bärlund ym.: Luonnonvarojen käyttöä koskevan lainsäädännön
14944: kehittämisestä.
14945:
14946:
14947: Eduskunnalle.
14948:
14949: Alkuperäisen luonnon suojelemisen merkitys Luonnonsuojelussa ei ole kysymys pelkästään
14950: kasvaa jatkuvasti. Lainsäädännölliset edellytyk- erillisten rauhoituskohteiden perustamisesta.
14951: set luonnonsuojelun hoitamiseksi ovat tällä het- Luonnonvarojen säilymisestä on huolehdittava
14952: kellä järjestettynä vuonna 1923 säädetyllä luon- myös kansalaisten jokapäiväisessä ympäristössä.
14953: nonsuojelulailla. Luonnonsuojelulain uudistami- Tästä syystä luonnonsuojelulain uudistamisen
14954: nen on ollut vireillä lähes kaksikymmentä vuot- lisäksi olisi myös luonnonvarojen ja erityisesti
14955: ta ilman tuloksia. vesien ja metsien käyttöä koskevaa lainsäädän-
14956: Luonnonsuojelulaki koskee mm. luonnon- ja töä kehitettävä siten, että luonnonvarojen mo-
14957: kansallispuistojen perustamista sekä kasvien ja ninaiskäytön sekä luonnon tasapainon vaati-
14958: eläinten rauhoitusta. Nämä keinot ovat tärkei- mukset tulevat riittävästi otetuiksi huomioon.
14959: tä huolehdittaessa luonnonsuojelun vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14960: sista, mutta eivät kuitenkaan riittäviä. Luon- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14961: nonarvojen huomioon ottamisen pitäisi koskea
14962: kaikkea luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Suo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14963: men oloissa keskeisessä asemassa vesien käytön menpiteisiin luonnonvaroja ja erityisesti
14964: lisäksi on tässä suhteessa metsien hyväksikäyt- metsien ja vesien käyttöä koskevan lain-
14965: tö. Metsätalouden tehostamiseen tähtääviä säädännön kehittämiseksi siten, että
14966: uudistuksia on toteutettu ilman, että samalla luonnonvarojen käytössä otettaisiin huo-
14967: on riittävästi huolehdittu metsien moninaiskäy- mioon myös luonnon moninaiskäytön
14968: tön, kuten marjastuksen ja sienestyksen etujen edut sekä muiden luonnonvarojen säily-
14969: sekä luonnonvarojen huomioon ottamisesta. minen.
14970: Metsälainsäädäntö on rakennettu ottamalla huo-
14971: mioon pelkästään metsien kohoavan puuntuo-
14972: tannon merkitys.
14973: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
14974:
14975: Kaj Bärlund Pertti Hietala Aimo Ajo
14976: Olli Helminen Mikko Rönnholm Jermu Laine
14977: Juhani Raudasoja Risto Tuominen Kaisa Raatikainen
14978: Jorma Rantala Jouko Tuovinen Pirjo Ala-Kapee
14979: Pekka Starast Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
14980: Tellervo Koivisto Helge Siren
14981: 1980 vp. 369
14982:
14983: Toivomusaloite n:o 334.
14984:
14985:
14986:
14987:
14988: Hakala: Kunnallishallinnon suunnittelujärjestelmän yksinkertais-
14989: tamisesta.
14990:
14991:
14992: Ed u s kun n a 11 e.
14993:
14994: Toimintojen ja talouden suunnittelu on :kun- nitelmaa vielä suunnittelukauden jo piukälti
14995: tien ja kuntainliittojen hallinnossa korostunut ollessa kulunut. Tällainen asian moninkertainen
14996: ja tullut entistä tärkeämmäksi viime vuosina. käsittely on paikallisesta viranomaisesta tur-
14997: Myös uudessa kunnallislaissa korostetaan suun- hauttavaa.
14998: nittelun tarpeellisuutta. Valtion viranomaisen tulisikin antaa paikalli-
14999: Eräillä lakisääteisillä sektoreilla suunnittelu- selle viranomaiselle vain puitteet, joiden rajoissa
15000: järjestelmä ei nykyisellään kuitenkaan ole tyy- paikallinen viranomainen voisi itse harkita sen,
15001: dyttävä eikä täytä tarkoitustaan riittävästi. minkä palvelun kehittämistä se alueellaan pitää
15002: Esimerkkinä tällaisesta sektorista voidaan tarkoituksenmukaisimpana ja tarpeellisimpana.
15003: mainita kansanterveyslain mukaiset toiminta- Tämä periaate tulisi ottaa huomioon myös par-
15004: suunnite1mat, jonka kukin terveyskeskus joutuu haillaan valmistelun alla olevan sosiaalitoimen
15005: laatimaan seuraavaa viittä vuotta varten. suunnittelujärjestelmän (VALTAVA) suunnit-
15006: Tällaisen toimintasuunnitelman laatiminen vuo- telussa.
15007: sittain on varsin paljon työtä vaativa toimen- Myös kuntien omille viisivuotistaloussuunni-
15008: pide. Laaditusta toimintasuunnitelmaehdotuk- telmille tulisi antaa tämänhetkistä suurempi
15009: sesta on lisäksi kuntainliitoissa pyydettävä merkitys. Näissä suunnitelmissa olevia rajoja
15010: kaikkien jäsenkuntien kunnanvaltuustojen lau- tuHs:i noudattaa laadittaessa erity~s,sektoreitten
15011: sunnot. Lausuntojen saamisen jälkeen kuntain- toimintasuunnitelmia.
15012: liitoissa liittovaltuuston ja kunnissa kunnanval- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15013: tuuston hyväksymä toimintasuunnitelma lähete- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15014: tään sitten valtion viranomaisten käsittelyyn.
15015: Mikäli laadittu toimintasuunnitelma ei sattuisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15016: joitain yksityiskohdaltaan olemaan valtion ao. menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
15017: viranomaisen suunnitelmien mukainen, palaute- seksi siten, että kunnallishallintoa kos-
15018: taan asia paikalliselle viranomaiselle jälleen kevaa suunnittelujärjestelmää kokonai-
15019: uutta käsittelyä varten. Näin paikallinen viran- suudessaan kehitetään tämänhetkistä yk-
15020: omainen saattaa joutua käsittelemään tätä suun- sinkertaisemmaksi ja joustavammaksi.
15021: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15022:
15023: Matti Hakala
15024:
15025:
15026:
15027:
15028: 47 088000224W
15029: 370 1980 vp.
15030:
15031: Toivomusaloite n:o 335.
15032:
15033:
15034:
15035:
15036: Hakala ym.: Kylähallinnon kehittämisestä.
15037:
15038:
15039: Eduskunnalle.
15040:
15041: Eräänä vuoden 1977 alusta voimaan tulleen osavaltuuston asemesta tulisi kehittää kunnan-
15042: uuden kunnallislain pääperiaatteena pidettiin osahallintoa johtokuntapohjalta tehtäväkenttää
15043: kuntien itsehallinnon ja kuntalaisten vaikutus- laajentamalla.
15044: mahdollisuuksien tehostamista. Tähän pyrittiin Tällaisen kylissä olevan laaja-alaisen tehtävä-
15045: mm. kunnanosahallinnon mahdollistamisella. kentän omaavan toimielimen tarpeellisuus on
15046: Aikaisemmin on kuitenkin tehty vastakkai- havaittu mm. useissa kylissä syntyneestä vapaa-
15047: seen suuntaan käyviä muutoksia mm. ottamalla ehtoisuuteen perustuvasta kylätoimikuntien pe-
15048: kunnan osissa, kylissä toimiviita koulujen joh- rustamisesta.
15049: tokuntien seuraajilta, kouluneuvostoilta, käytän- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15050: nöllisesti katsoen kaikki valta pois. Näin ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15051: kunnan osiin jäänyt enää minkäänlaista käytän-
15052: nön merkitystä omaavaa useampijäsenistä toimi- että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
15053: elintä. menpiteisiin kylähallinnon kehittämisek-
15054: Uusi kunnanosavaltuustojärjestelmä taas ei si siten, että kyliin voitaisiin perustaa
15055: täytä sitä aukkoa, minkä tämä tehtävien keski- kyläjohtokunnat, joiden tehtävänä olisi
15056: tys aiheutti. Myöskään kunnanosavaltuusto ei kunnan talousarvioon varattujen määrä-
15057: organisatorisesti ole oikealla tasolla verrattuna rahojen puitteissa valmistella ja toimeen-
15058: johtokuntatasoiseen elimeen. Kunnanosavaltuus- panna lähinnä opetustointa, sosiaalitoin-
15059: tojen perustaminen ei olekaan lähtenyt käyntiin ta, terveydenhoitoa, tieasioita ym. kos-
15060: uuden kunnallislain voimassaoloaikana. Kunnan- kevia kylän asioita.
15061: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15062:
15063: Matti Hakala Timo Ihamäki Helge Saarikoski
15064: 1980 vp. 371
15065:
15066: Toivomusaloite n:o 336.
15067:
15068:
15069: Helminen ym.: Ilmansuojelulainsäädännön aikaansaamisesta.
15070:
15071: Ed u s kun n a 11 e.
15072:
15073: Nopea teollistuminen, moottoriajoneuvolii- maahan happamina sulfaatteina lisäten maa-
15074: kenteen lisääntyminen ja lämmittäminen fos- perän ja veden happamuutta. Tämä voi puo-
15075: siilisilla pohtoaineilla ovat Suomessakin aiheut- lestaan vähitellen aiheuttaa metsän kasvun hi-
15076: taneet ilman laadun huonontumista. Kansain- dastumista ja arvokalojen vähentymistä vesis-
15077: välisten vertailuperusteiden mukaan ilmaympä- töissä. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat myös
15078: ristömme tosin on vielä suhteellisen puhdas, vahinkoa materiaaleille, kuten mm. metallien
15079: mutta ilman pilaantumista aiheuttavan toimin- syöpymistä ja ulkomaalauksen kestävyyden
15080: nan keskittyminen on saanut ai:kaan pa1kallisia heikkenemistä.
15081: ilmansuojeluongelmia. Suomen luonto on ilmastollisista syistä herk-
15082: Teollisuus, energiantuotanto ja liikenne ovat kä ilman laadun huonontumisesta aiheutuville
15083: ilman epäpuhtauksien menkityksellisimmät läh- vaikutuksille. Samasta syystä luonnolle ja sen
15084: teet. Teollisuuden ja fossiilisten polttoaineiden toiminnalle aiheutuneet haitat korjaantuvat var-
15085: käytön päästöissä ilmaan joutuvat rikkiyhdis- sin hitaasti. Nämä luonnon erityispiirteet lisää-
15086: teet aiheuttavat eniten ilmansuojeluongelmia vät ilmansuojelun tarpeellisuutta Suomessa.
15087: maassamme. Fossiilisten polttoaineiden palami- Myös Suomessa olisi näin ollen ryhdyttävä
15088: sesta joutuu ilmakehään muitakin epäpuhtauk- viipymättä toimenpiteisiin sellaisen ilmansuo-
15089: sia, kuten typen oksideja ja eräitä raskasmetal- jelulainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka ta-
15090: leja, joita on myös metallien perusteollisuuden voitteena olisi ulkoilman pilaantumisen ehkäi-
15091: päästöissä. Suurin osa iLmaan joutuvasta lyi- seminen. Lainsäädännöllä olisi pyrittävä lisää-
15092: jystä ja orgaanisista hiiliyhdisteistä on peräisin mään yhteiskunnan mahdollisuuksia ohjata ja
15093: autojen pakokaasuista. Teollisuus on puoles- valvoa ilmansuojelutoimintaa. Viranomaisten
15094: taan suurin hiukkasten eli pölyn ympäristöön olisi voitava nykyistä paremmin valvoa ilman-
15095: päästäjä. suojelutoimien toteuttamista. Erityisesti olisi
15096: Ilmassa olevat epäpuhtaudet voivat välittö- pyrittävä ohjaamaan ja sääntelemään ilman pi-
15097: mästi tai välillisesti aiheuttaa mm. vaaraa ter- Iaantumista aiheuttavaa teollista toimintaa.
15098: veydelle, vahinkoa kasveille, eläimille ja luon- Myös liikenteen aiheuttamiin ilmansuojeluongel-
15099: non toiminnalle, taloudellista vahinkoa ja yleis- miin voitaisiin puuttua.
15100: tä viihtyvyyden vähentymistä. Ilman pilaantu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15101: minen lisää alttiutta eräisiin sairauksiin, var- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15102: sinkin moniin hengityselinten sairauksiin, ku- muksen,
15103: ten keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkolaajen- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
15104: tumaan. Allergiasta johtuvista sairauksista eten- menpiteisiin ilmansuojelulainsäädännön
15105: kin keuhkoastma voi kehittyä vaikeaksi ilman aikaansaamiseksi} jonka yleisenä tavoit-
15106: epäpuhtauksien seurauksena. Ilmakehään jou- teena olisi ulkoilman pilaanlumisen eh-
15107: tunut rikkidioksidi hapettuu ilmassa ja sataa käiseminen.
15108: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15109:
15110: Olli Helminen Helge Siren Maija Rajantie
15111: Juhani Raudasoja Aimo Ajo Matti Puhakka
15112: Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen
15113: Kaj Bärlund Jouko Tuovinen Reino Breilin
15114: Pekka Starast Jermu Laine Juhani Surakka
15115: Jorma Rantala Mikko Elo Matti Luttinen
15116: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä ·Risto Tuominen
15117: Seppo Tikka Sakari Knuuttila Liisa Jaakonsaari
15118: Eino Grönholm Pirjo Ala-Kapee
15119: 372 1980 vp.
15120:
15121: Toivomusaloite n:o 337.
15122:
15123:
15124:
15125:
15126: Hyrynkangas ym.: Tutkimuksen järjeSitämisestä ilman saastumisen
15127: varkutuksista väestön 1lerveydentilaan V alkeakoskella.
15128:
15129:
15130: Ed u s kun n a 11 e.
15131:
15132: Valkeakoski on esimerkki paikkakunnasta, Valkeakoski olisi sopiva paikkakunta laajalle
15133: jossa teollisuus aiheuttaa huomattavaa ilman tutkimukselle ilman saasteiden vaikutuksesta
15134: saastumista. Tämä on käynyt ilmi paikkakun- väestön terveydentilaan käyttämällä vertaus-
15135: nalla hiljattain tehdyssä saastumistutkimukses- kohtana jotain paikkakuntaa, jossa ilman saas-
15136: sa. tuminen ei ole päässyt yhtä pahaksi.
15137: Vaikka ilman saastuminen ei yksittäisenä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
15138: syynä aiheutakaan ihmisten sairastumista kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15139: poikkeustapauksissa, se on eräänä tekijänä pa-
15140: hentamassa useiden sairauksien astetta ja ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15141: heuttamassa altistumista sairastumiseen. Esi- laajan tutkimuksen järjestämiseksi ilman
15142: merkiksi astman ja allergisen nuhan voimak- saastumisen vaikutuksista väestön ter-
15143: kaalla lisääntymisellä viime vuos1kymmeninä veydentilaan V alkeakoskella.
15144: on havaittu olevan selvää yhteyttä ilman saas-
15145: tumisen lisääntymiseen.
15146: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
15147:
15148: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
15149: Terhi Nieminen-Mäkynen
15150: 1980 rd. 373
15151:
15152: Hemställningsmotion nr .338.
15153:
15154:
15155:
15156:
15157: Häggblom m. fl.: Om årliga sverrkspråkiga polisku.rser.
15158:
15159:
15160: T i 11 R i k s d a g en.
15161:
15162: Behovet av svenskspråkig polisutbildning har skolning. Det v1sade intresset för den nu aik-
15163: under de senaste årtiondena framhållits i oli- tuella polisaspirantkursen motsvarar helt det
15164: ka sammanhang. Trots upprepade framställ resultat som framkommit i en av Svenska Fin-
15165: ningar till myndigheterna har någon kontinuer- lands Folkting gjord undersökning om behovet
15166: ligt återkommande utbildning på S'venska för av nyrekrytering av svenska poliser. Det råder
15167: poliser inte kunnat erhållas. Den utbildning stort brist på svenskspråkiga poliser på två-
15168: som hittills ordnats har varit synnerligen och svenspråkiga orter samt inom den rörliga
15169: sporadisk. polisen. Behovet av nyrekrytering av svensk-
15170: Under innevarande år ordnas för första språkiga poliser skulle enligt nämnda undersök-
15171: gången en svenskspråkig kurs för polisaspi- ning förutsätta en kontinuerlig skolning av
15172: ranter. Detta initiativ bör hälsas med tillfreds- minst 20 svenska poliser per år.
15173: ställelse, men aspirantkursen får inte bli en Med hänvisning tili det som ovan nämnts
15174: engångsföreteelse. ber undertecknade att riksdagen ville besluta
15175: Intresset för polisaspirantkursen, som hålls hemställa,
15176: 4. 8.-19. 12. 1980 på polisinstitutet i Otnäs,
15177: Esbo, har varit stort. Över 140 personer har att regeringen måtte tillgodose rekry-
15178: sökt till kursen. Av dessa har dock endast 24 teringsbehovet av svenskspråkiga poliser
15179: möjlighet att bli antagna. För de återstående så, att nya kurser årligen ordnas för
15180: finns det inga garantier för eventuell senare svenskspråkiga polisaspiranter.
15181: Helsingfors den 14 februari 1980.
15182:
15183: Gunnar Häggblom Asser Stenbäck Håkan Malm
15184: 1.-C. Björklund Ole Norrback Henrik Westerlund
15185: Inger Hirvelä Boris Renlund Jutta Zilliacus
15186: Elisabeth Rehn
15187: 374 1980 vp.
15188:
15189: Toivomusaloite n:o 338. Suomennos.
15190:
15191:
15192:
15193:
15194: Häggblom ym.: Kurssien järjestämisestä vuosittain ruotsinkielisille
15195: poliisialokkaille.
15196:
15197:
15198: Ed u s kun n a 11 e.
15199:
15200: Ruotsin kielellä tapahtuvan poliisikoulutuk- sesta. Mielenkiinto nyt pidettävää poliisiaiokas-
15201: sen tarvetta on viime vuosikymmeninä koros- kurssia kohtaan vastaa täysin Ruotsalaisten
15202: tettu useissa eri yhteyksissä. Viranomaisille osoi- Kansankäräjien tekemän tutkimuksen tuloksia,
15203: tetuista lukuisista esityksistä huolimatta ei joka koski uusien ruotsinkielisten poliisien pal-
15204: säännöllisin väliajoin ruotsinkielellä tapahtuvaa velukseen ottamisen tarvetta. Ruotsinkielisistä
15205: poliisien koulutusta ole saatu aikaan. Tähän poliiseista on tuntuva puute kaksi- ja ruotsin-
15206: mennessä järjestetty koulutus on ollut varsin kielisillä alueilla sekä liikkuvan poliisin palve-
15207: satunnaista. luksessa. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan
15208: Kuluvana vuonna järjestetään ensimmäistä uusien palvelukseen otettavien poliisien tarve
15209: kertaa ruotsinkielinen poliisialokaskurssi. Tämä edellyttäisi jatkuvaa, vähintään 20 ruotsinkieli-
15210: aloite on erittäin tervetullut, mutta aiokaskurs- sen poliisin vuosittaista kouluttamista.
15211: si ei saa jäädä kertailmiöksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
15212: Mielenkiinto on ollut suuri Espoon Otanie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15213: messä 4. 8.-19. 12. 1980 järjestettävää poliisi-
15214: aiokaskurssia :kohtaan. Yli 140 henkilöä on ha- että hallitus huolehtisi ruotsinkielis-
15215: kenut kurssille. Näistä on kuitenkin mahdollis- ten poliisien koulutuksesta siten, että
15216: ta hyväksyä vain 24. Muilla ei ole mitään ta- ruotsinkielisille poliisialokkaille järjeste-
15217: keita myöhemmin ehkä annettavasta koulutuk- tään vuosittain uusi kurssi.
15218: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
15219:
15220: Gunnar Häggblom Asser Stenbäck Håkan Malm
15221: 1.-C. Björklund Ole Norrback Henrik Westerlund
15222: Inger Hirvelä Boris Renlund Jutta Zilliacus
15223: Elisabeth Rehn
15224: 1980 vp. 375
15225:
15226: Toivomusaloite n:o 339.
15227:
15228:
15229:
15230:
15231: Impiö ym.: Kalastuskuntajärjestelmän kehittämisestä kalavesien
15232: hoidon tehostamiseksi.
15233:
15234:
15235: Ed u s kun n a 11 e.
15236:
15237: Kalavesien hoitoa haittaa omistussuhteisiin rusteella. Valtiokin tulisi pinta-alaosuutensa pe-
15238: liittyvä vesialueiden pirstoutuneisuus. Lapin rusteella kalastuskunnan osakkaaksi. Kalastus-
15239: läänin pienehköissä, omistussuhteiltaan kirjavis- kunnan perustamista varten olisi voitava pitää
15240: sa järvissä kalastuslakiehdotuksen (komitean- erityinen maanmittaustoimitus silloin, kun omis-
15241: mietintö 1977:47) soveltaminen saattaa tuot- tussuhteet ovat niin sekavat, että osakkuudet
15242: taa vaikeuksia. Kun mietinnön mukaan kalas- eivät muuten selviä. Oleellista kaikessa tässä
15243: tusoikeus tulee säilymään vesialueen omistuk- olisi se, että muodostuvat kalastuskunnat voisi-
15244: seen kuuluvana etuna, on tärkeää, että tehokas vat päättää kalastuksesta ja kalakannan hoidos-
15245: kalavesien hoitomahdollisuus ja -velvollisuus ta koko järvessä tai vesistössä. Kalakannan hoi-
15246: otetaan huomioon. Siihen tuskin päästään yh- taminen saataisiin vireille ilman, että kysymys
15247: teisomistukseen perustuvassa kalastuskuntajär- hautautuisi keskenään kiistelevien kalastuskun-
15248: jestelmässä. Ainakin pienehköissä järvissä ja ve- tien byrokratiaan.
15249: sistöissä eri vesialueiden omistajien olisi voita- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
15250: va perustaa yhteinen kalastuskunta, johon kaik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15251: kien tässä järvessä vesialuetta omistavien olisi muksen,
15252: liityttävä, kuten Lapin maatilatalouden kehit-
15253: tämisneuvottelukunta on lausunnossaan kalas- että hallitus valmistellessaan kalastus-
15254: tuslainsäädäntökomitean mietinnöstä esittänyt. lakiehdotusta huolehtisi ennen muuta
15255: Ongelmana on ollut historiallisen kehityksen kalavesien omistajien mahdollisuuksista
15256: ja tilojen osittamistoimitusten takia se, että jär- ja velvollisuuksista tehokkaaseen kalave-
15257: viin on jatkuvasti tullut uusia kalastuskuntia. sien hoitoon siten, että pienehköissä ve-
15258: Tilanne jatkuu entisellään. Lapissa on muusta sistöissä eri vesialueiden omistajien olisi
15259: maasta poiketen usein pienissäkin järvissä val- voitava perustaa yhteinen kalastuskunta,
15260: tion metsämaahan liittyvää vesialuetta. Edellä johon kaikkien tässä vesistössä vesialuet-
15261: esitetyn mukaan osuus kalastuskuntaan määräy- ta omistavien tulisi liittyä.
15262: tyisi tilakohtaisesti vesialueen omistuksen pe-
15263: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
15264:
15265: Lauri Impiö Mikko Jokela Aimo Ajo
15266: 376 1980 vp.
15267:
15268: Toivomusaloite n:o 340.
15269:
15270:
15271:
15272:
15273: Jaakonsaari ym.: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muut-
15274: tamisesta kunnallisverotoimikunnan esitysten mukaisesti.
15275:
15276:
15277: Eduskunnalle.
15278:
15279: Kunnallisverotoimikunta Jattl mietintönsä tumiseen vaikuttavat tekijät, esim. luonnonva-
15280: 31. 12. 1976. Toimikunta pohti perusteellisesti rat ja -voimat sijaitsevat. Näin ollen kunnallis-
15281: kunnallisverotuksen uudistusta. Toimikunnan verotoimikunnan mietintö toteutettuna ohjaisi
15282: ehdotukset merkitsevät kunnallisverotuksessa kunnallisverotuloja nykyistä laajemmin erityi-
15283: perinteisen tulolähdejaon selkiinnyttämistä, elin- sesti Pohjois-Suomen kuntiin, joissa kaivokset,
15284: keinotulolähteeseen kuuluvan kiinteistön tulon voimalaitokset ja suuret metsävarat sijaitsevat.
15285: määrittelyä todellisen tulon mukaan, tuloläh- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
15286: teiden välisten siirtojen siirtohintojen huomioon tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15287: ottamista todennäköisen luovutushinnan mu- sen,
15288: kaan, kiinteän toimipaikan nykyistä täydelli-
15289: sempää määrittelyä sekä kuntien välisen elin- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15290: keinotulon jaon osittaista uudistamista. tyksen elinkeinotulon verottamisesta an-
15291: Ehdotukset merkitsevät erityisesti elinkeino- netun lain muuttamisesta siten kuin
15292: tulojen ohjautumista verotettavaksi nykyistä kunnallisverotoimikunta mietinnössään
15293: selvemmin niihin kuntiin, joissa tulon muodos- 1976:91 esittää.
15294: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15295:
15296: Liisa Jaakonsaari J. Juhani Kortesalmi Juhani Vähäkangas
15297: Helvi Hyrynkangas Martti Ursin Helvi Niskanen
15298: Eero Lattula Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
15299: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
15300: 1980 vp. 377
15301:
15302: Toivomusaloite n:o 341.
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Jaakonsaari ym.: Vesilainsäädännön ja vesirakentamista koskevan
15308: rahoituslainsäädännön kokonaisuudistuks·en ·ai:kaansaamisesta.
15309:
15310:
15311: Ed u s kun n a II e.
15312:
15313: Voimassa oleva vesilaki on säädetty vuonna taloudellisuutta ja epätarkoituksenmukaisuutta.
15314: 1961. Lakiin on sen jälkeen tehty joitakin muu- Laajojen vesirakennushankkeiden uhka näivet-
15315: toksia, mutta laki toimii edelleen 1950-luvun tää kokonaisia kyliä mm. Pohjois-Pohjanmaalla
15316: ja sitä aikaisempien vuosikymmenien arvostuk- ja Lapissa.
15317: sien toteuttajana vesien käytössä, mistä osoituk- Nykyinen vesilaki asettaa myös kohtuutto-
15318: sena ovat olleet viime vuoden aikana esiinty- man merkityksen vesirakentamiselle ottamatta
15319: neet kansalaisliikehdinnätkin. samalla huomioon nykyisin yhä tärkeämmäksi
15320: Vesilain osittaistarkistus on ollut vireillä koettua vesistön virkistyskäyttöä ja muita ar-
15321: koko 1970-luvun. Vaikka vireillä oleva tarkis- voja. Pohjavesien tehokas suojelu on estynyt
15322: tustyö ei toisikaan kaikilta osin lopullista pa- lainsäädännön epäselvyyksien takia. Kansainvä-
15323: rannusta nykyisiin epäkohtiin, olisi vesilain lisestikin arvokkaita lintujärviä ja muita mer-
15324: osittaisellakin kehittämisellä myönteistä vaiku- kittäviä luontokohteita voidaan ojittaa ilman
15325: tusta kaikkien kansalaisten elinympäristöön. että valtion viranomaisilla on edes kohtuullisia
15326: Tärkeimpinä epäkohtina nykyisessä vesien vaikuttamiskeinoja käytettävissään. Vesiasioi-
15327: käytön sääntelyssä voidaan pitää mm. seuraavia den käsittely on hidasta ja aiheuttaa kohtuut-
15328: seikkoja. Vesivarojen hyväksikäyttöä koskeviin toniuuksia niin elinkeinoelämälle, vesiensuoje-
15329: hankkeisiin puututaan nykyisen lainsäädännön lulle kuin yksityisille vahingonkärsijöillekin.
15330: mukaan vain tapauskohtaisesti ilman että sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15331: malla riittävästi otettaisiin huomioon vesistö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15332: kokonaisuuksia ja niiden moninaiskäyttöä. Vesi-
15333: hallinto suorittaa omaa suunnitteluaan, mutta että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
15334: tämä suunnittelutyö on kansanvaltaisen valvon- kunnalle esityksen vesilain tarkistami-
15335: nan u~kopuolella dkä suunnittelulla ole riittä- seksi ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15336: vta kytkentöjä käytännön päätöksentekoon. toimenpiteisiin vesilainsäädännön sekä
15337: Yhteiskunta osallistuu huomattavalla rahoituk- vesirakentamista koskevan rahoituslain-
15338: sella erilaisiin vesistöhankkeisiin ilman että säädännön kokonaisuudistuksen aikaan-
15339: tätä koskeva lainsäädäntö olisi asianmukaisessa saamiseksi.
15340: kunnossa. Tästä kaikesta on seurauksena epä-
15341: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15342:
15343: Liisa Jaakonsaari Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
15344: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto Olli Helminen
15345:
15346:
15347:
15348:
15349: 48 088000224W
15350: 378 1980 vp.
15351:
15352: Toivomusaloite n:o 342.
15353:
15354: Jaakonsaari ym.: Määrärahasta val:takunnallisille luonnonsuojelu-
15355: järjestöille.
15356: Eduskunnalle.
15357: Maassamme toimii neljä valtakunnallista yksityisiä kansalaisia, järjestöjä ja kuntia ym-
15358: luonnonsuojelujärjestöä: Suomen luonnonsuoje- päristöongelmien ratkaisemisessa. Tällä on mer-
15359: luliitto, MaaiLman Luonnon Säätiön Suomen kitystä mm. alueellisen tasa-arvon ja kansalais-
15360: Rahasto, Natur- och Mhljövård ja Pidä Saaristo ten o~keusturvan kannalta. Kunkin paikkakun-
15361: Siistinä. Kaiilcl.den näiden järjestöjen yhteinen nan erityisolot tuntevina heidän työllään voi-
15362: valtionapu vuodelle 1980 on 440 000 markkaa. daan osaltaan vaikuttaa ympäristöä säästävien
15363: Lisäksi Ympäristövuoden 80 kuluihin on myön- ja taloudellisesti järkevämpien ratkaisujen syn-
15364: netty 210 000 mankan määräraha, joten järjestöt tyyn.
15365: saa.vat kaikkiaan 650 000 markkaa valtionapua Piirisihteereiden paikkaamisesta aiheutuva li-
15366: vuonna 1980. Summan pienuutta kuvaa se, et- särahoitustarve on seuraavanlainen:
15367: tä esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton
15368: osuus valtionavusta Ympäristövuoden kohde- 1. Päätoimisten piirisihteereiden
15369: raha mukaanluettuna kattaa vain noin 15-18 paikkaaminen 8x4 5 000 mk
15370: % liiton vuoden menoista. Verrattaessa lukua (V 20) = 360 000 maDkkaa 360 000 mk
15371: muiden valtakunnallisten järjestöjen saamaan 2. Piiritoimistojen muut kulut
15372: vaJ.t1onapuun havaitaan selvästi, että luonnon- Vuokrakulut
15373: suojelujärjestöt joutuvat toimima.an ,sekä mavk- Monistus
15374: kamääräisesti että suhteellisesti muita selvästi Postitus
15375: niukemman valtionavun turvin. Konehankinnat
15376: Kuitenkin luonnonsuojelujärjestöjen tehtävät Puhelinkulut yms. 150 000 mk
15377: ja merkit)'ls ,suomalaisessa yhteiskunnassa ovat Yhteensä 510 000 mk
15378: jatkuvasti kasvaneet. Samalla niiden hoidetta-
15379: vaksi on s,iirtynyt monia valtiolle kuuluvia teh- Samalla muut ympäristövalistuksen vaatimat
15380: täviä. Tällaisia ovat esimerkiksi laaja, ympäris- pakolliset menot, kuten esimerkiksi painatus-
15381: tökysymyksiä koskeva valistus- ja tiedotustoi- kulut, ovat nopeasti kasvaneet.
15382: minta sekä maanomistajien kanssa käytävät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15383: neuvottelut suojelualueiden perustamisesta. Jär- n1oittavasti eduskunnan hyvä!ksyttäväksi toivo-
15384: jestöt julkaisevat myös kaiJkki keskeiset luon- muksen,
15385: non- ja ympäristönsuojelua käsittelevät lehdet. että valtakunnallisille luonnonsuojelu-
15386: Suomen luonnonsuojeluliitto on asettanut järjestöille myönnettävän valtionavun
15387: vuoden 1981 keskeiseksi teemaksi ympäristö- jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ja
15388: valistuksen lisäämisen. Tämän tavoitteen saa- alueellista ympäristövalistusta palvele-
15389: vuttamisen ratkaiseva edellytys on Ympäristö- van piirisihteerijärjestelmän luomiseksi
15390: vuonna 80 aloitetun piirisihteeritoiminnan va- luonnonsuojelujärjestöille myönnetään
15391: kinaistaminen ja jatkaminen. Eri puolilla maata 1 000 000 markan suuruinen valtionapu
15392: toimivien piir1sihteereiden tehtävänä oo auttaa vuodelle 1981.
15393: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15394:
15395: Liisa Jaakonsaari Pekka Starast Matti Luttinen Paula Eenilä
15396: Jacob Söderman Pentti Lahti-Nuuttila Martti Ursin Sakari Knuuttila
15397: Saara-Maria Paakkinen Tapio Holvitie Lauri Palmunen Ilkka Kanerva
15398: Anna-Liisa Piipari Pertti Salolainen Markku Kauppinen Mikko Kuoppa
15399: Tellervo Koivisto Matti Puhakka J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen
15400: Vappu Säilynoja Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen E.-J. Tennilä
15401: Inger Hirvelä Juhani Raudasoja Risto Tuominen Olli Helminen
15402: Eva-Maija Pukkio Elisabeth Rehn Anna-Kaarina Louvo Hannu Tapiola
15403: Toivo Mäkynen Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Helvi Hyrynkangas
15404: V. J. Rytkönen Kaarina Suonio Jermu Laine Terhi Nieminen-Mäkynen
15405: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Pertti Hietala
15406: 1980 vp. 379
15407:
15408: Toivomusaloite n:o 343.
15409:
15410:
15411:
15412:
15413: Jaakonsaari: Luonnonsuojelualueen perustamisesta Liminganlah-
15414: den rannikkoalueelle.
15415:
15416:
15417: Ed u s kun n a 11 e.
15418:
15419: Alkuperäistä luontoa edustavien aluekoko- me arvokkaimmista kosteikkoalueista, ehkä
15420: naisuuksien säilyttäminen tuleville sukupolvil- niitty- ja maankohoamisalueista arvokkain.
15421: le esimerkkeinä siitä, millaisia ekologialtaan Erittäin arvokas kasvillisuus ja linnusto. Seu-
15422: erityyppiset alueet olisivat ilman ihmisen vai- tukaava-alueen tärkein metsästysalue Hailuodon
15423: kutusta, kuuluu sivistyneen kansakunnan vel- ohella. Kuulu moniin kansainvälisiin suojelu-
15424: vollisuuksiin. Riittävien alkuperäisluonnon ohjelmiin ja kansallispuistokomitean luonnon-
15425: alueiden suojeleminen on korvaamattoman tär- säätiöluetteloon."
15426: keää myös opetus- ja tutkimustoiminnan tur- Seutukaavaliitto kuitenkin myöhemmin luo-
15427: vaamisen sekä kulttuuria vieroksuvien kasvi- pui esityksestään muutamien harvojen aJ.ueen
15428: ja eläinlajien ja niiden muodostamien yhdys- omistavien jakokuntien osakkaiden vastustuk-
15429: kuntien sekä kulutusta huonosti kestävien sesta ja painostuksesta. Liminganlahden suoje-
15430: alueiden säilyttämisen kannalta. lemista ovat vaatineet mm. Limingan kunta,
15431: Pohjois-Pohjanmaan suojelu- ja virkistysalue- Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan Luonnon-
15432: vaihekaavaesitys on erityisen puutteellinen suojelupiiri ja Lakeuden luonto. Myös Maail-
15433: alueelle leimallisen merenrannikon ,suojelualue- man Luonnonsäätiön suojeluohjelmaan kuuluu
15434: varausten osalta. Oulun seutukunnan alueelta ei Liminganlahden suojelu, ja säätiö on luvannut
15435: ole esitetty yhtään suojelualuevarausta meren maanomistajille alueen käyttörajoitu!ksesta ai-
15436: rannikolta. Tutkimuksen, opetuksen ja alkupe- heutuvat korvauksetkin.
15437: räisluonnon turmeltumisuhkan takia juuri tältä Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15438: Pohjois-Pohjanmaan väestön painopistealueelta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15439: olisi erityisen tärkeää varata edustavia alueita
15440: suojelun piiriin. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
15441: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto eslttl menpiteisiin noin 200 hehtaarin luon-
15442: Liminganlahden rannikon säilyttämistä 170 heh- nonsuojelualueen perustamiseksi Limin-
15443: taarin suuruisena suojelualueena. Perusteluiksi ganlahden rannikkoalueelle Limingan ja
15444: seutukaavaliitto esitti, että alue on "eräs maam- Lumijoen kuntiin.
15445: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15446:
15447: Liisa Jaakonsaari
15448: 380 1980 vp.
15449:
15450: Toivomusaloite n:o 344.
15451:
15452:
15453:
15454:
15455: Anna-Liisa Jokinen ym.: Pietl!talon omistajien katujen puhtaana-
15456: pitorasituksen huojentamisesta.
15457:
15458:
15459: Ed u s kun n a 11 e.
15460:
15461: Vuoden 1980 alussa tuli voimaan laki ka- jäljiltä katukäytäville Jaaneet tnvllt kinokset.
15462: dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja Koneiden kokoon ajamaan lumeen ei enää pys-
15463: puhtaanapidosta. Lain mukaan tontinomistajan tytä pienillä luudilla ja kevyillä lapioilla, joilla
15464: velvollisuutena on mm. poistaa tontin kohdalla joskus aikaisemmin on selvinnyt katukäytävän-
15465: olevalta jalkakäytävältä jalankulkua haittaava kin puhdistamisesta.
15466: lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjun- Jos taas tontinomistaja ei pysty itse suoriu-
15467: nasta jalkakäytävällä. Tätä tontinomistajille ase- tumaan lain hänelle asettamista velvoitteista,
15468: tettua velvoitetta voidaankin pitää perusteltu- joutuu hän kustantamaan kunnalle sille tämän
15469: na siksi, että kunnat eivät voi monastikaan työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset.
15470: kohtuudella suoriutua näistä tehtävistä riittä- Jo moneltakin taholta - mm. Turun Koti-
15471: vän nopeasti. mäenkadulta, Savustamaotieltä ja Uudenpellon-
15472: Laissa asetettiin tontinomistajan velvollisuu- tieltä - kantautunut asukkaiden huolestumi-
15473: deksi myös tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle nen on hyvin ymmärrettävää. Olihan uuden
15474: tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää lain tarkoituksena parantaa tilannetta myös ja
15475: jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikou- nimenomaan pientalojen osalta.
15476: ru vapaana lumesta ja jäästä. Näiden velvoit- Lain kielteiset vaikutukset olisi heti selvitet-
15477: teiden arveltiin kuitenkin jo lakia eduskunnas- tävä, jotta kohtuuttomien laskujen lankeami-
15478: sa säädettäessä metikitsevän kohtuuttoman suur- nen pientalojen vähävaraisten asukkaiden mak-
15479: ta rasitetta monelle tontinomistajalle. settavaksi voitaisiin välttää. Uudistuksen myö-
15480: Lain voimaantultua nämä epäilyt ovat vain tä kuntien lisääntyviä kustannuksia ei saa siir-
15481: voimistuneet. Erityisesti pienten omakotitalojen tää vähävaraisim.pien asukkaiden kannettavaksi.
15482: monasti ;vähävaraiJset ja iäikkäät asukkaat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15483: huolissaan uuden lain mukanaan tuomista vel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15484: vo1tteista.
15485: Moni varsinkin iäkäs pientalon omistaja jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15486: tuu usein hyvin vaikeaan tilanteeseen, kun kau- menpiteisiin katukäytävien puhtaanapi-
15487: pungin tai kunnan koneet työntävät suuret lumi- dosta aiheutuvien lisäkustannusten ;a
15488: massat ajotieltä jalkakäytävälle tuikkien kulku- muiden vaikeuksien korvaamiseksi va-
15489: väylät. Asukkailla ei aina välttämättä ole riittä- rattomille pientaloien asukkaille.
15490: västi voimia eikä välineitäikään hoitaa koneiden
15491: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
15492:
15493: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa
15494: Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
15495: Aulis Juvela Heli Astala Helvi Niskanen
15496: V. J. Rytkönen Unto Ruotsalainen Terho Pursiainen
15497: 1980 vp. 381
15498:
15499: Toivomusaloite n:o 345.
15500:
15501:
15502: Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesihallinnon ja vesien käytön suunnit-
15503: ,telun uudistamisesta.
15504:
15505:
15506: Ed u s kun n a 11 e.
15507:
15508: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
15509: Aloitteessa esitetään vesihallinnon 'ja vesien- tön suunnitteluun. Tällöin on huolehdittava ,sii-
15510: käytön suunnittelun uudistamista siten, että ve- tä, että suunnittelu tapahtuu kansanvaltaisessa
15511: sien käytön suunnittelu yhdistetään maankäy- valvonnassa ja ohjauksessa.
15512:
15513:
15514:
15515: ALOITTEEN PERUSTELUT.
15516: Lähinnä vesihallinto, vesihallituksen yleis- mien taloudelliset edut ovat tulleet huomioon
15517: suunnittelu- sekä teknisen osaston alaiset toi- otetuiksi. Vesien suunnittelu on myös irrallaan
15518: mistot ja koko maan kattava vesipiiriorgani- muusta alueellisesta suunnittelusta, mm. seutu-
15519: saatio vastaavat vesien ,käytön suunnittelusta. kaavoituksesta, joka sekään nykyisellään ei täy-
15520: Vesihallinto suunnittelee vesien käyttöä valta- tä kaikkia kansanvallan vaatimuksia. Joka ta-
15521: kunnallisesti, alueittain ja hankekohtaisesti. Val- pauksessa kytkennät vesien ja maankäytön
15522: takunnallinen ja alueellinen suunnittelu on lä- suunnittelun välillä ovat jääneet vajavaisiksi
15523: hinnä ohjaavaa, mutta hankesuunnittelu on ja tavoitteet ovat olleet ristiriitaisia. Ruotsissa
15524: yleensä toteuttavaa. Suunnittelu voi kerrallaan on vesien ja maankäyrtön suunnittelussa pyritty
15525: kohdistua myös useampaan vesistöön. niiden yhdistämiseen ,kiinteästi.
15526: Vesien käytön valtakunnalliset tavoitteet ja Kansanvallan lisääminen sekä vesien ja maan-
15527: toimintalinjat asetetaan käyttömuotokohtaisesti käytön suunnittelun yhdistäminen näyttävätkin
15528: vesiensuojelun, vesien virkistyskäytön, vesihuol- edellyttävän mm. läänien hallinnon alistamista
15529: lon, vesivoiman, uiton ja tulvantorjunnan osal- yleisillä vaaleilla valittavalle valtuustolle. Myös
15530: ta. Aluetasolla laaditaan mm. vesien käytön valtion piirihallintoviranomaiset sekä maankäy-
15531: kokonaissuunnitelmia. Suunnittelualueina voi tön suunnittelu eli nykyinen seutukaavoitus on
15532: olla eriasteisia vesistökokonaisuuksia tai esimer- alistettava tällaiselle kansanvaltaiselle valtuus-
15533: kiksi kuntaryhmiä. Hankkeiden yleissuunnitte- tolle.
15534: lu kohdistuu ensisijaisesti valtion toteuttamiin Edellä olevan perusteella ehdotammekin
15535: hankkeisiin. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15536: Viime aikojen tapaukset osoittavat, että ve- muksen,
15537: sien käytön suunnittelu ei nauti kovinkaan
15538: yleistä luottamusta, mistä syystä erilaiset kan- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
15539: salaisryhmät ovat omin päin ryhtyneet toimiin vesihallinnon ja vesien käytön suunnit-
15540: jopa viranomaisten suunnitelmia vastaan. Suu- telun uudistamiseksi siten, että vesien
15541: rimpana syynä tähän lienee se, että hankkeiden käytön suunnitteluun yhdisteitäisiin
15542: ja suunnitelmien tavoitteet ovat olleet yksipuo- maankäytön suunnittelu kansanvaltaises-
15543: liset, mikä on johtunut kansanvallan puuttu- sa valvonnassa tapahtuvaksi.
15544: m1sesta näissä ,asioissa. Vain ,suppeiden ryh-
15545: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
15546:
15547: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Unto Ruotsalainen
15548: Aulis Juvela Heli Astala Mikko Kuoppa
15549: V. J. Rytkönen Inger Hirvelä Helvi Niskanen
15550: 382 1980 vp.
15551:
15552: Toivomusaloite n:o 346.
15553:
15554:
15555:
15556:
15557: Joutsenlahti ym.: Syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä annetun
15558: asetuksen muuttamisesta.
15559:
15560:
15561: Ed u s k u n n a 11 e.
15562:
15563: Nykyisin on väestörekisterin pitäjän pidettä- näiden niin halutessa. Tilastollinen päätoimisto
15564: vä henkilön kuolemansyy salassa. Koska kui- voi ilmoitettua hyväksyttävää tarkoitusta var-
15565: tenkin usein väestörekisterin pitäjä on vainajan ten antaa tietoja henkilön kuolemansyystä asian-
15566: läheisiä omaisia lähempänä kuin sairaalaviran- omaisille viranomaisille ja vakuutuslaitoksille
15567: omaiset, niin olisi ihmisiä palveleva ratkaisu sekä vainajan omaisille.
15568: antaa myös väestörekisterin pitäjälle oikeus il- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
15569: moittaa vainajan kuolinsyy omaisille. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15570: Tämän vuoksi olisi syntymän ja kuoleman vomuksen,
15571: rekisteröintiä koskevaa asetusta muutettava
15572: näin kuuluvaksi: että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
15573: menpiteisiin syntymän ja kuoleman re-
15574: 21 §. kisteröinnistä annetun asetuksen 21
15575: Väestörekisterin pitäjä on oikeutettu ilmoit- §:n muuttamiseksi selostetuin tavoin.
15576: tamaan henkilön kuolinsyyn tämän omaisille
15577: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15578:
15579: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
15580: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
15581: 1980 vp. 383
15582:
15583: Toivomusaloite n:o 347.
15584:
15585:
15586:
15587:
15588: Joutsenlahti ym.: Säkylän Pyhäjärven suojelun aikaansaamisesta.
15589:
15590:
15591: Eduskunnalle.
15592:
15593: Pyhäjärven veden käyttämisestä on laadittu Suunniteltu juoksutus Turun seudulle heiken-
15594: suunnitelmat, joiden mukaan järven vettä juok- täisi ammattikalastajien ansiomahdollisuuksia,
15595: sutettaisiin mm. Turun seudun raakavedeksi. vaikeattaisi järven vettä käyttävän teollisuuden
15596: Vedenottosuunnitelmia koskevat katselmusko- toimintaa sekä huonontaisi virkistyskäyttömah-
15597: koukset on juuri pidetty. Pyhäjärven ympäristö- dollisuuksia. Pyhäjärven veden johtaminen sen
15598: kunnat ovat pitkään ja määrätietoisesti ponnis- luonnollisen käyttöalueen ulkopuolelle heiken-
15599: telleet järven tulevaisuuden turvaamiseksi ja täisi myös merkittävästi ympäristön ja Rauman
15600: näiden käyttösuunnitelmien estämiseksi. seudun kehittämisedellytyksiä. Myöskään ei ole
15601: Pyhäjärvi on Lounais-Suomen ainoa pilaau- voitu osoittaa, että Pyhäjärvi olisi ainoa mah-
15602: tumaton suuri järvi ja yksi maan arvokkaim- dollisuus Turun seudun veden saannin turvaa-
15603: mista vesien suojelukohteista. Sen ympärillä miseksi.
15604: olevat kunnat ja teollisuus ovat sijoittaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15605: huomattavia summia järven suojeluun. Pyhäjär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15606: vi on myös maan tuottoisin kalajärvi. Järven muksen,
15607: suojelu on ympäristön kunnille ratkaisevan tär-
15608: keä sekä taloudellisesti että virkistäytymisen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15609: kannalta. Rauman talousalueen kannalta on taas menpiteisiin Säkylän Pyhäjärven suoje-
15610: kysymys suorastaan elinolosuhteista. Pyhäjärven lun aikaansaamiseksi.
15611: veden tulee vastaisuudessakin riittää järven ym-
15612: päristökuntien lisäksi Rauman seudun käyttöön.
15613: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15614:
15615: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
15616: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
15617: 384 1980 vp.
15618:
15619: Toivomusaloite n:o 348.
15620:
15621:
15622:
15623:
15624: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 1tulo- ja menoarvioon
15625: Pitäjänojan perkaamiseksi Kankaanpäässä.
15626:
15627:
15628: Eduskunnalle.
15629:
15630: Kankaanpään Kankaanjärvestä laskee joki, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15631: jota kutsutaan Pitäjänojaksi, Karvianjokeen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15632: Joki on vuosikymmenien kuluessa pahoin tuk- muksen,
15633: kiutunut, koska Kankaanjärveen ovat aikaisem-
15634: min ennen puhdistuslaitoksen olemassaoloa las- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15635: keneet kaikki Kankaanpään jätevedet. Joen tuk- tyksen 100 000 markan määrärahan ot-
15636: koisuudesta johtuvat lähes vuosittain tulvat tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
15637: joenvarsipelloilla. Jotta tulvista päästäisiin, tar- 1980 tulo- ja menoarvioon Kankaan-
15638: vitsisi Pitäjänoja kunnollisen ruoppauksen. päässä olevan Pitäjänojan perkaamiseksi.
15639: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15640:
15641: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
15642: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
15643: 1980 vp. 385
15644:
15645: Toivomusaloite n:o 349.
15646:
15647:
15648:
15649:
15650: Joutsenlahti ym.: Eläinten rautapyynnin lopettamisesta 'lainsää-
15651: däntöteitse.
15652:
15653:
15654: Ed u s kun n a 11 e.
15655:
15656: Kaikki eläimet ja kasvit ovat saaneet oikeu- PYYnti on lailla kielletty. Näin tulisi tehdä
15657: den elämään niinkuin ihminen. Ihminen osoit- myös Suomessa, sillä emme kai ole sen julmem-
15658: taa kiitollisuuttaan omasta olemassaolostaan pia ihmisiä kuin naapurissammekaan.
15659: tuntemalla myötätuntoa ja vastuuta muista elol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15660: lisista olennaista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15661: Vuosittain pyydystetään maailmassa yli 25 muksen,
15662: miljoonaa turkiseläintä kiduttavilla ja julmilla
15663: ansoilla ja raudoilla. Eläinten kärsimyksen syy että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15664: on ihmisen turhamaisuus ja tietämättömyys. tyksen laiksi eläinten rautapyynnin lo-
15665: Suomessa metsästyslaki sallii rautapyynnin pettamisesta.
15666: eräin alueellisin rajoituksin. Ruotsissa rauta-
15667: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
15668:
15669: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
15670: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
15671:
15672:
15673:
15674:
15675: 49 088000224W
15676: 386 1980 vp.
15677:
15678: Toivomusaloite n:o 350.
15679:
15680:
15681:
15682:
15683: Juntumaa ym.: Kunnallisten palvelujen turvaamisesta opiskelijoille
15684: opiskelupaikkakunnalla.
15685:
15686:
15687: E d u s k u n n a 11 e.
15688:
15689: Opiskelijat ovat muihin väestöryhmiin näh- Viime vuosina opiskelijoiden taloudellinen ja
15690: den kunnallisten palvelujen saannin osalta huo- sosiaalinen asema on heikentynyt opintolainojen
15691: nommassa asemassa. Erityisesti tämä ongelma sekä opintorahan reaaliarvojen alennuttua in-
15692: korostuu niiden kohdalla, jotka opiskelun vuok- flaation seurauksena. Samanaikaisesti on tosin
15693: si joutuvat muuttamaan vieraalle paikkakun- puhuttu ns. välillisen opintotuen lisäämisestä,
15694: nalle. mutta käytännön toimenpiteet ovat jääneet vä-
15695: Nykyisen väestökirjalain ja yleisen käytän- häisiksi. Opiskelijoiden asemaa parantaisi tun-
15696: nön mukaan opiskelijan oleskelua opiskelupaik- tuvasti, mikäli kunnat velvoitettaisiin antamaan
15697: kakunnalla pidetään tilapäisenä ja hänet henki- opiskelijoille samat edut kuin vastaavalla toi-
15698: kirjoitetaan entisessä kotikunnassaan. Kunnal- meentulotasolla eläville muille kunnan asuk-
15699: listen palvelujen saamisen ehtona taas yleensä kaille. Samalla voitaisiin luopua erityisesti opis-
15700: on, että ao. henkilö on henkikirjoitettu ja mak- kelijoita varten ylläpidetyistä palveluista. Tämä
15701: saa veronsa siinä kunnassa, jonka palveluja on myös taloudellisesti perusteltua, koska kor-
15702: käyttää hyväkseen. keakoululla suoritettujen selvitysten mukaan on
15703: Kotipaikkaoikeuden puuttumisen vuoksi opis- huomattava kunnan elinkeinoelämää elvyttävä
15704: kelija ei ole oikeutettu kaikkiin niihin palvelui- ja verotuloja lisäävä vaikutus.
15705: hin, joita opiskelupaikkakunta järjestää asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15706: kailleen. Tällaisia ovat mm. lasten päivähoidon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15707: järjestäminen, terveydenhuolto, liikennepalvelut muksen,
15708: jne. Toisaalta opiskelija ei pitkien matkojen
15709: vuoksi voi käyttää myöskään kotikuntansa pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15710: veluja hyväkseen, eivätkä ne kaikissa tapauk- kunnallisten palvelujen turvaamiseksi
15711: sissa, esim. liikennepalvelujen osalta ole hänelle opiskelijoille opiskelupaikkakunnalla.
15712: soveltuvia.
15713: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
15714:
15715: Antero Juntumaa Impi Muroma Erkki Korhonen
15716: Olavi Ronkainen Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
15717: Sauli Hautala J. Juhani Kortesalmi Esko Almgren
15718: Helvi Hyrynkangas Urpo Leppänen Asser Stenbäck
15719: Väinö Rautiainen Jorma Fred
15720: 1980 vp. 387
15721:
15722: Toivomusaloite n:o 351.
15723:
15724:
15725:
15726:
15727: Kauppinen ym.: Määrärahasta uusien elinkeinoasiamiesten palk-
15728: kaamiseen kehitysalueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä.
15729:
15730:
15731: E d u s k u n n a 11 e.
15732:
15733: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa keinoasiamiesten palkkaus osoittautunut liian
15734: ei ole lainkaan varattu määrärahaa kuntien alhaiseksi. Jos näihin tehtäviin aiotaan saada
15735: uusien elinkeinoasiamiesten palkkauksen val- päteviä ja pysyviä toimihenkilöitä, olisi palk-
15736: tionavustuksia varten. Tämä merkitsee käytän- koja nostettava 2-3 palkkaluokalla pätevyy-
15737: nössä sitä, etteivät ne kehitysalueiden kunnat, destä riippuen ja hyväksyttävä korotetut palkat
15738: joista vielä elinkeinoasiamiesten toimi puuttuu, täyteen valtionosuuteen oikeuttaviksi. Ilman
15739: pysty vähävaraisuutensa vuoksi elinkeinoasia- tätä korjausta elinkeinoasiamiesten vaihtuvuus
15740: miehiä palkkaamaan. Pohjois-Karjalan kohdalla tulee olemaan suuri ja näistä toimista muodos-
15741: kunnat ovat olleet aktiivisia jo aikaisemmin ja tuu ponnahduspaikkoja paremmin palkattuihin
15742: palkanneet elinkeinoasiamiehiä, niin että vain virkoihin. Elinkeinoasiamiesten palkat tulisi
15743: kahdesta kunnasta ko. toimi puuttuu. nähtävästi samalla porrastaa nykyistä jyrkem-
15744: Elinkeinoasiamiesten toimet ovat osoittautu- min koulutuksen ja pätevyyden perusteella.
15745: neet tarpeellisiksi varsinkin kehitysalueilla, ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15746: siksi heidän palkkaukseensa tulisi saada kaikissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15747: kunnissa valtionosuus. Ensisijaisesti valtion-
15748: osuus on turvattava 1-vyöhykkeen kuntien elin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15749: keinoasiamiesten palkkaamiseen. Se on kehitys- lisämäärärahan saamiseksi kehitysaluei-
15750: alue-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan liittyvä den ensimmäisen vyöhykkeen kuntien
15751: asia, sillä syrjäisimpien alueiden köyhät kun- uusien elinkeinoasiamiesten palkkausten
15752: nat eivät tällaisista menoista yksin selviä. valtionosuuteen ja palkkatarkistuksen
15753: Pohjois-Karjalan olosuhteissa on lisäksi elin- suorittamiseen.
15754: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
15755:
15756: Markku Kauppinen Matti Ruokola Mauno Manninen
15757: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen Mauri Pekkarinen
15758: Petter Savola Olavi Martikainen P. Puhakka
15759: Mikko Pesälä Hannele Pokka Matti Puhakka
15760: Lea Sutinen
15761: 388 1980 vp.
15762:
15763: Toivomusaloite n:o 352.
15764:
15765:
15766:
15767:
15768: Kivitie ym.: Kuntien valtionapujärjestelmän uudistamisesta.
15769:
15770:
15771: Ed u s kun n a 11 e.
15772:
15773: Kuntien valtionapu on Suomessa järjestetty apu ei olisi menoihin sidottua, kunnat harkit-
15774: eri tavoin kuin useimmissa muissa maissa: val- sisivat menojaan varmaankin tarkemmin.
15775: tionapu maksetaan Suomessa määräprosenttei-
15776: na valtionapuun oikeuttavista menoista, kun 4) Se vääristää kuntien kehitystä, koska sel-
15777: lähes kaikissa muissa maissa valtionapu määrä- laiset toimet, joihin valtionapua ei myönnetä,
15778: tään tietyksi kokonaisrahasummaksi, joka ei ole häviävät luonnollisista syistä kilpailun kunnan
15779: sidottu menoihin vaan kunnan kantokykyyn ja niukoista määrärahoista. (Esimerkin tästä tar-
15780: erityisvelvoitteiden määrään. Prosentuaalisesta joaa vanhustenhuolto, jossa on suosittu sairaa-
15781: valtionavusta on käytännössä monenlaista hait- lamaisia ratkaisuja, koska näin saadaan kor-
15782: taa: keampaa valtionapua.)
15783: Jos prosentuaalisesta valtionavusta siirrytään
15784: 1) Se aiheuttaa suurta hallinnollista kan- markkamääräiseen, kuntien itsehallinto voimis-
15785: keutta ja lisää hallintokuluja, koska valtion vi- tuu ja kunnallinen päätöksenteko nopeutuu.
15786: ranomaisten on hyväksyttävä ne menot, joihin Valtion viranomaiset eivät pystyisi nykyisellä
15787: valtionapuja myönnetään. Päätöksenteko hidas- teholla ohjaamaan kuntia, mutta toisaalta val-
15788: tuu valtionapulainsäädännöstä aiheutuvan kun- takunnallinen lainsäädäntö takaisi, että kitsaim-
15789: nan sisäisen ja kunnan ja valtion välisen pape- pienkin kuntien on huolehdittava kunnallisesta
15790: risodan vuoksi. palvelutasostaan.
15791: 2) Se kaventaa kunnallista itsehallintoa,
15792: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15793: koska valtionapujärjestelmä antaa valtion vi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15794: ranomaisille käytännössä veto-oikeuden kunnan
15795: että hallitus ryhtyisi toimiin kuntien
15796: menoihin.
15797: valtionapujärjestelmän uusimiseksi siten,
15798: 3) Se on omiaan lisäämään julkisia menoja, että prosentuaalisesta valtionavusta as-
15799: koska lisätessään menojaan kunta pystyy lisää- teittain siirrytään markkamääräiseen val-
15800: mään myös saamiaan valtionapuja. Jos valtion- tionapuun.
15801: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
15802:
15803: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
15804: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
15805: 1980 vp. 389
15806:
15807: Toivomusaloite n:o 353.
15808:
15809:
15810:
15811:
15812: Kivitie ym.: Uusien ydinvoimalaitosten rakentamispäätösten saat-
15813: ltamisesta eduskunnan tehtäväksi.
15814:
15815:
15816: E d u s ;k u n n a II e.
15817:
15818: Maahamme suunnitellaan viidennen ydinvoi- levia sukupolvia, ei päätöksentekoa ydinvoima-
15819: malan perustamista. Nykyisen lainsäädännön lan suunnittelusta ja rakentamisesta voida jät-
15820: mukaan päätös ydinvoimalan suunnittelusta voi- tää pelkästään jonkin yrityksen tai ministerin
15821: daan tehdä Imatran Voima Oy:ssä, ydinvoi- vastuulle, minkä nykyinen lainsäädäntömme sal-
15822: malan rakentaminen on luvanvarainen, luvan lii. Päätöksenteon tässä koko kansaa kosket-
15823: myöntää kirjallisesta hakemuksesta kauppa- ja tavassa asiassa on edustuksellisen demokratiam-
15824: teollisuusministeriö. me mukaisesti tapahduttava kansanedustuslai-
15825: Ka1kkialla maailmassa on ydinvoimaloiden toksen kautta.
15826: käytössä esiintynyt häiriöitä. Vaikka suuronnet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
15827: tomuudelta toistaiseksi on vältytty, on sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15828: mahdollisuus otettava huomioon vakavana rea-
15829: liteettina. Myöskään kymmeniä tuhansia vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15830: sia radioaktiivisena säilyvien ydinjätteiden hä- menpiteisiin lainsäädäntömme muuttami-
15831: vitysongelmaa ei missään ole onnistuttu lopul- seksi niin, että lopullinen päätös uusien
15832: lisesti ratkaisemaan. ydinvoimaloiden suunnittelusta ja raken-
15833: Koska ydinvoiman käyttöön liittyvät ongel- tamisesta voitaisiin tehdä vain eduskun-
15834: mat koskettavat koko kansakuntaa ja myös tu- nassa.
15835: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
15836:
15837: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
15838: llelvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
15839: 390 1980 vp.
15840:
15841: Toivomusaloite n:o 354.
15842:
15843:
15844:
15845:
15846: Kortesalmi ym.: Rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnallis-
15847: verosta annetun lain muUJttamisesta kunnallisverotoimikunnan
15848: esitysten mukaisesti.
15849:
15850:
15851: E d u s kun n a 11 e.
15852:
15853: Kunnallisverotoimikunta jätti mietintönsä tumiseen vaikuttavat tekijät, esim. luonnonva-
15854: 31. 12. 1976. Toimikunta pohti perusteellisesti rat ja -voimat sijaitsevat. Näin ollen kunnallis-
15855: kunnallisverotuksen uudistusta. Toimikunnan verotoimikunnan mietintö toteutettuna ohjaisi
15856: ehdotukset merkitsevät kunnallisverotuksessa kunnallisverotuloja nykyistä laajemmin erityises-
15857: perinteisen tulolähdejaon selkiinnyttämistä, elin- ti Pohjois-Suomen kuntiin, joissa kaivokset, voi-
15858: keinotulolähteeseen kuuluvan kiinteistön tulon malaitokset ja suuret metsävarat sijaitsevat.
15859: määrittelyä todellisen tulon mukaan, tuloläh- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotam-
15860: teiden välisten siirtojen siirtohintojen huomioon me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15861: ottamista todennäköisen luovutushinnan mu-
15862: kaan, kiinteän toimipaikan nykyistä täydellisem- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15863: pää määrittelyä sekä kuntien välisen elinkeino- tyksen rajoitetusti verovelvollisen val-
15864: tulon jaon osittaista uudistamista. tion- ja kunnallisverosta annetun lain
15865: Ehdotukset merkitsevät erityisesti elinkeino- muuttamisesta siten kuin kunnallisvero-
15866: tulojen ohjautumista verotettavaksi nykyistä toimikunta mietinnössään 1976:91 esit-
15867: selvemmin niihin kuntiin, joissa tulon muodos- tää.
15868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
15869:
15870: J. Juhani Kortesalmi Juhani Vähäkangas Pekka Vennamo
15871: Martti Ursin Väinö Raudaskoski Urho Pohto
15872: Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas Anssi Joutsenlahti
15873: Eero Lattula Arvo Kemppainen Veikko Vennamo
15874: Urpo Leppänen
15875: 1980 vp. 391
15876:
15877: Toivomu~.aloite n:o 355.
15878:
15879:
15880:
15881:
15882: Lahti-Nuuttila ym.: Lainojen myöntämisestä kunnille maa-aluei-
15883: den hankkimiseksi radanvarsialueilta asunto- ja teollisuusaluei-
15884: ta varten.
15885:
15886:
15887: Ed u s kun n a II e.
15888:
15889: Energian hinnan nopea nousu edellyttää nittelussa otetaan huomioon rautatieverkoston
15890: joukkoliikenteen tehokasta kehittämistä. Niin suomat mahdollisuudet sekä asutukselle että
15891: henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin on jo nous- elinkeinoille. Nykyisten radanvarsitaajamien ke-
15892: sut esille tarve ryhtyä kehittämään nykyistä hittämiseen ja uusien syntymiseen - niiden
15893: enemmän Valtionrautateiden palvelua. Viime vai:kuttaessa lisäävästi liikennetarpeeseen - val-
15894: vuosikymmeninä tapahtunut paikallisliikenteen tio voi vaikuttaa aktiivisin toimenpitein mah-
15895: matkustajamäärien voimakas supistuminen on dollistamaila esimerkiksi edullisilla lainoilla kun-
15896: vaikuttanut siihen, että rautateiden pääasialli- nille maa-alueiden hankinnan asunto- ja teolli-
15897: seksi tehtäväksi on nähty raskaan tavaraliiken- suusalueiden muodostamista varten.
15898: teen ja kaukohenkilöliikenteen hoitaminen. Rau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15899: tateiden hoitaman paikallisliikenteen tulevaisuus taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15900: on kuitenkin energiapoliittisten tekijöiden vuok-
15901: si uusien kehittämisnäkymien edessä. Näin on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15902: itse asiassa koko raideliikenne. Näin ollen on menpiteisiin, että valtio myöntäisi kun-
15903: perusteltua yhteiskuntapoliittisesti ja kansanta- nille edullisilla ehdoilla lainoja maa-
15904: loudellisesti vaikuttaa monin keinoin tämän lii- alueiden hankkimiseksi radanvarsialueil-
15905: kennemuodon kehittämiseen. Erityistä huomio- ta niin asunto- kuin teollisuusalueiden-
15906: ta on kiinnitettävä myös radanvarsialueiden kin muodostamista varten.
15907: maankäyttösuunnitelmiin niin, että kaavasuun-
15908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
15909:
15910: Pentti Lahti-Nuuttila Mauno Forsman Hannu Tapiola
15911: Peter Muurman Risto Tuominen Kaarina Suonio
15912: Mikko Elo Pirkko Valtonen Pekka Starast
15913: Mikko Rönnholm Jermu Laine Aimo Ajo
15914: Olli Helminen Helge Siren Seppo Tikka
15915: Jouko Tuovinen Lea Savolainen Matti Luttinen
15916: Pertti Hietala Kaisa Raatikainen Saara-Maria Paakkinen
15917: Anna-Liisa Piipari Jacob Söderman Tellervo Koivisto
15918: 392 1980 vp.
15919:
15920: Toivomusaloite n:o 356.
15921:
15922:
15923:
15924:
15925: Lattula ym.: Uusien elinlreinoasiamiesten palkkauksen saattami-
15926: sesta valtionosuuden piiriin.
15927:
15928:
15929: E d u s kun n a 11 e.
15930:
15931: Kantokykyluokkiin 1-3 kuuluville kunnil- den 1980 tulo- ja menoarvioon ei ole otettu
15932: le myönnetään kauppa- ja teollisuusministeriön määrärahaa uusien elinkeinoasiamiesten palk-
15933: toimesta valtionosuutta yhden elinkeinoasia- kaukseen, joten valtionosuuden piiriin ei hy-
15934: miehen palkkaukseen 60-80 prosenttia. Eri- väksytä uutta henkilöstöä.
15935: tyisistä syistä voidaan myöntää harkinnanva- Viimeksi mainittu seikka on osaltaan vai-
15936: raista valtionavustusta lähinnä eräille kantoky- keuttamassa kuntien mahdollisuuksia aktiivi-
15937: kyluokkaan 4 kuuluville kunnille enintään 50 seen elinkeinotoimintaan ja tätä kautta kuntan-
15938: prosenttia edellämainituista menoista. sa kehittämiseen laajemminkin.
15939: V aidonavustuksesta kuntien elinkeinoasia- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
15940: miesten palkkaukseen annetun lain 3 §:n vä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15941: liaikaisesta muuttamisesta annettua lakia
15942: (1056/76) on jatkettu kahdella vuodella (laki että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15943: 867 /78), joten myös vuosilta 1979 ja 1980 tyksen, jolla mahdollistetaan myös
15944: aiheutuviin elinkeinoasiamiesten palkkauskus- uusien elinkeinoasiamiesten palkkauk-
15945: tannuksiin maksetaan valtionosuutta ja -avus- sen hyväksyminen valtionosuuden pii-
15946: tusta valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Vuo- riin.
15947: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
15948:
15949: Eero Lattula Väinö Raudaskoski Vappu Säilynoja
15950: Martti U rsin Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari
15951: Kalevi Mattila Arvo Kemppainen Helvi Niskanen
15952: Juhani Vähäkangas J. Juhani Kortesalmi Mauno Manninen
15953: 1980 vp. 393
15954:
15955: Toivomusaloite n:o 357.
15956:
15957:
15958:
15959:
15960: Leppänen ym.: Katujen kunnossapitokustannuksiin annettavan val-
15961: tionosuuden korottamisesta vähävaraisten vapauttamiseksi ka-
15962: tumakSIU:sta.
15963:
15964:
15965: Ed u sk unn alle.
15966:
15967: Vaitaapitävien tahdosta maassamme on saa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15968: detty uusi kunnallinen raskas verotusmuoto, ni- sen,
15969: mittäin katumaksu. Tämä ns. katumaksu tulee
15970: jatkuvasti kohoamaan ja rasittamaan erityisesti että hallitus selvityttäisi, miten voi-
15971: pienkiinteistöjen omistajia ja vuokralaisia. daan valtionavustusosuus nostaa katu-
15972: SMP on alunperinkin vastustanut tällaisen ien kunnossapidon suhteen niin suurek-
15973: uuden veromuodon käyttöönottamista. SMP si, että pienkiinteistön omistaiat ;a
15974: katsoo, että teiden ja katujen rakentaminen ja vuokralaiset tosiasiassa eivät ioudu mak-
15975: kunnossapito kuuluu yhteiskunnalle. samaan katumaksua.
15976: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15977: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
15978:
15979: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
15980: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
15981:
15982:
15983:
15984:
15985: 50 088000224W
15986: 394 1980 vp.
15987:
15988: Toivomusaloite n:o 358.
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Leppänen ym.: Kadun rakentamiskustannukset to!llttikaupan yh-
15994: teydessä maksaneen pienkiinteistönomistajan vapauttamisesta
15995: enemmästä maksuvdvollisuudesta.
15996:
15997:
15998: Ed u s k u n.n a 11 e.
15999:
16000: Katumaksulakia tulisi muuttaa siten, ettei tontinomistajalta lisäksi päällystämiskustannuk-
16001: kadun rakentamiskustannuksia enää perittäisi sia. Kadun kestopäällystäminen tapahtuu oma-
16002: uudelleen sellaisilta pienkiinteistöiltä, jotka kotialueilla perin harvoin, ja omakotiasukkaita-
16003: ovat ne jo maksaneet kertamaksuna tonttikau- han tämän lainmuutoksen lähinnä tulisi koskea.
16004: pan yhteydessä. Yleensä omakotialueilla on vain kevyttä liiken-
16005: Kadun rakentamiskustannukset tonttikaupan nettä ja jos katuosuuksia tällöin päällystetään,
16006: yhteydessä jo kerran maksaneet saavat lain mu- kannattaa se tehdä öljysoralla. Öljysora ei kuu-
16007: kaan hyvitystä maksusuorituksestaan vain 5- lu kestopäällysteisiin.
16008: 20 vuotta. Eikö tämä ole tontinomistajan pettä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16009: mistä, kun ostaja on kadun rakentamiskustan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16010: nukset maksaessaan saatettu siihen uskoon, että sen,
16011: asia on hänen kohdaltaan selvä kertakaikkisesti.
16012: Eihän katua ole tarvinnut rakentaakaan kuin että hallitus ryhtyisi toimiin katu-
16013: yhden kerran. Kadun rakentamiskustannusten maksulain korjaamiseksi niin, että ka-
16014: suorittamisesta on merkintä kauppakirjassa. dun rakentamiskustannuksia ei enää
16015: Tonttikaupan yhteydessä usein maksetaan perittäisi uudelleen sellaisilta pienkiin-
16016: kadun rakentamiskustannukset soratienä. Jos teistöiltä, jotka ovat ne jo maksaneet
16017: katu myöhemmin kestopäällystetään, peritään kertamaksuna tonttikaupan yhteydessä.
16018: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16019:
16020: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
16021: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
16022: 1980 vp. 395
16023:
16024: Toivomusaloite n:o 359.
16025:
16026:
16027:
16028:
16029: Leppänen ym.: Valtion osallistumisesta vesihuoltorakennuskohtei-
16030: den investointeihin.
16031:
16032:
16033: Ed u s kun n a 11 e.
16034:
16035: Vesimaksut ja jätevesimaksut ovat nousseet seen, jotta myös heikompana taloudellisena
16036: viime vuosina erittäin nopeassa tahdissa. Näis- aikana on mahdollisuus toteuttaa vesihuoltora-
16037: tä maksuista on muodostunut uusi huomattava kennuskohteita työllisyyttäkin ajatellen.
16038: kunnallisveromuoto. SMP ei hyväksy, että täl- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16039: laisilla uusilla keinotekoisilla peiteveroilla rasi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16040: tetaan tavallisia ihmisiä. Jätevesimaksujen ja sen,
16041: vesimaksujen tulee olla kohtuullisia eikä mis-
16042: sään tapauksessa näitä maksuja saa periä yli että hallitus selvityttäisi valtion riit-
16043: todellisten kustannusten. tävän osuuden vesihuoltotoimenpiteiden
16044: Lisäksi on edellytettävä, että valtio osallistuu investoinneissa, jotta vesi- ja jätevesi-
16045: riittävästi vesihuoltotoimenpiteiden investoin- maksut eivät nouse kohtuuttomiksi.
16046: tien kustannuksiin ja rahoituksen järjestämi-
16047: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16048:
16049: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
16050: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
16051: 396 1980 vp.
16052:
16053: Toivomusaloite n:o 360.
16054:
16055:
16056:
16057:
16058: Leppänen ym.: Luonnon turmelemisen estämisestä lainsäädäntö-
16059: teitse.
16060:
16061:
16062: E d u s k u n n a 11 e.
16063:
16064: Koska vesilakimme ja luonnonsuojelulakim- tautta vestastotssa ja luonnonsuojeluasioissa
16065: me ovat vanhentuneita ja koska kansalaisemme kansalaisten ja luonnon vahingoksi ei voida hy-
16066: ovat joutuneet turvautumaan luontoa suojel- väksyä.
16067: lakseen laajaan kansalaisliikehdintään, niin SMP Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16068: katsoo, että olisi ryhdyttävä pikaisesti toimen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16069: piteisiin luonnonsuojelulakiemme niin muutta- sen,
16070: miseksi, että luontoa ei saada muuttaa eikä tur-
16071: mella paikallisten asukkaiden tahdon vastaisesti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16072: Maassamme on lukuisissa kunnissa vesiasioi- menpiteisiin luonnonsuojelulakiemme ja
16073: den korvauskysymykset hoitamatta, kun nämä vesilakimme korjaamiseksi niin, että
16074: asiat vuodesta vuoteen makaavat eri oikeusas- luontoa ei turmella ja että asianomaiset
16075: teissa. SMP ei voi hyväksyä sitä, että kansalai- saavat korvaukset ilman turhia viivy-
16076: silta on näissä asioissa käytännöllisesti katsoen tyksiä.
16077: kokonaan viety oikeusturva. Byrokratiaa ja hi-
16078: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16079:
16080: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
16081: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
16082: 1980 vp. 397
16083:
16084: Toivomusaloite n:o 361.
16085:
16086:
16087:
16088:
16089: Liedes: Verotuslain muuttamisesta elinkeinotulojen verottamisen
16090: kuntakohtaisen ohjautumisen tehostamiseksi.
16091:
16092:
16093: Ed u s kun n ,a 11 e.
16094:
16095: Kunnallisverotoimikunta Jattl mietintönsä rat ja -voimat SlJaltsevat. Näin ollen kunnallis-
16096: 31. 12. 1976. Toimikunta pohti perusteellisesti velotoimikunnan mietintö toteutettuna ohjaisi
16097: kunnallisverotuksen uudistusta. Toimikunnan kunnallisverotuloja nykyistä laajemmin erityi-
16098: ehdotukset merkitsevät kunnallisverotuksessa sesti Pohjois-Suomen kuntiin, joissa kaivokset,
16099: perinteisen tulolähdejaon selkiinnyttämistä, voimalaitokset ja suuret metsävarat sijaitsevat.
16100: elinkeinotulolähteeseen kuuluvan ~ kiinteistön Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotan
16101: tulon määrittelyä todellisen tulon mukaan, tu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16102: lolähteiden välisten siirtojen siirtohintojen huo-
16103: mioon ottamista todennäköisen luovutushinnan että hallitus antaisi eduskunnalle ve-
16104: mukaan, kiinteän toimipaikan nykyistä täydel- rotuslain muuttamista tarkoittavan esi-
16105: lisempää määrittelyä sekä kuntien välisen elin- tyksen, joka merkitsisi elinkeinotulojen
16106: keinotulon jaon osittaista uudistamista. ohjautumista verotettavaksi nykyistä sel-
16107: Ehdotukset merkitsevät erityisesti elinkeino- vemmin niihin kuntiin, joissa tulon
16108: tulojen ohjautumista verotettavaksi nykyistä muodostukseen vaikuttavat tekijät sijait-
16109: selvemmin niihin kuntiin, joissa tulon muodos- sevat, kuten kunnallisverotoimikunnan
16110: tumiseen vaikuttavat tekijät, esim. luonnonva- mietinnössä (1976:91) esitetään.
16111: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16112:
16113: Pentti Liedes
16114: 398 1980 vp.
16115:
16116: Toivomusaloite n:o 362.
16117:
16118:
16119:
16120:
16121: Liedes: Uusien elinkeinoasiamiesten palkkauksen saattamisesta
16122: valtionavustuks,en piiriin.
16123:
16124:
16125: E d u s k u n n a 11 e.
16126:
16127: Kantokykyluokkiin 1-3 kuuluville kunnille tulo- ja menoarvioon ei ole otettu määrärahaa
16128: myönnetään kauppa- ja teollisuusministeriön uusien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen, jo-
16129: toimesta valtionosuutta yhden elinkeinoasiamie- ten valtionosuuden piiriin ei hyväksytä uutta
16130: hen palkkaukseen 60-80 prosenttia. Erityisistä henkilöstöä.
16131: syistä voidaan myöntää harkinnanvaraista val- Viimeksi mainittu seikka on osaltaan vaikeut-
16132: tionavustusta lähinnä eräille kantokykyluokkaan tamassa kuntien mahdollisuuksia aktiiviseen
16133: 4 kuuluville kunnille enintään 50 prosenttia elinkeinotoimintaan ja tätä kautta kuntansa
16134: edellämainituista menoista. kehittämiseen laajemminkin.
16135: Valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasia- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
16136: miesten palkkaukseen annetun lain 3 §:n väli- en eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16137: aikaisesta muuttamisesta annettua lakia ( 1056/
16138: 76) on jatkettu kahdella vuodella (laki 867/ että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16139: 78), joten myös vuosilta 1979 ja 1980 aiheu- tyksen, jolla mahdollistetaan myös uu-
16140: tuviin elinkeinoasiamiesten palkkauskustannuk- sien elinkeinoasiamiesten palkkauksen
16141: siin maksetaan valtionosuutta ja -avustusta val- hyväksyminen valtionosuuden piiriin.
16142: tion tulo- ja menoarvion rajoissa. Vuoden 1980
16143: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16144:
16145: Pentti Liedes
16146: 1980 vp. 399
16147:
16148: Toivomusaloite n:o 363.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Liedes: Oulujoen ja Iijoen .säännöstelystä aiheutuneiden vahinko-
16154: jen ennakkokorvausten suorittamisesta.
16155:
16156:
16157: Ed u s kun n a 11 e.
16158:
16159: Oulujoen säännöstelyn aloittamisesta on ku- Koska nykyiset vesilain heikkoudet ovat
16160: lunut jo 40 vuotta ja Iijoen vastaavien töiden kaikkien tiedossa, olisi hallituksen ryhdyttävä
16161: aloittamisesta kohta 30 vuotta. Ranta- ja kala- toimenpiteisiin vesilain niin muuttamiseksi, et-
16162: vahinkokorvaukset ovat kuitenkin edelleen pai- tei vahingonkorvauksia voitaisi viivyttää. Halli-
16163: kalliselle väestölle korvaamatta. Riista- ja kala- tuksen tulisi välittömästi antaa eduskunnalle
16164: talouden tutkimuslaitoksella on äskettäin val- esitys, jonka mukaan Oulu- ja Iijoen säännös-
16165: mistunut selvitys, jonka mukaan Oulujoen ka- telystä aiheutuneet vahingot korvattaisiin en-
16166: laston menetykset merkitsevät nykyisten hin- nakkoon oikeuskäsittelyn viipymisestä riippu-
16167: tojen mukaan kolmesta neljään miljoonan mar- matta.
16168: kan menetyksiä vuosittain. Vahingot lienevät Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
16169: myös Iijoella samaa luokkaa. hyväksyttäväksi toivomuksen,
16170: Vahinkoja kärsineet ovat turhaan odottaneet
16171: korvauksia kymmeniä vuosia ja lopulliset rat- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16172: kaisut näyttävät edelleenkin viipyvän. Oulu- ja piteisiin Oulu- ja Iijoen säännöstelystä
16173: Iijokivarsien ihmisten olisi jo aika saada kor- aiheutuneiden vahinkojen ennakkokor-
16174: vaukset niin menetetyistä kaloista kuin muista- vausten suorittamiseksi.
16175: kin säännöstelyn haitoista.
16176: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16177:
16178: Pentti Liedes
16179: 400 1980 rd.
16180:
16181: Hemställningsmotion nr 364.
16182:
16183:
16184:
16185:
16186: Lillqvist: Om rdorm av fiskerilagstiftn:ingen.
16187:
16188:
16189: T i 11 R i k s d a g e n.
16190:
16191: Under de senaste årtiondena har kust- och tili fortsatt yrkesfiske i vårt lands kust- och
16192: skärgårdsbefolkningens livsvillkor i avgörande insjövatten.
16193: grad försämrats. Transport- och förbindelse- I samband med en reform av fiskerilagstift-
16194: problem samt en alltför smal ekonomisk bas ningen bör vissa allmänna regler för använd-
16195: har begränsat den bofasta befolkningens ut- ningen av vattenområden för rekreation, fri-
16196: komstmöjligheter. Detta har medfört en kraf- tids- och yrkesfiske samt för vattenvården
16197: tig utflyttning från skärgårdskommunerna. stadgas. Fiskerätten bör sålunda inte längre
16198: För att råda bot på dessa problem har den vara beroende av ägandet av mantalssatt jord
16199: statliga skärgårdsdelegationen utarbetat ett för- utan rätten tili yrkesmässigt fiske bör istället
16200: slag till en särskild skärgårdslag. Dessa åtgär- göras beroende av näringstillstånd. Y rkesfiska-
16201: der borde emellertid följas upp med en över- re bör även få rätt att i skälig utsträckning
16202: syn av gällande bestämmelser om rätten tili också utnyttja vatten som inte tillhör inom
16203: yrkesmässigt fiske. kommunen mantalskriven person, vatten som
16204: Enligt nu gällande bestämmelser är ägande- finns i ytterskärgården inom kommunens
16205: rätten tili fiskevattnen sammankopplad med gränser samt även fiskevatten i angränsande
16206: ägandet av mantalssatt jord. I praktiken är kommun mot skälig ersättning.
16207: det därför fiskelagen som besluter om utnytt- Med hänvisning till ovanstående motivering-
16208: jandet och vården av fiskevattnen. ar, föreslår jag, att riksdagen ville besluta
16209: hemställa,
16210: Yrkesfiskarena, som vanligtvis äger varken
16211: mark eller vatten, tvingas sålunda arrendera att regeringen i skyndsam ordning
16212: vatten av fiskelagen och markägarna. Arrende- måtte verka för att allmänna regler för
16213: kostnaderna, de stigande kostnaderna för fiske- användning av vattenområden för rek-
16214: redskap och de försämrade fångsterna på grund reation, yrkes- och fritidsfiske samt
16215: av nedsmutsn:ingen av kustvattnen har gjort vattenvård stadgas i samband med en
16216: yrkesfisket tili ett allt rnindre lockande närings- reform av fiskerilagstiftningen och att
16217: fång. rätten till yrkesmässigt fiske görs obe-
16218: En skärpt miljövårdslagstiftning och en roende av äganderätten till respektive
16219: effektiverad övervakning av dess efterlevnad är vattenområde men i stället görs beroen-
16220: sålunda nödvändig för att trygga möjligheterna de av näringstillstånd.
16221: Helsingfors den 13 februari 1980.
16222:
16223: Bror Lillqvist
16224: 1980 vp. 401
16225:
16226: Toivomusaloite n:o 364. Suomennos.
16227:
16228:
16229:
16230:
16231: Lillqvist: Kalastuslainsäädännön uudistamisesta.
16232:
16233:
16234: E d u s k u n n a 11 e.
16235:
16236: Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana Kalastuslainsäädännön uudistamisen yhtey-
16237: ovat rannikko- ja saaristoväestön elinehdot rat- dessä tulee säätää eräitä yleisiä sääntöjä, jotka
16238: kaisevasti huonontuneet. Liikenne- ja yhteys- koskevat vesialueiden virkistyskäyttöä, vapaa"
16239: pulmat sekä aivan liian kapea taloudellinen pe- ajan- ja ammattikalastusta sekä vesien huoltoa.
16240: rusta ovat rajoittaneet kiinteästi asuvan väes- Kalastusoikeuden ei siten tule enää olla riippu-
16241: tön elinehtoja. Tämä on johtanut voimakkaa- vainen manttaalimaasta vaan oikeus ammatti-
16242: seen muuttoon saaristokunnista. kalastuksen harjoittamiseen tulee saattaa riippu-
16243: Näiden pulmien poistamiseksi valtion saaris- vaksi elinkeinoluvasta. Ammattikalastajien tulee
16244: toasiain neuvottelukunta on laatinut ehdotuk- myös saada oikeus kohtuullisessa määrin käyt·
16245: sen saa:ristolaiksi. Toimenpiteisiin ryhdyttäessä tää sellaisia vesiä, jotka eivät kuulu kunnassa
16246: tulisi kuitenkin lähemmin tarkastella voimassa ldrjoilla olevalle henkilölle, kunnan rajojen si-
16247: olevia ammattimaisen kalastusoikeuden säädök- säpuolella olevia ulkosaariston vesiä sekä koh·
16248: siä. tuullista korvausta vastaan myös naapurikunnan
16249: Voimassa olevien säädösten mukaan kala- kalavesiä.
16250: vesien omistus on sidoksissa manttaalimaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
16251: omistukseen. Kalastuslaki sääntelee näin ollen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16252: käytännössä kalavesien käyttöä ja huoltoa.
16253: Tästä syystä täytyy näin ollen ammattikalas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16254: tajien, joilla ei yleensä ole maata eikä vettä, menpiteisiin yleisten vesialueiden käyt-
16255: vuokrata vesiä kalastuskunnilta tai maanomis- töä koskevien sääntöjen säätämiseksi si-
16256: tajilta. Vuokrakulut, kalastusvälineiden kustan- ten, että ne koskisivai virkistystä, am-
16257: nusten nousu ja kalansaaliiden väheneminen matti- ja virkistyskalastusta sekä vesi-
16258: rannikkovesien saastumisen seurauksena ovat huoltoa, samalla kun kalastuslaki uudis-
16259: tehneet ammattikalastuksesta yhä vähemmän tettaisiin ja oikeus ammattimaiseen ka-
16260: houkuttelevan elinkeinon. lastukseen tehtäisiin riippumattomaksi
16261: Tiukka ympäristönsuojelulaki ja sen noudat- vesialueen omistusoikeudesta, mutta si-
16262: tamisen tehokas valvonta on näin ollen välttä- tä vastoin elinkeinoluvasta riippuvaksi.
16263: mätön maamme rannikko- ja sisävesien ammat-
16264: tikalastuksen jatkumisen turvaamiseksi.
16265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
16266:
16267: Bror Lillqvist
16268:
16269:
16270:
16271:
16272: 51 088000224W
16273: 402 1980 vp.
16274:
16275: Tuivomusaloite n:o 365.
16276:
16277:
16278:
16279:
16280: Linna ym.: Kunnallisen harkintaverotuksen poistamisesta pienten
16281: ja keskisuurten yritysten osalta.
16282:
16283:
16284: E d u s k u n n a 11 e.
16285:
16286: · Harkintaverotus on monissa yhteyksissä to- käyttää harkintaverotusta arvioverotuksen si-
16287: dettu vanhentuneeksi verotusmuodoksi. Se jaan, koska se on helpompi toimittaa eikä edel-
16288: aiheuttaa verotuksen epäyhtenäisyyttä antaen lytä niin selviä perusteita kuin arvioverotus.
16289: mahdollisuuden mielivallan harjoittamiseen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16290: koska lain määräykset siitä, miten harkintave- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16291: rotus on toimitettava, ovat epämääräiset eikä muksen,
16292: ohjeita siitä, miten harkintaverotus on oikein
16293: toimitettava, ole annettu. Harkintaverotuksella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16294: saatu kunnallisvero on kovin pieni eikä sillä kunnallisen harkintaverotuksen poistami-
16295: ole ratkaisevaa merkitystä kuntien taloudelle. seksi pienen ja keskisuuren yritystoi-
16296: Useinkin asianlaita lienee niin, että verottaja minnan kohdalla.
16297: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16298:
16299: Heimo Linna Paavo Vesterinen Katri-Helena Eskelinen
16300: Veikko Pihlajamäki
16301: 1980 vp. 403
16302:
16303: Toivomusaloite n:o .366.
16304:
16305:
16306:
16307:
16308: Manninen ym.: Vesiasioista aiheutuneiden ko~austen pikaisesta
16309: suorittamisesta vahinkoa kärsineille.
16310:
16311:
16312: Ed u s kun n a 11 e.
16313:
16314: Sodan jälkeen kiirehdittiin vesivoiman hyö- riittävästi jouduteta keskeneräisten korvaus-
16315: dyntämistä voimatalouden tarpeisiin. Voimalai- asioiden käsittelyä. Sen vuoksi tulisi nämä laa-
16316: tosten rakentaminen tapahtui osittain poikkeus- jat korvausasiat saattaa nopeasti ratkaisuun eril-
16317: lakien nojalla. Rakentamislupa annettiin ensin, Iisin toimenpitein. Tällaisina toimenpiteinä tuli-
16318: mutta korvauskysymykset siirrettiin myöhem- si kysymykseen erillisen lain säätäminen. Sää-
16319: min käsiteltäviksi omassa menettelyssään. Tästä dettävän erillislain mukaan korvaukset olisi
16320: aiheutui lainvoimaisten korvausratkaisujen koh- suoritettava jo vesioikeuden lainvoimaa vailla
16321: tuutonta viipymistä. Tällaisia keskeneräisiä kor- olevan päätöksen nojalla. Valtio antaisi tarvit-
16322: vausasioita on vielä ainakin Kemijoella, lijoella, taessa luvan saajille mahdollisen takaisinmaksu-
16323: Kymijoella, Oulujärvellä ja Inarinjärvellä. velvollisuuden täyttämiseksi takauksia.
16324: Voimassa olevan vuoden 1962 vesilain mu- Tässä yhteydessä on välttämätöntä tarkistaa
16325: kaan vesiasia voidaan käsitellä myös kahdessa korvausten verotusta koskevaa lainsäädäntöä
16326: vaiheessa. Tämän vuoksi monissa laajoissa kohtuulliseen suuntaan. Ensisijaisesti olisi tar-
16327: asioissa, kuten jätevesien johtamisissa, korvaus- kistettava voimassa olevan tulo- ja varallisuus-
16328: kysymysten käsittely on myös kohtuuttomasti verolain ( TVL) säännökset.
16329: viivästynyt. Esimerkkeinä vahinkoalueista voi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16330: daan mainita Oulujärvi, Kokemäenjoki, Kymi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16331: joki, Päijänne, Etelä-Saimaa sekä merenranni-
16332: kolla sijaitsevan teollisuuden likaainat vesi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16333: alueet. Kaiken kaikkiaan korvausintressiitään erillislain säätämiseksi, jonka perusteella
16334: merkittäviä keskeneräisiä vesiasioita on noin vesiasioista aiheutuneet korvaukset mak-
16335: sata. Näissä asianomaisten määrä nousee kym- settaisiin vahingonkärsijöille jo vesioi-
16336: meniin tuhansiin. keuden lainvoimaa vailla olevan päätök-
16337: Vesilain uudistamisen toteuttamisella ei ehkä sen mukaisesti.
16338: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
16339:
16340: Mauno Manninen Esko Pekonen Kalevi Mattila
16341: Mikko Kaarna Mikko Jokela Heimo Linna
16342: Matti Ruokola Toivo Yläjärvi Alvar Saukko
16343: Juhani Saukkonen Olavi Martikainen Veikko Pihlajamäki
16344: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Juhani Tuomaala
16345: Markku Kauppinen Einari Nieminen Marjatta Väänänen
16346: Paavo Vesterinen Lauri Palmunen Petter Savola
16347: Orvokki Kangas Lea Sutinen Mauri Pekkarinen
16348: Väinö Raudaskoski Pentti Poutaneo Mikko Pesälä
16349: 404 1980 vp.
16350:
16351: Toivomusaloite n:o 367.
16352:
16353:
16354:
16355:
16356: Martikainen ym.: Metsästyslain 64 §:n muuttamisesta lupaehto-
16357: ja vastaamattoman hirven kaatamisesta langetettavien seuraa-
16358: musten lieventämiseksi.
16359:
16360:
16361: E d u s kun n a 11 e.
16362:
16363: Voimassa olevan metsästyslain 64 §:n mu- kuvattuihin, luvallisen metsästyksen yhteydessä
16364: kaan rinnastetaan vallitsevassa oikeuskäytännös- tapahtuviin rikkeisiin. Tästä johtuen tulisi mai-
16365: sä tahalliseen hirven salakaatoon sellainen inhi- nittua metsästyslain kohtaa muuttaa siten, että
16366: millisestä erehdyksestä tai hyvinkin vähäisestä asianmukaiseen lupaan perustuvan metsästyksen
16367: huolimattomuudesta johtuva metsästysrike, jon- yhteydessä tapahtuneesta, lupaehtojen vastaisen
16368: ka tuloksena on kaadettu lupaehtojen vastainen hirven kaatamisesta säädettäisiin seuraamukset
16369: hirvi. Esimerkiksi lupa voi oikeuttaa vain vasan erikseen.
16370: tai uroshirven kaatamiseen, mutta metsästyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16371: sen yhteydessä saattaa tulla kaadetuksi hirvi, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16372: johon lupa ei oikeuta. Eräiden tällaisten ta- muksen,
16373: pausten oikeuskäsittelyssä on päädytty tapauk-
16374: sen luonteen kannalta täysin kohtuuttomiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16375: seuraamuksiin, korkeihin sakkoihin, aseen tuo- metsästyslain 64 §:n muuttamiseksi si-
16376: mitsemiseen valtiolle tai sen arvon korvaami- ten, että asianmukaiseen lupaan perus-
16377: seen sekä määräaikaisiin metsästysoikeuden pe- tuvan metsästyksen yhteydessä tapahtu-
16378: ruuttamisiin. Ilmeistä on, ettei eduskunta lakia neesta, lupaehtojen vastaisen hirven
16379: säätäessään ole tarkoittanut, että salakaadosta kaatamisesta säädettäisiin seuraamukset
16380: säädettyjä seuraamuksia sovellettaisiin edellä erikseen.
16381: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16382:
16383: Olavi Martikainen Petter Savola Markku Kauppinen
16384: Hannu Tenhiälä •Toivo Yläjärvi Mauno Manninen
16385: 1980 vp. 405
16386:
16387: Toivomusaloite n:o 368.
16388:
16389:
16390:
16391:
16392: Mattila ym.: Kyläasutuksen ,turvaamisesta asunto- ja kaavoitus-
16393: poliittisin keinoin.
16394:
16395:
16396: E d u s k u n n .a 11 e.
16397:
16398: Nykyinen rakennuslainsäädäntö ja muu asun- seksi olisi asuntohallituksen ohjeistoa kehitettä-
16399: topoliittinen lainsäädäntö ovat kehittyneet kas- vä niin, että lääninhallituksilta poistuvat edel-
16400: vavien kaupunkikeskusten vaatimien ohjaus- lytykset harjoittaa kyläasutuksen ohittavaa ra-
16401: säännösten kehittämisen ja yhdenmukaistamisen kennepoli tiikkaa.
16402: tarpeesta. Tämä lainsäädännön lähtöperusta on Maatilahallituksen määrärahoja maatilatalou-
16403: merkinnyt hallinnollisen, kaavoituksellisen ja den asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauk-
16404: rahoituksellisen tuen puuttumista kyläasutuk- seen olisi myös lisättävä.
16405: selta, sen kehittämiseltä ja säilyttämiseltä. Ky- Kunnallista suunnittelun asemaa olisi vahvis-
16406: läasutuksen positiivinen lainsäädäntö ja sitä tu- tettava ja kaavoitusta kevennettävä.
16407: keva hallinnollinen rakenne ja ohjeisto ovat eri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16408: tyisen tarpeellisia nykyisessä energia-, maatila- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16409: talous- ja asuntopoliittisessa tilanteessa.
16410: Erityisen epäedullinen kyläasutukselle on ol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiifl
16411: lut eri lääninhallitusten erilainen tulkintalinja kyläasutuksen turvaamiseksi ja kehittä-
16412: ns. haja-asutuksen ta:rpellisuudesta · asuntolaina- miseksi osana tervettä yhdyskuntaraken-
16413: lausuntojen ja poikkeuslupien myöntämisen yh- netta asunto- ja kaavoituspoliittisin kei-
16414: teydessä. noin.
16415: Kyläasutuksen asuntolainoituksen turvaami-
16416: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
16417:
16418: Kalevi Mattila P. Savola Markku Kauppinen
16419: Lea Sutinen Juhani Saukkonen Hannu Tenhiälä
16420: 406 198Q vp.
16421:
16422: Toivomusaloite n:o 369.
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Mäkynen: Kunnallisten luottamushenkilöiden sekä vero- ja tut-
16428: kijalautakuntien jäsenten palkkioperusteiden vastaavuudesta.
16429:
16430:
16431: Eduskunna1le.
16432:
16433: Kunnallisista luottamustehtävistä suoritetaan tamushenkilöaineksen jäämistä näiden lautakun-
16434: tällä hetkellä kokouspalkkioita ja muita kor- tien ulkopuolelle. Tämä puolestaan lisää vero-
16435: vauksia eri perustein kuin valtion alaisten elin- tukseen kohdistuvaa kansalaisten lisääntyvää
16436: ten jäsenille. tyytymättömyyttä, varsinkin kun lautakuntien
16437: Äskettäin uus1tt1m kihlakunnanoikeuksien työn tehostamisessa on toivomisen varaa. Eräs
16438: lautamiesten palkkioperusteet vastaamaan kun- keino on kohentaa lautakuntien jäsenten päte-
16439: nallisia perusteita. Uudistamatta ovat kuitenkin vyyttä lisäämällä työskentely- ja osallistumis-
16440: vero- ja tutkijalautakuntien jäsenten palkkiope- lliotivaatiota palkkioperusteita muuttaen.
16441: rusteet. Näiden lautakuntien jäsenten työ on Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
16442: vastuullista ja varsin raskasta sekä hyvin aikaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16443: viepää. Kun samalla näiden lautakuntien jäse-
16444: net eivät saa lähellekään samaa korvausta luot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16445: tamustehtävänsä hoidosta kuin mitä vastaavissa vero- ;a tutkiialautakuntien iäsenten
16446: puhtaasti kunnallisissa luottamuselimissä niiden palkkioperusteiden muuttamiseksi siten,
16447: jäsenille suoritetaan, niin tämä on vähentänyt että ne noudattaisivai kunnallisista luot-
16448: runsaasti halukkuutta näiden lautakuntien jäse- tamustehtävistä suoritettavia palkkioita.
16449: niksi sekä aiheuttanut samalla pätevimmän luot-
16450: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980. ,
16451:
16452: Toivo Mäkynen
16453: 1980 vp. 40:7
16454:
16455: Toivomusaloite n:o 370.
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: Mäkynen ym.: Atomienergialain muuttamisesta.
16461:
16462:
16463: E d u s kun n a 11 e.
16464:
16465: Voimassa oleva atomienergialaki (356/57) malmin louhinnasta ja rikastamisesta, ydinjättei-
16466: sisältää monilta osin sellaisia määräyksiä, jotka den säilytyksestä sekä muusta asiaan liittyvästä
16467: vaativat täsmennyksiä ja muutoksia. Laissa on toiminnasta on tehtävä joko eduskunnassa tai
16468: myös puutteita, joiden korjaaminen on kiireelli- hallituksessa. Mahdollista pitää myös olla koko
16469: nen tehtävä. kansan mielipiteen kuuleminen tässä asiassa.
16470: Tällä hetkellä tutkitaan myös mahdollisuuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme· kun-
16471: sia ryhtyä Iouhimaan uraanimalmia ja mahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16472: sesti rikastamaan sitä maassamme. Näihin toi- muksen,
16473: mintoihin liittyy ympäristöriskejä, jotka on
16474: otettava huomioon myös lainsäädännössä. että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
16475: Ydinreaktoreiden toiminnan tuloksena synty- kunnalle esityksen laiksi atomienergia-
16476: vien jäteaineiden käsittelystä, vaarattomaksi te- lain muuttamiseksi siten, että uraani-
16477: kemisestä ja säilytyksestä sekä käytetyn poltto- ja toriummalmeja koskeva kaivos- ja ri-
16478: aineen varastoinnista tarvitaan lakiin yksityis- kastustoiminta sisällytetään tämän lain
16479: kohtaiset määräykset. määräyksiin ja että atomienergian ai~
16480: Nykyisin on käytäntö muodostunut sellaisek- kaansaamiseen soveltuvien aineiden val-
16481: si, että voimassa olevan atomienergialain 2 § :n mistukseen tarkoitetun laitoksen sekä
16482: 1 momentin ja 3 §:n tarkoittamia lupia varten atomireaktorin rakentamiseen, hallussa-
16483: kauppa- ja teollisuusministeriö kysyy hallituk- pitoon ja käyttöön liittyvän luvan myön-
16484: sen kantaa asian suhteen. Tämän lisäksi on tää eduskunta ja muilta osin vastaavan
16485: ydinenergian käyttö siihen liittyvine riskeineen luvan myöntää valtioneuvosto ja että
16486: noussut niin keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi lakiin sisällytetään selkeät määräykset
16487: kysymykseksi, että päätökset sen käytöstä, käyt- ydinjäteaineiden käsittelystä ja säilytyk-
16488: töönoton laajentamisesta, mahdollisesta Uraani- sestä.
16489: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16490:
16491: Toivo Mäkynen Helvi Hyrynkangas Heikki Järvenpää
16492: Ben Zyskowicz Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ilkka Kanerva
16493: Terhi Nieminen-Mäkynen Matti Pelttari
16494: 408 1980 vp.
16495:
16496: Toivomusaloite n:o 371.
16497:
16498:
16499:
16500:
16501: Niskanen ym.: Verotuslain muuttamisesta kunnaUisverotoimikun-
16502: nan esittämin tavoin.
16503:
16504:
16505: Ed u s k u n n a 11 e.
16506:
16507: Kunnallisverotoimikunta jätti mietintönsä 31. tumiseen vaikuttavat tekijät, esim. luonnonva-
16508: 12. 1976. Toimikunta pohti perusteellisesti kun- rat ja -voimat sijaitsevat. Näin ollen kunnallis-
16509: nallisverotuksen uudistusta. Toimikunnan ehdo- verotoimikunnan mietintö toteutettuna ohjaisi
16510: tukset merkitsevät kunnallisverotuksessa perin- kunnallisverotuloja nykyistä laajemmin erityi-
16511: teisen tulolähdejaon selkiinnyttämistä, elinkei- sesti Pohjois-Suomen kuntiin, joissa kaivokset,
16512: notulolähteeseen kuuluvan kiinteistön tulon voimalaitokset ja suuret metsävarat sijaitsevat.
16513: määrittelyä todellisen tulon mukaan, tulolähtei- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
16514: den välisten siirtojen siirtohintojen huomioon tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16515: ottamista todell11äköisen luovutushinnan mu- sen,
16516: kaan, kiinteän toimipaikan nykyistä täydellisem-
16517: pää määrittelyä sekä kuntien välisen elinkeino- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16518: tulon jaon osittaista uudistamista. tyksen verotuslain muuttamisesta siten
16519: Ehdotukset merkitsevät erityisesti elinkeino- kuin kunnallisverotoimikunta mietinnös-
16520: tulojen ohjautumista verotettavaksi nykyistä sään 1976: 91 esittää.
16521: selvemmin niihin kuntiin, joissa tulon muodos-
16522: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
16523:
16524: Helvi Niskanen Helvi Hyrynkangas Martti Ursin.
16525: Juhani Vähäkangas Eero Lattula Vappu Säilynoja
16526: Kalevi Mattila J. Juhani Kortesalmi Arvo Kemppainen
16527: Väinö Raudaskoski Liisa Jaakonsaari
16528: 1980 vp. 409
16529:
16530: Toivomusaloite n:o 372.
16531:
16532:
16533:
16534:
16535: Palmut~en ym.: Suojelu- ja virkistysaluesuunnitelmien toteuttami-
16536: sesta.
16537:
16538:
16539: E d u s k u n n a 11 e.
16540:
16541: Luonnonsuojeluviranomaiset ja seutukaavalii- erillinen tahoitusjärjestelmä, joka votst perus-
16542: tot ovat lyhyen ajan sisällä valmistaneet mitta- tua valtion tarkoitusta varten hankkimalle suur-
16543: via suojelualuesuunnitelmia. Kansallispuisto- ja lainalle. Tehokkaan suojelualueiden ostotoimin-
16544: soidensuojelun perusohjelmat, jotka valtioneu- nan rinnalle on kehitettävä vielä nykyistä jous-
16545: vosto on periaatteellisesti hyväksynyt toteutet- tavampi maanvaihtojärjestelmä. Maa- ja metsä-
16546: tavaksi, sisältävät yli 100 000 ha yksityismailla talousministeriöitä on siirrettävä osa suojelu-
16547: olevia aluevarauksia, joiden hinnaksi on arvioi- suunnitelmien toteuttamisvastuusta väliportaan-
16548: tu noin 150 milj. mk. Seutukaavaliitot ovat hallinnolle, jossa lääninhallitusten ympäristön-
16549: esittäneet suojelualuevarauksia ainakin saman suojeluyksikön resursseja on tarkoitukseen lic
16550: verran ja niiden hinnaksi on arveltu muodostu- sättävä.
16551: van noin 200 milj. mk. Lisäksi seutukaavaliitot Kuntatasolla on paikallisten suojelu- ja vir-
16552: esittävät arviolta 200 000 ha virkistysalueita, kistysalueiden toteuttamisvastuu annettava kun-
16553: joiden arvo saattaa nousta jopa 1 000 milj. nille. Kuntiin mahdollisesti perustettavat ym-
16554: markkaan. päristölautakunnat voisivat pääasiallisesti huo-
16555: On käynyt selvästi ilmi, etteivät ministeriöt lehtia suunnitelmien Tipeästä toteuttamisesta.
16556: pysty yksin toteuttamaan kohtuullisessa ajassa Toimintaa varten kunnat tarvitsevat valtionapu-
16557: suojelualuesuunnitelmia. Tästä aiheutuu haittaa järjestelmän, esimerkiksi korkotukilainojen tai
16558: aluevarausten maanomistajille, joiden suunnitel- suoranaisten avustuksien muodossa.
16559: mia aluevarausjärjestelmät saattavat . hankaloit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16560: taa. Myös luonnonsuojelun tavoitteille suunni- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16561: telmien toteuttamisen avoimuus on haitaksi.
16562: Luottamus suojeluviranomaisiin laskee, kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16563: suunnitelmia ei saada toteutetuksi. tehokkaan rahoitus- ja toteuttamisjärjes-
16564: Suojelu- ja virkistysaluesuunnitelmat tarvit- telmän luomiseksi suojelu- ja virkistys-
16565: sevat tehokkaan rahoitus- ja toteuttamisjärjes- aluesuunnitelmien toteuttamista varten.
16566: telmän. Tarkoitusta varten tulisi muodostaa
16567: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
16568:
16569: Lauri Palmunen Ole Norrback
16570:
16571:
16572:
16573:
16574: 52 088000224W
16575: 410 1980 vp.
16576:
16577: Toivomusaloite n:o 373.
16578:
16579:
16580:
16581:
16582: Perho· ym.: Kunnallishallinnon instituutin perustamisesta.
16583:
16584:
16585: Eduskunnalle.
16586:
16587: Kunnallishallinnon tehtäväkenttä on laajen- me perustetta1s110 entymen kunnallishallinnon
16588: tunut voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla. Jul- instituutti, jonka erityisenä tehtävänä on käy-
16589: kishallinnon tarjoamista palveluista kunnat tännön kunnallishallintoa palvelevan tutkimus-
16590: tuottavat tänä päivänä jo pääosan. toiminnan suorittaminen. Instituutin tehtäviin
16591: Kunnallishallinnon tehtäväkenttä on kuiten- tulisi kuulua myös eri julkisyhteisöjen (valtion,
16592: kin kasvanut ilman että aina olisi perusteelli- väliasteenhallinnon ja kuntien) välisten suhtei-
16593: sesti selvitelty tuotettavien palveluiden tarve, den selvittely.
16594: laatu ja kustannukset sekä muut vaikutukset. Jotta laitoksesta tulisi mahdollisimman hyvin
16595: Jotta kunnallishallinnon voimavarat voitai- maamme olosuhteisiin sopiva, on tärkeää, että
16596: siin jatkossa käyttää rationaalisesti, tulisi alan apuna käytetään kaikkea sitä tietoa, jota ulko--
16597: kaikinpuolista tutkimustyötä tehostaa voimak- mailta on saatavilla vastaavanlaisista yhteisöistä.
16598: kaasti. Tällä olisi myös maamme työllisyystilan- On myös tärkeää, että jo laitoksen perustamis-
16599: teen kannalta positiiviset vaikutuksensa. hankkeista lähtien mukaan saataisiin kuntien,
16600: Kunnallishallintoa koskevaa erilaista selvit- kuntien keskusjärjestöjen, valtiovallan, yliopis-
16601: telytyötä tehdään tällä hetkellä varsin hajanai- tojen ja korkeakoulujen sekä maan elinkeino-
16602: sesti esimerkiksi kuntien keskusjärjestöjen ja elämän edustus.
16603: eräiden yliopistojen toimesta. Maastamme kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16604: tenkin .puuttuu yhteisö, jonka nimenomaisena kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16605: tehtävänä olisi palvella koko kunnallishallintoa
16606: ja toimia yhdyssiteenä tieteen ja käytännön että hallitus ryhtyisi ·toimenpiteisiin
16607: välillä. Mainitunlainen ·yhteisö olisi myös tar- kunnallishallintoa palvelevan ja yhdys-
16608: peellisena apuna kunnallishallintoa koskevaa siteenä tieteen ja käytännön kunnallis-
16609: lainsäädäntötyötä ajatellen. hallinnon välillä toimivan kunnallishal-
16610: Mainituista syistä on tarpeen, että maaham- linnon instituutin perustamiseksi.
16611: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16612:
16613: Heikki Perho Martti Ursin Anna-Kaarina Louvo
16614: Matti Pelttari Mauri Vänskä Pertti Salolainen
16615: Pekka Löyttyniemi Aila Jokinen Timo Ihamäki
16616: Juuso Häikiö P. Mäki-Hakola Tapani Mörttinen
16617: Heikki Järvenpää Eeva Kauppi Tauno Valo
16618: Ilkka Kanerva Jalmari Torikka Tapio Ilolvitie
16619: Matti Hakala Erkki Pystynen Sampsa Aaltio
16620: Helge Saarikoski Juhani Laitinen
16621: 1980 vp. 411
16622:
16623: Toivomusaloite n:o 374.
16624:
16625:
16626:
16627:
16628: Pihlajamäki ym.: Alkuperäisestä käytöstään poisjoutuneen yhtei-
16629: sen alueen haitijan oikeuttamisesta Junastamaan alue.
16630:
16631:
16632: E d u s k u n n a 11 e.
16633:
16634: Isojaossa on monin paikoin maassamme ero- sissa alueitten haltijat ovat sitä paitsi tehneet
16635: tettu huomattava määrä alueita joko yleiseen näihin huomattaviakin sijoituksia, esimerkiksi
16636: tarpeeseen tai jakokunnan yhteisiä tarpeita var- alueitten raivaamiseen viljelykselle.
16637: ten. Yhteiseen tarpeeseen alueita on erotettu Tällä hetkellä voimassa olevien lakien mu-
16638: myös myöhemmin suoritetuissa jakotoimituk- kaan omistusoikeuden saaminen kyseessä ole-
16639: sissa. Useissa tapauksissa nämä alueet on ero- viin alueisiin on joissain tapauksissa mahdol-
16640: tettu jonkin tarveaineen kuten soran, hiekan, linen. Näissäkin tapauksissa se on kuitenkin
16641: saven tai turpeen saannin turvaamista varten. useimmiten erittäin hankalien ja monta kertaa
16642: Erilaisista syistä nämä alueet ovat myöhem- myös saajalle kalliiksi tulevien oikeustoimien
16643: min monin paikoin joutuneet yksityisten hen- ja menettelyjen takana. Tämän vuoksi olisi tar~
16644: kilöitten hallintaan ja alkuperäisestä käytöstään koituksenmukaista lunastaa ja muodostaa itse•
16645: pois. Yhtenä syynä tähän on ilmeisesti ollut näisiksi tiloiksi kyseiset alueet vastaavanlaisella
16646: tarpeitten muuttuminen, yhtenä alueitten lunastamis- sekä tilaksimuodostamis- ja· lohko-
16647: useinkin edullinen sijainti. mismenettelyllä kuin edellä mainitun vuokra-
16648: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maa- alueiden lunastamislain ja siihen myöhemmin
16649: laiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 annetun tehtyjen lisäysten ja muutosten mukaan oli
16650: lain (361/58) ja tämän muuttamisesta myö- mahdollista.
16651: hemmin annettujen lakien (219/62 ja 294/63) Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16652: perusteella on tällaisia alueita jo koko joukko tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16653: selvitetty ja lunastettu yksityisten alueitten hal- sen,
16654: tijain omistukseen. Mainitussa lunastamislaissa
16655: ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16656: olivat lunastamisen edellytykset kuitenkin niin menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
16657: rajatut, että monet sellaiset alunperin yleiseen kaansaamiseksi, jolla voitaisiin alueen
16658: ja yhteiseen tarpeeseen erotetut alueet, joitten haltijalle lunastaa sekä tilaksi muodostaa
16659: lunastaminen haltijalle olisi ollut erittäin jär- tai lohkoa eräiden vuokra-alueiden lu-
16660: kevää ja tarkoituksenmukaista, jäivät lunasta- nastamisesta maalaiskunnissa 16 päivä-
16661: matta. Useimmat näistä alueista ovat viljelijä- nä elokuuta 1958 annetussa laissa ja
16662: väestön hallinnassa ja muodostavat elimellisen siihen myöhemmin tehdyissä lisäyksissä
16663: osan heidän viljelmistään. Heidän oikeutensa ja muutoksissa säädetyin menettelyin
16664: kyseisiin alueisiin on kuitenkin järjestämättä sellaisia maanmittaustoimituksissa yle.i-
16665: ja kovin epämääräinen, minkä vuoksi olisi koh- seen tarpeeseen ja yhteisiksi erotettuja
16666: tuullista ja· oikeudenmukaista saada nämä alueet alueita, jotka 9vat jout~neet. ·pois· alku-
16667: lu11asi:ehiksi niitten haltijoille. Useissa tapauk- .. peräisestä · käytöstään. ··
16668: Helsingissä 12 ·päivänä helmikuuta 1980.
16669:
16670: .Veikko·
16671: . . Pihla
16672: . J•amäki ·Orvokki Kangas • P. · Mäki~Hakola
16673: 412 1980 vp.
16674:
16675: Toivomusaloite n:o 375.
16676:
16677:
16678:
16679:
16680: Pohjala ym.: Seutukaavaliittojen aseman vahvistamisesta ja niiden
16681: toimintaedellytysten parantamisesta.
16682:
16683:
16684: Ed u s kun n a 11 e.
16685:
16686: V aitiovalta on huolestuttavasti monin eri säästökeinot kuin valtio itsekin tältä osin eli
16687: tavoin heikentänyt seutukaavaliittojen suunnit- esimerkiksi jättivät mahdollisuuksien mukaan
16688: teluvaltaa ja niiden toimintaedellytyksiä sekä avoimiksi tulleet virat ja toimet täyttämättä.
16689: seutukaavojen merkitystä. Valtionosuuden määrän reaalitaso on laske-
16690: Kunnalliseen itsehallintoon perustuvien seu- nut kaiken aikaa vuoden 1973 jälkeen ollen
16691: tukaavaliittojen etu kaikkiin muihin vastaaviin kuluvana vuonna n. 12 %-yksikköä matalam-
16692: alueiden käytön suunnitteluelimiin verrattuna malla. Edellä mainittu valtioneuvoston peri-
16693: on se, että liitot ovat poliittisesti ja alueellisesti aatepäätös on taloudellisen lamakauden tuote,
16694: kaikkein edustavimpia. Tämän vuoksi ja kun laman, joka koski kunnallistalautta yhtä lailla.
16695: valtakunnallisella tasolla ei ole kaikkia eri Kun nyt on selvinnyt, .että vaadittua säästöä
16696: intresseJa yhteensovittavaa alueiden käytön ilman irtisanomisia ei seutukaavaliitoissa voitu
16697: suunnittelujärjestelmää, on seutukaavaliitoilla saavuttaa, on varsin perusteltua, että valtio-
16698: ratkaiseva asema suunnitelmien sisältöön näh- valta palauttaa kustannusosuutensa entiselle
16699: den. Seutukaavallinen suunnittelujärjestelmä on tasolleen viimeistään vuoden 1981 varsinaisessa
16700: vastaavista järjestelmistä ainoa, joka vie suun- budjetissa.
16701: nitelmat kansalaisten nähtäväksi ennen hyväk- Mikäli kuntien ja valtion tehtävien ja/tai
16702: symistä ja varaa niihin muistutuksentekomah- kustannusten jaossa seutukaavoituksen osalta
16703: dollisuudet ja muut oikeusturvakeinot sekä halutaan muutoksia, on sen muodollisesti tapah-
16704: hankkii kaikilta muilta tarpeellisilta viranomai- duttava rakennuslakia muuttamalla ja asialli-
16705: silta ja yhteisöiltä suunnitelmista lausunnot. sesti muuta kuin valtiontalouden lamaa perus-
16706: Tämä seutukaavan laatimis- sekä hyväksymis- teena käyttäen. Tältä osin onkin viitattava laki-
16707: menettely on lakisääteistä. ja talousvaliokunnan mietintöön n:o 16/1978
16708: V aitioneuvoston periaatepäätös kesäkuussa vp., jossa yksimielisesti todetaan, että "seutu-
16709: 1976 koskien mm. seutukaavoituksen valtion- kaavaliitot edustavat kunnallisen itsehallinnon
16710: osuuden 10 prosentin rcaalitason alentamista, peruste1s1m nojaavaa suunnittelujärjestelmää,
16711: on sisäasiainministeriön toimesta pantu lopulli- jonka toimintaa ei tule heikentää riittämättö-
16712: sesti täytäntöön joulukuussa 1979. Tällöin millä valtionosuuksilla".
16713: ilmeni, että valtionosuus vuodelta 1977 oli Myös Seutusuunnittelun Keskusliitto on
16714: 11,4 miljoonaa markkaa eli nimellisarvoltaan· useassa eri yhteydessä, mm. eduskuntalähetys-
16715: kin n. 0,2 miljoonaa markkaa pienempi kuin töin 22. 9. 1977, tuonut julki huolestumisensa
16716: edelliseltä vuodelta. Kun seutukaavaliitoilla ei valtion viranomaisten suorittamasta rakennus-
16717: ollut lakisääteisen tehtävänsä suorittamista hait- lain valtionosuussäännöksiep tulkinnasta. Arve-
16718: taamattomia säästökeinoja riittävästi käytettä- luttavaa lain tulkinta on silloin, kun. alemman-
16719: vissään, niin valtionosuuden supistuksen, n. 1,5 tasoisilla säädöksillä tai jopa vain periaatepää-
16720: miljoonaa markkaa, joutuivat kunnat rahoitta- töksillä voidaan päättää, että rakennuslain tar-
16721: maan. Valtion suhteellinen kustannusosuus pu- koittamia tarpeellisia kustannuksia seutukaavoi-
16722: tosi näet 46 prosentista 42,8 prosenttiin. Vain tuksen valtionosuuden kannalta onkin seuraa-
16723: vakinaisen henkilöstön irtisanomisin olisi kus- .. vana vuotena 10 prosenttia vähemmän kuin
16724: tannustenjakosuhde voitu säilyttää ennallaan. edellisenä vuonna. Kun sisäasiainministeriökin
16725: Tähän eivät kuntien edustajat seutukaavaliitto- on tarkoituksenmukaisuusharkintaansa käyttäes-
16726: jen päättävissä elimissä katsoneet olevan perus- sään lainsäädännön ohella sidottu yleisiin oi-
16727: teita, mutta hyväksyivät toki kaikki samat keusperiaatteisiin mm. tasapuolisuuden ja koh-
16728: Toivomusaloite n:o 375 413
16729:
16730: tuullisuuden suhteen, niin mainitunlainen väljä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16731: tulkinta ei voi olla oikeudenmukaista eikä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16732: kohtuullista.
16733: Seutukaavaliitoilla on merkittävä asema myös että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16734: maamme väliportaanhallinnon uudistamishank- menpiteisiin maamme seutukaavaliitto-
16735: keiden yhteydessä. Edellä mainittuun kunnalli- jen toiminnan kaikinpuoliseksi turvaa-
16736: seen itsehallintoon viitatuin perustein on to- miseksi ja valtiovallan seutukaavaliitto-
16737: dettava, että seutukaavaliitot muodostavat jat- jen toimintaan osoittaman kustannus-
16738: kossakin käyttökelpoisen ja toimivan kokonai- osuuden nostamiseksi lain edellyttämälle
16739: suuden kunnallishallinnon ja valtion keskus- tasolle viimeistään vuoden 1981 tulo-
16740: hallinnon välille jäävälle alueiden käytön suun- ja menoarviossa.
16741: nittelutoiminnalle.
16742: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
16743:
16744: Toivo T. Pohjala Olavi Nikkilä Heikki Perho
16745: Tapio Holvitie Arto Lampinen Sinikka Karhuvaara
16746: 414 1980 vp.
16747:
16748: Toivomusaloite n:o 376.
16749:
16750:
16751:
16752:
16753: Pohto ym.: Kyläpoliisijärjestelmän aikaansaamisesta.
16754:
16755:
16756: Ed u s kun n a 11 e.
16757:
16758: Maamme valtapuolueiden ja valtak.li..ldn tah- Lisäksi on muistettava, että poliisi hoitaa
16759: dosta on poliisit poistettu käytännöllisesti kat- monenlaisia yhteiskunnallisia tehtäviä erilaisia
16760: soen maaseudultamme ja sen pienemmistä asu- lupapapereita myöten. Kun kansalaiset joutuvat
16761: tuskeskuksista. Vain SMP eduskunnassa pani näitä virallisia asiakirjoja hakemaan kaukaa,
16762: tätä takaperoista kehitystä vastaan. Yhteisrin- niin se aiheuttaa heille kohtuutonta ajan me-
16763: tama kommunisteista kokoomukseen ei kuiten- netystä ja tarpeettomia kustannuksia.
16764: kaan välittänyt maaseudun ja sen pienten kes- Kumoamattomat tosiasiat siis osoittavat, että
16765: kusten väestön turvallisuudesta. palaaminen kylä- ja aluepoliisiin maaseudulla
16766: Kaiken tämän seurauksena on maassamme ja sen pienemmissä keskuksissa on välttämä-
16767: laajoja alueita, joissa poliisi voi olla jopa sato- töntä ja taloudellista.
16768: jen kilometrien päässä. Turvattomuus on saanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16769: vallan. Kyläpoliisijärjestelmän tuhoaminen on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16770: koettu suureksi vahingoksi niin kuin myös
16771: korttelipoliisin väheksyminen kaupungeissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16772: Kuitenkin jokaisella suomalaisella on oikeus menpiteisiin kylä- ja aluepoliisijärjestel-
16773: lainalaiseen turvaan. Tätä varten ovat olemassa män uudelleen voimaan saattamiseksi
16774: kansaa lähellä olevat poliisiviranomaiset. Sitä maaseudullamme väestön välttämättö-
16775: paitsi pitkät matkat poliisitoimen alalla tule- mien turvallisuusetujen ja talousetujen
16776: vat veronmaksajille kalliiksi. vaatimusten mukaisesti.
16777: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
16778:
16779:
16780: Urho Pohto Urpo Leppänen Pekka Vennamo
16781: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
16782: 1980 vp. 415
16783:
16784: Toivomusaloite n:o 377.
16785:
16786:
16787:
16788:
16789: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon kort-
16790: teli- ja kyläpoliisijärjestelmän toteuttamiseksi.
16791:
16792:
16793: E d u s k u n n a 11 e.
16794:
16795: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turval- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16796: lisuus on ·suojeltava ehdottomasti maassamme. tyksen 5 000 000 markan arviomäärä-
16797: Tämä vaatii saatujen kokemusten mukaan kau- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
16798: punkien korttelipoliiseja ja maaseudun kylä- vuoden 1980 tu(o- ja menoarvioon jous-
16799: poliisijärjestelmää, joka järjestelmä olisi luotava tavan ja tarkoituksenmukaisen kaupun-.
16800: joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. kien korttelipoliisi- ja maaseudun kylä-
16801: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- poliisijärjestelmän toteuttamiseksi maas-
16802: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, samme.
16803: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
16804:
16805: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
16806: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
16807: 416 1980 vp.
16808:
16809: Toivomusaloite n:o 378.
16810:
16811:
16812:
16813:
16814: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon sam-
16815: mutusvedenottopaikkojen rakentamiseksi Valtion polttoaine-
16816: keskuksen 1turvetyömaille.
16817:
16818:
16819: E d u s kun n a 11 e.
16820:
16821: Vapon omistamilla turvetyömailla sattui Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16822: mm. viime kesänä toistakymmentä tulipaloa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16823: Tilanne on monessa tapauksessa muodostunut
16824: suorastaan· katastrofimaiseksi sen takia, että että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
16825: ko. työmailla ei ole ollut sammutusvedenotto- tyksen 1 000 000 markan määrärahan
16826: paikkoja. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
16827: Turpeen kysynnän huomattavasti kasvaessa 1980 tulo- ja menoarvioon sammutus-
16828: olisi tämä epäkohta korjattava pikaisesti. vedenottopaikkoien tekemiseksi Valtion
16829: polttoainekeskuksen turvetyömaille.
16830: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
16831:
16832: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
16833: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
16834: 1980 vp. 417
16835:
16836: Toivomusaloite n:o 379.
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Poutanen ym.: Kuntien elinkeinoasiamiesten uusien virkojen pe-
16842: rus tamise&ta.
16843:
16844:
16845: E d u s k u n n a II e.
16846:
16847: Valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasia- kunnat, jotka eivät ole ennen vuotta 1977
16848: miesten palkkaukseen annetun lain mukaan elinkeinoasiamiehen virkaa perustaneet, voisi-
16849: kunnille voidaan myöntää elinkeinoasiamiehen vat tehdä sen vielä nytkin ja saada palkkauk-
16850: palkkaukseen valtionosuutta tai -avustusta. seen valtionosuutta.
16851: Lakiin vuonna 1977 tehdyn voimaan tulleen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16852: lisäyksen mukaan valtionosuutta annetaan vain taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16853: valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Tämän
16854: jälkeen ei valtionosuuden piiriin ole hyväksytty että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
16855: uutta henkilöstöä. piteisiin, joilla mahdollistettaisiin kun-
16856: Elinkeinoasiamiehet ovat monille varsinkin tien elinkeinoasiamiesten uusien virko-
16857: kehitysalueiden kunnille tärkeitä pyrittäessä jen perustaminen myöntämällä palkkaus-
16858: monipuolistamaan kunnan elinkeinorakennetta. kustannuksiin valtionosuutta.
16859: Siksi olisi tarkoituksenmukaista, että myös ne
16860: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
16861:
16862: Pentti Poutanen Timo Ihamäki Pertti Hietala
16863: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Lauri Palmunen
16864: Mauno Manninen Mauri Miettinen
16865:
16866:
16867:
16868:
16869: 53 088000224W
16870: 418 1980 vp.
16871:
16872: Toivomusaloite n:o 380.
16873:
16874:
16875:
16876:
16877: Poutanen ym.: Metsästysseuroille annettavasta oikeudesta peto-
16878: eläinpyyntiin.
16879:
16880:
16881: E d u s k u n n a 11 e.
16882:
16883: Eri puolilla maatamme ja varsinkin Itä-Hä- Koska susien määrä varsinaisilla maatalous-
16884: meen alueella sudet ovat aiheuttaneet suurta alueilla on voimakkaasti lisääntynyt, niin on
16885: taloudellista vahinkoa ja haittaa karjataloutta ilmeistä, että määrärahojen tarve vahinkojen
16886: harjoittaville maatalousyrittäjille. Varsinaisen korvaamiseksi tulee myös kasvamaan. Tämä tu-
16887: vahingon lisäksi karjaa on jouduttu ruokkimaan lisikin huomioida tulevien vuosien valtion tulo-
16888: laidunkautenakin sisällä, jolloin ruokintakustan- ja menoarvioiden valmisteluissa.
16889: nukset ovat olleet kohtuuttomat. Myös suden- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16890: pelko on haitannut marjastusta ja sienestystä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16891: sekä tuonut epävarmuutta varsinkin pienempien muksen,
16892: lapsien koulunkäynnille.
16893: Nykyinen käytäntö, että jos suden todetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
16894: aiheuttaneen vahinkoa ja se poliisiviranomais- jotta metsästysseuroille annettaisiin oi-
16895: ten toimesta voidaan määrätä ammuttavaksi, keus susien ja muiden petoeläinten am-
16896: on mielestämme hidas, kallis ja kankea. Us- pumiseksi silloin, kun niistä on todettu
16897: kommehan, että poliisiviranomaisilla on vielä- olevan haittaa maatalouden harjoittami-
16898: kin tärkempiä tehtäviä. selle tai luonnontuotteiden keräilylle
16899: Jos susien ampuminen annettaisiin metsäs- ja lasten koulunkäynnille, sekä
16900: tysseurojen tehtäväksi, niin se olisi valtiolle että riittäviä määrärahoja varattaisiin
16901: halvempi ratkaisu. Tällöin susijahti olisi myös korvaamaan niitä haittoja, joita peto-
16902: valvonnan alaisena ja ainakin yhtä tehokkaasti eläimet tuottavat maataloudelle.
16903: toteutettavissa kuin mitä se on nykyisenkin
16904: käytännön aikana.
16905: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
16906:
16907: Pentti Poutaneo Mauri Miettinen Mikko Kaarna
16908: Paavo Vesterinen Timo Ihamäki Väinö Raudaskoski
16909: Pertti Hietala Mauno Manninen
16910: 1980 vp. 419
16911:
16912: Toivomusaloite n:o 381.
16913:
16914:
16915:
16916:
16917: M. Puhakka ym.: Määrärahasta Itä-Suomen kartoitusyksikön pe-
16918: rustamiseksi Outokumpuun.
16919:
16920:
16921: E d u s k u n n a II e.
16922:
16923: Maanmittaushallituksen kartastotöistä on punki sijaitsee tulevan kartoitusyksikön kes-
16924: 1970-luvulla tehokkaasti siirretty toimintaa kes- kellä. Maanmittaushallinnon kartoitustoimintaan
16925: kushallinnosta aluetasolle. Oulun kartastoyk- liittynee tulevaisuudessa nykyistä enemmän
16926: sikkö on perustettu Pohjois-Suomea varten maa- ja kallioperän kartoitustehtäviä sekä yh-
16927: vuonna 1974, Hämeenlinnan kartastoyksi:kkö teistoimintaa malminetsinnän kanssa. Kun
16928: Etelä-Suomea varten vuonna 1977 ja Seinä- Outokumpu on Itä-Suomen malminetsinnän
16929: joen kartastoyksikkö Länsi-Suomea varten vuon- keskus ja kun Outokumpuun tullee lähivuosina
16930: na 1979. muutakin kallioperän hyväksikäyttöön tähtäävää
16931: Kartastoyksiköiden perustamiset ovat olleet tutkimustoimintaa, olisi toimintojen keskittä-
16932: tarpeellisia ja ajankohtaisia varsinaisen perus- minen tarkoituksenmukaista. Kaivospaikkakun-
16933: kartoitustyön tultua loppuunsuoritetuksi ja toi- tien kehittämistoimikunta ( 1979: 34) on erää-
16934: minnan painottuessa karttojen ajantasaistami- nä konkreettisena toimenpide-ehdotuksenaan,
16935: seen ja osittain maaperäkarttojen laatimiseen. selvittäessään mm. kaivospaikkakuntien kriit-
16936: Yksiköiden henkilökunta on yleensä siirtynyt tistä tilannetta, alueellisesti merkittävien asutus-
16937: Helsingistä maanmittaushallituksen kartoitus- keskusten tulevaisuutta ja kaivostoiminnasta
16938: toimistosta ja siihen läheisesti liittyvistä toimis- vapautuvien tilojen käyttöä, esittänyt, että Itä-
16939: toista entisiin tehtäviinsä. Suomen kartoitusyksikkö sijoitettaisiin Outo-
16940: Maanmittaushallituksen suunnitelmiin sisäl- kumpuun.
16941: tyy mainittujen kolmen kartoitusyksikön lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16942: neljännen, Itä-Suomen kartoitusyksikön, perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16943: taminen välittömästi 1980-luvun alussa. Sen muksen,
16944: toimialueena tulee olemaan Mikkelin, Kuopion
16945: ja Pohjois-Karjalan läänit. Koska tämänkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16946: alueen peruskartdtus on saatu muutamia vuo- Itä-Suomen kartoitusyksikön perustami-
16947: sia sitten valmiiksi ja toiminta keskittyy nykyi- seksi Outokumpuun ja ottaisi vuoden
16948: sen kartaston pitämiseen ajan tasalla, olisi ko- 1981 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
16949: konaissuunnitelman puuttuva maanmittaushalli- seen 1 800 000 markkaa tarvittavien
16950: tuksen Itä-Suomen kartoitusyksikkö perustetta- rakennusten rakentamiseksi sekä
16951: va välittömästi. 2 000 000 markkaa kartoitusyksikön toi-
16952: Itä-Suomen kartoitusyksikkö olisi sijoitettava mintaan.
16953: Outokumpuun mm. seuraavilla perusteilla. Kau-
16954: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
16955:
16956: Matti Puhakka Markku Kauppinen Pauli Puhakka
16957: Jouko Tuovinen
16958: 420 1980 vp.
16959:
16960: Toivomusaloite n:o 382.
16961:
16962:
16963: Raatikainen ym.: Maankamaran ainesten antamista koskevan lain-
16964: säädännön aikaansaamisesta.
16965:
16966: E d u s k u n n a 11 e.
16967:
16968: Maassamme ei ole tällä hetkellä lakia, joka nen vaikuttaa useimmiten peruuttamattomalla
16969: yhtenäisesti sääntelisi maankamaran ainesten ot- tavalla luontoon ja maisemakuvaan. Toiselta
16970: tamista. Tästä on aiheutunut yhä kasvavia epä- puolen on todettava, että välttämättömän talon-
16971: kohtia. Erityisesti ammattimainen ja kaupalli- rakennustoiminnan ja liikenneväylien rakenta-
16972: nen soranottotoiminta, mutta myös muu laa- misen tal.'peisiin tarvitaan soraa ja muita kivi-
16973: jassa mitassa suoritettu maa-ainesten ottaminen, aineksia. Näiden ottamiselle ei siten ole ase-
16974: on aiheuttanut haittoja, jovka ovat olleet vai- tettava tarpeettomia rajoituksia. Saatavissa ole-
16975: keasti tai ei lainkaan korjattavissa. Ammatti- vien tietojen perusteella ei ainesten riittävyys
16976: mainen ja kaupallisessa tarkoituksessa suori- maata kokonaisuutena tarkastellen ole ongelma,
16977: tettu maankamaran ainesten ottaminen on luon- joskin eräillä alueilla on havaittavissa tuotan-
16978: nollisesti tähdännyt ensisijassa taloudelliseen nolle tarpeellisten ainesvarojen ehtymistä.
16979: hyötymiseen ottotoiminnasta. Kun ottaminen Näin ollen olisi välttämätöntä ryhtyä toimen-
16980: yleensä ei ole vaatinut lupaa ja kun ei ole ollut piteisiin maankamaran ainesten ottamista kos-
16981: säännöksiä, jotka olisivat vaatineet ottamaan kevan lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka
16982: huomioon myös luonnonsuojelun, maisemanhoi- tavoitteeksi on asetettava ainesten ottamisen
16983: don, kaavoituksen ja muut yleisen edun vaati- ohjaaminen sellaisille alueille, joilla se voi suu-
16984: mukset maankamaran ainesten ottamisessa, on remmitta haitaitta tapahtua. Lainsäädännöllä
16985: eräin paikoin päässyt aiheutumaan pahoja vau- tulisi voida turvata merkittävien luonnonarvo-
16986: rioita luonnolle ja muita yhteiskunnallisia hait- jen säilyttäminen jälkipolville ja estää huomat-
16987: toja. tavat tai laajalle ulottuvat vahingolliset muu-
16988: Erityisesti laajamittainen soranotto on monin tokset luonnonolosuhteissa. Lainsäädännön pyr-
16989: paikoin aiheuttanut maisemakuvan turmeltumi- kimyksenä tulisi lisäksi olla hallitun ottamis-
16990: sen. Eräissä tapauksissa tämä on kohdannut toiminnan yksityiskohtainen järjestäminen niin,
16991: jopa sellaisia harjuja tai muita luontokohteita, että siitä aiheutuvat maisemalliset ja ympäris-
16992: joita on pidettävä erityisen arvokkaina luonnon- tölliset haitat jäisivät mahdollisimman vähäi-
16993: nähtävyyksinä maassamme. Mikäli lainsäädäntöä siksi.
16994: ei kehitetä, on pelättävissä, että enenevässä Luonnonsuojelun kannalta olisi tarkoituksen-
16995: määrin menetetään korvaamattomia luonnon- mukaisinta ja tehokkainta se, että korvausperi-
16996: arvoja. Suunnittelematon ainesten ottaminen aatteiden osalta maankamaran ainesten otta-
16997: on myös eräissä tapauksissa aiheuttanut vahin- mista koskevassa laissa noudatettaisiin samoja
16998: gollisia muutoksia pohjavesissä ja muissa luon- periaatteita kuin muissakin Pohjoismaissa.
16999: nonolosuhteissa. Vielä on tällä tavoin saatettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17000: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai asutuksen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17001: muulle järjestämiselle. vomuksen,
17002: Maankamaran ainesten ottamisen sääntelyä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17003: yhteiskunnan taholta puoltaa ennen kaikkea se, menpiteisiin maankamaran ainesten ot-
17004: että kyseessä ovat uusiutumattomat tai erittäin tamista koskevan lainsäädännön aikaan-
17005: hitaasti uusiutuvat luonnonvarat, joiden ottami- saamiseksi.
17006: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
17007:
17008: Kaisa Raatikainen Maija Rajantie Jermu Laine
17009: Tellervo Koivisto Pauli Uitto Olli Helminen
17010: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen M.-L. Salminen
17011: Helge Siren Pertti Hietala Risto Tuominen
17012: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari
17013: 1980 vp. 421
17014:
17015: Toivomusaloite n:o 383.
17016:
17017:
17018:
17019:
17020: Raudaskoski ym.: ~unnallislain muuttamisesta kuntien saattami-
17021: seksi mukaan maatalouden kehityssuunnitelmien tekemiseen.
17022:
17023:
17024: Ed u s kun n a 11 e.
17025:
17026: Työllisyyden turvaaminen maalaiskunnissa on nykyisen kunnallislain puutteet, jotka eivät
17027: jo pitkään tuottanut vaikeuksia niin valtiolle mahdollista juuri minkäänlaista kunnan mu-
17028: kuin kunnillekin. Nykyisenkin tilanteen yllä- kaantuloa maatalouden kehityspyrkimyksissä.
17029: pito on edellyttänyt kunnilta omatoimisuutta ja Koska maatalousyrittäjien merkitys on kunnal-
17030: voimakasta toimintaa työllisyyden turvaamiseksi listaloudelle niin välittömästi kuin välillisestikin
17031: ja väestöpohjan säilyttämiseksi. Tämä ei ole- suuri, ja he ovat yrittäjiä yrittäjien joukossa,
17032: kaan ollut mahdollista ilman kuntien niin hen- kunnallislakia tulisi siten muuttaa, että kuntien
17033: kistä kuin aineellistakin panosta ja tukea talou- aktiivinen mukaantulo maatalouden kehitys-
17034: dellisen toiminnan ylläpitämiseksi. Yritystoi- suunnitelmiin tulisi mahdolliseksi.
17035: mintaa eri muodoissaan on jouduttu monipuoli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17036: sesti tukemaan ja kehittämään tilanteen hallit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17037: semiseksi.
17038: Maatalousyrittäjät muodostavat merkittävän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17039: yrittäjäkunnan ja perusväestön kunnan elin- kunnallislain muuttamiseksi siten, että
17040: keinotoiminnassa. Suurena yrittäjäkuntana he kuntien aktiivinen mukaantulo maa-
17041: ovat jääneet kuitenkin lähes täydellisesti kaik- talouden kehityssuunnitelmiin tulisi
17042: kien kunnan taholta tulevien kehitys- ja muiden mahdolliseksi.
17043: tukitoimien ulkopuolelle. Syynä tähän nähdään
17044: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
17045:
17046: Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen Paavo Vesterinen
17047: Petter Savola Kalevi Mattila Lea Sutinen
17048: Pentti Poutanen Mikko Pesälä Heimo Linna
17049: Alvar Saukko
17050: 422 1980 rd.
17051:
17052: Hemställningsmotion nr 384.
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Rehn m. fl.: Om avlåtande av 'en proposition med förslag tili
17058: luftskyddslag.
17059:
17060:
17061: T i 11 R i k s d a g e n.
17062:
17063: Finland hör tili det fåtal Iänder i Europa På grund av det ovanstående föreslås vörd-
17064: som ännu inte har en gällande luftskyddslag. samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
17065: En sådan lag har länge förberetts, och av
17066: regeringen även utlovats att avges till riksdagen att regeringen måtte i skyndsam ord-
17067: under detta år. Luftskyddslagen är synnerligen ning till riksdagen avge förslaget till
17068: väsentlig för vårt miljöskydd, och då år 1980 lag om luftskydd, så att lagen hinner
17069: utlysts tili miljövårdsår, vore det synnerligen behandlas och godkännas under miljö-
17070: lämpligt att lagen tidsmässigt både kunde be- vårdsåret 1980.
17071: handlas och av riksdagen antas under detta år.
17072: Helsingfors den 14 februari 1980.
17073:
17074: Elisabeth Rehn Håkan Malm Lauri Palmunen
17075: Ole Norrback Boris Renlund Pentti Lahti-Nuuttila
17076: Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom Anna-Kaarina Louvo
17077: Ben Zyskowicz
17078: 1980 vp. 423
17079:
17080: Toivomusaloite n:o 384. Suomennos.
17081:
17082:
17083:
17084:
17085: Rehn ym.: Ilmansuojelua koskevan lakiesityksen antamisesta.
17086:
17087:
17088: E d u s k u n n a 11 e.
17089:
17090: Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan voisi käsitellä lakiesityksen ja hyväksyä sen
17091: maihin, joilla ei vielä ole voimassa olevaa tämän vuoden aikana.
17092: ilmansuojelulakia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17093: Tällaista lakia on valmisteltu, ja hallitus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17094: on myös luvannut antaa siitä esityksen edus- muksen,
17095: kunnalle kuluvan vuoden aikana. Ilmansuojelu- että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
17096: laki on erittäin olennainen ympäristönsuoje- kunnalle ilmansuojelua koskevan laki-
17097: lullemme, ja kun vuosi 1980 on julistettu ym- esityksen, jotta laki voitaisiin käsitellä
17098: päristönsuojeluvuodeksi, olisi ajankohta huo- ja hyväksyä ympäristönsuojeluvuoden
17099: mioon ottaen mitä sopivinta, että eduskunta 1980 aikana.
17100: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17101:
17102: Elisabeth Rehn Håkan Malm Lauri Palmunen
17103: Ole Norrback Boris Renlund Pentti Lahti-Nuuttila
17104: Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom Anna-Kaarina Louvo
17105: Ben Zyskowicz
17106: 424 1980 rd.
17107:
17108: Hemställningsmotion nr 385.
17109:
17110:
17111:
17112:
17113: Rehn m. fl.: Om förläggning av en räddningshelikopter till
17114: Hangö.
17115:
17116:
17117: T i 11 R i k s d a g e n.
17118:
17119: Vid planeringen av situationsort för de Helikoptern kunde placeras antingen på
17120: tunga räddningshelikoptrar staten avser inköpa flygfältet i Täcktom, 4 km från staden, eller
17121: bör Hangö särskilt framhållas. på Tulludden i omedelbart anslutning till sjö-
17122: Sjötrafiken till Finska viken passerar Hangö bevakningsstationen på bevakat frihamnsområ-
17123: udd, och förutom den livliga frakt- och person- de. En landningsplats finns reserverad för heli-
17124: båtstrafiken vid udden är Hangö en speciellt koptern på själva hamnområdet. Hangö kustar-
17125: omhuldad lättbåtsbas. Avståndet från Hangö tilleri kunde enligt uppgift omhändertaga heli-
17126: till Helsingfors är 115 km och till Abo 80 km kopterns service och reparationer, likaså kan
17127: fågelvägen. bostäder reserveras för helikopterpersonalen
17128: I Hangö har både sjöbevakningen och lotsen i staten nyligen färdigblivna hyresbostäder i
17129: stationer, likaså finns där distriktstullkammare Hangö stad.
17130: och Hangö kustartilleri, som deltar i sjörädd- På grund av det ovanstående föreslås vörd-
17131: nings- och bevakningsuppgifter, och vars verk- samt att riksdagen ville besluta hemställa,
17132: samhet genom en helikopters placering i
17133: Hangö betydligt effektiveras. att regeringen måtte vid utväljande
17134: I Hangö finns vid hälsovårdsstationen en av placeringsort för räddningsheli-
17135: bäddavdelning med 64 platser, i samband med koptrarna utse Hangö till ett av de slut-
17136: viiken fungerar en operationssal under ledning liga alternativen.
17137: av specialläkare i kirurgi. Till regionalsjuk-
17138: huset i Ekenäs är avståndet endast 35 km.
17139: Helsingfors den 14 februari 1980.
17140:
17141: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
17142: Henrik Westerlund Ben Zyskowicz
17143: 1980 vp. 425
17144:
17145: Toivomusaloite n:o 385. Suomennos.
17146:
17147:
17148:
17149:
17150: Rehn ym.: Pelastushelikopterin sijoittamisesta Hankoon.
17151:
17152:
17153: E d u s k u n n a 11 e.
17154:
17155: Suunniteltaessa niiden raskaiden heHkopteri- Helikopteri voitaisiin sijoittaa joko Täcktom-
17156: en sijoituspaikkaa, jotka valtio on aikonut os- in lentokentälle, 4 km:n päähän kaupungista,
17157: taa, on syytä erityisesti kiinnittää huomiota tai Tulliniemeen merivartioaseman välittömään
17158: Hankoon. läheisyyteen vartioidun vapaasataman alueelle.
17159: Suomenlahden meriliikenne sivuaa Hanko- Helikopteria varten on varattu laskeutumis-
17160: niemeä, ja vilkkaan rahti- ja henkilöveneliiken- paikka itse satama-alueella. Hangon rannikko-
17161: teen lisäksi Hankoniemi on erityisen suosittu tykistörykmentti voisi saamiemme tietojen mu-
17162: pienveneiden tukikohta. Etäisyys Hangosta kaan huolehtia helikopterin huollosta ja kor-
17163: Helsinkiin on 115 km ja Turkuun 80 km lin- jausuöistä, samoin voidaan helikopterin henkilö-
17164: nuntietä. kunnalle varata asunnot Hangon kaupungissa
17165: Hangossa on sekä merivartioston että luotsin äskettäin valmistuneista valtion vuokrataloista.
17166: asemat, samoin siellä on piiritullikamari ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17167: Hangon rannikkotykistörykmentti, joka osallis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17168: tuu meripelastus- ja valvontatehtäviin ja jonka muksen,
17169: toiminta tehostuisi huomattavasti, jos yksi heli-
17170: kopteri sijoitettaisiin Hankoon. että hallitus valitessaan sijoituspaikka-
17171: Hangossa on terveysasema, jonka vuodeosas- kuntaa pelastushelikoptereille valitsisi
17172: tolla on 64 vuodepa~kkaa, sen yhteydessä toimii Hangon yhdeksi lopullisista vaihtoeh-
17173: leikkaussali kirurgiaan erikoistuneen lääkärin doista.
17174: johdolla. Tammi'saaren piirisairaalaan on matkaa
17175: vain 35 km.
17176: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17177:
17178: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
17179: Henrik Westerlund Ben Zyskowicz
17180:
17181:
17182:
17183:
17184: 54 088000224W
17185: 426 1980 vp.
17186:
17187: Toivomusaloite n:o 386.
17188:
17189:
17190:
17191:
17192: Rehn ym.: Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta.
17193:
17194:
17195: E d u s k u n n a 11 e.
17196:
17197: Koilliskairan alue Itä-Lapissa on Länsi- Luontonsa puolesta Koilliskaira on kansallis-
17198: Euroopan viimeinen yhtenäisenä säilynyt met- puistokomitean ehdotuksista arvokkain ja täyt-
17199: säerämaa- ja tunturialue. Koilliskaira on maan tää korkeinta kansainvälistä tasoa olevan kan-
17200: luonnonsuojelujärjestöjen kansallispuistoehdotus sallispuiston tunnusmerkit. Suojelun aiheutta-
17201: jo yli kymmenen vuoden takaa. Sen perusta- mat verotulojen menetykset tulee korvata
17202: mista ovat laajat kansalaispiirit kannattaneet alueen kunnille ja puiston hoito tulee järjestää
17203: yksimielisesti. Vuonna 1972 luovutettiin val- asianmukaiselle tasolle, jolloin paikalliselle
17204: tioneuvostolle yli 100 000 nimen adressi Koil- väestölle tarjoutuu uusia työtilaisuuksia. Pai-
17205: liskairan kansallispuiston perustamisen puoles- kallisen väestön perinteiset nautintaoikeudet
17206: ta. Sen ensimmäisenä allekirjoittajana oli Tasa- on myös turvattava.
17207: vallan Presidentti Urho Kekkonen. Lapissa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17208: kansallispuistohankkeella laaja kannatus, sillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17209: Lapin lääninhallitus, seutukaavaliitto ja Palis- muksen,
17210: kuntain Yhdistys ovat kaikki puiston perusta-
17211: misen kannalla. Myös Ympäristövuoden 80 että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17212: neuvottelukunta, j<Yhon kuuluu yli 160 kansa- piteisiin} jotta Koilliskairan kansallis-
17213: laisjärjestöä, katsoi äskettäin Koilliskairan kan- puisto voitaisiin perustaa eduskunnan
17214: sallispuistohankkeen toteuttamisen olevan kes- säätämällä lailla meneillään olevan Y m-
17215: keisimpiä tavoitteita alkuperäisen luontomme päristövuoden juhlistamiseksi.
17216: suojelussa.
17217: Helsingissä 12 päivänä helm1kuuta 1980.
17218:
17219: Elisabeth Rehn Unto Ruotsalainen Ole Norrback Mikko Pesälä
17220: Liisa Jaakonsaari Kaarina Suonio M.-L. Salminen Asser Stenbäck
17221: Inger Hirvelä Risto Tuominen Saara Mikkola Ben Zyskowicz
17222: Jacob Söderman Pertti Hietala Matti Viljanen Matti Luttinen
17223: Lauri Palmunen Esko Almgren Tauno Valo P. Jokinen
17224: Pertti Salolainen Tapio Holvitie Sakari Knuuttila Gunnar Häggblom
17225: Antero Juntumaa Toivo Mäkynen Mikko Rönnholm J. Laine
17226: Erkki Pystynen Juhani Laitinen Salme Myyryläinen Heikki Järvenpää
17227: Helvi Hyrynkangas Eva-Maija Pukkio Eeva Kauppi Pentti Poutanen
17228: Urho Pohto Helena Pesola Jouko Tuovinen Petter Savola
17229: Elsi Hetemäki-Olander Mauri Vänskä Tapani Mörttinen Irma Rihtniemi-Koski
17230: Anna-Kaarina Louvo Terhi Nieminen-Mäkynen Irma Rosnell Ulla Puolanne
17231: M. Jaatinen Matti Hakala Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Kivitie
17232: Helge Saarikoski Sauli Hautala Arvo Kemppainen Timo Ihamäki
17233: Anna-Liisa Piipari J. Juhani Kortesalmi Kaj Bärlund Matti Puhakka
17234: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Tarja Halonen Paula Eenilä
17235: Hannu Tapiola Eero Lattula Pirjo Ala-Kapee Olli Helminen
17236: Saara-Maria Paakkinen Anssi Joutsenlahti Reino Breilin Mauri Pekkarinen
17237: 1.-C. Björklund Jalmari Torikka Maija Rajantie Markku Kauppinen
17238: Anna-Liisa Jokinen Boris Renlund Impi Muroma Esko Pekonen
17239: 1980 vp. 427
17240:
17241: Toivomusaloite n:o 387.
17242:
17243:
17244:
17245:
17246: Ronkainen ym.: Kuntien kaUeusluokituksen poistamisesta.
17247:
17248:
17249: E d u s k u n n a 11 e.
17250:
17251: Laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta on silla. Tämä puolestaan edesauttaa maaseudun
17252: aikansa elänyt ja pahasti vanhentunut. Kalleus- tyhjentymistä, mikä sinänsä on väärä poliitti-
17253: luokitusjärjestelmää laadittaessa on pyritty käyt- nen tavoite.
17254: tämään hyväksi erilaisia mittareita, joiden avul- Nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukai-
17255: la on oletettu saatavan aikaan maan eri kun- nen. Kolmannessa kalleusluokassa olevien kun-
17256: nissa olevien asukkaiden luokittelu ryhmiin. tien asema on heikko. Järjestelmä on lisäksi
17257: Vailkka laki puhuu kuntien kalleusluokitukses- aluepoliittisesti epätarkoituksenmukainen, koska
17258: ta, on asiallisesti kysymys kuntalaisten jakami- se syrjii haja-asutuskuntien asukkaita.
17259: sesta eriarvoisiin ryhmiin toisiin kuntiin ver- Mielestämme kuntien kalleusluokituksesta tu-
17260: rattaessa. lisi luopua kokonaan.
17261: Asukkaat saavat palkkansa sen perusteella, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17262: missä sattuvat asumaan. Nämä palkat ovat en- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17263: simmäisen, toisen ja kolmannen luokan palk- muksen,
17264: koja. Myös eläkkeissä on eroja, vaikka asiaa
17265: onkin jo osittain muutettu. Asutustaajamat on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17266: useissa tapauksissa nostettu harvaan asuttujen menpiteisiin kuntien kalleusluokituksen
17267: seutujen yläpuolelle virheellisillä mittaustulok- poistamiseksi.
17268: Helsingissä 15 päivänä helmilkuuta 1980.
17269:
17270: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
17271: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
17272: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
17273: 428 1980 vp.
17274:
17275: Toivomusaloite n:o 388.
17276:
17277:
17278:
17279:
17280: Sillantaus ym.: Ns. katurasituslainsäädännön muutJtamisesta.
17281:
17282:
17283: E d u s k u n n a 11 e.
17284:
17285: Tasavallan presidentti vahvisti 31 päivänä nen laissa oleva epäselvyys ei voi olla tarkoi-
17286: elokuuta 1978 eduskunnan kevätistuntokauden tuksenmukaista. On myös tutkittava se, millai-
17287: 1978 lopussa hyväksymät ns. katurasituslait. set kustannukset velvoitteista aiheutuu ja mi-
17288: Kysymyksessä on kolme eri lakia, laki kadun ten ne katetaan.
17289: ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puh- Edellä olevien lisäksi on myös selvitettävä
17290: taanapidosta ( 669/78), laki kunnalle suoritet- ne epäkohdat, jotka aiheutuvat siitä, että jal-
17291: tavasta katumaksusta ( 670/78) ja laki raken- kakäytävä on vain kadun toisella puolella. On
17292: nuslain muuttamisesta (671/78). Lait tulivat lisäksi harkittava, onko todella aihetta siihen,
17293: voimaan vuoden 1980 alusta lukien. että kunnossapitotehtävistä perittävien kustan-
17294: Eri viranomaiset ovat lakien hyväksymisen nusten laskennan perusteet on alistettava lää-
17295: jälkeen valmistelleet niiden toimeenpanoa. Jo ninhallituksen vahvistettaviksi.
17296: tähän mennessä saatujen selvitysten ja laskel- Laista on lopuksi todettava, että se jättää
17297: mien mukaan voidaan todeta, että katurasitus- edelleenkin avoimeksi selvän rajanvedon katu-
17298: lait epäselvyyksineen ja tulkintavaikeuksineen jen kunnossapidon ja rakentamisen välillä. Ra-
17299: aiheuttavat kunnissa paljon soveltamisongelmia janveto on syytä suorittaa, jotta korkein hal-
17300: ja sisältävät suoranaisia kohtuuttomuuksia, joi- linto-oikeus ei joutuisi lainsäätäjän asemaan lain
17301: den oikaisemiseen on välittömästi ryhdyttävä. epäselvyyksiä tulkitessaan.
17302: Lisäksi on todettava puutteeksi se, että katu-
17303: rasituslait järjestävät ainoastaan tontin omista- Laki kunnalle suoritettavasta katumaksusta
17304: jan ja kunnan väliset suhteet jättäen valtion
17305: käytännössä ulkopuolelle. Laki kunnalle suoritettavasta katumaksusta
17306: tuo suurimmat muutokset aikaisempaan käy-
17307: Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden täntöön. Kadun rakentamis- ja kunnossapito-
17308: kunnossa- ja puhtaanapidosta kustannuksista tullaan perimään erityistä katu-
17309: maksua. Katumaksun määräytymisen perusteina
17310: Laista kadun ja eräiden yleisten alueiden ovat kadun rakentamis- ja kunnossapitokustan-
17311: kunnossa- ja puhtaanapidosta on todettava, että nukset, kiinteistön verotusarvo ja maksuluok-
17312: on epätarkoituksenmukaista, että jalkakäytävil- ka. Katumaksu määräytyy tietyn prosentin ( ka-
17313: le auratun lumen ajo kuuluu tontinomistajan tumaksuprosentti) mukaan kiinteistön arvosta.
17314: velvollisuuksiin. Tämä tulisi osoittaa kunnan Kustannukset jaetaan kiinteistöjen ja kunnan
17315: tehtäväksi, koska kunnalla on tarpeellinen ka- kesken valtion osallistuessa tietyllä valtion-
17316: lusto ja vastaavia töitä joudutaan tekemään osuusprosentilla niihin.
17317: kadulla muutenkin. Sama koskee myös jalka- Uusi järjestelmä sinänsä poistanee kiinteistö-
17318: käytävien lumen aurausta silloin, kun jalkakäy- jen välistä eriarvoisuutta esimerkiksi kulma- ja
17319: tävä on ajotien yhteydessä helposti hoidetta- välitonttien sekä liikenteen vaikutusten osalta.
17320: vissa. Kiinteistöjen taloudellinen rasitus tulee kuiten-
17321: On edelleen todettava, että yhdistetyn jalan- kin kasvamaan varsin huomattavasti. Arvioi-
17322: kulku- ja polkupyörätien sekä polkupyörätien den mukaan kiinteistöjen osuus kadunpitome-
17323: lumen auraus kuulunee kunnalle, mutta mikäli noista noussee lähes kolminkertaiseksi aikaisem-
17324: jalankulkutie ja polkupyörätie on erotettu toi- masta. Kiinteistöjen välinen kustannusjako mää-
17325: sistaan viivalla, niin jalankulkutien osuus kuu- räytyy ratkaisevasti verotusarvojen suhteesta.
17326: lunee tontin omistajan velvollisuuksiin. Tällai- Katumaksut tulevat suuremmiksi korkean ve-
17327: Toivomusaloite n:o 388 429
17328:
17329: rotusarvon omaaville kiinteistöille, jolloin ker- pautuksen katumaksusta. Ei liene aiheellista
17330: ros- ja liiketaloille nousu saattaa olla aikaisem- määritellä laissa vain tiettyjä perusteita, vaan
17331: paan verrattuna moninkertainen. Tämä puoles- kunnille tulisi antaa laajempi harkintavalta. Tä-
17332: taan tietää mm. asumiskustannusten välitöntä män vuoksi alennusperusteista tulisikin ottaa
17333: nousua. lakiin nykyistä väljempi sanamuto.
17334: Katumaksulaskenta johtaa, ellei muutoksia Lain 21 §:n mukaan kunta voi sopia raken-
17335: tehdä, kohtuuttomuuksiin sekä kiinteistöjen tamistoimenpiteen suorittajan kanssa siitä, että
17336: kesken että kokonaisuutena katsoen. Viime rakentamistoimenpiteeseen liittyvä katujen ra-
17337: vuosien verotusarvojen jatkuva kohoaminen ai- kentaminen tapahtuu tämän kustannuksella. Täl-
17338: heuttaa kohtuuttomuuksia myös katumaksuihin. löin kadun varrella sijaitseva kiinteistö on va-
17339: On muistettava, että esimerkiksi verotuksen paa katumaksun suorittamisesta siihen saakka,
17340: erilaisuus ketvytrakenteisissa ja betonirakentei- kun sen osalle laskettavat katumaksut vastaa-
17341: sissa taloissa voi tuoda mukanaan melkoisia yl- vat yhteismääräitään kyseisiä rakentamiskustan-
17342: lätyksiä. nuksia, kuitenkin enintään 5 vuotta siitä, kun
17343: On myös harkittava, onko oikein, että kun- katumaksu olisi tullut tämän lain mukaisesti
17344: tien kiinteistöt jäävät lain ulkopuolelle. Voi- kiinteistölle ensimmäisen kerran määrätä. Tätä
17345: massa oleva laki tulee aiheuttamaan tältä osin menettelyä voidaan käyttää silloin, kun kysy-
17346: varsin suuria ongelmia erityisesti pienemmissä myksessä on yksittäinen rakennushanke. Sen
17347: kunnissa. Onkin selvitettävä, tulisiko kunnan sijaan aluerakentamisessa aiheutuu ongelma sii-
17348: välittömässä omistuksessa olevat kiinteistöt ot- tä, että katujen rakentamiskustannukset ovat
17349: taa mukaan katumaksulaskentaan, jolloin katu- useimmiten sitä luokkaa, etteivät enintään vii-
17350: maksut alenisivat. den vuoden katumaksut kata näitä kustannuk-
17351: Katumaksulakia säädettäessä esitettiin lähtö- sia, varsinkin kun sopimusalueen vaiheittaises-
17352: kohdaksi, ettei katumaksusta saa muodostua ta toteutuksesta johtuen vapautusaika katumak-
17353: uutta veroa. Kaikki perustettiin aiheuttamis- suista jää usein viittä vuotta merkittävästi ly-
17354: periaatteelle. Tämä on edelleen se periaate, hyemmäksi. Tuntuukin siltä, että tällä sään-
17355: jonka pohjalta lakia tulee tarkistaa. nöksellä on pyritty aluerakentamiskäytännön lo-
17356: Lain 7 §:ssä määritellään katumaksuprosen- pettamiseen. Käytännössä maanomistajalle/ta-
17357: tin laskentaperusteet. Tältä osin on todettava, kentajalle jää kuitenkin mahdollisuus tehdä
17358: että valtion mukanaolo kustannuksissa on liian kunnan kanssa aluerakentamissopimus entiseen
17359: alhainen. On myös selvitettävä, ovatko pykä- tapaan, esimerkiksi silloin, kun alue myydään
17360: lässä esitetyt toisen ja kolmannen maksuluo- edelleen tai rakennetaan ja myydään rakennet-
17361: kan alennukset oikeudenmukaisia jättäessään tuina kiinteistöinä esimerkiksi asuntoalueeksi.
17362: ensimmäisen luokan kokonaan alennusten ul- Silloin katumaksut tulevat aikanaan kiinteistö-
17363: kopuolelle. Näyttäisi myös siltä, että pykälässä jen so. asukkaiden maksettaviksi katumaksulain
17364: esitetylle 20 % :n ylimääräiselle maksun korot- mukaisesti. Tällöin he joutuvat kuitenkin mak-
17365: tamiselle ei olisi aihetta. samaan katujen rakentamisesta kahteen kertaan.
17366: Lain 13 §: ssä määritellään katujen kunnossa- On myös todettava, että laki asettaa eri aikoi-
17367: pitokustannusten valtionosuusprosentit. Lähtö- na valmistuvien talojen asukkaat keskenään
17368: kohtana on se, että prosentit on sidottu kun- eriarvoiseen asemaan jättäessään myöhemmin
17369: tien kantokykyluokkaan. Valtionosuusprosent- valmistuvat talot käytännössä heikommalle ka-
17370: tien kohdalta voidaan todeta, että ne ovat var- tumaksusta vapautumisajan suhteen. Tämä ei
17371: sin alhaiset verrattuna esim. valtion vuosittain voi olla lain tarkoitus eikä se myöskään voi
17372: liikenteeltä perimiin veroihin ja veronluontei- olla oikeudenmukaista. On toisaalta myös to-
17373: siin maksuihin. Tämän vuoksi prosentteja tuli- dettava, että aluerakentamismenettely on var-
17374: sikin nostaa. On myös vakavasti harkittava, sinkin suurimpien kaupunkien kohdalla edelleen
17375: onko kunnan kantokykyluokka sittenkään oikea taloudellisesti perusteltavissa. Sen vuoksi alue-
17376: peruste valtionosuusprosenttien määräytymisel- rakentamismahdollisuuksia ei tulisi poistaa.
17377: le. Tulisikin harkita uudelleen sitä, miten lii- Katumaksulain voimaantulo- ja siirtymäsään-
17378: kenteen määrä voitaisiin ottaa huomioon vai" nökset ovat monin osin erittäin puutteelliset,
17379: donosuuksien määräytymisessä. epäselvät ja ajoitukseltaan epäonnistuneet. Nä-
17380: Lain 20 §:ssä määritellään perusteet sille, mä aiheuttavat sen, että korkein hallinto-oikeus
17381: milloin kunta voi harkintansa mukaan hake- joutuu ilman tehtäviä muutoksia lainsäätäjän
17382: muksesta myöntää osittaisen tai täydellisen va- asemaan tulkitessaan epäselvyyksiä. Voimaantu-
17383: 430 Toivomusaloite n:o 388
17384:
17385:
17386: lo- ja siirtymäsäännöksiä tulisikin tarkistaa si- laista valtaa, joka tavallisesti kuuluu vain ve-
17387: ten, että siirtyminen uuteen järjestelmään ta- roviranomaisille. Vastuu on siis suuri eikä mie-
17388: pahtuu joustavasti ja ilman kohtuuttomuuksia livallalle saa jättää sijaa. Tämän vuoksi on
17389: ja epäoikeudenmukaisuuksia. korostettava koko katurasituslainsäädännön vai-
17390: Lopuksi on korostettava sitä, ettei katumak- kutusten nopeaa selvittämistä, havaittujen epä-
17391: sun määräämisessä ole kysymys vesi- ja jäte- kohtien korjaamista ja informaation antamista,
17392: vesimaksun tapaan yksinkertaisesta käytön mää- jotta kiinteistöjen omistajat tietäisivät ajoissa
17393: rän mittaamisesta ja maksun määräämisestä tulevien maksujen vaikutukset.
17394: vahvistettujen taksojen mukaan, vaan siihen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17395: vaikuttavat kiinteistöjen verotusarvon lisäksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17396: monet harkinnanvaraiset tekijät. Varsinainen
17397: kadun käyttäminen, onko se kiinteistön kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17398: nalta vähäistä tai vilkasta, ei sanottavasti vai- menpiteisiin ns. katurasituslainsäädän-
17399: kuta katumaksun suuruuteen. nössä havaittujen epäselvyyksien, epä-
17400: Kunnan viranomaisille ja hallintoelimille on oikeudenmuleaisuuksien ja puutteelli-
17401: katurasituslaissa annettu merkittävästi myös sel- suuksien korjaamiseksi.
17402: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17403:
17404: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
17405: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
17406: Matti Hakala T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
17407: Matti Hokkanen Aila Jokinen Pertti Salolainen
17408: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
17409: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
17410: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
17411: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
17412: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
17413: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
17414: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
17415: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
17416: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
17417: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Jalmari Torikim
17418: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
17419: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
17420: 1980 vp. 431
17421:
17422: Toivomusaloite n:o 389.
17423:
17424:
17425:
17426:
17427: Sillantaus ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä verotus- ja
17428: 'tukitoimin ympäristöhaitJtojen vähentämiseksi.
17429:
17430:
17431:
17432: E d u s k u n n a 11 e.
17433:
17434: Elinympäristömme pilaantumista ja saastu- tämisestä, ei ilman yhteiskunnan tukea ole käy-
17435: mista aiheuttavien teollisuus- ja yhdyskunta- tännössä mahdollista aikaansaada tehokasta yh-
17436: jätteiden lajittelu-, keräily- ja kuljetuskustan:- dyskuntajätteiden, kuten jätepaperin, jätelasin
17437: nukset ovat useimpien jätteiden kohdalla niin ja muovijätteen lajittelua ja talteenottoa, ei
17438: suuret, ettei niiden hyödyntäminen ole liiketa- myöskään eloperäisen ruoka- ja ruuansulatus-
17439: loudellisesti kannattavaa. Tekniset keinot ja jätteen talteenottoa ja kompostointia.
17440: mahdollisuudet jätteiden hyötykäyttöön ovat Teollisuuden jätteiden, kuten puunjalostus-
17441: kuitenkin viime vuosina suuresti kehittyneet ja lämpövoimalateollisuuden jäteliemi-, kuitu-,
17442: ja vaikka toiminta ei olisi yksityistaloudeHisesti kuori- ja tuhkajätteen sekä rehu- ja elintarvike-
17443: kannattavaa, on sillä saavutettavissa niin mer- teollisuuden jätteiden taheenotto ja hyötykäyttö
17444: kittävää etua tuontienergian ja raaka-aineiden ei ole myöskään ilman lainsäädännöllistä ja ta-
17445: säästöinä ja ympäristöhaittojen ehkäisemisen loudellista tukea mahdollista.
17446: muodossa, että yhteiskunnan edun mukaista
17447: on kaikin tavoin edistää ja tukea taloudellises- Nykyisen jäteteknologian takarajaksi on nous-
17448: tikin jätteiden jälleenkierrätystä. sut jätteiden elinympäristölle aiheuttama pilaan-
17449: Kansantaloudellista säästöä jätteiden talteen- tuminen ja saastuminen. Näin ollen on koko
17450: otosta ja hyödyntämisestä saadaan vähentynee- yhteiskunnan edun mukaista, että pyritään ke-
17451: nä raakaveden ja vedenpuhdistamojen tarpee- hittämään se1laisia tuotantotapoja ja kannusta-
17452: na, kaatopaikkojen perustamis- ja hoitokustan- maan sitä teollisuutta sekä niitä yksityisiä, yh-
17453: nusten vähentymisen muodossa sekä hyötykäy- teisöjä ja kuntia, jotka erilaisia kiinteitä, kaasu-
17454: töstä raaka-aineeksi ja energiaksi. maisia tai nestemäisiä jätteitä raaka-aineenaan
17455: Kansanterveydellisiä etuja saavutetaan vähen- käyttäen luovat niistä uusia kulutuskelpoisia
17456: tyneinä haittaeläinkantoina ja hivenainepitois- hyödykkeitä, sen ·sijaan että ne saastuttaisivat
17457: ten eloperäisten jätteiden, kuten elintarvike- ja jätteinä ympäristöämme.
17458: rehuteollisuusjätteiden, meijeri- ja teurastus- Valtion osuus ympäristönsuojelussa on vähäi-
17459: jätteiden kompostointituotteina maanparannus- nen, vain kolmasosa kilpaileviin teollisuusmai-
17460: aineeksi. hin verrattuna. Lisäksi jätteiden lajittelua, tal-
17461: Energian hinnannousu ja raaka-aineiden kal- teenottoa, kuljetuksia ja hyötykäyttöä supista-
17462: listuminen ovat omiaan korostamaan tarvetta vat ja estävät monet lainsäädännölliset rajoi-
17463: luonnonvarojen uudelleen kierrättämiseen. Sen tukset ja verotuksen säädökset, jotka tekevät
17464: lisäksi luonnonsuojelullinen hyöty on huomat- kannattamattomaksi jätteiden hyötykäytön edis-
17465: tava vesien pilaantumisen estyessä jätevesimää- tämisen.
17466: rien vähetessä ja laadun muuttuessa helposti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17467: puhdistettavampaan muotoon. Ympäristön ros- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17468: kaantumisen estäminen on myös tärkeä jättei- muksen,
17469: den talteenoton tavoite.
17470: Vaikka jätehuoltolain toinen pykälä sisältää että hallitus ryhtyisi välittömiin ja
17471: vaatimuksen jätteiden talteenotosta ja hyödyn:- riittäviin toimenpiteisiin edistääkseen
17472: 432 Toivomusaloite n:o 389
17473:
17474:
17475: verotus- ja tukitoimin teollisuus- ja yh- ottoa hyötykäyttöön ympäristöhaittojen
17476: dyskuntajätteiden lajittelua ja talteen- vähentämiseksi.
17477: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17478:
17479: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
17480: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
17481: Matti Hakala T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
17482: Matti Hokkanen Aila Jokinen Pertti Salolainen
17483: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
17484: Lauri lmpiö Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
17485: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
17486: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
17487: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
17488: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
17489: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
17490: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
17491: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
17492: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Jalmari T orikka
17493: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
17494: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
17495: 1980 vp. 433
17496:
17497: Toivomusaloite n:o 390.
17498:
17499:
17500:
17501:
17502: Surakka ym.: Elinkeinoasiamiesverkoston kehittämisestä.
17503:
17504:
17505: E d u s kun n a 11 e.
17506:
17507: V aidonavustuksesta kuntien elinkeinoasia- yksityisten ja julkisten yhteisöjen suuntaan.
17508: miesten palkkaukseen annetun lain 3 §:n väli- Näiden toimintojen tehokas järkiperäistäminen
17509: aikaisesta muuttamisesta annettu laki (1065/ edellyttää tehtävien kehittämistä asioihin pereh-
17510: 76) on aiheuttanut käytännössä sen, että mo- tyneelle, kuntien ehdoilla työskentelevälle hen-
17511: net pienet ja taloudellisesti heikoimmassa ase- kilölle, jonka avulla kunkin maakuntaliiton
17512: massa olevat kunnat ovat jääneet ilman elin- asiantuntemus ja yhteistyökykyisyys lisääntyy
17513: keinoasiamiestä. Ne eivät järjestelmän kahden elinkeinopolitiikkaa koskevissa asioissa.
17514: ensimmäisen vuoden aikana ennättäneet perus- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
17515: taa elinkeinoasiamiehen tointa, vaikka pää- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17516: asiallisesti elinkeinoelämän kehittämistyötä te- sen,
17517: kevällä elinkeinoasiamiehellä olisi nimenomaan
17518: näille kunnille mitä suurin merkitys. Edellä ettei valtionavustuksesta kuntien elin-
17519: mainitulla lailla on kuntien elinkeinoasiamies- keinoasiamiesten palkkaukseen annetun
17520: ten valtionavusta annetussa laissa tarkoitettu lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
17521: heikkojen kuntien omaehtoisen kehittämisen annettua lakia (1065/76) enää jatket-
17522: periaate. taisi, ja että eduskunta palauttaisi vuo-
17523: Kuntien resurssien vähäisyys lisää maakunta- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17524: liittojen toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. tille 32.50.30 riittävän määrärahan mah-
17525: Lisäksi maakuntaliittojen toimesta suoritettavat dollistamaan uusien elinkeinoasiamies-
17526: ja liitoilta vaadittavat elinkeinopoliittiseen ke- ten virkojen perustaminen niitä vailla
17527: hittämistyöhön liittyvät tehtävät ovat kaiken oleviin kuntiin sekä edelleen sisällyttäisi
17528: aikaa voimakkaasti lisääntyneet. Edelleen toimi- mainitulle momentille 300 000 markan
17529: alaan kuuluvan koordinoinnin, informaation vä- määrärahan valtionavuksi maakunnallis-
17530: lityksen ja yhteistoiminnan kehittäminen on ten elinkeinoasiamiesten palkkaukseen.
17531: maakuntaliitoissa jatkuvasti tehostunut muiden
17532: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980'.
17533:
17534: Juhani Surakka Inger Hirvelä Liisa Jaakonsaari
17535: Mauno Forsman Maija Rajantie Olli Helminen
17536: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Raudasoja
17537: Jacob Söderman Sakari Knuuttila Pertti Hietala
17538: Jorma Rantala Saara-Maria Paakkinen Paavo Vesterinen
17539: Hannu Tapiola Tellervo Koivisto Helge Siren
17540: Matti Puhakka Pirjo Ala-Kapee M. Jaatinen
17541: Jouko Tuovinen Peter Muurman
17542:
17543:
17544:
17545:
17546: 55 088000224W
17547: 434 1980 vp.
17548:
17549: Toivomusaloite n:o 391.
17550:
17551:
17552:
17553:
17554: Söderström ym.: Toimenpiteistä ympäristönsuo~elun tutkimuksen
17555: kehittämiseksi.
17556:
17557:
17558: E d u s k u n n a 11 e.
17559:
17560: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimusmää- kä normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea
17561: rärahat ovat vuosikausia olleet maassamme erit- teollisuudelle, joka tänä päivänä pilaa ympä-
17562: täin vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ympäris- ristömme niin ilman kuin vedet.
17563: tönormien aikaansaamiseksi on ollut mitätöntä, Valtion v:n 1980 tulo- ja menoarvioon va-
17564: miltei olematonta. ratut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta-
17565: Esim. puunjalostusteoLlisuuden aiheuttamat maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa.
17566: vahingot vesistöllemme ovat jääneet perusteel- Edellä olevan perusteehla ehdotamme edus-
17567: lisesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17568: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä
17569: luonnonkauniita alueita tuhoten. Pietarsaaressa että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
17570: esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 30-luvulta menpiteisiin ympäristöhaittojen tutkimi-
17571: saakka poikkeusluvalla phlannut Larsmon luon- seksi ja yleisen normiston kehittämiseksi
17572: nonkauniin saariston. etenkin teollisuudelle ympäristönsuoje-
17573: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saastei- lun tehostamiseksi.
17574: den aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi se-
17575: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
17576:
17577: Sten Söderström Ulla-Leena Alppi V. J. Rytkönen
17578: Irma Rosnell Lauha Männistö Jarmo Wahlström
17579: P. Puhakka M.-L. Salminen Helvi Niskanen
17580: P. Liedes 1.-C. Björklund Mikko Kuoppa
17581: Marjatta Mattsson Pauli Uitto Matti Järvenpää
17582: E.-J. Tennilä Heli Astala Terho Pursiainen
17583: Seppo Toiviainen Inger Hirvelä Arvo Salo
17584: 1980 vp. 435
17585:
17586: Toivomusaloite n:o 392.
17587:
17588:
17589:
17590:
17591: Tennilä: Lohiportaiden rakentamisesta Kemijokeen.
17592:
17593:
17594: Ed u s k unn alle.
17595:
17596: Kemijoki oli aikoinaan tunnettu lohijoki. asiassa toimenpiteisiin niin, että Kemijoen val-
17597: Isohaaran padon rakentaminen yli 30 vuotta jastaneet suuryhtiöt Kemijoki Oy ja Pohjolan
17598: sitten merkitsi kuitenkin lohen nousun loppu- Voima Oy joutuvat tällaiset lohiportaat voima-
17599: mista. Tämä aiheutti jokivarren asukkaille tun- laitosten ohi rakentamaan.
17600: tuvan menetyksen. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17601: Kemijoen palauttaminen lohijoeksi on kui- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17602: tenkin mahdollista rakentamalla lohiportaita,
17603: joita pitkin lohi pääsee voimalaitosten ohi nou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17604: semaan. Tällaisia lohiportaita on monissa mais- lohiportaiden rakentamiseksi Kemiio-
17605: sa olemassa ja niistä saadut kokemukset ovat keen lohen nousun mahdollistamiseksi.
17606: erittäin hyviä. Hallituksen tuleekin ryhtyä
17607: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980-.
17608:
17609: E.-J. Tennilä
17610: 436 1980 vp.
17611:
17612: Toivomusaloite n:o 393.
17613:
17614:
17615:
17616:
17617: Tuominen ym.: Määrärahasta uusien poliisivakanssien perustami-
17618: seksi.
17619:
17620:
17621: E d u s k u n n a 11 e.
17622:
17623: Maamme ka1kki ns. vanhat kaupungit yllä- nille, joissa kieltämättä on tarvetta, mutta asia
17624: pitivät poliisilaitoksia 30. 9. 1977 asti. Kaupun- olisi hoidettava muulla tavoin kuin kaventa-
17625: git kehittivät omaa poliisitolutaan lisäten mm. malla poliisikuntaa vanhoissa kaupungeissa.
17626: henkilöstöä ja muita resursseja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17627: Koska valtiolle siirtymisen jälkeen ei uutta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17628: henkilöstöä ole perustettu, poliisitoimen keski-
17629: pitkän aikavälin toimintasuunnitelmissa on ti- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17630: lanteen alueelliseksi tasaamiseksi esitetty va- 1981 tulo- ja menoarvioon määrärahoja
17631: kanssien siirtoja ns. vanhoista kaupungeista uusien poliisivakanssien perustamiseksi}
17632: muille paikkakunnille. Niinpä Kymen läänissä jotta vältyttäisiin vanhoja kaupunkeja
17633: esimerkiksi Kotkasta on esitetty siirrettäväksi uhkaavalta poliisivakanssien siirroilla ja
17634: kuusi ( 6) virkaa ja Haminasta neljä ( 4) vir- alan palvelutason laskulta.
17635: kaa vuosina 1980-84 läänin muille paikkakun-
17636: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
17637:
17638: Risto Tuominen Olli Helminen Tellervo Koivisto
17639: Anna-Liisa Piipari Helge Siren Mauno Forsman
17640: 1980 vp. 437
17641:
17642: Toivomusaloite n:o 394.
17643:
17644:
17645:
17646:
17647: Tuominen ym.: KansaHispuiston perustamis,esta itäiselle Suomen-
17648: lahdelle.
17649:
17650:
17651: E d u s k u n n a 11 e.
17652: Kansallispuistokomitea on esittänyt mietin- teuttamista voidaan pitää oikeaan osuneena toi-
17653: nössään kansallispuiston perustamista mm. itäi- menpiteenä. Kansallispuistohanke on sisällytet-
17654: selle Suomenlahdelle. Alueen maapinta-ala on ty myös sisäasiainministeriön hyväksymään vir-
17655: 980 ha ja se ulottuisi Virolahden, Vehkalahden kistys-, luonnonsuojelu- ja metsien monikäyttö-
17656: ja Pyhtään kuntien sekä Kotkan kaupungin alueita koskevaan seutukaavaan eli vaihekaa-
17657: alueelle. vaan.
17658: Tavoitteena on Suomenlahden itäosan luon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17659: nonsuojelun kannalta merkittävien saaristojen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17660: rauhoittaminen rakentamiselta ja muulta luon-
17661: non muuttamiselta. Lisäksi komitea toteaa, että että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17662: perinteistä ammattikalastusta tulisi tukea alueen piteisiin itäisen Suomenlahden kansallis-
17663: luontaiselinkeinona. puiston perustamiseksi.
17664: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston to-
17665: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
17666:
17667: Risto Tuominen Mauno Forsman
17668: Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
17669: 438 1980 vp.
17670:
17671: Toivomusaloite n:o 39.5.
17672:
17673:
17674:
17675:
17676: Tuovinen ym.: Määrärahasta elinkeinoasiamiesten palk:ikaamisclcsi
17677: kehitysalueiden ensimmäisen vyöhykkeen kuntiin.
17678:
17679:
17680: E d u s k u n n a 11 e.
17681:
17682: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa Pohjois-Karjalan olosuhteissa on lisäksi elin-
17683: ei ole lainkaan varattu määrärahaa kuntien keinoasiamiesten palkkaus osoittautunut liian
17684: uusien elinkeinoasiamiesten palkkauksen val- alhaiseksi. Jos näihin tehtäviin aiotaan saada
17685: tionavustuksia varten. Tämä merkitsee käytän- päteviä ja pysyviä toimihenkilöitä, olisi palkko-
17686: nössä sitä, etteivät ne kehitysalueiden kunnat, ja nostettava 2-3 palkkaluokalla pätevyydestä
17687: joista vielä elinkeinoasiamiesten toimi puuttuu, riippuen ja hyväksyttävä korotetut palkat täy-
17688: pysty vähävaraisuutensa vuoksi elinkeinoasia- teen valtionosuuteen oikeuttaviksi. Ilman tätä
17689: miehiä palkkaamaan. Pohjois-Karjalan kohdalla korjausta elinkeinoasiamiesten vaihtuvuus tulee
17690: kunnat ovat olleet aktiivisia jo aikaisemmin ja olemaan suuri ja näistä · toimista muodostuu
17691: palkanneet elinkeinoasiamiehiä, niin että vain ponnahduspaikkoja paremmin palkattuihin vir-
17692: kahdesta kunnasta ko. toimi puuttuu. koihin. Elinkeinoasiamiesten palkat tulisi näh-
17693: Elinkeinoasiamiesten toimet ovat osoittautu- tävästi samalla porrastaa nykyistä jyrkemmin
17694: neet tarpeellisiksi varsinkin kehitysalueilla ja koulutuksen ja pätevyyden perusteella.
17695: siksi heidän palkkaukseensa tulisi saada kaikissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17696: kunnissa valtionosuus. Ensisijaisesti valtion- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17697: osuus on turvattava I vyöhykkeen kuntien muksen,
17698: elinkeinoasiamiesten palkkaamiseen. Se on ke-
17699: hitysalue-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan että hallitus ottaisi valtion vuoden
17700: liittyvä asia, sillä syrjäisimpien alueiden köy- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen kehi-
17701: hät kunnat eivät tällaisista menoista yksin sel- hitysalueiden ensimmäisen vyöhykkeen
17702: viä. kuntien uusien elinkeinoasiamiesten
17703: palkkaamiseen tarvittavan määrärahan.
17704: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17705:
17706: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Mauri Vänskä
17707: Lea Sutinen Markku Kauppinen Pauli Puhakka
17708: 1980 vp. 439
17709:
17710: Toivomusaloite n:o 396.
17711:
17712:
17713:
17714:
17715: Uitto ym.: Ranta-alueiden turvaamisesta yleiseen virkistyskäyt-
17716: töön Etelä-Suomessa.
17717:
17718:
17719: Ed u s kun n a 11 e.
17720:
17721: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö.
17722:
17723: Aloitteessa esitetaan pikaisiin toimiin ryhty- ranta-alueita yleiseen virkistyskäyttöön.
17724: mistä, jotta Etelä-Suomessa saataisiin varattua
17725:
17726:
17727:
17728:
17729: ALOITTEEN PERUSTELUT.
17730:
17731: Maamme meren ja järvien sekä jokien ranta- Rakennuslain kokonaisuudistus on vireillä,
17732: alueet on rakennettu huolestuttavan tiheään, mutta se ei näytä etenevän riittävän nopeasti,
17733: mikä monin paikoin on estänyt ranta-alueiden jotta uudistuksen avulla voitaisiin säilyttää riit-
17734: yleisen käytön sekä vaikeuttanut vesien virkis- tävästi ranta-alueita rakentamatta. Tästä syystä
17735: tyskäyttöä. Taaja ranta-asutus on myös uhkaa- olisi välttämätöntä saada osittainen tarkistus
17736: massa vesistöjen puhtautta. Huolestuttavin ti- rakennuslakiin, ennen kuin peruuttamaton ra-
17737: lanne vallitsee pääkaupungin ympäristössä eikä kentaminen on edennyt liian pitkälle.
17738: muuallakaan Etelä-Suomessa tilanne ole paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17739: parempi. Rantojen käyttöä rakentamiseen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17740: muihin tarkoituksiin ohjataan mm. rantakaa- muksen,
17741: voilla. Maanomistajan laatimana rantakaava ei
17742: yleensä tule kuitenkaan ottaneeksi huomioon että hallitus antaisi kiireesti eduskun-
17743: yleistä etua siinä määrin kuin olisi tarpeen. nalle tarvittavat esitykset, joilla turva-
17744: Rantojen rakentaminen onkin monin paikoin taan ranta-alueen säilyminen riittävässä
17745: esteenä jokamiehen oikeudella tapahtuvalle määrin myös yleisessä käytössä erityi-
17746: luonnon virkistyskäytölle, vaikka se onkin suo- sesti pääkaupungin lähiympäristössä ja
17747: malaisten ikimuistoinen oikeus. Rantojen liian muualla Etelä-Suomessa.
17748: voimakas rakentaminen tosiasiallisesti rajoittaa
17749: tätä oikeutta.
17750: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
17751:
17752: Pauli Uitto Heli Astala 1.-C. Björklund
17753: 440 1980 vp.
17754:
17755: Toivomusaloite n:o 397.
17756:
17757:
17758:
17759:
17760: P. Vennamo ym.: Henkikirjoitusilmoitusllen antamismenettdyn
17761: kehittämisestä.
17762:
17763:
17764: E d u s k u n n a 11 e.
17765:
17766: Henkikirjoitusilmoitusten täyttäminen ja toi- misessä, jotta erityisesti maaseudun asukkaille
17767: mittaminen henkikirjoittajalle on jokaisen kan- ei aiheutettaisi haittaa ja vaivaa. Samalla tulisi
17768: salaisemme velvollisuus. Yhteiskunnan tulisi henkikirjoitusilmoitusten jättöaikaa pidentää
17769: huolehtia siitä, että tämän vuosittaisen velvolli- esimerkiksi 10 päiväksi.
17770: suuden täyttäminen ei aiheuttaisi kansalaisille Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
17771: kohtuuttomia vaikeuksia ja haittaa. Siksi henki- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
17772: kirjoitusilmoitusten jättämiseen liittyvää byro- si toivomuksen,
17773: kratiaa tulisi helpottaa.
17774: Maassamme on yleisesti hyväksytty käytäntö, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17775: jonka mukaan veroilmoitukset voidaan jättää henkikirjoitusilmoitusten jättämiseksi
17776: viranomaisille postitse. Samaa käytäntöä tulisi myös postitse ja jättöajan pidentämisek-
17777: noudattaa myös henkikirjoitusilmoitusten jättä- si esimerkiksi 10 päiväksi.
17778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
17779:
17780: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
17781: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urho Pohto
17782: 1980 vp. 441
17783:
17784: Toivomusaloite n:o 398.
17785:
17786:
17787:
17788:
17789: P. Vennamo ym.: Pifkkionginnan rinnastamisesta mato-ongintaan.
17790:
17791:
17792: Ed u s kunnalle.
17793:
17794: Pilkkiminen on maassamme yhä laajemmalle ongintaan, jotta kaikkien - myös maata ja
17795: leviävä terveellinen harrastus, jota valtiovallan kalavesiä omistamattomien - kansalaistemme
17796: ei tule jarruttaa tai rajoittaa. Pilkkijät tekevät oikeudet voitaisiin turvata. Tämä ei luonnolli-
17797: myös arvokasta kalavesien hoitotyötä, koostu- sestikaan saa merkitä eikä se merkitse haitan-
17798: vathan heidän saaliinsa pääasiassa muussa ka- tekoa maaseudun tai vesien rantojen asukkaille.
17799: lastuksessa arvottomista ja jopa arvokalojen Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
17800: lisääntymisen kannalta haitallisista kalalajeista. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17801: Piikkimistä ja jokamiehen oikeutta pilkkimi- vomuksen,
17802: seen on kuitenkin maassamme jatkuvasti pyrit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17803: ty rajoittamaan väärin ja osin itsekkäinkin pe- menpiteisiin pilkkionginnan rinnastami-
17804: rustein. Pilkkiminen tulisi rinnastaa mato- seksi joka suhteessa mato-ongintaan.
17805: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
17806:
17807: Pekka Vennamo Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
17808: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
17809:
17810:
17811:
17812:
17813: 56 088000224W
17814: 442 1980 vp.
17815:
17816: Toivomusaloite n:o 399.
17817:
17818:
17819:
17820:
17821: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
17822: kuntien yleisiä rahoitusavustuiksia varten.
17823:
17824:
17825: E d u s k u n n a 11 e.
17826:
17827: Kehitysalueiden ja sivualueiden kunnat ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17828: ajautumassa aina vain suurempiin taloudellisiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17829: vaikeuksiin. Tämä merkitsee väistämättä vero-
17830: äyrin hinnan nousua, mikä on kohtuutonta ta- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17831: loudellisissa vaikeuksissa olevia kuntalaisia aja- tyksen 35 000 000 markan määrärahan
17832: tellen. Lisäksi tällainen tilanne vain kiihdyttää ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
17833: autioitumista ja myös työttömyys väestön vähe- 1980 tulo- ia menoarvioon kuntien ylei-
17834: nemisestä huolimatta kasvaa. siä rahoitusavustuksia varten.
17835: Kuitenkaan hallitus ei ole valtion budjetissa
17836: vuodelle 1980 varsinaisesti korottanut kuntien
17837: yleistä rahoitusavustusta.
17838: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
17839:
17840: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17841: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
17842: 1980 vp. 443
17843:
17844: Toivomusaloite n:o 400.
17845:
17846:
17847:
17848:
17849: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
17850: !k:nntien verotulojen tasaukseen perustuvan tasoitusjär}estelmän
17851: aikaansaamiseksi.
17852:
17853:
17854: Ed u s kun n a 11 e.
17855:
17856: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17857: kesken on maassamme kiireellisesti toteutetta- tyksen 1 000 000 markan arviomäärära-
17858: va oikeudenmukainen verotulojen tasaus. Hal- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
17859: litukset ovat kuitenkin laiminlyöneet tämän kii- den 1980 tulo- ja menoarvioon käytet-
17860: reellisen ja välttämättömän korjauksen toteutta- täväksi kuntien oikeudenmukaiseen ja
17861: misen. sopivaan verotulojen tasaukseen perus-
17862: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tuvan tasoitusjärjestelmän aikaansaami-
17863: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi.
17864: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
17865:
17866: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17867: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
17868: 444 1980 vp.
17869:
17870: Toivomusaloite n:o 401.
17871:
17872:
17873:
17874:
17875: V. Vennamo ym.: Li&äyksestä vuoden 1980 'tulo- ja menoarvioon
17876: kunnille käytettäväksi ylimääräisiksi veronhuojennusavustuk-
17877: siksi pienituloisille kuntalaisille.
17878:
17879:
17880: E d u s kun n a 11 e.
17881:
17882: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama- SMP katsoo, että verohelpotukset maassam-
17883: hallitus on ajanut läpi valtion kuluvan vuo- me on ensisijaisesti annettava kunnallisverois-
17884: den tulo- ja menoarviossa näennäisiä veranalen- sa. Tämä tekee oikeutta kansamme laajoille
17885: nuksia tavallisille kansalaisille. Todellisuudessa kerroksille.
17886: nämä veronalennukset eivät vastaa edes inflaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17887: tion aiheuttamaa verorasitusten lisäystä. Näin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17888: ollen puheet verohelpotuksista ovat katteetto-
17889: mia. että hallitus antaisi eduskunnalle
17890: Mutta kaiken kukkuraksi Koiviston-Pekka- esityksen 300 000 000 markan arvio-
17891: lan-Aallon kansanrintamahallitus on täysin määrärahan ottamisesta lisäyksenä val-
17892: unohtanut kunnallisverot ja niiden jatkuvan tion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
17893: kasvun. Kuitenkin kunnallisverot erityisesti kunnille käytettäväksi ylimääräisinä ve-
17894: rasittavat kansamme enemmistöä ja pienituloi- ronhuojennusavustuksina pienempituloi-
17895: sia. Koiviston hallitus on siis veroesityksissään sille kuntalaisille niin, että he saavat
17896: suosinut suurituloisia ja suuryrityksiä, mutta todellisen verohelpotuksen tarpeeseensa
17897: unohtanut tavalliset kansalaiset ja tarkoituksel- kunnallisveroista.
17898: lisesti lisännyt heidän verorasitustaan erityi-
17899: sesti kunnallisten verojen välityksellä. SMP ei
17900: voi hyväksyä tällaista talouspolitiikkaa.
17901: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
17902:
17903: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
17904: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
17905: 1980 vp. 445
17906:
17907: Toivomusaloite n:o 402.
17908:
17909:
17910:
17911:
17912: V. Vennamo ym.: Kuntien kalleusluokituksesta annetun lain muut-
17913: tamis,esta.
17914:
17915:
17916: Ed u s kun n a 11 e.
17917:
17918: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annet- kin nykyinenkin eduskunta on jälleen taipunut
17919: tu laki on vanhentunut ja väärämielinen. Laki Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama-
17920: ei tee vääryyttä vain monelle kunnalle, vaan hallituksen painostukseen. Vääryys jatkuu. Suu-
17921: lisäksi lain säännösten johdosta joutuvat kär- rituloiset ja valtio hyötyvät vähävaraisten kus-
17922: simään eläkeläiset, sairaus- ja muiden korvaus- tannuksella. Tämä ei ole hyväksyttävää.
17923: ten saajat työttömiä myöten sekä palkanansait- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17924: sijat niissä kunnissa, joissa heidän korvauksen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17925: sa ja ansionsa ovat muita alempia kalleusluoki-
17926: tuksesta annetun lain väärien luokitussäännös- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17927: ten johdosta. menpiteisiin kuntien yleisestä kalleus-
17928: SMP on vaatinut vuodesta vuoteen, että kal- luokituksesta annetun lain korjaamiseksi
17929: leusluokituksesta annettu laki on kiireellisesti oikeudenmukaiseksi niin, että sairaiden,
17930: täydellisesti uudistettava ja korjattava. Näin eläkeläisten ja pienituloisten syrjintä
17931: on päättänyt jopa eduskuntakin, mutta kuiten- lakkaa jo ensi vuoden alusta.
17932: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17933:
17934: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
17935: ]. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
17936: 446 1980 vp.
17937:
17938: Toivomusaloite n:o 40.3.
17939:
17940:
17941:
17942:
17943: V. Vennamo ym.: Siuruan allashankkeen lopullisesta ratkaisemi-
17944: sesta.
17945:
17946:
17947: E d u .s tk u n n a 11 e.
17948:
17949: Siuruan allas Pudasjärven kunnassa on ollut viivyttelemättä. SMP on koko ajan ollut Siu-
17950: esillä jo noin 20 vuotta. Tämä epävarmuus on ruan allasta vastaan.
17951: ollut suuri vääryys alueella asunutta väestöä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17952: kohtaan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17953: Viime aikoina on julkisuudessa jälleen ker-
17954: rottu, että Siuruan altaan kysymys aiotaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17955: edelleen pitää avoinna jopa kuluvan vuosisa- menpiteisiin Siuruan altaan asian lopul-
17956: dan loppuun eli siis vielä lisää kaksikymmentä lisesti ja pysyvästi päättämiseksi niin,
17957: vuotta. Tämä ei ole hyväksyttävää. että tuhoisa ja Siuruan alueen asukkaita
17958: SMP katsoo, että Siuruan altaan kysymys on suuresti vahingoittanut epävarmuus ei
17959: puoleen tai toiseen ratkaistava lopullisesti ja ei enää jatkuisi.
17960: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17961:
17962: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
17963: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
17964: 1980 vp. 447
17965:
17966: Toivomusaloite n:o 404.
17967:
17968:
17969:
17970:
17971: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
17972: Kiuruveden Kirkkolahden ruoppausta ja Kirkkorannan vene-
17973: laiturin rakentamista varten.
17974:
17975:
17976: Ed u s kun n a 11 e.
17977:
17978: Suunnitelmat Kiuruveden kunnan Kirkko- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17979: lahden ruoppauksesta sekä Kirkkorannan ran- tyksen 200 000 markan määrärahan ot-
17980: tapenkereen ja venelaiturin rakentamisesta ovat tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
17981: valmiit. Varat vain puuttuvat. Kustannusarvio 1980 tulo- ja menoarvioon Kiuruveden
17982: on 200 000 markkaa. Töihin olisi päästävä kunnan Kirkkolahden ruoppauksen sekä
17983: välittömästi. Kirkkorannan rantapenkereen ja vene-
17984: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- laiturin rakentamisen toteuttamiseksi.
17985: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17986: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
17987:
17988: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
17989: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
17990: 448 1980 vp.
17991:
17992: Toivomusaloite n:o 405.
17993:
17994:
17995:
17996:
17997: V. Vennamo ym.: Saaristolain aikaansaamisesta.
17998:
17999:
18000: Ed u s kun n a 11 e.
18001:
18002: Suomen saaristo on ainutlaatuinen. Näin ei ja luontoa suojeleva sekä asutusta autioitu-
18003: ole asianlaita vain meriemme saariston suhteen, neessa saaristossa edistävä erityislaki.
18004: vaan myös sisävesiemme saaristo on ainutlaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18005: tuinen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18006: Autio saaristo ei ole kansamme edun mukai-
18007: nen. Myöskään saaristomme ei kestä estotonta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18008: ekologista riistaa. Erityisiä toimenpiteitä siis menpiteisiin maallemme tarkoituksen-
18009: tarvitaan jopa jo ulkomaalaisten purjeveneitten mukaisen saaristolain aikaansaamiseksi
18010: johdosta, joille pitäisi määrätä selvät kulku- niin meren saaristoa kuin sisäjärvien
18011: reitit. saaria varten, tämän ainutlaatuisen luon-
18012: Todellista korjausta tuskin saadaan aikaan tomme ja sen asutuksen turvaamiseksi.
18013: muutoin kuin säätämällä tarkoituksenmukainen
18014: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18015:
18016: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
18017: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
18018: 1980 vp. 449
18019:
18020: Toivomusaloite n:o 406.
18021:
18022:
18023:
18024:
18025: V. Vennamo ym.: Ilmansuoje1ulain aikaansaamisesta.
18026:
18027:
18028: E d u s :k: u n n a 11 e.
18029:
18030: Saasteita ei voida :koskaan aliarvioida. Rönt- On siis välttämätöntä, että Suomessa toteu-
18031: gentutkimukset osoittavat, että maamme nuo- tetaan kiireellisesti tehokas ja tarkoituksen-
18032: risossa on kasvavasti syöpää. Tämä johtuu mukainen ilmansuojelulaki. Se on koko kansan
18033: saasteista ja myrkyistä. etu ja varmasti kansamme valtaenemmistö sitä
18034: SMP on koko olemassaolonsa ajan taistellut myös tukee.
18035: puhtaan luonnon puolesta sekä kuolemanvaaral- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18036: lisia atomivoimalaitoksia vastaan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18037: SMP puuttui ensimmäisenä puolueena kau- sen,
18038: histuttavaan Äänekosken hiivamyrkytyksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18039: asiaan, josta ovat kärsineet vahinkoa sadat ih- menpiteisiin tehokkaan ja tarkoituksen-
18040: miset, ennen kaikkea myös nuoret. Korjaus- mukaisen ilmansuojelulain aikaansaami-
18041: toimenpiteet on saatu käyntiin, mutta koh- seksi maahamme.
18042: tuuttoman hitaasti.
18043: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18044:
18045: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
18046: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
18047:
18048:
18049:
18050:
18051: 'Jl 088000224\'\7
18052: 450 1980 vp.
18053:
18054: Toivomusaloite n:o 407.
18055:
18056:
18057:
18058:
18059: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 ;tulo- ja menoarvioon
18060: myrkky- ja saastevaaran torjumiseksi.
18061:
18062:
18063: E d u s kun n a 11 e.
18064:
18065: Myrkyt ja saaste uhkaavat yhä enemmän että hallitus antaisi eduskunnalle
18066: maassamme työtä tekeviä ja tavallisia kansalai- esityksen 500 000 markan määrärahan
18067: sia. Näitä vaaroja vastaan ei useinkaan pysty- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
18068: tä taistelemaan työsuojelun tavanomaisin kei- 1980 tulo- ja menoarvioon kiireellisiä
18069: noin ja normaalilla koneistolla. erikoistoimenpiteitä varten yllättävän tai
18070: Tarvitaan tehokkaita erikoistoimenpiteitä paljastuneen myrkkyvaaran ja saaste-
18071: yllättävän myrkkyvaaran ja saasteen vuoksi. vaaran uhatessa työntekijöitä ja kansa-
18072: Tämä taas vaatii ylimääräisiä varoja. laisia.
18073: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18074: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18075: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
18076:
18077: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
18078: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
18079: 1980 vp. 451
18080:
18081: Toivomusaloite n:o 408.
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Yläjärvi ytn.: Ns. viherkaavojen laatimisesta ja viheralueiden säi-
18087: lyttämistä koskevien säännösten noudattamisesta.
18088:
18089:
18090: Ed u s kun n a 11 ·e.
18091:
18092: Elinympäristön säilyminen viihtyisänä ja varten erillisenä osayleiskaavana viheraluesuun-
18093: terveellisenä edellyttää etenkin rakennetussa nitelma (ns. viherkaava). Jo nykyinen raken-
18094: ympäristössä riittävän suurten ja monipuolisten nuslaki edellyttää, että puistoja ja muita vir-
18095: luonnonalueiden varaamista. Vaikka kaupunki- kistysalueita varataan riittävästi ja että niitä
18096: alueilla ei ole useinkaan mahdollisuuksia säi- ei ilman erityistä syytä oteta muuhun käyttöön
18097: lyttää alueita luonnontilaisina, tulisi puistoja asemakaavoituksessa. Tätä säännöstä ei kui-
18098: ja muita viheralueita varata pysyvästi asukkai- tenkaan näytetä noudatettavan erityisesti suur-
18099: den virkistyskäyttöön. Lisäksi näillä alueilla on ten kaupunkien asemakaavojen laadinnassa,
18100: huomattava merkitys kaupungissa esiintyvien vaan viheralueita käytetään edelleen eräänlai-
18101: ympäristöhaittojen, kuten ilman pilaantumisen sina muiden toimintojen vara-alueina.
18102: ja melun lieventämisessä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18103: Nykyinen kaavoitusjärjestelmä ei ole voinut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18104: taata kaupunkien viheralueiden säilymistä, vaan muksen,
18105: näitä asukkaiden henkireikiä on käytetty erään-
18106: laisina vara-alueina muihin käyttötarkoituksiin, että hallitus ryhtyisi toimiin viher-
18107: kuten asuntotuotantoon ja liikenneväylien ra- kaavojen laatimiseksi viheralueiden va-
18108: kentamiseen. Rakennuslaki antaa mahdollisuu- raamista varten erityisesti niissä kau-
18109: den alueiden käytön suunnitteluun siten, että pungeissa, joissa muut toiminnot uhkaa-
18110: kunnan asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa vasti vähentävät viheralueiden määrää,
18111: kaavan sisältöön ja että kunnan yksinomainen sekä että hallitus kiinnittäisi huomion
18112: oikeus kaavojen hyväksymiseen säilytetään. rakennuslain viheralueiden säilyttämistä
18113: Viheralueiden suunnittelun ja varaamisen tu- koskevien säännösten noudattamiseen
18114: lisi tapahtua laatimalla kaavoitettuja alueita ja valvontaan.
18115: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
18116:
18117: Toivo Yläjärvi Orvokki Kangas Lea Sutinen
18118: Mikko Kaarna Väinö Raudaskoski Pentti Poutanen
18119: Matti Ruokola Esko Pekonen Kalevi Mattila
18120: Mauno Manninen Mikko Jokela Alvar Saukko
18121: Juhani Saukkonen Mauri Pekkarinen Veikko Pihlajamäki
18122: Matti Maijala Olavi Martikainen Juhani Tuomaala
18123: Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä Marjatta Väänänen
18124: Paavo Vesterinen Einari Nieminen Petter Savola
18125: Lauri Palmunen
18126: 452 1980 vp.
18127:
18128: Toivomusaloite n:o 409.
18129:
18130:
18131:
18132:
18133: Aaltonen ym.: Korkeakoululaitoksen kehittämislakia valmisrtelevan
18134: komitean asettamisesta.
18135:
18136:
18137: E d u s k u n n a 11 e.
18138:
18139: Korkeakoulujen kehittäminen on erityistä suusvaltioissa. Korkeakoulujen tutkimustoimin-
18140: pitkäjänteisyyttä vaativaa toimintaa. Siinä on ta vaatiikin huomattavasti lisää varoja, jos
18141: jo tällä hetkellä tähtäin monin osin ensi vuo- aiomme pysyä mukana tieteellisessä ja teknolo-
18142: s.1kymmenen puolella. Korkeakoululaitoksen ke- gisessa kehityksessä sekä sen avulla parantaa
18143: hittämislainsäädännön voimassaoloaika päättyy elämisemme laatua.
18144: vuonna 1986. Maallamme ei ole varaa sellaiseen takape-
18145: Vireillä tai käynnistymässä olevia merkittä- roiseen kehitykseen, jota merkitsisi korkeakou-
18146: viä korkeakoulutuksen kehittämishankkeita ei lujen voimavarojen kasvulla vuodesta 1967 ol-
18147: voida tyydyttävästi toteuttaa nykyisen lainsää- leen lain suojan kumoutuminen. Päinvastoin on
18148: dännön mukaisin voimavaroin. Tällaisia hank- tuota suojaa laajennettava ja parannettava.
18149: keita ovat muun muassa korkeakoulupalvelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18150: jen alueellinen tasapainottaminen, tieteellisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18151: jatkokoulutuksen uudistaminen, täydennyskou- muksen,
18152: lutuksen oleellinen laajentaminen ja avoimen että hallitus heti asettaisi komitean
18153: korkeakoulun luominen. valmistelemaan uutta korkeakoululaitok-
18154: Suomen tutkimuspanos on vajaa puolet siitä, sen kehittämislakia, joka tulisi voimaan
18155: mitä se on monissa muissa kehittyneissä teolli- vuoden 1987 alusta.
18156: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18157:
18158: Markus Aaltonen Kaj Bärlund Pentti Lahti-Nuuttila
18159: Erkki Liikanen Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo
18160: 1980 vp. 453
18161:
18162:
18163: Toivomusaloite n:o 410.
18164:
18165:
18166:
18167:
18168: Ahde ym.: T1eteellisen tutkimuksen ja kehitystyön edellytysten
18169: parantamisesta.
18170:
18171:
18172: Ed u s kun n a 11 e.
18173:
18174: Suomen tiedepolitiikassa on viimeksi kulu- Tässä yhteydessä on selvitettävä myös tutki-
18175: neen kymmenen vuoden aikana hyväksytty muslaitosten vastaavat tarpeet.
18176: uudenlainen toiminta-ajattelu. Sen keskeisenä Tutkimus- ja kehitystyö muodostuu yhä tär-
18177: piirteenä on tutkimus- ja kehitystyön suun- keämmäksi maan teollisen kehittämisen, korkea-
18178: nitelmallinen edistäminen. Tämän työn tulok- tasoisten palvelujen ja kulttuurin kannalta. Tie-
18179: sena on luotu myös perusta nykyaikaiseile tie- teellisen tutkimuksen rahoitusohjelman toteut-
18180: dehallinnoile. Tutkimusrahoituksen alhaisuutta taminen vaatii rahoitusmuotojen huoleilista ar-
18181: on pidettävä tiedepolitiikkamme pitkän aikavä- viointia. Ilman tavoitteellista tiedepoliittista toi-
18182: lin kehittämisongelmista pahimpana. Vuonna minta-ajatusta voimakaskin rahoitus saattaa jää-
18183: 1977 meillä käytettiin tutkimukseen varoja dä tuloksettomaksi. Tavoitteenasettelun laaja-
18184: noin 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. alaisen ja asiantuntevan valmistelun takaami-
18185: Vastaava bruttokansantuoteosuus oli kuitenkin seksi on tiede- ja teknologiapoliittista valmis-
18186: esimerkiksi Norjassa 1,4 prosenttia, Ruotsissa telutyötä vahvistettava valtioneuvoston tasoiia.
18187: 1,9 prosenttia, Saksan Liittotasavanassa 2,2 Valtioneuvoston tulee määriteiiä pitkän aika-
18188: prosenttia ja Yhdysvailoissa 2,4 prosenttia. välin tiedepoliittiset kehittämistavoitteet ja an-
18189: Muita ongelmia ovat meiilä tiedepolitiikan pit- taa eduskunnaile säännöilisesti selvitys näiden
18190: kän aikavälin kehittämistavoitteiden puute, tavoitteiden toteuttamisesta.
18191: teknologisen kehitystyön määrä ja suunta, tut- Maamme teknologista kehitystyötä ja osaa-
18192: kijakunnan rakenne, tutkijoiden asema ja tie- mista on tuettava edistämällä julkisen ja yksi-
18193: teeilisen jatkokoulutuksen kehittymättömyys, tyisen sektorin yhteistyötä uuden teknologian
18194: joustavaa yhteistyötä haittaavat organisatoriset alueeiia. Tällöin on erityisesti pyrittävä teollis-
18195: ongelmat sekä tieteemme kansainvälisten yh- ten työpaikkojen lisäämiseen. Julkisen sektorin
18196: teyksien vähäisyys. on suunnattava tutkimus- ja kehitystyötä vaa-
18197: Suomen tutkimuspanoksen alhaisuus luo on- tivat hankintansa kotimaiseile teollisuudeile.
18198: gelmia, tarkastellaanpa tilannetta tutkimustyön Vastaavasti on yritysten omaksuttava aktiivi-
18199: petosedellytysten näkökulmasta tai sen talou- nen ote oman tutkimus- ja kehitystyönsä voi-
18200: dellisista, teknologisista tai kulttuurivaikutuk- mistamiseen. Yritysten tulisi lisätä voimak-
18201: sista käsin. Tämän takia on laadittava tieteeili- kaasti investointejaan suomalaisen osaamisen
18202: sen tutkimuksen viiden vuoden rahoitusohjelma, laajentamiseksi, jalostusasteen nostamiseksi sekä
18203: jonka tavoitteena on maamme tutkimuspanok- uusien pysyvien työpaikkojen luomiseksi. Eri-
18204: sen pysyvä nostaminen pohjoismaiseiie tasolle. tyisesti tulee painottaa energian ja luonnon-
18205: Ohjelmassa on erityisesti otettava huomioon varojen säästämiseen sekä kotimaisten energia-
18206: korkeakoulujemme asema maan suurimpana tut- muotojen tehokkaaseen hyödyntämiseen koh-
18207: kimuksen suorittajana. Opetus- ja tutkimus- distuvaa tutkimusta. Tämän mukaisesti yrityk-
18208: henkilökuntaa on lisättävä vähintään korkea- siile myönnettävien tutkimus- ja kehitystyöva-
18209: koululaitoksen kehittämislainsäädännön edeilyt- rojen lisäämisen ehtona on pidettävä uusien
18210: tämäiiä 700 uudeiia viralla, tutkimuksen apu- työpaikkojen luomista ja yritysten oman tutki-
18211: henkilökuntaa on lisättävä olennaisesti, tutki- muspanoksen lisäämistä.
18212: muslaitteet ja informaatiopalvelut on saatettava Tieteellisen tutkimuksen yhdeksi keskeisim-
18213: ajan tasaiie ja korkeakouluiile on taattava tut- mäksi ongelmaksi on muodostumassa tutkija-
18214: kimukselle merkitykseiliset matkamäärärahat. kunnan rakenne ja tutkijanuran epävarmuus.
18215: 454 Toivomusaloite n:o 410
18216:
18217:
18218: Tieteellisen pätevyytensä jo osoittaneilla tutki- män takia on tehostettava tiedon siirtoa sekä
18219: joilla ei ole mahdollisuutta omistautua ammat- parannettava tutkijoittemme mahdollisuuksia
18220: timaisesti tutkimukseen. Lahjakkaille nuorille saada jatkokoulutusta ja suorittaa tutkimustyö-
18221: tutkijoille ei avaudu etenemismahdollisuuksia. tä ulkomailla.
18222: Tutkimusyksikkömme ovat varsin joustamatto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18223: mia. Tutkijoiden on vaikea siirtyä tutkimus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18224: yhteisöstä toiseen sekä tutkimuksen ja muiden vomuksen,
18225: korkeaa ammattitaitoa vaativien tehtävien vä-
18226: lillä. Tämän takia on Suomen Akatemiaan pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18227: rustettava seuraavan viiden vuoden aikana 300 tieteellisen tutkimuksen ja kehitystyön
18228: uutta virkaa ja tointa tieteellisen pätevyytensä edellytysten parantamiseksi mm. siten,
18229: jo osoittaneita tutkijoita varten. Julkista rahoi-
18230: tusta on käytettävä tutkijanpaikkojen luomisek- että laaditaan tieteellisen tutkimuk-
18231: si tutkimusyksiköiden lisäksi teollisuuteen ja sen viiden vuoden rahoitusohjelma,
18232: hallintoon. Tutkijoille on luotava mahdollisuu- jonka tavoitteena on maamme tutkimus-
18233: det siirtyä joustavasti tutkimusyhteisöstä toi- panoksen pysyvä nostaminen pohjois-
18234: seen sekä tutkimuksen ja muiden korkeaa am- maiselle tasolle;
18235: mattitaitoa vaativien tehtävien välillä.
18236: Monilla aloilla tutkijoita on maassamme riit- että valtioneuvoston tulee määritellä
18237: tämättömästi. Eräillä aloilla tutkijain koulu- pitkän aikavälin tiedepoliittiset kehit-
18238: tus on lähes järjestämättä. Tieteellisen jatko- tämistavoitteet ja antaa eduskunnalle
18239: koulutuksen tulisi tähdätä paitsi varsinaisiin säännöllisesti selvitys näiden tavoittei-
18240: tutkijan tehtäviin myös muihin vaativiin asian- den toteuttamisesta,.
18241: tuntijatehtäviin. Tämän takia on tieteellistä jat- että yrityksille myönnettävien tutki-
18242: kokoulutusta ryhdyttävä kehittämään ja laajen- mus- ja kehitystyövarojen lisäämisen
18243: tamaan. ehtona on pidettävä uusien työpaikkojen
18244: Huolimatta yhteistyöalttiuden lisääntymisestä luomista ja yritysten oman tutkimus-
18245: tiedehallinnossa on Suomen tutkimus- ja kehi- panoksen lisäämistä;
18246: tystyön yleisenä ongelmana yhteistyömuotojen
18247: vähäisyys. Tutkimusyksiköt ovat kehittäneet että Suomen Akatemiaan perustetaan
18248: monasti toimintaansa muista kuin korkeatasoi- seuraavan viiden vuoden aikana 300
18249: sen tutkimustyön tarpeesta lähtien. uutta virkaa ja tointa tieteellisen päte-
18250: Hallinnolliset tekijät estävät perustutkimuk- vyytensä jo osoittaneita tutkijoita var-
18251: sen, soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön riit- ten ja että julkista rahoitusta käyte-
18252: tävän vuorovaikutuksen. Tämän takia on kehi- tään tutkimuspaikkojen luomiseksi tut-
18253: tettävä erilaisten tutkimusyksiköiden yhteistyö- kimusyksiköiden lisäksi teollisuuteen ja
18254: tä tavoitteena tieteellisen tuloksellisuuden nos- hallintoon;
18255: taminen. Valtion tutkimuslaitoksista, niiden toi-
18256: mialojen tarkoituksenmukaisuudesta ja uusien että tieteellistä jatkokoulutusta ryh-
18257: tutkimusyksiköiden tarpeellisuudesta tulee teh- dytään kehittämään ja laajentamaan;
18258: dä kokonaisselvitys. että kehitetään erilaisten tutkimus-
18259: Yhteydet kansainväliseen tieteeseen ja tekno- yksiköiden yhteistyötä tavoitteena tie-
18260: logiaan ovat Suomen tutkimukselle olennaisen teellisen tuloksellisuuden nostaminen
18261: tärkeitä uusimman tiedon siirron sekä korkean sekä
18262: tieteellisen tason saavuttamisen kannalta. Tut-
18263: kimusyhteistyötä on lisättävä huomattavasti eri että parannetaan tutkijoittemme mah-
18264: tutkimusperinteitä omaavien teollistuneiden dollisuuksia saada jatkokoulutusta ja
18265: maiden samoin kuin kehitysmaiden kanssa. Tä- suorittaa tutkimustyötä ulkomailla.
18266: Toivomusaloite n:o 410 455
18267:
18268: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
18269:
18270: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
18271: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
18272: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
18273: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
18274: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
18275: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto Tuominen
18276: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
18277: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
18278: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Matti Puhakka
18279: Olli Helminen Seppo Tikka Sakari Knuuttila
18280: Matti Luttinen Maija Rajantie Peter Muurman
18281: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
18282: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
18283: Markus Aaltonen
18284: 456 1980 vp.
18285:
18286: Toivomusaloite n:o 411.
18287:
18288:
18289:
18290:
18291: Ahde ym.: Peruskoulun opetusryhmäkokojen pienentämisestä.
18292:
18293:
18294: E d u s k u n n a 11 e.
18295:
18296: Peruskoulu on rakenteellisesti ja hallinnolli- raHaan koskemaan koko peruskoulun ala-astet·
18297: sesti toteutettu koko maassa. Uudistustyön ta eli myös luokkia 3-6.
18298: painopiste on nyt siirrettävä peruskoulun si- Erityisen suurta huomiota opetusryhmäko-
18299: säiseen opetus- ja kasvatustyön kehittämiseen. koihin ja ryhmäjärjestelyihin on kiinnitettävä
18300: Peruskoulusta on luotava turvallinen kasvu- peruskoulun yläasteella. Tasokurssijärjestelmän
18301: ympäristö lapsille ja innostava työympäristö purkaminen, josta on tehty jo periaatteellinen
18302: niin opettajille kuin koulun muulle henkilö- ratkaisu, tulee toteuttaa siten, että ainakin ky-
18303: kunnalle, jotka kaikki ovat kantamassa vas- seessä olevien oppiaineiden opetusryhmäkokoja
18304: tuuta kouluyhteisössä suoritettavasta kasvatus- voidaan oleellisesti pienentää.
18305: työstä. Yläasteen opetusryhmäkokojen pienentämi-
18306: Peruskoulun sisäisen opetus- ja kasvatustyön sellä on muun ohella merkitystä koulun sisäi-
18307: kehittämisessä tulee olla tärkeällä sijalla perus- sen työrauhan kannalta. Sisäisen työrauhan kan·
18308: koulun opetusryhmien pienentäminen. Opetus- nalta on välttämätöntä korostaa luokanvalvojan
18309: ryhmien koon pienentäminen saatiinkin sosiali- asemaa kouluyhteisössä. Sen vuoksi myös pe-
18310: demokraattien aloitteesta alkuun valtion vuo- ruskoulun yläasteella tulee toteuttaa luokanval-
18311: den 1980 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- vojan tunti.
18312: dessä. Tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18313: turvin muutettiin peruskouluasetusta siten, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18314: peruskoulun 1. ja 2. luokan perusopetusryh- vomuksen,
18315: mäkokoa pienennettiin 32 oppilaasta 25 oppi-
18316: laaseen. Tällä toimenpiteellä on myönteistä vai- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsun
18317: kutusta niin oppimisen kuin opettamisenkin peruskoulun ala-asteen perusopetusryh-
18318: kannalta. Lisäksi seurauksena on opettajien mäkoon pienentämiseksi 25 oppilaaseen
18319: työllisyystilanteen parantuminen, sillä perus- luokka-asteilla 3-6, peruskoulun ylä-
18320: opetusryhmien pienentäminen vaikuttaa arviolta asteen perusopetusryhmäkoon pienentä-
18321: 800 opettajan työllistämiseen. Koska peruskou- miseksi sekä tämän lisäksi ensimmäisen
18322: lun 1. ja 2. luokkien opetusryhmien pienentä- ja toisen oppilaalle vieraan kielen sekä
18323: misellä on ollut monia myönteisiä vaikutuksia, matematiikan opetusryhmäkoon oleelli-
18324: vastaavat toimenpiteet on ulotettava koskemaan seksi pienentämiseksi tasokurssijärjestel-
18325: koko peruskoulua. män purkamisen yhteydessä ja luokan-
18326: Näin ollen tulisi välittömästi tehdä päätös valvojantunnin toteuttamiseksi perus-
18327: siitä, että jo tehty 1. ja 2. luokkaa koskeva koulun yläasteella.
18328: ryhmäkokoratkaisu ulotetaan luokka-aste ker-
18329: Toivomusaloite n:o 411 457
18330:
18331: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
18332:
18333: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
18334: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
18335: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
18336: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
18337: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
18338: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto Tuominen
18339: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
18340: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
18341: Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen Matti Puhakka
18342: Olli Helminen Seppo Tikka Sakari Knuuttila
18343: Matti Luttinen Maija Rajantie Peter Muurman
18344: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
18345: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
18346: Markus Aaltonen
18347:
18348:
18349:
18350:
18351: 58 088000224W
18352: 458 1980 vp.
18353:
18354: Toivomusaloite n:o 412.
18355:
18356:
18357:
18358:
18359: Ahde ym.: Ammatillisten oppilaitosten opettajaopiston perusta-
18360: misesta Ouluun.
18361:
18362:
18363: Ed u s kun n a 11 e.
18364:
18365: Oulun lääninhallitus on tehnyt opetusmtms- syydessä on suuria ammattikouluja, Pohjois-
18366: teriölle aloitteen ammatillisten oppilaitosten Pohjanmaan keskusammattikoulu, Oulun, Meri-
18367: opettajaopiston perustamisesta Ouluun. kosken ja Haukiputaan ammattikoulut, joissa
18368: Erityisesti ammattikouluissa, maatalousoppi- opintolinjojen kokonaisuus on varsin monipuo-
18369: laitoksissa ja ammatillisissa kurssikeskuksissa linen ja jotka erinomaisesti sopivat harjoitus-
18370: hallintoelimet ovat kiinnittäneet huomiota sii- kouluiksi. Oulun yliopisto on yhteistoiminnassa
18371: hen, että oppilaitoksen opettajakuntaan on vuo- ammattikasvatushallituksen kanssa järjestänyt
18372: si vuodelta kuulunut runsaasti muodollisesti ammatillisten oppilaitosten opettajille jatkokou-
18373: epäpäteviä opettajia. Epäpätevien opettajien lutusta. Oulun sairaanhoito-oppilaitos on jo
18374: osuus on kasvanut viime vuosina useissa Oulun vuodesta 197 4 lähtien toteuttanut yliopiston
18375: läänin ammattikouluissa. kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa yhteis-
18376: Kelpoisuutta vailla olevat opettajat ovat työssä hoitoalan opettajakoulutusta. On perus-
18377: usean vuoden ajan pyrkineet mm. Hämeenlin- teltua ajatella hedelmällisen vuorovaikutuksen
18378: nan opettajaopistoon saavuttaakseen muodolli- muodostuvan myös yliopiston ja sen kasvatus-
18379: sen kelpoisuuden opettajan virkaan tai toimeen. tieteellisen tiedekunnan lisäksi myös mm. ma-
18380: Huolimatta siitä, että heidät on koulutukseen temaattis-luonnontieteellisen sekä teknillisen
18381: hyväksytty, heitä ei kuitenkaan tilanpuutteen tiedekunnan ja perustettavan opettajaopiston
18382: vuoksi ole voitu ottaa opettajakoulutukseen. kesken.
18383: Koulunuudistuksen toimeenpanosuunnittelu- Keskiasteen opettajien koulutus voitaisiin
18384: työn yhteydessä asian tultua myös Oulun lää- aloittaa Oulussa esim. väliaikaisen koulutuksen
18385: ninhallituksen tietoon lääninhallitus järjesti varoin syksyllä 1981, jolloin ilmeisesti Nor-
18386: neuvottelutilaisuuden, jossa oli Oulun yliopis- maalikoulun ala-asteen tilat vapautuvat keski-
18387: ton, Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen, maa- asteen koulutuksen tarpeisiin.
18388: kuntaliiton sekä ammatillisten oppilaitosten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18389: kurssikeskusten edustajia. Neuvottelussa kat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18390: sottiin tarpeelliseksi saada aikaan Oulussa toi- muksen,
18391: miva, ammatillisiin oppilaitoksiin opettajankel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18392: poisuuden tuottava koulutus. ammatillisten oppilaitosten opettajaopis-
18393: Oulun kaupungissa ja sen välittömässä lähei- ton perustamiseksi Ouluun.
18394: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
18395:
18396: Matti Ahde Liisa Jaakonsaari
18397: 1980 vp. 459
18398:
18399: Toivomusaloite n:o 413.
18400:
18401:
18402:
18403:
18404: Almgren ym.: Opettajien eläkkeelle siirtymisestä uuden koulu-
18405: lainsäädännön säätämisen yhteydessä.
18406:
18407:
18408: Ed u s kun n a 11 e.
18409:
18410: Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä tehtiin dalla täysin. Siksi olisi kohtuullista, että myös
18411: mahdolliseksi joustava eläkkeelle siirtyminen tämän muutoksen yhteydessä tehtäisiin mahdol-
18412: siten, että kansakoulun ja oppikoulun viranhal- liseksi se, että 58 vuotta täyttäneille opettajille
18413: tijat saattoivat jäädä eläkkeelle jo 58-vuotiaina. annettaisiin mahdollisuus siirtyä eläkkeelle. Toi-
18414: Katsottiin, että uusi koulujärjestelmä asettaa menpide helpottaisi hiukan opettajien työlli-
18415: työntekijöilleen uuden sopeutumistilanteen, jos- syystilannetta.
18416: sa erityisesti ikääntyneet opettajat ovat vaikeuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
18417: sissa. Monet käyttivät tilaisuutta hyväkseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18418: Eduskunnan käsittelyyn on lähiaikoina tulos-
18419: sa uusi koululaki. Vaikka tilannetta ei suora- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18420: naisesti voidakaan verrata siihen muutokseen, joilla tehdään mahdolliseksi 58 vuotta
18421: joka tapahtui peruskoulujärjestelmään siirryt- täyttäneiden opettajien siirtyminen eläk-
18422: täessä, on kuitenkin todettava, että keskiasteen keelle uuden koululain säätämisen yh-
18423: koulunuudistus ja tulossa oleva uusi koululaki teydessä.
18424: muuttavat tilanteen joidenkin opettajien koh-
18425: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
18426:
18427: Esko Almgren Sau1i Hautala Asser Stenbäck
18428: 460 1980 vp.
18429:
18430: Toivomusaloite n:o 414.
18431:
18432:
18433:
18434:
18435: Almgren ym.: Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston valtionavun
18436: vakinais,tamisesta.
18437:
18438:
18439: Ed u s kun n a 11 e.
18440:
18441: Sisälähetysseuran Kasvattajaopisto on vuo- tuksen myötä opiskelu muuttuu 40 kuukautta
18442: desta 1918 lähtien kouluttanut sosiaalikasvat- kestäväksi.
18443: tajia, jotka toimivat pääasiassa lasten ja nuor- Kasvattajaopiston opiskelijat ovat huonom-
18444: ten huoltolaitosten ohjaajina ja johtajina. Val- massa asemassa kuin muut keskiasteen amma-
18445: tioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mu- tillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, joille opis-
18446: kaan sosiaalikasvattaja on rinnastettu keskias- kelu on yleensä lähes ilmaista.
18447: teen koulunuudistuksessa opistotasoiseen lähi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18448: kasvattajaan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18449: Kasvattajaopiston toiminta on tähän asti ra-
18450: hoitettu pääosin opiskelijoilta kerättävin opin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18451: tomaksuin. Lisäksi Kasvattajaopisto saa vuo- Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston val-
18452: sittain harkinnanvaraista valtionapua. tionavun vakinaistamiseksi, jotta sosiaa-
18453: Opintomaksu on pelkästä opiskelusta 275 likasvattajan tutkintoon tähtäävät opis-
18454: mk kuukaudessa. Lisäksi tulevat ruoka ja asun- kelijat olisivat samassa asemassa kuin
18455: to sisäoppilaitoksessa. Opintomaksu on 2 750 muutkin keskiasteen opiskelijat.
18456: markkaa vuodessa. Keskiasteen koulunuudis-
18457: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
18458:
18459: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
18460: 1980 vp. 461
18461:
18462: Toivomusaloite n:o 415.
18463:
18464:
18465:
18466:
18467: Astala ym.: Venäjän kielen aseman parantamisesta peruskoulussa
18468: ja lukiossa.
18469:
18470:
18471: E d u s tk u n n a II e.
18472:
18473: Kielitaidon tarve Suomessa on suurempi kuin ruskoulun 3. luokalta alkavan kielenopetuksen
18474: useimmissa muissa maissa. Siitä syystä tulee monipuolistamiseksi kuntia tulisi sekä ohjata
18475: Suomen erikoisasema ottaa huomioon, kun ver- että velvoittaa järjestämään opetusta siten, että
18476: taillaan kielenopetuksen monipuolisuutta Suo- tietvn kiintiöneriaatteen mukaan nimetään etu-
18477: messa ja muissa maissa. kät~en koulut, joissa opetetaan harvinaisempia
18478: Neuvostoliitto on erittäin merkittävällä si- vieraita kieliä: venäjää, saksaa ja ranskaa. En-
18479: jalla ulkomaankaupassamme. Suomella ja Neu- nen kaikkea asukasmäärä! tään suurissa kunnis-
18480: vostoliitolla on ollut useita huomattavia talou- sa laajempi kieliohjelma olisi kuntia velvoittava.
18481: dellis-teknisiä yhteistyöprojekteja ja toiminnan Sen lisäksi pitää ala-astekohtainen kielen ope-
18482: tällä alalla toivotaan edelleen kehittyvän. Kult- tusryhmän perustamisraja alentaa nykyisestä
18483: tuuriyhteistyö ja matkailu maittemme väliJä 20: sta 10: een. Peruskoulun yläasteen valinnai-
18484: lisääntyvät. Maamme kannalta on tärkeää, että sen kielen, jonka opiskelu aloitetaan 8. luokal-
18485: ystävälliset suhteet ja luottamus entisestään lu- la, aseman vankentamiseksi sen opiskelua ei
18486: jittuvat. Todellinen yhteistyö eri aloilla ei kui- tulisi sitoa siihen, että oppilas on lukenut toista
18487: tenkaan ole mahdollista ilman yhteistä kieltä. kieltä laajemman oppimäärän mukaan.
18488: Maassamme tarvitaan eri alojen asiantuntijoita, Venäjää opiskellaan nykyisin ensisijaisesti lu-
18489: jotka osaavat venäjää niin hyvin, että he omal- kioissa toisena tai kolmantena vieraana kielenä,
18490: la alallaan pystyvät toimimaan käytännön yh- jolloin oppilas voi valita saksan, ranskan tai
18491: teistyötilanteissa. Valtioiden välinen ystävyys venäjän. Viime vuonna oli lukioissamme 11 000
18492: jää pinnalliseksi, jos se ei perustu henkilökoh- venäjän opiskelijaa, ranskan lukijoita oli 2 ker-
18493: taisille kontakteille, joissa yhteinen kieli on taa enemmän ja saksan lukijoita 90 000. Sak-
18494: välttämätön näkökohtien ymmärtämiselle toi- saan ja ranskaan verrattuna opiskellaan venä-
18495: senlaisessa kulttuuripiirissä. Ottaen huomioon jää vähän. Kieliohjelmakomitea on arvioinut,
18496: nämä tosiasiat, opiskellaan maassamme edelleen että saksan ja venäjän tarve maassamme on
18497: aivan liian vähän venäjää. suunnilleen yhtä suuri. Muihin kouluihin ver-
18498: Kieliohjelmakomitea on mietinnössään selvit- rattuna on venäjän opiskelulla ollut juuri lu-
18499: tänyt maamme kielenopetuksen nykytilanteen kiossa vahvin asema.
18500: ja tehnyt Suomen kulttuuripolitiikkaan ja kie- Tällä hetkellä on tämä lukion venäjän opis-
18501: litaidon tarpeeseen pohjautuen ehdotuksen mo- kelu vakavasti uhattuna lukionuudistuksen
18502: nipuolisen kielenopetuksen turvaamiseksi kou- yhteydessä.
18503: lulaitoksessamme. Mietinnössä todetaan, että Maassamme on meneillään peruskoulun jäl-
18504: nykyistä kielenopetusohjelmaa olisi laajennetta- keisen ns. keskiasteen uudistus. Keskiasteeseen
18505: va, niin että englannin- ja ruotsintaitoisten hen- kuuluvat lukiot ja ammattioppilaitokset. Lukion
18506: kilöiden lisäksi maassamme olisi riittävästi uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön lähi-
18507: muita maailmankieliä: venäjää, saksaa, ranskaa vuosina. Nyt kokeillaan uutta lukusuunnitelmaa
18508: ja espanjaa puhuvia henkilöitä. ja uusia opetussuunnitelmia 6 paikkakunnalla.
18509: Nykyisin peruskoulun ala-asteella opetetaan Kokeilulukusuunnitelman mukaan toinen vieras
18510: pääsääntöisesti vieraana kielenä englannin kieltä kieli on valinnaisaine, mikä merkitsee sitä, että
18511: sekä toista kotimaista kieltä ja vain hyvin har- englannin ja ruotsin lisäksi oppilaan ei tarvitse
18512: voissa poikkeustapauksissa, milloin kunta on opiskella lukiossa lisäkieltä niin kuin nykyisin.
18513: saanut asianomaisen luvan, muuta kieltä. Pe- Saatujen tietojen mukaan 60 % oppilaista näis-
18514: 462 Toivomusaloite n:o 415
18515:
18516:
18517: sä kokeilulukioissa jätti valitsematta toisen vie- merkitsee kielenopetuksen radikaalia supista-
18518: raan kielen, koska opetusohjelma on muutenkin mista ja yksipuolistamista pelkästään englannin
18519: erittäin laaja ja vaativa. Pitkän matematiikan ja ruotsin varaan, vaikka kieliohjelmakomitean
18520: valinneiden opetusohjelmaan ei toinen vieras mietinnössä tuodaan voimakkaasti esille koulu-
18521: kieli mahdu ja maassamme on kuitenkin suu- jemme kieliohjelman monipuolistamisen tarve.
18522: rin puute juuri teknisillä aloilla venäjän kielen Keskiasteen koulunuudistuksen johtoryhmä
18523: taitoisista asiantuntijoista. sekä kieliohjelmakomitea ovat sitä mieltä, että
18524: Jos toinen vieras kieli jää valinnaiseksi toisen vieraan kielen tulee säilyä kaikille oppi-
18525: aineeksi, merkitsee se sitä, että venäjän ja rans- laille yhteisten aineiden joukossa.
18526: kan opiskelu lukioissa käytännöllisesti katsoen Jos nykyinen lukion kokeilulukusuunnitelma
18527: loppuu, koska näiden kielten opetusryhmiä ei toteutuu, merkitsee se kielen opetuksen voima-
18528: silloin enää saada muodostetuksi halukkaiden kasta yksipuolistamista maassamme ja siten va-
18529: vähyyden vuoksi. Kun otamme vielä huomioon, hingollista muutosta maamme kulttuuri- ja ta-
18530: että oppilasikäluokat huomattavasti pienenevät, louselämälle.
18531: vaikeutuu ryhmien muodostuminen entisestään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18532: Myös opettajien koulutustarvetoimikunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo"
18533: mietinnössä todetaan kieltenopetuksen vähene- muksen,
18534: minen lukioissa, mikä merkitsee opettajatar-
18535: peen voimakasta vähenemistä. Tämä koskee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18536: ensisijaisesti lukion venäjän ja ranskan opet- venäjän kielen aseman ja opiskelumah-
18537: tajia. dollisuuksien parantamiseksi peruskou-
18538: Kyseisen lukusuunnitelman toteutuminen lussa ja lukiossa.
18539: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18540:
18541: Heli Astala Pauli Uitto Aarne Saarinen
18542: Helvi Niskanen Vappu Säilynoja Matti Järvenpää
18543: Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Hyvönen Mikko Ekorre
18544: Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä
18545: Aulis Juvela Unto Ruotsalainen Anna-Liisa Jokinen
18546: Terho Pursiainen Ensio Laine
18547: 1980 vp. 463
18548:
18549: Toivomusaloite n:o 416.
18550:
18551:
18552:
18553:
18554: Astala: Määrärahasta tutkasimulaattorin hankkimiseen Aho
18555: Svenska Sjöfartsläroanstalt nimiselle oppilaitokselle.
18556:
18557:
18558: Eduskunnalle.
18559:
18560: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
18561:
18562: Aloitteessa esitetään tutkasimulaattorin mää- ja menoarvioon merenkulkukoulutuksen tason
18563: rärahojen ottamista valtion vuoden 1981 tulo- takaamiseksi Aho Svenska Sjöfartsläroanstaltissa.
18564:
18565:
18566:
18567: Navigationsinstitutet vid Aho Svenska Sjö- Tuskin on aiheellista virheellisistä säästäväi-
18568: fartsläroanstalt on kiinnittänyt 17. 12. 1979 syyssyistä pitkittää hyvin vanhan laitteen toi-
18569: ammattikasvatushallituksen, val tiovarainministe- mintaa, mikäli siitä aiheutuisi vuosittain suuria
18570: riön ja opetusministeriön huomion siihen, että kustannuksia.
18571: oppilaitoksen käytössä oleva tutkasimulaattori Edellä olevin perustein ehdotan kunnioittaen
18572: on rakennettu yli kaksi vuosikymmentä sitten. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18573: Koulussa pelätäänkin, että sitä ei kyetä enää
18574: suuritta kustannuksitta pitämään käytössä pi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18575: tempään. Merenkulkualan koulutukselle nyky- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
18576: aikaisten välineiden käyttö on välttämättömyys. rärahan tutkasimulaattorin hankkimisek-
18577: Ja merenkulkuhan on maallemme ulkomaan- si Abo Svenska Sjöfartsläroanstaltille.
18578: kaupan, matkailun ja muun liikkumisen kannal-
18579: ta elintärkeää.
18580: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
18581:
18582: Heli Astala
18583: 464 1980 vp.
18584:
18585: Toivomusaloite n :o 417.
18586:
18587:
18588:
18589:
18590: Astala: Mäiirätahasta kansansuunnistustapahtumien tukemiseen.
18591:
18592:
18593: Ed u s rk u n n a 11 e.
18594:
18595: Yhteiskunnan rakennemuutos on vähentänyt muita välineitä. Erikoisesti tarvitaan karttoja.
18596: ihmisten luonnollista liikkumista. Työväen lii- On kuitenkin mahdollisuus käyttää tavallisia
18597: kuntapolitiikka edellyttää, että jokaisella kan- karttoja, ns. kilpailukarttoja ei tarvita. Tavallis-
18598: salaisella on oltava tasapuoliset mahdollisuudet tenkin karttojen tekeminen tuottaa kuitenkin
18599: liikunnan harrastamiseen ikään, sukupuoleen taloudellisia ongelmia niille seuroille ja ammat-
18600: tai varallisuuteen katsomatta. Tavoitteena on tiosastoille, jotka yhdessä kansansuunnistusta-
18601: oltava jokaisen kansalaisen liikuntatarpeen tyy- pahtumia monella paikkakunnalla järjestävät.
18602: dyttäminen. Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
18603: Kansansuunnistus sopii nuorten harrastustoi- opetusministeriön pääluokassa on ns. urheilu-
18604: minnaksi sekä työn rasittaman ihmisen henki- välinemääräraha, josta annetaan avustuksia eri-
18605: sen ja ruumiillisen kunnon kohottamiseen. Sii- laisten urheiluvälineiden hankkimiseksi. Myös
18606: nä kehittyy harrastajille hyödyllinen kansalais- suunnistusliitot saavat kyseisestä määrärahasta
18607: taito ja sillä on myönteinen vaikutus myös val- avustuksia karttojen valmistamiseksi kilpasuun-
18608: takunnan työvoiman suojeluun sekä kansanter- nistusta varten. Tavallisten karttojen valmista-
18609: veyteen. miseksi ns. kansansuunnistusta varten ei kui-
18610: TUL on käynnistänyt koko kansan tervey- tenkaan ole mahdollisuutta kyseisestä määrära-
18611: den ja kunnon kohentamiseksi kansansuunnis- hasta avustusta saada.
18612: tustapahtuman. V altakunnallinen kansansuun- Tilanne ei mielestämme ole oikea. Kansan-
18613: nistustapahtuma on laaja. Vuonna 1979 tapah- terveydellistä merkitystä omaavat, kuntoa ko-
18614: tumia oli 30 paikkakunnalla, vuoden 1980 ta- hottavat kansansuunnistustapahtumat on arvos-
18615: voitteeksi on asetettu tapahtumia 100 paikka- tettava vähintään siinä määrin kuin kilpailulli-
18616: kunnalle. Tarkoituksena on tuottaa 80 000 setkin suunnistustapahtuma t.
18617: suunnistuslähtöä metsään. Ei ole kysymys kil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18618: pailullisesta tapahtumasta, vaan koko kansan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18619: ulkoilutapahtumasta, ihmisen terveyden ja kun-
18620: non kohentamisesta. Näitä palveluja on tarjottu että hallitus ottaisi valtion vuoden
18621: myös kouluille ja työpaikoille. 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
18622: Myös muilla suunnistusliitoilla on vireillä sa- 100 000 markan määrärahan avustuksien
18623: mansuuntaista kuntosuunnistusta. myöntämiseksi suunnistusliittojen kan-
18624: Kansansuunnistustapahtumat aiheuttavat jär- sansuunnistustapahtumien välineiden
18625: jestäjilleen kustannuksia. On laadittava runsaas- hankkimiseksi ja suunnistuskarttojen
18626: ti rastilippuja, viitoitusmateriaalia, karttoja ja valmistamiseksi.
18627: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18628:
18629: Heli Astala
18630: 1980 vp. 465
18631:
18632: Toivomusaloite n:o 418.
18633:
18634:
18635:
18636:
18637: Björklund ym.: Määrärahasta Suomalais-venäläisen koulun laajen-
18638: tamista varten.
18639:
18640:
18641: E d u s k u n n a 11 e.
18642:
18643: Suomalais-venäläinen koulu, joka toimii Hel- to on ollut huolestunut koulun heikoista työ-
18644: singissä, on valtion ylläpitämä esiluokan, perus- oloista ja tilanahtaudesta ja onkin toivonut,
18645: koulun ja lukion käsittävä vieraskielinen koulu. että tulo- ja menoarvioon otettaisiin määräraha
18646: Sen toimintaa maamme kasvavan sukupolven koulun lisärakennuksen suunnittelun aloittami-
18647: kielitaidon monipuolistamisessa on pidettävä seen.
18648: valtakunnallisestikin tärkeänä. Koulussa on 800 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18649: oppilasta ja yli 30 perusopetusryhmää. Koulun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18650: rakennus on kuitenkin tarkoitettu vain 20 pe- muksen,
18651: rusopetusryhmälle ja 450 oppilaalle, joten ny-
18652: kyoloissaan koulu potee kipeää tilanahtautta. että hallitus ottaisi valtion vuoden
18653: Vuonna 197 4 opetusministeriön asettama työ- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
18654: ryhmä teki 24. 4. 1975 esityksen lisärakennuk- tävän määrärahan Venäläisen Koulun
18655: sesta. Kannatusosakeyhtiölle Suomalais-venä-
18656: Lisärakennusasiassa ei kuitenkaan ole edetty. läisen koulun lisärakennuksen suunnit-
18657: Asia on edelleen kesken kouluhallituksessa. telun aloittamiseksi.
18658: Suomalais-venäläisen koulun vanhempainneuvos-
18659: Helsingissä 8 päivänä helmi...lmuta 1980.
18660:
18661: 1.-C. Björklund Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi
18662: Aarne Saarinen Matti Järvenpää Pauli Uitto
18663: Terho Pursiainen Heli Astala P. Liedes
18664: Jarmo Wahlström Helvi Niskanen P. Puhakka
18665: Seppo Toiviainen Anna-Liisa Hyvönen Inger Hirvelä
18666:
18667:
18668:
18669:
18670: 59 088000224W
18671: 466 1980 vp.
18672:
18673: Toivomusaloite n:o 419.
18674:
18675:
18676:
18677:
18678: Eenilä ym.: Kouluavustajien paikkaamisesta koululaitokseen.
18679:
18680:
18681: Ed u s kun n a 11 e.
18682:
18683: Koulukuri on kautta aikojen ollut koulu- vanhemmuuteen ja kasvattajiksi eikä oppilaille
18684: maailman keskeisiä ongelmia. Näihin asti se itselleenkään ihmissuhteisiin.
18685: on pidetty sisäisenä kysymyksenä. Viime aikoi- Yhteiskunta ei myöskään ole kyennyt tur-
18686: na koulukuri on vedetty julkisuuteen, koska vaamaan lapsiperheiden toimeentuloa ilman,
18687: ongelma erityisesti opettajien keskuudessa on että lukuisissa perheissä molempien vanhem-
18688: koettu hälyttäväksi, mielenterveyshäiriöitä ja pien olisi osallistuttava työelämään, tai estä-
18689: jopa itsemurhia aiheuttavaksi. Myös on paljon mään perheiden hajoamista, jonka ilmiön yleis-
18690: lreskusteltu oppilaiden keskeisestä kouluväki- tyminen jo sinänsä pakottaa naisia turvaamaan
18691: vallasta, joka usein jää piileväksi. toimeentulonsa ja hankkimaan ammatin.
18692: Sekä koulukuriin että kouluväkivaltaan on Molempien vanhempien työssäkäynnistä ko-
18693: aiheellista suhtautua vakavasti, olivat syyt mit- din ulkopuolella taas on hoitopaikkojen vähäi-
18694: kä tahansa. Syyllisiä ei kuitenkaan pidä lähteä syyden vuoksi syntynyt lastenhoito-ongelmia,
18695: etsimään leimaamismielessä, esim. kortistoimal- jotka heijastuvat lasten käyttäytymisessä. Yh-
18696: la oppilaita, jotka aiheuttavat järjestyksenpito- teiskunta ei ole kyennyt huolehtimaan työlli-
18697: ongelmia, ellei samanaikaisesti yksipuolisuuden syydestäidän niin, ettei työttömyys olisi heijas-
18698: välttämiseksi laadita luetteloita toisestakin kou- tanut haittavaikutuksiaan lapsiin, oppilaisiin.
18699: lukurittomuuden osapuolesta eli opettajista, joi- Myös alkoholiongelma on vaikuttanut yhä
18700: den tunneilla oppiminen on mahdotonta syystä, useampiin perheisiin ja lapsiin. - Yhteiskun-
18701: ettei opettajalla ole minkäänlaista "otetta" op- tarakenteen muuttumisesta ja elinkeinoelämän
18702: pilaisiin tai opettajista, jotka käyttävät ruumiil- rakennemuutoksista johtuvista ongelmista hei-
18703: lista tai henkistä väkivaltaa. jastusvaikutuksineen ei voida syyttää vanhem-
18704: Syitä koulukurittomuuteen on niin sysissä pia, lapsia eikä opettajia.
18705: kuin sepissä. Jos ovat lapset ja vanhemmat Jätettäköön siis hedelmätön syyttely ja kor-
18706: syypäitä väärin ymmärretyn vapaan kasvatuksen tistointi ja ryhdyttäköön korjaamaan vakaviksi
18707: johdosta, niin puuttuu lukuisilta opettajiltakin epäkohdiksi koettuja koulukuri- ja väkivalta-
18708: se auktoriteettiominaisuus, jonka omasivat en- ongelmia rakentavalla tavalla. Kouluihin lienee
18709: tiset kutsumuksesta opettajiksi ryhtyneet. Nyt syytä saada opettajien avuksi kouluavustajia,
18710: opettajantyö on leipätyötä siinä missä muukin jotka toimivat opettajien apuna opetus- ja jär-
18711: työ. Alan valitsee moni siksi, ettei pääse kut- jestyksenpitotehtävissä niin tunneilla kuin väli-
18712: sumusalalleen. Tosiasia lienee, että monet opet- tuntien aikana. Opettajien ammatilliset edut
18713: tajat eivät ole omalla alallaan, eivätkä sille vält- tuskin kärsivät tästä järjestelystä sen enempää
18714: tämättä sopivimpia. kuin lasten päiväkodeissa lastentarhan opetta-
18715: Turha kuitenkin on syyttää opettajia yhteis- jakunnan edut heidän apunaan toimivien las-
18716: kunnallisesta ongelmasta. Yhtä vähän kannattaa tenhoitajien olemassaolosta. - Koulukuraatto-
18717: syyttää oppilaita siitä, ettei yhteiskunta ole an- rit ovat tietysti myös välttämättömiä, mutta
18718: tanut heidän vanhemmilleen minkäänlaisia val- lisäksi tarvitaan kouluavustajia.
18719: miuksia, minkäänlaista opetusta ja kasvatusta On myös aiheellista ryhtyä antamaan kansa-
18720: Toivomusaloite n:o 419 467
18721:
18722: laisille riittävää opetusta perhe- ja ihmissuh- että hallitus pikaisesti ryhtyisi trJi-
18723: teissa ja lastenkasvattajina. menpiteisiin koulukurin parantamiseksi
18724: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- ja kouluväkivallan vähentämiseksi vält-
18725: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tämättömien kouluavustajien palkkaami-
18726: muksen, seksi koululaitokseen.
18727: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18728:
18729: Paula Eenilä Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
18730: Sakari Knuuttila Maija Rajantie Saara-Maria Paakkinen
18731: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka Salme Myyryläinen
18732: Pirkko Valtonen - Jermu Laine Lea Savolainen
18733: Mikko Elo Olli Helminen Markus Aaltonen
18734: Jorma Rantala Kaj Bärlund Lasse Lehtinen
18735: Helge Siren Aimo Ajo
18736: 468 1980 vp.
18737:
18738: Toivomusaloite n:o 420.
18739:
18740:
18741:
18742:
18743: Elo ym.: Määrärahasta Satakunnan karjatalouskoulun ottami-
18744: seksi valtion haltuun.
18745:
18746:
18747: Ed u s kun n a 11 e.
18748:
18749: Satakunnan karjatalouskoulu on Satakunnan kaksinkertaistuminen ensi syksynä nykyiseen
18750: Maatalouskeskuksen omistama maatilatalouden verrattuna. Satakunnan Maatalouskeskuksella ei
18751: oppilaitos, joka sijaitsee Ulvilan kunnassa. Kou- ole Satakunnan karjatalouskoulun ylläpitäjänä
18752: lulta on matkaa Porin kaupungin keskustaan taloudellisia mahdollisuuksia selviytyä lisäänty-
18753: noin 13 km. Satakunnan karjatalouskoulussa neen koulutuksen aiheuttamista vaikeuksista.
18754: on kuluvana lukuvuotena 28 oppilasta karjan- Koska karjatalousalan lisääntynyt koulutustarve
18755: hoitajan erikoistumislinjalla. Syksyllä 1980 kou- on selvästi todettavissa, ei koulun toimintaa
18756: lussa aloittaa lisäksi väliaikainen 24 oppilaan voida kuitenkaan supistaa. Karjatalousalan kou-
18757: opintolinja. Koulu on sisäoppilaitos. lutusta voidaan Satakunnassa suunnitellussa
18758: Varsinainen koulurakennus sijaitsee noin 5 laajuudessa antaa tarkoituksenmukaisesti vain
18759: ha:n suuruisella tilalla. Sen lisäksi koulun käy- siinä tapauksessa, että valtio hankkii omistuk-
18760: tössä on Satakunnan Maatalouskeskuksen omis- seensa Satakunnan karjatalouskoulun. Valtiolle
18761: tama Mäki-Sippolan koulutila, jolla on peltoa siirto voisi tapahtua siten, että valtio ottaisi
18762: noin 70 ha ja metsää 45 ha. vastattavakseen koulukiinteistöstä, jonka suu-
18763: Turun ja Porin läänin keskiasteen koulun- ruus on 5 ha, sekä vuokraisi Mäki-Sippolan
18764: uudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa esite- koulutilan esim. 50 vuoden vuokrasopimuksella.
18765: tään Satakunnan maatalousoppilaitosten maa- Satakunnan karjatalouskoulun sijainti suuren
18766: tilatalouden yleisjaksojen aloituspaikkatarpeeksi kaupungin välittömässä läheisyydessä antaa kou-
18767: vuodelle 1988 112 aloituspaikkaa: 56 aloitus- lulle erinomaiset mahdollisuudet toimia myös
18768: paikkaa sekä Kokemäen maatalousoppilaitok- maa talousalan keskeisenä kurssikeskuksena.
18769: seen että Siikaisten maatalousoppilaitokseen. Koulu voisi kurssikeskuksena paitsi antaa lisä-
18770: Satakunnan karjatalouskouluun esitetään karjan- koulutusta maataloudessa jo toimiville myös
18771: hoitajan erikoistumislinjalle 24 aloituspaikkaa. järjestää kursseja muille maataloudesta kiinnos-
18772: Satakunnan karjatalouskoulu on tällä hetkellä tuneille.
18773: ja tulee lääninhallituksen suunnitelman mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18774: myös myöhemmin olemaan ainoa maatalousalan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18775: oppilaitos Satakunnassa, jossa annetaan karja- muksen,
18776: talousalan koulutusta.
18777: Satakunnan karjatalouskoulun omistaja Sata- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18778: kunnan Maatalouskeskus saa koulun ylläpitoon 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
18779: valtionapua. Karjatalousalan koulutustarve 600 000 markan määrärahan Satakun-
18780: (mm. lomittajien tarve) on selvästi lisääntynyt nan karjatalouskoulun ostamiseen ja yl-
18781: myös Satakunnassa, mistä on osoituksena esim. läpitämiseen.
18782: Satakunnan karjatalouskoulun oppilasmäärän
18783: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
18784:
18785: Mikko Elo Pirkko Valtonen
18786: Kauko Juhantalo Matti Pelttari
18787: 1980 vp. 469
18788:
18789: Toivomusaloite n:o 421.
18790:
18791:
18792:
18793:
18794: Elo ym.: Liikuntalain rahoituksen järjestämisestä budjettivaroin.
18795:
18796:
18797: E d u s k u n n a II e.
18798:
18799: Liikuntalaki ( 984/79) tuli voimaan 1 päivä- vän tuoton, näiden valtionosuuksien suorittami-
18800: nä tammikuuta 1980. Lain mukaan myönnetään nen ei ole mahdollista ilman, että samalla muut
18801: kunnille valtionosuuksia eräisiin liikuntatoimen liikuntatoiminnan tukemiseen osoitettavat mää-
18802: menoihin. Lisäksi liikuntapaikkojen perustamis- rärahat vastaavasti vähenisivät. Perusteita sil-
18803: kustannuksiin, valtakunnallisille liikuntajärjes- le, että liikuntatoimen kehittämisessä liikunta-
18804: töille sekä eräisiin muihin liikuntatoimen edis- toimen eri osasektorit asetettaisiin keinotekoi-
18805: tämistä koskeviin tarkoituksiin voidaan myön- sesti keskinäiseen kilpailutilanteeseen määrära-
18806: tää valtionavustusta tai -lainaa. Laissa tarkoi- hojen jaossa, ei ole olemassa.
18807: tetut valtionosuudet ja -avustukset suoritetaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18808: ensisijaisesti niistä määrärahoista, jotka valtion nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18809: tulo- ja menoarviossa on osoitettu veikkausvoit- muksen,
18810: tovaroista ja raha-arpajaisten voittovaroista käy-
18811: tettäväksi sanottuihin tarkoituksiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18812: Ennen liikuntalain voimaantuloa vallinnee- liikuntalain rahoituksen irrottamiseksi
18813: seen käytäntöön verrattuna ovat kunnille myön- veikkausvoittovaroista ja että lain to-
18814: nettävät valtionosuudet kokonaan uusia meno- teuttamiseen tarvittavat varat osoitettai-
18815: kohteita. Ottaen huomioon veikkausvoittova- siin yleisistä budjettivaroista.
18816: roista ja raha-arpajaisten voittovaroista kerty-
18817: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
18818:
18819: Mikko Elo Eino Grönholm
18820: 470 1-980 vp.
18821:
18822: Toivomusaloite n:o 422.
18823:
18824:
18825:
18826:
18827: Forsman: Koulukyyditykseen oikeuttavan koulumatkan pituuden
18828: alenttamisesta.
18829:
18830:
18831: Ed usk u nn a 11 e.
18832:
18833: Lasten kulkeminen kodin ja koulun välillä ditä kouluun nykyisen 5 km:n sijasta. Tällai-
18834: on nykyisin vaikeaa ja vaarallista kasvaneen sen toivomuksen ovat mm. useat kunnat esit-
18835: liikenteen johdosta. Lasten omia perinteisiä täneet ja kuntien keskusjärjestötkin ovat suh-
18836: kulkuneuvoja polkupyöriä ja talvisin suksia on tautuneet ehdotukseen myönteisesti.
18837: näillä matkoilla nykyisin vaikea käyttää ja eri- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18838: tyisesti nuorimmat oppilaat ovat sekä liikenteen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18839: että ilmaston vaaroille alttiita.
18840: Koska koulutuksessa oleville aikuisillekin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
18841: korvataan oppilaitoksen ja asunnon välinen menpiteisiin koulukyyditykseen oikeut-
18842: kolmea kilometriä pitempi matka, olisi nykyistä tavan koulumatkan alentamiseksi kol-
18843: koululaisten kyyditysjärjestelmää muutettava si- meen kilometriin.
18844: ten, että 3 km:stä lähtien voitaisiin lapsia kyy-
18845: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
18846:
18847: Mauno Forsman
18848: 1980 vp. 471
18849:
18850: Toivomusaloite n:o 42.3.
18851:
18852:
18853:
18854:
18855: Hautala ym.: Peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan opetus-
18856: ryhmien koon uudelleen järjestämisestä äidinkielessä ja mate-
18857: matiikassa.
18858:
18859:
18860: Eduskunnalle.
18861:
18862: Hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti dostavat jo nykyisin useille oppilaille vaikean
18863: peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan op- nivelkohdan. Tämä johtuu nimenomaan perus-
18864: pilaiden enimmäismäärä alenee 32:sta 25:een. valmiuksien osaamisessa ilmenevistä puutteista.
18865: Ryhmiinjakosäännöksiä ei ole kuitenkaan vas- Ongelmat tulevat edelleen lisääntymään, mikäli
18866: taavalla tavalla muutettu. ryhmiinjakosäännöksiä ei muuteta.
18867: Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat on Opettajien opetusvelvollisuuden täyttyminen
18868: aikaisemmin saatu jakaa kahteen erikseen ope- on myös edellyttänyt luokkien ryhmiinjakoa.
18869: tettavaan ryhmään kolmella äidinkielen ja ma- Syntyy tässäkin suhteessa ongelmia, mikäli ryh-
18870: tematiikan tunnilla viikossa, mikäli luokalla on miinjako käy vaikeammaksi. Mistä opettajat
18871: ollut yli 25 oppilasta. Uuden päätöksen mu- saavat vaadittavat opetustunnit?
18872: kaan oppilaat voidaan jakaa mainittuihin ryh- Mainitut ongelmat voitaisiin välttää, mikäli
18873: miin, mikäli heitä on luokassa vähintään 25. peruskoulun ensimmäinen ja toinen luokka saa-
18874: Seikka, että luokan oppilaiden enimmäismäärä daan jakaa kahteen erikseen opetettavaan ryh-
18875: ja ryhmiinjakoa edellyttävä määrä ovat saman- mään kolmella äidinkielen ja matematiikan tun-
18876: suuruisia, tulee aiheuttamaan koulussa uusia nilla viikossa, jos luokalla on enemmän kuin
18877: ongelmia. 20 oppilasta. Tällainen säännöksen muutos olisi
18878: Luokan oppilaiden enimmäismäärän alenta- välttämätön. Vastaava yhdistettyjä luokkia kos-
18879: misesta 25:een, mikä oli odotettu toimenpide, keva säännös tulisi myös korjata.
18880: seuraa, että luokkien koko tulee yleensä vaih- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18881: telemaan välillä 20-25. Tämä puolestaan tulee dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18882: aiheuttamaan sen, ettei useassa tapauksessa muksen,
18883: luokan jakaminen erikseen opetettaviin äidin-
18884: kielen ja matematiikan ryhmiin ole ollenkaan että hallitus ryhtyisi toimiin perus-
18885: mahdollinen. Tämä heikentää huomattavasti koulun ensimmäisen ja toisen luokan
18886: mainittujen aineiden opetusta. Uudet säännök- äidinkielen ja matematiikan opetusta
18887: set tältä osin vaikeuttavat nykyisestään perus- koskevien ryhmiinjakosäännösten muut-
18888: valmiuksien harjaannuttamista. tamiseksi.
18889: Peruskoulun toinen ja kolmas luokka muo-
18890: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
18891:
18892: Sauli Hautala Impi Muroma Olavi Ronkainen
18893: Jorma Fred Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
18894: Antero Juntumaa Esko Almgren Erkki Korhonen
18895: 472 1980 vp.
18896:
18897: Toivomusaloite n:o 424.
18898:
18899:
18900:
18901:
18902: Hautala ym.: Opettajien ns. VESO-koulutuksen uudelleen järjes-
18903: tämis,estä.
18904:
18905:
18906: E d u s k u n n a 11 e.
18907:
18908: Opettajilla on virkaehtosopimuksen mukai- rusteellisesti. Tällainen kurssi tietysti vapauttaisi
18909: sesti velvollisuus osallistua kolmena päivänä opettajan joidenkin vuosien ajaksi VESO-kou-
18910: vuodessa ns. VESO-koulutukseen. Opettajien lutuksesta.
18911: keskuudessa on yleisesti vallalla mielipide, Opettajille tulisi myös tehdä mahdolliseksi
18912: ettei koulutus vastaa sille asetettuja tavoitteita. tiettyjen virkavuosien jälkeen (esim. 7) päästä
18913: Opettajat kootaan suuriin joukkotilaisuuksiin seuraamaan normaalikoulun työskentelyä 1-2
18914: kuulemaan asioista, jotka ovat ennestään tuttu- viikon ajaksi täysin palkkaeduin. Tällainen kou-
18915: ja tai joista ei ole juurikaan hyötyä käytännön lutus varmasti muodostuisi hyödylliseksi ja
18916: opetustyössä. monia uusia virikkeitä antavaksi.
18917: Koska opettajat ovat hyvin innostuneita saa- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
18918: maan uusia virikkeitä ja haluaisivat latautua dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18919: tietyin väliajoin vaativaan työhönsä, tulisi muksen,
18920: VESO-koulutuksessa etsiä uusia muotoja. Eril-
18921: listen päivien asemesta voitaisiin järjestää myös että hallitus ryhtyisi toimiin opetta-
18922: 1-2 viikon mittaisia kursseja, joilla olisi mah- jien ns. VESO-koulutuksen järjestämi-
18923: dollisuus perehtyä johonkin oman alansa uuteen seksi uudella ja nykyistä monipuolisem-
18924: tai kasvatus- ja opetusopin yleiseen asiaan pe- malla tavalla.
18925: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
18926:
18927: Sauli Hautala Erkki Korhonen Esko Almgren
18928: Jorma Fred Impi Muroma Olavi Ronkainen
18929: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
18930: 1980 vp. 473
18931:
18932: Toivomusaloite n:o 425.
18933:
18934:
18935:
18936:
18937: Hetemäki-Olander ym.: Eri maakuntiin kuuluvien läänien taide-
18938: haUinnon jakamisesta.
18939:
18940:
18941: Ed u s kunnalle.
18942:
18943: Kulttuurisektorin merkitys yhteiskunnassam- mikunnalle myöntämät rahat jaettaisiin maa-
18944: me korostuu entisestään pyrittäessä paranta- kuntien asukasluvun suhteessa. Lopullisen jaon
18945: maan yksityisen ihmisen elämisen laatua. Sen suorittaisi maakunnan oma taidetoimikunta.
18946: vuoksi on paikallaan kulttuurihallinnon tehos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18947: taminen yhtäaikaisesti sen kansanvaltaistamisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18948: kanssa. Yhtenä toimenpiteenä voisi silloin tulla
18949: kysymykseen läänien taidehallinnon jako sellai- että hallitus tutkisi mahdollisuuden
18950: sissa tapauksissa, että lääni on selvästi jakau- jakaa läänien taidehallinto sellaisissa
18951: tunut kahteen erilliseen maakuntaan. tapauksissa, että lääni on selvästi ja-
18952: Tällöin tulisi valita kaksi maakunnallista tai- kautunut kahteen erilliseen maakuntaan.
18953: detoimikuntaa ja valtion nyt yhdelle taidetoi-
18954: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
18955:
18956: Elsi Hetemäki-Olander Irma Rihtniemi-Koski
18957: Pekka Jokinen Tapani Mörttinen
18958:
18959:
18960:
18961:
18962: 60 088000224W
18963: 474 1980 ·vp.
18964:
18965: Toivomusaloite n:o 426.
18966:
18967:
18968:
18969:
18970: Hietala ym.: Turkls,tarhauskoulutu:ksen vakinaistamisesta Jorois-
18971: ten maatalousoppilaitoksessa.
18972:
18973:
18974: E d u .s k u n n a 11 e.
18975:
18976: Joroisten kunta on yhdessä Joroisten maa- nissa lähtenyt liikkeelle varsin voimaperäisesti
18977: talousoppilaitoksen, Mikkelin lääninhallituksen, ja kun Joroisten kuntaan on kunnan toimesta
18978: Mikkelin työvoimapiirin, Mikkelin läänin maa- rakennettu turkiseläinrehusekoittamon tilat, oli-
18979: kuntaliiton ja Mikkelin läänin maatalouskes- si erittäin järkevää, että Itä-Suomea palveleva
18980: kuksen kanssa esittänyt ammattikasvatushalli- turklstarhauskoulutus sijoitettaisiin Joroisten
18981: tukselle toimenpiteitä Joroisten maatalousoppi- maatalousoppilaitokseen, jossa tätä koulutusta
18982: laitoksen kehittämiseksi ja ennen muuta tur- jo nykyiselläänkln väliaikaisena koulutuksena
18983: kistarhauslinjan saamiseksi kyseiseen oppilaitok- annetaan.
18984: seen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18985: Ammattikasvatushallituksen keskiasteen kou- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18986: lutussuunnitelmassa on kuitenkin Itä-Suomen sen,
18987: turkistarhauksen koulutuspaikka esitetty sijoi-
18988: tettavaksi Pohjois-Karjalan lääniin Siikasalmen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18989: maatalousoppilaitokseen. menpiteisiin turkistarhauskoulutuksen
18990: Kun turkistarhaus on sekä Joroisissa että vakinaistamiseksi ] oroisten maatalous-
18991: myös muissa Mikkelin ja Kuopion läänin kun- oppilaitoksessa.
18992: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
18993:
18994: Pertti Hietala Pentti Poutanen
18995: 1980 vp. 475
18996:
18997: Toivomusaloite n:o 427.
18998:
18999:
19000:
19001: Hietala ym.: Itä-Suomen Instituutin toimintaedellytysten paran-
19002: 'tamisesta.
19003:
19004:
19005: E d u s k u n n a 11 e.
19006:
19007: Itä-Suomen Instituutin kannatusyhdistys r.y. Toisena painopistealana Instituutissa on suo-
19008: ylläpitää Mikkelissä toimivaa, ensisijaisesti Itä- ritettu taloustieteellistä tutkimusta, joka tulee
19009: Suomea koskevaa taloudellisia, yhteiskunnalli- huomattavasti lisääntymään Suomen Elinkeino-
19010: sia ja historian alaan kuuluvia tutkimuksia suo- elämän Keskusarkiston aloittaessa toimintansa
19011: rittavaa tutkimuslaitosta, Itä-Suomen Instituut- vuoden 1981 alussa. Arkiston saadessa aineis-
19012: tia. Laitoksen toiminta alkoi vuonna 1968. toa yrityksiltä ja elinkeinoelämän laitoksilta
19013: Kannatusyhdistyksen jäseninä on Itä-Suomen elinkeinoelämään liittyvällä tutkimustoiminnalla
19014: kuntia, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Mik- on Mikkelissä erinomaiset edellytykset.
19015: kelin kaupunki antaa lisäksi vuosittain toimin- Instituutin ongelmana pitkän tähtäimen tut-
19016: tatukea kannatusyhdistykselle. kimuspolitiikkaa suunniteltaessa on ollut oma-
19017: Itä-Suomen Instituutin tarkoituksena on teh- rahoitteisen tutkimustoiminnan vähyys, mikä
19018: dä käytäntöä palvelevaa tieteellistä tutkimus- johtuu taloudellisten mahdollisuuksien pienuu-
19019: tYötä. Tieteellistä perustutkimusta on suoritettu desta. Valtiovalta on osallistunut Instituutin
19020: vain vähän, koska sen on katsottu olevan yli- tutkimustoiminnan rahoitukseen siten, että ope-
19021: opistojen ja korkeakoulujen tehtävä. Instituu- tusministeriö, työvoimaministeriö sekä kauppa-
19022: tin yhteydet eri yliopistoihin ja korkeakoului- ja teollisuusministeriö ovat myöntäneet tiettyi-
19023: hin ovat hyvät ja näiden kanssa on ollut tulok- hin tutkimuksiin rahoitustukea.
19024: sellista yhteistyötä ehkä juuri siksi, että Insti- Kun viime aikoina· on useassa eri yhteydessä
19025: tuutti toimii täysin itsenäisenä tutkimuslaitok- korostettu tutkimustoiminnan tärkeyttä - mm.
19026: sena ja voi siten kulloinkin käynnissä olevien Tasavallan Presidentti viittasi tähän tänä vuon-
19027: tutkimusten aiheiden perusteella valita sopivim- na pitämässään uuden vuoden puheessaan -
19028: man yhteistyökumppanin. on maamme hyvinvoinnin kehittämisessä tut-
19029: Tieteellisen tutkimustoiminnan kehitys muual- kimustoiminnan hyväksikäyttöön kiinnitettävä
19030: la maailmassa on kulkemassa siihen suuntaan, myös alueellisella tasolla enenevää huomiota.
19031: että tutkimuslaitokset ovat erillään yliopistois- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
19032: ta, koska kapea-alaisten yliopistojen ja korkea- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19033: koulujen opetustyö saattaa rajoittaa tutkimus- sen,
19034: toiminnan aihepiiriä, joten Itä-Suomen Insti-
19035: tuutin kehittäminen ja toimintaedellytysten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19036: turvaaminen tätäkin taustaa vasten olisi perus- menpiteisiin taloudellisen ja muun tut-
19037: teltu. kimustoiminnan tehostamiseksi lähinnä
19038: Itä-Suomen Instituutissa on selvitetty eri- Itä-Suomessa ja että tässä tarkoitukses-
19039: koisesti aluepolitiikkaan . liittyviä kysymyksiä sa vahvistetaan Mikkelissä toimivan
19040: erityisesti Itä-Suomen osalta. Tällä alalla saa- Itä-Suomen Instituutin toimintaedelly-
19041: vutettua tutkimuskokemusta. voitaisiin lal:ljem- tyksiä ja erityisesti tutkimustyön eri-
19042: min käyttää hy-Väksi vaitakurinan tasolla, mi- . koisalana aluepoliittisia tutkimusta.
19043: käli tutkimusresursseja saadaan lisätyksi.
19044: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
19045:
19046: Pertti Hietala Esko Pekonen Unto Ruotsalainen
19047: Mauri Miettinen Olavi Ronkainen Maija Rajantie
19048: Pentti Poutanen Timo Ihamäki
19049: 476 1980 vp.
19050:
19051: Toivomusaloite n:o 428.
19052:
19053:
19054:
19055:
19056: Holvitie ym.: Koulutoimen valtionosuuksien maksamisesta raha-
19057: suorituksina.
19058:
19059:
19060: E d u s k u n n a 11 e.
19061:
19062: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla kuin Kunnalliset keskusjärjestöt vaativat tiukkaan
19063: yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiukasti sävyyn, että vuoden 1977 sekä vuoden 1978
19064: kiinni kuntien velvollisuuksista, mutta ei itse valtionosuudet suoritettaisiin normaalina raha-
19065: huolehdi omista velvoitteistaan. Budjettiin liit- suorituksena. Vaatimus oli oikeutettu. Ellei val-
19066: tyen hallitus antoi viime vuonna lakiesityksen, tionapuhakemuksia kyetä normaaliin tapaan riit-
19067: jonka mukaan vielä vuodelta 1977 kunnille tävän nopeasti käsittelemään, on poikkeusme-
19068: maksamatta olevat valtionosuuksien loppuerät nettely valtionosuuksien maksatuksessa tieten-
19069: peruskoulujen käyttökustannuksiin suoritettai- kin tarpeen. Mutta kun ei ole epäilystä siitä,
19070: siin jälleen kerran vasta vuonna 1983 lunas- etteivätkö poikkeusmenettelyllä maksettavat
19071: tettavina valtion velkasitoumuksina. valtionosuudet vastaisi kuntien todellisia saata-
19072: Menettely oli siis samanlainen kuin vuosien via, ei ole olemassa minkäänlaista syytä valtion
19073: 1973-76, kuitenkin niin, että tällä kerralla velkasitoumusten käyttöön. Poikkeuksellisen hy-
19074: velkasitoumusten vastaanottamiselle ei kysytty vänä säilynyt valtion maksuvalmius ja kassati-
19075: edes kuntien suostumusta. lannekin edellyttävät rahan käyttöä.
19076: Kuntien talous on joutunut koulutoimen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19077: alueella erittäin suuriin vaikeuksiin, kun velka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19078: sitoumukset ovat edelleen maksamatta vuodelta muksen,
19079: 1973 saakka. Lähes koko maassa toteutunut
19080: peruskoulu tarvitsee nyt kunnissa sisäiseen että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimiin,
19081: uudistumiseensa rahaa, ei velkasitoumuksia. joilla kunnille maksettavat valtionosuu-
19082: Kaiken lisäksi valtio on säästänyt n. 120 milj. det voitaisiin suorittaa alkuperäisen, la-
19083: markkaa oppilasikäluokkien pienenemisen joh- kisääteisen suunnitelman mukaisesti ra-
19084: dosta. Tuo raha on saatava kuntien käyttöön, hasuorituksina eikä toistuvina velkasi-
19085: koululaitoksen kehittämiseksi. toumuksina.
19086: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
19087:
19088: Tapio Holvitie Alla Jokinen Martti Ursin
19089: Mauri Vänskä Olavi Nikkilä Jalmari Torikka
19090: Helena Pesola Saara Mikkola Anna-Kaarina Louvo
19091: Tauno Valo Irma Rihtniemi-Koski Elsi Hetemäki-Olander
19092: Matti Pelttari Matti Viljanen Toivo M&kynen
19093: Timo Ihamäki Helge Saarikoski Heikki Perho
19094: Toivo T. Pohjala Esko J. Koppanen Sampsa Aaltio
19095: P. Mäki-Hakola Matti Hakala
19096: 1980 vp. 477
19097:
19098: Toivomusaloite n:o 429.
19099:
19100:
19101:
19102:
19103: Holvitie ym.: Oppilasikäluokkien pienenetnisen vapauttamien
19104: määrärahojen käytitäm1sestä koulun työta'Uhan turvaamiseen.
19105:
19106:
19107: E d u s k u n n a 11 e.
19108:
19109: Koulun työrauha ei ole vain koulun ongelma. teiden kaikinpuoliseen parantamiseen. Vaatimus
19110: Se koskee myös koteja ja kaiklda kasvattajia. ei koske yksin oppilasryhmien pienentämistä
19111: Se on suomalaisen yhteiskunnan ongelma. ja työrauhaa, vaan kohdistuu myös luokkamuo-
19112: Asiassa ei päästä eteenpäin syyttelemällä. Pe- toisen erityisopetuksen kehittämiseen, opetta-
19113: ruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnollisesti jien palkkaukseen ja asemaan sekä valmisteilla
19114: toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä sen olevaan uuteen koululakiin.
19115: sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. Työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19116: rauhan turvaaminen on tässä työssä ehdoton nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19117: alkuedellytys ja opetusryhmien pienentäminen muksen,
19118: kiireisin korjauskeino kaikilla koulutasoilla.
19119: Oppilasikäluokkien pieneneminen tuo säästöä että hallitus ryhtyisi toimiin oppilas-
19120: peruskoulumenoihin n. 120-130 miljoonaa ikäluokkien pienenemisen vapauttamien
19121: markkaa vuodessa. Vapautuvia resursseja on talousresurssien käyttämiseksi koulun
19122: käytettävä kiireisesti koulun työskentelyolosuh- työrauhan turvaamiseen pysyvästi.
19123: Helsingissä 14 päivänä heLmikuuta 1980.
19124:
19125: Tapio Holvitie Helge Saarikoski Martti Ursin
19126: Toivo T. Pohjala Esko J. Koppanen Jalmari Torikka
19127: Mauri Vänskä Helena Pesola Heikki Perho
19128: Tauno Valo Matti Hakala P. Mäki-Hakola
19129: Aila Jokinen Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio
19130: Saara Miklmla Timo Ihamäki
19131: 478 1980 vp.
19132:
19133: Toivomusaloite n:o 430.
19134:
19135:
19136:
19137:
19138: Holvitie ym.: Oopperatalon rakentamisen jouduttamisesta.
19139:
19140:
19141: Ed u s :kun n a 11 e.
19142:
19143: Sellaisen pienen maan kuten Suomen voima maailmalla on esimerkkejä myös päinvastaisesta,
19144: ja identiteetti on suuressa määrin riippuvainen on rakennettu upeita oopperataloja, joiden tai-
19145: sen kulttuurista, tieteestä ja taiteesta. Näin teellinen anti on kääntäen verrannollinen talon
19146: siksi, että kulttuurin saavutukset ovat riippu- ulkoiseen prameuteen. Ulkomaisissa arvioissa
19147: vaisia yksilöllisistä suorituksista ja juuri niiden suomalaisen oopperan nykytilasta saa tuon tuos-
19148: kohdalla pieni maa on suuren maan kanssa sa- takin lukea hämmästyneen toteamuksen siitä,
19149: manveroinen. Tällä hetkellä kulttuurimme osa- missä ristiriidassa tämän maan esittävän ja luo-
19150: alueesta nimenomaan oopperataide on saanut van oopperataiteen taso on niihin ulkoisiin olo-
19151: kansainvälistä huomiota osakseen. Ja mikä tär- suhteisiin missä tätä taidemuotoa harjoitetaan.
19152: keintä, myös omassa maassamme musiikkiteat- Suomalaisen oopperan kasvun energisyyttä
19153: teri on viime vuosina saavuttanut yleisömää- kuvaa hyvin juuri se, etteivät edes tsaarinaikai-
19154: riin nähden räjähdysmäisen kasvun. Ooppera- sen varuskuntateatterin ala-arvoiset työskente-
19155: taidetta ei enää vanhaan tapaan voi pitää eli- lyolosuhteet ole pystyneet kehitystä tukahdutta-
19156: tistisenä taidemuotona, siitä on osoituksena yhä maan.
19157: laajenevien kansalaispiirien kiinnostus erityisesti Nyt on olemassa yleisesti hyvänä pidetty
19158: kotimaiseen oopperatuotantoon. Voidaan väit- suunnitelma uudeksi oopperataloksi keskeisellä
19159: tää, että Suomessa oopperataiteen tila on mo- paikalla lähellä Helsingin kaupungin ydinkes-
19160: niin Euroopan oopperakeskuksiin verrattuna kustaa. Valtiovallan, joka viime kädessä on vas-
19161: todella hyvä. Ensiksikin kun monien huomat- tuussa maamme kulttuurielämästä ja sen kasvu-
19162: tavienkin oopperatalojen huolena on, kuinka edellytysten luomisesta, tulisi viipymättä käyt-
19163: saada liput kaupaksi uusien oopperateosten tää hyväkseen suomalaisen oopperan etsikko-
19164: näytäntöihin, Suomessa Kansallisoopperan huo- ai<kaa ja raivata tieltä kaikki esteet, jotka jar-
19165: lena sitä vastoin on joskus ollut kuinka saada ruttavat uuden oopperatalon suunnittelun edis-
19166: liput riittämään. Mainittakoon esimerkkinä, tämistä ja myöhemmin sen rakentamista.
19167: että kun lontoolaisella oopperatalolla riittää Kaikkein kohtalokkainta ja lyhytnäköisintä
19168: yleisöä sikäläiseen uutuuteen viiden tai kuuden olisi, jos tämä vuosisadan hanke viivästyisi joi-
19169: esityksen verran, Suomessa on "Viimeiset kiu- denkin taidejärjestöjen välisten eturistiriitojen
19170: saukset" esitetty pitkälti toistasataa kertaa ja takia.
19171: "Punainen viiva" on hiljalleen kipuamassa sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19172: moihin lukemiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19173: Toiseksi on onnellista, että Suomessa on muksen,
19174: luotu taidemuodon sisältö ensin. Siihen luulisi että hallitus ryhtyisi toimiin Helsin-
19175: olevan yksinkertaista rakentaa sisällön ansait- kiin suunnitellun oopperatalon rakenta-
19176: semat kehykset, uusi oopperatalo. Ikävä kyllä misen kiirehtimiseksi.
19177: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
19178:
19179: Tapio Holvitie Esko J. Koppanen Anna-Kaarina Louvo
19180: Tauno Valo Helena Pesola Elsi Hetemäki-Olander
19181: Aila Jokinen Matti Hakala Toivo Mäkynen
19182: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Heikki Perho
19183: Irma Rihtniemi-Koski Timo Ihamäki Sampsa Aaltio
19184: Jalmari Torikka
19185: l9a-'O vp. 479
19186:
19187: Toivomusaloite n:o 431.
19188:
19189:
19190:
19191:
19192: Ihamäki ym.: Kouluhallituksen alaisen kurssikeskuksen toiminnan
19193: laajentamisesta kosikemaan ammatillisten oppilaitosten opetlta-
19194: jien jatko- ja täydennyskoulutusta.
19195:
19196:
19197: E d u s k u n n alle.
19198:
19199: Heinolan kurssikeskuksen toiminta on viime sella ei ole omaa koulutus- tai kurssikeskusta,
19200: vuosina laajentunut huomattavasti. Majoitus· tulisi Heinolan kurssikeskusta voida käyttää
19201: kapasiteetin kasvu on mahdollistanut kurssitoi- osaan tulevasta opettajien täydennyskoulutuk-
19202: minnan määrällisen kasvun 60:stä 125:een. sesta. Heinolan kurssikeskuksen toimintaan so-
19203: Samalla kurssitarjonta on monipuolistunut. piva opettajaryhmä olisi ammatillisten oppilai-
19204: Toiminnan edelleen kehittäminen edellyttää tosten yleisaineiden opettajat sekä kouluttajien
19205: välttämättä henkilökunnan lisäämistä. Kiireelli- koulutus aluetasoa varten.
19206: simmin tulisi perustaa suunnittelijan toimi. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
19207: Suunnittelijan tehtävänä olisi kurssien suunnit- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19208: telu ja kehittäminen rehtorin ja kurssien tilaa- sen,
19209: jien apuna sekä tutkimus- ja selvitystehtävät, että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi~
19210: joita ei tähän mennessä ole pystytty suoritta- menpiteisiin Heinolassa sijaitsevan kou-
19211: maan puuttuvan henkilökunnan vuoksi. luhallituksen alaisen kurssikeskuksen toi-
19212: Keskiasteen koulunuudistus edellyttää laajaa minnan laajentamiseksi koskemaan myös
19213: ammatillisten oppilaitosten opettajien täyden- ammatillisten oppilaitosten opettajien
19214: nyskoulutusta. Koska ammattikasvatushallituk- jatko- ja täydennyskoulutusta.
19215: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
19216:
19217: Timo Ihamäki Olavi Ronkainen Esko Pekonen
19218: Mauri Miettinen Pertti Hietala Pentti Poutaneo
19219: Erkki Liikanen Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
19220: 480 1980 vp.
19221:
19222: Toivomusaloite n:o 432.
19223:
19224:
19225:
19226: Ihamäki ym.: Heinolan seudun ammattikoulutuksen kuntainliiton
19227: oppilasasuntolan rakentamisesta.
19228:
19229:
19230: E d u s :k u n n a 11 e.
19231:
19232: Heinolan seudun ammattikoulutuksen kun- täin suurimmillaan noin 3-4 tuntiin odotuk-
19233: tainliitto ylläpitää Heinolan kotiteollisuuskou- sineen, joten tässäkin ryhmässä esiintyy ma-
19234: lua, Heinolan ammattikoulua ja Heinolan kaup- joituksen tarvetta. Asuntoj-en puute on kovasti
19235: paoppilaitosta eli lukiota lukuunottamatta koko vaikeuttanut Heinolan ja sen ympäristön opis-
19236: keskiasteen koulutusta. Kuntainliittoon kuuluu kelijoiden opiskelumahdollisuuksia.
19237: yhdeksän jäsenkuntaa. Erityisesti on syytä mai- Asuntola voisi kesäaikaan toimia kesähotel-
19238: nita, että ammattikoulutuksen kuntainliiton yllä- lina helpottaen samalla Heinolan erittäin heik-
19239: pitämiin oppilaitoksiin tulee oppilaita neljän lää- koa majoitustilannetta juuri parhaimpana turis-
19240: nin alueelta: Mikkelin, Keski-Suomen, Hämeen tikautena.
19241: ja Kymen lääneistä. Oppilaita näissä oppilaitok- Kuntainliiton tarkoituksena on rakentaa kaik-
19242: sissa on yhteensä 750. Nykyisin asuntolatoi- kien koulujen yhteiseen käyttöön tuleva 80
19243: mintaa harjoitetaan kotiteollisuuskoulussa, jonka oppilaan asuntola. Hanke on tilavuudeltaan
19244: koulurakennuksessa on 12 oppilaan asuntola, 3 600 m3 ja sen suunniteltu huoneistoala on
19245: sekä ammattikoulussa, jolla kaupungilta vuok- 978,5 m2 käsittäen 22 asuntoa. Hankkeen kus-
19246: ratuissa ja täysin loppuunkuluneissa parakki- tannusarvio on 1 822 000 mk. Heinolan kau-
19247: rakennustiloissa on 24 oppilaan asuntola. Kaup- punki on lahjoittanut tarvittavan tontin. Val-
19248: paoppilaitoksella ei ole lainkaan asuntolatiloja. tion asuntolainaa hankkeelle on haettu
19249: Ilmainen majoitus ja kuljetus on järjestetty 1 080 000 mk. Tarvittava ensisijaislainoitus on
19250: Heinolan ulkopuolelta tuleville oppilaille seu- järjestyksessä.
19251: raavasti: Heinolan seudun ammattikoulutuksen kun-
19252: tainliiton liittohallitus on tehnyt useaan ottee-
19253: majoitus kuljetus yhteensä seen esityksiä ammattikasvatushallitukselle op-
19254: Heinolan kotiteolli- pilasasuntolan rakentamisesta, mutta hankkeen
19255: suuskoulu 9 5 14 toteuttaminen on siirtynyt jatkuvasti sen saa-
19256: Heinolan seudun man kielteisen suhtautumisen vuoksi. Osoituk-
19257: ammattikoulu 79 89 168 sena siitä, kuinka tärkeänä kyseistä hanketta
19258: Heinolan seudun pidetään, tulkoon mainituksi, että asettaessaan
19259: kauppaoppilaitos 93 59 152 eri asuntolainamuotoja toisiinsa nähden tärkeys-
19260: Yhteensä 181 153 334 järjestykseen, Heinolan kaupunki on asettanut
19261: asuntolahankkeen ensimmäiselle sijalle haetta-
19262: essa sekä vuodelle 1979 että 1980 asuntolai-
19263: Edellä mainittuun majoitukseen eivät sisälly noja.
19264: asuntolamajoituksessa olevat oppilaat. Luvut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19265: osoittavat, että nykyinen asuntolatoiminta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19266: jäänyt tarpeeseen nähden merkityksettömäksi.
19267: Majoittumiseen on ollut käytettävissä lähinnä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19268: alivuokralaisasuntoja. Niidenkin saaminen on Heinolan seudun ammattikoulutuksen
19269: viime aikoina kovasti vaikeutunut. Kuljetetta- kuntainliiton oppilasasuntolan rakenta-
19270: vien oppilaiden työaikaa kuljetus lisää päivit- miseksi.
19271: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
19272:
19273: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
19274: 1980 vp. 481
19275:
19276: Toivomusaloite n:o 433.
19277:
19278:
19279:
19280:
19281: Impiö ym.: Määrärahasta kirjastojen perustamiskustannusten val-
19282: tionosuuteen.
19283:
19284:
19285: Ed u s kun n a II e.
19286:
19287: Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvion jastotalohanke on vireillä yhtäaikaa kirjasto-
19288: käsittelyn yhteydessä eduskunta lausui kirjasto- auton hankinnan kanssa ja molemmat ovat täy-
19289: toimesta valiokuntaan yhtyen seuraavaa: "Va- sin asiallisesti perusteltuja kuten on tilanne
19290: liokunta katsoo, että hallituksen tulisi kiinnit- Ranualla.
19291: tää lisääntyvää huomiota kirjastolaitoksen ke- Edellä on todettu kirjastotalojen tarvetta
19292: hittämiseen yleensä ja edellyttää, että tehtäessä olevan samanaikaisesti autohankintojen kanssa.
19293: esityksiä kirjastojen perustaruiskustannuksia Määrärahakysymys ei ole kirjastojen perustami-
19294: varten tarvittavista valtionosuusmäärärahoista sen valtionosuuden kannalta yhtään valoisampi
19295: otetaan huomioon vanhojen kirjastoautojen kuin kirjastoautojen kohdalla. Esimerkkialueel-
19296: uusintatarve." la Lapissa on edellä sanotun lisäksi Kolarissa,
19297: Kannanotollaan eduskunta on kajonnut erit- Torniossa ja Rovaniemen maalaiskunnassa kir-
19298: täin merkittävään kysymykseen. Kirjastoauto- jastorakennushankkeet vireillä. Valtion tulo- ja
19299: toiminnan tarpeellisuus on viime aikoina osoi- menoarvion puitteissa vuoden 1980 viisi mil-
19300: tettu selvillä tilastoluvuilla, jotka ovat verrat- joonaa markkaa ei voi olla sitä suuruusluokkaa
19301: tain hyvin tiedossa eikä niiden toistaminen ole oleva määräraha, jollaisella voidaan turvata
19302: tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti tarpeellista. edes kohtuullisessa määrin se tarve, joka on
19303: On kuitenkin syytä todeta, että vuoden 1976 olemassa ottaen huomioon kirjastojen käyttö-
19304: loppuun mennessä oli 205 käytössä olleesta kelpoisuus paikkakunnan kulttuuritoiminnan
19305: kirjastoautosta uusittu 10 autoa. Uusintahan- keskipisteenä, kuten on laita käytännössä niissä
19306: kinnana korvattujen kirjastoautojen käyttöikä kunnissa ainakin Lapissa, missä viime aikoina
19307: on ollut 7-16 vuotta keskimääräisen käyttö- on saatu ajanmukaisia kirjastorakennuksia kai-
19308: iän ollessa n. 10 vuotta. Kirjastoautojen uusin- kesta huolimatta muutamia rakennetuksi.
19309: tahankintojen tarvetta tulee lähitulevaisuudessa Vuodesta 1978 lähtien ei ole enää sovellet-
19310: ilmenemään entistä enemmän, koska vuosina tu lisäavustusta koskevaa kirjastolain pykälää
19311: 1967-70 hankittuja kirjastoautoja on tällä vähävaraisten kuntien kirjastotoimelle. Kun
19312: hetkellä vielä toiminnassa 30 ja vuonna 1971 valtioneuvoston määräämä t valtionosuuksien
19313: hankittuja 27. laskennalliset perusteet ovat ainakin siirtymä-
19314: Esimerkkinä tilanteen vakavuudesta voidaan vaiheen aikana vähävaraisten ja harvaanasuttu-
19315: todeta, että Sodankylässä on 13 vuotta vanha jen kuntien kohdalla olleet verrattain epäedulli-
19316: kirjastoauto, jonka uusimista kunta on jo esit- sia, esim. Kittilän kunta menetti v. 1979 kir-
19317: tänyt viime vuonna. Kun otetaan huomioon jastonsa valtionavusta 36,6 prosenttia, olisi s"y-
19318: kunnan ylipitkät etäisyydet ja se, ettei sivu- tä palauttaa vähävaraisille kunnille mahcolli-
19319: kirjastoja ole enää käytössä, tullaan koko kir- suus lisäavustusten saantiin nykyisenkin val-
19320: jastotoimen osalta uhkaavasti siihen, mistä am- tionosuuslain puitteissa. Tämäkin edellyttää
19321: moin on lähdetty eli kunnassa on vain yksi määrärahan tarkistuksia kirjastotoimen osalta.
19322: kirjasto käytössä, pääkirjasto. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19323: Lapin läänin alueella ovat ensikertaisia kir- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19324: jastoauton hakijoita Inarin ja Ranuan kunnat muksen,
19325: Rovaniemen maalaiskunnan hakiessa lupaa jo
19326: toisen kirjastoauton hankintaan. Tilanne on vie- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19327: lä vaikeampi silloin, kun samanaikaisesti kir- 1981 tulo- ;a menoarvioesitykseen val-
19328: 61 088000224W
19329: 482 Toivomusaloite n:o 433
19330:
19331:
19332: tionosuutena kirjastojen perustamiskus- vata niin kirjastoautojen kuin kirjasto-
19333: tannuksiin huomattavasti nykyistä suu- rakennuslenkin hankintatarve nykyistä
19334: remman määrärahan, jotta voitaisiin tur- suunnitelmallisemmin.
19335: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19336:
19337: Lauri lmpiö Jalmari Torikka Mauri Vänskä
19338: Matti Viljanen Tapio Holvitie P. Mäki-Hakola
19339: Tauno Valo Matti Jaatinen Mikko Jokela
19340: 1980 vp. 483
19341:
19342: Toivomusaloite n:o 434.
19343:
19344:
19345:
19346:
19347: Impiö ym.: Tornion kaupungin pääkirjaston rakentamisesta ja tai-
19348: demuseohankkeen toteuttamisesta.
19349:
19350:
19351: E d u s k u n n a II e.
19352:
19353: Tornion kaupunki on 1970-luvulla ollut eräs vataiteeseen kohdistuvan mielenkiinnon herät-
19354: nopeimmin kehittyneistä kaupungeistamme. tämistä ja vireillä pitämistä. Tornion kaupunki
19355: Vuosikymmenen alussa kahden kunnan liittä- on säätiön hallituksen kolmannen jäsenen ni-
19356: minen kaupunkiin ja vuosikymmenen puolivä- meäjä. Tähän viitaten Tornion kaupunki asetti
19357: lin jälkeen Outokummun jaloterästehtaan ra- jo vuonna 197 4 toimikunnan, joka ideoi ja
19358: kentaminen, joka nyt pyrkii laajentamaan tuo-- selvittää kuvataidemuseon ja historiallisep mu-
19359: tannoltaan kaksinkertaiseksi, on muuttanut pe- seon tilantarpeen ja kaiken siihen liittyvän,
19360: rusteellisesti niiden palvelujen tarvetta, joita mm. hankkeen niveltymisen muihin kulttuuri-
19361: tänä päivänä edellytetään. laitoksiin.
19362: Tornio on kirjastonsa osalta elämässä vielä Vuonna 1977 em. toimikunta sai työnsä pää-
19363: pääkirjastoa ajatellen pien-Tornion aikakautta. tökseen ja totesi, että kauppaneuvos Veli
19364: Noin 260 m2 :n tilat eivät vastaa 21 000 asuk- Aineen toistatuhatta taideteosta käsittävä ainut-
19365: kaan kaupungin tarpeita, etenkin kun Tornio laatuisen arvokas kokoelma muodostaa läpileik-
19366: on laajentunut myös koulutuskeskuksena. Kir- kauksen maamme taidetyyleistä vuosisatamme
19367: jaston sijainti toisessa kerroksessa rajoittaa lii- alusta nykyhenkeen saakka. Kokoelma on niin
19368: kuntavammaisten kirjaston käyttöä, kun kirjas- arvokas, että se olisi saatava palvelemaan laa-
19369: torakennuksessa ei ole hissiä. jaa yleisöä ei vain Tornion kaupungissa, sen
19370: Sitä tarvetta, mikä kaupungin kirjastolla on, taidekoulussa Peräpohjolan Opistolla, vaan
19371: kuvaa hyväksytty pääkirjaston huonetilaohjel- koko Pohjois-Suomea sekä erittäin vilkkaan tu-
19372: ma, joka kaupunginvaltuuston mielestä edellyt- rismin, myös kansainvälisen, valtakunnallista
19373: tää yli 1 350 m2 :n laajuutta ottaen huomioon linkkipaikkakuntaa, jonka läpi vuosittain kul-
19374: asutuksen erikoistakenteen aiheuttama 15 kee miljoonapäinen virta. Tämän ajatuksen lä-
19375: % :n korotusanomus. Mikäli valtiovallan ta- piviemiseksi em. toimikunta esitti varattavaksi
19376: holta myönnetään rakennuslupa, on kaupunki kaupungin keskustasta yli 3 ha:n suuruisen
19377: suunnittelun osalta valmis teknisesti aloitta- kulttuurikeskusalueen, johon rakennettaisiin
19378: maan kuluvan vuoden jälkeen rakennustyöt. taidemuseo-kirjasto. Samalla laajennettaisiin ny-
19379: Kun kaupunginhallitus arvioi pääkirjaston ti- kyistä jo merkittävän aseman saavuttanutta his-
19380: lojen ja olosuhteiden olevan Lapin läänissä toriallista museota. Alueen laajuus huomioonot-
19381: kaikkein heikoimmat, on tämä näkökohta kii- taen sille sopisi myöhemmin rakennettavia mui-
19382: rehtinyt kaupungin valmiutta hankkeen toteut- ta kulttuuritiloja.
19383: tamiseen. Jo vuonna 1977 kaupunginvaltuusto on teh-
19384: Tornion kaupungin kirjastohankkeeseen liit- nyt periaatepäätöksen kulttuurikeskuksen ra-
19385: tyy valtakunnallisestikin arvioituna lisäpiirre, kentamisesta, johon tulisi kuvataidemuseo
19386: joka on omiaan jouduttamaan kokonaishank- Aineen Kuvataidesäätiön kokoelmia varten,
19387: keen toteuttamista siitä huolimatta, että se li- kaupungin pääkirjasto sekä historiallisen mu-
19388: sää kustannuksia. Samalla se tuo Pohjois-Suo- seon laajennus. Kaupunginvaltuusto on edelleen
19389: meen eikä vain Tornioon sellaisen lisän, jota vuoden 1979 alussa vahvistanut huonetilaohjel-
19390: harvalla paikkakunnalla on tarjolla. Tornialai- man, jonka mukaan kirjasto-taidemuseoraken-
19391: nen kauppaneuvos Veli Aine perusti vuonna nuksen bruttoalaksi tulisi 3 670 m2 Tämän
19392: 197 4 Aineen Kuvataidesäätiön, joka pyrkii suunnitelman mukaan tilat jakaantuisivat puo-
19393: edistämään kuvataiteen vaalimista, yleisön ku- liksi kirjaston ja taidemuseon kesken historia!-
19394: 484 Toivomusaloite n:o 434
19395:
19396:
19397: lisen museon laajennuksen bruttoalan ollessa jois-Suomelle, missä taiteen osalta ei vastaavaa
19398: n. 500 m2 • Sopimukset suunnittelusta on tehty hanketta ole löydettävissä. Kaupunki pyrkii
19399: arkkitehtitoimisto Matti Porkan kanssa ja asia- aloittamaan taidemuseon rakentamisen saman-
19400: kirjojen tulee olla valmiina urakkalaskentaa aikaisesti kirjaston rakentamisen kanssa. Kir-
19401: varten syyskuun alussa vuonna 1980. Kauppa- jaston rakennuslupaa on anottu vuodelle 1980
19402: neuvos ja rouva Aine ovat viime vuoden lo- opetusministeriö!tä.
19403: pulla allekirjoittaneet lahjakirjan, jolla he luo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19404: vuttavat Aineen Kuvataidesäätiölle n. 1 000 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19405: taideteosta ja siihen liittyvän kirjaston. Tornion muksen,
19406: kaupungin ja Aineen Kuvataidesäätiön välillä että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
19407: on allekirjoitettu viime vuoden puolella sopi- menpiteisiin rakennusluvan myöntämi-
19408: mus taidemuseotilojen rakentamisesta ja ko- seksi Tornion kaupungin pääkir;astolle
19409: koelmien sijoittamisesta museon tiloihin. ia siioittaisi taidemuseohankkeen avus-
19410: Ei ole vaikea arvioida taidemuseohankkeen tettavien kulttuurirakennusten ryhmään
19411: merkitystä Tornion kaupungille ja koko Poh- vuosille 1980-1982.
19412: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19413:
19414: Lauri Impiö Aimo Ajo Mikko Jokela
19415: 1980 vp. 485
19416:
19417: Toivomusaloite n:o 435.
19418:
19419:
19420:
19421:
19422: Impiö ym.: Määrärahasta Taidemaalariliitolle Pelkosenniemen Su-
19423: vannon kylän koulun ostamiseksi liiton toimintakeskukseksi.
19424:
19425:
19426: E d u s k u n n a 11 'e.
19427: Pelkosenniemen Suvannon kylä on tullut Lähellä on runsaasti liki koskematonta luontoa,
19428: tunnetuksi Lapissa harvinaisen arvokkaana ra- josta osa saattaa lähiaikoina tulla merkittäväksi
19429: kennustaiteen säilyneenä tyyssijana. Lapin Ra- luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojeluvuonna
19430: kennusperinne r.y:n toimesta kylä luetaan suo- 1980, joka erityisesti kantaa ympäristönsuoje-
19431: jelukohteisiin. Suvannon kylä on jatkuvasti kas- lun vuoden nimeä, saattaisi po. hankkeesta
19432: vavan turistien virran käyntikohteena. muodostua eräs sellainen, johon myös Koillis-
19433: Pelkosenniemellä on koettu viime vuosina Lapin paikallinen väestö voisi mielellään suos-
19434: väestökatoa, joka on Koillis-Lapin muutoinkin tua, koska se ei monien muiden hankkeiden
19435: ainutlaatuisen väestäkadon pahimpia alueita. tavoin, joita ympäristössä tunnetaan, kaventaisi
19436: Niinpä koulujen lakkauttaminen on edistynyt elämisen mahdollisuuksia, vaan selvästi ja päin-
19437: masentavassa mittaluokassa. Suvannon koulua vastoin lisäisi niitä.
19438: on Pelkosenniemen kunta tarjonnut Taidemaa- Taidemaalariliitto tarvitsee valtiovallan tu-
19439: lariliitolle, jonka turvin kunta toivoisi alueel- kea voidakseen ostaa Suvannon koulun ja kun-
19440: leen uudenlaista toimintaa ja samalla tarjoaisi nostaa sen tarkoitukseen. Pelkosenniemen kun-
19441: taidemaalareille toimintakeskuksen paikaksi ky- nalle suora myynti olisi merkittävämpi kuin
19442: läyhteisön, jollaista tuskin löytyy mistään koko vuokraus ja siihen mahdollisesti liittyvä kun-
19443: valtakunnasta. Lisäksi Suvannon kylä sijaitsee nostus, mihin väestökadon ja työttömyyden
19444: Koillis-Lapin maisemassa, mistä löytyy run- keskellä on vaikeasti löydettävissä määrärahoja.
19445: saasti ja läheltä kohteita, jotka kiinnostavat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19446: maalareita. Onhan mm. Pyhätunturi kylän vä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19447: littömässä läheisyydessä. muksen,
19448: Taidemaalariliitto on kiinnostunut kunnan
19449: tarjouksesta. Yhteistyö kunnan ja Taidemaala- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19450: riliiton kesken saattaisi synnyttää alueelle 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen tai-
19451: uudenlaista toimintaa, mikä kytkeytyy ei vain teen tukemiseksi tarkoitetuista määrä-
19452: välittömästi taiteen piiriin vaan läheisesti ark- rahoista riittätJän määrärahan T aidemaa-
19453: kitehtuuriin, luonnonmukaisuuteen yleensä, lariliitolle Pelkosenniemen Suvannon ky-
19454: aitoon suomalaiseen perinteeseen ja kaiken län koulun ostamiseksi ja kunnostami-
19455: kaikkiaan siihen matkailusuunnitelmaan, jota seksi mainitun liiton valtakunnalliseksi
19456: Pelkosenniemen kunta laaja-alaisesti kehittelee. toimintakeskukseksi.
19457: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19458:
19459: Lauri Impiö Aimo Ajo Mikko Jokela
19460: 486 1980 vp.
19461:
19462: Toivomusaloite n:o 436.
19463:
19464:
19465:
19466:
19467: Itälä ym.: Uusien tutkijan- ja opettajanvirkojen perustamiseSita
19468: korkeakouluihin.
19469:
19470:
19471: E d u s k u n n a 11 e.
19472:
19473: Korkeakoulujen opetus- ja tutkimustyö ovat koon pienentämistä ja siis myös opettajanvir-
19474: keskeisiä edellytyksiä maamme yhteiskunta- ja kojen lisäämistä. Sellaista lainsäädäntötyötä,
19475: talouselämän kehitykselle. Tällä hetkellä tutki- jossa säädetään uudistus toimeenpantavaksi,
19476: jan- ja opettajanvirkoja on korkeakouluissa niin mutta ei anneta siihen resursseja, ei voida pitää
19477: vähän suhteessa opiskelijamääriin, että samat mielekkäänä. Juuri näin on tutkinnonuudistuk-
19478: henkilöt joutuvat jatkuvasti hajoittamaan ajan- sessa kuitenkin käymässä.
19479: käyttönsä näille kahdelle tehtäväalueelle ehti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19480: mättä keskittyä perusteellisesti kumpaankaan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19481: Tällöin tutkimus ja opetus koituvat rasituk- muksen,
19482: seksi toisilleen, vaikka niiden päinvastoin tulisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19483: tukea toisiaan. toimenpiteisiin uusien tutkijan- ja opet-
19484: Lisäksi meneillään olevan tutkinnonuudistuk- tajanvirkojen saamiseksi korkeakoului-
19485: sen toteuttaminen edellyttää opetusryhmien hin.
19486: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19487:
19488: Jaakko 1tälä Helvi Hyrynkangas
19489: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
19490: 1980 vp. 487
19491:
19492: Toivomusaloite n:o 437.
19493:
19494:
19495:
19496:
19497: Itälä ym.: Perusopetusryhmän enimmäiskoon säätämisestä 25 op-
19498: pilaaksi peruskoulun ja lukion kaikilla luokilla.
19499:
19500:
19501: Ed u s kun n a 11 e.
19502:
19503: Opetusryhmien pienentäminen on koulun ke- si tärkeätä, että opetusryhmien enimmäiskoot
19504: hittämisen tärkein edellytys tällä hetkellä. Ikä- olisivat kaikilla luokka-asteilla samat. Näin voi-
19505: luokkien pieneneminen antaakin siihen entistä taisiin perusopetusryhmä pitää yhtenäisenä mah-
19506: paremmat mahdollisuudet 1980-luvulla. Ryh- dollisimman usean vuoden ajan. Opetusryhmien
19507: miä pienentämällä luodaan edellytykset yksilöl- pienentämisen tarve peruskoulun ylimmillä luo-
19508: lisemmälle opetukselle, parannetaan luokkien killa ja lukiossa on perusteltavissa erittäin pai-
19509: työrauhaa ja luodaan mahdollisuudet työvaltai- navin syin, mm. murrosiän vaikeuksilla ja lu-
19510: sempien opetusmenetelmien käyttöönotolle. kion ankaralla työpaineella.
19511: Samalla turvataan pitkälle koulutetun opettaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19512: kuntamme työllisyys ikäluokkien pienenemisestä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19513: huolimatta.
19514: Opetusryhmien pienentämisessä onkin jo että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
19515: päästy alkuun. Ylisuuria opetusryhmiä ei enää menpiteisiin perusopetusryhmän enim-
19516: sallita ja kahden alimman luokan perusopetus- mäiskoon säätämiseksi 25 oppilaaksi pe-
19517: ryhmän ylärajaksi on säädetty 25 oppilasta. ruskoulun ;a lukion kaikilla luokka-
19518: Käytännöllisistä ja kasvatuksellisista syistä Oli- asteilla.
19519: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
19520:
19521: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
19522: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
19523: 488 1980 vp.
19524:
19525: Toivomusaloite n:o 438.
19526:
19527:
19528:
19529:
19530: Itälä ym.: Oppilashuoltokomitean esitysten toteuttamisesta.
19531:
19532:
19533: Ed u s kun n a 11 e.
19534:
19535: Koulujen työrauhakysymykset ovat tulleet Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
19536: erittäin ajankohtaisiksi ja toimenpiteitä on jo nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19537: suoritettukin tilanteen korjaamiseksi. Tässä yh-
19538: teydessä on kuitenkin unohdettu pitemmän täh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19539: täimen korjaussuunnitelmat, jotka ovat kitey- oppilashuoltokomitean mietinnön ehdo-
19540: tettyinä vuoden 197 3 oppilashuoltokomitean tusten toteuttamiseksi siten, että vii-
19541: mietinnössä säännösehdotuksineen. meistään vuoden 1981 tulo- ja meno-
19542: Nyt, kun peruskoulujärjestelmä on voimassa arviossa osoitetaan varoja tähän tarkoi-
19543: koko maassa, olisi aika ryhtyä toteuttamaan tukseen ja muutenkin ryhdytään valmis-
19544: komitean ansiokkaita ehdotuksia oppilashuol- telemaan mietinnön sisältämien säädös-
19545: lon alueella, sillä vain kokonaisratkaisut kou- ehdotusten tuomista eduskunnan päätet-
19546: lujen työympäristön parantamiseksi takaavat täväksi.
19547: pitkällä tähtäyksellä peruskoululle asetettujen
19548: kaikkien tavoitteiden saavuttamisen.
19549: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
19550:
19551: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
19552: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
19553: 1980 vp. 489
19554:
19555: Toivomusaloite n:o 439.
19556:
19557:
19558:
19559:
19560: Joutsenlahti ym.: Lukion perustamisesta Noormarkkuun.
19561:
19562:
19563: Eduskunnalle.
19564:
19565: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19566: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on run- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19567: saasti oppilaita peruskoulun yläasteella. Kun- muksen,
19568: nassa on todettu puutteeksi, että paikkakun-
19569: nalta puuttuu jatko-opiskelumahdollisuus perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19570: koulun käyneille oppilaille. Tämän vuoksi oli- lukion perustamiseksi Noormarkun kun-
19571: si taJJpeellista, että kuntaan perustettaisiin lu- taan.
19572: kio.
19573: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
19574:
19575: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
19576: Urho Pohto Veikko Vcnnamo Urpo Leppänen
19577:
19578:
19579:
19580:
19581: 62 088000224W
19582: 490 1980 vp.
19583:
19584: Toivomusaloite n:o 440.
19585:
19586:
19587:
19588:
19589: Joutsenlahti ym.: Turkisompelimolinjan ·perustamisesta Kihniön
19590: kotiteollisuuskou1uun.
19591:
19592:
19593: E d u s k u n n a 11 e.
19594:
19595: Kihniön kotiteollisuuskoulun yhteydessä ole- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19596: vien kudonta- ja ompeluosastojen avulla tai pe- sen,
19597: rustamalla kokonaan oma turkisompelimolinja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
19598: olisi jatkettava ja kehitettävä turkisompelimo- menpiteisiin turkisom pelimolinjan perus-
19599: koulutusta. tamiseksi Kihniön kotiteollisuuskouluun.
19600: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19601: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
19602:
19603: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
19604: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
19605: 1980 vp. 491
19606:
19607: Toivomusaloite n:o 441.
19608:
19609:
19610:
19611:
19612: Juntumaa ym.: Luokkakoon p1enentämisestä peruskoulun ylä-
19613: asteella.
19614:
19615:
19616: Ed u s kun n a II e.
19617:
19618: Viime aikoina on julkisessa sanassa laajalti kaikkien vuosiluokkien osalta toteutunut koko-
19619: keskusteltu peruskoulun vaikeasta työrauhati- naisuudessaan. Vuoden 1981 budjetin osalta
19620: lanteesta. Erityisen vaikeat työrauhaongelmat se merkitsisi noin 15 milj. markan määrära-
19621: ovat peruskoulujen yläasteilla eri puolilla maa- han varaamista yläasteen perusopetusryhmien
19622: tamme. Valtioneuvoston hiljattain tekemät pe- asteittaiseen pienentämiseen.
19623: riaatepäätökset työrauhan ylläpitämiseksi ovat Peruskoulun yläasteen tasoryhmäratkaisun
19624: yleispiirteittäin oikeansuuntaisia, mutta ne ei- purkamiseen tarkoitettuja valtioneuvoston hy-
19625: vät sellaisenaan tuo helpotusta yläasteiden työs- väksymiä kokeilumalleja aletaan kokeilla ensi
19626: kentelyyn. Ainoa tapa edistää yläasteiden kas- syyslukukauden alusta lukien. Kokeilu vie kol-
19627: vatus- ja opetustyötä on pienentää opetusryh- me lukuvuotta. Tämän jälkeen voidaan eriyttä-
19628: miä, jolloin opettaja voi ottaa nykyisen massa- misratkaisusta tehdä päätös. Välittömästi tar-
19629: opetuksen sijasta huomioon oppilaat yksilöinä. vittavaa peruskoulun yläasteiden luokkakoon
19630: Tällä tavoin vasta saavutetaan merkittäviä tu- pienentämistä ei tule siirtää eriyttämisratkai-
19631: loksia työrauhan ylläpidossa. sun yhteyteen.
19632: Syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että Myös opettajien vaikeutuva työllisyystilanne
19633: lukuvuoden 1979-80 noin 638 900 oppilaas- edellyttäisi toimenpiteitä opetusryhmien pienen-
19634: ta peruskoulun oppilasmäärä putoaa lukuvuo- tämiseksi. Opetusministeriön asettaman opet-
19635: teen 1987-88 mennessä n. 559 000 oppilaa- tajatarvetoimikunnan laskelmien mukaan luku-
19636: seen. Tämä jo sinänsä aiheuttaa merkittä- vuoteen 1987-88 mennessä on nykyisellä kou-
19637: vää säästöä peruskoulun käyttömenoissa. Mie- lutuksella n. 7 600 pätevää opettajaa työttö-
19638: lestämme vähintään näin syntyvät varat tulee mänä.
19639: käyttää maamme koululaitoksen kehittämiseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19640: ja palvelutason nostamiseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19641: Tavoitteena on saada peruskoulun yläasteen muksen,
19642: nykyinen luokan maksimikoko aleutumaan 32
19643: oppilaasta 27 oppilaaseen. Pelkkä peruskoulun että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
19644: yläasteen luokan maksimikoon alentaminen 27 menpiteisiin luokkakoon pienentämisek-
19645: oppilaaseen maksaa laskelman mukaan n. 130 si enintään 27 oppilaaseen peruskoulun
19646: milj. markkaa vuodessa silloin, kun se on yläasteella.
19647: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19648:
19649: Antero Juntumaa J. Juhani Kortesalmi Erkki Korhonen
19650: Olavi Ronkainen Urpo Leppänen Väinö Rautiainen
19651: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
19652: Impi Muroma Asser Stenbäck
19653: 492 1980 vp.
19654:
19655: Toivomusaloite n:o 442.
19656:
19657:
19658:
19659:
19660: Juntumaa ym.: Tarkkailuluokkien lukumäärän lisäämisestä.
19661:
19662:
19663: E d u s k u n n a 11 e.
19664:
19665: Äskettäin vmnnyt keskustelu peruskoulusta täminen on tehtävä opettajan kannalta nykyis-
19666: on tuonut esiin myös sen tosiasian, että tark- tä yksinkertaisemmaksi, niin että vanhemmat
19667: kailuluokille siirtäminen on erittäin pitkä ja eivät voi sitä estää ainakaan aivan selvissä
19668: mutkikas prosessi. Käytännössä voivat vanhem- tapauksissa.
19669: mat päättää, joutuuko lapsi tarkkailuluokalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19670: vai ei. Näin ollen monet yläasteen opettajat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19671: joutuvat pitämään luokissa erittäin vaikeita op- muksen,
19672: pilaita, joiden takia koko opetustyö häiriin-
19673: tyy. Rangaistukset ovat riittämättömiä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19674: vaikeasti toimeenpantavia. tarkkailuluokkien lukumäärän lisäämi-
19675: Koska tarkkailuluokista on ilmeinen puute, seksi, niiden opettajien koulutuksen te-
19676: niitä olisi erityisesti yläastetta varten perustet- hostamiseksi ja tarkkailuluokille siirtä-
19677: tava lisää. Tarkkailuluokkien opettajien kou- misen tekemiseksi nykyistä joustavam-
19678: lutusta on tehostettava. Tarkkailuluokille siir- maksi.
19679: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
19680:
19681: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma
19682: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Jorma Fred
19683: Väinö Rautiainen Sauli Hautala
19684: 1980 vp. 493
19685:
19686: Toivomusaloite n:o 443.
19687:
19688:
19689:
19690:
19691: Juntumaa ym.: Saamelaisten kulttuurin ja historian opetuksen
19692: lisäämisestä koubissa.
19693:
19694:
19695: E d u s :k u n n a 11 e.
19696:
19697: Saamelaiset ovat Suomessa jääneet melko solle. Kohtuullista olisi tällöin, että saamelais-
19698: tuntemattomaksi yhteiskuntaryhmäksi. Vaikka ten kulttuuri ja historia laajemmin kuin tähän
19699: saamelaisten asuinsijat ovatkin kaukana Lapin asti tulisi kouluissamme esille.
19700: perukoilla ja vaikka heidän lukumääränsä maas- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
19701: samme onkin varsin vähäinen, on kohtuuton- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19702: ta, että saamelaisiin kiinnitetään maamme kou- muksen,
19703: luissa varsin vähäistä huomiota. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19704: Pieniä yhteiskuntaryhmiä tulisi eri tavoin jotta tietoutta saamelaisten kulttuurista
19705: kannustaa elämänsä ja elinehtojensa kohenta- ja historiasta tähänastista huomattavasti
19706: miseen ja eräänä keinona tällöin olisi saame- enemmän sisällytettäisiin koulujemme
19707: laisten aseman tiedostaminen kansamme nuori- opetukseen.
19708: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19709:
19710: Antero Juntumaa Anneli Kivitie Väinö Raudaskoski
19711: Olavi Ronkainen J. Juhani Kortesalmi Terhi Nieminen-Mäkynen
19712: Sauli Hautala Urpo Leppänen Väinö Rautiainen
19713: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Esko Almgren
19714: Aimo Ajo Erkki Korhonen Asser Stenbäck
19715: Impi Muroma Helena Pesola
19716: 494 1980 vp.
19717:
19718: Toivomusaloite n:o 444.
19719:
19720:
19721:
19722:
19723: Juvela: Määrärahasta merenkulkuoppilaitosten opetusvälinehan-
19724: k:intoihin.
19725:
19726:
19727: Ed u s :kun n a 11 e.
19728:
19729: Maamme merenkulkuoppilaitosten opetusvä- markkaa. Jotta merenkulkualan oppilaitosten
19730: linehankintoihin tarkoitetut määrärahat ovat in- opetusvälineet edes jossain määrin kyettäisiin
19731: flaation kehityksen myötä jääneet pahasti jäl- pitämään ajan tasalla - esim. Rauman meren-
19732: keen. Kun myös opetusvälineissä muuttuu jat- kulkuopisto tarvitsisi kiireellisesti uuden tut-
19733: kuvasti tekniikka, eivät oppilaitokset kykene kasimulaattorin - olisi laitosten opetusväline-
19734: nykyisillä määrärahoilla seuraamaan alan kehi- hankintoihin varattavaa määrärahaa huomatta-
19735: tystä. Esimerkkinä mainittakoon, että vuonna vasti korotettava.
19736: 1979 Rauman merenkulkuopisto sai opetusvä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19737: linehankintoja varten 40 000 mk. Kun Rau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19738: malla toimii kaiken lisäksi kaksi erillistä alan
19739: oppilaitosta, oli määräraha luonnollisesti täy- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19740: sin riittämätön. Esimerkin vuoksi mainittakoon, 1981 tulo- ja menoarvioon riittävän
19741: että yksi mikrotietokone maksaa jo 60 000 suuren määrärahan maamme merenku-
19742: markkaa. lun oppilaitosten opetusvälineisiin tar-
19743: Maamme kaikkia viittä merenkulkualan op- koitetun määrärahan kiireellisesti tarkis-
19744: pilaitosta varten oli opetusvälinehankintoihin tamiseksi niin, että laitokset voisivat
19745: varattu v. 1979 270 000 markkaa, josta Rau- tarjota ajan vaatimuksia vastaavan ja
19746: man osuus oli edellämainittu 40 000 mk. Val- mahdollisimman tehokkaan koulutuksen
19747: tion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon on lai- oppilailleen.
19748: tosten kalustohankintoihin varattu 470 000
19749: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
19750:
19751: Aulis Juvela
19752: 1980 vp. 495
19753:
19754: Toivomusaloite n:o 445.
19755:
19756:
19757:
19758:
19759: Kaarna ym.: Peruskouluasetuksen muuttamisesta oppilaan matka-
19760: kustannusten korvaamis- ja kyydityksen järjestämisvelvoHisuu-
19761: den tarkistamiseksi.
19762:
19763:
19764: Ed u s ik u n n a 11 e.
19765:
19766: Peruskouluasetuksen 63 §:n 3 momentin pitkämatkaisten oppilaiden koulumatkasta ai-
19767: mukaan veivoitetaan kunta suorittamaan yleistä heutuvia rasituksia. Käytännössä kuitenkin ovat
19768: kulkuneuvoa käyttävälle lapselle matkakustan- monet lähes viiden kilometrin päässä koulusta,
19769: nukset, milloin lapsi asuu viittä kilometriä kau- usein vaikean koulutien takana asuvat ala-asteen
19770: empana koulusta, jollei lapselle ole tarjottu oppilaat joutuneet epäoikeudenmukaiseen ase-
19771: tilaa oppilasasuntolassa tai hänen koulunkäyn- maan, koska he pienempinä ja heikompina
19772: tinsä avustamisesta ole muutoin riittävästi huo- joutuvat itse huolehtimaan koulumatkasta, vaik-
19773: lehdittu. ka hiukan kauempana asuvat, isommat ja vah-
19774: Asetuksen 64 §:n mukaan kunta on velvol- vemmat oppilaat kyyditetään kunnan toimesta.
19775: linen järjestämään kansakoululain 16 §:n 2 Sen vuoksi tulisi kunnan kyyditysvelvollisuus
19776: momentin säännöksiä soveltaen muodostetuissa ulottaa ala-asteen oppilaita koskevaksi jo sil-
19777: koulupiireissä pitkämatkaisten oppilaiden kyy- loin, kun he asuvat kolmea kilometriä kauem-
19778: dityksen ja majoituksen tarkoituksenmukaisella pana koulusta.
19779: tavalla. Saman pykälän 2 momentin mukaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19780: kyyditystä ei ole pidettävä tarkoituksenmukai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19781: sena, jos ala-asteen oppilaan päivittäiseen kou- muksen,
19782: lumatkaan odotuksineen käytettävä aika muo-
19783: dostuisi kahta tuntia ja muun oppilaan kolmea että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19784: tuntia pitemmäksi. menpiteisiin peruskouluasetuksen korjaa-
19785: Siis yleisenä säännöksenä asetuksen mukaan miseksi siten, että milloin ala-asteen
19786: on pidettävä sitä, että kunta on velvollinen oppilas asuu kolmea kilometriä kauem-
19787: järjestämään pitkämatkaisten oppilaiden kyydi- pana koulusta, kunta suorittaa matka-
19788: tyksen kouluun, ja milloin koulumatka on viit- kustannusten korvauksen, sekä
19789: tä kilometriä pitempi, on kunnan suoritettava että milloin oppilaalla ei ole mahdol-
19790: kyydistä aiheutuvat kustannukset. dollisuutta käyttää yleisiä kulkuneuvoja,
19791: Säännösten tarkoituksena on siis helpottaa kunnan on järjestettävä kyyditys.
19792: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
19793:
19794: Mikko Kaarna Orvokki Kangas Heimo Linna
19795: Juhani Saukkonen Lea Sutinen
19796: 496 1980 vp.
19797:
19798: Toivomusaloite n:o 446.
19799:
19800:
19801:
19802:
19803: Kanerva: Hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksen perustamisesta
19804: TurkuJU:n tai sen välittömään läheisyyteen.
19805:
19806:
19807: E d u s :k u n n a 11 e.
19808:
19809: Varsinais-Suomessa ja enty1sesti Turussa on ovat valtion täysin rahoittamia oppilaitoksia.
19810: hotelli- ja ravintola-alalla eräitä erityispiirteitä, Ainoa Etelä-Suomessa toimiva oppilaitos on
19811: joita maamme muissa osissa ei yhtä selvästi ha- Helsingissä toimiva hotelli- ja ravintolakoulu,
19812: vaitse. Turussa ja sen ympäristössä toimii run- johon liittyy opisto. Helsingin oppilaitos on
19813: saasti hotelleja ja ravintoloita, joille antavat säätiöpohjainen ja 40 vuotta vanha. Nämä kou-
19814: leimaa toisaalta Turun asema Suomen läntisenä lut kouluttavat ammattitaitoista henkilökuntaa
19815: maahantuloväylänä ja toisaalta voimakkaasti siis myös Turkuun ja Varsinais-Suomeen ja li-
19816: kasvava neuvottelu- ja kongressitilojen tarve. säksi on ollut vähäistä koulutustoimintaa myös
19817: Useat näistä hotelleista ja ravintoloista ovatkin Turun ja Raision ammattikurssrkeskuksissa.
19818: hiljattain joko laajentaneet toimitilojansa tai ovat Turussa on hotelli- ja ravintolakouluhanketta
19819: laajennustyötään vasta aloittamassa. Erityisesti pidetty vireillä vuodesta 1971 lähtien, jolloin
19820: henkilökunnan tarvetta lisää uusi matkusta- Turun kaupungin matkailulautakunta teki aloit-
19821: jalaivaliikenne Turusta ja Naantalista Ruotsiin. teen Turun kaupunginhallitukselle koulun saa-
19822: Rasittavammasta työstä laivoilla maksettava misesta Turkuun. Turun kaupunki kääntyi sen
19823: korkeampi palkkaus on puolestaan aiheuttanut jälkeen ammattikasvatushallituksen puoleen sa-
19824: sen, että henkilökuntaa on yhä enenevässä mää- moin kuin pyrki muillakin tavoilla saamaan
19825: rässä alkanut siirtyä maista meripalvelukseen. valtiovaltaa mukaan hankkeeseen. Tukea toi-
19826: Kun hotelli- ja ravintola-alan yrittäjien puo- minnalle antoivat Turun Kauppakamari ja Var-
19827: lelta on jo muutaman vuoden ajan tehty se sinais-Suomen Maakuntaliitto.
19828: toteamus, että ala on kasvanut esitettyjä en- Hanke ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan
19829: nusteita merkittävästi nopeammin, koskee tämä valtiovallan taholta suoraan ilmoitettiin hotelli-
19830: erityisesti juuri Varsinais-Suomea. Ja kun yrit- ja ravintolakoulutoiminnan olevan kehitysalue-
19831: täjät edelleen toteavat, että kehitystä haittaa politiikkaa ja Turun kaupungin jäävän näin ol-
19832: vakava työvoimakriisi, koskee tämä ammatti- len sen ulkopuolelle.
19833: taitoisen henkilökunnankin puute ehkä vaka- Turussa tällä hetkellä toimivat korkeakoulut
19834: vammin juuri Varsinais-Suomea. Asiassa on ja opistot voisivat tukea uutta oppilaitosta mo-
19835: jopa suoritettu tutkimuskin: vuonna 1971 to- nin tavoin. Useimpien yleissivistävien aineiden
19836: tesi silloinen Matkailun kehitysrahasto, että opetus olisi järjestettävissä muiden oppilaitos-
19837: työvoimapula kohdentuu lähinnä maamme kehi- ten opettajatyövoimaa käyttäen. Lisäksi hotelli-
19838: tysalueille sekä toisaalta niille Etelä-Suomen ja ravintolakoulun oppilailla olisi mahdollisuus
19839: voimakkaimmin kehittyville seuduille, joissa laajentaa opiskeluaan oman alansa lisäksi mui-
19840: tämän alan tarjonnan kysyntä on suurin: koros- hin turkulaisiin oppilaitoksiin.
19841: tetusti Varsinais-Suomeen. On todettava, että hotelli- ja ravintola-alan
19842: Valtiovalta on vastannut Matkailun kehitys- koulutetun henkilökunnan puute on jo asetta-
19843: rahaston tutkimustuloksiin perustamalla jo nut rajoituksia tämän alan investoinneille Tu-
19844: aiemmin kehitysaluelääneissä toimineiden kah- run seudulla. Nykyisen toiminnan ylläpitämi-
19845: den hotelli- ja ravintolakoulun lisäiksi samalle seksi ja uusien hankkeiden toteuttamiseksi olisi
19846: alueelle vielä kaksi koulua niin että tällä het- erittäin välttämätöntä, että Turkuun tai sen
19847: kellä toiminnassa olevien Kuopion ja Rovanie- välittömään läheisyyteen saataisiin riittävän
19848: men koulujen lisäksi rahoitetaan parhaillaan suuri hotelli- ja ravintola-alan oppilaitos, jotta
19849: Vaasan ja Jyväskylän kouluja. Nämä kaikki alalle pyrkivät voitaisiin kouluttaa ja jotta me-
19850: Toivomusaloite n:o 446 497
19851:
19852: renkulku, matkailu sekä majoitus- ja ravitsemus- koulun rakennussuunnittelu lopullisten huone-
19853: liiketoiminta elinkeinoina voisivat Varsinais- tilojen osalta olisi saatava käyntiin mahdolli-
19854: Suomessa kehittyä muuten suotuisten olojen simman pian.
19855: edellyttämällä tavalla. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
19856: Turun kaupunki on kiirehtinyt valtion toi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19857: menpiteitä hotelli- ja ravintola-alan oppilaitok-
19858: sen perustamiseksi tukemaan alan elinkeino- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19859: toimintaa ja palvelemaan tälle alalle pyrkiviä hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksen
19860: opiskelijoita. Koulu olisi väliaikaistiloissa saa- perustamiseksi Turkuun tai sen välittö-
19861: tava toimintaan mahdollisimman pikaisesti ja mään läheisyyteen.
19862: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
19863:
19864: Ilkka Kanerva
19865:
19866:
19867:
19868:
19869: 63 088000224W
19870: 498 1980 vp.
19871:
19872: Toivomusaloite n:o 447.
19873:
19874:
19875:
19876:
19877: Kangas ym.: Kansanopistojen aseman selkiinnyttämisestä koulu-
19878: tusj ärjestelmässä.
19879:
19880:
19881: Ed u s kun n a 11 e.
19882:
19883: Maassamme on 86 kansanopistoa. Ne poik- sen on säilytettävä vapautensa itse etsiä kou-
19884: keavat toisistaan huomattavastikin mm. yhtei- lutustehtävänsä toiminta-alueensa tarpeiden
19885: söjensä, henkisen ilmapiirinsä, rakenteensa, mukaan. Tämä koulutus on voitava kuitenkin
19886: opetusohjelmansa ja voimavarojensa suhteen. niveltää tarvittaessa muuhun koulutukseen ja
19887: Kansanopistot ovat perinteellisesti tarjonneet suoritusjärjestelmiin.
19888: maaseudun nuorille mahdollisuuden täydentää Kansanopistoa on kehitettävä yhteiskunnan
19889: niitä yleissivistäviä tietoja ja taitoja, joiden pe- koulutusjärjestelmän kehittyessä rakenteeltaan
19890: rusteet usein puutteellinenkin oppivelvollisuus- nykyistä yksinkertaisempana organisaationa.
19891: koulu on antanut. Kuva kansanopistosta on Jako varsinaiseen kansanopistoon ja kansankor-
19892: kuitenkin viime vuosina merkittävästi muuttu- keakouluun voitaneen poistaa. Selkeä ero ly-
19893: nut. Opiskelijat tulevat kaikista sosiaaliryhmis- hyitä opetusjaksoja tarjoavien kurssikeskusten
19894: tä ja opetus on muodostunut kiinteämmäksi ta- ja kansanopistojen välillä on säilytettävä.
19895: voitteenasettelultaan niin, että huomattava osa Kansanopistojen asennekasvatukselle otollista
19896: opiskelijoista tulee nykyisin kansanopistoon sisäoppilaitosluonnetta on käytettävä hyväksi
19897: hankkiakseen siellä ammatin. Uudet kehitys- sosiaalistamiskasvatuksessa sekä normaalissa
19898: piirteet ovat olleet omiaan hämärtämään kan- nuorten aikuisten yhteiskunnallistumisprosesissa
19899: sanopistojen kokonaiskuvaa. että silloin kun normaali kasvatus- ja sosiaalis-
19900: Virallisen koulujärjestelmän kehittyessä on tamisprosessi on jostakin syystä ( esim. pitkälli-
19901: alkanut käydä yhä ilmeisemmäksi, että siinä sen sairauden tai laitoshoidon vuoksi) häiriin-
19902: ei ole selvästi osoitettavaa paikkaa kansanopis- tynyt.
19903: tolle sen nykyisessä muodossa. Se koulutus- Myös ammatillista koulutusta on voitava
19904: sosiaalinen tilanne, joka on tarjonnut tähän kansanopistoissa amaa silloin kun alueella ei
19905: saakka kansanopistoille opiskelijain rekrytointi- ole muita tarkoituksenmukaisempia koulutus-
19906: pohjan, muuttuu nopeasti, niin että jo hyvin organisaatioita ja kansanopisto voi tarjota kou-
19907: lähellä on nähtävissä aika, jolloin kansanopis- lutukseen tarvittavat tilat, välineet ja opettajat.
19908: toille ei enää riitä opiskelijoita entiseltä poh- Tehtävänsä löytäneiden kansanopistojen tarkoi-
19909: jalta. tuksenmukainen rakentaminen ja varustaminen
19910: Kuitenkin kansanopisto on kuluneen 90 vuo- on turvattava.
19911: den aikana osoittautunut erittäin tarpeelliseksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19912: koulutusväyläksi ja sen parhaat puolet on voi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19913: tava käyttää hyväksi nykyisessäkin koulutus-
19914: yhteiskunnassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19915: Kansanopistojen asema tulevaisuuden koulu- kansanopistojen aseman selkiinnyttämi-
19916: tusjärjestelmissä on selkiinnytettävä. seksi koulutusjärjestelmässämme sekä
19917: Kansanopisto on nähtävä osana joustavaa ko- niiden toimintaedellytysten ja opiskelija-
19918: konaiskoulutusjärjestelmää. Tämän mukaisesti pohjan turvaamiseksi.
19919: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
19920:
19921: Orvokki Kangas Pentti Poutanen Mikko Jokela
19922: Esko Pekonen Einari Nieminen Mikko Kaarna
19923: Hannu Tenhiälä
19924: 1980 vp. 499
19925:
19926: Toivomusaloite n:o 448.
19927:
19928:
19929:
19930:
19931: Kauppi ym.: Alkoholisairauksien professorin viran perustamises-
19932: ta Helsingin yliopiSitoon.
19933:
19934:
19935: E d u s k u n n a 11 e.
19936:
19937: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota sii- väestoon on päädytty siihen johtopäätökseen,
19938: hen, että myös hillitty jatkuva alkoholijuomien että Ruotsissa vuosittain kuolee alkoholisairauk-
19939: käyttö aiheuttaa ajan mittaan vaikeita tervey- siin noin 5 000 miestä. Virallisissa tilastoissa
19940: dellisiä haittoja. Ruotsissa on arvioitu, että siel- kuolinsyyksi kuitenkin harvoin merkitään alko-
19941: lä kuolee ihmisiä vuosittain alkoholisairauksiin holijuomien käytön aiheuttama elimistön heik-
19942: noin viisi kertaa enemmän kuin liikenneonnet- keneminen. Myös meillä on alkoholihaittoja
19943: tomuuksissa. Tutkimus pohjautuu Tukholman koskevan keskustelun painopiste siirtymässä al-
19944: Karoliinisen sairaalan alkoholisairausklinikan koholijuomien käytön terveydellisiin ja usein
19945: potilasmateriaaliin. piileviksi jääviin pitkäaikaisvaikutuksiin.
19946: Tutkimuksen kohteeksi on otettu sata sai- Alkoholijuomien käyttö on syynä paljon suu-
19947: raalasta päässyttä potilasta, jotka ammatiltaan rempiin tautisuus- ja kuolleisuuslukuihin kuin
19948: ja koulutukseltaan ovat etupäässä lääkäreitä, minkä viralliset tilastot ilmoittavat. Luotetta-
19949: insinöörejä, opettajia, upseereja ja ammatti- van kuvan saamiseksi alkoholijuomien käytön
19950: työväkeä. Kaikki he olivat vapaaehtoisesti tul- haittavaikutuksista olisi asiaan kiinnitettävä ny-
19951: leet klinikalle eivätkä yleensä olleet joutuneet kyistä enemmän huomiota myös meillä. Kysy-
19952: tekemisiin poliisin tai alkoholistihuoltoviran- mykseen kohdistuvalla tutkimuksella on myös
19953: omaisten kanssa. Heidän älykkyytensä oli kor- toinen, potilaiden kannalta vielä tärkeämpi vai-
19954: kea ja he olivat hyvin tietoisia sairaudestaan. kutus. Mikäli piilevien alkoholisairauksien to-
19955: Potilaat ovat siis sellaisia, joiden näkyvim- dellinen luonne pystytään selvittämään, voidaan
19956: pänä vaivana ei ole alkoholismi. He ovat etsi- potilaat ohjata heidän oman sairautensa kan-
19957: neet apua esim. vatsa- ja sydänvaivoilleen tai nalta mielekkääseen hoitoon.
19958: hermostuneisuudelleen. Diagnoosi on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19959: kin osoittanut, että kaiken takana on suuri kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19960: alkoholijuomien kulutus, ja siksi potilaat on
19961: ohjattu Karoliinisen sairaalan alkoholisairauskli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19962: nikalle. alkoholisairauksien professorin viran pe-
19963: Vertaamalla potilasaineistoa Ruotsin mies- rustamiseksi Helsingin yliopistoon.
19964: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
19965:
19966: Eeva Kauppi Helena Pesola Jutta Zilliacus
19967: Saara Mikkola Helvi Hyrynkangas Tauno Valo
19968: Matti Puhakka Antero Juntumaa
19969: 500 1980 vp.
19970:
19971: Toivomusaloite n:o 449.
19972:
19973:
19974:
19975:
19976: Kauppi ym.: Kielenkääntäjäkoulutusta varten tarvhtavien virko-
19977: jen perustamisesta Vaasan kauppakorkeakouluun.
19978:
19979:
19980: E d u s kun n a 11 e.
19981:
19982: Vaasan kauppakorkeakoulun alkuperäiseen 1) asiantuntevaan, suullista ja kirjallista kie-
19983: toiminta-ajatukseen kuuluu hyvän käytännön litaitoa vaativaan informaation käsittelyyn sekä
19984: kielitaidon omaavien henkilöiden kouluttami- yksikielisissä että erityisesti kääntämistä edellyt-
19985: nen elinkeinoelämän palvelukseen. Tästä syys- tävissä viestintätehtävissä,
19986: tä korkeakouluun perustettiin 1968 kirjeenvaih- 2) kielitaitoa vaativiin itsenäisiin tehtäviin
19987: tajalinja. Vuonna 1978 toimeenpannun tutkin- kaupan ja tekniikan sekä lain ja hallinnon aloil-
19988: nonuudistuksen jälkeen kauppatieteellisellä alal- la ja
19989: la ei voida kirjeenvaihtajakoulutusta jatkaa. Sa- 3) suunnittelemaan ja valvomaan tekstinkä-
19990: mankaltaisen tutkinnon suorittaneista henkilöis- sittelytyötä sekä julkisen hallinnon että erilai-
19991: tä on edelleen kysyntää. sissa elinkeinoelämän tehtävissä,
19992: Kielten osuus taloudellisessa toiminnassa on 4) antamaan kielenopetusta opiskelemissaan
19993: jo nyt tärkeä ja on tulossa yhä tärkeämmäksi kielissä erityisesti ammatillisesti suuntautunees-
19994: kauppasuhteittemme laajentuessa. Talouselämän sa kielenopetuksessa.
19995: jatkuva kansainvälistyminen johtaa siihen, että Koulutusohjelman aloittaminen edellyttää nii-
19996: kaikilta kaupallisella alalla toimiviha henkilöil- den resurssien lisäksi, joita Vaasan kauppakor-
19997: tä vaaditaan entistä parempaa ja monipuoli- keakoulussa nyt on, ensimmäisenä vuotena suo-
19998: sempaa kielitaitoa. Talouselämällä on kuitenkin men kielen professorin virkaa ja suomen ja
19999: tarvetta sellaisista kieliin erikoistuneista hen- ruotsin kielen lehtoreiden virkoja sekä tiede-
20000: kilöistä, jotka osaavat kaupan ja tekniikan alan kuntasihteerin virkaa. Myöhempinä vuosina tu-
20001: erikoiskieltä. lisi perustaa saksan ja englannin kielen pro-
20002: Kaksikielisillä alueilla on Suomen julkisessa fessorin virat sekä lingvistiikan apulaisprofes-
20003: hallinnossa syntynyt puutetta sellaisista henki- sorin virka. Myös lehtorin virkoja eri kielissä
20004: löistä, jotka osaavat täydellisesti molemmilla tullaan myöhemmin tarvitsemaan lisää.
20005: kotimaisilla kielillä hallinnon ja oikeuden käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20006: tämää erikoiskieltä. Erityisesti Vaasan läänissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20007: on ilmaantunut tarvetta tällaisista henkilöistä. muksen,
20008: Vaasan kauppakorkeakoulussa on laadittu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20009: suunnitelma kielenkääntäjien kouluttamisesta. kielenkääntäjäkoulutuksen aloittamiseen
20010: Koulutusohjelman yleistavoitteina on kouluttaa tarvittavien virkojen perustamiseksi
20011: henkilöitä Vaasan kauppakorkeakouluun.
20012: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
20013:
20014: Eeva Kauppi Urho Pohto Aila Jokinen
20015: Helena Pesola Ritva Laurila Timo Ihamäki
20016: Helge Saarikoski Anna-Kaarina Louvo Tauno Valo
20017: 1980 vp. 501
20018:
20019: Toivomusaloite n:o 450.
20020:
20021:
20022:
20023:
20024: Kauppinen ym.: Peruskoulun lukion ja kirjastotoimen valtion-
20025: osuusmenetysten korvaamisesta kunnille.
20026:
20027:
20028: Ed u s kun n a II e.
20029:
20030: Opetus- ja sivistystoimen uusi valtionosuus- menojen mukaan. Muuten köyhät kunnat eivät
20031: laki, ns. KVOL, on kohta ollut voimassa vuo- pysty näitä kouluja säilyttämään. Pohjois-Karja-
20032: den. Pohjois-Karjalan kunnissa siitä toivottiin lassa uhkaa vuoteen 1985 mennessä jälleen
20033: huomattavaa parannusta peruskoulun, kirjaston noin 70-80 koulun sulkeminen ilman voimak-
20034: ja lukion valtionosuuksiin ja varsinkin ko. val- kaita erikoistoimenpiteitä. Koulujen sulkemista
20035: tionosuuksien maksatuksiin. Näin ei kuitenkaan seuraa usein kylien autioituminen.
20036: näytä tapahtuneen, vaan muutamissa kunnissa 1-kantokykyluokkaan kuuluvien kuntien val-
20037: pelätään valtionosuuksien jopa huononevan en- tionosuuksien korottamisen lisäksi on välttä-
20038: tiseen järjestelmään verrattuna. Esimerkiksi mätöntä lisätä kuntien yleisiin rahoitusavustuk-
20039: kirjastotoimen valtionavut heikkenevät asutus- siin varattua määrärahaa vähintään 40 mmk:lla
20040: rakenneryhmään 3/3 kuuluvissa kunnissa. En- jo vuonna 1980. Tämän määrärahan käyttö
20041: nakkotiedon mukaan kirjastotoimen ja perus- heikkojen kuntien aseman parantamiseen on
20042: koulunkin valtionosuuksia 'tullaan korjaamaan kaikkein nopeimmin ja tehokkaimmin vaikut-
20043: vuonna 1980, mutta tämä korjaus ei vaikuttane tava toimenpide. Tästä asiasta kehitysalueen
20044: vuoden 1979 osuuksiin. 1-vyöhykkeen maakuntaliitot ovat äskettäin teh-
20045: Suunnitelma siitä, että nykyiseen asutusra- neet esityksen valtioneuvostolle.
20046: kenneryhmään 3/3 kuuluvissa kunnissa perus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20047: koulun valtionosuutta nostettaisiin noin 17 % nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20048: ja kirjastotoimen valtionosuuden perustana ole- muksen,
20049: va 38 markan meno asukasta kohti vuodessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20050: nostettaisiin 50 markkaan on oikeansuuntainen, peruskoulun, lukion ja kirjastotoimen
20051: muttei se ole riittävä esimerkiksi Pohjois-Kar- valtionosuusmenetysten korvaamiseksi
20052: jalan vähävaraisten kuntien osalta. Nimenomaan kunnille vuodelta 1979 ja kuntien talou-
20053: peruskoulun ala-asteen pienten koulujen säily- dellisen kantokyvyn ottamiseksi nykyistä
20054: misen kannalta valtionosuus olisi maksettava paremmin huomioon valtionosuusperus-
20055: näiden koulujen todellisten oppilaskohtaisten teita määrättäessä.
20056: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
20057:
20058: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Pekkarinen
20059: Mauri Vänskä Esko Pekonen P. Puhakka
20060: Jouko Tuovinen Olavi Martikainen Matti Puhakka
20061: 502 1980 vp.
20062:
20063: Toivomusaloite n:o 451.
20064:
20065:
20066:
20067: Kauppinen ym.: Aikuisopiskelijoiden korkeakouluopintojen tur-
20068: vaamiseksi tarvittavista 1ärjestelyistä.
20069:
20070:
20071: EduskunnaUe.
20072:
20073: Aikuiskoulutuksen kehittäminen on viime yliopistoa lukuunottamatta) kapea-alaisia, niu-
20074: vuosina ollut yhä kasvavan mielenkiinnon koh- kasti resurssoituja ja toimintansa vasta hiljan
20075: teena. Valtioneuvosto teki vuonna 1978 peri- aloittaneita. Näiden alueiden avoin korkeakou-
20076: aatepäätöksen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja luopetus ja täydennyskoulutus, mukaan lukien
20077: kehittämisperiaatteista. Päätöksen mukaan kou- kesäyliopisto!, joutuu paljolti tukeutumaan
20078: lutusjärjestelmää kehitetään jatkuvan koulutuk- Etelä-Suomen suuriin korkeakoulukeskuksiin
20079: sen periaatteen mukaisesti siten, että eri kou- koulutuksessaan.
20080: lutusasteet ja "muodot kiinteästi niveltyvät toi- Alueellisesti tasapainoinen korkeakouluopis-
20081: siinsa ja että järjestelmällinen opiskelu on mah- kelumahdollisuuksien tarjonta voidaan saavut-
20082: dollista kaikkina ikäkausina. taa vain lisäämällä koulutukseen ohjattuja re-
20083: Lisääntyvä tiedon ja tutkimusvalmiuksien sursseja alitarjonta-alueilla. Aikuisopiskelijoi-
20084: merkitys työelämässä sekä koulutuksellisen de- den korkeakouluopintojen turvaamiseksi tulee
20085: mokratian vaatimus lisäävät tarvetta kehittää luoda alueellisesti tasapainoinen ja valtakunnal-
20086: korkeakouluopetusta siten, että kaikilla kansa- lisesti koordinoitu avoimen korkeakoulun jär-
20087: laisilla on ainakin periaatteelliset mahdollisuu- jestelmä, joka tukeutuu korkeakouluihin ja nii-
20088: det harjoittaa korkeakouluopintoja. Tämän ta- den laitoksiin, kesäyliopistoihin ja muihin jo
20089: voitteen saavuttamiseksi nykyisin tarjolla oleva toimiviin aikuisopetuslaitoksiin sekä erilaisiin
20090: pohjakoulutuksesta riippumaton korkeakoulu- kauko-opetuksen järjestelyihin (radio, televisio,
20091: tasoinen opetus on täysin riittämätöntä. kirjeopiskelu).
20092: Maamme korkeakoululaitos on hajasijoitus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20093: toimenpiteiden ansiosta alueellisesti varsin kat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20094: tava. Aikuisopiskelun kannalta kesäyliopistolai-
20095: tos, joka suurelta osin tukeutuu korkeakoulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20096: jen resursseihin, on merkittävin täydennyskou- täydennyskoulutuksen ja avoimen kor-
20097: lutusta ja avointa korkeakouluopetusta antava keakoulun keskusten perustamiseksi
20098: instituutio. Korkeakoululaitoksen ja kesäyli- kaikkien korkeakoulujen yhteyteen sekä
20099: opistoverkoston melko hyvästä kattavuudesta tutkisi mahdollisuudet korkeakoulupaik-
20100: huolimatta vallitsee jyrkkä eriarvoisuus koulu- kakuntien ulkopuolisten kesäyliopisto-
20101: tusmahdollisuuksien tarjonnassa kehitysalueiden jen kehittämiseksi ympärivuotista ope-
20102: ja teollistuneiden alueiden kesken. Itä-Suomen, tusta antaviksi koulutuskeskuksiksi.
20103: Pohjanmaan ja Lapin korkeakoulut ovat (Oulun
20104: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
20105:
20106: Markku Kauppinen Esko Pekonen Kalevi Mattila
20107: Mikko Kaarna Mikko Jokela Heimo Linna
20108: Matti Ruokola Toivo Yläjärvi Alvar Saukko
20109: Mauno Manninen Olavi Martikainen Veikko Pihlajamäki
20110: Juhani Saukkonen Hannu Tenhiälä Juhani Tuomaala
20111: Matti Maijala Einari Nieminen Marjatta Väänänen
20112: Paavo Vesterinen Lauri Palmunen Petter Savola
20113: Orvokki Kangas Lea Sutinen Mauri Pekkarinen
20114: Väinö Raudaskoski Pentti Poutanen
20115: 1980 vp. 503
20116:
20117: Toivomusaloite n:o 452.
20118:
20119:
20120:
20121:
20122: Korhonen ym.: Uskonnonopetuksen tuntimäärien lisäämisestä
20123: peruskoulussa.
20124:
20125:
20126: Ed u s kun n a 11 e.
20127:
20128: Me olemme koululaitoksessamme viime ai- tuntemaan oppilaitaan. Hänen mahdollisuuten-
20129: koina ja jo lähes kymmenen vuoden ajan poh- sa antaa tärkeätä ihmissuhdekasvatusta ovat ole-
20130: tineet koulun järjestyshäiriöitä. Harvoin julki- mattomat. Tällä on oma heijastusvaikutuksensa
20131: suudessa puututaan niihin perusteisiin eli juu- oppilaiden kehittymiseen.
20132: riin, joista häiriöt saavat alkunsa. Viime aikoi- Myös ala-asteen viidennellä ja kuudennella
20133: na ongelmat ovat moninkertaistuneet. Nyt olisi luokalla, jolloin saavutaan murrosikään, tarvit-
20134: myös syytä lähteä vakavasti hoitamaan ihmis- taisiin syventävää eettistä kasvatusta, mutta
20135: suhdekasvatusta lastemme ja nuortemme koh- ajan puuttuessa jää joko tiedollinen aines tai
20136: dalla. Yhtenä tärkeänä osana i:hmissuhdekasva- eettinen syventely pois.
20137: tuksessa on kristillinen etiikka ja siltä pohjalta Nyt esiintyviin kouluvaikeuksiin voinemme
20138: syntyvät normit. yhdistää myös sen seikan, että näillä yläasteen
20139: Meidän koululaitoksessamme on vähennetty oppilailla oli 70-luvun alkupuolella ala-asteen
20140: uskonnonopetuksen tuntimääriä rankaisevina 1-2 luokilla ollessaan vain yksi tunti uskon-
20141: lapsen ja nuoren kehittymisvuosina yhteen tun- nonopetusta. Tämäkin tekijä huomioon ottaen
20142: tiin viikossa. Peruskoulun ala-asteen 5-6 luo- meidän on myönnettävä, että uskonnon ope-
20143: killa on uskontoa vain yksi tunti viikossa ja tuksen liian pieni tuntimäärä heijastuu myös
20144: samoin peruskoulun yläasteen luokilla 7-9. ihmissuhteisiin.
20145: Yhden viikkotunnin puitteissa pystytään Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20146: opettamaan vain osa tärkeimmästä tiedollises- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20147: ta aineksesta ja syventävä eettinen keskustelu
20148: jää kovin vähäiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20149: Lisäksi on huomattava, että monissa ylä- uskonnonopetuksen tuntimäärien lisää-
20150: asteen kouluissa toimivat uskonnon lehtorit miseksi peruskoulun ala-asteen 5-6
20151: joutuvat opettamaan 22 yläasteen luokkaa eli luokilla ja peruskoulun yläasteen luo-
20152: jopa 700 oppilasta viikossa. Tällaises·sa järjes- killa 7-9 kahteen viikkotuntiin vii-
20153: telmässä uskonnon lehtori ei voi edes oppia kossa.
20154: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
20155:
20156: Erkki Korhonen Asser Stenbäck J. Juhani Kortesalmi
20157: Antero Juntumaa Impi Muroma Eero Lattula
20158: Sauli Hautala Väinö Rautiainen
20159: 504 1980 vp.
20160:
20161: Toivomusaloite n:o 453.
20162:
20163:
20164:
20165:
20166: Korhonen ym.: Konservatorio-osaston perustamisesta Joensuun
20167: musiikkiopistoon.
20168:
20169:
20170: Ed u s kun n a 11 e.
20171:
20172: Joensuun musiikkiopisto perustettiin v. 1969. kuva pula. Vain pieneen osaan orkesteriviroista
20173: Opistossa opiskelee tällä hetkellä 998 oppilasta. tai -toimista on löytynyt pätevä, vaadittavan
20174: Opistossa toimii musiikkikoulu ja -opisto. diplomin tai tutkinnon suorittanut muusikko.
20175: Opisto toimii erittäin ajanmukaisissa tiloissa, Ottaen huomioon sen, että Pohjois-Karjalan
20176: jotka v. 1978 valmistuivat opiston käyttöön. läänin väestöllä on muiden läänien väestön
20177: Opettajakuntaa on pidettävä maan keskimääräi- mahdollisuuksiin verrattuna heikompi taloudel-
20178: seen tasoon verrattuna erittäin pätevänä. linen asema ja että heidän ·siten on vaikeampi
20179: Opettajankoulutusoikeuden saaminen merkit- hankkia tasokasta opetusta, jota annetaan kau-
20180: sisi opiston opetustyön edellytysten paranemis- kana heidän asuinsijoiltaan, on musiikinopetuk-
20181: ta. Sen avulla opisto itse saisi pidetyksi kyvyk- sen järjestäminen Pohjois-Karjalassa perusteltua.
20182: käät ammattiopintoja harjoittavat oppilaat ope- Näin toteutuisi myös koulutuksellinen tasa-arvo
20183: tuksessaan ja voisi kouluttaa omaan ja muun eri läänien välillä.
20184: Pohjois-Karjalan käyttöön opetushenkilöstöä. Musiikkiopistossa opiskelee tällä hetkellä 60
20185: Taitavimpien oppilaiden siirtyminen musiikin päätoimista musiikinopiskelij aa, joista 27: ää
20186: ammattiopintojen loppuunsaattamiseksi etelään, voidaan pitää ammatillisten opintojen harjoit-
20187: ensisijaisesti Helsinkiin, köyhdyttää pysyvästi tajina. Päätoimisia opettajia on yhteensä 42,
20188: musiikkiopiston oppilas- ja opettaja-ainesta ja joista 22 on saavuttanut vaaditun pätevyyden.
20189: koko läänin musiikinopetuksen ja -harrastuksen Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
20190: tasoa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20191: Pohjois-Karjalassa on musiikinopettajista huu-
20192: tava puute. Vuonna 1979 37:stä musiikinopet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20193: tajan virasta vain neljä oli pätevän opettajan konservatorio-osaston perustamiseksi
20194: hallussa. Samoin ammattimuusikoista on jat- Joensuun musiikkiopistoon.
20195: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
20196:
20197: Erkki Korhonen Matti Puhakka Markku Kauppinen
20198: P. Puhakka Mauri Vänskä Jouko Tuovinen
20199: Lea Sutinen
20200: 1980 vp. 505
20201:
20202: Toivomusaloite n:o 454.
20203:
20204:
20205:
20206:
20207: Kortesalmi ym.: Ylioppilaskunnan pak:kojäs,enyydestä.
20208:
20209:
20210: Ed u s kun n a 11 e.
20211:
20212: Virallisen mielipiteen mukaan yliopistojen ja teisten as1o1tten hoitamiseen eikä estaa nuta
20213: korkeakoulujen ylioppilaskunnat ovat vuoden - kuten käytännössä on tapahtunut - muo-
20214: 1919 yhdistyslain 1 §:n 2 momentin tarkoit- dostumasta puoluepoliittisen toiminnan välikap-
20215: tamia julkisoikeudellisia yhdistyksiä. Tästä on paleiksi. Opiskelija pakotetaan kuulumaan yh-
20216: katsottu seuraavan, että pakkojäsenyys on voi- teisöön, joka saattaa käyttää vaikutusvoimaan-
20217: tu hallitusmuodon 10 §:n estämättä perustaa sa hänen poliittisen vakaumuksensa vastaisella
20218: asetuksella ja jäsenmaksupakko saattaa voimaan tavalla. Hänet pakotetaan taloudellisesti tuke-
20219: välittämättä hallitusmuodon 62 §:stä, jonka maan tällaista toimintaa. Ellei hän maksa jä-
20220: mukaan perusteet valtion oppilaitosten maksuis- senmaksuaan häneltä suljetaan tie korkeakou-
20221: ta on vahvistettava lailla. luun.
20222: Aikaisemmin on ylioppilaskuntia kyllä voi- Tällainen pakkojäsenyys on kansalaisen po-
20223: tukin pitää julkisoikeudellisina yhdistyksinä. Ne liittisen vapauden periaatetta loukkaavana kar-
20224: ovat olleet tiettyä julkista tehtävää täyttäviä, keassa ristiriidassa perustuslain kanssa. Niin-
20225: julkisoikeudellista pakkovaltaa käyttäviä ja kor- ikään puuttuu jäsenmaksupakolta laillinen pe-
20226: keakoulun hallintoelinten valvonnan alaisia yh- rusta.
20227: teisöjä. Jäsentensä käytöksen valvojina niillä Kun maamme oikeussuojajärjestelmän aukol-
20228: on ollut rankaisuoikeus. Ylioppilaskuntien val- lisuuden vuoksi ylioppilaalla ei ole mahdolli-
20229: vonnanalaisuus on ollut varsin tiukka. Niiden suutta saattaa pakkojäsenyyskysymystä oikeu-
20230: hallintoelimissä esille tulevat asiat on ollut etu- dellisesti tutkittavaksi, ehdotamme kunnioittaen
20231: käteen ilmoitettava rehtorille. Rehtorilla on ol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20232: lut valta kieltää päätöksen täytäntöönpano.
20233: Nyttemmin ei ylioppilaskunnilla enää ole en- että hallitus antaisi eduskunnalle laki-
20234: tisenlaista julkisoikeudellista tehtävää eikä toi- esityksen, jossa tehtäisiin selväksi yli-
20235: mivaltaa. Alistus- ja valvontasuhde korkeakou- oppilaskuntaan kuulumisen vapaaehtoi-
20236: luun on katkaistu. Jäljelle on jäänyt vain pak- suus tai, jos pakkojäsenyys tahdotaan
20237: kojäsenyys ja maksupakko. Ylioppilaskuntien säilyttää, ylioppilaskunnan tehtävät sel-
20238: tehtävänmäärittelyn ylimaTkaisuudesta johtuu, västi rajattaisiin ja jäsenmaksun perus-
20239: että oikeudellisin keinoin ei voida pakottaa yli- teet vahvistettaisiin hallitusmuodon 62
20240: oppilaskuntaa pitäytymään vain jäsentensä yh- §:n edellyttämällä tavalla.
20241: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
20242:
20243: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
20244: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
20245:
20246:
20247:
20248:
20249: 64 088000224W
20250: 506 1980 vp.
20251:
20252: Toivomusaloite n:o 455.
20253:
20254:
20255:
20256:
20257: Kortesalmi ym.: Pienten koulujen häviämisen estämisestä.
20258:
20259:
20260: Ed u s k. u n n a 11 e.
20261:
20262: Selvitysten mukaan satoja pienkouluja maas- lemassa kuntia pienten koulujen lakkauttami-
20263: samme uhkaa lakkauttaminen. Sama kohtalo seen ja oppilaiden ja opetuksen keskittämiseen
20264: odottaa myös monia yläasteita. Ellei mitään suuriin kouluihin. Niinpä kyseisten kustannus-
20265: tehdä, lopettavat monet sivukylien koulut toi- ten valtionapuperusteita olisikin muutettava
20266: mintansa lähivuosina. Tästä on huolestunut eri- niin, että kaikkiin kunnan koulutoimesta ai-
20267: tyisesti Lapin maakuntaliitto. Liitto toteaa, että heutuviin menoihin maksettaisiin valtionapu
20268: koulun lopettaminen merkitsee usein kuoleman- nykyisen asteikon mukaan eli 51-86 prosent-
20269: tuomiota koko kylälle. Lapissa jouduttaneen tiin kantokykyluokituksen mukaan. Tilitysten
20270: lakkauttamaan noin 40 koulua vuoteen 1985 käsittelyä voitaisiin nopeuttaa siirtämällä näiden
20271: mennessä. tehtävien hoito kouluhallitukselta lääninhalli-
20272: Pienkoulujen ylläpitämiseen vaikuttavat sään- tuksiin.
20273: nökset oppilasmääristä. Näitä olisikin tarkistet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20274: tava niin, että kouluja voitaisiin ylläpitää ny- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20275: kyistä pienemmillä oppilasmäärillä. muksen,
20276: Koulujen ylläpitämiseen vaikuttaa myös kun-
20277: nille tulevien kustannusten suuruus pienkoulu- että hallitus kiireesti ryhtyisi torju-
20278: jen osalta. Kunnalle on kalliimpaa pitää yllä maan pienten koulujen häviämistä pie-
20279: pienkouluja kuin suuria kouluja. Tätä ei ole nentämällä nykyisiä oppilasrajoja sekä
20280: tarpeeksi otettu huomioon valtionapulain sään- muuttamalla valtionapulain säännöksiä
20281: nöksissä. Koska kunnat saavat valtionapua siten} että ne ovat omiaan tukemaan
20282: enemmän lasten kuljetukseen kuin pienkoulu- pienten koulujen säilymistä ja kehitty-
20283: jen ylläpitoon, on tämäkin osaltaan houkutte- mistä.
20284: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
20285:
20286: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
20287: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20288: 1980 vp. 507
20289:
20290: Toivomusaloite n:o 456.
20291:
20292:
20293:
20294:
20295: Lahti-Nuuttila ym.: Vaition osallistumisesta Tampereen Työväen
20296: Teatterin käyttökustannuksiin.
20297:
20298:
20299: Ed u s kunnalle.
20300:
20301: Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt, että Näin ollen valtion tulisi osallistua 60 pro-
20302: valtio tulisi osallistumaan Tampereen Työväen sentilla käyttökustannuksiin.
20303: Teatterin käyttömenojen rahoitukseen enintään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20304: 45 prosentilla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20305: Koska teatterilla tulee uuden teatteritalon
20306: rakentamisen myötä ainakin alkuvaiheessa ole- että hallitus tekisi periaatepäätöksen,
20307: maan luonnollisesti huomattava määrä käyttö- jonka mukaan valtio osallistuisi T am-
20308: menoja, joista pääomamenot muodostavat mer- pereen Työväen Teatterin käyttökustan-
20309: kittävän osan, valtion osuus ei olisi periaate- nuksiin enintään 60 prosentilla.
20310: päätöksen suuruisena riittävä.
20311: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
20312:
20313: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Hannele Pokka
20314: Kaj Bärlund Eino Grönholm Saara-Maria Paakkinen
20315: Markus Aaltonen Kaisa Raatikainen M.-L. Salminen
20316: Tarja Halonen Kaarina Suonio Sten Söderström
20317: Jermu Laine Anna-Liisa Piipari Terhi Nieminen-Mäkynen
20318: Antero Juntumaa Aimo Ajo Martti Ursin
20319: Mikko Rönnholm Sakari Knuuttila Anneli Kivitie
20320: Juhani Raudasoja Reino Breilin Toivo Mäkynen
20321: Peter Muurman Paula Eenilä Helvi Hyrynkangas
20322: Ilkka Kanerva Jacob Söderman Paavo Vesterinen
20323: V. J. Rytkönen Matti Maijala Ole Norrback
20324: Seppo Tikka Helvi Niskanen Tellervo Koivisto
20325: Arvo Salo Anna-Liisa Jokinen Mauri Pekkarinen
20326: Pauli Uitto Petter Savola Markku Kauppinen
20327: Mikko Elo Ulla-Leena Alppi Pauli Puhakka
20328: Olli Helminen Mauno Manninen Mikko Ekorre
20329: Jouko Tuovinen Ben Zyskowicz Elisabeth Rehn
20330: Pertti Hietala Mikko Pesälä Helena Pesola
20331: Mauno Forsman Lasse Lehtinen Heikki Järvenpää
20332: Risto Tuominen Maija Rajantie Timo Ihamäki
20333: Matti Puhakka Lauri Palmunen Elsi Hetemäki-Olander
20334: Pirkko Valtonen Erkki Pystynen Niilo Koskenniemi
20335: Pekka Starast P. Liedes Marjatta Väänänen
20336: Juhani Laitinen Lauha Männistö Terho Pursiainen
20337: Helge Siren Unto Ruotsalainen Hannu Tenhiälä
20338: Anna-Kaarina Louvo Liisa Jaakonsaari Orvokki Kangas
20339: Lea Savolainen Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20340: Impi Muroma
20341: 508 1980 vp.
20342:
20343: Toivomusaloite n:o 457.
20344:
20345:
20346:
20347:
20348: E. Laine ym.: Keskiasteen oppilaitosten ruokailun järjestämisestä
20349: oppilaitoksen toimesta.
20350:
20351:
20352: Ed u s kun n a 11 e.
20353:
20354: Ruokailun järjestäminen teknillisissä ja muis- asettaa ruokailun järjestämistä opiskelijoiden ja
20355: sa keskiasteen oppilaitoksissa on varsin sattu- heitä edustavien oppilaskuntien taloudelliselle
20356: manvaraisesti järjestetty. Eräissä oppilaitoksis- vastuulle.
20357: sa oppilaskunnat joutuvat vastaamaan ruokai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20358: lun järjestämisestä, vaikka oppilaskunnille täl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20359: laista vastuuta ei kohtuudella voitaisi asettaa.
20360: On paikkakuntia, joissa ruokailua ei ole jär- että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
20361: jestetty lainkaan. keskiasteen oppilaitosten ruokailun jär-
20362: Ruokailu tulisi kaikissa keskiasteen oppilai- jestämiseksi oppilaitoksen toimesta ja
20363: toksissa järjestää oppilaitoksen toimesta tai vä- taloudellisen tuen antamiseksi oppilas·
20364: hintään valtiovallan tulisi tukea oppilaskuntia kunnille ruokailun järjestämistä varten
20365: ruokailun järjestämisessä. Ottaen huomioon, siihen saakka kunnes sen järjestäminen
20366: että opiskelijoiden kustannuksista n. neljännes siirtyy oppilaitokselle.
20367: aiheutuu ruokailumenoista, on kohtuutonta
20368: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
20369:
20370: Ensio Laine Sten Söderström Unto Ruotsalainen
20371: E.-J. Tennilä Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
20372: Anna-Liisa Jokinen P. Puhakka
20373: 1980 vp. 509
20374:
20375: Toivomusaloite n:o 458.
20376:
20377:
20378:
20379:
20380: J. Laine ym.: Määrärahasta yhteysinsinöörien palkkaamiseksi
20381: korkeakouluihin pienen ja keskisuuren teollisuuden tutkimus-
20382: ja tuotekehitystyön tehostamiseksi.
20383:
20384:
20385: E d u s k u n n a 11 e.
20386:
20387: Maamme teknologisen tason kehittäminen ja tuksenmukainen yhteys korkeakoulun asian-
20388: ylläpitäminen edellyttävät korkeatasoista tutki- omaiseen yksikköön tai henkilöön. Satunnaiset
20389: mustoimintaa. Uudet teknologiset ideat ja inno- yhteydenotot ovat osoittaneet, että korkeakou-
20390: vaatiot syntyvät lopullisesti soveltavan tutki- lun tutkimushenkilöstön ja pienyrittäjän yhtei-
20391: muksen ja tuotekehitystyön tuloksina. Kuiten- nen kehitys- ja suunnittelutyö on tuonut erin-
20392: kin vain perustutkimuksen avuila voidaan kas- omaisen rohkaisevia tuloksia teollisen kehitys-
20393: vattaa sitä tietämystä, joka on tuotannollisen- työn alalla.
20394: kin kehitystyön edellytyksenä. Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehitty-
20395: Teknillisissä tutkimusyksiköissä, ennen muu- minen myös teknologian uusimpien saavutus-
20396: ta teknillisissä korkeakouluissa ja tiedekunnissa ten tahdissa on erittäin tärkeä tae myös mm.
20397: suoritetulla tutkimustoiminnalla on välitön vai- maamme työllisyyden ja viennin kehittymisen
20398: kutus maamme teknologiseen kehitykseen. Vii- kannalta. Jotta myös pienyrittäjät voisivat te-
20399: me vuosien heikon rahoitustilanteen johdosta hokkaasti ja vaivattomasti päästä osallisiksi tek-
20400: näitten yksiköiden mahdollisuudet suorittaa nillisten korkeakoulujen tarjoamista tutkimus-
20401: tätä toimintaa ovat olennaisesti kaventuneet. ja kehityspalveluista, olisi välttämätöntä luoda
20402: Osin kysymys on ollut perushankintamäärära- erityinen yhteyshenkilöjärjestelmä.
20403: hojen niukkuudesta, osin henkilökunnan sup- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20404: peudesta. Monen käyttökelpoisen idean edel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20405: leen kehittely on lykkääntynyt tai raue1mut muksen,
20406: tällaisten esteitten vuoksi. että hallitus ottaisi valtion vuoden
20407: Usein myös tuotannollisten yritysten, erityi- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
20408: sesti pienen ja keskisuuren teollisuuden har- rärahan ainakin 20 yhteysinsinöörin
20409: joittajien on ollut käytännössä vaikeata hyö- palkkaamiseksi teknillisiin korkeakoului-
20410: dyntää teknillisten korkeakoulujen tutkimus- hin pienen ja keskisuuren teollisuuden
20411: mahdollisuuksia. Monasti tämä on johtunut soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitys-
20412: käytännön vaikeuksista saada helposti tarkoi- työn tehostamiseksi.
20413: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
20414:
20415: Jermu Laine Boris Renlund Helge Siren
20416: Reino Breilin Mauri Miettinen Pauli Uitto
20417: Olli Helminen Pertti Salolainen Elisabeth Rehn
20418: Eino Grönholm Matti Puhakka Terhi Nieminen-Mäkynen
20419: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Pesälä Asser Stenbäck
20420: Maija Rajantie Tapio Holvitie Risto Tuominen
20421: Esko Pekonen Mikko Elo Salme Myyryläinen
20422: 510 1980 vp.
20423:
20424: Toivomusaloite n:o 459.
20425:
20426:
20427:
20428:
20429: J. Laine ym.: Määrärahasta harrastajateatterijärjestöjen ahreohjaa-
20430: javerkoston luomis·een ja ylläpitämiseen.
20431:
20432:
20433: E d u s kun n a 11 e.
20434:
20435: Harrastajateatteritoiminta on maassamme vi- Näyttämöiden Liitto joutuu hoitamaan 140 va-
20436: riämässä. Suomalaiset harrastajateatterit ovat kiintuneen harrastajateatterin ohjaajatarpeen ai-
20437: saavuttaneet kansainvälisissä festivaaleissa huo- noastaan noilla kolmella ohjaajalla. Liitto pys-
20438: mattavaa tunnustusta taiteellisesta tasostaan. tyy tällä ohjaajamäärällä tyydyttämään ainoas-
20439: Teatteri antaa osallistujalleen harrastusmuodois- taan murto-osan siitä tarpeesta, mitä sen jäsen-
20440: ta virikkeellisimmän ympäristön sekä kehittää kentällä on. Vastaava tilanne on myös muissa
20441: parhaiten ihmisen luovia ominaisuuksia. Har- harrastajateatterijärjestöissä.
20442: rastajateatterit pystyvät myös lisäämään huo- Harrastaja teatteri toiminnan toimin taedelly-
20443: mattavasti maamme kulttuuripailveluksia, erityi- tysten parantamisesta on viime vuosina tehty
20444: sesti sellaisilla paikkakunnilla, joilla ammatti- useita esityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole joh-
20445: teatteri- ja muita kulttuuripalveluja on puut- taneet tuloksiin. Järjestöt joutuvat hoitamaan
20446: teellisesti. kaikki toimintamenonsa määrärahasta, joka on
20447: Harrastajateattereitten asemaa ja tasoa kuvaa tälle vuodelle ainoastaan 1 700 000 markkaa.
20448: ammattitaitoisen raadin ja lehdistön yksimieli-
20449: nen toteamus viime Työväen Näyttämöpäiviltä Ohjaajapalvelusten järjestäminen voidaan yh-
20450: Mikkelissä, että ammattiteattereitten ja harras- teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisimmin
20451: tajateattereitten välinen ero on aikansa elänyt. toteuttaa harrastajateattereiden omien järjestö-
20452: Harrastajateatterit pystyvät siten antamaan täy- jen toimesta. Näin vältetään erilliset hallinto-
20453: sin samanlaisia taidepalveluksia kuin ammatti- kulut, sillä järjestöt voisivat jo nykyisillä voima-
20454: teatterit, mikäli niillä on riittävät toimintaedel- varoillaan hoitaa ohjaajien työn suunnittelun ja
20455: lytykset. valvonnan. Vähimmäistavoitteena on pidettävä
20456: Harrastajateattereitten edellytykset ovat kui- sitä, että nykyisillä valtakunnallisill.a harrastaja-
20457: tenkin tällä hetkellä hyvin minimaaliset. Har- teatterijärjestöillä olisi ainakin yksi alueohjaaja
20458: rastajateatteri tarvitsisi yltääkseen mittaviin tu- jokaisessa maakunnassa. Tätä ohjaajaverkostoa
20459: loksiin ammattitaitoisia ohjaajia. Tällä hetkellä täydentäisivät teattereitten omat kuntien kaut-
20460: ainoa ohjaajapalveluksia jakava instituutio ta saatavan tuen kautta palkatut ohjaajat, joita
20461: maassamme on harrastajateattereitten omat yh- nyt tällä hetkellä on ammatillisesti johdetuilla
20462: teisöt, valtakunnalliset harrastajateatterijärjes- harrastajanäyttämöillä.
20463: töt. Kuitenkin kahden suomenkielisen valta- Harrastajateattereiden toimintaedellytysten
20464: kunnallisen järjestön palveluksessa on kummal- turvaamis·eksi on välttämätöntä, että valtion
20465: lakin vain kolme kiertävää ohjaajaa, joitten tulo- ja menoarvioon otetaan erillinen määrä-
20466: toiminta-alue on koko maa. Ruotsirrkielisellä raha harrastajateatterijärjestöjen alueohjaajaver-
20467: puolella on tilanne vastaava. Esim. Työväen koston luomiseen ja ylläpitämiseen. Tämä mää-
20468: Toivomusaloite n:o 459 511
20469:
20470: räraha täydentäisi nykyisiä järjestöjen toiminta- että hallitus ottaisi valtion vuoden
20471: avustuksia. 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen eril-
20472: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lisen määrärahan harrastajateatterijärjes-
20473: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- töjen alueohjaajaverkoston luomiseen ja
20474: muksen, ylläpitämiseen.
20475: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
20476:
20477: Jermu Laine Salme Myyryläinen Mikko Elo
20478: Peter Muurman Arvo Salo Saara-Maria Paakkinen
20479: Matti Luttinen Reino Breilin Kaj Bärlund
20480: Maija Rajantie Eino Grönholm Paula Eenilä
20481: Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Ekorre
20482: Olli Helminen Mikko Pesälä
20483: 512 1980 vp.
20484:
20485: Toivomusaloite n:o 460.
20486:
20487:
20488:
20489:
20490: J. Laine ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
20491: elokuvataiteen edistämiseen.
20492:
20493:
20494: Ed u s kun n a 11 e.
20495:
20496: Suomen elokuvasäätiö perustettiin vuonna den vastaaviin elokuvan kansallisiin tukilaitok-
20497: 1969 opetusministeriön ja elokuva-alan tär- siin on solmittu kiinteät ja käytännössä hyvin
20498: keimpien keskusjärjestöjen välisellä sopimuk- toimivat yhteistyösuhteet. Säätiö on taloudelli-
20499: sella edistämään ja tukemaan kotimaista elo- sen tuen muodossa osallistunut myös eräisiin
20500: kuvatuotantoa ja -taidetta, elokuvien esitystoi- yhteistyöprojekteihin sosialististen maitten kans-
20501: mintaa sekä muuta elokuvakulttuuria. Säätiö on sa, joista Neuvostoliiton kanssa saadut tulokset
20502: elokuvan kansallinen edistämislaitos maassam- ovat jo yleisessä tiedossakin.
20503: me, ja sen hallituksen nimeää valtioneuvosto Erittäin vakavana jälkeenjääneisyytenä on
20504: kaksivuotiskausittain. tätä taustaa vasten tarkasteltuna pidettävä sitä,
20505: Suomen elokuvasäätiön kymmenvuotisen toi- että elokuvataiteen (elokuvakulttuurin) tuke-
20506: minnan aikana ovat kiinnostus elokuvaa koh- miseen Suomen elokuvasäätiön käyttöön valtion
20507: taan ja elokuvataiteen arvostus kasvaneet sekä tulo- ja menoarviossa merkitty määräraha on
20508: poliittista ja taidepoliittista päätösvaltaa käyt- pysynyt samansuuruisena vuodesta 1978 lähtien
20509: tävissä elimissä että elokuvan kuluttajien, suu- ja on vuonna 1980 edelleenkin ainoastaan
20510: ren yleisön, piirissä. Mm. elokuvateatterilaitok- 750 000 markkaa. Uskoessaan säätiön tehtä-
20511: sen kehittämiselle, elokuvien maahantuonnin väksi suomalaisen elokuvakulttuurin edistämi-
20512: monipuolistamiselle, maan elokuvakirjallisuudel- sen tulisi valtiovallan pitää huoli myös suta,
20513: le ja -lehdistölle sekä elokuvajärjestöjen toimin- että säätiö saa tätä tarkoitusta varten käyt-
20514: nalle on säätiön myöntämällä tuella ollut ensi- töönsä riittävästi julkisia varoja.
20515: arvoisen tärkeä merkitys, siitäkin huolimatta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20516: että tukea on vuosittain voitu myöntää ainoas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20517: taan noin kolmannes anotusta määrästä. Tuki- muksen,
20518: toimintansa lisäksi on säätiö itse harjoittanut että hallitus antazsz eduskunnalle
20519: mm. elokuvaan liittyvää tutkimusta ja elokuva- esityksen 1 250 000 markan määrärahan
20520: kirjallisuuden julkaisutoimintaa sekä tehnyt ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
20521: suomalaista elokuvaa eri tavoin tunnetuksi 1980 tulo- ja menoarvioon elokuvatai-
20522: maan rajojen ulkopuolella. Muiden pohjoismai- teen edistämiseen.
20523: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
20524:
20525: Jermu Laine Asser Stenbäck Mikko Elo
20526: Peter Muurman Risto Tuominen Helge Siren
20527: Matti Luttinen Pertti Hietala Terhi Nieminen-Mäkynen
20528: Pentti Lahti-Nuuttila Arvo Salo Mikko Ekorre
20529: Maija Rajantie Eino Grönholm Kaisa Raatikainen
20530: Olli Helminen Mikko Pesälä
20531: 1980 vp. 513
20532:
20533: Toivomusaloite n:o 461.
20534:
20535:
20536:
20537:
20538: J. Laine ym.: Määrärahasta valtionasiamiehen viran perustami-
20539: seksi Valtion elokuvatarkastamoon.
20540:
20541:
20542: Ed u s kun n a II e.
20543:
20544: Elokuvien tarkastuksesta voimassa olevien tanalaisesti väkivaltaa tai raakuutta edistävä.
20545: säännösten mukaan verohallitus voi saattaa Elokuvien tarkastuksen yhtenäisyyden ja
20546: Valtion elokuvatarkastamon päätöksen valitus- johdonmukaisuuden tehostamiseksi sekä ennen
20547: teitse elokuvalautakunnan käsiteltäväksi siltä muuta lisääntyvien väkivaltaelokuvien valvon-
20548: osin kuin verohallitus on tyytymätön tarkasta- nan tehostamiseksi olisi tarpeellista kehittää
20549: mon elokuvalle määräämään veroprosenttiin. järjestelmä, joka mahdollistaa tarkastamon pää-
20550: Sen sijaan sellaista järjestelmää ei ole olemassa, tösten alistamisen elokuvalautakunnan käsitel-
20551: että jokin julkista etua valvova taho voisi saat- täväksi myös silloin, kun perusteltuja epäilyjä
20552: taa tarkastamon päätöksen lautakunnan käsi- elokuvan hyväksymistä vastaan on olemassa.
20553: teltäväksi esimerkiksi sillä perusteella, että Tämä voidaan toteuttaa joko siten, että tar-
20554: tarkastamassa niukka enemmistö on hyväksynyt kastamon päällikölle annetaan valitusoikeus tai,
20555: väkivaltaisuuden kannalta epäilyttävän eloku- mikä olisi perustellumpaa, tarkastamon päälli-
20556: van tai että tarkastamon jokin jaosto on jossa- kön nykyisen aseman huomioonottaen, perusta-
20557: kin tapauksessa kieltänyt kerrotunlaisella pe- malla tarkastamon yhteyteen erityinen valtion-
20558: rusteella elokuvan, mutta toinen jaosto taas asiamiehen virka.
20559: hyväksyy sen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20560: Vaikka Valtion elokuvatarkastamon toimisto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20561: päällikkö mahdollisuuksien mukaan valvoo tar- muksen,
20562: kastuskäytännön yhdenmukaisuutta, on ymmär-
20563: rettävää, että epäjohdonmukaisuutta saattaa että hallitus ottaisi valtion vuoden
20564: päätösten kohdalla esiintyä. Tämä voi johtua 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
20565: juuri eri osastojen erilaisista arvioinneista taik- rärahan valtionasiamiehen viran perusta-
20566: ka siitä, että tarkastajat satunnaisten seikkojen miseksi Valtion elokuvatarkastamon yh-
20567: perusteella vaihtuvat usein. Missään tapauk- teyteen tehtävänään saattaa tarkastamon
20568: sessa tarkastamon toimistopäällikkökään ei voi päätökset elokuvalautakunnan käsiteltä-
20569: estää niukan enemmistön kannanoton jäämistä väksi} milloin tämä elokuvien tarkastuk-
20570: jonkin elokuvan osalta lopulliseksi, vaikka rat- sesta annettujen säännösten yhdenmu-
20571: kaisu hänen mielestään olisi aikaisempaan käy- kaisen ja yleistä etua vastaavan sovelta-
20572: täntöön verrattuna epäjohdonmukainen tai kiis- misen kannalta on tarpeellista.
20573: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
20574:
20575: Jermu Laine Eino Grönholm Pauli Uitto
20576: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Pesälä Asser Stenbäck
20577: Mikko Elo
20578:
20579:
20580:
20581:
20582: 65 088000224W
20583: 514 1980 vp.
20584:
20585: Toivomusaloite n:o 462.
20586:
20587:
20588:
20589:
20590: Lattula: Liikuntalinjan perustamisesta Haukiputaan lukioon.
20591:
20592:
20593: Ed u s kun n a 11 e.
20594:
20595: Viime vuosina on joihinkin maamme lukioi- - Haukiputaan kunnassa on eräitä merkit-
20596: hin perustettu erikoislinjoja, kuten taide-, mu- täviä liikuntalinjan tarvitsemia perusvalmiuksia,
20597: siikki- ja lHkuntalinjoja, joilla ko. alojen nuoret kuten ko. lajien tarvitsemat ja niiden harrasta-
20598: ovat voineet normaalin opiskelunsa ohella yllä- miseen sopivat maastot välittömässä läheisyy-
20599: pitää harrastustaan ja edelleen kehittyä siinä pä- dessä, Virpiniemen hiihtokeskus lähellä, ja par-
20600: tevien opettajien ja valmentajien sekä tarvittaes- haillaan on valmisteilla valaistu maastoreitti
20601: sa asiantuntijalääkärien valvonnassa. kunnan keskuksen ja Virpiniemen vä1ille. Hau-
20602: Pohjois-Pohjanmaalla toimii menestyksellises- kiputaalla on myös mahdollisuus järjestää vie-
20603: ti yksi tällainen linja Oulussa Kastellin lukiossa. raspaikkakuntalaisten majoitus- ym. muut tarvit-
20604: KasteUin lukion liikuntalinja ei kuitenkaan pys- tavat palvelut. Oulun läheisyydestä johtuen lii-
20605: ty tyydyttämään Pohjois-Pohjanmaan kestävyys- kuntalinjalle on mahdollisuus saada linjan tar-
20606: lajien, lähinnä hiihdon, suunnistuksen ja am- vitsemat pätevät opettajat, valmentajat ja ter-
20607: pumahiihdon tarpeita, sillä koulu sijaitsee pai- veyspalvelut. Oulussa on myös tunnettu urhei-
20608: kalla, jonka lähiympäristö ei tarjoa ko. lajien lupoliklinikka.
20609: tarvitsemia maastollisia edellytyksiä. Haukipudas on sijainniltaan ja liikenteelli-
20610: Haukiputaan lukio olisi sopiva liikuntalinjan sesti varsin keskeisellä paikalla Pohjois-Pohjan-
20611: sijoituspaikaksi mm. seuraavista syistä: maalla sumen asutustaajaman (Oulu ja ympä-
20612: - Haukiputaan Virpiniemeen on suunnitel- ristökunnat n. 150 000-200 000 as.) laidassa.
20613: tu perustettavaksi liikuntaopisto ja hanketta Liikuntalinjan tarve on niin suuri, että lin-
20614: ajetaan voimallisesti eteenpäin. jalle saataisiin 30-50 oppilasta, joista voisi
20615: - Haukiputaan kunta on koulu- ja liikunta- muodostaa oman luokan.
20616: ystävällinen ja se suhtautuu liikuntalinjahank- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen
20617: keeseen myönteisesti. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20618: - kunnassa toimii kaksi urheiluseuraa, joi-
20619: hin suuri osa kunnan nuorisosta kuuluu ja joi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20620: den valtalajeina ovat hiihto ja suunnistus. Seu- menpiteisiin liikuntalinjan perustamisek-
20621: rojen kasvatus- ja valmennustoiminnan ansiosta si Haukipulaan lukioon.
20622: Haukiputaan urheilijat ovat menestyneet valta-
20623: kunnallisestikin erinomaisesti.
20624: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
20625:
20626: Eero Lattula
20627: 1980 vp. 515
20628:
20629: Toivomusaloite n:o 463.
20630:
20631:
20632:
20633:
20634: Leppänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
20635: Helsingin yliophton kurssikirjalainaamon kirjahankintoihin
20636: ja henkilökunnan lisäämiseksi.
20637:
20638:
20639: Edu s kunnalle.
20640:
20641: Helsingin ylioppilaskunnan kirjasto siirtyi tentteihin, varauslistat ovat kestämättömän pit-
20642: vuonna 1973 valtion haltuun. Tällöin sovittiin kiä ja työntekijöiden fyysinen terveys kärsii
20643: myös kmssikirja- ja muiden opintoihin liitty- liiallisen työtaakan vuoksi.
20644: vien kirjastopalvelujen kehittämisestä. Kehitys- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
20645: tä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kirjaston hen- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
20646: kilökunta ei ole lisääntynyt juuri lainkaan väksi toivomuksen,
20647: vuodesta 1973, vaikka lainojen määrä on kas-
20648: vanut 55 % eli 100 000 lainaa. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
20649: Lisärasitusta aiheuttavat myös tutkinnon tyksen 2 500 000 markan määrärahan
20650: uudistus, avoimen korkeakoulun kehittäminen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
20651: ja parina viime vuonna supistuneet hankinta- 1980 tulo- ja menoarvioon Helsingin
20652: määrärahat. yliopiston kurssikirjalainaamon kirjahan-
20653: Edellä mainitut tosiseikat ovat ajaneet kurssi- kintoihin ja henkilökunnan lisäämiseksi.
20654: kirjalainaamon kriisiin: kirjoja ei saa ajoissa
20655: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
20656:
20657: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
20658: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
20659: 516 1980 vp.
20660:
20661: Toivomusaloite n:o 464.
20662:
20663:
20664:
20665:
20666: Leppänen ym.: Kansanopistoissa opiskelevien opintorahaan oik.eut-
20667: tavan opintoajan lyhentämisestä.
20668:
20669:
20670: Ed u s kun n a 11 e.
20671:
20672: Kansanopistoissa opiskelevat ovat useimmi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20673: ten vähävaraisten perheiden lapsia. Tällä het- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20674: kellä kansanopistoissa opiskeleva voi saada opin- sen,
20675: torahaa, jos opintoaika on vähintään neljä viik- että hallitus selvityttäisi, miten voitai-
20676: koa. Kun kansanopistoissa kuitenkin järjeste- siin kansanopistoissa opiskelevien opin-
20677: tään hyödyllisiä opintojaksoja, joiden pituus on torahan saamiseen edellyttävää opinto-
20678: vain kaksi viikkoa, tulisi tätä opintorahaan aikaa lyhentää neljästä viikosta kahteen
20679: oikeuttavaa aikaa vastaavasti alentaa kahteen viikkoon.
20680: viikkoon.
20681: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
20682:
20683: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
20684: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
20685: 1980 vp. 517
20686:
20687: Toivomusaloite n:o 465.
20688:
20689:
20690:
20691:
20692: Leppänen ym.: Vuoden 1977 kansa- ja peruskoulun valtionavus-
20693: tusten suorittamiseSJta lrunnille rahana.
20694:
20695:
20696: Eduskunnalle.
20697:
20698: Valtiolla on suorittamatta kunnille pitkältä valtion on maksettava valtionosuudet kaikissa
20699: ajalta valtionapuosuuksia. Vuodelta 1977 val- tapauksissa viivyttelemättä rahana eikä velka-
20700: tiolla on suorittamatta kunnille kansa- ja perus- kirjoina.
20701: koulun valtionavustusosuuksia noin 100 miljoo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20702: naa markkaa. Hallitus rahapulaan vedoten ajoi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20703: eduskunnassa väkisin läpi poikkeuslain, jolla sen,
20704: kunnat saavat rahan sijasta valtion velkasitou- että hallitus ryhtyisi toimiin vuoden
20705: muksia, jotka valtio lunastaa vasta vuonna 1977 kansa- ja peruskoulun valtion-
20706: 1983. Tällainen menettely nostaa kuntien vero- avustusten noin 100 miljoonan markan
20707: äyrejä ja tällä tavalla juuri pienituloisten kunta- loppusuoritusten kiireellisesti suoritta-
20708: laisten verorasitusta. SMP:n käsityksen mukaan miseksi kunnille rahana.
20709: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
20710:
20711: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
20712: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
20713: 518 1980 rd.
20714:
20715: Hemställningsmotion nr 466.
20716:
20717:
20718:
20719:
20720: Lillqvist: Om en lag angående 'läromedel för :svens:kspråkig grund-
20721: och yrkesutbildning.
20722:
20723:
20724: T i 11 R i k s d a g e n.
20725:
20726: Tillgången på läromedel för minoriteterna i - Läromedel för sammansatta klasser, d.v.s.
20727: vårt land är otillåtligt bristfällig. Drabbade undervisningsgrupper med flere årskurser och
20728: är främst specialundervisningen och de så kal- en lärare, saknas helt på svenska. Av de
20729: lade sammansatta klasserna inom grundskolan. svenskspråkiga eleverna går ca 35 % i sam-
20730: Särskilt svårt är läget även inom yrkesutbild- mansatt klass. Förläggarna är av någon anled-
20731: ningen, där bristen på kursböcker ofta leder ning ointresserade av att producera läromedel
20732: tili att eleverna måste slösa tid på avskrivning för sammansatta klasser trots att man kan
20733: eller köpa dyra kompendier av varierande kva- konstatera, att för dylikt bruk uppgjorda läro-
20734: litet. Speciellt utsatt är den svenskspråkiga medel gott kunde användas i enkla klasser,
20735: undervisningen och då gäller det inte endast medan det omvända ellet de nuvarande böcker-
20736: de ovan nämnda kategorierna. För vår svensk- na är olämpliga i de sammansatta klasserna.
20737: språkiga undervisning är problemet av allmän Som en parentes bör nämnas, att detta pro-
20738: natur. blem är gemensamt oberoende av undervis-
20739: Vi skall här peka på några av de allvarli- ningsspråk.
20740: gaste bristerna i fråga om utbudet av läro- - Minoriteternas läromedel är i allmänhet
20741: medel för de svenskspråkiga skolornas del: dyrare än majoritetens, vilket naturligtvis hu-
20742: - Ett sorgligt exempel på en generation vudsakligen beror på att upplagorna är mindre.
20743: finlandssvensk skolungdom, som i många äm- Som ett exempel, där även översättningen till
20744: nen har saknat och fortfarande saknar läro- en del höjer priset, kan nämnas Lehtovaaras
20745: böcker gjorda enligt läroplan, är eleverna i den Psykologi, grundbok och arbetsbok, som på
20746: tili folkskolan anslutna medborgarskolan (1958 finska kostar ca 26 mk och på svenska ca
20747: -1982), vilka före övergången tili grundskola 44 mk. Här bör även nämnas, att detta är det
20748: påoörjades i landets svenskspråkiga delar ut- enda läromedel som godkänts av skolstyrelsen
20749: gjorde mer än hälften av årskurserna 7 och 8. för psykologi på gymnasienivå.
20750: - Översättningar från finska ersätter inte - Helhetsplanering i produktionen saknas,
20751: läroböcker avsedda för finlandssvenska skolor vilket har som följd att nya böcker dröjer sam-
20752: och den finlandssvenska befolkningsgruppen. tidigt som nya upplagor av gamla också dröjer.
20753: - Rikssvenska läromedel och böcker, som Dröjsmålen betyder i många fall att läroböcker
20754: används i vår undervisning, är inte som sådana används trots att de är föråldrade.
20755: lämpade för våra skolor på grund av att de Hittills har man gjort halvdana försök att
20756: är skrivna för och i en annan social miljö. förbättra tillgången på svenskspråkiga lärome-
20757: - Det finns få fullständiga serier med både del genom att utverka tillfälliga statsanslag
20758: grundbok, arbetsbok, lärarhandledning samt eller genom bidrag av exempelvis Svenska kul-
20759: bild- och ljudband för finlandssvenskt bruk. turfonden. Undertecknad anser att tillgången
20760: - För historia på grundskolans åttonde på läromedel för grundutbildning och yrkes-
20761: klass saknas lärobok, likaså för ryska språket utbildning till ett skäligt pris för finlands-
20762: på klasserna 7-9. För undervisningen i en- svenskar och andra minoritetsgrupper måste
20763: gelska på klasserna 6-9 finns det läromedel, tryggas genom lagbunden statlig verksamhet.
20764: men av otillfredsställande kvalitet innehålls- Dessa brister upphjälps bäst så, att ett
20765: mässigt. För gymnasiets undervisning i mo- förslag till en lag om tryggandet av tillgången
20766: dersmålet saknas läromedel, tillgången på läro- på läromedel för svenskspråkig grundutbildning
20767: medel i finska är likaså ofullständig. och yrkesutbildning skulle utavbetas i skynd-
20768: Hemställningsmotion nr 466 519
20769:
20770: sam ordning. Lagens uppgift vore att förhindra för förläggning och tryckning samt distribue-
20771: att elever vid svenskspråkiga skolor samt de ring direkt tili kommunerna. För denna verk-
20772: kommuner, vilka upprätthåller sådana skolor, samhet skulle nämnda ämbetsverk ges anslag
20773: i strid mot grundlagen försätts i sämre ställ- i statens budget.
20774: ning än motsvarande finskspråkiga elever och Då man konstaterar behovet av läromedel,
20775: enspråkigt finska kommuner genom att svensk- bör vid deras planering och utarbetande samt
20776: språkiga läromedel saknas ellet betingar ett då man bedömer deras lämplighet med hänsyn
20777: betydligt högre pris än motsvarande finsk- tillläroplanens målsättningar och deras kvalitet,
20778: språkiga. lärarna höras genom sina organisationer.
20779: Lagen skulle ålägga skolstyrelsen och yrkes- Med stöd av ovanstående föreslår jag, att
20780: utbildningsstyrelsen att övervaka tillgången på riksdagen ville besluta hemställa,
20781: svenskspråkiga läromedel inom respektive sek-
20782: tor samt läromedlens prisnivå. att regeringen måtte skrida till snara
20783: Då brister konstateras skulle det åligga åtgärder för utarbetande av en lag om
20784: nämnda ämbetsverk att låta utarbeta eller tryggande av tillgången på läromedel
20785: översätta de behövliga läromedlen samt att i /ör svenskspråkig grund- och yrkesut-
20786: samarbete med Statens tryckericentral svara bildning.
20787: Helsingfors den 13 februari 1980.
20788:
20789: Bror Lillqvist
20790: 520 1980 vp.
20791:
20792: Toivomusaloite n:o 466. Suomennos.
20793:
20794:
20795:
20796:
20797: Lillqvist: Ruotsinkielisen perus- ja ammattikoulutuksen opetus-
20798: välineiden saatavuuden turvaavan lain aikaansaamisesta.
20799:
20800:
20801: Ed u s kun n a 11 e.
20802:
20803: Maamme vähemmistöjen mahdollisuudet saa- mutta niiden laatu on sisällöllisesti epätyydyttä-
20804: da opetusvälineitä ovat anteeksiantamauoman vä. Lukion äidinkielen opetusta varten puuttuu
20805: puutteelliset. Tämä koskee erityisesti erityis- opetusvälineitä, myös suomenkielen opetusväli-
20806: opetusta ja peruskoulun yhdistetyiksi kutsut- neet ovat puutteelliset.
20807: tuja luokkia. Peräti vaikea on tilanne ammatti- - Yhdistettyjä luokkia, ts. sellaisia opetus-
20808: kasvatuksen alalla kurssikirjojen puutteen joh- ryhmiä varten, jotka koostuvat useasta vuosi-
20809: taessa usein siihen, että oppilaiden täytyy tur- kurssista ja yhdestä opettajasta, ruotsinkielinen
20810: haan käyttää aikaa jäljentämis,een tai ostaa kal- opetusmateriaali puuttuu kokonaisuudessaan.
20811: liita eritasoisia tiivistelmiä. Ruotsinkielinen ope- Ruotsinkielisistä oppilaista n. 35 % on yhdis-
20812: tus on varsin uhanalaisessa asemassa, eikä täl- tetyillä luokilla. Kustantajat ovat jostakin syystä
20813: löin ole kyseessä yksinomaan edellä mainitut vailla kiinnostusta yhdistettyjen luokkien ope-
20814: ryhmät. tusvälineiden tuottamisesta huolimatta siitä,
20815: Seuraavassa voidaan osoittaa muutamia pa- että on todettavissa tätä tarkoitusta varten laa-
20816: himmista opetusmateriaalin puutteista, jotka dittua opetusmateriaalia voitavan varsin hyvin
20817: koskevat nimenomaan ruotsinkielisiä kouluja: käyttää yksinkertaisilla luokilla, kun sitävastoin
20818: - Surullinen esimerkki suomenruotsalaisesta käännettyjä tai nykyisiä kirjoja ei menestyksellä
20819: sukupolvesta koulunuorisoa, jolta on puuttunut voida käyttää yhdistetyillä luokilla. Ohimennen
20820: ja edelleen puuttuu monen aineen opetusohjel- voidaan mainita, että tämä pulma on yhteinen
20821: man edellyttämiä oppikirjoja, ovat kansakou- opetuskielestä riippumatta.
20822: luun liitetyn kansalaiskoulun (1958-1982) - Vähemmistöjen opetusmateriaali on yleen-
20823: oppilaat; nämä koulut muodostivat ,ennen pe- sä kalliimpaa kuin enemmistön, mikä luonnolli-
20824: ruskouluun siirtymisen alkamista maamme ruot- sesti johtuu pääasiassa siitä, että niiden painok-
20825: sinkielisissä osissa yli puolet vuosikursseista 7 set ovat pienempiä. Esimerkkinä, jossa myös
20826: ja 8. kääntäminen osittain nostaa hintaa, voidaan
20827: - Käännökset suomen kielestä eivät korvaa mainita Lehtovaaran Psykologia, peruskirja ja
20828: suomenruotsalaisille kouluille samoin kuin suo- työkirja, jotka suomenkielisinä maksavat n. 26
20829: menruotsalaiselle väestöryhmälle tarkoitettuja mk ja ruotsinkielisinä n. 44 mk. Tässä yhtey-
20830: oppikirjoja. dessä on myös syytä mainita, että tämä on ai-
20831: - Riikinruotsalaiset opetusvälineet ja kirjat, noa kouluhallituksen hyväksymä lukioasteen
20832: joita käytetään opetuksessamme, eivät sellaise- oppikirja.
20833: naan sovellu kouluillemme, koska ne on kir- - Tuotannon kokonaissuunnittelu puuttuu,
20834: joitettu toisenlaista sosiaalista ympäristöä var- mistä on seurauksena, että uudet kirjat viipy-
20835: ten. vät samalla kun vanhojen kirjojen uudet pai-
20836: - Käytettävissä on vain harvoja täydellisiä nokset myös viipyvät. Viivästykset johtavat
20837: sarjoja, joihin kuuluu peruskirja, työkirja, opet- useasti siihen, että vanhoja kirjoja käytetään
20838: tajan ohjekirja sekä kuva- ja ääninauhoja suo- niiden vanhentumisesta huolimatta.
20839: menruotsalaisten käyttöä varten. Tähän mennessä on tehty puolinaisia yrityk-
20840: - Peruskoulun kahdeksannen luokan histo- siä tilanteen parantamiseksi ruotsinkielisen ope-
20841: rian oppikirja puuttuu, samoin venäjänkielen tusmateriaalin hankkimiseksi satunnaisin val-
20842: opp~kirja luokkia 7-9 varten. Englannin ope- tionavuin ja avustuksin, joita on saatu esimer-
20843: tusta varten luokilla 6-9 on opetusvälineitä, kiksi Ruotsalaiselta Kulttuurirahastolta. Allekir-
20844: Toivomusaloite n:o 466 521
20845:
20846: joittanut on sitä mieltä, että peruskoulutusta Puutteita todettaessa tulisi ede1lä mainitun
20847: ja ammattikasvatusta varten tarvittavaa opetus- viranomaisen velvollisuutena olla asianmukaisen
20848: materiaalia tulisi olla suomenruotsalaisten saa- opetusmateriaalin laatiminen tai kääntäminen
20849: tavilla kohtuulliseen hintaan ja muillekin vä- sekä yhdessä Valtion painatuskeskuksen kanssa
20850: hemmistöryhmille olisi järjestettävä samanlainen vastata sen kustantamisesta ja painatuksesta
20851: turva valtion toimesta lakiin perustuvana. sekä jakelusta suoraan kunnille. Tätä tarkoitus-
20852: Nämä puuttee1lisuudet poistetaan parhaiten ta varten tulisi edellä mainitun viraston saada
20853: antamalla lakiesitys ruotsinkielisen peruskoulu- määrärahat valtion tulo- ja menoarvion puit-
20854: tuksen ja ammattikasvatuksen opetusmateriaalin teissa.
20855: saatavuuden turvaamiseksi ja valmistamiseksi Todettaessa opetusmateriaalin tarvetta, tulee
20856: mitä pikimmin. Lain tarkoitus olisi estää ruot- opettajia kuulla heidän järjestöjensä välityksellä,
20857: sinkielisten koulujen oppilaiden ja kouluja yllä- samoin suunniteltaessa ja laadittaessa opetus-
20858: pitävien kuntien asettaminen perustuslain vas- materiaalia sekä arvosteltaessa sen soveltuvuut-
20859: taisesti suomenkielisten koulujen oppilaita ja ta opetussuunnitelmien tavoitteet samoin kuin
20860: yksikielisesti suomenkielisiä kuntia huonom- niiden laatu huomioon ottaen.
20861: paan asemaan sen johdosta, että ruotsinkielistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
20862: opetusmateriaalia puuttuu tai siksi, että siitä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20863: joudutaan maksamaan huomattavasti korkeampi
20864: hinta kuin vastaavasta suomenkielisestä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20865: Laki veivoittaisi kouluhallituksen ja ammatti- menpiteisiin lain laatimiseksi, joka tur-
20866: kasvatushallituksen valvomaan ruotsinkielisen vaisi ruotsinkielisen perus- ja ammatti-
20867: opetusmateriaalin saatavuutta kullakin sektoril- koulutuksen opetusvälineiden saatavuu-
20868: la sekä materiaalin hintatasoa. den.
20869: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
20870:
20871: Bror Lillqvist
20872:
20873:
20874:
20875:
20876: 66 088000224W
20877: 522 1980 rd.
20878:
20879: Hemställningsmotion nr 467.
20880:
20881:
20882:
20883:
20884: Lillqvist: Om yrkesutbildning för hjälpskolelever efter avslutad
20885: läropHkt.
20886:
20887:
20888: Till Riksdagen.
20889:
20890: De ungdomar som fullgjort sin läroplikt Detta har som följd att de handikappade
20891: inom olika former av specialundervisning, spe· ungdomarna blir ännu mera efterblivna efter-
20892: ciellt gäller det hjälpskolan, har svårt att skaffa som de ej får den yrkesutbildning, som sam-
20893: sig yrkesutbildning. Det beror på att de i all- hället i allmänhet ger åt de normalt begåvade
20894: mänhet slås ut redan vid inträdesförhören till ungdomarna. Förhållandet borde vara det rakt
20895: yrkesskolorna eller att de inte kan följa med motsatta. Bättre utbildning för svaga elever
20896: den undervisning ,som erbjuds vid de traditio- om vi vill åstadkomma någon slags rättvisa.
20897: nella yrkesutbildningsanstalterna. Detta i sin Hänvisande tili ovannämnda motiveringar,
20898: tur beror på de olika former av inlärningssvå- föreslår jag vördsamt, att riksdagen ville be-
20899: righeter, som ungdomarna har och som gjort sluta hemställa,
20900: specialundervisningen tili den form av läro-
20901: pliktsskolan som varit anpassad tili dem. att regeringen måtte vidtaga bråds-
20902: Det måste därför anses som synnerligen otill- kande åtgärder för att ge även hjälp-
20903: räckligt att samhället tar hand om elever med skoleleverna möjlighet till yrkesutbild-
20904: olika inlärningssvårigheter endast så länge ung- ning efter avslutad läropliktsskola.
20905: domarna är läropliktiga, men efter läropliktens
20906: upphörande fritar sig från allt ansvar.
20907: Helsingfors den 13 februari 1980.
20908:
20909: Bror Lillqvist
20910: 1980 vp. 523
20911:
20912: Toivomusaloite n:o 467. Suomennos.
20913:
20914:
20915:
20916:
20917: Lillqvist: Apukoulun käyneiden ammattiopintomahdollisuuksien
20918: j ärj·es tämisestä.
20919:
20920:
20921: E d u s k u n n a 11 e.
20922:
20923: Niillä nuorilla on vaikeuksia ammattikasva- Tästä seuraa, että vammaiset nuoret jäävät
20924: tuksen hankkimisessa, jotka ovat suorittaneet yhä huonompaan asemaan, koska he eivät saa
20925: oppivelvollisuutensa erilaisena erityisopetukse- samaa ammattikasvatusta, jonka yhteiskunta
20926: na; ennen kaikkea tämä koskee apukoulua. yleensä antaa normaalisti lahjakkaille oppilaille.
20927: Tämä johtuu siitä, että he yleensä karsiutuvat Suhteen tulisi olla aivan päinvastainen. Heikko-
20928: ammattikoulujen pääsykokeissa tai että he eivät jen oppilaiden tulisi saada parempaa opetusta,
20929: pysty seuraamaan tavallisten ammattioppilaitos- jotta edes jonkinlainen oikeus toteutuisi.
20930: ten opetusta. Tämä johtuu taas vuorostaan sii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
20931: tä, että nuorilla on erilaisia oppimisvaikeuksia, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20932: minkä johdosta he ovat suorittaneet oppivel-
20933: vollisuutensa heille sovelletun muotoisessa op- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20934: pilaitoksessa. menpiteisiin antaakseen myös apukou-
20935: Näin ollen ei voida pitää lainkaan tyydyttä- lun oppilaille mahdollisuuden ammatti-
20936: vänä sitä, että yhteiskunta huolehtii puutteel- opintoihin heidän oppivelvollisuutensa
20937: lisesti oppimiskykyisistä nuorista vain niin päätyttyä.
20938: kauan kuin he ovat oppivelvollisia, mutta va-
20939: pauttaa itsensä kaikesta vastuusta oppivelvolli-
20940: suuden päätyttyä.
20941: ~elsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
20942:
20943: Bror Lillqvist
20944: 524 1980 vp.
20945:
20946: Toivomusaloite n:o 468.
20947:
20948:
20949:
20950:
20951: Lillqvist: Ammattikoulujen koulukuraattoreiden virkojen saatta-
20952: misesta valtionavustuksen piiriin.
20953:
20954:
20955: Ed u s kun n a 11 e.
20956:
20957: Oppilashuollon tehtävät ovat lisääntyneet kouluissa on ollut huolestuttavaa. Näiden on-
20958: ammattikouluissa viime vuosina. Ammattikoulu- gelmien ratkaiseminen asettaa kasvavia vaati-
20959: jen oppilashuollon kehittämistä on vaikeuttanut muksia oppilashuoliolle ja edellyttää oppilas-
20960: se, että osa oppilashuollon henkilöstöstä ei ole huollon henkilöstön lisäämistä.
20961: valtionosuuden piirissä. Maamme monissa ammattikouluissa on kou-
20962: Oppilaiden psyykkisten ja sosiaalisten ongel- lukuraattoreiden tarve koettu niin suureksi,
20963: mien selvittäminen, opinto-ohjauksen antami- että kouluja ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot
20964: nen ja harrastustoiminnan ohjaaminen ei ole ovat perustaneet koulukuraattorien virkoja,
20965: mahdollista eikä tarkoituksenmukaista jonkin vaikkei virkoihin saa valtionosuutta. Valtion-
20966: muun viran ohella. Näitä tehtäviä varten tar- osuuden puuttuminen on kuitenkin yleensä ol-
20967: vittaisiin ammattikouluihin koulukuraattoreita. lut esteenä koulukuraattorin viran perustami-
20968: Koulukuraattorien virkojen perustamista ja nii- selle ja siten ammattikoulujen oppilashuollon
20969: den saamista valtionosuuden piiriin ovat esit- kehittämiselle. Koulukuraattorin virkojen lisää-
20970: täneet mm. oppilashuoltokomitea mietinnössään minen edellyttää niiden saamista valtionosuu-
20971: vuonna 1974 ja oppilaitosneuvostotoimikunta den piiriin.
20972: mietinnössään vuonna 1979. Myös Yleisten Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20973: Ammattikoulujen Liitto, ammattikoulualan kun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20974: nallinen keskusjärjestö, on tehnyt useita esi-
20975: tyksiä asiasta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20976: Viime aikoina on jouduttu vakavasti kiinnit- menpiteisiin ammattikoulujen koulu-
20977: tämään huomiota koulujen työrauhaongelmiin. kuraattorien virkojen saamiseksi val-
20978: Samoin keskeyttäneiden määrän kasvu ammatti- tionosuuden piiriin.
20979: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
20980:
20981: Bror Lillqvist
20982: 1980 vp. 525
20983:
20984: Toivomusaloite n:o 469.
20985:
20986:
20987:
20988:
20989: Luttinen ym.: Lahden maakuntakirjaston toimialueen rajojen
20990: muuttamisesta.
20991:
20992:
20993: Ed u s kun n a 11 e.
20994:
20995: Lahdessa toimii maakuntakirjasto, jonka ra- välivaiheena on koota kulttuurihallinnon toi-
20996: jat maakuntakokonaisuuteen, Päijät-Hämeeseen mintoja siten, että niiden toimialueet noudat-
20997: nähden ovat epätarkoituksenmukaiset. Maa- telisivat luonnollisen talousalueen rajoja.
20998: kuntakirjaston rajat noudattelevat läänirajoja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20999: ja näin ollen Päijät-Hämeen talousalueen Mik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21000: kelin lääniin kuuluvat osat (Heinola, Heinolan muksen,
21001: mlk, Sysmä ja Hartola) ja Uudenmaan lääniin
21002: kuuluva Orimattilan seutu (Orimattila ja Art- että hallitus muuttaisi Lahden maa-
21003: järvi) , ovat Lahden maakuntakirjaston toimi- kuntakirjaston toimialueen rajoja siten)
21004: alueen ulkopuolella. että Itä-Hämeen kunnat Heinola) Hei-
21005: Lahden talousalueella on tavoitteena se, että nolan maalaiskunta) Sysmä ja Hartola
21006: Päijät-Hämeen kunnat pyritään saamaan saman sekä Orimattilan seudun kunnat Ori-
21007: läänin piiriin. Päämääränä on Päijät-Hämeen mattila ja Artjärvi siirrettäisiin Lahden
21008: läänin perustaminen. Tarkoituksenmukaisena maakuntakirjaston toimialueeseen.
21009: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
21010:
21011: Matti Luttinen Lea Savolainen Salme Myyryläinen
21012: 526 1980 vp.
21013:
21014: Toivomusaloite n:o 470.
21015:
21016:
21017:
21018:
21019: Luttinen ym.: Lahden taidekoulnn ottamisesta valtion haltuun.
21020:
21021:
21022: Ed u s kun n a 11 e.
21023:
21024: Lahden taideteollinen oppilaitos ja Lahden koko valtakuntaa tai sen huomattavaa osaa pal-
21025: kultaseppäkoulu siirtyivät valtion omistukseen velevat oppilaitokset siirretään valtion omistuk-
21026: kesällä 1979. Opetusministeriön alainen Lahden seen. Koska valtio on ottanut huolehtiakseen
21027: taidekoulu, joka aikaisemmin toimi kiinteässä taideteollisesta ja kultaseppäkoulutuksesta, tuli-
21028: yhteistyössä hallinnollisesti em. oppilaitosten si johdonmukaisena seurauksena olla se, että
21029: kanssa, on edelleen kaupungin omistuksessa. myös taidekoulu siirrettäisiin valtion ylläpitä-
21030: Hallinnollisesti olisi tarkoituksenmukaista siir- mäksi.
21031: tää taidekoulu valtion omistukseen Lahden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21032: taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen osastoksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21033: Taidekoulu kouluttaa vapaan taiteen ammat- muksen,
21034: teihin oppilaita koko maan alueelta. Oppilas-
21035: kohtaiset kustannukset ovat kaupungille huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21036: mattavia. Keskiasteen koulunuudistuksen peri- jotta Lahden taidekoulu voitaisiin siir-
21037: aatteisiin vedoten on tarkoituksenmukaista, että tää valtion omistukseen vuonna 1981.
21038: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
21039:
21040: Matti Luttinen Lea Savolainen Salme Myyryläinen
21041: 1980 vp. 527
21042:
21043: Toivomusaloite n:o 471.
21044:
21045:
21046:
21047:
21048: Maijala ym.: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tie-
21049: dekunnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä.
21050:
21051:
21052: Ed u s kun n a 11 e.
21053:
21054: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli- suunnata sen opetus- ja tutkimustoimintaa maa-
21055: sessä tiedekunnassa ovat edustettuina maa- ja seudun ongelmien tiedostamiseen ja ratkaisemi-
21056: metsätalouden, elintarvike- ja kotitalouden sekä seen sekä siten toivottavasti helpottaa opiskeli-
21057: ravitsemus- ja ympäristötieteiden korkein ope- joiden paluuta valmistuttuaan antamaan työpa-
21058: tus Suomessa. Tiedekunnan laitosten toimin- noksensa kotiseudun hyväksi. Käytännön työ-
21059: nassa ovat oleellisia eritasoiset opiskeluun liit- muotona ovat aluksi lähinnä opiskeluun pakol-
21060: tyvät tutkimukset. Tiedekunta antaa mahdolli- lisina kuuluvien erikoistöiden ja lisensiaatti- ja
21061: suuden myös muuhun tutkimustoimintaan. tohtorintutkintoihin kuuluvien tutkimusten
21062: Kehitys on monissa maamme kunnissa joh- suuntaaminen kuntien käytännön ongelmiin
21063: tanut elinkeinoelämän rakennemuutosten vuoksi mahdollisuuksien mukaan ja töiden käytännön
21064: ns. maaltapakoon ja väkiluvun alenemiseen. suorittaminen kunnissa.
21065: Tämä kehitys on pääasiassa tapahtunut haja- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21066: asutusalueilla, kun maataloudesta vapautuneelle taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21067: työvoimalle ei ole pystytty tarjoamaan työpaik-
21068: koja omalta paikkakunnalta. Tämänsuuntaisesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21069: kehityksestä huolestuneina eri puolilta maata Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-
21070: sijaitsevista kunnista on otettu yhteyttä maa- teellisen tiedekunnan ja kuntien välisen
21071: talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan yhteis- yhteistyön kehittämiseksi siten, että tie-
21072: työn lisäämiseksi pyrittäessä tätä kehitystä jar- dekunnassa annettava opetus mahdolli-
21073: ruttamaan ja ongelmia ratkaisemaan. simman hyvin voitaisiin käyttää kunta-
21074: Tiedekunnassa yhteistyön tavoitteena on tasolla hyväksi.
21075: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
21076:
21077: Matti Maijala Mikko Pesälä Marjatta Väänänen
21078: 528 1980 vp.
21079:
21080: Toivomusaloite n:o 472.
21081:
21082:
21083:
21084:
21085: Manninen ym.: Peruskoulun tuntijaon tarkistamisesta.
21086:
21087:
21088: Ed u s kun n a 11 e.
21089:
21090: Peruskoulun suunnitteluvaiheessa valtioneu- paikkakuntakohtaisten tuntijakojen vähäisyys
21091: vosto antoi päätöksellään 21. 8. 1967 peruskou- tai kokonaan puuttuminen. Vaikka teoriassa on
21092: lun tuntijaon, joka pohjautui nykyistä huomat- mahdollisuus hyväksyä kuntakohtainen opetus-
21093: tavasti suurempaan valinnaisuuteen. Ns. säästö- suunnitelma tuntijakoineen, eivät lääninhalli-
21094: päätösten yhteydessä 13. 3. 1975 valtioneuvosto tukset ole vahvistaneet valtakunnallisesta tunti-
21095: kuitenkin muutti päätöstään. Valinnaisuutta jäi jaosta poikkeavia suunnitelmia kuin harvoissa
21096: tällöin enää melko vähän ( 4 viikkotuntia 8. ja tapauksissa. Kuitenkin paikallisella soveltami-
21097: 9. luokalle) . sella voitaisiin käsityksemme mukaan monipuo-
21098: Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, listaa ja rikastuttaa peruskoulun opetusta ja li-
21099: että peruskoulun tuntijakoa on tarpeen lähi- sätä näin opiskelumotivaatiota.
21100: aikoina tarkistaa. On havaittu, että peruskoulun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21101: opetussuunnitelma on liiaksi teoriapainotteinen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21102: eikä näin anna onnistumisen mahdollisuuksia
21103: niille oppilaille, joilla ei ole teoreettista lah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21104: jakkuutta. Käden taitoihin ja eettisiin ja esteet- sellaisen peruskoulun tuntijaon laatimi-
21105: tisiin aineisiin ei ole ollut riittävästi aikaa. seksi, jossa voitaisiin nykyistä parem-
21106: Teoria-aineiden oppisisällöt ovat koko ajan pai- min ottaa huomioon taito- ja taide-
21107: suneet. Peruskoulun on vallannut turha kiire aineiden osuus, oppilaiden suuremmat
21108: ja ahdistus. valintamahdollisuudet yläasteella sekä
21109: Yksilöllisten valintamahdollisuuksien puut- kunnallinen liikkumavara niin pakollisis-
21110: teen lisäksi peruskoululle on ollut ominaista sa kuin valinnaisissakin aineissa.
21111: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
21112:
21113: Mauno Manninen Mikko Kaarna Olavi Martikainen
21114: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen Matti Maijala
21115: Lauri Palmunen Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
21116: Marjatta Väänänen Heimo Linna
21117: 1980 vp. 529
21118:
21119: Toivomusaloite n:o 473.
21120:
21121:
21122:
21123:
21124: Manninen ym.: Valtion taiteilija-apurahajärjestelmän täydentämi-
21125: :sestä eri:tyisillä lastenkulttuurin edustajille tarkoitetuilla apu-
21126: rahoilla.
21127:
21128:
21129: Ed u sk unn alle.
21130:
21131: Nykyisen taiteilija-apurahojen ja taiteen koh- että taiteen apurahojen kohdentuminen nykyi-
21132: deapurahojen jakomenettelyn mukaan lapsille sellään ei rohkaise taiteilijoita työskentelemään
21133: tuottavat taiteilijat kuuluvat oman taiteenalan- Jasten:kulttuurin hyväksi.
21134: sa apurahakiintiöihin. Koska apurahojen määrä Jotta luovien taiteilijoiden toimintaa voitai-
21135: on pieni, menevät apurahat lähes kokonaisuu- siin nykyistä enemmän rohkaista lastenkulttuu-
21136: dessaan taiteen valtavirroille. Taiteen erityis- rin alueelle, tulisi valtion taiteilija-apurahajär-
21137: alueiden saama tuki jää sattumanvaraiseksi ja jestelmää täydentää erityisillä lastenkulttuurin
21138: riittämättömäksi. Erityisesti lapsiin suuntautuva edustajille varatuilla apurahoi1la. Tämän vuoksi
21139: taide ja lapsitaiteilijat kärsivät apurahojen jaos- asetusta taiteilijaprofessorien viroista ja valtion
21140: sa riittämättömästä arvostuksesta, ja pitkäaikai- taiteilija-apurahoista tulisi muuttaa esimerkiksi
21141: set apurahat ovat heiltä ulottumattomissa. siten, että nykyisten apurahojen lisäksi lasten
21142: Taiteilijoita ja designereitä tulisi rohkaista taiteen edustajille varattaisiin 7 yksivuotista ja
21143: suunnittelemaan huomattavasti suuremmassa 3 kolmivuotista apurahaa. Apurahat jakaisi tai-
21144: määrin leikkivälineitä lapsille, koska tutkimuk- teen keskustoimikunta eri taidetoimikuntia
21145: sen mukaan 80 prosenttia markkinoilla olevista kuultuaan, kunnes erityinen valtion lastentaide-
21146: lei:kkivälineistämme on ulkomailta tuotettuja. toimikunta on asetettu.
21147: Ritva Mitchellin tutkimuksen mukaan on elo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21148: kuva 10-vuotiaitten lasten suosituin taidemuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21149: to, kun taas lasten elokuvatarjonta on pää- muksen,
21150: asiassa ulkomaista tuotantoa. Saman tutkimuk-
21151: sen mukaan 10 lasten suosituimman kirjasarjan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21152: joukkoon mahtuu vain yksi suomalainen kirja- valtion taiteilija-apurahajärjestelmän täy-
21153: sarja. dentämiseksi erityisillä lastenkulttuurin
21154: Nämä muutamat esimerkit osoittavat sen, edustajille varatuilla apurahoilla.
21155: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
21156:
21157: Mauno Manninen Mikko Kaarna Olavi Martikainen
21158: Kalevi Mattila Juhani Saukkonen Matti Maijala
21159: Lauri Palmunen Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
21160:
21161:
21162:
21163:
21164: 67 088000224W
21165: 530 1980 vp.
21166:
21167: Toivomusaloite n:o 474.
21168:
21169:
21170:
21171:
21172: Mattila ym.: Päätäntävallan siirtämisestä lääni- ja kuntatasolle
21173: koulu- ja kirjastorakentamisen osalta.
21174:
21175:
21176: E d u s k u n n a 11 e.
21177:
21178: Peruskoulujen, lukioiden ja kirjastojen raken- Rakennusohjelmien käsittelyn nopeuttami-
21179: tamismenettely on nykyisellään erittäin hidasta seksi olisi syytä harkita aivan pienehköjen ra-
21180: ja byrokraattista. Pienetkin rakennuskohteet kennus- ja muutostöiden siirtämistä yksistään
21181: vaativat suuren määrän edlaisia selvityksiä ja kunnan ja läänin tasolla päätettäväksi. Molem-
21182: suunnitelmia. Yksistään rakennusohjelman kä- missa "portaissa" löytyy riittävää asiantunte"
21183: sittely ao. kunnassa vaatii 10 toimenpidettä, musta. Voimassa olevan lainsäädännön tuntuva
21184: lääninhallituksessa 7 ja kouluhallituksessa 13. tarkentaminen ja tätä kautta menettelytapojen
21185: Piirustuksiin, työselityksiin ja normaalihintaan yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen ovat kii-
21186: liittyvät asiakirjat käyvät kouluhallitukses.sa läpi reellisiä toimenpiteitä. Edellä mainittu päätäntä-
21187: 27 toimenpidettä ja lääninhallituksessa 7. Kun vallan siirtäminen lääninhallitukselle ja kunnille
21188: tähän vielä lisätään suurempien hankkeiden tuntuu tarkoituksenmukaiselta.
21189: edellyttämä käsittely rakennusasiainneuvottelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21190: kunnassa, on luonnollista, että koko prosessi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21191: on aikaa vievää ja pieniin muutostöihin liitty- muksen,
21192: vänä kohtuuttoman hidasta.
21193: Pitkästä valmisteluajasta johtuen saattaa käy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21194: dä niinkin, että suunnitelmat joiltakin osin jopa miin koulu- ja kirjastorakentamista kos-
21195: vanhentuvat. Byrokraattisesta ja hitaasta asioi- kevan lainsäädännön muuttamiseksi si-
21196: den käsittelystä aiheutuu turhia kustannuksia ten, että päätäntävalta rakentamisasiois-
21197: sekä toisaalta kustannusten siirtymistä valtiolta sa siirrettäisiin lääni- ja kuntatasolle,
21198: kunnille, sillä kunnat teettävät pienemmät ra- jotta rakentamismenettelyt nopeutuisi-
21199: kennus- tai muutostyöt ilman valtion kustan- vat ja yksinkertaistuisivat.
21200: nusosuutta.
21201: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
21202:
21203: Kalevi Mattila Petter Savola Markku Kauppinen
21204: Lea Sutinen Juhani Saukkonen Hannu Tenhiälä
21205: 1980 vp.
21206:
21207: Toivomusaloite n:o 47.5.
21208:
21209:
21210:
21211:
21212: Miettinen ym.: Oppilasasuntolan :rakentamisesta Juvaile.
21213:
21214:
21215: Ed u s k u n n a 11 e.
21216:
21217: Juvan kunta on usean vuoden ajan pyrkinyt vanhassa pappilassa ja puolet parakeissa. Pe-
21218: saamaan lähinnä Mikkelin ammattikoulun sivu- seytymistilat, keittiö ja lämmin WC puuttuvat.
21219: koulun tarpeisiin oppilasasuntolan, jossa olisi Tytöille ei ole asuntolaa lainkaan ja he asuvat
21220: 80 asuntolapaikkaa. Kunta on valmis vastaa- alivuokralais- yms. asunnoissa. Heikko asunto-
21221: maan hankkeen rakentamisesta ja rahoituksesta tilanne onkin Juvalla aiheuttanut useille oppi-
21222: yksin sen jälkeen kun ammattikoulun kuntain- laille sosiaalisia ongelmia.
21223: liitto ei tässä vaiheessa ole voinut tulla hank- Olisikin vältämätöntä, että asuntohallitus voi-
21224: keeseen mukaan. Hankkeen kustannusarvio täl- si myöntää asuntolainan Juvan oppilasasuntola-
21225: lä hetkellä on noin 2 milj. markkaa, johon on hankkeen eteenpäin viemiseksi, jotta rakennus-
21226: haettu asuntolainaa 1,2 milj. markkaa. työt saataisiin käyntiin jo syksyllä 1980.
21227: Oppilasasuntolan käyttäjinä olisivat pääasias- Myös Juvan kunnan heikkenevä työllisyys-
21228: sa Suur-Savon ammattikoulun kuntainliiton tilanne omalta osaltaan puoltaa ko. hankkeen
21229: Juvan sivukoulun oppilaat. Koulutuspaikkoja käynnistämistä.
21230: Juvalla on 168. Tämän lisäksi Juvan va. maa- Edellä olevan ·perusteella ehdotamme kun-
21231: talouskou1u, jossa on 25 oppilasta, .s.ekä Juvan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21232: lukion oppilaat olisivat asuntolan käyttäjiä. muksen,
21233: Tällä hetkellä oppilaiden asuntotilanne Ju- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
21234: valla ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Ammatti- piteisiin välttämättömän oppilasasunto-
21235: koulun ja maamieskoulun miesoppilaat ovat vä- lan rakentamiseksi Juvan kunnassa tä-
21236: liaikaisis.sa erittäin ahtaissa tiloissa. Puolet asuu män vuoden aikana.
21237: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21238:
21239: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
21240: 532 1980 vp.
21241:
21242: Toivomusaloite n:o 476.
21243:
21244:
21245:
21246:
21247: Miettinen ym.: Maatilamatkailun opetuslinjan perustamisesta Bra-
21248: helinnan emäntäkoulun yhteyteen.
21249:
21250:
21251: E d u s k u n n a 11 e.
21252:
21253: Maatilamatkailun merkitys Mikkelin läänin järvialueen merkittävin maatilamatkailualue
21254: matkailupalvelujen osana on huomattava. Tällä (noin 25% maan lomamökeistä sijaitsee Mik-
21255: hetkellä arvioidaan toiminnan piirissä olevan kelin läänissä). Maatilamatkailukoulutuksen jär-
21256: noin 2 000 lomamökkiä, joissa on noin 10 000 jestäminen Mikkelin läänissä on tarpeen ja sitä
21257: vuodepaikkaa. Maatalouden asiantuntijoiden on edellytetty läänin keskiasteen koulutuksen
21258: mukaan maatilamatkailuun sopivaa huonetilaa toimeenpanosuunnitelmassa, johon sisältyy Bra-
21259: on runsaasti käyttämättä. Pelkästään osan helinnan emäntäkoulun maatilanemäntä-maati-
21260: näistä huonetiloista saaminen majoituskäyttöön lamatkailuyrittäjän erikoistumislinjan perusta-
21261: nostaisi käytettävissä olevien vuodepaikkojen minen.
21262: määrän kaksinkertaiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21263: Maatilamatkailun harjoittamisen eräs keskei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21264: nen epäkohta markkinointi-, verotus- ja rahoi- muksen,
21265: tuskysymysten ohella on yhtenäisen ja riittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21266: vän koulutustoiminnan vähäisyys ja heikkous. maatilamatkailun opetuslinjan perusta-
21267: Erityisen vaikeana koulutuksen puuttuminen miseksi Ristiinan kunnassa sijaitsevan
21268: on koettu Mikkelin läänissä, joka on maamme Brahelinnan emäntäkoulun yhteyteen.
21269: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
21270:
21271: Mauri Miettinen Esko Pekonen Pentti Poutanen
21272: 1980 vp. 533
21273:
21274: Toivomusaloite n:o 477.
21275:
21276:
21277:
21278:
21279: Mikkola ym.: Varsinaisesta opettajatutkinnosta erillisenä ISUori-
21280: tettavan opetusharjoittelun saattamisesta paikalliseksi.
21281:
21282:
21283: Eduskunnalle.
21284:
21285: Kasvatustieteellisistä tutkinnoista annetun tutkinnosta erillisenä suorittama opetusharjoit-
21286: asetuksen (530/78) mukaan opetusharjoittelu telu on rinnastettavissa varatuomarin arvoni-
21287: sisältyy aineenopettajan kasvatustieteellisiin meen tähtäävään tuomioistuinharjoitteluun, joka
21288: opintoihin. Ns. vanhan koulutuksen saaneet on säädetty paikalliseksi. Kun opetusharjoittelija
21289: opettajat joutuvat kuitenkin suorittamaan ope- suorittaa osittain myös itsenäistä opetustyötä,
21290: tusharjoittelun peruskoulun tai lukion aineen- olisi kohtuullista saattaa tämä työ korvauksen
21291: opettajan virkaan kelpoisuusehdoksi säädetyn piiriin. Koska kysymys ei ole varsinaisesti virka-
21292: tutkinnon suorittamisesta erillään. Useissa ta- tai työsuhteen perusteella suoritettavasta työstä,
21293: pauksissa opetusharjoittelijaksi pyrkivä joutuu ei palkkauksesta sopiminen virka- tai työehto-
21294: itsestään riippumattomista syistä odottamaan sopimusteitse ole mahdollista. Tästä syystä eril-
21295: harjoittelupaikkaan pääsyä pitkänkin aikaa. Var- lisenä suoritettavasta auskultoinnista maksetta-
21296: sinaisen tutkintonsa jo aikaisemmin suoritta- vasta korvauksesta tulisi säätää esimerkiksi
21297: neelle henkilölle osallistuminen opetusharjoitte- edellä mainitussa asetuksessa ja antaa tarkem-
21298: luun merkitsee yleensä kohtuuttoman suurta mat määräykset opetusministeriön päätöksellä.
21299: taloudellista rasitetta, koska hän ei samanaikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21300: sesti voi olla hoitamassa virkaa tai tointa eikä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21301: hän myöskään saa opetusharjoitteluun osallis-
21302: tumisesta minkäänlaista korvausta. Koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21303: useimmissa tapauksissa aineenopettajan viran tai opettajiksi aikavien varsinaisesta opet-
21304: toimen kelpoisuusehdoksi on säädetty kahden tajatutkinnosta erillisenä suorittamaa
21305: lukukauden opetusharjoittelu, muodostuu täl- opetusharjoittelua koskevien säännösten
21306: lainen palkaton työskentelyjakso lukuvuoden muuttamiseksi siten, että mainittu ope-
21307: pituiseksi. tusharjoittelu saatettaisiin paikalliseksi.
21308: Opettajiksi aikovien varsinaisesta Opettaja-
21309: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21310:
21311: Saara Mikkola Tapio Holvitie Mauri Miettinen
21312: Helena Pesola Irma Rihtniemi-Koski Toivo T. Pohjala
21313: Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi Olavi Nikkilä
21314: 534 1980 vp.
21315:
21316: Toivomusaloite n:o 478.
21317:
21318:
21319:
21320:
21321: Muroma ym.: VanhemmuUJteen vaimentavan kouJutuksen aikaan-
21322: saamisesta.
21323:
21324:
21325: E d u s k u n n a 11 e.
21326:
21327: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen kasvatuksen opetusta on tämän jälkeen kokeiltu
21328: oikeuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on eri kouluissa. Kokeiluista on saatu myönteisiä
21329: tärkeä merkitys myönteisen kasvuympäristön tuloksia. Näiden tulosten perusteella tuleekin
21330: luomisessa. Lapsen asema on kuitenkin jää- saada aikaan perhekasvatuksen ja lastenhoidon
21331: mässä vaille riittävää huomiota maassamme. opetus yhtenäisenä oppiaineena peruskoulun 9.
21332: Tarvitaan kasvatusta lapsimyönteisyyteen, jotta luokalle.
21333: voidaan riittävästi arvostaa lapsen merkitystä Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta van-
21334: yhteiskunnassa. hemmuuteen tulee jatkaa armeijassa asevelvolli-
21335: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita suku- suuden suoritusaikana. Äitiysneuvoloiden per-
21336: polvia käsittävästä suurperheestä on tullut pie- hevalmennus jatkaa äitiyteen ja isyyteen val-
21337: ni ydinperhe. Nykyisin nuoret vanhemmat ovat mentamista siitä, mihin peruskoulu ja armeija
21338: vailla lastenhoitokokemusta sekä valmennusta ovat päässeet. Valmennus jatkuu aikanaan
21339: vanhemmuuteen. He kokevat itsensä epävar- lapsen syntymän jälkeen pidettävillä vanhem-
21340: moiksi kasvatus- ja hoitotehtävässään ja tarvit- pain kursseilla.
21341: sevat ympäristön tukea. Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi
21342: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän val- omiaan lisäämään myönteistä suhtautumista
21343: mentaa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä lapsiin, valmiuksia lasten hoitoon ja kasvatuk-
21344: vanhempina. Peruskoulussa lastenhoito ja per- seen sekä siten edistämään lasten tasapainoista
21345: hekasvatus sisältyi kansalaistaidon ja kotitalou- ja myönteistä kehitystä.
21346: den opetukseen 9. luokalla, jolloin koko ikä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21347: ryhmä oli koolla. Valtioneuvoston päätöksellä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21348: 15. 3. 1975 poistettiin kansalaistaidon tunnit muksen,
21349: 9. luokalta ja samalla kotitalous tuli valinnai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21350: seksi aineeksi. Tämän johdosta peruskoulun vanhemmuuteen valmennuksen aikaan-
21351: antaman perhekasvatuksen mahdollisuudet heik- saamiseksi peruskouluun} armeijaan sekä
21352: kenivät olennaisesti. Lastenhoidon ja perhe- äitiys- ja lastenneuvolaan.
21353: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
21354:
21355: Impi Muroma Väinö Rautiainen Sauli Hautala
21356: Olavi Ronkainen Jorma Fred Asser Stenbäck
21357: Esko Almgren Antero Juntumaa
21358: 1980 vp. 535
21359:
21360: Toivomusaloite n:o 479.
21361:
21362:
21363:
21364:
21365: Mäki-Hakola: Esityksen antamisesta laiksi sosiaalika:svattajaopis-
21366: 'toista.
21367:
21368:
21369: E d u s k u n n a 11 e.
21370:
21371: Sisälähetysseuran Kasvattajaopisto tekee erit- ton asia kasvattaa ehyitä ja humaaneja opet-
21372: täin arvokasta työtä kasvattamalla sosiaalikas- tajia ja ohjaajia nuorison koulutus- ja huolto-
21373: vattajia, jotka toimivat lähinnä lasten ja nuor- työhön.
21374: ten huoltolaitosten johtajina ja ohjaajina. Se Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kasvat-
21375: on tätä toimintaansa suorittanut jo yli 60 tajaopistosta ei ole olemassa minkäänlaatuista
21376: vuotta. lainsäädäntöä. Näin ei se myöskään pääse laki-
21377: Opiston opetussuunnitelmat osoittavat, että sääteisestä valtionavusta osalliseksi. Valcion
21378: sen toiminta on juuri tämän päivän yhteiskun- vuosittain myöntämät harkinnanvaraiset avus-
21379: nassa erittäin ajankohtaista. Osittain jopa yh- tukset ovat niin pienet, että opiskelijat
21380: teiskunnan tuella ja sen tiedotusvälineiden avul- joutuvat itse rahoittamaan toimintansa n.
21381: la on kiihdytetty aikaisemman arvomaailman 60-% :sesti. Suoritettaessa vertailua muuhun
21382: kumoamista. Kun mitään uutta arvomaailmaa opetustoimintaan on tilanne suorastaan usko-
21383: ei ole esitetty aikaisemmin oikeina pidettyjen maton.
21384: arvojen tilalle, on henkinen pirstoutuneisuus, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21385: hätä ja epävarmuus ihmisten keskuudessa li- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21386: sääntynyt. Erikoisesti tämä koskee nuorisoa.
21387: Tämän takia otaksuisi olevan luonnollista, että että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
21388: erikoisesti sellaista kasvatus- ja opetustoimintaa tyksen laiksi sosiaalikasvattajaopistoista
21389: toteuttavan laitoksen kuin kasvattajaopisto on, sekä ottaisi tämän toiminnan lakisäätei-
21390: kaikinpuolinen tukeminen olisi yhteiskunnan sen valtionavun piiriin.
21391: taholtakin huomioitu. Onhan juuri tämän opis-
21392: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
21393:
21394: Pentti Mäki-Hakola
21395: 536 1980 vp.
21396:
21397: Toivomusaloite n:o 480.
21398:
21399:
21400:
21401:
21402: Mörttinen ym.: Jokioisten museorautatien ja kapeataidemuseon
21403: perusparannusten ,tOfteuttamisesta.
21404:
21405:
21406: E d u s k u n n a 11 e.
21407:
21408: Jokioisten kunnassa tOlmlVat museorautatie varten ,perustettu osakeyhtiö t01m1vat yhteis-
21409: ja kapeataidemuseo edustavat poikkeuksellisen työssä hoitaen museojunaliikennettä sekä kapea-
21410: harvinaista kokonaisuutta, joka kertoo elävästi taidemuseota edistäen samalla rautatieharrastus-
21411: Suomen kapearaiteisten rautateiden historiasta. ta ja historiallista tutkimustoimintaa.
21412: Museorata on maailman pohjoisin museorauta- Toimintaa haittaa voimakkaasti talvityösken-
21413: tie, jolla on säännöllistä höyryveturiliikennettä. telyn mahdollistavien kaluston kunnostustilojen
21414: Toiminta on perustunut aatteelliselta pohjalta puute, kunnostetun kaluston ulkosäilytys, mat-
21415: ilman valtion tukea tapahtuvaan vapaaehtoiseen kustajakapasiteetti on täynnä puutteellisten ase-
21416: rautatiealan harrastukseen. majärjestelyjen ja vähäisen vaunukaluston joh-
21417: Museorautatie toimii jo toista kesäänsä tu- dosta, alue on vartioimaton sekä loppuunajet-
21418: levana kesäkautena säännöllisen aikataulun puit- tuna saadusta veturikalustosta olisi voitava osa
21419: teissa. Museojunaliikenteen hoitaminen on edel- täyskunnostaa.
21420: lyttänyt paljon työtä alkaen vetureiden ja muun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21421: kaluston kunnostamisesta, kapearaiteisen rau- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21422: tatien kunnostamisesta ja museoratayhdistyk- muksen,
21423: sen henkilökunnan kurssittamisesta junaturval-
21424: lisuus-, veturinhoito- ja ensiapukursseilla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21425: Museokalusto käsittää 20 veturia ja useita Jokioisten museorautatien ;a kapearai-
21426: vaunuja. Kalusto on saatu pääasiassa lahjoi- demuseon perusparannusten toteuttami-
21427: tuksina. Museoratayhdistys ja radan ostamista seksi.
21428: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
21429:
21430: Tapani Mörttinen Martti Ursin Ulla Puolanne
21431: Helge Siren
21432: 1980 vp. 537
21433:
21434: Toivomusaloite n:o 481.
21435:
21436:
21437:
21438:
21439: Nieminen-Mäkynen ym.: Opintotuen kehittämisohjelman laatimi-
21440: sesta opiskelijoiden minimitoimeentulojärjestelmän Juomi·seksi.
21441:
21442:
21443: E d u s k u n n a 11 e.
21444:
21445: Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on vai- taan mahdollisuus kokopäiväisen keskeytymät-
21446: kea. Opintotukipäätökset ovat johtaneet siihen, tömän opiskelun jatkuvaan harjoittamiseen. Ny-
21447: että opiskelijoiden taloudelliset mahdollisuudet kyinen opintotuki ei mahdollista tämän tavoit-
21448: opintojen täysipainoiseen harjoittamiseen ovat teen saavuttamista.
21449: jatkuvasti heikentyneet. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
21450: Nykytilanne on huono sekä opiskelijan että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21451: yhteiskunnan kannalta. Joutuessaan hakeutu-
21452: maan työhön opiskelunsa jatkumisen turvaami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21453: seksi opiskelija vie mahdollisesti työpaikan työt- opintotuen kehittämisohjelman laatimi-
21454: tömältä, aiheuttaa yliopiston opetuksen tyhjä- seksi siten, että tässä ohjelmassa mää-
21455: käyntiä, pidentää samalla omaa opiskeluaikaan- rättäisiin aikataulu ja toimenpiteet
21456: sa ja lisää harteilleen kertyvää velkataakkaa. opiskelijoiden minimitoimeentulojärjes-
21457: Edellä mainituista syistä on kaikkien kannal- telmän luomiseksi.
21458: ta tavkoituksenmukaista, että opiskelijoille taa-
21459: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21460:
21461: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
21462: Jaakko Itälä
21463:
21464:
21465:
21466:
21467: 68 088000224W
21468: 538 1980 vp.
21469:
21470: Toivomusaloite n:o 482.
21471:
21472:
21473:
21474:
21475: Nieminen-Mäkynen ym.: Opintotuen laajentamisesta kirjaseteli-
21476: ~ärjestelmällä.
21477:
21478:
21479:
21480: E d u s kun n a 11 e.
21481:
21482: Kurssikirjojen vaikea saaminen kurssikirjas- Jos valtio tukisi opiskelijoiden kurssikirja-
21483: toista hidastaa monen opiskelijan opintoja. Tä- hankintoja, ainakin osa tästä tuesta palautuisi
21484: mä on epärationaalista, sillä opiskelun koko- menojen pienentymisenä. Keskimääräisen opis-
21485: naiskustannuksista oppikirjat muodostavat vain keluajan lyheneminen toisi valtiolle selvää sääs-
21486: murto-osan. Kurssikirjastojen kustannukset yhtä töä samoin kuin kurssikirjastojen paineen hel-
21487: kirjalainausta kohden ovat melko suuret var- littäminen.
21488: sinkin, ,jos niitä vertaa kirjan painamisen ra- Käytännöllinen tapa tukea opiskelijoiden
21489: jakustannuksiin - siis siihen kustannukseen, kurssikirjojen hankintaa on liittää osaksi opin-
21490: mikä painoksen suurentamisesta olisi. totukea oikeus tiettyyn määrään "kurssikirja-
21491: Kotimaisten kurssikirjojen tuotanto on ilmei- seteleitä", joilla opiskelija voisi ostaa kotimai-
21492: sissä vaikeuksissa, koska painokset pakosta jää- sia kurssikirjoja samalla tavoin kuin lounas-
21493: vät melko pieniksi. Jos opiskelijoiden mahdol- seteleitä voi käyttää aterioiden maksamiseen.
21494: lisuuksia ostaa 'kurssikirjoja omikseen parannet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
21495: taisiin, tämän kansantaloudelliset kustannukset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21496: olisivat pienet; ne vastaisivat vain kirjan paina-
21497: misen rajakustannuksia. Hyötyä saisivat sekä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21498: kurssikirjojen tuotanto että opiskelu. Paitsi että opintotuen laajentamiseksi kirjasetelijär-
21499: opinnot nopeutuisivat, kun kirjojen janottami- jestelmällä, jonka avulla parannettaisiin
21500: selta vältyttäisiin, keskeisten kurssikirjojen jää- opiskelijoiden mahdollisuuksia ostaa ko-
21501: minen omaan kirjahyllyyn olisi hyödyksi tie- timaisia kurssikirjoja.
21502: tojen muistiin palauttamista ja myöhempää
21503: käyttöä ajatellen.
21504: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
21505:
21506: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
21507: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
21508: 1980 vp. 539
21509:
21510: Toivomusaloite n:o 483.
21511:
21512:
21513:
21514:
21515: Nieminen-Mäkynen ym.: Opiskelija-asuntoloiden taloudellisen ase-
21516: man helpottamisesta.
21517:
21518:
21519: Ed u s k u n n a 11 e.
21520:
21521: Viimeaikaiset koronnostopäätökset ovat ilmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21522: mattavasti vaikeuttaneet asuntoyhtiöiden talou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21523: dellista tilannetta. Erityisen vaikea on opiske-
21524: lija-asuntosäätiöiden asema, koska pääomakus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21525: tannukset muodostavat normaalia suuremman menpiteisiin koronkorotusten aiheutta-
21526: osan kokonaisasumiskustannuksista johtuen sää- man vuokrienkorotuspaineen kompensoi-
21527: tiöiden pienistä omarahoitusosuuksista. Lisäksi miseksi opiskelija-asuntojen osalta koko-
21528: erityisiä ongelmia aiheuttaa asuntoJoiden vajaa- naisuudessaan pidentämällä opiskelija-
21529: käyttökapasiteetti kesäaikana. Useilla opiskeli- asuntoloiden rakennuslainojen takaisin-
21530: japaikkakunnilla on neliövuokria jouduttu ko- maksuaikaa ja korottamalla opiskelija-
21531: rottamaan huomattavasti yli asuntohallituksen asuntorakentamiseen suunnattavaa tu-
21532: neliövuokrasuosituksen. kea, joka käytetään säätiöiden omara-
21533: hoitusosuuden lisäämiseen.
21534: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21535:
21536: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
21537: Helvi Hyrynkangas Jaakko 1tälä
21538: 540 1980 vp.
21539:
21540: Toivomusaloite .n:o 484.
21541:
21542:
21543:
21544:
21545: Nikkilä ym.: Maatalousalan koulutuspaikkojen lisäämisestä.
21546:
21547:
21548: Ed u s kun n a 11 e.
21549:
21550: Maatalousyrittäjien vuosiloma- ja sijaisapujär- Maatalousalan koulutuspaikkojen lisääminen
21551: jestelmän kehittämisen esteeksi on muodostu- turvaisi ammattitaitoisten lomittajien riittävän
21552: nut paitsi hankala rahoitusjärjestelmä, myös saannin ja lisäisi muutenkin maatalousalan am-
21553: krooninen pula ammattitaitoisista lomittajista. mattikoulutuksen saaneiden viljelijöiden määrää
21554: Lomien järjestämisessä on jouduttu epätyydyt- Suomessa.
21555: täviksi koettuihin tilapäisratkaisuihin. Sijaisapu- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
21556: hakemuksia on jouduttu hylkäämään lomitta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21557: jien puutteen vuoksi.
21558: Tulevaisuudessa viljelijöiden käytössä oleva että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
21559: vapaa-aika tulee teknologian kehittymisen myö- maatalousalan koulutuspaikkojen lisää-
21560: tä lisääntymään. Kun vuosiloma- ja sijaisapu- miseksi ammattitaitoisten lomittajien
21561: järjestelmän rahoituksessa ilmenneet puutteet riittävän saannin turvaamiseksi ja maa-
21562: saadaan korjatuiksi, tulee myös tarvittavien lo- talousalan ammattikoulutuksen saanei-
21563: mittajien määrä vielä nykyisestään lisäänty- den viljelijöiden määrän lisäämiseksi
21564: mään. maassamme.
21565: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
21566:
21567: Olavi Nikkilä Saara Mikkola Juhani Laitinen
21568: Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Toivo Yläjärvi
21569: Matti Hakala
21570: 1980 vp. 541
21571:
21572: Toivomusaloite n:o 48.5.
21573:
21574:
21575:
21576:
21577: Niskanen ym.: Koululaitoksen kehititämisestä.
21578:
21579:
21580: E d u s kun n a 11 e.
21581:
21582: Peruskoulun toteuttaminen on merkinnyt :net opettajat ovat joutuneet myös havaitse-
21583: koulutuksellisen tasa-arvon lisääntymistä maas- maan, että oppiennätysten mitoittaminen hyvin
21584: samme, missä onkin sen suurin arvo. Käytän- korkealle ei ole jättänyt opetustyöhön sellaista
21585: nössä ei peruskoulu, niin kuin ei mikään koulu väljyyttä, mitä tarvitaan mm. oppilaiden ja hei-
21586: vielä, ole kuitenkaan kyennyt aina täyttämään dän toivomustensa riittävästi huomioon otta-
21587: siihen kohdistuneita monia niin opetuksellisia miseksi ja heidän kiinnostuksensa säilyttämisek-
21588: kuin kasvatuksellisia tavoitteita. Koulu on myös si opetettavaan aineeseen.
21589: ollut valmistautumaton kohtaamaan yhteiskun- Lisäksi koululaisen persoonallisuuden myön-
21590: nassa nopeasti tapahtuneita ja myös siihen vai- teisen kehityksen mahdollisuuksia on todettu
21591: kuttaneita muutoksia. Voidakseen toteuttaa sille vähentäneen sen, että peruskoulussa on ollut
21592: asetetut vaativat opetus- ja kasvatustehtävät verraten vähän sellaista toimintaa, joka tar-
21593: peruskoulun toimintaedellytyksiä tulee paran- joaisi lahjakkuudeltaan ja harrastuksiltaan eri-
21594: taa monipuolisesti. Peruskoulun tärkeänä tavoit- laisille oppilaille monipuolisia itsensä toteutta-
21595: teena tulee edelleen olla yhteiskuntaa aktiivi- misen mahdollisuuksia.
21596: sesti kehittämään pyrkivien ja maailman on- Peruskoulun kehittämiselle ei voi olla hy-
21597: gelmia tiedostavien ja niiden vähentämiseen väksi se, että koulun oppiaineistojen tärkeydes-
21598: pyrkivien oppilaiden kasvattaminen. tä huolimatta niiden kokeiluun käytetään äärim-
21599: mäisen niukasti varoja, mikäli niitä verrataan
21600: Opetuksen sisällöstä. vaikkapa useimpien tuotannonalojen kehittely-
21601: ja tutkimusmenoihin. Mahdollisuuksia riittävään
21602: Tiedon merkityksen muuttuminen yhteiskun- kokeilu- ja tutkimustoimintaan vähentänee op-
21603: nassa on asettanut monia uusia vaatimuksia pimateriaalin kustantajien kiire saada hyväksyt-
21604: myös kansalaisille peruskoulutuksessa annetta- täväksi ja markkinoille omat tuotteensa kilpai-
21605: van opetuksen sisällölle. Tietojen paljoudesta lemaan muiden kustantajien tuotteiden kanssa.
21606: olisi pystyttävä valikoimaan suhteellisen pysy- Oppimateriaalien tuottamisen ollessa osa kau-
21607: vää tietoa. Kun tieto vielä oli suhteellisen pallista kustannustoimintaa onkin pelättävissä,
21608: muuttumatonta, voitiin koulunkin opetussisäl- että muut näkökohdat ja pyrkimykset nouse-
21609: löt pitää jokseenkin muuttumattomina pitkän- vat aineistojen kehittämistä tärkeämmiksi.
21610: kin aikaa. Peruskoulussa tällaiseen ei ole enää Sen vuoksi olisikin selvitettävä, miten oppi·
21611: mahdollisuuksia, vaan siellä on kiinnitettävä materiaalin tuottamisella valtion toimesta voi-
21612: entistä enemmän huomiota tietojen hankinta- taisiin edistää peruskoulun opetussisällön ke-
21613: ja käyttötaidon oppimiseen. hittämistä, opetussuunnitelmien ja käytännön
21614: Käytännössä saadut kokemukset ovat osoit- opetussisällön yhteensovittamista ja peruskou-
21615: taneet, että peruskoulun opetussisällön laadin- lulle määriteltyjen tavoitteiden toteuttamista.
21616: nassa ja oppiennätysten määrittelyssä ei ole
21617: kaikilta osin onnistuttu. Varsin yleisesti on Koulun ;a kodin yhteistyö.
21618: todettu, että peruskoulun yläasteen opetus on
21619: muuttunut teoreettisemmaksi kuin opetussuun- Sekä koulussa itsessään että sitä ympäröiväs-
21620: nitelmissa alunperin edellytettiin. Myös oppi- sä yhteiskunnassa tapahtuneet suuret muutok-
21621: sisältöjen runsaus ja tavoitetason vaativuus ovat set ovat tehneet koulun ja kodin toimivan yh-
21622: eräin osin vaikuttaneet siihen, että opetukses- teyden aivan uudella tavalla tärkeäksi ja vält-
21623: sa on jouduttu etenemään liian nopeasti. Mo- tämättömäksi. Asutus- ja elinkeinorakenteen
21624: 542 Toivomusaloite n:o 485
21625:
21626:
21627: muutokset ovat muuttaneet suuresti niin kou- vomusaloitteet n:o 834/1979 vp., 970/1979
21628: lulaisten kuin heidän vanhempiensakin elämää. vp.). Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvion
21629: Myös perheen merkitys on monella tavalla yhteydessä hallituspuolueiden eduskuntaryhmät
21630: muuttunut joukkoviestinnän vaikutuksen sa- sopivatkin opetusryhmien pienentämisestä, :mitä
21631: malla lisääntyessä kasvattajana. Vanhempien hallitus on jo ryhtynyt toteuttamaan.
21632: epävarmuutta kasvatustehtävässään on lisännyt Valtiontaloudellisesti opetusryhmien ja kou-
21633: vallalla olevien kasvatusta koskevien näkemys- luyksikköjen pienentämistä helpottaa tulevai-
21634: ten moninaisuus. suudessa ikäluokkien pienentyminen ja sen ai-
21635: Tämän päivän koululaisten vanhemmilla ei heuttama varojen säästyminen. Opetusryhmiä
21636: useinkaan ole riittäviä valmiuksia paneutua las- pienentämällä voidaan myös välttää ikäluokkien
21637: tensa koulunkäyntiin. Koulun opetuksen sisäl- supistumisen vuoksi opettajien ammattikuntaa
21638: lössä ja työskentelytavoissa on tapahtunut suu- muutoin uhkaava työpaikkojen väheneminen tai
21639: ria muutoksia sen jälkeen, kun he itse ovat ainakin vähentää sitä.
21640: olleet koululaisia. Lasten kasvatuksen ja oppi- Opetusryhmien pienentämisen ohella koulun
21641: misen kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tär- opetustoimintaa tehostaisi tukiopetuksen entis-
21642: keää, että heidän vanhempansa voisivat olla tä tehokkaampi järjestäminen. Useimmissa ta-
21643: paremmin selvillä nykypäivän koulusta ja että pauksissa tukiopetuksen antamisen on voitu
21644: vanhemmat voisivat tuntea aitoa kiinnostusta havaita edistävän oppimisvaikeuksia omaa-
21645: lastensa koulutyötä kohtaan. Tämän vuoksi yh- vien oppilaiden oppimista. Kuitenkaan tukiope-
21646: teiskunnan tulisi luoda edellytykset toimivan tuksen antaminen ei vielä ole onnistunut sillä
21647: yhteyden rakentamiseksi vanhempien ja heidän tavalla kuin alunperin odotettiin. Tukiopetusta
21648: lastensa opettajien välille. kehitettäessä tavoitteena tulisi olla oppimisvai-
21649: Kuntien koululautakunnat huolehtivat ensi- keuksien ehkäiseminen jo ennakolta.
21650: sijaisesti kunnan koululaitoksen kehittämisestä
21651: ja valvonnasta. Varsin yleisellä tasolla ne voi- Koulun työrauhasta.
21652: vat myös välittää koululaitokseen vanhempien
21653: näkemyksiä. Toiseen suuntaan tämä yhteys ei Julkisuudes.sa on viime .aikoina kiinnitetty
21654: toimi siinäkään määrin. Myös kouluneuvostojen korostetusti huomiota koulun työrauhan häi-
21655: mahdollisuudet kodin ja koulun yhteydenpitä- riintymiseen varsinkin eräissä eteläisen Suomen
21656: jinä ovat käytännössä osoittautuneet hyvin i"a- kouluissa. Syyllisiksi on nähty milloin perus-
21657: joitetuiksi. koulujärjestelmä, milloin opettajat tai muut
21658: Parhaat edellytykset pitää oppilaiden koulu- kouluyhteisön tekijät syiden etsinnän useimmi-
21659: työn ja kasvatuksen kannalta tarvittavaa yh- ten jäädessä pintapuoliseksi ja lyhytnäköiseksi
21660: teyttä hänen vanhempiinsa on luokanvalvoialla haparoinniksi. Valitettavan usein näissä poh-
21661: ja muilla opettajilla. Määrittelemättä on kui- dinnoissa on unohdettu tai tarkoituksellisesti
21662: tenkin jäänyt, mikä osa opettajan työstä olisi sivuutettu se tosiasia, että koulu ei voi toimia
21663: voitava käyttää tähän tarkoitukseen ja miten muusta yhteiskunnasta irrallaan ja että siellä
21664: se olisi otettava huomioon opettajien koko- heijastuvat, tahtoipa koulu sitä tai ei, yhteis-
21665: naistyössä ja palkkauksessa. Usein paljon opet- kunnassa tapahtuneet ja tapahtuvat - myös
21666: tajan aikaa ja voimavaroja kuluttavana tämä kielteiset - muutokset ja ilmiöt.
21667: osa hänen työstään on tunnustettava siksi myös Niinpä myös koulujen työrauhassa ilmenneet
21668: palkkauksessa. häiriöt eivät useinkaan ole johdettavissa kou-
21669: lusta itsestään, vaan ne ovat osa sitä kehitystä
21670: Kouluyksikköjen ja opetusryhmien koko. ja niitä tapahtumia, jotka voidaan havaita myös
21671: kouluyhteisön ulkopuolella. Siksi myöskään
21672: Kouluyksikköjen ja niiden opetusryhmien koulun "rauhoittaminen" ei viime kädessä ole
21673: koolla on todettu olevan selvä yhteys koulu- mahdollista kouluyhteisön sisäisin toimin. Kou-
21674: jen opetus- ja kasvatustyön onnistumiseen. lutyössä ilmenneitä häiriöitä voidaan kuiten-
21675: Niinpä pienentämällä opetusryhmiä on mm. kin vähentää ja koulun työskentelyilmapiiriä
21676: uskottu voitavan tehostaa opetusta, parantaa parantaa mm. voimistamalla oppilaiden oppi-
21677: oppilaiden oppimisedellytyksiä ja koulun työs- mismotivaatiota esimerkiksi kehittämällä ope-
21678: kentelyilmapiiriä. Opetusryhmien pienentämi- tuksen sisältöä, tehostamalla oppilaiden van-
21679: seen ovat SKDL:n edustajat pyrkineet vaikut- hempien ja heidän opettajiensa yhteistyötä sekä
21680: tamaan aikaisemminkin eduskunnassa ( vrt. toi- pienentämällä opetusryhmiä ja kouluyksikköjä;
21681: Toivomusaloite n:o 485 543
21682:
21683: Edellä olevan perusteella ehdotamme että oppimateriaalia kehitetään pitäen
21684: SKDL:n eduskuntaryhmän kantana kunnioit- tärkeimpänä tavoitteena opetussisällön
21685: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, parantamista ja peruskoululle asetettu-
21686: jen tavoitteiden toteuttamista ja
21687: että hallitus kiinnittäisi erityistä huo- että luodaan edellytykset oppilaiden
21688: miota koululaitoksemme kehittämiseen vanhempien ja opettajien yhteistyön pa-
21689: mm. siten, rantamiselle mm. ottamalla tämä huo-
21690: että opetusryhmien ja kouluyksikkö- mioon opettajien työtehtävien määritte-
21691: jen kokoa pienennetään, lyssä ja palkkauksessa.
21692: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21693:
21694: Helvi Niskanen Pentti Liedes Seppo Toiviainen
21695: Jarmo Wahlström Irma Rosnell Pauli Uitto
21696: Terho Pursiainen 1.-C. Björklund Lauha Männistö
21697: Matti Järvenpää Aulis Juvela Ulla-Leena Alppi
21698: Kauko Tamminen Pauli Puhakka Inger Hirvelä
21699: V. J. Rytkönen M.-L. Salminen Vappu Säilynoja
21700: Heli Astala Marjatta Mattsson Niilo Koskenniemi
21701: Esko-Juhani Tennilä
21702: 544 1980 vp.
21703:
21704: Toivomusaloite n:o 486.
21705:
21706:
21707:
21708:
21709: Paakkinen ym.: Sotalelujen maahantuonnin ja myynnin kieltämi-
21710: sestä lainsäädäntöteitse.
21711:
21712:
21713: Ed u s kun n a 11 e.
21714:
21715: Viime vuonna vietetyn kansainvälisen lap- la vaikuttaa myös niin, että lapsi yhä herkem-
21716: sen vuoden aikana monelle tuli tutuksi Yhdis- min hyväksyy väkivallan jokapäiväisenä tapah-
21717: tyneiden Kansakuntien yleiskokouksessaan kak- tumana.
21718: si vuosikymmentä sitten hyväksymä "Lapsen Keskustelua sotaleluista käytiin maassamme
21719: oikeuksien julistus" ja erityisesti sen toinen jonkin verran Lapsen vuoden aikana. Mihin-
21720: periaate, joka kuuluu: kään konkreettisiin toimenpiteisiin asti ei pääs-
21721: "Lapsen tulee saada nauttia erityistä suoje- ty. Keskustelua sotaleluista käydään laajasti eri
21722: lua ja hänelle tulee lainsäädännöllä ja muilla puolilla maailmaa. Esimerkin voi ottaa naapuri-
21723: tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henki- maastamme Ruotsista. Siellä on päästy askel
21724: sesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti pidemmälle. Sosiaalihallituksen alaisuuteen pe-
21725: terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa rustettu lasten leikkiympäristöasioihin perehty-
21726: ja ihmisarvon mukaisissa olosuhteissa. Sää- nyt neuvosto - Lekmiljörådet - on yhteistoi-
21727: dettäessä lakeja lapsen etujen tulee olla tär- minnassa kuluttajansuojaviranomaisten kanssa
21728: keimpänä näkökohtana." aikaansaanut sopimuksen leikkikaluja myyvien
21729: Näiden päämäärien on määrä koskea kaikkia ja tuovien järjestöjen kanssa siitä, että sota-
21730: lapsia meidän yhteiskunnassamme. Maassamme leluja ei Ruotsissa myydä. Sopimus on ollut
21731: myytävät sotalelut ovat ilmiselvästi ristiriidassa voimassa nyt vuoden ajan. Sopimusta voimak-
21732: näiden kasvatustavoitteiden kanssa, minkä li- kaammaksi keinoksi pyritään Ruotsissa aikaan-
21733: säksi ne ovat vastoin maamme omaksumaa ja saamaan sotalelujen myyntiä ja maahantuontia
21734: kansalaisten laajasti hyväksymää rauhantyötä. koskevaa lainsäädäntöä.
21735: Leikkiessään lapsi oppii. Leikkiessään sotaa Kun vapaaehtoisuuteen pohjautuvat vetoo-
21736: lapsi oppii jotain sodasta. Lasten leikkiessä tap- mukset kaupalle ja leikkikalujen valitsijoille,
21737: pamista, ampumista ja räjäyttämistä, he oppi- niille, jotka sotalelujen myynnistä saavat ta-
21738: vat erään tavan ristiriitojen ratkaisemiseksi, loudellisen hyödyn, eivät riitä poistamaan so-
21739: tavan, jota me muuten emme ollenkaan lastem- taleluja markkinoilta, on turvauduttava toisen-
21740: me haluaisi tajuavan. laisiin keinoihin. Sotalelujen maahantuonti ja
21741: Sotaleikit ja sotalelut ovat eräänä osatekijä- myynti on estettävä lainsäädäntöteitse. Suurin
21742: nä kehittämässä lasten keskuuteen väkivaltai- osa kaupoissamme myynnissä olevista sotale-
21743: sia käyttäytymismalleja. Leikkiminen sotaleluil- luista on ulkomaista valmistetta.
21744: Toivomusaloite n:o 486 545
21745:
21746: Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- sesti lapsille, heidän terveydelleen ja
21747: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- turvallisuudelleen vaarallisina esineinä,
21748: sen, ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21749: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek-
21750: sellaisen lainsäädännön aikaansaamisek- si, jolla vaarallisten leikkikatujen myyn-
21751: si, jolla sotalelujen maahantuonti kiellet- tiä voitaisiin valvoa ja sotalelujen myyn-
21752: täisiin kokonaan kansalaisille ja erityi- ti kokonaan kieltää.
21753: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
21754:
21755: Saara-Maria Paakkinen Terhi Nieminen-Mäkynen Pauli Uitto
21756: Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja Mikko Ekorre
21757: Pekka Starast M.-L. Salminen Hannele Pokka
21758: Markku Kauppinen Inger Hirvelä Antero Juntumaa
21759: Sten Söderström Olli Helminen Pertti Hietala
21760: Helge Siren Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka
21761: Eino Grönholm Jouko Tuovinen Pirjo Ala-Kapee
21762: Jacob Söderman Matti Luttinen Tellervo Koivisto
21763: Toivo Mäkynen
21764:
21765:
21766:
21767:
21768: 69 088000224W
21769: 546 1980 vp.
21770:
21771: Toivomusaloite n:o 487.
21772:
21773:
21774:
21775:
21776: Palmunen ym.: Kansalais- ja työväenopistoissa opiskelevien ikä-
21777: rajan tarkistamisesta.
21778:
21779:
21780: Ed u s kun n a 11 e.
21781:
21782: Kouluikäisten lasten ja nuorten kasvatustyös- vuot1a1ta. Kansalais- ja työväenopistojen mah-
21783: sä on yhteiskunta asettanut yleistavoitteeksi dollisuudet taideohjaukseen paranevat lähivuo-
21784: lapsen persoonallisuuden kaikinpuolisen kehit- sina kunnallisen kulttuuritoimintalain toteudut-
21785: tämisen. Tämä velvoittaa yhteiskuntaa kanta- tua, sillä kulttuuritoimintalakia valmistellut
21786: maan vastuuta lapsen tietojen kartuttamisen rin- työryhmä esittää taideohjauksen järjestämistä
21787: nalla myös hänen emotionaalisesta kasvustaan nimenomaan kansalais- ja työväenopistojen
21788: ja luovuutensa kehittymisestä. Taideaineiden kautta. Tällöin kansalais- ja työväenopistoihin
21789: suhteellinen osuus on kuitenkin koulun piiris- tulisi perustettavaksi 50 uutta taideaineiden
21790: sä laskenut. Peruskoulun ulkopuolella lasten opettajan virkaa viiden vuoden aikavälillä.
21791: ja nuorten taideopetus on pääasiassa yksityisten Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme kunnioit-
21792: järjestäjien j·a järjestöjen vastuulla. Tämä mer- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21793: kitsee sitä, että lasten ja nuorten saama taide-
21794: opetus on alueellisesti erittäin epätasaista, suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21795: nittelematonta ja sattumanvaraista. Yksityistun- kansalais- ja työväenopistoissa opiskele-
21796: teina hankittu taideopetus on kallista ja useim- vien ikärajan tarkistamiseksi siten, että
21797: milta lapsilta tavoittamattomissa. musiikkiopetuksen tavoin muiden taide-
21798: Suunnitelmallista taideopetusta antavat kan- aineiden, ennen muuta elokuvakerhotoi-
21799: salais- ja työväenopistot, joiden verkosto on ti- minnan, kirjallisuuden, teatterin ja ku-
21800: heä ja koko maan kattava. Voimassaolevien vataiteen opetus voidaan ulottaa koske-
21801: säädösten mukaan kansalais- ja työväenopisto- maan myös alle 16-vuotiaita nuoria ja
21802: jen opintopiirit eivät kuitenkaan koske alle 16- lapsia.
21803: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
21804:
21805: Lauri Palmunen Esko Pekonen Ole Norrback
21806: 1980 vp. 547
21807:
21808: Toivomusaloite n:o 488.
21809:
21810:
21811:
21812:
21813: Pekkarinen ym.: Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetusväline-
21814: määrärahan lisäämisestä.
21815:
21816:
21817: E d u s k u n n a 11 e.
21818:
21819: Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa on mo- tutkimus- ja opetusvälineiden tarpeita. Ennen
21820: mentin 29.10.70, tutkimus- ja opetusvälinei- kaikkea tilanne näyttää erittäin vakavalta tut-
21821: den hankinta, kohdalla varattu Jyväskylän yli- kimusvälineistön luonnollisen kulumisen ja van-
21822: opistolle yhteensä 3 200 000 mk. Yliopiston hentumisen kohdalla. Tehokkaan tutkimuksen
21823: alunperin tekemä oma ehdotus oli 6,2 milj. ja opetuksen hoidon kannalta tämä ei liene
21824: mk. tarkoituksenmukaista. Myös valtion varojen tar-
21825: Budjetissa esitetyistä varoista on osoitettu koituksenmukaisen käytön kannalta tilanne ei
21826: 500 000 mk massaspektrometrin, jonka hankin- liene puolusteltavissa. Vuosina 1974-80 Jy-
21827: tahinta on 1 500 000 mk, ensimmäistä maksu- väskylän yliopiston tutkimus- ja opetusväline-
21828: erää varten. Muun muassa ympäristömyrkky- määrärahojen määrä on ollut vain 14,8 milj.
21829: jen perustutkimuksen kohdalla Jyväskylän yli- mk. Maamme yliopistoista ja korkeakouluista
21830: opistosta on muodostunut valtakunnallinen ainoastaan pienien korkeakoulujen Lappeenran-
21831: asiantuntemuksen painopiste. Kun yhteistyö- nan teknillisen korkeakoulun ja Joensuun kor-
21832: hanke on saatu tehokkaaseen alkuun muiden- keakoulun osuus on ollut markkamääräisesti
21833: kin asiaa koskettavien tahojen kanssa, olisi pienempi.
21834: mitä hyödyllisintä osoittaa tähän jo heti alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21835: vaiheessa riittävät varat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21836: Koska yliopiston tarkoituksenmukaisen toi- muksen,
21837: minnan muotoottaminen ehdotettujen varojen
21838: puitteisiin tuottaisi vaikeuksia, tulisi lisäänty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21839: vän jälkeenjääneisyyden estämiseksi voida osoit- Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja ope-
21840: taa yliopistolle lisävaroja. On luonnollista, että tusvälinemäärärahan tuntuvaksi lisäämi-
21841: tieteellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen seksi tutkimus- ja opetustoiminnan jat-
21842: ja uudet opetusmenetelmät aiheuttavat uusia kumisen turvaamiseksi.
21843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
21844:
21845: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen
21846: Pentti Lahti-Nuuttila Pentti Sillantaus Hannu Tapiola
21847: Juhani Surakka Sakari Knuuttila Mikko Ekorre
21848: 548 1980 vp.
21849:
21850: Toivomusaloite n:o 489.
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: Pekkarinen ym.: Ruotsin, saksan, venäjän ja ranskan kielen ope-
21856: tuksenlisäämisestä peruskoulussa.
21857:
21858:
21859: E d u s k u n n a II e.
21860: Peruskoulun ensimmäisen vieraan kielen ope- eikä kielenopetuksen yksipuolistumiseen johta-
21861: tus on liiaksi keskittynyt englannin kieleen, via toimenpiteitä tulisi sallia millään kouluas-
21862: ja muiden suomalaisille tärkeiden maailmankiel- teelia eikä missään koulumuodossa.
21863: ten opiskelu on erittäin vähäistä. Esimerkiksi Jotta Suomessa olisi vastaisuudessa riittävä
21864: saksan, venäjän ja ranskan kielen on viime vuo- määrä paitsi englantia myös hyvin ruotsia, sak-
21865: sina aloittanut peruskoulun 3. luokalla ainoas- saa, venäjää ja ranskaa osaavia henkilöitä, tu-
21866: taan alle 2 % ikäluokasta ja näiden kielten lisi peruskoulun kielenopetusta koskevia sään-
21867: opiskelutilaisuuksia on ainoastaan maamme nöksiä muuttaa. Näiden kielten opiskelun tu-
21868: suurimmissa kaupungeissa. lisi olla mahdollista peruskoulun 3. luokalla,
21869: Huoli on kohdistunut myös ruotsin kielen mikäli opiskelun aloittaa samassa koulussa ny-
21870: opiskelun vähenemiseen peruskoulun 3. luo- kyisin vaadittavan 20 oppilaan sijasta 12 op-
21871: kalta alkavana kielenä. pilasta. Oppilasmäärän tulisi voida olla poik-
21872: Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on keustapauksissa myös pienempi kuin 12, mikäli
21873: toistuvasti vaadittu Suomen koululaitoksen kie- kysymyksessä ovat pienet koulut ja aloitetun
21874: liohjelman monipuolistamista. Perusteena ovat kielen jatkuvuuden turvaaminen. Tärkeää on
21875: olleet toisaalta kulttuurielämän monipuolisuu- kuitenkin myös se, että ensimmäisen vieraan
21876: den vaatimus, toisaalta taloudellisen kehityk- kielen valinta jää huoltajien ,ja oppilaan itsen-
21877: sen, erityisesti ulkomaisten kauppa- ja vienti- sä ratkaistavaksi eikä ketään pakoteta vasten
21878: yhteyksien turvaaminen. Suomi on saanut 1970- tahtoaan harvinaisemman kielen opintoihin.
21879: luvulla merkittävän aseman sillanrakentajana Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21880: idän ja lännen välillä ja myös tästä syystä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21881: suomalaisten kielitaidolle asetetaan entistä suu-
21882: rempia vaatimuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21883: Vuosina 1976-78 toiminut valtioneuvoston peruskoulun kielten opetuksen säännös-
21884: asettama kieliohjelmakomitea teki lukuisia eh- ten muuttamiseksi niin, että ruotsin,
21885: dotuksia monipuolisen kieliohjelman turvaami- saksan, venäjän ja ranskan kielen ope-
21886: seksi. Ehdotuksia tulisi toteuttaa kiireellisesti tusta peruskoulussa voitaisiin lisätä.
21887: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
21888:
21889: Mauri Pekkarinen Mikko Pesälä Paavo Vesterinen
21890: Markku Kauppinen Juhani Surakka Toivo Yläjärvi
21891: Hannu Tenhiälä
21892: 1980 vp. 549
21893:
21894: Toivomusaloite n:o 490.
21895:
21896:
21897:
21898:
21899: Pekkarinen ym.: Maatalouskoulutuksen aloittamisesta Korpilah-
21900: della.
21901:
21902:
21903: E d u s kun n a 11 e.
21904:
21905: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- Matkaa Korpilahdelta lähimpään maatalousop-
21906: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien aika- pilaitokseen Saarijärven Tarvaalaan on noin
21907: na suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalous- 100 kilometriä. Eteläisessä Keski-Suomessa Kor-
21908: oppilaitokseen Saarijärvellä pyrki syksyllä 1979 pilahti on kuitenkin alueensa maantieteellinen
21909: aloituspaikkoihin nähden kaksinkertainen määrä keskuspaikka. Korpilahti on myös voimakas
21910: oppilaita. Keskiasteen koulutuksen uudistuksen maatalouspaikkakunta. Vuonna 1975 sai kun-
21911: suunnittelussa onkin aivan oikein lähdetty lisää- nan ammatissa toimivasta väestöstä noin puo-
21912: mään maatalousopetusta voimakkaasti. let toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta.
21913: Keski-Suomen lääninhallituksen valmistamas- Paikkakunnalla ei ole eikä sinne ole suunni-
21914: sa keskiasteen koulutuksen suunnitelmassa esi- teltu muita keskiasteen oppilaitoksia.
21915: tetään Keski-Suomeen perustettavaksi uusi maa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21916: talousoppilaitos (maatalous- ja puutarhaoppilai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21917: tos) Korpilahdelle. Suunnitelmassa esitetään muksen,
21918: aloituspaikkojen määräksi alkuvaiheessa 68 op-
21919: pilaspaikkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21920: Korpilahden sopivuutta maatalousoppilaitok- väliaikaisen maatalouskoulutuksen aloit-
21921: sen sijoituspaikaksi voidaan perustella monin tamiseksi Korpilahdella ;o syksyllä 1980
21922: eri tavoin. Koko eteläinen Keski-Suomi on maa- ;a uuden maatalousoppilaitoksen pikai-
21923: talouskoulutuksen osalta selvässä tyhjiössä. seksi perustamiseksi Korpilahdelle.
21924: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21925:
21926: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Juhani Surakka
21927: Mikko Pesälä Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
21928: Olavi Martikainen Helena Pesola Juhani Saukkonen
21929: 550 1980 vp.
21930:
21931: Toivomusaloite n:o 491.
21932:
21933:
21934:
21935:
21936: Pekkarinen ym.: Saarijärven metsäkoulun rakentamisesta.
21937:
21938:
21939: Ed u s k u n n a 11 e.
21940:
21941: Saarijärven metsäkoulu Saarijärven Kolkan- mattikasvatushallitukselle esityksen uusien kou-
21942: lahden kylässä toimii 1800-luvulla rakennetussa lutilojen rakentamisesta mahdollisimman p1kai-
21943: kasarmirakennuksessa. Koulun rakennukset ovat sesti. Kunnanhallitus on katsonut, että sopivin
21944: peruskorjaukseen kelpaamattomat. Koulun si- tila so. sijoituspaikka koululle olisi Tarvaalan
21945: jaintikaan ei toiminnallisesti ole ehkä paras kylässä, maatalousoppilaitoksen läheisyydessä.
21946: mahdollinen. Vaihtoehtona tälle sijoituspaikalle kunta on tar-
21947: Koulussa on metsätalouden peruslinjalla yleis- jonnut toista aluetta kirkonkylän välittömästä
21948: jaksolla 24 ja metsurin erikoistumislinjalla sa- läheisyydestä.
21949: moin 24 aloituspaikkaa. Lisäksi koululla on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21950: huomattavasti väliaikaista ammatillista koulu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21951: tusta. Keski-Suomen läänin keskiasteen koulu- sen,
21952: tuksen suunnitelma edellyttää koulun oppilas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21953: määrän huomattavaa lisäämistä. Tämän vuoksi Saarijärven metsäkoulun pikaisesti suun-
21954: nykyiset tilat eivät tule riittämään. nittelemiseksi ja rakentamiseksi.
21955: Saarijärven kunnanhallitus on tehnyt am-
21956: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
21957:
21958: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
21959: Matti Maijala Paavo Vesterinen Pentti Sillantaus
21960: Helena Pesola
21961: 1980 vp. 551
21962:
21963: Toivomusaloite n:o 492.
21964:
21965:
21966:
21967:
21968: Pekonen ym.: Kodinhoitajakoulutuksen säilyttämisestä kansan-
21969: opistoissa.
21970:
21971:
21972: Ed u s k u n n a ll.e.
21973:
21974: Maamme kodinhoitajakoulutuksen järjestämi- kodinhoitajakoulutuksen Jaqestamlseen myös
21975: sen uranuurtajia ovat olleet Väestöliitto ja tulevan koulunuudistuksen yhteydessä, käyte-
21976: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kodinhoita- tään yhteiskunnan varoja tarkoituksenmukai-
21977: jakoulutuksesta sittemmin ovat vastanneet an- semmin, jos kodinhoitajaopetusta ei !opeteta
21978: siokkaalla tavalla myös mm. Keski-Suomen sanotuista opistoista. Toisaalta vältytään niil-
21979: Opisto, Loimaan Evankelinen kansanopisto, tä ongelmilta, joita aiheutuisi siitä, että nyt
21980: Raudaskylän Kristillinen Opisto ja Otavan kodinhoitajakoulutusta antaviin opistoihin jou-
21981: Opisto Mikkelissä. duttaisiin hakemaan ja suunnittelemaan muuta
21982: Nyt keskiasteen koulunuudistuksen yhtey- opetusta. Myöskään hallinnolliset järjestelyt
21983: dessä on esitetty suunnitelmia kodinhoitaja- keskusvirastotasolla eivät edellytä mainituista
21984: koulutuksen lopettamisesta sanotuissa opistois- opistoista kodinhoitajakoulutuksen lopettamis-
21985: sa. ta, vaan hallinnolliset järjestelyt ovat hoidet-
21986: Näissä suunnitelmissa ei ole kuitenkaan otet- tavissa muutenkin.
21987: tu huomioon sitä, että näillä opistoilla on Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo"
21988: paitsi pitkäaikainen kokemus kodinhoitajaope- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21989: tuksen järjestämisessä, myös pätevä ja kouliin- sen,
21990: tunut opettajakunta sekä tarvittavat tilat ope-
21991: tusta varten. Lisäksi mainituilla opistoilla on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21992: kaikki muutJkin edellytykset järjestää myös uu- toimenpiteisiin kodinhoitajakoulutuksen
21993: distuvaa koulutusta. Muun muassa sosiaalialan säilyttämiseksi niissä kansanopistoissa,
21994: peruslinja on helposti järjestettävissä, koska joissa tätä toimintaa on ollut ja joissa
21995: sanotuilla opistoilla on siihen soveltuvat opet- se pystytään myös vastaisuudessa hoita-
21996: tajavoimat. maan.
21997: Käyttämällä jo olemassa olevia edellytyksiä
21998: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
21999:
22000: Esko Pekonen Olavi Ronkainen Pertti Hietala
22001: Pentti Poutan:en T. Ihamäki Maija Rajantie
22002: Mauri Miettinen Unto Ruotsalainen Erkki Liikanen
22003: 552 1980 vp.
22004:
22005: Toivomusaloite n:o 493.
22006:
22007:
22008:
22009:
22010: Penbo ym.: Lounais-Suomen metsäkoulun opetustoiminnan siirtä-
22011: mis,estä Paimion maatalouskerho-opiston tiloihin.
22012:
22013:
22014: E d u s k u n n a 11 e.
22015:
22016: Lounais-Suomen metsäkoulu toimii nykyi- nin toimeenpanosuunnitelmassa Naantaliin eh-
22017: sin Lounais-Suomen Metsänhoitoyhdistysten dotetut metsätalouden yleisjakso, metsurien
22018: Säätiön omistukses,sa yksityisluentoisena val- erikoistumisjakso ja kurssiosasto sekä metsä-
22019: tionapua nauttivana metsäkouluna. talouden yleisjakso, yhteensä 96 oppilaspaik-
22020: Opetus tapahtuu Naantalissa säätiön omis- kaa.
22021: tamassa kiinteistössä, jossa on metsätaloustuot- Läänin toimeenpanosuunnitelmassa on lisäti-
22022: tajaosasto, ja Laitilassa, jossa on metsätalouden lojen tarpeeksi esitetty yhteensä 2 400m2 , mi-
22023: perusjakso. Viimeksimainittu toimii väliaikai- kä vastaa lähes Paimion Maatalouskerho-opis-
22024: sen koulutuksen varoin Laitilan kunnan omis- ton tiloja.
22025: tamassa kiinteistössä. Tällä hetkellä oppilas- Maatalouskerho-opiston omistuksessa olevat
22026: paikkoja on Naantalissa 15 ja Laitilassa 24. metsät, noin 50 ha, eivät riitä tyydyttämään
22027: Turun ja Porin läänin keskiasteen koulun- metsäkoulun harjoitusmetsien tarpeita. Paimion
22028: uudistuksen toimeenpanosuunnitelman mukaan kunnassa sijaitsee Paimion yhteismetsä, pinta-
22029: Varsinais-Suomeen tUlee metsätalouden koulu- alaltaan 726 ha, sekä Paimion kunnan, seu-
22030: tukseen 144 oppilaspaikkaa, joista 24 paik- rakunnan ja kuntainliittojen metsiä, pinta-alal-
22031: kaa kurssimaiseen koulutukseen. Oppilaspai- taan noin 700 ha. Etäisyys näihin metsiin
22032: koista tulee Laitilaan 48 ja lopuille 96:lle on tieyhteyksien ka:Utta 5-20 kilometriä. Nä-
22033: on joko rakennettava tai muuten hankittava mä metsät on sopimuksin mahdollista saada
22034: koulutukseen sopivat tilat. harjoitusmetsiksi.
22035: Lounais-Suomen Metsänhoitoyhdistysten Sää-
22036: tiön omistamat tilat ovat jo nykyisellekin kou- Kerho-opisto sijaitsee alueella, jossa luon-
22037: lutoiminnalle riittämättömät ja puutteelliset niin non olosuhteet ovat suotuisat, maatalous on
22038: opetus-, majoitus- ja sosiaalitilojen kuin henki- voimaperäistä ja metsien hoito korkealla ta-
22039: lökunnan asuntojenkin suhteen. Kiinteistössä, solla. Kunta kuuluu myös jalojen lehtipuiden
22040: joka on rakennettu vuosina 1955-56, on var- esiintymisalueeseen. Varsinais-suomalainen yh-
22041: sinaista opetustilaa vain yksi luokka, 48m2 , dyskuntarakenne edellyttää, että metsäopetuk-
22042: työnopetuksessa käytettyä tilaa 59 m2 ja ma- sen painopiste olisi tavallista enemmän maa-
22043: joitushuoneita 6 kpl a 11m2, yhteensä 66m2 • tilatalouteen liittyvässä metsätaloudessa ja taa-
22044: Koulun kokonaishyötypinta-ala on 452 m2 • Ope- jama-alueiden metsien käsittelyssä sekä nii-
22045: tuksen laajentaminen ja kehittäminen nykyi- den asukkaiden metsätalouskoulutuksessa. Täs-
22046: sissä tiloissa suunnitelmia vastaavalle tasolle sä suhteessa Paimion olosuhteet hyvin vastaa-
22047: on mahdotonta. Sen sijaan tilat tulisivat so- vat vaatimuksia.
22048: pimaan hyvin pienempien erikoisalojen kurs- Paimion Maatalouskerho-opistolle on hyvät
22049: simuotoiseen koulutukseen. Tarvetta sentapai- kulkuyhteydet, useita linja-autovuoroja Saloon
22050: seen koulutukseen tulee esiintymään varsinai- ja Turkuun. Etäisyys hyvät palvelut tarjoavasta
22051: sen keskiasteen koulutusohjelman ulkopuolella. kuntakeskuksesta Paimion kirkonkylästä on 7
22052: Paimion Maatalousikerho-opisto siirtyy vuo- kilometriä. Turkuun on matkaa n. 35 km ja
22053: den 1981 alussa Ilmajoelle ja opiston kiin- Saloon 30 km.
22054: teistöl1e on etsitty käyttöä. Opistorakennuk- Läänin keskiasteen koulunuudistuksen toi-
22055: set soveltuisivat metsäopetuksen käyttöön hy- meenpanosuunnitelman mukaan siirtyy metsä-
22056: vin. Tällöin Paimioon tulisi sijoitettavaksi lää- talouden peruslinja uuteen koulujärjestelmään
22057: Toivomusaloite n:o 493 553
22058:
22059: syksyllä 1981, johon mennessä tarvittavat toi- vaamiseen aikataulun mukaisesti Lounais-Suo-
22060: mitilat tulisi saada käyttöön. messa. Siitä syystä metsäkoulu tulisikin alun
22061: Lounais-Suomen Metsänhoitoyhdistysten Sää- alkaen perustaa valtion kouluna.
22062: tiöllä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22063: kentaa tai muuten hankkia tarvittavia ope- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22064: tustiloja. Se voi varojensa turvin jatkaa ai- vomuksen,
22065: noastaan em. erikoiskurssitoimintaa nykyisissä
22066: Metsä-Jukola -nimisen opiston tiloissa tule- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
22067: vaisuudessa. Valtion omistuksessa olevat Pai- menpiteisiin metsäopetuksen aloittami-
22068: mion Maatalouskerho-opiston tilat sen sijaan seksi Paimion maatalouskerho-opiston
22069: antaisivat mahdollisuuden metsäopetuksen tur- tiloissa valtion oppilaitoksena.
22070: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
22071:
22072: Heikki Perho Arto Lampinen Heli Astala
22073: Ilkka Kanerva Jacob Söderman Sauli Hautala
22074: Tapio Holvitie Pekka Vennamo R. Breilin
22075: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ensio Laine Juhani Laitinen
22076: Anna-Liisa Jokinen
22077:
22078:
22079:
22080:
22081: 70 088000224W
22082: 554 1980 vp.
22083:
22084: Toivomusaloite n:o 494.
22085:
22086:
22087:
22088:
22089: Pesola ym.: Määrärahasta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lii·
22090: kuntatilojen rakentamiseksi.
22091:
22092:
22093: E d u s k u n n a 11 e.
22094:
22095: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Saarijär- heilusaleille ovat pitkän matkan takia han-
22096: vellä on noin 200 opiskelijaa. Oppilaitoksen kalia ja oppilaitokselta puuttuu lisäksi hen-
22097: yksi suurimpia ongelmia on liikuntatilojen kilökuljetuskalusto.
22098: puuttuminen. Oppilaitoksen liikuntatilojen suunnitelmat
22099: Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen persoonal- ovat valmiina. Tilojen rakentamista on myös
22100: lisuuden kehittäminen edellyttää, että opiske- puoltamassa se, että Saarijärven metsäkoulu
22101: lijoiden fyysisestä ja psyykkisestä suoritusky- voisi käyttää samoja tiloja ja myös Tarvaalan
22102: vystä pidetään huolta. Maamme opiskelijoiden kyläkunta hyötyisi tilojen rakentamisesta.
22103: kunto on monissa tutkimuksissa todettu huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22104: noksi ja sen on todettu laskevan opiskeluai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22105: kana. Tämän haittavaikutuksen lieventäjänä on muksen,
22106: liikunta varteenotettava tekijä ja opiskelijoil-
22107: le tulee taata mahdollisuudet ympärivuotisen että hallitus ottaisi valtion vuoden
22108: liikunnan harrastukseen. Tarvaalan maatalous- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
22109: oppilaitokselta nämä edellytykset puuttuvat. rärahan Tarvaalan maatalousoppilaitok-
22110: Kuljetukset kirkonkylän koulukeskukseen ur- sen liikuntatilojen rakentamiseksi.
22111: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
22112:
22113: Helena Pesola Väinö Rautiainen Juhani Surakka
22114: Väinö Raudaskoski Sampsa Aaltio Sakari Knuuttila
22115: Paavo Vesterinen Matti Hakala Mauri Pekkarinen
22116: 1980. vp. 555
22117:
22118: Toivomusaloite n:o 495.
22119:
22120:
22121:
22122:
22123: Pesola ym.: Taideteosten hankkimisesta julkisiin rakennuksiin.
22124:
22125:
22126: E d u s k u n n a 11 e.
22127:
22128: Taidekasvatuksen eräänä tavoitteena on opet- Tämä käytäntö mahdollistaisi taiteen ulot-
22129: taa ihmiset ymmärtämään taiteen eri muo- tamisen entistä paremmin kaikkien kansalais-
22130: dot kunkin ajan luontaisina ilmiöinä, jotka ten saataville. Lisäksi tällä toimenpiteellä oli-
22131: heijastavat monipuolisesti taiteentekijöiden nä- si huomattava työllistävä v,aikutus taiteilija-
22132: kemyksiä. Tämän vuoksi on tärkeää tehos- kunnan kannalta.
22133: taa taideteosten levittämistä. Perusteltua on V arustettaessa julkisia rakennuksia taide-
22134: myös edellyttää, että erityisesti kuvataiteen teoksilla tulisi kuvataiteen eri osa-alueet saat-
22135: osuutta sekä peruskoulutuksessa että aikuis- taa keskenään tasavertaiseen asemaan. Myös
22136: kasvatuksessa korostetaan entistä enemmän. taide- ja käsiteellisuuden tuotteet tulisi huo-
22137: Julkisten rakennusten rakennuskustannuksis- mioida ostoja tehtäessä.
22138: ta varaavat eräät kunnat nykyisin noin 1 % Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22139: rakennusten taiteelliseen somistamiseen. Tä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22140: hän tavoitteeseen ei kuitenkaan aina päästä muksen,
22141: tai määrärahoja ei varata lainkaan. Jotta saa-
22142: taisiin yhtenäinen käytäntö julkisten raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22143: nusten taideteoshankintojen kohdalla, tulisi ra- valtion kustannuksella rakennettavien
22144: kennusten rakennuskustannuksista varata laki- julkisten rakennusten varustamisekst tai-
22145: sääteisesti vähintään 1 % taideteosten hankin- deteoksilla varaamalla vähintään 1 % ra-
22146: taa varten. kennuskustannuksista tähän tarkoituk-
22147: seen.
22148: Hdsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
22149:
22150: Helena Pesola Juhani Surakka Toivo Mäkynen
22151: Sampsa Aaltio Matti· Pelttari Anna-Kaarina Louvo
22152: Matti Hakala Matti Viljanen Juhani Laitinen
22153: Aila Jokinen Mauri Vänskä Sakari Knuuttila
22154: Timo Ihamäki Martti Ursin Mauri Pekkarinen
22155: Tapio Holvitie Jalmari T orikka Paavo Vesterinen
22156: 556 1980 vp.
22157:
22158: Toivomusaloite n:o 496.
22159:
22160:
22161:
22162:
22163: Piipari ym.: Määrärahasta Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen suun-
22164: nittelua varten.
22165:
22166:
22167: E d u s k u n n a 11 e.
22168:
22169: Kotkan sairaanhoito-oppilaitos on to1mmut Toiminnan laajentamiseen ei ole kuitenkaan
22170: Kotkassa vuodesta 1957 alkaen. Opetustiloina mahdollisuuksia nykyisten toimitilojen epätar-
22171: ovat alunperin asuin- ja konttorihuoneistoiksi koituksenmukaisuudesta ja ahtaudesta johtuen.
22172: suunnitellut tilat, jotka ovat ahtaat ja epä- Kotkan kaupunki on luovuttanut valtiolle ton-
22173: tar koi tuksenmukaiset. tin jo vuonna 1967 oppilaitoksen uudisraken-
22174: Ammattikasvatushallituksen suorittamien las- nusta varten Kotkan keskussairaalan välittö-
22175: kelmien mukaan Kymen läänissä on asukas- mästä läheisyydestä, joka on tulevan uudisra-
22176: määrään nähden keskimääräistä vähemmän ter- kennuksen 1uonnollisin sijoituspaikka. Valta-
22177: veydenhuoltoalan opiskelupaikkoja. Keskusvi- osa käytännön opiskelusta tapahtuu kyseisessä
22178: rasto on kehottanut Kotkan sairaanhoito-oppi- sairaalassa.
22179: laitosta lisäämään opintolinjoja ja järjestämään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22180: es~merkiksi hammashoitajan peruskoulutusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22181: sekä lisäämään eri terveydenhuoltoalan amma- vomuksen,
22182: tissa toimivien täydennyskoulutusta omalla toi-
22183: mialueeHaan. Kymen läänin alueella ei ole voi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
22184: tu järjestää myöskään erikoiskoulutusta, mikä 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
22185: on koettu puutteena, koska juuri erikoiskou- mentille 29.83.74 1 000 000 markkaa
22186: lutuksen saaneesta terveydenhuoltoalan hen- Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen suun-
22187: kilöstöstä on pulaa. nittelua varten.
22188: Hels1ngissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
22189:
22190: Anna-Liisa Piipari Peter Muurman Risto Tuominen
22191: Pekka Starast Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
22192: Ju1hani Saukkonen Esko Almgren Mikko Pesälä
22193: Seppo Tikka Olli Helminen Mauno Forsman
22194: 1980 vp. 557
22195:
22196: Toivomusaloite n:o 497.
22197:
22198:
22199:
22200:
22201: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon nuor-
22202: ten koikoontumistilojen järjestämiseen.
22203:
22204:
22205: E d u s k u n n a 11 e.
22206:
22207: Nuoret tarvitsevat välttämättä kokoontumis- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
22208: tiloja. Tässä suhteessa korjaustoimenpiteet ovat tyksen 5 000 000 markan arviomäärä-
22209: liian ahtaita. Tarkoitukseen tarvitaan lisää ra- rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
22210: haa. den 1980 tulo- ja menoarvioon käytet-
22211: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- täväksi kokoontumistilojen tehostetusti
22212: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ja kiireellisesti järjestämiseksi nuorille.
22213: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
22214:
22215: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
22216: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
22217: 558 1980 vp.
22218:
22219: Toivomusaloite n:o 498.
22220:
22221:
22222:
22223:
22224: P. Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Ilomant-
22225: sin sivuosaston rakentamisesta.
22226:
22227:
22228: E d u s k u n n a 11 e.
22229:
22230: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun sivu- jois-Karjalan keskusammattikoulun Ilomantsin
22231: osasto on toiminut Ilomantsissa jo useiden sivuosaston rakentaminen on kiireellinen teh-
22232: vuosien ajan. Laitos toimii hyvin epäkäytän- tävä.
22233: nöllisissä, vanhoissa ja hajallaan olevissa ti- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
22234: loissa. Uuden sivuosaston rakentamista on toi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22235: vottu jo useitten vuosien ajan. Hanketta on
22236: kuitenkin vuosi vuodelta lykätty. Nyt on tul- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22237: tu kuitenkin siihen ajankohtaan, jolloin ope- menpiteisiin Pohjois-Karjalan keskusam-
22238: tustyö ei ilman suurempia vaikeuksia voi jat- mattikoulun Ilomantsin sivuosaston ra-
22239: kua, ellei uusia opetustiloja rakenneta. Poh- kentamiseksi.
22240: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
22241:
22242: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Matti Puhakka
22243: Lea Sutinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
22244: Mauri Vänskä
22245: 1980 vp. 559
22246:
22247: Toivomusaloite n:o 499.
22248:
22249:
22250:
22251:
22252: Pystynen ym.: Tampereen yliopiston opetusjaostojen ja täyden-
22253: nyskoulutuksen sisällyttämisestä korkeakoulujen kehittämis-
22254: lainsäädäntöön.
22255:
22256:
22257: E d u s k u n n a 11 e.
22258:
22259: Tampereen yliopistossa on tähän mennessä lelle", ja edelleen todetaan: "Valiokunta pitää
22260: suoritettu opetusjaostoissa lähes 6 000 tutkin- myös tarpeellisena sen selvittämistä, voitaisiin-
22261: toa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun puitteissa ko lain soveltamisalaa vastaisuudessa laajentaa
22262: vuoteen 1966 ja sen jälkeen Tampereen yli- niin, että lain piiriin luettaisiin myös ne edellä
22263: opistoksi muuttuneessa korkeakoulussa. mainitut opetuksen alat, jotka tällä hetkellä
22264: Opetusjaostoihin ovat perinteellisesti paas- ovat sen ulkopuolella."
22265: seet opiskelemaan muutlkin kuin ylioppilastut- Tampereen yliopistossa todetaan valittaen,
22266: kinnon suorittaneet henkilöt. Nykyisin on ope- että koko eduskunta ei voinut yhtyä tähän
22267: tusjaostojen opiskelijoistakin valtaosa ylioppi- sivistysvaliokunnan kaukonäköisyyteen ja tasa-
22268: lastutkinnon suorittaneita. puolisuutta korostavaan kannanottoon. Tämä
22269: Hallituksen esityksen (esitys n:o 202/1965 on kuitenkin ymmärrettävää, koska opetusjaos-
22270: vp.) tultua hyväksytyksi eduskunnassa ja Yh- tojen asema tuntui tutkinnonuudistuksen sil-
22271: teiskunnallisen Korkeakoulun nimen muuttues- loinen vaihe huomioon ottaen hieman epävar-
22272: sa Tampereen Yliopistoksi, eduskunta vastauk- malta.
22273: sessaan hallituksen esitykseen lausui edellyttä- Tilanne on edellä mainitussa suhteessa pe-
22274: vänsä, "että Yhteiskunnallisen Korkeakoulun rusteellisesti muuttunut opetusministeriön an-
22275: tähänastinen tehtävä säilytetään Tampereen nettua kirjelmällään 7. 3. 1979 opetusjaostotut-
22276: Yliopistossa ja että yliopiston karkissa opetus- kintojen kehittämisestä suunnitteluohjeet. Niis-
22277: yksiköissä pidetään, niin kuin hallituksen esi- sä sanotaan mm.: "Tavoitteena on siis opetus-
22278: tyksen perusteluissa on lausuttu, nykyiseen ta- jaostotutlkintojen säilyttäminen to1staiseksi am-
22279: paan opintie avoinna myös lahjakkaille ylioppi- matillis-tieteellisinä aiempina korkeakoulutut-
22280: lastutkintoa Suorittamattomille opiskelijoille." kintoina. . .. Muutoinkin on huolehdittava sii-
22281: Tampereen yliopisto on toteuttanut tätä tä, ettei opetusjaostotutkintojen perinteisesti
22282: periaatetta erityisesti opetusjaostotutkintojen vahva ammatillisuus ja käytännönläheisyys
22283: suori ttamismahdollisuuksia tarjoamalla, mutta uudistuksessa heikkene. Niinikään yliopiston
22284: myös tiedekuntatutkinnoissa. tulee pyrkiä siihen, että opetusjaostot säilyvät
22285: Tampereen yliopiston käsityksen mukaan voi- edelleen ennen muuta ylioppilastutkintoa suo-
22286: daan yliopistoa kehittää tasapuolisesti vasta rittamattomien väylänä."
22287: sitten kun opetusjaostoissa annettava opetus Täydennyskoulutuskeskus, joka on uranuur-
22288: sekä täydennyskoulutuskeskuksessa tapahtuva taja yliopistojen täydennyskoulutuksen antajana
22289: täydennyskoulutus otetaan korkeakoulujen ke- ja avoimen korkeakoulun periaatteiden noudat-
22290: hittämislainsäädännön piiriin. tajana, on perustamisestaan v. 1970 saakka
22291: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 3 hal- tehnyt merkittävää sivistystyötä. Olisi erittäin
22292: lituksen esityksen johdosta laiksi korkeakoulu- tärkeää, että myös tämä tärkeä lohko voitaisiin
22293: jen kehittämisestä vuosina 1967-81 annetun sisällyttää korkeakoulujen kehittämislainsäädän-
22294: lain muuttamisesta (1978 vp., esitys n:o 27) töön varsinkin koska tällä toiminnalla on lähi-
22295: on todettu mm.: "mutta muun muassa Tam- vuosina edessä mittavat tehtävät ja tärkeä rooli
22296: pereen yliopiston opetusjaostot samoin kuin nykyisessä, yhä enemmän koulutusyhteiskun-
22297: ko11kell!kouluissa tapahtuva täydenn)'lskoulutus naksi muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnas-
22298: jäisivät edelleen lain soveltamisalan ulkopuo- sa.
22299: 560 Toivomusaloite n:o 499
22300:
22301:
22302: Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus- miseksi siten, että myös Tampereen yli-
22303: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, opiston opetusjaostot ja täydennyskou-
22304: lutuskeskus kuuluisivat korkeakoulujen
22305: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kehittämislainsäädännön piiriin.
22306: korkeakoulujen kehittämislain muutta-
22307: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
22308:
22309: Erkki Pystynen Sampsa Aaltio Pentti Lahti-Nuuttila
22310: Matti Maijala Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi
22311: 1980 vp. 561
22312:
22313: Toivomusaloite n:o 500.
22314:
22315:
22316:
22317:
22318: Rajantie ym.: Ekologisen tutkimuslaitoksen perustamisesta Sai-
22319: maan vesistöalueelle.
22320:
22321:
22322: E d u s k u n n a II e.
22323:
22324: Saimaan uittosääntöä uusittaessa, Saimaan alaisten eläinlajien elinympäristönä ja siinäkin
22325: vesienkäytön kokonaissuunnitelmaa laadittaessa mielessä ainutlaatuinen. Maailmanlaajuisessa
22326: ja Saimaan säännöstelyhanketta kehitettäessä mittakaavassa Saimaan erityisarvot on useissa
22327: on tullut yllättävän suurena ongelmana esiin yhteyksissä arvostettu korkealle, niinpä esim.
22328: se, että Saimaan alueelta on varsin vähän eko- Unescon World Hetitage -ohjelmaan on Sai-
22329: logisia tutkimuksia. Kyseessä on kuitenkin maalta valittu laajoja korvaamattomia alueita.
22330: maan suurin makean veden allas, jonka mer- Saimaan ekologian tutkimuslaitoksen toimi-
22331: kitys monin tavoin on ensiarvoisen tärkeä koko alana tulisi olla eläin-, kasvi- ja mikrobiekologia
22332: maalle ja erityisesti Itä-Suomelle. sekä vesi- että maaekosysteemeissä. Kalastus-
22333: Niin ikään on käynyt selväksi myös se, että tutkimuksen, velvoitetarkkailujen ja muiden
22334: on varsin vähän edes Saimaan vesistön kasvis- soveltuvien tutkimusten sekä vesi-, ilmasto- ja
22335: toa ja eläimistöä koskevia tutkimustuloksia. maaperäsdvityksien tekemtsessä sen tulisi tar-
22336: Tarve tällaisten tutkimusten ja perustierojen vittaessa olla yhteistyössä muiden tutkimuslai-
22337: saamiseksi on suuri, etenkin kun säännöstely- tosten kanssa.
22338: hanke on, mikäli se toteutuu, tuomassa luon- Saimaan ekologian tutkimuslaitos voisi toi-
22339: non nykytilaan muutoksia. Puhtaasti biologi- mia joko itsenäisenä tutkimusyksikkönä jonkin
22340: sena tutkimuskohteena Saimaan ekosysteemille ministeriön alaisena tai sillä voisi olla läheistä
22341: ei ole vertaista koko maailmassa. yhteistyötä 1tä-Suomen Instituutin kanssa.
22342: Saimaan erityistä kiinnostavuutta tutkimus- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
22343: kohteena korostaa myös sen historia jääkauden tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22344: jälkeisten Itämeren vaiheiden osana. Tältä ajal- sen,
22345: ta ovat peräisin eräät makean veden oloihin että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
22346: sopeutuneet lajit, joiden vastaavia esiintymiä menpiteisiin ekologisen tutkimuslaitok-
22347: ei muualla tunneta. sen perustamiseksi Saimaan vesistö-
22348: Saimaa on tunnettu myös eräitten uhan- alueen yhteyteen.
22349: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
22350:
22351: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
22352: Esko Pekonen Erkki Liikanen Pertti Hietala
22353: Pentti Poutanen Timo Ihamäki Mauri Miettinen
22354:
22355:
22356:
22357:
22358: 71 088000224W
22359: 562 1980 vp.
22360:
22361: Toivomusaloite n:o 501.
22362:
22363:
22364:
22365:
22366: Raudasoja ym.: Peruskoulun ja keskiasteen oppilaitosten oppilai-
22367: den opiskelutapamrmien korvaamisperusteiden saattamisesta
22368: vastaamaan opiskelijoiden vastaavia etuja.
22369:
22370:
22371: E d u s k u n n a 11 e.
22372:
22373: Opiskelutapaturmien korvaamisesta annetun Oppilaiden tapaturmien nykyinen korvaus-
22374: asetuksen (851/48) 1 §:n mukaan laboratorio- järjestelmä ei ulotu välitunneilla, tavallisilla
22375: tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä oppitunneilla, kuten esimerkiksi voimistelutun-
22376: harjoittelutyössä sattuva ja kysymyksessä ole- nilla, eikä koulumatkoilla sattuviin tapaturmiin.
22377: valle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden Peruskoulun oppilaat saavat tällaisissa tapauk-
22378: aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturma- sissa ilmaisen lääkärinhoidon, mutta ei laajem-
22379: na, jos opiskelu on tapahtunut mainitun ase- paa turvaa esimerkiksi pysyvän invaliditeetin
22380: tuksen 2 §: ssä mainitussa tai tarkoitetussa sattuessa.
22381: koulussa, laitoksessa tai opetuskurssilla. Kysy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22382: myksessä olevan asetuksen 2 §: ssä mainitaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22383: mm. kansalaiskoulut ja peruskoulun yläasteet sen,
22384: sekä ammatilliset oppilaitokset. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
22385: Kansakoululain (247 /57) 31 §:n 2 momen- piteisiin, että peruskoulun ja keskiasteen
22386: tissa, jota sovelletaan myös peruskouluun, sää- oppilaitosten oppilaat saisivat koulussa
22387: detään, että koulussa ja koulumatkalla oppi- ja koulumatkoilla sattuneista tapatur-
22388: laalle sattuneiden tapaturmien lääkärinhoito ja mista korvauksen, joka vastaa opiskelu-
22389: kaikki koulun toimesta suoritettavat lääkärin- tapaturman korvaamisesta annetun ase-
22390: tarkastukset ovat maksuttomat. tuksen (851/48) 1 §:ssä tarkoitettua
22391: Lukion oppilailla ei ole kumpaakaan edellä etua.
22392: mainituista etuuksista.
22393: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
22394:
22395: Juhani Raudasoja Kaj Bärlund Jacob Söderman
22396: Peter Muurman Eino Grönholm Markus Aaltonen
22397: Mikko Elo Olli Helminen Pirjo Ala-Kapee
22398: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen
22399: Pertti Hietala
22400: 1980 vp. 563
22401:
22402: Toivomusaloite n:o 502.
22403:
22404:
22405:
22406:
22407: Ruotsalainen ym.: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-
22408: tionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain
22409: muuttamisesta maaseutukoulujen oppilaskohtaisten menojen
22410: määräytymisperus teiden tarkis tamiseksi.
22411:
22412:
22413: E d u s k u n n a 11 e.
22414:
22415: Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kir- vaanasutun maaseudun kouluja ylläpitää mah-
22416: jaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä dollisimman kauan ja näin tukea maaseutuväen
22417: lainoista annetun lain ( 1112/78) 4 § :n 2 mo- viihtyvyyttä kotiseudullaan ja estää monasti
22418: mentin 5 kohdassa ja 3 momentissa säädetään, onnetonta maaltapakoa.
22419: että valtioneuvosto vahvistaa käyttömenojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22420: oppilasta kohti lasketun määrän vuosittain, ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22421: kunta saa sitten valtionosuuden em. keskimää- muksen,
22422: räisestä oppilaskohtaisesta menosta.
22423: Harvaanasutulla maaseudulla ei em. oppilas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22424: kohtainen vahvistettu määrä vastaa läheskään menpiteisiin kunnan peruskoulun, lu-
22425: pienen koulun oppilaskohtaista menoa, vaan kion ja yleisen kirjaston valtionosuule-
22426: kunta joutuu yksin kustantamaan huomattavan sista ja -avustuksista sekä lainoista an-
22427: osan oppilaskohtaisista menoista. netun lain muuttamiseksi niin, että
22428: Eräissä harvaanasutuissa kunnissa on lasket- pienten syrjäisten maaseutukoulujen op-
22429: tu, että oppilaskohtaiset menot pienissä kou- pilaskohtaiset menot määrättäisiin siten,
22430: luissa kunta joutuu huomattavalta osalta kus- että oppilasko.htainen vahvistettu määrä
22431: tantamaan. Määrä tekee veroäyrin hinnasta vastaisi pienten koulujen oppilaskohtai-
22432: 1/3-1/2 penniä. Periaatteessahan tulisi har- sia menoja.
22433: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
22434:
22435: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie Ulla-Leena Alppi
22436: Heli Astala
22437: 564 1980 vp.
22438:
22439: Toivomusaloite n:o 503.
22440:
22441:
22442:
22443:
22444: Rönnholm ym.: Kansalais- ja työväenopistojen valtionapuosuuk-
22445: sien korottamisesta ulkopoliittisten kurssien osalta.
22446:
22447:
22448: E d u s k u n n a 11 e.
22449:
22450: Tasavallan Presidentti lausui valtiopäivien ten asioiden tiedottamisesta vastaavat tiedotus-
22451: avajaisissa 5. 2. 1980 mm. seuraavaa: välineet, jotka ovat riippuvaisia sekä tietoläh-
22452: "Kokemukset ovat myös opettaneet meille, teistä että myös ulkopolitiikkamme kannalta
22453: että pienen maan ulkopolitiikassa ei kertakaik- jopa kielteisistä tekijöistä, joten on olemassa
22454: kiaan ole varaa sekoittaa ratkaisuihin tunteita, vaara, että kansalaiset eivät pystykään erotta-
22455: sympatioita tai antipatioita. Realistisen ulko- maan kansainvälisen politiikan olennaisia ky-
22456: politiikan tulee pohjata tietoisuuteen kansain- symyksiä.
22457: välisen politiikan olennaisista tekijöistä." Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22458: Ulkopolitiikan päätöksentekijöiden on hel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22459: pompaa tehdä päätöksensä ymmärrettäväksi,
22460: jos kansalaisten keskuudessa on huhujen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22461: arvailujen sijasta tietoisuus ulkopolitiikkaamme kansalais- ja työväenopistojen valtion-
22462: vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Koululaitos apuosuuksien korottamiseksi täysimää-
22463: on tässä suhteessa tulevaisuuden kannalta kes- räisiksi maamme kannalta tärkeiden
22464: keisessä asemassa. Tämän hetken kansainvälis- ulkopoliittisten kurssien osalta.
22465: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
22466:
22467: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman
22468: Kaarina Suonio Jouko Tuovinen Anna-LHsa Piipari
22469: Pertti Hietala
22470: 1980 vp. 565
22471:
22472: Toivomusaloite n:o 504.
22473:
22474:
22475:
22476:
22477: Salo ym.: Taiteen rahoituspohjan vahvistamisesta budjettivaroin
22478:
22479:
22480: E d u s k u n n a 11 e.
22481:
22482: Valtion taidemäärärahat ovat 1970-luvulla rahapelin osalta. Järjestelmään on kuitenkin
22483: kasvaneet suhteellisen nopeasti. Taidebudjetin liittynyt vaikeuksia myös vuosina, jolloin peli-
22484: reaalinen lisäys vuodesta 1970 vuoteen 1980 tuotot ovat ylittäneet etukäteisarviot. Näin sen
22485: on ollut yli kaksinkertainen. Esimerkiksi val- vuoksi, että etukäteisarviot ylittävät tuotot on
22486: tion kokonaismenojen tai opetusministeriön ohjattu eri tarkoituksiin ohi budjettikäsittelyn
22487: hallinnonalan menojen lisäykseen verrattuna opetusministeriön käyttövaroina tai määrätty
22488: taidemenojen suhteellinen osuus on kuitenkin valtioneuvoston päätöksillä säästettäviksi. Mer-
22489: kasvanut niukasti ja vitkaan. Taiteen rahoitus- kittävä osa taiteen rahoituksesta on näin tapah-
22490: ta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, tunut ilman riittävää parlamentaarista ohjausta
22491: että kysymys on alueesta, joka vasta 1970- ja valvontaa.
22492: luvulla on saanut osakseen laajempaa huomiota Taidebudjetin rakentamisesta pääosin arpa-
22493: poliittisessa päätöksenteossa ja tullut yhteis- jais- ja veikkaustuottojen varaan on muodostu-
22494: kuntapolitiikan osaksi. nut taide-elämämme taloudellista perustaa jäy-
22495: Taiteen rahoitukseen on 1970-luvulla liitty- tävä epävarmuustekijä. On kohtuutonta, että
22496: nyt rakenteellisia ongelmia, jotka ovat vaikeut- pääosa taiteen rahoituksesta on riippuvaista
22497: taneet suunnitelmallisen taidepolitiikan harjoit- rahapelin harrastajien arvaamattomasta kädestä.
22498: tamista. Keskeinen piirre tässä rahoituksessa Taiteen ja kulttuuritoiminnan rahoituspohJan
22499: on ollut se, että valtion taidebudjetti on tulo- turvaamiseksi olisi luonteeltaan jatkuvat taide-
22500: puolen osalta kytketty veikkauksen ja raha- menot - lakisääteisistä menoista alkaen -
22501: arpajaisten voittovaroihin. Näiden rahoitusläh- siirrettävä suoran budjettirahoituksen piiriin.
22502: teiden osuus taidebudjetin menopuolen katta- Samalla olisi turvattava pitemmällä aikaväli1lä
22503: misessa on pysytellyt noin 70 prosentin suu- taidemäärärahoille vuotuinen reaalikasvu, joka
22504: ruisena, ja kehitys on hitaasti lisännyt riippu- vastaisi alueen nopeasti kasvavia kehitystarpeita
22505: vuutta pelituotoista. Vuoden 1980 tulo- ja me- 1980-luvulla. Pelituottoja voitaisiin edelleenkin
22506: noarvioon merkityistä taiteenedistämisvaroista, kasvavassa määrin osoittaa taidelaitosten raken-
22507: yhteensä vajaat 200 milj. markkaa, on peli- nushankkeisiin ja muihin investointeihin sekä
22508: tuotoilla arvioitu katettavaksi noin 140 milj. erihiot>t>n kokeilutoimintaan.
22509: mk. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22510: Sidonnaisuus pelituotoista on johtanut sii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22511: hen, että keskeisen, ellei keskeisimmän, teki- muksen,
22512: jän taidebudjetin valmistelussa on muodostanut että hallitus kiireellisesti ryhtvisi toi-
22513: Oy Veikkaus Ab:n arvio pelituottojen kas- menpiteisiin taiteen rahoitusnohian vah-
22514: vusta seuraavan budjettivuoden aikana. Peli- vistamiseksi siten, että veikkauksen ja
22515: tuottojen kertymissä tapahtuneet heilahtelut raha-arpajaisten tuottojen osuutta tai-
22516: ovat vaitkuttaneet välittömästi taide-elämämme teen rahoituksessa vähennetään ja kaik-
22517: taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Ongelmia ki lakisääteiset tai muuten pysvvät tai-
22518: on syntynyt varsinkin silloin, kun tuotot ovat demenot siirretään varsinaisen budjetti-
22519: jääneet alle etukäteisarvioiden jomman kumman rahoituksen piiriin.
22520: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
22521:
22522: Arvo Salo Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari
22523: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
22524: 566 1980 vp.
22525:
22526: Toivomusaloite n:o 505.
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: Saukkonen ym.: Luonnontieteellisen tutkimusaseman perustami-
22532: sesta Parikkalan Sii~alahdelle.
22533:
22534:
22535: E d u s k u n n a II e.
22536:
22537: Siikalahti on Kymen läänissä Parikkalan kun- pia lajeja ovat punasotka, tavi, sinisorsa ja haa-
22538: nassa lähellä valtakunnan rajaa sijaitseva Sim- pana. Lahden runsaslukuisin lintulaji on nauru-
22539: peleenjärven pohjois-eteläsuuntainen erittäin lokki, joita pesii suuryhdyskunnissa satoja pa-
22540: rehevä eutrofinen lahti, jonka pituus on noin reja. Edellistä muistuttavia pikkulokkeja tava-
22541: 5 kih'Tletriä ja levers 0 5-1 ,5 kilometriä. taan säännöllisesti kesäisin lähes kymmenen-
22542: Alue kuuluu luonnonhistoriallisesti maakunta- tuhatta yksilöä ja pesiminenkin on niille mah-
22543: jaossa Laatokan Karjalaan ja on tänne asti ulot- dollista. Pikkulokki kuuluu Suomessa harvinai-
22544: tuvan Sortavalan lehtokeskuksen pohjoisreunaa. siin eteläisiin tulokkaisiin. Lahden runsaslukui-
22545: Alueella tavataan useita vaateHaita eteläisiä simpiin lajeihin kuuluu edelleen ruokokerttu-
22546: lehtokasveja ja koko lahden kasvisto on rehe- nen, joita alueella pesii yli kaksisataa paria.
22547: vää ja monimuotoista. Simpeleenjärvi onkin ns. Täysin ruo'ikoista riippuvaisia lajeja ovat
22548: vaateliaiden vesikasvien määrän perusteella toi- myös ruskohaukka ja kaulushaikara, joiden
22549: sena Suomen järvistä Lahden Vesijärven jäl- pesiä on viime vuosina onnistuttu löytämään
22550: keen. Useimmat Simpeleenjärven kasviharvinai- kumpiakin yksi, joskin molempia lajeja saattaa
22551: suudet on kuitenkin löydetty sen rehevimmästä pesiä joinakin kesinä lahdella kaksikin paria.
22552: lahdesta, Siikalahdesta. Sieltä on tavattu lu- Ruskohaukkoja, jonka pesivä kanta maassamme
22553: kuisia sellaisia kasvilajeja, joita esiintyy S1Jo- on vain satakunta paria, tavataan pesivinä
22554: fll"'o"a vah nmntamissa rnui~<a paikoi~sa. Pa- Etelä-Karjalassa vain Siikalahdella ja sen lähis-
22555: rikkalan Siikalahtea voidaankin pitää rajan töllä sijaitsevalla Sammallammella. Lähimmät
22556: taakse jääneen kuuluisan Äyräpääniärven ai- kaulushaikaran pesimispaikat lienevät Suomen-
22557: noana korvikkeena SuomPssa. Siikalahden lahden rannalla saakka. Lahden osmankäämi-
22558: alueen hyönteisfauna on sekin harvinaisen ri- köistä ja ruo'ikoista riippuvaisia ovat myös
22559: bcta. Sidl<i voi tav>Jta myös maassamme harva- harvinaiset lieiu- ja luhtakana sekä luhtahuitti,
22560: lukuisen viitasammakon. jonka kanta Siikalahdella on Suomen tiheimpiä.
22561: Eniten Siikalahdelle ovat kuuluisuutta tuo- Yölaulajista siellä voi kuunnella mm. sata-
22562: neet kuitenkin linnut. ioita lahdeila pesii hyvin kielen, viita- ja luhtakerttusen sekä pensas- ja
22563: runsaasti. Alueen rehevyydestä ja ravinnerik- viitasirkkalinnun laulua. Kaikki nämä lajit ovat
22564: kaudesta johtuu myös linnuston monipuolisuus, kaakkoisia ja eteläisiä lajeja, joita tavataankin
22565: jonka vertaista saa turhaan Suomesta hakea. Parikkalassa yleensä runsaammin kuin muissa
22566: Ainutlaatuisen Jaajana ruohikkolakeutena Siika- osi~,a maatamme. Esimerkiksi Siikalahden sata-
22567: lahti tarjoaa erinomaiset levähdyspaikat myös kielikanta on Suomen runsain. Ruo'ikoissa on
22568: ylimuuttavalle lajistolle. Sijaitseehan alue lintu- kesäisin laulanut useita ryyti- ja rastaskerttu-
22569: jen kaakkoisten muuttoreittien varrella Karjalan sia, joita maassamme tavataan lähes poikkeuk-
22570: Kannaksen pohjoispuolella. setta vain merenrantojen parhaimmissa ruo'i-
22571: Keväisin ja syksyisin lahdella tavataankin koissa.
22572: mm. satoja joutsenia, hanhia ja kurkia sekä Myös petolintuja alue houkuttelee. Edellä
22573: pohjoisen tundralle matkaavia kahlaajalintuja. mainitun ruskohaukan lisäksi lahden rantamilla
22574: Myös arktisia vesilintuja, kuten alleja ja musta- pesii lukuisia sarvipöllöjä ja nuolihaukkoja.
22575: lintuja, siellä voi parhaina iltoina nähdä tuhan- Ainakin viiden parin kalasääksiyksilöitä käy
22576: sia. Siikalahti tarjoaa suotuisat pesimismahdol- lahdella säynävänpyynnissä ja joinakin vuosina
22577: lisuudet sadoille sorsapareille. Runsaslukuisim- on pohjoiseen linnustoainekseen kuuluva suo-
22578: Toivomusaloite n:o 505 567
22579:
22580: pöllö jäänyt lahdelle pesimäänkin. Eteläpään mesta tutkimustyötä, mutta alueen tarjoamat
22581: luhdalla on ainakin vuodesta 1966 lähtien asus- laajat ja monipuoliset mahdollisuudet huo-
22582: tanut myös joitakin kultasirkkupareja. Lajin mioonottaen sen käyttöä valtakunnallisena tut-
22583: lähimmät pesimisalueet sijaitsevat Pohjois-Kar- kimuskohteena tulisi nyt voimakkaasti tehos-
22584: jalassa, jonka lisäksi kultasirkkua tavataan Suo- taa.
22585: messa pesivinä vain muutamilla harvoilla alueil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22586: la. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22587: Itä-Suomen vesioikeuden päätettyä hiljat-
22588: tain hylätä parikymmentä vuotta sitten vireil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22589: lepannun ja paljon keskustelua aiheuttaneen erityisen luonnontieteellisen tutkimus-
22590: Siikalahden osittaiseen kuivattamiseen täh- aseman perustamiseksi Parikkalan Sii-
22591: dänneen pengerhankkeen on alueen käyttötar- kalahdelle sekä tieteellistä tutkimus-
22592: koitus ja säilyminen luonnonsuojelullisena koh- työtä että luonnonsuojelullista käyttöä
22593: teena varmistunut. Siikalahdella on jo useita varten.
22594: vuosia suoritettu yksityisten tutkijoiden toi-
22595: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
22596:
22597: Juhani Saukkonen Pentti Poutanen Mikko Kaarna
22598: 568 1980 vp.
22599:
22600: Toivomusaloite n:o 506.
22601:
22602:
22603:
22604:
22605: Sillantaus ym.: Syntyvyyden alenemisesta aiheutuvan kustannus-
22606: säästön käyttämisestä peruskoulun ja lukion kehittämistoimin-
22607: taan.
22608:
22609:
22610: E d u s k u n n a 11 e.
22611:
22612: Oppilasluokkien pieneneminen vaikuttaa -88 mennessä nykyisellä opettajakoulutuksella
22613: ratkaisevasti koko koulusuunnitteluun. Valtio- on yli 7 850 pätevää opettajaa työttömänä. Sa-
22614: neuvoston 13. 10. 1976 vahvistaman väestö- ja manaikaisesti jää myös koulutiloihin ja opetus-
22615: työpaikkasuunnitteen mukaan peruskoulun op- välineisiin tehtyjä investointeja käyttämättä tai
22616: pilasmäärä putoaa lukuvuoden 1979-80 va jaakäyttöisiksi.
22617: 638 893 onuilaa~ta lukuvuoteen 1987-88 Peruskoulun ja lukion kehittämistoiminta
22618: mennessä 583 208 oppilaaseen. Tilastokeskuk- edellyttäisi eräitä kehittämispäätöksiä, jotka tu-
22619: sen syksyllä 1978 tarkistamien laskelmien levat vaatimaan määrärahoja. Seuraavassa on
22620: mukaan oppilasmäärän pudotus on vieläkin no- esitetty eräitä tällaisia kehittämistoimenpiteitä
22621: peampi. Tämän viimeisimmän ennusteen mu- ja arvioitu karkeasti niiden vaatimat määrära-
22622: kaan lukuvuonna 1987-88 oppilasmäärä on hat:
22623: 24 000 oppilasta pienempi kuin edellä mai- - peruskoulun yläasteen perusopetusryhmän
22624: nitussa valtioneuvoston ennusteessa on esitetty. laskeminen 27 oppilaaseen ja peruskoulun
22625: Syntyvyyden aleneminen vähentää yksin- eriyttämisratkaisun toteuttaminen siten, että
22626: omaan peruskoulun ala-asteen luokkien määrää luokka jaetaan äidinkielen, matematiikan ja
22627: nykyisestä lukuvuoteen 1987-88 mennessä n. kielten opetuksessa kahteen erikseen opetetta-
22628: 1 400 luokalla. Lisäksi se tulee vähentämään vaan osaan, 280 milj. mk;
22629: peruskoulujen yläasteiden ja lukioiden luok- - lukion perusopetusryhmän koon alenta-
22630: kien määrää vastaavasti. minen 30 oppilaaseen 50 milj. mk;
22631: Syntyvyyden aleneminen aiheuttaa luonnol- - peruskoulun ala-asteen 3-6 luokkien
22632: lisesti sekä peruskoulun että lukion menojen perusopetusryhmän koon laskeminen 30 oppi-
22633: pienentymistä, mutta myös vastaavasti, ellei ke- laaseen 40 milj. mk;
22634: hittämistyötä suoriteta, koulujen palvelutason - erityisopetuksen opetusryhmän pienentä-
22635: huomattavaa laskua. minen ja muu kehittämistoiminta 15 milj. mk;
22636: Koulujen tarjoamat palvelut heikentyvät - sairaalaopetuksen kehittäminen 2 milj.
22637: koulujen lakkauttamisen, asutuskeskusten ope- mk·
22638: tusryhmien suurenemisen ja opettajamäärän _:___ peruskoulun 5. ja 6. luokkien ryhmäjako
22639: huomattavan pienemisen takia. Opetusministe- matematiikassa ja kielissä 27 milj. mk;
22640: riön asettaman opettajien koulutustarvetoimi- - harjaantumisopetuksen kehittäminen 5
22641: kunnan laskelman mukaan lukuvuoteen 1987 milj. mk.
22642: Toivomusaloite n:o 506 569
22643:
22644: Edellä mamttUlsta menoeristä suurimman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22645: osan aiheuttaa peruskoulun yläasteen tasoryh- syntyvyyden alenemisesta aiheutuvan
22646: märatkaisu, josta valtioneuvosto kesäkuussa peruskoulun ja lukion kustannussäästön
22647: 1979 tekemänsä päätöksen perusteella tekee käyttämiseksi peruskoulun ja lukion
22648: lopullisen ratkaisun 1983 alkavan kokeilun jäl- kehittämistoimintaan siten, että se antaa
22649: keen. Erityisen kiireellisenä on pidettävä pe- mahdollisuudet koulutyön riittävän kor-
22650: ruskoulun yläasteen luokan maksimikoon alen- keatasoiseen järjestämiseen maan eri
22651: tamista 27 oppilaaseen. osissa ja että kehittämistoiminnassa tu-
22652: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- lee asettaa pääpaino opetusryhmien pie-
22653: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, nentämiseen.
22654: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
22655:
22656: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne
22657: Heikki Perho Tapio Holvitie Irma Rihtniemi-Koski
22658: Matti Hakala Timo Ihamäki Pertti Salolainen
22659: Matti Hokkanen Aila Jokinen Martti. Ursin
22660: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Matti Viljanen
22661: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Ben Zyskowicz
22662: Pekka Jokinen Esko Koppanen Tapani Mörttinen
22663: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Matti Pelttari
22664: Eeva Kauppi Eero Lattula Tuulikki Petäjäniemi
22665: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Eva-Maija Pukkio
22666: Arto Lampinen Mauri Miettinen Erkki Pystynen
22667: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
22668: Pekka Lövttvniemi Toivo Mäkynen Jalmari Torikka
22669: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Tauno Valo
22670: Matti Jaatinen Helena Pesola Mauri Vänskä
22671: Sampsa Aaltio Toivo if. Pohjala
22672:
22673:
22674:
22675:
22676: 72 088000224W
22677: 570 1980 vp.
22678:
22679: Toivomusaloite n:o 507.
22680:
22681:
22682:
22683:
22684: Suonio ym.: Koulupsykologien ja koulukuraattorien virkojen
22685: saattamisesta valtionosuuteen oikeutetuiksi.
22686:
22687:
22688: Ed u s kun n a 11 e.
22689:
22690: Koulujen oppilashuollon henkilöstöstä koulu- Koulutoimen alue- ja keskushallinnossa on
22691: psykologit ja koulukuraattorit eivät ole valtion- myös täysin rlittämättömästi koulupsykologien
22692: osuuden piirissä, mikä on vaikeuttanut oppi- ja -kuraattorien työtä ohjaavaa ammattihenki-
22693: lashuollon kehittämistä siten kuin mm. oppilas- löstöä. Esimerkiksi vain yhden lääninhallituk-
22694: huoltokomitea vuonna 1973 valmistuneessa sen kouluosastossa on koulukuraattorin virka.
22695: mietinnössään edellytti. Vaikka kouluissa opet- Valtionosuuden puuttuminen koulupsykolo-
22696: tajien panos on ensisijainen myös oppilashuol- gien ja koulukuraattorien viroissa on johtanut
22697: lossa, on koulupsykologien ja koulukuraatto- myös senkaltaisiin vinoutumiin, että kunnat
22698: rien tarve kiistämätön. Erityisesti peruskoulun ovat palkanneet psykologeja ja sosiaalityönte-
22699: yläasteella ja lukiossa sekä ammattikouluissa kijöitä niille hallinnonaloille, joihin saadaan
22700: aineopettajilla ei ole riittäviä mahdollisuuksia valtionapu ja yrittäneet jakaa heidän työpanos-
22701: oppilaiden psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuk- taan myös koulujen tarpeisiin. Esimerkiksi ter-
22702: sien selvittämiseen ja nuorten sekä heidän per- veyskeskuksiin ja kasvatusneuvoJoihin on pal-
22703: heidensä tarvitseman tuen antamiseen. kattu psykologeja, joiden tehtäväksi on annet-
22704: Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia tu myös koulujen palveleminen. Kokemukset
22705: koululaisista on psyykkisen tutkimuksen ja/tai kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella toimivista
22706: hoidon tarpeessa. Koulujen työrauha sekä kou- oppilashuollon työntekijöistä osoittavat, että
22707: lulaisten keskinäinen väkivaltaisuus ovat nous- oppilashuolto voi onnistua ainoastaan siten,
22708: seet polttaviksi ongelmiksi, joiden käsittelyyn että työntekijä työskentelee kouluyhteisön si-
22709: ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan oppilashuollon sällä. Erityisesti ennalta ehkäisevä työ ja sen
22710: voimakasta ja asiantuntevaa panosta. Myös osana opettajien ohjaus oppilaiden ongelmien
22711: psyykkisistä ja sosiaalisista syistä johtuvat op- ja työrauhaa vaarantavien ilmiöiden kohtaami-
22712: pimisvaikeudet edellyttävät kouluissa vakavaa sessa on lähes mahdotonta koulun ulkopuolel-
22713: paneutumista. Esimerkiksi lukioissa lukuvuon- ta käsin. Myös yksittäisten oppilaiden tarvitse-
22714: na 1978-79 keskeytti 5,4 prosenttia ensim- mat tukitoimenpiteet jäävät helposti irrallisiksi
22715: mäiseltä luokalta ja peräti 14,4 prosenttia toi- ja kangistuvat ilman jatkuvaa henkilökohtais-
22716: selta luokalta opintonsa. Molemmilla luokka- ta yhteydenpitoa opettajiin ja nuorten perhei-
22717: tasoilla keskeyttäneiden lukumäärä oli suurem- siin. Koulun ulkopuoliset psykologin tai sosiaa-
22718: pi kuin luokalle jääneiden lukumäärä. Suuri lityöntekijän palvelut saattavat myös synnyttää
22719: keskeytysten määrä on ongelmana myös amma- epäluottamusta koulun opettajakunnassa.
22720: tillisissa oppilaitoksissa. Oppilashuollon kehittäminen lisäämällä kou-
22721: Koulupsykologien ja -kuraattorien tarve on lupsykologien ja koulukuraattorien virkoja
22722: kunnissa koettu niin suureksi, että ilman val- koululaitoksen piiriin on välttämätöntä. Tämä
22723: tionasuuttakin toukokuussa 1979 oli maassam- on mahdollista saattamalla koulupsykologin ja
22724: me koulukuraattoreita 102 ja koulupsykolo- -kuraattorin virat valtionosuuteen oikeuttavik-
22725: geja 42. Näiden oppilashuollon asiantuntija-am- si. Uudistuksen tulisi koskea peruskoulua, lu-
22726: mattiryhmien jakaantuminen maassa on kuiten- kiota ja keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia.
22727: kin erittäin epätasaista siten, että molemmissa Näitä koulumuotoja koskevassa lainsäädännös-
22728: ryhmissä puolet toimii Uudenmaan läänissä. sä tulisi määritellä koulupsykologin ja koulu-
22729: Toivomusaloite n:o 507 571
22730:
22731: kuraattorin pätevyysvaatimukset sekä säätää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22732: näiden virkojen kuulumisesta valtionosuutta menpiteisiin saattaakseen koulupsykolo-
22733: saaviin virkoihin. gien ja koulukuraattorien virat valtion-
22734: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- osuuden piiriin peruskoulussa, lukiossa
22735: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- ja keskiasteen ammatillisissa oppilaitok-
22736: sen, sissa.
22737: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
22738:
22739: Kaarina Suonio Maija Rajantie Matti Puhakka
22740: Aimo Ajo Kaisa Raatikainen Pekka Starast
22741: Juhani Surakka Pirkko Valtonen Tarja Halonen
22742: Matti Luttinen Seppo Tikka Pentti Lahti-Nuuttila
22743: Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo Liisa Jaakonsaari
22744: Markus Aaltonen Olli Helminen Risto Tuominen
22745: Anna-Liisa Piipari
22746: 572 1980 vp.
22747:
22748: Toivomusaloite n:o 508.
22749:
22750:
22751:
22752:
22753: Sutinen ym.: Perinnetieteen professorin viran perustamisesta
22754: Joensuun korkeakouluun.
22755:
22756:
22757: E d u s k u n n a II e.
22758:
22759: Perinnekulttuurin harrastaminen elää voima- opetus ja tieteenharjoitus, ei ole sopusoinnus-
22760: kasta nousukautta eri maakunnissa ja koko sa korkeakoulun alueellisen tehtävän kanssa.
22761: maassa. Karjalaisen ja kalevalaisen perinteen Maakunnallisen perinteen tutkimuksen laajen-
22762: muodot esiintyvät voimakkaina edelleen Poh- tamisen ja tehostamisen lisäksi on tarve sisäl-
22763: jois-Karjalassa, missä Joensuun korkeakoululla lyttää tutkimukseen myös esineellinen kulttuu-
22764: on näiden kartoittamisessa, vaalimisessa ja edis- ri. Kaiken tämän täysitehoinen hoitaminen edel-
22765: tämisessä oma tärkeä tehtävänsä. lyttää kuitenkin koulutettua ja pätevää työ-
22766: Vuonna 1969 hyväksytyssä laissa Joensuun voimaa, mitä puolestaan ei ole mahdollisuus
22767: korkeakoulusta sanotaan mm.: "Korkeakoulus- saada ilman kyseisen alan koulutusta. Pohjois-
22768: sa on opettajainvalmistusta välittömästi palve- Karjalassa tunnetaan voimakasta tarvetta perin-
22769: levien laitosten lisäksi Karjalan tunkimuslaitos, netieteen professuurin perustamiseen Joensuun
22770: joka suorittaa Karjalan henkistä ja aineellista korkeakouluun.
22771: kulttuuria koskevaa tutkimustyötä korkeakou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22772: lussa edustettujen tieteenalojen puitteissa." taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22773: Karjalan tuvkimuslaitos onkin voinut huo-
22774: mattavasti kehittää karjalaisen perinteen tutki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22775: musta ja edistämistä. Kuitenkin se, että kar- perinnetieteen professorin viran perus-
22776: jalaisesta korkeakoulusta puuttuu perinnetieteen tamiseksi Joensuun korkeakouluun.
22777: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
22778:
22779: Lea Slutinen P. Puhakka Mauri Vänskä
22780: Markku Kauppinen Jouko 1Tuovinen Erkki Korhonen
22781: 1980 rd. 573
22782:
22783: Hemställningsmotion nr 509.
22784:
22785:
22786:
22787:
22788: Söderström m. fl.: Om inrättande av en kokerske- och en eko-
22789: nomichefstjänst vid Korsnäs kurscentral.
22790:
22791:
22792: T i 11 R i k s d a g e n.
22793: Korsnäs kurscentral i Korsnäs kommun har sar hans möjligheter att sköta sina egentliga
22794: genom sin verksamhet som enda kurscentral åligganden.
22795: för den svensksprakiga befo1kningen en viktig Kokersketjänsten igen är nödvändig för att
22796: uppgift att fylla. kunna sätta igång matserveringen i de nyre-
22797: Kurscentralens verksamhet begränsas dock noverade utrymmena vid Outokumpus gruva
22798: av personalbrist. Hösten -79 uppvaktade bl.a. i Korsnäs. Kurscentralen har redan tidigare
22799: kurscentralens styrelse yrkesutbildningsstyrel- erhållit medel för utrustning m.m. men tjäns-
22800: sen och anhöll om två tjänster: terna fattas.
22801: 1. ekonomichefstjänst Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
22802: 2. kokersketjänst. dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
22803: ställa,
22804: EnHgt yrkesutbildningsstyrelsens cirkulär och
22805: bestämmelser är kurscentraler vilkas elevantai att regeringen måtte vidtaga åtgär-
22806: är fastställda till 150 elever berättigade till der /ör att inrätta en kokerske- och
22807: ekonomichefstjänst. I nuvarande läge då kurs- en ekonomichefstJänst vid Korsnäs kurs-
22808: centralen inte innehar denna tjänst är rektorn central.
22809: tvungen att sköta dessa ärenden vilket begrän-
22810: Helsingfors den 5 februari 1980.
22811:
22812: Sten Söderström Ole Norrback Boris Renlund
22813: 574 1980 vp.
22814:
22815: Toivomusaloite n:o 509. Suomennos.
22816:
22817:
22818:
22819:
22820: Söderström ym.: Talouspäällikön ja keittäjän toimen perustami·
22821: sesta Korsnäsin kurssikeskukseen.
22822:
22823:
22824: E d u s kun n a 11 e.
22825:
22826: Korsnäsin kunnan Korsnäsin kurssikeskuksel- kuksen ollessa vailla tätä virkaa rehtorin on
22827: la on ainoana ruotsinkielistä väestöä varten pakko hoitaa nämä asiat, mikä puolestaan ra-
22828: tarkoitettuna kurssikeskuksena täytettävänään joittaa hänen mahdollisuuksiaan hoitaa omia
22829: tärkeä tehtävä. Kurssikeskuksen toimintaa ra- varsinaisia asioitaan.
22830: joittaa kuitenkin henkilökunnan puute. Syksyl- Keittäjän toimi on välttämätön, jotta ruuan
22831: lä 1979 kävi mm. kurssikeskuksen johtokunta tarjoilu voitaisiin aloittaa Outokummun Kors-
22832: ammattikasvatushallituksessa ja pyysi lupaa saa- näsin kaivoksen uusituissa tiloissa. Kurssil(es-
22833: da perustaa kaksi virkaa: kus on jo aikaisemmin saanut varoja varustei-
22834: 1. talouspäällikön virka ta varten, mutta virat puuttuvat.
22835: 2. keittäjän toimi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22836: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22837: Ammattikasvatushallituksen kiertokirjeiden
22838: ja määräysten mukaan ovat sellaiset kurssikes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22839: kukset oikeutettuja saamaan talouspäällikön vi- yhden talouspäällikön viran ja yhden
22840: ran, joiden oppilaiden lukumäärä on vahvis- keittäjän toimen perustamiseksi Korsnä-
22841: tettu 150 oppilaaksi. Tällä hetkellä kurssikes- sin kurssikeskukseen.
22842: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
22843:
22844: Sten Söderström Ole Norrback Boris Renlund
22845: 1980 vp. 575
22846:
22847: Toivomusaloite n:o 510.
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: Tapiola ym.: Ammatillisen koulutuksen tOlmmtapisteen perusta-
22853: misesta Viitasaarelle keskiasteen koulunuudistuksen toimeen-
22854: panon yhteydess.ä.
22855:
22856:
22857: E d u s k u n n a 11 e.
22858:
22859: Keski-Suomen läänin pohjoisosan kahdek- Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen erittäin
22860: san kunnan Kinnulan, Pihtiputaan, Kyyjärven, heikkoa saavutettavuutta, mitä tulisi parantaa
22861: Kivijärven, Viitasaaren, Karstulan, Kannonkos- keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanon
22862: ken ja Konginkankaan alueelta pyrki vuonna yhteydessä perustamalla Viitasaarelle pysyvä
22863: 1979 yhteisvalinnassa mukana olleisiin keski- ammatillisen koulutuksen toimintapiste.
22864: asteen oppilaitoksiin kaikkiaan 1 223 hakijaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22865: jois.ta oppilaiksi otettiin 690. Yleisiin ammat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22866: tikouluihin py11ki mainituista kunnista 325, jois- muksen,
22867: ta otettiin 179. Kunnat ovat varanneet Ääne- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22868: kosken ammattikoulun kuntainliitolta, jossa menpiteisiin pohjoisen Keski-Suomen
22869: mainitut kunnat ovat jäseninä, yhteensä 61 kuntien ammatillisen koulutuksen saa-
22870: aloituspa1kkaa. Äänekosken ammattikouluun, vutettavuuden parantamiseksi ja pysy-
22871: jossa oli kaikkiaan 27 4 aloituspaikkaa, hakeu- vän ammatillisen koulutuksen toiminta-
22872: tui v. 1979 yhteisvalinnassa oman läänin alu- pisteen perustamiseksi Viitasaarelle kes-
22873: eelta 445 ensisijaista hakijaa. kiasteen koulunuudistuksen toimeenpa-
22874: Edellä sanottu osoittaa selvästi pohjoisen non yhteydessä.
22875: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
22876:
22877: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
22878: Juhani Surakka
22879: 576 1980 vp.
22880:
22881: Toivomusaloite n:o 511.
22882:
22883:
22884:
22885:
22886: Tenhiälä ym.: Maatalousteknologian yliopisto-opetuksen ja tutki-
22887: muksen edellytysten parantamisesta.
22888:
22889:
22890: E d u s k u n n a 11 e.
22891:
22892: Maataloutemme voimakas kehitys on suurel- rin virka, 1-2 apulaisprofessoria ja 3-6 va-
22893: ta osin perustunut koneistamiseen ja muuhun kinaista opettajaa.
22894: teknologian hyväksikäyttöön. Teknologian mer- Tulevaisuuden näkymät tuovat kehittämis-
22895: kityksestä antaa hyvän kuvan se, että viime tarpeen entistä korostetummin esille. Erityi-
22896: vuosina kone- ja laitehankinnat, rakennusten sesti energian, mutta myös koneiden ja mui-
22897: uudistaminen ja korjaaminen sekä polttoaine-, denkin ns. teknologisten panosten hinnat näyt-
22898: huolto- ja kunnossapitokustannukset ovat muo- tävät olevan jatkuvassa voimakkaassa nousus-
22899: dostaneet lähes puolet kaikista bruttorahame- sa. Tässä tilanteessa ovat maatalouselinkeinon
22900: noista. Kun näiden teknologian panosten käyt- tuotantokustannusten ja sen kautta myös elin-
22901: tötapa vaikuttaa myös muiden tuotantopanos- tarvikehintojen nousun hillitseminen ja viljeli-
22902: ten kuten siementen, lannoitteiden ja rehujen jäväestön tulotason alenemisen ehkäiseminen
22903: hyväksikäytön tehokkuuteen, korostuu teknolo- muodostumassa yhä keskeisemmiksi tehtäviksi.
22904: gian merkitys entisestään. Niiden onnistuminen edellyttää tutkimusta sii-
22905: Tämän kehityksen ohjaaminen siten, että sii- tä, miten käytettävissä oleva teknologia olisi
22906: tä olisi ollut sekä maatalouselinkeinolle että muuttuvissa olosuhteissa taloudellisesti edulli-
22907: koko kansantaloudelle mahdollisimman suurta simmin sovellettavissa maataloustuotantoon. Se
22908: hyötyä, olisi edellyttänyt alan yliopisto-opetuk- saattaa edellyttää myös aivan uuden, nykyistä
22909: sen ja tieteellisen tutkimustyön edellytysten omavaraisemman teknologian kehittämistä. Tä-
22910: samanaikaista parantamista. Näin ei kuitenkaan hän läheisesti liittyvinä tavoitteina ovat pien-
22911: Suomessa ole tapahtunut. Alalle on vasta vuon- tilavaltaisessa maataloudessamme ihmistyön
22912: na 1968 perustettu apulaisprofessuuri, jonka käytön järkeistäminen ja työolosuhteiden pa-
22913: turvin maatalousteknologia-nimisen aineen kor- rantaminen. Entistä tärkeämmäksi muodostu-
22914: keinta opetusta annetaan Helsingin yliopiston vat myös maatalousrakennusten suunnitteluun
22915: maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Maa- ja hyväksikäytöön liittyvät kysymykset, jotka
22916: talousteknologia on ainoa tutkintoaine koko maassamme ovat pitkään olleet lähes lapsen-
22917: Helsingin yliopistossa, jossa ei ole varsinaista kengissä. Tältä osin mainittakoon, että äsket-
22918: professuuria eikä aineessa ole myöskään lain- täin mietintönsä jättänyt maatalouden rakenne-
22919: kaan assistentin tointa, jota on pidettävä tie- poliittinen toimikunta on maatalouden pääoma-
22920: teellisen jatkokoulutuksen syntymisen perusta- tarvearvioissaan todennut juuri maatalouden ra-
22921: na alalla. kentamisen olevan suurin yksittäinen pääomaa
22922: Maatalousteknologian yliopisto-opetuksen ja vaativa kohde.
22923: tutkimuksen resursseja onkin alan merkityk- Mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edel-
22924: seen nähden pidettävä lähinnä surkeina. Esi- lyttää sitä, että maatalousteknologia pääainee-
22925: merkiksi naapuritieteessä metsäteknologiassa on naan valmistuvien agronomien määrää olisi voi-
22926: kaksi varsinaisen professorin virkaa ja lisäksi tava lisätä. Tällöin maatalouskoneita ja -tar-
22927: yksi apulaisprofessorin virka. Epäsuhde esimer- vikkeita valmistavat ja markkinoivat yritykset
22928: kiksi muiden pohjoismaiden vastaavaan tilan- saisivat riittävästi alan asiantuntemusta omaa-
22929: teeseen verrattuna on myös suuri. Niinpä Ruot- vaa työvoimaa käyttöönsä. Tällaisesta työvoi-
22930: sin, Norjan ja Tanskan maatalouskorkeakouluis- masta on viime aikoina ollut jatkuvaa puutetta.
22931: sa on kussakin maatalousteknologian professo- Edellä esitettyjen tosiasioiden valossa olisi
22932: Toivomusaloite n:o 511 577
22933:
22934: maatalousteknologian yliopisto-opetusta ja tut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22935: kimuksen edellytyksiä pikaisesti parannettava. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22936: Eräänlaisena tämänhetkisenä vähimmäistavoit-
22937: teena olisi varsinaisen professorin viran perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22938: taminen nykyisen apulaisprofessuurin rinnalle matalousteknologian yliopisto-opetuksen
22939: sekä myös assistentuurin perustaminen. Virko- ja tutkimuksen edellytysten parantami-
22940: jen luonnollinen sijaintipaikka on Helsingin seksi sekä alan professorin viran perus-
22941: yliopiston maatalousmetsätieteellinen tiedekun- tamiseksi Helsingin yliopiston maata-
22942: ta, jonka puitteissa maatalousteknologian vält- lousmetsätieteelliseen tiedekuntaan.
22943: tämättömät yhteydet muihin maataloustieteisiin
22944: säilyvät ja voivat edelleenkin kehittyä.
22945: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
22946:
22947: Hannu Tenhiälä Mauri Pekkarinen Mikko Pesälä
22948: Matti Maijala Lauri Palmunen Sampsa Aaltio
22949: Juhani Saukkonen Mikko Jokela Olavi Nikkilä
22950: Esko Pekonen
22951:
22952:
22953:
22954:
22955: 73 088000224W
22956: 578 1980 vp.
22957:
22958: Toivomusaloite n:o 512.
22959:
22960:
22961:
22962:
22963: Tikka: Kaakkois-Suomen liikunta- ja koulutuskeskuksen sijoitta-
22964: misesta Imatran Ukonniemeen.
22965:
22966:
22967: E d u s k u n n a 11 e.
22968:
22969: Imatran kaupungissa on valmistunut suun- selle olisi hyvin helppo saada vesiurheilusta.
22970: nitelma Kaakkois-Suomen liikunta- ja koulutus- Ukonniemellä vesiurheilun harrastamiseen on
22971: keskuksesta. Tämä keskus sijoittuisi Imatran hyvät mahdollisuudet ja mm. uimahalli sijaitsee
22972: Ukonniemeen sinne rakentumassa olevan mat- varsin lähellä.
22973: kailukeskuksen ja siellä jo olevien urheilu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
22974: paikkojen ja -laitosten yhteyteen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22975: Ko. suunnitelmassa on kysymys todella pie-
22976: nistä investoinneista, sillä keskus voisi käyt- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22977: tää muutenkin rakennettavia urheilupaikkoja piteisiin Kaakkois-Suomen liikunta- ja
22978: ja -laitoksia. Erityistä tarvetta olisi nimen- koulutuskeskuksen sijoittamiseksi Imat-
22979: omaan työpaikkaliikunnanohjaajien koulutus- ran Ukonniemeen.
22980: paikasta. Valtakunnallinen rooli tälle keskuk-
22981: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
22982:
22983: Seppo Tikka
22984: 1980 vp. 579
22985:
22986: Toivomusaloite n:o 513.
22987:
22988:
22989:
22990:
22991: Tuovinen ym.: KokoontumistHojen lainsäädännöllisestä järjestä·
22992: misestä eläkeläisille ja vanhuksille.
22993:
22994:
22995: E d u s k u n n a 11 e.
22996:
22997: Eräille väestöryhmille on ryhdytty lain muiden eläkeläisten lukumäärät kasvavat mel-
22998: säännöksin turvaamaan kokoontumis- ja toimi- ko nopeasti, tulee toimitilojen järjestämiseen
22999: tilojen saanti, mikä on tietenkin aivan oikea kiinnittää vastaavaa huomiota.
23000: toimenpide. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
23001: Eläkeläiset ja muut vanhukset muodostavat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23002: vielä nykyäänkin ryhmän, jolle ei tällaista jär- vomuksen,
23003: jestelyä ole näköpiirissä. Ainoastaan muuta·
23004: milla paikkakunnilla on vapaaehtoisuuden poh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23005: jalta järjestetty em. tiloja, mutta ei läheskään sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
23006: riittävästi. Vastaavasti on paljon paikkakun- jolla voidaan turvata tarpeelliset ko-
23007: tia, joissa ei ole minkäänlaisia kokoontumisti- koontumistilat eläkeläisille ja muillekin
23008: loja vanhuksille. Kun kuitenkin vanhusten ja vanhuksille maan eri osissa.
23009: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23010:
23011: Jouko Tuovinen Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
23012: Pentti Lahti-Nuuttila Maija Rajantie
23013: 580 1980 vp.
23014:
23015: Toivomusaloite n:o 514.
23016:
23017:
23018:
23019:
23020: Ursin ym.: Korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisestä.
23021:
23022:
23023: Ed u s kun n a 11 e.
23024:
23025: Viime vuosina valtiollisessa korkeakoulupoli- dollisuus itse päättää resurssiensa jaosta ja kou-
23026: tiikassa on esiintynyt pyrkimys sitoa yliopistot lutuksensa kehittämisestä on jäänyt vähäisek-
23027: ja korkeakoulut tiiviimmin valtiovallan kont- si. Opetusministeriö on systemaattisesti palaut-
23028: rolliin. Korkeakoulutusta on tarkasteltu työvoi- tanut korkeakouluille tutkintosäännöt, jotka
23029: mapoliittisesta viitekehyksestä käsin. Korkea- ovat olleet ristiriidassa yleisen suunnitteluideo-
23030: koulutus on nähty ensisijaisesti ammatillisena logian kanssa.
23031: koulutuksena, jolloin yliopistojen sivistykselli- Viime vuosikymmenen lopulla annettuja tut-
23032: nen kasvatustehtävä on jäänyt taka-alalle. Täl- kintoasetuksia ovat voimakkaasti kritisoineet
23033: lainen kehityssuunta on vaarantanut luovan niin opiskelijat kuin korkeakoulujen henkilö-
23034: tutkimuksen ja opetuksen ja siten suuntautu- kunta. Tutkintoasetusten vastustus on ollut
23035: nut yliopistolaitoksen perusteita vastaan. poliittisesti laajapohjaista, mikä todistaa, että
23036: Koulutuspolitiikan tavoitteena on ollut oh- kritiikin takana on todellinen huoli maamme
23037: jata tarkemmin opiskelun kulkua ja sisältöä. sivistyslaitosten tulevaisuudesta.
23038: Tutkintojen kehittämisessä on ollut päämäärä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23039: nä "korkeatasoisten ammattitutkintojen ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23040: kaansaaminen vastaamaan työvoimatarve-ennus- muksen,
23041: teita ja yhteiskunnan kehittämistavoitteita". että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
23042: Luova yksilöllinen opiskelu on jäänyt taka- uusien tutkintoasetusten antamiseksi,
23043: alalle. jotka turvaavat luovaan, yksilölliseen
23044: Keskitetyn suunnittelun erityispiirteenä on opiskeluun perustuvan tutkintojärjestel-
23045: ollut opetusministeriön korkeakouluja holhoava män ja että hallitus turvaa korkeakou-
23046: ote. Länsimaisen yliopiston perusolemus, auto- lujen autonomian päättää itse tutki-
23047: nomia, on kaventunut. Korkeakoulujen mah- muksensa ja opetuksensa sisällöstä.
23048: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
23049:
23050: Martti Ursin Toivo Mäkynen Heikki Järvenpää
23051: Tapio Holvitie Pertti Salolainen rtimo Ihamäki
23052: Helena Pesola Mauri Miettinen Juhani Laitinen
23053: Mauri Vänskä Tuulikki Petäjäniemi Ilkka Kanerva
23054: Terhi Nieminen-Mäkynen Irma Rihtniemi-Koski
23055: 1980 vp. 581
23056:
23057: Toivomusaloite n:o 515.
23058:
23059:
23060:
23061:
23062: P. Vennamo ym.: Suomalaisen musiikin kansainvälistä tunnetuk-
23063: si tekemistä selvittävän komitean asettamisesta.
23064:
23065:
23066: E d u s k u n n a II e.
23067:
23068: · · Suomalaista musiikkia tunnetaan huonosti Saksassa ja Klamia soitettaneen edelleen Rans-
23069: ulkomailla. Meillä on Suomalaisen musiikin kassa. Sibeliuksen Finlandia ja Valse triste sekä
23070: tiedotuskeskus, Musiikkineuvosto ja Teosto, ja Merikannon Kesäillan valssi ovat ainoat maail-
23071: siitä huolimatta on musiikkimme tuntemus Eu- malla suuren yleisön tuntemat suomalaiset sä-
23072: roopassa, kaukaisemmista maista puhumatta- vellykset.
23073: kaan, sangen puutteellista. Meillä on hyviä lau- Myöskin kevyen musiikin alalla suomalai-
23074: lajia' ja kapellimestareita, sekä pysyviä että vie- nen musiikki maailmalla on lähes tuntematon-
23075: railevia, ympäri maailmaa, ja silti ei musiik- ta. Esimerkiksi ns. Euroviisuja ei ole osattu
23076: kiamme yleisesti tunneta. käyttää tehokkaasti hyväksi. Tällaisissa kilpai-
23077: Maamme on tuottanut hyviä säveltäjiä Cru- luissa menestyminen tekisi musiikkiamme ar-
23078: sellista, Paduksesta ja Linsenistä alkaen, Falti- vaamattomalla tavalla tunnetuksi maailmalla.
23079: nin ja Genetzin kautta Madetajaan ja Kuulaan, Uusia toimenpiteitä tarvittaisiin kiireellisesti.
23080: Järnefeltin, Kajanuksen, Raition, Kotilaisen, Kaikkeen edellä mainitsemaamme viitaten
23081: Mer~kantojen, Palmgrenin ja Törnuddin kautta ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
23082: Kokkoseen, Salliseen ja Rautavaaraan, Sibeliuk- täväksi toivomuksen,
23083: sesta puhumattakaan, vain osan säveltäjistämme
23084: mainitaksemme. Sibelius on tunnettu anglo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23085: saksisessa maailmassa ja hänen teoksiaan levy- menpiteisiin komitean asettamiseksi esi-
23086: tetään USA:ssa, mutta Saksassa, Ranskassa ja merkiksi professori Jussi Jalaksen joh-
23087: Italiassa hän on lähes tuntematon. Herbert von dolla selvittämään, miten suomalaista
23088: Karajan on levyttänyt kaikki hänen sinfoniansa musiikkia voitaisiin tehokkaasti tehdä
23089: Berliinin sinfoonikkoineen, mutta siinä onkin tunnetuksi kaikkialla maailmassa.
23090: kaikki. Kilpistä laulettiin takavuosina vähän
23091: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
23092:
23093: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
23094: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
23095: 582 1980 vp.
23096:
23097: Toivomusaloite n:o 516.
23098:
23099:
23100:
23101:
23102: P. Vennamo ym.: Turun uuden jäähallin tukemisesta valtion
23103: varoin.
23104:
23105:
23106: E d u s kun n a 11 e.
23107:
23108: Turku on voimakas jääkiekkokaupunki, jos- riittävä valtion tuki. Tässä suhteessa tarvittai-
23109: sa lajin harrastus on jatkuvasti voimakkaassa siin siis nopeita valtiovallan toimenpiteitä.
23110: nousussa. Tästä huolimatta Turkuun ei ole saa- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
23111: tu lähinnä rahoitusvaikeuksista johtuen raken- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
23112: nettua toista jäähallia nykyisen jatkuvassa käy- väksi toivomuksen,
23113: tössä olevan hallin lisäksi. Tässä suhteessa ti-
23114: lanne Turussa on huomattavasti heikompi kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23115: Tampereella tai pääkaupunkiseudulla. menpiteisiin Turun uuden jäähallin ra-
23116: Turun kaupunki olisi tiettävästi valmis no- kentamisen vauhdittamiseksi turvaa-
23117: peasti ryhtymään toimenpiteisiin uuden jäähal- malla hankkeelle riittävän valtion pää-
23118: lin rakentamiseksi, kunhan hankkeelle saadaan tettävistä varoista annettavan tuen.
23119: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23120:
23121: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Urho Pohto
23122: Anssi .Toutsenlahti Veikko Vennamo
23123: 1980 vp. 583
23124:
23125: Toivomusaloite n:o 517.
23126:
23127:
23128:
23129:
23130: V. Vennamo ym.: Kuopion korkeakoulun kolmannen rakennus-
23131: vaiheen toteuttamisesta.
23132:
23133:
23134: Eduskunnalle.
23135:
23136: Itä-Suomen ja Kuopion läänin väestön vält- koulun kolmatta rakennusvaihetta ryhdytään
23137: täm~tön etu on, että Kuopion korkeakoulu saa- toteuttamaan ilman viivytyksiä ja keskeytystä.
23138: tetaan suunniteltuun ja tarpeelliseen täyteen Tätä vaatii Itä-Suomen väestön välttämätön
23139: toimintatehoonsa. Näin ei kuitenkaan ole koh- etu. Ei siis ole hyväksyttävää, että hallitus jat-
23140: tuullisessa ajassa tapahtunut, vaan Kuopion kaa Kuopion korkeakoulun rakentamisessa jar-
23141: korkeakoulun rakentamista on vahingollisesti rutuksen ja viivyttelyn linjaa.
23142: viivytelty. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit~
23143: Äskettäin vietettiin Kuopion kaupungissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23144: Kuopion korkeakoulun toisen rakennusvaiheen
23145: harjannostajaisia. Samalla todettiin, että työttö- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23146: myys on Kuopion kaupungissa ja Kuopion lää- menpiteisiin Kuopion korkeakoulun
23147: nissä edelleen erittäin laaja. kolmannen rakennusvaiheen viivytyk-
23148: On siis välttämätöntä, että Kuopion korkea- settä toteuttamiseksi.
23149: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
23150:
23151: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
23152: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
23153: 584 1980 vp.
23154:
23155: Toivomusaloite n:o 518.
23156:
23157:
23158:
23159:
23160: V. Vennamo ym.: Täydellisen suunnanmuutoksen toteuttamisesta
23161: koulupoti tiikassa.
23162:
23163:
23164: E d u s kun n a 11 e.
23165:
23166: Väkivalta ja turvattomuus on saavuttanut suissa, vaikka periaatteessa peruskoulu onkin
23167: suomalaisissa suurkouluissa jo huolestuttavan oikea.
23168: laajuuden. Se näyttää leviävän kuin ruttotauti SMP katsoo, että nyt on tullut aika toteut-
23169: ja opettajat ovat voimattomia vuosikausia har- taa puolueemme koulupoliittista ohjelmaa in-
23170: joitetun virheellisen koulupolitiikan johdosta. himillisyyden ja käytännöllisyyden pohjalta.
23171: SMP on koko olemassaolonsa ajan taistellut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23172: inhimillisten pienkoulujen puolesta ja vastusta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23173: nut massasuurkouluja. Mutta me jäimme yksin
23174: ja seuraukset ovat nyt kaikkien havaittavissa, ei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23175: vain kouluväkivaltana. menpiteisiin täydellisen suunnanmuu-
23176: Syntynyttä tilannetta ei korjata sillä, että toksen toteuttamiseksi koulupolitiikas-
23177: väkivaltaan ja inhimilliseen kylmyyteen ja vä- samme peruskoulu kuitenkin säilyttäen
23178: linpitämättömyyteen vastataan kouluviran- ja samalla erityistä huomiota kiinnittäen
23179: omaisten taholta kylmyydellä ja väkivallalla yk- pienkoulujen ja pienten luokkien etui-
23180: silö unohtaen. Nykyisen tilanteen juuret ovat hin.
23181: syvemmällä. Ne ovat virheellisissä kouluratkai-
23182: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23183:
23184: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
23185: Urpo Leppänen .T. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
23186: 1980 vp. 585
23187:
23188: !foivomusaloite n:o 519.
23189:
23190:
23191:
23192:
23193: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
23194: pienkoulujen toiminnan turvaamiseksi.
23195:
23196:
23197: E d u s k u n n a 11 e.
23198:
23199: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
23200: tuhoisäa jälkeä laajalla maaseudullämme sekä tyksen 300 000 markan arviomäärära-
23201: syrjäseuduilla ja syrjäalueilla .. Tätä kansamme han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
23202: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa ovat den 1980 tulo- ja menoarvioon sen kii-
23203: vuosikymmeniä tukeneet käikki muut puolueet reellisesti järjestämiseksi, millä tavoin
23204: paitsi SMP. . . jäljellä olevat pienkoulut voitaisiin pe-
23205: Nyt jäljet jo pelottavat, mutta kuitenkaan lastaa sekä uudelleen herättää henkiin
23206: ei ole ryhdytty tehokkaisiin toimenpiteisiin tarpeellisessa laajuudessa io tuhotut
23207: pienkoulujen pelastamiseksi. Puheet ja lupauk- pienkoulut myös tyhjinä olevia kansa-
23208: set ilman tekoja eivät riitä. kouluja hyväksikäyttäen.
23209: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23210: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23211: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
23212:
23213: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
23214: Pekka Vennamo Anssi ·Joutsenlahti Urpo Leppänen
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: 74 088000224W
23220: 1980 ·vp.
23221:
23222: Toivomusaloite n:o 520.
23223:
23224:
23225:
23226:
23227: V. VennaJDo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
23228: kehitysalueiden kuntien peruskoulun suorittamatta olevien
23229: valtionavustusten maksamiseen.
23230:
23231:
23232: Eduskunnalle:
23233:
23234: Kehitysalueiden ja sivualueiden kunnilla on että hallitus antaisi eduskun~alle esi-
23235: taloudellisista vaikeuksistaan huolimatta räs- tyksen 100 000 000 markan määrärahan
23236: tissä· paljon ennen kaikkea kansa- ja peruskou- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
23237: hm valtionavustuksia. Nämä rästiavustukset 1980 tulo~ ja menoarvioon käytettäväksi
23238: lienevät tällä hetkellä· yhteensä suuruudeltaan kehitys- ja sivualueiden kuntien ennen
23239: 100 miljoonaa markkaa. Kuitenkin kunnat tar- kaikkea kansa- ja peruskoulun suoritta-
23240: vitsevat kipeästi niille kuuluvat valtion avus- . matta olevien valtionavustusten mak-
23241: tusrahat. samiseen.
23242: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23243: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23244: sen,
23245: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
23246:
23247: Veikko Vennamo :T. Juhani Koriesaimi Urho Pohto
23248: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23249: 1980 vp. 587
23250:
23251: Toivomusaloite n:o 521.
23252:
23253:
23254:
23255:
23256: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
23257: harvaanasuttujen kuntien kirjastolaitoksen tukemiseksi.
23258:
23259:
23260: E d u s k u n n a 11 e.
23261:
23262: Sorsan-Virolaisen-Aallon kansanrintama- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
23263: hallituksen läpiajamat uudet säännökset ovat tyksen 500 000 markan määrärahan
23264: johtaneet siihen, että harvaanasuttujen seutu- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
23265: jen kirjastolaitoksen valtionapu kunnille näyt- 1980 tulo- ja menoarvioon käytettä-
23266: tää putoavan lähes puoleen aikaisemmasta. väksi harvaanasuttujen kuntien kirjas-
23267: Tämä on räikeä tulonsiirto köyhiltä seuduilta. tolaitoksen tukeen niin, että valtion-
23268: Mainituilla perusteilla ehdotamme ·kunnioit- apu ei putoa aikaisemmasta.
23269: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23270: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
23271:
23272: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23273: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
23274: 588 1980 vp.
23275:
23276: Toivomusaloite n:o 522.
23277:
23278:
23279:
23280:
23281: V. Vennamo ym~: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
23282: Pohjois-Savon metsäkoulun Kiuruveden sivutoimipisteen ra-
23283: kentamiseksi.
23284:
23285:
23286: E d u s k u n n a 11 e.
23287:
23288: Pohjois-Savon metsäkoulun Kiuruveden sivu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
23289: toimipisteen rakentaminen on kiireellinen ja tyksen 1 500 000 markan määrärahan
23290: välttämätön. Rakentaminen voidaan aloittaa jo ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
23291: kuluvana vuonna, kun vain tarkoitukseen saa- 1980 tulo- ja menoatvioon Pohjois-Sa-
23292: daan varoja. Kustannusarvio on noin 2,5 mil- von metsäkoulun -Kiuruveden sivutoimi-
23293: joonaa markkaa. Tällä hetkellä metsäkoulu toi- pisteen rakentamisen kiireelliseen to-
23294: mii tilapäistiloissa. teuttamiseen.
23295: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23296: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23297: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23298: ' . -
23299:
23300:
23301: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo·
23302: .J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
23303: 1980 vp. 589
23304:
23305: Toivomusaloite n:o 523.
23306:
23307:
23308:
23309:
23310: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
23311: oppilasasuntolan rakentamista varten metsäopetuksen käyn-
23312: nistämiseksi Tervossa.
23313:
23314:
23315: E d u s k u n n a 11 e.
23316:
23317: Metsäopetus olisi edes väliaikaisesti saatava että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
23318: käynnistetyksi kiireellisesti Tervon kunnassa. tyksen 1 000 000 markan määrärahan
23319: Tämä edellyttää oppilasasuntolan rakentamista. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
23320: Toivalan metsäkoulun johtdkunta on asian ta- 1980 tulo- ja menoarvioon myös oppi-
23321: kana. lasasuntolan rakentamista varten metsä-
23322: Mainituilla· perusteilla ehdotamme kunnioit- opetuksen käynnistämiseksi Tervossa.
23323: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23324: sen,
23325: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
23326:
23327: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
23328: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
23329: 590 1980 vp.
23330:
23331: Toivomusaloite n:o .524.
23332:
23333:
23334:
23335:
23336: V. Vennamo ym.: Karttulan Airakselan kylään rakennettavasta
23337: monitoimitalosta.
23338:
23339:
23340: Ed u s k u n n a 11 e.
23341:
23342: Airakselan kylässä Karttulan kunnassa on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23343: kylän urheiluseuran talo heikkokuntoinen. Ky- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23344: lään tarvittaisiin monitoimitaloa. Airaksela on
23345: ollut kyllin omatoiminen ja niinpä kaupan, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23346: koulun ja postin palvelukset ovat tyydyttä- . menpiteisiin Airakselan monitoimitalon
23347: västi järjestetyt. rakentamisen sopivasti taloudellisesti
23348: Mutta Airakselan monitoimitalo tarvitsee ta- yhteiskunnan toimesta tukemiseksi niin,
23349: loudellista tukea. Taikoohengestä huolimatta että alueen väestön haluama monitoimi-
23350: rakentamisen rasitus tulee muutoin kohtuut- talo saadaan viivytyksettä rakennetuksi.
23351: tomaksi.
23352: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23353:
23354: Veikko· •Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23355: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
23356: 1980 vp. 591
23357:
23358: Toivomusaloite n:o 525.
23359:
23360:
23361:
23362:
23363: V. Vennamo ym.: Kiuruveden urheilukentän rakentamisesta.
23364:
23365:
23366: E d u s k u n n a 11 e.
23367:
23368: Urheilukentän rakentaminen Kiuruveden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23369: keskukseen on kiireellinen ja väLttämätön. Tä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23370: män suunnitelman takana on myös Kiuruve-
23371: den kunta. Jo työllisyyssyistä olisi urheiluken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
23372: tän rakentaminen aloitettava viimeistään ensi menpiteisiin Kuopion suunnittelukeskus
23373: syksynä: Oy:n laatiman Kiuruveden urheiluken-
23374: tän rakentamisen toteuttamiseksi.
23375: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23376:
23377: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
23378: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
23379: 592 1980 vp.
23380:
23381: Toivomusaloite n:o 526.
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
23387: kansainvälisen kurssikeskuksen rakentamiseksi Rautavaaraan.
23388:
23389:
23390: E d u s k u n n a 11 e.
23391:
23392: Kun Rautavaarana kansainvälinen leiri- ja että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
23393: kurssikeskus ei ole vieläkään saanut tarpeelli- tyksen 300 000 markan arviomäärärahan
23394: sia varoja, on välttämätöntä jälleen puuttua ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
23395: asiaan. SMP on ajanut tätä leiri- ja kurssikes- 1980 tulo- ja menoarvioon kansainväli-
23396: kusta jo vuosikausia. Rahat on lopulta saata- sen leiri- ja kurssikeskuksen rakentami-
23397: va, jos ei muuta niin lisämenoarvion avulla. sen aloittamiseksi Rautavaaran kun-
23398: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nassa.
23399: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23400: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23401:
23402: Veikko Vennamo Anssi .Joutsenlahti Pekka Vennamo
23403: .J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
23404: 1980 vp. 593
23405:
23406: Toivomusaloite n:o 527.
23407:
23408:
23409:
23410:
23411: Vänskä ym.: Pohjois-Karjalan Opiston peruskorjaustyön toteut-
23412: tamisesta.
23413:
23414:
23415: Ed u s k u n n a II e.
23416:
23417: Pyhäselän Niittylahdessa sijaitseva Pohjois- Saneeraustyö helpottaisi myös Pyhäselän kun-
23418: Karjalan Opisto on kouluhallituksen valvonnan nassa vallitsevaa vaikeaa työllisyystilannetta.
23419: alainen yleissivistävä aikuisoppilaitos, joka on Mainittakoon, että useat maakuntaopistot eri
23420: perustettu v. 1885. Opistossa opiskelee vuo- puolilla maata ovat saaneet peruskorjauksiinsa
23421: sittain noin 300 a~kuisopiskelijaa. vastaavia määrärahoja viime vuosina.
23422: Opiston päärakennus on valmistunut vuon- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
23423: na 1928 eikä siinä 50 vuoden aikana ole tehty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23424: mainittavia peruskorjauksia. Rakennus on näin muksen,
23425: ollen epäajanmukainen, epäviihtyisä ja turvalli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23426: suudeltaan hyvin kyseenalainen, joten se olisi Pohjois-Karjalan Opiston peruskorjaus-
23427: kiireellisesti saneerattava. työn toteuttamiseksi.
23428: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23429:
23430: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen Lea Sutinen
23431: Pauli Puhakka Matti Puhakka Markku Kauppinen
23432: Erkki Korhonen
23433:
23434:
23435:
23436:
23437: 75 088000224W
23438: 594 1980 vp.
23439:
23440: Toivomusaloite n:o 528.
23441:
23442:
23443:
23444:
23445: Vänskä ym.: Tutkijan ylimääräisen toimen perustamisesta Joen-
23446: suun maakunta-arkistoon.
23447:
23448:
23449: E d u s k u n n a 11 e.
23450:
23451: Joensuun maakunta-arkisto aloitti tomuntan- tehtävänä olisi maakunta-aDkistonhoitajan apu-
23452: sa 1. 9. 1974. Tällöin laitokseen perustettiin na osallistua arkistopiirin virastojen ja laitos-
23453: maakunta-arkistonhoitajan virka sekä arkisto- ten arkistonhoidon neuvontaan ja koulutukseen
23454: apulaisen ja kanslistin ylimääräiset toimet. Maa- sekä hoitaa maakunta-arkiston järjestely- ja sel-
23455: liskuussa 1976 saatiin vahtimestarin ylimääräi- vitystyötä. Asianomainen virkanimike maakun-
23456: nen toimi. Erityisenä puutteena on kuitenkin ta-arkistoissa on yleensä arkistonhoitajan pe-
23457: koettu se, että laitoksessa on vain yksi kor- ruspalkkainen virka (V 25). Tyydyttävän li-
23458: keakoulututkintoa ja alan ylintä ammattitut- säyksen maakunta-arkiston voimavaroihin toisi
23459: kintoa, arkistotutkintoa, edellyttävä virka (maa- jo tutckijan ylimääräinen toimi (V 22), jonka
23460: kunta-arkistonhoitaja). haltijalta edellytetään korkeakoulututkintoa,
23461: Virastojen asiakirjatuotannon voimakas li- mutta ei arkistotutkintoa.
23462: sääntyminen myös piiri- ja paikallishallinnossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23463: vaatisi maakunta-arkiston harjoittaman neuvon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23464: ta- ja koulutustoiminnan tehostamista. Tämä muksen,
23465: kuitenkin edellyttäisi, että Joensuun maakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23466: ta-arkistossa maakunta-arkistonhoitajan lisäksi yhden tutkijan ylimääräisen toimen
23467: olisi kuten muissakin maakunta-arkistoissa toi- (V 22) perustamiseksi Joensuun maa-
23468: nen sekä akateemisen koulutuksen että arkisto- kunta-arkistoon.
23469: alan erikoiskoulutuksen saanut henkilö, jonka
23470: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23471:
23472: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen Lea Sutinen
23473: Pauli Puhakka Matti Puhakka Markku Kauppinen
23474: Erkki Korhonen
23475: 1980 vp. 595
23476:
23477: Toivomusaloite n:o 529.
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: Väänänen ym.: Korkeakoulujen tutkimustoiminnan edellytysten
23483: parantamisesta.
23484:
23485:
23486: E d u s k u n n a 11 e.
23487:
23488: Viime aikoina on entylsen suurta huomiota dennetaan yksinomaan kauppa- ja teollisuusmi-
23489: kiinnitetty tieteenharjoituksen ja tutkimustoi- nisteriön hallinnonalan kautta ja pääosin tek-
23490: minnan edellytysten parantamiseen. Useisiin nistieteelliseen alueeseen. Kansallisen kulttuuri-
23491: merkittäviin tutkimustoiminnan resurssointitoi- ja talouselämän kehityksen kannalta on välttä-
23492: menpiteisiin onkin jo mm. vuoden 1980 tulo- mätöntä tukea kaikkien eri tieteenalojen tasa-
23493: ja menoarviossa etenkin kauppa- ja teollisuus- puolista kehittymistä.
23494: ministeriön hallinnonalalla ryhdytty. 2. Korkeakoulut vastaavat tutkijankoulu-
23495: Maamme tutkimuksen ja tieteenharjoituksen tuksesta, ja elinkeinoelämää parhaiten hyödyt-
23496: taso on ratkaisevasti riippuvainen korkeakou- tää tutkimushenkilöstö, joka jo koulutusvai-
23497: luissa annettavan tutkijankoulutuksen tasosta. heessaan on perehtynyt käytännöllisiin tutki-
23498: Sekä tutkijankoulutusta että korkeakouluissa musongelmiin. Tämän johdosta tilaustutkimusta
23499: tapahtuvaa tieteenharjoitusta voidaan parhaalla ja tutkimustoiminnan edellytyksiä korkeakou-
23500: mahdollisella tavalla edistää lisäämällä korkea- luissa tulee parantaa.
23501: koulujen vapaita tutkimusvaroja.
23502: Korkeakoulujen tutkimustoiminnan edelly- 3. Korkeakouluissa on maan suurin tutkija-
23503: tyksiä on 1970-luvun kuluessa mm. tutkimus- potentiaali, joka jää tutkimusedellytysten puut-
23504: sopimusmenettelyä vaikeuttavin toimenpitein teessa hyödyntämättä.
23505: valtiovallan taholta rajoitettu. Samoin korkea- 4. Korkeakoulujen tutkimuksen ja tieteen-
23506: koulujen tutkimustoiminnan määrällinen kehi- harjoituksen erityispiirre on lisäksi se, että
23507: tys on 1970-luvun loppupuolella ollut laskeva. niissä suoritetaan laajaa, ei suoriin tuotannolli-
23508: Suomen tutkimustehtävissä toimivista tutki- siin sovellutuksiin tai hyödynnettävyyteen täh-
23509: jankoulutuksen saaneista henkilöistä pääosa täävää perustutkimusta. Perustutkimus luo
23510: työskentelee korkeakouluissa. Kuitenkin kor- edellytykset soveltavan tutkimuksen kehittymi-
23511: keakoulujen osuus maassa harjoitetusta tutki- selle ja tuotekehittelytyölle. Koska perustutki-
23512: mustoiminnasta on vain noin neljännes. Suurin musta ei riittävässä määrin muilla sektoreilla
23513: osa tutkimustoiminnasta suoritetaan yrityssek- suoriteta, on korkeakouluissa tehtävää perus-
23514: torilla, mutta sen käyttämä tutkimushenkilöstö tutkimusta erityisen tärkeätä tukea.
23515: on alikoulutettua, ei tutkijankoulutusta saa-
23516: nutta. Korkeakoulujen tieteellisen tutkimustoimin-
23517: Suomen tieteenharjoituksen ja tutkimustoi- nan kehittämiseksi olisi paikallaan, että val-
23518: minnan kaikinpuoliseksi edistämiseksi on vält- tion tulo- ja menoarvioon otettaisiin erillinen
23519: tämätöntä lisätä korkeakoulujen tutkimustoi- määräraha korkeakoulujen itsensä jaettavaksi
23520: minnan edellytyksiä seuraavista syistä: korkeakoulussa ja sen tutkimuslaitoksissa ta-
23521: pahtuvan tutkimustoiminnan edistämiseen. Mää-
23522: 1. Korkeakouluissa on edustettuna kaikkien rärahaa korkeakoulukohtaisesti jaettaessa on
23523: tieteenalojen asiantuntemus. Tutkimustoimin- erityistä huomiota kiinnitettävä uusien ja ke-
23524: nan edistäminen ei tapahdu tarkoituksenmukai- hittyvien korkearkoulujen tieteenharjoituksen
23525: simmalla tavalla, mikäli aiotut lisäresurssit koh- kehi ttämistarpeisiin.
23526: 596 Toivomusaloite n:o 529
23527:
23528:
23529: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- että hallitus ryhtyisi toime~piteisiin
23530: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, korkeakoulujen tutkimustoiminnan edel-
23531: lytysten parantamiseksi.
23532: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
23533:
23534: Marjatta Väänänen Juhani Tuomaala Markku Kauppinen
23535: Hannele Pokka Petter Savola Matti Maijala
23536: Orvokki Kangas Hannu Tenhiälä Juhani Saukkonen
23537: Lea Sutinen Olavi Martikainen Mauno Manninen
23538: Esko Pekonen Kalevi Mattila Mikko Kaarna
23539: Einari Nieminen Mikko Pesälä Lauri Palmunen
23540: Veikko Pihlajamäki Heimo Linna
23541: 1980 vp. 597
23542:
23543: Toivomusaloite n:o 530.
23544:
23545:
23546:
23547:
23548: Väänänen ym.: Taideaineiden opettajien virkojen perustamisesta
23549: kansalais- ja työväenopistoihin.
23550:
23551:
23552: E d u s k u n n a 11 e.
23553:
23554: 1970-luku on ollut kansalaisten kulttuuri- tustuntlmaanstä. Tilastotietojen toistaiseksi
23555: ja erityisesti taideaktiviteetin lisääntymisen vuo- puuttuessa ei ole mahdollista antaa tarkkaa ar-
23556: sikymmen. Valtion ja kuntien taidelaitosten toi- viota siitä, mikä on opetustuntien ja opiskeli-
23557: mintamahdollisuuksia on eri tavoin parannet- joiden määrä tällä hetkellä. Joka tapauksessa
23558: tu. Tästä sekä vapaa-ajan lisääntymisestä on ol- sen tiedetään voimakkaasti kohonneen.
23559: lut seurauksena myös taidepalvelusten kysyn- Tällä hetkellä taideaineiden opetuksesta koko
23560: nän kasvu maan eri osissa. Taideaktiviteetin opistotoiminnan kentässä vastaa yhteensä 44
23561: nousu ei ainoastaan näy esittävien taidemuoto- päätoimista musiikin ja 16 muiden taideainei-
23562: jen yleisäkiinnostuksen lisääntymisenä. Voimak- den opettajaa. Pääosa opetuksesta kuitenkin
23563: kaasti on samalla kasvanut omaehtoinen taide- on organisoitu tuntiopettajien voimin. Tunti-
23564: harrastus. Tästä on ollut seurauksena taide- opettajia on arviolta yhteensä 3 000.
23565: kasvatuspalvelusten voimistunut kysyntä. Kansalais- ja työväenopistojen taidekasvatuk-
23566: Oppivelvollisuuskoulun rinnalla ainoastaan sellisen toiminnan ongelmana on tällä hetkellä
23567: muutamat harvat instituutiot tarjoavat mah- taideopetus- ja ohjaustoiminnan riittämättömyys
23568: dollisuuden taideopiskeluun. Musiikkioppilaitos- kysyntään nähden sekä se, että opetuksen taso
23569: ten ja kansalais- ja työväenopistojen tarjoamat ei kaikilta osin ole tyydyttävä. Tuntiopettaja-
23570: musiikkiopetuspalvelut eivät likikään kykene voimin nk. harrastustavoitteiden taideohjaus-
23571: tyydyttämään olemassa olevaa ohjaus-, opetus- toiminnan laadullinen kehittäminen ei ole mah-
23572: ja koulutuskysyntää. Kuvaamataidon, kotiteolli- dollista. Ainoa keino ongelmien poistamiseksi
23573: suuden, elokuva-, valokuvaus-, näyttämötaiteen on kansalais- ja työväenopistojen taideaineita
23574: jne. ohjaustarve on jatkuvasti voimistunut. ohjaavan ja opettavan henkilöstön merkittävä
23575: Maan kansalais- ja työväenopistot ovat vuo- lisääminen.
23576: sikymmenien aikana kantaneet nk. harrastus-
23577: tavoitteisten opintojen ohjannan järjestämis- Parhaillaan on vireillä useita aikuiskoulutusta
23578: vastuun. Kuitenkaan maan 271 opistossa ei ja kulttuuritoimintaa koskevia kehittämishank-
23579: ole likikään voitu tarjota opiskelu- ja harras- keita. Näiden hankkeiden kanssa yhdensuuntai-
23580: tustilaisuuksia kysyntää vastaavaa määrää. Kos- nen on pyrkimys lisätä taideaineiden opettajien
23581: ka kansalais- ja työväenopistoverkko kattaa päätoimisia virkoja kansalais- ja työväenopis-
23582: koko maan ja koska sen palvelukset ovat jokai- toissa. Vuonna 1978 mietintönsä jättänyt Kult-
23583: sen kuntalaisen ulottuvilla, kansalaisten myön- tuuritoimintatyöryhmä esitti, että lähimmän 5
23584: teisesti virinnyttä pyrkimystä itsensä kaikinpuo- vuoden aikana opistoihin perustettaisiin kaik-
23585: liseen kehittämiseen voidaan julkisen vallan ta- kiaan 50 taideaineiden opettajan päätoimista
23586: holta parhaiten tukea lisäämällä kansalais- ja virkaa.
23587: työväenopistojen taide- ja harrasteaineiden ope- Kansalaisten voimistuneen taideharrastustar-
23588: tus- ja ohjausresursseja. peen tyydyttämiseksi, taide- ja harrastustoimin-
23589: Taideaineiden opiskelijoita kansalais- ja työ- nan ja sen ohjauksen tason kohottamiseksi ja
23590: väenopistoissa oli lukuvuonna 1975-76 run- opistojen kaikinpuolisen toiminnan kehittämi-
23591: saat 100 000, ja taideaineiden opetustuntimää- seksi tulisi yhteiskunnan investoida enenevästi
23592: rä muodosti lähes kolmanneksen opistojen ope- voimavaroja.
23593: 598 Toivomusaloite n:o 530
23594:
23595:
23596: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn
23597: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, taideaineiden opettajien virkojen perus-
23598: tamiseksi kansalais- ja työväenopistoihin.
23599: Helsingissä f5 päivänä helmikuuta 1980.
23600:
23601: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Veikko Pihlajamäki
23602: Matti Maijala Kaarina Suonio Orvokki Kangas
23603: 1980 vp. 599
23604:
23605: Toivomusaloite n:o 531.
23606:
23607:
23608:
23609:
23610: Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten valtionapulain muuttami-
23611: sesta musiikkikouluverkoston kehittämiseksi.
23612:
23613:
23614: E d u s k u n n a 11 e.
23615:
23616: Maassamme on tällä hetkellä noin 80 musiik- että hallitus kiireellisesti valmistelisi
23617: kioppilaitosta, joista 30 on !kunnallista. Osa esitykset musiikkioppilaitosten valtion-
23618: oppilaitoksista saa lakisääteistä ja osa harkin- apulain muuttamiseksi siten, että val-
23619: nanvaraista valtionosuutta. Keskimääräinen val- tionosuudesta osalliseksi pääsystä päät-
23620: tionosuusprosentti on noin 30 %. Valtion ra- täisi opetusministeriö valtakunnallisen
23621: hoituksen pieni osuus on ollut omiaan hidas- musiikkioppilaitosten kehittämissuumzi-
23622: tamaan musiikkioppilaitosten verkon kehittä- telman mukaan, jossa painopiste olisi
23623: mistä. Erityisen tärkeätä olisi maassamme taata musiikkikoulujen verkon valtakunnalli-
23624: kouluikäisille oppilaille musiikin alkeisopetuk- sella kehittämisellä, ja että ainakin mu-
23625: sesta osalliseksi pääseminen. siikkikoulujen valtionosuus korotettai-
23626: Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- siin kansalaisopistojen valtionosuuden
23627: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- tasolle.
23628: sen,
23629: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23630:
23631: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Orvokki Kangas
23632: Matti Maijala Veikko Pihlajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
23633: 600 1980 vp.
23634:
23635: Toivomusaloite n:o 532.
23636:
23637:
23638:
23639:
23640: Väänänen ym.: Lisäavustuksen myöntämisestä ensimmäisen kan·
23641: toky'kyluokan kunnille kirjaston käyttömenoihin.
23642:
23643:
23644: E d u s kun n a 11 e.
23645:
23646: Vuoden 1979 alusta tuli voimaan uusi koulu- tienavun määrällä kuin kaupunkikunnissa.
23647: ja kirjastotoimen valtionosuu:slaki, joka määräsi Uudessa valtionosuuslaissa on kuitenkin niin
23648: valtionosuuksien määräytymisen laskennallisin sanottu 86 % :n kattosääntö, joka tarkoittaa
23649: perustein. Uudessa laissa ei kirjastojen osalla sitä, että kunnan kirjaston käyttökustannuksiin
23650: ollut enää lisäavustusmahdollisuutta, joka niillä myönnettävän valtionosuuden määrä ei kuiten-
23651: aikaisemmin oli ollut ja joka edelleenkin pe- kaan saa ylittää 86 % valtionosuuteen oikeut-
23652: ruskoulun osalta erityisesti I kantokykyluokan tavien käyttömenojen määrästä. Tämä säännös
23653: kunnille jäi. on omiaan naulitsemaan pienten kirjastojen ke-
23654: Erityisesti Lapin läänistä saatujen tietojen hittämisen paikalleen. Erityisen epäoikeuden-
23655: mukaan kunnat eivät kykene säilyttämään aikai- mukainen säännös on I kantokykyluokan kun-
23656: sempaa kirjastojen palvelutasoa, elleivät ne voi nille, joilla valtionosuusprosentti jo sinänsä
23657: saada toimintaansa lisäavustusta. Lapin läänin on 86.
23658: kunnissa kirjastolaitos on kansalaisopistotoi- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
23659: minnan ohella ollut ainoita kulttuuripalveluja, tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23660: joka on ulottunut myös haja-asutusalueella ky- sen,
23661: liin saakka. että hallitus kiireellisesti valmistelisi
23662: Valtionosuus kirjastojen menoihin määräytyy esitykset kunnan peruskoulun, lukion ja
23663: valtioneuvoston vuosittain vahvistaman lasken- yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
23664: nallisen, keskimääräisen asukaskohtaisen mark- -avustuksista sekä lainoista annetun
23665: kamäärän perusteella. Koska kirjastolaitos lain muutoksiksi siten, että vaikeassa
23666: maamme eri kunnissa on hyvin erilaisesti ke- taloudellisessa asemassa oleville I kan-
23667: hittynyt, keskiarvomarkkamäärä soveltuu ylei- tokykyluokan kunnille myönnettäisiin
23668: sesti huonosti kirjastojen valtionosuuden mää- lisäavustusta kirjaston käyttömenoihin,
23669: räytymisperusteeksi. Aikaisempi kirjastojen val- mikäli kunnalle kirjastomenoista aiheu-
23670: tionavun määräytyminen otti huomioon sen, tuva rasitus muuten tulisi kohtuuttoman
23671: että pienissä kunnissa, erityisesti maalaiskun- raskaaksi, sekä myös siten, että 86% :n
23672: nissa kirjastolaitos ei ollut vielä kovin kehitty- kattosäännös poistettaisiin laista.
23673: nyt, joten tätä haluttiin tukea suuremmalla val-
23674: Helsingissä 14 päivänä helmi:kuuta 1980.
23675:
23676: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Orvokki Kangas
23677: Matti Maijala Veikko Pihlajamäki
23678: 1980 rd. 601
23679:
23680: Hemställningsmotion nr 533.
23681:
23682:
23683:
23684:
23685: Zilliacus m. fl.: Om en undersökning angående sammankoppling
23686: av skolradioverksamheten med undervisningsväsendet.
23687:
23688:
23689: T i 11 R i k s d a g e n.
23690:
23691: I mer än ett decennium har frågan om när- Redan 1975 beräknade man att utgifterna
23692: mare sammankoppling av skolradioverksamhe- för statsfinansierad skolradioverksamhet fram
23693: ten med undervisningsväsendet varit aktuell. till år 1978/79 skulle stiga tili ca 17 miljoner
23694: Ar 1975 publicerade Rundradiov·erksamhetens mark. Undervisningsministeriet har i sin budget
23695: finansieringskommitte sitt betänkande ( 1975: upptagit ·ett anslag på 370 000 mark för ut-
23696: 99), där rekommendationen att inbegripa skol- veokling av skolradioverksamheten.
23697: radio- och skoltelevisionsverksamheten i under- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
23698: visningsväsendets planering och genomförande vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
23699: ingick. Rekommendationen innehöll också för-
23700: slaget att de av verksamheten förorsakade ut- att regeringen måtte skrida till snara
23701: gifterna skulle upptas i statsbudgeten. åtgärder för att undersöka möjligheterna
23702: Frågan har även en principiell dimension, till sammankoppling av skolradioverk-
23703: emedan det i längden är ohållbart att låta samheten med undervisningsväsendets
23704: Rundradion, vars finansiering i huvudsak base- planering, genomförande och finansie-
23705: rar sig på licensavgiher, stå för de ständigt ring.
23706: ökande kostnaderna för en tidsenligt formad
23707: massmediaundervisning för barn.
23708: Helsingfors den 14 februari 1980.
23709:
23710: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
23711: Pekka Vennamo Håkan Malm Boris Renlund
23712: Ole Norrback
23713:
23714:
23715:
23716:
23717: 76 088000224W
23718: 602 1980 vp.
23719:
23720: Toivomusaloite n:o 533. Suomennos.
23721:
23722:
23723:
23724:
23725: Zilliacus ym.: Kouluradiotoiminnan liittämistä opetustoimen yh-
23726: teyteen koskevan tutkimuksen suorittamisesta.
23727:
23728:
23729: E d u s k u n n a 11 e.
23730:
23731: Kouluradiotoiminnan liittäminen läheisesti Jo vuonna 1975 arv101t1m, että valtion ra-
23732: opetustoimeen on ollut ajankohtaista kauemmin hoittaman kouluradiotoiminnan kustannukset
23733: kuin vuosikymmenen ajan. Vuonna 1975 jul- vuoteen 1978/79 mennessä nousisivat n. 17
23734: kaisi Yleisradiotoiminnan rahoitustoimikunta miljoonaan marlkkaan. Opetusministeriö on tu-
23735: mietintönsä ( 1975:99), johon sisältyi suositus lo- ja menoarvioansa ottanut 370 000 markan
23736: kouluradion ja koulutelevisiotoiminnan sisällyt- määrärahan kouluradiotoiminnan kehittämistä
23737: tämisestä opetustoimen suunnitteluun ja toteut- varten.
23738: tamiseen. Suositus sisälsi myös ehdotuksen sii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23739: tä, että toiminnasta aiheutuvat kustannukset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23740: otettaisiin valtion tulo- ja menoarvioon. muksen,
23741: Kysymyksellä on myös periaatteellinen puoli,
23742: koska ajan mittaan on kestämätöntä, että Yleis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23743: radio, jonka rahoitus pääasiassa perustuu lupa- piteisiin mahdollisuuksien tutkimiseksi
23744: maksuihin, joutuisi vastaamaan joukkotiedotus- kouluradiotoiminnan liittämiseksi ope-
23745: välineiden kautta lapsille annettavan ajanmu- tustoimen suunnitteluun, toteuttamiseen
23746: kaisesti laaditun opetuksen jatkuvasti kasvavis- ja rahoitukseen.
23747: ta kustannuksista.
23748: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23749:
23750: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
23751: Pekka Vennamo Håkan Malm Boris Renlund
23752: Ole Norrback
23753: 1980 vp. 603
23754:
23755: ,Toivomusaloite n:o 534.
23756:
23757:
23758:
23759:
23760: Zilliacus ym.: Lasten ja nuorten kehitystä edistävän kulttuuri-
23761: tuotannon tukemisesta valtion taidehallinnon puitteissa.
23762:
23763:
23764: E d u s k u n n a II e.
23765:
23766: Lapsen kehitykselle ihmisyyteen on välttä- pohjalta yhteiskunnan demokraattisesti maan-
23767: mätöntä, että elämän aineelliset edellytykset teltyihin kasvatustavoitteisiin, joten kysymyk-
23768: on turvattu. Tämän lisäksi tulee jokaisella yh- sessä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
23769: teiskunnan jäsenellä olla oikeus ja mahdolli- Merkittävyyttä lisää se, että ihmisen 'kulttuuri-
23770: suus luoda omaa kulttuuria ja nauttia hyvistä arvostukset ja -tottumukset luodaan lapsuudes-
23771: kulttuuripalveluista. Kulttuuripolitiikan avulla sa ja nuoruudessa.
23772: voidaan parantaa lasten ja nuorten mahdolli- Koska lapsen oikeuksien julistuksessa oikeus
23773: suuksia kehittää itseään sekä aktiivisesti vaikut- nauttia hyvätasoisista kulttuuripalveluista on
23774: taa ja osallistua kulttuuri- ja yhteiskuntaelä- hyvin keskeinen, tulisi yhteiskunnan tukea hy-
23775: mään. Kulttuuri ja kasvatus ovat monella ta- vätasoista lasten ja nuorten kehitystä edistävää
23776: valla välittömästi ja välillisesti sidoksissa toi- kulttuurituotantoa sisällyttämällä kaikki tähän
23777: siinsa. tähtäävät toiminnat valtion taidehallinnon alai-
23778: Yhä suurempi osa lasten kulttuuritarpeesta suuteen, jolle asetettaisiin oma lasten- ja nuor-
23779: tyydytetään nykyään sellaisen joukkoviestinnän tenkulttuuritoimikunta.
23780: kautta, jossa lapsi nähdään passiivisena kulut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23781: tajana. Viihdettä leimaavat voimakkaasti väki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23782: valta, viha ja vääristyneet ihmissuhteet. muksen,
23783: UNESCOn asettaman kansainvälisen kasvatuk-
23784: sen kehittämiskomission raportissa "Opiskelu että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23785: on elämää" todetaan, että "monissa maissa on piteisiin tutkimaan mahdollisuutta tukea
23786: kärjistymässä ristiriita koulun asettamien arvo- hyvätasoista lasten ja nuorten kehitystä
23787: jen ja joukkotiedotusvälineiden elämänmuoto- edistävää kulttuurituotantoa sisällyttä-
23788: jen välillä, jotka useasti ylistävät yhtälailla vä- mällä kaikki tähän tähtäävät toiminnat
23789: kivaltaa, erotiikkaa ja onnekasta sattumaa kuin valtion taidehallinnon alaisuuteen oman
23790: runoutta, spontaniutta ja mielihyvää." Koulun lasten- ja nuortenkulttuuritoimikunnan
23791: asettamat arvot perustuvat kulttuuriperinnön muodossa.
23792: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23793:
23794: Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn Ole Norrback
23795: Pekka Vennamo Boris Renlund
23796: 604 1980 rd.
23797:
23798: Hemställningsmotion nr 535.
23799:
23800:
23801:
23802:
23803: Zilliacus m. fl.: Om förbättrade verksamhetsmöjligheter för pub-
23804: likationsverksamhet på samiska.
23805:
23806:
23807: T i 11 R i k s d a g e n.
23808:
23809: I vårt land raknar man med att det finns Detta stöd är oti!hlräokltigt och det aonvänds
23810: 4 500 samer bosatta inom sa:mernas hembygds- för att finansiera en del av Sabme1as tidningens
23811: område. Hembygdsområdet utgörs av Enare, kostnader. Endast tidningens understödsbehov
23812: Enonte!kis och Un~oki kommnner samt byn är mångdubbelt i förhållande till statsstödet.
23813: Vuotso i Sodankylä. Tidningen Sabmelas utkommer i en upplaga
23814: Sa;mernas möjligheter tili ett aktivt kultur1iv om 2 000 exemplar och distribueras i praktiken
23815: på sitt modersmal är begränsade och tkräver ti1l varje hem. Tidningen är den enda l'iegelbun-
23816: därför ökad uppmä!lksamhet ilnom kulturpoli- det utkommande publikationen som berättar
23817: tiken. om .samernas angelägenhet,er på 'samiska. Tid-
23818: ln01ll ·s.ameområdet Eilnns mÖj'lighet ti11 un- ningen har sålunda 'en viktig foltkbillidande upp-
23819: derviscing på •samiska :i: 20 tslko1or. Lapi)lands gift och dess verksamhetsförutsättningar bör
23820: regionalradio sänder i medeltal 2 ggr dagligen förbättras.
23821: program på samiska och s.amerna rsjälva ger ut Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
23822: en egen tidning Sabmelas. dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
23823: Publikationsverksamheten är behäftad med ställa,
23824: många pra:ktiska och ekonomiska prob1em. För att regeringen måtte vidta åtgärder
23825: understödandet 1av publ:i:katiomwevksa:mheten på för att i budgeten förbättra verksam-
23826: sam1sika fiums i 1980 ålJS budget ett ans1ag på hetsmöjligheterna för publikationsverk-
23827: endast 60 000 mk. samhet på samiska.
23828: He1S!Lngfors den 15 februari 1980.
23829:
23830: Jutta Zilliacus Jacob Söderman
23831: 1980 vp. 605
23832:
23833: Toivomusaloite n:o 535. Suomennos.
23834:
23835:
23836:
23837:
23838: Zilliacus ym.: Saamenkielisen julkaisutoiminnan edellytysten pa-
23839: rantamisesta.
23840:
23841:
23842: E d u s k u n n a II e.
23843:
23844: Maassamme 131sketaan o[evan 4500 saame- 60 000 markan määräraha. Tämä määräraha on
23845: laista, jotka wsuvat rsaamelaisa[ueella. Saame1ais- riittämätön ja sciitä käytetään osa peittämään
23846: alueen muodostarvat Inariill, Enontekiön ja; Uts- Sabmelas-lehden kustannuksia. Yksinomaan leh-
23847: joen kunnat sekä Sodan!k.y1ässä oleva Vuotson den avustamilsen tarve on monta kertaa suu-
23848: kylä. rempi kuin valtion tuiki.
23849: Saamelaisten mahdoJJllisuudet ottaa osaa aktii- Sabmelas-lehden painos on 2 000 kappaletta
23850: viseen kulttuurielämään omalla äidinkielellään ja sitä jaetoon käytännössä j.odro tkoti!m. Lehti on
23851: ovat rajoitetut ja niille tulee tästä syystä osoit- ainoa säännö1Hsesti rul.mestyvä sa3fffielai1sten asl-
23852: taa enemmän huomiota kulttuuripolitiikan oirsta saamen tkideH:ä kertova juilikai:su. Lehdellä
23853: puitteissa. on näin oli1100 tärlreä kan:s31llsivilstyksellinen teh-
23854: Saamelaisalueella on mahdollisuudet saamen- tävä ja sen toimintaedellytyksiä tulee parantaa.
23855: kieliseen opetubeen 20 koo:l'l]ssa. Lapin alue- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23856: radio lähettää keskimäärin lkahdesti päivässä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23857: saamenikielistä ohjelmaa j'a saamelaiset itse jul-
23858: kaisevat Sabmelas-nimistä sanomalehteä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23859: Monet käytännölliset ja taloudelliset pulmat saamenkielisen julkaisutoiminnan edelly-
23860: ms1ttavat juilikaisutoimiilltaa. Saamenlkieldlä ta- tysten parantamiseksi tulo- ja menoar-
23861: pahtuvaa jullikaåsuto1mintaa varten on vuoden vion puitteissa.
23862: 1980 tulo- j.a menoarvioon otettu ainoastaan
23863: Helsmgilssä 15 päivänä hclmilkuuta 1980.
23864:
23865: Jotta Zilliacus J acoh Söderman
23866: 606 1980 vp.
23867:
23868: Toivomusaloite n:o 536.
23869:
23870:
23871:
23872:
23873: Astala ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisestä Loi-
23874: maan kaupunkiin.
23875:
23876:
23877: E d u s k u n n a 11 e.
23878:
23879: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi- Loimaan edullista asemaa vilja-alueen keskus-
23880: tyksessä valtioneuvosto esitti valmistelujen al- tassa ja ulkomaankaupan pääsataman tuntu-
23881: kamista Valtion siementarkastuslaitdksen siir- massa korostavat vielä Loimaan seudun hyvät
23882: tämiseksi Mikkeliin v. 1983. Ennen siirtoa liikenneyhteydet maan eri osiin sekä rautateitse
23883: edellytettiin kuitenkin selvitettävälksi muut että maanteitse. Liikenneyhteydet turvaavat
23884: mahdolliset kysymykseen tuleva:t sijoituspaikat. tarkastustoiminnan tehokkuuden ja nopeuden.
23885: Jokin aika sitten totesi Valtion siementar- Loimaan seutu on alityöllisyysaluetta, josta
23886: kastuslaitoksen asettama projektiryhmä sel- maatalouden koneistumisen johdosta on vii-
23887: vityksessään, että parhaat toimintaedellytykset meisten vuosikymmenien aikana vapautunut
23888: siementarkastuslaitokselle tarjoaa Loimaan kau- runsaasti työvoimaa muihin elinkeinoihin.
23889: punki. Loimaan yhteispisteluvuksi saatiin 394. Alueen väestö on viimeisten 25 vuoden aikana
23890: Tutkimuksessa selvitettiin mm. olosuhteiden vähentynyt neljänneksellä. Alueen kunnat Loi-
23891: soveltuvuus kenttäkoetoiminnalle, henkilökun- maan kaupunkia lukuunottamatta on nimetty
23892: nan saantimahdollisuudet, henkilökunnan kou- kehitysaluelainsäädännön edellyttämäksi tuki-
23893: lutus-, palvelu- ja sivistysmahdollisuudet, sijain- alueeksi. Siementarkastuslaitoksen sijoittuminen
23894: ti suhteessa siementuotannon ja siemenpak- Loimaalle voimistaisi muuttoliikkeestä ja työt-
23895: kauksen alueelliseen sijaintiin sekä sijainti lai- tömyydestä kärsivää Loimaan seutua.
23896: toksen hallinnon ja toiminnan kannalta tärkei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23897: den virastojen, laitosten ja pääkonttoreiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23898: paikkaan nähden.
23899: Loimaa maamme tärkeimpiin viljanviljely- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23900: alueisiin kuuluvana olisikin kansantaloudellisesti menpiteisiin Valtion siementarkastuslai-
23901: tarkoituksenmukaisin scl<ä aluepoliittisesti luon- toksen siirtämiseksi Loimaan kaupun-
23902: nollisin siementarkastuslaitoksen sijoituspaikka. kiin.
23903: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
23904:
23905: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
23906: 1980 vp. 607
23907:
23908: Toivomusaloite n:o 537.
23909:
23910:
23911:
23912:
23913: Hakala: Naudanlihan tuotannon tutkimus- ja koetoiminnan edis-
23914: tämisestä.
23915:
23916:
23917: E d u s k u n n a II e.
23918:
23919: Naudanlihan kotimainen tuotanto ei riitä kutus käytännön lihantuotantoon pitkästä kas-
23920: tyydyttämään lisääntyvää kysyntää. Suomalais- vuajasta johtuen.
23921: ten lypsykarjarotujen soveltuvuutta lihantuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
23922: tantoon tulisi nykyisestään kehittää ja koko nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23923: lihantuotannon kannattavuuteen liittyviä teki-
23924: jöitä tutkia. Lisäksi olisi viljelijöille annettavaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23925: neuvontaa lihantuotannon alalla lisättävä. Riit- naudanlihan tuotannon tutkimus- ja koe-
23926: tävä tutkimus ja koetoiminta on toteutetta- toiminnan kiireelliseksi lisäämiseksi ko-
23927: vissa vain valtion taloudellisen tuen turvin. timaisen tuotannon riittävyyden turvaa-
23928: Asian kiireellisyyttä on syytä korostaa, kun mistarkoituksessa.
23929: otetaan huomioon tutkimustulosten hidas vai-
23930: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
23931:
23932: Matti Hakala
23933: 608 1980 vp.
23934:
23935: Toivomusaloite n:o 538.
23936:
23937:
23938:
23939:
23940: Hakala ym.: Nuoren naudan lihasta maksettavan tuotantopalk-
23941: kion muuttamisesta.
23942:
23943:
23944: E d u s k u n n a 11 e.
23945:
23946: Naudanlihan tuotanto ei nykyisellään riitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23947: tyydyttämään kotimaista kysyntää. Maahamme kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23948: joudutaan tuomaan ulkomailta kallista naudan-
23949: lihaa. Tämä työ voitaisiin ohjata kotimaahan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23950: mikäli naudanlihan tuotantoa oikealla tavalla nuoren naudan lihasta maksettavan tuo-
23951: tuettaisiin. Tuotannon lisäämiseksi olisi lehmä- tantopalkkion muuttamiseksi siten, että
23952: vasikoitten käyttöä entistä tehokkaammin myös 130-159 kg:n painoisesta hiehosta
23953: lihantuotantoon tuettava. Kasvatuksen kannat- maksettaisiin tuotantopalkkiota 1,30 mk
23954: tavuuden turvaamiseksi, ottaen huomioon hie- /kg ja yli 160 kg painavasta hiehosta
23955: hon varhaisemman rasvoittumistaipumuksen, 2,00 mk/kg.
23956: tulisi tuotantopalkkioon oikeuttavaa painorajaa
23957: nykyisestä 160 kg:sta alentaa.
23958: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
23959:
23960: Matti Hakala Juhani Laitinen Timo Ihamäki
23961: Sampsa Aaltio Henrik Westerlund Helge Saarikoski
23962: Olavi Nikkilä Mikko Pesälä
23963: 1980 vp. 609
23964:
23965: Toivomusaloite n:o 539.
23966:
23967:
23968:
23969:
23970: Hakala ym.: Kauppapuutarhojen energiansäästötoimenpiteiden
23971: tukemisesta.
23972:
23973:
23974: Ed u s kun n a 11 e.
23975:
23976: Energian voimakas hinnannousu rasittaa eri- rakennusten kohdalla. Muissa Pohjoismaissa on
23977: tyisen kovasti maamme lasinalaista kauppa- tämä jo toteutettu. Ruotsissa viljelijä voi saada
23978: puutarhatoimintaa. Kasvihuoneissa on mahdol- kasvihuoneen energiansäästötoimenpiteisiin
23979: lista tehdä useita energiaa säästäviä toimen- 35 % valtion avustusta, Tanskassa 30% ja
23980: piteitä, mutta näiden investointien hinta on Norjassa myös 30 %. Meillä valtio avustaa vain
23981: usein niin korkea, ettei kauppapuutarhureilla lämmitysjärjestelmän muuttamista kotimaista
23982: ole ilman valtion tukevia toimenpiteitä niihin polttoainetta käyttäväksi. Esim. lasikatteen
23983: varaa. vaihtaminen eristävään katveeseen maksaa n.
23984: Energiaa säästäviä toimenpiteitä ovat mm. 113 mk/m2 •
23985: lasikatteen vaihto eristävään katteeseen (säästö Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23986: 45-50% ), lämpöverhojen asentaminen (sääs- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23987: tö 15-30% ), lämmönsäätöautomatiikan asen-
23988: taminen (säästö 15-30% ), lämpöputkiston että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23989: muutostyöt (säästö 10-15 %) , tullapöytien jotta kauppapuutarhaviljelijät voisivat
23990: asentaminen (säästö 15-25 %) sekä monet saada avustusta valtion varoista kasvi-
23991: 10-15 % :n säästön tuottavat kohteet. Koska huoneiden energiansäästötoimenpiteisiin
23992: energian hintojen noustessa viljelijöiden oma- 35 % hyväksytystä kustannusarviosta ja
23993: rahoitusmahdollisuudet ovat jatkuvasti heiken- että näihin rakenteisiin tarvittavilta ra-
23994: tyneet, tulisi näihin hankkeisiin myöntää val- kennusmateriaaleilta, esim. lämmöneris-
23995: tion varoista avustuksia ja korkotukilainoja sa- tyslevyiltä poistettaisiin liikevaihtovero.
23996: malla tavoin kuin jo menetellään mm. asuin-
23997: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
23998:
23999: Matti Hakala Henrik Westerlund Helge Saarikoski
24000: Sampsa Aaltio Kaj Bärlund Tauno Valo
24001: Olavi Nikkilä Mikko Pesälä Eero Lattula
24002: Juhani Laitinen Timo Ihamäki
24003:
24004:
24005:
24006:
24007: 77 088000224W
24008: 610 1980 vp.
24009:
24010: Toivomusaloite n:o .540.
24011:
24012:
24013:
24014:
24015: Hakala ym.: Konsulenttien paikkaamisesta kasvihuoneiden ener-
24016: giansäästötoimenpiteitä suunnittelemaan.
24017:
24018:
24019: E d u s k u n n a 11 e.
24020:
24021: Kasvihuoneiden energiansäästötoimenpiteillä insinöörin paikkaaminen näihin tehtäviin paran-
24022: on muissa Pohjoismaissa saatu jo varsin mer- taisi ratkaisevasti nykyistä tilannetta ja saisi
24023: kittäviä tuloksia. Esim. Tanskassa lasketaan jo aikaan tuntuvaa kansantaloudellista säästöä.
24024: säästetyn n. 25 % energiaa toteutetuilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24025: muutostöillä kasvihuoneissa. Tarvittavat muu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24026: tosinvestoinnit ovat pääomaa vaativia ja tarvit-
24027: sevat näin ollen valtiovallan tukea. Usein ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24028: viljelijöillä myöskään ole tarvittavaa teknistä kahden teknisen konsulentin palkkaami-
24029: asiantuntemusta muutostöiden suunnitteluun. seksi puutarhatalouden energiansäästö-
24030: Siksi olisi tarpeen lisätä puutarhatalouden neu- toimenpiteitä suunnittelemaan ja opas-
24031: vontatyöhön ohjattavia varoja teknisten konsu- tamaan.
24032: lenttien paikkaamista varten. Jo kahden Ivi-
24033: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
24034:
24035: Matti Hakala Juhani Laitinen Mikko Pesälä
24036: Sampsa Aaltio Eero Lattula Timo Ihamäki
24037: Olavi NikkUä Henrik Westerlund Helge Saarikoski
24038: 1980 vp. 611
24039:
24040: Toivomusaloite n:o 541.
24041:
24042:
24043:
24044:
24045: Hautala yni.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon siir-
24046: tona maatilatalouden kehittämisrahastoon.
24047:
24048:
24049: Eduskunnalle"
24050:
24051: Maatilatalouden pääomahuolto on koettu on saanut työnsä valmiiksi ja vastikään luovut-
24052: jatkuvasti suureksi ongelmaksi. Syynä tähän on tanut mietintönsä. Toimikunta on siinä arvioi-
24053: se, että maatilatalouden kehittämisrahasto, nut maatalouden investointien rahoitustarpeen
24054: jonka tulisi rahoittaa maatilalain mukaiset vuosina 1980-85. Jotta rahoitustavoite. voitai-
24055: investoinnit, on saanut aivan riittämättömästi siin toteuttaa, toimikunta esittää jo tänä vuonna
24056: budjettivaroja. Huolimatta siitä, että kehittä- lisämenoarvioon otettavaksi siirtona maatila-
24057: misrahaston lainavaroihin on viime vuosina talouden kehittämisrahastoon 100 milj. markan
24058: kohdistettu · useita hakukieltoja, on lainoja määrärahan, jolloin siirto rahastoon muodostuisi
24059: yleensä voitu myöntää vain runsas puolet hae- 430 milj. markaksi, kun otetaan huomioon val-
24060: tusta määrästä. Tilanne maatalouden kehittämi- tioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvä 10
24061: sen kannalta on perin vaikea. milj. markan lisäsiirto.
24062: Maatilatalouden rahoitusvaikeudet aiheutta- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
24063: vat myös sen, etteivät monet nuoret voi hakeu- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24064: tua maatalouden harjoittajiksi. Ei ole saatavissa muksen,
24065: ammatin harjoittamiseen tarvittavaa alkupää- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24066: omaa. Sisarosuuksienkin lunastaminen on usein tyksen 100 000 000 markan määrärahan
24067: vaikeata. Tätä on pidettävä hyvin valitettavana, ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
24068: koska maatalouden piirissä työskentelevien 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
24069: keski-ikä on tunnetusti hyvin korkea. 30.32.60 siirtona maatilatalouden kehit·
24070: Maatalouden rakennepoliittinen toimikunta tämisrahastoon.
24071: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
24072:
24073: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
24074: Jorma Fred Esko Almgren
24075: 612 1980 vp.
24076:
24077: Toivomusaloite n:o 542.
24078:
24079:
24080:
24081:
24082: Hautala ym.: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamisesta
24083: Loimaan kaupunkiin.
24084:
24085:
24086: Ed u s kun n a 11 e.
24087:
24088: Valtion siementarkastuslaitoksen lopullista Loimaan alue on ollut kauan muuttotappio-
24089: sijoituspaikkaa ei vielä ole ratkaistu. Kaikki aluetta. Väestöä on jatkuvasti sieltä siirtynyt
24090: asiaan liittyvät valmistelutyöt on kyllä jo suo- pois. Maataloudesta vapautuva väestö mm. ei
24091: ritettu, joten asia on enää lopullista päätöstä ole voinut hakeutua omalla alueellaan uusiin
24092: vailla. tehtäviin, työpaikkoja ei ole syntynyt riittävästi.
24093: Sijoituspäätökseen liittyvän valmistelun suo- Loimaan alueella onkin tyypilliset kehitysalueen
24094: ritti viime kesänä virkamiestyöryhmä. Se päätyi tunnusmerkit.
24095: ehdottamaan Loimaata parhaaksi Valtion sie- Loimaan kaupunki on valmis luovuttamaan
24096: mentarkastuslaitoksen sijoituspaikkakunnaksi. siementarkastuslaitosta varten riittävän suuren,
24097: Ehdotus perustui monipuoliseen ja perusteelli- sijainniltaan lähes ihanteellisen maa-alueen,
24098: seen selvitystyöhön. jonka maaperän laatu on todettu myös erit-
24099: Loimaa sijaitsee jokseenkin keskellä maamme täin hyväksi.
24100: tärkeintä viljan tuotantoaluetta. Jo tämän sei- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
24101: kan perusteella Loimaa on luonnollinen siemen- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24102: tarkastuslaitoksen sijoituspaikka. Laitoksen suo- muksen,
24103: rittamat kenttätutkimukset on joka tapauksessa
24104: suoritettava tällä alueella, sijaitkoon itse laitos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24105: missä tahansa. Laitoksen toiminnan kannalta Valtion siementarkastuslaitoksen sijoit-
24106: ön tietysti tärkeätä, että laitos sijaitsee alueella, tamiseksi Loimaan kaupunkiin.
24107: jossa kenttätutkimuksetkin suoritetaan.
24108: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
24109:
24110: Sauli Hautala Jorma Fred
24111: 1980 vp. 613
24112:
24113: Toivomusaloite n:o 543.
24114:
24115:
24116:
24117:
24118: Hirvelä ym.: Maatalouskoneiden monitilakäytön edistämisestä.
24119:
24120:
24121: E d u s k u n n a 11 e.
24122:
24123: Maatalouden noin 6 500 milj. markkaan nou- sitä on saatu aikaan - on saatu huomattavaa
24124: sevista kustannuksista konekustannusten osuus säästöä konekustannuksissa, ei sitä tästä huoli-
24125: on nykyisin lähes 1 600 milj. matikkaa eli nel- matta ole valtiovallan toimenpitein tuettu tai
24126: jäsosa kustannusten kokonaismäärästä. Konei- muuten edistetty. Kuitenkaan maatilalaki ei
24127: den ja niiden varaosien hintojen sekä korjaus- aseta estettä monitilakäyttöön hankittavien ko-
24128: kustannusten nousu aiheuttaa jatkuvaa maata- neiden lainoitukselle. Koneiden monitilakäyt-
24129: louden konekustannusten lisääntymistä. töä edistäväliä lainoituksella saattaisi samalla
24130: Samaan suuntaan vaikuttaa myös koneiden olla mahdollisuus helpottaa kotimaisen varsin
24131: koon ja tehon lisääntyminen, joka on ollut pal- korkean tason :saavuttaneen maatalouskoneteol-
24132: jon nopeampaa kuin tilakoon suureneminen. lisuuden asemaa ja antaa sille edellytyksiä laa-
24133: Koneen vuotuinen käyttötuntimäärä jää yhdel- jentumiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
24134: lä tilalla useimmiten liian pieneksi. Peltoalal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24135: taan maan keskikokoa edustavilla tai sitä pie- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24136: nemmillä tiloilla ollaan samalla jäämässä nyky-
24137: aikaisten maatalouskoneiden eduista osattomik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24138: si. Esim. kylvölannoittimen satoa lisäävä vai- maatila-asetuksen muuttamiseksi niin,
24139: kutus on kiistaton, mutta sitä ei 10-15 pelto- että se mahdollistaisi valtion avun myös
24140: hehtaarin tilalle kannata hankkia. koneiden monitilakäytölle.
24141: Vaikka koneiden monitilakäytöllä - missä
24142: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
24143:
24144: Inger Hirvelä V. J. Rytkönen Jarmo Wahlström
24145: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Pauli Uitto
24146: Matti Järvenpää Lauha Männistö
24147: 614 1980 vp.
24148:
24149: Toivomusaloite n:o 544.
24150:
24151:
24152:
24153:
24154: Hirvelä ym.: Viljelijöiden neuvonnan tehostamisesta.
24155:
24156:
24157: E d u s k u n ri a 11 e.
24158:
24159: ·· Suurena epäkohtana maataloudessa on, että Myös kunnat tulisi saada taloudellisesti voi-
24160: hallinto ja neuvonta kuntatasolla toimivat makkaammin tukemaan neuvontaa ja neuvonta
24161: "omissa karsinoissa" ja varsinaista yhteistyötä olisi voitava sopeuttaa samansuuntaiseksi kun-
24162: harvoin tapahtuu. Tämän seurauksena neuvon- tien maatalouden kehittämiseen tähtäävien pyr-
24163: taa käyttävät hyväkseen pääasiassa eturivin ak- kimysten kanssa.
24164: tiiviviljelijät, ja ne tilat, joilla neuvontaa ki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24165: peimmin tarvittaisiin, ovat pahiten jäämässä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24166: maatalouskeskusten ohjaaman neuvonnan ulko-
24167: puolelle. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
24168: Jotta maatalousneuvonta vastaisi ajan vaati- menpiteisiin yhteistyön aikaansaamiseksi
24169: muksia ja voisi tehokkaasti toimia viljelijän kunnissa toimivien neuvontajärjestöjen
24170: hyväksi, olisi vastuu maatalousneuvonnan ke- ja maatalouslautakuntien kesken, jolloin
24171: hittämisestä saatava nykyistä laajemmalle poh- neuvonta saataisiin nykyistä paremmin
24172: jalle. palvelemaan viljelijäväestön tarpeita.
24173: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
24174:
24175: Inger Hirvelä Vappu Säilynoja Juhani Surakka
24176: 1980 rd. 615
24177:
24178: Hemställnitigsmotion nr 545.
24179:
24180:
24181:
24182: Häggblom m. fl.: Om bättre verksamhetshetingelser för växt-
24183: husodlarna.
24184:
24185:
24186: T i 11 R i k s d a g e n.
24187:
24188: Situa~tionen för Fitnlan.ds växthusocHare har import, viiliket ur nation~eikonomisk s.ynviinkel
24189: nnder det 1senaste året starikt fö.tsN"årMs på måste anses förkastligt ~ 1synnerhet som åter-
24190: grund m de taWcilka förhöjn.i:nganna på o1jepro- venkan på syssdsättningen vore illJegatiiV.
24191: dukter. För växthusocllarna, som i huvudsak är
24192: verksamma w u-områden har senruste års pris- Atgärder.
24193: utvecliling för den lätta brännolj-an kommit att
24194: innebijTa ett atllvarligt hot mot den fortsatta · För att komma til1lrätta med s:ituationen på
24195: verksamheten inom branschen. Samtidigt inne- längre sikt måste man utgå ifrån att dels göra
24196: bär oljepr~sutveoklrungen en uppenbar fara för väx:thusen energimässigt ändamålsenligare så att
24197: s'yssclsättningen i dessa industrifruttiga områden. energiåtgången bli:r mindre, de1s utveckla aJter-
24198: Redrun vLd den kostnadsnivå på lätt brännolja, nativa, biililigare energikälrlor för dem. Eftersom
24199: som rådde vid mgången arv år 1979 utgjorde utvedkJdJngstiden för nya energi!kählor är lång,
24200: bränslekostnaderna mera än en .tredjedel av od- borde statsmakten gå jn med åtgärder, som
24201: },arens kootnader. Sedan dess har pr~set på 1ätt stänker de inhemstka växthUJsodlarnas konkur-
24202: brännOilja sdgi:t med ca 60 % och därmed renskraft i förhåhlande tiiLI importerade grön-
24203: åstadkommit ett kostnadstryck som för växt- saker, t.ex. under en femårsperiod. Detta kun-
24204: husodlamas deil vida övenstiger nivån för före- de s1ke t.ex. genom ett produiktionsstöd eLier
24205: tag ~ gemen. . genom rutt i!nföra ett prisstöd för o1ja, måhända
24206: Den lätta bränno1jan utgör il dag huvudsalk- i kombination med stöd för utveakliing av an-
24207: .Ligt bränsJe för över 90 % m växthusodlarna vändningen av ailtema~ni'Va energiikälJor .
24208: eftersom inga beprövade alternativa lösningar Med hänws,ning t:i!hl ovanstående ber under-
24209: funnits att cihlgå, som ·ciilil ,skätiga kostnader tealmade att få föreslå, att rilksdagen ville
24210: skuJJe motsvf!lra de krm på driftssä:kerhet, aut:o- bes1luta ihemstähla,
24211: matilk och arhetsi:nsruts .som kräw i en växth'UIS-
24212: anläggrung. att regeringen i skyndsam ordning
24213: måtte utreda växthusodlarnas ekono-
24214: Ekonomiska aspekter. miska situation på grund av de ökade
24215: oljepriserna}
24216: VäxthusocNOOna. i Filllland producerar ~ dfllg att regeringen måtte vidta åtgärder i
24217: högkl:ass:iga grönsaker, som står sig väl vid en syfte att förbättra de inhemska växthus~
24218: internationell jämförelse. I andra Jänder har odlarnas konkurrenskraft samt
24219: statsmaben gooom olika åtgärder nnderlättat att regeringen måtte skapa ett system
24220: den egna produktionen på ett hclt annat sätt av lån och bidrag} som underlättar för
24221: än ~ vårt Land. Den nu ikraftigt försämrade eko- växthusodlarna att övergå till alternati-
24222: nomisika 1situationen hotar att Jeda til11 att den va energikällor samt samarbetsprojekt
24223: inhemskru prodillitionen mmsikar drrustisikt. Den- för energiförsörjning. .
24224: na minsikade produktion skullie då ersätms av
24225: HeLsingfors den 14 februari 1980.
24226:
24227: Gunnar Häggblom Elisabeth Rehn Ole Norrback
24228: Håkan Malm Boris Renlund Jutta Zilliacus
24229: Henrik Westerlund
24230: 616 1980 vp.
24231:
24232: Toivomusaloite n:o .54.5. Suomennos.
24233:
24234:
24235:
24236:
24237: Häggblom ym.: Kasvihuoneviljelijöiden toimintamahdollisuuk-
24238: sien parantamisesta.
24239:
24240:
24241: E d u s k u n n a 11 e.
24242:
24243: Thlarme Suomen ikas:v.ihuonev.iljelijöiden !koh- tuotllt1iW1a, mikä kansantaloudelliselta kannaiLta
24244: dallila. on viime vuonna tuntu~asti vadk.eutunJut olisi kiel:reistä soo heijastuess!ll työl!Lisyyden hei-
24245: öljytuotteiden hintojen crrukuåJsten korotusten kentymisenä.
24246: vuo'ks~. Kasvihuone:vhljelijöi!l.le, jotka pääa~sd:assa
24247: toimi~at kehlty:saliue.hlila, viime vuoden hintaike- Toimenpiteet.
24248: hity:s Oill kevyen polttoöljyn kohdaLLa alkanut
24249: merkitä vakavaa uhkaa alan toiminnan jatkami- Jotta :tlhlasta selvittäi!slm pitkäililä rtähtäyksdl:ä,
24250: selle. Öljyn hinnan :kehitys met.ikitsee samalla tuill1si toi!sarulta lähteä shltä, että kasvihuooeet
24251: ilmeistä 1työttömyyden uhikaa näillä teollisuus- behdään energian kulutuksen kannaiLta tarkoir-
24252: köyhillä alueilla. Jo vuoden 1979 ailussa vallin- ruksenmukai:semtniksi, joten energian kulutus
24253: vähen~s,i, j,a toisaalta 'tlilisi kehittää vaihtoeh-
24254: nut kevyen polttoöljyn hintata~so aiheutti sen,
24255: että polttoainekustannukset muodostivat kol- toi:sJ:a, hallivemp~a energ~a:lähteitä ciltä varten.
24256: manneksen viljelijän kustannuksista. Tämän Koska uusien energialähteiden kehi:ttämilllen kes-
24257: jälkeen kevyen polttoöljyn hinta on noussut n. tää pi:tkän ajan, va!Lti~aJilan tlll11sti. ryhtyä toi-
24258: 60 % ja aikaansaanut tällä kustaoouspaineen, menpi:tei<silin, joill:a: '\nOOv.i!steta~an kotilmaisten kas-
24259: joka kasvihuoneviljelijöiden kohdal:la on yleistä v1hUOilleviljeli.jöiden !kiltpa:iJlutk)'lkyä ulkomaisåiin
24260: yritysten keskimääräistä painetta tuntuvasti ko- tuontivdhanneksiiln nähden, esåim. v.iJiden vuoden
24261: vempi. ailkana. Tämä voisi tapahtua esim. tuotanto-
24262: Kevyt poi!Jttoöljy oo tätä nykyä yJi 90 % :!l!le tuen awilila tali ottamaillla käyttöön öljyn hinta-
24263: kasvihuoneviJijeLijöistä pääasi'<l'Hllinen po1ttooil1le, tuki, ehkä liitettynä tukeen, jota mruksetta1sidin
24264: koska mitään se11ails~a ~uorettaJvia. vaihtoehtoisia v~aihtoehtoisten energiiaJlähreroen käytön keh.i.ttä-
24265: ratka~ilsuja ei oLe, jotika hmaltaan kohtuuhliJsina
24266: mi'Sestä.
24267: vastaåsi~.at kasvihuonelaitoksen lkäyttövarmuu-
24268: EdclJJä esitettyyn vi~taten clldota:mme edus-
24269: den, aut:oillla1liilkan. ja .työ,{>a!OOksen vaatilmukstkl. kunnoo hyvä!k:syttäv~ksi ·toi~omuksen,
24270:
24271: Taloudelliset näkökohdat. että hallitus kiireellisesti selvittäisi
24272: kasvihuoneviljelijöiden öljyn hinnan nou-
24273: Suomen !ka~svi!huonevill.jeliijät tuottaJ:vat tällä sun aiheuttaman taloudellisen tilan,
24274: hetkelJ~ laadultaan korkeita vihaoo.e'ksia, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24275: hyvm kestävät tkantSaiJnvälisen kiJlpailoo. Muissa kotimaisten kasvihuoneviljeliiöiden ase-
24276: maitStS.a vaJ.t:iovalta on eri!lai:sin toimin helpotta- man parantamiseksi sekä
24277: nut oman ffif,t81l11Sa tuotantoa aivan toisin kuin että hallitus laatisi sellaisen laina- ja
24278: meiJ:l:ä. N)'lt voimakkaasti huononeva taloudelli- tukijärjestelmän, joka helpottaisi kasvi-
24279: nen t:iatnne uhkaa johtaa siilhen, että kotimai- huoneviljelijöiden siirtymistä vaihtoeh-
24280: nen tuotanto laskee voimakkaasti. Tämä tuo- toisiin energialähteisiin sekä yhteisiin
24281: tannon väheneminen täy:tyisJJ siJ11oin korvata energiahuolto projekteihin.
24282: Hel:smg1ssä 14 päivänä helttni.ikuut.a 1980.
24283:
24284: Gunnar Häggblom Elisabeth Rehn Ole Norrback
24285: Håkan Malm Boris Renlund Jutta Zilliacus
24286: Henrik Westerlund
24287: 1980 vp. 617
24288:
24289: Toivomusaloite n:o 546.
24290:
24291:
24292:
24293: lmpiö ym.: Porontutkimuksen johtoelimen perustamisesta.
24294:
24295:
24296: Ed u s kun n a 11 e.
24297:
24298: Suomessa ei ole erityistä porontutkimusase- kasta, vaikka itse tutkimustyöhön arvioidaan
24299: maa eikä -laitosta. Aloitteita asiasta on tehty käytettävän säännöllisesti 8,5 miestyövuotta.
24300: toistaiseksi ilman tulosta. Suomen tämänhetki- Ennen kuin voidaan päästä pohjoismaiseen yh-
24301: selle porontutkimukselle on luonteenomaista se, teistyöhön vaikkapa perustamalla em. työryh-
24302: että sitä harjoitetaan monissa laitoksissa. Ko- män suosituksen mukaan "Pohjoismainen po-
24303: keilu- ja tutkimustoimintaan osallistuu tällä het- rontutkimuselin" (Nordisk organ för reinforsk-
24304: kellä maassamme lähes kaksikymmentä laitosta. ning eli lyhennettynä NOR), on Suomessa saa-
24305: Eräs syy siihen, että tutkimusta tehdään hajal- tava aikaan tutkimustyön pohjalta nouseva po-
24306: laan monissa laitoksissa, voi olla uudenaikaisen rontutkimuksen johtoelin, johon ainakin mer-
24307: tutkimuksen vaatimus käyttää eriko1s,varustuk- kittävät tutkimuslaitokset ja -asemat saavat
24308: sia ja/tai -tekniilkkaa. Tämä tulee suuren to- edustuksensa. Eriityisen tärkeää on se, että joh-
24309: dennäköisyyden mukaan olemaan tilanne myös toelin saa tutkimuslaitoksista ja -asemista eril-
24310: tulevaisuudessa. Näin arvioi tilannetta 22. 5. lisen oman budjettinsa, jonka turvin yhteinen
24311: 1979 selvityksensä jättänyt työryhmä, jonka kokoontuminen tietojen ja kokemusten vaih-
24312: tehtävänä oli selvittää Suomen, Ruotsin ja Nor- toon turvataan, eikä rahoitusta jätetä asian-
24313: jan porontutkimuksen yhteistyötä. omaisten laitosten varaan, koska edellä s'ano-
24314: Edellä mainittu työryhmä on todennut, että tun mukaan porontutkimus monissa kohteissa
24315: Suomessa kaivataan porontutkimuksen parissa ei omaa selvää erillistä rahoitusta.
24316: koordinoivaa elintä siitä huolimatta, että edel- Kun erillisen porontutkimuslaitoksen perus-
24317: leen on vireillä toivomus saada erityinen poron- taminen on monista syistä viipynyt, ei vähiten
24318: tutkimusasema. Työryhmän suosituksissa kan- varojen niukkuuden takia, voisJ. hahmoteltu po-
24319: sallisten elinten perustamiseksi nähdään tar- rontutkimuksen johtoelin olla käytettävien va-
24320: peellisena Suomessa tavoitteisen porontutki- rojen määrään nähden merkittävä porontutki-
24321: muksen johtoelin, joka voisi työskennellä sa- musta ja porotaloutta edistävä laitos, joka sa-
24322: maan tapaan kuin porontutkimuslautakunta malla voisi toimia linkkinä muuhun porontutki-
24323: Ruotsissa ja valtion porokoelaitoksen johtokun- mukseen Pohjolassa.
24324: ta Norjassa. Koko Pohjolan porontutkimus voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24325: taisiin työryhmän mukaan rakentaa mainittujen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24326: elinten hedelmälliseen vuorovaikutukseen, eten- muksen,
24327: kin jos Suomes,sa saadaan aikaan koordinointi.
24328: Siitä huolimatta työryhmä ehdottaa, että Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24329: meen ja Ruotsiin perustettaisiin Norjan tavoin porontutkimuksen johtoelimen perusta-
24330: porontutkimusasemat. miseksi Suomeen sekä elimen työsken-
24331: Tutkimuksen toimiessa hajallaan eri laitok- telyn rahoituksen järjestämiseksi valtion
24332: sissa ympäri maata ja suurelta osalta ilman tulo- ja menoarviossa, jolloin johtoeli-
24333: omaa selvää porontutkimukseen varattua riit- meen olisi valittava maa- ja metsätalous-
24334: tävää määrärahaa, on luonnollista, että yhtey- ministeriön ja Paliskuntain Yhdistyksen
24335: denpito, tietojen ja ajatusten vaihto sekä muu edustajan lisäksi merkittävien porontut-
24336: hedelmällinen yhteistyö ei ole riittävän teho- kimuslaitosten ja -asemien edustajia.
24337: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
24338:
24339: Lauri lmpiö rrauno Valo Aimo Ajo
24340: Matti Viljanen .Talmari Torikka Mikko Jokela
24341: 78 088000224W
24342: 618 t9so·vp.
24343:
24344: Toivomusaloite n:o 547.
24345:
24346:
24347:
24348:
24349: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
24350: kuttujen jalostuksen aloittamiseksi Sata-Hämeen koeasemalla.
24351:
24352:
24353: E d u s k u n n a 11 e.
24354:
24355: Maassamme on mitä erilaisimpia ja monipuo- västi määrärahoja voidakseen muodostua kut-
24356: lisimpia rikkauden lähteitä. Yksi tällainen on tujen jalostusasemaksi.
24357: maataloudessamme vielä olevat kutut, joiden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24358: jalostamisesta ei maassamme ole lainkaan huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24359: lehdittu, ja kuitenkin on kutunmaito erittäin
24360: haluttu ja arvostettu tuote, jolla olisi lähes ra- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24361: jattomat menekkimahdollisuudet, jos vain tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
24362: markkinoitavaa löytyisi. Tämän vuoksi olisi tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
24363: maassamme paneuduttava myös vuohien jalos- 1980 tulo- ja menoarvioon kuttujen ja-
24364: tamiseen ja kannan voimakkaaseen lisäämiseen. lostuksen voimakkaaksi alkuunlaittami-
24365: Tämän vuoksi Mouhijärvellä sijaitsevan Val- seksi Sata-Hämeen koeasemalla Mouhi-
24366: tion laidunkoetilan, jonka nimi on muutettu järvellä.
24367: Sata-Hämeen koeasemaksi, tulisi saada riittä-
24368: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
24369:
24370: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Veruramo
24371: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
24372: 1980 vp. 619
24373:
24374: Toivomusaloite n:o 548.
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
24380: avustuksena työhevoskannan lisäämiseksi.
24381:
24382:
24383: E d u s k u n n a 11 e.
24384:
24385: Energiakriisin seurauksena on kotimainen maassalllitne voimakkaasti lisättävä ja sitä var-
24386: energia ja muu tuotanto tullut tärkeäksi kan- ten olisi saatava valtion budjettiin avustusta.
24387: santaloutemme kannalta. Maamme työhevoskan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24388: ta on laskenut aikaisemmasta useasta sadasta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24389: tuhannesta nykyiseen 29 OOO:een, vaikka nimen-
24390: omaan metsätöissä hevonen olisi ympäristöystä- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24391: vällisempi kuljetusväline kuin nykyiset suuret tyksen 2 000 000 markan määrärahan
24392: metsäkoneet. Tämän vuoksi ja kotimaisen ener- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
24393: gian käytön lisäämiseksi olisi työhevoskantaa 1980 tulo- ja menoarvioon avustuksena
24394: työhevoskannan lisäämiseksi.
24395: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
24396:
24397: An&si Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmil Pekka Vennamo
24398: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
24399: 620 1980 vp.
24400:
24401: Toivomusaloite n:o 549.
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: Joutsenlahti ym.: Keskuskalanvili elylaitoksen perustamisesta Poh-
24407: jois-Satakuntaan.
24408:
24409:
24410: E d u s k u n n a 11 e.
24411:
24412: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24413: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi täl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24414: lainen laitos saatava aikaan. On suoranainen muksen,
24415: häpeä, että tuhansien järvien maahan tuodaan
24416: vuosittain useita satoja miljoonia kiloja !kalaa, että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
24417: kun kotimainen tuotanto on vain noin 100 toimenpiteisiin keskuskalanviljelylaitok-
24418: miljoonaa kiloa. Kuitenkin Suomessa olisi erin- sen perustamiseksi Pohjois-Satakunnan
24419: omaiset luontaiset edellytykset kalanjalostustoi- alueelle.
24420: minnan harjoittamiselle.
24421: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
24422:
24423: An&Si Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24424: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
24425: 1980 vp. 621
24426:
24427: Toivomusaloite n:o 550.
24428:
24429:
24430:
24431:
24432: Joutsenlahti ym.: Metsänhoitomaksun poistamisesta.
24433:
24434:
24435: E d u s k u n n a 11 e.
24436:
24437: Nykyinen metsänhoitomaksu käy monasti neita metsänomistajan erilaisia menoja kasvat-
24438: yksityiselle metsänomistajalle raskaaksi, varsin- tamasta.
24439: kin silloin, kun metsä on taimikkoasteella eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24440: metsästä ole vuosikausiin ottamista. Kuitenkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24441: metsäteknikon palveluja tarvittaessa joutuu kai- muksen,
24442: kesta maksamaan. Tämän vuoksi olisi nopeasti
24443: tutkittava, mitä mahdollisuuksia olisi saada että hallitus selvityttäisi nopeasti,
24444: poistetuksi metsänomistajia ahdistava metsän- mitä mahdollisuuksia olisi metsänhoito-
24445: hoitomaksu jo muutenkin suuriksi muodostu- maksun poistamiseen.
24446: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980 .
24447:
24448: Anssi Joutsenlahti .J . .Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
24449: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
24450: 622 1980 vp.
24451:
24452: Toivomusaloite n:o 551.
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: Kauppi ym.: Turkistuotannon äatkojalostuksen kehittämisestä
24458: Keski-PohjanmaaLla.
24459:
24460:
24461: E d u s k u n n a 11 e.
24462: Turkistalous voidaan katsoa erääksi Keski- mattikouluissa tai perustettavaksi suunnitellus-
24463: Pohjanmaan elinkeinoelämän erikoisalaksi. sa ja Keski-Pohjanmaalla muutoinkin nopeasti
24464: Tämän maahamme huomattavia vientituloja tarvittavassa ammatillisessa kurssikeskuksessa.
24465: tuovan elinkeinon edelleen kehittämiseksi tulisi Täten voitaisiin osaltaan taata se, että yhä suu-
24466: valtioneuvoston jo vuonna 197 4 hyväksymä tur- rempi osa alueella tuotetoista turkiksista voitai-
24467: kistalouden koetarha Kannukseen saada mah- siin myydä jalostettuna maakunnan ulkopuolel-
24468: dollisimman pian toimintaan suunnitellussa täy- le. Samalla voitaisiin saada turkisten lopputuot-
24469: dessä laajuudessaan. Tätä edellyttää myös val- teisiin tarvittavasta työstä mahdollisimman suu-
24470: tion budjettiin 1980 sisällytetty 200 000 mar- ri osa jäämään maakunnassa tehtäväksi.
24471: kan määräraha kyseisen koetarhan suunnittelua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24472: varten. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24473: Maakunnassa tuotettujen turkisten jatkojalos- muksen,
24474: tusmahdollisuuksia itse tuotantoalueelia tulisi
24475: myös edistää. Tähän tarvitaan erityisesti alan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24476: koulutuksen lisäämistä. Mm. nahan valmistajia menpiteisiin turkisten jatkojalostusmah-
24477: sekä nahka- ja turkisompelijoita on liian vähän. dollisuuksien kaikinpuoliseksi paranta-
24478: Heitä voitaisiin kouluttaa joko maakunnan am- miseksi Keski-Pohjanmaalla.
24479: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
24480:
24481: Eeva Kauppi Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
24482: Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo Tauno Valo
24483: Antero Juntumaa
24484: 1980 vp. 623
24485:
24486: Toivomusaloite n:o 552.
24487:
24488:
24489:
24490:
24491: Kivitie ym.: Uusien viljavarastojen rakentamisesta.
24492:
24493:
24494: E d u s k u n n a 11 e.
24495:
24496: Maamme omavaraisuus leipäviljan suhteen on leipäviljan suhteen kiireesti ryhdyttävä lisää-
24497: hälyttävän pieni. Ruista ja vehnää on varas- mään.
24498: toissa vain 5-6 kuukauden kulutusta vastaava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24499: määrä, josta noin puolet on ulkomailta tuotet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24500: tua. Huonon satovuoden sattuessa joudumme
24501: tuottamaan entistä enemmän viljaa ulkomailta, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24502: kriisiaikana tämäkin mahdollisuus voi tuntu- menpiteisiin uusien viljavarastojen ra-
24503: vasti supistua, jopa kokonaan katketa. kentamiseksi niin, että maamme oma-
24504: Jotta leipäviljan saanti myös vaikeina aikoina varaisuus leipäviljan suhteen tulisi tur-
24505: olisi turvattu, olisi maamme omavaraisuuutta vatuksi aluksi yhden ja pitemmällä täh-
24506: täimellä .kolmen vuoden ajaksi.
24507: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24508:
24509: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
24510: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
24511: 624 1980 vp.
24512:
24513: Toivomusaloite n:o 55.3.
24514:
24515:
24516:
24517:
24518: Kortesalmi ym.: Erikoiskasvien viljelyn tehostamisesta.
24519:
24520:
24521: Ed u s kun n a 11 e.
24522:
24523: Maatalousasiantuntijoittemme mukaan on eri- Vuonna 1978 maahamme tuotiin noin 27
24524: koiskasvien viljely kansantaloutemme kannalta mhl.joonaa kiloa tärkkelystä, jonka arvo oli noin
24525: tarkasteltuna edullista. Sitä olisikin voimak- 51 miljoonaa markkaa. Tärkkelyksen tuonti oli-
24526: kaasti lisättävä. si lähes kokonaan korvattavissa kotimaisella
24527: Erityisesti öljykasvit ovat osoittautuneet Suo- tuotannolla. Tämä merkitsisi tärkkelysperunan
24528: men oloihin sopiviksi ja siksi niiden viljelyä viljelyn laajentamista noin hksinkertaiseksi.
24529: tulisi lisätä, sillä kauppataseen kannalta öljy- Tuotannon lisääminen on mahdollista, sillä esi-
24530: kasvien viljely on noin 1 400 mk hehtaaria merkiksi kotimainen perunatärkkelysteollisuuus
24531: kohti edullisempaa kuin rehuohran vi.tljdy. Täl- on kapasiteetil.taan vajaa. Mikäli tuonti korvat-
24532: löin on otettu huomioon viennistä saatava va- taisiin kotimaisella viljatärkkelystuotannolla, tä-
24533: luuttatulo ja öljyväkirehujen tuonnin supistu- hän tarvittaisiin peltoalaa 15 000-20 000 heh-
24534: misesta aiheutuva valuuttasäästö. taaria. Tällöin säästettäisiin vientitukivaroja tä-
24535: Kasvilöljyomavaraisuuutemme on tällä het- mänhetkisillä hintasuhteilla mitattuna 10-15
24536: kellä vain noin 35 %. öljy- ja rouheomavarai- miljoonaa markkaa.
24537: suuden saavuttamiseksi viljelyä voitaisiin koti- Valtiontalouden kannalta tarkasteltuna peru-
24538: maassa lisätä vielä noin 50 000 hehtaarilla. natärkkelys on viljatärkkelystä huonompi vaih-
24539: Tämä säästäisi vientitukivaroja rehuohran vhl.je- toehto. Tästä huolimatta kotimaista tärkkelys-
24540: lyyn verrattuna noin 20 miljoonaa markkaa ja tuotantoa on kehitettävä siten, että peruna-
24541: valuuttaa noin 70 miljoonaa markkaa. tärkkelystehtaat saadaan tehokkaampaan käyt-
24542: Pyrkimyksenä maamme maatalouspolitiikassa töön.
24543: tuleekin olla jalostaa kotimaiset maataloustuot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24544: teet mahdollisimman pitkälle. Tämän vuoksi nioittavasti eduskunnan :hyväksyttäväksi toivo-
24545: meidän tulisi viedä mieluummin esimerkiksi muksen,
24546: mailasta kuin rehuohraa. Maitaan vientiin tarvi-
24547: taan vientitukivaroja noin 300 markkaa vähem- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
24548: män hehtaaria kohti kuin rehuohran vientiin. maamme erikoiskasvien viljelyn, kuten
24549: Mallastarnoitten kapasiteetti sallii maitaan vien- öljykasvien, mallasviljan ja tärkkelyspe-
24550: nin lisäämisen. Täl1öin mallasohran viljelyä voi- runan, voimakkaasti tehostamiseksi ja si-
24551: taisiin lisätä 13 000-15 000 hehtaarilla. Tämä ten kotimaisen maataloustyön ja maata-
24552: merkitsisi valtiontalouden kannalta noin 4 mil- loustuotannon tukemiseksi ja valuutta-
24553: joonan markan säästöä ja samalla valuuttatulot tulojen säästämiseksi.
24554: lisääntyisivät 7-8 miljoonaa markkaa.
24555: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980 .
24556:
24557: .T. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
24558: Urpo Leppänen Urho Pohto
24559: 1980 vp. 625
24560:
24561: Toivomusaloite n:o 554.
24562:
24563:
24564:
24565:
24566: Kortesalmi ym.: Energiaviljelmien tukemisesta.
24567:
24568:
24569: E d u s kun n a 11 e.
24570:
24571: Metsäntutkimuslaitos on tutkinut pajun ly- korjuutyöt taas loppusyksyyn. Energiaviljelmillä
24572: hytkiertoviljelmien taloudellista kannattavuutta. ei sadonkorjuu ole säiden armoilla.
24573: Tutkimuksessa on todettu, että puun tuotto on Valtio tukee maassamme peltojen metsittä-
24574: pajun lyhytkiertoviljelmillä kymmenkertainen mistä, jos pelloille istutetaan perinteiseen ta-
24575: normaalimetsiin verrattuna. Vesoista uudistu- paan männyn-, kuusen- tai koivuntaimia, mutta
24576: vien nopeakasvuisten pajujen parhaat hehtaari- valitettavasti pajukkojen istutus eli energia-
24577: sadat ovat metsäntutkimuslaitoksen kokeissa metsien viljely ei saa tukea. Nyt olisikin välttä-
24578: vastanneet energiasisällöltään kymmentä öljy- mätöntä muuttaa nopeasti asenteita tässä suh-
24579: tonnia. Vastaavasti kasvattamiseen, korjuuseen teessa. Kaikki järkevät ja hyväksi havaitut ja
24580: ja kuljetuksiin on kulunut energiaa vain noin tutkitut keinot olisi nopeasti otettava käytän-
24581: kahden öljytonnin verran. töön, jotta maamme saataisiin mahdollisimman
24582: Energiaviljelyyn soveltuvia maita on Suo- energiaomavaraiseksi. Samalla voitaisiin tehok-
24583: messa arviolta 1,3 miljoonaa hehtaaria. Sopivia kaasti luoda uusia pysyviä työpaikkoja laajalle
24584: kasvupaikkoja ovat turvemaat, maataloudesta mutta autioituvalle maaseudullemme.
24585: vapautuneet pellot, vesijättömaat, tulvaniityt ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24586: voimalinjojen alustat. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24587: Jos energiaviljelyyn saataisiin kaksi kolmas- muksen,
24588: osaa siihen soveltuvasta alasta, voitaisiin näin
24589: korvata noin viidennes Suomeen nykyisin tuo- että hallitus kiireesti ryhtyisi tuke-
24590: tavan öljyn määrästä. maan energiaviljelmiä eli pajun lyhyt-
24591: Suomen pellot ja metsät sitovat vuodessa kiertoviljelystä maassamme samalla ta-
24592: itseensä aurinkoenergiaa kahden vuoden öljyn- voin kuin valtio tukee peltojen metsit-
24593: kulutusta vastaavan määrän. Energiaviljelmät tämistä männyn-, kuusen- ja koivuntai-
24594: soveltuisivat hyvin maatilojen yhdeksi tuotanto- milla, ja siten uusien pysyvien työpaik-
24595: linjaksi. Tarvittava työvoima, ammattitaito, kojen perustamista laajalle maaseudul-
24596: peruskoneistus ja maapohja löytyvät helpoim- lemme samoin kuin myös maamme
24597: min juuri maatiloilta. Energiaviljelmien perusta- energiaomavaraisuuden varmistamista.
24598: mis- ja hoitotoimenpiteet ajoittuvat alkukesään,
24599: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
24600:
24601: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
24602: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
24603:
24604:
24605:
24606:
24607: 79 088000224W
24608: 626 1980 vp.
24609:
24610: Toivomusaloite n:o 555.
24611:
24612:
24613:
24614:
24615: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
24616: valtaojien raivaamiseksi työllisyystöinä Kuusamossa.
24617:
24618:
24619: E d u s kun n a 11 e.
24620:
24621: Virheellisen alue- ja talouspolitiikan vuoksi väksi lämpöenergian lähteenä. Onhan todettava,
24622: maaseutumme on laajalti autioitunut ja köyh- että Kuusamossa on mm. sekä kunnan että val-
24623: tynyt. Kuitenkin työtilaisuuksia olisi maaseudul- tion julkisia toimitiloja varsin runsaasti, joita
24624: lakin ollut, jos olisi käytetty tervettä järkeä hy- varten kotipitäjän energiaa olisi käytettävä.
24625: väksi. Niinpä yksistään valtaojien vesoittumisen Korostettakoon vielä sitä, että varsinkin kesä-
24626: ja umpeutumisen aiheuttamaa työn tarvetta on aikana mm. koululaisilla ja opiskelijoilla on
24627: esim. Kuusamon pitäjässä Koillis-Pohjanmaalla ilmennyt suurta työn tarvetta ja esim. juuri
24628: erittäin runsaasti. Kuitenkin Kuusamo on ollut valtaojien vesa:koiden raivaaminen olisi varsin
24629: eräitä kaikkein autioituneimpia alueita Poh- sopivaa ja kevyttä työtä työtä vailla oleville
24630: jois-Suomessa. Kylät ovat näivettyneet ja kuol- koululaisille ja opiskelijoille.
24631: leet, nuoret muuttaneet pitäjästä muualle, jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24632: uLkomaille saakka. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24633: Virheet olisikin pikaisesti korjattava. Työtä muksen,
24634: siis löytyy, kun sitä vain halutaan kansalaisille
24635: antaa. On laskettu, että esim. Kuusamossa on että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24636: umpeen menneiden ja vesoittuneiden valtaojien tyksen 2 000 000 markan määrärahan
24637: raivauksen ja avaamisen tarvetta yhteensä noin ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
24638: 184 km. Rahaa tähän tarvittaisiin noin 2 mil- 1980 tulo- ja menoarvioon umpeutunei-
24639: joonaa markkaa. Rahat olisikin kiireesti osoitet- den ja vesoittuneiden valtaojien raivaa-
24640: tava työllisyysvaroista. Valtaojien raivaamisen miseen ja avaamiseen työllisyystöinä
24641: yhteydessä olisi myös huolehdittava siitä, että Kuusamossa ajatellen erityisesti myös
24642: saatava puusto, joka on siis enimmäkseen pien- vaikeata koululaisten ja opiskelijoiden
24643: puuta, olisi otettava talteen hyötykäyttöön eli kesätyöttömyyttä ja sen poistamista.
24644: valmistettavaksi hakkeeksi ja sitten käytettä-
24645: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1980.
24646:
24647: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
24648: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
24649: 1980 vp. 627
24650:
24651: Toivomusaloite n:o 556.
24652:
24653:
24654:
24655:
24656: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
24657: Marrokorven ja Lanin-Soson täydennysikuivatushanlclceiden
24658: toteuttamiseksi Muhoksella.
24659:
24660:
24661: E d u s k u n n a 11 e.
24662:
24663: Muhoksen kunnan alueella on vireillä kaksi salaojitus kuivatusalueen pelloilla, ei tule ky-
24664: kuivatushanketta, Matokorven sekä Lanin- symykseenkään ennenkuin vetokanavat on sy-
24665: Soson täydennyskuivatushankkeet. Ensiksi mai- vennetty. Koska kyseessä on tasainen alava
24666: nittuun on suunnitelma laadittu, mutta työn alue, ovat viljelyvaikeudet etenkin sateisina ke-
24667: suorittamiseen ei ole myönnetty määrärahaa ja sinä kohtuuttoman suuret. Huono peruskuiva-
24668: toisen hankkeen suunnitelman laadinta on Ou- tus vaikeuttaa jo pelkkää asumista kyseisillä
24669: lun vesipiirissä viimeisteltävänä. Matokorven alueilla. Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat
24670: kuivatushankkeen suunnitelma on ollut jo noin kuivatushankkeiden pikaista aloittamista.
24671: kaksi vuotta odottamassa määrärahaa. Näin ollen si1s Matokorven sekä Lanin-
24672: Molemmat alueet ovat siirtoväelle muodos- Soson täydennyskuivatuksen suorittaminen on
24673: tettuja asutusalueita. Maasto on tasaista ja kä- katsottava ensiarvoisen tärkeäksi ja kiireelli-
24674: sittää laajan yhtenäisen ja hyvän Muhoksen par- seksi.
24675: haimpiin kuuluvan viljelysalueen jossa yhteensä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24676: on peltoa noin 1 000 hehtaaria. Molemmilla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
24677: kuivatusalueilla sijaitsevat myös tilojen talous- muksen,
24678: keskukset. Yli kolmekymmentä vuotta sitten
24679: kaivetut kanavat eivät täytä enää nykyaikaiselle että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24680: maanviljelylle asetettuja vaatimuksia. tyksen riittävän suuruisen määrärahan
24681: Lisäksi viime vuosikymmenen aikana on ym- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
24682: päristön metsäalueet ojitettu ja tämän johdosta 1980 tulo- ja menoarvioon Muhoksen
24683: valuma-alue on moninkertaistunut joten nykyi- kunnan alueella vireillä olevien Mato-
24684: set kanavat eivät riitä lisääntyneelle vesimää- korven sekä Lanin-Soson täydennys-
24685: rälle. kuivatushankkeiden toteuttamiseksi
24686: Perusparannusten suorittaminen, esimerkiksi mahdollisimman pian.
24687: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
24688:
24689: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
24690: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
24691: 628 1980 vp.
24692:
24693: Toivomusaloite n:o 557.
24694:
24695:
24696:
24697:
24698: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
24699: metsänparannustöiden toteuttamiseksi työllisyystöinä Poh-
24700: jois- ja Itä-Suomessa.
24701:
24702:
24703: Ed u s k u n n a 11 e.
24704:
24705: Työllisyysasiat on maassamme hoidettu to- parannusvarojen käyttöä vaikeutettaisi liian
24706: della surkeasti siitä huolimatta, että maassam- tiukoin hallinnollisin säännöksin (esimerkiksi
24707: me on tekemätöntä työtä va~kka kuinka paljon. metsän omistajan omavastuun osalta).
24708: Yksi tekemättämän työn sarka on maamme Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24709: metsätalous. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24710: Työllisyysvaroja tulisikin entistä enemmän muksen,
24711: suunnata metsänhoitotöihin ja erityisesti risu-
24712: savottatöihin, koska niillä on erityisen suuri että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
24713: työllistävä vaikutus rahankäyttöön nähden. Töi- tyksen 100 000 000 markan määrärahan
24714: tä olisi toteutettava tehokkaasti valtion mailla ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
24715: mutta myös metsänhoitoyhdistyksille olisi an- 1980 tulo- ja menoarvioon työllisyys-
24716: nettava käytettäväksi riittävästi työllisyysvaroja töinä toteutettaviin metsänparannustöi-
24717: työttömyyden koettelemilla alueilla erityisesti hin erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen
24718: Pohjois- ja Itä-Suomessa. Huomiota tulisi kiin- vaikeimmilla työttömyysalueilla.
24719: nittää nimenomaan myös siihen, ettei metsän-
24720: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24721:
24722: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urho Pohto
24723: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Pekka Vennamo
24724: 1980 vp. 629
24725:
24726: Toivomusaloite n:o 558.
24727:
24728:
24729:
24730:
24731: Lattula: Haja-asutusalueiden kylien maatalousongelmien ratkai-
24732: semisesta erityisesti Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjan-
24733: . maalla.
24734:
24735:
24736:
24737: E d u s k u n n a II e.
24738:
24739: Maa- ja metsätalouddlia tulee myös 1980-lu- Eräitä käytännön toime:npide-.ehdotuks:ia:
24740: vulila olema'<ll!l aluepoliittisesti 1suuri merkitys. 1. Pe!Jtojen peruskuilv:atus.
24741: Maauhlataloutlta tulisi !lrehilttää siten, että siJJä
24742: Peltojen peruskuiva,tukseen tu:lee saada ny-
24743: voidaan osaJ.rtaan tukea myös aluedlisen kehi-
24744: ty;ksen msapainoi:suutra. MaataJoudessa toimi- ky1stä enemmän varoj,a, käyttämällä kuitVatus-
24745: van väestön ilkärakenteesva johtuen tuLisi täl- hanOOkeiden rathoit:tamillseen mm. työllisyysmää-
24746: löin kiinnittää erityistä huomiota nuorten viiLje- rärahoja. P01hjois-Suomen kuivatushankkeet
24747: yleensä ovatt pienehköjä, joihilll nykyisten sään-
24748: lijöiden asemaan. Tasapainoitsen alueellisen ke-
24749: nösten pui>ttei!ssa ei alte ~sa!l!tu vesip.iliir1ltä avus-
24750: h1tyksen krunnalta olisi välttämätöntä saada nuo-
24751: tuksia. V altaojien perkaus.tarve on kuiten!kin
24752: ria sijoittumaan maa- ja metsätalouteen. Tätä
24753: voffitaism edesauttaa es:im. helpottJamru11a suku- koko Pohjois-Su01tnea aiate.hlen niin suuri ja
24754: kUJs,tannuksi~a V!l!ativa toimenpide, että yhteis-
24755: polvenvaihdosta sekä tehostamaJJla j·a lisäämällä
24756: alan arrnmati:lili:sta koulutusta. Alueellisen kehit- kunnan tukJ kuivatushooldreiillle on väLttämätön
24757: ja kiireellitnen.
24758: täm:i:spo1itiikan kaamat1ta on tärkeää, että maari-
24759: lattail.oudes.sa mathdolilistetaan kuLlek1n ·aliueehle 2. Varojen iliisääminen maati1a:talouden kehit-
24760: sille soveLtuva tuotattmon kehlttäminen. täm1srah81stoon.
24761: Maa· ja: metsätalous tufilsi saattaa :nykyistä Ma81tilata<louden kehittäm1sraha:ston vaa:at
24762: paremmin kehitysalue1aiJnsäädännön piiriin. ovat jaclmvasti riittämättömät maathlatalouden
24763: Ma:a- ja metsä~ous muodostaa Pohjois-Suo- i:nvesto1ntitarpeisiJin nähden. Tährun saaikka vuo-
24764: men tailousdfunrun perustan ja rungon. Maata- sirtaå:set varat ovat Joppuneet jo a!l!kuvuodesta.
24765: louden 'suhtedl±sen osuuden säJillyttäminen ja M81atilatailouden tkehittä:ln!i>srah81ston varojen vä-
24766: maatalouden kehitysedellytysten parantaminen häisyys muodootaa oooranadisen esteen maatailou-
24767: luov,at pohjan myös muun eWimkeinotoi.mi:noon den kehittämioohl.e, siks1 maatilLatalouden kehit-
24768: kehittämiJsclle. Luonnon01losuhteista, alueen tämisrah!l!stoon tuliså! jo ensi vuodelle .lisätä
24769: maantieteeJJllsestä sija1nnista ja alueen haja-asu- varoja huomattavasti enemmän kuin hallituksen
24770: tuksesta johtuen maatalous PohjoiJS...Suomess.a budjettliesityksess:ä on ehdotettu.
24771: eritydtSeS'ti vooti.i myös yhteitSikUillllan toimenpi-
24772: teitä. On huomalttava, että maatalouden har- 3. Raihtliavustuikisen JJiJsäämin.en:.
24773: joittaminen maatmme pohjoioositSSa ei ole sama Pohjois-Suomen pitkät matk!l!t huomioon ot-
24774: asia ilruin maamme eteläosissa. Näin ollen yh- taen nykyiset raihciavustukset vaa:simlkatan maa-
24775: tei:stkunnan toime:npireissä maatalouden hyväksi talouden tlarvit:semi!Lle raskaiJlJ.e tuotteillre eivät
24776: tämä ero o:n otettava huomioon. olre riittävät. Pitkien kUJLjetuSffialtkojen vuoksi
24777: On vätlttäanätöntä, että vaJJtion Wrnn.omaisten rahti aiheuttaa kohtuuttoman suuren lisän mm.
24778: taholla kiinnitettäisiin entistä enemmän huo- kalki:n j81 muiden loonoitteiden hillltoihJn.
24779: miota Pohjois-Suomen maatalouden erityison- Myös väkilrehun hinnassa rahditn osuus on huo-
24780: gelmiin ja käytännön toimenpiitein edistettäisiin mattava. Pitkien maantiekuljerusten ooatlta ny-
24781: tämän lll1ueen maartaJ!OtlSie!ilnkeitnon jatkumista ja kyJJnen raht1avustus on riittämätön. RahtilaVUlS-
24782: kehitttymistä. tusta mm. kalkilLe, vä:k:iJJatnnoittciLle ja väkire-
24783: 630 Toivomusaloite n:o 558
24784:
24785:
24786: hud!l.J.e tuiliisåi Jisätä ja nykyåJStä rahtkl'VUStusjärjes- maksoo OIIllilStal työstään. Pohjois-Suomen osaiLta
24787: telmää muuttaa siten, että rahtiavustus makse- olisi [uovuttava kaikista maa.taJ.oustuotteiden
24788: taoo sieilttä saakka, mistä tuotteet käytännössä maJJkk.inoillnismak.suista.
24789: joudut00111 maa111tielruljetuksina kuljettamaan. Edcllä olevan perusteellta ehdotan ikuooioit-
24790: taen edusk00t11oo hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
24791: 4. Maataloustuotteiden markikmoimi~abus
24792: ta fuopuminen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24793: Pohjois-Suomesoo maatillat ovat ikooltaoo pie- menpiteisiin ha;a-asutusalueiden kylien
24794: niä ja sen vuoksi ne ovat pel!kästään perheiden maatalouden ongelmien ratkaisemiseksi
24795: työtiJoja. Maksaess.aoo mall'Imdnoimismaksua erityisesti Lapissa, Kainuussa ;a Pohiois-
24796: maataloustuotteista Pohjois-Suomen tilalliset Poh;anmaalla.
24797: joutuv;at käytännössä maiksta.tnaan markkinoåmis-
24798:
24799: He1si:ngirssä 15 päivänä helmilkuuta 1980.
24800:
24801: Eero Lattula
24802: 1980 vp. 631
24803:
24804: Toivomusaloite n:o 559.
24805:
24806:
24807:
24808:
24809: Leppänen ym.: Maidon kausihinnoittelujärjestelmän poistami-
24810: sesta.
24811:
24812:
24813: Ed u s kun n a II e.
24814:
24815: Pien- ja perheviljelmille aiheutuu tulon me- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
24816: netystä ja taloudellisia hankaluuksia siitä, että tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24817: maidossa sovelletaan ns. kausihinnoittelua, jol- sen,
24818: loin kesällä saattaa maidon hinta olla jopa 15
24819: penniä litralta halvempi kuin talv~kuukausina. että hallitus ryhtyisi toimiin maidon
24820: Ei ole hyväksyttävää, että tällä tavalla keino- kausihinnoittelujärjestelmän poistami-
24821: tekoisesti pienennetään pien- ja perheviljelmien seksi.
24822: tuloa.
24823: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24824:
24825: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24826: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
24827: 632 1980 vp.
24828:
24829: ffoivomusaloite n:o 560.
24830:
24831:
24832:
24833:
24834: Leppänen ym.: Osa-aikaviljelmien saattamisesta tasavertaiseen
24835: asemaan muiden tilojen kanssa.
24836:
24837:
24838: E d u s k u n n a 11 e.
24839:
24840: Osa-aikaviljelmien maara maassamme on yli riittävässä maaseudun asuttamisessa sekä maa-
24841: 40 % kaikista viljelmistä. Kuitenkin tällaiset seudun 'työllistämisessä.
24842: osa-aikatilat ovat joka suhteessa syrjityssä ase- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24843: massa johtuen Kepun johdolla toteutetusta vää- tavasti eduskunnan hyv~ksyttäv~ksi toivomuk-
24844: rästä maatalouspolitiikasta, josta seurauksena sen,
24845: tällä hetkellä on. suuri puute kotimaisista elin-
24846: tarvikkeista. että hallitus ryhtyisi toimiin osa-aika-
24847: SMP katsoo, että osa-aikaviljelmä on myös viljelmien saattamiseksi tasaveroisiksi
24848: tulevaisuuden tärkeä viljelmämuoto, jolla on muiden tilojen kanssa samalla maaseu-
24849: huomattava merkitys riittävien kotimaisten elin- dun autioitumista estäen sekä työllisyyt-
24850: tarvikkeiden saannin turvaamisessa. Lisäksi tä ja toimeentulon turvaa parantaen.
24851: osa-aikaviljelmällä on erittäin suuri merkitys
24852: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24853:
24854: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24855: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
24856: 1980 vp. 633
24857:
24858: Toivomusaloite n:o 561.
24859:
24860:
24861:
24862:
24863: Leppänen ym.: Pien- ja perheviljelmien vapauden turvaamisesta
24864: kotieläintuotantoa ohjattaessa.
24865:
24866:
24867: Ed u s kun n a 11 e.
24868:
24869: Vaitaapitävien toimesta maahamme on luotu että hallitus huolehtisi siitä, että ko-
24870: jopa kotieläintuotannon ohjausjärjestelmä. Tä- tieläintuotannon ns. ohjaamisessa maas-
24871: mänkaltaista byrokratiaa ja pakkovaltaa SMP samme pien- ja perheviljelmien vapaus
24872: ei hyväksy. säilyy niin, että viljelijät eivät joudu
24873: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta- byrokratian ylhäältä päin tapahtuvan
24874: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, käskyvallan alaiseksi.
24875: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24876:
24877: Urpo Leppänen J, Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24878: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
24879:
24880:
24881:
24882:
24883: 80 088000224W
24884: 634 1980 vp.
24885:
24886: Toivomusaloite n:o 562.
24887:
24888:
24889:
24890:
24891: Leppänen ym.: Selvityksen suorittamisesta viljan varastointimah-
24892: dollisuuksista maatiloilla.
24893:
24894:
24895: E d u s k u n n a 11 e.
24896:
24897: Viljan varastoinnin JarJestammen on sekä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24898: kansantaloudellisesti että kansamme elintarvike- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24899: huollon kannalta välttämätöntä. Kuitenkin tämä sen,
24900: tärkeä asia on maassamme lähes täydellisesti
24901: laiminlyöty. Tästä seurauksena on maallemme että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
24902: ollut suunnattomia kansantaloudellisia tappioi- miten voidaan järjestää viljan riittävä
24903: ta, kun viljaa on viety epätaloudellisesti ulko- varastointi sekä varmuusvarastoinnissa
24904: maille halvalla sekä tuotu viljaa ulkomailta kal- että viljan pitkäaikaisvarastointina maa-
24905: liilla hinnalla. tiloilla.
24906: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24907:
24908: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24909: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
24910: 1980 vp. 635
24911:
24912: Toivomusaloite n:o 563.
24913:
24914:
24915:
24916:
24917: Leppänen ym.: Hirvivahinkojen täysimääräisestä korvaamisesta.
24918:
24919:
24920: E d u s k u n n a 11 e.
24921:
24922: Hirvivahingot eivät voi jäädä yksityisten kus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24923: tannuksilksi. Yhteiskunnan on pystyttävä täysi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24924: määräisenä ja kaikissa olosuhteissa korvaamaan sen,
24925: hirvivahingot niistä kärsimään joutuneille.
24926: Myöskään metsävahinkojen osalta ei ole riittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24927: vää se, että asianomaiselle annetaan pelkästään hirvivahinkojen täysimääräiseksi korvaa-
24928: taimet. Hirvikantaa tulisi edelleenkin vähentää. miseksi asianomaisille.
24929: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
24930:
24931: Urpo Leppänen .T. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
24932: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
24933: 636 1980 rd.
24934:
24935: Hemställningsmotion nr 564.
24936:
24937:
24938:
24939:
24940: Lillqvist: Om utredning av behovet av en fiskförädlingsfabrik i
24941: Österbotten.
24942:
24943:
24944: T i 11 R i k s d a g e n.
24945:
24946: Fisket har både som huvud- och bisyssla Fiskaryrket är osäkert och ger vanligtvis så
24947: sedan urminnes tider hört tili den österbott- litet överskott, att yrkesgruppen inte i högre
24948: niska kustbefolkningens näringsfång. De grun- grad kan medverka tili att strömmingen för-
24949: da och steniga vatten längs Bottniska vikens ädlas och användes i större utsträckning tili
24950: kust tycks utgöra en begärlig lekplats för människoföda. Men eftersom frågan har natio-
24951: strömmingen. Detta har med tiden lett tili att nalekonomisk betydelse, bör staten i större
24952: just strömmingsfisket numera utgör den vikti- utsträckning stöda näringen. Som en första åt-
24953: gaste delen av fisket inom ett område från gärd borde en undersökning föranstaltas för att
24954: Köklot i norr tili Korsnäs i söder. Yrkesfis- utröna behovet av en fiskförädlingsfabrik i
24955: karenas fångster inom detta område har upp- Österbotten. Fabrikens placering kan inte heller
24956: gått tili cirka 4,5 milj. kg per år. Huvuddelen bereda större svårigheter eftersom staten den
24957: har fiskats under strömmingens lektid på senaste tiden byggt och fortfarande bygger
24958: våren. flera utmärkta fiskehamnar i Vasa trakten och
24959: På grund av de stora fångsterna av ström- Syd-Österbotten. Dessa nya fiskehamnar har
24960: ming uppstår avsättningssvårigheter och priset även bidragit tili, att fiskesäsongen har för-
24961: sjunker kraftigt. Under denna tid går därför längts på grund av att hamnarna har byggts
24962: cirka 85 procent av strömmingsfångsterna tili längre ut från land och på djupare vatten.
24963: pälsdjursfoder. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
24964: Pälsdjuren behöver förstås också få mat men föreslår undertecknad, att riksdagen ville be-
24965: ur nationalekonomisk synpunkt sett måste det sluta hemställa,
24966: väl vara mera lönande att förädla och använda
24967: högklassig matfisk tili människoföda i större att regeringen omedelbart måtte vid-
24968: utsträckning. Åtminstone så länge som vi im- taga åtgärder för att utröna behovet av
24969: porterar konserverad fisk från utlandet, som en fiskförädlingsfabrik i Österbotten
24970: kanske är av sämre kvalitet. samt dess placering.
24971: Helsingfors den 13 februari 1980.
24972:
24973: Bror LiUqvist
24974: 1980 vp. 637
24975:
24976: Toivomusaloite n:o 564. Suomennos.
24977:
24978:
24979:
24980:
24981: Lillqvist: Pohjanmaan kalanjalostustehtaan tarpeen ja sijaintipai-
24982: kan selvittämisestä.
24983:
24984:
24985: E d u s k u n n a 11 e.
24986:
24987: Kalastus on jo ammolSlsta ajoista lähtien Kalastajan ammatti on epävarma ja siitä jää
24988: kuulunut pää- tai sivuelinkeinona Pohjanmaan tavallisesti niin pieni ylijäämä, ettei ammatti-
24989: rannikkoväestön toimeentuloon. Matalat ja ki- ryhmä suurestikaan voi itse vaikuttaa silakan
24990: vikkoiset Pohjanlahden rannikkovedet näyttävät jalostamiseen ja sen käytön lisäämiseen ihmis-
24991: olevan silakan suosimia kutupaikkoja. Tämä ravintona. Koska kysymyksellä kuitenkin on
24992: on ajan mittaan johtanut siihen, että juuri kansantaloudellista merkitystä, valtion tulisi
24993: silakan kalastuksesta on muodostunut tärkein enemmän tukea kalastuselinkeinoa. Ensi toi-
24994: alueella, jonka rajat ovat pohjoisessa Köklot menpiteenä tulisi selvittää kalanjalostuslaitok-
24995: ja etelässä Korsnäs. Ammattikalastajien saaliit sen tarpeellisuus Pohjanmaalla. Tehtaan sijoit-
24996: ovat tällä alueella olleet vuosittain n. 4,5 tamisen suhteen ei liene vaikeuksia, koska val-
24997: miljoonaa kiloa. Pääosa on kalastettu keväällä tio on viime aikoina rakentanut useita erin-
24998: silakan kutuaikaan. omaisia kalasatamia Vaasan seudulle ja Etelä-
24999: Silakkasaaliiden suuruuden johdosta syntyy Pohjanmaalle. Nämä uudet kalasatamat ovat
25000: menekkivaikeuksia ja silakan hinta putoaa voi- myös olleet omiaan pidentämään kalastuskaut-
25001: makkaasti. Tänä aikana meneekin tästä syystä ta, koska satamat on rakennettu kauemmaksi
25002: n. 85 prosenttia silakkasaaliista turkiseläinten maalta ja syvemmille vesille.
25003: ravinnoksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
25004: Turkiseläinten täytyy toki saada ruokaa, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25005: mutta kansantaloudelliselta kannalta olisi var-
25006: maan kannattavampaa jalostaa ja käyttää enem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25007: män korkealuokkaista ruokakalaa ihmisten ra- menpiteisiin Pohjanmaan kalanjalostus-
25008: vinnoksi. Ainakin tämä olisi kannattavaa niin . tehtaan tarpeen ja sen sijoituspaikan
25009: kauan kuin me tuomme maahan kukaties laa- selvittämiseksi.
25010: dultaan heikompaa ulkomaista säilykekalaa.
25011: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
25012:
25013: Bror Lillqvist
25014: 638 1980 vp.
25015:
25016: Toivomusaloite n:o 565.
25017:
25018:
25019:
25020: Linna: Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen perustamisesta.
25021:
25022:
25023: E d u s k u n n a II e.
25024: Hyväksyessään valtion tulo- ja menoarvion tiedusteluun vastanneesta 52 piti oman Keski-
25025: vuodelle 1978 on eduskunta maa- ja metsä- Pohjanmaan maatalouskeskuksen aikaansaamista
25026: talousministeriön hallinnonalan pääluokan 30 tarpeellisena.
25027: kohdalla luvun 30 perusteluissa lausunut seu- Oulun maatalouskeskuksen Kokkolan alueen
25028: raavaa: "Eduskunta pitää tarpeellisena, että hal- aluekokous 24. 11. 1975 on esittänyt Oulun
25029: lituksen toimesta selvitetään, onko vuonna maatalouskeskukselle, että se ryhtyisi viipymättä
25030: 1970 suoritettu maatalousneuvonnan keskittä- toimenpiteisiin alueensa jakamiseksi niin, että
25031: minen vastannut niitä tavoitteita, joihin tällä entiselle Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran
25032: uudistuksella pyrittiin". alueelle perustettaisiin itsenäinen maatalouskes-
25033: Maatalousneuvonnan keskittäminen Keski- kus, jonka päätoimipaikkana olisi Kokkolassa
25034: Pohjanmaalla merkitsi käytännössä sitä, että sijaitseva maanviljelysseuran toimisto.
25035: keskittämisratkaisulla Keski-Pohjanmaan maan- Oulun maatalouskeskuksen syyskokous 15.
25036: viljelysseura lopetettiin ja sen toiminta-alue lii- 12. 1975 käsitteli asian ja päätti, että Maata-
25037: tettiin Oulun maatalouskeskuksen alueeseen. louskeskusten Liitolle esitetään, että Keski-
25038: Keski-Pohjanmaan väestön kärsimiä menetyksiä Pohjanmaalle perustettaisiin maatalouskeskus.
25039: maatalousneuvonnan keskittämisratkaisusta on Syyskokouksen päätökseen perustuen Oulun
25040: yritetty poistaa siten, että Kokkolassa entisen maatalouskeskuksen johtokunta on esittänyt
25041: Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran tiloissa Maatalouskeskusten Liitolle, että se tekisi maa-
25042: toimii Oulun maatalouskeskuksen aluetoimisto. ja metsätalousministeriölle esityksen Keski-Poh-
25043: Kokkolassa toimivan Oulun maatalouskeskuk- janmaan maatalouskeskuksen perustamisesta.
25044: sen aluetoimiston henkilökunnan yhteismäärä Mikään voimassa oleva laki tai asetus ei ase-
25045: on 22 eli ainoastaan 1 henkilö pienempi kuin ta esteitä sellaisen järjestelyn suorittamiselle,
25046: v. 1969, jolloin K!eski-Pohjanmaan maanviljelys- että entisen Keski-Pohjanmaan maanviljelysseu-
25047: seura toimi itsenäisenä. ran alue muodostetaan omaksi maatalouskes-
25048: Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran lopet- kukseksi. Tämä järjestely merkitsisi käytännössä
25049: tamista maatalousneuvonnan keskittämisen yh- sitä, että valtion varojen ohjaaminen neuvonta-
25050: teydessä on pidetty Keski-Pohjanmaalla virhe- toimintaan oman maatalouskeskuksen kautta
25051: ratkaisuna, siLlä jo ennen valtakunnallista maa- antaisi keskipohjalaisille viljelijöille huomatta-
25052: talousneuvonnan keskittämistä oli neuvonta vasti suuremman hyödyn kuin nykyinen järjes-
25053: keskittynyt Keski-Pohjanmaalla käytännöllisesti telmä eikä aiheuttaisi pidemmällä tähtäimellä
25054: katsoen kokonaan maanviljelysseuran hoidetta- arvioiden valtiolle lisämenoja.
25055: vaksi. Tämän käsityksen todistaa oikeaksi Maatalouden neuvontatyön tukemisen koh-
25056: Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toimesta syk- dalla valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvion
25057: syllä 197 4 suoritettu tiedustelu, joka osoitti, käsittelyn yhteydessä eduskunnan hyväiksymään
25058: että Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran lo- lausumaan ja edellä oleviin perusteluihin viita-
25059: pettamisen katsottiin va~kuttaneen heikentäväs- ten ehdotan kunnioittaVJasti eduskunnan hyväk-
25060: ti maatalousneuvontaan Keski-Pohjanmaalla. Tä- syttäväksi toivomuksen,
25061: hän tiedusteluun vastasi 4 maamiesseurailittoa,
25062: 42 maamiesseuraa, 1 pienviljelijäyhdistys, 2 pv/ että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25063: spv-osas>toa ja 5 kalastuskuntaa. Näistä 54:stä menpiteisiin Keski-Pohjanmaan maata-
25064: louskeskuksen perustamiseksi.
25065: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25066:
25067: Heimo Linna
25068: 1980 vp. 639
25069:
25070: Toivomusaloite n:o 566.
25071:
25072:
25073:
25074:
25075: Louvo ym.: Puu- ja turvetuhkan talteenottamismenetelmien ke-
25076: hittämisestä.
25077:
25078:
25079:
25080: E d u s k u n n a 11 e.
25081:
25082: Suomessa on muutaman viime vuoden aika- Tällä he~kellä pelkästään puunkuorituhkaa
25083: na mm. Suomen Akatemian rahoittamassa tut- tulee kuorintajätteestä teollisuudessa noin
25084: kimU!ksessa, ns. typpiprojektissa, tutkittu puu- 50 000 tonnia, jonka rahallinen arvo lannoit-
25085: tuhkan arvoa lannoitteena. teeksi muutettuna on vähintään 100 000 000
25086: Kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa on to- markkaa, mutta puutuhkan määrä tulee varmas-
25087: dettu erityisesti puun kuorituhka aivan erin- ti huomattavasti lisääntymään siirryttäessä ene-
25088: omaiseksi hivenainelannoitteeksi, jonka arvoista nevästi myös lämmityksessä kotimaisen energian
25089: keinolannoitetta lannoiteteollisuus ei koskaan käyttöön.
25090: pysty taloudellisesti valmistamaan. Kuitenkin tuhkantalteenottoteknologian ke-
25091: Tuhka on käyttökelpoinen myös fossiilisten hittäminen ja vanhojen järjestelmien muutta-
25092: polttoaineiden, öljyn ja kivihiilen, jäämien, rik- minen tulee kalliiksi. Yhden suuren puunjalos-
25093: kisaasteiden, hapannuttaman maaperän neutra- tustehtaan, jonka tuhka johdetaan vesistöön,
25094: lointiin. Tähän viimeksimainittuun tarkoituk- muutostyöt tuhkan talteenottamisdksi tulisivat
25095: seen soveltuu myös turvetuhka. maksamaan noin puoli miljoonaa markkaa. Mer-
25096: Toisaalta Suomen Akatemian noin vuosi sit- kittävää olisikin, että siilryttäessä enemmän ko-
25097: ten julkistamassa suuressa hivenainetutkimuk- timaisten polttoaineiden, puun ja turpeen, käyt-
25098: sessa todettiin, että Suomen maaperä on hiven- töön, myös tuhkan talteenotto heti suunnitte-
25099: aineköyhää esim. muihin Pohjoismaihin verrat- luvaiheessa otettaisiin tarvittavissa laite- ja
25100: tuna. Tällöin hivenainelannoitus olisi Suomessa asennushankinnoissa huomioon.
25101: erittäin tarpeellista. Tuhkan laadun vaihtelun aiheuttamat stan-
25102: Typpilannoitteiden jatkuva kallistuminen dardointi- ja hinnoitteluvaikeudet sekä markki-
25103: energian hinnan nousun myötä on herättänyt noiden luominen uudelle tuotteelle ovat myös
25104: voimakkaan kiinnostuksen tutkia typensitoja- riskitekijöitä, jotka ovat voitettavissa vain yh-
25105: kasveja, kuten esim. apilaa, ilman typen kerää- teiskunnan tuella.
25106: jänä ja mm. näiden kasvien lannoitukseen puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25107: tuhka on soveltunut erittäin hyvin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25108: Tuhkan on havaittu olevan myös erinomai- muksen,
25109: nen metsänlannoite, joten sen määrälliset käyt-
25110: tömahdollisuudet ovat likimain rajattomat. että hallitus ryhtyisi välittömiin ja
25111: Näistä syistä asiantuntijat pitävätkin nykyistä riittäviin toimenpiteisiin puu- ja turve-
25112: tuhkan ajamista kaatopaikoille, puhumattakaan tuhkan talteenottamismenetelmien ke-
25113: tuhkan huuhtomista vesistöjä likaamaan, suun- hittämiseksi ja parantamiseksi ja tuhkan
25114: nattomalla kansantaloudellisena ja kansantervey- hyödyntämiseksi lannoitteena ja maan-
25115: dellisenä tappiona. parannusaineena.
25116: 640 Toivomusaloite n:o 566
25117:
25118:
25119: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
25120:
25121: Anna-Kaarina Louvo Eero Lattula Irma Rihtniemi-Koski
25122: Pekka Jokinen Erkki Pystynen Sampsa Aaltio
25123: Elsi Hetemäki-Olander Pekka Löyttyniemi Lea Sutinen
25124: Toivo Mäkynen Elisabeth Rehn Hannele Pokka
25125: Alla Jokinen Anna-Liisa Jokinen Pirjo Ala-Kapee
25126: Tapio Holvitie Erkki Korhonen Maija Rajantie
25127: Toivo T. Pohjala Ben Zyskowicz Olli Helminen
25128: Martti Ursin Heikki Järvenpää Pentti Lahti-Nuuttila
25129: Mauri Vänskä Matti Pelttari Urpo Leppänen
25130: Matti Viljanen Eeva Kauppi Sinikka Karhuvaara
25131: Jalmari Torikka Helge Saarikoski Paavo Vesterinen
25132: Helena Pesola Matti Hakala Salme Myyryläinen
25133: fl'uulikki Petäjäniemi Pertti Salolainen Pekka Starast
25134: Timo Ihamäki Tapani Mörttinen Mikko Kaarna
25135: Tauno Valo Ulla Puolanne Mauri Pekkarinen
25136: Juuso Häikiö
25137: 1980 vp. 641
25138:
25139: Toivomusaloite n:o 567
25140:
25141:
25142:
25143:
25144: Louvo ym.: Lehtikuusen viljelyn ja käytön edistämisestä ympä-
25145: ristömyrkyllisillä 1ahonsuoja-aineilla käsiteltyjen puurakentei-
25146: den korvaamiseksi.
25147:
25148:
25149: E d u s k u n n a 11 e.
25150:
25151: Maassamme 1ahoavan käyttöpuun määräksi yhteydessä on Helsingin vesijohtovedestä Teno-
25152: arvioidaan noin 1,5 milj. k-m3/v. Tämä on pää- jokeen asti löydetty pentakloorifenolia mää-
25153: asiassa puurakenteita, joiden arvosta puun hin- riä, jotka vastaisivat koko maan pinta-alalle
25154: ta on vain murto-osa. Toinen puuta turmeleva laskettuna 600 tonnia vuodessa.
25155: biologinen tapahtuma on tuoreen puutavaran Osaratkaisun ongelmaan toisi lehtikuusen
25156: sinistyminen ja homehtuminen. mahdollisimman laaja käyttö kai<kissa !aholle
25157: Näitä vastaan on kehitetty kemiallisia tor- alttiina olevissa paikoissa. Lahonkestävyys tie-
25158: juntamenetelmiä, joiden avulla puutavara kyl- detäänkin lehtikuusen arvokkaimmaksi ominai-
25159: lästetään torjunta-aineilla. Kyllästetyn puutava- suudeksi ja se arvioidaan ainakin yli kuusi ker-
25160: ran arvioidaan kestävän maakosketuksessa 3-5 taa mäntyä kestävämmäksi tässä suhteessa.
25161: kevtaa niin kauan kuin käsitte1emättömän. Ny- Lehtikuusi on nopeakasvuinen ja sen tiede-
25162: kyisessä sahaustekniikassa olisivat sinistymis- tään viihtyvän hyvin ilmasto-olosuhteissamme.
25163: tappiot ilman käsittelyä suuret. Sienituhoja kestävänä lehtikuusi on myös kes-
25164: Varjopuolena on tullut esiin kyseisten tävä maannousemasientä vastaan, minkä vuoksi
25165: aineiden myrkyllisyys. Tämä ilmenee työpaikka- se sopisi erittäin hyvin viljeltäväksi rannikko-
25166: terveydellisenä ongelmana, maaperän ja vesien jemme vaikeasti tyvilahoisilla alueilla.
25167: sekä myös ilman pilaantumisena. Pulmana on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25168: myös tällaisen puutavaran hävittäminen. Mikään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25169: kaatopai!kkaratkaisu ei jo määrien valtavuudes- muksen,
25170: ta johtuen tule ajan mittaan kysymykseen.
25171: Suoraviivaisin ra~kaisu, polttaminen, levittää että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25172: eräät käytetyistä, sangen tulenkestävistä aineis- menpiteisiin lehtikuusen vilielyn ;a käy-
25173: ta ilmatdtse vain laajemmalle. Eräät klooratut tön edistämiseksi korvaamaan erityisesti
25174: fenolit muuttuvat kuumennettaessa erittäin ym päristömyrkyllisillä lahonsuoia-aineil-
25175: vaarallisiksi dioksiineiksi. Fenox-tutkimuksen la käsiteltävän puutavaran käyttöä.
25176: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
25177:
25178: Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka Matti Pelttari Olli Helminen
25179: Pekka Jokinen Helena Pesola Eeva Kauppi Anna-Liisa Jokinen
25180: Elsi Hetemäki-Olander ll'uulikki Petäjäniemi Helge Saarikoski Elisabeth Rehn
25181: Toivo Mäkynen Maija Rajantie Matti Hakala Urpo Leppänen
25182: Aila Jokinen Juuso Häikiö Heikki Perho Erkki Korhonen
25183: Tapio Holvitie Sampsa Aaltio Pertti Salolainen Sinikka Karhuvaara
25184: Toivo T. Pohjala Timo Ihamäki Tapani Mörttinen Paavo Vesterinen
25185: Martti Ursin Eero Lattula Ulla Puolanne Salme Myyryläinen
25186: Mauri Vänskä Erkki Pystynen Irma Rihtniemi-Koski Pekka Starast
25187: P. Mäki-Hakola Pekka Löyttyniemi Lea Sutinen Mikko Kaarna
25188: Matti Viljanen Ben Zyskowicz Hannele Pokka Mauri Pekkarinen
25189: Esko J. Koppanen Heikki Järvenpää Pirjo Ala-Kapee
25190:
25191: 81 088000224W
25192: 642 1980 vp.
25193:
25194: Toivomusaloite n:o 568.
25195:
25196:
25197:
25198:
25199: Maijala ym.: Kotieläinkantojen perinnöllisten erityisominaisuuk-
25200: sien säilyttämistä .tarkoittavan selvityksen laatimisesta.
25201:
25202:
25203: E d u s k u n n a 11 e.
25204:
25205: Suomen maataloudessa on kotieläintuotan- ehtyviä uusiutumattomia luonnonvaroja,
25206: nolla ollut ja tulee luonnonolosuhteistamme joh- tarve löytää uusia teitä ihmiselle soveltu-
25207: tuen olemaan keskeinen merkitys. Aikoinaan mattomien kasvituotteiden ja jätteiden
25208: meillä kehittyi eri kotieläinlajeista oloihimme hyväksikäyttöön) .
25209: sopeutuneita kantoja, jotka kuitenkin markkina- 3. Tarve parantaa maa-alojen hyväksikäyt-
25210: ym. olosuhteiden muututtua ovat joutuneet töä.
25211: väistymään ulkomaisten eläinkantojen tieltä. 4. Tarve käyttää hyväksi risteytyselinvoimaa
25212: Koska olosuhteet ja tarpeet voivat vaihdella ja eli heteroosia.
25213: muuttua milloin tahansa sellaisiksi, että noi- Vuosituhansien kuluessa kehittyneen geenis-
25214: den kotimaisten eläinkantojen geenistöjä jälleen tön säilyttäminen on välttämätöntä, koska
25215: tarvittaisiin, olisi tärkeätä, ettei niitä nyt pääs- uuden käyttökelpoisen perinnöllisen vaihtelun
25216: tettäisi kokonaan häviämään. Tällaisia kantoja synnyttäminen on erittäin vaikeata ja hidasta.
25217: ovat suomenkarja, suomenhevonen, suomen- Geenistön säilyttämisestä saatavan hyödyn ajan-
25218: lammas, suomenvuohi ja suomalainen maatiais- kohtaa ja suuruutta on vaikea ennustaa, joten
25219: kana. Niiden uudelleen käyttöönoton voivat säilyttämisestä olisi valtion huolehdittava. Kysy-
25220: tulevaisuudessa tehdä tarpeellisiksi mm. seuraa- mys on sekä kansantalouden tulevaisuuden etu-
25221: vat tekijät: jen ja luonnonvarojen suojelun etujen että myös
25222: 1. Ympäristöolosuhteiden muuttuminen luonnonsuojelun etujen varjelemisesta.
25223: (uudet ruokintajärjestelmät ja rehulajit, Pohjoismaisella tasolla ollaan kehittelemässä
25224: uudet taudit, kotieläinsuojien lämpötila-, geenipankkia, mikä myös kiirehtii selvittely-
25225: kosteus~ ja valaistusmuutokset, uudet työtä Suomessa.
25226: hoitotekniikat kuten häkit, koneet ja ym- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25227: pärivuotinen tuotanto). tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25228: 2. Eri tuotteiden kysynnän muutokset ( ih- sen,
25229: misravitsemusta koskeva uusi tietämys,
25230: kohoava elintaso, uudet vaatetus- ja ruo- että hallitus ryhtyisi viipymättä selvi-
25231: kailutavat, uudet laatuvaatimukset, tuo- tyttämään mitä toimenpiteitä tarvitaan
25232: tantokustannusten ja hintojen alentamis- kotieläinkantojemme perinnöllisten eri-
25233: tarve, tarve lisätä tuotemääriä nälän pois· tyisominaisuuksien säilyttämiseksi ja
25234: tamiseksi maapal1oltamme, tarve korvata mitkä ovat säilytystoimien kustannukset.
25235: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25236:
25237: Matti Maijala Marjatta Väänänen Sauli Hautala
25238: Orvokki Kangas Mikko Pesälä Mikko Kaarna
25239: Mauri Pekkarinen Håkan Malm Esko Pekonen
25240: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Paavo Vesterinen
25241: 1980 vp. 643
25242:
25243: Toivomusaloite n:o 569.
25244:
25245:
25246:
25247:
25248: Maijala ym.: Hyödyntämättömien peltojen sekä luonnonlaitumien
25249: saattamisesta lammastalouden käyttöön.
25250:
25251:
25252: E d u s k u n n a 11 e.
25253:
25254: Lammastalous on yksi harvoista maatalouden Pellonvaraustilojen ns. pakettipeltojen ai-
25255: tuotannonhaaroista, joiden tuotteille on kulu- heuttamat monet haitat tunnetaan ja tunnuste-
25256: tustilaa nykyistä monin verroin suuremmalle taan. Niillä kasvavan heinän ja muun rehun
25257: tuotannolle. Meidän tulee turvata omavarai- nykyistä laajempi käyttö lampaille tulisi sallia
25258: suutemme lampaanlihan tuotannossa ja lisätä joko pakettipeltojen omistajille tai naapurilam-
25259: nykyistä valitettavan pientä 3-5 %:n oma- pureille. Samoin poronhoitoalueena ns. poro-
25260: varaisuuttamme villan ja lammasnahkojen tuo- miestiloilla on paljon peltoa nykyisin käyttä-
25261: tannossa. Naudanlihan tuotannossa syntyvä mättä. Niiden hyödyntäminen nimenomaan lam-
25262: vajaus antaa vielä entistä enemmän tilaa lam- paiden avulla olisi järkevää. Edelleen valtion,
25263: paanlihan lisääntyvälle käytölle ja villan ja kuntien ja erilaisten yhteisöjen omistamilla
25264: lammasnahkojen tuotannon lisäys vähentää mailla on paljon luontaisesti lampaiden laitu-
25265: niiden tuontitarvetta ulkomailta. Perusteina miksi sopivia alueita, jotka tulisi ottaa lampai-
25266: lammasmäärän lisäämiselle, jota maatalouden den käyttöön. Tämä olisi maisemanhoidollisesti
25267: tuotantopoliittinen toimikuntakin mietinnössään edullista, mutta ennen kaikkea se on tuontia
25268: esittää, ovat edellä mainittujen seikkojen lisäksi korvaavaa maataloustuotantoa, joka antaa li-
25269: mm. seuraavat: säksi raaka-ainetta myös kotiteollisuuden tar-
25270: peisiin, jonka kehittäminen maaseudulla ja ni-
25271: 1. Lammastalous soveltuu koko maahan ja menomaan kehitysalueilla on tärkeätä.
25272: tuotanto perustuu kotimaiseen ja pää- Lampaanlihan tuotannon omavaraisuuden
25273: asiassa kotovaraiseen rehuun. turvaamiseksi sekä villan ja lammasnahkojen
25274: 2. Lammastalous ei vaadi suuria pitkäaikai- tuonnin vähentämiseksi on lammasmääräämme
25275: sia investointeja. voimakkaasti lisättävä, ja edellä esitetyn perus-
25276: 3. Lammastalous sopii myös osa-aikaviljeli- teella ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
25277: jöille. hyväksyttäväksi toivomuksen,
25278: 4. Lammastalouden energiankulutus on vä-
25279: häinen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25280: 5. Lammastalous auttaa asutuksen säilyttä- menpiteisiin pellonvaraustilojen, poro-
25281: mis.tä maaseudulla. miestilojen ja muiden hyödyntämättö-
25282: 6. Lampaan avulla voidaan hyödyntää muu- mien peltojen sekä luonnonlaitumien
25283: toin käyttämättä jääviä alueita. käyttämiseksi lampaille.
25284: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
25285:
25286: Matti Maijala Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
25287: Urho Pohto Orvokki Kangas
25288: 644 1980 rd.
25289:
25290: Hemställningsmotion nr 570.
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: Malm m. fl.: Om inrättande av energirådgivartjänster vid lant·
25296: brukssällskapem elll.er lantbruksbyråerna.
25297:
25298:
25299: T i 11 R i k s d a g e n.
25300:
25301: Energifrågor, sparande av energi och ut- övergång till vedanvändning i olika form. Men
25302: nyttjandet av inhemska energitillgångar har lösningsmöjligheterna är många och en lant-
25303: aktualiserats i många sammanhang under de brukare kan ofta ha svårt att själv finna
25304: senaste åren. Den enskilde medborgaren har den bästa lösningen just för honom. Det blir
25305: uppmanats att vidtaga åtgärder för att mini- också alltför dyrt att experimentera sig fram
25306: mera energiåtgången och att i så hög grad som till passliga lösningar och misslyckanden kan
25307: möjligt övergå till användande av framför allt lätt avskräcka andra från att lämna den be-
25308: inhemska bränslen. Kampanjerna har stötts av kväma oljan för alternativa mer arbetskrävande
25309: löften om statliga lån och bidrag för olika åt- energiformer. Här kunde specialiserade rådgi-
25310: gärder och positiva resultat har uppnåtts. vare stå till tjänst med värdefull upplysning
25311: På landsbygden finnes goda förutsättningar och förebygga svårreparerade misstag. Ukaså
25312: för sparande av energi och för övergång till kunde samma rådgivare vara till väsentlig hjälp
25313: inhemska bränslen. För att maximalt resultat när det gäller energisparande åtgärder.
25314: skall nås fordras dock att det utföres ett aktivt Med hänvisning till ovan stående föreslås
25315: arbete och en effektiv rådgivning. Folk borde vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
25316: beredas möjlighet till sakkunnig rådgivning och
25317: tillförlitlig planering när de står i beråd att att regeringen måtte vidtaga åtgärder
25318: vidtaga med åtgärder för energisparande och för inrättandet av rådgivartjänster i
25319: övergång till nya bränslen. Skogsägarna-lant- energifrågor vid lantbrukssällskapen
25320: brukarna har de största förutsättningarna för eller lantbruksbyråerna.
25321: Helsingfors den 14 februari 1980.
25322:
25323: Håkan Malm Ole Norrback Jutta Zilliacus
25324: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
25325: Henrik Westerlund Matti Maijala
25326: 1980 vp. 645
25327:
25328: Toivomusaloite n:o .570. Suomennos.
25329:
25330:
25331:
25332:
25333: Malm ym.: Energianeuvojan toimien perustamisesta maanviljelys-
25334: seuroihin tai maataloustoimistoihin.
25335:
25336:
25337: E d u s k u n n a 11 e.
25338:
25339: Energiakysymykset, energian säästäminen ja set siirtyä käyttämään puuta eri tavoin. Rat-
25340: kotimaisten polttoaineiden käyttö ovat toistu- kaisumahdollisuuksia on kuitenkin monta laatua
25341: vasti tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina. ja maanviljelijän on usein vaikeata itse päätyä
25342: Yksityistä kansalaista on kehotettu ryhtymään parhaaseen, juuri hänelle sopivaan ratkaisuun.
25343: toimenpiteisiin energiankulutuksen vähentämi- Liian kalliiksi tulee myös itse kokeilla sopivien
25344: seksi äärimmilleen ja siirtymään ennen kaikkea ratkaisujen löytämiseksi ja epäonnistumiset
25345: kotimaisten polttoaineiden käyttöön niin suu- saattavat pelästyttää eräitä luopumasta helppo-
25346: ressa määrin kuin mahdollista. Kampanjaa on käyttöisestä öljystä vaihtoehtoisten, enemmän
25347: kannustettu lupauksin valtion lainoista ja avus- työtä vaativien polttoaineiden hyväksi. Juuri
25348: tuksista erilaisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi tässä voisivat asiaan perehtyneet neuvojat olla
25349: ja myönteisten tulosten saavuttamiseksi. avuksi arvokkain neuvoin ja estää vaikeasti
25350: Maaseudun edellytykset energian säästämi- korjattavia erehdyksiä. Samat neuvojat voisivat
25351: seksi ovat hyvät, samoin kuin edellytykset koti- myös antaa olennaista apua energian säästämi-
25352: maisiin pohtoaineisiin siirtymiselle. Parhaan seen tähtääviin toimenpiteisiin .ryhdyttäessä.
25353: mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25354: kuitenkin aktiivista toimintaa ja tehokasta neu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25355: vontaa. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus saada muksen,
25356: asiantuntevaa neuvontaa ja luotettavaa suun-
25357: nitteluapua heidän aikoessaan ryhtyä toimen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25358: piteisiin energian säästämiseksi ja uusien poltto- energiakysymysten neuvojan toimien pe-
25359: aineiden käyttöön siirtymiseksi. Metsänomistaja- rustamiseksi maanviljelysseurojen tai
25360: maataloudenharjoittajilla on parhaat edellytyk- maataloustoimistojen yhteyteen.
25361: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25362:
25363: Håkan Malm Ole Norrback Jutta Zilliacus
25364: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
25365: Henrik Westerlund Matti Maijala
25366: 646 1980 vp.
25367:
25368: Toivomusaloite n:o 571.
25369:
25370:
25371:
25372:
25373: Nieminen ym.: Koko maatalouselinkeinon kattavan satovakuutus-
25374: järjestelmän aikaansaamisesta.
25375:
25376:
25377: E d u s k u n n a 11 e.
25378:
25379: Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolle osui maatalous on pitkälle kehittynyttä, on myös
25380: useita perättäisiä vuosia, jolloin luonnonolosuh- satovakuutusjärjestelmä, jossa valtio on tavalla
25381: teiden maataloudelle aiheuttamat vahingot oli- taikka toisella mukana. Järjestelmän hoito on
25382: vat huomattavia. Tällöin jouduttiin maatalous- useissa tapauksissa annettu maatalousyrittäjien
25383: väestön taholla toteamaan, että voimassta olevat ela1kejärjestelmää hoitavalle laitokselle. Asian
25384: järjestelmät, joiden tarkoituksena on korvata järjestäminen vastaavan tyyppisellä tavalla olisi
25385: syntyneitä vahinikoja, eivät yltäneet korvausten Suomessakin nyt måhdollista, toisin kuin oli
25386: määrissä ja tasossa edes lähelle niitä taloudelli- asianlaita satovakuutuskomitean antaessa mie-
25387: sia menetyksiä, joita maanviljelijät joutuivat tintönsä. Sen jälkeen on nimittäin ·säädetty maa-
25388: kärsimään. talousyrittäjien eläkejärjestelmä, jota hoitamaan
25389: Vuonna 1968 jätti mietintönsä satovakuutus- on kasvanut maatalousyrittäjien olosuhteisiin
25390: komitea. Komitea ehdotti järjestelmää, jonka perehtynyt julkisesti valvottu va:kuutuslaitos.
25391: kustannuksiin valtio olisi osallistunut ja joka Koska vallitseva tilanne satovahinkojen kor-
25392: olisi ollut viljelijöille pakollinen. Ehdotus ei vaamisessa on useana vuonna osoittautunut epä-
25393: kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin. Kesäl- tyydyttävä1ksi ja koska elintarviketuotannon tur-
25394: lä 1974 valmistui maa- ja metsätalousministe- vaaminen tulevaisuudessa tulee edellyttämään
25395: riön asettaman satovahinkojärjestdmätoimikun- kokonaan uutta asennoitumista maatalouselin-
25396: nan mietintö. Tämä mietintö ei ·enää käsitellyt kdnoon, olisi tarpeellista uudelleen perusteelli-
25397: varsinaista satovakuutusta toimintavaihtoehto- sesti selvittää ka~tavan satovalkuutusjärjestelmän
25398: na, vaan toimeksiantonsa mukaisesti rajoittui tarve ja toteuttamismahdollisuudet ottaen huo-
25399: käsittelemään satovahinkojen korvausjärjestel- mioon 80-luvun elintarvikehuoliolle asettamat
25400: män kehittämistä. Nykyisin vallitsevista olosuh- vaatimukset.
25401: teista lähtevää suunnitelmaa asiallista merki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
25402: tystä omaavan satovahinkovakuutuksen aikaan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25403: saamisesta ei siis ole olemassa.
25404: Niissä selvityksissä, jotJka edellä mainittujen että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
25405: komiteoiden ja toimikuntien toimesta sekä eri menpiteisiin koko maatalouselinkeinon
25406: yhteyksissä myöhemmin on tehty, on tarkas- kattavan satovakuutusiäriestelmän • ai-
25407: teltu myös sitä, miten satovahinkojen korvaa- kaansaamiseksi ottaen huomioon sen,
25408: mis- tai vakuuttamiskysymys on muualla maail- ettei iäriestelmästä koidu maatalousyrit-
25409: massa järjestetty. Nämä selvitykset osoittavat tä;ille kohtuuttomia kustannuksia.
25410: selvästi, että lähes kaikissa niissä maissa, joissa
25411: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25412:
25413: Einari Nieminen Heimo Linna Juhani Saukkonen
25414: Esko Pekonen Toivo Yläjärvi Marjatta Väänänen
25415: Matti Maijala
25416: 1980 vp. 647
25417:
25418: Toivomusaloite n:o 572.
25419:
25420:
25421:
25422:
25423: Pekkarinen ym.: Erityisesti kalataloutta palvelevan monitoimisa-
25424: taman rakentamisesta Kivijärven kirkonkylään.
25425:
25426:
25427: E d u s ku n n a 11 e.
25428:
25429: Kivijärven allas pohjoisessa Keski-Suomessa Ottaen edellä sanotun lisäksi huomioon Kivi-
25430: on noin 50 km pitkä ja 10 km leveä. Kivijär- järven !kunnan ja~kuvasti korkealla pysyttelevät
25431: v·en vesi on erittäin puhdasta. Vesiä vaaranta- työttömyyslukemat, tämän vuoden tammikuus-
25432: vaa teollisuutta ei ole eikä maatalouskaan ole sakin yli 16 %, olisi kaavaillun monitoimi-
25433: vesistölle rasitteeksi Puhdasvetisenä ja rauhal- sataman pikaiselle rakentamiselle vankat työl-
25434: lisena järvenä Kiv1järvi tarjoaakin mitä par- lisyyspoliittisetikin perusteet olemassa. Myös
25435: haimmat edellytykset matkailun kehittämiselle. vankat aluepoliittiset perusteet puhuvat maini-
25436: Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimat- tunlaisen työkohteen aloittamisen puolesta. Ki-
25437: kailun yleis,suunnitelmassa onkin Kivijärven kir- vijärvi kuuluu ns. Suomenselän alueeseen, jonka
25438: konkylään ehdotettu rakennettavaksi muun eduskunta on vuoden 1980 budjetin peruste-
25439: muassa m!l!tJkailun kehittymisen kannalta vält- luissa edellyttänyt huomioitavaksi valtion työ-
25440: tämätön monitoimisatama. ohjelmia laadittaessa ja määrärahoja jaettaessa;
25441: Kivijärvi on myös kalaisa järvi. Maankuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
25442: luja ovat mm. Kivijärven muikut. Kalatalou- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25443: den kehittämisessä Kivijärven altaassa on kui- sen,
25444: tenkin vielä paljon tehtävi,ssä. Kivijärven kun-
25445: nan aloitteesta käynnistynyt toiminta kalanja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25446: lostuslaitoksen rakentamiseksi paikkakunnalle erityisesti kalataloutta ja matkailua pal-
25447: etenee hyvää vauhtia. Näidenkin suunnitelmien velevan monitoimisataman rakentamisek-
25448: kannalta merkittävänä ongelmana on kunnolli- si Kivijärven kirkonkylään.
25449: sen sataman puute.
25450: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25451:
25452: Mauri Pekkarinen Juhani Surakka Paavo Vesterinen
25453: Matti Maijala Hannu Tapiola Helena Pesola
25454: Markku Kauppinen
25455: 648 1980 vp.
25456:
25457: Toivomusaloite n:o 573.
25458:
25459:
25460:
25461:
25462: Pesälä ym.: Maatalouden rahoitustarpeen tyydyttämisestä maa-
25463: talouden rakennepoliittisen toimikunnan esitysten mukaisesti.
25464:
25465:
25466: Ed u s kun n a 11 e.
25467:
25468: Äskettäin mietintönsä jättänyt maatalouden Rahalaitosten maatilatalouteen suuntautuvaa
25469: rakennepoliittinen toimikunta arvioi maatalou- lainoitusta olisi valtion lainoituksen lisäksi voi-
25470: den investointitarpeen 1980-luvulla ja päätyi mistettava korottamalla korkotukilainojen
25471: noin 3 700 miljoonaan markkaan vuodessa. myöntämisvaltuus 370 miljoonaan markkaan
25472: Vuotuiseksi vähimmäistarpeeksi maatilalain mu- vuonna 1981. Seuraavina vuosina korkotuki-
25473: kaisissa maatila- ja korkotukilainoissa toimi- lainojen myöntämisvaltuus olisi pysytettävä
25474: kunta katsoi 1100 miljoonaa markkaa. Tämä runsaan 400 miljoonan markan tasolla. Tämä-
25475: rahoitusvaje olisi toimikunnan esityksen mu- kin todettiin toimikunnassa yksimielisesti.
25476: kaan katettava maatilatalouden kehittämisrahas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25477: ton varoista. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25478: Kehittämisrahastoon olisi esityksen mukaan sen,
25479: siirrettävä vielä tänä vuonna 100 miljoonaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25480: markkaa. Tämä merkitsisi sitä, että kuluvan äskettäin mietintönsä jättäneen maata-
25481: vuoden siirto on 430 miljoonaa markkaa. 1980- louden rakennepoliittisen toimikunnan
25482: luvun seuraavina vuosina olisi rahastoon siir- yksimielisten esitysten suuntaisesti maa-
25483: rettävä vuosittain 580 miljoonaa markkaa. Täs- talouden rahoitustarpeen tyydyttämi-
25484: sä kannanotossa toimikunta oli yksimielinen. seksi.
25485: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
25486:
25487: Mikko Pesälä Mauri Pekkarinen Matti Maijala
25488: 1980 vp. 649
25489:
25490: Toivomusaloite n:o 574.
25491:
25492:
25493:
25494:
25495: Pesälä ym.: Tukiostoista leipäviljan varmuusvarastointia varten.
25496:
25497:
25498: E d u s k u n n a 11 e.
25499:
25500: Eliintarvilkehuohomme turvaamiseksi on ryh- usruJ.o oniki:n kehlttynyt :tilin, että maa<ta!l.oudes-
25501: dyttävä .toimenphe1s1Ji:n pikaisesti. TäMä hetkeLlä ta 001atu rearuäituJo on ailentunut vuodesta 1973
25502: e1intarv:ikeomav.ara:isuus on kriittisessä tnantees- noin 14 prosenttlia. KansantulotiJlaston mukai~
25503: sa ja mm. ieipäviJjaomavaraiJSuutemme on vain nen maat·aloustuJo on kehittynyt myös ~äedul
25504: noin 50 %. Leipäviljan os'<lll!ta Ollemme todeLla J.i.seen suuntoon, ·sillä työpäirvää kohti laskettu
25505: vaikav~ssa onge1rmssa milkäLi en:&iJ kasvukauden yrittäjätuJo oJi V'llosina 1978 ja 1979 vain run-
25506: leipävhljasato ei onnistu. saat 40 mankkaa päivässä e1i noin 10 % aJempi
25507: Rehuvhljan osalta ,ciJanne on mhltci yhtä huo- kmn vuonna 1975. Tählainen tulokehitys on
25508: lestuttava. Nykyi'Sell Jm1utuJksen jatkuessa rehu- olennaisesti oLlut murentamassa elintarvikeoma-
25509: v.i!1javarastotkin Joppuv.at en~ kevääseen men- varaisuuttamme.
25510: nessä. Rehuv.i!1jaotnaJVaraisuuden talkraamiinen jat- EdeLlä olevan perusteelia ehdotamme kun-
25511: kossa on myös merJcittäv.ä :bnsanta.lJOudeiL!linen nioittaen eduskunnan hyväks)'lttävälksi toirvo-
25512: teJcijä, jolla voidaan helpottaa kasvavien öljy- muksen,
25513: ~a·skuj·en huonootamaa vaihtotasetta.
25514: MaataJloudeha peri:ttäv•ilen markkinoiilltimak- että hallitus ryhtyisi elintarvikehuol-
25515: sujen ja vahnisteverojen rea'!111ihintataJsoa ailen- tomme turvaamiseksi leipävilian var-
25516: tava vaikutus on ollut noin 2 prosenttiyks.ilk- muusvarastoinnin tukiostoihin.
25517: köä. Maatailoustulalaskclmien muban maatalo-
25518: Hclsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25519:
25520: Mikko Pesälä Matti Maijala
25521:
25522:
25523:
25524:
25525: 82 088000224W
25526: 650 1980 vp.
25527:
25528: Toivomusaloite n:o 575.
25529:
25530:
25531:
25532:
25533: Pihlajamäki ym.: Viljelmäkohtaisen jatkamiskelpoisuuden totea-
25534: mis·esta sukupolvenvaihdoseläkettä myönnettäessä.
25535:
25536:
25537: E d u s k u n n a 11 e.
25538:
25539: Ns. sukupolv,env~ihdosdäkkeen saamisen Esime&i.ksi Etlclä-Pohjanmaalla, miss'ä monii-
25540: eddlytyksenä on mm. ,se, entä luovutuksen koh- la vri11}ei1rniililä metsän tuotto on vähäinen, ei
25541: teena on ja:tlkamiJskdpoinen villjetLmä. Maatalous- kymmenenkään peLtohehtaarin ciJiaa ole katsottu
25542: yrittäjien eläkclailll 6 b § :n 1 momencissa tode- jäylclcien pim.ta-a:l:avaatimusten takia edes pääasi-
25543: taan taaJS jatikam1sikelipoisuuden osa:l'ta seuraa- a11nsesti }at!kamiskelpoiseksi, vaiikika viljel:ijä per-
25544: vaa: "}atkamilsikelpoisena pidetään vi!l.jelnnää, hei!ooen on saanut siitä kymmenet vuodet ei
25545: jonka käy,ttäminen maataloustuotannossa on tar- vain pääas1a1Hsta toirrneentuJoaan, vaan koko toi-
25546: koituksenmuikaista j;a josta lruovutuksensaaj,an meentulonsa. Uscin tahlaillsten työvaJta1sten kym-
25547: perheineen voidaan arvioida 'saav·an toimeentu- menen peltohehuaarin viJ.jelmien omi:stajat ov•at
25548: lonsa. Viljelmää, joka 'sijaitsee ailiueeLlisen kehit- sitä paits.iJ juuri: niitä, jotika kailkkein kipeim-
25549: .täm1sen ,edistämisestä annetus•sa Jaissa ( 451/75) min oli:slivat srukupol'venvailhdose:läkkeen tJar-
25550: tarkoitetul!La kehitysailueeLLa, pidetään kuitenkin pees:sa. Näin ollen oolkin täys~ ymmärrettävää,
25551: jatkamiskelpoisena, jos Juovutuiksensaaja perhei- että monet \nilljdijät ovat kokeneet k.oiko suku-
25552: neen voi saada siltä pääasia11is,en toimeentulon- pmrv•en\naihdoseläkejärjesttdmän täiLtä osin täysin
25553: sa. Jat:kamiskelpoisuutta harlcittaessa on otetta- epäo~keudenmuka1sena ja kohtuuttomana.
25554: va huomioon viljelmän pelto- ja metsäpinta-ala, Eddlä olevaan vi,itaten ehdotamme kuooito1t-
25555: sen thlusten si}ainti ja muut Juontaiset tuotanto- ta'VIasti: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25556: edel:lyty'kset, asuin- ja talliousrakenoosten kunto sen,
25557: ja muut näihin verrattavat seikat."
25558: Käytännössä em. jatlkamisikelpoisruuden mää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25559: rittely on johtanut lkaavamaisi!in pinta-a:liavaati- menpiteisiin säännösten soveltamisen
25560: muksmn pyrkimättäkään ottamaan huomioon muuttamiseksi siten, että viljelmäkohtai-
25561: niitä muilta villjelmäkohtaisia tekijöitä, joihin ~a nen jatkamiskelpoisuus sukupolvenvaih-
25562: ki:teks·cissä viitataan. Tämän vudks,i onkin sitten doseläkettä myönnettäessä ratkaistaisiin
25563: ajauduttu ~&men, että hyvin monet }atkamiskel- todellisen käytännössä todetun jatkamis-
25564: poiset vi!lj,elmät, jotlka ov~t antaneet viljelijä!~ kelpoisuuden mukaan.
25565: leen ja hänen perheeilileen toi:meentuJon, ovat
25566: jääneet sukupffi'venvaihdoseläkemahdoJJLi,suruden
25567: ullropuoLelle.
25568: Helsingissä 15 päivänä hclmiikuuta 1980.
25569:
25570: Veikko Pihlajamäki P. Mäki-Hakola Marjatta Väänänen
25571: Orvokki Kangas Boris Renlund Hannele Pokka
25572: 1980 vp. 651
25573:
25574: Toivomusaloite n:o 576.
25575:
25576:
25577:
25578:
25579: Pihlajamäki ym.: Maankuivatus- ja jokijärjestely-yrityksissä raken-
25580: nettujen pumppausasemien siirtämisestä vesipiirien valvon-
25581: taan ja hoitoon.
25582:
25583:
25584: E d u s k u n n a 11 e.
25585:
25586: Viime vuosina on mm. Etelä-Pohjanmaalla voitetta1sun huolehtimaan pumppausasemien
25587: suoritettu mittavia jokijärjestelytehtäviä, joissa jatkuvasta huollosta ja kunnossapidosta. Näin
25588: on rakennettu laajoja pengerryksiä ja useita menetellen saavutettaisiin kokonaiskustannuk-
25589: vedenpumppausasemia. Nykyisten säännösten sissa säästöä ainakin jatkuvien käyttökustan-
25590: mukaan näiden erilaisissa jokijärjestely-yrityk- nusten osalta. Ilmeistä kuitenkin olisi, että val-
25591: sissä samoin kuin muunkinlaisissa maankuiva- vonnan ja huollon järjestely tällä tavoin toisi
25592: tusyrityksissä rakennettujen pumppausasemien mahdollisuuksia myös pumppausasemien raken-
25593: hoito ja huolto jää asianomaisten yritysten tamiskustannusten alentamiseen.
25594: osakkeille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25595: Koska kuitenkin pumppausasemien ja niihin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25596: sijoitettujen vesipumppujen hoito- ja huoltotyö sen,
25597: on sellaista ammattityötä, johon yritysten osak- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25598: kaat eivät ole saaneet koulutusta, muodostuu menpiteisiin erilaisissa maankuivatus- ja
25599: tästä käytännössä usein hankala ja kalliskin jokijärjestely-yrityksissä rakennettujen
25600: ongelma. Sen takia olisi asiallista, että vesi- pumppausasemien siirtämiseksi vesipii-
25601: piirit, joissa on alan ammattihenkilökuntaa, vel- rien valvontaan ja hoitoon.
25602: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
25603:
25604: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas Pentti Mäki-Hakola
25605: 652 1980 vp.
25606:
25607: Toivomusaloite n:o 577.
25608:
25609:
25610:
25611:
25612: Pohjala ym.: Sakoluvusta rukiin ja vehnän hinnoitteluperusteena.
25613:
25614:
25615: E d u s k u n n a 11 e.
25616:
25617: Maamme leipäviljaomavaraisuus on laskenut jelijöillä on myös yleisesti sellainen käsitys,
25618: huolestuttavan alhaiselle tasolle. Tähän ovat ettei sakoluvulla ole käytännössä sellaista mer-
25619: vaikuttaneet luonnollisesti normaalia huonom- kitystä tavaran käyttöarvolle kuin sen hinnoit-
25620: mat satovuodet, mutta myöskin viljelyn taantu- teluvaikutus edellyttäisi.
25621: minen muista syistä johtuen. Eräs tekijä, joka Jotta maamme leipäviljaomavaraisuus voi-
25622: on vähentänyt voimakkaasti rukiin viljelyä, taisiin jälleen saavuttaa ja samalla tasapainottaa
25623: jossain määrin myös vehnän, on sakoluvun tuotantoa, tulisi kaikki esteenä olevat tekijät
25624: käyttäminen hinnoitteluperusteena ja sen ratkai- poistaa. Eräs tällainen on sakoluvun mukainen
25625: sevan suuri vaikutus viljelijän såamaan tuottaja- hinnoittelu nykyisellään. Ehdotamme tämän
25626: hintaan. vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25627: Vaikka sakoluvun määrittämisessä onkin väksi toivomuksen,
25628: päästy aikaisempaa yhteneväisemmälle tasolle,
25629: vaihtelevat tulokset edelleen suuresti ja aikaan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25630: saavat siten sekavia mielipiteitä viljelijäin kes- sakoluvun poistamiseksi rukiin hinnoit-
25631: kuudessa. Sakoluvun mukainen hinnoittelu on teluperusteena ja sen vaikutuksen pie-
25632: monesti johtanut viljasta saatavan tilahinnan nentämiseksi vehnän tuottajahintaa alen-
25633: niin suureen laskuun, että tuotanto on tästä tavana tekijänä.
25634: syystä muodostunut kannattamattomaksi. Vii-
25635: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25636:
25637: Toivo T. Pohjala Olavi Nikkilä Helge Saarikoski
25638: Heimo Linna Heikki Perho Einari Nieminen
25639: P. Mäki-Hakola Arto Lampinen Matti Hakala
25640: 1980 vp. 653
25641:
25642: Toivomusaloite n:o 578.
25643:
25644:
25645:
25646:
25647: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon osa-
25648: aikaviljelyn edistämiseksi.
25649:
25650:
25651: E d u s k u n n a 11 e.
25652:
25653: SMP ei hyväksy perhe- ja pienviljelmien jat- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25654: kuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioituvaa tyksen 10 000 000 markan määrärahan
25655: maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää kansaa. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25656: Tämä on kansallista itsemurhapolitiikkaa. 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
25657: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- osa-ajan viljelyn edistämiseksi maas-
25658: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, samme.
25659: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
25660:
25661: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25662: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
25663: 654 1980 vp.
25664:
25665: Toivomusaloite n:o 579.
25666:
25667:
25668:
25669:
25670: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon siir-
25671: tona maatilatalouden kehittämisrahastoon.
25672:
25673:
25674: E d u s kun n a 11 e.
25675:
25676: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat män lisää varoja kuin mitä Koiviston hallitus
25677: rahat viimeisinä vuosina loppuneet käytännöl- on esittänyt.
25678: lisesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25679: neljänneksellä. Tällainen tilanne on kestämätön taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25680: ja paljastaa suunnitelmallisen talonpojan tap-
25681: polinjan maaseudun autioittamiseksi sekä per- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25682: he- ja pienviljelmien vähentämiseksi uhkaava:s- tyksen 200 000 000 markan määrärahan
25683: ta elintarvikepulasta välittämättä. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25684: On kiistatonta, että koko kansamme ja kan- 1980 tulo- ja menoarvioon siirtona maa-
25685: santaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- tilatalouden kehittämisrahastomt.
25686: den kehittämisrahastoon tarvitaan paljon enem-
25687: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
25688:
25689: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25690: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25691: 1980 vp. 655
25692:
25693: Toivomusaloite n:o 580.
25694:
25695:
25696:
25697:
25698: Pohto ym.: Öljyn verotuksen kasvihuoneviljelytie aiheuttaman
25699: hintapaineen helpottamisesta.
25700:
25701:
25702: E d u s kun n a 11 e.
25703: Lasinalaisen viljelyn vihannekset ovat maas- sena paljon vihannesviljelijöitä on luopunut
25704: samme tarpeellisia ja terveellisiä. Vieläkään ennen kaikkea tomaatin ja kurkun viljelystä.
25705: kasvihuoneiden tuotteet eivät ole maassamme SMP ei pidä tällaista asiantilaa hyväksy,ttävä-
25706: riittäviä, vaan vihanneksia tuodaan Suomeen nä. Jokaista hyödyllistä työpaikkaa olisi maas-
25707: ulkomailta hyvin paljon. samme suojeltava tarpeettoman veroriiston tu-
25708: Kaikista näistä syistä pitäisi Suomessa edis- hoa vastaan.
25709: tää kasvihuone- ja vihannesviljelyä. Mutta suu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25710: ret puolueet ovat olleet täysin välinpitämättö- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25711: miä. sen,
25712: Niinpä hallitus ja eduskunnan enemmistö on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25713: nostanut öljyjen valtionveroja samanaikaisesti menpiteisiin kasvihuoneviljelyn vapaut-
25714: kun raakaöljyn hinta on noussut suuressa tamiseksi öljyjen veroriistosta johtuvien
25715: maailmassa jyrkästi. Tämä on johtanut siihen, hinnannousujen kohtuuttomista rasituk-
25716: että vihannesten viljely kasvihuoneissa ja lasin sista koko kansantaloutemme ja välttä-
25717: alla on maassamme vaikeutunut. Kustannukset mättömän kotimaisen vihannesviljelyn
25718: ovat nousseet kohtuuttomasti, minkä seurauk- etujen mukaisesti.
25719: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980 .
25720:
25721: Urho Pohto .T. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25722: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25723: 656 1980 vp.
25724:
25725: Toivomusaloite n:o 581.
25726:
25727:
25728:
25729:
25730: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon kaup-
25731: papuutarhojen polttoainekustannusten korvaamista varten.
25732:
25733:
25734: E d u s k u n n a 11 e.
25735:
25736: Kevyen ja raskaan polttoöljyn kuluttajahin- tajahinnasta osa palautettaisiin asianomaiselle.
25737: tojen viimeaikaiset suuret nousut ovat saatta- Kevyen polttoöljyn kohdalla tämä palautus
25738: neet monet kauppapuutarhat ylivoimaisiin ta- voisi olla enintään 30 prosenttia hinnasta ja
25739: loudellisiin vaikeuksiin. Kuitenkin tämä ala raskaan polttoöljyn kohdalla enintään 10 %
25740: työllistää yli 10 000 suomalaista erityisesti hinnasta.
25741: maaseudulla ja on !kansamme terveen ruoka- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25742: valion kannalta välttämätön. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25743: Tältä pohjalta on kohtuutonta, että valtio
25744: perii raskaita veroja ja valtion yhtiö Neste Oy että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25745: kasvavia vointoja kauppapuutarhojen käyttä- tyksen 50 000 000 markan määrärahan
25746: mästä öljystä. Valtion vero- ja muut tulot ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25747: kasvavat, mutta kauppapuutarhat kulkevat 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
25748: kohti umpikujaa. kauppapuutarhojen hyväksi niin, että
25749: Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiaan on saa- kevyen polttoöljyn kustannuksista pa-
25750: tava kiireellinen korjaus. Parhaiten tämä kor- lautetaan enintään 30 % ja raskaan
25751: jaus toteutuisi sillä tavoin, että kauppapuu- polttoöljyn kustannuksista enintään
25752: tarhan käyttämästä öljystä ma~ksetusta kulut- 10%.
25753: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25754:
25755: Urho Pohto Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25756: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
25757: 1980 vp. 657
25758:
25759: Toivomusaloite n:o 582.
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon avus-
25765: tusten myöntämiseksi kauppapuutarhoille energiansäästötoi-
25766: menpiteisiin.
25767:
25768:
25769: Ed u s k u n n a 11 e.
25770:
25771: Kauppapuutarhat työllistävät hyvän matkaa laita monessa muussa tapauksessa. Tämä on
25772: yli 10 000 henkilöä maassamme, minkä lisäksi suuri puute ja virhe.
25773: saastevapaa kotimainen vihannes on ruokava- SMP katsoo, että erilaiset kauppapuutarho-
25774: lioissamme välttämätön ja kaivattu. jen energiansäästötoimenpiteet ja siirtyminen
25775: Ennen kail<!kea öljyjen jatkuvasti kasvavat kotimaiseen energiaan tarvitsevat enintään 35
25776: energiakustannukset ovat kuitenkin saattaneet prosentin avustuskorvauksen sekä enintään 5
25777: maamme kauppapuutarhat kasvaviin taloudelli- prosentin vakautetun lainan, jolloin lainan
25778: siin, jollei peräti ylivoimaisiin vaikeuksiin. katto voisi olla 500 000 markkaa ja korkein
25779: Jotain asiantilan korjaamiseksi on kiireellisesti laina-aika 25 vuotta.
25780: tehtävä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25781: Kauppapuutarhat kuluttavat öljyä vuodessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25782: 165 miljoonan markan edestä. Toimenpiteet
25783: ulkomaisen energian kulutuksen säästämiseksi että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25784: ovat siis hyvin kannatettavia ja luonnollisesti tyksen 16 000 000 markan määrärahan
25785: olisi tehtävä kaikki mahdollinen kotimaisen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25786: energian hyväksikäytön lisäämiseksi. 1980 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi
25787: Energian säästäminen ja kotimaisuus on kui- kau p papuutarhoille energiansäästötoi-
25788: tenkin hallituksen taholta kauppapuutarhojen menpiteisiin ja kotimaisuuden hyväksi
25789: kohdalla kokonaan laiminlyöty. Avustuksia ja sekä korkotueksi tällaisten toimenpitei-
25790: halpakorkoisia vakautettuja lainoja ei ole ha- den vakautetuiksi !ainoiksi.
25791: luttu käyttää hyväksi, niinkuin on ollut asian-
25792: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25793:
25794: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
25795: Anssi Joursenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
25796:
25797:
25798:
25799:
25800: 83 088000224W
25801: 658 1980 vp.
25802:
25803: Toivomusaloite n:o 583.
25804:
25805:
25806:
25807:
25808: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon laina-
25809: rahaston perustamiseksi lasinalaista viljelyä varten.
25810:
25811:
25812: Ed u s k u n n a 11 e.
25813:
25814: Lasinalainen viljely on maassamme turvatta- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25815: va. Ruotsissa on päädytty siihen, että lasinalai- tyksen 10 000 000 markan ottamisesta
25816: nen viljely menestyäkseen tarvitsee erityisen lisäyksenä valtion vuoden 1980 tulo- ja
25817: lainarahaston. Näin on ilmeisesti asianlaita myös menoarvioon lainarahaston perustami-
25818: Suomessa. seksi Ruotsin esikuvan mukaan lasin-
25819: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- alaista viljelyä varten maahamme.
25820: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25821: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
25822:
25823: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25824: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
25825: 1980 vp. 659
25826:
25827: Toivomusaloite n:o 584.
25828:
25829:
25830:
25831:
25832: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ~a menoarvioon vilja-
25833: ja rehuvarastojen rakentamiseksi.
25834:
25835:
25836: E d u s kun n a 11 e.
25837:
25838: Riittävien vilja- ja rehuvarastojen rakentami- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25839: nen on maassamme laiminlyöty. Asiantilan kor- tyksen 20 000 000 markan määrärahan
25840: jaaminen on erittäin kiireellinen. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25841: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 1980 tulo- ja menoarvioon riittävien vil-
25842: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ja- ja rehuvarastojen rakentamiseksi
25843: maahamme.
25844: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
25845:
25846: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25847: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25848: 660 1980 vp.
25849:
25850: Toivomusaloite n:o 585.
25851:
25852:
25853:
25854:
25855: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon lainoi-
25856: na kuivatustöihin.
25857:
25858:
25859: E d u s k u n n a 11 e.
25860:
25861: Hallitus on syrjinyt kuivatustöiden lainava- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25862: roja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka nii- tyksen 5 000 000 markan määrärahan
25863: tä terveen järjen mukaan olisi nykyisessä tilan- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25864: teessa huomattavasti lisättävä. 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväk-
25865: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- si lainoina kuivatustöihin.
25866: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25867: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
25868:
25869: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25870: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25871: 1980 vp. 661
25872:
25873: Toivomusaloite n:o 586.
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon sisä-
25879: vesikalatalouden opetuksen aikaansaamiseksi.
25880:
25881:
25882: E d u s kun n a 11 e.
25883:
25884: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien jär- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
25885: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
25886: tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
25887: on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, 1980 tulo- ja menoarvioon riittävän
25888: että maassamme ei ole huolehdittu riittävästä sisävesikalatalouden opetuksen kiireelli-
25889: sisävesikalatalouden opetuksesta. Tämä on kui- sesti aikaansaamiseksi maassamme.
25890: tenkin välttämätöntä.
25891: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25892: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25893: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
25894:
25895: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
25896: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
25897: 662 1980 vp.
25898:
25899: Toivomusaloite n:o 587.
25900:
25901:
25902:
25903:
25904: Pokka ym.: Porontutkimus,laitoksen perustamisesta poronhoito-
25905: alueelle.
25906:
25907:
25908: E d u s k u n n a II e.
25909:
25910: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden Porotalouden tutkiminen on nykyisin erittäin
25911: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana hajanaista. Se on tapahtunut satunnaisesti eri
25912: on erittäin merkittävä. Huolimatta keskeisestä korkeakouluissa toimivien henkilöiden toimesta.
25913: asemasta porotalouden edistämiseen ja varsin- Myös valtiontilintarkastajat puuttuivat vuoden
25914: kin vahinkojen ennaltaehkäisyyn ei valtiovallan 1977 kertomuksessaan porotalouden tutkimuk-
25915: toimesta ole riittävästi kiinnitetty huomiota. sen erittäin puutteelliseen tilaan (s. 284) ja
25916: Porojen ja moottoriajoneuvojen yhteentör- katsoivat riittämättömän tutkimustoiminnan
25917: mäyksissä arvioidaan edelleen kuolevan vuosit- olevan syynä siihen, että vahingot porotalou-
25918: tain n. 2 000 poroa. Petoeläinten tappamia po- dessa ovat muodostuneet suuriksi. Keskeistä on
25919: roja löytyi Paliskuntain Yhdistyksen ilmoituk- saada porotalouden tutkimus kiireellisesti ai-
25920: sen mukaan v. 1977 lähes 2 000. Porokarjan kaan. Tästä syystä erillisen porontutkimuslaitok-
25921: lisäämiselle laitumet muodostavat merkittäviä sen perustaminen poronhoitoalueelle on käynyt
25922: rajoituksia. Laitumien kuluneisuuden vuoksi välttämättömäksi. Harkinnanarvoisen vaihto-
25923: porojen nälkiintymisestä johtuvat joukkokuo- ehdon tutkimuslaitoksen sijaintipaikaksi tarjoaa
25924: lemat saattavat hyvinkin vaikeitten luonnonolo- Sodankylän kunnan Vuotso, joka sijaitsee tun-
25925: suhteiden sattuessa uusiutua vuoden 197 3 me- turi-Lapin ja metsä-Lapin rajalla. Vuotso on
25926: netysten kaltaisesti. Poroille tapahtuu lisäksi myös hyvä esimerkki alueesta, jonka poro-
25927: jatkuvasti vahinkoa loisten ja eri syistä tapah- talous on joutunut toimimaan laajojen sään-
25928: tuvan vasakuolleisuuden vuoksi. nöstelyaltaiden vaikutuspiirissä.
25929: Kaikkien edellä mainittujen porotaloudelle Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
25930: aiheutettujen vahinkojen vähentämisen ja va- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25931: hinkojen ennaltaehkäisemisen perusedellytyk- vomuksen,
25932: senä on porotaloutta koskevan tutkimustoimin-
25933: nan ja siten poroja ja niiden elinympäristöä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25934: koskevan tietämyksen lisääminen. Myös poron- menpiteisiin porontutkimuslaitoksen pe-
25935: hoidon tulokseen voidaan vaikuttaa myönteises- rustamiseksi poronhoitoalueelle.
25936: ti kohentamalla eläinten tuotantoa, kokoa ja
25937: menestymistä.
25938: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25939:
25940: Hannele Pokka Olavi Martikainen Markku Kauppinen
25941: Anna-Kaarina Louvo Impi Muroma Marjatta Väänänen
25942: Lauri Palmunen Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila
25943: Mikko Kaarna Matti Luttinen
25944: 1980 vp. 663
25945:
25946: Toivomusaloite n:o 588.
25947:
25948:
25949:
25950:
25951: Pokka ym.: Lapin kalanviljelylaitoksen laajentamisesta.
25952:
25953:
25954: E d u s k u n n a 11 e.
25955:
25956: Kuten tunnettua antoi vesistötoimikunta v. antaisi velvoitepäätöksen. Asia oli tuolloin vesi-
25957: 1947 väliaikaisen luvan Pohjolan Voima -nimi- oikeuden käsiteltävänä. PSVO antoikin päätök-
25958: selle yhtiölle Kemijoen sulkemiseen Isohaaran sen 28. 12. 1979, josta päätöksestä sekä voima-
25959: padolla. Voimalaitos valmistui v. 1949 ja joki yhtiöt, maa- ja metsätalousministeriö että jako-
25960: sulkeutui. Muun muassa arvokas vaelluskala- ja kalastuskunnat ilmoittivat valittavansa.
25961: kanta, josta seudun väestö sai kotitarvekalansa Jotta Kemijoen vesistö saataisiin jo lähivuo-
25962: ja ammattikalastaja elinkeinonsa, tuhoutui. Vä- sina tuottavaan kuntoon, edellyttää se kalan-
25963: liaikaisessa rakentamislupapäätöksessä vesistö- viljelykapasiteetin lisäämistä Kemijoen vesistö-
25964: toimikunta siirsi tämän laajan yleisen kalata- alueella. Kalanpoikasten tuominen Kemijokeen
25965: lousedunkin piiriin kuuluvan tappion kompen- Lapin ulkopuolelta ei ole tarkoituksenmukaista,
25966: soimisen lopullista lupaa koskevan käsittelyn koska kalatalousasiantuntijoiden mukaan sellai-
25967: yhteyteen. Vesistötoimikunta tyytyi antamaan sista poi:kasista harvoin tulee elinkykyisiä. Kun
25968: ainoastaan ylimalkaisia määräyksiä, joiden no- vesilain järjestelmä on sellainen, että yleisen
25969: jalla hoitoa ei kyetty käynnistämään. Keskeinen kalatalousedun hyväksi suoritetut toimenpiteet
25970: väliaikaismääräys oli kalatien rakentaminen ar- ovat vähentämässä yksityisille tulevia korvauk-
25971: vokalojen kulun turvaamiseksi kutualueille, sia, ovat yleisen kalatalousedun valvomiseksi
25972: mutta tämänkään toteuttamiseen ei ryhdytty. tarvittavat ennakkotoimet nyt tuiki tarpeen.
25973: Vuonna 1951 rakennettiin maataloushallituk- Tämä edellyttää, että maa- ja metsätalousminis-
25974: sen hyväksymällä tavalla kalahissi Isohaaran teriöllä on tarpeelliset suunnitelmat Lapissa toi-
25975: Vallitussaaren länsirannalle. Tästä kalahissistä mivien kalanviljelylaitosten ja -lammikoiden ka-
25976: todettiin kolmetoista vuotta myöhemmin eli pasiteetin nostamisesta huippuunsa ja uusien
25977: vuonna 1964 annetussa Pohjois-Suomen vesi- kompensaatiohoitoon tarvittavien laitosten ja
25978: oikeuden päätöksessä, ettei sillä oltu voitu Iammikoiden rakentamisesta.
25979: osaksikaan säilyttää vaelluskalakantaa Kemijoen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
25980: vesistössä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25981: Lopullista päätöstä siitä, miten kalakanta
25982: aiotaan turvata ja kompensaatioistutuksia hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25983: taa, ei ole vielä saatu. Syksyllä 1979 Kemijoki- menpiteisiin Lapin kalanviljelylaitosten
25984: lähetystö sai toiminnallaan aikaan sen, että val- laajentamiseksi ja uusien perustamiseksi,
25985: tioneuvoston ja Pohjolan Voiman sekä Kemijo- jotta Kemijoen kalakannan velvoitehoi-
25986: ki Oy:n välisten neuvottelujen tuloksena maini- don edellyttämät kalanpoikaset voidaan
25987: tut yhtiöt lupasivat ryhtyä välittömästi kalan- tuottaa omassa maakunnassa.
25988: hoitotoimiin, kun Pohjois-Suomen vesioikeus
25989: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
25990:
25991: Hannele Pokka Aimo Ajo Mikko Ekorre
25992: 664 1980 vp.
25993:
25994: Toivomusaloite n:o 589.
25995:
25996:
25997:
25998:
25999: Pokka ym.: Roitikosken kalanviljelylaitoksen perustamisesta.
26000:
26001:
26002: E d u s k u n n a 11 e.
26003:
26004: Viime aikoina on kalastuksen ja kalakannan Tengeliöjoen vesistöllä ja muilla lähivesillä
26005: turvaamiseen kiinnitetty lisääntyvästi huomiota. on erittäin suuri kalataloudellinen merkitys
26006: Lapin läänissä Pellon ja Ylitornion kalastus- paikalliselle väestölle. Alueella sijaitsee mm.
26007: kunnat ovat ryhtyneet voimakkaasti hoitamaan Länsi-Lapin ainoa merkittävä suuri luonnon-
26008: järvirikkaan alueensa kalavesiä. Pellon ja tilainen järvi, Miekojärvi, jonka merkitys
26009: Ylitornion kunnat ovat tukeneet tätä toimintaa. kalastuksen kehittämisen kannalta tällä alueella
26010: Tarkoituksena on kehittää kalastuksesta voi- on keskeinen. Kuten edellä on todettu, muiden
26011: makas sivuelinkeino maa- ja metsätaloudelle. Lapin kalanviljelylaitosten kapasiteettia ja toi-
26012: On käynyt myös ilmeiseksi, että Suomi on minta-alueita ei voida laajentaa tämän alueen
26013: alkanut hoitaa omia kompensaatioistutuksiaan suuntaan. Kun lisäksi Tengeliöjoen vesistön
26014: Itämeren vaelluskalojen hoidossa sitomalla rakentajille määrätyt, tällä hetkellä riittämättö-
26015: Muonion kalanviljelylaitoksen tuohon tarkoituk- miksi todetut kalataloudelliset velvoitteet tul-
26016: seen. Pellon kunta sekä Pellon ja Ylitornion taneen lähiaikoina tarkistamaan, on uuden
26017: kalastuskunnat ovat tehneet esityksen maa- ja kalanviljelylaitoksen aikaansaaminen sekä tär-
26018: metsätalousministeriölle oman kalanviljelylaitok- keä että kiireellinen toimenpide.
26019: sen saamisesta po. Tengeliöjoen vesistöön. Täs- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
26020: sä yhteydessä parhaaksi tarkoitukseen soveltu- kunnoittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26021: vaksi kohteeksi on osoittautunut Kanttajoessa muksen,
26022: sijaitseva Roitikoski, jonka soveltuvuudesta tä-
26023: hän tarkoitukseen ovat myönteisen lausunnon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26024: esittäneet mm. Lapin vesipiiri ja Lapin läänin menpiteisiin Roitikosken kalanviljelylai-
26025: maa talouskeskus. toksen perustamiseksi.
26026: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26027:
26028: Hannele Pokka Lauri Palmunen Aimo Ajo
26029: 1980 vp. 665
26030:
26031: Toivomusaloite n:o 590.
26032:
26033:
26034:
26035:
26036: Poutanen ym.: Maatalousluottojen vakauttamislainalain aikaansaa-
26037: misesta.
26038:
26039:
26040: E d u s k u n n a II e.
26041:
26042: Laki eräiden maatalousluottojen vakauttami- osan laina-anomusten jättövaiheessa. Eihän kan-
26043: sesta saatiin voimaan viime vuoden alkupuo- nattanut ryhtyä anomaan lainaa, jos laki sen
26044: lella. Tätä lakia oli odotettu vuosikaudet. Va- selvästi kielsi.
26045: kauttamislainalaki ei kuitenkaan ollut sellainen, Hyväksyessään vakauttamislainalain edus-
26046: mitä toivottiin ja odotettiin. kunta totesi: "Lain soveltamisala tulee olemaan
26047: Eräitä suurimpia puutteita oli lain toimeen- suppea, minkä vuoksi eduskunta edellyttää
26048: panen hätäisyys sekä lain suppea sovellutus- hallituksen seuraavan lain täytäntöönpanoa ja
26049: ala. Kun laki tuli voimaan tammikuun lopussa, ryhtyvän, mikäli saadut kokemukset antavat
26050: niin laina-anomukset tuli jättää jo toukokuun aihetta, lain vaatimiin toimenpiteisiin."
26051: loppuun mennessä. Niinpä suurin osa lain Koska lain soveltamisala on jäänyt varsin
26052: piiriin kuuluvista tuskin ennätti saada siitä suppeaksi, niin nyt olisi ryhdyttävä toimenpitei-
26053: ajoissa tietoa. Tämä tuskin on ollut Iainlaatijan siin uuden vakauttamislainalain aikaansaami-
26054: tarkoitus. seksi. Tällä lailla tulisi olla mahdollisuus va-
26055: Lain sovellutuspiiri oli myös ahdas. Laki kauttaa maatalouden investoinneissa syntyneet
26056: edellytti mm. 30 prosentin velkaisuusastetta. kalliskorkoiset lainat.
26057: Vakauttaa ei myöskään voinut sellaista lainaa, Uuden lain valmistelussa olisi myös eliminoi-
26058: jos em. hankkeeseen oli osittainkaan saatu tava ne puutteet, jotka ovat muodostuneet es-
26059: halpakorkeista lainaa. Ainoastaan 1. 1. 1974- teeksi aikaisemman vakauttamislainalain tehok-
26060: 29. 9. 1979 välisenä aikana syntyneet luotot oli- kaalle soveltamiselle. Lain tulisi olla niin laaja-
26061: vat vakauttamislainalain piirissä. Tässä vain alainen,. että se vastaisi niitä odotuksia ja toi-
26062: muutamia lain epäkohtia. veita, joita tällaiseen lakiin on asetettu.
26063: Maatilahallituksen kuukausikatsauksen mu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26064: kaan on 30. 11. 1979 mennessä vakau ttamis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26065: lainalain mukaisia lainoja maatilatalouden kehit- muksen,
26066: tämisrahastosta myönnetty 17 kpl, yhteensä
26067: 1 014 000 markkaa, ja korkotukilainoja 122 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26068: kpl, yhteensä 7 219 500 markkaa. Jo tämä laaja-alaisen ja tehokkaan vakauttamis-
26069: riittänee osoittamaan, että vakauttamislainalaki lainalain säätämiseksi, jolla voitaisiin
26070: on täysin tehoton. Ehkä on esitetty myös käsi- vakauttaa ne kalliskorkoiset luotot, jot-
26071: tyksiä, ettei luottojen vakauttamistarvetta oleel- ka ovat syntyneet maatalouden inves-
26072: lisessa määrin olekaan. On kuitenkin muistet- tointihankkeissa.
26073: tava, että lain suppea piiri karsi jo suurimman
26074: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26075:
26076: Pentti Poutanen Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
26077: Paavo Vesterineo Pertti Hietala Mauri Miettinen
26078: Lauri Palmunen
26079:
26080:
26081:
26082:
26083: 84 088000224W
26084: 666 1980 vp.
26085:
26086: Toivomusaloite n:o 591.
26087:
26088:
26089:
26090:
26091: Rajantie ym.: Kalatalouskoulutuksen aloittamisesta Itä-Suomen
26092: keskuskalanviljelylaitoksen yhteydessä tai Savonlinnassa.
26093:
26094:
26095: E d u s k u n n a 11 e.
26096:
26097: Miikkelin !l!äärrin aJ.ueellilisessa keh~ttäm1ssruun kalatailioruden nykyiset opphlwitokset eivät sijain-
26098: nitelmas,s~I- ·sekä läänin teo.hlisuuspollittisessa oh- niil:taan, opettaj:avoim:hltaoo, välinei:stöhään, l~t
26099: jelmassa, ja sen ja1tkotyönä aloitetUJSsa läänin ke- tdden j.a laitosten, oppisåJs,äJhlön eivätkä haJ:lin-
26100: hi:ttämtspmj,eikds,sa on eräänä ke~eisenä toin.nin- non osalta vastaa a:lan ajanmukaå;sen opetuk-
26101: tailinjooa korostettu pyrki!mystä kaikin tavoin s'en tasoa.
26102: perustaa läänin ;kehittämi,stoimet aJ.ueen omien Mietinnön mukaisen kouJ.utuskeskuksen tulee
26103: voimavamjen j·a raaka-aineiden mahdoll!isiD!man sijaita alueella, jo~s;a koulutus parha,aillla mah-
26104: tehokkaaseen hyödyntämis·een. Mkutuotalilltlon dollise:hla tav,aJllia voidaan kytkeä kalatalouden
26105: to1miaJ.ojen !kehi:ttämistyössä tämä 1uontais-ten eri osa-alueiden kehittämiseen. Sisäveslialueen
26106: edeil:lytysten hyväksi käyttämilnen merbtsee mm. kal;ata!louden koulutuskeskuksen srij,aintipaikalta
26107: läänin runsaiden vesi"'arojen j'a kalaston tarjoa- vaamttava:t edellytykset täyttää Enonkoski, joka
26108: mien mahdaill:isruuks,1en hyödyntämistä kalatalou- sijaitsee maamme tärkeimpien silsäveså.kaJ:a,stus-
26109: den kehittäm1seksi. alueiden keskeililä. Enonkoski sijaitsee k,eskellä
26110: Ves~pmta~aJla-a Mikkeil.m ~äärussä on yli aluetta (M1kikelin, Pohjois-Karj.alan, Kuopion ja
26111: 500 000 ha d~ 16,6 % koko maoo ·s,~sävesien Kymen itäänit), jonka osuus såisävesialooen ikoko
26112: pinta~aJ.as't,a. Sisäves~alueen ammattikailiastajista ammattika:l:rustaj,ien määrästä on nom 60 %.
26113: on Mi.kkelin läänin maatalouskeskuksen a:liueelh M1kkelin 1äänil11 osuus k~astajamääristä on mai-
26114: lähes 25 %. Nykyiset s,aa:JWsarvi:ot M~lin lää- nitun alueen lääneistä suurin. A:lueen !lähel!lä on
26115: nin alueella vuosittain saatavasta kalansaaliista myös valtion yJei.slvettä, johlom opetukseen tär-
26116: vamtelevat 3-4 millj. kiJ.on välJJJ1ä. keästi Jruuluva käytännön työ troolauksmeen
26117: Läänin kalatalouden kehittäminen on tehtä- voidaan toteuttaa jous·tava<sti.
26118: väalrue, joka ,sis·ältää usdta toi:simsa kytkeytyviä JärjestämällJä ikoulutu:sta Eno!Jikosikethla voi-
26119: osakolmnaisuuks~a, ikuren ka:lanviljelyn edistä-
26120: dwan tehokkaast1 tky:tikeä kailanv,illjelyn edis,tämi-
26121: mmen, kalaveffien hoito, kalastuksen tkeh1ttämi- nen ja kalataloudelLinen koulutus toteuttamalla
26122: r,.en, kalantuotanto, -jru1ostus j-a ~markikmomti. kuntaan r:akennettavan Itä-Suomen ,kesikusika1an.-
26123: Tavoitteena on kohottaa nykymen saalismäärä vilje1Y'1aitoksen ja koulutusikes!kuksen suunnitte-
26124: yli 10 mhljoonaan kiloon ja tämän s,aaJlismäärän lu samanwkai1resti. Myös Jäärusså parhaåililaoan to-
26125: mahdollisiunman kol1kea-astdnen jalostaminen teutettavan luonnonr:avintolammikikosuunnitel-
26126: läänih alueeMa. man kytkeminen koulutuksen aJ.oittamLseen
26127: puoLtaa es,iJtettyä ,sij-aintiratkaisua.
26128: Tärkeän osan ~alata!louden kokonaisvaltaises- Edehlä olev•aan perustuen ehdotamme ikunni-
26129: sa kemttämistyös:s,ä muodostaa koulutuk;sen jär- oittava~ti eduslkoonan hyväksyttäväksi toivo-
26130: jestäminen. Kalatalous:opetustoilmi:kunta on eså.t- muksen,
26131: tänyt mietmnöss·ään (36/1979) kailataLouden
26132: opetuksessa rakennemuutosta, jol:loin opetuJS kä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26133: sittäi:si: peruskouluun pohjautuvan y!ksivuo~sen kalatalouskoulutuksen saamiseksi Enon-
26134: kala,talousopiston sekä edkoistumils:opetusta ja kaskelle rakennettavan Itä-Suomen kes-
26135: myös }atk~ ja täydennysopetusta antavan ikwcs- kuskalanvilielylaitoksen yhteyteen tai
26136: siopetuksen. Mietinnössä on myös todettu, että Savonlinnaan.
26137: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26138:
26139: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
26140: 1980 vp. 667
26141:
26142: Toivomusaloite n:o 592.
26143:
26144:
26145:
26146:
26147: Raudaskoski ym.: Peruskuivatustoiminnan käynnistämisestä Poh-
26148: jois-Suomessa.
26149:
26150:
26151: E d u s k u n n a 11 e.
26152:
26153: Salaojiuuk,sen mevkitys maa:OO!louden eLinkel- navat on - alava maasto huomioiden - alun-
26154: poisuuden parantamisessa on ratikrusevan tär- perinkin kaivettu liian mataliksi. Näistä syistä
26155: keä. Se muodostaa pohjan Pohjois-Suomen pe- perusikuiv.atus olisi uudelJieen lciireesti käynn1s-
26156: ruselinkeino}en rkehityksdle. Vasta srulaojituksen tettävä. Määrärahojen lähes täydellinen puuttu-
26157: toteutlll!ksen jäl!keen valtion muut tukitoimet minen on tehoilGlls este sru1aojituiksen tarko1tuik-
26158: tuottJava:t parhaan mahdolJHsen hyödyn maata- senmukaisd:le ja 1all!jamhta1selle käynnistämi-
26159: louden el1nkelpo1stamises,sa. Sal,aoj·itus on pems- sdle.
26160: ta klllikelle järkevälle rkehity:kselile ja lähtökoh- EdelLä sanottunn viit<a:ten ehdoramme kunni-
26161: ta maatalouden tulevaisuutta ajareLien. oi:ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26162: Oulun maatalouskeskuksen alueella on sala- sen,
26163: oj~tettua peltoa vasta noin 10 % koko pinta-
26164: alasta. Tilianne tästsä suhteessa on erittäin huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26165: no. Eräs huomattava syy huonoon tila111teeseen menpiteisiin tehokkaan peruskuivatustoi-
26166: on se, ett:ä 40- ja 50-luvu1lla työlilisyystöiJnä kai- minnan käynnistämiseksi Pohjois-Suo-
26167: vetut kanavat ova:t ~eutuneet ja monet ka- messa.
26168: Väinö Raudaskoski Matti Ruokola
26169:
26170:
26171:
26172:
26173: VAL"':'0~. EUVOSTON
26174: Yv"'.N~LIA
26175: 668 1980 vp.
26176:
26177: Toivomusaloite n:o 593.
26178:
26179:
26180:
26181:
26182: Ronkainen ym.: Lomitusrengasjärjestelmän kokeilemisesta Mik-
26183: kelin läänissä.
26184:
26185:
26186: E d u s k u n n a 11 e.
26187:
26188: Useimmat maamme maatalousyrittäjistä jou- jaan paljon paremmin kuin kunnallisessa lomi-
26189: tuvat työskentelemään karjatiloiJ.laan seiusenpäi- tusjärjestelmässä.
26190: väi:stä viilikoa. Tämä johtuu siitä, ettei ole Lomitusrengasjärjestelmä auttaisi myös maa-
26191: saatavis·sa ammattitaitoisia työntekijöitä tilapäi- seudun vaikeassa työttömyystilanteessa ja loisi
26192: siksi lomittajiksi. KatJjatiloilla ei myöskään pysyviä työpaikkoja. Toisaalta se saattaisi olla
26193: ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata koko- omiaan pysyttämään nuorta, yritteliästä väkeä
26194: päivätoimisia karjakoita. Viikottaisen vapaapäi- maaseudulla, jossa nuoret usein kokevat ongel-
26195: vän karjatiloilla tekisi mahdolliseksi lomitusren- mallisena vapaa-ajan puuttumisen.
26196: gasjärjestelmä. Tämä merkitsisi sitä, että 4-7 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26197: karjataloutta paikkaisi kokopäivätoimisen työn- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväkJsi toivo-
26198: tekijän, joka kiertäisi ennakkoon sovitussa jär- muksen,
26199: jestyksessä kullakin karjatilalla vuorollaan.
26200: Kunnalliseen lomitusj ärj estelmään verrattuna että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
26201: tämän järjesuelmän etu on ,siinä, että vakinai- menpiteisiin lomitusrengasjärjestelmän
26202: nen työntekijä tutustuisi kunkin talon tapoi- kokeilemisen aloittamiseksi Mikkelin
26203: hin, koneisiin, laitteisiin ja hoidettavaan kar- läänissä.
26204: HelsingiSisä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26205:
26206: Olavi Ronkainen Impi Muroma
26207: 1980 vp. 669
26208:
26209: Toivomusaloite n:o .594.
26210:
26211:
26212:
26213:
26214: Rönnholm ym.: Hakkuutähteiden korjuun tekemisestä vapaaksi
26215: kaikille kansalaisille.
26216:
26217:
26218: E d u s k u n n a 11 e.
26219:
26220: Maamme metsiin Jaa haktkuutähteinä puuta, vää, oHsi harkittava mahdollisuuksia liittää ul-
26221: joka energia-arvoltaan vastannee 5 miljoonaa koiluun myös hyöty, varsinkin kun useasti
26222: öljytonnia. Monien asiantuntijoiden arvion mu- taloudelliset tekijät voivat olla siihen pakotta-
26223: kaan mitään metsätaloudellisia vahinkoja eikä massa.
26224: oleellista lisälannoitustarvetta synnytettäisi, Ottaen huomioon vallitsevan käytännön
26225: va1kka me1.1kittävä osa hakkuutiiliteistä korjat- marjastuksen ja sienestyksen suhteen eli sen,
26226: taisiin pohtopuuksi käytettäväksi. Ongelmana että näihin tuotteisiin on jokamiehen oikeus,
26227: korjuulle on ollut taloudellisuus: konekustan- olisi täysin mahdollista laajentaa näitä oikeuk-
26228: mlkset nousevat helposti yli kannattavuusrajan, sia myös hakkuutähteisiin.
26229: eikä aillakaan vielä ole käytössä kaikkialle so- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26230: veltuvia haketusk.oneita, jonka ratkaisisivat em. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26231: ongelmat.
26232: Koska kuiten:kin metsässä liikkuminen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26233: siellä työskentely voisi olla monelle ny;kyaikai- hakkuulähteiden korjuun saltimiseksi
26234: selle kansalaiselle sekä teliVeellistä että viukistä- kaikille kansalaisille.
26235: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26236:
26237: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
26238: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
26239: 670 1980 vp.
26240:
26241: Toivomusaloite n:o 595.
26242:
26243:
26244:
26245:
26246: Saarikoski ym.: Kasvihuoneviljelmien energiansäästöinvestoin-
26247: tien avustamisesta.
26248:
26249:
26250: E d u s k u n n a 11 e.
26251:
26252: Maamme kasvihuoneviljely työllistää lähinnä v,iljelyssä päästä jopa 50 % :n energiansäästöön,
26253: maaseudulla noin 9 000 henkeä. Kasvihuonealaa mutta tämä edellyttää suuria investointeja, joi-
26254: on 320 hehtaaria ja kasvihuoneisiin investoitu hin va~keaan taloudelliseen tilanteeseen ajautu-
26255: pääoma on yli miljardi markkaa. Kasvihuone- neilla pienyrittäjillä ei ole riittäviä rahoitusmah-
26256: tuotteiden, vihannesten ja kukkien omavarai- dollisuuksia.
26257: suusaste on viime vuosina ollut 80-90 pro- Muissa pohjoismaissa on jo useita vuosia
26258: senttia. Tuotannon arvo tukkuhinnoin oli vuon- myönnetty valtion varoista kasvihuoneviljelmien
26259: na 1979 noin 560 milj. markkaa. Jos kotimais- energiansäästöinvestointeihin huomattavia avus-
26260: ta tuotantoa vastaava tuotemäärä olisi jouduttu tuksia ja lainoja. Kasvihuoneviljelyssä saavutet-
26261: tuomaan ulkomailta, olisi tuonnin arvo vuoden tavissa oleva energian säästö koituu koko yh-
26262: 1979 tuontihinnoin ollut noin 500 milj. mark- teiskunnan hyödyksi valuuttamenojen vähen-
26263: kaa. Kasvihuoneviljelyä voidaan hyvällä syyllä tyessä ja viljelmien työllisyyden säilyessä.
26264: pitää tuontia korvaavana ja maaseudun työlli- Kasvihuoneviljelyn jatkuvuuden ja elinkel-
26265: syyttä ylläpitävänä elinkeinona. poisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että
26266: Kasvihuoneviljelmien yleisesti käyttämä polt- kasvihuoneviljelmien energiansäästöinvestointien
26267: toaine on öljy. Noin 60 % viljelmistä käyttää nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi niiden ra-
26268: kevyttä polttoöljyä, jonka hinta on kohonnut hoitukseen myönnettäisiin avustusta valtion
26269: kaikkein rajuimmin. Vuoden 1979 hintatasolla varoista 50 % investoinnin kokonaiskustannuk-
26270: oli kasvihuoneviljelmien öljylasku noin 120 sista. Koska asia on erittäin kiireellinen, tulisi
26271: milj. markkaa. Viimeksi tapahtuneen korotuk- jo vuoden 1980 lisämenoarvioon ·saada tarkoi-
26272: sen jälkeen öljylaskun suuruus on noin 186 tukseen 16 miljoonan markan määräraha. Vas-
26273: milj. markkaa. Näin voimakas kustannusten taavaa määrärahaa tulisi jatkaa myöskin vuosi-
26274: äkillinen nousu on johtamassa viljelijät ylivoi- na 1981 ja 1982.
26275: maisiin vaikeuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26276: Vuonna 1973 alkaneen energian hintojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26277: jatkuvan nousun seurauksena viljelijät ovat te-
26278: hostaneet energian käyttöä ja toteuttaneet ener- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26279: giansäästötoimenpiteitä, jotka on nähty ainoak- menpiteisiin maamme kasvihuonevilje-
26280: si ulospääsytieksi jatkuvasti vaikeutuvasta tilan- lyn jatkuvuuden ja elinkelpoisuuden
26281: teesta. Energian säästöön on vieläkin suuria turvaamiseksi myöntämällä kasvihuone-
26282: mahdollisuuksia, mutta viljelijöiden rahoitus- viljelmien energiansäästöinvestointeihin
26283: mahdollisuuksilla toteutettavat keinot on jo 50 %:n avustukset investointien koko-
26284: käytetty. Teknisin keinoin voidaan kasvihuone- naiskustannuksista.
26285: He1singissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26286:
26287: Helge Saarikoski Matti Hakala Timo Ihamäki
26288: 1980 vp. 671
26289:
26290: Toivomusaloite n:o .596.
26291:
26292:
26293:
26294:
26295: Saarikoski ym.: Energia-alan konsulentin paikkaamisesta Puutar-
26296: haliittoon.
26297:
26298:
26299: E d u s k u n n a 11 e.
26300:
26301: Maamme kasvihuoneviljely työllistää pää- suurista investoinneista, JOlssa tarvitaan paljon
26302: asiassa maaseudulla noin 9 000 henkeä. Kasvi- teknistä ·tietoa, useimmissa tapauksissa viljel-
26303: huoneala on noin 320 hehtaaria ja kasvihuonei- mäkohtaista suunnittelu- ja neuvonta-apua.
26304: siin investoitu pääoma on yli miljardi mark- Maamme kasvihuoneviljelijöiden käytössä ei
26305: kaa. Kasvihuonetuotteiden, vihannesten ja kuk- ole energiansäästökysymyksiin erikoistunutta
26306: kien omavaraisuusaste on viime vuosina ollut asiantuntijavoimaa. Osittain asiaa on hoidettu
26307: 80-90 %. Tuotannon arvo tukkuhinnoin oli yhden, maa- ja metsätalousministeriön puutar-
26308: v. 1979 noin 560 milj. markkaa. Jos koti- haneuvontamäärärahojen turvin palkatun tekni-
26309: maista tuotantoa vastaava tuotemäärä olisi jou- sen konsulentin avulla, jonka sijaintipaikka on
26310: duttu tuomaan ulkomailta, olisi tuonnin arvo Vaasa ja joka palvelee lähinnä Pohjanmaan
26311: vuoden 1979 tuontihinnoin ollut noin 500 milj. ruotsinkielistä viljelijäkuntaa. On selvää, että
26312: markkaa. Kasvihuoneviljelyä voidaan hyvällä yksi henkilö ei alkuunkaan pysty tyydyttämään
26313: syyllä pi,tää tuontia korvaavana ja maaseudun voimak!kaasti kasvanutta tarvetta energiansääs-
26314: työllisyyttä ylläpitävänä elinkeinona. töneuvonnan sektorilla.
26315: Kasvihuoneviljelmien yleisesti käyttämä polt- Jotta kansantaloudellisestikin tärkeitä ener-
26316: toaine on öljy. Noin 60 % viljelmistä käyttää giansäästöön tähtääviä toimenpiteitä kasvihuo-
26317: kevyttä polttoöljyä, jonka hinta on kohonnut neviljelmillä voitaisiin tehostaa sekä toteuttaa
26318: kaikkein rajuimmin. Vuoden 1979 hintatasolla niitä taloudellisesti ja teknisesti mahdollisim-
26319: oli kasvihuoneviljelmien öljylasku noin 120 man hyvin, olisi viljelijäin käytettävissä ole-
26320: milj. matikkaa. Viimeksi tapahtuneen korotuk- vien teknisten konsulenttien määrää kiireelli-
26321: sen jälkeen öljylaskun suuruus on noin 186 sesti lisättävä ainakin kahdella henkilöllä. Toi-
26322: milj. markikaa. Näin voimakas kustannusten vottavaa olisikin, että jo vuoden 1980 aikana
26323: äkillinen nousu on johtamassa viljelijät ylivoi- mahdollisesti annettavaan ensimmäiseen lisä-
26324: maisiin vaikeuksiin. menoarvioon varattaisiin 120 000 markan mää-
26325: Kasvihuoneviljelijät ovat vuosina 1973-74 räraha, jolla voitaisiin palkata Puutarhaliitolle
26326: energiakriisin jälkeen ryhtyneet moniin ener- energiansäästökysymyksiin perehtynyt konsu-
26327: gian säästöön tähtääviin toimenpiteisiin, mutta lentti.
26328: paljon mahdollisuuksia energian säästöön on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26329: vielä olemassa. Myös kiinnostus kotimaisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26330: pohtoaineisiin siirtymiseen on varsin suuri,
26331: mutta teknisen tiedon puute hidastaa siirty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26332: mistä. menpiteisiin energiansäästökysymyksiin
26333: Energiansäästötoimenpiteissä ja kotimaisiin perehtyneen konsulentin palkkaamiseksi
26334: pohtoaineisiin siirtymisessä on kysymys erittäin Puutarhaliittoon.
26335: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26336:
26337: Helge Saarikoski Matti Hakala Timo Ihamäki
26338: 672 1980 vp.
26339:
26340: Toivomusaloite n:o 597.
26341:
26342:
26343:
26344:
26345: Salminen ym.: Kemiallisten torjunta-aineiden haittavaikutuksia
26346: koskevan tutkimuksen suorittamisesta.
26347:
26348:
26349: E d u s k u n n a 11 e.
26350: Erilaisten torjunta-.aineiden käyttö ja niiden joaisi runsaasti työtilaisuuksia maaseudulla. Sa-
26351: haittavaik!utukset ovat saaneet runsaasti huo- malla olisi kehitettävä menetelmiä, joilla ve-
26352: miota osakseen viime vuosina. Erityisesti ke- sak.ontorjunnas,sa kertyvä puuaines saataisiin
26353: miallisten vesakentorjunta-aineiden käyttö met- hyödynnettäväksi energian tuotannossa.
26354: sien uudistusaloilla ja tienvarsilla on huoles- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26355: tuttanut laajoja kansalaispiirejä. Tietoja ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26356: tutkimustuloksia torjunta-aineiden haittavaiku- vomuksen,
26357: tuksista ihmisiin, marjasatoihin, eläimistöön,
26358: vesistöihin ja muuhun luontoon on olemassa, että hallitus suorituttaisi kemiallisten
26359: mutta toisaalta asiantuntijoiden käsitykset tut- torjunta-aineiden haittavaikutuksista laa-
26360: kimustuloksista poikkeavat toisistaan suuresti. japohjaisen, tieteellisesti pätevän ja puo-
26361: Aivan liian vähän huomiota on myös kohdis- lueettoman tutkimuksen, jolloin samalla
26362: tettu vaihtoehtoisten menetelmien kehittämi- etsittäisiin kemiallisten torjunta-aineiden
26363: seen kemiallisille torjunta-aineille. Etenkin ve- eri käyttökohteisiin sopivia vaihtoehtoi-
26364: sakontorjunta tienvarsilla ja metsänuudistus- sia ja turvallisia menetelmiä.
26365: aloilla ilman kemiallisia torjunta-aineita tar-
26366: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26367:
26368: M.-L. Salminen Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto
26369: Liisa Jaakonsaari Jacob Söderman Eino Grönholm
26370: Juhani Raudasoja Sten Söderström Antero Juntumaa
26371: Inger Hirvelä Helvi Niskanen Pertti Salolainen
26372: Orvokki Kangas Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen
26373: Lauri Palmunen Pentti Lahti-Nuuttila Risto Tuominen
26374: Sampsa Aaltio Toivo Mäkynen Markku Kauppinen
26375: Elisabeth Rehn Anneli Kivitie J. Juhani Kortesalmi
26376: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Ulla Puolanne
26377: E.-J. Tennilä Helge Siren Pirjo Ala-Kapee
26378: Terho Pursiainen Urho Pohto
26379: 1980 vp. 673
26380:
26381: Toivomusaloite n:o 598.
26382:
26383:
26384:
26385:
26386: Sutinen ym.: Pientilojen sivuelinkeinojen tutkimus- ja koulutus-
26387: keskuksen perustamisesta Juukaan.
26388:
26389:
26390: E d u s k u n n a II e.
26391:
26392: Pientilavaltaisessa Pohjois-Karjalassa on sä:ksi monin eri keinoin on edistetty vaara-
26393: Juuan kunnan todettu olevan jo maantieteelli- mais<emiin hyvin soveltuvaa marjanviljelyä.
26394: sen sijaintinsa vuoksi va~keimmin työllistettä- Samalla on havaittu olevan kasvavaa kiin-
26395: v1ssä työttömyyslukujen ollesiSa useana vuonna nostusta näihin aloihin liittyvään ammattiikurs-
26396: n. 20%. sitoimintaan, mistä on saatu hyviä kokemuksia.
26397: Juuassa on maat11oja kai<~kiaan 1 469, joi- Jo saadut kokemukset vfl!staisuudessa saataville
26398: den keskikoko on n. 35 ha peltopinta-alan lisineen on tarve hyödyntää Jaaja-alaisen pien-
26399: ollessa 6,5 ha. Maidontuotantotiloja on vajaat tilojen sivuelinkeinojen erik01stutkimuksen
26400: 620 ja 91 :llä tHalla on muuta karjaa kuin avulla palvelemaan pientilavaltaisia alueita laa-
26401: lypsylehmiä. jemminkin.
26402: Kunta ei ponnisteluistaan huolimatta o1e on- Ammatillisen kurssikeskuksen vakinaisen
26403: nistunut monipuolistamaan elinkeinotoimintaa kurssipisteen perustaminen Juukaan voi1si tä-
26404: saamalla riittävästi teollisia työpaiJ~oja kun- hänastista paremmin antaa koulutusta tul.1kis-
26405: taan. Sitävastoin huomattavaa vireytymi<Stä on tarhauksen, kalatalouden, marjanviljelyn ja mui-
26406: ollut nähtävissä pientiloille soveltuvissa sivu- den pienti1ojen sivuelinkeinojen kehittämisessä
26407: elinkeinoissa. Turkistarhauksessa Juuasta on sekä loisi edellytykset laaja-alai1sdle tutk1mus-
26408: tullut Pohjois-Karjalan johtava pitäjä, jossa on toiminnalle.
26409: suoritettu kyseisen alan tutkimustoimintaakin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26410: Joensuun korkeakoulun yhteydessä toimivan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26411: Karjalan tutJkimuslaitoks<en kanssa on usean
26412: vuoden a1kana elvytetty sisävesikalas.tusta pien- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26413: kalan saamiseksi ns. paunettipyynnillä Pieli- pientilojen sivuelinkeinojen tutkimus- ja
26414: sestä ennen kaikkea turkiseläinten rehuksi. Li- koulutuskeskuksen perustamiseksi Juu-
26415: kaan.
26416: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
26417:
26418: Lea Sutinen .Touko Tuovinen Mauri Vänskä
26419: Markku Kauppinen Pauli Puhakka Erkki Korhonen
26420:
26421:
26422:
26423:
26424: 85 088000224W
26425: 674 1980 vp.
26426:
26427: Toivomusaloite n:o 599.
26428:
26429:
26430:
26431:
26432: Säilynoja ym.: Karjatalouden lomitusjärjestelmän kehittämisestä.
26433:
26434:
26435: E d u s k u n n a 11 e.
26436:
26437: Kotieläintalouden työsidonnaisuus on painava ammattikoulutustaan vastaavaan työhön on vai-
26438: ongelma maatalouden piirissä. Päähuomio maa- keaa. Näin ollen lomitusjärjestelmän kehittämi-
26439: talouden sosiaalipoliittisissa toimenpiteissä olisi nen on puolusteltavissa myös työllisyystoimen-
26440: kiinnitettävä lomittajajärjestelmän kehittämi- piteenä.
26441: seen. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
26442: tiin palkataan työsopimussuhteisia lomittajia, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26443: jotka olisivat kuukausipalkkaisia.
26444: Lomitusapua käyttävien omavastuu olisi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26445: porrastettu ja sidottu esimerkiksi liikevaihtoon. piteisiin karjatalouden lomitusjärjestel-
26446: Tavoitteena tulisi olla, että samat lomittajat män kehittämiseksi edellä esitetyllä ta-
26447: hoitaisivat kaikki tarvittavat lomat, vuosi-, valla ja että valtion vuoden 1981 tulo-
26448: viikko- sekä sairas- ja äitiyslomat. ja menoarvioon varattaisiin tätä varten
26449: Maatalous- ja karjatalouskouluista valmistuu riittävä määräraha.
26450: vuosittain nuoria, joiden sijoitus työelämään,
26451: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26452:
26453: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
26454: Jarmo Wahlström Inger Hirvelä Heli Astala
26455: Helvi Niskanen V. J. Rytkönen
26456: 1980 rd. 675
26457:
26458: Hemställningsmotion nr 600.
26459:
26460:
26461:
26462:
26463: Söderström m. fl.: Om ett system med investeringsbidrag för
26464: växthusodlare som övergår tili inhemsk energi.
26465:
26466:
26467: T i 11 R i k s d a g e n.
26468:
26469: I Österbotten utgör växthusodlingen en av kapitalkrävande, en ny värmepanna för torv-
26470: basnäringarna för befolkningen. Mellan 200- användning kostar ca 50-60 000 mk. Odlarna
26471: 300 personer är sysselsatta direkt inom växt- kan inte utföra dessa investeringar utan avse-
26472: husodlingsbranschen och därtill kommer per- värda bidrag. För närvarande kan statliga
26473: soner som indirekt är sysselsatta med pack- investeringsbidrag erhållas men de räcker inte
26474: ning, distribution osv. Växthusen värms upp tili för att övergång tili inhemsk energi i större
26475: huvudsakligen genom oljeuppvärmning vilket omfattning kunde äga rum och för att trygga
26476: under speciellt det senaste året inneburit att sysselsättningen inom branschen. Enligt växthus-
26477: driftskostnaderna för odlingen rusat i höjden odlarna borde det statliga investeringsbidraget
26478: då oljepriset stigit kraftigt. höjas till minst 40 procent för att övergången
26479: Växthusodlarna står faktiskt inför ett vai. i bredare utsträckning kunde äga rum.
26480: Antingen måste man lägga ned verksamheten Med hänvisning till ovanstående föreslår
26481: ellet satsa kraftigt på alternativa energiformer. undertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
26482: Situationen idag är nämligen den att de in· ställa,
26483: hemska energiformerna framförallt blir ca hälf-
26484: ten billigare än oljan. Då man beräknat att att regeringen å det snaraste måtte ut-
26485: oljeuppvärmningen för en säsong leder till en arbeta ett nytt investeringsbidragssystem
26486: kostnad på 40 mk/m2 (1978) blir drifts- för växthusodlare som övergår till an-
26487: kostnaderna för medelodlaren ( 1 000 m2 ) vändning av inhemsk energi och att bi-
26488: 40 000 mk/ säsong, inser man hur stora om- draget måtte omfatta minst 40 procent
26489: kostnaderna är. av de beräknade kostnaderna för energi-
26490: Investering i nya energiformer är mycket omändringsarbetena.
26491: Helsingfors den 5 februari 1980.
26492:
26493: Sten Söderström Inger Hirvelä Ole Norrback
26494: Marjatta Mattsson Boris Renlund
26495: 676 1980 vp.
26496:
26497: Toivomusaloite n:o 600. Suomennos.
26498:
26499:
26500:
26501:
26502: Söderström ym.: Kasvihuoneviljelijöiden kotimaisen energian
26503: käyttämiseen siirtymistä edistävästä investointiavustusjärjes-
26504: telmästä.
26505:
26506:
26507: E d u s k u n n a 11 e.
26508:
26509: Kasvihuoneviljely on eräs Pohjanmaan väes- Uusiin energiamuotoihin siirtymisen vaatimat
26510: tön pemselinkei:noista. Arviolta 200-300 hen- kustannukset edeLlyttävät huoma:ttavaa pää-
26511: kilöä työSikentelee välittömästi bsvi:huonevil- omaa, uusi turpeella lämmitettävä kattila mak-
26512: jelyalalla ja tärmän lisä:ksi tulee hen:kilö1tä, jotka saa n. 50-60 000 mk. Viljelijät ei!Vät itse
26513: ovat epäsuorasti allan palvelUiksessa pa:kkaus- pysty suoriutumaan näistä investoinneista il-
26514: työs,sä, j:J~kelussa jne. Kasvihuoneita lämmite- man huomattavia avustuksia. Tätä n)"kyä on
26515: tään pääasiallisesti öljyllä, mikä etenkin viime saatavissa valdon investointiavustuksia, mutta
26516: vuonna merkitsi sitä, että viljelyn käyttökus- ne dvät riitä, jotta laajalti voitaisiin siirtyä
26517: tannukset nousivat huimaavasti öljyn hinnan kotimaisen energian käyttöön ja taata alan työl-
26518: voimakkaan nousun myötä. lisyys. Kasvihuoneviljelijöiden mukaan valtion
26519: Kasvihuoneviliehjät ovat nyt todellakin va- avustusta tuHsi nostaa vähintään 40 pros.enttiin
26520: lintatilanteessa. Heidän on joko lopetettava huomattavan siirtymisen aikaansaami.se:ksi.
26521: toimintansa tai sijoitettava runsaa1sti varoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26522: v~aihtoehtoisiin energialajeihin. Tilanne on tällä kunnan hyväiksyttäväksi toivomuk1sen,
26523: hetkellä nimittäin s'e, että kotima:i,set energia-
26524: lähteet ennen kaikkea tulevat noin puolta hal- että hallitus laatisi ensi tilassa uu-
26525: vemmiksi kuin öljy. Kun on laskettu, että de,n investointiavustusjärjestelmän sel-
26526: yhden kauden arvioidut kustannukset ö1jyllä laisia kasvihuoneviljelijöitä varten, jot-
26527: lämmitettäessä ovat n. 40 mk/m2 (1978), ovat ka siirtyvät käyttämään kotimaista polt-
26528: keskikokoisen viljelijän ( 1 000 m2 ) käyttökus- toainetta ja että avustuksen määrä olisi
26529: tannukset 40 000 mk kautta kohden, mikä sel- vähintään 40 prosenttia polttoaineiden
26530: västi ilmaisee kuinka suuriksi kustannukset vaatimien muutostöiden arvioiduista
26531: muodostuvat. kustannuksista.
26532: Helsingissä 5 päi,vänä helmikuuta 1980.
26533:
26534: Sten Söderström Inger Hirvelä Ole Norrback
26535: Marjatta Mattsson Boris Renlund
26536: 1980 vp. 677
26537:
26538: Toivomusaloite n:o 601.
26539:
26540:
26541:
26542:
26543: Ursin ym.: Viljelysten ja maatalouskelpoisten vesiperatsten mai-
26544: den kuivattamiseksi tarpeellisten pienvaltaojien kaivamisesta.
26545:
26546:
26547: Ed u s kun n a II e.
26548:
26549: Vuosina 1961-1965 varattiin eräistä maa- linen rasite on liian suuri, on tarpeellinen kai-
26550: talouden perusparannustöistä suoritettavista vatustyö jäänyt useissa tapauksissa tekemättä.
26551: palkkioista annetun lain (310/60) perusteella Vuosina 1961-1965 laadittiin piiriagrolo-
26552: valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen siirto- gien toimesta huomattava määrä ojitussuunni-
26553: määräraha viljelysten ja maatalouskelpoisten telmia, joita ei vielä ole toteutettu. Jotta vai-
26554: vesiperäisten maiden kuivattamiseksi tarpeellis- keaksi muodostunut tilanne saataisiin nopeasti
26555: ten pienvaltaojien kaivaroiseksi sekä maanparan- ja tehokkaasti ratkaistuksi, tulisi em. lain si-
26556: nusaineiden ajamiseksi viljelyksille. Siirtomäärä- sältämän palkkiojärjestelmän kaltainen järjestel-
26557: raha suoritettiin palkkioina em. toimenpiteisiin mä säätää uudelleen voimaan. Tällöin voitaisiin
26558: ryhtyneille maanviljelijöille. Palkkio voitiin suorittaa laajoilla alueilla peruskuivatus, mikä
26559: myöntää viljelmällä asuvalle viljelmän omista- on useimmiten edellytys salaojitukselle, mikä
26560: jalle tai haltijalle, milloin suunniteltua työtä puolestaan on välttämätön edellytys tehokkaan
26561: voitiin pitää tarkoituksenmukaisena ja viljeli- maanviljelyksen harjoittamiselle.
26562: jän taloudellisen aseman tai tilan elinkelpoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26563: suuden kannalta tarpeellisena eikä työtä voitu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26564: tai sitä ei ollut tarkoituksenmukaista suorittaa muksen,
26565: yhteishankkeena. Vuoden 1965 jälkeen ei vil-
26566: jelijöille ole pienvaltaojien kaivamisesta eikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26567: maanparannusaineiden ajosta viljelyksille suori- viljelysten ja maatalouskelpoisten vesi-
26568: tettu palkkioita. peräisten maiden kuivattamiseksi tar-
26569: Pienvaltaojien kaivamistarve on viime vuo- peellisten pienvaltaojien kaivamisen edis-
26570: sina lisääntynyt huomattavasti. Viranomaiset tämiseksi säätämällä lain, jolla tilakoh-
26571: eivät ole samanaikaisesti pystyneet luomaan taisesti pienvaltaojien kaivamisen to-
26572: organisaatiota, jonka puitteissa pienvaltaojien teuttaville viljelijöille myönnettäisiin
26573: kaivaminen voitaisiin suorittaa yhteishankkeena. valtion tulo- ja menoarvioon otettavasta
26574: Tämän vuoksi ja kun pienvaltaojien kaivami- siirtomäärärahasta kohtuullisia palkkioi-
26575: sesta yksittäiselle viljelijälle aiheutuva taloudel- ta.
26576: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26577:
26578: Martti Ursin Helvi Hyrynkangas Helvi Niskanen
26579: Sampsa Aaltio Aimo Ajo Mikko Ekorre
26580: Heikki Perho Tapani Mörttinen Heikki Järvenpää
26581: Helge Saarikoski Hannele Pokka Helena Pesola
26582: Mauri Vänskä Timo Ihamäki Juhani Laitinen
26583: 678 1980 vp.
26584:
26585: Toivomusaloite n:o 602.
26586:
26587:
26588:
26589:
26590: P. Vennamo ym.: Lampaanhoidon edistämisestä ns. paketti-
26591: tiloilla.
26592:
26593:
26594: E d u s k u n n a 11 e.
26595: Peltojen paketointi on ajanut maamme tilan- keinot hyväksi. Eräs tällainen olisi pakettitilo-
26596: teeseen, jossa ikohta lähes kaikista elintarvik- jen käyttäminen lampaanhoitoon ilman rajoi-
26597: keista on puutetta, joka joudutaan korvaamaan tuksia. Nykyisinhän pakettitilalla voi pitää enin-
26598: tuonnilla. Siitä huolimatta valtiovalta jarruttaa tään 10 lammasta. Tämä raja pitäisi poistaa.
26599: edelleen tehokjkaasti pakettitilojen ottamista Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
26600: takaisin tuotantoon sellaisissakin tapauksissa, tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
26601: joissa tästä olisi ilmiselvää etua. Vähäisenkin väksi toivomuksen,
26602: tuotannon aloittaminen tai peltojen käyttämi-
26603: nen johtaa nykyisellään paketointikorvauksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26604: menettämiseen. pakettitiloille säädetyn lampaiden enim-
26605: Lammastalous on maassamme jatkuvasti ollut mäismäärän poistamiseksi fa lampaiden
26606: lapsipuolen asemassa. Lampaankasvatuksen li- hoidon fa kasvatuksen saltimiseksi pa-
26607: sääm1seksi tulisikin käyttää kaikki mahdolliset kettitiloilla ilman rajoituksia.
26608: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26609:
26610: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo
26611: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
26612: 1980 vp. 679
26613:
26614: Toivomusaloite n:o 603.
26615:
26616:
26617:
26618:
26619: V. Vennamo ym.: Osa-aikaviljelyn edistämisestä.
26620:
26621:
26622: E d u s k u n n a II e.
26623:
26624: Osa-aikaviljely on osoittautunut myös Suo- SMP katsoo, että osa-aikaviljelyä on maas-
26625: messa elinkelpoiseksi. Tällöin tilan maatalous- samme teho~kaasti edistettävä. Se on terve tuo-
26626: tuotmnnon antaman toimeentuloturvan lisäk,si tantomuoto ja myös sopiva pohjoisessa maas-
26627: asianomainen henkilö hankkii itsellensä lisä- samme koko kansamme olosuhteita ajatellen.
26628: ansioita eri muodoissa tilan ulkopuolelta. Ma~rutuilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26629: Virallinen maatalouspolitiikkamme ja MTK taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26630: ovat kuitenkin vuodesta vuoteen syrjineet osa-
26631: a1kavi:ljelyä. Osa-aikaviljely on jäänyt laajalti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26632: ilman mitä taloudellisia tukitoimenpiteitä, mitä menpiteisiin osa-aikaviljelyn tehokkaaksi
26633: on annettu maataloudelle. Tämä on ollut vää- edistämiseksi kaikkiallp maassamme au-
26634: rin ja suuri maatalouspoliittinen virhe. tioituvan maaseutumme ja kuluttajaväes-
26635: tömme todellisten etujen mukaisesti.
26636: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26637:
26638: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
26639: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26640: 680 1980 vp.
26641:
26642: Toivomusaloite n:o 604.
26643:
26644:
26645:
26646:
26647: V. Vennamo ym.: Harhauttavien puheiden lopettamisesta suo-
26648: malaisten elintarvikkeiden ylituotannosta.
26649:
26650:
26651: E d u s k u n n a 11 e.
26652:
26653: Suomessa ei ole todeilili:suudes,sa koti:maisten va tilanne, jos maailmassa syntyy vakava krii-
26654: eLim.ta.rviJkkeiden yHtuotantoa. Kaikki muunlai- sitilanne.
26655: set puheet ovat valhetta ja harhautusta. Lyhy·esti ~sanot.tuna kotima1sta el±ntarviketuo-
26656: Suomi on niitä harvoja maita, joissa elintar- tantoamme on suojeLtava ciim., että me olemme
26657: vxkkeiden tuonti u:Hmma±lta kotimaista elintar- todella ,nälältä turvattuja. Tä:llöiln ei myöskään
26658: v1ketuotanvoa tuhol!IVa,sti on 1oojaJ.ti sawHttu. Tä- ;;;a1a unohtaa, että nykyinen lwtittnainen tuot'an-
26659: mä j·ohtuu maamme va[ta;puroueiden harjo1tta- tomme rrukentuu ravka1sevasti koneiden käyttä-
26660: masta· talonpojan tappo1imjaJsta, jonika •avulla Vi- män öljyn ja tuont,hln perusruv]en lannoitteiden
26661: rolaisen vawtalkaudehla on tuhottu maastamme tehotuotannon varaan. Jos tässä suhteessa tulee
26662: yli 600 000 perhe- j1a p1envhljdmää. Nä1n ei saa muruvos, nykyinen kotimainen elintarviketuotan-
26663: jatkua. Suillkua maata:1ouden tuhoam~sdle vaatii tomme voi supistua kolmannekseen nykyi's'es-
26664: koko kaMamme etu. tää,n.
26665: SMP katsoo, että uilikomaisten dintarv1kkei- Main~tuilla perustei.J:l'a ehdotamme kunnioit-
26666: den tuhoava tuonti on rajoitJettava ja tarpeen ta•en eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuks,en,
26667: mukaan lopetetta<Va. Puhutaan liia•sta maidon
26668: tuotannosta, mutta todeWlvsuudessa noin 40 % että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26669: vuosittai1Sesta rasvan ku1'utuhestamme peru1s,tuu menpiteisiin riittävän kotimaisen elintar-
26670: ulikoma~sen t:uonn~n varaan. Ilman sitä maas- viketuotantomme suojaamiseksi tuhoa-
26671: samme oHs:i rasvapula. vaa ulkomaista tuontia vastaan samalla
26672: T1edämme myös, että viljavuoret ovat men- lopettamalla väärät ja harhauttavat pu-
26673: neen .taJ.ven va:1helumia. Olemme ratkaisevasti heet muka suomalaisten elintarvikkeiden
26674: ulkomaisen viljan varassa, mikä on huolestutta- ylituotannosta.
26675: He1singiss.ä 14 päi!Vänä helmvkuuta 1980.
26676:
26677: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
26678: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
26679: 1980 vp. 681
26680:
26681: Toivomusaloite n:o 605.
26682:
26683:
26684:
26685:
26686: V. Vennamo ym.: Rautalammin siirtämisestä maidon tuotanto-
26687: avustuksen osalta vyöhykkeeseen III B.
26688:
26689:
26690: E d u s k u n n a 11 e.
26691:
26692: Selvitykset osoittavat, että Rautalammin kun- Jiha:n tuotrantoavusnuksen osailta vyöhykkeeseen
26693: nasrsa Kuop1on täänissä va1t:~onverotuiksessa ve- IV A.
26694: rot·ettavat tulot ovart keskimääriin tilaa kohti MainituiLLa perusteilla ehdotamme kunnioit-
26695: pirenemmät ikuirn Tervossa ja Vresrannolla. Rauta- taen eduskunnan hyväksyttäväksri toivomuksen,
26696: lampi kuuluu kuitenkiln maidon tuotantoavus-
26697: tusten ja lihan tuotantoavustusten suhteen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26698: epäeduiliHsempaan vyöhJ"krkee1>een. Kunnanhahli- menpiteisiin Rautalammin kunnan Kuo-
26699: tus on todennut vääryyden ja varatirnut korjaus- pion läänissä siirtämiseksi maidon tuo-
26700: ta. tantoavustuksen osalta vyöhykkeeseen
26701: SMP katsoo, ·että oikeudenmukaisuutta on II I B sekä lihan tuotantoavustuksen
26702: noudatettava ja on sriis ·sitä m1eltä, että Roota- osalta vyöhykkeeseen IV A, jotta Rau-
26703: 1ammin kunta oHs~i s±kl'ett:ävä ma,idon tuotanto- talampi pääsisi oikeudenmukaiseen ase-
26704: avustuikrsren osalta vyöhykkeeseen III B Srekä maan naapurikuntiensa kanssa.
26705: Helsingisrsä 14 päilvänä helmikuuta 1980.
26706:
26707: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
26708: .T. .Tuhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
26709:
26710:
26711:
26712:
26713: 86 088000224W
26714: 682 1980 vp.
26715:
26716: Toivomusaloite n:o 606.
26717:
26718:
26719:
26720:
26721: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
26722: valtionapuna kuivatustöihin.
26723:
26724:
26725: E d u s k u n n a 11 e.
26726:
26727: Koiviston hallitus ei ole varsinaisesti lisännyt että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
26728: valtion vuoden 1980 budjetissa kuivatustöiden tyksen 5 000 000 markan määrärahan
26729: valtionavun määrärahaa, vaikka työllisyys ja ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
26730: kansantaloutemme etu edellyttäisi kuivatustöi- 1980 tulo- ja menoarvioon valtionapuna
26731: den lisäämistä. Tätä ei voida pitää hyväksyt- kuivatus töihin.
26732: tävänä.
26733: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26734: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26735: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
26736:
26737: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
26738: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26739: 1980 vp. 683
26740:
26741: Toivomusaloite n:o 607.
26742:
26743:
26744:
26745:
26746: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
26747: myrkkyjen käytön valvonnan tehostamiseksi.
26748:
26749:
26750: E d u s k u n n a 11 e.
26751:
26752: Ihmisen ja luonnon suojeleminen myrkyiltä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26753: on välttämätöntä ja kiireellistä. Sorsan hallitus taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26754: on kuitenkin ollut varsin välinpitämätön myrk-
26755: kyjen käytön valvonnassa ja päinvastoin nykyi- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
26756: nenkin hallitus on sallinut jopa myrkkyjen le- tyksen 50 000 markan määrärahan otta-
26757: vittämisen lentokoneesta ja vesakkojen hävit- misesta lisäyksenä valtion vuoden 1980
26758: tämisen yhteydessä. Tätä ei voida pitää hyväk- tulo- ja menoarvioon myrkkyjen käytön
26759: syttävänä. valvonnan tehostamiseksi maassamme.
26760: Näistä syistä on myrkkyjen käytön valvontaa
26761: tehostettava ja tarkoitukseen myönnettävä riit-
26762: tävästi rahaa.
26763: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
26764:
26765: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
26766: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
26767: 684 1980 vp.
26768:
26769: Toivomusaloite n:o 608.
26770:
26771:
26772:
26773:
26774: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
26775: maankuivatustöiden toteuttamiseksi Kuopion läänissä.
26776:
26777:
26778: E d u s k u n n a 11 e.
26779:
26780: Talonpojan tappolinja on johtanut siihen, Perhe- ja pienviljelmien tuhoamisessa on
26781: että maankuivatukset Kuopion läänissä ovat pu- menty jopa niin pitkälle, että valtio saa vuosit-
26782: donneet muutamassa vuodessa 20 prosenttiin tain maankuivatuslainojen lyhennyksinä ja kor-
26783: siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. kona enemmän rahaa kuin mitä kuivatoksiin
26784: Kuopion läänissä pelloista on noin 75 % sel- käytetään.
26785: laisia, joiden viljely ei ole mahdollista ilman Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26786: kuivatusta. Kuivatus joudutaan yleensä uusi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26787: maan perusteellisesti noin 30 vuoden välein.
26788: Kuitenkin maankuivatoksiin on viime vuo- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
26789: sina Kuopion lääniin saatu varoja vain keski- tyksen 2 000 000 markan määrärahan
26790: määrin 370 000 markkaa vuodessa, jolla raha- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
26791: määrällä on saatu tehdyksi kuivatustöitä 300- 1980 tulo- ja menoarvioon välttämättö-
26792: 400 hehtaaria vuosittain. Kaikkiaan on Kuopion mien ja kiireellisten maankuivatustöiden
26793: läänissä peltoa 175 000 hehtaaria. toteuttamiseksi Kuopion läänissä.
26794: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
26795:
26796: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
26797: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26798: 1980 vp. 685
26799:
26800: Toivomusaloite n:o 609.
26801:
26802:
26803:
26804:
26805: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
26806: kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi Kuopion läänin alueelle.
26807:
26808:
26809: E d u s k u n n a 11 e.
26810:
26811: Kuopion lääni ja siihen liittyvät alueet ovat että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
26812: Suomen vesirikkainta aluetta. Tästä syystä olisi tyksen 1 000 000 markan arviomäärära-
26813: Kuopion lääniin saatava kiireellisesti valtion han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
26814: kalanviljelylaitos. Tällainen sijoitus on valta- den 1980 tulo- ja menoarvioon valtion
26815: kunnallisesti edullisinta. kalanviljelylaitoksen kiireellisesti aikaan-
26816: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- saamiseksi Kuopion läänin alueelle.
26817: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26818: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
26819:
26820: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
26821: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26822: 686 1980 vp.
26823:
26824: Toivomusaloite n:o 610.
26825:
26826:
26827:
26828:
26829: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
26830: kalatalousalan ammattioppilaitoksen perustamiseksi Vehmer-
26831: salmelle.
26832:
26833:
26834: E d u s k u n n a 11 e.
26835:
26836: Sisä-Suomen vesidrokaimpaan kuntaan V eh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26837: mersalmen kuntaan olisi perustettava kiireelli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26838: sesti kalatalousalan oppilaitos. Tällaisia am-
26839: matt1opphlaitoksiahan on suunniteltu. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
26840: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa tyksen 60 000 markan arviomäärärahan
26841: ovat puhtaat kalarikkaat vedet. T,alousalueen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
26842: keskipisue Kuopio on suhteellisen lähellä. Kun- 1980 tulo- ia menoarvioon kalatalous-
26843: ta kuuluu kehitysalueen ens~mmäiseen vyöhyk- alan ammattioppilaitoksen perustamisen
26844: keeseen. Kunnan om1stuksessa on erittäin so- käynnistämiseksi V ehmersalmen kun-
26845: pirvia maa-alueita tällaiselle oppilaitokselle. taan Kuopion läänissä.
26846: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
26847:
26848: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
26849: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
26850: 1980 vp. 687
26851:
26852: Toivomusaloite n:o 611.
26853:
26854:
26855:
26856:
26857: Aaltio ym.: Vapaussodan veteraanien ilmaisen lääkärintarkastuk-
26858: sen ja kuntootuksen järjestämisestä.
26859:
26860:
26861: E d u s k u n n a II e.
26862:
26863: Vapaussodan veteraanien yhä harveneva jouk- raaneihin siten, että heillä olisi oikeus ilmai-
26864: ko on jäänyt pahasti unhoon nyky-yhteiskun- seen terveystarkastukseen ja että he olisivat
26865: nalta. Vaikka viime sotien veteraanien eläke- ja etuoikeutettuja pääsemään kuntoutettaviksi
26866: kuntootusasiat ovat vielä monilta osin hoita- valtion tukea nauttiviin kuntoutuslaitoksiin.
26867: matta, ei vapaussodan veteraaneilla ole oi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26868: keutta edes ilmaiseen terveystarkastukseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26869: eikä kuntoutukseen kuten viime sodan vete- muksen,
26870: raaneilla.
26871: Nuorimmatkin vapaussodan veteraanit alka- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26872: vat olla jo BO-vuotiaita. Tiettävästi heitä on menpiteisiin järjestämällä vapaussodan
26873: hengissä enää muutamia tuhansia, ja vielä elos- veteraaneille mahdollisuuden ilmaiseen
26874: sa olevien määrä on nopeasti vähenemässä. terveystarkastukseen ja kuntoutukseen
26875: Olisi ensiarvoisen tärkeätä, että vapaussodan rinnastamalla vapaussoturit tässä suh-
26876: veteraanit rinnastettaisiin viime sotien vete- teessa viime sodan veteraaneihin.
26877: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
26878:
26879: Sampsa Aaltio Eero Lattula Håkan Malm
26880: Erkki Pystynen Toivo Mäkynen Olavi Martikainen
26881: Matti Pelttari Heikki Perho Martti Ursin
26882: Ulla Puolanne Tapio Holvitie Petter Savola
26883: Pertti Salolainen Pekka Jokinen Hannu Tenhiälä
26884: Mauri Vänskä Väinö Raudaskoski Matti Maijala
26885: Helge Saarikoski Boris Renlund Irma Rihtniemi-Koski
26886: P. Mäki-Hakola Ilkka Kanerva Matti Hakala
26887: Juhani Laitinen Timo Ihamäki Esko J. Koppanen
26888: Lea Sutinen Paavo Vesterinen Toivo T. Pohjala
26889: Mikko Pesälä Anna-Kaarina Louvo Sinikka Karhuvaara
26890: Olavi Nikkilä Mikko Kaarna Urho Pohto
26891: Eeva Kauppi Mauri Miettinen Tuulikki Petäjäniemi
26892: 688 1980 vp.
26893:
26894: Toivomusaloite n:o 612.
26895:
26896:
26897:
26898:
26899: Aaltonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
26900: opintovapaan aikaisen taloudellisen tuen myöntämiseksi.
26901:
26902:
26903: E d u s k u n n a 11 e.
26904:
26905: Opintovapaalaki tuli voimaan 1 päivänä tam- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
26906: mikuuta 1980. Opintovapaalaissa tarkoitetun tyksen 3 000 000 markan määrärahan
26907: opintovapaan hyväksikäyttäminen edellyttäisi ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
26908: kuitenkin sitä, että opintovapaan aikana opiske- 1980 tulo- ja menoarvioon opintova-
26909: lijalla on mahdollisuus saada riittävää taloudel- paan aikaisen taloudellisen tuen kokei-
26910: lista tukea. Tällaista taloudellista tukea ei kui- lemiseksi opintovapaalain piiriin kuulu-
26911: tenkaan ole järjestetty. vissa koulutus- ja opiskelijamuodoissa,
26912: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- jolloin tulisi painottaa erityisesti työssä-
26913: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- käyvien iltaopiskelijoiden opintososiaali-
26914: muksen, sia tarpeita.
26915: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26916:
26917: Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee Kaarina Suonio
26918: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka Arvo Salo
26919: Kaj Bärlund Juhani Raudasoja
26920: 1980 vp. 689
26921:
26922: Toivomusaloite n:o 613.
26923:
26924:
26925:
26926: Ahde ym.: Työvoimahallinnon piiri- ja paikallishallinnon kehittä-
26927: misestä.
26928:
26929:
26930: E d u s k u n n a 11 e.
26931:
26932: Työttömyyden pysyessä edelleen varsin kor- edellyttäisi eri työllistämistuen muotojen yksin-
26933: keana, työvoimahallinnon piiri- ja paikallisha1- kertaistamista, jolloin voitaisiin siirtyä yleiseen
26934: lintoa ei vieläkään ole voitu kehittää sille ta- työttömyysvakuutukseen. Asiakaspalvelun hen-
26935: solle kuin yksilöllinen asiakkaiden tarpeista läh- kilökuntaa olisi kuitenkin syytä lisätä. Lyhyt-
26936: tevä palvelu vaatisi. Työvoimahallinnon henki- aikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet on korvattava
26937: lökunnan määrä on aivan riittämätön hoitamaan pysyvillä työsuhteilla. Työvoimahallinnon hen-
26938: niin työnhakija-asiakkaiden kuin työnantajien- kilöstölle on turvattava jatkuva koulutus. Työn-
26939: kin palveluja. välityksen tehoa voidaan parantaa myös siirty-
26940: Työvoimahallinnon henkilökunnan puutetta mällä reaaliaikaiseen atk-järjestelmään, joka kat-
26941: on yritetty korjata tilapäisillä järjestelyillä. Tä- taa koko maan avoimet työpaikat. Tavoitteena
26942: män seurauksena on kuitenkin määräaikaisten tulee olla myös se, että asiakaspalvelutehtävissä
26943: lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien osuus hen- olevien työntekijöiden työelämän tuntemusta li-
26944: kilökunnasta kasvanut liian suureksi. Lyhytai- sätään nykyisestään.
26945: kaiset työsuhteet ja työn osa-aikaisuus heikentä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
26946: vät motivaatiota ja estävät ammattitaidon pa- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26947: rantamisen työvoimapalvelujen hoidossa. muksen,
26948: Erilaisten avustusten suorittaminen vie edel-
26949: leen suuren osan siitä ajasta, joka tulisi voida että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
26950: käyttää yksilöllisiin asiakaspalvelutehtäviin. menpiteisiin työvoimahallinnon piiri- ja
26951: Työttömyyskorvausten tarveharkinta vie aikaa, paikallishallinnon kehittämiseksi siten,
26952: mutta vastaavasti erilaisten yrityksille maksetta- että henkilökunnan määrää lisätään ja
26953: vien avustusten käytön valvontaan ei ole osoi- asiakaspalvelun tehoa parannetaan sekä
26954: tettavissa riittäviä resursseja. siirrytään sellaiseen atk-järjestelmään,
26955: Työvoimahallinnon piiri- ja paikallishallinnon joka kattaa koko maan avoimet työpai-
26956: henkilökunnan työn painopistettä olisi näin kat.
26957: ollen siirrettävä asiakaspalvelutehtäviin. Tämä
26958: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
26959:
26960: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
26961: Tellervo Koivisto rfarja Halonen Liisa Jaakonsaari
26962: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
26963: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm .Jouko Tuovinen
26964: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
26965: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto Tuominen
26966: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
26967: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
26968: Kaj Bärlund Maija Rajantie Matti Puhakka
26969: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
26970: Matti Luttinen Seppo Tikka Peter Muurman
26971: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
26972: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
26973: Markus Aaltonen
26974: 87 088000224W
26975: 690 1980 vp.
26976:
26977: Toivomusaloite n:o 614.
26978:
26979:
26980: Ahde ym.: Työttömien toimeentuloturvan parantamisesta.
26981:
26982:
26983: E d u s k u n n a 11 e.
26984:
26985: Harjoitetun elvytyspolitiikan ja tuotannon Työttömien toimeentuloturvan tason alentu-
26986: nopean kasvun ansiosta työttömien maata on misen lisäksi on viime aikoina useassa yhtey-
26987: alentunut viime vuosien aikana selväJsti siitä, dessä käynyt ilmi, että työttömistä jää koko-
26988: mitä työttömyysaste oli laman ollessa pahim- naan toimeentuloturvan ulkopuolelle suhteelli-
26989: millaan. Esimerkiksi vuonna 1979 työttömien sen suuri osa. Niinpä sellaisia työttömiä, jotka
26990: määrä väheni lähes kolmanneksella. Tästä eivät saaneet työttömyyskorvausta tai työttö-
26991: huolimatta työttömien lukumäärä on pysynyt myyskassa-avustusta, oli esim. vuonna 1978
26992: edelleen varsin korkeana, sillä vuoden 1979 noin neljännes työttömien kokonaismäärästä.
26993: lopulla oli työttömiä noin 130 000. Vuoden Sanottuna vuonna hylättiin yli 60 000 työttö-
26994: vaihteen jälkeen työttömien määrä on edelleen myyskorvausanomusta. Tämän vuoksi olisi ai-
26995: jonkin verran kasvanut. Kun tällä hetkellä heellista nopeasti selvittää, missä määrin kor-
26996: arvioidaan, että tuotannon kasvu hidastuu jo vausten hylkäämisperusteet ovat sopusoinnussa
26997: kuluvan vuoden loppupuolella, tästä voi olla työllisyyslain ja muiden kansalaisten oikeuksia
26998: seurauksena työttömyyden kääntyminen jälleen säätelevien lakien kanssa. Tässä tarkoituksessa
26999: nousuun. tulisi myös selvittää, onko työllisyysasetukses-
27000: Työttömyyden vallitessa tulee työttömien sa j,a työvoimaministeriön sovellutusohjeissa
27001: toimeentuloturvaan kiinnittää vakavaa huomio- ri1ttävästi otettu huomioon työllisyyslain ja
27002: ta. Työttömyyskorvauksia ja -kassa-avustuksia työttömien oikeussuojan vaatimukset.
27003: on viimeksi korotettu 1. 9. 1979 lukien. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27004: löin otettiin käyttöön myös huoltovelvollisuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27005: den mukainen porrastus. Kun kuluvan vuo- muksen,
27006: den alusta työttömyyskorvauksiin ja ~kassa
27007: avustuksiin ei tehty minkäänlaista korjausta, että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
27008: niiden reaalinen ostoarvo on jo tällä hetkellä työttömien toimeentuloturvan paranta-
27009: alhaisempi kuin vuonna 1976. Sen vuoksi miseksi korottamalla työttömyyskor-
27010: olisi ryhdyttävä to1menpiteisiin työttömien toi- vauksia ja -kassa-avustuksia sekä kehit-
27011: meentuloturvan parantamiseksi, mikä edellyt- tämällä työttömyysturvaa niin, että se
27012: täisi työttömyyskassa-avustusten ja työttömyys- saataisiin mahdollisimman aukottomaksi.
27013: korvausten korottamista.
27014: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27015:
27016: Matti Ahde Jermu Laine Juhani Raudasoja
27017: Tellervo Koivisto Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
27018: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
27019: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen
27020: Arvo Salo Anna-Liisa Piipari Mauno Forsman
27021: Salme Myyryläinen Pekka Starast Risto 1Tuominen
27022: Reino Breilin Juhani Surakka Mikko Elo
27023: Eino Loikkanen Aimo Ajo Eino Grönholm
27024: Kaj Bärlund Maija Rajantie Matti Puhakka
27025: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
27026: Matti Luttinen Seppo Tikka Peter Muurman
27027: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Kalevi Sorsa
27028: Paula Eenilä Lasse Lehtinen Hannu Tapiola
27029: Markus Aaltonen
27030: 1980 vp. 691
27031:
27032: Toivomusaloite n:o 61.5.
27033:
27034:
27035:
27036:
27037: Ajo ym.: Metsätöiden saattamisesta aikapalkkaperusteisiksi.
27038:
27039:
27040: E d u s k u n n a 11 e.
27041:
27042: Metsätyömiehen ammatti on muuttunut ym- Työn raskaudesta ja epävarmuudes,ta onkin
27043: pärivuotiJseksi ja vakinaiseksi työksi. Se on ollut seurauksena, että metsätyömies invalidisoi-
27044: myöskin yhä enemmän koneellistunut. Siitä tuu jo paljon ennen normaalia eläke1kää. Tä-
27045: huolimatta työ on käynyt yhä raskaammaksi ja män johdosta on metsätöihin halulcl\.aiden mies-
27046: terveydelle vaarallisemmaksi. Suurimmalta osal- ten määrä jatkuvasti vähentynyt ja alalla alkaa
27047: ta tämä johtuu siitä, että työ on yhä urakka- olla tuntuva puute työvoimasta.
27048: luontoista. Päivästä päivään työntekijä joutluu }otta edellämainituista epäkohdista päästäi-
27049: käsittelemään tärinäsairauksia aiheuttavaa moot- siin irti, tulisi metsätyöt saada työaikalain alai-
27050: torisahaa sekä nostelemaan epätasais,essa maas- siksi ja aikapalkalla suoritettaviksi. Tämä saisi
27051: tossa jopa 50-70 kg:n painoisia pölkkyjä. aik,aan, että metsätyömiehen ammatti tulisi ver-
27052: Työn yksitoikkoisuus ilman muilla työkaluilla tailukelpoiseksi ja kilpailukykyis,eksi turvalli-
27053: ja työvaiheilla suoritettuja keskeytyksiä ja tau- suuden ja varmuuden suhteen muiden, lähinnä
27054: koja sekä sen urakkaluonteisuus houkuttelevat teol11suuteen liittyvien ammattien kanssa.
27055: työntekijän kohtuuttomiin ruumiillisiin ponnis- Ed.ellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27056: tuksiin, jotka muutamassa vuodessa vievät mie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27057: hen terveyden. Lisäksi moottorisahalla tehdystä
27058: urakkatyöstä johtuva verovapaa osa paLkasta, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27059: josta osasta ei makseta myöskään sairausvakuu- metsätöiden saattamiseksi lainsäädännön
27060: tus- ja eläkemaksuja, syö jatkuvasti työntekijäin avulla aikapalkalla tehtäviksi ilman että
27061: ISairausajan- ja eläketurvaa. työntekijäin ansiotaso laskisi.
27062: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27063:
27064: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre
27065: 692 1980 vp.
27066:
27067: Toivomusaloite n:o 616.
27068:
27069:
27070:
27071:
27072: Astala ym.: Lainsäädännön ja alemmanasteisen säännöstön kehit-
27073: tämisestä liikuntarajoitteisten tarpeet huomioiviksi.
27074:
27075:
27076: E d u s k u n n a 11 e.
27077:
27078:
27079: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
27080:
27081: Aloitteessa esitetaan lainsäädännön muutta- kuljettavan henkilön, liikkuminen ja asiointi
27082: mista siten, että vammaisten ja muiden liikun- helpottuu.
27083: tarajoitteisten, kuten vaikkapa lastenvaunuja
27084:
27085:
27086:
27087:
27088: ALOITTEEN PERUSTELUT.
27089:
27090: Julkisten liikennevälineiden, katujen ja nii- siteltävä laajempanakin kysymyksenä kuin yk-
27091: hin liittyvien laitteiden suunnittelussa on jossa- sinomaan vammaisten ongelmana.
27092: kin määrin edistytty niin, että syystä tai toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27093: sesta liikkumiseltaan rajoitettu voi niitä käyt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27094: tää aikaisempaa paremmin. Silti on tässä koh- muksen,
27095: den paljon kehittämisen ja parantamisen va-
27096: raa. Myöskään julkisissa rakennuksissa ei vielä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
27097: riittävästi ole näitä kysymyksiä otettu huo- tykset rakennuslain ja asuntotuotanto-
27098: mioon. Vammaisten osalta on tilannetta eräillä lain sekä muiden tarvittavien säännösten
27099: paikkakunnilla kohentanut palvelutalojen raken- muuttamisesta siten, että pysyvästi tai
27100: taminen. On kuitenkin huomattava, että liikun- tilapäisesti liikkumiseltaan rajoitettujen
27101: tarajoitteisiin on varsinaisten vammaisten ohel- ihmisten liikkumisedellytykset otettai-
27102: la sisällytettävä myös sellaiset ryhmät kuin van- siin huomioon, ja muuttaisi tai muutaf-
27103: hukset, lastenvaunuja työntävät ihmiset, pienet taisi alemmanasteisia säännöksiä tässä
27104: lapset, jolloin liikkumisen helpottamista on kä- tarkoituksessa.
27105: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
27106:
27107: Heli Astala Terho Pursiainen Inger Hirvelä
27108: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Unto Ruotsalainen
27109: 1980 vp. 693
27110:
27111: Toivomusaloite n:o 617.
27112:
27113:
27114:
27115:
27116: Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perustamisesta.
27117:
27118:
27119: E d u s k u n n a 11 e.
27120:
27121: Työvoimahallinnossa Satakunta jakaantuu tömiä ongelmia. 1970-luvun alkuvuosina esiin-
27122: kahteen työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja tyi työvoimapulaa. Nyt viime vuosina alue on
27123: Huittisten työvoimatoimistot kuuluvat Turun kokenut merkittävästi voimakkaamman työttö-
27124: työvoimapurnn ja muut työvoimatoimistot myyden kuin muut vastaavat teollisuuskeskuk-
27125: Tampereen työvoimapiiriin. Lisäksi Turun ja set Suomessa. Tällaiselle ongelma-alueelle on
27126: Porin läänin kunnat Suodenniemi ja Mouhijär- hyvin tärkeää, että sitä voidaan käsitellä yhtenä
27127: vi kuuluvat Hämeen läänissä olevan Nokian alueena ja kokonaisuutena valtion työvoimavi-
27128: työvoimatoimiston alueeseen. ranomaisten, työvirastojen ja lääninhallinnon
27129: On nähtävissä, että työvoimahallinnolla tulee taholta. Oman työvoimapiirin muodostaminen
27130: olemaan vastaisuudessa hyvin keskeinen asema Satakunnasta merkitsisi huomattavaa parannus-
27131: elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa. Kun Sata- ta nykyiseen tilanteeseen.
27132: kuntaan suunnattavat toimenpiteet muutoin oh- Työvoimahallinnon palvelut tulevat yhä kes-
27133: jataan lääninhallinnon ja valtion työvoimaviras- keisemmiksi myös elinkeinoelämälle ja teollisuu-
27134: tojen kautta, joiden piirijako tärkeimmiltä osil- delle. Satakunnassa sijaitsee koko maata aja-
27135: taan vastaa läänin rajoja, tulisi myös työvoima- tellen hyvin keskeistä teollisuutta ja yritystoi-
27136: hallinnon rajat tarkistaa tämän mukaisesti. Sata- mintaa. Työvoimahallinnon palvelujen tulisi olla
27137: kunnan liittäminen Turun työvoimapiiriin ei lähempänä, jotta elinkeino- ja työvoimapoliitti-
27138: kuitenkaan vastaisi Satakunnan tarpeita. Varsi- set toimenpiteet voitaisiin suunnitella ja toteut-
27139: nais-Suomi ja Satakunta ovat työvoima- ja elin- taa täällä olevan teollisuus- ja yritystoiminnan
27140: keinorakenteeltaan merkittävästi erilaisia. Sa- kannalta katsoen tarkoituksenmukaisesti.
27141: massa työvoimapiirissä Satakunnan erityisluon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27142: ne ei tulisi riittävästi esille. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27143: Satakunta on työllisyyspoliittinen ongelma- sen,
27144: alue. Pohjoisosat ovat kehitysaluetta sekä keski-
27145: ja eteläosat suurteollisuuden valta-aluetta. Suur- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
27146: teollisuuden huomattavat työvoimavaihtelut Satakunnan työvoimapiirin perustami-
27147: 1970-luvulla ovat aiheuttaneet ennennäkemät- seksi vuoden 1981 alusta.
27148: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
27149:
27150: Mikko Elo Pirkko Valtonen
27151: 694 1980 vp.
27152:
27153: Toivomusaloite n:o 618.
27154:
27155: Forsman ym.: Peruskoulun eräiden lehtoreiden ja aineenopetta-
27156: jien eläkeiän alentamisesta.
27157:
27158: E d u s k u n n a 11 e.
27159: Peruskouluun siirryttäessä sijoitettiin rinnak- edellyttää toisenlaista opettajiston koostumusta.
27160: kaiskoulujärjestelmän opettajat entistä virkaan- Lakkautettujen virkojen haltijoiden siirto muu-
27161: sa ja (tai) pätevyyttään vastaaviin virkoihin. alle ei tuo ratkaisua asiaan ongelmassa, joka on
27162: Siten uusi peruskoulun yläaste sai opettajansa valtakunnallinen. On olemassa paikkakunnalli-
27163: oppi- ja kansalaiskoulujen lehtoreista ja opet- sia eroja, mutta virkojen loppuminen koskee
27164: tajista. kaikkia entisten kansalaiskoulunopettajien osit-
27165: Opettajien tarvelaskelmien perustana olleita tain tai kokonaan muodostamia opettajaryhmiä.
27166: oppilasmääräennusteita on jatkuvasti jouduttu Peruskoulun hallinnollisen siirtymävuoden anta-
27167: tarkistamaan alaspäin. Peruskoulun tuntijako ja ma oikeus eläkkeelle siirtymiseen 58-vuotiaana
27168: sen opetusohjelmaan tehdyt tietyt supistukset helpotti tilannetta etenkin siellä, missä oli suu-
27169: ovat vähentäneet voimakkaasti eräiden aineiden ria kansalaiskouluja.
27170: tuntikertymää. Peruskoulun käynnistysvaiheen Peruskoulun palkkausasetuksen mukaisesti
27171: jälkeinen kehitys on vaikuttanut heikentävästi apukoulun tai tarkkailuluokan opettaja siirtyy
27172: opettajien työllisyyteen. tietyin edellytyksin eläkkeelle 55 vuotta täytet-
27173: Peruskoulun yläasteen aineenopettajan ja jos- tyään. Lainsäätäjä on perustellusti katsonut
27174: sakin määrin lehtorin virkoihin siirrettyjen en- työn rasittavuuden edellyttävän poikkeusratkai-
27175: tisten kansalaiskoulunopettajien asema on eri- sua. Kun samanikäiset entiset kansalaiskoulun-
27176: tyisen heikko. Tässä vaiheessa, jolloin perus- opettajat ovat kokeneet koulumuodon alkuvuo-
27177: koulu käytännöllisesti katsoen on toteutettu sien kireät olosuhteet, toisaalta peruskouluun
27178: koko maassa, on todettava, että heidän sijoit- siirtymisen ongelmat ja nimenomaan ovat suo-
27179: tumisensa peru~koulun yläasteen tarjoamiin teh- rittaneet keskeisimmän elämäntyönsä normaalia
27180: täviin on osoittautunut arvioitua vaikeammaksi. vaikeamman oppilasaineksen parissa, ei voida
27181: Heidän useimmiten pitkäaikaista ja monipuo- pitää kohtuuttomana heidän rinnastamistaan
27182: lista opettajankokemustaan ei ole pystytty hyö- työn kuluttavuutta mitaten em. erityisopetta-
27183: dyntämään. Jo tällä hetkellä on heidän työllis- jaryhmiin.
27184: tämisekseen turvauduttu tilapäisratkaisuihin. Ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27185: ole kuitenkaan koulun toiminnan, oppimistulos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27186: ten eikä opettajan työmotivaation kannalta jär-
27187: kevää, jos opettajan opetusvelvollisuuden edel- että hallitus peruskoulun palkkauslain
27188: lyttämä tuntimäärä kootaan vuosi kerrallaan 23 §:n sttoman mahdollisuuden mukai-
27189: vaihdellen eri opetusaineista. sesti ryhtyisi toimenpiteisiin peruskou-
27190: Kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan lun palkkausasetuksen 25 §:n täydentä-
27191: opiskelevat luokat ovat kevääseen 1981 men- miseksi siten, että peruskoulun yläasteen
27192: nessä koko maassa suorittaneet oppivelvollisuu- lehtorin ja aineenopettajan, jolla on 30
27193: tensa: 1950-luvulla laillistunut, voimakkaasti eläkevuotta, joista vähintään 15 vuotta
27194: taitoaineita, elämänläheisyyttä ja kasvatukselli- kansalaiskoulun tai peruskoulun yläas-
27195: sia tavoitteita painottanut koulumuoto siirtyy teen kansalaiskoulun opetussuunnitel-
27196: historiaan. Alkuperäisiä kaavailuja huomatta- man mukaisesti opiskelevien luokkien
27197: vasti teoreettisempana toteutunut peruskoulu opettajana, eläkeikä olisi 55 vuotta.
27198: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
27199:
27200: Mauno Forsman P. Puhakka Mikko Elo Mauno Manninen
27201: Antero Juntumaa Tuulikki Petäjäniemi Pirkko Valtonen Sauli Hautala
27202: Matti Maijala Kauko Tamminen Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila
27203: Risto Tuominen Reino Breilin Mikko Ekorre Maija Raja:ntie
27204: Lea Sutinen Tellervo Koivisto Paula Eenilä Eino Grönholm
27205: Anna-Liisa Piipari Salme Myyryläinen Peter Muurman Seppo Tikka
27206: Aimo Ajo Olli Helminen
27207: 1980 vp. 695
27208:
27209: Toivomusaloite n:o 619.
27210:
27211:
27212:
27213:
27214: Halonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
27215: työvoimatoimistojen henkilökunnan lisäämiseksi.
27216:
27217:
27218: E d u s k u n n a 11 e.
27219:
27220: Työvoimatoimistojen henkilökunnan määrä neuvojaa. Varsinkin nuorten työhönsijoitusneu-
27221: on osoittautunut riittämättömäksi, kun työttö- vojia olisi lisättävä tuntuvasti. Työnvälittäjien
27222: myys on jatkunut edelleen korkeana. Työnvälit- ja neuvojien lisääminen olisi välttämätöntä jo
27223: täjät ovat joutuneet erityisen kovan työpaineen vuoden 1980 lisämenoarviossa. 150 uuden työn-
27224: alaiseksi, minkä vuoksi asiakkaiden yksilöllinen välittäjän ja 50 uuden neuvojan paikkaamisesta
27225: palvelu on tästä kärsinyt. Nykyisen henkilö- aiheutuisi vuositasolla lisämenoja 7 500 000 mk.
27226: kuntamäärän puitteissa pystytäänkin usein otta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27227: maan vastaan vain ilmoittautumiset ja huolehti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27228: maan korvausten maksattamisesta, kun taas var-
27229: sinaiseen työnvälitykseen ja avoimista työpai- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
27230: koista tiedottamiseen jää aivan liian vähän ai- tyksen 7 500 000 markan määrärahan
27231: kaa. Näin ollen työnväHtyksen tehoa voitaisiin ottamisesta lisäylesenä valtion vuoden
27232: parantaa olennaisesti työnvälittäjien ja neuvo· 1980 tulo- ja menoarvioon 150 uuden
27233: jien määrää lisäämällä. työnvälittäjän ja 50 uuden neuvojan
27234: Työvoimatoimistoissa tarvittaisiin välittömäs- palkkaamiseksi pysyvään työsuhteeseen
27235: ti lisää 150 uutta työnvälittäjää sekä 50 uutta työvoimatoimistoihin.
27236: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27237:
27238: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Liisa .Taakonsaari
27239: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee
27240: 696 1980 vp.
27241:
27242: Toivomusaloite n:o 620.
27243:
27244:
27245:
27246:
27247: Halonen ym.: Vanhempainlomajärjestelmän uudistamisesta.
27248:
27249:
27250: E d u s k u n n a 11 e.
27251:
27252: Hallitus on useampana vuotena pidentänyt Kun avioliitonomaisissa olosuhteissa eläminen
27253: sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan on kuitenkin melkoisen yleistä ja kun lapsen
27254: maksamisjaksoa. Osa tästä äitiysrahakaudesta etuus edellyttäisi tällaisessakin tapauksessa läm-
27255: voidaan jo nykyisten säännösten mukaan mak- pimän hoitosuhteen syntymistä lapsen ja isän
27256: saa isälle. Työsopimuslain mukainen vapautus välille, tulisi lainsäädäntöä tältäkin osin muut-
27257: työstä äitiyspäivärahan maksamisajaksi on näin taa. Myös ottovanhemmat tulisi saattaa tasa-
27258: annettu sekä lapsen äidille että isälle. arvoiseen asemaan äitiys- ja vanhempainloman
27259: Nykyisen järjestelmän mukaan isän ja äidin osalta.
27260: ei lapsen syntymän jälkeistä lyhyttä jaksoa lu- Vanhempainloman pituus ei vieläkään vastaa
27261: kuunottamatta ole mahdollista ottaa lomaa edes lapsen hyvän hoidon mukaista tarvetta. Se tulisi
27262: osaksi päällekkäin. Tämä saattaisi kuitenkin olla pikaisesti pidentää 13 kuukauteen. Äitiys- ja
27263: erittäin tarpeellista jo senkin vuoksi, että lap- vanhempainloman taloudellisen tuen ja siihen
27264: senhoidosta enemmän perillä oleva puoliso - liittyvän työsuhdeturvan huomattava parantami-
27265: tavallisimmin lapsen äiti - ehtisi opettaa toi- nen on myös ajankohtaista.
27266: sellekin lapsenhoitoon liittyviä seikkoja. Monet Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
27267: muutkin perhedynamiikan syyt voivat puoltaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27268: nykyistä useammanlaisia vanhempainloman jak- sen,
27269: sotuksia. Tätä ovat puoltaneet myös eduskun-
27270: nan sosiaalivaliokunnassa kuultavana olleet että nykyistä vanhempainlomajärjes-
27271: asiantuntijat. telmää ryhdyttäisiin kiireellisesti uudis-
27272: Nykyinen lainsäädäntö sallii lapsen isän käyt- tamaan 13 kuukauden taloudellisesti tur-
27273: tävän osan äitiyslomakaudesta vain mikäli lap- vatuksi, nykyistä joustavammaksi van-
27274: sen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään. hempainlomaksi.
27275: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27276:
27277: Tarja Halonen Pekka Starast Matti Puhakka
27278: Tellervo Koivisto .Juhani Surakka
27279: 1980 vp. 697
27280:
27281: Toivomusaloite n:o 621.
27282:
27283:
27284: Hautala ym.: Työnantajien työvoimakustannusten perimisperus-
27285: teiden muuttamisesta.
27286:
27287:
27288: E d u s k u n n a 11 e.
27289:
27290: Maassamme on muutaman viimeksi kuluneen yrityksissä. Joko kokonaan tai ainakin pääasial-
27291: vuoden aikana vallinnut erittäin voimakas työt- lisesti maksettujen palkkojen perusteella työn-
27292: tömyys. Työttömyys on pysytellyt korkeana antajilta peritään tällä hetkellä kansaneläkeva-
27293: huolimatta siitä, että taloudellinen kasvu eri- kuutusmaksua, sairausvakuutusmaksua, työelä-
27294: tyisesti viime vuoden aikana oli kansainvälises- kemaksua, työttömyysvakuutusmaksua, tapatur-
27295: tikin ottaen nopeaa. mavakuutusmaksua ja ryhmähenkivakuutusmak-
27296: Syynä korkeaan työttömyyteen on se, että sua, jotka yhteensä muodostavat noin parikym-
27297: yritysrakenteemme on parin viimeksi kuluneen mentä prosenttia maksetusta palkkasummasta.
27298: vuosikymmenen aikana nopeasti vinoutunut. On selvää, että tällaisen kustannusrakenteen
27299: Pienten ja keskisuurten yritysten määrä on vallitessa jokainen yrittäjä pyrkii korvaamaan
27300: voimakkaasti vähentynyt ja taloudellinen aktivi- ihmistyövoimaa koneilla ja "roboteilla", joista
27301: teetti on keskittynyt muutamiin suuriin vienti- ei tarvitse maksaa sunnuntai- ja vuorotyölisiä
27302: yrityksiin. Suuret työvoimavaihtelut ovat seu- vaan joiden hankintahinnan voi täysimääräisesti
27303: rausta suhdanneherkissä vientiyrityksissä toi- poistaa verotettavasta tulostaan. Yhteiskunnan
27304: meenpannuista rationalisointitoimenpiteistä. kannalta ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksen-
27305: Pienyritysten määrässä tapahtunutta kehitys- mukaisena, että yhä kasvava osa aktiiviväestös-
27306: tä kuvaa tilasto, jonka mukaan kymmenvuotis- täkin on työttömänä.
27307: kaudella siirryttäessä 1960-luvulta 1970-luvulle Työvoiman kilpailuasemaa suhteessa auto-
27308: väheni pienyritysten määrä 20 prosentilla. Ke- maatioon voitaisiin parantaa muuttamalla so-
27309: hitys oli samansuuntainen myös viime vuosi- siaaliturvan rahoitusperusteita. Työvoimakus-
27310: kymmenen aikana. Tilanne on kuitenkin kär- tannukset tulisi periä ainakin osittain yritysten
27311: jistynyt vasta aivan viime vuosina, jolloin vienti- liikevaihdon perusteella. Tätä kysymystä on
27312: teollisuus joutui kansainvälisen kilpailukyvyn pohdittu useassakin toimikunnassa ja viimeksi
27313: vuoksi saneeraamaan voimakkaasti toimintaansa. sosiaaliturvamaksutoimikunta ehdotti vuonna
27314: Pienyritysten määrän vähenemiseen on ole- 1978 sosiaaliturvamaksuja joko liikevaihtovero-
27315: massa luonnolliset syynsä. Parin viime vuosi- perusteisiksi tai tuotannon arvoon perustuviksi.
27316: kymmenen aikana maahamme on luotu sinänsä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27317: tarpeellista sosiaalilainsäädäntöä. Uudet sosiaali- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27318: etuudet on rahoitettu pääasiassa työnantajilta muksen,
27319: perittävillä uusilla veroilla ja maksuilla. Niinpä
27320: tällä hetkellä työnantajat joutuvat suorittamaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
27321: maksamiensa palkkojen ohella jopa yli 50 pro- piteisiin työnantajilta perittävien välil-
27322: senttia muita, välillisiä työvoimakustannuksia. listen työvoimakustannusten perimispe-
27323: Lisäksi samanaikaisesti kiristynyt palkansaajien rusteiden muuttamiseksi siten, että työ-
27324: tuloverotus on aiheuttanut painetta nimellis- voimavaltaiset ja pääomavaltaiset yrityk-
27325: ansioiden nopeaan kasvuun, mikä on osaltaan set tulisivat maksujen suhteen keske-
27326: lisännyt yritysten kustannuspainetta erityisesti nään tasaveroisempaan asemaan.
27327: työvoimavaltaisilla aloilla ja työvoimavaltaisissa
27328: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27329:
27330: Sauli Hautala Asser Stenbäck Jorma Fred
27331: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
27332: Impi Muroma
27333: 88 088000224W
27334: 698 1980 vp.
27335:
27336: Toivomusaloite n:o 622.
27337:
27338:
27339:
27340:
27341: Hautala ym.: Asumistuen myöntämisestä asumismuodosta riippu-
27342: matta kaikille tuen tarpeessa oleville.
27343:
27344:
27345: E d u s k u n n a 11 e.
27346:
27347: Asumistukea voidaan vuonna 1975 voimaan noihin näissä asunnoissa vaikuttavat ratkaise-
27348: tulleen asumistukilain nojalla myöntää paitsi vasti asunnon peruskorjauskustannukset ja ne
27349: vuokra-asunnoissa myös omistusasunnoissa sekä taas seuraavat yleistä rakennuskustannusten
27350: omakotitaloissa asuville perheille, joiden asu- nousua. Näin ollen voidaan todeta, että vaikka
27351: mismenot heidän tulonsa huomioon ottaen ovat valtioneuvoston päätös asumistuen myöntämis-
27352: kohtuuttoman korkeat. Valtioneuvosto on kui- perusteista on asumistukilain kirjaimen mukai-
27353: tenkin päätöksellään rajoittanut omistusasun- nen, se on lain hengen vastainen. Tästä päätök-
27354: noissa asuvien asumistuen saantia siten, että sestä joutuvat kärsimään erityisesti ne monet
27355: sitä voidaan myöntää vain jos asunto on val- nuoret perheet, jotka arava-asuntotuotannon
27356: mistunut vuonna 197 4 tai sen jälkeen. riittämättömyyden vuoksi joutuvat hankkimaan
27357: Asunnon valmistumisajankohtaan perustuva asuntonsa ns. kovan rahan markkinoilta, sekä
27358: rajoitus nojautuu asumistukilain 3 §:n 3 mo- ne perheet, jotka ovat peruskorjanneet asun-
27359: menttiin, jonka mukaan valtioneuvosto voi tonsa viime aikoina. Mielestämme valtioneu-
27360: määrätä, että asumistukea myönnetään vain voston tulisi tarkistaa päätöstään asumistuen
27361: määrättynä ajanjaksona valmistuneessa tai pe- myöntämisperusteista siten, että omistusasun-
27362: ruskorjatussa taikka hankitussa omassa asun- noissa asuville voitaisiin myöntää asumistukea
27363: nossa asuville perheille. Päätöstä tehdessään silloin, kun asunto on valmistunut, peruskorjat-
27364: valtioneuvosto ei ole kuitenkaan menetellyt tu tai hankittu vuonna 1974 tai sen jälkeen.
27365: mielestämme lain hengen mukaisesti, koska Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
27366: tuen saamisen ehtona on asunnon val- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27367: mistuminen vuoden 197 4 aikana tai sen jäl- sen,
27368: keen. Vanhojen asuntojen hinnathan seuraavat
27369: melko tarkoin uusien asuntojen hintoja, ja näin että hallitus tarkistaisi asumistuen
27370: ollen vuonna 197 4 tai sen jälkeen hankituissa myöntämisperusteita siten, että tukea
27371: asunnoissa asumismenot ovat lähes yhtä suuret voitaisiin myöntää asumismuodosta riip-
27372: kuin uusissa asunnoissa. Erityisesti tämä pätee pumatta kaikille tuen tarpeessa oleville.
27373: peruskorjattuihin asuntoihin, koska asumisme-
27374: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
27375:
27376: Sauli Hautala Impi Muroma Asser Stenbäck
27377: Jorma Fred Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
27378: Antero Juntumaa Esko Almgren Erkki Korhonen
27379: 1980 vp. 699
27380:
27381: Toivomusaloite n:o 623.
27382:
27383:
27384:
27385:
27386: Hietala: Mikkelin työvoimapmm ammatinvalinnanohjaustoimin-
27387: nan tehostamisesta.
27388:
27389:
27390: E d u s k u n n a II e.
27391:
27392: Mikkelin työvoimapiirin periaatteena on ulot- Nykyinen epävarma tilanne tulisi saada va-
27393: taa ammatinvalinnanohjauspalvelujen saatavuus kaalle pohjalle perustamalla Pieksämäen työvoi-
27394: tasavertaiseksi piirin eri osiin ja tarjota palve- matoimistoon ammatinvalinnanohjaajan virka
27395: luja kaikille läänin asukkaille. Tätä ei voida viimeistään vuoden 1981 alusta lukien. Hänen
27396: nykyisellä henkilömäärällä täysin täyttää. palvelujensa tarve on ilmeinen. Pieksämäen työ-
27397: Pieksämäen työvoimatoimiston alue kattaa voimatoimiston alueella toimii 28 kouluyksik-
27398: Pieksämäen kaupungin, Pieksämäen mlk:n, köä, joissa on yli 2 000 oppilasta, jotka ovat
27399: Haukivuoren, Joroisten, Jäppilän ja Virtasal- ohjauksen tarpeessa.
27400: men kunnat, joissa yhteensä on 33 000 asukas- Samoin Pieksämäen seudulla on suuri joukko
27401: ta. Alueen laajuus lisää ohjaus- ja neuvontahen- laitoksia (Kontiopuiston sairaala, Naurajärven
27402: kilöstön tarvetta, samoin sivuvastaanottopistei- varavankila, Tyyneiän A-koti ym.), mikä aihe-
27403: den määrää. Toimistolla on kolmessa kunnassa uttaa neuvontapalvelujen lisääntyvää tarvetta.
27404: säännöllinen sivuvastaanotto, joilla nykyisellään Lisäksi alueella toimii Suomen Kirkon Sisä-
27405: voidaan tarjota vain ensikäden työnvälityspalve- lähetysseuran omistama kehitysvammaisten eri-
27406: luja. tyisopisto sekä Bovalliussäätiön ylläpitämä
27407: Liikenteelliset seikat huomioiden tulee asiak- kuurojen talouskoulu.
27408: kaille nykyisin kohtuuttoman vaikeaksi hakea Kaikkien näiden toiminta edellyttää työvoi-
27409: työvoimahallinnon erityispalveluja. Pieksämäen matoimistolta ohjauksen lisääntyvää panosta tu-
27410: seudullakin on alueita, joista ei yhden päivän levaisuudessa.
27411: aikana pysty käymään lähimmässä monipalvelu- Samassa yhteydessä tulisi myös avata työ-
27412: toimistossa. voimatoimiston sivuvastaanottopiste Jäppilän
27413: kuntaan, jossa em. toimintaa ei tällä hetkellä ole
27414: Tällä hetkellä Pieksämäen työvoimatoimistos- lainkaan.
27415: sa vakituinen henkilökunta on seuraava: Edellä esitettyyn perustuen ehdotan kunnioit-
27416: - toimistonhoitaja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27417: - 4 työnvälittäjää
27418: - korvauskäsittelijä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27419: Mikkelin työvoimapiirin ammatinvalin-
27420: Neuvontapalveluista on vastannut syyskuusta nanohjausresurssien lisäämiseksi yleensä
27421: 1978 lähtien virastotyöntekijämäärärahoilla pal- sekä ammatinvalinnanohjaajan viran pe-
27422: kattu ammatinvalinnanohjaaja. Tämän vuoden rustamiseksi Pieksämäen työvoimatoi-
27423: alusta hänet on palkattu ruuhkamäärärahoilla. mistoon viimeistään vuoden 1981 alusta.
27424: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
27425:
27426: Pertti Hietala
27427: 700 1980 vp.
27428:
27429: Toivomusaloite n:o 624.
27430:
27431:
27432:
27433:
27434: Hyrynkangas ym.: Äitiyspäivärahan korottamisesta.
27435:
27436:
27437: E d u s kun n a 11 e.
27438:
27439: Sairausvakuutuslaissa (364/ 63) säädetään, (VNp 204/77), on päivärahan maara päivää
27440: että äitiysloman aikaisen päivärahan määrä on kohti 20 markkaa (VNp 204/77).
27441: yhtä suuri kuin se päiväraha, jonka vakuutettu Nykyisellään sairausvakuutuslain mukaiset
27442: olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sairaus. päivärahat eivät anna lain alunperin edellyttä-
27443: Lain 16 §:ssä tämä päiväraha määritetään siten, mää taloudellista turvaa äitiysloman ajaksi.
27444: että milloin vakuutetun verotettavat työtulot Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27445: kalenterivuotena ovat olleet vähintään 13 400 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27446: markkaa (VNp 204/77), päivärahan määrä on
27447: päivää kohti puolitoista promillea vakuutetun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27448: tässä pykälässä tarkoitetuista työtuloista, kui- valmistellakseen ja antaakseen eduskun-
27449: tenkin siten, että päivärahan määrää laskettaes- nalle esityksen sairausvakuutuslain tar-
27450: sa ei oteta huomioon sitä tulojen osaa, joka kistamisesta siten, että äitiyspäiväraha
27451: ylittää 25 500 markkaa. Jos vakuutetulla ei ole saadaan vastaamaan 4 5 %: n tasoa päi-
27452: ollut edellä tarkoitettuna aikana työtuloa tai väpatkas ta.
27453: sen määrä ei ole noussut 13 400 markkaan
27454: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
27455:
27456: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
27457: Jaakko 1tälä Terhi Nieminen-Mäkynen
27458: 1980 vp. 701
27459:
27460: Toivomusaloite n:o 625.
27461:
27462:
27463:
27464:
27465: Hyrynkangas ym.: Kotihoidontuen maksamisesta laitoshoidon
27466: välttämättömässä tarpeessa oleville 65 vuotta täyttäneille.
27467:
27468:
27469: E d u s k u n n a 11 e.
27470:
27471: Vanhusten suhteellinen osuus maamme väes- taa vanhukselle valinnanvapauden hoitomuodon
27472: töstä kasvaa vuosi vuodelta. Sen lisäksi van- ja -paikan suhteen ja tuo hoitajalle pienen kor-
27473: husten ikärakenne muuttuu eliniän noustessa. vauksen ja tunnustuksen arvokkaasta työstä.
27474: Vanhusten laitoshoidon kustannukset ovat vii- Kotihoidontuen maksamisen vanhuksille on ko-
27475: me vuosina nousseet voimakkaasti ollen 75- keilupaikkakunnilla todettu olevan yksi tär-
27476: 200 mk/vuorokausi paikkakunnasta ja laitok- keimmistä edellytyksistä muiden avohoitopalve-
27477: sesta riippuen. Kunnat suunnittelevat avohoi- lujen kehittämiselle, ja pitkät janotuslistat lai-
27478: don ja sen tukipalvelujen tehostamista ja lisää- tospaikkoihin ovat huomattavasti vähentyneet,
27479: mistä vanhuksille. Muutamissa kunnissa on ko- jopa tyystin kadonneetkin.
27480: keiluasteella käynnistetty vanhusten kotihoi- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
27481: dontuen maksamista kotihoidossa oleville van- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27482: huksille avohoidon lisäämiseksi kalliimman lai- sen,
27483: toshoidon rinnalle. Mm. Kokkolassa vanhusten
27484: kotihoidontukea maksetaan 23 vanhukselle 200 että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
27485: mk/kk kokeiluluonteisena. Vanhusta hoitaa täl- menpiteisiin vanhusten kotihoidontuen
27486: löin lapsi, sukulainen, puoliso tai palkattu hoi- maksamiseksi niille 65 vuotta täyttäneil-
27487: taja. Ko. toimenpiteellä vähennetään Kokkolan le, jotka muussa tapauksessa olisivat lai-
27488: kaupungin nettomenoja vanhustenhoidon osalta toshoidon välttämättömässä tarpeessa.
27489: 660 000 mk/vuosi. Kotihoidontuki mahdollis-
27490: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
27491:
27492: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
27493: Jaakko 1tälä Terhi Nieminen-Mäkynen
27494: 702 1980 vp.
27495:
27496: Toivomusaloite n:o 626.
27497:
27498:
27499:
27500:
27501: Ihamäki ym.: Työllisyyslain muuttamisesta kunnille kesäajaksi
27502: asetettujen rajoitusten poistamiseksi.
27503:
27504:
27505: E d u s k u n n a 11 e.
27506:
27507: Työllisyyslain 11 §: ssä on säädetty, että kun- tuksiin, on tilanne kunnissa kuitenkin käytän-
27508: nan rahoittamissa töissä työmäärärahoilla pa1- nössä ollut se, että kunnat eivät juurikaan ole
27509: kattujen työntekijäin kokonaismäärä ei valtio- hankalasta byrokratiasta ja valtiolle ylityksistä
27510: neuvoston määräämien, maan pohjois- ja itä- tulevien korvausten pelosta lähteneet mainittuja
27511: osissa sijaitsevien työvoimapiirien alueella kesä- rajoituksia ylittämään.
27512: kuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana Kunnilla on kuitenkin varsin usein juuri kesä-
27513: saa keskimäärin ylittää vastaavaa työntekijäin kautena tarjottavanaan monenkinlaisia tehtäviä
27514: keskimäärää edellisen lokakuun alun ja touko- esim. koululaisille ja opiskelijoille. Näiden työl-
27515: kuun lopun välisenä aikana. Muualla maassa ei listämisellä voitaisiin samalla helpottaa kunnan
27516: näiden työntekijöiden kokonaismäärä kesäkuun oman organisaation lomajärjeste1yjä.
27517: alun ja lokakuun lopun välisenä aikana saa kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27518: kimäärin ylittää vastaavaa työntekijäin keski- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27519: määrää edellisen marraskuun alun ja toukokuun
27520: lopun välisenä aikana. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27521: Vaikka työvoimaministeriöllä on suhdanne- menpiteisiin työllisyyslain muuttamiseksi
27522: poliittisista ja muista erityisistä syistä mahdolli- siten, että kunnille kesäajaksi asetetut
27523: suudet myöntää poikkeuksia mainittuihin rajoi- rajoitukset poistetaan.
27524: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27525:
27526: Timo Ihamäki Helge Saarikoski Mauri Vänskä
27527: Heikki Perho Sampsa Aaltio
27528: 1980 vp. 703
27529:
27530: Toivomusaloite n:o 627.
27531:
27532:
27533:
27534:
27535: Ihamäki ym.: Ensiasunnon hankkijoiden asunto-olojen paranta-
27536: misesta.
27537:
27538:
27539: E d u s k u n n a 11 e.
27540:
27541: Asuntopolitiikka on tärkeä osa sitä yhteis- sesti kiinnitettävä huomiota rakennuskustannus-
27542: kuntapolitiikkaa, joka pyrkii perheen ja kodin ten ja käyttökustannusten muodostumiseen sekä
27543: aseman vahvistamiseen. Heikot asunto-olot ovat pääomakustannuksissa laina-aikojen pidentämi-
27544: maassamme ennen kaikkea nuorten ongelma. seen.
27545: Selvitysten mukaan nuoret asuvat tuloihinsa Asumistukeen oikeuttavia tulorajoja ja vaa-
27546: nähden kaikkein kalleimmin sekä ahtaimmin ja dittavia asumisstandardeja tulee väljentää. Asu-
27547: turvattomimmin esimerkiksi alivuokralaisina. mistukea on myös laajennettava myöntämällä
27548: Suurimmassa asunnon tarpeessa olevasta vuo- yleistuen lisäksi tarveharkintaista yksilö- ja per-
27549: sittain noin 30 OOO:sta omaa kotia perustavasta hekohtaista tukea. Asumistukea myönnettäessä
27550: nuoresta ruokakunnasta vain joka kahdestoista on vuokra-asuminen ja omistusasuminen saatet-
27551: pystyy tuossa elämän vaiheessa hankkimaan tava keskenään tasa-arvoiseen asemaan.
27552: oman asunnon. Korkeat asumiskustannukset Asuntosäästännän edellytyksiä on kehitettävä
27553: jopa valtion lainoittamissa vuokrataloissa ovat voimakkaasti. Valtion lainoittaman asuntotuo-
27554: aiheuttaneet sen, että nuorilla perheillä - joil- tannon kohdalla on tulorajoja väljennettävä ny-
27555: la muutenkin perhettä perustettaessa menot kyisestään, koska siten osaltaan edesautetaan
27556: ovat korkeat ja tulot pienet - on kohtuutto- tehokkaasti myös ns. väliinputoajien asemaa.
27557: mia vaikeuksia sekä säästää omaan asuntoon Vuokra-asuntojen omaksilunastamisjärjestelmä
27558: että selvitä asumismenoista asunnon hankinnan on tehtävä toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi.
27559: jälkeen. Ns. puolikunnallista asuntotuotantoa tulisi
27560: On selvää, etteivät nuorten asunto-ongelmat käyttää nykyistä aktiivisemmin hyväksi. Kun-
27561: voi olla vaikuttamatta kielteisesti perhe-elä- nallisia vuokra-asuntoja jaettaessa tulisi etusija
27562: mään, lasten kasvumahdollisuuksiin, viihtyvyy- pyrkiä antamaan asuntoa vailla oleville nuorille
27563: teen jne. sekä täten heijastumatta vahingolli- pareille. Kohtuullisin verohelpotuksin voitaisiin
27564: sesti myös koko yhteiskuntaamme. myös tehostaa omaan asuntoon liittyvän vuok-
27565: Ensiasunnon hankkijan asemaa tulee helpot- ra-asuntokelpoisen asuntokannan tarjontaa.
27566: taa kehittämällä asuntolainoitus- ja rahoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27567: järjestelmää siten, että ensiasunnon hankkijan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27568: omarahoitusosuus alenee 5 prosenttiin Suomen muksen,
27569: Pankin luotonanto-ohjeisiin vaikuttamalla sekä
27570: antamalla valtion takaus kuten opintolainoissa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27571: kin tarvittaville pankkilainoille. Asumiskustan- nuorten ensiasunnon hankkijoiden
27572: nusten saattamiseksi kohtuullisiksi on erityi- asunto-olojen pikaiseksi parantamiseksi.
27573: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27574:
27575: Timo Ihamäki Helge Saarikoski Sampsa Aaltio
27576: 704 1980 vp.
27577:
27578: Toivomusaloite n:o 628.
27579:
27580:
27581:
27582:
27583: lmpiö ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon rin-
27584: tamasotilaiden kuntoutukseen.
27585:
27586:
27587: E d u s k u n n a 11 e.
27588:
27589: Rintamaveteraanien terveydentila on tutki- Eduskunta on saanut vuoden 1980 tulo- ja
27590: muksen mukaan niin huono, ettei terveitä ja menoarvion käsittelyn yhteydessä veteraanijär-
27591: oireettornia heidän joukossaan ole enää yhtå jestöiltä sekä kuntoutuksen asiantuntijoilta siinä
27592: prosenttia enempää. Kun elinikää lyhentävää määrin asiaa koskevaa tietoa, että sen perus-
27593: vakavaa sairautta potee viidennes veteraaneista teella on syytä toivoa hallitukselta määräraha-
27594: ja normaalia elämää haittaavia vikoja on lähes esityksen osalta huomattavaa korotusta, mikä
27595: puolella, on kaikki maassamme asialliseen kun- ei kohdanne eduskunnassa asian luonteen huo-
27596: toutukseen käytettävissä olevat tilat syytä ottaa mioonottaen vastarintaa.
27597: käyttöön näinä vuosina, jolloin voidaan vete- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
27598: raanien osalta heidän ongelmiaan lievittää. oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27599: Viime vuosina on liikuttu valtion tulo- ja sen,
27600: menoarvion puitteissa kovin varovaisesti, itse
27601: asiassa kokeillen. Kokemuksista on saatu niin että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
27602: selvää myönteistä palautetta, ettei ole enää syy- tyksen lisäyksestä valtion vuoden 1980
27603: tä jatkaa varojen myöntämistä kokeilun nimis- tulo- ja menoarvioon rintamasotilaiden
27604: sä, koska silloin voidaan määrärahoja asian kuntoutusmäärärahojen korottamiseksi
27605: luonteen vuoksi pitää kohtuuttoman alhaisena. 50 prosentilla.
27606: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
27607:
27608: Lauri lmpiö Jalmari Torikka Mauri Vänskä
27609: Matti Viljanen Tapio Holvitie P. Mäki-Hakola
27610: Tauno Valo Matti Jaatinen Mikko .Jokela
27611: 1980 vp. 705
27612:
27613: Toivomusaloite n:o 629.
27614:
27615:
27616:
27617:
27618: Joutsenlahti ym.: Satakunnan kokonaisuudessaan käsittävän työ-
27619: voimapiirin perustamisesta.
27620:
27621:
27622: E d u s k u n n a 11e.
27623: Työvoimahallinnossa Satakunta jakaantuu esiintyi työvoimapulaa. Nyt viime vuosina alue
27624: kahteen työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja on kokenut merkittävästi voimakkaamman
27625: Huittisten työvoimatoimistot kuuluvat Turun työttömyyden kuin muut vastaavat teollisuus-
27626: työvoimapiiriin ja muut työvoimatoimistot keskukset Suomessa. Tällaiselle ongelma-alueel-
27627: Tampereen työvoimapiiriin. Lisäksi Turun ja le on hyvin tärkeää, että sitä voidaan käsitellä
27628: Porin läänin kunnat Suodenniemi ja Mouhijärvi yhtenä alueena ja kokonaisuutena valtion työ-
27629: kuuluvat Hämeen läänissä olevan Nokian työ- voimaviranomaisten, työvirastojen ja lääninhal-
27630: voimatoimiston alueeseen. linnon taholta. Oman ty.övoimapiirin muodosta-
27631: On nähtävissä, että työvoimahallinnolla tu- minen Satakunnasta merkitsisi huomattavaa pa-
27632: lee olemaan vastaisuudessa hyvin keskeinen rannusta nykyiseen tilanteeseen.
27633: asema elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa. Kun Työvoimahallinnon palvelut tulevat yhä kes-
27634: Satakuntaan suunnattavat toimenpiteet muutoin keisemmiksi myös elinkeinoelämälle ja teollisuu-
27635: ohjataan lääninhallinnon ja valtion työvirastojen delle. Satakunnassa sijaitsee koko maata ajatel-
27636: kautta, joiden piirijako vastaa läänin rajoja, len hyvin keskeistä teollisuutta ja yritystoimin-
27637: tulisi myös työvoimahallinnon rajat tarkistaa taa. Työvoimahallinnon palvelujen tulisi olla lä-
27638: tämän muka1sesti. Satakunnan liittäminen Tu- hempänä, jotta elinkeino- ja työvoimapoliittiset
27639: run työvoimapiiriin ei kuitenkaan vastaisi Sata- toimenpiteet voitaisiin suunnitella ja toteuttaa
27640: kunnan tarpeita. Varsinais-Suomi ja Satakunta täällä olevan teollisuus- ja yritystoiminnan kan-
27641: ovat työvoima- ja elinkeinorakenteeltaan mer- nalta katsoen tarkoituksenmukaisesti.
27642: kittävästi erilaisia. Samassa työvoimapiirissä Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27643: takunnan erityisluonne ei tulisi riittävästi esille. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27644: Satakunta on työllisyyspoliittinen ongelma- muksen,
27645: alue. Pohjoisosat ovat kehitysaluetta sekä keski-
27646: ja eteläosat suurteollisuuden valta-aluetta. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
27647: Suurteollisuuden huomattavat työvoimavaihte- piteisiin Satakunnasta kokonaisuudes-
27648: lut 1970-luvulla ovat aiheuttaneet ennennäke- saan perustettavan työvoimapiirin ai-
27649: mättömiä ongelmia. 1970-luvun alkuvuosina kaansaamiseksi.
27650: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27651:
27652: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Veikko Vennamo
27653: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
27654:
27655:
27656:
27657:
27658: 89 088000224W
27659: 706 1980 vp.
27660:
27661: Toivomusaloite n:o 6.30.
27662:
27663:
27664:
27665:
27666: Joutsenlahti ym.: Syntyvyyden lisääntymiseen tähtäävän perhe-
27667: poliittisen ohjelman aikaansaamisesta.
27668:
27669:
27670: E d u s k u n n a 11 e.
27671: Suomi on uklkoutuva ja akkautuva kansakun- sukupolvelle ja autettaisiin kansakuntaamme li-
27672: ta. Syntyvien lasten lukumäärässä olemme aivan sääntymään nykyistä huomattavasti enemmän.
27673: maailman vähiten lisääntyvien kansakuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27674: joukossa. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä laati- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27675: maan kokonaisvaltaista perhepoliittista ohjel- muksen,
27676: maa, jossa tulisi huomioida, että äitiysloma
27677: pidennettäisiin 13 kuukauteen ja tulevaisuu- että hallitus laatisi pikaisesti koko-
27678: dessa aina 3 vuoteen asti. Äitiyspäivärahan naisvaltaisen perhepoliittisen ohjelman,
27679: alentuminen reaaliarvon suhteen tulisi kaikin jonka avulla maamme lapsisyntyvyyttä
27680: keinoin voida estää ja päinvastoin äitiyspäivä- lisätään voimakkaasti ja lapsiperheille
27681: rahan reaaliarvoa olisi nostettava. Kaikin kei- annetaan tasapuoliset elämänedellytyk-
27682: noin olisi pyrittävä siihen, että maassamme set muiden kansalaisten kanssa.
27683: luotaisiin otollinen kasvumahdollisuus uudelle
27684: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27685:
27686: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27687: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
27688: 1980 vp. 707
27689:
27690: Toivomusaloite n:o 631.
27691:
27692:
27693:
27694:
27695: Joutsenlahti ym.: Invalidien vähimmäiseläkkeen korottamisesta.
27696:
27697:
27698: E d u s k u n n a II e.
27699:
27700: Invalidien eläkeasiassa on vielä paljon kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27701: jaamisen varaa, jotta eläke antaisi edes välttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27702: mättömät aineelliset elämisen edellytykset eläk- muksen,
27703: keensä varassa elävälle invalidille. Tämän
27704: vuoksi, koska pienemmät invalidieläkkeet ovat että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
27705: vain noin 180 mk/kk ja kuitenkin on varaa menpiteisiin, että invalidieläkkeen vä-
27706: maksaa jopa 38 000 mk/kk eläkkeitä, olisi in- himmäismääräksi saataisiin 1300 mk/kk.
27707: validien eläkkeille saatava vähimmäisraja, joksi
27708: olisi asetettava vähintään 1 300 mk/kk.
27709: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27710:
27711: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27712: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
27713: 708 1980 vp.
27714:
27715: Toivomusaloite n:o 632.
27716:
27717:
27718:
27719:
27720: Joutsenlahti ym.: Rintamasotilastunnuksen omaavien henkilöiden
27721: eläkeiän alentamisesta.
27722:
27723:
27724: E d u s k u n n a 11 e.
27725:
27726: Nykyiset rintamamiehet ja -naiset odottavat Olisi korkea aika huomioida ja arvostaa ne
27727: kiireellisesti voimaan sellaista lakia, joka oike- henkilöt, jotka ovat kovia kokien säilyttäneet
27728: uttaisi rintamasotilastunnuksen omaavat henki- maamme vapauden.
27729: löt eläkkeelle 55 vuotta täytettyään. Se lienee Erityisesti tulisi huomioida, että myös rinta-
27730: oikeutettua ottaen huomioon aikoinaan koetut matunnuksen saavilla naisilla olisi täysin samat
27731: sodan rasitukset. Käytännön elämässä voi huo- oikeudet kuin miehilläkin, myös oikeus rinta-
27732: mata, että sotaveteraanit rappeutuvat huomat- malisään ja veteraanieläkkeeseen.
27733: tavasti joka päivä. Äkillisiä kuolemantapauksia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27734: sattuu hyvin usein. Syynä on, että sodassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27735: saatu vamma on haitannut jatkuvasti ja aiheut- muksen,
27736: tanut yht'äkkinäisen kuoleman. On kohtuutonta
27737: vaatia työntekoa sellaisilta henkilöiltä, jotka että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27738: ovat sodan kauhut kokeneet ja siellä menettä- menpiteisiin rintamamiestunnuksen
27739: neet terveytensä, kun heidät voitaisiin siirtää omaavien miesten ja naisten vapaaehtoi-
27740: eläkkeelle ja antaa samalla nuorille työttömille sen eläkeikärajan alentamiseksi 55 vuo-
27741: työtä. Veteraaneille tulisi näin sallia oikeus teen, minimieläkkeen turvaamiseksi ja
27742: vapaaehtoisesti päästä eläkkeelle sitä halutes- antamalla rintamamiestunnuksen omaa-
27743: saan jo 55-vuotiaina. Jos muutama vuosi vielä ville naisille kaikki samat oikeudet kuin
27744: kuluu, niin tämän ikäisiä veteraaneja ei ole miehillekin esim. rintamalisän ja muun
27745: enää eläkkeelle lähtemässä ja pian muutenkin eläketurvan suhteen.
27746: loputkin veteraanit poistuvat luonnollista tietä.
27747: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27748:
27749: Anssi Joutsenlahti .T. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
27750: Urho Pohto Pekka Vennamo Urpo Leppänen
27751: 1980 vp. 709
27752:
27753: Toivomusaloite n:o 633.
27754:
27755:
27756:
27757:
27758: Joutsenlahti ym.: Tehostetun kuntoutuksen antamisesta invali-
27759: deille kuntoutuslaitoksissa.
27760:
27761:
27762: E d u s kun n a 11 e.
27763:
27764: Valtaosa invalideista tarvltslsl välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27765: kuntoutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27766: mintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi muksen,
27767: jokaisen vammaisen saada vuosittain mahdolli-
27768: suus tehostettuun kuntoutukseen pääsylle 2- että hallitus pikaisesti järjestäisi in-
27769: 3 viilroksL Lisäksi tällainen kuntoutus antaisi valideille vuosittain pääsymahdollisuu-
27770: myös invalidia hoitavalle tervetulleen lepotauon den 2-3 viikon ajaksi tehostettuun
27771: ehkä vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin kes- kuntoutukseen kuntoutuslaitoksissa.
27772: keytyksettä jatkuneen auttamisen väliin.
27773: Hdsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27774:
27775: Anssi .Joutsenlahti .J. .Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
27776: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
27777: 710 1980 vp.
27778:
27779: Toivomusaloite n:o 6.34.
27780:
27781:
27782:
27783:
27784: Joutsenlahti ym.: Veteraanitunnuksen omaavien oikeuttamisesta
27785: matkustamaan ilmaiseksi valtionrautateillä.
27786:
27787:
27788: E d u s k u n n a 11 e.
27789:
27790: Sotiemme veteraanit ovat asettaneet alttiiksi omaaville annettava ilmainen matkustusoikeus
27791: elämänsä ja terveytensä puolustaes,saan maa- valtionrautateillä, koska kaiken lisi&si junat
27792: tamme. Heille on jäänyt sodista elämänikäisiä kyllä kulkevat, joten tästä ilmaisesta rautatei-
27793: vaivoja, jotka iän mukana vain tulevat yhä pa- den käyttöoikeudesta veteraaneille ei valtiolle
27794: hemmiksi. Tutkimusten mukaan vain 1 % ve- koituisi edes lisäkustannuksia.
27795: teraaneista on täysin terveitä. Tämän vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27796: tulisi veteraaneille antaa kaikki mahdollinen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27797: tuki heidän jäljellä olevana elinaikanaan. Myös
27798: veteraanit haluaisivat tutustua kotimaahansa että kaikki veteraanitunnuksen omaa-
27799: matkustamalla, mutta vähävaraisina heillä ei ole vat oikeutettaisiin matkustamaan ilmai-
27800: useinkaan siihen taloudellisia mahdollisuuksia. seksi valtionrautateillä.
27801: Tämän vuoksi olisi kaikille veteraanitunnuksen
27802: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1980.
27803:
27804: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto Pekka Vennamo
27805: J. .Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urpo Leppänen
27806: 1980 vp. 711
27807:
27808: Toivomusaloite n:o 635.
27809:
27810:
27811:
27812:
27813: Juntumaa ym.: Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen
27814: tehostamisesta.
27815:
27816:
27817: E d u s k u n n a 11 e.
27818:
27819: Vaikeavammaisten henkilöiden osallistumis- sia, kun on kyse erittäin vaikeavammaisista
27820: ta normaaliin elämään vaikeuttaa nykyisin mm. henkilöistä. Tarvitaan entistä enemmän hyd-
27821: tarkoituksenmukaisten kuljetuspalveluiden vä- raulisin nostolaittein varustettuja pyörätuoli-
27822: häisyys ja matkakustannusten kalleus. Lain takseja, joissa on vammaisen auttamiseen pe-
27823: mukaan kunnilla on mahdollisuus järjestää ky- rehtynyt kuljettaja.
27824: seistä toimintaa ja saada siihen valtionapua. Pyörätuolitaksien liikennelupia olisi myön-
27825: Varsinaista kunnallista kuljetuspalvelua meillä nettävä nykyistä helpommin, sillä tällaisten au-
27826: ei kuitenkaan ole yleisesti järjestetty. tojen todellinen tarve tulee esiin vasta kun
27827: Koska liikkuminen on jokaiselle ihmiselle vaivattomat liikkumismahdollisuudet ovat ole-
27828: tärkeä as1a, kunnat tulisi velvoittaa järjestä- massa ja niistä vammaisille tiedotetaan.
27829: mään kuljetuspalveluita niitä tarvitseville vam- Erityisen vailceassa asemassa ovat syrjäseu-
27830: maisille tai ainakin antamaan nykyistä enem- duilla asuvat vammaiset, jotka kipeimmin tar-
27831: män taloudellista tukea kuljetuskustannuksiin vitsisivat mahdollisuuksia ,suuntautua ulospäin
27832: yksityisiä erikoisautoja tai takseja käytettäessä. ja saada kontakteja. Eräänä ratkaisuna olisi
27833: Samalla olisi varattava myös tietty määräraha varmasti taloudellinen tuki korkeiksi kohoa-
27834: vaikeavammaisten vapaa-ajan kuljetuksiin, jot- viin kul jetuskust,annuksiin.
27835: ka jo mielenterveyden kannalta ovat välttä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27836: mättömiä. Nykyisin kaikkein vaikeimmin vam- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27837: mautuneet monissa kunnissa jäävät vaille tu- muksen,
27838: kea, koska opiskelu- ja työmatkakustannukset
27839: pyritään rahoittamaan ensin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27840: Myös kuljetuspalveluita suorittavien autojen vaikeavammaisten henkilöiden kuljetus-
27841: olisi varustetasoltaan oltava tarkoituksenmukai- palvelujen tehostamiseksi.
27842: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
27843:
27844: Antero Juntumaa Esko Almgren Sauli Hautala
27845: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Impi Muroma
27846: Väinö Rautiainen .Jorma Fred
27847: 712 1980 vp.
27848:
27849: Toivomusaloite n:o 636.
27850:
27851:
27852:
27853:
27854: M. Järvenpää ym.: Kansaneläkelain ja asumistukilain epäoikeu-
27855: denmukaisuuksien korjaamisesta.
27856:
27857:
27858: E d u s k u n n a 11 e.
27859:
27860: Vuoden 1980 alusta toteutettiin kansaneläke- väksyessään tarkoitti, sillä 1akiin oli: jäänyt
27861: lain muutos siten, että "tlllk1järjestelmän paran- aulclroja, jotka ovat osoittautuneet eläkeläisten
27862: nukset merkitsevät tukilisän määrän nousua yk- toimeentuloturvaa heikentävi:ksi.
27863: sinäisellä kansaneläk!keensaajalla 46-71 mar- Eduskunnan tarkoituksena oli kuitenkin pa-
27864: kalla Imukaudessa muiden 'tulojen määrästä rantaa ensisijaisesti kailkkein pien1mpien eläk-
27865: ri1ppuen", kuten lain perusteluissa mainittiin. keiden varassa elävien eläketurvaa. Siksi nyt on
27866: Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen perus- kHreesti korjattwva lakia, jotta jokaisen tukili-
27867: teluineen, mutta lakiin liittyneen asumistukilain sään oikeutetun eläke nousisi todellatkin vähin-
27868: muutoksen seurauksena noin 90 000 tukilisän tään luvatut 41 mallkkaa kuukaudessa. Samalla
27869: saanedta väheni asuntotuki niin, että heidän tulisi kiirehtiä eläkelakien kokonaisuudistusta
27870: nettohyötynsä muutoksesta ei vastannutkaan turvaamaan pienien eläikkeiden va·rassa elävien
27871: edes alinta 41 markkaa kuukaudessa, vaan vä- toimeentuloa.
27872: hemmän. Usäksi 10 000 eläkkeensaajaa jäi ko- Edellä kirjoitetun perusteella ehdotammek1n
27873: konaan atsumistuetta, useimmiten juuri ne elä- eduskunnan hyväiksyttäväiksi toivomuksen,
27874: keläiset, jorka asuvat huonoissa asunnoissa.
27875: Kaiken lisäksi maaliskuussa nousevat asuntojen että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
27876: vuokrat, jolloin mahdollisesti yhä useamman reesti esityksen, jolla korjattaisiin kan-
27877: eläkeläisen tukiHsän hsäys pyyhkiytyy kohon- saneläkelain ja asumistukilain muutok-
27878: neilla vuokrilla. Näin ollen on syntynyt tilanne, sen yhteydessä vuoden 1980 alusta syn-
27879: jota eduskunta ei ole lakia hyväksyessään tar- tynyt epäoikeudenmukainen tilanne ja
27880: koittanut: kaikkein vaikeimmassa asemas.sa ole- paranmttaisiin asumistuen piiriin kuu-
27881: v~en eläkeläisten eläkkeiden korotukset jäivät luvien ja muiden eläkeläisten asemaa.
27882: alemmiksi kuin mitä eduskunta perustelut hy-
27883: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
27884:
27885: Matti Järvenpää Pauli Uitto
27886: 1980 vp. 713
27887:
27888: Toivomusaloite n:o 637.
27889:
27890:
27891:
27892:
27893: M. Järvenpää ym.: Alkoholijuomien hintojen poistamisesta ku-
27894: luttaj ahintaindeksistä.
27895:
27896:
27897: Ed u s kun n a 11 e.
27898:
27899: Alkoholijuomien hintojen indeksisidonnai- män alkoholijuomien hintoihin kuin pyrkimys
27900: suus on ollut omiaan haittaamaan johdonmu- niiden kulutuksen hillitsemiseen.
27901: kaisen hintapolitiikan harjoittamista ja on siten Alkoholitutkijat ovat tulleet siihen tulok-
27902: vaikuttanut kielteisesti alkoholiolojen kehityk- seen, mihin myös Maailman Terveysjärjestö on
27903: seen. yhtynyt, että alkoholihaitat ja alkoholin kulu-
27904: Nykyisen alkoholilainsäädännön tehdessä al- tus ovat suorassa suhteessa keskenään. Mitä
27905: koholijuomien saannin entistä helpommaksi enemmän juodaan, sitä enemmän on haittoja,
27906: kulutus kasvoi nopeasti. Sitä ei myöskään voitu ja mitä vähemmän juodaan, sitä vähemmän on
27907: hillitä riittävillä hinnankorotuksilla, koska tulo- haittoja.
27908: poliittisissa neuvotteluissa oli sovittu siitä, että Kulutusta ja haittoja voidaan siis vähentää
27909: myöskään alkoholijuomien hintojen korotuksia vaikeuttamalla alkoholijuomien saantia. Hin-
27910: ei saa panna toimeen, koska ne vaikuttavat nankorotukset ovat tutkimusten mukaan tähän
27911: kuluttajahintaindeksiin ja siten välillisesti lisää- kaikkein nopeimmin vaikuttava keino.
27912: vät painetta palkankorotuksiin. Kun alkoholijuomat eivät kuulu välttämättö-
27913: Alkoholimenot ovat jo usean vuoden ajan myystarvikkeisiin ja niiden kulutus on voi-
27914: olleet noin 7 % yksityisistä kulutusmenoista. makkaasti kasaantunutta, alkoholin hintoja ei
27915: Ne jakautuvat kuitenkin erittäin epätasaisesti ole syytä jatkuvasti pitää kuluttajahintaindek-
27916: kuluttajien kesken. Tiedetään, että kymmenes sissä.
27917: osa alkoholijuomien käyttäjistä kuluttaa yli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27918: puolet meidän maassamme juoduista alkoholi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27919: juomista. Kun kysymys lisäksi ei ole mistään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27920: välttämättömyystarvikkeesta, on käsittämätöntä, menpiteisiin alkoholijuomien hintojen
27921: että tulopoliittiset ratkaisut vaikuttavat enem- poistamiseksi kuluttajahintaindeksistä.
27922: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
27923:
27924: Matti Järvenpää Aimo Ajo Hannele Pokka
27925: Boris Renlund Antero .lll'ntumaa Ensio Laine
27926: J. Juhani Kortesalmi Eeva Kauppi Lauha Männistö
27927: Helvi Hyrynkangas Anna-Liisa Jokinen
27928:
27929:
27930:
27931:
27932: 90 088000224W
27933: 714 1980 vp.
27934:
27935: Toivomusaloite n:o 638.
27936:
27937:
27938:
27939:
27940: Kangas ym.: Työsopimuslain 34 §:n muuttamisesta työsuhteen
27941: katkeamisen estämiseksi pienen lapsen kotihoidon takia.
27942:
27943:
27944: E d u s kun n a 11 e.
27945:
27946: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa lasten kotihoitokauden jälkeen. Ensi vaiheessa
27947: on varattu määräraha lasten kotihoidon tuen tulisi taata mahdollisuus hoitaa lasta kotona
27948: toteuttamiseen. Budjettimääräraha on jatkoa kolme vuotta työsuhteen siitä katkeamatta.
27949: vuodesta 1977 harjoitettuun kokeilutoimintaan. Kotihoidon tuen laajetessa tulee vastaavat muu-
27950: Tähän asti saadut kokemukset osoittavat koti- tokset tehdä myös työsopimuslakiin. Työsopi-
27951: hoidon tuen toivotuksi ja useimpien pienten muslain mukaiset hoitolomat tulisi ulottaa ko-
27952: lasten vanhempien parhaimpana pitämäksi las- tihoidon tukea saavien lisäksi myös niihin,
27953: ten hoitomuodoksi. Tämän takia tulee lasten jotka eivät saa kotihoidon tukea, mutta hoi-
27954: kotihoidon tukea ja siihen liittyviä lainsäädän- tavat itse kotona alle 3-vuotiasta lasta. Hoito-
27955: nöllisiä uudistuksia kiirehtiä. loma tulee myöntää joko isälle taikka äidille.
27956: Lasten kotihoidon tuki tarvitsee pohjakseen Vanhempien tulee hoitolomia myönnettäessä
27957: pysyvän lainsäädännön. Tämän takia tulisi pi- olla tasavertaisessa asemassa.
27958: kaisesti ryhtyä valmistelemaan lakia lasten ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27959: tihoidon tuesta. Vuoden 1979 valtiopäivillä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27960: ovat edustaja Kauppinen ym. jättäneet tätä
27961: koskevan lakialoitteen. että hallitus ryhtyisi kotihoidontukea
27962: Jotta kotihoidon tuesta muodostuisi todel- koskevan lainsäädännön laatimisen yh-
27963: linen vaihtoehto, on rinnan kotihoidon tuen teydessä toimenpiteisiin työsopimuslain
27964: toteuttamisen kanssa ryhdyttävä valmistelemaan 34 §:n muuttamiseksi niin, että pienten
27965: työsopimuslain muuttamista niin, että lasta lasten vanhemmille taataan mahdolli-
27966: kotona hoitavalle taataan mahdollisuus palata suus hoitaa itse lapsiansa ainakin kol-
27967: entiseen työpaikkaan vanhana työntekijänä mivuotiaiksi työsuhteen katkeamatta.
27968: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
27969:
27970: Orvokki Kangas Mikko Kaarna Matti Maijala
27971: Pentti Poutanen Veikko Pihlajamäki Kauko Juhantalo
27972: Lea Sutinen Paavo Vesterinen Olavi Martikainen
27973: Heimo Linna Hannele Pokka
27974: 1980 vp. 715
27975:
27976: Toivomusaloite n:o 639.
27977:
27978:
27979:
27980:
27981: Kangas ym.: Alkoholijuomien poistamisesta elinkustannusindek-
27982: sistä.
27983:
27984:
27985: E d u s kun n a 11 e.
27986:
27987: Nykyisen aLkoholilainsäädännön voimaantulo Alkoholijuomien kulutus kasautuu voimak-
27988: vuoden 1969 alussa merkitsi sitä, että alko- kaasti. ALkoholijuomia eniten käyttävä 10 pro-
27989: holijuomien kulutus kasvoi kuudessa vuodessa sentin ryhmä, noin 300 000 kansalaista, kulut-
27990: 2,88 litrasta 6,45 litraan asukasta kohden 100 taa noin 50 prosenttia kaikesta aWkoholista.
27991: prosentin al:koholiksti Jaskettuna. Tähän on suu- Ku1renkin atlkoholin tulopoliittiset sidonnaisuu-
27992: resti vaikuttanut taloudellis-kult.tuuristen teki- det ja vaikutus kuluttajamntaindek!Siin heijastu-
27993: jöiden ohella se, että asianmukai!sen hintapoli- vat kaikkien kansalaisten elämään rJippumatta
27994: tiikan harjoittaminen on pääasias.sa tulopoliit- siitä käyttääkö aLkoholia vai ei.
27995: tisten syiden takia ollut mahdotonta. Mikäli maassamme oHsi vuosina 1974-79
27996: ALkoholijuomien paino kuluttajahintaindek- aWkoholijuomien hinnat voitu p1tää pi1lkäaikai-
27997: sissä on 6,57 prosenttia, ja alkoholimenojen sen keskiarvon tasolla, kulutus olisi asukas-ta
27998: osuus ykJSityisistä kulutusmenoista on viime kohden 100 prosentin a1koholina ollut joka
27999: vuosina ollut noin 7 prosenttia. vuosi alle 6 litran. Samalla a1koholihaitat olisi-
28000: Kun yleiset yhteiskunnalliset tekijät alkoi- vat jääneet vähäisemmiksi ja valtio olisi saanut
28001: vat 1970-luvun alkuvuosina yhä keskds,emmin mainittuina vuosina alkoholituloja lisää run-
28002: vaikuttaa arkoholipolitiikkaan ja kun alkoholi- .saat 1 600 miljoonaa markkaa. Mikäli a1koholi-
28003: ju'Omien paino kuluttajahintaindeks1ssä on ver- juomia ei poisteta elinkustannusindeksistä, alko-
28004: raten suuri, a1koholijuomien reaalihinta on vuo- holipoliittisesti tarkoituksenmukaisen hintapoli-
28005: desta 1974 lukien ollut jatJkuvas•ti alle vuosien tiikan toteuttaminen on va~keaa, mikä on
28006: 1951-1973 pitkäaikaisen keskiarvon, 100. omiaan lisäämään alkoholin kulutusta, ~iitä joh-
28007: Reaalihintojen ajoittainen huomattava jäl- tuvia oosiaa.lisia ja terveydellisiä haittoja samoin
28008: keenjääneisyys on Hsännyt a1koholi~uomien ku- kuin yksilöille, tuotantoelämälle ja yhtdskun-
28009: lutusta. EsimerJ.cirksi vuonna 1974, jolloin reaa- nalle aLkoholista aiheutuvia kustannuksia.
28010: lihinta vuositaoolla o1i 87, kulutus kasvoi yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28011: 15 prosenttia. Vuonna 1977, jolloin tulopoliibti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi <toi·vomuksen,
28012: sen ratkaisun vuooi alkoholin ja tupakan hin-
28013: toja ei voitu tlrorottaa, reaalihintaindeksi jäi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28014: pistelukuun 83; tällöin alkoholin kulutus kas- alkoholijuomien poistamiseksi elinkus-
28015: voi 1,1 prosenttia, vaikka ykskyinen kulutus tannusindeksistä.
28016: laski runsaat 2 prosenttia.
28017: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
28018:
28019: Orvokki Kangas Mikko Kaarna Heimo Linna
28020: Paavo Vesterinen Pentti Poutanen Hannele Pokka
28021: Veikko Pihlajamäki Lea Sutinen Impi Muroma
28022: Matti Maijala Olavi Martikainen
28023: 716 1980 vp.
28024:
28025: Toivomusaloite n:o 640.
28026:
28027:
28028:
28029:
28030: Karhuvaara ym.: Opettajien eläkeoikeuksien yhtenäistämisestä.
28031:
28032:
28033: E d u s k u n n a 11 e.
28034:
28035: Voimassa olevan eläkelainsäädäntömme mu- että vajaillakin virkavuosilla voisi päästä eläk-
28036: kaan vaihtelee peruskoulun ja lukion opettajien keelle. Tällöin luonnollisesti pitäisi eläkkeen
28037: eläkeikäraja virasta riippuen 60 ja 63 vuoden määräämisessä ottaa huomioon vil}kavuosien
28038: välillä. Peruskoulun ala-asteen opettajat pääse- määrä. Siirtymällä joustavan eläkeikärajan sovel-
28039: vät eläkkeelle aina 60-vuotiaina. Sama on ti- tamiseen voitaisiin opettajien henkilökohtaisten
28040: lanne niiden opettajien kohdalla, jollka opetta- tarpeiden tyydyttämisen lisäksi paranvaa myös
28041: vat peruskoulun yläasteella tai yläasteella ja vastavalmistuneiden nuorten opettajien vaikeaa
28042: lukio:>sa. Sen ,s,ijaan lukion ja peruskoulun ylä- työllisyys tilannetta.
28043: asteen opettajien eläkeikä on 63 vuotta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28044: Ei ole oikein, että opettajien mahdollisuus taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28045: päästä eläkkeelle määräytyy eri tavalla riippuen
28046: siitä missä virassa opettaja on. Kaikkien opet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28047: tajien kohdalla tulisi päästä samanlaisiin eläke- opettajien eläkeoikeuksien muuttamisek-
28048: iän määräytymisperusteisiin ja yleisen eläkeikä- si tasapuolisiksi ja eläkejärjestelmän
28049: rajan tulisi olla 60 vuotta. muuttamiseksi nykyistä joustavammaksi
28050: Koska opettajien mahdollisuudet opettaa te- niin, että ennenaikainen eläkkeelle siir-
28051: hokkaasti oppilaita voivat vaihdella huomatta- tyminen kävisi mahdolliseksi.
28052: vastikin, tulisi eläkelainsäädäntöä muuttaa niin,
28053: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28054:
28055: Sinikka Karhuvaara Irma Rihtniemi-Koski Erkki Korhonen
28056: Saara Mikkola Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo
28057: !fapio Holvitie Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Ekorre
28058: 1980 vp. 717
28059:
28060: Toivomusaloite n:o 641.
28061:
28062: Kauppi ym.: Kodinperustamislainojen saatavuuden parantami-
28063: sesta.
28064:
28065: E d u s k u n n a 11 e.
28066:
28067: Maassamme on ollut voimassa vuodesta 1945 lut 31 000 ja 38 000 välillä. Selvimmin asunto-
28068: lähtien Lkodinperustamislainalaki ( 1177/45). ongelmat tulevat esille perheitten lasten luku-
28069: Siinä säädetään, että valtion tulo- ja meno- määrässä. SyntyvyyS! on viime vuosina jatku-
28070: arvioon on vuosittain varattava määräraha, jon- vasti laskenut.
28071: ka puitteissa ·sosiaaliministeriö voi myöntää alle Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan
28072: 30-vuotiaille avioliittoon meneville tai aviolii- vuonna 1972 maassamme syntyi 58 831 la:sta.
28073: tossa oleville korotonta kodinperustamislainaa Tämä lukumäärä on niin .alhainen, että vas-
28074: oman kodin perustamiseen tarvittavan asunto- taavaa lukua saa hakea vuosilta 1866-1870.
28075: ja muun irtaimiston hankkimista varten. Tilanne on todella huolestuttava ja tulee enti-
28076: Eduskunta on kuitenkin vuodesta 1958 läh- sestäänkin vaikeutumaan, ellei asian johdosta
28077: tien jättänyt vahvistamatta tarkoitukseen vara- ryhdytä vakaviin toimenpiteisiin. Yhtenä ja var-
28078: tun määrärahan tai hallitus ei ole sitä lainkaan masti kaikista suurimpana syynä tähän alhai-
28079: esittänyt. Näin ollen laki kodinperustamislai- seen syntyvyyteen on nykyinen heikko asun-
28080: noista on ollut kuollut kirjain jo 20 vuoden totilanne. Onhan luonnollista, että nuoret parit
28081: ajan. eivät halua hankkia lapsia puutteellisiin asun-
28082: Kodinperustamislainoja varten varatun mää- to.iJhin, vaan jäävät odottamaan aikaa parempaa.
28083: rärahan poisjättämiselle ei ole mitään perustel- Opiskelu, ammattiin valmistautuminen ja
28084: tuja syitä. Päinvastoin monet painavat syyt ny- vakituisen ansiotyön tai -toimen hankkiminen
28085: kyään puhuvat sen puolesta, että kodinperusta- vievät nuorilta paljon aikaa. Yhdessä taloudel-
28086: mislainajärjestelmä olisi välttämätön olemassa. listen vaikeuksien kanssa tästäkin on seurauk-
28087: sena oman kodin peruS!tamisen viivästyminen.
28088: Asuntok)'lsymys on jatlkuvasti nuorille pareil- Kodinperustamislainojen avulla voitaisiin tässä-
28089: le erittäin vaikea ongelma. Vuokra-asunnon kin tapauksessa auttaa nuoria ja nopeuttaa hei-
28090: saanti on nykyään vaikeaa, koska vuokramark- dän pääsyään omilla jaloillaan seisoviksi yhteis-
28091: kinat ov:at jatkuvaS!ti kiristyneet asuntotuotan- kuntamme jäseniksi.
28092: non veronhuojennuslain vaikutuksen Iakatessa Kun monilla esimerkeillä on osoitettavissa,
28093: kymmenen vuotta sitten. Samaan suuntaan vai- että kodinperustamislainajärjestelmän palautta-
28094: kuttavat vuoden 1970 syksyllä hyväksytyt muu- minen on perusteltua, olisi valtion tulo- ja
28095: tokset huoneenvuokralakiin. Yksityisen sekto- menoarvioon otettava vuosittain tähän tarkoi-
28096: rin asuntosäästämisjärjestelmän puitteissa ei lä- tukseen riittävän suuri määräraha.
28097: heskään kaikilla nuorilla aviopareilla ole mah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28098: dollisuuksia saada riittävää apua oman a:sunnon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28099: ja irtaimiston hankkimiseen. muksen,
28100: Vaikean asuntotilanteen seuraukset näkyvät
28101: selvästi nuorten parien elämässä. Avioliittojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28102: solmimistiheydessä on tapahtunut viime vuo- nuorille pareille myönnettävien kodin-
28103: sina merkittäviä muutoksia. Solmittujen avio- perustamislainojen saatavuuden paranta-
28104: liittojen lukumäärä on viime vuosina vaihdel- miseksi.
28105: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28106:
28107: Eeva Kauppi Urho Pohto Tauno Valo
28108: Helena Pesola Ritva Laurila Ben Zyskowicz
28109: Lauri Impiö Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi
28110: Helge Saarikoski Aila Jokinen Pertti Salolainen
28111: Timo Ihamäki
28112: 718 1980 vp.
28113:
28114: Toivomusaloite n:o 642.
28115:
28116:
28117:
28118:
28119: Kauppi ym.: Lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemisesta.
28120:
28121:
28122: E d u s k u n n a 11 e.
28123:
28124: La:ki lasten päivähoidosta merkitsee 'lakisää- tava slta atneellisesti ja henkisesti. Valtioneu-
28125: teisoon puitteiden luomista päivähoitotoimhmal- voston hyv~symän lasten kotihoidon tukijär-
28126: le ja sen kehittämise11e. Laki rajaa kuitenkin jestelmän kokeilutulosten perusteella voidaan
28127: päivähoidon päivåikoddssa ja perhepäiväko- luoda järjestelmä, 'jossa vanhemmille tarjotaan
28128: deissa annettuun hoitoon sekä ulkona tapahtu- n)'lkyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa itse
28129: van leikin ja toiminnan ohjaukseen ja valvon- pientä lasta kotona. Kotihoidon edut saavute-
28130: taan. Laissa mainitaan myös, että ~Sosiaali- ja taan myös sil1oin, kun vanhemmat palkkaavat
28131: terveysministeriön suostumuksella voidaan jär- lapselle kotiin hoitajan.
28132: jestää muunkinlaista päivähoitotoimintaa, jos Jokaiselle kodin uLkopuolella päivähoitoa
28133: lapsen 'etu sitä vaatii. Tähän kohtaan nojautuen tarvitsevahle lapselle on pyrittävä turvaamaan
28134: on meneillään lasten kotihoidon tukikokeilu, yhteiskunnan ylläpitämä tai tukema ja valvo-
28135: joka olisi saatettava lak1säätdseksi ja muuhun ma päiväkoti- tai perhepäivähoito tuvvalHsessa
28136: päivähoitotoimintaan rhmastetuksi hoitomuo- ja kehittävässä ympäristössä. Vasta kotihoidon
28137: doksi. tuen toteuduttua voidaan kuitenkin määritellä,
28138: Kotihoidon tuella annetaan lapsen huolta- missä laajuudes,sa uusia päiväkoteja olisi perus-
28139: jalle valinnanmahdollisuus ansiotyön ja kotiin tettava ja perhepäivähoitoa laajennettava.
28140: jäämisen välillä lasten ollessa alle kouluikäisiä. Edeltä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28141: Erityisen tä11keätä tämä valinna.nmahdolliomus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28142: on alle 3-vuotiaiden bsten äideihle tai äidin muksen,
28143: sijaiselle, mutta perheen olosuhteista riippuen
28144: myös muille alle kouluikäisten, vammaisten ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28145: sairaitten lasten huoltajille. lasten kotona tapahtuvan hoidon tuen
28146: Lasten hoitam1nen ja kawattaminen on niin kehittämiseksi.
28147: arvokasta toimintaa, että yhteiskunnan on tuet-
28148: Helsingis,sä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28149:
28150: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Timo Ihamäki
28151: Helena Pesola Urho Pohto Tauno Valo
28152: Ben Zyskowicz Ritva Laurila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28153: Lauri lmpiö Anna-Kaarina Louvo Pekka Löyttyniemi
28154: Alla Jokinen
28155: 1980 vp. 719
28156:
28157: Toivomusaloite n:o 643.
28158:
28159:
28160: Kauppi ym.: Sarjana annetun hoidon ja tutkimuksen yhteydessä
28161: perittävien sairausvakuutuksen matkakustannusten omavas-
28162: tuuosuuksien alentamisesta.
28163:
28164:
28165: E d u s k u n n a 11 e.
28166:
28167: Sarjana annettavasta hoidosta aiheutuu poti- yhteensä 225 mk. Käytännössä tämä merkitsee
28168: laalle vielä sairausvakuutuslain säätämisen jäl- sitä, että matkakustannukset .saattavat nous.ta
28169: keenkin huomattavan suuria, joskus. ylivoi- yli 300 ma11kankin kuukaudessa. Jos päivä- tai
28170: mais,~ksikin käyviä kustannuksia. Laibotatorio- yösairaalahoidossa tähän hsätään hoitopä1vä-
28171: ja röntgentutJkimuksen sekä fysiJkaalisen hoidon ma~ksu, potilaan kustannukset saattavat nous·ta
28172: osalta voidaan tosin jo nykyään periä vain noin 500-800 maJrkkaan kuukaudessa. Kus-
28173: yksi omavastuuosuus enintään 15 hoitokertaa tannusten noustessa tällaisitk!si moni psyykki-
28174: kohti kolmen kuukauden aikana. Tältä osin sestJi sairas on yksinkertais·esti joutunut lopetta-
28175: kustannukset muodostuvat siten jo nykyisin maan hoidossakäynnit.
28176: kohtuullis,iksi. Tilanne ei ole kuitenkaan sama Sairaalan hoitopäivämaksuja ei liene mah-
28177: matkakustannusten korvaamisen osalta. dollis,ta ainakaan toistaiseksi alentaa tai pois-
28178: p,syyr:ktkisten .sairauksien hoitamisessa ollaan taa. Niitä ei korvata myöskään sairaus,vakuu-
28179: lisääntyvässä määrin 'siirtymäss'ä avohoidon tuksesta. Sen sijaan sairausvakuutuksen matka-
28180: suuntaan. Tässä tarkoituksessa niin sanottu kus,tannusten omavastuun osalta voitaisiin sar-
28181: päiväsairaanhoito on lisääntymässä. Päiväsai- jana annetun hoidon tai tutkimuksen sekä
28182: raanhoidossa potilas osamstuu hoitoon viitenä päivä- ja yösairaalahoidon yhteydessä säätää pe-
28183: päivänä viikossa kahdeksan tunnin aj.an. Muun ritJtäväksi vain yksi omavastuuosuus esim. 15
28184: ajan hän on kotonaan joutuen itse kustanta- tutJkinms- tai hoitokertaa kohtJi samaJlla tavalla
28185: maan asunto- ja ylläpitokustannuksensa. Päivä- kuin tapahtuu jo nyt varsinaisen laboratorio- ja
28186: saJiraanhoito maksaa potilaaJlle nykyään mielen- röntgentutkimuksen tai fysilkaalisen ho1don
28187: terveystoimiston järjestämässä päiväsairaalahoi- omavastuumaksun osalta.
28188: dos<Sa 10 mk ja yleissa1raalas:sa 16 mk päivältä. Edellä olevan perusteella e1hdotamme edus-
28189: Tämä jo yksin aiheuttaa potilaalle kustannuksia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28190: noin 200-320 :mk kuukaudessa. Lisäksi tulee
28191: osa matkakustannuksista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28192: Sen jälkeen kun sairausvakuutuksen matka- sairausvakuutukse11 matkakustannusten
28193: kustannusten omavastuuosuus 1. 1. 1978 lukien omavastuuosuuden alentamiseksi sarja11a
28194: korot·etdin 7,50 markkaan yhdensuuntaista mat- a11netun hoidon tai tutkimuksen sekä
28195: kaa kohti, maJtkakustannusten nousu on muo- päivä- ja yösairaalahoidon yhteydessä si-
28196: dostunut potilaalle huomattavaksi rasitukseksi. ten, että omavastuuosuuksia perittäisiin
28197: Jos esim. fys1kaalisessa hoidossa hoitosarjaan vain yksi esimerkiksi 15 hoito- tai tutki-
28198: sisältyy 15 hoitokertaa ja potilas joutuu maksa- muskertaa kohden, kuten varsi11aise11 la-
28199: maan markatkustannuksia jokaista hoitokertaJa boratorio- ja rö11tgentutkimuksen ja fy-
28200: tkohci omavastuuosuutenaan 2 x 7,50 mk ts. 15 sikaalise11 hoidon osalta tapahtuu.
28201: mk, on hoitosarjasta johtuva potilaan kustannus
28202: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28203:
28204: Eeva Kauppi Urho Pohto P. Jokinen
28205: Helena Pesola Ritva Laurila T. Ihamäki
28206: Eva-Maija Pukkio Anna-Kaarina Louvo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28207: Lauri lmpiö Alla Jokinen Tauno Valo
28208: Helge Saarikoski Ben Zyskowicz
28209: 720 1980 vp.
28210:
28211: Toivomusaloite n:o 644.
28212:
28213:
28214:
28215:
28216: Kauppi ym.: Merenkulkijoiden ja heidän perheittensä yhteyden-
28217: pitomahdollisuuksien parantamisesta.
28218:
28219:
28220: E d u s k u n n a 11 e.
28221:
28222: Tiedonvälityksen kehittäminen· on eräs tär- Muihin maamme rajojen ulkopuolella työs-
28223: keimmistä tehtävistä pyrittäessä saattamaan kenteleviin verrattuna ovat merenkulkijart: sel-
28224: merenkulkijat mahdollisimman tasa-arvoiseen västi huonommassa asemassa. He joutuvat
28225: asemaan muiden kansalaisten kanssa. työskentelemään koko työikänsä pois:sa perheen
28226: Merimiespalvelu- ja opintotoiminnasta anne- parista, heidän sosiaalinen ja fyysinen työym-
28227: tun asetuksen (846/72) 1 §:n 8 momentissa päristönsä on hyvin rajoittunut ja esimerkiksi
28228: todetaan Merimiespalvelutoimiston tehtävänä kirjekontaktin ylläpitäminen on varsin vaikeaa
28229: olevan mm. "myötävaikuttaa merimiesten tie- laivan merellä olon ja eri puolille maailmaa
28230: dotustoiminnan ja muun viestintäpalvelun ja suuntautuvien, usein hyvinkin lyhytaikaisten
28231: yhteydenpidon parantamiseen ... " Merimies- satamakäyntien vuoksi. Merenkulkijoiden yh-
28232: palvelutoimisto onkin seitsenvuotisen toimin- teydenpitomahdollisuuksia kotimaahan tulisikin
28233: tansa aikana pyrkinyt erityisesti edistämään helpottaa 'sekä merenkulkijoiden itsensä että
28234: yleisten viestintäpalvelujen saattamista meren- heidän läheistensä sosiaalisen hyvinvoinnin tur-
28235: kulkijoiden ulottuville. vaamiseksi.
28236: Sen sijaan yksilötasolla ovat yhteydenpito- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
28237: mahdollisuudet perheisiin, muihin omaisiin ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28238: ystäviin yhä edelleen riittämättömät. Mielen-
28239: terveyshäiriöt olivat viime vuonna ensimmäistä että hallitus pikaisesti selvittäisi yh-
28240: kertaa suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja teiskunnan mahdollisuudet parantaa me-
28241: merimiesammateissa, mikä antaa aiheen otaksua, renkulkiioiden ia heidän perheittensä ia
28242: että ulkoisissa työolosuhteissa tapahtunut ko- muiden heille läheisten henkilöiden
28243: hentuminen ei ole suinkaan vähentänyt yhtey- yhteydenpitoa erityisesti sähköisen vies-
28244: denpidon tarvetta läheisiin, ehkä paremminkin tinnän avulla.
28245: lisännyt.
28246: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28247:
28248: Eeva Kauppi Mauri Vänskä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28249: Toivo Mäkynen Matti Viljanen Tauno Valo
28250: Pertti Salolainen P. Jokinen Ben Zyskowicz
28251: Aila Jokinen Helena Pesola Pekka Löyttyniemi
28252: Tapio Holvitie (fuulikki Petäjäniemi Helge Saarikoski
28253: Martti Ursin Timo Ihamäki Anna-Kaarina Louvo
28254: 1980 vp. 721
28255:
28256: Toivomusaloite n:o 645.
28257:
28258:
28259:
28260:
28261: Kauppi ym.: Vähävaraisten äitien lomanviettotoiminnasta huo-
28262: lehtivien järjestöjen tukemisesta.
28263:
28264:
28265: E d u s k u n n a II e.
28266:
28267: Valtion tulo· ja menoarviosta poistettiin teinen vastaus. Kun monilla vähävaraisilla
28268: muutama vuosi sitten sosiaaliseen lomatoimin- äideillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia
28269: taan varatusta määrärahasta vähävaraisten lomien järjestämiseen ilman taloudellista tu-
28270: äitien lomanviettotoiminnasta huolehtiville kea, olisi tähän tarkoitukseen varattava kuten
28271: järjestöille myönnettäviin avustuksiin varatut aikaisemminkin käyttövarat budjetissa.
28272: määrärahat. Näiden määrärahojen poistamista Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
28273: perusteltiin sillä, että kyseisiä avustuksia voi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28274: daan tarvittavassa määrin myöntää raha-auto- muksen,
28275: maattien tuotosta myönnettävistä varoista.
28276: Määrärahojen saanti tähän tarkoitukseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28277: raha-automaattien tuotosta saatavista varoista vähävaraisten äitien lomanviettotoimin-
28278: on kuitenkin käytännössä tuottanut suuria nasta huolehtivien iäriestöien taloudel-
28279: vaikeuksia. Useisiin anomuksiin on saatu kiel- listen tarpeiden tyydyttämiseksi.
28280: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28281:
28282: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Alla Jokinen
28283: Pekka Löyttyniemi Urho Pohto Tauno Valo
28284: Eva-Maija Pukkio Ritva Laurila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28285: Lauri lmpiö Anna-Kaarina Louvo Ben Zyskowicz
28286: Timo Ihamäki
28287:
28288:
28289:
28290:
28291: 91 088000224W
28292: 722 1980 vp.
28293:
28294: Toivomusaloite n:o 646.
28295:
28296:
28297:
28298:
28299: Kauppi ym.: Vanhusten asunto- ja palvelutalohankkeiden tuke-
28300: misen tehostamisesta.
28301:
28302:
28303: E d u s k u n n a 11 e.
28304:
28305: Vanhusten asunto-oloissa on vielä paljon pa- ympäristöstään viettämään vanhuudenpäiviään
28306: rantamisen varaa. Nykyisessä vanhusten asunto- vicer:aaseen, esimerkiksi kaupungin elinympär1s-
28307: tuotannossa on suuntauduttu ehkä liiankin yk- töön, vaan he jäisivät mieluiten oman pitä-
28308: sipuolisesti vanhainkotien rakentamiseen. On jänsä keskuspaikkaan, mikäli heille tarjoutuisi
28309: paljon vanhuksia, jotka mielellään asuvat juuri siihen tilaisuus.
28310: vanhainkodissa, mutta on paljon myös sellaisia Rahoitusvaikeudet ovat suurimpana esteenä
28311: vanhuksd.a, jotka pitävät enemmän jostakin tämän suositun asumismuodon toteuttamiselle.
28312: muusta asumismuodosta. Viime aikoina ovat Kuntien tulisickin saada nykyistä enemmän tu-
28313: erittäin suurta suosiota saavuttaneet vanhusten kea v,altiolta vanhusten asuntolahankkeitten to-
28314: asunto- ja palvelutalot. Tällaisen puolilaitosjär- teuttamista varten. Valtion tukitoimenpit~t,
28315: jestelmään perustuvan asumismuodon on par- kuten ar~avalainat ja raha-automaattivarat tulisi-
28316: haiten todettu soveltuvan monille vanhuksille. kin suunnaua nykyistä suuremmassa määrin juu-
28317: Asuntotalossa heillä on oma rauhansa sekä sen ri esitetyn kaltaisten vanhusten asunto- ja pal-
28318: lisäksi yhteistilat, missä heillä on tilaisuus olla velutalohankkeiden tukemiseen.
28319: kanssakäymisessä muiden asukkaiden kans,sa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
28320: Taloon sijoitettu kotiavustaja tai muu ammatti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28321: taitoinen henkilö on aina tarvittaessa lähellä an- muksen,
28322: tamassa henkilökohtaista apuaan.
28323: Palvelu- ja asuntotaloista on kiinnostunut että hallitus tehostaisi valtion tuki-
28324: myös maaseudun vanheneva väestö. Monet ko- toimenpiteitä vanhusten asunto- ja pal-
28325: tiseutunsa hyväksi elämäntyönsä suorittaneet velutalohankkeiden toteuttamiseksi.
28326: vanhukset eivät mielellään siirry omasta elin-
28327: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
28328:
28329: Eeva Kauppi Helena Pesola Jutta Zilliacus
28330: Saara Mikkola Helvi Hyrynkangas Tauno Valo
28331: Matti Puhakka Antero Juntumaa Ulla Puolanne
28332: 1980 vp. 723
28333:
28334: Toivomusaloite n:o 647.
28335:
28336:
28337:
28338:
28339: Kauppi ym.: Vaikeavammaisten nuorten palvelutarpeen selvittä-
28340: misestä ja palvelutalojen rakentamisesta.
28341:
28342:
28343: E d u s k u n n a 11 e.
28344:
28345: Maassamme suorittaa parhaillaan noin 250 tyäkseen tulemaan omin avuin toimeen. Yhä
28346: lasta oppivelvollisuuttaan lapsi-invalidien eri- edelleen jää moni vaikeavammainen nuori vam-
28347: tysoppilaitoks~ssa Helsingi!Ssä ja Oulussa. Li- mansa vankina vanhempiensa jatkuvasti huol-
28348: säksi lapsi-invalideja on suurimpien paikka- lettavaksi, tulee sijoitetuksi vanhainkotiin tai
28349: kuntien kansa- ja peruskouluihin perustetuilla mielisairaalaan, vain koska hänelle ei ole jär-
28350: erityisluokilla. jestetty mahdollisuutta koulunkäynnin jatkami-
28351: Peruskoulutuksen jälkcisen ns. toisen asteen seen.
28352: koulutuksen järjestäminen vaikeasti vammau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28353: tuneille on osoittautunut monien kohdalla lä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28354: hes ylivoimaiseksi sen johdosta, että ei ole
28355: olemassa vammaisille nuorille tankoitettuja pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28356: velukoteja, joissa asuen he voisivat jatkaa opin- vaikeavammaisten nuorten palvelutar-
28357: tojaan lukiossa tai muissa oppilaitoksissa. Kou- peen selvittämiseksi ja palvelutalojen
28358: lutuksen jäädessä puutteelliseksi he eivät täl- suunnittelun käynnistämiseksi maan eri
28359: löin pysty käyttämään hyväkseen niitä muita- osissa.
28360: kaan mahdollisuuksia, mitä monilla olisi, pys-
28361: Helsingi:ssä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28362:
28363: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Aila Jokinen
28364: Pekka Löyttyniemi Urho Pohto Timo Ihamäki
28365: Helena Pesola Ritva Laurila Tauno Valo
28366: Eva-Maija Pukkio Anna-Kaarina Louvo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28367: Lauri Impiö Ben Zyskowicz
28368: 724 1980 vp.
28369:
28370: Toivomusaloite n:o 648.
28371:
28372:
28373:
28374:
28375: Kivitie ym.: Sosiaaliturvamaksujen poistamisesta 15-24-vuotiai-
28376: den työntekijöiden osalta.
28377:
28378:
28379: E d u s k u n n a 11 e.
28380:
28381: Noususuhdanteesta huolimatta on työttömyys houkuttelevaksi, olisi hänen palk~akustannuk
28382: edelleen maamme vaikein ongelma. Erityisen siaan voitava keventää työntekiJän siitä kuiten-
28383: huolestuttavia ovat työttömyysluvut nuorten kaan kärsimättä. Työntekijän työnantajalle ai-
28384: osalta. Viimeisten tilastojen mukaan on maas- heuttam1sta kustannuksista muodostavat erilai-
28385: samme 41 900 15-24-vuotiasta työtöntä työn- set sosiaaliturvamaksut huomattavan osan. Mi-
28386: hakijaa. Erityisesti nuoriin ihmisiin kohdistuva käli nämä kustannukset nuoren työntekijän
28387: työttömyys aiheuttaa monia ongelmia. Kysymys osalta poistettaisiin, saatettaisiin hänet vähäi-
28388: ei ole vain toimeentuloturvasta, vaan pitkään semmän ammattitaidon omaavanakin tasavertai-
28389: jatkuva työttömyys aiheuttaa henkistä apatiaa sempaan asemaan vanhemman työnhakijan
28390: ja saattaa johtaa py:syvään työnteosta vieraan- kanssa.
28391: tumiseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28392: Koska valtiovallan toimenpiteet eivät juuri nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28393: lainkaan ole kyenneet parantamaan vallitsevaa
28394: tilannetta, olisi asian hyväksi nopeasti tehtävä että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen·
28395: jotain radikaalejakaan keinoja kaihtamatta. Jot- piteisiin sosiaaliturvamaksujen poistami-
28396: ta nuori työntekijä työnantajan taholla saataisiin seksi 15-24-vuotiailta työntekijöiltä.
28397: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28398:
28399: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
28400: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
28401: 1980 vp. 725
28402:
28403: Toivomusaloite n:o 649.
28404:
28405:
28406:
28407:
28408: Kortesalmi ym.; Pysyvien työpaikkojen järjestämisestä Kainuu-
28409: seen.
28410:
28411:
28412: E d u s k u n n a 11 e.
28413:
28414: Kainuu on kaikkein pahin työttömyysalue Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28415: maassamme. ;Kun Kostamuksessa työpaikat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28416: koko ajan vähenevät ja viimein loppuvat, ei sen,
28417: näytä yhteiskunnalla olevan varsinaisesti mitään
28418: suunnitelmia Kainuun työllisyystilanteen varal- että hallitus ryhtyisi toimiin uusien
28419: ta. Asiassa tarvittaisiin todella kiireellisiä toi- pysyvien työpaikkojen järjestämiseksi
28420: menpiteitä. Kainuuseen.
28421: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28422:
28423: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi .Joutsenlahti
28424: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
28425: 726 1980 vp.
28426:
28427: Toivomusaloite n:o 650.
28428:
28429:
28430:
28431:
28432: Kortesalmi ym.: Sota-ajan palvelusajan saattamisesta yleisesti
28433: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
28434:
28435:
28436: E d u s k u n n a 11 e.
28437:
28438: Eläkeasioissa on maassamme edelleen jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28439: via pahoja puutteita ja epäoikeudenmukaisuuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28440: sia. Esimerkiksi rintamapalvelus luetaan val- vomuksen,
28441: tion palveluksessa oleville eläkeikään kelpaavak-
28442: si ajaksi, mutta yksityisen palveluksessa olevil- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
28443: le sitä ei hyväksytä. Kuitenkin rintamapalvelus sotiemme veteraanien ja rintamanaisten
28444: on ollut yhteistä kansakunnan hyväksi tehtyä eläketurvan korjaamiseksi siten} että so-
28445: puolustustyötä eikä maan puolustajia saa aset- ta-ajan palvelusaika luetaan työaikaan
28446: taa eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kenen kuuluvaksi eläkettä laskettaessa kaikille
28447: työnantajan palveluksessa he ovat olleet myö- toisen palveluksessa oleville riippumatta
28448: hemmin elämässään, olivatpa he olleet valtion siitä kuka on työnantaja} toisin sanoen
28449: tai yksityisen palveluksessa. Oikeudenmukai- siis että sota-ajan palvelusaika ulotetaan
28450: suus vaatii, että sota-ajan palvelusaika on saa- koskemaan myös muita kuin valtioon
28451: tava kaikille toisen palveluksessa oleville työ- palvelussuhteessa olevia.
28452: aikaan kuuluvaksi eläkettä laskettaessa.
28453: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
28454:
28455: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Urho Pohto
28456: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
28457: 1980 vp. 727
28458:
28459: Toivomusaloite n:o 651.
28460:
28461:
28462:
28463:
28464: Kortesalmi ym.: Rintamasotilaseläkkeiden maksamisessa ilmen-
28465: neiden kohtuuttomuuksien korjaamisesta.
28466:
28467:
28468: E d u s k u n n a 11 e.
28469:
28470: Valtapuolueet ovat unohtaneet kylmästi so- eläkettä, koska tällainen on sotaveteraanilaki
28471: tiemme veteraanit ja sotavammaiset. Sotiemme kaikessa karmeudessaan." - Ja vielä Urho
28472: veteraaneja on vielä elossa yli 300 000. Lähes Karjula kysyy: "Miksi meitä näin kohdellaan,
28473: puolet heistä on vielä työelämässä. Vähäistä vaikka täytimme lain niin sodan kuin taohan-
28474: rintamasotilaseläkettä saa vain noin 20 000 ve- kin aikana? Ja miksi laki ei ole kaikille sama?
28475: teraania. Mutta rintamaveteraanieläkkeen mak- Saavatharr herrat ottaa lahjuksia ym."
28476: samiseenkin vielä usein liittyy hämmästyttävää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28477: joko tahallista tai mutkikkaasta byrokratiasta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28478: johtuvaa vääryyttä, kuten Sievistä kotoisin ole- muksen, ·
28479: van maanviljelijän ja rintamamiesveteraanin
28480: Urho Karjulan kirje marraskuulta 1978 osoit- että hallitus kiireesti antaisi eduskun-
28481: taa. Karjula kirjoittaa: nalle tarpeelliset lainmuutosehdotukset
28482: "Sain ilmoituksen sotaveteraanieläkkeestäni, veteraanien eläkkeiden maksamisessa ii-
28483: joka tekee toista sataa markkaa kuukaudessa. menneiden kohtuuttomuuksien korjaa-
28484: Ja samassa postissa tuli sairaalle vaimolleni miseksi, niin että rintamasotilaseläke
28485: kirje, jossa oli ilmoitus, että eläkkeeni johdosta etuoikeutettuna tulona ei missään muo-
28486: lakkautetaan hänen eläkkeensä tukiosa yli kak- dossa vaikuta toisen puolison kansan-
28487: sisataa markkaa kuukaudessa. eläke-etuuksiin.
28488: Se oli raskas isku huonokuntoiselle vaimolle-
28489: ni .. Ja jouduinkin kysymään, miksi anoinkaan
28490: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
28491:
28492: J. Juhani· Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
28493: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi .Joutsenlahti
28494: 728 1980 vp.
28495:
28496: Toivomusaloite n:o 652.
28497:
28498:
28499:
28500:
28501: Koskenniemi ym.: Vaikeavammaisten sijoittamisesta valtion ja
28502: kuntien palvelukseen.
28503:
28504:
28505: E d u s k u n n a 11 e.
28506:
28507: Vaikeasti liikuntavammaisten lukumäärä on maiset pystyisivät täysitehoisesti suorittamaan.
28508: viime vuosien aikana lisääntynyt maassamme Valtion ja kuntien pysyviin työtehtäviin on
28509: mm. liikenneonnettomuuksien seurauksena. vajaakuntoisia tähän mennessä sijoitettu erittäin
28510: Asiantuntijoiden arvion mukaan tulee maassam- vähän. Yhteiskunnan tulisikin suuremmassa
28511: me vuosittain jo yksinomaan tapaturmien seu- määrin ottaa omakseen myös vaikeavammaisten
28512: rauksena noin 40-50 uutta selkäydinvammais- asia. Eräissä maissa on vammaisten sijoittamises-
28513: ta. Näiden vaikeasti liikuntavammaisten hen- sa työelämän palvelukseen käytössä pakkosijoi-
28514: kilöiden työ- ja toimintakyvyn elvyttämiseen tus, mikä merkitsee sitä, että työnantajat ovat
28515: pyritään monin kuntoutustoimenpitein. Lääkin- velvolliset ottamaan vammaisia palvelukseensa
28516: nällisen kuntoutuksen avulla voidaan heidän suhteellisen osuuden työntekijöittensä määrästä,
28517: terveydentilaansa ja suorituskykyään huomatta- Meillä tällaista pakkosijoitusjärjestelmää ei ole,
28518: vasti parantaa. Selkäydinvammaisten hoito- ja vaan sijoitus tapahtuu vapaaehtoista tietä. Sen
28519: kuntoutusmahdollisuudet ovat tuntuvasti paran- vuoksi olisi määrätietoisesti pyrittävä kaikin
28520: tuneet Käpylän kuntoutuskeskuksen selkäydin- mahdollisin keinoin helpottamaan vaikeavam-
28521: vammaisten hoito-osaston valmistuttua. Sopi- maisten sijoittumista valtion ja kuntien palve-
28522: van ammattikoulutuksen avulla monet heistä lukseen. Julkisten toimien kelpoisuusvaatimuk-
28523: voidaan saattaa jälleen työkykyisiksi kansalai- set sekä eläke- ja muut säännöt olisi tarkistet-
28524: siksi. Selkäydinvammaisia ja muita vaikeasti tava vammaisten työhönsijoittumista silmälläpi-
28525: liikuntavammaisia on koulutettu moniin eri am- täen. Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1955
28526: matteihin, mm. Järvenpään invalidien kauppa- antamassa suosituksessa käsitellään myös vai-
28527: oppilaitoksessa erilaisiin toimisto- ja kaupalli- keavammaisten henkilöiden työllistämistä ja
28528: sen alan tehtäviin. suositellaan mm. heille annettavaksi tilaisuus tai
28529: Ammattitaidosta ja työkuntoisuudesta huoli- etuoikeus saada työtä tietyissä heille sopiviksi
28530: matta heidän työllistämisessään esiintyy vai- harkituissa ammateissa. Vammaisten työllistä-
28531: keuksia. Liikuntavammasta johtuen työmatko- misen tehostuminen on todettu tarpeelliseksi
28532: jen suorittaminen sekä erityisesti työpaikkoi- myös vajaakuntoisten työvoimapalvelun kehittä-
28533: hin liittyvät tekijät kuten vaikeakulkuiset por- mistoimikunnan 28. 2. 1979 antamassa mietin-
28534: taat, ahtaat ja vaikeasti käytettävät hissit, kai- nössä. Vaitiovallan tulisikin kiinnittää aikaisem-
28535: teiden puuttuminen ym. seikat ovat tuntuvasti paa suurempaa huomiota vaikeavammaisten vai-
28536: rajoittaneet heidän työhönsijoittumistaan. Am- keaan asemaan ja ryhtyä kiireesti sen vaatimiin
28537: mattitaidon omaavat heistä voisivat sopivassa toimenpiteisiin.
28538: työympäristössä hankkia työllä toimeentulonsa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28539: ja siten hyödyttää myös yhteiskuntaa. Heikko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28540: työllisyystilanne ja asiattomat ennakkoluulot muksen,
28541: osaltaan myös lisäävät työhönsijoittumisvai-
28542: keuksia. että hallitus antaisi viipymättä suosi-
28543: Valtion ja kuntien omistamien internaattilai- tuksen valtion ja kuntien asianomaisille
28544: tosten, esimerkiksi sairaaloiden piiristä varmasti elimille vaikeasti liikuntavammaisten si-
28545: löytyy monenlaisia, kuten puhelunvälittäjän, toi- joittamiseksi heille soveltuviin ja heidän
28546: mistoapulaisen, kortistonhoitajan ym. tehtäviä, ammattitaitoaan vastaaviin valtion ja
28547: joita koulutuksen saaneet vaikeasti liikuntavam- kuntien omistamissa internaattilaitoksis-
28548: Toivomusaloite n:o 652 729
28549:
28550: sa, kuten sairaaloissa esiintyviin erilai- ja muiden säännösten tarkistamiseksi si-
28551: siin tehtäviin sekä että hallitus ryhtyisi ten, etteivät ne olisi esteenä vaikeavam-
28552: kiireesti toimenpiteisiin julkisten toi- maisten sijoittumiselle valtion ja kun-
28553: mien kelpoisuusvaatimusten sekä eläke- tien palvelukseen.
28554: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
28555:
28556: Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Hyvönen Pauli Uitto
28557: Jarmo Wahlström Aulis Juvela Aimo Ajo
28558: Helvi Niskanen Arvo Kemppainen
28559:
28560:
28561:
28562:
28563: 92 088000224W
28564: 730 1980 vp.
28565:
28566: Toivomusaloite n:o 653.
28567:
28568:
28569:
28570:
28571: Lahti-Nuuttila ym.: Asumistuen suorittamisesta omassa asunnos-
28572: saan asuville eläkeläisille.
28573:
28574:
28575: E d u s k u n n a 11 e.
28576:
28577: Kansaneläkejärjestelmää muutettaessa vuon- nalla asunto sellaisesta asumismuodosta, joka
28578: na 1978 oli esillä järjestelmään liittyvän eläk- oikeuttaa asumistuen saantiin. Tällaista toimen-
28579: keensaajien asumistuen laajentaminen myös pidettä on pidettävä epätarkoituksenmukaisena,
28580: niitä eläkkeensaajia koskevaksi, jotka asuvat kun tilanne voitaisiin ratkaista kaikkia asumis-
28581: omissa asunnoissaan ja itse vastaavat asunto- muotoja kattavalla eläkkeensaajien asumistuki-
28582: jensa lämmityskustannuksista. Jo lakiesityksiä järjestelmällä.
28583: eduskunnalle annettaessa eräät valtioneuvoston Mielestämme on lisäksi jo kulunut riittä-
28584: jäsenet merkitsivät valtioneuvoston pöytäkir- västi aikaa selvittää eläkkeensaajien asumis-
28585: jaan lausuman, jonka mukaan asumistuen koh- tukijärjestelmän aikaansaaminen koskemaan
28586: taantuminen olisi selvitettävä kaikkia asumis- myös eläkkeensaajia, jotka asuvat omakoti-
28587: muotoja kattavaksi. Eduskuntakäsittelyn aikana taloissa.
28588: sosiaalivaliokunnassa kiinnitettiin asiaan vas- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
28589: taavaa huomiota. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28590: Viimeaikaisten asumiskustannusten huomat- muksen,
28591: tavan nousun johdosta juuri omakotitaloissa
28592: asuvat pienituloiset eläkkeensaajat ovat jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28593: tuneet yhä vaikeampaan asemaan lämmitys- menpiteisiin eläkkeensaajien asumistuki-
28594: kustannusten noustessa. Tilanne heidän osal- lain muuttamiseksi siten, että asumis-
28595: taan on kulkeutumassa yhä huonompaan suun- tukea voitaisiin maksaa myös niille
28596: taan. Asumistuen puuttuessa eräille on jopa eläkkeensaajille, jotka asuvat omissa
28597: tullut tarve omakotitalonsa myyntiin ja hank- asunnoissaan ja vastaavat niiden lämmi-
28598: kia itselleen myynnistä saamillaan varoilla sekä tyksestä.
28599: usein vielä lisärahoitukseksi tarvittavalla lai-
28600: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
28601:
28602: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Helge Siren
28603: Peter Muurman Sakari Knuuttila Lea Savolainen
28604: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee
28605: Jouko Tuovinen Seppo Tikka Kaisa Raatikainen
28606: Pertti Hietala Jacob Söderman Hannu Tapiola
28607: Mauno Forsman Matti Luttinen Kaarina Suonio
28608: Risto Tuominen Saara-Maria Paakkinen Matti Puhakka
28609: Pirkko Valtonen Tellervo Koivisto Pekka Starast
28610: Olli Helminen Jermu Laine Anna-Liisa Piipari
28611: 1980 vp. 731
28612:
28613: Toivomusaloite n:o 654.
28614:
28615:
28616:
28617:
28618: Lahti-Nuuttila ym.: Tukiavustusten myöntämisestä eläkkeensaa-
28619: jien asuntojen ·peruskorjauksiin.
28620:
28621:
28622: E d u s k u n n a 11 e.
28623:
28624: Jo useampana vuonna työvoimaministeriö on keensaajien asuntojen peruskorjauksiin osoitet-
28625: myöntänyt tukiavustuks1a eläkkeensaajien asun- tavissa avustuksissa ilmentää, että maamme loh~
28626: tojen peruskorjauksiin kehitysaluekunnissa. Ko- kominen aluepoliittisten etuuksien vyöhykkei-
28627: kemukset näiden. avustusten käytöstä ovat ·ol- 'Siiin jo lähes asiassa ·kuin asiassa ei edistä oi-
28628: leet myönteisiä sekä työllistämistukitoimena keudenmukaisesti taloudellisen ja sosiaalisen
28629: että a:suntö-, energia- ja sosiaalipoliittisesti. Vä- turvallisuuden tasa-arvovaatimusten toteutu-
28630: hävaraisilla eläkkeensaajilla tuskin olisikaan il- mista.
28631: man näitä avustuksia mahdollisuuksia asunto- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
28632: jensa peruskorjaamiseen. Tämän kuten monen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28633: muunkaan välttämättömän tarpeen tai olennai- muksen,
28634: sen puutteen olemassaolo ei ole kuitenkaan
28635: rajattavissa yksistään kehitysalueella ilmeneväk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28636: si. Vähävaraiset eläkkeensaajat niins,anotuilla menpiteisiin eläkkeensaajien asuntojen
28637: kehittyneillä alueilla jäävät väliinputoajiksi, kos- peruskorjauksiin myönnettävien tuki-
28638: ka ko. tukiavustuksia ei osoiteta maan kaik- avustusten saamiseksi käytettäväksi
28639: kien kuntien käyttöön. Nykyinen käytäntö eläk- maan kaikissa kunnissa.
28640: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
28641:
28642: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee
28643: Peter·· Muurman Pekka Starast Kaisa Raatikainen
28644: Mikko Elo Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
28645: Aimo Ajo Olli Helminen Hannu Tapiola
28646: Mikko Rönnholm Jermu Laine Jacob Söderman
28647: Mauno Forsman Helge Siren Matti Luttinen
28648: Risto Tuominen Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen
28649: Anna-Liisa Piipari Tellervo Koivisto
28650: 732 1980 vp.
28651:
28652: Toivomusaloite n:o 655.
28653:
28654:
28655:
28656:
28657: E. Laine ym.: Työttömyyskorvauksen maksamisesta alle 18-vuo-
28658: tiaille kotona asuville työttömille.
28659:
28660:
28661: E d u s k u n n a 11 e.
28662:
28663: Koulunsa päättäneet alle 18-vuotioot nuoret ti erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Kun nuoret me-
28664: työttömät ovat muita työttömiä huonommas- nettävät työnsä ja työansionsa, heille tulisi
28665: sa asemassa siinä suhteessa, että heille ei yleen- maksaa työttömyyskorvausta.
28666: sä makseta työttömyyskorvausta. VoimaSISa ole- Myös perheiden kannalta nykyinen menette-
28667: vien säännösten mukaan alle 18-vuotias van- ly on haitallinen. Lapsilisän maksaminen on
28668: hempiensa kanssa samassa taloudessa asuva ei päättynyt ja verovähennys lapsesta päättyy sa-
28669: saa työttömyyskorvausta, mikäli perheen tulot maan aikaan jolloin vanhempien tulee vähäi-
28670: ovat kuukaudessa 3 200 markkaa tai sitä suu- silläkin palkkatuloilla huolehtia myös työttö-
28671: remmat. mäksi jääneen alle 18-vuotiaan toimeentulosta.
28672: Nykyisen kaltainen asiantila aiheuttaa talou- Edellä estitetyn perusteella ehdotamme edus-
28673: dellisia vaikeuksia niin nuorille itselleen kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28674: myös perheille. Koulun päättymisen jälkeen
28675: nuoret tarvitsisivat rahaa omaan käyttöönsä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28676: ehkä vielä enemmän kuin koulunkäynnin aika- työttömyyskorvauksen maksamiseksi alle
28677: na. Kun tätä tarvetta on vähävaraisissa perheis- 18-vuotiaille vanhempiensa kanssa sa-
28678: sä vaikea tyydyttää, syntyy perhepiirissä helpos- massa taloudessa asuville työttömille.
28679: He1singiSISä 6 päivänä helmikuuta 1980.
28680:
28681: Ensio Laine Mikko Kuoppa Anna-Liisa Jokinen
28682: Sten Söderström Marjatta Mattsson
28683: 1980 vp. 733
28684:
28685: Toivomusaloite n:o 656.
28686:
28687:
28688:
28689:
28690: E. Laine ym.: Toimistotyöstä johtuvien sairauksien saattamisesta
28691: ammattitautilain piiriin.
28692:
28693:
28694: E d u s k u n n a II e.
28695:
28696: Ehdotukset ja vaatimukset ammattitautilain hin kerran tai pati pal'Van aikana. Taukovoi-
28697: pilkaisesta uudistamisesta ovat jo kauan olleet mistelua ei ollut työpaikalla kuin joka viiden-
28698: ajankohtaisia ja perusteltuja. Kunnallisten työn· nellä.
28699: tekijäin ja viranhaltijain liiton ( KTV) ja Val- Työvälineet olivat konekirjoittajilla puutteel-
28700: tion työntekijäin ja viranhaltij,ain liiton lisia. Melkein kaikkien konekirjoittajien tuoli
28701: ( VTVL) yhdessä rsuorittama julkisen hallinnon oli sellainen, ettei siitä voinut säätää mitään
28702: konekirjoittajien työolosuhteita koskenut kyse- osaa. Mm. melusta ilmoitti kärsivänsä yli 60
28703: lytutkimus tuloksineen vrahvi:slt:aa käsityksiä am- % vastaajista. Pretäti 76 % tunsi työstään joh-
28704: mattitautilain pikaisen uudistamisen tarpeelli- tuvia vaivoja. Fyysisten rasitusten lisäksi oli
28705: suudesta. 90 prosentilla kemiallisesti käsiteltyjen tai hiili-
28706: Kyselytuukimus osoitti, että konekirjoitta}at paperilla varustettujen lomakkeiden aiheutta-
28707: kärsivät eniten hartia-, ni·ska-, selkä-, pää- ja maa ihottumaa ja allergista nuhaa. Sairastuvuus
28708: käsivarsivaivo1sta, jotka aiheutuvat toistuvista oli verrattain yleistä ja valtaosa kyselytutkimuk-
28709: yksipuoHsis,ta liikkeistä, työvälineiden puutteel- seen osallistuneista piti työtään rasittavana.
28710: lisuuksista, samasta työasennosta ja jatkuvasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
28711: tarkkaavaisuutta vaativasta työstä. 70 prosen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28712: tilla kyselytutkimukseen osallistuneista ei ole
28713: mahdollisuutta liikkua työssään eikä vaihtaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28714: työasentoaan riittävän usein. Vain viidennek- toimistotyöstä johtuvien sairauksien
28715: sellä oli tilaisuus säännöllisiin elpymistaukoi· saattamiseksi ammattitautilain piiriin.
28716: Helsingissä 1.2 päivänä helmikuuta 1980.
28717:
28718: Ensio Laine Irma Rosnell P. Puhakka
28719: E.-J. Tennilä Sten Söderström Unto Ruotsalainen
28720: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
28721: 734 1980 vp.
28722:
28723: Toivomusaloite n:o 657.
28724:
28725:
28726:
28727:
28728: E. Laine ym.: Sairaus- ja äitiyspäivärahan korottamisesta.
28729:
28730:
28731: E d u s k u n n a 11 e.
28732:
28733: Sairausvakuutuksen korvaustaso ei ole ny- mioon ottaen on pidettävä todella kohtuutto-
28734: kyisellään riittävä. Esim. päivärahan määrää ei mina suunnitelmia niiden ja muiden sosiaali-
28735: ole viime vuosina korotettu, joten se on jää- etuuksien saattamisesta verolle. Näiden suun-
28736: nyt kauas jälkeen elinkustannusten kohoami- nitelmien sij.aan tulisi suuntautua erityisesti
28737: sesta. Erityisesti ovat jovtuneet känsimään ne, sairausvakuutusetuuksien, sairauspäivärahojen,
28738: jotka saavat alinta 20 markan suuruista päi- työttömyyskorvausten, kansaneläkkeiden, liiken-
28739: värahaa. Tällä hetkellä tämän pienimmän päi- ne- ja · tapaturmavakuutuskorvausten tason ko-
28740: värahan saavat omia työtuloja vailla olevat ja rottamiseen ja niiden reaaliarvon säilyttämiseen.
28741: ne, joiden työtulo d nouse yli 13 400 markan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
28742: vuodessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28743: Päivärahan vähimmäismäärää olisi nostetta·
28744: va vähimmäispa1kkaa vastaavalle · tasolle ja si- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28745: dottava se vähimmäispalkan kehitykseen. Sa- menpiteisiin alimman sairaus- ja äitiys-
28746: moin olisi meneteltävä alimman äitiyspäivära- päivärahan korottamiseksi välittö171ästi
28747: han osalta. 30. markkaan ja asteittain vähimmäis-
28748: Sairausvakuutusetuuksien ja erityisesti sai~ palkkaa vastaavalle tasolle.
28749: raus- ja äitiyspäivärahan ·alhaisen tason huoc
28750: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
28751:
28752: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
28753: E.-J. Tennilä Seppo Toivi8inen P. Puhakka
28754: Irma Rosnell Marjatta Mattsson
28755: 1980 vp. 735
28756:
28757: Toivomusaloite n:o 658.
28758:
28759:
28760:
28761:
28762: E. Laine ym.: Sosiaaliturvapalvelujen myöntämisestä Suomessa
28763: asuville pakolaisille ja muille ulkomaalaisille.
28764:
28765:
28766: E d u s k u n n a 11 e.
28767:
28768: Varsin yleisesti kohdellaan eri maissa asuvia nituissa 1aeissa olevien kansalaisuusrajoitusten
28769: ulkomaalaisia ja mm. pakolaisia sosiaaliturvan vuoksi. Tästä syystä olisi ryhdyttävä toimenpi-
28770: suhteen samalla tavalla kuin oman maan kan- teisiin mainituis,sa laeissa olevien kansalaisra-
28771: salaisia. Pakolaissopimuksen 24 artiklassa onpa- joitusten poistamiseksi.
28772: kolaisille pyritty takaamaan oman maan kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
28773: salaisia vastaava ,kohtelu sosiaaliturv'an osalta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28774: Suomessa tätä periaatetta toteutetaan var:sin
28775: laajasti. On kuitenkin olemassa s·ellaisia sosiaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28776: liturvalake}a, jotJka rajoittavat ulkomaalaisten yhtäläistä kohtelua sosiaaliturva-asioissa
28777: oikeutta saada sosiaaliturvaa. Sellaisia ovat lap- koskevan Kansainvälisen työjärjestön so-
28778: silisälaki, invaliidirahalaki, invaliidihuoltolaki ja pimuksen n: o 118 toteuttamiseksi pois-
28779: laki valtakunnallisista .työttömyyskassoist•a. tamalla ns. kansalaisuusrajoitukset, jot-
28780: Kansainvälisen työjärjestön sopimus n:o 118 ta maassa asuvat pakolaiset ja muut ul-
28781: vuodelta 1962 edellyttää yhtäläistä kohtelua, komaalaiset voisivat saada sopimuksen
28782: sosiaaliturva~asioiss•a. Suomi on rati.fioinut tä- edellyttämät sosiaaliturvapalvelut.
28783: män ropimuksen vain osittain mm. edellä mai-
28784: HelsJngissä 12 päivänä helm1kuuta 1980.
28785:
28786: Ensio Laine Sten Söderström P. Puhakka
28787: E.-J. Tennilä Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
28788: 736 1980 vp.
28789:
28790: Toivomusaloite n:o 659.
28791:
28792:
28793:
28794:
28795: J. Laine ym.: Vammaisten syrjinnän estämistä koskevan puite-
28796: lain valmistelemisesta.
28797:
28798:
28799: E d u s k u n n a 11 e.
28800:
28801: Maatnme vammaiset ovat edelleen monessa tä. Eräissä tavatatalo1ssa tai suurmyymälö~ssä
28802: suhteessa sytjityssä asemassa. Tämä koskee usei- pyörätuolilla liikkuminen ja ostosten suoritta·
28803: ta julkisenkin hallinnon palveluja, kuten mm. minen on käytännössä lähes mahdotonta.
28804: julkisia liikennevälineitä, julkisten tilojen käyt- Nähtävästi vammaisia koskeva erimuotoi-
28805: tömahdollisuuksia mm. hissien ja pyörätuoli- nen syrjintä ei ole yhteiskunnasta poistettavissa
28806: kaistojen puuttumisen vuoksi ja mahdollisuuksia ilman laaja-alaista puitelainsäädäntöä. Tällainen
28807: päästä yhteiskunnan ylläpitämiin taidelaitoksiin. yleinen puitelaki voisi antaa asianomaisille vi-
28808: Samoin monissa oppilaitoksissa ja korkeakou- ranomaisille mahdollisuudet antaa ohjeita ja val-
28809: luissa ei ole otettu huomioon liikuntarajoitteis- voa, jotta vammaiset saatettaisiin terveiden
28810: ten ja muitten vammaisten opiskelumahdolli- kanssa yhdenvertaiseen asemaan erityisesti eri-
28811: suuksia. laisten palvelujen saatavuuden suhteen.
28812: Sama asiantila koskee monia valtionapua saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
28813: via julkisia tai yksityisiä laitoksia. Vieläkään oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28814: Suomessa ei ole kehitetty järjestelmää, joka ta- muksen,
28815: kaisi, että liikuntavammaisille turvataan pääsy-
28816: mahdollisuus esim. kirjastoihin, kansanopistoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
28817: hin, uima- ja muihin urheilutiloihin jne. menpiteisiin erityisen puitelain valmis-
28818: Hämmästyttävää v~ammaisten syrjintää saat- telemiseksi ja sitä koskevan esityksen
28819: taa tapahtua myös eräissä yksityisten ylläpitä- antamiseksi eduskunnalle, jotta yhteis-
28820: missä palvelup1steissä. Niinpä kokemuksesta tie· kunnassa käytettävissä olevat erilaiset
28821: detään, että pyörätuolissa liikkuvilta on estet- ;ulkiset ja yksityiset palvelut olisivat
28822: ty pääsy mm. eräis'iin ravintoloihin ja tanssi- yhdenvertaisesti myös vammaisten käy-
28823: paikkoihin. Eräisiin elokuvateattereihin on lii- tettävissä.
28824: kuntavammaisten käytännössä mahdotonta pääs-
28825: Helsingis:s:ä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28826:
28827: Jermu Laine Mauri Miettinen Elisabeth Rehn
28828: Reino Breilin Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
28829: Olli Helminen Matti Puhakka Asser Stenbäck
28830: Eino Grönholm J. Juhani Kortesalmi Kaj Bärlund
28831: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Pesälä Kaisa Raatikainen
28832: Maija Rajantie Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen
28833: Esko Pekonen Mikko Elo Salme Myyryläinen
28834: Boris Renlund Helge Siren Erkki Korhonen
28835: 1980 vp. 737
28836:
28837: Toivomusaloite n:o 660.
28838:
28839:
28840:
28841:
28842: Lehtinen ym.: Vuokralaisten asunto-olojen parantamisesta.
28843:
28844:
28845: E d u s k u n n a II e.
28846:
28847: Kansalaisten asumiskustannukset ovat nous- Asumistukijärjestelmää on yksinkertaistetta-
28848: seet viime aikoina huomattavasti yleistä hin- va, tuen määrää lisättävä ja ,saajapiiriä laajen-
28849: takehitystä nopeammin. Suoritetut koron koro- nettava, jotta lapsiperheiden lisäksi myös pieni-
28850: tukset ja voimakas energianhinnan kohoaminen tuloisten yksinäisten asumismenot voidaan pi-
28851: aiheuttavat sen, että myös tulevaisuudessa asu- tää kohtuullisina.
28852: miskustannukset lisääntyvät tuntuvasti. Vuokra-asunl)ojen lukumäärä supistuu kaiken
28853: Toimenpiteitä asumiskustannusten nousun aikaa huolestuttavasti.
28854: hillitsemiseksi tarvitaan. Valtion 1ainoittamis,sa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28855: asunnoiss,a on siirryttävä pikaisesti kohtuullisen nioittavasti eduskunnan byväksyttäväksi toivo-
28856: asumiskustannustason turvaavaan uuteen tasoi- muksen,
28857: tuslaina järjestelmään.
28858: Valtion asuntopoliittinen tuki on suunnatta- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28859: va entistä tarkemmin vähävaraisille. Ensimmäi- piteisiin vuokra-asuntojen riittävän saan-
28860: sen omistusasunnon hankkijoiden, erityisesti nin turvaamiseksi ja vuokralaisten saat-
28861: nuorten lapsiperheiden, asunnon ostoa on tuet- tamiseksi asumisen tukipolitiikassa, asu-
28862: tava pidentämällä valtion asuntolainojen ohella misen verohelpotukset mukaan lukien,
28863: myös rahalaitosten myöntämien asuntolainojen tasavertaiseen asemaan omistusasunnos-
28864: laina-aika vähintään 15 vuoteen. sa asuvien kanssa.
28865: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
28866:
28867: Lasse l.ehtinen Sakari Knuuttila Paula Eenilä
28868:
28869:
28870:
28871:
28872: 93 088000224W
28873: 738 1980 vp.
28874:
28875: Toivomusaloite n:o 661.
28876:
28877:
28878:
28879:
28880: Leppänen ym.: Sosiaaliturvamaksujen porrastamisesta pienten
28881: yritysten rasituksen helpottamiseksi.
28882:
28883:
28884: E d u s k u n n a 11 e.
28885:
28886: Pienten yritysten ~sosiaaliturvamaksujen hel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28887: pottaminen edistäisi nopeasti työllisyyttä. So- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28888: siaaliturvamaksut voitaisiin porrastaa yritysten sen,
28889: koon mukaan ~siten, että pienten yritysten ra-
28890: situs oHsi huomattavasti pienempi, tai vähen- että hallitus ryhtyisi toimiin yritys-
28891: tämällä kaikkien yritysten kokonaispa1kkasum- ten sosiaaliturvamaksujen porrastamisek-
28892: masta esimerkiksi 150 000 markkaa ennen so- si siten, että pienten yritysten rasitus
28893: sia:al1turvamaksujen määräämistä. pienenee.
28894: HelsingiSJsä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28895:
28896: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28897: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
28898: 1980 vp. 739
28899:
28900: Toivomusaloite n:o 662.
28901:
28902:
28903:
28904:
28905: Leppänen ym.: Työvaltaisten yritysten ja omassa yrityksessään
28906: työskentelevien vapauttamisesta työttömyysvakuutusmaksusta.
28907:
28908:
28909: E d u s k u n n a 11 e.
28910:
28911: Pienet työvaltaiset yritykset eivät millään Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28912: tavalla ole syyllisiä maamme suureen työttö- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28913: myyteen. Kuitenkin myös pieniltä työvaltaisilta sen,
28914: yrityksiltä peritään työttömyysvakuutusmaksut.
28915: Samoin joutuu työttömyysvakuutusta maksa- että hallitus ryhtyisi toimiin työval-
28916: maan omasta yrityksestään verokirjalla palkkaa taisten yritysten ja omasta yrityksestään
28917: saava yrittäjä. Kuitenkaan tällainen yrittäjä ei verokirjalla palkkaa saavien yrittäjien
28918: voi päärstä <tarvitessaankaan osalliseksi työttö- vapauttamiseksi työttömyysvakuutus-
28919: myysvakuutusjärjestelmän tarjoamista etuuk- maksusta.
28920: sistJa.
28921: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28922:
28923: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28924: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
28925: 740 1980 vp.
28926:
28927: Toivomusaloite n:o 663.
28928:
28929:
28930:
28931:
28932: Leppänen ym.: Uusien työpaikkojen järjestämisestä Vesilahdelle.
28933:
28934:
28935: E d u s kun n a 11 e.
28936:
28937: Vaitiovallan tulisi ponnekkaasti to1m1a pien- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28938: ten kuntien työpaikkojen luomisen hyväksi, jot- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28939: ta pakkomuuttoa pienistä kunnista ei tapah- sen,
28940: tuisi, kun myöskään suurkeskuksissa ei ole riit-
28941: tävästi tarjolla uusia työpaikkoja. Vesilahden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28942: kunnan kyläJkerhoissa on esitetty runsaasti toi- menpiteisiin sen seikan selvittämiseksi,
28943: vomuksia siitä, että Vesilahden kuntaan s,aatgJ. miten Vesilahden kuntaan saataisiin jär-
28944: siin uusia yrityksiä, jotta kunnan työlli~syys voi- jestymään uusia pysyviä työpaikkoja.
28945: taisiin turvata.
28946: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
28947:
28948: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28949: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
28950: 1980 vp. 741
28951:
28952: Toivomusaloite n:o 664.
28953:
28954:
28955:
28956:
28957: Leppänen ym.: Valtioon työsuhteessa olevien pienipalkkaisten
28958: eläke-etujen parantamisesta.
28959:
28960:
28961: E d u s k u n n a 11 e.
28962:
28963: Valtion korkeiden virkamiesten jäädessä eläk- Mainituilla perus,teilla ehdotamme kunnioit-
28964: keelle he pääsevät erittäin suurille huippueläk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28965: keille, mutta kun valtioon työsuhteessa olevat sen,
28966: pienipaikkaiset jäävät eläkkeelle, heidän eläk-
28967: keensä monesti jää kohtuuttoman pieneksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28968: Pienipalkkaisten kohdalla eläkkeen perusteena pienipalkkaisten valtioon työsuhteessa
28969: olevaa tuloa olisi korjattava eläkkeelle jäävän olevien eläke-etujen parantamiseksi.
28970: eduksi.
28971: Helsingissä 14 päivänä helm~kuuta 1980.
28972:
28973: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28974: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
28975: 742 1980 vp.
28976:
28977: Toivomusaloite n:o 665.
28978:
28979:
28980:
28981:
28982: Leppänen ym.: Yrittäjän osaeläkejärjestelmän kehittämisestä.
28983:
28984:
28985: E d u s k u n n a 11 e.
28986:
28987: Yrittäjäeläkemaksut ovat tällä hetkellä erit- kaan yrityksestään tai jäisi yrityksestään aktii-
28988: täin raskaat. Koska yrittäjän ammatti on erit- vityöstä pois sairauden tai työkyvyttömyyden ta-
28989: täin raskas, monet yrittäjät eivät ehdi olla kia. Yrittäjäliekin tulisi antaa mahdollisuus
28990: lainkaan eläkkeellä. Koska kuitenkin yrittäjä- nauttia elämästä raskaan yrittäjän :päivätyön
28991: eläkemaksu on sekä suuruudeltaan että muuten- tehtyään.
28992: kin luonteeltaan käsitettävä yrittäjän omaksi Mainituilla perusteilla kunnioittavasti ehdo-
28993: sijoitukseksi tulevaisuuttaan varten, tulisi yrit- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28994: täjällä olla mahdollisuus vähintään jo 55-vuo- sen,
28995: tiaasta alkaen käyttää hyväkseen maksamiaan
28996: yrittäjäeläkemaksuja, jos yrittäjä lopettaa yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28997: tystoiminnan tai jää pois yrityksensä varsinai- sen seikan selvittämiseksi, kuinka olisi
28998: sesta työstä. Tämä ·tuHsi mahdollistaa s1ten, mahdollista järjestää yrittäjän osaeläke-
28999: että yrittäjä voisi saada toimeentulon turvaa- iärjestelmä 55-vuotiaasta alkaen ilman
29000: van osaeläkkeen, vaikka yrittäjä ei Iuopuisi- työkyvyttömyyttä.
29001: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29002:
29003: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
29004: Pekka Vennamo Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
29005: 1980 vp. 743
29006:
29007: Toivomusaloite n:o 666.
29008:
29009:
29010:
29011:
29012: Leppänen ym.: Miespuolisen lesken taloudellisen aseman turvaa-
29013: misesta.
29014:
29015:
29016: E d u s k u n n a 11 e.
29017:
29018: Kun valtion tai kuntien naispuolinen viran- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29019: tai toimenhaltija kuolee, ei miespuolinen leski tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29020: saa hänestä mitään eläkettä. Mutta miespuoli- sen,
29021: sen viran- tai toimenhaltijan kuollessa saa nais-
29022: puolinen leski hänestä eläkkeen. Tämä ei voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29023: olla joka tapauksessa oikein, koska moness'a perhe-eläkejärjestelmän aukkojen selvit-
29024: tapaUJksessa jää miespuoliselle leskelle alaikäi- tämiseksi niin, että myös miespuolinen
29025: siä lapsia ja velkoja. Näin hän joutuu vaike- leskeksi jäänyt henkilö voi saada riittä-
29026: aan taloudelliseen asemaan. vää taloudellista turvaa.
29027: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29028:
29029: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29030: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
29031: 744 1980 vp.
29032:
29033: Toivomusaloite n:o 667.
29034:
29035:
29036:
29037:
29038: Leppänen ym.: Sosiaaliturvan säilymis,estä ennallaan 16 vuo-
29039: den iän saavuttamisesta huolimatta.
29040:
29041:
29042: E d u s kun n a 11 e.
29043: Nyky-yhteiskunnassa väliinputoajien asemaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29044: ovat joutuneet yli 16 vuotta täyttäneet nuo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29045: ret, joiden vanhemmat ovat varattornia tai elä- sen,
29046: keläisiä tai muuten erittäin vaikeassa taloudel- että hallitus ryhtyisi toimiin sosiaali-
29047: lisessa asemassa, silloin kun asianomainen nuo- turva-asioiden niin järjestämiseksi, että
29048: ri ei saa työtä tai opiskelee. Keinotekoinen 16 16 vuoden ikärajan täyttäminen ei hei-
29049: vuoden ikäraja ei saisi vaikuttaa vähävaraisten kentäisi asianomaisen tai hänen vanhem-
29050: vanhemp1en saamiin sosiaaliturvaetuihin. piensa tai huoltajiensa toimeentuloa.
29051: Helsinghsä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29052:
29053: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29054: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
29055: 1980 vp. 745
29056:
29057: Toivomusaloite n:o 668.
29058:
29059:
29060:
29061:
29062: Leppänen ym.: Huoltoapulain nojalla pitkäaikaishoitoa saavien
29063: potilasmaksujärjestelmän korjaamisesta.
29064:
29065:
29066: E d u s ku n n a 11 e.
29067:
29068: Kun eduskunta muutti :Syksyllä 1979 huol- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29069: toapulakia, sai tällöin pitkäaikaispotilaiden po- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29070: tilasmaksujärjestelmä muodon, joka vaikeuttaa sen,
29071: potilaan mahdollista palaamista kotiin. Tätä että hallitus selvityttäisi, miten huol-
29072: huoltoapu1akia tulisikin korjata niin, että pirt- toapulain pitkäaikaispotilaiden potilas-
29073: käaikaispotilaiden maksut eivät muodostu koh- maksujärjestelmää voitaisiin korjata niin,
29074: tuuttamiksi eivätkä johda .säästöjen hupenemi- että potilaan palaaminen kotiin tulee
29075: seen sairauden aikana. taloudellisesti mahdolliseksi.
29076: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29077:
29078: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29079: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
29080:
29081:
29082:
29083:
29084: 94 088000224W
29085: 746 1980 vp.
29086:
29087: Toivomusaloite n:o 669.
29088:
29089:
29090:
29091:
29092: Leppänen ym.: Sotaveteraanien hautauksesta valtion kustannuk-
29093: sella.
29094:
29095:
29096: E d u s kun n a 11 e.
29097:
29098: Sotiemme veteraanien asiat ovat hoitamatta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29099: jo yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Sotiem- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29100: me veteraaneista yhä useampi näinä aikoina sen,
29101: ja lähituleva1suudessa siirtyy ajasta ikuisuuteen.
29102: Vähin mitä heidän hyväksensä yhteiskunta voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29103: si tehdä, olisi järjestää sotiemme veteraaneille valtion kustannuksella hautauksen jär-
29104: ja invalideille hautaus valtion kustannuksella. jestämiseksi sotiemme veteraaneille ja
29105: Nuoret sukupolvet haluaisivat edes tällä ta- invalideille.
29106: valla kunnioittaa isänmaamme puolustajia.
29107: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29108:
29109: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29110: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
29111: 1980 vp. 747
29112:
29113: Toivomusaloite n:o 670.
29114:
29115:
29116:
29117:
29118: Lillqvist: Sairausvakuutuslain muuttamisesta päivärahaa myön-
29119: nettäessä huomioon otettavan työtulorajan korottamiseksi.
29120:
29121:
29122: E d u s k u n n a 11 e.
29123:
29124: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan lakia olisi tämän vuoksi ensi tilassa muutettava
29125: määrä lasketaan vakuutetun työtulojen perus- niin, että myös työtulon ylärajaa voidaan korot-
29126: teella, jolloin tulot otetaan huomioon vain tiet- taa.
29127: tyyn markkamäärään asti. Tämä markkamäärä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
29128: on ollut 25 500 markkaa vuodesta 1970 asti vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29129: eikä sitä tuolloin tehdyn lainmuutoksen perus-
29130: teella voida korottaa. Mainitun tulorajan jäl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29131: keenjääneisyydestä on kuitenkin aiheutunut, sairausvakuutuslain muuttamiseksi niin,
29132: että päiväraha on menettänyt huomattavan osan että päivärahaa laskettaessa huomioon
29133: ansioturvastaan, ja tämä koskee erityisesti pit- otettavaa ylintä työtulorajaa voidaan
29134: kään sairastavia palkansaajia. Sairausvakuutus- korottaa.
29135: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29136:
29137: Bror Lillqvist
29138: 748 1980 vp.
29139:
29140: Toivomusaloite n:o 671.
29141:
29142:
29143:
29144:
29145: Lillqvist: Suurten lääkekustannusten erityishuojennuksen aikaan-
29146: saamisesta.
29147:
29148:
29149: E d u s k u n n a 11 e.
29150:
29151: Sairausvakuutuslain mukaan korvataan ko- että erityinen lisäkorvaus voitaisiin suorittaa
29152: konaan lääkkeet, jos vakuutettu sairastaa sel- silloin, kun asianomaisella on suuria ja jatku-
29153: laista vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta, joka on via lääkekustannuksia.
29154: sairausvakuutusasetuksessa mainittu. Muista Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
29155: lääkkeistä korvataan puolet 11 markkaa ylit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29156: tävältä osalta ostokertaa kohti. Näissä tapauk-
29157: sissa lääkekustannuksista jää nykyisin runsaasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29158: yli puolet vakuutetun itsensä maksettavaksi. sairausvakuutuslainsäädännön muuttami-
29159: Monissa vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa, seksi siten, että suurista ja jatkuvista
29160: joissa ei ole oikeutta ilmaislääkkeisiin, lääke- lääkekustannuksista voitaisiin vakuute-
29161: kustannukset merkitsevät potilaalle kohtuutto- tulle suorittaa lisäkorvausta korvaamalla
29162: man suurta taloudellista rasitusta. Sairausva- tietyn markkamäärän vuodessa ylittävät
29163: kuutuslainsäädäntöä tulisikin kehittää siten, lääkekustannukset kokonaan.
29164: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29165:
29166: Bror LiUqvist
29167: 1980 rd. 749
29168:
29169: Hemstä!lningsmotion nr 6 72.
29170:
29171:
29172:
29173:
29174: Lillqvi.st: Om begravningsbidrag efter alla folkpensionärer.
29175:
29176:
29177: T i 11 R i k s d a g e n.
29178:
29179: Arbetsmarknadsorganisationerna överenskom Ar 1978 avled 44 000 folkpensionärer. Av
29180: i februari 197 6 om tecknandet av en gruppliv- dessa var 6 300 berättigade tili hela begrav-
29181: försäkring för alla anställda som underlyder ningsbidraget och 1 100 till en del därav.
29182: arbetspensionslagarna. Resten av de avlidna pensionärerna, 36 600
29183: Med stöd av försäkringen utbetalas för- ellet drygt 83 procent av alla, var alltså inte
29184: säkringssumma åt anhöriga tili arbetstagare som berättigade till begravningsbidrag. Och då
29185: avlidit. Försäkringssumman är 28 000 mk om måste man utgå ifrån, att anhöriga tili den
29186: den avlidna är under 41 år. För äldre personer sistnämnda gruppen skulle ha varit i allra
29187: sjunker ersättningen gradvis och är för person största behov av alla till begravningshjälpen
29188: som fyllt 60 år 4 000 mk. Ersättningen ut- på grund av att de lyft sin pension en längre
29189: betalas förhöjd med 7 000 mk för varje barn tid. Som känt försämras vanligen envars eko-
29190: under 18 år den avlidna hade vid dödsfallet. nomi under pensionstiden.
29191: Om den försäkrade omkommit genom olycksfall Av ovannämnda framgår, att om man ser
29192: höjs hela försäkringssumman med 50 procent. tili behovet borde folkpensionslagen ändras så
29193: Då försäkrad fyller 65 år upphör försäk- att begravningsbidrag skulle utbetalas efter
29194: ringen att gälla, likaså ett år efter det arbets- varje försäkrads död.
29195: förhållandet upphört. Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
29196: Enligt folkpensionslagen betalas efter för- föreslår undertecknad, att riksdagen ville be-
29197: säkrads död en begravningshjälp om 1 938 mk. sluta hemställa,
29198: Begravningsbidraget utbetalas inte ifall den
29199: försäkrade under ett års tid närmast före sitt att regeringen omedelbart måtte vid-
29200: frånfälle uppburit ålderdoms- ellet invalidpen- taga åtgärder för att ändra folkpensions-
29201: sion. Efter pensionstagare som avlidit under lagen sålunda, att alltid vid pensionärs
29202: sitt första pensionsår utbetalas begravnings- frånfälle utbetalas ett skäligt begrav-
29203: bidraget minskat med 1/12 för varje månad ningsbidrag till de anhöriga.
29204: för viiken pension har betalats.
29205: Helsingfors den 13 februari 1980.
29206:
29207: Bror LiUqvist
29208: 750 1980 vp.
29209:
29210: Toivomusaloite n:o 672. Suomennos.
29211:
29212:
29213:
29214:
29215: Lillqvist: Hautausavustuksen suorittamisesta jokaisen kansan-
29216: eläkeläisen omaisille.
29217:
29218:
29219: E d u s k u n n a 11 e.
29220:
29221: Työmarkkinajärjestöt sopivat vuoden 197 6 ta, josta on vähennetty 1/12 jokaista eläkkeen
29222: helmikuussa ryhmähenkivakuutuksesta, joka maksukuukautta kohden.
29223: koskisi kaikkia työeläikelakien alaisia työnteki- Vuonna 1978 kuoli 44 000 kansaneläkeläistä.
29224: jöitä. Näistä 6 300 oli oikeutettuja koko hautaus-
29225: Vakuutuksen nojalla maksetaan vakuutus- avustukseen ja 1100 osaan siitä. Muut kuolleet
29226: summa edesmenneen työntekijän omaisille. Va- kansaneläkeläiset, 36 600 eli 83 prosenttia kai-
29227: kuutuksen määrä on 28 000 mk, jos vainaja kista kansaneläkeläisistä, eivät olleet oikeutettu-
29228: on alle 41 vuoden ikäinen. Henkilöiden vanhe- ja hautausavustukseen. On lähdettävä siitä,
29229: tessa korvaus alenee asteittain ja on 60 vuot- että viimeksi mainittujen ryhmään kuuluneiden
29230: ta täyttäneen kohdalla 4 000 mk. Vakuutuskor- omaiset olisivat kipeimmin tarvinneet hautaus-
29231: vausta korotetaan 7 000 markalla jokaista vai- avustusta eläkeläisten jo pitkähkön ajan nos-
29232: najan kuolinhetkellä alle 18 vuoden ikäistä tettua eläkettä. Kuten tunnettua, jokaisen ta-
29233: lasta kohden. Jos vakuutettu on kuollut onnet- lous heikkenee tavallisesti eläkkeellä olon aika-
29234: tomuudessa, koko vakuutussumma korotetaan na.
29235: 50 prosentilla. Edellä esitetystä ilmenee, että jos todellinen
29236: Kun vakuutettu täyttää 65 vuotta, hänen va- tarve otetaan huomioon, kansaneläkelakia tuli-
29237: kuutuksensa lakkaa, ja näin tapahtuu myös si muuttaa siten, että hautausavustusta makset-
29238: vuoden kuluttua hänen työsuhteensa päättymi- taisiin jokaisen vakuutetun omaisille.
29239: sestä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
29240: Kansaneläkelain mukaan maksetaan vakuu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29241: tetun kuoleman jälkeen hautausavustuksena
29242: 1 938 mk. Hautausavustusta ei makseta, jos va- että hallitus ryhtyisi heti toimenpitei-
29243: kuutettu on vuoden ajan välittömästi ennen siin kansaneläkelain muuttamiseksi si-
29244: kuolemaansa saanut vanhuus- tai sairauseläket- ten, että eläkeläisen kuoltua omaisille
29245: tä. Ensimmäisen eläkevuotensa aikana kuolleen aina maksettaisiin kohtuullinen hautaus-
29246: vakuutetun omaisille maksetaan hautausavustus- avustus.
29247: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
29248:
29249: Bror LiUqvist
29250: 1980 vp. 751
29251:
29252: Toivomusaloite n:o 673.
29253:
29254:
29255:
29256:
29257: Loikkanen ym.: Sotilasvammalain muuttamisesta elinkoron ikä-
29258: korotusajan jatkamiseksi.
29259:
29260:
29261: E d u s kun n a 11 e.
29262:
29263: Sotavammasta invalidille aiheutuvan yleisen 65 vuotta täyttäneille sotainvalideille. Sen saan-
29264: haitan korvauksena on sotilasvammalain 8 §:ssä ti olisi heille turvattava sotilasvammalain tar-
29265: säädetty elinkorko. Elinkorko maksetaan koro- kistuksin.
29266: tettuna sen vuoden alusta, jona invalidi täyttää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29267: 55 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän tulee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29268: 65 vuoden ikään. Tämä ikäkorotus on 8 pro- muksen,
29269: sentin suuruinen. Se on yleiskorvausta sellaisis-
29270: ta vammaisuuden haitoi;ta, jotka ovat omiaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
29271: ikääntymisen myötä jatkuvasti lisääntymään ja peellisiin toimenpiteisiin sotilasvamma-
29272: korostumaan. lain muuttamiseksi siten, että sotainva-
29273: Vammaisuuteen liittyvien haittojen korvaami- lidi saisi edelleen elinkorkoa ikäkorotuk-
29274: seksi ja huollon edellytysten turvaamiseksi ikä- sin myös sen kalenterivuoden jälkeen,
29275: korotus elinkorkoon olisi edelleen tarpeen myös jona hän on tullut 65 vuoden ikään.
29276: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29277:
29278: Eino Loikkanen Veikko Pihlajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
29279: 752 1980 vp.
29280:
29281: Toivomusaloite n:o 674.
29282:
29283:
29284:
29285:
29286: Loikkanen ym.: Sotainvalidien lääkinnällisen kuntoutuksen anta-
29287: misperusteiden muuttamisesta.
29288:
29289:
29290: E d u s k u n n a 11 e.
29291:
29292: Sotilasvammalain mukaisiin sairaanhoito- muutoinkin kuin korvattujen vammojen tai sai-
29293: etuuksiin kuuluu korvattavan vamman tai sai- rauksien takia, nimenomaan myös vaikeata lie-
29294: rauden vaatiman sairaanhoidon ja apuväline- vemmin vammaisten ryhmässä. Kuntoutuksen
29295: huollon sekä terveydentilan seurannan edellyt- myöntämisen edellytyksenä olevan korvattavan
29296: tämien tarkastusten lisäksi työ- tai toimintaky- invaliditeetin asteen raja olisikin tämän vuok-
29297: vyn elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tarpeelli- si nykyisestä alennettava.
29298: nen lääkinnällinen kuntoutus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29299: Korvattavasta vammasta tai sairaudesta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29300: aiheutuvaan tarpeeseen voidaan sanottua kun- muksen,
29301: toutusta myöntää vammaiselle, joka saa sotilas-
29302: vammalain mukaista päivärahaa tai elinkorkoa että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
29303: taikka on vaihtanut elinkorkonsa sitä vastaa- menpiteisiin sotainvalidien lääkinnälli-
29304: vaksi pääomaksi. Korvatun invaliditeetin ollessa sen kuntoutul~.sen saannin perusteiden
29305: ainakin 30 prosenttia kuntoutusta voidaan an- muuttamiseksi siten, että kaikille sota-
29306: taa myös silloin, kun sen tarve johtuu muus- vammaisille, joiden korvattu invalidi-
29307: takin kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. teetti on ainakin 10 prosenttia, voitai-
29308: Suoritetut tutkimukset ja käytännön huolto- siin antaa lääkinnällistä kuntoutusta
29309: työssä saadut kokemukset osoittavat työ- ja myös silloin, kun sen tarve johtuu
29310: toimintakykyä elvyttävän ja säilyttävän kuntou- muustakin kuin korvattavasta vammasta
29311: tuksen tarpeen olevan jatkuvasti lisääntymässä tai sairaudesta.
29312: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29313:
29314: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila
29315: 1980 vp. 753
29316:
29317: Toivomusaloite n:o 675.
29318:
29319:
29320:
29321:
29322: Loikkanen ym.: Sotainvalidien puolisoiden hoidon ja kuntoutuk-
29323: sen turvaamisesta.
29324:
29325:
29326: E d u s k u n n a 11 e.
29327:
29328: Vaikeavammaisen ja ikääntyneen sotainvali- kohdan nojalla erinäisissä tapauksissa myönnet-
29329: din mahdollisuudet tulla toimeen avohoidossa tävissä olevan elinkoron lisäysosan antamista
29330: kotioloissa riippuvat usein ratkaisevasti siitä, harkittaessa voidaaan tosin ottaa huomioon
29331: että hän voi jatkuvasti saada tarvisemaansa hoi- korvauksensaajan puolison sairauskulujen vai-
29332: toa, apua ja tukea omaisiltaan, lähinnä puolisol- kutuksia, mutta vain siltä osin kuin ne koitu-
29333: taan. vat lääkärin määräämästä varsinaisesta sairaan-
29334: Sotavammaisesta miehestään jatkuvasti huo- hoidosta.
29335: lehtivan vaimon tehtävä on vaativa ja vastuulli- Vaikeavammaisen ja ikääntyneen sotainvali-
29336: nen. Hänen suoriutumisensa siitä saattaa vaa- din kotihoidon edellytysten turvaamiseksi olisi
29337: rantua ja hänen asemansa pahasti vaikeutua, jos sotainvalidin vaimollekin, joka jatkuvasti huo-
29338: hän itse jää vaille tarpeellista kuntoutusta ja lehtii vammaisen miehensä hoidosta, aikaansaa-
29339: hoitoa. tava mahdollisuus tarpeelliseen kuntoutukseen
29340: Sotainvalidin vaimon mahdollisuudet tarvit- ja hoitoon.
29341: semaansa hoitoon ja kuntoutukseen ovat käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29342: tännössä monasti aivan riittämättömät. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29343: Sotilasvammalain 6 § :n mukaan sairaanhoito- muksen,
29344: etuuksia kustannetaan sotilasvammakorvauksena että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
29345: vain sikäli kuin ne ovat tarpeen suorastaan kor- vittaviin toimenpiteisiin tarpeellisen hoi-
29346: vattujen sotilasvammojen hoitoon, mutta ei don ja kuntoutuksen turvaamiseksi
29347: esim. omaisen tarpeisiin. myös sotainvalidin vaimolle, joka jatku-
29348: Sotavammaisen vaikentuneen toimeentulon vasti huolehtii ikääntyvän vammaisen
29349: tueksi sotilasvammalain 10 §:n 1 momentin 5 miehensä hoidosta.
29350: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29351:
29352: Eino Loikkanen Veikko Pihlajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
29353:
29354:
29355:
29356:
29357: 95 088000224W
29358: 754 1980 rd.
29359:
29360: Hemställningsmotion nr 676.
29361:
29362:
29363:
29364:
29365: Malm m. fl.: Om beaktande av pälsdjursavel vid beviljande av
29366: generationsväxlingspension.
29367:
29368:
29369: T i 11 R i k s d a g e n.
29370:
29371: Enligt lag om pension för lantbruksföreta- eventuell specialnäring från överlåtaren till
29372: gare har år 1925 eller tidigare född lantbruks- mottagaren.
29373: företagare, som varaktigt upphör med bedri- Vid bedömandet av en lägenhets fortbe-
29374: vande av lantbruk, rätt att erhålla generations- ståndsduglighet beaktas alltid växthusodlingen.
29375: växlingspension. För att pensionen skall kun- Däremot så har inte pälsdjursnäringen beaktats
29376: na erhållas så ställes vissa krav på såväl över- när det gällt att bedöma en mindre lägenhets
29377: låtaren som mottagaren. Därtill kräves att lä- möjligheter att ge mottagaren tillräcklig ut-
29378: genheten skall vara fortbeståndsduglig. Kravet komst. Detta har lett till att småbrukare med
29379: på lägenhet för att den skall kunna betraktas pälsdjursodling som bisyssla inte har beviljats
29380: som fortbeståndsduglig har preciserats i förord- generationsväxlingspension.
29381: ning och jordbruksstyrelsens direktiv. Med hänvisning till ovan stående föreslås
29382: På mindre lägenheter utgör specialnäringar vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
29383: såsom växthusodling och pälsdjursnäring det
29384: tillskott som behöves för att en odlare skall att regeringen måtte vidtaga åtgärder
29385: kunna få en acceptabel utkomst. Dessa special- för att pälsdjursnäringen skall beaktas
29386: näringar utgör också ofta förutsättningen för vid bedömandet av lägenhets fortbe-
29387: att många små lägenheter skall överleva. I sam- ståndsduglighet när det gäller rätt att
29388: band med generationsskifte på en lägenhet så erhålla generationsväxlingspension.
29389: övergår också ofta både lägenhetens areal och
29390: Helsingfors den 14 februari 1980.
29391:
29392: Håkan Malm Ole Norrback Jutta Zilliacus
29393: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
29394: Henrik Westerlund Matti Maijala
29395: 1980 vp. 755
29396:
29397: Toivomusaloite n:o 676. Suomennos.
29398:
29399:
29400:
29401:
29402: Malm ym.: Turkistarhauksen ottamisesta huomioon sukupolven-
29403: vaihdoseläkettä myönnettäessä.
29404:
29405:
29406: E d u s k u n n a 11 e.
29407:
29408: Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan on Arvioitaessa tilan viljelykelpoisuutta otetaan
29409: vuonna 1925 tai sitä ennen syntyneellä maata- kasvihuoneviljely aina huomioon. Turkistar-
29410: lousyrittäjällä, joka pysyvästi lopettaa maanvil- hausta ei sitävastoin ole otettu huomioon, kun
29411: jelyn harjoittamisen, oikeus sukupolvenvaihdos- on ollut kysymys pienen tilan edellytyksistä tar-
29412: eläkkeeseen. Eläkkeen saamiseksi asetetaan se- jota vastaanottajalle riittävä toimeentulo. Tämä
29413: kä luovuttajalle että vastaanottajalle eräitä vaa- on johtanut siihen, että pienviljelijöille, jotka
29414: timuksia. Tämän lisäksi vaaditaan, että tila on sivuelinkeinonaan ovat harjoittaneet turkistar-
29415: viljelykelpoinen. Tilan viljelykelpoisuuden edel- hausta, ei ole myönnetty sukupolvenvaihdoselä-
29416: lytykset eli se, milloin tilaa on pidettävä vil- kettä.
29417: jelykelpoisena, on määritelty asetuksessa ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29418: maatilahallituksen ohjeissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29419: Pienillä tiloilla muodostavat erikoiselinkei- muksen,
29420: non haarat kuten kasvihuoneviljely ja turkistar-
29421: haus tarvittavan lisän, jotta viljelijä voisi saa- että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn,
29422: da tarvitsemansa toimeentulon. Nämä erikois- jotta turkistarhausta pidettäisiin perus-
29423: alat muodostavat usein myös edellytykset sille, teena tilan viljelykelpoisuutta arvioitaes-
29424: että monet pienet tilat yleensä voivat jatkaa sa sukupolvenvaihdoseläkkeen saamis-
29425: toimintaansa. Maatilalla tapahtuvan sukupolven- oikeuden ollessa kyseessä.
29426: vaihdoksen yhteydessä siirtyy usein sekä tilan
29427: maa-ala että sen mahdollinen erikoiselinkeinon
29428: ala luovuttajalta vastaanottajalle.
29429: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29430:
29431: Håkan Malm Ole Norrback Jutta Zilliacus
29432: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
29433: Henrik Westerlund Matti Maijala
29434: 756 1980 vp.
29435:
29436: Toivomusaloite n:o 677.
29437:
29438:
29439:
29440:
29441: Martikainen ym.: Eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysratkaisu-
29442: jen yhdenmukaistamisesta.
29443:
29444:
29445: E d u s k u n n a 11 e.
29446:
29447: Voimassa oleva eläkejärjestelmämme koostuu työkyvyttömäksi ja saatuaan sairausvakuutuslain
29448: useista eri järjestelmistä. Useissa tapauksissa sa- mukaista päivärahaa maksimiajan ei saa työky-
29449: man henkilön eläketurva koostuu hyvinkin mo- vyttömyyseläkettä, siitä huolimatta hylätään
29450: nen eri eläkelain mukaan myönnettävistä eläk- työkyvyttömänä työttömyysturvan piiristä, saat-
29451: keistä. Eläkejärjestelmien päällekkäisyydestä ai- taa hän joutua todella kohtuuttoman vaikeaan
29452: heutuu runsaasti epäkohtia. Eräs tällainen epä- tilanteeseen.
29453: kohta, joka viime aikoina on erityisesti koros- Asian hoitamiseksi tulisi hallituksen pikai-
29454: tunut, on se, että tapauksissa, joissa henkilö sesti valmistella ja antaa eduskunnan käsiteltä-
29455: joutuu hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, hä- väksi sellaiset lakiehdotukset, joilla turvattaisiin
29456: nen hakemuksensa ratkaistaan eri tavalla eri eri eläkejärjestelmien ja eläkelaitosten työkyvyt-
29457: eläkelaitoksissa. Kun eläkkeen myöntäminen pe- tömyyseläkeratkaisujen yhdenmukaisuus.
29458: rustuu lääketieteelliseen arviointiin hakijan työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29459: kyvystä, saattaa toinen eläkejärjestelmä myön- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29460: tää eläkkeen toisen evätessä sen. Varsinkin pie-
29461: nituloisimpien eläkkeensaajien kannalta tilanne että hallitus antaisi eduskunnalle tar-
29462: on kestämätön. vittavat lakiesitykset, joilla turvataan
29463: Edellä kuvattu kirjavuus työkyvyttömyys- yhdenmukaiset työkyvyttömyyseläkerat-
29464: eläkeratkaisuista tulisi saada loppumaan. Kun kaisut kaikkien eläkejärjestelmien osal-
29465: lisäksi henkilö, joka sairastuttuaan ja tultuaan ta.
29466: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29467:
29468: Olavi Martikainen Toivo Yläjärvi Markku Kauppinen
29469: Hannu Tenhiälä Petter Savola Mauno Manninen
29470: 1980 vp. 757
29471:
29472: Toivomusaloite n:o 678.
29473:
29474:
29475:
29476:
29477: Martikainen ym.: Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujärjestelmän
29478: kehittämisestä.
29479:
29480:
29481: E d u s k u n n a 11 e.
29482:
29483: Vaikeavammaisten asumista ja to1m1m1sta verrattain pienet määrärahat, mikä on omiaan
29484: muun väestön keskuudessa voidaan tuntuvasti mm. palvelujen määrän, laadun ja ulottuvuuden
29485: parantaa kuljetuspalveluilla. Niillä edistettäisiin osalta rajoittamaan toiminnan kehittämistä.
29486: vaikeavammaisten omintakeista suoriutumista Kantokykyluokituksen mukainen valtionapu ei
29487: ja monissa tapauksissa voitaisiin jopa poistaa kaikissa olosuhteissa ole myöskään riittävä.
29488: laitoshoidon tarvetta. Vammaisten kuljetustarpeen kannalta tarkoituk-
29489: Vaikeavammaisten mahdollisuudet käyttää senmukaisen kuljetuskaluston puute on myös
29490: yleisiä kulkuneuvoja ovat varsin raJoitetut. mainittava syy.
29491: Haja-asutusalueilla joukkoliikenne sitäpaitsi on Vain harvoilla alueilla on toiminnassa vaikea-
29492: huonosti toimiva. Linja-autopysäkeille ovat mat- vammaisten kuljetukseen sopivia invatakseja.
29493: kat pitkät ja liikennetiheys harva. Toiminnan laajentumisen esteenä ovat vammais-
29494: Kuljetuspalveluiden järjestämisestä on inva- ten vähäiset taloudelliset mahdollisuudet eri-
29495: liidihuoltolaissa ( 907/46) säännös ja valtioneu- tyiskuljetuspalvelun hyväksikäyttämiseen ja yh-
29496: voston päätöksellä ( 475/74) on annettu sään- teiskunnan tuen riittämättömyys palvelujen tar-
29497: nösten soveltamisohjeet. Valtion vastuu kul- peeseen nähden. ·
29498: jetuspalvelun järjestämisestä jää yksinomaan Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
29499: tulo- ja menoarvioon varatun määrärahan va- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29500: raan. sen,
29501: Kuljetuspalvelujen järjestäminen on lähinnä että hallitus viipymättä selvittäisi vai-
29502: kuntien asia. Kunnat ovat osoittaneet asiaa koh- leeavammaisten kuljetuspalvelujärjestel-
29503: taan verraten laimeaa kiinnostusta, mikä voi män kehittämismahdollisuuksia ja selvi-
29504: johtua hyvinkin vaihtelevista syistä. Kuljetus- tysten perusteella ryhtyisi tarvittaviin
29505: palvelun valtionavun saantiin liittyviä hallinnol- toimenpiteisiin lainsäädännön ja viran-
29506: lisia menettelyjä pidetään hankalina. Valtion omaisille annettujen ohjeiden tarkista-
29507: tulo- ja menoarvioon on tarkoitukseen varattu miseksi.
29508: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29509:
29510: Olavi Martikainen Petter Savola Markku Kauppinen
29511: Sten Söderström
29512: 758 1980 vp.
29513:
29514: Toivomusaloite n:o 679.
29515:
29516:
29517:
29518:
29519: Mattila ym.: Työnantajien sosiaaliturvamaksujen porrastamisesta
29520: kehitysalueittain.
29521:
29522:
29523: E d u s k u n n a 11 e.
29524:
29525: Nykyisessä vaikeassa talouspoliittisessa tilan- sujen osalta toteutettu Norjassa. Pohjois-Nor-
29526: teessa on yritystoiminta joutunut erittäin suu- jassa sosiaaliturvamaksu on kolme ( 3) prosent-
29527: riin vaikeuksiin, jotka tuntuvat pahimmin ke- tiyksikköä pienempi. Valtiontaloutta vaaranta-
29528: hitysalueilla ja ovat aiheuttaneet ennätyssuuren matta voitaisiin Suomessa työnantajien sosiaali-
29529: työttömyyden. Kiristyneen rahatilanteen ja ylei- turvamaksujen porrastaminen toteuttaa tarkoi-
29530: sen suhdannekehityksen johdosta yritysten in- tuksenmukaisimmin kehi tysaluevyöhykkei ttäin
29531: vestointitoiminta tulee lähivuosina supistumaan. esimerkiksi siten, että se olisi kehitysalueiden
29532: Kaikki tämä on aiheuttanut vakavan työllisyys- I vyöhykkeellä kuusi ( 6) prosenttiyksikköä ja
29533: ongelman, joka koettelee koko kansantalout- II vyöhykkeellä neljä ( 4) prosenttiyksikköä
29534: tamme, mutta on suhteellisesti vaikein kehitys- pienempi kuin muussa osassa maatamme.
29535: alueilla. Kehitysalueiden yritykset ovat myös Myös muualla kuin kehitysalueilla oleva yri-
29536: keskimääräistä nuorempia ja niiden mahdolli- tystoiminta on joutunut kamppailemaan talou-
29537: suudet selviytyä tulevastakin suhdannetaantu- dellisissa vaikeuksissa. Lähinnä nämä vaikeudet
29538: masta ovat siten heikommat kuin muualla si- tuntuvat täälläkin työvoimavaltaisessa tuotanto-
29539: jaitsevien yritysten. toiminnassa. Kehitysalueiden ulkopuolisen työ-
29540: Aluepoliittisten lakien kehittämisen ohella voimavaltaisen yritystoiminnan edellytyksiä tu-
29541: tulisi saada aikaan toimenpiteitä, jotka välittö- lisi myös helpottaa sosiaaliturvamaksuja por-
29542: mästi auttaisivat kehitysalueiden yrityksiä sel- rastamaila tavoitteena pienen ja keskisuuren
29543: viytymään yhä vaikeutuvasta tilanteesta. Erää- yritystoiminnan aseman parantaminen.
29544: nä nopeasti ja tehokkaasti vaikuttavana toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29545: piteenä voitaisiin ottaa käyttöön työnantajien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29546: sosiaaliturvamaksujen alueellinen porrastami- muksen,
29547: nen.
29548: Sosiaaliturvamaksujen osuus tuotannon brut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29549: toarvosta on suurimmillaan työvoimavaltaisilla työnantajien sosiaaliturvamaksujen py-
29550: :aloilla. Kehitysalueiden pieni ja keskisuuri yri- syväksi porrastamiseksi kehitysalueittain
29551: tystoiminta on työvoimavaltaista, joten toimen- sekä muuallakin niin, että tavoitteena
29552: piteet vaikuttaisivat erikoisesti kehitysalueiden on pienen ja keskisuuren yritystoimin-
29553: elinkeinoelämään. nan edellytysten parantaminen.
29554: Työnantajien sosiaaliturvamaksujen alueelli-
29555: nen porras taminen on ainakin kansaneläkemak-
29556: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
29557:
29558: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Lea Sutinen
29559: Esko Pekonen Helvi Hyrynkangas Petter Savola
29560: Mauno Manninen
29561: 1980 vp. 759
29562:
29563: Toivomusaloite n:o 680.
29564:
29565:
29566:
29567:
29568: Mattila ym.: Nuorten perheiden asunnonhankintamahdollisuuk-
29569: sien parantamisesta.
29570:
29571:
29572: E d u s k u n n a 11 e.
29573:
29574: Asuntopolitiikan keskeisin ongelma on kor- Toisaalta vanhojen asuntojen lainoituksella
29575: keat asumiskustannukset niin asunnon hankin- ja peruskorjauksella voidaan vähentää asunto-
29576: nassa kuin asumisaikanakin. Tämä koskee erityi- jen poistumaa ja siten vähentää myös uusien
29577: sesti niitä tuhansia nuoria perheitä, jotka ovat asuntojen rakentamistarvetta. Samoin voitaisiin
29578: hankkimassa ensimmäistä omaa asuntoa. Nuo- ottaa käyttöön esim. vanhoja korjauskelpoisia
29579: rilla on yleensä perheen perustamisvaiheessa omakotitaloja ja muita rakennuksia.
29580: suhteellisen pienet tulot, ja opintovelat ym. kus- Alkuvuosien korkeiden asuntomenojen alen-
29581: tannukset rasittavat perheen taloutta. Tämä ai- tamiseksi ja vähävaraisten asumismahdollisuuk-
29582: heuttaa vaikeuksia selvitä asumiskustannuksista sien laajentamiseksi tulisi myös asumistuki ulot-
29583: jopa valtion lainoittamissa asunnoissa. Myös taa näihin asuntoihin silloin, kun asumistuen
29584: valtion yksipuolinen uusien asuntojen lainoitus muut edellytykset ovat olemassa.
29585: on uusien asuntojen korkeamman hankintahin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29586: nan vuoksi omiaan rajoittamaan nuorten asun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29587: nonhankintamahdollisuuksia. sen,
29588: Nuorten perheiden asunnonhankintamahdolli-
29589: suuksien parantamiseksi tulisi kehittää nykyis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29590: tä valtion lainoitusjärjestelmää myös vanhem- nuorten perheiden asunnonhankintamah-
29591: pien kohtuuhintaisten asuntojen hankinnan saa- dollisuuksien parantamiseksi siten, että
29592: miseksi lainoituksen piiriin. Tähän voitaisiin heille voitaisiin myöntää asuntolainaa
29593: myös kytkeä asunnon peruskorjaus ja sen lai- vanhan asunnon ostamiseen ja peruskor-
29594: noittaminen, jolloin nuori asunnonhankkija jaamiseen ja että he voisivat saada myös
29595: voisi käyttää omatoimisuuttaan asunnon kor- asumistukea, milloin se varallisuus ja tu-
29596: jauksessa ja siten myös alentaa asuntonsa han- lot huomioon ottaen on tarpeellista.
29597: kintakustannuksia.
29598: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29599:
29600: Kalevi Mattila Veikko Pihlajamäki Toivo Yläjärvi
29601: Mikko Kaarna Juhani Tuomaala Olavi Martikainen
29602: Matti Ruokola Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä
29603: Mauno Manninen Paavo Vesterinen Einari Nieminen
29604: Juhani Saukkonen Orvokki Kangas Lauri Palmunen
29605: Matti Maijala Väinö Raudaskoski Lea Sutinen
29606: Markku Kauppinen Esko Pekonen Pentti Poutanen
29607: Alvar Saukko Mikko Jokela Heimo Linna
29608: 760 1980 vp.
29609:
29610: Toivomusaloite n:o 681.
29611:
29612: Mattsson ym.: Kansaneläkelain ja työeläkelakien työkyvyttö-
29613: myysmääritelmien tarkistamisesta.
29614:
29615: E d u s kun n a 11 e.
29616: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäyspää- kro oir,eettomina, kun asianomainen henkilö py-
29617: tökset ja valitusmenettelyn hitaus aiheuttavat syy poissa terveyttään ärsyttävistä olosuhteis-
29618: työkykynsä menettäneille ihmisille suuria vai- ta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sairauden pa-
29619: keuksia. Jopa vuosikausia kestävä päätöksen- rantumista. Usein ,siirto tois,enlaisiin työolosuh-
29620: teko v,alitusprosesseineen asettaa työkyvyttömän teisiinkaan ei ole riittävä pitämään sairautta
29621: ei ainoastaan taloudellisesti tukalaan tilantee- oireettomana. Monen eläkeläisen kohdalla on
29622: seen, vaan aiheuttaa myös suurta henkistä pai- kuitenkin viety läpi prosessi, jossa oireettomuu-
29623: netta. den perusteella vähitellen työkyvyttömyysastet-
29624: Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä- ta ,alennetaan ja lopulta lakkautetaan eläke ko-
29625: kettä saavien määrä on viime vuosina selvästi konaan. Tällaiset tapaukset merkitsevät työky-
29626: laskenut. Vuoden 1976 yli 255 OOO:,sta määrä kynsä menettäneen oikeusturvan vakavaa louk-
29627: on pudonnut vajaaseen 247 OOO:een vuoden kaamista.
29628: 1979 III neljänneksellä. Kahden viime vuoden Eri eläkelaitosten tekemien eläkepäätösten
29629: aikana vähennys uusien eläkkeiden määrässä on välillä voidaan havaita myös selviä ristiriitai-
29630: ollut 1,5 prosentin luokkaa. suuksia. Eläkkeenhakijan oikeusturvaa louka-
29631: Hylättyjen hakemusten määrä oli huipussaan taan myös selvästi, kun eläkeasiain valituskä-
29632: vuonna 1978, jolloin hylkäysprosentti nousi sittely kestää esimerkiksi eläkelautakunnassa
29633: 21,4. Tämän jälkeen sekä hylkäysprosentti että tällä hetkellä keskimäärin 6-8 kuukautta ja
29634: hakemusten määrä on pienentynyt. Selityksek- vakuutusoikeudes,sa noin vuoden. :Kaikkien va-
29635: si ei riitä väestön terveydentilan paraneminen, litusasteiden läpikäyminen saattaa kestää usei-
29636: vaan pikemminkin sitä on haettava lääkärin- ta vuosia. Vaikka asiassa lopulta tehtäisiin
29637: todistusten kirjoittamisen tiukentumisesta. En- myönteinenkin päätös, on eläkkeenhakijan toi-
29638: sinnäkin lääkäreitä on ohjattu näin menette- meentulo v,alitusaikana voinut jäädä jopa koko-
29639: 1emään. Toiseksi, kun hoitavan lääkärin anta- naan turvaamatta.
29640: man todistuksen perusteella tehty eläkehakemus Työkyvyttömyysasioiden käsittelyyn on vii-
29641: toistamiseen tulee hylätyksi, on se ,aiheuttanut me vuosina kiinnitetty eri tahoilta vakavaa
29642: lääkärien keskuudessa haluttomuutta todistus- huomiota ja asioita selvitellään. Monet työky-
29643: ten kirjoittamiseen, koska heidän ammattitai- vyttömien asemaan liittyvät epäkohdat ovat kui-
29644: tonsa on asetettu kyseenalaiseksi. Työeläkelai- tenkin niin ilmeisiä, että niiden poi:stamiseen
29645: tosten käsittelemien työkyvyttömyyseläkehake- on ryhdyttävä välittömästi.
29646: musten osalta hylkäysprosentti on kansanelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29647: kelaitoksen hylkäysprosenttia suurempi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29648: Työeläkelakien mukaan maksettiin vuoden
29649: 1978 lopussa runsas 160 000 työkyvyttömyys- että hallitus täsmentäisi kiireellisesti
29650: eläkettä. Kyseisen vuoden aikana oli lähes kansaneläkelain ja työeläkelakien työky-
29651: 20 000 täyttä työkyvyttömyyseläkettä lakkautet- vyttömyysmääritelmien tulkintaa ;a tar-
29652: tu, joista vain runsas 1 000 kuntoutumisen vittavilta osin tarkistaisi ao. määritel-
29653: perusteella. Kuten näistäkin luvuista voidaan miä siten, että jokainen työkykynsä
29654: päätellä, monen lakkautuspäätöksen saaneen elä- menettänyt henkilö saa nopeasti oikeu-
29655: keläisen kohdalla ei kysymys ole ollut työky- denmukaisen ja hänen toimeentulonsa
29656: vyn palautumisesta. Monet sairaudet, erityises- turvaavan eläkkeen.
29657: ti työstä johtuvat sairaudet voivat pysyä mel-
29658: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
29659:
29660: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen Helvi Hyrynkangas
29661: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen Matti Puhakka
29662: Helvi Niskanen Irma Rosnell Lea Savolainen
29663: P. Puhakka Mikko Kuoppa
29664: 1980 vp. 761
29665:
29666: Toivomusaloite n:o 682.
29667:
29668:
29669:
29670:
29671: Muroma ym.: Jalkojenhoitopalvelujen saattamisesta sairausvakuu-
29672: tuksen piiriin.
29673:
29674:
29675: E d u s k u n n a 11 e.
29676:
29677: Sairausvakuutuslainsäädännön mukaan tervey- nustettu olennaiseksi osaksi sairaanhoitoa. Näin
29678: denhuoltopalvelut pääsääntöisesti kuuluvat 'sai- ei ole Suomessa. Jalkojenhoitajan suorittama
29679: rausvakuutuksen korvaamiin palveluihin. Jalko- hoito tulee saattaa sairausvakuutuksen piiriin.
29680: jenhoitajan suorittama jalkojenhoito on tärkeä Siten kyseiset palvelut saatetaan nykyistä
29681: osa perussairaanhoitoa. Sen avulla voidaan mo- useamman pitkäaikaissairaan ulottuville, kun
29682: nien sairauksien komplikaatioita ehkäistä ja nykytilanteessa monet jäävät taloudellisista syis-
29683: myöhentää. Näin esimerkiksi diabetespotilaiden tä hoidon ulkopuolelle.
29684: kohdalla jalkojen hoito kuuluu osana hoitosuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
29685: nitelmaan. Tehokkaalla hoidolla voidaan ehkäis- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29686: tä diabetespotilaiden verenkierron heikentymi- sen,
29687: sestä seuraavaa jalkojen amputaatiotarvetta.
29688: Monet pitkäaikaissairaat eivät sairautensa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29689: vuoksi pysty itse hoitamaan jalkojaan, vaan jalkojenhoitajan antamien jalkojenhoito-
29690: tarvitsevat ammattihenkilön apua. Useissa mais- palvelujen saattamiseksi sairausvakuu-
29691: sa on jalkojenhoitajan suorittamat hoidot tun- tuksen piiriin.
29692: He1singiss.ä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29693:
29694: Impi Muroma Esko Almgren Jorma Fred
29695: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck Antero Juntumaa
29696: Väinö Rautiainen Sauli Hautala
29697:
29698:
29699:
29700:
29701: 96 088000224W
29702: 762 1980 vp.
29703:
29704: Toivomusaloite n:o 683.
29705:
29706:
29707:
29708:
29709: Muroma ym.: Kuulokojeiden ja niiden paristojen korvaamisesta
29710: valtion varoista.
29711:
29712:
29713: E d u s k u n n a 11 e.
29714:
29715: Invaliidihuoltolain ( 30. 12. 1946/907) 8 § :n huolimatta. Yhteiskunta tarjoaa verotuloilla
29716: mukaan "kustannukset 29 §:ssä tarkoitetusta palvelujaan sosiaalisella, sivist;nksellisellä ym.
29717: lääkärintarkastuksesta ja tutkimuksesta suorite- alueella. Näistä palveluista kuulovammainen voi
29718: taan valtion varoista. vain osin tulla osalliseksi, vaikka hän osallis-
29719: Muusta kuin 1 momentissa mainitusta lää- tuukin niiden rahoittamiseen.
29720: kintöhuollosta aiheutuneet kustannukset, mikäli Verrattaessa varallisuusharkintamenettelyn
29721: niistä ei ole tuleva suoritusta muun lain kuin aiheuttamia kustannuksia niihin säästöihin, joi-
29722: lastensuojelu- tai huoltoapulain nojalla, suori- ta syntyy, kun täyttä korvausta ei makseta,
29723: tetaan henkilökohtaiseen käyttöön tulevan apu- näyttää siltä, että ottaen huomioon sosiaalitoi-
29724: neuvon osalta, sen mukaan kuin sosiaalihallitus mistojen, -lautakuntien, sairaaloiden sosiaalihoi-
29725: määrää, kokonaan sekä muutoin invaliidin va- tajien, lääkäreiden ja toimistotyöntekijöiden
29726: rallisuudesta riippuen osittain tai kokonaan val- asiaan käyttämä aika tulee menettely yhteis-
29727: tion varoista." kunnalle niin kalliiksi, että se ei riitä edes kat-
29728: Sosiaalihallituksen päätös 24. 7. 1974 inva- tamaan menetJtelyn itsensä aiheuttamia kustan-
29729: liidihuoltolain 8 §:n 2 momentin nojalla mää- nuksia.
29730: rää, missä laajuudessa invalidien henkilökohtai- Ottaen huomioon varallisuusharkintamenette-
29731: seen käyttöön tulevat apuneuvot korvataan ko- lyn epätaloudellisuuden sekä invaliidihuoltolain
29732: konaan valtion varoista. Tähän päätökseen ei tavoitteen, on kohtuullista, että myös kuuloko-
29733: sisältynyt kuulokojeiden ja niiden paristojen jeet ja niiden paristot korvataan kokonaan val-
29734: korvaamista. Hakemus, joka koski kuulokojeen tion varoista.
29735: paristojen myöntämistä invalidihuoltona, hylät- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29736: tiin invalidin taloudellisen aseman perusteella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29737: (KHO 1975 II 145). muksen,
29738: Kuitenkin invaliidihuoltolaki perustuu ajatuk-
29739: selle ja tavoitteelle, että invalidihuoltoa anne- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29740: taan Suomen kansalaiselle hänen työ- ja toimin- menpiteisiin kuulokojeiden ja niiden pa-
29741: takykynsä sekä ansiomahdollisuuksiensa paran- ristojen täysimääräiseksi korvaamiseksi
29742: tamiseksi. On siis kyse kansalaisten saattamises- valtion varoista.
29743: ta mahdollisimman tasa-arvoisiksi vammasta
29744: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29745:
29746: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
29747: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
29748: Esko Almgren Asser Stenbäck
29749: 1980 vp. 763
29750:
29751: Toivomusaloite n:o 684.
29752:
29753:
29754:
29755:
29756: Muroma ym.: Yksityisten vanhainkotien toiminnan turvaami-
29757: sesta.
29758:
29759:
29760: E d u s k u n n a 11 e.
29761:
29762: Maassamme on yli 120 yksityistä vanhain- ten matkojen aikana. Tällaisista paikoista on
29763: kotia, joissa on yhteensä lähes 5 000 hoitopaik-
29764: 1 nykyisin pulaa.
29765: kaa. Nämä laitokset on rakennettu tilanteessa, 4. Vanhainkoti muutetaan sairaskodiksi, jol-
29766: jossa vanhustenhuoltoa ei pystytty muuten hoi- loin laitos kuuluu lääkintöhallituksen alaisuu-
29767: tamaan, ja ne tarjoavat edelleenkin vaihtoeh- teen. Sairaskotia koskevat säännökset sisälty-
29768: don kuunailisille laitoksille. vät lakiin yksityisistä sairaalalaitoksista.
29769: Yksityisillä laitoksilla on nykyisin sekä ta- 5. Vanhainkoti muutetaan palvelutaloksi,
29770: loudellisia että toiminnallisia vaikeuksia. Lai- jolloin asumisesta peritään vuokra ja palveluis-
29771: tosten tilanne tulee sen vuoksi selvittää. Viime ta maksu hinnoittelun mukaan.
29772: vuosina kehitetyn eläkepolitiikan ansiosta van- 6. Vanhainkoti voidaan muuttaa avopalve-
29773: huksilla on turvattu perustoimeentulo. Sen lukeskukseksi.
29774: vuoksi he kykenevät entistä paremmin maksa- 7. Vanhainkoti voidaan muuttaa asunnoiksi.
29775: maan heille järjestetyistä palveluksista. Tämä Vaihtoehtoja on monia. Kyse on vain siitä,
29776: asettaa myös uusia vaatimuksia palvelusten ta- että yksityisten laitosten varat eivät riitä ky-
29777: son kehittämiselle. seisenlaiseen kehittämistoimintaan. Kuitenkin
29778: Yksityisiä vanhainkoteja kehitettäessä voi- näiden laitosten suoma kapasiteetti tulee yh-
29779: daan valita ainakin seuraavat vaihtoehdot: teiskunnassa jatkossakin hyödyntää.
29780: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29781: 1. Vanhainkoti jatkaa vanhainkotina, mikä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29782: edellyttää ympärivuorokautista apua ja huolen- muksen,
29783: pitoa vanhuksista.
29784: 2. Vanhainkoti jatkaa vanhainkotina ja an- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29785: taa avopalveluja myös vanhainkodin ulkopuo- vanhustenhuollon kehittämiseksi siten,
29786: lella asuville. että nykyisten yksityisten vanhainkotien
29787: 3. Vanhainkodeissa voidaan antaa pysyväis- toiminta ja monimuotoinen, kullekin
29788: hoidon lisäksi tilapäishoitoa esimerkiksi omais- laitokselle soveltuva käyttö turvataan.
29789: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29790:
29791: Impi Muroma Asser Stenbäck Erkki Korhonen
29792: Jorma Fred Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
29793: 764 1980 vp.
29794:
29795: Toivomusaloite n:o 685.
29796:
29797:
29798:
29799:
29800: Muroma ym.: Määrärahasta kunnille puhelimien hankkimiseksi
29801: vanhusten käyttöön.
29802:
29803:
29804: Ed u s k u n n a 11 e.
29805:
29806: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus li- yhteiskunnan tuen turvin. Erityisesti köyhille
29807: sääntynyt. Monet haja-asutusalueiden vanhuk- kunnille tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille
29808: sista asuvat useiden kilometrien päässä lähim- puhelimia.
29809: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa taas jokai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29810: nen asuu omissa oloissaan niin, että sen vuoksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29811: tunnetaan yksinäisyyttä ja turvattomuutta. muksen,
29812: Useilla vanhuksilla ei ole varoja oman puhe-
29813: limen hankkimiseen. Kuitenkin puhelin auttaisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29814: yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa välttä- erityismäärärahojen osoittamiseksi kun-
29815: mätön apu vanhukselle. nille puhelimien hankkimista varten
29816: Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä vanhusten käyttöön.
29817: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
29818:
29819: Impi Muroma Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
29820: Olavi Ronkainen Jorma Fred Sauli Hautala
29821: Esko Almgren Asser Stenbäck
29822: 1980 vp. 765
29823:
29824: Toivomusaloite n:o 686.
29825:
29826:
29827:
29828:
29829: Muurman ym.: Asuntopoliittisen tukijärjestelmän ulottamisesta
29830: koskemaan kaikkia asuntomuotoja ja ruokakuntia.
29831:
29832:
29833: E d u s kun n a 11 e.
29834:
29835: Asumistuki jakautuu epäoikeudenmukaisesti. maissa, käytännössä verotuksen ulkopuolella.
29836: Varsinkin ne kovan rahan vuokra-asunnoissa Tästä koituva noin 1 mrd. markan veroetuisuus
29837: asuvat, jotka eivät saa asumistukea, jäävät kaik- kohdistuu sekin pääosiltaan ylimmälle tulonel-
29838: kien asuntopoliittisten tukimuotojen ulkopuo- jännekselle.
29839: lelle. Tällaisia ruokakuntia on Suomessa noin Veroetuisuuksien vastapainoksi ja asuntopo-
29840: 350 000 vuokranottajien kokonaismäärän ollessa liittisen tukijärjestelmän saattamiseksi oikeuden-
29841: noin 500 000 ruokakuntaa. mukaisemmaksi tulee vuokrakuluvähennys teh-
29842: Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on asu- dä mahdolliseksi.
29843: mistukea varten myönnetty 400 milj. mk:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29844: määräraha. Asuntolainojen korkojen verovähen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29845: nys, yhteensä noin 1 mrd. mk, on merkinnyt muksen,
29846: noin 550 milj. mk verotulojen vähennyksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29847: muodossa myönnettyä asumistukea omistusasun- asuntopoliittisen tukijärjestelmän saatta-
29848: noissa asuville. Todettakoon, että koska korko- miseksi oikeudenmukaisemmaksi ja kaik-
29849: vähennys suoritetaan tulosta, sai ylin tulonel- kia asuntomuotoja ja ruokakuntia katta-
29850: jännes verovähennyshyödystä yli 60% eli noin vaksi esimerkiksi tekemällä vuokrakulu-
29851: 320 milj. mk. vähennykset mahdollisiksi, jolloin myös
29852: YK:n kansantalouden tilinpitosuositusten kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvat
29853: pohjalta laskettu asuntotulo on Suomessa noin ruokakunnat tulisivat muiden ruokakun-
29854: 2 mrd. mk. Asuntotuloetuisuus on meillä, päin- tien tavoin asumistukijärjestelmän pii-
29855: vastoin kuin monissa muissa markkinatalous- riin.
29856: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29857:
29858: Peter Muurman Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
29859: Juhani Surakka
29860: 766 1980 vp.
29861:
29862: Toivomusaloite n:o 687.
29863:
29864:
29865:
29866:
29867: Myyryläinen ym.: Lasten päivähoidon voimavarojen lisäämisestä.
29868:
29869:
29870: E d u s k u n n a 11 e.
29871:
29872: Suuri määrä nuorempia peruskoulun oppilai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29873: ta, etenkin 1. ja 2. luokan oppilaita, on päivä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29874: hoidon tarpeessa koulupäivisin. Hoidon ja val- muksen,
29875: vonnan puutteessa monet lapset ovat ennen
29876: koulupäivän alkamista tai koulupäivän päätty- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29877: misen jälkeen turvattomassa asemassa. Lasten menpiteisiin lasten päivähoidon voima-
29878: päivähoidon kehittämisessä ei ole tähän men- varojen lisäämiseksi, jotta myös perus-
29879: nessä voimavarojen puutteesta johtuen kiinni- koulun nuorimpien oppilaiden päivähoi-
29880: tetty riittävästi huomiota koululaisten päivä- to voidaan järjestää asianmukaisella ta-
29881: hoito-ongelmien ratkaisemiseen. valla.
29882: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
29883:
29884: Salme Myyryläinen Mikko Elo Kaj Bärlund
29885: Liisa Jaakonsaari Pekka Starast Matti Ruokola
29886: Kaarina Suonio Maija Rajantie Pirjo Ala-Kapee
29887: Mauno Forsman Eino Grönholm Paula Eenilä
29888: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Lea Savolainen
29889: Risto Tuominen Pertti Hietala Matti Luttinen
29890: 1980 vp. 767
29891:
29892: Toivomusaloite n:o 688.
29893:
29894:
29895:
29896:
29897: Mäkynen ym.: Opiskeluaikaisten pakolliseen harjoitteluun liitty-
29898: vien työsuhteiden saattamisesta työttömyyskassakorvausjär-
29899: jestelmän piiriin.
29900:
29901:
29902: E d u s k u n n a 11 e.
29903:
29904: Työttömyyskassalain edellyttämien korvausten Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29905: piiriin pääsee käytännössä henkilö, joka on ollut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29906: kassan jäsenenä 6 kuukautta ja työssä kassan muksen,
29907: jäsenenä 6 kuukautta.
29908: Työllisyystilanne on maassamme jo pitkään että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
29909: ollut heikko ja se on nopeimmin huonontunut kunnalle esityksen laiksi työttömyys-
29910: vastavalmistuneiden erityiskoulutettujen kohdal- kassalain muuttamisesta siten, että työt-
29911: la. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista lain tömyyskassakorvaukseen oikeuttavana
29912: edellyttämään työssäoloon lukea pitkälle koulu- työsuhteena pidettäisiin myös pakollista
29913: tettujen opiskelun aikaiset pakolliset harjoitte- pitkäaikaiseen opiskeluun liittyvää har-
29914: luun liittyvät työsuhteet. Kassan jäseneksi pää- joittelua työelämässä, sekä suorittaisi
29915: syä on samassa yhteydessä muutettava siten, vastaavat muutokset työttömyyskassa-
29916: että se tulee mahdolliseksi jo opiskeluaikana. asetukseen.
29917: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29918:
29919: Toivo Mäkynen Ben Zyskowicz Tuulikki Petäjäniemi
29920: Aila Jokinen Matti Pelttari Helena Pesola
29921: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29922: 768 1980 vp.
29923:
29924: Toivomusaloite n:o 689.
29925:
29926:
29927:
29928:
29929: Nieminen ym.: Maatalousyrittäjien lomarahaa koskevan mää-
29930: rärahan muuttamisesta arviomäärärahaksi.
29931:
29932:
29933: E d u s k u n n a 11 e.
29934:
29935: Maatalousyrittäjien vuosilomalaki tuli pysy- mittajia kiinnosta eikä luo heille varmaa toi-
29936: vänä voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1978. Lain meentuloa.
29937: sisällön mukaan vuosiloman pituudesta sovitaan Edellä mainittu epäkohta olisi korjattavissa
29938: vuosittain maataloustuloratkaisun yhteydessä ja sillä, että valtion tulo- ja menoarvioon varatta-
29939: samalla sovitaan siitä minkälaisella osuudella vat määrärahat otettaisiin arviomäärärahana ja
29940: neuvottelija- ja sopijaosapuolet valtio ja maa- lomat myönnettäisiin lomaan oikeutetuille an-
29941: talousammatinharjoittajat itse osallistuvat loma- nettujen ohjeiden mukaisesti. Tällainen menet-
29942: kustannuksiin. Lain voimassaoloaikana järjestel- telytapa vapauttaisi maataloussihteerien aikaa
29943: mä ei ole toiminut maatalousyrittäjiä tyydyttä- muihin tehtäviin, vähentäisi lomalautakuntien
29944: vällä tavalla. Lomatoiminnan käytännön toteut- kokousten määrää ja näin ollen vähentäisi run-
29945: tamista on haitannut tarkoitukseen myönnetty- saasti myös kustannuksia. Näillä toimenpiteillä
29946: jen määrärahojen puute. Lomalautakunnat ovat voitaisiin vähentää myös maatalousväestön eri-
29947: joutuneet suuren työpaineen alaiseksi, kun ne arvoisuutta muihin ammatinharjoittajiin verrat-
29948: ovat joutuneet loman myöntämään useammas- tuna.
29949: sa jaksossa. Lisälomarahat ovat tulleet liian Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29950: myöhään, sillä kun lomat ajoittuvat vain muu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29951: tamalle kuukaudelle, joskus muutamalle viikol- muksen,
29952: lekin, on lomien pitäminen monesti mahdoton- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29953: ta lomittajien puutteen takia. Kun lomituksen että vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi-
29954: hoitaminen käytännössä on näin vaikeaa ja ha- tystä laadittaessa maatalousyrittäjien lo-
29955: paroivaa, eivät kunnat saa palkatuksi riittä- maraha otettaisiin siihen arviomäärära-
29956: västi lomittajia, koska tällainen toiminta ei h hana.
29957: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
29958:
29959: Einari Nieminen Lea Sutinen Marjatta Väänänen
29960: 1980 vp. 769
29961:
29962: Toivomusaloite n:o 690.
29963:
29964:
29965:
29966:
29967: Nikkilä ym.: Maatalousyrittäjien vuosiloma- ja sijaisapumäärä-
29968: rahojen muuttamisesta arviomäärärahoiksi.
29969:
29970:
29971: E d u s k u n n a 11 e.
29972:
29973: Maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän to- nisen rahan kierrättämisen vuoksi viiveitä myös
29974: teuttamisessa on ilmennyt huomattavia puuttei- säästyneiden varojen käyttöönotossa. Etenkin
29975: ta. Vaikeuksia ovat aiheuttaneet sekä lomitta- sijaisapuja on jouduttu hylkäämään ja typistä-
29976: jien jatkuva puute että järjestelmän rahoituk- mään määrärahojen niukkuuden vuoksi, mikä
29977: sen kankeus. Lomaan oikeutettuja tiloja on täl- heijastunee myöhemmin kohonneina työkyvyt-
29978: lä hetkellä noin 108 000 kappaletta ja lomaan tömyyslukuina.
29979: oikeutettuja karjatalouden harjoittajia noin Edellä mainituista syistä lomamäärärahat
29980: 159 000. Lomamahdollisuus on pystytty järjes- olisi muutettava valtion tulo- ja menoarviossa
29981: tämään ensisijaiseen lomaan oikeutetuille vilje- nykyiseltä kiinteäitä pohjalta arviomäärära-
29982: lijöille tyydyttävästi, mutta toissijaiseen ja lisä- hoiksi. Näin varmistettaisiin sovittujen lomien
29983: lomaan oikeutettujen lomaoikeus on paljolti saaminen täysimääräisinä ja mahdollistettaisiin
29984: jäänyt toteutumatta käytännössä. Toissijaisten määrärahojen joustava jakaminen kunnille. Lo-
29985: lomaoikeutettujen lomat eivät ole toteutuneet ma- ja sijaisaputoiminnan tehostaminen paran-
29986: täysimääräisinä, vaan lomien pituudet ovat lo- ,taisi myös työllisyystilannetta maassamme.
29987: makaudella 1979-1980 olleet keskimäärin Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
29988: 7-8 päivää. Lisäksi kuntakohtainen vaihtelu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29989: toissijaisten lomien pituudessa on ollut suuri,
29990: 1-10 päivää. Lomalautakunnat ovat saaneet että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
29991: näihin lomiin määrärahat niin myöhäisessä vai- menpiteisiin maatalousyrittäjien vuosi-
29992: heessa, että lomittajien löytäminen tai mielek- loma- ja sijaisapumäärärahojen muutta-
29993: kään lomanviettotavan valitseminen on muo- miseksi arviomäärärahoiksi, jotta sovitut
29994: dostunut ylivoimaiseksi. lomat voitaisiin myöntää täysimääräisinä
29995: Järjestelmän hallinnon kannalta kiinteä mää- ja jotta kenenkään sijaisapu ei tulisi hy-
29996: räraha valtion tulo- ja menoarviossa on ollut lättyä varojen puutteen vuoksi.
29997: työläästi käytettävissä ja aiheuttanut tilitystek-
29998: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
29999:
30000: Olavi Nikkilä Saara Mikkola Juhani Laitinen
30001: Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Toivo Yläjärvi
30002: Matti Hakala
30003:
30004:
30005:
30006:
30007: 97 088000224W
30008: 770 1980 vp.
30009:
30010: Toivomusaloite n:o 691.
30011:
30012:
30013:
30014:
30015: Paakkinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
30016: avustukseksi kunnille kunnallis- ja vanhainkotien uudisraken-
30017: nus- ja perusparannustöitä varten.
30018:
30019:
30020: E d u s k u n n a 11 e.
30021:
30022: Vanhainkotien rakentamiseen on valtion osa, jolla vo1ta1s11n talon asukkaiden viihtyi-
30023: tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha, joka syyttä ja asumisväljyyttä parantaa ja saada sa-
30024: kattaa vain murto-osan hakemuksien perusteel- malla muutama lisäpaikka käyttöön.
30025: la ilmitulleesta rahoitustarpeesta. Tuusulan hakiessa valtiolta määrärahaa em.
30026: Kunnat ovat huolehtineet vanhainkotien ja hankkeeseen voitiin todeta hakemuksia tulleen
30027: kunnalliskotien perustamisesta ja ylläpidosta yhteensä yli 300 miljoonan markan edestä.
30028: pääsääntöisesti omin voimin. Virroilla sattu- Jaettavissa oleva määräraha on yhteensä 17
30029: neen vanhainkodin tulipalon jälkeen on mo- miljoonaa markkaa.
30030: nissa kunnissa kiinnitetty lisääntyvää huomiota Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30031: vanhainkotien kuntoon ja lähdetty suunnitte- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30032: lemaan uusia rakennuksia ja vanhojen raken- sen,
30033: nuksien saneerausta.
30034: Näin on tapahtunut mm. uusmaalaisessa Tuu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
30035: sulan kunnassa, missä hieman yli satapaikkai- tyksen 100 000 000 markan määrärahan
30036: sen kunnalliskodin vanhin osa on rakennettu ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
30037: 1930-luvulla. Yleisellä osastolla vain harvalla 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
30038: vanhuksella on mahdollisuus saada oma huone 33.58.33 (Valtionavustus kunnille kun-
30039: eivätkä kolmen asukkaan huoneet ole harvinai- nalliskotien ja kunnallisten vanhainko-
30040: sia. Näin vanhuksilta puuttuu mahdollisuus yk- tien rakentamiseen ja peruskorjauksiin)
30041: sityiselämään. Tuusulan kunnassa on varaudut- avustukseksi kunnille kunnallis- ja van-
30042: tu peruskorjaamaan kunnalliskodin vanhin osa hainkotien uudisrakennuksiin ja perus-
30043: ja lisäksi rakentamaan taloon kokonaan uusi parannus töihin.
30044: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30045:
30046: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala
30047: Helge Siren Jouko Tuovinen Matti Luttinen
30048: Eino Grönholm Helvi Hyrynkangas Pirjo Ala-Kapee
30049: Juhani Raudasoja Pauli Uitto Liisa Jaakonsaari
30050: Olli Helminen Juhani Surakka Tellervo Koivisto
30051: 1980 vp. 771
30052:
30053: Toivomusaloite n:o 692.
30054:
30055:
30056:
30057:
30058: Pekkarinen ym.: Työelämän uudistamisesta pienten lasten van-
30059: hempien erityistarpeet huomioon ottavalta pohjalta.
30060:
30061:
30062: E d u s kun n a II e.
30063:
30064: Pienten lasten molempien vanhempien työssä ja jotka kuitenkin haluavat !itse hoitaa lapsian-
30065: käynti on Suomessa hyvin yleistä. Lähes kaik- sa mahdollisimman paljon näiden ollessa pieniä.
30066: ki pienten lasten isät ovat ammatissa toimivia, Osa-aikatyön rinnalla tulisi selvittää mahdol-
30067: lasta kotona haitavien isien määrä on vielä lisuuksia työn osittamiseen niin, että työsken-
30068: hyvin vähäinen. Alle kouluikäisten lasten äi- tely ei vaatisi jatkuvaa läsnäoloa työpaikalla,
30069: deistä kuului työvoimatiedustelujen mukaan v. vaan osa työstä voitaisiin tehdä kotona itse
30070: 1977 työvoimaan lähes 70 %. Nuorissa per- määrättävinä aikoina.
30071: heissä molempien vanhempien työssä käynti ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30072: din ulkopuolella on usein taloudellinen pakko. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30073: Työelämän uudistami:sessa olisikin tästä syys-
30074: tä keskeisesti kiinnitettävä huomio pienten las- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30075: ten vanhempiin. Osa-aikatyöllä voitaisiin helpot- laatiakseen ohjelman työelämän uudista-
30076: taa lasten hoidon järjestämistä ja ottaa nykyis- miseksi erityisesti pienten lasten van-
30077: tä paremmin huomioon kunkin perheen yksi- hempien tarpeet huomioiden, jolloin
30078: lölliset 'tarpeet. Osa-aikatyö tulisi mahdollis- keskeisinä kysymyksinä tulisi selvittää
30079: taa erityisesti niille, joilla ammattitaidon säi- mahdollisuudet joustaviin työaikoihin,
30080: lyttäminen vaatii jatkuvaa kosketusta työhön osa-aikatyöhön ja työn ositukseen.
30081: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30082:
30083: Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä Lauri Palmunen
30084: Markku Kauppinen Juhani Saukkonen Veikko Pihlajamäki
30085: Mikko Pesälä Matti Ruokola
30086: 772 1980 vp.
30087:
30088: Toivomusaloite n:o 693.
30089:
30090:
30091:
30092:
30093: Pekonen ym.: Sotilasvammalain mukaisen täydennyskorko-oikeu-
30094: den ulottamisesta myös lievempivammaisiin.
30095:
30096:
30097: E d u s k u n n a 11 e.
30098:
30099: Vammaiselle, jonka sotilasvammalain mukaan kemiseen myös silloin, kun invaliditeetti tai sen
30100: korvatun invaliditeetin aste on vähintään 20 osa, jonka perusteella elinkorko määräytyy, on
30101: prosenttia, voidaan elinkorkona tai sitä vastaa- vahvistettu vähemmäksi kuin 20 prosentiksi.
30102: vana pääomana annettavan haittakorvauksen li- Korvauksen osittamisesta ja vähentämisestä, li-
30103: säksi hakemuksesta myöntää toimeentulon tuek- sävioista, i:kääntymisestä, sairaalloisuudesta ja
30104: si määräajaksi täydennyskorkoa, jos hänen tu- muistakin vammaisuuden haittojen kasautumi-
30105: lonsa eivät vastaa lain edellyttämää kohtuul- seen johtavista ansio- ja toimeentuloa heiken-
30106: lista tasoa eikä niiden puuttuminen tai pie- tävistä seikoista johtuen on taloudellisen tuen
30107: nuus ole tilapäistä tai johdu hänen omasta tarve jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntymässä
30108: syystään. muidenkin kuin vaikeavammaisten os.alta. Mah-
30109: Täydennyskoron täysi määrä on sille, jon- dollisuus ainakin osittaisen täydennyskoron saa-
30110: ka korvatun invaliditeetin aste on ainakin 30 miseen olisikin näin ollen ulotettava koske-
30111: prosenttia, asuinpaikan kalleuden mukaan 4 800 maan kaikkia niitä vammaisia, joiden sotilas-
30112: I:ssä, 4 100 II:ssa tai 3 400 markkaa III:ssa vammalain tarkoittama invaliditeetti on vähin-
30113: kalleusryhmässä vuotta kohden. Korvatun in- tään 10 prosenttia.
30114: validiteetin ollessa 20 tai 25 prosenttia täy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30115: dennyskoron määrä on vastaavasti enintään tavasti •eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30116: 3 200, 2 750 tai 2 300 markkaa vuodessa. Tu- sen,
30117: loharkinnan perusteella kussakin tapauksessa
30118: myönnetyn täydennyskoron määrä tarkistetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30119: sotilasvammakorvaukseen sovellettavan palkka- sotilasvammalain mukaisen tarveharkin-
30120: indeksin mukaan. taan perustuvan täydennyskorko-oikeu-
30121: Pelkästään elinkoron käsittävä sotilasvamma- den ulottamiseksi koskemaan myös lie-
30122: korvaus voi kuitenkin jäädä riittämättömäksi vempivammaisia.
30123: vammaisuuden hyvittämiseen ja vammais·en tu-
30124: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
30125:
30126: Esko Pekonen Veikko Pihlajamäki Eino Loikkanen
30127: 1980 vp. 773
30128:
30129: Toivomusaloite n:o 694.
30130:
30131:
30132:
30133:
30134: Pihlajamäki ym.: Sotainvalidien asunto-olojen korjaamisesta.
30135:
30136:
30137: E d u s k u n n a 11 e.
30138:
30139: Käytännön huoltotyössä saatujen kokemusten Varsinkin asuntojen lämpö- ja muun raken-
30140: sekä suoritettujen tutkimusten perusteella on nusteknisen korjaamisen tarvetta esiintyy run-
30141: ollut todettava, että tyydyttävät asumismahdol- saasti. Perusteellisen korjauksen tarpeessa on
30142: lisuudet kuuluvat sotavammaisten jatkuvan it- noin viidennes sotavammaisten asunnoista.
30143: senäisen toimeentulon ja avohuollossa selviyty- Heikkotasoisia ja huonokuntoisia asuntoja on
30144: misen tärkeisiin perusedellytyksiin. suhteellisesti eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa.
30145: Maan koko alueelta hankitut selvitykset so- Varustetaso sotavammaisten asunnoissa on
30146: tavammaisten toimeentulon ongelmista osoitta- yleisesti puutteellinen. Noin neljännes asunnois-
30147: vat sotainvalidien suuren enemmistön kokevan ta on vailla vesijohtoa ja viemäriä. Eräillä Poh-
30148: tyydyttävien asumismahdollisuuksien aikaansaa- jois- ja Itä-Suomen alueilla nämä varustelut
30149: misen ensisijaiseksi tehtäväksi vammaisten toi- puuttuvat lähes puolelta. Huonekohtaisesti läm-
30150: meentulosta huolehdittaessa. Selvitykset osoitta- mitettäviä sotavammaisten asunnoista on kaik-
30151: vat yhtäpitävästi myös, että sotainvalidit, vai- kiaan noin viidenneksen verran, suhteellisesti
30152: keimmin vammaisia myöten, ennen muuta toi- eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa.
30153: vovat mahdollisuutta asumiseen omassa kohtuu- Sotilasvammalain 6 § :n mukainen hoitokor-
30154: tasoisessa ja soveliaasti varustetussa asunnossa, vaus voi eräissä tapauksissa ulottua korvatun
30155: niin etteivät he asumisvaikeuksien vuoksi jou- vaikean vamman tuottamien asumishaittojen ta-
30156: tuisi laitoshuoltoon tai turvautumaan asunto- kia välttämättömien asunnonvarustelujen ja
30157: laan tai muuhun yhteisasumiseen. -muutostöiden kustantamiseen, mutta tähän,
30158: Maan sotainvalideista, joista suunnilleen puo- yleiseen invalidihuoltoon tai muihinkaan yhteis-
30159: let asuu kaupungeissa ja puolet maalla, on elos- kunnallisen tuen muotoihin perustuvat mahdol-
30160: sa vielä noin 40 000. Selvitysten mukaan suurin lisuudet sotavammaisten asunto-oloissa ilmene-
30161: osa heistä, lähes 80 %, asuu omistusasunnoissa, vien, heidän avohuoltonsa mahdollisuuksia ra-
30162: vajaa 20 % vuokra-asunnoissa ja muu osa on joittavien epäkohtien ja puutteellisuuksien ko-
30163: laitoshuollossa. hentamiseen ovat nykyisellään riittämättömät.
30164: Saadut selvitykset vahvistavat niin ikään so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30165: tavammaisten huollon kenttätyössä jo aikaisem- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30166: min vakiintuneen käsityksen sotavammaisten vomuksen,
30167: asuntojen kunnossa ja varustelussa yleisesti
30168: esiintyvistä epäkohdista sekä siitä, että huomat- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
30169: tavalla osalla sotavammaisista asumisen taso menpiteisiin sotainvalidien asunto-olois-
30170: on selvästi heikompi yleistä kohtuullista keski- sa ilmenevien epäkohtien ;a puutteelli-
30171: tasoa. suuksien kor;aamiseksi.
30172: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
30173:
30174: Veikko Pihlajamäki Marjatta Väänänen
30175: Pentti Mäki-Hakola Boris Renlund
30176: 774 1980 vp.
30177:
30178: Toivomusaloite n:o 695.
30179:
30180:
30181:
30182:
30183: Piipari ym.: Vuokratulon vaikutuksista kansaneläkkeen varassa
30184: elävän vanhuksen eläketuloon.
30185:
30186:
30187: E d u s k u n n a 11 e.
30188:
30189: Kuntien asunto-ohjelmissa painotetaan eri- Tyhjillään olevien asuinhuoneistojen saatta-
30190: tyisesti asuntohallituksen taholta puutteellisten minen asunnontarvitsijain, erityisesti puutteelli-
30191: asunto-olojen parantamista. Puutteellisesti asu- sesti asuvien käyttöön voi merkitä huomatta-
30192: vat on ryhmitelty erikseen asumisongelman via pääoma-arvoja, jos ne muutetaan vastaa-
30193: luonteen perusteella ja toisaalta väestöllisten vien uusien asuntojen rakennuskustannuksiksi.
30194: ominaisuuksien tahi kunkin ryhmän erityistar- Mikäli kohtuullinen vuokratulo ei vaikuttai-
30195: peiden mukaan. si kansaneläkkeen varassa elävän vanhuksen
30196: Asunto-ohjelmien laatimisen yhteydessä on eläketulon vähentymiseen, lisäisi tämä haluk-
30197: tutkittu myös vanhempien asuntojen asumiskel- kuutta koko kiinteistön vuokraamiseen. Tällöin
30198: poisuuden parantamista. vanhus voisi muuttaa pienempään asuntoon lä-
30199: Asiaa tutkittaessa on havaittu, että eläkkeel- hemmäksi vanhuksille tarjottavia palveluja,
30200: lä olevilla henkilöillä on lähinnä omakotitalois- mikä puolestaan helpottaisi vanhusten avohuol-
30201: sa huomattavasti asumisväljyyttä ja käyttöä lon palvelujen järjestämistä.
30202: vailla olevia huoneita, usein ullakkotiloissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30203: Omakotitalossa asuvista eläkkeellä olevista van- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30204: huksista useat ovat leskiä, joilla jo ikänsä puo- muksen,
30205: lesta on ongelmia huoltaa asuntoaan.
30206: Syyt siihen, m~ksi vanhukset eivät vuokraa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30207: tyhjinä olevia asuintiloja, joista etenkin asutus- kansaneläkkeen tukiosan ja tukilisän tu-
30208: keskuksissa on huomattava puute, ovat loperusteiden muodostamiseksi sellai-
30209: - vuokratulojen verotus siksi, ettei kohtuullinen vuokratulo ole
30210: - kansaneläkkeen varassa elävien vanhus- esteenä asuntojen vuokraamiselle.
30211: ten osalta eläketulon vähentyminen.
30212: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
30213:
30214: Anna-Liisa Piipari Seppo Tikka Mauno Forsman
30215: Mikko Elo Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee
30216: Kaj Bärlund Mikko Rönnholm Sakari Knuuttila
30217: Paula Eenilä Olli Helminen Risto Tuominen
30218: Pekka Starast Saara-Maria Paakkinen Salme Myyryläinen
30219: Pentti Lahti-Nuuttila Niilo Hämäläinen Jouko Tuovinen
30220: Matti Luttinen Juhani Raudasoja Bror Lillqvist
30221: Jorma Rantala Juhani Surakka Eino Grönholm
30222: Lea Savolainen Kaisa Raatikainen Liisa Jaakonsaari
30223: Pertti Hietala Hannu Tapiola
30224: 1980 vp. 775
30225:
30226: Toivomusaloite n:o 696.
30227:
30228:
30229:
30230:
30231: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
30232: kuorma-autoilijoiden työllisyyden turvaamiseksi.
30233:
30234:
30235: E d u s k u n n a 11 e.
30236:
30237: Hyvästä ajasta huolimatta kuorma-autoilijoi- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
30238: den työllisyys nimenomaan kehitysalueilla on tyksen 10 000 000 markan määrärahan
30239: edelleen puutteellinen. Kuitenkin maamme on ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
30240: täynnä tekemätöntä työtä ja kaikkien edun mu- 1980 tulo- ja menoarvioon kuorma-au-
30241: kaista on, että työtä tehtäisiin ja raha kiertäisi toilijoiden työllisyyden turvaamiseksi
30242: omassa maassa. erityisesti kehitysalueilla.
30243: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30244: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30245: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
30246:
30247: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
30248: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
30249: 776 1980 vp.
30250:
30251: Toivomusaloite n:o 697.
30252:
30253:
30254:
30255:
30256: Pohto ym.: Ainespuutavaran mitan lyhentämisestä.
30257:
30258:
30259: E d u s k u n n a 11 e.
30260:
30261: Paperi- ja puumassateollisuudessa käytetyn mitta lyhennetään 3 metristä 2 metriin ansio-
30262: ainespuutavaran pituusmitta on lähes yleisesti tasoa alentamatta.
30263: 3 metriä. Koska metsurit joutuvat kantamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30264: pöllejä jopa 20-30 metrin matkan, tuottaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30265: tämä varsinkin runsaslumisina talvina metsu-
30266: reille suorastaan ylipääsemättömiä vaikeuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30267: Onpa sattunut vakavia ja parantumattomia sai- menpiteisiin ainespuutavaran mitan ly-
30268: raus-, jopa kuolemantapauksiakin tämän takia. hentämiseksi 3 metristä 2 metriin.
30269: Siksi metsurit toivovat, että ainespuutavaran
30270: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
30271:
30272: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
30273: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
30274: 1980 vp. 777
30275:
30276: Toivomusaloite n:o 698.
30277:
30278:
30279:
30280:
30281: Pohto ym.: Eläkeikärajan alentamisesta raskaissa ammateissa.
30282:
30283:
30284: E d u s k u n n a 11 e.
30285: Kun maassamme on laajaa työttömyyttä, niin että sairaat ja vanhat pääsevät halutessaan eläk-
30286: sitä suuremmalla syyllä olisi raskaissa amma- keelle ja nuoret saavat töitä.
30287: teissa vapaaehtoinen eläkeikäraja kiireellisesti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30288: alennettava 55-60 vuoteen. Näinhän olisi pi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30289: tänyt jo aikaa sitten tapahtua myös sotiemme
30290: veteraanien kohdalla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30291: Raskaina ammatteina voitaneen pitää kaivos- menpiteisiin vapaaehtoisen eläkeikärajan
30292: ja muita raskaita töitä, maa- ja metsätalous- alentamiseksi raskaissa ammateissa 55-
30293: töitä, jopa keittiö- ja sairaala-alan töitä. 60 vuoteen, jotta nuoret ja terveet saisi-
30294: SMP katsoo, että maassamme olisi lopulta vat töitä.
30295: päästävä siihen oikeudenmukaiseen asiantilaan,
30296: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
30297:
30298: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
30299: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
30300:
30301:
30302:
30303:
30304: 98 088000224W
30305: 778 1980 vp.
30306:
30307: Toivomusaloite n:o 699.
30308:
30309:
30310:
30311:
30312: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon sota-
30313: veteraanien ja invalidien asunto-olojen järjestämiseksi.
30314:
30315:
30316: E d u s k u n n a 11 e.
30317:
30318: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
30319: asioi:ssa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin tyksen 30 000 000 markan arviomäärä-
30320: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- han ottamisesta valtion vuoden 1980
30321: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon tulo- ja menoarvioon sotiemme veteraa-
30322: saattamista. nien ja invalidien asuntojen korjaamisen
30323: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- avustamiseksi ja heille asuntojen hank-
30324: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kimisen toteuttamiseksi.
30325: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
30326:
30327: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
30328: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
30329: 1980 vp. 779
30330:
30331: Toivomusaloite n:o 700.
30332:
30333:
30334:
30335:
30336: Pokka ym.: Maaseudulla asuvien nuorten perheiden sosiaalisten
30337: olojen parantamisesta.
30338:
30339:
30340: E d u s k u n n a 11 e.
30341:
30342: Käytettävissä olevat väestötiedot osoittavat, kaiseen taloon. Kun emäntien sosiaali- ja eläke-
30343: että maaseudulla viljelijäperheisiin syntyy enää turva on pitkään ollut jälkeenjäänyt muiden
30344: vuosittain vain n. 2 000 lasta. Tämä on hälyt- väestöryhmien sosiaaliturvan kehitykseen ver-
30345: tävän pieni luku ottaen huomioon, että tämän rattuna, ei ole ihme, että emäntäpula on nyt
30346: väestönosan tulisi kyetä huolehtimaan tulevina maaseudulla tosiasia ja että 30 000 tilaa on nyt
30347: vuosina ja vuosikymmeninä maamme runko- vailla emäntää. Maaseudun nuorille perheille
30348: asutuksen turvaamisesta, maallemme välttämät- on nyt luotava oma toimenpideohjelma, jolla
30349: tömien elintarvikkeiden tuottamisesta ja puu- nopeasti parannetaan nuorten perheiden talou-
30350: raaka-aineen hankinnasta. Vaikka maamme syn- dellisia mahdollisuuksia hankkia tila vanhem-
30351: tyvyys on yleisesti melko pieni, vain n. 65 000 miltaan, kehitetään maaseudulle soveltuvia las-
30352: lasta vuodessa, on maaseutua ajatellen tilanne ten hoitomuotoja kuten lasten kotihoitoa sekä
30353: erittäin vakava. parannetaan maaseudun emäntien sosiaali- ja
30354: Tilanteen parantaminen edellyttää pikaisia eläketurvaa.
30355: toimia, joilla parannetaan maaseudun naisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30356: ja nuorten lapsiperheiden asemaa. Lasten saanti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30357: maaseudulla sijoittuu ajankohtaan, jolloin nuor- sen,
30358: ten viljelijäperheiden on kyettävä suoriutumaan
30359: sisarosuuksien maksamisesta ja muista tilan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30360: hankintaan liittyvistä maksuista ja veloista, menpiteisiin maaseudun nuorten perhei-
30361: uudistamaan tilan koneistusta ja useimmiten den ja erityisesti maaseudun emäntien
30362: rappeutuneet rakennukset, hankkimaan lisämaa- taloudellisten sekä perhe- ja sosiaalipo-
30363: ta jne. Tässä vaiheessa nuoren viljelijän on liittisten olojen parantamiseksi.
30364: usein myös erittäin vaikea löytää emäntä vel-
30365: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30366:
30367: Hannele Pokka Marjatta Väänänen
30368: 780 1980 vp.
30369:
30370: Toivomusaloite n:o 701.
30371:
30372:
30373:
30374:
30375: M. Puhakka ym.: Talonmiesten saattamisesta yleisen työaikalain
30376: piiriin.
30377:
30378:
30379: E d u s k u n n a 11 e.
30380:
30381: Talonmiesten työaika on säädetty talonmies- tavasti muilla aloilla noudatettua työaikaa pi-
30382: ten työaikalain mukaan. Laki säädettiin tulevak- tempi. Edelleen talonmiesten työaikalain 4 § :n
30383: si voimaan 24. 4. 1970. Lakia on sovellettu ta- mukaisesti työnantajien ja työntekijöiden yhdis~
30384: lonmiehen työhön, jota työntekijä sopimuksen tyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko
30385: perusteella vastikkeesta on tehnyt työnantajalle maan, on oikeus työehtosopimuksessa sopia
30386: työnantajan johdon ja valvonnan alaisena yhden säännöllisestä työajasta edellä mainitun 3 § :n
30387: tai useamman kiinteistön lukuun. Talonmiehen säännöksistä poikkeavasti. Työaika voi sopimus-
30388: työaika on poikennut huomattavasti yleisen varaisesti olla sellainen, ettei se keskimäärin
30389: työaikalain määräyksistä. Talonmiesten työaika- ylitä 42,5 tuntia viikossa 52 viikon pituisena
30390: lain 3 § :n mukaisesti säännöllinen työaika on ajanjaksona.
30391: enintään 10 tuntia vuorokaudessa sekä keski- Kun tämän päivän talonmiehen työtä tarkas-
30392: määrin 40 tuntia viikossa neljän viikon jaksois- telee, ei ole olemassa enää perusteita sille, että
30393: sa kahdenkymmenen viikon pituisena kevät- ja talonmiehet olisivat työaikaan nähden eriarvoi-
30394: kesäkautena sekä keskimäärin 44 tuntia vii- sessa asemassa muihin aloihin verrattuna.
30395: kossa neljän viikon jaksossa 32 viikon pituisena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30396: syys- ja talvikautena samana 52 viikon pitui- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30397: sena ajanjaksona. Vastaavasti yleisen työaika- vomuksen,
30398: lain puitteissa työaika on säädetty 40 viikko- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
30399: tunnin pituiseksi lukuunottamatta periodityötä, tyksen talonmiesten työaikalain (284 /
30400: jossa työaika kolmen viikon jaksossa on 120 70) kumoamisesta ja talonmiesten työ-
30401: tuntia, kuitenkin keskimäärin 40 tuntia viikos- aikaa koskevien säännösten siirtämises-
30402: sa. Näin ollen talonmiesten työaika on huomat- tä yleisen työaikalain määräysten piiriin.
30403: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30404:
30405: Matti Puhakka Helvi Niskanen Liisa Jaakonsaari
30406: Markus Aaltonen Jouko Tuovinen Anna-Liisa Piipari
30407: Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen
30408: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Hannu Tapiola
30409: Pekka Starast Kaarina Suonio Mikko Elo
30410: Aimo Ajo Risto Tuominen Seppo Tikka
30411: Lea Savolainen Olli Helminen P. Puhakka
30412: Paula Eenilä Maija Rajantie
30413: 1980 vp. 781
30414:
30415: Toivomusaloite n:o 702.
30416:
30417:
30418:
30419:
30420: M. Puhakka ym.: Sosiaaliturva-asiamiesverkon aikaansaamisesta.
30421:
30422:
30423: Ed u s kun n a 11 e.
30424:
30425: Sosiaaliturva on laajentunut ja kehittynyt no- Monimutkaistuvan ja laajenevan hallinnon
30426: peasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden ai- yksilölle aiheuttamia vaikeuksia voitaisiin hel-
30427: kana. Sosiaaliturvaa säätelevien lakien ja ase- pottaa perustamalla lääneihin sosiaaliturva-asia-
30428: tusten määrä- on kasvanut nopeasti. Sosiaali- miesten virkoja. Sosiaaliturva-.asiamiehen tehtä-
30429: turvan pal~eluksessa on jo yli 150 000 virka- viin voisi kuulua:
30430: miestä. Hallinnon monimutkaistuminen on mer- avustaminen muutoksenhaussa eri viranomais.
30431: kinnyt sitä, että sosiaaliturvaetuoksien sa:ajan ten päätöksiin,
30432: on yhä vaikeampi tietää mihin etuuksiin hä- 'tutkia asiakkaan puolesta, ovatko tämän saa-
30433: nellä on oikeus tai onko hänen saamansa etuus ma palvelu ja etuudet lakien, asetusten ja oh-
30434: oikean suuruinen ja miten päätökseen haetaan jeiden mukaisia, ja tarpeen vaatiessa opastaa
30435: muutosta. Erityisesti rahassa myönnettävien jankotoimissa.
30436: etuuksien kohdalla on usein kysymys saajan Sosiaaliturva-asiamiehen tulisi virkatoimissaan
30437: kannalta erittäin tärkeästä kysymyksestä - olla täysin riippumaton kaikista sosiaaliturvan
30438: usein jopa toimeentulon turvaamisesta lopuksi hallinnon yksiköistä. Hänen tulisi olla pereh-
30439: elinikää. tynyt nimenomaan sosiaaliturvan lainsäädän-
30440: Järjestelmän monimutkaisuus ja niitä sääte- töön, asetuksiin ja ohjeisiin. Hänen palveluk-
30441: levien lakien suuri lukumäärä ovat johtaneet sensa olisivat maksuttomia. Tämän suuntainen
30442: siihen, ettei asiakkaalla kaikissa tapauksissa ole ratkaisu on nähty välttämättömäksi jo kulutus.
30443: riittävästi tietoa ja taitoa etujensa valvomisek- tavaroiden ja palvelusten ostajien oikeusturvan
30444: si, esimerkiksi muutoksenhakuun tai oikaisu- takaami:seksi.
30445: vaatimuksen tekemiseen. Ongelman ratkaisemi- Toim1nta voitaisiin 'aloittaa kokeiluluontoi-
30446: seksi on parannettu tiedotustoimintaa. Monien sesti muutamassa läänissä ja saatujen koke-
30447: järjestelmien piirissä henkilökunnan toimenku- musten perusteella tehdä päätöksiä toiminnan
30448: vaan kuuluu avustaminen ja neuvominen edel- laajentamisesta.
30449: lä mainituissa asioissa. Tämä ei kuitenkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30450: riittävää. Henkilökunta on sidoksissa toiminta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30451: yksikkönsä menettelytapoihin ja tulkintoihin muksen,
30452: etuuksien myöntämisperusteista.
30453: Kehitys näyttää kulkevan kohti monimutkai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30454: sempia järjestelmiä. Yksilöllisten tekijöiden yhä sosiaaliturva-asiamiesverkoston luomi-
30455: suurempi huomioon ottaminen on omalta osal- seksi.
30456: taan johtamassa tähän suuntaan.
30457:
30458: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30459:
30460: Matti Puhakka Paula Eenilä Hannu Tapiola
30461: Tarja Halonen Helvi Hyrynkangas Jouko Tuovinen
30462: 782 1980 vp.
30463:
30464: Toivomusaloite n:o 703.
30465:
30466:
30467:
30468:
30469: Pursiainen ym.: Talonmiesten saattamisesta yleisen työaikalain
30470: piiriin.
30471:
30472:
30473: E d u s k u n n a 11 e.
30474:
30475: Erillinen työaikalaki asettaa sen alaisuuteen on perusteltua luopua talonmiesten osalta eril-
30476: kuuluvat työntekijät käytännössä helpostikin lislaista ja ulottaa yleinen työaikalaki koske-
30477: muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Yleis- maan myös heitä.
30478: tä työaikalakia parannettaessa joudutaan erillis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30479: lakia aina erikseen muuttamaan. Sanottua ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30480: kuitenkaan ole, saako erillislain alaisuuteen muksen,
30481: kuuluva työntekijäryhmä - varsinkin jos se
30482: on suhteellisen pieni - tällöin samoja etuok- että hallitus antaisi pikaisesti edus-
30483: sia kuin yleisen lain alaisuuteen kuuluva. Eril- kunnalle esityksen talonmiesten työaika-
30484: linen työaikalaki onkin sen myöntämistä, ettei lain kumoamisesta ja yleisen työaikalain
30485: jonkin työntekijäryhmän asemaa kyetä järjes- ulottamisesta koskemaan myös talon-
30486: tämään yhtä hyvin kuin yleensä. Mielestämme miehiä.
30487: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
30488:
30489: Terho Pursiainen Helvi Niskanen
30490: 1980 vp. 783
30491:
30492: Toivomusaloite n:o 704.
30493:
30494:
30495:
30496:
30497: Raudaskoski ym.: Maatalousyrittäjän vuosiloma- ja sijaisapulain
30498: muuttamisesta sijaisapulomittajan työllisyyden turvaamiseksi.
30499:
30500:
30501: Ed u s k u n n a II e.
30502:
30503: Sijaisapujärjestelmän toteuttaminen maatalou- myksistä, joita sairaana työskentely saattaa ai-
30504: dessa on luonut edellytykset sille, että maata- heuttaa.
30505: lousyrittäjällä on periaatteessa mahdollisuus sai- Tilanteen korjaamiseksi tulisi sijaisavun
30506: rauden paranemisen kannalta välttämättömään saannin mahdollisuuksia laajentaa siten, että
30507: lepoon. Tähän ei kuitenkaan vielä ole päästy. sijaisapulomittaja ei joutuisi missään olosuhteis-
30508: Sijaisapumäärärahojen niukkuuden lisäksi es- sa työttömäksi. Kun poistetaan epävarmuus lo-
30509: teenä on ollut lomittajien puute. Käytännössä mittajan työllistämisestä, niin sijaisapua varten
30510: tapahtuu usein siten, että kunnallisten lomitta- voidaan palkata ja saadaan paremmin lomitta-
30511: jien työlistat täyttyvät jo vuosilomista. Sijais- jia. Tällaisia toissijaisia lomittajan työllistämis-
30512: apulomitus jää siten kunnallisten lomitusten kohteita voivat olla esim. muutaman päivän
30513: toissijaiseksi kohteeksi. kurssit tai päivän, kahden vapaat.
30514: Tärkeätä olisi, että ainakin sairausajan lo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30515: mitus olisi turvattu. Pelkästään sijaisapulomi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30516: tuksia varten on lain nykyisten säännösten voi- muksen,
30517: massa ollessa vaikea varata lomittajia, koska
30518: sairastumiset ym. sijaisaputilanteet ovat satun- että hallitus ryhtyisi toimenpttetsttn
30519: naisia. Tilannetta tulisikin korjata, jotta kaikille maatalousyrittäjän vuosiloma- ja sijais-
30520: suotaisiin mahdollisuus sairauden ajan lepoon. apulain muuttamiseksi siten, että sijais-
30521: Sairaana työskentely näkyy myöhemmin kor- apulomittajan työllistämisen turvaami-
30522: keina työttömyyslukuina. seksi voitaisiin lomittajaa toissijaisesti
30523: Sairaana työskentelyn laskut tulevat näin käyttää muuhunkin kuin nykyisessä lais-
30524: ollen ennenaikaisesti yhteiskunnan maksettavik- sa tarkoitettuun lyhyen sijaisavun tar-
30525: si - puhumattakaan niistä inhimillisistä kärsi- peen tyydyttämiseen.
30526: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
30527:
30528: Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen Paavo Vesterinen
30529: Petter Savola Kalevi Mattila Lea Sutinen
30530: Pentti Poutanen Mikko Pesälä Heimo Linna
30531: Alvar Saukko
30532: 784 1980 vp.
30533:
30534: Toivomusaloite n:o 705.
30535:
30536:
30537:
30538:
30539: Raudasoja ym.: Työterveyslaitoksen aluetoimiston perustamisesta
30540: Vaasaan.
30541:
30542:
30543: E d u s k u n n a 11 e.
30544:
30545: Viimeisten vuosien aikana on maassamme Tällä hetkellä lähimmät tällaisia palveluksia
30546: saatu työmarkkinain keskusjärjestöjen ja valtio- tuottavat paikkakunnat ovat Turku, Tampere ja
30547: vallan kesken aikaan jonkinlainen sopu siitä Oulu ja ne ovat suhteellisen kaukana. Asian te-
30548: kuinka työsuojelua maassamme pitäisi kehittää. kee vielä vaativammaksi sen lisäksi, että pien-
30549: Kehittäminen luonnollisesti vaatii toimia myös yrittäjien lukumäärä on varsin suuri, myös lää-
30550: palvelusten osalta sekä työsuojeluhallinnon että nimme kaksikielisyys, sillä kolmasosa on äidin-
30551: palveluksia antavien järjestöjen puolelta. kieleltään ruotsinkielisiä. Palvelusten ostajille
30552: Jotta niin pienteollisuusvaltainen lääni kuin merkitsee paljon se, mistä niitä on saatavissa.
30553: Vaasan lääni voisi saada edes välttävästi pal-, Edellä mainittujen palvelusten osalta Vaasan
30554: veluksia ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa kaupunki on luvannut olla mukana toimitilojen
30555: ajatellen, olisi mielestämme läänimme yrittäjil- järjestämisessä tarpeen niin vaatiessa ..
30556: le annettava tasavertaiset mahdollisuudet ostaa Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
30557: palveluksia työterveyslaitokselta. dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
30558: Pienyrittäjävaltaisuus ei anna mahdollisuuk- väksi toivomuksen,
30559: sia investoida mittateihin sekä muihin hetkel-
30560: lisiin palveluksiin, eikä se ole edes tarkoituk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30561: senmukaistakaan, sillä hetkelliset palvelukset on työterveyslaitoksen aluetoimiston perus-
30562: varmasti järkevää ostaa alan asiantuntijoilta. tamiseksi Vaasaan.
30563: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30564:
30565: Juhani Raudasoja Håkan Malm
30566: Sten Söderström Ole Norrback
30567: 19.80 rd. 785
30568:
30569: Hemställningsmotion nr 706.
30570:
30571:
30572:
30573:
30574: Renlund m. fl.: Om riitt tili frivillig förtidspensionering för alla
30575: fronttnän.
30576:
30577:
30578: T i 11 R i k s d a g e n.
30579:
30580: Våra frontmannaveteraner, som offrade sina mannaveteraner, måste anses otillräckliga, borde
30581: bästa k vid f.ronten borde ges rätt tili en fri- ytterligare åtgärder vidtagas. Här skulle en na-
30582: villig förtidspen&ionering, som skulle gälla alla turlig utveckling vara, att ge alla frontmän
30583: frontmän. Detta skulle vara helt motiverat med rätt tili frivillig förtidspensionering så många
30584: tanke på bur hårda och krävande krigsåren var .år tidigare sam krigstjän.stgöringen varade.
30585: för våra veteraner. Krigsåreta har också i hög Med hänvisnitag till ovanstående föreslås
30586: grad lett tiJJ ea försämrad hälsa, sam har sitt vördsam.t, att riksdagen ville besluta hems-tälla,
30587: .ursprung i de svåra och slitande åren vid fron-
30588: ten. Ofta har dess sjukdomssymptom yppat att reJ!.eringen i skyndsam ordning
30589: sig först långt senare i livet, vilket har resul- wåtte vid.taga åtgärder, som skulle ge
30590: terat i svår-igheter att orka med det dagliga aJla frontmän rätt tili frivillig förtids-
30591: arbetet de sista åren före pensioneringen. Då pensionering så många år tidigare sqm
30592: de möiligheter tili förtidspensionering, som deras krigstjä&stgöring v.arade. ·
30593: den nugiillande htgstiftningen ger våra front-
30594: Helsingfors den 12 februari 1980.
30595:
30596: Boris Renlund Henrik Westerlund Hannele Pokka
30597: Håkan Malm Mauri Miettinen Veikko Pihlajamäki
30598: Ole Norrback Helge Saarikoski Marjatta Väänänen
30599: Asser Stenbäck Mikko Pesälä Esko Pekonen
30600: Elisabeth Rehn Sampsa Aaltio Elsi Hetemäki-Olander
30601: Jutta Zilliacus Paavo Vesterinen Pertti Salolainen
30602: Mauri Vänskä
30603:
30604:
30605:
30606:
30607: 99 088000224W
30608: 786 1980 vp.
30609:
30610: Toivomusaloite n:o 706. Suomennos.
30611:
30612:
30613:
30614:
30615: Renlund ym.: Rintamamiesten oikeuttamisesta saamaan sotapal-
30616: velusvuosia vastaavan ennenaikaisen vapaaehtoisen eläkkeen.
30617:
30618:
30619: E d u s k u n n a 11 e.
30620:
30621: Rintamamiehillemme, jotka uhrasivat parhaat nä, asian johdosta olisi ryhdyttävä sitä edistä-
30622: vuotensa rintamalla, tulisi antaa oikeus vapaa- viin toimenpiteisiin. Luonnollinen kehitys tässä
30623: ehtoiseen eläkkeelle siirtymiseen, joka kos- olisi se, että kaikki rintamamiehet saisivat oi-
30624: kisi kaikkia rintamamiehiä. Tämä olisi täysin keuden siirtyä vapaaehtoisesti ennenaikaiselle
30625: perusteltua kun ajatellaan, miten kovia ja vaati- eläkkeelle niin monta vuotta aikaisemmin kuin
30626: via sotavuodet olivat sotaveteraaneillemme. heidän sotapalveluksensa kesti.
30627: Sotavuodet ovat myös johtaneet suuressa mää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30628: rin terveyden heikkenemiseen, mikä johtuu rin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30629: tamalla vietetyistä kovista ja kuluttavista vuo- muksen,
30630: sista. Useissa tapauksissa nämä sairauksien
30631: oireet ovat ilmenneet vasta paljon myöhemmin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30632: el~män aikana, mikä on tehnyt jokapäiväisen menpiteisiin, jotta kaikki rintamamie-
30633: työn hoitamisen vaikeaksi viimeisten eläkkeelle het voisivat päästä vapaaehtoiselle en-
30634: siirtymistä edeltävien vuosien aikana. Koska nenaikaiselle eläkkeelle niin monta vuot-
30635: voimassa olevan lainsäädännön rintamamiehille ta aikaisemmin kuin heidän sotapalve-
30636: suomia mahdollisuuksia ennenaikaiselle eläk- luksensa kesti.
30637: keelle siirtymiseen on pidettävä riittämättömi-
30638: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
30639:
30640: Boris Renlund Henrik Westerlund Hannele Pokka
30641: Håkan Malm Mauri Miettinen Veikko Pihlajamäki
30642: Ole Norrback Helge Saarikoski Marjatta Väänänen
30643: Asser Stenbäck Mikko Pesälä Esko Pekonen
30644: Elisabeth Rehn Sampsa Aaltio Elsi Hetemäki-Olander
30645: Jutta Zilliacus Paavo Vesterinen Pertti Salolainen
30646: Mauri Vänskä
30647: 1980 vp. 787
30648:
30649: Toivomusaloite n:o 707.
30650:
30651:
30652:
30653:
30654: Ronkainen ym.: Aviolii>ton solmivien eläkeläisten saattamisesta
30655: samaan asemaan avoliitossa elävien eläkeläisten kanssa.
30656:
30657:
30658: E d u s k u n n a l 1e.
30659:
30660: Voimassa olevassa 'eläkejärjestelmässä on vie- katso voivansa mennä na1m1sun sen pelosta,
30661: lä puutteita. Yksi varsin huomattava puute il- että mahdollisen kuolemantapauksen johdosta
30662: menee eläkkeellä olevien henkilöiden avioliiton he jäisivät ilman eläkettä kummastakin miehes-
30663: yhteydessä. Puute on niin räikeä, että se kai- tä. Asia olisi muutettava siten, että joko toisen
30664: paa ehdottomasti korjaamista. miehen kuoleman jälkeen leskelle palautetaan
30665: Kun eläkkeellä oleva mieshenkilö menee nai- ensimmäisen miehensä virasta tuleva eläke tai
30666: misiin lesken kanssa, jolla on eläke entisen että hän saa eläkettä uuden miehensä viran
30667: miehensä viran perusteella, leski menettää tä- perusteella.
30668: män eläkkeensä. Jos uusi mies kuolee esim. Jollei tällaiseen järjestelmän muutokseen
30669: vuoden kuluttua, toisen kerran leskeksi jäänyt päästä, valitsevat monet vanhukset avoliiton,
30670: vaimo ei saa eläkettä kummastakaan miehestä. jolloin yhdessä eläminen ei vaikuta eläkkeisiin.
30671: Jollei hänellä ole omaa eläkettä, hän jää käy- Tämä on epäterve ilmiö sekä yhteiskunnan ta-
30672: tännöllisesti katsoen puille paljaille. louden kannalta että eettisesti.
30673: Yhteiskunnan järjestyksen kannalta on avio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30674: liitto katsottava järjestelmää suojaavaksi ja siis nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30675: avoliittoa selvästi toivottavammaksi järjestel- muksen,
30676: mäksi. Vanhusten uudelleen avioliittoon mene-
30677: minen on yhteiskunnan kannalta toivottavaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30678: Vanhukset voisivat tällöin pitää huolta toisis- menpiteisiin eläkelainsäädännön uudista-
30679: taan, mikä vähentäisi yksinäisyyttä ja turvatto- miseksi siten, että se saattaa avioliit-
30680: muutta. toon menevät eläkeläiset vähintään sa-
30681: Nykyisen eläkelain voimassa ollessa eivät maan taloudelliseen asemaan missä avo-
30682: kuitenkaan kaikki avioliittoon haluavat lesket liitossa elävät eläkeläiset ovat.
30683: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30684:
30685: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Antero Juntumaa
30686: 788 1980 vp.
30687:
30688: Toivomusaloite n:o 708.
30689:
30690:
30691:
30692:
30693: Ronkainen ym.: Suojatyöpaikkojen aikaansaamisesta Mikkelin
30694: lääniin.
30695:
30696:
30697: E d u s k u n n a 11 e.
30698:
30699: Suojatyöpaikat ovat käytännössä osoittautu- liviranomaisten muiden neuvonta- ja hoitdkei-
30700: neet hyväksi keinoksi harjaannutettaessa työra- nojen tehokkuutta.
30701: joitteisia ihmisiä työhön ja koulutukseen. Mik- On valitettavaa, ettei Mikkelin läänissä ole
30702: kelin läänissä ei kuitenkaan ole yhtään varsi- tapahtunut riittävää edistystä suojatyöpaikko-
30703: naista suojatyökeskusta, vaikka tarvitsijoita oli- jen luomiseksi. Kiireellisintä suojatyöpaikkojen
30704: si useita satoja. luominen olisi läänin kaupungeissa, Mikkelissä,
30705: Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänien sosiaali- Savonlinnassa, Pieksamäellä ja Heinolassa. Ta-
30706: viranomaiset ja työvoimaviranomaiset käsit- loudelliset seikat eivät saa olla esteenä työra-
30707: telivät vaikeasti työllistyvien asiakkaiden on- joitteisten ihmisten kouluttamisessa ja työhön
30708: gelmia ja hoitokeinoja 18-19. 10.1979 Jo- sijoittamisessa.
30709: roisten yhteistyöseminaarissa. Työrajoitteiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30710: ongelma-asiakkaat lisäävät jatkuvasti työvoima- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30711: ja sosiaaliviranomaisten työpainetta. Tarpeellis- muksen,
30712: ten hoito- ja työhönharjaannuttamiskeinojen
30713: puute lisää vaikeasti työllistyvien ongelmia ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30714: myös hoitotarvetta. Lisäksi suojatyöpaikkojen suojatyöpaikkojen luomiseksi Mikkelin
30715: puute hankaloittaa suuresti työvoima- ja sosiaa- lääniin, erityisesti läänin kaupunkeihin.
30716: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30717:
30718: Olavi Ronkainen Impi Muroma
30719: 1980 vp. 789
30720:
30721: Toivomusaloite n:o 709.
30722:
30723:
30724:
30725:
30726: Saarikoski ym.: Yrittäjien vuosilomalain säätämisestä.
30727:
30728:
30729: E d u s kun n a 11 e.
30730:
30731: V(lin noin 15 prosenttia yrittäjien kokonais- vuosiloma muiden ammattiryhmien kanssa riip-
30732: määrästä on vuosittain päässyt osalliseksi pien- Pumatta siitä, kuuluvatko he vuosilomalain pii-
30733: yrittäjäin lomarahajärjestelmästä. Lomarahan riin. Tässä tarkoituksessa olisi niitä yrittäjiä
30734: myöntämisen ratkaiseva tuloraja on pidetty niin varten, joita vuosilomalain säännökset eivät
30735: alhaisena, että se on sulkenut valtaosan yrittä- koske, säädettävä erityinen yrittäjien vuosilo-
30736: jistä järjestelmän ulkopuolelle. Kun lomarahan malaki. Lain mukaan jokainen yrittäjä olisi
30737: saamisen edellytyksenä olevan yrittäjän vero- oikeutettu vuosilomaan, jonka pituus ja määräy-
30738: tettava,n vuositulon rajaksi koskien loma,kautta tymisperusteet olisivat yhdel;lmukaiset työsopi-
30739: 1979/80 on määrätty 19 000 mk, lasketaan muslaissa tarkoitetun vuosiloman kanssa. Lo-
30740: palkansaajien keskimääräisen verotettavan vuo- ma-ajan palkan yrittäjä saisi täysimääräisesti
30741: situlon valtionverotuksessa vastaavana tulon- vähentää verotuksessaan. Esitetyn mukainen
30742: määräytymisvuonna olevan lähes 24 000 mark- lainsäädäntö aiheuttaisi valtiolle ja kunnille yh-
30743: kaa ja keskimääräiseksi tulotasoksi valtionvero- teensä ~trviolta 100 miljoonan markan verotu-
30744: tuksessa arvioidaan runsaat 22 000 markkaa. lon vähennyksen.
30745: Vaikka lomarahan saamisen edellytykseksi ase- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30746: tetut tulorajat ovatkin olleet näin alhaiset, ei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30747: vät budjettiin varatut määrärahat ole viime
30748: vuosina riittäneet kaikille lomarahaan oikeu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30749: tetuille. erityisen yrittäjien vuosilomalain aikaan-
30750: Kun työntekijät viettävät nykyisin vähintään saamiseksi siten, että laki koskisi kaik-
30751: 24 päivän paikallisen vuosiloman saaden sen kia niitä yrittäjiä, jotka eivät kuulu vuo-
30752: päätyttyä lomaltapaluurahan, vastaa pienyrittä- silomalain piiriin, ja saattaisi nämä tasa-
30753: jäin viimeisin eli lomanmääräytymiskaudelle p(!rtaiseen asemaan vuosilomalain pii-
30754: 1978/80 myönnetty lomakorvaus 6 päivän lo- rissä olevien työntekijöiden ja työnanta-
30755: maa. Yrittäjille olisi tAAttava yhdenmukainen jien kanssa.
30756: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30757:
30758: Helge Saarikoski Mauri Vänskä
30759: 790 1980 vp.
30760:
30761: Toivomusaloite n:o 710.
30762:
30763:
30764:
30765:
30766: Salminen ym.: Lasten päivähoitotoiminnan tehostamisesta tar-
30767: vetta vastaavaksi.
30768:
30769:
30770: E d u s k u n n a 11 e.
30771:
30772: Kuntien arvion mukaan on päivähoitopaik- sekä taata pienten lasten vanhemmille mahdol-
30773: kojen tarve tällä hetkellä noin 263 000. Yh- lisuus osallistua työelämään. Perusedellytys tälle
30774: teiskunnan ylläpitämiä päivähoitopaikkoja on on korkeatasoisten päivähoitopaikkojen tarvetta
30775: tarjolla vain vajaalle puolelle tarvitsevista. Vuo- vastaava tarjonta.
30776: den 1980 valtion tulo- ja menoarvioon varatut Päivähoidon kehittämisessä tulee palata vuo-
30777: määrärahat mahdollistavat vain 4000 uuden sien 1977-1981 päivähoitosuunnitelman mu-
30778: päiväkotipaikan ja 1900 uuden perhepäivähoi- kaiseen päivähoitopaikkojen vuotuiseen lisäyk-
30779: topaikan perustamisen tänä vuonna. Nämä luvut seen, jotta tällä vuosikymmenellä voitaisiin saa-
30780: ovat jopa pienempiä kuin viime vuonna, jolloin vuttaa päivähoitolain edellyttämä tilanne eli tur-
30781: varoja oli käytettävissä 4500 päiväkotipaikan vata jokaiselle hoitopaikkaa tarvitsevalle lap-
30782: ja 2400 perhepäivähoitopaikan perustamiseen. selle kunnallinen hoitopaikka.
30783: Sosiaali- ja terveysministeriö esitti vuosien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30784: 1977-1981 valtakunnallisessa päivähoitosuun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30785: nitelmassa vuodelle 1980 perustettavaksi 17 000 muksen,
30786: uutta päivähoitopaikkaa, joista 12 000 päiväko-
30787: teihin. Tämän suunnitelman vuotuisesta hoito- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30788: paikkojen lisäystasosta on siis vähennys ollut päivähoidon viisivuotissuunnitelmien
30789: todella roima, kuluvan vuoden osalta peräti laatimiseksi ja vastaavien määrärahojen
30790: 11100 paikkaa. osoittamiseksi siten, että päivähoitopaik-
30791: Yhteiskunnan velvollisuus on kantaa vastuu- koja on vuoteen 1990 mennessä tarjolla
30792: ta pienten lasten kasvatus- ja opetustehtävästä tarvetta vastaavasti.
30793: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
30794:
30795: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen Helvi Niskanen
30796: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
30797: P. Puhakka E.-J. Tennilä Inger Hirvelä
30798: 1980 vp. 791
30799:
30800: Toivomusaloite n:o 711.
30801:
30802:
30803:
30804:
30805: Savola ym.: Aikuisväestön hammashoidon saattamisesta sairaus-
30806: vakuutuksen piiriin.
30807:
30808:
30809: E d u s k u n n a 11e.
30810:
30811: Kansanterveyslain mukaan hammaspalveluja Hammaspaikkaraaka-aineiden kustannukset
30812: annetaan terveyskeskuksissa nykyään pääasiassa ovat tällä hetkellä nousseet räjähdysmäisesti,
30813: alle 20-vuotiaille, ja nämä palvelut sitovat ter- syyskuus1ta lähtien lähes 500 %. Hammashoi-
30814: veyskeskushammaslääkäreiden työkapasiteetin don kustannukset tulevat tästäkin syystä koh-
30815: lähes kokonaan. Jossain määrin terveyskeskuk- distumaan raskaina aikuisväestöön. Puremaelin-
30816: sissa on myös mahdollista antaa aikuispalvelu- ten ja hampaiston hyvä terveydentila on myös
30817: ja n:s. lisätyönä, mutta tämän työn hoidollinen avain muuhun hyvinvointiin ja terveyteen. Oli-
30818: merkitys aikuisväestön tarpeisiin nähden on si luonnollista, että yhteiskunta huolehties'saan
30819: vielä verrattain vähäinen. hyvin lasten, nuorison ja kouluikä1sten ham-
30820: Kansantalouden kannalta olisi hyvin järke- masterveydentilasta jatkaisi tätä huolehtimista
30821: vää käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin hammasvakuutuksen muodossa myös aikuisväes-
30822: yksityishammaslääkäreitten työpanosta ja työyk- tölle.
30823: siköiden antamia mahdollisuuksia. ES!imerkiksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
30824: Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa ei ole jär- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30825: kevää ja tarkoituksenmukaista luoda suuria kan- sen,
30826: santerveyslain mukaisia hammashoitoyksiköitä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30827: terveyskeskuksiin, samalla kun oliiSii käytettä- aikuisväestön hammashoidon saattami-
30828: vissä satoihin nousevien hammaslääkäreiden seksi asteittain sairausvakuutuksen pii-
30829: työ- ja kojekapasiteetti. riin.
30830: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
30831:
30832: Petter Savola Markku Kauppinen Hannele Pokka
30833: Toivo Yläjärvi Hannu Tenhiälä Lea Sutinen
30834: Mauno Manninen Matti Ruokola Kalevi Mattila
30835: Matti Maijala Orvokki Kangas Olavi Martikainen
30836: Lauri Palmunen Esko Pekonen Anna-Kaarina Louvo
30837: Pekka Jokinen Alla Jokinen
30838: 792 1980 vp.
30839:
30840: Toivomusaloite n:o 712.
30841:
30842:
30843:
30844:
30845: Sillantaus ym.: Hammashoidon saattamisesta sairausvakuutuksen
30846: piiriin.
30847:
30848:
30849: E d u s k u n n a 11 e.
30850:
30851: Hammashuollon kehittäminen yhteiskunnan jolla riittävästi hammaslääkärin palveluja. Täl-
30852: toimesta on viime vuosikymmenellä keskittynyt laisiin terveyskeskuksiin ei ole tarvetta aikuis-
30853: terveyskeskushammashuollon luomiseen. T er- väestön hammashuoltopalveluja varten perus-
30854: veyskeskuksiin on perustettu mm. yli 1 500 taa sanottavassa määrin uusia vastaanottoja.
30855: hammaslääkärin virkaa, erityisesti lasten ja nuor- Halukkuus uusien terveyskeskushammaslääkäri-
30856: ten järjestelmällisen hammashuollon toteutta- virkojen perustamiseen on tällaisissa terveyskes-
30857: miseen, jossa tehostetun ennaltaehkäisevän kuspiireissä huomattavasti vähentynyt. Niinpä
30858: työn ansiosta on saavutettu näyttäviä tuloksia. kansanterveystyön viisivuotissuunnitelmissa
30859: Aikuisväestön mahdollisuudet saada hoito- vuosille 1980-1984 jää kuntien haluttomuu-
30860: palveluja ovat olleet varsin vähäiset. Tässä suh- den vuoksi 164 virkaa perustamatta. Tällöin
30861: teessa eri terveyskeskusten kesken vallitsee kui- aikuisväestön osalta on oikeudenmukaista, että
30862: tenkin suuria eroja. Yleensä maaseudun terveys- perhehammaslääkärinsä yksityisvastaanotolta
30863: keskuksissa tarjotaan aikuisväestölle hammas- hoitoa hankkiva potilas voi saada hoitopalvelu-
30864: huoltopalveluja selvästi enemmän kuin kaupun- ja osittain yhteiskunnan kustantamana niin kuin
30865: geissa. Valtaosa eli keskimäärin noin 80 % terveyskeskustenkin hammaslääkärin hoidon
30866: aikuisväestön hammashuollon palveluista järjes- osalta on asianlaita. Aikuisväestön hoitosubven-
30867: tetään kuitenkin yksityishammaslääkärien vas- tiot olisivat järjestettävissä sairausvakuutuksen
30868: taanotoilla. avulla. Sairausvakuutusbao palvelee jo ennes-
30869: Terveyskeskuksissa järjestetyt hammashuol- tään muita terveydenhuollon lohkoja.
30870: topalvelut ovat alle 17-vuotiaille 100 % :sti ja Useimmissa Länsi-Euroopan maissa sairausva-
30871: muulle väestölle keskimäärin 30-40 % :sti kuutus tai sairaskassat korvaavat suun ja ham-
30872: subventoituja. Yksityisvastaanotoilta hankitut paiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kor-
30873: palvelut maksaa potilas useimmiten kokonaan vausten määrät vaihtelevat yleensä 50:stä
30874: itse. 90: een % :iin. Todettakoon, että Länsi-Saksas-
30875: Monelle kansalaiselle hammaslääkärin hoidos- sa kaikista hammaslääkärin hoidon aiheutta-
30876: ta aiheutuvat kustannukset vaikeuttavat hoidon mista kustannuksista sairaskassat korvaavat yli
30877: hankkimista. Tämä on käynyt selvästi ilmi mm. 80 %. Ruotsissa hammashoitovakuutus korvaa
30878: Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen v. 1976 suo- hoitotoimenpiteistä ja hoidon kustannuksista
30879: rittamasta ja myös Suomen Gallupin v. 1978 riippuen 50-75 %.
30880: suorittamasta haastattelututkimuksesta. Näiden Lasten ja nuorten sekä myös työpaikkaham-
30881: tutkimusten mukaan suuri osa aikuisväestös- mashuollon toteutuksesta saadut tulokset osoit-
30882: tämme toivoo sairausvakuutusta kehitettävän tavat selvästi, että säännöllisesti määräajoin hoi-
30883: korvaamaan suun ja hampaHen sairauksien hoi- dossa käyvien potilaiden suun terveydentila pys-
30884: don aiheuttamia kustannuksia. Korvausvaati- tytään kohtuullisin kustannuksin pitämään jat-
30885: mukset tekee erikoisen ajankohtaisiksi hammas- kuvasti varsin hyvänä. Näille potilaille ei yleen-
30886: hoitokulujen odotettavissa oleva kohoaminen sä tarvitse suorittaa aikaavieviä ja kalliita hoi-
30887: tarveaineiden hinnannousun myötä. Paikkausai- totoimenpiteitä, kuten juurenhoitoa ja proteet-
30888: neiden osalta hinnat ovat nousseet jopa viisin- tista hoitoa. Saatujen kokemusten valossa on
30889: kertaisiksi vuoden alusta. järkevää pyrkiä sellaiseen maksujärjestelmään,
30890: Monien terveyskeskusten alueella, joissa on joka kannustaa tähän asti alle 17-vuotiaina mak-
30891: yksityisiä hammaslääkärin vastaanottoja, on tar- suuoman hoidon saaneita ja myös muuta aikuis-
30892: Toivomi:ISilloite n:o 712 793
30893:
30894: väestöä huolehtimaan säännöllisesti suun ja ham- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
30895: paittensa hoidosta. Tämän mahdollistamiseksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30896: määräajoin toistuvia seurantatutkimuksia kuten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30897: vuositarkastuksia sekä hoitotuloksen säilyttäviä sairausvakuutuslain muuttamiseksi si-
30898: ehkäiseviä hoitotoimia tulisi korvata enemmän ten, e'ttä hammashuolto saatetaan sai-
30899: kuin muita hoitotoimenpiteitä. rausvakuutuksen piiriin kehittämällä
30900: Kun taloudelliset voimavaramme ovat rajat- korvausjärjestelmää asteittain siten,
30901: tuja ja kun yksilöllisten hoitokustannusten ale- että erityistä huomiota kiinnitetään en-
30902: neminen yleensä lisää hoidon kysyntää, on häi- naltaehkäisevän hoidon tukeen ja hoi-
30903: riötekijöiden välttämiseksi aiheellista, että ham- don jatkumiseen niillä ikäluokilla, jot-
30904: maslääkärin hoidon korvaaminen toteutetaan ka ovat olleet järjestelmällisessä hoidos-
30905: asteittain etenevästi. sa.
30906: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
30907:
30908: Pentti Sillantaus Elsi Hetemäki-Olander Toivo T. Pohjala
30909: Heikki Perho Tapio Holvitie Ulla Puolanne
30910: M~tti Hakala T. Ihamäki Irma Rihtniemi-Koski
30911: Matti Hokkanen Aila Jokinen Pertti Salolainen
30912: Juuso Häikiö Heikki Järvenpää Martti Ursin
30913: Lauri lmpiö Sinikka Karhuvaara Matti Viljanen
30914: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Ben Zyskowicz
30915: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Tapani Mörttinen
30916: Eeva Kauppi Eero Lattula Matti Pelttari
30917: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
30918: Arto Lampinen Mauri Miettinen Eva-Maija Pukkio
30919: Ritva Laurila Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen
30920: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen Helge Saarikoski
30921: Saara Mikkola Olavi Nikkilä Jalmari Torikka
30922: Matti Jaatinen Helena Pesola Tauno Valo
30923: Sampsa Aaltio Mauri Vänskä
30924:
30925:
30926:
30927:
30928: 1oo ossooo224vr
30929: 794 1980 vp.
30930:
30931: Toivomusaloite n:o 713.
30932:
30933: Suonio ym.: Lapsen ikää koskevien säännösten yhdenmukaista-
30934: misesta perhetuen eri muodoissa.
30935:
30936: E d u s k u n n a 11 e.
30937: Lapsiperheiden toimeentuloturvaa rakennet- vuotias lapsi ja tietyin edellytyksin vanhempi-
30938: 1
30939:
30940:
30941: taessa on eri järjestelmissä päädytty määrittele- kin lapsi. 16 vuoden ikärajaa on joskus perus-
30942: mään lapsi eri tavoin. Tämä aiheuttaa hämmen- teltu opintososiaalisen tuen vastaantulolla. Kui-
30943: nystä etuuksien piiriin kuuluvissa ja tunteen tenkaan opintotukea ei ole pystytty kehittä-
30944: siitä, että järjestelmiin sisältyy epäoikeudenmu- mään siten, että se millään tavoin vastaisi pois
30945: kaisuuksia ja mielivaltaisia ratkaisuja. Ehkä jääviä perhetuen muotoja. Koulutusaikojen pi-
30946: suurin epäkohta on se, että merkittävimmät dentyessä ja työttömyyden kohdistuessa erityi-
30947: lapsen hoitoon liittyvät avustukset tai verohel- sesti nuoriin ikäluokkiin on yhä harvinaisempaa
30948: potukset päättyvät huomattavasti ennen täysi- ja myöskin erittäin vähän toivottavaa, että
30949: ikäisyysrajan saavuttamista ja tosiasiassa paljon 16-vuotias lapsi hankkisi itse elantonsa. Perus-
30950: ennen kuin lapsi pystyy itse osallistumaan elan- teita lapsituen katkaisemiseen 16 vuoden iässä
30951: tonsa hankintaan. ei siis ole. Lapsituen tulisi kaikissa järjestelmis-
30952: Esimerkkeinä sosiaalivakuutuslainsäädännön sä ulottua siihen saakka kun lapsi saavuttaa
30953: epäjohdonmukaisuudesta lapsen määrittelyssä täysi-ikäisyyden eli 18 vuoteen.
30954: mainittakoon seuraavat. Perhe-eläkkeissä lapsi- Lapsiperheiden taloudelliseen toimeentuloon
30955: korotusta maksetaan kunnes lapsi on täyttänyt voimakkaasti vaikuttava, mutta vain epäsuoras-
30956: 18 vuotta. Sen sijaan tapaturmavakuutuslain ja ti yhteiskunnan hallittavissa oleva ongelma on
30957: sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä mak- lapsilta perittävien maksujen yläikäraja. Eräitä
30958: setaan lapsesta 17 vuoden ikään saakka. Sai- myönteisiä poikkeuksia lukuunottamatta yleise-
30959: rausvakuutuslain mukaista huoltajanlisää mak- nä sääntönä on vielä 12 vuoden ikäraja, jonka
30960: setaan ainoastaan lapsista, jotka ovat alle 16- jälkeen lapsi maksaa aikuisten maksut liiken-
30961: vuotiaita. Sama koskee invaliidihuoltolain mu- teessä, virkistys-, kulttuuri- ja harrastuspalve-
30962: kaista huoltorahaa. luissa. Myös tässä suhteessa tulisi pyrkiä mie-
30963: Työvoimahallinnon puolella on käytössä aina- lekkäisiin ja perhepoliittiset tavoitteet toteutta-
30964: kin kaksi ikärajaa. Työttömyysavustuksen koro- viin ratkaisuihin yhteiskunnan omissa palveluis-
30965: tukseen on oikeutettu alle 17-vuotiasta lasta sa ja myös yksityisten palvelujen tuottajia kos-
30966: huoltava hakija ja työttömyyskorvauksen koro- kevien suositusten kautta.
30967: tukseen alle 18-vuotiasta lasta huoltava hakija. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30968: Korotukset muuttoavustukseen ja erillään asu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30969: misrahaan noudattavat huollettavan 17 vuo- sen,
30970: den ikärajaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30971: Lapsiperheen toimeentulon kannalta lapsen menpiteisiin lainsäädännön yhtenäistä-
30972: i:kärajana 16 vuotta on yleinen mutta täysin miseksi siten, että perhetuen lapsia kos-
30973: perustelematon. 16-vuotias lapsi ei enää saa kevat ikärajat noudattavat täysi-ikäisyy-
30974: lapsilisää. Samassa iässä lakkaavat myös vero- den saavuttamisen rajaa ja että valtio-
30975: tuksessa myönnettävät lapsivähennykset. Asu- valta esimerkillään ja suosituksillaan
30976: mistukilain mukaan asumistukeen oikeutetun vaikuttaa myös lastenlippujen yläikära-
30977: perheen tekee yhteistaloudessa asuva alle 16- jan nostamiseen.
30978: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
30979:
30980: Kaarina Suonio Maija Rajantie Tarja Halonen
30981: Aimo Ajo Kaisa Raatikainen Olli Helminen
30982: Juhani Surakka Seppo Tikka Liisa Jaakonsaari
30983: Matti Luttinen Mikko Elo Risto Tuominen
30984: Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari Pirkko Valtonen
30985: Markus Aaltonen Matti Puhakka Pentti Lahti-Nuuttila
30986: Pekka Starast
30987: 1980 vp. 795
30988:
30989: Toivomusaloite n:o 714.
30990:
30991:
30992:
30993:
30994: Suonio ym.: Päiväkotien kokopäiväryhmistä vastaavan henkilö-
30995: kunnan lisäämises·tä.
30996:
30997:
30998: E d u s k u n n a 11 e.
30999:
31000: Kokopäiväisten päiväkotipaikkojen määrälli- loin oppimis- ja toimintatuokioita voitaisiin
31001: sessä kehityksessä on päästy vasta puolitiehen, monipuolistaa ja yksilöllistää.
31002: sillä noin 50 prosenttia kuntien arvioimasta Hoito- ja kasvatushenkilökunnan määrä Suo-
31003: tarpeesta on voitu tyydyttää. Sen ohella, että messa suhteessa päiväkodin lapsiryhmän ko-
31004: päiväkotien kokopäivähoidon määrää on no- koon poikkeaa merkittävästi esimerkiksi Ruot-
31005: peasti lisättävä, . tulee samanaikaisesti päiväko- sin tilanteesta, jossa kokopäiväryhmässä työs-
31006: tien toiminnallisia edellytyksiä määrätietoisesti kentelee 1 lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja
31007: kehittää. jokaista 5 lasta kohti.
31008: Lasten hyvä perushoito yhdistettynä moni- Päiväkotipaikkojen määrällisen kehityksen
31009: puoliseen kasvatukselliseen toimintaan edellyt- hidastumisesta huolimatta ovat lastentarhan-
31010: tää hoitohenkilökunnalta mittavia työsuorituk- opettajiksi, •Sosiaalikasvattajiksi ja lastenhoita-
31011: sia, kun otetaan huomioon kokopäiväryhmien jiksi koulutettavien määrät pysyneet lähes
31012: koko. 3-6-vuotiaiden 20 lapsen kokopäiväryh- muuttumattomina. Näin ollen lisäämällä hen-
31013: män kasvatuksesta ja hoidosta vastaa nykyisin kilökuntaa päiväkotien kokopäiväryhmiin voi-
31014: 1 lastentarhanopettaja/sosiaalikasvattaja ja 1 daan merkittävästi lisätä myös pysyviä työpaik-
31015: lastenhoitaja apunaan päiväkotiapulainen. Jo koja ammatillisen peruskoulutuksen saaneille
31016: nykyisellään hoidosta ja kasvatuksesta vastaa- nuorille.
31017: valla henkilökunnalla on varsin korkeatasoinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31018: peruskoulutus, jota parhaillaan kehitetään edel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31019: leen. Kokopäiväryhmissä hoitohenkilökunnan muksen,
31020: vähäisyys saattaa kuitenkin estää tietojen ja .tai-
31021: tojen täysipainoisen hyödyntämisen ja lasten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31022: yksilöllisen ohjauksen. päiväkotien kokopäiväryhmien hoidosta
31023: Hoitohenkilökuntaa lisäämällä voitaisiin päi- ja kasvatuksesta vastaavan henkilökun-
31024: väkotien lapsiryhmät jakaa pieniin ryhmiin, jol- nan lisäämiseksi.
31025: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31026:
31027: Kaarina Suonio Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila
31028: Matti Puhakka Seppo Tikka Juhani Surakka
31029: Risto Tuomitien Liisa Jaakonsaari Tellervo Koivisto
31030: Mikko Elo Olli Helminen Kaj Bärlund
31031: Pekka Starast
31032: 796 1980 vp.
31033:
31034: Toivomusaloite n:o 715.
31035:
31036:
31037:
31038:
31039: Suonio ym.: Eläkeläisalennusten ulottamisesta koskemaan työ-
31040: kyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä.
31041:
31042:
31043: E d u s k u n n a 11 e.
31044:
31045: Vanhuuseläkkeellä olevat henkilöt saavat elä- kuin vanhuuseläkeläisten ryhmässä, työkyvyttö-
31046: keläisalennuksen rautateillä ja linja-autoliiken- myyseläkeläisten nuoremmasta iästä johtuen eh-
31047: teessä sekä useimmissa kulttuuri- ja virkistys- kä suurempikin. Toiseksi työkyvyttömyyseläke-
31048: palveluissa. Nämä alennukset eivät yleensä kos- läisillä sairauskustannukset nousevat usein var-
31049: ke työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä. sin korkeiksi, mikä vähentää muihin tarkoituk.
31050: Poikkeuksena on Valtionrautatiet, joka myön- siin käytettävissä olevia varoja.
31051: tää eräälle työkyvyttömyyseläkeläisryhmälle ns. Valtiovalta voi välittömästi vaikuttaa rauta-
31052: !-kortin. Edellytyksenä on, että eläkeläinen on tieliikenteen ja muiden omien palvelujensa tak-
31053: alle 65-vuotias ja oikeutettu kansaneläkkeen pe- soitukseen sekä suosituksin välillisesti valtion-
31054: rusosan lisäksi tukiosaan. Noin kolmannes työ- apua nauttivien laitosten tai valtion viran-
31055: kyvyttömyyseläkkeen saajista jää tämän määrit- omaisten luvalla toimivien yritysten tuottamien
31056: telyn ja siis alennuksen ulkopuolelle. Linja- palvelusten taksoihin.
31057: autoliikenteessä työkyvyttömyyseläkeläisille ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31058: myönnetä mitään alennuksia. Sama koskee tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31059: yleensä teatteri- ja elokuvanäytäntöjä, maksul- sen,
31060: lisia harrastus- ja virkistyspalveluja jne.
31061: Eläkeläisalennusten ulott.3mista työkyvyttö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31062: myyseläkkeellä oleviin henkilöihin voidaan pe- menpiteisiin eläkeläisalennusten ulottd-
31063: rustella pääasiassa kahdella seikalla. Ensinnä- miseksi myös työkyvyttömyyseläkkeellä
31064: kin tässä ryhmässä liikkumisen ja osallistumi- oleviin henkilöihin kaikissa liikenne-,
31065: sen tarve ja merkitys on vähintään yhtä suuri kulttuuri- ja virkistyspalveluissa.
31066: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31067:
31068: Kaarina Suonio Tarja Halonen Juhani Surakka
31069: Aimo Ajo Maija Rajantie Risto Tuominen
31070: Olli Helminen Kaisa Raatikainen Mikko Elo
31071: Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari Pirkko Valtonen
31072: Matti Luttinen Matti Puhakka Seppo Tikka
31073: Markus Aaltonen Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila
31074: Liisa Jaakonsaari
31075: 19.80 vp. 797
31076:
31077: Toivomusaloite n:o 716.
31078:
31079:
31080:
31081:
31082: Sur.akka ym.: Aluetyöterveyslaitoksen perustamisesta Jyväsky-
31083: lään.
31084:
31085:
31086: E d u s k u n n a 11 e.
31087:
31088: Maahamme on perustettu aluetyöterveyslai- tyisong.elmia. Tutkimustoiminta toteutetaan it-
31089: tostet:l verkosto. Näiden laitosten tehtävänä on senäisinä projekteina tai yhteistyössä keskuster-
31090: antaa palveluksia, jotka pääasiassa keskittyvät veyslaitoksen ja toiminta-alueen tutkimuslaitos-
31091: työhygieenisiin mittauksiin ja selvityksiin. Mit- ten kanssa.
31092: tauksin selvitetään mm. työilman epäpuhtauk- Saadut kokemukset aluetyöterveyslaitosten
31093: sia, työssä esiintyvien haittojen vaarallisuutta, toiminnasta ovat olleet varsin hyvät lukuun-
31094: melua, vetoa ja valaistusoloja. Näytteet analy- ottamatta sitä, että nyt olemassa olevien lai-
31095: soidaan laboratoriossa, jossa suoritetaan ana- tosten toimintaverkko on liian harva.
31096: lyysejä myös työpaikkojen itsensä ottamista Kuopiossa toimiva laitos ei kykene riittä-
31097: näytteistä. västi palvelemaan Keski-Suomessa sijaitsevia
31098: Mainittujen palvelujen antaminen ei keskity työpaikkoja, vaikka niin on Kuopion aluetyö-
31099: ainoastaan näytteiden ottamiseen, vaan tulosten terveyslaitosta perustettaessa edellytetty.
31100: perusteella annetaan suosituksia ja ohjeita epä- Tämän vuoksi Keski-Suomessa sijaitsevat
31101: kohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. suuret metalli-, rakennus-, paperi-, puu-, teks-
31102: Työterveyshuoltoon liittyvät palvelut kes- tiili-, elintarvike-, palvelu- ja metsäalan työpai-
31103: kittyvät neuvontaan. Aluelaitokset antavat tar- kat jäävät vaille aluetyöterveyslaitosten palve-
31104: vittaessa ohjeita ja neuvoja työpaikoille työter- luksia.
31105: veyshuollon järjestämiseen. Kun mainituilla aloilla työsuojeluun liittyvät
31106: Koulutuksen osalta aluelaitoksia voidaan riskitekijät ovat erityisen suuret, niin Keski-
31107: käyttää hyväksi, jolloin sieltä annetaan työsuo- Suomeen tarvitaan oma aluetyöterveyslaitos.
31108: jeluhenkilöstölle työpaikkojen työsuojelussa tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31109: vittavia tietoja. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31110: Erityisesti työpaikkakohtaisessa työsuojelu- muksen,
31111: koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi aluetyö-
31112: terveyslaitosten asiantuntemusta. Tutkimustoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31113: minnassaan aluetyöterveyslaitokset suuntaavat aluetyöterveyslaitoksen perustamiseksi
31114: tutkimustoimintansa koskemaan työsuojelun eri- Jyväskylään.
31115: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31116:
31117: Juhani Surakka Jorma Rantala Tellervo Koivisto
31118: Tarja Halonen Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee
31119: Jouko Tuovinen Hannu Tapiola Pertti Hietala
31120: Inger Hirvelä Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
31121: Mauno Forsman Maija Rajantie Mauri Pekkarinen
31122: Matti Luttinen Paavo Vesterinen Helge Siren
31123: Jacob Söderman Sakari Knuuttila Peter Muurman
31124: Saara-Maria Paakkinen
31125: 798 1980 vp.
31126:
31127: Toivomusaloite n:o 717.
31128:
31129:
31130:
31131:
31132: Surakka ym.: Työeläkejärjestelmän hallinnon ja eläkerahastojen
31133: kansanvaltaistamisesta.
31134:
31135:
31136: Ed u s kun n a 11 e.
31137:
31138: Tulevia työeläkevakuutuksia varten rahastoi- ten ja eläkesäätiöiden hallinnossa työntekijäin
31139: dut varat ovat työntekijöiden palkkarahoja. Tä- edustus olisi lisättävä vähintään puoleen näi-
31140: män vuoksi työntekijöillä tulisi olla myös oi- den hallintojen kokonaismäärästä.
31141: keus määrätä näiden varojen ,sijoittamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31142: Työeläkevaroja ohjaamaan perustetun neuvot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31143: telukunnan olisi l~aadittava ,selvät ohjeet siitä,
31144: miten raha:stos sa olevia työeläkevaroja sijoite-
31145: 1
31146: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31147: taan ottaen huomioon vakuutettujen edut, maan joiden avulla työeläkejärjestelmän hallin-
31148: taloudellinen tilanne, rakennemuutokset jne. to demokratisoitaisiin ja työeläkevakuu-
31149: Neuvottelukunnan kokoonpanoa tulisi muutt'aa tuksia varten rahastoidut varat saatettai-
31150: siten, että siinä on vähintään puolet työnteki- siin kansanvaltaisen valvonnan ja pää-
31151: jäin edustajia. Myös automaattinen takaisinlai- töksenteon piiriin.
31152: naus olisi poistettava. Sekä eläkevakuutuslaitos-
31153: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31154:
31155: Juhani Surakka Saara-Maria Paakkinen Risto Tuominen
31156: Inger Hirvelä Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari
31157: Tarja Halonen Matti Puhakka Olli Helminen
31158: Jouko Tuovinen E.-J. Tennilä Sakari Knuuttila
31159: Mauno Forsman Hannu Tapiola Juhani Raudasoja
31160: Markus Aaltonen Peter Muurman Maija Rajantie
31161: Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee Pertti Hietala
31162: Jacob Söderman Pentti Lahti-Nuuttila
31163: 1980 vp. 799
31164:
31165: Toivomusaloite n:o 718.
31166:
31167:
31168:
31169:
31170: Söderström ym.: Ilmaislääkejärjestelmän laajentamisesta koske-
31171: maan kaikkia reseptilääkkeitä.
31172:
31173:
31174: Ed u s kun n a 11 e.
31175:
31176: Sairausvakuutuslain piiriin kuuluu osa sairauk- vaihtelevasti ja jättävät lääkkeensä käyttämät-
31177: sista, joiden hoitoon käytlettävät lääkkeet ovat tä, vaikka se olisi heidän sairautensa kannalta
31178: kokonaan korvattavia. Kokonaan korvattavien välttämätöntä.
31179: lääkkeiden osalta on tällä hetkellä voimassa On ilmeistä, että päätöksiä laajentaa ilmais-
31180: v•altioneuvoston päätös 14 päivältä kesäkuuta lääkeluetteloa on jarrutettu kustannus1ten hillit-
31181: 197 3. Tämän päätöksen mukaan sairausvakuu- sem~seksi. On kuitenkin .arveluttavaa lähteä
31182: tuslain kokonaan korvattavien sairauksien pii- tälle tielle, koska to1saalta tiedämme että ai-
31183: riin kuuluu 3 7 'sairautta, joiden hoitoa vafiten noa todella tehokas tapa puuttua sairastuvuu-
31184: valtioneuvosto on päätöksellään hyväksynyt 153 teen on ennalta ehkäis,evä terveydenhuolto ja
31185: lääkeainetta. ainoastaan siihen puuttumalla voimme pitem-
31186: Sairaanhoidossa on kuitenkin valtioneuvoston mällä tähtäyksellä vähentää lääkekulutusta.
31187: päätöksen jälkeen tapahtunut nopeata kehitys- Edellä olevan perusteella ·ehdotamme edus-
31188: tä ja markkinoille on tuotu monia lääkkeitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31189: joiden suhteen ilmaispäätös·tä ei ole.
31190: Monet sairaudet, kuten nivdkulumat ( art- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31191: rosis) ja sydänperäinen rintakipu (angina pec- piteisiin nk. ilmaislääkejärjestelmän laa-
31192: toris), eivät kuulu kokonaan korvattavien sai- jentamiseksi siten, että mm. artroosi-
31193: rauksien piiriin lääkkdttensä osalta. ja angina pectoris -lääkkeet tulevat jär-
31194: Lääkekustannukset etenkin eläkeläisille ovat jestelmän piiriin, ja ilmaislääkejärjestel-
31195: jatkuvasti lisääntyneet eläkkeiden jälkeenjäänei- män kehittämiseksi siten, että se kat-
31196: syyden ja lääkkeiden hinnannousun vuoksi, taisi vuoteen 1985 mennessä kaikki re-
31197: mikä on omiaan haittaamaan hoidettavuutta. septilääkkeet.
31198: Monet käyttävät kustannussyistä lääkkeitään
31199: HeLsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
31200:
31201: Sten Söderström Irma Rosnell Lauha Männistö
31202: Marjatta Mattsson 1.-C. Björklund V. J. Rytkönen
31203: P. Liedes Pauli Uitto Jarmo Wahlström
31204: Heli Astala Seppo Toiviainen Helvi Niskanen
31205: P. Puhakka E.-J. Tennilä Ulla-Leena Alppi
31206: M.-L. Salminen Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa
31207: 800 1960 vp.
31208:
31209: Toivomusaloite n:o 719.
31210:
31211:
31212:
31213:
31214: Tamminen ym.: Valtionrautateiden ns. !-kortin edellyttämän alen-
31215: nusoikeuden laajentamisesta.
31216:
31217:
31218: E d u s k u n n a 11 e.
31219:
31220: Valtionrautateillä myönnetään matkalippujen eläkettä sekä inva!iidirahalain perusteella inva-
31221: hinnoista alennuksia mm. henkilöille, jotka lidirahaa saavia henkilöitä. 1-korttiin oikeutettu-
31222: ovat täyttäneet 65 vuotta tai saavat kansanelä- jen piiriin kuuluu noin 180 OOD työkyvyttö-
31223: kelain perusteella työkyvyttömyyseläkettä, jo- myyseläkkeen saajaa. Esitetty laajennus toisi
31224: hon perusosan lisäksi kuuluu tukiosa. Alennuk- mukaan noin 65 000 uutta henkilöä, jolloin alen-
31225: sen myöntäminen jälkimmäisille on lisännyt nukseen oikeutettujen lukumäärä nousisi noin
31226: vammaisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuk- kolmanneksella. Vuoden 1979 aikana tehtiin
31227: sia. Vähäisillä eläketuloilla eläville sillä on ollut !-korttien tuella kaikkiaan 131 638 matkaa.
31228: suuri merkitys. Suhteessa tähän käyttöön merkitsisi laajennus
31229: Alenoosoikeutta on kuitenkin pidettävä liian noin 47 000 uutta matkaa vuosittain. Kun vuo-
31230: rajoitettuna. Sen ulkopuolelle jää vielä joukko den 1979 aikana !-korttien käytöstä aiheutui
31231: eläkkeellä olevia vammaisia, joille alennusoikeus Valtionrautateille korvattavia menoja 3 489 502
31232: toisi mahdollisuuden vivahderikkaampaan elä- markkaa, merkitsisi edellä mainittu alennus-
31233: mään. Matkustaminen tuo joko välittömästi tai oikeuden laajennus noin 1 250 000 markan li-
31234: välillisesti virkistystä jokapäiväiseen elämään ja smnenoa.
31235: avartaa elämänpiiriä. Monien välttämättömien Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
31236: asioiden hoitaminen niinikään usein edellyttää dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31237: matkustamista. Vähävaraisimmat eläkeläiset muksen,
31238: ovat myös suuremmassa määrin sidottuja yleis-
31239: ten liikennevälineiden käyttöön ja siten suures- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31240: sa määrin niiden tarjoamien mahdollisuuksien menpiteisiin Valtionrautateiden !-kortin
31241: varassa. Alennusoikeuden laajentaminen olisi edellyttämän alennusoikeuden ulottami-
31242: myös omiaan edistämään yleisten liikenneväli- seksi koskemaan kaikkia kansaneläke-
31243: neiden käyttöä. lain perusteella työkyvyttömyyseläkettä
31244: Alennusoikeus tulisi ulottaa koskemaan kaik- sekä invaliidirahalain perusteella invali·
31245: kia kansaneläkelain perusteella työkyvyttömyys- dirahaa saavia henkilöitä.
31246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
31247:
31248: Kauko Tamminen Matti Järvenpää
31249: 1980 vp. 801
31250:
31251: Toivomusaloite n:o 720.
31252:
31253:
31254:
31255:
31256: Tenhiälä ym.: Karjatalouden harjoittajien viikkovapaajärjestel-
31257: män luomisesta.
31258:
31259:
31260: E d u s k u n n a 11 e.
31261:
31262: Maatalousyrittäjien keski-ikä on huolestutta- Saattamalla maatalousyrittäjät tast:J-arvoisem-
31263: van korkea ja toisaalta nuoria maatalousyrittä- paan asemaan muihin väestöpiireihin v~rrattuna
31264: jiä on suhteettoman vähän. Yhteiskunnassa ylei- voitaisiin luoda jopa useita tuh;:tnsia uusia py-
31265: sesti lisääntyneen vapaa-ajan puuttuminen maa- syviä työpaikkoja. Esimerkiksi voidaan todeta,
31266: talousyrittäjiltä ei sanottavasti ole vaikuttanut että yhden vuosilomapäivän lisäämisellä on mah-
31267: vanhemman yrittäjäpolven asenteisiin, mutta dollista työllistää noin 700 lomittajatyövuoden
31268: juuri ammattiaan valitsevien nuorten keskuu- verran lomittajia. Mikäli puolet k11rjatalouden
31269: dessa tämä koetaan suurena ongelmana. Työn harjoittajista saisi vuosiloman lisäksi päivän .kuu-
31270: sitovuus tulee kärjistetyimmin esille karjatalou- kaudessa vapaa-aikaa, niin tämä loisi npin 2 000
31271: den harjoittajien kohdalla. Heidän vapaa-aikan- -3 .000 uutta lol.llitt!ljatyöpaikkaa.
31272: sa rajoittuu maatalousyrittäjän vuosiloman an- Karjatalouden harjoittajien työaika 0 p. vaa-
31273: tamaan vapaaseen. Tutkimusten mukaan nykyi- rassa joutua yhä suurempaan. epäsuhteeseep. mui-
31274: sin jo kolme neljäsosaa karjatalouden harjoitta- hin väestöryhmiin verrattl1na, mikäli heidät vie-
31275: jista haluaisi säännöllisen vapaa-ajan kerran lä jätetään suunnitteilla olevall. työajtm lyhentä-
31276: kuussa tai useammin. misen ulkopuolelle. Jo tästäkin syy~tä jil enn~n
31277: Maatalouslomalain mukaiseen vuosilomaan kaikkea elintarvikeomavaraisuutemme Q1rvaami-
31278: oli lomakaudella 1979/80 oikeutettu noin seksi on välttämätöntä lisätä karjatalouden har-
31279: 107 000 tilaa ja noin 159 000 karjatalouden joittajien vapaa-aikaa. Tämä voidaan P!ll'haiten
31280: harjoittajaa. Maatalouslomaan on oikeutettu toteuttaa säännöllisen viikkovapaajärjestelmän
31281: karjatalouden h11.rjoittaja, jolla ei ole mahdolli- avulla.
31282: suuksia muuten inottautua lomalle. Tältä poh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31283: jalta lähtkn maassamme on tällä hetkellä noil). taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31284: 159 000 karjatalouden harjoittajaa, joilla ei ole
31285: vuodessa muuta vapaata kuin vuosiloma, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31286: lomakaudella 1979/80 oli sovittu 14 päivän viikkovapaajärjestelmän luomiseksi, jot-
31287: pituiseksi peruslamaan oikeutetuille ja 12 päi- ta karjatalouden harjoittajien lyösidon-
31288: vän pituiseksi lisälomaan oikeutetuille. Lisälo- naisuusongelmaa voitaisiin lievittää.
31289: man pituus tulee kuitenkin jäämään määrära-
31290: han riittämättömyyden vuoksi keskimäärin 7-
31291: 8 päivään.
31292: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
31293:
31294: Hannu Tenhiälä Marjatta Väänänen Lauri Palmunen
31295: Esko Pekonen Matti Maijala Pentti Poutaneo
31296: Petter Savola Markku Kauppinen Kalevi Mattila
31297: Orvokki Kangas Paavo Vesterinen Heimo Linna
31298: Mikko Kaarna Väinö Raudaskoski Alvar Saukko
31299: Matti Ruokola Mikko .Tokela Veikko Pihlajamäki
31300: Mauno Manninen Toivo Yläjärvi Juhani Tuomaala
31301: Juhani Saukkonen Olavi Martikainen Mauri Pekkatinen
31302: Lea Sutinen Einari Nieminen Mikko Pesälä
31303: 101 088000224~
31304: 802 1980 vp.
31305:
31306: Toivomusaloite n:o 721.
31307:
31308:
31309:
31310:
31311: Tenhiälä ym.: Ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä har-
31312: joittavien yrittäjien eläkeikärajan alentamisesta.
31313:
31314:
31315: E d u s k u n n a 11 e.
31316:
31317: Ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä Tämä myös kustannetaan julkisista varoista.
31318: harjoittavien yrittäjien keskuudessa on useassa Eläkeikäraja rautateillä, postilaitoksessa, kun-
31319: yhteydessä tehty esityksiä eläkeiän alentamises- nallisissa liikennelaitoksissa sekä poliisi- ja
31320: ta. Työn raskaus, pitkät työpäivät ja suuri vas- puolustuslaitoksen ajoneuvojen kuljettajatehtä-
31321: tuu aiheuttavat sen, että nykyinen 65 vuoden vissä palvelevilla on 60 vuotta tai jopa sitäkin
31322: eläkeikäraja koetaan liian korkeana. alhaisempi
31323: Yrittäjällä on tosin nykyisinkin mahdollisuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31324: päästä eläkkeelle alle 65-vuotiaana, mutta vain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31325: huomattavaa lisämaksua vastaan. Tähän ei muksen,
31326: usein varsin pienituloisella autoilijayrittäjäkun-
31327: nalla ole mahdollisuuksia. että hallitus selvityttäisi, miten am-
31328: Ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä mattimaista moottoriajoneuvoliikennettä
31329: harjoittavien esityksiä eläkeiän alentamiseksi harjoittavien yrittäjien eläkeikärajaa voi-
31330: tukee sekin, että esim. julkisella sektorilla lii- taisiin nykyisestään alentaa yrittäjien
31331: kenteen palveluksessa olevien vastaavaa työtä maksuja lisäämättä.
31332: tekevien eläkeikä on tuntuvasti alhaisempi.
31333: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31334:
31335: Hannu Tenhiälä Mikko Pesälä Mikko Jokela
31336: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Esko Pekonen
31337: Juhani Saukkonen Lauri Palmunen Markku Kauppinen
31338: 1980 vp. 803
31339:
31340: Toivomusaloite n:o 722.
31341:
31342:
31343:
31344:
31345: Tennilä: Virkamiesten syrjäseutulisän ulottamisesta koskemaan
31346: kaikkia palkansaajia.
31347:
31348:
31349: E d u s k u n n a 11 e.
31350:
31351: Neuvostoliitossa maksetaan pohjoisalueella varaiset asiat. Lapissa syrjäseutulisä nostaa vir-
31352: työskenteleville huomattavasti keskimääräistä kamiesten palkkoja esim. Kemissä 4 %, Kola-
31353: korkeampaa palkkaa. Vaikeiden luonnonolosuh- rin kirkonkylässä 20 % ja Enontekiöllä 28 %.
31354: teiden vuoksi Murmanskin alueella työskente- On täysin perusteltua, että virkamiesten saa-
31355: levät saavat myös pitemmän vuosiloman ja hei- vuttama etuisuus ulotetaan koskemaan myös
31356: dän eläkeikänsä on viisi vuotta alempi kuin muita palkansaajia ja siksi ehdotankin edus-
31357: maassa yleensä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31358: Suomessakin on olemassa palkkaa jonkin ver-
31359: ran nostava syrjäseutulisäjärjestelmä, mutta se että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31360: koskee vain valtion ja kuntien virkamiehiä. Tä- valtion ja kuntien virkamiehille kuulu-
31361: tä syrjäseutulisää määrättäessä otetaan huo- van syrjäseutulisän ulottamiseksi koske-
31362: mioon paikkakunnan syrjäisyys, asukastiheys, maan myös muita palkansaajia.
31363: vuoden keskilämpötila ja eräät muut harkinnan-
31364: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31365:
31366: E.-J. Tennilä
31367: 804 1980 vp.
31368:
31369: Toivomusaloite n:o 723.
31370:
31371:
31372: Tennilä ym.: Työttömyyspäivärahojen korottamisesta.
31373:
31374:
31375: E d u s k u n n a 11 e.
31376:
31377: Työttömien toimeentulon turva maassamme Työttömyysturvajärjestelmän suuriin heik-
31378: ei ole aukoton. Siihen sisältyy useita heikkouk- kouksiin päivärahan pienuuden ohella kuuluu
31379: sia, jotka tulisi poistaa. SKP:n 18. edustajako- se, että hyvin monet työttömät ovat jääneet
31380: kous vaatikin asiakirjassa "Demokraattisen kokonaan vaille korvausta. Viime vuosina perä-
31381: käänteen puolesta", että "Työttömyysavustusten ti 25-30 prosenttia työttömistä on kuulunut
31382: ja -korvausten reaaliarvo tulee kaikkialla korot- tähän ryhmään. Työttömyysturvan aukotto-
31383: taa vähimmäispalkan tasolle ja työttömyystur- maksi tekeminen on siis erittäin kiireellinen
31384: va on sidottava indeksiin. Kaikki työttömyys- tehtävä. Toimenpiteet tulee aloittaa työttö-
31385: korvauksen tai -avustuksen saannin esteenä ole- myyskassa- ja korvaussäännösten muuttami-
31386: vat karenssi- ym. rajoitukset on poistettava. sella.
31387: Tyontekijöiden on saatava turva työttömyyden Työttömyyskassa-avustuslaista tulisi poistaa
31388: varalta ympäri vuoden ja koko työttömyyden karenssi- ym. rajoitukset ja täten saattaa osa
31389: kestoajalta". Välittömästi toteutettavien työttö- työttömyysturvan ulkopuolella olevia kassa-
31390: myysturvaa parantavien toimien lisäksi SKP avustuksen piiriin.
31391: asetti mainitussa edustajakokouksensa asiakir- Huomattava määrä työttömyysturvan ulko-
31392: jassa tavoitteeksi työnantajien kustantaman ylei- puolella olevista työttömistä ei kuulu työttö-
31393: sen työttömyysvakuutusjärjestelmän luomisen. myyskassoihin. Heidän työttömyysturvansa
31394: Kansandemokraattisen liikkeen vaatimuksista tulisi väliaikaisesti järjestää työttömyyskorvaus-
31395: huolimatta työttömyysturvaa ei ole saatu paran- säännöksiä muuttamalla. Kaikkien työttömien
31396: netuksi, vaan hintojen, maksujen ja asumiskus- saattaminen työttömyysturvan piiriin mahdol-
31397: tannusten voimakkaan nousun vuoksi työttö- listetaan vain siten, että luodaan työnantajien
31398: myyspäivärahojen reaaliarvo on tuntuvasti alen- kustantama ja työntekijöiden hallitsema yleinen
31399: tunut. SKDL:n eduskuntaryhmä pitääkin vält- työttömyysvakuutusjärjestelmä. Yleisen työttö-
31400: tämättömänä, että hallitus ryhtyy välittömästi myysvakuutuksen säätäminen on siis kiireelli-
31401: toimiin työttömyyspäivärahojen jälkeenjäänei- nen tehtävä.
31402: syyden poistamiseksi korottamalla niitä tuntu- Viime aikoina on paljon puhuttu sosiaalitur-
31403: vasti. van saattamisesta veronalaiseksi. Tällöin on
31404: Väliaikaisesti vuoden 1979 loppuun oli työt- myös ehdotettu, että työttömyyskassa-avustus
31405: tömyyskassojen jäsenten omaa osuutta kasso- ja työttömyyskorvaus tulisivat veronalaisiksi.
31406: jen menoista pienennetty. Työttömyyden lisään- Valmistuneet esitykset työttömyysturvan verot-
31407: tyessähän kassojen jäsenten maksamat maksut tamisesta johtaisivat suuriin epäoikeudenmukai-
31408: ovat nousseet kohtuuttoman korkeiksi ja kasso- suuksiin, joita ei voida hyväksyä.
31409: jen maksuvalmiuskin on joutunut kovalle koe- Edellä olevan perusteella ehdotamme
31410: tukselle. Kassojen jäsenten oman osuuden pie- SKDL:n ryhmän kantana eduskunnan hyväk-
31411: nentämisestä tulisi tehdä pysyvät säännökset. syttäväksi toivomuksen,
31412: Tavoitteena tulee olla, että työntekijäin osuus
31413: vastaisuudessa kokonaan poistuu ja että työn- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
31414: antajat vastaavat työttömyysturvajärjestelmän menpiteisiin työttömyyspäivärahojen ko-
31415: kustannuksista. rottamiseksi ja työttömyysturvan teke-
31416: miseksi aukottomaksi.
31417: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31418:
31419: Esko-Juhani Tennilä Kauko Tamminen Aulis J uvela Ulla-Leena Alppi
31420: M.-L. Salminen V J. Rytkönen Pauli Puhakka Inger Hirvelä
31421: Jarmo Wahlström Heli Astala Marjatta Mattsson Vaopu Säilvnoja
31422: Helvi Niskanen Pentti Liedes Sepoo Toiviainen Niilo Koskenniemi
31423: Terho Pursiainen Irma Rosnell Pauli Uitto Arvo Kemppainen
31424: Matti Järvenpää I.-C. Björklund Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
31425: 1980 vp. 805
31426:
31427: Toivomusaloite n:o 724.
31428:
31429:
31430:
31431:
31432: Tuovinen ym.: Ns. 65- tai I-kortin omaavien eläkeläisten oikeut-
31433: tamisesta matkustamaan aleunetuin hinnoin myös juhlapy-
31434: hinä.
31435:
31436: E d u s k u n n a 1Ie.
31437:
31438: Valtionrautatiet tarjoaa eräitä etuja tietyille ruiskehityksen myota ovat nimenomaan eri !SU-
31439: väestöryhmille. Näin pyritään takaamaan VR:n kupolvet hajaantuneet ympäri Suomea ja yh-
31440: henkilöliikenteen tasainen kuormitus ja henki- teyksien ylläpitoa harrastetaan juuri 'suurten ja
31441: löliikenteen palvelujen käyttö. Samoin voidaan pitkien pyhien aikana.
31442: olettaa sosiaalisten palvelunäkökohtien ohjaile- 'tuskin voi olettaa VR:n kärsivän taloudel-
31443: van VR:n lippupolitiikkaa näiltä osin. Hsia tappioita, vaikka alennusetu olisi voimassa
31444: Tällaisia palvelumuotoja ovat ns. 65-kortti myös pyhien aikana. Silloinhan VR muutoin-
31445: ja !-kortti. Lunastarnalla 3 markan hintaan täl- kin lisää vaunukantaansa ja erikoisvuoroja, jol-
31446: laisen kortin voi 65-vuotias henkilö t'ai työky- loin samat näkökohdat, jotka muutoin ovat
31447: vytJtömyyseläkkeellä oleva täyttä kansaneläkettä mahdollistaneet alemman tariffipolitiikan nou-
31448: nauttiva henkilö matkustaa VR:n junissa hal- dattamisen eläkeläisten suhteen, soveltuvasti
31449: vemmalla. Kottti oikeuttaa kuuteen alennettuun ovat voimwssa myös pyhien aikana.
31450: matkaan. Alennus on 50 prosentda. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
31451: Kortin hyödyllisyyttä rajoittaa kuitenkin ·seu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31452: raava sääntö: "Näin ostettu matkalippu ei oi- vomuksen,
31453: keuta matkustamaan jouluaattona, pitkäperjan-
31454: taina ja juhannusaatrona eikä niitä edeltävänä että hallitus ryhtyisi toimenpztezszzn
31455: kolmena päivänä." muuttamalla Valtionrautateiden tariffi-
31456: Tämä rajoitus on kohtuuton ja eläkeläisiä politiikkaa siten, että suurten juhlapy-
31457: vahvasti diskriminoiva. Ovathan juuri nämä py- hien aikana ei erityismääräyksin pyrit~
31458: hät ja niiden aluspäivät sellaisia juhlapyhiä, täisi syrjimään eläkeläisiä, jotka ns. 65-
31459: jolloin voidaan olettaa esim. 65-<kortin haltijoi- kortin tai !-kortin nojalla muutoin sai-
31460: den haluav~an matkustaa muualle Suomeen sivat lunastaa matkalippunsa alennet-
31461: omaistensa luokse. Voimakkaan kaupungistu- tuun hintaan.
31462: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31463:
31464: Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bärlund
31465: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen Pertti Hietala
31466: 806 1980 vp.
31467:
31468: Toivomusaloite n:o 725.
31469:
31470:
31471:
31472:
31473: Wahlström ym.: Työ-, koulutus- tai työharjoittelupaikan turvaa-
31474: misesta lainsäädäntöteitse jokaiselle alle 25-vuotiaalle hen-
31475: kilölle.
31476:
31477:
31478: Ed u s kun n a 11 e.
31479:
31480: Joukkomittainen työttömyys maassamme on erityistoimenpiteitä, jotka pysyvästi vaikutta-
31481: ensisijaisesti yhteiskuntajärjestelmän perusra- vat nuorten aseman parantamiseen työmarkki-
31482: kenteista johtuva ongelma. Siksi työttömyyden noille siirryttäessä.
31483: pysyvä poistaminenkin edellyttää syvälle yhteis- Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota
31484: kunnan taloudellisiin perusrakenteisiin ulottu- välttämättömyyteen suorittaa erillistoimenpitei-
31485: via demokraattisia uudistuksia. tä nuorisotyöttömyyden poistamiseksi hyväksy-
31486: Työttömyyden vähentäminen vaatii sdlaisen essään marraskuussa 1978 Työllisyyskertomuk-
31487: talous- ja yhteiskuntapolitiikan toteuttamista, sen vuodelta 1977.
31488: jolla lisätään kansalaisten osto- ja kulutusmah- Perustuslain säännökseen jokaisen oikeudes-
31489: dollisuuksia mm. reaaliansioita korottamalla, ta työhön ja eduskunnan vuonna 1978 erik-
31490: voimistamaila taloudellista yhteistyötä ja kaup- seen ilmaisemaan kantaan vedoten on syytä
31491: paa Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden kiirehtiä nuorten työnsaannin turvaamiseksi sel-
31492: kanssa, vähentämällä sidonnaisuuttamme länti- laisen järjestelmän ,aikaansaamista, jolla turva-
31493: siin kriisitalouksiin sekä lisäämällä yhteiskun- taan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, koulutus-
31494: nan mahdollisuuksia vaikuttaa talouselämän tai työharjoittelupaikka. Tällaisen järjestelmän
31495: suunnitteluun ja päätöksentekoon }a lisäämällä rakentamisessa on huomioitava mm. ,seuraavat
31496: julkisen 'sektorin osuutta maamme tuotanto- seikat:
31497: ja talouselämässä. On lisättävä julkisia palve- Koulutuksen lisäämisellä ja parantamisella
31498: luja, laajennettava ,asuntotuotantoa ja muuta ra- voidaan merkittävästi vaikuttaa nuorten työlli-
31499: kennustoimintaa sekä suuntauduttava työajan syystilanteeseen, koska se hidastaa nuorten siir-
31500: lyhentämiseen. tymistä työelämään ja vähentää työvoiman mää-
31501: Kun nuorten työttömien määrä jatkuvasti rää. Koulutukisen parantaminen on myös kan-
31502: on huomattavasti suurempaa yleiseen työttö- santaloudellisesti edullista, koska koulutukseen
31503: myyteen verrattuna, on siihen jo määrällisistä- sijoitetut varat tuottavat itsensä takaisin tut-
31504: kin syistä kiinnitettävä erityishuomio. Nuori- kimusten mukaan vähintään 1,5-kertaisina. Li-
31505: sotyöttömyysongelman vakavuutta lisää suuresti säksi koulutuksen pidentäminen tarkoituksen-
31506: se, että kohdistuessaan nuoreen ihmiseen ovat mukaisella tavalla (huomioiden muuttuvan yh-
31507: työttömyyden aiheuttamat psyykkiset ja muut teiskunnan tarpeet) on useisiin muihin toimen-
31508: haittavaikutukset vaarassa moninkertaistua. It- piteisiin verrattuna erittäin edullinen keino pa-
31509: senäistyminen tulee usein mahdottomaksi ta- rantaa työlHsyystilannetta. Se antaa myös suu-
31510: loudellisten toimeentulo-ongelmien kasvaessa. rimmat säästöt työttömyysturvakustannuksis,sa.
31511: Yleisten työttömyyden torjuntakeinojen lisäk- Edellä olevaan perustuen onkin järkevää li-
31512: si tarvitsee nuorten työllisyyden parantaminen sätä peruskoulun jälkeisiä koulutuspaikkoja
31513: erityistoimia, koska nuorisotyöttömyys on yh- niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle
31514: teiskunnassamme luonteeltaan myös rakenteel- on tarjolla jatkokoulutuspaikka. Samalla on pi-
31515: lista työttömyyttä. Valtiovallan erityistoimen- dennettävä peruskoulu 10-vuotiseksi ja nostet-
31516: pitein on nuorisotyöttömyyttä kyetty väliaikai- tava oppivelvollisuusikäraja 17 vuoteen. Pe-
31517: sesti vähentämään. Tulevaisuudessa todennäköi- ruskoulun pidentämisellä väliaikaisesti vapautu-
31518: sesti kasvava työttömyys tulee jälleen kohdis- vat ammattikoulutuspaikat on täytettävä siten,
31519: tumaan erityisen voimakkaasti nuoriin ilman että tällä hetkellä ammattikoulutusta vailla ole-
31520: Toivomusaloite n:o 725 807
31521:
31522: ville työttömille nuorille tarjotaan mahdo:llisuus le yrityksille on asetettava täsmälliset kiintiöt
31523: ammattikoulutuksen hankkimiseen. työ- ja työharjoittelupaikkojen turvaamisesta.
31524: Ammattikoulutuksen pidentämisessä on en- Myös yksityisille yrityksille on luotava vastaa-
31525: simmäisenä toimenpiteenä pidennettävä ammat- vat velvoitteet ja kiintiöt. Ensimmäisessä vai-
31526: tikoulutusta yhdellä vuodella siten, että oppi- heessa tämä voitaisiin toteuttaa niin, että yri-
31527: laat tämän viimeisen vuoden aikana saavat osan tysten yhteiskunnalta saama taloudellinen tuki
31528: aikaa teoreettista opetusta ja ovat osan aikaa sidotaan kokonaan nä1den paikkojen luomiseen.
31529: ohjatussa työharjoittelussa. Työharjoitteluajan Jo ,ennen tämän järjestelmän luomista tulisi
31530: tulee perustua työsuhteeseen. Näin nuoret ky- voimistaa ja laajentaa toimenpiteitä työmarkki-
31531: kenisivät hankkimaan työkokemusta, jonka puu- noille tulossa olevan työvoiman sijoittamis,eksi.
31532: te on usein esteenä suoraan koulusta työelä- Käynnissä olevaa työhönperehdyttämiskokeilua
31533: mään siirtyvien nuorten työnsaannille. Myös on välittömästi laajennettava ja turvattava tä-
31534: tämän viimeisen vuoden osalta on opiskelijoi- hän riittävät määrärahat. Samoin nuorten työt-
31535: den toimeentulo turvattava maksamalla heille tömyysturvassa olevat aukot on korjattava.
31536: riittävää opintotukea ja työharjoittelun aikana Edellä olevaan viitaten ehdotamme SKDL:n
31537: suoritetusta työstä työehtosopimuksen mukai- eduskuntaryhmän kantana kunnioittaen edus-
31538: nen palkka. Harjoittelupaikkojen hankinta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31539: valvonta on annettava kouluviranomaisten teh-
31540: täväksi. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
31541: Nuorten työpaikkojen turvaamisessa on pää- menpiteisiin sellaisen järjestelmän luomi-
31542: paino asetettava julkisen sektorin työllistämi:s- seksi lainsäädännöllisin toimin, jolla jo-
31543: mahdollisuuksien lisäämiseen. Valtion eri viras- kaiselle alle 25-vuotiaalle turvattaisiin
31544: toille ja laitoksille, kunnille ja kuntainliitoille, työ-, koulutus- tai työharjoittelupaikka.
31545: muille julkisille yhteisöille sekä valtiojohtoisil-
31546: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31547:
31548: Jarmo Wahlström Irma Rosnell Pauli Uitto
31549: Helvi Niskanen 1.-C. Björklund Lauha Männistö
31550: Terho Pursiainen Aulis Juvela Ulla-Leena Alppi
31551: Matti Järvenpää Pauli Puhakka Inger Hirvelä
31552: Kauko Tamminen M.-L. Salminen Vappu Säilynoja
31553: V. J. Rytkönen E.-J. Tennilä Niilo Koskenniemi
31554: Heli Astala Marjatta Mattsson Arvo Kemppainen
31555: Pentti Liedes Seppo Toiviainen Anna-Liisa Jokinen
31556: 808 1980 vp.
31557:
31558: 'l'oivOOiusaloite n:o 726.
31559:
31560:
31561:
31562:
31563: Valo ym.: Yrittäjäeläkejärjestelmän kehittämisestä.
31564:
31565:
31566: E d u s k u rt n a 11 e.
31567:
31568: Ytfttäjien eläkelakia suunniteltaessa todet- Jotta yrittäjäkunnan ikärakennetta .voitaisiin
31569: tiin, että yrittäjien ikärakenne ja yrittäjäkun- nuotentaa ja ylipäänsä helpottaa sukupolven-
31570: nah supistuminen tulevat johtamaan selvästi vaihdosta perheyritystoiminnassa, olisi säädettä-
31571: korkeampaan eläkerasitukseen kuin työeläkejär- vä erityinen sukupolvenvaihdosjärjestelmä, jon-
31572: jestelmässä. 'rästä johtuvat pienituloisia koske- ka mukaan yrittäjällä, joka pysyvästi luopuu
31573: vat vakuutusmaksujen alennuk5et aiheuttivat ammattinsa harjoittamisesta, olisi eräin edelly-
31574: rahoitusvajausta, jonka on v. 1980 arvioitu tyksin oikeus YEL:n mukaiseen. vanhuuseläk-
31575: nousevan 448 milj. markkaan laskeakseen jäl- keeseen jo 60 vuotta täytettyään. Tällaisina
31576: leen kolmessa vuosikymmenessä noin neljän- edellytyksinä olisivat, että yrittäjä on välittö-
31577: nekseen tästä summasta. Valtiovalta sitoutui mästi ennen luopumistaan harjoittanut samaa
31578: vastaäinaan syntyvästä vajauksesta. yritystoimintaa vähintään viisi vuotta ja saanut
31579: Kurt valtiovallan taholla on viime vuosina siitä pääasiallisen elantonsa, ettei hän saa kan-
31580: ilmenn.yt painetta yrittäjäeläkevakuutusmaksu- saneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä
31581: prosentin korottamiseen irrallaan muusta työ- ja että hän luovuttaa yrityksen lähisukulaisel-
31582: eläkejärjestelmästä, on ehdottomasti vaaditta- leen, joka sitoutuu hoitamaan sitä tietyn vä-
31583: va, että valtiovalta vastaa sitoumuksistaan. Täs- himmäisajan eläkkeen alkamisesta lukien. Eläk-
31584: tä ei voida tinkiä siitäkään huolimatta, että keen määrää voitaisiin tällöin vähentää esim.
31585: vakuutusmaksualennukset on tulevaisuudessa 0,5 % kutakin 65 vuoden ikään. jäljellä olevaa
31586: ulotettava koskemaan nykyistä huomattavasti kuukautta kohti.
31587: suurempaa yrittäjäryhmää, jolle eläketurvansa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
31588: kustantaminen nykyisessä muodossa tuottaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31589: suuria vaikeuksia.
31590: Eläketurvaa on myös kehitettävä siten, että että hallitus antaisi pikaisesti esityk-
31591: se mukautuu joustavasti elinkeinoelämän ra- sen yrittäjien eläkelain ( 468/69) muut-
31592: kennemuutoksiin ja sopeutuu oikeudenmukai- tamiseksi siten, että vakuutusmaksun
31593: sella tavalla jokaisen yksilön ja yrittäjäryhmän alennukseen oikeutettujen määrää nykyi-
31594: olosuhteiden muutoksiin. YEL-maksua on mm. sestä lisätään, vakuutusmaksua tasataan
31595: ajallisesti tasoitettava niin, että taloudellisesti niin, että taloudellisesti vaikeiden vuo-
31596: vaikeiden vuosien maksua siirretään perittä- sien maksua siirretään perittäväksi hy-
31597: väksi hyviin vuosiin. Samoin on maksua mää- viin vuosiin, karttumiskerroin korote-
31598: rättäessä huomioitava yritystoiminnan kehittä- taan 1,5: stä 2 prosenttiin ja otetaan
31599: miseen liittyvät näkökohdat. käyttöön yrittäjien sukupolvenvaihdos-
31600: Nykyinen YEL-eläkkeen jälkeenjääneisyys on eläkejärjestelmä.
31601: poistettava korottamalla karttumiskerroin
31602: 1,5:stä 2 prosenttiin.
31603: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31604:
31605: Tauno Valo Matti Viljanen Helge Saarikoski
31606: 1980 vp. 809
31607:
31608: Toivomusaloite n:o 727.
31609:
31610:
31611:
31612:
31613: Valtonen ym.: Työsopimuslainsäädännön uudistamisesta kuntou-
31614: tettavana olevan työntekijän työsuhdeturvan tehostamiseksi.
31615:
31616:
31617: Ed u s kun n a II e.
31618:
31619: Kansanterveystyön kehittymisen myota on piteisiin vielä täysin työkykyisenä suoraan työ-
31620: maassamme ruvettu yhä enemmän kiinnittä- paikaltaan. Kuntoutustoiminnan esteeksi onkin
31621: mään huomiota sairauksien ennalta ehkäisyyn. noussut se seikka, etteivät työntekijän työsuh-
31622: Myöskin työkyvyttömyysuhkaan voidaan useis- deturvaan liittyvät edut olekaan voimassa täl-
31623: sa tapauksissa jo ennakolta varautua kuntoutta- laisissa tapauksissa.
31624: malla henkilö kestämään ammatin aiheuttamat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31625: riskit taikka kuntouttamaila hänet uuteen am- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31626: mattiin. Tätä, niin sanottua varhaiskun.toutusta muksen,
31627: varten tarvitaan kuntoutustutkimuksia, työko-
31628: keiluja ym., joita voidaan kustantaa lakisäätei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31629: sillä kuntoutusvaroilla. Työsopimuslainsäädän- menpiteisiin työsopimuslainsäädännön
31630: tö turvaa työntekijöiden työsuhteen edut sai- uudistamiseksi siten, että lakisääteises-
31631: rauden varalta. Varhaiskuntoutustoimenpiteet sä kuntoutuksessa olevan työntekijän
31632: saatetaan suorittaa jo ennen sairauden aiheutta- työsuhde ja siihen liittyvä turva säily-
31633: man työkyvyttömyyden syntymistä. Tällöin vät kuntoutuksen ajan.
31634: kuntoutettava saattaa joutua kuntoutustoimen-
31635: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31636:
31637: Pirkko Valtonen Tellervo Koivisto Seija Karkinen
31638: Matti Puhakka Mikko Elo Seppo Tikka
31639: Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen Hannu Tapiola
31640: Helge Siren Kaarina Suonio Aimo Ajo
31641: Sakari Knuuttila
31642:
31643:
31644:
31645:
31646: 102 oss000224vr
31647: 810 1980 vp.
31648:
31649: Toivomusaloite n:o 728.
31650:
31651:
31652:
31653:
31654: Valtonen ym.: Kansaneläkelain tai sairausvakuutuslain mukai-
31655: sessa kuntoutuksessa olevien toimeentuloturvasta.
31656:
31657:
31658: E d u s k u n n a lle.
31659:
31660: Kansaneläkelaissa (KEL 34 §) ja sairausva· kuitenkaan voida maksaa sairausvakuutuslain
31661: kuutuslaissa (SVL 60 §) on säädökset vakuu- mukaista päivärahaa taikka kansaneläkelain mu-
31662: tettuihin kohdistuvasta kuntoutuksesta. Kan- kaista työkyvyttömyyseläkettä, ellei hän ole jo
31663: saneläkelaitos toteuttaakin monenlaatuista kun- työkyvytön. On voitu todeta, että pelkkien
31664: toutustoimintaa alkaen kuntoutustutkimuksista kuntoutustoimenpiteitten korvaaminen ei riitä,
31665: ja kuntoutushoidosta päätyen kuntoutettavan vaan vakuutettu tarvitsee toimeentuloturvan
31666: uudelleen koulutukseen ja hänelle annettavaan kuntoutuksen ajalta. Se voitaisiin turvata hä-
31667: elinkeinoapuun. nelle ja hänen perheelleen kuntoutusajalta mak-
31668: Kansaneläkelaitoksen antaman kuntoutuksen settavana kuntoutusrahana.
31669: edellytyksenä on todettu sairaus, vika tai vam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31670: ma. Usein vakuutetun terveydentila ei ole vielä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31671: niin vaikea, että häntä voitaisiin pitää työky- vomuksen,
31672: vyttömänä, mutta selvästi on todettavissa, että
31673: mikäli ei mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä, on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31674: odotettavissa työkyvyttömyys. Tällöin ovat kun- joilla määrätään kansaneläkelain taikka
31675: toutustoimenpiteet tarpeen. Varhaiskuntoutuk- sairausvakuutuslain mukaisessa kuntou-
31676: sella päästäänkin parhaisiin tuloksiin. Kansan- tuksessa olevalle toimeentuloturva, ellei
31677: eläkelain ja sairausvakuutuslain mukaan voi- hänellä ole kyseisten lakien mukaista
31678: daankin antaa mainittua varhaiskuntoutusta. sairausvakuutuspäivärahaa tai eläkeoi-
31679: Lainsäädännön mukaan kuntoutettavalle ei keutta kuntoutusajalta.
31680: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31681:
31682: Pirkko Valtonen Matti Puhakka Tarja Halonen
31683: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio
31684: Seppo Tikka Helge Siren Seija Karkinen
31685: Sakari Knuuttila Tellervo Koivisto Hannu Tapiola
31686: Mikko Elo Aimo Ajo
31687: 1980 vp. 811
31688:
31689: Toivomusaloite n:o 729.
31690:
31691:
31692:
31693:
31694: Valtonen ym.: Avioeron saaneen puolison saattamisesta perhe-
31695: eläkkeeseen oikeutetun lesken asemaan.
31696:
31697:
31698: E d u s k u n n a 11 e.
31699:
31700: Lakisääteiset eläkejärjestelmämme takaavat Perhe-eläketurva tulisi taata myös eronneelle
31701: naisleskille perhe-eläkkeen miehen kuoleman vaimolle ainakin niissä tapauksissa, jolloin vai-
31702: jälkeen. Työeläkelakien mukaiset perhe-eläk- mo- on "parhaat vuotensa" työskennellyt per-
31703: keet perustuvat edunjättäjän ansaitsemaan elä- heen piirissä vailla omaa ansioeläketurvan kart-
31704: keturvaan. Lisäksi yleinen perhe-eläkelaki tur- tumista. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi ja-
31705: vaa leskelle vähimmäistoimeentulon. Niissä ta- kamalla edunjättäjän jälkeinen perhe-eläke enti-
31706: pauksissa, joissa perheenäiti ei käy ansiotyössä sen ja mahdollisen uuden, leskeksi jääneen vai-
31707: sen takia, että hän hoitaa perheen kotitalouden mon kesken edunjättäjän kanssa elettyjen avio-
31708: ja lapset, hän voi olettaa olevansa eläketurvan liittovuosien suhteessa.
31709: alainen miehensä eläkkeen karttumisen myötä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31710: ja että yleinen perhe-eläke turvaa hänelle puo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31711: lison kuoleman varalta lisäksi vähimmäistoi- vomuksen,
31712: meentulon. Perhesuhteet voivat kuitenkin vuo- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
31713: sien kuluessa muuttua ei vain kuoleman kautta menpiteisiin eläkelakien muuttamiseksi
31714: vaan myöskin avioerossa. Avioeron sattuessa siten, että perhe-eläkkeeseen oikeutet-
31715: perheenäiti menettää oikeutensa perhe-eläkejär- tuna leskenä voidaan pitää myös entis-
31716: jestelmien antamaan eläketurvaan. tä, avioeron saanutta puolisoa.
31717: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
31718:
31719: Pirkko Valtonen Anna-Liisa Piipari Tellervo Koivisto
31720: Matti Puhakka Mikko Elo Kaarina Suonio
31721: Aimo Ajo Sakari Knuuttila Seija Karkinen
31722: Seppo Tikka Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola
31723: Helge Siren
31724: 812 1980 -.p.
31725:
31726: Toivomusaloite n:o 730.
31727:
31728:
31729:
31730:
31731: P. Vennamo ym.: Työttömyyskorvausten ja -avustusten reaali-
31732: arvon palauttamisesta.
31733:
31734:
31735: E d u s k u n n a 11 e.
31736:
31737: Työttömyysavustusten ja -korvausten päivä- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
31738: rahan suuruus on polkenut vuosikausia käy- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
31739: tännöllisesti katsoen paikallaan. Tämä on mer- väksi toivomuksen,
31740: kinnyt sitä, että näiden korvausten reaalinen
31741: arvo on jatkuvasti alentunut. Tämä ei voi olla että hallitus ryhtyisi toimenpttetstzn
31742: oikein, työttömillä on toki yhtä suuri oikeus työttömyyskorvausten ia -avustusten
31743: toimeentulonsa säilyttämiseen kuin muillakin markkamäärien korottamiseksi niin, että
31744: maamme kansalaisilla. Työttömiä ei saa ran- niiden reaaliarvo palautetaan aikaisem-
31745: gaista heidän jouduttuaan ilman omaa syytään min vallinneelle tasolle sekä niiden ko-
31746: työttömiksi. rottamiseksi vastaisuudessa ainakin kul-
31747: Työttömyyskorvaukset ja -avustukset tulee loinkin tapahtunutta inflaatiota vastaa-
31748: säilyttää reaaliarvoltaan ainakin jatkuvasti sa- vasti.
31749: mansuuruisina. Sen vuoksi niitä tulisi nykyises-
31750: sä tilanteessa voimakkaasti korottaa.
31751: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31752:
31753: Pekka Vennamo Urho Pohto Urpo Leppänen
31754: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
31755: 1980 vp. 813
31756:
31757: Toivomusaloite n:o 731.
31758:
31759:
31760:
31761:
31762: V. Vennamo ym.: Uuden vanhainkodin rakentamisesta Piela-
31763: vedelle.
31764:
31765:
31766: E d u s k u n n a 11 e.
31767:
31768: Vanhainkoti on Pielaveden kunnassa heikko että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31769: ja tulenarka. Uuden vanhainkodin rakentami- menpiteisiin uuden vanhainkodin raken-
31770: nen on siis kiireellinen ja välttämätön. tamiseksi Pielaveden kuntaan nykyisen
31771: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tulenaran tilalle.
31772: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31773: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31774:
31775: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31776: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31777: 814 1980 vp.
31778:
31779: Toivomusaloite n:o 732.
31780:
31781:
31782:
31783:
31784: V. Vennamo ym.: Rautalammin kunnalliskodin peruskorjaami-
31785: sesta.
31786:
31787:
31788: E d u s kun n a 11 e.
31789:
31790: Rautalammin kunnan kunnalliskoti vaatii eh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31791: dottomasti peruskorjausta. Vanhusten ja sai- menpiteisiin Rautalammin kunnan kun-
31792: raiden turvallisuudesta ei saa tinkiä. Onnetto- nalliskodin kiireelliseksi peruskorjaami-
31793: muus ei tule kello kaulassa. seksi vanhusten ja sairaiden tarpeiden
31794: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- mukaisesti.
31795: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31796: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31797:
31798: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31799: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31800: 1980 vp. 815
31801:
31802: Toivomusaloite n:o 733.
31803:
31804:
31805:
31806:
31807: V. Vennamo ym.: Tervon kunnalliskodin peruskorjaamisesta.
31808:
31809:
31810: E d u s k u n n a 11 e.
31811:
31812: Tervon kunnan kunnalliskoti on heikkokun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31813: toinen. Palovaara on myös olemassa. menpiteisiin Tervon kunnan kunnallis-
31814: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kodin saattamiseksi turvalliseksi joko
31815: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- peruskorjaamalla tai kokonaan uudel-
31816: sen, leen rakentamalla.
31817: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31818:
31819: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31820: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31821: 816 1980 vp.
31822:
31823: Toivomusaloite n:o 734.
31824:
31825:
31826:
31827:
31828: V. Vennamo ym.: Varpaisjärven kunnalliskodin korjaamisesta.
31829:
31830:
31831: E d u s k u n n a 11 e.
31832:
31833: Varpaisjärven kunnassa kunnalliskodin muu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31834: tostyöt ovat kiireellisiä ja välttämättömiä. Näil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31835: lä töillä korjattaisiin kunnalliskodin sairasosas-
31836: toa ja henkilökunnan tiloja. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31837: Hanke on ennen kaikkea kiinni valtion avus- menpiteisiin V arpaisjärven kunnan
31838: tuksesta, jonka tulisi olla vähintään 20 prosent- kunnalliskodin korjaamiseksi erityisesti
31839: tia. Kunta pitää välttämättömänä, että työt aloi- sairasosaston ja henkilökunnan tilojen
31840: tettaisiin jo kuluvan vuoden alkupuolella. osalta.
31841: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31842:
31843: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31844: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31845: 1980 vp. 817
31846:
31847: Toivomusaloite n:o 735.
31848:
31849:
31850:
31851:
31852: V. Vennamo ym.: Vesannon kunnalliskodin uudelleen rakenta-
31853: misesta.
31854:
31855:
31856: E d u s k u n n a 11 e.
31857:
31858: Kuopion läänissä Sisä-Savon alueella on Ve- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31859: sannon kunnan kunnalliskoti erittäin heikko- menpiteisiin erittäin heikkokuntoisen
31860: kuntoinen. Se on myös palovaaralle altis. Asian- Vesannon kunnan kunnalliskodin Kuo-
31861: tilaan on saatava kiireellinen korjaus. pion läänissä joko peruskorjaamiseksi
31862: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tai uudelleen rakentamiseksi ihmiselä-
31863: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mälle ja vanhuksille turvalliseksi.
31864: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31865:
31866: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31867: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31868:
31869:
31870:
31871:
31872: 103 088000224VV
31873: 818 1980 vp.
31874:
31875: Toivomusaloite n:o 736.
31876:
31877:
31878:
31879:
31880: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
31881: tavallisten kansalaisten reaalipalkkojen korottamista selvittä-
31882: vän neuvottelukunnan asettamiseksi.
31883:
31884:
31885: E d u s k u n n a 11 e.
31886:
31887: Suomessa ovat tavallisten kansalaisten palkat kulkenut vanhoja latuja Sorsan hallituksen pe-
31888: Länsi-Euroopan alhaisimmat. Me olemme maail- ruslinjoja noudattaen. Näin ei saa jatkua. Muu-
31889: man teollisuusmaista paikoissa aivan häntäpääs- tos on välttämätön.
31890: sä. Tämä on maamme valtapuolueiden 'ja SAK:n Kaikista näistä syistä on kiireellisesti selvi-
31891: harjoittaman palkka- ja talouspolitiikan tulos- tettävä, mihin todella tehokkaisiin toimenpitei-
31892: ta. SMP ei voi sitä hyväksyä. siin maassamme olisi ryhdyttävä, jotta vapaa
31893: Mutta näistä kumoamattomista tosiasioista pohjoismainen yhteiskuntajärjestyksemme säilyi-
31894: huolimatta, jotka myös on todennut SAK:n joh- si ja tavallisten kansalaisten palkat saataisiin to-
31895: to lehdessään Palkkatyöläinen, Koiviston-Pek- della länsieurooppalaiselle tasolle. Asiaa selvit-
31896: kalan-Aallon kansanrintamahallitus yksimieli- tämään tarvitaan neuvottelukunta, jossa ovat
31897: sesti ajoi läpi valtion kuluvan vuoden tulo- ja edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Lop-
31898: menoarviossa jatkettavaksi samaa kansaa köyh- puunpalaneiden voimien tilalle on saatava uusia
31899: dyttävää ansiopolitiikkaa. Hallitus puhuu mal- ajatuksia ja uusia tekoja.
31900: tillisesta työmarkkinaratkaisusta ja tarkoittaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31901: todellisuudessa ansioiden reaaliarvon alentumis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31902: ta inflaation vuoksi hyvästä ajasta huolimatta. sen,
31903: Tällainen talouspolitiikka ei ole vain epäoikeu-
31904: denmukainen, vaan se on myös virheellinen ja että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
31905: uutta talouslamaa ja työttömyyttä kasvattava. tyksen 500 000 markan arviomäärärahan
31906: SMP katsoo, että oikeudenmukaisin ja jär- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
31907: kevin toimenpitein on tavallisten kansalaisten 1980 tulo- ja menoarvioon niiden kii-
31908: ansiotaso saatettava maassamme nopeasti län- reellisten taloudellisten toimenpiteiden
31909: sieurooppalaiselle tasolle. Me emme voi ilman selvittämiseksi kaikkia eduskuntapuo-
31910: taloudellista umpikujaa jatkaa puolikehitysmaan lueita edustavassa neuvottelukunnassa,
31911: talouspolitiikkaa kansamme valtaenemmistön joilla viivytyksettä tavallisten kansalais-
31912: unohtaen. ten reaalipalkat saadaan länsieurooppa-
31913: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrinta- laiselle tasolle ja pohjoismainen vapaa
31914: mahallitus on kuitenkin valtion budjetissaan yhteiskuntajärjestelmämme pelastetaan.
31915: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
31916:
31917: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31918: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31919:
31920:
31921:
31922:
31923: i, ~-
31924: 1980 vp. 819
31925:
31926: Toivomusaloite n:o 737.
31927:
31928:
31929:
31930:
31931: V. Vennamo ym.: Työttömyyden torjunnasta Kuopion läänissä.
31932:
31933:
31934: E d u s k u n n a II e.
31935:
31936: Hyvästä taloudellisesta ajasta huolimatta on Kunnat ovat myös esittäneet lukuisia hyö-
31937: jatkuva työttömyys Kuopion läänissä kohtuutto- dyllisiä ja toteuttamiskelpoisia terveyskeskus-,
31938: man laaja niinkuin monessa muussakin maakun- peruskoulu- ja kirjastohankkeita. Niitä olisi nyt
31939: nassa. Tämä johtuu harjoitetusta virheellisestä työllisyysvaroilla ja muilla varoilla yleisen edun
31940: talouspolitiikasta. mukaisesti kiireellisesti toteutettava.
31941: Tällaisessa . tilanteessa ei kuitenkaan syyttö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
31942: miä työntarvitsijoita pidä panna kärsimään, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31943: vaan valtiovallan on ryhdyttävä viivytyksettä
31944: tehokkaisiin toimenpiteisiin työn oikeuden ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toic
31945: kunnollisen ansion turvaamiseksi myös Kuopion menpiteisiin työn oikeuden ja kunnolli-
31946: läänissä. sen ansion turvaamiseksi Kuopion lää-
31947: Työkohteita on Kuopion läänissä riittävästi. nissä toteuttamalla erityisesti vesihuolto-
31948: Maassamme on kaikkialla tekemätöntä työtä. töitä sekä kuntien esittämiä terveyskes-
31949: Erityistä huomiota olisi tällöin kiinnitettävä kus-, peruskoulu- ja kirjastohankkeita.
31950: maakunnallisiin vesihuoltotöihin sekä kuntien
31951: vesihuollon edistämiseen.
31952: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
31953:
31954: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
31955: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
31956: 820 1980 vp.
31957:
31958: Toivomusaloite n:o 738.
31959:
31960:
31961:
31962:
31963: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
31964: työllisyyden edistämiseksi Kuopion läänissä.
31965:
31966:
31967: E d u s k u n n a 11 e.
31968:
31969: Työttömyys on saavuttanut Kuopion läänin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31970: alueella katastrofaalisen laajuuden. Tästä huoli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31971: matta työvoimaa valtion töissä vähennetään.
31972: Tällainen asioiden hoito on käsittämätöntä. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
31973: SMP katsoo, että myös Kuopion läänissä on tyksen 50 000 000 markan määrärahan
31974: ryhdyttävä todella tehokkaisiin erityistoimenpi- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
31975: teisiin työllisyyden palauttamiseksi. Tämä vaa- 1980 tulo- ja menoarvioon työllisyyden
31976: tii varoja ja jäykän byrokratian joustavuutta. tehokkaaksi ja joustavaksi toteuttami-
31977: seksi Kuopion läänissä.
31978: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
31979:
31980: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
31981: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
31982: 1980 vp. 821
31983:
31984: Toivomusaloite n:o 739.
31985:
31986:
31987:
31988:
31989: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
31990: työsuojelun edistämiseksi.
31991:
31992:
31993: E d u s k u n n a 11 e.
31994:
31995: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31996: miseksi ja tapaturmien välttämiseksi on koko ten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31997: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui-
31998: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja joustavasti että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
31999: niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tarpeetto- tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
32000: mia kustannuksia, mutta kuitenkin työturvalli- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32001: suus on riittävä. Missään tapauksessa poliittisia 1980 tulo- ja menoarvioon käytäntöön
32002: ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tärkeisiin soveltuvan tehokkaan työsuojelun eteen--
32003: asioihin, niin kuin valitettavasti maassamme on päin viemiseksi maassamme.
32004: tapahtunut.
32005: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32006:
32007: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32008: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32009: 822 1980 vp.
32010:
32011: Toivomusaloite n:o 740.
32012:
32013:
32014:
32015:
32016: V. Vennamo ym.: Kansalaisten tasavertaisista lomaoikeuksista.
32017:
32018:
32019: E d u s k u n n a 11 e.
32020:
32021: Perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32022: tulisi myös loma-asioissa olla yhdenvertaisia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32023: Lomalait ovat maassamme kuitenkin hyvin eri-
32024: laiset ja eri väestöpiirit ja yhteiskuntapiirit ovat että hallitus ryhtyisi. kiireellisiin toi-
32025: lomaoikeuteen nähden hyvin erilaisessa asemas- menpiteisiin> jotta kaikki kansalaiset
32026: sa.. Yleisenä piirteenä on, että pienempituloiset lomaoikeuksien ja lomaetujen suhteen
32027: ja yhteiskunnan alemmilla portailla työskentele- olisivat yhdenvertaisia Suomen perustus-
32028: vät ovat huonommassa asemassa kuin auringon- lain mukaan.
32029: paisteessa elävät. Tällaiseen asiantilaan olisi
32030: saatava kiireellisesti korjaus.
32031: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32032:
32033: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32034: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32035: 1980 vp. 823
32036:
32037: Toivomusaloite n:o 741.
32038:
32039:
32040:
32041:
32042: V. Vennamo ym.: Jokaiselta päivältä suoritettavan työttömyys-
32043: korvauksen maksamisesta.
32044:
32045:
32046: E d u s k u n n a II e.
32047:
32048: Työllisyysasioiden hoito on maassamme retu- Jo Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuk-
32049: perällä. Perustuslain määräys on tehty merki- sien julistus, jonka Suomen valtio on allekir-
32050: tyksettömäksi, minkä lisäksi työtön on korvaus- joittanut, vaatii, että myös jokaiselle työttö-
32051: asioissa täysin työvoimaviranomaisten mielival- mälle ja hänen perheelleen turvataan ihmisar-
32052: lan alainen. voinen toimeentulo.
32053: Seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Kym- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32054: menettuhannet työttömät ovat täysin vailla taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32055: kaikkea korvaustukea, minkä lisäksi korvauk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32056: sen saajienkin kohdalla on monenlaisia rajoi- menpiteisiin riittävän työttömyyskor-
32057: tuksia ja asiattomuuksia. vauksen turvaamiseksi työttömille jokai-
32058: SMP ei hyväksy sitä, että työttömät jäävät selta vuoden päivältä pyhät ja lauantait
32059: korvausta vaille lauantailta ja suonuntailta ja mukaan lukien, lähtien siitä, että työt-
32060: pyhäpäiviltä. SMP:n mielestä työttömän on tämänkin on syötävä jokaisena vuoden
32061: syötävä jokaisena vuoden päivänä. päivänä.
32062: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32063:
32064: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32065: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32066: 824 1980 vp.
32067:
32068: Toivomusaloite n:o 742.
32069:
32070:
32071:
32072:
32073: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32074: työttömyyskorvauksia varten.
32075:
32076:
32077: E d u s k u n n a 11 e.
32078:
32079: Vaikka keinottelu työttömyydellä d ole hy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32080: väksyttävää, niin kun maamme talousasioita on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toi,vomuksen,
32081: Sorsan ja Koiviston hallitusten toimesta hoi-
32082: dettu niin huonosti, että meillä on laajaa työt- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32083: tömyyttä, johon kansalaiset ovat syyttöm1ä, on tyksen 10 000 000 markan määrärahan
32084: välttämätöntä, että työttömyyskorvaukset säily- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32085: tetään reaaliarvoltaan edes entisen suuruisina. 1980 tulo- ja menoarvioon asianmukai-
32086: Näin ei ole tapahtunut Koiviston-Pekkalan- sia työttömyyskorvauksia varten.
32087: Aallon kansanrintamahallituksen aikana.
32088: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980 .
32089:
32090: . Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32091: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32092: 1980 vp. 825
32093:
32094: Toivomusaloite n:o 743.
32095:
32096:
32097:
32098:
32099: V. Vennamo ym.: Lapsilisien reaaliarvon korottamisesta.
32100:
32101:
32102: E d u s k u n n a 11 e.
32103:
32104: Tehokas perhepolitiikka on maassamme v1i.- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32105: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
32106: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva mattavaksi korottamiseksi niin, että syn-
32107: kansakunta. Näin ei saa jatkua. tyvyys ja lasten huolto huomattavasti
32108: Maininuist~a :syistä on välttämätöntä, että lap- nykyisestään parantuvat maassamme.
32109: silisien reaaliarvoa korotetaan huomattavasti.
32110: Mainituilla perusteilla 'ehdotamme kunnioit-
32111: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32112: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
32113:
32114: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32115: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32116:
32117:
32118:
32119:
32120: 104 088000224W
32121: 826 1980 vp.
32122:
32123: Toivomusaloite n:o 744.
32124:
32125:
32126:
32127:
32128: V. Vennamo ym.: Lapsilisien reaaliarvon korottamisesta.
32129:
32130:
32131: E d u s kun n a 11 e.
32132:
32133: Tehokas perhepolitiikka on maassamme vii- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32134: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32135: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva
32136: kansakunta. Näin ei saa jatkua. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32137: Mainituista syistä on välttämätöntä, että lap- menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
32138: silisien reaaliarvoa korotetaan huomattavasti. mattavaksi korottamiseksi niin, että syn-
32139: On käsittämätöntä, että kaikkia lapsilisiä var- tyväisyys ja lasten huolto huomattavasti
32140: ten ~erättyjä varoja d edes ole käytetty tä- nykyisestään parantuvat maassamme.
32141: hän tarkoitukseen.
32142: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32143:
32144: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32145: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32146: 1980 vp. 827
32147:
32148: Toivomusaloite n:o 745.
32149:
32150:
32151:
32152:
32153: V. Vennamo ym.: Lapsilisien poistamisesta suurituloisilta.
32154:
32155:
32156: E d u s k u n n a 11 e.
32157:
32158: Jotta varoja riittäisi todellisissa vaikeuksissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32159: olevien tukemiseen, olisi tarpeettomat lapsili- menpiteisiin tarpeetlomien lapsilisien
32160: sät poistettava rikkailta ja suurituloisilta. poistamiseksi rikkailta ja suurituloisilta.
32161: MainitUilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32162: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32163: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32164:
32165: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32166: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32167: 828 1980 vp.
32168:
32169: Toivomusaloite n:o 746.
32170:
32171:
32172:
32173:
32174: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32175: vuorotyötä tekevien vanhempien lasten hoidon parantami-
32176: seksi.
32177:
32178:
32179: E d u s k u n n .a 11 e.
32180:
32181: Vuorotyötä tekevien tai muuten epäsäännöl- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32182: liseen aikaan työskentelevien vanhempien las- tyksen 200 000 markan arviomäärära-
32183: ten hoitomahdollisuuksien järjestämisessä on han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
32184: edelleen kohtuuttoman suuria puutteita. Niiden den 1980 tulo- ja menoarvioon vuoro-
32185: korjaaminen ei ole rahakysymys, vaan poliittis- työtä tekevien tai muuten epäsäännölli-
32186: ten päättäjien tahdon kysymys. seen aikaan työskentelevien vanhempien
32187: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lasten hoidon parantamiseksi.
32188: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32189: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32190:
32191: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32192: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32193: 1980 vp. 829
32194:
32195: Toivomusaloite n:o 747.
32196:
32197:
32198:
32199:
32200: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32201: vammaisten lasten ylimääräistä hoitotukea varten.
32202:
32203:
32204: E d u s k u n n a II e.
32205:
32206: Sairaiden ja vammaisten, erityisesti lasten että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32207: hoito on edelleen maassamme varsin puutteelli- tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
32208: nen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva inhi- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32209: millinen kylmyys kauniista puheista huolimatta. 1980 tulo- ja menoarvioon erityisesti
32210: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sairaiden ja vammaisten lasten ylimää-
32211: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, räiseksi hoitotueksi erityistapauksissa.
32212: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32213:
32214: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32215: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32216: 830 1980 vp.
32217:
32218: Toivomusaloite n:o 748.
32219:
32220:
32221:
32222:
32223: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32224: äidinpalkkauksen toteuttamiseksi.
32225:
32226:
32227: Ed u s k u nn a 11 e.
32228:
32229: Kiistattomasti äidinpalkka on taloudellisin ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32230: parhain ratkaisu perhepoliittisessa umpikujas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32231: samme ja· välttämättömän syntyvyyden turvaa- . .
32232: miseksi maassamme. Valtapuolueet ovat kui- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32233: tenkin käyttäneet perhepolitiikkaa poliittisiin tyksen 200 000 000 markan määrärahan
32234: päämääriin vakavin seurauksin. Suomi on kuo- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32235: leva kansakunta. 1980 tulo- ja menoarvioon äidinpalkan
32236: Kuitenkin jo noin 1 000 markan äidinpalkal- tehokkaaksi toteuttamiseksi kansamme
32237: la kuukaudessa voitaisiin saada suuria aikaan, etujen ja tahdon mukaisesti.
32238: mutta tällöinkin säästö olisi moninkertainen päi-
32239: vähoitopaikkojen kustannuksiin verrattuna, pu-
32240: humattakaan lapsen turvallisuuden tarpeesta.
32241: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32242:
32243: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32244: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32245: 1980 vp. 831
32246:
32247: Toivomusaloite n:o 749.
32248:
32249:
32250:
32251:
32252: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32253: nuorten kodinperustamislainoja varten.
32254:
32255:
32256: Ed u s kun n a 11 e.
32257:
32258: Kodinperustamislainoja tarvitaan maassamme että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32259: kipeästi. Mutta valtapuolueet ovat vastaan. tyksen 10 000 000 markan määrärahan
32260: Nuorten parien vaikeuksista ei todellisuudessa ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32261: välitetä. SMP on asiassa kuitenkin täysin toista 1980 tulo- ja menoarvioon nuorten ko-
32262: mieltä. dinperustamislainoja varten.
32263: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32264: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32265: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32266:
32267: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32268: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32269: 832 1980 vp.
32270:
32271: Toivomusaloite n:o 750.
32272:
32273:
32274:
32275:
32276: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32277: asuntopulan poistamiseksi Kuopiosta.
32278:
32279:
32280: Ed u s kun n a 11 e.
32281:
32282: Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatku- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32283: vasti paha. Tämä johtuu valtapuolueiden lai- tyksen 50 000 000 markan arviomäärä-
32284: minlyönneistä ja virheistä. Kiireellinen korjaus rahan ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
32285: on kuitenkin välttämätön. . den 1980 tulo- ja menoarvioon asunto-
32286: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pulan poistamiseksi Kuopion kaupun-
32287: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, gista.
32288: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32289:
32290: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32291: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32292: 1980 vp. 833
32293:
32294: Toivomusaloite n:o 751.
32295:
32296:
32297:
32298:
32299: V. Vennamo ym.: Siirtolaisten kotiinpaluuohjelman ja -lain
32300: aikaansaamisesta.
32301:
32302:
32303: E d u s k u n n a 11 e.
32304:
32305: Virheellisen talouspolitiikkamme vuoksi on kaan, mutta ne on kaikki kylmästi hylätty vas-
32306: Ruotsiin ajettu sotien jälkeen noin 500 000 toin kauniita vaalilupauksia.
32307: suomalaista. Jos nämä siirtolaiset palaisivat Kuitenkin totuus on, että varsin huomattava
32308: maahamme takaisin, niin se elvyttäisi kansan- osa Ruotsin siirtolaisista niinkuin muutoinkin
32309: talouttamme ja kulutustamme ratkaisevasti. maamme ulkopuolella asuvista haluaisi ennem-
32310: Emme olisi enää autioituva ja ukkontuva maa. min tai myöhemmin palata pysyvästi kotimaa-
32311: Ruotsissa syntyy jo varsin huomattava osa suo- hansa.
32312: malaisista lapsista. Maassamme tarvitaan siis kipeästi siirtolais-
32313: Kauniista puheistaan huolimatta maamme val- ten kotimaahan paluun erityinen ohjelma sekä
32314: tapuolueet ja hallitukset ovat kuitenkin olleet siirtolaisten kotiinpaluulaki.
32315: välinpitämättömiä Ruotsin siirtolaisten suhteen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32316: Ei ole laadittu mitään todellista ohjelmaa Ruot- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32317: sin siirtolaisten paluun helpottamiseksi ja edis-
32318: tämiseksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32319: SMP on tosin eduskunnassa tehnyt monia menpiteisiin erityisen siirtolaisten kotiin-
32320: esityksiä aina verohelpotuksia sekä lainan ja paluuohjelman ja kotiinpaluulain säätä-
32321: asunnon saantia myöten kotimaahan palaavien miseksi kansamme etujen mukaisesti.
32322: siirtolaisten hyväksi työpaikoista puhumatta-
32323: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32324:
32325: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32326: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32327:
32328:
32329:
32330:
32331: 105 088000224VV
32332: 834 1980 vp.
32333:
32334: Toivomusaloite n:o 752.
32335:
32336:
32337:
32338:
32339: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32340: kotiuttamisrahan korottamiseksi.
32341:
32342:
32343: E d u s k u n n a 11 e.
32344:
32345: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pie- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32346: ni, mutta Koiviston hallitus ei ole halunnut tyksen 2 000 000 markan määrärahan
32347: asiaa varsinaisesti korjata. ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32348: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
32349: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ylimääräisenä kotiuttamisrahana kotiut-
32350: tamisrahan nostamiseksi yhteensä 500
32351: markkaan.
32352: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32353:
32354: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32355: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32356: 1980 vp. 835
32357:
32358: Toivomusaloite n:o 753.
32359:
32360:
32361:
32362:
32363: V. Vennamo ym.: Vammaisten suojatyöpaikkojen lisäämisestä.
32364:
32365:
32366: E d u s k u n n a 11 e.
32367:
32368: Työvoimaviranomaisten arvioiden mukaan inhimillisyyden että tuottavan työn tarpeiden
32369: maamme työnhakijoista 10-20 % on suna mukaista.
32370: määrin huomattavan sairauden tai vamman ai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32371: heuttaman invaliditeetin rasittama, että heidän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32372: työnsaantinsa on hyvin vaikeata. sen,
32373: Tällaisia tapauksia varten on Suomes~>a tällä
32374: hetkellä vain noin 3000 suojatyöpaikkaa. Ruot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32375: sissa on suojatyöpaikkoja yli 15 000 vaikka suojatyöpaikkojen lukumäärän vammai-
32376: Ruotsin väestö ei ole edes kaksi kertaa Suomen sia ja invalideja varten maassamme kii-
32377: väestöä suurempi. reellisesti nostamiseksi vähintään nykyi-
32378: SMP katsoo, että maahamme on saatava kii- sestään kolminkertaiseksi.
32379: reellisesti lisää suojatyöpaikkoja. Tämä on sekä
32380: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32381:
32382: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32383: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32384: 836 1980 vp.
32385:
32386: Toivomusaloite n:o 754.
32387:
32388:
32389:
32390:
32391: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32392: ylimääräisen invalidirahan maksamiseksi vammaisille.
32393:
32394:
32395: E d u s k u n n a 11 e.
32396:
32397: Invalidiraha tulisi maksaa jokaiselle vammai- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32398: selle ilman nykyistä työvelvoitetta. Tällöin in- tyksen 1 000 000 markan arviomäärä-
32399: validiraha olisi haittakorvaus, joka on täysin rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
32400: oikeudenmukaista ja inhimillistä. vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon yli-
32401: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- mäiiräisen invalidirahan maksamiseksi
32402: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vammaisille ilman työvelvoitetta.
32403: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32404:
32405: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32406: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32407: 1980 Vp. 837
32408:
32409: Toivomusaloite n:o 755.
32410:
32411:
32412:
32413:
32414: V. Vennamo ym.: Kaiken tarpeellisen työn saattamisesta eläke-
32415: turvan alaiseksi.
32416:
32417:
32418: Ed u s:ku nnall e.
32419:
32420: Jo perustuslakimme hengen ja tarkoituksen SMP katsoo, että kaikki tarpeellinen työ on
32421: mukaan tulisi eläkeoikeuden olla maassamme arvostettavaa. Siksi myös kaikelle työlle on
32422: aukoton ja riittävä. Väliinputoajia ei saisi enää annettava asianmukainen eläketurva.
32423: esiintyä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32424: Valitettavasti kuitenkin suuret valtapuolueet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32425: ja maamme valtaklikki on ollut välinpitämätön.
32426: Ilman eläkettä jää maassamme vielä jopa suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32427: ria väestöryhmiä. Näin on erityisesti asianlaita menpiteisiin kaiken tarpeellisen työn
32428: kotona työskentelevien äitien suhteen, jotka saattamiseksi riittävän eläketurvan alai-
32429: melkeinpä poikkeuksetta ovat samalla hoita- seksi, erityisesti myös kiinnittäen huo-
32430: neet pieniä lapsiaan. miota kotiäidin lastenkasvatuksen yh-
32431: Kuitenkin lapsissa on kansakunnan tulevai- teiskunnallisesti välttämättömään ;a
32432: suus. Perheen työn väheksyminen on typeryyttä hyödylliseen työhön.
32433: ja epäoikeudenmukaista.
32434: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32435:
32436: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32437: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32438: 838 1980 vp.
32439:
32440: Toivomusaloite n:o 756.
32441:
32442:
32443:
32444:
32445: V. Vennamo ym.: Kotityön huomioon ottamisesta eläkevuosia
32446: laskettaessa.
32447:
32448:
32449: Ed u s kun na 11 e.
32450:
32451: Lasten hyV-äksi kotona suorhettu työ on yh- perheen huolta,ja kuolee tai tuJ.ee. a'Vioero. Tä-
32452: teiskunnruhlis,esti välttämätöntä, joka biken mä ei ole hyväksyttävää.
32453: kukkurabi turvll!a kansamme tulevaisuuden. Ma1niruilla perus.teiili1a ehdotamme kunnioit-
32454: Siksi on suuri vääryys, että kun äiti kotona taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32455: hoitaa lapsims'a ja suorittaa kotityötä, niJin näi-
32456: tä vuosia ei millään tavoin lueta eläkevuosiksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32457: Lapsirunsa hoita;va äi1ti joutuu eläkeoikeuksissa menpiteisiin kotityön ja lasten kotona
32458: huonompa:an asemaan työssä käyvän kans·sasisa- hoidon saattamiseksi eläkevuosien saa-
32459: vens:a k!anssa ja jopa ta:l10udelliseen hätään, jos misessa samanarvoiseen asemaan muun
32460: työn kanssa.
32461: Hclsdngis1sä 7 päivänä helmikuuta 1980.
32462:
32463: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32464: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32465: 1980 vp. 839
32466:
32467: Toivomusaloite n:o 757.
32468:
32469:
32470:
32471:
32472: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32473: ylimääräisiä vähimmäiseläkkei tä varten.
32474:
32475:
32476: E d u s k u n n a 11 e.
32477:
32478: Eläikkeiden puutteet }a niJi.den epäkohdat vaa- Ma~ntitui!lla perusteilli1a ehdotamme kunn.ioit-
32479: tivat ikiireelW1s,iä Jwrjarusvoimenpiteitä. Tässä yh- ta,en ,eduslkunn3!n hyväksyttäväiksi toivomuksen,
32480: teydes6ä oHsJ: ehdottomasti huolehdittava, että
32481: liian ,suuriJWe eläkrkeiilile määrättrusi1n katto, jot- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32482: ta nämä V3!tat voitaisi1in käyttää li:Van pienten tyksen 5 000 000 markan arviomäärä-
32483: eläkkeiden ja cläk,keentarvitsi}oiden hyväksi. rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
32484: K~irool1inoo ja tärkeä tehtävä on, että jokai- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon yli-
32485: seLle eläkkeen ta,rvits.ijaJle ja väliinpuroajalle määräisiä vähimmäiseläkkeitä varten
32486: turvata,3!n vähintään eläke, joka o1isti suurin niin, että jokaiselle tarvitsevalle turva-
32487: piirtein väh~mmä~spatLkan ~sruuru1nen. taan ihmisarvoinen eläke.
32488: Hdsing~ssä 8 päirvänä helmikuuta 1980.
32489:
32490: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32491: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32492: 840 1980 vp.
32493:
32494: Toivomusaloite n:o 758.
32495:
32496:
32497:
32498:
32499: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32500: ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi sotaveteraaneille.
32501:
32502:
32503: E d u s k u n n a 11 e.
32504:
32505: Moni sotiemme veteraani on lcipeästä tar- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32506: peesta huoHmatta valUa eläkettä tai eläke on tyksen 10 000 000 markan määrärahan
32507: liian pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäisyy- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32508: den ja vapauden pe1aJStajihle. Shä ei voida hy- 1980 tulo- ja menoarvioon kunnollisen
32509: väksyä. ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi
32510: Mainiruihla perosteiLl~a ehdotamme kunnioit- sairauden tai muun syyn vuoksi sitä tar-
32511: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vitseville sotiemme veteraaneille.
32512: Hcls,inghsä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32513:
32514: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32515: ]. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32516: 1980 vp. 841
32517:
32518: Toivomusaloite n:o 759.
32519:
32520:
32521:
32522:
32523: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32524: käytettäväksi sodan aikana kotirintamalla työskennelleiden
32525: ylimääräisiin eläkkeisiin.
32526:
32527:
32528: E d u s k u n n a 11 e.
32529:
32530: Sotiemme ai:kll!na monet joutuivat taatamaan että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32531: kotirintamllilla yJettömästi. Tämän ,s,eura:Uksena tyksen 10 000 000 markan määrärahan
32532: on t,erveys ja työkyky menetetty ennenai:kru1s,es- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32533: ti. 1980 tulo- ja menoarvioon ennenaikai-
32534: SMP katsoo, että tä!1laisi1le henkhlöiile oHsi siksi ja ylimääräisiksi eläkkeiksi sotiem-
32535: myönnettävä ylimääräinen eläke ari:kaisemmin. me aikana kotirintamalla ankarasti työs-
32536: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se kennelleiden toimeentulon turvaami-
32537: myös edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti seksi.
32538: välttämätöntä ostokykyä.
32539: Ma~nituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32540: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32541: Helsimg1ssä 8 päirvänä helmikuuta 1980.
32542:
32543: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32544: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32545:
32546:
32547:
32548:
32549: 106 088000224~
32550: 842 1980 vp.
32551:
32552: Toivomusaloite n:o 760.
32553:
32554:
32555:
32556:
32557: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32558: rintamaveteraanien kun tou ttamiseen.
32559:
32560:
32561: E d u s k u n n a 11 e.
32562:
32563: Sotiemme veteraanien kuntoutustoimintaa menettelyä. Rahasta ei tämän asian korjaami-
32564: varten on myönnetty vain varsin niukat varat. nen voi olla kiinni.
32565: Kuitenkin sotiemme veteraaneja on elossa yli Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32566: 300 000 ja he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32567: poikkeuksetta enemmän tai vähemmän sairaita.
32568: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien että hallitus antaisi eduskunnalle
32569: ja invalidien syrjintää. Hallituksen esittämällä esityksen 10 000 000 markan määrära-
32570: kuntoutustahalla ei voida kuntouttaa kuin ole- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
32571: maton osa tarvitsijoista. Tämä ei ole arvokasta den 1980 tulo- ja menoarvioon rintama-
32572: veteraanien kuntouttamiseen.
32573: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32574:
32575: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32576: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32577: 1980 vp. 843
32578:
32579: Toivomusaloite n:o 761.
32580:
32581:
32582:
32583:
32584: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
32585: sotaveteraanien terveystarkastuksia ja kuntoutusta varten.
32586:
32587:
32588: E d u s k u n n a 11 e.
32589:
32590: · On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32591: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- tyksen 6 000 000 markan määrärahan
32592: tukset ja heidän kuntoutuksensa todella käyn- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
32593: tiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelasta- 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväk-
32594: jilta. si sotiemme veteraanien ilmaisiin ter-
32595: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veystarkastuksiin ja siihen liittyvään
32596: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kuntoutukseen.
32597: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
32598:
32599: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
32600: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
32601: 844 1980 vp.
32602:
32603: Toivomusaloite n:o 762.
32604:
32605:
32606:
32607:
32608: Vähäkangas: Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain muut-
32609: tamisesta elatustuen määrän korottamiseksi.
32610:
32611:
32612: E d u s k u n n a 11 e.
32613:
32614: Jo hallituksen esityksessä laiksi lapsen ela- nan esityksestä vapauttaa elatusvelvollisen ela-
32615: tuksen turvaamisesta todettiin, että ehdotettu tustuen korvaamisesta. Laissa on tarkasti mää-
32616: elatustuen määrä, 150 markkaa kuukaudessa, ritelty ne syyt, jotka oikeuttavat vapauttamaan
32617: ei vastaa elatustuen suuruudelle asetettuja ta- elatustukiveloista, joten lääninhallituksille ei
32618: voitteita. Lakiesityksen käsittelyn aikana ela- ole jäänyt harkintavaltaa. Koska harkintavallan
32619: tustuen määrä korotettiin 170 markkaan. Halli- käyttö ei siis ole mahdollista ja koska läänin-
32620: tuksen esityksen perus.telujen mukaan tarkoi- hallitusten tehtävät uudistusten myötä ovat li-
32621: tuksena oli, että muutamassa vuodessa tehtä- sääntyneet, pitäisi päätösvalta näissä tapauk-
32622: vien tasokorotusten avulla elatustuen määrä sissa siirtää kuntien sosiaalilautakunnille. Näin
32623: nostettaisiin kohtuulliselle tasolle. nopeutettaisiin asioiden käsittelyä ja vähennet-
32624: Yhtään tasokorotusta ei lupauksista huoli- täisiin valtavaa paperisotaa.
32625: matta ole kuitenkaan tehty. Ainoat korotukset Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
32626: ovat olleet ns. indeksikorotuksia, joiden vai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32627: kutuksesta elatustuen suuruus on nyt 215
32628: markkaa kuukaudessa. Elatustukea voivat saada että hallitus ryhtyisi toimiin lapsen
32629: vajaat perheet, joissa on pieniä tai koulua käy- elatuksen turvaamisesta annetun lain
32630: viä lapsia ja joissa kulutus on hyvin suuri per- muuttamiseksi siten, että lain 8 §:n 1
32631: heen tuloihin verrattuna. Tällaiset perheet tar- momentissa mainittu elatustuen määrä
32632: vitsisivat yhteiskunnalta suurempaakin taloudel- nostetaan 1. 1. 1981 alkaen 300 mark-
32633: lista tukea. Sen vuoksi elatustuki olisi vuoden kaan kuukaudessa ja 1. 1. 1982 alkaen
32634: 1981 alusta nostettava 300 markkaan kuukau- 400 markkaan kuukaudessa, ja
32635: dessa ja vuoden 1982 alusta 400 markkaan että hallitus ryhtyisi toimiin lain
32636: kuukaudessa. 21 §:n 2 momentin muuttamiseksi si-
32637: Elatustukilain 21 §: ssä mainituista syistä ten, että elatustuen perimättä jättämi-
32638: elatustukea ei aina peritä takaisin elatusvelvol- sestä päättäisi sosiaalilautakunta.
32639: liselta, vaan 'lääninhallitus voi sosiaalilautakun-
32640: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
32641:
32642: Juhani Vähäkangas
32643: 1980 vp. 845
32644:
32645: Toivomusaloite n:o 763.
32646:
32647:
32648: Vähäkangas ym.: Sairaan lapsen kotona tapahtuvan hoidon
32649: järjestämisen helpottamisesta.
32650:
32651:
32652: E d u s k u n n a II e.
32653:
32654: Päivähoito-ongelmien ohella on sairaan lap- Työ- ja virkaehtosopimuksissa olisi pidennet-
32655: sen hoidon järjestäminen muodostunut vaikeak- tävä aikaa, jonka työntekijä voi jäädä kotiin
32656: si pulmaksi perheissä, joissa molemmat vanhem- hoitamaan sairasta lastaan. Sairausvakuutusla-
32657: mat käyvät työssä kodin ulkopuolella. Työ- ja kia oLisi muutettava siten, että lapsen sairaus
32658: virkaehtosopimuksissa on sovittu, että lapsen rinnastettaisiin vanhemman omaan sairauteen
32659: vanhempi voi jäädä hoitamaan sairasta lastaan siten, että hän jäätyään työstä pois hoitamaan
32660: tai olla hoidon järjestämiseksi poissa työstä sairasta lastaan saisi tältä ajalta sairausvakuu-
32661: kaksi työpäivää. Tämä aika ei kuitenkaan ole tuslain mukaisen päivärahan. Myös päivähoito-
32662: riittävä ja niinpä päivähoitoon tuodaan vielä lakia oHs~ muuteutava ·siten, että sairaan lapsen
32663: toipiiaina olevia lapsia, mikä on omiaan lisää- hoitaminen kotona työsuhteessa kuntaan olevan
32664: mään tartuntavaaraa ja lisätautien mahdolli- hoitajan toimesta katsottaisiin päivähoitotoimin-
32665: suuksia. naksi ja että kunnat voisivat saada siihen val-
32666: Sairasta lasta hoitamaan on mahdollista saa- tionapua.
32667: da myös kodinhoitajia. Voimassa olevien mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32668: räysten mukaan :silloin on maksettava lapsen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32669: päivähoidon lisäksi korvaus kodinhoitajan työs-
32670: tä veroäyden mukaan. Myös eräät järjestöt ovat että hallitus pyrkisi vaikuttamaan
32671: järjestäneet sairaan lapsen hoitajia, jolloin van- tulevien työ- ja virkaehtosopimusten
32672: hemmat kuitenkin joutuvat maksamaan hoita- muuttamiseksi siten, että lapsen van-
32673: jan palkan ja muut sosiaaliturvakulut, mikä hempi saa jäädä kotiin hoitamaan sai-
32674: tekee järjestelmästä lapsiperheille kohtuuttoman rasta lastaan neljän työpäivän ajaksi
32675: kalliin. saaden siltä ajalta normaalin palkan,
32676: Eräät kunnat ovat kokeilleet sellaista hoi,to- että hallitus ryhtyisi toimiin sairaus-
32677: järjestdmää, missä perhepäivähoitajan t·ai vas- vakuutuslain muuttamiseksi siten, että
32678: taavan koulutuksen saanut <työntekijä käy hoi- sairaan lapsen vanhemmalle ryhdyttäi-
32679: tamassa sairasta lasta hänen omassa kodissaan. siin suorittamaan lain mukaista päivä-
32680: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mu- rahaa lapsen sairauden jatkuttua viisi
32681: kaan tällainen toiminta ei kuitenkaan ole las- arkipäivää ja lapsen vanhemman hoi-
32682: ten päivähoitolaissa tarkoitettua hoitoa, eikä taessa sairasta lastaan kotonaan, ja
32683: siihen siten voi saada valtionapua. että hallitus ryhtyisi toimiin lasten
32684: Eräät kunnat ovat järjestelmää kokeiltuaan päivähoidosta annetun lain 1 §:n muut-
32685: todenneet ~en hyväksi. Tällaisen .sairaiden las- tamiseksi siten, että siinä todettaisiin
32686: ten hoitoJärjestelmän luominen ei välttämättä sairaan lapsen hoitaminen lapsen kotona
32687: merkitse uusien resurssien tarvetta, sillä päivä- työsuhteessa kuntaan olevan hoitajan
32688: hoitotoiminnan laajentuessa tehtyjen suunnitel- toimesta osaksi kuntien valtionapuun
32689: mien mukaisesti osa perhepäivähoitajien Hsään- oikeuttavaa päivähoitotoimintaa.
32690: tyvlstä toimista voitaisiin muuttaa sairaiden
32691: lasten hoitajien toimiksi.
32692: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
32693:
32694: Juhani Vähäkangas Heli Astala
32695: Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
32696: 846 1980 vp.
32697:
32698: Toivomusaloite n:o 764.
32699:
32700:
32701:
32702:
32703: Vähäkangas: Sotilasavustusta koskevien säännösten uudistami-
32704: sesta.
32705:
32706:
32707: E d u s k u n n a 11 e.
32708:
32709: Sotilasavustuslain mukaan avuSJtuksen saami- ja hänen äitinsä mahdollisuus saada avustusta.
32710: sen yLeisenä edellytyksenä on, että asevelvolli- Lapsen äidillä on oikeus sotilasavustukseen
32711: suuden suorittaminen on heikentänyt avustuk- vain ns. yleisten säännösten perusteella. Käy-
32712: seen oikeutetun toimeentulomahdollisuuksia. tännössä tämä merkitsee sitä, että äidin jo ver-
32713: Kun vuonna 197 5 annettiin uudet ohjeet soti- rattain vähäisetkin tulot johtavat ,sotilasavus-
32714: lasavustuksen perusavustuksesta, muutosta pe- tuksen menettämiseen. Koska lapsen isä ei ,ase-
32715: rusteltiin sillä, että maahan saataisiin yhtenäi- vdvollisuusaikanaan kykene maksamaan elatus-
32716: set normit ja että perusavustus nousisi oleelli- maksuja ja koska niitä ei voida saada sotilas-
32717: sesti entisestä ta:sosta. avustuksenal>:aan, vähenevät tällaisen perheen
32718: Aluksi näin tapahtuikin, mutta vähitellen on tulot huomattavasti laps,en isän asevelvolHsuus-
32719: ajauduttu tilanteeseen, jossa monissa peruskun- aikana. Sotilasavustus pitäisikin maksaa tällai-
32720: nissa niiden huoltoapunormit takaavat paljon sissa tapauks1ssa vähintään elatusavun suurui-
32721: sotilasavustusta paremman perusavustuksen. sena.
32722: Toisin 'sanoen kunnan pitäisi antaa soti1as,avus- Elatusvelvolliselle itselleen asevelvollisuus-
32723: tuksen lisäksi huo1toapua, jotta asevelvollisen aika merkitsee elatusapuvelan kasvamista, koska
32724: perheen toimeentulotaso pysyisi edes huolto- hän ei sinä aikana kykene maksamaan elatus-
32725: avun takaamaHa tasolla. apua. Näin ,syntyneet elatusapuräSJtit lapsen äiti
32726: Ennen nyt voimassa olevia ohjeita 'sotilas- voi periä jälkikäteen jopa ulosmittausteirtse.
32727: avustuksen perusavustusta laskettaessa VOltlln Olisi enemmän kuin kohtuullista, että asevel-
32728: käyttää huoltoavun normeja. Eräissä kunnissa vollisen ei tarvitsisi joutua tällaiseen velkakier-
32729: tämä vanha järjestelmä takaisi nyt paremman teeseen.
32730: avustuksen. Koska tähän järjestelmään ei kui- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
32731: tenkaan voida palata, nmn valtakunnallisia ylei- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32732: siä ohjeita olisi nostettava nykyises,tä kaksin-
32733: kertaiseksi. että hallitus ryhtyisi toimiin sotilas-
32734: Sotilasavustusta voivat saada lähinnä sellaiset avustuksen perusavustuksen normien
32735: perheet, joissa on pieniä lapsia. Kokemus on nostamiseksi siten, että perusavustuksen
32736: osoittanut asevelvollisten perheiden velkataa- määrä kaksinkertaistetaan, ;a
32737: kan kasvavan usein kohtuuttomasti asevelvolli- että hallitus ryhtyisi toimiin sotilas-
32738: suuden suorittamisen aikana. Yhteiskunnan vel- avustuslain muuttamiseksi siten, että
32739: vollisuus on kuitenkin taata ;näille lapsiperheille avioliiton ulkopuolella syntyneellä lap-
32740: vähintään samantasoinen elintaso, mikä per- sella olisi aina oikeus saada sotilasavus-
32741: heellä on ollut ennen asevelvollisuusaikaa. tusta vähintään elatusavun määrän suu-
32742: Huomattava epäkohta sotilasavustuksessa on ruisena.
32743: myös avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen
32744: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
32745:
32746: Juhani Vähäkangas
32747: 1980 vp. 847
32748:
32749: Toivomusaloite n:o 765.
32750:
32751:
32752:
32753:
32754: Vähäkangas ym.: Asumistukijärjestelmän kehittämisestä.
32755:
32756:
32757: E d u s k u n n a II e.
32758:
32759: Vuodesta 1975 voimassa olleen asumistuki- Korjaamista kaipaa myös se tapa, jolla asu-
32760: lain täytäntöönpanossa ja ohjeistossa on ollut mistuen perusteena olevat tulot lasketaan. Tuen
32761: selvästi havaittavissa joustamattomuuden li- määräytymisen perustana käytetään veroäyrien
32762: sääntymistä. Kun vanha laki salli tukikautena määrää paitsi, jos tarkistusaikana tulot katso-
32763: tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisen, taan äyrien osoittamaa korkeammiksi, jolloin
32764: niin nykyisen lain aikana ei niin voida tehdä. tuki lasketaankin niiden mukaan. Jos taas ve-
32765: Muutokset ovat mahdollisia ainoastaan asu- roäyrejä ja laskennallista tuloa toivotaan aleu-
32766: mismuodon tai asunnon muuttuessa. nettavan tarkistuskauden aikana vallitsevien pie-
32767: Niinpä asumistukilain soveltamisessa ollaan nentyneiden tulojen vuoksi, on siihen voimassa
32768: lähes samanlaisessa tilanteessa kuin työllisyys- olevien ohjeiden mukaan esitettävä erityispe-
32769: lain käytännön toteuttamisessa: uusilla ja lisä- rustelu. Nykyisen järjestelmän tarkoituksena
32770: tyillä määräyksillä ja säännöillä on luotu järjes- näyttääkin olevan laskea hakijan kannalta mah-
32771: telmä, joka ei enää kaikilta osin vastaa lain dollisimman pieni asumistuki.
32772: alkuperäistä tarkoitusta. Jatkuvasti lisääntyneet Tuen määräytymisen perusteeksi olisi otetta-
32773: ja monimutkaistuneet ohjeet ovat jo johtaneet va perheen todelliset tulot eikä veroäyrejä, jotka
32774: asumistukiasioiden käsittelyn hidastumiseen asumistukea määrättäessä saattavat olla lähes
32775: kunnissa. kaksi vuotta vanhoja. Tämä on johtanut mm.
32776: Asumistukilain joustamattomuutta osoittaa siihen, että opiskelijoiden asumistukea voivat
32777: esimerkiksi lapsen syntymisen vaikutus tukeen. ennen opiskelua ansaitut tulot alentaa lähes kah-
32778: Jos perheeseen syntyy lapsi tarkistuskauden eli den vuoden ajan. Myöskään äitiyslomalla ole-
32779: vuodenvaihteen jälkeen, vaikkapa tammikuun 2 van äidin tulojen alentumista ei oteta huomioon,
32780: päivänä, perhe saa odottaa yli vuoden, ennen vaan tuki lasketaan hänen ansiotyössään an-
32781: kuin uusi lapsi otetaan huomioon asumistukea saitsemiensa tulojen mukaan.
32782: määrättäessä. Uudet tarkistetut asumistuet Omakotitaloonsa muuttavien perheiden asu-
32783: maksetaan nimittäin vasta huhtikuun alusta al- mistukea saattaa alentaa se epäoikeudenmukai-
32784: kaen. Perheille yhden lapsen ottaminen huo- nen tapa, millä lainojen korot otetaan huo-
32785: mioon voi merkitä jopa yli 100 markan koro- mioon tukea määrättäessä. Talon ollessa 90-
32786: tusta kuukausittaiseen asumistukeen. prosenttisesti valmis perhe voi muuttaa siihen
32787: Kohtuuton on myös viranomaisten jatkuvasti ja anoa asumistukea. Monasti tässä vaiheessa
32788: kiristynyt tulkinta työttömyydestä tilapäisenä asunnon rahoittamiseksi otettu laina ei kuiten-
32789: muutoksena. Aluksi työttömyyden vuoksi hei- kaan ole vielä kokonaan nostettu. Asumistukea
32790: kentynyt perheen taloudellinen tilanne otettiin määrättäessä lainojen korot huomioidaan kui-
32791: huomioon työttömyyden kestettyä kolme kuu- tenkin vain tuen hakuajankohdan tilanteen mu-
32792: kautta, sitten raja nostettiin kuuteen kuukau- kaan, vaikka heti talon valmistuttua lainaa ja
32793: teen ja nyt se on nostettu jo yhteen vuoteen. maksettavia korkoja voi olla huomattavasti
32794: Käytännössä se tarkistuskauden ajoituksen enemmän. Asumistukeen vaikuttaviksi kustan-
32795: vuoksi useimmiten venyy pitkälti toiselle vuo- nuksiksi ei myöskään hyväksytä niitä lainoja,
32796: delle. Suurtyöttömyyden vallitessa tällainen me- joita eräät työntekijät voivat saada työnantajil-
32797: nettely on vaikeasti perusteltavissa ja nimen- taan tai eläkeyhteisöiltä, vaikka näiden lainojen
32798: omaan sen vuoksi työttömyyden aiheuttamat korko vastaakin nykyisin pankkilainojen kor-
32799: muutokset pitäisi ottaa asumistuessa välittö- koa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että ra-
32800: mästi huomioon. kentajan ei asumistuen vähenemisen vuoksi
32801: 848 Toivomusaloite n:o 765
32802:
32803:
32804: kannata ottaa näitä lainoja ja että hän niiden että kaikki perheen elinoloissa asu-
32805: sijaan pyrkii saamaan kaikki tarvitsemansa lai- mistukeen vaikuttavat pysyvät tai enem-
32806: nat pankista. Koska niiden asuntotuotantoon män kuin kolme kuukautta kestävät
32807: varaamat summat ovat rajoitetut, johtaa se muutokset otetaan huomioon myös kes-
32808: asuntolainojen saannin kiristymiseen. ken tukikauden,
32809: Asumistukien tarkistus tapahtuneiden muu- että perheen asumistuen perustana
32810: tosten johdosta kesken tukikauden ei välttämät- oleviksi tuloiksi määritetään perheen
32811: tä merkitse oleellista pidennystä hakemusten kä- käytettävissä olevat nettotulot, sekä
32812: sittelyssä tarvittavaan aikaan, jos samalla yksin- että asumiskustannuksiksi katsotaan
32813: kertaistetaan asumistukihakemusten käsittelystä perheen kaikkien asuntolainojen ko-
32814: annettuja määräyksiä. rot siitä riippumatta, milloin lainat on
32815: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- nostettu, jos ne on käytetty perheen
32816: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, oman asunnon rakentamiseen tai osta-
32817: miseen, ja siitä riippumatta, kuka ne on
32818: että hallitus ryhtyisi toimiin asumis- myöntänyt, jos niistä maksetaan nor-
32819: tukilain ja siihen liittyvien säännösten ja maalia pankkikorkoa vastaava korko.
32820: ohjeiden muuttamiseksi siten,
32821: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
32822:
32823: Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi
32824: Heli Astala Mikko Ekorre
32825: 1980 vp. 849
32826:
32827: Toivomusaloite n:o 766.
32828:
32829:
32830:
32831:
32832: Väänänen ym.: Maatalousyrittäjien eläke-etujen parantamisesta.
32833:
32834:
32835: E d u s k u n n a 11 e.
32836:
32837: Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on kuin työeläkejärjestelmän piirissä. Myöskään
32838: käynyt selvästi ilmi, että suomalainen viljelijä- maamme lääkärikunnalla ei ole useinkaan tark-
32839: väestö on keskimääräisesti sairaampi ja iäk- kaa selvyyttä siitä, millaiset ovat maatilatalou-
32840: käämpi kuin muissa ammateissa toimivat väes- den työskentelyolosuhteet. Kun valtaosa nyt
32841: töryhmät. Sairastuvuus on erityisesti yleistä eläkettä anovista maaseudun emännistä on
32842: maaseudun emännillä, joilla erilaiset tuki- ja pientiloilta, joilla karjanhoito ja raskas, edel-
32843: liikuntaelinten sairaudet ovat tavallisia. leenkin vähän koneistettu ruumiillinen työ on
32844: Sairauden asteen määrityksessä omaa työtä tyypillistä, juuri tämänkaltaisten olosuhteiden
32845: tekevät yrittäjät kuten maatalousyrittäjät ovat tuntemusta eläkkeestä päättävältä lääkäriltä
32846: joutuneet eriarvoiseen asemaan verrattuna pal- odotettaisiin.
32847: kansaajaväestöön. Tätä osoittaa mm. se, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32848: maatalousyrittäjien sairaseläkehakemuksista tu- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivo-
32849: lee hylätyksi kaksinkertainen määrä vuosittain muksen,
32850: verrattuna työeläkejärjestelmän piirissä oleviin
32851: henkilöihin. Erityisesti emäntien kohdalla eläk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32852: keelle pääsy on monesti estynyt selvissäkin sai- maatalousyrittäjien ja erikoisesti maa-
32853: raustapauksissa. seudun emäntien eläkkeelle pääsyssä
32854: Syynä tähän on ollut se, että sairauden as- olevien epäkohtien korjaamiseen ja pois-
32855: teen määrittely tapahtuu erilaisin perustein tamiseen.
32856: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
32857:
32858: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Hannele Pokka
32859:
32860:
32861:
32862:
32863: 107 088000224VV
32864: 850 1980 vp.
32865:
32866: Toivomusaloite n:o 767.
32867:
32868:
32869:
32870:
32871: Väänänen ym.: Perhe-eläkelainsäädännön kehittämisestä.
32872:
32873:
32874: E d u s k u n n a 11 e.
32875:
32876: Nykyisessä eläkelainsäädännössä on perhe- enää ole niin vaikea ongelma kuin ensimmäi-
32877: ·eläkkeen kohdalla epäkohtia, joiden korjaami- sen avioliiton aikana.
32878: seen olisi pikaisesti ryhdyttävä. Lain mukaan Aviomiehen kuoltua ja viimeisen puolison
32879: perhe-eläkettä voidaan maksaa miespuolisen saatua perhe-eläkkeen on ensimmäisen aviovai-
32880: edunsaajan leskelle. Viime vuosina on avioero- mon osa heikko varsinkin mikäli ensimmäinen
32881: jen määrä tavattomasti lisääntynyt ja esim. avioliitto on kestänyt useita vuosia ja se on
32882: vuonna 1977 avioliittoja purettiin yli 10 000 saattanut vaikeuttaa ensimmäisen vaimon ansio-
32883: solmittujen avioliittojen määrän ollessa samana työssäkäyntiä ja oman uran luomista. Kohtuul-
32884: vuonna vähän yli 30 000. Kun avioerojen mää- lista olisikin, että perhe-eläke jaettaisiin eri
32885: rä on näin runsas, ovat yhä useammat naiset puolisoiden kesken esimerkiksi avioliittovuo-
32886: joutuneet taloudellisesti turvattomaan asemaan sien määrän ja lasten lukumäärän mukaan.
32887: sen vuoksi, että avioliiton hajotessa he eivät Kohtuutonta on myös monissa tapauksissa,
32888: usein voi enää sijoittua työmarkkinoille, mutta että perheen äidin kuoleman jälkeen ei mies-
32889: eivät myöskään saa itselleen eläkettä entisen puolinen leski voi saada itselleen perhe-eläket-
32890: miehensä kuoltua. Perhe-eläke koituu paitsi tä, vaikka perheen äiti olisi ollut perheen elät-
32891: lasten vain uuden puolison hyväksi. täjänä. Myös tältä osin lakia olisi muutettava.
32892: Usein kuitenkin miehen avioliitoista ensim- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32893: mäisessä vaimo on hoitanut miehen useimmat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32894: lapset sekä vaikuttanut työpanoksellaan siihen,
32895: että aviomiehen tuloilla on voitu ostaa mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32896: osakehuoneisto ja kodin pääasiallinen irtaimis- perhe-eläkelainsäädännön muuttamiseksi
32897: to. Ensimmäisessä avioliitossa usein myös syn- siten, että miehen entisten puolisoiden
32898: tyvät enimmät lapset. asema voitaisiin turvata nykyistä parem-
32899: Toinen avioliitto solmitaan usein siinä vai- min ja että perhe-eläke voitaisiin myön-
32900: heessa, jolloin aviomiehen tulot ovat jo suu- tdä myös miespuoliselle edunsaajalle.
32901: remmat ja jolloin toimeentulokysymykset eivät
32902: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
32903:
32904: Marjatta Väänänen Juhani Tuomaala Alvar Saukko
32905: Lea Sutinen Petter Savola Mauno Manninen
32906: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Mikko Kaarna
32907: Orvokki Kangas Heimo Linna Lauri Palmunen
32908: Esko Pekonen Markku Kauppinen Kalevi Mattila
32909: Einari Nieminen Matti Maijala Mikko Pesälä
32910: Väinö Raudaskoski Juhani Saukkonen Olavi Martikainen
32911: Veikko Pihlajamäki Henrik Westerlund
32912: 1980 vp. 851
32913:
32914: Toivomusaloite n:o 768.
32915:
32916:
32917:
32918:
32919: Aaltio ym.: Maantien n:o 3222 (Tuulos-Luopioinen) perus-
32920: parantamisesta.
32921:
32922:
32923: E d u s k u n n ·a 11 e.
32924:
32925: Maantie n:o 3222 (Tuulos-Luopioinen) on käyttö- ja kunnossapitokustannusten kalleus
32926: tärkeä tieyhteys Luopioisista etelään. Sillä on verrattuna vastaaviin kustannuksiin kestopääl-
32927: merkitystä myös tieyhteyksille osasta Kuhma- lystetyillä teillä. On todennäköistä, että huono-
32928: lahtea ja Padasjokea etelään päin. kuntoisen, mutkikkaan ja mäkisen kuin myös
32929: Luopioisten teollisuudelle ja tämän alueen liikennetiheyteen verrattuna liian kapean Tuu-
32930: runsaitten metsävarojen kuljetuksille olisi Tuu- loksen-Luopioisten maantien perusparantami-
32931: loksen-Luopioisten maantien perusparantami- nen toisi nopeasti siihen uhratut varat takaisin.
32932: nen ensiarvoisen tärkeä toimenpide. Luopioisis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
32933: sa on noin tuhat loma-asuntoa, joiden omista- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32934: jat tulevat pääasiassa etelästä päin ja käyttävät muksen,
32935: Tuuloksen-Luopioisten maantietä.
32936: Viimeisissä tutkimuksissa ovat tulleet koros- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32937: tetusti esille sorapäällysteisen maantien korkeat maantien n:o 3222 (Tuulos-Luopioi-
32938: kunnossapitokustannukset kuin myös autojen nen) perusparantamiseksi.
32939: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32940:
32941: Sampsa Aaltio Tuulikki Petäjäniemi Matti Maijala
32942: Erkki Pystynen Ulla Puolanne Olavi Nikkilä
32943: Saara Mikkola
32944: 852 1980 vp.
32945:
32946: Toivomusaloite n:o 769.
32947:
32948:
32949:
32950:
32951: Aaltio ym.: Maantien n:o 3383 (Murole-Kekkonen) perus-
32952: parantamisesta.
32953:
32954:
32955: E d u s k u n n a 11 e.
32956:
32957: Maantie n:o 3383 (Murole-Kekkonen) on rannetulla tiellä. On ilmeistä, että huonokun-
32958: huonokuntoinen, mäkinen, mutkikas ja kapea toisen Muroleen-Kekkosen. tien perusparanta-
32959: tieyhteys, jolla kaikesta tästä huolimatta on minen toisi edellä esitettyjen säästöjen muodos-
32960: varsin vilkas ja raskas liikenne. Nimenomaan sa nopeasti siihen uhratut rahat takaisin.
32961: puutavaran ajo Kovetun sahalle ja vilkas pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32962: kallinen liikenne rasittavat huomattavasti tietä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32963: Viime aikoina suoritettujen tutkimusten mu- muksen,
32964: kaan soratien kunnossapito sekä auton käyttö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32965: kustannukset soratiellä ovat huomattavasti kor- maantien n:o 3383 (Murole-Kekko-
32966: keammat kuin vastaavat kustannukset peruspa- nen) perusparantamiseksi.
32967: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32968:
32969: Sampsa Aaltio Erkki Pystynen Matti Maijala
32970: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi
32971: 1980 vp. 853
32972:
32973: Toivomusaloite n:o 770.
32974:
32975:
32976:
32977:
32978: Aaltio ym.: Tievalaistuksen normien uudelleen määrittelemisestä.
32979:
32980:
32981: Eduskunnalle.
32982:
32983: Halvan öljyn ja· energian aikana asetettiin vain osan pimeasta ajasta. Jo se seikka, että
32984: monia normeja, joita energian nykyisen hinnan joka kolmannen lampun pimeänä pitäminen ei
32985: aikana ei enää voida pitää asianmukaisina. Eräs ole aiheuttanut negatiivisia reaktioita tienkäyt-
32986: tällainen normitus on TVL:n vuonna 1968 täjien taholta, osoittaa, että vähäisempi valais-
32987: tekemä normitus tievalaistuksesta. Jokseenkin tus antaisi useimmissa tapauksissa riittävän tur-
32988: kaikki tievalaistukset myös kuntien ja yksityis- vallisuuden.
32989: ten teillä rakennetaan näitten normien mukaan, Edeilä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32990: jolloin useimmiten on tuloksena jo maallikon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32991: silmillä todettavissa oleva tarpeettoman valoisa muksen,
32992: ja sekä rakentamiskustannuksiltaan että käyttö-
32993: kustannuksiltaan kallis tievalaistus. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32994: Energiaa on jossain vaiheessa pyritty säästä- menpiteisiin säästöjen aikaansaamiseksi
32995: mään siten, että joka kolmas lamppu on pidetty energiakustannuksissa määrittelemällä
32996: sammutettuna tai siten, että valoja on poltettu uudelleen tievalaistuksen normit.
32997: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
32998:
32999: Sampsa Aaltio Heikki Perho Mikko Pesälä
33000: Eero Lattula Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo
33001: Erkki Pystynen Helge Saarikoski Matti Maijala
33002: Eeva Kauppi P. Mäki-Hakola Olavi Nikkilä
33003: Toivo Mäkynen Matti Hakala
33004: 854 1980 vp.
33005:
33006: Toivomusaloite n:o 771.
33007:
33008:
33009:
33010:
33011: Aaltio ym.: Ruoveden-Vilppulan vesitien ruoppaamisesta.
33012:
33013:
33014: E d u s k u n n a 11 e.
33015: Pohjan s·ahan siirtyminen ViJtppuJaan routa- tettwsd.m öljyn käytön vähenemisen myötä huo-
33016: tien tuntumaan on tuonut korostetusti esme mattavi'<ll brnsantaloudellisita säästöjä. Ruove-
33017: Ruoveden-Vilppulan ves~tien kunnostami!sen den-Virtai:n vesitien ~kuntoon saaottaminen an-
33018: tarpeen. Tämä noim. 20 km pitkä väylä on ai- taisi myös tkadiki11e Näsijärven altaan vailkutus-
33019: kanaan kunnostettu 1,4 m syväksi laivaväyläk- piiri.ssä o1eviMe puunjalostus~aitoksiillle mahdoLli-
33020: si. Se on srittemmin tiettynyt eikä ole nykyään suuden käyttää raakapuun klllljetukseen vesitie-
33021: käyttökelpoinen edes näin mrutalana väylänä. tä.
33022: Nopeasti noussut öljyn hinta on nostanut Edellä esitettyyn viirt:aten ehdotamme kun-
33023: uiton edullisuuden sekä energian säästäjänä että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33024: taloudellisesti edullisimpana puutavaran kulje- vomuksen,
33025: tusmuotona voimakkaasti esiin. Ruoveden-
33026: Vilppulan vesitien ruoppaaminen samoihin mit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33027: toihin kuin Virtain-Tampereen vesitie antaisi menpiteisiin Ruoveden-Vilppulan ve-
33028: Pohjan S1aha~Lle mahdoLlisuuden hoitaa huomat- sitien ruoppaamiseksi samoihin mittoi-
33029: tavan osan sekä raakapuun että vab:na.im. :saha- hin kuin Virtain-T ampereen vesitie.
33030: tavaran kulj.etuks1sta vesiteitse, joLloin saavu-
33031: HeLsingiss.ä 14 päitviinä hel!ml!kuuta 1980.
33032:
33033: Sampsa Aaltio Matti Maijala
33034: Erkki Pystynen Tuulikki Petäjäniemi
33035: 1980 rd. 855
33036:
33037: Hemställningsmotion nr 772.
33038:
33039:
33040:
33041:
33042: Bärlund: Om anslag för grundförbättring av landsvägen Liljen-
33043: dal--Hardom.
33044:
33045:
33046: T i 11 R i k s d a g e n.
33047:
33048: För den inre trafiken i Liljendal är vägen I väg- och vattendistriktets · senaste planer
33049: mellan avtaget från rikssexan i Liljendal tili skall byggstart för vägavsnittet ske år 1983,
33050: Hardom på många sätt en av de centralaste, medan grundförbättringen skulle vara färdig
33051: om inte den allra viktigaste. Särskilt betydelse- först år 1984. Liljendalborna har dock fått bli
33052: full är den, eftersom den knyter ihop Liljendal vana vid många besvikelser vad gäller planer
33053: kyrkby-området med det egentliga köpcentret i och förverkligande för vägen till Hardom. Där-
33054: kommunen, som befinner sig i Hardom. Vidare för vore det nu nödvändigt att en gång för alla
33055: har den stor betydelse för trafiken från kyrko- snabbt sätta igång med arbetena för att av-
33056: by-hållet tili Lovisa. hjälpa denna oförsvarliga flaskhals i trafiken i
33057: Av de viktigare vägavsnitten är det inte Liljendal.
33058: många i östligaste Nyland, som befinner sig i Med hänvisning tili det ovansagda fram-
33059: så illa skick som just vägen Liljendal-Hardom. ställer jag högaktningsfullt, att riksdagen ville
33060: Vägen är dessutom enormt krokig, vilket gör besluta hemställa,
33061: den svårframkomlig, särskilt vintertid.
33062: Liljendalborna har redan i årtal krävt en att regeringen måtte besluta att i bud-
33063: förbättring av ovannämnda vägavsnitt. Ookså getpropositionen för år 1981 inta ett
33064: i korumunala instanser har möjligheterna att anslag för f!.rundförbättring av landsvä-
33065: få en grundförbättring tili stånd varit föremål gen nr 1761 Liljendal-Hardom.
33066: för debatt. Men ingenting har hänt.
33067: Helsingfors den 15 februari 1980.
33068:
33069: Kaj Bärlund
33070: 856 1980 vp.
33071:
33072: Toivomusaloite n:o 772. Suomennos.
33073:
33074:
33075:
33076:
33077: Bärlund: Määrärahasta Liljendalin-Hardomin maantien perus-
33078: parantamiseen.
33079:
33080:
33081: E d u s k u n n a 11 e.
33082:
33083: Liljendalin s1sa1sen liikenteen kannalta on Tie- ja vesirakennuspiirin viime suunnitel-
33084: Liljendalin kuutostieltä alkava sivutie Hardo- missa tieosuuden rakentamisen aloittaminen ta-
33085: miin monella tavoin eräs keskeisimmistä teistä, pahtuisi vuonna 1983, mutta perusparannustyö
33086: ellei suorastaan kaikkein tärkein. Erityisen tär- olisi valmis vasta vuonna 1984. Liljendalin
33087: keä se on siitä syystä, että se liittää toisiinsa asukkaat ovat kuitenkin saaneet tottua moniin
33088: Liljendalin kirkonkylän alueen ja kunnan varsi- pettymyksiin, jotka liiittyvät Hardomin tien
33089: naisen ostoskeskuksen, joka sijaitsee Hardomis- suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen. Tästä
33090: sa. Edelleen sillä on huomattava merkitys kir- syystä olisi nyt välttämätöntä kertakaikkiaan
33091: konkylän suunnalta tulevalle Loviisan liiken- nopeasti saattaa työt alkuun tämän Liljendalin
33092: teelle. liikenteen anteeksiantamauoman pullonkaulan
33093: ltäisimmällä Uudellamaalla ei ole montakaan poistamiseksi.
33094: tärkeätä tieosuutta, joka olisi niin huonossa kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
33095: nossa kuin juuri Liljendalin-Hardomin tie. Tie taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33096: on sitäpaitsi mahdottoman mutkainen, mikä te-
33097: kee sen vaikeakulkuiseksi, etenkin talvisaikaan. että hallitus ottaisi valtion vuoden
33098: Liljendalin asukkaat ovat jo vuosien ajan vaa- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
33099: tineet edellä mainitun tieosuuden parantamista. rärahan Liljendalin-Hardomin maan-
33100: Myös kunnallisissa portaissa on keskusteltu tien n:o 1761 perusparantamista varten.
33101: mahdollisuuksista saada aikaan perusparannus.
33102: Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.
33103: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
33104:
33105: Kaj Bärlund
33106: 1980 rd. 857
33107:
33108: Hemställningsmotion nr 7 73.
33109:
33110:
33111:
33112:
33113: Bärlund: Om anslag för grundförbättring av vägen nr 11051
33114: Sandnäsudd-Rösund-Brokarls.
33115:
33116:
33117: T ill R i k s d a g e n.
33118:
33119: En av de viktigaste metoderna för att håLla Det finns alltså flera motiv tiWl ,a:tt ikrulla
33120: den fasta befolkningen kvar i vår skärgård är vägen ner tiil Sandnrusudd från Brokar1s via
33121: att :a:nordna ordentiliga trafikförbindds,er tHI Rösund för den ve11kliga skärgårdsvägen i
33122: skärgården. Härv1d är det a·v s·ärskiJld vikt att Snappertuna skärgård. Därför är det svårt att
33123: de vägar håHs i skiok (){)h repareras som är förstå varför vägen fortsättningsvis är i mycket
33124: av den största betydeisen för de aktuella sikär- dåligt skick och svårframkomlig.
33125: gårdsområdena. Med hänvisning tili det ovansagda fram-
33126: I Snappertuna sikärgård har trafiken av flera stähler ~ag hög,aktningsfu1Lt, att riksdagen v.il:le
33127: orsaker under senare år blivit livligare. Sär- bes1uta hemställa:,
33128: skilt kajplatserna vid Sandnäsudd har börjat ut-
33129: nyttjas flitigt både för tyngre tmnsporter tili att regeringen måtte besluta att i
33130: ooh från statens omlastningskaj, men också för budgetpropositionen för år 1981 inta
33131: lättare trafik vid småbå:tskaj:en. Utöver den ett anslag för grundförbättring av vägen
33132: bst bosatta s!kärgårdsbe:fo1kningen an1i.tar som- nr _11051 Sandnäsudd-Rösund-Bro-
33133: margäsnerna fli:tigt vägen tilJ. Sandni:Usudd. Tra- karls i Snappertuna kommun.
33134: fiken okar frarmöver ytter>ligall.'e sedan ett s:tort
33135: antal byggnadstillstånd för sommarvillor på
33136: Växär-ön bev.hljats.
33137: He1sJngfors den 15 februari 1980.
33138:
33139: Kaj Bärlund
33140:
33141:
33142:
33143:
33144: 108 088000224W
33145: 858 1980 vp.
33146:
33147: Toivomusaloite n:o 773. Suomennos.
33148:
33149:
33150:
33151:
33152: Bärlund: Määrärahasta maantien n:o 11051 perusparantamiseen
33153: välillä Sandnäsudd-Rösund-Brokarls.
33154:
33155:
33156: E d u s k u n n a 11 e.
33157:
33158: Eräs tärkeimmistä menettelytavo1sta kiinteän kennuslupia on myönnetty kesämökkien raken-
33159: väestön pysyttärni,s•eksi s•aari:srossrunme on kun- tamiseksi Växärin saarelle.
33160: nollhsten ]iliJkenneyhteyiks~en järjestäminen srua- On s·ii:s monia syittä kuusua Brokal'Ls.ista rul-
33161: ristoo..'l. Tämän ohehla on ·edtyisen tärkeätä pi- kavrua ja Rösundin kautta Sandnäsuddiilll vievää
33162: tää kunnossa ja korjata ne tiet, joiden merkitys tietä Snappertunan saariston todellilseksi swari:s-
33163: on •ensis.1ja~nen näiden sruadstoruLueiden kannal- totieksi. Tästä syystä on vwikea ymmärtää, mik-
33164: ta. si tie on 'edclLeenki!ll hyvin huonos·sa kunnossa
33165: Snappertunan saariston liikenne on useastakin ja vai:keakuUminen.
33166: syystä viU:me vuosien r.l!ikarrJJa tullut vi:lkkaarrn- Edellä esitettyyn vidtaten ehdotan kunnioit-
33167: maJksi. Edtyi:sesti Sandnäsuddi:n 1a~turipaikkoja ta,en eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuks,en,
33168: on aLettu käyttää ahkemsd s·ekä rruska~si:in kul-
33169: jetuksiin vrultion uude1leenkuotma:usl:aiturin että hallitus ottaisi valtion vuoden
33170: kautta että kevyisiin kuljetuksiin pienvenelaitu- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
33171: rin kautta. Pysyvästi asuvan saaristoväestön li- rärahan Sandnäsuddin-Rösundin-Bro-
33172: säksi käyttävät kesävieraat ahkerasti Sandnäs- karlsin tien n:o 11051 perusparanta-
33173: uddin tietä. Liikenne tulee edelleen kasvamaan mista varten Tammisaaren kaupungin
33174: nykyisestään sen jälkeen kun suuri määrä ra- Snappertunan kylässä.
33175: Helsingi:s·sä 15 pruvänä helm~kuuta 1980.
33176:
33177: Kaj Bärlund
33178: 1980 vp. 859
33179:
33180: Toivomusaloite n:o 774.
33181:
33182:
33183:
33184:
33185: Elo ym.: Eurakoskelta Paneliaan johtavan tiesuunnan selvittä-
33186: misestä.
33187:
33188:
33189: E d u s kun n a 11 e.
33190:
33191: Kiukaisten kunnan alueella oleva teollisuus Panelian taajamassa asuu noin 900 henkeä sekä
33192: sijoittuu pääasiassa kunnan toiseen päätaaja- Panelian asemalla noin 700 henkeä. Näin ollen
33193: maan Paneliaan. Siellä sijaitsevat mm. Jaakko raskaan liikenteen lisäksi on huomioitava myös-
33194: Tehtaat, Jaakko-Tuote Oy, Oy Finnbrass Ab, kin ao. tietä käyttävä työssäkäynti- ja muu
33195: Panelian Koneliike, Hakalan Konepaja, Harja- liikenne.
33196: vallan Saha sekä uusimpana toimintaansa aloit- Paneliassa olevat edellä mainitut yritykset
33197: televana rakennusHirnoja valmistava Emmer ovat useissa eri yhteyksissä korostaneet tieyh-
33198: Oy. Edellä mainitut teollisuuslaitokset edusta- teyden parantamista ja joissakin tapauksissa se
33199: vat kevyttä ja keskiraskasta metalliteollisuutta, on asetettu ehdoksi yritystoiminnan laajentu-
33200: puunjalostusteollisuutta sekä liimateollisuutta. miselle.
33201: Raaka-aineiden sekä valmiiden tuotteiden kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33202: jetukset tapahtuvat maanteitse autokuljetuksia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33203: hyväksi käyttäen. Tällä hetkellä ei ole tiedos-
33204: samme niitä tonnimääriä, joita vuosittain tällä että hallitus tutkituttaisi, mikä olisi
33205: tavoin kuljetetaan, mutta sen sijaan tiedämme, oikea ja käyttökelpoisin tiesuunta Eura-
33206: että raskaan liikenteen määrä Paneliaan johta- koskelta Paneliaan ja antaisi tämän jäl-
33207: valla "jokiahteen" tiellä on erittäin suuri. Tien keen laatia yksityiskohtaiset suunnitel-
33208: linjaus sekä sen kunto ei läheskään vastaa sitä mat.
33209: käyttömäärää, joka tiellä tällä hetkellä on. Itse
33210: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33211:
33212: Mikko Elo Pirkko Valtonen
33213: 860 1980 vp.
33214:
33215: Toivomusaloite n:o 775.
33216:
33217:
33218:
33219:
33220: Elo ym.: Kauvatsan-Kiikoisten maantien parantamistöiden
33221: aloittamisesta.
33222:
33223:
33224: E d u s k u n n a 11 e.
33225:
33226: TVL:n Turun piirin ohjelmassa Kauvatsan- Satakunnan seutukaavaliitto on nimennyt
33227: Kiikoisten maantien parantamistyöt välillä Lie- Kiikoisten-Kokemäen maantien seudulliseksi
33228: vikoski-Jaara ajoittuvat vuosille 1985-90. tieyhteydeksi ja tämän tieyhteyden kunnostus
33229: Siten em. parantamishanke ei sisälly vielä pii- on Satakunnan tieverkon kehittämisen kannal-
33230: rin v. 1985 päättyvään ohjelmaan. ta erittäin perusteltua. Satakunnan Maakunta-
33231: Edellä olevan maantien parantamistöiden liitto on äskettäin yhteislausunnossaan Satakun-
33232: nopeuttamiseksi Kiikoisten ja Kokemäen kun- nan s·eutukaavaliiton kanssa todennut mm.,
33233: tien edustajat ovat tehneet aikaisemmin TVL:n että tien parantamista Kankaanpään-Susikos-
33234: Turun piirille yhteisiä aloitteita sekä molem- ken tiejakson valmistumisen jälkeen tulee välit-
33235: mat kunnat ovat puuttuneet mm. tähän tieky- tömästi jatkaa Kiikoisten kautta Kokemäelle
33236: symykseen TVL:n Turun piirin suunnitelmista vähintään seudullisen tien tason vaatimukset
33237: antamissaan lausunnoissa. täyttävänä.
33238: Yhteenvetomaisesti voidaan tässä yhteydessä Kiikoisten kunnassa on tuotu myös erityi-
33239: todeta, että Kauvatsan-Kiikoisten maantieyh- sesti esille Kiikoinen-Kiikka/Vammala tieyh-
33240: teys on tällä hetkellä heikko, tie on erittäin teyden parannustöiden tärkeyttä. Tämä käy ilmi
33241: mutkainen ja sorapäällysteinen, joten sen koh- mm. Kiikoisten kunnan aikaisemmista lausun-
33242: tuullinen kunnossapito on vaikeasti järjestettä- noista. Kokemäen kaupungin osalta on puo-
33243: vissä. Liikenteellisesti tiellä on tärkeä merkitys lestaan aikaisemmin painotettu myös muiden
33244: mm. Kirkoisten ja Kokemäen kunnille. Paitsi Kauvatsan alueella olevien tieyhteyksien tär-
33245: tavanomaista liikennettä tieyhteys palvelee keyttä. Tällöinhän on tuotu esille lähinnä Kau-
33246: myös alueen vilkasta puutavaran kuljetusta, vatsan ja Keikyän sekä Kynsikankaan ja Kul-
33247: Piilijoella sijaitsevan molempien kuntien yh- laan välisten maantieyhteyksien parannustöiden
33248: teisesti omistaman kunnalliskodin liikennettä nopeuttamista.
33249: sekä kuntien yhteistä työpaikkaliikennettä. Eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33250: tyisesti tässä yhteydessä on painotettava sitä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33251: että Kankaanpääu-Lavian tieyhteyden tultua muksen,
33252: kuntoon merkitsee Kiikoisten-Kokemäen tie- että hallitus kiirehtisi Kauvatsan-
33253: yhteys parannustöiden jälkeen tärkeää jatkoyh- Kiikoisten maantien parantamistöiden
33254: teyttä. aloittamista.
33255: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33256:
33257: Mikko Elo Pirkko Valtonen
33258: 1980 vp. 861
33259:
33260: Toivomusaloite n:o 776.
33261:
33262:
33263:
33264:
33265: Elo ym.: Tuorilan-Siikaisten-Alahonkajoen tieosuuden perus-
33266: paran tamises ta.
33267:
33268:
33269: E d u s k u nn a 11 e.
33270:
33271: Tieverkoston kehittämistä Siikaisten osalta rajoituksiin kelirikkaaikoina ja monet sillat ovat
33272: suunniteltaessa on lähtökohdaksi otettava se, painorajoi,tettuja ympäri vuoden. Heikkokun-
33273: että liikennemäärät jo lähivuosien aikana tule- toinen tieverkosto muodostaa Siikais.ten kun-
33274: vat oleellisesti kasvamaan nykyisestä tasosta. nalle tällä hetkellä elinkeinopoliittisen kapei-
33275: Etenkin raskaan ja ympärivuotisen liikenteen kon, mikä viivästyttää kunnan alueen rikkai-
33276: osuus kokonaisliikenteestä suurenee, mikä joh- den luonnonvarojen tehokasta hyväksikäyttöä.
33277: tuu Siikai~Sten Otamon dolomiittikalkkikaivok- Erityisen tärkeänä Siikaisissa nähdään tieosuu-
33278: sen avaamisesta, pohtoturvetuotannon laajentu- den Tuorila-Siikainen-Alahonkajoki peruspa-
33279: misesta Pohjois-Satakunnassa yleensä ja erityi- rannus. Tietä käytetään muun muassa kalkki-,
33280: sesti Siikaisissa sekä puutavarakuljetusten suun- turve- ja puukuljetuksiin.
33281: tautumisesta enenevässä määrin länsirannikon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33282: puunjalostuslaitoksiin, mm. Kaskisiin. Kyseiset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33283: raaka-aineet, turve, kalkki ja puu tullaan kul- muksen,
33284: jettamaan lähes kokonaisuudessaan maantiekul-
33285: jetuksina. että hallitus kiirehtisi Tuorilan-Sii-
33286: Siikaisten kunnan alueen tieverkosto on pää- kaisten-Alahonkajoen tieosuuden pe-
33287: osiltaan heikkokuntoista. Lukuisilla tieosuuk- rusparantamista.
33288: silla joudutaan vuosittain turvautumaan paino-
33289: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33290:
33291: Mikko Elo Pirkko Valtonen
33292: 862 1980 vp.
33293:
33294: Toivomusaloite n:o 777.
33295:
33296:
33297:
33298:
33299: Elo ym.: Määrärahasta Harjavallan sillan rakentamisen aloitta-
33300: miseen.
33301:
33302:
33303: E d u s k u n n a 11 e.
33304:
33305: Harjavallan silta on vuonna 1939 rakennettu rahassa on noin 5 milj. markkaa ja sen raken-
33306: teräsbetonikantinen riippusilta, jonka pituus on taminen ajoittuu tielaitoksen toimenpideohjel-
33307: 140 m. Sen rakentaminen on ajoittunut Har- massa vuonna 1981 aloitettavaksi hankkeeksi.
33308: javallan voimalaitoksen valmistumiseen, jonka Siltasuunnitelma ja sen toteuttamisajankohta
33309: seurauksena silloinen vanha silta jäi veden alle. tyydyttävät Harjavallan kaupunkia, joten siinä
33310: Riippusilta on valmistuessaan maan pisimpiä ja suhteessa ei ole mitään Hsättävää. Sillan raken-
33311: sitä voidaan pitää hyvin kauniina siltana. Se taminen tulisi kuitenkin todella aloittaa vuon-
33312: sopii erittäin hyvin maisemaan ja se tavallaan na 1981. Tähän asti on ollut niin, että hanke
33313: on eräs Harjavallan symboleista. Mutta nämä on useamman kerran ollut toimenpideohjelman
33314: eivät paljon vaa'assa paina, kun silta ei tyydytä viidennen eli viimeisen vuoden kohdalla ja näin
33315: tämän päivän liikennetarvetta. Harjavaltalaiset ei harjavaltalaisten mielestä saa olla enää seu-
33316: ovatkin valmiit luopumaan kauniista sillastaan raavassa toimenpideohjelmassa.
33317: saadessaan uuden sen tilalle. Tästä periaatteesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33318: on tielaitoksen ja kaupungin edustajien kesken nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33319: jo sovittu ja vanhan sillan paikalle suunnitel- muksen,
33320: laan teräspalkkisiltaa. Suunnittelu käynnistyi
33321: kesällä 1979. Siltaan tulee molemminpuoliset että hallitus ottaisi valtion vuoden
33322: kevyen liikenteen väylät leveydeltään 2,75 met- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33323: riä kumpainenkin sekä 8 metrin levyinen ajo- tävän määrärahan Harjavallan sillan ra-
33324: rataosa. Sillan kustannusarvio tämän hetken kentamisen aloittamiseen vuonna 1981.
33325: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33326:
33327: Mikko Elo Pirkko Valtonen
33328:
33329:
33330:
33331:
33332: 1
33333:
33334:
33335:
33336:
33337: J
33338: 1
33339: 1980 vp. 863
33340:
33341: Toivomusaloite n:o 778.
33342:
33343:
33344:
33345:
33346: Elo: Porin-Tampereen ja Peipohjan-Rauman rautatien perus-
33347: parannustöiden nopeuttamisesta.
33348:
33349:
33350: E d u s k u n n a 11 e.
33351:
33352: Porin-Tampereen radan perusparannustyöt Porin-Tampereen rautatie muodostaa kes-
33353: on aloitettu vuonna 1979. Tänä vuonna töihin keisen tavaraliikenneyhteyden Keski-Suomesta
33354: käytetään noin 5 milj. markkaa. Vuonna 1980 ja Tampereen seudulta meren rannalle. Tämä
33355: tarkoitukseen on varattu noin 6 milj. markkaa. rata tulisi myös nopeasti saattaa nykyaikaisen
33356: Töiden kustannusarvio nousee tällä hetkellä rautatieliikenteen vaatimalle tasolle. Tätä rata-
33357: uudelleenkiskotuksineen ja ratapihatöineen osaa ei ole toistaiseksi sisällytetty VR:n säh-
33358: noin 148 milj. markkaan. Työt kohteessa on köistämisohjelmaan. Rataosan merkityksen
33359: aloitettu vasta Tampereen puoleisesta päästä. vuoksi sähköistäminen tulisi kuitenkin uudel-
33360: Osoitetuilla määrärahoilla ja tämänhetkisellä leen selvittää ja ottaa myöhemmin tapahtuva
33361: työnopeudella peruskorjauksen valmistuminen rataosan sähköistäminen huomioon perusparan-
33362: tulee lykkääntymään pitkälle tulevaisuuteen. nustöiden yhteydessä.
33363: VR:n arvioiden mukaan tarkoituksenmukainen Myös Peipohjan-Rauman radan perusparan-
33364: työnopeus edellyttäisi alkuvuosina noin 12-16 nustöiden kiirehtiminen ja radan sähköistämi-
33365: milj. markan määrärahoja. nen olisivat alueen kehityksen kannalta välttä-
33366: Rataosan perusparannustyön nopeuttamista mättömiä.
33367: puoltavat useat seikat. Radan kuljetustaloudel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
33368: linen merkitys on oleellisesti lisääntynyt Jyväs- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33369: kylän-Tampereen radan valmistumisen myötä. sen,
33370: Tällä hetkellä suuri osa uuden oikoradan tava-
33371: rakuljetuksista suuntautuu Porin ja Rauman että hallitus ryhtyisi toimenpztetstzn,
33372: satamiin. Tänä vuonna on liikenne esim. Män- joilla Porin-Tampereen ja Peipohjan-
33373: tyluodon satamaan ennätysluokkaa. Vuonna Rauman rautatien perusparannustyötä
33374: 1980 aloitetaan Mäntyluodon ja Tahkoluodon oleellisesti nopeutetaan osoittamalla tar-
33375: väHsen satamaradan rakentaminen Tahkoluodon koitukseen riittävät määrärahat sekä
33376: öljy- ja irtolastisatamaan. Rata on suunniteltu että ratojen sähköistys sisällytetään
33377: valmistuvaksi vuonna 1984. Myös tämän rata- mahdollisimman pian VR:n sähköistys-
33378: yhteyden arvioidaan lisäävän tavarakuljetuksia suunnitelmiin.
33379: rautateitse.
33380: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33381:
33382: Mikko Elo
33383: 864 1980 vp.
33384:
33385: Toivomusaloite n:o 779.
33386:
33387:
33388:
33389:
33390: Elo ym.: Porin-Parkanon-Haapamäen rataosuuden peruspa-
33391: rantamisesta.
33392:
33393:
33394: E d u s k u n n a 11 e.
33395:
33396: Potin-Haapamäen rataosuus on valmistunut vät tavarajunat käyttävät siksi mielellään no-
33397: vuonna 1938. Rataosan pituus on 194 km, josta peampaa ja pidempää reittiä Tampereen kautta
33398: Pori-Parkano on 107 km ja Parkano-Haa- Mänty luotoon.
33399: pamäki 98 km. Rata kulkee yhdeksän kunnan Radan tekninen kunto on melko alhainen.
33400: lävitse ja asukkaita näissä on 137 000. Radan Porin-Parkanon välillä perusparannukset on
33401: varrella sijaitsee mm. Niinisalon varuskunta, aloitettu, mutta jätetty kesken.
33402: Isokankaan pioneerivarikko ja useita tehdaslai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33403: toksia. Rata olisi saatava palvelemaan myös tur- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33404: vekuljetuksia; Vapo mm. on rakentanut turpeen
33405: lastauslaiturin Parkanon Lapinnevalle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33406: Radan kiskotus on K 30. Yleisesti käytetyt Porin-Parkanon rataosalla aloitettujen
33407: kiskokoot ovat K 43 ja K 54. Sallittu akseli- perusparannustöiden jatkamiseksi välit-
33408: paino on 15 tonnia tai 20 tonnia, jolloin korkein tömästi ja niiden loppuunsaattamiseksi,
33409: sallittu ajonopeus on 35 km/t. Tavarajunien Parkanon-Haapamäen rataosuuden pa-
33410: yleinen nopeus on huomattavasti suurempi ak- rannustöiden aloittamiseksi mahdolli-
33411: selipainolla 20 tonnia. Käytettäessä kyseisellä simman pian sekä että K 30-kiskotus
33412: rataosuudella alempaa nopeutta aiheutuu siitä vaihdettaisiin samalla vähintään kisko-
33413: merkittävää ajanhukkaa, Potin-Haapamäen tukseen K 43.
33414: välillä jopa yli 2 tuntia. Keski-Suomesta lähte-
33415: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33416:
33417: Mikko Elo Pirkko Valtonen
33418: 1980 vp. R65
33419:
33420: Toivomusaloite n:o 780.
33421:
33422:
33423:
33424:
33425: Elo ym.: Tahkoluodon sataman huomioon ottamisesta suunni-
33426: teltaessa syväsatamia.
33427:
33428:
33429: E d u s k u n n a 11 e.
33430:
33431: Tahkoluoto on irtolastien käsittelyyn ja va- pystyy hyödyntämään valtameren takaiset suo-
33432: rastointiin keskittyvä osa Porin satamaa. Sen rat laivaukset, pystyy Tahkoluoto edelleen vas-
33433: kehitys on 80-luvun myötä lähdössä voimakkaa- taamaan kilpailukykyisesti. Sataman syventämi-
33434: seen nousuun. Edellytykset käytännön toimin- nen Tanskan Belttien syvyyteen 15 metriin
33435: nalle on luotu, 10 metrin kulkusyvyyden salliva maksaa yleissuunnitelman mukaan väylän osalta
33436: laituri on valmiina, 1 200 tonnin tuntivauhtiin vain 30 milj. markkaa. Sen palvelu tulee mah-
33437: pystyvä kuljetin on asennettu, kenttien ja, mikä dollistamaan suomalaisen tuotantolaitoksen kil-
33438: tärkeintä, rautatien arvioidaan valmistuvan pailukyvyn siltä tärkeältä osalta, jonka suurien
33439: vuonna 1984. Tahkoluoto on valmis täyttä- ilman välikäsiä suoritettujen laivauksien hyö-
33440: mään tärkeän tehtävänsä koko läntisen ja poh- dyntäminen merkitsee.
33441: joisen Suomen tarpeisiin 80-luvulla tulevien ir- Tahkoluodon radan valmistuttua ovat mm.
33442: tolastien satamana. Outokumpu Oy ja Kemira Oy ilmoittaneet val-
33443: Tahkoluodon tulevaisuus on merenkulkuhal- miutensa käyttää näin syntyvää irtolastisatamaa
33444: lituksen, TVH:n ja Porin kaupungin yhteistyö- rautatiekuljetuksineen. Kuten yllä on todettu,
33445: nä selvitetty yleissuunnitelmatasolle asti ja saa- on Tahkoluodossa edulliset ja hyvät mahdolli-
33446: dut tiedot antavat teollisuudelle pitkäjännitteis- suudet myös suurempien laivakokojen irtolasti-
33447: tä varmuutta Tahkoluodon kautta kehitettyjen satamalle.
33448: kuljetusjärjestelmien perustaksi. Satamaan voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33449: daan nyt ottaa 20 000 tonnia kerrallaan purka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33450: vat Jaivat ja sen syventäminen 12 metriin, jol-
33451: loin laivakoko kaksinkertaistuu, voidaan tehdä että hallitus ottaisi Tahkoluodon sa-
33452: käyttämällä väylätyöhön 5 milj. markkaa. taman huomioon keskeisenä vaihtoehto-
33453: Jos nykyisen tai uuden teollisuuden rakenne na Suomen syväsatamasuunnitelmissa.
33454: tulevaisuudessa muodostuu sellaiseksi, että se
33455: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33456:
33457: Mikko Elo Pirkko Valtonen
33458:
33459:
33460:
33461:
33462: 109 088000224~
33463: 866 1980 vp.
33464:
33465: Toivomusaloite n:o 781.
33466:
33467:
33468:
33469:
33470: Forsman: Savitaipaleelta ja Taipatsaarelta Kuivasensaaren kautta
33471: Laamalansaareen johtavan tien suunnittelemisesta.
33472:
33473:
33474: E d u s k u n n a 11 e.
33475:
33476: Samta1pail.eeha j,a TaJipalisaarelta Kuivasen- li:i!kenneyhteytksiä ja ~samaililia [uotailsiin myös
33477: saareen s,ekä Ristiinasta ja Suomenniemeltä vi1kba11e matkahlualueelle tieverkko, jota voi-
33478: Laamalansaareen j.a Puumailan keskiosista ranta- taisiin edelleen tehostaa piensatamajärjestelyillä.
33479: alueille johtavien yleisten teiden välille on jo EdeLlä olevan perusteeLla ehdotan eduskun-
33480: pitikään kaavailtu tieyhteyttä. EdeLlä mainittu- nan hyv~ksyttäväksi toivomuksen,
33481: jen viiden kunnan lisäksi on Antto1an ikunta
33482: ilmaissrut pirt:ävänsä mail1littua tiehanketta tJar- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33483: peelJJisena. menpiteisiin tien suunnittelemiseksi Sa-
33484: P~tkäJle Saimaan <saaristoon pistävilen nykyis- vitaipaleelta ja T aipalsaarelta Kuivasen-
33485: ten tiesuuntien yhrustäminen lisäisi merkittä- saareen ja edelleen Laamalansaareen ja
33486: västi iaajojen Slaari- ~a ranta-ailuciden väestön rakennustyön aloittamiseksi.
33487: Hel!singissä 13 päivänä hclmiku'lllta 1980.
33488:
33489: Mauno Forsman
33490: 1980 vp. 867
33491:
33492: Toivomusaloite n:o 782.
33493:
33494:
33495:
33496:
33497: Forsman: Simpeleen ja Pitkäjärven välisen tien parannustyön
33498: aloittamisesta.
33499:
33500:
33501: Ed u s k u nn alle.
33502:
33503: Rautjärven kumassa on ,todettu Si:mpeleen työttömyys eli 245 henkiJ.öä on viimeisimmän
33504: taajaman ja Pitkäjärven välinen tie erittäin tär- tilaston mukaan ilman työtä, olisi tärkeää tä-
33505: keäksi työhönkuiliku- ja huolto1iikenteessä. Tie- män tietyön aloittaminen pikaisesti.
33506: ja vesirakennuslaitoksen Kymen pfui onkin EdeHä esitetyn perusteeLla ehdotan eduskun-
33507: laatinUJt suunnitdman tämän tien parantami- nan hyväksyttäväksi 'toi!Vomuksen,
33508: seks!i ja os:ittain uudeLLeen rakentamiseksi.
33509: On 1aslkettu, että tietyö tarjoais'i työmahdo1li- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33510: suuksia kahdellekymmenelle henki!lölle puolen menpiteisiin Simpeleen ja Pitkäjärven
33511: vuoden ajaksi, ija [run kunnassa on 10 % :n välisen tietyön aloittamiseksi.
33512: He1s,1ng1s,sä 13 päivänä helmikuuta 1980.
33513:
33514: Mauno Forsman
33515: 868 1980 vp.
33516:
33517: Toivomusaloite n:o 783.
33518:
33519:
33520:
33521:
33522: Forsman: Ukonsalmen sillan rakennustyön käynnistämisestä.
33523:
33524:
33525: E d u s k u n n a 11 e.
33526:
33527: Ruokolahden kunnassa Imatran kaupunkiin ka tällöin joudutaan menemään lossilla yli.
33528: kuuluvan suuren Kaukopään teollisuusalueen Jos sillan suunnittelu nyt pikaisesti aloite-
33529: välittömässä läheisyydessä on Ukonsalmi, jonka taan, niin siltatyöt sijoittuvat sopivasti Sveto-
33530: kummallakin puolella on Ruokolahden keskus- gorsk III:n alkaessa valmistua, jolloin Imatran
33531: taajaman asutusta. Liikenne Ukonsalmen yli seudun nykyisestään huono työllisyystilanne al-
33532: tapahtuu lossikuljetuksina ja tämä hidastaa lii- kaa huonontua ja siltatyö tarjoaisi jonkin ver-
33533: kennettä, johon kuuluu monenlaisia työmatka- ran työtilaisuuksia.
33534: ja huoltokuljetuksia. Ukonsalmen kautta liik- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33535: kuu merkittävä määrä ihmisiä myös erilaisissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33536: vapaa-ajanviettotarkoituksissa.
33537: Suurin osa palveluksista sijoittuu mantereen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33538: puolelle ja siltayhteyksien puuttumisesta on menpiteisiin Ukonsalmen sillan suunnit-
33539: näin ollen haittaa myös julkisen liikenteen yh- telutyön aloittamiseksi ja sen jälkeen
33540: teyksille, sillä linja-autot eivät mielellään aja siltatyön välittömäksi käynnistämiseksi.
33541: reittiä Imatra-Rasila Salosaaren kautta, kos-
33542: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
33543:
33544: Mauno Forsman
33545: 1980 vp. 869
33546:
33547: Toivomusaloite n:o 784.
33548:
33549:
33550:
33551:
33552: Helminen: Maantien n:o 354.3 (Ummeljoki-Muhniemi) ja
33553: maantien n:o 356 (Muhniemi-Ahvio-läänin raja) paran-
33554: tamisesta.
33555:
33556:
33557: E d u s k u n n a 11 e.
33558:
33559: Anjalankosken kaupungin taajamien yhteys- kenneyhteydet ovat kuitenkin hankalat ·ja ai-
33560: teistä länteen, so. Elimäen, Porvoon ja Helsin- heuttavat turhia ajokilometrejä. Tämän tien joh-
33561: gin suuntaan on edelleen patantamatta väli donmukainen jatko Muhniemeltä Ahvion kautta
33562: Ummeljoki-Muhniemi, josta kuitenkin Muh- Vastilaan on erittäin huonokuntoinen, mutta sil-
33563: niemeltä Myllykosken suuntaan on aikaisemmin le on viime vuosina kerääntynyt vilkas raskas
33564: uudestaan rakennettu tietä noin 1,8 km:n pi- liikenne. Erityisesti myös TVL:n maansiirtolii-
33565: tuudelta. Tie olisi syytä parantaa noin 6,8 kennettä tapahtuu tämän tien kautta. Tie olisi
33566: km:n matkalla Ummeljoelle saakka, jolloin näin ollen otettava TVL:n parannusohjelmiin.
33567: Myllykosken-Ummeljoen teollisuustaajaman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
33568: yhteydet länteen saataisiin parantumaan ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33569: myös Anjalan-Ummeljoen-Korian maantie
33570: tulisi kytketyksi näihin yhteyksiin. Myllykosken että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33571: -Ummeljoen taajamasta ja erityisesti Myllykos- menpiteisiin Ummeljoen-Muhniemen
33572: ki Oy:n tehtailta tapahtuu jatkuvasti vilkasta maantien n:o 3543 ja edelleen sen jat-
33573: Hikennettä länteen ja päinvastoin. Toisaalta In- kon Muhniemi - Ahvio - läänin raja
33574: tkeroisten ja toisaalta Korian kautta johtavat lii- eli maantien n:o 356 parantamiseksi.
33575: Helsit;gissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
33576:
33577: Olli Helminen
33578: 870 1980 vp.
33579:
33580: Toivomusaloite n:o 785.
33581:
33582:
33583:
33584:
33585: Hietala ym.: Kangasniemen-J outsan tieosuudella sijaitsevan
33586: Kortesalmen sillan rakentamisesta.
33587:
33588:
33589: E d u s k u n n a II e.
33590:
33591: Kortesalmen silta tieosuudella Kangasniemi mutta jotka nykyisten arvioiden mukaan nou-
33592: -Joutsa Mikkelin ja Keski-Suomen läänien sevat vain noin 1 miljoonaan markkaan, eivät
33593: rajalla muodostaa varsin pahan "pullonkaulan" nähdäksemme ole enää esteenä edellä mainitun
33594: etenkin puutavarakuljetuksille. Tämän vuoksi aikaistamisen toteuttamiselle.
33595: sekä huomioon ottaen erityisesti sen, että tie- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
33596: osuuden Kangasniemi-Joutsa uudisrakennuk- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
33597: sen rakennustyöt valmistuvat viimeistään vuon- syttäväksi toivomuksen,
33598: na 1982, olisi sekä liikennepoliittisesti että
33599: kansantaloudellisesti mitä toivottavinta ja jär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33600: kevintä, että kyseisen Kortesalmen sillan ra- tieosuudella Kangasniemi-Joutsa Mik-
33601: kentaminen aikaistettaisiin nykyisten suunni- kelin ja Keski-Suomen läänien rajalla
33602: telmien mukaisesta vuodesta 1984 vähintään sijaitsevan Kortesalmen sillan rakenta-
33603: kahdella vuodella eli viimeistään vuoteen 1982. misen aikaistamiseksi viimeistään vuon-
33604: Myöskään rakentamiskustannukset, jovka ai- na 1982 tapahtuvaksi.
33605: kaisemmin oli arvioitu noin 4 milj. markaksi,
33606: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
33607:
33608: 1?ertti Hietala Pentti 1?outanen
33609: 1980 vp. 871
33610:
33611: Toivomusaloite n:o 786.
33612:
33613:
33614:
33615:
33616: Hirvelä: Jämsänkosken--Juokslahden tien kunnostustöiden aloit-
33617: tamisesta.
33618:
33619:
33620: E d u s k u n n a 11 e.
33621:
33622: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- Mikäli Jämsänkosken-Juokslahden tie kun-
33623: kenne joutuu kulkemaan Jämsän keskustan nostetaan, tulevat nämä kuljetukset tehtaan
33624: kautta huolimatta siitä, että matkaa kertyy ilmoituksen mukaan ko. tietä pitkin. Mikäli
33625: tätä kautta 10 kilometriä enemmän. Tämä joh- taas tie jää kunnostamatta, kuljetukset tapah-
33626: tuu siitä, että Juokslahden paikallistien kunto tuvat käytännöllisesti katsoen kokonaan Jämsän
33627: ei nykyisin ole sellainen, että liikenne voisi keskustaajaman kautta ja aiheuttavat siellä tar-
33628: ohjautua tälle tieosuudelle. peetonta ruuhkaa.
33629: Jämsänkosken tehtaan hiertämön valmistut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
33630: tua arvioidaan kuljetettavan vuosittain puuta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33631: varaa autoilla Juokslahden kautta Jämsänkos-
33632: kelle noin 140 000 m3, mikä vastaa noin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
33633: 120 000 tn ja on lähes 4 000 perävaunullista ]ämsänkosken-]uokslahden tien kun-
33634: autokuormaa. nostustöiden aloittamiseksi.
33635: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33636:
33637: Inger Hirvelä
33638: 872 1980 vp.
33639:
33640: Toivomusaloite n:o 787.
33641:
33642:
33643:
33644:
33645: Hirvelä: Hiidenmäen risteyssillan rakentamisesta valtatiellä n:o 4
33646: Jämsässä.
33647:
33648:
33649: E d u s kun n a 11 e.
33650:
33651: Valtatie n:o 4 sivuuttaa Jämsän kaupunki- odotettavissa lähivuosina 50 uutta työpaikkaa.
33652: taajaman niin, että tien toiselle puolelle jäävät Liikenne tulee siis edelleen kasvamaan ja lii-
33653: mm. Keskisen pientaloalue, kansanopisto ja kenneturvallisuuden takaamiseksi on vaaralli-
33654: Valion teollisuusalue. nen risteys muutettava eritasoristeykseksi.
33655: Hiidenmäen tasoristeys on vilkkaassa käy- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
33656: tössä koulu-, asiointi- ja työmatkaliikenteessä, hyväksyttäväksi toivomuksen,
33657: ja risteyksen vaarallisuutta todistavat jo useat
33658: kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
33659: Keskisen omakotialueelle rakentuu lähivuo- Hiidenmäen risteyssillan rakentamiseksi
33660: sina noin 60 uutta pientaloasuntoa. Lisäksi valtatiellä n:o 4 Jämsässä.
33661: Valion teollisuusalueelle, 120 työpaikkaa, on
33662: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33663:
33664: Inger Hirvelä
33665: 1980 vp. 873
33666:
33667: Toivomusaloite n:o 788.
33668:
33669: Hirvelä ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimivien
33670: meriyhteyksien aikaansaamiseksi.
33671:
33672: E d u s k u n n a 11 e.
33673: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle 4. Uuden vesikuljetuskaluston- työntö- ja
33674: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismahdolli- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
33675: suuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, että maisuus·aste on korkea, 80-90 %, joten sen
33676: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kanavoi- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
33677: mishankkeet yhteiskunnan kehittämisen kan- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
33678: nalta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämisessä dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
33679: toisiinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttunut ren yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
33680: ja edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesi- toin.
33681: kuljetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
33682: nyttemmin johtaneet siihen, että maamme vesi- dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuk-
33683: tieverkon kehittämistä on kiirehdittävä tavoit- sia vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
33684: teena saattaa maamme kaikki rakentamiskel- siten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä. Se
33685: poiset vesireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdis- avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehittä-
33686: tää ne mereen. miselle.
33687: Vesitieverkon kehittämisen perusteluiksi voi- 6. Rakentaminen lisää myös edellytyksiä
33688: daan esittää seuraavaa: uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
33689: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kulje- arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuu-
33690: tusväylästöä - vesiteitä - on Suomessa sisä- det hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria
33691: vesillä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, voimalayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.
33692: mutta väylästöä ei voida käyttää parhaalla Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan ra-
33693: mahdollisella tavalla, kun olennaisia, pituudel- kentamiskustannuksia.
33694: taan kuitenkin vain murto-osaa kokonaisuu- 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
33695: desta edustavia yhteyksiä on rakentamatta. edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuo-
33696: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien jelun, vedenhankinnan, kalastuksen ja vesien
33697: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teolli- virkistyskäytön kasvavia tarpeita.
33698: suudesta, koska halvin tapa kulkea ja kuljettaa 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta-
33699: sekä hankkia energiaa on aikanaan määrännyt mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
33700: väestön sijoittumisen. pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
33701: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. Lii-
33702: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden kenneministeriö on puolestaan todennut sen
33703: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- maamme kannattavimmaksi liikenneinvestoin-
33704: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä niksi.
33705: niitä voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33706: edullisesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33707: käyttäen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvi-
33708: taan myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suoraan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
33709: käyttökohteisiin on edullisinta hoitaa vesitse. Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ja
33710: Vesitieverkko terminaaleineen antaa myös en- rakentamiseksi siten, että saataisiin
33711: tistä paremmat mahdollisuudet kuljetusmuoto- aikaan myös toimivat meriyhteydet.
33712: jen yhteistyölle kaikissa, erityisesti raskaissa
33713: kuljetuksissa.
33714: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
33715: Inger Hirvelä Vappu Säilynoja Pauli Uitto
33716: Mikko Ekorre Heli Astala Terho Pursiainen
33717: Arvo Kemppainen
33718: 110 088000224~
33719: 874 1980 vp.
33720:
33721: Toivomusaloite n:o 789.
33722:
33723:
33724:
33725:
33726: Ihamäki ym.: Kantatien n:o 60 perusparantamisesta välillä val-
33727: tatie n:o 5-Kymen läänin raja.
33728:
33729:
33730: E d u s k u n n a 11 e.
33731:
33732: Heilnol:an-Kouvo1an ikantatiehle (Kt 60) on Kysd•sen tien n. 15 km pitkä osuus vaMa-
33733: sen vuonna 1976 vaJlmiJstuttua ohjautunut var- tieltä n:o 5 HeinoLan maalaiskunnan kohdalta
33734: sin paljon pit:ikämatlka&sta Liikennettä. Tie on Kymen ~äänå.n rajaiLLe on erittäin huonokuntoi-
33735: Hei:nolan seudnn kaupan ja teollisuuden vil!k- nen eikä kestä liikenteen rasituksia. Mikkelin
33736: kaastå. käyttämä yhteys. Viootiteol!tisuus käyt- läänin puolella t1e on öljysorapinta:inen ja huo-
33737: tää •sitä lmljetJusrväylänä tuotteilleen itäisen Suo- matta'V!as,ti kapeampi kuin Kymen läänin puo-
33738: menlahden satamiin, Haminaan ja Kotkaan. lclla, jollla tie on asfalttipäählysteinen ja kaikin
33739: Myös .!Jählmpään 'satamaan, Vailikoon, käytetään puolin korkeammalla standardilla rakennettu.
33740: use.iJn Kouvoh!Jn kautta kulkevaa reittiä. Myös Os.ittaå.n routivalle tierungolJ.e rakennettu kuop-
33741: MiJ.cl<:elistä, Jyväskylästä ja muualta pohjoisesta pa:inen tie hidastaa kuljetuksia, aiheuttaa lii-
33742: tuleva Jiliiiken:ne käyttää >tätä yhteyttä. kentee.l.Lrsilä vaaratilanteita ra:sittamaLla kohtuut-
33743: Puunj.alos.tustoohliwuden raaka- ja polttoai- tomas'ti aj.oneuvokaJustoa sekä aiheuttaa vielä
33744: neet ·sekä ikemilkaaJit kuJ.ikevat maooteitse samo- kuljevettavaLle teoJJi~uuden tai kaupan tuotteel-
33745: ja reittejä. Energiaikustannuslte:tl noustessa py- le turhia kuljetUJSvaurioita.
33746: ritään ikUilje~set hoitamaan mahdollisimman EdeLlä olev.an perusteelJJa ehdotamme edus-
33747: truloudelllli:sesti. Tällöilll on esim. aioneuvon kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33748: tavuus käytettävä mahdollisinnman tarkoin hy-
33749: väklså., ja mahdollisuuksien mukaan samaa ajo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33750: neuvoa lkäy.tetään meno- ja palwkuljetuksiin. kantatien n:o 60 perusparantamiseksi
33751: Tällö.iJn asettaa kuljetusten wkka a1oitUJS myös Heinolan maalaiskunnan alueella välillä
33752: vaadmuksi!a käytettävän maantiereitin jou1Jui- valtatie n:o 5 - Kymen läänin raja.
33753: suudelle.
33754: Helsingissä 5 päivänä heLmikuuta 1980.
33755:
33756: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
33757: 1980 vp. 875
33758:
33759: Toivomusaloite n:o 790.
33760:
33761:
33762:
33763:
33764: Ihamäki ym.: Katsastusaseman rakentamisesta Heinolan kaupun-
33765: kiin.
33766:
33767:
33768: E d u s k u n n a 11 e.
33769:
33770: Heinolan kaupungissa sijaitseva katsastusase- man rakentamisen nopeuutalntsmahdollisuukstia,
33771: ma toimii täLlä hetkellä erittäin epät:aJ:ikoiltuk- tilaohjelmaa ja sijoittumiskysymystä selvitelty
33772: senmuJkailis1ssa ja puutteellis1ss'a vuokratilo~ssa. yhteistyössä ao. valtion viranomaisten kanssa.
33773: Vatl!tion investointisuunnitelmassa vuosiilile 1980 Edellä olevan perus.t:eella: ehdotamme edus-
33774: -84 on Hcinolan katsastusaseman rakentami- kunnan hyväksyttävälksi toi'Vomurben,
33775: nen ajoitettu vuosille 1983-84. Hankkeen
33776: kustannusarvio on 3 miljoonaa markkaa. Koska että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
33777: uursien tiiliojen rakentaminen on Heinollassa näh- menpiteisiin katsastusaseman rakentami-
33778: ty ensiarvoisen ilcii.teei1LiJseksi, on ka:tsastusase- seksi Heinolan kaupunkiin.
33779: HeLsmgissä 13 pä:Wänä helmikuuta 1980.
33780:
33781: Timo Ihamäki Matti Viljanen
33782: 876 1980 vp.
33783:
33784: Toivomusaloite n:o 791.
33785:
33786:
33787:
33788:
33789: Ihamäki ym.: Kymijoen kanavoinnista.
33790:
33791:
33792: E d u s k u n n a 11 e.
33793:
33794: Eduskunta esitti jo 1960.Juvu11a hallitukselle Kymijoen kanava avaisi yhtäjaksoisen vesi-
33795: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoim1smahdol- tien Päijänteen j,a Suomenlahden väliLle. Vast'-
33796: 11suuden rutkimisesta. Asias'sa ei o1e edistytty. ikään Järvi-Suomen kanavatoimikunnan esittä-
33797: 0!11k:in sanottu, että olemme vähintään 15 vuot- mien ~askelmien mukaan Kynijoen kanavointi
33798: ta jäljessä ki:llpadlijamaktemme vesikuljetusjär- maksaisi vain 280 miljoonaa markkaa. Koska
33799: jestclmän !kehityksestä ja että kansainväliset Kymijoen laiva- ja uittoväyläLlä on monia
33800: mitat täyttävän yhtenäi:sen vesitieverkon raken- myöntcisi:ä kuljetustaloude1lisia, kansantaloudel-
33801: taminen on kansantJail.outemme kaooattavimpia lisia ja aluetail.oudellisia va1kutuks~a, olisi hank-
33802: .investJointJeja. keen yksity~skohtainen suunnittelu viipymättä
33803: Vesikuljetus on massatavaroiden sikrossa yli- aJ.oåJtettava.
33804: voimaisesti edull:1sinta. Knn huomioidaan lisäksi Ede1lä olevan perusteella ehdotamme edus-
33805: muuttunut ja muutruva energiatillan111e, laajen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33806: tuvien uin:tomahdollisu~sien hyväksilkäyttö,
33807: matkailun kehittämismahdol:lisuudet, vesikulje- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
33808: tuskaluston kotimainen kehitystyö sekä vesi- menpiteisiin Kymijoen kanavoinnin ra-
33809: voiman lisätuotantomahdollisuudet, niin koros- kentamiseksi.
33810: tuu vesiliikennereittien rakentamisen tarpeelli-
33811: suus ja edullisuus.
33812: Helsingissä 14 päivänä heLmikuuta 1980.
33813:
33814: Timo Ihamäki Helena Pesola Tapio Holvitie
33815: Alla Jokinen Matti Viljanen Mauri Miettinen
33816: 1980 vp. 877
33817:
33818: Toivomusaloite n:o 792.
33819:
33820:
33821:
33822:
33823: Impiö ym.: Paikallistien rakentamisesta Ylitornion kirkonkylästä
33824: Suutarinmäen kautta Nuotiorannan rajavartiostoon.
33825:
33826:
33827: E d u s k u n n a II e.
33828:
33829: Ylitornion kunta on vuosina 1967 ja 1978 miseksi asuntotarkoitukseen ja 'samalla mahdol-
33830: tehnyt tie- ja vesirakennushallitukselle aloitteen listui tien rakentaminen sillä, että tautatien
33831: Suutarinmäen ja rajavartioston välisen paikal- alitse rakennettiin tunneli, joka nykyisellään
33832: listien rakentamiseksi. Tie- ja vesirakennushalli- palvelee jo Suutarinmäen laajentuvaa asunto-
33833: tus on kirjeellään 15. 12. 1978 ilmoittanut Yli- aluetta.
33834: tornion kunnalle selvitetykSti, että tie palvelee Rakennettavan tien pituus on n. 3,5 km ja
33835: tajavartioston tarpeiden lisäksi matkailu- ja vir- TVL saa kevään 1980 aikana tiesuunnitelmat
33836: kistyskäyttöä sekä paikallisen asutuksen liiken- valmiiksi. Ylitornion kunnan erittäin vaikea
33837: netarpeita, joten se on tielain 8 §:n mukaisesti työttömy)'ls mm. autoalan yrittäjien osalta edel-
33838: tarpeen paikallista yleiSitä liikennettä varten. lyttää tietöiden pikaista alkamista.
33839: Rakennettavan tien kirkonkylän puoleisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33840: osan vaikutuspiirHn tulee 400 huoneistoa kä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33841: sittävä asutusalue. Kunnalla ei ole tällä het- muksen,
33842: kellä kirkonkylän alueella lainkaan vuokratta-
33843: vaa ,asuntomaata. Tonttipulan vuoksi omakoti- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33844: talon rakentajien tulisi päästä rakentamaan menpiteisiin rahoituksen järjestämiseksi
33845: uudelle asuntoalueelle jo vuonna 1981. Muu- Ylitornion kunnan alueella Suutarin-
33846: tama vuosi sitten valtiovallan tuen turvin saa- mäen ja Nuotiorannan rajavartioston vä-
33847: tiin raivatuksi pahin este pois po. alueen saa- lisen paikallistien rakentamiseksi.
33848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
33849:
33850: Lauri Impiö Mikko Jokela Aimo Ajo
33851: 878 1980 vp.
33852:
33853: Toivomusaloite n:o 793.
33854:
33855:
33856:
33857:
33858: Jaatinen ym.: 1Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimivien
33859: meriyhteyksien aikaansaamiseksi.
33860:
33861:
33862:
33863: E d u s k u n n a 11 e.
33864:
33865: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suoraan käyt-
33866: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismahdolli- tökohteisiin on edullisinta hoitaa vesitse. Vesi-
33867: suuksien tutkimisesta. Huolimarta ,gi_itä, että tieverkko terminaaleineen antaa myös ent1stä
33868: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kanavoi- paremmat mahdollisuudet kuljetusmuotojen yh-
33869: mishankkeet yhteiskunnan kehittämisen kannal- teistyölle kaikissa, ,erityisesti raskaissa kuljetuk-
33870: ta edullisiks,i, ei vesistöjen yhdffitämisessä toi- sissa.
33871: siinsa eikä mereen ole erusty,tty. Muuttunut ja 4. Uuden vesikul}etuskaluston - työntö- ja
33872: edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesikul- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
33873: jetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat nyt- maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
33874: temmin johtaneet siihen, että maamme veSiitie- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
33875: verkon kehittäm1stä on kiirehdittävä tavo1tteena työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
33876: saattaa maamme kaikki rakentamiskelpoiset ve- dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
33877: sireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdistää ne r:en yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
33878: mereen. toin.
33879: V:esitieverkon kehittämisen perusteluiksi voi- 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
33880: daan esittää seuraavaa: dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuksia
33881: vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
33882: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kulje- siten 1s~sämaan voimavaroj,en hyödyntämistä. Se
33883: tusväylästöä - vesiteitä - on Suomessa sffisä- avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehittä-
33884: vesillä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, miselle.
33885: mutta väylä:stöä ei voida käyttää parhaalla mah- 6. Rake!litaminen 1i:sää myös edellytyksiä
33886: dollisella tavalla, kun olennaisia, pituudeltaan uusia vanhentuneita vesivoimaloita j~a tuottaa
33887: kuitenkin vain murto-osaa kokonaisuudesta arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuu-
33888: edustavia yhteyksiä on rakentamatta. det hyödyntää perusenergiaa tuottavia ~suuria
33889: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien voimalayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.
33890: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teollisuu- Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan ra-
33891: desta, koska halvin tapa kulkea ja kuljettaa sekä kentamiskus,tannuksia.
33892: hankkia energiaa on aikanaan määrännyt väes- 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
33893: tön sijoittumisen. edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuoje-
33894: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus lun, vedenhankinnan, kalastuksen ja vesien vir-
33895: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden kistyskäytön kasvavia tarpeita.
33896: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta-
33897: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä nii- mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
33898: tä voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa edulli- pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
33899: sesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä käyt- olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. lli
33900: täen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvitaan kenneministeriö on puolestaan todennut sen
33901: Toivomusaloite n:o 793 879
33902:
33903: maamme kannattavimmaksi liikenneinvestoin- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
33904: ni:ksi. Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ja
33905: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- rakentamiseksi siten, että saataisiin ai-
33906: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kaan myös toimivat meriyhteydet.
33907: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
33908:
33909: Matti Jaatinen Pekka Löyttyniemi Tauno Valo
33910: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Pekka Jokinen
33911: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ilkka Kanerva Pertti Salolainen
33912: Helge Saarikoski Pentti Sillantaus Lauri Impiö
33913: Erkki Pystynen Toivo Mäkynen Elsi Hetemäki-Olander
33914: Mauri Vänskä Olavi Nikkilä Jalmari Torikka
33915: Sinikka Karhuvaara P. Mäki-Hakola Saara Mikkola
33916: Arto Lampinen Eero Lattula Martti Ursin
33917: Heikki Järvenpää Matti Viljanen Esko J. Koppanen
33918: Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi
33919: Matti Pelttari Eeva Kauppi Irma Rihtniemi-Koski
33920: Aila Jokinen Ulla Puolanne Sampsa Aaltio
33921: Matti Hakala Eva-Maija Pukkio Tapio Holvitie
33922: Juhani Laitinen Juuso Häikiö Ritva Laurila
33923: Ben Zyskowicz Tapani Mörttinen Toivo T. Pohjala
33924: 880 1980 vp.
33925:
33926: Toivomusaloite n:o 794.
33927:
33928:
33929:
33930:
33931: Anna-Liisa Jokinen ym.: Ns. Raision moottoritien muuttamisesta
33932: maantieksi.
33933:
33934:
33935: E d u s k u n n a 11 e.
33936:
33937: Kuusikymmenluvulla maassamme oli suun- liikkuminen tien yli ja tien suuntaan olisi vält-
33938: nitteilla laajoja liikenneuudistuksia, joista mo- tämätöntä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista
33939: net osoittautuivat myöhemmin virheellisiksi. moottoritiellä. Nykyisellään tästä moottoritien
33940: Myöskin Turun-Raision moottoritie rakennet- pätkästä on tullut suoranainen riesa ja sujuvan
33941: tiin siinä vaiheessa kun moottoritievillitys oli liikenteen este. Turun ja Raision kaupunkien
33942: vallalla. Suunnitelmiin kuului tiettävästi Tu- alueella ei tarvita moottoritietä, vaan tässä pal-
33943: run-Rauman-Porin moottoritie, jonka alku- velisi parhaiten katuliikenteen mukainen maan-
33944: osa Turun ja Raision kaupunkien kohdalla val- tieväylä. Kun tällä lyhyellä matkalla sallitaan
33945: mistui, mutta jonka jatkaminen sittemmin py- suuri ajonopeus, ovat myös liikennevahingot
33946: sähtyi olosuhteiden ja muuttuneen tilanteen tällä tiellä yleisiä, vaikka ruuhkasta ei moottori-
33947: johdosta. tiellä voidakaan puhua, sillä varsinainen päälii-
33948: Kuitenkin tämä parin kilometrin mittainen kenne joutuu käyttämään vanhaa ns. Rauman
33949: tienpätkä jäi moottoritieksi, vaikka nimen- tietä. Lisäksi monien asukkaiden tai siellä työs-
33950: omaan kaupunkien alueella se nykyisellään on sä käyvien työmatkat pitenevät tarpeettomasti
33951: paikallisen liikennetarpeen kannalta soveltu- tämän tienpätkän aiheuttamien hankaluuksien
33952: maton ja suorastaan haitallinen. Samaan suun- johdosta. Asiasta on monissa yhteyksissä pu-
33953: taan kulkeva Satakunnan tie on jatkuvasti huttu ja vaadittu tilanteen korjaamista.
33954: ruuhkautunut, sillä moottoritietä eivät voi käyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33955: tää ne, joiden kulkusuunta paremmin sopisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33956: moottoritielle, koska nykyinen liikennejärjestely
33957: 'ei salli sitä käytettävän. Liikenneturvallisuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33958: ja liikenteen sujuvuuden kannalta on tilanne menpiteisiin ns. Raision moottoritien
33959: haitallinen. Moottoritien kummallakin puolen muuttamiseksi tavalliseksi liikenneväy-
33960: on asutus voimakkaasti kasvanut ja teollisuutta läksi eli maantieksi.
33961: on alueelle rakennettu viime vuosina, joten
33962: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
33963:
33964: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Paula Eenilä
33965: Mikko Rönnholm
33966: 1980 vp. 881
33967:
33968: Toivomusaloite n:o 795.
33969:
33970:
33971:
33972:
33973: Anna-Liisa Jokinen ym.: Rautatieverkoston kehittämisestä.
33974:
33975:
33976: E d u s k u n n a 11 e.
33977:
33978: Energiapoliittiset kysymykset ovat olleet jo keskuksiin ja suurempiin kaupunkeihin on saa-
33979: pitkään vilkkaan keskustelun kohteina ja uusia tava aikaan. Myöskin keskustan lähiliikenteen
33980: ratkaisuja etsitään. Samanaikaisesti tapahtuu ohjaaminen taideliikenteen piiriin tulee vuosi
33981: kuitenkin energian tuhlausta edelleen varsin suu- vuodelta yhä keskeisemmäksi vaatimukseksL
33982: ressa määrin. Liikenteen piirissä ei energiaa Valtiovallan toimenpitein on ryhdyttävä edistä~
33983: säästäviin ratkaisuihin ole vieläkään ryhdytty mään taideliikenteen kehittämistä sekä rauta-
33984: vaikka kaikkialla kansainvälisellä tasolla pohdi- teiden nykyistä laajempaa rakentamista ja
33985: taan uusia energiaa säästäviä ratkaisuja. uusien yhteyksien suunnittelua. Nämä toimen-
33986: Rautateiden ja yleensä taideliikenteen kehit- piteet eivät etene ilman valtiovallan suunnitel-
33987: täminen on eräs tehokkaimpia energiaa säästä- mia ja perustavaa laatua olevia tutkimuksia.
33988: viä ratkaisuja. Mutta päätökset näyttävät vii- Kuitenkin meillä on mahdollista saada jopa
33989: pyvän. Uusien energialähteiden kehittelyn rin- kansainvälistä tietoa ja tutkimusten tuloksia sii-
33990: nalla tulee kiinnittää nykyistä enemmän huo- tä kehityksestä, joka tällä vuosikymmenellä ta-
33991: miota nimenomaan energiaa säästäviin toimen- pahtuu kaikkialla. Ehkä kehitellään uusia yhä
33992: piteisiin. tehokkaampia taideliikenteen ratkaisuja, joilla
33993: Viime vuosikymmenien aikana, runsaan ja energiansäästö on vielä nykyistä tehokkaampaa.
33994: halvan energian aikana rakennettiin tavalla, jo- Siksi näitä kysymyksiä tulisi tutkia ja seurata
33995: ka kuluttaa tarpeettoman paljon kallista ener- jatkuvasti.
33996: giaa ja nostaa myös kohtuuttomasti asumiskus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33997: tannuksia. Öljyn tuhlailevan käytön seuraukse- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33998: na ei nähty myöskään liikenteen piirissä tar-
33999: peelliseksi tutkia ja kehittää muita kuin öljyn että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34000: varaan rakentuvia liikennemuotoja. menpiteisiin rautatieverkoston ja yleen-
34001: Nyt olemme tulleet ajankohtaan, jossa uudet sä raideliikenteen kaikinpuoliseksi ke-
34002: ratkaisut ovat välttämättömiä. Rautateiden säh- hittämiseksi ja asian perusteelliseksi sel-
34003: köistäminen kaikkiin vilkkaasti liikennöityihin vittämiseksi.
34004: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34005:
34006: Anna-Liisa Jokinen Mikko Kuoppa Helvi Niskanen
34007: Unto Ruotsalainen Terho Pursiainen
34008:
34009:
34010:
34011:
34012: 111 088000224W
34013: 882 1980 vp.
34014:
34015: Toivomusaloite n:o 796.
34016:
34017:
34018:
34019:
34020: P. Jokinen ym.: Määt:.irahasta Voikkaan sillan uusimiseen.
34021:
34022:
34023: E d u s k u n n alle.
34024:
34025: Kun nyt Kuusankosken sillan rakennustyöt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34026: ja laajentamistyöt ovat meneillään, olisi tärkeää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34027: liikenteen joustavuuden kannalta, että myöskin muksen,
34028: Kuusankosken toinen suuri pullonkaula eli
34029: Voikkaan silta, joka on varsin kapea ja vanhan- että hallitus ottaisi valtion vuoden
34030: aikainen, myös uusittaisiin. Sillat ovat kapeu- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
34031: tensa. vuoksi erittäin vaarallisia ja aiheuttavat tävän määrärahan Voikkaan sillan ra-
34032: jatkuvasti liikenteen ruuhkautumista. kennustöihin.
34033: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
34034:
34035: Pekka Jokinen Terho Pursiainen
34036: Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen
34037: 1980 vp. 883
34038:
34039: Toivomusaloite n:o 797.
34040:
34041:
34042:
34043:
34044: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
34045: sorapint,aisten maanteiden uudelleenrakentamiseksi.
34046:
34047:
34048: E d u s k u n n a II e.
34049:
34050: Valtio on vuonna 1979 kerännyt veroja ja Tiemäärärahat ovat myös tärkeä aluepoliitti-
34051: maksuja tieliikenteestä noin 5 358 000 000 nen kysymys. Sorateiden uudet parannusmäärä-
34052: markkaa ja samanaikaisesti valtion menot tie- rahat merkitsisivät kehitysalueiden tiemäärära-
34053: liikenteestä ovat olleet 2 177 000 000 markkaa. hojen kasvua ja näin saataisiin tarvittavaa piris-
34054: Vaikkei näitä lukuja pidäkään suoraan verrata tysruisketta autioituvalle maaseudullemme.
34055: toisiinsa, olisi kuitenkin teiden rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34056: ja kunnossapitämiseen osoitettava entistä enem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34057: män varoja, koska tutkimuksissa on tullut ilmi, muksen,
34058: että soratiet tuottavat lisäkuluja myös lisään-
34059: tyneiden polttoainekulujen muodossa. Mitä huo- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
34060: nompikuntoinen soratie on, sitä enemmän tyksen 22 500 000 markan määrärahan
34061: polttoainetta kuluu. Suomessa on 40 000 km ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
34062: sorapintaisia teitä, joista valtaosa enintään 1980 tulo- ja menoarvioon sorapintais-
34063: välttäviksi luokiteltavia. Tutkimuksissa on las- Ien maanteiden uudelleenrakentamista
34064: kettu, että jos tienhoitokustannuksiin uhrat- varten.
34065: taisiin 22,5 miljoonaa markkaa lisärahaa, autoi-
34066: lijat säästäisivät vähentyneinä polttoainekus-
34067: tannuksina 45 miljoonaa markkaa.
34068: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34069:
34070: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34071: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34072: 884 1980 vp.
34073:
34074: Toivomusaloite n:o 798.
34075:
34076:
34077:
34078:
34079: Joutsenlahti ym.: Maantien kestopäällystämisestä välillä Kan-
34080: kaanpään Alahonkajoki - Siikaisten Pyntäinen.
34081:
34082:
34083: E d u s k u n n a 11 e.
34084:
34085: Kuljetukset Kankaanpään ja Siikaisten sekä timuksia. Tämän johdosta olisi ko. tie raken-
34086: Merikarvian välillä ovat lisääntyneet suuresti. nettava uudelleen kestopäällysteiseksi. Kun
34087: Tämä on johtunut alueen turvevarojen hyödyn- alueella on myös hyväpohjaista kangasmaastoa,
34088: tämisestä sekä Siikaisten Otamon kalkkikaivok- ei tien rakentaminen muodostuisi kovinkaan
34089: sesta. Ennestään alueella on ollut jo raskasta vaikeaksi eikä kalliiksi.
34090: puutavaraliikennettä, koska Merikarviassa si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34091: jaitsee satama. Nykyisin on lisäksi Kankaan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34092: päällä ja Merikarvialla yhteinen vaatetusalan muksen,
34093: tehdas Reima, joka myös lisää paikkakuntien
34094: välistä liikennettä päivittäin. että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
34095: Kun Kankaanpään Alahonkajoelta Siikaisten piteisiin kestopäällysteisen maantien ra-
34096: Pyntäisiin on heikkokuntoinen soratie, ei se kentamiseksi välille Kankaanpään Ala-
34097: .enää vastaa nykyajan liikenteen asettamia vaa- honkajoki - Siikaisten Pyntäinen .
34098: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34099:
34100: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34101: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34102: 1980 vp. 885
34103:
34104: Toivomusaloite n:o 799.
34105:
34106:
34107:
34108:
34109: Joutsenlahti ym.: Kankaanpään Verttuun paikallistien kunnosta-
34110: misesta.
34111:
34112:
34113: E d u s k u n n a II e.
34114:
34115: Kankaanpään kaupungissa on Verttuun pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34116: kallistie uudelleenrakentamisen tarpeessa, koska nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34117: tie on mutkainen ja mäkinen ja ilman kesto- muksen,
34118: päällystystä. Tiellä on varsinkin kesäaikana vil-
34119: kas liikenne, koska tien varrella sijaitsee lu- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
34120: kuisia järviä ja niillä on runsaasti kesämökki- piteisiin, jotta Kankaanpään Verttuun
34121: asutusta. Myös julkisten laitosten kesänvietto- valtion paikallistie kunnostettaisiin ja
34122: paikkoja on Verttuulla, jonne tullaan siten lo- kestopäällystettäisiin.
34123: maa viettämään ympäri maata.
34124: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34125:
34126: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34127: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34128: 886 1980 vp.
34129:
34130: Toivomusaloite n:o 800.
34131:
34132:
34133:
34134:
34135: Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen tien ja Mouhijärven kes-
34136: kustasta tulevan tien risteyksen parantamisesta.
34137:
34138:
34139: E d u s kun n a 11 e.
34140:
34141: Risteys Porin-Tampereen maantien ja Mou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34142: hijärven kirkonkylästä tulevan tien yhtymäkoh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34143: dassa on erittäin vaarallinen, koska tie Mou- muksen,
34144: hijärven kirkonkylän suunnasta tultaessa viettää
34145: voimakkaasti Porin-Tampereen tielle. Varsin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
34146: kin suurempia autoja on vaikea saada alalui- menpiteisiin, jotta Porin-Tampereen
34147: sussa pysähtymään ennen ristey,stä erityisesti tien ja Mouhijärven keskustasta tulevan
34148: liukkailla keleillä. Tämän vuoksi olisi risteys- tien risteys tasoitetaan vaakatasoon ja
34149: alue tehtävä tasaiseksi ja levitettävä turvalli- levitetään liikenneturvalliseksi.
34150: seksi.
34151: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34152:
34153: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34154: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34155: 1980 vp. 887
34156:
34157: Toivomusaloite n:o 801.
34158:
34159:
34160:
34161:
34162: Joutsenlahti ym.: Porin-Vaasan maantien ja Järvi-Suomen tien
34163: risteysalueen levittämisestä.
34164:
34165:
34166: E d u s k u n n a 11 e.
34167:
34168: Risteys Porin-Vaasan maantien ja ns,, Järvi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34169: Suomen tien liittymässä Noormarkun alueella muksen,
34170: on liikenteellisesti vaarallinen varsinkin suurem- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
34171: pien autojen kohdalla, koska risteys on ahdas ja menpiteisiin, jotta Porin-Vaasan tien
34172: viettävä. Korjaus olisi aikaansaatavissa helposti ja Järvi-Suomen tien risteys Noormar-
34173: tasoittamalla ja levittämällä risteysalue. kussa tasoitettaisiin ja levitettäisiin lii-
34174: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kenteellisesti turvalliseksi.
34175: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34176:
34177: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34178: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34179: 888 1980 vp.
34180:
34181: Toivomusaloite n:o 802.
34182:
34183:
34184:
34185:
34186: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
34187: Arantilan sillan rakentamiseksi Nakkilassa.
34188:
34189:
34190: E d u s k u n n a 11 e.
34191:
34192: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34193: rakennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34194: selle liikenteelle täysin sopimaton, koska sillalla
34195: on vain yksi ajokaista moottoriliikenteelle. Sil- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
34196: ta yhdistää Nakkilan kirkonkylän keskustan Ko- tyksen 4 000 000 markan määrärahan
34197: kemäenjoen yli Viikkalaan ja on vilkkaasti lii- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
34198: kennöity. Tämän vuoksi olisi uuden sillan ra- 1980 tulo- ja menoarvioon Arantilan sil-
34199: kentaminen entisen heikon sillan tilalle kiirei- lan rakentamiseksi Nakkilassa.
34200: nen ja välttämätön tehtävä.
34201: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34202:
34203: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34204: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34205: 1980 vp. 889
34206:
34207: Toivomusaloite n:o 80.3.
34208:
34209:
34210:
34211:
34212: Joutsenlahti ym.: Porin-Tampereen ja Peipohjan-Rauman
34213: rautatien perusparantamisesta.
34214:
34215:
34216: E d u s k u n n a 11 e.
34217:
34218: Porin-Tampereen radan perusparannustyöt ja irtolastisatamaan. Rata on suunniteltu val-
34219: on aloitettu vuonna 1979. Tänä vuonna töi- mistuvaksi vuonna 1984. Myös tämän rata-
34220: hin käytetään noin 5 milj. markkaa. Vuonna yhteyden arvioidaan lisäävän tavarakuljetuk-
34221: 1980 tarkoitukseen arvioidaan voitavan osoit- sia rautateitse.
34222: taa noin 10 milj. markkaa. Töiden kustannus- Porin-Tampereen ja Peipohjan-Rauman
34223: arvio nousee tällä hetkellä uudelleenkiskotuk- rautatiet muodostavat keskeisen tavaraliikenne-
34224: sineen ja ratapihatöineen noin 148 milj. mark- yhteyden Keski-Suomesta ja Tampereen seu-
34225: kaan. Työt kohteessa on aloitettu vasta Tam- dulta meren rannalle. Nämä radat tulisi myös
34226: pereen puoleisesta päästä. Peipohjan ja Rau- nopeasti saattaa nykyaikaisen rautatieliikenteen
34227: man välisen rautatien perusparannustöistä ei vaatimalle tasolle. Näitä rataosia ei ole tois-
34228: ole vielä laadittu suunnitelmia. Osoitetuilla taiseksi sisällytetty VR:n sähköistämisohjel-
34229: määrärahoilla ja tämänhetkisellä työnopeudel- maan. Rataosan merkityksen vuoksi sähköistä-
34230: la peruskorjauksen valmistuminen tulee !yk- mistarve tulisi kuitenkin uudelleen selvittää
34231: kääntymään pitkälle tulevaisuuteen. ja ottaa myöhemmin tapahtuva rataosan säh-
34232: Rataosan perusparannustyön nopeuttamista köistäminen huomioon perusparannustöiden yh-
34233: puoltavat useat seikat. Radan kuljetustalou- teydessä.
34234: dellinen merkitys on oleellisesti lisääntynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34235: Jyväskylän-Tampereen radan valmistumisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi· toivo-
34236: myötä. Tällä hetkellä suuri osa uuden oiko- muksen,
34237: radan tavarakulj.etuksista suuntautuu Porin ja
34238: Rauman satamiin. Tänä vuonna ovat liikenne- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
34239: väylät esim. Mäntyluodon satamaan ennätys- piteisiin Porin-Tampereen ja Peipoh-
34240: luokkaa. Raumalle valmistuu parasta aikaa sy- jan-Rauman rautateiden perusparan-
34241: väsatama, joka tulee lisäämään Rauman kaut- nustöiden oleelliseksi nopeuttamiseksi
34242: ta kulkevia tavaravirtoja. Vuonna 1980 aloi- ja ratojen sähköistyksen aikaansaami-
34243: tetaan Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen seksi.
34244: satamaradan rakentaminen Tahkoluodon öljy-
34245: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34246:
34247: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
34248: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
34249:
34250:
34251:
34252:
34253: 112 088000224~
34254: 890 1980 vp.
34255:
34256: Toivomusaloite n:o 804.
34257:
34258:
34259:
34260:
34261: Juvela ym.: Rauman-Raijalan maantien peruskorjaamisesta.
34262:
34263:
34264: E d u s kun n a 11 e.
34265:
34266: Kantatie n:o 42 (Rauma-Raijala) on ke- nykyliikenteen vaatimuksia. Mainitulla tieosuu-
34267: hittynyt varsin vilkkaasti liikennöidyksi tie- della on sattunut viime vuosina vakavia lii-
34268: osuudeksi, Tämän tien vaikutuspiirissä ovat kenneonnettomuuksia, jotka suurimmilta osil-
34269: Huittisten kaupungin, Köyliön, Säkylän, Eu- taan ovat johtuneet päällystetyn ajoradan ka-
34270: ran ja Lappi Tl:n kuntien teollisuuden ja peudesta tai mäenharjanteiden jyrkkyydestä.
34271: kaupan huomattavat kuljetukset. Mainittu tie Koska edellä mainittujen kuntien osalta li-
34272: välittää sisämaasta Rauman satamaan saapu- sähi työttömyys on huolestuttavasti lisään-
34273: van puun kemiallisen teollisuuden ulkomaan- tynyt, olisi avattava suurempi työkohde, jona
34274: viennin pääosan, joka tulee edelleenkin kas- tämän tien peruskorjaus ja levennys olisi yksi
34275: vamaan sataman uuden syväväylän valmistut- merkittävimpiä.
34276: tua vuoteen 1980 mennessä. öljysatama on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34277: myös merkittävä raskaan polttoöljyn kuljetus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34278: väylä.
34279: Mainittujen seikkojen perusteella voidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34280: todeta, että tie on liian kapea ja sen pysty- Rauman ja Raijalan välisen kantatien
34281: suorat tasauskaarteet on tehty aivan liian ly- kunnon parantamiseksi.
34282: hyillä säteillä eivätkä enää näin ollen vastaa
34283: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
34284:
34285: Aulis Juvela Mikko Elo
34286: 1980 vp. 891
34287:
34288: Toivomusaloite n:o 805.
34289:
34290:
34291:
34292:
34293: Kaarna ym.: Määrärahasta maantien peruskorjaamista varten vä-
34294: lillä Kasukkala - Rapattila - Nuijamaan kirkonkylä.
34295:
34296:
34297: E d u s kun n a 11 e.
34298:
34299: Valtakunnan rajan siirryttyä nykyiselle pai- joka tarvitsee tietä. Lappeenrannastl!. Kasukka-
34300: kalleen Nuijamaalla väheni siitä johtuen lii- laan saakka tie on kestopäällystetty j,a palve-
34301: kenne vanhalla Viipurin maantiellä huomat- lee samalla Vainikkalaan johtavaa liikennettä.
34302: tavasti, dkä nähtävästi siitä johtuen tietä ole Matkaa Kasukkalasta Nuijamaalle on noin 12
34303: sotien jälkeen millään tavalla korjattu, vaikka kilometriä, joka tieosuus siltä osin on perus-
34304: tie on välillä Kasukkala-Rapattila-Nuijamaan korjauksen tarpeessa. _
34305: kirkonkylä varsin huonokuntoinen, kapea ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34306: mutkainen, keväällä routiva, sorapäällysteinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34307: maantie, jota nykyaikaisella liikennekalustolla vomuksen,
34308: on vaikea ja vaarallinen liikennöidä.
34309: Rajanylityspaikan avauduttua Nuijamaalla on että hallitus ottaisi valtio~ vuoden
34310: lännestä sekä pohjoisesta Mikkelin-Lappeen- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
34311: rannan kautta kulkeva liikenne hakeutunut 5 000 000 markkaa käytettävJiksi vanhan
34312: vanhaa Viipurin maantietä käyttäen Kasukka- Viipurin maantien peruskoriau.~seen vä-
34313: lan-Rapattilan kautta Nuijamaalle. Lisäksi välillä Kasukkala - Rapattila - Nuija-
34314: tien varrella on paljon paikallista asutusta, maan kirkonkylä.
34315: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
34316:
34317: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
34318: 892 1980 vp.
34319:
34320: Toivomusaloite n:o 806.
34321:
34322:
34323:
34324:
34325: Kaarna ym.: Määrärahasta Vainikkalan-Haapajärven-Kasuk-
34326: kalan maantien peruskorjaamista varten.
34327:
34328:
34329: E d u s k u n n a 11 e.
34330: Idänkaupan ja henkilöliikenteen jatkuvasti vuoden ajan tehostetun kunnossapidon alaise-
34331: lisäännyttyä on Vainikkalan raja-asemasta muo- na. Kunnossapitoa ei ole kuitenkaan suoritet-
34332: dostunut huomattava valtakunnallinen liiken- tu nähtävästi siitä syystä, että tien peruskunto
34333: nekeskus. Se on pakottanut mm. ratapihan suu- on niin heikko, ettei se vastaa liikennetarvet-
34334: reen laajentamiseen, jotka työt on äskettäin ta. Sen vuoksi olisikin välttämättä peruskor-
34335: loppuun saatettu. jattava tieosuus välillä Vainikkala-Haapajär-
34336: Vainikkalan kautta ulkomaiseen tuontiin ja vi-Kasukkala, jossa se liittyy vanhaan Viipu-
34337: vientiin liittyvästä tavaraliikenteestä osa kul- rin maantiehen, joka on kestopäällystetty vä-
34338: jetetaan maantiekuljetuksina raskaalla liiken- lillä Kasukkala-Lappeenranta.
34339: nekalustolla Vainikkalan ja Kasukkalan välistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34340: maantietä n:o 390 käyttäen. Tietä käyttävät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34341: kotimaisteri rekka- ja muiden kuorma-autojen vomuksen,
34342: lisäksi ulkomaiset rekka-autot sekä useita vuo-
34343: roja päivässä kuljettavat linja-autot välillä Vai- että hallitus ottaisi valtion vuoden
34344: nikkala-Kasukkala-Lappeenranta. 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen
34345: Valtion Vainikkalaan rakentamat kontainer- 5 000 000 markkaa käytettäväksi Vai-
34346: nosturi ja terminaali ovat lisänneet huomatta- nikkalan - Haapajärven- Kasukkalan
34347: vasti sanotun tien käyttöä. Tie on ollut usean maantien peruskorjaamiseen.
34348: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
34349:
34350: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
34351: 1980 vp. 893
34352:
34353: Toivomusaloite n:o 807.
34354:
34355:
34356:
34357:
34358: Kanerva ym.: Henkilöautojen yhteiskäytön tehostamisesta työ-
34359: matkaliikenteessä.
34360:
34361:
34362: E d u s k u n n a 11 e.
34363:
34364: Suomessakin on havaittavissa tarvetta ja Viime vuosina on monissa maissa, mm.
34365: halua henkilöautojen yhteiskäyttöön työmatka- Ruotsissa, ryhdytty voimakkaisiin toimiin hen-
34366: liikenteessä. Nykyisin voimassa olevien sään- kilöautojen yhteiskäytön lisäämiseksi työmat-
34367: nösten mukaan tällainen naapuriapu on kui- kaliikenteessä. Näin tulisi menetellä myös Suo-
34368: tenkin kiellettyä, mikäli se tapahtuu vasta- messa.
34369: vuoroisuusperiaatteella tai rahallista korvausta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34370: vastaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34371: Erityisesti jatkuva energianhinnan nousu on vomuksen,
34372: tehnyt yhteiskäytön varsin ajankohtaiseksi. Tie-
34373: liikenteessä saataisiin aikaan selviä polttoai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34374: nesäästöjä, jos henkilöautojen keskimääräisiä henkilöautojen yhteiskäytön sallimiseksi
34375: matkustajalukuja pystyttäisiin lisäämään. Ny- vastavuoroisuusperiaatteella työmatka-
34376: kyisin henkilöautojen matkustajaluvut ovat hy- liikenteessä ja selvityksen suorittamisek-
34377: vin alhaisia, keskimäärin vain hieman yli yksi si siitä, miten yhteiskäyttö työmatkoil-
34378: henkilö autoa kohti. Matkustajamäärän lisäyk- la auton omistajalle suoritettavaa käyt-
34379: sellä voitaisiin myös helpottaa liikenneruuh- tökustannuskorvausta vastaan voitaisiin
34380: kia, parantaa liikenteen sujuvuutta ja siten toteuttaa.
34381: edistää liikenneturvallisuutta.
34382: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34383:
34384: Ilkka Kanerva Mauri Miettinen
34385: 894 1980 vp.
34386:
34387: Toivomusaloite n:o 808.
34388:
34389:
34390:
34391:
34392: Kanerva ym.: Liukkaan kelin ajoharjoitusratojen perustamisesta.
34393:
34394:
34395: E d u s k u n n a 11 e.
34396:
34397: Liikenneturvallisuus kehittyi maanteillämme harjoittelu näillä radoilla määrätty pakolliseksi
34398: huonomp,aan suuntaan vuoden 1979 aikana. kaikille ajokortin hankkiville.
34399: Tähän huolestuttavaan kehitykseen ovat vai- Tällaisten ajoharjoitusratojen käyttö olisi
34400: kuttaneet monet eri syyt, joista keskeisimpiä hyvin monipuolista ja laajaa, sillä niillä voisi-
34401: lienevät tieliikenteen määrällinen kasvaminen vat muutenkin kehittää ajotaitoaan ajokortti-
34402: talouselämän yleisen nousun myötä sekä teit- oppilaiden lisäksi palo-, poliisi- ja sairaankul-
34403: temme kunnon jo alkanut rapistuminen. Osin jetusautojen sekä linja-autojen ja erilaisten yh-
34404: olivat syynä myös epäedulliset keliolosuhteet, distelmäajoneuvojen kuljettajat, erilaisten va-
34405: joissa autoilijoiden ajotaito joutui erityisesti paaehtoisten ajokurssien oppilaat ym.
34406: koetukselle. Ajotaidossa onkin tässä suhteessa Ratojen käyttökustannuksista vastaisivat pää-
34407: havaittavissa selviä puutteellisuuksia, jotka voi- osiltaan niiden käyttäjät. Niiden perustamis-
34408: taisiin poistaa autoilijoiden asianmukaisella jat- kustannuksista olisi valtion ja kuntien huoleh-
34409: kokoulutuksella. dittava. On täysin perusteltua edellyttää, että
34410: Jatkokoulutusta autoilijoille kyllä antavat valtio ottaa näiden yleistä liikenneturvallisuutta
34411: monet tieliikenteen järjestöt ja oppilaitokset. tehokkaasti edistävien ratojen rakentamisen ra-
34412: Kuitenkin erityisesti liukkaan kelin ajoharjoit- hoittamisen huomioon tieliikenteeltä koottavien
34413: telua ja opetusta on haitannut sopivien har- verojen ja veronluonteisten maksujen sijoitus-
34414: joitusratojen puute. Meren ja järvien jäillä kohteena. Nykyisin näiden maksujen ja valtion
34415: harjoittelu on vuosi vuodelta vaikeutunut kun- tieliikenteeseen osoittamien varojen välillä on
34416: tien, kalastuskuntien ja ympäristönsuojelijoiden räikeä epäsuhde.
34417: lisääntyneen vastustuksen vuoksi. Myös viime Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34418: aikojen lainsäädäntö (mm. maastoliikennelaki) nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34419: on ollut omiaan rajoittamaan luonnonjäällä muksen,
34420: tapahtuvaa ajoharjoittelua.
34421: Liukkaan kelin ajoharjoittelumahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
34422: sien puuttumisen johdosta Autoliitto on esittä- menpiteisiin liukkaan kelin ajoharjoitus-
34423: nyt, että jokaiseen lääniin tulisi rakentaa aina- ratojen rakentamisohjelman laatimiseksi
34424: kin yksi kautta vuoden käytettävissä oleva ja määrärahan ottamiseksi viimeistään
34425: liukkaan kelin ajoharjoittelurata. Autoliiton valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
34426: mukaan mm. Ruotsissa ja Norjassa on tällai- arvioesitykseen ohjelman toteuttamisen
34427: sista harjoitusradoista saatu erittäin hyviä ko- aloittamiseksi.
34428: kemuksia. Norjassa onkin liukkaan kelin ajo-
34429: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34430:
34431: Ilkka Kanerva Reino Breilin Mauri Miettinen
34432: 1980 vp. 895
34433:
34434: Toivomusaloite n:o 809.
34435:
34436:
34437:
34438: Kauppi ym.: Vaasan-Vähänkyrön maantien rakennustöiden
34439: aloittamisesta.
34440:
34441:
34442: Ed u s kun n a II e.
34443:
34444: Vähänkyrön kunta on ripeästi kehittyvä kun- - Vähänkyrön tien huono liikennöitävyys ai-
34445: ta Vaasan läänissä. Vaasan-Vähänkyrön maan- heuttaa sen, että vähäkyröläiset suuntaavat os-
34446: tien kunto on kuitenkin niin huono, että se tosmatkojaan myös muualle kuin Vaasaan.
34447: asettaa huomattavia esteitä kunnan kehitykselle. Kun Vaasan tarjoamat kaupalliset palvelut
34448: Vähäkyrö kuuluu talousmaantieteelliseltä si- aivan lähikuukausina ovat tuntuvasti lisäänty-
34449: jainniltaan Vaasan talousalueeseen, jolloin te- neet ja vielä lisääntyvät, edellyttää se ostovoi-
34450: ollisuuden ja kaupan yhteydet Vaasaan ovat man saamista entistä enemmän myös ympäröi-
34451: päivittäisiä. Varsinkin kunnan suurin työnanta- vältä maaseudulta. Tällöin perusedellytys on
34452: ja Oy Finncrown Ab joutuu käyttämään päi- se, että tieolosuhteet ovat nykyajan vaatimus-
34453: vittäin runsaasti Vaasan-Vähänkyrön tietä kul- ten mukaiset.
34454: jetuksissaan, sillä raaka-aineet tulevat Vaasan Vähänkyrön kunnan alueen tieverkko on
34455: kautta samoin kuin valmiit tuotteet lähtevät selväpiirteinen sikäli, että päätiet kulkevat Ky-
34456: markkinoille Vaasan kautta. Yhtiön kokonais- rönjoen molemmin puolin. Kun Tervajoen-
34457: myynnistä menee noin 50 % vientiin, joka Vähänkyrön osuus valmistui vuonna 1977 nyky-
34458: tapahtuu Vaasan Vaskiluodon sataman kautta. ajan vaatimukset täyttävään kuntoon, on Ky-
34459: Samoin Lassila & Tikanojan Vähänkyrön tehdas rönjoen eteläpuolella kulkeva Tervajoen-Vä-
34460: joutuu käyttämään erityisen paljon Vaasan-Vä- hänkyrön maantie muodostunut päätieksi, jonka
34461: hänkyrön tietä, sillä Vähässäkyrössä ei ole lain- tieyhteyden jatkamista on Vaasan-Vähänkyrön
34462: kaan varastaa, vaan valmiit tuotteet kuljete- tieyhteyden parantaminen. On lisäksi todetta-
34463: taan päivittäin Vaasaan. Samoin Merikaarrossa va, että kirkonkylästä on matkaa Merikaar-
34464: toimiva T. Häggqvistin metallivalimo käyttää toon kunnan Mustasaaren puoleiselle rajalle
34465: kuljetuksissaan yksinomaan Vaasan-Vähänky- 10 km, joten parannettu Vaasan-Vähänkyrön
34466: rön tietä. tie palvelisi tältä osuudelta myös kunnan si-
34467: Yleisenä toteamuksena voisi todeta, että Vä- säistä liikennettä Merikaarron ja kirkonkylän
34468: hänkyrön elinkeinoelämän, sekä teollisuuden välillä.
34469: että kaupan edestakaiset kuljetukset suuntautu- Kuten edellä olevasta käy ilmi, on Vaasan-
34470: vat lähes yksinomaan Vaasaan, joten Vaasan- Vähänkyrön maantien parantaminen. ratkaisevan
34471: Vähänkyrön tie ja sen liikennöitävyys ovat tärkeätä Vähänkyrön kunnan tulevan kehityk-
34472: Vähällekyrölle ensiarvoisen tärkeät. sen, teollisuuden ja kaupan kuljetusten, työssä-
34473: Vähänkyrön kirkonkylästä on matkaa Vaa- käynti- ja asiointiliikenteen sekä kunnan sisäi-
34474: saan 29 km ja Merikaarrosta vain 20 km. On sen liikenteen kannalta.
34475: siten täysin luonnollista, että kunnasta ulos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34476: päin suuntautuva työssäkäynti suuntautuu Vaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34477: saan. Vähästäkyröstä käykin Vaasassa työssä muksen,
34478: päivittäin noin 500 ihmistä ja tulevaisuudessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34479: työssäkäynti Vaasassa ilmeisesti vain kasvaa Vaasan-Vähänkyrön maantien rakenta-
34480: nykyisestään. misen aloittamiseksi Vähänkyrön suun-
34481: Kuntalaisten asiointiliikenteen osalta Vaasan nasta alkaen.
34482: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
34483:
34484: Eeva Kauppi Urho Pohto Tauno Valo
34485: P. Mäki-Hakola Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
34486: Helge Saarikoski Timo Ihamäki
34487: 896 1980 vp.
34488:
34489: Toivomusaloite n:o 810.
34490:
34491:
34492:
34493:
34494: Kauppi ym.: Jurvan-Norinkylän-Kainaston maantien peruspa-
34495: rantamisesta.
34496:
34497:
34498: E d u s k u n n a 11 e.
34499:
34500: Jurvan-Kainaston tien vaikutuspiirissä on joella oleviin oppilaitoksiin. Koululaisliikenne
34501: teollisuutta ja yrityksiä, joille paremmat tie- voisi kunnollisten tieyhteyksien vallitessa ta-
34502: olot ovat elintärkeitä. Tieyhteyden varaan ra- pahtua päivittäin, eikä opiskelijoitten tarvitsisi
34503: kentuu lyhin yhteys Strömbergin Kauhajoen majoittua koulupaikkakunnalla.
34504: tehtaalta Vaasaan, puutavaran ja polttoturpeen Tieyhteys palvelee myös työssä käyviä Kau-
34505: kuljetus Metsä-Botnian tehtaalle Kaskisiin sekä hajoelle ja Jurvaan, sekä varsin runsaasti myös
34506: kaikkinainen puutavaran kuljetus Norin Saha tien varrella Norinkylässä oleviin teollisuuslai-
34507: Oy:n laitoksille ja sieltä alueen huonekalu- toksiin.
34508: teollisuudelle, jonka alan yrittäjiä Jurvan, Kau- Työllisyystyökohteena ko. tietyön käynnistä-
34509: hajoen ja Teuvan alueella on yhteensä noin minen on välttämätöntä. Varsinkin alueen
34510: 150. Huomattava osa jurvalaisista huonekaluis- kuorma-autoilijoiden ja muiden koneyrittäjien
34511: ta kuljetetaan edelleen Jurvan-Kainaston tietä työllisyystilanne on heikko.
34512: Etelä- ja Lounais-Suomen markkinoille. Mai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34513: nitut kuljetukset ovat miltei kaikki raskaita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34514: rekka-autokuljetuksia.
34515: Jurvan-Kainaston tieyhteys on myös vilk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34516: kaan koululaisliikenteen väylä, toisaalta Jur- menpiteisiin ]urvan-Norinkylän-Kai-
34517: vassa sijaitseviin kouluihin ja toisaalta Kauha- naston tien perusparantamiseksi.
34518: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
34519:
34520: Eeva Kauppi Tauno Valo Urho Pohto
34521: P. Mäki-Hakola Timo Ihamäki Aila Jokinen
34522: Helge Saarikoski
34523: 1980 vp. 897
34524:
34525: Toivomusaloite n:o 811.
34526:
34527:
34528:
34529:
34530: Kauppi ym.: Kruunupyyn lentokentän varustetason parantami-
34531: sesta.
34532:
34533:
34534: E d u s k u n n a 11 e.
34535:
34536: Kruunupyyn lentokentän laajentamisesta on Asianomaisten tutkien sekä kiitoradan 1at-
34537: puhuttu paljon. Alueella on jo raivattuna kaminen 500 metriLlä e!li 2 300 metriin ant~
34538: uuden kiitoradan pohja. Nykyisessä kiitoradas- vankan ta!k:een maclmSitajien turvailil!isuusasteen
34539: sa on parantarmsen varaa. Rata on pituudeltaan kohoami:sesta.
34540: 1 800 metdä ja SJUihku:koneratana. Suomen ly- EdeJlä olevan perusteeLla ehdotamme kun-
34541: hin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34542: Joissaddn olosuhteissa on tapahtunut vaili- vomuksen,
34543: tettav1a lentojen peruutuksia. Lisäksi: joudu-
34544: taan aivan !liian uscin kentällä operoimaan ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34545: joitet!lliJLa nousupainol:la. On myös selvää, että menpztetstzn Kruunupyyn lentokentän
34546: matkustajien turvallisuus on kyseessä tämän- varustetason parantamiseksi.
34547: laatuisissa olosuhteissa.
34548: Helsingis1sä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34549:
34550: Eeva Kauppi Antero Juntumaa Jutta Zilliacus
34551: Helvi Hyrynkangas Tauno Valo
34552:
34553:
34554:
34555:
34556: 113 088000224~
34557: 898 1980 vp.
34558:
34559: Toivomusaloite n:o 812.
34560:
34561:
34562:
34563:
34564: Kauppinen ym.: Hammaslahden aseman määräämisestä pikaju-
34565: nien pysähdyspaikaksi.
34566:
34567:
34568: E d u s k u n n a 11 e.
34569:
34570: Pyhäselän kunta on anonut, että pikajunien Aikataulullisesti tärkeät ja nopeat pikajunat
34571: n:o 1 ja 2 Helsinki-Joensuu ja Joensuu- 1 ja 2 ajavat Hammaslahden ohi pysähtymättä.
34572: Helsinki pysähdyspaikaksi määrättäisiin myös Juuri nämä junat voisivat palvella parhaiten
34573: Hammaslahti. Edellinen pikajuna lähtee Hel- Pyhäselän asukkaiden asioimistarpeita maa-
34574: singistä klo 13.10 ja saapuu Joensuuhun klo kuntakeskukseen Joensuuhun sekä valtakunnan-
34575: 20.00 ja jälkimmäinen lähtee Joensuusta klo keskukseen Helsinkiin ja välillä oleviin tärkei-
34576: 10.10 ja saapuu Helsinkiin klo 15.55. siin keskuspaikkoihin Imatralle, Lappeenran-
34577: Vaikka pikajunat välillä Joensuu-Helsinki taan, Kouvolaan ja Lahteen. Pyhäselän asukkai-
34578: --'Joensuu ovatkin tarkoitetut palvelemaan lä- den lisäksi myös Rääkkylän pohjoisosan ja
34579: hinnä kaukoliikenneyhteyksiä Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaaran läntisen osan asukkaat voivat
34580: ja maan pääkaupungin välillä, niin Pohjois- käyttää Hammaslahden as,emaa liikennepaikka-
34581: Karjalan alueella, jossa maakunnan asukkaita naan.
34582: palvelevat liikenneyhteydet muutenkin ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34583: heikkoja, näiden pikajunien pitäisi pysähtyä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34584: kuntakeskuksissa tai niitä palvelevilla liikenne-
34585: paikoilla, Hammaslahti, Onkamo, Kitee ja Kesä- että hallitus kehottaisi rautatiehalli-
34586: lahti. Osa kaukojunista onkin saatu pysähty- tusta määräämään Joensuun ja H elsin-
34587: mään ko. liikennepaikoilla, mutta vieläkään gin välisten pikajunien n:o 1 ja 2 py-
34588: nämä pysähdykset eivät riittävästi palvele ko. sähdyspaikaksi myös Hammaslahden
34589: kuntien ja alueiden asukkaita. Tämä koskee aseman Pyhäselän kunnassa.
34590: nimenomaan Pyhäselän kunnan keskuksen
34591: Hammaslahden ja sen ympäristön asukkaita.
34592: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
34593:
34594: Markku Kauppinen Mikko Pesälä Pauli Puhakka
34595: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Matti Puhakka
34596: 1980 vp. 899
34597:
34598: Toivomusaloite n:o 813.
34599:
34600:
34601:
34602:
34603: Kauppinen ym.: Lieksan-Nurmeksen alueita palvelevan lento-
34604: kentän suunnittelun käynnistämisestä.
34605:
34606:
34607: E d u s k u n n a II e.
34608:
34609: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittu- Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri-
34610: vina muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmek- tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio
34611: sen kaupungit sekä niiden välittömässä lähei- on merkittävä tekijä alueen talouselämälle sen
34612: syydessä olevat maalaiskunnat maantieteellises- omistaessa suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöi-
34613: ti laajan ja metsätalouden, teollisuuden, maa- den kautta suuren osan alueen metsäalueista
34614: talouden sekä matkailun suhteen merkittävän sekä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa
34615: talousalueen, jonka ulottaminen lentoliikenteen alueella voimaperäistä teollisuutta. Edelleen on
34616: käyttömahdollisuuksien piiriin on valtiovallan valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa
34617: tärkeä tehtävä. sen tukitoimenpiteillä kehitettyjen teollisuus- ja
34618: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten kehit-
34619: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin tämiseen.
34620: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34621: loudellista myötävaikutusta - jo asian laaja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34622: kantoisuudesta sekä siitä johtuen, että se kos- muksen,
34623: kee useita kuntia - käytännön toimenpiteisiin
34624: asian kehittämisessä ei ole päästy. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34625: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- Lieksan ja Nurmeksen kaupunkeja ja
34626: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen si- niitä ympäröivän maakunnan tarpeita
34627: jainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, palvelevan lentokentän suunnittelun
34628: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- käynnistämiseksi.
34629: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja
34630: sen kehittäminen edelleen edellyttävät mahdol-
34631: lisuutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata.
34632: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
34633:
34634: Markku Kauppinen Matti Puhakka Lea Sutinen
34635: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen P. Puhakka
34636: 900 1980 vp.
34637:
34638: Toivomusaloite n:o 814.
34639:
34640:
34641:
34642: Kivitie ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimivien meri-
34643: yhteyksien aikaansaamiseksi.
34644:
34645: E d u s k u n n a 11 e.
34646:
34647: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle 4. Uuden vesikuljetuskaluston - työntö- ja
34648: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismahdolli- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
34649: suuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, että maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
34650: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kana- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
34651: voimishankkeet yhteiskunnan kehittämisen kan- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
34652: nalta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämisessä dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
34653: toisiinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttunut ren yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
34654: ja edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesi- toin.
34655: kuljetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
34656: nyttemmin johtaneet siihen, että maamme vesi- dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuksia
34657: tieverkon kehittämistä on tkiirehdittävä tavoit- vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
34658: teena saattaa maamme kaikki rakentamiskelpoi- siten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä.
34659: set vesireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdistää Se avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehittä-
34660: ne mereen. miselle.
34661: Vesitieverkon kehittämisen perusteluiksi voi- 6. Rakentaminen lisää myös edellytyksiä
34662: daan esittää seuraavaa: uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
34663: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kulje- arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuudet
34664: tusväylästöä- v,esiteitä- on Suomessa sisäve- hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria voi-
34665: sillä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, malayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.
34666: mutta väylästöä ei voida käyttää parhaalla mah- Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan ra-
34667: dollisella tavalla, kun olennaisia, pituudeltaan kentamiskustannuksia.
34668: kuitenkin vain murto-osaa kokonaisuudesta 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
34669: edustavia yhteyksiä on rakentamatta. edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuoje-
34670: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien lun, vedenhankinnan, kalastuksen ja vesien
34671: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teolli- virkistyskäytön kasvavia tarpeita.
34672: suudesta, koska halvin tapa kulkea ja kuljettaa 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta·
34673: sekä hankkia energiaa on aikanaan määrännyt mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
34674: väestön sijoittumisen. pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
34675: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. Lii-
34676: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden kenneministeriö on puolestaan todennut sen
34677: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- maamme kannattavimmaksi liikenneinvestoin-
34678: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä niksi.
34679: niitä voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34680: edullisesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34681: käyttäen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvi-
34682: taan myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suoraan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
34683: käyttökohteisiin on edullisinta hoitaa vesitse. Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ;a
34684: Vesitieverkko terminaaleineen, antaa myös en- rakentamiseksi siten, että saataisiin ai-
34685: tistä paremmat mahdollisuudet kuljetusmuoto- kaan myös toimivat meriyhteydet.
34686: jen yhteistyölle kaikissa, erityisesti raskaissa
34687: kuljetuksissa.
34688: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
34689:
34690: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
34691: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
34692: 1980 vp. 901
34693:
34694: Toivomusaloite n:o 815.
34695:
34696:
34697:
34698:
34699: Knuuttila ym.: Ammattimaista liikennettä koskevien säännösten
34700: täsmentämisestä.
34701:
34702:
34703: E d u s k u n n a 11 e.
34704:
34705: Oikeuslaitoksen omaksuman kannan mukai- tuskalustolla taysm liikennelupaviranomaisten
34706: sesti voidaan yritystoimintaan liittyviä korvaus- kapasiteettivalvonnan ulkopuolella.
34707: ta vastaan tapahtuvia kuljetustehtäviä hoitaa On myös todettava, että juuri oikeuskäy-
34708: tiettyyn rajaan saakka ilman liikennelupaa. tännön omaksuman kannan johdosta on tänä
34709: Voimassa olevassa tieliikennelaissa ja asetuk- päivänä mahdollistunut runsas laittoman lii-
34710: sessa ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken- kenteen harjoittaminen muuhun liiketoimintaan
34711: teestä ei kuitenkaan löydy suoranaisesti sään- liittyvien kuljetusten yhteydessä ja ilman että
34712: nöksiä tällaisesta tavasta suorittaa kuljetuksia. viranomaiset olisivat kyenneet ottamaan sel-
34713: Niinpä onkin todettava, että sallimalla yritys-, keätä ja yhteneväistä asennetta tällä alueella
34714: liike- tai ansiotoimintaan sekä työuralmihin tapahtuvaan laittomaan liikenteeseen saatikka
34715: liittyvien, korvausta vastaan tapahtuvien kulje- sitten lopettamaan sitä.
34716: tusten hoitaminen väljästi ilman liikennelupaa, Niinpä olisikin lähdettävä siitä, että myös
34717: saatetaan pitkälti tuhota kuljetustoimintaa har- yritys-, liike- tai ansiotoimintaan sekä työura-
34718: joittavien yritysten koko yritystoiminnan jär- koibio liittyvien kuljetusten hoitaminen on
34719: kevän hoitamisen kannalta ehdottomana edelly- pääsääntöisesti jätettävä liikennöintiä ammatti-
34720: tyksenä pidettävä halu yritystensä pitkäjäntei- maisesti harjoittavien henkilöiden tai yhteisö-
34721: seen kehittämiseen, koska suhteellisen vapaan, jen hoidettavaksi ja omalla kalustolla tapahtu-
34722: korvausta vastaan ilman liikennelupaa tapah- va kuljetustoiminta tällaisessa tapauksessa
34723: tuvan !Hkennöimisen johdosta menetetään täy- tulisi mahdollistaa ainoastaan silloin, mikäli
34724: sin kohtuullisena vaatimuksena pidettävä var- kuljetustoiminnan osuus toimintakokonaisuu-
34725: muus liikenneluvan perusteella tapahtuvan kul- desta ei muodosta oleellista osaa eikä päätoi-
34726: jetustoiminnan taloudellisesta kannattavuudes- minnan tarkoitusta yleisen elämänkokemuksen
34727: ta. ja alalla noudatettavan käytännön mukaan voi-
34728: Varmaa on kuitenkin, että pitkällä aikavälil- da saavuttaa ilman siihen välittömästi liittyviä
34729: lä on kansantaloudellisesti edullisempaa pyrkiä omatoimisia kuljetuspalveluja.
34730: saamaan maahan elintärkeitä kuljetustoimintoja Ehdotammekin kunnioittavasti eduskunnan
34731: varten taloudellisesti ja toiminnallisesti vakaal- hyväksyttäväksi toivomuksen,
34732: la pohjalla toimivia kuljetustoimintaan erikois- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34733: tuneita yrittäjiä kuin valita tämän vaihtoehdon menpiteisiin ammattimaista liikennettä
34734: tilalle joku tuntematon edellämainittua vaihto- koskevien säännösten täsmentämiseksi
34735: ehtoa huonompi olotila. Tällainen tilanne on siten, että myös yritys-, liike- tai ansio-
34736: mahdollista syntyä, mikäli jokaiselle yritykselle, toimintaan sekä työurakoihin liittyvissä
34737: jonka toiminnasta kuljetusten osuus on esi- kuljetuksissa on noudatettava ammatti-
34738: merkiksi enintään puolet, mahdollistuu kulje- maista liikennettä säätelevien määräys-
34739: tustoiminnan vapaa aloittaminen omalla kulje- ten viitoittamia perusperiaatteita.
34740: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
34741:
34742: Sakari Knuuttila Seppo Tikka Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari
34743: Anna-Liisa Piipari Paavo Vesterinen Inger Hirvelä Juhani Raudasoja
34744: Salme Myyryläinen Bror Lillqvist Reino Breilin Anna-Liisa Jokinen
34745: Maija Rajantie Aimo Ajo Mauno Forsman Pirjo Ala-Kapee
34746: Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila Terhi Nieminen-Mäkynen Eino Grönholm
34747: 902 1980 vp.
34748:
34749: Toivomusaloite n:o 816.
34750:
34751:
34752:
34753:
34754: Knuuttila ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimivien
34755: meriyhteyksien aikaansaamiseksi.
34756:
34757:
34758:
34759: E d u s k u n n a 11 e.
34760:
34761: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle sitse. Vesitieverkko terminaaleineen antaa myös
34762: toivomuks,en Järvi-Suomen kanavoiruismahdol- entistä paremmat mahdollisuudet kuljetusmuo-
34763: lisuuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, että tojen yhteistyölle kaikissa, erityisesti raskaissa
34764: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kanavoi- kuljetuksissa.
34765: ruishankkeet yhteiskunnan kehittämisen kannal- 4. Uuden vesikuljetuskaluston - työntö- ja
34766: ta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämisessä toi- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
34767: siinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttunut ja maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
34768: edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesikul- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
34769: jetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat nyt- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
34770: temmin johtaneet siihen, että maamme vesitie- dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
34771: verkon kehittämistä on kiirehdittävä tavoittee- ren yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
34772: na saattaa maamme kaikki rakentamiskelpoiset toin.
34773: vesireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdistää ne 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
34774: mereen. dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuksia
34775: Vesitieverkon kehittämisen perusteluiksi voi- vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
34776: daan esittää seuraavaa: siten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä.
34777: Se avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehit-
34778: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kul- tämiselle.
34779: jetusväylästöä - vesiteitä - on Suomessa si- 6. Rakentaminen Hsää myös edellytyksiä
34780: sävesillä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
34781: km, mutta väylästöä ei voida käyttää parhaalla arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuu-
34782: mahdollisella tavalla, kun olennaisia, pituudel- det hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria
34783: taan kuitenkin vain murto-osaa kokonaisuudes- voimalayksiköitä parhaalla mahdollisella taval-
34784: ta edustavia yhteyksiä on rakentamatta. la. Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan
34785: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien rakentamiskustannuksia.
34786: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teolli- 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
34787: suudesta, koska halvin tapa kulkea ja kuljet- edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuoje-
34788: taa sekä hankkia energiaa on aikanaan mää- lun, vedenhankinnan, kalastul<:sen ja vesien
34789: rännyt väestön sijoittumisen. virkistyskäytön kasvavia tarpeita.
34790: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta-
34791: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
34792: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
34793: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. Lii-
34794: niitä voida pitken matkojen vuoksi hoitaa kenneministeriö on puolestaan todennut sen
34795: edullisesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä maamme kannattavimmaksi liikenneinvestoin-
34796: käyttäen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvi- niksi.
34797: taan myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34798: raan käyttökohteisiin on edullisinta hoitaa ve- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34799: Toivomusaloite n:o 816 903
34800:
34801: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin rakentamiseksi siten, että saataisiin ai-
34802: Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ja kaan myös toimivat meriyhteydet.
34803: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
34804:
34805: Sakari Knuuttila Salme Myyryläinen Mauno Forsman
34806: Hannu Tapiola Mikko Elo Liisa Jaakonsaari
34807: Pekka Starast Maija Rajantie Bror Lillqvist
34808: Niilo Hämäläinen Erkki Liikanen Juhani Raudasoja
34809: Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala Mikko Rönnholm
34810: Risto Tuominen Seppo Tikka Eino Loikkanen
34811: Kaisa Raatikainen Matti Luttinen Lasse Lehtinen
34812: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila Matti Puhakka
34813: Jermu Laine Reino Breilin Pirjo Ala-Kapee
34814: Saara-Maria Paakkinen Juhani Surakka
34815: 904 1980 vp.
34816:
34817: Toivomusaloite n:o 817.
34818:
34819:
34820:
34821:
34822: Koivisto ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen työvirastoluonteen
34823: säilyttämisestä.
34824:
34825:
34826: E d u s kun n a 11 e.
34827:
34828: Tie- ja vesirakennuslaitos on supistanut tei- tyiset, jotka hankkivat suhdanteiden mukaan
34829: den kunnossapito- sekä työkoneiden huolto- ja toimeentulonsa pääasiallisesti muualta ja vain
34830: korjaushenkilökuntaa, rakennuspuolen työnjoh- eräänlaisina täydennystöinä suorittavat TVL:n
34831: tajia sekä toimistohenkilökuntaa ja työntekijöi- töitä, eivät voi hankkia sellaista kalustoa ja
34832: tä viime vuosina tuntuvasti. Kahden viimeksi palkata niin ammattitaitoisia työntekijöitä, mitä
34833: kuluneen vuoden kuluessa on tapahtunut työl- etenkin teiden kunnossapito vaatii. TVL:n
34834: lisyydessä TVL:n piirissä lähes 2 500 henkilön luonne työvirastona on säilytettävä ja valtit>n
34835: poistuma. Tämä on tapahtunut lisäämällä toi- pitkäaikaisten työntekijöitten ja toimihenkilöi-
34836: saalta ulkopuolisia palveluita, toisaalta ns. luon- den työpaikat on pysytettävä sillä tasolla, että
34837: nollisen poistuman kautta. Nuoria, työttömyy- ammattitaitoisen työvoiman avulla kyetään tei-
34838: destä kärsiviä ei ole otettu lainkaan kasvamaan den kunto ja tieliikenteen turvallisuus pitämään
34839: ammattitaitoisiksi työntekijöiksi. Näin ollen mahdollisimman korkeana.
34840: vastaisuudessa on pelättävissä töiden siirtymis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34841: tä enenevästi ulkopuolisil1e, yksityisille urakoit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34842: sijoille. Työvirasto on siten muuttumassa yhä muksen,
34843: enemmän teettäväksi virastoksi. Tehdyt kustan-
34844: nusvertailut TVL:n oman kaluston ja työvoi- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
34845: man käytöstä verrattuna yksityisten yrittäjien piteisiin, että tie- ;a vesirakennuslaitos
34846: suorittaman työn kannattavuuteen eivät kestä säilyisi edelleen työviraston luonteisena
34847: kriittistä tarkastelua. laitoksena ;a että laitoksen työpaikkojen
34848: Kun TVL:n toiminta on jatkunut lähes enti- määrä pysytetään sillä tasolla, että am-
34849: sessä laajuudessaan, vain rakentamisen osuuden mattitaitoisen työvoiman avulla kyetään
34850: jonkin verran vähentyneenä, on kyseessä sekä pitämään teiden kunto ja tieliikenteen
34851: teiden kunto että liikenteen turvallisuus. Yksi- turvallisuus mahdollisimman korkeana.
34852: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
34853:
34854: Tellervo Koivisto Markus Aaltonen Maija Rajantie
34855: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Liisa Jaakonsaari
34856: Olli Helminen Pirkko Valtonen Kaarina Suonio
34857: Jacob Söderman Pekka Starast Jouko Tuovinen
34858: Seppo Tikka Kaj Bärlund Risto Tuominen
34859: Jermu Laine Mauno Forsman Eino Grönholm
34860: Saara-Maria Paakkinen
34861: 1980 vp. 905
34862:
34863: Toivomusaloite n:o 818.
34864:
34865:
34866:
34867:
34868: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
34869: Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsalmen lentokenttätöiden aloit-
34870: tamiseksi.
34871:
34872:
34873: E d u s k u n n a 11 e.
34874:
34875: Oulun Jäänin Pyhäjärvi on liikenneyhteyk- 1978 suoritettu kokeilu 2-moottorisilla koneilla
34876: sien kannalta monessa mielessä "lapsipuolen jo osoitti.
34877: asemassa". Esim. pikajunaa ei kulje ollenkaan Pyhäsalmen lentokentän päällystämisellä on
34878: ja muutenkin on vain kaksi junavuoroa päiväs- myös merkittävä työllistävä vaikutus, onhan
34879: sä. Pyhäjärvikin kärsinyt jo sangen paljon työttö-
34880: Pyhäjärven Ilmailukerho on omasta puoles- myydestä, aika-ajoin työttömyys on ollut siellä
34881: taan tunnustusta ansaitsevalla tavalla pyrkinyt jopa lähes 11 % työvoimasta viime aikoina.
34882: kehittämään paikkakunnan lentoliikennettä ja Uusimpien kustannuslaskelmien mukaan Py-
34883: siten parantamaan liikenneyhteyksiä. Myös häsalmen lentokenttätyön loppuun saattami-
34884: Pyhäjärven kunta on suhtautunut myönteisesti seksi tarvittaisiin varoja 724 000 markkaa.
34885: lentokenttähankkeeseen edellyttäen kuitenkin, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34886: että valtio myös tulee riittävässä mitassa tu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34887: kemaan lentokentän laajennustöitä. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
34888: Pyhäjärven Ilmailukerho on marraskuussa tyksen 724 000 markan määrärahan ot-
34889: 1979 lähettänyt raha-anomuksen Pyhäsalmen tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
34890: lentokentän töiden loppuun saattamiseksi. Tar- 1980 tulo- ja menoarvioon Oulun läänin
34891: koitus on, että lentokentän kiitotien pituudeksi Pyhäjärven Pyhäsalmen lentokenttätöi-
34892: tulisi 1 150 metriä ja leveydeksi noin 30 met- den saattamiseksi käyntiin viimeistään
34893: riä ja että kenttä päällystettäisiin bitumilla. vuoden 1980 kesän aikana ja siten Poh-
34894: Pyhäsalmen kenttä on jo varsin hyvin tun- jois-Suomen ja erityisesti Oulun läänin
34895: nettu ympäri Suomea. Sen käyttö on jo kiin- eteläosan lentoliikenteen ja Pyhäjärven
34896: nostanut varsin monia yrittäjiä, kuten syksyllä seudun työllisyyden edistämiseksi.
34897: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
34898:
34899: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
34900: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
34901:
34902:
34903:
34904:
34905: 114 088000224~
34906: 906 1980 vp.
34907:
34908: Toivomusaloite n:o 819.
34909:
34910:
34911:
34912:
34913: Kortesalmi ym.: Ns. etäisyyshaitan poistamisesta puhelinliiken-
34914: teestä.
34915:
34916:
34917: E d u s kun n a 11 e.
34918:
34919: Kehitysalueiden talouselämä kärsii edelleen kustannuksista, jotka eivät niille missään ta-
34920: puhelinliikenteen ns. etäisyyshaitasta. Tämä pauksessa kuulu.
34921: tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kehitysalu- SMP:n eduskuntaryhmä on jo vuodesta 1970
34922: eiden yritysten puhelinkulut ovat suuremmat saakka taistellut tämän puhelinliikenteen etäi-
34923: kuin eteläisessä osassa maata toimivien yritys- syyshaitan poistamiseksi. Valitettavasti tähän
34924: ten. Lisäksi puhelinveloitukset ovat etelästä mennessä on vain pieniä korjauksia saatu ai-
34925: pohjoiseen puhuttaessa halvemmat kuin pohjoi- kaan.
34926: sesta etelään puhuttaessa. Kaukoliikenne tuot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34927: taa posti- ja lennätinlaitokselle ylijäämää, jolla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34928: laitos subventoi postiliikenteen tariffeja. Oulun muksen,
34929: seudun, Ylivieskan ja Keski-Pohjanmaan yrittä-
34930: jät ovat arvioineet posti- ja lennätinhallituksen että hallitus kiireesti ryhtyisi totmttn
34931: veloitusten epäsuhdan rasittavan kehitysaluei- ns. etäisyyshaitan poistamiseksi puhelin-
34932: den yrityksiä jopa viidelläkymmenellä miljoo- liikenteestä ja täten Pohjois-Suomen
34933: nalla ylimääräisellä markalla. Näin siis Pohjois- saattamiseksi tasaveroiseen asemaan Ete-
34934: Suomen yritykset joutuvat hämmästyttävästi lä-Suomen kanssa yritystoiminnassa ja
34935: vastaamaan sellaisista posti- ja lennätinlaitoksen muun talouselämän piirissä.
34936: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
34937:
34938: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
34939: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
34940: 1980 vp. 907
34941:
34942: Toivomusaloite n:o 820.
34943:
34944:
34945:
34946:
34947: Lahti-Nuuttila ym.: Nokian-Linnavuoren paikallistien uusimi-
34948: sesta.
34949:
34950:
34951: E d u s k u n n a 11 e.
34952:
34953: Nokian kaupungissa sijaitseva voimakas asu- tanto-ohjelman mukaisesti asukkaitten maata
34954: mataajama Siuro-Linnavuori sijaitsee 12 kilo- alueella tulee kasvamaan 300 hengellä lähivuo-
34955: metrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella sien aikana.
34956: sijaitsee mm. Linnavuoren tehtaat ja Purso Oy Ottaen huomioon asuntoalueiden laajennuk-
34957: sekä lukuisa joukko muita näitä pienempiä yri- set sekä teollisuuden työpaikkojen lisäykset on
34958: tyksiä. Työpaikkoja alueella on kaikkiaan noin Siuron-Linnavuoren liikenneoloihin saatava pi-
34959: 1 200. Asukasmäärä alueella Siuro-Linnavuori kainen korjaus.
34960: -Kulju on 2 300 asukasta. Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
34961: Maantie, joka lähtee Nokian keskustasta Siu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34962: roon, on valtion. Tie on kapea ja mutkainen muksen,
34963: sekä osittain päällysteeitään huonokuntoinen.
34964: Tie on vaarallinen va11sinkin nyt, kun raskas lii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34965: kenne on entistä laajemmin ryhtynyt käyttä- menpiteisiin, että valtion tiemäärära-
34966: mään ko. tieosuutta. hoista osoitetaan riittävä määräraha No-
34967: Nokian kaupunki on kaavoittanut voimape- kian-Linnavuoren paikallistien uusimi-
34968: räisesti Siuron alueita ja uusia omakotialueita seksi Nokialta saakka.
34969: onkin syntynyt. Kaupungin laatiman asuntotuo-
34970: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
34971:
34972: Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa Matti Maijala
34973: Jermu Laine Tellervo Koivisto
34974: 908 1980 vp.
34975:
34976: Toivomusaloite n:o 821.
34977:
34978:
34979:
34980:
34981: E. Laine ym.: Lepäisten-Lyökin tieyhteyden rakentamisesta.
34982:
34983:
34984: E d u s k u n n a 11 e.
34985:
34986: Vakka-Suomen alueella ja ·erityisesti Uuden- sen tieyhteyden rakentamisen tärkeän merkityk-
34987: kaupungin seudulla on jo monien vuosien ajan sen saariston tieolojen kehittämiselle ja toisaal-
34988: pidetty eräänä tärkeimpänä saariston tieoloja ta kokonaiskustannusten kohtuullisuuden - n.
34989: edistävänä ratkaisuna Lepäisten ja Lyökin vä- 2,5 milj. markkaa - on kaikki syyt kiireh-
34990: lisen tieyhteyden rakentamista. Pa~kalliset :aloit- tiä tien rakentamista.
34991: teet ja ehdotukset ovat saaneet tukea mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34992: eduskunta-aloitteiden muodossa, muua ne ei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34993: vät ole tähän mennessä johtaneet hankkeen to-
34994: teutumiseen. Suunn1telmissa on kuitenkin otet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34995: tu huomioon :sanotun tieyhteyden rakentami- Lepäisten ;a Lyökin välisen tieyhteyden
34996: nen 1980-luvun loppupuolella. rakentamiseksi viimeistään 1980-luvun
34997: Ottaen huomioon Lepäisten ja Lyökin väli- puoliväliin mennessä.
34998: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
34999:
35000: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
35001: 1980 vp. 909
35002:
35003: Toivomusaloite n:o 822.
35004:
35005:
35006:
35007:
35008: J. Laine ym.: Vilppulan-Ruhalan maantien n:o 344 peruskor-
35009: jaamisesta.
35010:
35011:
35012: E d u s k u n n a 11 e.
35013:
35014: Hyväksyessään kuluvan vuoden varsinaisen olla joko työllisyysvarojen käyttäminen tai sit-
35015: tulo- ja menoarvion valtiovarainvaliokunta, jon- ten määräraha lisämenoarviossa.
35016: ka kantaan edusk!unta yhtyi, kiirehti Ruhalan Tien rakentamista k!oskevat suuncitelmat
35017: -Vilppulan maantien n:o 344 rakennustöi- ovat valmih. Samoin eräitten lähistöllä olevien
35018: den aloittamista. Kannanotto perustui erityises- tietöiden päättymisen vuoksi on välittömästi
35019: ti siihen, että kuluvan vuoden aikan~a tullaan käytettävissä tarpeellinen rakennusorganisaatio
35020: ViJ.ppulaan rakentamaan Euroopan suurimpiin töitten välitöntä käynnistämistä var:ten.
35021: kuuluva sahalaitos naapurikunnan Ruoveden Edellä olevan perusteella ehdotamme k!un-
35022: Jäminkipoh}assa tulipalossa tuhoutuneen sahan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35023: tilalle. Kyseisen uuden sahan toimintaedellytys- muksen,
35024: ten kannalta on aivan välttämätöntä, että kes-
35025: keinen liikenneyhteys sahalle eli mainittu maan· että hallitus ryhtyisi eduskunnan ai-
35026: tie n:o 344 ,saadaan kuormitus,ta vastaavaan kaisemmin lausuman kannan mukaises-
35027: kuntoon. ti kiireellisesti toimenpiteisiin Vilppu-
35028: Edellä olevan johdosta on olennaisen tärkeä- lan ja Ruoveden kunnan alueella sijait-
35029: tä, että hallitus pikaisesti kuluvan vuoden alus- sevan maantien n:o 344 kunnostamisek-
35030: sa varautuu osoittamaan tarpeellisen määrära- si muuttunutta tarvetta vastaavaksi.
35031: han ko. tietyötä varten. Käytettävissä saattaa
35032: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
35033:
35034: Jermu Laine Eino Loikkanen Saara-Maria Paakkinen
35035: Tellervo Koivisto Matti Maijala Mikko Elo
35036: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Asser Stenbäck
35037: 910 1980 vp.
35038:
35039: Toivomusaloite n:o 823.
35040:
35041:
35042:
35043:
35044: Laitinen ym.: Haukiveden__;Iisveden kanavointihankkeen toteut-
35045: tamisen kiirehtimisestä.
35046:
35047:
35048: E d u s k u n n a 11 e.
35049:
35050: Maamme vesitieverkon parantamiseen ja sisä- TVH:n vesitieohjelmaan, joka tähtää vuoteen
35051: maan vesistöjen välisten meriyhteyksien luomi- 1990.
35052: seen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Suo- Haukiveden-Hsveden väylä yhdistäisi Ky-
35053: mi on jäämässä selvästi jälkeen naapurimaiden mijoen vesistön Saimaan vesitieverkkoon Suo-
35054: - Neuvostoliiton ja Ruotsin - sekä Keski- nenjoen, Sorsakosken ja Varkauden kautta.
35055: Euroopan vesiväylästöjen laajentumiskehitykses- Yhteyden merkitys on maamme vesitieverkon
35056: tä, vaikka Saimaan kanavalla siirrytään. 10 kannalta suurempi kuin minkään muun hank-
35057: kk:n liikennekauteen ensi vuonna ja energian keen: se yhdistäisi ilman meriyhteyttä olevan
35058: hinnan jatkuva nousu on tehnyt vesikuljetukset Kymijoen vesistön sekä Saimaan vesistöön että
35059: korostetun kilpailukykyisiksi. Vesitieverkkom- mereen. Hanke lisäisi Saimaan laajan vesitie-
35060: ille kehittämättä jättäminen kostautuu ennen verkon ja Saimaan kanavan käyttöastetta.
35061: pitkää vientiteollisuutemme suhteellisen kilpai- Kysymys on luonnollisen vesireitin käyttöön-
35062: lukyvyn laskuna, luonnonvarojemme hyödyntä- otosta kanavoimalla järvien väliset kynnykset.
35063: misen viiveinä sekä työllisyysongelmien jatku- Rakennettavia sulkuja tarvitaan 3 tai 4 vaihto-
35064: misena. ehdosta riippuen. Sulut ovat yleensä pieniä lu-
35065: Toimiva ja taloudellinen sisävesiväylästö kuunottamatta Sorsakoskea, johon kertyy pu-
35066: mahdollistaisi Järvi-Suomen alueen väestökes- tousta 18 m. Kanavoinuin kokonaiskustannuk-
35067: kuksille ja talouselämälle edulliset massatavara- set ovat noin 150 milj. mk.
35068: kuljetukset ilman välilastauksia ympäri maail- Hankkeen suuren merkityksen huomioon ot-
35069: maa sekä ylisuurten kappaleiden kuljetusmah- taen sen vaikutusten selvittelyä tulisi laajentaa
35070: dollisuuden teollisuuskeskuksesta toiseen ja sekä nopeuttaa muutoinkin asian valmistelua
35071: ulkomaille saakka, puhumattakaan edullisista ja hankkeen toteutusta.
35072: kotimaisten ·energia- ja raaka-ainevarojen kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35073: jetuksista. Se loisi perustan uudentyypp~sen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35074: vesikuljetuksia vaativan teollisuuden rakentami- muksen,
35075: selle sisämaahan sekä lisäisi olennaisesti järvi-
35076: matkailun edellytyksiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35077: Tärkein tutkittavista ja suunniteltavista H aukiveden-Iisveden kanavointihank-
35078: uusista vesitieyhteyksistä on Haukiveden- keen selvitystyön ja toteutuksen no-
35079: Hsveden kanavointihanke, joka on keskeinen peuttamiseksi tavoitteena kotimaisten
35080: osa tulevaa laajempaa vesitieverkkoa. Väylän energia- ja raaka-ainevarojen käyttöön-
35081: teknillinen selvitys valmistui vuonna 1979 ja ottoedellytysten parantaminen sekä sisä-
35082: maastotutkimukset ovat käynnissä. Yleissuun- maan teollisuuden, ja nimenomaan vien-
35083: nitelma valmistuu ensi vuonna. Hanke sisälty- titeollisuuden, kilpailukyvyn turvaami-
35084: nee myös tämän kevään aikana julkaistavaan nen.
35085: Hdsi!ngissä 9 päivänä heLmikuuta 1980.
35086:
35087: Juhani Laitinen Lauha Männistö Jorma Rantala
35088: Veikko Vennamo Olavi Martikainen V. J. Rytkönen
35089: Juuso Häikiö Petter Savola Lasse Lehtinen
35090: Toivo Yläjärvi
35091: 1980 vp. 911
35092:
35093: Toivomusaloite n:o 824.
35094:
35095:
35096:
35097:
35098: Leppänen ym.: Ns. suljettujen alueiden liikenteen epäkohtien
35099: korjaamisesta.
35100:
35101:
35102: E d u s k u n n a 11 e.
35103:
35104: Liikenteellisesti suljetut alueet muodostavat taksoja. Kuljetustoimen työn saannissa autoilija-
35105: liikenneturvallisuuden riskialueita, koska lähes pienyrittäjä on asetettava etusijalle. Tämän
35106: poikkeuksetta näillä suljetuilla alueilla on myös vuoksi suljetun alueen epäkohdat on niin kor-
35107: muuta liikennettä. Myös tällaisissa olosuhteissa jattava, että suljetun alueen liikennöimisellä ei
35108: alueella työskentelevien henkilöiden työturval- vaikeuteta autoilijapienyrittäjien asemaa.
35109: lisuus saatetaan hyvin usein varsin kyseenalai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35110: seksi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35111: Vailla merkitystä ei tässä yhteydessä ole sen,
35112: myöskään se epäoikeudenmukainen tilanne, jo-
35113: ka syntyy kun autoilijapienyrittäjät saattavat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35114: joutua työttömiksi omalla paikkakuunallaan menpiteisiin ns. suljettujen alueiden lii-
35115: vaikka työtä olisi, kun suljetulle alueelle tulee kenteen epäkohtien korjaamiseksi niin,
35116: suurempi yrittäjä toiselta paikkakunnalta. Li- että kaikki autoilijapienyrittäjät ovat sa-
35117: säksi suljettujen alueiden avulla valtio ja suur- massa asemassa sekä niin, että autoilija-
35118: yhtiöt polkevat autoiHjapienyrittäjien kuljetus- pienyrittäjien kustannuksia ei lisätä.
35119: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
35120:
35121: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
35122: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Urho Pohto
35123: 912 1980 vp.
35124:
35125: Toivomusaloite n:o 825.
35126:
35127:
35128:
35129:
35130: Leppänen ym.: Valtatien n:o 6 leventämisestä tieosuudella Kai-
35131: piainen - Pajarin asema.
35132:
35133:
35134: E d u s k u n n a 11 e.
35135:
35136: V altatiellä n:o 6 Kouvolan ja Lappeenrannan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35137: välillä, tat:ikemmin välillä Kaipiainen - Pajarin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35138: asema, on tie kapeampi kuin muualla. Tämä sen,
35139: kapeampi tieosuus on kaksi kilometriä pitkä.
35140: Tämä tieosuus on osoittautunut erittäin vaaral- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35141: liseksi ja tällä tieosuudella onkin tapahtunut menpiteisiin valtatien n:o 6 tieosuuden
35142: lukuisia kuolemaan johtaneita liikenneonnetto- Kaipiainen - Pajarin asema, 2 kilomet-
35143: muuksia. Kysymys tämän tieosan korjaamisessa riä, leventämiseksi valtatien n:o 6 muu-
35144: ei voi olla rahasta, koska kysymyksessä on valta- hun leveyteen.
35145: tie n:o 6.
35146: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35147:
35148: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
35149: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
35150: 1980 vp. 913
35151:
35152: Toivomusaloite n:o 826.
35153:
35154:
35155:
35156:
35157: Leppänen ym.: Hyvinkään-Oitin-Lammin-Padasjoen maan-
35158: tien rakentamisesta Helsingin-Jyväskylän tieyhteyksien pa-
35159: rantamiseksi.
35160:
35161:
35162: E d u s k u n n a 11 e.
35163:
35164: Valtatie n:o 4 Helsingistä Lahden kautta Jy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35165: väskylään on erittäin suuresti ylikuormitettu. rtavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35166: Moottonitien rakentamisen kustannukset ovat sen,
35167: erittäin suuret. Tästä syystä olisi parempi ja
35168: nopeampi vaihtoehto järjestää kunn.ollinen tie että hallitus ryhtyisi toimiin kunnol-
35169: Helsingistä Jyväskylään !'eittiä Helsinki- Hy- lisen tien rakentamiseksi Helsingistä Jy-
35170: vinldä - Oitti - Lammi - Padasjoki ja väskylään reittiä Helsinki - Hyvinkää
35171: 'siitä eteenpäin Jyväskylään. Näin helpotet:tai- Oitti- Lammi- Padasjoki- Jyväs-
35172: >Siin Lahdentien ylikuorm1tusta sekä palveltai- kylä.
35173: siin mainittujen kuntien liikenteellisiä muita
35174: tarpeita.
35175: Hdstingi:ssä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35176:
35177: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
35178: Pekka Vennamo Veikko Vennamo
35179:
35180:
35181:
35182:
35183: 115 088000224~
35184: 914 1980 vp.
35185:
35186: Toivomusaloite n:o 827.
35187:
35188:
35189:
35190:
35191: Leppänen ym.: Saviniemen-Perähuhdan tien peruskorjaamisesta
35192: Forssassa.
35193:
35194:
35195: E d u s kun n a 11 e.
35196:
35197: Kiireellisen korjauksen tarpeessa ja asukkai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35198: den kannalta välttämätön olisi Forssan kunnas- Saviniemen ;a Perähuhdan välisen tien
35199: sa Saviniemen ja Perähuhdan välisen tien, pi- peruskor;aamisen aikaansaamiseksi Fors-
35200: tuudeltaan 23 kilometriä, peruskorjaaminen. san kunnassa.
35201: Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
35202: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35203: sen,
35204: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35205:
35206: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
35207: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
35208: 1980 vp. 915
35209:
35210: Toivomusaloite n:o 828.
35211:
35212:
35213:
35214:
35215: Leppänen ym.: Ammattiautoilijan oikeuttamisesta siirtämään lii-
35216: kennelupa sen saantiin oikeutetulle liikenteen lopettamisen
35217: yhteydessä.
35218:
35219:
35220: ;E d u s k u n n a 11 e.
35221:
35222: Autoilijapienyrittäjät ovat erittäin vaikeassa tamasta autoilijapienyrittäjille suuria taloudel-
35223: kustannusten nousun puristuksessa. Lisäksi au- lisia tappioita liikenteen lopettamisen yhtey-
35224: toilijalle tulee suuret tappiot silloin kun hän dessä.
35225: joutuu lopettamaan toiminnan ja luopumaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35226: kalustostaan pilkkahinnalla. Liikennelupajärjes- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35227: telmää tulisi kehittää niin, että liikennelupa sen,
35228: myönnetään autoilijalle ilman määräaikoja ja
35229: niin, että autoilijalla on oikeus siirtää liikenne- että hallitus ryhtyisi toimiin ammatti-
35230: lupa liikenteen lopettamisen yhteydessä sellai- autoilijan liikennelupajärjestelmän kor-
35231: selle henkilölle, joka ostaa autoilijalta liikenteen jaamiseksi niin, että liikenneluvan siir-
35232: lopettamisen jälkeen hänen ajoneuvonsa, edel- täminen luvan saantiin vaatimukset
35233: lyttäen, että ostaja täyttää luvan saantiin tar- täyttävälle henkilölle tulisi mahdolli-
35234: vittavat vaatimukset. Näin vältyttäisiin aiheut- seksi.
35235: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35236:
35237: Urpo Leppänen Urho Pohto Veikko Vennamo
35238: Anssi Joutsenlahti
35239: 916 1980 vp.
35240:
35241: Toivomusaloite n:o 829.
35242:
35243:
35244:
35245:
35246: Leppänen ym.: Kuljetuskustannusten alentamiseen tähtäävän sel-
35247: vityksen laatimisesta.
35248:
35249:
35250: E d u s k u n n a 11 e.
35251:
35252: Jatkuvat suuret polttoaineiden hintojen ko- daan koko kansamme etujen mukaisesti alentaa
35253: rotukset nostavat koko ajan kuljetuskustannuk- sekä kuljetustoimen alan raskaita veroja vähen-
35254: sia. Korkeat kuljetuskustannukset heikentävät tää.
35255: yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä, alen- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35256: tavat kansamme elintasoa sekä vaikeuttavat tavasti eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuk-
35257: välttämättömän autoilija-pienyritteliäisyyden toi- sen,
35258: meentuloa ja tulevaisuutta unohtamatta vaiku- että hallitus ryhtyisi toimiin kuljetus-
35259: tusta puun kantohintaan. Tästä syystä olisi kustannusten alentamisen keinojen ja
35260: välttämätöntä kiireellisesti selvittää ne keinot ja mahdollisuuksien kaikinpuoliseksi sel-
35261: mahdollisuudet, joilla kuljetuskustannuksia voi- vittämiseksi.
35262: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35263:
35264: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
35265: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
35266: 1980 vp. 917
35267:
35268: Toivomusaloite n:o 830.
35269:
35270:
35271:
35272:
35273: Leppänen ym.: Postinkuljetusten nopeuttamisesta ja luotettavuu-
35274: den kehittämisestä.
35275:
35276:
35277: E d u s k u n n a II e.
35278:
35279: Postin kuljetus maassamme on hidastunut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35280: huolimatta siitä, että postin käsittelyyn on han- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35281: kittu nykyaikaisia automaattilaitteita. SMP ei sen,
35282: hyväksy sitä, että kansalaisille ja yrityksille
35283: erittäin tärkeätä palvelua, postin kuljetusta, että hallitus huolehtisi siitä, että pos-
35284: heikennetään. Päinvastoin nykyaikaisessa yh- tin kuljetus saadaan maassamme jälleen
35285: teiskunnassa, kun tietojen siirto muutoin no- riittävan nopeaksi ja luotettavaksi sekä
35286: peutuu joka suhteessa, tulisi myös postin kul- että postin kuljetuksen nopeuttamiseen
35287: jetusta saada nopeutettua. pyritään.
35288: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35289:
35290: Urpo Leppänen ]. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
35291: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
35292: 918 1980 vp.
35293:
35294: Toivomusaloite n:o 831.
35295:
35296:
35297:
35298:
35299: Leppänen ym.: Kymen läänin pohjoisten kuntien puhelin- ja
35300: radio-olojen parantamisesta.
35301:
35302:
35303: E d u s k u n n a 11 e.
35304:
35305: Kymen läänin pohjoisten kuntien puhelin- ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35306: radio-oloissa on suuria epäkohtia, joiden pois- sen,
35307: tamiseen tulisi ryhtyä kiireellisesti näiden aluei- että hallitus ryhtyisi toimiin Kymen
35308: den ihmisten riittävän palvelun takaamiseksi. läänin pohjoisten kuntien puhelin- ja
35309: Kysymys ei voi olla rahasta. radio-oloissa olevien epäkohtien korjaa-
35310: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi.
35311: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35312:
35313: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
35314: Pekka Vennamo Urho Pohto Veikko Vennamo
35315: 1980 vp. 919
35316:
35317: Toivomusaloite n:o 8.32.
35318:
35319:
35320:
35321:
35322: Louvo ym.: Maanteiden n:o 3543 ja 356 parantamisesta ja pääl-
35323: lystämisestä välillä Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio-Vastila.
35324:
35325:
35326: E d u s k u n n a 11 e.
35327:
35328: Sorapintainen Ummeljoen ja Muhniemen vä- Ahvion tien varrella sijaitsevat Anjalankosken
35329: linen maantie n:o 3543, jonka pituus on n. suurimmat sora-alueet, joita käyttävät sekä
35330: 7 km, ja sen jatkeena etelään oleva Muhnie- Kymen että Uudenmaan tiepiirit, Anjalankos-
35331: men-Ahvion maantie n:o 356, jonka pituus ken kaupunki, yrittäjät ja yksityiset.
35332: Vastilaan läänin rajalle on n. 12 km, ovat niin Teiden huono sorapinta, kuoppaisuus ja
35333: huonossa kunnossa, etteivät kestä nykyistä jat- mutkaisuus vaikeuttavat näitä kuljetuksia, vau-
35334: kuvasti raskaammaksi tulevan liikenteen ai- rioittavat ajoneuvoja ja vaarantavat teiden
35335: heuttamaa rasitusta, vaan vaatisivat perusteel- varsilla asuvien kulkua.
35336: lista korjaamista ja päällystämistä pikaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35337: Molempien teiden käyttö on viime vuosina kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35338: mm. Kymen tie- ja vesirakennuslaitaksen suo-
35339: rittamien laskelmien mukaan suuresti lisään- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35340: tynyt. Paikallisen väestön aiheuttaman liiken- menpiteisiin maanteiden n:o 356 ja
35341: teen lisäksi teitä liikennöi raskas, Keski-Kymen 3543 parantamiseksi ja päällystämiseksi
35342: teollisuuslaitoksiin suuntautuva puutavaralii- välillä Ummeljoki-Muhniemi-Ahvio
35343: kenne. -Vastila.
35344: Erikoisesti parina viime vuonna liikennettä
35345: on lisännyt sorankuljetus, koska Muhniemen-
35346: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
35347:
35348: Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka Olli Helminen
35349: Pekka Jokinen Pekka Löyttyniemi Urpo Leppänen
35350: Anna-Liisa Piipari Heikki Järvenpää Pekka Starast
35351: Juhani Saukkonen Eeva Kauppi Mikko Kaarna
35352: 920 1980 vp.
35353:
35354: Toivomusaloite n:o 833.
35355:
35356:
35357:
35358:
35359: Luttinen ym.: Vapaaehtoisen tiepalvelutoiminnan polttoaine- ja
35360: varustehankin toj en tukemisesta liikennevakuutusmaksuista
35361: saatavista varoista.
35362:
35363:
35364: E d u s k u n n a 11 e.
35365:
35366: Keliolosuhteet ovat maanteillämme suuren Liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta
35367: osan vuotta varsin vaikeat. Pimeys, nopeat sää- olisi ehdottoman välttämätöntä, että tiepalvelu-
35368: tilan muutokset sekä pitkät etäisyydet hanka- yksiköt voitaisiin varustaa esim. lyhytaalto-
35369: loittavat autoilua ja heikentävät liikenneturval- radio- ja autopuhelimilla, ensiapulaitteilla ja
35370: lisuutta. Moottoriajoneuvojen kuljettajat joutu- -tarvikkeilla, tulensammuttimilla, pelastussak-
35371: vat tuon tuostakin pulmatilanteisiin mkenne- silla, varoitusviLkuilla ja avustettavien yleisim-
35372: väylillä kaukana varsinaisista avunsaantipis- min tarvitsemien varaosien varastoilla. Näiden
35373: teistä. Tällöin heidät voi pelastaa pulasta lii- puuttuessa tiepalveluyksiköt pystyvät vain
35374: kenneväylällä partioiva tiepalveluauto, jonka osaan siitä tehosta, mihin ne hyvin varustet-
35375: toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoiseen tuina yltäisivät. Tämä havaitaan erityisesti va-
35376: auttamishaluun. kavissa liikenneonnettomuustapauksissa, joissa
35377: Tieliikenteen auttamistehtävät vaativat nii- vaikeasti loukkaantuneille on nopeasti saatava
35378: hin käytettävän ajan lisäksi tiepalveluyksiköiltä tehokasta apua.
35379: tuntuvia taloudellisia uhrauksia, joita avustet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35380: tavien antamat pienet palkkiot ja tiepalvelutoi- nioittavasti eduskunnan hyvksyttäväksi toivo-
35381: minnan tukiorganisaatiot Autoliitto r.y., Rah- muksen,
35382: tarit r.y. ja Suomen Tiepalvelumiehet r.y. eivät että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
35383: varsin rajattuine ta1oudellisine mahdollisuuksi- tyksen tarvittavien määräraho;en osoit-
35384: neen pysty korvaamaan. tamisesta liikennevakuutusmaksuista saa-
35385: Tämän sujuvan liikenteen ja liikenneturvalli- tavista varoista vapaaehtoisen tiepalve-
35386: suuden kannalta suurimerkityksellisen vapaa- lutoiminnan polttoaine- ;a varustehan-
35387: ehtoisen toiminnan piirissä näkyvät taloudelli- kintoihin, ;otka hyvin täyttävät liiken-
35388: set vaikeudet erityisesti partioinnin edellyttä- nevakuutuslain 18 §:n 1 momentin mu-
35389: män, jatkuvasti kallistuvan polttoaineen ja toi- kaisen vaatimuksen kohteesta, ;olla on
35390: minnalle tärkeän, asianmukaisen varustuksen yleistä merkitystä liikenneturvallisuuden
35391: hankinnassa. edistämiselle.
35392: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
35393:
35394: Matti Luttinen Reino Breilin Kaisa Raatikainen
35395: Tellervo Koivisto Jacob Söderman Lea Savolainen
35396: Jouko Tuovinen Kaj Bärlund Peter Muurman
35397: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Salme Myyryläinen
35398: Pirjo Ala-Kapee Paula Eenilä Mauno Forsman
35399: Mikko Elo Anna-Liisa Piipari Eino Grönholm
35400: Olli Helminen
35401: 1980 vp. 921
35402:
35403: Toivomusaloite n:o 834.
35404:
35405:
35406:
35407:
35408: Martikainen ym.: Yksittäistalouksien teiden saattamisesta yksi-
35409: tyistielain piiriin kehitysalueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä.
35410:
35411:
35412: E d u s k u n n a 11 e.
35413:
35414: Yksityisen tien perusavustus on 'asetuksella Yksityisillä teillä on tienpidosta johtuva ra-
35415: porrastettu kehitysalueittain siten, että kehitys- situs jatkuvasti noussut. Yksityisten teiden
35416: alueiden ensimmäisellä vyöhy;kkeellä ja lisätuki- tienpidon kustannuksista vastaavien osakkaiden
35417: alueilla avustus on 50 prosenttia, toisella vyö- lukumäärä on samaan aikaan syrjäisillä alueilla
35418: hykkeellä ja tukialueilla 45 prosenttia, muualla vähentynyt. Näin ollen kasvaneet kustannukset
35419: Suomessa 40 prosenttia. rasittavat kohtuuttomasti, erityisesti kehitys-
35420: Avustuksen määrällinen porrastus, aivan alueella, entistä pienempää yksityisteiden yllä-
35421: oikein, perustuu eri alueiden kehittyneisyys- pitäjien määrää.
35422: eroihin, mutta säännöksen tarkoitus ei toteudu Tämä on ristiriidassa kehitysaluepolitiikan
35423: riittävässä määrin, koska 93 §:n 1 momentissa tavoitteiden kanssa. Epäkohdan korjaaminen
35424: sanottuja, avustukseen oikeuttavan tien yleisiä on välttämätöntä, jotta syrjäseutujen väestön
35425: edellytyksiä määrättäessä ei ole otettu huo- elinmahdollisuudet n}'lkyisillä asuinsijoillaan ei-
35426: mioon alueellisia kehittyneisyyseroja ja erityis- vät ratkaisevasti heikkenisi välttämättömien
35427: piirteitä, syrjäisiä ja harvaan mutta pysyvästi liikenneyhteyksien ylläpitokustannusten koh-
35428: asuttuja seutuja. tuuttomuuden vuoksi.
35429: Tämän vuoksi kuluvana vuonna on evätty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35430: valtionavustus lukuisilta yksityisteiltä, joiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35431: vaikutusalueella asuu kaksi pysyvää taloutta, muksen,
35432: ja tieltä, jonka pituus on ollut yli neljä kilo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
35433: metriä. piteisiin yksityistielain säännösten täs-
35434: Mikäli yksityistielain säännöksiä ei tältä mentämiseksi siten, että valtionavustus
35435: osin oikaista ja täsmennetä, jää yhden tai kah- annettaisiin kehitysalueiden I vyöhyk-
35436: den talouden asuttamien yksityisteiden kun- keellä sellaisen yksityisen tien kunnossa-
35437: nossapito kokonaan kuntien ja yksityisten kan- pitoon, jonka vaikutusalueella on yksi
35438: salaisten itsensä kustannettaviksi. pysyvä talous.
35439: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35440:
35441: Olavi Martikainen Hannele Pokka Esko Pekonen
35442:
35443:
35444:
35445:
35446: 116 088000224~
35447: 922 1980 vp.
35448:
35449: Toivomusaloite n:o 835.
35450:
35451:
35452:
35453:
35454: Miettinen ym.: Pieksämäen-Kangasniemen-Joutsan maantien
35455: rakentamisesta.
35456:
35457:
35458: E d u s k u n n a 11 e.
35459:
35460: Pieksämäen-Kangasniemen-Joutsan tieyh- Tieyhteyden Pieksämäki - Kangasniemi -
35461: teys on suorin Pieksämäeltä ja Kangasniemeltä Joutsa kuntoon saattamista mahdollisimman
35462: mm. Helsinkiin ja tärkein tieyhteys koko Etelä- pian puoltaa myös Kangasniemen kunnassa
35463: Suomeen suuntautuvan liikenteen kannalta. heikkenevä työllisyystilanne, joka on viime tal-
35464: Tästä syystä ko. tieyhteyden saaminen koko- vena ollut jopa yli 12 prosenttia ja on tälläkin
35465: naisuudessaan liikennetiheyttä vastaavaan kun- hetkellä noussut yli 10 prosentin.
35466: toon on ensiarvoisen tärkeää. Erityisen tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35467: keää olisi Pieksämäen-Kangasniemen maan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35468: tien parantaminen välillä Porsaskoski-Haara- muksen,
35469: joki, joka tulisi toteuttaa v. 1982, koska saman
35470: maantien osan Pieksämäki-Porsaskoski on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35471: TVL:n Mikkelin piiri ottanut perusparannus- tieyhteyden Pieksämäki-Kangasniemi
35472: suunnitelmiin vuosina 1980-81. Näin ollen -Joutsa kuntoon saattamiseksi koko-
35473: töiden jatkaminen välillä Porsaskoski-Haara- naisuudessaan ensi tilassa.
35474: joki olisi järkevää.
35475: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35476:
35477: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
35478: 1980 vp. 923
35479:
35480: Toivomusaloite n:o 836.
35481:
35482:
35483:
35484:
35485: Mikkola ym.: Valtatien n:o 3 varrella Hämeenlinnassa sijaitse-
35486: van Ojoisten eritasoliittymän rakentamisen aloittamisesta.
35487:
35488:
35489: E d u s kun n a II e.
35490:
35491: V altatiestä n:o 3 eroaa moottoritieltä Hä- parantamiseksi. Hämeenlinnan kaupunki on
35492: meenlinnan kaupungin alueella Hämeenlinnan omalta osaltaan varannut budjettimäärärahoja
35493: -Laitikkalan maantie eli Pälkäneen tie. Tämä rakentamiseen. Valtion kustannukset suunnitel-
35494: Ojoisten liittymä on osoittautunut liikenne- mien toteuttamiseksi edellyttävät noin 8 milj.
35495: turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kan- markan määrärahoja, jotka valtion KTS-suun-
35496: nalta erittäin puutteelliseksi. Onpa risteykses- nitelmissa on mitoitettu vuosille 1979-82 ja
35497: sä sattunut takavuosina kuolemaan johtaneita 1980-84. Kaupungin ja TVL:n kesken on
35498: kolareita. sovittu työalueiden rajoista ja tehtävien töi-
35499: Pä1käneen tien rakentaminen katkaisi van- den yhteensopivuudesta. Tarvittava valmius
35500: han tien ja tälle kohdalle on kertynyt run- eritasoliittymän rakentamiseen siis on.
35501: saasti jalan ja polkupyörällä tapahtuvaa Päl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35502: käneen tien ylittävää työpaikkaliikennettä. Ai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35503: van erityisesti viikonloppuisin muodostuu vaa- muksen,
35504: rallista ruuhkaa, koska Helsingin alueelta suun-
35505: tautuu Hauhon-Pälkäneen virkistys- ja lo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35506: ma-alueille runsas autoliikenne. valtatien n:o 3 varrella Hämeenlinnassa
35507: Näistä syistä on TVL:n Hämeen piirikont- sijaitsevan Ojoisten eritasoliittymän ra-
35508: tori tehnyt suunnittelutyöt Ojoisten liittymän kentamisen aloittamiseksi.
35509: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
35510:
35511: Saara Mikkola Lea Savolainen
35512: 924 1980 rd.
35513:
35514: Hemställningsmotion nr 837.
35515:
35516:
35517:
35518:
35519: Norrback m fl.: Om byggande av vägen Replot-Björköby.
35520:
35521:
35522: T i 11 R i k s d a g e n.
35523:
35524: Goda kommunikationer är en förutsättning Vägen har periodvis varit i mycket dåligt
35525: för att samhällen i vår skärgård skall kunna skick. Grunden är svag och ytbeläggning sak-
35526: bestå. Särskilt vägnätet är härvid av stor be- nas helt. Slitaget på fordonen är därför stort
35527: tydelse. och transportkostnaderna blir höga. Med tanke
35528: Vägen Replot - Bjönköby har redan i över på vägens stora betydelse för skärgården bör
35529: tio år funnits med i myndigheternas femårspla- den sättas i skick ,s,å snart som möjligt.
35530: ner över vägar som skall förbättras. I den se- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
35531: nast framlagda planen är vägen avsedd att för- dertecknade att riksdagen besluter bemställa,
35532: bättras åren 1983-84.
35533: Vägen betjänar en vidsträckt, levande skär- att regeringen måtte vidta åtgärder
35534: gård. Små och medelstora företag som verkar i så att vägen Replot-Björköby kan
35535: området är beroende av vägen för ,sina dag- byggas så snart som möjligt eller senast
35536: liga transporter. Desutom är området livligt år 1983.
35537: använt för rekreation.
35538: Helsingfors den 14 februari 1980.
35539:
35540: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
35541: 1980 vp. 925
35542:
35543: Toivomusaloite n:o 837. Suomennos.
35544:
35545:
35546:
35547:
35548: Norrback ym.: Raippaluodon-Björköbyn maantien rakentami-
35549: sesta.
35550:
35551:
35552: E d u s k u n n a 11 e.
35553:
35554: Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytyksenä Tie on aJOlttain hyvin huonossa kunnossa.
35555: sille, että saaristossa sijaitsevat yhdyskunnat Tien pohja on heikko ja päällystys puuttuu ko-
35556: voivat jäädä pysyviksi. Tieverkostolla on tässä konaan. Ajoneuvojen kuluminen on tästä syystä
35557: mielessä erittäin suuri merkitys. huomattava ja kuljetuskustannukset ovat kor-
35558: Raippaluodon-Björköbyn tie on jo yli kym- keat. Kun otetaan huomioon tien tärkeys saa-
35559: menen vuoden ajan ollut viranomaisten paran- riston kannalta, se tulisi kunnostaa mitä pikim-
35560: nettavia teitä koskevissa viisivuotissuunnitelmis- min.
35561: sa. Viimeksi julkistetussa suunnitelmassa on tar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
35562: koituksena parantaa tietä vuosien 1983-84 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35563: aikana.
35564: Tie palvelee laaja-alaista, elävää saaristoa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35565: Pienet ja keskisuuret alueella toimivat yritykset Raippaluodon - Björköbyn maantien
35566: tarvitsevat tietä päivittäisiin kuljetuksiinsa. Alu- rakentamiseksi niin pian kuin mahdol-
35567: etta käytetään sitäpaitsi vilkkaana virkistys- lista eli viimeistään vuonna 1983.
35568: alueena.
35569: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35570:
35571: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
35572: 926 1980 vp.
35573:
35574: Toivomusaloite n:o 838.
35575:
35576:
35577:
35578:
35579: Pekkarinen ym.: Valtatien n:o 13 peruskorjaustyön käynnistämi-
35580: sestä välillä Kyyjärven kirkonkylä- Keski-Pohjanmaan tiepii-
35581: rin raja.
35582:
35583:
35584: E d u s k u n n a 11 e.
35585:
35586: Valtatie n:o 13 Kyyjärvi - Keski-Pohjan- pikaisesti suorittaa peruskorjaus. Myös paikka-
35587: maan piirin raja muodostaa tärkeimmän liiken- kunnan työllisyystilanteen perusteella tämä oli-
35588: tee!Usen yhteyden Keski-Suomesta ja osasta Itä- si perusteltua. Keskimääräinen työttömyysaste
35589: Suomea Keski-Pohjanmaalle. Tie on erittäin oli kunnassa vuonna 1979 runsaasti yli 10 %.
35590: v.i.lkkaasti liikennöity. TVH:n suorittamien ar- lisäksi Kyyjärvi ~kuuluu ns. Suomenselän aluee-
35591: vioiden mukaan väli Kyyjärven kk-Keski-Poh- seen, jonka kehittämistoimet valtiovalta on vuo-
35592: janmaan piirin raja on kunnoltaan kuitenkin den 1980 budjettipäätökse1lään luvannut ottaa
35593: yksi maamme heikoimpia valtatieosuuks1a. Lii- erityissuojeluun. Alueella ei ole muita TVL:n
35594: kenneturvallisuuden kannalta katsoen tie on työkohteita.
35595: arveluttavassa kunnossa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35596: Tien käyttöä ovat viime vuosien aikana mer- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35597: kittävästi lisänneet Valtion polttoainekeskuksen sen,
35598: VAPO:n turvekuljetukset Kyyjärven suurilta
35599: turvesoilta Keski-Pohjanmaan rannikkoalueelle. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
35600: Näköpiirissä on näiden kuljetusten erittäin voi- menpiteisiin valtatien n:o 13 peruskor-
35601: makas lisääntyminen jo lähimmässä tulevaisuu- jaustyön käynnistämiseksi välillä Kyyjär-
35602: dessa. Kyyjärvelle suunnitellaan uutta turpeenja- ven kirkonkylä - Keski-Pohjanmaan
35603: lostuslaitosta. piirin raja.
35604: Lisääntyvän kuljetustarpeen ja tien huonon
35605: kunnon vuoksi mainitulla tieosuudella tulisikin
35606: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
35607:
35608: Mauri Pekkarinen Hannu Tapiola
35609: 1980 vp. 927
35610:
35611: Toivomusaloite n:o 839.
35612:
35613:
35614:
35615:
35616: Pekkarinen ym.: Kinnulan-Viitasaaren maantien peruskorjaa-
35617: misesta välillä Saarensalmi-Naarajärvi.
35618:
35619:
35620: E d u s k u n n a II e.
35621:
35622: Maantie Saarensalmi-Naarajärvi (Kinnulan kaisesti. Kinnulan, Kivijärven ja Pihtiputaan
35623: -Viitasaaren maantie) muodostaa lyhimmän kunnat kuuluvat lisäksi ns. Suomenselän aluee-
35624: ja verraten paljon käytetyn tieyhteyden Pihti- seen, jonka eduskunta on vuoden 1980 budje-
35625: putaan ja Kivijärven, Viitasaaren ja K1vijärven tin perus:teluissa edellyttänyt huomiohavan val-
35626: sekä osin Piht1putaan ja Kinnulan välillä. Tie- tion työohjelmia laadittaessa ja määrärahoja
35627: osuus on kuitenkin liikenteellisesti vaarallinen. jaettaessa.
35628: Se on kapea, mutkainen ja mäkinen ja lisäksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35629: osin sorapintainen. Nykyisessä kunnossaan tie- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35630: yhteys rajoittaa merkittävästi mainittujen kun- sen,
35631: tien välisiä liikenneyhteyksiä.
35632: Kun Kinnulan työttömyysaste tammikuussa että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
35633: 1980 oli 18,6 %, Kivijärven 16,5 % ja Pihti- pian toimenpiteisiin Kinnulan-Viitasaa-
35634: putaankin yli 10 %, olisi työllisyyden hoidon- ren maantien peruskorjaamiseksi välillä
35635: kin kannalta perusteltua käynnistää mainitun Saarensalmi-Naarajärvi.
35636: tieosuuden peruskorjaustyöt mahdollisimman pi-
35637: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
35638:
35639: Mauri Pekkarinen Mikko Pesälä Juhani Surakka
35640: Markku Kauppinen Anna-Kaarina Louvo
35641: 928 1980 vp.
35642:
35643: Toivomusaloite n:o 840.
35644:
35645:
35646:
35647:
35648: Pekonen ym.: Maantien n:o 417 kunnostustöiden aloittamisesta
35649: välillä valtatie n:o 15 -maantie n:o 4174.
35650:
35651:
35652: E d u s k u n n a 11 e.
35653:
35654: Maantie n:o 417 välillä valtatie n:o 15- Etelä-Suomen teollisuuslaitoksille. Tämän takia
35655: maantie n:o 4174 Mäntyharjun kunnassa kulkee tien nopea parantaminen olisi suoritettava pi-
35656: Käävänkylän, Vaitolan ym. kylien kautta. Tie kaisesti.
35657: on pituudeltaan n. 27 km ja se on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35658: heikkokuntoinen soratie. Tie on mutkainen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
35659: keväisin pahasti routiva. Näiden kylien kehitty- muksen,
35660: mis,en kannalta olisi ,erittäin tärkeää, että ko.
35661: tietä ryhdyttäisiin pikaisesti perusparantamaa.n että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35662: ja päällystämään. menpiteisiin maantien n:o 417 kunnos-
35663: Tien vaikutuspiirissä on laajoja metsäalueita, tustöiden aloittamiseksi välillä valtatie
35664: joilta suuntautuu puutavaranajoa sekä Mänty- n:o 15 - maantie n:o 4174 Mänty-
35665: harjun Kiepin tsahalle että Kouvolan tien kautta hariun kunnassa.
35666: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
35667:
35668: Esko Pekonen Pentti Poutanen
35669: 1980 vp. 929
35670:
35671: Toivomusaloite n:o 841.
35672:
35673:
35674:
35675:
35676: Pekonen ym.: Hirvensalmen-Joutsan maantien perusparanta-
35677: misesta välillä Pöyry-Kälä.
35678:
35679:
35680: E d u s kun n a 11 e.
35681:
35682: Vuonna 1971 Hirvensalmen kunta teki Keski-Suomeen. Tällä tienosalla oleva Suuren-
35683: TVH:lle esityksen, ,että Pöyryn ja Kälän väli- salmen silta on rakennettu uudelleen j,a siksi
35684: sen maantien perusparantaminen ja kestopääl- olisi saatava pikaisesti käyntiin varsinainen tien
35685: lystäminen Hirvensalmen kunnassa ,aloitettaisiin perusparantaminen ja kestopäällystäminen.
35686: välittömästi Otavan-Pöyryn tieosan valmistut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35687: tua. Parantaminen on kuitenkin edelleen aloit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35688: tamatta. Tämä kapea ja mutkainen tieosuus on muksen,
35689: liikenteen kannalta vaarallinen edtyis,es<ti suur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35690: ten puutavaralastissa olevien kuorma-autojen lii- menpiteisiin Hirvensalmen-Joutsan
35691: kennöidessä tiellä. Kälän kautta on Hirvensal- maantien perusparannuksen toteuttami-
35692: men kunnasta lyhin ja luonnollisin tieyhteys seksi välillä Pöyry-Kälä.
35693: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
35694:
35695: Esko Pekonen Pentti Poutanen
35696:
35697:
35698:
35699:
35700: 117 088000224W
35701: 930 1980 vp.
35702:
35703: Toivomusaloite n:o 842.
35704:
35705: Perho ym.: Valtatien n: o 1 parantamisesta moottoriliikenne-
35706: tieksi välillä Salo-Lohja.
35707:
35708: E d u s k u n n a 11 e.
35709: Varsinais-Suomessa ovat kaikki maakunnalli- levaisuuteen ovat vaikutuksiltaan saman suun-
35710: set yhteisöt ja poliittiset puolueet olleet yksi- taiset. Rantaradan sinänsä aivan välttämättö-
35711: mielisiä kunnoll1sen oikoradan tarpeellisuudesta män parantamishankkeen erustyessä voi odottaa
35712: välillä Helsinki-Turku. Tämä ns. ELSA-rata oikoratahankkeen yhä vain siirtyvän ja työn
35713: on katsottu välttämättömäksi myös liikennemi- valmistuttua on pelättävissä, että koko oiko-
35714: nisteriössä ja rautatiehallituksessa. Eduskunta ratahanke pyritään mitätöimään.
35715: on myöntänyt varat tarvittavien maavaraus- ym. Varsinais-Suomessa on oltu yksimielisiä 'siitä,
35716: suuncitelmien tekemistä varten. Valmius radan että oikoyhteys Turusta Helsinkiin on välttä-
35717: rakentamisen aloittamiseen on olemassa. Vai- mätön. Ratahanke on kuitenkin tähän saakka
35718: keutunut valtiontaloudellinen asemamme on katsottu ensisåjaiseksi. Kuten edellä kenotusta
35719: saanut aikaan mm. liikenneväylien rakentami- käy ilmi, valtiovalta on siirtämässä sekä radan
35720: seen osoitettujen varojen voimakkaan vähentä- rakentamisen että maantien parantamisen epä-
35721: misen, minkä on sanottu jatkuvan myös 80-lu- määräiseen tulevaisuuteen. Lykkäyssuunnitel-
35722: vulla. Niinpä liikenneministeriön taholta on il- milla on koko maakunnan kehityksen kannalta
35723: moitettu mm. liikennepäivillä 28. 1. 1980 Tu- mitä kielteisin vaikutus. Kun Varsinais-Suomen
35724: russa ELSA-radan toteuttamisen siirtyvän seu- taloudellinen kehitys viime vuosina on muu-
35725: raavalle vuosituhannelle. tenkin ollut valtakunnan muita osia heikom-
35726: Edellä mainitussa tilaisuudessa liikenneminis- paa, kuten mm. Suomen Kunnallisliiton viime
35727: teriön taholta ilmoitettiin moottoriliikennetien ·syksynä julkistamasta tutkimuksesta käy valitet-
35728: rakennushankkeen välillä Salo-Lohja myös tavan selvästi ilmi, pahenta~si oikoyhteyksien
35729: siirtyvän ensi vuosituhannelle. Siirtoa perustel- parannushankkeiden lykkääminen tilannetta en-
35730: tiin väittämällä tien nykykuntoisenakin voivan tisestään.
35731: läpäistä lisääntyvänkin liikenteen pitkälle tule- On kohtuutonta, jopa kohtalokasta koko
35732: vaisuuteen yhdessä muiden Salon-Helsingin maamme ja sen lounaisen osan kehityksen kan-
35733: yhteyksien kanssa. nalta, ellei jompaa kumpaa aikayhteyshanketta
35734: Rautat1ehallitus on tehnyt päätöksen Kirkko- kiireellisesti aloiteta. Ratayhteyden rakentami-
35735: nummen-Karjaan rataosan peruskorjauks:esta sen aivan ilmeisesti nyt lykkääntyessä tulisi
35736: korkeatasoiseen kuntoon. T oteuduttuaan hanke ainakin maantieyhteys välillä Salo-Lohja pa-
35737: nopeuttaa a1kataulua myös Helsingin ja Turun rantaa ensi tilassa moottoriliikennetien tasolle.
35738: välillä, vaikka rautatiehallitus perusteleekin pa- Tien nykyinen kunto ei vastaa läheskään sille
35739: rannushanketta tässä vaiheessa yhteyksien pa- jo nykypäivänä asetettavia vaatimuksia, saati
35740: rantamiseksi Karjaalle, Tammisaareen ja Han- sitten jo lähitulevaisuudessa moottoriliikenteen
35741: koon. Samalla on kuitenkin annettu ymmärtää, kaikkien ennusteiden mukaan yhä kasvavia vaa-
35742: että henkilöjunayhteys Helsingistä Turkuun no- timuksia.
35743: peutuisi runsaalla tunnilla nykyisestään sen jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35744: keen kun rataosa Karjaa-Salo parannettaisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35745: ja kun käynnissä oleva Salon-Turun rataosan muksen,
35746: parannustyö valmistuu. että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
35747: Rautatiehallituksen päätös rantaradan kor- menpiteisiin maantieyhteyden rakenta-
35748: jaustyön aloittamisesta ja liikenneministeriön miseksi moottoriliikennetieksi valtatiellä
35749: kanta ELSA-hankkeen lykkäämisestä kauas tu- n:o 1 välillä Salo-Lohja.
35750: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
35751:
35752: Heikki Perho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Vennamo
35753: Ilkka Kanerva Arto Lampinen Lauri Palmunen
35754: Tapio Holvitie Sauli Hautala
35755: 1980 vp. 931
35756:
35757: Toivomusaloite n:o 843.
35758:
35759:
35760:
35761:
35762: Perho ym.: Turun-Toijalan radan sähköistämisestä.
35763:
35764:
35765: E d u s k u n n a 11 e.
35766: Turun ja Toijalan välinen rataosa on hiJ.jat- tues1sa ja par,antuessa entistä parempi tilaisuus
35767: tain koko pituudeltaan peruskorjattu. Radan työssä käyntiin Turussa. Tämä vähentäisi raken-
35768: sähköistämistä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tamistarvetta Turussa ja merkitsisi asumiskus-
35769: merkitty lähivuosien rakentamissuunnitelmiin. tannusten alenemista myös valtakunnallisessa
35770: Kannanottoa perustellaan sillä, että sähköistä- mieles,sä. Toisaalta tällä seikalla olisi aluepoliit-
35771: minen suoritetaan vasta sen jälkeen kun rata- tisesti ja väestöpoliittisesti radanvarsikunnille
35772: yhteys Turusta Helsinkiin on peruskorjattu ja suuri merkitys.
35773: voidaan sähköistää. Mikäli näin menetellään, Kustannuksiltaan sähköistäminen olisi halpa
35774: Turun-Toijalan rataosan sähköistys siirtynee toimenpide, kun rataosa jo muutoin on perus-
35775: ehkä peräti ensi vuosituhannen puolelle. korjattu ja valmius sähköistämiseen tämän
35776: Kun otetaan huomioon Turun suuri merkitys kautta koko rataosalla 1saatu.
35777: vielä nykypäivättäkin talvisatamana, mikä käy- Edellä eshetyn perusteella ehdotamme kun-
35778: tännössä merkitsee huomattavaa tavaraliiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35779: nettä em. rataosalla, olisi sähköistäminen suori- muksen,
35780: tetun peruskorjausvaiheen viimeisenä osana kii-
35781: reellisesti tehtävä. Kun dedetään lisäksi Turun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35782: merkitys työllistäjänä, tarjoutuisi monille Tu- menpiteisiin Turun-Toijalan rataosan
35783: run-Toijalan radan varrella sijaitsevien paik- sähköistämiseksi.
35784: kakuntien asukkaille liikenneyhteyksien nopeu-
35785: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
35786:
35787: Heikki Perho Paula Eenilä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
35788: Ilkka Kanerva Jacob Söderman Arto Lampinen
35789: M. Rönnholm Pekka Vennamo Heli Astala
35790: Tapio Holvitie Lauri Palmunen Sauli Hautala
35791: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Reino Breilin
35792: 932 1980 vp.
35793:
35794: Toivomusaloite n:o 844.
35795:
35796:
35797:
35798:
35799: Pesola ym.: Seppolan ja Kaipalan välisen kevyen liikenteen väy-
35800: län rakentamisesta Jämsään.
35801:
35802:
35803: Ed u s kun n a 11 e.
35804:
35805: Parlamentaarinen liikennepoliittinen komitea maantietä. Myös muu kevyt liikenne on tällä
35806: on kiinnittänyt huomiota liikenneturvallisuutta tieosuudella vilkasta. Tämän vuoksi Seppolan-
35807: koskeneessa os,amietinnössään polkupyörä- ja Kaipolan kevyen liikenteen väylän rakentami-
35808: muun kevyen liikenteen väyHen rakentamiseen. nen on erittäin tarpeellinen.
35809: Näitä väyliä on ,sittemmin ryhdytty rakenta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35810: maan eri puolilla maatamme. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35811: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan Teh- muksen,
35812: taat sijaitsevat noin 5 kilometrin etäisyydellä
35813: Jämsän kaupungista. Kaipolan tehtailla on run- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35814: saat 1 000 työpaikkaa. Suurin osa tehtaitten menpiteisiin Seppolan-Kaipolan ke-
35815: työntekijöistä asuu Jämsässä ja joutuu käyttä- vyen liikenteen väylän rakentamiseksi.
35816: mään työmatkallaan kapeata ja vilkasliikenteistä
35817: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
35818:
35819: Helena Pesola Juhani Surakka
35820: Väinö Rautiainen Sakari Knuuttila
35821: 1980 vp. 933
35822:
35823: Toivomusaloite n:o 845.
35824:
35825:
35826:
35827:
35828: Piipari ym.: Määrärahasta hydrokopterin hankkimista varten itäi-
35829: sen Suomenlahden saariston asukkaiden käyttöön.
35830:
35831:
35832: E d u s kun n a 11 e.
35833:
35834: Kotkan saaristossa on vakitu1sta ymparlvuo- kuutsalolruset. Myös puolustuslaitoksen väylä-
35835: tista asutusta Haapasaaressa, Kuutsalos,sa, Kir- silta on ollut ainoastaan jalankulkua vatten.
35836: konmaassa ja Rankissa, yhteensä noin 100 hen- Kelirikkaaikana liikkuminen etenkin saaris-
35837: kilöä. Kesäaikaan Haapasaareen ja Kuutsaloon ton vanhusväestön kohdalla on vaikeaa ja mah-
35838: on säännöllinen vuoromoottoriliikenne. dotonta turvallisissa olosuhteissa. Palvelujen
35839: Kirkonmaassa ja Rankissa asuu vakinaitsesti saatavuus on tällöin myös vaikeaa. Tilannetta
35840: puolustusla1toksen palveluksessa olevia henki- olisi omiaan helpottamaan kelirikkakäyttöön so-
35841: löitä, joiden kuljetuksesta huolehtii puolustus- pivan ajoneuvon saaminen saariston asujaimis-
35842: laitos. Kesäaikana liikenneolosuhteet ovat tyy- ton käyttöön. Ajoneuvon käyttäjäksi voitaisiin
35843: dyttävät. nimetä henkilö, joka vastaa saariston postin-
35844: Talviliikenne hoidetaan Haapasaareen meri- kuljetuksesta.
35845: vartioston toimesta siten, että se huolehtii Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35846: myös siviililiikenteestä ,sikäli kuin kulkuneo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35847: voissa on tilaa. muksen,
35848: Kuutsalon talviliikennettä varten on Ruotsin-
35849: salmen väylän ylitse pidetty jääolosuhteiden sal- että hallitus ottaisi valtion vuoden
35850: limissa rajoissa väyläsiLtaa. Silta on ainoastaan 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
35851: jalankulkua varten. mentille 31.24.70 150 000 markkaa
35852: Kirkonmaan ja Rankin asukkaita varten on hydrokopterin hankkimista varten itäi-
35853: puolustuslaitos pitänyt omaa väyläsiltaa Kukou- sen Suomenlahden saariston asukkaiden
35854: rin lähellä. Siltaa ovat voineet käyttää myös käyttöön.
35855: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35856:
35857: Anna-Liisa Piipari Esko Almgren Mauno Forsman
35858: Pekka Starast Olli Helminen Bror Lillqvist
35859: Seppo Tikka Risto Tuominen Juhani Saukkonen
35860: Peter Muurman Anna-Kaarina Louvo Pekka Jokinen
35861: Mikko Pesälä
35862: 934 1980 vp.
35863:
35864: Toivomusaloite n:o 846.
35865:
35866:
35867:
35868:
35869: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon pai-
35870: kallisteiden hoidon siirtämiseksi valtiolle.
35871:
35872:
35873: E d u s k u n n a 11 e.
35874:
35875: On vaann, että kunnat joutuvat aina vain että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
35876: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallistei- tyksen 5 000 000 markan arviomäärära-
35877: den ylläphoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä tiet han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
35878: ovat yleisiä liikenneväyliä. den 1980 tulo- ja menoarvioon paikallis-
35879: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- teiden hoidon siirtämistä kunnilta koko-
35880: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, naisuudessaan valtion kustannettavaksi
35881: koskevia alkutoimenpiteitä vartetz.
35882: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
35883:
35884: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
35885: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
35886: 1980 vp. 935
35887:
35888: Toivomusaloite n:o 847.
35889:
35890:
35891:
35892:
35893: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon maa-
35894: seudun taajamien suojateiden merkitsemiseksi.
35895:
35896:
35897: E d u s k u n n ·a II e.
35898:
35899: Maaseudulla sattuu jalankulkijoitten maan- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
35900: tietä ylittäessä paljon kuolemaan johtavia auton tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
35901: clle jäämisiä. Aivan hiljattain tällainen tapaus tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
35902: sattui Isojoella, jossa 7-vuotias koululainen 1980 tulo- ja menoarvioon maaseudun
35903: suojatien puuttuessa auton yliajamana menetti taajamiin suojateitten laittamista varten.
35904: henkensä.
35905: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35906: kunnan hyväksyttäväksi toivomuben,
35907: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35908:
35909: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
35910: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
35911: 936 1980 vp.
35912:
35913: Toivomusaloite n:o 848.
35914:
35915:
35916:
35917:
35918: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon Jur-
35919: van~Kainaston tien perusparantamista varten.
35920:
35921:
35922:
35923: iE d u s k u n n a 11 e.
35924:
35925: Jurvan-Kainaston tieosuus (26,4 km) on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35926: elintärkeä kolmen kunnan, Jurvan, Kauhajoen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35927: ja Teuvan yrittäjille. Onhan näiden kuntien
35928: alueella yksinomaan huonekalutehtaitakin noin että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
35929: 150 kpl ja muut yritykset tämän lisäksi. Huo- tyksen 5 000 000 markan määrärahan
35930: mattava osa jurvalaisista huonekaluista kuljete- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
35931: taan tätä tietä Etelä- ja Lounais-Suomeen. Suo- 1980 tulo- ja menoarvioon Jurvan-
35932: rana yhteytenä Kauhajoen ja Vaasan välillä tie Kainaston tien perusparannuksen to-
35933: on tärkeä mm. Strömbergin, Rauma-Repolan ja teuttamiseksi.
35934: Metsä-Botnian kuljetuksille. Myöskin Vapon
35935: Lammasnevan turvekuljetukset hoidetaan suu-
35936: relta osin Jurvan-Kainaston tien kautta.
35937: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35938:
35939: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
35940: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
35941: 1980 vp. 937
35942:
35943: Toivomusaloite n:o 849.
35944:
35945:
35946:
35947:
35948: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon Paa-
35949: volan sillan ja Puumalan-Nikulan tieosuuden perusparanta-
35950: miseksi.
35951:
35952:
35953: E d u s kun n a II e.
35954:
35955: Kaustisen kunnassa sijaitsevan Paavolan sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35956: lan ja paikallistien rakentamista välillä Puu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35957: mala-Nikula, noin 3,8 km, koskev,a hanke
35958: on ollut vircillä eri muodoissa erittäin pitkään, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
35959: mutta kaatunut "rahapulaan". Nykyinen suun- tyksen 1 000 000 markan määrärahan
35960: nitelma on valmistumassa, mutta rakentaminen ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
35961: uhkaa siirtyä vuosille 1985-1986. 1980 tulo- ja menoarvioon Paavolan sil-
35962: Yksityinen puusilta, joka on purettava joka lan ja Puumalan-Nikulan tieosuuden
35963: vuosi tulvaveden noustessa, on vaarallinen ja perusparannuksen toteuttamiseksi.
35964: vaikeasti kunnossapidettävä.
35965: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
35966:
35967: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
35968: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Veikko Vennamo
35969:
35970:
35971:
35972:
35973: 118 088000224~
35974: 938 1980 vp.
35975:
35976: Toivomusaloite n:o 850.
35977:
35978:
35979:
35980:
35981: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon tak-
35982: sien yhteiskuljetusten järjestämiseksi sivualueilla.
35983:
35984:
35985: E d u s k u n n a 11 e.
35986:
35987: Yhteydet sivualueilta ja autioituvilta alueilta että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
35988: maaseudulla keskuksiin vaikeutuvat ja heikke- tyksen 3 000 000 markan määrärahan
35989: nevät jatkuvasti. Asiantilaan on saatava kiireel- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
35990: linen korjaus. 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
35991: Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt yhteiskul- taksien yhteiskuljetusten tarkoituksen-
35992: jetukset taksiautoilla ovat osoittautuneet talou- mukaiseksi järjestämiseksi sivualueilta
35993: dellisiksi ja suosituiksi. Kunnan toimesta voi- ja autioituvilta alueilta keskukseen kun-
35994: taisiin tällaisia yhteyksiä järjestää, kun vain nan toimesta.
35995: on riittäviä taloudellisia edellytyksiä.
35996: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35997: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35998: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
35999:
36000: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36001: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
36002: 1980 vp. 939
36003:
36004: Toivomusaloite n:o 851.
36005:
36006:
36007:
36008:
36009: Pokka: Sodankylän--Vaalajärven-Mdtauksen maantien perus-
36010: korjaamisesta.
36011:
36012:
36013: E d u s kun n a 11 e.
36014:
36015: Maantieyhteys Sodankylä-Vaalajärvi-Mel- takeskukseen noin 400 oppilasta. Samoin väes-
36016: taus muodostaa Lapin päätieverkostojen välisen tön elinkeinojen harjoittaminen, kuten maidon
36017: poikittaisen yhdystien, jolla on huomattava ja puutavaran kuljetukset sekä päivittäiset työ-
36018: kauttakulkuliikennettä palveleva merkitys. Kui- matkat edellyttävät nykyajan liikenteen mukais-
36019: tenkin tämä yhteys on erittäin heikko. Se on ta tieverkostoa. Sodankylän kunta on tehnyt
36020: koko pituudeltaan sorapintainen ja kovin heik- aloitteen tämän tien täydellisen perusparannus-
36021: korakenteinen, joten se vaatii ehdottomasti suunnitelman tekemisestä ja sen toteuttami-
36022: tien rungon vahvistamista, kerrosmatedaalin sesta kiireellisesti.
36023: ajoa ja öljysorastusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
36024: Kuten edellä todettiin, poikittaissuuntaisella vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36025: yhdystiellä on erittäin suuri yleinen merkitys.
36026: Myös Sodankylän kunnan sisäisen liikenteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36027: kannalta tällä tieyhteydellä on suuri merkitys, menpiteisiin Sodankylän kunnassa ole-
36028: sillä tien vaikutuspiirissä asuu 1/3 Sodankylän van Sodankylän-Vaalajärven-Meltauk-
36029: kunnan väestöstä. Päivittäin kuljetetaan maan- sen maantien peruskorjaamiseksi.
36030: tiekuljetuksina Meltauksentien suunnasta kun-
36031: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36032:
36033: Hannele Pokka
36034: 940 1980 vp.
36035:
36036: Toivomusaloite n:o 852.
36037:
36038:
36039:
36040:
36041: Pokka: Liakanjoen sillan rakentamisesta.
36042:
36043:
36044: E d u s k u n n a 11 e.
36045:
36046: Tornion kaupungissa on Raumon ja Liakan huomattavast1 sekä erikoisesti puutavarankulje-
36047: välisellä paikallistiellä muodostunut huomatta- tusten johdosta käynyt raskaammaksi, ja lossilla
36048: vaksi haittatekijäksi Liakanjoen ylitys, joka ta- on tästä syystä sattunut vakavia onnettomuuk-
36049: pahtuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän sia.
36050: asutus on keskittynyt molemmin puolin n. 80 Kyseessä olevalla siltahankkeella on laajaa
36051: metrin levyistä jokea ja useimmissa tapauksis- yleistäkin merkitystä, koska se yhdistää kaksi
36052: sa talojen viljelykset sijaitsevat molemmin puo- pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa maantietä ja
36053: lin jokea ja pakottavat käyttämään runsaasti tyydyttää huomattavan väestömäärän liikenne-
36054: lossia. Kelirikkaaikana asukkaat joutuvat käyt- tarpeen. Edellä esittämäni perusteella ja siksi,
36055: tämään noin 13 kilometrin pituista kiertotietä. että lossin pito siihen liittyvine rakennelmineen
36056: Myös koululaiskuljetusten hoitaminen on han- on osoittautunut myös vesilain vastaiseksi, eh-
36057: kalaa, koska kylässä on vain yksi kansakoulu, dotan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
36058: joka sijaitsee joen länsipuolella. Kun jokitör- väksi toivomuksen,
36059: mät ovat korkeat ja vedenvaihtelut suuria,
36060: aiheuttavat ne hankaluuksia lossikuljetukselle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36061: Vielä viime aikoina liikenne on vilkastunut sillan rakentamiseksi Liakaniokeen.
36062: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36063:
36064: Hannele Pokka
36065: 1980 vp. 941
36066:
36067: Toivomusaloite n:o 85.3.
36068:
36069:
36070:
36071:
36072: Poutanen ym.: Lentokoneiden huolto- ja korjaushallin rakenta-
36073: misesta Savonlinnaan.
36074:
36075:
36076: E d u s k u n n a 11 e.
36077:
36078: Savonlinnan lentokenttä siirtyy ilmailuhalli- kriisit1lant:eiden varaLta. Mikäli tällaJinen toimi-
36079: tuksen hoitoon 1. 3. 1980. Savonlinnan talous- p~ste rakennettaisiin, vmtatsHn huomioida
36080: alue, elin...lzeinorakenteensa ja työllisyyden hoi- uusien konetyyppi,en lisäksi siviiJ.i-ilmailu sekä
36081: don kannalta, tarvitsee uusia teollisia työpaik- armeijan tarpeet. Kaupprusuhteissa Neuvostolii-
36082: koja. ton kanssa olisi mahdohlisuus lisätä teknillistä
36083: Finnair on t.J.iemmin hajrusijoittanut <toiminto- yht:eistyötä tällä alalla. Eräi:ssä yhteyksissä on
36084: jaan Savonl~nnaan ja monis:s'a eri yhteyksissä Neuvostoliiton tahoLta oltu kiinnostuneita täl-
36085: ovat olleet es~llä mahdoJ.Hs,et jatkotoimenpiteet laisen huoLtamon suorittamista tiJaustöistä.
36086: tavoitteena uus1en työpaikkojen Hsääminen. Sa- Olisikin aiheellista selvittää tällaiset mahdolli-
36087: vonlinnan lentokentän läheisyydestä löytyy so- 'suudet, sillä neuvostokoneiden huolto edkois-
36088: pivia maa-alueita ja paikkakunnahla on muuten- alana ei ole kilpailuarka eikä suhdanneherkkä
36089: kin vaJmi:utta esimerkiksi lentokoneiden huolto- lama-aitkanakaan, joten se loisi hyviä, pysyviä
36090: ja korjaustoimiipisteen sijoituspaikaksJ. työpaikkoja.
36091: Finnairin korvatessa Convair-kalustonsa Edell:ä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36092: uusilla konehlla on kysymykses,sä uudet kone- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36093: tyypit ja uuden b1uston huolto- ja korjaustoi- muksen,
36094: minta. Savonlinnan valinta sijoituspaikaksi olisi
36095: perusteltua myös t.lluepoliittiselta kannalta. että hallitus selvityttäisi mahdolli-
36096: Huolto- ja korjaustoiminnan hajauttaminen suudet rakentaa lentokoneiden huolto-
36097: oHsi myös tarkoituksenmukaista mahdolliSiten ja korjaushalli Savonlinnaan.
36098: Helsingissä 14 pähränä helmikuuta 1980.
36099:
36100: Pentti Poutanen Esko Pekonen Pertti Hietala
36101: Maija Rajantie Timo Ihamäki Mauri Miettinen
36102: Unto Ruotsalainen
36103: 942 1980 vp.
36104:
36105: Toivomusaloite n:o 854.
36106:
36107:
36108:
36109:
36110: P. Puhakka ym.: Naarajoen sillan rakentamisesta.
36111:
36112:
36113: Ed u s kun n a 11 e.
36114:
36115: Lieksasta maanteitse Ruunaan kylään men- Lieksa kuuluu vaikean työttömyyden aluee-
36116: täessä on Naarajoki, jossa ei ole siltaa, vaan seen. Naarajoen sillan rakentamisella olisi myös
36117: joen ylittäminen tapahtuu lossilla. Tiellä on tilapäisesti työttömyyttä vähentävä merkitys
36118: huomattava liikenne. Sillan puuttuminen hidas- paikkakunnalla.
36119: taa tuntuvasti liikennettä. Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
36120: Ruunaaseen johtavan tien piirissä sijaitsevat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36121: huomattavat matkailulliset nähtävyydet Ruu-
36122: naan kosket. Niiden katsomaan pääsy on vai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36123: keaa Naarajoen sillan puuttuessa. Sillan raken- sillan rakentamiseksi Naaraiokeen.
36124: taminen matkailun edistämiseksi on siis vält-
36125: tämätöntä.
36126: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
36127:
36128: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Matti Puhakka
36129: Lea Sutinen Erkki Korhonen Markku Kauppinen
36130: Mauri Vänskä
36131: 1980 vp. 943
36132:
36133: Toivomusaloite n:o 855.
36134:
36135:
36136:
36137:
36138: Rajantie ym.: Monikäyttösataman rakentamisesta Punkaharjun
36139: kuntaan.
36140:
36141:
36142: E d u s kun n a 11 e.
36143:
36144: Punkaharjun kunta sijaitsee eräällä maamme rakentamiseen. Satama on välttämätön kalastus-
36145: kauneimmista alueista kirkasvetisen Purujärven ta harjoittaville kunnan asukkaille, samoin sitä
36146: tuntumassa. Matkailu ja kalastus kuuluvat tun- voidaan käyttää koululaiskuljetuksissa ja saaris-
36147: nusomaisesti kunnan elinkeinotoimintaan. Kun- ton asukkaiden tarpeisiin heidän asioidessaan
36148: ta on tehnyt oma-aloitteista työtä mainittujen Punkasalmella. Oman keskeisen merkityksen
36149: elinkeinojen hyväksi vuosikymmenestä toiseen, satama muodostaa kaikille niille, jotka kesäisin
36150: saavuttaen myöskin merkittäviä tuloksia. liikkuvat matkailullisessa mielessä Saimaan ve-
36151: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- sireittejä hyväksi käyttäen.
36152: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
36153: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36154: koitusta varten on vuokrattu maa- ja ranta-alue vomuksen,
36155: Punkasalmelta. Sataman rakentamisesta on teh-
36156: ty esitys tie- ja vesirakennushallitukselle, jonka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36157: toimesta on laadittu suunnitelmat sataman to- monikäyttösataman rakentamisen aloit-
36158: teuttamiseksi ja anottu työllisyysmäärärahoja tamiseksi Punkaharjun kuntaan.
36159: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36160:
36161: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
36162: 944 1980 vp.
36163:
36164: Toivomusaloite n:o 856.
36165:
36166:
36167:
36168:
36169: Rautiainen ym.: Päijänteen-Keiteleen kanavahankkeen talou-
36170: dellisten vaikutusten selvittämisestä.
36171:
36172:
36173: E d u s k u n n a 11 e.
36174:
36175: Energian hinnan jatkuva kallistuminen on syysvaikutuksilla, joita aiheutuu kuljetusten siir-
36176: tehnyt ajankohtaiseksi eri kuljetusmuotojen kes- tym1sestä liikennemuodosta toiseen. Päijänteen
36177: kinäisen vertailun niiden tarvitseman energian -Keiteleen kanavahanke on kuitenkin kansan-
36178: kannalta. Kansantalouden kannalta olisi pyrittä- talouden kannalta siksi merktiuävä, että asiaa
36179: vä sellaisiin kuljetusratkaisuihin, jotka ovat ko- tulisi perusteellisesti selvittää. Selvitystyö tuli-
36180: konaisenergiatalouden kannalta edullisimpia. si antaa asetettavan korkeatasoisen asiantun-
36181: Uusi tilanne on tehnyt ajankohtaiseksi vesikul- tijaryhmän tehtäväksi. Tähän elimeen olisi saa-
36182: jetusmahdollisuuksien nykyistä laajemman hy- tava kaikkien niiden kansalaispiirien edustus,
36183: väksikäytön. Tämä edellyttäms~ sen seikan sel- joita asia koskee. Näin ollen siinä tulisi olla
36184: vittämistä, onko nykyisen vesitieverkon laajen- eri kuljetusmuotojen, luonnonsuojelujärj,estöjen,
36185: taminen mahdollista ja taloudellisesti kannatta- kanava-alueen maataloudenharjoittajien, energia-
36186: vaa. Aikaisempien tutkimusten perusteella on talouden sekä luonnollisesti v,esihallinnon asian-
36187: todettu, että ensisijaisia toteutuskohteita olisi- tuntijoiden edustus.
36188: vat sti1sävesien meriyhteyksien järjestäminen se- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
36189: kä lyhyet kanavat kuten Päijänteen ja Keite- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36190: leen järvien yhdistäminen. Viimeksi mainitun muksen,
36191: hankkeen toteuttamista ei kuitenkaan voida tar-
36192: kastella pelkästään kuljetustaloudelliselta kan- että hallitus asettaisi eri alojen asian-
36193: nalta. Kanavan rakentaminen aiheuttaa muu- tuntijoista koostuvan tutkimusryhmän
36194: toksia ympäristössä sekä vaikeuttaa maatalous- selvittämään Päijänteen-Keiteleen ka-
36195: elinkeinon harjoittamista. Kansantaloudelliselta navahankkeen kansantaloudellisia ja kul-
36196: kannalta huomattava merkitys on niillä työlli- jetustaloudellisia vaikutuksia.
36197: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36198:
36199: Väinö Rautiainen Erkki Korhonen Jorma Fred
36200: Antero Juntumaa Sauli Hautala Asser Stenbäck
36201: Impi Muroma
36202: 1980 rd. 945
36203:
36204: Hemställningsmotion nr 857.
36205:
36206:
36207:
36208:
36209: Rehn m. fl.: Om förbättrad postgång nyländska glesbygder.
36210:
36211:
36212: T i 11 R i k s d a g e n.
36213:
36214: Samtidigt som man med .tillfredsställelse kan utflyttning hör servicen under inga omständig-
36215: konstatera att postgången under den senaste heter försämras, utan tvärtom förbättras sär-
36216: tiden allmänt sett förbättrats, måste man även skilt i skärgårdsområdena som även an:nars är
36217: konstatera att de nyländska glesbygderna, fram- förfördelade i fråga om samhällelig service.
36218: förallt skärgården, fortfarande är förfördelade På grund av ovanstående föreslås vördsamt
36219: då det gäller utbärning av post och tidningar. att riksdagen ville besluta hemställa,
36220: Omorganisation av utbärningssystemet har
36221: skett t. ex. på en del orter i Nyland och den- att regeringen i skyndsam ordning
36222: na omorganisation har inneburit försämrad ISiet- måtte vidta åtgärder för postgångens
36223: vice för den fast bosatta hefolkningen på des- förbättrande i nyländska glesbygder.
36224: sa orter. Som en delåtgärd för att motarbeta
36225: Helsingfors den 14 februari 1980.
36226:
36227: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Lauri Palmunen
36228: Jutta Zilliacus
36229:
36230:
36231:
36232:
36233: 119 088000224W
36234: 946 1980 vp.
36235:
36236: Toivomusaloite n:o 857. Suomennos.
36237:
36238:
36239:
36240:
36241: Rehn ym.: Postin kulun parantamisesta Uudenmaan harvaan
36242: asutuilla seuduilla.
36243:
36244:
36245: E d u s k u n n a 11 e.
36246:
36247: Samalla kun voidaan tyytyväisinä todeta, että lua saisi missään tapauksessa heikentää, vaan
36248: postin kulku on viime aikoina yleisesti ottaen ·s,itä tulisi päinvastoin parantaa enityisesti saa-
36249: parantunut, on myös todettava, että Uuden- ristoalueilla, jotka muutenkin ovat syrjityssä
36250: maan harvaan asutut alueet, ennen kaikkea saa- asemassa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen
36251: risto, ovat heikossa asemassa postin ja sano- kannalta katsoen.
36252: malehtien jakelun kannalta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36253: Kantojärjes.telmä on uudelleen järjestetty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36254: eslim. eräillä Uudenmaan paikkakunnilla ja tämä muksen,
36255: uusi järjestely on paikallisen väestön kannalta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36256: merkinnyt palvelun huonontumista. Osatoimen- menpiteisiin postin kulun parantamisek-
36257: piteenä muuttoliikettä vastustettaessa ei palve- si Uudenmaan harvaan asutuilla alueilla.
36258: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36259:
36260: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Lauri Palmunen
36261: Jutta Zilliacus
36262: 1980 rd. 947
36263:
36264: Hemställningsmotion nr 858.
36265:
36266:
36267:
36268:
36269: Renlund m. fl.: Om grundförbättring av vägsträckan Jeppo--
36270: Lillby-Lappfors-Terjärv.
36271:
36272:
36273: T i 11 R i !k s d a g e n.
36274:
36275: Sedan nll!1Ilera vägen Oravais~Jeppo blivit betydelse som tvärförbindelseväg för många
36276: färdigbyggd, vore det angeläget att oc~så fort- kommuner l·ängre borta från Vasa och kust-
36277: S'ättningen av denna tvärväg, >som Jeder tili området, borde den snabbt grundförbättras.
36278: Terjärv, snart kunde grundförbättras. Vägsträck- På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
36279: ningen från Jeppo, :som går ·igenom byama att riiksdagen ville besJuta hemstäJ:l:a,
36280: Lillby-Lappfors-Terjärv är ± synnemgen då-
36281: ligt skick och !kan därför inte användas 1 den att regeringen i skyndsam ordning
36282: utsträokning, som det vore nödvändigt. I syn- måtte vidtaga åtgärder för grundförbätt-
36283: nerhet urider menförestider är vägen i uruselt ring av vägsträckan Jeppo-Lillby-
36284: skick. Då vägen för övrigt s!kulle ha en stor Lappfors-Terjärv.
36285: Hes1ngfol1s den 12 febxuari 1980.
36286:
36287: Boris Renlund Håkan Malm Jotta Zilliacus
36288: Ole Norrback Sten Söderström Helge Saarikoski
36289: 948 1980 vp.
36290:
36291: Toivomusaloite n:o 858. Suomennos.
36292:
36293:
36294:
36295:
36296: Renlund ym.: Jepuan-Lillbyn-Lappforsin-Teerijärven tie-
36297: osuuden perusparantamisesta.
36298:
36299:
36300: E d u s k u n n a 11 e.
36301:
36302: Oravaisten ja Jepuan välisen tien nyt tultua alueelta sija:i1JSievien lruntien ikarmaillta, se tulisi
36303: vailttniiksi dlis:i tärkeätä, että myös tämän poik- pikaisesti perusparootaa.
36304: kitien jat!ko-osoos Teerijärvellle ,tuJisi pian pe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36305: rusparannetuksi. Jepualta lähtevän tien osuus, ruoittaen eduslkU111laltl hyväksyttäväksi roirvo-
36306: joka kulkee Lillbyn ja Lappforsin kylien mUJksen,
36307: kautta Teedjärvelle, on varsiin huonossa kun-
36308: nossa eilkä sitä tästä syystä voi käyttää siinä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36309: määdn kuin tarve vaatilsi. Erityisesti ke1iril.clro- menpiteisiin Jepuan-Lillbyn-Lapp-
36310: a:i!kaan tie on sul'keassa kunnossa. Kun tiellä forsin-T eeri;ärven tieosuuden peruspa-
36311: poikkitienä muuten olisi huomattava merkitys rantamiseksi.
36312: yhteystienä etäämpänä Vaasasta ja ranniikko-
36313: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
36314:
36315: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
36316: Ole Norrback Sten Söderström Helge Saarikoski
36317: 1980 vp. 949
36318:
36319: Toivomusaloite n:o 859.
36320:
36321:
36322:
36323:
36324: Rönnholm ym.: Turun ja Helsingin välisen junamatkan keston
36325: lyhentämisestä.
36326:
36327:
36328: E d u s k u n n a 11 e.
36329:
36330: Turun ja Hcls&ngi<.n vä:linen henkiJ.öjunamatka EdeJJ.ä olevan perusteel!ta ehdotamme edus-
36331: kestää ·tä:hlä hetJkehlä 2 t 40 min.-2 t 55 min. kunnan hyväksyttäväimi toivomuksen,
36332: pysähdyksistä l'iippuen. Koska tämä on koh-
36333: tuuttoman pitkä aika ja ikoska tä&inen 170 että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
36334: km:n matka olisi tarkoituksenmuikaisinta: suo- piteisiin, että viiden vuoden kuluttua
36335: rittaa junalla, olisi matka--aikaa nopeasti voitava voitaisiin henkilöjunamatka Turun ja
36336: vähentää oleellisesti di alle 2 tunnin. Helsingin välillä suorittaa alle 2 tunnin
36337: matka-ajassa.
36338: Hclsingissä 14 päivänä helmiikuuta 1980.
36339:
36340: Mikko Rönnholm Paula Eenilä
36341: Lauri Palmunen Tapio Holvitie
36342: 950 1980 vp.
36343:
36344: Toivomusaloite n:o 860.
36345:
36346:
36347:
36348:
36349: Rönnholm ym.: Jäämaksuluokituksen muuttamisesta hinaaja-
36350: ponttooniyhdistelmän osalta.
36351:
36352:
36353: E d u s k u n n a 11 e.
36354:
36355: Merenkulussa on viime aikoina lisääntynyt super ja vaikka ponttooni olisi rakennettu jää-
36356: kuljetus ponttooneilla. Meidän nykyiset jää- maksuluokkaan 1 A ja vaikka yhdistelmä ei
36357: maksumme ovat säädetyt ennen ponttoonilii- tarvitse mitään hinausapua. Tämä on huomat-
36358: kenteen laajempaa käyttöä. Koska ponttoonilii- tava ylimääräinen rasitus merkittäville kulje-
36359: kenne pääomakustannusten ja joustavuutensa tuksille kilpailijamaihimme verrattuna.
36360: vuoksi on suositeltavaa ja myös välttämätöntä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36361: tiettyjen tuotteiden, kuten nostureiden kuljet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36362: tamiseen, ei tätä kuljetusmuotoa saa maksupo-
36363: litiikalla vaikeuttaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36364: Valitettavasti ponttoonit, nykyisen luokituk- jäämaksuluokituksen muuttamiseksi hi-
36365: sen mukaan proomut, joutuvat maksamaan jää- naaja-ponttooniyhdistelmälle nykyistä
36366: maksuluokan III mukaisen jäämaksun, vaikka oikeudenmukaisemmaksi.
36367: niitä hinaava hinaaja olisi jäämaksuluokassa 1 A
36368: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36369:
36370: Mikko Rönnholm Peter Muurman
36371: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari
36372: 1980 vp. 951
36373:
36374: Toivomusaloite n:o 861.
36375:
36376:
36377:
36378:
36379: Saarikoski ym.: Liikennöimisen turvaamisesta mahdollisina kriisi-
36380: tilanneaikoina.
36381:
36382:
36383: E d u s k u n n a 11 e.
36384:
36385: Maassamme harjoitettava kaikkinainen liiken- joilla voidaan turvata mahdollisten kriisitilan-
36386: nöinti on voimakkaasti riippuvaista ulkomaisen teiden aikainen tarpeellinen liikennöinti. Myös
36387: öljyn saannista. Suomessa olisi täysi syy ryhtyä kehittämään
36388: Valtaosa maailman öljyntuottajamaista on vii- ajoneuvoja, jotka toimivat kotimaisilla pohto-
36389: me vuosina yhä selkeämmin ryhtynyt käyttä- aineilla.
36390: mään öljyä, sen saatavuutta ja hintaa kansain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36391: välisen politiikan painostuskeinona. Kun lisäksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36392: maailmanlaajuinen liennytystoiminta on kärsi- muksen,
36393: nyt valitettavia tappioita ja kun sotilaallinen
36394: tilanne on eräillä alueilla huomattavasti kiris- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
36395: tynyt, on vaara Neuvostoliiton ulkopuolelta menpiteisiin, joilla turvattaisiin mahdol-
36396: tulevien öljytoimitusten saamatta jäämisestä li- listen kriisitilanteitten aikana tarpeelli-
36397: sääntynyt. nen liikennöinti.
36398: Saatujen tietojen mukaan on mm. naapuri-
36399: maassamme Ruotsissa ryhdytty toimenpiteisiin,
36400: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36401:
36402: Helge Saarikoski Eero Lattula Väinö Raudaskoski
36403: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Mauri Vänskä
36404: Tapio Holvitie P. Mäki-Hakola Timo Ihamäki
36405: 952 1980 vp.
36406:
36407: Toivomusaloite n:o 862.
36408:
36409:
36410:
36411:
36412: Salolainen: Määrärahasta valtion osallistumiseksi Helsingin met-
36413: ron rahoitukseen.
36414:
36415:
36416: E d u s kun n a 11 e.
36417:
36418: Helsinkiin rakennettava maanalainen rauta- palvelee valtakunnallisiakin ja etenkin lähikun-
36419: tieverkosto on muodostunut kohtuuttoman suu- tien tarpeita. Tästä syystä on otettava vaka-
36420: reksi rasitukseksi yhdelle kunnalle, vaikka se vasti harkittavaksi mahdollisuus, että valtio ja
36421: olisi pääkaupunkikin. naapurikunnat osallistuisivat metron kustan-
36422: Voidaan jatkaa loputtomasti keskustelua sii- nusten maksamiseen kohtuullisella panoksella.
36423: tä olisiko metron rakentamiseen aikanaan tullut Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36424: lainkaan ryhtyä, mutta tässä vaiheessa tuo kes- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36425: kustelu on jo täysin hedelmätöntä, sillä met-
36426: ron on määrä valmistua muutaman vuoden ku- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36427: luttua joka tapauksessa. 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
36428: Sen sijaan on välttämätöntä keskustella siitä, rärahan Helsingin metron rakentamisen
36429: onko oikein, että tällainen suurhanke rasittaa tukemiseksi.
36430: vain yhden kunnan taloutta, kun se kuitenkin
36431: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36432:
36433: Pertti Salolainen
36434: 1980 vp. 953
36435:
36436: Toivomusaloite n:o 863.
36437:
36438:
36439:
36440:
36441: Saukko: Kuorma- ja pakettiautojen sekä perävaunujen pitkä-
36442: aikaisvuokrausta koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta.
36443:
36444:
36445: E d u s k u n n a 11 e.
36446:
36447: Kuorma- ja pakettiautojen sekä varsinkin tulisi voida poistaa. Se edellyttäisi sellaista lain-
36448: perävaunujen pitkäaikaisvuokraus eli 1easing on säädäntöä, että myös ajoneuvojen vuokralle ot-
36449: levinnyt Suomessa nopeasti viime aikoina. tamiseen tarvittaisiin toimilupa ainakin tapauk-
36450: Lainsäädäntöä ei alalla ole toistaiseksi. Mikäli sissa, joissa olisi kysymy.s viikkoa pitemmän ai-
36451: leasing-toiminta saa esteettömästi kasvaa ilman k:~Ivälin vuokrauksista.
36452: sääntelyä, aiheuttaa se vaikeuksia ammattilii- Pienellä alkupääomalla tapahtuva ajoneuvon
36453: kenteen toimilupalainsäädännön tulkinnassa. helppo vuokrausmahdolhsuus tuo liikenteen
36454: Sen lisäksi saattaa myös ammattiliikenteen toi- piiriin sellaisia yrittäjiä, jotka eivät täytä am-
36455: mialarajojen selkeä määdttely käydä mahdotto- mattimaisen liikenteenharjoittajan vakavarai-
36456: maksi. Tämän vuoksi olisi väilttämätöntä saat- suusehtoa. Tässäkin mielessä em. lupasäädöksin
36457: taa leasing-toiminta samanlaisen toimilupalain- tapahtuva karsinta olisi paikallaan.
36458: säädännön alaisuuteen kuin ammattimainen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
36459: kuorma- ja pakettiautJOliikennekin on. vasti eduskunnan h}'Väksyttäväksi toivomuksen,
36460: Suuri osa raskaan :~IjoneUIVokaluston han-
36461: kinnoista tapahtuu nykyään osamaksujävjestel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36462: mää käyttäen. Pitkäaikaisen vuokraustoiminnan kuorma- ja pakettiautojen sekä perävau-
36463: käytännön toteutusten ,ja osamaksukauppaa nujen pitkäaikaisvuokrausta koskevan
36464: koskevan lainsäädännön väliset risti·riitaisuudet lainsäädännön aikaansaamiseksi.
36465: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
36466:
36467: Alvar Saukko
36468:
36469:
36470:
36471:
36472: 120 088000224VV
36473: 954 1980 vp.
36474:
36475: Toivomusaloite n:o 864.
36476:
36477:
36478:
36479:
36480: Siren ym.: Helsingin-Hämeenlinnan moottoriliikennetien ja
36481: Hämeenlinnan-Järvenpään maantien rakentamisesta.
36482:
36483:
36484: E d u s k u n n a 11 e.
36485:
36486: V altatien n :o 3 nykyinen liikennemäärä vä- kenteen kehittämisen vuoksi, myös rautateiden
36487: lillä Vantaa-RHhimäki on 8 000-10 000 ja tarjoaman liikennekapasiteet1n tehokkaan hy-
36488: välillä Riihimiili-HämeenHnna 7 000-8 000 väks~käytön ja yhteiskuntataloudellisen Wken-
36489: ajoneuvoa vuorokaudessa. Lii:kenteen ennuste- teen koordinoinnin kannalta.
36490: taan kasvavan 1980-luvulla 1 ~-2-kertaisek Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien ·toimenpide-
36491: si, mikä meDkitsee lirkenteellisen palvelutason ohjelmissa vuosille 1980-84 ei ole esitetty sel-
36492: selvää alenemista. Valtatien n:o 3 liikenteelle laisia parantamistoimenpiteitä, joiden avulla
36493: on ominaista toisaalta raskaan liikenteen huo- pystyttäisiin hoitamaan valtatien 3 kasvava lii-
36494: mattaV'an suuri osuus ja toisaalta liikenteen kenne. Myöskään pirkän tähtäyksen runko- ja
36495: pitrkämatkaisuus. Valtatiellä on jo nykyisin to- kehittämissuunnitelmissa ei vuoteen 1990 men-
36496: dettavissa autoli~kenteelle tavoitteellista ja ta- nes,sä ole tiepiireissä ohjelmoitu lisäkapasiteetin
36497: loudellista nopeusvaatimusta huomattavasti al- järjestämistä valtatiellä 3 Keimolasta pohjoi-
36498: haisempi nopeus ja liikenneturvallisuuden heik- seen eikä tieverkon kehittämistä pääradan suun-
36499: keneminen. nassa sen itäpuolella.
36500: Valtatie n:o 3 on tällä hetkellä 4-kaistainen Liikennemäärät valtatiellä 3 ovat jo nykyisin
36501: välillä Helsinki-Kehä III. 4-kaistaistamista on sitä luokkaa, että lisäkapasiteetin järjestämiseen
36502: t&rkoitus jatkaa Keimola&n saakika vuonna Helsingin-Hämeenlinnan vyöhykkeellä tulee
36503: 1983 alkavaksi ohjelmaidulla toimenpiteellä. suhtautua vakavammin kuin mitä tiepikien pit-
36504: Tästä eteenpäin - aluksi Riihimäelle saal&a kän tähtäyksen suunnitelmissa on tehty. Koska
36505: - on suunniteltu rakennettavaksi valtatien rin- valtatiellä liikenteen välittämisen lLsäiksi on sa-
36506: nalle erillinen )'1ksiajoratainen moottoriliikenne- mana~kaisesti kohtuullinen nopeustaso tyydy-
36507: tie. Moottoritien yleissuunnitelma välillä Hel- tettävä li•1kenteen pitkämatka1suuden vuoksi,
36508: sinki-Hämeenlinna on TVH:n toimesta val- on ratkaisu ongelmaan moottoriväylä. Liikenne-
36509: mistunut vuonna 1972. ministeriö julkisti 15. 2. 1979 kannanottonsa
36510: Tankohuksenmukainen työnjalka valtatien 3 suurista liikenneinvestointihankkeista. Ministe-
36511: ja pääradan itäpuoJi.sen tieyhteyden Hämeenlin- riön käsityksen mukaan moottoriliikennetien
36512: na-Järvenpää kesken edellyttää moottoriJlii- rakentaminen valtatien 3 rinnalle välille Kei-
36513: kennetiehankkeen eteenpäin viemisen Hsäksi mola-Riihimäki tulee tarpeelliseksi 1990-lu-
36514: tievetikon rkehittämistoimenpiteitä pääradan vulla ja välille Riihimäki-Hämeenlinna vuo-
36515: suunnas.sa sen itäpuolella. Uudenmaan ja Hä- den 1995 jälkeen. Kannanotossa tarkastelluista
36516: meen tiepiirien laatimat maantien Hämeenlinna moottoriväy1istä on esitetty kiireellisimpänä
36517: -Järvenpää rakentamista koSJkevat yleissuunni- moottoriliikennetie Järvenpää-Lahti-Heino-
36518: telmat ovat valmistuneet vuonna 1975. Päära- la. Ennustetut li1kennemäärät vuonna 1990
36519: dan itäpuolisen Hämeenlinnan-Järvenpään ovat kuitenkin selvästi suurimmat Hämeenlin-
36520: maantien rakentamista on kiirehditty täydelli- nan .suunnalla. Samoin arvio1tu hyötyvaiikutus
36521: sen ruuhkautumisen estämiseksi valtatiellä 3, li1kennöinti-, aika- ja onnettomuuskustannuk-
36522: koska on ilmeistä, ettei rahoitus moottor1väy- sissa vuonna 1990 on ylivoimaisesti suurin Hä-
36523: län toteuttamiseen järjesty H1kennemäärien kas- meenlinnan suunnalla. Edelleen kannanotossa
36524: vun edellyttämässä aikataulussa. Radanvarsitien tarkasteltujen moottoriväylien rakentam1sen
36525: toteuttamista on pidettävä tärkeänä, paitsi val- pääomakustannus henkilö- ja tonnikilometriä
36526: takunnallisen li1kenteen sekä Helsingin-Hä- kohti vuonna 1990 on Hämeenlinnan suunnal-
36527: meenlinnan vyöhykkeen tavoitteellisen aluera- la arvioitu selvästi pienemmäksi.
36528: Toivomusaloite n:o 864 955
36529:
36530: Nyiky1stä tieverkkoa parantamalla pääradan nioittaen eduskunnan hyväiksyttävä:ksi toivo-
36531: itäpuolella Hämeenlinnan ja Järvenpään välillä muksen,
36532: ei sen palvelutasoa voida oleellisesti parantaa
36533: seudullisen liikenteen eilkä teolHsuuskuljetusten että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
36534: kannalta. Mikäli moottoriliikennetien toteutta- menpiteisiin yleissuunnitteluvaiheessa
36535: minen Riihimäeltä Hämeenlinnaan siirtyy lii- olevien Helsingin-Hämeenlinnan moot-
36536: kenneministeriön :kannanoton mukaisesti 1990- toriliikennetien sekä Hämeenlinnan-
36537: luvun loppupuolelle, korostuu Radanvarsitien Järvenpään maantien rakentamista kos-
36538: tarve erityisesti välillä Turenki-Riihimäki. kevien toteuttamissuunnitelmien aikaan-
36539: Helsingin ja Hämeenlinnan väHstä tieverkkoa saamiseksi sekä edelleen suunnitelmien
36540: kehittämäLlä vaiheittain 'si,ten, että ,samanaikai- toteuttamisen käynnistämiseksi liikenne-
36541: sesti moottoriliikennetien Keimola-Riihimälki määrien kasvun edellyttämän ja suun-
36542: raikentamisen kanssa toteutettaisiin maantiestä nitteluvalmiuden sallima,n nopeimman
36543: Hämeenlinna-Järvenpää väli Turenki-Riihi- mahdollisen aikataulun mukaisesti 1980-
36544: mälki, saataisiin aikaan joustava yhteys päära- luvun puolivälissä vaiheittain siten, että
36545: dan 1täpuo1elta radanvarsitaajamista kantatien ensin toteutettaisiin moottoriliikenne-
36546: n:o 54 kautta moottoriliikennetielle Riihi- tiestä osuus Keimola-Riihimäki ja Ra-
36547: mäelle ja edelleen Helsingin suuntaan. danvarsitiestä osuus Turenki-Riihi-
36548: Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun- mäki.
36549: Helsingissä 14 päivänä heLmikuuta 1980.
36550:
36551: Helge Siren Eino Grönholm Saara-Maria Paakkinen
36552: Kauko Tamminen Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine
36553: Lea Savolainen Peter Muurman Tapio Mörttinen
36554: Olavi Nikkilä Pirjo Ala-Kapee Hannu Tenhiälä
36555: Tellervo Koivisto Pauli Uitto Esko J. Koppanen
36556: 956 1980 vp.
36557:
36558: Toivomusaloite n:o 865.
36559:
36560:
36561:
36562:
36563: Siren ym.: Eräiden turvallisuuspalveluista huolehtivien viran-
36564: omaisten velvollisuudesta suorittaa radiolaitemaksuja.
36565:
36566:
36567: E d u s k u n n a 11 e.
36568:
36569: Radiolaitteista 17. 1. 1927 annetun asetuk- lastus- sekä poliisiviranomaisilla ja poliisi- ja ra-
36570: sen (9/27) 5 § muutettiin 22. 12. 1978 anne- javartioviranomaisilla on myös radioasemien yh-
36571: tulla asetuksella (1084/78) siten, että pelkäs- teiskäyttöä. Palo- ja pelastustoimi ja väestön-
36572: tään turvallisuuspalveluja tuottavat palokunnat, suojelu käyttävät valtioneuvoston päätöksen
36573: poliisi ja rajavartiolaitos joutuivat suorittamaan 24. 1. 1973 mukaisesti yhteistä kalustoa, mm.
36574: radiolaitteistaan rakentamis- ja käyttömaksuja. radioita.
36575: Vuoden 1979 alusta käyttömaksut kohosivat Radiolaitteiden rakentamisesta ja käyttämi-
36576: viisinkertaisiksi. Palo- ja pelastustoimen, polii- sestä perittävät maksut on määrätty radioalan
36577: sin ja rajavartiolaitoksen toiminnassa radioita hallinnollisten tehtävien hoidosta aiheutuvien
36578: käytetään kansalaisten turvallisuuden tehosta- kustannusten omakustannusperiaatteella. Tur-
36579: miseksi, usein jopa ihmishenkien pelastamisek- vallisuusalan radiolaitteet ja niiden käyttö eivät
36580: si. aiheuta valvonta- ja hallinnollisia kustannuksia
36581: Tärkein merkitys radioilla on johtamistoimin- siinä määrin kuin kaupallinen radioliikenne,
36582: nassa mm. pelastustehtävissä sekä näiden alojen jonka perusteella maksut on määrätty. Kustan-
36583: henkilöstön työturvallisuudessa. Tällaisia tehtä- nuksia turvallisuusalan radioista muodostuu lä-
36584: viä ovat pelastustoiminnan johtamisen lisäksi hes pelkästään lupien myöntämisestä, mikä on
36585: mm. palokuntien suorittama hengenpelastus sa- mitätöntä verrattuna perittävään maksuun.
36586: vu- ja pelastussukelluksessa, poliisin etsintä- ja Säästöä turvallisuusalan viranomaisten tehok-
36587: valvontatehtävät sekä rajavartioston pelastus- ja kaasta toiminnasta mm. juuri radioitten käy-
36588: etsintätehtävät. tön vuoksi syntyy yhteiskunnalle säästyneitten
36589: Puolustusvoimat, radioamatöörit sekä yksin- työpaikkojen ja ihmishenkien kautta.
36590: omaan vapaaehtoista meripelastus- ja muuta pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36591: lastustoimintaa harjoittavat yhteisöt ovat vapau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36592: tettuja käyttömaksuista radiolaitteista 17. 1. muksen,
36593: 1927 annetun lain (8/27) 5 §:n 2 momentin
36594: (muutos 88/77) perusteella. Myös yksinomaan että hallitus selvittäisi palo- ja pelas-
36595: vapaaehtoista pelastustoimintaa harjoittavat va- tustoimen, poliisin ja rajavartiolaitoksen
36596: paaehtoiset palokunnat ovat toisin kuin meri- radiolaitteiden maksujen oikeellisuuden
36597: pelastusseurat velvollisia suorittamaan radio- ottaen huomioon kansalaisten turvalli-
36598: laitteistaan maksuja. Palo- ja pelastustoimen ra- suuden ja tasapuolisuuden verrattuna
36599: dioita on luovutettu myös muille turvallisuus- muihin viranomaisiin ja pelastustoimin-
36600: alan yhteistoimintaviranomaisille kuten lääkin- taa harjoittaviin yhteisöihin.
36601: tä- ja lentopelastusviranomaisille. Palo- ja pe-
36602: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36603:
36604: Helge Siren Lasse Lehtinen Mikko Elo
36605: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Tapio Mörttinen
36606: Risto Tuominen Olli Helminen Kaj Bärlund
36607: Eino Grönholm Juhani Raudasoja Olavi Nikkilä
36608: Aimo Ajo
36609: 1980 rd. 957
36610:
36611: Hemställningsmotion nr 866.
36612:
36613:
36614:
36615:
36616: Söderström m. fl.: Om grundrenovering av vägen Koskö-
36617: Petsmo i Korsho1m.
36618:
36619:
36620: T i 11 R i k s d a g e n.
36621:
36622: Petsmo by i Korsholms kommun har på För Petsmo bys del är situationen dock den
36623: grund av delvis dåliga kommunikationer avfol- att för att byn i framtiden skall kunna ut-
36624: kats och senaste år flyttade den enda bety- vecklas måste också kommunikationerna ut-
36625: dande industrin från byn bort. vecklas.
36626: Befolkningen i Petsmo använder idag hu- I enlighet med ovan sagda föreslår under-
36627: vudsakligen vägen via Kvev1ax för att nå Vasa tecknade, att riksdagen ville bes1uta hemställa,
36628: stad under arbetsresor och andra resor.
36629: Tidigare har dock vägen Smedsby-Koskö att regeringen måtte besluta sätta
36630: grundreparerats men fortsättningen Koskö- igång planeringen och reservera medel
36631: Petsmo har förblivit orörd och vägens använd- för igångsättande av grundrenoverings-
36632: ning har gått ned därför. arbetena över vägen Koskö-Petsmo i
36633: Korsholms kommun.
36634: Helsingfors den 11 februari 1980.
36635:
36636: Sten Söderström Ole Norrback Boris Renlund
36637: 958 1980 vp.
36638:
36639: Toivomusaloite n:o 866. Suomennos.
36640:
36641:
36642:
36643:
36644: Söderström ym.: Koskön-Petsmon tien perusparantamisesta
36645: Mustasaaressa.
36646:
36647:
36648: E d u s k u n n a 11 e.
36649:
36650: Mustasaaren kunnan Petsmon kylä on osak- Petsmon kylän kohdalla tilanne on kuiten-
36651: si huonojen Hikenneyhteyksiensä takilia menet- kin sellainen, että sen liikenneyhteyksiä on pa-
36652: tänyt asukkaitaan ja viime vuonna muutti ky- rannettava kylän tulevaa kehitystä ajatellen.
36653: lästä s'en ainoa merkittävä teollisuuslaitos,. Edellä esitettyyn viiJtaten ehdotamme edus-
36654: Petsmon väestö käyttää nykyisin pääasiassa kunnan hyväksytJtäväksi toivomuksen,
36655: Koivulahden kautta Vaasaan vievää ,tietä rtyö-
36656: matkoillaan ja muilla matkoillaan. että hallitus päättäisi ryhtyä suunnit-
36657: Aikaisemmin on kuitenkin Smedsbyn-Kosk- telemaan Mustasaaren kunnassa siiaitse-
36658: ön tie perusparannettu, mutta jatko-osuuteen van Koskön-Petsmon tien perusparan-
36659: Koskö--Petsmo ei ole koskettu ja tien käyttö nustöiden aloittamista ja varaisi määrä-
36660: on tästä syystä vähentynyt. rahoja tätä varten.
36661: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
36662:
36663: Sten Söderström Ole Norrback Boris Renlund
36664: 1980 vp. 959
36665:
36666: Toivomusaloite n:o 867.
36667:
36668:
36669:
36670:
36671: Söderström: Sillan suunnittelemisesta välille Alskat-Raippa-
36672: luoto.
36673:
36674:
36675: E d u s k u n n a II e.
36676: Saaristolaisten toimeentulomahdollisuudet skatin-Raippaluodon yhteyden saamiseksi. Kus-
36677: ovat hyvin suuresti riippuvaisia siitä miten tannuksiltaan pitkällä tähtäimellä tämä vaihto-
36678: heidän kulkuyhteytensä mannermaalle on hoi- ehto olisi jopa halvempi, kun otetaan huomioon
36679: dettu. kunnossapito ja uudishankinnat lauttojen suh-
36680: Vaasan saariston Raippaluodon asukkaiden ,teen.
36681: yhteyksiä hoidetaan lauttatoiminnalla, joka var- Yllä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
36682: sinaisen liikenteen kannalta muodostaa pullon- hyväksyttäväksi toivomuksen,
36683: kaulan. Tieyhteys Vaasa-Alskat on paraikaa
36684: rakenteilla ja tähän kohteeseen on myös tä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36685: män vuoden tulo- ja menoarviossa varattu mää- menpiteisiin kiinteän tieyhteyden raken-
36686: räraha. Johdonmukaisena seurauksena tästä oli- tamiseksi välille Alskat-Raippaluoto
36687: si aiheellista aloittaa siltasuunnitelman teko Al- Mustasaaren kunnassa.
36688: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
36689:
36690: Sten Söderström
36691: 960 1980 vp.
36692:
36693: Toivomusaloite n:o 868.
36694:
36695:
36696:
36697:
36698: Tennilä: Patkallistien rakentamisesta Ylitornion kirkonkylästä
36699: Suutarinmäen kautta Nuotiorannan rajavartiostoon.
36700:
36701:
36702: E d u s k u n n a 11 e.
36703:
36704: Ylitornion kunta on jo monien vuosien ajan myös Ylitornion kunnan hyvin vaikea työttö-
36705: esittänyt kirkonkylästä Suutarinmäen kautta myys. On siis täysin perusteltua, että mainitun
36706: Nuotiorannan kylän rajavartiostolle suunnitel- paikallistien rakentaminen aloitetaan työllisyys-
36707: lun paikallistien kiireellistä rakentamista. Kun- V•aroin jo syksyllä 1980.
36708: nan esitykset ovat täysin perusteltuja, sillä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
36709: tie palvelee rajavartioston tarpeiden lisäksi mat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36710: kailu- ja virkistyskäyttöä. Tien kiireellinen ra-
36711: kentaminen on tar·peen myös siksi, että tien että hallitus käynnistäisi Ylitornion
36712: kirkonkylän puoleisen osan vaikutuspiiriin tu- kirkonkylän - Suutarinmäen - Nuo-
36713: lee uusi suurehko asutusalue, jolle omakotira- tiorannan kylän rajavartioston paikallis-
36714: kennuksia tulisi voida rakentaa jo vuonna 1981. tien rakentamisen työllisyysvaroin syk-
36715: Paikallistie on erittäin tarpeellinen ja vält- syllä 1980.
36716: tämätön. Tien kiireellistä rakentamista puoltaa
36717: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
36718:
36719: Esko-Juhani Tennilä
36720: 1980 vp. 961
36721:
36722: Toivomusaloite n:o 869.
36723:
36724:
36725:
36726:
36727: Tennilä: Rautatien rakentamisesta Kittilään ja Sodankylään.
36728:
36729:
36730: E d u s k u n n a 11 e.
36731:
36732: Kittilän ja Sodankylän kunnan alueilta on löy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
36733: tynyt arvokkaita malmiesiintymiä. Niiden laa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36734: jamittaista hyväksikäyttöä edistäisi rautatieyh-
36735: teyden rakentaminen malmialueille. Rautatie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36736: yhteys Kittilään ja Sodankylään parantaisi luon- rautatien rake'ntamiseksi Kittilään ja So-
36737: nollisesti muutoinkin elinkeinotoiminnan edel- dankylään.
36738: lytyksiä näissä kunnissa ja loisi näin mahdolli-
36739: suuksia vaikean työttömyyden voittamiselle.
36740: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
36741:
36742: Esko-Juhani Tennilä
36743:
36744:
36745:
36746:
36747: 121 088000224W
36748: 962 1980 vp.
36749:
36750: Toivomusaloite n:o 870.
36751:
36752:
36753:
36754:
36755: Tikka: Simpeleen_:Särkilahden poikittaistien rakennustöiden
36756: aloittamisesta.
36757:
36758:
36759: E d u s k u n n a 11 e.
36760:
36761: Parikkalan kunnassa yhteys Simpeleeltä Sär- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36762: kilahteen on erittäin huono. Teollisuuden kul- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36763: jetukset tarvitsevat tätä yhteyttä ja samoin tätä sen,
36764: tietä käyttävät runsaasti myös paikalliset asuk-
36765: kaat. Lomanviettäjien osuus tien käyttäjistä kas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36766: vaa myös vuosi vuodelta. menpiteisiin Simpeleen-Särkilahden
36767: Tieyhteyden saaminen Simpeleeltä suoraan poikittaistien suunnittelun ja rakennus-
36768: Saimaan vesistöön on tullut entistä tärkeäm- töiden aloittamiseksi.
36769: mäksi jo Saimaan kanavan lisääntyvän käytön
36770: vuoksi.
36771: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
36772:
36773: Seppo Tikka
36774: 1980 vp. 963
36775:
36776: Toivomusaloite n:o 871.
36777:
36778:
36779:
36780:
36781: Tikka: Ukonsalmen sillan rakennustöiden aloittamisesta.
36782:
36783:
36784: E d u s k u n n a 11 e.
36785:
36786: Ruokolahden kunnassa Imatran kaupungin sillan kustannuksiksi on laskettu vajaat VllSl
36787: välittömässä läheisyydessä on Ukonsalmi. Ruo- miljoonaa markkaa. Sillan rakentaminen on pe-
36788: kolahden kunnan keskustaajama ulottuu tämän rusteltua myös Imatran seudun jatkuvasti huo-
36789: salmen kummallekin puolelle. Liikenne salmen non työllisyystilanteen vuoksi.
36790: yli tapahtuu kesäisin lossin avulla ja tästä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
36791: huomattavaa haittaa sekä paikallisille asukkail- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36792: le että suurelle joukolle kesäasukkaita.
36793: Valtaosa palveluksista sijoittuu mantereen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36794: puolelle ja siltayhteyden puuttumisesta on huo- Ukonsalmen sillan suunnittelutyöhön ja
36795: mattavaa haittaa myös julkisille liikenneyh- aloittaisi sillan rakennustyöt niin nopeas-
36796: teyksille. ti kuin se on mahdollista.
36797: Lossin vuotuiset ylläpitokustannukset ovat
36798: tätä nykyä reippaasti yli 400 000 markkaa ja
36799: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
36800:
36801: Seppo Tikka
36802: 964 1980 vp.
36803:
36804: Toivomusaloite n:o 872.
36805:
36806:
36807:
36808:
36809: Tikka: Kymijoen kanavaimisen aloittamisesta.
36810:
36811:
36812: E d u s k u n n a 11 e.
36813:
36814: Kymijoki on yksi mahdollisuus, kun harki- korolla. 900 miljoonan markan säästö edellyt-
36815: taan vesiteiden käytön lisäämistä. Kymijoen tää proomuemälaivajärjestelmän käyttöönottoa.
36816: kanavointi avaa meriyhteyden Keski-Suomen Uudet voimalaitoskanavat sopisivat samalla
36817: vesitieverkkoon. Kymijoki on helposti kanavoi- myös alusliikenteelle, joten hankkeen toteutta-
36818: tavissa, koska joki on jo porrastettu voimalai- misesta olisi hyötyä myös tavallisille ihmisille
36819: toksilla, joiden yhteyteen saadaan rakennettua eikä pelkästään teollisuuslaitoksille.
36820: sulut. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
36821: Näitä sulkuja tarvittaisiin kahdeksan ja lu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36822: kuisia siltoja tulisi rakennustöiden yhteydessä
36823: korottaa. Koko hankkeen kustannusarvio on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36824: noin 300 miljoonaa markkaa. menpiteisiin Kymijoen kanavaimisen
36825: Nettosäästöksi on laskettu 400-900 miljoo- aloittamiseksi mahdollisimman pikaises-
36826: naa markkaa 30 vuoden ajalta ja 6 prosentin ti.
36827: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
36828:
36829: Seppo Tikka
36830: 1980 vp. 965
36831:
36832: Toivomusaloite n:o 873.
36833:
36834:
36835:
36836:
36837: Tikka: Imatran sataman ja sinne johtavan väylän rakentamisesta.
36838:
36839:
36840: E d u s k u n n a 11 e.
36841:
36842: Imatran kaupungin alueelle suunnitellaan ko Kouvolan työvoimapunssa, on uusien työ-
36843: noin 1000 veneen satamaa huoltojärjestelmi- kohteitten avaaminen tämänkin vuoksi ensiar-
36844: neen. Samanaikaisesti on vireillä suunnitelma voisen tärkeää ja kiireellistä.
36845: veneurheilun opetuksen keskittämiseksi Imat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
36846: ran Ukonniemen alueelle. Imatran satama on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36847: laiturirakenteittensa ja syvyytensä puolesta
36848: mitoitettu siten, että sitä voivat käyttää kaikki että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
36849: Saimaalla liikennöivät alukset. piteisiin Imatran sataman ja sinne joh-
36850: Koko satamasuunnitelman kustannukset ovat tavan väylän rakennustöiden toteuttami-
36851: noin 4,5 miljoonaa markkaa. Pienvenesataman seksi siten, että nämä hankkeet voitai-
36852: rakentaminen on jo käynnissä. Kun Imatran siin ottaa huomioon Saimaan satamalai-
36853: työttömyysluvut ovat kaikkein heikoimmat ko- nojen käsittelyn yhteydessä.
36854: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
36855:
36856: Seppo Tikka
36857: 966 1980 vp.
36858:
36859: Toivomusaloite n:o 874.
36860:
36861:
36862:
36863:
36864: Tuominen ym.: Määrärahasta Kotkan-Haminan-Luumäen
36865: oikoradan suunnittelun aloittamiseksi.
36866:
36867: E d u s k u n n a 11 e.
36868:
36869: Oikorataa Kotka-Hamina-Luumäki pide- Kymen läänissä ollaan laajasti, Kouvolan seu-
36870: tään laajasti Kymen läänissä ns. Heli-ratahank- tua lukuunottamatta, sitä mieltä, että Heli-
36871: keen tärkeimpänä ja toteuttamiskelpoisimpana rata tulisi suunnitella vaihtoehdon Helsinki-
36872: osana. Tämän osuuden rakentaminen on osoit- Porvoo-Loviisa-Kotka-Luumäki mukaises-
36873: tautunut välttämättömäksi mm. siksi, että val- ti, josta siis edellä esitetty oikorata muodostai-
36874: taosa Itä-Suomen teollisuuden viennistä suun- si tarvittaessa osan. Kuitenkin, vaikka Heli-
36875: tautuu ulkomaille Kotkan ja Haminan sata- rata kokonaisuutena jätettäisiin toteuttamatta-
36876: mien kautta. Satamapalvelut tarvitsevat tuek- kin, olisi oikoradan rakentaminen Kotkasta Ha-
36877: seen tehokkaan rautatieverkoston. minan kautta Luumäelle taloudellisesti perustel-
36878: Hamina ja Kotka ovat tehneet satamiinsa tu toimenpide.
36879: suuria investointeja. Uusia laajennuksia on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36880: edelleenkin käynnissä. Maallemme tärkeän vien- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36881: tikaupan ohella nämä kaksi itäistä satamaa pal-
36882: velevat huomattavalta osalta myös jatkuvasti että hallitus ottaisi valtion vuoden
36883: kasvavaa kauttakulkuliikennettä Neuvostoliitos- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36884: ta ja Neuvostoliittoon, jonka seikan lisäksi myös tävän määrärahan Kotkan-Haminan-
36885: Mussalon syväsatamahanke sekä rataosuuden Luumäen oikoradan suunnittelun aloitta-
36886: Tavastila-Salmenkylä toteuttaminen tukevat miseen viipymättä.
36887: kyseisen oikoradan rakentamista.
36888: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
36889:
36890: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
36891: Mauno Forsman
36892: 1980 vp. 967
36893:
36894: Toivomusaloite n:o 875.
36895:
36896:
36897:
36898:
36899: Tuominen ym.: Mussalon sataman syväväylän ja rautatien raken-
36900: tamisesta.
36901:
36902: E d u s k u n n a II e.
36903:
36904: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa tien ja väylän linjausta on tutkittu vuoden
36905: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama irto- 1979 aikana. Samoin on selvitelty uuden sata-
36906: tavaran käsittelyä varten. Satamaan johdettai- man taloudellista perustaa. Ratkaisevaa hank-
36907: siin suunnitelmien mukaan mereltä 15 metrin keen toteuttamisessa on rautatiesillan saaminen
36908: kulkuinen väylä sekä Kotkansaarelta noin 5 Mussalon ja Kotkansaaren väliselle rataosalle.
36909: km:n pituinen satamarata ratapihoineen. Rautatiesillan rakentaminen liittyy paitsi sata-
36910: Uuden satamanosan rakentaminen on niin mahankkeeseen myös kaupungin kaukolämpö-
36911: suuri hanke, että se on toteutettavissa ainoas- ja kaavoitussuunnitelmiin.
36912: taan valtion, kaupungin ja satamaa tarvitsevan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36913: teollisuuden yhteisesti rahoittamana. Satama- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36914: hanke kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous-
36915: ja liikenneviranomaisia kauttakulkuliikenteen että hallitus omalta osaltaan ryhtyisi
36916: vuoksi ja satama palvelisi osaltaan valtakunnal- toimenpiteisiin Mussalon satamahank-
36917: lista hiilisatamatarvetta. keeseen liittyvän syväväylän ja rautatien
36918: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- toteuttamiseksi.
36919: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
36920:
36921: Risto Tuominen Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
36922: Mauno Forsman
36923: 968 1980 vp.
36924:
36925: Toivomusaloite n:o 876.
36926:
36927:
36928:
36929:
36930: Tuovinen ym.: Lahdevaaran-Niiralan maantien rakentamisesta
36931: valta tieksi.
36932:
36933:
36934: E d u s k u n n a 11 e.
36935:
36936: Maantie n:o 490 välillä Lahdevaara-Niirala man pikaisesti olisi paikallaan, koska T ahma-
36937: ei nykyisessä kunnossaan eikä muodossaan täytä järven ja Värtsilän kuntien alueella on paljon
36938: kasvavan liikenteen aiheuttamia vaatimuksia. työttömiä, eikä näköpiirissä ole mitään työkoh-
36939: Tie on erittäin mutkainen, mäkinen ja kapea, teita.
36940: joten kasvavalle liikenteelle se on vaarallinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36941: ottaen lisäksi huomioon runsaan kevyen liiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36942: teen käytön. muksen,
36943: Kun mahdollisesti Niiralan rajanylityspaikka
36944: lähivuosina avataan myös henkilöliikenteelle, li- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
36945: sääntyy tien käyttö voimakkaasti, joten tien ra- piteisiin Lahdevaaran ja Niiralan välisen
36946: kentaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pi- maantien n:o 490 rakentamiseksi valta-
36947: kaisesti ja rakentaa se valtatienä. Myös työlli- tieksi.
36948: syyden kannalta tien rakentaminen mahdollisim-
36949: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36950:
36951: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Olli Helminen
36952: Lea Sutinen Markku Kauppinen Pauli Puhakka
36953: Mauri Vänskä
36954: 1980 vp. 969
36955:
36956: Toivomusaloite n:o 877.
36957:
36958:
36959:
36960:
36961: Tuovinen ym.: Katsastusaseman aikaansaamisesta Kiteelle.
36962:
36963:
36964: E d u s k u n n a II e.
36965:
36966: Autojen katsastustoiminta Kiteellä on jou- tusruuhldsta ja pitkistä odotusajoista johtuen
36967: tunut vaikeuksiin ja saattaa loppua kokonaan autonomistajat pitävät tilannetta todella sur-
36968: lähivuosina, ellei valtion taholta ryhdytä tilan- keana, koska autoja joudutaan katsastuttamaan
36969: teen vaatimiin korjaustoimenpiteisiin. Vaikeu- Joensuussa saakka, mikä aiheuttaa huomattavia
36970: det johtuvat osittain sopimattomista työskente- lisäkustannuksia.
36971: lytiloista ja tarkastuslaitteiden puutteellisuudes- Tiettävästi Kiteen kunta on valmis rakenta-
36972: ta sekä autojen lukumäärään nähden liian vä- maan katsastustilat, mikäli valtio ne sitten aika-
36973: häisistä katsastuspäivistä. naan lunastaa kunnalta.
36974: Kiteen katsastustoimintaa käyttävät Rääkky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36975: län, Kesälahden, Tohmajärven ja Värtsilän ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36976: osittain myös Pyhäselän kunnissa asuvat auton- muksen,
36977: omistajat. Ja kun katsastuspäiviä on kuukau-
36978: dessa vain kaksi - neljä, syntyy melkoisia ruuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36979: kia siitä huolimatta, että katsastusajat on tilat- katsastusaseman aikaansaamiseksi tarvit-
36980: tava Joensuun katsastuskoottorilta jo huomat- tavine laitteineen Kiteelle.
36981: tavasti aikaisemmin ennen katsastusta. Jono-
36982: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
36983:
36984: Jouko Tuovinen Erkki Korhonen Mauri Vänskä
36985: Lea Sutinen Markku Kauppinen Pauli Puhakka
36986:
36987:
36988:
36989:
36990: 122 088000224~
36991: 970 1980 vp.
36992:
36993: Toivomusaloite n:o 878.
36994:
36995:
36996:
36997:
36998: Valo: Rajojan-Paijalan maantien parantamisen kiirehtimisestä.
36999:
37000:
37001: E d u s k u n n a 11 e.
37002:
37003: Tuusulan ja Nurmijärven keskustojen välisen 1981, joten se valmistuisi samanaikaisesti maan-
37004: mutkaisen ja liikennemääriin nähden ala-arvoi- tien n:o 139 parantamissuunnitelman kanssa.
37005: sen maantien n:o 139 parantaminen on ollut vi- Kevytliikenneväylä tulisi suunnitella ja toteut-
37006: reillä jo parinkymmenen vuoden ajan. Paranta- taa kuitenkin edellä mainittua pitemmälle eli
37007: missuunnitelma vahvistettiin vihdoin 1970-lu- aina Nahkelan kylään saakka.
37008: vun alkupuolella ja kuluvan vuoden tulo- ja me- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
37009: noarvioon on varattu määräraha hankkeen to- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37010: teuttamisen aloittamiseksi.
37011: Lisäksi on vahvistettuna kevyen liikenteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37012: väylän suunnitelma 2,5 km:n pituudelta ko. tien Rajojan-Paijalan maantien parantami-
37013: varteen tien itäosassa Tuusulan kunnan alueella. seksi ja sen varteen suunnitellun kevyt-
37014: Väylän rakentaminen on TVL:n Uudenmaan pii- liikenneväylän toteuttamiseksi vuonna
37015: rin toimenpideohjelmassa ajoitettu vuodelle 1981.
37016: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37017:
37018: Tauno Valo
37019: 1980 vp. 971
37020:
37021: Toivomusaloite n:o 879.
37022:
37023:
37024:
37025:
37026: Valtonen ym.: Maantien n:o 256 (Noormarkku-Lavia) perus-
37027: parantamisesta.
37028:
37029:
37030: E d u s k u n n a 11 e.
37031:
37032: Maantien n:o 256 eli Noormal'kusta Laviaan sahatavaran toimittamiselle esimerkiksi Noor-
37033: johtav:an tien perusparannus on suunniteltu to- markun Lassilasta Mäntyluodon ,satamaan.
37034: teutettavaksi vuonna 1982. Tien kuntoon 'saat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37035: tarrninen jo aika1semmin on kuitenkin alueen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ~toivo
37036: elinkeinoelämän kannalta välttämätön, koska muksen,
37037: tietä käytetään ympärivuotisesti raskaan saha-
37038: tun ja pyöreän puutavaran kuljetusväylänä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37039: Tien huonokuntoisuuden vuoksi tiellä on pai- maantien n:o 256 (Noormarkku-La-
37040: norajoituiksia ja se on ailieuttanut vaikeuksia via) perusparannuksen nopeuttamiseksi.
37041: He1sing1ssä 15 päivänä helmikuuta 1980.
37042:
37043: Pirkko Valtonen Mikko Elo Matti Järvenpää
37044: 972 1980 vp.
37045:
37046: Toivomusaloite n:o 880.
37047:
37048:
37049:
37050:
37051: Valtonen ym.: Merikarvian satamaan johtavan väylän syventä-
37052: misestä.
37053:
37054:
37055: E d u s k u n n a 11 e.
37056: Merikarvian sataman piirissä on usdta ulko- Henee mahdollista meLko kohtuullisin kustan-
37057: maille vieviä sahalaitoksia, jovka sijaitsevat Me- nuksin, jotka puolestaan tulevat yhä edulli-
37058: rikarvian, SHkaisten ja Honkajoen kunnissa. semmiksi kun energiakustannukset nousevat.
37059: Sahalaitoksiin kuuluu esimel'bksi noin 70 000 Väylän syventäminen sekä sen mukanaan tuo-
37060: m3 :n vuosituotantoon yltävä pelkästään vien- ma sataman toimintamahdollisuuksien paranta-
37061: tiin keskittynyt yritys. Meri:karvian 'sataman minen vähentävät myös alueen korkeaa työttö-
37062: väylä on syvyydeltään 3,4 metriä, mikä on myysastetta.
37063: liian pieni ny:kyaikaisille puutavaralaivoihle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37064: Tarvittaisiin 4,5-5 metrin ku1kusyvyys. Saha- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37065: laitosten vientito1minta joudutaan ~suorittamaan muksen,
37066: kaukaisempien satamien kautta. Niihin tuotteet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37067: kuljetetaan kalliin tuontienergian avulla. menpiteisiin Merikarvian satamaan joh-
37068: Merikarvian sataman väylän syventäminen tavan väylän syventämiseksi.
37069: Helsingissä 15 päivänä helmi:kuuta 1980.
37070:
37071: Pirkko Valtonen Mikko Elo Matti Järvenpää
37072: 1980 vp. 973
37073:
37074: Toivomusaloite n:o 881.
37075:
37076:
37077:
37078:
37079: P. Vennamo ym.: Uuden tieyhteyden rakentamisesta Tikkalan ja
37080: Vierimon välille.
37081:
37082:
37083: E d u s k u n n a 11 e.
37084:
37085: Tällä hetkellä ei ole olemassa Pohjois-Karja- hokkaasti muiden saavutettavien etujen lisäiksi.
37086: lassa suoraa tieyhteyttä Tuupovaarasta valta- Tie helpottaisi myös puutavaranikuljetuiksia
37087: tielle n:o 6. Tämän tien puuttuminen on koet- niin rautateille, Joensuun ja Puhoksen sahoille
37088: tu paikallisesti pahaksi vajavaisuudeksi, joka kuin puutavaran pudotuspaiikkaan Pyhäselikään.
37089: monella tavalla vaikeuttaa sekä väestön li1kku- Tien hyödyllisyys olisi si1s erittäin suuri.
37090: mista että elinkeinojen ja yritteliäisyyden ke- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
37091: hittymistä. tamme kuhnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
37092: Pailkkakunnalla on pitkään toivottu uuden väksi toivomuksen,
37093: tieyhteyden rakentamista 6-tieltä Tuupovaaraan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37094: päin Tikkalan ja Vierimon välille. Tie tulisi toimenpiteisiin uuden tieyhteyden ra-
37095: kulkemaan Valkeasuon ylitse, jolla tapahtuvaa kentamiseksi Pohjois-Karjalaan välille
37096: turvetuotantoa ja kuljetuksia tie palvelisi te- Tikkala-Vierimo.
37097: Helsingis,sä 12 päivänä helmikuuta 1980.
37098:
37099: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
37100: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37101: 974 1980 vp.
37102:
37103: Toivomusaloite n:o 882.
37104:
37105:
37106: P. Vennamo ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimi-
37107: vien meriyhteyksien aikaansaamiseksi.
37108:
37109:
37110: E d u s kun n a 11 e.
37111:
37112: Eduskunta es1tt1 JO 1960-luvulla hallituksel- teistyölle kaikissa, erityisesti raskaissa kuljetuk-
37113: le toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismah- sissa.
37114: dollisuuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, 4. Uuden vesikuljetuskaluston - työntö- ja
37115: että useat erillisselvitykset ovat osoittaneet ka- moottoriproomujen sekä emälaivojen - koti-
37116: navoimishankkeet yhteiskunnan kehittämisen maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
37117: kannalta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämises- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
37118: sä toisiinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttu- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
37119: nut ja edelleen muuttuva energiatilanne sekä dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
37120: vesikuljetuskaluston kotimainen kehitystyö ren yli ulkomaiden jokiverkkoihin ja päinvas-
37121: ovat nyttemmin johtaneet siihen, että maamme toin.
37122: vesitieverkon kehittämistä on kiirehdittävä ta- 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mahdol-
37123: voitteena saattaa maamme kaikki rakentamis- lisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuksia
37124: kelpoiset vesireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yh- vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi si-
37125: distää ne mereen. ten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä. Se
37126: Vesitieverkon kehittämisen perusteluiksi avaisi myös uusia uria vesimatkailun kehittä-
37127: voidaan esittää seuraavaa: miselle.
37128: 1. Ylläpitokustannuksiltaan halvinta kuljetus- 6. Rakentaminen lisää myös edellytyksiä
37129: väylästöä - vesiteitä - on Suomessa sisävesil- uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
37130: lä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, mut- arvokasta säätöenergiaa ja antaa mahdollisuudet
37131: ta väylästöä ei voida käyttää parhaalla mahdol- hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria voi-
37132: lisella tavalla, kun olennaisia, pituudeltaan kui- malayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.
37133: tenkin vain murto-osaa kokonaisuudesta edus- Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan raken-
37134: tavia yhteyksiä on rakentamatta. tamiskustannuksia.
37135: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien var- 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
37136: rella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teollisuu- edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuoje-
37137: desta, koska halvin tapa kulkea ja kuljettaa lun, vedenhankinnan, kalastuksen ja vesien vir-
37138: sekä hankkia energiaa on aikanaan määrännyt kistyskäytön kasvavia tarpeita.
37139: väestön sijoittumisen. 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta-
37140: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
37141: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden pisimmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
37142: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. Liiken-
37143: ja hakekuljetukset lisääntyvät nopeasti eikä nii- neministeriö on puolestaan todennut sen maam-
37144: tä voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa edul- me kannattavimmaksi liikenneinvestoinniksi.
37145: lisesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37146: täen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvitaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37147: myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suoraan käyt-
37148: tökohteisiin on edullisinta hoitaa vesitse. Vesi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
37149: tieverkko terminaaleineen antaa myös entistä Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ja
37150: paremmat mahdollisuudet kuljetusmuotojen yh- rakentamiseksi siten, että saataisiin ai-
37151: kaan myös toimivat meriyhteydet.
37152: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
37153:
37154: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Veikko Vennamo
37155: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
37156: 1980 vp. 975
37157:
37158: Toivomusaloite n:o 883.
37159:
37160:
37161:
37162:
37163: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37164: yleisten teiden parantamiseksi Ylä-Savossa.
37165:
37166:
37167: E d u s k u n n a 11 e.
37168:
37169: Yleiset tiet ovat nimenomaan Ylä-Savossa, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37170: mutta myös koko Kuopion läänissä maamme tyksen 10 000 000 markan arviomäärä-
37171: heikoimmat. Kuitenkaan kepujobtoinen TVH rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
37172: ei ole ryhtynyt tarpeellisiin korjaustoimenpitei- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon yleis-
37173: siin, vaikka Kuopion läänin paha työttömyys ten teiden parantamiseksi Ylä-Savossa
37174: edellyttäisi yleisten teiden parannustöitä. Se oli- ja koko Kuopion läänissä myös työlli-
37175: si joka suhteessa järkevää ja taloudellista. syyden tarpeita silmälläpitäen.
37176: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37177: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37178: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
37179:
37180: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
37181: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
37182: 976 1980 vp.
37183:
37184: Toivomusaloite n:o 884.
37185:
37186:
37187:
37188:
37189: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37190: ylimääräisiksi avustuksiksi Kuopion läänin saaristoalueena
37191: yksityisteiden rakentamiseksi.
37192:
37193:
37194: E d u s k u n n a 11 e.
37195:
37196: Kuopion läänissä on maakunnan vesistörik- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37197: kauden vuoksi hyvin paljon enemmän tai vä- tyksen 1 000 000 markan arviomäärä-
37198: hemmän saaristokunniksi katsottavia kuntien rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
37199: alueita. Tällaisilla alueilla myös yksityisteiden vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon yli-
37200: rakentaminen tulee suhteettoman kalliiksi. Tä- määräisiksi avustuksiksi Kuopion läänin
37201: mä taas edellyttää korotettua yhteiskunnan tu- saaristaalueella yksityisteiden rakenta-
37202: kea. miseksi.
37203: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37204: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37205: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
37206:
37207: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
37208: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
37209: 1980 vp. 977
37210:
37211: Toivomusaloite n:o 88.5.
37212:
37213:
37214:
37215:
37216: V. Vennamo ym.: Airakselan-Syväniemen maantien parantami-
37217: sesta.
37218:
37219:
37220: !E d u s k u n n a 11 e.
37221:
37222: Airakselan-Syväniemen maantie n:o 5492 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37223: Karttulan kunnassa Kuopion läänissä tarvitsee taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37224: kiireellistä parantamista. Tie on Karttulan kun-
37225: nan alueen ehkä pahiten kelirikoista kärsivä tie, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
37226: joka pahimmillaan on ollut läpipääsemättömäs- menpiteisiin Airakselan-Syväniemen
37227: sä kunnossa. Tiellä tapahtuu laajan alueen puu- maantien parantamiseksi liikenteen tar-
37228: tavarankuljetukset ja se on elinvoimaisen kylän peiden mukaisesti.
37229: ainoa yhteys kuntakeskukseen.
37230: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37231:
37232: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37233: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37234:
37235:
37236:
37237:
37238: 123 088000224~
37239: 978 1980 vp.
37240:
37241: Toivomusaloite n:o 886.
37242:
37243:
37244:
37245:
37246: V. Vennamo ym.: Lapinlahden-Martikkalan paikallistien muut-
37247: tamisesta maantieksi.
37248:
37249:
37250: E d u s k u n n a 11 e.
37251:
37252: Kaikki asiasyyt puoltavat Lapinlahden-Mar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37253: tikkalan paikallistien muuttamista maantieksi. menpiteisiin Lapinlahden-Martikkalan
37254: Tämä olisi myös oikeudenmukaista. paikallistien muuttamiseksi maantieksi
37255: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Lapinlahden kunnassa.
37256: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37257: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37258:
37259: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37260: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37261: 1980 vp. 979
37262:
37263: Toivomusaloite n:o 887.
37264:
37265:
37266:
37267:
37268: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37269: Kihlovirran sillan rakentamiseksi.
37270:
37271:
37272: E d u s k u n n a II e.
37273:
37274: Kihlovirran sillan, Huotarin ja Kutenpolven Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37275: välillä Iisalmen kaupungissa rakentaminen on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37276: kiireellinen ja välttämätön. Silta on välttämä-
37277: tön jo puutavaraliikenteen vuoksi, jotta tämä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37278: liikenne ei kulkisi Iisalmen keskustan kautta. tyksen 500 000 markan arviomäärärahan
37279: SMP:n mielestä Kihlovirran silta olisi raken- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
37280: nettava valtion varoin. Asiassa ei ,enää saisi 1980 tulo- ja menoarvioon Kihlovirran
37281: myöskään viivytellä. sillan rakentamisen käynnistämiseksi.
37282: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37283:
37284: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37285: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37286: 980 1980 vp.
37287:
37288: Toivomusaloite n:o 888.
37289:
37290:
37291:
37292:
37293: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37294: Kuttakosken sillan rakentamiseksi Etelälahden-Suonenjoen
37295: maantiellä.
37296:
37297:
37298: E d u s k u n n a 11 e.
37299:
37300: Kuttakosken silta on edelleen rakentamatta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37301: Etelälahden-Suonenjoen maantiellä n:o 548. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37302: Suunnitelma on ollut valmiina usdta vuosia ja
37303: SMP on vuosittain varsinaisen budjetin yhtey- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37304: dessä tehnyt asiassa raha-asia-aloitteen. Asia tyksen 1 000 000 markan arviomäärära-
37305: ei ole edistynyt, vaikka tie muodostaa seudu1- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
37306: lisestti tärkeän yhteyden Suonenjoen kautta den 1980 tulo- ja menoarvioon Kulta-
37307: Pieksämäelle ja Jyväskylään sekä Pielavedelle, kosken sillan rakentamiseksi Etelälah-
37308: Kiuruvedelle ja Peltosalmelle. den-Suonenjoen maantiellä.
37309: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37310:
37311: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37312: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37313: 1980 vp. 981
37314:
37315: Toivomusaloite n:o 889.
37316:
37317:
37318:
37319:
37320: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tula- ja menoarvioon
37321: TVL:n tukikohdan rakentamiseksi Pielavedelle.
37322:
37323:
37324: Ed u s kun n a 11 e.
37325:
37326: Tie- ja vesirakennuslaitoksen tukikohta Pie- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37327: lavedellä olisi lopulta rakennettava. Kaikki tO- tyksen 300 000 markan arviomäärära-
37328: siasiat ja työpaikkojen tarve puhuvat tämän han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
37329: puolesta. Rakennustyöt olisi aloitettava viimeis- den 1980 tulo- ja menoarvioon tarpeel-
37330: tään syksyllä 1980. lisen tukikohdan rakentamiseksi tie- ja
37331: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vesirakennuslaitokselle Pielaveden kun-
37332: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, nassa.
37333: Helsingissä 14 päivänä helruikuura 1980.
37334:
37335: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37336: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37337: 982 1980 vp.
37338:
37339: Toivomusaloite n:o 890.
37340:
37341:
37342:
37343:
37344: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37345: Ahkionlahden kanavan parantamiseksi ja Runnin väylän kor-
37346: jaamiseksi.
37347:
37348:
37349: E d u s k u n n a 11 e.
37350:
37351: Kuopion ja Iisalmen välinen laivaväylä on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37352: tarpeellista kiireellisesti saattaa sellaiseen kun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37353: toon, että syväykseltään ainakin 2,4 metrin
37354: alustyypit voivat sitä käyttää hyväkseen. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37355: Tämä edellyttää ennen kaikkea Ahkionlahden tyksen 500 000 markan arviomäärära-
37356: kanavan parantami:s,ta ja myös Runnin väylän han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
37357: kunnostamista. den 1980 tulo- ja menoarvioon Ahkion-
37358: Nimenomaan Ahkionlahden kanavan paran- lahden kanavan parantamisen ja Runnin
37359: taminen olisi aloitettava jo kuluvan vuoden väylän korjaamisen kiireellisen toteutta-
37360: aikana. misen aloittamiseksi.
37361: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37362:
37363: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37364: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37365: 1980 vp. 983
37366:
37367: Toivomusaloite n:o 891.
37368:
37369:
37370:
37371:
37372: V. Vennamo ym.: Eduskunnan täysistuntojen radioimisesta.
37373:
37374:
37375: Ed u s kun n a 11 e.
37376:
37377: Terve kansanvalta edellyttää, ·että kansalaiset Mainituilla petus>teilla ehdotamme kunnioit-
37378: voivat saada asioiden eduskuntakäsittelystä tie- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37379: toa välittömästi, jos niin haluavat. Tällöin ke-
37380: nenkään kansalaisen ei tarvitse olla välikäsien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37381: väärien tietojen armoilla. menpiteisiin eduskunnan yleisistuntojen
37382: Tiedon levittäminen eduskunnasta tapahtuisi radioimiseksi, jotta jokainen haluava
37383: parhaiten ja halvimmalla radion välityksellä kansalainen voisi saada suoraa ja väli-
37384: yleisistunnoista. töntä tietoa ilman harhautusta edus-
37385: kunnassa.
37386: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37387:
37388: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
37389: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
37390: 984 1980 vp.
37391:
37392: Toivomusaloite n:o 892.
37393:
37394:
37395:
37396:
37397: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37398: eduskunnan täysistuntojen radioimisen kustannuksiin.
37399:
37400:
37401: E d u s k u n n a 11 e.
37402:
37403: V allankeski.tys on johtanut tiedon pimentä- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37404: mis,een maassamme. Kansalaisia harhaotetaan ja tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
37405: tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti edus- tamisesta lisäyksenä valtion vuoden
37406: kuntavaaleissa todellisen tahtonsa vastaisesti 1980 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
37407: vääriä puolueita. eduskunnan täysistuntojen radioimisen
37408: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kustannusten peittämiseen.
37409: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37410: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
37411:
37412: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
37413: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
37414: 1980 vp. 985
37415:
37416: Toivomusaloite n:o 893.
37417:
37418:
37419:
37420:
37421: Vesterinen ym.: Suomen vesitieverkon kehittämisestä toimivien
37422: meriyhteyksien aikaansaamiseksi.
37423:
37424:
37425:
37426: E d u s k u n n a II e.
37427:
37428: Eduskunta esitti jo 1960-luvulla hallitukselle tieverkko terminaaleineen antaa myös entistä
37429: toivomuksen Järvi-Suomen kanavoimismahdolli- paremmat mahdollisuudet kuljetusmuotojen yh-
37430: suuksien tutkimisesta. Huolimatta siitä, että teistyölle kaikissa, erityisesti raskais,sa kuljetuk-
37431: useat erillisselvitykset ovat osoittaneet kanavoi- sissa.
37432: mieshankkeet yhteiskunnan kehittämisen kannal- 4. Uuden vesikuljetuskaluston - työntö- ja
37433: ta edullisiksi, ei vesistöjen yhdistämises1sä toi- moottoriproomujen sekä emälaivojen - kod~
37434: siinsa eikä mereen ole edistytty. Muuttunut ja maisuusaste on korkea, 80-90 %, joten sen
37435: edelleen muuttuva energiatilanne sekä vesikul- rakentaminen tukee kotimaista tuotantoa ja
37436: jetuskaluston kotimainen kehitystyö ovat nyt- työllisyyttä. Uusi järjestelmä antaa myös mah-
37437: temmin johtaneet siihen, että maamme vesitie- dollisuudet suoriin kuljetuksiin sisämaasta me-
37438: verkon kehittämistä on kiirehdittävä tavoittee- ren yli ulkomaiden jokive11kkoihin ja päinvas-
37439: na saattaa maamme kaikki rakentamiskelpoiset toin.
37440: vesireitit vesiliikennekelpoisiksi ja yhdistää ne 5. Vesitieverkon rakentaminen antaa mah-
37441: mereen. dollisuudet perustaa sisämaahan vesikuljetuksia
37442: Vesitieverkon kehittämisen peruste1uiksi voi- vaativaa tuotantoa ja teollisuutta ja edistäisi
37443: daan esittää seuraavaa: siten sisämaan voimavarojen hyödyntämistä. Se
37444: avaisi myös uusia uda vesimatkailun kehittämi-
37445: 1. Ylläp1tokustannuksiltaan halvinta kulje- selle.
37446: tusväylästöä - vesiteitä - on Suomessa sisä- 6. Rakentaminen Lisää myös edellytyksiä
37447: vesillä ja rannikolla yhteensä noin 15 000 km, uusia vanhentuneita vesivoimaloita ja tuottaa
37448: mutta väylästöä ei voida käyttää parhaalla mah- arvokasta säätäenergiaa ja antaa mahdollisuu-
37449: dollisdla tavalla, kun olennaisia, pituudeltaan det hyödyntää perusenergiaa tuottavia suuria
37450: kuitenkin vain murto-osaa kokonaisuudesta voimalayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.
37451: edustavia yhte)'lksiä on rakentamatta. Voimataloudellinen hyöty kattaa osaltaan raken-
37452: 2. Sisämaan vesiteiden ja rannikkoväylien tamiskustannuksia.
37453: varrella sijaitsee pääosa asutuksesta ja teollisuu- 7. Rakentamisen yhteydessä voidaan myös
37454: desta, koska halvin tapa kulkea ja kuljettaa edullisesti tyydyttää tulvasuojelun, vesiensuo-
37455: sekä hankkia energiaa on aikanaan määrännyt je1un, vedenhankinnan, kalastuksen Ja vesien
37456: väestön sijoittumisen. virkistyskäytön kasvavia tarpeita.
37457: 3. Maakuljetuksia täydentävä vesikuljetus 8. Keiteleen-Päijänteen yhteyden rakenta-
37458: tulee välttämättömäksi energian saatavuuden mista on eri hankkeista tutkittu ja suunniteltu
37459: huonontuessa. Jo lähivuosina varsinkin turve- ja p1simmälle, joten vesitieverkon rakentaminen
37460: hakekuljetukset Lisääntyvät nopeasti eikä niitä olisi mahdollista aloittaa varsin nopeasti. Lii-
37461: voida pitkien matkojen vuoksi hoitaa edulli- kenneministeriö on puolestaan todennut sen
37462: sesti yksinomaan maanteitä ja rautateitä käyt- maamme kannattavimmaksi liikenneinvestoin-
37463: täen. Turpeen ja hakkeen rinnalle tarvitaan niksi.
37464: myös kivihiiltä, jonka kuljetukset suoraan käyt- Edellä olevan 'perusteella ehdotamme edus-
37465: tökohteisiin on edullisinta hoitaa vesits,e. Vesi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37466: 124 088000224VV
37467: 986 Toivomusaloite n:o 893
37468:
37469: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin rakentamiseksi siten, että saataisiin
37470: Suomen vesitieverkon kehittämiseksi ja aikaan myös toimivat meriyhteydet.
37471: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1980.
37472:
37473: Paavo Vesterinen Esko Pekonen Lea Sutinen
37474: Mikko Kaarna Pentti Poutanen Mikko Pesälä
37475: Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen Einari Nieminen
37476: Orvokki Kangas Markku Kauppinen Kalevi Mattila
37477: Hannele Pokka Lauri Palmunen Veikko Pihlajamäki
37478: Matti Maijala Hannu Tenhiälä Mikko Jokela
37479: Mauno Manninen Kauko Juhantalo Toivo Yläjärvi
37480: Juhani Saukkonen Juhani Tuomaala Petter Savola
37481: Alvar Saukko Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen
37482: Heimo Linna
37483: 1980 rd. 987
37484:
37485: Hemställningsmotion nr 894.
37486:
37487:
37488:
37489:
37490: Westerlund m. fl.: Om muddring av farleden mellan Kroksnäs
37491: sund och Seitlaxfjärden.
37492:
37493:
37494: T i 11 R i k s d a g e n.
37495:
37496: Ofta nog påtalas nödvändigheten av olikar- Ytterligare bör framhållas att möjligheten att
37497: tade åtgärder i syfte att förbättra skärgårds- kunna utnyttja sig av fladan innebär en betyd-
37498: och fiskarbefolkningens levnads- och trivsel- ligt kortare resa tili Borgå stad för bl.a. den
37499: betingelser. Kommunikationsledernas förbätt- befolkning som far tili staden med båt. Där-
37500: rande är väl i detta avseende en första rangens utöver bör påpekas den inte oväsentliga bety-
37501: åtgärd för ett förverkligande av den ovan- delse fladan har ur en allt mera betydelsefull
37502: nämnda målsättningen. turistsynpunkt som i framtiden kommer att
37503: Den vattenled, den s.k. fladan, som förbin- göra sig gällande. Denna ca 3 1/2 km långa
37504: der Kroksnäs sund och Seitlaxfjärden i Borgå smala vattenfarled är t.o.m. i våra förhållan-
37505: landskommun håller på grund av tidens inver- den unik, ett pärlband i den nyländska bygden.
37506: kan att fyllas igen, främst genom den allt yvi- En uppmuddring av fladan innebär framför
37507: gare växligheten som under årens förlopp allt en kortare och tryggare förbindelse för en
37508: åstadkommit en allt större mängd av dy och talrik skärgårdsbefolkning. Under de två senas-
37509: förruttnad vass i vattenleden. Numera börjar te åren har uppmuddringen av farleden ifrå-
37510: denna inte oviktiga trafikled att bli allt mera ga varit föremål för ett aktivt intresse såväl
37511: omöjlig att passera t.o.m. för mindre småbåtar, från statliga som kommunala myndigheters sida.
37512: s.s. motorbåtar och t.o.m. för roddbåtar, då Vid de diskussioner, som fördes i samband
37513: den egentliga farleden blivit allt smalare och med en platsgranskning på ort och ställe för
37514: grundare. ett drygt år sedan konstaterade även de sak-
37515: Ifrågavarande flada är av stor betydelse inte kunniga från väg- och vattenbyggnadsmyndig-
37516: endast för Vessölandet utan också för en stor heternas sida att arbetets förverkligande med
37517: del av den övriga skärgårdsbefolkningen. hänseende tili bl.a. ovan anförda synpunkter
37518: bör anses som synnerligen brådskande.
37519: Vid storm och svårare oväder är möjligheten På grund av det ovansagda föreslås vörd-
37520: att kunna färdas genom fladan ovärderlig. Vi- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
37521: dare underlättas båtarnas färd mellan Borgå
37522: stad med bl.a. Kardrag och Pellinge, Fagerstad att regeringen snarast möjligt måtte
37523: och Vålax. Mindre båtar har vid blåst och vidtaga åtgärder för att farleden, den
37524: sämre väder stora svårigheter att runda sydspet- s.k. Fladan som förbinder Kroksnäs
37525: sen vid Vessölandets södra udde och föredrar sund och Seitlaxfiärden, skulle bli upp-
37526: då farleden genom fladan om den existerar. muddrad.
37527: Helsingfors den 14 februari 1980.
37528:
37529: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
37530: 988 1980 vp.
37531:
37532: Toivomusaloite n:o 894. Suomennos.
37533:
37534:
37535:
37536:
37537: Westerlund ym.: Kroksnäsin salmen ja Seitlaxin selän välisen
37538: ns. Fladan väylän ruoppaamisesta.
37539:
37540:
37541: E d u s kun n a 11 e.
37542:
37543: Usein otetaan puheeksi erilaisten toimenpitei- Edelleen on syytä tähdentää, että mahdolli-
37544: den välttämättömyys saaristo- ja kalastajaväes- suus käyttää "fladaa" merkitsee huomattavasti
37545: tön elinehtojen ja viihtyvyyden parantamisek- lyhyempää matkaa Porvoon kaupunkiin mm.
37546: si. Liikenneväylien parantaminen on kai tätä sille väestölle, joka kulkee kaupunkiin veneellä.
37547: silmälläpitäen ensiarvoinen toimenpide edellä Tämän lisäksi on syytä korostaa sitä, ettei
37548: mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. i "fladan" merkitys turistireittinä ole vähäinen
37549: Vesireitti, ns. "flada", joka liittää Kroksnä- ja tulee sellaisena olemaan tulevaisuudessa yhä
37550: sin salmen ja Porvoon maalaiskunnan Seitlax- tärkeämpi. Tämä n. 3 1/2 km pitkä ja ka-
37551: fjärdenin toisiinsa, on ajan mittaan täyttymässä, pea vesireitti on meidän olosuhteissamme jopa
37552: ensi sijassa yhä runsaamman kasvillisuuden ainutlaatuinen, uusmaalaisen maiseman todelli-
37553: vuoksi, joka vuosien kuluessa on synnyttänyt nen helmi.
37554: vesireitteihin yhä lisääntyvän määrän liejua ja Väylän ruoppaaminen merkitsee ennen kaik-
37555: mädäntynyttä kaislaa. Nykyisin alkaa tämän kea lyhyempää ja turvallisempaa liikenneyhteyt-
37556: tärkeähkön liikenneväylän kautta liikennöimi- tä suurelle osalle saaristoväestöä. Kahden viime
37557: nen olla lähes mahdotonta pienillekin veneille, vuoden aikana kyseisen väylän ruoppaaminen
37558: kuten moottoriveneille ja jopa soutuveneillekin, on ollut sekä valtion että kunnan viranomais-
37559: varsinaisen väylän tultua yhä kapeammaksi ja ten suuren mielenkiinnon kohteena.
37560: matalammaksi. Niiden keskustelujen yhteydessä, joita käytiin
37561: Edellä mainitulla matalalla vesireitillä on paikalla suoritetun katselmuksen yhteydessä
37562: huomattava merkitys ei ainoastaan Vessjölande- runsas vuosi sitten, totesivat myös tie- ja vesi-
37563: tille vaan myös suurelle osalle muuta saariston rakennusviranomaisten asiantuntijat, että töi-
37564: väestöä. den toteuttaminen mm. edellä mainituista syis-
37565: Myrskyn ja rajuilman vallitessa on mahdol- tä on varsin kiireellinen toimenpide.
37566: lisuus kulkea "fladan" kautta korvaamaton. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37567: Tämän lisäksi reitti helpottaa liikennettä Por- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37568: voon kaupungin ja mm. Kardragin ja Pellingin, muksen,
37569: fag,erstadin ja Voolahden välillä. Pienveneillä
37570: on tuulisen ja huonon sään vallitessa huomatta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37571: via vaikeuksia kiertää Vessjölandetin eteläisen menpiteisiin Kroksnäsin salmen ja Seit-
37572: niemen eteläkärki ja ne pitävät tällöin parem- laxin selän toisiinsa liittävän vesireitin,
37573: pana "fladan" läpi kulkevaa väylää, jos sellai- 11s. "Fladan" ruoppaamiseksi.
37574: nen on olemassa.
37575: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37576:
37577: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
37578: 1980 vp. 989
37579:
37580: Toivomusaloite n:o 895.
37581:
37582:
37583:
37584:
37585: Vänskä ym.: Enon~Koveron maantien perusparantamisesta.
37586:
37587:
37588: E d u s k u n n a 11 e.
37589:
37590: Jo toistakymmentä vuotta on ollut vireillä on suhteellisen vilkkaasti liikennöity myös pai-
37591: hanke Enon-Koveron maantien parantamisek- kallistienä ja patannettuna sillä olisi merkitystä
37592: si, jolla olisi tärkeä merk1tys paitsi paikalHsdle myös matkailuliikenteelle. Tiehanke auttaisi
37593: väestölle myös kauttakulkuliikenteelle. merkittävästi myös erittäin huonoa työllisyys-
37594: Kyseinen tie, joka yhdistää Lieksan ja Ilo- tilannetta.
37595: mantsin päätiet ja on tärkeä kolmen kuntakes- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37596: kuksen- Enon, Tuupovaaran ja Ilomantsin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37597: yhdysliikenteessä, on tärkeä puutavaran ku1-
37598: jetustie. Sitä myöten suuntautuvat raskaat kul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37599: jetukset teollisuuslaitoksiin kuten Uimaharjuun, menpiteisiin Enon-Koveron maantien
37600: Ukkolaan ja Rahkeelle. perusparannustyön toteuttamiseksi.
37601: Tiehanke liittyy jatkona jo rakennettuun
37602: Rekijoen-Koveron tiehen. Kyseinen tieosuus
37603: Helsingis,sä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37604:
37605: Mauri Vänskä Jouko Tuovinen Lea Sutinen
37606: Pauli Puhakka Matti Puhakka Markku Kauppinen
37607: Erkki Korhonen
37608: 990 1980 vp.
37609:
37610: Toivomusaloite n:o 896.
37611:
37612:
37613:
37614:
37615: Yläjärvi ym.: Tiepoliittisen ohjelman aikaansaamisesta 1980-lu-
37616: kua varten.
37617:
37618:
37619: E d u s k u n n a 11 e.
37620: Sorapintaisten teiden osuus TVL:n Kuopion vuoden alussa laaditun turvetieohjelman toteut-
37621: pHrissä on suurempi kuin maan muissa tiepii- tamiseksi tarvittaisiin maakuntaan lisättyä tie-
37622: reissä. Sorateiden osuus yleisistä teistä on Kuo- rahoitusta. Muutoinkin tieverkon rakentamisen
37623: pion piirissä 70% ja koko maassa 57%. ja kunnossapidon rahoitus on ollut esimerkiksi
37624: Maan keskiarvon saavuttamiseksi Pohjois-Savos- Kuopion piirin osalta alueen jälkeenjääneisyy-
37625: sa pitäisi sorapintaisia tdtä päällystää n. 650 den huomioon ottaen riittämätöntä.
37626: km. Kelirikon uhan alaisia teitä on Kuopion tie- Kelirikosta johtuvat painorajoitukset merkit-
37627: piirissä suhteellisesti enemmän kuin muualla sevät Pohjois-Savon elinkeinoelämälle järjestely-
37628: maassa. Näitä teittä on koko maassa n. 11 000 ongelmia ja ennen muuta lisäkustannuksia. Ky-
37629: km eli n. 14 % ja Kuopion piirissä 1 800 km symys on samalla sekä liikennetaloudellinen että
37630: eli 33 % tiestöstä. Kelirikkoa esiintyy eniten elinkeino-, alue- ja työllisyyspoliittinen. Tehos-
37631: seudullisella ja kokoojatieverkolla. Myös tieno- tuvalla 80-luvun tiepolitiikalla pitäisi korjata
37632: peudet ovat Kuopion piirissä maan alhaisimpia. nämä alueelLiset epäkohdat.
37633: 1980-luvun tiepolitiikalla pitäisi korjata ties- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37634: tön kehittämis,en selviä jälkeenjääneisyyksiä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37635: Lähtökohtina tulisi olla samantasoisen tiestön
37636: mahdollisimman tasapuolinen palvelukyky, elin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37637: keinoelämän kehitysedellytysten turvaaminen sellaisen 1980-luvun tiepoliittisen ohjel-
37638: eri puolilla maata energiapoliittiset tavoitteet man aikaansaamiseksi, joka turvaisi
37639: huomioon ottaen. Tällöin tavoitteehi olisi otet- maamme tieverkon tasapuolisen palvelu-
37640: tava nimenomaan seudullisen ja kokoojatiever- kyvyn aikaansaamisen, liikenneturvalli-
37641: kon parantaminen. Edellytyksiä tienopeuksien suuden paranemisen ja elinkeinoelämän
37642: lisäämiseen tulisi kohentaa myös alemmanastei- kuljetusedellytysten paranemisen maan
37643: sdla tieverkolla. ongelmallisimmilla alueilla ja nimen-
37644: Pohjois-Savossa pitäisi kehittää tiestöä ni- omaan alemmanasteisella tieverkolla.
37645: menomaan raaka-ainekuljetuksia varten. Viime
37646: Helsingis1sä 9 päivänä helmikuuta 1980.
37647:
37648: Toivo Yläjärvi Petter Savola V. J. Rytkönen
37649: Juuso Häikiö Olavi Martikainen Juhani Laitinen
37650: Lauha Männistö Jorma Rantala Lasse Lehtinen
37651: Veikko Vennamo
37652: 1980 vp. 991
37653:
37654: Toivomusaloite n:o 897.
37655:
37656:
37657:
37658:
37659: Forsman: Väkeväiän ja Leinon rajavartioasemien asuintalojen
37660: rakentamisesta.
37661:
37662:
37663: E d u s k u n n a 11 e.
37664:
37665: Kaakkois-Suomen rajavartiostoon kuuluvilla samalla turvata Hujakkalan koulupiirin jatku-
37666: Väkeväiän ja Leinon rajavartioasemilla Ylämaan vuus sekä posti- ja kauppapalvelujen saatavuus
37667: kunnassa ovat asemien henkilökunnan asunnot em. kyläalueella.
37668: nykyiselle henkilökunnalle riittämättömiä, joten Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
37669: monet perheet joutuvat asumaan tilapäisissä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37670: vuokra-asunnoissa jopa kaukana työpaikalta. sen,
37671: Toisaalta taas nykyiset rajavartioston tarjoamat
37672: asunnot ovat ahtaita ja kehitybestä jälkeenjää- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
37673: neitä. menpiteisiin uusien asuintilojen rakenta-
37674: Jos Väkeväiän vartion henkilöstö voitaisiin miseksi Väkevälän ja Leinon rajavartio-
37675: sijoittaa asumaan vartion yhteyteen, voitaisiin asemille Ylämaan kunnassa.
37676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
37677:
37678: Mauno Forsman
37679: 992 1980 vp.
37680:
37681: Toivomusaloite n:o 898.
37682:
37683:
37684:
37685:
37686: P. Jokinen ym.: Määrärahasta Kouvolan varuskunnan rakennus-
37687: töiden käynnistämiseksi.
37688:
37689:
37690: E d u s k u n n a 11 e.
37691:
37692: Kouvolan varuskunnan rakennukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37693: vanhoja ja peruskorjauksen ym. kunnostustöi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37694: den kiireeilisessä tarpeessa. Kymenlaaksossa muksen,
37695: ovat varuskuntarakennustyöt tähän asti pää-
37696: asiallisesti keskittyneet Vekarajärvelle, mutta että hallitus ottaisi valtion vuoden
37697: kun nyt Vekarajärvellä alkavat rakennustyöt 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
37698: olla lähes lopussa ja kun varsinkin Kouvolan rärahan Kouvolan varuskunnan raken-
37699: varuskunnan rakennustöillä alkaisi olla kiireelli- nustöiden käynnistämiseksi.
37700: sesti korjausvuoro, tarvittaisiin näitä töitä var-
37701: ten määrärahoja.
37702: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37703:
37704: Pekka Jokinen Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo
37705: 1980 vp. 993
37706:
37707: Toivomusaloite n:o 899.
37708:
37709:
37710:
37711:
37712: P. Jokinen ym.: Määrärahasta Utin varuskunnan kasarmi- ja
37713: asuinrakennusten rakentamiseksi.
37714:
37715:
37716: Ed u s kun n a 11 e.
37717:
37718: Utin varuskunta on perustettu vuonna 1918. Uttiin myös ajanmukaiset kasarmit ja asunnot
37719: Nykyiset asunnot on rakennettu 1920-30 -lu- henkilökunnalle.
37720: vuilla ja ovat tällä hetkellä vanhentuneet ja ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37721: kyaikaiseen asumiseen täysin soveltumattomia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37722: Kasarmirakennukset ovat osaksi parakkeja ja muksen,
37723: vanhoja, puurakennuksia. Missään muualla
37724: maassamme ei tällä hetkellä ole näin ala-arvoisia että hallitus ottaisi valtion vuoden
37725: kasarmirakennuksia kuin Utin varuskunnassa. 1981 tulo- ;a menoarvioesitykseen riit-
37726: Uttiin on juuri valmistunut uusi ja ajanmukai- tävän määrärahan Utin varuskunnan ka-
37727: nen huoltorakennus ja Utissa säilyy edelleenkin sarmi- ;a asuinrakennusten rakentamista
37728: varuskunta. Tämän vuoksi olisi tärkeätä saada varten.
37729: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
37730:
37731: Pekka Jokinen Terho Pursiainen
37732:
37733:
37734:
37735:
37736: 125 088000224VV
37737: 994 1980 vp.
37738:
37739: Toivomusaloite n:o 900.
37740:
37741:
37742:
37743:
37744: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37745: asevelvollisten päivärahan korottamiseksi.
37746:
37747:
37748: E d u s k u n n a 11 e.
37749:
37750: Koska asevelvollisten päivärahat ovat täysin Mairutuilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37751: riittämättömät eikä liene tarkoituksenmukaista, taen eduskunnan hyvm~ttäväksi toivomuksen,
37752: että he kansalaisvelvollisuuttaan eli asevelvolli-
37753: suuttaan suorittaessaan tarpeettomasti velkaan- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37754: tuvat ja koska Koiviston hallitus esitti vuoden tyksen 66 000 000 markan määrärahan
37755: 1980 tulo- ja menoarviossa asevelvollisten päi- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
37756: värahaa korotettavaksi 240 vuorokautta palve- 1980 tulo- ja menoarvioon asevelvollis-
37757: levien kohdalla 50 pennillä ja mainitun palve- ten päivärahan korottamiseksi 12 mark-
37758: lusajan ylittävien kohdalla sekä reserviläisillä kaan vuorokaudessa.
37759: 75 pennillä, niin olisJ tämä päivätaha nostettava
37760: 12 matkkaan vuorokaudelta kaikkien kohdalla.
37761: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
37762:
37763: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
37764: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
37765: 1980 vp. 995
37766:
37767: Toivomusaloite n:o 901.
37768:
37769:
37770:
37771:
37772: Joutsenlahti ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
37773: varusmiesten lomamatkojen saattamiseksi ilmaisiksi.
37774:
37775:
37776: E d u s kun n a 11 e.
37777:
37778: Koska asevelvollisten päivärahat ovat taysm Mainituilla peruste.i:lJ.a ehdotamme kunnioit-
37779: .riittämättömät eikä liene tarkoituksenmukaista, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37780: että heidän tulee kuluttaa lomamatkojensa mat-
37781: kakustannuksiiln omia säästörahojaan rtai puoli- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37782: sonsa tai vanhempiensa varoja, saati että hei- tyksen 21 000 000 markan määrärahan
37783: dän tämän vuoksi olisi velkaannottava asevel- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
37784: vollisuusaikanaan, olisi kaikki asevelvollisten 1980 tulo- ja menoarvioon momentille
37785: lomamatkat kustannettava valtion toimesta. 27.14.20 varusmiesten kaikkien loma-
37786: matkojen saattamiseksi ilmaisiksi.
37787: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
37788:
37789: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
37790: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
37791: 996 1980 vp.
37792:
37793: Toivomusaloite n:o 902.
37794:
37795:
37796:
37797:
37798: Lattula: Pohjois-Suomen joukkojen varustamisesta erikoisolosuh-
37799: teiden vaatimalla välineistöllä.
37800:
37801:
37802: E d u s k u n n a 11 e.
37803:
37804: Suomi on sitoutunut puolustamaan kaikin Pohjois-Suomen, erityisesd Lapin, sotilaspo-
37805: käytettävissä olevin keinon alueensa koske- liittinen merkitys on tunnetusti kasvanut. Sinne
37806: mattomuutta. Puolustusvoimamme onnistuvat sijoitetut ja sijoitettavat joukkomme tarvitsevat
37807: tässä tehtävässään, jos kansamme enemmistö alueen erikoisolosuhteiden edellyttämän väli-
37808: jatkuvasti tuntee maamme vapauden ja itsenäi- neistön.
37809: syyden puolustamisen arvoiseksi omaksi asiak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37810: 'seen ja valmistautuu siihen jo rauhan aikana taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuks,en,
37811: mahdollisimman tehokkaasti. Suomen puolus-
37812: tusvoimien tehtävät ovat selvät ja yksikäsittei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37813: set. menpiteisiin Pohjois-Suomen joukkojen
37814: Puolustusvalmiutemme vastaa tekemiemme varustamiseksi erikoisalasuhteiden vaati-
37815: valtiosopimusten myös maanpuolustukselle ~aset malla välineistöllä.
37816: tamia vaatimuksia ja on nykyisellään Pohjolan
37817: sotilaspoliittisissa ja sotilasmaantieteellisiSisä
37818: oloissa ,sotaa ennalta ehkäisevä osatekijä.
37819: He1singis,sä 15 päivänä helmikuuta 1980.
37820:
37821: Eero Lattula
37822: 1980 vp. 997
37823:
37824: Toivomusaloite n:o 903.
37825:
37826:
37827:
37828:
37829: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon va-
37830: rusmiesten päivärahan korottamiseksi.
37831:
37832:
37833: E d u s k u n n a 11 e.
37834: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha ei ta. Tämä ei voi olla tervehenkisen puolustus-
37835: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on Jaitoksen tarkoitus. Tasavertaisuuden ja oikeu-
37836: asetettava. Päiväraha on pysynyt vuodesta toi- denmukaisuuden saavuttamiseksi on varusmies-
37837: seen lähes samana, muutamien pennien nousuja ten päiväraha korotettava 12 markkaan päi-
37838: on silloin tällöin tapahtunut. Millään tavoin ei vältä. .
37839: korotuksissa ole otettu huomioon hintojen ja Mainituilla ,perusteilla ehdotamme kunnioit-
37840: vallankaan matkakustannusten nousua. Olemat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37841: tomien päivärahojen vuoksi joutuvat vähävarai-
37842: semmat varusmiehet tilanteeseen, josta on seu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37843: rauksena kotilomien estyminen tai ainakin har- tyksen 50 000 000 markan arviomäärä-
37844: veneminen, kun sitävastoin henkilöt, joilla on rahan ottamisesta lisäyksenä valtion
37845: varakas koti, voivat käydä siellä jopa viikot- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon va-
37846: tain. Nykyinen päivärahakäytäntö on omiaan rusmiesten päivärahan kiireellisesti ko-
37847: luomaan varusmiesten keskuuteen eriarvoisuut- rottamiseksi 12 markkaan.
37848: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
37849:
37850: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
37851: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
37852: 998 1980 vp.
37853:
37854: Toivomusaloite n:o 904.
37855:
37856:
37857:
37858:
37859: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon va-
37860: rusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten.
37861:
37862:
37863: E d u s k u n n a 11 e.
37864:
37865: Asepalvelusta valcinaisessa väessä on velvolli- ei myös korvata matkakustannuksia edes Val-
37866: nen suorittamaan jokainen Suomen kansalainen. tionrautateillä. Tällainen epäkohta tulisi mitä
37867: Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy mää- nopeimmin korjata. Se tapahtuu parhaiten an-
37868: rätty määrä lomia ja myönnettäviä kuntoi- tamalla valtion toimesta vapaalippu varusmie-
37869: suuslomia, samoin myös varuskuntalomia. Va- helle hänen lomamatkojensa suorittamiseksi
37870: rusmiesajalta maksettava päiväraha ei riitä mat- yleis1ssä kulkuneuvoissa.
37871: kakuluihin vallankaan nyt, kun lippujen hinnat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37872: ovat jatkuvasti kohonneet. Taloudellinen tilanne taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37873: varusmiehen kohdalla monasti ratkaisee miten
37874: usein hän pääsee kotona käymään. Varakkaat että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37875: käyvät useasti, köyhimmät harvemmin. Näin tyksen 100 000 markan arviomäärära-
37876: siis eriarvoisuus tulee korostetusti esiin puolus- han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
37877: tusvoimissa, joissa palvelevien pitäisi olla sa- den 1980 tulo- ;a menoarvioon varus-
37878: manarvoisia. Tämä vain siitä syystä, että valtion miesten ilmaisten loma- ;a viikonloppu-
37879: toimesta ei makseta kunnon päivärahaa, mutta matkojen toteuttamiseksi.
37880: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
37881:
37882: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
37883: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
37884: 1980 vp. 999
37885:
37886: Toivomusaloite n:o 905.
37887:
37888:
37889:
37890:
37891: Pohto ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon va-
37892: paakirjeoikeuden järjestämiseksi varusmiehille.
37893:
37894:
37895: E d u s k u n n a 11 e.
37896:
37897: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman della olisi todellinen merkitys kun siitä sovel-
37898: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tar- lettaisiin varusmiehiin. Heidän yhteytensä ko-
37899: peisiin, joita esiintyy aivan jokapäiväisenä me- tiin ja perheisiinsä lisääntyisi, :samalla tarjoten
37900: nona. Jatkuvat hintojen korotukset ovat syöneet vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuksia.
37901: olemattomaksi myös sen korvauksen, joka va- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37902: rusmiehelle tarjotaan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37903: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo-
37904: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaakir- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37905: jeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska postin tyksen 10 000 markan arviomäärärahan
37906: lruljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa huo- ottamisesta lisäyksenä valtion vuoden
37907: mattava korotus. Ei liene oikein, että kirjeen 1980 tulo- ja menoarvioon vapaakirje-
37908: lähettämisestä valtio perii varusmieheltä neljän- oikeuden järjestämiseksi varusmiehille.
37909: neksen hänen päiväansiostaan. Vapaakirjeoikeu-
37910: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
37911:
37912: Urho Pohto Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
37913: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
37914: 1000 1980 rd.
37915:
37916: Hemställningsmotion nr 906.
37917:
37918:
37919:
37920:
37921: Zilliacus m. fl.: Om en undersökning angående införande av mo-
37922: dern familjefostran under militärtjänsten.
37923:
37924:
37925: T i 11 R i k s d a g e n.
37926:
37927: Den statliga kommitten, som utarbetade ett skulle bli tiligänglig för män i en ung och
37928: detaljera~t målsättningsprogram för Barnets in- formbar ålder.
37929: ternationella år 1979, betonade vikten av ett Förvisso ingår redan nu •ansatser tili sådan
37930: nytt familjepoHtiskt tänkande och behovet av fostran, men då den annars välunderbyggda
37931: en grundlig attitydförändring i ·syfte att göra militärundervisningen också uppvisar en del
37932: samhället barnvänligare. Av undersökningar föråldrade drag vad renhållning, rumshygien
37933: och statistiska uppgifter framgår också med och städning beträffar - vilket dessvärre
37934: önskvärd tydlighet att många av de vuxnas mindre går ut på förkovran av den personliga
37935: samlevnadsproblem som sedermera påverkar hygienen än på förlegade städningsmetoder -
37936: negativt barnens emotionella utveckling har sina vore det skäl att undersöka möjligheterna a:tt
37937: rötter i bristande kunskaper i familjefostran ersätta denna med en modern och på veten-
37938: och familjeansvar. Då gamla könsrollsmönster skapliga grunder fungerande familjefostran.
37939: närpå total tilldelat kvinnan den emotionella Iden har fått starkt stöd sedan barnårskom-
37940: sidan av familjefostran har mannen hållits utan- mittens ordförande generaldirektör Erkki Aho
37941: för en för det kommande Hvet viktig sektor. framförde tanken offentligt där även repre-
37942: Då undervisningen i skolor och massmedia inte sentanter för försvarsministeriet uttalade sitt
37943: räcker tili för att förmedla all den kunskap principiella gillande. Tanken överensstämmer
37944: som samlevnadsfrågor kräver, är attitydföränd- också med de principer som delegationen för
37945: ringen tili förmån för en familjevänligare in- jämlikhetsärenden gjort tili sina vad jämlik-
37946: ställning en synnerligen långsam process, där het mellan könen beträffar. Den synes oss
37947: män fortfarande ha:mnar på skuggsidan och så- också långt mer ändamålsenlig än den på
37948: lunda inte är vuxna sitt ansvar då äktenskap sistone aktualiserade frågan om någon form av
37949: ingås eller samlevnad och familjebildning ak- militärtjänstgöring för kvinnor i service- och
37950: ·tualiseras. Då unga människor ingår äktenskap kontorsgöromål inom försvarsmakten, som ju
37951: i en allt yngre ålder har många unga män grundar sig på ett förlegat könsrollsmönster.
37952: redan bildat familj när de inkallas för militär- Med hänvisning tili det ovanstående föreslåt
37953: ·tjänstgöring. Under denna tjänstgöring inriktas vi vördsamt, att riksdagen vill hemsrt:älla,
37954: deras aktiv1tet och emotionella fostran på allt
37955: annat än familjekunskap och avbrottet i sam- att regeringen måtte skrida till snara
37956: varoo med små barn kan inverka negativt på åtgärder för att undersöka möjligheterna
37957: familjekänslan och dess utveckling. Därför vore att införa en på en modern och veten-
37958: det viktigt att i militärtjänstgöringen inbegripa skaplig basis byggande familjefostran
37959: någon form ·av modern familjefostran, eftersom under militärtjänsten.
37960: denna genom sin obligatoriska karaktär sålunda
37961: Helsingfors den 14 fehtuari 1980.
37962:
37963: Jutta Zilliacus Juhani Tuomaala Ole Norrback
37964: Pekka Vennamo Håkan Malm Boris Renlund
37965: Elisabeth Rehn
37966: 1980 vp. 1001
37967:
37968: Toivomusaloite n:o 906. Suomennos.
37969:
37970:
37971:
37972: Zilliacus ym.: Ajanmukaisen perhekasvatuksen antamista asevel-
37973: vollisille koskevan tutkimuksen toimittamisesta.
37974:
37975:
37976: E d u s k u n n a 11 e.
37977: Valtion ,komitea, joka valmisteli yksityiskoh- taisi kaikki nuoret ja vastaanottavassa iässä
37978: taisen tavoiteohjelman kansainvälistä lapsen olevat miehet.
37979: vuotta 1979 varten, korosti uuden perhepoliit- Koulutukseen sisältyy tosin jo nyt pyrkimyk-
37980: tisen ajattelun tärkeyttä ja perusteellisen asen- siä tällais,een kasvatukseen, mutta kun muuten
37981: teiden muutoksen tarpeellisuutta yhteiskunnan hyvin kehitetty sotilaskoulutus toisaalta osoit-
37982: tekemiseksi ystävällisemmäksi suhteessaan lap- taa vanhentuneita piirteitä mitä puhtaanapitoon,
37983: seen. Tutkimuksista ja tilastotiedoista käy sel- huoneiden ,siisteyteen ja siivoukseen tulee -
37984: västi ilmi, että monet aikuisten yhteiselämän mikä vaHtettavasti ilmenee vähemmän henkilö-
37985: pulmat, jotka myöhemmin vaikuttavat kieltei- kohtaisen siisteyden kohentamisena kuin van-
37986: sesti lasten tunne-elämän kehitykseen, juonta- hanaikaisina siivousmenetelminä - olisi aihetta
37987: vat juurensa perhekasvatuksen ja perhevastuun tutkia mahdollisuuksia korvata tämä ajanmukai-
37988: kantamisen tietämyksen puutteellisuudesta. Van- sella ja tieteen pohjalta toimivalla perhekasva-
37989: han sukupuolten osajaon mallin mukaan perhe- tuksella.
37990: kasvatuksen tunnepuolen kuuluessa ,lähes täysin Ajatus on saanut voimakasta kannatusta las-
37991: naiselle, mies on jäänyt vastaisen elämän kan- ten vuoden komitean puheenjohtajan pääjohtaja
37992: nalta tärkeän 1sektorin ulkopuolelle. Kun koulu- Erkki Ahon esitettyä sen julkisesti tilaisuu-
37993: opetus ja joukkotiedotusvälineet eivät riitä vä- dessa, jossa myös puolustusministeriön edusta-
37994: littämään kaikkea yhteiselämään liittyvien kysy- jat ilmaisivat sen periaatteessa hyväksyvänsä.
37995: mysten tietoutta, asenteiden muutos perhettä Ajatus on myös yhtäpitävä niiden periaatteiden
37996: kohtaan ystävällisempään ,suuntaan on varsin kanssa, jotka tasa-arvoasiain neuvottelukunta on
37997: pitkäaikainen prosessi, jossa miehet edelleen omaksunut 1sukupuolten väliseen tasa-arvoon
37998: joutuvat toissijaiseen as,emaan eivätkä näin ollen nähden. Tämä näyttää myös huomattavasti tar-
37999: ole kypsiä ottamaan vastuuta avioliittoa 'solmit- koituksenmukaisemmalta kuin viime aikoina
38000: taessa tai kun yhteiselämä ja perheen muodos- ajankohtaiseksi tullut kysymys naisten jonkin-
38001: taminen tulee ajankohtaiseksi. Kun nuoret ih- laisesta asepalveluksesta palvelu- ja toimisto-
38002: miset solmivat avioliiton yhä nuorempina, mo-, työn muodossa puolustusvoimissa, mikä toki
38003: net nuoret miehet ovat jo muodostaneet per- perustuu vanhentuneeseen sukupuolten rooli-
38004: heen kun heidät kutsutaan asepalvelukseen. asetteluun .
38005: Tämän palvelusajan aikana heidän aktiivisuu- .Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38006: tensa ja tunne-elämänsä kasvatus suuntautuu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38007: kokonaan muuhun kuin perhetietouteen, ja yh- muksen,
38008: des,sä olemisen keskeytyminen pienten lasten
38009: kanssa saattaa vaikuttaa kielteisesti perheyhtey- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38010: teen ja sen kehittymiseen. Tästä syystä olisi menpiteisiin mahdollisuuksien tutkimi-
38011: tärkeätä sisällyttää asepalvelukseen jonkin muo- seksi ajanmukaisen ja tieteeseen perus-
38012: toista ajanmukaista perhekasvatusta, koska se tuvan perhekasvatuksen sisällyttämiseksi
38013: näin ollen pakollisen luonteensa johdosta tavoit- asevelvollisuuteen.
38014: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
38015:
38016: Jutta Zilliacus Juhani Tuomaala Ole Norrback
38017: Pekka Vennamo Håkan Malm Boris Renlund
38018: Elisabeth Rehn
38019: 126 088000224VV
38020: 1002 1980 vp.
38021:
38022: Toivomusaloite n:o 907.
38023:
38024:
38025:
38026:
38027: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon
38028: valtion työmailla työskentelevien kuorma-autoilijoiden ja ko-
38029: nemiesten saatavien turvaamiseksi konkurssitapauksissa.
38030:
38031:
38032: E d u s k u n n a 11 e.
38033:
38034: Maanrakennus- ja muissakin valtion raken- vaille rtyöpalkkojaan. Tällaisten tapausten varal-
38035: nuskohteissa on viime vuosina tullut käytän- ta pitäisi asioita hoitaa siten, että alaurakoitsi-
38036: nöksi, että ne ensinnä urakoi valtiolta jokin jana toimivien turva ,saataislin aikaan. Tähän
38037: ~suuri rakennusyhtiö. Näiden yhtiöiden johdossa ratkaisuun ei eduskunta ollut valmis asiaa käsi-
38038: ja osake-enemmistön haitijoina on yhä useam- teltäessä, pienyrittäjän palkkaturvaa ei haluttu
38039: min lähellä poliittista päätöksentekoa olevia lakiin palkkaturvasta säätää. Tällöin on asia
38040: henkilöitä, siis poliittisia bulvaaneja. Työt ·teke- hoidettava valtion tulo- ja menoarvion kautta.
38041: vät tällaisilla työmailla ja työkohtdssa useasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38042: pienet alaurakoitsijat. Nämä muodostuvat pää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38043: asiassa auto ja mies -yrittäjistä samoin kuin ko-
38044: ne ja mies -yrittäjistä. Kokemukset osoittavat, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
38045: että ,tällaiset pienyrittäjät ov•at avuttomia sil- tyksen 300 000 markan arviomäärära-
38046: loin kun valtion, siis työnantajan, ja tällaisen han ottamisesta lisäyksenä valtion vuo-
38047: pienyrittäjän välissä on bulvaanina suurempi den 1980 tulo- ja menoarvioon valtion
38048: yrittäjä, jonka konkurssi on eräänä päivän~ työmailla työskentelevien kuorma-autoi-
38049: tosiasia. Pienyrittäjäautoilija ja konemies on lijoiden ja konemiesten saatavien turvaa-
38050: kuin nalli kalliolla. Yleensä nämä huivaanifir- miseksi sattuvien konkurssitapausten yh-
38051: mat hoitavat asiansa ennen kenkurssia niin, teydessä.
38052: että alaurakoitlsija melkeinpä poikkeuksetta jää
38053: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
38054:
38055: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
38056: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Urho Pohto
38057: