<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
157 Käyttäjää paikalla!
0.0074849128723145
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980 1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 |
1: Vuoden 1980
2:
3: VAlTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 3
10: Raha-asia-aloitteet 1-755
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1980 VALTICNE
16: KANSLIA
17: Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 1-755
24: ( 1-272 jätetty yleisenä aloiteaikana)
25:
26:
27:
28: Siv. Siv.
29: - 1 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinä- - 12 Fred: Määrärahan osoittamisesta maatalous-
30: joen itäisen ohikulkutien ensimmäisen osuu- yrittäjien karjatilojen lomitusrengaskokeilun
31: den toteuttamiseen ..................... . 1 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
32:
33: - 2 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta sisään- - 13 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta pien-
34: tulotien rakentamiseen Seinäjoelle Vaasan suun- yrittäjien vuosilomaa varten . . . . . . . . . . . . . . 13
35: nasta 2
36: - 14 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta van-
37: - 3 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijär- husten kotihuollon toteuttamiseen . . . . . . . . . . 14
38: ven läpikulkutien rakennustöiden aloittami-
39: seksi .................................. . 3 - 15 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vil-
40: javarastojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 15
41: - 4 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsi-
42: luoto Oy:n Kemijärven tehtaan jalostusasteen - 16 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vil-
43: nostamiseen 4 javaraston rakentamiseksi Laitilaan . . . . . . . . 16
44:
45: - 5 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijär- - 17 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vil-
46: ven terveyskeskuksen vuodeosaston rakennus- jan pienvarastojen rakentamisen korkotukeen 17
47: töiden aloittamiseksi ..................... . 5
48: - 18 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
49: - 6 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon . . 18
50: Kotineuvontaliiton kuluttajaneuvontatoiminnan
51: tukemiseen ............................. . 6 - 19 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tien
52: aikaansaamiseen välille Loimaa-Yläne--Uusi-
53: - 7 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kot- kaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
54: kan rannikkopatteriston ns. terveyslinnakehank-
55: keen alkuunpanemiseen ................. . 7 - 20 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
56: Lehmänkurkun tien aikaansaamiseen . . . . . . . . 20
57: - 8 Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kot-
58: kan Mussalon satamahankkeen suunnitteluun 8 - 21 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
59: - 9 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ku- tatien ylikulkusillan rakentamiseksi Loimaan
60: luttajaneuvontaliiton kuluttajaneuvontatoimin- kaupunkiin Loimaan-Palikkalan tielle . . . . . . 21
61: nan tukemiseen ......................... . 9
62: - 22 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
63: - 10 Fred: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja tai- Turun-Salon rataosuuden perusparantamiseen 22
64: deteollisuusoppilaitoksen saamiseksi Jurvaan .. 10
65: - 23 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
66: - 11 Fred: Määrärahan osoittamisesta valtion- aluesairaalan ja terveyskeskuksen rakentami-
67: avuksi Pelastusarmeijan raittiustyöhön 11 seksi Saloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
68:
69: 088000399}
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72: Siv. Siv.
73: - 24 Helminen: Määrärahan osoittamisesta ns. - 38 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
74: Myllykosken pohjoisen sisääntulotien rakennus- Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden raken-
75: työn aloittamiseen Anjalankoskella . . . . . . . . 24 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
76:
77: - 25 Helminen: Määrärahan osoittamisesta Kai- - 39 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
78: piaisten-Alaportin maantien n:o 375 paranta- Uudenkaupungin sisääntuloteiden rakentami-
79: miseen ja rautatien alikulkusillan rakentamiseen seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
80: Kaipiaisten taajaman kohdalla Anjalankoskella 25
81: - 40 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
82: - 26 Helminen: Määrärahan osoittamisesta maan- Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . . 42
83: tien n:o 359 parantamiseen välillä Anjala-Um-
84: meljoki................................. 26 - 41 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
85: Ahvenanmaalle organisoitavaa öljyntorjuntahen-
86: - 27 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäp- kilöstöä ja välineistöä varten . . . . . . . . . . . . . . 43
87: pilän-Tihusniemen-Sorsakosken tieosuuden
88: perusparantamistöiden suorittamiseksi . . . . . . 27 42 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
89: sesta julkisten rakennusten korjausten suunnit-
90: - 28 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta teluun liikuntavammaisten kulkemisen helpot-
91: Haarajoen-Porsaskosken maantien perusparan- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
92: tamistöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 28
93: - 43 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
94: - 29 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kar- sesta Pyhäjärvelle suunnitellun valtion riistan-
95: vion ja Tuusniemen rajan välisen tieosuuden hoitokoulun perustamista koskevan tutkimuk-
96: (maantie n:o 542) perusparantamiseen . . . . . . 29 sen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
97:
98: 30 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 44 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
99: Pieksämäen-Porsaskosken maantien perus- sesta Ivalon-Rajajoosepin tien kunnostustöi-
100: parantamistöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . . 30 den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
101:
102: - 31 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Val- - 45 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
103: tionrautateiden asuinhuoneistojen peruskor- sesta järvilaivakaluston hankintaan ja kunnos-
104: jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
105:
106: - 32 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vir- - 46 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
107: tasalmella sijaitsevan Karankalahden malmi- sesta ylitarkastajan viran perustamiseksi so-
108: esiintymän tutkimuksia varten . . . . . . . . . . . . 32 siaali- ja terveysministeriön vakuutusosastoon 48
109:
110: - 33 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Val- - 47 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
111: tion polttoainekeskuksen työkoneiden valmis- sesta lääninproviisorin virkojen perustamiseksi 49
112: tusta ja huoltoa palvelevan rakennuksen ra-
113: kennustöiden aloittamiseksi Virtasalmella . . . . 34 48 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
114: sesta viranomaisten toimesta annettavan lää-
115: - 34 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta mo- keinformaation ja -neuvonnan aikaansaami-
116: nitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan aikaan- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
117: saamiseksi Haukivuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
118: c- 49 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
119: 35 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lan- sesta ylimääräisen ennenaikaisen eläkkeen
120: noitteiden kotimaisuusasteen nostamiseen . . 37 myöntämiseksi sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . 52
121:
122: - 36 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 50 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
123: Abo Svenska Teater -nimisen teatterin toimin- sesta rintamatunnuksen saaneiden naisten eläk-
124: nan jatkamiseen alueellisena teatterina . . . . . . 38 keisiin ja rintamalisään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
125:
126: - 37 Helvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu- - 51 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami-
127: run-Salon moottoriliikennetien rakentamisen sesta hapen ja ravintovalmisteiden jakelun aloit-
128: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 tamiseksi pitkäaikaissaitaille . . . . . . . . . . . . . . 54
129: Sisällysluettelo 5
130:
131: Siv. Siv.
132: - 52 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami- - 65 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kaivos-
133: sesta pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhem- toiminnan jatkumisen turvaamiseksi Virtasal-
134: pien lomiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 mella................................... 69
135:
136: - 53 Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittami- - 66 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta vam-
137: sesta Sokeain Keskusliiton kuntoutusohjaajien maisten lomatoiminnan järjestämiseen . . . . . . 70
138: palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
139: - 67 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan
140: - 54 Häggblom m. fl.: Om anvisande av anslag paikallisradiotoiminnan edellytysten selvittämi-
141: för stöd av produktionen av svenskspråkigt seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
142: upplysningsmaterial för hälsofostran . .. . . . . . . 57
143: - 68 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta tek-
144: 54 Häggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta nikko- ja insinöörioppilaiden ruokailun järjestä-
145: terveyskasvatuksen ruotsinkielisen valistusma- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
146: teriaalin tuottamisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 58
147: - 69 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
148: - 55 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kanta- opintososiaalisen tutkimuksen suorittamiseen
149: tien n:o 62 (Anttola-Puumala) perusparanta- opiskelijoiden toimeentulotilanteen selvittämi-
150: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
151:
152: - 56 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan- - 70 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta
153: tien n:o 314 perusparantamiseen välillä Asik- aseidenriisuntaa ja rauhanpolitiikkaa koskevan
154: kalan raja-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 tiedotuksen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
155:
156: - 71 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta me-
157: - 57 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan-
158: kaaniseen vesakontorjuntaan siirtymiseen Ou-
159: tien n:o 414 perusparantamiseksi ja päällystä-
160: lun, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesi-
161: miseksi välillä Heinolan kk-Voikoski . . . . . . 61
162: rakennuspiireissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
163: - 58 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Jout- - 72 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
164: san-Kangasniemen-Pieksämäen tieyhteyden neljännen jaoston perustamiseen Kouvolan ho-
165: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 vioikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
166: - 59 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan- - 73 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
167: tien n:o 542 perusparantamiseen välillä Kar- Kouvolan teknillisen oppilaitoksen perustami-
168: vio-Tuusniemen raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 sen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
169:
170: 60 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuor- - 74 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
171: tin - Pertunmaan kirkonkylän - Toivolan Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
172: tieosuuden perusparantamiseen ja päällystämi- nuksen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . 78
173: seen ................................... 64
174: - 75 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta
175: 61 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Marja- Satakunnan läänin perustamisen alkukustan-
176: niemen-Onalin paikallistien rakentamiseen 65 nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
177:
178: - 62 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maan- - 76 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
179: tien n:o 613 perusparantamiseen välillä Rus- sesta äänestysnumeroiden tekemiseen tarvit-
180: keala-Tammijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 tavien leimasimien hankkimiseen . . . . . . . . . . 80
181:
182: - 63 Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta moni- - 77 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
183: käyttösataman rakentamiseen Punkaharjulle . . 67 sesta asevelvollisten vanhempainpäivien järjes-
184: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
185: - 64 Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta
186: Mäntyharjun-Heinolan ratahankkeen suun- - 78 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta
187: nittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 luokkien oppilasmäärien alentamiseksi . . . . . . 82
188: 6 Sisällysluettelo
189:
190:
191: Siv. Siv.
192: - 79 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta - 95 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
193: kyläkoulujen vähimmäisoppilasmäärien alenta- Kainuun keskussairaalan ja Salmijärven sairaa-
194: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 lan uudistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
195:
196: - 80 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta - 96 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
197: peruskoululaisten koulukyydityksiin . . . . . . . . 84 sesta radan perusparannukseen rataosuuksilla
198: Kontiomäki-Taivalkaski ja Maaselkä-Kon-
199: - 81 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tiomäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
200: terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suojavaat-
201: teiden hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 - 97 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta nuo-
202: - 82 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta risovankien avohoitojärjestelmän kehittämi-
203: maantien rakennustöihin välillä Noormarkku- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
204: Lavian Haunia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
205: - 98 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta par-
206: - 83 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lamentaarisen varusmiesasiain neuvottelukun-
207: Kilpinokan sillan rakentamiseen Vammalaan 87 nan perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
208:
209: - 84 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta - 99 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sivii-
210: korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden käsitte- lipalveluksen palvelusmuotojen kehittämiseksi 103
211: lylaitosten investointien tukemiseksi . . . . . . . . 88
212: - 100 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
213: - 85 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kusta- oopperayhdistyksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
214: vin-Mynämäen-Auran-Halikon tielinjan
215: yleissuunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 - 101 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ko-
216: timaisen elokuvan tuotantotukeen . . . . . . . . . . 105
217: - 86 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Leh-
218: mänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 90 - 102 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
219: pienyrityslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
220: - 87 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lepäis-
221: ten-Lyökin tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 91 - 103 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
222: - 88 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
223: vientispesialistien koulutuksen aloittamista var-
224: 104 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
225: ten Vaasan kauppakorkeakoulussa . . . . . . . . . . 92
226: Helsingin yliopiston kirjaston aineiston konser-
227: - 89 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tek- vointiin ja mikrokuvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 108
228: nillisen tiedekunnan suunnittelemista varten
229: Vaasan kauppakorkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . 93 - 105 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
230: kirjastoautojen hankinnan avustamiseen . . . . 109
231: - 90 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta hak-
232: keen käytön edistämiseksi polttoaineena . . . . 94 106 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
233: Työväen Näyttämöiden Liiton tukemiseen . . . . 110
234: - 91 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta ko-
235: keiluluonteisen malminetsinnän ohjaajan palk- 107 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
236: kaamiseen Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliittoon 95 maantien n:o 332 parantamiseen Parkanon ra-
237: jan ja Luomajärven välisellä osuudella . . . . . . 111
238: - 92 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tur-
239: vesoiden kuntoonpanon rahoittamiseksi . . . . . . % 108 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
240: suunnittelusihteerin toimen perustamiseksi työ-
241: - 93 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rin-
242: suojeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
243: tamaveteraanien kuntoutustoimintaan . . . . . . 97
244:
245: - 94 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kun- - 109 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
246: toutuskeskuksen rakentamiseksi Kuortaneelle kirjastonhoitajan toimen perustamiseksi työsuo-
247: erityisesti neurologisia sairauksia sairastaville 98 jeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Siv. Siv.
251: 110 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 125 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
252: teologian professorin viran perustamiseen Joen- urheiluopiston suunnitteluun ja rakentamiseen
253: suun korkeakouluun ...................... 114 Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
254:
255: 111 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 126 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
256: parlamentaarisen tutkimuselimen perustami- epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemiseen . . 130
257: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
258: 127 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: - 112 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoseurantalojen korjaustöihin . . . . . . . . . . 131
260: tuomtotstuumssa syntyneiden jutturuuhkien
261: purkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 - 128 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
262: Oulujärven säännöstelyvahinkojen johdosta
263: - 113 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta suoritettaviin ennakon luonteisiin alkukorvauk-
264: halpakorkoisten asuntorakennuslainojen jaka- siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
265: miseksi kaavoittamattomien sivu- ja syrjäseutu-
266: jen omistusasuntojen rakentajille . . . . . . . . . . . . 117 - 129 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
267: ennakon luonteisten alkukorvausten suoritta-
268: - 114 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi Siuruan allasalueen väestölle . . . . . . . . 133
269: asuntolainojen saamiseksi Alavieskaan . . . . . . 118
270: 130 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
271: - 115 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan kasvatuksen ja käytön lisää-
272: yleisen turvallisuuden lisäämiseksi . . . . . . . . . . 119 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
273:
274: - 131 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
275: - 116 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
276: valtaviemäreiden kunnostamiseen . . . . . . . . . . 135
277: taloudellisten rikosten selvitystyöhön . . . . . . . . 120
278: - 132 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
279: - 117 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-aitojen rakentamiseen poron-
280: veropetosten selvittelytyötä varten . . . . . . . . . . 121 hoitoalueelia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
281:
282: 118 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 133 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
283: valtion virastotalon rakentamiseen Ouluun . . 122 nuorten työllistämistä varten lehdesten, kort-
284: teiden ja luonnonheinän keruuta järjestämällä 137
285: - 119 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
286: valtion virastotalon rakentamiseen Kuusamoon 123 - 134 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
287: luonnonravintolammikkojen rakentamiseen
288: - 120 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesistöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
289: hajasijoituksen valmisteluun . . . . . . . . . . . . . . 124
290: - 135 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
291: - 121 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun järvikalan pyytäjien tukipalk-
292: turvallisuuspolitiikkamme perusteiden opetuk- kioihin ................ , . . . . . . . . . . . . . . . . 139
293: sen lisäämiseksi oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . 125
294: - 136 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
295: Iijoen ja sen vesistöalueen kalatalouden elvyt-
296: - 122 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
298: koululaisauton kuljettajille tarkoitettujen oheis-
299: kasvattajakurssien järjestämiseksi . . . . . . . . . . 126 - 137 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
300: perunan varastotautien tutkimisen tehostami-
301: - 123 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
302: peruskoulun yläasteen perusopetusryhmien
303: pienentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 - 138 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
304: metsämarjojen viljelyn edistämiseen . . . . . . . . 142
305: - 124 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
306: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen aloitta- - 139 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
307: miseen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalanvil- Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Oulun
308: jelylaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 aluelaboratorion suunnittelua varten . . . . . . . . 143
309: 8 Sisällysluettelo
310:
311:
312: Siv. Siv.
313: - 140 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 155 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
314: Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmälän-Loukusan Kalajoen matkailukeskuksen laajentamisen
315: maantien rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . 144 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
316:
317: 141 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 156 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
318: Kuusamon Kantojoen ja Hikkeränvaaran väli- sesta Längelmäveden vesistön säännöstelysuun-
319: sen tieosuuden päällystämiseksi öljysoralla . . . . 145 nitelman aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
320:
321: - 142 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta 157 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
322: Pudasjärven Kivarin Sydänmaan asutustarkoi- sesta valtatien n:o 12 rakentamiseen välillä
323: tuksia varten tehdyn maantien jatkamiseksi . . 146 Suorama-Alasjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
324:
325: - 143 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 158 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
326: paikallistien rakentamiseen Pudasjärvellä ja sesta öljyn varmuusvaraston rakentamiseen
327: Taivalkoskella Särkivaaran ja Virkkusen välille 147 Pirkanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
328:
329: - 144 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - .159 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
330: Taivalkosken-Itälehdon maantien perusparan- sesta syövänhoitoyksikön rakentamiseen Tam-
331: nustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 pereen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
332:
333: 145 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 160 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
334: paikallistien rakentamiseen Utajärven Olvasjär- sesta opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen
335: veltä Pudasjärven Viinikoskelie . . . . . . . . . . . . 149 sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
336:
337: - 146 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 161 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
338: katsastustoimiston perustamiseksi Haapajär- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimin-
339: velle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 nan aloittamiseen Lappeenrannassa . . . . . . . . . . 165
340:
341: - 147 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 162 Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
342: Ylivieskan lentokenttätöiden jatkamista varten 151 tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseen teknilli-
343: sissä korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
344: - 148 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
345: Raahen väylän syventämisen aloittamiseen . . . . 152 163 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
346: lammastarkkailun ATK-sovellutukseen . . . . . . 167
347: 149 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
348: pienpuulla toimivan voimalan rakentamista - 164 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
349: varten Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 upprensning av Malax å . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
350:
351: - 150 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta 164 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maa-
352: maaseudun sähköistyksen tukemiseen . . . . . . . . 154 lahden joen perkaustöiden aloittamiseksi . . . . 169
353:
354: - 151 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 165 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för
355: Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseutujen yksinäis- muddring av farleden vid Molpe fiskehamn . . 170
356: talouksien sähköistämiseen pienvoimaloiden
357: avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 165 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Mol-
358: pen kalasataman väylän ruoppausta varten . . 171
359: - 152 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
360: Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja mineraaliva- 166 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
361: rojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöönoton Haapajärven metsäkoulun suunnitteluun . . . . 172
362: tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
363: - 167 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
364: - 153 Kortesalmi pn.: Määrärahan osoittamisesta Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen aluela-
365: malminetsinnän tehostamiseksi Kainuussa . . 157 boratorion suunnitteluun Ouluun . . . . . . . . . . 173
366:
367: - 154 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 168 Mattila: Määrärahan osoittamisesta keksin-
368: Lapin elinkeinoelämän kehittämiseen . . . . . . . . 158 töjen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
369: Sisällysluettelu 9
370:
371: Siv. Siv.
372: - 169 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 184 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahojen
373: geriatrian professorin viran perustamiseen Hel- osoittamisesta kansainväliseen kehitysyhteistyö-
374: singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 hön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
375:
376: 170 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 185 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
377: lähetystyöntekijöiden lasten koulukustannusten osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
378: kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 työtä koskevan tiedotustoiminnan tukemis'een 191
379:
380: 171 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 186 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
381: saamenkielisen julkaisutoiminnan tukemiseen 177 osoittamisesta kesälukioiden valtionapuun . . 192
382:
383: - 172 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 187 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
384: metsämarjojen ja sienien talteenoton tehosta- osoittamisesta Pohjola-Norden r.y:n valtion-
385: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
386:
387: 173 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 188 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
388: lasten kotihoidon tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 179 osoittamisesta energian säästötutkimukseen . . 194
389:
390: 174 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 189 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
391: yksityisten lastenkotien käyttökustannuksiin . . 180 osoittamisesta Suomen Keksintösäätiön tuke-
392: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
393: 175 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
394: asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille . . 181 - 190 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
395: för en invalidrehabiliteringsanläggning i Vörå 196
396: 176 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
397: kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheutuvien - 190 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
398: käyttökustannusten peittämiseen . . . . . . . . . . . . 182 kuntoutuslaitoksen tukemiseksi Vöyrissä . . . . 197
399:
400: 177 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 191 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
401: farmaseutin viran perustamiseen Helsingin yli- för forsknings- och försöksverksamhet inom
402: opistollisen keskussairaalan myrkytyskeskuk- växthusnäringen vid Martens trädgårdsstiftelses
403: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 anläggningar i Närpes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
404:
405: - 178 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta 191 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
406: maksuuoman kuntoutuksen järjestämiseksi so- Närpiössä sijaitsevissa Martensin puutarhasää-
407: taveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 tiön laitoksissa suoritettavan kasvihuonealan
408: tutkimus- ja koetoiminnan tukemiseen . . . . . . 199
409: - 179 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
410: 192 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
411: sesta Etelä-Pohjanmaan opiston rakennusavus-
412: Tuusulanjärven puhdistamiseen . . . . . . . . . . . . 200
413: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
414: 193 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoitta-
415: - 180 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- misesta Porin lyhytaaltoaseman uusimiseen Oy
416: sesta Kouran-Putulan maantien perusparanta- Yleisradio Ab:n ulkomaille suuntautuvan oh-
417: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 jelmapalvelun tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 201
418:
419: 181 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- - 194 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
420: sesta Lehmäjoen maantien parantamiseen . . . . 187 opistotasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jur-
421: van kotiteollisuuskoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . 202
422: 182 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- - 195 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
423: sesta Ristilän-Tiistenjoen-Vasunmäen maan- läänien urheilulautakuntien päätoimisten sihtee-
424: tien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188 rien paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
425:
426: 183 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 196 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
427: Satakunnan Maatalousopetus-Osakeyhtiön lu- läänien nuorisolautakuntien päätoimisten sih-
428: nastamiseen valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 teerien paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . . . 204
429:
430: 2 0880:0399]
431: 10 Sisällysluettelo
432:
433:
434: Siv. Siv.
435: - 197 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta me- - 210 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
436: kaaniseen vesakentorjuntaan Keski-Pohjanmaan Huutokosken-Savonlinnan-Parikkalan rata-
437: tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . 205 osuuden perusparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . 220
438:
439: - 198 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta me- - 211 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
440: kaaniseen vesakentorjuntaan Vaasan tie- ja ve- Liunankosken vesivoimalaitoksen rakentami-
441: sirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 seen Joroisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
442:
443: - 199 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 212 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
444: för upprensning av uppgrundande havssund i monitoimiturvelaitoksen rakentamiseen Hau-
445: Larsmo skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 kivuorelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
446: - 199 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
447: - 213 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
448: Luodon saariston mataloituneiden salmien per-
449: valtionapuna raittiustyöhön ja alkoholijuomista
450: kaamiseksi . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 208
451: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen . . . . . . . . 223
452: - 200 Rihtniemi-Koski ym.: Määrärahan osoitta-
453: misesta uusien toimien perustamiseksi Vantaan - 214 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
454: nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tukemiseen . . 224
455:
456: 201 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 215 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
457: vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä tekeville Suomen evankelisluterilaisen jengi- ja katulähe-
458: yhteisöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211 tys r.y:n Parkanossa sijaitsevan hoitokodin pe-
459: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
460: - 202 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
461: Valamon luostarin yhteyteen tarkoitetun kon- - 216 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
462: servontilaitoksen ja luostarin kirjaston rakenta- Pertuomaan vanhainkodin perusparannustöi-
463: misen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 hin .................................... 226
464:
465: - 203 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 217 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
466: romaaninuorten opintojen tukemiseen . . . . . . 213 valtakunnallisen jätehuoltoselvityksen laatimi-
467: seksi ................................... 227
468: - 204 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta
469: terveys- ja raittiuskasvaruksen ylitarkastajan - 218 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
470: viran perustamiseksi ammattikasvatushallituk- öljyntorjuntaa ja jäteöljyn vastaanottoa koske-
471: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214 van suunnitelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . 228
472:
473: - 205 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 219 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
474: jääkiekko- ja tenniskentän rakentamiseksi Kan- Turun kaupunkiseudun soramonttujen kunnos-
475: gasniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 tamiseen . .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 229
476:
477: - 206 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 220 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
478: Savonlinnan tieolojen korjaamiseen . . . . . . . . 216 verohallinnon tietokonekapasiteetin lisäämiseksi 230
479:
480: - 207 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 221 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
481: maantien n:o 406 perusparantamiseen välillä koulurakennusten laajentamiseksi . . . . . . . . . . 231
482: Kultakivi-Särkilahti . . . . .. .. .. . . .. . . .. .. . 217
483: - 222 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
484: - 208 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen oppikoulurakennusten peruskorjaami-
485: Sysmän-Särkilahden tien perusparantamiseen 218 seen.................................... 232
486:
487: - 209 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 223 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
488: Väisälänsaaren sillan rakentamiseen Hirvensal- hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseksi Var-
489: mella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 sinais-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
490: Sisällysluettelo 11
491:
492: Siv. Siv.
493: - 224 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 238 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
494: Turun suomenkielisen merenkulkuoppilaitok- Teuvan-Jurvan-Laihian maantien rakentami-
495: sen opetus- ja asuntolatilojen suunnittelua var- sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
496: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
497: - 239 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
498: 225 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Ylimarkun maantien rakentamisen
499: Naantalin musiikkijuhlien avustamiseksi . . . . 235 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251
500:
501: - 226 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 240 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
502: kulttuuril1istoriallisesti merkittävien alueiden Suupohjan radan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . 252
503: suunnittelun ja toteutuksen asiantuntijakustan-
504: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 - 241 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
505: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuote-
506: - 227 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitys- ja markkinointiyksiköiden perustami-
507: veden säästöä koskevan suunnitelman laatimista seksi Vaasaan ja Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 253
508: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
509: - 242 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
510: - 228 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta turvesoiden kuntoonpanorahaston perustami-
511: Loimaan kaupungissa ratapihan ylittävän sillan seen . . . . . . . . . • • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 254
512: suunnittelukilpailun järjestämiseksi . . . . . . . . 238
513: - 243 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
514: - 229 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan . . . . 255
515: sillan rakentamiseksi Naantalin salmen yli
516: maantielle n:o 189 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 - 244 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työ-
517: väen Sivistysliitolle Ranta-Toivalan kurssikes-
518: - 230 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kuksen rakennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . 256
519: Turun postinlajittelukeskuksen rakentamiseksi 240
520: - 245 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta opin-
521: - 231 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta tokerhokohtaisen valtionavun korottamiseksi 257
522: Utön-Naantalin väylän syvennystöiden aloitta-
523: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 - 246 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta
524: Kuusankosken sairaanhoito-oppilaitoksen suun-
525: - 232 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta nittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258
526: kunnallisten energiansäästöasiantuntijain palk-
527: - 247 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan-
528: kamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
529: teiden n:ot 362 ja 363 eräiden osuuksien pa-
530: - 233 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta rantamistöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 259
531: teknisen huollon kokonaistaloudellisesti tarkoi- - 248 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta
532: tuksenmukaisten ratkaisujen aikaansaamiseksi 243 Kouvolan teletalon rakennustöiden aloittami
533: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
534: - 234 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
535: läänien teollisuustoimikuntien päätoimisten sih- - 249 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
536: teereiden palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 sesta Helsingin metrosta aiheutuvien kustan-
537: nusten kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
538: - 235 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta
539: syöpäpotilaille syöpäsairauden aiheuttamien - 250 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
540: kustannusten korvaamiseksi kokonaisuudessaan 245 sesta uusien kotimaisten energiantuotanto- ja
541: -hyväksikäyttömenetelmien kehitysprojekteihin 262
542: - 236 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
543: Alavuden-Peräseinäjoen maantien jatkeen ra- - 251 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
544: kentamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 pitkäaikaisesti sairaan tai van1maisen lapsen yli-
545: määräiseen hoitotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
546: - 237 Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta
547: Karijoen-Uuron-Kauhajärven-Karvian tien - 252 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
548: perusparantamiseksi sekä ottamiseksi valtion yl- Jyväskylän yliopiston urheilukentän perus-
549: läpitämäksi maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264
550: 12 Sisällysluettelo
551:
552:
553: Siv. Siv.
554: - 253 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta - 267 Valo: Määrärahan osoittamisesta maan-
555: valtionavustukseksi työväen kulttuuritapahtu- tien n:o 137 parantamissuunnitelmien laati-
556: ma Jyväskylän Talvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 miseen välillä Ruskeasanta-Hyrylä . . . . . . . . 279
557: - 268 Valo: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän
558: - 254 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
559: eritasoristeyksen rakentamisen aloittamiseen . . 280
560: valtion virastotalon laajennuksen suunnitteluun
561: ja rakennustöiden aloittamiseen Lieksassa . . 266 - 269 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Myl-
562: lytien alikulkusillan rakentamiseen Järven-
563: - 255 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta päässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
564: Nurmeksen maatalousoppilaitoksen lisätilojen
565: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 - 270 Valo: Määrärahan osoittamisesta Hangon
566: satamatoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . 282
567: - 256 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 271 Valo: Määrärahan osoittamisesta pien-
568: siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon yrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoimintaa
569: Pohjois-Karjalan maatilatalouden kehittämi- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
570: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
571: 272 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta rin-
572: - 257 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta tamaveteraanien kuntoutustoimintaan 284
573: maatalouskoneneuvojien toimien perustami-
574: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
575: - 273 Aaltlo: Määrärahan osoittamisesta kevyen
576: 258 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
577: liikenteen väylän rakentamisen aloittamiseen
578: kuntoutusjärjestelmän kehittämiseen ....... . 270
579: Kuljun ja Sääksjärven taajamien kohdalla Lem-
580: - 259 Söderström: Määrärahan osoittamisesta päälässä ............................... . 285
581: tien n:o 663 rakentamista varten välillä Kari- - 274 Aaltonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta
582: joki-Päntäne 271 henkilökunnan palkkaamiseksi teknillisiin kor-
583: keakouluihin ja tiedekuntiin pieniä yrityksiä
584: - 260 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta
585: palvelevia tutkimustehtäviä varten ......... . 286
586: kirjastoautojen hankintaan ............... . 272
587: - 275 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan
588: - 261 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kesäyliopistotoimintaan ..... . 287
589: Korpilahdelle perustettavan maatalous- ja puu-
590: tarhaoppilaitoksen suunnittelun aloittamista - 276 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
591: varten ................................. . 273 ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opin-
592: torahan asumislisän enimmäismäärien korotta-
593: - 262 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta maan- miseksi 288
594: tien n:o 348 parantamiseen välillä Haitto--
595: Melonsaari ............................. . 274 - 277 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
596: kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen .... 289
597: - 263 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta maan-
598: - 278 Aaltonen ym.: Korotetun määrär;ilian osoit-
599: teiden n:o 6403 ja 6404 eräiden osuuksien pa-
600: rantamiseen ............................ . tamisesta Valtionrautateiden työkoneiden ja
601: 275
602: autokaluston hankkimiseen ............... . 290
603: - 264 Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 279 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
604: Muuramen-Säynätsalon paikallistien raken- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuote-
605: nustöiden aloittamiseen ............ ' ..... . 276 kehitys- ja markkinointiyksikön perustamiseksi
606: - 265 Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Kel- Seinäjoelle ............................. . 291
607: jonkankaan-Säynätsalon maantien kevyen lii- - 280 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
608: kenteen väylän rakentamiseen ............. . 277 syöpäpotilaiden lomatoiminnan järjestämiseksi
609: Kyyrönkaidan loma- ja kurssikeskuksessa .... 292
610: - 266 Ursin ym.: Määrärahan osoittamisesta
611: Pohjanmaan jokien kalataloudellisten mahdol- - 281 Ahde ym.: Määrärahan osoittamisesta oop-
612: lisuuksien määrittämiseen ................ . 278 peratalon suunnittelun jatkamiseen ....... . 293
613: Sisällysluettelo 13
614:
615: Siv. Siv.
616: - 282 Ahde ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- - 296 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
617: määräisiin tukitoimiin rintamaveteraanien ase- kennustöiden aloittamiseksi maakaasuputken
618: man parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksosta Pir-
619: kanmaalle . .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. . .. .. . .. . 308
620: - 283 Ahde ym.: Korotetun määrärahan osoit-
621: tamisesta rintamaveteraanien kuntoutukseen . . 295 - 297 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kou-
622: lulaisten kunnallisten päiväkotien avustamiseen 309
623: - 284 Ajo: Määrärahan osoittamisesta valtion vir-
624: kamiesten ja työntekijäin oman auton käyttö- - 298 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
625: korvauksien korottamiseen Lapin läänissä . . 296 nuorten parien kodinperustamislainoja varten 310
626:
627: - 285 Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaani- - 299 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kor-
628: niseen vesakentorjuntaan Lapin tie- ja vesira- keakoulujen hallinnossa toimivien opiskelijoi-
629: kennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 den kokouspalkkioiden maksamiseen . . . . . . 311
630:
631: - 286 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion - 300 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ra-
632: rajasillan suunnitteluun ja rakennustöiden aloit- kennusavustukseksi Pohjolan Opistolle . . . . 312
633: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298
634: - 301 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta yli-
635: 287 Ajo: Määrärahan osoittamisesta puutavaran määräisenä avustuksena Teatterikeskuksen liik-
636: nippu-uittolaitteiden rakentamiseksi Kemijo- kuville ammattiteattereille . . . . . . . . . . . . . . . . 313
637: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
638: - 302 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta yli-
639: määräisenä avustuksena Turun Piirustuskou-
640: - 288 Ajo: Määrärahan osoittamisesta venelii-
641: lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
642: kenneväylien merkitsemiseksi Lokan ja Portti-
643: pahdan tekojärvillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 - 303 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
644: avustukseksi Kulttuurityön Keskus r.y:lle . . 315
645: - 289 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan
646: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma- - 304 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
647: osuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 uuden päärakennuksen rakentamiseen työläis-
648: nuori,son virkistysalueelle Oriniemen Aurin-
649: - 290 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta kolahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
650: Valtionrautateiden omistamien asuntojen pe-
651: ruskorjaamiseksi Hyvinkäällä . . . . . . . . . . . . . . 302 - 305 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
652: Länsikaari-Itäkaari tieyhteyden suunnitteluun
653: - 291 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
654: osoittamisesta Kuluttajaneuvontaliitto r.y:n toi-
655: - 306 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
656: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303
657: run seudun kuntien joukkoliikenneyhteistyön
658: - 292 Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
659: osoittamisesta kunnallisen kuluttajaneuvojan - 307 Astala ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
660: virkojen perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304 misesta Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajaneu-
661: vontatoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 319
662: - 293 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta pu-
663: nakaartilaisten muistomerkin pystyttämiseksi - 308 Björklund ym.: Korotetun määrärahan
664: Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 osoittamisesta kehitysyhteistyön tiedotustoimin-
665: taan.................................... 320
666: - 294 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Työ- - 309 Björklund. ym.: Korotetun määrärahan
667: läislasten Tuki r.y:lle rakennusavustusta var- osoittamisesta kehitysyhteistyön suunnittelun
668: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 tiedottamisen .kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 321
669: - 295 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Val- - 310 Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
670: tionrautateiden Tampereen seudun paikallis- eräille kehitysmaille annettavaan kahdenväli-
671: liikenteen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 seen lahjamuotoiseen kehitysapuun . . . . . . . . 322
672: 14 Sisällysluettelo
673:
674: Siv. Siv.
675: - 311 Björklund ym.: Korotetun määrärahan - 325 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta La-
676: osoittamisesta kansallisten vapautusliikkeiden viisan sataman kehittämistä selvittävää toimi-
677: kautta annettavaan tukeen 323 kuntaa varten ........................... . 339
678:
679: - 312 Björklund ym.: Määrärahan osoittami- - 326 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
680: sesta Kamputsean väestölle annettavaan huma- posti- ja lennätinlaitoksen eräiden virkojen pe-
681: nitaariseen apuun 324 rustamiseen ............................ . 340
682:
683: - 313 Björklund: Määrärahan osoittamisesta - 327 Bärlund: Om anvisande av anslag for
684: Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumuseon jat- byggande av ett telehus i Borgå ......... . 341
685: korahoitukseen ......................... . 325
686: - 327 Bärlund: Määrärahan osoittamisesta tele-
687: - 314 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoit-
688: taion rakentamiseen Porvooseen . . . . . . . . . . 342
689: tamisesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan
690: tukemiseen ............................ . 326
691: - 328 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
692: - 315 Breilin: Määrärahan osoittamisesta valtion tamisesta työväentalojen korjauksiin . . . . . . . . 343
693: virastotalon peruskorjaamiseen Salossa ..... . 327
694: - 329 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työ-
695: - 316 Breilin: Määrärahan osoittamisesta Salon- väenkulttuurin tutkimuslaitoksen perustamisen
696: Inkereen tieosuuden perusparantamisen suun- suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
697: nitteluun .............................. . 328
698: - 330 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta me-
699: - 317 Breilin: Määrärahan osoittamisesta tieosuu- kaaniseen vesakentorjuntaan Turun tie- ja ve-
700: den Strömman kanava-Ylönkylä rakentami- sirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
701: seen 329
702: - 331 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
703: - 318 Breilin: Määrärahan osoittamisesta ns. kevyen liikenteen väylien rakentamiseen vä-
704: Elsa-radan maastotutkimusten loppuunsuoritta- leille Kaarina-Houtskär ja Kustavi-Turku . . 346
705: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
706: - 332 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kul-
707: - 319 Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta In- jetusalan työsuojelutarkastajan viran perusta-
708: validiliitto r.y:lle apuvälineiden hankkimiseen miseksi Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . . . 347
709: vaikeavammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
710: - 333 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
711: - 320 Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoitta- tamisesta monivammaisten työhönsijoittamiseen 348
712: misesta Pitäjänmäen työklinikan valtionapuun 332
713: - 334 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
714: - 321 Bärlund ym.: Korotettujen määrärahojen Uudenkaupungin työväentalon peruskorjaami-
715: osoittamisesta ympäristönsuojelun tutkimus- ja seen työllisyysvaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
716: selvitystoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
717: - 335 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta
718: - 322 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
719: Metsäntutkimuslaitoksen ja korkeimman met-
720: kuntien ympäristönsuojelun edistämiseen . . . . 335
721: säopetuksen kehittämiseen ja sijoittamispaikka-
722: - 323 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
723: Stiftelsen Gamla Staden i Borgå-Porvoon
724: Vanhan Kaupungin Säätiön tukemiseen . . . . . . 336 - 336 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
725: tamisesta opintolainojen valtiontakaukseen ja
726: - 324 Bärlund m. fl.: Om anvisande av anslag korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
727: för tillsättande av en arbetsgrupp för utredan-
728: de av elektrifiering av banavsnittet Kyrkslätt- - 337 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
729: Karis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 misesta opintorahan perusosan maksamiseen . . 353
730:
731: - 324 Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 338 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta
732: Kirkkonummen-Karjaan rataosuuden sähköis- Suomalais-venäläisen koulun lisärakennuksen
733: tämistä selvittävän työryhmän asettamiseen . . 338 suunnitteluun • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
734: Sisällysluettelo 15
735:
736: Siv. Siv.
737: - 339 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 355 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin
738: misesta opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen tele- ja autovarikon rakennustöiden aloittami-
739: sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
740:
741: - 340 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 356 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
742: tamisesta oopperajuhlia varten . . . . . . . . . . . . . . 356 kunnan teollisuuspiirin perustamiseksi . . . . . . 374
743:
744: - 341 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta - 357 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-
745: lasten elokuvakasvatustoiminnan tukemiseen . . 357 kunnan työvoimapiirin perustamiseksi . . . . . . 375
746:
747: - 342 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta - 358 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Nui-
748: uusien 4H-neuvojan toimien perustamiseksi . . 359 jamaan rajanylityspaikan toimisto- ja sosiaa-
749: litilojen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376
750: - 343 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
751: virastotalon rakentamiseksi Raumalle . . . . . . 361 - 359 Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta
752: Työväen Sivistysliiton harjoittaman sivistys-
753: - 344 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
754: virastotalon rakentamiseksi Ulvilaan . . . . . . . . 362
755: - 360 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Jout-
756: - 345 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata- senon kirkonkylän ja Korvenkylän tieliittymien
757: kunnan Karjatalouskoulun ostamiseen ja yllä- parantamiseksi valtatiellä n:o 6 . . . . . . . . . . . . 378
758: pitämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
759: - 361 Forsman: Määrärahan osoittamisesta ke-
760: - 346 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin vyen liikenteen väylien rakentamiseksi Lap-
761: sairaanhoito-oppilaitoksen laajennuksen aloitta- peenrannan ja Joutsenon välille . . . . . . . . . . . . 379
762: miseksi 364
763: -- 362 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Kai-
764: - 347 Elo: Määrärahan osoittamisesta Honkajoen taisten-Ylijärven teollisuustien rakentamiseksi
765: ja Kankaanpään yhdysvesijohdon rakentamisen Ylämaalla .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 380
766: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
767: - 363 Forsman: Määrärahan osoittamisesta pen-
768: - 348 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahlais- gerrys- ja sillanrakennustöiden aloittamiseksi
769: tenjoen ja Pohjajoen suuosan ruoppaustöihin 366 Lamposaaren ja mantereen välillä Lappeenran-
770: nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
771: - 349 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
772: sesta Kankaanpään keskustan tiejärjestelyihin ja - 364 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Sim-
773: Laurinsillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 367 peleen-Särkilahden tien rakentamiseen . . . . 382
774: - 350 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Eura- - 365 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Lap-
775: joen-Loimaan maantien peruskorjaamiseksi peenrannan-Mustolan satamaradan rakennus-
776: välillä Lappi-Hinnerjoki . . . . . . . . . . . . . . . . 368 töiden aloittamiseksi . . . . . . . . .. . . . . . .. . . .. . 383
777: - 351 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuo- - 366 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Etelä-
778: rilan-Siikaisten-Alahonkajoen tien peruspa-
779: Saimaan keskussairaalan laajentamista varten 384
780: rantamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
781:
782: - 352 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoitta- - 367 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
783: misesta Harjavallan sillan rakentamiseen . . . . 370 tamisesta YK:n lastenrahaston (UNICEF) tu-
784: kemiseen • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385
785: - 353 Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
786: sesta Lielahden-Porin/Rauman radan perus- - 368 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lä-
787: parantamisen jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 371 hetysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen 386
788:
789: - 354 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin - 369 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähe-
790: -Parkanon-Haapamäen rautatien perusparan- tysjärjestöjen kautta annettavaa humanitaarista
791: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 kehitysapua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
792: 16 Sisällysluettelo
793:
794: Siv. Siv.
795: - 370 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta mos- - 385 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Artjär-
796: havi Jad Hashmonan tukemiseen . . . . . . . . . . 388 ven-Kimonkylän tien rakentamista varten . . 404
797:
798: - 371 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta van- - 386 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Lah-
799: kilalaitoksen valvontajärjestelmien uudistami- den-Loviisan rautatien parantamiseksi . . . . . . 405
800: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
801: 387 Hakala: Määrärahan osoittamisesta leirin-
802: 372 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta us- täalueen rakentamiseksi Porvooseen . . . . . . . . 406
803: konnollisten lehtien julkaisijoille näkövammais-
804: ten ääni- ja pistekirjoituslehtien tuottamista - 388 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
805: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 Pohjolan Opistolle annettavaan rakennusavus-
806: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
807: 373 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
808: tamisesta uskonnollisten lehtien tukemiseen . . 391 - 389 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
809: teattereiden lastenohjelmistotoiminnan tuke-
810: - 374 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
811: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pidentä-
812: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392 - 390 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
813: Eläintarhanlahden ja Töölönlahden veden ja
814: - 375 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta pien- rantojen puhdistamiseen Helsingissä . . . . . . . . 409
815: teollisuuden korkotukilainoja varten . . . . . . . . 393
816: - 391 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
817: - 376 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta kun- pakolaisasiainneuvottelukunnan ja pakolaisku-
818: toutuskurssikeskuksen rakentamiseksi Kuorta- raattorin viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 410
819: neelle neurologisia liikuntavammaisia varten 394
820: - 392 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
821: - 377 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysrahaan suoritettavaan ylimääräiseen tu-
822: Työväen Musiikkitapahtumalle annettavaan keen rahan korottamiseksi elinkustannusten
823: avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 nousua vastaavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
824:
825: - 378 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 393 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
826: mehiläiskantaa uhkaavan Varroa-punkin torjun- invalidirahan ylimääräiseen korottamiseen elin-
827: tatyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 kustannusten nousun huomioon ottamiseksi . . 412
828:
829: - 379 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 394 Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
830: Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tuke- tamisesta lasten leikin ja toiminnan ohjauk-
831: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
832:
833: - 380 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 395 Halonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta
834: Diabetestutkimussäätiölle tutkimustoiminnan koululaisten päivähoidon edistämiseen . . . . . . 414
835: tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
836: - 396 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
837: - 381 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseen Tur-
838: tunnusrannekkeen tai -riipuksen jakamiseksi kuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
839: diabeetikoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400
840: - 397 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
841: - 382 Hakala: Määrärahan osoittamisesta valtion
842: tamisesta oppisopimuksen tehneiden työnanta-
843: virastotalon laajentamiseksi Orimattilassa 401
844: jienkorvauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
845: - 383 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Ori-
846: mattilan kotitalousopiston karjarakennuksen - 398 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
847: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402 tamisesta suomenhevosten varsarahoihin . . . . 417
848:
849: - 384 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Num- - 399 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
850: menjoen perkaushankkeen suunnitteluun ja töi- tamisesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
851: den aloittamiseksi Nummella . . . . . . . . . . . . . . 403 rahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
852: i'
853: Siv. Siv.
854: - 400 Hautala ym.: M~ärärahan osoittamisesta - 416 Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoit- ·'
855: Tu~n lentoasemat} kiitoradan pidentämiseen · 419 tamisesta ympäristötutkimuksiin ja -selvityksiin 435
856:
857: T .;101 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit- '""'•417 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Oi-• ,
858: . tamisesta saaristoliikenteen avustamiseen . . . . 420 naalan urheilukentän rakentamiseen Jämsänkos-
859: kella ............ :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
860: - 402 Ha1,1tala ym.: Määrärahan osoittamisesta .
861: ; . pienteollisuuslainojen korkotukeen . . . . . . . . 421 - 418 Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
862: - 40~ I{autala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
863: Keski-Suomen pohjoisten vesistöjen perkaanii~ · ·
864: tamisesta vien~in edistämislainoihin . . . . . . . . 422 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . 437
865:
866: -:- 4o4 Hautala ·y~.: Määrärahan osoittamisesta - 419 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen
867: ~. Lähetysnuoret r.y:n toiminnan tukemiseen . ." 423 liikenteen väylän rakentamiseen tieosuudelle
868: Kaipola-Olkkola Jämsässä . . . . . . . . . . . . . . . . .438
869: - 405.1-l:elminen: Määrärahan osoittamisesta Kai-
870: piaisten'-'-Alaportin· maantien n:o 375 paranta-. .....:... 420 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Hil-
871: . · 'miseksi Kaipiaisten taajaman kohdalla . . . . . . "424 denmäen risteyssillan rakentamiseen Jämsässä .439
872: - 406'Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 421 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta ra-
873: maantien ·n:o 356 parantamiseen välillä Muh-
874: kennustöiden aloittamiseen tieosuudella Jäm-
875: niemi _: Ahvio - Uudenmaan läänin raja
876: sänkoski-Juoksiahti ..................... · 440
877: · ':Anjalankoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
878: - 407 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 422 Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta ter-
879: kantatien n:o 60 rakentamiseen välillä Voik- veyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseen
880: kaa-Heparo Kuusankoskella ja Valkealassa . . ·426 Jämsään ............ :. ; . :. . . . . . . . . . . . . . . 441
881:
882: - 40~ .Helminen ym.: Määrärahan osoittamis~ta - 423 Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
883: Vaidonrautateiden rataosaston tilapäisessä työ- maantien n:o 301 parantamisen aloittamiseen
884: sopimussuhteessa olevien henkilöiden työsuh- Narvan taajaman kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . 442
885: teen vakinaistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
886: - 409 Helmipen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 424 Hokkanen ym;: Määrärahan osoittamisesta
887: .Kaunissaaren sähköistämiseen Pyhtäällä . . . . . . 428 Lentotekniikan Kilta r.y:lle ilmailunäyttelyä
888: varten Kuorevedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
889: - 410 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
890: Invalidiliitto r.y:n lomatoiminnan tukemiseen 429 - 425 Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoit~
891: tamisesta paikallispoliisin toimintojen tehos-
892: - 411 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi tarvittavien virkojen ja toimien pe-
893: Itä-Suomen Instituutin toimintaedellytysten. rustamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 444
894: turvaamiseen 430
895: - 426 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
896: - 414 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion velkojen viivästymisestä kunnille aiheu-
897: maantien n:o 410 rakennustöiden aloittamiseen tuvien kustannusten lieventämiseksi . . . . . . . . 445
898: tieosuudella Otamo-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . 431
899: - 413 Hietala: Määrärahan osoittamisesta maan- - 427 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
900: tien n:o 450 (Pieksämäki-Suonenjoki) perus- kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä siitä
901: parantamiseen .......................... :. 432 ?Pettajille aiheutuvan ylimääräisen työn korvaa-
902: ·miseen ... : . . :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446
903: - 414 Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan
904: rakentamiseen mantereelta Väisälänsaareen Hir-. :: 428 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
905: yensalmella ................. ·.· . . . . . . . . . • . 433 ' Lepäisten-Lyökin paikallistien rakentamiseen 447
906:
907: - 415 Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta eri- - 429 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan
908: näisten toimien perustamiseen Valtionraui:a- osoittamisesta valtionavustuksiin kauppapalve-
909: ·.teille .. · .. ·...........· .· .· ....... · .............. , • . .~34 . lujeA saavutettavuuden. turvaamiseksi . • . . . . 448
910:
911: 3 088000399}
912: 18
913:
914: Siv. Siv
915: - 430 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan - 444 Jaakonsaari: Korotettujen määrärahojen
916: ·osoittamisesta vanhusten ja vammaisten kotona osoittamisesta eri viranomaisten suorittamaan
917: tapahtuvan hoidon tukemista koskevaan kokei- ympäristönsuojelutoimintaa koskevaan tutki-
918: lutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449' mukseen ja suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . 463
919:
920: - .431 Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan - 445 Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan
921: osoittamisesta valtionavustuksiin kunnille ko- osoittamisesta valtionavustuksiin valtakunnalli-
922: tiavustajatoiminnasta aiheutuviin kiiyttökustan- sille luonnonsuojeluyhteisöille . . . . . . . . . . . . . . 464
923: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450
924: - 446 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
925: - · 432 Impiö: Määrärahan osoittamisesta Pelko- · elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastuksen
926: senniemen Suvannon kylän koulun kunnosta- ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suomen
927: miseksi Taidemaalariliiton toimintakeskukseksi 451 alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 465
928:
929: - 433 Impiö: Korotetun määrärahan osoittami- - 447 Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoitta-
930: sesta valtionapuna kuivatustöihin . . . . . . • . . . 452 misesta maan hankkimista varten luonnonsuo-
931: jelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466
932: - 434 lmpiö: Määrärahan osoittamisesta Ylitor-
933: nion kotiteollisuuskoulun toisen laajennusvai- - 448 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta
934: heen toteuttamiseen työllisyysvaroin . . . . . . . . 453 turvetta jalostavan kemianteollisuuden kiiyn-
935: nistämistutkimukseen Oulun läänin eteläisellä
936: - 435 Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittami- alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 467
937: sesta lääninhallitusten ympäristönsuojeluneu-
938: vottelukuntien toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . 454 - 449 Jaatinen ym.: Korotettujen määrärahojen
939: osoittamisesta kansainväliseen kehitysyhteis-
940: - 436 Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoit- työhön ................................. 468
941: tamisesta valtionavustuksiin opiskelija-asunto-
942: jen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455 - 450 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
943: asuntolainojen korkotukeen erityisesti ensiasun-
944: - 437 Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoitta- non hankkijoille ja nuorten perheiden asunto-
945: misesta valtionavustukseen korkeakouluopiske- olosuhteiden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 469
946: lijoiden ruokailukustannusten alentamiseen . . 456
947: - 451 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
948: - 438 Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittami- asuntosäästöpalkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
949: sesta teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
950: ja lapsiteattereiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . 457 - 452 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
951: tamisesta jätehuoltoa ja käytetyn voiteluai-
952: - 439 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta TV neen hyötykäyttöä koskeviin tutkimuksiin ja
953: 2:n näkyvyyden laajentamiseksi koko maata selvityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
954: koskevaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458
955: - 453 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
956: - 440 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta pää- tamisesta valtakunnallisten luonnonsuojelujär-
957: kaupunkiseudun käsittävän metroliikenteen jestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473
958: jatkosuunnittelun tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 459
959: - 454 Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
960: - 441 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta kuntien palo- ja pelastustoimen käyt-
961: Helsingin seudun rantojen öljyvahinkojen tor- tökustannusten valtionosuuksiin . . . . . . . . . . . . 474
962: juntakaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . 460
963: - 455 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
964: - 442 Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lisä- kunnallista elintarvikevalvontaa koskevan val-
965: aineraportin laatimista varten . . . . . . . . . . . . . . 461 tionapujärjestelmän kehittämisen käynnistiimi-
966: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475
967: - 443 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamises-
968: ta lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimisto- - 456 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
969: jen perustamista varten tarvittaviin virkoihin ja valtionavustuksena Sotainvalidien Veljesliiton
970: · toimiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477
971: Sisällysluettelo :19
972:
973: Siv. Siv.
974: - 457 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit· - 471 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoite
975: tamisesta tiedonvälityksen aseman ja vastuun tamisesta maahan upotettujen öljysäiliöiden tar~·
976: selvittämiseksi Suomen virallisen ystävyyslinjan kastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
977: tukijana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
978: - 472 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
979: - 458 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta lastenseimien Ja -tarhojen sekä leik-
980: tamisesta lasten oikeudellisen aseman paranta- kipaikkojen suojaamiseksi liikenteen haitailta 496
981: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ' 479
982: - 473 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
983: - 459 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta työajan lyhentämistoimenpiteiden suo-
984: tamisesta vanhusten asunto-olojen parantami; rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
985: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
986: - 474 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
987: - 460 Anna,Liisa Jokinen ym.: Määrärahan sesta lääninvankilan sijoittamiseksi Pohjois-
988: osoittamisesta ETYK-asiakirjojen saattamiseksi Kymenlaaksoon ......................... . 499
989: opintoaineistoksi kouluihin ja aikuisopetukseen 481
990: - 475 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
991: - 461 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- kauppatieteellisen tiedekunnan perustamista
992: tamisesta taideteosten ostoon vaikeuksissa ole- Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yh-
993: vilta taiteilijoilta ....................... . 482 teyteen <koskevan suunnittelun aloittamiseen 500
994:
995: - 462 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan - 476 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
996: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kulttuurioh- Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamiseksi
997: jaajien palkkaukseen ..................... . 483 Elimäelle .............................. . 501
998: - 463 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
999: - 477 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1000: tamisesta Suomen Esperantoliiton toiminnan
1001: Urpalanjoen järjestelyä varten ........... . 502
1002: tukemiseen ............................. . 484
1003:
1004: - 464 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- - 478 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
1005: tamisesta satamakaupunkien vesialueilla tapah- maantien rakentamiseen valtatieltä n:o 15 Kää-
1006: tuneiden tuhojen korjaamiseksi ........... . 486 pälään Valkealassa ...................... . 503
1007:
1008: - 465 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit- - 479 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1009: tamisesta vesakkojen hävittämiseen ilman ve- Voikkaan sillan uusimisen suunnittelua var-
1010: sakkomyrkkyjä ......................... . 487 ten ...................................... 504
1011: - 466 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1012: - 480 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1013: tamisesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin poi-
1014: Kotkan Mussalon satamahankkeen toteuttami-
1015: kittaisteiden suunnitteluun ja rakentamiseen .. 489
1016: seksi 505
1017: - 467 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1018: tamisesta Marttilan-Yläneen tien rakentami- - 481 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1019: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
1020: osuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506
1021: - 468 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1022: tamisesta jalankulku- ja polkupyöräteiden ver-
1023: - 482 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1024: koston ailcaansaamiseksi kaikkiin asutuskeskuk-
1025: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1026: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
1027: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508
1028: - 469 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1029: tamisesta paikallisluontoisen sähköjunaliiken- - 483 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1030: teen aloittamiseen Turun seudulla . . . . . . . . 492 sesta valtion virastotalon rakentamiseen Noor-
1031: markkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
1032: - 470 Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoit-
1033: tamisesta sähköistetyn rautatien rakentamiseen - 484 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami·
1034: välille Helsinki-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493 sesta lukion perustamiseen Noormarkkuun . . 510
1035: 20 Sisälly~luettelo
1036:
1037:
1038: Siv. Siv.
1039: - 485' Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 499 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1040: sesta turkisompelimolinjan perustamiseen Kih- sesta maantien rakennustyön aloittamiseen vä:
1041: . ·:·niön kotiteollisuuskouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 511 lillä Luhalahti-Viljakkala . . . . . . . . . . . . . . . . 525
1042:
1043: - 486 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 500 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1044: sesta työhevoskannan lisäämiseen . . . . . . . . . . 512 sesta Porin-Tampereen tien ja Mouhijärven
1045: :··:. keskustaan johtavan tien risteyksen liikenne-
1046: ' turvallisuusjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
1047: - 487 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1048: sesta keskuskalanviljelylaitoksen perustamiseen - 501 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1049: .,, Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 sesta maantieyhteyden rakentamiseen välillä
1050: Suodenniemi-Putaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
1051: - 488 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1052: sesta Karvianjoen perkaamiseen Lankosken ja - 502 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1053: . . jokisuun välillä . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 514 sesta Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenkyrön
1054: Vesajärven välisen maantjen rakentamiseen . . 528
1055: - 489 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 503 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1056: sesta Pitäjänojan perkaamiseen Kankaanpäässä 515 sesta maantien rakentamiseen välillä Sävi-
1057: Vatula-Kilvakkala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529
1058: ~. 490 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1059: . . sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin pe- - 504 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1060: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 sesta Arantilan sillan rakentamiseen Nakkilassa 530
1061: ........., 491 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- --' 505 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1062: sesta sorapintaisten maanteiden uudelleenraken- sesta sotaveteraanien ilmaisiin matkoihin Val-
1063: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517 tionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
1064:
1065: - · 492 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 506 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1066: sesta lyhimmän tieyhteyden aikaansaamiseen sesta tapaturmaviraston jutturuuhkan purkami-
1067: Etelä-Pohjanmaalta Helsingin suuntaan . . . . . . 518 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
1068:
1069: - 507 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1070: - 493 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1071: sesta lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokei-
1072: sesta maantien rakentamiseen välillä Alahonka-
1073: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
1074: joki-Pyntäinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
1075: - 508 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1076: ..o.:· 494 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta lasten kotihoidon tukemiseen 534
1077: sesta maantien rakentamiseen välillä Ahlainen
1078: -Merikarvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 - 509 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1079: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . . . 535
1080: 495 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1081: - 510 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1082: sesta Kankaanpään-Suodenniemen maantien
1083: sesta invalidieläkkeiden korottamiseksi myön-
1084: rakentamiseen välillä Kankaanpään raja -
1085: nettävään ylimääräiseen tukeen . . . . . . . . . . . . 536
1086: Taipaleen risteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
1087: - 511 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1088: - 496 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- sesta invalidien vammoista johtuviin hoitome-
1089: sesta maantien rakentamiseen välillä Kankaan- noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537
1090: pää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-Lassila-
1091: Noormarkku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 - 512 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1092: sesta invalidien kuntoutuslaitoslomiin . . . . . . 538
1093: - 497 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 513 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami-
1094: sesta maantien rakentamiseen välillä Karvia- sesta alkoholistihuoltoloiden asiakkaiden p?Jk-
1095: Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen-Tuorila . . 523 kiorahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
1096: - 498 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 514 Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan
1097: sesta maantien rakentamiseen välillä Kiikoinen osoittamisesta kodinhoitajien virkojen perusta-
1098: -Kiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524 miseen kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
1099: Sisiiiiy~luettelo 21
1100:
1101: Siv. Siv.
1102: ;---- 515 Joutse~lahti ym.: Korotetun määrärahan - 530 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1103: osoittamisesta' pienyrittäjien lomarahan inaksa- ns. Porin pohjoisen, satamatien rakentamisen
1104: m~seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 541 aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
1105:
1106: 51'6 Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittami- - 531 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1107: sesta psoriasispotilaiden avohoitoverkoston luo- Satakunnan työvoimapiirin perustamista varten 560
1108: miseen ja lääkekustannusten korvaamiseen . . 542
1109: - 532 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1110: 517 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaiden kirkko- ja seurakuntien kulttuuri- ja
1111: kenttärovastin ja sotilaspastorin virkojen pe- sosiaalitoimintaan sekä niiden toimintakeskus-
1112: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543 ten rakentamiseen .............. _......... 561
1113:
1114: - 518 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 533 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1115: huumeiden käytön ehkäisemisopetuksen ylitar- kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562
1116: kastajan palkkaamiseksi kouluhallitukseen . . 545
1117: - 534 Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan
1118: 519 Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoinnin terveyshaitoista tie-
1119: osoittamisesta muinaistieteellisten kaivaustöi- dottavan valistuksen jakamista varten . . . . . . 563
1120: den tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
1121: - 535 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1122: ;_ 520 Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan anestesiaerikoislääkärin ja erikoissairaanhoita-
1123: osoittamisesta luonnonsuojelualueiden, ostoihin 548 jan virkojen perustamiseksi yliopistollisiin kes-
1124: kussairaaloihin synnytyskipujen lievittämisen
1125: 521 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
1126: alennuslippujen järjestämiseen eläkeläisille lin-
1127: ja-autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 - 536 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
1128: Vainikkalan viljavaraston muuttamiseen vas-
1129: 522 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta taanottovarastaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565
1130: äitiysrahan vähimmäismäärän korottamiseksi 550
1131: - 537 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta ns.
1132: :- 523 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhan Viipurin maantien korjaamiseen v~lillä
1133: MS-potilaiden ja muiden neurologisesti vam- Kasukkala-Nuijamaan kirkonkylä . . . . . . . . . 566
1134: mautuneiden kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . 551
1135: - 538 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kus-
1136: 524 Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta tavin-Mynämäen-Auran-Halikon tielinjan
1137: Näkövammaisten Keskusliiton ja sen jäsenjär- yleissuunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
1138: jestöjen ääni- ja pistelehtien kustantamiseen 552
1139: - 539 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Leh-
1140: - 525 Juvela: Määrärahan osoittamisesta Euran mänkurkun tien rakentamiseen 568
1141: Koskeljärven veden pinnan nostamiseen .... 554
1142: - 540 Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1143: - 526 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin paikallistien rakentamiseen 569
1144: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
1145: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555 - 541 Karhuvaara ym.: Korotetun määrärahan
1146: osoittamisesta kesälukiotoiminnan tukemiseen 570
1147: - 527 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1148: valtatien n:o 2 ja Harjavallan-Turun tien - 542 Kauppi: Määrärahan osoittamisesta alko-
1149: eritasoristeyksen rakentamiseen Harjavallassa 556 holisairauksien professorin viran perustamiseen
1150: Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1151: - 528 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1152: Vammalan-Putajan välisen tieosuuden perus- - 543 Kauppi: Määrärahan osoittamisesta eräiden
1153: korjaustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 557 virkojen perustamiseksi Vaasan korkeakouluun 572
1154:
1155: 529 M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta - 544 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1156: sillan rakentamisen aloittamiseksi Kokemäen- turkistuotannon jatkojalostuksen kehittämiseen
1157: joen ylitse Nakkilan keskustassa ...... - • . . 558 Keski-Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
1158: 22 Sisällyslue~
1159:
1160:
1161: Sivo Sivo
1162: - 545 Kauppi: Määrärahan osoittamisesta meren- - 559 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
1163: kulkijoiden ja heidän perheittensä telepalvelu- Lasten Keskus roy:n toiminnan tukemiseen o 0, 590
1164: jen parantamista koskevaan tutkimukseen o o 575 0 0
1165:
1166:
1167:
1168: - 560 Kemppainen ymo: Korotetun määrärahan
1169: - 546 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionapuna opintokeskusten
1170: tuotekehittelyinsinöörin viran perustamiseksi luentotoimintaa varten oo oo oo o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 591
1171: Vaasan lääniin o oo 0 oo 0 oo
1172: 0 oo o 57 6
1173: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1174:
1175:
1176:
1177:
1178: - 561 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1179: - 547 Kauppi ymo: Korotetun määrärahan osoit- tamisesta kansainvälisten järjestöjen kautta
1180: tamisesta lasten kotona tapahtuvan hoidon tu- ohjattavaan kehitysapuun kehitysohjelmien ra-
1181: kemiseen o oo o o o o o o o oo o oo o o o o o o 578
1182: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 hoittamiseksi o o o o oo oo o o oo oo o ooo oo o o
1183: 0 0 0 0 0 0 592
1184:
1185: - 548 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta - 562 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1186: vaikeavammaisten nuorten palvelutarpeen sel- tamisesta kahdenväliseen lahjamuotoiseen ke-
1187: vittämiseen ja palvelutalojen rakentamiseen o 579 0 hitysapuun o o o o oo
1188: 0 0 o o o oo ooo o oo
1189: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 593
1190:
1191: - 549 Kauppi ymo: Korotetun määrärahan osoit- - 563 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1192: tamisesta valtionavuksi kunnille kotiavustaja- tamisesta humanitaariseen apuun kehitysmaille 594
1193: toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin 580
1194: - 564 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1195: - 550 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta tamisesta henkilökohtaisiin osakelainoihin 0 0 595
1196: vähävaraisten äitien lomanviettotoiminnasta
1197: huolehtivien järjestöjen valtionapuun o o o oo o 581 - 565 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1198: tamisesta tuen tarpeessa oleville omistusasun-
1199: - 551 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta noissa asuville o o 0 o0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 596
1200: Herttoniemen Nuorisohotellin toiminnan ke-
1201: hittämistä varten o o oo o o o oo o o o o
1202: 0 oo o 582
1203: 0 0 0 0 0 0 0
1204: - 566 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta jät-
1205: teiden hyötykäytön edistämiseen o oooo oo o o o 597
1206: - 552 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
1207: - 567 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1208: Pohjois-Karjalan piirirakennustoimiston uudel-
1209: tamisesta varusmiesten päivärahan korottami-
1210: leen perustamiseen oo o o o oo oo o o o oo o o o 583
1211: 0 0 0 0 0
1212:
1213:
1214: seen o o oo o o o oo oo o oo oo oooo o oo
1215: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 598
1216: - 553 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta
1217: - 568 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta
1218: peruskoulun yläasteen luokan enimmäiskoon
1219: lukion opetusryhmien pienentämiseksi ooo 0 0 0 599
1220: pienentämiseksi o o o o oo
1221: 0 o o o o oo
1222: 0 o 584 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1223:
1224:
1225:
1226:
1227: - 569 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta pe-
1228: - 554 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta ruskoulun yläasteen oppilasryhmien pienentämi-
1229: maatalouskoulutuksen laajentamiseksi Koivikon seksi 0o o oo oo o oo o oo o o o oo oo o o o o oooo o o o o o 600
1230: 0 0
1231:
1232:
1233:
1234: tilalla Kiteen Puhoksessa o oo o o oo o 585 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1235:
1236:
1237:
1238:
1239: - 570 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoitta-
1240: - 555 Kauppinen ymo: Korotetun määrärahan misesta maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
1241: osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat koituksiin o oo o oo o o o o o oooo o o o oo 601
1242: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1243:
1244:
1245:
1246:
1247: roy:n valtionapuun o o o o o o o oo o o o o o oo o o o 586
1248: 0 0 0 0
1249:
1250:
1251: - 571 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta
1252: - 556 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta Koskeljärven kunnostamiseksi Eurassa oo 0 0 0 0 602
1253: Aittolahden-Väärämäen maantien perusparan-
1254: - 572 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
1255: nustöiden aloittamiseen o o oo oo o o oo o 587
1256: 0 0 0 0 0 0 0 0
1257:
1258: tamisesta lapsilisien korottamiseen ooo o oo 0 0 0 0 603
1259: - 557 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittami- - 573 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1260: sesta Lieksaa ja Nurmesta sekä niitä ympäröi- Keski-Suomen lääninvankilan ennakkosuunnit-
1261: viä kuntia palvelevan lentokentän aikaansaami- telua varten 0 0 0o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 604
1262: seksi o o o oo o oo o oo o o oo o o o oo o o oo o oo oo o o 588
1263: 0 0 0 0
1264:
1265:
1266:
1267:
1268: - 574 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1269: - 558 Kauppinen ymo: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille aseidenriisuntaa ja rau-
1270: Pohjois-Karjalan sosiaalisairaalan suunnitteluun hankysymystä koskevaa tiedotustoimintaa var-
1271: ja rakennustöiden aloittamiseen oo o oo oo o o 589 0 0 0 ten o 0 oo
1272: 0 0 oo
1273: 0 oo
1274: 0 0 0o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 605
1275: Sisällysluettelo 23
1276:
1277: Siv. Siv.
1278: - 575 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 589 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta val-
1279: KU:usan-Kaura-ahon paikallistien kestopääl- tion virastotalon suunnittelua ja rakennustöi-
1280: lystämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 den aloittamista varten Hyvinkäällä . . . . . . . . 621
1281:
1282: - 576 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 590 Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Hy-
1283: Metsolahden-Vihtalahden maantien paranta- vinkään pohjoisen ohikulkutien suunnitteluun
1284: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 ja töiden aloittamiseen sekä tämän jatkeena
1285: olevan itäisen radanvarsitien suunnitteluun . . 622
1286: - 577 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1287: Multiantien parantamiseksi Keuruun kirkonky- - 591 Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1288: lässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumuseon
1289: museohallin aikaansaamiseksi Helsinki-Van·
1290: - 578 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta taan lentoaseman alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
1291: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Keu-
1292: ruun-Kolhon maantiellä välillä Haitto - - 592 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan
1293: Keurusselän varuskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609 osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1294: tamiseksi ..... - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
1295: -'- 579 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1296: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Kai- - 593 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1297: palan paikallistiellä Jämsässä . . . . . . . . . . . . . . 610 Nurmeksen Evankelisen Kansanopiston raken-
1298: nuslainojen hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
1299: - 580 Knuuttila: Määrärahan osoittamisesta Äijä-
1300: - 594 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1301: Iänsalmen sillan rakentamiseen Jyväskylän kau-
1302: Onkamon metsäkoulun rakentamisen aloitta-
1303: pungin ja maalaiskunnan rajalla . . . . . . . . . . . . 611
1304: miseen Tohmajärveliä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1305: - 581 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 595 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1306: liikenneturvallisuuden parantamiseksi rautatei- konservatorio-osaston perustamiseksi Joensuun
1307: den ja yksityisteiden tasoristeyksissä Keski-Suo- musiikkiopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
1308: messa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612
1309: - 596 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan
1310: - 582 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionosuuteen kunnan- ja kau-
1311: puolella maksulla junissa ja linja-autoissa mat- pungineläinlääkärien palkkaamiseen . . . . . . . . 629
1312: kustamaan oikeuttavan ikärajan korottamiseksi 613
1313: - 597 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1314: - 583 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta muistomerkin suunnittelemiseksi lotille ja ko-
1315: suomalaisen traktorin tuotekehittelyä varten . . 614 tirintaman naisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
1316:
1317: - 584 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 598 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1318: Kriminaalihuoltoyhdistykselle kahden uuden Saamelaisneuvoston toiminnan avustamiseen 631
1319: jälkihuoltoyksikön perustamista varten . . . . 615 - 599 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1320: kristillisen nuorisotyön tukemiseen . . . . . . . . . . 632
1321: - 585 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1322: tamisesta vähälevikkisen kirjallisuuden ostotu- - 600 Kortesaimi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1323: kikokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616 hirventaljojen tehokkaaksi talteenottamiseksi 633
1324:
1325: - 586 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 601 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1326: uusien toimitilojen hankkimiseksi Työväen Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan vanhojen
1327: Näyttämöiden Liitto r.y:lle . . . . . . . . . . . . . . . . 618 kuivatuskanavien uudelleen aukaisemiseen . . 634
1328:
1329: - 602 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1330: - 587 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1331: ta yksityismetsien ensiharvennusten toteutta-
1332: maantien n:o 322 peruskorjauksen aloittami-
1333: misen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
1334: seksi välillä Turun piirin raja - Kuru . . . . 619
1335: - 603 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1336: - 588 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta voimajohtolinjojen maapohjan monikäytön tut-
1337: uusien toimien perustamiseksi postilaitokseen 620 kimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
1338: Sisällysluettelo.
1339:
1340: Siv. Siv.
1341: ~- 604 Kortesalmi ym.:.Määrärahan osoittamisesta - 618 Koskinen ym.: Määrä.rahan. osoittamisesta
1342: yksityisteiden valtion hoitoon ja omistukseen syöpäsairauksien toteamisen mahdollistamiseksi
1343: : siirtämisen nopeuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 637 varhaisvaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
1344: - 619 . Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta,_
1345: - 605 .Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1346: ympätistön- ja luonnonsuojelun Jutldmusase-
1347: aurinkoenergian talteenoton ja laitteiden tuote-
1348: . man suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi Ku- ~
1349: kehittelyn tehostamiseksi , . • . . . . . . . . . . . . . . . 638
1350: ruun .............................. ·..... 652
1351: - 606 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 620 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1352: tuulivoimaloiden stmnnittelemiseksi ja rakenta- valtion vi.i'astotalonsuuhnittelemiseksi Nokialle : 653
1353: miseksi ................................ . 639
1354: - 621 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1355: - 607 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta korkeakoulujen talonrakennust-öitä
1356: jätteiden talteenoton tehostamiseksi . . . . . . . . 640 varten ..................... , , ...••.. ~ ... ·. ,_.....654
1357: 622 Kuoppa ym.: Määrärahan. osoittamisest~.
1358: - 608 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ammattikoulu~ laaj~rit~inis~n ~~bi(
1359: ._: Koillis-Lapin Savukosken Sokiin malmikerros- nitteluun ..........•.... , ............. :·..... 655
1360: tuman käyttöönottamiseksi. , . . . . . . . . . . . . . . . 641
1361: - 623 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1362: - 609 Kortesalmi ym:: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitoksissa opiskelevieh oppilaiden·
1363: . akupunktiohoidon kustannusten korvaamiseen matkakustannusten korvaamiseksi ....... , . . 656
1364: sairausvakuutusvaroista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1365: - 624 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta
1366: - 610 Koskenniemi: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakoulun rakentamiseksi- Tam-·
1367: · Kolarinsaaren siltasuunnittelua ja rakentamista pereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
1368: varten ........... ,:. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
1369: - 625 Kuoppa ·ym.: Määrärahan osoittamisesta
1370: ..,... 611 Koskenniemi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi·
1371: Rovaniemen postiautovarikon alaisen Muonion välillä Kangasala-Alasenjärvi .............. · 658
1372: autonhuoltopaikan rakentamiseksi ... ·. . . . . . . 644
1373: - 626 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoit;
1374: ...:... 612 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Lielahden-Porin/Rauman radan pe;
1375: kuntien välityksellä tapahtuvan omakotiraken- rusparantamiseen ...... ·............ -...... -'659
1376: tamisen lainoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
1377: - 627 Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta.
1378: ...:... 613 Koskinen ym.: Mä-ärärahan osoittamisesta maakaasuputkiverkoston laajentamiseen . . . . . . 660
1379: kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseksi van-
1380: - 628 Kuoppa ym.: Korotettujen määrärahojen
1381: huksille ja lapsiperheille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
1382: osoittamisesta kunnille terveyskeskusten ja sai-
1383: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin . . 662
1384: - 614 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1385: 'valtion Nastolan virastotalon rakennussuunnit- - 629 Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1386: telun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 tamisesta virastotyöntekijäin palkkoihin ja kun-
1387: nalliseen työllistämistukeen nuorten työttömien
1388: - 615 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllistämiseksi kokopäiväisesti . . . . . . . . . . . . 664
1389: Lahden teatteritalon rakentamisen aloittami-
1390: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648 - 630 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan
1391: osoittamisesta lääninhallitusten ympäristönsuo-
1392: jelutoimistojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 665
1393: - 616 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1394: maakaasujohdon rakentamisen suunnitteluun ja - 631 Kuuskoski-Vikatmaa: Määrärahan osoitta- ·
1395: töiden aloittamiseen linjalla Kouvola-Lahti- . misesta vanhustentalojen rakentamiseen . . . . 666
1396: · Hämeenlinna ... ·. ·... ·.... , . . . . . . . . . . . . . . . . 649
1397: - 632 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun mää-
1398: - 617 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan rärahan osoittamisesta kesäsiirtoloiden valtion-
1399: · - ?soittamisesta työttömyyskassojen valtionapuun 650 apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667
1400: 25
1401:
1402: Siv. Siv.
1403: - 633 Kuuskoski-Vikatmaa: Määrärahan osoitta- - 647 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisestll.
1404: misesta · Varsinais-Suomen uloimman kehätien kantatien n:o 148 perusparantamiseen PernlöQ
1405: rakentamiseksi välillä Loimaa-Alastaro-Uusi- ja Kiskon alueella ......................• ,.. 682
1406: kaupunki .............................. . 668
1407: - 648 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisC!lta
1408: - 634 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- matka-alennuksen myöntämiseksi posti- ia lirija-
1409: sesta valtion Ylöjärven virastotalon rakennus- autoliikenteessä kansaneläkeläisille, invalideill~ .
1410: suunnitteluun .......................... . 669 ja työkyvyttömyyseläkettä saaville .... , ..... ~· 683
1411:
1412: - 635 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrära- - 649 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamis()Stll
1413: han osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen
1414: ruokailun tukemiseen ................... . 670 Turun ja Porin työsuojelupiiriin .........•.. 684
1415:
1416: - 636 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- - 650 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamise$tll
1417: sesta peruskoulun yläasteen perusopetusryh- siirtona sairausvakuutusrahastoon käytettäväksi
1418: mien koon pienentämiseen .............. . 671 sairausvakuutusmaksun poistamiseen kansan~ ,
1419: eläkeläisiltä .......................... , ; .. • 685
1420: - 637 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1421: sesta Ylöjärven urheilutalon rakentamiseen .. 672 - 651 E. Laine ym.: Mi;iärärahan osoittamisesta
1422: sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahan taso~
1423: - 638 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami- korottamiseksi ylimääräisin tukierin .... ; .... .686
1424: sesta Valtionrautateiden erittelemättömiin ta-
1425: lonrakennustöihin ....................... . 673 - 652 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan os0it'.
1426: tamisesta kansaneläkelain mukaisen valtio~
1427: - 639 Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan
1428: osuuden suorittamiseen .................. , 687
1429: osoittamisesta Valtionrautateiden ratojen pa-
1430: rantamiseen ja teollisuusraiteiden rakentami- - 653 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1431: seen .................................. . 674 ympäristöministeriön perustamisen edellyttä-
1432: miin toimenpiteisiin ................... , ..
1433: - 640 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1434: sesta eräiden virkojen ja toimien perustami-
1435: - 654 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1436: seen työsuojelun piirihallintoon ........... . 675
1437: Tampereen teknillisen korkeakoulun III vai-
1438: - 641 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta heen rakennustöiden aloittamiseksi ....... , 690
1439: ylimääräisenä asumistukena asumistuen korot-
1440: tamiseen ja tuen saajien piirin laajentamiseen 676 655 J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1441: rakennusavustuksen myöntämiseksi Oriv~en
1442: - 642 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Opistolle .............................. . 691
1443: teknisten oppilaitosten kirjastojen kehittämi-
1444: seen .................................. . 677 - 656 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1445: tamisesta laitosmuotoisen sivistystyön keskus-
1446: - 643 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit- järjestöjen valtionapuun ................. . 692
1447: tamisesta liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja
1448: tutkimustyöhön sekä toimintaan ......... . 678 - 657 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1449: tamisesta opintokeskusten luentotoimintaa var-
1450: - 644 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1451: ten 694
1452: liikuntaesteisten erityisryhmien liikuntatoimin-
1453: nan kehittämiskokeiluihin ............... . 679
1454: - 658 J. Laine ym.: Korotettujen määrärahojen
1455: - 645 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta teattereiden valtionapuun sekä
1456: Saaristomeren kansallispuiston perustamista teatteriryhmien, musiikki-, tanssi- ja lapsiteat-
1457: varten ................................. . :680 tereiden tukemiseen ..................... . 695
1458:
1459: - 646 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta - 659 J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoite
1460: uuden lautta-aluksen hankkimiseksi Korppoon tamisesta näyttämötaiteellista harrastustoimin-
1461: ja Houtskarin välistä liikennettä varten .... 681 taa varten .............................• ,. 697
1462:
1463: 4 088000399]
1464: 26 Sisällysluettelo
1465:
1466: Siv. Siv.
1467: - 660 T Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta - 674 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan
1468: työväenkulttuurin aineellisen ja henkisen pe- osoittamisesta lainojen myöntämiseen vuokra-
1469: rinteen keräämistä ja tutkimista varten . . . . . . 698 asuntojen omaksi lunastamista varten . . . . . . ·712
1470:
1471: - 661:J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 675 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan
1472: tamisesta vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen osoittamisesta valtionavustuksiksi valtakunnal-
1473: järjestämisestä kunnille suoritettaviin valtion- lisille luonnonsuojeluyhdistyksille . . . . . . . . . . 713
1474: - \tvustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
1475: - 676 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1476: - 662 Lattula: Määrärahan osoittamisesta raja- jätteiden hyötykäytön edistämiseen ja jätehuol-
1477: vartiolaitokselle partioautojen ja moottorikelk- lon työntekijäin lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . 714
1478: . kojen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700
1479: - 677 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1480: - 66J'Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- kuntien kuntalaisiinsa kohdistuvan tiedotustoi-
1481: sestä:. puolustusvoimien perushankintoihin Poh- minnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
1482: jois'-Suomen joukkojen erikoisolosuhteiden vaa-
1483: -: 'timiin välineisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 01 - 678 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1484: suunnitelman laatimiseksi byrokratian poista~
1485: - 664 'Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaa- miseksi valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . 716
1486: ehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan
1487: '·:'tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 - 679 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1488: selvitystyöhön osuuskauppojen säästökassatoi-
1489: - 665: Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- minnan lopettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717
1490: sesta kalansaaliin talteenoton ja käytön edis-
1491: -~ tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 - 680 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1492: tutkimuksen suorittamiseksi pankkien ja kiin-
1493: - 666. Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- teistönvälitysyhtiöiden välisistä suhteista . . . . 718
1494: sest<~: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille uusien
1495: .>teiden tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 - 681 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1496: polttoaineen valmisteveroa vastaavan avustuk-
1497: - 667, Lattula: Määrärahan osoittamisesta pien- sen suorittamiseksi kuorma- ja taksiautoili-
1498: yrityslainoja varten . . . .. .. .. . .. .. . . .. . .. . 705 joille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719
1499:
1500: - '668 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- - 682 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1501: sesta malminetsintään ja sitä palvelevan geo- lammastalouden kehittämiseen Utsjoella ja
1502: logisen tutkimuksen edistämiseen kehitys- Inarissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720
1503: ahieilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1504: . '
1505: - 683 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1506: - 669 Lattula: Määrärahan osoittamisesta huume- marjanviljelyn neuvontatyöhön . . . . . . . . . . . . . 721
1507: valistustyön tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1508: - 684 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1509: ~ 670 Lattula: Korotetun määrärahan osoittami- marjojen ja vihannesten viljelyn koetilan ja
1510: sesta nuorten työttömyyden lieventämiseen . . 708 tuoremehujen tutkimusaseman perustamiseksi
1511: Luumäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722
1512: - 671 Laurila: Korotettujen määrärahojen osoit-
1513: tamisesta valtionavuksi järjestöjen vapaata si- - 685 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1514: vistystyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709 Uudenmaan läänin sivualueiden teiden korjaus-
1515: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723
1516: - 672 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1517: Keuhkovammaliiton järjestämää lomatoimintaa - 686 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1518: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710 ohituskaistan rakentamiseksi valtatiellä n:o 5
1519: Lautakankaan mäkeen Pertunmaalla . . . . . . . . 724
1520: - 673 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1521: tukkuliikkeiden ja kauppiaiden välisiin sopi- - 687 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1522: muksiin sisältyvän kohtuuttomuuden tutkimi- ohituskaistan rakennustöiden aloittamiseksi val-
1523: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711 tatiellä n:o 5 Pyhäntaan mäkeen Nastolassa . . 725
1524: Sisällysluettelo 27
1525:
1526: Siv. Siv.
1527: - 688 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 702 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1528: valtatien n:o 5 muuttamiseksi nelikaistaiseksi Sonnasen paikallistien muuttamiseksi maan-
1529: tieosalla Myllyoja-Heinola-Heinolan kk . . 726 tieksi ................................. , ·740
1530: - 689 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 703 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1531: valtatien n:o 6 ja Pulsan kylän välisen 1ien Enonlahden yksityistien muuttamiseksi paikat-
1532: peruskorjaamiseksi Lappeenrannassa . . . . . . . . 727 Hstieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741
1533: - 690 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1534: - 704 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1535: maantien n:o 414 peruskorjaamiseksi välillä
1536: metsäautotien parantamiseksi paikallistieksi
1537: Marjokorpi-maantie n:o 416 . . . . . . . . . . . . 728
1538: välillä Koskenniska-Uimila . . . . . . . . . . . . . . . 742
1539: 691 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1540: ylikulkusillan rakennustöiden aloittamiseksi - 705 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1541: metsäautotien muuttamiseksi paikallistieksi vä-
1542: Lahden-Heinolan radan ylitse maantiellä n:o
1543: lillä Taavettila- maan.tie n:o 423 . . . . . . . . . . 743
1544: 4142 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729
1545:
1546: - 692 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta 706 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1547: maantien n:o 4251 päällystämiseksi välillä Hakovirran lossin korvaamiseksi sillalla . . . . . . 744
1548: Koskenmylly-Vehkalahti . . . . . . . . . . . . . . . . 730
1549: - 707 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1550: - 693 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hanhivirran lossin korvaamiseksi sillalla . . . . 745
1551: kantatien n:o 60 parantamistöiden aloittami-
1552: seksi Heinolan maalaiskunnan alueella . . . . . . 731 - 708 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1553: Hyväsalmen lossin korvaamiseksi sillalla . . . . 746
1554: 694 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1555: Luumäen-Ylämaan tien aikaansaamiseksi . . 732 - 709 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1556: Lietveden lossin korvaamiseksi sillalla . . . . . . 747
1557: - 695 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1558: Sulkavalta Mäntysen kautta Juvalie johtavan - 710 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1559: maantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi . . 733 Puumalansalmen lossin korvaamiseksi sillalla 748
1560:
1561: - 696 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 711 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1562: Suomenniemen-Mäntyharjun tien peruskor- Tappuvirran lossin korvaamiseksi sillalla . . . . 749
1563: jaus- ja päällystystöiden aloittamiseksi . . . . . . 734 - 712 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1564: Ukonsalmen lossin korvaamiseksi sillalla . . . . 750
1565: - 697 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1566: Särkisalmen-Melkoniemen-Simpeleen maan- - 713 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1567: tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi . . . . . . 735 Vaaluvirran lossin korvaamiseksi sillalla . . . . . . 751
1568:
1569: - 698 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 714 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1570: Ansalahden paikallistien jatkamiseksi Rihun sillan rakentamiseksi Korkeasaaren salmeen
1571: paikallistielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 Sysmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752
1572:
1573: - 699 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 715 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1574: paikallistien rakentamiseksi Mäntyharjun Ah- pika- ja erikoispikajunien pysähtymispaikkojen
1575: venistosta Kousan kautta Heinolan maalaiskun- lisäämisen selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1576: nan Nuhjakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737 - 716 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1577: pienyritysten perustamisen neuvontatyöhön . . 754
1578: - 700 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1579: Onalin paikallistien rakentamisen aloittamiseen 738 - 717 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1580: keksintöjen patenttihakemusten käsittelyn no-
1581: - 701 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1582: peuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1583: paikallistien aikaansaamiseksi maantieltä n:o
1584: 428 Pertuumaan Ruorasmäestä Ruonin paikal- - 718 Leppänen ym.: Korotetun määrärahan
1585: listien loppupään kautta Uotilan paikallistien osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden käy-
1586: päätepisteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 tön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
1587: Siv. Siv.
1588: - 719 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 733 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1589: tuen maksamiseksi pienille ja keskisuurille yri- misesta pienyrlttaJlen vuosilomajärjestelmän
1590: tyksille uusien työpaikkojen perustamiseksi . . 757 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
1591:
1592: - 720 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 734 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-
1593: pienyritysten luottovakuusjärjestelmän selvitys- aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimiseksi
1594: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758 eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772
1595:
1596: - 721 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 735 Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1597: liikevaihtovetoon sisältyvän työn osuutta vas- Mikkelin kaupungissa annettavaa korkeaköulu-
1598: taavan avustuksen suorittamiseksi pienille yri- opetusta koskevan suunnittelun jatkamiseen . . 773
1599: tyksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759
1600: - 736 Liikanen: Määrärahan osoittamisesta puus-
1601: - 722 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ton kasvuhäiriöitä tutkivan konsultin palkkaus-
1602: lainoiksi ja avustuksiksi nuorille yrittäjille tyh- ta varten maa- ja metsätalousministeriöön .. : . 775
1603: jien myymälärakennusten lunastamiseksi . . . . 760
1604: - 737 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1605: - 723 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta för garanterande av arbete och bostad för fri-
1606: kioski- ja kukkakauppiaiden toimintaedellytys- givna från fängelser under en övergångstid för
1607: ten parantamista tarkoittavan selvitystyön suo- återanpassning tili samhället . . . . . . . . . . . . . . 776
1608: rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761
1609: - 737 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1610: - 724 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta vankilasta vapautuvien yhteiskunnan toimin-
1611: matkailutoimistojen perustamiseksi maalais- taan sopeutumisajan työpaikan ja asunnon
1612: kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762 turvaamiseen 778
1613:
1614: - 725 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 738 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1615: puolueettomille järjestöille ydinvoiman vastais- för bostadsbidrag åt folkpensionärer som bor i
1616: ta tiedotustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 763 eget egnahemshus ....................... . 780
1617:
1618: - 726 Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 738 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1619: toimenpiteisiin työttömyyden poistamiseksi ja omassa omakotitalossa asuvien kansaneläke-
1620: yritystOimtnnan edistämiseksi Pohjois-Karja- läisten asumistukeen 781
1621: lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764
1622: - 739 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1623: - 727 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta för statsunderstöd åt skärgårdsrådet i Larsmo 782
1624: pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden ja
1625: rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodisteisiin 765 - 739 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1626: Luodossa toimivalle saaristoneuvostolle annet-
1627: - 728 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta
1628: tavaan valtionapuun 783
1629: Iijokisuun Tangon ja Sarrion jokihaarojen ruop-
1630: paamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766 - 740 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1631: - 729 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta för avlönande av en jurist för att bistå fiskar-
1632: Kuivajoen ja siihen liittyvän Oijärven vesistö- befolkningen i juridiska frågor . . . . . . . . . . . . 784
1633: järjestelyjen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 767
1634: - 740 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1635: - 730 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoitta- kalastajaväestöä oikeudellisissa kysymyksissä
1636: misesta tie-, silta- ja talonrakennushankkeita avustavan lakimiehen palkkaamiseen . . . . . . . . 785
1637: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768
1638: - 741 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1639: - 731 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoitta- för ersättande av skador förorsakade av sälar
1640: misesta maaseudun sähköistämisen tukemiseen 769 åt yrkesfiskare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786
1641: - 732 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta - 741 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1642: Siuruan allasalueen tilojen lunastamiseksi val- hylkeiden ammattikalastajille aiheuttamien va-
1643: tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 770 hinkojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 787
1644: Sisällysluettelo 29
1645:
1646: Siv. Siv.
1647: - 742 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag - 748 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för
1648: för undersökning om Österbottens fiskföräd- undersökning av bristerna i nuvarande bestäm-
1649: lingsbehov och om lämplig fiskehamn för verk- melser om sjösäkerheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798
1650: samheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788
1651: - 748 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1652: - 742 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta meriturvallisuutta vaarantavien, voimassa ole-
1653: Pohjanmaan kalanjalostustarvetta ja toimintaa vista säännöksistä aiheutuvien epäkohtien tut-
1654: varten sopivaa kalasatamaa koskevaan tutki- kimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
1655: mukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789
1656: - 749 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1657: - 743 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta för garanterande av att färjtrafik över Kvar-
1658: teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin . . . . 790 ken upprätthålles året runt . . . . . . . . . . . . . . . . 800
1659:
1660: - 744 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för - 749 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1661: fortsättande med förbättringen av landsväg nr ympärivuotisen lauttaliikenteen turvaamiseen
1662: 7263 (Kaitsor-Österö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791 Merenkurkun yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801
1663:
1664: 744 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 750 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1665: maantien n:o 7263 (Kaitsor-Österö) perus- tamisesta alkoholivaroista kuntien yleisiin tar-
1666: parannustöiden jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 792 peisiin tulevan valtionosuuden ja -avustuksen
1667: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802
1668: - 745 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1669: för påbörjande av arbetet på Åmossa väg i - 751 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1670: Petalax i Malax kommun . . . . . . . . . . . . . . . . 793 tamisesta kuntien suojatyötoiminnan käyttö-
1671: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
1672: - 745 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1673: töiden aloittamiseen Amossan tiellä Maalahden - 752 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan
1674: Petalaxissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 osoittamisesta kunnille raittiustyöhön ja päih-
1675: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon 804
1676: - 746 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1677: - 753 Linna: Määrärahan osoittamisesta maito-
1678: för planering av vägen från Sundom tili den
1679: talousteknologian lehtorin viran perustamiseksi
1680: s.k. Strandvägen i Yttermalax . . . . . . . . . . . . . . 795
1681: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-
1682: seen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
1683: - 746 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1684: Sundomista Yttermalaxin ns. Rantatielle johta- 754 Linna: Määrärahan osoittamisesta Keski-
1685: van tien suunnittelemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 796 Pohjanmaan maatalouskeskuksen perustamista
1686: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
1687: - 747 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1688: sesta raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloi- - 755 Linna: Määrärahan osoittamisesta Kannuk-
1689: den perustamiskustannusten lainoittamista hoi- sen metsäntutkimusaseman suunnittelua ja ra-
1690: tavan rahaston toimintaa varten . . . . . . . . . . . . 797 kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . . . 808
1691:
1692:
1693:
1694:
1695: 088000399}
1696: 1980 vp.
1697:
1698: Raha-asia-aloite n:o 1.
1699:
1700:
1701:
1702:
1703: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohikulku-
1704: tien ensimmäisen osuuden toteuttamiseen.
1705:
1706:
1707: Ed u s k u n n a 11 e.
1708:
1709: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunni- Törnävän kaupunginosassa tulevat turvallisuus-
1710: telmien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kau- riskit nopeasti lisääntymään ahtaitten · katujär-
1711: pungin läpi menevän pitkämatkaisen etelä- jestelyjen johdosta.
1712: pohjoissuuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
1713: ja kantatien n:o 67 välillä po1s kaupunkialueei- yhteisessä uudessa yleiskaavass,aan tehneet väy-
1714: ta kaupungin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalas- lävarauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tie-
1715: järven-Seinäjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 osuus suunnitellaan mainittujen kuntien ja
1716: toukokuussa on muutettu luokittelultaan kanta- TVL:n yhteistoimin ja saadaan se täten toteut-
1717: tieksi, on etenkin raskas liikenne lisääntynyt tamisedellytyksiltään vastaamaan sekä tien ra-
1718: mainitulla osuudella. Kun kantatie 67:n raken- kentajan että kaupunkiseudun näkemyksiä. Mo-
1719: taminen välillä Ytterjeppo-Alahärmä saadaan lempien kuntien kunnanhallitusten yhdenmukai-
1720: lähivuosina loppuun suoritettua, tulee raskas nen kanta on itäisen ohikulkutien mahdollisim-
1721: liikenne Kokkolan ja Tampereen tiesuuntien man pikainen toteuttaminen.
1722: välillä suuntautumaan Seinäjoen kautta kanta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
1723: teitten n:o 64 ja 67 risteyksenä. Tämä liikenne
1724: tulee nykyisten väylien mukaisesti kulkemaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1725: koko Seinäjoen asemakaavoitetun alueen halki. 1981 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
1726: Tämä aiheuttaa huomattavasti ylimääräistä häi- markkaa Seinäjoen itäisen ohikulkutien
1727: riötä sekoittuessaan muuhun Seinäjoen kaupun- ensimmäisen osuuden toteuttamiseksi
1728: gin ja kaupunginseudun liikenteeseen. Lisäksi kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuorta-
1729: neen tien välillä.
1730: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
1731:
1732: Markus Aaltonen
1733:
1734:
1735:
1736:
1737: 088000399]
1738: 2 19~0 vp.
1739:
1740: Raha-asia-aloite n:o 2.
1741:
1742:
1743:
1744:
1745: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta sisääntulotien rakentami-
1746: seen Seinäjoelle Vaasan suunnasta.
1747:
1748:
1749: E d u s k u n n a 11 e.
1750:
1751: Seinäjoen-Vaasan den Vaasan suunnan si- dan tasorl:steyksenä ja tältä osinkin lisää vaara-
1752: sääntulon rakentaminen välillä Impivaara-Nie- tilanteita.
1753: mistö-Seinäjoki on TVL:n Vaasan piirin 'suun- Näin ollen liikenteen turvallisuuden lisäämi-
1754: nitelmissa jo valmiina ja on esitetty piirin in- seksi olisi kantatie 64 :n Seinäjoen-Vaasan
1755: v,estointiohjelmassa 1980-luvulla toteutettavaksi. suunnan sisääntulon rakentam1sta huomattavasti
1756: Tieosuus on osa kantatietä n:o 64, joka kulkee aikautettava ja aloitettava sen rakentaminen jo
1757: Seinäjoen kaupungin läpi asemakaavoitetun v. 1981. Tieosuuden kokonaiskustannusarvio on
1758: alueen koko pituudelta ja Seinäjoen pohjoispuo- n. 11 milj. mk.
1759: lella tällä hetkellä läpi Heikkilänkylän taaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
1760: man. Asemakaavoitetun alueen osuus on lähes
1761: koko pituudeltaan rakennettu turvallisuusnor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1762: mien mukaisesti. Heikkilänkylän kohdalla vil- 1981 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
1763: kastunut ja yhä vilkastuva liikenne on aiheut- markkaa Seinäjoen-Vaasan tien sisään-
1764: tanut liikenneturmia ja useita vaaratilanteita. tulon rakentamiseen.
1765: Lisäksi kantatie ylittää Seinäjoen-Vaasan ra-
1766: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
1767:
1768: Markus Aaltonen
1769: 1980 vp... 3
1770:
1771: Raha-asia-aloite n:o 3.
1772:
1773:
1774:
1775:
1776: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven läpikulkutien
1777: rakennustöiden aloittamiseksi.
1778:
1779:
1780: Ed u s kun n a 11 e.
1781:
1782: Kemijärven kaupungin kautta Veitsiluoto ta johtuu, että tällainen auto y:ksinään sulkee
1783: Oy:n Kemijärven tehtaalle ja Sailaan yhä run- vastakkaiseen suuntaan tapahtuvan liikenteen
1784: saampana suuntautuva liikenne mahtuu yhä aiheuttaen ruuhkautumista. Ajo muutenkin ja
1785: huonommin kaupungin keskustan läpi kulke- erittäinkin sivuutukset sillalla ovat vaarallisia
1786: valle ahtaalle liikenneväylä11e. Tämä on TVL:n sen vuoksi, että autot pyrkivät rautatiekiskojen
1787: taholta todettu ja tunnustettu, mutta suunnit- johdosta heittelehtimään eikä suurestakaan va-
1788: telutyöstä huolimatta asiaan ei ole kyetty osoit- rovaisuudesta huolimatta onnettomuuksilta ole
1789: tamaan ratkaisua. Työ olisi sitäkin tärkeämpi pystytty välttymään. Oman vaikeutensa muo-
1790: kun otetaan huomioon, että läpikulkutie muo- dostaa se, että junan lähestyessä silta joudu-
1791: dostaa osan valtatien n:o 5 peruskunnostami- taan muulta liikenteeltä sulkemaan ja tällöin
1792: sesta ja muodostaa toisaalta kiinteän kokonai- esim. kiireell1sissä sairaskuljetuksissa Kemijär-
1793: suuden Kemijoen yli nykyisen sillan paikkeille ven itäpuolisilta alueilta Kemijärven aluesa1raa-
1794: rakennetuavaksi esitetyn sillan kanssa. Nyt lii- laan voi viivytys muodostua kohtalokkaaksi.
1795: kenne tapahtuu yhdistettyä rautatie-maantiesil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1796: taa pitkin samalla tasolla, mistä aiheutuu huo-
1797: mattavaa haittaa liikenteen joustavuudelle. Eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1798: tyisesti haitta on tullut näkyviin Kemijärven 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1799: tehtaan rakentamisen jälkeen, jolloin kymme- markkaa Kemijärven läpikulkutien ja
1800: net puutavaralastissa olevat perävaunulliset au- siihen liittyvän Kemijoen yli johtavan
1801: tot käyttävät päivittäin siltaa. Sillan ka:peudes- sillan rakennustöiden aloittamiseen.
1802: Helsingissä 14 päivänä heltn.ikuuta 1980.
1803:
1804: Aimo Ajo Hannele Pokka
1805: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre
1806: Mikko Jokela
1807: 4 1980 vp.
1808:
1809: Raha-asia-aloite n:o 4.
1810:
1811:
1812:
1813:
1814: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijär-
1815: ven tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
1816:
1817:
1818: E d u s k u n n a 11 e.
1819:
1820: Veitsi:luoto Oy:n Kemijärven selluloosateh- Näin ollen tehtaalle olisi saatava omaa pa-
1821: das on toiminut useita vuosia Koillis-Lapin perintuotantoa ja rakennettava paperikone.
1822: alueen työllistäjänä. Sen toiminta on todettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1823: myöskin kannattavuudeltaan tyydyttäväksi. Kui-
1824: tenkin sen tuotanto, selluloosa, on vain puoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1825: valmiste, jota voitaisiin s~amalla paikkakunnalla 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
1826: vielä jatkojalostaa paperiksi. Paitsi alueen työl- markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
1827: lisyyden kannalta, tämä olisi myöskin kansan- tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
1828: taloudellisesti mielekästä.
1829: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1830:
1831: Aimo Ajo Hannele Pokka
1832: Niilo Koskenniemi Helvi Hyrynkangas
1833: Mikko Jokela
1834: 1980 .vp. 5
1835:
1836: Raha-asia-aloite n:o 5.
1837:
1838:
1839:
1840:
1841: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven terveyskeskuk-
1842: sen vuodeosaston raikennustöiden aloittamiseksi.
1843:
1844:
1845: E d u s k u n n a 11 e.
1846:
1847: Kemijärvi on ripeästi kasvava kaupunki. Se se tulisi tehokkaaseen käyttöön. Siellä olisi sil-
1848: muodostaa koillisen Lapin talouselämän keskuk- loin palvelukykyinen kirurginen sekä sisätauti-
1849: sen. Mutta taloudellisen relämän kasvu vaatii osasto. Tällainen asiantila tulee lisäksi yhteis-
1850: välttämättä myös rinnalleen riittävän sos1aali- kunnalle erittäin kalliiksi.
1851: ja terveysalan palveluvarustuksen kehittämisen. Kemijärvi on pahaa työttömyysaluetta. Ter-
1852: Kemijärvellä ei ole oikeastaan olemassakaan veyskeskuksen rakenteille saattaminen helpot-
1853: lain edellyttämää terveyskeskuksen vuodeosas- taisi :suuresti myös työllisyyttä. Alueen keski-
1854: toa. On vain vanha aluesairaala, jonka tilat määräinen vuosittainen työttömyys on 12,6 %
1855: ovat nykyisin pääosaltaan kroonikkojen käy- ja huippu yli 20 %.
1856: tössä. Näin ollen ne eivät pysty täyttämään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1857: varsinaista tehtäväänsä. Tämä aiheuttaa jatku-
1858: vaa painetta myös Rovaniemen keskussairaa- että Eduskunta ottaisi vtdtion vuoden
1859: lan suuntaan, joka sekin on jo muutenkin liian 1981 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
1860: rasritettu. markkaa Kemijärven terveyskeskuksen
1861: Jos kaupunki saisi lain edellyttämän terveys- vuodeosaston suunnitteluun sekä raken-
1862: keskuksen, helpottoisi paine aluesairaalassa ja nustöiden aloittamiseksi.
1863: Helsing1ssä 14 päivänä helmikuuta 1980.
1864:
1865: Aimo .Ajo Mikko Ekorre
1866: Niilo Koskenniemi Helvi Hyrynkangas
1867: Mikko Jokela
1868: 6 1980 vp.
1869:
1870: Raha-asia-aloite n:o 6.
1871:
1872:
1873:
1874:
1875: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneuvontalii-
1876: ton kuluttajaneuvontatoiminnan tukemiseen.
1877:
1878:
1879: E d u s k u n n a 11 e.
1880:
1881: Valtakunnallisena kotitalous-, käsityö- ja ku- lii!tolla ei nykyisillä taloudellisilla voimav,aroilla
1882: luttajaneuvontajärjestönä Kuluttajaneuvontaliit- ole mahdollisuuksia.
1883: to r.y. toimii noin kahden miljoonan henkilö- Valtion tukitoimet ovat varsin vähäiset ver-
1884: jäsenen järjestökentässä, joka koostuu nimen- rattuna liiton toimintakuluihin, toiminnan laa-
1885: omaan vähävaraisista väestöryhmistä: palkansaa- juuteen, merkitykseen sekä tarpeeseen. Kulutta-
1886: jista ja eläkeläisistä. Järjestön tarkoituksena on janeuvontaliitto pyvkii kasvattamaan asemastaan
1887: avustaa ja ohjata voittoa tavoittelematta jäsen- ja vaikutusmahdollisuuksistaan tietoisia kulut-
1888: tensä kotitalous- ja käsityötä sekä kotipalvelua tajia, jotka kykenevät valvomaan omia etujaan
1889: koskevaa kuluttajatoimintaa sekä järjestää va- ja haluavat olla mukana kuluttajien edun mu-
1890: listus- ja kasvatustyössään ku11sseja, luento- ja kaisessa toiminnassa erilaisten yhteisöjen ja vi-
1891: neuvottelutilaisuuksia, näyttelyjä ja neuvonta- ranomaisten työtä tukien. Kun kysymyksessä
1892: tilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. ovat kaikkein vähävaraisimmat kuluttajaryhmät
1893: Erityisesti kuluttajatoiminnan, -neuvonnan, -va- ja kun kuluttajaneuvonnan tarve ja kysyntä
1894: listuksen j'a -koulutuksen tarpeet ovat lisäänty- ovat jatkuvasti näissä ryhmissä lisääntymässä,
1895: neet Kuluttajaneuvontaliiton laajassa jäsenyhtei- Kuluttajaneuvontaliiton toiminnan tukeminen
1896: sössä siinä määrin, että Kuluttajaneuvontaliitto myös valtion varoista on perusteltua.
1897: ei taloudellisten voimavarojensa vähyyden vuok- . Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1898: si ole pystynyt tyydyttämään jäsenistönsä ku-
1899: luttajaneuvontatoiminnan tarpeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1900: Kuluttajaneuvontaliitto pyrkii monipuolista- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
1901: maan kuluttajaneuvonnan palvelujaan jäsenistön mentille 32.28.50 (Valtionapu kulutta-
1902: tarvetta vastaavaksi ja kehittämään paikallista jajärjestöjen tukemiseen) 200 000 mar-
1903: kuluttajaneuvontatyötä. Tämä edellyttäisi vält- kan määrärahan erityisesti Kuluttajaneu-
1904: tämättä kuluttajasihteerin paikkaamista, mihin vontaliitto r.y:n kuluttajaneuvontatoi-
1905: minnan tukemiseen.
1906: HeLsingissä 15 päivänä helm~kuuta 1980.
1907:
1908: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman Liisa Jaakonsaari
1909: Tellervo Koivisto Maija Rajantie Pekka Starast
1910: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila
1911: Helge Siren Hannu Tapiola Juhani Raudasoja
1912: Kaarina Suonio Lea Savolainen Mikko Elo
1913: Anna-Liisa Piipari Matti Puhakka Paula Eenilä
1914: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Juhani Surakk.a
1915: Tarja Halonen
1916: 1980 vp. 7
1917:
1918: Raha-asia-aloite n:o 7.
1919:
1920:
1921:
1922:
1923: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan rannikkopatte·
1924: riston ns. terveyslinnakehankkeen alkuunpanemiseen.
1925:
1926:
1927: Eduskunnalle.
1928:
1929: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan toi- tannusarvio on noin 800 000 markkaa. Koska
1930: mesta on laadittu suunnitelma Kotkan rannik- suunnitelma on toteutettavissa vähitellen, pääs-
1931: kopatteriston linnakesaarten ympäristöhygienian tään alkuun parhaiten siten, että aloitetaan Kir-
1932: kehittämisestä. Projekti on nrimeltään "terveys- konmaan linnakkeesta. Sieltä saatuja kokemuk-
1933: linnake". Tarkoituksena on ~selvittää iSiaaristo-- sia voitaistiin käyttää myöhemmin muissa saa-
1934: linnakkeiden moninaiset ympäristöhygieniset rissa.
1935: epäkohdat ja puutteet sekä esittää kokonais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1936: suunnitelma asiantilan korjaamiseksi. Hankkeen nioittavasti,
1937: tarkoituksena on varmistaa makean veden saan-
1938: ti, elintarvikkeiden kul}etus ja varastointi, ·te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1939: hokas jätehuolto ja saada aikaan energian sääs- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
1940: töä. kan määrärahan "terveyslinnake"-hank-
1941: Suunnitellut toimenpiteet pitäisti votida suo-- keen alkuunpanemiseksi Kirkonmaan
1942: rittaa Kirkonmaassa, Rankissa, Haapasaaressa linnakkeella.
1943: ja Vanhankylänmaassa. Hankkeen kokonaiskus-
1944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
1945:
1946: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
1947: 8 1980 "VI'·
1948:
1949: Raha-asia-aloite n:o 8.
1950:
1951:
1952:
1953:
1954: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon sata-
1955: mahankkeen suunnitteluun.
1956:
1957:
1958: Ed u s k u n n a 11 e.
1959:
1960: Kotkan kaupungin tavoiueena on rakentaa voitussuunnite1miin. Eräänä vaihtoehtona on
1961: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- selvittelyn alaisena kaukolämmön toimittaminen
1962: hinnä irtotavaran käsittelyä varten. Satamaan Mussalon saarella :sijaitsevasta Kotkan Höyry-
1963: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen voima Oy:n Mussalo I:stä. Saataisiin huomat-
1964: väylä . sekä Kotkansaarelta noin 5 kilometrin vavia ~säästöjä käyttämällä nyt hukkaan mene-
1965: pituinen satamarata ratapihoineen. vä lämpö hyödyksi ja tsäästämällä energiaa.
1966: Uuden satamaosan rakentaminen on niin suu- Samaan ·aikaan Kotkan kaupunki on päättä-
1967: ri hanke, että se on toteutettavissa ainoastaan nyt kaavoittaa Mussalon saaren ja sijoittaa sin-
1968: valtion, kaupungin ja satamaa tarvits,evan teol- ne huomattavan määrän asutusta 1980-luvun
1969: lisuuden yhteisesti rahoittamana. Satamahanke alusta lukien. Syväsatama, kaukolämmön toi-
1970: kiinnostanee myös Neuvostoliiton talous- ja lii- mittaminen ja asutuksen laajeneminen edellyt-
1971: kenneviranomais1a. tävät siltayhteyksien rakentamista hankkeiden
1972: Sataman paikkaa, yleisjärjestelyjä sekä rauta- toteuttamiseksi.
1973: tien ja väylän linjausta tutkitaan vuoden 1979 Sanotun perusteella ehdotamme kunnioittaen,
1974: aikana. Samoin selvitetään uuden sataman ta-
1975: loudellista perustaa. Ratkaisevaa hankkeen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1976: teutumisessa on sillan saaminen Mussalon ja 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1977: Kotkansaaven välille. markan määrärahan Mussalon satama-
1978: Sillan rakentaminen liittyy paitsi satamahank- hankkeen sekä siihen liittyvän syväväy-
1979: keeseen myös kaupungin kaukolämpö- ja kaa- län ja rautatien suunnittelua varten.
1980: Helsingissä 12 'Päivänä helm1kuuta 1980.
1981:
1982: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
1983: 1980 vp. 9
1984:
1985: Raha-asia-aloite n:o 9.
1986:
1987:
1988:
1989:
1990: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneuvontaliiton
1991: kuluttajaneuvontatoiminnan tukemiseen.
1992:
1993:
1994: Ed u s kun n a II e.
1995:
1996: ValtakunnaiJisena kotitalous-, käsityö- ja ku- mässä, Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajaneuvon-
1997: luttajaneuvontajärjestönä Kuluttajaneuvontaliit- tatoiminnan tukeminen myös valtion varoista
1998: to r.y. toimii noin 2 miljoonaa henkilöjäsentä on perusteltua.
1999: käsittävässä järjestökentässä, joka koostuu ni- Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kuluttajaneu-
2000: menomaan vähävaraisista väestöryhmistä: pal- vontaliitto
2001: kansaajista ja eläkeläisistä. Erityisesti kuluttaja- avustaa ja ohjaa voittoa tavoittelematta
2002: toiminnan, -neuvonnan, -valistuksen ja -koulu- jäsentensä kotitalous- ja käsityötä sekä koti-
2003: tuksen tarpeet ovat lisääntyneet Kuluttajaneu- palvelua koskevaa kuluttajaneuvontatoimintaa,
2004: vontaliiton laajassa jäsenyhteisössä siinä määrin, on yhteydessä alansa kysymyksissä jäsentensä
2005: ettei 1se ole taloudellisten voimavarojen puut- kanssa ja tiedottaa näille suunnitelmistaan ja
2006: tuessa pystynyt tyydyttämään jäsenistönsä ku- toimenpiteistään,
2007: luttajaneuvontatoiminnan tarpeita. suorittaa valistus- ja kasvatustyötä järjestä-
2008: K;uluttajaneuvontaliiton kuluttajaneuvontatoi- mällä kursseja, luento- ja neuvontatilaisuuksia,
2009: minnan pyrkimys on monipuolistaa kuluttaja- neuvotteluja ja kokouksia, juhlia ja näyttelyitä
2010: neuvonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vas- sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa,
2011: taavaksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvon- toimittaa kotitalous- ja kuluttajatutkimuksia
2012: tatyötä. Tämä edellyttäisi välttämättä lisää ta- ja seuraa alansa kehitystä kotimaassa ja ulko-
2013: loudellisia mahdollisuuksia. Valtion tukitoimet mailla sekä
2014: Kuluttajaneuvontaliitolle ovat varsin vähäiset tekee esityksiä viranomaisille alaansa koske-
2015: v·errattuna liiton toimintakuluihin, toiminnan vien kysymysten edistämisekisli ja lalinsäädännön
2016: laajuuteen sekä merkitykseen ja tarpeeseen. Ku- kehittämiseksi.
2017: luttajaneuvontaliiton kuluttajatoiminnan tavoit- Edellä olevan perus.teella ~ehdotamme,
2018: teena on asemastaan ja vaikutusmahdollisuuk-
2019: si:staan tietoinen kuluttaja, joka kykenee valv~ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2020: maan omia etujaan ja haluaa olla mukana ku- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2021: luttajien edun mukaisessa toiminnassa omassa 32.28.50 (Valtionapu kuluttajajärjestö-
2022: ympäristössään erilaisten yhteisöjen ja vitran- jen tukemiseen) 200 000 markan mää-
2023: omaisten työtä tukien. Kun kysymyksessä ovat rärahan erityisesti Kuluttajaneuvontaliit-
2024: kaikkein vähävaraisimmat kuluttajaryhmät ja to r.y:n kuluttajaneuvontatoiminnan tu-
2025: kun kuluttajaneuvontatoiminnan tarve ja ky- kemiseen.
2026: syntä ovat jatkuvasti näissä ryhmissä Lisäänty-
2027: Hdsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2028:
2029: Heli Astala Helvi Niskanen Matti Järvenpää
2030: Vappu Säilynoja Pauli Uitto Unto Ruotsalainen
2031: Jarmo Wahlström Terho Pursiainen Inger Hirvelä
2032: Ulla-Leena Alppi Nillo Koskenniemi Aulis Juvela
2033: Lauha Männistö V. J. Rytkönen Kauko Tamminen
2034: 1.-C. Björklund
2035:
2036:
2037: 2 088000399]
2038: 10 1980 ·Vp.
2039:
2040: Raha-asia-aloite n:o 10.
2041:
2042:
2043:
2044:
2045: Fred: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja taideteollisuusoppilai-
2046: toksen saamiseksi Jurvaan.
2047:
2048:
2049: Ed u s k u n n a 11 e.
2050:
2051: Etelä-Pohjanmaa on maamme pienteollisuus- Opetusmimsteriö on myös tehnyt periaate-
2052: valtaisinta aluetta. Maakunnan koti- ja käsiteol- päätöksen 10. 4. 1978 op1stotasoisen koulutuk-
2053: lisuus sekä monipuolinen huonekaluteollisuus sen sijoituspaikasta Jurvan kotiteollisuuskou-
2054: tarvitsisi kehittyäkseen opistotasoista työvoi- lun yhteyteen.
2055: maa. Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen saa- Jurvan kotiteollisuuskoululla on jo nyt var-
2056: mista Jurvan kuntaan puoltavat seuraavat sei- sin hyvä valmius opistotasoisen koulutuksen
2057: kat: aloittamiseksi. Opetusilloiksi valmiJStui v. 1979
2058: Jurvassa on jo alemman tason kotiteollisuus- uusi 1 500 m2 :n suuruinen halli puutyöosas-
2059: opisto olemas'sa. Näin ollen toiminnalla on pit- tolle. Vuonna 1978 rakennettiin 54 oppilaan
2060: käaikaiset perinteet. oppilasasuntola. Asuntolan laaj,ennus ,toteure-
2061: taan v. 1980.
2062: Jurva on tyyli,. ja muun huonekaluneollisuu- Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttamis-
2063: den keskuksia maassamme. suunnitelmassa opistotasoisen suunnittelijakou-
2064: Nykyisen kotiteollisuusopiston tähänastisessa lutuksen tärkeyttä Vaasan lääninhallitus perus-
2065: rakentamisessa on huomioitu opiston laajene- telee erityisesti Vaasan läänin laajan pienteol-
2066: mismahdollisuudet. lisen yrit)'lstoiminnan laadullisella kehittämisellä.
2067: Jurvassa sekä nykyisen oppilaitohen muis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2068: sa jäsenkunnissa on suuri innostus käsi- ja tai-
2069: deteoLlisuusoppilaitoksen perustamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2070: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto on tehnyt 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2071: yksimielisen päätöksen opiston sijoituspaikan 29.82.54 2 000 000 markan arviomää-
2072: suhteen esittämällä sitä Jurvaan. rärahan käsi- ja taideteollisuusoppilai-
2073: toksen perustamiseksi Jurvan kuntaan.
2074: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2075:
2076: Jorma Fred
2077: 1980 vp. u
2078:
2079: Raha-asia-aloite n:o 11.
2080:
2081:
2082:
2083:
2084: . Fred: · Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Pelastusarmeijan
2085: raittiustyöhön.
2086:
2087:
2088: Ed u s kun n a 11 e.
2089:
2090: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 al!ko- ja asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elä-
2091: holilakivaliokunta mietintönsä perusteluissa to- mäntapojen edistämiseksi on voimistettava.
2092: tesi, että elintason nousu ja alkoholikaupan Pelastusarmeija tekee tehokasta ookä autta-
2093: muutokset tulevat joka tapauksessa lisäämään vaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholi-
2094: kulutusta, jot:en valistus- ja ohjaustyön merki- ongelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä mies-
2095: tystä on pidettävä entistä tähdellisempänä. ten että naisten kohdalla, ja ehkäisevää rait-
2096: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täyt- tiustyötä nuorten ja lasten kohdalla.
2097: tyneen täsmälleen. Edellä olevan perusteella ehdotan,
2098: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen
2099: myötä. erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2100: ja nuoriso ovat alttiita joutua alkoholisoitumi- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
2101: sen vaaroille alttiiksi. markan määrärahan myönnettäväksi Pe-
2102: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava lastusarmeijalle raittius- ja alkoholistien
2103: huoltotyöhön.
2104: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2105:
2106: Jorma Fred
2107: 12 1980-Vp.
2108:
2109: Raha-asia-aloite n:o 12.
2110:
2111:
2112:
2113:
2114: Fred: Määrärahan osoittamisesta maatalousyrittäjien karjatilojen
2115: lomi tusrengaskokeilun aloittamiseen.
2116:
2117:
2118: Ed u s k u n n a 11 e.
2119:
2120: Useimmat maamme maatalousyrittäjistä joo- kunkin talon tapoihin, koneisiin ja laitteisiin
2121: tuvat karjatiloillaan työskentelemään seitsenpäi- sekä hoidettavaan karjaan (tai karja hoita-
2122: vä1stä viikkoa. Tämä johtuu siitä, ettei ole saa- jaansa).
2123: tavissa ammattitaitoisia työntekijöitä tilapäisiksi Huomioon ottaen vaikean työttömyyden maa-
2124: lomittaji.klsi ja siitä, ettei karjatiloilla ole talou- seudulla tämä järjestelmä loisi uusia pysyviä
2125: dellisia mahdollisuuksia palkata kokotoimisia työpaikkoja sekä pitäisi yllä karjanhoidon am-
2126: karjakoita. Viikottaisen vapaapäivän karjatiloilla mattitaitoa.
2127: mahdollistaisi lomitusrengasjärjestelmä. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotan,
2128: merkitsisi :sitä, että ,esim. 3-7 karjataloutta
2129: paikkaisi kokotoimisen työntekijän, joka kier- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2130: täisi ,ennakkoon sovitussa järjestyksessä kullakin 1981 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
2131: karjatilalla vuorollaan. Etuna kunnalliseen lomi- markan määrärahan maatalousyrittäjien
2132: tusjärjestelmään verrattuna tässä järjestelmässä karjatilojen lomitusrengaskokeilun aloit-
2133: olisi se, että vakinainen työntekijä tutustuisi tamiseen.
2134: Helsingissä 14 päivänä haroikuuta 1980.
2135:
2136: Jorma Fred
2137: 1980 vp. 13
2138:
2139: Raha-asia-aloite n:o 13.
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomaa
2145: varten.
2146:
2147:
2148: Ed u s k u n n a 11 e.
2149:
2150: Erilaiset pienyrittäjät ovat tällä hetkellä vuo- Mielestämme valtion tulo- ja menoarvioon
2151: silomajärjestelyjen osalta muita väestöryhmiä otettua määrärahaa olisi korotettava, jotta loma
2152: heikommassa asemassa. Kun ~samanaikaisesti voitaisiin turvata kaikille halukkaille pienyrit-
2153: palkansaajien sekä myös maatalousväestön so- täjille ainakin lain sallimissa puitteissa täysi-
2154: siaalisia etuisuuksia on parannettu, pienyrittä- määräisenä.
2155: jät ovat joutuneet entistä heikompaan asemaan. Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
2156: Maassamme on tosin tällä hetkellä voimas1sa nioittaen,
2157: laki pienyrittäjien vuosilomarahasta ja valtion
2158: tulo- ja menoarviossa on varattu tarkoitukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2159: määrärahoja, mutta ne ovat osoittautuneet täy- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2160: sin riittämättömiksi. Sen turvin yrittäjille on 33.57.42 20 000 000 markan määrära-
2161: voitu turvata huomattavasti lyhyempi loma kuin han pienyrittäjien vuosilomasta annetun
2162: mitä on muilla väestöryhmillä. Lisäksi vuosi- lain nojalla suoritettavaa pienyrittäjien
2163: lomakorvauksen saamisen ehtona on tulojen al- vuosilomaa varten.
2164: haisuus, joten lomakorvausmäärärahoista pääsee
2165: nauttimaan vain osa pienyrittäjistä.
2166: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
2167:
2168: Jorma Fred Sauli Hautala
2169: Esko Almgren Antero Juntumaa
2170: Väinö Rautiainen
2171: 14 1980 vp.
2172:
2173: Raha-asia-aloite n:o 14.
2174:
2175:
2176:
2177:
2178: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten kotihuollon to-
2179: teuttamiseen.
2180:
2181:
2182: E d u s k u n n a 11 e.
2183:
2184: Suomessa on ripeästi edetty laitostetun sai- tukea myöskin kotona hoidettavia ja asuvia
2185: raanhoidon ja sosiaalihuollon aloilla. Samanai- vanhuksia. Kun järjestelmä ei ole riittävästi
2186: kaisesti on kuitenkin jäänyt vaille riittävää huo- kehittynyt, saattavat omaiset pitää liian suure-
2187: miota sairaiden ja vanhusten avohoito ja avo- na rasitteena ja liiaksi heitä sitovana sitä, että
2188: huolto. Tarpeettomia kustannuksia on syntynyt vanhukset ovat kotona. Kuitenkin tästä olisi
2189: yhteiskunnalle, kun hyvinkin lievästi sairaita eri sukupolvien välistä hyödyllistä vuorovaiku-
2190: ja fyysisesti täysin tervehäkin on jouduttu si- tusta, joka säteilisi aina tulevien sukupolvien
2191: joittamaan laitospaikoille, kun avohoitotoimen- päähän.
2192: piteiden kehittäminen on jätetty toissijaiseksi Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
2193: asiaksi. tamme kunnioittaen,
2194: Eräiden tutkimusten mukaan näyttäisi laitos-
2195: hoito olevan sekä kalliimpaa että myöskin mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2196: nien vanhusten mielestä vähemmän viihtyisää 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
2197: kuin kotona omaisten taikka omassa kodissa markan määrärahan vanhusten kotihuol-
2198: yksin asuen. Ongelmana on vain se, että usein- lon kiireelliseen toteuttamiseen kaikissa
2199: kaan vanhukset eivät uskaltaudu ilman turvaa niissä kunnissa, joissa on suunniteltu
2200: jäämään yksikseen kotiin ja lapset puolestaan kotihuoltohenkilöstön lisäämistä vuoden
2201: katsovat, että yhteiskunnan tulisi tasapuolisesti 1981 aikana.
2202: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
2203:
2204: Jorma Fred Sauli Hautala
2205: Esko Almgren Antero Juntumaa
2206: Väinö Rautiainen
2207: 15
2208:
2209: Raha-asia-aloite n:o 15.
2210:
2211:
2212:
2213:
2214: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen rakenta-
2215: miseen.
2216:
2217:
2218: Ed u s k u n n a 11 e.
2219:
2220: Maassamme on tällä hetkellä riittämättö- ettei maassamme ole niinkään ylijäämäongel-
2221: mästi viljavarastoja tarpeellisen viljaomavarai- maa, vaan nimenomaan varastointiongelma.
2222: suuden turvaamiseksi. Varastoja lienee noin 10 Viljahuollon turvaamiseksi on. jouduttu tuo-
2223: kuukauden kulutusta vastaava määrä, mikä on maan runsaasti vehnää ulkomailta. Kansallisen
2224: täysin riittämätön. Tällaisilla varastoilla ei turvallisuuden kannalta tällainen tilanne on
2225: kyetä tasaamaan hyvien ja huonojen satovuo- suorastaan hälyttävä.
2226: sien vaihteluita. Lähestyvän laman aikana viljavarastojen
2227: Vähäisten varastojen vuoksi maassamme ol- rakentaminen olisi hyödyllistä työllisyyden hoi-
2228: laan tilanteessa, että hyvinä satovuosina vie- don kannalta.
2229: dään runsaasti ylijäämäviljaa ulkomaille koti- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2230: maisen hintatason mukaan melko alhaiseen hin- dotamme,
2231: taan. Huonoina satovuosina taasen tuodaan
2232: viljaa. Tällainen on kansantaloudellisesti epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2233: edullista. Tästä päästään vain siten, että ra- den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
2234: ~ennetaan Valtion viljavarastolle lisää tasaus- 30.29 uudelle momentille 100 000 000
2235: varastoja. markan määrärahan viljavarastojen ra-
2236: Maassamme on peräkkäin koettu useita heik- kentamista varten.
2237: koja satovuosia. Nämä vuodet ovat osoittaneet,
2238: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2239:
2240: Sauli Hautala Asser Stenbäck Impi Muroma
2241: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa Jorma Fred
2242: Erkki Korhonen
2243: 16 1980 vp.
2244:
2245: Raha-asia-aloite n:o 16.
2246:
2247:
2248:
2249:
2250: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
2251: sek:si Laitilaan.
2252:
2253:
2254: Ed u s kun n a 11 e.
2255:
2256: Maamme tasapainoisen viljaomavaraisuuden Maassamme ei ole tasausvarastojen suhteen
2257: aikaansaaminen on tuottanut jatkuvasti vai- varauduttu sellaiseen. Suomalaiset monien mui-
2258: keuksia. Hyvien satovuosien jälkeen joudutaan den kansojen ohella voisivat kokea todellista
2259: viemään runsaasti viljaa ulkomaille, mutta huo- nälänhätää. Lounais-Suomi on todellista vilja-
2260: nojen jälkeen puolestaan tuomaan. Tämä on Suomea. Laitila sijaitsee edullisesti tämän
2261: kansantaloudellisesti hyvin epäedullista. Maas- alueen keskustan tuntumassa. Laitilalla olisi
2262: samme tulisi olla riittävästi tasausvarastoja, joi- mahdollisuus tarjota uudelle viljavarastolle so-
2263: hin voitaisiin kerätä viljaa hyvinä satovuosina piva tontti rautatien välittömästä läheisyydestä.
2264: huonojen varalle. Näin päästäisiin satovuosien Olisi luonnollista rakentaa lisää viljan varasto-
2265: vaihtelujen aiheuttamista ongelmista. tilaa juuri tälle seudulle. Uusi rakennuskohde
2266: Maailmassa ollaan siirtymässä niukkuuteen helpottaisi työttömyyttäkin mainitulla alueella.
2267: viljan osalta. Vaikka ei koeta mitään katoa; Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2268: niin siitä huolimatta maailmassa on riittämät- dotamme,
2269: tömästi viljaa. Tämän vuoksi viljan maailman- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2270: markkinahinnat ovat noususuunnassa. Mikäli den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
2271: maailmassa koettaisiin todellinen kato, jollai- markan määrärahan viljavaraston suun-
2272: nen voi kohdata milloin tahansa, silloin vilja- nittelemiseksi ja rakentamisen aloittami-
2273: huollosta tulisi todellinen ongelma Suomessa. seksi Laitilaan.
2274: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2275:
2276: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
2277: 1980 vp. 17
2278:
2279: Raha-asia-aloite n:o 17.
2280:
2281:
2282:
2283:
2284: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan pienvarastojen
2285: rakentamisen korkotukeen.
2286:
2287:
2288: Ed u s kun n a 11 e.
2289:
2290: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä
2291: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja pien-
2292: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaas~ varastoverkosto muodostaisi myös mahdollisina
2293: ti viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, mi- kriisiaikoina turvallisen viljan perusvaraston.
2294: kä on huomattavasti alle omassa maassa vallit- Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
2295: sevan hintatason. Huonoina satovuosina taasen varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
2296: joudutaan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen tyy- han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
2297: dyttämiseksi. Kansantaloudellisesti on epäedul- suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
2298: lista~ että satovuosien vaihteluita ei kyetä ny- nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
2299: kyistä paremmin tasapainottamaan. Tämä joh- helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
2300: tuu viljavarastojen riittämättömyydestä maasc Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2301: samme. Tarvitsisimme niitä nopeasti lisää. dotamme,
2302: Maahamme olisi rakennettava lisää viljan
2303: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2304: täydentämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
2305: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- tille 30.32.45 3 500 000 markan mää-
2306: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen rakenta- rärahan viljan pienvarastojen rakenta-
2307: minen mm. yksinkertaistaisi varastoista viljan misen korkotukea varten.
2308: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2309:
2310: Sauli Hautala Antero Juntumaa Jorma Fred
2311: Asser Stenbäck Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
2312: Impi Muroma
2313:
2314:
2315:
2316:
2317: 3 C88000399J
2318: 18 1980 vp.
2319:
2320: Raha-asia-aloite n:o 18.
2321:
2322:
2323:
2324:
2325: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden
2326: kehi ttämisrahastoon.
2327:
2328:
2329: Ed u s kun n a 11 e.
2330:
2331: Maatilatalouden pääomahuolto on koettu 1980
2332: jatkuvasti suureksi ongelmaksi. Syynä tähän -85
2333: on se, että maatilatalouden kehittämisrahasto, Investointikohde: nykyisin ttill.j.
2334: jonka tulisi rahoittaa maatilalain mukaiset in- milj.mk/v mk/v
2335: vestoinnit, on saanut aivan riittämättömästi asuinrakennukset 550-590 550
2336: budjettivaroja. Huolimatta siitä, että kehittä- talousrakennukset 400-580 550
2337: misrahaston lainavaroihin on viime vuosina maa- ja vesi-
2338: kohdistettu useita hakukieltoja, on lainoja rakennukset 160 160
2339: yleensä voitu myöntää vain runsas puolet hae- lisämaanosto 570 570
2340: tusta määrästä. Tilanne maatalouden kehittämi- sukupolvenvaihdos 290-380 380
2341: sen kannalta on perin vaikea. muu yritystoiminta 100 200
2342: Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen yhteensä 2070-2380 2 410
2343: riittämättömyyteen vaikuttaa sekin, että maa-
2344: talousväestön asuntorakentaminen rahoitetaan koneet ja kalusto 1210-1430 1300
2345: samoista varoista. Tämä epäkohta tulisi pikai- yhteensä 3280-3810 .3 710
2346: sesti korjata erottamalla nämä varat budjetis-
2347: sa omalle momentilleen. Näihin laskelmiin perustuen mainittu toimi-
2348: Maatilatalouden rahoitusvaikeudet aiheutta- kunta onkin esittänyt, että maatilatalouden ke-
2349: vat myös sen, etteivät monet nuoret voi ha- hittämisrahaston varoista tapahtuvaa maatila-
2350: keutua maaatalouden harjoittajiksi. Ei ole saa- lain mukaista lainoitusta varten tulisi vuosina
2351: tavissa ammatin harjoittamiseen tarvittavaa al- 1981-83 tulo- ja menoarvioon merkitä siirto-
2352: kupääomaa. Sisarosuuksienkin lunastaminen na mainittuun rahastoon 580 milj. markkaa.
2353: on usein vaikeata. Tätä on pidettävä hyvin va- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2354: litettavana, koska maatalouden piirissä työsken- dotamme,
2355: televien keski-ikä on tunnetusti hyvin korkea.
2356: Maatalouden rakennepoliittinen toimikunta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2357: on saanut työnsä valmiiksi ja vastikään luovut- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
2358: tanut mietintönsä. Toimikunta on siinä arvioi- tille 30.32.60 580 000 000 markkaa siir-
2359: nut maatalouden investointien rahoitustarpeen tona maatilatalouden kehittämisrahas-
2360: vuosina 1980-85 seuraavanlaiseksi: toon.
2361: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
2362:
2363: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
2364: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
2365: 1980 vp. 19
2366:
2367: Raha-asia-aloite n:o 19.
2368:
2369:
2370:
2371:
2372: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tien aikaansaamiseen
2373: välille Loimaa-Yläne-Uusikaupunki.
2374:
2375:
2376: Ed u s k u n n a 11 e.
2377:
2378: Tien rakentaminen välille Ypäjä (Palikkala) mistuneekin tältä osin jo me1ko pian. Nyt cdisi-
2379: -Loimaa-Uusikaupunki on ollut vireillä jo kin ryhdyttävä jatkamaan tien suunnittelua ja
2380: hyvin kauan. Tie on todettu yksimielisesti hy- rakentamista välillä Loimaa-Yläne-Uusikau-
2381: vin tarpeelliseksi. Se yhdistäisi valtatiet n:o 9 punki. Tien lopullinen valmistuminen vasta
2382: ja 10 ja olisi osa valtakunnallista tietä Uudes- täyttäisi sen tarpeen, mikä on yksimielisesti
2383: takaupungista (Yläne-Loimaa) Hämeeseen. todettu sillä olevan.
2384: Erikoisesti Uuteenkaupunkiin sijoittuneen lan- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2385: noite- ja muunkin teollisuuden tuotteiden kul- dotamme,
2386: jetus eri puolille Suomea edellyttäisi kyseistä
2387: tietä. Kyseisellä alueella on myös runsaasti poi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2388: kittaisliikenteen muutakin tarvetta, joka vaatisi 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
2389: tien nopeata rakentamista. markan määrärahan tien suunnittelemi-
2390: Työllisyysmäärärahojen turvin onkin jo usean seksi ja rakentamisen aloittamiseksi vii·
2391: vuoden aikana rakennettu edellä mainittua tietä Iille Loimaa-Yläne-Uusikaupunki.
2392: osuudella Palikkala (Ypäjä)-Loimaa. Tie val-
2393: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2394:
2395: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
2396: 20 1980 vp.
2397:
2398: Raha-asia-aloite n:o 20.
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
2404: aikaansaamiseen.
2405:
2406:
2407: Ed u s k u n n a 11 e.
2408:
2409: Kustavin ja Lokalahden välille on suunni- Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös
2410: ;teltu rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, mikä saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen-
2411: loisi lyhyen tieyhteyden välille Kustavi-Loka- kaupunkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia
2412: ·lahti-Uusikaupunki. Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tule-
2413: Lehinänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- vien kuntien kalastukselle ja teollisuudelle~
2414: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle Matkailulle uusi tieyhteys loisi uusia mahdolli•
2415: stiuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- suuksia. Avautuisihan tielle kauniita merellisiä
2416: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan näkymiä.
2417: tekemään Uudenkaupungin ympäristöstä nykyis- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh7
2418: tä yhtenäisemmän alueen. Erikoisen tärkeä tie dotamme,
2419: 'olisi Kustavili asukkaille. Monet tärkeät palve-
2420: lut, kuten sairaala- ja erilaiset koulupalvelut, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2421: ovat saatavissa Uudestakaupungista. Myös ly- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
2422: hyempi matka mahdollistaisi asumisen kotikun- markan määrärahan Lehmänkurkun tien
2423: nassa Kustavissa, vaikka työpaikka sijaitsisi rakentamisen aloittamiseksi.
2424: Uudessakaupungissa.
2425: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
2426:
2427: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
2428: 1980 vp. 21
2429:
2430: Raha-asia-aloite n:o 21.
2431:
2432:
2433:
2434:
2435: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
2436: rakentamiseksi Loimaan kaupunkiin Loimaan-Palikkalan
2437: tielle.
2438:
2439:
2440: Ed u s k u n n a 11 e.
2441:
2442: Työllisyysmäärärahoilla on jo usean vuoden suunnittelu- ja aloittamistöihin ryhdyttävä pi-
2443: aikana rakennettu maantietä Loimaa-Patikka- kaisesti.
2444: la (Ypäjä). Työ valmistunee jo piakkoin. Tie Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
2445: tulee olemaan vilkasliikenteinen. Loimaan kau- dotamme,
2446: pungissa tie ylittää rautatien. Tämä aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2447: liikenteelle suuren onnettomuusriskin. Turvalli- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
2448: suuden vuoksi tähän onkin rakennettava yli- markan määrärahan rautatien ylikulku-
2449: kulkusilta. Jotta ylikulkusilta olisi valmis no- sillan rakentamiseksi Loimaan kaupun~
2450: peasti tien lopullisesti valmistuttua, olisi sillan kiin Loimaan-Patikkalan (Ypäjä) tielle.:
2451: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2452:
2453: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
2454: 22 1980 vp.
2455:
2456: Raha-asia-aloite n:o 22.
2457:
2458:
2459:
2460:
2461: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon rataosuu-
2462: den 'perusparantamiseen.
2463:
2464:
2465: Ed u s k u n n a 11 e.
2466:
2467: Turun-Helsingin rata on perin heikossa nykyisellään huolimatta siitä, miten ja milloin
2468: kunnossa. Tästä syystä junien nopeudet on pi- ns. Elsa-rata toteutetaan.
2469: dettävä alhaisina verrattuna junien nopeuksiin Turun-Salon radan peruskorjaus tarjoaisi
2470: eräillä muilla rataosuuksilla. Tämä pidentää myös hyvän työllisyyskohteen nykyisenä vai-
2471: matkustusaikaa. Matka Turusta Helsinkiin kes- keana työttömyysaikana.
2472: tääkin lähes kolme tuntia, mitä nykyaikana on Edellä todetun perusteella kunnioittavasti
2473: pidettävä aivan liian pitkänä. ehdotamme,
2474: Jotta junien nopeutta voitaisiin oleellisesti
2475: lisätä, tulisi Turun ja Helsingin välinen rata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2476: osuus peruskorjata. Salon-Turun osuus sopisi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2477: hyvin tällaisen aloittamiskohteeksi. Näin siitä markan määrärahan Turun-Salon rata-
2478: syystä, että mainitun rataosuuden linjaus säilyy osuuden peruskorjauksen suunnittelemi-
2479: seen ja aloittamiseen.
2480: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2481:
2482: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
2483: 1980 '\11>; 23
2484:
2485: Raha-asia-aloite n:o 23.
2486:
2487:
2488:
2489:
2490: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaalan ja terveys-
2491: keskuiksen rakentamiseksi Saloon.
2492:
2493:
2494: Ed u s kun n a 11 e.
2495:
2496: Salon kaupunkiin on hankkeilla kuntainliiton Rakennustöihin olisi paastava vihdoinkin
2497: aluesairaalan peruskorjaus, johon sisältyy myös ensi vuoden aikana. Tämä uusi rakennuskohde
2498: lisätilojen rakentaminen laboratoriota ja rönt- osaltaan helpottaisi sitä vaikeata työllisyystilan-
2499: genosastoa varten. Samalle alueelle rakennetaan netta, mikä Salon seudulla ensi talvikaudenkin
2500: myös kuntainliiton terveyskeskus vuodeosasto~ aikana tulee vallitsemaan.
2501: neen. P.erustamissuunnitelmat valmistuvat juuri Edellä -todetun johdosta kunnioittavasti eh-
2502: tällä hetkellä. dotamme,
2503: Todettakoon, että aluesairaalan tilat ovat to-
2504: dellahuonossa kunnossa ja olisivat olleet perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2505: korjauksen tarpeessa jo vuosia sitten. Terveys- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2506: keskus toimii tällä hetkellä hajautettuna ympä- markan määrärahan kuntainliittojen
2507: ri Salon kaupunkia noin 40 pisteessä. Titlanne aluesairaalan peruskorjausta ja terveys-
2508: on todella hyvin vaikea. Potilaspaikoista on keskuksen rakentamisen aloittamista
2509: suuri pula. varten Salon kaupungissa.
2510: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2511:
2512: Sauli Hautala Jorma Fred Impi Muroma
2513: 24 1980 vp.
2514:
2515: Raha-asia-aloite n:o 24.
2516:
2517:
2518:
2519:
2520: Helminen: Määrärahan osoittamisesta ns. Myllykosken pohjoisen
2521: sisääntulotien rakennustyön aloittamiseen Anjalankoskella.
2522:
2523:
2524: E d u s k u n n a 11 e.
2525:
2526: Anjalankosken kaupungissa sijaitsevan Mylly- Tästä on aiheutunut huomattavaa haittaa Myl-
2527: kosken taajaman yhteyksien rakentaminen val- lykosken taajaman liikennejärjestelyille ja lii-
2528: tatielle n:o 15 on 1960-Luvulla ·suoritettujen kenteen jäsentely1le. Tämä epäkohta olisi kor-
2529: tiejärjestelyjen yhteydessä jäänyt yksinomaan jattava rakentamalla uusi ns. pohjoinen sisään-
2530: paikallistien varaan. Valtatieltä n:o 15 Mylly- tulotie.
2531: kosken keskustaan johtava Häkämäen paikallis- Em. hankkeella tarkoitetaan Myllykosken
2532: tie kulkee melkein koko matkan rakennuskaa- keskustan ja valtatien n:o 15 välistä yhteyttä.
2533: va-alueen halki, rakennuskaavassa nimeltään Kymen piirin toimenpideohjelmassa em. hanke
2534: Rautakorventie, ja siihen rajoittuu melkein ko- on huomioitu paikallistien n:o 14613 suuntauk-
2535: ko matkaltaan asuntotontteja, joilta tonteilta sen parantamisena, jolloin tiehankkeen pituus
2536: on myös pääsytie Rautakorventielle. Tämän tien on 3 kilometriä. Ajoradan porkkileikkaustyyppi
2537: kautta kulkee myös suuri määrä linja-autoliiken- on 10/7 ja hankkeen alo1ttamisvuodeksi on
2538: nettä sekä raskasta kuorma-autoliikennettä ja merkitty vuosi 1984. Hankkeen kokonaiskus-
2539: melkein koko taajaman henkilöautoliikenne tannukset on arvioitu alustavasti 3,7 milj. mar-
2540: Myllykosken keskustan ja valtatien n:o 15 vä- kaksi.
2541: lillä. Myös Myllykoski Oy:n paperitehtaille joh- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2542: tava raskas puutavaraliikenne kuLkee pääosal- dotan,
2543: taan tämän paikallistien kautta. Kun paikallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2544: tien sillä kohdin, jossa paikall1stie alittaa Kou- 1981 tulo- ja menoarvioon 600 000
2545: volan-Kotkan rautatien, on 380 cm korkea markan määrärahan käytettäväksi Myl-
2546: alikulkusilta, on tämä alikulkusilta nyt, kun lykosken pohjoisen sisääntulotien raken-
2547: kuorma-autojen akselipainoja on korotettu, tamiseen eli paikallistien n:o 14613
2548: osoittautunut liian matalaksi. Tästä :syystä ras- suuntauksen parantamisen aloittamiseen
2549: kasta puutavaraliikennettä on siirtynyt myös välillä valtatie n:o 15 - Myllykoske11
2550: taajaman rakennuskaavateille, joita ei ole tällai- keskusta Anjalankosken kaupungissa.
2551: seen liikenteeseen tarkoitettu dkä rakennettu.
2552: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
2553:
2554: Olli Helminen
2555: 1980 vp.
2556:
2557: Raha-asia-aloite n:o 25.
2558:
2559:
2560:
2561:
2562: Helminen: Määrärahan osoittamisesta Kaipiaisten-Alaportin
2563: maantien n:o 375 parantamiseen ja rautatien alikulkusillan
2564: rakentamiseen Kaipiaisten taajaman kohdalla Anjalankoskella.
2565:
2566:
2567: E d u s k u n n a II e.
2568:
2569: TVL:n Kymen purm toimesta on laadittu Tilannetta harkittaessa on sekä kaupungin
2570: suunnitelma otsikossa mainitun maantien pa- että teollisuuslaitoksen taholta tultu siihen tu-
2571: rantamiseksi noin 2,1 km:n pituudelta sekä lokseen, että Kaipiaisten-Alaportin maantie
2572: Kouvolan-Vainikkalan rautatien alikulkusillan olisi Kaipiaisten kohdalla parannettava niin,
2573: rakentamiseksi Kaipiaisten taajaman kohdalla, että tämä tasoristeys korvattaisiin eritasoristeyk-
2574: so. välillä valtatie n:o 6-Rautoja Anjalankos- sellä. Maasto on Salpausselän soraharjua, mistä
2575: ken kaupungissa ja tiesuunnitelma valmistuu johtuen maantie voitaisiin heLposti ohjata ali-
2576: saadun tiedon mukaan kevättalvella 1980 ja ku1kusillalla rautatien ali.
2577: tullee sen jälkeen tielain mukaiseen käsittelyyn. TVL:n toimenpideohjelmassa tämän tien ra-
2578: Tien parantamishanke johtuu siitä, että Kai- hoitus on suunniteltu 2,2 milj. markan suurui-
2579: piaisten-Alaportin maantien n:o 375 ja Kou- sena vuonna 1985. Tien pituus on 2,1 km.
2580: volan-Luumäen rautatien tasoristeys on Kai- Tien poikkileikkaus on 8/7 ja se on kestopääl-
2581: piaisten taajaman keskellä vilkkaan liikenteen lystettävä. Anjalankosken kaupunki osallistuu
2582: takia osoittautunut vaaralliseksi ja liikennettä tielle tulevan kevyen liikenteen väylän kustan-
2583: hidastavaksi. Kun Kaipiaisiin on nyttemmin si- nuksiin tielain mukaisella paikallistieosuudella.
2584: joittunut ja toimintansa aloittanut Raision Teh- Em. Raision Tehtaiden perustamisen, edel-
2585: taisiin kuuluva Oy Vehnä Ab:n teollisuuslaitos leen laajentumisen ja liikenteen vilkastumisen
2586: ja kun tälle tehtaalle tapahtuu jatkuvasti ene- taba on tien rakentaminen niin kiireellinen,
2587: nevässä määrin raskasta kuorma-autoliikennettä että se on välttämättä toteuttava ennen vuotta
2588: tämän tasoristeyksen kautta, tulevat epäkohdat 1985. Työ olisilkin rahoitettava työllisyysva-
2589: entisestään lisääntymään. Myös konttorin ja n. roista.
2590: 30 työntekijän työmatkoista, kauppa- ja posti- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2591: matkoista ym. johtuen kevyt liikenne ruheuttaa dotan,
2592: omat ongelmansa. Tehtaan taholta on ilmoitet-
2593: tu, että tehtaan kapasiteetti tulee olemaan n. että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
2594: 100 milj. kg, mikä kes,kimäärin 10 tonnin kuor- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2595: mina merkitsisi n. 40 kuormaa toimituspäivä- markkaa Kaipiaisten-Alaportin maan~
2596: nä ja yhtä suuret raaka-ainetoimitukset huo- tien n:o 375 parantamiseen ja rauta-
2597: mioiden kaksinkertaista määrää eli 80 kuormaa tien alikulkusillan rakentamiseen Kaipi-
2598: toimituspäivänä. aisten taajamassa Anjalankoskella.
2599: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
2600:
2601: Olli Helminen
2602:
2603:
2604:
2605:
2606: 4 088000399}
2607: 26 1980 vp.
2608:
2609: Raha-asia-aloite n:o 26.
2610:
2611:
2612:
2613:
2614: Helminen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 359 paran-
2615: tamiseen välillä Anjala-:Ummeljoki.
2616:
2617:
2618: Ed u s kun n a 11 e.
2619:
2620: Anjalan-Ummeljoen-Korian tie on .täDkeä Ummeljoen kohta eli taajaman ohitus
2621: liikenneväylä ja Kymenlaaksossa Kymijoen län- Aikanaan on laaruttu tiesuunnitelma Anja-
2622: sipuolella erityisesti yhdystienä Salpausselän lan-Korian maantien parantamisesta. Vaikka
2623: suunnassa kulkeville valtateille n:ot 7 ja 12. tietä ei olekaan rakennettu tämän suunnitel-
2624: Sen jatkeena on jo noin 25 vuotta sitten pa- man mukaan, on tarkoitus rakentaa tie Um-
2625: rannettu ns. Hurukselan tie eli maantie Kot- meljoen taajaman kohdalla noin 4,4 km:n pi-
2626: kasta (Karhula) Anjalaan. Liikenneyhteyden tuudelta uuteen paikkaan taajaman länsipuo-
2627: pohjoisosa on kuitenkin jäänyt sorapäällystei- lelle. Taajaman halki kulkeva vanha maantie
2628: seksi eikä se thuonokuntoisena kestä nykyai- on tarkoitus muuttaa samalla kaduksi kaavan
2629: kaista raskasta liikennettä. uudistuksen yhteydessä. Hankkeesta laadittu tie-
2630: suunnitelma ei ole vielä ollut tielain mukaisessa
2631: Väli Ummeljoki-Koria käsittelyssä. Tien poikkileikkaustyyppi on 8/7
2632: Kysymykses,sä on ero. tieosuuden rakenteen ja päällyste öljysoraa. Tien pituus on 4,4 km
2633: parantaminen noin 9,8 kilometrin matkalla. ja 'kustannusarvio 3,9 milj. mk ja suunniteltu
2634: Ajoradan poikkileikkaus on tyyppiä 8/7 ja pääl- toteuttamisajankohta 1983-1984.
2635: lyste öljysora. Rakennustyö on aloitettu syk- Kun Ummeljoen-Korian maantie tulee il-
2636: syllä 1979 ja valmhtunee vuonna 1980 Korial- meisesti vuonna 1980 parannetuksi, olisi pa-
2637: ta aina Ummeljoen taajaman pohjo~sosan koh- rannustyön jatkaminen etelään aina Anjalaan
2638: dalle saakka. saakka välttämätöntä.
2639: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2640: Väli Anjala-Ummeljoki dotan,
2641: Hankkeeseen kuuluu ero. tieosuuden raken-
2642: teen parantaminen noin 7,9 kilometrin mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2643: kalla. Ajoradan poikkileikkaustyyppi on 8/7 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2644: ja suunniteltu päällyste öljysoraa. Toimenpide- markan määrärahan Anjalan-Korian
2645: ohje1massa on em. hanke ajoitettu aloitettavak- maantien n:o 359 parannustyön aloit-
2646: si vuonna 1981 ja sen kustannukset ·arvioitu tamiseksi välillä Anjala-Ummeljoki
2647: 7,2 milj. markaksi. Hankkeesta laadittu tiesuun- sekä Ummeljoen taajaman kohdalla
2648: nitelma ei ole ollut tielain mukaisessa käsit- Anjalankosken kaupungissa.
2649: telyssä.
2650: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
2651:
2652: Olli Helminen
2653: 1980 vp. 27
2654:
2655: Raha-asia-aloite n:o 27.
2656:
2657:
2658:
2659:
2660: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilän-Tihusniemen
2661: -Sorsakosken tieosuuden perusparantamistöiden suorittami-
2662: seksi.
2663:
2664:
2665: E d u s k u n n a 11 e.
2666:
2667: Jäppilän-Tihusniemen-Sorsakosken maan- Samoin eri puutavarayhtiöt ovat lausunnois-
2668: tie on erittäin heikkopohjainen ja -päällysteinen saan ilmoittaneet, että ne tarvitsevat jatkuvasti
2669: tie. Tie on päällystetty yli 10 vuotta sitten öl- puutavarakuljetuksissaan tieosuuksia Jäppilä-
2670: jysoralla ja sen kunto on nykyään erittäin heik- Tihusniemi-Varkaus sekä Jäppilä-Tihusnie-
2671: ko ja jopa liikenteellisesti vaarallinen. mi-Sorsakoski, mutta teiden erittäin huono
2672: Em. tie on eräs Jäppilän kunnan pääliiken- kunto asettaa ajokaluston varsin suurelle rasi-
2673: neväyliä ja vilkas työpaikkaliikenneväylä ennen tukselle ja aiheuttaa täten ajoneuvoille ylimää-
2674: muuta Sorsakosken tehtaille. räisiä huolto- ja korjauskuluja.
2675: Lisäksi em. tie toimii Jäppilän kautta kul- TVL:n Mikkelin piirin toimesta Pieksämäen
2676: kevan ja Jäppilän elinkeinoelämän liikenneväy- - Jäppilän tieosuuden pinta uusittiin vuoden
2677: länä. Mm. Oy Hackman Ab Sorsakosken teh- 1979 kesäkauden aikana.
2678: taat sekä Oy Putkihackman Ab kuljettavat n. Koska, kuten edellä olevasta on ilmennyt,
2679: 90 prosenttia tuotannostaan sekä 40 prosenttia tieosuus Jäppilä-Tihusniemi-Sorsakoski on
2680: raaka-aineistaan eli yhteensä n. 8 000 000 kg erittäin tärkeä Oy Hackman Ab:n Pieksämäelle
2681: vuodessa Sorsakosken-Tihusniemen-Jäppilän tapahtuville kuljetuksille sekä Jäppilästä Sorsa·
2682: -Pieksämäen maantietä. Jäppilän ja em. yh- kosken tehtailla työssä käyville ihmisille, olisi
2683: tiön lähin rautatieterminaali sijaitsee siis Piek- mitä toivottavinta, että myös tämän tieosuuden
2684: sämäellä. perusparantaminen suoritettaisiin mahdollisim-
2685: Lisäksi yhtiö käyttää tietä Naarajärvellä, man pian. On vielä huomattava, että ko. tie
2686: Pieksämäen maalaiskunnassa, sijaitsevan tehdas- on jo perusparannettu TVL:n Kuopion piirin
2687: osaston yhdysliikenteessä sekä tavara- että hen- alueella. Tieosuuden Jäppilä - Tihusniemi -
2688: kilökuljetuksiin. Mikkelin läänin raja pituus on noin 18 kilo-
2689: Yhtiön raaka-ainekuljetukset, jotka nyt ta- metriä.
2690: pahtuvat osin viitostien kautta, tulevat Outo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2691: kumpu Oy:n Tornion tehtaiden toimittamina
2692: siirtymään ko. Jäppilän kautta kulkevan tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2693: osuuden kautta kulkeviksi. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2694: Tien erittäin heikon kunnon takia joutuu 31. 24.77 5 000 000 markan määrära-
2695: yhtiö kuljettamaan helposti särkyviä tuottei- han maantien n:o 533 tieosuuden Jäp-
2696: taan, kuten sairaala- ja pesulakalusteita kiertäen pilä-Tihusniemi-Sorsakoski peruspa-
2697: Varkauden kautta Pieksämäen rautatieterminaa- rannustöiden suorittamista varten.
2698: lille, jolloin tahtimatka pidentyy kaksinkertai-
2699: seksi.
2700: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2701:
2702: Pertti Hietala Pentti Poutanen
2703: 28 1980 vp.
2704:
2705: Raha-asia-aloite n:o 28.
2706:
2707:
2708:
2709:
2710: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haarajoen-Porsaskos-
2711: ken maantien perusparantamistöiden suorittamiseksi.
2712:
2713:
2714: E d u s k u n n a 11 e.
2715:
2716: Tieyhteys Pieksämäki-Kangasniemi-Joutsa suunnitelmat myös tieosuudelle mt 447 Haara-
2717: on suorin yhteys Pieksämäeltä Helsinkiin ja joki-Porsaskoski.
2718: koko Etelä-Suomeen suuntautuvan liikenteen Olisi mitä luonnollisin asia, että samassa yh-
2719: kannalta. Tien parantaminen Kangasniemen ja teydessä parannettaisiin koko Pieksämäen-
2720: Joutsan välillä on parhaillaan käynnissä ja sii- Kangasniemen tieyhteys eli myös tieosuus Haa-
2721: hen liittyvän Kortesalmen sillan rakentaminen rajoki-Porsaskoski. Kyseisen tieosuuden, jon-
2722: on TVL:n Mikkelin piirin toimenpideohjelmas- ka pituus on 21,4 km, parannuskustannukset
2723: sa merkitty vuodelle 1984 ja sen kustannusar- on arvioitu 6 100 000 markaksi, millä sum-
2724: vio on 4 miljoonaa markkaa. malla pystyttäisiin parantamaan sekä Kangas-
2725: Nykyinen Pieksämäen-Kangasniemen tien niemen että Pieksämäen seudun vaikeaa työl-
2726: osuus Pieksämäki-Haarajoki on päällystetty lisyyttä varsin tuntuvasti.
2727: vuonna 1962, eikä siinä sen jälkeen ole suori- Tämän tieyhteyden tärkeyttä lisää mm. se,
2728: tettu suurempia perusparannustöitä. että Kangasniemen kunnalla on tiivis yhteis-
2729: TVH:n vuonna 1975 suorittamien laskel- toiminta Pieksämäen seudun kuntien kanssa
2730: mien mukaan tien käyttö oli 825-2 226 moot- esim. Pieksämäen aluesairaalan, Kontiopuiston
2731: toriajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käy- sairaalan ja Pieksämäen ammattikoulun kun-
2732: tön olevan jo 1 096-2 998 moottoriajoneuvoa tainliittojen osakkuuden johdosta sekä sen
2733: vuorokaudessa. vuoksi, että Pieksämäen ammattikoulun sivu-
2734: Tien päällyste on kuitenkin 17 vuoden aika- osasto toimii Kangasniemellä.
2735: na mennyt niin heikoksi, että se on suoras- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2736: taan vaarallinen tien nykyistä ja tulevaa käyttöä
2737: ajatellen. On näet huomattava, että em. tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2738: yhteys on lyhin myös Suonenjoen seudulta Hel- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2739: sinkiin ja Etelä-Suomeen suuntautuvan liiken- 31.24.77 6 100 000 markan määrärahan
2740: teen osalta. maantien n:o 447 tieosuuden Haarajoki
2741: TVL:n Mikkelin piirillä on valmiit parannus- -Porsaskoski perusparannustöiden suo-
2742: rittamiseksi.
2743: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2744:
2745: Pertti Hietala Pentti Poutanen
2746: 1980 vp. 29
2747:
2748: Raha-asia-aloite n:o 29.
2749:
2750:
2751:
2752:
2753: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvion ja Tuusniemen
2754: rajan välisen tieosuuden (maantie n:o 542) perusparantami-
2755: seen.
2756:
2757:
2758: Ed u s k u nn a II e.
2759:
2760: Maantien n:o 542 tieosuus Karvio - Tuus- Parantamistyön suunnitelmat ovat valmistu-
2761: niemen raja on suunniteltu suoritettavaksi ns. massa, joten työ voidaan aloittaa jo vuoden
2762: tehostetun kunnossapidon puitteissa siten, että 1980 aikana. Kyseisen tien parantaminen sovel-
2763: tie päällystettäisiin öljysoralla. Kuopion läänin tuisi toteutettavaksi erinomaisesti myös työlli-
2764: puoleinen osa Tuusniemi - Heinäveden raja syystyönä, koska Heinäveden työttömyys on
2765: on ollut patannettuna jo neljä vuotta. On luon- läänin vaikeimpia (joulukuu 1979 = 13,7 %) .
2766: notonta, että parannettu tie päättyy Heinäve- Koko tieosuuden parantamisen kustannukset
2767: den rajaan. on arvioitu 5,5 miljoonaksi markaksi.
2768: Myös matkailun kannalta tämä Heinäveden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2769: tieosa on erittäin merkittävä. Sen varrella Pa-
2770: lokissa on Lintulan naisluostari, jossa kulunee- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2771: na kesänä vieraili yli 70 000 turistia. He ajavat den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
2772: luostariin juuri Karviosta erittäin mutkaista tille 31.24.77 2 000 000 markan määrä-
2773: vanhaa soratietä, joka kesällä syöpyy ala-arvoi- rahan maantien n:o 542 tieosuuden
2774: seen kuntoon. Karvio - Tuusniemen raja perusparan-
2775: tamistöiden alkurahoitukseksi.
2776: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2777:
2778: Pertti Hietala Pentti Poutanen
2779: 30 1980 vp.
2780:
2781: Raha-asia-aloite n:o 30.
2782:
2783:
2784:
2785:
2786: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Porsaskos-
2787: ken maantien perusparantamistöiden suorittamiseksi.
2788:
2789:
2790: E d u s k u n n a 11 e.
2791:
2792: Tieyhteys Pieksämäki-Kangasniemi-Joutsa TVL:n Mvkkelin piirillä on valmiit parannus-
2793: on lyhin Pieksämäeltä Helsinkiin ja koko Ete- suunnitelmat tieosuudelle Pieksämäki-Porsas-
2794: lä-Suomeen suuntautuvan liikenteen kannalta. koski ja se on ajoitettu vuosille 1980-1981.
2795: Tien parantaminen Kangasniemen ja Joutsan Kyseisen tieosuuden perusparannukseen on
2796: välillä on parhaillaan käynnissä ja siihen liit- vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesityksessä eh-
2797: tyvän Kortesalmen sillan rakentaminen on dotettu otettavaksi 1 000 000 mk:n määräraha,
2798: TVL:n Mikkelin piirin toimenpideohjelmassa jolla voidaan perusparantaa tätä tieosuutta vain
2799: merkitty vuodelle 1984 ja sen kustannusarvio runsaan kilometrin matkalta Pieksämäen kau-
2800: on 4 miljoonaa markkaa. pungin ja mlk:n alueella.
2801: Nykyinen Pieksämäen-Kangasniemen tien Koska kyseisen tien perusparantaminen on
2802: osuus Pieksämäki-Porsaskoski on päällystetty sen tarpeellisuuden lisäksi järkevää suorittaa
2803: vuonna 1962, eikä siinä sen jälkeen ole suo- samanaikaisesti koko n. 15 km:n pituisella vä-
2804: ritettu suurempia perusparannustöitä. lillä Pieksämäki-Porsaskoski, olisi mitä toi-
2805: TVH:n vuonna 1975 suorittamien laskelmien vottavinta, että tulevan vuoden tulo- ja meno-
2806: mukaan tien käyttö oli 825-2 226 moottori- arvioon lisättäisiin ero. 1 000 000 mk:n lisäksi
2807: ajoneuvoa ja vuonna 1985 arvioidaan käytön 5 000 000 mk, mikä koko tieosuuden perus-
2808: olevan jo 1 096--2 998 moottoriajoneuvoa parantamiseen on arvioitu kaikkiaan tarvitta-
2809: vuorokaudessa. van.
2810: Tien päällyste on kuitenkin 17 vuoden aika- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2811: na mennyt niin heikoksi, että se on suoras-
2812: taan vaarallinen tien nykyistä ja tulevaa käyttöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2813: ajatellen. On näet huomattava, että ero. tieyh- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
2814: teys on lyhin myös Suonenjoen seudulta Hel- 31.24.77 5 000 000 markan määrärahan
2815: sinkiin ja Etelä-Suomeen suuntautuvan liiken- maantien n:o 447 tieosuuden Pieksämä-
2816: teen osalta. ki-Porsaskoski perusparannustöiden
2817: suorittamiseksi.
2818: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2819:
2820: Pertti Hietala Pentti Poutaneo
2821: 1980 vp. 31
2822:
2823: Raha-asia-aloite n:o 31.
2824:
2825:
2826:
2827:
2828: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden asuin-
2829: huoneistojen peruskorjauksiin.
2830:
2831:
2832: E d u s k u n n a 11 e.
2833:
2834: Valtionrautateillä on useita satoja huoneis- sesti 1.1akennusalan työkohteista puutetta, antai-
2835: toja virka- ja työsuhdeasuntoina. V a1tion sääs- ,givat edellä mainitut huoneistokorjaukset työ-
2836: tötoimenpiteiden seurauksena on sato}en huo- tä kymmenille rakennusalan työntekijöille.
2837: neistojen kunto korjauksien ja uudistustöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2838: suorittamattomuuden vuoksi mennyt aivan ala-
2839: arvoiselle tasolle. Siitä huolimatta näistä asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2840: noista peritään henkilökunnalta valtioneuvoston 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2841: vahvistama ns. käypä vuokra. markan määrärahan Valtionrautateiden
2842: Kun nykyisenä työttömyyskautena on erityi- asuinhuoneistojen peruskorjaukseen.
2843: He1singissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2844:
2845: Pertti Hietala Pentti Lahti-Nuuttila
2846: 32 1980 vp.
2847:
2848: Raha-asia-aloite n:o 32.
2849:
2850:
2851:
2852:
2853: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmella sijaitsevan
2854: Karankalahden malmiesiintymän tutkimuksia varten.
2855:
2856:
2857: E d u s k u n n a 11 e.
2858:
2859: Virtasalmen kunnassa tonnu Outokumpu dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäristös-
2860: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- sä tehokas malminetsintä taataan osoittamalla
2861: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen tähän tarkoitukseen riittävästi varoja. Varojen
2862: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huomioon
2863: tehdä, lopettaa. kaivos toimintansa jo vuonna edtyisesti syväkairaustarve.
2864: 1983 ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
2865: työntekijää. logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
2866: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin-
2867: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
2868: kunta on luovuVtanut kauppa- ja teollisuusmi- vassa ole toteutettu. Useat a:s~antuntijat ovat
2869: nisteriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
2870: joka on julkaistu numerolla 1979:34. Tämä ns. sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
2871: kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta on tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
2872: malmin ajallisen riittävyyden ja kaivospaikka- osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu Oy:lle
2873: kuntien erityisongelmien perusteella suoritetun valtaus Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolel-
2874: rajauksen mukaan valinnut tarkastelunsa koh- la sijaitsevan Karankalahden alueella.
2875: teeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, niiden Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
2876: joukossa myös Virtasalmen kunta. Kaivospaik- toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
2877: ka..lmntien osalta on suoritettu tyypillisimpien kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
2878: ongelmien sekä kunkin kaivospaikkakunnan eri- perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
2879: tyisongelmien kartoitus. Mietinnön selvitysosas- varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
2880: sa on mm. todettu, että Virtasalmi on elin- mis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
2881: keinorakenteeltaan alkutuotantovaltais,impia kai- Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
2882: vospaikkakuntia ( 4 3,2 % ) . Virtasalmen osalta Ankeleelta saatava marmori, joka soveltuu hy-
2883: on myös todettu, että kunnassa väestö on vuo- vin rakennuskiveksi. Toimialan kehittäminen
2884: desta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt suhteel- edellyttää huolellista ja monipuolista pohdintaa
2885: lisesti eniten eli 24 %. alkaen sopivien tuoteryhmien valinnasta, mark-
2886: V aikkabn Virtasalmen kaivos on verrattain kinointikysymysten selvittämisestä sekä tuotan-
2887: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus toprosesscin käynnistämisen keskeisistä edelly-
2888: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä on vain tyksistä.
2889: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- Kehittämi:stoimet on kytkettävä mahdollisim-
2890: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- man kiinteästi alueella toimivaan tuotantoon,
2891: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi yhteistyö
2892: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- kunnassa toimivan kalkkikiveä louhivan kai-
2893: voksella merkittävä va1kutus elinkeinorakenteen vosyhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
2894: tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa olisi Niinikään toimikunta toteaa, että Virtasal-
2895: Virtasalmi entistä voimakkaammin pelkästään men kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhtenäi-
2896: maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. sen turvealueen välittömässä läheisyydessä. Alu-
2897: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- eella sijaitsevien energiavarojen hyödyntäminen
2898: tämi!Sehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- on käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laajenemaan.
2899: sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh- Vaikka Virtasalmen kunnassa ei ole huomatta-
2900: Raha-asia-aloite- n:o 32 33
2901:
2902: via turvevaroja, voidaan turpeeseen liittyviä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2903: hyödyntämismahdollisuuksia hyödyntää myös
2904: siellä. Turvealueella olevien VAPO:n turvetyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2905: koneiden huoltojärjestelyt ovat toistaiseksi 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
2906: puutteelliset ja Mikkelin läänin teollisuustoimi- 32.50.41 alamomentille 2 500 000 mar-
2907: kunta on esittänyt, että lääniin perustettaisiin kan määrärahan Outokumpu Oy:n 11.
2908: valmistus- ja huoltovarikko VAPO:n työkonei- 1. 1979 saaman valtauskirjan tarkoitta-
2909: ta varten. Varikon sijaintipaikka voisi olla Vir- man Virtasalmen kunnassa sijaitsevan
2910: tasalmen kunta, kun otetaan huomioon kunnan Karankalahden malmiesiintymän vuonna
2911: keskeinen sijainti turvealueeseen nähden. 1980 suoritettavia tutkimuksia varten.
2912: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2913:
2914: Pertti Hietala Pentti Poutanen
2915:
2916:
2917:
2918:
2919: 5 088000399]
2920: 34 1980 vp.
2921:
2922: Raha-asia-aloite n:o 33.
2923:
2924:
2925:
2926:
2927: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion polttoainekes-
2928: kuksen työkoneiden valmistusta ja huoltoa palvelevan raken-
2929: ml'ksen rakennustöiden aloittamiseksi Virtasalmella.
2930:
2931:
2932:
2933: Ed u s kun n a 11 e.
2934:
2935: Virtasalmen kunnassa t01mu Outokumpu sityksen mukaan tärkeimpänä toimikunta eh-
2936: Oy:n Hällinmäen kuparikaivos, joka nykyisel- dottaa, että kaivospaikkakuntien lähiympäris-
2937: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen tössä tehokas malminetsintä taataan osoitta-
2938: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei malla tähän tarkoitukseen riittävästi varoja.
2939: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna Varojen käyttöä suunniteltaessa olisi otettava
2940: 1983 ja kaivostoiminnasta vapautuu tällöin 70 huomioon erityisesti syväkairaustarve.
2941: työntekijää. Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo-
2942: Kauppa- ja teollisuusministeriön 6. 10. 1978 logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan
2943: asettama kaivospaikkakuntien kehittämistoimi- malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin-
2944: kunta on luovuttanut kauppa- ja teollisuusmi- etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mittakaa-
2945: nisteriölle 28. 5. 1979 päiväämänsä mietinnön, vassa ole toteutettu. Useat asiantuntijat ovat
2946: joka on julkaistu numerolla 1979:34. Tämä ns. sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
2947: kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta on sinainen päämalmio, joten toiveita uusien
2948: malmin ajallisen riittävyyden ja kaivospaikka- esiintymien löytymisestä on olemassa. Uusimpa-
2949: kuntien erityisongelmien perusteella suoritetun na osoituksena on 17. 1. 1979 Outokumpu
2950: rajauksen mukaan valinnut tarkasteluosa koh- Oy:lle valtaus Virtasalmen kirkonkylän poh-
2951: teeksi kahdeksan kaivospaikkakuntaa, niiden joispuolella sijaitsevan Karankalahden alueella.
2952: joukossa myös Virtasalmen kunta. Kaivospaik- Kaivospaikkakuntien kehittämistoimikunta
2953: kakuntien osalta on suoritettu tyypillisimpien toteaa mietinnössään erityisesti Virtasalmen
2954: ongelmien sekä kunkin kaivospaikkakunnan eri- kunnan osalta, että kunnan teollisen toiminnan
2955: tyisongelmien kartoitus. Mietinnön selvitysosas- perustan muodostaa kaivannaisteollisuus, jonka
2956: sassa on mm. todettu, että Virtasalmi on elin- varaan myös tuotantorakenteen monipuolista-
2957: keinorakenteeltaan alkutuotantovaltaisimpia mis- ja laajentamistoimenpiteet tulisi rakentaa.
2958: kaivospaikkakuntia (43,2 %) . Virtasalmen Jatkojalostusmahdollisuuksia tarjoaa erityisesti
2959: osalta on myös todettu, että kunnassa väestö Ankeleelta saatava marmori, joka soveltuu hy-
2960: on vuodesta 1970 vuoteen 1977 vähentynyt vin rakennuskiveksi. Toimialan kehittäminen
2961: suhteellisesti eniten eli 24 %. edellyttää huolellista ja monipuolista pohdintaa
2962: Vaikkakin Virtasalmen kaivos on verrattain alkaen sopivien tuoteryhmien valinnasta, mark-
2963: pieni kaivosyksikkö ja sen työntekijöiden osuus kinointikysymysten selvittämisestä sekä tuotan-
2964: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä on vain toprosessin käynnistämisen keskeisistä edelly-
2965: 8 %, on kunnan teollisuudessa toimivasta väes- tyksistä.
2966: töstä kaivoksen osuus 47 %. Huolimatta kai- Kehittämistoimet on kytkettävä mahdollisim-
2967: vostoiminnan suhteellisen vähäisestä osuudesta man kiinteästi alueella toimivaan tuotantoon,
2968: kunnan ammatissa toimivasta väestöstä, on kai- jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi yhteistyö
2969: voksella merkittävä vaikutus elinkeinorakenteen kunnassa toimivan kalkkikiveä Iouhivan kaivos-
2970: tasapainottajana. Ilman kaivostoimintaa olisi yhtiön (Partek Oy:n) kanssa.
2971: Virtasalmi entistä voimakkaammin pelkästään Niinikään toimikunta toteaa, että Virtasal-
2972: maa- ja metsätalouselinkeinon varassa. men kunta sijaitsee ns. Keski-Savon yhtenäisen
2973: Toimikunta on luetellut useita yleisiä kehit- turvealueen välittömässä läheisyydessä. Alueel-
2974: tämisehdotuksia, joista Virtasalmen kunnan kä- la sijaitsevien energiavarojen hyödyntäminen on
2975: Raha-asia:al~ite n:o 33 35
2976:
2977: käynnistynyt ja tulee jatkuvasti laajenemaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2978: Vaikka Virtasalmen kunnassa ei ole huomatta-
2979: via turvevaroja, voidaan turpeeseen liittyviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2980: hyödyntämismahdollisuuksia hyödyntää myös 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2981: siellä. Turvealueella olevien VAPO:n turve- 32.92.75 200 000 markan määrärahan
2982: työkoneiden huoltojärjestelyt ovat toistaiseksi Virtasalmen kuntaan sijoitettavaksi
2983: puutteelliset ja Mikkelin läänin teollisuustoi- suunnitellun VAPO:n työkoneiden val-
2984: mikunta on esittänyt, että lääniin perustettai- mistusta ja huoltoa varten tarvittavan
2985: siin valmistus- ja huoltovarikko VAPO:n työ- rakennuksen suunnittelu- ja mahdollis-
2986: koneita varten. Varikon sijaintipaikka voisi olla ten osittaisten toteuttamiskustannusten
2987: Virtasalmen kunta, kun otetaan huomioon kun~ alkurahoitukseksi.
2988: nan keskeinen sijainti turvealueeseen nähden.
2989: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
2990:
2991: Pertti Hietala Pentti Poutanen
2992: 36 1980 vp.
2993:
2994: Raha-asia-aloite n:o .34.
2995:
2996:
2997: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimiturvelaito.ks~
2998: tai pellettitehtaan ·aikaansaamiseksi Haukivuorelle.
2999:
3000:
3001: Ed u s kun n a 11 e.
3002:
3003: Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto sekä rakennusvaiheessa että valmistuttuaan hau-
3004: on suorittanut vuosina 1967 ja 1968 ensimmäi- paikkoja, jotka puolestaan vaikuttavat kerran-
3005: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun- naisesti mm. palveluelinkeinojen kehittymiseen.
3006: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuon- Haukivuoren kunnan väkiluvun voimakas vä-
3007: na 1974. Tutkittujen soiden pinta-ala on yh- hentyminen saataneen hidastumaan eri elinkei-
3008: teensä 5 569 hehtaaria ja turvemäärä on noin noaloja kehittämällä. Tutkimustulosten mukaan
3009: 136 milj.m3• monitoimiturvelaitoksen ja pellettitehtaan ra-
3010: Valtion polttoainekeskus on vuokrannut ja kentamiskustannukset saadaan takaisin verrat-
3011: ostanut tähän mennessä Haukivuoren kunnan tain lyhyen ajan kuluessa.
3012: alueelta n. 1 000 hehtaaria suota turpeen nos- Liikenteellisesti Haukivuoren kunta soveltui-
3013: tamista varten. Suolla aloitettiin vuonna 1973 si erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
3014: valmistelutyöt polttoturpeen nostamiseksi. pellettitehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan läpi kul-
3015: Varsinainen polttoturpeen nosto aloitettiin Ro- kee lähivuosina sähköistettävä Savon rata ja
3016: polansuolla heinäkuussa 1975. Tällä hetkellä kantatie n:o 72. Etelä-Savon seutukaavaliiton
3017: se työllistää kesäisin noin 40 ja talvella noin 20 palvelustasoluokituksen mukaan Haukivuoren
3018: työntekijää. keskus on alemman tason kuntakeskus sisältäen
3019: Rapolansuolta nostettu jyrsinturve on käytet- kuitenkin huomattavasti enemmän palveluja
3020: ty lähiseuduilla olevissa turvelämpölaitoksissa. kuin mitä alemman tason kuntakeskukselta vaa-
3021: Kasvuturve on toimitettu lähiympäristöön lan- ditaan. Kunnan keskus on kehittynyt voimak-
3022: noittamattomana. kaasti viime vuosina, vaikka kunnan väkiluku
3023: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan on laskenut. Kunnan keskuksen kehittymiseen
3024: rakentaminen Haukivuoren kuntaan mahdollis- on osaltaan vaikuttanut runsas asuntotuotanto.
3025: taisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai pel- Viime vuosien aikana kuntaan on rakennettu
3026: leteiksi sekä mahdollisesti sähköenergiaksi. Tur- noin 20 uutta asuntoa vuosittain. Kunta on pyr-
3027: peen briketöinnin avulla voitaisiin käyttää hyö- kinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään
3028: dyksi myös turvekaksin hukkalämpö. Monitoi- kuntaan tulevien uusien yritysten työntekijöille
3029: miturvelaitos toisi mahdollisuuden lasinalaisten asuntoja.
3030: viljelmien rakentamiseen. Koulutusmahdollisuudet Haukivuoren kun-
3031: Polttoturpeen hyödyntäminen mahdollisim- nassa ovat suhteellisen hyvät, sillä kunnassa
3032: man lähellä tuotantopaikkaa olisi tärkeä tekijä on peruskoulun yläaste ja lukio sekä yhteensä
3033: sekä Haukivuoren kunnalle että koko Mikke- 17 oppilaspaikkaa Pieksämäen ja Mikkelin am-
3034: lin läänille. Etelä-Savon suoalueet ovat erittäin mattikouluissa.
3035: keskeisessä asemassa. Kunnan alueella sijaitse- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3036: vat suot liittyvät yhtenä kokonaisuutena Mik-
3037: kelin maalaiskunnan, Virtasalmen kunnan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3038: Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan kunnan 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
3039: suoalueisiin. 32.92.75 (Turvebrikettitehtaiden raken-
3040: Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan taminen) 1 000 000 markan määrärahan
3041: rakentaminen Haukivuoren kuntaan merkitsisi Haukivuoren kuntaan rakennettavan
3042: erittäin paljon kunnan kehitykselle. Monitoimi- monitoimiturvelaitoksen tai pellettiteh-
3043: turvelaitos tai pellettitehdas tulisi tarjoamaan taan suunnittelukustannuksia ;a raken-
3044: kivuorelaisille ja lähikuntalaisille teollisia työ- 1zustöiden alkurahoitusta varten.
3045:
3046: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
3047:
3048: Pertti Hietala Pentti Poutanen
3049: 1980 Vp. 37
3050:
3051: Raha-asia-aloite n:o 35.
3052:
3053:
3054:
3055:
3056: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden kotimai-
3057: suusasteen nostamiseen.
3058:
3059:
3060: E d u s k u n n a 11 e.
3061:
3062: Eräiden arvioiden mukaan maamme satota- Kansantaloudellisesti epätarkoituksenmukai-
3063: sosta jopa toinen puoli on lannoitteiden käytön nen kierre tulisi katkaista lannoitteiden koti-
3064: varassa. Huomattava osa lannoitteiden raaka- maisuusastetta nostamalla.
3065: aineista tuodaan ulkomailta, kuten esimerkiksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3066: öljy. Eniten öljyä tarvitaan typen tuotannossa,
3067: sillä yhden typpikilon valmistus vaatii noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3068: 1,5 kg öljyä. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3069: Nuoria viljelijöitä huolestuttaa maatalouden markkaa sellaisen tutkimustyön tuke-
3070: riippuvuus jatkuvasti kallistuvasta öljystä. Toi- miseksi, joka tähtää lannoitteiden koti-
3071: saalta runsaalla typpilannoitteiden käytöllä lisä- maisuusasteen nostamiseen.
3072: tään satotasoa ja samalla kansantaloudellisesti
3073: tappiollista vientitarvetta.
3074: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
3075:
3076: Inger Hirvelä V. J. Rytkönen Jarmo Wahlström
3077: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Pauli Uitto
3078: Matti Järvenpää Lauha Männistö
3079: 38 1980 ·:vp.
3080:
3081: Raha-asia-aloite n:o 36.
3082:
3083:
3084:
3085:
3086: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo Svenska Teater
3087: -nimisen teatterin toiminnan jatkamiseen alueellisena teatte-
3088: rina.
3089:
3090:
3091: E d u s k u n n a 11 e.
3092:
3093: Jo tähänastisella toiminnallaan Åbo Svenska Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3094: Teater on osoittanut ruotsinkielisen, alueellisen nioittaen,
3095: teatteritoiminnan tarpeellisuuden Turun seu-
3096: dulla. Nykyisin voimavaroin ei ole mahdollista että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3097: jatkaa kovinkaan kauan teatterin viemistä saa- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
3098: ristokuntiin, jotka siten jäisivät tätäkin kulttuu- markan määrärahan Aho Svenska T ea-
3099: ripalvelua vaille. On toivottavaa, että Åbo terin kehittämiseksi ruotsinkieliseksi
3100: Svenska Teaterista voitaisiin muodostaa ruot- alueteatteriksi.
3101: sinkielinen alueteatteri ja antaa sille mahdolli-
3102: suudet taloudellisesti jatkaa arvokasta työtään.
3103: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3104:
3105: Tapio Holvitie Lauri Palmunen Jalmari Torikka
3106: Matti Peldari Helena Pesola Anna-Kaarina Louvo
3107: Aila Jokinen Timo Ihamäki Heikki Perho
3108: 1980 vp. 39
3109:
3110: Raha-asia-aloite n:o 37.
3111:
3112:
3113:
3114:
3115: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Salon moottori-
3116: mkennetien rakentamisen aloittamiseksi.
3117:
3118:
3119: E d u s k u n n a 11 e.
3120:
3121: Valtatiestä n:o 1 on osuus Helsinki-Lohjan- n. 200 mmk. Hanke on toteuttamisvaiheessa
3122: harju tällä hetkellä moottoritietä. Tästä eteen- jaettavissa 3-4 erikseen hyödynnettävissä ole-
3123: päin on kaavailtu rakennettavaksi erillinen vaan osahankkeeseen.
3124: moottoriliikennetie ensiksi Lohjalle ( ns. Loh- Tieosuuden tämänhetkiset liikennemäärät
3125: jan sisääntulotie) ja siitä edelleen Saloon ja ovat 5 000-9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa
3126: Turkuun. Tästä moottoriliikennetiestä Lohjan ( KVL), ja liikenteen odotetaan kasvavan
3127: sisääntulotie on kiireeliisin ja tullee tehtäväksi 2-3 % vuodessa. Mikäli liikenteen kasvu on
3128: 1980-luvun loppupuolella, sen sijaan loppuosan arvioitua suuruusluokkaa koko 1980-luvun ajan,
3129: eli Lohjan-Salon-Turun moottoriliikennetien muodostuu Turun-Paimion osuus 1990-luvulla
3130: rakentamisaikataulu on täysin avoin. Salon- varsin ruuhkautuneeksi ja siten Kaarinan-Piik-
3131: Turun osuuden rakentamista on liikenneminis- kiön taajamanauhan toimintoja vaikeuttavaksi.
3132: teriön käsityksen mukaan kuitenkin pidettävä Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
3133: Lohjan-Salon välin rakentamista kiireellisem- taen,
3134: pänä, koska liikennemäärät ovat tällä osuudella
3135: korkeammat ja koska Salosta Helsinkiin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3136: jo tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoinen yh- 1981 tulo- ;a menoarvioon 900 000
3137: teys Mustion ja Inkoon kautta. markan määrärahan Turun-Salon moot-
3138: Salon-Turun välille kaavaillun moottorilii- toriliikennetien töiden aloittamiseksi.
3139: kennetien pituus on 46 km ja kustannusarvio
3140: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3141:
3142: Tapio Holvitie Aila Jokinen Jalmari Torikka
3143: Reino Breilin Lauri Palmunen Heikki Perho
3144: Mikko Rönnholm
3145: 40 1980 vp.
3146:
3147: Raha-asia-aloite n:o 38.
3148:
3149:
3150:
3151:
3152: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-
3153: Forssan tieyhteyden rakentamiseen.
3154:
3155:
3156: E d u s k u n n a 11 e.
3157:
3158: Uudenkaupungin ja Forssan välisen tieyhtey- suuntaan, että keskusvirastojen olisi ehdotto-
3159: den: rakentaminen on ollut vireillä jo varsin masti jo tehdessään esityksiä talousarvioon otet-
3160: pitkään. Tien merkitystä ovat vuosien varrella tava huomioon nykyinen vinoutunut määrära-
3161: useassa yhteydessä korostaneet muun muassa hajakautuma ja pyrittävä korjaamaan sitä ete-
3162: alueen kunnat ja talouselämä. Hinnerjoen ja läisten maakuntien toivomalla tavalla.
3163: Yläneen välinen tieosuus on sijoitettu TVL:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3164: Turun piirin toimeenpano-ohjelmassa kuiten- nioittaen,
3165: kin vasta vuodelle 1985.
3166: Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on usean että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3167: kerran yrittänyt yhdessä muiden eteläisten 1981 tulo- ja menoarvioon 900 000
3168: maakuntaliittojen kanssa saada muutosta tie- markan määrärahan töiden aloittamiseen
3169: määrärahojen alueelliseen jakautumaan budjetin Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
3170: yhteydessä. Varsin suureksi osoittautunut paine keskeneräisissä kohdissa.
3171: muutoksen puolesta antaa viittauksen siihen
3172: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3173:
3174: Tapio Holvitie Lauri Palmunen Jalmari Torikka
3175: Mikko Rönnholm
3176: 1980 vp. 41
3177:
3178: Raha-asia-aloite n:o 39.
3179:
3180:
3181:
3182:
3183: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin sisään-
3184: tuloteiden rakentamiseen.
3185:
3186:
3187: Ed u s kun n a 11 e.
3188:
3189: Uudenkaupungin sisääntuloteiden :niveltämi- lestaan taloudellisimmin samanaikaisesti tien
3190: nen joustavasti kaupungin katuverkkoon on ol- muun rakentamisen kanssa. Tiehän valmistuu
3191: lut jo pitkään kesken. Tämä koskee sekä Lai- vuoden 1979 aikana.
3192: tilan, Lokalahden että Pyhärannan suunnista Nämä hankkeet on TVL:n Turun piirin toi-
3193: tulevia teitä. Suunnitelmat niiden osalta ovat meenpano-ohjelmassa sijoitettu vasta vuoteen
3194: sen sijaan olleet jo kauan joko valmiina tai val- 1983 ja niiden yhteinen kustannusarvio on 7,5
3195: misteilla. miljoonaa markkaa.
3196: Nuo suunnitelmat sisältävät muun muassa Uudenkaupungin sisääntuloteiden :niveltämis-
3197: Lokalahden tien johtamisen ylikulkusiltaa myö- tä joustavasti kaupungin katuverkkoon kiirehtii
3198: ten Uudenkaupungin ja Turun välisen rauta- jo tiedossa oleva kuntaliitos Uudenkaupungin
3199: tien yli ja Laitilan tien jatkamisen Laivanra- ja Lokalahden välillä.
3200: kentajantienä ohi kaupungin ydinkeskustan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3201: Tällä hetkellähän koko teollisuuslaitosten ras- nioittaen,
3202: kas liikenne kulkee aivan kaupungin keskustan ·
3203: kautta aiheuttaen melkoisia ongelmia. Ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3204: mia lisää se, että huomattava osa Kemiran ja 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
3205: Essen kuljetuksista muodostuu ns. vaarallisista kan määrärahan töiden aloittamiseen
3206: aineista. Pyhärannan tien liittäminen tehok- Uudenkaupungin sisääntuloteiden nivel-
3207: kaasti kaupungin katuverkkoon tapahtuisi puo- tämiseksi kaupungin katuverkkoon.
3208: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3209:
3210: Tapio Holvitie Lauri Palmunen Mikko Rönnholm
3211: Jalmari Torikka Heikki Perho
3212:
3213:
3214:
3215:
3216: 6 088000399]
3217: 42 t9so vp.
3218:
3219: Raha-asia-aloite n:o 40.
3220:
3221:
3222:
3223:
3224: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
3225: rakentamiseen.
3226:
3227:
3228: E d u s k u n n a 11 e.
3229:
3230: Kustav1n yhdistämistä Lehmänkurkun tiellä tarvitsemat palvelut, esimerkiksi aluesairaala,
3231: mantereeseen on suunniteltu jo pitkään ja van- ammattikoulu, kauppaoppilaitos sekä kaupalli-
3232: himmat suunnitelmat tiestä ovat peräisin kym- set ja teolliset palvelut. Myös kalastuksen ja
3233: menien vuosien takaa. Vastaavanlainenhan on matkailun kehittämiselle Lehmänkurkun tie
3234: tilanne myös toisen Kustavin kannalta tärkeän loisi uusia edellytyksiä.
3235: yhteyden eli Kaitaisten sillan kohdalla, joka nyt Tietä ei ole tällä hetkellä sisällytetty TVL:n
3236: kuitenkin on toteutumassa. Turun piirin toimeenpano-ohjelmaan.
3237: Kaitaisten silta ei kuitenkaan tee Lehmän- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ,kun-
3238: kurkun tietä missään tapauksessa tarpeetto- nioittaen,
3239: maksi, vaan tiellä tulisi olemaan suuri merki-
3240: tys sekä Kustaville että muulle saaristoalueelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3241: Se lyhentäisi nimittäin maantieyhteyttä Uuteen- 1981 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3242: kaupunkiin noin puoleen nykyisestä 50-60 markkaa Lehmänkurkun tien rakentami-
3243: kilometristä. Uudessakaupungissa sijaitsevat seen.
3244: puolestaan monet kustavilaisten käyttämät ja
3245: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3246:
3247: Tapio Holvitie Lauri Palmunen Mikko Rönnholm
3248: Jalmari Torikka Heikki Perho
3249: 1980vp. 43
3250:
3251: Raha-asia-aloite n:o 41.
3252:
3253:
3254:
3255:
3256: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaalle organi-
3257: soitavaa öljyntorjuntahenkilöstöä ja -välineistöä varten.
3258:
3259:
3260: E d u s k u n n a 11 e.
3261:
3262: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueittem- Ahvenanmaalle keskitetty ja organisoitu järjes-
3263: me risteyskohdassa tekee siitä merkittävän telmällinen öljyntorjuntakoulutus tuottaisi pait-
3264: myös mahdollisen öljykatastrofin uhatessa maa- si koulutettua henkilöstöä myös uusia mene-
3265: ilman kauneinta saaristoa. Vallitsevat lounais- telmiä ja välineistöä mahdollisimman taloudel-
3266: tuulet siirtävät Itämerellä tapahtuneen öljyva- lisesti tähän tärkeään työhön. Näin pystyttäi-
3267: hingon tuhot muutamassa hetkessä Saaristome- siin ratkaisevasti kohottamaan valmiutta suur-
3268: ren tuhansien saarien sokkeloihin. Onnella sel- ten öljyvahinkojen torjunnassa alueilla, joissa
3269: visimme viime vuoden keväänä uhkaavasta ti- paikallistuntemuksella ja merelliseen elämään
3270: lanteesta kääntyneen tuulen ohjattua öljylautat tottumisella on aivan ratkaiseva merkitys.
3271: Ruotsin rannikolle. Vaara on kuitenkin jatku- Koulutustoiminnan järjestämiseen on suhtau-
3272: vasti ajankohtainen erityisesti kesäisin turismis- duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia tiukasti
3273: tä elävälle Ahvenanmaalle ja sen vieressä le- kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 §:n
3274: vittäytyvälle Saaristomeren kauniille ja laajalle mukaan ovat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
3275: saaristolle. omaavat velvollisia asevelvollisuuden sijasta
3276: Ongelman uhka korostuu kun tiedämme, palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taikka
3277: että tällä alueella on vain vähän tai ei ollen- palvelemaan muussa siviilihallinnossa niin kuin
3278: kaan öljyntorjuntaan tarvittavaa välineistöä, ma- siitä maakuntapäivien suostumuksella valtakun-
3279: teriaalia ja henkilöstöä. Ahvenanmaalla olevalla nanlailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin
3280: hyvin koulutetulla ja tarkoituksenmukaisella tällaista palvelusta ei ole järjestetty, ovat sano-
3281: tavalla organisoidulla henkilöstöllä ja välineis- tut maakunnan asukkaat vapautetut asevelvolli-
3282: töllä olisi siis myös Suomen mannerta kohdan- suuden suorittamisesta.
3283: neen öljykatastrofin torjunnassa ratkaisevaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3284: merkitystä. Tehokas torjunta on suoritettava nioittaen,
3285: jo ennen vahingon levittäytymistä tiheään saa-
3286: ristoon. Se vaatii kuitenkin paljon enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3287: koulutettua väkeä ja välineistöä kuin nyt on 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3288: Maarianhaminan ja muiden rannikkokaupun- markan määrärahan öljyntorjuntahenki-
3289: kien palokunnilla yhteensä. Puolustusvoimien löstön ja -välineistön hankkimiseksi so-
3290: ei voida edellyttää kovin perusteellisesti panen- pusoinnussa ja yhteistoiminnassa Ahve-
3291: tuvan öljyntorjuntaongelmiin, eikä sillä ole nanmaan itsehallinnon kanssa.
3292: kalustoakaan laajamittaisiin torjuntasuorituksiin.
3293: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
3294:
3295: Tapio Holvitie Aila Jokinen Timo Ihamäki
3296: Sampsa Aaltio Saara Mikkola Jalmari Torikka
3297: Tauno Valo Matti Viljanen Anna-Kaarina Louvo
3298: Toivo T. Pohjala Helge Saarikoski Elsi Hetemäki-Olander
3299: Elisabeth Rehn Mikko Rönnholm Toivo Mäkynen·
3300: Matti Pelttari Helena Pesola Heikki Perho
3301: Matti Hakala
3302: 44 1980 vp.
3303:
3304: Raha-asia-aloite n:o 42.
3305:
3306:
3307:
3308:
3309: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta juLkisten rakennus-
3310: ten korjausten suunnitteluun liikuntavammaisten kulkemisen
3311: helpottamiseksi.
3312:
3313:
3314: E d u s k u n n a 11 e.
3315:
3316: Maassamme on useilla eri tavoilla pyritty tu- tasaveroisina osallistua työelämään ja mutlhun
3317: kemaan ja helpottamaan niin sota- kuin siviili- toimintaan.
3318: invalidienkin asemaa. Kuitenkaan taloudelliset Erityinen ·ongelma on myös uusienkin · jul-
3319: tukitoimet, lääkinnällisen huollon tehostaminen kisten rakennusten sisääntuloväylät, porrasrat-
3320: tai kuntootuksen lisääminen eivät yksinomaan kaisut, käytävät sekä esimerkiksi hissit. Aivan
3321: ole riittäviä. liian harvoin on rakennuksen suunnittelija otta-
3322: Vaikea epäkohta kaikkien liikuntavammais- nut huomioon liikuntaesteisten tarpeet. Yleen-
3323: ten osalta on, että yhteiskunta ei ole huolehti- sä kustannuksia ei näiden tarpeiden huomioon-
3324: nut vammaisten erityistarpeiden huomioon ot- ottamisesta juuri aiheudu.
3325: tamisesta suunniteltaessa asuntoja, virastotaloja, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3326: kouluja sekä muita julkisia palvelulaitoksia.
3327: Mikäli osittain liikuntakyvyttömien käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3328: vissä olisi heidän väestösuhdettaan vastaavassa 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
3329: määrin sellaisia asuntoja, joihin pääsy ja joissa markan määrärahan julkisten rakennus·
3330: liikkuminen invalidiajoneuvoilla on mahdollis- ten korjausten suunnitteluun liikunta-
3331: ta, helpottaisi tämä h~idän mahdollisuuksiaan vammaisten kulkemisen helpottamiseksi.
3332: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3333:
3334: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
3335: Jaakko Itälä ·Terhi Nieminen-Mäkynen
3336: 1980 vp. 45
3337:
3338: Raha-asia-aloite n:o 43.
3339:
3340:
3341:
3342:
3343: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärvelle suun-
3344: nitellun valtion riistanhoitokoulun perustamista koskevan
3345: tutkimuksen 'suorittamiseen.
3346:
3347:
3348: E d u s kun n a II e.
3349: :'\
3350:
3351: · . Pyhäjärven pitäjä sijaitsee Oulun läänin ete- Ia matkailullisia päämääriä. Alue on seutukaa-
3352: lärajalla 124 :km2 :n laajuisen Pyhäjärven ran- valiiton toimesta valittu yhdeksi neljästä Ou-
3353: nalla. Alue on runsasmetsäistä ja vesirikasta, lii- lun läänin seutukaavan mukaisista matkailukoh-
3354: kehteellisesti pitäjä on keskeinen, sillä valtatie teista. Maastollisesti Pyhäjärven eteläosa tarjoaa
3355: n:o 4 sekä Ylivieskan-'-Iisalmen runkotie hal- vaihtelevine alueineen hyvät mahdollisuudet tal-
3356: kaisevat pitäjän. viurheiluun sekä järven ansiosta kesämatkai-
3357: Esitämme tutkittavaksi, että Pyhäjärvelle pe- luun.
3358: rustettaisiin valtion riistanhoitokoulu, jossa an- Ottaen huomioon alueelliset ja sijainnilliset
3359: nettaisiin ko.. alan koulutusta. Samaan yhtey- edellytykset tulisi tavoitteeksi asettaa yhdistet-
3360: teen esitämme perustettavaksi kalanviljelylaitok- ty koulutus, tutkimus, kalanpoikasten tuotanto
3361: sen, joka palvelisi tämän alueen jokijärjestely- sekä matkailu. Tällöin se myös taloudellisesti
3362: jen aiheuttamia velvoiteistutuksia sekä muuta parhaiten tuottaisi tuloksen.
3363: alueen kalanpoikastarvetta. Lisäksi laitosta voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3364: taisiin ehkä käyttää kalataloudelliseen koulu-
3365: tukseen ja tutkimukseen yhdessä kirkasvetisen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3366: Pyhäjärven sekä Ouluun perustettavan Riista- den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
3367: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. markan määrärahan tutkimuksen suo-
3368: Kalanviljelylaitos olisi sijoitettava mahdolli- rittamiseksi valtion riistanhoitokoulun
3369: simman lähelle 4-tietä, jotta se palvelisi samal- perustamista varten Pyhäjärvelle.
3370: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3371:
3372: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Eero Lattula
3373: Jaakko 1tälä Mikko Pesälä Anneli Kivitie
3374: 46 1980 vp.
3375:
3376: Raha-asia-aloite n:o 44.
3377:
3378:
3379:
3380:
3381: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Rajajoose-
3382: pin tien kunnostustöiden aioittamiseksi.
3383:
3384:
3385: E d u s k u n n a ll.e.
3386:
3387: Ivalon kirkonkylästä Rajajooseppiin johtava suuksia voimakkaastikin kasvaa, jolloin liiken-
3388: maantie, joka on noin 50 kilometrin pituinen, nemäärät Ivalon-Rajajoosepin tiellä tulevat
3389: on sorapäällysteinen ja heikkokuntoinen. Viime nousemaan. Vastaavalla tavalla on odotettavis-
3390: vuosien aikana tien käyttö on kuitenkin voi- sa raskaamman, tavarankuljetuksesta aiheutu-
3391: makkaasti lisääntynyt suomalaisen matkahlulii- van liikenteen määrien kasvavan, sillä toimin-
3392: kenteen kasvettua Muurmanskin alueelle. Neu- taansa on aloittamassa erityinen rajakauppaa te-
3393: vostoliiton puolelta tuodaan myös autokulje- hostava yhtiö Norinter.
3394: tuksin Suomeen yhä enenevässä määrin min- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3395: kinrehua sekä puutavaraa.
3396: Kun lisäksi on tiedossa, että Muurmanskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3397: kaupunkiin on valmistumassa yli 1 000-paikkai- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3398: nen suurhotelli, on arvioitavissa, että lähivuo- markan määrärahan I valon-Ra;a;oose-
3399: sien aikana matkailuliikenteellä on mahdolli- pin tien kunnostustöiden aloittamiseksi.
3400: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3401:
3402: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
3403: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
3404: 1980 vp. 47
3405:
3406: Raha-asia-aloite n:o 45.
3407:
3408:
3409:
3410:
3411: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta järvilaivakaluston
3412: hankintaan ja kunnostukseen.
3413:
3414:
3415: Ed u s kun n a 11 e.
3416:
3417: Järvimatkailu on Suomessa noussut huomat- on osaltaan mahdollista tasapainottaa maksuta-
3418: tavia matkailijamääriä kiinnostavaksi matkailu- settamme, on järvimatkailun kehittämiseen kiin-
3419: muodoksi, niin koti- kuin ulkomaistenkin mat- nitettävä tarpeellinen huomio.
3420: kai!i.joitten keskuudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3421: Vaikka järvimatkailulla on erinomaiset ke-
3422: hittymisen mahdollisuudet, rajoittaa kehitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3423: kaluston vähyys ja vanhuus. Koska uusi kalus- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
3424: to on kallista, joudutaan vanhaa jatkuvasti käyt- markan määrärahan järvilaivakaluston
3425: tämään. Tällöin korjaus- ja kunnostuskustan- hankintaan ja kunnostukseen.
3426: nukset nousevat korkeiksi. Koska matkailulla
3427: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3428:
3429: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
3430: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
3431: 48 1980 vp.
3432:
3433: Raha-asia-aloite n:o 46.
3434:
3435:
3436:
3437:
3438: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylitarkastajan viran
3439: perustamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-
3440: toon.
3441:
3442:
3443: E d u s k u n n a 11 e.
3444:
3445: SOsiaali- ja terveysministeriössä on valmiJStel- Suunnitellun uudistuksen myötä käsiteltävien
3446: tavana s,airaru:svakuutuksen lääkekorvausjärjes- asioiden määrä tulee kasvamaan kuitenkin niin
3447: telmän uu&staminen. Uudistuksen eräänä kes- huomattavasti, että erityisen viran perustami-
3448: keisenä kohtana tulee olemaan sairausvakuutuk- nen olisi tarpeen. Tulevat työtehtävät huo-
3449: sesta korvattavien lääkkeiden ja niiden korvaUJS- mioon ottaen viran haltijalta tulisi edellyttää
3450: prosenttien vahvistaminen valtioneuvoston toi- proviisodn tutikintoa sekä riittävää sairausva·
3451: mesta; Esitykset tekisi Kansaneläkelaitos ja lää- kuutu:ksen Jää:kekorvaus.järjestelmän tuntemusta.
3452: kintöhallitus antaisi niistä lausuntons,a. Muu- Edellä .olevan perusteel1a ehdotamme,
3453: tos tulisi merkitsemään lääkekorvauksiin ilitty-
3454: vien asioiden määrän huomattavaa kasvua so- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3455: siaali- ja terveysministeriössä, erityisesti sen den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
3456: vakuutusosastossa. Tällä hetkellä vakuutusosas- markan määrärahan sosiaali- ja terveys-
3457: to käsittelee :kokonaan korvattavia lääkeaineita ministeriön vakuutusosastoon perustet-
3458: kosikevat asiat, joiden määrä on 'kuitenkin niin tavaa B 3 palkkausluokan ylitarkastajan
3459: vähäinen, että se ei edellytä erityistä vdrkaa. ( proviisori) virkaa varten.
3460: Hels1ngissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
3461:
3462: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
3463: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
3464: 1980 Vp. 49
3465:
3466: Raha-asia-aloite n:o 47.
3467:
3468:
3469:
3470:
3471: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninproviisorin
3472: virkojen perustamiseksi.
3473:
3474:
3475: Ed u s kun n a 11 e.
3476:
3477: A:setu!ksessa eräiden tehtävien siirtämisestä joonaa markkaa lääil&eiiSiiJn jo peLkästään avo-
3478: sosiaali- ja lääkintöhallitukselta lääninhallituk- huollossa. On arvioitu, että tehostamal[a valis-
3479: seLle ( 185 /75) on eräitä apteelclciJlaitoikisen val- tus- ~a neuvontatyötä voidaan saavuttaa usean
3480: vontatehtäv1ä siirretty lääninhatLlitusten sosiaa- prosenttiyksikön 'säästö lääkeilruhissa.
3481: li- ja terveysosa:stoille. Näitä ovat esim. päätök- Läärllnprovi:i:sori voisi. osaJLliiiStoo lisäksi muun
3482: set apteelk!kien aulcioloajoista, apteeikkarien lo- muassa kansanterveystyön ja lsa:iraoohoitolahos-
3483: mat ja henkilökunnan ri:1ttävä:n määrän taikaava ten v1Ji:sivuotissuunnite1mien Jaaclintaan lääke-
3484: vruvonta. huollon osalta.
3485: Jo näiden tehtävien tyydyttävä hoito on lää- Lääninprovilsori voi;si pyrkiä li:säämään yh-
3486: ninhallitu.ksi;ssa: kuitenkin ollut vaiikeaa lääke- teistoimintaa muun terveydenhuoltohen'lci1östön
3487: huoltoon perehtyneen henkmöstön puutteen väliililä 'sekä läänin ailueehla että paik3illisella ta-
3488: vuoksi. Osoituksena tästä on, että eräät Jäänin- solla. Tärkeitä tehtäviä olisivat myös [ääkintö-
3489: ha11itu!kset ovat esittäneet 'sosiaaili- ja terveys- halli tulksen avustaminen :sairoonhrutolaitosten,
3490: ministeriölle farmaseutdsten virkojen perusta- terveyskeskusten, aptee!lclcien, lääkevarastojen ja
3491: mista. lääkdkaatppien talikastuiksissa, toiminta asilan-
3492: Läänim.halli:tuksiin rufuidci.n perustaa ainakin tuntijana terveyskeskusten ikesilruslääkevarasto-
3493: lääninproviisorin virka. jen tiJ<>jen suunnittelussa, toiminta po1iil5iviran-
3494: Jatkossa olisi ta~koituiksenmuikaiiSta sfu:tää otna1Js,ten apuna Jäälkkeiden väärinkäyttöön llit-
3495: lääkintöhail!l;ituikselta [ääninhallituiksiin edellä tyvis,sä asioissa, ,toiminta asiantuntijaoo elintar-
3496: esitettyjen tehtävien J:i:säikisi esim. määrä)llkset viketartka:staji!Lle mm. liuontailstuotekauppojen
3497: lääkevaraston hoitajaJk'Sf, ~ääkevaraston hoitajien tarkastusten yhteydessä illmenevissä erityisikysy-
3498: vuosi~ ja saira:sloma:määrä~set ja lääkekaapin my'ksissä sekä hoitaa ·peruslääkevlliliikrumaan ja
3499: ·hoitoon liittyvät asiat. lääilclreiden kulutuksen seurantaan li[ttyviä
3500: Lääninhrulituiksiin olisi perusteltua saada far- asioita.
3501: maseuttiiSta asiootuntemusta ilisätbi siksi, että Edellä esitet}'ln perusteella ehdotamme,
3502: monia yhteiskunnan Iääkehuollolle asettamia ta-
3503: voitteita päästäisiin toteuttamaan ailueelillise:hla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3504: tasolla. Näitä tavoitteita ovat mm. pyrkimys 1981 tulo- ;a menoarvioon 800 000
3505: tehostaa fääikkeiden oilkeaa ja turvalli:sta käyt- markkaa läänin proviisorin virkojen pe-
3506: töä. YhteiiSkunta käyttää vuosittam yli 500 mil- . rusiam{seksz.
3507: HclsiJngissä 11 ·päivänä helmiikuuta 1980.
3508:
3509: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
3510: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
3511:
3512:
3513:
3514:
3515: 7 088000399}
3516: 50 1980 vp.
3517:
3518: Raha-asia-aloite n:o 48.
3519:
3520:
3521:
3522:
3523: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta viranomaisten toi-
3524: mesta annettavan lääkeinformaation ja -neuvonnan aikaan-
3525: saamiseksi.
3526:
3527:
3528: E d u s kun n a 11 e.
3529:
3530: Lukuisat kansainväliset ja kansalliset tutki- ·rikunnalle ja muulle terveydenhuoltohenkilös-
3531: mukset osoittavat, että tehostamalla lääkkeiden tölle kuin koko väestöHe.
3532: oikeaan ja turvaniseen käyttöön tähtäävää va- Mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoitotu-
3533: listus- ja neuvontatyötä voidaan vaikuttaa väes- loksen edellytyksenä on, että terveydenhuolto-
3534: tön lääkekäyttöön ja näin saavuttaa kansanta- henkilöstöllä on riittävästi viimeisintä tietoa
3535: ~oudellisia säästöjä. lääkevalmisteiden kaikista ominaisuuksista.
3536: Suomessa käytettiin vuonna 1978 lääkkeisiin Tuottajasta riippumattoman informaation ke-
3537: noin 1,2 miljardia markkaa, josta yhteiskunta hittämiseen ja nykyisen lääketehtaiden tuotta-
3538: maksoi avohuollossa yli 500 miljoonaa mark- man informaation valvomiseen tarvitaan ny-
3539: kaa. Lisäksi sairaanhoitolaitosten lääkemenot kyistä merkittävästi enemmän voimavaroja. Syy-
3540: .olivat runsaasti: yli 100 miljoonaa markkaa. nä tämänhetkiseen tilanteeseen on, että viran-
3541: Esimerkkinä lääkkeiden aiheuttamien haitta- omaisi.Na ei ole ollut henkilökuntaa tähän toi-
3542: vaikutusten taloudellisista menetyksistä on eh- mintaan. Esimerkiksi Norjassa toiminnasta vas-
3543: dotuksessa lääkevahinkolaiksi mainittu, että taa kahdeksan asiantuntijan muodostama lauta-
3544: noin 4,5% sairaalahoidon kokonaiskustannuk- kunta, joka toimii lääkintöhallituksen yhtey-
3545: sista kohdistuu lääkehoidon toksisten seurauk- dessä.
3546: sien hoitamiseen sairaalassa. Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi Suo-
3547: Arvioiden mukaan lääkkeiden oikean käy- messa olisi käynnistettävä pikaisesti suunnitel-
3548: tön neuvonnalla voidaan saavuttaa miljoonien mallinen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen
3549: markkojen säästöjä terveydenhuollon kokonais- käyttöön tähtäävä ;valistus- ja neuvontatoimin-
3550: menoista. ta, jonka toteuttamisesta vastaisivat viranomai-
3551: Riittämättömään lääkeinformaatioon kiinnit- set. Eduskunnan olisi syytä omalta osaltaan pyr-
3552: ti'Vät huomiota muun · muassa valtiontilintar- kiä edistämään haHituksen jo omaksumaa kan-
3553: kastajat jo vuonna 1974. Tarkastuskertomuk- taa, jotta potilasturvallisuutta voidaan edelleen
3554: sessaan tilintarkastajat esittävät, "että lääke- kehittää.
3555: turvallisuutta olisi pyrittävä parantamaan opas- Toiminnan käynnistämiseksi tulisi perustaa
3556: tamalla potilaita nykyistä tehokkaammin lääk- lääkeinformaatiolautakunta, jonka tehtävänä
3557: keiden oikeaan käsittelyyn ja ~äyttöön". olisi laatia suunnitelmia, ohjeita ja valistusma-
3558: Hallitus on vastauksessaan vuonna 1977 pää- teriaalia lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta
3559: osin yhtynyt tilintarkastajien käsityksiin. käytöstä.
3560: Lääkeinformaation tuottamisesta huolehtivat Lääkeinformaatielautakuntaan kutsuttaisiin
3561: tällä hetkellä pääasiassa lääketehtaat lääkintö- jäseniksi 8-10 farmasian ja lääketieteen asian-
3562: hallituksen valvoessa tiedottamisen asiallisuut- tuntijaa ja sill.ä olisi päätoiminen sihteeri (pro-
3563: ta. Tuottajasta riippumatonta lääkeinformaatio- viisori).
3564: ta on ju1:kaistu mm. lääkintöhallituksen Kap- Toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaista
3565: seli-lehden välityksellä sekä Terveyskasvatuksen sijoittaa lääkeinformaatiolautakunta lääkintöhal-
3566: !keskuksen eräissä informaatiolehtisissä. lituksen apteekkitoimiston yhteyteen, koska
3567: Edellä esitettyä informaatioaineistoa ei voida mainitun lautakunnan tehtävät liittyvät lähei-
3568: pitää riittävänä ja erity1sesti tulisi lisätä tuot- sesti nykyisen lääkeainelautakunnan toimialaan.
3569: tajasta riippumatonta informaatiota niin lääkä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3570: Raha-asia-aloite n:o 48 51
3571:
3572: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden seen sekä asiantunti;aiäsenten palkkioi·
3573: 1981 tulo- ;a menoarvioon 300 000 den, lausuntoien ym. kuluien peittämi-
3574: markkaa lääkintöhallituksen yhteyteen seen lääkeinformaation ;a -neuvonnan
3575: perustettavan lääkeinformaatiolautakun- tehostamisen käynnistämiseksi.
3576: nan päätoimisen sihteerin palkkaami-
3577: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980..
3578:
3579: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
3580: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
3581: 52 1980 vp.
3582:
3583: Raha-asia-aloite n:o 49.
3584:
3585:
3586:
3587:
3588: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen ennen-
3589: aikaisen eläkkeen myöntämiseksi sotaveteraaneille.
3590:
3591:
3592: E d u s k u n n a 11 e.
3593:
3594: On arvioitu, että noin 35 000 sotiemme ve- välillisesti täyttämään nuorilla työntekijöillä.
3595: teraania olisi halukkaita siirtymään eläkkeelle Yhden sotaveteraanieläkeläisen aiheuttamat kus-
3596: ennen lakisääteisen eläkeiän täyttymistä. Mikäli tannukset olisivat noin 10 000 markkaa vuo-
3597: ennenaikaiselle eläOOkeelle siirtyminen rajataan dessa, joten 15 000 veteraanin elä:kk.eelle siir-
3598: koskemaan kahta vanhinta ikäluokkaa, vapaa- tyminen vapaaehtoisesti aiheuttaisi valtiolle
3599: ehtoisia eläkkeellesiirtyjiä on arvioitu olevan noin 150 miljoonan markan kustannukset.
3600: noin 15 000. On myös laskettu, että vapaaeh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3601: toinen eläkkeellesiittyminen avaisi työpaikkoja
3602: lähes saman määrän, sillä työnantajilla ci enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3603: kysynnän lisäännyttyä ole tarvetta jättää työ- 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000 000
3604: paikkoja täyttämättä eikä vähentää työnteki- markan määrärahan 15 000 sotiemme
3605: jöitä. veteraanin ennenaikaisen eläkkeelle siir-
3606: Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen olisi- tymisen mahdollistavan ylimääräisen
3607: kin tehtävä sopimus, jonka avuNa veteraaneil- eläkkeen myöntämiseksi.
3608: ta vapautuneet työpaikat pyritään suoraan tai
3609: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
3610:
3611: Helvi Hyrynkangas Petter Savola Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3612: Väinö Raudaskoski Anneli Kivitie Alla Jokinen
3613: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen Terhi Nieminen-Mäkynen
3614: Jutta Zilliacus Jaakko 1tälä
3615: 1980 vp. 53
3616:
3617: Raha-asia-aloite n :o 50.
3618:
3619:
3620:
3621:
3622: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamatunnuksen
3623: saaneiden naisten ylimääräisiin eläkkeisiin ja rintamalisään.
3624:
3625:
3626: E d u s kun n a 11 e.
3627:
3628: Valtioneuvosto antoi heinäkuussa 1978 ase- dan aikana osallistuneet naiset voitaisiin liittää
3629: tuksen (554/78), jonka perusteella rintamapal- rintamasotilaseläkejärjestelmän piiriin". Myös
3630: velutehtävissä ja vastaavissa sotien 1939-45 hallitus totesi viime vaalikauden loppupuolella
3631: aikana toimineet naiset saavat rintamapalvelus- rintamasotilaseläkelain muutoksen tarpeellisuu-
3632: tunnuksen. den koskemaan myös naisia siliJ.ä perusteella,
3633: On laskettu, että tunnukseen oikeutettuja että naiset ovat saaneet oman rintamapalvelus-
3634: naisia on elossa yli 20 000. Tunnusta tähän tunnusta koskevan asetuksen.
3635: mennessä hakeneita on noin 14 000. Myönnet- Tunnuksen saaneiden naisten joukossa on sel-
3636: tyjä tunnuksia on noin 5 500. laisia pienituloisia naisia ja kokonaan tuloja
3637: Saatu tunnus ei kuitenkaan oi:keuta natsta vailla olevia pienviljelijöiden emäntiä, joiden
3638: saamaan vastaavanlaisia etuuksia, joita tunnuk- ansiot ja eläketulot eivät vastaa minimitoimeen-
3639: sen saaneet rintamamiehet eläkelakinsa perus.- tuloa. Tunnuksen saaneiden naisten joukossa
3640: teella saavat lukuunottamatta sosiaali- ja ter- on myös sellaisia vanhuuseläkkeellä olevia, jot-
3641: veysministeriön keväällä 1979 antamaa suosi- ka olisivat oikeutetut saamaan rintamalisää, mi-
3642: tusta tunnuksen saaneiden rintamanaisten pää- käli eläkelaki sen sallisi.
3643: semisestä osalliseksi eduskunnan tälle vuodelle On todettavissa, että hallitus ryhtyy toimen-
3644: rintamaveteraanien kuntoutukseen myönnetystä piteisiin, joilla muutetaan voimassa olevaa rin-
3645: 3 miljoonan markan määrärahasta. tamasotilaseläkelakia niin, että sen etuudet kai-
3646: Rintamanaiset ovat ilman tunnusta vuodesta kilta osin tulevat koskemaan tunnuksen saa-
3647: 1974 lähtien olleet oikeutetut hakemaan yJ.i.. neita rintamanaisia. Eläkelain nimi tultaneen
3648: määräistä sotaeläkettä samojen perusteiden mu- samassa yhteydessä muuttamaan.
3649: kaan ·kuin vastaavasti miehet. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3650: Rintamasotilaseläkelaki uudistettiin vuonna
3651: 1973. Sen käsittelyn yhteydessä eduskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3652: sosiaalivaliokunta mietinnössään (hallituksen 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
3653: esitys n:o 208, mietintö n:o 31) totesi mm. markan määrärahan rintamatunnuksen
3654: seuraavaa: "Valiokunnan mielestä olisi selvitet- saaneiden naisten ylimääräisiin eläkkei-
3655: tävä, miten rintamapalvelukseen sekä vastaavan- siin ;a rintama/isään.
3656: laisiin vaativiin tehtäviin eri puolilla maata so-
3657: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
3658:
3659: Helvi Hyrynkangas P. Savola Aila Jokinen
3660: Väinö Raudaskoski Lea Sutinen Terhi Nieminen-Mäkynen
3661: Antero Juntumaa Kalevi Mattila J utta Zilliacus
3662: Helena Pesola Väinö Rautiainen Jaakko Itälä
3663: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Kivitie
3664: 54 1980 vp.
3665:
3666: Raha-asia-aloite n:o 51.
3667:
3668:
3669:
3670:
3671: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta hapen ja ravinto-
3672: valmisteiden jakelun aloittamiseksi pitkäaikaissairaille.
3673:
3674:
3675: E d u s kun n a 11 e.
3676:
3677: Sairausvakuutuksen läilliookorvausjärjestelmä senmubitsena. Sen sijam tuilWsi ryhtyä toimen-
3678: korvaa vain sairauden vuo~si tatpeelilis1sta lääk- piteisiin hapen ja ravintovaJmistciden jakeloo
3679: keistä aiheutuneita kustannuksia. Eräisiin sai- käynntstiitiJlseen lkansa:nterveyslrun mukaisena
3680: rauksiin .hlittyy ikuiJtenllcin sella,isia kustannuksia, toiminta:na. Tämä olisi mahdohlis.ta ilman lakiin
3681: joita: ei voida sairausvakuutuksesta korvata, tehtäviä muutoksia eikä rul:i.si potilaiden suh-
3682: mutta joiden jäämistä kökoooan potilaiden teellisen pienen määrän huomioon ottaen ai-
3683: maksettaviksi on pidettävä kohtuuttomana. heuttamaan kohtuuttomia kustannuksia.
3684: Täillais~a kustannuksia ovat mm. hlllppea käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3685: mään joutuvillle poci:lad:lle aiheutuvat happipuil:-
3686: lojen vuokra- ja kuilijetusikustannulkret sdkä ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3687: vintova1misneista aiheut'llllleet \kustannukset eri- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
3688: ·liaisia suoliston imeytymishäiriöitä sairastavilhla markan arviomäärärahan hapen ja pit-
3689: potilaå:lla. Näiden ilrustannusten saattamilsta sai- käaikaisesti sairaiden tarvitsemien ra-
3690: rausvakuutuksesta korvattaviiksi sairausvakuu- vintovalmisteiden jakelun aloittamiseksi.
3691: tUJS1aki:a muuttamalla ei o1e pidettävä tlllrkoituk-
3692: Helsingissä 11 päivänä hclmilruuta 1980.
3693:
3694: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
3695: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
3696: 1980 vp. 55
3697:
3698: Raha-asia-aloite n:o 52.
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisesti sai-
3704: raiden lasten vanhempien lomiin.
3705:
3706:
3707: E d u s kun n a 11 e.
3708:
3709: Pitlkäaibisesti saå:raa.n lapsen kotihoitoa on Toisaalta olisi pyrittävä myös rsilihen, että
3710: pyritty tukemaan erity1sdaps:i!lisän ja ~apsen lasta hoitava heniki:lö saisi vill:ottatisiia vfcllpaapä.i-
3711: hoitotuen avulla. Lakia lapsen hoitotuesta ol- viä tai muulla tavoin tmstuvia vapaa-aiJkorja.
3712: laan parhaillaan muuttamassa siten, että entis- Tämän vuoksi pitäisi järjestää mahdoLLisuus
3713: tä suurempi osa lapsista ,tuLisi druulumaan sen sijaishoitoon joko päivähoitojärjestehnän rtai
3714: piiriin. kodinhoitajajärjestelmän puitteissa. Molempia
3715: Kun pitlkäaikaisesti sairaan l:apsen hoitaminen järjestelmiä on jossakin määrin toiminnassakin,
3716: kotona on ~apsen hoitaj,aJile sekä fyysisesti että ei kuitenkaan systemaattisena eikä kaikkien
3717: henlciJsesti raskasta työtä, olrus.i lki:i:ooitettävä tarvitsevien ulottuvilla.
3718: myöskin huomiota 1tämätn työntekijäryhmän Ede.Llä esirt:etyn perusteeLla ehdotamme,
3719: muihin etuihin. Vuostitlomajärjestelmän luomi-
3720: nen pitlkäaikaisesti sairaan [apsen v~anhemmille, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3721: erity1sesti k!Jpsen äidille, on pa&aJilaan. 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3722: Lomajärjestelyt voitaiisiln toteuttaa samal:la markan määrärahan vuosilomajärjestel-
3723: tavoin kuin maataJiousväestön vuostitlbmat on män ja vapaa-aikajärjestelyjen toteutta-
3724: järjes.tetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan miseksi pitkäaikaisesti sairaiden lasten
3725: kodinhoitoavun ~säämistä varsinaisen lomara- vanhemmille lapsen ollessa kotihoidossa.
3726: han :lisäksi:.
3727: Helsingissä 13 pähränä helttnikuuta 1980.
3728:
3729: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
3730: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
3731: 56 1980 vp.
3732:
3733: Raha-asia-aloite n:o 53.
3734:
3735:
3736:
3737:
3738: Hyrynkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskuslii-
3739: ton kuntoutusohjaajien palkkaukseen.
3740:
3741:
3742: E d u s k u n n a 11 e.
3743:
3744: Sokeat ja muut näkövammaiset muodostavat ta!!koitettuja palveluja. Kuntoutusohjaajaverkko
3745: erään vaikeimmista vammaisryhmistä. Näön me- on tällä hetkellä vielä harva eikä riitä katta-
3746: nettäminen saattaa yksilön ja hänen perheen- maan esiintyvää palvelutarvetta. Alueellisten
3747: sä täysin uuteen tilanteeseen, josta selviytyäk- kuntoutusohjaajien ja edellä mainittujen erityis-
3748: seen he ~tarvitsevat ulkopuolista tukea ja eri- työntekijöiden toiminta on katsottu invalidi-
3749: tyispalveluja. Näkönsä menettänyt henkilö tar- huoltolain tarkoittama:ksi sopeutumisvalmennus-
3750: vitsee kuntoutusta oppiakseen selviytymään päi- toiminnaksi, millä perusteella sosiaalihallitus on
3751: vittäisistä toiminnoista, liikkumaan, lukemaan hyväksynyt valtionavun piiriin neljä kuntoutus-
3752: pistekirjoitusta ja käyttämään erilaisia apuväli- ohjaajaa, kuulonäkövammaisten kuntoutusohjaa-
3753: neitä. jan ja kaksi lasten kuntoutusohjaajaa.
3754: Sokeain Keskusliitto r.y. vastaa maassamme Valtionavun ulkopuolella on edelleen neljä
3755: keskeisimmistä näkövammaisten palveluista. Lii- alueellista kuntoutusohjaajaa. Heidän toimin-
3756: ton toiminnan rahoitus perustuu eräiden pal- nastaan aiheutuu liitolle vuonna 1980 kustan-
3757: veluj-en osalta invalidihuoltolakiin ja osa toi- nuksia yhteensä 350 000 matkkaa, johon sisäl-
3758: minnoista rahoitetaan raha-automaattiavustuk- tyvät palkka-, toimisto- ja matkakustannukset.
3759: silla ja keräysvaroilla. Keräysten osuus toimin- Kuntoutusohjaajien toiminnassa on kysymys
3760: nan rahoituksesta on jatkuvasti kasvanut ja eräästä näkövammaisten peruspalvelutoiminnas-
3761: muodostunut kohtuuttoman suureksi. Yhteis- ta, joka on verrattavissa yhteiskunnan itsensä
3762: kunnan rahoittamiin sosiaali- ja terveyspalvelui- harjoittamaan lakisääteiseen palvelutoimintaan.
3763: hin verrattavissa olevia kuntoutuspalveluja liit- Tämän vuoksi on kohtuutonta ja yhteiskunnal-
3764: to joutuu vuosittain rahoittamaan kerä)llksillä lisesti epäoikeudenmukaista näkövammaisryh-
3765: noin 700 000 markkaa. · mää kohtaan, että toiminnan rahoitus on näin
3766: Näkövammaisten kuntoutus- ja palvelujärjes- suurelta osin erittäin epävarmalla pohjalla.
3767: telmän keskeisessä asemassa ovat kahdeksan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3768: alueellista kuntoutusohjaajaa ja heihin verrat-
3769: tavat erityistyöntekijät, kuulonäkövammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3770: kuntoutusohjaaja ja ka:ksi lasten kuntoutusoh- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
3771: jaajaa. Heidän tehtävänään on tukea näkövam- markan määrärahan käytettäväksi niiden
3772: maisia ja heidän perheitään heti vammautumi- Sokeain Keskusliiton kuntoutusohjaajien
3773: sen jälkeen, auttaa heitä kuntoutuksen piiriin palkkaukseen, joita ei ole tähän men-
3774: sekä opastaa saamaan muita näkövammaisille nessä hyväksytty valtionavun piiriin.
3775: Helsingissä 11 päivänä heLmikuuta 1980.
3776:
3777: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
3778: Jaakko Itälä Mikko Pesälä
3779: Anneli Kivitie
3780: 1980 rd. 57
3781:
3782: Finansmotion nr 54.
3783:
3784:
3785:
3786:
3787: Häggblom m. fl.: Om anvisande av anslag för stöd av produk-
3788: tionen av svensks;pråkigt upplysningsmaterial för hälsofostran.
3789:
3790:
3791: T i 11 R i k s d a g e n.
3792:
3793: Enligt en utredning som gjorts av Samfundet språkiga, varför den svenskspråkiga befolk-
3794: Folkhälsan i Svenska Finland råder det stor ningen i fråga om hälsofostran inte har tillgång
3795: brist på hälsoupplysningsmaterial i de svenska tili samma materia! som den finskspråkiga. För
3796: och tvåspråkiga kommunerna. Av det materia! att råda bot på detta missförhållande behövs
3797: som godkänts av Centralen för hälsofostran är enligt utredningen en årlig subventionering av
3798: endast en bråkdel svenskspråkigt. Orsaken här- produktionskostnaderna för det svenskspråkiga
3799: till är att de små svenskspråkiga upplagorna upplysningsmaterialet för hitlsofostran om
3800: ger ett högre styckepris än de finsksprå:kiga. 300 000 mark.
3801: Enligt 14 § folkhälsolagen bör kommunen Med hänvisning tili ovanstående motive-
3802: upprätthålla hälsovårdsrådgivning tili viiken ringar föreslår undertecknade,
3803: hänförs bl.a. tillhandahållande av upplysnings-
3804: materia~ för hälsofostran. De svensk- och två- att Riksdagen i 1981 års statsförslag
3805: språkiga kommunerna är emellertid inte villiga måtte upptaga 100 000 mark för stöd
3806: att betala ett högre styckepris för det svensk- av produktionen av svenskspråkigt upp-
3807: språkiga upplysningsmaterialet än för det finsk- lysningsmaterial för hälsofostran.
3808: Helsingfors den 14 februari 1980.
3809:
3810: Gunnar Häggblom Asser Stenbäck Håkan Malm
3811: Bror Lillqvist Ole Norrback Henrik Westerlund
3812: Inger Hirvelä Boris Renlund Jutta Zilliacus
3813: 1.-C. Björklund Elisabeth Rehn Sten Söderström
3814:
3815:
3816:
3817:
3818: 8 088000399]
3819: 58 1980 vp.
3820:
3821: Raha-asia-aloite n:o 54. Suomennos.
3822:
3823:
3824:
3825:
3826: Häggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen
3827: ruotsinkielisen valistusmateriaalin tuottamisen tukemiseen.
3828:
3829:
3830: E d u s k u n n a 11 e.
3831:
3832: Samfundet Fokhälsooin fua6man, Suomen kuin soomenikiel:irestä, mistä syystä ruotsinkie-
3833: ruotsitn:kielisiä alueita koskevan selvityksen mu- liscllä väestöllä ei terveyskasvatuksen suhteen
3834: kaan terveyskasvatusmateriaalista on kova pula ele mahdol!l:iisuuksia saada samaa marteriMltia
3835: ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa. Ter- kuin 1suomenikielisel:lä. Jotta tämä epäkohta
3836: vey,skasvatuksen keskuksen hyväksymästä mate- potstuisi, tarvitaan selvityksen mukcaan ,ter-
3837: riaailista on vam murto-osa ruotsinkielistä. Syy- v,eyskasvatuksen ruotsånlkie:ll!sen va:Hstusmate-
3838: nä tähän on se, että ruotsin!lcidisten painos- riaalin tuotantokustannusten rahoitustukeen
3839: ten ollessa pienet ovat julkaisujen kappalehin- vuosittai:n 300 000 ~.
3840: nat vastaavia suomenkielisiä korkeammat. Edellä olevan perusteclla ehdotamme,
3841: Kansanterveyslain 14 §:n mukaan kunnan
3842: tuJ.ee yl:l!äpitää terveysneuvontaa, johon kuuliuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3843: mm. terveyskasvatuiksen valistusmateriaali41 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
3844: saatavuus. Ruotsin- ja kaksikieliset kUitlinart: ei- markan määrärahan terveyskasvatuksen
3845: vät kuitenkaan hailua maiksaa korkeampaa kap- ruotsinkielisen valistusmateriaalin tuot-
3846: palehintaa ruotJsdielisestä valistusmater1aalista tamisen tukemista varten.
3847: Helisingi:ssä 14 päivänä helttniikuuta 1980.
3848:
3849: Gunnar Häggblom Asser Stenbäck Håkan Malm
3850: Bror Lillqvist Ole Norrback Henrik Westerlund
3851: Inger Hirvelä Boris Renlund Jutta Zilliacus
3852: 1.-C. Björklund Elisabeth Rehn Sten Söderström
3853: 1980 vp. 59
3854:
3855: Raha-asia-aloite n:o 55.
3856:
3857:
3858:
3859:
3860: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 62 (Anttola
3861: -Puumala) perusparantamiseen.
3862:
3863:
3864: E d u s k u n n a II e.
3865:
3866: Kantatien n:o 62 käyttökelpoisuutta välin Kantatien n:o 62 pa11antaminen väl1iJ1illä Antto-
3867: Mikkeli-Imatra yhdysväylänä heikentää ny- la-Pm.nnaJJa on välttämätöntä J.iikenneyhtey'k-
3868: kyisin ratkaisevasti tien kapeus, mutikaisuus, sien ja llikenneturvalli!suuden takia, mutta myös
3869: lossiosuu:k.sien aå.heuttamat viivytykset sekä pai- tien rakennekerrosten säilymisen ja tien lka:nta-
3870: koitehl.en va:rsi:n heill<lko tienpinnan !kunto. vuuden parantamisen kaooalta:.
3871: Kuluneen vuoden aikana on saatu kunnoste- Edehlä olevoo:n viitaten ehdotan,
3872: tuksi Anttolan ja Hurissalon .tienhaarojen väili-
3873: nen ooa, mutta tien heilkoinunan väLin, Antto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3874: la-Luukkosenkylä, peruslkorj'aus on siirretty 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3875: uusimmissa toimenpideohjelmiJs:sa. markkaa kantatien n:o 62 perusparan-
3876: tamiseen välillä Anttola-Puumala.
3877: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3878:
3879: Timo Ihamäki
3880: 60 1980 vp.
3881:
3882: Raha-asia-aloite n:o 56.
3883:
3884:
3885:
3886:
3887: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 314 perus-
3888: parantamiseen välillä Asikkalan raja- Sysmä.
3889:
3890:
3891: E d u s k u n n a 11 e.
3892:
3893: Maantie n:o 314 on Milkkellin ~äänin puo- että kesäisin Sysmässä pidettäviin taidenäytte-
3894: lel.la väJillä Asilk!kalan raja-Sysmä huonOikun- lyihin käy tutustumassa vuosittain lähes 50 000
3895: toinen eikä tie nyky~scllään v,astaa nykyaikai- henkeä, jotika käyttävät pääaJSiallisesti tätä
3896: selle liikenteelil.e asetettavia vaatimuksia. Sys- PuJJkkiJanharjun tietä. Tieli!nja on kevää:llä
3897: män sekä raskas- että kevytliikenne suuntautuu 1972 il:maval()kuvattu.
3898: etelään pääasiassa tätä tietä pitikin. Kunnan Edellä olevan perusteella ehdotan,
3899: aluee1lia toimivalle elin!keinoelämäile ja yritys-
3900: toiminnailile tuottaa huonokuntoinen tie jatiku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3901: vaa haittaa. Tren liikennemäärät ovat vuosi 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
3902: vuodeLta kasvaneet 1ählnnä matlkaiiliun ansiosta, markan määrärahan maantien n:o 314
3903: onhan tiekokonaisuus Vääiksystä Sysmän ja Lu- perusparantamiseen välillä Asikkalan
3904: hangan kautta Korpiliahdellle ja edelleen Jyväs- raja - Sysmä.
3905: kylään luonnonkauniJsta seutua. Mainittakoon,
3906: Hel&ingissä 15 päivänä hel.tmkuuta 1980.
3907:
3908: Timo Ihamäki
3909: 1980 vp. 61
3910:
3911: Raha-asia-aloite n:o 57.
3912:
3913:
3914:
3915:
3916: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 perus-
3917: parantamiseksi ja päällystämiseksi välillä Heinolan kk- Voi-
3918: koski.
3919:
3920:
3921: E d u s kun n a 11 e.
3922:
3923: Maantie n:o 414 vä1illä Heinolan kk-Voi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3924: koski on suurimmalta osaltaan huonokuntoinen
3925: ja päällystämätön eikä tien kunto nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3926: vastaa nykyaikaiselle liikenteelle asetettavia vaa- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3927: timuksia. Tien liikennemäärät ovat viime vuo- markan määrärahan maantien n:o 414
3928: sina nousseet. Tiellä on tehty yksittäisissä koh- perusparantamiseen ja päällystämiseen
3929: din parantamistöitä ja parantamissuunnitelmat välillä Heinolan kk - Voikoski.
3930: ovat tiettävästi valmiina.
3931: Helsingissä 15 päivänä helmhlruuta 1980.
3932:
3933: Timo Ihamäki
3934: 62 1980 vp.
3935:
3936: Raha-asia-aloite n:o 58.
3937:
3938:
3939:
3940:
3941: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasniemen-
3942: Pieksämäen tieyhteyden perusparantamiseen.
3943:
3944:
3945: E d u s k u n n a 11 e.
3946:
3947: Tieyhteys Joutsa-Kangasniemi-Pieksämäki kin puutavara~kuljetuksille. Tien petosparanta-
3948: on suorin yhteys Pieksämäen ja Kangasniemen minen tulisi suorittaa mitä pikimmin.
3949: alueilta Etelä-Suomeen ja Helsinkiin. Tieyhteys Edellä olevaan viitaten ehdotan,
3950: on myös tärkeä Kangasniemeltä Pieksämäen
3951: seudulle suuntautuvan liikenteen kannalta. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3952: on monin paikoin huonokuntoinen eikä vastaa 1981 tulo- ia menoarvioon 900 000
3953: nykyajan liikenteen vaatimuksia. Keski-Suomen markkaa Joutsan - Kangasniemen -
3954: ja Mikkelin läänien rajalla oleva Kortesalmen Pieksämäen tien perusparantamiseen.
3955: silta on nykyisellään paha pullonkaula varsin-
3956: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3957:
3958: Timo Ihamäki
3959: 1980 vp. 63
3960:
3961: Raha-asia-aloite n:o 59.
3962:
3963:
3964:
3965:
3966: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 perus-
3967: parantamiseen välillä Karvio - Tuusniemen raja.
3968:
3969:
3970: E d u s kun n a 11 e.
3971:
3972: Kuopion ja Mikkelin läänissä kulkevan maan- ajamaan suurelta osalta huonokuntoista tietä
3973: tien n:o 542 Karvio - Tuusniemi Kuopion Karviosta Palokkiin.
3974: läänin puoleinen osa Tuusniemi - Heinäveden Parantamistyön suunnitelmat ovat valmiit.
3975: raja on ollut patannettuna jo neljä vuotta. Sen Työt voidaan aloittaa heti kun rahoitus on jär-
3976: sijaan Mikkelin läänin puoleinen osa Karvio - jestyksessä. Korjattavan tieosan pituus on n.
3977: Tuusniemen raja on huonokuntoinen ja mutkai- 9 km.
3978: nen vanha soratie, joka kesäisin syöpyy ala-ar- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
3979: voiseen kuntoon. tavasti,
3980: Matkailun kannalta tämä Heinäveden tieosa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3981: on erittäin ·me11kittävä. Sen varrella Palokissa 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3982: on Lintulan naisluostari, jossa kesäisin vierai- markkaa maantien n:o 542 perusparan-
3983: lee keskimäärin 100 000 turistia. He joutuvat tamiseen välillä Karvio - T uusniemen
3984: raja.
3985: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
3986:
3987: Timo Ihamäki
3988: 64 1980 vp.
3989:
3990: Raha-asia-aloite n: o 60.
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuortin - Perturunaan kir-
3996: konkylän- Toivolan tieosuuden perusparantamiseen ja pääl-
3997: lystämiseen.
3998:
3999:
4000: E d u s k u n n a II e.
4001:
4002: Mikkelin läänissä Pertunmaan kunnassa on kirkon!kylään sijoittumisen esteenä on ollut mai-
4003: tieosuus Kuortti-kirkonkylä-Toivola kunnan nitun tieosuuden erittäin huono kunto.
4004: sisäHä tapahtuvan liikenteen pääväylä. Nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotan,
4005: tie on huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikai-
4006: selle liikenteelle asetettavia vaatimuksia. Per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4007: tunmaa kuuiuu kehitysalueiden II vyöhykkee- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
4008: seen. Viime aikoina on kuntaan yritetty saada markkaa tieosuuden Kuortti - Pertun-
4009: sijoitetuksi yritystoimintaa. Teollisuusyritysten maan kirkonkylä - Toivola perusparan-
4010: tamiseen ja päällystämiseen.
4011: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4012:
4013: Timo Ihamäki
4014: 1980 vp. 65
4015:
4016: Raha-asia-aloite n:o 61.
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta Marjoniemen-Onalin pai-
4022: kallistien rakentamiseen.
4023:
4024:
4025: E d u s k u n n a 11 e.
4026:
4027: Hcinruan maruaiskunta ja Asikkalan kunta kennettava shlta on kusta!lJlluksitltaan Jim kal-
4028: ovat tehneet paikallistiealoitteen Marjoniemen lis yksityistienä toteutettavaksi.
4029: -Onalin paikallistien rakentamiseksi. Välille Edellä olevan perusteella ehdotan,
4030: Marjoniemi pt n:o 15013-0nali pt n:o 14152
4031: suunnitellun den pituus on noin kuusi kilomet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4032: riä, josta noin yksi kilometri on TVL:n Hä- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
4033: meen piirin ja viisi kilometriä Mikkelin piirin markkaa Marjoniemen-Onalin paikal-
4034: puolella. Tietä ei ole voitu rakentaa yksityis- listien rakentamisen aloittamiseen.
4035: tienä 1sen vuoksi, että Ona1in salmen yli ra-
4036: Helsing~ssä 15 päivänä heLmikuuta 1980.
4037:
4038: Timo Ihamäki
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: 9 088000399}
4044: 66 1980 vp.
4045:
4046: Raha-asia-aloite n:o 62.
4047:
4048:
4049:
4050:
4051: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 613 perus-
4052: parantamiseen välillä Ruskeala-Tammijärvi.
4053:
4054:
4055: E d u s k u n n a 11 e.
4056:
4057: Maantie n:o 613 (Ruskeala-Tammijärvi) kuLkee useampia .hlnja-autovuoroja, mm. Lah-
4058: lähtee kantatiestä n:o 59 Hartolan Ru.Sikealan den-Heinolan-Jyväskylän liikenne.
4059: kylästä ja johtaa Joutsan-Luhangan-Korpi- EdelJJä olevan perusteeJ1a ehdotan,
4060: lahden tieLle. Tieltä eroaa Mikkelin 1ään1n
4061: alueella kolme pa~kahlistietä. Tien pituus Har- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4062: tolan kunnan puo1e11a on 23,9 km. den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
4063: Maantie n:o 613 on heikkokuntoinen ja se markkaa maantien n:o 613 (Ruskeala-
4064: on a~kaisemmin ollut kunnan tienä ja luovutet- T ammijärvi) perusparantamista ia pääl-
4065: tu valtiolle 1940-luvu:lJa. Peruskorjauksia ei ole lystämistä varten.
4066: tehty tiepohjien ollessa erittäin hdkot. Tiellä
4067: HeJ.silllg1ssä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4068:
4069: Timo Ihamäki
4070: 1980 vp. 67
4071:
4072: Raha-asia-aloite n:o 63.
4073:
4074:
4075:
4076:
4077: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta monikäyttösataman raken-
4078: tamiseen Punkaharjulle.
4079:
4080:
4081: E d u s k u n n a 11 e.
4082:
4083: Punkaharjun kunnan päätaajama,an Punka- ankikurrutumrsen Punkasalmella. Satama palve-
4084: salmel:Le on suunniteltu mathilua, kaLastusta Hsi myös venehllä liikkuvia matkailijoita. Ve-
4085: ja veneilyä paJvelevaa monilkäyttösatamaa. Tar- nehlyn uskotaan lisääntyvän lähivuosina ahreel-
4086: ko~tusta varten on hankittu maa-a~1ue VR:n la mm. Saimaan kanavan kautta. Satama on
4087: rautat:ieailtueelta Punkasalmeha. Sataman raken- myös välttämätön kuntalaisten kannaha mm.
4088: tamisesta on tehty aloite tie- ja vesirakennus- kalastuksen harjoittamisessa, kouluJaiskuljetuk-
4089: hmtuksehle, jonka toimesta on laadittu sunn- s.issa ja saariston asukkaiden asioimisessa kes-
4090: nite1mia sataman toteuttamisekså. ja anottu kustaajamassa.
4091: työllisyysmäärärahoja sataman rakentamiseksi. Kaikkeen edellä 1sanottuun viitaten ehdotan
4092: Punkaharjun kunta on perinteisesti eräs kunm:ioittavasti,
4093: maamme johtavista matkahlukunnista. Punka-
4094: harjulJa käy vuoshtain lähes 200 000 matkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4095: lijaa. LiikenneoJasuhteet ovat vestilirkennettä 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4096: lukuunottamatta hyvät. Monikäyttösatama mah- markkaa Punkaharjun monikäyttösata-
4097: dollistaisi Saimaan scisäves:imatkusta:jailaivojen man rakentamisen aloittamista varten.
4098: Hclstingfs,sä 15 päivänä he1milkuuta 1980.
4099:
4100: Timo Ihamäki
4101: 68 1980 vp.
4102:
4103: Raha-asia-aloite n:o 64.
4104:
4105:
4106:
4107:
4108: Ihamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun-Heinolan
4109: ratahankkeen suunnittelukustannuksiin.
4110:
4111:
4112: E d u s kun n a 11 e.
4113:
4114: Rautatiehallitus on parhaillaan laatimassa Rautateiden kilpailuasema Savonradan var-
4115: Helsingistä itään suuntautuvan radan (ns. rella on nykyisin varsin heikko johtuen rata-
4116: HELI-rata) tutkimusta ja yleissuunnittelua. verkon huonosta yhdistävyydestä. Henkilölii-
4117: Hankkeen tavoitteena on parantaa Savonradan kenteessä rautateitä käytetään 20-30 prosent-
4118: ja Karjalanradan yhteyksiä Helsinkiin. Mikke- tiyksikköä vähemmän Savonradan suunnassa
4119: lin läänissä Savonradan yhteyspuutteet Helsin- kuin esimerkiksi Pohjanmaan radan suunnassa.
4120: gin seudulle sekä muualle Uudellemaalle ja Oikaisuhankkeen ansiosta rautateiden kilpailu-
4121: Hämeeseen on koettu vaikeana sekä henkilö- asema Savonradan suunnassa paranisi ja voitai-
4122: että tavaraliikenteen kehittämisesteenä. Maini- siin kohottaa rautateitse suoritettujen matko-
4123: tut yhteyspuutteet voitaisiin tehokkaimmin jen osuus Mikkelin ja Helsingin vä1isistä kai-
4124: poistaa oikaisemalla Savonrataa Mäntyharjulta kista matkoista lähes 50 prosenttiin.
4125: Heinolan kautta Lahteen. Tämä Mäntyharjun- Yleissuunnittelun käynnistämisellä on mer-
4126: Heinolan oikoradan rakentaminen liittyy var- kitystä myös kuntien maankäytön suunnittelun
4127: sin kiinteästi HELI-ratoihin ja se tulisi tutkia kannalta. Erityisesti Heinolan ja Mäntyharjun
4128: yhdessä näiden kanssa. seuduilla on tarpeen saada selvyys rataoikaisun
4129: Mäntyharjun-Heinolan oikorata lyhentäisi lopullisesta suunnasta.
4130: Savonrataa 40 km ja vähentäisi Mikkelin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4131: Helsingin välistä matkustusaikaa noin tunnilla. nioittavasti,
4132: Ratahankkeen yhteyspuutteita poistava vaiku-
4133: tus ulottuisi laajemmalle kuin HELI-hankkeen, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4134: lyhentäen matkoja Helsingin seudun lisäksi den 1981 tulo- ja menoarvioon 900 000
4135: myös pohjoiselle Uudellemaalle ja Hämeeseen. markkaa Mäntyharjun-Heinolan rata-
4136: Alustavien kustannusvertailujen pohjalta voi- hankkeen suunnittelukustannuksiin.
4137: daan lisäksi todeta, että Mäntyharjun-Heino-
4138: lan oikoradan määrärahatarve on alle puolet
4139: HELI-hankkeen kustannuksista.
4140: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4141:
4142: Timo Ihamäki Mauri Miettinen
4143: 1980 vp. 69
4144:
4145: Raha-asia-aloite n:o 65.
4146:
4147:
4148:
4149:
4150: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan jatkumisen
4151: turvaamiseksi Virtasalmella.
4152:
4153:
4154: E d u s k u n n a 11 e.
4155:
4156: Virtasalmen kunnassa tounu Outokumpu vassa ole toteutettu. Useat a-siantuntijat ovat
4157: Oy:n Hällinmäen kupadkaivos, joka nykyisel- sitä mieltä, että Hällinmäen malmio ei ole var-
4158: lään työllistää noin 50 työntekijää. Hällinmäen sinainen päämalmio, joten toiveita uusien esiin-
4159: malmio on pieni, ja mikäli uusia löydöksiä ei tymien löytymisestä on olemassa. Uusimpana
4160: tehdä, lopettaa kaivos toimintansa jo vuonna osoituksena on tammikuussa 1979 Outokumpu
4161: 1983. Kaivos on tärkeä työllistäjä Virtasalmen Oy:lle valtaus kirkonkylän pohjoispuolella si-
4162: kunnassa. Sen työntekijöiden osuus kunnan am- jaitsevan Karankalahden alueella.
4163: matissa toimivasta väestöstä on 8 % ja kun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4164: nan teollisuudessa toimivasta väestöstä 47 %.
4165: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4166: vospaikkakuntien kehittämistoimikunta on esit- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000.
4167: tänyt varattavaksi riittävästi varoja lähiympä- markan määrärahan, josta 200 000
4168: ristön tehokkaaseen malminetsintään. Varojen markkaa Hällinmäen kaivoksen lähiym-
4169: käyttöä suunniteltaessa olisi otettava huomioon päristön tutkimiseen mahdollisten lisä-
4170: erityisesti syväkairaustarve. malmioiden löytämiseksi sekä 200 000
4171: Virtasalmen kunnan koko alue sijaitsee geo- markkaa Outokumpu Oy:n saaman val-
4172: logisesti mielenkiintoisella alueella ja katsotaan tauskirjan tarkoittaman Karankalahden
4173: malmikriittiseksi alueeksi. Tehokasta malmin- esiintymän tutkimuksia varten.
4174: etsintää ei kuitenkaan suuremmassa mitta:kaa-
4175: Hdsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4176:
4177: Timo Ihamäki
4178: 70 1980 vp.
4179:
4180: Raha-asia-aloite n:o 66.
4181:
4182:
4183:
4184:
4185: Ihamäki: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoiminnan
4186: järjestämiseen.
4187:
4188:
4189: E d u s k u n n a 11 e.
4190:
4191: Työnteon ja koko elämänmenon kiireistymi- vammaisyhdistyksiUä ei ole riittäviä taloudelli-
4192: nen saattaa ihmiset yhä suurempien ras1tusten sia mahdollisuuksia kyllin monen ja rakenteel-
4193: alaisiksi. Henkisen ja ruumiillisen kunnon ja lisilta ratkaisuiltaan vammaisten käyttöön sopi-
4194: vireyden ylläpitäminen vaatii mahdollisuuksia van lomanviettopaikan rakentamiseen ja yllä-
4195: lepoon ja virkistymiseen. Lomanvietto on tässä pitämiseen. Kuitenkin lomanviettopaikkoja tu-
4196: tarkoituksessa yleisesti hyväksytty ja tunnus- lisi olla eri puolilla maata ja niiden tulisi pal-
4197: tettu tarpeelliseksi. vella yli 40 000 vammaista ja heidän perheen-
4198: Erityisen tärkeää lomanvieton mahdollistami- jäsentään.
4199: nen ja turvaaminen on vammaisille henkilöille. Yhteiskunta tukee monin tavoin vammatto-
4200: Hyvin monet heistä joutuvat jatkuvasti työs- mien kansalaisten virkistys- ja lomanviettotoi-
4201: kentelemään ruumiillisen suorituskyvyn ylära- mintaa. Olis1i kohtuullista ja oikeudenmukaista,
4202: joilla. Henkisistä ja ruumiillisista syistä taikka että myös vammaisten omaehtoisesti järjestämää
4203: liikuntaesteistä johtuen monet vammaiset eivät lomatoimintaa tuettaisiin. Sillä tavoin helpotet-
4204: voi käyttää yleisiä lomanviettopaikkoja. Koke- taisiin heidän elämäänsä ja autettaisiin heitä
4205: musten mukaan yksinomaan vammaisten käy- työ- ja toimintakykynsä ylläpitämisessä.
4206: tössä oleva lomanviettopaikka parhaiten takaa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
4207: myös heidän viihtyvyytensä. taen,
4208: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset jär-
4209: jestävät 46 perustamassaan kesänviettopaikassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4210: vammaisille lomanviettoa täysin ilman yhteis- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
4211: kunnan tukea. Useimmat niistä ovat pieniä ja uudelle momentille 1 000 000 markan
4212: välttämättömien rakennustenkin osa1ta kesken- määrärahan käytettäväksi vammaisten
4213: eräisiä. Omaehtoiseen toimintaan perustuvilla lomatoiminnan järjestämiseen.
4214: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
4215:
4216: Timo Ihamäki
4217: 1980 vp. 71
4218:
4219: Raha-asia-aloite n:o 67.
4220:
4221:
4222:
4223:
4224: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan paikallisradiotoi-
4225: minnan edellytysten selvittämiseen.
4226:
4227:
4228: E d u s k u n n a II e.
4229: Suomalaisessa joukkotiedotuksessa vallitsee kriittisillä näkemyks.ffiä ja erilaisilla vähemmis-
4230: selvä kahtiajako, jossa vallitsee toisaalta lehdis- töillä on suuriakaan mahdollisuuksia päästä
4231: tön vapaus ja toisaalta valtion monopoli säh- esille.
4232: köisten viestimien: radion ja television osalta. Kokonaan tutkimatta on näitä todennäköises-
4233: Ainoana poikkeuksena on y:ksityinen Mainoste- ti tässä suhteessa huomattavasti parempi vaih-
4234: levisio. toehto: paikallisradiotoiminnan vapauttaminen.
4235: Viestintäpoliittisessa keskustelussa on aika Se merkitsisi sitä, että sallittaisiin esimerkiksi
4236: ajoin tuotu esille tyytymättömyys siitä, että jonkinlaisen kunnalta anottavan toimiluvan
4237: erityisesti sähköinen viestintä ei takaa riittäviä puitteissa harjoittaa vapaata paikallista radio-
4238: mahdollisuuksia kansalaisten sanomisen vapau- toimintaa. Tämä vaihtoehto olisi esimerkiksi
4239: delle. Nykyisellään ne koetaan yksityisen ihmi- kaapelitelevisioon verrattuna huomattavasti huo-
4240: sen kannalta varsin kaukaisiksi, ne eivät riittä- keampi, ja toiminnan harjoittaminen ei siten
4241: västi pysty ottamaan huomioon ihmisille lähei- olisi läheskään niin suuressa määrin riippuvai-
4242: siä kysymyksiä. nen taloudellisista voimavaroista.
4243: Myös yhteiskunnalliselta kannalta radiota ja Tällainen uudistus ei varmasti sujuisi ongel-
4244: televisiota voidaan nykyisellään pitää varsin ka- mitta. Sen suorittaminen edellyttää huolellista
4245: pea-alaisina. Niissä jäävät väkisinkin kriittiset valmistelutyötä. Uudistuksen tekniset ja talou-
4246: virtaukset ja vähemmistöryhmien mielipiteet vä- delliset ,edellytykset on tarkoin punnittava ja
4247: hemmälle huomiolle valtaapitävien enemmistö- samalla pohdittava, millainen yhteiskunnallinen
4248: ryhmien pitäessä tiedotuskanavia hallussaan. merkitys tällaisella sananvapauden laajentami-
4249: Tällainen tilanne jarruttaa yhteiskunnan kehi- sella tulisi olemaan. Erityisesti on tällöin syytä
4250: tystä ja heikentää mahdollisuuksia moniarvoi- kiinnittää huomiota paikallisradion vaikutuk-
4251: suuden edistämiseen. seen lehdistön asemaan.
4252: Viimeaikaiset esitykset Nordsatista, kaapeli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4253: televisiosta ja Mainos-TV:n toiminnan laajenta-
4254: misesta eivät merkitse oleellista parannusta ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4255: vallisen kansalaisen sananvapauteen. Nordsat on 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
4256: ylikansallinen hanke, eikä myöskään mikään markan määrärahan komitean perusta-
4257: viittaa siihen, että Mainos-TV :n toiminnallinen miseksi tutkimaan vapaan paikallisradio-
4258: laajentaminen lisäisi sananvapautta. Paikallista- toiminnan teknisiä, taloudellisia ja yh-
4259: solla toimiva kaapelitelevisio puolestaan on niin teiskunnallisia edellytyksiä.
4260: kallis viestintäväline, että sen kautta tuskin
4261: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
4262:
4263: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
4264: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
4265: 72 1980 vp.
4266:
4267: Raha-asia-aloite n:o 68.
4268:
4269:
4270:
4271:
4272: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta teknikko- ja insinööri-
4273: oppilaiden ruokailun järjestämiseen.
4274:
4275:
4276: Ed u s kun n a 11 e.
4277:
4278: TeknhllisiiSsä oppilaitdksissa opi:sikelee noin menpide, jolla on merkitystä terveellisten elä-
4279: 21 000 teknikko- ja i:nsinöörioppilasta. Amma- mäntapojen edistämisessä opiskeluympädstössä.
4280: tillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintotuki On huomattava, että suurimmassa osassa
4281: on pienempi kui:n korkea-asteella opiskelevien, mlllita ammatillisia oppilaitoksia opi:skelijaruo-
4282: vaikka opiskelu- ja toimeentulokustannukset kailua jo tuetaan tai se on ilmaista.
4283: ovat samaa suuruusluokkaa. Ammatillisten op- Ede1lä olevan perusteeLLa ehdotan,
4284: p.hlaitosten op1sike1ijat ovat toistaiseksi vailla
4285: myöskin muita etuuksia, joita mm. korkeakou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4286: luopiskelijoilla on. Näin on esi:merk1ksi opis- 1981 tulo- ja menoarvioon 13 000 000
4287: kelijaruokailun tukemisen osalta. On perustel- markan määrärahan teknikko- ja insi-
4288: tua, että myös tekniiikan opiskelijoilla on mah- nöörioppilaiden ruokailun järjestämisek-
4289: dolJ.tisuus päivittäin saada yksi ilmainen läm- si tavoitteena yksi lämmin ilmainen ate-
4290: min ateria. Op1skelijaruokailun järjestäminen on ria opiskelupäivää kohden.
4291: paitsi op1ntososiaalinen toimenpide, myös toi-
4292: Heilisingissä 15 päilvänä helmi:lruuta 1980.
4293:
4294: Liisa Jaakonsaari
4295: 1980 vp. 73
4296:
4297: Raha-asia-aloite n:o 69.
4298:
4299:
4300:
4301:
4302: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisen tutki-
4303: muksen suorittamiseen opiskelijoiden toimeentulotilanteen
4304: selvittämiseksi.
4305:
4306:
4307: E d u s kun n a 11 e.
4308:
4309: Henkisen pääomamme muodos,taa koulutettu matt1ta1to1sen väen työttÖmYYJS on valtavaa
4310: ammattitaitoinen työntekijäkunta. Koulutuksel- kansantaloudellista tuhlausta.
4311: lista tasa-arvoa on haluttu edistää luoma11a ny- Edellä olevaan perustuen ehdotan,
4312: kyinen opintotuHjärjestelmä. Opintotukijärjes-
4313: telmää 1uotaessa keskeinen opintojen rahoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4314: misen ongelma liittyi opiskeluaikaisen toimeen- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
4315: tulon turvaamiseen. Koulutus merkitsi turvalli- kan arviomäärärahan opintososiaalisen
4316: suutta ja varmuutta työpaikarsta. Koulutukseen tutkimuksen kustannusten peittämiseksi,
4317: kannatti investoida. Tilanne yksityisen opiske- jolloin suoritettavan tutkimuksen tavoit-
4318: lijan kannalta on muuttunut. Koulutetun väen teena tulisi olla opiskeluaikaisen ja eri-
4319: työttömyyden nopea lisääntyminen on johtanut tyisesti valmistumisen jälkeisen opiske-
4320: uuteen tilanteeseen, johon myös opintotukijär- lijoiden toimeentulotilanteen kartoitta-
4321: jestelmän on sopeuduttava. Keskeisen haasteen minen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytä-
4322: muodostaa vastavalmistuneiden työllisyyden minen vaikean tilanteen korjaamiseksi
4323: ja toimeenrulon turvaaminen. Koulutetun am- yhteiskunnan tuella.
4324: Helsingissä 15 päivänä helmakuuta 1980.
4325:
4326: Liisa Jaakonsaari
4327:
4328:
4329:
4330:
4331: 10 088000399]
4332: 74 1980 vp.
4333:
4334: Raha-asia-aloite n:o 70.
4335:
4336:
4337:
4338:
4339: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta aseidenriisuntaa ja
4340: rauhanpolitiikkaa koskevan tiedotuksen edistämiseen.
4341:
4342:
4343: Ed u s kun n a 11 e.
4344:
4345: Kilpavarustelun pysäyttäminen ja todellisen yhteyksiä tiivistämällä. Myös YK:n kasvatus-,
4346: aseidenriisunnan käynnistäminen on muodostu- tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on edellyt-
4347: nut kansainvälisen politiikan avainkysymykseksi tänyt hallitusten tukevan kansalaisjärjestöjen
4348: nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Yhä laa- aseidenriisuntaa koskevaa tiedotustoimintaa.
4349: jemmin tiedostetaan, että seuraavien 'sukupol- Suomessa useat kansalaisjärjestöt ovat YK:n
4350: vien hyvinvointi ja turvallisuus edellyttää radi- elinten suosituksiin vedoten edellyttäneet kan-
4351: kaaleja toimenpiteitä varustelun vähentämiseksi. salaisjärjestöjen aseidenriisuntatiedotusta koske-
4352: Maapallo ja ihmiskunta ei voi enää kovin pit- van määrärahan sisällyttämistä valtion tulo- ja
4353: kään kestää nykyistä varustelukierrettä ja sii- menoarvioon. Mm. Suomen Rauhanliitto-YK-
4354: hen liittyvää jatkuvaa katastrofiuhkaa. yhdistys ja Suomen Sadankomitealiitto ovat
4355: Aseidenriisunnan edistäminen on keskeisellä jättäneet asiasta kirjelmiä valtioneuvostolle.
4356: sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomi on pyr- Myös edellinen pääministeri Kalevi Sorsa to-
4357: kinyt esiintymään aktiivisesti eri kansainväli- tesi puheessaan 10. 2. 1979, että maassamme
4358: sillä foorumeilla todellisten askeleiden aikaan- toimivat sivistysliitot ja muut kansalaisjärjestöt
4359: saamiseksi aseidenriisunnassa. voisivat aktiivisesti paneutua asevarustelua ja
4360: On nähtävä, että ulko- ja sisäpolitiikalla on aseidenriisuntaa sekä yleensä rauhanpolitiikkaa
4361: välitön yhteys myös aseidenriisuntakysymyksis- koskevan tietouden levittämiseen yleisölle, ja
4362: sä. Jos halutaan vahvistaa ulkopoliittisia val- tämän mahdollistamiseksi olisi valtion tulo- ja
4363: miuksia, on kehitettävä sisäpoliittisia ja kan- menoarvioon varattava riittävä määräraha asei-
4364: sallisia valmiuksia sekä laajaa kansalaismielipi- denriisuntatiedotuksen edistämiseen samalla ta-
4365: dettä politiikan perustaksi. valla kuin budjetissa on määräraha kehitys-
4366: Tähän ulottuvuuteen kiinnitettiin laajaa huo- yhteistyötä koskevan tiedotuksen harjoittami-
4367: miota YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa seen. Myös aseidenriisuntaneuvottelukunta
4368: 23. 5.-1. 7. 1978. Istunnon päätösasiakirjan (ARNEK) on suhtautunut myönteisesti tällai-
4369: kohdissa 99-105 käsitellään aseidenriisunnan sen määrärahan varaamiseen.
4370: edistämiseen tähtäävää tiedotustoimintaa. Tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4371: tiedotustoiminnassa pidettiin tärkeänä valtioi- nioittavasti,
4372: den ja kansalaismielipiteen välisen vuorovaiku-
4373: tuksen voimistamista. Kohdassa 104 esimer- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4374: kiksi todetaan, että aseidenriisunnan tapahtu- den 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
4375: mista kaikissa maissa kertovan tiedonvälitys- markan määrärahan aseidenriisuntaa
4376: prosessin joka vaiheeseen tulisi entistä enem- sekä rauhanpolitiikkaa koskevan tiedo-
4377: män saada mukaan asiasta kiinnostuneita va- tuksen edistämiseen.
4378: paita kansalaisjärjestöjä niiden ja YK:n välisiä
4379: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4380:
4381: Liisa Jaakonsaari Tellervo Koivisto
4382: 1980 vp. 75
4383:
4384: Raha-asia-aloite n:o 71.
4385:
4386:
4387:
4388:
4389: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
4390: juntaan siirtymiseen Oulun, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan
4391: tie- ja vesirakennuspiireissä.
4392:
4393:
4394: E d u s k u n n a 11 e.
4395:
4396: Huolimatta siitä, että seikkaperäiset tie- Jo epäiJyt :siå.tä, että myynniJssä on vesak!ko-
4397: teeLliset :tutkimukset ovat osoittaneet hormoo- myrkytettyjen tieovierien marjasatoa, on
4398: niperäisiä vesakontorjuntamyrkkyjä käyttävien omiaan huonontamaan kotilmaisten marjojen
4399: työntekijöiden saitastuvan pahanlaatuiseen ku- menekkiä niin Oulun läänissä kuin kaikkia11a
4400: dossyöpään vhl·si kertaa muita yleisemmin, on muuallakin myrkytysalueilla. Marjojen kysyn-
4401: tienvarsiv:esakoiden kemiallinen hävittäminen nän heikkeneminen tietää myös marjanpoi-
4402: edeLleen pelottavan yle.i!stä. EstimerkiksJ Oulu:n minnan tuomien työtilaisuuksien vähentymiJStä.
4403: läänissä, joka on :erittäin tärkeää mrurjantuo- Mikäli sci1rrytään hävittämään tienvierustojen
4404: tantoaluetta, on valta- ja kantateiden lisäksi vesakot myrkyttäm1sen sijasta mekaanisesti,
4405: myös syrjäisten ja vähälitik.enteisten teiden vre- voidaan Hsätä varsin kiipeäs.ti kaivattuja työti-
4406: riä myrkytetty runs.oosti. laisuuksia etenk.1n nuorihle, ammattitruidotto-
4407: Kem1allisten vesrukkomyrkkyjen käyttäjien mille työnhaki!jo1lle, jotka ovat työttömien on-
4408: lisäksi näiillle vaikutuksiltaan erittäin pitkäaikai- gelmaryhmä. Siå.rtyminen mekaaniseen vesa:kon-
4409: sille ja tuotemattomille aineille ovat alttiina mo- torjuntaan parantaa työllisyyttä myös väJ.hllises-
4410: net muutkin väestöryhmät, kuten myrkytetyillä ti lisäämällä marjojen kysyntää. Vain luopumal-
4411: tehllä ja niiden vierillä liikkuvat ihmis,et ja eläi- la käyttämästä vesakkomyrkkyjä voidaan var-
4412: met ·sekä näiltä rulueilta marjoja ja vettä sekä masti välttää 15-20 vuoden päästä muutoin
4413: si•eniä syövät ja juovat 1hmiset j.a eläimet. uhkaavat syöpäänsairastumiset.
4414: Erittäin huo1estuttavaa on, että aivan myr- Edcllä olevan perust•ee1la ehdotan kunnioit-
4415: kytetyiltä tienvieriitä on usdss:a tapauksissa to- tavas.ti,
4416: dettu poimituo marjoja edelleen myytäviksi.
4417: Näin marjojen ostajat .saattavat hyvmkin laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4418: jasti: saada aivan eri puoliilla maata vesa<kko- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4419: myvkkypitoisia mrurjoja sekä sairrustua kudossyö- 31.24.14 3 000 000 markkaa käytettä-
4420: pään 15-20 vuoden kuluttua lainkaan tietä- väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
4421: mättä, että he milloinkaan ovat voineet joutua siirtymiseksi Oulun, Kainuun ja Keski-
4422: tekemi:siin hormoonipohjaisten vesakkomyrkky- Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiireissä.
4423: jen kanSJsa.
4424: Helsing]ssä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4425:
4426: Liisa Jaakonsaari
4427: 76 1980 vp.
4428:
4429: Raha-asia-aloite n:o 72.
4430:
4431:
4432:
4433:
4434: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta neljännen jaoston
4435: perustamiseen Kouvolan hovioikeuteen.
4436:
4437:
4438: E d u s k u n n a 11 e.
4439:
4440: Kouvolan hovioikeuteen tarvittaisiin kipeäs- ja hän toivoi ja jopa uskoilkin, että ne1jäs jaosto
4441: ti neljäs jaosto. Hovioikeuden välittömässä lä- voidaan saada Kouvolan hovioikeuteen vielä
4442: heisyydes"Sä on vielä toimitilat vapaana tätä ensi vuoden ai!kana.
4443: tarkoitusta varten. Jutturuuhkien välttämisebi Edellä sanotun perusteell.a ehdotamme kun-
4444: hovioi!keudes,sa olisi neljäs jaosto aivan ensiar- nioittaen,
4445: voisen tärkeä ja nopeasti tarpeeliinen Kouvo-
4446: lan hovioikeubeen. Todettakoon myöskin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4447: budjettikeskustelun yhteydessä 13. 12. 1979 1981 tulo- ja menoarvioon 800 000
4448: oikeusministeri Taxell piti tärkeänä sitä, että markan määrärahan neljännen jaoston
4449: saatamsm neljäs jaosto Kouvolan hovioikeuteen perustamiseksi Kouvolan hovioikeuteen.
4450: HeLsmgissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4451:
4452: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo Olli Helminen
4453: Terho Pursiainen
4454: 1980 vp. 77
4455:
4456: Raha-asia-aloite n:o 73.
4457:
4458:
4459:
4460:
4461: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan teknillisen
4462: oppilaitoksen perustamisen suunnitteluun.
4463:
4464:
4465: E d u s k u n n a 11 e.
4466:
4467: Kouvola on voimakkaasti kasvava ja teoNis- koneosasto, LVI•tekniikka, sähköosasto, sähkö-
4468: tuva maakuntansa keskus. Kouvolan talous- voimatekniirkka, teletekniikka ja tietollikenne-
4469: alueeseen lasketaan kuuluvan noin 120 000 tekniikka, rakenn'lllsosasto, yhteiskuntatekniik-
4470: asukasta. Kouvolaan ja sen talousalueelle on si- ka. Aloituspaikkoja t~s'i vuosittain noin 128
4471: joittunut useita yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, oppitlaaJ.le.
4472: jouka tarvitsevat tulevaisuudessa entistä enem- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4473: män teknil11s,en ~oulutuksen saanutta henkilö- nioittaen,
4474: kuntaa. Samoin Kouvolan kaupungin on pyrit-
4475: tävä yhä monipuolistamaan tarjoamiaan koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4476: tus- ja opiskelumahdollisuuks~a nuorille. Kouvo- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
4477: lasta ja sen taJ.ousalueelta puuttuu mm. tekrul- markan määrärahan teknillisen koulun
4478: llnen koulu. Asiaa ,a&anaan tutkineen työryh- suunnittelun aloittamiseksi Kouvolaan.
4479: män miednnön mukaan oppilaitokseen tulisi
4480: Helsing1ssä 14 päivänä behrukuuta 1980.
4481:
4482: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo Terho Pursiainen
4483: 78 1980 vp.
4484:
4485: Raha-asia-aloite n:o 74.
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sairaanhoito-
4491: oppilaitoksen uudisrakennuksen suunnittelua varten.
4492:
4493:
4494: E d u s k u n n a 11 e.
4495:
4496: Kotkan kaupunki on jo vuosia sitten yhdessä Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
4497: ammattikasvatushallituksen ja sairaanhoito-oppi- nusta varten tulisi saada suunnittelumääräraha
4498: laitoksen kanssa laatinut koulun uudisrakennus- ensi vuoden budjettiin ja rakennushanke opetus-
4499: hankkeesta perustamissuunnitelman. On todet- ministeriön suunnitelmiin vuosille 1982-84.
4500: tu, että nykyisissä ahtaissa tiloissa ei enää voida Edellä .sanotun perusteella ehdotamme kun-
4501: antaa kaikkea sitä opetusta mikä oppilaitokses- nioittaen,
4502: sa muuten olisi tarpeen. Kaupunki on myös
4503: luovuttanut valtiolle riittävän laajan tontin jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4504: vuonna 1977 uud~srakennusta varten Kotkan 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4505: keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Uu- markan suunnittelumäärärahan Kotkan
4506: disrakennuksen kustannukset olisivat noin 13 sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
4507: miljoonaa markkaa. nuksen suunnittelua varten.
4508: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4509:
4510: Pekka Jokinen Aila Jokinen Terho Pursiainen
4511: Anna-Kaarina Louvo
4512: 1980 vp. 79
4513:
4514: Raha-asia-aloite n:o 75.
4515:
4516:
4517:
4518:
4519: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan läänin
4520: perustamisen alkukustannuksiin.
4521:
4522:
4523: E d u s k u n n a 11 e.
4524:
4525: Väliportaan hallinnonuudistuksella on kiire, uinrajasta loppumaan, olisi Satakunnan läänin
4526: mikäli aiotaan vuoden 1984 kunnallisvaalien yh- perustamiseen varattava sen tarvitsema 15 mil-
4527: teydessä valita, kuten suunnitelmat ovat, uudet joonan markan määräraha vuoden 1981 budjet-
4528: perustettavat lääninvaltuustot. Tätä varten olisi tiin.
4529: myös perustettava uusi Satakunnan lääni nykyi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4530: sen Turun ja Porin läänin pohjoisen vaalipiirin taen, '1
4531: c
4532:
4533:
4534:
4535:
4536: alueesta kokonaisuudessaan, sillä tynkäalueena
4537: Satakunnan läänistä ei tule elinvoimaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4538: Kun uuden läänin perustaminen ei ole mah- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4539: dottoman kallistakaan, varsinkin jos uusi läänin- 26.05.29 15 000 000 markkaa uuden
4540: hallitus sijoitetaan vuokratiloihin, mutta koska Satakunnan läänin perustamisen alku-
4541: siitä kertyy apua paikallisille asukkaille ja !saa- kustannuksiin.
4542: daan nykyiset erimielisyydet esim. tulevasta lää-
4543: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4544:
4545: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4546: Urho Pohto Pekka Vennamo
4547: 80 1980 vp.
4548:
4549: Raha-asia-aloite n:o 76.
4550:
4551:
4552:
4553:
4554: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta äänestysnumeroiden
4555: tekemiseen tarvittavien leimasimien hankkimiseen.
4556:
4557:
4558: E d u s k u n n a 11 e.
4559:
4560: Vaaleissa paljastuu jatkuvasti, että äänestys- leimasimilla, ja nam tehdyt numerot olisivat
4561: lippuja joudutaan hylkäämään joskus erittäin varmasti hyväksyttäviä eikä myöskään olisi
4562: runsaastikin, koska ehdokkaiden numerot on sitä mahdollisuutta, että vaalilautakuntien jä-
4563: tehty epäselvästi. Äänien hylkääminen on aina senet voisivat ääntenlaskussa kynällä tehdä lisä-
4564: makuasia ja aiheuttaa myös epävarmuutta siitä, numeromerkintöjä äänestyslippuihin.
4565: kohdellaanko kaikkia puolueita tasavertaisesti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4566: ääniä hylättäessä. Nythän esim. vuoden 1979 taen,
4567: eduskuntavaalien jälkeen SMP on tehnyt vali-
4568: tuksen äänten laskemisesta Uudenmaan vaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4569: piirissä. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4570: Jotta tällaisesta tulkinnanvaraisuudesta pääs- 25.70.21 1 000 000 markan arviomäärä-
4571: täisiin, olisi numeroiden tekotapa muutettava rahan äänestysnumeroiden tekemiseen
4572: siten, että äänestyskoppeihin varattaisiin kym- tarvittavien leimasintien hankkimiseksi
4573: menen leimasin ta eli numerot 0-9, jolloin jo ennen vuoden 1984 kunnallisvaaleja.
4574: äänestäjät voisivat tehdä haluamansa numeron
4575: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4576:
4577: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4578: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4579: 1980 vp. 81
4580:
4581: Raha-asia-aloite n:o 77.
4582:
4583:
4584:
4585:
4586: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten van-
4587: hempainpäivien järjestämiseksi.
4588:
4589:
4590: E d u s k u n n a II e.
4591:
4592: Asevelvollisuuden suorittaminen on kansa- Tämän mahdollistamiseksi olisi hallituksen
4593: laisvelvollisuus kuten myös yleisen maanpuo- vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon otettava
4594: lustushengen omaksuminen. Tätä myönteistä määräraha vanhempainpäivien entistä useammin
4595: maanpuolustushenkeä voidaan lisätä myös niissä tapahtuvaa ja monipuolisempaa järjestämistä
4596: henkilöissä, jotka eivät enää ole asevelvollisuut- varten.
4597: taan suorittamassa tai eivät koskaan Suomen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4598: lakien mukaan pääse sitä suorittamaankaan. taen,
4599: Näinhän on ennen kaikkea asianlaita naishen-
4600: kilöiden kohdalla. Mutta sekä naiset että van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4601: hemmat miespuoliset voisivat saada arvokasta 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
4602: tietoutta vierailemalla entistä useammin jär- markkaa vanhempainpäivien järjestämi-
4603: jestettävillä vanhempien päivillä katsomassa seksi varuskunnissa.
4604: omaa poikaansa ja tämän palveluympäristöä
4605: varuskunnassa.
4606: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4607:
4608: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4609: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4610:
4611:
4612:
4613:
4614: 11 088000399}
4615: 82 1980 vp.
4616:
4617: Raha-asia-aloite n:o 78.
4618:
4619:
4620:
4621:
4622: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta luokkien oppilas-
4623: määrien alentamiseksi.
4624:
4625:
4626: E d u s k u n n a 11 e.
4627:
4628: Koululaitoksessamme syntyy monenlaisia vai- tuisi, jos luokkien kokoja nykyisestään aiennet-
4629: keuksia, koska koululuokat ovat useasti liian taisiin.
4630: suuria. Kurinpidolliset asiat ovat usein ongel- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4631: mallisia. Oppimistehokkuus muodostuu hei- taen,
4632: koksi. Erityisryhmien muodostuminen on myös
4633: vaikeaa, koska erikoisempiin, harvempien va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4634: litsemiin ryhmiin ei löydy tarpeeksi osanotta- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4635: jia. markkaa luokkien oppilasmäärien alen-
4636: Opettajien kohdalla on myös nykyisin usein tamiseksi.
4637: vaikea työllisyystilanne, joka osaltaan helpot-
4638: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4639:
4640: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4641: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4642: 1980 vp. 83
4643:
4644: Raha-asia-aloite n:o 79.
4645:
4646:
4647:
4648:
4649: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen vähim-
4650: mäisoppilasmäärien alentamiseen.
4651:
4652:
4653: E d u s kun n a 11 e.
4654:
4655: Kyläkoulu on kaikinpuolisesti paras ratkaisu mahdollisuuksia, jotta myös nuoret lapsia syn-
4656: niin opintien ensiaskelten ottajan turvallisuu- nyttävät ihmiset saisivat kylissä toimeentulonsa.
4657: den kannalta kuin myös koko kyläkunnan kan- Ennen kaikkea on koulujen jatkamiseen tarvit-
4658: nalta, sillä kylä ilman koulua on kuin keskuk- tavia oppilasmääriä edelleen alennettava, jotta
4659: sensa, sydämensä menettänyt. Kyläkoulustahan säästyttäisiin ikäviltä kyläkoulujen lakkauttami-
4660: säteilee monenlaisia vaikutteita ympäristön elä- silta.
4661: mään, siellä voidaan kokoontua erilaisten har- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4662: rastusten merkeissä, mikä osaltaan lisää kylä- taen,
4663: läisten yhteenkuuluvaisuuden henkeä ja auttaa
4664: myös viihtymään paremmin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4665: Kuitenkin yhä useammin joudutaan kylä- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4666: kouluja lopettamaan. Tämän vuoksi olisi teh- markkaa kyläkoulujen lakkauttamisen
4667: tävä kaikki mahdollinen näiden koulujen toi- estämiseksi vähimmäisoppilasmäärää
4668: minnan jatkamiseksi. Kyliin olisi luotava työ- alentamalla.
4669: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4670:
4671: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4672: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4673: 84 1980 vp.
4674:
4675: Raha-asia-aloite n:o 80.
4676:
4677:
4678:
4679:
4680: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoululaisten
4681: koulukyydityksiin.
4682:
4683:
4684: E d u s k u n n a 11 e.
4685:
4686: Nykyisin lasten koulutie on tullut yhä vaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4687: rallisemmaksi jatkuvasti lisääntyvän liikenteen taen,
4688: aiheuttaman vaaran vuoksi. Siksi on perin vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4689: rallista kulkea kapeilla teillä hyvin usein vielä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4690: pimeässä. Erityisesti nuorimmat koululaiset 29.46.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4691: ovat vaaroille alttiina. Siksi olisikin nykyistä peruskoululaisten koulukyydityksiin oi-
4692: 'kyyditysjärjestelmää muutettava niin, että 3 keuttavan koulumatkan kolmeen (3) ki-
4693: km:stä lähtien voitaisiin kyyditä lapsia kouluun lometriin alentamisesta johtuviin lisä-
4694: nykyisen 5 km:n sijasta. kustannuksiin.
4695: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4696:
4697: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4698: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4699: 1980 vp. 85
4700:
4701: Raha-asia-aloite n:o 81.
4702:
4703:
4704:
4705:
4706: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan
4707: opiskelijoiden suojavaatteiden hankkimiseen.
4708:
4709:
4710: E d u s k u n n a II e.
4711:
4712: Maamme sairaanhoitolaitoksissa siirryttiin Näkemyksemme mukaan budjetoitava sum-
4713: vuoden 1978 loppuun mennessä järjestelmään ma pukujen hankkimisen osalta olisi noin 2,5
4714: jossa työnantaja ( sairaanhoitolaitokset) kustan- miljoonaa markkaa. Terveydenhuoltoalan opils-
4715: taa ja huoltaa työntekijöittensä suojavaatteet. kelijoha on koulutuksessa vuosittain noin
4716: Samalla lopetettiin pukurahan maksaminen ter- 12 500 ja jokainen heistä tarvitsee opiskelu-
4717: veydenhuol tohenkilöstölle. aikana keskimäärin 4 työpukua. Puku}en kap-
4718: Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät kuhen- palehankintahinta on noin 50 markkaa. Tämän
4719: kin kokonaan suojavaate-edun ulkopuolelle. lisäksi joudutaan budjetoimaan jonkin verran
4720: Opiskelijat hankkivat ja huoltavat suojavaat- myös pukujen huoltoon.
4721: teensa edelleen itse. Näkemyksemme mukaan kyseinen summa
4722: Suomen Sairaanhoito-oppilaitosten Oppilas- voitaisiin budjetoida valtion sairaanhoito-oppi-
4723: kuntien Liiton mielestä nykyinen tilanne on laitosten määrärahoihin ja ammattikasvatushal-
4724: erittäin epäoikeudenmukainen ja järjetön, kos- litus huolehtisi niiden jaosta ja valvoisi raho-
4725: ka ammattiin valmistumisen jälkeen opiskelu- jen käyttöä.
4726: aikana hankitut työpuvut jäävät tarpeettomiksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4727: työnantajan kustantaessa suojavaatteet työnte- taen,
4728: kijöille. Suojavaatteiden hankkiminen muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4729: taa huomattavan !oven muutenkin pieniin ja 1981 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4730: riittämättömiin opintolainoihin. Voidaan myös markkaa terveydenhuoltoalan opiskeli-
4731: puhua kansantaloudellisesta tappiosta. joiden suojavaatteiden hankkimiseen.
4732: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4733:
4734: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4735: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4736: 86 1980 vp.
4737:
4738: Raha-asia-aloite n:o 82.
4739:
4740:
4741:
4742:
4743: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
4744: töihin välillä Noormarkku- Lavian Haunia.
4745:
4746:
4747: E d u s k u n n a 11 e.
4748:
4749: Koska Satakunta on vaikeaa työntömyysaluet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4750: ta, olisi alueen tienrakentamiseen saatava myös nioittaen,
4751: työllistämisvaroja.
4752: Kankaanpään - Lavian Susikosken maantien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4753: rakentaminen on ajoitettu valmistuvaksi v. 1981 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
4754: 1980. Toinen suuri tienrakennustyömaa välillä markkaa maantien rakennustyön aloit-
4755: Noormarkku - Lavian Haunia on ajoitettu al- tamiseksi välillä Noormarkku - Lavian
4756: kavaksi v. 1982. Tämän vuoksi olisi ko. tie- Haunia.
4757: työmaata kiirehdittävä alkamaan heti Lavian
4758: Susikosken - Kankaanpään tien valmistuttua.
4759: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4760:
4761: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4762: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4763: 1980 vp. 87
4764:
4765: Raha-asia-aloite n:o 83.
4766:
4767:
4768:
4769:
4770: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan
4771: rakentamiseen Vammalaan.
4772:
4773:
4774: E d u s k u n n a 11 e.
4775:
4776: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpi- taa sillan rakentaminen ohjelmaansa ja anoa
4777: nokan sillasta, joka tulee yhdistämään Vamma- eduskunnalta siihen tarvittavat varat, noin 10,5
4778: lan kaupungin alueita lähes 500 metrin levyi- miljoonaa markkaa.
4779: sen järven yli toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4780: Tervakallion leirintäalueen pohjoispuolelle. Sil- nioittaen,
4781: lasta on suunniteltu pituudeltaan yli 200 met-
4782: riä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4783: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti hel- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 500 000
4784: pottava silta, joka edesauttaa myös Vammalan markkaa Kilpinokan sillan rakentamisek-
4785: kautta kulkevaa läpikulkuliikennettäkin, saatai- si Vammalan kaupunkiin.
4786: siin nopeasti rakennettua, tulisi hallituksen ot-
4787: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4788:
4789: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4790: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4791: 88 1980 vp.
4792:
4793: Raha-asia-aloite n:o 84.
4794:
4795:
4796:
4797:
4798: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen antami-
4799: seksi hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien tukemi-
4800: seksi.
4801:
4802:
4803: E d u s k u n n a 11 e.
4804:
4805: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4806: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kan- taen,
4807: natettavaa. Täten myös ympäristö saadaan säi-
4808: lymään siistimpänä ja myös painetta kaatopai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4809: koilla vähennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4810: jälleenkäsittelylaitosten investointeja suosittava 32.44.40 1 000 000 markkaa korkotuen
4811: ja annettava tähän tarkoitukseen kovkotukea antamiseksi hyötyjätteiden käsittelylai-
4812: ja lainoja. tosten investointien tukemiseksi.
4813: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4814:
4815: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo
4816: Urho Pohto Veikko Vennamo Urpo Leppänen
4817: 1980 vp. 89
4818:
4819: Raha-asia-aloite n:o 85.
4820:
4821:
4822:
4823:
4824: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kustavin-Mynämäen-
4825: Auran-Halikon tielinjan yleissuunnitteluun.
4826:
4827:
4828: E d u s k u n n a II e.
4829:
4830: Valtakunnan poikittaistieyhteydet ovat kehit- telemässään valtakunnallisen päätieverkon ke-
4831: tyneet oleellisesti heikommin tai ratkaisevasti hittämisohjelmassaan osoittanut Kustavin -
4832: myöhemmin kuin keskuksista alkavat säteittäis- Mynämäen - Auran - Halikon tien ( v:n
4833: tiet. Tämä koskee myös ja nimenomaan Lou- 1990 tilanteessa) seudulliseksi päätieksi ja kun
4834: nais-Suomea, jossa ei Turun kaupungin ohikul- kannanotto on yhtenäinen alueen seutusuunnit-
4835: kutien ja Rauman-Lauttakylän tien välillä ole telun kanssa, olisi välttämätöntä osoittaa koko
4836: ainoatakaan kehäsuuntaista yhteyttä. Asianti- tielinjan yleissuunnitteluun tarvittavat määrä-
4837: la on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi rahat samoin kuin edellisen perusteella tehtä-
4838: sekä elinkeinoelämän kuljetusten että erityises- välle tiesuunnittelulle ensivaiheessa taajamien
4839: ti kuntien välisen yhteistyön kannalta linjalla osalta.
4840: Kustavi- Mynämäki- Aura- Marttila- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
4841: Halikko - Salo. Tälle linjalle suunnitellusta en,
4842: maakunnallisesta poikittaistiestä ovat valmiina
4843: osuudet Taivassalo - Mietoinen ja Marttila että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4844: - Halikko sekä rakennustyöt alkamassa v. 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
4845: 1980 budjettiehdotuksen mukaan välillä Kus- markan määrärahan Kustavin - Mynä-
4846: tavi - Taivassalo. mäen - Auran - Halikon tielinjan
4847: Kun TVH on v. 1979 toukokuussa käsit- yleissuunnitteluun.
4848: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4849:
4850: Ilkka Kanerva
4851:
4852:
4853:
4854:
4855: 12 088000399}
4856: 90 1980 vp.
4857:
4858: Raha-asia-aloite n:o 86.
4859:
4860:
4861:
4862:
4863: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien rakenta-
4864: miseen.
4865:
4866:
4867: E d u s k u n n a 11 e.
4868:
4869: Alueen kannalta merkittävä yhdys- ja mat- taisten salmesta vapautuvan lossin tai Satavan
4870: kailutie Kustavin pohjoiskärjestä Lokalahdelle saimesta vapautuvan ponttoonisillan käyttämis-
4871: olisi kohtuullisin kustannuksin aloitettavissa tä salmen ylitykseS!sä.
4872: pikaisesti. Nk. Lehmänkurkun tie lyhentäisi Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
4873: oleellisella tavalla mantel'een ja saariston yh-
4874: teyk!siä ja on samalla välttämätön edellytys saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4875: riston asukkaiden ja elinkeinoelämän toimeen- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4876: tulomahdollisuuksien parantamiseksi. markan määrärahan Lehmänkurkun tien
4877: Eräänä mahdollisuutena olisi harkittava Kai- rakentamiseen.
4878: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4879:
4880: Ilkka Kanerva
4881: 1980 vp. 91
4882:
4883: Raha-asia-aloite n:o 87.
4884:
4885:
4886:
4887:
4888: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin tien ra-
4889: kentamiseen.
4890:
4891:
4892: E d u s kun n a II e.
4893:
4894: Lepäisten-Lyökin paikallistiellä olisi saaris- ainudaatuinen rengastie Uudenkaupungin saa-
4895: ton tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä mer- ristoon ja kyettäisiin parantamaan saariston
4896: kitys. Uudenkaupungin maalaiskunta on teh- asukkaiden elinolosuhteita.
4897: nyt tietä koskevan aloitteen jo vuonna 1961. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
4898: Tieyhteys parantaisi olennaisesti Uudenkau-
4899: pungin saariston tieyhteyksiä. Tiellä olisi mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4900: kitystä myös palveluliikenteelle ja etenkin nyt 1981 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4901: kun Pyhämaa on Uudenkaupungin kaupungin- markan määrärahan Lepäisten-Lyökin
4902: osa. Samalla tällä tieyhteydellä saataisiin aikaan tien rakentamiseen.
4903: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
4904:
4905: Ilkka Kanerva
4906: 92 1980 vp.
4907:
4908: Raha-asia-aloite n:o 88.
4909:
4910:
4911:
4912:
4913: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vientispesialistien koulu-
4914: tuksen aloittamista varten Vaasan kauppakorkeakoulussa.
4915:
4916:
4917: Ed u s kun n a 11 e.
4918:
4919: Vallitsevasta korkeasuhdanteesta huolimatta Vientimarkkinointitaidon opettaminen on
4920: Suomessa edelleenkin on runsaasti ihmisiä vail- Suomessa varsin keskitettyä. Helsingissä sijait-
4921: la työtä. Tuotannon teknillisen kehittymisen sevan Vientikoulutussäätiön kurssit eivät toden-
4922: seurauksena jo nyt ja ilmeisesti vielä suurem- näköisesti ole tasaisesti erikokoisten ja maan
4923: massa määrin tulevaisuudessa taloudellinen hy- eri osissa sijaitsevien yritysten saavutettavissa.
4924: vinvointimme on riippuvainen kyvystämme Vaasan kauppakorkeakoulu on mitä ilmeisim-
4925: markkinoida ulkomaille tuotantomme tuloksia. min sopiva vientispesialistien koulutuspaikka
4926: Suomen tuotanto on kansainvälisesti vertaillen Vaasan läänissä. Sen oma ulkomaankaupan ope-
4927: niin pieni, että se voidaan vaikeinakin aikoina tus ja yhteydet muihin alan koulutusinstituu-
4928: markkinoida suuriin maihin. Vientispesialis- tioihin, esim. Vientikoulutussäätiöön, mahdol-
4929: tiemme määrä ei kuitenkaan ole tehtävään riit- listavat puitteiden rakentamisen vientikaupan
4930: tävä. erikoishenkilöstön kouluttamiseen. Toteutus
4931: Nyt tulisi kouluttaa erikoishenkilöstöä seu- vaatii kuitenkin runsaasti lisäresursseja.
4932: raaviin tehtäviin: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
4933: 1) ulkomaiseen markkinatutkimukseen, joka kunnioittavasti,
4934: suomalaisissa korkeakouluissa on nykyisellään
4935: vähän harrastettu ala, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4936: 2) kansainvälisillä markkinoilla olevien tar- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
4937: jontatyhjiöiden ja -kapeikkojen hakemiseen ja 29.10.01 500 000 markan määrärahan
4938: analysoimiseen ja käytettäväksi vientispesialistien koulu-
4939: 3) yleensä vientikaupan eri osatekijöiden tuksen aloittamiseen Vaasan kauppakor-
4940: mahdollisimman monipuoliseen ja täydelliseen keakoulussa.
4941: hallitsemiseen.
4942: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4943:
4944: Eeva Kauppi Toivo Mäkynen Tauno Valo
4945: Saara Mikkola Aila Jokinen Helge Saarikoski
4946: Anssi Joutsenlahti Timo Ihamäki Anna-Kaarina Louvo
4947: 1980 vp. 93
4948:
4949: Raha-asia-aloite n :o 89.
4950:
4951:
4952:
4953:
4954: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen tiedekunnan
4955: suunnittelemista varten Vaasan kauppakorkeakouluun.
4956:
4957:
4958: E d u s k u n n a 11 e.
4959:
4960: Vaasan läänissä jalostuselinkeinojen osuus 9 % :n luokkaa olevaa opiskelijaedustusta. Tek-
4961: elinkeinorakenteessa on suhteellisen suuri ja nillisen alan pahimpana työttömyyskautena
4962: kasvava. Lääni on kuulunut nopeimmin teollis- (helmikuussa 1979) oH maassamme työttöminä
4963: tuvien alueiden joukkoon koko 1970-luvun työnhakijoina 164 diplomi-insinööriä, näistä 3
4964: ajan. Tuotanto on kehittymässä sellaiseen suun- oli Vaasan läänissä, mikä myös heijastaa alan
4965: taan, että entistä enemmän tarvitaan pitkälle alimitoitusta läänissä.
4966: koulutettua työvoimaa. Vaasan Jäänin teolli- Vaasan läänin korkeakoulutoimikunta on
4967: suuskeskuksissa (Vaasa, Kokkola ja Pietarsaari) edellä oleviin seikkoihin viitaten ja ottamalla
4968: on erityisesti sähkö- ja konepajateollisuuden myös huomioon Vaasassa olevat teknillisen aJan
4969: aloilla runsaasti diplomi-insinöörikuntaa kysy- tutkimusresurssit ehdottanut, että Vaasaan
4970: vää teollisuutta. Myös maaseudun teollisuus muodostettavan korkeakoulun yhteyteen perus-
4971: kehittyessään nykyistä suuremmiksi ja pitem- tettaisiin teknillinen tiedekunta, jonka opetus-
4972: mälle vietyä tuotantotekniikkaa käyttäv1ksi alana olisivat sähkötekniikka ja konetekniikka.
4973: teollisuusyrityksiksi tulee lisäämään myös kor- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
4974: keakoulutuksen saanutta teknillistä henkilökun- kunnioittavasti,
4975: taansa.
4976: Vaasan läänissä ei ole teknillistä korkeakou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4977: lutusta ollenkaan. Tästä johtuu, että vain 3,6 % 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
4978: maamme teknillisissä korkeakouluissa tai tiede- markan määrärahan Vaasan kauppakor-
4979: kunnissa opiskelevista on kotoisin Vaasan lää- keakoulun käyttöön käytettäväksi tek-
4980: nistä, kun läänin väestöosuus edellyttäisi n. nillisen tiedekunnan suunnittelemiseen.
4981: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
4982:
4983: Eeva Kauppi Timo Ihamäki Helge Saarikoski
4984: Anssi Joutsenlahti Tauno Valo
4985: 94 1980 vp.
4986:
4987: Raha-asia-aloite n:o 90.
4988:
4989:
4990:
4991:
4992: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta hakkeen käytön edistä-
4993: miseksi polttoaineena.
4994:
4995:
4996: E d u s k u n n a 11 e.
4997:
4998: Hakkeen käytön edistäminen on jäänyt mo- taa 10 vuoden pituinen metsänhoitolaina, joka
4999: nasti oleellisesti turvetta vähemmälle huomiol- vastaa suuruudeltaan hoitotyön työpanoksesta
5000: le. Kuitenkin muutama miljoona kuutiota met- 50 prosenttia.
5001: sänhoitotöiden yhteydessä saatua jätepuuhaket- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5002: ta edustaa pohtoarvoltaan useiden satojen mil- nioittavasti,
5003: joonien markkojen energiansäästöä.
5004: Hakkeen käytön edistämiseksi polttoainee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5005: na tulee metsänhoitoyhdistysten valvomille met- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
5006: sänparannustöille, joiden avulla aikaisemmin markan määrärahan hakkeen käytön
5007: metsiin jäänyt hukkapuu otetaan talteen, an- edistämiseksi polttoaineena.
5008: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5009:
5010: Eeva Kauppi Helena Pesola Tauno Valo
5011: Saara Mikkola Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo
5012: Antero Juntumaa
5013: 1980 vp. 95
5014:
5015: Raha-asia-aloite n:o 91.
5016:
5017:
5018:
5019:
5020: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kokeiluluonteisen mal-
5021: minetsinnän ohjaajan palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaan Maa-
5022: kuntaliittoon.
5023:
5024:
5025: E d u s k u n n a 11 e.
5026:
5027: Maamme tunnetut malmi- ja teollisuusmine- alan koulutuksen saaneen geologin johtamaan
5028: raalivarat ovat ehtymässä. Uusien malmi- ja maakuntaliiton jäsenkunnissa harjoitettavaa ja
5029: mineraalivarojen löytämiseksi tulisi alan etsin- harrastettavaa tehostettua etsintätyötä.
5030: tätoimintaa voimakkaasti tehostaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5031: Monista pyrkimyksistä huolimatta ei kulu- nioittaen,
5032: van vuoden tulo- ja menoarviossa ole olennai-
5033: sesti lisätty käytännön tasolla tapahtuvan mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5034: mien ja mineraalien etsinnän tehostamiseen tar- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
5035: vittavia varoja. markan määrärahan pätevän malmigeo-
5036: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto on moni- login paikkaamista varten Etelä-Pohjan-
5037: vuotisen kokemuksensa perusteella valmis ai- maan Maakuntaliittoon ainakin vuoden
5038: nakin kokeiluluontoisesti ottamaan tiloihinsa 1981 ajaksi.
5039: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5040:
5041: Eeva Kauppi Tauno Valo
5042: Helvi Hyrynkangas Anna-Kaarina Louvo
5043: 96 1980 vp.
5044:
5045: Raha-asia-aloite n:o 92.
5046:
5047:
5048:
5049:
5050: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvesoiden kuntoonpa-
5051: nen rahoittamiseksi.
5052:
5053:
5054: E d u s k u n n a 11 e.
5055:
5056: Valtion polttoainekeskus on saanut valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5057: varoja turvesoiden kuntoonpanoon ilman kor- nioittavasti,
5058: koa useita satoja miljoonia markkoja. Vapo ei
5059: kuitenkaan ole yleensä ryhtynyt turpeennosto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5060: puuhiin alle 100 hehtaarin soilla. 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5061: Mm. edellä mainitusta syystä olisi järjestettä- markan määrärahan turvesoiden kun-
5062: vä myöskin yksityisille mahdollisuus turvesoi- toonpanon rahoittamiseksi.
5063: den kuntoonpanen edulliseen rahoittamiseen
5064: valtion varoin.
5065: Helsing~ssä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5066:
5067: Eeva Kauppi Helena Pesola Antero Juntumaa
5068: Saara Mikkola Helvi Hyrynkangas Tauno Valo
5069: Ulla Puolanne Anna-Kaarina Louvo
5070: 1980 vp. 97
5071:
5072: Raha-asia-aloite n:o 93.
5073:
5074:
5075:
5076:
5077: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
5078: toutustoimintaan.
5079:
5080:
5081: Ed u s kun n a II e.
5082:
5083: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien terveys- ta on ollut myös hyötyä: veteraanit kärsivät
5084: tarkastusten toteuttamista tulisi nopeuttaa kaik- juuri sellaisista sairauksista ja vaivoista, joihin
5085: kia rintamaveteraaneja koskeviksi kansanter- fysiatris~esta kuntoutushoidosta on hyötyä, ja
5086: veystyön ja erilaisten yhteisöjen puitteissa. heitä on voitu auttaa sairaanhoitokustannuksiin
5087: Kun rintamaveteraanien kuntoutustoiminta verrattuna huomattavan edullisin kustannuksin.
5088: alkoi vuonna 1977, silloisella 5 miljoonan mar- Heidän työ- ja toimintakykyjään on voitu jat-
5089: kan määrärahalla voitiin kuntouttaa 2 400 ve- kaa ja tulos on ollut edullinen myös silloin
5090: teraania kahden viikon hoitojaksoissa. Seuraa- kun esim. korvattavien lääkkeiden jatkuvaa
5091: vana vuonna vastaavalla summalla saatiin kus- käyttöä on voitu vähentää.
5092: tannusnousun takia enää 2 200 veteraania kun- Kuntoutettavien matkakustannusten korvaus
5093: toutukseen. Vuonna 1979 määräraha oli 8 mil- ja kuntoutukseen käytetyn työajan menetyksen
5094: joonaa markkaa ja kuntoutushoitoa saavien korvaus tulisi saada toteutetuksi, jotta kaikilla
5095: määrä 3 200. Kuluvana vuonna hoitokustannus- olisi mahdollisuus tarvitsemaansa kuntoutushoi-
5096: ten nousun huomioon ottaen 12,2 miljoonan toon sen tullessa kohdalle.
5097: markan määrärahalla voidaan antaa kuntoutus- Erityisen tärkeää kuntoutus on siitä syystä,
5098: hoitoa noin 4 000 rintamaveteraanille, rinta- että vanhenevien veteraanien lapset ovat jättä-
5099: masotilastunnuben tai rintamapalvelustunnuk- neet kotinsa, eikä vanheneva puolisokaan enää
5100: sen haltijalle sekä näiden joukossa myös niille yksinään ilman merkittävää kotiapua selviydy
5101: sotainvalideille, joiden haitta-aste on alle 30 jokapäiväisistä vajaakuntoisen veteraanin tarvit-
5102: prosenttia eikä oikeuta kuntoutuslaitoksissa an- semista palvelu~sta. Tässä yhteydessä on syytä
5103: nettaviin hoitoihin 1sotavammalain perusteella. erityisesti ottaa huomioon myös rintamapalve-
5104: Edellä selostetusta käy ilmi, että kokonais- lustunnuksen omaavat vajaakuntoiset naiset, joi-
5105: tarpeeseen nähden kuntoutettavien määrä on den kohdalla ongelmat erityisesti kasautuvat.
5106: vuosittain vielä varsin vaatimatonta luokkaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5107: Kuntoutuskiintiö on ollut 0,4-0,6 tuhatta
5108: kunnan asukasta kohden. Kuntoutus on koet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5109: tu rintamaveteraaniemme keskuudessa erittäin 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
5110: myönteiseksi ja arvostetuksi tukitoimenpiteek- markan määrärahan rintamaveteraanien
5111: si. Seurantatutkimusten mukaan kuntoutukses- kuntoutustoimintaa varten.
5112: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5113:
5114: Eeva Kauppi Salme Myyryläinen Elisabeth Rehn
5115: Tauno Valo Mikko Kaarna Anna-Kaarina Louvo
5116: Henrik Westerlund
5117:
5118:
5119:
5120:
5121: 13 088000399}
5122: 98 1980 vp.
5123:
5124: Raha-asia-aloite n:o 94.
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntootuskeskuksen ra-
5130: kentamiseksi Kuortaneelle erityisesti neurologisia sairauksia
5131: sairastaville.
5132:
5133:
5134: Ed u s kun n a 11 e.
5135:
5136: Suomen MS-yhdistysten liitto, Etelä-Pohjan- valtioneuvoston myönteinen avustuispäätös. Lää-
5137: maan MS-yhdistys, Kuortaneen urheiluopisto- kintöhallituksen lupa laitoksen ylläpitoon on
5138: säätiö ja Kuortaneen kunta ovat perustaneet jo olemassa. Investoinnin rahoitussuunnitelman
5139: Neurologisen Liikuntavammasäätiön, jonka tar- mukaan kokonaiskustannukset ovat 4 100 000
5140: koituksena on aikaansaada Kuortaneelle neuro- markkaa.
5141: logisia sairauksia, erityisesti multippdiskleroo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5142: sia, sairastavien henkilöiden kuntoutuskeskus. nioittavasti,
5143: Raha-automaattivaroista on valtioneuvoston
5144: päätöksillä myönnetty tarkoitukseen suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5145: luvaroja ja rakentamissuunnittelu on suoritettu 1981 tulo- ja menoarvioon 3 600 000
5146: siihen valmiuteen, että varsinaiset rakennustyöt markan määrärahan kuntoutuskeskuksen
5147: voitaisiin aloittaa, mikäli varsinaisiin rakennus- rakentamiseksi Kuortaneelle erityisesti
5148: kustannuksiin saataisiin raha-automaattivaroista neurologisia sairauksia sairastaville.
5149: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5150:
5151: Eeva Kauppi Helvi Hyrynkangas Mikko Kaarna
5152: Matti Puhakka Antero Juntumaa Elisabeth Rehn
5153: Helena Pesola J utta Zilliacus Anna-Kaarina Louvo
5154: Tauno Valo
5155: 1980 vp. 99
5156:
5157: Raha-asia-aloite n:o 95.
5158:
5159:
5160:
5161:
5162: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun keskus-
5163: sairaalan ja Salmijärven sairaalan uudistamiseen.
5164:
5165:
5166: E d u s k u n n a II e.
5167:
5168: Kainuun keskussairaala on aloittanut toimin- uusia toimintoja tehakkaasti käynnistää. Sen
5169: tansa v. 1969. Sairaalan suunnittelutyössä ei vuoksi on Kainuun keskussairaalapiirin kun-
5170: n. 15 vuotta sitten voitu vielä ennakoida lääke- tainliitossa laadittu tilojen saneeraus- ja iaajen-
5171: tieteen ja sairaanhoidon kaikkia kehitysnäky- nussuunnitelma keskussairaalaa varten. Vuoden
5172: miä. Silloin mm. synnytY'ksiä hoidettiin vielä 1980 aikana on tarkoitus suorittaa yhden
5173: kunnansairaaloissa. Tehostetun valvonnan osas- asuinrivitalon saneeraus lastenpsykiatrian po-
5174: toja ei vielä ollut keskussairaaloissa juuri käyn- liklinikka- ja osastotiloiksi. Seuraaville vuosi'lle
5175: nistetty. Neurologian ja ihotautien palvelujen on suunniteltu toteutettavaksi saneeraus- ja
5176: tarvetta ei osattu tarkkaan arvioida. Psykiatri- uudisrakennustyö, joka käsittää tehostetun val-
5177: sen sairaanhoidon alalla on sen jälkeen tapah- vonnan osaston, sydänvalvonta- ja dialyysiyksi-
5178: tunut myös erittäin voimakasta kehitystä, mikä kön sekä varasto-, huolto- ja sosiaalisten tilo-
5179: on johtanut ns. alueellisen sairaanhoidon mal- jen, hallinto-, talous- ja kansliatilojen ynnä po-
5180: lin kehittymiseen ja psykiatrisen poliklinikka- liklinikkatilojen ja prenataaliosaston ja psykiat-
5181: ja osastotoiminnan sisällyttämiseen yleissairaa- risen osaston saneerauksen ja rakentamisen.
5182: loihinkin. Kustannukset on arvioitu n. 8,6 milj. markaksi.
5183: Tähän saakka kainuulaiset ovat joutuneet Myös Salmijärven sairaalan toiminnan uudel-
5184: hankkimaan monet tarvitsemansa erikoislääkäri- leen järjestäminen ja kehittäminen mm. akuut-
5185: palvelut maakunnan ja keskussairaalapiirin ul- tien psykiatristen sairauksien hoitamiseksi edel-
5186: kopuolelta jopa yli 300 kilometrin takaa. lyttää nykyisten ahtaiden vuodeosastojen sanee-
5187: Tämän vuoden 1980 alusta Kainuusta on rausta ja lisäosastojen rakentamista. Varsinaises-
5188: muodostettu oma mielisairaanhoitopiiri ja ensi ti ei sairaansijojen lukumäärän lisäämiseen suun-
5189: vuoden alusta muodostetaan Kainuun tuberku- nitelmien mukaan kuitenkaan olisi tarvetta. Sal-
5190: loosipiiri, joiden rajat ovat samat kuin nykyi- mijärven sairaalan saneeraus- ja laajennustyön
5191: sen Kainuun keskussairaalapiirin. Nämä hallin- kustannusarvio on n. 7 mmk. Alustavien suun-
5192: nolliset toimenpiteet, samoin kuin todennäköi- nitelmien laatiminen on jo käynnissä.
5193: sesti tapahtuva sairaala-alan kuntainliittojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5194: sekä eräiden sosiaalialan kuntainliittojen yhdis- nioittaen,
5195: tyminen laaja-alaiseksi sosiaali- ja terveysalan
5196: kuntainliitoksi ensi vuoden alusta merkitsevät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5197: huomattavaa edistysaskelta Kainuun terveyden- 1981 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
5198: hoitopalvelujen kehittämisessä. markan määrärahan Kainuun keskussai-
5199: Kainuun keskussairaalan samoin kuin myös- raalan ja Salmijärven sairaalan sanee-
5200: kään Salmijärven sairaalan nykyisissä tiloissa ei raus- ja laajennustöiden suunnittelua ja
5201: jo nyt vallitsevan tilanahtauden vuoksi voida rakentamista varten.
5202: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5203:
5204: Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
5205: Helvi Niskanen Mikko Ekorre
5206: 100 198(} vp.
5207:
5208: Raha-asia-aloite n:o 96.
5209:
5210:
5211:
5212:
5213: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta radan petosparan-
5214: nukseen rataosuoksilla Kontiomäki-Taivalkaski ja Maan-
5215: se1kä-Kontiomäki.
5216:
5217:
5218: E d u s k u n n a 11 e.
5219:
5220: Rautatieliikenteen edistäminen on et1ty1sesti sinkin vientiin suuntautuvat puutavara- ym.
5221: viime aikoina tapahtuneiden energiakustannus- kuljetukset on edullisinta suorittaa rautateitse.
5222: ten voimakkaan kohoamisen vuoksi ja yleensä- Tulevaisuudessa Taivalkosken Mustavaaran kai-
5223: kin kansantaloudellisesti perusteltua. Varsinkin voksen malmikuljetukset ohjautuvat Kontio-
5224: raskaan tavaraliikenteen ohjaamista rautateitse mäen kautta. Nyt Kontiomäen-Taivalkosken
5225: tapahtuvaksi tulisi voimakkaasti lisätä. Tuonti- rataosuus on kuitenkin sellaisessa kunnossa, et-
5226: polttoaineiden hintojen nousun vuoksi tulisi tei liikennemäärien voimakas lisääminen varsin-
5227: voimakkaasti ,kiirehtiä myös rautateiden säh- kaan raskaan kuljetuksen osalta ole mahdollis-
5228: köistystä. Rautatieverkostoa tulisikin tästä syys- ta. Tämän vuoksi Kontiomäen ja Taivalkosken
5229: tä perusparantaa ja uusia. välisen radan petosparannustyö tulisi isaada kii-
5230: Valtionrautateiden Pieksämäen liikennepiirin reesti käyntiin.
5231: alueella tulee kysymykseen mm. sähköistyksen Kiireellisenä on pidettävä rautatieliikenteen
5232: suorittaminen kokonaisuudessaan Kontiomäelle jatkumisen turvaamiseksi myös perusparannus-
5233: ja edelleen Ouluun sekä näiden töiden edellyt- töiden suorittamista Maanselän-Kontiomäen
5234: tämä kiskotuksen uusiminen. radalla.
5235: Kainuussa työllisyystilanne on Kostamus-työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5236: maasta huolimatta ollut jatkuvasti vaikea. Vie- nioittaen,
5237: lä huonommaksi tilanne muodostuu nyt, kun
5238: työt Kostamuksessa vähitellen loppuvat. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5239: vuoksi tarvitaan kipeästi uusia työtilaisuuksia. 1981 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
5240: Tästäkin syystä tulisi mm. rautateiden petos- markan määrärahan Kontiomäen ja Tai-
5241: parannustöitä kiirehtiä ja käynnistää työllisyys- valkosken välisen radan sekä Maanselän
5242: ym. varoin. ja Kontiomäen välisen radan peruspa-
5243: Kainuun kehittyvä puunjalostusteollisuus tar- rannustöiden suorittamiseen Pieksämäen
5244: vitsee parempia kuljetusmahdollisuuksia. Var- liikennepiirin Kainuun liikennealueella.
5245: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5246:
5247: Arvo Kemppainen Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
5248: Helvi Niskanen Mikko Ekorre
5249: 198·0 vp. 101
5250:
5251: Raha-asia-aloite n:o 97.
5252:
5253:
5254:
5255:
5256: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisovankien avohoito-
5257: järjestelmän kehittämiseksi.
5258:
5259:
5260: E d u s k u n n a 11 e.
5261:
5262: Suomessa on Pohjoismaista ylivoimaisesti eni- Vähentämällä asteittain ehdotonta rangais-
5263: ten nuorisovankeja. Tällainen tilanne on erit- tusta nuorilta tuomittaisiin beidät ehdolliseen
5264: täin huolestuttava sekä nuorten itsensä että rangaistukseen sekä velvollisiksi osalHs.tumaan
5265: yhteiskunnan kannalta. Sopeutumi:nen yhteis- säännölliseen seurantaan, tarkkailuun ja keskus-
5266: kuntaan vankilassa vietetyn ajanjahon jälkeen teluun sosiaalityöntekijän kanssa. Näin nuoria
5267: on ylivoi:maisen vaikeaa. Tutkimusten mukaan rikoksentekijöitä kasvatettaisiin yhteiskuntaan
5268: varhain vankilarangaistusta kärsivät palaavat sen normaaleilla ehdoilla.
5269: suurella todennäköisyydellä pian vankilaan ri- Valmiutta avohoitojärjestelmän luomiseen on
5270: koksenuusijoina. jo olemassa. Ongelmana ovat olleet riittämättö-
5271: Voidaksemme taata nuorille turvallisen yh- mät resurssit sosiaalihuollon piirissä.
5272: teiskunnan epäinhimillisten laitosten si•jasta, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5273: ennaltaehkäisevän työn ohella kehitettävä nuo-
5274: risovankeuteen tuomittuja varten ·avohoitojär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5275: jestelmä. Tämä on paitsi yksilön myös yhteis- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
5276: kunnan kannalta hyödyllistä. Vankilalaitoksen markan määrärahan nuorisovankien avo-
5277: ylläpinokustannukset ·laskevat, rikosten aiheutta- hoitojärjestelmän kehittämiseksi.
5278: mat haitat vähenevät, yJeinen turvallisuus li-
5279: sääntyy.
5280: Helsing1ssä 11 päivänä helmikuuta 1980.
5281:
5282: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
5283: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5284: 102 1980 vp.
5285:
5286: Raha-asia-aloite n:o 98.
5287:
5288:
5289:
5290:
5291: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen varus-
5292: miesasiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
5293:
5294:
5295: E d u s k u n n a 11 e.
5296:
5297: Puolustusvoimissa asevelvollisuuttaan suorit- alueella toimii mm. maanpuolustustiedotuksen
5298: tavien varusmiesten asemassa ei viime vuosina suunnittelukunta.
5299: ole tapahtunut viittävästi parannuksia, vaikka Varusmiesasioiden hitaan edistymisen voi-
5300: muun yhteiskuntakehityksen seuraaminen sitä daan katsoa johtuvan osin siitä, että puolus-
5301: edellyttäisikin. Puolustuslaitoskomitean ehdo- tushallinnossa ei ole vielä erityistä varusmies-
5302: tukset päivärahan korottamisesta, ilmaisten lo- asioihin jo valmisteluvaiheessa paneutuvaa vas-
5303: mamatkojen lisäämisestä, sotilasavustuksen ke- taavaa neuvottelevaa elintä.
5304: hittämisestä sekä kotiuttamisrahan nostamisesta Jotta varusmiesasioissa otettaisiin huomioon
5305: ovat jääneet toteuttamatta. Samoin liittyy ko- yhteiskuntakehitys sekä varusmiesten taloudel-
5306: tiutuvien varusmiesten työllistämiseen, joukko- liset ja sosiaaliset tarpeet, on tarpeen ,sellaisen
5307: osastojen siirtämiseen Pohjois-Suomeen ja va- parlamentaarisesti kootun elimen muodostami-
5308: rusmiestoimikunta järjestelmän kehittämiseen nen, joka voisi jo asioiden valmisteluvaiheessa
5309: monta tiedossa olevaa, mutta ratkaisematonta tuoda esille varusmiesten asemaan liittyviä nä-
5310: ongelmaa. kökohtia sekä laatia suunnitelmia varusmiesten
5311: Eräillä muilla yhtdskuntaelämän kannalta aseman kehittämiseksi.
5312: tärkeillä osa-alueilla on erityinen parlamentaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5313: risesti koottu elin huolehtimassa ja vauhditta- tavasti,
5314: massa alaan liittyvien asioiden kehittämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5315: Tällaisia ovat esim. asuntoneuvosto tai kehi- 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
5316: tysalueiden neuvottelukunta. Puolustushallinnon markkaa parlamentaarisen varusmies-
5317: asiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
5318: Helsingissä 11 päivänä helmi:kuuta 1980.
5319:
5320: i\runeli 1Civitie Jaakko Itälä
5321: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5322: 1980 vp. 103
5323:
5324: Raha-asia-aloite n:o 99.
5325:
5326:
5327:
5328:
5329: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta siviilipalveluksen palve-
5330: lusmuotojen kehittämiseksi.
5331:
5332:
5333: Ed u s kun n a 11 e.
5334:
5335: Miespuoliset Suomen kansalaiset ovat velvoi- aikaisia pyrkimyksiä heikentää siviilipalveluk-
5336: tettuja suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa sessa suoritettavien tehtävien mielekkyyttä en-
5337: joko varusmiespalveluksena tai siviilipalveluk- tisestään, jotta siviilipalvelusvaihtoehto saatai-
5338: sena. siin enemmän rangaistuksenomaiseksi ja vähem-
5339: Siviilipalveluksen suorittaminen on keskeinen män houkuttelevaksi. Päinvastoin kuin on suun-
5340: ihmisoikeus, välttämätön vaihtoehto rauhantah- niteltu, siviilipalvelusjärjestelmä tulee tehdä ny-
5341: toisille ihmisille, jotka eettisistä tai uskonnolli- kyistä joustavammaksi. Siviilipalvelusta suorit-
5342: sista syistä eivät halua osallistua aseelliseen toi- taville tulee luoda yhteiskunnallisesti merkittä-
5343: mintaan. vän ja hyödyllisen, kansakuntaa rauhanomai-
5344: Nykyinen käytäntö siviilipalveluksen suorit- sesti ja inhimillisesti rakentavan työn ohella
5345: tamisessa on tasavertaisuus- ja valinnanvapaus- mielekkäitä ja heidän koulutustaan vastaavia
5346: periaatteiden vastaista, sillä koska laissa myön- pa:lveluspaikkoja.
5347: netään oikeus asevelvollisuuden suorittamiseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5348: joko aseettomana tai siviilipalveluksena (laki
5349: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalvelukses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5350: ta, 132/69), ei tämän oikeuden käyttämistä 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5351: voida rajoittaa pitämällä siviilipalvelusmiehiä markan määrärahan siviilipalveluksen
5352: eriarvoisessa, huonommassa asemassa aseellista palvelusmuotojen kehittämiseksi palve-
5353: palvelusta suorittaviin asevelvollisiin verrattuna. lusta suorittavien koulutusta ja taipu-
5354: Erityisen huolestuttavina voidaan pitää Viime- muksia vastaaviksi.
5355: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5356:
5357: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen Antero Juntumaa
5358: 104 1980 vp.
5359:
5360: Raha-asia-aloite n:o 100.
5361:
5362:
5363:
5364:
5365: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta oopperayhdistyksille.
5366:
5367:
5368: Ed u s k u nn a 11 e.
5369:
5370: Vahion tulo- ja menoarvion momentilla 29. Jotta oopperayhdistyksi'llä olisi mahdollisuu-
5371: 90.53 oopperayhdistyksille myönnetyt varat on det tehostaa toimintaansa siinä määrin kuin
5372: koko kyseisen käyttökohdan olemassaolon ajan eräät esimerkit vapaaehtoisesta toiminnasta
5373: jaettu valtionapuna lähinnä Suomen Ooppera- kulttuurin alueella edellyttävät, tulisi ooppera-
5374: liittoon kuuluvien, maaseudulla vakinaisesti toi- yhdistysten saada toimintaansa todella huomat-
5375: mivien oopperayhdistysten toiminnan tukemi- tava lisätuki.
5376: seen. EdeUä esitetyn perusteella ehdotamme,
5377: Kyseisen käyttökohdan määrärahat ovat usei-
5378: den vuosien ajan pysyneet lähes muuttumatto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5379: mina niin, että määrärahan korotukset eivät 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5380: täydelleen korvaa edes rahanarvossa tapahtu- markan määrärahan oopperayhdistyk-
5381: nutta muutosta. EdeUä kerrottu vakinaisen sille.
5382: oopperatoiminnan laajentuminen maaseudulla
5383: edellyttää ehdottomasti jo sinänsä määrärahan
5384: tuntuvaa korottamista.
5385: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5386:
5387: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
5388: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
5389: 1980 vp. 105
5390:
5391: Raha-asia-aloite n:o 101.
5392:
5393:
5394:
5395:
5396: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan tuo-
5397: tantotukeen.
5398:
5399:
5400: Ed u s kun n a 11 e.
5401:
5402: Kolme vuotta sitten muutettiin Suomessa Suomen valtion kotimaiselle elokuvatuotan-
5403: elokuvataiteen tukipolitiikan rltkennetta onnis- nolle osoittamat määrärahat ovat jäljessä huo-
5404: tuneesti. Samalla myös lisättiin kotimaiselle mattavasti pohjoismaisesta tasosta. Muissa
5405: elokuvatuotannolle tarkoitettuja määrärahoja pohjoismaissa viime vuosina elokuvataiteelle
5406: jonkin verran. osoitettujen määrärahojen korotukset ovat nos-
5407: Viime vuosina kotimaisen elokuvan taso on taneet näiden maiden elokuvatuotannon määrää
5408: ilahduttavasti ollut nousussa. Myös elokuvien ja taiteellista tasoa merkittävästi.
5409: katsojamäärät ovat kohonneet. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5410: Tällä hetkellä yhden kotimaisen elokuvan
5411: tuotantokustannukset ovat 2-3 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5412: Riittämätön yhteiskunnan tuki, tuotantokustan- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5413: nusten kalleus ja tuottajan oma huomattava markkaa kotimaisen elokuvan tuotanto-
5414: taloudellinen riski ovat nyt ankarana uhkana tukeen.
5415: kotimaisen elokuvan uudelleen nousulle.
5416: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5417:
5418: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
5419: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
5420:
5421:
5422:
5423:
5424: 14 088000399}
5425: 106 1980 vp.
5426:
5427: Raha-asia-aloite n:o 102.
5428:
5429:
5430:
5431:
5432: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja varten.
5433:
5434:
5435: Ed u s kun n a 11 e.
5436:
5437: Pääoman saanti on kaikille pienyrittäjille työllisyyden kannalta olisi tärkeätä, että paa-
5438: jatkuva huolen aihe. Teollisilla yrityksillä on oman saantia helpotettaisiin julkisin varoin
5439: kieltämättä huomattava merkitys työvoiman ottamalla tietty luottoriski. Hyvä esimerkki
5440: työllistäjänä ja uusien työpaikkojen tarjoajina. tällaisesta on Kehitysaluerahasto Oy:n toimin-
5441: On kuitenkin muistettava, että palveluelinkei- ta. Samanlaisia toimenpiteitä pienyritystoimin-
5442: nojen suhteellinen osuus on jatkuvassa kasvus- nan kehittämiseksi on myös muualla maassam-
5443: sa ja niillä on nykyisinkin teollisuutta suurem- me.
5444: pi työllisyyttä välittömästi ja välillisesti lisäävä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5445: vaikutus.
5446: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5447: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavalli- 1981 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
5448: sesti vielä ylimitoitetun turvaavan vakuuden markan määrärahan pienyrityslainoja
5449: puuttuminen. Elinkeinoelämän kehittämisen ja varten.
5450: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5451:
5452: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
5453: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
5454: 1980 vp. 107
5455:
5456: Raha-asia-aloite n:o 103.
5457:
5458:
5459:
5460:
5461: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin.
5462:
5463:
5464: Eduskunnalle.
5465:
5466: Vuonna 1945 säädetyssä kodinperustamislai- Kipeintä ,tukea tällä hetkellä kaivataan nuor-
5467: nalaissa ( 1177/ 45) säädetään, että valtion tulo- ten parien kohdalla nimenomaan asuntokysy-
5468: ja menoarviossa tarkoitukseen varatun määrä- myksessä. Omarahoitusosuuden kokoonsaami-
5469: rahan puitteissa sosiaaliministeriö voi hakemuk- nen vaiheessa, jolloin vasta ollaan hakeutumas-
5470: sesta myöntää avioliittoon meneville tai avio- sa työelämän piiriin, on varsin vaikeaa. Samoin
5471: liitossa oleville valtion varoista korotonta ko- on asianlaita mahdollisen lainoituksen osalta.
5472: dinperustamislainaa oman kodin perustamiseen Toisaalta kodin perustaminen vaatii välttämättä
5473: tarpeellisen asunto- ja muun irtaimiston hank- siksi paljon varoja, että etenkin tapauksissa,
5474: kimista varten. joissa vanhempien tukea ei ole olemassa, on
5475: Näitä lainoja ei kuitenkaan määrärahan puut- helposti jopa erillään asuminen ainoa vaihto-
5476: tumisen takia ole voitu myöntää 1. 9. 1958 ehto. Kodinperustamislaina olisikin mitä otol-
5477: jälkeen. lisin apu alkavaa yhteistä tietä ajatellen, eten-
5478: Avioliiton solmiminen ja sitä seuraava oman kin jos lainaa tulkitaan laveammin niin, että
5479: kodin perustaminen on aina pääomaa kysyvä se voidaan käyttää myös osaltaan asunnon
5480: tapahtuma. Nykyisin avioliiton solmimisikä on hankintaan.
5481: entisestään vain alentunut. Samanaikaisesti opis- Kodinperustamislainojen vuosittaisen määrän
5482: kelu oman paikan löytämiseksi yhteiskuntam- tulisi asiantuntija-arvion mukaan olla noin
5483: me jäsenenä vaatii yhä enemmän varoja sekä 7 000 lainaa suuruudeltaan 5 000 markkaa.
5484: aikaa. Kun samanaikaisesti useinkin solmitaan Tämä merkitsisi noin 35 miljoonan markan
5485: avioliitto, muodostavat taloudelliset kysymykset menoerää valtion tulo- ja menoarviossa.
5486: todellisen ongelman heti yhteisen tien alussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5487: Tulevaisuuden kannalta on varsin merkityksel-
5488: listä, kuinka oman kodin perustaminen heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5489: alun perin onnistuu. Juuri tässä vaiheessa olisi 1981 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
5490: yhteiskunnan pystyttävä auttamaan nuoria jäse- markan määrärahan nuorille aviopareille
5491: niään silloin, kun omat voimat eivät riitä koh- myönnettäviä kodinperustamislainoja
5492: tuullisen alun rahoitukseen. varten.
5493: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
5494:
5495: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
5496: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
5497: 108 1980 vp.
5498:
5499: Raha-asia-aloite n:o 104.
5500:
5501:
5502:
5503:
5504: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
5505: kirjaston aineiston konservointiin ja mikrokuvaamiseen.
5506:
5507:
5508: E d u s k u n n a 11 e.
5509:
5510: Helsingin yliopiston kirjasto, joka hoitaa maan tavanomaisilla julkaisuja vaurioittavilla
5511: kansalliskirjastotehtäviä, on kulutusmäärära- valokopiolaitteilla. Näitä kokoelmia koskevia
5512: hoillaan kyennyt mikrokuvaamaan pääasiassa kopiotilauksia tulee varsin runsaasti eri puolilta
5513: vain kotimaista sanomalehdistöä. Kirjaston ko- maailmaa ja kopioiminen mikrofilmeiltä olisi
5514: koelmissa on kuitenkin kansallisesti ja kansain- ainoa turvallinen tapa saattaa nämä julkaisut
5515: välisesti korvaamatonta aineistoa, joka suora- tutkijoiden käyttöön.
5516: naisen tuhoutumisvaaran vuoksi olisi mikro- Koska kirjaston näissä kokoelmissa on ku-
5517: kuvattava. Tällaista aineistoa on kansalliskir- takin julkaisua vain yksi kappale, mikrokuvaus
5518: jallisuutemme arkistokokoelman vanhin osa eli on ainoa keino taata kokoelmien säilyminen tu-
5519: ennen vuotta 1809 painettu kirjallisuus, harvi- houtumiselta ja katoamiselta. Mi..~rofilmikopioi
5520: naiset ulkosuomalaisten sanomalehdet ja kult- den avulla kokoelmat .saadaan halvoin kustan-
5521: tuurihistoriallisesti korvaamattomat pienpainat- nuksin kirjastojen ja tutkimuslaitosten välityk-
5522: teet. Samoin Helsingin yliopiston kirjastossa sellä koti- ja ulkomaisten tutkijoiden ulottu-
5523: on Venäjän vallan aikana vapaakappaleina saa- ville.
5524: dusta kirjallisuudesta muodostetut kokoelmat, Mitkäli mikrokuvausta ei saada käyntiin, ai-
5525: joihin sisältyy sanomalehtiä ja kirjallisuutta, heutuu yhä suuremmalle osalle alkuperäisai-
5526: joka on harvinaislaatuisuudessaan korvaama- neistoa korvaamattomia vahinkoja.
5527: tonta ja jota käyttävät tutkijat eri puolilta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5528: maailmaa. Tällaisia kokoelmia ovat esimer-
5529: kiksi kirjaston slaavilainen kokoelma sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5530: viron-, latvian-, liettuan-, heprean- ja jiddiSin- 1981 tulo- ja menoarvioon 450 000
5531: kielisen kirjallisuuden kokoelmat. markkaa Helsingin yliopiston kirjaston
5532: Tuhoutumisvaara aiheutuu paperin laadusta, tuhoutumisvaarassa olevan aineiston
5533: puutteellisista säilytysolosuhteista ja ennen konservoinnin ja mikrokuvaamisen
5534: kaikkea siitä, että alkuperäiskappaleita joudu- käyntiin saattamiseksi.
5535: taan antamaan tutkijoiden käyttöön ja kopioi-
5536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5537:
5538: Tellervo Koivisto Mauno Forsman Pertti Hietala
5539: Olli Helminen Seppo Tikka Markus Aaltonen
5540: Saara-Maria Paakkinen Arvo Salo Kaarina Suonio
5541: Jacob Söderman Maija Rajantie Matti Puhakka
5542: Marjatta Väänänen Mikko Ekorre
5543: 1980 vp. 109
5544:
5545: Raha-asia-aloite n:o 105.
5546:
5547:
5548:
5549:
5550: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen hankin-
5551: nan avustamiseen.
5552:
5553:
5554: Ed u s kun n a 11 e.
5555:
5556: Kirjastoautotilanne koko maassa on vaikea. kun tarve jo vireillä olevien hankkeiden to-
5557: Kuntien anomuksia uusien kirjastoautojen teuttamiseksi olisi kymmenkertainen.
5558: hankkimiseen on vireillä useita kymmeniä, Useat Pohjois-Hämeen kunnat tarvitsisivat
5559: mutta vuoden 1980 budjettiin on kirjastoauto- suurten etäisyyksien vuoksi kirjastoauton pal-
5560: jen hankkimistarkoituksiin vain 1 milj. markan velujen tarjoamiseksi tasapuolisesti kunnan eri
5561: määräraha. Autojen hankinta on tullut kohon- osissa. Monissa kunnissa nykyinen autokalusto
5562: neiden kustannusten ja välttämättömien tek- on myös niin ikääntynyttä, että sen uusiminen
5563: nisten uudistusten sekä kirjastoautoissa edel- on välttämätöntä kirjastopalvelujen säilyttämi-
5564: lytettävien työoloista johtuvien vaatimusten seksi nykyisessä laajuudessa kirjastoautojen
5565: vuoksi entistä kalliimmaksi, mikä puolestaan välityksellä.
5566: korostaa budjetissa olevan määrärahan riittä- Edellä todettuun viitaten ehdotamme kun-
5567: mättömyyttä. nioittavasti,
5568: Kun kirjastoautokalusto on ikääntynyttä,
5569: tulee nykyisenkin palvelutason ylläpitäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5570: kunnille vaikeaksi ja taloudellisesti raskaaksi. 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5571: Uusien autojen hankkimisen avustamiseen tar- markan määrärahan kirjastoautojen
5572: koitetulla määrärahalla voidaan avustaa vain hankkimisen avustamiseen.
5573: muutaman uuden kirjastoauton hankkimista,
5574: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5575:
5576: Tellervo Koivisto Mauno Forsman Markus Aaltonen
5577: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Juhani Raudasoja
5578: Sakari Knuuttila Jacob Söderman Liisa Jaakonsaari
5579: Pirkko Valtonen Jermu Laine Kaarina Suonio
5580: Pekka Starast Maija Rajantie Jouko Tuovinen
5581: Olli Helminen Pertti Hietala Eino Grönholm
5582: 110 1980 vp.
5583:
5584: Raha-asia-aloite n:o 106.
5585:
5586:
5587:
5588:
5589: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden
5590: Liiton tukemiseen.
5591:
5592:
5593: Ed u s kun n a 11 e.
5594:
5595: Työväen Näyttämöiden Liitto huolehtii Suo- Suomenkieliset ammattiteatterit ovat Työ-
5596: men suurimpana teatterijärjestönä mm. harras- väen Näyttämöiden Liiton edustajakokouksissa
5597: tajateattereitten koulutus- ja ohjauspalveluk- useina kertoina edellyttäneet tehokkaampaa
5598: sista sekä ammattiteattereiden ohjelmistosuun- dramaturgista palvelua. Liitto joutuu huolehti-
5599: nittelusta ja näytelmähankinnoista. Viime vuo- maan ammattiteattereitten ohjelmistosuunnitte-
5600: sien aikana ovat molemmat toimintasektorit lusta ja näytelmien arvioimisesta yhden drama-
5601: kokeneet palvelusten kysynnässä huomattavan turgin avulla. Teatterit edellyttävät, että liitto
5602: kasvun. paikkaisi pikaisesti toisen dramaturgin. Liiton
5603: Työväen Näyttämöiden Liiton mahdollisuu- mahdollisuudet tähän omilla tuloillaan ovat
5604: det palvelusten kysynnän kasvun tyydyttämi- rajoitetut, koska näytelmävälitys maassamme
5605: seen ovat kuitenkin olleet vähäiset. Liitto on toimii omakustannusperiaatteella ja suomalai-
5606: saanut valtionavustusta näyttämötaiteelliseen nen teatteri pienenä alueena ei muodosta riit-
5607: harrastustoimintaan osoitetusta määrärahasta tävää pohjaa omarahoitteiselle toiminnalle.
5608: harrastajatoimintoihin ja näyttämötaidejärjestö- Työväen Näyttämöiden Liitolle näyttämö-
5609: jen määrärahasta ammattiteattereitten palvelus- taidejärjestöjen määrärahasta myönnetty avus-
5610: ten järjestämiseen. Näitä määrärahoja jakavat tus ammattiteattereitten palvelujen tuottami-
5611: useat järjestöt. seen on koko 1970-luvun pysynyt samalla tasol-
5612: Harrastajateatterityössä Työväen Näyttämöi- la. Koska yhteiskunnan on syytä suosia keski-
5613: den Liitolla on ollut vain kolme alueellista tettyjä palveluksia, olisi Työväen Näyttämöiden
5614: ohjaajaa huolehtimassa n. 140 harrastajanäyttä- Liitolle osoitettava nykyistä paremmat mahdol-
5615: mön ohjaajatarpeesta. Nykyisten palvelusten lisuudet järjestää ammattiteattereita tyydyttä-
5616: kysyntä edellyttäisi, että liitolla olisi ohjaaja vät palvelukset.
5617: vähintään jokaisessa merkittävämmässä maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5618: kunnassa. Tähän olisi pyrittävä asteittain siten,
5619: että ensimmäisessä vaiheessa liitto voisi jo vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5620: den 1981 aikana palkata kolme alueellista oh- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
5621: jaajaa. Tätä määrää lisättäisiin vuosittain siten, markan määrärahan Työväen Näyttä-
5622: että viiden vuoden kuluessa liitolla olisi 10- möiden Liiton tukemiseen liiton nyt
5623: 15 alueellista ohjaajaa nykyisten valtakunnalli- saamien määrärahojen lisäksi.
5624: sesti kiertävien ohjaajien lisäksi.
5625: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
5626:
5627: Tellervo Koivisto Olli Helminen
5628: Saara-Maria Paakkinen Kaj Bärlund
5629: Tarja Halonen Helge Siren
5630: 1980 vp. 111
5631:
5632: Raha-asia-aloite n:o 107.
5633:
5634:
5635:
5636:
5637: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 pa-
5638: rantamiseen Parkanon rajan ja Luomajärven välisellä osuu-
5639: della.
5640:
5641:
5642: Eduskunnalle.
5643:
5644: Parkanon kaupungin ja Kurun kunnan vä- Parkanon-Kurun tien merkitys on suuri
5645: linen maantie n:o 332 on heikkokuntoinen erityisesti puutavaran kuljetukselle. Tie kulkee
5646: eikä vastaa alueella esiintyviä liikennetarpeita. Etelä-Suomen laajimman erämaa-alueen halki.
5647: Tieyhteyden parantuminen on viivästynyt ylei- Tien tuntumassa on mm. valtiolla yli 100 000
5648: sen käsityksen mukaan mm. siksi, että osuus hehtaarin suuruiset metsämaat. Nykyisin tiellä
5649: kuuluu kahteen lääniin ja kahteen tiepiiriin. pitkät kelirikkavaiheet häiritsevät sekä puu-
5650: Turun tiepiirille kuuluvalla osuudella Par- tavaran kuljetusta että muuta liikennettä. Edel-
5651: kanon ja lääninrajan välillä on tietä jo paran- leen tie on tärkeä mm. Parkanon ja Kurun
5652: nettu ja se saataneen lähiaikoina tyydyttävään välisten kunnallisten yhteyksien vuoksi.
5653: kuntoon. Sen sijaan Kurun ja lääninrajan väli- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
5654: sellä Hämeen tiepiirin osuudella parannustyöt nioittaen,
5655: ovat kokonaan aloittamatta. Suunnitelmat ovat
5656: myös Hämeen piirissä valmistumassa ja läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5657: rajalta lähtien osuudella Parkanon raja - Luo- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5658: majärvi on yli kymmenelle kilometrille jo val- markan määrärahan maantien n:o 332
5659: mis suunnitelma. Tältä osin uuden tien raken- parantamiseksi Parkanon rajan ja Luo-
5660: taminen tulisi voida aloittaa ensi tilassa. majärven välisellä osuudella.
5661: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
5662:
5663: Tellervo Koivisto Mauno Forsman
5664: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka
5665: Pirkko Valtonen Maija Rajantie
5666: Pekka Starast Pertti Hietala
5667: Jacob Söderman Jermu Laine
5668: 112 1980 vp.
5669:
5670: Raha-asia-aloite n:o 108.
5671:
5672:
5673:
5674:
5675: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelusihteerin
5676: toimen perustamiseksi työsuojeluhallitukseen.
5677:
5678:
5679: Eduskunnalle.
5680:
5681: Työsopimussuhteisen suunnittelusihteerin suunnittelusihteerin toimen perustamista. Esi-
5682: tehtävän hoitaja on ollut työsuojeluhallituk- tys vastaa julkishenkilöstön oikeusasemakomi-
5683: sessa ko. tehtävän perustamisesta eli 1. 7. 1974 tean 1 osamietinnössä (Komiteanmietintö
5684: lukien. Suunnittelusihteerin tehtäviin kuuluu 1979: 26) esitettyjä periaatteita virkasuhteen
5685: mm. tulo- ja menoarvion ja toiminta- ja talous- ja työsopimussuhteen käytöstä.
5686: suunnitelman valmistelu sekä työsuojeluhallin- Työsuhteisen tehtävän hoitamisesta on mak-
5687: non suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehit- settu valtiovarainministeriön luvalla palkkaa,
5688: täminen. joka markkamääräisesti on lähellä palkkaus-
5689: Lainsäädännön mukaan työsopimussuhteessa luokkaa V 27 virkamiesten ikälisiä vastaavine
5690: oleva henkilö ei voi toimia asioiden esittelijänä palvelusvuosilisineen ( 1. 10. 1979 kuukausi-
5691: päätöks.entekoa varten, vaan hänen valmistele- palkka 4 850 mk) .
5692: mansa asiat on toisen henkilön, virkamiehen, Vielä on todettava, että jos suunnittelusih-
5693: esiteltävä, mitä ei voida pitää tarkoituksen- teerin toimi (V 27) perustetaan työsuojeluhal-
5694: mukaisena menettelynä. Muissa sosiaali- ja ter- litukseen, voidaan vastaavasti lakkauttaa ts.
5695: veysministeriön hallinnonalan keskusvirastoissa suunnittelusihteerin toimi.
5696: vastaavissa tehtävissä toimivat henkilöt ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5697: virkasuhteessa. Myös työsuojeluhallituksessa
5698: vastaavan tasoiset tehtävät kuuluvat virkamie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5699: hille. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5700: Kun tehtävän on edellä esitetyn perusteella 33.03.01 6 000 markkaa suunnittelu-
5701: katsottava olevan pysyvän ja kun tehtävään sihteerin ylimääräisen toimen (V 2 7)
5702: liittyvä vastuu edellyttää virkamiehelle kuulu- perustamiseksi työsuojeluhallitukseen.
5703: via velvollisuuksia, ehdotetaan ylimääräisen
5704: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5705:
5706: Tellervo Koivisto Maija Rajantie
5707: Olli Helminen Markus Aaltonen
5708: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio
5709: Liisa Jaakonsaari Jouko Tuovinen
5710: Anna-Liisa Piipari Jermu Laine
5711: Mauno Forsman Risto Tuominen
5712: Seppo Tikka Eino Grönholm
5713: 1980 vp. 113
5714:
5715: Raha-asia-aloite n:o 109.
5716:
5717:
5718:
5719:
5720: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastonhoitajan toi·
5721: men perustamiseksi työsuojeluhallitukseen.
5722:
5723:
5724: Eduskunnalle.
5725:
5726: Työsuojeluhallituksessa on ollut sen perus- jätettiin pois, "koska ei ole mennyt tähänkään
5727: tamisesta lähtien kirjastoyksikkö, jonka hoito asti läpi", kuten perustelut kuuluivat. Henki-
5728: on kuulunut arkistonhoitajalle. Nimike on pe- löstöneuvosto on tätä virkaa myös puoltanut
5729: rua sosiaali- ja terveysministeriön ajalta. kaikissa lausunnoissaan.
5730: Nimikettä on yritetty muuttaa ja kirjaston- Tällä hetkellä on kirjastossa kolme työnteki-
5731: hoitajan virkaa saada virastoon lähes koko toi- jää, joista yksi virastotyöntekijä. Kirjaston
5732: minnan ajan, toistaiseksi tuloksetta. Työsuoje- käyttö on vilkasta, sekä työsuojeluhallituksen
5733: luhallitus asetti kirjastotyöryhmän pohtimaan että -piirien henkilökunta tarvitsee jatkuvasti
5734: kirjasto- ja informaatiopalveluiden kehittämistä sekä perinteisiä kirjastopalveluja että informaa-
5735: ja yhteistyötä työterveyslaitoksen kirjaston tiopalveluita. Myös pohjoismaisten työsuojelu-
5736: kanssa. Työryhmä sai muistionsa valmiiksi hallitusten välinen lainaus ja tiedonvälitys on
5737: vuoden 1977 alussa. Työryhmä totesi, että työ- vilkasta. Muissa pohjoismaissa on työsuojelu-
5738: suojeluhallituksen ja työterveyslaitoksen kirjas- hallitusten kirjastot järjestetty samoin kuin
5739: tot ovat kumpikin erikoistuneet omalle alal- meilläkin, sekä talojen sisäistä että myös ulko-
5740: leen, joten kumpaakin tulee kehittää itsenäisinä puolista tiedonvälitystä ja käyttäjäkuntaa pal-
5741: kirjastoina, joiden tulee sopia keskeisestä työn- velemaan. Muualla on myös asianmukaiset kir-
5742: jaostaan. Työryhmä piti välttämättömänä saada jastovirat saatu kirjastoihin.
5743: myös työsuojeluhallitukseen kirjastonhoitajan On huomattava, että mikäli kirjastonhoita-
5744: virka, samoin muuta kirjastohenkilökuntaa. jan ylimääräinen toimi (V 23) perustetaan,
5745: Myös sosiaali- ja terveysministeriön keskipitkän voidaan vastaavasti arkistonhoitajan ylimääräi-
5746: ja pitkän tähtäyksen suunnitelmissa on todettu nen toimi (V 15) lakkauttaa.
5747: kirjastonhoitajan tarve, tiedonhankinta- ja in- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5748: formaatiopalvelut on todettu tärkeiksi ja vält-
5749: tämättämiksi työsuojeluhallituksen ja -piirien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5750: virkamiehille. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5751: Työsuojeluhallituksen omaan virkabudjetti- 33.03.01 18 000 markkaa kirjaston-
5752: esitykseen kirjastonhoitajan virka on päässyt hoitajan ylimääräisen toimen (V 23)
5753: mukaan aikaisempina vuosina, viimeisestä se perustamiseksi työsuojeluhallitukseen.
5754: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
5755:
5756: Tellervo Koivisto Anna-Liisa Piipari
5757: Olli Helminen Mauno Forsman
5758: Saara-Maria Paakkinen Maija Rajantie
5759: Jermu Laine Kaarina Suonio
5760: Markus Aaltonen Jouko Tuovinen
5761: Seppo Tikka Risto Tuominen
5762: Liisa Jaakonsaari Eino Grönholm
5763:
5764:
5765:
5766:
5767: 15 088000399]
5768: 114 1980 vp.
5769:
5770: Raha-asia-aloite n:o 110.
5771:
5772:
5773:
5774:
5775: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin
5776: viran perustamiseen Joensuun korkeakouluun.
5777:
5778:
5779: E d u s k u n n a 11 e.
5780:
5781: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa
5782: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- aineenopettajan pätevyys matemaattisluonnon-
5783: koistuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historiassa
5784: opettajankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan or- ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopettajan
5785: todoksisen uskonnon opetukseen erikoistuneita tutkinnoista on tärkein uskonnon aineenopetta-
5786: luokanopettajia. jan tutkinto.
5787: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou-
5788: nonopettajien koulutusta ja siihen on myös pe- luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen-
5789: rustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi myös suun korkeakouluun edellä mainittu teologian
5790: perusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja professuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palve-
5791: laajentaminen. lisi mitä parhaimmalla tavalla myös maakun-
5792: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- nan koulutoimen kehittämistä.
5793: suun korkeakoulussa voitaisiin aloittaa, jos kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5794: keakouluun saataisiin yleisen teologian profes- nioittavasti,
5795: sorin tai apulaisprofessorin virka, joka olisi
5796: erikoistunut joko kirkkohistoriaan, systemaatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5797: seen teologiaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5798: teologiaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10.01 100 000 markan määrärahan
5799: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teo" käytettäväksi teologian professorin viran
5800: logisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdolli- perustamiseen Joensuun korkeakouluun
5801: suudet puuttuvat. vuoden 1981 alusta alkaen.
5802: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5803:
5804: Erkki Korhonen Impi Muroma
5805: Mauri Vänskä Jorma Fred
5806: Lea Sutinen Markku Kauppinen
5807: Olavi Ronkainen Jouko Tuovinen
5808: 1980 vp. 115
5809:
5810: Raha-asia-aloite n:o 111.
5811:
5812:
5813:
5814:
5815: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen tut-
5816: kimuselimen perustamiseksi.
5817:
5818:
5819: Ed u s kunnalle.
5820:
5821: Maassanime on viime vuosina paljastunut rinkäytökset, joihin ovat sekaantuneet ministe-
5822: huomattavia väärinkäytöksiä, joihin ovat se- ritason henkilöt Johannes Virolainen ja Paavo
5823: kaantuneet johtavissa asemissa olevat kansalai- Väyrynen. Myös keskustalaisen maaherra Esa
5824: set. Kuitenkaan näitten rötösten selvittämisek- Timosen talousasioissa on ollut paljonkin arve-
5825: si ei ole tehty kaikkea mahdollista. Jo yleinen luttavia piirteitä. Kaikki tällaiset ja muutkin
5826: kansalaismoraali vaatii, että kaikki väärinkäy- tiedossa olevat johtavissa asemissa olevien hen-
5827: tökset on paljastettava juuria myöten. Tällöin kilöiden väärinkäytökset on siis perusteellisesti
5828: ei saa lähteä siitä, että vain pienet tavalliset selvitettävä ja täten on palautettava kansalais-
5829: ihmiset syynätään ja tarkastellaan hyvinkin pe- ten kunnioitus oikeuslaitoksemme johdonmukai-
5830: rusteellisesti, jos heillä on joitakin rikkeitä, suuteen ja siihen, että laki on kaikille sama.
5831: ja suuret valkokaulusrikolliset saavat kulkea va- Tutkimusten tehostamiseksi olisi perustettava
5832: paalla jalalla ilman rangaistusta ja vastuuta. määräaikainen tutkimuselin ja se olisi saatetta-
5833: Tämän vuoksi on juuri suurten rötösten selvit- va parlamentaarisen valvonnan alaiseksi.
5834: tämistä tehostettava ja tätä tarkoitusta varten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5835: varattava asianmukainen tutkimusmääräraha. nioittavasti,
5836: Viitattakaan vain siihen, että Valcon, Saloran
5837: ja monien muiden suurliikkeiden veroperoksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5838: sa ja lahjusasioissa on hyvin paljon vielä tut- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5839: kimatonta, samoin on paljon selvittelemistä joh- 25.01.01 500 000 markkaa parlamen-
5840: tavassa asemassa olevien virkamiesten ja polii- taarisessa valvonnassa olevan tutkimus-
5841: tikkojen veroväärinkäytöksissä ja verokuitti- elimen perustamiseksi suurten väärin-
5842: petoksissa, mainittakoon vain yhtenä esimerkki- käytösten perusteellista selvittämistä
5843: nä keskustapuolueen Kyntäjä-lehden verovää- varten.
5844: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5845:
5846: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5847: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5848: 116 1980 vp.
5849:
5850: Raha-asia-aloite n:o 112.
5851:
5852:
5853:
5854:
5855: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuomioistuimissa
5856: syntyneiden jutturuuhkien purkamiseen.
5857:
5858:
5859: Eduskunnalle.
5860:
5861: Kansalaistemme oikeusturvaa on aihetta ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5862: kyisestään huomattavasti parantaa. Juttujen 1981 tulo- ia menoarvioon luvun 25.45
5863: ruuhkautuminen tuomioistuimiin on jo pitkään uudelle momentille 200 000 markkaa
5864: heikentänyt lukuisten kansalaistemme oikeus- tuomioistuinten ;utturuuhkien purkami-
5865: turvaa ja tehnyt maamme maineen oikeusval- sen nopeuttamiseksi.
5866: tiona tältä osin kyseenalaiseksi. Asiantilaan on
5867: saatava viivytyksittä korjaus. Sen vuoksi eh-
5868: dotamme kunnioittavasti,
5869: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5870:
5871: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5872: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5873: 1980 vp. 117
5874:
5875: Raha-asia-aloite n:o 113.
5876:
5877:
5878:
5879:
5880: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten
5881: asuntorakennuslainojen jakamiseksi kaavoittamattomien sivu·
5882: ja syrjäseutujen omistusasuntojen rakentajille.
5883:
5884:
5885: E d u s k u n n a 11 e.
5886:
5887: Ihmisten tulisi saada tasa-arvoiset oikeudet kunnassa hyvin räikeänä epäkohtana. Unohde-
5888: asuinpaikkakunnastansa riippumatta. Kuiten- tut syrjäkyläläiset eivät saa siis muita kuin kal-
5889: kaan näin ei ole nyky-Suomessa, vaan meillä liskorkoisia pankkilainoja.
5890: on suuria vääristymiä: rikkaiden keskusaluei- Tähän on saatava nopea ja jyrkkä muutos.
5891: den väestö on monelta osin paljon paremmassa Sivualueet on otettava tasaveroisina mukaan
5892: asemassa kuin köyhät sivu- ja syrjäalueet. jaettaessa halpakorkoisia asuntorakennuslainoja.
5893: Yhtenä esimerkkinä vääristymistä mainitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5894: koon epäoikeudenmukainen asuntorakennus- nioittavasti,
5895: määrärahojen, siis halpakorkoisten asuinraken-
5896: nuslainojen jako. Pääosa näistä yhteiseltä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5897: salta veroina kootuista varoista menee kaavoi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5898: tetuille keskusalueille ja kaavoittamattomat 26.12.83 (Asuntolaina!) 100 000 000
5899: maaseudun sivu- ja syrjäkylät jäävät hyvin vä- markkaa halpakorkoisien asuntoraken-
5900: hälle. Tästä on seurauksena yhä vain maaseu- nuslainojen jakamiseksi kaavoittamatto-
5901: dun sivukylien autioituminen ja tyhjentyminen, mien sivu- ja syrjäseutujen omistusasun-
5902: siis maaltapako. Esim. Pohjois-Suomessa tämä non rakentajille.
5903: näkyy mOniri paikoin hyvin selvästi, mm. Iin
5904: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5905:
5906: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5907: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5908: 118 1980 vp.
5909:
5910: Raha-asia-aloite n:o 114.
5911:
5912:
5913:
5914:
5915: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainojen saa-
5916: miseksi Alavieskaan.
5917:
5918:
5919: Eduskunnalle.
5920:
5921: Alavieskan kunnanhallitus on todennut, että hallitus puolsi vain kahta lainaa. Kunnanhalli-
5922: vuoden 1979 asuntotuotantomäärärahoja on tuksen käsityksen mukaan lainojen puoltamatta
5923: Alavieskan kuntaan saatu keskitasoa vähem- jättämiselle ei löytynyt riittäviä perusteluja.
5924: män. Lainojen markkamääräistä kehitystä ei Alavieskan kunta pitääkin välttämättömänä,
5925: kunnanhallitus voi pitää oikeana, koska vuoden että Alavieskan kärsimät asuntolainamenetyk-
5926: 1979 lainamäärä on yli 100 000 markkaa pie- set tulevaisuudessa korjataan sekä, että asunto-
5927: nempi kuin vuonna 1977. lainoja myönnettäessä myös haja-asutusalueet
5928: Lainojen vähentyminen vaikuttaa kielteisesti saatetaan tasa-arvoisiksi kaava-alueiden kanssa.
5929: kunnan elinkeinotoiminnan edelleen kehittämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5930: seen samoin kuin väestökehitykseen. nioittavasti,
5931: Alavieskan kunta, jonka väestökehitys vuo-
5932: teen 1978 saakka on ollut negatiivinen, ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5933: saanut asuntotuotantomäärärahoista sen suh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5934: teellista osuutta, koska määrärahakiintiön mää- 26.12.83 (Asuntolaina!) yhteensä
5935: räämisessä on kunnan mielestä liikaa paino- 1 000 000 markkaa asuntolainojen ja-
5936: tettu väestökehitystä. Tällä tavalla väestöennus- kamiseksi Alavieskan kuntaan sekä ai-
5937: teet on saatu väestötavoitteiksi. kaisemman asuntolainavajauksen peittä-
5938: Alavieskan kunta kiinnittää huomiota myös miseksi myös siten, että haja-asutus-
5939: asuntolainojen myöntämiseen haja-asutusalueil- alueet saatetaan lainojen jaossa tasa-
5940: le. Kuluvan vuoden asuntolainoista kuusi lai- veroisiksi kaava-alueiden ·kanssa.
5941: naa haettiin haja-asutusalueelle, joista Iäänin-
5942: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
5943:
5944: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5945: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5946: 1980 vp. 119
5947:
5948: Raha-asia-aloite n:o 115.
5949:
5950:
5951:
5952:
5953: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen turvallisuu-
5954: den lisäämiseksi.
5955:
5956:
5957: Ed u s kun n a 11 e.
5958:
5959: Tavallisen kansalaisen turvallisuus maassam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5960: me on suuressa määrin heikentynyt viime aikoi- nioittavasti,
5961: na. Tästä ovat osoituksena yhä lisääntyvät
5962: raa'at väkivallanteot, jotka kohdistuvat usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5963: turvauomiin vanhuksiin ja naisiin ja nuoriin 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
5964: sekä lapsiin. Myös raa'at seksuaalimurhat ovat tille 26.53.01 (tilapäisten palkkiot)
5965: järisyttäneet viime aikoina suomalaista yhteis- 1 000 000 markkaa tavallisen ihmisen
5966: kuntaa. Tämän rikollisuuden estämiseksi ja ta- turvallisuuden lisäämiseksi tarkoituksen-
5967: vallisen ihmisen turvallisuuden lisäämiseksi on mukaisin toimenpitein, erityisesti uusien
5968: yhteiskunnan tehtävä kaikki mahdollinen. poliisin toimien perustamiseen sekä
5969: Maamme tarvitsee tarkoituksenmukaisia toi- kylä- ja korttelipoliisijärjestelmän luo-
5970: menpiteitä sekä suurissa asutuskeskuksissa että miseen.
5971: myös muualla maassa varsinkin silloin kun no-
5972: peata apua tarvitaan mm. laajalla maaseudul-
5973: lamme hälyttävissä tilanteissa.
5974: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
5975:
5976: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
5977: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
5978: 120 1980 vp.
5979:
5980: Raha-asia-aloite n:o 116.
5981:
5982:
5983:
5984:
5985: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisten rikos-
5986: ten selvitystyöhön.
5987:
5988:
5989: Ed u sk unn alle.
5990:
5991: Maatamme järisytti syksyllä 1977 tieto, että kijöitä ja lahjusten vastaanottajia. Mikäli vaa-
5992: lukuisat kansanedustajat ja muut poliitikot ovat rintekijöitä havaitaan poliittisilla päätöksente-
5993: saaneet laitonta hyötyä Salora-yhtiön verottomia kotasoilla, heidät on ilman muuta poistettava
5994: televisioita saamalla. On esiintynyt väitteitä, näyttämöltä ja saatettava julkisen edesvastuun
5995: että muutkin yritykset olisivat harjoittaneet alaisiksi tuomioistuimissa. Tätä varten tarvitaan
5996: vastaavaa toimintaa kansanedustajien ja polii- siis tehokasta ·tutkimista ja varoja tutkimusten
5997: tikkojen lahjomiseksi verotusta kiertämällä. toimeenpanemiseksi.
5998: Tässä yhteydessä on puhuttu mm. Saab-autojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5999: järjestämisestä poliittisille päätöksentekijöille nioittavasti,
6000: huomattavan edulliseen ·hintaan. Lisäksi ovat
6001: paljastuneet monien rakennusliikkeiden harjoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6002: tamat verokuittipetokset yhdessä poliittisten 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6003: puolueiden puoluetoimistojen ja ylimpien päät- 26.54.01 (muut palkat ja palkkiot)
6004: täjien kanssa. Erityistä huomiota on herättänyt 50 000 markkaa seikkaperäisten tutki-
6005: mm. keskustapuolueen ns. Kyntäjä-lehden ve- musten suorittamiseksi siitä, missä mää-
6006: rokuittiväärinkäytös. rin maamme ministerit, kansanedusta-
6007: Poliitikkojen veron kiertäminen ja väitetyt jat, puoluejohtajat, puoluesihteerit ja
6008: ja osittain todistetutkin lahjusasiat on perus- muut poliitikot ovat sekaantuneet ta-
6009: teellisesti selvitettävä. Yhteiskunnalla täytyy loudellisiin väärinkäytöksiin ja vero-
6010: olla varaa tähän. Kansalaisten täytyy voida kuittipetoksiin sekä hankkineet ja saa-
6011: luottaa siihen, että ylimpinä päätöksentekijöinä neet itselleen laittomia taloudellisia
6012: on rehellisiä, tunnollisia, korkeata kansalais- etuja veroja ja veron luonteisia maksu-
6013: moraalia toteuttavia poliitikkoja, eikä väärinte- ja kiertämällä.
6014: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6015:
6016: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6017: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6018: 1980 vp. 121
6019:
6020: Raha-asia-aloite n: o 117.
6021:
6022:
6023:
6024:
6025: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta veropetosten selvit-
6026: telytyötä varten.
6027:
6028:
6029: Eduskunnalle.
6030:
6031: Maassamme on paljastunut hämmästyttävän Tapahtuneet veropetokset on kuitenkin pe-
6032: laaja veropetosten määrä. On selvää, että lii- rusteellisesti tutkittava ja selvitettävä tehok-
6033: keyritysten veropetokset monessa tapauksessa kaasti. Yhteiskunnalla täytyy olla tähän varoja.
6034: ovat seurausta kohtuuttomasta verotuksesta ja Siksi ehdotamme kunnioittavasti,
6035: pyrkimyksestä pitää liiketoiminta kannattava-
6036: na, pyörät pyörimässä ja työllisyys turvattuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6037: Kuitenkaan tämä ei saa tapahtua lakia rikko- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 26.54
6038: malla. Verotus on muutettava oikeudenmukai- uudelle momentille 500 000 markan
6039: seksi, vain siten veropetoksia voidaan jo ennal- määrärahan veropetosten perusteelli-
6040: ta estää. seksi ja oikeudenmukaiseksi selvittämi-
6041: seksi.
6042: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6043:
6044: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6045: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6046:
6047:
6048:
6049:
6050: 16 088000399]
6051: 122 1980 vp.
6052:
6053: Raha-asia-aloite n:o 118.
6054:
6055:
6056:
6057:
6058: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
6059: rakentamiseen Ouluun.
6060:
6061:
6062: E d u s kun n a 11 e.
6063:
6064: Valtion virastotalohanketta on Oulussa jou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6065: duttu odottamaan jo hyvin pitkään. Virastojen nioittavasti,
6066: oman toimivuuden sekä myös kansalaisten vi-
6067: rastopalvelujen saatavuuden parantaminen edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6068: lyttää, että. valtion virastot ~eskitettäisiin yh- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6069: teen tai kahteen valtion virastotaloon Oulussa. markan määrärahan valtion virastotalon
6070: Myös Oulussa ja sen lähiympäristössä vallit- rakentamisen aloittamiseksi Oulun kau-
6071: seva rakennusalan työttömyys edellyttäisi pungissa.
6072: uusien rakennusalan työkohteiden pikaista saa-
6073: mista Oulun kaupunkiin.
6074: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1980.
6075:
6076: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6077: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6078: 1980 vp. 123
6079:
6080: Raha-asia-aloite n:o 119.
6081:
6082:
6083:
6084:
6085: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
6086: rakentamiseen Kuusamoon.
6087:
6088:
6089: Ed u s k u n n a 11 e.
6090:
6091: Valtion virastotalon rakentaminen Kuusa- rakentamiseen ja suuriin peruskorjauksiin käy-
6092: mossa koetaan tarpeelliseksi. Vaikka monet tetään lähivuosina 120-140 miljoonaa mark-
6093: virastot, kuten esim. maanmittaustoimisto, kaa vuosittain. Uusia virastotalohankkeita ei
6094: ovatkin saaneet asialliset toimitilat kunnan tiettävästi ole asetettu keskenään kiireellisyys-
6095: uudesta virastotalosta, kunta tarvitsee tiloja järjestykseen, mutta Kuusamon asema huomat-
6096: omaankin käyttöönsä. Lisäksi rakennushallituk- tavana · talouskeskuksena, maakuntakeskuksena
6097: sessa laaditut edullisuusvertailut ovat osoitta- sekä valtion viran ja toimen haltijain run-
6098: neet, että toimitilojen sijainti valtion omissa saus ja toimialojen monipuolisuus puoltavat
6099: tiloissa on pääsääntöisesti edullisempaa kuin sitä, että Kuusamon virastotalo asetettaisiin
6100: vuokratiloissa. Kuusamosta puuttuvat myös tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä etutilalle.
6101: asianmukaiset käräjätilat, mikä sekin osaltaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6102: puoltaa valtion virastotalon rakentamista Kuu- nioittavasti,
6103: samoon.
6104: Kuusamo onkin yksi niistä 30 paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6105: nasta, joihin valtion virastotaloja voidaan ra- 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
6106: kentaa. Vaitioneuvosto on tammikuussa tarkis- markan määrärahan valtion virastotalon
6107: tanut valtion virastotalojen rakentamisen kii- rakentamisen aloittamista varten Kuu-
6108: reellisyysluetteloa, johon on otettu kaikkiaan samoon.
6109: 13 uutta paikkakuntaa. Valtion virastotalojen
6110: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1980.
6111:
6112: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6113: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6114: 124 1980 vp.
6115:
6116: Raha-asia-aloite n:o 120.
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta hajasijoituksen val-
6122: misteluun.
6123:
6124:
6125: Ed u s kun n a 11 e.
6126:
6127: Maassamme on vuodesta vuoteen puhuttu SMP ei voi hyväksyä tällaista asioiden vii-
6128: paljon hajasijoituksesta. Varsinkin ennen edus- vyttelyä ja kansan harhauttamista ja siitä syys-
6129: kuntavaaleja hajasijoitus on ollut päivänpoltta- tä SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että hajasi-
6130: va puheenaihe ja äänestäjiä, varsinkin kehitys- joitusta on ryhdyttävä tehokkaasti ja järkevästi
6131: alueitten äänestäjiä, on pyritty saamaan siihen toteuttamaan. Hajasijoituksen toteuttamisessa
6132: uskoon, että kun äänestetään suuria hallitus- on otettava huomioon koko laaja maamme ja
6133: puolueita, niin silloin myös sivu- ja kehitys- kaikki sen syrjäseudut.
6134: alueet saavat valtion virastoja ja laitoksia haja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6135: sijoituspolitiikan suuntaviivojen ja vaalilupaus- nioittavasti,
6136: ten mukaisesti.
6137: Nyt on kuitenkin kulunut jo toistakymmentä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6138: vuotta näistä kauniista hajasijoituspuheista ja 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 28.80
6139: varsinaisesti koko hajasijoitus ei ole lähtenyt uudelle momentille 100 000 000 mark-
6140: juuri lainkaan käyntiin. On oikeutettua puhua kaa hajasijoituksen selvittämiseen ja
6141: todella koko Suomen kansan harhauttamisesta käytännön toteuttamiseen tasapuolisesti
6142: hajasijoitusasiassa. maassamme.
6143: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6144:
6145: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6146: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6147: 1980 vp. 125
6148:
6149: Raha-asia-aloite n:o 121.
6150:
6151:
6152:
6153:
6154: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuspolitiik-
6155: kamme perusteiden opetuksen lisäämiseksi oppilaitoksissa.
6156:
6157:
6158: Ed u s kun n a 11 e.
6159:
6160: Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiviä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6161: ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Ulkopo- nioittavasti,
6162: liittista tietoutta on maassamme jaettu viime
6163: vuosikymmenien aikana erittäin runsaasti ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6164: ovat levittäneet monet erilaiset yhteisöt ja myös 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6165: valtiovalta. Sen sijaan toisen turvallisuuspoli- 29.41.23 500 000 markkaa maanpuo-
6166: tiikkamme osatekijän, maanpuolustuksen, osalta lustustiedotuksen ja turvallisuuspolitiik-
6167: on tapahtunut laiminlyöntejä. Esim. maamme kamme perusteiden opettamisen lisää-
6168: nuorisolla ei ole riittävän selkeätä kuvaa maan- miseksi mahdollisuuksien mukaan kai-
6169: puolustuksen tärkeydestä ja tavoitteista. Sen kissa maamme oppilaitoksissa sekä kai-
6170: vuoksi tarvitaankin yleisen maanpuolustustietou- killa koulutustasoilla.
6171: den tehostamista ja lisäämistä kaikissa maamme
6172: oppilaitoksissa sekä kaikilla koulutustasoilla.
6173: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6174:
6175: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6176: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6177: 126 1980 vp.
6178:
6179: Raha-asia-aloite n:o 122.
6180:
6181:
6182:
6183:
6184: Kortesalmi ytn.: Määrärahan osoittamisesta koululaisauton kul-
6185: jettajille tarkoitettujen oheiskasvattajakurssien järjestämiseksi.
6186:
6187:
6188: E d u s kun n a 11 e.
6189:
6190: Maassamme järjestetään päivittäin koululais- kiinnitettävä koululaisauton kuljettajien kurssi-
6191: kuljetus noin 180 000 peruskoululaiselle. Käy- tubessa huomiota, sillä ei voida pitää oikeana
6192: tännössä kuljetusta hoitaa noin 3 000 linja-au- sitä, että oppilaat saavat kuunnella radiosta
6193: tonkuljettajaa ja 3 300 taksinkuljettajaa. Viikot- minkälaatuista ohjelmaa tahansa, kuten esimer-
6194: tain kuljetusautossa oppilaan kuluttama aika kiksi ala-arvoisia ja rivoja iskelmiä. Tällaisissa-
6195: vaihtelee 1-14 tunnin välillä. kin tapauksissa, jolloin kuunnellaan koululais-
6196: Tärkeätä on se, millainen ilmapiiri ja käytös kuljetuksen aikana radiota tai nauhuria, täytyy
6197: vallitsee koululaiskuljetusten aikana. Onhan ni- kuljettajalta voida edellyttää vastuuta siitä, min-
6198: mittäin tärkeätä se, millaisia vaikutteita ja mil- kälaista ohjelmaa päästetään oppilaitten kuulu-
6199: laisen mielialan oppilaat tuovat mukanaan kou- ville. Tällaisiakin asioita olisi otettava esille sil-
6200: lulaiskuljetuksesta oppitunneille ja taas takaisin loin kun koululaisauton kuljettajille järjeste-
6201: palatessaan kotiin. tään ns. oheiskasvattajan kursseja.
6202: Tämän vuoksi koululaisauton kuljettajien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6203: merkitys ns. oheiskasvattajina on erittäin tär- nioittavasti,
6204: keä. Kouluhallituskin on kiinnittänyt tähän
6205: huomiota ja suositellut koululaisauton kuljetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6206: jien kurssien järjestämistä. Niitä koskevissa oh- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
6207: jeissa on korostettu mm. sitä, että kuljettajan markkaa koululaisauton kuljettajille tar-
6208: tulee toimia koulun kasvatustavoitteiden suun- koitettavien ns. oheiskasvattajakurssien
6209: taisesti. Myös hänen tulee oman työnsä osalta järjestämiseksi mahdollisimman tehok-
6210: auttaa hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen kaasti ja laajamittaisesti ja siten päivit-
6211: kasvattamisessa. täisen koululaiskuljetuksen hengen ja
6212: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, tason huomattavasti parantamiseksi ja
6213: että koululaiskuljetusten aikana yleisradion oh- oikeiden kasvatustavoitteiden toteutta-
6214: jelmista tulee huonoa ja sopimatonta ohjelmaa miseksi.
6215: oppilaitten kuultavaksi. Tähänkin seikkaan olisi
6216: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6217:
6218: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6219: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6220: 1980 vp; 127
6221:
6222: Raha-asia-aloite n:o 123.
6223:
6224:
6225: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ylä-
6226: asteen perusopetusryhmien pienentämiseen.
6227:
6228:
6229: E d u s k u n n a 11 e.
6230:
6231: Kun maassamme paas1 1960-luvulla valtaan laasta peruskoulun oppilasmäärä putoaa luku-
6232: vasenunistoehtoinen kansanrintamasuuntaus, tä- vuoteen 1987-1988 mennessä noin 559 000
6233: mä merkitsi paljon ikävyyksiä ja vaikeuksia oppilaaseen. Tämä jo sinänsä aiheuttaa merkit-
6234: myös maamme kouluelämälle. Valtaa pitävien tavaa säästöä peruskoulun käyttömenoissa.
6235: suosikit radiossa ja televisiossa ja muissa jul- OAJ :n mielestä vähintään näin syntyvät varat
6236: kisissa tiedotusvälineissä suorastaan yllyttivät tulee käyttää maamme koululaitoksen kehittä-
6237: koululaisia rettelöihin ja työrauhan rikkomi- miseen ja palvelutason nostamiseen.
6238: seen kouluelämässä ja kiihottivat heitä opetta- OAJ:n aivan oikeana tavoitteena on saada
6239: jia ja vanhempiaan vastaan. Nyt yhteiskunta peruskoulun yläasteen nykyinen luokan mak-
6240: on saanut kalliisti maksaa tämän myrkynkylvön simikoko aleutumaan 38 oppilaasta 27 oppi-
6241: myrkkyhedelmistä. Jopa kuusi opettajaa on syk- laaseen. Pelkkä peruskoulun yläasteen luokan
6242: syllä 1979 epätoivoissaan päättänyt oman kä- enimmäiskoon alentaminen 27 oppilaaseen
6243: den kautta elämänsä. Vasta tämä on herättänyt maksaa laskelman mukaan noin 130 miljoonaa
6244: maamme ylimmätkin kouluviranomaiset yksi- markkaa vuodessa silloin, kun se on kaikkien
6245: silmäisyydestään. vuosiluokkien osalta toteutunut kokonaisuudes-
6246: Myös maaseudun koulut kärsivät suuresti saan. Vuoden 1981 budjetin osalta tämä mer-
6247: vinoutuneesta koulu- ja kulttuuripolitiikasta. kitsisi noin 15 miljoonan markan määrärahan
6248: Pieniin kouluihin kohdistettiin erittäin ankara varaamista yläasteen perusopetusryhmien as-
6249: ja säälimätön vaino. Näin tuhottiin maaseudun teittaiseen pienentämiseen.
6250: elinjuuria ja hajoitettiin perheitä ja koteja. Myös opettajien vaikeutuva työllisyystilanne
6251: SMP on alusta pitäen vastustanut virheellistä edellyttäisi toimenpiteitä opetusryhmien pienen-
6252: koulupolitiikkaa. SMP on puolustanut pienten tämiseksi. Opetusministeriön asettaman opet-
6253: koulujen olemassaoloa ja vaatinut opettajien tajatarvetoimikunnan laskelmien mukaan luku-
6254: työllistämistä mm. siten, että koulujen luok- vuoteen 1987-1988 mennessä on nykyisellä
6255: kien oppilasmääriä pienennetään riittävästi. koulutuksella noin 7 600 pätevää opettajaa
6256: Erityisen vaikeat työrauhaongelmat ovat työttömänä. Tähänkin seikkaan SMP:n edus-
6257: olleet peruskoulujen yläasteilla eri puolilla kuntaryhmä on jo vuoden 1979 valtiopäivillä
6258: maatamme. V aitioneuvoston äskettäin tekemät mm. eduskuntak:yselynä kiinnittänyt opetusmi-
6259: periaatepäätökset työrauhan ylläpitämiseksi nisteriön vakavaa huomiota.
6260: ovat OAJ:n eli Opettajien ammattijärjestön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6261: mielestä yleispiirteittäin oikeansuuntaisia, mut- nioittavasti,
6262: ta ne eivät sellaisenaan helpota yläasteiden
6263: työskentelyä. Ainoa tapa edistää yläasteen kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6264: vatus- ja opetustyötä on pienentää opetusryh- 1981 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
6265: miä, jolloin opettaja voi ottaa nykyisen massa- markan määrärahan peruskoulun ylä-
6266: opetuksen sijasta huomioon oppilaat yksilöinä. asteen perusopetusryhmien asteittaiseen
6267: Tällä tavoin vasta saavutetaan merkittäviä tu- pienentämiseen ja siten myös peruskou-
6268: loksia työrauhan ylläpidossa sekä myös oppi- lun vaikean työrauhatilanteen paranta-
6269: ruistuloksien paranemisena ja koko opetus- miseen sekä opettajien vaikean työlli-
6270: ilmaston kohentumisena. syysongelman ratkaisemiseen järkevällä
6271: Syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että tavalla.
6272: lukuvuoden 1979-1980 noin 638 900 oppi-
6273: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6274:
6275: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6276: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6277: 128 1980 vp.
6278:
6279: Raha-asia-aloite n:o 124.
6280:
6281:
6282:
6283:
6284: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kala-
6285: talouskolutuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan kes-
6286: kuskalanviljelylaitoksessa.
6287:
6288:
6289: E d u s kun n a 11 e.
6290:
6291: Kun Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6292: tuuttomien ja aiheettomien viivyttelyjen jäl- nioittavasti,
6293: keen on vihdoin saanut valtiovallan huomiota
6294: osakseen ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6295: valmiina olevaa ja valmiiksi tulevaa uutta ka- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.98
6296: pasiteettia käytettävä tehokkaasti hyväksi ja uudelle momentille 60 000 markan mää-
6297: viivyttelyjen aiheuttamien vahinkojen tehok- rärahan Pohjois-Suomen kalatalouskou-
6298: kaaksi poistamiseksi. Sen vuoksi Taivalkosken lutuksen aloittamiseen Taivalkosken
6299: Ohtaojalla olisi aloitettava viivyttelemättä Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa
6300: Pohjois-Suomen kalataloudellinen koulutustoi- ja hyväksi käyttäen myös T aivalkos-
6301: minta niin että tässä käytettäisiin hyväksi kella sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan am-
6302: myös samalla paikkakunnalla Taivalkosken mattikoulun kapasiteettia siten, että ka-
6303: keskustassa sijaitsevaa Koillis-Pohjanmaan am- latalouskoulutus käsittää jatko- ja täy-
6304: mattikoulua, sen toimitiloja ja opettajavoimia. dennysopetusta kalatalouden ammatti-
6305: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen tulisi miehille sekä alkeis- ja perusopetusta
6306: kohdistua jatko- ja täydennysopetuksena kala- yksityisille kalankasvatlajille samoin
6307: talouden ammattimiehille sekä alkeis- ja perus- kuin omatarve- ja ammattikalastajille ja
6308: opetuksena yksityisille kalankasvattajille sekä kalastuskuntien luottamusmiehille.
6309: omatarve- ja ammattikalastajille ja kalastus-
6310: kuntien luottamusmiehille.
6311: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6312:
6313: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6314: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6315: 1980 vp. 129
6316:
6317: Raha-asia-aloite n:o 12.5.
6318:
6319:
6320:
6321:
6322: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopiston suun-
6323: nitteluun ja rakentamiseen Kalajoelle.
6324:
6325:
6326: Ed us kunnalle.
6327:
6328: Kalajoen Hiekkasärkät on tunnettu matkailu- jäljelle jäävälle on ·etsittävä muita käyttömah-
6329: sekä myös ulkoilualue. Jo pitkään on paikka- dollisuuksia: Virpiniemi olisi mm. sopiva syvä-
6330: kuntalaisten ja koko eteläisen Oulun läänin sataman paikka sekä myös Oulun seudun väes-
6331: väestön toiveena ollut, että Kalajoen Hiekka- tökeskittymän virkistys- ja ulkoilualue.
6332: särkkiä ja niiden ympäristöä hyödynnettäisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6333: nykyistä tehokkaammin ja että alue saisi laa- nioittavasti,
6334: jempaakin merkitystä ja käyttöä. Tältä pohjalta
6335: on mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6336: suosittanut Pohjois-Suomen urheiluopiston pai- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
6337: kaksi juuri Kalajokea. Toisena vaihtoehtona 29.91.50 500 000 markan määrärahan
6338: urheiluopistolle on pidetty Haukiputaan Virpi- urheiluopiston suunnitteluun ;a raken-
6339: niemeä. Koska urheiluopistoa ei voi hajottaa tamisen aloittamiseen Kala;oella.
6340: kahteen paikkaan, on valittava toinen, kun taas
6341: Helsingissä 14 päivänä helmilruuta 1980.
6342:
6343: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6344: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6345:
6346:
6347:
6348:
6349: 17 088000399]
6350: BO 1980 vp.
6351:
6352: Raha-asia-aloite n:o 126.
6353:
6354:
6355:
6356:
6357: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuo-
6358: risojärjestöjen tukemiseen.
6359:
6360:
6361: E d u s k u n n a 11 e .
6362:
6363: . M.aanune epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- routunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saat-
6364: vjit pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edis-
6365: koko maainme hyväksi.. Kuitenkin nämä järjes- tämällä ja taloudellisesti tukemalla nimen-
6366: töt· ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon omaan epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme ty~ ·
6367: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomäärä- kentelyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa
6368: rahoja on alettu antaa yhä >enempi, jopa huo- puoluepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevuutta
6369: lestuttavassa määrin poliittisille nuorisojärjes- nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes-
6370: töille, joista·. osalla o~ suomalaisen ja länsimai- kuudessa.
6371: sen ·yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrkimyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6372: set ja koulutustavat. Esimerkkinä täysin kie- nioittavasti,
6373: routuneesta . nuorisojärjestötoiminnasta mainit-
6374: takoon huomiota herättänyt Parasta Lapsille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6375: r .y:n nuoi-isekasvatustoiminta Kymenlaaksossa: 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6376: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimelle omis- 29.91.51 400 000 markan määrärahan
6377: tetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ja vangiksi- taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile-
6378: ottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Lenininkin vien epäpoliittisten nuorisojärjestöjen
6379: vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. toiminnan tukemiseen.
6380: Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kie-
6381: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6382:
6383: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen .l?ekka Vennamo
6384: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6385: 1980 vp. 131
6386:
6387: Raha-asia-aloite n:o 127.
6388:
6389:
6390:
6391:
6392: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoseurantalojen
6393: korjaustöihin.
6394:
6395:
6396: E d u s k u n n a 11 e.
6397:
6398: Maamme nuorisoseurat ovat jo vuosikymme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6399: niä tehneet mitä arvokkainta työtä kansamme 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6400: ja sen nuorison hyväksi. Varojen puutteessa 29.99~51 10 000 000 markkaa huono-
6401: monet nuorisoseurantalot ovat kuitenkin rap- kuntoisten nuorisoseurantalojen lämpö-
6402: peutuneet. Toisaalta maassamme tarvitaan työt- taloudellisiin ja muihin kiireellisiin kor-
6403: tömille rakennus- ja korjausalan ammattimie- jaustöihin, jolloin samalla tarjoutuu työ-
6404: hille työtä. tä työttömille rakennusalan ammatti-
6405: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- miehille.
6406: nioittavasti,
6407: "
6408: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6409:
6410: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6411: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6412: 132 1980 \rp.
6413:
6414: Raha-asia-aloite n:o 128.
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: Kortesalnii, ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven säännös-
6420: telyvahinkojen johdösta suoritettaviin ennakon luonteisiin
6421: alkukorvauksiin.
6422:
6423:
6424: E d u s k u n n a 11 e.
6425:
6426: Voimatalouden vuoksi Oulujärveä on jo tynyt. Sitä olisikin voimakkaasti kiirehdittävä.
6427: pitkään säännöstelty voimakkaasti. Tämä on Edellä esitetyn perusteella ehdotanune, kun-
6428: aiheuttanut huomattavaa vahinkoa ja haittaa nioittavasti, , ,
6429: Oulujärven kalakannalle ja kalastuselinkeinolle
6430: sekä myös vesiliikenteelle ja ranta-asujamiston , että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6431: jokapäiväiselle elämälle. Myös rantamaiseman 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.19
6432: muuttuminen voimakkaan säännöstelyn ja kui- uudelle momentille 2 000 000 markkaa
6433: vuuden johdosta aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja ennakon luonteisten alkukorvausten
6434: on merkittävä tappio sekä paikalliselle pysy- maksamiseksi Oulujärven ranta-asukkail-
6435: välle väestölle että loma-asukkaille. Korvausten le Oulujärven säännöstelyvahinkojen
6436: suorittaminen vahinkoa kärsineille on viiväs- johdosta.
6437: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6438:
6439: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6440: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6441: 1980 · vp. 133
6442:
6443: Raha-asia-aloite n:o 129.
6444:
6445:
6446:
6447:
6448: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ennakon luonteisten
6449: alkukorvausten suorittamiseksi Siuruan allasalueen väestölle.
6450:
6451:
6452: Ed u s k u n n a II e.
6453:
6454: Pudasjärvellä Siuruan alueella elävä väestö on Korvausten suorittaminen vahinkoa kärsineille
6455: jo noin 20 vuoden ajan kokenut suuria sekä on viipymättä hoidettava. .
6456: taloudellisia että henkisiä vahinkoja ja kärsi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6457: myksiä alueen allastamisuhkan vuoksi. Alueen nioittavasti,
6458: väestöä on pidetty näin kauan epätietoisuudes-
6459: sa, joten taloudellinen kehitys alueella on vii- että Edu.skunta ottaisi valtion vuoden
6460: västynyt. Kuitenkaan alueen asukkaat eivät ole 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
6461: saaneet haitoista, vahingoista ja kärsimyksistä markkaa ennakon luonteisten alkukor-
6462: minkäänlaisia korvauksia. Yhteiskunnan velvol- vausten maksamiseksi Pudasjärven Siu-
6463: lisuus on korvata jäsenillensä tuottamat va- ruan allas- ja lievealueen väestölle sen
6464: hingot, varsinkin kun niitä on tapahtQnut sii- noin 20 vuoden aikana kokemien hait-
6465: näkin laajuudessa kuin Pudasjärven ns. Siuruan tojen ja vahinkojen korvaamisen aloitta~
6466: allas- ja lievealueen väestölle .on tapahtunut. misen käynnistämiseksi.
6467: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6468:
6469: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6470: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6471: 134 1980 vp.
6472:
6473: Raha-asia-aloite n:o 130.
6474:
6475:
6476:
6477:
6478: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan kas-
6479: vatuksen ja käytön lisäämiseksi.
6480:
6481:
6482: E d u s k u n n a 11 e.
6483:
6484: Suomalaisen työhevoskannan pelastamiseksi tule olemaan varoja kalliiden traktoreiden hank-
6485: tarvitaan tehokkaita ja kiireellisiä toimenpiteitä. kimiseen ja ylläpitämiseen. Juuri tällaisille,
6486: Tähän on olemassa moniakin syitä. Nykyään jotka eivät omista traktoria, vaan käyttävät
6487: ollaan yhä enemmän kääntymässä ns. pehmeän hevosta monissa maa- ja metsätaloustöissä, olisi
6488: teknologian puoleen, koska on tultu havaitse- järjestettävä erityinen hevosenpitopalkkio. Ken-
6489: maan ns. raskaan koneteknologian monet hai- tältä onkin tullut toivomus, että tällaista he-
6490: tat. Esim. suomalainen työhevonen olisi edel- vosenpitopalkkiota alettaisiin mahdollisimman
6491: leenkin mitä käytännöllisin apuväline monissa pian maksaa ja on esitetty, että hevosta yllä-
6492: metsätaloustöissä. On useita sellaisia metsäta- pitävälle pien- ja perheviljelmälle, jolla ei ole
6493: loustöitä, joissa raskaat koneet eivät tule kysy- traktoria, ryhdyttäisiin maksamaan esim. 1 000
6494: mykseen tai eivät ole läheskään yhtä käy- markkaa vuodessa erityistä hevosenpitopalk-
6495: tännöllisiä kuin keveä hevonen. Muistettakoon kiota.
6496: myös se, että ulkomainen pohtoenergia kallis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun"
6497: tuu kallistumistaan, kun sen sijaan, jos maas- nioittavasti,
6498: samme Hsättäisiin työhevoskantaa, sen ylläpito
6499: voitaisiin järjestää kotimaisin keinoin, ts. omaa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6500: kotimaista rehunviljelyä tehostamalla, ja näin den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
6501: työ ja sen tulokset jäisivät hyödyttämään koti- markkaa maamme työhevoskannan kas-
6502: maata. Koneet kallistuvat myös jatkuvasti ja vatuksen ja käytön lisäämiseksi siten,
6503: näin erityisesti tapahtuu maataloustraktoreille että ryhdytään maksamaan erityistä he-
6504: ja muille maatalouden voimakoneille. Tästäkin vosenpitopalkkiota nimenomaan sellai-
6505: syystä olisi todella aihetta suosia työhevos- sille pien- ja perheviljelmille, jotka yllä-
6506: kannan lisäämistä ja jopa palkita niitä vilje- pitävät hevosta ja joilla ei ole varaa
6507: lijöitä, jotka nyt omistavat työhevosia tai hankkia eikä pitää traktoria maa- ja
6508: aikovat sellaisen lähitulevaisuudessa hankkia. metsätaloustöissä.
6509: Erityisesti olisi tuettava sellaisia maamme
6510: pien- ja perheviljelijöitä, joilla ei ole ollut eikä
6511: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6512:
6513: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6514: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6515: 1980 vp. 135
6516:
6517: Raha-asia-aloite n:o 131.
6518:
6519:
6520:
6521:
6522: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtaviemäreiden
6523: kunnostamiseen.
6524:
6525:
6526: E d u s k u n n a II e.
6527:
6528: Aikoinaan on maassamme kaivatettu jullci- osa-aikaviljelijät tarvitsevat kipeästi lisätyötä ja
6529: sin varoin ja mm. työllisyystöinä suuret määrät -ansiota.
6530: valtaviemäreitä. Nämä ovat vuosikymmenten Edellä esi-tetyn perusteella ehdotamme kun~
6531: saatossa· usein pahasti tukkeutuneet ja päässeet nioittavasti,
6532: muutenkin huonoon kuntoon. Yksityisillä
6533: maanomistajilla ja tilallisilla ei ole varoja näi· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6534: den valtaviemäreiden perkaukseen eikä avaa- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
6535: miseen. Sen sijaan niiden avaus olisi sopiva markan määrärahan valtaviemäreiden
6536: työllistämiskohde laajalla maaseudullamme, mis- kunnostuksen aloittamiseen työllisyys-
6537: sä on runsaasti työttömyyttä ja missä pien- ja töinä.
6538: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6539:
6540: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6541: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6542: 136 198(} vp.
6543:
6544: Raha-asia-aloite n:o 132.
6545:
6546:
6547:
6548:
6549: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelysten suoja-
6550: aitojen rakentamiseen poronhoitoalueella.
6551:
6552:
6553: E d u s k u n n ·a 11 e.
6554:
6555: . Poronhoitoalueella on viljelysten aitaus po- Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme .kun-
6556: roilta tärkeä ja välttämätön mutta myös kallis nioittavasti,
6557: toimenpide. Siihen tarvitaan yhteiskunnan va-
6558: roja. Viljelysten suojaus poroilta aitaamaila että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6559: edistää myös sopua poronomistajien ja porot- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6560: tomien viljelijöiden välillä. Koska myös poron- 30.35.45 5 000 000 markan määrärahan
6561: hoitoalueelia on runsaasti työttömyyttä, olisi työllisyystöinä suoritettavaa viljelysten
6562: paikallaan että viljelysten suoja-aitojen raken- suoja-aitojen rakentamista varten poron-
6563: taminen porotuhoja estämään toteutettaisiin hoitoalueelta erityisesti siellä missä po-
6564: työllisyystöinä. rojen vahingot viljelyksille ovat haitalli-
6565: simmat.
6566: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6567:
6568: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6569: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6570: 1980 vp. 137
6571:
6572: Raha-asia-aloite n:o 133.
6573:
6574:
6575:
6576:
6577: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työllistä-
6578: mistä varten lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruuta
6579: järjestämällä.
6580:
6581:
6582: E d u s kun n a 11 e.
6583:
6584: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri keruuseen voitaisiin erittäin hyvin käyttää mm.
6585: ja laajamittainen työttömyys, josta näyttää tul- työttömiä opiskelijoita kesäiseen aikaan. Nykyi-
6586: leen pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin kan- nen nuorisahan on luontoystävällistä, haluaa
6587: sanrintamapuolueet ovat hallitusvastuussa. Kui- mielellään olla luonnossa ja suosii muutenkin
6588: tenkaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää ns. pehmeätä teknologiaa. Täten juuri kesällä
6589: maassamme, jos terveitä ja tehokkaita keinoja tapahtuva luonnonravinnon keruu olisi mitä
6590: käytettäisiin sen lieventämiseksi ja poistamisek- sopivinta työtä työttömille nuorille.
6591: si. Suomen Maaseudun Puolue on vuosien mit- Olen tästä asiasta tehnyt kirjallisen eduskun-
6592: taan esittänyt lukuisia ja yhä taas uusia kei- takyselyn 8. 3. 78. Kyselyyn vastasi ministeri
6593: noja työttömyyden poistamiseksi. SMP:n kan- Veikko Saarto, joka ei suhtautunut mielestäni
6594: sanedustajat ovat saaneet laajoilla puhekierrok- erityisen vakavasti tähän porojen talviruokin-
6595: silla ja evästysmatkoillaan sekä laajan henkilö- taan käytettävien luonnonrehujen hankintaan.
6596: kohtaisen kosketuksen kautta Suomen kansal- Kun kuitenkin toistuvasti kentällä ollaan
6597: ta eri puolilta maata erittäin hyviä ja varteen- sitä mieltä, nimittäin poronhoitajien piirissä,
6598: otettavia keinoja työttömyyden poistamiseksi. että kesällä olisi tehostettava lehdesten ja luon-
6599: Yksi tällainen työttömyyden poistamisen keino nonheinän sekä kortteiden keruuta porojen tal-
6600: poronhoitoalueena Pohjois-Suomessa olisi se, viruokintaa varten sekä siten tarjottava miele-
6601: että porojen talviruokintaa varten järjestettäi- kästä ja terveellistä kesätyötä erityisesti työt-
6602: siin luonnonrehun kerääminen työllisyysvaroil- tömille nuorille, olisi eduskunnan vauhditettava
6603: la. Juuri porotalouden piiristä löytyisi työtä tätä asiaa ja tehtävä tältä osin lisäys budjettiin.
6604: mm. kesätyöttömille nuorille. Kun porojen tal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6605: vilaitumet ovat paljolti eri puolilla poronhoi- nioittavasti,
6606: toaluetta ehtyneet, on poromiesten täytynyt
6607: kesällä ryhtyä tekemään poroille heinää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6608: leikkaamaan lehdeksiä talvikauden sisäruokin- den 1981 tulo- ja menoarvioon
6609: taa varten. Erityisesti eteläisellä poronhoito- 500 000 markkaa työttömien nuorten
6610: alueella, mm. Oulun läänissä, on esitetty, että työllistämiseksi kesällä siten, että heille
6611: valtiovallan olisi käytettävä työttömyysvaroja järjestetään kesäisin yhdessä poropalis-
6612: kesällä tapahtuvaan lehdesten, kortteiden ja kuntien kanssa lehdesten, kortteiden ja
6613: luonnonheinän keruuseen, josta täten saataisiin muun luonnonheinän keruuta porojen
6614: poroille talviravintoa. Tähän luonnonravinnon talviravinnoksi.
6615: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6616:
6617: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6618: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6619:
6620:
6621:
6622:
6623: 18 088000399]
6624: 138 1980 vp.
6625:
6626: Raha-asia-aloite n:o 1.34.
6627:
6628:
6629:
6630:
6631: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1uonnonravinto1am-
6632: mikkojen rakentamiseen Kainuun vesistöihin.
6633:
6634:
6635: Ed u s kun n a 11 e.
6636:
6637: Maamme kehitysalueisiin kuuluvassa Kai- on ollut käytettävissä riittämiin. Myös Kai-
6638: nuun maakunnassa on noin 10 000 järveä ja nuussa on riittävästi sopivia ja puhtaita vesiä
6639: lampea eli pinta-alaltaan noin 270 000 hehtaa- luonnonravintolammikko-menetelmän toteutta-
6640: ria vesiä. Tämä valtava pääomareservi on vii- miseksi menestyksellisesti.
6641: vytyksittä otettava käyttöön tehokkaasti väes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6642: tön toimeentulon kohentamiseksi, työpaikko- nioittavasti,
6643: jen luomiseksi ja maakunnan autioitumisen
6644: estämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6645: Naapurimaakunnassa Koillis-Pohjanmaalla on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6646: viime aikoina ryhdytty parantamaan kalavesien 30.37.40 300 000 markan määrärahan
6647: laatua ja tuottokykyä ns. luonnonravintolam- luonnonravintolammikkojen rakentami-
6648: mikko-menetelmän avulla. Nämä luonnonravin- seen Kainuun vesistöihin kalatalous-
6649: tolammikot ovatkin osoittautuneet edulliseksi asiantuntijoiden tarkemmin tutkimiin ja
6650: kalavesien hoitokeinoksi, koska sopivia vesiä suosittelemiin paikkoihin.
6651: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6652:
6653: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6654: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6655: 1980 vp. 139
6656:
6657: Raha-asia-aloite n:o 1.35.
6658:
6659:
6660:
6661:
6662: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun
6663: järvikalan pyytäjien tukipalkkioihin.
6664:
6665:
6666: E d u s k u n n a II e.
6667:
6668: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- Kun nuotanveto sisävesistöissämme on taantu-
6669: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisä- nut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri kalasta
6670: vesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te- saatu liian halpa markkinahinta, jolloin muista
6671: hokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- elinkeinoista saatu tulo on saatu helpommalla
6672: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain työllä kuin kalastuksesta.
6673: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
6674: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi eh-
6675: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- dotamme kunnioittavasti,
6676: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala-
6677: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6678: tehostamista. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6679: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi 30.37.42 5 000 000 markkaa tukipalk-
6680: tehostettava paitsi uudistamalla nyt jo pa- kioiden maksamiseksi muikun ja muun-
6681: hoin vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös kin järvikalan pyytäjille pyynnin kan-
6682: muunlaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen li- nattavuuden lisäämiseksi, alikalastuksen
6683: säämistapa nimenomaan sisävesistöalueellamme poistamiseksi ja entistä suuremman
6684: asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalkkioi- kiinnostuksen herättämiseksi sisävesien
6685: den maksaminen muikusta ja muustakin kalasta kalastusta, kalataloutta ja kalavesien
6686: samaan tapaan kuin nyt jo silakasta maksetaan. hoitoa kohtaan.
6687: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6688:
6689: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6690: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6691: 140 1980 .vp.
6692:
6693: Raha-asia-aloite n:o 136.
6694:
6695:
6696:
6697:
6698: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen ja sen vesistö-
6699: alueen kalatalouden elvyttämiseksi.
6700:
6701:
6702: Ed u s k u n n a 11 e.
6703:
6704: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarten että Eduskunta ottaisi valtion .vuoden
6705: talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vai- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun .30.37
6706: keuksia. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä vihdoin- uudelle momentille 10 000 000 mark-
6707: kin ja kiireellisesti toimiin Iijoen ja sen vesis- kaa Iijoen ja sen. vesistöalueen sanee-
6708: töalueen riittäväksi saneeraamiseksi siten, että raamisen aloittamiseksi siten, että vii·
6709: ryhdytään elvyttämään kalataloutta sekä muita vyttelemättä ryhdytään elvyttämään
6710: peruselinkeinoja sekä samalla voidaan saada kalataloutta sekä muita peruselinkeinoja
6711: alueen työllisyyttä parannetu:ksi sekä saneeraus" ja siten parantamaan alueen työllisyyttä
6712: aikana että sen jälkeen. jo saneerausaikana ja sen jälkeen. ·
6713: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6714: nioittavasti,
6715: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6716:
6717: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6718: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6719: 1980 vp. 141
6720:
6721: Raha-asia-aloite n:o 137.
6722:
6723:
6724:
6725:
6726: ·Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta perunan varastotau-
6727: tien tutkimisen 'tehostamiseksi.
6728:
6729:
6730: E d us k u n n a 11 e.
6731:
6732: Perunan varastotaudit aiheuttavat maassam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6733: me vuosittain miljoonien markkojen vahinkoja. nioittavasti, ·
6734: Siksf olisi mitä tärkeintä, että kiireesti ryhdyt-
6735: täisiin selvittämään perunan varastotautien syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6736: tyä sekä kehittämään menetelmiä ja ennaltaeh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6737: käistä erilaisten tautien syntyminen perunavaras- 30.70.27 50 000 markkaa perunan va-
6738: toissa; Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin: siis kii- rastotautien tutkimisen tehostamiseksi.
6739: reellisesti lisää varoja, koska tutkimustyö tässä
6740: asiassa on jo varsin hyvällä alulla.
6741: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6742:
6743: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6744: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6745: 142 1980 vp.
6746:
6747: Raha-asia-aloite n:o 138.
6748:
6749:
6750:
6751:
6752: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen vilje-
6753: lyn edistämiseen.
6754:
6755:
6756: E d u s k u n n a 11 e.
6757:
6758: Suomi on rikas luonnonvaroista. Valitettavas- marjanviljelyä, esimerkiksi karpalon ja myös
6759: ti kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyntä- muiden luonnonmarjojen viljelyä.
6760: minen on monelta osin jopa kohtalokkaasti lai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6761: minlyöty varsinkin aikana, jolloin työtilaisuuk- nioittavasti,
6762: sia olisi pitänyt kuumeisesti Suomen kansan
6763: työttömille keksiä. Erityisen tärkeän luonnon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6764: varan maassamme muodostavat metsämarjat. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.70
6765: Monet meidän metsämarjoistamme ovat jopa uudelle momentille 500 000 markkaa
6766: kelvollisia marjanviljelyyn. Näin on esimerkik- karpalon iiz muiden metsämar;o;en vil-
6767: si karpalo. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on ielyn tehokkaaksi edistämiseksi maas-
6768: huomattukin karpalon arvo viljeltynä marjana samme ;a siten oman maamme elin-
6769: ja siellä on laajoja karpaloviljelyksiä. Myös keinoelämän monipuolistuttamiseksi,
6770: Suomessa kannattaisi pyrkiä jo yksistään työl- vientitulojen lisäämiseksi sekä uusien
6771: lisyyden lisäämiseksi ja oman elinkeinoelämäm- pysyvien työpaikkojen luomiseksi.
6772: me rikastuttamiseksi kokeilemaan tehokkaasti
6773: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6774:
6775: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6776: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6777: 1980 vp. 143
6778:
6779: Raha-asia-aloite n:o 139.
6780:
6781:
6782:
6783:
6784: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion eläinlääke-
6785: tieteellisen laitoksen Oulun aluelaboratorion suunnittelua
6786: varten.
6787:
6788:
6789: Eduskunnalle:
6790:
6791: Helsingissä tOimiVan Valtion eläinlääketie· ketieteen, mikrobiologian ja patologian laitok-
6792: teellisen laitoksen ( VEL) lisäksi suunnitellaan set).
6793: perustettavaksi eri puolille maata em. laitoksen Aluelaboratorion tarvitsemat tilat voidaan
6794: aluelaboratorioita. Oulu on yksi aluelaborato- järjestää suhteellisen pian, joten tämäkään ei
6795: rioiden suunnitelluista sijaintipaikkakunnista. aseta esteitä nopealle päätöksenteolle aluelabo-
6796: Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) on ratorion perustamiselle Ouluun.
6797: etäällä Helsingistä, joten VEL:n palvelusten hy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6798: väksikäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi karjanhoidon
6799: painopiste ori jatkuvasti siirtynyt pohjoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6800: kohti. Aluelaboratorio Oulussa pystyisi tehok- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.84
6801: kaasti palvelemaan lähes puolta valtakuntaa. uudelle momentille 100 000 markkaa
6802: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion toimin- Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen
6803: taedellytyksiä Oulussa tukisivat voimakkaasti Oulun aluelaboratorion suunnittelua
6804: Oulun yliopiston lääketieteen ja luonnontieteen varten.
6805: tiedekunnat omine laitoksineen (mm. eläinlää-
6806: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6807:
6808: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6809: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6810: 144 1980 vp.
6811:
6812: Raha-asia-aloite n:o 140.
6813:
6814:
6815:
6816:
6817: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäkälävaaran-Kou-
6818: van-Kylmälän-Loukusan maantien rakentamisen aloittami-
6819: seen.
6820:
6821:
6822: Ed u s kun n a 11 e.
6823:
6824: Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat ovat jo nyt tiesuunta on tullut tärkeäksi ja ajankoh-
6825: vuosikausia kiinnittäneet valtiovallan huomiota taiseksi Mustavaaran kaivostoiminnan takia,
6826: maantien rakentamiseen välillä Jäkälävaara- koska tie palvelisi yleishyödyllisenä liikenne-
6827: Kouva-Kylmälä-'Loukusa. Jo vuonna 1951 väylänä useita pitäjiä.
6828: on jopa eduskuntakin hyväksynyt ponnen tuon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6829: tien rakentamisesta. nioittavasti,
6830: Tämä tiesuunta yhdistettynä Posion-Rova-
6831: niemen maantiehen Mäntyharjun kohdalta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6832: Sarakylässä Pudasjärvelle johtavaan tiehen sekä 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
6833: Loukusan kylän kohdalta Taivalkosken-Po- tille 31.24.77 500 000 markan mää-
6834: sion maantiehen muodostaisi tärkeän yhdys- rärahan Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmä-
6835: tien pitäjien väliselle liikenteelle sekä myös län-Loukusan maantien suunnitteluun
6836: Oulun-Kuusamon maantieltä pohjoiseen suun- ja rakentamisen aloittamiseen Pudasjär-
6837: tautuvalle liikenteelle, joten tie täyttää tielain ven ja Taivalkosken kunnissa.
6838: maantielle asettamat vaatimukset. Erityisesti
6839: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6840: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6841: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6842: 1980 vp. 145
6843:
6844: Raha-asia-aloite n:o 141.
6845:
6846:
6847:
6848:
6849: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Kanto-
6850: joen ja Hikkeränvaaran välisen tieosuuden päällystämiseksi
6851: öljysoralla.
6852:
6853:
6854: Ed u s kun n a 11 e.
6855:
6856: Kun Kuusamossa on 5-tietä aiottu kulke- laisten mielestä samalla myös syytä oikoa lii-
6857: maan Takkusalmen yli ja Vallianiemen kautta kenneturvallisuuden vuoksi.
6858: pohjoiseen, on samalla entinen tieosuus Kanto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6859: joki-Hikkeränvaara jäänyt laiminlyödyksi eli nioittavasti,
6860: vaille öljysorapäällystettä. Tämä tieosuus on
6861: noin 10 km ja sitä liikennöivät kouluautot, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6862: kuusi linja-autovuoroa, matkailukautena mat- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6863: kailijat; lisäksi tien välittömässä vaikutuspii- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
6864: rissä on mm. terveystalo sekä Kitkapirtti-nimi- Kuusamossa Kantojoen ja Hikkeränvaa-
6865: nen matkailukeskus motelleineen ja muine tär- ran (Ristirannan) välisen tieosuuden
6866: keine matkailupalveluineen. Edelleen tätä tie- päällystämiseksi öljysoralla sekä samalla
6867: osuutta käyttää myös ns. raskas liikenne. Öljy- tieosuuden oikomiseen tarvittavilta
6868: sorapäällysteen ohella tietä olisi paikkakunta- osin liikenneturvallisuuden paranta-
6869: miseksi.
6870: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6871:
6872: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6873: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6874:
6875:
6876:
6877:
6878: 19 088000399]
6879: 146 1980 vp.
6880:
6881: Raha-asia-aloite n:o 142.
6882:
6883:
6884:
6885:
6886: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Kivarin
6887: Sydänmaan asutustarkoituksia varten tehdyn maantien jatka-
6888: miseksi.
6889:
6890:
6891: E d u s k u n n a 11 e.
6892:
6893: Pudasjärven Kivarin Sydänmaa on suunnitel- suudessa todettiinkin, että olisi erittäin tärkeätä
6894: tu käytettäväksi asutustarkoituksiin. Täällähän jatkaa puheena olevaa tietä, koska bensiini on
6895: on tarvittavaa maata yli 5 000 hehtaaria. Tälle kallista ja se kallistuu yhä edelleen. Tämä tie
6896: alueelle on tehty jo noin 10 kilometriä maan- yhtyisi Kuusamon-Oulun väliseen maantiehen
6897: tietä valmiiksi ja maansaantihakemuksia on ns. Riissasessa eli Kurenalta 5 kilometriä Kuu-
6898: jätetty yli 100. SMP:n eduskuntaryhmä on kii- samoon päin.
6899: rehtinyt tämän Kivarin Sydänmaan käyttämistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6900: asutustarkoituksiin ja ollut tässä tarkoituksessa nioittavasti,
6901: viimeksi 18. 5. 1979 yhteydessä maatilahallituk-
6902: sen pääjohtajaan ja muihin asianomaisiin virka· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6903: miehiin. Maatilahallituksesta kerrottiin, että 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
6904: Kivarin yhteismetsätoimitus on valmisteilla ja tille 31.24.77 300 000 markkaa ns.
6905: sitä aiottiin vielä kiirehtiä. Puheena olevaa tietä, Kivarin Sydänmaan asutustarkoituksia
6906: joka on siis tällä hetkellä 10 kilometrin mittai- varten tehdyn maantien jatkamiseksi
6907: nen, olisi vielä jatkettava toisen verran eli 10 Pärjänsuolle ja siten myös matkan ly-
6908: kilometriä Pärjänsuolle. Tällöin matka lyhenisi hentämiseksi puolella Kurenaluksen ja
6909: Pudasjärven keskustasta Kurenalta Päriänsuolle Pärjänsuon välillä, samoin kuin matkan
6910: noin puolella. Samoin matka lyhenisi Sodanky- lyhentämiseksi Sarakylän suunnalta kä-
6911: lästä päin kuljettaessa. Pudasjärvellä 2. 4. 1979 sin.
6912: pidetyssä SMP:n kansanedustajan evästystilai-
6913: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6914:
6915: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6916: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6917: 1980 vp. 147
6918:
6919: Raha-asia-aloite n:o 143.
6920:
6921:
6922:
6923:
6924: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
6925: miseen Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Särkivaaran ja Virk-
6926: kusen välille.
6927:
6928:
6929: E d u s k u n n a 11 e.
6930:
6931: Pudasjärven kunnassa on pitkään ollut vi- ole suinkaan mitenkään uusi. Ensimmäisen
6932: reillä Särkivaaran ja Virkkusen välisen paikal- kerran Pudasjärven kunta on tehnyt maantie-
6933: listien rakentaminen. Tien rakentaminen on aloitteen tälle välille jo vuonna 1960. Viime
6934: saanut uutta ajankohtaisuutta sen vuoksi, että vuosina mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaava-
6935: suunnitteilla on sangen mittava Isonsyötteen liitto on korostanut tien merkitystä sekä mat-
6936: matkailuyritysprojekti, jolloin tien saamisella kailun että koko alueen muunkin kehittämi-
6937: olisi aikaisempaa enemmän merkitystä. Tien sen kannalta. Todettakoon vielä, että myös
6938: saaminen parantaisi sekä Pudasjärven että naa- Taivalkosken kunnan tiehankesuunnitelmissa
6939: puripitäjän Taivalkosken matkailumahdollisuuk- Särkivaaran-Virkkusen paikallistiehanke on
6940: sia. Lisäksi tien saaminen auttaisi nimenomaan kärkipäässä.
6941: myös Särkivaaran kylää, jonka asioimismahdol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6942: lisuudet Taivalkoskelie päin paranisivat huo- nioittavasti,
6943: mattavasti tien valmistuttua. On muistettava,
6944: että aikaisemmin on ollut ikivanha kulkureitti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6945: näillä maisemilla Särkivaaran ja Loukusan vä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6946: lillä. Koska tie tulisi palvelemaan hyvin suu- 31.24.77 3 000 000 markan määrärahan
6947: ressa määrin juuri matkailua, olisi tiestä teh- maisemaystävällisen ja erityisesti mat-
6948: tävä maisemaystävällinen, siis sellainen, jonka kailua palvelevan paikallistien rakenta-
6949: näkymistä kulkija nauttii. Näin ollen tiestä ei miseksi Pudasjärvellä ja Taivalkoskella
6950: saisi tehdä viivasuoraa autotietä leikkauksin Särkivaaran ja Virkkusen välille ja siten
6951: ja pengerryk.sin. myös työllisyyden kohentamiseksi näis-
6952: Todettakoon vielä, että kyseinen tiehanke ei sä kahdessa pitäjässä.
6953: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1980.
6954:
6955: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
6956: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
6957: 148 1980 vp.
6958:
6959: Raha-asia-aloite n:o 144.
6960:
6961:
6962:
6963:
6964: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Itä-
6965: lehdon maantien perusparannustöihin.
6966:
6967:
6968: E d u s k u n n a 11 e.
6969:
6970: Taivalkosken-Itälehdon maantie kulkee parannuksen aloittamista mahdollisimman pian
6971: Taivalkosken kirkolta halki Taivalkosken asu- voidaan perustella myös työllisyysnäkökohdin,
6972: tuimpien ja kauneimpien järvimaisemien Joki- sillä Taivalkoski on Pohjois-Suomen vaikeata
6973: järven ja Tyräjärven kautta ja on samalla työttömyysaluetta, ja erityisesti ammattiautoili-
6974: Oulun-Kuusamon maantien ja Kainuusta Kuu- joille ja muille koneyrittäjille tarvittaisiin paik-
6975: samoon johtavan ns. 5-tien välinen tärkeä yh- kakunnalla työtä.
6976: dystie. Tien varrella on runsas asutus, ja tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6977: vaikutuspiirissä lasketaan Taivalkoskella olevan nioittavasti,
6978: yli 400 henkeä. Tien pituus on 40 km ja se on
6979: vilkkaasti liikennöity. Tien varrella on mm. vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6980: si peruskoulun ala-asteen piiriä. Nykyisestä lii- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6981: kenteestä on vielä erikseen mainittava raskas 31.24.77 5 000 000 markkaa Taivalkos-
6982: puutavaraliikenne itärajan tuntumasta. Paran- ken-Itälehdon maantien perusparan-
6983: tamistyön kustannusarvio on noin 5 milj. mark- nustöihin ja siten myös uusien työtilai-
6984: kaa. suuksien järjestämiseksi Taivalkosken
6985: Edellä esitettyjen syiden vuoksi mainitun työttömille sekä myös autoilijapienyrit-
6986: tien peruskorjaus ja päällystys öljysoralla olisi- täjille ja koneurakoitsijoille.
6987: vat kiireesti hoidettavia tehtäviä. Tien perus--
6988: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
6989:
6990: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
6991: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
6992: 1980 vp. 149
6993:
6994: Raha-asia-aloite n:o 145.
6995:
6996:
6997:
6998:
6999: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
7000: miseen Utajärven Olvasjärveltä Pudasjärven Viinikoskelle.
7001:
7002:
7003: Ed u s kun n a II e.
7004:
7005: Pdhjois-Suomessa on vielä tunnetusti harva Jo edellä mal1lltut seikat huomioon ottaen
7006: tieverkosto. Tämän lisäksi suuri osa nykyisistä- on tien tarve paikallistien luokkaa. Tielle ei
7007: kin teistä on heikkokuntoisia yksityis-, asutus- tule kieltoja, ja muutenkin maasto on tien ra-'"
7008: ja mets.äautoteitä, joiden kunnossapito on yli- kentamiselle edullinen kustannuksiin nähden.
7009: voimaista liikenteen tiellä lisääntyessä. Yksi täl- Mainittakoon vielä, että seutukaavaliiton
7010: lainen tie on Utajärven kunnan Olvasjärveltä suunnitelmissa kyseinen tie on suunniteltu Pu-
7011: Pudasjärven kunnan Hetejärven Viinikoskelie dasjärven ja Utajärven kuntien väliseksi yhdys-
7012: rakennettu metsäautotie. Tien pituus on n. 20 tieksi.
7013: km. Tiellä on sen heikosta kunnosta huolimat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7014: ta yhä lisääntyvää liikennettä. Tietä käytetään nioittavasti,
7015: läpikuLkutienä Utajärven ja Pudasjärven kun-
7016: tien välillä. Samoin tiellä on ratkaiseva merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7017: tys alueen puutavarakuljetuksille, jotka nykyi- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
7018: sin tapahtuvat erittäin raskaalla kalustolla. markan määrärahan paikallistien raken-
7019: Myös poronhoidolle tie on tarpeellinen. Mm. tamisen aloittamiseksi Utajärven Olvas-
7020: porojen erotusaitaus on tien vaikutuspiirissä. järveltä Pudasjärven Viinikoskelle.
7021: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7022:
7023: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7024: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7025: 150 1980 vp.
7026:
7027: Raha-asia-aloite n:o 146.
7028:
7029:
7030:
7031:
7032: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimiston
7033: perustamiseksi Haapajärvelle.
7034:
7035:
7036: E d u s k u n n a 11 e.
7037:
7038: Kasvava ja kehittyvä Haapajärvi tarvitsee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7039: lisää nykyaikaisia yhteiskuntapalveluja maa- nioittavasti,
7040: kunnallisena keskuksena. Erittäin tarpeellisena
7041: palvelumuotona pidetään katsastustoimiston pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7042: rustamista Haapajärvelle. Asiasta on äsken an- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
7043: tanut ,arvovaltaisen lausuntonsa myös Pohjois- 31.40.74 100 000 markkaa katsastustoi-
7044: Pohjanmaan seutukaavaliitto. miston perustamiseksi Haapajärvelle.
7045: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7046:
7047: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo Pekka Vennamo
7048: Anssi Joutsenlahti Urho Pohto
7049: 1980 vp. 151
7050:
7051: Raha-asia-aloite n:o 147.
7052:
7053:
7054:
7055:
7056: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lento-
7057: kenttätöiden jatkamista varten.
7058:
7059:
7060: E d u s k u n n a 11 e.
7061:
7062: Ylivieskan seutu sekä koko Kalajokilaakso eli siis syksyllä 1981 päällystämään kentälle
7063: lähialueineen muodostavat valitettavan tyhjiön 900 metriä pitkän kiitoradan. Kaupunginjohtaja
7064: maamme lentoliikenteessä. Lähimmät reittilii- Erkki Pokin mukaan kenttään on tähän men-
7065: kennettä palvelevat kentäthän ovat pohjoisessa nessä käytetty rahaa 1,4 miljoonaa markkaa ja
7066: Oulussa ja etelässä Kokkolassa asti. Kuitenkin siihen on saatu valtiolta 450 000 markkaa.
7067: Ylivieskan seutu ympäristöineen muodostaa Lentokenttätyön jatkamisella olisi myös työlli-
7068: huomattavan väestökeskuksen, joka ,siis nyt on syysvaikutus seutukunnan työtä tarvitseville.
7069: vielä ajanmukais1ta lentoliikenneyhteyttä vailla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7070: Suunnitelmat Ylivieskan lentokentän rakenta- nioittavasti,
7071: miseksi ovat valmistuneet jo vuonna 1976, sil-
7072: lä lentokenttäasiaa ovat selvitelleet Ylivieskan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7073: kaupunki, komitea sekä Pohjois-Pohjanmaan den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
7074: seutukaavaliitto. Myös Pohjois-Pohjanmaan tille 31.47.42 600 000 markkaa Ylivies-
7075: Maakuntaliitto on ilmoittanut antavansa Yli- kan lentokenttätöiden jatkamista varten
7076: vieskan lentokenttähankkeelle kaiken mahdolli- sekä samalla työllisyystilanteen paran-
7077: sen tukensa niin, että kenttä saataisiin niin tamiseksi Ylivieskassa ja sen ympäris-
7078: pian kuin suinkin liikennöitävään kuntoon. Yli- tössä.
7079: vieskan kaupunki olisi valmis jo ensi syksynä
7080: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
7081:
7082: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7083: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7084: 152 1980 vp.
7085:
7086: Raha-asia-aloite n:o 148.
7087:
7088:
7089:
7090:
7091: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän sy-
7092: ventämisen aloittamiseen.
7093:
7094:
7095: Ed u s kun n a 11 e.
7096:
7097: Raahen väylä sisältyy merenkulkuhallituksen Raahen väylän syventämisessä. Myös työllisyys-
7098: talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille näkökohdat puoltavll!t työn tehokasta toteutta-
7099: 1980-84 kohtaan "suunnitteluvaiheessa olevat mista ja loppuun saattamista. Raahen väylän
7100: työt". Väylästä on valmistunut yleissuunnitel- syventäminen 9,5 metriin on varsin mittava
7101: ma, jonka mukaan kustannusarvio on 60 mil- työ, joten sen toteutus vie noin 2-3 vuotta.
7102: joonaa markkaa. Tarkemmat maaperätutkimuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7103: set .puuttuvat, mutta taloudellisuusselvitys on nioittavasti,
7104: jo valmistunut. Tekniset mahdollisuudet töiden
7105: aloittamiseen ovat olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7106: Viime vuosikymmenenä voimakkaasti kehit- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7107: tynyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvit- 32.10.77 20 000 000 markkaa Raahen
7108: see tailouselämänsä ja ennen kaikkea vientiteol- väylän syventämisen aloittamiseen ja si-
7109: lisuutensa ja yleensä ulkomaankaupan ja liiken- ten Pohjois-Suomen kaupan ja meren-
7110: teen kannalta meriväylän eli ns. Raahen väy- kulun sekä vientiteollisuuden edistämi-
7111: län syventämistä kiireisessä tahdissa. Tähän on seen samoin kuin työllisyystilanteen ko-
7112: kiinnittänyt huomiota mm. Pohjois-Pohjanmaan hentamiseen.
7113: seutukaavaliitto kiirehtiessään viranomaisia
7114: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7115:
7116: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7117: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7118: 1980 vp. 153
7119:
7120: Raha-asia-aloite n:o 149.
7121:
7122:
7123:
7124:
7125: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan
7126: voimalan rakentamista varten Pudasjärvelle.
7127:
7128:
7129: E d u s k u n n a II e.
7130:
7131: Työttömyys on suurena huolen aiheena Pu- paikat olisivat pysyviä, sillä pienpuutahan laa-
7132: dasjärvellä. Kuitenkin pitäjässä, jonka pinta-ala jassa pitäjässä kasvaa jatkuvasti ja myös tur-
7133: on Suomen suurimpia, on runsaasti omia luon- peen nostossa olisi työtä tarjolla.
7134: nonvaroja, jotka kaipaavat nopeaa hyödyntä- Hanke olisi tt:odella tarpeellinen ja perusteltu
7135: mistä ja siten mahdollistavat myös uusien työ- sekä Pudasjärven runsaiden energiavarojen hyö-
7136: paikkojen tarjonnan. Näitä luonnonvaroja ovat dyntämisen että työllisyyden parantamisen kan-
7137: erityisesti pienpuu ja turve, jotka näihin asti nalta.
7138: ovat jääneet suurimmalta osalta vaille hyöty- Edellä esiitetyn perusteella ehdotamme kun-
7139: käyttöä. nioittavasti,
7140: Pudasjärvellä onkin virinnyt voimakas tarve
7141: saada perustetuksi pitäjään voimala, joka kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7142: täisi energiaa ennen kaikkea pienpuun ja osit- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7143: tain alkuvaiheessa myös .turpeen avulla. Pää- 32.44.40 1 000 000 markkaa pääasiassa
7144: asiassa voimala tulisi ottamaan pohtoaineensa pienpuulla ja aluksi osittain turpeella
7145: pienpuusta, sillä turpeelle ilmenee tulevaisuu- käyvän voimalan rakentamisen aloitta-
7146: dessa arvokkaampaakin ,kä)'lttöä kuin sen polt- miseen ja pysyvän työllisyyden kohenta-
7147: taminen energiaksi. miseen Pudasjärvellä.
7148: On laskettu, että rakennettava voimala työl-
7149: listäisi Pudasjärvellä noin 300 henkilöä ja työ-
7150: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7151:
7152: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7153: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7154:
7155:
7156:
7157:
7158: 20 0&8000399]
7159: 154 1980 vp.
7160:
7161: Raha-asia-aloite n:o 150.
7162:
7163:
7164:
7165:
7166: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
7167: tyksen tukemiseen.
7168:
7169:
7170: E d u s k u n n a 11 e.
7171:
7172: Vaikka maamme sähköistysaste vuoden 1979 suudessa), ehkäistäisiin maaseudun autioitumis-
7173: loppuun mennessä oli jo 96,5 %, jäi silti säh- ta ja muuttoliikettä sekä tilojen jäämistä heit-
7174: köverkon ulkopuolelle noin 5 000 koti- ja maa- teille ja autioiksi. Näin myös jo ennalta ehkäis-
7175: taloutta. On laskettu, että valtion avun turvin täisiin uusien työttömien syntyminen. Jotta
7176: voidaan kiinteään sähköverkkoon saada liite- maatilataloudessa päästäisiin toivottuihin tulok-
7177: tyksi vielä 2 000-3 000 taloutta loppujen jää- siin ja saataisiin nuoretkin innostumaan maa-
7178: dessä pienoisvoimaloiden eli aggregaattien va- talousammatista ja lisättäisiin maatilojen viih-
7179: raan. Huomattava osa sähköistämättömistä ta- tyvyyttä ja nykyaikaisuutta, on tilojen sähköisc
7180: louksista sijaitsee maan itäisten ja pohjoisten tys välttämätön.
7181: läänien alueella. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7182: Monet Oulun läänin, Lapin läänin sekä mui- nioittavasti,
7183: denkin kehitysalueiden pitäjät ovat pinta-alal-
7184: taan laajoja ja harvaan asuttuja. Näillä alueilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7185: sähköistys on koettu ja koetaan tärkeänä syr- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7186: jäseutujen elinehtojen parantamis- ja turvaamis- 32.44.41 30 000 000 markan määrära-
7187: toimenpi teenä. han maaseudun sähköistyksen tukemi-
7188: Sähköistysmäärärahat ovat monelta kannalta seen eli haja-asutusalueiden talouksien
7189: järkeviä työllistämisrahoja, koska varoilla saa- liittämiseksi kiinteään sähköverkkoon.
7190: taisiin työpaikkoja (myös kotimaisessa teolli-
7191: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7192:
7193: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7194: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7195: 1980 vp. 155
7196:
7197: Raha-asia-aloite n:o 151.
7198:
7199:
7200:
7201:
7202: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
7203: men syrjäseutujen yksinäistalouksien sähköistämiseen pien-
7204: voimaloiden avulla.
7205:
7206:
7207: E d u s k u n n a 11 e.
7208:
7209: Koko maassa oli sähköistysaste vuoden 1979 Olisi kohtuullista, että valtio antaisi halpa-
7210: lopulla noin 96,5 %. Kuitenkin sähköverkon korkoisia pitkäaikaisia sähköistämislainoja
7211: ulkopuolella oli tuolloin vielä noin 5 000 koti- maankäyttölainoituksena tilaa kohti 50 % pie-
7212: ja maataloutta. Näistä noin 4 000 taloutta si- noisvoimalan kustannuksista ja 25 % suora-
7213: jaitsee maan itäisten ja pohjoisten läänien naisena valtion apuna. Loppu jäisi tilan itsensä
7214: alueella. kustannettavaksi. Näin kulut tulisivat suunnil-
7215: Valtion avun turvin on tarkoitus liittää kiin- leen yhtä suuriksi tilaa kohti kuin normaaliin
7216: teään sähköverkkoon edellä mainituista talouk- sähköverkkoon liittyminen.
7217: sista ehkä noin 2 000-3 000, mutta loput Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7218: jäänevät paikallisten pienten aggregaattien va- nioittavasti,
7219: raan, sillä kustannukset sähköistettävää talout-
7220: ta kohden nousevat jyrkästi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7221: Ilman valtion tuntuvaa tukea eli ilman val- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
7222: tion halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja ja 32.44.41 2 000 000 markkaa Pohiois-
7223: ilman tuntuvaa suoranaista valtion apua tila- ia Itä-Suomen syriäseutu;en pien- ia
7224: kohtaisesti eivät hajallaan sijaitsevat mutta perhevilielmien sekä muiden yksinäis-
7225: muuten elinkelpoiset pien- ja perheviljelmät talouksien sähköistämisen avustamiseen
7226: voi selviytyä sähköistämisongelmista. Pienvoi- ilman viivytyksiä yksittäisten pienois-
7227: malan kustannukset tilaa kohti ovat nykyisin voimaloiden eli sähköaggregaattien avul-
7228: jo hyvän joukon yli 10 000 markkaa. la.
7229: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7230:
7231: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7232: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7233: 156 1980 vp.
7234:
7235: Raha-asia-aloite n:o 152.
7236:
7237:
7238:
7239:
7240: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
7241: men malmi- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimisen ja
7242: käyttöönoton tehostamiseksi.
7243:
7244:
7245: E d u s k u n n a 11 e.
7246:
7247: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille käyttöön. Sitä varten tarvitaan riittävästi tu\
7248: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen moni- kimusmäärärahoja.
7249: puolistaminen ja talouselämän elvyttäminen on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7250: kansallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin nioittavasti,
7251: päästävä suurten puolueiden sanoista ja lupauk-
7252: sista todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
7253: ja valtakunnan syrjäseutujen asettamiseen tasa- 1981 tulo- ia menoarvioon momentin
7254: veroiseen asemaan muun Suomen kanssa. Tässä 32.50.41 alamomentille 2 300 000
7255: tarkoituksessa ja maamme yleisen vaurauden li- markkaa Pohjois- ja Itä-Suomen malmi-
7256: säämiseksi on maan uumenissa olevat rikkau- ja mineraalivarojen etsimisen, tutkimi-
7257: det, malmit ja mineraalit saatava tehokkaaseen sen ja käyttöönoton tehostamiseksi.
7258: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7259:
7260: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7261: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7262: 1980 vp. 157
7263:
7264: Raha-asia-aloite n:o 1.53.
7265:
7266:
7267:
7268:
7269: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän te-
7270: hostamiseksi Kainuussa.
7271:
7272:
7273: E d u s k u n n a II e.
7274:
7275: Kainuun maakunnassa tarvitaan kiireesti malminetsintää. Suhteellisen vähin varoinkin
7276: elinkeinoelämän monipuolistamista ja uusia työ- voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.
7277: tilaisuuksia. Kainuun maaperän rikkauksien tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7278: kimista olisikin tehostettava, jotta voitaisiin nioittavasti,
7279: saada uusia metalleja ja mineraaleja hyötykäyt-
7280: töön. Onhan tunnettua, että esim. Otanmäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7281: malmialue on rajallinen ja ehtyy ennen vuosi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7282: .sadan loppua ellei tehostetuin malminetsinnäin 32.70.21 300 000 markkaa malminet-
7283: alueelta löydy uutta malmiota. Myös muualla sinnän ja geologisen tutkimuksen edis-
7284: Kainuun alueella olisi näistä syistä tehostettava tämiseksi ja tehostamiseksi Kainuussa.
7285: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7286:
7287: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7288: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7289: 158 1980 vp.
7290:
7291: Raha-asia-aloite n:o 154.
7292:
7293:
7294:
7295:
7296: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin elinkeinoelä-
7297: män kehittämiseen.
7298:
7299:
7300: E d u s kun n a 11 e.
7301:
7302: Lappi ja sen asukkaat ovat olleet jo kohtuut- ns. vihreän veran alle, sillä mitään todella teho-
7303: toman kauan suudssa va~keuksissa. Suurtyöttö- loosta ei Lappi-projektin yhteydessä ole aikaan-
7304: myys sekä ansioiden ja toimeentulon puute ovat saatu.
7305: pakottaneet ihmisiä muuttamaan ~atkuvasti ete- Kuitenkin Lapin elinolosuhteiden kehittåimi-
7306: lään sekä Ruotsiin. Täten myös paha autioitu- nen 'ja monipuolistaminen on ollut välttämätön-
7307: minen Lapissa on jatikumistaan jatJkunut. tä. Lapin maakunnissa tarvitaan omista lähtö-
7308: Työttömyys on esim. Kittilän kunnassa ollut kohdis·ta käsin lukuisien elinkeinojen kehittä-
7309: pitkään peräti 25 %. Tämä on aiheuttanut nuo- mi.&tä, näitä ovat erityisesti maa-, met·sä-, kala-
7310: rilJle vakavia henkisiä vaikeuksia ja niinpä Kit- ja porotalous, samoin kaivannaisteol11suus ja
7311: tilän työttömien nuorten keskuudessa on tapah- turkistarhaus.
7312: tunut varsin lyhyen ajan kuluessa peräti 8 itse- Edellä esitetyn pemsteella ehdotamme kun-
7313: murhaa, joiden syynä huomattavalta osin on nioittavasti,
7314: viranoma1stenkin toteamuksen mlllkaan ollut
7315: juuri kauan jatkunut työttömyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7316: Valtiovalta on luvannut auttaa Lappia jo 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7317: kauan, mutta lupaukset ovat suurilta osin jää- 32.99.09 50 000 000 markkaa Lapin
7318: neet vain vaalipropagandaksi ja siis lunastamat- elinkeinoelämän kehittämiseen ja moni-
7319: ta. Jopa tasavallan presidentti Urho Kelclmnen- puolistamiseen tarkoituksenmukaisin kei-
7320: kin lupasi ns. Lappi-projektin toteutumisen en- noin ja siten myös ns. Lappi-projektin
7321: nen vuoden 1975 eduskuntavaaleja, mutta tä- alkuunpanemiseksi edes vähältä osin.
7322: män jälkeen Lappi-proj~kti nåikyy hautautuneen
7323: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7324:
7325: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7326: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7327: 1980 vp. 159
7328:
7329: Raha-asia-aloite n:o 155.
7330:
7331:
7332:
7333:
7334: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen matkailu-
7335: keskuksen laajentamisen aloittamiseen.
7336:
7337:
7338: E d u s k u n n a 11 e.
7339:
7340: Pohjois-Suomen tunnetuimpia matlkaillllkoh- taliitto, ovat kiirehtineet Kalajoen matkailuikes-
7341: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- kushankkeen kehittäm1stä.
7342: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuuluisa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tkun-
7343: Kailankarin historiallis-'kansatieteellinen kalasta· nio1ttavasti,
7344: jayhdyskunta (kausikalastuspaikka kalamajai-
7345: neen ja kirkkoineen). Kuitenkin Särkillä olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7346: hotellin Hsäiksi tarvitaan laajamittaisempaa alueen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7347: kehittämistä matkailukeskukseksi. Tällainen 32.80.40 200 000 markkaa Kalajoen
7348: suunnitelma on jo kauan ollut vireillä ja maa- matkailukeskuksen laajentamisen aloitta-
7349: kunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois-Pohjanmaan miseen ja samalla paikkakunnan työlli-
7350: seutukaavaliitto ja KeSiki-Pohjanmaan maakun- syystilanteen parantamiseen.
7351: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7352:
7353: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Pekka Vennamo
7354: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urho Pohto
7355: Liisa Jaakonsaari Jermu Laine
7356: 160 1980 vp.
7357:
7358: Raha-asia-aloite n:o 156.
7359:
7360:
7361:
7362:
7363: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Längelmäveden
7364: vesistön säännöstelysuunnitelman aloittamiseen.
7365:
7366:
7367: E d u s k u n n a 11 e.
7368:
7369: Vesiensuojelun periaa,teohjelmissa on viime vivkistyskäyttö on erittäin merkittävä ja tätä
7370: vuosina korostettu erityisesti vielä puhtaina haittaa vedenpinnan haitallinen vaihtelu.
7371: .säilyneiden vesistöjen suojelun erityistarvetta. Näiden asioiden korjauksiin on 1kiinnitetty
7372: Koko Etelä-SuomeaJkin ajatellen on Kokemäen- huomiota monissa Tampereen seutukaavaliiton
7373: joen vesistöalueen latvaosiin sijoittuva Längel- turkimuksissa ja myös Kokemäenjoen vesistön
7374: mäveden vesistö säilynyt erikoisen kirkasveti- vesienkäytön kokonaissuunnitelmassa.
7375: senä. Tässä on alueen ympäristölle ,sijoitturvilla Jotta asiassa päästäisiin toteuttamisen asteel-
7376: kunnilla menkittävä ansio ja toisaalta va,stuu le, oilisi va.Ition kiinnitettävä tarvittaviin hanik-
7377: myös tulevasta kehityksestä. Länge1mäveden- keisHn niitä edistävää huomiota.
7378: Roineen-MaJllasveden ves1Sitöalueen ympärille Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
7379: sijoittuvat seuraavat kunna,t: Längelmätki, Ori- nioittaen,
7380: vesi, Sahalahti, Kuhmalahti, Kangasala, PäLkä-
7381: ne, Luopioinen ja ValkeaJkoski. Vesistöstä ote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7382: taan pintavettä myös Tampereen kaupunkiseu- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7383: dun käyttöön. Kokonaisuudessaan talousvettä markan määrärahan Längelmäveden ve-
7384: .otetaan noin 47 000 m 3 /d eli noin 153 000 sistön säännöstelysuunnitelman aloitta-
7385: ihmiselle. miseksi ja erillistutkimuksen tekemisek-
7386: KaLken lisäksi tämä vesistöalue on Pinkan- si teollisuuden sijoittumisen rajoituksis-
7387: maan suurin säännöstelemätön vesistö, jonka ta Längelmäveden vesistön alueella.
7388: Helsingissä 15 päivänä helmilkuuta 1980.
7389:
7390: Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine Tellervo Koivisto
7391: 1980 vp. 161
7392:
7393: Raha-asia-aloite n:o 157.
7394:
7395:
7396:
7397:
7398: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12
7399: rakentamiseen välillä Suorama-Alasjärvi.
7400:
7401:
7402: E d u s k u n n a 11 e.
7403:
7404: Kangasalta Tampereelle suuntautuva Itamen maastossa olemassa olevan rakennuskannan tai
7405: sisääntuloväylä on jo parinkymmenen vuoden kaavoituksen sitä vaikeuttamatta. Tie soveltuu
7406: ajan ollut yksi kaupunkiseudun tärkeimmistä hyväksyttyyn tieverkkoon. Väylän toteuttami-
7407: väylistä. Kun Tampereen kaupunkiseudun kehä- nen aikaansaa huomattavan kevennyksen van-
7408: ja säteittäisväylästö on kokonaisuudessaankin halla Kangasalantiellä, joka voi jäädä palvele-
7409: vielä huomattavalta osalta rakentamatta, olisi maan sen vaikutuspiirissä olevaa maankäyttöä,
7410: välttämätöntä ryhtyä määrätietoisesti poista- minkä synnyttämä liikenne jo itsessään on huo-
7411: maan näitä liikenteellisiä pullonkauloja, joista mattava.
7412: edellä mainittu sisääntuloväylä muodostaa vai- Koska kunnat ovat tieyhteyden Suorama-
7413: keimman. Alasjärvi rakentamisesta yksimielisiä eikä hank-
7414: Merkittävimmin tätä liikenneyhteyttä paran- keessa ole teknisiä vaikeuksia, tulisi se ensi
7415: taisi tiehankkeen Suorama-Alasjärvi (-Teis- tilassa pyrkiä toteuttamaan.
7416: kontie) toteuttaminen. Tämän uuden tieosuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7417: den pituus on noin kuusi (6) kilometriä ja ra- taen,
7418: kentamisen kustannusarvio 15. 8. 1979 hinta-
7419: tason mukaan noin 18 milj. markkaa. Tampe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7420: reen kaupungin ja Kangasalan kunnan tavoin 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7421: tie- ja vesirakennushallitus pitää tämän valtatie- markan määrärahan käytettäväksi valta-
7422: osuuden rakentamista kiireellisenä. tien n:o 12 rakentamiseen välillä Suo-
7423: Väylä voidaan johtaa suhteellisen vapaassa rama-Alasjärvi.
7424: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7425:
7426: Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine Matti Maijala
7427: Sampsa Aaltio Tellervo Koivisto Erkki Pystynen
7428:
7429:
7430:
7431:
7432: 21 088000399]
7433: 16Z 1980 vp.
7434:
7435: Raha-asia-aloite n:o 158.
7436:
7437:
7438:
7439:
7440: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyn varmuus-
7441: varaston rakentamiseen Pirkanmaalle.
7442:
7443:
7444: E d u s k u n n a 11 e.
7445:
7446: Tämän vuoden 1980 valtion tulo- ja meno- tarve on arv1o1tavissa noin 200 000 m3 :n suu-
7447: arviossa on 16 000 000 markan määräraha ruiseksi lähivuosia ajatellen. Koska Pirkanmaa
7448: vuonna 1980 aloitettavien uusien nestemäisten on sisämaan maakunta, on koko maakunnan ja
7449: polttoaineiden säiliötilojen rakentamista ja va- erityisesti Tampereen kaupunkiseudun energia-
7450: rastotilojen korjaustöiden suorittamista sekä öljyn varmuusvarastointiin kiinnitettävä vaka-
7451: tutkimuksia ja suunnittelua varten. Suomen vaa huomiota. Näin ollen olisikin pikaisesti
7452: energiapoliittisten ratkaisujen joukossa nähdään tutkittava Pirkanmaalla lisävarastojen rakenta-
7453: eräänä välttämättömänä toimenpiteenä kehittää mismahdollisuudet ja ryhdyttävä rakennustöi-
7454: polttoainehuollon varmuuden ylläpitämiseksi va- hin.
7455: rastointia varmuusvarastojen, kaupallisten va- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
7456: rastojen sekä kuluttajavarastojen osalta. Öljy- nioittaen,
7457: huollon varmuutta silmällä pitäen lisätään val-
7458: tion ylläpitämiä öljyn varmuusvarastoja. öljyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7459: varmuusvarastoinnin osalta tähdätään kahden 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
7460: ( 2) miljoonan m3 :n lisävarastojen hankkimiseen markan määrärahan käytettäväksi öljyn
7461: vuoteen 1980 mennessä. varmuusvaraston rakentamiseksi Pir-
7462: Pirkanmaalla energiaöljyn varmuusvarastointi- kanmaalle.
7463: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7464:
7465: Pentti Lahti-Nuuttila Sampsa Aaltio Tellervo Koivisto
7466: Antero Juntumaa Matti Maijala Tuulikki Petäjäniemi
7467: Jermu Laine Erkki Pystynen
7468: 1980 vp. 163
7469:
7470: Raha-asia-aloite n:o 159.
7471:
7472:
7473:
7474:
7475: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta syövänhoitoyksi-
7476: kön rakentamiseen Tampereen keskussairaalaan.
7477:
7478:
7479: E d u s k u n n a 11 e.
7480:
7481: Syöpä on Suomessa kansantauti. Vuosittain muut toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat ja-
7482: sairastuu tähän tautiin noin 13 000 uutta hen- kaantuneet samalla tavalla.
7483: kilöä. Ikärakenteen vanhenemisen myötä luvun Edellä olevan perusteella voidaan olettaa,
7484: odotetaan vielä kasvavan. Syövän hoitotuloksis- etteivät syöpäpotilaan selviämismahdollisuudet
7485: ta ei maassamme vielä ole saatu valitettavasti maan eri osissa ole tasa-arvoiset. Ratkaisuna on
7486: syöpärekisteristä alueellisia tai valtakunnallisia Vaasan ja Tampereen keskussairaaloiden syö-
7487: tuloksia. Tulokset kansainvälisen kehityksen vänhoitosuunnitelmien vauhdittaminen kiireelli-
7488: myötä ovat kuitenkin 1970-luvulla parantuneet. sinä. Näistä Vaasan hanke on jo etenemässä,
7489: Tulosten paraneminen johtuu syövän hoitome- mutta Tampereen osalta tarvitaan erikoisjärjes-
7490: netelmien kehittymisestä, yhdistetyistä leikkaus-, telyjä.
7491: solumyrkky- ja sädehoitomahdollisuuksista sekä Koska tilanne on huonoin maan toiseksi suu-
7492: siitä, että syövän hoito keskitetään alan erikois- rimmalla vastuualueella, on tämän asian kun-
7493: lääkäreiden käsiin. toonsaattamiseksi ryhdyttävä erikoistoimenpitei-
7494: Nykyaikaisia sädehoito[aitteita on Helsingin siln. Aivan välttämättä olisi tarpeen kiireelli-
7495: vastuualueella, jonka asukasluku on 1 400 000, senä hankkeena rakentaa lisää yksi syväsäde-
7496: kahdeksan eli yksi laite 175 000 asukasta koh- hoitobunkkeri laitteineen. Perustamiskustan-
7497: ti. Tilanne on huonoin Tampereen vastuualueel- nuksina hanke vaatii valtionosuutena n. 4 milj.
7498: la, jossa 1 100 000 asukasta kohti on kaik- markkaa.
7499: kiaan käytettävissä kolme laitetta, eli yksi laite Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7500: n. 360 000 asukasta kohti. Tampereen keskus- nioittaen,
7501: sairaalahan vastaa oman keskussairaalapiirinsä
7502: - noin 400 000 asukasta - ohella Kanta-Hä· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7503: meen ja Päijät-Hämeen keskussairaalapiirien 1981 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
7504: väestölle annettavassa syövänhoidossa syväsäde- markan määrärahan käytettäväksi syö-
7505: hoidosta. Alueen muut resurssit, kuten lääkäri- vänhoitoyksikön rakentamiseksi T ampe-
7506: määrät, hoitohenkilökunta, oheislaitteet sekä reen keskussairaalaan.
7507: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7508:
7509: Pentti Lahti-Nuuttila Ulla Puolanne Tellervo Koivisto
7510: Antero Juntumaa Matti Maijala Tapani Mörttinen
7511: Sampsa Aaltio Matti Luttinen Olavi Nikkilä
7512: Lea Savolainen Erkki Pystynen Tuulikki Petäjäniemi
7513: Jermu Laine
7514: 164 1980 vp.
7515:
7516: Raha-asia-aloite n:o 160.
7517:
7518:
7519:
7520:
7521: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
7522: ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön.
7523:
7524:
7525: E d u s k u n n a 11 e.
7526:
7527: Varsin merkittävä osa järjestömuotoista si- laajentunutta toimintaa. Järjestömuotoisen si-
7528: vistystyötä jää vielä nykyisin kokonaan opinto- vistystyön valtionapujen kehitys on ollut erit-
7529: keskuslain mukaisen valtionavun ulkopuolelle. täin hidasta verrattuna toiminnan tarpeeseen ja
7530: Sivistysjärjestöt ovat saaneet valtionapua kult- sivistyspalvelujen kysyntään.
7531: tuuritoimintaansa, yleiseen järjestölliseen, hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7532: linnolliseen ja kansainväliseen toimintaansa.
7533: Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7534: otettu opintokeskusta ylläpitäville järjestöille 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
7535: ensimmäistä kertaa oma momenttinsa. Tälle 29.57.54 alamomentille 1 3 000 000
7536: momentille merkitty määrä ei riitä kuitenkaan markkaa opintokeskusta ylläpitävien jär-
7537: turvaamaan järjestömuotoisen sivistystyön hy- jestöjen sivistystyöhön.
7538: vin pitkäaikaista ja viime vuosina voimakkaasti
7539: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7540:
7541: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
7542: Arvo Salo Mauno Forsman Aimo Aio
7543: Markus Aaltonen Risto Tuominen Sakari Knuuttila
7544: Tarja Halonen Pirkko Valtonen Juhani Surakka
7545: Jermu Laine Helge Siren Reino Breilin
7546: Mikko Rönnholm Lea Savolainen Paula Eenilä
7547: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Seppo Tikka
7548: Peter Muurman Ka1sa .Kaaun.mnen )a~..JJ Söderman
7549: Mikko Elo Hannu Tapiola Matti Luttinen
7550: Matti Puhakka Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
7551: Jouko Tuovinen Pekka Starast Tellervo Koivisto
7552: Oili Helminen
7553: 1980 vp. 165
7554:
7555: Raha-asia-aloite n:o 161.
7556:
7557:
7558: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen
7559: tutkimuskeskuksen toiminnan aloittamiseen Lappeenran-
7560: nassa.
7561:
7562: E d u s k u n n a 11 e.
7563:
7564: Suomalaisen teknologian kehittäminen lisää- merkittävää teräs-, konepaja-, rakennusaine- ja
7565: mällä voimakkaasti tekniikan eri alojen tutki- elintarviketeollisuutta. Eräillä aloilla olisi mer-
7566: mustoimintaan tehtäviä sijoituksia on yleisesti kittäviä mahdollisuuksia VTT:n, teknillisen
7567: nähty eräänä lähitulevaisuuden tärkeimmistä korkeakoulun ja teollisuuden tutkimustoimin-
7568: tehtävistä maamme taloudellisen kehityksen nan voimavarojen yhdistämiseen ja yhteistoi-
7569: turvaamiseksi. Erään tärkeän osan tässä työssä mintaan.
7570: muodostaa Valtion tekniJllisen tutkimuskeskuk- Viime vuosien aikana on jo tehty eräitä
7571: sen toimintaedellytysten voimakas parantami- konkreettisia ehdotuksia VTT: n mahdollisiksi
7572: nen ja sen toiminnan tehostaminen. toimintamuodoiksi Lappeenrannassa. Mekaani-
7573: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja tek- seen puunjalostukseen liittyvä tutkimustoiminta
7574: nilliset korkeakoulut ovat teknologian tutki- tulisi sijoittaa tälle alueelle, jossa pääosa alan
7575: muksen ja kehittämisen luonnollinen aisapari. teollisuudesta sijaitsee. Teollisuuden ympäris-
7576: Niiden henkilö- ja materiaaliresurssit yhdistä- tönsuojelukysymykset ja Lappeenrannan teknil-
7577: mällä voidaan tutkimuspanos saada tehokkaim- lisen korkeakoulun kemiantekniikan tutkimus-
7578: maksi. Yleisesti hyväksytty peruslähtökohta on- toiminta puoltavat VTT:n kemian tutkimuksen
7579: kin ollut se, että VTT:n laitokset ja asianomai- tai ainakin sen ympäristönsuojelua koskettavan
7580: sen alan teknillinen korkeakouluopetus ja -tut- osan sijoittumista Lappeenrantaan. LTKK:n
7581: kimus sijoittuvat samalle paikkakunnalle tois- energiatekniikan tutkimus antaisi erinomaiset
7582: tensa läheisyyteen. mahdollisuudet esim. kotimaisten polttoainei-
7583: Näin on myös käytännössä jo tapahtunut den hyväksikäytössä tarvittavan uuden teknolo-
7584: Helsingin, Turun ja Tampereen osalta. VTT:n gian kehittämiseen Lappeenrannassa. Nämä ja
7585: toiminnan pääosa sijaitsee Otaniemessä Helsin- kaikki muutkin kysymykseen tulevat VTT:n
7586: gin teknillisen korkeakoulun yhteydessä ja toimintamahdollisuudet Lappeenrannassa tulisi
7587: VTT:n eräitä laitoksia on sijoitettu mainituille perusteellisesti viipymättä selvittää ja myös ryh-
7588: muihle paikkakunnille. tyä ensi tilassa käytännön toimenpiteisiin
7589: Sen sijaan asialle periaatteellisesti ilmaistus- VTT:n toiminnan aloittamiseksi Lappeenran-
7590: ta myötämielisyydestä huolimatta ei Lappeen- nassa.
7591: rannan teknillisen korkeakoulun yhteyteen ole Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun vä-
7592: toista1seksi sijoitettu VTT:n toimintoja. Kui- Httömässä yhteydessä on myös valtion omis-
7593: tenkin myös Lappeenrannan teknillinen korkea- tuksessa valmiiksi kaavoitettuna kaikkia ajatel-
7594: koulu muodostaa jo tällä hetkellä eräillä tekni!l- tavissa olevia VTT:n tarpeita varten riittävät
7595: lisen tutkimuksen ja opetuksen aloilla tärkeim- rakennusalueet, joilla rakentaminen voidaan
7596: män toimintapisteen Suomessa. Korkeakoulu- aloittaa milloin tahansa.
7597: laitoksen tulevat kehittämissuunnitelmat vah- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
7598: vistavat edelleen tätä kehitystä.
7599: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7600: sen opetus- ja tutkimustoiminnan ohella VTT:n 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7601: tiettyjen alojen tutkimuksen sijoittamista Lap- markan määrärahan käytettäväksi tarvit-
7602: peenrantaan puoltavat myös monet korkeakou- tavien toiminnallisten ja rakennusteknil-
7603: lun ympäristön rakenteesta johtuvat seikat. listen suunnitelmien laatimiseen Valtion
7604: Kaakkois-Suomessa sijaitsee pääosa maamme teknillisen tutkimuskeskuksen toimin-
7605: puunjalostusteollisuudesta. Alueella on myös nan aloittamiseksi Lappeenrannassa.
7606: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7607:
7608: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
7609: 166 1980 vp.
7610:
7611: Raha-asia-aloite n:o 162.
7612:
7613:
7614:
7615:
7616: Loikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusmahdolli-
7617: suuksien lisäämiseen teknillisissä korkeakouluissa.
7618:
7619:
7620: Ed u s kun n a 11 e.
7621:
7622: Maassamme on viime vuosina kiinnitetty Korkeakoulujen yhteydessä suoritettavan tut-
7623: runsaasti huomiota tieteellisen tutkimustyön kimustyön lisäämiseen näyttää olevan laajaa
7624: lisäämisen tarpeellisuuteen. Varsinkin teknilli- poliittista valmiutta. Tämä on välttämätöntä,
7625: sillä aloilla tutkimuksen ja tuotannon yhteydet koska ajankohtaiset tarpeet sekä huolehtiminen
7626: ovat läheiset. On havaittu, että tutkimus joh- maamme talouselämän kansainvälisestä kilpailu-
7627: taa jo lyhyen ajan kuluessa taloudellisiin tu- kyvystä vaativat huomattavia sijoituksia.
7628: loksiin. Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
7629: Viime vuonna kiinnittivät asiaan huomiota nioittavasti,
7630: mm. Tasavallan Presidentti ja eduskunta. Myös
7631: opetusministeriö on selvästi pyrkinyt tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7632: mahdollisuuksien lisäämiseen teknillisissä kor- 1981 tulo- ;a menoarvioon 50 000 000
7633: keakouluissa. Korkeakoulut itse toivovat pa- markan määrärahan tutkimusmahdolli-
7634: rempia· mahdollisuuksia mm. tilapäisen työ- suuksien lisäämiseksi teknillisissä kor-
7635: voiman palkkaamiseen tutkimustehtäviin sekä keakouluissa.
7636: sellaisia varoja, joiden käytöstä korkeakoulut
7637: voivat itse joustavasti päättää.
7638: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
7639:
7640: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila
7641: 1980 vp. '167
7642:
7643: Raha-asia-aloite n:o 163.
7644:
7645:
7646:
7647:
7648: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta lammastarkkailun ATK-
7649: sovellutukseen.
7650:
7651:
7652: E d u s k u n n a 11 e.
7653:
7654: Lammastalouden votmtstaminen ja lammas- telmä. Niiden käytännön toteutus on varojen
7655: määrän tuntuva lisääminen maassamme on sekä puutteen vuoksi valitettavasti siirtynyt ja jäi
7656: tuotantopoliittisesti että kansantaloudellisesti vuonna 1980 vieläkin toteutumatta. Yhdistyk-
7657: järkevää. Onhan villan ja lammasnahkojen koh- sen tulisi saada lisävaroja (70 000 mk). Sa-
7658: dalla omavaraisuutemme vain noin kolme pro- moin tilakohtaisen neuvonnan tehostaminen
7659: senttia ja lampaanlihaa riittää vain vajaat 200 Lapissa ja muilla kehitysalueillamme on mat-
7660: grammaa henkilöä kohden vuodessa. Tuotantoa kustuskustannusten nopean nousun vuoksi
7661: lisäämällä korotetaan omavaraisuusastettamme mahdotonta ilman yhdistykselle matkakustan-
7662: ja samalla vähennetään tuontia ja säästetään nusten korvauksiin myönnetyn määrärahan
7663: ulkomaan valuuttaa sekä osaltaan helpotetaan lisäämistä (20 000 mk) •
7664: painetta ylituotantoaloilla. Alan kehittäminen ja Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
7665: voimistaminen on mahdollista myös ja nimen- ehdotamme kunnioittaen,
7666: omaan maamme kehitysalueilla, joilla muita
7667: tuotantovaihtoehtoja on vähän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7668: Lammasmäärän lisäämisen ohella on Lam- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
7669: paanjalostusyhdistyksen johtaman käytännön 30.30.42 90 000 markkaa käytettä-
7670: jalostustyön ja tilakohtaisen neuvontatoiminnan väksi lammastarkkailun ATK-sovellu-
7671: tehostaminen välttämätöntä. Tätä varten on jo tukseen, pässien yksilötestaukseen ;a
7672: tehty perusteellinen valmistelutyö ja kehitetty neuvontamatko;en korvauksiin Lapissa
7673: oloihimme sopiva lampaiden tuotannontarkkai- ia Itä-Suomessa.
7674: lun ATK-ohjelma sekä pässien yksilötestimene-
7675: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7676:
7677: Matti Maijala Mikko Pesälä Urho Pohto
7678: Mauri Pekkarinen Håkan Malm Paavo Vesterinen
7679: Mikko Kaarna
7680: 168 1980 rd.
7681:
7682: Finansmotion nr 164.
7683:
7684:
7685:
7686:
7687: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av Malax
7688: å.
7689:
7690:
7691: T i 11 R i k s d a g e n.
7692:
7693: Det statliga anslaget för torrläggningsarbeten arbeten i åns övre lopp och i dess sidogrenar
7694: har under de senaste åren inte, på långt när, med privata medel. Därtill planeras dikning av
7695: matsvarat behovet. Väntetiden på statsstöd r~tt .stora skogsområden vars vatten skall ner
7696: och -bidrag har förlängts och uppgår för när- tili an.
7697: vatande tili ca 15 år från planeringen när det En pian för upprensning av ån har tidigare
7698: gäller mindre vattendrag. Samtidigt har det gjorts men avskrivits på grund av den oenighet
7699: satsats avsevärda resurser på skogsdikningar som rått kring planens förverkligande. Därtill
7700: vilket har ökat trycket på nedanför liggande anser sig vattendistriktet inte få tillräckligt
7701: vattendrag. Därtill har markägarna, när det med anslag för arbetets utförande.
7702: gäller mindre torrläggningsfötetag, avstått från Med hänvisning tili ovanstående motive-
7703: statsstöd och själva finansierat arbetena för att ringar anhåller undertecknade vördsamt om,
7704: få dem snabbare utförda.
7705: Dessa förhållanden har lett tili att bl. a. att Riksdagen i statsförslaget för år
7706: Malax å inte har rensats och att de uppifrån 1981 på moment 30.19.77 måtte upp-
7707: kommande vattenmassorna förorsakar avse- taga ett anslag om 500 000 mark för
7708: värde översvämningsskador på odlingarna. För påbörjande av upprensningarna i Malax
7709: närvarande utföres avsevärda torrläggnings- å.
7710: Helsingfors den 1.3 februari 1980.
7711: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7712: 1980 vp. 169
7713:
7714: Raha-asia-aloite n:o 164. Suomennos.
7715:
7716:
7717:
7718:
7719: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden joen perkaus-
7720: töiden aloittamiseksi.
7721:
7722:
7723: Ed u s kun n a 11 e.
7724:
7725: Valtion vuosittain kuivatustö1den suorittamis- huomattavia kuivatustöitä joen yläjuoksulla ja
7726: ta varten myöntämät määrärahat eivät ole viime sen sivubaareissa yksityisin varoin. Tämän li-
7727: vuosina läheskään vastanneet tarvetta. VaLtion säksi suunnitellaan meLko suurten metsäaluei-
7728: tuen ja avustuksen odottamisaika on pidentynyt den ojittamista, joiden vedet johdettaisiin jo-
7729: ja on nykyisin pienten vesien kohdalla n. 15 keen.
7730: vuotta suunnittelun alkamisesta. Samaan aikaan A]kaisemmin on tehty suunnitelma joen per-
7731: on sijoiteutu huomattavia varoja metsien ojituk- kaamiseksi, mutta se on peruutettu suunnitel-
7732: seen, milld on johtanut paineen kasvamiseen man toteuttamisen johdosta syntyneen erimieli-
7733: niiden alapuolella 'sijaitsevissa vesistöissä. Tä- syyden takia.
7734: män lisäksi maanomistajat ovat pienten kuiva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7735: tushankkeiden kohdalla luopuneet valtion tues- nioittavasti,
7736: ta ja rahoittaneet itse työt saadakseen ne pi-
7737: kemmin suoritetuiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7738: Tämä on johtanut siihen, että mm. Maalah- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7739: den jokea ei ole perattu ja että ylempää tulevat 30.19.77 500 000 markan määrärahan
7740: vesimas,sat aiheuttavat huomattavia tulvavahin- Maalahden joen perkaustöiden aloitta-
7741: koja viljelyksille. Tällä hetokellä suoritetaan mista varten.
7742: Helsing1ssä 13 päivänä helmikuuta 1980.
7743:
7744: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7745:
7746:
7747:
7748:
7749: 22 088000399}
7750: 170 1980 rd.
7751:
7752: Finansmotion nr 165 ..
7753:
7754:
7755:
7756:
7757: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för muddring av farleden
7758: vid Molpe fiskehamn.
7759:
7760:
7761: T i 11 R i k s d a g e n.
7762:
7763: Fisket har avsevärd betydelse för de öster- ut med fiskebåtarna. Den livligaste fiskesä-
7764: bottniska kustbyarna. Också om antalet yvkes- songen är under våren och just den årstiden är
7765: fiskare har nedgått så finnes det fortfarande också ofta vattenståndet som lägst. Våren 1978
7766: många som får sin utkomst från näringen. Men var vattenståndet, under längre perioder, så
7767: för att de skall kunna bedriva ,sitt yrke så lågt att båtarna inte kunde gå ut vilket natur-
7768: fordras att det finnes .farleder och Hskehamnar ligtvis medförde inkomstbortfall för fiskama.
7769: som gör det möjUgt att komma fram med Fiskarna ·som, i utövandet av sitt yrke, i hög
7770: båtar och annan behövlig utrustning. 1 Molpe gvad är beroende av vädrets makter borde åt-
7771: by i Korsnäs så har uppmuddringen av farleden minstone ha hamnanläggningar som möjliggör
7772: vid fiskehamnen länge varit aktuell. Fiskarna båttrafik oberoende av vattenståndet.
7773: har varit i kontakt med Väg- och Vattenbygg- Med hänvisning till ovanstående motivering
7774: nadsdistriktet och undersökningar av farleden anhåller underteokna:de om,
7775: har gjorts. De totala kostnaderna för uppmudd-
7776: ringsarbetena beraknas uppgå till ca 120 000 att Riksdagen i statsförslaget för år
7777: mk varav fiskarna själva är beredda att stå 1981 måtte upptaga ett anslag om
7778: får en del. Uppmuddringen brådskar på grund 100 000 mark för muddring av farleden
7779: av att det tidv1s t.o.m. är omöjligt att komma vid Molpe fiskehamn.
7780: Helsingfovs den 14 februari 1980.
7781:
7782: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7783: 1980 vp. 171
7784:
7785: Raha-asia-aloite n:o 165. Suomennos.
7786:
7787:
7788:
7789:
7790: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Molpen kalasataman väy-
7791: län ruoppausta varten.
7792:
7793:
7794: Ed u s kurin a 11 e.
7795:
7796: Kalastuksella on huomattava merkitys Poh- laan keväällä ja juuri tähän vuodenaikaan ve-
7797: janmaan rannikkokylille. Vaikka ammattikalas- den korkeus on usein alimmillaan. Vuoden
7798: tajien määrä on vähentynyt, vielä monet saavat 1978 keväällä veden korkeus oli pitkiäkin
7799: toimeentulonsa tästä elinkeinon haarasta. Mut- aikoja niin alhainen, etteivät veneet juuri pääs-
7800: ta jotta he voisivat harjoittaa ammattiaan, tar- seet merelle, mistä luonnollisena seurauksena
7801: vitaan väyliä ja kalasatamia, jotta venein ja oli kalastajien tulojen menetys. Kun kalastajat
7802: asianmukaisin varustein päästäisiin liikkumaan. ovat ammattiaan harjoittaessaan huomattavassa
7803: Korsnäsin Molpen kylässä on kalasataman väy- määrin riippuvaisia ilmojen haltijoista, heillä
7804: län ruoppaus ollut kauan ajankohtainen. Kalas- pitäisi olla ainakin sellaiset satamalaitteet, jotka
7805: tajat ovat olleet yhteydessä tie- ja vesiraken- tekevät veneliikenteen riippumattomaksi veden
7806: nuspiiriin ja väylää koskevia tutkimuksia on korkeudesta.
7807: tehty. Ruoppaustöiden kokonaiskustannusten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7808: arvioidaan nousevan n. 120 000 markkaan, jos-
7809: ta kalastajat ovat osittain valmiit vastaamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7810: itse. Ruoppaustyöllä on kiire sen johdosta, että 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
7811: kalastusveneiden on aika-ajoin jopa mahdotonta markan määrärahan Molpen kalasata-
7812: päästä merelle. Kalastuskausi on vilkkaimmil- man väylän ruoppausta varten.
7813: He1singissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
7814:
7815: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
7816: 172 1980 vp.
7817:
7818: Raha-asia-aloite n:o 166.
7819:
7820:
7821:
7822:
7823: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven metsä-
7824: koulun suunnitteluun.
7825:
7826:
7827: E d u s k u n n a 11 e.
7828:
7829: Haapajärven kaupungissa toimii tällä hetkellä myös estämässä kipeästi tarvittavaa koulutuk-
7830: Vallinkorvan metsäkoulun alaisuudessa väliai- sen jatkokehittelyä.
7831: kaisen ammatillisen koulutuksen määrärahojen Uuden metsäkoulun rakentamiseksi laaditaan
7832: turvin metsäalan perusopetusjakso sekä metsu- kaupungin toimesta esisuunnitelmat niiden oh-
7833: rien erikoistumisjakso. Niinikään toiminnassa jeiden mukaisesti, jotka ammattikasvatushalli-
7834: on Taivalkosken metsäkonekoulun alaisuudessa tukselta on metsäkouluille annettu. Koulu on
7835: ns. Arvolan kurssikeskus. Täällä on annettu tarkoitus rakentaa Kalajokilaakson maatalous-
7836: täydennyskoulutusta myös yksityisille yhtiöille, oppilaitoksen välittömään läheisyyteen valtion
7837: Vapolle ja valtion metsäorganisaatiolle. Metsä- omistamalle maaJlle. Tällä saavutettaisiin monia
7838: alan koulutus on 1970-luvulla täten vakiintu- etuja mm. yhteisten opettajavoimien käytön sa-
7839: nut Haapajärvellä. Tämä ilmenee myös siitä, moin kuin oppilashuolionkin osalta. Jotta
7840: että Oulun lääninhallitus on keskiasteen suun- uuden koulun rakentaminen saataisiin mahdolli-
7841: nitelmia laatiessaan määritellyt ko. paikkakun- simman pian aikaan, olisi ensi vaiheessa varat-
7842: nan yhdeksi pysyväksi koulupisteeksi. tava suunnittelua varten määräraha valtion ensi
7843: Toimintaa ylläpidetään tällä hetkellä kolmes- vuoden tulo- ja menoarviossa.
7844: sa eri paikassa väliaikaistiloissa. Oppilaiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7845: asuntojärjestelyt on jouduttu järjestämään nel-
7846: jään eri kohteeseen. On selvää, että tällainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7847: toimintojen hajallaan oleminen on vaikeutta- 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
7848: massa tehokasta kou:lutustoimintaa ja toisaalta markkaa Haapajärven metsäkoulun
7849: suunnittelua varten.
7850: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7851:
7852: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
7853: 1980 vp. 173
7854:
7855: Raha-asia-aloite n:o 167.
7856:
7857:
7858:
7859:
7860: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion eläinlääketie-
7861: teellisen laitoksen aluelaboratorion suunnitteluun Ouluun.
7862:
7863:
7864: Eduskunnalle.
7865:
7866: Helsingi,s,sä tmm1van Valtion eläinlääketie- Esimerki<ksi Helsingissä VEL:n ja Helsingin
7867: teelhsen laitoksen ( VEL) lisäksi suunnitellaan yliopiston vastaavien laitosten yhteistyö on var-
7868: pemstettavaksi eri puolille maata em. laitoksen sin kiinteä. Oulun yliopiston ilmoituksen mu-
7869: aluelaboratorioita. Kuluvan vuoden valtion tulo- kaan myös Oulussa voidaan luoda vastaava
7870: ja menoarviossa on määräraha Kuopioon perus- toiminnallinen yhteistyö, kun aluelaboratorio
7871: tettavaa aluelaboratoriota varten. Oulu on yksi perustetaan.
7872: aluelaboratorioiden suunnitelluista sijaintipaik- Tässä yhteydessä ei ole syytä unohtaa niitä
7873: kakunnista. mahdollisuuksia, joita yhteistoiminta tämän
7874: Aluelaboratorioiden perustamista eri puolille aluelaboratorion ja Oulun yliopiston jo nyt har-
7875: maata on pidettävä täysin o1keana. Samalla on joittaman poron- j.a riistantutkimuksen kanssa
7876: syytä korostaa sitä, että Oulun aluelaboratorio toisi mukanaan puhumattakaan niistä yhteis-
7877: olisi perustettava mahdollisimman pian ja mää- työmahdollisuuksista, jotka aukenev~at, kun
7878: rärahat tätä varten olisi varattava valtion vuo- riista- ja kalatalouden tuukimuslaitos 'siirretään
7879: den 1981 tulo- ja menoarvioon. Ouluun.
7880: Perusteluina Oulun aluelaboratorion kiireelli- Aluelaboratorion tarvitsemat tilat vo1daan
7881: selle pems.tamiselle voidaan esittää mm. seu- järjestää suhteellisen pian, joten tämäkään ei
7882: raavaa: Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) aseta esteitä nopealle päätöksenteolle aluelabo-
7883: on etäällä Helsingistä, joten VEL:n palvelusten ratorion perustamiselle Ouluun.
7884: hyväksikäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi karjanhoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7885: don painopiste on jatkuvasti sii,rtynyt pohjoista nioittavasti,
7886: kohti. Tässä yhteydessä on syytä todeta vuo-
7887: sittain toistuvat tularemiaepizootiat jäniksissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7888: samoin kuin riistan tautitutkimukset sekä ka- 1981 tulo- ja menoarvioon valtion eläin-
7889: lanviljelytoiminnan merkityksen lisääntyminen. lääketieteellisen aluelaboratorion suun-
7890: Aluelaboratorio Oulussa pystyisi tehokkaasti nitteluun Ouluun 100 000 markkaa ja
7891: palvelemaan lähes puolta valtakuntaa. aluelaboratorion johtajan ( B 4) viran,
7892: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion toimin- ylimääräisen laborantin toimen (V 14),
7893: taedellytyksiä Oulussa tukisivat voimakkaasti ylimääräisen toimistosihteerin toimen
7894: Oulun yliopiston lääketieteen ja luonnontieteen (V 12) ja ylimääräisen vahtimestari-
7895: tiedekunnat omine laitoksineen (mm. eläinlääke- autonkuljettajan toimen (V 12) perus-
7896: tieteen, m.i!krobiologian ja patologian laitokset). tamista varten lisäksi 100 000 markkaa.
7897: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7898:
7899: Kalevi Mattila J. Juhani Kortesalmi
7900: Helvi Hyrynkangas Mauno Manninen
7901: Matti Ruokola
7902: 174 1980 vp.
7903:
7904: Raha-asia-aloite n:o 168.
7905:
7906:
7907:
7908:
7909: Mattila: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen tukemiseen.
7910:
7911:
7912: E d u s k u n n a 11 e.
7913:
7914: Keksintötoiminnan kannustamiseksi pitäisi Keksintötoimintaan tapahtuva investointi olisi
7915: kiireesti ottaa käyttöön palkkiojärjestelmä, jossa teollisuusinvestointien tapaan vapautettava ve-
7916: patenttiin johtavasta suomalaisesta keksinnöstä rotuksesta. Sitä kautta luotaisiin uutta tuotan-
7917: maksettaisiin keksijälle paLkkio, sillä jokainen toa ja uusia työpaikkoja.
7918: patentoitu keksintö, vai,kkei se johtaisikaan Keksijä- ja patenttialan koulutusta olisi kehi-
7919: tuotantoon, edistää alansa ja koko yhteiskunnan tettävä ottamalla teknillisiin korkeakouluihin ja
7920: kehitystä. ammattikouluihin keksintötoimintaa ohjaavaa ja
7921: Keksintötoimintaa olisi tuettava turvaamaHa patenttilainsäädäntöä selventävää koulutusta.
7922: keksijöille toimeentulon >takaavat palkkaedut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7923: riippumatta siitä, missä prosessin vaiheessa he taen,
7924: työtään tekevät. Ideari:kkaalle keksijä-, tuoteke-
7925: hittelijä- ja tutkijaominaisuuksia Osoittavalie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7926: olisi kannustukseksi maksettava erityistä keksi- 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
7927: jälisää. kan määrärahan käytettäväksi keksintö-
7928: Verolainsäädäntöä olisi uudistettava, ettei se jen tukemiseen ja keksijöiden kannusta-
7929: olisi esteenä itsenäiselle keksintötoiminnalle. miseen.
7930: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
7931:
7932: Kalevi Mattila
7933: 1980 vp. 175
7934:
7935: Raha-asia-aloite n:o 169.
7936:
7937:
7938:
7939:
7940: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian professorin
7941: viran perustamiseen Helsingin yliopistoon.
7942:
7943:
7944: Ed u s kun n a 11 e.
7945:
7946: Vanhusten osuus maamme väestöstä on vii- opistoissamme. Geriatrian erikoisalan kehittä-
7947: me vuosina jatkuvasti kasvanut. Yli 65-vuo- misestä on myönteisiä kansantaloudellisia tu-
7948: tiaita on jo nyt 10 % väestöstä ja vanhus- loksia ja inhimillisen hoidon kannalta myön-
7949: ten osuus kasvaa edelleen 1980-luvulla. Hel- teisiä kokemuksia yli 30 vuoden ajalta. Esi-
7950: singissä vanhusten osuus on vielä keskimää- merkiksi Englannissa sairaansijatarve vanhusten
7951: räistä suurempi. kohdalla on vain noin 1/3 siitä, mikä se on
7952: !kääntymisen myötä voimavarat vähenevät Pohjoismaissa.
7953: ja kunto heikkenee. Vanhuuteen liittyvät mo- On ilmeistä, että geriatrian erikoisalan asian-
7954: net samanaikaiset sairaudet kuten sydämen tuntemuksen kasvun ansiosta pystytään sai-
7955: toiminnanvajaus, sokeritauti, verisuonten kalk- raudet toteamaan ja hoitamaan jo varhaisvai-
7956: keutuminen, nivelkulumat ja virtsatietulehduk- heessa. Tällöin ehkäistään vaikeiden ja palau-
7957: set. Myös psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat tumattomien komplikaatioiden syntyminen.
7958: vähenevät, ja mielenterveyteen kohdistuva rasi- Tämä osaltaan johtaa vanhusten sairaalahoidon
7959: tus kasvaa. tarpeen myöhentymiseen ja vähenemiseen.
7960: Monesti on vaikea erottaa erilaiset sairaus- Näin aikaansaadaan huomattavia kimsantalou-
7961: tilat normaaliin vanhenemis·een kuuluvista dellisia säästöjä ja edistetään myös ikääntyneen
7962: ilmiöistä. Vanhuksilla sairausoireet, niiden vaa- väestönosan elämän inhimillisyyttä ja mielek-
7963: tima tutkimus ja hoito ovat ratkaisevasti eri- kyyttä.
7964: laiset kuin muilla ikäryhmillä. Esimerkiksi van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7965: huksen masennus- ja sekavuustila saattaa olla nioittaen,
7966: varoitus uhkaavasta fyysisestä sairaudesta. Hoi-
7967: don viivästyminen tällaisessa tilanteessa johtaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7968: monesti palautumattomiin vaurioihin. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7969: Vanhusten hoidon tason turvaaminen ja ke- 29.10.01 120 000 markkaa geriatrian
7970: hittäminen edellyttää geriatrian erikoisalan professorin viran perustamiseksi Hel-
7971: asiantuntemusta. Maassamme ei ole kuitenkaan singin yliopiston lääketieteelliseen tiede-
7972: kuin yksi geriatrian erikoisalan professuuri yli- kuntaan.
7973: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
7974:
7975: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
7976: Esko Almgren Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
7977: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
7978: 176 1980 vp.
7979:
7980: Raha-asia-aloite n:o 170.
7981:
7982:
7983:
7984:
7985: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetystyöntekijöiden
7986: lasten koulukustannusten kattamiseen.
7987:
7988:
7989: E d u s kun n a 11 e.
7990:
7991: Peruskoulua koskevan lain mukaan kaikilla malaisen yhteiskunnan jäseniä. Heidän lapsensa
7992: Suomen lapsilla riippumatta heidän vanhem- ovat Suomen kansalaisina oppivelvollisia aina
7993: piensa taloudellisesta asemasta tulee olla yhtä- 16. ikävuoteen saakka. Tämän velvollisuuden
7994: läinen oikeus maksuttomaan yleiseen peruskas- lasten vanhemmat ja lähetysjärjestöt ovat ym-
7995: vatukseen peruskoulussa. märtäneet ja joutuneet mahdollisuuksiinsa ver-
7996: Periaatteessa pitäisi kaikkien kansalaisten rattuna kohtuuttomin ponnistuksin järjestä-
7997: olla samassa as·emassa. Mutta ne lasten van- mään oppivelvollisuusikäisille lapsilleen perus-
7998: hemmat, jotka toimivat lähetysjärjestöjen pal- kasvatuksen omilla varoillaan.
7999: veluksessa ulkomaisilla työkentillä, eivät ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8000: kouluasioissa tasa-arvoisessa asemassa yhteis- nioittaen,
8001: kunnan palvelujen suhteen verrattuna Suomes-
8002: sa koulua käyviin lapsiin. Toisaalta on selvää, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8003: että ulkomaille siirtolaisiksi muuttaneet Suo- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8004: men kansalaiset eivät voi saada suomalaisen 29.98.23 4 000 000 markkaa käytettä-
8005: yhteiskunnan palveluksia myöskään koulu- väksi lähetystyöntekijöiden lasten kou-
8006: asioissa. Sen sijaan lähetystyössä olevien lähe- lukustannusten kattamiseen.
8007: tysjärjestöjen työntekijät ovat jatkuvasti Suo-
8008: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8009:
8010: Impi Muroma Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
8011: Esko Almgren Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8012: Erkki Korhonen Jorma Fred Sauli Hautala
8013: 1980 vp. 177
8014:
8015: Raha-asia-aloite n: o 171.
8016:
8017:
8018:
8019:
8020: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkai-
8021: sutoiminnan tukemiseen.
8022:
8023:
8024: Ed u s kun n a 11 e.
8025:
8026: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8027: hän kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen nioittaen,
8028: peruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia
8029: sitten, mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8030: rin säilymistä. Alkaneen myönteisen kehityksen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8031: turvaamiseksi ja monipuolistamiseksi tulee saa- 29.99.50 150 000 markkaa käytettä-
8032: menkielistä julkaisutoimintaa tukea nykyistä väksi saamenkielisen julkaisutoiminnan
8033: voimakkaammin. Tällöin mahdollistetaan myös tukemiseen.
8034: hengellisen kirjallisuuden kääntäminen ja tuot-
8035: taminen saamen kielellä.
8036: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8037:
8038: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8039: Esko Almgren Sauli Hautala Asser Stenbäck
8040: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
8041:
8042:
8043:
8044:
8045: 23 088000399}
8046: 178 1980 vp.
8047:
8048: Raha-asia-aloite n:o 172.
8049:
8050:
8051:
8052:
8053: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen ja sie-
8054: nien talteenoton tehostamiseen.
8055:
8056:
8057: E d u s kun n a 11 e.
8058:
8059: Suomen metsissä kasvaa puun ohella runsaas- viipyvät, on löydettävä uusia keinoja erityisesti
8060: ti marjoja ja sieniä, joiden talteenotto, jalostus nuorten työllistämiseksi. Marjojen ja sienien
8061: ja vienti antavat. jo nyt tuloja haja-asutusaluei- talteenotto olisi eräs tällainen mahdollisuus.
8062: den väestölle. Talteenottoa tehostamalla marja- Nuorille työttömille tuleekin järjestää alan kou-
8063: ja sienisadon arvoa voitaisiin kohottaa huomat- lutusta ja työttömyyskorvausten maksamisen si-
8064: tavasti nykyisestään. Se edellyttää kuitenkin jasta heidät tulee työllistää mm. marjojen ja
8065: valtiovallalta määrätietoista toimintaa keräyk- sienien poimimisella. Tämän vaihtoehdon myön-
8066: sen ja markkinoinnin järjestämiseksi. Sienien teisiä kokemuksia on saatu eräästä kehitysalue-
8067: poimintaan liittyvät myrkyllisten sienilajikkei- kunnasta, jossa nuoret ovat poimineet marjoja
8068: den aiheuttamat vaaratekijät voidaan poistaa kunnan koululaitosta varten.
8069: järjestämällä sienien kerääjille koulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8070: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ha- nioittaen,
8071: janainen keräilyorganisaatio, joka nykyisellään
8072: muodostuu asiasta :kiinnostuneista yksityisistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8073: yrittäjistä. Sisäänostojen määrän ratkaisee lä- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
8074: hinnä jatkokäsittelylaitosten, pakastamoiden, uudelle momentille 5 000 000 markan
8075: hillo- ja mehutehtaiden ja varastojen kapasi- määrärahan käytettäväksi marjojen ja
8076: teetti. sienien talteenottoa edistävään neuvon-
8077: Kun on ilmeistä, että taloudellinen elpymi- tatyöhön sekä mainittujen tuotteiden
8078: nen ja sen johdosta työttömyyden väheneminen viennin edistämiseen.
8079: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8080:
8081: Impi Muroma Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
8082: Esko Almgren Jorma Fred Sauli Hautala
8083: Erkki Korhonen Asser Stenbäck
8084: 1980 vp. 179
8085:
8086: Raha-asia-aloite n:o 17.3.
8087:
8088:
8089:
8090:
8091: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon tu-
8092: kemiseen.
8093:
8094:
8095: E d u s k u n n a 11 e.
8096:
8097: Lapsiperheiden toimeentuloturva on viime siaan, mikäli he salSlvat yhteiskunnan tukea.
8098: vuosina heikentynyt. Yhteiskunnan toimen- Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen mak-
8099: pitein on lapsille luotava hyviä päivähoito-olo- samisperusteita määrättäessä tulee huomioida
8100: suhteita, mutta samalla on lasten vanhemmille Espoossa usean vuoden ajan maksettu tulosi-
8101: ja huoltajille suotava mahdollisuus hoitaa itse donnainen kotihoidon tuki, josta on saatu
8102: lapsensa. Lasten päivähoidosta annetun lain myönteisiä kokemuksia. Tulosidonnaisen koti-
8103: (36/73) 1 §:n 2 momentin mukaan lasten hoidon tuen avulla voidaan myös yksinhuolta-
8104: päivähoidolla tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa jille antaa mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan
8105: yksityiskodissa. Omien lasten hoitoa ei lasten itse lapsiaan.
8106: päivähoidosta annetussa laissa ole suljettu pois Vuodesta 1978 meneillään oleva lasten koti-
8107: perhepäivähoidon käsitteestä. Perhepäivähoi- hoidontukikokeilu on osoittanut myös, että
8108: doksi ei kuitenkaan katsota oman lapsen hoitoa huoltoavun tarve väheni niissä perheissä, jotka
8109: eikä kodissa työskentelevän kotiapulaisen tai saivat kotihoidon tukea ja jotka ennen sitä oli-
8110: hoitajan suorittamaa lapsen hoitoa. vat olleet huoltoavun tarpeessa.
8111: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ratkaista Kotihoito on osoittautunut taloudelliseksi,
8112: vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. turvalliseksi ja lapsen tasapainoista kehitystä
8113: On tarjottava sellaisia vaihtoehtoja, joita koko- tukevaksi hoitovaihtoehdoksi.
8114: naisvaltainen lasten päivähoitokysymysten jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8115: jestäminen edellyttää. On mahdollistettava jom- nioittaen,
8116: malle kummalle vanhemmista mahdollisuus jää-
8117: dä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8118: Kotona tapahtuvan hoidon tukemisen avulla 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8119: helpotettaisiin osaltaan vaikeata työllisyystilan- 33.15.32 200 000 000 markkaa käytet-
8120: netta erityisesti nuorten osalta. Onhan 70 % täväksi lasten kotona tapahtuvan hoidon
8121: pienten lasten äideistä tutkimusten mukaan ha- tukemiseen.
8122: lukkaita jäämään kotiin hoitamaan omia lap-
8123: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8124:
8125: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8126: Esko Almgren Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8127: Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8128: 180 1980 vp.
8129:
8130: Raha-asia-aloite n:o 174.
8131:
8132:
8133:
8134:
8135: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten lastenkotien
8136: käyttökustannuksiin.
8137:
8138:
8139: Ed u s kun n a 11 e.
8140:
8141: Viime vuosina sosiaaliturvaa kehitettäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8142: ovat lastenkodeissa kasvatettavat lapset jääneet nioittaen,
8143: _vaille riittävää tukea. Erityisesti yksityisten
8144: lastenkotien toimintaedellytykset ovat heiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8145: tyneet ja niiden valtionapu on ollut täysin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8146: riittämätön, jotta nämä lastenkodit olisivat voi- 33.41.51 5 000 000 markkaa käytettä-
8147: neet suoda viihtyisän kasvuympäristön lapsille. väksi yksityisten lastenkotien käyttö-
8148: Myös lastenkotilapsille tulee taata turvalli- kustannuksiin.
8149: nen, viihtyisä ja mahdollisimman kodinomai-
8150: nen kasvuympäristö.
8151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
8152:
8153: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8154: Esko Almgren Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8155: Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8156: 1980 vp. 181
8157:
8158: Raha-asia-aloite n:o 175.
8159:
8160:
8161:
8162:
8163: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
8164: seen kehitysvammaisille.
8165:
8166:
8167: E d u s k u n n a 11 e.
8168:
8169: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto
8170: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- ja kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalve-
8171: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. luja.
8172: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvammais-
8173: soveltuvien asuntojen puute sekä ns. päivä- ten hoitolaitoksissa että etenkin kunnallisko-
8174: hoitopalvelujen järjestäminen. deissa ja mielisairaaloissa. Kehitysvammaisten
8175: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat laitoshoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat kustan-
8176: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen nukset ovat moninkertaiset verrattuna avo-
8177: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va- hoitopalvelujen ja sopivien asuntojen aikaan-
8178: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- saamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
8179: mätön. Maassamme on arvioiden mukaan noin Avohoito antaisi kehitysvammaiselle mah-
8180: 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehitysvam- dollisuuden elää omassa kodissa ja se on siten
8181: maista, mutta heille soveltuvia asuntola- ja yksilön kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tä-
8182: tukiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. män vuoksi on tärkeää, että valtion tulo- ja
8183: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- menoarvioon varataan määräraha, jonka avulla
8184: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asun- kehitysvammaisten asuntopulaa voitaisiin hel-
8185: toihin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäi- pottaa.
8186: si kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8187: tua työelämään. Tämä edistäisi heidän mielen- nioittaen,
8188: terveyttään ja saisi heidät tuntemaan itsensä
8189: hyödyllisiksi kansalaisiksi. Myös hoitokustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8190: nukset vähenisivät. 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
8191: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri markan määrärahan käytettäväksi asun-
8192: määrä kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät tojen rakentamiseen kehitysvammaisille.
8193: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1980.
8194:
8195: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8196: Esko Almgren Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8197: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8198: 182 1980 vp.
8199:
8200: Raha-asia-aloite n:o 176.
8201:
8202:
8203:
8204:
8205: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kotiavustaja-
8206: toiminnasta aiheutuvien käyttökustannusten peittämiseen.
8207:
8208:
8209: Eduskunnalle.
8210:
8211: Vanhusten huoltotilanne on monessa kunnas- veluja lisäämällä voidaan avohoitoa tehostaa ja
8212: sa erittäin va~kea 1ja ~suur1s>Sa kaupungeissa laitospaikkojen tarvetta tasapainottaa.
8213: lähes kestämätön. Tilanne vaikeutuu entises- Monet nykyisin laitoksissa hoidettavista van-
8214: tään 1980-luvulla, kun vanhusten määrä ~kasvaa. huksista 'selviytyisivät kotihoidossa, jolloin hoi-
8215: Suuri osa 65 vuotta täyttäneistä selviytyisi koti- tokustannukset olisivat alhaisemmat. Lisäksi
8216: hoidossa mahdollisesta pitkäa~kaissairaudestaan kotihoito on useissa tapauksissa yksilön kan-
8217: huolimatta säännöllisten kodinhoitopalvelujen nalta inhimillinen ja myönteinen vaihtoehto.
8218: avulla. Kodinhoitopalvelujen avulla ,voidaan lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8219: toshoidon tarvetta vähentää ja myöhentää. Ny- nioittaen,
8220: kyinen kotiavustajamäärä on kuitenkin täysin
8221: riittämätön, ja tarve ,kasvaa jatkuvasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8222: Eduskunta kiinnitti vuoden 1980 tulo- ja 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8223: menoawion käsittelyn yhteydessä huomiota 33.56.31 10 000 000 markkaa käytettä-
8224: kodinhoitotoiminnan tehostam1starpeeseen eri- väksi avustuksena kunnille kotiavustaja-
8225: tyisesti suurissa kaupungeissa. Kodinhoitopal- toiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
8226: nuksiin.
8227: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8228:
8229: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8230: Esko Almgren Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8231: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8232: 1980 vp. 183
8233:
8234: Raha-asia-aloite n:o 177.
8235:
8236:
8237:
8238:
8239: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta farmaseutin viran pe-
8240: rustamiseen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myrky-
8241: tyskeskukseen.
8242:
8243:
8244: Ed u s kun n a 11 e.
8245:
8246: Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmis- HYKS:n lastentautien klinikan myrkytys-
8247: tä myrkytyksiin. Myrkytysten vuoksi joutuu informaatiokeskuksen toimintaedellytykset ovat
8248: vuosittain sairaalahoitoon 5 000-6 000 poti- viime vuosina parantuneet, kun tarvittavan
8249: lasta. HYKS:n lastentautien klinikalla hoide- tiedon käyttökelpoisuus ja ajankohtaisuus on
8250: taan vuosittain 300-400 lasten myrkytystapa- varmistettu oman kortiston ja mikrofilmeille
8251: turmaa. Arvioiden mukaan Suomessa tapahtuu tallennetun tietopaketin avulla, joiden tiedot
8252: vuosittain 10 000-50 000 pikkulasten tapa- ajanmukaistetaan kolmen kuukauden välein.
8253: turmaista myrkytystä. Jo nämä tilastotiedot Myrkytyskeskuksen tämänhetkinen vaikea
8254: osoittavat, että myrkytykset aiheuttavat Suo- ongelma on päivystysajan toiminnan turvaami-
8255: messa jokseenkin yhtä paljon kuolleisuutta ja nen. Suuri osa 10 000 vuosittaisesta tieduste-
8256: sairastuvuutta kuin liikennetapaturmat. lusta tulee päivystysaikana, jolloin päivystävä
8257: Myrkytystapaturmien ennaltaehkäisyä ja ensi- lääkäri ottaa vastaan puhelut. Tiedustelujen
8258: apuneuvontaa varten tarvitaan hyvin toimiva määrän kasvaessa ja keskittyessä ilta- ja viikon-
8259: myrkytysinformaatiokeskus. HYKS:n lasten- loppuaikaan päivystävän lääkärin työ häiriin-
8260: tautien klinikan tiloissa nykyisin toimiva myr- tyy. Toisaalta lääkärit eivät voi kiireisinä päi-
8261: kytysinformaatiokeskus palvelee koko maata. vystysaikoina paneutua riittävästi tietojen anta-
8262: Keskuksen henkilöstöön kuuluvat lääkäri, 1 1>'2 miseen.
8263: farmaseuttia ja toimistoapulainen. Tämän hen- HYKS :n myrkytystietokeskuksen nykyinen
8264: kilöstön avulla voidaan myrkytys.tietokeskuk- kestämätön tilanne korjaantuisi olennaisesti,
8265: seen tuleviin tiedusteluihin vastata maanan- mikäli keskukseen perustettaisiin farmaseutin
8266: taista perjantaihin klo 8-18. Muina aikoina virka päivystysajan henkilöstöjärjestelyjen hoi-
8267: tiedustelut ottaa vastaan lastentautien klinikan tamiseksi.
8268: päivystävä lääkäri. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8269: Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että nioittaen,
8270: myrkytysinformaatiokeskus soveltuu sijainnil-
8271: taan parhaiten lastensairaalan tai muun toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8272: van sairaala:kompleksin yhteyteen. Tällöin neu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8273: vonnassa säilyy kosketus kliiniseen työhön ja 33.76.39 50 000 markkaa käytettäväksi
8274: siten voidaan välttyä liialliselta teoreettisuu- farmaseutin viran perustamiseen Hel-
8275: delta. Myrky.tyskeskuksen nykyinen sijainti on singin yliopistollisen keskussairaalan
8276: tarkoituksenmukainen etenkin kun noin 60 % myrkytystietokeskukseen 1. 1. 1981 al-
8277: tiedusteluista koskee lapsipotilaiden myrkytys- kaen.
8278: tapaturmia.
8279: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8280:
8281: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8282: Esko Almgren Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8283: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8284: 184 1980 vp.
8285:
8286: Raha-asia-aloite n:o 178.
8287:
8288:
8289:
8290:
8291: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuuoman kuntou-
8292: tuksen järjestämisekS!i. sotaveteraaneille.
8293:
8294:
8295: E d u s k u n n a 11 e.
8296:
8297: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme tulee kokonaan kustantaa valtion varoista, kos-
8298: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- ka veteraanien eläkkeet monessa tapauksessa
8299: dentilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden ovat vielä varsin alhaisia.
8300: huonokuntoisia sekä erityisen kuntoutuksen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8301: hoidon tarpeessa. nioittaen,
8302: Rintamaveteraanien kuntoutusta varten
8303: maassamme toimii useita kuntoutuslaitoksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8304: Ongelmana on kuitenkin, että nämä kuntoutus- 1981 tulo- ia menoarvioon 25 000 000
8305: laitokset joutuvat perimään potilailtaan varsin markan määrärahan käytettäväksi mak-
8306: huomattavia maksuja. Kuntoutuksen tarpeessa sutloman kuntoutuksen ;a muun tarvit-
8307: oleva veteraani jää varojen puutteen vuoksi tavan lääkinnällisen hoidon turvaamiseen
8308: usein ilman tarvitsemaansa hoitoa. sotiemme veteraaneille.
8309: Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito
8310: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
8311:
8312: Impi Muroma Olavi Ronkainen Jorma Fred
8313: Esko Almgren Antero Juntumaa Asser Stenbäck
8314: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Sauli Hautala
8315: 1980 vp. 185
8316:
8317: Raha-asia-aloite n:o 179.
8318:
8319:
8320:
8321:
8322: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
8323: opiston rakennusavustukseen.
8324:
8325:
8326: E d u s k u n n a 11e.
8327:
8328: Etelä-Pohjanmaan Opisto Ilmajoen kunnassa loutta. Eduskunta onkin v:n 1980 tulo- ja
8329: on kuluvan vuoden keväällä aloittamassa vält- menoarviossa myöntänyt opiston rakentamiseen
8330: tämättömäksi osoittautunutta osittaista uudis- 600 000 markan avustuksen. Avustusta on
8331: rakentamista. Niin opiston päärakennus kuin välttämättä jatkettava seuraavina vuosina.
8332: myös oppilasasunwlat tarvitsevat osaksi uudis- Muuten taloudelliset vaikeudet käyvät ylivoi-
8333: rakentamista osaksi peruskorjausta. Näin mm. maisiksi.
8334: siksi, että paloviranomaiset ovat uhanneet an- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8335: taa lähiaikoina jopa rakennuksen käyttökiellon.
8336: Rakennussuunnitelma on kou1uhallituksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8337: hyväksytty. Ensimmäisen vaiheen kustannus- 1981 tulo- ja menoarvioon 800 000
8338: arvio on n. 3,5-3 milj. mk. Opisto, kuten markan määrärahan rakennusavustuk-
8339: useimmat muutkin kansanopistot, kamppailee seksi Etelä-Pohjanmaan opistolle Ilma·
8340: suurten taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vel- joella.
8341: kojen hoitokulut rasittavat jo muutenkin ta-
8342: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8343:
8344: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski Veikko Pihlajamäki
8345:
8346:
8347:
8348:
8349: 24 088000399]
8350: 186 1980 vp.
8351:
8352: Raha-asia-aloite n:o 180.
8353:
8354:
8355:
8356:
8357: Mäki-Hakola yu.: Määrärahan osoittamisesta Kouran-Putulan
8358: maantien perusparantamiseen.
8359:
8360:
8361: Ed u sk unn alle.
8362:
8363: Eduskunta lausui vuoden 1974 tulo- ja meno- Sen sijaan paikallisille asukkaille tie on jatkuva
8364: arvion yhteydessä, että olisi ryhdyttävä toimen- hankaluuden aiheuttaja. Tiesuunnitelma on val-
8365: piteisiin Veneskosken-Kouran-Putulan maan- mis, joten tietyöhön voitaisiin ryhtyä koska ta-
8366: tien parantamiseksi. Tämän johdosta onkin hansa.
8367: sitten suoritettu tievälin Veneskoski-Koura Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8368: parantaminen. Työ on kuitenkin keskeytynyt. nioittaen,
8369: Tie on niin vilkasliikenteinen, ettei se sorapääl-
8370: lysteisenä säily tyydyttävässä kunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8371: Sekä Alavuden että Nurmon kunnat ovat 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
8372: jatkuvasti esittäneet toivomuksia tieviranomai- markan määrärahan Kouran-Putulan
8373: sille ko. maantien peruskorjaamiseksi. Pitempi- maantien parantamiseen Alavuden ja
8374: matkaiset välttävätkin tämän tien kautta kul- Nurmon kunnissa.
8375: kemista ajaen mieluimmin pitempiä kiertoteitä.
8376: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8377:
8378: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
8379: 1980 vp. 187
8380:
8381: Raha-asia-aloite n:o 181.
8382:
8383:
8384:
8385:
8386: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmäjoen maan-
8387: tien parantamiseen.
8388:
8389:
8390: Eduskunnalle.
8391:
8392: Tieyhteys Isonkyrön kirkolta naapurikuntiin Näitä tienrakennusmäärärahoja ei kuitenkaan
8393: Ylihärniään, Vöyrille ja Oravaisiin on varsin tähän mennessä ole myönnetty.
8394: heikko. Tie kulkee mutkitellen ja heikkokun- Tien parannussuunnitelma on valmis, joten
8395: toisena pitkin Lehmäjoen vartta. Tiellä on tär- työt olisi mahdollista aloittaa.
8396: keä merkitys varsinkin paikalliskäytössä. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8397: varrella asuu nimittäin n. 1 500 asukasta. nioittaen,
8398: Lehmäjoen perkaustyö on käynnissä. On il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8399: meinen vaara, että tie saattaa osin sortua per- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
8400: kauksen jälkeen jokeen. Tienparannus pyrittiin markan määrärahan Lehmäjoen maan-
8401: saamaan samanaikaiseksi perkauksen kanssa. tien parantamiseen Isonkyrön kunnassa.
8402: Helsingissä 8 päivänä helmitfuuuta 1980.
8403:
8404: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
8405: 188 1980 vp.
8406:
8407: Raha-asia-aloite n:o 182.
8408:
8409:
8410:
8411:
8412: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristilän-Ti.i.sten-
8413: joen-Vasunmäen maantien parantamiseen.
8414:
8415:
8416: Eduskunnalle.
8417:
8418: Maantie n:o 6991 (Ristilä-Ti1stenjoki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8419: Vasunmäki) on jo pitkään ollut heikossa kun- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
8420: nossa. Kelirikkaaikoina varsinkin liikennöinti markan määrärahan Ristilän-Tiisten-
8421: tuottaa vaikeuksia. Tien suunnitelmat ovat val- joen-Vasunmäen maantien parantamis-
8422: mistuneet. ta varten Lapuan kaupungissa ja Kuor-
8423: Ottaen huomioon maantien tärkeän merki- taneen kunnassa.
8424: tyksen varsinkin paikallisille asukkaille, ehdo-
8425: tamme kunnioittaen,
8426: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
8427:
8428: Pentti Mäki-Hakola Helge Saarikoski
8429: 1980 vp. 189
8430:
8431: Raha-asia-aloite n:o 183.
8432:
8433:
8434:
8435:
8436: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Maatalous-
8437: opetus-Osakeyhtiön lunastamiseen valtiolle.
8438:
8439:
8440: E d u s kun n a 11 e.
8441:
8442: Satakunnan viljelyalueilla on hyvät luontai- tien lisäksi oppilaitoksen toimesta järjestetään
8443: set edellytykset voimaperäiseen maataloustuo- myös lyhytaikaisia kursseja alueen viljelijöille.
8444: tantoon. Alueen viljelijät ovat suuressa mää- Näillä pyritään tuomaan koetoiminnan ym. ai-
8445: rin erikoistuneet mm. avomaan vihannesvilje- kaansaamia uusia asioita viljelijöiden tietoisuu-
8446: lyyn, viljan ja nurmikasvien siemenviljelyyn teen. Oppilaitoksen omistaja on viime aikoina
8447: sekä eri karjataloustuotteitten tuotantoon. Tuo- ostanut lisää peltoa koulutilaan. Nykyisin pel-
8448: tannon harjoittamista on edistänyt ammatin toa on noin 70 hehtaaria ja metsää noin 95
8449: harjoittajien saama koulutus, jota suuressa mää- hehtaaria. Kou1.utilan kokonaispinta-ala on noin
8450: rin on antanut Kokemäen maatalousoppilaitos. 200 hehtaaria.
8451: Kdkemäen maatalousoppilaitos on perustettu Maanhankintojen johdosta koulun omistajan
8452: vuonna 1908 silloisen Satakunnan Maanviljelys- velkataakka on kasvanut melkoisesti. Velkojen
8453: seuran toimesta. Maanviljelysseura hoiti kou- kokonaismäärä tällä hetkellä on 3 052 137
8454: lun asioita vuoteen 1922. Tällöin perustettiin markkaa. Satakunnan Maatalousopetus-Osake-
8455: Satakunnan Maatalousopetus-Osakeyhtiö, joka yhtiön omaisuus on 31. 12. 1979 arvion mu-
8456: edelleen omistaa koulun. Yhtiön osakkaina on kaan 7 856 847 markkaa. Koulun omistajan
8457: joukko satakuntalaisia maanviljelijöitä. mahdollisuudet selviytyä näin suuren velkataa-
8458: Nykyisin toimivat oppilaitoksessa seuraavat kan alla ovat aivan minimaaliset. Satakunnan
8459: opintosuunnat: Maatalousopetus-Osakeyhtiö on tehnyt am-
8460: mattikasvatushallitukselle esityksen Kokemäen
8461: Maatilateknillinen koulu (2-vuo- maatalousoppilaitoksen ottamisesta valtion hal-
8462: tinen) tuun niin että omistajan vaihdos tapahtuisi
8463: Yleisjakso . . . . . . . . . . . . . . . 36 oppilasta 1. 3. 1981.
8464: Viljelijälinja .. .. . . .. . . . . . . 19 Valtion hallinnan ja rahoituksen turvin kou-
8465: Tekninen linja . . . . . . . . . . . . 16 ", lua voitaisiin kehittää siten, että se pystyy kou-
8466: ------------~~- luttamaan nuoria maatalousammattiin keski-
8467: Yhteensä 71 asteen koulutussuunnitelmien mukaisesti.
8468: "
8469: Maamieskoulu (1-vuotinen) 24 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8470: Puutarhakoulu (!-vuotinen) .. 23 " nioittaen,
8471: "
8472: Yhteensä 118 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8473: " 1981 tulo- ia menoarvioon 3 500 000
8474: Vakinaisia opettajia on kaikkiaan 7 ja paa- markkaa Satakunnan Maatalousopetus-
8475: toimisia tuntiopettajia kolme. Henki[ökunnan Osakeyhtiön lunastamista varten valtion
8476: kokonaismäärä on 24. Vakinaisten opintosuun- haltuun.
8477: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8478:
8479: Einari Nieminen Toivo T. Pohjala
8480: Pirkko Valtonen Matti Järvenpää
8481: 190 1980 vp.
8482:
8483: Raha-asia-aloite n:o 184.
8484:
8485:
8486:
8487:
8488: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvä-
8489: liseen kehitysyhtdstyöhön.
8490:
8491:
8492: E d u s k u n n a 11 e.
8493:
8494: Suomi on sekä YK:ssa että monilla muilla Vuoden 1980 talousarviossa on kansainväli-
8495: kansainvälisillä foorumeilla ilmoittanut yhty- seen kehitysyhteistyöhön varattu 405 miljoo-
8496: vänsä YK:n asettamaan tavoitteeseen 1 % naa markkaa. Jotta 0,32 % :n tavoite saavutet-
8497: BKT:sta kansainväliseen kehitysapuun. Tästä taisiin vuonna 1982, on kehitysyhteistyöhön
8498: tavoitteesta on kuitenkin jääty pahasti jälkeen. varattuja määrärahoja kasvatettava nopeammin
8499: Tällä hetkellä Suomi antaa virallista kehitys- kuin tähän asti. Vuoden 1981 osalta se mer-
8500: apua 0,23% BKT:sta, mikä sijoittuu maailman kitsee noin 520 miljoonan mavkan määrärahaa.
8501: tilastossa lähes viimeiseksi. Tämä on noin 0,28 % BKT:sta.
8502: Vuonna 1977 on Suomen tavoitetta tarkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8503: tettu siten, että vuoteen 1982 mennessä pyri-
8504: tään saavuttamaan jo aikaisemmin kansainväli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8505: sesti tarkistetusta 0,7 % :n bruttokansantuote- 1981 tulo- ja menoarvioon 520 000 000
8506: osuudesta puolet eli 0,32 %. markan määrärahan kansainväliseen
8507: kehitysyhteistyöhön.
8508: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8509:
8510: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
8511: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
8512: 1980 vp. 191
8513:
8514: Raha-asia-aloite n:o 185.
8515:
8516:
8517:
8518:
8519: Nieminen.Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
8520: jestöjen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan tuke-
8521: miseen.
8522:
8523:
8524: E d u s k u n n a 11 e.
8525:
8526: Kansalaisten tietoisuus kehitysyhteistyön ta- vuosien kansainvälinen kehitys ja sen seuraus-
8527: voitteista ja sen merkityksestä sekä maamme vaikutukset myös oman maamme talouselämälle
8528: harjoittaman kehitysyhteistyön muodoista on ovat voimakkaasti tuoneet esille sen, että kan-
8529: useaan ottees·een todettu varsin puutteelliseksi. salaisilla tulisi olla kokonaisvaltainen näkemys
8530: On pidetty tärkeänä, että tätä tietoisuutta py- !kansainvälisen talouden ja politiikan uusista
8531: ritään mahdollisimman voimakkaasti lisäämään. ongelmista ja kehitysyhteistyön yleisestä merki-
8532: Kehitysapuasiain neuvottelukunta totesi kan- tyksestä.
8533: nanotossaan vuonna 1971, että kehitysyhteis- Komitea pitää tärkeänä, että kehitystiedo-
8534: työtiedottamisella pyritään paitsi valaisemaan tukseen suunnattuja määrärahoja lisätään pai-
8535: kansalaisille julkisten varojen käyttöä, myös nottaen erityisesti kansalaisjärjestöjen kehitys-
8536: osin va1kuttamaan yleiseen mielipiteeseen suo- tiedotuksen osuutta.
8537: peamman suhtautumisen aikaansaamiseksi kehi- Erityisen tärkeänä voidaan kansalaisjärjestö-
8538: tysyhteistyötä kohtaan. Vuonna 1973 eduskun- jen kehitystiedotuksessa pitää sitä, että ne voi-
8539: ta lausui kantanaan, että tehokasta tiedotus- vat tiedotuksessaan pohtia laajasti asioiden
8540: toimintaa on pidettävä tärkeänä edellytyksenä taustoja ja selkeästi ottaa kantaa kehitysyhteis-
8541: kehitysyhteistyön edelleenkehittämiseUe. työn muotoihin ja tavoitteisiin. Tällainen tie-
8542: Hallituksen kehitysyhteistyön periaateohjel- dotus ehkä parhaiten virittää kansalaisten pii-
8543: massa vuodelta 197 4 todetaan kehitystiedotuk- rissä keskustelua kehitysyhteistyöhön ja kehi-
8544: sesta seuraavaa: tysmaiden asemaan liittyvistä kysymyksistä.
8545: "Kehitysyhteistyön tiedotustoiminnan pää- Tämän vuoksi kansalaisjärjestöjen harjoittamaa
8546: määrä on antaa tietoa kotimaassa kehitysmais- kehitystiedotusta voidaan pitää "virallisen"
8547: ta, kehitysongelmista sekä kehitysmaiden ja tiedotuksen merkittävänä täydentäjänä.
8548: teollisuusmaiden suhteista, ja tehdä tunnetuksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8549: Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä koti-
8550: maassa ja ulkomailla. Tiedotustoiminta tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8551: ulottaa myös kansainväliseen, erityisesti YK:n 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
8552: puitteissa tapahtuvaan kehitysyhteistyöhön." markan määrärahan kansalaisjärjestöjen
8553: Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös kehi- kehitysyhteistyötä koskevan tiedotus-
8554: tysyhteistyökomitea. Komitean mielestä viime toiminnan tukemiseen.
8555: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
8556:
8557: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
8558: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
8559: 192 1980 vp.
8560:
8561: Raha-asia-aloite n:o 186.
8562:
8563:
8564:
8565:
8566: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesälukioi-
8567: den valtionapuun.
8568:
8569:
8570: E d u s kun n a 11 e.
8571:
8572: Lukuisat yhteisöt järjestävät maassamme mahdollisuudet myös virkistäytymiseen. Kesä-
8573: keslHutkio-opetusta. Useimmat kesälukioista lukiossa syntyvien sosiaalisten kontaktien arvoa
8574: ovat avoimia kaikille kiinnostuneille koululai- ei ole myöskään syytä väheksyä.
8575: sille. Kesälukioiden taloudellinen perusta on Kesälukiotoiminta on vuosi vuodelta kohdan-
8576: yleensä osanottomaksuissa, mutta merkittävä nut suurempia taloudellisia vaikeuksia. Valtion-
8577: osa tuloista saadaan myös valtionapuna. avut ovat polkeneet paikallaan. Hakijoiden
8578: Kesälukiaita voidaan pitää eräinä parhaim- määrän lisääntyessä ovat avustukset paitsi
8579: mista kesänviettomahdollisuuksista koululaisil- reaaliarvoltaan myös niroellisarvoltaan laske-
8580: le. Toisaalta ne tarjoav,at kouluopetusta tuke- neet. Seurauksena ovat olleet joko raskaat ta-
8581: vaa ja täydentävää opetusta, toisaalta ne laa- loudelliset tappiot järjestäjäyhteisöille tai osan-
8582: jentavat erikoisaiheiden opetuksella oppilaiden ottomaksujen kohoaminen kohtuuttoman kor-
8583: tietojen ja taitojen piiriä. keiksi.
8584: Opetuksen tapahtuessa yleensä pienissä ryh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8585: missä ja avoimessa ilmapiirissä pystytään mo-
8586: nia koulussa vaikeaksi osoittautuneita asioita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8587: omaksumaan huomattavasti helpommin. 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
8588: Paitsi opetusta kesälukiot tarjoavat hyvät markkaa kesälukioiden valtionapuun.
8589: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1980.
8590:
8591: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
8592: Jaakko Itälä Anneli Kivitie
8593: 1980 vp. 193
8594:
8595: Raha-asia-aloite n:o 187.
8596:
8597:
8598:
8599:
8600: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-
8601: Norden r.y:n valtionapuun.
8602:
8603:
8604: E d u s kun n a 11 e.
8605:
8606: Pohjola-Norden -liitto perustettiin Suomeen pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjola-Nordenin
8607: vuonna 1924 Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa jäsenistö koostuu tällä hetkellä lähes 10 000
8608: jo vns1 vuotta aikaisemmin aloittaneiden henkilöjäsenestä ja noin 170 järjestöjäsenestä.
8609: vastaavien Norden~liittojen suomalaiseksi sisar- Toimintaansa liitto on rahoittanut anomalla
8610: järjestöksi. Perustamisestaan [ähtien liitto on avustUiksia opetusministeriöltä ja eri rahas-
8611: toiminut erittäin aktiivisesti pohjoismaisen tie- toilta sekä jäsenmaksuista saamaliaan tuldlla.
8612: touden levittämiseksi laajoihin kansalaispiirei- Pohjola-Nordenilla ei kuitenkaan, päinvastoin
8613: hin. Sen päätehtävänä on edistää Pohjolan kan- kuin joillakin toisilla kansainvälistä työtä teke-
8614: sojen kuluutellista ja taloude1lista yhteistyötä, villä järjestöillä, ole omaa määrärahaa valtion
8615: välittää informaatiota pohjoismaisesta yhteis- tulo- ja menoarviossa. Tämä on omiaan saatta-
8616: työstä ja lisätä naapurikansojen tietoutta toi- maan liiton eriarvoiseen ja ennen kaikkea talou-
8617: sistaan. Toimintaansa liitto harjoittaa järjestä- dellisesti vaikeaan asemaan.
8618: mällä yhteispohjoismaisia konferensseja, ~urs Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8619: seja ja seminaareja, jotka ovat luonteeltaan
8620: jdko yleisiä tai tietylle erityisryhmälle tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8621: tettuja teematapahtumia. Hyvin usein toiminta 1981 tulo- }a menoarvioon 1 000 000
8622: tapahtuu ns. ystäväkuntayhteistyön puitteissa. markkaa Pohjola-Norden r.y:n valtion-
8623: Liitto julkaisee myös monenlaista materiaalia apuun.
8624: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
8625:
8626: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
8627: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie
8628:
8629:
8630:
8631:
8632: 25 088000399}
8633: 194 1980 vp.
8634:
8635: Raha-asia-aloite n:o 188.
8636:
8637:
8638:
8639:
8640: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta energian-
8641: säästötutkimukseen.
8642:
8643:
8644: E d u s k u n n a 11 e.
8645:
8646: Viime vuosikymmenten jatkuva taloudellinen maisten energialähteiden suuntaan. Tämä edel-
8647: kasvu on paljolti perustunut alati kiihtyvään lyttää kuitenkin, että näiden vaihtoehtojen tut-
8648: energiantuotannon ja -kulutukien kasvuun. Täl- kimiseen suunnataan erityisen runsaasti voima-
8649: lainen kasvu on viime vuosina osoittautunut varoja. Voidaan arvioida, että jos vaihtoehtois-
8650: erittäin haavoittuvaksi. Öljyn saanti on dllut ten energialähteiden tutkimukseen olisi tähän
8651: jatkuvasti uhattuna ja vaikka Suomi ei olekaan mennessä uhrattu edes murto-osa ydintutki-
8652: vielä joutunut kärsimään öljypulasta, ovat suo- mukseen suunnatuista varoista, meillä olisi to-
8653: malaiset saaneet kdkea öljyn hinnannousut dennäköisesti jo nyt käytettävissä erittäin käyt-
8654: yihtä kipeinä kuin muuttkin. tökelpoisia rat!kaisuvaihtoehtoja.
8655: Riippuvuutta öljystä onkin voimalkkaasti vä- Vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimus ja
8656: hennettävä. Tämä on toki yleis.esti tunnustettu, kehittely on vain osa sitä toimintaa, jolla
8657: mutta riittäviin käytännön toimiin ei ole ryh- maamme energiataloutta voidaan SIUU!llnata ter-
8658: dytty. Tätä osoittaa se, että ö1jyn osuus ener- veelle pohjalle. Erityistä huomiota on kiinni-
8659: giankulutuksesta on edelleen kaikesta huoli- tettävä energiansäästöön yleensä ja erityisesti
8660: matta kas.vanut. siihen, miten jo yhdyskuntien suunnitteluvai-
8661: Ydinvoima ei ole sellainen energiamuoto, heessa voidaan vaikuttaa energiantarpeen mi-
8662: jonka perustaJlle tu'levaisuuden energiantuotanto nimoimiseksi.
8663: voitaisiin rakentaa. Yelinvoiman turvallisuus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8664: riskit ovat osoittautuneet kiistämättömilksi,
8665: jäteongelmat ovat yhä täysin ratkaisematta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8666: Myös voimaloiden taloudellisuus on osoittau- 1981 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
8667: tunut hyvin kyseenalaiseksi kustannusten ko- markkaa käytettäväksi energiansäästöä
8668: hotessa ja jad:uv·ien seisokkien heikentäessä koskevaan tutkimukseen, kotimaisten
8669: kannattavuutta. energialähteiden tutkimukseen sekä
8670: Energiantuotantoa onkin mahdollisimman energiatalouden suunnitteluun liittyviin
8671: voimakkaasti kehitettävä vaihtoehtoisten koti- selvityksiin.
8672: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
8673:
8674: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
8675: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
8676: 1980 vp. 195
8677:
8678: Raha-asia-aloite n:o 189.
8679:
8680:
8681:
8682:
8683: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
8684: Keksintösäätiön tukemiseen.
8685:
8686:
8687: E d u s kun n a 11 e.
8688:
8689: Tällä hetkellä yksityisen keksijän ainoa mah- Keksintötoimintaa on pidettävä elintärkeänä
8690: dollisuus saada tukea ideansa kehittämiseen, teollistuneelle valtiolle, jotta se pysyisi kehityk-
8691: patentoimiseen, markkinointiin ja lisensiointiin sessä ja kansainvälisessä kilpailussa mukana.
8692: on anoa sitä Keksintösäätiöltä. KTM:n tuote- Mm. Ruotsi käyttää yksityisen keksintötoimin-
8693: kehitysavustukset ja .Jainat eivät ole yksityisen nan ja keksijöitten omien järjestöjen toiminnan
8694: keksijän anottavissa. Keksintösäätiön toimintaa tuikemiseen lähes kymmenen kertaa suuremman
8695: taas tukevat KTM, Sitra ja Suomen kulttuuri- summan vuosittain kuin Suomi. Jatkuva ta-
8696: rahasto. Vaikka säätiön saama taloudellinen loudellinen epävarmuus on omiaan heikentä-
8697: tuki onkin nousSIUt jonkin verran, pystytään mään innostusta keksintötoimintaan ja samalla
8698: vuosittain tulevasta noin 300:sta hakemuksesta se vaikeuttaa koko innovaatiotoimintaa maas-
8699: tukemaan vain n. 10 %:a. samme.
8700: Vuonna 1978 tuli Keksintösäätiölle yhteensä Ede.Llä olevan perusteella ehdotamme,
8701: 321 hakemusta, joista 58:lle löytyi tukea.
8702: Näistä 30 keksintöä sai jatkorahoitusta, joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8703: tuen piiriin pystyttiin ottamaan vain 28 uutta 1981 tulo- ja menoarvioon 3 600 000
8704: keksintöhakemus ta. markkaa Suomen Keksintösäätiön tuke-
8705: miseksi.
8706: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8707:
8708: Terhi Niemine~Mäkynen Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
8709: 196 1980 rd.
8710:
8711: Finansmotion nr 190.
8712:
8713:
8714:
8715:
8716: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för en invalidreha-
8717: biliteringsanläggning i Vörå.
8718:
8719:
8720: Tili Riksdagen.
8721:
8722: Rehabilitering av handikappade och invalider dvilinvalider samt personer med olika slag
8723: har blivit en betydelsefull del i social- och av handikapp. Rehabiliteringen är avsedd att
8724: hälsovården. Rehabilitering innebär för många ske i intimt samarbete med Härmän Kuntou-
8725: att de kan vevka inom yl.ikeslivet eller på annat tus, som planeras i Ylihärmä.
8726: sätt känna tillvaron meningsfull. Av många orsaiker är det viktigt att den här
8727: Liksom i annan vård är det viktigt att den, verksamheten kan inledas så snart som möjligt.
8728: som blir rehabilitering, kan umgås med sina Med tanke på att samhället satsat sina resurser
8729: vårdare på sitt eget modersmål. Idag finns på många andra håll i Jandet när det gäller
8730: egentligen inte någon rehabiliteringsanstalt för anläggningar för rehabilitering är det helt på
8731: invalider och handikappade där fullständig vård sin plats att anslag för en rehabiliteringsanlägg-
8732: skulle ges på svenska. Den svenskspråkiga be- ning för svenskspråkiga ges.
8733: folkningens behov är alltså inte alls tillgodo- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
8734: sett i den här frågan. vördsamt,
8735: I Vöra vid Norrvalla ges idag rehabilitering i
8736: begränsad omfattning. Rehabiliteringshemmet att Riksdagen i statsförslaget /ör år
8737: där är i första hand avsett för idrottsskadade. 1981 måtte uppta 700 000 mark som
8738: Enligt de utbyggnadsplaner som finns, skulle stöd /ör en rehabiliteringsanläggning i
8739: anläggningarna utvidgas. Därmed skulle utrym- Vörå, där svenskspråkiga krigs- och ci-
8740: men och resurser erhållas, som gör det möjligt vilinvalider, handikappade och krigs-
8741: att ta emot krigsveteraner och krigsinvalider, veteraner skulle få rehabilitering.
8742: Helsingfors den 8 februari 1980.
8743:
8744: Ole Norrback Inger Hirvelä Lea Sutinen
8745: Boris Renlund Sten Söderström Orvokki Kangas
8746: Håkan Malm Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen
8747: Urho Pohto Aimo Ajo Jouko Tuovinen
8748: Ingvar S. Melin Veikko Pihlajamäki Kaj Bärlund
8749: Bror Lillqvist Impi Muroma Juhani Tuomaala
8750: I.-C. Björklund Olavi Martikainen Jorma Fred
8751: Erkki Liikanen Ben Zyskowicz Helvi Hyrynkangas
8752: Henrik Westerlund Mauri Vänskä Eva-Maija Pukkio
8753: Helge Saarikoski Helena Pesola Juhani Raudasoja
8754: J utta Zilliacus Esko J. Koppanen Sakari Knuuttila
8755: Elisabeth Rehn Pentti Poutanen Anna-Liisa Piipari
8756: P. Mäki-Hakola Anssi Joutsenlahti Gunnar Häggblom
8757: Mauri Pekkarinen Urpo Leppänen Asser Stenbäck
8758: Eeva Kauppi Jacob Söderman
8759: 1980 vp. 197
8760:
8761: Raha-asia-aloite n:o 190. Suomennos.
8762:
8763:
8764:
8765:
8766: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuslaitoksen
8767: tukemiseksi Vöyrissä.
8768:
8769:
8770: Ed u s kun n a 11 e.
8771:
8772: Vammaisten ja invalidien kuntoutuksesta on sekä eri tavoin vammautuneita henkilöitä.
8773: muodostunut melikittävä osa sosiaali- ja tervey- Kuntoutuksen on määrä tapahtua lähe1sessä
8774: denhuoltoa. Kuntoutus merkitsee monille sitä, yhteistyössä Ylihärmään suunnitteilla olevan
8775: että he voivat toimia työelämässä tai muuten Härmän Kuntoutuksen kanssa.
8776: kokea olemassaolonsa mielekkääksi. Monesta syystä on tärkeätä, että tämä toi-
8777: Samoin kuin muussakin hoidossa on tärkeä- minta saatettaisiin alkuun mitä pikimmin. Kun
8778: tä, että kuntoutettava pystyy käyttämään omaa otetaan huomioon, että yhteiskunta on sijoit-
8779: äidinkieltään o.hl.essaan tekemisissä hoitajiensa tanut varoja muissa osissa maatamme juuri
8780: kanssa. Tätä nykyä ei ole olemassa mitään in- kuntoutusrlaitoksia varten, on täysin paikallaan
8781: validien tai vammaisten kuntoutuslaitosta, jos- myöntää määrärahoja ruotsinkielisten kuntou-
8782: sa hoito tapahtuisi kokonaan ruotsin kielellä. tuslaitosta varten.
8783: Ruotsinkielisen väestön tarpeita ei siis tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8784: suhteessa ole lainkaan otettu huomioon. nioittavasti,
8785: Vöyrin Norrvallassa annetaan nykyisin kun-
8786: toutushoitoa rajoitetussa määrin. Sikäläinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8787: kuntoutuskoti on tarkoitettu lähinnä urheilussa 1981 tulo- ja menoarvioon 700 000
8788: vammautuneille. Lisärakennussuunnitelmien markkaa Vöyrissä sijaitsevan kuntoutus-
8789: mukaan on aikomuksena laajentaa laitoksia. laitoksen tukemiseksi, jossa ruotsin-
8790: Täten saataisiin tiloja ja seLlaisia resursseja, kieliset sota- ja siviili-invalidit voisivat
8791: jotka tekisivät mahdolliseksi ottaa vastaan sota- saada kuntoutusta.
8792: veteraaneja ja sotainvalideja, siviili-invalideja
8793: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8794:
8795: Ole Norrback Inger Hirvelä Lea Sutinen
8796: Boris Renlund Sten Söderström Orvokki Kangas
8797: Håkan Malm Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen
8798: Urho Pohto Aimo Ajo Jouko Tuovinen
8799: Ingvar S. Melin Veikko Pihlajamäki Kaj Bärlund
8800: Bror Lillqvist Impi Muroma Juhani Tuomaala
8801: 1.-C. Björklund Olavi Martikainen Jorma Fred
8802: Erkki Liikanen Ben Zyskowicz Helvi Hyrynkangas
8803: Henrik Westerlund Mauri Vänskä Eva-Maija Pukkio
8804: Helge Saarikoski Helena Pesola Juhani Raudasoja
8805: Jutta Zilliacus Esko J. Koppanen Sakari Knuuttila
8806: Elisabeth Rehn ·Pentti Poutanen Anna-Liisa Piipari
8807: Pentti Mäki-Hakola Anssi Joutsenlahti Gunnar Häggblom
8808: Mauri Pekkarinen Urpo Leppänen Asser Stenbäck
8809: Eeva Kauppi Jacob Söderman
8810: 198 1980 rd.
8811:
8812: Finansmotion nr 191.
8813:
8814:
8815:
8816:
8817: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för Martens träd-
8818: gårdsstiftelse.
8819:
8820:
8821: T i 11 R i k s d a g e n.
8822:
8823: En ökad konsumtion av frukt och grönsaker forskningen och försöksverksamheten blivit
8824: har eftersträvats med tanke på folkhälsan i vårt lidande.
8825: land. Ur nationalekonomisk synvinJkel är det Vid Martens trädgårdsstiftelses anläggningar
8826: att föredra att en så stor del som möjligt av i Närpes har försak i begränsad omfattning ut-
8827: frukerna och grönsakerna producems i det förts. Brist på resurser har dock starkt begrän-
8828: egna landet. sat försoksverksamheten.
8829: Odling av grönsaker i växthus har fått en Martens trädgårdsstiftelse har gjort upp de-
8830: rätt stor omfattning. Utom att trädgårdsnäring- taljerade planer över huru forsknings- och
8831: en sysselsätter många minskar den på ett känn- försöksverksamheten borde läggas upp. Verk-
8832: bart sätt behovet av import av grönsaker. samheten förutsätter dock att den ekonomiska
8833: Växthusnäringen i vårt land har utvecklats frågan kan lösas. Naturligt vore att statsmakten
8834: helt på egna villkor. Samhällets stöd tili näring- åtminstone delvis åtar sig kostnaderna för
8835: en har varit litet. Genom egna experiment har forskningen och försöken.
8836: odlarna funnit ut de bästa lösningarna för huru Med hänvisning tili ovanstående föreslås
8837: odlingen bäst kan ske. vördsamt,
8838: Behovet av forskning och försoksverksamhet att Riksdagen i stats/örslaget för år
8839: inom näringen är stort. Odling i växthus är 1981 måtte uppta 300 000 mark för
8840: energikrävande och försök med olika energi- att vid Martens trädgårdsstiftelse i
8841: käl1or och med olika sätt att spara energi Närpes samt i samråd med odlare i Syd-
8842: borde fås tihl stånd. Sortförsök, odlingstekniska österbotten bedriva forskning och för-
8843: experiment, gödslingsförsök m.m. borde stän- söksverksamhet kring bl. a. energibe-
8844: digt kunna utföras. Då samhällets stöd tili nä- sparing och sortförsök inom växthus-
8845: ringen varit närmast obefintligt, har också näringen.
8846: Helsingfors den 8 februad 1980.
8847:
8848: Ole Norrback Helena Pesola Aimo Ajo
8849: Boris Renlund Esko J. Koppanen Juhani Raudasoja
8850: Håkan Malm A:nssi Joutsenlahti Olavi Martikainen
8851: Urho Pohto Urpo Leppänen Orvokki Kangas
8852: P. Mäki-Hakola Jacob Söderman Aila Jokinen
8853: Ingvar S. Melin Lea Sutinen Eeva Kauppi
8854: Bror Lillqvist Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen
8855: I.-C. Björklund Impi Muroma Kauko Juhantalo
8856: Erkki Liikanen Helge Saarikoski Juhani Tuomaala
8857: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus Helvi Hyrynkangas
8858: Pentti Poutanen Elisabeth Rehn Jorma Fred
8859: Veikko Pihlajamäki Mauri Pekkarinen Eva-Maija Pukkio
8860: Ben Zyskowicz Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
8861: Jalmari iforikka Sten Söderström Gunnar Häggblom
8862: Mauri Vänskä Terhi Nieminen-Mäkynen Asser Stenbäck
8863: 1980 vp. 199
8864:
8865: Raha-asia-aloite n:o 191. Suomennos.
8866:
8867:
8868:
8869: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Närpiössä sijaitsevissa
8870: Martensin puutarhasäätiön laitoksissa suoritettavan kasvihuo-
8871: nealan tutkimus- ja koetoiminnan tukemiseen.
8872:
8873:
8874: Eduskunnalle.
8875:
8876: Maassamme on pyritty lisäämään hedelmien Närpiössä SIJaltsevissa Martensin puutarha-
8877: ja vihannesten viljelyä kansanterveyttä ajatel- säätiön laitoksissa on suoritettu kokeita rajoi-
8878: len. Kansantaloudelliselta kannalta on edulli- tetussa määrin. Varojen puute on kuitenkin
8879: sinta, että mahdollisimman suuri osa hedel- voimakkaasti rajoittanut koetoimintaa.
8880: mi,stä ja vihanneksista tuotetaan kotimaassa. Martensin puutarhasäätiö on 1aatinut yks-i-
8881: Kasvihuoneviljely on muodostunut laajaksi tyiskohtaiset suunnitelmat siitä, kuinka tutki-
8882: e1inkeindksi. Sen lisäksi, että puutarhaviLjely mu~ ja koetoiminta tulisi järjestää. Toiminta
8883: työllistää monia, se vähentää tuntuvasti vihan- edellyttää kuitenkin taloude11isten kysymysten
8884: nesten tuontitarvetta. ratkaisemista. Olisi luonnollista, että valtio-
8885: Maamme kasvihuoneviljely on kehittynyt valta aiMkin osittain vastaisi tutkimus- ja koe-
8886: täysin omatoimisesti. Yhteiskunnan antama toiminnan kustannuksista.
8887: tuki on ollut vähäinen. Suorittamalla omia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8888: kokeita viljelijät ovat päätyneet ratkaisuihin nioittavasti,
8889: siitä, kuinka viljely parhaiten menestyy.
8890: Tämän elinkeinon alalla tarvitaan paljon tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8891: kimustyötä ja koetoimintaa. Kasvihuoneviljely 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
8892: vaatii paljon energiaa ja tästä syystä tulisi saa- markkaa, jotta Närpiössä sijaitsevassa
8893: da aikaan kokeita eri energialähteillä ja muilla Martensin puutarhasäätiössä sekä yh-
8894: energiaa säästävilliä tavoilla. Olisi jatkuvasti dessä Etelä-Pohjanmaan viljelijöiden
8895: voitava suorittaa mm. lajikeilwkeita, viljelytek- kanssa voitaisiin harjoittaa kasvihuone-
8896: nisiä kokei.Juja sekä lannoitekokeiluja. Kun viljelyn alan mm. energiansäästöä ja
8897: yhteiskunnan tälle elinkeinon haaralle myön- lajikekokeilua koskevaa tutkimus- ja
8898: tämä tuki on ollut hhes olematon, myös ,tut- koetoimintaa.
8899: kimustyö ja koetoiminta on siitä kärsinyt.
8900: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8901:
8902: Ole Norrback Helena Pesola Aimo Ajo
8903: Boris Renlund Esko J. Koppanen Juhani Raudasoja
8904: Håkan Malm A:nssi Joutsenlahti Olav~ Martikainen
8905: Urho Pohto Urpo Leppänen Orvokki Kangas
8906: P. Mäki-Hakola Jacob Söderman Aila Jokinen
8907: Ingvar S. Melin Lea Sutinen Eeva Kauppi
8908: Bror LiUqvist Anna-Liisa Piipari .Jouko Tuovinen
8909: I.-C. Björklund Impi Muroma Kauko .Juhantalo
8910: Erkki Liikanen Helge Saarikoski .Juhani Tuomaala
8911: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus Helvi Hyrynkangas
8912: Pentti Poutanen Elisabeth Rehn Jorma Fred
8913: Veikko Pihlajamäki Mauri Pekkarinen Eva-Maija Pukkio
8914: Ben Zyskowicz Inger Hirvelä Sakari Knuuttila
8915: Jalmari ,Torikka Sten Söderström Gunnar Häggblom
8916: Mauri Vänskä Terhi Nieminen-Mäkynen Asser Stenbäck
8917: 200 1980 vp.
8918:
8919: Raha-asia-aloite n:o 192.
8920:
8921:
8922:
8923:
8924: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulanjärven puh-
8925: distamiseen.
8926:
8927:
8928: E d u s k u n n a 11 e.
8929:
8930: Tuusulanjärven saastuminen on huolestut- maanviljelysalueilta veteen huuhtoutuvat ai-
8931: tanut järveä ympäröiviä kuntia ja niiden asuk- neet. Puhdistustoimenpiteitä tarvitaan vielä
8932: kaita. Saastumisen estämiseksi ja järven puh- kauan, sillä veden vaihtuminen järvessä tapah-
8933: distamiseksi on jo usean vuoden ajan Tuusu- tuu hitaasti. Jotta puhdistus saataisiin nopeu-
8934: lan kunnan ja Järvenpään kaupungin yhteisin tumaan, olisi valtion tuettava toimenpiteitä
8935: toimenpitein ylläpidetty hapetuskokeilua joh- taloudellisesti niin, etteivät kaikki kustannuk-
8936: tamaLla järven veteen happea talven aikana jää- s~t jäisi kuntien kannettavaksi.
8937: peitteen alle. Hapetus on onnistunut niin, Edellä olevan johdosta ehdotamme,
8938: että se antaa o1keuden uskoa järven puhdistu-
8939: misen olevan vielä mahdollista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8940: Tuusulanjärvi palvelee virkistysalueena hy- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8941: vin suurta asuikasmäärää Keski-Uudellamaalla; 30.19.14 (Vesistöjen hoito) 60 000
8942: onhan se alueen ainoa suuri järvi. Meriviemä- markan määrärahan Tuusulanjärven ha-
8943: rin valmistuttua järveen laskettavien asumis- petuksen jatkamiseksi ja järven puhdis-
8944: jätteiden määrä vähenee. Jäljelle jäävät vain tamiseksi.
8945: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8946:
8947: Saara-Maria Paakkinen Pauli UiJtto Pirjo Ala-Kapee
8948: 1980 vp. 201
8949:
8950: Raha-asia-aloite n:o 193.
8951:
8952:
8953: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin lyhytaalto-
8954: aseman uusimiseen Oy Yleisradio Ab:n ulkomaille suuntau-
8955: tuvan ohjelmapalvelun tehostamiseksi.
8956:
8957: E d u s k u n n a II e.
8958:
8959: Maamme ulkomaanikaupasta lähes kokonai- kannalta. Lisäksi asema aiheuttaa häiriöitä ra-
8960: suudessaan vastaavien merenkulkijoiden sosiaa- dion muulle kuuntelolle ja television katselul-
8961: liset olosuhteet ja työviihtyvyys aluksella ovat le sen ympäristössä.
8962: monessa suhteessa heikommat kuin maissa. Aseman siirtämisestä ja uusien laitteiden
8963: Yhteydet kotimaahan ovat heikot eikä sään- hankinnasta on laadittu Oy Yleisradio Ab:n
8964: nöllinen tiedonkuLku toimi. Tämä aiheuttaa toimesta alustava suunnitelma kustannusarvioi-
8965: vieraantumista omasta yhteiskunnasta sekä so- neen. Sen rahoittaminen lupamaksuvaroin ei
8966: siaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. kuitenkaan ole perusteltua, koska toiminta
8967: Ulikomailla asuu myös suuri joukko siirto- kohdistuu pääosin muille kuin suomalaisille
8968: laisia ja yhä kasvava määrä työntekijöitä on to- 1uvanmaksajille. Tämän vuoksi Porin lyhytaal-
8969: teuttamassa suomalaisia projekteja eri maissa. toaseman uusiminen tulisi rahoittaa julkisin va-
8970: Lisäksi on otettava huomioon ulkoasiainhal- roin. Saman kannan on ottanut myös yleisradio-
8971: linnon piirissä työskentelevät henkilöt. Vailla toiminnan rahoitustoimiikunta.
8972: merkitystä ei ole myöskään Suomi-tietouden Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
8973: välittäminen eri puolille maailmaa. tamme,
8974: Suomen harjoittamassa yleisradiotoimin-
8975: nassa on alusta alkaen tunnustettu ul:..komai1le että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8976: suuntautuvan ohjelmatoiminnan suuri merki- den 1981 tulo- ja menoarvioon
8977: tys. Sen toteuttaminen edellyttää kuitenkin te- 20 000 000 markan määrärahan Porin
8978: hokkaan lyhytaaltoaseman olemassaoloa. Ny- lyhytaaltoaseman uusimista varten me-
8979: kyinen Porin lyhytaaltoasema ei täytä tätä vaa- renkulkijoiden sosiaalisten olojen pa-
8980: timusta huolimatta sen osittaisesta uusimi- rantamiseksi ja työviihtyvyyden lisää-
8981: sesta vuosina 1974 ja 1975. Huomattava osa miseksi sekä ulkomailla työskentele-
8982: aseman laitteista on peräisin 1940-luvulta. vien suomalaisten ja siirtolaisten vies-
8983: Lyhytaaltoasemaa ei sen nykyisessä sijainti- tintäpalvelujen tehostamiseksi ja ulko-
8984: pai!kassa voida laajentaa, koska se on jo nyt maihin suunnatun Suomi-tietouden vä·
8985: Porin kaupungin ympäröimä. Sijantipaikka ei littämisen turvaamiseksi.
8986: myöskään ole hyvä radioaaltojen etenemisen
8987: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
8988:
8989: Matti Puhakka Risto Tuominen Terhi Nieminen-Mäkynen
8990: Juhani Surakka Olli Helminen Elisabeth Rehn
8991: Helge Siren Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä
8992: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Maija Rajantie
8993: Markus Aaltonen Kaisa Raatikainen Niilo Koskenniemi
8994: Pirkko Valtonen Mikko Elo Eeva Kauppi
8995: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Marjatta Mattsson
8996: Pekka Starast Antero Juntumaa Saara Mikkola
8997: Aimo Ajo Helvi Hyrynkangas Terho Pursiainen
8998: Lea Savolainen Anneli Kivitie Jutta Zilliacu~
8999: Pirjo Ala-Kapee Markku Kauppinen Anssi Joutsenlahti
9000: Sakari Knuuttila Pauli Puhakka Jouko Tuovinen
9001: Kaarina Suonio Hannele Pokka Helvi Niskanen
9002: 26 088000399}
9003: 202 1980 vp.
9004:
9005: Raha-asia-aloite n:o 194.
9006:
9007:
9008:
9009:
9010: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen kou-
9011: lutuksen aloittamiseksi Jurvan kotiteollisuuskoulussa.
9012:
9013:
9014: E d u s kun n a 11 e.
9015:
9016: Valtioneuvosto on selvittänyt vuoden 1978 Tähän päätökseen perustuen on Jurvan kunta
9017: aiikana 1ääneittäin väestö- ja työpaikkasuun- teettänyt Vaasan kauppakorkeakoululla selvi-
9018: nitteen tarkistustarpeen ja todennut aiheelli- ty;ksen opistotasoisen koulutuksen tarpeesta ja
9019: seksi tarkistaa suunnitetta alueellisessa väestö- mahdollisuuksista. Tutikimus osoittaa selvästi
9020: ja työllisyyskehityksessä tapahtuneen muutok- sen tarpeen ja tarkohuksenmukaisuuden, sillä
9021: sen johdosta. onhan Jurvassa jo olemassa kotiteollisuuskoulu,
9022: Kuten valtioneuvosto toteaa tarkistus on pe- jossa vuosittainen oppilasmäärä on 115. Op-
9023: rustunut mm. läänien ja ministeriöiden alueel- pilaspaikkoja on kaavailtu vuositasolla 24 hen-
9024: lisiin kehittämi.ssuunnitelmiin sekä uusimpiin kilölle ja koko kolmivuotiskaudella 72 oppi-
9025: arvioihin väestön ja työllisyyden alueellisesta lasta.
9026: kehittymisestä. Korkeakoulun tekemän tutikimuksen mukaan
9027: Vaasan lääni on pienteollisuusvaltaisimpia koulutus voidaan aloittaa varsin pienillä kus~
9028: läänejä (yrityksiä vuonna 1976 2 139 kpl) ja tannuksilla, lisäksi voidaan taata myös ns.
9029: siinä mielessä olisi kiinnitettävä erityistä huo- harjoittelupaikka opiskelunsa aloittaville sekä
9030: miota siihen, että tämä toiminta voisi jatkua työpaikka opiskelunsa päättäville.
9031: ja entisestään tehostua. Kehityksen jatkumisen Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
9032: edellytyksenä on luonnollisesti, että luodaan ehdotamme kunnioittaen,
9033: mahdollisuuksia jatkossakin täilile linjalle.
9034: Toiminnan jatkumisen yhtenä vaikuttajana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9035: on luonnollisesti se kuinka koulutusta on jär- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
9036: jestettävissä ja saatavissa. Opetusministeriö on markkaa opistotasoisen koulutuksen
9037: tehnyt vuonna 1978 päätöksen mahdollisesta aloittamiseksi Jurvan kotiteollisuus-
9038: kotiteollisuusopiston perustamisesta Jurvaan. koulussa.
9039: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9040:
9041: Juhani Raudasoja Helge Saarikoski Sten Söderström
9042: 1980 vp. 203
9043:
9044: Raha-asia-aloite n:o 195.
9045:
9046:
9047:
9048:
9049: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien urheilulauta-
9050: kuntien päätoimisten sihteerien paikkaamista varten.
9051:
9052:
9053: E d u s k u n n a II e.
9054:
9055: Maassamme tällä hetkellä toteutettavan Lii- Julkinen liikuntahallinto tulee järjestää si-
9056: kuntapolitiikan tavoitteista voidaan katsoa ole- ten, että sillä on riittävät mahdollisuudet
9057: van laajaa yksimielisyyttä. Liikuntalakikomitea huolehtia edellä mainitun työnjaon mukaises-
9058: määritteli mietinnössään keskeisimmät Liikun- ti sille kuuluvista tehtävistä. Tämä edellyttää
9059: tapolitiikan yleistavoitteet, joihin valtion urhei- mm. läänien urheilulautakuntien aseman vah-
9060: luneuvosto lausunnossaan ja opetusministeriö vistamista palkkaamalla niiden palvelukseen
9061: lakiesitystä va:lmistellessaan yhtyivät. päätoimiset sihteerit. Toistaiseksi läänien ur-
9062: Näitä tavoitteita ovat ensinnäkin liikunta- heilulautakunnilla on sivutoimiset sihteerit,
9063: tottumusten herättäminen ja aktiivisen liikun- mikä ei ole mahdollistanut edes nykyisen ase-
9064: nan harrastuksen kehittäminen päämääränä tuksen edellyttämien tehtävien suorittamista.
9065: fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin- Tämän lisäksi suunnitteilla olevan liikuntalain
9066: vaiva terve yksilö, toiseksi riittävien ja tarkoi- toteuttaminen merkitsee myös läänien urhei-
9067: tuksenmukaisten liikuntamahdollisuuksien luo- lulautakuntien tehtävien lisääntymistä kuten
9068: minen säilyttäen samalla liilkuntakulttuurin myös alueellis,ten liikuntapaikkojen kehittämis-
9069: kansallinen omaleimaisuus ja kolmanneksi kan- suunnitelmien seuranta.
9070: sojen välisen yhteisymmärryksen ja rauhan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9071: edistäminen liikuntapoliittisin toimenpitein.
9072: Yhteiskunnan liikuntapoliittisten tavoittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9073: den toteuttamisen tulee tapahtua sov~tun 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9074: työnjaon mukaisesti. Tämän mukaan yleisten 29.91.50 (V eikkausvoittovarat urheilun
9075: edellytysten luomisen liikuntatoiminnalle tu- ja liikuntakasvatustyön tukemiseen)
9076: lee olla ensisijaisesti yhteiskunnan tehtävänä 550 000 markkaa läänien urheilulauta-
9077: ja käytännön liikuntatoiminnan järjestämisestä kuntien päätoimisten sihteerien paik-
9078: tulee pääasiallisesti vastata urheilu- ja liikun- kaamista varten.
9079: tajärjestöjen.
9080: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9081:
9082: Juhani Raudasoja Sten Söderström Helge Siren
9083: Olli Helminen Aimo Ajo Mikko Rönnholm
9084: Eino Grönholm Saara-Maria Paakkinen
9085: 204 1980 vp.
9086:
9087: Raha-asia-aloite n:o 196.
9088:
9089:
9090:
9091:
9092: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien nuorisolauta-
9093: kuntien päätoimisten sihteerien paikkaamista varten.
9094:
9095:
9096: E d u s k u n n a 11 e.
9097:
9098: 1970-luvulla tapahtunut nuorisotyötä kos- nissä, Keski-Suomen, Turun ja Porin sekä
9099: kevan lainsäädännön kehittyminen on pyrkinyt Oulun läänissä, joissa on tällä hetkellä päätoi-
9100: luomaan edellytyksiä nuorisotyön edellytysten miset sihteerit, on läänien nuorisolautakuntien
9101: parantamiselle sekä julkisen hallinnon että toimintaa voitu kehittää kuten asetus läänin
9102: järjestömuotoisen nuorisotyön osalta. Erityisen nuorisolauta!kunnastakin edellyttää.
9103: tärkeäksi tämä kysymys on noussut viime ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9104: koina maassamme vallitsevan suuren nuoriso-
9105: työttömyyden johdosta. Tämän tehtävän tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9106: koituiksenmukaista hoitamista varten tulee 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9107: myös väliportaan tasolla suoritettavaa nuori- 29.91.51 (V eikkausvoittovarat nuori-
9108: sotyötä kehittää esitettyjen suunnitelmien mu- sonkasvatustyön tukemiseen) 350 000
9109: kaisesti, jotta se voisi huolehtia uusista ja jos- markkaa läänien nuorisolautakuntien
9110: kus oudoistakin nuorisopoliittisista tehtävistä päätoimisten sihteerien paikkaamista
9111: ja velvoitteista. Ainoastaan niissä kolmessa lää- varten.
9112: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9113:
9114: Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
9115: Olli Helminen Eino Grönholm Mikko Rönnholm
9116: Sten Söderström
9117: 1980 vp. 205
9118:
9119: Raha-asia-aloite n:o 197.
9120:
9121:
9122:
9123:
9124: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakentor-
9125: juntaan Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
9126:
9127:
9128: Ed u sk unn alle.
9129:
9130: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
9131: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
9132: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edul:lisempaa, kos-
9133: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- ka tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia
9134: tavaikutukset ja vaarat luonno11e ja eläimistölle myös ammattitaidottomalle nuorisolle eikä
9135: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen my11kikyjen vaaraa ilmenisi.
9136: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
9137: raLlisuudesta. Viime aikana on jopa paljastu- vasti,
9138: nut näiden tutkimustulosten salailua. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9139: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9140: syntää vesakkomynkkyjen vaarallisuutta koh- 31.24.14 1 000 000 markkaa käytettä-
9141: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
9142: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus-
9143: yJeisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. piirin alueella.
9144: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9145:
9146: Juhani Raudasoja
9147: 206 1980 vp.
9148:
9149: Raha-asia-aloite n:o 198.
9150:
9151:
9152:
9153:
9154: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
9155: juntaan Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
9156:
9157:
9158: Ed u s kun n a 11 e.
9159:
9160: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
9161: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
9162: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
9163: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
9164: haittavailkutukset ja vaarat luonnolle ja eläi- a:mmattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
9165: mistölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julki- jen vaaraa ilmenisi.
9166: suuteen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrk- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
9167: kyjen vaarallisuudesta. Viime aikana on jopa vasti,
9168: paljastunut näiden tutkimustulosten salailua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9169: Myös esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9170: heksyntää vesakkomynklkyjen vaarallisuutta koh- 31.24.14 1 000 000 markkaa käytettä-
9171: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin väksi mekaaniseen vesakontorjuntaan
9172: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueel-
9173: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. la.
9174: Helsingissä 15 päivänä helmilkuuta 1980.
9175:
9176: Juhani Raudasoja
9177: 1980 rd. 207
9178:
9179: Finansmotion nr 199.
9180:
9181:
9182:
9183:
9184: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
9185: uppgrundande havssund i Larsmo skärgård.
9186:
9187:
9188: T i 11 R i k s d a g e n.
9189:
9190: En blick på sjökortet visar att hela Larsmo ken. För att detta vattenbyte skall ske, är det
9191: skärgård håller på att grunda upp. Vatten- nödvändigt att hålla sunden öppna, att muddra
9192: djupet är litet och många sund är grunda. dem som växer igen. Med medel från en in-
9193: Några sund har alldeles nyligen, under de se- samlingskampanj har tre sund muddrats 1978.
9194: naste 20 åren, vuxit igen. Det är alldeles nödvändigt att i fortsättningen
9195: Invallningen av "Larsmo-sjön", som gjor- effektivera vattencirkulationen i skärgården i
9196: des 1960, för att industrin skulle få ett söt- väntan på att ett reningsverk också för in-
9197: vattensmagasin, har påverkat vattencirkuh- dustrins av1oppsvatten skall byggas.
9198: tionen i skärgården, i synnerhet vattencirku- I hela skärgården har fisket påverkats av
9199: lationen i de vatten som ligger närmast damm- nedsmutsningen av vattnen. Allt färre yrkes-
9200: luckorna. Ytterligare är skärgården nedsmutsad fiskare kan få sin utkomst av fisket. Både
9201: av cellulosaindustrin. Larsmo-bor och Jaikobstads-bor är beroende
9202: Då många sund grundar upp och blir torrt av Larsmo skärgård som fritids- och rekrea-
9203: land, minskar vattencirkulationen och därmed tionsområde. Därtill är Larsmo skärgård ett
9204: syrehalten i skärgårdsfjärdarnas vatten. Land- helt unikt område för vetenskaplig undersök-
9205: höjningen är här 0,9 cm/år. Växtligheten och ning av landhöjningens inverkan på naturen
9206: sedimentationen ökar tillandningen, som lokalt och bör också därför bevaras.
9207: kan vara t.o.m. 2,0 cm/år. Landskapets srora Med hänvisning till ovan stående föreslås
9208: flackhet, med små nivåskillnader, främjar ytter- vördsamt,
9209: ligare en mycket snabb tillandning. Larsmo har
9210: under de senaste 150 åren fått i medeltal 15 att Riksdagen i stats/örslaget för år
9211: ha nytt Jand årligen. Det är vattenområdena 1981 på mom. 30.19.77 skulle uppta
9212: som minskar. ett anslag om 150 000 mark för upp-
9213: Utanför den nuvarande skärgården är vatten- rensning av uppgrundande havssund
9214: diupet betydligt större än i skärgården, var- i Larsmo skärgård för att förbättra
9215: för någon ny skärgård inte uppstår där. Posi- vattencirkulationen i det av industri-
9216: tivt för vattencirkulationen i skärgården är nedsmutsning hotade grunda området.
9217: de stora vattenståndsväxlingarna i Bottenvi-
9218: Helsingfors den 14 februari 1980.
9219:
9220: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
9221: Ole Norrback Sten Söderström Helge Saarikoski
9222: 208 1980 vp.
9223:
9224: Raha-asia-aloite n:o 199. Suomennos.
9225:
9226:
9227:
9228:
9229: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodon saariston ma-
9230: taloituneiden salmien perkaamiseksi.
9231:
9232:
9233: Ed u s kun n a 11 e.
9234:
9235: Silmäys medkorttiin osoittaa, että koko Luo- telee suuresti. Jotta veden vaihtumista tapah-
9236: don saaristo on mataloitumassa. Veden sy- tuisi, täytyisi salmet välttämättä pitää avoimina
9237: vyys on vähäinen ja monet sa1met ovat ma- ja ruopata ne, jotka kasvavat umpeen. Keräys-
9238: talia. Muutamat salmet ovat aivan äskettäin, kampanjan avulla saaduilla varoilla ruopattiin
9239: viimeisten 20 vuoden aikana, kasvaneet um- kolme salmea vuonna 1978. On aivan välttä-
9240: peen. mätöntä jatkuvasti tehostaa veden kiertoa saa-
9241: "Luodonjärven" pengerrystyö, joka suoritet- ristossa odoteltaessa myös sitä, että teollisuu-
9242: tiin vuonna 1960 teollisuuden makean ve- den jätevesiä varten rakennetaan puhdistus-
9243: den altaan aikaansaamiseksi, on vaikuttanut laitos.
9244: veden kiertoon saaristossa, erityisesti pato- Vesien saastuminen on vaikuttanut koko saa-
9245: luu!kkuja lähinnä olevissa vesissä. Tämän li- riston alueen kalastukseen. Yhä harvemmat
9246: säksi selluloosateollisuus on voimakkaasti ammattikalastajat saavat toimeentulonsa kalas-
9247: saastuttanut saaristoa. tuksesta. Luodon ja Pietarsaaren asukkaat ovat
9248: Monen salmen mataloituessa ja muuttuessa myös riippuvia Luodon saaristosta vapaa-ajan-
9249: kuivaksi maaksi veden kierto vähenee ja sen ja virkistysalueena. Tämän lisäksi Luodon saa-
9250: myötä saariston selkävesien happipitoisuus. risto on ainutlaatuinen alue tieteellisesti tut-
9251: Maan kohoaminen on 0,9 cm vuodessa. Kas- kittaessa maankohoamisen vaikutusta luontoon
9252: villisuus ja kerrostuminen :lisäävät vesijättöä, ja se tulisi myös tästä syystä säilyttää.
9253: joka paikka paikoin saattaa olla jopa 2,0 cm Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9254: vuodessa. Maaston huomattava alavuus pienin nioittaen,
9255: korkeuseroin edistää osaltaan nopeaa maan ko-
9256: hoamista. Larsmon pinta-ala on viime 150 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9257: vuoden aikana lisääntynyt vuosittain 15 ha:lla 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9258: uutta maata. Vesialueet pienenevät. 30.19.77 150 000 markan määrärahan
9259: Veden syvyys on nykyisen saariston ulkopuo- Larsmon saariston mataloituneiden sal-
9260: lella paljon suurempi kuin saaristossa, minkä mien perkaamista varten veden kierron
9261: johdosta sinne ei synny uutta saaristoa. Veden parantamiseksi teollisuuden saasteen
9262: kierron kannalta myönteistä saariston alueella uhkaamalla mataravetisellä alueella.
9263: on se, että Pohjanlahden veden korkeus vaih-
9264: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9265:
9266: Boris Renlund Håkan Malm Jutta Zilliacus
9267: Ole Norrback Sten Söderström Helge Saarikoski
9268: 1980 vp. 209
9269:
9270: Raha-~sia-aloite n:o 200.
9271:
9272:
9273:
9274:
9275: Rihtniemi-Koski ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimien
9276: perustamiseksi Vantaan nimismiespiiriin.
9277:
9278:
9279: E d u s k u n n a 11 e.
9280:
9281: Vantaan kaupungin väkiluku oli vuoden Näin ollen edellä esitetyt vertailut antavat
9282: 1980 alussa noin 130 000 ja maan kaupunkien tilanteesta loppujen lopuksi aivan liian valoi-
9283: suuruusjärjestyksessä kaupunki on viides. san kuvan.
9284: Vertailtaessa Vantaan nimismiespiirin ja po- Nähdäkseni toiminnan ylläpitäminen siten,
9285: liisilaitosten henkilöstövahvuuksia toisiinsa on ettei väestön sietokynnystä ole vielä pahemmin
9286: todettavissa, että Vantaalla toimitaan suurin ylitetty, on onnistunut vain pitämällä henki-
9287: piirtein puolella henkilöstömäärällä poliisilai- löstö tehollisesti työssä. Tähän on päästy toi-
9288: toksiin verrattaessa. Helsinkiin verrattaessa minnan suunnittelulla ja organisaation kehittä-
9289: suhdeluku muodostuu vielä huomattavasti epä- misellä. Nämä mahdollisuudet lienevät lähes
9290: edullisemmaksi. Se on vajaa kolmannes Hel- loppuun käytetyt. Jo nyt on todettavissa, että
9291: singin henkilöstöstä suhteutettuna väkilukuun. henkilöstön sietoraja on osittain ylitetty. Siitä
9292: V autaalla on yksi poliisimies tuhatta asukasta ovat osoituksena mm. siirtymiset sellaisiin pii-
9293: kohden, mikä ottaen huomioon Vantaan kau- reihin ja alueille, joissa rasitus on vähäisempi.
9294: pungin aseman Helsingin naapurikuntana, jos- Oman lukunsa työmäärien lisäyksessä ovat
9295: sa sijaitsee mm. valtakunnallinen päälento- luoneet taloudelliset rikokset. Riittämättömin,
9296: asema ja jota halkovat kaikki valtakunnalliset kokemusta ja koulutusta vailla olevin voima-
9297: päätiet ja niitä yhdistävä Helsingin kiertävä varoin niiden tutkiminen on ylivoimainen teh-
9298: Kehä III, on aivan liian pieni. Näillä näky- .tävä. Rikokset näkyvät numeroina tilastoissa.
9299: millä tuon suhdeluvun tulisi olla 1,6 poliisi- Sen sijaan selvitettyjen rikosten osuus on -vä-
9300: miestä tuhatta asukasta kohden, jolla määrällä henemässä. Mikäli· esitutkintalaki ja siihen
9301: ei kuitenkaan vielä kyetä suoriutumaan erityis- liittyvät muut lainsäädännön muutokset tule-
9302: palveluista kuten lentoaseman poliisihoidosta. vat voimaan, kuten nyt on odotettavissa, käy
9303: Poliisilta vaaditaan yhä enenevässä määrin kapasiteetti aivan riittämättömäksi. Paitsi tut-
9304: parempia toimintavalmiuksia eri toiminta- ' kijavoimien määtään se. tulee vaikuttamaan
9305: aloilla. Näitä valmiuksia ei ole mahdollista myös melkoisesti syyttäjien työmäärään, joka
9306: pitää yllä Helsingin kaupunkiin välittömästi jo nykyisellään ylittää voimavarat.
9307: liittyvässä kaupunkiyhteisössä maaseutupoliisia Poliisityö on omiaan luomaan myös liitän-
9308: vastaavalla vahvuudella. Tehtävien asianmukai- näisiä tehtäviä, joiden hoitamiseen ei tarvita
9309: nen hoitaminen ja tarvittavan valmiuden yllä- poliisikoulutuksen saanutta henkilöstöä. Polii-
9310: pitäminen edellyttävät kaupunkitasoista henki- sin vapauttaminen näistä tehtävistä edellyttää
9311: löstövahvuutta. toimistohenkilökunnan lisäystä ja eräiden
9312: Verrattaessa rikollisuuden kehitystä Vantaan uusien toiminimikkeiden perustamista. Tällä
9313: ja ns. vanhojen kaupunkien kesken on todetta- lisäyksellä mahdollistettaisiin eräiden kortisto-
9314: vissa, että rikollisuus suhteutettuna väkilukuun jen ja luetteloiden pidon, atk:n etäispäätteen
9315: edustaa samaa luokkaa. Oman lukunsa tilan- hoidon ja eräiden ulosottotehtävien siirtäminen
9316: netta arvioitaessa muodostaa se seikka, että pois poliisihenkilöstöltä. Vastaavasti syyteteh-
9317: Vantaan nimismiespiiri hoitaa tällä pienellä tävien valmistelutoimet eräiltä osin olisivat hoi-
9318: vahvuudellaan paitsi poliisitoimeen liittyvät dettavissa toimistohenkilöstön avulla.
9319: tehtävät myös pääosin ne tehtävät, joita var- Toiminnan suunnitteluun, taloudenhoitoon
9320: ten vanhoissa kaupungeissa ovat maistraatit, ja työpaikkakoulutukseen pannaan tänä päi-
9321: ulosottovirastot ja kaupunginviskaalinvirastot. vänä varsin paljon painoa. Tämä on tehtävä-
9322: 27 088000399]
9323: 210 Raha-asia-aloite n:o 200
9324:
9325:
9326: kenttä, joka on poliisihallinnossa astumassa 6 vanhempaa konstaapelia . . . . . . pp V 12
9327: piiritasolla ensi askeleitaan. Toiminta on ny- - valvonta ja hälytystehtävät
9328: kyisellään hoidettu oman toimen ohella, joten 4 vartijavahtimestaria . . . . . . . . . . . . . . . . tss
9329: sen kehittyminen on ollut hidasta ja asetetut - pidätettyjen vartiointi ja käräjäpäivystys
9330: tavoitteet kaukana. Toimintaa johtamaan ja
9331: valvomaan tarvitaan poliisipäällystöä edustava Henkilö- ja talousasiat:
9332: henkilö. Nykyisillä resursseilla ei tehtävään ole 1 komisario . . . . . . . . . . . . . . . . . . pp V 20
9333: varaa irrottaa ketään päätoimisesti. - henkilöstöhallinnon suunnittelu, työpaikka-
9334: Edellä olevan perusteella tulisi Vantaan ni- koulutus ja taloudenhoito
9335: mismiespiiriin perustaa vuonna 1981 seuraa-
9336: vat toimet: Muut tehtävät:
9337: Syytetehtävät: 2 toimistosihteeriä ............. pp V 14
9338: 1 kanslisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pp V 11
9339: 1 apulaisnimismies pp V 27 (V 28) 1 apulaiskansiisti . . . . . . . . . . . . . . pp V 9
9340: - syyteasiainosaston johtaja ja syyttäjä 2 toimistoapulaista . . . . . . . . . . . . . pp V 8
9341: 2 avustavaa ulosottomiestä .... ylim. V 13
9342: Rikostutkinta: - korvaavat tehtävissä olevat kaksi poliisi-
9343: 1 komisario . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pp V 21 miestä
9344: - toimistonjohtaja 2 ulosottoapulaista
9345: 3 ylikonstaapelia . . . . . . . . . . . . . . pp V 17 1 haastemies
9346: - jaoksen johtaja ja kaksi taloudellisten ri-
9347: kosten tutkijaa Edellä esitetyllä lisäyksellä ei vielä päästä
9348: 6 vanhempaa konstaapelia pp V 12 lähellekään asetettua tavoitetta 1,6 poliisimies-
9349: - tutkijat tä tuhatta asukasta kohden, mutta sillä luo-
9350: 1 laborantti daan kuitenkin nykyistä huomattavasti parem-
9351: - valokuvien valmistus, valokuvaus ja niihin mat toimintamahdollisuudet.
9352: liittyvät toimistotehtävät Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9353: Järjestyspoliisitehtävät: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9354: 2 ylikonstaapelia . . . . . . . . . . . . . . pp V 15 1981 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
9355: - jaoksenjohtaja, kenttätyönjohto ja suunnit- markkaa Vantaan nimismiespiiriin tar-
9356: telu vittavien uusien toimien perustamiseksi.
9357: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
9358:
9359: Irma Rihtniemi-Koski rroivo Mäkynen Terhi Nieminen-Mäkynen
9360: 1980 vp. 211
9361:
9362: Raha-asia-aloite n:o 201.
9363:
9364:
9365:
9366:
9367: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittam1sesta vapaaehtoista krimi-
9368: naalihuoltotyötä tekeville yhteisöille.
9369:
9370:
9371: Ed u s kun n a 11 e.
9372:
9373: Vankilasta vapautuvien henkilöiden jälki- Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut mää-
9374: huollosta huolehtii maassamme puolivirallinen räraha harkinnanvaraisten valtionavustusten
9375: kriminaalihuoltoyhdistys, jolle on lainsäädän- myöntämiseksi kriminaalihuoltotyöhön muille
9376: nöl:lä määrätty tietyt tehtävät, joihin yhdistys yhteisöille ja säätiöille. Tämä määräraha on
9377: saa valtionapua. Kriminaalihuoltoyhdistyksen vuonna 1980 suuruudeltaan 200 000 mk. Se
9378: ohella vapautuvien vankien keskuudessa toimii on kuitenkin tarpeeseen nähden täysin riittä-
9379: lukuisia aatteellisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat mätön.
9380: vankilasta vapautunecille asuntopalveluja sekä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9381: mahdollisuuksia suojatyöhön. Nämä järjestöt nioittavasti,
9382: toimivat usein kokonaan vapaaehtoisten avus-
9383: tusten turvin. Toisaalta juuri vapaaehtoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9384: työ tuottaa parhaita tuloksia. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9385: Vankeinhoitotyöhön osallistuvat joutuvat 25.50.53 1 000 000 markkaa käytettä.-
9386: uhraamaan suuren osan ajastaan ja yksityiselä- väksi valtionavustuksena vapaaehtoista
9387: mästään vankien hyväksi. Sen vuoksi olisi koh- kriminaalihuoltotyötä tekeville yhtei-
9388: tuullista, että valtiovalta kustantaisi tästä toi- söille ja säätiöille.
9389: minnasta aiheutuvat suoranaiset menot, kuten
9390: vuokrat jne.
9391: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9392:
9393: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9394: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
9395: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
9396: 212 1980 vp.
9397:
9398: Raha-asia-aloite n:o 202.
9399:
9400:
9401:
9402:
9403: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valamon luostarin
9404: yhteyteen tarkoitetun konservointilaitoksen ja luostarin kir-
9405: jaston rakentamisen aloittamiseen.
9406:
9407:
9408: Ed u s kun n a 11 e.
9409:
9410: Ortodoksinen kulttuuri muodostaa 800-vuo- tiset syyt puoltavat rakennushankkeen käyn-
9411: tiseen instituutioon pohjautuvan maamme koko- nistämistä Heinäveden vajaatyöllisyysalueella.
9412: naiskulttuurin osan, joka edustaa bysanttilais- Kirjasto- ja arkistotilojen tarpeellisuus on
9413: venäläistä perinnettä erityisesti ikonitaiteen, perimmiltään seurausta Valamon luostarin jää-
9414: kirjallisuuden ja ortodoksisen musiikin alueella. misestä toisen maailmansodan järkeen kirkko-
9415: Varsin keskeinen merkitys tämän kulttuuri- kunnan jälleenrakennuslain ulkopuolelle. Tästä
9416: suuntauksen säilyttämisessä ja kehittämisessä on aiheutunut Valamon luostarisaarelta eva-
9417: on ollut ja on edelleen Valamon luostarilla. kuoidun kirjallisuuden sijoittaminen kolmeen eri
9418: Valamon luostari elää tällä hetkellä elpymi- pisteeseen. Huomattava osa vanhoista kokoel-
9419: sen kautta hakien samalla toiminnalleen suunta- mista on edelleen luostarin tiloissa, jotka kui-
9420: viivoja. Parhaat edellytykset Iuostarilla olisi tenkin ovat epätarkoituksenmukaiset ja palo-
9421: kehittyä tutkimukseen ja kirkkotaiteeseen pai- turvallisuuden kannalta epätyydyttävät. Kirjas-
9422: nottuen, jol1oin erityisesti huomiota tulisi kiin- torakennuksen tiloihin on suunniteltu sijoitet-
9423: nittää ikonilaitoksen ja kirjaston antamien mah- tavaksi myös luostarin arkisto, jota tällä het-
9424: dollisuuksien hyväksikäytön tehostamiseen. kellä säilytetään niin ikään hajautettuna eri
9425: Ikonien ja muiden kirkkomaalausten konser- pisteissä.
9426: vointilaitoksen tehtävänä on ensisijassa ikonien Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,4
9427: dokumentointi, entisöiminen ja tutkimus. Lai- milj. mk. Vuoden 197~ II lisämenoarviossa on
9428: tos toimisi myös ikonimaalauksen kehittämi- eduskunta myöntänyt 350 000 markan suurui-
9429: seksi valistus- ja ohjaustoiminnan kautta sekä sen suunnittelumäärärahan mainittujen laitos-
9430: elvyttämällä entisiä menetelmiä ja tekniikoita. ten suunnittelua varten. Hankkeesta on ole-
9431: Tällä hetkellä ortodoksisen kirkkokunnan iko- massa luonnospiirustukset ja perustamissuunni-
9432: nikokoelmien kunnostus- ja restaurointiresurs- telma.
9433: sit ovat hyvin puutteelliset. Perustettava kon- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
9434: servointilaitos tulisi olemaan alansa ainoa Poh- nioittaen,
9435: JOlsmaissa. Laitoksen sijoittamista Valamon
9436: luostarin yhteyteen puoltavat mm. seuraavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9437: näkökohdat: Iuostarilla on erittäin arvokas ja 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9438: laaja ikonikokoelma, luostari on vanhastaan markan määrärahan Valamon luostarin
9439: kirkkokunnan ikonimaalauksen ja -koulutuksen yhteyteen tarkoitetun ikonien ja muiden
9440: keskus, luostari sijaitsee kirkkokunnan toimin- kirkkomaalausten konservointilaitoksen
9441: nan kannalta keskeisellä alueella ja aluepoliit- ia luostarin kirjaston rakennustöiden
9442: aloittamista varten.
9443: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9444:
9445: Olavi Ronkainen Antero Juntumaa
9446: Sauli Hautala Erkki Korhonen
9447: 1980 vp;
9448:
9449: Raha-asia-aloite n:o 203.
9450:
9451:
9452:
9453:
9454: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten opin-
9455: tojen tukemiseen.
9456:
9457:
9458: E d u s k u n n a 11 e.
9459:
9460: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Mus- non kasvua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki
9461: ta1aislähetys r.y. tukee yritteliäiden ja lahjak- koulutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole
9462: kaiden romaaninuorten perus-, jatiko- ja yleis- romaaninuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen
9463: sivistävää sekä ammatillista koulutusta. Musta- järjestö voi ojentaa auttavan kätensä ja hel-
9464: laislähetys r.y:n hallitus myöntää rahastosta pottaa eteenpäin pyrkivien koulutietä ja siloit-
9465: tarveharkintaan perustuen ja anojan muut mah- taa heidän elämäänsä tulevaisuudessa.
9466: dolliset rahoituslähteet tutkien sopiviksi kat- Edellä olevaan perustuen ehdotamme k~n
9467: somiaan avustussummia. Tarkoituksena on aut- nioittavasti,
9468: taa lukukausimaksujen maksamises·sa, kirjojen
9469: ostamisessa, koulumatkoissa, musiikki- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9470: instrumenttien hankkimisessa jne. niitä romaa- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9471: ninuoria, joilla ei muista lähteistä ole riittä- kan määrärahan käytettäväksi romaani-
9472: västi saatavissa taloudellista tukea koulunkäyn- nuorten opintojen tukemiseen Musta-
9473: tinsä loppuun saattamiseksi. laislähetys r.y:n Nuorten Opintorahas-.
9474: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden ton kautta. ·
9475: ~osien aikana ollut havaittavissa mielenkiin·
9476:
9477: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9478:
9479: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9480: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
9481: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
9482: 214 1980 vp.
9483:
9484: Raha-asia-aloite n:o 204.
9485:
9486: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveys- ja raittius-
9487: kasvatuksen ylitarkastajan viran perustam1seksi ammattikas-
9488: vatushalli tukseen.
9489:
9490: E d u s kun n a 11 e.
9491: Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan oli ka- Terveyskasvatuksen kehittämisen edelly-
9492: lenterivuonna 1976 oppilaita ammatillisissa tyksenä toimikunta pitää mm.:
9493: oppilaitoksissa yhteensä 130 387. Samana - kasvatus- ja opetusalan terveyskasvatuk-
9494: vuonna oli vähintään 400 tuntia käsittävässä sen tehostamista selkiinnyttämällä ikäkausit-
9495: työllisyyskoulutuksessa 135 950 henkilöä. En- taiset perustavoitteet terveyskasvatuksen kes-
9496: nakkotiedon mukaan vuonna 1977 aloitus- keisillä sisältöalueilla sekä järjestämällä kai-
9497: paikkojen lisäystä on noin 3 % edelliseen vuo- kille koulutusjärjestelmässä terveyskasvatuk-
9498: teen verrattuna ja oppilasmäärän lisäys olisi seen osallistuville alueellisesti ja paikallisesti
9499: samana aikana noin 4 %. jatkuvaa koulutusta ja ohjausta.
9500: Ammattikasvatushallituksen alaisissa 572 Kouluhallituksen terveyskasvatuksen työryh-
9501: ammatillisessa oppilaitoksessa terveyskasvatus män muistios·sa (annettu 31. 3. 1977) pohdi-
9502: liittyy läpäisyperiaatteena ammattioppiin yleen- taan osittain myös ammatillisissa oppilaitok-
9503: sä ja erikseen kansalaistietoon, terveysoppiin sissa annettavaa terveyskasvatusta sekä esite-
9504: sekä liikuntaan. Lisäksi ammattikasvatushalli- tään terveyskasvatuksen osa-alueittaiset tavoit-
9505: tus on kehottanut alaisiaan oppilaitoksia jär- teet eri ikäikausina, mm. keskiasteikä on esityk-
9506: jestämään mm. päihde- ja vaikuteaineisiin liit- sessä.
9507: tyviä teemaviilkkoja tai -päiviä. Kuitenkin voi- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat
9508: daan todeta, että terveyskasvatusta ei ole am- näyttävät tutkimusten mukaan käyttävän päih-
9509: matillisissa oppilaitoksissa järjestetty järjestel- de- ja vaikuteaineita muita ikätovereitaan run-
9510: mällisellä ja tehokkaalla tavalla. saammin. Ammattikoululaiset käyttävät muita
9511: Terveyskasvatustoimikunnan mietinnössä runsaammin alkoholia, tupakoivat varsinkin
9512: 1976/94 todetaan mm.: "Ammattikasvatus- lukiolaisia runsaammin ja ovat useimmin tu-
9513: hallituksessa terveyskasvatuksen opetuksen si- tustuneet erilaisiin huumeisiin.
9514: sältöä koskevat asiat kuuluvat asianomaista Terveyskasvatukseen on yhteiskunnassamme
9515: koulutusalaa ohjaavan ja valvovan kuuden kiinnitetty eri hallinnonaloilla lisääntyvää huo-
9516: opetusosaston ja kahden erillisen toimiston miota. Lääkintöhallitukseen on perustettu ter-
9517: viranhaltijoiden tehtäviin. Kyseisen organisaa- veyskasvatustoimisto, kouluhallitukseen on saa-
9518: tiorakenteen vuoksi ei kenenkään viranhalti- tu terveyskasvatuksen ylitarkastaja, järjestöt
9519: jan nimenomaisiin tehtäviin kuulu terveyskas- ovat tehostaneet terveyskasvatustyötään. Am-
9520: vatuksen opetuksen koordinoiminen eri osas- mattilkasvatushallituksen alaisissa oppilaitok-
9521: tojen kesken." sis·sa odotetaan toimenpiteitä terveyskasvatuk-
9522: Samassa mietinnössä todetaan lisäksi: "Kai- sen tehostamiseksi. Siksi olisi ammattikasva-
9523: kille ammatillisille oppilaitoksille yhteisiä ter- tushallitukseen perustettava terveys- ja raittius-
9524: veyskasvatuksen yleistavoitteita ei ole toistai- kasvatuksen ylitarkastajan virka.
9525: seksi määritelty. Eri ammattialojen opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9526: suunnitelmiin sisältyy terveyskasvatuksen osa-
9527: alueita koskevia tavoitteita." että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9528: Terveyskasvatustoimikunta ehdottaa em. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9529: mietinnössä mm.: 29.59.01 70 000 markkaa terveys- ja
9530: - koulutusjärjestelmän entistä laaja-alai- raittiuskasvatuksen ylitarkastajan viran
9531: sempaa ja suunnitelmallisempaa osallistumista perustamiseksi ammattikasvatushallituk-
9532: terveyskasva tukseen. seen.
9533: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9534:
9535: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9536: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
9537: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
9538: 1980 vp. 215
9539:
9540: Raha-asia-aloite n:o 205.
9541:
9542:
9543:
9544:
9545: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkiekkO- ja tennis-
9546: kentän rakentamiseksi Kangasniemelle.
9547:
9548:
9549: Ed u s kun n a 11 e.
9550:
9551: Kangasniemen kunta on hankkinut suunni- kaa. Olisi tärkeätä, että valtion tukea saataisiin
9552: telman urheilukeskustaan varten. Opetusminis- myös tälle osalle rakennuskustannuksia.
9553: teriö on päätöksellä n:o 4223/19.6. 1979 teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9554: nyt ennaikkovarauksen 724 000 markan valtion- nioittavasti,
9555: tuen myöntämisestä urheilukeskuksen urheilu-
9556: kentän rakentamiseen vv. 1980-1981. Urhei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9557: lukentän rakennuskustannuksiksi on arvioitu 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
9558: 1 000 000 markkaa. markkaa käytettäväksi jääkiekko- ja
9559: Urheilukeskuksen suunnitelmaan sisältyy tenniskentän rakentamiseen Kangasnie-
9560: myös jääkiekkokenttä ja tenniskenttä. Näiden men kuntaan.
9561: rakentamiseen tarvitaan varoja 418 000 mark-
9562: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9563:
9564: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
9565: 216 1980 vp;
9566:
9567: Raha-asia-aloite n:o 206.
9568:
9569:
9570:
9571:
9572: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan tieolojen
9573: korjaamiseen.
9574:
9575:
9576: E d u s k u n h a 11 e.
9577:
9578: Savonlinnan kaupungin alueella on järjestäy- Kommerniemen-Kokonsaaren paikallistien ra-
9579: tyneitä yksityisteitä n. 370 km ja järjestäyty- kentamisesta.
9580: mättömiä n. 210 km. Jääteitä on tästä 77 km. Muista Savonlinnan kaupungin alueella ole-
9581: Alueen vesistörilckaudesta johtuen yksityistie- vista tiehankkeista mainittakoon Moinsalmen
9582: verkko on laaja ja asukkaiden osalle tulevat paikallistien parantaminen, joka on edistynyt
9583: tiekustannukset ovat valtakunnan yleiseen ta- varsin· hitaasti, koska parannustyötä on suori-
9584: soon nähden korkeat. Koska haja-asutusalueen tettu varatyönä. Paikallistiellä oleva Virtasal-
9585: asukkaiden tulotaso on verrattain alhainen ja men silta on kapea ja liikenteelle vaarallinen
9586: kaupungin mahdollisuudet lisätä tukeaan yksi- ja lisäksi sen painorajoitus estää raskaan lii-
9587: tyisteiden ylläpitoon raj,alliset, olisi välttämä- kenteen tiellä. Silta tulisi uusia ensi tilassa.
9588: töntä, että valtio nykyistä huomattavammassa Lohikoskelta Punkaharjun rajalle ulottuva
9589: määrin osallistuisi yksityisteiden ja jääteiden maantie on kunnoltaan heikko ja liikenteelli-
9590: ylläpitoon Savonlinnan kaupungin alueella. sesti vaarallinen. Tietä on Punkaharjun puo-
9591: Valtion tulisi osallistua Savonlinnan eteläisen lelta korjattu, mutta Savonlinnan puoleinen
9592: saariston jääteiden ylläpitoon samalla tavoin osa kaipaa pikaista kunnostusta.
9593: kuin Turun saariston jääteiden osalta, koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9594: teillä on tavanomaista yksityistietä yleisempi nioittavasti,
9595: liikenteellinen merkitys.
9596: Savonlinnan kaupunki on tehnyt valtioval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9597: lalle esityksen Pellossalon ja Ahvionsaaren 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9598: yksityisteiden muuttamisesta paikallisteiksi. 31.24.77 2 000 000 markkaa käytettä-
9599: Tällaisia yksityisteitä ovat myös Uimalammen väksi Savonlinnan tieolojen korjaami-
9600: yksityis,tie ja Kiuralan-Maaralan yksityistie. seen.
9601: Lisäksi yksityisten aloitteesta on tehty esitys
9602: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9603:
9604: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
9605: 1980 vp. 217
9606:
9607: Raha-asia-aloite n:o 207.
9608:
9609:
9610:
9611:
9612: Ronkamen ym.: Määrärahan osoittam1sesta maantien n:o 406
9613: perusparantamiseen välillä Ku1takivi-Särkilahti.
9614:
9615:
9616: E d u s k u n n a 11 e.
9617:
9618: Maantien n:o 4{)6 Kultakivi-Särkilahti pe- sesti vaikeimmista kohdista. Pa:rantaniissthin-
9619: rusparannustyöt aloitettiin syksyllä 1976 työl- nitelma on vahvistettu tammikuussa 1976.
9620: lisyysvarojen turvin ja töitä on vuosittain tehty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9621: saatujen määrärahojen puitteissa. Tien perus- nioittavasti,
9622: parannustöiden päätökseen saattaminen edel-
9623: lyttää, että valtio myöntää perusparannustöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden'
9624: den jatkamiseksi lisää määrärahaa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9625: Maantie n:o 406 Kultakivi-Särkilahti on pi- 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
9626: tuudeltaan 26 kilometriä. Tien vaikutuspiirissä käytettäväksi maantien n:o 406 Kul-
9627: asuu vakinaista väestöä noin 1 100 henkilöä. takivi-Särkilahti perusparannustöiden
9628: Tie on vanha ja heikkokuntoinen ja parannus- suorittamiseen.
9629: työt on aloitettu heikoimmista ja liikenteelli 1 : ;1
9630:
9631:
9632:
9633:
9634: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9635:
9636: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Erkki Korhonen
9637:
9638:
9639:
9640:
9641: 28 088000399J
9642: 218. 1980 vp.
9643:
9644: Raha-asia-aloite n:o 208.
9645:
9646:
9647:
9648:
9649: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sysmän-Särkilahden
9650: tien perusparantamiseen.
9651:
9652:
9653: E d u s k u n n a 11 e.
9654:
9655: Ns. Päijänteen saaristotien heikoin tieosuus veltuu talvityönä hoidettavaksi. Työkohde pa-
9656: on Sysmän kirkonkylän ja Särkilahden väli, rantaisi myös kuljetusalan ,uhkaavaa työttö-
9657: 15 kilometrin pituinen, sorapintainen, vanha myyttä.
9658: kylätie, joka on otettu hoidettavaksi maantienä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9659: Tieosan parantamissuunnitelmat ovat valmiit. nioittaen,
9660: Tieosuus kuuluu paljon käytettyyn matkailu-
9661: väylään, jonka liikennöitävyys tulisi nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9662: nostaa sama1le tasolle saaristotien pohjoisosien 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9663: kanssa. markkaa käytettäväksi Sysmän-Särki-
9664: Mm. vaikean työllisyystilanteen vuoksi tulisi lahden tien perusparannustöihin Harto-
9665: tien rahoitus, 5 milj. mk, hoitaa työllisyys- lan kunnassa.
9666: varoin mahdollisimman pikaisesti. Kohde so-
9667: Helsingissä 15 päivänä he.limikuuta 1980.
9668:
9669: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
9670: 1980 vp. 219
9671:
9672: Raha-asia-aloite n:o 209.
9673:
9674:
9675:
9676:
9677: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan
9678: rakentamiseen Hirvensalmella.
9679:
9680:
9681: E d u s k u n n a 11 e.
9682:
9683: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren te on estänyt sillan rakentamisen. Varat tulee-
9684: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- kin osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa.
9685: niemen paikallistielle, on ollut liikennöitävässä Väisälänsaaren 'sillan rakentaminen ei korjaa
9686: kunnossa useita vuosia. Sillan puuttuminen ainoastaan tämän saaren asukkaiden liikenne-
9687: Väisälänsaaren ja Hirvensalmen puoleisen man- oloja, vaan se parantaa liikenneyhteyksiä myös
9688: tereen väliltä vaikeuttaa kuitenkin saaren asuk- Väisälänsaaren läheisyydessä oleviin muihin
9689: kaiden asioimista Hirvensalmen kunnan kes- saatiin.
9690: kustassa olevissa palvelupisteissä. Matkaa saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9691: resta kunnan keskustaan Mikkelin kautta on nioittavasti,
9692: yli 60 km, kun se suoraa tietä sillan kautta
9693: olisi alle 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9694: Sillan rakentaminen Häntäniemestä Väisälän- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9695: saaren Sokkasenniemeen on ollut esillä jo sil- markkaa käytettäväksi Väisälänsaaren
9696: loin, kun tietä rakennevtiin, mutta varojen puu- sillan rakentamiseen Hirvensalmen kun-
9697: nassa.
9698: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9699:
9700: Olavi Ronkainen Impi Muroma
9701: 220 1980 vp.
9702:
9703: Raha-asia-aloite n:o 210.
9704:
9705:
9706:
9707:
9708: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huutokosken-Sa-
9709: vonlinnan-Parikkalan rataosuuden perusparannustöihin.
9710:
9711:
9712: E d u s k u n n a 11 e.
9713:
9714: Huomattavana haittana Savonlinnan talous- misen jatkeeksi valmista organisaatiota hyväksi
9715: alueella koetaan Huutokosken-Savonlinnan- käyttäen olisi perusteltua.
9716: Parikkalan radan kevyt (K 30) kiskotus, joka Rataosan korjaustyöt tulisi suorittaa siten,
9717: suoranaisesti estää raskaan läpikulkuliikenteen että välillä Huutokoski-Savonlinna radan
9718: kyseisellä rataosuudella. Asia tulee kiireellisesti tukikerrokseksi pantaisiin sora ja välillä Savon-
9719: korjata. linna-Parikkala sepeli. Lisäksi koko osuudella
9720: Välittömästi rataosan jatkeena SlJaltseva tulee noin 30 % ratapölkyistä vaihdettavaksi.
9721: Vuoksenlaakson teollisuusalue hankkii suuren ja tarpeelliset vaihteistot asennettavaksi. Kis~
9722: osan puuraaka-aineestaan Kainuusta ja näiden kotus on vaihdettava K 30-kiskotuksesta K 43-
9723: kuljetusten hoitaminen kyseisen rataosan kaut- kiskotukseksi. Kokonaisuutena korjaus merkit-
9724: ta olisi taloudellisesti perusteltua kuljetusmat- see sitä, että Huutokosken-Savonlinnan rata-
9725: kan vuoksi. Samalla kevennettäisiin painetta osuus nousee luokkaan Bt ja rataosuus Savon-
9726: Kouvolan ratapihalla. Tällä myös parannettai- linna-Parikkala luokkaan B2.
9727: siin Valtionrautateiden tämänhetkistä heikkoa Matkustajaliikenteen lisäämisen kannalta
9728: palvelusten tarjontaa Savonlinnan talousalueel- asialla on merkitystä sikäli, että matkustaja-
9729: la jo oleville tuotantolaitoksille ja luotaisiin junien nopeudet nousevat Et-luokassa 95. kilo-
9730: mahdollisuuksia uusille yrityksille. metriin tunnissa ja B2-luokassa 120 kilometriin
9731: Liikennepoliittisesti olisi tällöin myös entistä tunnissa.
9732: paremmat mahdollisuudet ohjata yliraskasta Taloudellisesti toteutettuna Huutokosken-
9733: liikennettä rautateille. Edelleen matkustajalii- Savonlinnan rataosuuden perusparannustyöt tu-
9734: kennettä voitaisiin korkeampien nopeuksien levat maksamaan 19 000 000 mk ja Savonlin-
9735: vuoksi ohjata kyseiselle rataosuudelle. Jyväs- nan-Parikkalan rataosuuden työt 25 000 000
9736: ky Iän-Jämsänkosken rautatien valmistuttua mk. On mielekästä jakaa perusparannustyö
9737: olisi mahdollista panna kulkuun kiertojuna lin- useamman vuoden osalle, jolloin myös työlli-
9738: i'alla Helsinki-Jyväskylä-Savonlinna-Imatra syystilanne tulee vakaammaksi.
9739: -Helsinki. Tämä taas samalla palvelisi poikit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9740: taisliikennettä Tampere--Savonlinna. nioittavasti,
9741: Jotta edellä kerrottuja parannuksia voitaisiin
9742: toteuttaa, tulee rataosuus Huutokoski-Savon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9743: linna-Parikkala korjata vaatimuksia vastaa- 1981 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
9744: vaksi. Rataosuudella on suoritettu perusparan- markan määrärahan käytettäväksi Huu-
9745: nustöitä jo usean vuoden aikana ja kiskotuksen tokosken-Savonlinnan-Parikkalan ra-
9746: uusiminen välittömästi massatöiden suoritta- taosuuden perusparannustöihin.
9747: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9748:
9749: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
9750: 1980 vp. 221
9751:
9752: Raha-asia-aloite n:o 211.
9753:
9754:
9755:
9756:
9757: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liunankosken vesi-
9758: voimalaitoksen rakentamiseen Joroisiin.
9759:
9760:
9761: E d u s k u n n a 11 e.
9762:
9763: Joroisten kunta on ryhtynyt yhdessä Suur- rahasto on antanut alustavan lainavarauksen
9764: Savon Sähkö Oy:n kanssa toimenpiteisiin noin puolet kattavasta rahoitusosuudesta. Tar-
9765: Liunankosken yli puolen vuosisadan ikäisen koitukseen on anottu työllistämistukea, mutta
9766: vesivoimalaitoksen uusimiseksi. Laaditut kan- tämänkin jälkeen rahoitus jää avoimeksi. Suo-
9767: nattavuuslaskelmat osoittavat hankkeen olevan ranainen valtion apu on välttämätön.
9768: taloudellisesti edullinen. Luonnonolosuhteisiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9769: ei synny muutoksia, koska entinen patoraken- tavasti,
9770: nelma säilytetään ja vesien korkeussuhteet py-
9771: syvät muuttumattomina. Investointikustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9772: set ovat varsin kohtuulliset, eli 8 000 000 mark- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9773: kaa. Laitoksen teho tulee olemaan 1,5 MW. markan määrärahan käytettäväksi Liu-
9774: Voimalaitoksen rakentaminen työllistää 40- nankosken vesivoimalaitoksen rakenta-
9775: 45 miestä lähes vuoden ajaksi. Kone- ja laite- miseen Joroisten kuntaan.
9776: hankinnat suoritetaan kotimaasta. Investointi-
9777: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9778:
9779: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
9780: 222 1980 vp.
9781:
9782: Raha-asia-aloite n:o 212.
9783:
9784:
9785:
9786:
9787: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta mon1toimiturvelaitok-
9788: sen rakentamiseen Haukivuorelle.
9789:
9790:
9791: E d u s k u n n a 11 e.
9792:
9793: Geologinen 'tutkimuslaitos on suorittanut tena Mikkelin maalaiskunnan, Virtasalmen,
9794: vuosina 1967, 1968 ja 1974 tutkimuksen Hau- Pieksämäen maalaiskunnan ja Juvan suoaluei-
9795: kivuoren kunnan soista. Tutkittujen soiden siin.
9796: pinta-ala on yhteensä 5 569 hehtaaria ja turve- Liikenteellisesti Haukivuoren kunta sovel-
9797: määrä 136 miljoonaa m3• tuisi erittäin hyvin monitoimiturvelaitoksen tai
9798: Turvemäärää on pidettävä riittävänä moni- pellettitehtaan sijaintipaikaksi. Kunnan läpi
9799: toimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan rakenta- kulkee lähivuosina sähköistettävä Savon rata
9800: miseksi Haukivuoren kuntaan. Tehtaan raken- ja kantatie n:o 72.
9801: taminen mahdollistaisi turpeen jalostuksen tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme ku11r
9802: vekoksiksi tai pelleteiksi sekä sähköenergiaksi. nioittavasti,
9803: Turpeen briketöinnin avulla voitaisiin käyttää
9804: hyödyksi myös turvekaksin hukkalämpö. Moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9805: toimiturvelaitos toisi mahdollisuuden lasinalais- 1981 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
9806: viljelmien rakentamiseen. markkaa käytettäväksi monitoimiturve-
9807: Etelä-Savon suoalueista Haukivuoren kunnan laitoksen tai pellettitehtaan rakentami-
9808: alueella sijaitsevat suot ovat erittäin keskei- seen Haukivuoren kuntaan.
9809: sessä asemassa. Ne liittyvät yhtenä kokonaisuu-
9810: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9811:
9812: Olavi Ronkainen Sauli Hautala Antero Juntumaa
9813: 1980 vp. 223
9814:
9815: Raha-asia-aloite n:o 213.
9816:
9817:
9818:
9819:
9820: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittam1seS!ta valtionapuna mittius-
9821: työhön ja aLkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemi-
9822: seen.
9823:
9824:
9825: E d u s k u n n a II e.
9826:
9827: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- tannusten nousua, on esitetty määräraha riittä-
9828: kunta esitti jo 18. 3. 1977 päivätyssä kirjees- mätön.
9829: sään, että rait-tiustyöhön tarkoitettu määräraha Alkoholin kulutus on viime vuosina yhä
9830: olisi korotettava niin, että se vastaa 1 markkaa noussut, joten sen hillitsemiseksi olisi tehtävä
9831: 50 penniä asukasta kohden. Palkkatason nousu kaikki mahdollinen. Tällöin ei voida pitää rait-
9832: ja muiden kustannuksien kallistuminen edellyt- tiustyön merkitystä vähäisenä, vaan sitä olisi
9833: tävät neuvottelukunnan mukaan, että raittius- tehostettava. Ellei ehdotettua korotusta valtion
9834: järjestöjen valtionapu pysyy vähintään rahan- tulo- ja menoarvioon saada, raittiusjärjestöjen
9835: arvon alenemista vastaavana. toiminta heikkenee aikana, jolloin sen pitäisi
9836: Alkoholikomitea esitti 27. 6. 1978 jättämäs- olla erityisen voimakasta.
9837: sään mietinnössä, että raittiusjärjestöjen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9838: minnan ja muun alkoholihaittojen ehkäisyyn nioittaen,
9839: tähtäävän kansalarstoiminnan tehostamiseksi
9840: määrärahoja olisi lisättävä. Hallitus esitti vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9841: den 1980 tulo- ja menoarvioon raittiustyöhön 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9842: käytettäväksi valtionapuna 5,9 miljoonaa mark- 33.51.50 1 500 000 markkaa käytettä-
9843: kaa, joka vastaa 1,25 markkaa asukasta kohti. väksi raittiustyöhön sekä alkoholijuo-
9844: Kun määräraha on ollut useita vuosia muut- mista aiheutuvien haittojen ehkäisemi-
9845: tamattomana ja jatkuvasti on tapahtunut kus- seen.
9846: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9847:
9848: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9849: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
9850: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
9851: ·224 1980 vp.
9852:
9853: Raha-asia-aloite n:o 214.
9854:
9855:
9856:
9857:
9858: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n
9859: toiminnan tukemiseen.
9860:
9861:
9862: E d u s k u n n a 11 e.
9863:
9864: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut mitiloissa järjestetään nuorten auttamiseen täh-
9865: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Eräi- täävää toimintaa. Kipeänä tarpeena koetaan
9866: den tutkimusten mukaan ainakin kerran ko- kuitenkin teetupatoiminnan aloittaminen eri-
9867: keilumielessä huumeita käyttäneitä on noin tyisesti yömyöhällä liikkuvien, huonossa kun-
9868: 50 % kaikista nuorista. Kokeilijoita, jotka nossa olevien koululaisten auttamiseksi. Tähän
9869: käyttävät huumeita silloin tällöin, on 12- ei ole ollut riittävästi varoja aikaisemmin.
9870: 15 % nuoristamme ja varsinaisia käyttäjiä Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnte-
9871: 2-3 %. Erityisesti keskioluen on todettu vai- kijöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoi-
9872: kuttavan kynnystä madaltavasti huumeiden minnan alettua. Palkattuja työntekijöitä on
9873: käytön aloittamisessa. ollut 3-5. Vakansseja olisi viittä työntekijää
9874: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikutta· varten, mutta rahat eivät ole riittäneet palk-
9875: nQt myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Va- kakustannuksiin kaikin ajoin.
9876: kinainen huumeiden käyttäjä ei kykene saa· Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee va-
9877: maan laillisin keinoin riittävästi rahaa huu- listustoiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja
9878: mausaineiden ostoon, vaan hänen on hankit- kuntootusleirejä järjestämällä sekä suojatyö-
9879: tava rahaa esim. omaisuusrikoksin tai ryös- paikkoja hankkimalla Vihreä Keidas on autta-
9880: töin. nut monia uuden elämän alkuun.
9881: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tot· Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9882: tumuksestaan on osoittautunut varsin vaikeak- nioittaen,
9883: si. Parhaita tuloksia tässä työssä .ovat saavut·
9884: taneet kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9885: jotka pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
9886: auttamiseen. tille 33.55.50 200 000 markkaa käytet-
9887: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työ- täväksi Vihreä Keidas r.y:n toiminnan
9888: tä tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas r.y., tukemiseen.
9889: jonka keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toi-
9890: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9891:
9892: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9893: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
9894: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
9895: 1980 vp. 225
9896:
9897: Raha-asia-aloite n:o 215.
9898:
9899:
9900: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen evankelis-
9901: luterilaisen jengi- ja katulähetys r.y:n Parkanossa sija1tsevan
9902: hoitokodin pemstamiskustannuksiin.
9903:
9904:
9905: E d u s k u n n a 11 e.
9906:
9907: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- tien toimintaa vaikeuttaa usein se, että niiden
9908: losta annettua lakia (96/61) muutettiin 31. rahoitus on epävarmalla pohjalla, vapaaehtois-
9909: 12. 1974 annetulla lailla (1108/74) siten, ten lahjoitusten varassa.
9910: että mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttä- Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys r.y. on
9911: vien aineiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin perustanut Parkanon kuntaan hoitokodin al-
9912: voidaan myöntää avustusta perustamis- ja koholisteille ja narkomaaneille. Hoitokoti si-
9913: käyttökustannuksiin valtion tulo- ja menoar- jaitsee Parkanon kunnalta hankitulla Kirjas-
9914: viossa. kylän koululla, jonka hoitoon hakeutuneet ovat
9915: Viime vuosina on alkoholin kulutus ja sen kunnostaneet talkootyönä asuntolatarkoitukseen
9916: seurauksena aLkoholin väärinkäyttö voimak- .sopivaksi.
9917: kaasti lisääntyneet alkoholilain valitettavan li- Asuntolassa asuville kuntoutettaville hen!ki-
9918: beralisoimisen myötä. Jöille ovat lähiseudun yrittäjät tarjonneet eri-
9919: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin tu- laisia alihankintatöitä, mutta hoitokodin yllä-
9920: hoihin mm. kansanterveyden huononemisena ja pitäjällä ei ole mahdollisuutta hankkia työ-
9921: menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion hön tarvittavia tiloja. Kysymykseen tulisi pie-
9922: Alkon ns. voittovaroista saamiin tuloihin ei nehkön teollisuushallin rakentaminen, jota käy-
9923: maassamme ole kiinnitetty riittävästi huomiota tettäisiin hoitokodin asukkaiden työskentely-
9924: alkoholin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Tämä paikkana. Kun kysymyksessä on varsin mielen-
9925: työ vaatii paljon kärsivällisyyttä ja suuriakin kiintoinen ja uraa uurtava kokeilutoiminta,
9926: uhrauksia. olisi perusteltua myöntää yhdistykselle valtion
9927: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuk- tulo- ja menoarviossa määräraha teollisuushal-
9928: sessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä lin rakentamiseen.
9929: pohjalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9930: huomioon alkoholistin koko elämäntilanne ja
9931: hänen kokonaispersoonallisuutensa. Maaham- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9932: me onkin perustettu useita narkomaani- ja hoi- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
9933: tokoteja, joissa vapaaehtoisesti hoitoon ha- mentille 33.55.51 200 000 markkaa
9934: keutuvilla on mahdollisuus kevyttä työtä vas- käytettäväksi Suomen ev.lut. jengi- ja
9935: taan saada ylläpito ja mahdollisuus vähitellen katulähetys r.y:n Parkanossa sijaitsevan
9936: tapahtuvaan kuntoutukseen ja vapautumiseen hoitokodin perustamiskustannuksiin.
9937: alkoholin väärinkäytöstä. Tällaisten hoitoko-
9938: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9939:
9940: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa
9941: Sauli Hautala Jorma Fred Asser Stenbäck
9942: Esko Almgren Impi Muroma Erkki Korhonen
9943:
9944:
9945:
9946:
9947: 29 088000399]
9948: 226 1980 vp.
9949:
9950: Raha-asia-aloite n:o 216.
9951:
9952:
9953: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertunmaan vanhain-
9954: kodin perusparannustöihin.
9955:
9956:
9957: Eduskunnalle.
9958:
9959: Pertuumaan käytössä oleva vanhainkoti Jotta vo1ta1s11n päästä sosiaalihallituksen
9960: on ollut toiminnassa 50 vuotta. Kiinteistössä edellyttämään yksilöllisyyteen ja viihtyvyyteen
9961: suoritetut kunnostustyöt ovat olleet lähinnä sekä kodinomaiseen ympäristöön, joka innos-
9962: vuosikorjauksia, mutta mitään perusteellisem- taa asukkaita ja myös henkilökuntaa aktiivi-
9963: paa remonttia ei ole suoritettu. Rakennuksen suuteen ja omatoimisuuteen, on peruskorjauk-
9964: paloturvallisuuskaan ei vastaa nykyisiä vaati- seen kiireellisesti ryhdyttävä.
9965: muksia, mitä on pidettävä erittäin vakavana Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9966: puutteena. Poistuminen eri kerroksista olisi
9967: järjestettävä määri:ysten mukaiseksi ja huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9968: neet varustettava palo-ovin. den 1981 tulo- ja menoarvioon
9969: Lisäksi asukkaiden WC-, pesu- ja huoltotilat 1 500 000 markkaa käytettäväksi Per-
9970: olisi uusittava kokonaan ja henkilökunnan so- tunmaan vanhainkodin perusparannus-
9971: siaaliset tilat olisi saatettava työsuojelumää- töihin.
9972: räysten mukaisiksi. Peruskorjauksen vaativat
9973: niin ikään LVI-laitteet.
9974: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
9975:
9976: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
9977: 1980 vp. 227
9978:
9979: Raha-asia-aloite n:o 217.
9980:
9981:
9982:
9983:
9984: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen jäte-
9985: huoltoselvityksen laatimiseksi.
9986:
9987:
9988: E d u s k u n n a 11 e.
9989:
9990: Kunnallinen jätehuoltolaki edellyttää kunnil- Tämän suunnitelman toteuttamiseksi tulisi
9991: ta aktiivisempaa toimintaa jätehuollon järjestä- ohjata valtion korkotukea tarkoituksenmukai-
9992: miseksi. Tarkoituksenmukainen jätehuolto sella tavalla.
9993: edellyttäisi kuitenkin kuntia laajempien koko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9994: naisuuksien huomioon ottamista.
9995: Hyvään tulokseen pääsemiseksi tulisi valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9996: toimesta laatia valtakunnallinen jätehuoltoselvi- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
9997: tys ja suunnitelma, missä otettaisiin huomioon 26.73.25 300 000 markkaa valtakun-
9998: tarkoituksenmukainen yhteistyö ja jätteen ko- nallisen iätehuoltoselvityksen ia -suun-
9999: konaistaloudellinen käyttö esimerkiksi ener- nitelman laatimiseksi.
10000: giana.
10001: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10002:
10003: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10004: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10005: 228 1980 vp.
10006:
10007: Raha-asia-aloite n:o 218.
10008:
10009:
10010:
10011:
10012: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntaa ja jäte-
10013: öljyn vastaanottoa koskevan <suunnitelman laatimiseksi.
10014:
10015:
10016: E d u s k u n n a 11 e.
10017:
10018: öljyntorjunta on viime aikoina vaatinut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10019: syystä lisävaroja. Sata:makaupungeilta Itämeren
10020: sopimuksen mukainen jäteöljyn ja öljyisten että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10021: jätteiden vastaanotto edellyttää investointeja ja den 1981 tulo- ja menoarvioon
10022: valmiuksia. Näitä voisi huomattavasti tehostaa 500 000 markan määrärahan öljyntor"
10023: ja taloudellisia uhrauksia vähentää, mikäli kau. junnan yhteistyöstä tehtävän suunnitel-
10024: punkien ja valtion viranomaisten kesken saa- man laatimiseksi niin maalla kuin ve-
10025: taisiin aikaan yhteistoimintaa. sistössä tapahtuvaa öljyntorjuntaa sekä
10026: Myös maalla tapahtuvassa öljyntorjunnassa öljyisten jätteiden ja jäteöljyn vastaan-
10027: on epätarkoituksenmukaista hankkia kaikkiin ottamista varten.
10028: kuntiin kalliita öljyntorjuntavälineitä.
10029: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10030:
10031: Mikko Rönnholm Peter Muurman
10032: Jouko Tuovinen Anna-Liisa Piipari
10033: 1980 vp. 229
10034:
10035: Raha-asia-aloite n:o 219.
10036:
10037:
10038:
10039:
10040: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupunkiseu-
10041: dun soramonttujen kunnostamiseen.
10042:
10043:
10044: E d u s k u n n a 11 e.
10045:
10046: Soranotto on aiheuttanut suuria maisemalli- kohtuutonta edellyttää ko. kuntia kustantamaan
10047: sia ja alueen käytöllisiä ongelmia. Mm. Tu- korjaukset.
10048: run seudulla on mm. Kärsämäessä, Piispan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10049: ristillä ja Maskussa lohduttomia luonnon haa-
10050: voja. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10051: kyistä paremmaksi alueet on korjattavissa. 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 ooa
10052: Soranotto ei ole yleensä edes merkittäviltä markan määrärahan Turun kaupunki-
10053: osiltakaan palvellut niitä kuntia, joiden olo- seudun soramonttujen kunnostamiseen
10054: suhteet sillä on pilattu, mistä johtuen on tarkoituksenmukaiseen mm. virkistys-
10055: käyttöön.
10056: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980
10057:
10058: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10059: Reino Breilin Tapio Holvitie
10060: Paula Eenilä
10061: 230 1980 vp.
10062:
10063: Raha-asia-aloite n:o 220.
10064:
10065:
10066:
10067:
10068: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta verohallinnon tieto-
10069: konekapasiteetin lisäämiseksi.
10070:
10071:
10072: E d u s k u n n a 11 e.
10073:
10074: Veronpalautasten viivästyminen aiheuttaa vattavasti satojen miljoonien verotulojen ker-
10075: taloudellisia vaikeuksia ja epäoikeudenmukai- tymisen viivästymisen yhteiskunnalle. Tekniset
10076: suutta verovelvollisille. Turun ja Porin lää- tekijät eivät saa olla syypäinä em. epäkohtiin.
10077: nissä syynä tähän ongelmaan lienee ollut tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10078: peeseen nähden vähäinen tietokonekapasiteet-
10079: ti. Koneen kapasiteetin vähyyden aiheuttama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10080: ongelma ei kuitenkaan rajoitu pelkästään tä- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10081: hän, vaan myös veronkanto, johon tarvitaan markan määrärahan käytettäväksi vero~
10082: konetta, on viivästynyt ja antanut taas mo- hallinnon tietokonekapasiteetin lisäämi·
10083: nille tervetulleen mutta epäoikeudenmukaises- seksi.
10084: ti jakautuneen maksun lykkäyksen ja myös ar-
10085: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10086:
10087: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10088: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10089: 1980 vp. 231
10090:
10091: Raha-asia-aloite n:o 221.
10092:
10093:
10094:
10095:
10096: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta koulurakennusten laa-
10097: jentamiseksi.
10098:
10099:
10100: E d u s k u n n a 11 e.
10101:
10102: Tänä vuonna valtio on varannut budjettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10103: niin vähän koulurakennusmäärärahoja, että esi- den 1981 tulo- ja menoarvioon suh-
10104: merkiksi Turun kaupungissa Sirkkalan koulun dannepoliittisilla perusteilla koulura-
10105: ruotsinkielisen ala-asteen laajennus ei sijoitu kennusten laajentamiseksi 50 000 000
10106: rakennettavien kohteitten joukkoon. markkaa suuremman määrärahan kuin
10107: Tämän suuntaineo kehitys ei voi olla pe- tämän vuoden .tulo- ;a menoarvioon on
10108: rusteltu muuta kuin suhdannepoliittisesti. sanottuun tarkoitukseen varattu.
10109: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10110: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10111:
10112: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10113: Reino Breilin Tapio Holvitie
10114: 232 1980 vp.
10115:
10116: Raha-asia-aloite n:o 222.
10117:
10118:
10119:
10120:
10121: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen oppikoulu-
10122: rakennusten peruskorjaamiseen.
10123:
10124:
10125: E d u s k u n n a 11 e.
10126:
10127: Vanhojen oppikoulurakennusten siirtyminen Koulurakennusten saneeraus täyttää juuri
10128: kunnallisen koululaitoksen opetustiloiksi vaa- em. ehdot lisättynä vielä niiden korjaamisen
10129: tisi laajoja saneerauksia rakennusten kunnon ja myönteisillä energiataloudellisilla vaikutuksilla.
10130: opetustilojen järjestelyjen vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10131: Esimerkiksi Turun kaupungissa tällaisia kou-
10132: lurakennuksia on kymmenen. Taloudellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10133: kehityksen odotettavissa oleva heikkeneminen den 1981 tulo- ja menoarvioon
10134: edellyttää, että julkinen sektori löytää järke- 50 000 000 markan määrärahan vanho-
10135: viä, koulutusta ja tutkimusta tukevia sekä työ- jen oppikoulurakennusten saneeraami-
10136: valtaisia investointikohteita. seksi.
10137: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10138:
10139: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10140: Reino Breilin Tapio Holvitie
10141: Paula Eenilä
10142: 1980 vp. 233
10143:
10144: Raha-asia-aloite n:o 223.
10145:
10146:
10147:
10148:
10149: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta hotdli- ja ravintola-
10150: koulun perustamiseksi Var.sinais-Suomeen.
10151:
10152:
10153: E d u s k u n n a 11 e.
10154:
10155: Turun ja Porin läänin maassa asuva väestö Ruokahuolto- ja ravintola-alan opiskelua
10156: oli 31. 3. 1979 yli 700 000 asukasta. Varsinais- kohtaan on maakunnassa kiinnostusta· huomat-
10157: Suomen maakunnan alueella asui tällöin tavasti enemmän kuin aloituspaikkoja on tar-
10158: 410 000 asukasta. Yli 16-vuotiaitten määrä on jolla oppilaille. Turun ja Porin läänin ravin-
10159: keskimääräistä suurempi Varsinais-Suomessa. tola-alan oppilaspaikkojen tarpeen arvioidaan
10160: Ruokahuolto- ja ravintola-alalla toimii V ar- vuonna 1988 olevan 270. Tällä hetkellä Tu-
10161: sinais-Suomessa noin 6 100 henkilöä. Ruoka- run ja Porin läänissä ei ole yhtään tämän alan
10162: huolto- ja ravintola-alan henkilöstön on en- oppilaspaikkaa.
10163: nustettu mm. taloudellisen suunnittelukeskuk- Edellä esitettyyn viitaten . ehdotamme,
10164: sen toimesta kasvavan selvästi muita toimialo-
10165: ja nopeammin. Eniten kasvua tulee ennustei- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10166: den mukaan tapahtumaan ravitsemus- ja ma- den 1981 tulo- ja menoarvioon
10167: joitustoiminnassa, mikä aiheutuu vapaa-ajan 300 000 markkaa hotelli- ja ravintola-
10168: lisääntymisestä ja sen myötä kodin ulkopuo- koulun perustamiseksi Var#na~s-Suo
10169: lella tapahtuvan ruokailun yleistymisestä sekä meen.
10170: työpaikkaruokailun kehittämisestä.
10171: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10172:
10173: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10174: Reino Breilin Tapio Holvitie
10175: Paula Eenilä
10176:
10177:
10178:
10179:
10180: 30 088000399}
10181: 234 1980 vp.
10182:
10183: Raha-asia-aloite n:o 224.
10184:
10185:
10186:
10187:
10188: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun suomenkielisen
10189: merenkulkuoppilaitoksen opetus- ja asuntolatilojen suunnitte-
10190: lua varten.
10191:
10192:
10193: E d u s k u n n a 11 e.
10194:
10195: Turussa toimii suomenkielinen merumesam- Normaalikoulun tiloja. Tilat eivät kuitenkaan
10196: mattikoulu. Suomen Joutsenella on pääasialli- ole ko. tarkoitukseen suunnitellut ja rakenne-
10197: set opetustilat ja oppilasasuntolana on Kris- tut, joten niiden käyttö voi olla vain väliaikai-
10198: tillisen opiston käytöstä pois jättämä raken- nen ratkaisu.
10199: nus. Opetustiloista erityisesti talouspuoli jou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10200: tuu työskentelemään ala-arvoisissa tiloissa.
10201: Erityisen huonosti tilat sopivat uusiin laivoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10202: hin koulutettaville. Asuntola on saniteettitiloil- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10203: taan ja vieläpä paloturvallisuudeltaan täysin 29.74.74 100 000 markkaa Turun suo-
10204: ala-arvoinen. menkielisen merenkulkuoppilaitoksen
10205: Turun kaupunki on lupautunut antamaan opetus- ja asuntolatilojen suunnittelua
10206: koulun käyttöön opetustiloiksi vanhan Turun varten.
10207: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10208:
10209: Mikko Rönnholm Tapio Holvitie
10210: Lauri Palmunen Paula Eenilä
10211: 1980 vp. 235
10212:
10213: Raha-asia-aloite n:o 225.
10214:
10215:
10216:
10217:
10218: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikki-
10219: juhlien avustamiseksi.
10220:
10221:
10222: E d u s k u n n a 11 e.
10223:
10224: Naantalin musiikkijuhlat järjestetään 13.- Musiikkijuhlien juridisena järjestäjänä toi-
10225: 22. 6. 1980 kansainvälisinä. Juhlat liittyvät mii Naantalin musiikkijuhlasäätiö ja taiteellise-
10226: olennaisena osana Suomen musiikkitapahtumien na johtajana professori Arto Noras.
10227: sarjaan ilman että syntyy tapahtumien ajoittu- Vuonna 1981 musiikkijuhlat järjestetään
10228: mista päällekkäin. 9.-21. 6. ja jo nyt on pystytty kiinnittämään
10229: Tänä vuonna musiikkijuhlat sisältävät 18 ulkomaalaiseksi pääesiintyjäksi maailmankuulu
10230: konserttia, joissa parhainta ulkomaista tasoa kamariorkesteri St. Martin-in-the-Fields. Lisäk-
10231: edustaa ranskalainen Ensemble Instrumental de si alustavat neuvottelut on käyty sellotaiteilija
10232: France, johtajanaan aikamme parhaimpiin kuu- Paul Tortelier'n kanssa. Kotimaisista uusista
10233: luva viulutaiteilija Jean-Pierre Wallez. Suoma- esiintyjistä on jo kiinnitetty Tapiolan kuoro
10234: laiset esiintyjät, mm. Arto Noras, Martti Tal- ja Jorma Hynninen. Täten voidaan todeta, että
10235: vela, Seppo Tukiainen ym., takaavat sen, että Naantalin musiikkijuhlat jatkuvat korkeatasoi-
10236: suomalainen musiikkitaide on erittäin hyvin sina.
10237: edustettuna. Varsinaisen musiikkitapahtuman konserttien
10238: Lisäksi musiikkijuhliin liittyy olennaisena ohessa koulutus on yhä lisääntyvä osa mu-
10239: osana valtakunnallinen musiikkileiri, jossa an- siikkitapahtumassa. Koulutus tapahtuu vuonna
10240: netaan opetusta seuraavissa soittimissa: viulu, 1981 yhteistyössä Sibelius-akatemian kanssa.
10241: alttoviulu ja sello. Lisäksi opetusta saavat ka- Tällöin voidaan järjestää akatemian opiskeli-
10242: marimusiikissa duot, jousitriot ja -kvartetit joille ja muille nuorille musiikin opiskelijoille
10243: sekä pianotriot ja -kvartetit. lisää esiintymisiä ja yhteistyössä Sibelius-aka-
10244: Naantalin musiikkijuhlista on tulossa mu- temian kanssa kilpailu.
10245: siikkitapahtuma, kesätapahtuma, joka täyden- Vuoden 1982 musiikkijuhlien ulkomaiseksi
10246: tää Lounais-Suomen viime aikoina puutteellis- pääesiintyjäksi on kiinnitetty English Chamber
10247: ta musiikkitoimintaa ja on omalta osaltaan Orchestra, joka on edellisvuosien orkesterien
10248: täydentämässä koko maamme musiikkitapah- tapaan erittäin tunnettu.
10249: tumia. Edellä esitettyyn viitaten, ja jotta musiikki-
10250: Naantalin maantieteellinen asema Ruotsiin juhlien jatkuvuus turvattaisiin, ehdotamme,
10251: liikennöivien laivojen pääteasemana mahdollis-
10252: taa ulkomaisen, erityisesti ruotsalaisen konsert- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10253: tiyleisön houkuttelemisen musiikkijuhlille, 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
10254: mikä edistää koko Turun kaupunkiseudun mat- markkaa Naantalin musiikkijuhlien
10255: kailua. avustamiseksi.
10256: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10257:
10258: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Tapio Holvitie
10259: Reino Breilin Lauri Palmunen Paula Eenilä
10260: 236 1980 vp.
10261:
10262: Raha-asia-aloite n:o 226.
10263:
10264:
10265:
10266:
10267: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallises-
10268: ti merkittävien alueiden suunnittelun ja toteutuksen asian-
10269: tuntijakustannuksiin.
10270:
10271:
10272: E d u s k u n n a 11 e.
10273:
10274: Suomessa on useita kuntia, erityisesti kau- den haitta ympäristöllisesti helposti muodostuu
10275: punkeja, vanhoja kuntakeskuksia, joissa on kult- korvaamattomaksi.
10276: tuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10277: nuksia. Kun näiden alueiden toimivuuden säi-
10278: lyminen ja kehittyminen on sovitettava yhteen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10279: kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa, vaativat den 1981 tulo- ja menoarvioon uudel-
10280: suunnittelu ja toteutustoimet erityistä asian- le momentille 29.94.30} Avustus kun-
10281: tuntemusta. Asiantuntemuksen käyttäminen ai- nille kulttuurihistoriallisesti merkittä-
10282: heuttaa kunnille ylimääräisiä kustannuksia, mis- vien alueiden suunnittelun ja toteutuk-
10283: tä johtuen kunnissa tyydytään ratkaisuihin, joi- sen asiantuntijakustannuksiin} 500 000
10284: markkaa.
10285: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10286:
10287: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10288: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10289: 1980 vp. 237
10290:
10291: Raha-asia-aloite n:o 227.
10292:
10293:
10294:
10295:
10296: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta veden säästöä koske-
10297: van suunn1telman laatimista varten.
10298:
10299:
10300: E d u s k u n n a 11 e.
10301:
10302: Energian säästö on jo juurtunut yleiseen tön säästämiseksi. Tämän suunnitelman toteut-
10303: mielipiteeseen täysin hyväksyttynä päämääränä. taminen puolestaan vaatii jatkossa avustus- ja
10304: Sen sijaan käytämme tällä hetkellä huomatta- lainarahojen suuntaamista juuri säästöinvestoin-
10305: vasti yli välttämättömän tarpeemme esimerkik- teihin, jotka todennäköisesti energiansäästöin-
10306: si vettä, mistä on seurauksena valtavat raaka- vestointien lailla tulevat osoittautumaan hyvin
10307: veden hankintakustannukset ja sen jälkeen vie- kannattaviksi.
10308: lä valtavammat käytetyn veden, jäteveden, kä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10309: sittelykustannukset. Säästö tälläkin alueella oli-
10310: si sekä hyvinkin taloudellista että ekologisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10311: täysin perusteltua. den 1981 tulo- ja menoarvioon uudel-
10312: Täysin realistista on saavuttaa veden käy- le momentille 30.19.32, Avustus kun-
10313: tössä käytön kasvun pysähtyminen. Tämä kaik- nallisille keskusjärjestöille, 500 000
10314: ki vaatii tietoa ja sen soveltamista, mistä joh- markkaa veden käytön säästämiseksi
10315: tuen olisi laadittava suunnitelma veden käy- tehtävää suunnitelmaa varten.
10316: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10317:
10318: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10319: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10320: 238 1980 vp.
10321:
10322: Raha-asia-aloite n:o 228.
10323:
10324:
10325:
10326:
10327: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan kaupungissa
10328: ratapihan ylittävän sillan suunnittelukilpailun järjestämiseksi.
10329:
10330:
10331: E d u s k u n n a 11 e.
10332:
10333: Seudulliseksi tieksi 1uokitellun Uudenkau- kaupungin sisäistä liikennettä. Hankkeen alus-
10334: pungin/Rauman-Loimaan-Forssan tien suun- tava kustannusarvio on 11 000 000 markkaa.
10335: nittelu ja rakentaminen on ollut käynnissä jo Kustannuksia voitaisiin todennäköisesti merkit-
10336: 1960-luvulta lähtien ja on jo eräiltä osin to- tävästi säästää ja toteutuksen lopputulosta pa-
10337: teutunut. Paikallisesti merkittävänä osana ky- rantaa, mikäli ideointiin ja suunnitteluun käy-
10338: seiseen tiehen liittyy Loimaan kaupungissa Loi- tettäisiin enemmän voimavaroja. Suomessa on
10339: maan ratapihan ylikulkusillan rakentaminen. käyttämätöntä tiedollista ja taidollista potenti-
10340: Sillan suunnittelu on parhaillaan käynnissä aalia. Nämä kyvyt voitaisiin saada esille järjes-
10341: TVL:n Turun piirin toimesta. Nykyisin kau- tämällä suunnittelukilpailuja.
10342: pungin länsi-itäsuuntainen liikenne johdetaan Näistä syistä johtuen ehdotamme,
10343: keskikaupungin kapeita ja vilkasliikenteisiä ka-
10344: tuja myöten, mistä johtuen ylikulkusillan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10345: kentaminen ja samalla rautatien tasoristeyksen den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
10346: poistaminen merkitsevät huomattavaa paran- tille 31.24.77 300 000 markkaa Loi-
10347: nusta liikenneturvallisuuteen. Valmistuttuaan maan ratapihan ylittävän sillan suun-
10348: ylikulkusilta palvelisi sekä pitkämatkaista että nittelukilpailun järjestämiseksi.
10349: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10350:
10351: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10352: Reino Breilin Tapio Holvitie
10353: Paula Eenilä
10354: 1980 vp. 239
10355:
10356: Raha-asia-aloite n:o 229.
10357:
10358:
10359:
10360:
10361: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
10362: Naantalin salmen yli maantielle n:o 189.
10363:
10364:
10365: E d u s k u n n a 11 e.
10366:
10367: Luonnonmaan saaren ja Naantalin välillä on muodostavat yhdessä huippuvaarallisen pullon-
10368: tällä hetkellä ainoana maantieyhteytenä kapea, kaulan, jonka poistaminen on mahdollista laa-
10369: noin viiden metrin levyinen silta. Liikennemää- jentamalla nykyistä Ukko-Pekan siltaa tai ra-
10370: rät sillalla ovat viimeisten tietojen mukaan va- kentamalla sen viereen uusi silta noin viiden
10371: jaat 5 000 autoa keskimääräisenä vuorokausi- miljoonan markan kustannuksella.
10372: liikenteenä. Koska Naantalin kaupunki on jo varautunut
10373: Luonnonmaan ja laajan saariston Merimas- rahoittamaan omalta osaltaan hankkeen, ehdo-
10374: kun ja Rymättylän yhteys on hoidettu jo koh- tamme,
10375: ta kymmenen vuotta sitten uudella ajanmukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10376: sella silta- ja tieyhteydellä. 1981 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
10377: Tämä saariston liikenne sekä Luonnonmaan markkaa siltayhteyden rakentamiseksi
10378: liikenne ja niihin sekaantuva kevyt liikenne Naantalinsalmen yli maantielle n:o 189.
10379: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10380:
10381: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10382: Reino Breilin Tapio Holvitie
10383: Paula Eenilä
10384: 240 1980 vp.
10385:
10386: Raha-asia-aloite n:o 230.
10387:
10388:
10389:
10390:
10391: Rönnhohn ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postinlajittelu-
10392: keskuksen rakentamiseksi.
10393:
10394:
10395: E d u s k u n n a 11 e~
10396: Postin jakelutoimintaa voidaan varmasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10397: syystä tehostaa. Varsinais-Suomi maan tuotan-
10398: toelämän ja kaupan kannalta vaatii tehokkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10399: tietoliikenteen ja erityisesti häiriöttömän postin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10400: kulun. 31.94.74 1 000 000 markkaa Turun
10401: postinlajittelukeskuksen rakentamiseksi.
10402: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10403:
10404: Mikko Rönnhohn Lauri Palmunen
10405: Reino Breilin Tapio Holvitie
10406: Paula Eenilä
10407: 1980 vp. 241
10408:
10409: Raha-asia-aloite n:o 231.
10410:
10411:
10412:
10413:
10414: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamise&ta Utön-Naantalin väy-
10415: län syvennystöiden aloittamiseksi.
10416:
10417:
10418: Ed u s kun n a II e.
10419:
10420: Turun ja Naantalin satamat ovat Utön- että aivan lähiaikoina Suomeen on saatava 2-
10421: Naantalin väylän pääteasemia. Alueella sijait- 3 suurta kivihiilisatamaa, joihin johtavien me-
10422: sevat mm. valtionyhtiöiden Nesteen ja Imat- riväylien syvyydeksi on kaavailtu 15 metriä.
10423: ran Voiman teollisuuslaitokset ja valtion vilja- Ottaen huomioon kansantaloudelliset, liiken-
10424: varasto. teelliset (sekä meri- että maayhteydet) sekä
10425: Liikennemäärät laitoksiin ovat seuraavat: teollisuuden tarpeet on selvää, että yksi suuri
10426: kivihiilisatama tulee perustettavaksi Lounais-
10427: Neste ............. 4 500 000 tonnia öljyä Suomeen, missä ylivoimaisesti edullisimmaksi
10428: Imatran Voima 600 000 tonnia hiiltä paikaksi on useissa yhteyksissä todettu Naanta-
10429: Valtion viljavarasto . . 300 000 tonnia viljaa lin satama. Hankkeen toteutuminen merkitsisi
10430: edellä mainittujen vuotuisten rahtisäästöjen
10431: Tie- ja vesirakennushallitus on merenkulku- moninkertaistamista.
10432: hallituksen toimeksiannosta tehnyt taloudelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10433: suusselvityksen Naantalin väylän syventämi-
10434: seksi 1-3 metriä. Selvitys osoittaa kiistatta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10435: että jo niillä erittäin varovaisilla liikennevir· 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10436: roilla, joita selvityksessä on käytetty, saavutet- markkaa Utön-Naantalin väylän syven-
10437: taisiin useiden miljoonien mallkkojen vuotuiset nystöiden aloittamiseksi.
10438: rahtisäästöt. Tämän lisäksi on huomattava,
10439: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10440:
10441: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
10442: Reino Breilin Tapio Holvitie
10443:
10444:
10445:
10446:
10447: 31 088000399]
10448: 242 1980 vp.
10449:
10450: Raha-asia-aloite n:o 232.
10451:
10452:
10453:
10454:
10455: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten energian-
10456: säästöasi.antuntijain palkkaamiseen.
10457:
10458:
10459: E d u s k u n n a 11 e.
10460:
10461: Energian säästön aikaansaaminen vaatii asian- asiantuntijoiden paikkaamisessa odotettavissa
10462: tuntemusta. Asiantuntemuksen olisi oltava olevan hyödyn perusteella.
10463: mahdollisimman lähellä energian käyttäjää. Edellä olevan perusteella ehdotamme· kun-
10464: Meidän järjestelmässämme tämä merkitsisi kun- nioittavasti,
10465: nallista ·energiansäästön asiantuntijaa. Koska
10466: kuitenkaan kunnat eivät saa tällaisesta palve· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10467: lusta sellaista hyötyä kuin koko kansantalous, 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10468: jää asiantuntijoiden paikkaaminen tekemättä. markan määrärahan käytettäväksi kun·
10469: Koska tällaisessa tapauksessa on valtion nallisten energiansäästöasiantuntijoiden
10470: intressi ilmiselvä, olisi valtion avustettava ko. palkkaamiseen.
10471: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10472:
10473: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10474: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10475: 1980 vp. 243
10476:
10477: Raha-asia-aloite n:o 233.
10478:
10479:
10480:
10481:
10482: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamiseS!ta teknisen huollon
10483: kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisten ratkaisujen
10484: aikaansaamiseksi.
10485:
10486:
10487: E d u s k u n n a 11 e.
10488:
10489: Pientalorakentaminen on saamassa kaikkialla dellisemmin suunniteltujen ja toteutettavien
10490: lisääntyvää kannatusta .ja toteutettavien koh- alueitten rakentamiseen. Koska kuitenkin pro-
10491: teiden määrä lisääntyy kaikilla alueilla. Raken- totyyppisten ratkaisujen tekeminen on sekä ris"
10492: tamisen teknisen huollon, liikenteen, raaka-, kialtista että useasti myös alussa investoinneil-
10493: jäte- ja huleveden, jätehuollon, valaistuksen taan kallista, olisi tällaista tarkoituksenmukais-
10494: sekä energian edellyttämät järjestelyt vaativat ta rakentamista tuettava valtion varoilla.
10495: lisääntyviä resursseja; Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
10496: Monet tekniset asiantuntijat ovilt vakuuttu- nioittavasti,
10497: neita siitä, että tällä hetkellä käytössä ole-
10498: vat ratkaisut, kuten runsaasti vettä käyttävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10499: viemäröintijärjestelmät, lajittelematonta jätettä 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10500: tuottava jätehuolto sekä luonnollisesti energia- markkaa kokonaistaloudellisesti tarkoi-
10501: huolto on kokonaistaloudellisesti epätarkoituk- tuksenmukaisten teknisen huollon rat-
10502: senmukaisesti järjestetty. Taloudellisempien jär- kaisujen löytämiseksi alueellisilla koe-
10503: jestelmien käyttöönsaamiseksi olisikin varatta- rakentamiskohteilla.
10504: va riittävästi mahdollisuuksia nykyistä talou·
10505: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10506:
10507: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10508: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10509: 244 1980 vp.
10510:
10511: Raha-asia-aloite n:o 234.
10512:
10513:
10514:
10515:
10516: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien teollisuustoi-
10517: mikuntien päätoimisten sihteereiden palkkaamiseksi.
10518:
10519:
10520: E d u s k u n n a 11 e.
10521:
10522: Päätöksenteon ja sen valmistelun lähentämi- taa teollisuustoimikuntien tarkoituksenmukaista
10523: nen toteutukseen on välttämätöntä. Läänien toimintaa.
10524: teollisuustoimikunnat on kokoonpantu luotta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10525: musmiehistä, joilla olisi hyvät ·edellytykset an-
10526: taa arvokasta apua alueellisesti, mutta myös että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10527: valtakunnallisesti jalostuselinkeinon kehittämi- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
10528: seksi. Suurin puute tällä hetkellä on kuitenkin markkaa läänien teollisuustoimikuntien
10529: valmistelevan henkilökunnan puute, mikä hait- päätoimisten sihteereiden palkkaami-
10530: seksi.
10531: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10532:
10533: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10534: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10535: 1980 vp. 245
10536:
10537: Raha-asia-aloite n:o 235.
10538:
10539:
10540:
10541:
10542: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaille syöpä-
10543: sairauden aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi kokonai-
10544: suudessaan.
10545:
10546:
10547: E d u s k u n n a II e.
10548:
10549: Tämän vuoden toukokuussa valmistui Lou- 5. suoritetaanko korvaus kaikille kunnassa
10550: nais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohta- henkikirjoilla oleville syöpäpotilaille
10551: jan Kari Ojalan selvitys kuntien avusta syöpä- 6. mikä toimisto kunnassa huolehtii kor-
10552: potilaille Turun ja Porin läänissä. Selvityksen vauksen maksamisesta
10553: yhteenvedossa todetaan mm.: 7. voidaanko korvaus suorittaa syöpäpoti-
10554: laan ohella sairaalalle tai muulle hoitolaitok~
10555: selle
10556: "Kuntien apu syöpäpotilaille 8. vuonna 1978 avustettujen syöpäpotilai-
10557: den lukumäärä ja avustusten yhteissumma
10558: · Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r .y. lähetti 9. talousarvioon vuodelle 1979 varattua
10559: tämän vuoden helmikuussa kaikille Turun ja määrärahaa syöpää sairastavien hoito- ym. kus-
10560: Porin läänin kuntien sosiaalitoiroistoille kysely- tannusten korvaamista varten.
10561: lomakkeen, jossa niitä pyydettiin ilmoittamaan 1. Taudin toteamisesta johtuvia kustannuk-
10562: syöpäsairaille tarjoamistaan eduista. Aikaisem- sia korvasi yhteensä 40 kuntaa.
10563: min, tosin silloin kysely oli lähetetty maamme
10564: kaikille kunnille, asiaa oli kysytty syksyllä 1972 Näistä 32 kuntaa korvasi lääkärinpalkkiot
10565: ja keväällä 1974 Suomen Syöpäyhdistyksen jul- , 34 , , tutkimukset
10566: kaiseman Syöväntorjunta-lehden välityksellä. , 39 , , poliklinikkamaksut
10567: Syöpäpotilaat r.y. oli lähettänyt syksyllä 1977 , 26 , , matkat
10568: kirjeen maamme kunnille pyynnöllä, että ne , 13 , , majoituksen.
10569: ryhtyisivät kustantamaan syöpäpotilaiden hoi- Useimmiten korvaukset suoritetaan siltä osin
10570: dosta aiheutuneita kustannuksia. Tällä on osal- kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain tai
10571: taan voinut jo olla vaikutusta kuntien asentee- muun lain tai etuuden mukaan.
10572: seen. Kyselytutkimukseen vastasivat kaikki Tu- 2. Syövän hoitotoimenpiteistä johtuvia kus-
10573: runja Porin läänin 96 kuntaa. tannuksia korvasi yhteensä 49 kuntaa.
10574: Nyt !moritettu kysely tarkoitti ainoastaan Näistä 3 7 kuntaa korvasi leikkaukset
10575: lakisääteisten korvausten yli menevää apua, ei , 45 , , sädehoidon
10576: siis esim. sosiaaliapua. Vastaajat olivatkin tä-
10577: m.än varsin pitkälle ymmärtäneet. " 31 " " muun hoidon
10578: , 38 , , lääkärinpalkkiot
10579: Kyselylomakkeella tiedusteltiin korvaako , 40 , , lääkkeet
10580: kunta syöpäsairaille
10581: 1. taudin toteamisesta aiheu.tuvia kuluja " 31 " " sidetarpeet ym. vä-
10582: lineet
10583: (lääkärinpalkkiot, tutkimukset, poliklinikka- 32 matkakustannukset ·
10584: maksut, matkat ja majoitukset) " " " kuntoutuksen.
10585: " 21
10586: 2. hoitotoimenpiteistä johtuvia kuluja (leik- " "
10587: kaukset, sädehoito, muu hoito, lääkärinpalk- Useimmiten korvaukset suoritetaan lääkärin
10588: kiot, lääkkeet, sidetarpeet ym. välineet, matka- määräämistä hoitotoimenpiteistä ja siltä osin
10589: kustannukset ja kuntoutus) kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain tai
10590: · 3. sairaalahoitopäivämaksuja muun lain tai etuuden mukaan.
10591: 4. muita kustannuksia (kodinhoito, lasten Laitilan kunta korvaa myös majoituskustan-
10592: päivähoito, toipilastaha) sekä lisäksi · nukset. Marttilan kunta suorittaa 50 % oma--
10593: 246 Raha-asia-aloite. n:o 235
10594:
10595:
10596: vastuuosuudesta, kun kysymyksessä on lääkärin Lappi Tl:n kohdalla kustannukset korvataan
10597: määräämä hoito. vuonna 1977 ja sitä ennen hoidossa olevien
10598: 3. Sairaalahoitopäivämaksuja suorittaa 48 kunnan asukkaiden osalta.
10599: kuntaa. Ehdoksi kustannusten korvaamiseksi Mouhijärven kunta ei suorita korvausta syö-
10600: on asetettu, että korvaus suoritetaan kulloinkin päpotilaille. Kuitenkin oli ehkäisevän huolto-
10601: voimassa olevan sairaalan yleisen hoitopäivä- avun menokohtaan varattu vuonna 1978 4 000
10602: maksun mukaan. . . rilarkkaa. Tästä oli ollut tarkoitus tosin so-
10603: Kolnie sairaalahoitop1iivämaksuja suoritta- siaalilautakunnan harkinnan mukaan, mutta
10604: vista kunnista ei noudata em. käytäntöä. normaalia huoltoapua lievemmin perustein,
10605: Auran kunta suorittaa sairaalahoitopäivämak- myöntää avustusta syöpäpotilaiden kuluihin lä-
10606: suna 10 markkaa vuorokaudelta. hinnä sairaalahoitoon. Määrärahasta käytettiin
10607: Lisäksi on huomioitava, että ainoastaan 225 markkaa .
10608: - Tarvasjoen kunta suorittaa syöpäpotilai- Porin kaupunki suorittaa korvauksen kaikille
10609: den sairaala- ja poliklinikkamaksuista 3 mark- pitkäaikaissairaille. Tässä tutkimuksessa · on
10610: kaa hoitovuorokaudelta tai käyntikerralta. avun määrä arvioitu siten, että siitä pääsee
10611: - Vammalan kunta suorittaa 50% omavas- osalliseksi 200 syöpäpotilasta ja että tuen mää,
10612: tuuosuudesta. Korvauksen perusteena on sai- rä on puolet vuonna· 1978 suoritetusta. kor~
10613: rausvakuutuslain mukaiset taksat tai hoitopäivä- vauksesta. Vuoden 1979 talousarvioon varatus~
10614: maksu sairaalassa. ta määrärahasta on samoin laskettu puolet syö-
10615: päpotilaiden hyväksi.
10616: .. Sen sijaan neljä kuntaa ilmoittaa korvaavan- Rauman maalaiskunta. korvaa perheen. pää-
10617: sa myös sairaalan poliklinikkamaksut. asiallisen huoltajan kulut aina, muiden osalta
10618: . Lisäksi on huomioitava, että kunnalliskodin sosiaalilautakunnan huolto-osasto voi korvauk-
10619: hoitopäivämaksuja ei yleensä korvata. sen evätä.
10620: · Alastaron kunnassa on vireillä asia, että kun- Velkuan kunta korvaa kustannukset tapaus--
10621: ta ryhtyisi suorittamaan kunnasta olevien syö- kohtaisesti, koska 132 asukkaan kunnassa on
10622: päpotilaiden hoitomaksuja Loimaan Aluesairaa- tapauksia harvoin.
10623: lalle ja Turun Yliopistolliselle Keskussairaalal-
10624: le, mikäli niitä ei korvata jonkun muun edun 4. Vastanneista kunnista viisi ilmoitti myön-
10625: perusteella. tävänsä kodinhoitotukea syöpäpotilaille ja li-
10626: :Loimaan· kaupungissa on vireillä asia, että säksi kolme ilmoitti myöntävänsä alennusta
10627: kunta ryhtyisi .maksamaan sairaala- ja polikli- kodinhoidon- ja lasten päivähoidon makSuista.
10628: nikkamaksut kaikentasoisissa sairaaloissa. Neljä kuntaa ilmoitti suorittavansa toipilasta-
10629: Euran kunnassa korvataan syöpäsairauden haa myös syöpäpotilaille. Toipilasraha on kun-
10630: aiheuttamia kustannuksia huoltoapuna. Avus- tien myöntämä vapaaehtoinen tuki, jota yleensä
10631: tUsta· on ·mahdollisuus saada kaikkiin kyselylo- suoritetaan tuberkuloosipotilaan jälkihuoltoön.
10632: makkeissa lueteltulliin korvausryhmiin. Sen Kunta määrää toipilasrahan käytöstä, koska ei
10633: että anoja sairastaa syöp~ä tai muuta pitkäai- saa siihen valtionapua; ·
10634: kaista hoitoa ja paljon kustannuksia aiheutta~ 5. 64 kuntaa ilmoitti suorittavansa korv.auk~
10635: vaa sairautta, on yleensä keskimäärin katsottu sia syöpäpotilaille, jotka. asuvat .kunnan alueella
10636: hieman lieventävän tavanomaista toimeentulo- tai väestökirjalain tnuka:a:n omaavat täällä k()ti~
10637: avustuksen harkintaa. · paikan. . · .
10638: Määrärahaa ei ole myöskään varattu erityi- 6,. Syöpäpotilaiden korvausten suorittami-
10639: sesti syöpäsairauskustannuksia varten vaan avo- sesta huolehtii 32 ·kunnassa sosiaalitoimisto~ 18
10640: huollon sairauskustannuskohdasta suoritetaan kunnassa keskus- tai yleinen toimisto, .. 6 ··kun-
10641: syöpäsairauskustannukset. nassa kansanterveystyön kuntahiliitto ja lopuis-
10642: Hämeenkyrön kunta suorittaa toipilasrahaa sa terveys~, talous~ tai rahatoimisto. · · ··
10643: ehdolla, että se on tarpeellinen toimeentulon 7. Kaikissa 64 korvausta suorittavassa kun-
10644: kannalta ja .että sillä edistetään kuntoutumista. nassa korva1,1s suoritetaan potilaalle .. Tällöinlas~
10645: :Lääkärin suosituksesta 1-3 kuukauden ajan kusta. tai sairausvakuutustoimiston todistUkseS:.
10646: 4Q--30 markkaa vuorokaudelta. Syöpäpotilai~ ta omavastuuosuudesta tulee ilmetä aio.akin
10647: den sairauden aiheuttamien kustannusten kor- ensi kertaa korva1,1sta haettaessa, että kysymyk-
10648: Vjlaminen tulee käsittelyyn vuoden 1980 ta- sessä on syöpää sairastava henkilö ja että hoito
10649: ~Qw;aryion yht~ydessä. on syövän. hoitoa, Matkakustannusten ()salta
10650: Raha-asia-aloite n:o 235 247
10651:
10652: tulee lisäksi esittää sairaalan tai vastaavan to- yleisimpään syopaan eli rintasyöpään, jonka
10653: distus käyntipäiviltä. Lisäksi 51 kuntaa ilmoitti ennuste on hyvä. Miehet taas sairastuvat mies-
10654: suorittavaosa korvauksen suoraan sairaalalle ja ten yleisimpään syöpään eli keuhkosyöpään,
10655: 26 kuntaa suoraan muulle hoitolaitokselle. jonka ennuste on huono."
10656: 8. 58 kuntaa avusti vuoden 1978 aikana Kuten edellä olevasta yhteenvedosta ilmenee,
10657: 1 8.3 7 . syöpäpotilasta suorittaen korvauksia yh- on monissa kunnissa ryhdytty vapaaehtoisiin
10658: teensä 1118 721,00 markkaa eli keskimäärin toimenpiteisiin vaikeita syöpäsairauksia sairas-
10659: 609 markkaa potilaalle vuodessa. tavien potilaitten taloudellisen ja sosiaalisen
10660: 9. 59 kuntaa on varannut vuoden 1979 ta- aseman parantamiseksi. Aktiivisimmat kunnat
10661: lousarvioon yhteensä 1 131 700,00 markkaa korvasivat syöpäsairauden toteamisen ja hoidon
10662: syöpäpotilaiden kustannusten korvaamiseen. aiheuttamat kustannukset. Tätä tasoa on pidet-
10663: tävä sairauden laadun huomioon ottaen oikeu-
10664: 10. 32 kuntaa ilmoitti, ettei suorita syöpä- denmukaisena ja kohtuullisena.
10665: potilaiden kustannusten . korvaamista. Näiden Kuitenkin erot kuntakohtaisesti ovat huo-
10666: joukossa ovat Merikarvia, Parainen ja Salo, mattavat. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä
10667: jotka ovat aikaisemmin korvauksia suorittaneet, puolet asukkaista on kokonaan ko. toimenpi-
10668: mutta luopuneet niistä. teiden ulkopuolella.
10669: Vaikka kyselytutkimuksen mukaan 64 kun- Avun piirissä oleville 1 837 syöpäpotilaalle
10670: taa suorittaa sairauskulujen korvaamista syöpä- maksettiin korvauksia yhteensä 1118 721 mk
10671: potilaille, kattaa tämä kuitenkin vain noin puo- eli potilasta kohden 609 mk vuodessa. Tämän
10672: let Turun ja Porin läänin 700 000 asukkaasta. keskimääräisen tason saavuttaminen kaikille po-
10673: Vuonna 1978 pääsi kuntien avusta osalliseksi tilaille merkitsisi Turun ja Porin läänissä
10674: yli 1 800 syöpäpotilasta eli lähes sama määrä 2 300 000 mk:n kokonaiskustannuksia. Koko
10675: kuin uusia tautitapauksia vuosittain löydetään maata ajatellen edellyttäisi em. tason saavutta-
10676: tässä läänissä. minen 16,1 mmk:n avustusten maksamista.
10677: Vuosittain läänin alueella syöpään sairastu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10678: vista 2 000 ihmisestä puolet on naisia, puolet
10679: miehiä. Jos taas arvioidaan sellaisten elossa ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10680: vien ihmisten määrää tässä läänissä, joille on 1981 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
10681: tehty syöpädiagnoosi, niin määrä on noin 5 500. markkaa syöpäpotilaille syöpäsairauden
10682: Näistä on naisia noin 3 100 ja miehiä 2 400. aiheuttamien kustannusten ylimääräisek-
10683: Elossa olevien naisten suurempi lukumäärä si korvaamiseksi lakisääteisten korvaus-
10684: perustunee siihen, että he sairastuvat naisten ten yli menevältä osalta.
10685: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10686:
10687: Mikko Rönnholm Jouko Tuovinen Peter Muurman
10688: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Hietala Anna-Liisa Piipari
10689: 248 1980 vp.
10690:
10691: Raha-asia"aloite n:o 236.
10692:
10693:
10694:
10695:
10696: Saarikoski ym.: Määrärahan oso1ttamisesta Alavuden-Peräseinä-
10697: joen maantien jarkeen rakeOJtamisen '<lloittamiseksi.
10698:
10699:
10700: E d u s k u n n a 11 e.
10701:
10702: Valtion polttoainekeskuksen turvekuljetukset tehtaalle. Tieyhteydellä olisi myös paikallisesti
10703: ja Metsä-Botnia Oy:n puutavarakuljetukset ja seudullisesti huomattava me1.1kitys.
10704: suuntautuvat huomattavassa määrin Alavuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10705: suunnasta Peräseinäjoen kirkonkylän taajaman nioittaen,
10706: l~pi Jalasjärven suuntaan.
10707: Mainitun tieyhteyden rakentaminen parantai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10708: si oleellisesti raskaiden kuljetusten hoitamista 1981 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
10709: Haulcinevan turpeenjalostuslaitokselle ja sieltä markan määrärahan Alavuden-Peräsei-
10710: pois sekä myöskin Rauma-Repolan Kauhajoen näjoen maantien jatkeen rakentamisen
10711: sahalle että myöskin Metsä-Botnian Kaskisten aloittamiseksi vuoden 1981 syksyllä.
10712: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10713:
10714: Helge Saarikoski Eero Lattula P. Mäki-Hakola
10715: 1980 vp. 249
10716:
10717: Raha-asia-aloite n:o 237.
10718:
10719:
10720:
10721:
10722: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Karijoen-Uuron-
10723: Kauhajärven-Karvian tien perusparantamiseksi sekä ottami-
10724: seksi valtion ylläpitämäksi maantieksi.
10725:
10726:
10727: E d u s k u n n a 11 e.
10728:
10729: Karijoelta Uuron ja Kauhajärven kautta Kar- kityksellinen alueen talouselämälle, on kohtuu-
10730: vialle ku1keutuva, osin metsäaut(}- ja yksityis- tonta, että tien ylläpitäminen on enimmäkseen
10731: teiden varaan rakentuva tielinja on tullut eri- yksityisten vastuulla.
10732: tyisesti Metsä-Botnian puutavarakuljetusten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10733: Vapon pohtoturvekeskusten takia erittäin käy- nioittaen,
10734: tetyksi maantieyhteydeksi.
10735: Mainitusta syystä on välttämätöntä, että esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10736: tetty tielinja otettaisiin valtion ylläpitämäksi 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
10737: maantieksi ja että tien rakentaminen ja valmii- markan määrärahan Karijoen-Uuron-
10738: den osien osalta tien perusparantaminen aloi- Ktiuhajiirven-Karvian tien rakentami-
10739: tettaisiin niin pian kuin mahdollista. Koska sen aloittamiseksi .ja saattamiseksi val-
10740: tielinja on runsaasti käytetty ·ja erittäin mer- tion ylläpitämäksi maantieksi.
10741: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10742:
10743: Helge Saarikoski Eero Lattula P. Mäki-Hakola
10744:
10745:
10746:
10747:
10748: 32 088000399]
10749: 250 1980 \Tp.
10750:
10751: Raha-asia-aloite n:o 238.
10752:
10753:
10754:
10755:
10756: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Jurvan-
10757: Laihian maantien rakentamisen aloittamiseksi.
10758:
10759:
10760: E d u s k u n n a 11 e.
10761:
10762: Maantie Teuva-Jurva on muodostunut hy- Tieyhteyden parantaminen Jurvasta Laihialie
10763: vin tärkeäksi KasikisisSll sijaitsevan Metsä-Bot- on välttämätöntä. Sitä korostaa vielä se, että
10764: nia Oy:n puutavarakuljetusten vuoksi. Lisäksi monissa hallinnollisissa asioissa Jurva ja Laihia
10765: Jurvan laajamittainen huonekaluteollisuus sekä toimivat yhteistyössä. Koska Jurvan yhteistyö
10766: tieri varressa sijaitseva sahalaitos tarvitsevat suuntautuu myöskin Teuvan suuntaan, on sel-
10767: mainittua tietä jatkuvasti tuotteittensa kuljet- vää, että ilman toimivia liikenneyhteyksiä kun-
10768: tamiseen. Tie on kuitenkin kelirikkakausina tien välinen yhteistyö vaikeutuu ja saattaa
10769: erittäin huono, mistä aiheutuu huomattavia menettää merkitystään.
10770: tappioita niin elinkeinoelämälle kuin muille- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10771: kin tien käyttäjille. nioittaen,
10772: Tie Jurvasta Laihian Kyläinpäähän valta-
10773: tielle n:o 3 muodostaa Metsä-Botnialle ja muil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10774: lekin edellä esitetyille tienkäyttäjille yhtämit- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10775: taisen ja luonnollisen jatkeen Teuvan-Jurvan markan määrärahan T euvan-]urvan-
10776: tielle. Myöskin tämä tie on hyvin huono ja Laihian maantien rakentamisen aloitta-
10777: kelirikkakausina sitä on lähes mahdotonta käyt- miseksi.
10778: tää edes kevyisiin kuljetuksiin.
10779: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10780:
10781: Helge Saarikoski Boris Renlund
10782: Eero Lattula P. Mäki-Hakola
10783: Juhani Raudasoja
10784: 1980 vp. 251
10785:
10786: Raha-asia-aloite n:o 239.
10787:
10788:
10789:
10790:
10791: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Teuvan-Ylimarkun
10792: maantien rakentamisen aloittamiseksi.
10793:
10794:
10795: E d u s k u n n a 11 e.
10796:
10797: Tieyhteydet SuupOhjasta Teuvan kautta poh- alueella ei ole kohtalaisen hyvän työllisyyden
10798: joiseen .ovat nytkyisin sikäli. hankalat, että kan, takia olLut mahdollisuuksia rakentaa työllisyys-
10799: t;1tie n:o 67 suuntautuu Teuvalta eteenpäin varoin teitä. ·'
10800: mentäessä lounaaseen ja aiheuttaa huomatta- Eteläpohjalaiset ovat olosuhteiden pakosta
10801: vasti· lisämatkaa suupohjalaisten matkustaessa joutuneet varsinkin 1960-luvulla ja 1970-luvun
10802: pohjoiseen ja läänin pääkaupunkiin Vaasaan ja alkupuolella muuttamaan siirtolaisina Ruotsiin.
10803: sitä ~kautta· edelleen meritse Ruotsiin, jonne On pelättävissä, että vallitsevan korkeasuhdan-
10804: myös suuntautuu nykyisin huomattavassa mää- teen jälkeen. seuraavassa laskusuhdanteessa
10805: rin eteläpohjalaisten.· teollisuusyritysten tuottei· eteläpohjalaiset pienyrittäjät muuttavat muiden
10806: den markkinointi. siirtolaisten perässä Ruotsiin, ellei alueen
10807: Maantieyhteys Teuvalta pohjoiseen vaita- infrastruktuuriin saada valtiovallan toimesta
10808: tielle n:o .8 on kiistatta alueen tärkeimpiä tie- parannuksia. Tässä suhteessa Teuvan--Ylilllar-
10809: yhte~ksiä, Teuvan kunta, kunnan elinkeinoelä- kun maantien rakentaminen, jorrka kustannus-
10810: mä Ja asukkaat sekä ainakin Kauhajoen kunta arvion TVH on arvioinut 69 miljoonaksi mar~
10811: ja sen alueen maantien käyttäjät ovat vuosit- kaksi, on avainasemassa.
10812: tain .·menettäneet pidentyneinä matkakustan~ Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10813: nuksina ja huonoista teistä aiheutundsta ajo- nioittaen,
10814: neuvojen kulumisista sekä kuljetettaville tava-
10815: roille aiheutuvista vahingoista jopa miljoonissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10816: markoissa laskettavia tappioita. Näin ollen on· 1981 tulo~ ja menoarvioon 7 000 000
10817: kin kaikki syy pyrkiä valtiovallan toimenpitein markan määrärahan Teuvan-Ylimar-
10818: vähentämään alueen omatoimisen yrittämisen kun maantien rakentamisen aloittami-
10819: rasitulksia. Tätä korostaa varsinkin se, että seksi.
10820: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10821:
10822: Helge Saarikoski Boris Renlund Håkan Malm
10823: Eero Lattula P. Mäki-Hakola Juhani Raudasoja
10824: 252 1980 vp.
10825:
10826: Raha-asia-aloite n:o 240.
10827:
10828:
10829:
10830:
10831: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan pe-
10832: ruskorjaukseen.
10833:
10834:
10835: E d u s kun n a 11 e.
10836:
10837: Suupohjan radan peruskorjaukseen käytetään mista sen sijaan, että odotetaan tarpeellisten
10838: vuoteen 1984 mennessä noin 20 miljoonaa kiskojen vapautumista muilta rataosilta.
10839: markkaa. Radan nykyinen akselipainorajoitus Suupohjan radan pikaista peruskorjausta ja
10840: nousee ~unnostuksen ansiosta 17 tonnista 18 radan kantokyvyn nostamista puoltavat erityi-
10841: tonniin. Tavanomaiseen 20 tonnin akselipaino-- sesti raskaat puutavarakuljetukset Kaskisten
10842: rajoitukseen pääseminen edellyttäisi nykyisten ja Kristiinankaupungin satamiin sekä Metsä-
10843: 30 kg/m kiskojen vaihtoa 43 kg/m kiskoihin. Botnian nopeasti lisääntyneet raaka-aine- ja
10844: Koska purettavilta radoilta ei ole viime vuo- kemikaalikuljetukset. ·
10845: sin~ saatu Suupohjan radalle mainittuja ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10846: kaampia kiskoja, on vuosikymmenen lopulla nioittaen,
10847: suunniteltu peruskorjauksen jälikeen suorittaa
10848: kiskojen vaihto. Kiskotustyö maksaa erikseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10849: suoritettuna noin 20 ·miljoonaa markkaa. Pe- 1981 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
10850: ruskorjauksen yhteydessä suoritettuna kiskojen markan määrarahan raskaampien kisko-
10851: vaihto maksaisi lähes puolta vähemmän. Tilmä jen vaihtamiseksi Suupohjan radalla me-
10852: kuitenkin edellyttäisi uusien kiskojen valmista- . neillään olevan peruskorjauksen yMey-
10853: dessä. ·
10854: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10855:
10856: Helge Saarikoski Boris Renlund
10857: Eero Lattula P. Mä.ki-Hakola
10858: 1980 vp. 253
10859:
10860: Raha-asia-aloite n:o 241.
10861:
10862:
10863:
10864:
10865: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion teknillisen
10866: :tutkimuskesiku:k:sen tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden
10867: perustamiseksi Vaasaan ja Seinäjoelle.
10868:
10869:
10870: E d u s k u n n a 11 e.
10871:
10872: Tasavallan presidentti on uudenvuodenpu- aikaiseen teknologiaan saavutetaan aivan val-
10873: heessaan 1980 edellyttänyt, että maassamme takunnan korkeinta tasoa oleva tuottavuuden
10874: lisätään lähivuosina voimakkaasti resursseja lisäys.
10875: tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Edellä mainituista syistä ja varsinkin koska
10876: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toi- valtiovalta ei ole perustanut aikaisemmin Vaa-
10877: mesta on vuonna 1979 perustettu tuotekehitys- san läänin alueen pien- ja kes1kisuurta teolli-
10878: ja markkinointiyksiköitä Ouluun ja Helsinkiin. suutta tukevia tuotekehitys- ja marldci.nointi-
10879: Yksiköt toimivat läheisessä yhteistyössä valtion yksiJköitä, on paikallaan mainitunlaisten yksi-
10880: laitosten, kauppa- . ja teollisuuspiirien sekä Ke- köitten perustaminen Vaasaan ja Seinäjoelle.
10881: ran kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10882: Vaasan lääni on eittämättä pienteollisuusval- nioittaen,
10883: taisinta aluetta maassamme. Alueella on ensin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10884: näkin runsaasti teollisia yrityksiä ja toisekseen 1981 tulo- ia menoarvioon 300 000
10885: ne ovat keskimäärin erittäin pieniä. Alueen markan määrärahan Valtion teknillisen
10886: teollisuusyritykset työllistävät pääomaan verrat" tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ;a
10887: tuna erittäin runsaasti työvoimaa. Tästä syystä markkinointiyksiköiden perustamiseksi
10888: Vaasan läänin asukkaiden. tulotaso on valta- Vaasan läänin kauppa- ;a teollisuusmi-
10889: kunnan alhaisimpia. Toisaalta on tiedossa, että nisteriön piiriorganisaation yhteyteen
10890: investoimalla Vaasan ·läänissä tietoon ja nyky- Vaasaan ;a Seinäioelle.
10891: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10892:
10893: Helge Saarikoski Juhani Raudasoja
10894: Eero Lattula P. Mäki-Hakola
10895: 25.4 1980 vp.
10896:
10897: Raha-asia-aloite n:o 242.
10898:
10899:
10900:
10901:
10902: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta turvesoiden kuntoon-
10903: panorahaston perustamiseen.
10904:
10905:
10906: E d u s k u n n a 11 e.
10907:
10908: Valtion polttoainekeskuksen toimesta on huo- kuitenkin muodostunut turvesoiden kuntoon-
10909: mattavalla valtion tuella saatettu useita kym- panon rahoitus, jonka Vapo on tähän ·saakka
10910: meniä tuhansia hehtaareja turvesoita tuotanto- saanut suorittaa huomattavalta osalta valtion
10911: kuntoon. Vapo on hankkinut turvesuot hallin- tuella.
10912: taansa joko ostamalla noin 1 000 markan hin- Edellä olevista syistä ja jotta turvesoiden
10913: taan hehtaarilta taikka vuokraamalla muutaman omistajille voitaisiin .tämänhetkistä patetri.min
10914: kymmenen markan hehtaarivuokralla vuotta turvata turpeen hinta suolla ja jotta myös pie-
10915: kohti. nialaiset turvesuot saataisiin lähinnä yksityjsten
10916: Turvesuolta nostetaan vuosittain pohtotur- yrittäjien toimesta tuotantoon, on •välttämä-
10917: vetta ·jopa pari tuhatta kuutiometriä vuodessa. töntä, että ryhdytään toimenpiteisiin turvesoi-
10918: Nostovuosia on lähes yhtä paljon kuin vuok- den kuntoonpanerahaston perustamiseksi. Ra-
10919: rausvuosiakin, joten suokuutiosta maksettava hastosta annettaisiin ..·halpakorkeista . luottoa
10920: Vapon hinta on vain muutama penni. Vapo muiden kuin Vapon toimesta tapahtuvien tur-
10921: puolestaan myy pohtoturvetta turpeen suohin- vesoiden kuntoonpanojen rahoittamiseen.
10922: taan verrattuna jopa tuhatkertaiseen hintaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
10923: Turvesuon tuotantokuntoon saattaminen mak- nioittaen, · · · ·
10924: saa muutamasta tuhannesta muutamaan kym-
10925: meneen tuhanteen markkaan hehtaaria kohti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10926: Yksityiset turpeenostajat ovat laskeneet, että 1981 tulo- ;a menoarvioon 30 000 000
10927: nykyisillä polttoturpeen hinnoilla turpeen tuot- markan määrärahan ·turvesoiden .kun·
10928: taminen pienempimuotoisessa mittakaavassa toonpanorahasion · perustamiseksi.
10929: olisi erittäin kilpailukykyistä. Ongelmaksi on
10930: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10931:
10932: Helge Saarikoski Mauri Vänskä Timo Iliamäki
10933: Sampsa Aaltio Heikki Perho P. Mäki-Hakola
10934: Tapio Holvitie Eero Lattula Håkan Malm
10935: Väinö Raudaskoski Juhani Laitinen Matti Hakala
10936: 1980 vp. 255
10937:
10938: Raha-asia-aloite n:o 243.
10939:
10940:
10941:
10942:
10943: Saarikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
10944: kuntoutustoimintaan.
10945:
10946:
10947: E d u s kun n a 11 e.
10948:
10949: Valtion tulo- ja menoarviossa on varattu tamaveteraaneista. Määräraha.n tulisi olla tno-
10950: vuosina 1977 ja 1978 5 miljoonan markan, ninkertainen, jotta se vastaisi todellista tar~
10951: vuonna 1979 8 miljoonan markan ja vuonna vetta, mutta sen korottaminen kaksinkertaiseksi
10952: 1980 12,2 miljoonan markan määräraha rinta- eli 25 miljoonaksi markaksi edesauttaisi huo-
10953: maveteraanien kuntoutukseen. Vuonna 1980 mattavasti kuntoutusta kipeimmin tarvitsevien
10954: määrärahalla pystyttäneen kuntouttamaan run- veteraanien hoitoon pääsyä.
10955: saat 4 500 rintamav·eteraania, miestä ja naista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10956: Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalvelus- nioittaen,
10957: tunnuksen saantiin oikeutettuja on elossa vielä
10958: n. 350 000. On vähintäänkin kohtuullista, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10959: jokaiselle rintamaolosuhteissa eläneelle edes 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
10960: kerran annettaisiin valtion kustantamana kah- 33.85.56 25 000 000 markan määrä-
10961: den vHkon tkuntoutus. Nykyisellä määrärahalla rahan rintamaveteraanien kuntoutustoi-
10962: kuntoutukseen pääsee vain runsas prosentti rin- mintaan.
10963: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10964:
10965: Helge Saarikoski Eero Lattula Timo Ihamäki
10966: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen P. Mäki-Hakola
10967: Tapio Holvitie Mauri Vänskä Matti Hakala
10968: Boris Renlund
10969: 256 1980 vp.
10970:
10971: Raha-asia-aloite n:o 244.
10972:
10973:
10974:
10975:
10976: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitolle
10977: Ranta-Toivalan kurssikeskuksen rakennustöitä varten.
10978:
10979:
10980: E d u s k u n n a II e.
10981:
10982: Työväen Sivistysliiton kurssikeskus Kuopion tarjoamalla edullisia kurssitiloja varsinkin
10983: Ranta-Toivalassa on rakennettu palvelemaan maamme itä- ja pohjoisosien aikuiskoulutus-
10984: lähinnä Itä-Suomen aikuisJroulutustarpeita. tarpeita varten.
10985: Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioon on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10986: otetltu .300 000 markkaa rakennusaikaisten vel-
10987: kojen maksua ja kurssikeskuksen korjausta var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10988: ten. Tämä määräraha joudutaan kuitenkin käyt· 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10989: tämään kokonaan rakennusaikaisten lainojen markkaa Työväen Sivistysliitto, TSL
10990: maksuun. ry:n Ranta-Toivalan kurssikeskuksen ra-
10991: Lähes kymmenvuotisen toimintansa aikana kennusten korjaamista ja oppilasasunto-
10992: kurssiJreskus on osoittautunut tarpeelliseksi lan laajentamista varten.
10993: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
10994:
10995: Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm
10996: Jacob Söderman Jermu Laine Pirjo Ala-Kapee
10997: Markus Aaltonen Lasse Lehtinen
10998: 1980 vp. 257
10999:
11000: Raha-asia-aloite n:o 245.
11001:
11002:
11003:
11004:
11005: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokerhokohtaisen val-
11006: tionavun korottamiseksi.
11007:
11008:
11009: Ed u s kun n a 11 e.
11010:
11011: Opintokeskuslain käsittelyn yhteydessä ke- avun enimmäismäärä on viime vuosina reaali-
11012: väällä 1975 eduskunnan sivistysvaliokunta lau- arvoltaan laskenut.
11013: sui käsityksenään, että opintdkerhon valtionapu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11014: tulee saattaa asteittain mahdollisimman pian
11015: vastaamaan kansalais- ja työväenopistojen opin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11016: topiirien saamaa taloudellista tukea. 1981 tulo- ;a menoarvioon momentin
11017: Kerhokohtaisen valtionavun kehitys on kui- 29.57.55 alamomentille 5 6 000 000
11018: tenkin ollut erittäin hidasta, mikä on johtanut markkaa, mikä mahdollistaisi sen, että
11019: toiminnan määrälliseen laskuun ja saattanut opetusministeriö voi määrätä opinto-
11020: koko opiskelumuodon uhanalaiseksi. Valtion- kerhokohtaisen valtionavun enimmäis-
11021: määräksi 300 markkaa.
11022: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11023:
11024: Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila Eino Grönholm
11025: Jacob Söderman Jermu Laine Pirjo Ala-Kapee
11026:
11027:
11028:
11029:
11030: 33 088000399]
11031: 258 1980 vp.
11032:
11033: Raha-asia-aloite n:o 246.
11034:
11035:
11036:
11037:
11038: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken sairaan-
11039: hoito-oppilaitoksen suunnittelua varten.
11040:
11041:
11042: Eduskunnalle.
11043:
11044: Sairaanhoitoalan opetusta antaa tällä hetkellä. Vajaamielishpitajien ja apuhoitajien lisäksi
11045: Pohjois-Kymenlaaksossa Kotkan sairaanhoito- Pohjois-Kymenlaaksossa esiintyy tarvetta sai-
11046: oppilaitoksen Kouvolan sivuosasto. Koulusta raanhoitajien, mielisairaanhoitajien ja lastenhoi-
11047: valmistuu kolme lukukautta kestäviltä kurs- tajien koulutukseen.
11048: seilta apuhoitajia ja vajaamielishoitajia. Keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä
11049: Pääosa Pohjois-Kymenlaakson terveyden- ja vajaamielishoitaja- ja apuhoitajakoulutus pite-
11050: sairaanhoidon työpaikoista on Kuusankoskella, nee neljä lukukautta kestäväksi. Mielisairaan-
11051: jossa toimivat Kuusankosken aluesairaala ja hoitajien ja lastenhoitajien koulutus kestää sa-
11052: koko Kymen kehitysvammapiirin a1uetta pal- moin neljä lukukautta ja sairaanhoitajien kah-
11053: veleva Kuusaan keskuslaitos. Lisäksi paikka- deksan lukmkautta. Koulutusajan piteneminen
11054: kunnalla toimii. vammaisten palvelutalo, psy- lisää tilarnarv.etta ja nykyiset Kouvolan sivu-
11055: kiatrinen huoltotoimisto, tuberkuloositoimisto osaston tilat käyvät riittämättömiksi.
11056: sekä kaupungin terveyskeskus. Kymen läänin- Pohjois-Kymenlaakson sairaanhoito-oppilaitos
11057: hallitus esittää keskiasteen koulunuudistuksen tulisi perustaa Kuusankoskel1e, jossa pystytään
11058: toimeenpanosuunnitelmassaan ammattikasvatus- parhaiten järjestämään oppilaitdksen tarvitse-
11059: hallitukselle Pohjois-Kymenlaakson sairaanhoi- mat toiminnalliset yhteydet. Oppilaitoksen si-
11060: to-oppilaitoksen perustamista Kuusankoskelle. joittamis,edellytyksiä Kuusankeskelle lisää v.
11061: Perusteluna todetaan se, että Kuusankoskel- 1979-1980 rakennettava oppilasasuntola. Op-
11062: la on suurin osa terveydenhoitoalan työ- ja har- pilaitoksen tarvitsemien tilojen suunnittelu tu-
11063: joittelupaikoista Pohjois-Kymenlaaksossa. lisi aloittaa pikaisesti.
11064: ~uusankoskella on 522 terveydenhuoltoalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11065: työpaikba. Tiedossa oleva työpaikkojen lisäys nioittavasti,
11066: on n. 70 työpaikkaa, kun v. 1982 aloittaa toi-
11067: mintansa terveyskeskuksen vuodeosasto. Kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11068: sankosken aluesairaala ja Kuusaan keskuslaitos 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11069: toimivat jo nykyisinkin sairaanhoito-oppilai- 29.83.74 600 000 markan määrärahan
11070: tosten pääasiallisina harjoittelupaikkoina Poh- Kuusankosken sairaanhoito-oppilaitok-
11071: jois-Kymenlaaksossa. sen suunnittelua varten.
11072: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11073:
11074: Pekka Starast Anna-Liisa Piipari Terho Pursiainen
11075: 1980 vp. .259
11076:
11077: Raha-asia-aloite n:o 247.
11078:
11079:
11080:
11081:
11082: Starast: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 362 ja 363
11083: eräiden osuuksien parantamis,töiden aloittamiseksi.
11084:
11085:
11086: E d u s k u n n a II e.
11087:
11088: Maantie n:o 362 muodostaa yhteyden Iitin kahden kunnan, Iitin ja Jaalan, keskusten vä-
11089: Kausalasta Jaalan Kimolan kylään, josta on lillä, olisi tarkoituksenmukaista, että työt myös
11090: edelleen yhteys maantietä n:o 363 pitkin Jaa- näillä osuuksilla pyrittäisiin aloittamaan jo ensi
11091: lan kirkonkylään. Maantien n:o 362 osuus Iitin vuoden aikana.
11092: kirkonkylästä Kimolan kylään on 14,7 km pit- Teitä pitkin suuntautuu liikenne myös Hii-
11093: kä ja siitä on päällystetty kinkonkylän ja Virran densaareen, jossa on runsaan loma-asutuksen
11094: sillan välinen parin kilometrin matka. Muilta lisäksi Hiidenvuoren matkailunähtävyys. Teiden
11095: osiltaan tie on sorapäällysteinen, mutkainen ja korjaaminen palvelisi siten paitsi paikallis,ta
11096: mäikinen. Varsinkin sateisina kesinä tien kunto väestöä myös matkailua ja kesäloman viettäjiä.
11097: on erityisen huono ja lii!kenneturvallisuuden Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
11098: kannalta kyseenalainen. Routavauriot ovat joka-
11099: vuotinen ongelma. Sama koskee myös maantien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11100: n:o 363 osuutta Kimalasta Jaalan kirkonky- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11101: lään. 31.24.77 2 500 000 markkaa maantien
11102: Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon otettiin n:o 362 osuuden Iitin kirkonkylä -
11103: 2 790 000 markan määräraha maantietä n:o Kimola ja maantien n:o 363 osuuden
11104: 363 varten välille Koskenniska-Ilonoja. Kun Kimola - Jaalan kirkonkylä parannus-
11105: maantie n:o 362 ja maantien n:o 363 väli Ki- töiden aloittamiseen.
11106: mola-Jaalan kirkonkylä muodostavat yhteyden
11107: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11108:
11109: Pekka Starast
11110: 260 1980 vp.
11111:
11112: Raha-asia-aloite n:o 248.
11113:
11114:
11115:
11116:
11117: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan teletalon ra-
11118: kennustöiden aloittamiseen.
11119:
11120:
11121: E d u s k u n n a II e.
11122:
11123: Kouvolan telealueeseen kuuluu kolme kau- taan r11ttavän vain vuoden 1983 puoliväliin
11124: punikia (Kouvola, KuusankoSiki, Anjalankoski) asti. Senkin vuoksi uuden keskuksen rakenta-
11125: ja neljä kuntaa (Iitti, Valkeala, Jaala, Eli- minen on erittäin perusteltua.
11126: mäki) . Alueen pinta-ala on n. 2 800 km2 ja Uuden paikalliskeskuksen sijoittaminen van-
11127: asukasmäärä n. 105 000. Telealueen tilaaja- han puhelintalon tontille, johon nykyinen pai-
11128: määrä on n. 34 000 puhelimien lukumäärän kallispuihelinverktko on keskitetty, on edullista
11129: ollessa n. 40 000 ja kaukojohtojen määrä n. sen tähden, että kaapeliverkon keskipisteen
11130: 1300. muuttaminen muualle olisi erittäin vaikea ja
11131: Telelaitteiston tarvitseman kriittisen tilan tar- kallis ratkaisu. Lisärakennukseen voidaa:n myös
11132: peen tyydyttämiseksi olisi jo vuoden 1981 koota telealuekonttorin nykyiset hajallaan ole-
11133: aikana aloitettava Kouvolan teleta1on lisäraken- va:t toiminnat, joiden sijainti oli.si myös asia-
11134: nuksen mkennustyöt. kaspalvelun kannalta erinomainen.
11135: Kouvolan pääpaikalliskeskus sijaitsee tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11136: hetkelLä vanhassa puhelintalossa, joka on val- nioittavasti,
11137: tion omistama ja posti- ja lennätinhallituksen
11138: hallinnassa. Nykyisessä puhelintalossa on pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11139: kalliskeskuksen käytössä 849 m2 tiloja, jotka 1981 tulo- ja menoarvioon 9 000 000
11140: sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Pai'kalliskes- markan määrärahan Kouvolan teletalon
11141: kus, joka käs,ittää 12 000 tilaajaa, on täytty-· lisärakennuksen rakennustöiden aloitta-
11142: mässä ja osakeskusten laajennus•varan Iaske- miseen.
11143: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11144:
11145: Pekka Starast Anna-Liisa Piipari
11146: Olli Helminen Terho Pursiainen
11147: 1980 vp. 261
11148:
11149: Raha-asia-aloite n:o 249.
11150:
11151:
11152:
11153:
11154: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metrosta
11155: aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
11156:
11157:
11158: E d u s k u n n a 11 e.
11159:
11160: Valtio on osallistunut pääkaupunkiseudulla metron rakennustöiden rahoittamiseen. Sitä voi-
11161: joukkoLiikennejärjestelmän kustannuksiin huo- . daan perustella useallakin syyllä. Metro palve-
11162: lehtimalla länteen päin suuntautuvan Kirkko- lee valtakunnallista joukkoliikennetarvetta. Hel-
11163: nummen radan paikaUisliikenteestä sekä poh- singin ydinkeskustassa sijaitsevat lukuisat val-
11164: joiseen päin suuntautuvan pääradan paikallis- tion keskusvirastot sekä oppilaitokset, joissa
11165: liikenteestä. Lisäksi Valtionrautatiet on raken- asioivat henkilöt ovat tulevia metron käyttä-
11166: tanut Martinlaakson radan ja huoleht1i sen pai- jiä. Metrokalusto on tilattu kotimaasta ja tällä
11167: kallisHikenteestä. tavoin on luotu työtilaisuuksia kotimaiselle kul-
11168: Edellä mainituista VR:n paikallisliikennejär- kuneuvoteollisuudelle. Samalla tilauks·en saanei-
11169: jestelyistä hyötyvät etupäässä Espoon, Kauniais- den yritysten valmiudet uusvientiin ovat li-
11170: ten ja Vantaan kaupungit. Pääkaupunkiseudun sääntyneet. Valmistuttuaan metro tulee paran-
11171: taideLiikennejärjestelyissä Helsingin kaupungin tamaan pääkaupunkiseudun energiataloutta vä-
11172: osalle on tullut itään päin suuntautuvasta jouk- hentämällä nestemäisten tuontipolttoaineiden
11173: koliikenteestä huolehtiminen metron avulla. käyttöä.
11174: Näistä järjestelyistä sovittiin alueen kuntien ja Ilman valtion mukaan tuloa Helsingin kau-
11175: valtion välillä vuonna 1971 ennen kuin Hel- punki joutuu todennäköisesti jatkossakin hidas-
11176: singin metroa alettiin rakentaa. tamaan metron valmistumisaikataulua, josta
11177: Tilanne sopimusajankohdasta on kuitenkin aiheutuu kansantaloudellisiakin menetyksiä ja
11178: tähän mennessä olennaisesti muuttunut. Sillois- lisäkustannuksia. Metron rakentaminen olisi li-
11179: ten järjestelyjen pohjana olleet väestöennusteet säksi sopiva työllisyyskohde pääkaupunkiseu·
11180: eivät ole IVkimainkaan toteutuneet. Päinvas- dulla, jossa esiintyy erityisesti rakennusalan
11181: toin esimerkiksi Helsingin kaupungin väkiluku työttömyyttä.
11182: on kääntynyt laskuun ja väestörakenne on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11183: muuttunut verotulojen kannalta epäedulliseen nioittaen,
11184: suuntaan. Toisaalta myös metron kustannukset
11185: ovat osoittautuneet moninkertaisiksi alkuperäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11186: seen kustannusarvioon verrattuna. Tämän vuok- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11187: si kaupunki on joutunut jatkuvasti riisumaan markan määrärahan käytettäväksi avus-
11188: metrosuunnitelmiaan ja myös hidastamaan ra- tuksena Helsingin kaupungille metron
11189: kentamisaikataulua. rakentamisesta ja kalustohankinnoista
11190: Metron rakennustyön kunniallinen loppuun- aiheutuviin menoihin.
11191: saattaminen edellyttää valtion osallistumista
11192: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11193:
11194: Asser Stenbäck Impi Muroma
11195: 262 1980 vp.
11196:
11197: Raha-asia-aloite n:o 250.
11198:
11199:
11200:
11201:
11202: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien kotimaisten
11203: energiantuotanto- ja hyväksikäyttömenetelmien kehityspro-
11204: jekteihin.
11205:
11206:
11207: E d u s k u n n a 11 e.
11208:
11209: Maamme energiapolitiikan yhdeksi tavoit- menetelmällä viljeltyjen energiametsien hyväksi-
11210: teeksi on asetettu kotimaisen energian käytön käytön ongelmana on puuaineksen tehokas, ta-
11211: lisääminen. Tämä tavoite ei toteudu itsestään, loudellinen ja toimintavarma korjuu ja kuljetus
11212: vaan edellyttää suurimittaista tutkimus- ja ko- sekä jälkikäsittely energiantuotantoon soveltu-
11213: keilutoimintaa. Lisäksi kotimainen energian- vaan muotoon. Tämän alan tutkimus- ja tuote-
11214: tuotanto vaatii pääomainvestointeja, jotka ovat kehittelytoimintaan tarvittaisiin valtiovallan ta-
11215: samaa suuruusluokkaa tuotettua energiayksik- loudeUista tukea.
11216: köä kohti kuin ydinvoimalaitoksessa. Varsin vähälle huomiolle on maassamme jää-
11217: Vuonna 1979 hyväksytyssä energiapoliitti- nyt tuulienergian ja aurinkoenergian hyväksi-
11218: sessa ohjelmassa todetaan, että 1980-luvulla käytön tutkiminen. Kuitenkin nämä voisivat
11219: tulisi maassamme käyttää vuosittain energian- oUa kokonaisuuden kannalta merkittäviä ener-
11220: säästöinvestointien lisäksi yli 2 000 milj. mark- gialähteitä, mikäli tuotannon jaksottaisuuteen
11221: kaa energiainvestointeihin. Jotta kotimaisen liittyvät ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan va-
11222: energian tuotantotavoitteet eivät jäisi vain mie- rastointimenetelmiä kehittämällä. Selvitysten
11223: tintöasteelle, tulisi huomattava osa energian mukaan pientalojen lämmitykseen tarvittavasta
11224: tuotantoon käytettävistä varoista kohdentaa vuotuisesta energiamäärästä 80 prosenttia pys-
11225: kotimaisten energiavarojen hyödyntämiseen. tyttäisiin jo nykyisellään saamaan suorasta au-
11226: Kotimaisista energiavaroista nopeimmin on rinkoenergiasta. Tuuli- ja aurinkoenergian tal-
11227: lisättävissä turpeen hyväksikäyttöä. Sen lisää- teenotossa tarvittavien laitteiden kehittämiseksi
11228: misen esteenä on pientalojen lämmitykseen tarvitaan valtiovallan tukea.
11229: soveltuvan turvebrikettituotannon riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11230: myys kysyntään verrattuna. Monet kunnalliset nioittaen,
11231: sähkölaitokset suunnittelevat myös jyrsintur-
11232: vetta käyttävien lämpövoimaloiden rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11233: ta. Niissä voitaisiin yhdistää sähkön ja kauko- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
11234: lämmön tuotanto suhteellisen edullisesti. V al- markan määrärahan käytettäväksi avus-
11235: tion tulisi tukea tämänsuuntaisia investointi- tuksina ja lainoina uusien kotimaisten
11236: hankkeita. energiantuotanto- ja hyväksikäyttömene-
11237: Metsiin korjaamatta jäävän, energiantuotan- telmien kehitysprojekteihin.
11238: toon soveltuvan jätepuun sekä ns. lyhytkierto-
11239: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11240:
11241: Asser Stenbäck Antero Juntumaa Jorma Fred
11242: Erkki Korhonen Sauli Hautala Impi Muroma
11243: 1980 vp. 263
11244:
11245: Raha-asia-aloite n:o 251.
11246:
11247:
11248:
11249:
11250: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisesti sairaan
11251: tai vammaisen lapsen ylimääräiseen hoitotukeen.
11252:
11253:
11254: E d u s kun n a 11 e.
11255:
11256: Lapsen kotona tapahtuvan hO!idon tukemi- Lapsen hoitotuki tulisi nostaa s,ellaiselle ta·
11257: sessa on ensisijaisesti turvattava pitkäaikaisesti solle, että se todella antaisi mahdollisuuden
11258: sairaiden tai vammaisten lasten hoito. Heidän piukäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen
11259: kohdallaan vaihtoehtoina ovat hoito omassa hoidolle omassa kodissaan. Hoitotuen suuruus
11260: kodissa tai pitkäaikaisessa laitossijoituksessa. tulisi voida korottaa vähintään 900 markkaan
11261: Kotihoito on niin lasten kuin vanhempienkin kuukaudessa. Koska lapsen hoitotukea makse-
11262: kannalta usein inhimillisempi vaihtoehto ja taan noin 11 000 lapselle, merkitsisi. tämä noin
11263: yhteiskunnan kannalta huomattavasti halvem- 85 miljoonan markan lisäystä hoitotuen vuo-
11264: pi vaihtoehto kuin laitossijoitus. Kotona hoi- sittaisiin kustannuksiin. Valtion tulisi tulo- ja
11265: dettava pitkäailkaisesti sairas tai vammainen menoarviossaan osoittaa tätä korotusta vastaava
11266: lapsi tarvitsee kuitenkin samalla tehokkaita ja summa Kansaneläkelaitokselle lapsen hoitotuen
11267: monipuolisia yhteiskunnan järjestämiä kuntou- maksamiseen.
11268: tus- ja virikepa1veluja. Edellä sanottuun. viitaten ehdotamme,
11269: Kansaneläkejärjestelmän kautta maksettava
11270: lapsen hoitotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11271: sairaan tai vammaisen lapsen kotihoidon tuek- 1981 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
11272: si. Se on kuitenkin markkamääräisesti niin mentille 85 000 000 markkaa pitkäaikai-
11273: alhainen, että sen varassa ei synny todellista sesti sairaan ja vammaisen lapsen yli-
11274: vaihtoehtotilannetta. Hoitotuen määrä on laissa määräiseen hoitotukeen hoitotuen ko-
11275: lapsen hoitotuesta sidottu kansaneläkelain mu- rottamiseksi yhdessä lakimääräisen hoi-
11276: kaisen hoitolisän suuruuteen. Tällä hetkellä totuen kanssa 900 markkaan kuukau-
11277: hoitolisä on 261 markkaa kuukaudessa. dessa.
11278: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11279:
11280: Kaarina Suonio Matti Puhakka Mikko Elo
11281: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast Pirkko Valtonen
11282: Markus Aaltonen Tarja Halonen Seppo Tikka
11283: Maija Rajantie Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
11284: Kaisa Raatikainen Olli Helminen Juhani Surakka
11285: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
11286: 264 1980 vp.
11287:
11288: Raha-asia-aloite n:o 252.
11289:
11290:
11291:
11292:
11293: Surakka ym.: Määrärahan osoittamiseslta Jyväskylän yliopiston
11294: urheilukentän peruskorjaukseen.
11295:
11296:
11297: E d u s k u n n a II e.
11298:
11299: Jyväskylän yliopisto on jo useissa eri bud- Tulo- ja menoarvioesityksen valmisteluvaihees-
11300: jettiehdotuksissaan esittänyt, että yliopisto- sa tehdyn arvion perusteella tarvittaisiin tähän
11301: alueella oleva urheilukenttä peruskorjattaisiin. tarkolitukseen varoja katsomon ja kentälle tulo-
11302: Kysymyksessä olevan urheilukentän rataosa on tien kunnostukset huomioon ottaen yhteensä
11303: 1 700 m2 ja keskikenttä on 4 320 m2 • Juoksu- 550 000 mk.
11304: ratojen ulkopuolella oleva suoja-alue on noin Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehckr
11305: 1750 m2 • tamme,
11306: Nykyisessä kunnossaan kenttä ei ole riittä-
11307: vän käyttökelpoinen, mutta sitä tarvittaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11308: ikipeästi uuden opettajankoulutuslaitoksen, sii- 1981 tulo- ja menoarvioon 550 000
11309: hen liittyvän harjoittelukoulun ja liikuntatie- markan määrärahan Jyväskylän yliopis-
11310: teelLisen tiedekunnan opetukseen ja tutkimuk- taalueella olevan urheilukentän perus-
11311: seen sekä jossain määrin yliopistoliikuntaan. korjausta varten.
11312: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11313:
11314: Juhani Surakka Olli Helminen Mauri Pekkarinen
11315: Mauno Forsman Sakari Knuuttila Hannu Tapiola
11316: Markus Aaltonen Inger Hirvelä Pertti Hietala
11317: Matti Luttinen Jouko Tuovinen Paavo Vesterinen
11318: Jacob Söderman M. Jaatinen Pentti Lahti-Nuuttila
11319: Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja Helge Siren
11320: Liisa Jaakonsaari Maija Rajantie Peter Muurman
11321: 1980 vp. 265
11322:
11323: Raha-asia-aloite n:o 253.
11324:
11325:
11326:
11327:
11328: Surakka ym.: Määränahan osoittamisesta valtionavustukseksi työ-
11329: väen kulutuuritapahtuma Jyväskylän Talvelle.
11330:
11331:
11332: E d u s k u n n a II e.
11333:
11334: Jyväskylän Talvi on kaksitoistavuotisen toi- raan tulo- ja menoarviosta, mikä on myöntei-
11335: mintansa aikana vakiinnuttanut asemansa suo- nen asia Talven kehittämisen suhteen.
11336: malaisen työväenliikkeen yhteisenä ja maan Kulttuuritapahtuman suunnittelua pyritään
11337: suudmpana työväenkulttuuritapahtumana. Ta- kehittämään. Erityisesti kansainvälinen, mutta
11338: pahtuman järjestämisessä on ajankohtaisena monelta os·in myös kotimainen ohjelmisto pyri-
11339: kysymyksenä uusien toimintamuotojen kehittä- tään pääpiirteissään suunnittelemaan vähintään
11340: minen perinteisen vuosittaisen tapahtuman rin- bhden, osin 3-5 vuoden tähtäyksellä. Suun-
11341: nalle. Kysymykseen tulevat tilaisuuksien jär- nittelun pitävyys ja jo ennakkoon sovitun ohjel-
11342: jestäminen syys- ja koko talvikauden aikana, miston toteuttaminen käytännössä kärsii mi-
11343: alueellinen laajentuminen sekä tutkimus- ja käli taloudellinen pohja on epävarma.
11344: juLkaisutoiminnan kehittäminen. Jyväskylän Talvelle myönnettävä määräraha
11345: Uudistamis- ja kehittämistyön suurimpana voitaisiin osoittaa siten, että momentilta
11346: esteenä on tapahtuman valmisuelun taloudelli- 29.88.53 (tieteen tukeminen) otetta1s11n
11347: nen epävarmuus. Rahoituspohjan ko1mannek- 150 000 mk ja momentilta 29.90.52 (taiteen
11348: sen muodostavat valtionavustukset tieteellisiin tukeminen) 260 000 mk, jolloin tulo- ja meno-
11349: ja taiteellisiin tarkoituksiin, 40 prosenttia muo- arvion loppusumma ei muuttuisi.
11350: dostuu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskun- Edellä mainittuihin perusteluilln viitaten
11351: nan myöntämistä avustuksista ja loput noin ehdotamme,
11352: 25 prosenttia lippu- ja julkaisutuloista.
11353: Koko toimintakautta tarkastellen kunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11354: ten avustusten osuus on kehittynyt vakaasti. 1981 tulo- ja menoarvioon 410 000
11355: Lippu- ja julkaisutulojen osuus kokonaisuudes- markkaa työväen kulttuuritapahtuma Jy-
11356: ta on kasvanut muita tuloja nopeammin. väskylän T alvelle myönnettäväksi val-
11357: Vuonna 1980 Talvi saa valtionapunsa Suo- tionavustukseksi.
11358: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11359:
11360: Juhani Surakka Olli Helminen Arvo Kemppainen
11361: Mauno Forsman Sakari Knuuttila Helge Siren
11362: Markus Aaltonen Juhani Raudasoja E.-J. Tennilä
11363: Matti Luttinen Maija Rajantie Matti Puhakka
11364: Jacob Söderman Hannu Tapiola Peter Muurman
11365: Saara-Maria Paakkinen Pertti Hietala Tarja Halonen
11366: Tellervo Koivisto Risto Tuominen Jouko Tuovinen
11367: Pirjo Ala-Kapee Paavo Vesterinen Inger Hirvelä
11368: Anna-Liisa Jokinen Pentti Lahti-Nuuttila Helvi Niskanen
11369: Liisa Jaakonsaari Mikko Ekorre Terho Pursiainen
11370: Ulla-Leena Alppi
11371:
11372:
11373:
11374:
11375: 34 088000399J
11376: 266 1980 vp.
11377:
11378: Raha-asia-aloite n:o 254.
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laa-
11384: jennuksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen
11385: Lieksassa.
11386:
11387:
11388: E d u s k u n n a 11 e.
11389:
11390: Valtion virastojen tilantarve on 1970-luvulla räjät joudutaan omien tilojen puuttuessa istu-
11391: kartoitettu Lieksan kaupungissa, missä kyseis- maan kaupungin omistaman teknisen viraston
11392: ten toimintojen mielekkään jatkumisen kannal- tiloissa, jotka kaupunki on ilmoittanut tarvitse-
11393: ta virastotalon laajennus on todettu välttämät- vansa kokonaan omaan käyttöönsä.
11394: tömäksi. Kun kaiken yllä olevan lisäksi virastotalon
11395: Nimismiespiiri ja verotoimisto kärsivät en- laajennus on tarpeen työllisyyden parantami-
11396: tistä ahtaammiksi käyneistä toimistotiloista ti- seksi, olisi pikaisesti saatettava rakennussuunni-
11397: lanahtauden alkaessa olla sietämätön. Esim. telmat valmiiksi ja varattava rahat rakentami-
11398: poliisin käytössä olevien tilojen osalta on aihet- sen aloittamiseksi.
11399: ta todeta, että kansliana toimivassa 19,5 m2 :n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11400: huoneessa työskentelee useita ihmisiä ja siinä nioittaen,
11401: käy päivittäin 50-60 asiakasta.
11402: Nykyisestä virastotalosta puuttuvat koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11403: naan koulutus-, neuvottelu- ja kokoustilat sekä den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
11404: sosiaalitilat. Työpaikkaruokailua koskevat sään- markkaa valtion Lieksan virastotalon
11405: nökset edellyttävät myös asianmukaisia tiloja. laajennuksen suunnitteluun ja t·akennus-
11406: Lisäksi on syytä todeta, että Pielisjärven kä- töiden aloittamiseen.
11407: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
11408:
11409: Lea Sutinen Erkki Korhonen Mauri Vänskä
11410: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen Pauli Puhakka
11411: 1980 vp. 267
11412:
11413: Raha-asia-aloite n:o 255.
11414:
11415:
11416:
11417:
11418: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen maatalous-
11419: oppilaitoksen lisätilojen rakentamiseen.
11420:
11421:
11422: E d u s k u n n a II e.
11423:
11424: Nurmeksen maatalousoppilaitoksessa on seu- kaksi luokkahuonetta ja kurssilaisille 32 op-
11425: raavat opintosuunnat: karjanhoitokoulu, maa- pilaan asuntola sekä nykyisten väliaikaisasun-
11426: mieskoulu, maanviljelyskoulu, maatalousteknil- toloiden tilalle 24 oppilaan asuntola varsinais-
11427: linen koulu ja maatilatekninen koulu, oppilas- ten opintosuuntien oppilaille.
11428: määrän ollessa noin 155. Työttömyysasteen ollessa Nurmeksen seu-
11429: Varsinaisten opintosuuntien lisäksi järjeste- dulla huomattavasti maan keskitasoa korkeam-
11430: tään vuosittain karjantarkkailu-, maatalouslo- pi tarvitaan työtä tuovia rakennuskohteita, joi-
11431: mittaja- ja viljelijäkursseja, joiden osanottaja- ta em. tilojen rakentaminen tarjoaisi.
11432: määrä on 500-700. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11433: Maatalousopetuksen tarve on lisääntynyt ku- taen,
11434: ten mielenkiintokin kyseistä opetusta kohtaan.
11435: Sen antaminen edellyttää asiallisia tiloja ja lait· että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11436: teita, joiden osalta Nurmeksen maatalousoppi- den 1981 tulo- ja menoarvioon 600 000
11437: laitoksessa on puutteita. Myös vapaa-ajan har- markkaa Nurmeksen maatalousoppilai-
11438: rastuksiin ja kunnon ylläpitämiseen on todettu toksen tarvitsemien liikunta-, opetus-
11439: kipeästi tarvittavan liikuntatiloja sauna-, uinti-, ja asuntolatilojen suunnitteluun ja ra-
11440: sosiaali- ja varastotiloineen. kennustöiden aloittamiseen.
11441: Lisäksi kurssien pitämistä varten tarvitaan
11442: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11443:
11444: Lea Sutinen Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
11445: Markku Kauppinen Mauri Vänskä P. Puhakka
11446: 268 1980 vp.
11447:
11448: Raha-asia-aloite n:o 256.
11449:
11450:
11451:
11452:
11453: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden
11454: kehittämisrahastoon Pohjois-Karjalan maatilatalouden kehittä-
11455: miseksi.
11456:
11457:
11458: E d u s k u n n a 11 e.
11459:
11460: Pohjois-Karjala on maan alkutuotantovaltai- yleensä jo alkuvuodesta. Tämä tilanne on
11461: sin lääni, minkä vuoksi maatilataloudella on aiheuttanut maatilataloudessa piilevän inves-
11462: edelleenkin suuri merkitys Pohjois-Karjalan tointitarpeen, minkä rahoitusta on vielä vai-
11463: läänin kehitykselle. Rahoituksen riittämättö- keuttanut metsäkauppojen vähäisyys.
11464: myydestä on kuitenkin tullut este maatilata- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11465: louden kehittämistoimenpiteille. Pohjois-Kar- taen,
11466: jalan maatilataloudessa tarvitaan lähivuosina
11467: laajamittainen rakenneuudistus, jolloin suku- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11468: polvenvaihdos, lisämaan ostot, rakennuskannan den 1981 tulo- ja menoarvioon siirto-
11469: uudistaminen ja peltojen perusparannukset na maatilatalouden kehittämisrahas-
11470: vaativat rahoitustilanteen olennaista paranta- toon lisäyksenä 30 000 000 markkaa
11471: mis,ta nyky,is,esttään. Pohjois-Karj,alaan on saatu ja että kyseinen määräraha osoitetaan
11472: vuosittain alle 20 milj. markkaa valtion varoja maatilatalouden kehittämisrahaston
11473: maatilalain mukaiseen lainoitukseen, kun voi- käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa käy-
11474: massa olevien lainoitusperusteiden mukainen tettäväksi entisen rahoituksen lisäksi
11475: kysyntä olisi vähintään 50 milj. markkaa. Maa- Pohjois-Karjalan maatilatalouden kehit-
11476: tilahallitus onkin joutunut keskeyttämään lai- tämiseen.
11477: nahakemusten vastaanoton varojen puutteessa
11478: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
11479:
11480: Lea Sutinen Erkki Korhonen Mauri Vänskä
11481: Markku Kauppinen Jouko Tuovinen Pauli Puhakka
11482: 1980 vp. 269
11483:
11484: Raha-asia-aloite n:o 257.
11485:
11486:
11487:
11488:
11489: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneneuvo-
11490: jien ,toimien perustamiseen.
11491:
11492:
11493: E d u s k u n n a II e.
11494:
11495: Maatalouden kehitys on tuonut mukanaan miuksia arvioida koneiden tarvetta ja valita
11496: korkean koneistusasteen. Tämä on johtanut sii- merkkiviidakosta sopivin ja pitkällä tähtäimellä
11497: hen, että maatalousammatin harjoittaminen edullisin. Viljelijöiden tueksi tarvittaisiin puo-
11498: edellyttää korkeita konehankinta- ja -korjaus· lueetonta opastusta tilan koneistussuunnitelman
11499: menoja konekustannusten noustessa noin nel- laatimisessa sekä myös koneiden hankinnassa ja
11500: jännekseen kustannusten kokonaismäärästä. niiden käyttöön soveltamisessa. Myös tilojen vä-
11501: Riittävän tulotason turvaaminen edellyttää lillä tapahtuva, jatkuvasti lisääntyvä yhteistoi-
11502: konekannan täydellistä hyödyntämistä. Yksi minta edellyttää suunnitelmallisuutta ja korkea-
11503: edellytys on, että tilalle on osattu valita olo- tasoista neuvontaa.
11504: suhteisiin ja tarpeeseen mahdollisimman tarkoi· Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11505: tuksenmukainen ja sopiva koneistus.
11506: Opastus tapahtuu pääsääntöisesti kone-edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11507: tajien toimesta, jotka luonnollisesti suosittelevat 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11508: vain edustamiaan koneita. Viljelijöiden ammat- markkaa maatalouskoneneuvojien toi-
11509: tikoulutustason ollessa keskimäärin alhainen mien perustamista varten.
11510: heillä ei aina ole omasta takaa riittävästi vai-
11511: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
11512:
11513: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Helvi Niskanen
11514: Heli Astala V. J. Rytkönen Anna-Liisa Jokinen
11515: Inger Hirvelä Niilo Koskenniemi
11516: 270 1980 vp.
11517:
11518: Raha-asia-aloite n:o 258.
11519:
11520:
11521:
11522:
11523: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntootusjärjestelmän
11524: kehittämiseen.
11525:
11526:
11527: E d u s k u n n a 11 e.
11528:
11529: Pitkäaikaissairaiden maara on maassamme Edelleen vaikeutena on se, etta JOS potilas
11530: kansainvälisesti katsoen varsin korkea. Työky- ei kuulu minkään kuntoutuksen rahoitusjärjes-
11531: vyttömyyseläkkeen saajien lukumäärä on Suo- telmän piiriin, niin jo taloudelliset tekijät estä-
11532: messa Pohjoismaiden korkein. Kuntoutuksen vät palvelujen saamisen. Lääkinnällisen kuntoo-
11533: tarpeesta laaditut erilaiset selvitykset ovat osoit- tuksen osalta pitäisikin voida noudattaa niitä
11534: taneet, että maassamme on runsaasti tyydyttä- hoitoonhakeutumiskanavia, joita yleisesti ter-
11535: mätöntä kuntootuksen tarvetta. Nykyisin käy- veydenhuollossamme jo muutenkin on mahdol-
11536: tetään yLeisesti kuntoutuksesta WHO:n suo- lista toteuttaa. Yleinen terveyspalvelujärjestelmä
11537: sittelemaa nelijakoa lääkinnälliseen, sosiaali- tarjoaa myöskin lääkinnällisen kuntootuksen to-
11538: seen, ammatilliseen ja kasvatukselliseen kun- teuttamiselle tarkoituksenmukaisen organisaatio-
11539: toutukseen. Kuntootuksen kaikkien osa-alueiden pohjan. Vajaakuntoisten ja vammaisten sosiaali-
11540: kehittämistarpeita tulisi ensisijaisesti tarkastella palvelut voidaan parhaiten suunnitella ja tarjo-
11541: näiden hallinnonalojen palvelujen tuotantoon ta sosiaalipalvelujärjestelmän ja terveyspalvelu-
11542: sisältyvänä toimintana ja ottaa ne vakavasti järjestelmän välisenä yhteistyönä. Lääkinnällisen
11543: huomioon paikallisissa, alueellisissa ja valtakun- kuntoutuksen osalta toiminnallisesti vajavaisen
11544: nallisissa suunnitelmissa. Kehittämistarpeita tu- ja hallinnollisesti hajanaisen kuntoutusjärjestel-
11545: lee kaikilla kuntoutuksen osa-alueilla tarkastella män kehittäminen on otettava valtakunnallisen
11546: rinta rinnan erittäin kiinteässä yhteistyössä pal- sairaanhoidon ja kansanterveystyön viisivuotis-
11547: veluita toisiaan täydentäen ja tukien. suunnitelmaan ja sitä kautta on myöskin osoi-
11548: Tällä hetkellä meillä on erittäin vaikeasti ta- tettava riittävästi resursseja toiminnan moni-
11549: voitettavissa oleva, hajanainen kuntoutusjärjes- puolistamiseksi, tehostamiseksi ja laajenta-
11550: telmä, joka valitettavasti monen apua tarvitse- miseksi.
11551: van kohdalla jää pelkäksi teoriaksi. Lääkinnäl- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11552: lisen kuntoutuksen palveluita järjestetään usei-
11553: den tuotanto-organisaatioiden toimesta. Suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11554: nitelmallinen yhteistyö on puutteellista. Palve- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11555: lut eivät ole aina toisiaan täydentäviä, vaan markkaa kuntoutusjärjestelmän kehittä-
11556: niitä tuotetaan päällekkäin ja samanaikaisesti miseksi valtakunnallisen sairaanhoidon
11557: monista palveluista on puutetta. ja kansanterveystyön viisivuotissuunni-
11558: telman puitteissa.
11559: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11560:
11561: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Sten Söderström
11562: Inger Hirvelä Matti Järvenpää Helvi Niskanen
11563: V. J. Rytkönen Niilo Koskenniemi Terho Pursiainen
11564: Aulis Juvela Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Jokinen
11565: 1980 vp. 271
11566:
11567: Raha-asia-aloite n:o 259.
11568:
11569:
11570:
11571:
11572: Söderström: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 66.3 rakenta-
11573: mista varten välillä Karijoki-Päntäne.
11574:
11575:
11576: E d u s k u n n a II e.
11577:
11578: Karijoen kunnan liikenneyhteydet ennen Tämän tien rakentaminen parantaisi yhteyk-
11579: kaikkea itään ovat riippuvaisia Karijoen - siä rannikon ja sisämaan välillä ja yleensä tie-
11580: Päntäneen tiestä. hankkeiden keskenjättämistä ei voida perus-
11581: Tätä tieosuutta on perusparannettu osittain, tella. Lisäksi n. 5 km:n pituisen soratien kun-
11582: mutta edelleen osa tietä on korjaamatta, mikä nossapito molempien tiemestaripiirien toimesta
11583: vaikeuttaa liikenteen kulkua. Rakentamaron tuottaa vaikeuksia ja muodostuu valtiolle kal-
11584: osa on osana kokonaisuutta tiestä n:o 66.3 liiksi. Karijoen kunnan elpymisen kannalta tien
11585: Kauhajoki - Kristiinankaupunki. Molemmista rakentaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.
11586: päistä on rakennettu osuudet Kristiinankaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11587: ki - Låhlby ja Kauhajoki - Päntäne. Kun
11588: kuluvana vuonna valmistuu tieosuus Lapväärt- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11589: ti - Karijoki, jäisi vain noin 10 km välille den 1981 tulo- ja menoarvioon
11590: Päntäne - Karijoki, jonka rakentaminen on 1 000 000 markkaa tien n:o 663 raken-
11591: suunniteltu aloitettavaksi vasta vuoden 1985 tamista varten välillä Karijoki - Pän-
11592: jälkeen. täne.
11593: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1980.
11594:
11595: Sten Söderström
11596: 272 1980 vp.
11597:
11598: Raha-asia-aloite n:o 260.
11599:
11600:
11601:
11602:
11603: Tapiola ym.: Määrärahan oso~ttamises.ta kirjastoautojen hankin-
11604: taan.
11605:
11606:
11607: Ed u s kun n a 11 e.
11608:
11609: Kirjastoautotoiminnan tarpeellisuus on osoi- mukaan vielä ainakin 24 tarvitsisi kirjastopal-
11610: tettavissa tilastoluvuilla, joiden mukaan kirjas- velujensa tehostamiseksi kirjastoauton. Näiden
11611: toautoista tehtiin vuonna 1976 10,8 milj. lai- lisäksi on vielä 50 kuntien yhteisesti muodos-
11612: naa, josta yhtä kirjastoautoa kohden tulee tamaa toiminta-aluetta, joissa tarvittaisiin kir-
11613: 52 741 lainaa. Samanaikaisesti kirjastoautoa jastoautopalveluita. Lisähankintatarve olisi näin
11614: käytti 263 588 lainaajaa eli 1 285 lainaajaa/ ollen vuosina 1979-84 n. 75 kirjastoautoa eli
11615: auto. keskimäärin 12 autoa vuodessa. Kirjastoautojen
11616: Käytettävissä olevien tietojen mukaan vuo- lisähankintakustannukset olisivat noin 19,5
11617: den 1976 loppuun mennessä oli 205 käytössä m1lj. mk, josta valtion osuus n. 2,1-2,5 milj.
11618: olleesta kirjastoautosta uusittu 10 autoa. mk vuotta kohden.
11619: Uusintahankinnana korvattujen kirjastoautojen Erityisen tärkeänä on pidettävä, että lop-
11620: käyttöikä on ollut 7-16 vuotta keskimääräi- puun käytettyjen kirjastoautojen tilalle saatai-
11621: sen käyttöiän ollessa noin 10 vuotta. Kirjasto- siin ajoissa uudet, koska muuten asutustaa-
11622: autojen uusintahankintojen tarvetta tulee lähi- jamien ulkopuolella asuva väestö tulee jäämään
11623: tulevaisuudessa ilmenemään entistä enemmän, ilman kirjastopalveluja ja heihin kohdistetut
11624: koska vuosina 1967-70 hankittuja kirjasto- lähes ainoat kulttuuripalvelut loppuvat koko-
11625: autoja on tällä hetkellä toiminnassa vielä 30 ja naan. Vuonna 1980 on valtion budjetissa ollut
11626: vuonna 1971 hankittuja 27. Kouluhallituksen kaikkiaan 1 milj. markkaa kirjastoautohankinto-
11627: asettama kirjastoautotyöryhmä on arvioinut jen rahoitukseen. Tällä summalla on pystytty
11628: kirjastoautojen uusintahankintatarpeen vv. rahoittamaan vain viiden kirjastoauton hankin-
11629: 1979-84 keskimäärin 18 autoksi vuodessa. ta.
11630: Vuoden 1978 hintatason mukaan hankintakus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11631: tannukset olisivat työryhmän mukaan n. 27,8
11632: milj. mk, josta valtion rahoitusosuus olisi ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11633: violta noin 2,5-3,0 milj. mk vuodessa. den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
11634: Lisäksi on otettava huomioon, että yli 6 000 tille 29.56.31 1 500 000 markkaa kir-
11635: asukkaan kunnista kouluhallituksen työryhmän jastoautojen hankintaan.
11636: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11637:
11638: Hannu Tapiola Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee
11639: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila Mauri Pekkarinen
11640: 1980 vp. 273
11641:
11642: Raha-asia-aloite n:o 261.
11643:
11644:
11645:
11646:
11647: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta Korpilahdelle perustetta-
11648: van maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen suunnittelun aloit-
11649: tam1sta varten.
11650:
11651:
11652: E d u s k u n n a 11 e.
11653:
11654: Keski-Suomen läänissä on vain yksi maatila- sien tuntuvaa lisäämistä keskiasteen koulun-
11655: talouden ammatillista koulutusta antava oppi- uudistuksen toimeenpanen yhteydessä.
11656: laitos - Tarvaalan maatalousoppilaitos Saari- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11657: järvellä. Oppilaitoksen kapasiteetti on enintään
11658: 100 aloituspaikkaa. Puutarhatalouden ammatil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11659: lista koulutusta ei läänin alueella anneta lain- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11660: kaan. 29.63.74 200 000 markan määrärahan
11661: Keski-Suomen läänin elinkeino- ja työelämän Korpilahdelle perustettavan noin 100
11662: rakenne ja kehittäminen sekä koko ikäluokalle aloituspaikkaa käsittävän maatalous- ja
11663: turvattava mahdollisuus ammatillisesti eriyty- puutarhaoppilaitoksen suunnittelun aloit-
11664: vään koulutukseen edellyttävät maatila- ja puu- tamista varten.
11665: tarhatalouden ammatillisen koulutuksen resurs-
11666: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11667: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila Juhani Surakka
11668:
11669:
11670:
11671:
11672: 35 088000399]
11673: 274 1980 vp.
11674:
11675: Raha-asia-aloite n:o 262.
11676:
11677:
11678:
11679:
11680: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 348 paranta-
11681: miseen välillä Haitto-Melonsaari.
11682:
11683:
11684: E d u s k u n n a 11 e.
11685:
11686: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
11687: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke-
11688: vyelle liikenteelle omat väylät. Keuruun kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11689: konkylästä varuskuntaan johtava maantie on den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
11690: huonokuntoinen ja vaatii parantamista. Laa- tille 31.24.77 2 600 000 markkaa maan-
11691: dittujen suunnitelmien mukaan tien parantami- tien n:o 348 Riihikangas - Keuruu
11692: sen yhteydessä rakennetaan kevyelle liikenteelle parantamiseen välillä Haitto - Melon-
11693: oma väylä, mikä onkin välttämätöntä varus- saari, johon sisältyy kevyen liikenteen
11694: kunnan ja Keuruun kirkonkylän turvallisten väylän rakentaminen.
11695: yhteyksien kannalta.
11696: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11697:
11698: Hannu Tapiola
11699: 1980 vp. 275
11700:
11701: Raha-asia-aloite n:o 263.
11702:
11703:
11704:
11705:
11706: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o 6403 Ja
11707: 6404 eräiden osuuksien parantamiseen.
11708:
11709:
11710: E d u s k u n n a 11 e.
11711:
11712: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11713: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
11714: vyelle liikenteelle omat väylät. Taajamien läpi tille 31.24.77 1 800 000 markkaa maan-
11715: kulkevien maanteitten samanaikainen korjaa- tien n:o 6404 Lievestuore - Hoho
11716: minen merkitsee myös asumisviihtyvyyden pa- parantamiseen Lievestuoreen kohdalla
11717: rantamista maaseudulla. Lievestuoreen keskus- ja maantien n:o 6403 Luikanlahti -
11718: tan liikenteen parantamisesta on valmiit suun- Rajumäki parantamiseen välillä Luikan-
11719: nitelmat, jotka sisältävät maantien parantami- lahti - Raitaniemi, joihin molempiin
11720: sen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen. hankkeisiin sisältyy kevyen liikenteen
11721: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, väylien rakentaminen.
11722: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11723:
11724: Hannu Tapiola
11725: 276 1980 vp.
11726:
11727: Raha-asia-aloite n:o 264.
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: Tapiola ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen-Säynätsalon
11733: paikallistien rakennustöiden aloittamiseen.
11734:
11735:
11736: Ed u s kun n a 11 e.
11737:
11738: Muuramen ja Säynätsalon välinen oikotie- sissa. Enso-Gutzeit Oy:n Parviaisen tehtaille
11739: hanke on ollut vireillä noin 30 vuotta. Edus- oikotie aiheuttaisi arviolaskelman mukaan
11740: kunnalle on vuonna 1967 esitetty kolme toivo- 109 000 mk:n säästön vuosittain.
11741: musaloitetta, joissa on korostettu tiesuunnitel- Muuramen - Säynätsalon paikallistien ra-
11742: man laatimisen ja tien rakentamisen tärkeyttä. kentamisesta on laadittu suunnitelma, joka on
11743: Näiden aloitteiden perusteella on hyväksytty hyväksytty Keski-Suomen tie- ja vesirakennus-
11744: eduskunnan toivomus 145/68. Säynätsalon piirissä marraskuussa 1978. Muuramen ja Säy-
11745: kunnan ja Muuramen kunnan keskustaajamat nätsalon kunnanvaltuustot ovat käsitelleet
11746: ovat noin viiden kilometrin etäisyydellä toi- suunnitelmaa alkuvuodesta 1979, antaneet siitä
11747: sistaan. Maanteitse taajamien välistä matkaa puoltavan lausunnon ja kiirehtineet tien raken-
11748: kertyy nykyään Jyväskylän kaupungin Kelion- tamista. Valmiudet rakennushankkeen pikai-
11749: kankaan kautta noin 15 kilometriä. Suunnitel- selle toteuttamiselle ovat siis olemassa. Tien
11750: tu oikotie lyhentäisi matkaa noin 10 kilomet- kiireellistä rakentamista puoltaa vielä, että Suo-
11751: rillä. Kunnilla on paljon yhteisiä palveluja, joi- mesta on vaikea löytää kahta vierekkäin sijait-
11752: den saavutettavuus paranisi olennaisesti uuden sevaa usean tuhannen asukkaan asutuskeskusta,
11753: tien myötä. Lyhyempi matka säästäisi tietysti joiden välissä ei ole suoraa tieyhteyttä.
11754: myös huomattavia kustannuksia. Tiehankkeen kokonaiskustannusarvio on
11755: Muuramessa on kolmen kunnan (Muurame, 4 604 000 mk, josta arvioitu kuntien osuus on
11756: Säynätsalo, Korpilahti) yhteinen nimismiespii- 1 064 000 mk. Työt tultaisiin todennäköisesti
11757: rin ja veropiirin toimisto. Muuramessa on mai- tekemään ainakin kahden vuoden aikana. Tien
11758: nittujen kolmen kunnan yhteisen kansanter- rakentaminen on merkitty Keski-Suomen tie-
11759: veystyön kuntainliiton keskuspaikka vuode- ja vesirakennuspiirin investointiohjelmaan vuo-
11760: osastoineen. Muuramessa istuu Korpilahden sille 1981-82. Tieyhteyden aikaansaaminen
11761: kihlakunnanoikeus, jonka käräjäkunta käsittää Muuramen kirkonkylän ja Säynätsalon kunnan
11762: myös mainitut kolme kuntaa. Muuramen ja välille on palvelujen parantamisen sekä huo-
11763: Säynätsalon kunnan yhteinen yläaste on Säy- mattavien kansantaloudellisten valtiontaloudel-
11764: nätsalon kunnassa. Siellä on muuramelaisia op- listen, kunnallistaloudellisten ja yksityistalou-
11765: pilaita noin 202. Säynätsalon koulujen oppi- dellisten säästöjen saavuttamisen vuoksi erit-
11766: laat käyttävät säännöllisesti Muuramen kirkon- täin kiireellinen asia.
11767: kylän koulun yhteydessä olevaa uimahallia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11768: Säynätsalon kunnassa sijaitsevat Enso-Gut-
11769: zeit Oy:n Parviaisen tehtaat. Suunniteltu oiko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11770: tie lyhentäisi ja parantaisi yhteyksiä tehtailta den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
11771: etelään päin ja aiheuttaisi säästöä tehtaille tille 31.24.77 2 500 000 markkaa Muu-
11772: suuntautuvissa raaka-aineiden kuljetuksissa ja ramen - Säynätsalon paikallistien ra-
11773: tehtailta tapahtuvien lähtevän tavaran kuljetuk- kennustöiden aloittamista varten.
11774: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11775:
11776: Hannu Tapiola Juhani Surakka
11777: Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
11778: 1980 vp. 277
11779:
11780: Raha-asia-alohe n:o 265.
11781:
11782:
11783:
11784:
11785: Tapiola: Määrärahan osoittamisesta Keljonkankaan-Säynätsalon
11786: maantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen.
11787:
11788:
11789: E d u s k u n n a 11 e.
11790:
11791: Asutuskeskusten liikenneturvallisuutta voi- tu Keljonkankaan ja Säynätsalon päästä, kun
11792: daan parantaa tehokkaimmin rakentamalla ke- sen sijaan Muuramen kunnan alueella Kinko-
11793: vyelle liikenteelle omat väylät. Keljonkankaan- maalla suunnitelmaa tarkistetaan. Työ olisi näin
11794: Säynätsalon maantien viereen on suunniteltu ollen luontevaa tehdä kahden vuoden aikana.
11795: kevyen liikenteen väylä, joka on erittäin tar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
11796: peen tien varteen nauhamaisesti muodostuneelle
11797: asutukselle. Jyväskylän Keljonkankaalta käydään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11798: työssä Säynätsalossa samoin kuin Kinkomaan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11799: taajamasta, joka on tien puolivälissä. Varsinkin 31.24.17 lisäyksenä 500 000 markan
11800: Kinkomaan peruskoulun ala-asteen oppilaiden määrärahan Keljonkankaan-Säynätsalon
11801: liikenneturvallisuus vaatii väylän rakentamista. maantien kevyen liikenteen väylän ra-
11802: Kevyen liikenteen väylä on valmiiksi suunnitel- kentamisen aloittamiseksi.
11803: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11804:
11805: Hannu Tapiola
11806: 278 1980 vp.
11807:
11808: Raha-asia-aloite n:o 266.
11809:
11810:
11811:
11812:
11813: Ursin ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan jokien kala-
11814: taloudellisten mahdollisuuksien määrittämiseen.
11815:
11816:
11817: E d u s k u n n a 11 e.
11818:
11819: Pohjois-Pohjanrrnaan kalatalouden kannalta Jotta vaelluskalakantojen palauttaminen voi-
11820: olisi ensiarvoisen tärkeää voida määrittää maa- taisiin heti aloittaa tehokkaasti, on selvitettävä,
11821: kunnan jokien kalataloudellinen potentiaali. missä määrin joki1aa:ksojen heik!lmtuottoisia
11822: Kun määrittelyyn tarvittava tutkimustyö on lampia, tulva-alue1ta ja entisöityjä järviä voi-
11823: suoritettu, on mahdollista ryhtyä järjestelmäl- daan käyttää po1kastuotannos.sa ennen kuin
11824: liseen toimintaan vähentyneen kalakannan el- hyvätasoisia luonnonra:vintolampia on raken-
11825: vyttämiseksi. nettu. Jos näin menetellään, voidaan kalakan-
11826: TunkimUJksessa tulisi selvittää jokien nykyisin to}en palauttamista jouduttaa jopa 5-10 vuo-
11827: mahdollinen kalataloudelHnen arvo. Työssä sel- della ja antaa tuloksia, joiden pemsteella jokien
11828: vitettäisiin ensisijaisesti Pohjo1smaissa saadut kalatalouskäytön arvo havainnollisesti voidaan
11829: tulokset jokien tuotantotutkimuksista ja kun- osoittaa.
11830: nostustoimenpitdden vaikutt:!iksista. Näitä käy- Edel:lä esitetyn tutkimustyön suorittamiseksi
11831: tettäisiin apuna määritettäessä jokien luontai- tarvittaisiin Oulun yliopiston Perämeren tutki-
11832: nen elvytetty tuotantokyky sekä tuotanto, mikä musasemalle tutkijan v~rka ja tutkijalle apu-
11833: alueelta s•aadaan tämän lisäksi suoritettaessa työvoimaa •sekä heil1e riittävä työmateriaali.
11834: taloudellisesti kannattavia kalatalouden hoito- Hankkeen •lmkonaiskustannnu1kset tulisivat ole-
11835: toimenpLtelta. Taloudellisesti kannattavaksi maan noin 260 000 maJ.4kka:a.
11836: katsotaan tässä tapauksessa sijoitus, joka tuot- Edellä 'esitettyyn viitaten ehdotamme,
11837: taisi vähintään 15 prosentin koron sijoitetulle
11838: pääomalle. Samalla suoritettaisiin vertailulas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11839: kelma pääosin vapaana virt•aavan ja voima- 1981 tulo- ja menoarvioon 260 000
11840: la1tosallas.tetun joen välillä. markkaa kalataloudellisen potentiaalin
11841: määrittämiseksi Pohjanmaan joilla.
11842: Helsingissä 14 päivänä helmilkuuta 1980.
11843:
11844: Martti Ursin Helvi Niskanen
11845: Sampsa Aaltio Heikki Järvenpää
11846: Helge Saarikoski Helena Pesola
11847: Helvi Hyrynkangas Liisa Jaakonsaari
11848: Ole Norrback Juhani Laitinen
11849: 1980 vp. 279
11850:
11851: Raha-asia-aloite n:o 267.
11852:
11853:
11854:
11855:
11856: Valo: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 137 parantamis-
11857: suunnitelmien laatimiseen välillä Ruskeasanta-Hyrylä.
11858:
11859:
11860: E d u s k u n n a 11 e.
11861:
11862: TVL:n Uudenmaan pmm toimenpideohjel- mahdollista ja ne tulisi toteuttaa arkaisemmin
11863: man mukaan on maantien n:o 137 parantamis- kuin toimenpideohjelmassa esitetään. Hyrylän
11864: toimenpiteet ajoitettu seuraavasti: erit3Jsoristeyk~Sen rakentaminen tulisi aloittaa jo
11865: Toteuttamis- Kustannus-
11866: v. 1981 ja muiden tieosien pa-rantaminen vuon-
11867: ajankohta arvio mmk na 1982.
11868: Hyrylän eritasoristeys ... 1982-84 14,3 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
11869: Ruskeasanta-Maandekylä 1984-86 9,0 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11870: Maantiekylä-Hyrylä ... 1985-87 23,7 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
11871: markkaa maantien n:o 137 parantamis-
11872: Parantamistoimenpiteiden ajoitusta ei voida suunnitelmien laatimiseen välillä Rus-
11873: pitää hyväksyttävänä, sillä 'toimenpiteet on keasanta-H yrylä.
11874: Helsingissä 14 päivänä helm~kuuta 1980.
11875:
11876: Tauno Valo
11877: 280 1980 vp.
11878:
11879: Raha-asia-aloite n:o 268.
11880:
11881:
11882:
11883:
11884: Valo: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän eritasoristeyksen raken-
11885: tamisen aloittamiseen.
11886:
11887:
11888: E d u s k u n n a 11 e.
11889:
11890: TVL:n Uudenmaan punn toimenpideohjel- kuin toimenpidoohjelmas,sa esi•tetään. Hyrylän
11891: man mukaan on maantien n:o 137 parantamis- erhasoristeyksen rakentaminen tulisi aloittaa jo
11892: toimenpiteet ajoitettu !Seuraavasti: v. 1981 ja muiden tieosien parantaminen vuon-
11893: Toteuttamis- Kustannus-
11894: na 1982.
11895: ajankohta arvio mmk Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
11896: Hyrylän eritasoristeys ... 1982-84 14,3
11897: Ruskeasanta-Maantiekylä 1984-86 9,0 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11898: Maantiekylä-Hyr)"lä ... 1985-87 23,7 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11899: 31.24.77 2 000 000 markkaa Hyrylän
11900: Pamntamistoimenpiteiden ajoitusta ei voida eritasoristeyksen rakentamisen toteutta-
11901: pitää hyväksyttävänä, sillä toimenpiteet on miseen.
11902: mahdoLlista ja ne tulisi toteuttaa ai:kais·emmin
11903: Helsingissä 14 päivänä helm~lmuta 1980.
11904:
11905: Tauno Valo
11906: 1980 vp. 281
11907:
11908: Raha-asia-aloite n:o 269.
11909:
11910:
11911:
11912:
11913: Valo ym.: Määrärahan osoi:ttamisesta Myllytien alikulkusillan ra-
11914: kentamiseen Järvenpäässä.
11915:
11916:
11917: E d u s k u n n a 11 e.
11918:
11919: Rautateiden tasoylikäytävät ja vanhat ali- tojen kustannusarvio olisi jo noin 15 % kor-
11920: kulut eivät enää tyydytä tämän päivän liiken- keampi eli 7 600 000 markkaa.
11921: netarpeita. Tällaisia pullonkauloja maassamme Myllytien sillan kustannusarvio tämän päi-
11922: on monia. Järvenpäässä kiireellisimmin korjaus- vän hintatasossa on n. 5 980 000 markkaa ja
11923: ta vaatisi Myllytien alikäytävä. sopimuksen mukaan kaupungin osuus siitä on
11924: Myllytien vanha alikäytävä muodostaa <Jjo- noin 3 900 000 markkaa.
11925: neuvoliikenteelle todellisen pullonkaulan pie- Koska kaupungin osuus muodostuu varsin
11926: nen alikulkukorkeuden ja ajoradan kapeuden suureksi, olisi työhön myönnettävä rakennus-
11927: vuoksi. Alikäytävän jalkakäytävät ovat erittäin lain 136 a §:n 4 momentin mukaista harkin-
11928: kapeat, mitä kuvaa myös se, että kahden ja- nanvaraista valtionapua.
11929: lankulkijan kohdatessa alikäytävässä toinen jou- Myllytie on moottoriliikenteelle tärkeä katu
11930: tuu väistämään ajoradalle. sekä kaupungin sisäisen liikenteen että kautta-
11931: Järvenpään kaupunki ja Valtionrautatiet ovat kulkuliikenteen kannaltakin katsoen. Niinikään
11932: päässeet sopimukseen Myllytien ja Lustikullan Myllytien silta on kallisrakenteinen. Täten ra-
11933: alikulkukäytävien rakentamisjärjestyksestä ja kennuslain 136 a §:n 4 momentin mukaiset
11934: kustannusten jaosta. Siltojen rakentamista kos- edellytykset valtionavun saamiselle ovat ole-
11935: keva sopimus on allekirjoitettu 7. 11. 1979. massa.
11936: Sopimuksen mukaan Myllytien alikulkusilta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11937: ja Lustikullan alikulkusilta toteutetaan vuosina nioittaen,
11938: 1980-1982, mikäli tarkoitukseen myönnetään
11939: tarvittavat määrärahat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11940: Vuoden 1978 alun hintatason mukaan sil- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11941: tojen kokonaiskustannusarvio on 6 650 000 31.24.77 2 000 000 markan määrärahan
11942: markkaa, mistä Valtionrautateiden osuus on Myllytien alikulkusillan rakentamiseen
11943: noin kolmannes. Tämän päivän hintatasossa sil- Järvenpäässä.
11944: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
11945:
11946: Tauno Valo Matti Hakala Eero Lattula
11947:
11948:
11949:
11950:
11951: 36 088000399]
11952: 282 1980 vp.
11953:
11954: Raha-asia-aloite n:o 270.
11955:
11956:
11957:
11958:
11959: Valo: Määrärahan osoittamisesta Hangon satamatoiminnan kehit-
11960: tämiseksi.
11961:
11962:
11963: E d u s k u n n a 11 e.
11964:
11965: Vuonna 1974 Hanko osti valtiolta sataman. olla, että tullaan tilanteeseen, jossa aJolttain
11966: Siitä lähtien sitä on paranneltu ja mm. ulkosa- tulevaisuudessa mahdollisesti joudutaan rajoit-
11967: tamaan on vaiheittain rakennettu Railship-juna- tamaan jäänsärkijäiden käyttöaikaa. Tällöin
11968: lautalle sopiva laituri, raiteet ym. laitteet. Hangon sataman merkitys talvisatamana kas-
11969: 1980-luvun suunnitelmana on parhaillaan tut- vaa.
11970: kimuksen alaisena syvälaiturin kannattavuus ja Hangon sataman kehittämissuunnitelmien
11971: rakentaminen länsisatamaan samoin kuin tehok- mukaan pitäisi satamaan rakentaa syvälaituri
11972: kaamman nosturikapasiteetin hankkiminen. ja satamanosturikapasiteettia lisätä. Mielestäm-
11973: Hangon satamatoiminnan kehittämisessä on me tulisi valtion tukea voimakkaasti näitä
11974: pyrittävä siihen, että satamaan saadaan ympäri- maamme tavarahuollon kannalta keskeisen sata-
11975: vuotinen liikenne ja mahdollisimman paljon man kehittämissuunnitelmia.
11976: linjaliikennettä, koska Hangon satama on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
11977: maamme ainoa luonnollinen talvisatama. Vaik-
11978: ka Hangon sataman kehittämiseen vaadittavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11979: investoinnit vaikuttavat suurilta, on kansanta- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11980: loudellisesti järkevää kehittää juuri Hangon markkaa Hangon sataman kehittämisen
11981: satamaa. Jään murtaminen on valtiolle kallista tukemiseksi.
11982: ja kun polttoaineiden hinnat yhä kohoavat, voi
11983: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11984:
11985: Tauno Valo
11986: 1980 vp. 283
11987:
11988: R:Jha-asia-aloite n: o 271.
11989:
11990:
11991:
11992:
11993: Valo: Määrärahan osolrtamisesta pienyrittäjäväestön lomajärjes-
11994: töjen Joinatoimintaa varten.
11995:
11996:
11997: E d u s ku n n a 11 e.
11998:
11999: Pienyrittäjän mahdollisuudet irtautua päivit- merkiksi suuri poistuma pienyrittäjäkunnan
12000: täisestä työstään virkistäytymis- ja terveyden- keskuudesta.
12001: hoitotarkoituksessa kohtaavat usein ylipääse- Koska lakisääteisesti on huolehdittu yritys-
12002: mättömiä vaikeuksia. Kun kesä erityisesti pal- ten palveluksessa olevan henkilöstön työter-
12003: veluammateissa toimiville pienyrittäjille mer- veydenhuollosta sekä loma- ja virkistäytymis-
12004: kitsee yritystoiminnan korkeasuhdannetta, yri- mahdollisuuksista, olisi oikeudenmukaista tur-
12005: tyksen sulkeminen on mahdotonta. Pienyrittä- vata valtiovallan toimin vastaavat edut myös
12006: jille pienyrittäjien vuosilomarahalain perusteel- pienyrittäjäkunnalle. Tämä ei kuitenkaan nyc
12007: la maksettava korvaus ei riitä kompensoimaan kyisen lainsäädännön puitteissa ole mahdollis-
12008: sijaisen palkkaa edes lyhyen loman ajaksi. Täs- ta, ellei pienyrittäjien vuosilomajärjc:stelmän
12009: tä syystä lomat jäävät usein pienyrittäjäväestön piiriin kuulumisen ehtoja nykyisestä ratkaise-
12010: kohdalla käyttämättä, mikä heijastuu mm. pien- vasti väljennetä ja pienyrittäjien vuosilomaraha-
12011: yrittäjien vuosilomarahaa hakeneiden lukumää- lain mukaista korvausta moninkertaisteta.
12012: rässä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
12013: Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensi-
12014: arvoisen tärkeätä, että pienyrittäjäväestön vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12015: kistäytymis- ja terveydenhoitomahdollisuuksista den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
12016: huolehdittaisiin. Yrittäjän ammatin raskaus yh- tille 33.57.58 1 000 000 markkaa val-
12017: tyneenä puutteellisiin lomanviettomahdollisuuk- tionapuna pienyrittäjäväestön lomajärjes-
12018: siin aiheuttaa mm. sen, ettei ennaltaehkäisevä töjen lomatoimintaa varten.
12019: terveydenhoito ole riittävää. Tästä johtuu esi-
12020: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12021:
12022: Tauno Valo
12023: 284 1980 vp.
12024:
12025: Raha-asia-aloite n:o 272.
12026:
12027:
12028:
12029:
12030: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
12031: tustoimintaan.
12032:
12033:
12034: E d u s k u n n a 11 e.
12035:
12036: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuonna tarvetta, mutta sen korottaminen 20 milj.
12037: 1980 varattu 12,2 miljoonan markan määrära- markkaan mahdollistaisi jo huomattavasti
12038: ha rintamaveteraanien kuntoutukseen. Määrä- useampien veteraanien kuntoutukseen pääsyn.
12039: rahaa ei voida pitää riittävänä, sillä vain osa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12040: kuntootuksen tarpeessa olevista voidaan tällä nioittaen,
12041: määrärahalla hoitaa.
12042: Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalvelus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12043: tunnuksen saantiin oikeutettuja on elossa vielä den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
12044: yli 300 000. Nykyisellä määrärahalla kuntou- tille 33.85.56 20 000 000 markan mää-
12045: tukseen pääsee vain muutama prosentti kun- rärahan rintamaveteraanien kuntoutus-
12046: tootuksen tarpeessa olevista. Määrärahan tulisi toimintaan.
12047: olla moninkertainen, jotta se vastaisi todellista
12048: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12049:
12050: Tauno Valo Matti Hakala Eero Lattula
12051: 1980 vp. 285
12052:
12053: Raha-asia-aloite n:o 273.
12054:
12055:
12056:
12057:
12058: Aaltio: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
12059: kentamisen aloittamiseen Kuljun ja Sääksjärven taajamien
12060: kohdalla Lempäälässä.
12061:
12062:
12063: Ed u s kun n a 11 e.
12064:
12065: Lempäälän ja Tampereen välisellä paikallis- noin 4,5 kilometrin pltmsena Lempäälän kir-
12066: tiellä ei varsinaisen autojen ajoradan ulkopuo- kolta Ruskea-ahteelle v. 1977, mutta muilta
12067: lella ole lainkaan piennal:lta jalankulkijoita ja osin asukkaitten hartaista pyynnöistä ja odo-
12068: pyöräilijöitä varten. Tälle välille on nauhamai- tuksista huolimatta ei kevyen liikenteen väylää
12069: sesti muodostunut tien tuntumaan runsaasti vielä ole saatu.
12070: asutusta, joten tiellä on varsin vilkas jalankul- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12071: ku- ja polkupyöräliikenne. Tästä johtuen tiellä ta en,
12072: tapahtuu myös jatkuvasti onnettomuuksia. On- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12073: nettomuuksien vaaraa lisää se, että tien vaiku- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
12074: tuspiirissä on viisi koulua, joissa käyvät useat markkaa rakennustöiden aloittamiseksi
12075: sadat oppilaat käyttävät mainittua tietä. Kuljun-Koivistonkylän paikallistien va-
12076: Lempäälän ja Tampereen väJ.iselle paikallis- rustamiseksi kevyen liikenteen väylällä
12077: tielle on rakennettu kevyen liikenteen väylä v. Kuljun ja Sääksjärven taajamien koh-
12078: 1975 noin kilometrin pituisena Sääksjärvelle ja dalla Lempäälän kunnassa.
12079: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12080:
12081: Sampsa Aaltio
12082: 286 1980 vp.
12083:
12084: Raha-asia-aloite n:o 274.
12085:
12086:
12087:
12088:
12089: Aaltonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta henkilökunnan palk-
12090: kaamiseksi teknillisiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin pie-
12091: niä yrityksiä palvelevia tutkimustehtäviä varten.
12092:
12093:
12094: Ed u s kun n a 11 e.
12095:
12096: Pienten ja keskisuurten yritysten mahdolli- palvelumahdollisuuksista, kustannuksista ja ra-
12097: suudet uusien tuotantoideoiden tutkimiseen, hoitusmahdollisuuksista sekä huolehtia tutki-
12098: tuotekehittelyyn ja tuotantom:!netelmien kehit- mustarpeiden toteuttamiskelpoisuuden selvittä-
12099: tämiseen ovat usein puutteelliset, koska niillä misestä ja tutkimuspyyntöjen ohjaamisesta oi-
12100: ei ole omasta takaa käytettävissä koulutettua keisiin kohteisiin. Kukin laboratorioinsinööri
12101: työvoimaa tutkimusten suorittamiseen. Korkea- tarvitsisi avukseen toimistosihteerin. Toimin-
12102: koulut voisivat siksi maksullisen palvelutoimin- nan alkuvaiheessa tarvittaisiin lisäksi määrä-
12103: nan puitteissa auttaa etenkin pieniä ja keski- rahat yhteydenpidosta aiheutuviin tiedotus- ja
12104: suuria yrityksiä niiden tutkimus- ja tuotekehit- matkakustannuksiin.
12105: telytarpeissa. Esteenä tämänkaltaisen toiminnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12106: kehittämiselle on monesti kuitenkin se, että nioittavasti,
12107: yksityisillä ei ole riittävästi tietoa korkeakoulu-
12108: jen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12109: tutkimukseen ja tuotekehittelyyn saatavasta 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
12110: rahoitustuesta. Yhteydenotto korkeakouluun ei tille 29.10.01 192 000 markan määrä-
12111: käytännössä aina tuo ratkaisua, koska yrittäjän rahan laboratorioinsinöörin ja toi-
12112: tulisi tietää miltä osastolta tai laitokselta hä- mistosihteerin palkkaamiseksi 1. 9. 1981
12113: nen tulisi hakea apua ongelmaansa. Ruotsissa lukien työsopimussuhteeseen maan kol-
12114: ongelma on ratkaistu siten, että korkeakoului- meen teknilliseen korkeakouluun ja
12115: hin on palkattu kontaktisihteereitä, joiden teh- kahteen teknilliseen tiedekuntaan eri-
12116: tävänä on huolehtia yhteydenpidosta yrityksiin. tyisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä
12117: Suomessa tällainen toiminta voitaisiin käyn- palvelevien maksullisten tutkimustehtä-
12118: nistää palkkaamalla aluksi teknillisiin korkea- vien neuvonta- ja yhteydenpitotehtäviä
12119: kouluihin ja teknillisiin tiedekuntiin kuhunkin varten sekä ottaisi momentille 29.10.29
12120: yksi laboratorioinsinööri, jonka tehtävänä on 50 000 markkaa toiminnasta aiheutuvia
12121: informoida yrityksiä korkeakoulun tarjoamista matka- ja tiedotusmenoja varten.
12122: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12123:
12124: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
12125: 1980 vp. 287
12126:
12127: Raha-asia-aloite n:o 275.
12128:
12129:
12130:
12131:
12132: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesäyli-
12133: opistotoimintaan.
12134:
12135:
12136: Ed u s kun n a 11 e.
12137:
12138: Kesäyliopistotoiminnan kokonaismenot muo- lustelut, joka tyydyttää korkeakouluopiskelijoi-
12139: dostuvat kuluvana vuonna noin 11 500 000 den kesäopetustarpeen ohella aikuisväestön
12140: markaksi, mistä opetuspalkkioiden osuus on avoimen korkeakouluopetuksen tarvetta. Lisäk-
12141: noin 7 500 000 markkaa. Toiminnan tukemi- si kesäyliopistot toimeenpanevat laajaa amma-
12142: seen osoitettu valtionapu on samanaikaisesti tillista täydennyskoulutusta, kielikursseja sekä
12143: 1 500 000 markkaa. Nyt eduskunnan käsiteltä- keskiasteen lisä- ja tukiopetusta. Kesäyliopisto-
12144: vänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan jen valtionapuna on pidettävä kohtuuttoman
12145: kesäyliopistoille lisäystä 244 500 markkaa vähäisenä tarkasteltiinpa kesäyliopistojen toi-
12146: "pa'lkkausten, opetuspalkkioiden ja muiden mintaa opiskelijamäärien, opiskelun tavoitteelli-
12147: kustannusten nousun sekä toiminnan laajene- suuden, kurssi- ja tenttisuoritusten lukumäärän
12148: misen johdosta". Kesäyliopistot noudavravat tai kansantaloudelllsten näkökohtien valossa.
12149: opetuspalkkioina opetusministeriön korkeakou- Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksella on
12150: luille vahvistamia tuntiopetuspalkkioita. Yksin- välitön vaikutus kesäyliopistojen toimintaan.
12151: omaan opetuspalkkioiden korotukset seuraus- Uusia tutkintovaatimuksia noudatetaan kesäyli-
12152: vaikutuksineen muodostavat kesäyliopistoille opistoissa täysimittaises.ti ensimmäistä kertaa
12153: esitettyä lisäystä suuremman kuluerän. vuonna 1981. Erityisesti lisääntyneet kieli- ja
12154: Kuntien osuus kesäyliopistotoiminnan rahoi- yleisopinnot edellyttävät kesäyliopistoilta aikai-
12155: tuksesta on keskimäärin 30 %, mitä toiminnan sempaa suurempaa taloudellista panosta. Kesä-
12156: luonteen huomioonottaen on pidettävä riittävä- yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi
12157: nä. Keskimäärin 30 %, paikoin jopa 50 % ke- on välttämätöntä, että valtion tulo- ja meno-
12158: säyliopistojen menoista joudutaan kattamaan arvioesityksen valmistelijat vastaisuudessa huo-
12159: opiskelijamaksuin. Paikoitellen kesäyliopiston lehtivat kesäyliopistotoiminnan rahoituksen pai-
12160: opettajien palkoista valtiolle palautuva veroker- nopisteen siirtämisestä opiskelijamaksuista val-
12161: tymä on suurempi kuin ao. kesäyliopiston naut- tion tuen suuntaan. Ei voida pitää kohtuulli-
12162: tima valtionapu. Riittämätön valtionavun osuus sena, että kesäyliopistot joutuvat huolehtimaan
12163: aiheuttaa jatkuvasti kasvavaa korotuspainetta vakiintuneesta toiminnastaan ja samanaikaisesti
12164: kesäyliopistojen opiskelijamaksuihin. Todetta- vastaamaan uusiin koulutustarpeisiin eneneväs-
12165: koon, että kuluvan vuoden alussa toteutetuista sä määrin opiskelijamaksujen varassa valtion-
12166: opiskelijamaksujen korotuksista huolimatta ke- avun riittämättömyydestä johtuen.
12167: säyliopisto! joutuvat anomaan ylimääräisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12168: määrärahan sisällyttämistä valtion kuluvan syk-
12169: syn lisämenoarvioon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12170: Kesäyliopistojen koulutuspalveluja käyttää 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12171: vuosittain noin 40 000 kansalaista eri ammatti- 29.37.51 lisäyksenä 1 350 000 markkaa
12172: ja ikäryhmistä. Kesäyliopistojen keskeisin toi- kesäyliopistojen toimintaedellytysten pa-
12173: mintalohko on avoin korkeakouluopetus ja kuu- rantamiseen.
12174: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12175:
12176: Markus Aaltonen Ole Norrback Mauri Pekkarinen
12177: Mikko Ekorre Tapio Holvitie Pentti Lahti-Nuuttila
12178: 288 1980 vp.
12179:
12180: Raha-asia-aloite n:o 276.
12181:
12182:
12183:
12184:
12185: Aaltonen ym.: Määrärahan osoit'tamisesta ammatillisten oppi-
12186: laitosten opiskelijoiden opintorahan asumislisän enimmäis-
12187: määrien korottamiseksi.
12188:
12189:
12190: E d u s k u n n a 11 e.
12191:
12192: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12193: saaman opintorahan asumislisän enimmäismäärä den 1981 tulo- ja menoarvioon
12194: on pienempi kuin korkeakouluopiskelijoiden momentille 29.39.55 (Opintoraha)
12195: asumislisä. Ammatillisten oppilaitosten opiske- 5 000 000 markkaa ammatillisten oppi-
12196: lijat joutuvat etenkin opistoasteella asumaan laitosten opiskelijoiden opintorahan asu-
12197: vastaavissa asunnoissa kuin korkeakouluopiske- mislisän enimmäismäärien korottami-
12198: lijat. Tästä syystä ammatillisten oppilaitosten seksi 1. 7.1981 lukien korkeakoulu-
12199: asumislisän enimmäismäärä tulisi korottaa sa- opiskelijoiden asumislisää vast,aavalle ta-
12200: malle tasolle korkeakouluopiskelijoiden asumis- solle silloin, kun asumisolosuhteet ovat
12201: lisän enimmäismäärän kanssa. vastaavat.
12202: Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kunni0it-
12203: tavasti,
12204: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12205:
12206: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
12207: 1980 vp. 289
12208:
12209: Raha-asia-aloite n:o 277.
12210:
12211:
12212:
12213:
12214: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen äänite-
12215: tuotannon tukemiseen.
12216:
12217:
12218: Ed u s kun n a 11 e.
12219:
12220: Kotimaisella äänitetuotannolla on laaja ja ulkomaisen kilpailun johdosta. Tässä suhteessa
12221: monitahoinen tehtävä maamme musiikkielämäs- tilanne on jossain määrin alkanut muistuttaa
12222: sä ja kansallisessa musiikkikulttuurissamme. kotimaista elokuvatuotantoa, josta pääosaa on
12223: Ääniteteollisuus on merkittävä kotimaisten jo pitkään ylläpidetty voimakkaan julkisen tuen
12224: esittävien muusikoiden työllistäjä. Eräiden turvin.
12225: työntekijäryhmien toimeentulo on ratkaisevasti Muissa pohjoismaissa valtio on jo suhteelli-
12226: riippuvainen äänitteiden tuotannosta. Esittä- sen pitkään tukenut kotimaista, kansallista
12227: vien muusikoiden ohella äänitteillä on esitys- äänitetuotantoa. Valtion säveltaidetoimikunta
12228: korvausten muodossa välillisesti tärkeä merki- on 11. 12. 1978 tehnyt opetusministeriölle esi-
12229: tys musiikin alalla toimivien tekijöiden, kuten tyksen kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen
12230: säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien toimeen- tähtäävistä toimenpiteistä. Esitykseen ovat lau-
12231: tulon kannalta. sunnoissaan suhtautuneet myönteisesti keskei-
12232: Myös kulttuuripoliittisesti kotimainen ääni- set järjestöt ja laitokset, mm. äänitteiden tuot-
12233: tetuotanto on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tajia, säveltäjiä ja esittäviä muusikoita edusta-
12234: turvata suomalaisen musiikin tallentaminen vat järjestöt.
12235: äänitteille ja tarjota kotimaisille esiintyjille Säveltaidetoimikunta on esittänyt, että val-
12236: tilaisuuksia levyttämiseen. Musiikkiääni tteet tion tulo- ja menoarvioon otettaisiin erityinen
12237: ovat nykyaikainen ja tehokas musiikin tarjon- määräraha kotimaisen äänitetuotannon tukemi-
12238: nan kanava sekä kodeissa että esim. musiikki- seen. Pääosa määrärahasta käytettäisiin kan-
12239: kirjastoissa, joiden toiminta on jatkuvasti laa- sallisen musiikkikulttuurin kannalta merkittä·
12240: jentumassa. Äänitteiden muodossa voidaan myös vien levytysprojektien tukemiseen tuotanto-
12241: tallentaa jälkipolville eri aikakausien musiikki- tukena ja pienempi osa jälkikäteen maksetta-
12242: kulttuurin parhaita ja tyypillisimpiä saavutuk- vina laatupalkintoina. Myös taiteen keskustoi-
12243: sia. Myös suomalaisen luovan ja esittävän sä- mikunta on tukenut valtion säveltaidetoimi-
12244: veltaiteen tunnetuksitekemisessä maamme ra- kunnan aloitetta.
12245: jojen ulkopuolella äänitteillä on keskeinen teh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12246: tävä.
12247: Suomen kaltaisella pienellä kulttuurialueelia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12248: monipuolisen kansallisen äänitetuotannon yllä- 1981 tulo- ja menoarvioon <nomentille
12249: pitäminen puhtaasti liiketaloudellisin perustein 29.90.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
12250: on osoittautunut vaikeaksi mm. voimakkaan kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen.
12251: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12252:
12253: Markus Aaltonen Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila
12254: Risto Tuominen Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee
12255: Mikko Ekorre
12256:
12257:
12258:
12259:
12260: 37 088000399]
12261: 290 1980 vp.
12262:
12263: Raha-asia-aloite n:o 278.
12264:
12265:
12266:
12267:
12268: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtion-
12269: rautateiden työkoneiden ja autokaluston hankkimiseen.
12270:
12271:
12272: E d u s kun n a 11 e.
12273:
12274: Rautatielaitoksessa on jo vuosien ajan käy- rusteeksi löydettävissä se, että näistä aiheutu-
12275: tetty runsaasti ulkopuolista työvoimaa perin- vat kustannukset on voitu sijoittaa investointi·
12276: teisissä rautatielaitoksen tehtävissä. Selkeim- ja työllisyysmäärärahojen momentille.
12277: min tämä on tullut esille rataosaston toimin- Rautatielaitoksen pitkän aikavälin todellisia
12278: noissa. Siellä käytössä olevista työkoneista ja kustannuksia voitaisiin supistaa hankkimalla
12279: autokalustosta on yksityisen omistamia noin laitoksen omaan käyttöön tarvittava erikois-
12280: 30-40%. kalusto ja normaalin käytön edellyttämä määrä
12281: Yksityisten käyttämää ja omistamaa kalus- autokalustoa. Samalla rautatielaitos toimisi
12282: toa käytetään mm. liikenteenalaisilla radoilla ja omalta osaltaan myös työllistäjänä ja työ- ja
12283: ratapihoilla tapahtuvan työn suorittamiseen. junaturvallisuuteen liittyvät riskitekijät väheni-
12284: Kyseinen käyttöhenkilökunta ei ole saanut rau- sivät.
12285: tatielaitoksen koulutusta eikä omaa riittävää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12286: tietoa ja kokemusta työskentelystä liikenteen-
12287: alaisilla radoilla. Tämä puolestaan aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12288: vaaraa sekä työ- että junaturvallisuudelle. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12289: Siihen miksi rautatielaitos ei hanki itselleen 31.90.70 3 000 000 marka'n lisämäärä-
12290: tarvittavaa auto- ja työkonekalustoa mutta rahan jo esitettyjen määrärahojen lisäk-
12291: maksaa kuitenkin jatkuvalla käytöllä yksityisen si, jolloin kyseinen määräraha voitai-
12292: omistaman kaluston ja näistä aiheutuvat kor· siin käyttää Valtionrautateiden työko-
12293: keat työvoimakustannukset, lienee ainoaksi pe- neiden ja autokaluston hankkimiseen.
12294: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12295:
12296: Markus Aaltonen Olli Helminen Juhani Surakka
12297: Kaj Bärlund Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja
12298: 1980 vp. 291
12299:
12300: Raha-asia-aloite n:o 279.
12301:
12302:
12303:
12304:
12305: Aaltonen ym.: Määrärahoo osoittamisesta Valtion teknillisen tut-
12306: kimuskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perus-
12307: tamiseksi Seinäjoelle.
12308:
12309:
12310: E d u s kun n a 11 e.
12311:
12312: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yh- Tuotekehittelyorganisaation tarve vilkkaassa
12313: teydessä toimii kaksi tuotekehitys- ja markki- pienteollisuusläänissä on koettu suurena.
12314: nointiyksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä ja Tuotekehittelyorganisaation puute on koettu
12315: Oulussa. Yksiköt on perustettu edistämään pulmalliseksi kaikilla toimialoilla. Tämän osoit•
12316: pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten tuo- taa hiljakkoin Vaasan läänin PKT-yritysten pää:
12317: tekehitystoimintaa. Yksiköt suorittavat yritys- toimialoilta tehty tutkimus. Tutkimuksen on
12318: kohtaista neuvontaa ja konsultointia. Tuote- Vaasan läänin teollisuustoimikunnalle tehnyt
12319: kehitystoimintansa käynnistämisessä ja tuote- tutkija Markku Kanerva.
12320: kehitysprojektien valmistelussa saavat PKT- Puheena olevan yrityksiin kohdistuvan pal-
12321: yritykset apua tuotekehitys- ja markkinointi- velutoiminnan kannalta on tärkeätä, että pal-
12322: yksiköiltä. Neuvonta on yrityksille maksutonta. veluyksikkö sijaitsee läänissä keskeisellä pai-
12323: Runsaan puolen vuoden toiminnan jälkeen kalla, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Seinä-
12324: voidaan todeta, että yksiköiden toiminta on joen kaupunki täyttää parhaiten nämä edelly-
12325: ollut vilkasta. Kontakteja pieniin ja keskisuu- tykset.
12326: riin yrityksiin on ollut runsaasti, tähän men- Seinäjoen kaupunkiin voitaisiinkin perustaa
12327: nessä jo yli sata. VTT:n alainen tuotekehitys- ja markkinointi-
12328: Tuotekehityksen merkitys teollisuutemme yksikkö, jossa yksikön päällikön lisäksi olisi
12329: menestymiselle on tullut yhä tärkeämmäksi. kaksi konsulttia ja sihteeri.
12330: Teknologisen kehityksen kiihtynyt vauhti ly- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12331: hentää jatkuvasti tuotteiden elinikää. Uusien
12332: tuotteiden kehittely on välttämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12333: Vaasan läänin teollisuus on hyvin pienyritys- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12334: valtaista. Läänin runsaasta 2 400 teollisuusyri- 32.42.28 lisämäärärahana 700 000
12335: tykse-stä noin 2 300 on alle 100 henkilön yri- markkaa Valtion teknillisen tutkimus-
12336: tyksiä. Vaasan läänin yritykset edustavat yli keskuksen alaisen tuotekehitys- ja mark-
12337: neljännestä kehitysalueläänien teollisuudesta. kinointiyksikön perustamiseksi Seinä-
12338: joen kaupunkiin.
12339: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12340:
12341: Markus Aaltonen P. Mäki-Hakola
12342: Sten Söderström Veikko Pihlajamäki
12343: 292 1980 vp.
12344:
12345: Raha-asia-aloite n:o 280.
12346:
12347:
12348:
12349:
12350: Aaltonen ym.: Määrär;ahan osoittamisesta syöpäpotilaiden loma-
12351: toiminnan järjestämiseksi Kyyrönkaidan loma- ja kurss1kes-
12352: kuksessa.
12353:
12354:
12355: E d u s k u n n a 11 e.
12356:
12357: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpä- täysin parantunut, osa on osittain invalidisoitu-
12358: yhdistystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjes- nut ja osa täysin työkyvyttömiä. Näin ollen
12359: täneet syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaleirejä olisi välttämätöntä, että myös valtion tulo- ja
12360: osittain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla menoarvioon otettaisiin määräraha valtion-
12361: ja osittain itse keräämillään varoilla. Leirejä apuna syöpäpotilaiden lomatoiminnan järjestä-
12362: on järjestetty syöpäjärjestöjen omassa loma- ja mistä varten.
12363: kurssikeskuksessa Kyyrönkaidassa Ristiinan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12364: kunnassa. Kysymyksessä on sekä fyysinen että
12365: psyykkinen kuntoutus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12366: Vaikka syöpäpotilaiden lomatoimintaa on 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
12367: tuettu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäyhdistys- uudelle momentille 400 000 markkaa
12368: ten varoista, aiheuttaa lomatoimintaan osallis- syöpäjärjestöjen omistamassa Kyyrönkai-
12369: tuminen syöpäpotilaalle edelleen huomattavia dan loma- ja kurssikeskuksessa toteu-
12370: kustannuksia. Tällä hetkellä maassamme on jo tettavaa syöpäpotilaiden lomatoiminnan
12371: 45 000 syöpäpotilasta, jotka ovat sairastuneet järjestämistä varten.
12372: syöpään ja siitä selvinneet. Osa potilaista on
12373: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12374:
12375: Mark!us Aaltonen Kalevi Mattila Helvi Niskanen
12376: Boris Renlund Mauri Miettinen
12377: 1980 vp. 293
12378:
12379: Raha-asia-aloite n:o 281.
12380:
12381:
12382:
12383:
12384: Ahde ym.: Määrärahan osoittamisesta oopperatalon suunnittelun
12385: jatkamiseen.
12386:
12387:
12388: E d u s kun n a II e.
12389:
12390: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk- tyksettä, olisi saatava varmuus työn rahoituk-
12391: seen lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1979 sesta myös jatkossa. Valtion vuoden 1981 tulo-
12392: tulo- ja menoarvioon on Eduskunta edellyttä- ja menoarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly
12393: nyt hallituksen huolehtivan siitä, että ooppera- määrärahaa oopperatalon suunnittelun jatkami-
12394: toimintaa varten tarvittavan uudisrakennuksen seen. Jotta uudisrakennuksen pää- ja työpii-
12395: suunnittelun tehokas ja keskeytymätön jatku- rustusvaiheen suunnittelu voitaisiin viedä aika-
12396: minen voidaan turvata. taulun mukaisesti keskeytymättä loppuun, tar-
12397: Oopperatalon suunnittelu on edennyt nyt vittaisiin vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
12398: siihen vaiheeseen, että luonnossuunnittelu on tätä tarkoitusta varten 6 700 000 mk.
12399: päättynyt kuluvan vuoden toukokuun lopussa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12400: ja sen tulos on viety rakennushallituksen tar-
12401: kastettavaksi kesäkuussa. Uudisrakennuksensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12402: suunnittelua varten Oopperatalosäätiö on saa- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12403: nut valtionapua luonnossuunnittelun loppuun- 6 700 000 markkaa käytettäväksi oop-
12404: saattamiseksi tähän mennessä 3 900 000 mk. peratoimintaa varten tarvittavan uudis-
12405: Sen lisäksi on anottu syksyllä 1980 alkavaa rakennuksen pää- ja työpiirustusvaiheen
12406: pää- ja työpiirustusvaiheen suunnittelua varten suunnittelun viemiseksi esteettömästi
12407: vuodeksi 1980 3 200 000 mk. Jotta ooppera- loppuun eduskunnan päätöksen mukai-
12408: talon suunnittelu voisi edelleen jatkua keskey- sesti.
12409: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12410:
12411: Matti Ahde Matti Jaatinen Sauli Hautala
12412: Matti Ruokola Mikko Ekorre Ole Norrback
12413: Anneli Kivitie
12414: 294 1980 vp.
12415:
12416: Raha-asia-aloite n:o 282.
12417:
12418:
12419:
12420:
12421: · Ahde ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin tukitoimiin
12422: rintamaveteraanien aseman parantamiseksi.
12423:
12424:
12425: Ed u s kun n a 11 e.
12426:
12427: Toimenpiteitä sotainvalidien ja rintamavete- perusteella rintamalisään oikeutettiin · kaikki
12428: raanien aseman parantamiseksi on valtion vuo- julkista eläkettä saavat, jotka ilman rintama-
12429: den -1981 tulo- ja menoarvioesitykseen liittyen palvelusvuosia ovat oikeutetut täyteen eläkkee-
12430: valmisteltu rintamaveteraaniasiain neuvottelu- seen. Näin ollen rintamalisän ulkopuolelle jäi-
12431: kunnassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä. sivät edelleen ne 15 000-20 000 vajaata jul-
12432: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä eh- kista eläkettä saavat, jotka saavat kansaneläk-
12433: dotetaan muun muassa tarkistettavaksi sotilas- keenä pelkän perusosan. Sen vuoksi olisi so-
12434: vamman johdosta suoritettavan täydennyskoron siaalipoliittisesti oikeudenmukaista, että rinta-
12435: määräytymisperusteita 1. 7. 1981 lukien. Sa- malisän maksaminen ulotetaan koskemaan myös
12436: moin on ·tarkoituksena, että rintamalisää aletaan kaikkia julkisoikeudellista eläkettä saavia. Täs-
12437: maksaa 1. 7. 1981 alkaen myös rintamapalve- tä aiheutuu vuonna 1981 kustannuksia
12438: 1utunnukseen oikeutetuille ja kansaneläkettä 6 000 000 mk edellyttäen, että laajentaminen
12439: saaville naisille. Lisäksi etuoikeutetaan koko- suoritetaan 1. 7. 1981 lukien. Rintamalisän
12440: naan sotilasvammalain mukainen elinkorko rin- saajien laajentamisen ohella olisi tarpeellista
12441: tamasotilaseläkettä määrättäessä. myös korottaa rintamalisän suuruutta. Rintama-
12442: _ Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- lisän suuruus on tällä hetkellä 58 mk kuukau-
12443: tyksessä on kuitenkin otettu huomioon vain dessa. Mikäli rintamalisää korotetaan 100 mark.
12444: osa sotainvalidien ja veteraanien erityistarpei- kaan kuukaudessa 1. 7. 1981 lukien, tästä
12445: den vaatimista toimenpiteistä, joiden toteutta- aiheutuu vuonna 1981 kustannuksia 59 500 000
12446: misesta rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta mk. ·
12447: on tehnyt yksimieliset esitykset. Niinpä tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12448: ja menoarvioesitykseen ei sisälly aviopuolison
12449: työtulon etuoikeuden laajentamista rintamaso- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12450: tilaseläkettä määrättäessä. Tästä aiheutuisi kus- den 1981 tulo- ia menoarvioon momen-
12451: tannuksia vuonna 1981 9 000 000 mk, mikäli tille 33.21.52 (Rintamasotilaseläkkeet
12452: uudistus toteutetaan 1. 7. 1981 lukien. Rinta- ja asumistuki) lisäyksenä 74 500 000
12453: malisän laajentaminen olisi ulotettava koske- markkaa käytettäväksi sellaisiin ylimää-
12454: maan kaikkia julkisoikeudellista eläkettä saavia. räisiin tukitoimiin, joilla aviopuolison
12455: Rintamalisän saajathan pyrittiin aluksi rajoit- työtulon etuoikeutta rintamasotilaselä-
12456: tamaan pienitu:loisimpiin henkilöihin. Myöhem- kettä määrättäessä laajennettaisiin, rin-
12457: min rajoitusta väljennettiin niin, että vain ne tamalisä ulotettaisiin koskemaan kaik-
12458: julkisoikeudellista eläkettä saavat rintamamie- kia julkisoikeudellista eläkettä saavia
12459: het, joiden tulotaso oli riittävä pudottamaan sekä rintamalisä korotettaisiin kaikkiaan
12460: pois kansaneläkkeen tulosidonnaiset osat, jäi- 100 markkaan kuukaudessa 1. 7. 1981
12461: vät rintamalisän saajien ulkopuolelle. Sittemmin alkaen.
12462: vakuutusoikeus on antanut päätöksen, jonka
12463: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12464:
12465: Matti Ahde Jarmo Wahlström Matti Jaatinen
12466: Matti Ruokola Henrik Wester1und Sauli Hautala
12467: J. Juhani Kortesalmi Anneli Kivitie
12468: 1980 vp. 295
12469:
12470: Raha-asia-aloite n:o 283.
12471:
12472:
12473:
12474:
12475: Ahde ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
12476: raanien kuntoutukseen.
12477:
12478:
12479: E d u s kun n a 11 e.
12480:
12481: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- Tämän lisäksi 1 000 rintamaveteraania voitaisiin
12482: tyksessä on ehdotettu valtionapuna rintama- kuntouttaa kolmen viikon kuntoutusjaksolla.
12483: veteraanien kuntoutustoiminnan tehostamiseen Edelleen tarvittaisiin varoja kuntoutustoimin-
12484: 18 000 000 mk. Kuluvana vuonna tarkoituk- nan tutkimus- ja seurantatyöhön sekä tiedotus-
12485: seen on ollut käytettävissä 12 200 000 mk. ja neuvontatyön suorittamista varten. Kuntou-
12486: Määrärahaa käytetään rintamaveteraanien kun- tusmäärärahan korotus olisi tarpeen myös siksi,
12487: toutukseen sosiaali- ja terveysministeriön vah- että työssä oleville veteraaneille voitaisiin mak-
12488: vistamien perusteiden mukaan lääkintöhalli- saa kuntoutusajan ansionmenetyksen korvaami-
12489: tuksen valvonnassa ja yhteistyössä rintama- seksi päivärahaa ja kaikille kuntoutettaville
12490: veteraanien ja sotainvalidien järjestöjen kanssa. matkakorvaus ta.
12491: Vuonna 1981 määrärahaa voidaan käyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12492: myös vaikeavammaisten sotainvalidien puoli-
12493: soiden kuntoutukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12494: Valtionapua rintamaveteraanien kuntoutus- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12495: toiminnan tehostamiseen olisi kuitenkin tar- 33.85.56 (Valtionapu rintamaveteraa-
12496: vetta korottaa vuoden 1981 tulo- ja menoarvio- nien kuntoutustoiminnan tehostami-
12497: esityksessä ehdotettua enemmän. Mikäli mää- seen) lisäyksenä 3 000 000 markkaa
12498: räraha voitaisiin korottaa 21 000 000 mk:aan, käytettäväksi rintamaveteraanien kun-
12499: voitaisiin vuonna 1981 ohjata 5 000 rintama- toutukseen.
12500: veteraania kahden viikon kuntoutusjaksolle.
12501: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12502:
12503: Matti Ahde Jarmo Wahlström Matti Jaatinen
12504: Matti Ruokola Henrik Westerlund Sauli Hautala
12505: J. Juhani Kortesalmi Anneli Kivitie
12506: 296 1980 vp.
12507:
12508: Raha-asia-aloite n:o 284.
12509:
12510:
12511:
12512:
12513: Ajo: Määrärahan osoittami:sesta valtion virkamiesten ja työn-
12514: tekijäin oman auton käyttökorvauksien korottamiseen Lapin
12515: läänissä.
12516:
12517:
12518: E d u s kun n a 11 e.
12519:
12520: Maan pohjoisissa osissa on valtion virkamie- niin, jota voidaan sitten soveltaa 15 000 kilo-
12521: hille ja työntekijöille useassa tapauksessa oman metriin saakka, jonka jälkeen se jälleen putoaa.
12522: auton käyttö työmatkoilla välttämätöntä. Tämä Varsinkin ensimmäisen portaan kilometri-
12523: johtuu ennen kaikkea julkisen liikenteen har- määrä kaipaa korjausta. Kohtuullista olisi, jos
12524: vuudesta ja vähäisyydestä verrattuna alueen se nostettaisiin 15 000 kilometriksi. Tämän
12525: laajuuteen. Näin on ennen kaikkea Lapin lää- jälkeen voitaisiin soveltaa nykyistä toista por-
12526: nissä. rasta.
12527: Valtion noudattama kilometrikorvaustau- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12528: lukko oman auton käytöstä on kuitenkin sama
12529: koko maassa. Lapissa vallitseva pitkä talvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12530: kausi nostaa kuitenkin ajokustannukset kilo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12531: metriä kohti korkeammiksi kuin keskimäärin 500 000 markkaa käytettäväksi valtion
12532: muualla maassa. Tämä johtuu ennen kaikkea virkamiesten ja työntekijöiden oman
12533: suuremmasta polttoaineen kulutuksesta ja kyl- auton käyttökorvauksiin Lapin läänis-
12534: mäkäynnistysvaikeuksista. Lisäksi auto kuluu sä siten, että omaa autoa käytettäessä
12535: nopeammin, koska joudutaan ajamaan huo- saataisiin soveltaa vuoden 15 000 en-
12536: nompia teitä. simmäiseltä ajokilometriltä korkeinta
12537: Korkeinta kilometrikorvausta, tällä hetkellä valtion kilometritaksaa nykyisen 5 000
12538: 88 p/km saadaan soveltaa ainoastaan 5 000 kilometrin asemesta ja sen jälkeen ny-
12539: ensimmäiseltä ajokilometriltä vuodessa. Tämä kyistä toiseksi korkeinta ilman rajoi-
12540: määrä tulee Lapissa kuitenkin varsin nopeasti tusta.
12541: täyteen ja sen jälkeen korvaus putoaa 80 pen-
12542: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12543:
12544: Aimo Ajo
12545: 1980 vp. 297
12546:
12547: Raha-asia-aloite n:o 28.5.
12548:
12549:
12550:
12551:
12552: Ajo: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontorjuntaan
12553: 'Lapin tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
12554:
12555:
12556: E d u s k u n n a 11 e.
12557:
12558: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
12559: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
12560: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
12561: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
12562: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
12563: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen vaaraa ilmenisi.
12564: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta·
12565: rallisuudesta. Viime aikana on jopa paljastunut vasti,
12566: näiden tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy
12567: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12568: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12569: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut 1 000 000 markkaa käytettäväksi me-
12570: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankaras- kaaniseen vesakontorjuntaan Lapin tie-
12571: ta vastustuksesta huolimatta. ja vesirakennuspiirin alueella.
12572: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
12573:
12574: Aimo Ajo
12575:
12576:
12577:
12578:
12579: 38 088000399]
12580: 298 1980 vp.
12581:
12582: Raha-asia-aloite n:o 286.
12583:
12584:
12585:
12586:
12587: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Muonion rajasUlan suunnitte-
12588: luun ja rakennustöiden aloittamiseen.
12589:
12590:
12591: Ed u s kun n a 11 e.
12592:
12593: Muonionjoen ylitse Muoniosta Ruotsiin kaa- resti alueella vallitsevaa vaikeata työttömyyttä.
12594: vailtu rajasilta on ollut paikallisena hankkeena On myös todennäköistä, että sillanrakennus-
12595: jo usean vuoden ajan. Siltahanketta voidaan töiden aloittaminen käynnistäisi laajat tiestön
12596: perustella tarpeelliseksi monin näkökohdin. En- parannustyöt Ruotsin puolella.
12597: sinnäkin se palvelisi viikottain Muoniosta Kii- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12598: runassa, Pajalassa ja Jällivaarassa työssä käyviä
12599: asukkaita lyhentämällä työmatkoja. Edelleen se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12600: vilkastuttaisi rajakauppaa, koska ostosmatkailu 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
12601: on erittäin vilkasta Ruotsin puolelta käsin. markkaa Muonion rajasillan suunnitte-
12602: Niinikään silta kehittäisi Muoniota turistipaik- luun ja rakennustöiden aloittamiseen.
12603: kana. Lisäksi sillanrakennustyö helpottaisi Suu-
12604: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12605:
12606: Aimo Ajo
12607: 1983 vp. 299
12608:
12609: Raha-asia-aloite n:o 287.
12610:
12611:
12612:
12613:
12614: Ajo: Määrärahan osoittamisesta puutavaran nippu-uittolaitteiden
12615: rakentamiseksi Kemijokeen.
12616:
12617:
12618: Ed u s kun n a 11 e.
12619:
12620: Kemijoki on Lapin vanha puutavarankulje~ Puutavaran uittoa Kemijoessa ttillaan joka
12621: tustie. Tässä suhteessa sillä on edelleen vankka tapauksessa jatkamaan ja kehittämään. Uitto
12622: asemansa. Ovathan kuljetusetäisyydet maakun- on työllistävä puutavaran kuljetusmuoto. Se
12623: nan alueella niin pitkät, että nimenomaan puun ei tarvitse myöskään paljoakaan kallista ulko-
12624: uittokuljetus pystyy kilpailemaan menestyk- maista energiaa.
12625: sellä muiden kuljetusmuotojen kanssa. Voima- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12626: laitosten rakentaminen, padot ja altaat ovat
12627: kuitenkin viime vuosina huomattavasti hanka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12628: loittaneet nimenomaan irtouittoa ja nostaneet 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12629: kustannuksia. Samoin on kuulunut ääniä, että markkaa puutavaran nippu-uiton mah-
12630: koko kesän kestävä irtouitto pitää hallussaan dollistavien laitteiden suunnittelemisek-
12631: vesistöä ja vaikeuttaa näin ollen sen muuta si ja rakentamisen aloittamiseksi Kemi-
12632: käyttöä, esim. virkistykseen. On tullut yhä jokeen.
12633: perustellummaksi tarve siirtyä irtouitosta nippu-
12634: uittoon.
12635: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12636:
12637: Aimo Ajo
12638: 300 1980 vp.
12639:
12640: Raha-asia-aloite n:o 288.
12641:
12642:
12643:
12644:
12645: Ajo: Määrärahan osoittamisesta veneliikenneväylien merkitsemi-
12646: seksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä.
12647:
12648:
12649: E d u s kun n a 11 e.
12650:
12651: Lapin suurten jokien latvoilla sijaitsevat Lo- minen niillä on umpimähkäistä. Koska matkat
12652: kan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat nykyisel- ovat pitkät, on taas välttämätöntä käyttää no-
12653: lään huomattavia suurjärviä. Niiden virkistys- peakulkuisia moottoriveneitä. Myöskin turisti-
12654: käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Altaissa on liikenne altailla on jatkuvasti lisääntymässä.
12655: näet erittäin runsas kalakanta. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12656: Altaat ovat laajoja suurine selkineen. Niissä
12657: on paljon vaarallisia salakareja, nousevia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12658: Iaskevia turvelauttoja, uppopuita ja kantoja, den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
12659: jotka ovat erittäin vaarallisia vesiliikenteelle. markkaa veneliikenteelle turvallisten
12660: Liikkumisen vaaroja lisää erityisesti se, että väylien merkitsemiseksi merimerkein
12661: vedenpinnan korkeus vaihtelee alati johtuen Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä Ke-
12662: voimalaitosten juoksutuksesta. Altailla ei ole mijoen latvoilla.
12663: merimerkein viitoitettuja reittejä, joten liikku-
12664: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12665:
12666: Aimo Ajo
12667: 1980 vp. 301
12668:
12669: Raha-asia-aloite n:o 289.
12670:
12671:
12672:
12673:
12674: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
12675: asuntojen omapääomaosuuteen.
12676:
12677:
12678: Ed u s kun n a II e.
12679:
12680: Osana opiskelijoiden toimeentulon turvaa- Pääomakustannusten alentamiseksi eduskun-
12681: mista on opiskelijoille pyritty rakentamaan ta hyväksyi vuoden 1980 valtion tulo- ja meno-
12682: vuokra-asuntoja, joiden vuokrataso olisi koh- arvioon lisäyksen opiskelija-asuntotuotannon
12683: tuullinen. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat 1970- omapääomaan (5 milj. mk). Tavoitteena on,
12684: luvulla rakentaneet vuosittain 1 500-4 500 että valtion osuus opiskelija-asuntoyhteisöjen
12685: asuntopaikkaa. Uusia asuntoja olisi kuitenkin asuntotuotannon omapääoman rahoittamisessa
12686: rakennettava samaa vauhtia koko 1980-luvun olisi vähintään 5 %.
12687: ajan, jotta edes kohtuullisessa määrin vähäva- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12688: raisille opiskelijoille voitaisiin taata asunto-
12689: paikka opiskelija-asunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12690: Opiskelija-asuntoyhteisöiltä on puuttunut 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12691: oma pääoma rakentamisessa lähes kokonaan. 26.12.51 kaikkiaan 10 500 000 markan
12692: Rakennuskustannusten ja öljyn hinnan kohoa- määrärahan valtionavustuksena opiske-
12693: minen sekä pankkilainojen koron nostaminen lija-asuntoyhteisöjen omapääomaosuu-
12694: ovat nostaneet varsinkin uusien opiskelija- teen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen
12695: asuntojen vuokratason sellaiseksi, että se on turvaamiseksi opiskelijoille.
12696: kohtuuton vähävaraisille opiskelijoille. Pääoma-
12697: kustannusten osuus vuokrasta on kohonnut
12698: uusimmissa opiskelija-asunnoissa jo yli puoleen.
12699: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12700:
12701: Pirjo Ala-Kapee Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
12702: Mikko Ekorre Ole Norrback Pekka Starast
12703: Heli Astala Mauri Pekkarinen Arvo Salo
12704: Marmus Aaltonen
12705: 302 1980 vp.
12706:
12707: Raha-asia-aloite n:o 290.
12708:
12709:
12710:
12711:
12712: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
12713: omistamien asuntojen peruskorjaamiseksi Hyvinkäällä.
12714:
12715:
12716: Ed u s kun n a 11 e.
12717:
12718: Valtionrautateillä on Hyvinkäällä vuokra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12719: asuntoja, jotka käsittävät sekä kerros- että pien-
12720: taloja. Talot on rakennettu vuosina 1948- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12721: 1952. Talojen nykyinen kunto on hei:kko. Pe- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
12722: ruskorjaustyöt tosin on aloitettu, mutta hanke markan määrärahan Hyvinkäällä sijait-
12723: etenee erittäin hitaasti. Jos esimerkiksi pien- sevien Valtionrautateiden omistamien
12724: taloja peruskorjataan yhtä hitaalla aikataululla asuntojen peruskorjaamiseksi siten, että
12725: kuin tähän asti, peruskorjaustyöt kestävät 14 vuoden 1981 aikana voitaisiin perus-
12726: vuotta. korjata vähintään 10 pientaloa ja että
12727: Kyseisissä VR:n asunnoissa asuu 400 per- kerrostaloasunnot myös peruskorjattai-
12728: hettä. Yksinomaan energiataloudellisistakin siin terveydellisesti ja energiataloudelli-
12729: syistä asuntojen peruskorjausaikataulua olisi eh- sesti ajanmukaiselle tasolle.
12730: dottomasti kiirehdittävä.
12731: Helsingissä JO päivänä syyskuuta 1980.
12732:
12733: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
12734: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
12735: 1980 vp. 303
12736:
12737: Raha-asia-aloite n:o 291.
12738:
12739:
12740:
12741:
12742: Ala-Kapee ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttaja-
12743: neuvontaliitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
12744:
12745:
12746: E d u s k u n n a 11 e.
12747:
12748: Kuluttajaneuvontaliitto r.y. toimii noin 2 luento- ja neuvottelutilaisuuiksia, neuvotteluja
12749: milj. henkilöjäsentä käsittävässä järjestökentäs- ja kokouksia, juhlia, näyttelyitä sekä harjoitta-
12750: sä valtakunnallisena kotitalous-, käsityö- ja ku- malla julkaisutoimintaa.
12751: luttajaneuvontajärjestönä. Jäsenistö koostuu vä- Kun kysymyksessä ovat kaikkein vähävarai-
12752: hävaraisista väestöryhmistä: palkansaajista ja simmat kuluttajaryhmät ja kun kuluttajaneu-
12753: eläkeläisistä. Kuluttajaneuvontaliiton kuluttaja- vontatoiminnan tarve ja kysyntä ovat jatku-
12754: toiminnan, neuvonnan, valistuksen ja koulutuk- vasti näissä ryhmissä lisääntyneet. Kuluttaja-
12755: sen tarpeet ovat lisääntyneet jatkuvasti siinä neuvontaliiton kuluttajaneuvontatoiminnan tu-
12756: määrin, ettei Kuluttajaneuvontaliitto ole pys- keminen valtion varoista on perusteltua. Hal-
12757: tynyt taloudellisten voimavarojen vähyyden litus on ehdottanut vuoden 1981 tulo- ja
12758: vuoksi tyydyttämään jäsenistönsä kuluttajaneu- menoarvioesit)"ksessä Kuluttajaneuvontaliitolle
12759: vontatoiminnan tarpeita. 150 000 mk momentille 32.28.50. Tämä mää-
12760: Kuluttajaneuvontaliitto pyrkii monipuolista- räraha on kuitenkin varsin vähäinen verrattuna
12761: maan kuluttajaneuvontapalvelujaan jäsenistönsä liiton toimintakuluihin, toiminnan laajuuteen
12762: tarpeita vastaavaksi ja kehittämään paikallista sekä merkitykseen ja tarpeeseen.
12763: kuluttajaneuvontatyötään. Liiton tavoitteena on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12764: asemastaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan tie-
12765: toinen kuluttaja, joka kykenee valvomaan omia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12766: etujaan ja haluaa olla mukana kuluttajien edun 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12767: mukaisessa toiminnassa omassa ympäristössään 32.28.50 (Valtionapu kuluttajajärjestö-
12768: erilaisten yhteisöjen ja viranomaisten työtä tu- jen tukemiseen) lisäyksenä 100 000
12769: kien. Liitto avustaa ja ohjaa jäsentensä koti- markan määrärahan käytettäväksi Ku-
12770: talous- ja käsityötä sekä kotipalvelua koskevaa luttajaneuvontaliitto r.y:n kuluttajatoi-
12771: kuluttajaneuvontatoimintaa. Valistus- ja kasva· minn'cm tukemiseen.
12772: tusty;ötä liitto tekee järjestämällä kursseja,
12773: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12774:
12775: Pirjo Ala-Kapee Olli Helminen Mikko Rönnholm
12776: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Lasse Lehtinen
12777: Eino Grönholm Liisa Jaakonsaari Tarja Halonen
12778: Mauno Forsman Kaisa Raatikainen Hannu Tapiola
12779: Matti Luttinen Tellervo Koivisto Mikko Elo
12780: Peter Muurman Pirkko Valtonen
12781: 304 1980 vp.
12782:
12783: Raha-asia-aloite n:o 292.
12784:
12785:
12786:
12787:
12788: Ala-Kapee ym.: Korote'tun määrärahan osoittamisesta kunnalli-
12789: sen kuluttajaneuvojan virkojen perustamiseksi.
12790:
12791:
12792: E d u s k u n n a 11 e.
12793:
12794: Kuluttajansuojalakien voimassaolon kaksi en~ Kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksy-
12795: simmäistä vuotta ovat osoittaneet tehdyt lain- mässä kunnallisen kuluttajaneuvonnan viisivuo-
12796: säädännölliset ratkaisut oikeaanosuneiksi. Sa- tissuunnitelmassa on edellytetty 15 uuden ku-
12797: malla on kuitenkin selvästi ilmennyt, ettei la- luttajaneuvojan toimen perustamista vuosit-
12798: keja toteuttava oikeussuojakoneisto määrälli- tain. Kunnilla on tähän valmiutta ja halukkuut-
12799: sesti selviä niistä tehtävistä, joita kansalaisten ta, jos ne saavat lainmukaisen valtion osuuden
12800: oikeussuojan tarve tällä alueella asettaa. Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä on
12801: Olennainen osa oikeussuojakoneistoa muo- lähdetty kuitenkin vain viiden uuden kunnal·
12802: dostuu kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta. lisen kuluttajaneuvojan viran perustamisesta.
12803: Valtaosa yksittäisistä kuluttajariidoista voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12804: ratkaista osapuolten välisissä neuvotteluissa, tavasti,
12805: jos tarvittaessa saadaan asiantuntevaa opastusta
12806: kunnan kuluttajaneuvojalta. Kuluttajansuojala- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12807: kien tarkoitus ei ole tuoda jokaista asiaa Hel- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
12808: sinkiin ratkaistavaksi. Tehokas ja asiantunteva mentille 32.31.31 400 000 markan
12809: kunnallinen kuluttajaneuvonta pystyy hoita- määrärahan kymmenen uuden kunnal-
12810: maan suurimman osan näistä asioista. lisen kuluttajaneuvojan viran perusta-
12811: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan avulla voi- miseksi budjettiesityksessä jo olevien
12812: daan osaltaan helpottaa keskushallintokoneis- viiden lisäksi kauppa- ja teollisuusmi-
12813: ton työpainetta, joka vastaavasti voi keskit- nisteriön hyväksymän kunnallista kulut-
12814: tyä ennen kaikkea valtakunnallisesti ja peri- tajaneuvontaa koskevan viisivuotissuun-
12815: aatteellisesti tärkeiden asioiden hoitamiseen. nitelman tavoitteiden mukaisesti.
12816: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
12817:
12818: Pirjo Ala-Kapee Kaj Bärlund Jermu Laine
12819: Kaarina Suonio Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila
12820: Lea Sutinen Tarja Halonen Mikko Pesälä
12821: 1980 vp. 305
12822:
12823: Raha-asia-aloite n:o 293.
12824:
12825:
12826:
12827:
12828: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta punakaartilaisten muisto-
12829: merkin pystyttämiseksi Tampereelle.
12830:
12831:
12832: Ed u s kun n a II e.
12833:
12834: Vuonna 1918 käydystä luokkasodasta on ku- ta-aloitteen pohjalta myönnetty 100 000 mk.
12835: lunut yli kuusikymmentä vuotta. Luokkasodan Tällä rahasummalla muistomerkin hankkiminen
12836: laajin taistelu käytiin Tampereella. Työläisten ja voidaan aloittaa, mutta myös sen jatkorahoitus
12837: torppareiden puolella taistelleille edesmenneille tulee valtion varoin turvata.
12838: ja elossa oleville tehtäisiin oikeutta pystyttämäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12839: lä juuri Tampereelle punakaartilaisten oma
12840: muistomerkki kunnioittamaan heidän muisto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12841: aan ja osoitukseksi siitä suuresta arvostuksesta, 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
12842: jota myös tämän päivän työtätekevät heitä koh- kan määrärahan Tampereelle pystytettä-
12843: taan tuntevat. vän punakaartilaisten muistomerkin pys-
12844: Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa on ko. tyttämistä varten.
12845: muistomerkin pystyttämiseen SKDL:n eduskun-
12846: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12847:
12848: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Unto Ruotsalainen
12849:
12850:
12851:
12852:
12853: 39 088000399}
12854: 306 1980 vp.
12855:
12856: Raha-asia-aloite n:o 294.
12857:
12858:
12859:
12860:
12861: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläislasten Tuki r.y:lle
12862: rakennusavustusta varten.
12863:
12864:
12865: Ed u s kun n a 11 e.
12866:
12867: Lasten ja varhaisnuorten asemaan on viime rasittamassa järjestön taloutta. Jotta järjestön
12868: aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Jo suori- toimintaa varhaisnuorison ja nuorison keskuu-
12869: tetut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittä- dessa voidaan jatkaa tuloksellisesti, on järjes-
12870: viä ratkaisevien parannusten aikaansaamiseksi. tölle turvattava avustuksia riittävästi yhteiskun-
12871: Työläislasten Tuki r.y., jonka kotipaikka on nan taholta siten, että investointien aiheuttama
12872: Helsinki ja toimialueena koko maa, suorittaa velkataakka korko- ym. kustannuksineen ei joh-
12873: mittavaa kasvatustyötä ja edistää merkittävällä da kestämättömään tilanteeseen ja keskeneräi-
12874: tavalla lasten ja varhaisnuorten terveiden elä- set leiri- ja kurssikeskukset voidaan rakentaa
12875: mäntapojen hyväksi tehtävää työtä. Järjestö on toimintakelpoisiksi.
12876: :rakentanut leiri- ja kurssikeskuksia, jotka si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12877: jaitsevat Juupajoen ja Kuusamon kunnissa. Ra- nioittavasti,
12878: kentamisen aloittamiseen on saatu avustusta
12879: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta eri vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12880: na, mutta avustusten saannin keskeydyttyä v. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12881: 1977 järjestöstä riippumattomista syistä ja ak- 29.99.50 300 000 markkaa Työläislas-
12882: tiivisen rakennusvaiheen ollessa meneillään ten Tuki r.y:lle rakennusavustusta var-
12883: järjestö joutui turvautumaan eri vuosien aikana ten.
12884: lainapääomaan, joka edelleen on voimakkaasti
12885: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12886:
12887: Ulla-Leena Alppi Matti Järvenpää Anna-Liisa Hyvönen
12888: Unto Ruotsalainen Aulis Juvela Helvi Niskanen
12889: Mikko Ekorre Lauha Männistö Heli Astala
12890: Anna-Liisa Jokinen Inger Hirvelä
12891: 1980 vp. 307
12892:
12893: Raha-asia-aloite n:o 295.
12894:
12895:
12896:
12897:
12898: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Tam-
12899: pereen seudun paikallisliikenteen kehittämiseen.
12900:
12901:
12902: Ed u s kun n a 11 e.
12903:
12904: Liikkuminen on yksi ihmisen sosiaalisista pe- ovat perusparannettuja ja kohtalaisessa kunnos-
12905: rusoikeuksista. Yhteiskunnan keskeisenä palve- sa. Sähköistäminen on jo suoritettu välillä Tam-
12906: lulaitoksena myös VR:n tulee jatkuvasti osal- pere-Lempäälä-Toijala. Suunnitelmat ovat
12907: taan parantaa ihmisten joustavia liikkumismah- olemassa myös Tampere-Orivesi välin sähköis-
12908: dollisuuksia. Etenkin työmatkaliikennettä on tämisestä. Erittäin tärkeätä olisi turvata paikal-
12909: syytä kehittää pikaisesti. lisliikenteen joustava toteutuminen väleillä
12910: Tampereen seudun rautatieläiset ovatkin kiin- Tampere-Toijala, Tampere-Orivesi sekä
12911: nittäneet huomiota paikallisliikenteen huolestut- Tampere-Vammala.
12912: tavaan supistumistendenssiin Tampp.reella. VR:n Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
12913: paikallisliikennettä olisi päinvastoin tuntuvasti
12914: kehitettävä useiden tamperelaisten muuttaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12915: ympäristökuntiin asumaan rakennusmaan saan- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12916: nin, huokeampien asuntojen jne. vuoksi työpai- markan määrärahan Valtionrautateiden
12917: kan jäädessä kuitenkin Tampereelle. Tampereen seudun paikallisliikenteen
12918: Kaikki edellytykset kehittää Tampereen seu- kehittämiseen.
12919: dun paikallisliikennettä ovat olemassa. Radat
12920: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12921:
12922: Ulla-Leena Alppi Marjatta Mattsson
12923: Pentti Lahti-Nuuttila Aulis Juvela
12924: 308 1980 vp.
12925:
12926: Raha-asia-aloite n:o 296.
12927:
12928:
12929:
12930:
12931: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden aloittami-
12932: seksi maakaasuputken runkolinj•an jatkamiseksi Kymenlaak-
12933: sosta Pirkanmaalle.
12934:
12935:
12936: E d u s k u n n a 11 e.
12937:
12938: Pirkanmaa on voimakkaasti teollistunut ja taloudellisessa yhteistyöohjelmassa todetaan
12939: jatkuvasti kehittyvä teollisuusmaakunta. Näin maakaasuputken runkolinjan jatkaminen yhdek-
12940: ollen myös energiantarpeemme maakunnassa on si tutkimisen arvoiseksi asiaksi, ja kun hank-
12941: kasvava. Eri energiamuodoista omaa maakaasu keella olisi suurta työllisyysmerkitystä, tulisi
12942: useita kiistattomia etuja. Se on sekä edullinen Suomen olla asiassa aloitteellinen.
12943: että ympäristöystävällinen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12944: - Maakaasua on tuotu maahamme vuodesta
12945: 1973 lähtien Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12946: suuret kaasuvarat sijaitsevat lähellä omaa maa- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
12947: tamme ja sieltä tuotavalla maakaasulla voitai- markan määrärahan suunnitelmien laati-
12948: siin Hämeen läänin ja Pirkanmaan energiantar- miseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi
12949: ve turvata pitkälle eteenpäin. Maakaasuputken maakaasuputken runkolinjan jatkami-
12950: runkolinjan jatkaminen nimenomaan Lahden ja seksi Kymenlaaksosta Lahden, Hämeen-
12951: Hämeenlinnan kautta Pirkanmaalle olisi myös linnan ja Toijalan kautta Tampereelle
12952: kansantaloudellisesti edullisin. ja muille Pirkanmaan teollistuneille
12953: - Kun mm. Suomen ja Neuvostoliiton kes- paikkakunnille.
12954: ken allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupallis-
12955: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12956:
12957: Ulla-Leena Alppi Matti Järvenpää Pentti Lahti-Nuuttila
12958: 1980 vp. 309
12959:
12960: Raha-asia-aloite n:o 297.
12961:
12962:
12963:
12964:
12965: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta koululaisten kunnallisten
12966: päiväkotien avustamiseen.
12967:
12968:
12969: Ed u s kun n a II e.
12970:
12971: Laki lasten päivähoidon järjestämisestä jät- takia tultava tyhjään kotiin. Koulusta tullut
12972: tää koululaisten päivähoidon erittäin heikkojen pieni ihminen tarvitsisi kuitenkin vastaanotta-
12973: mahdollisuuksien varaan. Siinä edellytetään, jan, leikin ja virkistyksen ohjaajan ja opastusta
12974: että lain tarkoittamaa päivähoitoa voivat kou- koulusta annettujen kotitehtävien suorittami-
12975: luikäiset saada vain silloin, jos erityiset olosuh- sessa. Koululaisten päiväkoti voisi poistaa sen
12976: teet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin turvattomuuden, mitä tyhjä oma koti merkitsee
12977: järjestetty. lapselle. Sen vuoksi .tulisi suoda kunnille pa-
12978: Pienten koululaisten päivähoidon tarve kou- remmat edellytykset koululaisten päiväkotien
12979: lutyön päättyessä on kuitenkin kiistaton. Yhä perustamiseen.
12980: useimmissa tapauksissa lapsen molemmat van- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12981: hemmat käyvät ansiotyössä. Kun kouluikäinen
12982: lapsi siitä syystä tarvitsee koulutyön jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12983: hoitopaikan, sitä ei voida pitää minään erityi- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12984: senä syynä. Kaikissa niissä tapauksissa, joissa markkaa koululaisten kunnallisten päi-
12985: kotona ei ole muita ai:kuisia kuin työssä käyvät väkotien avustamiseen.
12986: vanhemmat, lapsen on hoitopaikkojen puutteen
12987: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12988:
12989: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala
12990: 310 1980 vp.
12991:
12992: Raha-asia-aloite n:o 298.
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten parien kodin-
12998: perustamislainoja varten.
12999:
13000:
13001: Ed u s kun n a 11 e.
13002:
13003: Vuoden 1946 alusta lähtien on ollut voimas- Suuri nuorisotyöttömyys on jo yksistään tekijä,
13004: sa laki, jonka perusteella tulisi vähävaraisille jonka vuoksi tulisi nuorille suunnattuja yhteis-
13005: nuorillepareille myöntää kodinperustamislainaa. kunnan tukitoimia tuntuvasti lisätä.
13006: Vaikka laki on edelleenkin voimassa on valtion Tarve kodinperustamislainoihin on kasvanut
13007: tulo- ja menoarviossa ollut tätä tarkoitusta var- myös työläisnuorison kohdalla. Reaalitulojen
13008: ten viimeksi määräraha vuonna 1956. Myös ku- lasku on merkinnyt ylivoimaisia vaikeuksia
13009: luvan vuoden tulo- ja menoarviosta nämä mää- nuorten kodinperustamishankkeille.
13010: rärahat puuttuvat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13011: Kodinperustamislainojen tarve on kuitenkin
13012: vuosi vuodelta kasvanut. Tarvetta lisäävinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13013: seikkoina mainittakoon nuorten opiskelun hi- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
13014: dastuminen taloudellisten vaikeuksien vuoksi, markan määrärahan nuorten parien ko-
13015: opiskelija-aviaparien lisääntyminen ja myös dinperustamislainoja varten.
13016: avioituminen aikaisempaa varhaisemmassa iässä.
13017: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
13018:
13019: Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala
13020: 1980 vp. 311
13021:
13022: Raha-asia-aloite n:o 299.
13023:
13024:
13025:
13026:
13027: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen hallin-
13028: nossa toimivien opiskelijoiden kokouspalkkioiden maksami-
13029: seen.
13030:
13031:
13032: E d u s k u n n a 11 e.
13033:
13034: Opiskelijoiden osallistuminen hallintoon on Koska opiskelijoiden osallistuminen täysipai-
13035: jo useassa korkeakoulussa vahvistettu asetuk- noisesti korkeakoulujen hallintoon on koko kor-
13036: sin. Niinpä korkeakoulujen hallintoelimissä toi- keakouluyhteisön päätöksenteon joustavan hoi-
13037: miikin suuri määrä opiskelijoita professorikun- tamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää ja tar-
13038: nan ja muun toimihenkilöstön ohella. Hallinto- koituksenmukaista, tulee opiskelijoiden siihen
13039: työskentely vaatii kaikilta siihen osallistuviita osallistumiselle luoda nykyistä paremmat edel-
13040: huomattavasti aikaa sekä itse kokouksia varten lytykset.
13041: että asioiden perehtymiseen varsinaisen ko- Sen vuoksi korkeakoulujen hallintoon osal-
13042: koustyöskentelyn ulkopuolella. listuvien opiskelijoiden tulisi saada kohtuullinen
13043: Työskentely hallintoelimissä tapahtuu profes- korvaus tästä työskentelystään. Käytännössä se
13044: sorien ja muun henkilökunnan palkallisena työ- voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maksamalla hal-
13045: aikana, kun taas opiskelijat joutuvat luopumaan lintoelinten opiskelijaedustajille kohtuullinen
13046: omasta työajastaan korvauksetta. kokouspalkkio.
13047: Tutkinnonuudistuksen myötä tihentyneen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13048: opiskelutahdin arvellaan aiheuttavan sen, että
13049: yhä harvemmat opiskelijat voivat ottaa osaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13050: korkeakoulun hallintoon. Opiskelijat pitävät 1981 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
13051: kohtuuttomana sitä, että tämä usein runsaasti kaa kokouspalkkioiden maksamiseksi
13052: töitä teettävä mutta täysin korvaukseton toi- korkeakoulujen hallintoelimissä työsken-
13053: minta korkeakoulujen hallintoelimissä saattaa televille opiskelijajäsenille syyslukukau-
13054: toisaalla merkitä opintosuoritusten vähenemis- desta 1981 alkaen.
13055: tä, mikä .taas voi johtaa opintotuen vähenemi-
13056: seen ja opiskeluaikojen pitkittymiseen.
13057: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13058:
13059: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
13060: Terho Pursiainen Pauli Uitto Arvo Kemppainen
13061: Helvi Niskanen Mikko Ekorre Lauha Männistö
13062: Niilo Koskenniemi
13063: 312 1980 vp.
13064:
13065: Raha-asia-aloite n:o 300.
13066:
13067:
13068:
13069:
13070: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
13071: Pohjolan Opistolle.
13072:
13073:
13074: E d u s k u n n a 11 e.
13075:
13076: Vaitioneuvosto on myöntänyt Pohjolan Opis- - monitoimitilan rakentaminen lisäänty-
13077: ton perusparannukseen ja huonetilojen käyttö- nyttä lyhytkurssitoimintaa varten,
13078: tarkoituksen muuttamiseen vuoden 1980 bud- - joukkomajoitustilan ja toiseen käyttöön
13079: jettiin 500 000 markkaa. Tällä rahalla aloite- muuttuvan huoneen majoituspaikkojen kor-
13080: taan opiston rakennus- ja perusparannussuunni- vaamiseksi vapautuvan keittäjän asunnon ja
13081: telma. vierashuoneiden muuttaminen majoitushuo-
13082: Opisto ja SAK ovat anoneet vuoden 1981 neiksi.
13083: tulo- ja menoarvioon 1 milj. markkaa sanee- Hankkeen kustannusarvio on 1,2 milj. mk.
13084: raukseen ja huonetilojen kehittämisen 2. vai- Hanketta on pidettävä erittäin tarkoituk-
13085: hetta varten. Vuonna 1981 tilojen kehittämis- senmukaisena.
13086: ohjelma sisältää mm. seuraavat toimet: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13087: - opiskelijoiden oleskelutilan laajentami- nioittaen,
13088: nen A-talon 2. kerroksessa siten, että eräs ma-
13089: joitushuone liitetään nykyiseen takkahuonee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13090: seen, 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13091: - huoneen eteinen ja sen komerot muute- markkaa rakennusavustuksena Pohjolan
13092: taan liinavaatevarastoksi, Opistolle.
13093: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13094:
13095: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
13096: Terho Pursiainen Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi
13097: Helvi Niskanen Mikko Ekorre Arvo Kemppainen
13098: 1980 vp. 313
13099:
13100: Raha-asia-aloite n:o 301.
13101:
13102:
13103:
13104:
13105: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena
13106: Teatterikeskuksen liikikuville ammatti teattereille.
13107:
13108:
13109: Ed u s kun n a II e.
13110:
13111: Teatterikeskus r.y:een kuuluvat seuraavat hitysmahdollisuus ryhmien aloittamalle vaihto-
13112: liikkuvat ammattiteatteri!: AHAA Teatteri ehtoiselle teatteri- ja kulttuuritoiminnalle.
13113: Tampereelta, Kirjannäyttämö, KOM-teatteri, Opetusministeriö jakoi tältä momentilta
13114: Nukketeatteri Vihreä Omena ja Penniteatteri avustukset Teatterikeskuksen teattereille vuo-
13115: Helsingistä, ruotsinkielinen Skolteatern Tammi- den 1979 toimintaan seuraavasti:
13116: saaresta ja Tanssiteatteri Raatikko Vantaalta.
13117: Teatterikeskuksen teatterit saivat v. 1979 mk
13118: yhteiskunnan tuesta ammattiteatteritoiminnalle AHAA Teatteri .............. . 311 000
13119: vain n. 2 %, kun ne toiminnallisesti vastaavat Kirjannäyttämö ............... . 250 000
13120: katsojamäärältään n. 14 % maamme ammatti- KOM-teatteri ................ . 355 000
13121: teatteritoiminnasta. Lasten- ja nuortenteatterin Nukketeatteri Vihreä Omena .... . 111 000
13122: osalta osuus on lähes 40 %, musiikki- ja tans- Penniteatteri ................. . 257 000
13123: siteatterin osalta 12,5 %. 1980-luvulla on Skolteatern .................. . 207 000
13124: edessä liikkuvien ammattiteattereiden kohta- Tanssiteatteri Raatikko ......... . 200 000
13125: lonhetki, jolloin yhteiskunnan tukipolitiikassa Yhteensä 1 691 000
13126: on tapahduttava ratkaiseva käänne parempaan,
13127: kun niiden tarjoamaa kulttuuri- ja teatteripo- Tänä vuonna momentin suuruudeksi ehdo-
13128: liittista vaihtoehtoa pidetään tärkeänä. tetaan 2,9 miljoonaa markkaa. Momentti pi-
13129: Vuoden 1979 aikana Teatterikeskuksen jä· tää sisällään lähes kaikki pienryhmät; ammat-
13130: senteattereilla oli yhteensä 1 186 esitystä, jois- tilaiset, harrastajat, päätoimiset ja kausiluontai-
13131: sa katsojia 252 239. Esitystoiminnasta 36,8 % sesti toimivat.
13132: tapahtui kotipaikkakunnaiia, katsojia niissä Teatterikeskus r.y. on esittänyt suunnitel-
13133: 28,7 %. Ohjelmistossa lasten- ja nuortenteat- miinsa perustuen momentin korottamista 4 mil-
13134: terin osuus oli edelleen keskeinen. joonaan markkaan ja momentin sekaluontoi-
13135: Vaikka varovaista myönteistä kehitystä on- suuden poistamista.
13136: kin tapahtunut, on yhteiskunnan tuen riittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13137: mättömyys edelleen leimallista liikkuvien am- nioittaen,
13138: mattiteattereiden toimintaedellytyksiä tarkastel-
13139: taessa. Yhteiskunnan tuki on täysin epäsuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13140: teessa teattereiden osuuteen maamme ammatti- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13141: teatteritoiminnasta vuoden aikana. 29.90.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13142: Valtionapumomentti "Teatteriryhmien, mu- ylimääräisenä avustuksena T eatterikes-
13143: siikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tukemiseen" kus r.y:n liikkuville ammattiteattereille.
13144: on perustettu 1970-luvun alussa antamaan ke-
13145: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13146:
13147: Heli Astala Ensio Laine
13148: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
13149: Inger Hirvelä
13150:
13151:
13152: 40 088000399]
13153: 314 1980 vp.
13154:
13155: Raha-asia-aloite n:o 302.
13156:
13157:
13158:
13159:
13160: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustukse-
13161: na Turun Piirustuskoululle.
13162:
13163:
13164: E d u s k u n n a 11 e.
13165:
13166: Maamme kuvataiteen koulutusta ei o1e vielä senineen. Säädekirjan mukaan: "Säätiön yllä-
13167: kokonaisvaltaisesti lainsäädännöllä järjestetty, pitämässä piirustuskoulussa annetaan kuvatai-
13168: kuten monen muun taiteenalan kohdalla on ta- teiden ja niiden opiskeluun liittyvien aineiden
13169: pahtunut tai on tapahtumassa. Siksi on syytä opetusta, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä
13170: kiirehtiä taiteen koulutuksen rinnastamista Turun yliopiston ja Aho Akademin kanssa"
13171: lainsäädännöllisesti ja ennen kaikkea valtion- (4 §). Säätiön säädekirja on allekirjoitettu 19.
13172: apujen suhteen muihin taiteenaloi:hin. Yleensä 9. 1980 ja sen jälkeen lähetetty oikeusministe-
13173: taiteen rahoitus pitäisi saada siirretyksi kiin- riöön.
13174: teämuotoisen, veikkausvoittovaroista riippu- Turun Piirustuskoulu, kuten muutkin taide-
13175: mattoman, lakisääteisen valtionavun piiriin. oppilaitokset, on suurissa taloudellisissa vai-
13176: Turun Piirustuskoulu on maamme vanhin keuksissa. Toimintaa pitäisi kehittää. Maalaus-
13177: taideoppilaitos. Se perustettiin v. 1830. Suo- linjan ja kuvanveistolinjan lisäksi tarvittaisiin
13178: men taiteen historia osoittaa, että koululla on vakituinen opettaja myös graafiselle linjalle.
13179: ollut arvostettu asema ja se on vaikuttar..ut Valtionapu taidekouluille on harkinnanvaraista.
13180: paljon valtakunnallisestikin. Turun Piirustuskoulu on saanut valtion ku-
13181: Tänä päivänä koulutusaika Turun Piirustus- vataidekouluille myöntämästä avustusmäärästä
13182: koulussa on 2 vuotta. Lisäksi koulu tarjoaa vuonna 1978 79 000 markkaa, mikä on
13183: kolmannen, ns. vapaaehtoisen opiskeluvuoden. 26,9% koulun käyttökuluista. Turun kaupun-
13184: Vuosittainen oppilasvahvuus koulussa on 40- gin osuus käyttömenoista oli samaan aikaan
13185: 50. Uusia oppilaita otetaan vuosittain 10-12. 68,5% eli noin 201 000 markkaa.
13186: Oppilaista vain kolmannes on Turusta. Kou- Ottaen huomioon koulun valtakunnallisen
13187: lulla on siis tässäkin suhteessa valtakunnallista merkityksen ja sen kehittämistarpeen Turun
13188: merkitystä. Tällä hetkellä koulu on vielä Tu- Piirustuskoululle olisi perusteltua myöntää
13189: run Taideyhdistyksen omistuksessa. vuonna 1981 ylimääräinen toiminta-avustus.
13190: Lähitulevaisuudessa on tulossa hallintomuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13191: tos. Taideyhdistys tulee luovuttamaan koulun taen,
13192: säätiölle, jonka jäsenenä ovat Turun Taideyh-
13193: distys, Turun yliopisto, Suomen Kulttuurira- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13194: hasto, Turun kaupunki, Stiftelsen för Aho 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13195: Akademi ja Suomen Taiteilijaseura. Säätiön hal- 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
13196: litukseen tulee mm. opetusministeriö valitse- ylimääräisenä avustuksena Turun Pii-
13197: maan yhden jäsenen henkilökohtaisine varajä- rustuskoululle.
13198: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
13199:
13200: Heli Astala Paula Eenilä
13201: Anna-Liisa Jokinen Mikko Rönnholm
13202: Ensio Laine
13203: 1980 vp. 315
13204:
13205: Raha-asia-aloite n:o 303.
13206:
13207:
13208:
13209:
13210: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kulttuuri-
13211: työn Keskus r.y:lle.
13212:
13213:
13214: Ed u s kun n a 11 e.
13215:
13216: Kulttuurityön Keskus r.y., jonka toimi- huollon ohjaus ja hoitaminen. Nämä tilat ovat
13217: alueena on koko maa ja joka toimii yhdyssi- yleensä erittäin laajassa ja monipuolisessa kan-
13218: teenä ja keskusjärjestönä aatteellisille rekiste- salaisjärjestöjen liikunta-, kulttuuri-, opinto- ym.
13219: röidyille yhdistyksille, tarkoituksena on sään- toiminnan käytössä. Omistajayhteisöjen lisäksi
13220: töjensä mukaisesti edistää kansansivistys-, kult- niitä käyttävät lukuisat muut yleishyödyllistä
13221: tuuri- ja raittiustyötä, pyrkiä herättämään laa- toimintaa harjoittavat urheilu-, raittius-, opin-
13222: jojen kansalaispiirien harrastusta sanottuun toi- to-, ammatilliset ym. kansalaisjärjestöt sekä
13223: mintaan, yhdistää ja ohjata niin yksityisten useissa tapauksissa myös kuntien ja muut yh-
13224: kansalaisten kuin yhdistysten toimintaa tuossa teiskunnalliset laitokset ja elimet erilaisten kan-
13225: mielessä sekä tukea ja ohjata sanottuja yleis- salaisille tarkoitettujen palvelujen tiloina.
13226: hyödyllisiä tarkoitusperiä palvelevaa työväen-, Koko yhteiskuntaa palvelevasta toimintansa
13227: kulttuuri- ja kansantalojen sekä muiden huo- luonteesta huolimatta Kulttuurityön Keskus
13228: neistojen rakentamista, varustamista ja käyt- r .y. toimii täysin vapaaehtoisen kansalaistoimin-
13229: töä. nan kautta hankittujen varojen turvin ilman
13230: Kulttuurityön Keskus r.y:n jäseniksi on liit- yhteiskunnan tukea ja on siis tässä suhteessa
13231: tynyt 6 valtakunnallista, yleishyödyllistä toi- eriarvoisessa asemassa muihin valtakunnallisiin,
13232: mintaa harjoittavaa yhteisöä sekä yhteensä yleishyödyllistä toimintaa harjoittaviin yhteisöi-
13233: 1 114 niiden piiri- ja perusjärjestöä, ammatti- hin nähden. Yhteiskunnan taloudellisen tuen
13234: osastoa, urheiluseuraa, useamman rekisteröi- antamista Kulttuurityön Keskus r.y:lle pidäm-
13235: dyn yhdistyksen muodostamaa järjestöyhdistys- me tarpeellisena ja yhteiskunnan kannalta tar-
13236: tä tai muuta rekisteröityä aatteellista yhteisöä, koituksenmukaisena.
13237: yhteensä 1 120 jäsenjärjestöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13238: Kulttuurityön Keskus r.y:n toiminnan kes- nioittaen,
13239: keisen osan, muun sääntöjen määrittelemän
13240: tarkoituksen toteuttamiseksi harjoitetun toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13241: minnan rinnalla, muodostaa jäsenjärjestöjensä 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
13242: yleishyödyllistä kansalaistoimintaa varten tar- markkaa avustuksena Kulttuurityön
13243: vitsemien toimitilojen rakentamisen, hoidon ja Keskus r.y:lle.
13244: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13245:
13246: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
13247: Terho Pursiainen Pauli Uitto Arvo Kemppainen
13248: Helvi Niskanen Mikko Ekorre Lauha Männistö
13249: Niilo Koskenniemi
13250: 316 1980 vp.
13251:
13252: Raha-asia-aloite n:o 304.
13253:
13254:
13255:
13256:
13257: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden päärakennuksen
13258: rakentamiseen työläisnuorison virkistysalueelle Oriniemen
13259: Aurinkolahteen.
13260:
13261:
13262: E d u s k u n n a 11 e.
13263:
13264: Turun kaupunki on vuokrannut 1. 9. 1952 via varoja, arviolta n. 1 miljoonaa markkaa. Ai-
13265: lähtien SDNL:n Turun Aluejärjestö r.y:lle Hir- noa mahdollisuus hankkeen toteuttamiseksi on
13266: vensalon saaren Oriniemestä noin 1,4 hehtaarin se, että yhteiskunta ja lähinnä valtiovalta osal-
13267: suuruisen Aurinkolahti-nimisen alueen, joka on listuu päärakennuksen rakentamiskustannuk-
13268: Toijainen nimistä tilaa RN:o 131 , nuorison vir- siin.
13269: kistystoimintaan. Turun kaupunginvaltuusto on Rakennushanketta varten on perusteilla Au-
13270: 9. 6. 1980 jatkanut kyseistä vuokrasopimusta rinkolahtisäätiö-niminen säätiö, jonka tarkoi-
13271: 30. 11. 2004 asti. Alue on ollut kesäisin lähinnä tuksena on edistää työläisnuorison kulttuuri-
13272: työläisnuorison kesänviettopaikkana suosittu ja opintotoimintaa sekä lomanviettoa ja sen
13273: mm. siksi, että se sijaitsee vain vajaan 10 km:n kotipaikka on Turun kaupunki.
13274: etäisyydellä Turun keskustasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13275: Vuokra-alueella ja järjestön omistuksessa ol- taen,
13276: lut päärakennus jouduttiin huonokuntoisuuden
13277: takia purkamaan keväällä 1975. Sen jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13278: aluetta on voitu käyttää vajaatehoisesti nuori- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
13279: son ulkoilu- ja virkistysalueena. markan määrärahan uuden pääraken-
13280: Uuden päärakennuksen rakentaminen onkin nuksen suunnittelua ja rakentamista
13281: välttämätöntä. Vuokramiehenä olevalla nuori- varten työläisnuorison virkistysalueelle
13282: sojärjestöllä ei ole kuitenkaan tähän tarvitta- Oriniemen Aurinkolahteen.
13283: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13284:
13285: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
13286: 1980 vp. 317
13287:
13288: Raha-asia-aloite n:o 305.
13289:
13290:
13291:
13292:
13293: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsikaari-Itäkaari tie-
13294: yhteyden suunnitteluun Turussa.
13295:
13296:
13297: Ed u s kun n a 11 e.
13298:
13299: Turun kaupungissa sektorilla 04 "Pääsky- Ns. Länsikaari-Itäkaari -suunnitelma to1s1
13300: vuori" on valmistumassa kaksi erittäin laajaa huomattavan parannuksen alueen liikenneongel-
13301: asumalähiötä, Varissuo ja Lauste. Kun tähän miin. Samalla kyseinen tielinjaus olisi hyvin
13302: lisätään Pääskyvuoren, Vaalan ja Huhkolan merkittävä kauttakulkuyhteys. Siksi hankkeelle
13303: vanha asukaskanta, on alueiden yhteinen asu- olisi tarpeellista ja oikeudenmukaista saada val-
13304: kasmäärä yli 13 000. tionapua rakennuslain 136 a §:n mukaan.
13305: Alueiden liikenneyhteydet keskustaan ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13306: kuitenkin Pääskyvuoren, Varissuon ja Vaalan taen,
13307: osalta vain Littoistentie, Lausteen ja Huh-
13308: kolan osalta Mustionkatu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13309: Valtuuston 14. 6. 1976 tekemän päätöksen 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
13310: mukaan em. alueiden asuntorakentaminen ta- markan suunnittelumäärärahan kautta-
13311: pahtuu pääasiassa vuoteen 1985 mennessä, jol- kulkuyhteyden muodostavan Länsikaa-
13312: loin asukasmäärä nousee yli 20 OOO:n. Nyt ri-1 täkaari tiesuunnitelman toteutta-
13313: alue on liikenteellisesti "motissa". miseksi Turussa.
13314: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
13315:
13316: Heli Astala Ensio Laine
13317: Anna-Liisa Jokinen Paula Eenilä
13318: 318 1980 vp.
13319:
13320: Raha-asia-aloite n:o 306.
13321:
13322:
13323:
13324:
13325: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien
13326: joukkoliikenneyhteistyön 'tukemiseksi.
13327:
13328:
13329: E d u s kun n a 11 e.
13330:
13331: Turun seudulla joukkoliikenne olisi parasta Olisi perustettava Turun seudun kuntien toi-
13332: järjestää seudun kuntien yhteistoimin, koska mikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön
13333: kuntarajat ylittävä työssäkäynti- ja muu lii- edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteenhoi-
13334: kenne on yleistä. Mm. Raision kaupunki on to-organisaation perustamista ja käynnistämään
13335: tehnyt aloitteen Turun seudun kuntien yhtei- tarvittavaa kokeilutoimintaa.
13336: sen joukkoliikenneyhtiön perustamiseksi. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13337: laiseen hankkeeseen voisivat osallistua Turku,
13338: Naantali, Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Rai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13339: sio ja Parainen. 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
13340: Valtion olisi edistettävä joukkoliikenteen markkaa Turun seudun kuntien joukko-
13341: palvelutasoa parantavaa kuntien yhteistyötä an- liikenneyhteistyön tukemiseksi.
13342: tamalla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea.
13343: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
13344:
13345: Heli Astala Paula Eenilä
13346: Anna-Liisa Jokinen Mikko Rönnholm
13347: Ensio Laine
13348: 1980 vp. 319
13349:
13350: Raha-asia-aloite n:o 307.
13351:
13352:
13353:
13354:
13355: Astala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuluttajaneu-
13356: vontaliiton kuluttajaneuvontatoiminnan tukemiseen.
13357:
13358:
13359: Ed u s kun n a II e.
13360:
13361: Valtakunnallisena kotitalous-, käsityö- ja ku- Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kuluttajaneu-
13362: luttajaneuvontajärjestönä Kuluttajaneuvontaliit- vontaliitto
13363: to r.y. toimii noin 2 miljoonaa henkilöjäsentä - avustaa ja ohjaa voittoa tavoittelematta
13364: käsittävässä järjestökentässä, joka koostuu ni- jäsentensä kotitalous- ja käsityötä sekä kotipal-
13365: menomaan vähävaraisista väestöryhmistä: pal- velua koskevaa kuluttajaneuvontatoimintaa, on
13366: kansaajista ja eläkeläisistä. Erityisesti kuluttaja- yhteydessä alansa kysymyksissä jäsentensä kans-
13367: toiminnan, -neuvonnan, -valistuksen ja -koulu- sa ja tiedottaa näille suunnitelmistaan ja toi-
13368: tuksen tarpeet ovat lisääntyneet Kuluttajaneu- menpiteistään,
13369: vontaliiton laajassa jäsenyhteisössä siinä mää- - suorittaa valistus- ja kasvatustyötä järjes-
13370: rin, ettei se ole taloudellisten voimavarojen tämällä kursseja, luento- ja neuvontatilaisuuk-
13371: puuttuessa pystynyt tyydyttämään jäsenistönsä sia, neuvotteluja ja kokouksia, juhlia ja näytte-
13372: kuluttajaneuvontatoiminnan tarpeita. lyitä sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa,
13373: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajaneuvontatoi- - toimittaa kotitalous- ja kuluttajatutki-
13374: minnan pyrkimys on monipuolistaa kuluttaja- muksia ja seuraa alansa kehitystä kotimaassa
13375: neuvonnan palveluja jäsenistönsä tarpeita vas- ja ulkomailla sekä
13376: taavaksi ja kehittää paikallista kuluttajaneuvon- - tekee esityksiä viranomaisille alaansa kos-
13377: tatyötä. Tämä edellyttäisi lisää taloudellisia kevien kysymysten edistämiseksi ja lainsäädän-
13378: mahdollisuuksia. nön kehittämiseksi.
13379: Kuluttajaneuvontaliiton kuluttaja toiminnan Hallitus on ehdottanut vuoden 1981 tulo- ja
13380: tavoitteena on asemastaan ja vaikutusmahdolli- menoarvioesityksessä Kuluttajaneuvontaliitolle
13381: suuksistaan tietoinen kuluttaja, joka kykenee 150 000 markkaa momentille 32.28.50.
13382: valvomaan omia etujaan ja haluaa olla mukana Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13383: kuluttajien edun mukaisessa toiminnassa omas-
13384: sa ympäristössään erilaisten yhteisöjen ja viran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13385: omaisten työtä tukien. Kun kysymyksessä ovat 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13386: kaikkein vähävaraisimmat kuluttajaryhmät ja 32.28.50 (Valtionapu kuluttajajärjestö-
13387: kun kuluttajaneuvontatoiminnan tarve ja ky- jen tukemiseen) lisäy!esenä 100 000
13388: syntä ovat jatkuvasti näissä ryhmissä lisäänty- markan määrärahan käytettäväksi Kulut-
13389: massa, Kuluttajaneuvontaliiton kuluttajaneu- tajaneuvontaliitto r.y:n kuluttajaneu-
13390: vontatoiminnan tukeminen myös valtion varois- vontatoiminnan tukemiseen.
13391: ta on perusteltua.
13392: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13393:
13394: Heli Astala Ensio Laine Inger Hirvelä
13395: Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi J. Vähäkangas
13396: 320 1980 vp.
13397:
13398: Raha-asia-aloite n:o 308.
13399:
13400:
13401:
13402:
13403: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitys-
13404: yhteistyön tiedotustoimintaan.
13405:
13406:
13407: E d u s k u n n a 11 e.
13408:
13409: Kehitysyhteistyöpolitiikan menestyksellinen Ehdotamme,
13410: hoitaminen edellyttää tehokasta tiedotustoimin-
13411: taa. Pohjoismaissa on katsottu tarkoituksen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13412: mukaiseksi pyrkiä siihen, että puoli prosenttia 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13413: kehitysavun määrästä suunnattaisiin tiedotuk- 24.01.22 lisäyksenä 250 000 markkaa
13414: seen. käytettäväksi kehitysmaatiedotukseen.
13415: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13416:
13417: I.-C. Björklund A!ulis Juvela Kaarina Suonio
13418: 1980 vp. 321
13419:
13420: Raha-asia-aloite n:o 309.
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitys-
13426: yhteistyön suunnittelun ja tiedottamisen kehittämiseen.
13427:
13428:
13429: E d u s k u n n a 11 e.
13430:
13431: Katsomme, että kehitysyhteistoiminnan suun- Yllä esitetyn perusteeNa ehdotamme,
13432: nitteluun, valmisteluun ja arviointiin olisi:
13433: syytä osoittaa yhteensä 1 500 000 mk (eli että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13434: 1 100 000 mk enemmän kuin hallituksen esi- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
13435: tyksessä), kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö- tille 24.30.67 lisäyksenä 5 600 000
13436: hön yhtä paljon kuin lähetysjärjestöille eli yh- markkaa, käytettäväksi kehitysyhteis-
13437: teensä 4 400 000 mk ( 3 300 000 mk enem- työtoiminnan suunnitteluun, valmiste-
13438: män kuin hallituksen esityksessä), kansa- luun ja arviointiin, kansalaisjärjestöjen
13439: laisjärjestöjen kehitysyhteistyötiedotukseen kehitysyhteistyöhön ja kehitysyhteistyö-
13440: 1 000 000 mk (eli 700 000 mk enemmän tiedotukseen sekä yksityisten kansalais-
13441: kuin hallituksen esityksessä) sekä uutena mää- ten ja ryhmien kehitysyhteistyöprojek-
13442: rärahana yksityisten kansalaisten ja ryhmien tien tukemiseen.
13443: kehitysyhteistyöprojektien tukemiseen 500 000
13444: mk.
13445: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13446:
13447: 1.-C. Björklund Aulis Juvela Kaarina Suonio
13448:
13449:
13450:
13451:
13452: 41 088000399}
13453: 322 1980 vp.
13454:
13455: Raha-asia-aloite n:o 310.
13456:
13457:
13458:
13459:
13460: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta eräille kehitysmaille
13461: annettavaan kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun.
13462:
13463:
13464: Ed u s kun n a 11 e.
13465:
13466: Kahdenvälisen lahjamuotoisen kehitysavun malaisiin kansalaisjärjestöihin ja on syytä ra-
13467: osalta olisi mielestämme syytä lisätä Vietna- kentaa monipuoliset taloudelliset suhteet tähän
13468: mille esitettyä avustusta sekä tehdä päätös luonnonvaroiltaan rikkaaseen maahan, jolla
13469: kahden uuden afrikkalaisen maan, Angolan ja pitkällä tähtäyksellä on mitä parhaat edellytyk-
13470: Guinea-Bissaun, ottamisesta avustettavien oh- set tasaveroiseen taloudelliseen yhteistyöhön
13471: jelmamaiden joukkoon. Suomen kanssa.
13472: Vietnam on monikymmenvuotisen taistelun Guinea-Bissaun kansallinen vapautustaistelu
13473: aikana karkoittanut ulkomaiset maahantunkeu- koettiin Suomessa aikanaan ehkä vieläkin lä-
13474: tujat ja erityisesti Yhdysvaltain hyökkäyksen heisempänä asiana. Maan taitavan poliittisen
13475: aikoina maan teollisuus tuhottiin lähes täydel- johdon ja väestön korkean tietoisuuden joh-
13476: lisesti, suuri osa luonnosta pilattiin ja elintär- dosta Guinea-Bissaulla on mahdollisuus tulla
13477: keätä kastelujärjestelmää vaurioitettiin vaka- afrikkalaisen kehityksen eräänlaiseksi mallival-
13478: vasti. tioksi, mutta satoja vuosia kestäneen kolonia-
13479: Maan eteläosan liittyessä pohjoiseen se oli lismin vääristymien oikaiseminen vaatii nyky-
13480: taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti rau- oloissa runsaasti apua, jota nähdäksemme Suo-
13481: nioitettu. Yhdysvallat on kieltäytynyt kaikesta men olisi syytä antaa.
13482: jälleenrakennusavusta ja taivutellut muitakin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
13483: maita lopettamaan avustustoimintansa. Kun
13484: maa lisäksi on luettava maailman köyhimpiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13485: kuuluvaksi, katsomme, että Suomen panosta 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13486: Vietnamin avustamiseksi olisi syytä merkittä· 24.30.67 lisäyksenä 45 000 000 mark-
13487: västi lisätä. kaa, josta 20 000 000 markkaa Vietna-
13488: Myös Angola on joutunut imperialistisen hä- min, 10 000 000 markkaa Angolan ja
13489: vitys- ja eristämispolitiikan uhriksi. Angolan 5 000 000 markkaa Guinea-Bissaun
13490: kansallisella vapautusliikkeellä MPLA:lla oli avustamiseksi.
13491: itsenäisyystaistelun aikana läheiset suhteet suo-
13492: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13493:
13494: 1.-C. Björklund Aulis Juvela Kaarina Suonio
13495: 1980 vp. 323
13496:
13497: Raha-asia-aloite n:o 311.
13498:
13499:
13500:
13501:
13502: Björklund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansallis-
13503: ,ten vapautusliikkeiden kautta annettavaan tukeen.
13504:
13505:
13506: E d u s k u n n a 11 e.
13507:
13508: Suomelle tulevat hallinnoitaviksi vapaan Na- puolesta taistelevaa kahta vapautusliikettä, Itä-
13509: mibian yhteispohjoismaiset kehitysyhteistyö- Timorin vapautusliikettä Fretiliniä, joka tais-
13510: hankkeet. Jo nyt on tehty päätös siitä, että telee Indonesian laitonta miehitystä vastaan,:
13511: Namibiasta aikanaan tulee Suomen kehitysyh- samoin kuin Palestiinan vapautusjärjestöä
13512: teistyön ohjelmamaa. Poliittisen tulevaisuuden PLO:ta, jonka asema Palestiinan kansan ai-
13513: turvaamiseksi Etelä-Afrikan apua tarvitsevalle noana legitiiminä edustajana on kansainvälisesti
13514: väestölle olisi syytä tuntuvalla tavalla avustaa laajalti tunnustettu.
13515: sekä Namibian vapautusliikettä SWAPOa että Edellä mainituista syistä ehdotamme,
13516: Etelä-Afrikan kansalliskongressia ANC:tä, ja
13517: tämän mukaisesti lisätä huomattavasti sitä tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13518: kea, jota humanitaarisen avun muodossa on den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
13519: harkittu annettavaksi. tin 24.30.69 alamomentille 2 lisäyk-
13520: Mielestämme on syytä tukea myös Länsi- senä 8 500 000 markkaa kansallisille
13521: Saharassa toimivaa Polisario-järjestöä, joka vapautusliikkeille annettavan tuen nos-
13522: edustaa jo noin neljänkymmenen valtion tun- tamiseksi kymmeneen miljoonaan mark-
13523: nustamaa Saharan demokraattista tasavaltaa. kaan.
13524: Edelleen on tuettava Eritrean itsenäisyyden
13525: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13526:
13527: I.-C. Björklund Aulis Juvela Kaarina Suonio
13528: 324 1980 vp.
13529:
13530: Raha-asia-aloite n:o 312.
13531:
13532:
13533:
13534:
13535: Björklund ym.: Määrära:han osoittamisesta Kamputsean väestöl-
13536: le annettavaan hU:tnanitaariseen apuun.
13537:
13538:
13539: Ed u s kun n a 11 e.
13540:
13541: Nykyaikaiset sodat aiheuttavat kasvavaa hä- Kamputse.aa siten että erityisesti kiinnitetään
13542: vitystä sekä yhteiskunnan taloudelle että ym- huomiota avun kohdistumiseen maassa asuval-
13543: päristölle. Toisaalta teknologinen kehitys on le väestölle.
13544: johtanut siihen, että ihmiset yhä tehokkaam- Ehdotamme,
13545: min tuhoavat ympäristössään omien elinehto-
13546: jensa perusedellytyksiä horjuttamalla luonnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13547: tasapainoa. 1981 tulo- ;a menoarvioon momentin
13548: Humanitaarisen avun tarve on erityisen 24.30.69 alamomentille 1 lisäyksenä
13549: suuri Kamputseassa, missä Yhdysvallat pyrkii J 000 000 markkaa humanitaariseen
13550: eri tavoin ehkäisemään jälleenrakennustoiminnan apuun Kamputsean väestön avustami-
13551: jopa käyttäen humanitaarista apua politiikkansa seksi.
13552: välikappaleena. Suomen olisi syytä avustaa
13553: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13554:
13555: 1.-C. Björklund Aulis Juvela Kaarina Suonio
13556: 1980 vp. 325
13557:
13558: Raha-asia-aloite n:o 313.
13559:
13560:
13561:
13562:
13563: Björklund: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
13564: r.y:lle ilmailumuseon jatkorahoitukseen.
13565:
13566:
13567: E d u s k u n n a 11 e.
13568:
13569: Ilmailumuseoyhdistys r.y. on kuluvan vuoden Nykyinen museorakennus ei tule läheskään
13570: aikana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailu- kokonaan kattamaan valtakunnallisen ilmailu-
13571: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento- museon tilantarvetta. Ilmailumuseoyhdistys
13572: aseman alueella eduskunnan osoitettua tarkoi- r.y:n omat mahdollisuudet taas ilman julkisten
13573: tukseen kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa viranomaisten ja yhteiskunnan tukea valtakun-
13574: yhteensä 300 000 markan valtionavustuksen. nallisen rakennushankkeen toteuttamiseen ovat
13575: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoar- rajoitetut. Maamme ilmailuun liittyvää ainut-
13576: viossa olevan määrärahan lisäksi on yhdistys laatuista kalustoa ja esineistöä on kuitenkin
13577: saanut kuluvana vuonna museovirastolta sen edelleen suuressa määrin tuhoutumiselle alttii-
13578: jaettavana olevista avustusmäärärahoista na. Uuteen museoon tulisi nyt sijoitettavaksi
13579: 70 000 markkaa. Vantaan ja Espoon kaupun- paitsi yhdistyksen ja yksityisten omaisuutta,
13580: git ovat hankkeessa mukana vähäisemmin myös valtion omistamaa ainutlaatuista ilmai-
13581: osuuksin. lumme historiaan liittyvää materiaalia.
13582: Kaiken muun, 1 300 m2:n museorakennuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13583: sen, rahoituksen yhdistys joutuu hankkimaan taen,
13584: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin.
13585: Museohankkeen I rakennusvaiheen museo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13586: hallin kustannusarvio on 1 093 000 markkaa, 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13587: jonka rahoittamiseen yhdistys esitti valtion ku- 31.99.61 lisäyksenä 370 000 markkaa
13588: luvan vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumu-
13589: 620 000 markkaa, mistä se sai alussa maini- seon jatkoraboitukseen.
13590: tun 300 000 markkaa. .
13591: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13592:
13593: I.-C. Björklund
13594: 326 1980 vp.
13595:
13596: Raha-asia-aloite n:o 314.
13597:
13598:
13599:
13600:
13601: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten
13602: Keskusliiton toiminnan tukemiseen.
13603:
13604:
13605: E d u s k u n n a 11 e.
13606:
13607: Allekirjoittaneet ovat huolestuneina seuran- tavoin asuntopolitiikan eri yhteyksissä. Pää-
13608: neet maamme asuntopolitiikan ja erityisesti toiminta on kuitenkin vuokralla-asujien aseman
13609: vuokralla-asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. jatkuva seuraaminen ja pyrkimys vaikuttaa
13610: Erityisesti asumiskustannusten jatkuva kohoa- myönteisesti heidän asemaansa.
13611: minen tuottaa monille perheille kasvavia ta- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
13612: loudellisia uhrauksia. me kunnioittavasti,
13613: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden
13614: keskeisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13615: TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralaisyh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13616: distykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat jär- 26.99.54 (Valtionavustukset eräille
13617: jestöön. asuntoalan järjestöille) 70 000 markkaa
13618: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan
13619: on käytetty ja edelleen käytetään monin eri tukemiseen.
13620: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13621:
13622: Reino Breilin Mikko Rönnholm Jacob Söderman
13623: Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Tarja Halonen
13624: Matti Luttinen
13625: 1980 vp. 327
13626:
13627: Raha-asia-aloite n:o 315.
13628:
13629:
13630:
13631:
13632: Breilin: Määrär:ahan osoittamisesta valtion virastotalon perus-
13633: korjaamiseen Salossa.
13634:
13635:
13636: E d u s k u n n a 11 e.
13637:
13638: Valtion virastotalo Salossa on pitemmän ajan Edellä olevaan perusteluun viitaten olisikin
13639: ollut tarkoitus peruskorjata ja saneerata. Han- korjaustoimiin päästävä käsiksi pikaisesti. Eh-
13640: ke on toistuvasti viivästynyt ja talo nykyisessä dotan,
13641: kunnossaan haittaa työtehtävien joustavaa suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13642: rittamista puhumattakaan työntekijöiden työ- 1981 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
13643: ympäristöön kohdistuvista haitoista. Myös työ- markkaa valtion virastotalon peruskor-
13644: maaruokailu tulisi hoidetuksi, mikäli päästäi- jaustöiden aloittamiseksi Salossa.
13645: siin käsiksi peruskorjaustyöhön.
13646: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13647:
13648: Reino Breilin
13649: 328 1980 vp.
13650:
13651: Raha-asia-aloite n:o .316.
13652:
13653:
13654:
13655:
13656: Breilin: Määrärahan osoittamisesta Salon-Inkereen tieosuuden
13657: perusparantamisen suunnitteluun.
13658:
13659:
13660: E d u s k u n n a 11 e.
13661:
13662: Salon kaupungin ja Perttelin Inkereen väli- runsas perusliikenne ja sijoittuu tieosuuden pii-
13663: nen tieyhteys vaatii lähitulevaisuudessa perus- riin useita teollisuuslaitoksia, joiden työpaikka-
13664: parannusrakentamisen, johon seikkaan olisi vä- liikenne käy pääasiallisesti henkilöauto- ja pol-
13665: hin erin kiinnitettävä huomiota niin, että työt kupyöräliikenteellä. Myös asutus on erittäin
13666: saataisiin alkuun. runsas, jolloin erityisen vaara-alttiiksi joutuvat
13667: Kiireeliisin ellei suorastaan välttämätön toi- pienet koululapset, josta seikasta lasten van-
13668: menpide jo välittömästi on ko. tien kevyenlii- hemmat ovat suuresti huolissaan.
13669: kenteen väy Iän rakentaminen. Vaarallinen osuus Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan,
13670: on välillä Salon hautausmaa-Salan kaupungin
13671: raja. Aivan välittömästi olisi ryhdyttävä laati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13672: maan vähintäänkin kevyenliikenteen väylän 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
13673: suunnitelmia mainitulla vaarallisella tieosuu- markkaa Salon-Inkereen tieosuuden
13674: della. perusparannussuunnitelmien ja kevyen-
13675: Salon-Inkereen tieosuudella on suhteellisen liikenteen väylästön suunnittelutyöhön.
13676: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13677:
13678: Reino Breilin
13679: 1980 vp. 329
13680:
13681: Raha-asia-aloite n:o 317.
13682:
13683:
13684:
13685:
13686: Breilin: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden Strömman kana-
13687: va - Y1önky1ä rakentamiseen.
13688:
13689:
13690: Ed u s kun n a 11 e.
13691:
13692: Tieosuus Strömmao kanava-Perniön Ylön- Myös saaren stsamen liikenne on merkittävän
13693: kylä on erittäin mutkainen ja heikkokuntoinen. suuri ja sitä kasvattaa vielä runsas kesäasutus.
13694: Tieosan parantamisesta on kauan puhuttu ja Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan
13695: suunnitelmatkin ovat nyt lähes toteuttamiskun- kunnioittavasti,
13696: nossa.
13697: Tieosalla tapahtuva liikenne on raskaslii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13698: kennettä mitä suurimmassa määrin. Tämä nä- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13699: kökohta tulee esille, kun tarkastellaan Kemiön markan määrärahan tieosuuden Ström-
13700: saaressa sijaitsevan rautatehtaan liikennettä. man kanava - Ylönkylä rakentamiseksi.
13701:
13702: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13703:
13704: Reino Breilin
13705:
13706:
13707:
13708:
13709: 42 088000399}
13710: 330 1980 vp.
13711:
13712: Raha-asia-aloite n:o 318.
13713:
13714:
13715:
13716:
13717: Breilin: Määrärahan osoittamisesta ns. Elsa-radan maastotutki-
13718: musten loppuunsuorittamiseen.
13719:
13720:
13721: Ed u s kun n a 11 e.
13722:
13723: Ns. Elsa-ratahanke välille Salo-Espoo on jo si olisikin pikaisesti tehtävä paatos Elsa-rata-
13724: kauan aikaa ollut vireillä. Hankkeen kesken- hankkeen sijoittamisesta maastoon.
13725: etäisyys mm. sijainnin osalta haittaa suuresti Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan,
13726: erityisesti kuntien maa- ja kaavoitustointa. Mai-
13727: nittakoon, että Salon kaupungin on jo kaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13728: kertaa pitänyt päättää rakennuskiellon jatka- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
13729: misesta. Itsestään selvää on, että tämän suun- markan määrärahan VR:n käyttöön ns.
13730: taiset haitat koituvat myös tonttien ja maan- Elsa-radan lopulliseksi sijoittamiseksi
13731: omistajien haitaksi. peruskartastoon.
13732: Sanottujen haittojen pikaiseksi poistamisek-
13733: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13734:
13735: Reino Breilin
13736: 1980 vp. 331
13737:
13738: Raha-asia-aloite n:o 319.
13739:
13740:
13741:
13742:
13743: Breilin ym.: Määrärahan osoittamises,ta Invalidiliitto r.y:lle apu-
13744: välineiden hankkimiseen vaikeaV'ammaisille.
13745:
13746:
13747: Ed u s kun n a 11 e.
13748:
13749: Vaikeavammaisten henkilöiden selviytyminen useille vaikeavammaisille itsena1sen suoriutu-
13750: jokapäiväisistä toiminnoista vaatii heiltä jatku- misen kotona. Esim. automaattinen pesukone,
13751: vasti suuria ponnisteluja. Liikuntavamma vai- pölynimuri, pakastin yms. laitteet vähentävät
13752: keuttaa asioiden hoitamista esim. kaupoissa, ulkopuolisen avun tarvetta. Kodin koneista-
13753: postissa, pankeissa ja eri virastoissa. Asioiden misella voidaan lisätä vammaisen omatoimista
13754: hoitaminen niin kuin myös vapaa-ajanvietto selviytymistä ja jopa välttää epätarkoituksen-
13755: on mahdotonta ilman liikuntavälineitä. Yksin mukainen ja kallis laitoshoito. Invalidiliitto
13756: asuvilla liikunta- ja muilla vaikeavammaisilla r.y. on hankkinut vammaisten käyttöön inva-
13757: ei ole mahdollisuutta turvautua perheenjäsen- lidipyöriä ja invalidimopedeja, sekä lisäksi
13758: ten apuun, vaan heidän on selviydyttävä usein avustanut vammaisia tarpeellisten kodinkonei-
13759: aivan yksin jokapäiväisistä tehtävistä kotonaan. den hankinnoissa. Vapaaehtoista huoltotyötä
13760: Erityisen hankalaa on vaikeavammaisen esim. harjoittavan järjestön taloudelliset voimavarat
13761: pyörätuolia käyttävän suorittaa kodinhoitoon eivät kuitenkaan riitä edes välttämättömim-
13762: liittyviä tehtäviä. Perheenhuoltajana vammai- män tarpeen tyydyttämiseen, joten yhteiskun-
13763: nen kohtaa samat vaikeudet. nan tuki on tarpeen.
13764: Voimassa olevan invalidihuoltolain perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13765: teella voidaan vaikeasti liikuntavammaiselle nioittaen,
13766: henkilölle myöntää liikuntavälineiden kustan-
13767: nukset valtion varoista. lnvalidihuoltolain an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13768: taman tuen ulkopuolelle jää kuitenkin joukko 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
13769: invalideja, jotka päivittäin tarvitsevat käsikäyt- uudelle omalle momentille 100 000 mar-
13770: töisiä invalidipyöriä ja invalidimopedeja. Ko- kan määrärahan Invalidiliitto r.y:lle
13771: titaloustöitä helpottavat laitteet ja koneet ei- käytettäväksi invalidipyörien, invalidi-
13772: vät kuulu lainkaan voimassa olevan invalidi- mopedien sekä kodinkoneiden hankin-
13773: huoltolain piiriin. Kodinkoneet mahdollistavat taan vaikeavammaisille henkilöille.
13774: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13775:
13776: Reino Breilin Tellervo Koivisto
13777: Mikko Rönnholm Tarja Halonen
13778: 332 1980 vp.
13779:
13780: Raha-asia-aloite n:o .320.
13781:
13782:
13783:
13784:
13785: Breilin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pitäjänmäen
13786: työklinikan valtionapuun.
13787:
13788:
13789: E d u s k u n n a 11 e.
13790:
13791: Pitäjänmäen työklinikan valtionapua ollaan Eduskunnan myöntämä valtionapu on vuo-
13792: kaventamassa kolmanneksella sen sijaan, että desta 1976 ollut 600 0{)0 markkaa. Nyt budje-
13793: sitä olisi nostettu edes inflaatiokorjauksen ver- tissa on ehdotettu 400 000 markkaa. Laitok-
13794: ran. sen henkilökunta on aina ollut pienin mahdol-
13795: Vähennykseen on ilmeisesti johtanut HYKS:n linen ja järkevällä toimintatasolla. Supistamalla
13796: Mäntytien uusi epilepsiaa ja toispuolista hal- ei toimintaa enää voida jatkaa. Lopettaminen
13797: vausta poteville sekä muille neurologisille eri- merkitsisi n. 12 000 vuotuisen kokonaiskäynnin
13798: tyisryhmille avattu uusi yksikkö. On arveltu sijoittamista keskussairaalatasolle ja laitoksen
13799: tämän kattavan myös Pitäjänmäen työklinikan muun merkittävän sosiaalisen epilepsiatyön lop-
13800: toiminnan. pumista.
13801: Käytäntö on kuitenkin jo osoittanut, että Potilaskäynnit työklinikalla ovat pysyneet
13802: uusi yksikkö ei ole vähentänyt Pitäjänmäen vuosittain lähes saman suuruisina. Työvoima-
13803: työklinikan merkitystä eikä sen potilasmääriä. kustannukset nousevat vuosittain, joka kustan-
13804: Uusi yksikkö on sen sijaan mahdollistanut en- nus myös merkittävästi vaikuttaa koko laitok-
13805: tistä paremman yhteistyön HYKS:n neurolo- sen rahoitusmenoissa. On selvää, että kustan-
13806: gian klinikan kanssa ja auttanut keskittymistä nustason nousu muutenkin tuottaa taloudelli-
13807: kunkin omaan erityisalaan. sia vaikeuksia. Täten valtionavun vähentäminen
13808: Pitäjänmäen työklinikka on yli 10 vuotta tuottaa erittäin suuria ylimääräisiä vaikeuksia.
13809: sitten epilepsiaa poteville perustettu avohoidon Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
13810: neurologinen tutkimus-, hoito- ja kuntoutuslai- tamme kunnioittaen,
13811: tos. Potilaskäyntien kokonaismäärä on vuosit-
13812: tain ollut n. 12 000. Toiminnaltaan laitos si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13813: joittuu keskussairaala- ja terveyskeskustason 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
13814: väliin yhteistyössä näiden kanssa. Suoran poti- markkaa lisäyksenä Pitäjänmäen työkli-
13815: laskohtaisen toiminnan lisäksi laitos järjestää nikan toiminnan lisärahoitukseksi.
13816: Helsingin Epilepsiayhdistyksen kanssa myös
13817: työhönvalmennusta, pitkäaikaiskuntoutusta ja
13818: sopeutumisvalmennusta.
13819: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13820:
13821: Reino Breilin Mikko Rönnholm Pertti Salolainen
13822: 1980 vp. 333
13823:
13824: Raha-asia-aloite n:o 321.
13825:
13826:
13827:
13828:
13829: Bärlund ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta ympä-
13830: ristönsuojelun tutkimus- ja selvitystoimintaa varten.
13831:
13832:
13833: Ed u s kun n a 11 e.
13834:
13835: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon kimukseen tarkoitettujen määrärahojen lisäämi-
13836: on ehdotettu 900 000 markan määrärahaa si- sestä jo vuosien 1981 ja 1982 tulo- ja meno-
13837: säasiainministeriön ympäristön tutkimus- ja arvioesityksissä.
13838: selvitystoimintaan sekä 200 000 markan määrä- On ilmeistä, etteivät työryhmän yksimieliset
13839: rahaa luonnonsuojelua koskevaan maa- ja met- ehdotukset eikä valtioneuvoston periaatepäätös
13840: sätalousministeriön tutkimus- ja selvitystoimin- ole ehtineet vaikuttaa hallituksen tulo- ja me-
13841: taan. Määrärahat eivät riitä edes kaikkein kii- noarvioesitykseen asianmukaisella tavalla. Ym-
13842: reellisimpiin ja olennaisimpiin tutkimus- ja sel- päristöntutkimuksen edellytyksiä tulisi kuiten-
13843: vitystehtäviin. Ympäristöntutkimuksiin käyte- kin pikaisesti parantaa lisäämällä siihen tarkoi-
13844: tään vuosittain muissa Pohjoismaissa lähes kym- tettuja määrärahoja tuntuvasti. Parhaillaan vie-
13845: menen kertaa niin paljon varoja kuin Suo- tettävän ympäristövuoden merkeissä tulisi sa-
13846: messa. Ympäristönsuojeluviranomaisten tehtä- malla lääninhallituksille varata omia ympätis-
13847: vänä on jakaa ainakin osa näistä varoista, joten töntutkimusmäärärahoja, joiden avulla voitai-
13848: sisäasiainministeriötä ja maa- ja metsätalous- siin edistää ympäristöntutkimusta myös alueel-
13849: ministeriötä vastaavien keskushallinnon viran- lisella ja paikallisella tasolla.
13850: omaisten käytettävissä on muissa Pohjoismais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13851: sa useita kymmeniä kertoja enemmän määrä-
13852: rahoja kuin Suomessa. Antaessaan tulo- ja me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13853: noarvioesityksensä eduskunnalle hallitus luon- 1981 tulo- ja menoarvioon ympäristön-
13854: nehti sitä myönteiseksi mm. tutkimuksen ja tutkimuksen tehostamiseksi momentille
13855: ympäristönsuojelun kannalta. Y mpäristöntutki- 26.73.25 lisäyksenä 3 100 000 markkaa
13856: mus näyttää tästäkin huolimatta jälleen kerran ympäristöoikeutta, ilmansuojelua, jäte- .
13857: jääneen ilman tarpeellisia määrärahoja. huoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä, me-
13858: Sisäasiainministeriö asetti 21. 4. 1980 työ- luntorjuntaa, meriympäristön suojelua,
13859: ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdo- ympäristönsuojelun kansainvälistä yh-
13860: tus ympäristöntutkimuksen perusedellytysten teistyötä, ulkoilua ja luonnon muuta
13861: kehittämistä koskevaksi valtioneuvoston peri- virkistyskäyttöä ja muuta ympäristön-
13862: aatepäätökseksi. Työryhmä, jossa keskeiset ym- suojelun alaa koskevaa sisäasiai1tminis-
13863: päristöviranomaiset ja tutkimuslaitokset olivat teriön tutkimus- ja selvitystoimintaa
13864: edustettuina, luovutti yksimielisen mietintönsä varten; momentille 30.02.21 800 000
13865: 15. 5.1980. Työryhmä esitti mm., että sisä- markkaa luonnonsuojelua koskevaa maa-
13866: asiainministeriölle osoitettaisiin vuoden 1981 ja metsätalousministeriön tutkimus- ja
13867: tulo- ja menoarviossa 4 miljoonan markan selvitystoimintaa varten sekä momen-
13868: määräraha ja maa- ja metsätalousministeriölle tille 26.05.01 850 000 markkaa ympä-
13869: 1 miljoonan markan määräraha ympäristönsuo- ristönsuojelua koskevasta lääninhallitus-
13870: jelun tutkimus- ja selvitystoimintaan. Valtio- ten tutkimus- ja selvitystoiminnasta ai-
13871: neuvosto teki 11. 6. 1980 työryhmän mietin- heutuvia palkkausmenoja varten, siten,
13872: nön pohjalta periaatepäätöksen ympäristöntut- että momenttien 26.73.25 ja 30.02.21
13873: 334 Raha-asia-aloite n:o 321
13874:
13875:
13876: määrärahojen lisäyksestä enintään 30 käyttää myös palkkioluonteisiin menoi-
13877: prosenttia sekä momentin 26.05.01 li- hin ja tilapäisen työvoiman palkkaami-
13878: säyksestä enintään 70 prosenttia saadaan seen.
13879: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
13880:
13881: Kaj Bärlund Seppo Tikka Mikko Rönnholm
13882: Jacob Söderman Juhani Raudasoja Tarja Halonen
13883: Matti Puhakka Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee
13884: Olli Helminen Liisa Jaakonsaari Markus Aaltonen
13885: Matti Luuhien Pirkko Valtonen Jouko Skinnari
13886: Risto Tuominen Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
13887: Pekka Starast Helge Siren Mikko Elo
13888: Anna-Liisa Piipari Eino Grönholm Paula Eenilä
13889: 1980 vp. 335
13890:
13891: Raha-asia-aloite n:o 322.
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesna kuntien ympäristön-
13897: suojelun edistämiseen.
13898:
13899:
13900: E d u s k u n n a II e.
13901:
13902: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun to- ristönsuojelun lainsäädännön aikana. Viranhal-
13903: teuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, jolla tijoiden saaminen tehostaisi olennaisesti kun-
13904: tapahtuvasta toiminnasta paljolti riippuvat ym- nallishallinnon mahdollisuuksia ympäristönsuo-
13905: päristön tila ja sen kehittyminen maassa. Kun- jelussa ja lisäisi sen kykyä palvella asukkaita
13906: nallishallinnon mahdollisuuksien parantaminen ympäristöasioissa.
13907: myös ympäristönsuojelun alalla lisää myös kun- Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujärjes-
13908: tien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis- töjen tukeminen lisäisi taloudellisesti edullisella
13909: mahdollisuuksia heidän omaa elinympäristöään tavalla ympäristöasioiden tiedottamismahdolli-
13910: koskevien asioiden hoitoon. suuksia ja asukkaiden vaikuttamismahdolli-
13911: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä suuksia, joissa kulumassa oleva Ympäristövuosi
13912: on tähän mennessä laadittu ainoastaan muu- 80 on osoittanut olevan merkityksellisiä puut-
13913: tamissa maamme kunnissa. Vain tällaisten sel- teita.
13914: vitysten, joiden tulisi kattaa sekä alkuperäinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13915: luonto että rakennettu ympäristö, luonnon-
13916: varain suojelu ja ympäristön pilaantuminen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13917: perusteella on mahdollista edetä suunnitelmal- 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
13918: liseen ympäristön hyväksikäyttöön ja suojele- markkaa käytettäväksi avustukstin kun-
13919: miseen. nille niiden ympäristön tilan perurrel-
13920: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä vityksiin, kunnan ympäristönsuojelun
13921: sen suunnittelua ja yhteensovittamista koske- yleissuunnittelua ja -valvontaa sekä ym-
13922: via tehtäviä hoitavia viranhaltijoita on toistai- päristöasioiden yhteensovittamista hoi-
13923: seksi alle kymmenessä kunnassa. Tämän puut- tavien henkilöiden palkkaamiseen ja
13924: teen on todettu selvästi haitanneen kuntien paikallisten ympäristönsuojeluyhdistys-
13925: mahdollisuuksia edistää ympäristönsuojelua eri- ten tukemiseen.
13926: tyisesti nykyisen vielä kehittymättömän ympä-
13927: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13928:
13929: Kaj Bärlund Olli Helminen Pekka Starast
13930: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen Markus Aaltonen
13931: Matti Puhakka Matti Luttinen Jouko Skinnari
13932: Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm Kaisa Raatikainen
13933: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Mikko Elo
13934: Liisa Jaakonsaari Eino Grönholm Tellervo Koivisto
13935: Lea Savolainen Seppo Tikka Paula Eenilä
13936: Juhani Raudasoja Tarja Halonen Jacob Söderman
13937: Pirjo Ala-Kapee
13938: 336 1980 vp.
13939:
13940: Raha-asia-aloite n:o 323.
13941:
13942:
13943:
13944:
13945: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Stiftelsen Gamla Staden
13946: i Borgå - Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön tukemiseen.
13947:
13948:
13949: Ed u s kun n a 11 e.
13950:
13951: Porvoon vanha kaupunki muodostaa ainut- ulkorakennukset, kuten kuuluisat ranta-aitat,
13952: laatuisen yhtenäisen kulttuuriympäristön Suo- jäävät perusparannuskokeilussa vaille varoja.
13953: men oloissa. Jopa yli 200 vuotta vanha puu- Stiftelsen Gamla Staden i Borgå - Porvoon
13954: talomiljöö on erityisen arvokas, koska se on Vanhan Kaupungin Säätiö on 1970-luvun ajan
13955: yhtenäinen ja asuttu. Siksi sen säilyttämiseen suorittanut tärkeätä työtä entisöimis- ja kor-
13956: ja siihen kuuluvien rakennusten korjaamiseen jaust·Jiminnan tukemiseksi. Säätiö on muuta-
13957: on kiinnitettävä vakavaa huomiota myös valta- mana vuotena saanut käyttöönsä myös valtion
13958: kunnan tasolla. rahoitusta jaettavaksi edelleen lainoina kor-
13959: Vanhojen asuinkiinteistöjen korjaaminen on jaustöitä suorittaville kiinteistönomistajille.
13960: erittäin kallista. Useinkaan vanhoilla asukkailla Vuosina 1979 ja 1980 tällaista valtion rahoi-
13961: ei ole korjaustoimintaan taloudellisia edelly- tusta ei kuitenkaan ole saatu. Ottaen huo-
13962: tyksiä ilman merkittävää ulkopuolista tukea. mioon korjauskohteiden valtakunnallisenkin
13963: Porvoon vanhan kaupungin sisällyttäminen val- merkityksen sekä sen ettei perusparannusko-
13964: tion vanhojen kaupunkien peruskorjauskokei- keilu kata kaikkia tarvittavia korjaustoimen-
13965: luohjelmaan on tuomassa muassaan parannusta piteitä, tuntuu kohtuuttomalta, ettei valtio-
13966: tässä suhteessa. On kuitenkin olemassa huo- valta ole osoittanut ensi vuoden talousarvio-
13967: lestuttavia merkkejä siitä, että vanhan Porvoon ehdotuksenkaan puitteissa myötämielisyyttä sää-
13968: luonne korjaustoiminnan myötä on muuttu- tiön toimintaa kohtaan.
13969: massa. Yhä useampien talojen siirtyminen ul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13970: kopuolisille ei ole pelkästään myönteinen il-
13971: miö, koska se vaikuttaa kaupungin ilmeeseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13972: Perusparannuskokeilu antaa hyviä mahdolli- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
13973: suuksia laajentaa asuinrakennusten peruskor- mentille 29.94.50 150 000 markan
13974: jaamista vanhassa Porvoossa. Se ei kuitenkaan määrärahan Stiftelsen Gamla Staden i
13975: tuo lopullista ratkaisua vanhan kulttuurimaise- Borgå - Porvoon Vanhan Kaupungin
13976: man säilyttämispyrkimyksiin. Esimerkiksi ko- Säätiön työn tukemiseen.
13977: konaisuuden kannalta välttämättömät omat
13978: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13979:
13980: Kaj Bärlund Henrik Westerlund Kauko Tamminen
13981: Hannu Tapiola Reino Breilin Pertti Salolainen
13982: Matti Hakala Milclm Rönnholm 1.-C. Björklund
13983: Pertti Hietala
13984: 1980 rd. 337
13985:
13986: Finansmotion nr .324.
13987:
13988:
13989:
13990:
13991: Bärlund m. fl.: Om anvisande av anslag för tillsättande av en
13992: arbetsgrupp för utredande av elektrifiering av banavsnittet
13993: K yrkslätt-Karis.
13994:
13995:
13996: T i 11 R i k s d a g en.
13997:
13998: Det anslag om 20,6 miljoner mark som ingår heter att stärka befolkningsunderlag och ser-
13999: i budgetförslaget för nästa år innebär en gläd- vicen i de här kommunerna.
14000: jande satsning på grundförbättringen av ban- Veterligen har man på järnvägsstyrelsen rätt
14001: sträckan Kyrkslätt-Karis. Särskilt för dem nyligen undersökt lönsamheten av en elektrifie-
14002: som ser grundförbättringsarbetet som ett al- ring av nämnda bansträcka, men kommit till
14003: ternativ tili det beramade ELSA-projektet för- ett negativt slutresultat. Frågan är dock om en
14004: svarar den kraftiga investeringsökning som regionalt så viktig fråga kan begravas redan
14005: föreslås jämfört med årets anslag fullständigt efter en preliminär utredning på tjänstemanna-
14006: sin plats. nivå. Skäligt viktigt vore att utredningsarbetet
14007: Fastän grundförbättringsarbetena har hälsats i ett dylikt ärende företas i intimt samarbete
14008: med tillfredsställelse av de kommuner som be- med företrädare för områdets kommuner så
14009: rörs av projektet måste man dock tillstå att att alla faktorer som påverkar projektet på ett
14010: planerna för närvarande tili en del är halv- jämbördigt sätt tas i betraktande.
14011: dana. Grundförbättringsplanerna innefattar Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
14012: nämligen inte en elektrifiering av bansträckan, vi,
14013: vilket områdets kommuner framställt önskemål
14014: om. att Riksdagen i stats/örslaget för år
14015: En elektrifiering av bansträckan Kyrkslätt- 1981 på moment 31.80.01 måtte intaga
14016: Karis skulle på ett avgörande sätt öka förut- ett tilläggsanslag om 200 000 mark för
14017: sättningarna för loka! persontrafik. Det skulle tillsättande av en arbetsgrupp med re.
14018: innebära klart förbättrade möjligheter särskilt presentanter för trafikministeriet, järn-
14019: för Sjundeå, Ingå och Karis kommuner att vägsstyrelsen samt Sjundeå, lngå och
14020: stärka sin utveckling och bygga ut sina trafik- Karis kommuner för att allsidigt utreda
14021: förbindelser tili huvudstadsregionen och sins- lönsamheten och tidtabellen för en
14022: emellan. Såsom erfarenheter från andra dylika elektrifiering av järnvägsavsnittet
14023: banprojekt visar skulle detta ge nya möjlig- Kyrkslätt-Karis.
14024: Helsingfors den 30 september 1980.
14025:
14026: Kaj Bärlund Elisabeth Rehn Jacob Söderman
14027:
14028:
14029:
14030:
14031: 43 088000399]
14032: 338 1980 vp.
14033:
14034: Raha-asia-aloite n:o 324. Suomennos.
14035:
14036:
14037:
14038:
14039: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen-Kar-
14040: jaan rataosuuden sähköistämistä selvittävän työryhmän aset-
14041: tamiseen.
14042:
14043:
14044: E d u s k u n n a 11 e.
14045:
14046: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon sisältyvä Rautatiehallituksessa on tiettävästi aivan äs-
14047: 20,6 miljoonan markan määräraha merkitsee kettäin tutkittu edellä mainitun rataosan säh-
14048: ilahduttavaa panosta Kirkkonummen-Karjaan köistämisen kannattavuutta, mutta tultu kieltei-
14049: välisen rataosuuden perusparantamiseksi. Eten- seen tulokseen. Kyse on kuitenkin siitä, voi-
14050: kin niiden mielestä, jotka pitävät perusparan- daanko alueen kannalta näin tärkeä kysymys
14051: nustyötä suunnitellun ELSA-projektin vaihto- haudata jo alustavan virkamiestasolla tapahtu-
14052: ehtona, investoinnin tuntuva lisäys kuluvan neen tutkimuksen jälkeen. Kohtuullisen tär-
14053: vuoden määrärahaan verrattuna puolustaa täy- keätä olisi, että tällaisen asian selvittelytyö
14054: sin paikkaansa. suoritettaisiin läheisessä yhteistyössä alueen
14055: Vaikka ne kunnat, joita projekti koskee, kuntien edustajien kanssa, jotta kaikki projek-
14056: ovat olleet siihen tyytyväisiä, on kuitenkin to- tiin va1kuttavat tekijät voitaisiin ottaa tasa-
14057: dettava, että suunnitelmat ovat eräiltä osin veroisesti huomioon.
14058: jääneet puolitiehen. Perusparannussuunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14059: eivät nimittäin sisällä rataosan sähköistämistä, nioittavasti,
14060: mistä alueen kunnat ovat esittäneet toivomuk-
14061: sensa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14062: Kirkkonummen-Karjaan rataosan sähköistä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14063: minen lisäisi ratkaisevasti paikallisen henkilö- 31.80.01 lisäyksenä 200 000 markkaa
14064: liikenteen edellytyksiä. Se merkitsisi etenkin työryhmän asettamiseksi, johon kuului-
14065: Siuntion, Inkoon ja Karjaan kuntien kannalta si liikenneministeriön, rautatiehallituk-
14066: parempia mahdollisuuksia vahvistaa kehitty- sen sekä Siuntion, Inkoon ja Karjaan
14067: mistään ja laajentaa liikenneyhteyksiä pääkau- kuntien edustajia, selvittämään perus-
14068: pungin alueelle ja keskenään. Kuten koke- teellisesti Kirkkonummen - Karjaan ra·
14069: mukset muista samankaltaisista rataprojekteista taasuuden sähköistämisen kannattavuut-
14070: osoittavat, tämä tekisi mahdolliseksi väestö· ta ja aikataulua.
14071: pohjan ja palvelujen vahvistamisen näissä kun-
14072: nissa.
14073: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14074:
14075: Kaj Bärlund Elisabeth Rehn Jacob Söderman
14076: 1980 vp. 339
14077:
14078: Raha-asia-aloite n:o 325.
14079:
14080:
14081:
14082: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta Loviisan sataman kehittä-
14083: mistä selvittävää 'toimikuntaa varten.
14084:
14085: Ed u s kun n a 11 e.
14086:
14087: Loviisan seudun ja er1ty1sesti Loviisan kau- varoja satamarakenteiden ja -rakennusten uusi-
14088: pungin tuleva kehitys riippuu hyvin paljon siitä miseen ja laajentamiseen.
14089: miten Loviisan sataman toimintaa voidaan pi- Pidemmällä tähtäyksellä on todennäköistä,
14090: temmällä tähtäyksellä kehittää ja laajentaa. Lo- että Loviisan satama menestyy ainoastaan eri-
14091: viisan sataman kaltaisten pienten satamien ase- koistumisen ja uusien kuljetusmenetelmien ja
14092: ma on 80-luvulla vaakalaudalla mikäli liiken- -järjestelyjen turvin. Suunnitteilla olevan Heli-
14093: teen keskittämistä suuriin satamiin jatketaan rautatien hyödyntämistä Loviisan sataman ke-
14094: esimerkiksi satamaliiton esittämien ajatusten hittämiseksi tulisi selvittää mahdollisimman hy-
14095: pohjalta. vissä ajoin. Edelleen olisi selvitettävä miten
14096: Loviisan sataman merkitys itäisen Uuden- Neuvostoliiton kanssa olisi neuvotelravissa riit-
14097: maan satamana on myös suuri. Siitä huolimatta, tävän pitkäaikaiset sopimukset kauttakulkulii-
14098: että Neste Oy:n Sköldvikin satama suuren raa- kenteen kehittämisestä. Tällöin olisi tärkeätä
14099: kaöljyn tuontinsa ansiosta on keskeinen satama- antaa Loviisan satamalle sille luonnostaan kuu-
14100: laitos eräällä erityisalalla, tuntuu selvältä, ettei luvia tehtäviä kauttakulkuliikenteen hoitajana.
14101: Loviisan satama Itä-Uudenmaan yleissatamana Kaiken kaikkiaan Loviisan sataman, ja osal-
14102: saa kilpailijaa itselleen. Siksi koko itäisen taan sen myötä koko Loviisan kaupungin, kehi-
14103: Uudenmaan kannalta on tärkeätä, että Lovii- tys riippuu keskeisesti valtiovallan eri tahoilla
14104: san sataman tulevaisuus turvataan. suorittamista toimenpiteistä, joihin paikalliselta
14105: Hallituksen ensi vuotta koskevaan talousar- taholta on varsin vähän vaikuttamismahdolli-
14106: vioehdotukseen ei ole sisällytetty määrärahoja suuksia. Nämä päätökset ovat osin hyvin kauas-
14107: hankkeisiin, jotka olisivat omiaan turvaamaan kantoisia ja siksi olisi kohtuullista, että niiden
14108: Loviisan sataman toimintaa. Tämä seikka on muodostamaan kokonaisuuteen voitaisiin ottaa
14109: erityisen valitettava siksi, että hyvin alkanut kantaa myös paikallisesti. Tästä syystä olisikin
14110: transitoliikenne Neuvostoliittoon on joutunut välttämätöntä, että valtiovallan edustajista ja
14111: Loviisan osalta uuteen valoon Valtionrautatei- Loviisan kaupungin, sekä mahdollisesti eräiden
14112: den otettua käyttöön transitoliikenteen paljous- ympäristökuntien edustajista muodostettaisiin
14113: alennuksia, jotka sortavat pieniä kauttakulku- toimikunta, joka kokonaisvaltaisesti selvittäisi
14114: liikenteessä mukana olevia satamia. niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan lyhyellä ja
14115: Lähivuosien aikana Loviisan satamatoiminta pitkällä tähtäyksellä Loviisan sataman toiminta-
14116: kaipaa useita merkittäviä tuki-investointeja. edellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.
14117: Ehkä ensimmäisellä sijalla on Loviisan-Lah· Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
14118: den rautatien kiskotuksen vahvistaminen, joka
14119: on viivästynyt kohtuuttomasti. Lyhyellä täh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14120: täyksellä tahtitariffien tasaamisjärjestelmän den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
14121: luominen olisi välttämätön heikon kiskotuksen markan lisämäärärahan valtiovallan ja
14122: aiheuttamien haittojen tasaamiseksi. Hyvin kii- Loviisan seudun kuntien edustajista ko-
14123: reellisenä toimenpiteenä on myös pidettävä sa- koonpantavan toimikunnan nimeämisek-
14124: taman sisääntuloväylän ruoppaamista: tällä het- si selvittämään, millaisia toimenpiteitä ja
14125: kellä väylä on vaarallisen kapea ja matala. Lä- sijoituksia tarvitaan Loviisan sataman
14126: hivuosina on ilmeisesti myös sijoitettava lisä- toiminnan varmistamiseksi ja kehittämi-
14127: seksi edelleen.
14128: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14129:
14130: Kaj Bärlund
14131: 340 1980 vp.
14132:
14133: Raha-asia-aloite n:o 326.
14134:
14135:
14136:
14137:
14138: Bärlund ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitok-
14139: sen eräiden virkojen perustamiseen.
14140:
14141:
14142: E d u s k u n n a 11 e.
14143:
14144: Posti- ja lennätinlaitoksen postitoimen pii- joille yhdenmukaisuuden vuoksi pitäisi saada
14145: rissä on tällä hetkellä päätoimisesti työsken- omat toimensa. Vastaavasti voitaisiin lakkaut-
14146: televiä postimaksukoneiden valvojia, joiden taa kolme peruspalkkaista postimiehen esimie-
14147: tehtäviin kuuluu mm. postimaksukoneilla lei- hen 3 1. (V 18) tointa ja neljä peruspalkkaista
14148: mattujen lähetysten tuloutusten seuranta, pos- ylipostimiehen yp. (V 13) tointa, jolloin ao.
14149: timaksukoneiden ja leimaverokoneiden tarkas- momentin lisäkustannukseksi tulisi vain alla
14150: tustoiminta sekä yhteydenpito asiakkaisiin. mainittu lisämääräraha.
14151: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvion Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14152: yhteydessä perustettiin yhteensä 12 peruspalk-
14153: kaista postimaksukoneiden valvojan tointa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14154: näissä tehtävissä päätoimisesti toimivien henki- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
14155: löiden palkkaamiseksi, jolloin vastaavasti lak- mentille 31.94.01 lisäyksenä 22 752
14156: kautettiin 12 eritasoista postimieskunnan vir- markkaa seitsemän peruspalkkaisen pos-
14157: kaa. Postitoimen linjahallinnon alaisuudessa timaksukoneiden valvojan (V 18) toi-
14158: työskentelee edellä mainittujen lisäksi muita- men perustamiseksi.
14159: kin päätoimisia valvojia kaikkiaan seitsemän,
14160: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14161:
14162: Kaj Bärlund Mikko Rönnholm Matti Luttinen
14163: Liisa Jaakonsaari Jacob Söderman Juhani Raudasoja
14164: Olli Helminen Pertti Hietala Jermu Laine
14165: Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen
14166: 1980 rd. 341
14167:
14168: Finansmotion nr 327.
14169:
14170:
14171:
14172:
14173: Bärlund: Om anvisande av anslag för byggande av ett ltelehus
14174: i Borgå.
14175:
14176:
14177: T i 11 R i k s d a g e n.
14178:
14179: Under senare hälften av 1970-talet har be- förefaller hela projektets förverkligande än en
14180: hovet av ett nytt och tidsenligt telehus i Borgå gång vara höljt i dunkel.
14181: blivit allt mer brännande. Behovet har ocks9 Det avgörande felet i inställningen tili byg-
14182: erkännts av expertmyndigheterna, närmast gandet av Borgå telehus står igen att finna
14183: post- och telegrafverket, men tili dags dato i bedömningen att det aktuella bygget är ett
14184: har inte byggnadsarbetena kommit igång. Or- slags "restprojekt", som förverkligas i den
14185: saken står att finna i det snedvridna regional- mån konjunkturerna tiliåter och statens pen-
14186: politiska tänkande, som under bättre konjunk- ningpung det medger. Det riktiga vore att se
14187: turer orättvist drabbar utbyggnaden av den efter behovet av en byggsatsning och då kun-
14188: offentliga servicen i södra Finland. de knappast någon förneka att projektet är
14189: Telehuset i Borgå skulle tjäna en hei rad brådskande.
14190: nödvändiga behov. De sociala utrymmena för I den mån det anslag som reserverats i årets
14191: personalen är i dag under all kritik. Inga budget böriar användas nästa höst, vilket som
14192: ordentliga utrymmen för personalbespisning sagt förefaller mycket osäkert i dagens läge,
14193: finns. Servicen tili kunder försämras av act är det hursomhelst säkert att anslaget på
14194: verksamheterna är splittrade på många punk- grund av inflationsutvecklingen kommer att
14195: ter och utförs i otidsenliga utrymmen. visa sig alltför litet. Det betyder i vilket
14196: I budgeten för innevarande år intogs ett fall som helst att bygget inte kan slutföras
14197: anslag om 4,55 miljoner för att äntligen upp- nästa år med nuvarande anslag.
14198: föra det länge planerade och utlovade tele- Hänvisande tili ovanstående motiveringar
14199: huset för Borgå-nejden. De som trodde att föreslår undertecknad,
14200: projektet nu slutligen skulle gå mot sitt för-
14201: verkligande fick en kalldusch, då regeringen att Riksdagen i statsförslaget för år
14202: i maj beslöt skjuta upp byggstarten för pro-· 1981 på moment 31.94.74 måtte inta
14203: jektet tili åtminstone nästa år. För närvarande ett anslag om 5 000 000 mark för byg-
14204: gande av ett nytt telehus i Borgå.
14205: Helsingfors den 30 september 1980.
14206:
14207: Kaj Bädund
14208: 342 1980 vp.
14209:
14210: Raha-asia-aloite n:o 327. Suomennos.
14211:
14212:
14213:
14214:
14215: Bärlund: Määrärahan osoittamisesta teletalon rakentamiseen Por-
14216: vooseen.
14217:
14218:
14219: Ed u s kun n a 11 e.
14220:
14221: 1970-luvun jälkipuoliskolla on uuden ja ajan- Ratkaiseva asennevirhe Porvoon teletalon
14222: mukaisen teletalon rakentamisen tarve Porvoo- rakentamisen suhteen taas on löydettävissä sii-
14223: seen tullut yhä polttavammaksi. Tämän tar- tä, että kyseistä rakennustyötä pidetään erään-
14224: peen ovat asiantuntijaviranomaiset, lähinnä pos- laisena "jäämäprojektina", joka toteutetaan si-
14225: ti- ja lennätinlaitos myöntäneet, mutta tähän käli kuin suhdanteet sen sallivat ja valtion
14226: päivään mennessä ei rakennustöitä ole saatu rahapussi antaa periksi. Olisi oikein tutkia ra-
14227: käyntiin. Syynä tähän on vinoutunut aluepo- kentamisen tarpeellisuutta ja tällöin tuskin
14228: liittinen ajattelu, joka hyvien suhdanteiden kukaan voisi kieltää, etteikö projekti ole kii-
14229: vallitessa epäoikeudenmukaisesti ehkäisee Ete- reellinen.
14230: lä-Suomen julkisten palvelujen kehittämistä. Sikäli kuin kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
14231: Porvoon teletalo palvelisi erinäisiä välttä- vioon varattua määrärahaa aletaan käyttää ensi
14232: mättömiä tarpeita. Henkilökunnan sosiaaliset syksynä, mikä kuten sanottu näyttää näillä
14233: tilat ovat tällä hetkellä kaiken arvostelun ala- näkymillä varsin epävarmalta, on joka tapauk-
14234: puolella. Henkilökunnalla ei ole mitään kun- sessa varmaa, että määräraha inflaation kehit-
14235: nollisia tiloja ruokailua varten. Asiakaspalvelu tymisen takia tulee osoittautumaan aivan liian
14236: heikkenee, koska toiminnat tapahtuvat hajal- pieneksi. Joka tapauksessa tämä merkitsee sitä,
14237: laan monissa eri pisteissä ja epäajanmukaisissa että rakentamista ei voida suorittaa loppuun
14238: tiloissa. ensi vuonna nykyisen määrärahan turvin.
14239: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon otet- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
14240: tiin 4,55 miljoonan markan määräraha, jotta nioittaen,
14241: vihdoin voitaisiin rakentaa kauan suunniteltu
14242: ja luvattu Porvoon seudun teletalo. Kylmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14243: suihkun saivat ne, jotka uskoivat projektin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14244: nyt vihdoin toteutuvan hallituksen päätettyä 31.94.74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14245: toukokuussa projektin rakentamisen aloittami- Porvoon uuden teletalon rakentamista
14246: sen lykkäämisestä ainakin ensi vuoteen. Tällä varten.
14247: hetkellä näyttää koko projektin toteuttaminen
14248: taas kerran olevan hämärän peitossa.
14249: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14250:
14251: Kaj Bärlund
14252: 1980 vp. 343
14253:
14254: Raha-asia-aloite n:o 328.
14255:
14256:
14257:
14258:
14259: Eenilä ym.: Ko:rotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
14260: korjauksiin.
14261:
14262:
14263: E d u s k u n n a II e.
14264:
14265: Vuonna 1978 osoitettiin valtion tulo- ja korjausmääräraha vuoden 1979 tulo- ja meno-
14266: menoarviossa ensimmäistä kertaa määräraha arviossa enää vain siten, että samalla varat-
14267: työväentalojen korjaukseen. Aloite työväentalo- tiin myös nuorisoseurantaloja varten vastaava
14268: jen korjaamiseksi lähti liikkeelle siitä, että työ- summa. Tilanne muodostui suorastaan omalaa-
14269: väenkulttuuri oli täysin laiminlyöty osakult- tuiseksi, kun vuoden 1980 tulo- ja menoarvios-
14270: tuuri maassamme. Vaikka se edustaa kansam- sa nuorisoseurantalojen korjaamiseen osoitet-
14271: me enemmistöä, on museolaitoksemme sen tiinkin jo yhtä paljon varoja kuin työväentalojen
14272: miltei täydellisesti laiminlyönyt niin esineistön korjaamiseen eli 700 000 mk kumpaiseenkin
14273: tallentamisen kuin tutkimus- ja näyttelytoimin- tarkoitukseen. Hallituksen budjettiesityksessä
14274: nankin osalta ja keskittynyt yksinomaan talon- 1981 suhde on sama. Määräraha ei menekään
14275: poikais-, pappila-, säätyläis- ja saamelaiskulttuu- siis enää välttämättömään tarpeeseen eikä sillä
14276: rien vaalimiseen. Kun vuosisadan alkupuolella lainkaan paranneta tähän asti tyystin laimin-
14277: rakennetut työväentalot yleisesti vaativat mel- lyödyn työväenkulttuurin asemaa talonpoikais-
14278: ko täydellistä peruskorjausta ja koska ne ovat kulttuuriin verrattuna.
14279: kulttuurihistoriallisesti arvokkaita järjestäyty· Jotta epäsuhta työväenkulttuurin ja talon-
14280: neen suomalaisen työväenliikkeen eläviä "muis- poikaiskulttuurin määrärahojen välillä ei tä-
14281: tomerkkejä", joiden käyttötarvekin yhä vielä mänkin määrärahan johdosta edelleenkin kas-
14282: on ilmeinen, olisi ollut vähintäänkin oikeus vaisi, vaikka tarkoitus alun alkaenkin oli juuri
14283: ja kohtuus, että valtion varoin olisi voitu ryh- päinvastainen, ja jotta kulttuurihistoriallisesti
14284: tyä korjaamaan niitä käyttökelpoisiksi. Onhan arvokkaita työväentaloja voitaisiin säilyttää,
14285: meillä osoitettu varoja kotiseutumuseoiden pe· ehdotamme kunnioittaen,
14286: rustamiseen ja niiden rakennusten sekä van-
14287: hojen pappiJoiden ja lukuisien kartanoiden säi- että Eduskunta ottaisi tJaltion vuoden
14288: lyttämiseen niiden kulttuurihistoriallisen mer- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14289: kityksen vuoksi. 29.99.51 lisäyksenä 750 000 markkaa
14290: Työväentaloille saatiin kuitenkin osoitettua työväentalojen korjauksiin.
14291: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14292:
14293: Paula Eenilä Pertti Hietala Aulis Juvela
14294: Arvo Salo Markus Aaltonen Mikko Ekorre
14295: Maija Rajantie Pirjo Ala-Kapee Helvi Niskanen
14296: Juhani Surakka Matti Luttinen Anna-Liisa Hyvönen
14297: Aimo Ajo Jermu Laine Jouko Skinnari
14298: Reino Breilin Kaj Bärlund Heli Astala
14299: Mikko Rönnholm Lauha Männistö Marjatta Mattsson
14300: Matti Puhakka Sakari Knuuttila Eino Grönholm
14301: Kaarina Suonio Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
14302: Pekka Starast Mikko Elo Tellervo Koivisto
14303: Olli Helminen Ensio Laine Pentti Lahti-Nuuttila
14304: 344 1980 vp.
14305:
14306: Raha-asia-aloite n:o 329.
14307:
14308:
14309:
14310:
14311: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ·työväenkulttuurin tutki-
14312: muslaitoksen perustamisen suunnitteluun.
14313:
14314:
14315: E d u s kun n a 11 e.
14316:
14317: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhteydes- kypäivänä enemmistön kulttuuri, ei sen tutki-
14318: sä ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset. Näis- musta voida enää jättää muutaman harvan
14319: sä tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria, asiasta kiinnostuneen tutkijan selvitettäväksi.
14320: joka perinteellisesti ymmärretään talonpoikais- Tämä ei ole mahdollista taloudellisesti eikä tut-
14321: kulttuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitoksista ovat kijaresurssit huomioonottaen. Ainoa keino
14322: tutkimusohjelmissaan ottaneet huomioon myös asian ratkaisemiseksi on erityisen työväenkult-
14323: säätyläis- ja pappilakulttuurin. Sen sijaan viime tuuria tutkivan ja selvittelevän tutkimuslaitok·
14324: vuosisadan jälkipuoliskolla alkanut yhteiskun- sen perustaminen.
14325: nallinen ja teollinen muutos on saanut vähän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14326: huomiota osakseen kulttuuritutkimuksessa. Käy- nioittaen,
14327: tännössä tämä on merkinnyt sitä, että teolli-
14328: suustyöväestön henkinen ja aineellinen kulttuu- että Eduskunta ottaisi 1Jaltion vuoden
14329: ri on selvittämättä. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
14330: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laa- markkaa työväenkulttuurin tutkimuslai·
14331: jan yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, ny- toksen perustamisen suunnitteluun.
14332: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14333:
14334: Paula Eenilä Olli Helminen Matti Luttinen
14335: Maija Rajantie Pertti Hietala Juhani Raudasoja
14336: Arvo Salo Peter Muurman Jermu Laine
14337: Aimo Ajo Marjatta Mattsson Lauha Männistö
14338: Juhani Surakka Jouko Skinnari Sakari Knuuttila
14339: · Reino Breilin Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
14340: Mikko Rönnholm Eino Grönholm Mikko Elo
14341: Matti ~uhakka Tellervo Koivisto Ensio Laine
14342: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Aulis Juvela
14343: Ulla-Leena Alppi Markus Aaltonen Helvi Niskanen
14344: Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Hyvönen
14345: 1980 vp. 345
14346:
14347: Raha-asia-aloite n:o 330.
14348:
14349:
14350:
14351:
14352: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakontor-
14353: juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
14354:
14355:
14356: E d u s k u n n a 11 e.
14357:
14358: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
14359: nen on saanut ankaraa vastustmta paikallisilta kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
14360: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
14361: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
14362: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- jen vaaraa ilmenisi.
14363: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14364: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen nioittavasti,
14365: vaarallisuudesta. Viime aikana on jopa paljas-
14366: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14367: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14368: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14369: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
14370: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä juntaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin
14371: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. alueella.
14372: Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
14373: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14374:
14375: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen Sauli Hautala
14376: Reino Breilin Ensio Laine Ilkka Kanerva
14377: Mikko Rönnholm Heli Astala Pekka Vennamo
14378:
14379:
14380:
14381:
14382: 44 088000399}
14383: 346 1980 vp.
14384:
14385: Raha-asia-aloite n:o 331.
14386:
14387:
14388:
14389:
14390: Eeni1ä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
14391: rakentamiseen väleille Kaarina-Houtskär ja Kustavi-Turku.
14392:
14393:
14394: E d u s kun n a 11 e.
14395:
14396: Pyöräilyn suosio on viime vuosina jatkuvasti vaaratekijä, että saaristotieltä kannattaa pysyä
14397: kasvanut. Näin siltä huolimatta, että kevyen pyormensä poissa. Kuitenkin saaristoluonto
14398: liikenteen väyliä on toistaiseksi harvassa, ja houkuttelee kansalaisia kesänviettoon, niitäkin,
14399: siellä, mistä ne puuttuvat, ainoastaan innok- joilla ei ole omaa mökkiä siellä. Matkailun
14400: kaimmat ja uhkarohkeimmat pyöräilijät uskal- kehittämisen kannaltakin kevyen liikenteen
14401: tautuvat tien päälle. Pyöräilyn suosio terveelli- ·väylien rakentaminen saaristoon olisi tärkeätä.
14402: senä ja huokeana matkustusmuotona tulee kui- Samalla tulisi luonnollisesti kehittää myös saa-
14403: tenkin energian hinnan tulevaisuudessakin riston leirialueita.
14404: mitä todennäköisimmin noustessa huomatta- Jotta saaristo avautuisi kaikelle kansalle
14405: valla vauhdilla kasvamaan sen mukana. kesämatkailukohteiden parhaimpiin kuuluvana,
14406: Siksi pyöräilyn kehittymiselle niin työmat- ja jotta kotimaanmatkailua voitaisiin kansan-
14407: kailun kuin kesäisen perhematkailun, "kansan- matkailun muodossa kehittää, ehdotamme kun-
14408: matkailun" mahdollistavana on luotava edelly- nioittaen,
14409: tykset. Pyöräilyn vaarat on pohtettava raken-
14410: tamalla riittävästi kevyen liikenteen väyliä. - että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14411: Erityisesti kesämatkailukohteena Turun saaris- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
14412: to on suosittu. Pyörällä sinne ei kuitenkaan markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
14413: nykyisellään pääse. Näin voidaan sanoa, sillä kentamiseksi Turun saaristoon väleille
14414: jatkuvat autojonot kapealla -;aaristotiellä ja Kaarina-Houtskär ja Kustavi-Turku.
14415: kilpa-ajo losseille on pyöräilijöille niin suuri
14416: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14417:
14418: Paula Eenilä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heli Astala
14419: Mikko Elo Mikko Rönnholm Sauli Hautala
14420: Matti Pelttari Lauri Palmunen Ilkka Kanerva
14421: Anna-Liisa Jokinen Pirkko Valtonen Pekka Vennamo
14422: Juhani Raudasoja Ensio Laine Tapio Holvitie
14423: Aulis Juvela
14424: 1980 vp. 347
14425:
14426: Raha-asia-aloite n:o 332.
14427:
14428:
14429:
14430:
14431: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetusalan työsuojelu-
14432: tarkastajan viran perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelu-
14433: piiriin.
14434:
14435:
14436: E d u s k u n n a 11 e.
14437:
14438: Autoliikenne muodostaa muusta elinkeinO- suojelupiireihin, joissa ei vielä ole kuljetusalan
14439: toiminnasta selvästi poikkeavan toiminta-alan, työsuojelutarkastajan virkaa, tulisi sellainen
14440: jolla työsuojelun ja liikenneturvallisuuden kan· mitä pikimmin perustaa.
14441: nalta on merkittävä yhteiskunnallinen vastuu- Turun ja Porin työsuojelupiirissä on voi·
14442: alue. makkaan ulkomaanliikenteen johdosta yhteensä
14443: Kuljetusalalle on eduskunnan päätöksellä eniten eli 365 kappaletta sellaisia kuljetusalan
14444: säädetty omat työaikaa koskevat lait, joissa työpaikkoja, jotka kuuluvat valtion työsuojelu-
14445: määrätään alalla toimivien pisimmät työajat, viranomaisten tarkastettaviksi, mutta kuljetus-
14446: samoin kuin lepoajat. - Alalla on myös kan- alan työsuojelutarkastajan virka sieltä kuiten-
14447: sainvälisiä määräyksiä. Työaikalain noudatta- kin puuttuu. Turun ja Porin työsuojelupiiri
14448: misen valvonta maantieliikenteessä on kuiten- vaatisikin ensimmäiseksi tällaisen viran.
14449: kin puutteellinen, koska tarkast::tjia on aivan Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
14450: liian vähän. nioittaen,
14451: Valtioneuvoston asettama kuljetusalan tyÖ·
14452: suojeluneuvottelukunta onkin yksimielisesti to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14453: dennut tarkastajien virkojen perustamisen tar· 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14454: peellisuuden. Alan työntekijäjärjestö, Auto- ja 33.03.01 lisäyksenä 40 000 markkaa
14455: Kuljetusalan Työntekijäliitto r .y. on usemman kuljetusalan työsuojelutarkastajan viran
14456: vuoden ajan myös esityksillään vaatinut tar- (V 22) perustamiseksi Turun ja Porin
14457: kastajien virkojen perustamista. Kaikkiin työ- työsuojelupiiriin.
14458: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14459:
14460: Paula Eenilä Mikko Elo Aulis Juvela
14461: Reino Breilin Pirkko Valtonen Heli Astala
14462: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen Pekka Vennamo
14463: Ensio Laine
14464: 348 1980 vp.
14465:
14466: Raha-asia-aloite n:o .3.3.3.
14467:
14468:
14469:
14470:
14471: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta monivam-
14472: maisten työhönsijoittamiseen.
14473:
14474:
14475: E d u s k u n n a 11 e.
14476:
14477: Työrajoitteisten henkilöiden asema työmark- erittäin sopiviksi ja päteviksi, ovat automaation
14478: kinoilla on viime vuosina vaikeutunut. Työ- edetessä poistuneet.
14479: rajoitteisia työnhakijoita on työnvälityksessä Työnantajat ovat suhtautuneet liian ennak-
14480: tällä hetkellä noin 15 000. Tästä määrästä on koluuloisesti heidän työhönsä vaikka he en-
14481: voitu sijoittaa työhön noin .3 200. Myös äs- nakkoluulottomilla työnantajilla ovat esim. eri-
14482: kettäin jätetyssä työllisyyslakikomitean mietin- laisissa vaihetöissä osoittautuneet erinomaisiksi
14483: nössä todettiin, että työrajoitteisten aseman työntekijöiksi. Monivammaiset aistivammaiset
14484: parantaminen on eräs lähivuosien tärkeimpiä ovat jääneet myös suojatyöpaikkojen ulkopuo-
14485: työvoimapoliittisia tehtäviämme. Sen vuoksi lelle. Näistä syistä vuoden 1981 tulo- ja meno-
14486: tarkoitukseen olisi osoitettava lisää määrä- arvioon tarvittaisiin lisää määrärahoja työrajoit·
14487: rahoja. teisten työhönsijoittamiseen, millä työllistettäi-
14488: Myös työrajoitteisten sisällä on eroja työhön- siin erityisesti monivammaisia.
14489: sijoitusmahdollisuuksissa. Kenties vaikeimmas- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14490: sa asemassa ovat viime vuosien kokemuksen
14491: perusteella olleet monivammaiset aistivammai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14492: set. Heidän kohdaltaan on käytäntö osoittau- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14493: tunut sellaiseksi, että heitä on ollut erittäin 34.30.62 (Työrajoitteisten työhön sijoit-
14494: vaikea sijoittaa sellaiseenkaan työhön, johon taminen) lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14495: heillä on tarpeellinen koulutus ja valmentautu- erityisesti monivammaisten työhönsijoit-
14496: minen. Osittain työt, joihin heidät on havaittu tamista varten.
14497: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
14498:
14499: Paula Eenilä Olli Helminen Lea Savolainen
14500: Eino Grönholm Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari
14501: 1980 vp. 349
14502:
14503: Raha..$ia-aloite n:o 334.
14504:
14505:
14506:
14507:
14508: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin työ-
14509: väentalon peruskorjaamiseen työllisyysvaroin.
14510:
14511:
14512: Ed u s kun n a 11 e.
14513:
14514: Uudenkaupungin kortteli 111/5 on sekä his- kennuksen arvon myöntämällä varoja sen kor-
14515: toriallisesti että rakennustaiteellisesti arvokas jaustöihin. Näillä rahoilla ei kuitenkaan pys-
14516: kokonaisuus. Sen rakennuskannan muodostavat tytä tekemään niin suuria korjauksia kuin mitä
14517: museona nykyään toimiva Junqvistin talo vuo- rakennuksen kunto kiireellisesti vaatii. Uuden-
14518: sina 1847-56 rakennettuine asuin- ja ulko- kaupungin työväenyhdistyksellä ei halukkuu-
14519: rakennuksineen, kauppias F. Th. Lindrothin destaan huolimatta ole taloudellisia resursseja
14520: vuonna 1954 rakennuttama talo, vuonna 1848 tällaisen korjauksen tekemiseen.
14521: rakennettu nykyinen pappila sekä edelleen toi- Työväentalo palvelee koko kaupungin kult-
14522: minnassa oleva työväentalo. tuuritoiminnan tarpeita ainoana tilana, jossa
14523: Koko kortteli kuuluu museoviraston vuonna voidaan iärjestää suuriakin tilaisuuksia.
14524: 1975 laatiman ehdotuksen mukaan Uudenkau- Uudenkaupungin työllisyystilanne on erityi-
14525: pungin miljöösuojelualueeseen. Rakennukset on sesti rakennusalalla huono. Samanaikaisesti
14526: kaikki luokiteltu niin huomattaviksi, että niitä vilkkaassa käytössä oleva ja kulttuurihistorial-
14527: ei saa purkaa eikä niiden ulkonäköä saa ilman lisesti huomattava työväentalo on pikaisen pe-
14528: perusteltua syytä muuttaa. Näin nllen olisi ruskorjauksen tarpeessa. Näistä syistä johtuen
14529: perusteltavissa korttelin muodostaminen yhte- on perusteltua, että korjaustoimenpiteet suori-
14530: näiseksi suojelukohteeksi. Tällä hetkellä on tetaan työllisyysmäärärahojen turvin, erityisesti
14531: kuitenkin kiireellisintä kokonaisuuteen kuulu- koska aikaisemminkin on yhdistyksille myön-
14532: van työväentalon pelastaminen rappeutumiselta. netty varoja rakennuskustannuksiin. Esimer-
14533: Uudenkaupungin työväentalo rakennettiin kiksi Yli-Paakkolan kotiseutuyhdistykselle on
14534: N. Jakobsonin suunnitelmien mukaan, ja se museoalueen rakennustyökustannuksiin myön-
14535: valmistui vuonna 1907. Rakennus on museo- netty 9. 3. 1977 työvoimaministeriön päätök-
14536: viraston tekemässä esityksessä Uudenkaupun- sellä 1502/331/77 300 000 markan suuruinen
14537: gin keskustan rakennushistorialliseksi suoielu- määräraha valtion tulo- ja menoarvion momen-
14538: ohielmaksi sijoitettu luokkaan II, joka sisältää tilta 34.50.61, joka koskee valtionapua työttö-
14539: paikalliselta kannalta kulttuurihistoriallisesti myyden lieventämiseksi. Samoin on Rovanie-
14540: arvokkaat ja miljöön kannalta tärkeät raken- mellä nuorisoseurantalo saanut korjausmäärära-
14541: nukset. Uudenkaupungin työväentalo on kui- han tältä momentilta. Äskettäin myön..r:Iettiin
14542: tenkin huomattava laajemmaltikin kuin paikal- Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Lavian kylän
14543: lisesti, sillä se on eräs harvoia sekä ulkoasul- osastolle toimitalon korjaustöihin työllisyys-
14544: taan että sisäosiltaan lähes alkuperäisenä säily- määrärahoja 95 000 mk.
14545: neitä työväentaloja. Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
14546: Myös opetusministeriö on tunnustanut ra- nioittaen,
14547: 350 Raha-asia-aloite n:o 334
14548:
14549:
14550: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden kaupungin työväentalon peruskoriauk-
14551: 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille seen työllisyystyönä.
14552: 3450.61 1 200 000 markkaa Uuden-
14553: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14554:
14555: Paula Eenilä Aimo Ajo Kaarina Suonio
14556: Ilkka Kanerva Maija Rajantie Pekka Starast
14557: U.-L. Alppi Markus Aaltonen Pertti Hietala
14558: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee
14559: Jouko Skinnari Juhani Raudasoja Eino Grönholm
14560: Helvi Niskanen Tellervo Koivisto Sakari Knuuttila
14561: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Lauri Palmunen
14562: Juhani Surakka Jermu Laine Ensio Laine
14563: Arvo Salo Reino Breilin Marjatta Mattsson
14564: Mikko Elo Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila
14565: Matti Puhakka
14566: 1980 vp. 351
14567:
14568: Raha-asia-aloite n:o 335.
14569:
14570:
14571:
14572:
14573: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
14574: ja korkeimman metsäopetuksen kehittämiseen ja sijoittamis-
14575: paikkakunnan selvittämiseen.
14576:
14577:
14578: Eduskunnalle.
14579:
14580: Hajasijoituskomitea ehdotti mietinnössään Helsingin yliopiston ja Joensuun korkeakoulun
14581: v. 1974 lähinnä aluepoliittisesta näkökulmasta kesken. Juuri metsäopetuksen hajoittaminen on
14582: perustellen metsäntutkimuslaitoksen siirtämistä saanut erityistä vastustusta osakseen.
14583: Joensuuhun ja suositti samalla Helsingin yli- Kun hajasijoituskomitean ehdottama haja-
14584: opiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan sijoituspaketti ei voi kokonaisuudessaan kuiten-
14585: metsätieteen opetussuunnan siirtämistä Joen- kaan toteutua, tulisi ottaa tiettyjä kokonai-
14586: suun korkeakouluun. suuksia perusteellisen selvitystyön kohteeksi.
14587: Ehdotus ei ole toteutunut hajasijoituskomi- Metsäntutkimuslaitoksen ja korkeimman met-
14588: tean ehdottamalla eikä muullakaan tavalla. säopetuksen pysyvän sijoituspaikan selvittämi-
14589: Nykyiseen tilanteeseen on tavanomaisen vas- nen on eräs tällainen tehtävä, joka tulisi ko-
14590: tustuksen lisäksi syynä se, ettei hajasijoitus- miteatyönä tai muutoin suorittaa onnistuneen
14591: komitea ottanut riittävästi huomioon metsän- ratkaisun aikaansaamiseksi. Selvitettävinä sijoi-
14592: tutkimuslaitoksen ja korkeimman metsäope- tuspaikkakuntina voivat Helsingin seudun li-
14593: tuksen valtakunnallista luonnetta ja merkitystä säksi tulla kysymykseen Joensuu, Oulu, Jyväs-
14594: eikä näiden toiminnallisia muita yhteyksiä. kylä ja Kuopio.
14595: Tämän vuoksi on metsäntutkijoiden ja metsä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14596: ammattimiesten toimesta vastustettu hajasijoi- taen,
14597: tuskomitean ehdotusta, koska muita hajasijoi-
14598: tusvaihtoehtoja on pidetty selvästi parempina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14599: Tällä hetkellä ollaankin tilanteessa, että Met- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14600: säntutkimuslaitos toimii edelleen puutteelli- 28.80.29 100 000 markan määrärahan
14601: sissa, epätarkoituksenmukaisissa ja osittain Metsäntutkimuslaitoksen ja korkeimman
14602: vuokratuissa tiloissa. Korkeinta metsäopetusta metsäopetuksen kehittämisen ja pysy-
14603: ollaan vuorostaan jakamassa epätaloudellisesti vän sijoittamispaikkakunnan selvittämi-
14604: Tällä hetkellä ollaankin tilanteessa, että Met- seksi.
14605: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14606:
14607: Mikko Ekorre Arvo Kemppainen
14608: Seppo Toiviainen Lauha Männistö
14609: 352 1980 vp.
14610:
14611: Raha-asia-aloite n:o 336.
14612:
14613:
14614:
14615:
14616: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintolaino-
14617: jen rvaltiorrtakaukseen ja korkotukeen.
14618:
14619:
14620: E d u s k u n n a 11 e.
14621:
14622: Voimassa olevan opintotukiasetuksen mukaan Opetusministerin esittelystä muutetaan 14
14623: opintolainan valtiontakaus myönnetään perheet- päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotuki-
14624: tömälle opiskelijalle käyttämättä opiskelijan tu· asetuksen ( 287/72) 5 § :n 2 momentti sellai-
14625: loihin ja omaisuuteen kohdistuvaa harkintaa sena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977
14626: vain 20 vuotta täyttäneiden hakijoiden osalta. annetussa asetuksessa ( 527/77) seuraavasti:
14627: Asetus ja sen nojalla toteutettava käytäntö
14628: ovat ristiriidassa voimassa olevan täysivaltai- 5 §.
14629: suusikärajan kanssa, sillä onhan eduskunta kat-
14630: sonut oikeaksi alentaa yleisen täysivaltaisuus- Opintorahan perusasaa ja opintolainan val-
14631: ikärajan 18 vuoteen. tiontakaesta myönnettäessä otetaan huomioon
14632: Vanhempien tulojen ja varallisuuden huo- opiskelijan vanhempien tulot ja omaisuus, jos
14633: mioonottaminen epää opintolainan valtionta- hän on perheetön ja
14634: kauksen saannin useilta, noin 650-700 opis- 1 ) asuu opintovuoden aikana vanhempien-
14635: kelijalta. Jos opintotakaus myönnettäisiin il- sa, ottovanhempiensa tai näistä jonkun luona
14636: man vanhempien tuloihin ja varallisuuteen koh- taikka
14637: distuvaa harkintaa kaikille 18 vuotta täyttä- 2) asuu muualla eikä ennen opintovuoden
14638: neille takaukseen oikeutetuille hakijoille, tar- alkua ole täyttänyt 18 vuotta.
14639: vittaisiin valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
14640: arvioon lisää noin 60 000 mk. Vuositasolla li·
14641: säystarve olisi noin 120 000 mk, mutta koska Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinä-
14642: muutos tulisi voimaan vasta seuraavana opinto- kuuta 1981. Ennen asetuksen voimaantuloa
14643: vuonna eli 1981-82 ja alkaen 1. 7. 1981 voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-
14644: jäisi lisäystarve vuoden 1981 aikana puoleen miin toimenpiteisiin."
14645: koko vuoden tarpeesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14646: Nykvisen kävtännön muuttaminen edellä eh- nioittaen,
14647: dotetulla tavalla edellyttäisi voimassa olevan
14648: opintotukiasetuksen 5 §:n muuttamista ennen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14649: 1. 7. 1981 esimerkiksi seuraavalla tavalla: 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14650: 29.39.52 lisäyksenä 60 000 markkaa
14651: "ASETUS oPintolainojen tJaltiontakauhen myön-
14652: opintotukiasetuksen 5 §:n muuttamisesta. tämisen mahdollistamiseksi kaikille per-
14653: heettämille 18 vuotta täyttäneille ja
14654: Annettu Helsingissä päivänä kuuta 1981. valtiontakaukseen oikeutetuille hakijoille
14655: ilman vanhemPien tulojen ja omaisuu-
14656: den huomioonottamista.
14657: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14658:
14659: Mikko Ekorre Heli Astala Ulla-Leena Alppi
14660: 1980 vp. 353
14661:
14662: Raha-asia-aloite n:o 337.
14663:
14664:
14665:
14666:
14667: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
14668: perusosan maksamiseen.
14669:
14670:
14671: E d u s kun n a II e.
14672:
14673: Voimassa olevan opintotukiasetuksen mukaan asetuksen (287 /72) 5 § :n 2 momentti sellai-
14674: opintorahan perusosaa ja opintolainan valtion- sena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 an-
14675: takausta perheettömälle opintotuen hakijalle netussa asetuksessa (527 /77) seuraavasti:
14676: myönnettäessä otetaan hänen vanhempiensa tu-
14677: lot ja omaisuus huomioon, jos hakija ei ole 5 §.
14678: täyttänyt 20 vuotta. Asetus ja sen nojalla to-
14679: teutettava käytäntö ovat selvästi ristiriidassa Opintorahan perusosaa ja opintolainan val-
14680: täysivaltaisuuden kanssa, sillä onhan eduskunta tiontakausta myönnettäessä otetaan huomioon
14681: katsonut oikeaksi alentaa yleisen täysivaltai- opiskelijan vanhempien tulot ja omaisuus, jos
14682: suusikärajan 18 vuoteen. hän on perheetön ja
14683: Vanhempien tulojen ja varallisuuden huo- 1) asuu opintovuoden aikana vanhempiensa,
14684: mioonottaminen epää opintotuen saannin useil- ottovanhempiensa tai näistä jonkun luona taik-
14685: ta 18-19-vuotiailta opiskelijoilta. Esimerkik- ka
14686: si opintorahan perusosan saisi vähävaraisuuskri- 2) asuu muualla eikä ennen opintovuoden
14687: teerien lieventämisen ansiosta noin 2 300 opis- alkua ole täyttänyt 18 vuotta.
14688: kelijaa. Vuositasolla määrärahan lisäystarve oli-
14689: si noin 2,4 miljoonaa markkaa, mutta opinto-
14690: rahan maksukäytännön johdosta tästä määrästä
14691: tarvitsisi maksaa vuoden 1981 aikana vain Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinä-
14692: neljä yhdeksättä osaa, eli noin 1,1 miljoonaa kuuta 1981. Ennen asetuksen voimaantuloa
14693: markkaa. voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-
14694: Nykyisen käytännön muuttaminen edellyttäi- miin toimenpiteisiin."
14695: si voimassa olevan opintotukiasetuksen 5 § :n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14696: muuttamista ennen 1. 7. 1981 esimerkiksi seu- nioittaen,
14697: raavalla tavalla:
14698: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14699: "ASETUS 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14700: opintotukiasetuksen 5 §: n muuttamisesta. 29.39.55 lisäyksenä 1100 000 markkaa
14701: opintorahan perusosan maksamisen mah-
14702: Annettu Helsingissä päivänä kuuta dollistamiseksi kaikille perheettämille
14703: 1981. 18 vuotta täyttäneille ja opintorahaan
14704: oikeutetuille hakijoille ilman vanhem-
14705: pien tulojen ja omaisuuden huomioon-
14706: Opetusministerin esittelystä muutetaan 14 ottamista.
14707: päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotuki-
14708: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14709:
14710: Mikko Ekorre Heli Astala Ulla-Leena Alppi
14711:
14712:
14713:
14714: 45 088000399}
14715: 354 1980 vp.
14716:
14717: Raha-asia-aloite n:o 338.
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalais-venäläisen kou-
14723: lun lisärakennuksen suunnitteiuun.
14724:
14725:
14726: E d u s k u n n a 11 e.
14727:
14728: Vuoden 1977 syksystä valtion oppilaitokse- tökohtana koulun johtokunnan esittämää mi-
14729: na toimivan Suomalais-venäläisen koulun kou- toitusta.
14730: lutilat ovat käyneet täysin riittämättömiksi. Koulun lisärakennus olisi tarkoituksenmukai-
14731: Kun koulurakennus on suunniteltu aikanaan sinta sijoittaa nykyisen koulun viereiselle ton-
14732: 400 oppilasta varten, on koulussa nyt jo lähes tille, jolloin olisi mahdollista toteuttaa tar-
14733: 800 oppilasta. Lisärakennuksen rakentaminen koituksenmukaisella tavalla peruskoulun ja lu-
14734: on koulun toiminnan kannalta välttämätöntä. kion niin opetustilojen kuin opetushenkilökun-
14735: Suomalais-venäläisen koulun johtokunta on nankin yhteiskäyttö.
14736: kevällä 1980 esittänyt, että Suomalais-venäläi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14737: nen koulu mitoitettaisiin siten, että siinä voisi nioittaen,
14738: toimia 4-5 -sarjainen esiluokka, 3-4 -luok-
14739: kasarjainen ala-aste, 3-luokkasarjainen yläaste että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14740: sekä 2-luokkasarjainen lukio. Opetusministeriö den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
14741: on asettanut 3. 9. 1980 työryhmän laatimaan 29.42 uudelle momentille 200 000
14742: ehdotusta nykyisten koulutilojen peruskorjauk- markan määrärahan Suomalais-venäläi-
14743: sen sekä mahdollisen lisärakennuksen huone- sen koulun lisärakennuksen suunnitte-
14744: tilaohjelmaksi ja kustannusarvioksi pitäen läh- luun.
14745: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14746:
14747: Mikko Ekorre Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
14748: Ulla-Leena Alppi Seppo Toiviainen Arvo Kemppainen
14749: 1980 vp. 355
14750:
14751: Raha-asia-aloite n:o .3.39.
14752:
14753:
14754:
14755:
14756: Ekorre ym.: Korotetoo määrärahan osoittamisesta opintokes-
14757: kusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön.
14758:
14759:
14760: E d u s k u n n a 11 e.
14761:
14762: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- nettä, tuetaan nykyistä enemmän. Lisäksi ko-
14763: delle 1981 esitetään momentilla 29.57.54 val- rostamme, että opintokeskusta ylläpitävien jär-
14764: tioneuvoston käytettäväksi 7 318 000 mk eli li- jestöjen sivistystyöhön tarkoitettu valtionapu
14765: säystä 628 000 mk. Kohdassa 29 57 54.1 esi- on jäänyt jälkeen huomattavasti viime vuosina
14766: tetään valtionapua opintokeskusta ylläpitävien esimerkiksi laitosmuotoiseen vapaaseen sivis-
14767: järjestöjen sivistystyöhön 4 960 000 mk. tystyöhön nähden.
14768: Pidämme kohtaan 29.57.54.1 esitettyä val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14769: tionapua vähäisenä. Perusteluina korostamme
14770: opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14771: työn merkitystä sekä yksityisen kansalaisen 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
14772: että koko maan kulttuurielämän kannalta. Edel- 29.57.54 alamomentille 1 lisäykse'nä
14773: leen pidämme tärkeänä, että tämän sivistys- •1. 000 000 markan määrärahan valtion-
14774: ja kulttuuritoiminnan erilaisissa yhteiskuntapii- apuna opintokeskusta ylläpitävien jär-
14775: reissä elävää perinnettä, kuten työväen perin- jestöjen sivistystyöhön.
14776: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
14777:
14778: Mikko Ekorre Lauha Männistö
14779: Arvo Kemppainen Heli Astala
14780: Anna-Liisa Jokinen
14781: 356 1980 vp.
14782:
14783: Raha-asia-aloite n:o 340.
14784:
14785:
14786:
14787:
14788: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oopperajuhlia
14789: varten.
14790:
14791:
14792: Ed u s k u n n a 11 e.
14793:
14794: Savonlinnan oopperajuhlat ovat saavuttaneet valtionavun osuudeksi· 5-vuotissuunnitelman
14795: tunnustusta korkeatasoisella kulttuuriohjelmal- mukaisesti 1 655 000 markkaa lisättynä inflaa-
14796: Iaan niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. tiokorotuksella, eli yhteensä 1 980 000 mark-
14797: Oopperajuhlien vaikeimmin ratkaistavaksi on- kaa. Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvio-
14798: gelmaksi on jatkuvasti osoittautunut sen talous ehdotuksessa on oopperajuhlille esitetty kui~
14799: siitä huolimatta, että omatoimisen tuoton osuus tenkin vain 1 275 000 markkaa.
14800: kustannuksista on pysyvästi ollut yli 60 %. Huomioiden Savonlinnan oopperajuhlien
14801: Juhlien aseman vakaannuttamiseksi ja oh- merkityksen koko Suomen kulttuurielämälle,
14802: jelmasuunnittelun ja muun juhlia koskevan on välttämätöntä, että myös valtio osaltaan
14803: suunnittelun saamiseksi riittävän pitkäjäntei- huolehtii siitä, etteivät juhlat ajaudu tilantee-
14804: seksi, Savonlinnan oopperajuhlien kannatusyh- seen, joka tekee niiden jatkamisen mahdotto•
14805: distys esitti valtioneuvostolle v. 1978 juhlien maksi.
14806: taloutta koskevan 5-vuotissuunnitelman vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14807: siksi 1979-1983. Valtioneuvosto tekikin sa- nioittaen,
14808: mana syksynä iltakoulussaan periaatepäätöksen,
14809: jonka mukaan Savonlinnan oopperajuhlat tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14810: levat saamaan vuosittain valtionapua valtio- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14811: neuvostolle esitetyn suunnitelman puitteissa. 29.90.53 lisäyksenä 705 000 markkaa
14812: Oopperajuhlien kannatusyhdistys on tehnyt oopperajuhlia varten.
14813: ohjelmasuunnitelman vuodelle 1981 edellyttäen
14814: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
14815:
14816: Mikko Ekorre J. Juhani Kortesalmi Elsi Hetemäki-Olander
14817: Olavi Ronkainen Arvo Salo Marjatta Väänänen
14818: Jaakko Itälä Ole Norrback
14819: 1980 vp. 357
14820:
14821: Raha-asia-aloite n:o 341.
14822:
14823:
14824:
14825:
14826: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten elokuvakasvatus-
14827: toiminnan tukemiseen.
14828:
14829:
14830: Ed u s kun n a 11 e.
14831:
14832: Maassamme on· valmistunut elokuvateatteri- Pitkän lastenelokuvatuotannon kustannukset
14833: levitykseen vain harvoja pitkiä lastenelokuvia. eivät poikkea muusta näytelmäelokuvatuotan-
14834: Erityisesti animaatiomuotoisten lyhyiden lasten- nosta puoleen tai toiseen. Sen sijaan elokuvan
14835: elokuvien tuotanto on sen sijaan viime vuo- tuloutusten rakenne on olennaisesti erilainen.
14836: sina vakiintunut. Nykyisin tällaisia lyhytelo- Lastenelokuvien näytäntöjen keskittyminen
14837: kuvia valmistuu vuosittain 4-6 - ja ne edus- normaalin viikko-ohjelmiston puitteissa ainoas-
14838: tavat kansainvälisestikin arvioiden varsin hy- taan muutamiin viikonloppunäytäntöihin vä-
14839: vää taiteellista tasoa; suomalaiset lastenelo- hentää ja hidastaa elokuvan pääsylipputuotto-
14840: kuvat - aiheeltaan monipuolisia ja tekota- jen kertymää. Samaan suuntaan vaikuttaa las-
14841: voiltaan persoonallisia - ovatkin voittaneet tenelokuvan pääsylippujen hintarakenne: valta-
14842: useita palkintoja lastenelokuvafestivaaleilla ym- osa myydyistä lipuista on lastenlippuja.
14843: päri maailman. Em. syistä johtuen pitkän lastenelokuvan
14844: Lastenelokuvatuotannon vakiintumisen sekä tuotantoa ei voida taloudellisesti järjestää
14845: taiteellisen kehittymisen kannalta on ollut ensi- muussa näytelmäelokuvatuotannossa noudatet-
14846: arvoisen tärkeätä se, että suomalaisen elokuva- tavan tuottajavastuun pohjalle. Pitkän lasten-
14847: tuotannon piiriin on syntynyt pysyviä, tälle elokuvan syntyminen oloissamme edellyttää
14848: elokuvan Iohkolie erikoistuneita taiteilijaryhmiä. merkittäviä erikoisjärjestelyjä. Tuotanto voi-
14849: Voidaankin arvioida, että pitkien lastenelo- daan toki toteuttaa, mikäli elokuvan yhteis-
14850: kuvien tuotannon ehkäisijöinä ovat yksinomai- kunnalta saamia varoja sijoitetaan lastenelo-
14851: sesti tuotannolliset syyt. Kuitenkin hyvää koti- kuvaan kahden muun näytelmäelokuvan naut-
14852: maista vaihtoehtoa kysytään ulkomailta tuote- timan julkisen tuen verran. Tällainen menet-
14853: tun ohjelmiston rinnalle myös elokuvateatte- tely on kuitenkin taidepoliittisesti kiistanalai-
14854: reihin. Tällaisia elokuvia tarvitaan, ja yhä ene- nen: suomalaisen elokuvan tuotantopohja on
14855: nevässä määrin, koska ne ovat eettisesti ja hu- jo nykyisellään laajuudeltaan varsin pitkälle
14856: manistisesti korkealla tasolla ja, mikä tärkeintä, riittämätön - niin taiteellisen tarjonnan kuin
14857: tehty suomalaisille lapsille. alan työllisyyden kannalta arvioiden.
14858: Suomalaisen elokuvatuotannon rajallisissa
14859: oloissa on vuosittain voitu julkisen tuen myö· Koko kansallisen elokuvakulttuurin kannalta
14860: tävaikutuksella valmistaa elokuvateatterilevi- tyydyttävään tulokseen voidaankin päästä vain
14861: tykseen kaikkiaan 5-7 pitkää näytelmäeloku- siten, että vastuun kotimaisen lastenelokuvan
14862: vaa. Näiden keskimääräiset tuotantokustannuk- synnyttämisestä ottavat yhteisesti kaikki ne ta-
14863: set ovat olleet 2-3 miljoonaa markkaa. Tästä hot, joille suomalaisella lastenelokuvalla on
14864: kustannuksesta julkisen tuen osuus on nykyisin merkittävää tarjottavaa: taidehallinto (Suomen
14865: n. miljoona markkaa (35-50%) televisio- elokuvasäätiö), televisioyhtiöt ja yleisen yhteis-
14866: yhtiöiden vastatessa n. 0,25 miljoonan osuu- kuntahallinnon lohkolta ne jotka suomalaisen
14867: desta. Tuottajan - jona usein toimii taiteel- lapsen hyvinvoinnista ja henkisestä vireydestä
14868: lisen vastuun kantava elokuvataiteilija- omak- vastaavat.
14869: si rahoitusosuudeksi on täten jäänyt 0,75- Erityisen kipeästi kotimaisia pitkiä lasten-
14870: 1,75 miljoonaa markkaa. Tätä on pyritty kat- elokuvia tarvitaan päiväkotien ja lastentarhojen
14871: tamaan erilaisin, elokuvan arvioituihin tuottoi- käyttöön. Tämä on todettu useaan otteeseen
14872: hin liittyvin sopimusjärjestelyin. mm. eri puolella Suomea järjestetyissä päivä-
14873: 358 Raha-asia-aloite n:o 341
14874:
14875:
14876: kotien opettajien jatko- ja täydennyskoulutus- erinomaisesti erääksi kåsvatustoiminnan muo-
14877: tilaisuuksissa. doksi. Tämä olisi käytännössä toteutettavissa
14878: Opetusministeriön parlamentaarisen lasten- siten, että sosiaalihallinto ottaisi osavastuun
14879: kulttuuritoimikunnan mietinnössä todetaan las· kotimaisesta lastenelokuvatuotannosta tekemäl-
14880: ten kulttuuritoiminnan ja taidekasvatuksen ke- lä etukäteisostoa merkitsevän hankintasopimuk-
14881: hittämisestä puhuttaessa seuraavaa: "Päivä- sen valmistettavan lastenelokuvan esitysoikeu-
14882: kodeista. ja kouluista voitaisiin vähitellen ke- desta.
14883: hittää alueensa kulttuurikeskuksia - ei ainoas- Sopimus voisi rakentua esim. seuraavasti:
14884: taan lasten tarpeisiin, vaan myös paikkoja, - maksu suoritetaan tuotannon turvaavana
14885: joissa aikuiset ja lapset kohtaavat luovan toi- etukäteishankintana ja se suoritetaan esitys·
14886: minnan merkeissä." Juuri tästä näkökulmasta oikeuksista sisältäen kuitenkin ensimmäisen
14887: tarkastellen lastenelokuva on varmasti yksi kopiosarjan (10, 11 tai 12 kpl);
14888: käyttökelpoisimmista luovan toiminnan muo- - elokuva voidaan esittää teatterilevityk-
14889: doista: se on usein poikkeuksellisen intensii- sen jälkeen 1,5 vuoden kuluttua teatteriensi-
14890: vinen ja monitahoinen taiteellinen kokonaisuus, illasta rajattomasti sosiaalihallinnon tiloissa ja
14891: joka kuitenkin on merkittävän helppo levittää kohteille;
14892: ja esittää. Päiväkotien ja koulujen elokuvatoi- - elokuvan laskettu "elinaika" on 12
14893: minnassa ei siis olekaan välttämättä kysymys vuotta ( sopimusaika) ; (elokuva kestää uusia
14894: pelkästään katselutilaisuuden järjestämisestä, katsojapolvia, mutta "vanhenee'' kuitenkin em.
14895: vaan ensi askeleista lähestyä elokuvaa taide- ajassa);
14896: muotona. - kuluneiden kopioiden tilalle uudet ko-
14897: Elokuvakasvatustoimintaa kehitettäessä tie- piot luovutetaan laboratoriohinnoin;
14898: toinen suuntaus on suoritettava esikouluikäisiä - hankintahintalaskelma:
14899: silmällä pitäen. Elokuvakasvatuksella on liitty- mk
14900: mäkohtia myös koulukasvatuksen tavoitealuei- 1 kopion esitysoikeus/vuosi 4 250
14901: siin. Erityisen tärkeät yhtymäkohdat sillä on 1 kopion esitysoikeudet 12 vuonna 51000
14902: etenkin tiedolliseen ja älylliseen kasvatukseen, 10 kopion esitysoikeudet 12 vuonna 510 000
14903: eettiseen ja katsomukselliseen kasvatukseen 11 kopion esitysoikeudet 12 vuonna 561 000
14904: sekä tähän läheisesti liittyviin tunne-elämän 12 kopion esitysoikeudet 12 vuonna 612 000
14905: ja harrastusten kehittämiseen sekä sosiaaliseen
14906: kasvatukseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14907: Sosiaalihuollon lasten ja nuorten huollon taen,
14908: toimintapisteissä tulee pyrkiä yhdistämään hyvä
14909: perushoito kasvatukselliseen toimintaan. Eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14910: tyisesti lasten päivähoidossa on pyritty toimi- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
14911: maan aktiivisesti kasvatuksellisen toiminnan markan määrärahan lasten elokuvakasva-
14912: kehittämiseksi. Elokuvakasvatustoiminta sopisi tustoiminnan tukemiseksi.
14913: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14914:
14915: Mikko Ekorre Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen
14916: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
14917: Ilkka Kanerva Anneli Kivitie Anna-Liisa Jokinen
14918: Mauri Pekkarinen
14919: 1980 vp. 359
14920:
14921: Raha-asia-aloite n:o .342.
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojan
14927: toimien perustamiseksi.
14928:
14929:
14930:
14931: E d u s k u n n a 11 e.
14932:
14933: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on laisten yritystoiminnan bruttotuoton. Tästä
14934: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- tuotosta suoranainen työpalkka nuorison kä-
14935: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on teen oli yhteensä 60 400 markkaa, joka tuotto
14936: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- on yli kaksinkertainen verrattuna sijoitettuun
14937: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus valtionapuun. Kun tämän taloudellisen tuoton
14938: pystyisi ainakaan pitemmällä aikavälillä lisää- lisäksi syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja
14939: mään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- varsinaisia neuvonnallisia tuloksia, on toimin-
14940: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen jousto- ta valtiontalouden kannalta tarkasteltuna var-
14941: vara saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- sin perusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu
14942: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittämi- ennakkoluulottomina osallistumaan uusimuotoi-
14943: sen kannalta välttämätöntä, että perustuotan- siin kokeiluihin, joita ovat esim. metsien mo-
14944: nossa voidaan pysyttää riittävä ja ammattitai- ninaiskäyttö, energiametsät, biologinen viljely,
14945: toinen osa työvoimasta. Erityisesti uuden vuo- luontotuotteiden muu talteenotto vain muuta-
14946: sikymmenen aikana tullaan keskustelemaan ko- mia luettelomaisesti mainitaksemme. Syvälli-
14947: timaise!?ta energiantuotannosta. Sen lisäksi pe- semmät 4H-järjestön yritystoiminnalliset tulok-
14948: rinteiset alkutuotannon alat elintarvike- ja set ovat löydettävissä marjojen ja vihannesten
14949: puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- sopimusviljelytuotannosta sekä metsätalouden
14950: malla. sektorilta. Vähäarvoista ei ole käytännön työ-
14951: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- suoritusten välityksellä saadut ammattivirik-
14952: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä keet ja tuntuma elinkeinoelämään.
14953: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
14954: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes·
14955: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
14956: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
14957: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- ollut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
14958: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
14959: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
14960: kehittämät menetelmät nuorten työllistämisek· jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto
14961: si tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
14962: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- viettoon.
14963: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei Ottamalla valtion vuoden 1981 tulo- ja me-
14964: ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi noarvioon lisäyksenä 450 000 markan määrä-
14965: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuor- raha voidaan varojen turvin perustaa yhteen-
14966: ta järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua sä 18 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jot-
14967: tuotannolliseen toimintaan ja ansaita itse ra- ka ilmaisevat valmiutensa osallistua kunnan
14968: haa. Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen mukaan omalla rahoituksella osaan neuvojan palkkaus-
14969: yksi 4H-neuvoja, jonka palkkakustannuksiin kustannuksista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhois-
14970: käytettiin 25 000 markkaa valtion varoja, sa arvioiden ja aikaisemmin saatujen kokemus-
14971: aikaansai keskimäärin 91 700 markan kerho- ten perusteella noin 6 200-6 300. Nuorten
14972: 360 Raha-asia-aloite n:o 342
14973:
14974:
14975: tuotannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14976: daan arvioida 2 300 000 markkaa ja nettotuo- den 1981 tulo- ;a menoarvioon momen-
14977: toksi noin 1 500 000 markkaa. tin 30.30.46 alamomentille 1 lisäyksenä
14978: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 450 000 markkaa 18 uuden 4H-neuvo-
14979: nioittaen, jan toimen perustamiseksi.
14980: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14981:
14982: Mikko Ekorre Matti Järvenpää
14983: Jouko Tuovinen Juhani Vähäkangas
14984: Pentti Lahti-Nuuttila
14985: 1980 vp. 361
14986:
14987: Raha-asia-aloite n:o 34.3.
14988:
14989:
14990:
14991:
14992: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
14993: tamiseksi Raumalle.
14994:
14995:
14996: Ed u s k u nn alle.
14997:
14998: Rauman vuonna 1963 valmistunut valtion Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14999: virastotalo on käynyt ahtaaksi. Tilanahtautta
15000: on erityisesti verotoimistoilla. Talon piha on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15001: postiautoliikenteelle kelvoton ahtautensa vuok- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15002: si. Rauman uusi virastotalohanke sisältyy val- tille 28.64.76 4 000 000 markkaa
15003: tiovarainministeriön uusien virastotalojen kii- valtion virastotalon rakentamisen aloit-
15004: reellisyysjärjestykseen. Myös työllisyysperus- tamiseksi Raumalle.
15005: teet puoltaisivat rakentamisen aloittamista jo
15006: vuonna 1981.
15007: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15008:
15009: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15010:
15011:
15012:
15013:
15014: 46 088000399]
15015: 362 1980 vp.
15016:
15017: Raha-asia-aloite n:o 344.
15018:
15019:
15020:
15021:
15022: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
15023: miseksi Ulvilaan.
15024:
15025:
15026: E d u s k u n n a 11 e.
15027:
15028: Ulvilan kunta on väestömäärältään Sata- Valtion paikallishallinnon palveluiden puute
15029: kunnan neljänneksi suurin kunta heti Porin, vaikeuttaa Ulvilan kunnan tasapainoista kehi-
15030: Rauman ja Kankaanpään jälkeen. Valtion pai- tystä. Tämän vuoksi tulisi kiirehtiä valtion
15031: kallishallinnon palvelut puuttuvat kuitenkin virastotalon rakentamista Ulvilaan. Ulvilan vi-
15032: lähes poikkeuksetta Ulvilasta. Valtion paikal- rastotaloon tulisi voida välittömästi sijoittaa
15033: lishallinnon viranomaisista Ulvilassa on ainoas- seuraavat hallintopalvelut:
15034: taan poliisilla toimipaikka. Mm. verotoimisto,
15035: kansaneläkelaitoksen toimisto ja työvoimatoi- - poliisin toimipiste (600 m2 )
15036: misto ovat Porissa. - Kelan sivutoimisto (100m2)
15037: Ulvilan asukasluku oli vuoden 1979 lopus- - Ulvilan verotoimisto (750m2)
15038: sa 10 770 henkeä ja on valtioneuvoston kans- - työvoimatoimiston sivutoimisto (100
15039: m2)
15040: lian suunnitteen mukaan vuoden 1985 lopus-
15041: sa 12 000 henkeä ja vuoden 1990 lopussa - Ulvilan postitoimisto (200m2 )
15042: 12 500 henkeä. Kuntauudistussuunnitelman mu- Ulvilassa on valtion virastotalon lisäksi tar-
15043: kaan Ulvilan kuntaan tullaan liittämään KuUaan vetta myös muuhun julkiseen rakentamiseen:
15044: kunta. esim. Ulvilan seurakunnan nykyiset virasto-
15045: Satakunnan seutukaavan kokonaissuunnitel- tilat ovat epätarkoituksenmukaiset. Seurakunta
15046: man perusteella (suunnitelma laadittu sisäasi- on varannut kuluvan vuoden talousarvioansa
15047: ainministeriön ohjeiden mukaisesti) Ulvilan määrärahan uuden virastotalon suunnittelua
15048: nykyiselle väestöpohjalle tyypillisiä hallintopal- varten. Valtion virastotilojen järjestäminen voi-
15049: veluja olisivat mm. taisiin näin ollen toteuttaa yhdessä esim. juuri
15050: Ulvilan seurakunnan virastotilojen järjestämi-
15051: - poliisin toimipiste sen kanssa.
15052: - Kelan paikallistoimisto/sivutoimisto Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15053: - valtion yleishallintoviranomainen
15054: - verotoimisto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15055: - tiemestarin toimisto 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15056: - työvoimatoimisto, pien- tai sivutoimisto. 28.64.76 4 000 000 markkaa valtion
15057: virastotilojen rakentamiseksi Ulvilaan.
15058: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15059:
15060: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15061: 1980 vp. 363
15062:
15063: Raha-asia-aloite n:o 345.
15064:
15065:
15066:
15067:
15068: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Karjatalous-
15069: koulun ostamiseen ja ylläpitämiseen.
15070:
15071:
15072: E d u s kun n a 11 e.
15073:
15074: Satakunnan Karjatalouskoulu on Satakunnan tuksena esim. Satakunnan Karjatalouskoulun
15075: Maatalouskeskuksen omistama maatilatalouden oppilasmäärän kaksinkertaistuminen ensi syk-
15076: oppilaitos, joka sijaitsee Ulvilan kunnassa. synä nykyiseen verrattuna. Satakunnan Maa-
15077: Koululta on matkaa Porin kaupungin keskus- talouskeskuksella ei ole Satakunnan Karja-
15078: taan noin 13 km. Satakunnan Karjatalouskou- talouskoulun ylläpitäjänä taloudellisia mah-
15079: lussa on kuluvana lukuvuotena 28 oppilasta dollisuuksia selviytyä lisääntyneen koulutuk-
15080: karjanhoitajan erikoistumislinjalla. Syksyllä sen aiheuttamista vaikeuksista. Koska kar-
15081: 1980 koulussa aloittaa lisäksi väliaikainen 24 jatalousalan lisääntynyt koulutustarve on sel-
15082: oppilaan opintolinja. Koulu on sisäoppilaitos. västi todettavissa, ei koulun toimintaa voida
15083: Varsinainen koulurakennus sijaitsee noin 5 kuitenkaan supistaa. Karjatalousalan koulutusta
15084: ha:n suuruisella tilalla, sen lisäksi koulun käy- voidaan Satakunnassa suunnitellussa laajuudes·
15085: tössä on Satakunnan Maatalouskeskuksen omis- sa antaa tarkoituksenmukaisesti vain siinä ta-
15086: tama Mäki-Sippolan koulutila, jolla on peltoa pauksessa, että valtio hankkii omistukseensa
15087: noin 70 ha ja metsää 45 ha. Satakunnan Karjatalouskoulun. Valtiolle siirto
15088: Turun ja Porin läänin keskiasteen koulun- voisi tapahtua siten, että valtio ottaisi vastat-
15089: uudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa esite- tavakseen koulukiinteistön, jonka suuruus on
15090: tään Satakunnan maatalousoppilaitosten maa- 5 ha sekä vuokraisi Mäki-Sippolan koulutilan
15091: tilatalouden yleisjaksojen aloituspaikkatarpeeksi esim. 50 vuoden vuokrasopimuksella.
15092: vuodelle 1988 112 aloituspaikkaa: 56 aloitus- Satakunnan Karjatalouskoulun sijainti suu-
15093: paikkaa sekä Kokemäen Maatalousoppilaitok- ren kaupungin välittömässä läheisyydessä antaa
15094: seen että Siikaisten Maatalousoppilaitokseen. koululle erinomaiset mahdollisuudet toimia
15095: Satakunnan Karjatalouskouluun esitetään kar- myös maatalousalan keskeisenä kurssikeskukse-
15096: janhoitajan erikoistumislinjalle 24 aloituspaik- na. Koulu voisi kurssikeskuksena paitsi antaa
15097: kaa. Satakunnan Karjatalouskoulu on tällä het- lisäkoulutusta maataloudessa jo toimiville niin
15098: kellä ja tulee lääninhallituksen suunnitelman myös järjestää kursseja muille maataloudesta
15099: mukaan myös myöhemmin olemaan ainoa maa- kiinnostuneille.
15100: talousalan oppilaitos Satakunnassa, jossa anne- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15101: taan karjatalousalan koulutusta.
15102: Satakunnan Karjatalouskoulun omistaja Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15103: takunnan Maatalouskeskus saa koulun yllä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15104: pitoon valtionapua. Karjatalousalan koulutus- 29.63.88 600 000 markkaa Satakunnan
15105: tarve (mm. lomittajien tarve) on selvästi li- Karjatalouskoulun ostamiseen ja ylläpi-
15106: sääntynyt myös Satakunnassa, mistä on osoi- tämiseen.
15107: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15108:
15109: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15110: 364 1980 vp.
15111:
15112: Raha-asia-aloite n:o 346.
15113:
15114:
15115:
15116:
15117: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoito-oppilai-
15118: toksen Iaajennu!ksen aloittamiseksi.
15119:
15120:
15121: E d u s kun n a II e.
15122:
15123: Porin sairaanhoito-oppilaitos rakennettiin ai- laitoksen laajennuksen alkaminen olisi sekä
15124: koinaan huomattavasti pienemmälle opiskelija- tarkoituksenmukaista että järkevää.
15125: määrälle kuin oppilaitoksessa on tällä hetkellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15126: oppilaita. Tilojen puutteesta huolimatta on
15127: opiskelijoiden määrää lisätty, mutta tämä vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15128: keuttaa tietysti opetuksen antamista. Porin 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
15129: alueella on päinvastoin kuin monessa muussa 29.83.74 2 000 000 markkaa Porin
15130: osassa maatamme myös pulaa sopivista raken- sairaanhoito-oppilaitoksen laajennuksen
15131: nuskohteista ja suuri työttömyys rakennustyö- aloittamiseksi.
15132: läisten keskuudessa, joten Sairaanhoito-oppi-
15133: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15134:
15135: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15136: 1980 vp. 365
15137:
15138: Raha-asia-aloite n:o 347.
15139:
15140:
15141:
15142:
15143: Elo: Määrärahan osoittamisesta Honkajoen ja Kankaanpään yh-
15144: dysvesijohdon rakentamisen aloittamiseksi.
15145:
15146:
15147: E d u s kun n a 11 e.
15148:
15149: Honkajoen ja Kankaanpään yhdysvesijohdon Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15150: ra:kentaminen mahdollistaisi taajamien välisellä
15151: alueella 1 500 asukkaan saamisen yhteisen ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15152: denjakelun piiriin. Tällä alueella on ollut suu- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15153: ria vaikeuksia tilakohtaisen vedenhankinnan tille 30.40.77 2 000 000 markkaa
15154: järjestämisessä. Yhdysvesijohdon kustannusar- Honkajoen ja Kankaanpään yhdysvesi-
15155: vio on 6 000 000 mk, josta valtion vesihuol- johdon rakentamisen aloittamiseksi.
15156: totyöksi ehdotettujen työkohteitten työkustan-
15157: nukset ovat 3 200 000 mk ja tarvike- ja tar-
15158: veainekustannukset 2 100 000 markkaa,
15159: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15160:
15161: Mikko Elo
15162: 366 1980 vp.
15163:
15164: Raha-asia-aloite n:o .348.
15165:
15166:
15167:
15168:
15169: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahlaistenjoen ja Pohjajoen
15170: suuosan ruoppau~töihin.
15171:
15172:
15173: E d u s k u n n a 11 e.
15174:
15175: Ahlaistenjoki ruopattiin 1960-luvun puolivä- julkaistussa vv. 1980-1984 investointiohjel-
15176: lissä ja ruoppauksen jälkeen joen suisto on ma- massa, jossa Ahlaistenjoen ja Pohjajoen suu-
15177: daltunut niin, että pahimpina aikoina veden osan ruoppaustyöt on ajoitettu vuosille 1980
15178: korkeus ei ole edes yhtä metriä. Ahlaisissa am- -1982.
15179: mattikalastusta harjoittaville noin kymmenelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15180: kalastajalle ja Ahlaisissa kesämökin omistaville
15181: suiston mataluus aiheuttaa suuria hankaluuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15182: Tiettävästi Ahlaistenjoen ruoppaamisesta on den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15183: keskusteltu jo pitkään, mutta mihinkään konk- tille 30.40.77 650 000 markkaa Ahlais-
15184: reettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Myös tenjoen ja Pohjajoen suuosan ruoppaus-
15185: valtion taholta on hankkeen tarpeellisuus ja töihin.
15186: hoitovelvoite tullut todetuksi vuonna 1979
15187: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15188:
15189: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15190: 1980 vp. 367
15191:
15192: Raha-asia-aloite n:o 349.
15193:
15194:
15195:
15196:
15197: Elo ym.: Korotet:un määrärahan osoittamisesta Kankaanpään
15198: keskustan tiejärjestelyihin ja Laurinsillan rakentamiseen.
15199:
15200:
15201: Ed u s kun n a 11 e.
15202:
15203: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon hallitus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15204: on varannut 600 000 mk Kankaanpään kes-
15205: kustan tiejärjestelyihin ja Laurinsillan .rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15206: miseen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on den 1981 tulo- ia menoarvioon momen-
15207: kuitenkin 6 milj. markkaa ja se on ajoitettu tille 31.24.77 lisäyksenä 1500 000
15208: vuosille 1981-82. Määrärahan pienuus ensi markkaa Kankaanpään keskustan tie-
15209: vuoden budjetissa aiheuttaa kuitenkin sen, että järjestelyihin ja Laurinsillan rakentami-
15210: rakentaminen siirtyy pidemmälle tulevaisuu- seen.
15211: teen.
15212: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15213:
15214: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15215: 368 1980 vp.
15216:
15217: Raha-asia-aloite n:o 3.50.
15218:
15219:
15220:
15221:
15222: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen-Loimaan maan-
15223: tien petoskorjaamiseksi välillä Lappi-Hinnerjoki.
15224:
15225:
15226: Ed u s kun n alle.
15227:
15228: Eurajoen-Lapin-Hinnerjoen-Yläneen- Laadittujen kuljetustaloudellisten laskelmien ja
15229: Loimaan maantien rakentaminen kuuluu pitem- ennusteiden mukaan Raumalle tietä pitkin
15230: pään tiejaksoon, jonka tarkoituksena on yhdis- suuntautuvien puutavarakuljetusten maksimi-
15231: tää sekä Rauman että Uudenkaupungin seudut määräksi on arvioitu 170 000 tonnia/vuosi eli
15232: Loimaan seutuun. Hankkeen vaikutus ulottuu 465 tonnia/vuorokausi. Myös virkistysliiken-
15233: laajalle alueelle käsittäen osia Satakunnan, Var- teelle tiellä on suuri merkitys.
15234: sinais-Suomen ja Kanta-Hämeen seutukaava- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15235: alueista. Yhteys on nykyään pääosin sorapääl-
15236: lysteinen, erittäin kapea (.5-6 metriä) ja mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15237: kikas maantie. Kauan vireillä olleen hankkeen 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15238: toteutuminen täydentää päätieverkkoa. Tämän markkaa Eurajoen-Lapin-Hinner-
15239: lisäksi tiellä on tärkeä merkitys paikalliselle joen-Yläneen-Loimaan maantien ra-
15240: väestölle ja elin:keinoelämälle. Tien rakentami- kentamisen aloittamiseksi osuudella
15241: nen parantaa tuntuvasti Raumalle suuntautu- Lappi-Hinnerjoki.
15242: vien puutavarakuljetusten toimintaedellytyksiä.
15243: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15244:
15245: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15246: 1980 vp. 369
15247:
15248: Raha-asia-aloite n:o 351.
15249:
15250:
15251:
15252:
15253: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuorilan-Siikaisten-Ala-
15254: honkajoen tien perusparantamisen aloittamiseksi.
15255:
15256:
15257: Ed u s kun n a 11 e.
15258:
15259: Tieverkoston kehittämistä Siikaisten osalta kaisten kunnalle tällä hetkellä elinkeinopoliitti-
15260: suunniteltaessa on lähtökohdaksi otettava se, sen kapeikon, mikä viivästyttää kunnan alueen
15261: että liikennemäärät jo lähivuosien aikana tule- rikkaiden luonnonvarojen tehokasta hyväksi-
15262: vat oleellisesti kasvamaan nykyisestä tasosta. käyttöä. Erityisen tärkeänä Siikaisissa nähdään
15263: Etenkin raskaan ja ympärivuotisen liikenteen tieosuuden Tuorila-Siikainen-Alahonkajoki
15264: osuus kokonaisliikenteestä suurenee, mikä joh· perusparannus. Tietä käytetään muun muassa
15265: tuu Siikaisten Otamon dolomiittikalkkikaivok- kalkki-, turve- ja puukuljetuksiin.
15266: sen avaamisesta, pohtoturvetuotannon laajentu- Merikarvian työvoimatoimiston arvion mu-
15267: misesta Pohjois-Satakunnassa yleensä ja erityi- kaan ainakin 40 työtöntä työnhakijaa olisi käy-
15268: sesti Siikaisissa sekä puutavarakuljetusten tettävissä työn vaikutusalueella. Tie- ja vesira-
15269: suuntautumisesta enenevässä määrin länsiranni- kennuslaitoksen mukaan väli Sammi-Alahon-
15270: kon puunjalostuslaitoksiin, mm. Kaskisiin. Ky- kajoki voitaisiin aloittaa syksyllä 1981 ja väli
15271: seiset raaka-aineet, turve, kalkki ja puu tul- Tuorila-Pyörtäinen talvella 1981.
15272: laan kuljettamaan lähes kokonaisuudessaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15273: maantiekuljetuksina.
15274: Siikaisten kunnan alueen tieverkosto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15275: pääosiltaan heikkokuntoista. Lukuisilla tie- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15276: osuuksilla joudutaan vuosittain turvautumaan 34.50.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15277: painorajoituksiin kelirikkaaikoina ja monet tieosuuden T uorila-Siikainen-Ala-
15278: sillat ovat painorajoitettuja ympäri vuoden. honkajoki perusparannuksen aloittami-
15279: Heikkokuntoinen tieverkosto muodostaa Sii- seen.
15280: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15281:
15282: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: 47 088000399}
15288: 370 1980 vp.
15289:
15290: Raha-asia-aloite n:o 352.
15291:
15292:
15293:
15294:
15295: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Harjavallan sil-
15296: lan rakentamiseen.
15297:
15298:
15299: E d u s k u n n a 11 e.
15300:
15301: Harjavallan silta on vuonna 1939 rakennettu nittelu käynnistyi kesällä 1979. Siltaan tulee
15302: teräsbetonikantinen riippusilta, jonka pituus on molemminpuoliset kevyen liikenteen väylät le-
15303: 140 m. Sen rakentaminen on ajoittunut Har- veydeltään 2,75 metriä kumpainenkin sekä 8
15304: javallan voimalaitoksen valmistumiseen, jonka metrin levyinen ajorataosa. Sillan kustannus-
15305: seurauksena silloinen vanha silta jäi veden alle. arvio tällä hetkellä on noin 7,5 milj. mk ja
15306: Riippusilta on valmistuessaan maan pisimpiä ja hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
15307: sitä voidaan pitää hyvin kauniina siltana. Se delle 1981 esitetään Harjavallan sillan raken-
15308: sopii erittäin hyvin maisemaan ja se tavallaan tamiseen 0,6 milj. mk. Tuolla summalla ei kui-
15309: on eräs Harjavallan symboleista. Mutta nämä tenkaan siltatyötä voi kunnolla edes aloittaa.
15310: eivät paljon vaa'assa paina, kun silta ei tyydy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15311: tä tämän päivän liikennetarvetta. Harjavaltalai-
15312: set ovatkin valmiit luopumaan kauniista sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15313: lastaan saadessaan uuden sen tilalle. Tästä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15314: periaatteesta on tielaitoksen ja kaupungin 31.24.77 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
15315: edustajien kesken jo sovittu ja vanhan sillan Harjavallan sillan rakentamiseen.
15316: paikalle suunnitellaan teräspalkkisiltaa. Suun-
15317: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15318:
15319: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15320: 1980 vp. 371
15321:
15322: Raha-asia-aloite n:o 353.
15323:
15324:
15325:
15326:
15327: Elo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-Po-
15328: rin/Rauman radan perusparantamisen jatkamiseen.
15329:
15330:
15331: E d u s k u n n a 11 e.
15332:
15333: Porin/Rauman-Tampereen rautatie ei ny- nempi. Kun radan korjaustyön kustannusar-
15334: kyisessä kunnessaan ole enää vuosikausiin pys- vio on kaikkiaan 182 milj. markkaa, ei nyt
15335: tynyt palvelemaan radan käyttäjiä tyydyttä- esitetyllä määrärahalla päästä tavoitteeseen, jon-
15336: vällä tavalla. Radan huono kunto on alentanut ka mukaan radan korjaustyö saataisiin val-
15337: matkustusmukavuutta ja vähentänyt näin mat- miiksi 1986.
15338: kustajamääriä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15339: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoar-
15340: vioesitykseen varannut 14,3 milj. markkaa Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15341: tin-Tampereen ja Peipohjan-Rauman radan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15342: peruskorjaukseen. Peipohjan-Rauman radan 31.90.78 lisäyksenä 12 600 000 mark-
15343: osalta korjausraha vastaa suurin piirtein odo- kaa Lielahden-Porin/Rauman radan
15344: tuksia. Sen sijaan Porin-Tampereen radan osal- perusparannuksen iatkamiseen.
15345: ta määräraha on huomattavasti odotettua pie-
15346: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15347:
15348: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15349: 372 1980 vp.
15350:
15351: Raha-asia-aloite n:o 354.
15352:
15353:
15354:
15355:
15356: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Parkanon-Haapa-
15357: mäen rautatien perusparantamiseen.
15358:
15359:
15360: Ed u s kun n a 11 e.
15361:
15362: Porin-Parkanon-Haapamäen rautatien tek- jaitsee yhdeksän kuntaa, joissa on yhteensä
15363: ninen kunto on melko heikko. Porin-Parka- 137 000 asukasta. Tämän lisäksi radan varrella
15364: non välillä radan perusparannus on aloitettu, on useita tehdaslaitoksia sekä varuskunta ja
15365: mutta jätetty kesken. varikko.
15366: Radan kiskotus on tällä hetkellä liian kevyt, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15367: K30, ja tämä aiheuttaa sen, että sallittu akseli-
15368: paino on 15-20 tonnia ja nopeus saa nousta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15369: enintään 35 km/t. Nopeuden vähäisyydestä den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15370: johtuen Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta tuleva tille 31.90.78 1 000 000 markkaa Po-
15371: ~:ahtitavara kuljetetaan pidemmän matkan eli rin-Parkanon-Haapamäen rautatten
15372: ·Tampereen kautta Poriin. Radan varrella si- perusparantamisen jatkamiseen.
15373: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15374:
15375: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15376: 1980 vp. 373
15377:
15378: Raha-asia-aloite n:o .355.
15379:
15380:
15381:
15382:
15383: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesva Porin tele- ja autovarikon
15384: rakennustöiden aloittamiseen.
15385:
15386:
15387: E d u s k u n n a 11 e.
15388:
15389: Porin telealueelle on jo useiden vuosien kisten suunnitelmien mukaan Porin tele- ja
15390: ajan suunniteltu tele- ja autovarikkoa. Han- autovarikon pitäisi olla valmiina vuonna 1984.
15391: ketta on kuitenkin vuodesta toiseen siirretty, Tätä varten tulisi mm. rakennuksen perusta-
15392: mitä osoittaa sekin, että Porin tele- ja auto- ruistyöt aloittaa jo ensi vuonna.
15393: varikon piti alkuperäisten suunnitelmien mu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15394: kaan olla valmiina vuonna 1981. Tiettävästi
15395: Porin tele- ja autovarikon rakennustyön alka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15396: misajankohtaa on siirretty mm. sillä perusteel- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15397: la, että on pelätty ylikuumenemisen vaaraa 31.94.74 3 000 000 markkaa Porin te-
15398: rakennusalalla. Kuitenkin Porin talousalueella le- ja autovarikon rakennustöiden aloit-
15399: rakennustyöläisten keskuudessa on jatkuvasti tamiseen.
15400: esiintynyt runsasta työttömyyttä. Tämän het-
15401: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15402:
15403: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15404: 374 1980 vp.
15405:
15406: Raha-asia-aloite n:o 356.
15407:
15408:
15409:
15410:
15411: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan teollisuuspiirin
15412: perustamiseksi.
15413:
15414:
15415: E d u s k u n n a 11 e.
15416:
15417: Satakunta kuuluu Turun ja Porin läänin taliitto ja Satakunnan kauppakamari ovat esit-
15418: teollisuuspiiriin. Porin alatoimistossa työsken- täneet Satakunnan teollisuuspiirin perustamis-
15419: telee neljä henkilöä ja Turussa viisi. Kuitenkin ta.
15420: Porin alatoimistolla on esimerkiksi vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15421: 1979 aikana ollut yrittäjäyhteyksiä kaikkiaan
15422: 9 205 ja Turulla vain 4 425. Satakunnan teol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15423: lisuuspiirin perustaminen on tullut ajankohtai- 1981 tulo- ja menoarvioon lukuun
15424: seksi, kun aluepoliittinen ministerivaliokunta 32.02 3 000 000 markkaa Satakunnan
15425: on tehnyt periaatepäätöksen Satakunnan lää- teollisuuspiirin perustamiseksi.
15426: nin perustamisesta. Myös Satakunnan maakun-
15427: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15428:
15429: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15430: 1980 vp. 375
15431:
15432: Raha-asia-aloite n:o 357.
15433:
15434:
15435:
15436:
15437: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoimapiirin
15438: perustamiseksi.
15439:
15440:
15441: E d u s k u n n a II e.
15442:
15443: Työvoimahallinnossa Satakunta jakaantuu kemättömiä ongelmia. 1970-luvun alkuvuosina
15444: kahteen työvoimapiiriin. Rauman, Euran ja esiintyi työvoimapulaa. Nyt viimeisinä vuosina
15445: Huittisten työvoimatoimistot kuuluvat Turun alue on kokenut merkittävästi voimakkaam-
15446: työvoimapiiriin ja muut työvoimatoimistot man työttömyyden kuin muut vastaavat teolli-
15447: Tampereen työvoimapiiriin. Lisäksi Turun ja suuskeskukset Suomessa. Tällaiselle ongelma-
15448: Porin läänin kunnat Suodenniemi ja Mouhi- alueelle on hyvin tärkeää, että sitä voidaan
15449: järvi kuuluvat Hämeen läänissä olevan Nokian käsitellä yhtenä alueena ja kokonaisuutena val-
15450: työvoimatoimiston alueeseen. tion työviranomaisten, työvirastojen ja läänin-
15451: On nähtävissä, että työvoimahallinnolla tu- hallinnon taholta. Oman työvoimapiirin muo-
15452: lee olemaan vastaisuudessa hyvin keskeinen ase- dostaminen Satakunnasta merkitsisi huomat-
15453: ma elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa. Kun Sa- tavaa parannusta nykyiseen tilanteeseen.
15454: takuntaan suunnattavat toimenpiteet muutoin Työvoimahallinnon palvelut tulevat yhä kes-
15455: ohjataan lääninhallinnon ja valtion työvoima- keisemmiksi myös elinkeinoelämälle ja teolli-
15456: virastojen kautta, joiden piirijako tärkeimmiltä suudelle. Satakunnassa sijaitsee koko maata
15457: osiltaan vastaa läänin rajoja, tulisi myös työ- ajatellen hyvin keskeistä teollisuutta ja yritys-
15458: voimahallinnon rajat tarkistaa tämän mukai- toimintaa. Työvoimahallinnon pelvelujen tulisi
15459: sesti. Satakunnan liittäminen Turun työvoima- olla lähempänä, jotta elinkeino- ja työvoima-
15460: piiriin ei kuitenkaan vastaisi Satakunnan tar- poliittiset toimenpiteet voitaisiin suunnitella ja
15461: peita. Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat työ- toteuttaa täällä olevan teollisuus- ja yritystoi-
15462: voima- ja elinkeinorakenteeltaan merkittävästi minnan kannalta katsoen tarkoituksenmukai-
15463: erilaisia. Samassa työvoimapiirissä Satakunnan sesti.
15464: erityisluonne ei tulisi riittävästi esille. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15465: Satakunta on työllisyyspoliittinen ongelma-
15466: alue. Pohjoisosat ovat kehitysaluetta sekä kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15467: ki- ja eteläosat suurteollisuuden valta-aluetta. 1981 tulo- ja menoarvioon lukuun
15468: Suurteollisuuden huomattavat työvoimavaihte- 34.06 5 000 000 markkaa Satakunnan
15469: lut 1970-luvulla ovat aiheuttaneet ennennä- työvoimapiirin perustamiseksi.
15470: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
15471:
15472: Mikko Elo Pirkko Valtonen
15473: 376 1980 vp.
15474:
15475: Raha-asia-aloite n:o 358.
15476:
15477:
15478:
15479:
15480: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Nui}amaan rajanylityspaikan
15481: toimisto- ja sosiaalitilojen kunnostamiseen.
15482:
15483:
15484: E d u s k u n n a 11 e.
15485:
15486: Nuijamaan kunnassa on usean vuoden ajan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15487: toiminut Suomen ja Neuvostoliiton rajanylitys- tavasti,
15488: paikka. Äskettäin on valmistunut Lappeenran-
15489: nasta Nuijamaalle johtava uusi maantie, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15490: varrella rajanylityspaikka sijaitsee. Liikenne on 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
15491: jatkuvasti kasvanut tällä ylityspaikalla, mutta markkaa Nuijamaan rajanylityspaikan
15492: poliisien ja tullimiesten työskentely- ja sosiaa- toimisto- ja sosiaalitilojen kunnostamis-
15493: litilat ovat tällä rajanylityspaikalla hyvin puut- ta varten.
15494: teelliset.
15495: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15496:
15497: Mauno Forsman
15498: 1980 vp. 377
15499:
15500: Raha-asia-aloite n:o 359.
15501:
15502:
15503:
15504:
15505: Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliiton
15506: harjoittaman sivistystyön tukemiseen.
15507:
15508:
15509: E d u s kun n a II e.
15510:
15511: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15512: tyksessä on merkitty opintokeskusta ylläpitä-
15513: vien järjestöjen sivistystyöhön 4 960 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15514: kaa. Tämä määräraha käytetään pääasiallisesti 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
15515: järjestöjen kulttuuritoiminnan tukemiseen ja 29.57.54 alamomentille 1 lisäykse-
15516: kehittämiseen. nä 1 000 000 markan määrärahan osoi-
15517: Kansansivistystyön toimintamuotojen uudis- tettuna Työväen Sivistysliitto TSL
15518: tuminen ja yleinen teknologinen kehitys vaati- r.y:lle oppimateriaalituotannon tutki-
15519: vat kuitenkin järjestöiltä yhä suurempaa pa- mukseen ja pedagogiseen kehittämistyö-
15520: nosta tutkimukseen, pedagogiseen kehittämis- hön sekä tätä toimintaa tukevan av-
15521: työhön ja uuden opetusteknologian soveltami- materiaalituotannon vaatimiin hankin-
15522: seen. toihin ja tuotantokustannuksiin.
15523: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
15524:
15525: Mauno Forsman Mikko Elo Jacob Söderman
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: 48 088000399]
15531: 378 1980 vp.
15532:
15533: Raha-asia-aloite n:o 360.
15534:
15535:
15536:
15537:
15538: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon kirkonkylän ja
15539: Korvenkylän tieliittymien parantamiseksi valtatiellä n:o 6.
15540:
15541:
15542: Ed u s kun n a 11 e.
15543:
15544: Valtatie n:o 6 on Joutsenon kunnan alueel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15545: la erittäin kapea ja liikenneturvallisuuden kan- tavasti,
15546: nalta vaarallinen. Koska tällä tiellä on liiken-
15547: ne kuitenkin hyvin vilkasta, pitäisi tien paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15548: tamiseen ja kunnostamiseen ryhtyä pikaisesti. 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
15549: Erittäin vaarallisiksi on tällä tiellä todettu ne markkaa ] outsenon kirkonkylän ja Kor-
15550: liittymät, jotka sijaitsevat Joutsenon kirkon- venkylän tieliittymien parantamiseksi
15551: kylässä ja Korvenkylässä. Näiden liittymien valtatiellä n:o 6.
15552: korjaaminen liikenneturvallisuuden kannalta
15553: paremmiksi on aloitettava pikaisesti.
15554: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15555:
15556: Mauno Forsman
15557: 1980 vp. 379
15558:
15559: Raha-asia-aloite n:o 361.
15560:
15561:
15562:
15563:
15564: Forsman: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
15565: rakentamiseksi Lappeenrannan ja Joutsenon välille.
15566:
15567:
15568: E d u s k u n n a II e.
15569:
15570: Valtatie n:o 6 on Lappeenrannan ja Joutse- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15571: non kunnan välillä erittäin kapea ja liikenne- tavasti,
15572: turvallisuuden kannalta vaarallinen. Liikenne
15573: tällä tiellä on kuitenkin erittäin vilkasta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15574: turvattomimpia ovat polkupyöräilijät ja mopoi- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
15575: lijat. Energiahintojen kallistumisen johdosta on markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
15576: kevyt liikenne kuitenkin merkittävästi lisäänty- kentamiseksi Lappeenrannan ja Joutse-
15577: nyt tällä välillä. Tämän vuoksi olisi erittäin non välille.
15578: tarpeellista rakentaa Lappeenrannan ja Joutse-
15579: non välille kevyen liikenteen väyliä.
15580: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15581:
15582: Mauno Forsman
15583: 380 1980 vp•
15584:
15585: Raha-asia-aloite n:o 362.
15586:
15587:
15588:
15589:
15590: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Kaitaisten-Ylijärven teol-
15591: lisuustien rakentamiseksi Ylämaalla.
15592:
15593:
15594: E d u s k u n n a 11 e.
15595:
15596: Ylämaan ja Miehikkälän kuntien alueilla on saanti on ollut kuitenkin vaikeaa teollisuus-
15597: viime vuosikymmenten aikana kehittynyt mer- teitten puuttumisen vuoksi louhinta-alueilla.
15598: kittävää louhinta- ja kiviveistämöteollisuutta, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15599: jonka tuotteita on viety maastamme myös ul- tavasti,
15600: komaille. Tämä ala on tarjonnut työtä useille
15601: kymmenille henkilöille eikä viime vuosina val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15602: linnut lamakaan ole vaikeuttanut tätä alaa 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
15603: vaan vientikysyntä on jatkuvasti kasvanut. markkaa teollisuustien rakentamista var-
15604: Tämän teollisuuden alan kiviraaka-aineen ten Ylämaan kunnassa Kaitaisten ja Yli-
15605: järven kylien välille.
15606: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15607:
15608: Mauno Forsman
15609: 1980 vp. 381
15610:
15611: Raha-asia-aloite n:o 363.
15612:
15613:
15614:
15615:
15616: Forsman: Määrärahan osoittamisesta pengerrys- ja sillanraken-
15617: nustöiden aloittamiseksi Lamposaaren ja mantereen välillä
15618: Lappeenrannassa.
15619:
15620:
15621: E d u s k u n n a II e.
15622:
15623: Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitseva Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
15624: Lamposaari on merkittävä asumalähiö, jossa vasti,
15625: ori sijainnut myös teollisuutta. Saareen on kui-
15626: tenkin vaikea liikennöidä, koska saaren ja man- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15627: tereen väliä joudutaan kulkemaan lossilla. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
15628: Tämä liikenne asettaa omat rajoituksensa asu- markkaa pengerrys- ja sillanrakennus-
15629: miselle ja aikaisempi teollisuus on alkanut töiden aloittamiseksi Lappeenrannan
15630: vaikean liikennöimisen vuoksi hakeutua pois kaupungin alueella sijaitsevan Lampo-
15631: Lamposaaresta. Tämän vuoksi olisi erittäin tär- saaren ja mantereen välille.
15632: keää saada lassiliikenne Lamposaaren ja man-
15633: tereen välillä korvattua sillalla.
15634: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15635:
15636: Mauno Forsman
15637: 382 1980 vp.
15638:
15639: Raha-asia-aloite n:o 364.
15640:
15641:
15642:
15643:
15644: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden
15645: tien rakentamiseen.
15646:
15647:
15648: E d u s k u n n a 11 e.
15649:
15650: Rautjärven kunnassa Simpeleeltä Saimaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15651: rantaan Särkilahteen on tieyhteys erittäin heik- tavasti,
15652: ko. Väestön liikennöimisen sekä erikoisesti
15653: paikallisen teollisuuden kuljetusten kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15654: on tämä yhteys erittäin tärkeä, sillä raaka-ai- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
15655: neen kuljetusta Saimaan rannasta teollisuudelle markan määrärahan Simpeleen-Särki-
15656: edistäisi tien oikaiseminen ja parantaminen lahden tien rakennustyötä varten.
15657: merkittävästi.
15658: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15659:
15660: Mauno Forsman
15661: 1980 vp. 383
15662:
15663: Raha-asia-aloite n:o 365.
15664:
15665:
15666:
15667:
15668: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Mustolan
15669: satamaradan rakennustöiden aloittamiseksi.
15670:
15671:
15672: E d u s k u n n a 11 e.
15673:
15674: Vesitie-, maantie- ja rautatiekuljetusten yh- seudun kehityksen kannalta merkittäviä teol-
15675: distämiseksi ja keskittämiseksi Saimaan alueen lisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia,
15676: osalta liikenteen hoidon kannalta edulliseen koska näin saatavat rautatieyhteydellä varuste-
15677: paikkaan olisi Lappeenrannan Mustolan sata- tut teollisuusalueet sijaitsevat myös maakaasu-
15678: maan rakennettava rautatie Paraisten Kalkki linjan välittömässä läheisyydessä.
15679: Oy:n teollisuuslaitosten ja valtatien n:o 6 Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15680: eteläpuolitse. Rautatien rakentaminen on erityi- tavasti,
15681: sesti osoittautunut tarpeelliseksi Neuvostoliiton
15682: laajan vesiliikenneverkoston ja -kaluston hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15683: väksikäyttämiseksi Suomen ja Neuvostoliiton 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
15684: välisissä kuljetuksissa. markan määrärahan Lappeenrannan-
15685: Näin syntyvä rautatieyhteys voi myös tehok- Mustolan satamaradan rakennustöiden
15686: kaasti palvella alueen teollisuutta ja avaa uusia aloittamista varten.
15687: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15688:
15689: Mauno Forsman
15690: 384 1980 vp.
15691:
15692: Raha-asia-aloite n:o 366.
15693:
15694:
15695:
15696:
15697: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaa-
15698: lan laajentamista varten.
15699:
15700:
15701: E d u s kun n a 11 e .
15702:
15703: .·Etelä-Saimaan keskussairaala Lappeenran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15704: nassa on otettu käyttöön vuonna 1955. Sai- tavasti,
15705: raalan tilat ovat käyneet nykyiselle toiminnal-
15706: le ahtaiksi ja osittain myös vanhentuneiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15707: Keskussairaalassa on ollut jo vuosia suunni- 1981 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
15708: telmia lisärakennusta varten, mutta rakentami- markkaa Etelä-Saimaan keskussairaalan
15709: nen on lykkäytynyt yhä kauemmas tuleville laajentamista varten.
15710: vuosille, koska valtion varoja ei ole osoitettu
15711: sairaalan laajennukseen.
15712: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15713:
15714: Mauno Forsman
15715: 1980 vp. 385
15716:
15717: Raha-asia-aloite n:o 367.
15718:
15719:
15720:
15721:
15722: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit.tamisesta YK:n lasten-
15723: rahaston (UNICEF) tukemiseen.
15724:
15725:
15726: E d u s k u n n a 11 e.
15727:
15728: Suomi on tekemiensä sopimusten kautta vaatimattomaan lisäykseen. Kun hallituksen esi-
15729: sitoutunut kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. tyksessä mainitaan, että se "pitää tärkeänä, että
15730: Maamme on ilmoittanut tukevansa YK:n kehi- Suomi osallistuu täysipainoisesti yhteistyöhön
15731: tysstrategiaa ja uutta kansainvälistä talousjär- YK:n puitteissa", niin olotilaa, jossa Suomi on
15732: jestystä auttaakseen kehitysmaiden kansojen jatkuvasti 0,5 % jäljessä asettamastaan tavoit-
15733: pyrkimyksiä kohti hyvinvointia ja suurempaa teesta, ei voida pitää hyväksyttävänä.
15734: taloudellista riippumattomuutta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15735: Suomen virallisen kehitysavun määrällisenä
15736: tavoitteena on 0,7 prosentin bruttokansantuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15737: teosuuden saavuttaminen. Kiusallisen ilmeiseksi den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15738: on kuitenkin käynyt, että maamme ei ole pys- tin 24.30.66 alamomentille 2 lisäyksenä
15739: tynyt saavuttamaan tavoitetta. Ministeriössä 1 000 000 markkaa YK:n lastenrahas-
15740: laadittu KTS:kin tyytyy siihen, että lisäys täh- ton (UNICEF) tukemiseen.
15741: tää alkavan vuosikymmenen alkuvuosina vain
15742: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
15743:
15744: Jorma Fred Erkki Korhonen
15745: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
15746:
15747:
15748:
15749:
15750: 49 088000399}
15751: 386 1980 vp.
15752:
15753: Raha-asia-aloite n:o 368.
15754:
15755:
15756:
15757:
15758: Fred ym.: Määrämhan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitys-
15759: yhteistyön rtukemiseen.
15760:
15761:
15762: E d u s k u n n a 11 e.
15763:
15764: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja kanavoi- tavat hyvää ja läheistä yhteistyötä maansa lä-
15765: taessa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käy- hetysjärjestöjen kanssa. Kymmeniä miljoonia
15766: tetty hyväksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, kruunuja kanavoidaan nimenomaan lähetysjär-
15767: joita eri lähetysjärjestöt vuosikymmeniä kestä- jestöjen kautta.
15768: neen työnsä aikana ovat kehitysmaissa hankki- Tähän mennessä on kaikki lähetysjärjestöjen
15769: neet. Lähetysseurat tekevät varsinaisen hengel- kautta annettu kehitysyhteistyöapu ollut ns.
15770: lisen työnsä rinnalla merkittävää kehitysyhteis- projektitukea, jonka saannin ehtona on ol-
15771: työtä perustamalla kouluja, sairaaloita, kirja- lut määrätynsuuruinen lähetysjärjestöjen oma
15772: painoja yms. Arviolta puolet lähetysjärjestöjen osuus. Tämän johdosta henkilökunnan palkkaus
15773: ulkomailla käyttämistä varoista on vuosittain projektin ylläpitämiseksi on jäänyt lähetysjär-
15774: käytetty tämänluontoiseen kehitystyöhön. jestöjen vastuulle. Kustannuspaineen tasaami-
15775: Kehitysyhteistyössä on kysymys yhteisestä seksi Suomen tulisi kehitysyhteistyömääräraho-
15776: taistelusta ihmisen perinteisiä vihollisia sai- ja antaessaan Norjan ja Ruotsin tapaan tukea
15777: rautta, tietämättömyyttä, köyhyyttä ja riistoa myös projektien henkilökunnan palkkausmeno-
15778: vastaan. Kehitysmaissa ihmisten perinteinen ja sellaisten työntekijöiden osalta, jotka toimi-
15779: uskomus, asenne, tietämättömyys, tavat, lais- vat kehitysyhteistyöluonteisissa tehtävissä.
15780: kuus ja kohtalousko ovat suuria kehityksen jar- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
15781: ruja. Kristillinen usko on osoittautunut ennes- tamme,
15782: tään jo sellaiseksi voimaksi, joka nopeimmin
15783: on edistänyt kehityksen pyörää ja on vapaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15784: tanut ihmisen kehittämään itseään ja ympäris- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15785: töään. Siellä missä kristillinen usko on levin- 24.30.67 lisäyksenä 1 600 000 markan
15786: nyt näkyvät myös sen seurausilmiöt: aineelli- määrärahan lähetysjärjestöjen kehitys-
15787: sen ja henkisen hyvinvoinnin kehitys. yhteistyön tukemiseen.
15788: Todettakoon, että Ruotsi ja Norja harjoit-
15789: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
15790:
15791: Jorma Fred Helvi Hyrynkangas
15792: Antero Juntumaa Impi Muroma
15793: Sauli Hautala
15794: 1980 vp. 387
15795:
15796: Raha-asia-aloite n:o 369.
15797:
15798:
15799:
15800:
15801: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen kautta
15802: annettavaa humanitaarista kehitysapua varten.
15803:
15804:
15805: Ed u s kun n a 11 e.
15806:
15807: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys-
15808: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjestöt.
15809: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun Niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat
15810: ja muun kiireellisen avun. useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän at11-
15811: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- mattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään ollei-
15812: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- na he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset
15813: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua
15814: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat.
15815: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15816: tenkin kansainvälisessä tilastoinnissa humani-
15817: taarinen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15818: kuin sen kohteet ovat kehitysmaissa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15819: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehi-
15820: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tysmaille) 500 000 markkaa lähetysjär-
15821: hallintomenot vievät suuren osan avustusmää- jestöjen kautta annettavaan humanitaa-
15822: rärahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta riseen kehitysapuun.
15823: toimittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen
15824: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
15825:
15826: Jorma Fred Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
15827: Erkki Korhonen
15828: 388 1980 vp.
15829:
15830: Raha-asia-aloite n:o 370.
15831:
15832:
15833:
15834:
15835: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmonan
15836: tukemiseen.
15837:
15838:
15839: E d u s kun n a 11 e.
15840:
15841: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
15842: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat- kylän ja palvelusten pohjalta siten, että sii-
15843: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sil- tä tulee Suomesta Israeliin suuntautuvan
15844: le valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, matkailun kohde, joka toimii myös muiden
15845: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- Israelissa olevien suomalaisten kotina ja
15846: malaisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysy- keskuksena, ja
15847: väisesti maahan asumaan. - perustaa sekä ylläpitää kurssikeskus erilai-
15848: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä sia Raamattua ja Israelia koskevia kurs-
15849: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalis- seja varten sekä antaa suomalaisille Israelia
15850: ta ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- koskevia ja israelilaisille Suomea koskevia
15851: teisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- tietoja.
15852: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
15853: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
15854: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla jatkuu. Mm. suunnitelmissa on lomakylän ra-
15855: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
15856: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttä·
15857: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut minen suomalaisille Israelia koskevien ja is-
15858: ainutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan raelilaisille Suomea koskevien tietojen antami-
15859: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka seksi.
15860: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan
15861: Jad Hashmonan moshavi on rekisteröity Is- kuitenkin muitakin kuin rakentajien omasta
15862: raelissa 15. 3. 1971. keskuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saa-
15863: Moshavin tarkoituksena on tuja varoja.
15864: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Sanotun johdosta kunnioittaen ehdotamme,
15865: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja hen-
15866: kiset kykynsä sekä omaisuutensa auttaak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15867: seen Israelin maan rakentamista ja tunnus- 1981 tulo- ia menoarvioon luvun 24.30
15868: taakseen kahdeksan juutalaisen luovutta- uudelle momentille 100 000 markan
15869: misen sota-aikana Suomessa saksalaisten kä- määrärahan moshavi ]ad Hashmonassa
15870: siin suoritettavien rakennustöiden tukemi-
15871: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoituk- seen.
15872: senmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, ta-
15873: loudellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja
15874: keskinäiseen apuun perustuen
15875: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
15876:
15877: Jorma Fred Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
15878: 1980 vp. 389
15879:
15880: Raha-asia-aloite n:o 371.
15881:
15882:
15883:
15884:
15885: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta vankilalaitoksen valvonta-
15886: järjestelmien uudistamiseen.
15887:
15888:
15889: E d u s k u n n a II e.
15890:
15891: Maamme vankiloista karkaa vuosittain usei- valvontalaitteita, joilla vmta1s11n ehkäistä van-
15892: ta vankeja. Osa jää palaamatta vanki1omilta kien karkaaminen ja paljastaa riittävän aikai-
15893: takaisin vankilaan. Osa käyttää hyväkseen saa- sessa vaiheessa mahdolliset pakosuunnitelmat.
15894: vuttamaansa luottamusasemaa ja pakenee van- Valvontajärjestelmien hankinnan nopeuttamisek-
15895: kilan ulkopuolella olevasta työpaikasta tai ol- si maamme vankeinhoitolaitokseen olisi valtion
15896: lessaan sairaalahoidossa. Tämän lisäksi jotkut budjettiin varattava tarkoitukseen riittävän
15897: vangit pääsevät karkaamaan myös itse vankilan suuret määrärahat.
15898: muurien sisältä. Näin tapahtui äskettäin, kun Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15899: kaksi vaarallista vankia karkasi Helsingin kes-
15900: kusvankilasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15901: Karkaustapaukset osoittavat, että vankilajär- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15902: jestelmässämme on aukkokohtia. Osittain on tille 25.50.13 lisäyksenä 5 000 000
15903: kysymys henkilökunnan riittämättömyydestä, markkaa käytettäväksi vankilalaitok-
15904: mutta myös vankilalaitoksemme valvontajärjes- semme valvontajärjestelmien uudistami-
15905: telmät ovat puutteelliset. seen.
15906: Nykyaikainen tekniikan kehitys on luonut
15907: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
15908:
15909: Jorma Fred Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15910: Asser Stenbäck Impi Muroma Helvi Hyrynkangas
15911: 390 1980 vp.
15912:
15913: Raha-asia-aloite n:o 372.
15914:
15915:
15916:
15917:
15918: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien jul-
15919: kaisijoille näkövammaisten ääni- ja pistekirjoituslehtien tuot-
15920: tamista varten.
15921:
15922:
15923: E d u s k u n n a 11 e.
15924:
15925: Näkövammaisten mahdollisuudet saada eri- Näkövammaisten lehtipalvelun monipuolista-
15926: laisia palveluja ovat yhteiskunnassamme edel- miseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Valtio-
15927: leenkin puutteelliset. Erityisesti tämä koskee neuvoston tulisi avustaa merkittävimpien us-
15928: näkövammaisten mahdollisuuksia seurata konnollisten lehtien julkaisijoita, jotta ne voi-
15929: maamme monipuolista uskonnollista lehdistöä. sivat toimittaa lehtensä myös näkövammaisten
15930: Suomessa on arvioitu ilmestyvän noin sata eri- ulottuville.
15931: laista uskonnollista julkaisua. Mitään näistä ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15932: toimiteta säännöllisesti äänilehtenä tai piste-
15933: kirjoituksen muodossa niin, että ne olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15934: näkövammaisten ulottuvilla. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15935: Syynä näkövammaisille tarkoitetun uskon- 29.57.59 lisäyksenä 100 000 markkaa
15936: nollisen lehden puuttumiseen maassamme on käytettäväksi valtionapuna uskonnollis-
15937: se, että mainitun lehden tuotantokustannukset ten lehtien julkaisijoille näkövammaisille
15938: painosmäärän pienuuden vuoksi tulevat koh- tarkoitettujen ääni- ja pistekirjoitusleh-
15939: tuuttoman suuriksi. tien tuottamista varten.
15940: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
15941:
15942: Jorma Fred Asser Stenbäck Impi Muroma
15943: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Helvi Hyrynkangas
15944: 1980 vp. 391
15945:
15946: Raha-asia-aloite n:o 373.
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten
15952: lehtien tukemiseen.
15953:
15954:
15955: Ed u s kun n a 11 e.
15956:
15957: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon Useimpien lehtien välttämätön tukitarve olisi
15958: on varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen ollut kaksinkertainen jaettavaan määrärahaan
15959: 1,4 milj. markkaa. Jo vuoden 1980 tulo- ja verrattuna.
15960: menoarviossa oli varattu samansuuruinen mää- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
15961: räraha. Inflaation ja kohonneiden posti- ja dotamme,
15962: painokustannusten johdosta määräraha on riit-
15963: tämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15964: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä eri- den 1981 tulo- ja menoarvioon
15965: laisia uskonnollisia lehtiä. Vuonna 1979 avus- momentille 29.99.56 lisäyksenä 600 000
15966: tusta jaettiin 38 lehdelle. Avustussummat vaih- markkaa käytettäväksi uskonnollisten
15967: telivat 5 000 markasta 161 000 markkaan. lehtien tukemiseen.
15968: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
15969:
15970: Jorma Fred Helvi Hyrynkangas Erkki Korhonen
15971: Antero Juntumaa Impi Muroma Sauli Hautala
15972: 392 1980 vp.
15973:
15974: Raha-asia-aloite n:o 374.
15975:
15976:
15977:
15978:
15979: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentoken-
15980: tän kiitoradan pidentämiseksi.
15981:
15982:
15983: E d u s k u n n a 11 e.
15984:
15985: Kruunupyyn lentokentän kiitorata on osoit- massa hyvät edellytykset. Alueella on raivat-
15986: tautunut liian lyhyeksi, jotta aikataulun mu- tuna jo uuden kiitoradan pohja, joten hankkeen
15987: kainen säännöllinen liikenne voitaisiin ylläpitää kustannukset muodostuvat kohtuullisiksi.
15988: myös huonoissa sääolosuhteissa. Kiitorata on Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15989: pituudeltaan 1 800 m ja suihkukoneratana Suo-
15990: men lyhin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15991: Asianomaisten tutkien hankkiminen sekä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15992: kiitoradan jatkaminen 500 metrillä antaisi van- 31.47.77 1 000 000 markkaa käytettä-
15993: kan takeen matkustajien turvallisuusasteen ko- väksi Kruunupyyn lentokentän kiito-
15994: hoamisesta. Rakennusteknisesti Kruunupyyn radan pidentämiseksi.
15995: lentokentän kiitoradan pidentämiselle on ole-
15996: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
15997:
15998: Jorma Fred Sauli Hautala
15999: 1980 vp. 393
16000:
16001: Raha-asia-aloite n:o 375.
16002:
16003:
16004:
16005:
16006: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden korko-
16007: tukilainoja varten.
16008:
16009:
16010: E d u s kun n a 11 e.
16011:
16012: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- misessä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannal-
16013: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta ta katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saan-
16014: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti tia helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä
16015: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- myönteisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehitys-
16016: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- aluerahaston perustaminen, jonka tuli ensisi-
16017: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet jaisesti tukea pienen ja keskisuuren kannatta-
16018: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään van teollisuuden syntymistä ja kehittämistä.
16019: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset ovat käy-
16020: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. tännössä saaneet verrattain vähän tukea mai-
16021: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- nitulta rahastolta, suuryritykset ovat siellä ve-
16022: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- täneet varoista pidemmän korren. Kun näin on
16023: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- ja kun palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu
16024: teesta on jatkuvassa nousussa ja niilläkin on Kehitysaluerahaston piiriin ja kun pienten ja
16025: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välillises- keskisuurten yritysten tukeminen on tärkeää
16026: ti lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan koko maassa, ehdotamme kunnioittaen,
16027: siis erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuu-
16028: ren teollisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16029: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pää- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
16030: oman saannissa, on lainanantajien vaatimien, markan määrärahan pienteollisuuden
16031: tavallisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestä- korkotukilainoja varten.
16032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16033:
16034: Jorma Fred Väinö Rautiainen
16035: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
16036:
16037:
16038:
16039:
16040: 50 088000399}
16041: 394 1980 vp.
16042:
16043: Raha-asia-aloite n:o 376.
16044:
16045:
16046:
16047:
16048: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuskurssikeskuksen
16049: rakentamiseksi Kuortanee11e neurologisia liikuntavammaisia
16050: varten.
16051:
16052:
16053: Ed u s kun n a 11 e.
16054:
16055: Neurologisia liikuntavammaisia on maassam- - Parkinsonin tauti n. 7 000 potilasta,
16056: me kaikkiaan noin 25 000 henkilöä. Heille kuntoutustarve 1/10:lla = 700 asiakasta
16057: tarkoitettuja kuntoutuskurssilaitoksia ei ole - lihasdystrofia n. 500 potilasta, kuntou-
16058: olemassa. Kuitenkin paras hoitotapa neurolo- tustarve 1/5:lla = 100 asiakasta
16059: gisia liikuntavamman aiheuttamia sairauksia po- - amytrofinen lateraali-skleroosi n. 300 po-
16060: teville on aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä tilasta, kuntoutustarve 1/4:lla = 75 asiakasta
16061: sopeutuminen muuttuvaan työ- ja toimintaky- - aivohalvauksen jälkitilat n. 15 000 poti-
16062: kyyn. Tehokkaalla lääkintävoimistelulla ja kun- lasta, kuntoutustarve 1/20:lla = 750 asiakasta
16063: toilemalla pyritään pitämään potilaan lihakset Täten neurologisesti liikuntavammaisia kun-
16064: kunnossa ja säilyttämään hänen toimintaky- toutettavia on vuosittain ainakin 2 275.
16065: kynsä mahdollisimman pitkään täysitehoisena.
16066: MS- ym. neurologisia liikuntavamman sai- 3. Kapasiteetti
16067: rauksia potevia varten on ryhdytty hankkimaan
16068: kuntoutuskurssikeskusta Kuortaneelle. Tätä Vuodessa on laskettu kuntoutettavan n. 520
16069: tarkoitusta varten on perustettu Neurologinen asiakasta, keskimäärin kolmen viikon ajan.
16070: Liikuntavammasäätiö, joka on merkitty säätiö- Hoitovuorokausia kertyy siten vuodessa
16071: rekisteriin 15 päivänä helmikuuta 1977. Sää- 10 920. Laskelmissa on lähdetty siitä, että kes-
16072: tiön perustajajäseninä ovat: Suomen MS-yhdis- kus toimii 12 kk. vuodessa.
16073: tysten Liitto r.y. - Finlands MS-föreningars
16074: förbund r.f., Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistys, 4. Keskuksen omissa tiloissa tapahtuva
16075: Kuortaneen Urheiluopistosäätiö ja Kuortaneen toiminta
16076: kunta.
16077: Säätiön tarkoituksena on neurologisia sai- 4.1. Valvottu ryhmävoimistelu
16078: rauksia, erityisesti multippeliskleroosia, sairas- 4.2. Yksilöllinen lääkintä- ja kuntovoimistelu
16079: tavien henkilöiden kuntouttamiseen liittyvän 4.3. Toimintaterapia
16080: toiminnan edistäminen sekä kuntoutuskeskuk- 4.4. Sopeutumisvalmennus
16081: sen ylläpitäminen.
16082: J. Yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston
16083: 1. Perustamislupa kanssa
16084: Kuntoutuskurssikeskuksen rakentamiseen Yhteistyössä pyritään paitsi taloudellisuuteen
16085: säätiö on saanut perustamisluvan lääkintöhalli- myös mahdollisimman suuren molemminpuoli-
16086: tukselta helmikuussa 1977. Luonnospiirustuk- sen hyödyn saamiseen. Urheiluopisto voi pit-
16087: set hanketta varten ovat valmiina ja ne on källe mukauttaa toimintaansa kurssikeskuksen
16088: alustavasti tarkastettu rakennushallituksen ja tarpeiden mukaan. Kurssikeskus voi puolestaan
16089: Raha-automaattiyhdistyksen toimesta. toimia urheiluopiston opetuskenttänä. Kehityk-
16090: sen myötä urheiluopistolle tarjoutuisi täten
16091: 2. Kuntoutushoitopaikkojen tarve-ennuste koulutusmahdollisuus invalidien kuntoutukseen
16092: erikoistuville liikunnanohjaajille.
16093: - multippeliskleroosi, MS n. 2 000 poti- Mikäli kurssikeskuksessa vapautuu kapasi-
16094: lasta, kuntoutustarve 1/3:lla = 650 asiakasta teettia lääkintävoimistelun alueella, urheilu-
16095: Raha-asia-aloite n:o 376 395
16096:
16097: opisto voi käyttää vuorostaan tätä palvelua. tilasjäseniä ja nam laitoksesta uskotaan tule-
16098: Edellä sanottu pätee myöskin majoitustilojen van tarkoituksenmukaisempi kuin monet vas-
16099: suhteen. taavat laitokset. Lukuisat MS-leirit Kuortaneen
16100: Urheiluopistolla ovat osoittaneet että huippu-
16101: 6. Käytännön toteutus urheilijoilla on ollut positiivinen vaikutus po-
16102: tilaisiin, sillä eihän ole suurtakaan periaatteel-
16103: Saätiötä perustettaessa perustajajäsenet ovat lista eroa urheilijan ja potilaan kunto-ohjel-
16104: luovuttaneet säätiölle varoja kurssikeskuksen massa. Urheiluopiston läheisyys ja sen kanssa
16105: rakentamiseksi 72 000 mk. Myös muilla kei- tapahtuva yhteistyö on eduksi neurologisia lii-
16106: noin on hankittu varoja rakennusrahastoon. kuntavammaisia varten rakennettavalle kun-
16107: Rakennuksen 'kustannusarvio oli vuoden 1978 tou tuskurssikeskukselle.
16108: marraskuun hintatason mukaan 3 634 000 mk, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16109: joten kustannukset hankkeen laatuun ja laajuu- nioittaen,
16110: teen nahden eivät ole suhteettoman korkeat.
16111: Työntekijöitä kurssikeskukseen on laskettu että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16112: tarvittavan 17 henkeä. Yhteistyötä tulisi ole- den 1981 tulo- ja menoarvioon
16113: maan Seinäjoen Keskussairaalan neurologian 3 800 000 markan määrärahan neurolo-
16114: kllinikan ja Kuortaneen Terveyskeskuksen gisia liikuntavammaisia varten Kuorta-
16115: kanssa. neelle rakennettavan kuntoutuskurssi-
16116: Laitoksen toteuttamista on ollut suunnitte- keskuksen rakentamiseen.
16117: lemassa työryhmä, missä on ollut mukana po-
16118: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
16119:
16120: Jorma Fred Impi Muroma
16121: Helvi Hyrynkangas Sauli Hautala
16122: 396 1980 vp.
16123:
16124: Raha-asia-aloite n:o 377.
16125:
16126:
16127:
16128:
16129: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkita-
16130: pahtumalle annettavaan avustukseen.
16131:
16132:
16133: E d u s k u n n a 11 e.
16134:
16135: Lähes kymmenen vuotta toimeenpantu Työ- suoritetaan talkootyönä, siis ilman palkkiota.
16136: väen Musiikkitapahtuma on kasvanut vaatimat- Tästä huolimatta kokonaisliikevaihto on kak-
16137: tomasta kokeilusta yhdeksi mittavimmista kesän sinkertaistunut kolmen viimeisen vuoden aika-
16138: kulttuuritapahtumista ja se on kesän ainoa na. Tämä johtuu esiintyjien määrän sekä eri
16139: valtakunnallinen työväenkulttuurin tapahtuma. osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka val-
16140: Kymmeniin tuhansiin kohoavat yleisöjoukot on tion tuki onkin markkamääräisesti vuosittain
16141: käsitettävä kyseisen tapahtuman tarpeellisuuden hieman noussut, on kokonaiskasvu jouduttu
16142: osoitukseksi. Tapahtumaa on vuosittain pyritty kuitenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoi-
16143: kehittämään ja monipuolistamaan ja sille on tusosuuden kasvattamisella. Epävarma talous
16144: jatkuvasti etsitty uusia ilmenemismuotoja. Ke- on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kan-
16145: hittämistyössä on ohjeena käytetty yleisön ja sainvälinen vuorovaikutus on jäänyt varsin vä-
16146: esiintyjien havaintoja ja toivomuksia sekä myös hälle vaikka kotimaisten esiintyjien kannalta
16147: julkisen sanan arvosteluja. tällainen kulttuurivaihto koetaan hyvinkin ke-
16148: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja hittävänä ja tarpeellisena.
16149: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16150: ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi suun- nioittavasti,
16151: nittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaativat
16152: varmuutta myöskin taloudesta. Tapahtuman ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16153: lous koostuu keskimääräisesti seuraavasti: val- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16154: tionavustukset n. 40 %, kuntien tuki n. 25 % 29.90.52 200 000 markan määrärahan
16155: sekä oma rahoitus n. 35 %. Tapahtuman peri- Työväen Musiikkitapahtumalle annetta-
16156: aatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät työt vaksi valtionavustukseksi.
16157: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16158:
16159: Eino Grönholm Pirjo Ala-Kapee Helge Siren
16160: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen Juhani Raudasoja
16161: Pekka Starast Mauno Forsman Jacob Söderman
16162: 1980 vp. 397
16163:
16164: Raha-asia-aloite n:o 378.
16165:
16166:
16167:
16168:
16169: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta mehiläiskantaa uhkaa-
16170: van Varroa-purrkin torjuntatyötä varten.
16171:
16172:
16173: Ed u s kunnalle.
16174:
16175: Kuluneena kesänä on Kaakkois-Suomessa riin. Hyvä mehiläispölytys nostaa rypsisatoa
16176: löytynyt kuudesta mehiläistarhasta erittäin vaa- jopa yli 40 prosenttia. Vähäisemmälläkin me-
16177: 1'allista mehiläistautia. Tuholainen on Var- hiläismäärällä toteutettuna se on erittäin huo-
16178: roa Jacobsoni -punkki, jolle ei ole löytynyt mattava.
16179: toistaiseksi torjuntakeinoa. Punkin leviämistä Mehiläishoidon tulevaisuus Suomessa on nyt
16180: on voitu kuitenkin jonkin verran hidastaa ja suuressa vaarassa. Nopeat toimenpiteet ovat
16181: sen tekemiä tuhoja lieventää tehostetulla hy- tarpeen.
16182: gienialla, tarhoille suunnatulla koulutus- ja va- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16183: listustoiminnalla. Tuhotaisen vaarallisuutta ku-
16184: vaa varsin hyvin se, että mm. Neuvostoliitos- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16185: sa, Länsi-Saksassa ja Bulgariassa on viime vuo- den 1981 tulo- ja menoarvioon 70 000
16186: sien aikana ko. punkin ansiosta tuhoutunut tu- markan määrärahan tautitarkkailijan vi-
16187: hansia mehiläisyhdyskuntia. ran perustamiseksi Kymenlaakson Maa-
16188: Suomen mehiläiskanta on nyt vakavassa vaa- talousoppilaitokseen sekä 20 000 mar-
16189: rassa, ja kuitenkin mehiläishoidon merkitys kan määrärahan Suomen Mehiläishoita-
16190: kasvikunnan pölytyksessä on huomattava. Me- jien Keskusjärjestö SuMe r.y:lle Varroa-
16191: hiläisten merkitys korostuu ensi vuonna jol- punkin torjuntatyötä varten.
16192: loin rypsin viljelyala kohoaa 100 000 hehtaa-
16193: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16194:
16195: Eino Grönholm Helge Siren
16196: 398 1980 vp.
16197:
16198: Raha-asia-aloite n:o 379.
16199:
16200:
16201:
16202:
16203: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen SiirtoJapuu-
16204: tarhaliiton toiminnan tukemiseen.
16205:
16206:
16207: E d u s kun n a 11 e.
16208:
16209: Suomen Siirtolapuutarhaliitto on lähes viisi- valtion tuki lopetettiin, on liiton toimintaa hoi-
16210: kymmentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä.
16211: toiminut siirtolapuutarhatoimintaa harrastavien Siirtolapuutarhaviljely on tulevina vuosina run-
16212: viljelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton saasti lisääntymässä, siitä antavat selviä viit-
16213: toimintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää teitä eri puolilla Suomea tapahtuvat maavaraus-
16214: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapoja anomukset. Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin
16215: jäsenistönsä ja muidenkin sitä haluavien parissa. lisääntyvää ohjaus- ja valistustyötä, jotta jo ole-
16216: Toimintamuotoina on valistustilaisuuksien ja massa olevat sekä uudet alueet tulisivat oikein
16217: kurssien järjestäminen sekä yhteyden pitäminen hoidetuiksi. Tähän ei liitolla ilman yhteiskun-
16218: eri viranomaisiin. nan tukea ole kuitenkaan mahdollisuuksia.
16219: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16220: dessa ilmestyvää Siirtolapuutarha-nimistä leh- nioittavasti,
16221: teä, jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan an-
16222: tavat ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16223: dossa. 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
16224: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuo- kan määrärahan Suomen Siirtolapuutar-
16225: sina valtion toimesta kuten tapahtuu muissakin haliiton toiminnan tukemiseen.
16226: Euroopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jolloin
16227: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16228:
16229: Eino Grönholm Pekka Starast Olavi Martikainen
16230: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Anneli Kivitie
16231: Jacob Söderman Kaisa Raatikainen Veikko Pihlajamäki
16232: Kaarina Suonio Helge Siren P. Puhakka
16233: Kauko Tamminen Juhani Raudasoja Jalmari Torikka
16234: Helena Pesola
16235: 1980 vp. 399
16236:
16237: Raha-asia-aloite •t:o 380.
16238:
16239:
16240:
16241:
16242: Grönholm ym.: Määräl.'ahan osoittamisesta Diabetestutkimussää-
16243: tiölle tutkimustoiminnan tehostamiseksi.
16244:
16245:
16246: E d u s k u n n a II e.
16247:
16248: Suomessa on tällä hetkellä diabeetikkoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16249: 120 000. Lisäksi vuosittain tulee uusia dia-
16250: beetikkoja n. 10 000. Kuitenkin alan tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16251: mustoiminta on meillä suhteellisen vähäistä. den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
16252: Tutkimustoiminnan tehostamiseksi olisi valtion markkaa avustuksena Diabetestutki-
16253: osoitettava määrärahoja mm. Diabetestutki- mussäätiölle tutkimustoiminnan tehos-
16254: mussäätiölle. Lisääntyvän tutkimustoiminnan tamista varten.
16255: avulla voitaisiin säästää sairauden ennaltaehkäi-
16256: syssä ja myös sairauden hoidossa eteenpäin.
16257: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16258:
16259: Eino Grönholm Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee
16260: Jacob Söderman Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
16261: Helge Siren Tarja Halonen
16262: 400 1980 vp.
16263:
16264: Raha-asia-aloite n:o 381.
16265:
16266:
16267:
16268:
16269: Grönholm ym.: Määrärahan oso1ttamisesta tunnusrannekkeen tai
16270: -riipuksen j~kamiseksi diabeetikoille.
16271:
16272:
16273: E d u s k u n n a II e.
16274:
16275: Diabeetikkojen kannalta olisi erittäin tär- beetikoille tällainen tunnus ilmaiseksi. Käy-
16276: keätä, että jokaisella olisi tunnusranneke tai täntö olisi ulotettava koskemaan myös epilep-
16277: -riipus. Ainakin insuliini- ja tablettidiabeeti- tikkoja.
16278: kot tarvitsisivat välttämättä sen. Suomessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16279: tällä hetkellä diabeetikkoja 120 000 ja uusia
16280: tulee joka vuosi 10 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16281: Diabeetikon tunnusranneke tai -riipus mak- den 1981 tulo- ja menoarvioon
16282: saa tällä hetkellä omakustannushintaan noin 10 000 000 markkaa tunnusrannekkeen
16283: 50 mk/kpl. Olisi välttämätöntä, että terveys- tai -riipuksen jakamiseksi terveyskeskus-
16284: keskusten kautta voitaisiin jakaa kaikille dia- ten kautta diabeetikoille.
16285: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16286:
16287: Eino Grönholm Helge Siren
16288: Jacob Söderman Pekka Starast
16289: Tarja Halonen
16290: 1980 vp. 40i
16291:
16292: Raha-asia-aloite n:o 382.
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: Hakala: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laajenta-
16298: miseksi Orimattilassa.
16299:
16300:
16301: E d u s kun n a 11 e.
16302:
16303: Orimattilassa sijaitseva valtion virastotalo, taminen rakentamalla siihen neljäs kerros olisi
16304: joka on valmistunut vuonna 1971, on toimin~ teknisesti helppo toteuttaa. Saatava lisätila olisi
16305: tojen laajentumisen johdosta käynyt ahtaaksi. yhteensä n. 490 m2 •
16306: Valtion virastotalossa toimivat verotoimisto, Hankkeen tarpeellisuus on todettu myös
16307: Kansaneläkelaitoksen piiritoimisto, tuomiokun- parhaillaan toimivan virastotalojen laajennus-
16308: nan kanslia, nimismies ja poliisi, posti ja ulos- tarpeita selvittelevän työryhmän piirissä. Alus-
16309: ottoapulaisten toimisto. Lisäksi virastotalossa tavien tietojen mukaan Orimattilan virastotalo
16310: pidetään tuomiokunnan käräjät. Tilanahtaudes- on ensimmäisessä kiireellisyysryhmässä.
16311: ta ovat erityisesti kärsineet tuomiokunta ja Orimattilassa sijaitseva valtion virastotalo
16312: työvoimatoimisto niin, että työvoimatoimisto palvelee Orimattilan kunnan alueen lisäksi
16313: on jopa jouduttu siirtämään muualle yksi- myös useita lähikuntia, mm. Artjärveä, Myrs-
16314: tyisiltä vuokrattuihin tiloihin ja tuomiokunta kylää, Pukkilaa ja eräiltä osin Mäntsälää ja
16315: on joutunut vuokraamaan ulkopuolelta lisä- Askolaa. Kun lisäksi otetaan huomioon Ori-
16316: tiloja. Lisäksi on parhaillaan selvitettävänä mattilan seudun vaikea työllisyystilanne, olisi
16317: Kansaneläkelaitoksen piiritoimiston siirtäminen virastotalon laajennushankkeen toteuttaminen
16318: muualta vuokrattaviin tiloihin, jotta saataisiin tänkeää.
16319: turvatuksi verotoimiston ja tuomiokunnan toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16320: minnot. Tämä luonnollisesti aiheuttaa toimin- taen,
16321: tojen kannalta vaikeuksia. Laaditun selvityksen
16322: mukaan virastotalossa toimivien laitosten lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16323: tilantarve on 500 m2 • 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16324: Valtion virastotalon alkuperäiset suunnitel- markan määrärahan Orimattilassa sijait-
16325: mat olivat 4-kerroksisen mukaiset. Tästä to- sevan valtion virastotalon laajennustyön
16326: teutettiin vain 3 kerrosta. Virastotalon laajen- aloittamiseksi.
16327: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16328:
16329: Matti Hakala
16330:
16331:
16332:
16333:
16334: 51 088000399J
16335: 402 1980 vp.
16336:
16337: Raha-asia-aloite n:o 383.
16338:
16339:
16340:
16341:
16342: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalousopiston
16343: karjarakennuksen rakentamista varten.
16344:
16345:
16346: E d u s k u n n a 11 e.
16347:
16348: Orimattilassa toimii valtion ylläpitämä Ori- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16349: mattilan kotitalousopisto. Tämä valmistaa sekä taen,
16350: kotitalousteknikoita että emäntäkoululinjalta
16351: maataloudenkin palvelukseen emäntiä. Kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16352: kin viimeksi mainitun tarpeisiin välttämätön 1981 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
16353: karjatalouden opetustila on vielä vanhoissa suo- markan määrärahan Orimattilan koti-
16354: jissaan, erillään nykyisestä uudesta koulukomp- talousopiston kariarakennuksen rakenta-
16355: leksista. Tämän vanhan navettarakennuksen misen aloittamiseksi.
16356: kunto ei vastaa alkuunkaan alan opetuksen
16357: vaatimuksia.
16358: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16359:
16360: Matti Hakala
16361: 1980 vp. 403
16362:
16363: Raha-asia-aloite n:o .384.
16364:
16365:
16366:
16367:
16368: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Nummenjoen perkaushank-
16369: keen suunnittelun ja töiden aloittamiseksi Nummella.
16370:
16371:
16372: E d u s k u n n a 11 e.
16373:
16374: Nummenjoen tulviminen Nummen kunnan joessa Mäntsälänkosken yläpuolella suoritetta-
16375: keskustassa sijaitsevalla useaa sataa hehtaaria vista perkaus- ja uoman vahvistustöistä.
16376: käsittävällä peltoaukeamalla aiheuttaa vuosit- Hankkeen toteuttaminen edellyttää vesioikeu-
16377: tain suuria vahinkoja. Kesällä 1978 tulva peitti den lupaa, jonka hakijoina toimivat hyödynsaa-
16378: lähes .300 ha viljaa kasvavia peltoja ja tuhosi jat. Töiden toteuttaminen valtion toimesta edel-
16379: suurimman osan sadosta. Nummenjoen per- lyttää, että hyödynsaajat perustavat järjestely-
16380: kaushanke on pantu alulle vuonna 1957, mut- yhtiön, joka töiden valmistuttua vastaa kun-
16381: ta on yhä suumiitelman asteella valtion varo- nossapidosta.
16382: jen puutteen vuoksi. Helsingin vesipiirin vesitoimiston toimesta on
16383: Nummenjoen järjestelyn ensisijaisena tarkoi- hankkeen maastotutkimukset pääosin jo suori-
16384: tuksena on poistaa Nummenjoen ja sen sivu- tettu. Suunnitelman laadintaa on tähän asti hi-
16385: haaran Pusulanjoen yhtymäkohdan peltoalueei- dastanut vesitoimiston suunnittelutoimintaan
16386: ta tulvat. Näillä entisen Hyveiänjärven alueen käytettävissä olevien resurssien puute. Mikäli
16387: pelloilla tulvan esiintyminen on jokavuotista. tarvittavat suunnittelumäärärahat saadaan, niin
16388: Samalla voidaan oleellisesti parantaa alueen pe- lopullinen suunnitelma saadaan vesioikeuskäsit-
16389: ruskuivatuksen edellytyksiä. Asianomaiset telyä varten valmiiksi v. 1982. Rakennustöihin
16390: maanomistajat ja Nummen kunnan edustajat voitaisiin tällöin ryhtyä seuraavana vuonna.
16391: ovat useaan otteeseen kiirehtineet kyseisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16392: hankkeen toteuttamista. taen,
16393: Hankkeen hyötyalueen suuruus on noin 500
16394: ha, joka koostuu lähes yksinomaan nykyisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16395: viljelyksessä olevista peltomaista. Vesistön 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
16396: muille vesienkäyttömuodoille ei tulvasuojelu- markan määrärahan Nummen kunnassa
16397: hankkeen toteuttamisesta koidu haittoja. sijaitsevan Nummenjoen perkaushank-
16398: Hankkeen alustava kustannusarvio on n. 1 keen suunnittelun loppuun saattamisek-
16399: milj. mk, joka muodostuu lähinnä Nummen- si ja töiden aloittamiseksi.
16400: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
16401:
16402: Matti Hakala
16403: 404 1980 vp.
16404:
16405: Raha-asia-aloite n:o 385.
16406:
16407:
16408:
16409:
16410: Hakala: Määrärahan· osoittamisesta Artjärven-Kimonkylän tien
16411: rakentamista varten.
16412:
16413:
16414: E d u s k u n n a 11 e.
16415:
16416: Tieyhteydet Keski- ja Itä-Uudeltamaalta Ky- den elinkeinoelämän kehitystä. Näiden kuntien
16417: menlaakson teollisuusalueille ovat pitkään ol- päästyä tukiaineiksi on niiden kilpailuasema
16418: leet heikot. Nyt on kuitenkin valmistunut tie- parantunut, mutta heikot liikenneyhteydet ovat
16419: yhteys Hyvinkääitä Mäntsälään ja edelleen aiheuttaneet sen, ettei uusia yrityksiä alueelle
16420: Mäntsälästä uuden yhdystien kautta Orimatti- ole juuri syntynyt.
16421: laan. Tieyhteydet Orimattilasta Artjärvelle ja Näiden kuntien alueella toimii myös Kymen~
16422: tieyhteys Mäntsälästä Pukkilan ja Myrskyiän laakson Sähköosakeyhtiö, jonka päätoimipaikka
16423: kautta Artjärvelle ovat parannustyön alaisina. on Elimäellä. Artjärven-Kimonkylän tien ra-
16424: Sen sijaan tie Artjärveltä Kimonkylään on edel- kentaminen parantaisi oleellisesti yhtiön mah-
16425: leen suunnitelma-asteella. Tämä n. 17 km:n dollisuuksia taloudellisesti ja nopeasti palvella
16426: mittainen tie yhdistäisi liikenteen Hangon- alueen sähkönkuluttajia.
16427: Hyvinkään-Mäntsälän tieltä edelleen Kymen- Edellä esitetyn lisäksi on huomioitava se
16428: laaksoon. aikavoitto ja liikenneturvallisuuden lisääntymi-
16429: Tämän uuden liikenneyhteyden tuntumassa nen, joka uuden tieyhteyden myötä olisi saa-
16430: sijaitsisivat Uudenmaan ja Etelä-Hämeen vau- vutettavissa kuljettaessa mm. Helsingin ja
16431: raimmat maanviljelysalueet ja tuottoisimmat Lahden vilkkaasti liikennöitävien väylien ohi
16432: metsät. Kymenlaakson puunjalostustehtaista ja asioitaessa keskisen Kymenlaakson ja Länsi-
16433: puukaupan organisaatioista ainakin kolme hank- Suomen välillä. Vain n. 17 km:n mittaisen
16434: kii tältä alueelta n. 38 000-45 000 m3/v. Artjärven-Kimonkylän tien rakentamisella oli-
16435: puuraaka-ainetta. Lisäksi on Anjalankoskelie ja si näin ollen erittäin suuri merkitys Etelä-
16436: Elimäelle juuri valmistunut varsin voimakasta Suomen tieyhteyksien parantajana.
16437: rehuteollisuutta, jonka raaka-aineen hankinta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16438: ja tuotteiden markkinointi osuvat tässä puhee- taen,
16439: na olevan tien vaikutuspiiriin.
16440: Tien lähivaikutuspiirissä oleville kunnille, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16441: Artjärvelle, Lapinjärvelle, Orimattilalle, Myrs- 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
16442: kytälle ja Pukkilalle on hankkeen toteutumi- markan määrärahan Artiärven-Kimon-
16443: sella suuri merkitys. Artjärven, Pukkilan ja kylän tien suunnittelemista ;a rakenta-
16444: Myrskyiän heikot tieolot ovat jarruttaneet nii- misen aloittamista varten.
16445: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16446:
16447: Matti Hakala
16448: 1980 vp. 405
16449:
16450: Raha-asia-aloite n:o 386.
16451:
16452:
16453:
16454:
16455: · Hak~a: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan rautatien
16456: parantamiseksi.
16457:
16458:
16459: Ed u s kun n a 11 e.
16460:
16461: Lahden-Loviisan rautatie muodostaa tär- aikoina tuntuvasti edelleen lisääntymässä. Lah-
16462: keän liikenneväylän Lahden talousalueelta ja den kaupungin siirtyessä käyttämään öljyn si-
16463: ylempääkin Päijät-Hämeestä lähimpään sata- jasta hiiltä Kymijärven voimalaitoksessaan olisi
16464: maan. Valkon satama Loviisassa palvelee paitsi hiilen kuljetus Valkon sataman kautta Lahden
16465: Itä-Uuttamaata myös juuri Lahden talousaluet- -Loviisan rataa pitkin halvin tapa tuoda
16466: ta. Lahden-Loviisan rautatien heikko kiskotus polttoaine Lahteen. Radan heikko kunto on
16467: on muodostunut esteeksi tämän radan täysite- tässäkin esteenä.
16468: hoiselle käytölle. Muita rataosuuksia myöten Työt radan kunnostamiseksi aloitettiin jo
16469: kuljetetuista täysistä vaunuista on Lahdessa vuonna 1971, mutta on sen jälkeen keskey-
16470: poistettava n. neljännes kuormasta ennenkuin tetty. Hanke käsittää perusparannuksen, penke-
16471: Lahden-Loviisan radan heikko kiskotus niitä reen vahvistustoimenpiteitä ja kiskoovaihdon
16472: kestää. Tämä tllanne on johtanut luontaisesti K 30 kiskoista K 43 kiskoiksi.
16473: rautateille sopivien raskaittenkin tavaroitten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16474: kuljetuksen siirtymiseen maantiekuljetuksiin tai taen,
16475: rahtaamisen muihin kauempana sijaitseviin sa-
16476: tamiin. Energian hinnan noustessa aiheutuu täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16477: laisesta vajaakäytöstä kansantaloudelle jatkuvaa 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16478: tappiota. Lisäksi alueen elinkeinoelämä kärsii markan määrärahan Lahden-Loviisan
16479: radan heikosta kunnosta. rautatien perusparannustyön aloittami-
16480: Lahden-Loviisan radan merkitys on Iähi- seksi.
16481: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16482:
16483: Matti Hakala
16484: 406 1980 vp.
16485:
16486: Raha-asia-aloite n:o 387.
16487:
16488:
16489:
16490:
16491: Hakala: Määrärahan osoittamisesta leirintäalueen rakentamiseksi
16492: Porvooseen.
16493:
16494:
16495: E d u s k u n n a 11 e.
16496:
16497: Itäinen Uusimaa ja erityisesti Porvoo on tettaessa ei leirintäaluetta ole ennen Haminaa.
16498: kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen nähtä- Porvoon kaupunki on pyrkinyt yhteistoimin-
16499: vyys maassamme. Matkailukohteena on Por- nassa naapurikuntien kanssa saamaan aikaan
16500: voolla valtakunnallista merkitystä, minkä vuok- uuden, nykyajan vaatimukset täyttävän leirin-
16501: si myös valtiovallan tulisi osallistua matkai- täalueen. Suunnitelmat Porvoon Kokonniemeen
16502: lun tukemiseen alueella. Esim. Porvoon van- rakennettavasta alueesta ovat jo olemassa.
16503: han kaupungin rakennushistoriallisten nähtä- Hankkeen kustannukset ylittävät kuitenkin täl-
16504: vyyksien kunnossapito vaatii kaupungilta tun- lä hetkellä alueen kuntien mahdollisuudet ellei
16505: tuvia uhrauksia. valtion tukea ole saatavissa.
16506: Matkailun kehittymistä Porvoon seudulla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16507: estää nykyisin se, ettei koko itäisellä Uudella- taen,
16508: maalla ole tällä kertaa lainkaan leirintäaluetta.
16509: Porvoon Linnamäellä toimineen pienen leirin- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16510: täalueen toimilupa päättyi 30. 8. 1980 eikä toi- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
16511: mintaa Linnamäellä sen historiallisten muinais- markan määrärahan leirintäalueen ra-
16512: muistoalueitten johdosta voitane myöhemmin- kentamisen aloittamiseksi Porvooseen.
16513: kään enää jatkaa. Helsingistä itään matkus-
16514: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16515:
16516: Matti Hakala
16517: 1980 vp. 407
16518:
16519: Raha-asia-aloite n:o 388.
16520:
16521:
16522:
16523:
16524: Halonen yru.: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan Opistolle an-
16525: nettavaan m.kennusavustukseen.
16526:
16527:
16528: E d u s k u n n a 11 e.
16529:
16530: Haukiputaalla toimiva Pohjolan Opisto suo- laajentamisen, liinavaatevaraston rakentamisen,
16531: rittaa ammattiyhdistysliikkeen ja sen jäsenistön monitoimitilan rakentamisen, joka toimii ryh-
16532: kannalta tärkeää koulutusta ja yhteiskunnallista mätyötiloina sekä kuntoilutilana, sekä majoitus-
16533: aikuiskasvatustyötä. Opiston oppiaineina ovat huoneiden rakentamisen. Kustannukset edellä
16534: mm. työpolitiikka, äidinkieli ja his·toria, järjestö- mainituista rakennus- ja muutostöistä ovat ai-
16535: ja luottamusmiesoppi, tiedotusoppi, järjestö- nakin 1 200 000 mk. Tarkoituksena on vielä
16536: oppi sekä ay-politiikka ja yritystoiminta. Pohjo- se, että vuosina 1982-83 rakennetaan rehto-
16537: lan Opiston tilat ovat kuitenkin olleet varsin rin ja talonmiehen asunnot ja näin vapautuvat
16538: huonokuntoisia, joten niissä on välttämätöntä huoneistot muutetaan toimisto- ja työhuoneik-
16539: ollut suorittaa peruskorjaus- ja muutostöitä. si, opettajien kokoushuoneiksi ja monistamoksi.
16540: Pohjolan Opiston perusparannukseen ja huone- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16541: tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen onkin
16542: myönnetty valtion vuoden 1980 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16543: arviossa 500 000 mk. Kyseisen rakennusavus- den 1981 tulo- ja menoarvioon
16544: tuksen turvin on aloitettu opiston rakennus- 1 000 000 markkaa käytettäväksi raken-
16545: ja perusparannussuunnitelman toteuttaminen. nusavustuksena Pohjolan Opistolle
16546: Vuonna 1981 on kuitenkin tarkoitus toteuttaa vuonna 1981 toteutettavaa saneerauk-
16547: opiston saneerauksen ja huonetilojen kehittämi- sen ja huonetilojen kehittämisen toista
16548: sen 2. vaihe. Tilojen kehittämisohjelma vuonna vaihetta varten.
16549: 1981 sisältää mm. opiskelijoiden oleskelutilan
16550: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16551:
16552: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Rönnholm
16553: Aimo Ajo Matti Puhakka Jouko Skinnari
16554: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
16555: Juhani Raudasoja Kaisa Raatikainen Juhani Vähäkangas
16556: 408 1980 vp.
16557:
16558: Raha-asia-aloite n:o 389.
16559:
16560:
16561:
16562:
16563: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden lasten-
16564: ohjelmistotoiminnan >tukemiseen.
16565:
16566:
16567: E d u s kun n .t II e.
16568:
16569: Suomen Kansallisteatterin ja Kansallisooppe- myytyjä. On selvästi tarvetta lastenteatteritoi-
16570: ran ohjelmiston suunnittelussa on jossain mää- minnan laajentamiseen ja erityisen lastenteatterin
16571: rin pyritty ottamaan huomioon myös lapsiylei- perustamiseen esimerkiksi Helsingin Kaupungin-
16572: sön tarpeet. Helsingissä on mm. Helsingin Kau- teatterin yhteyteen tai muutoin siten, että se
16573: punginteatteri pitänyt lisäksi jatkuvasti ohjel- voisi palvella sekä pääkaupunkialueen lasten-
16574: mistossaan vähintään yhtä lapsille tarkoitettua teatterina että toimia myös muille lastenteatte-
16575: näytelmää. Tämän lisäksi ovat muut eri paik- ria harjoittaville teattereille ja teatteriryhmille
16576: kakunnilla sijaitsevat laitosteatterit pyrkineet esiintymis- ja harjoittelupaikkana. Hankkeen
16577: huomioimaan lasten kasvattamisen teatterin ys- suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi ottaa
16578: täviksi. Ilahduttavassa määrin ovat myös eri huomioon myös valtakunnallisen toiminnan
16579: teatteriryhmät sisällyttäneet ohjelmistoonsa koordinointi ja tukipalvelujen tuottaminen.
16580: lapsille ja nuorille tarkoitettuja esityksiä, ovatpa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16581: eräät näistä ryhmistä jopa lähes yksinomaan nioittavasti,
16582: keskittyneet lastenohjelmien tuottamiseen.
16583: Eräänä puutteena toimitilojen ja varojen lisäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16584: si on ollut lapsille ja nuorille kirjoitettujen ja 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16585: sävellettyjen ohjelmien vähäisyys verrattuna sii- markkaa teattereiden ja teatteriryhmien
16586: hen, mitä tuotetaan aikuisyleisölle. sekä oopperan lastenohjelmiston tuke-
16587: Ainakin pääkaupunkiseudulla on kuitenkin miseen sekä erityisen pääkaupunkiin si-
16588: havaittavissa, että eri teattereiden lastennäytän- joitettavan lastenteatterin suunnitte-
16589: nöt saattavat olla kuukausia etukäteen Ioppuun- luun.
16590: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16591:
16592: Tarja Halonen Matti Puhakka Mikko Ekorre
16593: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Anna-Liisa Hyvönen
16594: Pirjo Ala-Kapee Marjatta Väänänen Jaakko 1tälä
16595: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Marjatta Mattsson
16596: Saara-Maria Paakkinen
16597: 1980 vp. 409
16598:
16599: Raha-asia-aloite n:o 390.
16600:
16601:
16602:
16603:
16604: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläintarhanlahden ja
16605: Töölönlahden veden j.a rantojen puhdistamiseen Helsingissä.
16606:
16607:
16608: E d u s k u n n a 11 e.
16609:
16610: Helsingin asema maan päå"kaupunkina asettaa puhdistus- ja uudelleenkäyttösuunnitelman koh-
16611: lisävaatimuksia sen puisto- ja virkistysalueiden teeksi, tulisi valtion tulo- ja menoarvioesityk-
16612: hoitoon. Vuosikymmenien kuluessa tapahtunut seen ottaa erityinen määräraha ympäristönsuoje-
16613: Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesien saas- luvuoden tavoitteiden toteuttamiseksi myös
16614: tuminen sekä sen rantojen likaantuminen on pääkaupunkialueen sydämessä.
16615: haitallista sekä pääkaupunkiseudun asukkaille Edellä esitetyn , johdosta ehdotamme kun-
16616: että myös Helsingissä vuosittain vierailevien lu- nioittavasti,
16617: kuisien sekä kotimaisten että ulkolaisten mat-
16618: kailijoiden kannalta. Koska kyseisten alueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16619: puhdistaminen riittävästi uimis- ja muuhun ul- den 1981 tulo- ja menoarvioon
16620: koilukäyttöön on Helsingin kaupungille varsin 1 000 000 markan määrärahan suunnit-
16621: kallis kohde, on pelättävissä, että hanketta ly- telun aloittamiseksi Helsingin kaupun-
16622: kätään liian kauan. Tällöin on vaarana että gissa sijaitsevan Eläintarhanlahden ja
16623: koko alue tullaan menettämään ulkoilu- ja vir- Töölönlahden veden ja rantojen puhdis-
16624: kistysmielessä. tamiseksi uinti- ja virkistyskäyttöön
16625: Jotta Töölönlahden ja Eläintarhanlahden vesi kelpaavaksi.
16626: ja alueen rannat voitaisiin tehokkaasti saada
16627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16628:
16629: Tarja Halonen Marjatta Väänänen Jaakko 1tälä
16630: Kaarina Suonio Anna-Liisa Hyvönen Saara-Maria Paakkinen
16631: Pertti Salolainen
16632:
16633:
16634:
16635:
16636: 52 088000399}
16637: 410 1980 vp.
16638:
16639: Raha-asia-aloite n:o 391.
16640:
16641:
16642:
16643:
16644: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaisasiainneuvotte-
16645: lukunnan ja pak.olaiskuraattorin ,viran perustamiseen.
16646:
16647:
16648: E d u s k u n n a 11 e.
16649:
16650: Ulkoasiainministeriön asettama pako1ais- Näistä kansalaisjärjestöjen sekä valtiovallan
16651: asiaintoimikunta esitti yksimielisesti mietinnös- edustajien yksimielisesti kirjaamista kannan-
16652: sään jo vuonna 1979, että pakolaiskysymyksiä otoista huolimatta ei edes vuoden 1981 tulo- ja
16653: hoitavaksi viranomaiseksi määrättäisiin pysyväs- menoarvioehdotuksessa ole otettu huomioon
16654: ti sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yhteyteen pakolaisasiainneuvottelukunnan ja pakolaisku-
16655: perustettaisiin pysyväisluonteinen pakolais- raattorin viran vaatimia määrärahoja. Koska vir-
16656: asiainneuvottelukunta sekä pakolaiskuraattorin kamiesvalmistelu asian suhteen on suhteellisen
16657: virka. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina pitkällä, tulisi meidän käsityksemme mukaan
16658: pakolaiskysymysten hoidosta suoranaisesti vas- ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä jo
16659: taavat viranomaiset ja järjestöt. Neuvottelukun- varautua asiasta johtovien kustannusten hoita-
16660: nan tehtävänä olisi laatia pakolaisten huoltoa ja miseen.
16661: sopeuttamista koskeva ohjelma ja seurata sen Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
16662: toimeenpanoa. Pakolaiskuraattori toimisi viran- tavasti,
16663: omaisten, järjestöjen sekä pakolaisten yhteys-
16664: henkilönä. Toimikunta esitti lisäksi yksimieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16665: sesti, että pakolaiskuraattorin virka perustettai- den 1981 tulo- ;a menoarvioon
16666: siin kiireellisenä jo seuraavassa lisämenoar- 200 000 markkaa pakolaisasiainneuvot-
16667: viossa. telukuntaa ;a pakolaiskuraattorin vir-
16668: kaa varten.
16669: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
16670:
16671: Tarja Halonen Marjatta Mattsson Kaisa Raatikainen
16672: Jacob Söderman Anna-Liisa Hyvönen Saara-Maria Paakkinen
16673: Tellervo Koivisto 1.-C. Björklund Petter Savola
16674: Pirjo Ala-Kapee
16675: 1980 vp. 411
16676:
16677: Raha-asia-aloite n:o 392.
16678:
16679:
16680:
16681:
16682: Halonen ym.: Määrärahan osort~misesta äitiysrahaan suoritetta-
16683: vaan ylimääräiseen tukeen rahan korottamiseksi elinkustan-
16684: nusten nousua vastaavasti.
16685:
16686:
16687: E d u s kun n a II e.
16688:
16689: Hallitus tulee antamaan esityksen laiksi sai- taholta annettuja selvityksiä sosiaalietujen vero-
16690: rausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta siten, tuksen sitomisesta äitiysrahan korottamiseen ei
16691: että äitiysrahan suorittamisaikaa pidennetään voida pitää hyväksyttävinä. Sekä väestöpoliitti-
16692: 258 arkipäivään eli nykyisestään neljällä viikol- sista, perhepoliittisista että tasa-arvollisista syis-
16693: la 1. 7. 1981 lukien tapahtuvien synnytysten tä on välttämätöntä, että äitiysraha korotetaan
16694: osalta. Hallitus ei kuitenkaan esitä äitiyspäivä- elinkustannusten nousun vaatimalle tasolle. Nii-
16695: rahan markkamäärän korottamista nykyisestään. den jyrkkä jälkeenjääneisyys aiheuttanee sen,
16696: Tämän vuoksi erityisesti ansiotyössä käyvät van- ettei korjausta voida tehdä kokonaisuudessaan
16697: hemmat joutuvat taloudellisesti huonoon ase- yhden vuoden aikana. Jotta edes asteittaiseen
16698: maan. Nopeasti pidentynyt äitiysloma aiheuttaa kehitykseen olisi mahdollista päästä, tulee val-
16699: äitiysrahan pienuuden vuoksi työssä käyville tion tulo- ja menoarviossa varattua, sairausva-
16700: naisille taloudellisia vaikeuksia pitää muutoin kuutuslain mukaista valtionosuuden määrää jo
16701: niin tarpeellinen vapaa työstään ennen ja jäl- nyt huomattavasti korottaa.
16702: keen synnytyksen. Sen jälkeen kun äitiysloma Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16703: on osittain muutettu vanhempainlomaksi, on nioittavasti,
16704: samat haittavaikutukset havaittavissa myös isien
16705: osalta. On lisäksi epäiltävissä, että monien per- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16706: heiden kohdalla todellisena syynä vanhempain- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
16707: loman käytöstä pidättäytymiseen on nimen- mentille 33.19.60 lisäyksenä 10 000 000
16708: omaan ne taloudelliset kustannukset, jotka ai- markkaa ylimääräisen osuuden suoritta-
16709: heutuvat sairausvakuutuslain mukaisen päivära- miseksi äitiyspäivärahaan sen määrän
16710: han korottamattomuudesta. korottamiseksi elinkustannusten nousua
16711: Hallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön vastaavalle tasolle.
16712: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16713:
16714: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
16715: Tellervo Koivisto Aimo Ajo Jouko Skinnari
16716: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Hyvönen
16717: Saara-Maria Paakkinen Juhani Vähäkangas
16718: 412 1980 vp.
16719:
16720: Raha-asia-aloite n:o .39.3.
16721:
16722:
16723:
16724:
16725: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidirahan ylimää-
16726: räiseen korottamiseen elinkustannusten nousun huomioon
16727: ottamiseksi.
16728:
16729:
16730: E d u s k u n n a 11 e.
16731:
16732: Invalidihuoltolain nojalla maksettavaan inva- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
16733: lidirahaan on valtion vuoden 1981 tulo- ja me- tavasti,
16734: noarvioesitykseen tehty vain TEL-indeksin mu-
16735: kaisen tarkistuksen johdosta tarvittava korotus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16736: Nykyinen invalidiraha pystyy kuitenkin katta- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
16737: maan vain pienen osan niistä menoista, jota var- 33.26.51 lisäyksenä 8 600 000 markkaa
16738: ten invalidirahajärjestelmä kehitettiin. Järjestel- invalidirahan ylimääräiseksi korotta-
16739: män kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä tu- miseksi elinkustannusten nousua vastaa-
16740: lisi voimakkaasti kiirehtiä. vasti.
16741: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16742:
16743: Tarja Halonen Juhani Vähäkangas Jouko Skinnari
16744: Juhani Raudasoja Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Hyvönen
16745: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Saara-Maria Paakkinen
16746: 1980 :vp. 413
16747:
16748: Raha-asia-aloite n:o 394.
16749:
16750:
16751:
16752:
16753: Halonen ym.: Korotetun määrärahan osoitrtamisesta lasten leikin
16754: ja toiminhan ohjaukseen.
16755:
16756:
16757: Eduskunnalle.
16758:
16759: V altakunnallisen päivähoitosuunnitelman ta- viin kohteisiin. Kun kyseinen avustus on harkin-
16760: voitteenakaan ei ole täyden 100 prosentin kat- nanvarainen valtioneuvoston vahvistamien pe-
16761: tavuus alle kouluikäisille lapsille. Osan lap- rusteiden nojalla, on lisäksi tavallisesti käynyt
16762: sista arvioidaan pysyvän joko oman perheen siten, että Helsinki sekä muu pääkaupunkiseu-
16763: tai muun valtakunnallisen päivähoitosuunnitel- tu on jäänyt kokonaan paitsi näitä avustuksia.
16764: man ulkopuolella olevan hoitomuodon piirissä. Tämä on ollut erityisen valitettavaa sen vuok-
16765: ~· Useat kunnat, ennen kaikkea maamme suurim- si, että ohjatulla leikkikenttätoiminnalla on il-
16766: mat kaupungit, eivät ole onnistuneet tuotta- meisesti varsin suuri ennalta ehkäisevä merki-
16767: maan edes päivähoito-ohjelman mukaisia päivä- tys myös kouluikäisten lasten vaikeuksien syn-
16768: hoitopaikkoja. Lisäksi päivähoitopaikkojen tarve tymiseen. Leikktkenttätoiminnan piirissä ovat
16769: näyttää tutkimusten mukaan olevan jatkuvas- esim. Helsingissä nuoret aina 14 vuoteen saak-
16770: ti kasvussa. Näin tosiasiallisesti yhä useammat ka. Ohjatulla toiminnalla voidaan ehkäistä ns.
16771: pienten lasten vanhemmat katsovat jääneensä jengiytymisen haittoja. Kun kunnat saavat val-
16772: vaille lain .tarkoittamia päivähoitopalveluja. tionapua lakisääteisesti muuhun päivähoitotoi-
16773: Suunnitelmat avoimien korttelipäiväkotien pe- mintaan, on ymmärrettävää että ohjattu leikki-
16774: rustamiseksi, jotka tarjoaisivat päivähoito- ja vi- kenttätoiminta jää päivähoitosuunnitelmissa vä-
16775: rikepalveluja muillekin kuin siellä päivähoidos- häiselle huomiolle sen suhteellisen kalleuden
16776: sa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen, vuoksi.
16777: ovat myönteisiä. Kun kuitenkin tällaisten ko- Jotta muiden kuin kunnallisissa päiväkodeissa
16778: keilujen saaminen tarpeen kattavaksi on pitkä- tai ohjatussa perhepäivähoidossa olevien lasten
16779: aikainen kehityståpahtuma, tulisi ryhtyä toi- kasvatus- ja virikeohjausta voitaisiin tehostaa ja
16780: menpiteisiin samansuuntaisten tukitoimenpitei- jotta koulukäisten lasten ja nuorten vapaa-aika-
16781: den aikaansaamiseksi. toimintaa voitaisiin joustavasti tukea, ehdotam-
16782: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 me edellä esittämäämme viitaten,
16783: on varattu momentille 33.38.32 valtionavustuk-
16784: seen kunnille lasten leikin ja toiminnan ohjauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16785: seen lisäystä edellisen vuoden määrärahaan vain den 1981 tulo- ;a menoarvioon momen-
16786: 500 000 markkaa. Vaikka perusteluissa tode- tille 33.38.32 lisäyksenä 2 000 000
16787: taan sen johtuvan sekä kustannusten noususta markkaa kunnille lasten leikin ;a toimin-
16788: että toiminnan laajenemisesta, ei tarkoitettu nan oh;aukseen.
16789: määräraha tulee riittämään läheskään .tarvitta-
16790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16791:
16792: Tarja Halonen Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Hyvönen
16793: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Matti Puhakka
16794: Juhani Raudasoja Kaisa Raatikainen Kaarina Suonio
16795: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen
16796: 414 1980 vp.
16797:
16798: Raha-asia-aloite n:o 395.
16799:
16800:
16801:
16802:
16803: Halonen ym.: Määrärahojen osoittamisesta koululaisten päivä-
16804: hoidon edistämiseen.
16805:
16806:
16807: Ed u s kun n a 11 e.
16808:
16809: Helsingin kaupungin tekemän tutkimuksen koululaiset. Lapsella on sinänsä pienenä ihmise-
16810: (Helsingin kaupunki, Tilastokeskus 1980: 2) nä oikeus turvalliseen ja kehittävään hoitoon,
16811: mukaan oli syksyllä 1978 pienistä koululaisista mutta asiaan tulisi kiinnittää lisäksi huomiota
16812: (7-1 0 vuotiaat) lähes puolet (43 %) koulun sen ilmeisen yhteyden vuoksi joka turvattomalla
16813: jälkeen joko yksin <tai sisarusten kanssa; siis jo- lapsuudella on sekä nuoruusiän että myöhem-
16814: ka tapauksessa ilman aikuisen ihmisen huolen- mänkin elämän vaikeuksiin.
16815: pitoa koulun jälkeen ennen vanhempien kotiin- Koska on nähtävissä, että jo pienimpien Ias- ·"'
16816: tuloa. Vanhemmat eivät toki halunneet asian ten hoitotarve tulee viemään päivähoitosuunni-
16817: olevan näin. Suurin osa heistä halusi lapsilleen telman mukaisista resursseista suurimman osan,
16818: jonkinlaista ohjattua toimintaa. Kunnallinen on meidän mielestämme aiheellista kiinnittää
16819: päivähoito nautti suurinta luottamusta (39 %) , huomiota myös pienten koululaisten hoidon jär-
16820: kun sen sijaan vain 8 prosentille lapsista oli jestämiseen.
16821: todellisuudessa onnistuttu saamaan kunnallinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16822: koululaisten päivähoitopaikka. Tilanne muilla nioittaen,
16823: pail&akunnilla on samansuuntainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16824: Näin pienelle lapselle tulee kaksi suurta muu- den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
16825: tosta yhtäa1kaisesti seitsemänvuotiaana. Toisaal- 33.38 uusille momenteille kaikkiaan
16826: ta hän aloittaa pitkäiänteistä keskittymistä vaa- 23 000 000 markkaa pienten koululais-
16827: tivan koulunkäynnin ja toisaalta hän jää juuri ten päivähoidon turvaamiseen, josta
16828: silloin suureksi osaksi päivästä ilman aikuisen määrästä
16829: ihmisen huolenpitoa. Kun pienten koululaisten 10 000 000 markkaa valtionosuutena
16830: hoitopaikkoja on ollut aivan liian vähän, on kunnille lasten päiväkotien käyttökus-
16831: niihin monissa paikoin jouduttu ottamaan vain tannuksiin,
16832: elityisesti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia lap- 8 000 000 markkaa valtionosuutena
16833: sia. Tämä puolestaan on aiheuttanut lasten va- kunnille ohjatusta perhepäivähoidosta
16834: likoitumisen keskimääräistä vaikeammin hoidet- aiheutuviin käyttökustannuksiin sekä
16835: taviksi. Tämä ei kuitenkaan ole alkujaan ollut 5 000 000 markkaa valtionavustukse-
16836: tarkoitus. Toimintaa tulisi nopeasti laajentaa kä- na kunnille lasten päiväkotien perusta-
16837: sittämään kaikki päivähoitoa tarvitsevat pienet miskustannuksiin.
16838: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16839:
16840: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Terho Pursiainen
16841: Tellervo Koivisto Kaisa Raatikainen Helvi Niskanen
16842: Juhani Raudasoja Jouko Skinnari Marjatta Mattsson
16843: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Hyvönen Matti Puhakka
16844: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
16845: 1980 vp. 415
16846:
16847: Raha-asia-aloite n:o 396.
16848:
16849:
16850:
16851:
16852: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta hoteMi- ja ravintolakou-
16853: lun perustamiseen Turkuun.
16854:
16855:
16856: E d u s k u n n a 11 e.
16857:
16858: Huolimatta eduskunnan vuoden 1975 tulo- koska alan ammattitaitoisesta henkilökunnasta
16859: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä antamasta on puutetta. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä,
16860: lausumasta, joka edellytti hallituksen ryhtymis- että eduskunnan lausuma vihdoin toteutettai-
16861: tä toimenpiteisiin hotelli- ja ravintolakoulun pe- siin ja perustettaisiin hotelli- ja ravintolakoulu
16862: rustamiseksi Turkuun, ei asiassa ole tapahtunut Turkuun.
16863: sen jälkeen mitään. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
16864: Ulkomailta maahamme suuntautuvalla mat- nioittavasti,
16865: kailulla on myönteistä merkitystä maamme
16866: kauppatasapainoon. Koska maallamme on mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16867: dollisuuksia lisätä osuuttaan kansainvälisestä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16868: matkailusta, on siihen tehokkaasti pyrittävä. 29.61.74 400 000 markan määrärahan
16869: Erääksi sen esteeksi on mm. Lounais-Suomessa hotelli- ja ravintolakoulun perustami-
16870: muodostunut palvelujen riittämätön saatavuus, seksi Turkuun.
16871: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
16872:
16873: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Jorma Fred
16874: 416 1980 vp.
16875:
16876: Raha-asia-aloite n:o 397.
16877:
16878:
16879:
16880:
16881: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppisopi-
16882: muksen tehneiden työnantajien korvauksia varten.
16883:
16884:
16885: Ed u s kun n a 11 e.
16886:
16887: Nuorten joukossa on runsaasti sellaisia, joille väylää tulisi maassamme voimakikaasti kehittää
16888: ammatin hankkiminen pitkän koulutuksen kaut- ja laajentaa. Siitä tulisi tehdä merkittävä vaih-
16889: ta tuottaa ongelmia. He ovat käytännöllisesti toehto niille nuorille, joita pitkäai:kainen kou-
16890: lahjakkaita, mutta he eivät tunne mielenkiintoa lunkäynti ei kiinnosta.
16891: teoreettista opiskelua kohtaan. He turhautuvat Edellä todetun johdosta kunnioittavasti
16892: ja kyllästyvät joutuessaan istumaan koulun ehdotamme,
16893: penkillä.
16894: Tällaiset nuoret haluaisivat hankkia ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16895: pätevyyden käytännössä harjaantumisen kautta, 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
16896: jossa opiskelun teoreettinen osa annetaan pie- 29.84.40 alamomentille 1 (Valtionapu
16897: ninä annoksina työn ohella. Oppisopimuksen oppisopimuksen tehneille työnantajille)
16898: tekeminen tarjoaa heille tällaisen mahdollisuu- lisäyksenä 4 000 000 markkaa oppiso-
16899: den. Tätä opiskelun ja ammatin hankkimisen pimuslain mukaisia korvauksia varten.
16900: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16901:
16902: Sauli Hautala Impi Muroma
16903: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
16904: Väinö Rautiainen
16905: 1980 vp. 417
16906:
16907: Raha-asia-aloite n:o 398.
16908:
16909:
16910:
16911:
16912: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suomenhe-
16913: vosten varsarahoihin.
16914:
16915:
16916: Ed u s kun n a II e.
16917:
16918: Suomenhevosten lukumäärä on maassamme jolloin työhevosten nykyistä suurempi käyttö
16919: jatkuvasti alentunut. Niiden määrä lienee tällä on kansantaloudellisestikin kannattavaa. Tällai-
16920: hetkellä enää vain noin 20 000. Tämä on aivan seen tilanteeseen varautumiseksi olisi toivot-
16921: liian vähän ajatellen mahdollista kriisitilannet- tavaa, että suomenhevosten määrä kohoaisi.
16922: ta, jolloin luultavasti koetaan myös poltto- Sitä voidaan jouduttaa valtion tukitoimin.
16923: nesteiden puutetta. Hevoset voisivat kriisin Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
16924: aikana tietyissä tilanteissa korvata tuontiener- dotamme,
16925: giaa käyttävät moottoriajoneuvot. Mutta nii-
16926: den nykyinen vähäisyys ei antaisi tällaiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16927: kuitenkaan paljon mahdollisuuksia. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16928: Mikäli polttonesteiden hinnat edelleen voi- 30.30.45 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16929: makkaasti kohoavat, voi nopeastikin tulla aika, suomenhevosten varsarahoja varten.
16930: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16931:
16932: Sauli Hautala Olavi Ronkainen
16933: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
16934: Jorma Fred
16935:
16936:
16937:
16938:
16939: .5) 088000399]
16940: 418 1980 vp.
16941:
16942: Raha-asia-aloite n:o 399.
16943:
16944:
16945:
16946:
16947: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siir.tona maa-
16948: tilatalouden kehittämisrahastoon.
16949:
16950:
16951: E d u s k u n n a 11 e.
16952:
16953: Maatilatalouden pääomahuolto on koettu pit- moista varoista. Tämä epäkohta tulisi pikaises-
16954: kään suureksi ongelmaksi. Syynä tähän on se, ti korjata erottamalla nämä budjetissa omalle
16955: että maatilatalouden kehittämisrahasto, jonka momentilleen.
16956: tulisi rahoittaa maatilalain mukaiset investoin- Maatilatalouden rahoitusvaikeudet aiheutta-
16957: nit, on saanut aivan riittämättömästi budjettiva- vat myös sen, etteivät monet nuoret voi hakeu-
16958: roja. Huolimatta siitä, että kehittämisrahaston tua maatalouden harjoittajiksi, koska heillä ei
16959: lainavaroihin on viime vuosina kohdistettu usei- ole mahdollisuutta ilman julkista rahoitusta sel-
16960: ta hakukieltoja, on lainoja yleensä voitu myön- viytyä pääomapulmistaan.
16961: tää vain runsas puolet haetusta määrästä. Ensi Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
16962: vuoden budjettiesitykseen hallitus on kyllä li- dotamme,
16963: sännyt tuntuvasti varoja kehittämisrahastoa
16964: varten, mutta pitkään jatkuneen suuren niuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16965: kuuden vuoksi nekään eivät tyydytä tarvetta. den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
16966: Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen tille 30.32.60 lisäyksenä 20 000 000
16967: riittämättömyyteen vaikuttaa sekin, että maata- markkaa siirtona maatilatalouden kehit-
16968: lousväestön asuntorakentaminen rahoitetaan sa- tämisrahastoon.
16969: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
16970:
16971: Sauli Hautala Jorma Fred Olavi Ronkainen
16972: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Impi Muroma
16973: Asser Stenbäck
16974: 1980 vp. 419
16975:
16976: Raha-asia-aloite n:o 400.
16977:
16978:
16979:
16980:
16981: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun lentoaseman kii-
16982: toradan pidentämiseen.
16983:
16984:
16985: E d u s k u n n a II e.
16986:
16987: Turun lentoaseman kiitorata on vastikään olisi suoritettava mitä pikimmin. Turun kautta
16988: pidennetty 2 500 metrin mittaiseksi. Kiitorata jobdettavalla lentoliikenteellä voitaisiin osittain
16989: ei kuitenkaan nykyiselläänkään täytä kansain- vähentää myös Vantaan lentoaseman laajennus-
16990: välisiä mittoja. Euroopan ja mannertenväliseen tarvetta.
16991: liikenteeseen tarkoitettu raskas kalusto ei voi Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
16992: laskeutua Turun kentälle. Kiitorataan tarvittai- dotamme,
16993: siin 300 metrin pidennys. Tämä olisi helposti
16994: suoritettavissa, koska maasto ei muodosta es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16995: tettä hankkeen toteuttamiselle. 1981 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
16996: Lisääntyvän matkailun ja muun elinkeino- markan määrärahan Turun lentoaseman
16997: elämän tarpeiden vuoksi kiitoradan pidennys kiitoradan pidentämistä varten.
16998: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
16999:
17000: Sauli Hautala Jorma Fred
17001: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
17002: 420 1980 vp.
17003:
17004: Raha-asia-aloite n:o 401.
17005:
17006:
17007:
17008:
17009: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saaristolii-
17010: kenteen avustamiseen.
17011:
17012:
17013: E d u s k u n n a 11 e.
17014:
17015: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia menoarvioissa vuosien mittaan heikosti kehitty-
17016: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenne- nyt. Varoja ei ole lisätty edes inflaatiokehitystä
17017: tiheys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska lii- vastaavasti. Siksi saaristoliikenteen kehitystar-
17018: kennepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vetta on runsaasti.
17019: vähäinen. Heikon kannattavuuden vuoksi lii- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti
17020: kennettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman ehdotamme,
17021: tukea lisätä palveluja. Tästä syystä valtiovallan
17022: tulisi tajuta velvollisuutensa saaristossa asuvia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17023: ihmisiä kohtaan. Myös saariston säilyminen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17024: asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. 32.10.40 lisäyksenä 50 000 markkaa
17025: Saaristoliikenteen avustaminen on tulo- ja saaristoliikenteen avustamiseen.
17026: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
17027:
17028: Sauli Hautala Jorma Fred
17029: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
17030: 1980 vp. 421
17031:
17032: Raha-asia-aloite n:o 402.
17033:
17034:
17035:
17036:
17037: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainojen
17038: korkotukeen.
17039:
17040:
17041: Ed u s kun n a 11 e.
17042:
17043: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel-
17044: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvami- potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myöntei-
17045: sesta muodostaa pääoman hankkiminen erityi- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
17046: sesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tä- ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
17047: hänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten tävänään tukea pienen ja keskisuuren teolli-
17048: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
17049: leet riittäviä. mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
17050: Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään ainakin saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
17051: osaksi investointirahaston alaisuuteen saaneet hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
17052: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
17053: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
17054: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
17055: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
17056: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
17057: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti li- dossa.
17058: säävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
17059: erittäin kipeästi niin pienen teollisuuden kuin dotamme,
17060: kaupankin alalla.
17061: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17062: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
17063: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- 32.50.45 1 000 000 markkaa pienteolli-
17064: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- suuslainojen korkotukea varten.
17065: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17066:
17067: Sauli Hautala Olavi Ronkainen
17068: Antero Juntumaa Väinö Rautiainen
17069: Impi Muroma
17070: 422 1980 vp.
17071:
17072: Raha-asia-aloite n:o 403.
17073:
17074:
17075:
17076:
17077: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viennin edis-
17078: tämislainoihin.
17079:
17080:
17081: Ed u s kun n a 11 e.
17082:
17083: Suomalaiset yritykset ovat viime vuosina li- yrityksiä voimakkaasti tuetaan, ettei resurssien
17084: sänneet ponnistelujaan viennin lisäämiseksi. On vähäisyys muodostuisi esteeksi tarjoustoiminnal-
17085: etsitty uusia markkina-alueita, mutta on myös le. Meidän maassamme ollaan tässä asiassa otta-
17086: onnistuttu luomaan uutta vientiä. Tästä on massa vasta ensimmäisiä askeleita.
17087: myönteisenä osoituksena ns. projektivienti, jon- Tarjoustoiminta jo omalta osaltaan on riskin-
17088: ka osuus kokonaisviennistä on melkoinen. Tämä ottoa, koska se ei läheskään aina johda myön-
17089: on eräs ilmentymä maamme yritysten yleisestä teiseen lopputulokseen. Vaitiovallan tulisikin
17090: aktiivisuudesta vientiä kohtaan. Ponnisteluja toimenpiteillään helpottaa tällaisenkin riskin
17091: tulee kuitenkin edelleen määrätietoisesti jatkaa. ottoa.
17092: Edustaahan vienti huomattavaa osaa maamme Edellä todetun johdosta kunnioittavasti ehdo-
17093: bruttokansantuotteesta, joten sillä on keskeinen tamme,
17094: merkitys kansamme taloudellisen hyvinvoinnin
17095: kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17096: Yrityksille tarjoustoimintaan osallistuminen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17097: on huomattava rasite, pienemmille yrityksille 32.60.84 (Lainat viennin edistämiseen)
17098: joskus ylivoimainen. Monissa teollisuusmaissa lisäyksenä 5 000 000 markkaa.
17099: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17100:
17101: Sauli Hautala Jorma Fred
17102: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
17103: Väinö Rautiainen
17104: 1980 vp. 423
17105:
17106: Raha-asia-aloite n:o 404.
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret r.y:n
17112: toiminnan tukemiseen.
17113:
17114:
17115: E d u s kun n a 11 e.
17116:
17117: Vuonna 1972 toimintansa aloittanut Lähetys- Esimerkiksi Ruotsissa tämä on jo useita vuo-
17118: nuoret on sitoutumaton kristillinen nuorisojär- sia sitten oivallettu. Siksi esim. Lewi Pethrus-
17119: jestö, joka toimii yhteistyössä eri järjestöjen ja säätiön toiminta on ollut kansallisesti tunnus-
17120: seurakuntien kanssa. Eräs järjestön päätavoit- tettu, taloudellisesti tuettu ja tuloksekkaaksi ha-
17121: teista on auttaa, tukea ja kouluttaa vaikeuksiin vaittu. Uskomme, että myös tässä maassa on
17122: joutuneita nuoria, mm. niitä jotka ovat tulleet tärkeää ryhtyä todella voimakkaasti ponnistele-
17123: riippuvaisiksi alkoholista ja/ tai huumeista tai maan yhä enemmän epätoivoa, kärsimystä, tus-
17124: muuten vietaantuneet normaalista työelämästä. kaa ja hätää aiheuttavien alkoholi-, huume- ja
17125: Auttamistyön tarkoitus on saattaa nämä nuoret rappio-ongelmien voittamiseksi.
17126: kykeneviksi palaamaan työkykyisinä yhteiskun- Tämä vaihtoehto, jonka Tyyskylän suojakoti
17127: taan ja antamaan oman panoksensa yhteiskun- tarjoaa, on muista kristillisistä hoitokotimuo-
17128: tamme kehittämiseksi. Lähes kymmenen toimin- doistakin eroava. Suojakoti ei ole pelkkä hoito-
17129: tavuoden aikana ovat useat sadat saaneet avun koti vaan terveiden henkilöiden kanssa toimiva
17130: Lähetysnuorten työyhteydessä ja ovat tällä het- kasvuyhteisö, jossa potilailla on paras mahdolli-
17131: kellä mukana normaalissa työelämässä. suus luoda normaaliin elämään liittyviä ihmis-
17132: Lähes kymmenen vuotta alkoholistien, nar- suhteita, saada apua vaikeuksiinsa ja erottautua
17133: komaanien ja huumausaineiden väärinkäyttäjien kokonaan pois entisistä huonoista elämäntavois-
17134: ongelmia seuranneina olemme tulleet vakuuttu- taan. Potilaan uudelleen !aukeamiseen mahdol-
17135: neiksi siitä, että yhtä tärkeä kuin uusien pa- Hsuus näin on hoitotyössä mahdollisimman pit-
17136: rempien ulkonaisten lähtökohtien tarjoaminen ·källe eliminoitu pois.
17137: ongelmissa kamppaileville lähimmäisille, on Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
17138: henkinen hoito ja elämän tasapainon löytämi- dotamme,
17139: nen. Uudet vaatteet eivät estä alkoholistia pa-
17140: laamasta ryyppykierteeseen takaisin. Uusi ehey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17141: tynyt sisäinen elämä, tasapaino itsensä ja ym- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.55
17142: päristön kanssa, anteeksiauto ja itsensä hyväk- uudelle momentille 300 000 markan
17143: syminen, voivat sen sijaan varjella heikoim- määrärahan Lähetysnuoret r.y:n toi-
17144: manklo yksilön vajoamasta yhä uudelleen on- minnan· tukemiseen.
17145: gelmiensa pariin ja sosiaalisten, valtiolle ja kun-
17146: nalle kalliiden laitosten kierteeseen.
17147: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
17148:
17149: Sauli Hautala Impi Muroma
17150: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen
17151: Väinö Rautiainen
17152: 424 1980 vp.
17153:
17154: Raha-asia-aloite n:o 405.
17155:
17156:
17157:
17158: Helminen: Määrärahan osoittamisesta Kaipiaisten-Alaportin
17159: maantien n:o 375 parantamiseksi Kaipiaisten taajaman koh-
17160: dalla.
17161:
17162:
17163: E d u s k u n n a 11 e.
17164:
17165: TVL:n Kymen pmm toimesta on laadittu National -mmmen yhtiö rakennuttaa alueelle
17166: suunnitelma otsikossa mainitun maantien pa- lateksitehtaan, johon tulee työpaikkoja noin
17167: rantamiseksi noin 2,0 km:n pituudelta sekä 10-15. Luonnollisesti tämä myös aiheuttaa lii-
17168: Kouvolan-Vainikkalan rautatien alikulkusillan kenteen lisäystä. Teollisuus- ym. tilaa tulee
17169: rakentamiseksi Kaipiaisten taajaman kohdalla, näihin laitoksiin n. 2 100 m2 niiden ensimmäi-
17170: so. välillä valtatie n:o 6-Rautoja Anjalankos- sessä vaiheessa.
17171: ken kaupungissa. Tiesuunnitelma on parhaillaan Tilannetta harkittaessa on sekä kaupungin
17172: tielain mukaisessa käsittelyssä. Siitä ei ole tehty että teollisuuslaitosten taholta tultu siihen tu-
17173: muistutuksia ja kaupungin lausunto on täysin lokseen, että Kaipiaisten-Alaportin maantie
17174: suunnitelmaa puoltava. olisi Kaipiaisten kohdalla parannettava niin,
17175: Tien parantamishanke johtuu siitä, että Kai- että tämä tasoristeys korvattaisiin eritasoris-
17176: piaisten-Alaportin maantien n:o 375 ja Kou- teyksellä. Maasto on Salpausselän soraharjua,
17177: volan-Luumäen rautatien tasoristeys on Kai- mistä johtuen maantie voitaisiin helposti oh-
17178: piaisten taajaman keskellä vilkkaan liikenteen jata alikulkusillalla rautatien ali.
17179: takia osoittautunut vaaralliseksi ja liikennettä TVL:n toimenpideohjelmassa tämän tien ra-
17180: hidastavaksi. Kun Kaipiaisiin on nyttemmin hoitus on suunniteltu 2,2 milj. markan suu-
17181: sijoittunut ja toimintansa aloittanut Raision ruisena vuonna 1985, mutta on ilmeistä, että
17182: Tehtaisiin kuuluva Oy Vehnä Ab:n teollisuus- se joudutaan tästä aikaistamaan. Tien pituus
17183: laitos ja kun tälle tehtaalle tapahtuu jatkuvasti on 2,0 km, tien poikkileikkaus 8/7 ja se on
17184: enenevässä määrin raskasta kuorma-autoliiken- kestopäällystettävä. Anjalankosken kaupunki
17185: nettä tämän tasoristeyksen kautta, tulevat epä- osallistuu tielle tulevan kevyen liikenteen väy-
17186: kohdat entisestään lisääntymään. Myös kontto- län kustannuksiin tielain mukaisella paikallis-
17187: rin ja n. 35 työntekijän työmatkoista, kauppa- tieosuudella.
17188: ja postimatkoista ym. johtuen kevyt liikenne Em. Raision Tehtaiden perustamisen, edel-
17189: aiheuttaa ongelmansa. Tehtaan taholta on il- leen laajentumisen ja liikenteen vilkastumisen
17190: moitettu, että tehtaan kapasiteetti tulee ole- takia on tien rakentaminen niin kiireellinen,
17191: maan n. 100 milj. kg, mikä keskimäärin että se on välttämättä toteutettava jo vuosina
17192: 10 tonnin kuormina merkitsisi n. 40 kuormaa 1981-82. Työ olisikin rahoitettava työllisyys-
17193: toimituspäivänä ja yhtä suuret raaka-ainetoimi- varoista.
17194: tukset huomioiden kaksinkertaista määrää eli Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
17195: 80 kuormaa toimituspäivänä. Tämän teolli- dotan,
17196: suuslaitoksen lisäksi on Kaipiaisissa aloitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17197: samalla alueella elokuussa 1980 kahden uuden den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17198: teollisuuslaitoksen rakentaminen, joista toinen tille 31.24.77 lisäyksenä 2 200 000 mar-
17199: ns. sideainetehdas ( tärkkelystehdas) tulee Oy kan määrärahan Kaipiaisten-Alaportin
17200: Vehnä Ab:n omistukseen ja edellyttää noin maantien n:o 375 parantamiseen Kai-
17201: 10-15 uutta teollista työpaikkaa ja luonnol- piaisten taajaman kohdalla ja rau-
17202: lisesti liikenteen lisäystä. Toinen Oy Raisio tatien alikulkusillan rakentamiseen.
17203: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17204:
17205: Olli Helminen
17206: 1980 vp. 425
17207:
17208: Raha-asia-aloite n:o 406.
17209:
17210:
17211:
17212:
17213: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 356 pa-
17214: rantamiseen välillä Muhniemi - Ahvio - Uudenmaan läänin
17215: raja Anjalankoskella.
17216:
17217:
17218: E d u s k u n n a II e.
17219:
17220: Tie Muhniemi-Ahvio on erittäin tärkeä kuntoon eikä se enää kestä nykyistä liiken-
17221: liikenneväylä Uudenmaan läänin itärajan kun- nettä. Tie olisi näin ollen perusparannettava
17222: nissa Keski-Kymenlaaksoon, Anjalankoskelie ja ja kestopäällystettävä ja mahdollisesti vaikeim-
17223: siellä sijaitseville suurteollisuuslaitoksille. Tätä pien mutkapaikkojen kohdalla olisi tien suun-
17224: osoittaa sekin, että tien Uudenmaan läänin tausta parannettava.
17225: puoleiset osat on kunnostettu ja kestopäällys- Tien pituus on 11,2 km, josta 10,6 :km
17226: tetty Anjalankosken rajalle saakka, minkä li- pitäisi ottaa perusparannustyön piiriin.
17227: säksi myös Vastilan siltojen uudelleen järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17228: täminen on käynnissä. Ahvion alueen runsaat
17229: soraesiintymät ja niiden käyttö mm. TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17230: tarpeisiin samoin kuin teollisuuslaitosten ja taa- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17231: jamien muihin rakennustarpeisiin on aiheutta- 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markan
17232: nut tälle tielle hyvin raskaan liikennepaineen. määrärahan Muhniemen - Ahvion -
17233: Vilkkaasta ja raskaasta liikenteestä johtuen ny- Uudenmaan läänin rajan eli maantien
17234: kyinen sorapintainen tie, joka on myös huo- n:o 356 parannustyön aloittamiseksi.
17235: nosti perustettu, on mennyt erittäin huonoon
17236: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17237:
17238: Olli Helminen Pekka Jokinen Risto Tuominen
17239:
17240:
17241:
17242:
17243: 54 088000399}
17244: 426 1980 vp.
17245:
17246: Raha-asia-aloite n:o 407.
17247:
17248:
17249:
17250:
17251: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 60 ra-
17252: kentamiseen välillä Voikkaa-Heparo Kuusankoskella ja Val-
17253: kealassa.
17254:
17255:
17256: E d u s kun n a 11 e.
17257:
17258: Kymenlaakson päätieverkko on hahmottunut tain hankalien ja liikennettä jarruttavien silto-
17259: jo 1960-luvulla ja tähän päivään mennessä jen kautta. Heparon-Voikkaan tien merkitys
17260: rakennettukin jo varsin pitkälle. Verkostossa kasvaa, mikäli sen kanssa samanaikaisesti ra-
17261: on kuitenkin vielä pari kohtaa, joissa liiken- kennetaan ns. Lappakosken tie, yhteys Kuusan-
17262: teenvälityskyky ei täytä päätieverkon vaati- niemen kautta Kymi Oy:n tehtailta ko. tielle.
17263: muksia. Nämä ovat Haminan kaupungin ohitus Liikenne tiellä tulee olemaan pääasiassa kauko-
17264: itä-länsisuunnassa sekä Kouvolan ja Kuusan- liikennettä. Hanke palvelee myös kaupunkiseu-
17265: kosken ohitus pohjois-eteläsuunnassa. dun liikennettä parantamalla Kymi Oy:n teolli-
17266: Viimemainittu puute voidaan korjata raken- suusalueiden yhteydet itään ja etelään, mistä
17267: tamalla ns. Heparon-Voikkaan tieyhteys Val- suurin osa raaka-aineiden maantiekuljetuksista
17268: kealan kunnan ja Kuusankosken kaupungin tulee. Se parantaa myös Voikkaan ja Kuusan-
17269: alueella. Ko. tiehanke on jo kauan ollut TVH:n kosken keskustan ( Lappakosken tie) yhteydet
17270: toimenpideohjelmissa. Tien rakentamisella on itäänpäin.
17271: huomattava merkitys esim. teollisuuden kulje- Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut
17272: tusten kannalta. Mm. paperiteollisuuden puu- Heparon-Voikkaan tiestä suunnitelman. Tien
17273: raaka-ainekuljetukset Kymenlaaksoon Anjalan- pituus tulisi olemaan n. 8 km ja se on tarkoi-
17274: koskelie ja Etelä-Kymenlaaksoon helpottuisivat tus rakentaa kestopäällysteisenä 10,5 m levyi-
17275: huomattavasti tämän yhteyden avauduttua. senä.
17276: Jaalan-Heinolan tien rakentaminen Kymen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17277: läänin alueella koettiin Kymenlaaksossa jo huo-
17278: mattavana parannuksena. Tästä tiestä saatava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17279: hyöty ei kuitenkaan voi olla täydellinen niin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17280: kauan kuin sen jatke Heparon-Voikkaan tie 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markan
17281: on rakentamatta. määrärahan kantatien n:o 60 rakentami-
17282: Heparon-Voikkaan tieosuudelle tuleva lii- sen aloittamiseen vielä rakentamatta ole-
17283: kenne kulkee nykyisin erittäin hankalasti Kuu- valta osalta Voikkaa-Heparo.
17284: sankosken ja Kouvolan katuverkostoissa osit-
17285: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17286:
17287: Olli Helminen Pekka Jokinen
17288: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
17289: 1980 vp. 427
17290:
17291: Raha-asia-aloite n:o 408.
17292:
17293:
17294:
17295:
17296: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
17297: rataosaston tilapäisessä työsopimussuhteessa olevien henki-
17298: löiden työsuhteen vakinaistamiseen.
17299:
17300:
17301: E d u s k u n n a 11 e.
17302:
17303: Valtionrautateillä rataosasto työllisti tammi- aiheuta muita muutoksia kuin sen, että palk-
17304: kuussa 1980 noin 4 400 työntekijää. Näistä kausmäärärahat voitaisiin osoittaa nykyisten in-
17305: on ns. vakinaisia työntekijöitä noin 2 600 hen- vestointi- ja työllisyysmäärärahojen sijaan suo-
17306: l(ilöä. Muu osa työntekijöistä on tilapäistä työ- raan palkkausmomentilta.
17307: voimaa. Näiden työntekijäin osalta tilapäisyyttä Edellä olevan johdosta ehdotamme,
17308: on jatkunut muutaman kuukauden tai enintään
17309: vuoden pituisin määräaikaisin työsuhtein usei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17310: den vuosien ajan. Tilanne johtaa siihen, että 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
17311: työntekijät ovat jatkuvassa epävarmuudessa 31.90.01 alamomentille 2 60 000 000
17312: työn jatkumiseen nähden ja jäävät eräiltä osin markan lisämäärärahan} jonka puitteissa
17313: vaille vakinaiselle työntekijälle kuuluvia etuuk- Valtionrautateiden rataosaston tilapäi-
17314: sia. Rataosasto voisi vakinaistaa nykyisen noin sessä työsuhteessa nykyisin olevista hen-
17315: 2 600 henkilön lisäksi noin 1 000 henkilöä. kilöistä voitaisiin vakinaistaa noin 1 000
17316: Tämän määrän vakinaistaminen ei itseasiassa työntekijää.
17317: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17318:
17319: Olli Helminen Helge Siren Risto Tuominen
17320: Matti Luttinen Maija Rajantie Juhani Raudasoja
17321: Seppo Tikka Jouko Tuovinen Jouko Skinnari
17322: 428 1980 vp.
17323:
17324: Raha-asia-aloite n:o 409.
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Helminen ym.: Määrärahan oso~ttamisesta Kaunissaaren sähköis-
17330: tämiseen Pyhtäällä.
17331:
17332:
17333: E d u s kun n a 11 e.
17334:
17335: Pyhtään kunnan alueella on kuusi sellaista tää saaren elinkeinoja, matkailua, kalastusta ja
17336: pysyvästi asuttua saarta, joihin ei ole silta- venerakennusta niin, että voitaisiin estää saa-
17337: yhteyttä mantereelta. Yksi näistä saarista on ren lopullinen autioituminen ja saaren arvok-
17338: Kaunissaari, jossa asuu pysyvästi noin 20 kaan kalastajakylämiljöön rappeutuminen.
17339: henkilöä. Saaren asukkaiden ikärakenne on mel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17340: ko vanha. Saaressa on kesäasuntoja noin 50
17341: kappaletta ja saari on lisäksi merkittävä mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17342: kailukohde. Saarella käy vuosittain matkaili- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17343: joita noin 5 000. 32.44.41 (Maaseudun sähköistämisen
17344: Kaunissaarta ei ole vielä sähköistetty. Sen tukeminen) lisäyksenä 500 000 mark-
17345: vuoksi saaren sähköistäminen tulisi suorittaa kaa Pyhtään kunnan alueella sijaitsevan
17346: valtion tuella mahdollisimman nopeasti, jotta Kaunissaaren sähköistämiseksi valtion
17347: saari ei lopullisesti autioituisi. Mikäli saari tuella.
17348: saataisiin sähköistettyä, olisi mahdollista kehit-
17349: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17350:
17351: Olli Helminen Risto Tuominen
17352: Pekka Starast Anna-Liisa Piipari
17353: 1980 vp. 429
17354:
17355: Raha-asia-aloite n:o 410.
17356:
17357:
17358:
17359:
17360: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto r.y:n
17361: lomatoiminnan tukemiseen.
17362:
17363:
17364: E d u s k u n n a 11 e.
17365:
17366: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset jär- Viime vuosina Invalidiliiton ja sen jäsen-
17367: jestävät 46 kesänviettopaikassaan lomanviettoa yhdistysten lomanviettopaikoissa sai palveluja
17368: vammaisille täysin ilman valtion tukea. Tästä yhteensä 15 000 vammaista vuodessa. Loma-
17369: huolimatta suuri osa invalideista jää kokonaan palvelujen tarve on kuitenkin huomattavasti
17370: lomanviettomahdollisuuksien ulkopuolelle lä- suurempi.
17371: hinnä taloudellisten edellytysten puuttuessa. Kun vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa
17372: Vammaisilla ei ole yksin fyysisiä, vaan myös tarkoitukseen osoitettiin 300 000 mk, olisi tar-
17373: usein psyykkisiä esteitä siihen, että menisivät koitusta varten osoitettava v. 1981 400 000
17374: yleisiin lomanviettopaikkoihin. mk.
17375: Vammaisten lomanviettokeskukset on raken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17376: nettu siten, että ne pystyvät vaikeavammaisten- taen,
17377: km kaikenpuoliseen lomapalveluun. Huomioon
17378: on otettu mm. liikkumisvaikeudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17379: Vammaiset edustavat usein yhteiskuntamme 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17380: vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevia 33.57.59 400 000 markkaa Invalidi-
17381: ihmisiä ja he tarvitsisivat hinnaltaan kohtuul- liitto r.y:lle käytettäväksi vammaisten
17382: lisia lomapalveluja tai täysin ilmaisia loman- lomatoiminnan järjestämiseen.
17383: viettomahdollisuuksia. Juuri tähän toimintaan
17384: tarvitaan valtion tukea.
17385: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17386:
17387: Olli Helminen Paula Eenilä Matti Luttinen
17388: Maija Rajantie Jouko Skinnari Jermu Laine
17389: Lea Savolainen Hannu Tapiola Risto Tuominen
17390: Pertti Hietala Pekka Starast Anna-Liisa Piipari
17391: Tellervo Koivisto
17392: 430 1980 vp.
17393:
17394: Raha-asia-aloite n:o 411.
17395:
17396:
17397:
17398:
17399: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen Instituutin
17400: toimintaedellytysten turvaamiseen.
17401:
17402:
17403: Ed u s kun n a 11 e.
17404:
17405: Itä-Suomen Instituutin kannatusyhdistys r.y. käyttää hyväksi valtakunnan tasolla, mikäli
17406: ylläpitää Mikkelissä toimivaa, ensisijaisesti Itä- tutkimusresursseja saadaan lisätyksi.
17407: Suomea koskevaa taloudellisia, yhteiskunnalli- Toisena painopistealana Instituutissa on suo-
17408: sia ja historian alaan kuuluvia tutkimuksia suo- ritettu taloustieteellistä tutkimusta, joka tulee
17409: rittavaa tutkimuslaitosta, Itä-Suomen Instituut- huomattavasti lisääntymään Suomen Elinkeino-
17410: tia. Laitoksen toiminta alkoi vuonna 1968. elämän Keskusarkiston aloittaessa toimintansa
17411: Kannatusyhdistyksen jäseninä on Itä-Suomen vuoden 1981 alussa. Arkiston saadessa aineis-
17412: kuntia, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Mik- toa yrityksiltä ja elinkeinoelämän laitoksilta
17413: kelin kaupunki antaa lisäksi vuosittain toimin- elinkeinoelämään liittyvällä tutkimustoiminnal-
17414: tatukea kannatusyhdistykselle. la on Mikkelissä erinomaiset edellytykset.
17415: Itä-Suomen Instituutin tarkoituksena on teh- Instituutin ongelmana pitkän tähtäyksen tut-
17416: dä käytäntöä palvelevaa tutkimustyötä. Tieteel- kimuspolitiikkaa suunniteltaessa on ollut oma-
17417: listä perustutkimusta on suoritettu vain vähän, rahoitteisen tutkimustoiminnan vähyys, mikä
17418: koska sen on katsottu olevan yliopistojen ja johtuu taloudellisten mahdollisuuksien pienuu-
17419: korkeakoulujen tehtävä. Instituutin yhteydet desta. Valtiovalta on osallistunut tutkimustoi-
17420: eri yliopistoihin ja korkeakouluihin ovat hyvät minnan rahoitukseen siten, että opetusministe-
17421: ja näiden kanssa on ollut tuloksellista yhteis- riö, työvoimaministeriö sekä kauppa- ja teolli-
17422: työtä ehkä juuri siksi, että Instituutti toimii suusministeriö ovat myöntäneet tiettyihin .tut-
17423: täysin itsenäisenä tutkimuslaitoksena ja voi si- kimuksiin rahoitustukea.
17424: ten kulloinkin käynnissä olevien tutkimusten Kun viime aikoina on useassa eri yhteydes-
17425: aiheiden perusteella valita sopivimman yhteis- sä korostettu tutkimustoiminnan tärkeyttä -
17426: työkumppanin. mm. Tasavallan Presidentti viittasi tähän tänä
17427: Tieteellisen tutkimustoiminnan kehitys muu- vuonna pitämässään uuden vuoden puheessaan
17428: alla maailmassa on kulkemassa siihen suuntaan, - on maamme hvvinvoinnin kehittämisessä
17429: että tutkimuslaitokset ovat erillään yliopistois- tutkimustoiminnan hyväksikäyttöön kiinnitettä-
17430: ta, koska kapea-alaisten yliopistojen ja korkea- vä myös alueellisella tasolla enenevää huo-
17431: koulujen opetustyö saattaa rajoittaa tutkimus- miota.
17432: toiminnan aihepiiriä, joten Itä-Suomen Insti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17433: tuutin kehittäminen ja toimintaedellytysten tur- nioittaen,
17434: vaaminen tätäkin taustaa vasten on perusteltu.
17435: Itä-Suomen Instituutissa on selvitetty erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17436: sesti aluepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä var- den 1981 tulo- ;a menoarvioon 300 000
17437: sinkin Itä-Suomen osalta. Tällä alalla saavutet- markan määrärahan Mikkelissä toimi-
17438: tua tutkimuskokemusta voitaisiin laajemmin van Itä-Suomen Instituutin toiminta-
17439: edellytysten turvaamiseksi.
17440: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17441:
17442: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
17443: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Mauri Miettinen
17444: Esko Pekonen Timo Ihamäki
17445: 1980 vp. 431
17446:
17447: Raha-asia-aloite n:o 412.
17448:
17449:
17450:
17451:
17452: Hietala: Määräl"ahan osoittamisesta maantien n:o 410 rakennus-
17453: töiden aloittamiseen tieosuudella Otamo-Sysmä.
17454:
17455:
17456: E d u s k u n n a 11 e.
17457:
17458: Sysmän kirkonkylän kautta kulkevan maan- käyttäjien turvallisuuden kannalta erittäin tar-
17459: tien n:o 410 välillä Otamo-Sysmä uudelleen peellinen, olisi mitä toivottavinta, että tien ra-
17460: rakentamista koskevat tiesuunnitelmat ovat val- kentaminen aloitettaisiin jo vuonna 1981.
17461: mistuneet ja Sysmän kunnanvaltuusto on anta- Uudelleen rakentamisen :kustannusarvio on
17462: nut niistä lausuntonsa 25. 5. 1979. Suunnitel- n. 4,3 milj. mk.
17463: mia vastaan jätettiin muutamia muistutuksia, Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17464: joista kunnanvaltuusto on antanut em. kokouk-
17465: sessaan lausuntonsa. Mikkelin tiepiirin toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17466: pideohjelmassa tien rakentaminen on ajoitettu den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17467: vuodelle 1982. tille 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000
17468: Koska tie olisi suunnittelun puolesta valmis markkaa maantien n:o 410 tieosuuden
17469: toteutettavaksi ja kun se liikenteellisesti olisi Otamo-Sysmä uudelleenrakentamistöi-
17470: Sysmän kunnan asukkaiden ja muiden tien- den aloittamiseksi vuonna 1981.
17471: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17472:
17473: Pertti Hietala
17474: 432 1980 vp.
17475:
17476: Raha-asia-aloite n:o 413.
17477:
17478:
17479:
17480:
17481: Hietala: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 450 (Pieksä-
17482: mäki-Suonenjoki) perusparantamiseen.
17483:
17484:
17485: E d u s k u n n a 11 e.
17486:
17487: Pieksämäen-Suonenjoen maantie päällystet- van vuonna 1982 ja 4 milj. mk vuonna 1983.
17488: tiin vuonna 1968. Hankkeen ,työllistävä vaikutus on 10-35
17489: Kuopion läänin puolella Pieksämäen-Suo- miestä.
17490: nenjoen maantien osuus peruskorjattiin vast- Pitemmällä tähtäimellä tulisi perusparannus
17491: ikään ja päällystettiin uudelleen. Pienehköjä toteuttaa aina Suruuinmäkeen saakka, kuten se
17492: päällysteiden uusimisia on tehty myös Pieksä- aikaisemmissa toimenpideohjelmissa olikin.
17493: mäen päässä. Pieksämäen seudun kuntien yhteistyötoimi-
17494: Kuitenkin tie yleiskunnoltaan tällä hetkellä kunta esittää, että perusparannus välillä Piek-
17495: on heikko. sämäki-Vaalijala toteutettaisiin viimeistään
17496: TVH:n suorittamien laskelmien mukaan toimenpideohjelman esittämässä aikataulussa ja
17497: vuonna 1975 maantietä käytti keskimäärin että suunnitelmien laadinta Suruuinmäkeen
17498: vuorokaudessa 1 006-1 307 moottoriajoneu- saakka aloitettaisiin välittömästi.
17499: voa ja vuonna 1985 arvioidaan käytön olevan Samalla Pieksämäen seudun kuntien yhteis-
17500: 1 374-1 784 moottoriajoneuvoa vuorokaudes- työtoimikunta esittää, että maantie n:o 450
17501: sa. Myös kevyt liikenne on melko vilkasta joh- muutettaisiin kantatien n:o 72 jatkoksi, jolloin
17502: tuen siitä, että Nenonpellossa sijaitsevassa Vaa- mainittu kantatie ulottuisi valtatieltä n:o 5
17503: lijalan keskuslaitoksessa työskentelee yli 240 valtatielle n:o 9.
17504: Pieksämäen kaupungissa asuvaa henkilöä, jotka Mainittakoon, että tieluokan muutosta ovat
17505: suorittavat työmatkansa pääasiassa polkupyöräl- päätöksin kannattaneet Mikkelin läänin Maa-
17506: lä ja jalan. Tiellä ei kuitenkaan ole kevyen lii- kuntaliiton johtokunta, Etelä-Savon seutukaa-
17507: kenteen väyliä, mikä lisää tien huonokuntoisuu- valiiton liittovaltuusto ja Sisä-Savon aluetoimi-
17508: den lisäksi vaaratekijöitä. kunta.
17509: Mikkelin piirin tienpidon toimenpideohjel- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17510: massa 1979-84 on väli Pieksämäki-Vaalijala
17511: huomioitu kevyen liikenteen väylineen paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17512: nettavaksi vuosina 1982-83. Suunnitelmat den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17513: ovat valmistuneet vuonna 1979. tille 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000
17514: Parannustoimenpiteiden ja kevyen liikenteen markkaa maantien n:o 450 (Pieksämäki
17515: väylän rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 5 -Suonenjoki) perusparannustöiden suo-
17516: tnilj. mk, josta 1 milj. mk arvioidaan tarvitta- rittamiseksi.
17517: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17518:
17519: Pertti Hietala
17520: 1980 vp. 433
17521:
17522: Raha-asia-aloite n:o 414.
17523:
17524:
17525:
17526:
17527: Hietala: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen mante-
17528: reelta Väisälänsaareen Hirvensa1mella.
17529:
17530:
17531: Ed u s kun n a 11 e.
17532:
17533: Hirvensalmen kunnassa oleva Väisälänsaaren sen. Sillan rakentamiseen olisikin saatava mää-
17534: paikallistie, joka on suoranainen jatke Malva- räraha valtion tulo- ja menoarvioon.
17535: niemen paikallistielle, on ollut liikenteessä usei- Todettakoon vielä, että sillan rakentaminen
17536: ta vuosia. Sillan puuttuminen Väisälänsaaren ja ei korjaa ainoastaan Väisälänsaaren asukkaiden
17537: Hirvensalmen puoleisen mantereen väliltä vai- liikenneoloja, vaan se parantaa liikenneyhteyk-
17538: keuttaa kuitenkin saaren asukkaiden asioimista siä myöskin Väisälänsaaren läheisyydessä ole-
17539: Hirvensalmen kunnan keskustassa olevissa pal- viin muihin saariin.
17540: velupisteissä. Matkaa saaresta kunnan keskus- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17541: taan Mikkelin kautta on yli 60 km, kun se
17542: suorinta tietä sillan kautta olisi vajaat 20 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17543: Sillan rakentaminen mantereelta Häntänie- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17544: mestä Väisälänsaaren Sokkasenniemeen on ol- 31.24.77 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
17545: lut esillä jo silloin kun tietä rakennettiin, mut- sillan rakentamiseksi mantereelta Väisä-
17546: ta varojen puute on estänyt sillan rakentami- länsaareen Hirvensalmen kunnassa.
17547: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17548:
17549: Pertti· Hietala
17550:
17551:
17552:
17553:
17554: 55 088000399}
17555: 434 1980 vp.
17556:
17557: Raha-asia-aloite n:o 415.
17558:
17559:
17560:
17561:
17562: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten toimien perus-
17563: tamiseen Valtionrauta teille.
17564:
17565:
17566: E d u s k u n n a 11 e.
17567:
17568: Rautatielaitoksessa vallitsee varsinkin liiken- Peruspalkkaiset Palkkausluokka
17569: teen piirissä toimivien osalta virkojen ja toi- 80 järjestelymestaria . . . . . . . . . . . . V 20
17570: mien määrän sekä tehtävissä toimivien kohdal- 250 konduktööriä . . . . . . . . . . . . . . . V 17
17571: la ilmeinen epäsuhde. Todellisten tehtävässä 30 kuormausmestaria . . . . . . . . . . . V 18
17572: toimivien ja budjetin palkkausperusteiden mu- 40 asetinlaitemiestä . . . . . . . . . . . . V 17
17573: kaisten peruspalkkaisten virkojen ja toimien 200 vaihdemiestä . . . . . . . . . . . . . . . V 13
17574: määrän tasapainottaminen edellyttäisi mm. jär- 550 junamiestä . . . . . . . . . . . . . . . . . V 13
17575: jestelymestareiden, konduktöörien, vaihde- ja 130 autonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . V 14
17576: iunamiesten, autonkuljettajien, huoltomiesten 50 huoltomiestä . . . . . . . . . . . . . . . V 13
17577: ja sähköasentajien virkojen ja toimien lisäystä.
17578: Tilastollista säästöä voitaisiin saada aikaan mm. Samalla olisi lakkautettava seuraavat tarpeet-
17579: asemamiesten ja tallimiesten toimien supista- tomiksi käyvät toimet:
17580: misella.
17581: Todellisten tehtävissä toimivien määrän ja Peruspalkkaiset Palkkausluokka
17582: vakinaisten virkojen ja toimien määrän keski- 1 500 asemamiestä . . . . . . . . . . . . . . V8
17583: näisellä suhteuttamisella saavutettaisiin useita 100 tallimiestä . . . . . . . . . . . . . . . . V7
17584: merkittäviä etuja. Työntekijäin palvelussuh-
17585: teen ehtoihin liittyvät kysymykset selkeytyisi- Täten ehdotetut järjestelyt eivät aiheuttaisi
17586: vät ja tulkinnan tarpeet vähenisivät samalla varsinaisia lisäyksiä palkkakustannuksissa.
17587: kun palkkaukseen liittyvät kysymykset yksin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17588: kertaistuisivat ja täsmentyisivät. Menetelmä ei
17589: myöskään aiheuttaisi lisäkustannuksia, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17590: supistaisi huomattavasti turhia kirjaamis- ja las- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17591: kentatoimintoja. tille 31.90.01 80 000 000 markkaa pe-
17592: Ehdotamme, että Valtionrautateille perustet- rusteluissa mainittujen toimien perusta-
17593: taisiin seuraavat toimet: miseen.
17594: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17595:
17596: Pertti Hietala Jouko Tuovinen Risto Tuominen
17597: Markus Aaltonen Olli Helminen Matti Puhakka
17598: Jouko Skinnari Helge Siren
17599: 1980 vp. 4,35
17600:
17601: Raha-asia-aloite n:o 416.
17602:
17603:
17604:
17605:
17606: Hirvelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympäristö-
17607: tutkimuksiin ja -selvityksiin.
17608:
17609:
17610: E d u s k u n n al 1e.
17611:
17612: Sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosas- tettava ja momentin käyttösuunnitelma muutet-
17613: tolla tehtävien painopiste on vielä lainsäädän- tava seuraavasti:
17614: nön ja siihen liittyvien määräysten valmistelus-
17615: sa ja kehittämisessä. Valmistelussa tarvitaan Käyttösuunnitelma: mk
17616: tueksi tutkimuksia ja selvityksiä. Sisäasiainmi- Ilmansuojelu ................. . 500 000
17617: nisteriön valmisteluhenkilökunnan niukkuuden Meluntorjunta ................ . 160 000
17618: takia tarvitaan myös erityisen paljon ministe- Jätehuolto ................... . 550 000
17619: riön välittömässä ohjauksessa olevaa tutkimus- Haitalliset aineet ............. . 50 000
17620: henkilökuntaa. Lyhytaikaisessa työsuhteessa Käytetyn voiteluöljyn hyötykäytön
17621: olevan tutkimushenkilökunnan paikkaamista edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000
17622: koskeva rajoitus on siksi kokonaan poistettava. Ulkoilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 000
17623: Kansainvälinen yhteistyö . . . . . . . . 60 000
17624: Momentille merkittyä 900 000 markan määrä-
17625: rahaa on tarpeen korottaa 1 500 000 mark-
17626: ------------------
17627: Yhteensä 1 500 000
17628: kaan, mikä mahdollistaa myös aiheellisten kor-
17629: jausten tekemisen käyttösuunnitelmaan. Vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17630: den 1979 tilinpäätökseen (561129 markkaa)
17631: verraten on tulo- ja menoarvioesityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17632: 900 000 markkaa pidettävä sangen vähäisenä. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17633: Oikea vertauskohta ei näyttäisikään olevan 26.73.25 (Y mpäristötutkimukset ja -sel-
17634: vuoden 1980 menoarvion 315 000 markkaa ja vitykset) lisäyksenä 600 000 markkaa
17635: I lisämenoarvion 102 000 markkaa. lyhytaikaisessa työsuhteessa olevan hen-
17636: Momentin perusteluissa ehdotettu määräraha- kilökunnan palkkaamiseksi ja momentin
17637: katto lyhytaikaisessa työsopimussuhteessa ole- käyttösuunnitelman muuttamiseksi pe-
17638: van henkilökunnan palkkaamiseen olisi pois- rusteluissa esitetyin tavoin.
17639: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
17640:
17641: Inger Hirvelä Unto Ruotsalainen E.-J. Tennilä
17642: Juhani Vähäkangas Aulis ]'uvela Aarne Koskinen
17643: Marjatta Mattsson Matti Järvenpää Pertti Salolainen
17644: Mikko Ekorre Anna-Liisa Hyvönen Elisabeth Rehn
17645: Pauli Uitto Sten Söderström Ole Norrback
17646: Heli Astala Niilo Koskenniemi Antero Juntumaa
17647: Ulla-Leena Alppi Liisa Jaakonsaari Lauri Palmunen
17648: 436 1980 vp.
17649:
17650: Raha-asia-aloite n:o 417.
17651:
17652:
17653:
17654:
17655: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Oinaalan urheilukentän ra-
17656: kentamiseen Jämsänkoskella.
17657:
17658:
17659: E d u s k u n n a 11 e.
17660:
17661: Jämsänjokilaakson alue on voimakas koulu~ läänin urheilulautakunnassa todettu tarpeelli-
17662: keskus, jossa hyvin monet nuoret viettävät va- seksi, mutta varoja siihen ei vielä ole osoitet-
17663: paa-aikaansa. Terveeliisin vapaa-ajan viettomuo- tu, vaikka se kunnan omissa rakennussuunnitel-
17664: to on urheilu ja liikunta, joka myös alueella on missa oli ajoitettu jo kuluvalle vuodelle.
17665: voimakkaassa nousussa. Erääksi vakavaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17666: puutteeksi on jo kauan osoittautunut riittävän
17667: suuren kestopäällyskentän puuttuminen Jäm- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17668: sänkoskella, jossa mm. kuntainliiton ammatti- 1981 tulo- ia menoarvioon 1 500 000
17669: koulu ja myös metsäkonekoulu sijaitsee Jäm- markkaa Jämsänkosken Oinaalan urhei-
17670: sänkosken kunnan omien koululaitosten lisäksi. lukentän rakentamiseksi.
17671: Oinaalan urheilukentän rakentaminen on mm.
17672: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17673:
17674: Inger Hirvelä
17675: 1980 vp. 437
17676:
17677: Raha-asia-aloite n:o 418.
17678:
17679:
17680:
17681:
17682: Hirvelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen pohjois-
17683: ten vesistöjen perkaamiseen.
17684:
17685:
17686: E d u s k u n n a 11 e.
17687:
17688: Saarijärven ja Viitasaaren vesireittien kun- Koska vesi pienissä joissa on lähes kokonaan
17689: nostamisesta on Keski-Suomen vesipiirissä teh- lakannut virtaamasta, jäätyvät matalat järvet
17690: ty suunnitelma, joka jo kuntien kohdalta osit- miltei pohjia myöten, vahingoittaen pahasti ka-
17691: tain on toteutunut. Mm. maihinnousupaikkoja lakantaa. Keväisin onkin löytynyt eräissä jär-
17692: on rakennettu veneilijöitä varten huomioiden vissä huomattavia määriä kuolleita kaloja.
17693: heidän viihtyisyyttään ja heitä palvelevaa jäte- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17694: huoltoa.
17695: Suunnitelma ei kuitenkaan ole käsittänyt lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17696: hes umpeen kasvaneiden jokisuiden perkaamis- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
17697: ta, joka varsinkin matalien järvien kohdalla on markkaa Keski-Suomen pohjoisten ve-
17698: välttämätöntä kalakannan säilyttämiseksi. sistöjen perkaamiseksi.
17699: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17700:
17701: Inger Hirvelä Helena Pesola
17702: 438 1980 vp.
17703:
17704: Raha-asia-aloite n:o 419.
17705:
17706:
17707:
17708:
17709: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
17710: rakentamiseen tieosuudelle Kaipola-Olkkola Jämsässä.
17711:
17712:
17713: Ed u s kun n a 11 e.
17714:
17715: Jämsän kaupungin Kaipolan-Olkkolan tie- Asukkaat ovat jo kauan odottaneet, että tie-
17716: osuus on vilkasliikenteinen väylä, jota käyttää osuus peruskorjattaisiin ja sen viereen raken-
17717: nelostien ja Kaipalan tehtaan välille suuntau- nettaisiin pyöräilijöille ja jalankulkijoille tur-
17718: tuva kuorma- ja rekka-autoliikenne, mutta vallinen väylä.
17719: myös runsas määrä koululaisia koko Olkkolan Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17720: asuntoalueelta.
17721: Tie on erittäin kapea ja erityisesti talvisai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17722: kaan pimeällä ja liukkaalla hengenvaarallinen 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17723: koulutie pienille lapsille. Monet lapset asuvat markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
17724: niin kaukana koulusta, jopa 4-5 km:n päässä, kentamiseksi tieosuudelle Kaipola-
17725: ettei heiltä voi kieltää pyörällä ajoa kouluun. Olkkola ]ämsän kaupungissa.
17726: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17727:
17728: Inger Hirvelä
17729: 1980 vp. 439
17730:
17731: Raha-asia-aloite n:o 420.
17732:
17733:
17734:
17735:
17736: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta Hiidenmäen risteyssillan ra-
17737: kentamiseen Jämsässä.
17738:
17739:
17740: E d u s k u n n a 11 e.
17741:
17742: Valtakunnan nelostie sivuuttaa Jämsän kau- tettavissa lähivuosina 50 uutta työpaikkaa. Lii-
17743: punkitaajaman niin, että tien toiselle puolelle kenne tulee siis edelleen kasvamaan ja liiken-
17744: jäävät mm. Keskisen pientaloalue, kansanopis- neturvallisuuden takaamiseksi on vaarallinen
17745: to ja Valion teollisuusalue. risteys muutettava eritasoristeykseksi.
17746: Hiidenmäen tasoristeys on vilkkaassa käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17747: tössä koulu-, asiointi- ja työmatkaliikenteessä,
17748: ja risteyksen vaarallisuutta todistavat jo useat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17749: kuolemaan johtaneet liiken~eonnettomuudet. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17750: Keskisen omakotialueelle rakentuu lähivuo- 31.24.77 lisäyksenä 1 500 000 mark-
17751: sina noin 60 uutta pientaloasuntoa. Lisäksi Va- kaa ]ämsän Hiidenmäen risteyssillan ra-
17752: lion teollisuusalueelle, 120 .työpaikkaa, on odo- kentamiseksi.
17753: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
17754:
17755: Inger Hirvelä
17756: 440 1980 vp.
17757:
17758: Raha-asia-aloite n:o 421.
17759:
17760:
17761:
17762:
17763: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta rakennustöiden aloittamiseen
17764: tieosuudella Jämsänkoski-Juokslahti.
17765:
17766:
17767: E d u s k u n n a 11 e.
17768:
17769: Jämsänkoskelta Jyväskylään suuntautuva lii- nostetaan, tulevat nämä kuljetukset tehtaan il-
17770: kenne joutuu kulkemaan Jämsän keskustan moituksen mukaan ko. tietä pitkin. Mikäli taas
17771: kautta huolimatta siitä, että matkaa kertyy tä- tie jää kunnostamatta, kuljetukset tapahtuvat
17772: tä kautta 10 kilometriä enemmän. Tämä joh- käytännöllisesti katsoen kokonaan Jämsän kes-
17773: tuu siitä, että Juokslahden paikallistien kunto kustaajaman kautta, ja aiheuttavat siellä tar-
17774: ei nykyisin ole sellainen, että liikenne voisi oh- peetonta ruuhkaa.
17775: jautua tälle tieosuudelle. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17776: Jämsänkosken tehtaan hiertämön valmistut-
17777: tua arvioidaan kuljetettavan vuosittain puuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17778: varaa autoilla Juokslahden kautta Jämsänkos- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17779: kelle noin 140 000 m3, mikä vastaa noin 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
17780: 120 000 tn ja on lähes 4 000 perävaunullista Jämsänkosken-]uokslahden tien ra-
17781: autokuormaa. kennustöiden aloittamiseksi.
17782: Mikäli Jämsänkosken-J uokslahden tie kun-
17783: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
17784:
17785: Inger Hirvelä
17786: 1980 vp.
17787:
17788: Raha-asia-aloite n:o 422.
17789:
17790:
17791:
17792:
17793: Hirvelä: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen vuodeosas-
17794: ton .rakentamiseen Jämsään.
17795:
17796:
17797: E d u s kun n a 11 e.
17798:
17799: Jämsän kaupunki on ainoita kuntia maassam- sijoilla, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Li-
17800: me, josta puuttuu terveyskeskustasoinen sairaa- säksi vuodeosaston puuttuminen aiheuttaa pit-
17801: lapalvelu. Pitkäaikaissairaanhoidosta tehtyjen kiä janotuksia kunnalliskotiin pääsyä varten.
17802: tutkimusten mukaan terveyskeskussairaalata- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17803: soisten sairaansijojen paikkatarve on tällä het-
17804: kellä 110. Paikkatarve tulee huomattavasti kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17805: vamaan vanhojen ikäluokkien osuuden kasvaes- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17806: sa väestöstä. Nykyinen tilanne on johtanut sii- 500 000 markkaa terveyskeskuksen vuo-
17807: hen, että pitkäaikaissairaita joudutaan hoita- deosaston rakentamisen aloittamiseksi
17808: maan aluesairaalan ja keskussairaalan sairaan- ]ämsään.
17809: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17810:
17811: Inger Hirvelä
17812:
17813:
17814:
17815:
17816: 56 088000399}
17817: 442 1980 vp.
17818:
17819: Raha-asia-aloite n:o 423.
17820:
17821:
17822:
17823:
17824: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 301
17825: parantamisen aloittamiseen Narvan taajaman kohdalla.
17826:
17827:
17828: E d u s k u n n a 11 e.
17829:
17830: Vesilahden kunta on sekä TVL:n Hämeen välttämätön Viialan-Nokian tieyhteys, olisi
17831: piirin että myös Tampereen Seutukaavaliiton maantie n:o 301 parannettava välillä Tottijärvi
17832: alueella ainoa kunta, jonka alueella ei kulje lain- -Kurala ja samalla Narvan taajaman ohi olisi
17833: kaan valta-, kanta- eikä seudullista tietä. Liiken- rakennettava uusi tie. TVL:n Hämeen piitiliä
17834: neyhteydet rakentuvat pääasiassa lukuisten sora- onkin jo varsin valmiit suunnitelmat tien ra-
17835: pintaisten tieyhteyksien varaan. 3 000 asuk- kentamisen aloittamiseksi Narvan taajaman
17836: kaan Vesilahti on Hämeen läänin köyhin kun- ohittamisella, jolloin tähän noin 1,5-3 kilo-
17837: ta. Hämeen lääninhallitus ehdottaakin, että Ve- metrin pituiseen tieosuuteen sisältyisi Narva-
17838: silahden kunta määrättäisiin kehitysaluelain joen ylitys rakentamalla siihen uusi silta.
17839: mukaisesti kehitysalueen ulkopuoliseksi tuki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17840: alueeksi.
17841: Vesilahden kunnan kehityksen jarruna ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17842: heikot tieyhteydet, vaikka kunta sijaitseekin 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17843: Tampereen kaupungin läheisyydessä. Matkaa markan määrärahan Narvan ja Tottijär-
17844: Tampereelta Vesilahden kirkolle on noin 40 ven välisen tieosuuden parantamisen
17845: kilometriä. Jotta sekä kunnan kehitykselle luo- aloittamiseksi Narvan taajaman koh-
17846: taisiin edellytykset että samalla aikaansaataisiin dalta.
17847: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17848:
17849: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila
17850: 1980 vp. 443
17851:
17852: Raha-asia-aloite n:o 424.
17853:
17854:
17855:
17856:
17857: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lentotekniikan Kilta
17858: r.y:lle ilmailunäyttelyä varten Kuorevedellä.
17859:
17860:
17861: Ed u s kun n a 11 e.
17862:
17863: Lentotekniikan Kilta r.y. on suorittanut vuo- 5 000 valokuvaa, laaja ilmavoimien pukukoko-
17864: desta 1967 alkaen ilmailuperinteiden taltioi- elma sekä lentokone- ja lentoalan kirjallisuus-
17865: mista nauhoitushaastatteluin sekä aineistoa ke- kokoelma.
17866: räten ja taltioiden. "Hallinportti"-niminen Jotta osa entisaikojen lentokoneista voitai-
17867: näyttely avattiin Kuoreveden Hallissa 1971. siin taltioida tuleville sukupolville ja jotta il-
17868: Kilta sai 1977 puolustusministeriöitä hyvältä mailumme historiaa tekemässä olleitten, vielä
17869: paikalta Hallista tontin, jolla on pienehkö ra- elossa olevien asiaan innostuneiden henkilöiden
17870: kennus, käytettäväksi Hallinportti-ilmailunäyt- taikoohenkisyys voitaisiin käyttää hyväksi, olisi
17871: telyn tarpeisiin. Tälle kilta on pystyttänyt te- Hallinportti-ilmailunäyttelyn tukeminen valta-
17872: räskaarihallin 6-7 lentokoneen näytteille aset- kunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää.
17873: tamiseksi ja entisöimispaikaksi sekä toisen ke- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
17874: vytrakenteisen näyttelytilan. Kaikkiaan on lat- nioittaen,
17875: tiapinta-alaa 756 m2 ja tilavuutta 3 230 m3 • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17876: Näytteille asetetaan paitsi killan entisöimä 1981 tulo- ja menoarvioon 35 000 mar-
17877: Gloster Gauntlet -lentokone, johon on tehty jo kan määrärahan avustuksena Lentotek-
17878: harrasteena noin 2 900 miestyötuntia, myös niikan Kilta r.y:lle Kuoreveden Halliin
17879: muun muassa suomalaisvalmisteisia koneita. perustettua Hallinportti-nimistä pysy-
17880: Muista näyttelyssä pysyvästi olevista kohteista vää alueellista ilmailunäyttelyä varten.
17881: mainittakoon noin 800 kortistaitua esinettä, yli
17882: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17883:
17884: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila
17885: 444 1980 vp.
17886:
17887: Raha-asia-aloite n:o 425.
17888:
17889:
17890: Holvitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallis-
17891: poliisin toimintojen tehostamiseksi tarvittavien virkojen ja
17892: toimien perustamiseen.
17893:
17894: E d u s k u n n a 11 e.
17895:
17896: Paikallispoliisin toiminnan tehostamiseksi eh- poliisipiirijaoituksen, poliisitehtävien laadun ja
17897: dotetaan 1. 3. 81 lukien perustettavaksi yli- voimavarojen tarkoituksenmukaisen käyttämi-
17898: määräinen komisarion toimi (V 20), ylimääräi- sen huomioonottaen edelleen tarkoituksenmu-
17899: nen ylikonstaapelin toimi (V 18), 4 ylimääräis- kaista ja tarpeellista, mutta ehdottaa, että po-
17900: tä ylikonstaapelin tointa (V 15) ja 55 ylimää- liisien toiminta-alueiden määrää tulisi lisätä ny-
17901: räistä vanhemman konstaapelin tointa (V 13). kyisestä 96:sta noin 100-llO:een toiminta-
17902: Toimista on tarkoitus sijoittaa 20 konstaapelia alueeseen.
17903: kortteli- ja aluepoliisitoimintaan. Nykyinen toiminta-aluejako ei siis vaadi työ-
17904: Lisäksi ehdotetaan poliisin suoritushenkilös- ryhmän mielestä suurtakaan lukumääräistä
17905: tön osalta perustettavaksi 1. 3. 81 lukien 20 muutosta. Sen sijaan työryhmä toteaa, suoritta-
17906: ylimääräistä komisarion (V 20) tointa sekä 80 maansa yksityiskohtaiseen kartoitukseen perus-
17907: ylimääräistä konstaapelin (V 15) tointa, jolloin tuen, että paikallispoliisiin tulisi riittävän häly-
17908: samalla lakkautetaan 100 ylimääräistä nuorem- tysvalmiuden aikaansaamiseksi perustaa 439
17909: man konstaapelin (V 10) tointa. ylikonstaapelin ja 600 vanhemman konstaape-
17910: Viimeksi mainittu komisarion ja ylikonstaa- lin tointa. Tämä tosiasia huomioonottaen on
17911: pelin tointen perustaminen ja nuoremman nyt valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa
17912: konstaapelin tointen lakkauttaminen perustuu esitettyjen uusien poliisitointen määrää pidet-
17913: eduskunnan vuoden 1979 valtion tulo- ja me- tävä ehdottoman vähäisenä.
17914: noarvioon sisällyttämään lausumaan poliisin hen- Koska tiedossa on, että myös huomattavasti
17915: kilöstörakenteen muuttamiseksi ja on suuruu- lisää poliisiresursseja (noin 700) vaativa esi-
17916: deltaan noin 10 prosenttia poliisin tehtäviä ja tutkintalakiehdotus valmistuu todennäköisesti
17917: asemaa vuonna 1976 tutkineen asiantuntija- jo kuluvan vuoden aikana, olisi välttämätöntä,
17918: työryhmän esityksestä, johon eduskunta lausu- että jo vuoden 1981 aikana ryhdyttäisiin po-
17919: massaan viittasi. Mainitun työryhmän mietin- liisitoimia lisäämään ehdotettua suuremmalla
17920: nön toteutumista edistää myös ehdotus uusien määrällä. Tällä toimenpiteellä ennustettavissa
17921: poliisitointen perustamiseksi vanhemman kons- oleva resurssilisäys voitaisiin jakaa useammalle
17922: taapelin tointen osalta (55), koska ehdotus vuodelle ja samalla osittain toteuttaa kansa-
17923: muuttaa vanhemman konstaapelin ja nuorem- laisten oikeutettu vaatimus poliisipalvelusten
17924: man konstaapelin tointen suhdetta työryhmän saatavuuden ja turvallisuudentunteen lisäämi-
17925: ehdottamaan suuntaan. sestä. Koska poliisin koulutusresurssit ovat ra-
17926: Sisäasiainministeriö asetti maaliskuussa 1980 jalliset, tulisi henkilöstölisäykset tästä syystä
17927: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää nykyi- jakaa useammalle vuodelle.
17928: sen poliisipiirijaon puitteissa sekä piirien tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17929: koituksenmukaisen yhteistoiminnan huomioon- nioittaen,
17930: ottaen poliisin riittävän hälytysvalmiuden ai-
17931: kaansaamiseksi tarvittavat henkilöstö- ja kalus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17932: tolisäykset sekä laatia alustava laskelma niistä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17933: aiheutuvista kustannuksista. Työryhmä sai pää- 26.53.01 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17934: töksensä viime toukokuussa. uusien ylikonstaapelin ja vanhemman
17935: Työryhmä toteaa mm., että poliisipiirien kes- konstaapelin tointen perustamiseksi pai-
17936: keinen yhteistoiminta on maamme olosuhteet, kallispoliisin toimintojen tehostamiseksi.
17937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17938:
17939: Tapio Holvitie Sampsa Aaltio Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo
17940: Pekka Jokinen Esko J. Koppanen Heikki Perho Matti Viljanen
17941: Helge Saarikoski Lauri Impiö
17942: 1980 vp. 445
17943:
17944: Raha-asia-aloite n:o 426.
17945:
17946:
17947:
17948:
17949: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion velkojen viiväs-
17950: tymisestä kunnille aiheutuvien kustannusten lieventämiseksi.
17951:
17952:
17953: E d u s k u n n a 11 e.
17954:
17955: Hallitus käsittelee kuntia samalla tavalla aktiviteetista. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä,
17956: kuin yksityisiä verovelvollisiakin. Se pitää tiu- että taloudelliset suhdanteet tulevat heikkene-
17957: kasti kiinni kuntien velvollisuuksista, mutta ei mään. Siihen on myös kuntien välttämätöntä
17958: itse huolehdi omista velvoitteistaan. Suoritettu- varautua. Tällöin nousee erääksi keskeiseksi
17959: jen laskelmien mukaan valtio on tällä hetkellä kysymykseksi juuri valtion velkojen maksami-
17960: velkaa kunnille viivästyneinä valtionosuuksina nen kunnille. Velkojen suuruuden huomioon
17961: ja -avustuksina yhteensä noin 1 miljardi mark- ottaen lienee valtiontaloudellisesti kuitenkin
17962: kaa. Varojen myöhästyminen aiheuttaa paitsi mahdollista ainoastaan se, että velkojen takai-
17963: kunnille asioiden hoitamisen hankaloitumista sinmaksu ajoitetaan muutamalle lähivuodelle.
17964: ja taloudellisia lisärasitteita myös kuntien asuk- Viivästymisestä kunnille aiheutuvia haittoja on
17965: kaille palvelutason heikentymistä. kuitenkin kaikin tavoin pyrittävä lieventämään.
17966: Vaitiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen kes- Ongelmia helpottaisi merkittävästi se, että val-
17967: ken on viimeksi tänä vuonna laadittu ns. jär- tion budjetissa olisi erityinen määräraha, jolla
17968: jestelyasiakirja, jossa molemmat osapuolet il- vähennettäisiin valtionosuuksien ja -avustuksien
17969: moittavat hoitavansa omat tehtävänsä asialli- viivästymisestä kunnille aiheutuvia haittoja.
17970: sesti ja oikea-aikaisesti. Sopimuksen henkeen ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17971: sovi edellä mainittujen velkojen maksamisen nioittaen,
17972: viivyttely kuten ei myöskään se, että valtio
17973: käyttää velkojensa maksun välineenä kunnille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17974: kalliiksi tulevia velkasitoumuksia, jotka saate- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17975: taan lunastaa jopa vasta monien vuosien kulut- markan määrärahan valtionosuuksien ja
17976: tua. -avustusten viivästymisestä kunnille ai-
17977: Kunnallistalouksia on hoidettu varsin hyvin heutuvien lisärasitteiden lieventämiseksi.
17978: johtuen osin myös vallinneesta taloudellisesta
17979: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17980:
17981: Tapio Holvitie Matti Hakala Heikki Perho
17982: Aila Jokinen Sampsa Aaltio Anna-Kaarina Louvo
17983: Pekka Jokinen Helena Pesola Helge Saarikoski
17984: Ilkka Kanerva Eero Lattula Lauri lmpiö
17985: 446 1980 vp.
17986:
17987: Raha-asia-aloite n:o 427.
17988:
17989:
17990:
17991:
17992: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väli-
17993: seen yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräi-
17994: sen työn korvaamiseen.
17995:
17996:
17997: E d u s k u n n a 11 e.
17998:
17999: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa ovat lisääntyneet peruskoulujärjestelmään siir-
18000: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain ryttäessä.
18001: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
18002: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta
18003: kunnan ongelma. paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja
18004: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- harrastuneisuutta.
18005: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita
18006: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. tilanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van-
18007: Oppilasikäryhmien pieneneminen tuo säästöä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko-
18008: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa puolella. Tällaisia tapaamisia on useimmiten
18009: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat
18010: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- ovat ansiotyöstään vapautuneet.
18011: kinpuoliseen parantamiseen. Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl-
18012: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä ehdo- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet
18013: ton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentämi- opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien
18014: sen ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio ulkopuolista, palkatonta toimintaa.
18015: kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18016: seen ja opettajan mahdollisuuksiin tehdä tätä nioittaen,
18017: tärkeää työtä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18018: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet tiet- 1981 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
18019: tyjä juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat täh- markan määrärahan kodin ja koulun
18020: dänneet kodin ja koulun lähentämiseen ja yh- välisen yhteistyön kehittämiseen ja opet-
18021: teistyöhön. Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet tajille aiheutuvan työn korvaamiseen.
18022: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18023:
18024: Tapio Holvitie Sampsa Aaltio Lauri lmpiö
18025: Pekka Jokinen Eero Lattula Heikki Perho
18026: Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski
18027: 1980 vp. 447
18028:
18029: Raha-asia-aloite n:o 428.
18030:
18031:
18032:
18033:
18034: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin pai-
18035: kallistien rakentamiseen.
18036:
18037:
18038: E d u s k u n n a 11 e.
18039:
18040: Uuteenkaupunkiin v. 197 4 liitettyyn Pyhä- Koska TVL:n Turun piitiliä on valmis ja
18041: maan kuntaan kuuluneen Lyökin etäisyys kau- vahvistettu tiesuunnitelma tälle välille, pitäisi
18042: pungin keskustasta on yli 35 km. Mantereen rakentaminen aloittaa jo vuonna 1981.
18043: kautta kiertävän tien pituus Lyökin asukkaille Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18044: kantakaupunkiin on kohtuuttoman pitkä. Pato-
18045: tie on rakentamatta vain osuudella Lepäinen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18046: Lyökki. Suoran yhteyden rakentaminen lyhen- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18047: täisi matkan 20 kilometriin. markan määrärahan Lepäisten-Lyökin
18048: tieosuuden rakentamiseen.
18049: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18050:
18051: Tapio Holvitie Ilkka Kanerva Heikki Perho
18052: 448 1980 vp.
18053:
18054: Raha-asia-aloite n:o 429.
18055:
18056:
18057:
18058:
18059: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
18060: avustuksiin kauppapalvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi.
18061:
18062:
18063: E d u s kun n a 11 e.
18064:
18065: Viime vuosina tapahtunut maamme haja-asu- pitenevät sekä myös myymäläauton ja sitä
18066: tusalueiden väestökato on vaikeuttanut har- hoitavan henkilöstön mahdollisuudet ovat ra-
18067: vaan asuttujen alueiden elintarvikehuollon tur- jalliset.
18068: vaamista ja saavutettavuutta. Valtiovallan suo- Myymäläautot ovat kauppapalvelujen tarjon-
18069: rittamat tukitoimenpiteet haja-asutusalueiden nan ohessa hoitaneet myös syrjäseuduilta luon-
18070: kauppa- ja myymäläautopalvelujen turvaamisek- nontuotteiden, kuten marjojen keräilytoimin-
18071: si eivät ole riittäviä. Myymäläautopalvelut taa, jolloin vähäiset marjaerät on saatu kuljete-
18072: ovat vaarassa loppua heikon kannattavuuden tuiksi kaupan piiriin.
18073: vuoksi. Monet myymäläautokauppiaat ovat teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18074: neet jo lopettamispäätöksen tappiollisen toi-
18075: minnan takia. Syy tappiolliseen toimintaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18076: on kustannusten (kuten palkkojen, polttoai- den 1981 tulo- ;a menoarvioon momen-
18077: neen, kaluston) voimakas kasvu, jota ei voida tille 32.61.42 lisäyksenä 500 000 mark-
18078: kompensoida myynnin eikä tuottavuuden kas- kaa käytettäväksi valtionavustuksiin
18079: vulla, sillä haja-asutusalueella asuvien asukkai- kauppapalveluien saavutettavuuden tur-
18080: den määrä vähenee ja kotitalouksien etäisyydet vaamiseksi.
18081: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18082:
18083: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä Anna-Kaarina Louvo
18084: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen Eeva Kauppi
18085: Aila Jokinen Toivo Mäkynen
18086: 1980 vp. 449
18087:
18088: Raha-asia-aloite n:o 430.
18089:
18090:
18091:
18092:
18093: Hyrynkangas ym.: 'Korotetun määrärahan osoittamisesta vanhus-
18094: •ten ja vammaisten kotona ·tapahtuvan hoidon tukemista kos-
18095: kevaan kokeilutoimintaan.
18096:
18097:
18098: E d u s k u n n a 11 e.
18099:
18100: Vanhusten suhteellinen osuus maamme väes- pienen korvauksen ja tunnustuksen arvokkaas-
18101: töstä kasvaa vuosi vuodelta. Sen lisäksi van- ta työstä. Kotihoidontuen maksamisen vanhuk-
18102: husten ikärakenne muuttuu eliniän noustessa. sille on kokeilupaikkakunnilla todettu olevan
18103: Vanhusten laitoshoidon kustannukset ovat yksi tärkeimmistä edellytyksistä muiden avo-
18104: viime vuosina nousseet voimakkaasti ollen hoitopalvelujen kehittämiselle, ja pitkät jooo-
18105: 75-200 mk/vuorokausi paikkakunnasta ja lai- tuslistat laitospaikkoihin ovat huomattavasti
18106: toksesta riippuen. Kunnat suunnittelevat avo- vähentyneet, jopa tyystin kadonneetkin.
18107: hcidon ja sen tukipalvelujen tehostamista ja li- Vastaavalla tavalla voitaisiin kehittää myös
18108: säämistä vanhuksille. Muutamissa kunnissa on vammaisten kotihoitoa.
18109: kokeiluasteella käynnistetty vanhusten kotihoi- Hallituksen esityksessä kokeilutoimintaan
18110: totuen maksamista kotihoidossa oleville van- ehdotettu 1 miljoonan mk:n määräraha ei ole
18111: huksille avohoidon lisäämiseksi kalliimman lai- riittävä tehokkaan kokeilutoiminnan kävntiin·
18112: toshoidon rinnalle. Mm. Kokkolassa vanhusten saattamiseksi. -
18113: kotihoidontukea maksetaan 23 vanhukselle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18114: 400 mk/kk kokeiluluonteisena. Vanhusta hoitaa
18115: tällöin lapsi, sukulainen, puoliso tai palkattu • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18116: hoitaja. Ko. toimenpiteellä vähennetään Kokko- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18117: lan kaupungin nettomenoja vanhustenhoidon 33.26.35 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18118: osalta 660 000 mk/vuosi. Kotihoidontuki mah- käytettäväksi vanhusten ja vammaisten
18119: dollistaa vanhukselle valinnanvapauden hoito- kotona tapahtuvan hoidon tukemista
18120: muodon ja -paikan suhteen ja tuo hoitajalle koskevaan kokeilutoimintaan.
18121: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18122:
18123: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Aita Jokinen
18124: Anneli Kivitie Anna-Kaarina Louvo Eva-Maija Pukkio
18125: Jaakko Itälä Eeva Kauppi Terhi Nieminen-Mäkynen
18126: Toivo Mäkynen
18127:
18128:
18129:
18130:
18131: 57 088000399]
18132: 450 1980 vp.
18133:
18134: Raha-asia-aloite n:o 431.
18135:
18136:
18137:
18138:
18139: Hyrynkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
18140: avustuksiin kunnille kotiavustajatoiminna·sta aiheutuviin käyt-
18141: tökustannuksiin.
18142:
18143:
18144: Ed u s kun n a 11 e.
18145:
18146: Vanhusten määrä, varsinkin yli 70-vuotiai- V ai:kka tätä avuntarvetta tyydytettäisiin vain
18147: den sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus, osittain kotipalveluilla, päädytään 11 000 työn-
18148: on kasvamassa. Yli 65-vuotiaiden kansalaisten tekijän kokopäiväiseen työpanokseen.
18149: lisäys vuoteen 1985 on n. 30 000 henkilöä ja Vuoden 1978 lopulla oli kotiavustajia kaik-
18150: yli 75-vuotiaiden lisäys n. 45 000 henkilöä, kiaan 4 028, joista osapäiväisiä 1 363. Kun
18151: jolloin yli 65-vuotiaita on kaikkiaan 602 795 vanhuksia arvioidaan olevan vuonna 1985 vä-
18152: henkilöä ja yli 75-vuotiaita v. 1985 239 515 hintään 70 000 enemmän kuin nyt, on koti-
18153: henkilöä. avustajien virkoja lisättävä hallituksen esitystä
18154: Vanhusten osuus kotipalvelujen käyttäjinä enemmän.
18155: on muihin ryhmiin verrattuna suurin. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18156: 1976 kodinhoitajien ja kotiavustajien suoritta-
18157: masta avusta oli vanhusten osuus 68 %. So- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18158: siaalihallituksen laskelmien mukaan on laitos- 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
18159: ten ulkopuolella n. 480 000 vanhusta, jotka tille 33.56.31 lisäyksenä 400 000 mark-
18160: ovat täyttäneet 65 vuotta. Lähes 200 000 kaa käytettäväksi valtionavustuksiin
18161: vanhuksen käsittävää ruokakuntaa tarvitsee kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheu-
18162: apua satunnaisesta lähes päivittäiseen apuun. tuviin käyttökustannuksiin.
18163: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18164:
18165: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Anna-Kaarina Louvo
18166: Anneli Kivitie Aila Jokinen Eeva Kauppi
18167: Jaakko Itälä Jorma Fred M.-L. Salminen
18168: Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio
18169: 1980 vp. 451
18170:
18171: Raha-asia-aloite n:o 432.
18172:
18173:
18174:
18175:
18176: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen Suvannon
18177: kylän koulun kunnostamiseksi Taidemaalariliiton toiminta-
18178: keskukseksi.
18179:
18180:
18181: Ed u s kun n a 11 e.
18182:
18183: Pelkosenniemen Suvannon kylä on tullut on varattu seuraavaa toimintavuotta varten ko-
18184: tunnetuksi harvinaisen arvokkaana rakennus- konaan eikä tulijoista näytä olevan puutetta.
18185: taiteen tyyssijana. Lapin Rakennusperinne r.y:n On kohtuullista, että vähävarainen, pieni ja
18186: toimesta kylä luetaan suojelukohteisiin. Mat- työtilaisuuksien puuttumisesta kärsivä kunta
18187: kailijoiden mielenkiinto kohdistuu kylään, joka saisi yhteiskunnan tukea yleishyödyllisen ja tai-
18188: muutoin syrjäisen sijaintinsa vuoksi on kärsinyt detta tukevan korjaustyönsä kustannuksiin.
18189: muuttoliikkeestä siitä huolimatta, että siellä on Kunta on osoittanut hakemuksensa opetusmi-
18190: luontaisia edellytyksiä maatilataloudelle. nisteriölle saamatta siihen toistaiseksi myön-
18191: Pelkosenniemen kunta ja Taidemaalariliitto teistä vastausta.
18192: ovat yhteistyössä sopineet kylän koulun vuok- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18193: raamisesta pysyvään Taidemaalariliiton valta-
18194: kunnalliseen käyttöön. Kunta on kunnostanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18195: koulun tilat niin, että Taidemaalariliitto on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18196: ryhtynyt sitä kuluvana vuonna käyttämään toi- 29.90.53 15 000 markkaa Pelkosen-
18197: mintakeskuksena, johon kuukaudeksi kerrallaan niemen kunnalle Suvannon kylän kou-
18198: pääsee joku liiton jäsenistä työskentelemään lun kunnostamiseksi Taidemaalariliiton
18199: taiteilijalle hedelmällisessä ympäristössä. Tilat toimintakeskukseksi.
18200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18201:
18202: Lauri Impiö
18203: 452 1980 vp.
18204:
18205: Raha-asia-aloite n:o 433.
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Impiö: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna kui-
18211: vatustöihin.
18212:
18213:
18214: E d u s k u n n a 11 e.
18215:
18216: Maatalouden perusparannusten, ennen muuta taan on olemassa rästejä, ei nykyisillä maata-
18217: salaojituksen, tekee mahdolliseksi kunnollinen rahoilla päästä sellaiseen salaojituksen laajenta-
18218: peruskuivatus. Määrärahat ovat olleet vuosien miseen, mihin välttämättä olisi nopeasti pääs-
18219: ajan riittämättömiä. Lapin läänin alueella on- tävä.
18220: gelma tunnetaan kipeänä ajankohtana, jolloin Kun valtakunnan koko kuivatustöiden mää-
18221: peruselinkeinojen osalta on elpymistä muutoin räraha on ehdotuksessa vain 5 milj. mk, ei
18222: havaittavissa. Työllisyysnäkökohdat puoltavat edellä mainittua Lapin tarvetta sillä voida tyy-
18223: maatilatalouden kehittämistä alueella, missä ei dyttää.
18224: näytä helposti syntyvän uusia teollisia työpaik- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18225: koja.
18226: Lapissa vesipiirin kuivatustyöt vaativat n. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18227: 1,2 milj. mk vuositasolla sekä pelkällä avustus- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18228: rahoituksella toteutettava! pienehköt kuivatuk- 30.32.40 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
18229: set n. 0,4 milj. mk vuodessa. Kun entuudes- valtionapuna kuivatustöihin.
18230: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18231:
18232: Lauri lmpiö
18233: 1980 vp. 453
18234:
18235: Raha-asia-aloite n:o 434.
18236:
18237:
18238:
18239:
18240: Impiö: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion kotiteollisuuskoulun
18241: toisen laajennusvaiheen toteuttamiseen työllisyysvaroin.
18242:
18243:
18244: E d u s k u n n a 11 e.
18245:
18246: Valtioneuvosto on myöntänyt syksystä 1981 Rakennushankkeen toteuttamiseen voidaan
18247: alkaen Ylitornion kotiteollisuuskoululle väliai- ryhtyä vuoden 1981 alussa mikäli rahoitus jär-
18248: kaisen koulutuksen osastoista kolme kiinteän jestyy. AKH:n taholta rahoitus myönnettäneen
18249: koulutuksen osastoiksi. Tämän toteutuessa kiin- vuoden 1982 varoista, joten Ylitornion kun-
18250: teässä koulutuksessa on 168 oppilaspaikkaa ja nan korkea työttömyysaste huomioiden varat
18251: väliaikaisessa 32 oppilaspaikkaa. Normilaskel- vuodelle 1981 olisi saatava työllisyysvaroista.
18252: mien mukaan mainittujen oppilasmäärien pe- Työttömyysaste on Ylitorniolla syyskuun 1980
18253: rusteella koulutilojen tarve on n. 3 800 m2 • tilaston mukaan 13,2 %, mikä edellyttää ni-
18254: Tällä hetkellä koululla on käytössään tiloja menomaan niitä toimia, joita varten määräraha
18255: 1 800 m2 • Esitys laajennukseksi sisältää 1 159 400 milj. mk on merkitty tulo- ja menoar-
18256: m2 ja sitä on edellä olevat luvut huomioiden vioon momentille 34.50.77.
18257: pidetty perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Edellä olevan perusteella ehdotan,
18258: Laajennusta koskeva perustamissuunnitelma
18259: on toimitettu 28. 8. 1980 AKH:n välityksellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18260: opetusministeriön vahvistettavaksi. AKH on 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
18261: lausunnossaan 29. 8. 1980 pitänyt esitettyjä sel- asianomaiselle momentille 1 000 000
18262: vityksiä asiallisina ja perusteltuina sekä puol- markkaa Ylitornion kunnalle kotiteolli-
18263: tanut perustamissuunnitelman hyväksymistä. suuskoulun toisen laajennusvaiheen to-
18264: Suunnitelman mukainen kustannusarvio elo- teuttamista varten työllisyysvaroin.
18265: kuun 1980 hintatason mukaan on 3 447 000
18266: markkaa. Hanke sisältyy AKH:n toiminta- ja
18267: taloussuunnitelmaan 1979-1982.
18268: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18269:
18270: Lauri Impiö
18271: 454 1980 vp.
18272:
18273: Raha-asia-aloite n:o 435.
18274:
18275:
18276:
18277:
18278: Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoitltamisesta lääninhallitusten
18279: ympäristönsuojeluneuvottelukuntien toimintaan.
18280:
18281:
18282: E d u s k u n n a 11 e.
18283:
18284: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- tuksi. Tämä on mahdotonta, ellei neuvottelu-
18285: delle 1981 on ehdotettu 74 000 markan mää- kunnilla ole käytettävissään riittäviä taloudel-
18286: rärahaa lääninhallitusten ympäristönsuojeluneu- lisia voimavaroja.
18287: vottelukuntien toimintaan. Tällaisen määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18288: han varassa neuvottelukuntien on mahdotonta
18289: toimia juuri lainkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18290: Ympäristöasian noustessa yhä voimakkaam- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18291: min esille myös läänintasolla, on välttämätöntä, 26.05.09 lisäyksenä 100 000 markkaa
18292: että myös lääninhallitusten ympäristönsuojelu- käytettäväksi lääninhallitusten ympäris~
18293: neuvottelukuntien toimintaa saadaan tehoste- tönsuojeluneuvottelukuntien toimintaan.
18294: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18295:
18296: Jaakko Itälä Anneli Kivitie Alla Jokinen
18297: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Terhi Nieminen-Mäkynen
18298: Antero Juntumaa Toivo Mäkynen Eva-Maija Pukkio
18299: 1980 vp. 455
18300:
18301: Raha-asia-aloite n:o 436.
18302:
18303:
18304:
18305:
18306: Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
18307: siin opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen.
18308:
18309:
18310: E d u s kun n a 11 e.
18311:
18312: Jatkuvasti nousevat asumiskustannukset koh- arvioesityksessä on kuitenkin menty taaksepäin
18313: distuvat erityisen raskaasti opiskelija-asuntosää- vähentämällä avustus 3 miljoonaan markkaan,
18314: tiöiden vuokralaisina asuviin opiskelijoihin. Tä- vaikka sitä olisi tullut nostaa vähintään 10,5
18315: mä johtuu siitä, että näiden säätiöiden rahoitus- miljoonaan. Pääsääntönä tulisi olla, että avus-
18316: rakenne on oman pääoman puuttumisesta joh- tus nostetaan asteittain 10 %:iin opiskelija-
18317: tuen huono. Puuttuva omapääomaosuus on asuntokannan vuosittaisesta hankinta-arvosta.
18318: jouduttu rahoittamaan pankkilainoin, joiden Edellä mainittuun perustuen ehdotamme,
18319: hoito sälyttää opiskelijoiden vuokriin ylimää-
18320: räistä rasitusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18321: Viime vuoden tulo- ja menoarviossa korjaus den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
18322: saatiin alulle, ja valtio myönsi 5 miljoonan mar- tille 26.12.51 lisäyksenä 7 500 000
18323: kan avustuksen opiskelija-asuntosäätiöiden markkaa valtionavustuksena opiskelija-
18324: omaan pääomaan. Nyt annetussa tulo- ja meno- asuntojen omapääomaosuuteen.
18325: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18326:
18327: Jaakko Itälä Anneli Kivitie Anna-Kaarina Louvo
18328: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Eeva Kauppi
18329: Antero Juntumaa Terhi Nieminen-Mäkynen Alla Jokinen
18330: Toivo Mäkynen
18331: 456 1980 vp.
18332:
18333: Raha-asia-aloite n:o 437.
18334:
18335:
18336:
18337:
18338: Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
18339: seen korkeakouluopiskelijoiden ruokailukustannusten alenta-
18340: miseen.
18341:
18342:
18343: E d u s kun n a 11 e.
18344:
18345: Ruokaetu koskee yhä laajemmin työelämän kasvava lainataakka edellyttäisi kuitenkin, että
18346: palveluksessa olevia. Samoin koululaiset saavat myös ruokailutukea osana välillisestä opinto-
18347: vapaan ruokailun. Väliinputoajiksi jäävien opis- tuesta jatkuvasti voimakkaasti kehitettäisiin.
18348: kelijoiden osalta on hallitus pysäyttänyt 2 vuot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18349: ta sitten alulle pannun parannuksen esittämällä
18350: aiemmin markalla vuodessa lisättyyn opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18351: kohtaiseen ruokailutukeen nyt vain 25 pennin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18352: lisäystä. 29.37.52 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
18353: Näin eräs myönteisesti alulle päässyt opis- korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuen
18354: kelukustannuksiin vähentävästi vaikuttava tuki- korottamiseksi 3 markkaa ruokailu-
18355: muoto polkisi lähes paikallaan. Opiskelijoiden kertaa kohden.
18356: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18357:
18358: Jaakko 1tälä Anneli Kivitie Toivo Mäkynen
18359: Helvi Hyrynkangas Jorma Fred Aila Jokinen
18360: Antero Juntumaa Anna-Kaarina Louvo Terhi Nieminen-Mäkynen
18361: 1980 vp. 457
18362:
18363: Raha-asia-aloite n:o 438.
18364:
18365:
18366:
18367:
18368: Itälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien
18369: sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tukemiseen.
18370:
18371:
18372: Ed u s kun n a II e.
18373:
18374: 1970-luvun alussa ryhdyttiin veikkausvoitto- niiden toimintaan on huomattavan pieni, minkä
18375: rahoista jakamaan valtionapua teatteriryhmien, johdosta ryhmien toiminta on taloudellisista
18376: musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tukemi- syistä jatkuvasti uhanalaisena.
18377: seen. Näiden avustusten tarkoituksena on ollut Ryhmien merkitys maassamme erityisesti las-
18378: antaa kehitysmahdollisuus erilaisten pienryh- ten- ja nuorten-, musiikki- ja tanssiteatterin
18379: mien aloittamalle vaihtoehtoiselle teatteri- ja alalla on varsin huomattava. Siksi niiden toi-
18380: kulttuuritarjonnalle. Momentti pitää sisällään mintaedellytysten turvaaminen yhteiskunnan ta-
18381: lähes kaikki alalla toimivat pienryhmät; am- holta on tärkeää.
18382: mattilaiset, harrastajat, päätoimisesti ja kausi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18383: luontaisesti toimivat. Vuoden 1980 valtion
18384: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen oli osoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18385: tettu 2,5 miljoonaa markkaa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18386: Ryhmien tuottama teatteritaide on tuotanto- 29.90.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18387: kustannuksiltaan erittäin halpaa ja perustuu käytettäväksi teatteriryhmien sekä mu-
18388: pääosaltaan niissä toimivien ihmisten huomat- siikki-, tanssi~ ja lapsiteattereiden tuke-
18389: tavaan: tyÖJ?anokseen. Yhteiskunnan tukiosuus miseen.
18390: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18391:
18392: Jaakko Itälä Anneli Kivitie Eeva Kauppi
18393: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen Aila Jokinen
18394: M.-L. Salminen Eva-Maija Pukkio
18395:
18396:
18397:
18398:
18399: 58 088000399}
18400: 458 1980 vp.
18401:
18402: Raha-asia-aloite n:o 439.
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta TV 2:n näkyvyyden laa-
18408: jentamiseksi koko maata koskevaksi.
18409:
18410:
18411: Ed u s kun n a 11 e.
18412:
18413: Maamme kansalaiset eivät vieläkään ole yh- seudun väestölle nam tulee valittaviksi kolme
18414: denvertaisia yleisradiopalvelujen suhteen. Suu- Yleisradion ohjelmaa, kaksi suomenkielistä ja
18415: ret alueet Pohjois-Suomessa ovat edelleen yksi ruotsinkielinen, tilanteessa, jolloin huo-
18416: TV 2:n näkyvyysalueen ulkopuolella ja eräillä mattavalla osalla Pohjois-Suomen väestöstä on
18417: alueilla ei voida seurata mitään Yleisradion vain yksi ohjelma katsottavanaan.
18418: lähettämää ohjelmaa. Tällaista tilannetta on pi- TV l:n ja TV 2:n näkyvyysalueen laajenta-
18419: dettävä erittäin epätyydyttävänä nimenomaan minen koskemaan koko Lappia sekä tarvittavien
18420: sen vuoksi, että TV 2:n näkyvyysalueen ulko- ula-asemien rakentaminen voidaan Yleisradion
18421: puolelle jäävät ne alueet, jotka muutenkin ovat antaman tiedon mukaan toteuttaa vuonna 1979
18422: yhteiskunnan palvelujen suhteen poikkeukselli- hyväksytyn a~kataulun mukaisesti vain Yleis-
18423: sen heikossa asemassa. Kansalaisten tasa-arvoi- radion osakepääoman korotuksella. Korotustar-
18424: nen kohtelu edellyttäisi palvelujen tarjoamista ve on vähintään 40 miljoonaa markkaa.
18425: tasapuolisesti asuinpaikasta ja etäisyystekijöistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18426: riippumatta.
18427: Parhaillaan valmistaudutaan erityisen ruot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18428: sinkielisen rannirokokanavan perustamiseen 1981 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
18429: maamme ruotsinkielisen väestön tarpeita var- markkaa TV 2:n näkyvyyden laajenta-
18430: ten. Hanketta on pidettävä perusteltuna ja miseksi koko maata koskevaksi viimeis-
18431: kielellisen tasa-arvon kannalta oikeaan osunee- tään yhtäaikaa rannikkokanavan toteu-
18432: na. On kuitenkin huomattava, että rannikko- tumisen kanssa.
18433: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18434:
18435: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
18436: Helvi Hyrynkangas Eeva Kauppi Antero Juntumaa
18437: Jorma Fred Aila Jokinen
18438: 1980 vp. 459
18439:
18440: Raha-asia-aloite n:o 440.
18441:
18442:
18443:
18444:
18445: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun käsit-
18446: tävän metroliikenteen jatkosuunnittelun tukemiseen.
18447:
18448:
18449: E d u s k u n n a II e.
18450:
18451: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tehosta- tämistä täydellä teholla koko seudun liikenteen
18452: minen palvelee kaiken kaikkiaan n. miljoonaa hyväksi kun taas metron laajentaminen naa-
18453: käyttäjää ja on siten koko valtakunnan mer- purikuntien alueelle lisäisi siihen sijoitettujen
18454: kittävin henkilöliikenneongelma. investointien kansantaloudellista kannattavuut-
18455: Energian hinnan kohoaminen ja ympäristön ta. Näin ollen on perusteltua, että valtio osallis-
18456: suojaaminen liikennesaasteilta edellyttävät pää- tumalla metron laajentamiskustannuksiin hel-
18457: kaupunkiseudun henkilöliikenteen hoitamista pottaisi sen kehittymistä seudulliseksi liiken-
18458: nykyistä suuremmassa määrin raideliikenteellä, nevälineeksi.
18459: jossa Valtionrautatiet ja metro joustava·sti täy- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18460: dentävät toisiaan.
18461: Metron kustannukset ovat kuitenkin koko- että Eduskunta ottaisi v.altion vuoden
18462: naisuudessaan Helsingin kaupungin kannettavi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18463: na, vaikka tämä liikenneväline tulee muodosta- 31.99.30 lisäyksenä 500 000 markkaa
18464: maan elimellisen osan koko pääkaupunkiseu- joukkoliikenteen avustamiseksi pääkau-
18465: dun liikennejärjestelmästä jo Helsingin rajojen punkiseudulla tukemalla metron jatko-
18466: sisälle rajoittuessaankin. Metron pitäytyminen suunnittelua Helsingin lisäksi muiden
18467: yhden kunnan alueella estää kuitenkin sen käyt- pääkaupunkiseudun kuntien alueella.
18468: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18469:
18470: Jaakko Itälä Helvi Hyrynkangas
18471: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
18472: Peter Muurman
18473: 460 1980 vp.
18474:
18475: Raha-asia-aloite n:o 441.
18476:
18477:
18478:
18479:
18480: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin seudun ranto-
18481: jen öljyvahinkojen torjuntakaluston hankkimiseen.
18482:
18483:
18484: E d u s kun n a 11 e.
18485:
18486: Helsingin seudun ranta-alueet ovat osoittau- kuntien lisäksi sijoittaa nykyistä enemmän va-
18487: tuneet erittäin haavoittuviksi öljyvahinkojen roja.
18488: suhteen. Vilkkaasti liikennöidyt laivaväylät si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18489: vuavat läheltä Helsingin rantoja ja nimenomaan
18490: Porvoon öljysatamaan johtava liikenne aiheut- että Eduskunta otta'isi valtion vuoden
18491: taa suuria riskejä rantavesille. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18492: Helsingin seudun rantoja käyttää virkistys- 32.10.70 lisäyksenä 500 000 markkaa
18493: alueinaan n. 800 000 ihmistä eli lähes viides- erityisesti Helsingin seudun rantojen
18494: osa koko Suomen väestöstä. Näin ollen näiden öljytuhojen torjunnan kalustohankintoi-
18495: rantojen öljysuojan antaminen on yleisvaltakun- hin.
18496: nallinen tehtävä, johon valtion tulee alueen
18497: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18498:
18499: . Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen Peter Muurman
18500: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas Marjatta Väänänen
18501: 1980 vp. 461
18502:
18503: Raha-asia-aloite n:o 442.
18504:
18505:
18506:
18507:
18508: Itälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hsäaineraportin laatimista
18509: varten.
18510:
18511:
18512: Ed u s kun n a 11 e.
18513:
18514: Elintarvikkeissa esiintyYien lisäaineiden vai- eivät ole välttämättömiä esim. elintarvikkeen
18515: kutuksista vallitsee suurta epätietoisuutta kan- säilyvyyden kannalta.
18516: salaisten keskuudessa. Ristiriitaisen asiantun- Koska luotettavan tiedon saanti lisäaineiden
18517: tijatiedon perusteella on kuluttajain vaikeata tarpeellisuudesta ja niiden seurausvaikutuk-
18518: muodostaa itselleen selvää kuvaa siitä, millaiset sista on asiallisen keskustelun ehdoton edelly-
18519: lisäaineet todella ovat terveydelle vaarallisia, tys, ehdotamme kunnioittavasti,
18520: ja mitkä välttämättömiä ja vaarattornia lisä-
18521: aineita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18522: Viime aikoina on pyrkimyksestä puhtaisiin 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
18523: luonnontuotteisiin muodostunut oleellinen osa markkaa perusteellisen asiantuntijavoi-
18524: elämisen laadun parantamista, minkä vuoksi min suoritettavan lisäaineraportin laa-
18525: tulisi pyrkiä kaikkien sellaisten sinänsä vaa- timiseen ja julkistamiseen.
18526: rattomienkin lisäaineiden poistamiseen, jotka
18527: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18528:
18529: Jaakko Itälä Antero Juntumaa M.-L. Salminen
18530: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Aila Jokinen
18531: Eva-Maija Pukkio Terhi Nieminen-Mäkynen
18532: 462 1980 vp.
18533:
18534: Raha-asia-aloite n:o 443.
18535:
18536:
18537: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhallitusten ym-
18538: päristönsuojelutoimistojen perustlamista varten tarvittaviin vir-
18539: koihin ja toimiin.
18540:
18541: E d u s k u n n a 11 e.
18542: Ympäristönsuojelun toimeenpanossa paino- Ympäristönsuojelun hallinnon kehittämisessä
18543: piste sijoittuu väliportaanhallintoon. Ympäris- on huolehdittava siitä, ettei tehtävien hoitoa si-
18544: tönsuojelu on siinä määrin monialaista ja moni- joiteta liian voimakkaasti keskushallintoon. Lää-
18545: ulotteista, että sitä koskevia asioita voi välipor- ninhallituksissa ei kuitenkaan voida hoitaa ny-
18546: taanhallinnossa asianmukaisesti käsitellä vain nyistä enempää tehtäviä, ellei niihin saada Hsää
18547: lääninhallitus. Lääninhallitus on lisäksi riittävän voimavaroja.
18548: lähellä asioiden hoitamista käytännössä, mutta Lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimi on
18549: se ei kuitenkaan ole riippuvainen niitä koske- voimavarojen puutteen takia myös järjestämä-
18550: vista erilaisista taloudellisista etunäkökohdista. töntä. Tämä asiantila estää tai haittaa toistaisek-
18551: Lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimen vah- si mm. ympäristönsuojelun yleisvalvonnan ja
18552: vistaminen on keskeinen osa ympäristönsuojelun yleissuunnittelun, jätehuollon ja jätteiden hyöty-
18553: edistämistä. käytön, ilmansuojelun, rakennussuojelun ja ra-
18554: Ympäristötehtävien hoitoa varten perustettiin kennetun ympäristön suojelun sekä alkuperäis-
18555: vuonna 1973 kuhunkin lääninhallitukseen ym- luonnon suojelun ja maisemanhoidon kehittä-
18556: päristönsuojelun tarkastajan toimi. Tämän jäl- mlsta, ympäristöasioiden yhteensovittamista,
18557: keen lääninhallinnon ympäristönsuojelutointa ei ympäristönsuojelun asianmukaista huomioonot-
18558: ole kehitetty, vaikka tehtävät ovat lisääntyneet tamista kaavoituksessa ja lääninsuunnittelussa
18559: moninkertaisiksi. Tilanne on ajautunut siihen, sekä luonnon virkistyskäytön, so. ulkoilun, jär-
18560: ettei määräaikaistehtäviäkään ole enää voitu jestämistä.
18561: hoitaa määräaikojen puitteissa. Yleissuunnit- Lääninhallituksiin olisi 1. 3. 19 81 lukien pe-
18562: telu-, valvonta- ja koordinointitehtäviin sekä rustettava ympäristönsuojelutoimistot ja niihin
18563: toiminnan kehittämistehtäviin ei ole jäänyt seuraavat virat ja toimet:
18564: aikaa lainkaan. - ympäristönsuojelun tarkastaja toimisto-
18565: Jotta ympäristönsuojelutehtävien hoito saa- päällikkönä ( S 15)
18566: taisiin lääninhallituksissa asialliseen kuntoon ja - tarkastaja toimistoinsinöörinä ( S 12)
18567: vastaamaan paremmin ympäristönsuojelun - luonnonsuojelun tarkastaja ( S 12)
18568: yleistä merkitystä ja lisääntyneitä tehtäviä, lää- - toimistosihteeri (V 16).
18569: ninhallinnon ympäristönsuojelutointa olisi kii- Samalla voitaisiin lakkauttaa kustakin lää-
18570: l.'eellisesti kehitettävä. Tämä ei olisi ristiriidassa ninhallituksesta 1. 3. 1981 lukien ympäristön-
18571: minkään ehdotetun ympäristöhallinnon kehittä- suojelun tarkastajan ylimääräinen toimi (V 27) .
18572: mismallin kanssa, sillä jo nykyisin väliportaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18573: hallinnon ympäristönsuojelutehtävät on varsin
18574: pitkälle keskitetty lääninhallitukseen. Lääninhal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18575: lituksellehan kuuluvat käytännöllisesti katsoen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18576: kaikkien muiden ympäristönsuojelun lohkojen 26.05.01 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
18577: paitsi vesiensuojelun tehtävät. Tehtävien siirtä- lääninhallitusten ympäristönsuojelutoi-
18578: minen keskushallinnosta lääninhallituksille ei mistojen perustamiseksi 1. 3. 1981 lu-
18579: ole myöskään mahdollista, ellei lääninhallituk- kien ja perusteluissa tarkemmin mai-
18580: sissa ole voimavaroja edes nykyisten tehtävien nittujen virkojen ja toimien perustami-
18581: hoitamiseen. seksi niihin samasta ajankohdasta.
18582: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18583:
18584: Liisa Jaakonsaari Kaisa Raatikainen
18585: Pekka Starast Pirkko Valtonen
18586: Pentti Lahti-Nuuttila
18587: 1980 vp. 463
18588:
18589: Raha-asia-aloite n:o 444.
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: Jaakonsaari: Korotettujen määräraho}en osoittamises ta eri viran-
18595: 1
18596:
18597:
18598: omaisten suorittamaan ympäristönsuojelutoimintaa koskevaan
18599: tutkimukseen ja suunnitteluun.
18600:
18601:
18602: E d u s k u n n a 11 e.
18603:
18604: Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1980 peri- Edelleen maa- ja metsätalousministeriön alai-
18605: aatepäätöksen ympäristötutkimuksen määrära- sen vesihallituksen vesiensuojelututkimusmää-
18606: hojen huomattavasta lisäämisestä. Periaatepää- rärahoja esitettiin korotettavaksi vuoden 1981
18607: töksessä esitettiin, että sisäasiainministeriölle tulo- ja menoarviossa 3,1 miljoonalla markalla
18608: varataan vuonna 1981 noin 4 miljoonan mar- osittain oman tutkimustoiminnan ja osittain
18609: kan sitomaton määräraha ministeriön omien sel- korkeakouluilta tilattavien tutkimusten rahoit-
18610: vitysten sekä lähinnä tutkimuslaitoksilta tilatta- tamiseen.
18611: vien ilmansuojelua, jätehuoltoa, jätteiden hyö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18612: tykäyttöä, ympäristövaikutusten ennakkoar- tavasti,
18613: viointia, meluntorjuntaa sekä ulkoilua ja muuta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18614: luonnon virkistyskäyttöä koskevien tutkimusten 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksinä
18615: rahoittamiseksi. momentille 26.73.25 4 000 000 mark-
18616: Niinikään maa- ja metsätalousministeriölle kaa sisäasiainministeriön ympäristötut-
18617: varataan vuonna 1981 noin 1 miljoonan mar- kimuksiin ja -selvityksiin, momentille
18618: kan sitomaton määräraha omien selvitysten 30.02.21 1 000 000 markkaa maa- ja
18619: sekä eri tutkimuslaitoksilta, korkeakouluilta ja metsätalousministeriön luonnonsuojelua
18620: tieteellisiltä yhteisöiltä tilattavien luonnonsuo- edistäviin tutkimuksiin ja selvityksiin
18621: jelututkimusten rahoittamiseksi sekä uusittava- sekä momentin 30.40.23 alamomentille
18622: na olevan luonnonsuojelulain edellyttämien sel- 2 3 100 000 markkaa vesihallituksen
18623: vitysten suorittamiseksi. vesien tutkimukseen ja suunnitteluun.
18624: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18625:
18626: Liisa Jaakonsaari
18627: 464 1980 vp.
18628:
18629: Raha-asia-aloite n:o 445.
18630:
18631:
18632:
18633:
18634: Jaakonsaari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
18635: avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojeluyhteisöille.
18636:
18637:
18638: E d u s k u n n a II e.
18639:
18640: Ympäristöhallinnon hajanaisuudesta ja tehot- tehostaminen mm. pysyvää henkilökuntaa palk-
18641: tomuudesta johtuen vapaaehtoiset järjestöt suo- kaamalla vaatii kuitenkin rahoituspohjan tur-
18642: rittavat monia tehtäviä, jotka itse asiassa kuu- vaamista, mihin järjestöjen nykyinen valtion-
18643: luisivat ympäristöviranomaisille. Ympäristö- apu ei yllä. Järjestöjen valtionapu onkin jää-
18644: vuonna nämä tehtävät ovat entisestään kas- nyt pahasti jälkeen kun sitä verrataan monien
18645: vaneet ja laajentuneet uusille alueille. Niinpä muiden yleishyödyllistä työtä tekevien järjestö-
18646: järjestöt ovat ottaneet ensi vuoden teemak- jen saamaan valtionapuun.
18647: seen ympäristövalistuksen, jolloin kansalaisille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18648: pyritään entistä suuremmassa mitassa antamaan nioittavasti,
18649: tietoja ympäristöhaitoista. Myös alueellisen ym-
18650: päristönsuojelutyön tehostaminen on Ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18651: tövuonna päässyt hyvään alkuun, ja kokemuk- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
18652: set toiminnan painopisteen siirtämisestä pai· tille 26.73.50 lisäyksenä 1 000 000
18653: kallis- ja piiritasolle ovat olleet yksinomaan markkaa valtionavustuksiin valtakun-
18654: myönteisiä. Paikallis- ja piiritason toiminnan nallisille luonnonsuojeluyhteisöille.
18655: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18656:
18657: Liisa Jaakonsaari Pertti Salolainen Helvi Hyrynkangas
18658: Urho Pohto Antero Juntumaa Aila Jokinen
18659: Elisabeth Rehn Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
18660: 1980 vp. 465
18661:
18662: Raha-asia-aloite n:o 446.
18663:
18664:
18665:
18666:
18667: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta elävän musiikin ja rytmi-
18668: musiikin harrastuksen ohjaustoimintaan eräillä Pohjois-Suo-
18669: men alueilla.
18670:
18671:
18672: Ed u s kun n a 11 e.
18673:
18674: Elävän musiikin ja rytmimusiikin harrastus tää musiikin kuuntelosta sen perusteellisempaan
18675: on erittäin laajaa maamme nuorison ja varttu- tuntemukseen ja erittelyyn.
18676: neemmankin väen keskuudessa. Nämä laajojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18677: kansanjoukkojen omikseen tuntemat musiikin- tavasti,
18678: alat ovat kuitenkin jostakin syystä jääneet var-
18679: sin vähälle huomiolle valtion ja kuntien hallin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18680: toelimissä. Jos myötätuntoa on joskus jaettu- 1981 tulo- ja menoarvioon 240 000
18681: kin niin konkreettista tukea ei paljonkaan. markan määrärahan elävän musiikin ja
18682: Elävän musiikin ja rytmimusiikin järjestöt rytmimusiikin harrastuksen ohjaustoi-
18683: tekevät merkittävää musiikkikasvatus- ja nuori- mintaan kokeiluluontoisesti valtion va-
18684: sotyötä eri puolilla maatamme. Harrastuspoh- roin Oulun läänin eteläisellä alueella,
18685: jaisen toiminnan voimavarat tahtovat ymmärret- muualla Pohjois-Pohjanmaalla sekä
18686: tävästi loppua kesken. Suuremmilla henkilö- ja Kainuussa.
18687: talousresursseilla olisi toimintaa helppo syven-
18688: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18689:
18690: Liisa Jaakonsaari
18691:
18692:
18693:
18694:
18695: 59 088000399]
18696: 466 1980 vp.
18697:
18698: Raha-asia-aloite n:o 447.
18699:
18700:
18701:
18702:
18703: Jaakonsaari: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
18704: mista varten luonnonsuojelutarkoituksiin.
18705:
18706:
18707: E d u s k u n n a 11 e.
18708:
18709: Pääasiassa valtioneuvoston jo vahvistamien nousuajelualueiden hankinta-, hoito- ja käyttö-
18710: luonnonsuojeluohjelmien - kansallis- ja luon- organisaation vahvistamiseksi metsähallituksen
18711: nonpuistoverkon kehittämisohjelman ja soiden- luonnonsuojelualuetoimisto ja sille riittävät
18712: suojelun perusohjelman - toteutumisen eräänä toimintaresurssit.
18713: esteenä on luonnonsuojelualueiden ostovarojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18714: niukkuus. Lisäksi soidensuojeluohjelman II osa tavasti,
18715: on tulossa valtioneuvoston vahvistettavaksi vie-
18716: lä kuluvan vuoden aikana. Edelleen on huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18717: mattava, että valtiontalouden kannalta olisi il- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18718: meisen edullista ostaa luonnonsuojelualueiksi 30.02.88 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
18719: tarvittavat yksityismaat verrattain nopeasti lä- maan hankkimista varten luonnonsuoje-
18720: hivuosina eikä venyttää ostoja vuosikymmenien lutarkoituksiin, mikä vastaa lähiajan
18721: ajaksi, mihin nykyinen käytäntö johtaa. Tähän todellista tarvetta, kun esimerkiksi vah-
18722: viittaa mm. eräiden keskeisten suojelualue- vistettuihin kansallispuistosuunnitelmiin
18723: tyyppien - esim. soiden - viimeaikainen sisältyvät yksityismaat hankitaan val-
18724: nouseva hintakehitys. Lisäksi tarvitaan luon- tiolle.
18725: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18726:
18727: Liisa Jaakonsaari
18728: 1980 vp. 467
18729:
18730: Raha-asia-aloite n:o 448.
18731:
18732:
18733:
18734:
18735: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta turvetta jalostavan ke-
18736: mianteollisuuden käynnistämistutkimukseen Oulun läänin ete-
18737: läisellä alueella.
18738:
18739:
18740: E d u s k u n n a 11 e.
18741:
18742: Oulun lääni on turvevaroiltaan maamme rik- va jalostuslaitos olisi taloudellisinta perustaa
18743: kainta aluetta. Pulkkilan-Piippolan-Haapa- Oulun läänin eteläosaan Haapajärven-Pyhä-
18744: veden-Kärsämäen-Haapajärven-Pyhäjärven järven alueelle ja alueellista toimintaa palvele-
18745: kuntien alueella turvevarat ovat niin runsaat, va jalostuslaitos mainitun turve-esiintymän poh..
18746: että ne soveltuvat esimerkiksi Pohjois-Pohjan- joisosaan.
18747: maan seutukaavaliiton selvityksen mukaan suu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
18748: ren turpeenjalostuslaitoksen sijoitusalueeksi tavasti,
18749: keskeisenä käyttöalueena joko Oulun lääni tai
18750: sitten Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolinen Suomi. että Eduskunta ottaisi valtion v~oJen
18751: Mainitulle alueelle olisi mahdollista perustaa 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18752: tiettävästi ainakin keskisuuri ja suuri turpeen 600 000 markkaa käytettäväksi turvetta
18753: jalostuslaitos, joista toinen palvelisi koko Suo- ja/ostavan kemian teollisuuden käynnis-
18754: men ja toinen Pohjois-Pohjanmaan tarpeita. tämiseen tähtäävän toiminnan tutkimuh-
18755: Kuljetus- ja liikenneverkkotekijöiden pohjalta seen ja suunnitteluun Oulun läänin ete-
18756: näyttäisi tämän hetken tietojen perusteella siltä, läisellä alueella.
18757: että valtakunnallisia tarpeita varten perustetta-
18758: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18759:
18760: Liisa Jaakonsaari
18761: 468 1980 vp.
18762:
18763: Raha-asia-aloite n:o 449.
18764: Jaatinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kansain-
18765: väliseen kehitysyhteistyöhön.
18766:
18767: E d u s k u n n a 11 e.
18768: Yhdistyneiden Kansakuntien 25. yleisko- voite olisi saavutettavissa 1980-luvun jälkipuo-
18769: kous hyväksyi jo vuonna 1970 toisen kehi- liskolla. Kuitenkin hallitus esittää kansainvä-
18770: tyksen vuosikymmenen kansainvälisen kehitys- lisen tilastokäytännön mukaan laskien kehitys-
18771: strategian osaksi tavoitteen 0,7 prosentin yhteistyöapua myönnettäväksi vain 545 miljoo-
18772: BKT-osuuden osoittamisesta julkiseen kehitys- naa markkaa, mikä on vähemmän kuin halli-
18773: apuun. Useat maat, joiden joukossa ovat mm. tuksen edellä asettaman tavoitteen saavutta-
18774: Ruotsi, Tanska ja Norja, saavuttivat tavoitteen minen vaatisi. Asianomainen neuvottelukunta
18775: kuluneen vuosikymmenen aikana. Sen sijaan on sen sijaan yksimielisesti esittänyt kehitys-
18776: Suomi on useaan otteeseen joutunut toteamaan, yhteistyötavoitteeksi vuodelle 1981 600 mil-
18777: ettei se ole voinut noudattaa mainittua aika- joonaa markkaa, jonka se on laskenut riittä-
18778: taulua, vaan on tyytynyt vaatimattomampien vän 0,7 prosentin BKT-tavoitteen saavuttami-
18779: välitavoitteiden asettamiseen ennen varsinai- seen vuosikymmenen loppuun mennessä. Ko-
18780: seen 0,7 prosentin tavoitteeseen pyrkimistä. koomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että halli-
18781: Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo- tuksen esittämällä määrärahojen lisäämisvauh-
18782: miota Suomesta myönnettävän kansainvälisen dilla ko. tavoitteen saavuttaminen siirtvisi mitä
18783: kehitysavun jälkeenjääneisyyteen yhteisesti hy- todennäköisimmin vasta 1990-luvulie. Sen
18784: väksyttyihin tavoitteisiin verrattuna. Kerto- vuoksi kokoomuksen eduskuntaryhmä kannat-
18785: muksessaan vuodelta 1978 he ovat katsoneet taa edellä mainitun neuvottelukunnan tekemän
18786: mm., että Suomen tulee uskottavuutensa ja ehdotuksen toteuttamista.
18787: kansainvälisen luotettavuutensa säilyttämiseksi Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
18788: päästä ajallaan asettamiinsa välitavoitteisiin. kunnioittaen,
18789: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on vakuuttunut
18790: siitä, että tavoite Suomen myöntämän kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18791: avun korottamiseksi kansainvälisesti hyväksy- den 1981 tulo- ja menoarvioon lukuun
18792: tyn 0,7 prosentin BKT-osuuden tasolle on 24.30 (Kansainvälinen kehitysyhteistyö)
18793: maassamme yleisesti hyväksytty. Hallitus to- lisäyksenä 55 000 000 markkaa luvun
18794: teaa valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvio- asianomaisten momenttien määräraho-
18795: esityksen kansainvälistä kehitysyhteistyötä kä- ;en korottamiseksi vastaamaan kansain-
18796: sittelevän luvun perusteluissa, että sen tarkoi- välisen kehitysstrategian mukaista
18797: tuksena on lisätä kansainvälisiä kehitysyhteis- osuutta bruttokansantuotteesta.
18798: työmäärärahoja siten, että 0,7 prosentin ta-
18799: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18800:
18801: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
18802: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka
18803: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Sinikka Karhuvaara
18804: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Martti Ursin
18805: Lauri Impiö Saara Mikkola Arto Lampinen
18806: Aila Jokinen Helge Saarikoski Jlllhani Laitinen
18807: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Irma Rihtniemi-Koski
18808: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Matti Viljanen
18809: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander
18810: Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio Ilkka Kanerva
18811: Helena Pesola Toivo T. Pohjala Matti Hakala
18812: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Ritva Laurila
18813: Eero Lattula Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio
18814: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Olavi Nikkilä
18815: 1980 vp. 469
18816:
18817: Raha-asia-aloite n:o 450.
18818:
18819:
18820:
18821:
18822: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainojen korko-
18823: tukeen erityisesti ensiasunnon hankkijoille ja nuorten perhei-
18824: den asunto-olosuhteiden parantamiseksi.
18825:
18826:
18827: E d u s k u n n a 11 e.
18828:
18829: Asuntopolitiikka on tärkeä osa sitä politiik- noiksi. Rahalaitoksista saataviin asuntolainoihin
18830: kaa, joka pyrkii perheen ja kodin aseman vah- myönnettävää korkotukea tulisi kuitenkin laa-
18831: vistamiseen. Asuntopolitiikka on tullut viime jentaa budjettiesityksessä ehdotetusta siten, että
18832: aikoina korostetusti esille pohdittaessa varsin- myös ns. väliinputoajaperheiden asunto-oloja
18833: kin nuorten perheiden asemaa yhteiskunnas- helpotettaisiin ja että tukea myönnettäisiin
18834: samme. Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet myös vanhojen asuntojen hankintaan.
18835: kouriintuntuvasti erityisesti nuorten lapsiper- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18836: heiden aseman vaikeudet maassamme. nioittaen,
18837: Valtion vuoden 1981 budjetissa on esitetty
18838: jat:kettavaksi vuonna 1980 aloitettua korkotuen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18839: myöntämistä asuntotuotantolain edellytykset 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18840: täyttävään asuntotuotantoon. Korkotukijärjes- 26.12.63 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18841: telmän kehittämiseksi ehdotetaan erillistä lain- asuntolainojen korkotukeen erityisesti
18842: säädäntöä, jolla järjestelmä laajennettaisiin kos- ensiasunnon hankkijoiden ja nuorten
18843: kemaan myös vanhojen asuntojen hankkimista perheiden asunto-olosuhteiden paranta-
18844: kuntien vuokra-asunnoiksi ja Opiskelija-asun- miseksi.
18845: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18846:
18847: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
18848: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka
18849: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Sinikka Karhuvaara
18850: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Martti Ursin
18851: Lauri Impiö Saara Mikkola Arto Lampinen
18852: Aila Jokinen Helge Saarikoski Juhani Laitinen
18853: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Irma Rihtniemi-Koski
18854: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Matti Viljanen
18855: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander
18856: Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio Ilkka Kanerva
18857: Helena Pesola Toivo T. Pohjala P. Mäki-Hakola
18858: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Matti Hakala
18859: Eero Lattula Ben Zyskowicz Ritva Laurila
18860: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Sampsa Aaltio
18861: Olavi Nikkilä
18862: 470 1980 vp.
18863:
18864: Raha-asia-aloite n:o 451.
18865:
18866:
18867:
18868:
18869: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkioihin.
18870:
18871:
18872: E d u s kun n a 11 e.
18873:
18874: Asuntosäästäminen ei ole viime vuosina edis- Asuntosäästäminen on asia, jota tulisi pyr-
18875: tynyt toivotulla tavalla johtuen lähinnä tarvit- kiä edistämään. Samalla asuntolainoituksessa
18876: tavan säästöosuuden suuruudesta sekä tapahtu- tulisi myös pyrkiä kehittämään keinoja, joilla
18877: neesta hintojen voimakkaasta nousukehityk- pidennettäisiin asuntolainojen takaisinmaksu-
18878: sestä. aikoja ja pienennettäisiin tarvittavan alkupää-
18879: Erityisen suurissa asunto-ongelmissa ovat oman osuutta. Erityisen välttämätöntä tämä
18880: tänä päivänä varsinkin nuoret parit, joille per- on ensiasunnon hankkijoiden ja nuorten per-
18881: heen perustamisesta, lasten hankkimisesta, opin- heiden kohdalla. Tämän vuoksi tulisikin vuo-
18882: toveloista jne. aiheutuu varsinkin alkuvuosiksi den 1981 budjettiin sisällyttää erityisesti nuor-
18883: suuret kokonaismenot. Asunnon hankintaan tar- ten perheiden asuntosäästämistoimintaa elvyt-
18884: vittava oma alkupääoma on tuolloin liian kor- tävät määrärahat.
18885: kea ja myönnettävät laina-ajat liian lyhyet. Ti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18886: lannetta helpottaisi se, että luetotusohjeita nioittaen,
18887: muutettaisiin sellaisiksi, että nykyisiä prosent-
18888: tirajoja alennettaisiin siirtämällä painopistettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18889: etukäteissäästännästä jälkikäteissäästäntään ja 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
18890: että takaisinmaksuajat ja korot porrastettaisiin marlekaa erityisesti ensiasunnon hank-
18891: perheen omaisuuden, tulotason ja koon mu- kijoiden ja nuorten perheiden asunto-
18892: kaan. säästöpalkkioita varten.
18893: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18894:
18895: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
18896: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Jalmari T orikka
18897: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Sinikka Karhuvaara
18898: Juuso Häikiö :Mauri Miettinen Martti Ursin
18899: Lauri lmpiö Saara Mikkola Arto Lampinen
18900: Aila Jokinen Helge Saarikoski Juhani Laitinen
18901: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Irma Rihtniemi-Koski
18902: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Matti Viljanen
18903: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander
18904: Esko J. Koppanen Eva-Iviaija Pukkio Ilkka Kanerva
18905: Helena Pesola Toivo T. Pohjala P. Mäki-Hakola
18906: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Matti Hakala
18907: Eero Lattula Ben Zyskowicz Ritva Laurila
18908: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Sampsa Aaltio
18909: Olavi Nikkilä
18910: 1980 vp. 471
18911:
18912: Raha*asia-aloite n:o 452.
18913:
18914:
18915:
18916:
18917: Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jätehuoltoa
18918: ja käytetyn voiteluaineen hyötykäyttöä koskeviin tutkimuk-
18919: siin ja selvityksiin.
18920:
18921:
18922: E d u s k u n n a 11 e.
18923:
18924: Elinympäristömme pilaantumista ja saastu- tämisestä, ei ilman yhteiskunnan tukea ole
18925: mista aiheuttavien teollisuus- ja yhdyskuntajät- käytännössä mahdollista aikaansaada tehokasta
18926: teiden lajittelu-, keräily- ja kuljetuskustannuk- yhdyskuntajätteiden, kuten jätepaperin, jäte-
18927: set ovat useimpien jätteiden kohdalla niin suu- lasin ja muovijätteen lajittelua ja talteenottoa,
18928: ret, ettei niiden hyödyntäminen ole liiketalou- ei myöskään eloperäisen ruoka- ja ruuansula-
18929: dellisesti kannattavaa. Tekniset keinot ja mah- tusjätteen talteenottoa ja kompostointia.
18930: dollisuudet jätteiden hyötykäyttöön ovat Imi- Teollisuuden jätteiden, kuten puunjalostus-
18931: tenkin viime vuosina suuresti kehittyneet ja ja lämpövoimalateollisuuden jäteliemi-, kuitu-,
18932: vaikka toiminta ei olisi yksityistaloudellisesti kuori- ja tuhkajätteen, jäteöljyjen sekä rehu-
18933: kannattavaa on sillä saavutettavissa niin mer- ja elintarviketeollisuuden jätteiden talteenotto
18934: kittävää etua tuontienergian ja raaka-aineiden ja hyötykäyttö ei ole myöskään ilman lainsää-
18935: säästöinä ja ympäristöhaittojen ehkäisemisen dännöllistä ja taloudellista tukea mahdollista.
18936: muodossa, että yhteiskunnan edun mukaista on
18937: kaikin tavoin edistää ja tukea taloudellisesti Nykyisen jäteteknologian takarajaksi on
18938: jätteiden jälleenkieträtystä. noussut jätteiden elinympäristölle aiheuttama
18939: Kansantaloudellista säästöä jätteiden talteen- pilaantuminen ja saastuminen. Näin ollen on
18940: otosta ja hyödyntämisestä saadaan vähentynee- koko yhteiskunnan edun mukaista, että pyri-
18941: nä raakaveden ja vedenpuhdistamojen tarpeena, tään kehittämään sellaisia tuotantotapoja ja
18942: kaatopaikkojen perustamis- ja hoitokustannus- kannustamaan sitä teollisuutta sekä niitä yri-
18943: ten vähentymisen muodossa sekä hyötykäytöstä tyksiä, yhteisöjä ja kuntia, jotka erilaisia kiin-
18944: raaka-aineeksi ja energiaksi. teitä, kaasumaisia tai nestemäisiä jätteitä raaka-
18945: Kansanterveydellisiä etuja saavutetaan vä- aineenaan käyttäen luovat niistä uusia kulutus-
18946: hentyneinä haittaeläinkantoina ja hivenaine- kelpoisia hyödykkeitä, sen sijaan että ne saas-
18947: pitoisten eloperäisten jätteiden, kuten elintar- tuttaisivat jätteinä ympäristöämme.
18948: vike- ja rehuteollisuusjätteiden, meijeri- ja teu- Edellä mainitun tavoitteen saavuttamisessa
18949: rastusjätteiden kompostointituotteina maanpa- on tutkimus- ja selvitystoiminnalla ratkaiseva
18950: rannusaineeksi. merkitys. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää
18951: Energian hinnannousu ja raaka-aineiden kal- hallituksen valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
18952: listuminen ovat omiaan korostamaan tarvetta arvioesityksessä ympäristötutkimuksiin ja -sel-
18953: luonnonvarojen uudelleen kierrättämiseen. Sen vityksiin varattua 900 000 markan määrärahaa
18954: lisäksi luonnonsuojelullinen hyöty on huomat- riittämättömänä. Erityisesti jätehuoltoon, jät-
18955: tava vesien pilaantumisen estyessä jätevesi- teiden hyötykäyttöön ja käytetyn voiteluöljyn
18956: määrien vähetessä ja laadun muuttuessa hel- hyötykäytön edistämiseen tähtäävä tutkimus,
18957: posti puhdistettavampaan muotoon. Ympäris- johon esitetään varattavaksi 640 000 markkaa,
18958: tön roskaantumisen estäminen on myös tärkeä ei esityksessä ole saanut riittävästi huomiota.
18959: jätteiden talteenoton tavoite. Sen vuoksi ehdotammekin näihin tarkoituksiin
18960: Vaikka jätehuoltolain toinen pykälä sisältää varattavan määrärahan korottamista 1 miljoo-
18961: vaatimuksen jätteiden talteenotosta ja hyödyn- naan markkaan.
18962: 472 Raha-asia-aloite n:o 452
18963:
18964:
18965: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme vitykset) lisäyksenä 360 000 markkaa
18966: kunnioittaen, käytettäväksi jätehuoltoa, jätteiden hyö-
18967: tykäyttöä sekä käytetyn voiteluöljyn
18968: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden hyötykäytön edistämistä koskeviin tut-
18969: 1981 tulo- ja menoarvioon momentille kimuksiin.
18970: 26.73.25 (Y mpäristötutkimukset ja -sel-
18971: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18972:
18973: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Jalmari Torikka
18974: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Sinikka Karhuvaara
18975: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Martti Ursin
18976: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Arto Lampinen
18977: Lauri Impiö Saara Mikkola Juhani Laitinen
18978: Aila Jokinen Helge Saarikoski Irma Rihtniemi-Koski
18979: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Matti Viljanen
18980: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Elsi Hetemäki-Olander
18981: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Ilkka Kanerva
18982: Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio P. Mäki-Hakola
18983: Helena Pesola Toivo T. Pohjala Matti Hakala
18984: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Ritva Laurila
18985: Eero Lattula Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio
18986: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Olavi Nikkilä
18987: Ta•uno Valo
18988: 1980 vp. 473
18989:
18990: Raha-asia-aloite n:o 453.
18991:
18992:
18993:
18994:
18995: Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
18996: listen luonnonsuojelujärjestöjen valtionapuun.
18997:
18998:
18999: Eduskunnalle.
19000:
19001: Ympäristönsuojeluun liittyvien tehtävien puitteissa ei lisähenkilökunnan paikkaaminen
19002: määrä on erityisesti ympäristönsuojeluvuonna kuitenkaan ole mahdollista. Kokoomuksen edus-
19003: kasvanut. Samalla nämä tehtävät ovat moni- kuntaryhmä pitääkin valtakunnallisten luonnon-
19004: puolistuneet ja laajentuneet uusille alueille. suojelujärjestöjen valtionavun jälkeenjääneisyyt-
19005: Valtakunnalliset luonnonsuojelujärjestöt aikovat tä monien muiden yleishyödyllisten yhteisöjen
19006: jatkossa korostaa esimerkiksi ympäristövalistus- saamaan valtionapuun verrattuna suurena puut-
19007: ta, jonka avulla pyritään välittämään entistä teena valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvio-
19008: enemmän tietoja ympäristöhaitoista ja ympä- esityksessä. Mielestämme luonnonsuojelujärjes-
19009: ristön turmeltumisen ehkäisemisestä. Luonnon- töjen toiminnan tukeminen on valtion velvolli-
19010: suojelujärjestöt ovat myös järjestelmällisesti te- suus erityisesti siitä syystä, että nämä järjestöt
19011: hostaneet alueellista ympäristönsuojelutyötä ja joutuvat suorittamaan monia tehtäviä, jotka
19012: siirtäneet toiminnan painopistettä paikallis- ja kuuluisivat ympäristöviranomaisiHe, mutta joita
19013: piiritasolle. Toiminnan hajauttaminen on osoit- viranomaiset eivät ympäristöhallinnon hajanai-
19014: tautunut onnistuneeksi toimenpiteeksi, joka on suuden ja tehottomuuden vuoksi voi tyydyttä-
19015: tuonut myös kansalaiset lähemmäksi jokapäi- västi hoitaa.
19016: väistä luonnonsuojelutyötä. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
19017: Luonnonsuojelujärjestöjen paikallis- ja piiri- kunnioittaen,
19018: tason toiminnan laajentaminen vaatii kuitenkin
19019: nykyistä huomattavasti enemmän taloudellisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19020: voimavaroja. Järjestöjen henkilökunnan määrä 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
19021: on tällä hetkellä riittämätön: pysyvän lisähen- tille 26.73.50 lisäyksenä 500 000 mark-
19022: kilökunnan paikkaaminen paikallis- ja piirita- kaa käytettäväksi valtakunnallisten luon-
19023: solle on välttämätöntä. Nykyisen valtionavun nonsuojelujärjestöjen valtionapuun.
19024: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19025:
19026: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
19027: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka
19028: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Sinikka Karhuvaara
19029: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Martti Ursin
19030: Lauri Impiö Saara Mikkola Arto Lampinen
19031: Aila Jokinen Helge Saarikoski Juhani Laitinen
19032: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Irma Rihtniemi-Koski
19033: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Matti Viljanen
19034: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander
19035: Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio Ilkka Kanerva
19036: Helena Pesola Toivo T. Pohjala Matti Hakala
19037: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Ritva Laurila
19038: Eero Lattula Ben Zyskowicz Sampsa Aaltio
19039: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Olavi Nikkilä
19040:
19041:
19042: 60 088000399J
19043: 474 1980 vp.
19044:
19045: Raha-asia-aloite n:o 454.
19046:
19047: Jaatinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien palo-
19048: ja pelastustoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin.
19049:
19050: Ed u s kun n a 11 e.
19051:
19052: Palo- ja pelastustoimen järjestämisestä anne- maantulon 4-5 kantokykyluokkiin kuuluvissa
19053: tussa laissa ( 5 59/7 5) edellytetään, että palo- kunnissa vuoteen 1982, 6-7 kantokykyluok-
19054: ja pelastustoimi suunnitellaan ja järjestetään kiin kuuluvissa kunnissa vuoteen 1983 sekä
19055: siten, että siihen kuuluvat toimenpiteet voi- 8-10 kantokykyluokkiin kuuluvien kuntien
19056: daan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti ja osalta vuoteen 1984. Valtiolle siirto merkitsisi
19057: että kunnallisen palokunnan henkilövahvuuden, noin 70 miljoonan markan säästöä. Kysymys ei
19058: tarvittavan kaluston ja hälytysvalmiuden pitää ole siten valtiontaloudellisesti kovin merkittä-
19059: olla riittävä. Tehokkaat ja ripeät toimenpiteet västä kunnallistalouden suunnitelmallisen hoi-
19060: uhrien pelastamiseksi sekä vahinkojen ja vaaro- tamisen ja ihmisten turvallisuuden kannalta
19061: jen torjumiseksi ja rajoittamiseksi ovat välttä- tärkeästä määrärahasta. Tämän vuoksi ja palo-
19062: mättömiä palo- ja pelastustoimen piiriin kuulu- ja pelastustoimen toimintaedellytysten turvaa-
19063: vissa tulipaloissa, räjähdys- ja liikenneonnetto- miseksi kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää,
19064: muuksissa, öljyvahingoissa, sortumissa, tulvissa että valtionosuusjärjestelmä astuu voimaan
19065: ja muissa vahingoissa. voimassa olevan lain ja asetuksen mukaisesti ja
19066: Samanaikaisesti palo- ja pelastustoimesta an- että järjestelmän toteuttamiseksi 4-7 kanto-
19067: netun lain kanssa annettiin laki kunnille palo- kykyluokkiin kuuluvissa kunnissa vuoden 1981
19068: ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista alusta lähtien varataan valtion tulo- ja meno-
19069: valtionosunksista ja -avustuksista ( 560/7 5), arvioon 70 000 000 markkaa.
19070: jossa valtio sitoutui suorittamaan kunnille en- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
19071: sinmainitun lain edellytysten täyttämiseksi kunnioittaen,
19072: välttämättömän valtionosuuden, toisin sanoen
19073: kuntien kantokykyluokkien mukaan 20-75% että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19074: käyttökustannuksista, joihin luetaan mm. ka- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19075: lustohankinnat ja palkkaukset. Tähän mennes- 26.80.32 (Valtionosuus kunnan muun
19076: sä kuitenkin vain pieni osa kunnista on saanut palo- ja pelastustoimen käyttökustan-
19077: avustusta, koska lain voimaantuloa on lykätty nuksiin) lisäyksenä 70 000 000 markkaa
19078: jo kahteen kertaan, ensin vuoden 1979 alkuun kunnille palo- ja pelastustoimen kus-
19079: ja toistamiseen vuoden 1981 alkuun. tannuksiin suoritettavista valtionosuuk-
19080: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 sista ja -avustuksista annetun lain
19081: tulo- ja menoarvioksi esitetään jälleen valtion- (56 0/75) mukaisen valtionosuusjärjes-
19082: osuusjärjestelmän voimaantulon lykkäämistä. telmän toteuttamiseksi voimassa olevan
19083: Toteutuessaan esitys siirtäisi järjestelmän voi- lain (953/78) mukaisessa aikataulussa.
19084: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19085:
19086: Matti Jaatinen Matti Pelttari Erkki Pystynen Martti Ursin
19087: Heikki Perho Eero Lattula Ulla Buolanne Arto Lampinen
19088: Tapio Holvitie Tapani Mörttinen Eva-Maija Pukkio Juhani Laitinen
19089: Juuso Häikiö Toivo Mäkynen Toivo T. Pohjala Irma Rihtniemi-Koski
19090: Lauri Impiö Anna-Kaarina Louvo Tuulikki Petäjäniemi Matti Viljanen
19091: Aila Jokinen Pekka Löyttyniemi Ben Zyskowicz Elsi Hetemäki-Olander
19092: Heikki Järvenpää Mauri Miettinen Mauri Vänskä Ilkka Kanerva
19093: Eeva Kauppi Saara Mikkola Tauno Valo P. Mäki-Hakola
19094: Esko J. Koppanen Helge Saarikoski Jalmari Torikka Matti Hakala
19095: Helena Pesola Pertti Salolainen Sinikka Karhuvaara Ritva Laurila
19096: Pekka Jokinen Sampsa Aaltio Olavi Nikkilä
19097: 1980 vp. 475
19098:
19099: Raha-liSia-aloite n:o 455.
19100:
19101:
19102:
19103:
19104: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallista elintarvike-
19105: valvontaa koskevan valtionapujärjestelmän kehittämisen
19106: käynnistämiseksi.
19107:
19108:
19109: E d u s k u n n a 11 e.
19110:
19111: Maailmassa tunnetaan tällä hetkellä yli 300 lisäaineiden käytön valvonnan kannalta välttä-
19112: erilaista elintarvikelisäainetta, joista Suomen mätöntä tutkimusta suoritetaan elinkeinohalli-
19113: elintarvikelainsäädäntö sallii vain 200. Teolli- tuksessa, jolle hallitus esittää vuoden 1981
19114: suuden on lupa käyttää lisäaineita siinä tapauk- tulo- ja menoarvioesityksessä varattavaksi
19115: sessa, että ne ovat välttämättömiä elintarvik- 1 200 000 markan määrärahaa. Tämä tutkimus-
19116: keiden ravintoarvon säilyttämiseksi, säilyvyy- määräraha valtakunnallisella tasolla on asian-
19117: den turvaamiseksi, valmistuksen oleelliseksi hel- tuntijoiden mukaan riittävä. Tärkein osa elin-
19118: pottamiseksi tai kuluttajien toiveiden täyttämi- tarvikevalvonnasta tapahtuu kuitenkin kunta-
19119: seksi. Kiellettyjä lisäaineita käytetään sen si- tasolla, jossa sitä suorittavat kunnan terveys-
19120: jaan mm. silloin, kun ne peittävät elintarvik- lautakunnat sekä paikalliset valvontaosastot.
19121: keiden käsittelyn virheet, kun ne harhaanjoh- Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitääkin suure-
19122: tavat ostajaa tai kun niiden käyttäminen vä- na puutteena sitä, että kunnallinen elintarvike-
19123: hentää elintarvikkeen ravintoarvoa. valvonta kärsii jatkuvasti varojen vähäisyydestä.
19124: Suomessa pyritään valvomaan elintarvikelisä- Hallitus esittää kunnallisille elintarvikelabora-
19125: aineiden käyttöä varsin luotettavalla tavalla. torioille varattavaksi valtionapuna 170 000
19126: Suomesta puuttuu kuitenkin - toisin kuin mo- markkaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mie-
19127: nesta muusta maasta - jokapäiväiseen ravin- lestä summa on riittämätön. Lisäksi on huo-
19128: toon sisältyvien lisäaineiden saantia kentrolloi- mattava, että määrärahat ohjataan ainoastaan
19129: va seurantajärjestelmä. Ravitsemustutkijat ovat- kunnallisille elintarvikelaboratorioille, joita täl-
19130: kin toistuvasti vaatineet seurantajärjestelmän lä hetkellä on noin 40 kunnassa. Varsinaisten
19131: aikaansaamista lähes vuosikymmenen ajan. Seu- elintarvikelaboratorioiden perustaminen ei
19132: rantajärjestelmän luomista pidetään tärkeänä, useissa kunnissa ole taloudellisesti mahdollista
19133: jotta kansalaiset saisivat nykyistä täsmällisem· eikä tarkoituksenmukaistakaan. Kun kaikki
19134: pää tietoa siitä, mitä lisäaineita heidän joka- kunnat joutuvat elintarvikelain mukaan suorit-
19135: päiväisiin aterioihinsa sisältyy. Oikea tieto ra· tamaan elintarvikevalvontaa, tapahtuu se useilla
19136: vinnossa käytetyistä lisäaineista vähentäisi myös paikkakunnilla ilman minkäänlaista valtionapua.
19137: aiheettomia epäluuloja elintarvikkeiden valmis- Kunnallisen elintarvikevalvonnan valtionapu-
19138: tajia kohtaan. Asiantuntijat ovatkin todenneet, järjestelmä olisikin kokoomuksen eduskuntaryh-
19139: että elintarviketeollisuus käyttää tutkimusten män mielestä tämän vuoksi muutettava valtion-
19140: mukaan lisäaineita kohtuullisesti, jopa vähem- osuusjärjestelmäksi, jossa valtionosuutta mak-
19141: män kuin olisi luvallista. settaisiin kuntien kantokykyluokituksen mukai-
19142: Elintarvikevalvontaa hoitaa elintarvikelain sesti kaikille kunnille riippumatta siitä, sijait-
19143: ( 526/41) mukaan valtakunnallisella tasolla seeka niissä varsinainen elintarvikelaboratorio
19144: elinkeinohallitus sekä lain nojalla erikseen tätä vai ei.
19145: tehtävää hoitamaan määrätyt viranomaiset lää- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
19146: kintöhallitus sekä maa- ja metsätalousministe- kunnioittaen,
19147: riön eläinlääkintäosasto. Tehokkaan elintarvike-
19148: 476 Raha-asia-aloite n:o 455
19149:
19150:
19151: että Eduskunta muuttaisi valtion vuo- ottaisi ko. momentille lisäyksenä
19152: den 1981 tulo- ja menoarvion momen- 200 000 markkaa kunnallisen elintarvi-
19153: tin 32.28.30 nimikkeeksi "Valtionosuus kevalvonnan valtionapujärjestelmän ke-
19154: kunnalliseen elintarvikevalvontaan" ja hittämisen käynnistämiseksi.
19155: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19156:
19157: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
19158: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka
19159: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Sinilclra Karhuvaara
19160: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Martti Ursin
19161: Lauri lmpiö Saara Mikkola Arto Lampinen
19162: Aila Jokinen Helge Saarikoski Juhani Laitinen
19163: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Irma Rihtniemi-Koski
19164: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Matti Viljanen
19165: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander
19166: Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio Ilkka Kanerva
19167: Helena Pesola Toivo T. Pohjala P. Mäki-Hakola
19168: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Matti Hakala
19169: Eero Lattula Ben Zyskowicz Ritva Laurila
19170: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Sampsa Aaltio
19171: Olavi Nikkilä
19172: 1980 vp. 477
19173:
19174: Raha-asia-aloite n:o 456.
19175:
19176:
19177:
19178:
19179: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena
19180: Sotainvalidien Veljesliiton toimintaan.
19181:
19182:
19183: E d u s kun n a 11 e.
19184:
19185: Sotainvalidit ovat vuodesta 1944 lähtien man kerran esittänyt kyseisen avustuksen si-
19186: järjestäneet maassamme joka syksy täydentä- sällyttämistä valtion tulo- ja menoarvioon. Kos-
19187: vän huollon keräyksenä ns. syyskeräyksen, jon- ka avustuksen tarve on edellä mainituista syis-
19188: ka tuotto on viime vuosina noussut 5 mil- tä entistä suurempi, ehdotamme jälleen valtion-
19189: joonaan markkaan. Liiton jäsenten ikäännyttyä avustuksen sisällyttämistä valtion vuoden 1981
19190: on omatoimineo keräysten järjestäminen vai- tulo- ja menoarvioon käytettäväksi Sotainvali-
19191: keutunut ja edelleen vaikeutumassa. Tämän dien Veljesliiton toimintaan.
19192: vuoksi yhteiskunnan apu on käymässä heille Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
19193: yhä välttämättömämmäksi. Jos keräysvarojen
19194: tuottoa vastaava avustus myönnettäisiin sota- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19195: invalidien tukitoimintaan valtion tulo- ja me- den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
19196: noarvion puitteissa, merkitsisi se kultakin kan- 33.58 uudelle momentille 5 000 000
19197: salaiselta vain runsaan yhden markan sijoitus- markkaa käytettäväksi valtionavustukse-
19198: ta sotainvalidiemme aseman parantamiseen. na Sotainvalidien Veljesliiton toimin-
19199: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jo useam- taan.
19200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19201:
19202: Matti Jaatinen Toivo Mäkynen Tauno Valo
19203: Heikki Perho Anna-Kaarina Louvo Jalmari Torikka
19204: Tapio Holvitie Pekka Löyttyniemi Sinikka Karhuvaara
19205: Juuso Häikiö Mauri Miettinen Martti Ursin
19206: Lauri Impiö Saara Mikkola Arto Lampinen
19207: Aila Jokinen Helge Saarikoski Juhani Laitinen
19208: Pekka Jokinen Pertti Salolainen Irma Rihtniemi-Koski
19209: Heikki Järvenpää Erkki Pystynen Matti Viljanen
19210: Eeva Kauppi Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander
19211: Esko J. Koppanen Eva-Maija Pukkio Ilkka Kanerva
19212: Helena Pesola Toivo T. Pohjala P. Mäki-Hakola
19213: Matti Pelttari Tuulikki Petäjäniemi Matti Hakala
19214: Eero Lattula Ben Zyskowicz Ritva Laurila
19215: Tapani Mörttinen Mauri Vänskä Sampsa Aaltio
19216: Olavi Nikkilä
19217: 478 1980 vp.
19218:
19219: Raha-asia-aloite n:o 457.
19220:
19221:
19222:
19223:
19224: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedonväli-
19225: tyksen aseman ja vastuun selvittämiseksi Suomen virallisen
19226: ystävyyslinjan tukijana.
19227:
19228:
19229: E d u s kun n a II e.
19230:
19231: Rauhanomaisen kehityksen voimistaminen ja Tästä syystä olisi tiedotusvälineiden suuren
19232: kansojen välisen yhteistyön kehittäminen liitty- vastuun merkitystä tähdennettävä myös Suo-
19233: vät velvoittavana tehtävänä kaikkeen tiedon- men valtiovallan toimesta.
19234: välitykseen. Kuitenkin on vielä olemassa asen- Vastuu rauhan säilymisestä on päivä päivältä
19235: teita, jotka paperille pantuina tai muina tie- yhä keskeisempi. Tästä syystä myös tiedotus-
19236: dotuksina leviävät ja myrkyttävät maamme va- välineiden vastuu kasvaa jatkuvasti. Vaitiovalta
19237: kavasti omaksumaa ystävyyden ja yhteistyön on viime kädessä vastuullinen myös oikean
19238: linjaa. ja vastuullisen tiedonvälityksen kehittämisestä.
19239: Suomi on velvollinen osoittamaan selkeää Turvallisuutta ei atomiaikana voida taata aseis-
19240: liennytyksen ja rauhantahdon pyrkimystä, on- tuksella ja puolustuksen kehittämisellä, vaan
19241: han täällä allekirjoitettu Euroopan turva- ja ainoastaan rauhanomaisen yhteisymmärryksen
19242: yhteistyökokouksen päätökset. Lis~ksi Suomen ja neuvottelujen tien vahvistamisen kautta.
19243: ja Neuvostoliiton välinen ystävyys ja yhteistyö Tätä tosiasiaa ei kuitenkaan tiedosteta riittävän
19244: ovat esimerkillisiä. Srksi on myös aiheellista laajasti. Yksikin epäluottamusta kylvävä kirjoi-
19245: edellyttää vastuunsa tuntevalta tiedonvälityk- tus tai julkaisu saattaa olla tuhoisa liittyessään
19246: seltä, että se tuomitsee epämääräiset vihjailut toisiin samanlaisiin. Näiden rauhaa uhkaavien
19247: ja rauhanomaista kehitystä sekä ystävyyttä va- toimien kartoittaminen ja poistaminen on vält-
19248: hingoittavat kirjoitukset ja ilmaisut. tämätöntä. Siksi näiden ilmiöiden suhteen ei
19249: Tiedotusvälineet voivat palvella rauhan, yksikään vastuullinen hallitus saa ()lla välin-
19250: luottamuksen ja kansainvälisen liennytyksen pitämätön.
19251: periaatteita tehokkaammin kuin mikään muu. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19252: Mutta ne voivat myös niin halutessaan tuhota nioittaen,
19253: parhaimmankin yritykset rauhan lujittamiseksi.
19254: Lievemmässäkin kielteisessä hengessä esiin nos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19255: tetut rauhanomaisen kehityksen vastaiset kir- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19256: joittelut ja ilmaisut ovat omiaan vaikeuttamaan markkaa tiedonvälityksen aseman ja vas-
19257: koko ihmiskunnan hartaimman toiveen toteu- tuun selvittämiseksi Suomen virallisen
19258: tumista ja pysyvän rauhantilan aikaansaamista. ystävyyslinjan tukijana.
19259: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19260:
19261: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ulla-Leena Alppi
19262: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen
19263: Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi Ensio Laine
19264: Marjatta Mattsson
19265: 1980 vp. 479
19266:
19267: Raha-asia-aloite n:o 458.
19268:
19269:
19270:
19271:
19272: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten oikeu-
19273: dellisen aseman parantamiseen.
19274:
19275:
19276: E d u s kun n a 11 e.
19277:
19278: Lasten asema on meidänkin maassamme mo- edelleen liian ahtaasti ja monet ovat epamaa-
19279: nessa suhteessa vielä varsin turvaton. Pieni räisen päivähoidon suojassa. Ellei lainsäädän-
19280: lapsi ei voi eikä pysty etsimään turvaa ja apua nöllä ryhdytä tilannetta ratkaisevasti paranta-
19281: silloinkaan kun olosuhteet ovat täysin toivotto- maan, tulevat ongelmat jatkumaan ja pahene-
19282: mat. Lapsella ei ole mahdollisuuksia huolehtia maan. Lasten päivähoidosta annettu laki jää
19283: itsestään vähimmässäkään määrin. Siksi hän on edelleen moniksi vuosiksi niin vajavaiseksi, että
19284: täysin niiden olosuhteiden vallassa, joihin on sen turvin ei lasten asemaan saada korjausta.
19285: syntynyt tai myöhemmin joutunut. Lasten oikeudellinen asema vaatii nopeaa kor-
19286: Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen jausta. Lapsen aseman turvaamiseen on voitava
19287: kehityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös ryhtyä silloinkin, kun hänen vanhemmillaan ei
19288: Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien ole siihen mahdollisuuksia. Taloudelliset esteet
19289: julistuksen periaatteiden toteuttamisesta käy- eivät saa vaikeuttaa lasten oikeudellisen aseman
19290: tännössä. Lasten oikeusturvaa koskevan lain- korjaamista, sillä kysymys on nuoren kansalai-
19291: säädännön aikaansaamista kiirehtii siis osaltaan sen tulevaisuudesta.
19292: YK:n lapsen oikeuksien julistus, jonka hengen Lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä tulee
19293: ja kirjaimen toteuttamisesta myös Suomen val- tehokkaasti huolehtia lapsen aseman parantami-
19294: tio on omalta osaltaan vastuussa. Suomi on ke- sesta. On käytettävä kaikki mahdcllisuudet,
19295: hittynyt teollisuusvaltio ja sen mahdollisuudet joilla tehokkaasti voidaan korjata nykyistä tilan-
19296: lasten o1keudellisen aseman turvaamisessa ovat netta.
19297: hyvät, mutta se ei ole näitä mahdollisuuksiaan YK:n lapsen vuoden 1979 aikana kiinnitet·
19298: käyttänyt parhaalla tavalla. Tämän julistuksen tiin erityistä huomiota lapsen asemaan kaikkial-
19299: neljännessä kohdassa sanotaan mm., että "lap- la maailmassa. YK:n jäsenmaana on Suomi vel-
19300: sella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravin- vollinen puuttumaan niihin lainsäädännöllisiin
19301: toon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuol- puutteisiin, jotka meillä esiintyvät lapsen ase-
19302: toon". Mikään laki ei kuitenkaan turvaa edes man parantamista vaativina.
19303: perustarvetta asuntoa tämän kansan lapsille, ei Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
19304: silloinkaan kun perhe joutuu häädön alaiseksi. nioittaen,
19305: Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat mahdolli-
19306: suudet lasten aseman parantamiseen viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19307: sina kehittyneet sille tasolle, että asian hyväksi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19308: voitaisiin tehdä moninverroin enemmän kuin markkaa käytettäväksi lasten oikeudel-
19309: mitä on tehty. Kuitenkin monet lapset asuvat lisen aseman parantamiseen.
19310: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19311:
19312: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
19313: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi
19314: Mikko Ekorre Marjatta Mattsson Niilo Koskenniemi
19315: Helvi Niskanen
19316: 480 1980 vp.
19317:
19318: Raha-asia-aloite n:o 459.
19319:
19320:
19321:
19322:
19323: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten
19324: asunto-olojen parantamiseen.
19325:
19326:
19327: E d u s k u n n a 11 e.
19328:
19329: Vanhusten asuntotilanne on edelleen valitet- minen ole mahdollista. Tulipalot ja onnetto-
19330: tavan heikko, sillä tuhannet vanhukset asuvat muudet ovat varsin yleisiä yksin asuvien koh-
19331: kehnoissa ja puutteellisissa asunnoissa. Varsin- dalla.
19332: kin suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuk- Vaikka vanhukset eivät itse apua hakisikaan,
19333: sissa janotus vanhustentaloihin ja vanhuksille on sitä voitava heille tarjota silloin kun he jou-
19334: tarkoitettuihin asuntoihin kestää jopa useita tuvat tilanteeseen josta eivät enää omin voimin
19335: vuosia. Vaikeasti lämmitettävissä ja vetoisissa selviä. Siksi kaikkien yksin asuvien vanhusten
19336: asunnoissa ovat vilustumissairaudet kylmänä huoltotyö olisi järjestettävä, jotta vältyttäisiin
19337: vuodenaikana jatkuvana uhkana. Useassa ta- onnettomuuksilta.
19338: pauksessa jalkavaivojen tai vammautumisen joh- On myös todettava, että vanhemmat henkilöt
19339: dosta on myös liikkuminen vaikeaa. Tästä joh- eivät helpolla turvaudu vieraiden apuun, vaan
19340: tuen yksinasuminen on jopa pelottava ja huolia pyrkivät selviytymään vaikeuksistaan. Vuosit-
19341: lisäävä tekijä. Vanhusten asumista on tutkittu, tain sattuu useita kuolemantapauksia juuri
19342: mutta asuntojen puute ei tutkimalla vähene. edellä mainituissa olosuhteissa.
19343: Siksi tarvitaan ratkaisevia toimenpiteitä kohtuu- On väärin, että apua ei tuoda vanhuksille
19344: hintaisten vuokra-asuntojen ja vanhustentalojen pyytämättä, sillä on tosiasia, että monet sairas-
19345: rakentamiseksi. tuvat ja kuolevatkin puutteellisissa asunnois-
19346: Aineistoa, jonka pohjalta on aiheellista ryh- saan ennen kuin pyytävät apua. Asuntojen
19347: tyä nopeasti toimenpiteisiin, on jo riittävästi. puutteen ja vuokratason korkean hinnan joh-
19348: Äsken valmistunut komiteanmietintö 74/I va- dosta ei pelkän kansaneläkkeen varassa elävillä
19349: lottaa kysymystä, joka on yleisessä tietoisuudes- vanhuksilla ole mahdollisuutta löytää kunnon
19350: sa. Esimerkkejä löytyy runsaasti eri puolilta asuntoa. Tilanne on viime aikoina vielä vaikeu-
19351: maata. tunut, sillä jatkuvat hintojen kohoamiset ja ni-
19352: Tehokasta valvontaa vanhusten asumisen ta- menomaan vuokratason nousu ovat vaikeutta-
19353: sosta ja varsinkin yksinään asuvien vanhusten neet tilannetta. Samalla lämmityskustannusten
19354: asemasta tulisi suorittaa kaikissa kunnissa. Asia kohoaminen on lisännyt vaikeuksia omissakin
19355: jätetään aivan liian usein omaisten ja naapurien asunnoissa asuvien kohdalla.
19356: vastuulle, vaikka omaiset eivät asu edes samassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19357: kunnassa tai ovat siirtyneet peräti toiseen maa-
19358: han, kuten on hyvin monessa tapauksessa tilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19359: ne. Tuhansia vanhuksia asuu yksin mökeissään, 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19360: joissa ei ole mitään mukavuuksia. Heikenty- markkaa käytettäväksi yksinäisten van-
19361: neen terveyden tai vammautumisen seuraukse- husten asunto-olojen parantamiseen.
19362: na ei edes tarvittavan ravinnon saannin turvaa-
19363: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19364:
19365: Anna-Liisa Jokinen Mikko Ekorre Ensio Laine
19366: Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi Heli Astala
19367: Niilo Koskenniemi Marjatta Mattsson Lauha Männistö
19368: Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen
19369: 1980 vp. 481
19370:
19371: Raha-asia-aloite n:o 460.
19372:
19373:
19374:
19375:
19376: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ETYK-asia-
19377: kirjojen saattamiseksi opintoaineistoksi kouluihin ja aikuis-
19378: opetukseen.
19379:
19380:
19381: E d u s k u n n a 11 e.
19382:
19383: Elokuun alussa 1975 allekirjoittivat 33 ETYK:n päätökset ja rauhaa turvaavat periaat-
19384: Euroopan valtion, Yhdysvaltain ja Kanadan kor- teet tulevat eläväksi todellisuudeksi silloin kun
19385: keimmat poliittiset ja valtiolliset johtajat niiden merkittävä ja arvokas sanoma omaksu·
19386: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin taan laajasti koko Suomen kansan keskuudessa
19387: päätösasiakirja!, joita oli pitkään ja huolella ja myös kaikkien muiden maiden kansojen kes-
19388: valmisteltu. ETYK:n kolmannen vaiheen pää- kuudessa. Jotta opiskelua ETYK-asiakirjojen
19389: tökset viitoittivat uuden rauhanomaisen kehi- pohjalta voitaisiin tehokkaasti jatkaa, tarvitaan
19390: tyksen tien kansojen historiassa. Siksi yhteisin sitä käsittelevää aineistoa opintovälineeksi.
19391: ponnistuksin aikaansaadut tärkeät asiakirjat ja Vaikka ETYK:n päätösasiakirjojen allekir-
19392: niissä kirjatut päätökset ja periaatteet merkitse- joittamisesta on jo kulunut 4 vuotta, ei ko-
19393: vät kansojen kauan kaipaamien rauhantoiveiden kouksen asiakirjojen sisältö suinkaan ole tullut
19394: toteuttamista. tunnetuksi suomalaisille. Vaikka erilaista mate-
19395: Euroopan turvakokouksen hyväksymistä rau- riaalia onkin julkaistu ja levitetty, on asian
19396: hantahtoisista tavoitteista ja periaatteista tulee keskeisin sisältö jäänyt suhteellisen vieraaksi.
19397: tehdä käytännön todellisuus. Allekirjoitetut ar- Kuitenkin ETYK:n päätöksiin perustuva kas-
19398: vokkaat päätökset tulee saattaa jokaisen kansa- vatustyö on velvoittava tehtävä yhtä hyvin
19399: laisen tietoon ja omaksumaksi. Tämä toteutuu kouluissa kuin kansalaisjärjestöissäkin. Siksi tu-
19400: silloin kun kaikkien kansojen jäsenet syventy- tustumista ja syventymistä ETYK:n henkeen
19401: vät ETYK:n päätösasiakirjoihin ja omalla toi- ei tule jättää kesken ja valtiovallan tehtävänä
19402: minnaUaan edistävät niihin kirjattujen periaat- tulee olla vastuu siitä, että kaikilla maamme
19403: teiden hyväksymistä. kansalaisilla on mahdollisuus tutustua ja pereh-
19404: Euroopan turvakokouksen isäntämaana tulee tyä ETYK:n asiakirjojen sisältöön.
19405: Suomen omalta osaltaan edistää tämän tärkeän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19406: kokouksen päätösten tunnetuksituloa kaikin ta- nioittaen,
19407: voin. ETYK:n päätösten ja ns. kotien sisältö
19408: tulisi käsitellä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19409: tehokkaasti myös kaikkialla aikuisopetuksen pii- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19410: riin kuuluvissa yksiköissä. Tiedonvälitystä ja markkaa Euroopan turvakokouksen
19411: opiskelua käsittelevä kolmas kori osaltaan luo (ETYK) asiakirjojen saattamiseksi opin-
19412: perustaa mm. keskeiselle tarpeelle eli oikean toaineistoksi kouluihin, oppilaitoksiin ja
19413: tiedon välitykselle maiden välisissä suhteissa. aikuiso petukseen.
19414: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19415:
19416: Anna-Liisa Jokinen Helvi Niskanen Marjatta Mattsson
19417: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Heli Astala
19418: Mikko Ekorre Ensio Laine Lauha Männistö
19419: Ulla-Leena Alppi Unto Ruotsalainen
19420:
19421:
19422:
19423: 61 088000399]
19424: 482 1980 vp.
19425:
19426: Raha-asia-aloite n:o 461.
19427:
19428:
19429:
19430:
19431: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten
19432: ostoon vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
19433:
19434:
19435: E d u s k u n n a 11 e.
19436:
19437: Työttömyyden ja taloudellisen laman johdos- tyhjääkin tyhjempään taiteen tekijän kotiin ja
19438: ta ovat eri alojen taiteen tekijät joutuneet suu- maksuvelvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen
19439: riin taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaa- suhteen säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset
19440: na tämän työttömyyden lajin ovat kokeneet säilyvät, vaikka taloudellista mahdollisuutta
19441: myös kuvataiteilijat. Taiteilijapalkan maksami- luovaan työhön ei kannusta se varmuus, että
19442: nen olisi eräs muoto ratkaista ongelma, mutta kukaan ei tällaisena aikana osta tai tarvitse
19443: tällä ratkaisulla saattaa olla se vaikutus, että mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta tut-
19444: siitä osallisiksi tulisivat ensi sijassa juuri ne, kittava mahdollisuuksia taideteosten hankin-
19445: joilla entisestäänkin on turvallinen asema ja taan erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myöskin
19446: vähintään kohtalaiset tulot. kunnille tulisi antaa aikaisempaa enemmän
19447: Kuitenkin juuri nuoret vasta opintonsa päät- määrärahoja taideteosten hankintaan. Näillä
19448: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla toimenpiteillä voitaisiin tukea nuoria vaikeuk-
19449: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa sissa olevia taiteentekijöitä.
19450: taloudellisissa vaikeuksissa ja heille tulisi löy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19451: tää paremmin ,ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen,
19452: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen
19453: kehittämiseksi. Sillä juuri tätä työttömien jouk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19454: koa syrjitään täydellisesti myös työttömyys- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19455: apujen ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäi- markkaa taideteosten ostoon vaikeuk-
19456: sen yrittäjän jokakuukautinen verolappu tulee sissa olevilta taiteilijoilta.
19457: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19458:
19459: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ulla-Leena Alppi
19460: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Unto Ruotsalainen
19461: Mikko Ekorre Helvi Niskanen Ensio Laine
19462: Marjatta Mattsson
19463: 1980 vp. 483
19464:
19465: Raha-asia-aloite n:o 462.
19466:
19467:
19468:
19469:
19470: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
19471: jestöjen kull:ttuuriohjaajien palkkaukseen.
19472:
19473:
19474: E d u s kun n a II e.
19475:
19476: Maassamme totmu runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
19477: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
19478: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
19479: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöi!lle valtion
19480: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- tuella olisi asia järjestettävissä.
19481: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
19482: rastelijavoimin ja useammin varsinaisen ansio- den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
19483: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuk-
19484: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- sien voittamiseksi olisi tehtävä ka~kki mahdol-
19485: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdol- linen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo-
19486: lisuuden yhä laajemmi1le ryhmille. Tämän toi- risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
19487: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
19488: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- ta juuri niihin järjestöi!hin ja siihen toimintaan,
19489: taa vaativaa tehtäväänsä. jdka vai:kuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
19490: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
19491: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Laulu- destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään toimin-
19492: yhtye Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toi- nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
19493: minta tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
19494: ulkopuolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikym- työttömien nuorten tukeminen tämän toveri-
19495: menien ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kan- piirin avulla saadaan onnistumaan, asettuu oh-
19496: santanssin harrastajia, jotka säännöllisellä har- jaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se mer-
19497: joittelulla ovat kehittäneet monitaitoisen ja kitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa
19498: -lukuisen nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä johtuen
19499: musiikkiohjelman harjoittelu vaatii myös asian- kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaus
19500: tuntevaa ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella on noussut esiin entistä kipeämpänä ja vaati-
19501: tehtävää hoitavien ohjaajien harteiila. vampana.
19502: Urhei!luharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19503: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja nioittaen,
19504: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
19505: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19506: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19507: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus eri- markkaa kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
19508: laisia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan Voi- ohjaajien palkkaukseen.
19509: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
19510:
19511: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi
19512: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen
19513: Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi Ensio Laine
19514: Marjatta Mattsson
19515: 484 1980 vp.
19516:
19517: Raha-asia-aloite n:o 463.
19518:
19519:
19520:
19521:
19522: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Es-
19523: perantoliiton toiminnan tukemiseen.
19524:
19525:
19526: E d u s k u n n a 11 e.
19527:
19528: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969
19529: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen esperantistien 54. kansainvälisen kongerssin,
19530: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- jonka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
19531: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuo- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
19532: den 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ai- teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
19533: heena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa jat-
19534: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- kui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
19535: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien mu-
19536: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti kaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä kan-
19537: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan sainvälinen kongressi oli sen kesän suurin maas-
19538: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamaosa samme.
19539: monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
19540: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
19541: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
19542: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
19543: sa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
19544: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
19545: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja mo-
19546: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
19547: noarvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
19548: kohdalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
19549: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
19550: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan Erikoiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperan-
19551: suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa että lu-
19552: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset
19553: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 30. 7. 1974.)
19554: donneen mainittuun 2 600 mavkkaan, "jollai- Yksinomaan väliäisten jäsenmaksujen varassa
19555: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
19556: Todettuaan esperantokielen harrastuksen kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
19557: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
19558: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
19559: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- edustajina matkusti vuonna 1974 heinäkuun
19560: minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
19561: lisämäärärahan. väliseen esperantokongressiin seitsemänkym-
19562: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina mentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse
19563: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
19564: pois päiväjärjestyksestä. koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
19565: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväk-
19566: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen si lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
19567: keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
19568: r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
19569: muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa. tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
19570: Raha-asia-aloite n:o 463 485
19571:
19572: tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälis- minkin neljännesvuosisadan ajan nauttinut val-
19573: ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille tionapua, ehdotamme,
19574: hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian
19575: kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19576: salaisilla olisi samat mahdollisuudet. 1981 tulo- ia menoarvioon 250 000
19577: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, markkaa Suomen Esperantoliiton toi-
19578: että maamme esperantoliike on jo aikaisem- minnan tukemiseen.
19579: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
19580:
19581: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Unto Ruotsalainen
19582: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Ensio Laine
19583: Ulla-Leena Alppi
19584: 486 1980 vp.
19585:
19586: Raha-asia-aloite n:o 464.
19587:
19588:
19589:
19590:
19591: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta satamakau-
19592: punkien vesialueilla tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
19593:
19594:
19595: E d u s kun n a 11 e.
19596:
19597: Haliituksen esitys vesilain 10 luvun 26 §:n tosiasia kaikissa suuremmissa satamakaupun-
19598: muuttamisesta mevkitsee vesiensuojelutoimenpi- geissa. Laivavaurioiden kohdatessa saattavat
19599: teiden siirtämistä. Jo tällä hetikellä on asian- laajat alueet joutua pitk~ksi ajoiksi sellaiseen
19600: tuntijalausuntojen mukaan havaittavissa valitet- tilaan, jossa kasvillisuus ja kalakanta tuhou-
19601: tavaa passiivisuutta vesiensuojelussa. On ilmeis- tuvat ja jossa vivkistysmahdollisuudet estyvät.
19602: tä, että vesiensuojelua ei enää pidetä tärkeänä Huomattavia öljyvaurioita on syntynyt myös
19603: ja siitä syystä ei uusia parannuksia suunnitella. puutteellisen lainsäädännön seurauksena, sillä
19604: Vanhempi teollisuus esim. ei enää hae varoja tehokasta valvontaa laivojen jäteöljyjen leviämi-
19605: tätä tarkoitusta varten. On siis tapahtunut jo selle satamien läheisyydessä ei ole voitu järjes-
19606: valitettavaa rajoittamista vesiensuojelussa. tää. Öljyvaurioiden aiheuttamista saastetuhoista
19607: Vasta vuonna 197 3 oltiin ensimmäisen ker- on olemassa varsin hälyttäviä tietoja.
19608: ran siinä tilanteessa, että päästiin vesien kun- Öljynkuljetusten jatkuvasti lisääntyessä tulisi
19609: non parantamiseen. Tätä oli edeltänyt vakava kiinnittää entistä enemmän huomiota turva-
19610: vesistöjen saastuminen ja siitä johtuneet vält- laitteiden ja turvatoimien järjestämiseen sekä
19611: tämättömät toimenpiteet. Vuosina 1971-75 varautua myös vaurioiden nopeaan korjaami-
19612: sijoittivat kunnat 800 000 mk ja teollisuus seen. Tavalliset tahtilaivat turmelevat satamien
19613: 1 200 000 mk vesiensuojeluun, mutta v. 1975 vesialueita ja vesistöä saaristoalueilla. Eri mai-
19614: asetettu Väisäsen komitea teki jo ehdotuksen den laivat noudattavat erilaisia menetelmiä ja
19615: suojelun rajoittamisesta. Tämän ohjelman mu- suhtautuminen vesien säilyttämiseen puhtaana
19616: kaan on jo lähdetty voimakkaaseen vesiensuoje- on erilaista. Tästä johtuen suuri osa vesien
19617: lun rajoittamiseen, ja vesiensuojeluun tarkoitet- saastumisongelmaa pahenee jatkuvasti juuri sii-
19618: tuja varoja käytetään jo muihin tarkoituksiin. tä syystä, että tarpeellista valvontaa ja vastuuta
19619: Tästä valhettavasta kehityksestä johtuen on ei asian suhteen ole olemassa tai ainakaan
19620: todella aihetta päinvastaisiin toimenpiteisiin sitä ei noudateta.
19621: kuin mihin hallituksen esitys pyrkii. Vesien- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19622: suojelun kustannukset tulevat nopeasti kohoa-
19623: maan moninkertais~ksi, jos tähän mennessä suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19624: ritetut toimenpiteet nyt vesitetään, ja vesistöjen 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19625: tuhoutuminen alkaa kasvaa nopeasti. markkaa satamakaupunkien vesialueilla
19626: Vesien saastuminen on varsin huolestuttava tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi.
19627: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19628:
19629: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen
19630: Marjatta Mattsson Ensio Laine
19631: Ulla-Leena Alppi
19632: 1980 vp. 487
19633:
19634: Raha-asia-aloite n:o 465.
19635:
19636:
19637:
19638:
19639: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen
19640: hävittämiseen ilman vesakkomyrkkyjä.
19641:
19642:
19643: Ed u s kun n a 11 e.
19644:
19645: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vai-
19646: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run-
19647: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu-
19648: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tul- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
19649: leet tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita tutkimuksia vesakentorjunta-aineiden vaikutuk-
19650: vesakkomyrkkyjen tuhoista. Kuluvana vuonna sesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja määrä-
19651: ilmestynyt Torjunta-aineiden turvallisuusohje- rahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuksissa ole
19652: toimikunnan mietintö n:o 1 Vesakentorjun- edetty. Vesakentorjunta-aineiden työterveys- ja
19653: nasta selvittää tilannetta. Toimikunta jatkaa työturvallisuuskysymyksiä tutkiva työryhmä kat-
19654: edelleen työtään, mutta jo ensimmäisessä mie- soo, että vesakontorjunta-aineiden terveydelle
19655: tinnössä tähdennetään erikoista varovaisuutta haitallisista vaikutuksista on jo niin runsaasti
19656: aineen käytössä. Koska toimikunnan tehtävänä epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin, että aineille
19657: on tässä vaiheessa ollut lähinnä valmistaa ve- pahimmin altistetut työntekijät olisi saatava
19658: sakontorjunta-aineiden käyttäjien suojaksi tur- lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi, tode-
19659: vallisuusohjeet, jäävat aineen vaikutuksille edel- taan tutkimuksissa.
19660: leen alttiiksi levitysalueella asuvat ja liikkuvat Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiaseena
19661: kansalaiset. Siksi mietinnössä todetaankin, että kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen kun synty-
19662: ulkopuolisten henkilöiden suojaaminen vesa- mävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-
19663: kentorjunta-aineiden mahdollisilta haitailta on vasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja
19664: jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei ole kiinnitetty asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet
19665: riittävästi huomiota. näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista,
19666: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- eikä heitä ole saanut vastuuseen nekään tutki-
19667: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden musten tulokset, joissa vesal.&omyrkikyjen on
19668: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
19669: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
19670: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on eh- toisuutta.
19671: doton eikä niiden käytöstä tienvarsivesakkojen On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
19672: torjunnassa edes keskustella. hoisaa vaikutusta, jotka kuluvan kesän aikana
19673: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- on jälleen levitetty Suomen tienvarsiin ja ve-
19674: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- sakkoihin. Kun tämä levitys tapahtuu parhaana
19675: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- ulkoilukautena sekä marja- ja sieniaikaan, on
19676: myrkkyjen käytön sen jälkeen kun havaittiin varmaa, että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravin-
19677: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä toaineisiin. On mahdollista, että myrkytettyjä
19678: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Savos- sieniä ja marjoja on ollut kaupan sekä liikkeis-
19679: ta, hän sairastui vakavasti ja joutui työkyvyt- sä että toreilla. Tiheimmät vesakot kasvavat
19680: tömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivostaan, usein juuri teiden varsilla samoilla alueilla kuin
19681: jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saastuttanut. vadelmapensaatkin. Kun vesakentorjunta-aineita
19682: Vaikeita sairastumisia, jopa kuolemaan johta- kylvetään marja-aikaan, on selvää, että myrkyt
19683: neita, on todettu vesakkomyrkkyjen levittäjien poimitaan marjojen mukana. Myöskään myrkyn
19684: keskuudessa. Tilastoa ei puutu omankaan vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläimiin
19685: maamme kohdalla, mutta perusteellista tutkit- ei voida vähätellä. Tästä on myös runsaasti to-
19686: tua aineistoa on saatavissa eri maista. distusaineistoa. Varsinkin suurimmat riistalin-
19687: 488 Raha-asia-aloite n:o 465
19688:
19689:
19690: nut kuten metsot ovat hävinneet niiltä alueil- den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät
19691: ta, joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Koti- kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen joh-
19692: eläimet eivät myöskään ole turvassa vesakontor- dosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesakkojen
19693: junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä muita
19694: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin kun näitä parempia ratkaisuja.
19695: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19696: sen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää nioittaen,
19697: työttömyyden johdosta, sillä on toki vesakoiden
19698: torjunta myös työllisyyskysymys silloin kun tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19699: tä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetelmän 1981 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
19700: avulla. markkaa vesakkomyrkky;en korvaami-
19701: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin seen ia vesakkoien hävittämiseen muilla
19702: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- toimenpiteillä kuin myrkkyien avutla.
19703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19704:
19705: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Ensio Laine
19706: Marjatta Mattsson Arvo Kemppainen Ulla-Leena Alppi
19707: Marja-Liisa Salminen
19708: 1980 vp. 489
19709:
19710: Raha-asia-aloite n:o 466.
19711:
19712:
19713:
19714:
19715: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja
19716: vesirakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakenta-
19717: miseen.
19718:
19719:
19720: E d u s kun n a 11 e.
19721:
19722: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen jo vuosien takaisia, mutta varoja näiden koh-
19723: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi teiden toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja
19724: on viime vuosina jäänyt jälkeen siitä tarpeesta menoarvioon saatu.
19725: jonka muu kehitys on tuonut mukanaan. Eri- Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyt-
19726: koisesti Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueel- tää kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtau-
19727: la on tässä suhteessa paljon puutteita. tumista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen
19728: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- poikittaistieverkoston ja muiden paikallisten
19729: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen.
19730: säteittäisesti muuhun Suomeen johtavien tei- Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin
19731: den yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja
19732: heikkokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tar- sen liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Val-
19733: ve on jo monien vuosien ajan ollut vakavana tiovallan taholla tulisi vakavasti paneutua tä-
19734: puutteena alueen toimintojen kehittämisessä. män alueen liikennetarpeiden kehittämiseen.
19735: Kouluolojen muutokset ja koulujen yhdistämi- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väes-
19736: set vaativat myös liikenteellisesti olojen kehit- töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit-
19737: tämistä muuttuneita koululaisten kuljetuksia taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun-
19738: vastaavaksi. Lisäksi yhteiskunnan palvelupistei- nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työt-
19739: den ja terveydenhoitoon liittyvien palvelujen tömyyden johdosta tulisi näillä alueilla löytää
19740: tehokas käyttö edellyttää tieverkon kehittämis- myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliitti-
19741: tä. Kuntauudistussuunnitelmien eteneminen ja set näkymät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien
19742: palvelusten keskittyminen jättävät syrjäisem- toteuttamista mahdollisimman pian.
19743: pien seutujen asukkaat todella epätasa-arvoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19744: seen asemaan keskusten asukkaisiin verraten. nioittaen,
19745: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
19746: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19747: alan asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19748: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä markkaa Turun tie- ja vesirakennuspii-
19749: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamises- rin alueen poikittaisteiden suunnitteluun
19750: ta ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä ja rakentamiseen.
19751: ratkaisuista. Eräät näistä suunnitelmista ovat
19752: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19753:
19754: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
19755: Heli Astala Paula Eenilä
19756: Mikko Rönnholm
19757:
19758:
19759:
19760:
19761: 62 088000399}
19762: 490 1980 vp.
19763:
19764: Raha-asia-aloite n:o 467.
19765:
19766:
19767: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-
19768: Yläneen tien rakentamiseen.
19769:
19770: E d u s k u n n a 11 e.
19771:
19772: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennet- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden
19773: tava kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä valmisteiden kuljetus tulisi käyttämään em.
19774: Paimion V askion kautta Marttilaan valmistui tietä varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suo-
19775: v. 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten men armeijan koulutuskeskus, joka toimii ns.
19776: Kyrön kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Raasin korvessa, voisi myös käyttää Hikentees-
19777: Yläneelle olisi alueen mkenteelliset olosuhteet sään juuri tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren
19778: huomioon ottaen saatava toteutetuksi ensi ja Hangon suuntaan sekä yhteys Salon kaupun-
19779: tilassa. gin kautta Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
19780: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden ralkentamisen kiireellisyyttä puo-
19781: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeaku1kui-
19782: ei ole alueen ohittavien valtateiden poikittais- nen tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon
19783: teitä, jotka vastaisivat paikallista liikennetar- kautta Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien
19784: vetta, tai alueen ohittavaa lHkennettä suun- varsille muodostuneen asutuksen halki. Tien
19785: nassa Salo-Yläne. tehostettu kunnossapito ei tällä osuudella rat-
19786: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kul- kaise asiaa. Tie kulkee pihamaiden kautta,
19787: kevat päätiet vastaavat !Hkennetarvetta em. joissa sen käyttö ei ole turvallista ottaen huo-
19788: suunnassa, mutta valtateiden poikittaissuunnan mioon, että osa talousrakennuksista sijaitsee
19789: liikenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä tien eri puolilla. Lisäksi maan epätasaisuudesta
19790: poikittais!Hkenne on edelleen harvojen ja van- johtuen tie on mäkinen ja mutkainen, noudat-
19791: hojen karjankuljetuspolkujen mukainen, joita taen osittain myös mutkittelevan joen suuntaa.
19792: käyttäen nykyinen ja edelleen kasvava Wkenne Tieosuus Kyrö--Riihikoski on kiireellisin,
19793: ei enää pysty selviytymään. sillä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän
19794: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- suhteellisen lyhyen tieosan rakentamisen jä1keen
19795: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien saataisiin edes puutteellinen tieyhteys välille
19796: tievel'kkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
19797: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tavasti myös paikallista liikennettä ja koululais-
19798: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu kuljetuksia.
19799: on jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistumi-
19800: asteen opinahjona ja tulee edelleen kehitty- nen on alueen kehittymisen kannalta varsin
19801: mään samoissa merkeissä. Tieyhteyksien paran- merkit)'lksellinen. Sen vaikutus' yltää myöskin
19802: taminen on tarpeellinen myös koutl.umatkat laajalti tämän alueen ulkopuolella oleviin kun-
19803: huomioon ottaen. tiin, joten sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi
19804: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, tilassa.
19805: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
19806: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- nioittaen,
19807: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
19808: laajentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19809: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19810: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- markkaa Marttilan-Yläneen tien suun-
19811: toiminnan kehittymiselle. nitteluun ja rakentamiseen.
19812: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19813:
19814: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
19815: Heli Astala Paula Eenilä
19816: Mikko Rönnholm
19817: 1980 vp. 491
19818:
19819: Raha-asia-aloite n:o 468.
19820:
19821:
19822:
19823:
19824: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku-
19825: ja polkupyöräteiden verkoston aikaansaamiseksi kaikkiin asu-
19826: tuskeskuksiin.
19827:
19828:
19829: Ed u s kun n a 11 e.
19830:
19831: Uusia asetuksia ja tieliikennelakeja käsitel- että tarvitaan erikoistoimia heidän turvakseen.
19832: lään, mutta samanaikaisesti sadat kansalaiset Myös lastenvaunuja ja -rattaita kuljettavia ei
19833: kuolevat sekä tuhannet loukkaantuvat hyvinkin ole mitenkään turvattu liikenteessä.
19834: vaikeasti liikenneonnettomuuksissa. Nykyisel- Vain erillisten jalankulku- ja polkupyörätei-
19835: lään jalankulkijan turvattomuus liikenteessä den avulla on tilanne ratkaisevasti korjatta-
19836: on jo sitä luokkaa, että tarvitaan nopeita toi- vissa. Näiden teiden kustannukset ovat suhteel-
19837: menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Kaistojen lisen vähäiset, koska mitään suuria perusraken-
19838: leventäminen ja moottoriliikenteen parempi su- teita eivät nämä tiet vaadi. Voidaan todeta
19839: juminen eivät voi olla ainoat ja keskeisimmät esim. Varkauden ja osittain myös Naantalin
19840: muodot liikennepoliittisissa ratkaisuissa. Tuijot- kaupunkien ensimmäisinä rakentaneen alueel-
19841: taminen ensisijaisesti kansainvälisiin säädöksiiri leen pyöräily- ja jalankulkureittejä, jotka ovat
19842: ja niiden antamiin viitteisiin mahdollisimman osoittautuneet erittäin vilkkaasti käytetyiksi ja
19843: suuren yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ei tarpeellisiksi.
19844: ole sopusoinnussa suomalaisen liikennepoliitti- Varsinkin asutuskeskuksista ja kaupunki-
19845: sen kehityksen ja ratkaisujen kanssa. Myöskään alueilta asuma-alueille johtavien maanteiden
19846: julkisen liikenteen sekä myös yksityisliikenteen varsilla on heikot kulkumahdollisuudet pyöräi-
19847: kannalta ei suinkaan ole samantekevää, miten lijöille ja jalankulkijoille. Erikoisen vaarallisia
19848: jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet on järjes- ovat tässä suhteessa koulutiet, sillä eivät toki
19849: tetty. Kun onnettomuus tapahtuu, ovat kumpi- kaikki lapset kulje kouluun, ainakaan toistai-
19850: kin osapuoli uhreja, joskin suuremman tuhon seksi, vielä autokuljetuksen avulla.
19851: alaiseksi jää jalankulkija tai pyöräilijä. Kum- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19852: mankin edut vaativat tarkoituksenmukaisen ja-
19853: lankulku- ja pyöräilytieverkoston järjestämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19854: Lasten osuus liikenteen onnettomuuksista on 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
19855: kasvanut. Tämä valitettava tosiasia velvoittaa markkaa jalankulku- ja polkupyöräteiden
19856: nopeita rat:kaisuja onnettomuuksien välttämi- verkoston saamiseksi kaikkiin kaupun-
19857: seksi. Lasten havaintokyky on tilastojen mu- keihin ja asutuskeskuksiin.
19858: kaan todettu liikenteessä niin puutteelliseksi,
19859: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19860:
19861: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi Juhani Vähäkangas
19862: Terho Pursiainen Jacob Söderman Ensio Laine
19863: Helvi Niskanen V. J. Rytkönen Ulla-Leena Alppi
19864: 492 1980 vp.
19865:
19866: Raha-asia-aloite n:o 469.
19867:
19868:
19869:
19870:
19871: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallis-
19872: luontoisen sähköjunaliikenteen aloittamiseen Turun seudulla.
19873:
19874:
19875: Ed u s kun n a 11 e.
19876:
19877: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Turun ja ympäristön liikenneongelmien rat-
19878: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun kaisuja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään
19879: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liiken- mahdollisuuksia liikenneratkaisuiksi taideliiken-
19880: teen ja kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huo- nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
19881: mioon niin taideliikenteen kuin muidenkin hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös
19882: liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen ra- Turun ja sen lähikaupunkien sekä asutuskes-
19883: tionaalisella tavalla. Rautatieliikenteen kehittä- kusten välisten liikenneyhteyksien järjestämi-
19884: minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi nen sähköistetyn rautatieverkoston avulla vas-
19885: on tullut yhä ajankohtaisemmaksi varsinkin taisi jo nykyisenkin, mutta varsinkin lähitule-
19886: suurempien Etelä-Suomen kaupunkien läheisyy- vaisuuden vaatimuksia.
19887: dessä. Erityisesti Helsingin-Kirkkonummen Erityisen suurta painoa on taideliikenteen
19888: rataosalla on sähköistämisen jälkeen voitu to- kehittämiseksi asetettava niille luonnon- ja ym-
19889: deta tämän liikennemuodon mahdollisuudet päristönsuojelua turvaaville vaikutuksille, jotka
19890: nopeana, tehokkaana ja edullisena liikennemuo- puoltavat tämän liikennemuodon kehittämistä.
19891: tona kaupunkien lähiliikenteessä. Asutuksen Tällä vuosikymmenellä yhä voimakkaammin
19892: laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä sekä esiin nousseet energiapoliittiset ja ympäristön-
19893: koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- suojelulliset tekijät ovat ratkaisevasti muutta-
19894: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. neet aikaisempa~ moottoriliikenteen etusijalle
19895: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa asettavaa suunnittelua. Nämä tekijät tulisikin
19896: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- · myös meillä Suomessa ottaa kaikissa suunnitte-
19897: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. luissa huomioon ja asettaa taideliikenteen ke-
19898: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain hittäminen liikennesuunnittelussa ensitilalle.
19899: mantereen suuntaan johtavat siihen, että esi- Erityisesti suurten kaupunkien lähiliikenteen
19900: kaupunkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin ratkaisut voidaan parhaiten hoitaa taideliiken-
19901: nousevat asuma-alueet sijoittuvat pitkien mat- nettä kehittämällä. Tämä liikennemuoto on
19902: kojen päähän kaupungista. Kaupunkien ja asu- sekä vähiten meluava että ympäristöystävälli-
19903: ma-alueiden välisen liikenteen järjestäminen nen. Myös sen maisemansuojelulliset tekijät
19904: ruuhkautumista välttäen on mahdollista vain ovat ratkaisevasti moottoriajoneuvoliikenteen
19905: taideliikennettä kehittämällä. Kansantaloudelli- tarvitsemia väyliä paremmat.
19906: selta kannalta katsoen sekä turvallisuuden vaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19907: timukset huomioon ottaen taideliikenne puo- nioittaen,
19908: lustaa paikkaansa yhä perustellummin urbani-
19909: soituvassa yhteiskunnassa. Helsingin seudulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19910: tehdään sähköjunalla jo noin 70 000 matkaa 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
19911: vuorokaudessa ja laskelmien mukaan määrän markkaa paikallisen sähköjunaliikenteen
19912: oletetaan kohoavan vuoteen 1985 mennessä jo suunnitteluun ja rakentamiseen Turun
19913: 210 000 matkaan vuorokaudessa. seudulla.
19914: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19915:
19916: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
19917: Heli Astala Paula Eenilä
19918: 1980 vp. 493
19919:
19920: Raha-asia-aloite n:o 470.
19921:
19922:
19923:
19924:
19925: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistetyn
19926: rautatien rakentamiseen välille Helsinki-Turku.
19927:
19928:
19929: E d u s k u n n a 11 e.
19930:
19931: Turku, maamme eteläisenä satamakaupun- takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjel-
19932: kina ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti mointiin ottaen huomioon niin Valtionrautatei-
19933: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul- den kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuoto-
19934: kusatamana mutta myös Suomen ja tätä kautta jen kehittäminen rationaalisella tavalla. Rauta-
19935: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. tieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden vaati-
19936: Jotta tämä kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan muksia vastaava!ksi Turun ja Helsingin välillä
19937: vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä olisi aloitettava mahdollisimman pian, sillä ny-
19938: kehittämään mm. Turusta Helsinkiin johtavia kyinen rata ei kuntonsa vuoksi tarjoa mahdolli-
19939: liikennemuotoja. suuksia kuljetuskapasiteetin tehokkaalle lisää-
19940: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä miselle, mikä puolestaan lisää painetta maan-
19941: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- teillä.
19942: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin Turun seudun satamat ovat maastamme län-
19943: heikkdkuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyi- teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
19944: sin liikennöitävä varoen, ja tämä puolestaan Valtionrautatiet puolestaan voivat nykyaikaisel-
19945: hidastaa jo muutenkin vaikeakulkuista Turun la kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaila toi-
19946: ja Helsingin liikennettä. mia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kanssa
19947: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä kuljettamalla rautateillä kaukoliikenteen perä-
19948: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku vaunuja ja kontteja.
19949: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
19950: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edel- täminen on osoittanut sähköistyksen merkityk-
19951: lytykset ympärivuotiseen meriliikenteeseen, sen paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että
19952: minkä vuoksi Turku on saanut vakituisen ase- rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
19953: man ulkomaankauppaliikenteen välittäjänä. Ul- kasvukeskuksia ja erikoisesti Turun kaupunki
19954: komaankauppamme viennistä ohjautui esim. jo voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen Val-
19955: v. 1972 noin 15,6% Turun sataman kautta eli tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
19956: 1 883 miljoonan markan arvosta, seuraavalla ti- käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
19957: lalla oli Kotka, 1 633 miljoonalla markalla. Tä- man pian sähköistettäisiin.
19958: mä asetti jo silloin Turun maan tärkeimmäksi Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
19959: portiksi vientikaupan palveluksessa. uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on
19960: Tämän jälkeen ovat nousseet esiin kokonaan parhaillaan voimakasta. On nimittäin todettu,
19961: uudet haasteet liikenteen suunnittelun ja kehit- että maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole
19962: tämisen uudenaikaistamiseksi. Vaikka mukaan mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy-
19963: on tullut lentoliikenne, sen palvelumahdollisuu- myksiä yksinomaan maanteitä kehittämä1lä, kos-
19964: det ovat varsin rajoitetut. Kuluneen syksyn ka rautateiden kapasiteettia voidaan uudenai-
19965: aikana on jälleen useaan kertaan todettu myös kaistamaila huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on
19966: sen epävarmuus. Turku on merellisen sijaintinsa liikenneongelmien kannalta täysin verrattavissa
19967: vuoksi varsin usein raskaan sumuverhon suojas- Keski-Eurooppaan, joten mahdollisimman no-
19968: sa ja näin ollen lentoliikenteen kannalta vailla peasti tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan
19969: käyttömahdollisuu tta. ja koordinoimaan eri liikennemuotojen yhteis-
19970: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti työtä, johon kuuluu rautateiden sähköistäminen
19971: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun ja uudenaikaistaminen.
19972: 494 Raha-asia-aloite n:o 470
19973:
19974:
19975: Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta- via öljyn korvausmahdollisuuksia ole näköpii-
19976: voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilöki- rissä.
19977: lometrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat
19978: kasvavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä-
19979: 100:lla, niin vuonna 1976 suoritteiden laske- miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa-
19980: taan olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
19981: lähtien on laskettu myös matkojen lukumää- hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime
19982: rän kääntyneen nousuun. Esimerkkinä mainit- vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-
19983: takoon, että matkalippuja Turkuun sellaisista den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
19984: liikennepaikoista, joissa käytetään Helsingin- suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
19985: Turun rataa, myytiin vuosina 1972-74 seu- Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki
19986: raavasti: -Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli.-
19987: simman lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeu-
19988: 1972 260 095 tuvaa liikennetarvetta palvelevan uuden rauta-
19989: 1973 275 795 tien rakentamiseen on ryhdyttävä.
19990: 1974 326 800 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
19991: tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana esiin
19992: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille: nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
19993: 1972 269 215 näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa
19994: 1973 274 625 kehittämistä.
19995: 1974 319 290 Helsingin ja Turun välisen radan rakenta-
19996: miseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian
19997: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jat- myös työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-
19998: kuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos Suomen kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään
19999: tällä kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, jatkunut työttömyys vaatii uusien työkohteiden
20000: lasketaan tonnikilometrejä kuvaavan indeksilu- aikaansaamista. Siksi em. rautatien suunnit-
20001: vun olevan vuonna 1976 jo lähes 170. Ener- telu olisi toteutettava välittömästi, jotta myös
20002: gian hinnan jatkuva nousu pakottaa myös etsi- rakentamiseen voitaisiin ryhtyä nopeasti. Ky-
20003: mään kansantaloudellisesti kannattavimpia kul- seisen hankkeen viivyttelyyn ei ole enää varaa,
20004: jetusmuotoja. Rautatieliikenteessä energian tar- sillä liian monet tekijät kiirehtivät sen toteut-
20005: ve tonnikilometriä kohden tällä hetkellä on tamista.
20006: keskimäärin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Rau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20007: tatieliikenteen energian käyttö tulee rakenteel- nioittaen,
20008: taan muuttumaan oleellisesti rautateiden säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20009: köistyksen myötä. Kun säh:kön osuus rautatei- 1981 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
20010: den koko energian käytöstä oli vuonna 1970 markkaa Helsingin ;a Turun välisen säh-
20011: alle 1 %, arvioidaan sen olevan vuonna 1985 körautatien suunnitteluun ;a rakentami-
20012: peräti 1/3. Muissa liikennemuodoissa ei vastaa- seen.
20013: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
20014:
20015: Anna-Liisa Jokinen Sauli Hautala Reino Breilin
20016: Ensio Laine Tapio Holvitie Heli Astala
20017: 1980 vp. 495
20018:
20019: Raha-asia-aloite n:o 471.
20020:
20021:
20022:
20023:
20024: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maahan upo-
20025: tettujen öljysäiliöiden tarkastamiseen.
20026:
20027:
20028: Ed u s kun n a 11 e.
20029:
20030: Vesien saastumisen ongelma on jälleen vai- kentyneet ja öljyvuotojen lisääntyminen osoit-
20031: keutumassa, sillä säästöohjelmat uhkaavat myös taa aihetta tutkia tilannetta tarkemmin.
20032: vesittää niitä toimia, joilla vesiensuojelua on Maamme pohjavesivarat ovat eräs arvokas
20033: pyritty tehostamaan. omaisuutemme, joka kuuluu koko kansalle. Nii-
20034: Öljyvahinkojen toistuminen varsinkin suur- den puhtaana säilyttäminen on voitava taata.
20035: ten asutuskeskusten läheisyydessä ja satama- Kuitenkin yhdenkin maahan upotetun öljysäi-
20036: alueilla on hälyttävää. Nämä ovat kuitenkin nii- liön hajoaminen saattaa tuhota laajoja pohja-
20037: tä ilmiöitä, jotka voidaan havaita ja paikallis- vesivarastoja. Näinä vuosina alkavat aikaisem-
20038: taa, mutta paljon uhkaavampia ja vaarallisem- min rakennetut säiliöt olla todellisena vaarana
20039: pia saattavat olla ne vesivarojamme uhkaavat pohjavesille, joten niiden perusteellinen tutki-
20040: näkymät, joita voidaan vasta aavistaa. mus on aloitettava kiireellisesti.
20041: Jo pari vuosikymmentä sitten alkoivat öljy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20042: säiliöt yleistyä eri puolilla maata. Näitä säiliöi-
20043: tä rakennettaessa ei kuitenkaan ollut vielä ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20044: kyistä lainsäädäntöä eikä myöskään tarvittavaa 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20045: materiaalia käytössä. Maahan upotetut öljysäi- markkaa maahan upotettujen öljysäiliöi-
20046: liöt ovat olleet vailla tarkempaa valvontaa ja den kunnon ja tilan tarkastamiseen.
20047: kartoitusta. Vuosien mittaan ne ovat myös hei-
20048: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20049:
20050: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Ensio Laine
20051: Marjatta Mattsson Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi
20052: 496 1980 vp.
20053:
20054: Raha-asia-aloite n:o 472.
20055:
20056:
20057:
20058:
20059: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastensei-
20060: mien ja -tarhojen sekä leikkipaikkojen suojaamiseksi liiken-
20061: teen haitoilta.
20062:
20063:
20064: Ed u s kun n a 11 e.
20065:
20066: Lastentarhojen ja -seumen SlJalntl on viime Lainsäädännön uudistuksella tulisi nopeasti
20067: aikoina herättänyt vaikavaa huolestumista. Sillä estää lasten päivakotien rakentaminen vilkas-
20068: yhä useammin nämä laitokset sijoitetaan valta- liikenteisiin :kohteisiin, ja missä niitä sijaitsee
20069: väylien läheisyyteen ja liikenteen keskelle, eli valtaväylien varrella, ne olisi siirrettävä turval-
20070: tonteille, joilla ei ole muuta kysyntää. Lasten lisempiin pailclwihin.
20071: laitosten tonttikysymys on jo kauan ollut var- Sama pätee myös lasten leikkipuistojen ja
20072: sinainen ongelma, sillä parhaimmille tonteille hiekkalaati:koiden suhteen. Liian usein nekin
20073: rakennetaan joko asuintalo suuren rahan haiti- on sijoitettu vilkasHikenteisen kadun tai tien
20074: joille tai paikoitusalueita vaativa liiketalo. Las- tuntumaan sekä alueelle, joka iltaisin on vaara-
20075: tentarhat ja -seimet puolestaan sijoitetaan vä- vyöhykkeessä ja jota ohikulkijat likaavat.
20076: hemmän arvokkaille tonteille. Näin joutuvat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20077: pienokaiset jo ensimmäisinä ikävuosinaan pö- nioittaen,
20078: lyn, pakokaasujen ja saasteisen ilman hengit-
20079: täj~ksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20080: Vanhemmat päiväkodit, joiden läheisyydessä 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20081: liikenne on voimakkaasti kasvanut, olisi no- markkaa lastenseimien ja -tarhojen sekä
20082: peasti siirrettävä turvallisempiin paikkoihin. muiden lasten leikkipaikkojen suojaa-
20083: Tilastojen mukaan pienet lapset ja vanhukset miseksi liikenteen haitailta ja vaarallis-
20084: ovat kaikkein alttiimpia pakokaasujen aiheutta- ten pakokaasujen vaikutuksilta.
20085: mille sairauksille. Huolestuttavasti lisääntyneet
20086: lasten astmasairaudet ovat hälyttävä tosiasia,
20087: joka kiirehtii asiantilan tutkimista.
20088: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20089:
20090: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Marja-Liisa Salminen
20091: Marjatta Mattsson Arvo Kemppainen Ensio Laine
20092: Ulla-Leena Alppi
20093: 1980 vp. 497
20094:
20095: Raha-asia-aloite n:o 473.
20096:
20097:
20098:
20099:
20100: Anna-Liisa Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan ly-
20101: hentämistoimenpiteiden suorittamiseen.
20102:
20103:
20104: E d u s k u n n a 11 e.
20105:
20106: Työttömyys on vakava ongelma yhä useam- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
20107: massa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
20108: lisää toimeentulon vaikeuksia monesti vielä en- suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla
20109: tisestään samoissa perheissä, joissa jo on pit- uhkaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toi-
20110: kään työttöminä olleita perheenjäseniä. Halli- seen jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puu-
20111: tuksen toimet työttömyyden pysäyttämiseksi tetta, sillä kuluneen talven aikana on teetetty
20112: eivät ole olleet riittäviä nimenomaan siitä syys- monissa kohteissa jatkuvasti ylitöitä ja työn
20113: tä, että näiden toimenpiteiden yhteydessä ja tehostamiseksi kamppaillaan kaikissa teollisuus-
20114: samanaikaisesti tapahtuu työttömyyden melkein laitoksissa ja liike-elämän piirissä. Kahden näin
20115: järjestelmällistä lisäämistä. 1970-luvun alun voi- vastakkaisen ja ristiriitaisen tavoitteen saman-
20116: makkaan taloudellisen kasvun vuosina raken- aikaisuus synnyttää epätoivoisen tilanteen työt-
20117: nettiin lainsäädännössä nykytilanteeseen sopi- tömien piirissä. On suorastaan järjen vastaista,
20118: mattomia ratkaisuja. Nämä säädökset ovat edel- että automaation kaudella ja teollisuuden mo-
20119: leenkin voimassa. Useaan kertaan on pyritty ninkertaistettua tuotantonsa työpäivä on edel-
20120: irtautumaan siitä, että työvoimaa ei esim. kun- leen kahdeksantuntinen.
20121: nissa sallita lisättävän kesäaikana ja että lisäyk- Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alenta-
20122: sestä sakotetaan. Kun täysin vastakkaisiin pää- matta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
20123: määriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mikä tällä avulla työttömyys olisi poistettavissa. Sillä työn
20124: hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se edelleen tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehos-
20125: vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi. Samoin toi- tunut järkeistämisen ja automatisoinnin ansiosta
20126: mii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
20127: toksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään
20128: työvoiman vähentämiseen pyritään aivan suun- 1 t. päivässä eli 5 t. viikossa, se merkitsee
20129: nitelmallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toi- 5 000 työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän
20130: saalta tehdään koko ajan päätöksiä työpaikko- työllistämistä tuhatta työntekijää kohti. Kun
20131: jen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan varoja. virastoissa ja toimistoissa on jo vuosia ollut
20132: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien alle 8 tunnin työpäivä, sitä olisi myös teolli-
20133: taholla määräävät nämä samat periaatteet vielä suudessa ja raskaissa kuluttavissa palveluamma-
20134: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus teissa nopeasti lyhennettävä. Tässä on ehdot-
20135: valtion osuudesta työllistettyyn uuteen työläi- tomasti otettava huomioon automaation ja jär-
20136: seen. On siis mielekästä sanoa irti ja vähen- keistämisen vaikutukset, joiden avulla työn
20137: tää mahdollisimman paljon työväkeä, jotta voi tuottavuus on kohotettu huippuunsa, mutta
20138: heitä työllistäessään ottaa nämä valtion auliisti ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä joh-
20139: tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, että tätä tuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
20140: tietä ei voida edetä kestävään työllisyyteen ja tehtäessä voi tulla kysymykseen.
20141: turvallisuuteen. Työvauhdin kiihdyttämisen ja automaation
20142: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia ti- kehittymisen seurauksena on jo aika työajan
20143: lanteen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyi- ratkaisevaan lyhentämiseen. Eniten tätä ratkai-
20144: sellään edetään, sitä vaikeammiksi ratkaisut sua vaatii kuitenkin jatkuva ja vaikeutuva työt-
20145: tulevat ja sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta tömyystilanne. Millään muilla ja keinotekoisil-
20146: työkansalle aiheutuu. la ratkaisuyrityksillä ei täystyöllisyyttä enää
20147: 63 088000399]
20148: 498 Raha-asia-aloite n:o 473
20149:
20150:
20151: voida aikaansaada ja ylläpitää. Siksi on nopeasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20152: päästävä työajan lyhentämiseen kaikissa niissä 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20153: kohteissa, joissa toistaiseksi tehdään kahdeksan markkaa työajan lyhentämiseksi vaadit-
20154: tunnin työpäiviä tai sitä pitempiä. tavien toimenpiteiden suorittamiseksi
20155: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- kiireellisesti.
20156: taen,
20157: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
20158:
20159: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Niilo Koskenniemi
20160: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi
20161: Mikko Ekorre Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen
20162: Ensio Laine Marjatta Mattsson
20163: 1980 vp. 499
20164:
20165: Raha-asia-aloite n:o 474.
20166:
20167:
20168:
20169:
20170: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan sijoit-
20171: tamiseksi Pohjois-Kymenlaaksoon.
20172:
20173:
20174: E d u s kun n a 11 e.
20175:
20176: Nyt kun Kouvolan hovioikeus on aloittanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20177: toimintansa, olisi myös tehtävä päätös läänin- nioittaen,
20178: vankilan sijoittamisesta Pohjois-Kymenlaaksoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20179: ja suunnitelmat saatava alulle. Valtion hallinto- 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
20180: alojen toiminta- ja taloussuunnitelmassa varsi- markkaa Poh;ois-Kymenlaaksoon siioi-
20181: nainen rahoitustarve on merkitty alkavaksi 80- tettavan lääninvankilan suunnittelun
20182: luvuJ.la. aloittamiseksi.
20183: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20184:
20185: Pekka Jokinen Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo
20186: 500 1980 vp.
20187:
20188: Raha-asia-aloite n:o 475.
20189:
20190:
20191:
20192:
20193: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppatieteellisen
20194: tiedekunnan perustamista Lappeenrannan teknillisen korkea-
20195: koulun yhteyteen koskevan suunnittelun aloittamiseen.
20196:
20197:
20198: Ed u s kun n a 11 e.
20199:
20200: Vuonna 1969 t01mmtansa aloittaneen Lap- patieteellisen opetuksen alueiden laajentaminen
20201: peenrannan teknillisen korkeakoulun kehittämi- tulisi toteuttaa perustamalla kauppatieteellinen
20202: selle välttämätön toimitilojen toisen rakennus- tiedekunta Lappeenrannan teknilliseen korkea-
20203: vaiheen työ on parhaillaan valmistumassa. Kor- kouluun. Tämä ratkaisu on uuden erillisen
20204: keakoulutoiminnan kehittyminen edellyttää kol- kauppakorkeakoulun perustamiseen verrattuna
20205: mannen rakennusvaiheen toteuttamista suunni- taloudellisesti ylivoimaisesti edullisempi ja sa-
20206: telmien mukaisesti 1980-luvun alkupuolella. malla se palvelee tehokkaasti Lappeenrannan
20207: Korkeakoulutoiminnan kehittämisen keskeisenä nykyisen varsin kapea-alaisen korkeakoulutoi-
20208: kohtana Suomessa tulisi lähimmässä tulevaisuu- minnan monipuolistumista ja tehokkaampaa
20209: dessa olla jo toimivien pienten korkeakoulujen hyväksikäyttöä.
20210: toimintapohjan laajentaminen ja opetus- ja tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20211: kimusvarojen lisääminen. Valtiontaloudelliset nioittaen,
20212: kuin myös aluepoliittiset näkökohdatkin puol-
20213: tavat ja edellyttävät käytettävissä olevien voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20214: mavarojen suuntaamista Lappeenrannan teknil- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
20215: liseen korkeakouluun ja muiden pienempien markkaa kauppatieteellisen tiedekunnan
20216: yksiköiden vahvistamiseen. Itä-Suomen korkea- suunnittelun aloittamiseksi Lappeenran-
20217: koulun kehittämissuunnitelmiin liittyvä kaup- nan teknillisen korkeakoulun yhteyteen.
20218: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20219:
20220: Pekka Jokinen Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo
20221: 1980 vp. 501
20222:
20223: Raha-asia-aloite n:o 476.
20224:
20225:
20226:
20227:
20228: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementar-
20229: kastuslaitoksen sijoittamiseksi Elimäelle.
20230:
20231:
20232: E d u s kun n a 11 e.
20233:
20234: Valtion siementarkastuslaitos on hajasijoitet- taan Elimäelle, kunta on ilmoittanut että se
20235: tavien laitosten joukossa. Erityisen sopiva paik- osallistuu henkilökunnan käyttöön tarkoitettu-
20236: ka tälle laitokselle olisi voimakas maatalous- jen vuokra- ja omistusasuntojen rakentamiseen
20237: alue, Elimäki. Valtion siementarkastuslaitos tu- sekä osoittaa siementarkastuslaitoksen tarvitse-
20238: lisi sijoittaa alueelle, jossa luontaiset edellytyk- mat tontti- ja koeviljelyalueet, arvioiden mu-
20239: set toimia yhdessä toimipaikassa olisivat hyvät. kaan noin 20 hehtaaria. Kunta sitoutuu raken-
20240: Eniten Elimäki täyttää nämä edellytykset. Sie- tamaan kunnallistekniikan ja tieverkoston sie-
20241: mentarkastuslaitoksen sijoittaminen Elimäelle mentarkastuslaitoksen tarvitsemalle alueelle
20242: on perusteltua myös sen johdosta, että Kymen korvauksetta.
20243: lääniin ei ole esitetty sijoitettavaksi yhtään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20244: valtion virastoa tai laitosta. Kunta sijaitsee nioittaen,
20245: myös verrattain lähellä Helsinkiä ja kunnassa
20246: on voimakas maatalous. Elimäen alueella on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20247: valtion suuri viljavarasto ja ennen kaikkea 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
20248: erinomaiset olosuhteet erilaisen viljelyn koe- markkaa Valtion siementarkastuslaitok-
20249: ja tutkimustoiminnan harjoittamiseen. sen sijoittamiseksi Elimäelle.
20250: Mikäli Valtion siementarkastuslaitos sijoite-
20251: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20252:
20253: Pekka Jokinen Olli Helminen Pekka Starast
20254: Anna-Kaarina Louvo Terho Pursiainen Heikki Järvenpää
20255: Mikko Kaarna Anna-Liisa Piipari
20256: 502 1980 vp.
20257:
20258: Raha-asia-aloite n:o 477.
20259:
20260:
20261:
20262:
20263: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Urpalanjoen järjes-
20264: telyä varten.
20265:
20266:
20267: E d u s k u n n a 11 e.
20268:
20269: Urpalanjokihankkeen tarkoituksena on pois- vedeksi ja virkistystarkoituksiin paranevat. Ve-
20270: taa Urpalanjoen tulvahaitat, lisätä joen alivir- sien suojelulla on veden laadun paranemisen an-
20271: taimia sekä parantaa Urpalanjärven, Suurijär- siosta koituvaksi hyödyksi arvioitu 0,3 miljoo-
20272: ven ja jokialueen kesäaikaisten vedenkorkeuk- naa markkaa. Virkistyskäytölle tuleva hyöty on
20273: sien soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Hankkeen arvioitu rakennetun ja rakentamiskelpoisen
20274: kustannusarvio on noin 6,4 miljoonaa markkaa, rannan perusteella tapahtuvan käyttöarvon ko-
20275: josta korvauskustannusten osuus on noin 1 hoamista. Rakennettua rantaa on noin 10 kilo-
20276: miljoona markkaa. Hankkeen toteuttaminen metriä, rakentamiskelpoista rantaa noin 20
20277: ajoittuu vuosille 1981-83. Hankkeesta saatava kilometriä. Hyödyn suuruudeksi on tältä osin
20278: 6,8 miljoonan markan hyöty jakaantuu seuraa- arvioitu noin 1 miljoona markkaa. Liikenne-
20279: vasti: maa- ja metsätalouteen 4,6 miljoonaa, yhteyksille syntyvä hyöty kertyy osin tulvien
20280: vesien suojeluun ja vesien virkistyskäyttöön poistamisesta ja tulvat haittaavat liikenneyh-
20281: 1,4 miljoonaa, voimatalouteen 0,3 miljoonaa ja teyksiä lähes joka vuosi. Liikennehyötyä saa-
20282: liikenteelle 0,5 miljoonaa markkaa. daan myös siltojen uusimisesta. Hankkeen
20283: Tulvanalaisia alueita on yhteensä 1 440 heh- lupakäsittely on meneillään ja lupa saataneen
20284: taaria, josta 802 hehtaaria on peltoa. Maatalou- vuoden 1980 aikana.
20285: den saama kuivatushyöty on noin 3,5 miljoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20286: naa markkaa. Vedensaantimahdollisuudet pelto- nioittaen,
20287: jen kastelua varten paranevat alivirtaimien
20288: lisäyksen myötä. Alivirtaimien suurentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20289: vähentää kesäaikana esiintyviä veden laadun 1981 tulo- ja menoarvioon 800 000
20290: häiriöitä ja vedenkäyttömahdollisuudet talous- markkaa Urpalanjoen järjestelyä varten.
20291: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20292:
20293: Pekka Jokinen Anna-Kaarina Louvo
20294: 1980 vp. 503
20295:
20296: Raha-asia-aloite n:o 478.
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen
20302: valtatieltä n:o 15 Kääpälään Valkealassa.
20303:
20304:
20305: Ed u s kun n a 11 e.
20306:
20307: Kääpälän tien rakentaminen on tärkeä V al- erittäin mäkisten ja vaikeasti kunnossapidettä-
20308: kealan varuskunnan kannalta, koska varuskunta vien Haukijärven ja Aholan yksityisteiden
20309: on korpivaruskunta ja huolto tapahtuu yksin- kautta. Kääpälän tien rakentaminen tulee laa-
20310: omaan Kouvolan suunnasta. Tie toisi helpo- ditun kustannusarvion mukaan maksamaan n.
20311: tusta työ-, koulu- ja iltalomamatkakustannuk- 6,8 milj. markkaa.
20312: siin, sillä se lyhentäisi matkaa n. 6-7 kilo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20313: metriä. Tien merkitys paikalliselle asujaimis- taen,
20314: tolle on suuri ja varuskunnan laajetessa on tien
20315: rakentamisella merkitystä myös valtion kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20316: tuskustannuksiin. Suoran tien puuttuminen vai- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20317: keuttaa myös kunnan tienpitoa, sillä Vekaran- 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
20318: järven varuskuntaan suuntautuva linja-autolii- maantien rakentamiseen valtatieltä n:o
20319: kenne, n. 20 linja-autovuoroa päivässä, kulkee 15 Kääpälään Valkealassa.
20320: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20321:
20322: Pekka Jokinen
20323: 504 1980 vp.
20324:
20325: Raha-asia-aloite n:o 479.
20326:
20327:
20328:
20329:
20330: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Voikkaan sillan uusi-
20331: misen suunnittelua varten.
20332:
20333:
20334: E d u s kun n a 11 e.
20335:
20336: Kuusankosken sillan rakennustöiden ja laa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20337: jennustöiden ollessa paraikaa meneillään olisi nioittaen,
20338: myös liikenteellisesti tärkeätä ja liikenteen
20339: joustavuuden kannalta merkittävää, että myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20340: kin Kuusankosken liikenteen toinen suuri pul- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
20341: lonkaula eli Voikkaan silta, joka on varsin markkaa V oikkaan sillan uusimisen
20342: kapea ja vanhanaikainen ja liikenteelle erittäin suunnittelua varten.
20343: vaarallinen, uusittaisiin. Sillalla on jatkuvasti
20344: vaarallisia tilanteita ja ruuhkautumia.
20345: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
20346:
20347: Pekka Jokinen Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo
20348: 1980 vp. 505
20349:
20350: Raha-asia-aloite n:o 480.
20351:
20352:
20353:
20354:
20355: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon
20356: satamahankkeen toteuttamiseksi.
20357:
20358:
20359: E d u s k u n n a II e.
20360:
20361: Kotkan kaupungin tavoitteena on rakentaa paitsi satamahankkeeseen myös kaupungin kau-
20362: Mussalon saaren eteläkärkeen uusi satama lä- kolämpö- ja kaavoitussuunnitelmiin. Samaan
20363: hinnä irtotavarain käsittelyä varten. Satamaan aikaan kaupunki on päättänyt kaavoittaa Mus-
20364: johdettaisiin mereltä 15 metrin kulkusyvyinen salon saaren ja sijoittaa sinne huomattavan
20365: väylä sekä Kotkan saarelta noin 5 kilometrin määrän asutusta 1980-luvun alusta lukien. Sy-
20366: pituinen satamarata ratapihoineen. Uuden sata- väsatama, kaukolämmön toimittaminen ja asu-
20367: maradan rakentaminen on niin suuri hanke, tuksen laajeneminen edellyttävät siltayhteyksien
20368: että se on toteutettavissa ainoastaan valtion, rakentamista hankkeiden toteuttamiseksi.
20369: kaupungin ja satamaa tarvitsevan teollisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20370: yhteisesti rahoittamana. Satamahanke kiinnos- nioittaen,
20371: tanee myös Neuvostoliiton talous- ja liikenne-
20372: viranomaisia. Sataman paikkaa, yleisjärjestelyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20373: sekä rautatien ja väylän linjausta tutkitaan vuo- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
20374: den 1979 aikana. Ratkaisevaa hankkeen toteu- markkaa Mussalon satamahankkeen ja
20375: tumisessa on sillan saaminen Mussalon ja Kot- siihen liittyvän syväväylän ja rautatien
20376: kan saarien välille. Sillan rakentaminen liittyy selvittämiseksi ja toteuttamiseksi.
20377: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20378:
20379: Pekka Jokinen Olli Helminen Anna-Kaarina Louvo
20380:
20381:
20382:
20383:
20384: 64 088000399]
20385: 506 1980 vp.
20386:
20387: Raha-asia-aloite n:o 481.
20388:
20389:
20390:
20391:
20392: Joutsenlahti ym.: Korotetun m?ärärahan osoittamisesta opisk-elija-
20393: asuntojen cmapääomaosuuteen.
20394:
20395:
20396: E d u s kun n a 11 e.
20397:
20398: Opiskelijat ja heidän järjestönsä ovat viime on tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhentä-
20399: vuosina useita kertoja ilmaisseet huolestumi- misen jälkeen ja siitä, että opiskelija-asunto-
20400: sensa opiskelija-asuntojen riittämättömyydestä yhteisöt ovat rahoittaneet toimintansa lähes
20401: ja korkeista vuokrista. Viime keväänä 5 256 yksinomaan velkapääoman turvin.
20402: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asu- Ratkaisuja on tehtävä pian. Helsingin Sano-
20403: kasta ja 15 oppilaskuntaa allekirjoitti adressin, mat totesi 29. 8. 1980 aravavuokrajärjestelmäs-
20404: jossa esitettiin välittömiä toimia vuokrien nou- tä kirjoittaessaan: "Viime vuosien aikana ara-
20405: sun estämiseksi. Adressi luovutettiin mm. edus- vatalojen vuokrataso ori usein noussut yli val-
20406: kuntaryhmille. Sen jälkeen ovat HOAS:n vuok- tioneuvoston määrittelemän kohtuutason. Jär-
20407: rat nousseet n. 3 mk/m2 • Vuokrat ovat nyt jestelmää, jolla aravavuokrat määräytyvät, on
20408: keskimäärin 17,07 mk/ m2/kk. Eräissä asunto- sanottu aikapommiksi. Eri kustannustekijät ti-
20409: loissa on selvästi ylitetty valtioneuvoston kittävät yhä korkeampia lukemia vuokriin:
20410: vuokrataso-ohjeen vuokrataso. laina-aikojen lyheneminen 70-luvun alussa, ko-
20411: Kehitys on ollut samantyyppinen muissakin ron korotukset, hoitomenojen kasvu, energia-
20412: opiskelija-asuntoyhteisöissä eri puolilla maata. kriisi, sähkön ja veden kallistuminen." Opis-
20413: Asumistuen ja -lisän nostaminen ei ole riittänyt kelijoiden osalta voidaan sanoa, ettei ole yh-
20414: korvaamaan vuokrien kohoamisesta opiskelijoil- teiskunnan edun eikä sen koulutustavoitteiden
20415: le aiheutuneita menetyksiä. Opiskelijoiden asu- mukaista maksattaa kohtuuttomia vuokria köy-
20416: miskustannukset ovat nousseet huomattavasti hillä opiskelijoilla. Kestämätön tilanne on jo
20417: vuoden 1977 tasosta, jolloin asumisen osuus johtanut vuokranmaksunviivästyslakkoihin eräis-
20418: opiskelijoiden kokonaismenoista oli 15 % Val- ISä HOAS:n asuntoloissa tänä ,syksynä.
20419: tion opintotukikeskuksen (VOTK) selvityksen Opiskelija-asumisen ongelmien ratkaisukeino-
20420: mukaan. Erityisen huono tilanne on sillä suu- ja ovat mm. laina-aikojen pidentäminen, koron
20421: rella opiskelijajoukolla, joka ei saa mitään alentaminen ja asuntotuotannon lisääminen.
20422: vuokratukea johtuen ahtaista ja tulkinnanvarai- Ongelmien kestävä ratkaiseminen vaatii opis-
20423: sista säännöistä ( esim. vanhempien tulot ja kelija-asumisen ottamista yhteiskunnan hoidet-
20424: omaisuus huomioidaan). Mainitun ryhmän asu- tavaksi. Tämä voi tapahtua asteettain seuraa-
20425: miskustannukset saattavat olla jopa 40-50 % vasti:
20426: kokonaismenoista.
20427: Yhteiskunnallinen kehitys on johtanut opis- - lopettamaHa tontinvuokrien perintä val-
20428: kelun merkityksen jatkuvaan lisääntymiseen. tion tonteilla olevilta opiskelija-asuntaloilta ja
20429: Opiskelu ei ole enää "harvojen huvi". Yhteis- vaikuttamalla siihen, että kunnat tekevät sa-
20430: kunnan etu vaatii luomaan opiskelulle kunnol- moin,
20431: liset edellytykset. Opiskelija-asuntoja täytyy - nostamalla asumislisän ja -tuen markka-
20432: tuottaa riittävästi. Asuntojen tulee olla kohtuu- määriä ja laajentamalla saajien joukkoa sekä
20433: hintaisia ja rakenteeltaan opiskeluun sopivia ulottamatla asumislisä koskemaan myös kesä-
20434: ( esim. äänieristykseen tulee kiinnittää erityistä aikaa,
20435: huomiota). - asettamalla valtion työryhmä, johon myös
20436: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- asukkaat saavat edustuksen, tekemään kohtuul-
20437: kean aravavuokratason 1-5 mk/m 2• Tämä joh- lisessa ajassa esitys opiskelija-asumisen siirtä-
20438: tuu siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista misestä yhteiskunnan hoidettavaksi,
20439: Raha-asia-aloite n:o 481 507
20440:
20441: - antamalla opiskelija-asuntojen tuotantoon 3 700 asuntopaikkaa) turvattaisiin 5 %:n oma-
20442: valtion varoista omapääomaa 10 % hankinta- rahoitus, tarvitaan vähintään 10,5 miljoonaa
20443: arvosta takautuvasti koskien myös jo olemassa markkaa.
20444: olevaa tuotantoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20445: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
20446: on viime mainittua tarkoitusta varten varattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20447: 3 miljoonaa markkaa, mikä on 2 miljoonaa 1981 tulo- ja menoarvioon 10 500 000
20448: markkaa vähemmän ( ! ? ) kuin tänä vuonna on markan määrärahan opiskelija-asuntojen
20449: jaettu. Jotta ensi vuoden tuotannolle (arvio omapääomaan.
20450: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20451:
20452: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20453: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20454: Urho Pohto
20455: 508 1980 vp.
20456:
20457: Raha-asia-aloite n:o 482.
20458:
20459:
20460:
20461:
20462: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta varus-
20463: miesten päivärahan korottamiseen.
20464:
20465:
20466: E d u s k u n n a 11 e.
20467:
20468: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
20469: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
20470: tamista tasolle joka vastaa kohtuullista toimeen- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
20471: tuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan ko- na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
20472: rottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle joka rasitetta.
20473: vastaa minimipalkkaa vähennettynä ylläpito- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20474: kustannuksilla.
20475: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20476: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon 4 200 000
20477: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti markan lisämäärärahan varusmiesten
20478: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa päivärahan korottamiseksi 1. 10. 1981
20479: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- lukien kahdella markalla.
20480: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20481:
20482: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20483: Pekka Vennamo Urho Pohto
20484: J. Juhani Kortesalmi
20485: 1980 vp. 509
20486:
20487: Raha-asia-aloite n:o 483.
20488:
20489:
20490:
20491:
20492: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
20493: rakentamiseen Noormarkkuun.
20494:
20495:
20496: Ed u s kun n a II e.
20497:
20498: Noormarkun kunnassa sijaitsee useita valtion Virastotalon ra!kentaminen toisi Pohjois-Sa-
20499: virastoja, jotka sijaitsevat vuokratiloissa ja eril- takunnan kuntien erittäin korkeaan työttömien
20500: lään toisistaan ja useat virastoista ovat lisäksi ja erityisesti rakennustyöläisten työttömien
20501: epäajanmukaisissa tiloissa. määrään omalta osaltaan helpotusta.
20502: Viraston rakentaminen olisi välttämätöntä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20503: jotta Noormarkussa sijaitsevat valtion virastot,
20504: joita ovat verotoimisto, sairausvakuutustoimis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20505: to, kansaneläketoimisto, nimismiespiirin kans- den 1981 tulo- ja menoarvioon
20506: lia, poliisiasema, posti- ja lennätintoimisto ja 2 000 000 markan määrärahan valtion
20507: mahdollinen tiepiirin toimisto, pääsisivät muut- virastotalon rakentamisen aloittamiseksi
20508: tamaan ajanmukaisiin tiloihin valtion omista- N oormarkkuun.
20509: massa rakennuksessa ja voisivat sijaita keski-
20510: tetysti.
20511: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20512:
20513: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20514: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20515: Urho Pohto
20516: 510 1980 vp.
20517:
20518: Raha-asia-aloite n:o 484.
20519:
20520:
20521:
20522:
20523: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustami-
20524: seen Noormarkkuun.
20525:
20526:
20527: E d u s k u n n a 11 e.
20528:
20529: Noormarkun kunta on kehittyvä lähes 6 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20530: asukkaan kunta Satakunnassa, jossa on run- nioittavasti,
20531: saasti oppilaita peruskoulun yläasteella. Kun-
20532: nassa on todettu puutteeksi, että paikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20533: nalta puuttuu jatko-opiskelumahdollisuus pe- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
20534: ruskoulun käyneille oppilaille. Tämän vuoksi markkaa lukion perustamiseksi Noor-
20535: olisi tarpeellista, että kuntaan perustettaisiin markkuun.
20536: lukio.
20537: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20538:
20539: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20540: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20541: Urho Pohto
20542: 1980 vp. 5tt
20543:
20544: Raha-asia-aloite n:o 485.
20545:
20546:
20547:
20548:
20549: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta turkisompelimolin-
20550: jan perustamiseen Kihniön kotiteollisuuskouluun.
20551:
20552:
20553: E d u s k u n n a 11 e.
20554:
20555: Kihniön kotiteollisuuskoulun yhteydessä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20556: vien kudonta- ja ompeluosastojen avulla tai pe- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
20557: rustamalla kokonaan oma turkisompelimolinja markan määrärahan turkisompelimolin-
20558: olisi jatkettava ja kehitettävä turkisompelimo- jan perustamiseksi Kihniön kotiteolli-
20559: koulutusta. suuskouluun.
20560: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20561: nioittaen,
20562: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20563:
20564: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20565: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20566: Urho Pohto
20567: 512 1980 vp.
20568:
20569: Raha-asia-aloite n:o 486.
20570:
20571:
20572:
20573:
20574: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta työhevoskannan
20575: lisäämiseen.
20576:
20577:
20578: E d u s k u n n a 11 e.
20579:
20580: Energiakriisin seurauksena on kotimainen kantaa maassamme voimakkaasti nostettava ja
20581: energia ja muu tuotanto tullut tärkeäksi kan- sitä varten olisi saatava valtion budjettiin
20582: santaloutemme kannalta. Maamme työhevoskan- avustusta.
20583: ta on laskenut aikaisemmasta useasta sadasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20584: tuhannesta nykyiseen 29 000, vaikka nimen-
20585: omaan metsätöissä hevonen olisi ympäristöys- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20586: tävällisempi kuljetusväline kuin nykyiset suu- den 1981 tulo- ja menoarvioon
20587: ret metsäkoneet. Tämän vuoksi ja kotimaisen 2 000 000 markan määrärahan työhe-
20588: energian käytön lisäämiseksi olisi työhevos- voskannan lisäämiseksi.
20589: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20590:
20591: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20592: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20593: Urho Pohto
20594: 1980 vp. 513
20595:
20596: Raha-asia-aloite n:o 487.
20597:
20598:
20599:
20600:
20601: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljdy-
20602: laitoksen perustamiseen Pohjois-Satakuntaan.
20603:
20604:
20605: E d u s k u n n a 11 e.
20606:
20607: Koska Pohjois-Satakunta on vesirikasta eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20608: alueella ole kalanviljelylaitosta, niin olisi täl-
20609: lainen laitos saatava aikaan. On suoranainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20610: häpeä, että tuhatjärvien maahan tuodaan vuo- den 1981 tulo- ja menoarvioon
20611: sittain useita satoja miljoonia kiloja kalaa, kun 3 000 000 markan määrärahan keskus-
20612: kotimainen tuotanto on vain noin 100 miljoo- kalanviljelylaitoksen perustamiseksi Poh-
20613: naa kiloa. Ja kuitenkin Suomessa olisi erin- jois-Satakuntaan.
20614: omaiset luontaiset edellytykset kalanjalostustoi-
20615: minnan harjoittamiseksi.
20616: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20617:
20618: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20619: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20620: Urho Pohto
20621:
20622:
20623:
20624:
20625: 65 088000399}
20626: 514 1980 vp.
20627:
20628: Raha-asia-aloite n:o 488.
20629:
20630:
20631:
20632:
20633: Joutsenlahti ym.: ;Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen per-.
20634: kaamiseen Lankosken ja jokisuun välillä.
20635:
20636:
20637: E d u s k u n n a 11 e.
20638:
20639: Viime vuosina on havaittu, että Karvianjoen alajuoksun ruoppaamiseksi Lankoskesta mereen
20640: suupuoli on huolestuttavassa määrin madaltu- asti.
20641: nut. Kun vesistön virtaama-alue on laaja, niin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20642: se kerää vuosien mittaan lietettä aina joen lat-
20643: voilta alkaen. Liete kerääntyy alajuoksun osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-.
20644: le, madaltaa joen syvyyttä ja lisää tulvavaaroja den 1981 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
20645: laajasti koko vesistön alueella. Niinpä Karvian- markan arviomäärärahan Karvian;oen
20646: joen alajuoksulla joutuu vuosittain tulvien peit- perkaamiseksi Lankoskesta mereen tul~
20647: tämäksi noin 600 ha peltoa. vavahinko;en estämiseksi.
20648: Tämän tulvan estämiseksi on joen alajuoksu
20649: jo punnittu ja suunnitelmia on laadittu joen
20650: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20651:
20652: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
20653: Urpo Leppänen Urho Pohto
20654: 1980 vp. 515
20655:
20656: Raha-asia-aloite n:o 489.
20657:
20658:
20659:
20660:
20661: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitäjänojan perkaa-
20662: miseen Kankaanpäässä.
20663:
20664:
20665: E d u s k u n n a 11 e.
20666:
20667: Kankaanpään Kankaanjärvestä laskee joki, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20668: jota kutsutaan Pitäjänojaksi, Karvianjokeen. Jo-
20669: ki on vuosikymmenien kuluessa pahoin tukkiu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20670: tunut, koska Kankaanjärveen on aikaisemmin den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
20671: ennen puhdistuslaitoksen olemassaoloa laskenut markan määrärahan Pitäjänojan perkaa-
20672: kaikki Kankaanpään jätevedet. Joen tukkoisuu- miseksi Kankaanpäässä.
20673: desta johtuvat lähes vuosittain tulvat joenvarsi-
20674: pelloilla. Jotta tulvista päästäisiin, tarvitsisi
20675: Pitäjänoja kunnollisen ruoppauksen.
20676: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20677:
20678: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20679: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20680: Urho Pohto
20681: 516 1980 vp.
20682:
20683: Raha-asia-aloite n:o 490.
20684:
20685:
20686:
20687:
20688: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
20689: vesirakennuspiirin perustamiseen.
20690:
20691:
20692: E d u s k u n n a 11 e.
20693:
20694: Satakunnan oman tiepiirin perustamista puol- sessä piirissä on 9 100, joista noin puolet Sata-
20695: tavat monet seikat. TVL:n Turun piiriä sano- kunnassa. Liikennetiheys on maan suurimpia
20696: taan liian suureksi. Siihen kuuluu kaikkiaan 26 Satakunnassa.
20697: tiemestaripiiriä, kun piireissä on keskimäärin Jos tarkastellaan piirin työntekijämäärää ja
20698: vain 12 tiemestaripiiriä. Lisäksi satakuntalaiset konekantaa, säilyisi Satakunnan tiepiiri edel-
20699: ovat jatkuvasti jääneet toiselle sijalle piirin leen elinkelpoisena. Turun piirissä on 1 600
20700: määrärahoja jaettaessa. Esimerkiksi tulevan ke- työntekijää, joista vajaa puolet Satakunnassa.
20701: sän päällystysohjelmassa Satakunta saa 35 kilo- Koneyksiköitä on 346, joista 173 Satakunnassa.
20702: metriä uutta tienpäällystettä, Varsinais-Suomi Näinkin asiaa tarkasteltuna ovat perusteet
20703: sen sijaan 140 kilometriä. omalle tiepiirille olemassa.
20704: Satakunnassa on jo hyvät ja nykyaikaiset va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20705: rastotilat, jotka soveltuisivat piirivaraston tar- nioittavasti,
20706: peisiin. Porissa on oma pieni suunnittelutoi-
20707: misto ja TVH:n oma toimisto. Kovinkaan pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20708: joa ei tarvittaisi enää lisää, jotta tiepiirin orga- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20709: nisaatio tulisi toimivaksi. markan määrärahan Satakunnan tie- ja
20710: Mikäli Satakunnan tiepiiri toteutuisi kuuluisi vesirakennuspiirin perustamisen aloitta-
20711: siihen 13 tiemestaripiiriä eli enemmän kuin miseksi.
20712: piireissä keskimäärin on. Tiekilometrejä nykyi-
20713: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20714:
20715: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20716: Pekka Vennamo Urho Pohto
20717: J. Juhani Kortesalmi
20718: 1980 vp. 517
20719:
20720: Raha-asia-aloite n:o 491.
20721:
20722:
20723:
20724:
20725: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sorapintaisten maan-
20726: teiden uudelleenrakentamiseen.
20727:
20728:
20729: E d u s kun n a II e.
20730:
20731: Valtio on vuonna 1979 kerännyt veroja ja 22,5 miljoonaa markkaa lisärahaa, autoilijat
20732: maksuja tieliikenteestä noin 5 358 000 000 säästäisivät vähentyneinä polttoainekustannuksi-
20733: markkaa ja samanaikaisesti valtion menot tie- na 45 miljoonaa markkaa.
20734: liikenteestä ovat olleet 2 177 000 000 markkaa. Tiemäärärahat ovat myös tärkeä aluepoliitti-
20735: Vaikkei näitä lukuja pidäkään suoraan verrata nen kysymys. Sorateiden uudet parannusmäärä-
20736: toisiinsa, olisi kuitenkin teiden rakentamiseen rahat merkitsisivät kehitysalueiden tiemäärära-
20737: ja kunnossapitämiseen osoitettava entistä enem- hojen kasvua ja näin saataisiin tarvittavaa piris-
20738: män varoja, koska tutkimuksissa on tullut ilmi, tysruisketta autioituvalle maaseudullemme.
20739: että soratiet tuottavat lisäkuluja myös lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20740: tyneiden polttoainekulujen muodossa. Mitä nioittaen,
20741: huonompikuntoinen soratie on, sitä enemmän
20742: polttoainetta kuluu. Suomessa on 40 000 km että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20743: sorapintaisia teitä, joista valtaosa enintään vält- 1981 tulo- ja menoarvioon 22 500 000
20744: täviksi luokiteltavia. Tutkimuksissa on lasket- markan määrärahan sorapintaisten maan-
20745: tu, että jos tienhoitokustannuksiin uhrattaisiin teiden uudelleenrakentamista varten.
20746: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20747:
20748: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20749: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20750: Urho Pohto
20751: 518 1980 vp.
20752:
20753: Raha-asia-aloite n:o 492.
20754:
20755:
20756:
20757:
20758: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhimmän tieyhtey-
20759: den aikaansaamiseen Etelä-Pohj,anmaalta Helsingin suuntaan.
20760:
20761:
20762: Ed u s kun n a 11 e.
20763:
20764: Ns. Pohjanmaan ja Satakunnan tie Kauha- myös rakennettava, mutta sen ei tarvitsisi
20765: joelta Honkajoen, Kankaanpään, Lavian kautta välttämättä olla yhteydessä Pohjanmaan-
20766: Vammalaan ja Punkalaitumelle ja edelleen Hel- Satakunnan tiehankkeeseen ja se voisi toteutua
20767: singin tielle Murronharjuun on tärkeä koko pikaisesti ilman sitäkin.
20768: alueelle ja lyhentää alueen yhteyksiä Helsinkiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20769: kymmeniä kilometrejä. Siksi tie olisikin laadit- nioittavasti,
20770: tava mahdollisimman suoraksi.
20771: Tietä rakennetaan parast'aikaa Kankaanpään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20772: ja Lavian Susikosken välillä. Laviasta eteenpäin 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20773: on lyhin yhteys suoraan Suodenniemen Puta- markan määrärahan lyhimmän tieyh-
20774: jaan, josta edelleen suoraan Vammalaan ja teyden rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
20775: edelleen Punkalaitumelle ja Helsingin tielle maalta Helsingintielle Honkajoen, Kan-
20776: Murronharjuun. Nykyisin suunnitteilla oleva kaanpään, Lavian, Suodenniemen, Pu-
20777: tieyhteys Laviasta Kiikoisiin ja Kiikkaan on tajan, Vammalan, Punkalaitumen ja
20778: myös huonojen tieyhteyksien takana ja on Murronharjun kautta.
20779: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20780:
20781: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20782: Pekka Vennamo Urho Pohto
20783: J. Juhani Kortesalmi
20784: 1980 vp. 519
20785:
20786: Raha-asia-aloite n:o 49.3.
20787:
20788:
20789:
20790:
20791: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
20792: miseen välillä Alahonkajoki-Pyntäinen.
20793:
20794:
20795: E d u s k u n n a 11 e.
20796: Kuljetukset Kankaanpään ja Siikaisten sekä timuksia. Tämän johdosta olisi ko. tie raken-
20797: Merikarvian välillä ovat lisääntyneet suuresti. nettava uudelleen kestopäällysteiseksi. Kun
20798: Tämä on johtunut alueen turvevarojen hyödyn- alueella on myös hyväpohjaista kangasmaastoa,
20799: tämisestä sekä Siikaisten Otamon kalkkikai- ei tien rakentaminen muodostuisi kovinkaan
20800: voksesta. Ennestään alueella on ollut jo ras- vaikeaksi eikä kalliiksi.
20801: kasta puutavaraliikennettä, koska Merikarvias- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20802: sa sijaitsee satama. Nykyisin on lisäksi Kan-
20803: kaanpäällä ja Merikarvialla yhteinen vaatetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20804: alan tehdas Reima, joka myös lisää paikkakun- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
20805: tien välistä liikennettä päivittäin. markan määrärahan maantien rakenta-
20806: Kun Kankaanpään Alahonkajoelta Siikaisten misen aloittamiseksi välille Alahonka-
20807: Pyntäisiin on heikkokuntoinen soratie, ei se joki-Pyntäinen.
20808: enää vastaa nykyajan liikenteen asettamia vaa-
20809: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20810:
20811: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20812: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20813: Urho Pohto
20814: 520 1980 vp.
20815:
20816: Raha-asia-aloite n:o 494.
20817:
20818:
20819:
20820:
20821: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
20822: miseen välillä Ahlainen-Merikarvia.
20823:
20824:
20825: Ed u s kun n a 11 e.
20826:
20827: Porissa on suunnitteilla ns. pohjoinen sata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20828: matie, joka kulkisi Tahkoluodon satamasta saa- nioittavasti,
20829: riston kautta Ahlaisiin. Ns. rantatie Ahlaisista
20830: Merikarviaan kulkee tiheästi asutun alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20831: halki ja sen käyttöä lisää merenrannan runsas 1981 tulo- ia menoarvioon 500 000
20832: huvila-asutus. Kun tämä rantatie on erittäin markan määrärahan maantien rakenta-
20833: mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen, olisi misen aloittamiseksi välillä Ahlainen-
20834: tämä tie rakennettava uudestaan, jotta myös tä- Merikarvia ns. rantatien kohdalle.
20835: män alueen asukkaiden kulkumahdollisuudet
20836: saataisiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.
20837: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20838:
20839: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Urho Pohto
20840: 1980 vp. 521
20841:
20842: Raha-asia-aloite n:o 495.
20843:
20844:
20845:
20846:
20847: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-
20848: Suodenniemen maantien rakentamiseen välillä Kankaanpään
20849: raja - Taipaleen risteys.
20850:
20851:
20852: E d u s k u n n a 11 e.
20853:
20854: Tieyhteys Kankaanpäästä Suodenniemelle pal- raja, joka olisi näin ollen saatava p1kaisesti ra-
20855: velee myös laajaa kauttakulkuliikennettä Kan- kennetuksi.
20856: kaanpään suunnasta Vammalan alueelle ja yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20857: tenä erittäin runsaasti käytettynä vaihtoehtona
20858: myös Tampereen alueelle. Tie Kankaanpään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20859: puolella on rakennettu ja päällystetty, nyt myös 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20860: Suodenniemeltä Taipaleen risteykseen on työn 31.24.77 500 000 markan määrärahan
20861: alla. Näin ollen tieyhteydestä jää tämän jälkeen Kankaanpään-Suodenniemen maantien
20862: heikkokuntoiseksi väli Taipale-Kankaanpään rakentamisen aloittamiseksi välillä Kan-
20863: kaanpään raja - Taipaleen risteys.
20864: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20865:
20866: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Urho Pohto
20867:
20868:
20869:
20870:
20871: 66 088000399}
20872: 522 1980 vp.
20873:
20874: Raha-asia-aloite n:o 496.
20875:
20876:
20877:
20878:
20879: Joutsenlahti ytn.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
20880: miseen välillä Kankaanpää-Verttuu-Tuunajärvi-Kairila-
20881: Lassila-Noormarkku.
20882:
20883:
20884: E d u s kun n a 11 e.
20885:
20886: Tieyhteys Kankaanpään kaupungista Pomar- Noormarkun keskustaan, jotta alueen heikot
20887: kun Tuunajärvelle ja Noormarkun Kairilaan ja tieolot saataisiin kuntoon ja myös vaikeaa työl-
20888: Lassilaan ovat heikohkot. Samoin näistä kylistä lisyyskysymystä voitaisiin helpottaa.
20889: maantieyhteys Noormarkun keskustaan on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20890: kojen ja mutkaisten teiden varassa. Kun lisäksi nioittavasti,
20891: näissä kylissä sijaitsee kaksi huomattavaa saha-
20892: laitosta, joista on puutavaraliikennettä Porin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20893: suuntaan, jonne lyhin yhteys on Noormarkun 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20894: kautta, olisi rakennettava maantie Kankaan- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
20895: päästä Verttuun tien - kaupungin omistaman maantien rakentamisen aloittamiseksi
20896: Perkiön tien - Kaupin yksityistien kautta Po- välillä Kankaanpää- Verttuu- Tuu-
20897: markun Tuunajärven kylään, josta edelleen najärvi - Kairila - Lassila - Noor-
20898: Noormarkun Kairiian ja Lassilan kylien kautta markku.
20899: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20900:
20901: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20902: Pekka Vennamo Urho Pohto
20903: J. Juhani Kortesalmi
20904: 1980 vp. 523
20905:
20906: Raha-asia-aloite n:o 497.
20907:
20908:
20909:
20910:
20911: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
20912: miseen välillä Karvia-Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen--
20913: Tuorila.
20914:
20915:
20916: E d u s k u n n a 11 e.
20917:
20918: Pohjois-Satakunnassa sijaitsee suuret turve- kusten välillä, jolloin tieyhteys parantuisi Tam-
20919: varat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvasti pereen-Vaasan tielle.
20920: lisäämässä. Yhtenä esteenä on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20921: alueen huonot tieolosuhteet. Yhteys Karviasta nioittavasti,
20922: rannikolle on raskaille turveautoille huonosti
20923: soveltuvien teiden varassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20924: Tämän vuoksi olisikin tieyhteys Karvian 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20925: Kantista rakennettava nykyajan vaatimuksia markan määrärahan maantien rakentami-
20926: vastaavaksi Honkajoen kirkonkylän, Pyntäisten, sen aloittamiseksi välillä Karvia-Hon-
20927: Siikaisten kirkonkylän ja Merikarvian Tuoriian kajoki-Pyntäinen-Siikainen-Tuorila.
20928: välille. Samoin olisi pikaisesti saatettava lop-
20929: puun tienrakennus Karvian ja Parkanon kes-
20930: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20931:
20932: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20933: Pekka Vennamo Urho Pohto
20934: J. Juhani Kortesalmi
20935: 524 1980 vp.
20936:
20937: Raha-asia-aloite n:o 498.
20938:
20939:
20940:
20941:
20942: Joutsenlahti ym.: Määräl'ahan osoittamisesta maantien rakentami-
20943: <Seen välillä Kiikoinen-Kiikka.
20944:
20945:
20946: E d u s kun n a 11 e.
20947:
20948: Maantieyhteys välillä Lavia-Kiikoinen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20949: Kiikka on tärkeä ja nykyisellään kapea ja mut- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20950: kainen siitä huolimatta, että väli Lavia-Kii- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
20951: koinen on juuri päällystetty. Alueen yhteydet maantien rakentamisen aloittamiseksi
20952: varsinkin Vammalan suuntaan ovat tärkeät ja välillä Kiikoinen-Kiikka.
20953: myös siksi olisi tie saatava rakennetuksi.
20954: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20955: nioittaen,
20956: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20957:
20958: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20959: Pekka Vennamo Urho Pohto
20960: J. Juhani Kortesalmi
20961: 1980 vp. 525
20962:
20963: Raha-asia-aloite n:o 499.
20964:
20965:
20966:
20967:
20968: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
20969: työn aloittamiseen välillä Luhalahti-Viljakkala.
20970:
20971:
20972: E d u s k u n n a 11 e.
20973:
20974: Tieyhteys Tampereen-Vaasan tieltä Luha- kennevaikeuksia, koska kaupungin keskustaan
20975: lahden kautta Viljakkalaan on rakentamatta vä- on kymmenien kilometrien matka.
20976: lillä Luhalahti-Viljakkala, joka väli nykyisel- Näin ollen on erittäin asiallista rakentaa tie-
20977: lään on erittäin heikkokuntoinen jyrkkine mut· yhteys Luhalahti-Viljakkala.
20978: kineen ja mäkineen. Nykyaikaiselle liikenteelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20979: esim. tiellä sijaitseva pitkä Inkulan silta on jopa nioittaen,
20980: hengenvaarallinen.
20981: Tien vaikutuspiirissä on melkoisesti asutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20982: ta, jonka asiointi Hämeenkyrön ja Tampereen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20983: suuntaan helpottuisi tien parannuttua huomat- 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
20984: tavasti. Muutenkin Kyrösjärven Luhalahden ja maantien rakennustyön aloittamiseksi
20985: Röyhiön puolella asuvilla ikaalislaisilla on lii- välillä Luhalahti-Viljakkala.
20986: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20987:
20988: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
20989: Pekka Vennamo Urho Pohto
20990: J. Juhani Kortesalmi
20991: 526 1980 vp.
20992:
20993: Raha-asia-aloite n:o 500.
20994:
20995:
20996:
20997:
20998: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Tampereen
20999: tien ja Mouhijärven keskustaan johtavan tien risteyksen lii-
21000: kenneturvallisuusjärjestelyihin.
21001:
21002:
21003: E d u s kun n a 11 e.
21004:
21005: Risteys Porin-Tampereen maantien ja Mou. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21006: hijärven kirkonkylästä tulevan tien yhtymäkoh- nioittaen,
21007: dassa on erittäin vaarallinen, koska tie Mouhi-
21008: järven kirkonkylän suunnasta tultaessa viettää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21009: voimakkaasti Porin-Tampereen tielle. Varsin- 1981 tulo- ja menoarvioon .500 000
21010: kin suurempia autoja on vaikea saada alalui- markkaa Porin-Tampereen tien ja
21011: sussa pysähtymään ennen risteystä erityisesti Mouhijärven keskustaan menevän tien
21012: liukkailla keleillä. Tämän vuoksi olisi risteys- risteyksen liikenneturvallisuusjärjeste-
21013: alue tehtävä tasaiseksi ja levitettävä turvalli- lyihin.
21014: seksi.
21015:
21016: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21017:
21018: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21019: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21020: Urho Pohto
21021: 1980 vp. 527
21022:
21023: Raha-asia-aloite n:o 501.
21024:
21025:
21026:
21027:
21028: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden
21029: rakentamiseen välillä Suodenniemi-Putaja.
21030:
21031:
21032: E d u s k u n n a 11 e.
21033:
21034: Lyhin tieyhteys Suodenniemen keskustasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21035: Porin-Tampereen tielle on Putajan kautta. Tie nioittavasti,
21036: on kuitenkin erittäin vaarallinen nykyaikaiselle
21037: liikenteelle mutkaisena, mäkisenä ja kapeana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21038: Tämän vuoksi olisikin tie nopeasti saatava 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
21039: Iiikennöitävään kuntoon uudelleenrakentamalla 31.24.71 500 000 markan määrärahan
21040: kyseinen tie. Samalla tie auttaisi Suodenniemen maantieyhteyden rakentamisen iatkami-
21041: yhteyksiä Vammalan kaupungin suuntaan. seksi välillä Suodenniemi-Puta;a.
21042: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21043:
21044: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21045: Pekka Vennamo Urho Pohto
21046: J. Juhani Kortesalmi
21047: 528 1980 vp.
21048:
21049: Raha-asia-aloite n:o 502.
21050:
21051:
21052:
21053:
21054: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen Tai-
21055: paleen ja Hämeenkyrön Vesajärven välisen maantien rakenta-
21056: miseen.
21057:
21058:
21059: Ed u s kun n a 11 e.
21060:
21061: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- yhteydet Suodenniemen suunnasta parantuisivat
21062: meenkyrön suuntaan ovat heikonlaisen tien va- huomattavasti Tampereen-Vaasan tielle.
21063: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21064: kustasta rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi
21065: Taipaleen risteykseen saakka ja kun myös Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21066: meenkyrössä rakennetaan parast'aikaa tietä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21067: Vesajärveltä Hämeenkyrön keskustaan Tampe- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
21068: reen-Vaasan tielle, olisi myös väli Suodennie- Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenky-
21069: men Taipale- Hämeenkyrön Vesajärvi saatava rön V esajärven välisen maantien ra-
21070: nopeasti rakennetuksi ja päällystetyksi, jolloin kennustyön aloittamiseksi.
21071: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21072:
21073: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi
21074: Urpo Leppänen Urho Pohto
21075: 1980 vp. 529
21076:
21077: Raha-asia-aloite n:o 50.3.
21078:
21079:
21080:
21081:
21082: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21083: seen välillä Sävi-Vatula-Kilvakkala.
21084:
21085:
21086: E d u s k u n n a 11 e.
21087:
21088: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- yhteys tulisi rakentaa jo olemassaolevia Suo-
21089: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön denniemi-Sävi-Ikaalisten V atula-Kilvakkala
21090: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, teitä hyväksi käyttäen.
21091: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21092: tamistehtävin. nioittaen,
21093: Tieyhteydet Suodenniemeltä Ikaalisten kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21094: pungin suuntaan Tampereen-Vaasan tielle 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21095: ovat nykyisin pienten heikkokuntoisten teiden 31.24.77 500 000 markan arviomäärära-
21096: varassa. Siksi olisi myös tämä yhteys rakennet- han maantien rakentamisen aloittami-
21097: tava nykyaikaiseksi kestopäällystetieksi. Tämä seksi välillä Sävi-Vatula-Kilvakkala.
21098: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21099:
21100: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen Urho Pohto
21101:
21102:
21103:
21104:
21105: 67 088000399]
21106: 530 1980 vp.
21107:
21108: Raha-asia-aloite n:o 504.
21109:
21110:
21111:
21112:
21113: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan ra-
21114: kentamiseen Nakkilassa.
21115:
21116:
21117: E d u s k u n n a 11 e.
21118:
21119: Nakkilan keskustassa on ns. Arantilan silta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21120: rakennettu vuonna 1938 ja on siis nykyaikai-
21121: selle liikenteelle täysin sopimaton, koska sillal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21122: la on vain yksi ajokaista moottoriliikenteelle. 1981 tulo- ia menoarvioon 2 000 000
21123: Silta yhdistää Nakkilan kirkonkylän keskustan markan määrärahan Arantilan sillan ra-
21124: Kokemäenjoen yli Viikkalaan ja on vilkkaasti kentamisen aloittamiseksi Nakkilassa.
21125: liikennöity. Tämän vuoksi olisi uuden sillan
21126: rakentaminen entisen heikon sillan tilalle kii-
21127: reinen ja välttämätön tehtävä.
21128: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21129:
21130: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Urho Pohto
21131: Urpo Leppänen
21132: 1980 vp. 53!
21133:
21134: Raha-asia-aloite n:o 505.
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien il-
21140: maisun matkoihin Valtionrautateillä.
21141:
21142:
21143: Ed u s k u n n a II e.
21144:
21145: Sotiemme veteraanit ovat asettaneet alttiiksi annettava ilmainen matkustusoikeus valtion
21146: elämänsä ja terveytensä puolustaessaan maa- rautateillä, koska kaiken lisäksi junat kyllä kul-
21147: tamme. Heille on jäänyt sodista elämänikäisiä kevat, joten tästä ilmaisesta rautateiden käyt-
21148: vaivoja, jotka iän mukana vain tulevat yhä pa- töoikeudesta veteraaneille ei valtiolle koituisi
21149: hemmiksi. Tutkimusten mukaan vain 1 % vete- edes lisäkustannuksia.
21150: raaneista on täysin terveitä. Tämän vuoksi tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21151: lisi veteraaneille antaa kaikki mahdollinen tuki
21152: jäljellä olevana elinaikana. Myös veteraanit ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21153: luaisivat tutustua kotimaahansa matkustamalla, 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21154: mutta vähävaraisina heillä ei ole useinkaan sii- markan arviomäärärahan veteraanien il-
21155: hen taloudellisia mahdollisuuksia. Tämän vuok- maisten matkojen saamiseksi Valtion-
21156: si olisi kaikille veteraanitunnuksen omaaville rautateillä.
21157: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21158:
21159: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21160: Pekka Vennamo Urho Pohto
21161: 532 1980 vp.
21162:
21163: Raha-asia-aloite n:o 506.
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmaviraston
21169: jutturuuhkan purkamiseen.
21170:
21171:
21172: Ed u s k u n n a 11 e.
21173:
21174: Koska asiat viipyvät pitkään tapaturmaviras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21175: ton käsittelyssä, eikä ole tarkoituksenmukaista taen,
21176: vaikeuksiin joutuneiden ihmisten kannalta täl-
21177: lainen viivytteleminen, olisi tapaturmaviraston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21178: päätökset saatava viivyttelemättä ja asiaruuhkat 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21179: tulisi voida ko. virastossa poistaa. Nimenomaan 33.14.01 100 000 markkaa tapaturma-
21180: sellaiset asiat tulisi saada nopeamman käsitte- viraston jutturuuhkien poistamiseksi.
21181: lyn alaisiksi, jotka nyt ovat viipyneet.
21182: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21183:
21184: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21185: Pekka Vennamo Urho Pohto
21186: J. Juhani Kertesalmi
21187: 1980 vp. 533
21188:
21189: Raha-asia-aloite n:o 507.
21190:
21191:
21192:
21193:
21194: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon
21195: tukijärjestelmän kokeiluun.
21196:
21197:
21198: E d u s k u n n a 11 e.
21199:
21200: Me suomalaiset olemme vähälapsineo kansa- edelleen kehitettävä. Varsinkin valtionapua kun-
21201: kunta. V. 1977 väkilukumme lisääntyi vain nille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi·
21202: 11 500 henkilöllä, joka on rauhanvuosien kaik- seksi olisi saatava niin, että äidit voisivat huo-
21203: kein alhaisin luku. V. 1952 väestönlisäys oli letta hoitaa lapsiaan omissa kodeissaan. Samalla
21204: 51 500, v. 1972 se oli 26 400, mutta v. 1976 säästyisi paljon suurempia summia nielevien
21205: enää 12 000. Väestönlisäyksemme on aivan al- kunnallisten päivähoitolaitosten ylläpitämiseen
21206: haisimpia koko maailmassa. tarvittavia varoja.
21207: Ikäluokat 20-40 vuotta ovat maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
21208: varsin runsaslukuisia, mutta kuitenkaan ne ta en,
21209: eivät ole kovinkaan halukkaita synnyttämään
21210: uutta sukupolvea. Tämän asiantilan korjaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21211: seksi olisi ryhdyttävä voimakkaisiin toimenpi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21212: teisiin, sillä maassamme on kyllä edellytyksiä 33.15.30 lisäyksenä 200 000 000 mark-
21213: lasten kasvattamiseen ja synnyttämiseen. Näitä kaa lasten kotihoidon tukijärjestelmän
21214: edellytyksiä olisi syntyvyyden lisäämiseksi vain kokeilun laajentamiseen.
21215: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21216:
21217: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21218: Pekka Vennamo Urho Pohto
21219: J. Juhani Kortesalmi
21220: 534 1980 vp.
21221:
21222: Raha-asia-aloite n:o 508.
21223:
21224:
21225:
21226:
21227: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten
21228: kotihoidon tukemiseen.
21229:
21230:
21231: E d u s k u n n a 11 e.
21232:
21233: Lapset ovat kansakunnan toivo ja huomispäi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21234: vä. Tämän vuoksi olisi taattava lapsille mahdol- taen,
21235: lisimman hyvät kasvuedellytykset myös ympä-
21236: ristön suhteen. Ja missä muualla lapsi voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21237: varttua yhtä tasapainoisesti ja onnellisesti kuin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21238: omassa kodissaan, oman äitinsä tarjoamaa rak- 33.15.30 lisäyksenä 20 000 000 mar-
21239: kautta ja hoivanpitoa osakseen saaden. kan arviomäärärahan lapsen kotona ta-
21240: Tämän vuoksi olisi tuettava entistä voimak- pahtuvan hoidon tukemiseen.
21241: kaammin lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa.
21242: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21243:
21244: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21245: Pekka Vennamo Urho Pohto
21246: J. Juhani Kortesalmi
21247: 1980 vp. 535
21248:
21249: Raha-asia-aloite n:o 509.
21250:
21251:
21252:
21253:
21254: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien
21255: korottamiseen.
21256:
21257:
21258: E d u s k .u n n a II e.
21259:
21260: Koska lapsilisät ovat vuosien saatossa jää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21261: neet jälkeen elinkustannusten nousuun verrat- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21262: tuina, olisi niitä tasapuolisuuden nimessä nos- 33.15.52 lisäyksenä 300 000 000 mark-
21263: tettava vastaamaan nykyisiä kustannuksia. kaa lapsilisien korottamiseksi elinkus-
21264: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tannusten nousua vastaaviksi.
21265: taen,
21266: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21267:
21268: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21269: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21270: Urho Pohto
21271: 536 1980 vp.
21272:
21273: Raha-asia-aloite n:o 510.
21274:
21275:
21276:
21277:
21278: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidieläkkeiden
21279: korottamiseksi myönnettävään ylimääräiseen tukeen.
21280:
21281:
21282: E d u s k u n n a 11 e.
21283:
21284: Invalidien eläkeasiassa on vielä paljon kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21285: jaamisen varaa, jotta eläke antaisi edes vält- nioittaen,
21286: tämättömät aineelliset elämisen edellytykset
21287: eläkkeensä varassa elävälle invalidille. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21288: vuoksi, koska pienemmät invalidieläkkeet ovat den 1981 tulo- ja menoarvioon
21289: vain noin 180 mk/kk ja kuitenkin on varaa 5 000 000 markan määrärahan invalidi-
21290: maksaa jopa 38 000 mk/kk eläkkeitä, olisi eläkkeiden korottamiseksi myönnettä-
21291: invalidien eläkkeille saatava vähimmäisraja, jok- vään ylimääräiseen tukeen.
21292: si olisi asetettava vähintään 1 300 mk/kk.
21293: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21294:
21295: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21296: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21297: Urho Pohto
21298: 1980 vp. 537
21299:
21300: Raha-asia-aloite n:o 511.
21301:
21302:
21303:
21304:
21305: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien vam-
21306: moista johtuviin hoitomenoihin.
21307:
21308:
21309: Ed u s kun n a 11 e.
21310:
21311: Invalidit ovat usein ilman omaa syytään sajiksi liikkuessaan tai hankkiessaan itselleen
21312: joutuneet huonompaan asemaan kuin muut ih- välttämättömiä liikkumisvälineitä tai hoitoa.
21313: miset ja joutuvat kärsimään. He ovat terveero- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21314: pien ihmisten avun tarpeessa ja varsinkin vai- taen,
21315: kean vamman tai vian vuoksi joutuvat tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21316: semaan jokapäiväisessä elämässään toisen ihmi- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 602 000
21317: sen apua. He joutuvat päivittäin myös mui- markkaa invalidien vammoist.a johtu-
21318: den terveen osaksi tulemattomien kulujen mak- via hoitomenoja ja muita kuluja varten.
21319: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21320:
21321: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21322: Pekka Vennamo Urho Pohto
21323: J. Juhani Kortesalmi
21324:
21325:
21326:
21327:
21328: 68 088000399]
21329: 538 1980 vp.
21330:
21331: Raha-asia-aloite n:o 512.
21332:
21333:
21334:
21335:
21336: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntou-
21337: tuslaitoslomiin.
21338:
21339:
21340: E d u s k u n n a 11 e.
21341:
21342: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21343: kuntoutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin toi-
21344: mintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi että Eduskunta ottaisi valtion
21345: jokaisen vammaisen saada vuosittain mahdolli- vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
21346: suus tehostettuun kuntoutukseen pääsylle 2- 10 000 000 markan määrärahan inva-
21347: 3 viikoksi. Lisäksi tällainen kuntoutus antaisi lidien vuosittaisen 2-3 viikon pitui-
21348: myös invalidia hoitavalle tervetulleen lepo- sen kuntoutuslaitosloman aikaansaami-
21349: tauon ehkä vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin seksi.
21350: keskeytyksettä jatkuneen auttamisen väliin.
21351: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21352:
21353: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21354: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21355: Urho Pohto
21356: 1980 vp. 539
21357:
21358: Raha-asia-aloite n:o 513.
21359:
21360:
21361:
21362:
21363: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistihuoltoloi-
21364: den asiakkaiden palkkiorahan korottamiseen.
21365:
21366:
21367: E d u s k u n n a 11 e.
21368:
21369: Alkoholihuoltoloiden asiakkaiden alkoholis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21370: tien päivärahat ovat pysyneet samansuuruisina taen,
21371: viimeisten 20 vuoden ajan ollen heidän päivä-
21372: rahansa 90 penniä vuorokaudessa, vaikka he että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21373: monesti joutuvat tekemään raskasta maanvilje- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
21374: lystyötä alkoholihuoltoloiden puutarhojen ja markkaa alkoholistihuoltoloiden asiak-
21375: maanviljelyksen hoitamisessa, kuten esim. La- kaiden palkkiorahan korottamiseksi.
21376: pinjärven alkoholihuoltolassa.
21377: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21378:
21379: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21380: Pekka Vennamo Urho Pohto
21381: J. Juhani Kortesalmi
21382: 540 1980 vp.
21383:
21384: Raha-asia-aloite n:o 514.
21385:
21386:
21387:
21388:
21389: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodin-
21390: hoitajien virkojen perustamiseen kuntiin.
21391:
21392:
21393: Ed u s k u n n a 11 e.
21394:
21395: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- varoillaan pysty palkkaamaan kotiawstajia.
21396: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. Siksi olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin
21397: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- kuntiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin van-
21398: kilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, kes- husten kotihoito saataisiin paremmin ratkaistua
21399: kimääräistä huomattavasti enemmän. Vanhuk- kuin nykyisin.
21400: set haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21401: kauan kuin mahdollista ja vanhusten hoito taen,
21402: kodeissaan tulee myös yhteiskunnaile paljon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21403: halvemmaksi kuin laitoshoito. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21404: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on 33.56.30 lisäyksenä 10 000 000 mar-
21405: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- kan arviomäärärahan uusien kodinhoi-
21406: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla tajien virkojen perustamiseksi kuntiin.
21407: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21408:
21409: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21410: Pekka Vennamo Urho Pohto
21411: J. Juhani Kortesalmi
21412: 1980 vp. 541
21413:
21414: Raha-asia-aloite n:o 515.
21415:
21416:
21417:
21418:
21419: Joutsenlahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
21420: täjien lomarahan maksamiseen.
21421:
21422:
21423: E d u s k u n n a 11 e.
21424:
21425: Koska pienyrittäjät ovat yhteiskunnan kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21426: nalta erittäin tärkeitä työllistäjinä ja tuottajina, ta en,
21427: on myös heidän asioitaan ajettava. Heidän vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21428: silomarahansa siitä huolimatta, että vain hyvin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21429: rajoitettu osa yrittäjistä on pienyrittäjien vuo- 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 mark-
21430: silomajärjestelmän piirissä, on joka vuosi lop- kaa, jotta jokainen vuosilomajärjestel-
21431: punut kesken ja monet ovat jääneet täysin män piiriin kuuluva pienyrittäjä saisi
21432: ilman hyvin ansaitsemaansa lomarahaa. lomarahansa.
21433: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21434:
21435: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21436: Pekka Vennamo Urho Pohto
21437: J. Juhani Kortesalmi
21438: 542 1980 vp.
21439:
21440: Raha-asia-aloite n:o .516.
21441:
21442:
21443:
21444:
21445: Joutsenlahti ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasis-potilaiden
21446: avohoitoverkoston luomiseen ja lääkekustannusten korvaami-
21447: seen.
21448:
21449:
21450: E d u s k u n n a 11 e.
21451:
21452: Maahamme tulisi luoda tehokas avohoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21453: verkko psoriasis-ihotautipotilaiden pysyttämi- nioittaen,
21454: seksi työkuntoisina. Myös sairausvakuutussään-
21455: nöksiä olisi muutettava siten, että taudin hoi- että Eduskunta ottazsz valtion vuo-
21456: dossa käytettävät lääkkeet tulisivat kokonaan den 1981 tulo- ja menoarvioon
21457: korvattavaksi. Myös potilaiden käyttämä ruo- 5 000 000 markkaa psoriasis-ihotauti-
21458: ka on erikoisruokavalioon kuuluvaa ja taval- potilaiden avohoitoverkon luomiseen ja
21459: lista ruokaa kalliimpaa, joten siitäkin on poti- saattamaan taudin hoidossa tarvittavat
21460: laille ylimääräisiä kuluja. kaikki lääkkeet sairausvakuutuksen kor-
21461: Maassamme on noin 100 000 jatkuvaa hoi- vattavaksi.
21462: toa tarvitsevaa psoriaatikkoa.
21463:
21464: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21465:
21466: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen
21467: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21468: Urho Pohto
21469: 1980 vp. 543
21470:
21471: Raha-asia-aloite n: o 517.
21472:
21473:
21474:
21475: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttärovastin ja soti-
21476: laspastorin virkojen perustamiseen.
21477:
21478:
21479: E d u s k u n n a 11 e.
21480:
21481: Itsenäisen Suomen puolustusvoimiin luotiin ovat: kenttäpiispan virka, 6 kenttärovastin vir-
21482: sotilaspappiorganisaatio v. 1918. kaa sekä 8 V 26 palkkausluokan ja 8 V 25
21483: Sotilassielunhoidon johtajana toimi sotaro- palkkausluokan virkaa. Yksi V 26 palkkaus-
21484: vasti. luokan virka on ortodoksinen.
21485: Vuonna 1923 vahvistettiin sotarovastin lisäk- Vakinaisten virkojen ohella on eri varuskun-
21486: si tilapäisten sotilaspappien määräksi 30. Orto- nissa yhteensä 22 sotilaspapin sivutointa, joista
21487: doksista sotilassielunhoitoa varten oli saatu maksetaan n. 350-1 000 markan suuruista
21488: vuonna 1922 kiertävän matkasaarnaajan toimi. palkkiota. Sivutoimia hoitavat lähinnä seura-
21489: Vuonna 1927 sotilaspappien virat vähenivät kuntapapit päävirkojensa ohella.
21490: 30:stä 18:aan. Työmäärä lisääntynyt.
21491: Sotilassielunhoidon johtajan asemasta käyty
21492: keskustelu ratkesi, kun Tasavallan Presidentti Sotilaspapin työ jaetaan perinteisesti julis-
21493: Risto Ryti myönsi 11. 7. 1941 sotarovasti Jo- tukseen, opetukseen ja henkilökohtaiseen sie-
21494: hannes Björklundille kenttäpiispan nimen ja lunhoitoon, joiden lisäksi sotilaspappi suorittaa
21495: arvon. Saman vuoden syksyllä kokoontunut kirkollisia toimituksia ja vastaa oman alansa
21496: kirkolliskokous korjasi kirkkolakia näiltä osin. esikunta työstä.
21497: Kenttäpiispan virkaan Björklund nimitettiin 20. Viime vuosina on kehitys johtanut jatkuvaan
21498: 1. 1943. työmäärän lisääntymiseen kullakin osa-alueella,
21499: mutta aivan erityisesti henkilökohtaisen sielun-
21500: Sodan jälkeisinä vuosina 1945-1952 oli so- hoidon piirissä.
21501: tilaspappien virkoja seuraavasti: 1 kenttäpiispa, Sotilaspappi on osoittautunut ammattitaitoi-
21502: 6 sotilaspastoria ( yp), 23 sotilaspastoria ( ap) seksi työntekijäksi, jonka puoleen niin varus-
21503: eli yhteensä 30. Useita varuskuntia hoidettiin miehet kuin palkattu henkilökuntakin käänty-
21504: sivutoimisesti. Esimerkiksi vuonna 1950 täl- vät henkilökohtaisissa ongelmissaan, vaikeuk-
21505: laisia palkkiotoimia oli peräti 24. sissaan ja kriiseissään.
21506: Sodan jälkeen hyväksyttiin puolustusrevision Koska samalla sotilaspapilla voi olla vastuu-
21507: mietinnön pohjalta vuonna 1952 uusi puolus- alueenaan useampia joukko-osastoja, esikuntia,
21508: tuslaitosasetus. Tällöin sotilaspappien virkoja laitoksia tai varikkoja, asettaa työala usein suu-
21509: supistettiin huomattavasti. Heidän määränsä remmat haasteet kuin mihin työntekijä pystyy
21510: väheni 21 :een, 1 kenttäpiispa, 1 kenttärovasti, vastaamaan.
21511: 8 sotilaspastoria ( yp) ja 11 sotilaspastoria Aivan erityisen vaikea tilanne on sivutoimi-
21512: ( ap). Samalla saatiin kuitenkin kehitetyksi so- sesti hoidetuissa varuskunnissa tai joukko-osas-
21513: tilaspapiston virka-asteikkoa. Ensimmäinen toissa. Kyseiseen ongelmaan on kiinnittänyt
21514: kenttärovasti nimitettiin virkaan 16. 1. 1953. huomiota piispa Kalevi Toiviainen lausunnos-
21515: Sotilaspapin virkoihin saatiin vuonna 1963 saan parlamentaarisen kirkko ja valtio -komi-
21516: huomattavia muutoksia. Uusia kenttärovastin tean mietinnöstä. Seurakuntapapit hoitavat sivu-
21517: virkoja perustettiin 4. Lisäksi vuonna 1964 toimisesti kirkollisen työn eräissä varuskunnis-
21518: yksi sotilaspapin virka muutettiin kenttärovas- samme, mutta niissä sotilassielunhoito on myös
21519: tin viraksi. heikoimmalla tolalla. Piispa Toiviainen sanoo,
21520: että syy ei ole papeissa. Hän epäilee itse jär-
21521: Nykyinen tilanne. jestelmää: suljetun organisaation ulkopuolelta
21522: Vakinaisten sotilaspappien virkojen määrä on on siviiliseurakunnan työntekijän vaikea toimia
21523: tällä hetkellä kaksikymmentäkolme ( 23). Ne menestyksellisesti (Kotimaa 5. 2. 1979).
21524: 544 Raha-asia-aloite n:o 517
21525:
21526:
21527: Uusien virkojen tarve. - Pohjan Prikaatin sotilaspastorin V 26
21528: Nykyisen laajentuneen sotilassielunhoitotyön pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ
21529: tarpeen vuoksi olisi välttämätöntä perustaa aina- Pohjan Prikaatissa.
21530: kin seuraavat päätoimiset sotilaspapin virat - Karjalan Jääkäripataljoonan sotilaspasto-
21531: (9 kpl): rin V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkolli-
21532: - Kainuun Pdkaatin sotilaspastorin V 26 nen työ Karjalan Jääkäripataljoonassa ja Poh-
21533: pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ jois-Karjalan Patteristossa, Kontiolahden Soitto-
21534: Kajaanin varuskunnassa (Kajaanin Sotilaspiirin kunnassa, Kontiolahden ja Ylämyllyn Korjaa-
21535: Esikunta, Kainuun Prikaati, Kajaanin Soitto- mailla.
21536: kunta, Kajaanin Korjaamo). - Turun Rannikkotykistörykmentin sotilas-
21537: - Viestirykmentin sotilaspastorin V 25 pl:n pastorin V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuu-
21538: virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Riihi- luu kirkollinen työ Turun Rannikkotykistöryk-
21539: mäen varuskunnassa (Viestirykmentti, Viesti- mentissä.
21540: korjaamo, Sähköteknillinen Koulu, Viestikes- Mrkäli päätoimiset virat perustettaisiin, täl-
21541: kuskorjaamo). löin voitaisiin lakkauttaa 11 sivutointa, joiden
21542: - Laivastolippueen sotilaspastorin V 26 kustannukset ovat noin 97 000 mk vuodessa.
21543: pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ Lisäksi Savo-Karjalan ja Pohjanmaan sotilas-
21544: Laivastolippueessa, Turun Laivastoasemalla ja läänin papin virat (sotilaspastori, V 26 pl)
21545: Pansion Korjaamolla. tulisi muuttaa kenttärovastin viroiksi, jolloin
21546: - Rovaniemen Ilmatorjuntapatteriston so- sotilasläänien sotilaspappien virat olisivat kent-
21547: tilaspastorin V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuuluu tärovastin virkoja.
21548: kirkollinen työ Rovaniemen varuskunnassa Hallituksen esityksessä vuoden 1981 tulo-
21549: (Rovaniemen Sotilaspiirin Esikunta, Rovanie- ja menoarvioksi ehdotetaan puolustusvoimiin
21550: men Ilmatorjuntapatteristo, Lapin Lennosta, perustettavaksi yksi sotilaspastorin virka. Tarve
21551: Rovaniemen Soittokunta, Rovaniemen Korjaa- on kuitenkin suurempi.
21552: mo). Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21553: - Keski-Suomen Pioneeripataljoonan soti- nioittaen,
21554: iaspastorin V 25 pl:n virka. Tehtäviin kuuluu
21555: kirkollinen työ Keuruun varuskunnassa (Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21556: Suomen Pioneeripataljoona, Keski-Suomen Vies- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21557: tipataljoona, Pioneerivarikko). 27.12.01 lisäyksenä 800 000 markkaa
21558: - Panssariprikaatin sotilaspastorin V 26 käytettäväksi kahden kenttärovastin ja
21559: pl:n virka. Tehtäviin kuuluu kirkollinen työ kuuden sotilaspastorin viran perustami-
21560: Panssariprikaatissa. seksi puolustusvoimiin.
21561: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21562:
21563: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Sauli Hautala
21564: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
21565: 1980 vp. 545
21566:
21567: Raha-asia-aloite n:o 518.
21568:
21569:
21570:
21571:
21572: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeiden käytön eh-
21573: käisemisopetuksen ylitarkastajan palkkaamiseksi kouluhalli-
21574: tukseen.
21575:
21576:
21577: E d u s k u n n a II e.
21578:
21579: Suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkinen sin terveysopetuksen ylitarkastajan virka voi
21580: vailkea ongelma on nuorten lisääntynyt alkoho- jonkin verran auttaa tilannetta, mutta kdko
21581: linkäyttö. Useiden eri tutkimusten perusteella terveyskasvatuksen laaja kenttä vaatii niin pal-
21582: voidaan nuorten alkoholinkäytössä selvästi ha- jon, että erityinen raittiuskasvatusta tarkoittava
21583: vaita seuraavat hälyttävät piirteet: ylitarkastajan virka on tarpeen nY"kyisissä olo-
21584: - Raittiiden nuorten määrä on jyrkästi vä- suhteissa joka tapauksessa.
21585: hentynyt. Tutkimusten mukaan se vähenee ta- Valtioneuvoston suorittamien supistuspäätös-
21586: saisesti alkaen 12 ikävuodesta. ten seurauksena peruskoulussa on vähennetty
21587: - Juomisen tiheys, siis käyttökertojen lu- mm. kansalaistaito-nimisen oppiaineen, johon
21588: kumäärä tiettyinä ajanjaksoina, on lisääntynyt raittiuskasvatus kuuluu, tunteja niin, että ne
21589: kaikissa ikäryhmissä. on kokonaan poistettu 3., 4. ja 9. ludkilta. Ai-
21590: - Juodut määrät ovat kaksin- tai kolmin- heen käsittely muiden aineiden yhteydessä on
21591: kertaistuneet. osoittautunut vaikeaksi. Läpäisyperiaatteella
21592: - SuurkUJluttajien määrä on juomatapatut- annettava opetus voi jäädä hyvin vähäiseksi
21593: kimuksen tulosten mukaan kaksinkertaistunut ellei ihan olemattomaksi.
21594: 15-19-vuotiaiden poikien parissa vuodesta Kouluun kohdistuvat teoreettisten opintojen
21595: 1969 vuoteen 1976. odotukset ja paineet ovat niin suuria, ettei
21596: - Sukupuolten väliset erot ovat jyrkästi ka- opettajilla ole ollut riittävästi mahdollisuuksia
21597: ventumassa. Vielä 1960-luvulla tyttöjen alko- antaa elämisen taitoihin kuuluvaa opetusta.
21598: holinkäytön oletettiin olevan niin harvinaista, Kun tähän kysymykseen ei opettajankoulutuk-
21599: että tyttöjä ei lainkaan tutkimuksiin sisällytet- senkaan yhteydessä ole käytettävissä aikaa eikä
21600: ty. Tuoreiden tutkimusten mukaan tytöt juovat muita resursseja, opettajat tarvitsevat raittius-
21601: siinä missä pojatkin. kasvatuksessa tukea, jonka voisi )"litarkastaja
21602: - Asuinpaikkakunnan, taajama-alueen sekä monin tavoin antaa.
21603: vanhempien sosiaalisen aseman merkitys on vä- Kouluissa annettava raittiusopetus on kat-
21604: henemässä. Nuorten alkoholinkäyttö on iuisu- sottu niin merkittäväksi, että useille kunnalli-
21605: massa pois vanhempien valvonnasta. sille lautakunnille on annettu sitä koskevia tu-
21606: - Nuorten päihdehuoltojärjestelmän palve- kitoimia. Koululauta'kunnalla on päävastuu
21607: luksia koskevien tilastojen perusteella päihde- suoritettavasta raittiusopetuksesta kuten muus-
21608: ongelmat ovat nuorten parissa lisääntyneet huo- takin koulun toiminnasta. Raittiuslautakunnalle
21609: mattavasti. Lastensuojelulain perusteella huol- on asetuksessa annettu tehtäväksi tukea kou-
21610: lettujen päihdeongelmaisten nuorten lukumää- luissa suoritettavaa raittiusopetusta ja -kasva-
21611: rä on nelinkertaistunut vuodesta 1960 vuoteen tusta. Kansanterveyslaki antaa terveyslautakun-
21612: 1975. niHe tehtäväksi kouluterveydenhoidon järjestä-
21613: (Salme Ahlström-Laakso: Nuorten aJikoholin- misen ja sen yhteydessä mm. tupakan ja alko-
21614: käyttö ja siinä tapahtuneet muutokset; Lapsi holin käytön vähentämistä ohjaavan neuvon-
21615: ja alkoholi, Helsinki 1978) nan. Tupakkaa koskeva lainsäädäntö ohjaa
21616: Tutkimusten osoittama arkitodellisuus on, edellä sanottuja lautakuntia yhteistyöhön tu-
21617: ettei koululaitos nykyisellään pysty täysin te- pakkaa koskevassa terveyskasvatuksessa. Ta-
21618: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden en- lousvaliokunnan mietinnössä (n:o 7/1977 vp.),
21619: naltaehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa. To- jonka eduskunta on hyväksynyt, edellytetään
21620: 69 088000399]
21621: 546 Raha-asia-aloite n:o 518
21622:
21623:
21624: myös nuoriso-, urheilu- ja sosiaalilautakuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21625: osallistuvan ,raittiuskasvatusyhteistyöhön. Jotta 1981 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
21626: lainsäätäjien tahto voisi laaja-alaisena yhteistyö- kaa alkoholijuomien, huumeiden ja tu-
21627: nä kunnissa onnistua, tarvitaan keskushallin- pakan käytön ehkäisemistä tarkoittavan
21628: nossa koordinointia ja ohjausta jonka raittius- opetuksen ylitarkastajan palkkaamiseksi
21629: kasvatuksen ylitarkastaja voisi suorittaa. kouluhallitukseen.
21630: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21631: nioittavasti,
21632: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21633:
21634: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Sauli Hautala
21635: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
21636: 1980 vp. 547
21637:
21638: Raha-asia-aloite n:o .519.
21639:
21640:
21641:
21642:
21643: Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta muinais-
21644: tieteellisten kaivaustöiden tehostamiseen.
21645:
21646:
21647: E d u s kun n a 11 e.
21648:
21649: Museoviraston esihistorian osasto suorittaa Muinaiskaivausten tehostamista voidaan pe-
21650: maassamme muinaistieteellistä tutkimustyötä, rustella paitsi kulttuuri- myös työllisyyssyillä.
21651: jonka tarkoituksena on kartoittaa asutuksen le- Maassamme on pula erityisesti nuorille sopi-
21652: vinneisyyttä maassamme eri vuosisadoilla. Mu- vista työpaikoista sekä koululaisten ja opiskeli-
21653: seoviraston määrärahat muinaistieteelliseen tut- joiden kesätyöpaikoista. Muinaiskaivaustyöt,
21654: kimu!kseen ovat kuitenkin viime vuosina riittä- joita suoritetaan pääasia!llisesti kesäaikana, sopi-
21655: neet vain ns. hätäapukaivauksiin. Teiden ja vat hyvin nuorten kesätyöpailkoiksi.
21656: rakennusten perustustöiden yhteydessä paljas- Edellä sanotun perusteeMa ehdotamme,
21657: tuu muinaisjäänteitä, jotka on nopeasti saatava
21658: talteen. Määrärahoja ei kuitenkaan riitä syste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21659: maattiseen tutkimustyöhön, jolloin käytäisiin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21660: kuntakohtaisesti läpi mahdoLliset asutuspaikat 29.94.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
21661: merlclcien Jöytämiseksi muinaissuomalaisten elä- käytettäväksi muinaistieteellisten kai-
21662: mäntavoista. vaustöiden tehostamiseen.
21663: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21664:
21665: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Sauli Hautala
21666: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
21667: 548 1980 vp.
21668:
21669: Raha-asia-aloite n:o 520.
21670:
21671:
21672:
21673:
21674: Juntumaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
21675: suojelualueiden ostoihin.
21676:
21677:
21678: Ed u s k u n n a 11 e.
21679:
21680: .Pääasiassa valtioneuvoston jo vahvistamien nen nouseva hintakehitys. Lisäksi tarvitaan
21681: luonnonsuojeluohjelmien - kansallis- ja luon- luonnonsuojelualueiden hankinta-, hoito- ja
21682: nonpuistoverkon kehittämisohjelman ja soiden- käyttöorganisaation vahvistamiseksi metsähalli-
21683: suojelun perusohjelman - toteutumisen eräänä tuksen luonnonsuojelualuetoimisto ja sille riit-
21684: esteenä on luonnonsuojelualueiden ostovarojen tävät toimintaresurssit.
21685: niukkuus. Lisäksi soidensuojeluohjelman II osa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21686: on tulossa valtioneuvoston vahvistettavaksi vie-
21687: lä kuluvan vuoden aikana. Edelleen on huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21688: mattava, että valtiontalouden kannalta olisi il- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
21689: meisen edullista ostaa luonnonsuojelualueiksi mentille 30.02.88 luonnonsuojelualuei-
21690: tarvittavat yksityismaat verrattain nopeasti lä- den ostoihin 20 000 000 markkaa, mikä
21691: hivuosina eikä venyttää ostoja vuosikymme- vastaa esitettyä paremmin lähiajan to-
21692: nien ajaksi, mihin nykyinen käytäntö johtaa. dellista tarvetta, kun esim. vahvistettui-
21693: Tähän viittaa mm. eräiden keskeisten suoje- hin kansallispuistosuunnitelmiin sisälty-
21694: lualuetyyppien - esim. soiden - viimeaikai- vät yksityismaat hankitaan valtiolle.
21695: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21696:
21697: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Sauli Hautala
21698: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
21699: 1980 vp. 549
21700:
21701: Raha-asia-aloite n:o 521.
21702:
21703:
21704:
21705:
21706: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta alennuslippujen jär-
21707: jestämiseen eläkeläisi'lle linja-autoissa.
21708:
21709:
21710: E d u s k u n n a II e.
21711:
21712: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat sosiaalipalveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten
21713: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- matkakustannukset saattavat kohota hyvinkin
21714: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on korkeiksi. Verrattuna työikäiseen väestöön elä-
21715: harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Val- keläiset ovat siinäkin suhteessa huonommassa
21716: tio perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia mää- asemassa, että he eivät voi vähentää matkaku-
21717: riä erilaisina veroina ja maksuina. Maamme il- luja verotettavasta tulostaan. Näin ollen olisi
21718: mastollisten olojen vuoksi ajoneuvokaluston on paikallaan, että yhteiskunta tukisi sopivalla ta-
21719: oltava ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen valla eläkeläisten mahdollisuuksia käyttää hy-
21720: hinnoista 'joutuvat kuitenkin kärsimään erityi- väkseen yleisiä kulkuneuvoja. Tästä aiheutuvat
21721: sesti vähävaraiset ja ne, joiden liikkuminen nettomenot saattaisivat jäädä alhaisiksikin, sillä
21722: muuten kuin kulkuneuvoja käyttäen on vaike- eläkeläiset voivat ajoittaa liikkumisensa sellai-
21723: aa. Tällainen ryhmä on erityisesti eläkeläiset. seen vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on
21724: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi val- muuten vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa,
21725: tionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 että vaikeassa kustannuskriisissä kamppaileva
21726: % :n alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama yksityinen linja-autoliikenne myöntäisi vapaaeh-
21727: alennus on voimassa myös Pohjolan Liikenteen toisesti alennuksia eläkeläisille, olisi valtion
21728: linja-autoissa, joissa muutenkin voidaan käyt· tulo- ja menoarvioon otettava määräraha alen-
21729: tää valtionrautateiden matkalippuja. Myös eräät nuslippujen järjestämiseksi eläkeläisille linja-
21730: kunnalliset liikennelaitokset myöntävät eläkeläi- autoliikenteessä.
21731: sille ja invalideille alennuksia normaalista li- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21732: pun hinnasta. Sen sijaan yksityinen linja-auto- nioittaen,
21733: liikenne perii eläkeläisiltä normaalin kuljetus-
21734: maksun. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21735: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan den 1981 tulo- ja menoarvioon
21736: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huo- 15 000 000 markkaa käytettäväksi alen-
21737: mattavasti useammin. Hehän joutuvat asioi- nuslippujen järjestämiseen eläkeläisille
21738: maan mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia linja-autoissa.
21739: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21740:
21741: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Sauli Hautala
21742: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
21743: 550 1980 vp.
21744:
21745: Raha-asia-aloite n:o 522.
21746:
21747:
21748:
21749:
21750: Juntumaa ym.: Määrärahan osoibtamisesta äitiysrahan vähimmäis-
21751: määrän korottamiseksi.
21752:
21753:
21754: E d u s k u n n a 11 e.
21755:
21756: Sairausvakuutuslain mukainen vähimmäis- saminen suo vanhemmille mahdollisuuden jär-
21757: päiväraha on ollut jo useita vuosia kaksikym- jestää lapsen hoito kotona. Tämä edellyttää
21758: mentä markkaa. Alinta päivärahaa saavat ne kuitenkin päivärahan reaaliarvon turvaamista.
21759: henkilöt, joille päiväraha on ainut tulonlähde. Sairausvakuutuslain hengen mukaista on, että
21760: Myöskään päivärahan ylärajaa ei ole korotettu valtio osalListuisi sairausvakuutusjärjestelmästä
21761: vuosiin, mutta tämä ei vaikuta yhtä kielteisesti aiheutuviin kustannuksiin. Viime vuosina val-
21762: itse päivärahan saajien toimeentuloon. Useim- tion osuus on kuitenkin ollut täysin nimelli-
21763: missa tapauksissa päiväraha nimittäin makse- nen. Mielestämme valtio voisi osalHstua sairaus-
21764: taan työnantajalle ja vakuutettu saa sairaus- vakuutusjärjestelmän kustannuksiin turvaamalla
21765: ajaltaan täyden palkan. Vähimmäispäiväraha on vähimmäispäivärahan korottamisen 25 mark-
21766: erityisen merkittävä silloin, kun on kysymys kaan.
21767: pitkistä päivärahakausista, jolloin päivärahan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21768: merkitys tulolähteenä on keskeinen. Näinhän
21769: on Laita esimerkiksi äitiyspäivärahan osalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21770: Hallitus esittää äitiyspäivärahakauden mak- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21771: suajan pidentämistä 10 kuukauteen. Tämä esi- 33.19.60 50 000 000 markkaa käytet-
21772: tys on Kristillisen Liiton perhepoliittisen linjan täväksi äitiyspäivärahan vähimmäismää-
21773: mukainen. Alle 3-vuotiaitten lasten ensisijainen rän korottamiseen 25 markaksi.
21774: hoitopaikka on oma koti. Äitiyspäivärahan mak-
21775: Helsingissä 25 päiv·änä syyskuuta 1980.
21776:
21777: Antero Juntumaa Jorma Fred Impi Muroma
21778: Asser Stenbäck Erkki Korhonen Sauli Hautala
21779: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
21780: 1980 vp. 551
21781:
21782: Raha-asia-aloite n:o 523.
21783:
21784:
21785:
21786:
21787: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui-
21788: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen.
21789:
21790:
21791: Ed u s kun n a II e.
21792:
21793: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pe- kehitykseen. Kuntoutuksen heikentämisestä val-
21794: säkekovettumatautia sairastaa maassamme noin tiontaloudelle aiheutuvat säästöt ovat varsin
21795: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on vähäiset verrattuna niihin menoihin, joita ai-
21796: aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutu- heutuu MS-potilaiden joutumisesta täysin lai-
21797: minen muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. Te- toshoidon varaan. MS-potilaiden kuntoutusta
21798: hokkaalla lääkintävoimistelulla ja kuntoilemal- olisikin päin vastoin edelleen tehostettava ja
21799: la pyritään pitämään potilaan lihakset kunnos- käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok-
21800: sa ja säilyttämään hänen toimintakykynsä kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa.
21801: mahdollisimman pitkään täysitehoisena. Edeiiä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21802: Invaliidihuoltolain nojalla kunnille ja yksi- nioittaen,
21803: tyisille yhteisöille on voitu myöntää tukea ja
21804: avustusta kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21805: tä etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
21806: toimesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla 33.44 uudelle momentille 10 000 000
21807: valtiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärä- markkaa MS-potilaiden ja muiden neu-
21808: rahoihin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin rologisesti vammautuneiden potilaiden
21809: virheellinen, koska kuntoutuksen heikkenemi- kuntoutuksen ja hoidon tehostamiseen.
21810: nen välittömästi vaikuttaa kielteisesti taudin
21811: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21812:
21813: Antero Juntumaa Erkki Korhonen Sauli Hautala
21814: Impi Muroma Jorma Fred Olavi Ronkainen
21815: 552 1980 vp.
21816:
21817: Raha-asia-aloite n:o 524.
21818:
21819:
21820:
21821:
21822: Juvela ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus-
21823: liiton ja sen jäsenjärjestöjen ääni- ja pistelehtien kustanta-
21824: miseen.
21825:
21826:
21827: Ed u s kun n a 11 e.
21828:
21829: Näkövammaiset ( = sokeat ja heikkonäköi- Nyöri
21830: set), joita arvioidaan maassamme olevan noin - nuorten äänilehti, ilmestyy 11 kertaa vuo-
21831: 30 000, ovat erittäin vaikeassa asemassa tiedon- dessa ja sisältää kaikkea, mikä saattaisi kiinnos-
21832: saantiin nähden. He eivät voi lukea normaalein taa nuoria näkövammaisia.
21833: painokirjaimin painettuja päivä-, aikakaus- ym.
21834: lehtiä. Tiedon välittäminen näkövammaisille ta- Näkövammaisten Airut, Tuntosarvi ja Man-
21835: pahtuu pistekirjoituksella, äänitteinä ja heikoi- teli ilmestyvät myös isokirjoituksella.
21836: lakin näkökyvyllä erottuvalla isokirjoituksella. Näkövammaisten Keskusliiton tiedonvälitys-
21837: Näkövammaisten tiedonvälityspalvelun hoita- palvelun kehittämiseen kohdistuu suuria vaati-
21838: minen ja kehittäminen on tällä hetkellä lähes muksia. Näkövammaiset toivovat aivan oikeute-
21839: täysin Näkövammaisten Keskusliiton huolena ja tusti lehtitoiminnan laajenevan ja ilmestymisker-
21840: yksi liiton keskeisimmistä toimintamuodoista. tojen lisääntyvän. Paitsi valtakunnallisen myös
21841: Liitto julkaisee neljää pistekirjoituslehteä, niistä alueellisen ja paikallisen tiedon tarve on suuri.
21842: kolmea myös isokirjoituksella sekä kahta ääni- Näkövammaisten Keskusliitolta toivotaan talou-
21843: lehteä: dellista tukea esim. paikallisten äänilehtien pe-
21844: rustamiseen. Vaikka ne usein toimitetaan vapaa-
21845: Näkövammaisten Airut ehtoisin voimin, tarvitaan alussa pääomaa mm.
21846: - ilmestyy kolmesti kuukaudessa ja käsitte- kopiointikoneiston hankkimiseen.
21847: lee näkövammaisten järjestötoimintaa, sosiaali- Näkövammaisten Keskusliitolla ei kuitenkaan
21848: ,turvaa ja kuntoutusta sekä muita näkövammais- ole taloudellisia mahdollisuuksia lisätä tiedon-
21849: ten kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. välityspalveluja. Vuonna 1979 olivat liitolle leh-
21850: titoiminnasta aiheutuneet kulut 557 000 mark-
21851: Tidning för Finlands blinda kaa. Valtion avustus samana vuonna oli 325 000
21852: - ruotsinkielinen tiivistelmä Airut-lehdestä, markkaa. Lehtipalvelun tuottama tappio oli
21853: ilmestyy kolmesti kuukaudessa. 210 880 markkaa. Näkövammaisten tiedon
21854: saanti on pystyttävä takaamaan nyikyistä parem-
21855: Tuntosarvi min, jotta tämän suhteellisen suuren kansalais-
21856: - kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä eri- ryhmän sananvapauden toteutumiselle luotaisiin
21857: tyislehti tiedon saannin kannalta kaikkein vai- edellytykset.
21858: keimmassa asemassa oleville eli kuurosokeille. Tiedonvälityspalvelujen tarve lisääntyy koko
21859: ajan siitäkin syystä, että perusteilla oleva näkö-
21860: Manteli vammarekisteri tuo liiton tietoon ja sen palvelu-
21861: - kotitalouslehti, ilmestyy 4 kertaa vuo- jen piiriin lisää näkövammaisia. Lehtien painos-
21862: dessa. määrät kohosivat esim. vuodesta 1976 vuoteen
21863: 1978 noin 30 %. Painosmäärien lisääntymisellä
21864: Ääniviesti on piste- ja äänilehtien kohdalla suurempi kus-
21865: - ilmestyy 11 kertaa vuodessa, pituus kuusi tannusvaikutus kuin tavallisten lehtien ollessa
21866: tuntia. Ainoa valtakunnallinen, yleistietoa sisäl- kyseessä. Valtion avustus ei ole kohonnut suh-
21867: tävä äänilehti, aineisto kerätään suureksi osaksi teessa nousseisiin kustannuksiin eikä alan kehi-
21868: mustavalkoisista lehdistä. tystarpeeseen.
21869: Raha-asia-aloite n:o 524 553
21870:
21871: Edellä olevan perusteella ehdotamme, markkaa käytettäväksi Näkövammaisten
21872: Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen
21873: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ääni- ja pistelehtien kustantamiseen ja
21874: 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000 tiedonvälityspalvelun kehittämiseen.
21875: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21876:
21877: Aulis Juvela Lauha Männistö
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: 70 088000399}
21883: 554 1980 vp.
21884:
21885: Raha-asia-aloite n:o 525.
21886:
21887:
21888:
21889:
21890: Juvela: Määrärahan osoittamisesta Euran Koskeljärven veden
21891: pinnan nostamiseen.
21892:
21893:
21894: E d u s k u n n a 11 e.
21895:
21896: Euran Hankilahdella SIJaitseva Koskeljärvi arviolta noin 1 miljoonalla markalla järvi voi-
21897: kuuluu asiantuntijoiden mukaan maamme kym- taisiin kunnostaa nykyistä paremmaksi retkeily-
21898: menen parhaan lintujärven joukkoon. Paitsi ja virkistyskohteeksi. Lisäksi on otettava huo-
21899: tätä huomionarvoista seikkaa tämän kauniin mioon tarkoitukseen saatava muu taloudellinen
21900: luonnonvaraisen järven rantamaisemat muodos- tuki.
21901: tavat lisäksi arvokkaan retkeily- ja virkistys- Joka tapauksessa Kosketjärven rehevöitymi-
21902: kohteen laajalti Eurassa ja lähiseudulla. Järvi nen ja umpeenkasvaminen olisi estettävä ja se
21903: on pinta-alaltaan noin 650 hehtaaria. toteutuisi järven veden pintaa nostamalla edel-
21904: Viime vuosisadan puolivälissä alullepantujen lä mainitut 50-60 senttimetriä. Samalla olisi
21905: mutta sittemmin keskeytettyjen kuivaustoimen- huolehdittava siitä, ettei suunnitellulla huvila-
21906: piteitten seurauksena järven veden korkeus asutuksella turmeltaisi tämän kauniin luonnon-
21907: jäi kuitenkin liian alhaiseksi. Erityisesti se on varaisen järven edellytyksiä toimia yleisenä,
21908: tuottanut vaikeuksia järven kalakannan kehit- kaikkien käytössä olevana virkistyskohteena.
21909: tämiselle. Ratkaisevan parannuksen asiaan toi- On melkoinen harvinaisuus, että Etelä-Suomes-
21910: si järven veden pinnan nostaminen noin 50- ta löytyy vielä näinkin suuri järvi, jonka ranta-
21911: 60 senttimetrillä. Veden korkeuden nostolla maisemat ovat asumattomat. Tämän järven eri-
21912: olisi myönteinen vaikutus lisäksi järven rehe- koinen omaleimaisuus olisikin säilytettävä myös
21913: vöitymisen estämiselle ja se epäilemättä lisäisi vastaisuudessa.
21914: entisestään myös Kosketjärven arvoa lintujär- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21915: venä.
21916: Sanomattakin on selvää, ettei Koskeljärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21917: veden pinnan nostaminen ja järven virkistyk- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21918: sellisten arvojen suojeleminen voi tapahtua markkaa Euran Koskeljärven veden
21919: ilman valtiovallan tukea. Järven "entisöiminen" pinnan nostamiseen ja järven yleisen
21920: ei aiheuttaisi valtiolle suuria kustannuksia, sillä virkistyskäytön parantamiseen.
21921: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21922:
21923: Aulis Juvela
21924: 1980 vp. 555
21925:
21926: Raha-asia-aloite n:o 526.
21927:
21928:
21929:
21930:
21931: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesi-
21932: rakennuspiirin perustamiseen.
21933:
21934:
21935: E d u s k u n n a II e.
21936:
21937: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme perustamisesta. Eh:kä suunnitteilla olevan Sata-
21938: tie- ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin alueel- :kunnan läänin perustaminen on vaikuttanut
21939: la on yleis1ä teitä n. 10 0·00 kilometriä, yli tu- siihen, että on odotettu koko hallinnon uudis-
21940: hat siltaa jne. Maamme moottoriajoneuvoista tamista marokunnan osalta. Kun Satakunnan
21941: ja [iik.ennemäärästä on alueella noin 16 pro- läänin perustaminen toteutuu aikaisintaan vuon-
21942: senttia. Piiri jakaantuu kahteen suureen kes- na 1984, nHn tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
21943: kukseen; Turun eteläiseen alueeseen eli Varsi- minen ei ole ristiriidassa läänin perustamisen
21944: nais-Suomeen ja pohjoiseen alueeseen Satakun- kanssa, vaan piiri voitaneen perustaa jo aikai-
21945: taan. Porissa toimii TVL:n korjaamo, jota on semminkin.
21946: viime ahlmina kehitetty myönteiseen suuntaan Edellä sanotun perusteella ebdotan,
21947: ja joka palvelee lähinnä Satakunnan aluetta.
21948: Asioita voitaisiin nykyistä tehokkaammin hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21949: taa vastaamaan teille ja liikenteelle asetettuja 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21950: vaatimuksia, jos Satakuntaan perustettaisiin markkaa Satakunnan tie- ja vesiraken-
21951: oma tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin on nuspiirin perustamiseen.
21952: jo vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin
21953: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21954:
21955: Matti Järvenpää
21956: 556 1980 vp.
21957:
21958: Raha-asia-aloite n:o 527.
21959:
21960:
21961:
21962:
21963: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 ja
21964: Harjavallan-Turun tien eritasoristeyksen rakentamiseen
21965: Harj avallassa.
21966:
21967:
21968: Ed u s kun n a 11 e.
21969:
21970: Helsingin-Porin valtatien ja Harjavallasta jotka voitaneen poistaa vain rakentamalla paik-
21971: Euran kautta Turkuun johtavan tien tasoris- kaan eritasoristeys.
21972: teys Harjavallassa on osoittautunut molemmilla Edellä olevan perusteella ehdotan,
21973: teillä tapahtuvan erittäin vilkaan liikenteen joh-
21974: dosta erittäin vaaralliseksi. Vuodesta toiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21975: on risteyksessä tapahtunut vakavia, jopa ihmis- den 1981 tulo- ja menoarvioon
21976: henkien menetykseen johtaneita liikenneonnet- 1 000 000 markkaa valtatien n:o 2 ja
21977: tomuuksia. Vaikka tiellä on risteyksessä kais- Harjavallan-Turun tien eritasoristeyk-
21978: tat, niin siitä huolimatta aivan viime päivinä- sen rakentamiseen Harjavallan kaupun-
21979: kin on siinä sattunut vakavia onnettomuuksia, gissa.
21980: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21981:
21982: Matti Järvenpää
21983: 1980 vp. 557
21984:
21985: Raha-asia-aloite n:o 528.
21986:
21987:
21988:
21989:
21990: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Vammalan ja Putajan
21991: välisen tieosuuden peruskorjaustöiden aloittamiseen.
21992:
21993:
21994: E d u s k u n n a II e.
21995:
21996: Liikennekelpoiset tieyhteydet Vammalan kau- tullut ajankohtaisemmaksi myös siksi, että
21997: pungista Poriin lyhenisivät 16 kilometriä, jos Vammalan ja Punkalaitumen välinen osuus on
21998: Vammalan ja Putajan välinen n. 20 kilometrin nyt valmistumassa. Kun viime keväänä suori-
21999: pituinen ja 13 kilometrin osuudelta sorapääl- tettiin tien ilmakuvaus, niin valmius tien ra-
22000: lysteinen tie rakennettaisiin kokonaan liikenne- kentamiseen pitäisi olla.
22001: kelpoiseen kuntoon. Tien rakentaminen paran- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22002: taisi yhteyksiä Vammalasta Pohjois-Satakun-
22003: taan ja tie on yksi osa Helsingin-Porin valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22004: tieltä Humppilasta Punkalaitumen, Vammalan, den 1981 tulo- ja menoarvioon
22005: Suodenniemen, Lavian ja Kankaanpään kaut- 1 000 000 markkaa Vammalan ja Puta-
22006: ta Pohjanmaalle suuntautuvaa tietä, jota vuo- jan välisen tieosuuden peruskorjaustöi-
22007: sikymmeniä ovat liikennöineet mm. Helsingin- den aloittamiseen.
22008: Vaasan postiautot. Tien perusparantaminen on
22009: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22010:
22011: Matti Järvenpää
22012: 558 1980 vp.
22013:
22014: Raha-asia-aloite n:o 529.
22015:
22016:
22017:
22018:
22019: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamisen
22020: aloittamiseksi Kokemäenjoen ylitse Nakkilan keskustassa.
22021:
22022:
22023: E d u s k u n n a 11 e.
22024:
22025: Nakkilan kunnassa Kokemäenjoen ylittävä tamaan uutta siltaa Kokemäenjoen ylitse Aran-
22026: Arantilan silta on lähes viisikymmentä vuotta tilan kohdalla Nakkilassa.
22027: vanha, yksikaistainen ja nykyaikaiselle liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22028: teelle heikko ja kestämätön. Nakkilan kunnan
22029: keskustan väestön ja teollisuuden voimatkas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22030: kasvu on lisännyt liikennettä sillan pohjois- 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
22031: puolelle voimakkaasti kehittyvälle alueelle, markkaa sillan rakentamisen aloittami-
22032: mutta myös sillan kautta Harjavallan, Ulvilan seksi Kokemäen;oen ylitse Nakkilan
22033: ja Kullaan suuntiin sekä kauemmaksikin. Näin kunnan keskustassa.
22034: ollen olisi välttämätöntä päästä nopeasti raiken-
22035: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22036:
22037: Matti Järvenpää
22038: 1980 vp. 559
22039:
22040: Raha-asia-aloite n:o 530.
22041:
22042:
22043:
22044:
22045: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta ns. Porin pohjoisen
22046: satamatien rakentamisen aloittamista varten.
22047:
22048:
22049: E d u s k u n n a 11 e.
22050:
22051: Porin pohjoisen satamatien rakentaminen on edullisena koko maassa. Kun vesistön ylitse
22052: ollut jo kauan vireillä. Se on läntinen osa Jär- rakennettavan tien vesioikeudellinen käsittely
22053: vi-Suomen valtatietä, jonka numero on 23. ei ole enää jarruttavana tekijänä, niin hankkee-
22054: Tien rakentamisen jatke on varsin lyhyt. Ko- seen olisi nyt saatava rahaa.
22055: konaan uutta tietä tulisi noin kuusi kilometriä Edellä sanotun perusteella ehdotan,
22056: riippuen jonkin verran tien lopullisesta sijoi-
22057: tuksesta. Tie lyhentäisi matkaa Mäntyluodon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22058: satamasta pohjoiseen päin Vaasan suuntaan 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22059: sekä itään Jyväskylän suuntaan noin 20-30 markkaa valtatien n:o 23 läntisen osuu-
22060: kilometriä. Samalla se ohittaisi Porin keski- den eli ns. Porin pohjoisen satamatien
22061: kaupungin ja muut väestötaajamat. Kansanta- rakentamisen aloittamiseen.
22062: loudellisesti tien rakentamista pidetään hyvin
22063: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22064:
22065: Matti Järvenpää
22066: 560 1980 vp.
22067:
22068: Raha-asia-aloite n:o 531.
22069:
22070:
22071:
22072:
22073: M. Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työvoima-
22074: piirin perustamista varten.
22075:
22076:
22077: E d u s k u n n a 11 e.
22078:
22079: Työttömyys on myönteisestä kehityksestä reittäin, niin saman maakunnan kuuluminen
22080: huolimatta Satakunnassa huolestuttavan suuri. kahteen alueeseen johtaa koko maakunnan jää-
22081: Erityisesti Pohjois-Satakunnan ja Porin-Meri- miseen toisarvoiseen asemaan työllisyysasioita
22082: karvian alueella työllisyyden paraneminen on hoidettaessa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä
22083: osoittautunut hitaammaksi kuin monilla muilla kiireellisesti perustaa Satakunnan työvoimapii-
22084: alueilla maassamme. Työllisyyden hoitamista ri työvoimahallinnon palvelujen parantamiseksi
22085: haittaa myös Satakunnan jakautuminen Tampe- maakunnassa.
22086: reen ja Turun työvoimapiireihin, vaikka Sata- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22087: kunta omana maakuntana muodostaisi edelly-
22088: tykset oman työvoimapiirin perustamiseen. Yk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22089: sistään Turun ja Porin läänin pohjoisessa vaali- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
22090: piirissä eli Satakunnassa asuu lähes 300 000 markkaa Satakunnan työvoimapiirin pe-
22091: asukasta. rustamiseen.
22092: Kun työllisyysasioita hoidetaan työvoimapii-
22093: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22094:
22095: Matti Järvenpää
22096: 1980 vp. 561
22097:
22098: Raha-asia-aloite n:o 532.
22099:
22100:
22101:
22102:
22103: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaiden kirkko- ja
22104: seurakuntien kulttuuri- ja sosiaalitoimintaan sekä niiden toi-
22105: mintakeskusten rakentamiseen.
22106:
22107:
22108: E d u s k u n n a 11 e.
22109:
22110: Vapaat kir_k,ko- ja seurakunnat suorittavat ja sosiaalityötä sekä toimintakeskusten raken-
22111: mittavaa kulttuuri- ja sosiaalityötä, nuorisotyötä tamista varten. Ruotsin valtion budjetissa on
22112: ja ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholismia, vapaille seurakunn~lle jaettu yli 20 miljoonaa
22113: tupakointia ja muita terveydellisesti haitallisia kruunua jaettavaksi kullekin niiden jäsenmäärää
22114: elämäntapoja vastaan. Nämä kil1kiko- ja seura- vastaavassa suhteessa.
22115: kunnat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Meto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22116: disdkirkko, Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskun-
22117: ta, Adventtikirkko, eivät saa kootuksi varoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22118: verotuksella niin kuin valtionkirkot. Eräitten 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22119: vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat kiin- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavak-
22120: teistöistä perittävät :kirkolHs-, valtion- ja lkun- si vapaille kirkko- ja seurakunnille nii-
22121: nallisvevot. Näille kirkko- ja seurakunnille voi- den kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa sekä
22122: taisiin myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- toimintakeskusten rakentamista varten.
22123: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22124:
22125: Ulla Järvilehto Sauli Hautala
22126: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
22127: Erkki Korhonen
22128:
22129:
22130:
22131:
22132: 71 088000399}
22133: 562 1980 vp.
22134:
22135: Raha-asia-aloite n:o 533.
22136:
22137:
22138:
22139:
22140: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
22141: noihin.
22142:
22143:
22144: E d u s k u n n a 11 e.
22145:
22146: Nuoret, alle 30-vuotiaina avioliiton solmivat tilaa tarvitaan, lasten ollessa pieniä. Taloudelli-
22147: pariskunnat ovat kotia perostaessaan usein hy- set mahdollisuudet väiljempään asumiseen avau-
22148: vin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Monilla tuvat usein vasta keski-iässä, jolloin tilantarve
22149: on opiskelu vielä kesken, ja perheen talous vähenee lasten lähtiessä kotoa.
22150: on opintolainojen ja satunnaisten tilapäisansioi- Yhteiskunnan, jonka tulevaisuus on lapsissa,
22151: den varassa. Niillä, jotka ovat jo päättäneet tulee tukea nuorten perheiden perustamista ja
22152: opiskelunsa, on edessä pitkäaikainen opintovel- lasten synnyttämistä sekä oikaista asumisväl-
22153: kojen takaisin maksu. Myös työssä käyvien jyyteen liittyvät vinoutumat lapsiperheiden
22154: nuorten ansiot ovat tässä vaiheessa yleensä osalta. Näistä syistä o1isi alle 30-vuotiaille avio-
22155: pienimmillään ja nousevat myöhemmin ikä- liiton solmivHie pariskunnille myönnettävä pit-
22156: lisien ja ammattitaidon karttumisen johdosta. käaikaista halpakorkeista kodinperustamisiai-
22157: Kun velkojen maksu, pienipalkkaisuus, kodin naa, jonka maksuerät voitaisiin porrastaa nou-
22158: perustaminen ja perheen elättäminen aiheutta- seviksi perheen varallisuuden kohoamisen myö-
22159: vat nuorille aviopareille samanaikaisesti talou- tä. Laina voitaisiin yhdistää myös perhekustan-
22160: dellista painetta, pyrkivät monet siirtämään nusten tasaukseen siten, että jokaisen lapsen
22161: lasten synnyttämistä myöhempään ikään. Kui- syntymän yhteydessä osa lainasta kuoleutuisi.
22162: ten!kin iän karttuessa synnytysriskit ja lasten Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22163: riskit jossain määrin lisääntyvät ja myös fertili- nioittaen,
22164: teetti 1. mahdollisuus lasten saamiseen alenee.
22165: Biologisesti edullisinta olisi hankkia ainakin en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22166: simmäinen lapsi alle 28-vuotiaana. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
22167: Ne perheet, jotka hankkivat lapsensa hyvissä uudelle momentille 30 000 000 mark-
22168: ajoin, joutuvat usein tinkimään asumistasostaan kaa käytettäväksi kodinperustamislainoi-
22169: lapsettorniin perheisiin nähden. Nykyisen asu- hin alle 30-vuotiaille avioliiton solmi-
22170: misjärjestelmän suuri heikkous on siinä, että ville nuorille pariskunnille.
22171: perheet joutuvat asumaan ahtaasti silloin kun
22172: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22173:
22174: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
22175: Sauli Hautala Erkki Korhonen
22176: Asser Stenbäck
22177: 1980 vp. 563
22178:
22179: Raha-asia-aloite n:o 534.
22180:
22181:
22182:
22183:
22184: Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoin-
22185: nin terveyshaitoista tiedottavan valistuksen jakamista varten.
22186:
22187:
22188: E d u s k u n n a II e.
22189:
22190: Tupakkalain mukaan tupakanvastaiseen valis- Tuprukkalain teho heikkenee, jos näitä tupa-
22191: tustoimintaan maassamme tulisi käyttää vuo- kointiin liittyviä terveyshaittoja ei vohla valis-
22192: sittain summa, joka vastaa 0,5 % tupaikkaval- tuksen avulla riittävästi tiedottaa yleisölle. Tu-
22193: misteveron tuotosta. Vuoden 1980 budjettiesi- pakkalaki mielletään tällöin helposti kieltolaik-
22194: tyksessä on tarkoitukseen varattu ainoastaan si eikä terveyslailksi, vaikka se on nimenomaan
22195: 3,3 miljoonaa markkaa, vaikka suinman pitäisi terveyslaiksi luotu. Tehokkaan valistuksen avul-
22196: arvioidun tupakkava1misteveron tuoton mukaan la voidaan yleisiä asenteita muuttaa ja säästää
22197: olla 5,5 miljoonaa markkaa. myöhemmässä vaiheessa sekä sairaanhoitokus-
22198: Tut:kimusten mukaan tuprukoinnin voimakas tannuksia että inhimillisiä murhenäytelmiä.
22199: vähentyminen johtaa suurempaan kansanter- Edeiiä sanotun perusteella ehdotamme,
22200: veyden kdhentumiseen kuin mi!kään muu en-
22201: naltaehkäisevän terveydenhoidon muoto. Prof. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22202: Karvosen mukaan savukkeenpolton tiliin on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22203: pantava noin 1 000'-1 800 työikäisen miehen 33.73.22 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
22204: sepelvaltimokuolema vuodessa. Tupakan ja tupakoinnin ehkäisemisestä annetun lain
22205: keuhkosyövän välinen yhteys on kiistattomasti mukaisen tupakoinnin terveyshaitoista
22206: osoitettu. tiedottavan valistuksen suunnittelua ja
22207: jakamista varten.
22208: Helsingissä 29 pä1vänä syyskuuta 1980.
22209:
22210: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
22211: Sauli Hautala Asser Stenbäck
22212: 564 1980 vp.
22213:
22214: Raha-asia-aloite n:o 535.
22215:
22216:
22217: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesiaerikoislääkä-
22218: rin ja erikoissairaanhoitajan virkojen perustamiseksi yliopis-
22219: tollisiin keskussairaaloihin synnytyskipujen Hevittämisen to-
22220: teuttamiseksi.
22221:
22222: E d u s k u n n a 11 e.
22223: Synnytyslkipujen lievittämistä on viime vuo- lumbaalista epiduraaHpuudutusta, jonka las-
22224: sina alettu vaatia entistä laajemmin. On luon- kettu tarve on 15-!20 % synnyttäjistä. Tämä
22225: nollista, että näin on käynyt, sillä kehittyvä tehokas kivunpoistomenetelmä edellyttää kui-
22226: lääketiede on luonut uusia kivunlievitysmene- tenk1n anestesialääkäriä toimenpiteen suoritta-
22227: telmiä, jot:tka ovat turvallisia sekä syntyvälle jaksi ja anestesiaan erikoistunutta hoitajaa poti-
22228: lapselle että äidille. On ilmeistä, että tämän laan tarkkailijaksi normaalin obstetrisen hen-
22229: suuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. kilökunnan ohella.
22230: Viime a~koina Suomessa käydyssä julkisessa Työryhmän laskelmien mukaan synnytysanal-
22231: keskustelussa on käynyt selvästi ilmi synnyttä- gesian toteuttamiseen tarvitaan 1 anestesialää-
22232: neiden äitien tyytymättömyys saamaansa kivun kärin työpanos 3 000 synnytystä kohti ja 1
22233: lievitykseen synnytyksen aikana. Kysymys on anestesiaan perehtynyt synnytyssalin erikoissai-
22234: paitsi inhimillisesti myös väestöpoliittisesti tär- raa!lhoitaja 1 000 synnytystä kohti. Virkoina
22235: keä syntyvyyden osoittaessa alenemisen merk- kokonaistarve vastaisi 27 lääkärin ja 72 erikois-
22236: kejä. sairaanhoitajan virkaa yliopisto- ja keslkussai-
22237: Uiäkintöha!llitus asetti 18. 5. 1977 tekemäl- raalatasolla.
22238: lään päätöksellä työryhmän, jonka tehtävänä Ajanmukaisen synnytyskipujen lievityksen
22239: oli selvittää synnytyskipujen lievittämisen tar- toteuttaminen on tarkoituksenmukaista aloittaa
22240: ve, laatia ehdotus toteuttamisohjelmasta sekä yliopistosairaa1oista, koska tätä kautta saatu
22241: arvioida tarvittavat henkilokuntavoimavarat. kokemus on nopeimmin ja parhaiten hyödyn-
22242: Työryhmä on laajassa ja perusteellisessa sel- nettävissä myös maan muissa synnytyssairaa-
22243: vityksessään, jdka on valmistunut 30. 1. 1978, loissa. Työryhmän arvion mukaan tarvitaan yli-
22244: todennut, että Suomessa n. 10-15% syn- opistollisissa keskussairaaloissa synnytyskivun
22245: nyttäjistä kokee sietämätöntä kipua synny- lievityksen toteuttamiseen lisävit1koja seuraa-
22246: tyksen yhteydessä. Ensisijaiseksi yleisesti käy- vasti:
22247: tettäväksi puudutusmenetelmäksi esitetään ns.
22248: HYKS 3 anestesialääkäriä ja 3 erikoissairaanhoita jaa
22249: TYKS 1 1
22250: TKS 2 " 2 "
22251: KYKS 1 " 1 "
22252: OYKS 2 " 3 "
22253: " "
22254: Yht. 9 10
22255: " "
22256: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, tesiaerikoislääkärin ;a 10 e,-ikoissai-
22257: raanhoitajan viran perustamiseksi yli-
22258: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden opistollisiin keskussairaaloihin synnytys-
22259: 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille kipu;en lievityksen toteuttamista varten.
22260: 33.76.30 1 700 000 markkaa 9 anes-
22261: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22262:
22263: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen
22264: Sauli Hautala Erkki Korhonen
22265: Asser Stenbäck
22266: 1980 vp. 565
22267:
22268: Raha-asia-aloite n:o 536.
22269:
22270:
22271:
22272:
22273: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan viljavaraston
22274: muuttamiseen vastaanottovarastoksi.
22275:
22276:
22277: E d u s k u n n a 11 e.
22278:
22279: Valtion viljavaraston Vaini:kkalan varasto on kaikkea kaupaksi tarjottua viljaa varastointi-
22280: rakennettu Neuvostoliitosta ostetun viljan va- vaikeuksien takia.
22281: rastointia varten. Vuonna 1959 rakennettiin Etelä-Karjalasta tuotetun kauppaviljan varas-
22282: Vainikkalan viljavarastolle uusi ajanmukainen tointimahdollisuuksien parantamiseksi ja jotta
22283: laboratorio ja henkilökunnalle asunnot. ikäviltä ristiinkuljetuksilta voitaisiin välttyä,
22284: Viime vuosina ei kuitenkaan ole Neuvosto- olisi Vainikkalan viljavarasto muutettava vas-
22285: liitosta tullut viljaa, vaan Vainikkalan varastoa taanottovarastoksi. Sitä varten olisi kuitenkin
22286: on käytetty kotimaassa tuotetun viljan varas- hankittava kuivaamo ja puhdistuslaitteet sekä
22287: tointia varten, jota on tullut rautateitse Ky- rakennettava vastaanottolaituri autokuljetuksia
22288: menlaaksosta ja muualta Etelä-Suomesta. Vas- varten.
22289: taavasti Etelä-Karjalasta on lähetetty viljaa Ko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22290: rialle ja muihin Etelä-Suomen varastoihin. nioittaen,
22291: Hyvinä viljavuosina on Etelä-Karjalassa ollut
22292: suuria vaikeuksia saada viljaa sijoitetuksi mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22293: hinkään varastoihin, vaan viljelijät ovat joutu- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22294: neet säilyttämään kauppaviljaansa omissa puut- markkaa Vainikkalan viljavarastolle
22295: teellisissa säilytystiloissaan, kun vastaanotto- viljankuivaamon> puhdistuslaitteiden ja
22296: liikkeetkään eivät aina pysty ottamaan vastaan vastaanottolaiturin rakentamista varten.
22297: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22298:
22299: Mikko Kaarna Olavi Martikainen
22300: 566 1980 vp.
22301:
22302: Raha-asia-aloite n:o 537.
22303:
22304:
22305:
22306:
22307: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Vanhan Viipurin
22308: maantien korjaamiseen välillä Kasukkala - Nuijamaan kir-
22309: konkylä.
22310:
22311:
22312: E d u s k u n n a 11 e.
22313:
22314: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehdyn so- nan ja Kasukkalan kylän välillä ja palvelee sil-
22315: pimuksen mukaan avattiin rajanylityspaikka tä osin myöskin Vainikkalaan suuntautuvaa
22316: Nuijamaalla. Tästä johtuen on moottoriajoneu- liikennettä. Tieosuus Kasukkalasta Nuijamaal-
22317: voliikenne Lappeenrannan ja Nuijamaan välil- le, noin 12 km, on peruskunnoltaan heikko,
22318: lä kasvanut huomattavasti. Kasvava liikenne routiva, mäkinen ja mutkainen. Lisääntynyt
22319: asettaa valtatie 6:n ja Nuijamaan rajanylitys- tien liikennetarve vaatii sen pikaista korjaa-
22320: paikan välillä oleville teille entisestään suurem- mista.
22321: pia vaatimuksia, jotta ne pystyisivät palvele- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22322: maan kasvavan liikenteen tarpeita. nioittavasti,
22323: Vanha Viipurin maantie liittyy valtatie 6:een
22324: Lappeenrannan rautatieaseman kohdalla ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22325: käyttävät paikallisen liikenteen lisäksi huomat- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22326: tavan paljon lännestä ja pohjoisesta Nuijamaal- markkaa vanhan Viipurin maantien
22327: le menevät ja sieltä tulevat autot. Tie on kes- korjaamista varten tieosuudella Kasuk-
22328: topäällystetty 13 km:n matkalta Lappeenran- kala - Nuijamaan kirkonkylä.
22329: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22330:
22331: Mikko Kaarna Olavi Martikainen
22332: 1980 vp. 567
22333:
22334: Raha-asia-aloite n:o 538.
22335:
22336:
22337:
22338:
22339: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kustavin-Mynämäen-
22340: Auran-Halikon tielinjan yleissmmnitteluun.
22341:
22342:
22343: E d u s k u n n a 11 e.
22344:
22345: Valtakunnan poikittaistieyhteydet ovat kehit- Kun TVH on v. 1979 toukokuussa käsittele-
22346: tyneet oleellisesti heikommin tai ratkaisevasti mässään valtakunnallisen päätieverkon kehittä-
22347: myöhemmin kuin keskuksista alkavat säteittäis- misohjelmassaan osoittanut Kustavin-Mynä-
22348: tiet. Tämä koskee myös ja nimenomaan Lou- mäen-Auran-Halikon tien ( v. 1990 tilan-
22349: nais-Suomea, jossa ei Turun kaupungin ohikul- teessa) seudulliseksi päätieksi ja kun kannan-
22350: kutien ja Rauman-Lauttakylän tien välillä ole otto on yhtenäinen alueen seutusuunnittelun
22351: ainoatakaan kehäsuuntaista yhteyttä. Asiantila kanssa, olisi välttämätöntä osoittaa koko tie-
22352: on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi sekä linjan yleissuunnitteluun tarvittavat määrära-
22353: elinkeinoelämän kuljetusten että erityisesti kun- hat samoin kuin edellisen perusteella tehtävälle
22354: tien välisen yhteistyön kannalta linjalla Kustavi tiesuunnittelulle ensivaiheessa taajamien osalta.
22355: -Mynämäki-Aura-Marttila-Halikko--Sa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
22356: lo. Tälle linjalle suunnitellusta maakunnallisesta
22357: poikittaistiestä ovat valmiina osuudet Taivassalo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22358: -Mietoinen ja Marttila-Halikko sekä raken- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
22359: nustyöt alkamassa v. 1980 budjettiehdotuksen markkaa Kustavin-Mynämäen-Auran
22360: mukaan välillä Kustavi-Taivassalo. -Halikon tielinjan yleissuunnitteluun.
22361:
22362: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22363:
22364: Ilkka Kanerva
22365: 568 1980 vp.
22366:
22367: Raha-asia-aloite n:o 539.
22368:
22369:
22370:
22371:
22372: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
22373: tamiseen.
22374:
22375:
22376: E d u s k u n n a 11 e.
22377:
22378: Alueen kannalta merkittävä yhdys- ja mat- taisten saimesta vapautuvan lossin tai Satavan
22379: kailutie Kustavin pohjoiskärjestä Lokalahdelle saimesta vapautuvan ponttoonisillan käyttämis-
22380: olisi kohtuullisin kustannuksin aloitettavissa pi- tä salmen ylityksessä.
22381: kaisesti. Nk. Lehmänkurkun tie lyhentäisi Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
22382: oleellisella tavalla mantereen ja saariston yh-
22383: teyksiä ja on samalla välttämätön edellytys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22384: saariston asukkaiden ja elinkeinoelämän toi- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
22385: meentulomahdollisuuksien parantamiseksi. markkaa Lehmänkurkun tien rakentami-
22386: Eräänä mahdollisuutena olisi harkittava Kai- seen.
22387: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22388:
22389: Ilkka Kanerva
22390: 1980 vp . 569
22391:
22392: .Raha-asia-aloite n:o 540.
22393:
22394:
22395:
22396:
22397: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin paikallis-
22398: tien rakentamiseen.
22399:
22400:
22401: E d u s k u n n a 11 e.
22402:
22403: Lepäisten-Lyökin paikallistiellä olisi saaris- laatuinen rengastie Uudenkaupungin saaristoon
22404: ton tieolojen kehittämisen kannalta tärkeä mer- ja kyettäisiin parantamaan saariston asukkaiden
22405: kitys. Uudenkaupungin maalaiskunta on tehnyt elinolosuhteita.
22406: tietä koskevan aloitteen jo vuonna 1961. Tieyh- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
22407: teys parantaisi olennaisesti Uudenkaupungin
22408: saariston tieyhteyksiä. Tiellä olisi merkitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22409: myös palveluliikenteelle ja etenkin nyt kun Py- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
22410: hämaa on Uudenkaupungin kaupunginosa. Sa- markkaa Lepäisten-Lyökin paikallis-
22411: malla tällä tieyhteydellä saataisiin aikaan ainut- tien rakentamiseen.
22412: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22413:
22414: Ilkka Kanerva
22415:
22416:
22417:
22418:
22419: 72 088000399]
22420: 570 1980 vp.
22421:
22422: Raha-asia-aloite n:o 541.
22423:
22424:
22425: Karhuvaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesälukio-
22426: toiminnan tukemiseen.
22427:
22428:
22429: E d u s k u n n a 11 e.
22430: Kesälukiotoiminta on monipuolista vapaa- vo1ta1s1m esimerkiksi kehittää opiskelumotivaa-
22431: ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on antaa tiota lisäävää yleissivistävää opetust~ lukiolai-
22432: osallistujilleen mahdollisuus opiskella lukion sille, koululaisia voitaisiin harjaannuttaa ope-
22433: metodisten välineaineiden lisäksi keskiasteen tuksen suunnitteluun ja ammatillista väylää
22434: lukusuunnitelmissa vähemmän painotettuja edenneille voitaisiin antaa korkea-asteen opis-
22435: aloja. Kesälukiossa harjaannutetaan omaehtoi- keluun valmentavaa koulutusta.
22436: seen kulttuuritoimintaan ja vastuulliseen yhteis- Kesälukiotoiminnan kehittäminen edellyttää
22437: työhön. Niissä voidaan toteuttaa monipuolista kuitenkin nykyistä huomattavasti suurempaa
22438: pedagogista kokeilutoimintaa ja sen vuoksi valtionapua. Hallitus esittää valtion vuoden
22439: kesälukiot ovat jatkuvasti erittäin suosittuja: 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
22440: kesällä vuonna 1980 kuuteentoista eri puolilla lisämäärärahaa tämänvuotiseen verrattuna eli
22441: Suomea järjestettävään kesälukioon osallistui 95 000 markkaa. Kesälukioseuran laskelmat
22442: yhteensä lähes 1 000 kesälukiolaista, joista valtionavun tarpeesta kuitenkin osoittavat, että
22443: vajaa 100 oli kesälukioiden opettajia. Kesälukioseuran yhdessä jäsenjärjestöjensä
22444: Kaikille halukkaille ei kuitenkaan voitu kanssa järjestämiin kesälukioihin kuluu 57 000
22445: tarjota paikkaa kesälukiossa eivätkä kaikki markkaa, vähintään 25 opiskelijan vähävarais-
22446: kesälukioiden järjestämisestä kiinnostuneet yh- stipendeihin 25 000 markkaa, opetuskokeilui-
22447: teisöt voineet toteuttaa hankkcitaan, mikä joh- hin ja toiminnan seurantaan kaikissa kesä-
22448: tuu siitä, että kesälukiotoiminnan valtionapu lukioissa 14 000 markkaa eli yhteensä 96 000
22449: on pysynyt samansuuruisena vuodesta 1969. markkaa. Tämän lisäksi valtionavun tarve
22450: Niinpä kesälukiaita ovat voineet järjestää lähin- Kesälukioseuran keskustoimistossa työskentele-
22451: nä vain ne yhteisöt, joilla on ollut omia koulu- vän kokopäivätoimisen toiminnanjohtajan ja
22452: tusresurs1seja, tai sitten kesälukiot ovat joutu- osa-aikaisen kanslia-apulaisen palkkaan ja laki-
22453: neet muuttumaan ehtolais- tai preppauskurs- sääteisiin vakuutusmenoihin on noin 43 000
22454: seiksi. Täysihoitomaksujen kohotessa kesä- markkaa, mikä merkitsee runsasta puolta toi-
22455: lukioista on tullut suhteellisen kalliita, vaikka miston kokonaiskuluista. Kaikkiaan kesälukio-
22456: itse opiskelu niissä on varsin halpaa. Ongel- toiminnan valtionavun tarve vuonna 1981 tu-
22457: mana on myös se, että vapaaoppilaspaikkoja lee olemaan noin 140 000 markkaa. Halli-
22458: voidaan myöntää vain viidennes kymmenen tuksen esittämästä 95 000 markasta varataan
22459: vuoden takaisesta määrästä. 20 000 markkaa ruotsinsuomalaisten lasten
22460: Keskiasteen koulutuksen jatkuva rakenteel- kesäkurssien opetusmateriaalin suunnitteluun.
22461: linen ja sisällöllinen uudistaminen on jousta- Näin ollen momentista jää varsinaiseen kesä-
22462: vasti ja mielekkäästi toteutettavissa vain anta- lukiotoiminnan kuluihin käytännössä 7 5 000
22463: malla mahdollisimman monille tahoille tilai- markkaa ja vajaus on siten 65 000 markkaa.
22464: suus vaikuttaa kokonaisuuden kehittämisessä. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
22465: Kouluviranomaiset voisivatkin kesälukiotoimin- kunnioittaen,
22466: nan keskusjärjestönä toimivan Kesälukioseura
22467: r.y:n ja sen jäsenten, koululais-, opiskelija-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22468: opettaja-, sivistys- ja poliittisten nuorisojärjes- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22469: töjen avulla ja kautta toteuttaa hyvinkin pit- 29.44.52 lisäyksenä 65 000 markkaa
22470: källe meneviä opetus- ja koulukokeiluja. Näin kesälukiotoiminnan tukemiseen.
22471: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22472:
22473: Sinikka Karhuvaara Arvo Salo Ulla-Leena Alppi
22474: Jaakko Itälä Lauri Palmunen Impi Muroma
22475: Helvi Hyrynkangas Urpo Leppänen
22476: 1980 vp. 571
22477:
22478: Raha-asia-aloite n:o 542.
22479:
22480:
22481:
22482:
22483: Kauppi: Määrärahan osoittamisesta alkoholisairauksien profes-
22484: sorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon.
22485:
22486:
22487: E d u s k u n n a II e.
22488:
22489: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että Ruotsissa vuosittain kuolee alkoholisairauk-
22490: että myös hillitty jatkuva alkoholijuomien siin noin 5 000 miestä. Virallisissa tilastoissa
22491: käyttö aiheuttaa ajan mittaan vaikeita tervey- kuolinsyyksi kuitenkin harvoin merkitään alko-
22492: dellisiä haittoja. Ruotsissa on arvioitu, että holijuomien käytön aiheuttama elimistön heik-
22493: siellä kuolee vuosittain alkoholisairauksiin noin keneminen. Myös meillä on alkoholihaittoja
22494: viisi kertaa enemmän kuin lii:kenneonnetto- koskevan keskustelun painopiste siirtymässä al-
22495: muuksissa. Tutkimus pohjautuu Tukholman koholijuomien käytön terveydellisiin ja usein pii-
22496: Karoliinisen sairaalan alkoholisairausklinikan leviksi jääviin pitkäaikaisvaikutuksiin.
22497: potilasmateriaaliin. Alkoholijuomien käyttö on syynä paljon suu-
22498: Tutkimuksen kohteeksi on otettu sata sairaa- rempiin tautisuus- ja kuolleisuuslukuihin kuin
22499: lasta päässyttä potilasta, jotka ammatiltaan ja minkä viralliset tilastot ilmoittavat. Luotetta-
22500: koulutukseltaan ovat etupäässä lääkäreitä, insi- van kuvan saamiseksi alkoholijuomien käytön
22501: nöörejä, opettajia, upseereja ja ammattityövä- haittavaikutuksista olisi asiaan kiinnitettävä ny-
22502: keä. Kaikki he olivat vapaaehtoisesti tulleet kyistä enemmän huomiota myös meillä. Kysy-
22503: klinikalle eivätkä yleensä olleet joutuneet teke- mykseen kohdistuvalla tutkimuksella on myös
22504: misiin poliisin tai alkoholistihuoltoviranomais- toinen, potilaiden kannalta vielä tärkeämpi vai-
22505: ten kanssa. Heidän älykkyytensä oli korkea ja kutus. Mikäli piilevien alkoholisairauksien to-
22506: he olivat hyvin tietoisia sairaudestaan. dellinen luonne pystytään selvittämään, voidaan
22507: Potilaat ovat siis sellaisia, joiden näkyvim- potilaat ohjata heidän oman sairautensa kan-
22508: pänä vaivana ei ole alkoholismi. He ovat etsi- nalta mielekkääseen hoitoon.
22509: neet apua esim. vatsa- ja sydänvaivaiHeen tai Edellä olevan perusteella ehdotan,
22510: hermostuneisuudelleen. Diagnoosi on kuitenkin
22511: osoittanut, että kaiken takana on suuri alkoho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22512: lijuomien kulutus, ja siksi potilaat on ohjattu 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22513: Karoliinisen sairaalan alkoholisairausklinikalle. 29.10.01 115 000 markkaa alkoholisai-
22514: Vertaamalla potilasaineistoa Ruotsin mies- rauksien professorin viran perustamiseen
22515: väestöön on päädytty siihen johtopäätökseen, Helsingin yliopistoon.
22516: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22517:
22518: Eeva Kauppi
22519: 572 1980 vp.
22520:
22521: Raha-asia-aloite n:o 543.
22522:
22523:
22524:
22525:
22526: Kauppi: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perustami-
22527: seksi Vaasan korkeakouluun.
22528:
22529:
22530: E d u s kun n a 11 e.
22531:
22532: Vaasan kauppa!korkeakoulu muutettiin Vaa- siten edelleen pienennetty resurssilisäyksen
22533: san korkeakouluksi 1. 8. 1980 alkaen. Muu- käyttöarvoa.
22534: tdksen perusteluna oli humanistisen alan kou- Tulo- ja menoarvioesityksessä mainitaan ( s.
22535: lutuksen aloittaminen kielenkääntäjän koulu- 259), että korkeakoulujen henkilöstön netto-
22536: tuksen avulla. Korkea'koulu on opetusministe- lisäys on 126 ja että voimavaroja on suunnat-
22537: riön suosituksen mukaisesti myös kasvattanut tu erityisesti uusiin korkeakouluihin. Tämä
22538: vuosittaisen kauppatieteellisen sisäänottoosa pitääkin pail<~kansa Pohjois- ja Itä-Suomen kor-
22539: 230 uuteen opiskelijaan. Vaasassa aloitti toi- keakouluihin nähden (Lapin kotikea:koulu sai 8,
22540: mintansa syksyllä 1980 myös Svenska handels- Oulun yliopisto 15, Joensuun korkeakoulu 15,
22541: högskolanin paraUeeliyksikkö, jon1ka tavoitteena Kuopion korkeakoulu 12 ja Lappeenrannan
22542: on kolmen kauppatieteelLisen koulutusohjelman teknillinen korkeakoulu 9 uutta virkaa), mutta
22543: toteuttaminen. Laajennukset on resurssoitu ei ollenkaan Vaasan korkeakoulujen suhteen
22544: vuonna 1980 humanistisen alan osalta Vaasan (Vaasan korkeakoulu 5 ja Svenska handels-
22545: kaupungin avulla, kauppatieteel'lisen alan osalta högskolan 2 virkaa). On myös huomattava,
22546: valtion normaalin budjettikäytännön mukaises- että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknil-
22547: ti. linen korkeakoulu ovat saaneet varsin mittavat
22548: Toiminnan jatkuvuuden kannalta vuoden lisäykset (yhteensä 21 vi11kaa). Voidaan siis
22549: 1981 resurssilisäyksen tulis,i olla runsas. Näin sanoa, että budjettiesitys on alueellisesti huo-
22550: ei Vaasan osalta ole asianlaita valtion vuoden nossa tasapainossa ja että Vaasan korkeakoulut
22551: 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä. Vaasan ovat tulleet erityisen huonosti kohdellu~ksi.
22552: kol'keakouluun esitetään kolmea uutta opetuk- Resurssilisäyiksen riittämättömyys on johta-
22553: seen käytettävissä olevaa virkaa ( 1 lehtori massa umpikujanomaiseen tilanteeseen. Tutkin-
22554: oikeustieteeseen, 1 lehtori ruotsinkieleen lä- nonuudistus on nyt tulossa siihen vaiheeseen,
22555: hinnä ekanomien kieli!koulutuksen tarpeisiin ja jossa ensimmäiset uutta ekonomitutkintoa suo-
22556: 1 assistentti laskentatoimeen) ja Svenska ban- rittavat alkavat tehdä tut:Jkielmatyötä. Tämä
22557: delshögskolanin Vaasan osastoon kahta virkaa vaatii erityisesti professoritasoisen opettajavoi-
22558: ( 1 lehtori laskentatoimeen ja 1 lehtori eng- man panosta onnistuakseen. Yhtäkään professo-
22559: lannin ja saksan kieliin). rin virkaa ei vuoden 1981 tulo- ja menoarvios-
22560: Esitykset ovat kohtuuttoman pieniä vasta sa esitetä Vaasan kauppatieteellisiin yksikköi-
22561: aloitetun toiminnan ylläpitämiseen. Vaasan hin. Ekonomin tutkinto on uudistuksessa laa-
22562: korkeakoulun oma budjettiehdotus sisälsi 8 jentunut 3-vuotisesta 4-vuotiseksi, siis kolman-
22563: virkaa kauppatieteellisell.e ja 3 virkaa kielitie- neksella. Tämä jo vaatii kauppatieteelliselle
22564: teelliselle alalle. Lukumäärät on johdettu kor- alalle yleensäkin ja varsinkin uusiin yksikköihin
22565: keakoululaitoksen kehittämislain mukaisesti. nykyistä paljon enemmän opettajavoimaa, jotta
22566: Niitä on pidettävä minimimäärinä. Vuoden valtiovallan asettamiin uusiin kol:'keisiin tavoit-
22567: 1981 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan eko- teisiin voitaisiin päästä.
22568: nomikoulutukseen saadaan vajaa puolet tar- Vaasan korkeakoulun kielenkääntäjäkoulutus
22569: peesta ja myös korkeakoulun esittämästä kii- on resurssoitu vuoden 1980 toisessa lisämeno-
22570: reell.isyysjärjestyksestä poiketen, minkä lisä!ksi arviossa perustettujen ja Vaasan kaupungin
22571: oikeustieteen opettajan virkanimike oli muutet- maksamien koJmen opetusviran avulla. Jossain
22572: tu yliassistentin toimesta lehtorin viraksi ja määrin on voitu käyttää korkeakoulussa jo ol-
22573: Raha-asia-aloite n:o 543 573
22574:
22575: leita kielenopettajia, jotka huolehtivat etupääs- tieteen yliassistentin toimeksi. Mainittu muu-
22576: sä ekonomien kielenopetuksen tarpeista. Vasta tos ei aiheuta kustannuksia.
22577: alussa olevaan ja siis nopeasti laajentuvaan Edellä esittämäni perusteella ehdotan :kun-
22578: kielenkääntäjäkoulutukseen ei vuoden 1981 nioittaen,
22579: tulo- ja menoarviossa esitetä yhtäkään uutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22580: virkaa. Tällainen menettely torpedoi tehok- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
22581: kaasti hyvin alkaneen toiminnan. Menestyksel- 29.10.01 lisäyksenä 450 000 markkaa
22582: linen jatko edellyttää uusien tieteellisten ope- käytettäväksi yhden liiketaloustieteen,
22583: tus- ja tutkimusvirkojen saamista vuosittain. erityisesti markkinoinnin, apulaisprofes-
22584: Edellä mainituista syistä katson, että Vaasan sorin viran ( B 3), yhden liiketaloustie-
22585: kauppakorkeakouluun olisi valtion vuoden teen, erityisesti hallinnon ;a organisaa-
22586: 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä mainittujen tion, apulaisprofessorin viran ( B 3), yh-
22587: virkojen ja toimien lisäksi perustettava kaksi den saksan kielen lehtorin viran (V
22588: apulaisprofessuuria, kaksi lehtorin virkaa sekä 27), yhden englannin kielen lehtorin
22589: yksi assistentin toimi. Sen ohella olisi esitetty viran (V 27) sekä ruotsin kielen assis-
22590: oikeustieteen lehtorin virka muutettava oikeus- tentin toimen (V 22) perustamiseen.
22591: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22592:
22593: Eeva Kauppi
22594: 574 1980 vp.
22595:
22596: Raha-asia-aloite n:o 544.
22597:
22598:
22599:
22600:
22601: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistuotannon jatko-
22602: jalostuksen kehittämiseen Keski-Pohjanmaalla.
22603:
22604:
22605: E d u s kun n a 11 e.
22606:
22607: Turkistalous voidaan katsoa erääksi Keski- mattikouluissa tai perustettavaksi suunnitellussa
22608: Pohjanmaan elinkeinoelämän erikoisalaksi. ja Keski-Pohjanmaalla muutoinkin nopeasti tar-
22609: Tämän maahamme huomattavia vientituloja vittavassa ammatillisessa kurssikeskuksessa. Tä-
22610: tuovan elinkeinon edelleen kehittämiseksi tulisi ten voitaisiin osaltaan taata se, että yhä suurem-
22611: valtioneuvoston jo vuonna 1974 hyväksymä tur- pi osa alueella tuotetuista turkiksista voitaisiin
22612: kistalouden koetarha Kannukseen saada mahdol- myydä jalostettuna maakunnan ulkopuolelle. Sa-
22613: lisimman pian toimintaan suunnitellussa täydes- malla voitaisiin saada turkisten lopputuotteisiin
22614: sä laajuudessaan. Tätä edellyttää myös valtion tarvittavasta työstä mahdollisimman suuri osa
22615: budjettiin 1980 sisällytetty 200 000 markan jäämään maakunnassa tehtäväksi.
22616: määräraha kyseisen koetarhan suunnittelua var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22617: ten.
22618: Maakunnassa tuotettujen turkisten jatkojalos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22619: tusmahdollisuuksia itse tuotantoalueelia tulisi 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
22620: myös edistää. Tähän tarvitaan erityisesti alan uudelle momentille 500 000 markkaa
22621: koulutuksen lisäämistä. Mm. nahan valmistajia käytettäväksi turkistuotannon jatkojalos-
22622: sekä nahka- ja turkisompelijoita on liian vähän. tuksen kehittämiseen ja alan koulutuk-
22623: Heitä voitaisiin kouluttaa joko maakunnan am- seen Keski-Pohjanmaalla.
22624: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22625:
22626: Eeva Kauppi Helge Saarikoski Toivo Mäkynen
22627: Eero Lattula Anna-Kaarina Louvo Aila Jokinen
22628: Helvi Hyrynkangas
22629: 1980 vp. 575
22630:
22631: Raha-asia-aloite n:o 545.
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Kauppi: Määrärahan osoittamisesta merenkulkijoiden ja heidän
22637: perheittensä telepalvelujen parantamista koskevaan tutkimuk-
22638: seen.
22639:
22640:
22641: E d u s k u n n a 11 e.
22642:
22643: Tiedonvälityksen kehittäminen on eräs tär- työskentelemään koko työikänsä poissa perheen
22644: keimmistä tehtävistä pyrittäessä saattamaan me- parista, heidän sosiaalinen ja fyysinen työym-
22645: renkulkijat mahdollisimman tasa-arvoiseen ase- päristönsä on hyvin rajoittunut ja esimerkiksi
22646: maan muiden kansalaisten kanssa. kirjekontaktin ylläpitäminen on varsin vaikeaa
22647: Merimiespalvelu- ja opintotoiminnasta anne- laivan merellä olon ja eri puolille maailmaa
22648: tun asetuksen ( 846/72) 1 § :n 8 momentissa suuntautuvien, usein hyvinkin lyhytaikaisten
22649: todetaan Merimiespalvelutoimiston tehtävänä satamakäyntien vuoksi. Merenkulkijoiden yh-
22650: olevan mm. "myötävaikuttaa merimiesten tie- teydenpitomahdollisuuksia kotimaahan tulisikin
22651: dotustoiminnan ja muun viestintäpalvelun ja helpottaa sekä merenkulkijoiden itsensä että
22652: yhteydenpidon parantamiseen ...". Merimies- heidän läheistensä sosiaalisen hyvinvoinnin tur-
22653: palvelutoimisto onkin seitsenvuotisen toimin- vaamiseksi. Sähköisen viestinnän menetelmät
22654: tansa aikana pyrkinyt erityisesti edistämään tarjoavat erään mahdollisuuden tähän tavoittee-
22655: yleisten viestintäpalvelujen saattamista meren- seen pääsemiseksi. Sen vuoksi olisikin pikai-
22656: kulkijoiden ulottuville. sesti tutkittava mahdollisuuksia esimerkiksi me-
22657: Sen sijaan yksilötasolla ovat yhteydenpito- renkulkijoiden radiopuhelinmaksujen alentami-
22658: mahdollisuudet perheisiin, muihin omaisiin ja seksi.
22659: ystäviin yhä edelleen riittämättömät. Mielen- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
22660: terveyshäiriöt olivat viime vuonna ensimmäistä nioittaen,
22661: kertaa suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja me-
22662: rimiesammateissa, mikä antaa aiheen otaksua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22663: että ulkoisissa työolosuhteissa tapahtunut ko- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 31.94
22664: hentuminen ei ole suinkaan vähentänyt yhtey- uudelle momentille 30 000 markkaa
22665: denpidon tarvetta läheisiin, ehkä paremminkin käytettäväksi posti- ja lennätinlaitokses-
22666: lisännyt. sa merenkulkijoiden ja heidän perheit-
22667: Muihin maamme rajojen ulkopuolella työs- tensä sekä heille muuten läheisten hen-
22668: kenteleviin verrattuna ovat merenkulkijat sel- kilöiden telepalvelujen parantamista kos-
22669: västi huonommassa asemassa. He joutuvat kevaan tutkimukseen.
22670: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22671:
22672: Eeva Kauppi
22673: 576 1980 vp.
22674:
22675: Raha-asia-aloite n:o 546.
22676:
22677:
22678:
22679:
22680: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehittelyinsinöörin
22681: viran perustamiseksi Vaasan lääniin.
22682:
22683:
22684: Ed u s kun n a 11 e.
22685:
22686: Vaasan lääninhallitus ja Vaasan läänin teolli- toimialueelle on Ruotsissa katsottu keskuksen
22687: suustoimikunta ovat kiinnittäneet huomiota palvelut parhaaksi SlJOlttaa. Toisaalta yri-
22688: kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailuihin tysten hakeutumisen palvelusten käyttäjiksi
22689: uudenmuotoisen tuotekehittelytoiminnan kokei- on Ruotsissa havaittu rajautuvan suhteellisen
22690: lemiseksi ja aloittamiseksi maassamme osana suppealle maantieteelliselle alueelle keskuk-
22691: kauppa- ja teollisuusministeriön laajaa ja mää- seen nähden. Kun lisäksi asiakaskunta on
22692: rätietoista pyrkimystä maamme teollisuuden lähinnä pienyrityksiä, jopa yksityisyrittäjiä
22693: kilpailukyvyn parantamiseksi niin kansainväli- ja keksijöitä, on tarpeen, että keskuksen toi-
22694: sillä markkinoilla kuin kotimaassa. minta voidaan aloittaa täten painottuvalla
22695: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama alueella. Vaasan lääni täyttää tässäkin suh-
22696: työryhmä, jonka tuli selvitellä tarvetta ja me- teessa vaatimukset. Teollisuusyrityksiä läänissä
22697: nettelytapoja pienen ja keskisuuren teolli- on 2 400, joista ruotsinkielisissä kunnissa
22698: suuden tuotekehittelyn edistämiseksi, julkisti toimii 460 yritystä, mikä on runsaat 50 %
22699: työryhmäraporttinsa joulukuussa 1976. Työryh- kaikista rannikkoalueelia toimivista yrityksistä.
22700: mä ehdotti perustettavaksi tuotekehityspalvelu- Alle sadan (100) hengen yrityksiä on Vaasan
22701: keskuksen. Tuotekehityspalvelukeskuksen tar- läänissä runsaat 2 300, joista alle viiden (5)
22702: vetta ja toiminnallista suuntautumista työryhmä hengen yrityksiä on 7 4 %. Koko maan teolli-
22703: esitti edelleen selvitettäväksi erikseen asetetta- suustoimipaikoista Vaasan läänissä sijaitsi v.
22704: van selvitysmiehen toimesta. Vaasan läänin 1972 yritysrekisterin mukaan 14% toimipai-
22705: teollisuustoimikunta näki välttämättömäksi, koista, samoin alle sadan hengen toimipai-
22706: että tehtävänautoon on sisällytettävä myös tuo- koista.
22707: tekehityspalvelukeskuksen sijaintipaikan uudel- Vaasan läänin teollisuuden suurta investoin-
22708: leenarviointi. Tehtävänautonsa ulkopuolella tiaktiviteettia, omaehtoista tuotekehittelyä sekä
22709: mainittu työryhmä päätti esittää Jyväskylän innovaatiotarvetta ja -halua kuvastaa Kehitys-
22710: kaupunkia keskuksen sijaintipaikaksi. Vaasan aluerahasto Oy:n tilasto haetuista ja myönne-
22711: läänin teollisuustoimikunta katsoi kuitenkin tyistä lainoista ja avustuksista. Kehitysalue-
22712: tarpeelliseksi, että sijaintipaikkapäätös perus- rahasto Oy:n asiakaspainopiste asettuu selvästi
22713: tuisi vaihtoehtopaikkakuntien oloihin tutustu- Vaasan lääniin.
22714: miseen ja paikallisen asiantuntemuksen kuule- Tuotekehityspalveluiden tuottamisen aloitta-
22715: miseen. minen edellyttää sijoittumisalueeltaan, mutta
22716: Kehitysalueläänien teollisuuden painopiste myös sijoittumispaikkakunnaltaan tiettyjä omi-
22717: tavalla tai toisella mitattuna (teollisuuden ra- naisuuksia, joista tuotekehityspalvelutyöryhmä
22718: kenne, slJOlttuminen, määrä) on selvästi luetteloi raportissaan joitakin. Vaasan läänin
22719: Vaasan läänissä. Vaasan läänin teollisuustoimi- teollisuustoimikunta katsoo, ettei Vaasa näissä
22720: kunta katsookin Vaasan kaupungin läänin kes- suhteissa jää Jyväskylää heikompaan asemaan.
22721: kuksena sopivaksi sijaintipaikaksi tuotekehitys- Tietoliikenteen hoito on koko läänissä kau-
22722: palvelukeskustoimintaa ja ensi vaiheessa -ko- koautomatisoitu parissa vuodessa. Maantie-,
22723: keilua maassamme käynnistettäessä. Ruotsista rautatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät. Väli-
22724: saatujen kokemusten perusteella Vaasaan sijoi- Suomen pqikittaisyhteyksissä on kyllä korjaa-
22725: tettavaksi nyt esitettävän keskuksen lähivaiku- misen varaa kuljettiin suuntaan tai toiseen.
22726: tusalueella on löydettävissä niitä teknologisesti Tämän takia ei Vaasan talousaluetta ja koko
22727: kehittyneitä ja kehittyviä yrityksiä, jollaisten Vaasan lääniä teollisena painopistealueena tu-
22728: Raha-asia-aloite n:o 546 577
22729:
22730: lisi kuitenkaan tuotekehityspalvelukeskusta si- konttorin t01m1nta lienee kehitettävissä tuote-
22731: joitettaessa käsitellä sivullisena, semminkin kun kehittelyä edistävään suuntaan.
22732: mm. läänin teollisuustoimikunta on eri yhteyk- Hyvin keskeinen toimintaperiaate lienee
22733: sissä toistuvasti korostanut poikittaisyhteyksien myös tuotekehityspalvelukeskuksen ja teollisuu-
22734: pikaista parantamista. den keskinäisen yhteistyön pohjalle rakentuva
22735: Vaasassa annetaan kaupallista koulutusta projektikohtainen toiminta, millä samalla este-
22736: niin keski- kuin korkea-asteisena. Keskiasteis- tään aktiivisesti toiminnan ruuhkautumista ja
22737: ta, opistotasoista, kaupallista ja teknillistä kou- Iaitostumista. Tehdyissä kartoituksissa on
22738: lutusta annetaan molemmilla kielillä (Vaasan Vaasan läänin teollisuuden todettu olevan laa-
22739: kauppaoppilaitos, Vaasan teknillinen oppilai- jasti yhteistyöhaJuinen mahdollisen tuotekehi-
22740: tos, Vasa tekniska läroanstalt). Läänissä on tyspalvelukeskuksen kanssa ja pystyvän tarjoa-
22741: myös käynnisteillä opistotasoinen kotiteolli- maan lukuisia tuotekehittelyn kannalta keskei-
22742: suuskoulutus. Vaasan kauppakorkeakoulun siä palveluita, jolloin tuotekehityspalvelukes-
22743: valtiollistamisen yhteyteen kytkeytyy myös kor- kuksen toimintaa käynnistettäessä vain välttä-
22744: keakouluyksikön kehittäminen, missä tulisi ot- mättömimmän laitteiston hankinta on tarpeen.
22745: taa huomioon koko läntisen Suomen elinkeino- Merenkurkun tienoilla on kehitteillä vilkas-
22746: elämän tarpeet. Vaasan kauppakorkeakoulun ta taloudellista yhteistyötä valtakunnan rajojen
22747: kehittämisessä nähdään Vaasan läänissä tär- yli. Eräs ilmentymä tästä on Skellefteåssa
22748: keäksi kaupallis-teknillisten valmiuksien tarjoa- sijaitsevan tuotekehittelykeskuksen palveluiden
22749: minen yrityksille. käyttömahdollisuus. Vaasan läänissä toimivan
22750: Tuotekehityspalvelukeskuksen edellytetään tuotekehityspalvelukeskuksen ja vastaavan
22751: olevan läheisessä yhteistyössä paitsi edellä mai- Skellefteåssa toimivan laitoksen välinen yhteis-
22752: nitun tyyppisten laitosten myös muiden jo toi- työ ja informaationvaihto (know how) lienee
22753: mivien palvelulaitosten ja organisaatioiden myös hedelmällisesti järjestettävissä toimintaa
22754: kanssa. Tällöin tulee muistaa myös se, että v. aloitettaessa. Toiminta voitaisiin parhaiten
22755: 1978 Vaasan ammatillisessa kurssikeskuksessa käynnistää palkkaamalla tuotekehittelyinsinööri
22756: valmistuvat tilat, mistä myös tuotekehityspal- Vaasan lääniin.
22757: velukeskuksella olisi mahdollisuus saada tiloja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22758: käyttöönsä, monipuolista ja nykyaikaista kone- nioittaen,
22759: kantaa sekä suunnittelu- ja puhtaaksipiirtämis-
22760: apua toimintaa käynnistettäessä. Vaasan läänis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22761: sä toimii myös pysyvä vientinäyttely sekä Kehi- den 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
22762: tysaluerahasto Oy:n sivukonttori. Kehitysalue- markkaa tuotekehittelyinsinöörin viran
22763: rahasto Oy:n ja tuotekehityspalvelulaitoksen perustamiseen Vaasan lääniin.
22764: mahdollisen yhteistyötarpeen takia Vaasan
22765: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22766:
22767: Eeva Kauppi Toivo Mäkynen
22768: Eero Lattula Aila Jokinen
22769: Helvi Hyrynkangas
22770:
22771:
22772:
22773:
22774: 73 088000399]
22775: 578 1980 vp.
22776:
22777: Raha-asia-aloite n:o 547.
22778:
22779:
22780:
22781:
22782: Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten kotona
22783: tapahtuvan hoidon tukemiseen.
22784:
22785:
22786: E d u s k u n n a 11 e.
22787:
22788: Laki lasten päivähoidosta merkitsee lakisää- luoda järjestelmä, jossa vanhemmille tarjotaan
22789: teisten puitteiden luomista päivähoitotoiminnal- nykyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa itse
22790: le ja sen kehittämiselle. Laki rajaa kuitenkin pientä lasta kotona. Kotihoidon edut saavute-
22791: päivähoidon päiväkodeissa ja perhepäiväko- taan myös silloin, kun vanhemmat palkkaavat
22792: deissa annettuun hoitoon sekä ulkona tapahtu- lapselle kotiin hoitajan.
22793: van leikin ja toiminnan ohjaukseen ja valvon- Jokaiselle kodin ulkopuolella päivähoitoa
22794: taan. Laissa mainitaan myös, että sosiaali- ja tarvitsevalle lapselle on pyrittävä turvaamaan
22795: terveysministeriön suostumuksella voidaan jär- yhteiskunnan ylläpitämä tai tukema ja valvo-
22796: jestää muunkinlaista päivähoitotoimintaa, jos ma päiväkoti- tai perhepäivähoito turvallisessa
22797: lapsen etu sitä vaatii. Tähän kohtaan nojautuen ja kehittävässä ympäristössä. Vasta kotihoidon
22798: on meneillään lasten kotihoidon tukikokeilu, tuen toteuduttua voidaan kuitenkin määritellä,
22799: joka olisi saatettava lakisääteiseksi ja muuhun missä laajuudessa uusia päiväkoteja olisi perus-
22800: päivähoitotoimintaan rinnastetuksi hoitomuo- tettava ja perhepäivähoitoa laajennettava.
22801: doksi. Me allekirjoittaneet pidämme hallituksen las-
22802: Kotihoidon tuella annetaan lapsen huolta- ten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen esit-
22803: jalle valinnanmahdollisuus ansiotyön ja kotiin tämää 60 miljoonan markan summaa pienten
22804: jäämisen välillä lasten ollessa alle kouluikäisiä. lasten vanhempien todellisten valinnanmahdolli-
22805: Erityisen tärkeätä tämä valinnanmahdollisuus suuksien takaamisen ja toiminnan kehittämi-
22806: on alle 3-vuotiaiden lasten äideille tai äidin sen kannalta riittämättömänä.
22807: sijaiselle, mutta perheen olosuhteista riippuen Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
22808: myös muille alle koulurkäisten, vammaisten ja
22809: sairaitten lasten huoltajille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22810: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on niin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22811: arvokasta toimintaa, että yhteiskunnan on tuet- 33.15.32 lisäyksenä 15 000 000 mark-
22812: tava sitä aineellisesti ja henkisesti. Valtioneu- kaa lasten kotona tapahtuvan hoidon
22813: voston hyväksymän lasten kotihoidon tukijär- tukemiseen.
22814: jestelmän kokeilutulosten perusteella voidaan
22815: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22816:
22817: Eeva Kauppi Anna-Kaarina Louvo Matti Pelttari
22818: Eero Lattula Tapio Holvitie Toivo Mäkynen
22819: Ilkka Kanerva Matti Hakala Ben Zyskowicz
22820: Helena Pesola Sampsa Aaltio Aila Jokinen
22821: Helvi Hyrynkangas Irma Rihtniemi-Koski
22822: 1980 vp. 579
22823:
22824: Raha-asia-aloite n:o 548.
22825:
22826:
22827:
22828:
22829: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten nuor-
22830: ten palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelutalojen rakenta-
22831: miseen.
22832:
22833:
22834: E d u s k u n n a II e.
22835:
22836: Maassamme suorittaa parhaillaan noin 250 tyäkseen tulemaan omin avuin toimeen. Yhä
22837: lasta oppivelvollisuuttaan lapsi-invalidien eri- edelleen jää moni vaikeavammainen nuori vam-
22838: tyisoppilaitoksissa Helsingissä ja Oulussa. Li- mansa vankina vanhempiensa jatkuvasti huol-
22839: säksi lapsi-invalideja on suurimpien paikka- lettavaksi, tulee sijoitetuksi vanhainkotiin tai
22840: kuntien kansa- ja peruskouluihin perustetuilla B-mielisairaalaan, vain koska hänelle ei ole
22841: eri tyisluokilla. järjestetty mahdollisuutta koulunkäynnin jat-
22842: Peruskoulutuksen jälkeisen ns. toisen asteen kamiseen.
22843: koulutuksen järjestäminen vaikeasti vammau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22844: tuneille on osoittautunut monien kohdalla lä- taen,
22845: hes ylivoimaiseksi sen johdosta, että ei ole
22846: olemassa vammaisille nuorille tarkoitettuja pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22847: velukoteja, joissa asuen he voisivat jatkaa opin- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
22848: tojaan lukiossa tai muissa oppilaitoksissa. Kou- markkaa vaikeavammaisten nuorten pal-
22849: lutuksen jäädessä puutteelliseksi he eivät täl- velutarpeen selvittämiseksi, palvelutalo-
22850: löin pysty käyttämään hyväkseen niitä muita- jen suunnittelemiseen sekä niiden raken-
22851: kaan mahdollisuuksia, mitä monilla olisi, pys- tamisen aloittamiseen.
22852: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22853:
22854: Eeva Kauppi Helena Pesola Toivo Mäkynen
22855: Ilkka Kanerva Matti Pelttari Ben Zyskowicz
22856: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Aila Jokinen
22857: Helvi Hyrynkangas
22858: 580 1980 vp.
22859:
22860: Raha-asia-aloite n:o 549.
22861:
22862:
22863:
22864:
22865: Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
22866: kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
22867: nuksiin.
22868:
22869:
22870: E d u s k u n n a 11 e.
22871:
22872: Kansanterveyslain tultua voimaan vanhusten emäntien huoleksi. Puutteelliset asunto-olot
22873: avustamisessa on jouduttu kokonaan uuteen varsinkin syrjäseuduilla lisäävät omalta osal-
22874: tilanteeseen. Terveydenhuoltopolitiikkamme taan avun tarvetta.
22875: painopisteen siirtäminen avoterveydenhuoltoon Monet nyt sairaaloihin sijoitetuista vanhuk-
22876: edellyttää myös sairaaloissa hoidettavina ole- sista olisivat itsekin halukkaita siirtymään avo-
22877: vien vanhusten siirtämistä yhä enenevässä mää- hoidon piiriin. Esteenä tässäkään ei ole niin-
22878: rin avosairaanhoitoon. kään puute lääkinnällisestä avusta kuin ylei-
22879: Maamme kaikista sairaansijoista on tällä het- sestä kotiavustuksesta.
22880: kellä noin 75 prosenttia vanhusten hallussa. Jotta kotiavustajatoimintaa voitaisiin kehit-
22881: Yleissairaalatasollakin luku lähentelee 50 pro- tää samanaikaisesti avohoidon kehittämisen
22882: senttia. Sairaaloihin sijoitettujen vanhusten kanssa ja tehdä siten mahdolliseksi yhä useam-
22883: joukossa on jo nyt paljon sellaisia, jotka sai- pien vanhusten siirtyminen pois sairaalahoidos-
22884: rauden ja sen vaatiman hoidon kannalta voitai- ta, olisi kotiavustajatoiminnan rahoitus järjestet-
22885: siin siirtää avohoitoon. Lukumäärä kasvaa sitä tävä kokonaan uudelle pohjalle. Tilanne on niin
22886: mukaa kuin kansanterveyslain edellyttämät avo- vaikea, että jo ennen asian hoidon vaatimaa
22887: hoitojärjestelmät kehittyvät ja laajenevat. lainuudistusta olisi valtionavustusta kunnille
22888: Sairaaloissa hoidettavina olevien vanhusten kotiavustajatoimintaan huomattavasti lisättävä.
22889: siirtäminen avohoitoon ei kuitenkaan vaadi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22890: ainoastaan lääkintäpalvelujen lisäämistä ja jär- nioittaen,
22891: jestelyä, vaan samanaikaisesti on lisättävä ja
22892: tehostettava myös vanhusten kotiavustajatoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22893: mintaa. Ellei näin tehdä, jää avohoitoon siir- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22894: rettävien vanhusten muu kuin lääkinnällinen 33.56.31 lisäyksenä 500 000 markkaa
22895: avustaminen lähiomaisten, useissa tapauksissa kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheu-
22896: jo ennestään rasitettujen kotien ja perheen- tuviin käyttökustannuksiin.
22897: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22898:
22899: Eeva Kauppi Matti Hakala Anna-Kaarina Louvo
22900: Eero Lattula Sampsa Aaltio Toivo Mäkynen
22901: Ilkka Kanerva Helena Pesola Ben Zyskowicz
22902: Tapio Holvitie Matti Pelttari Aila Jokinen
22903: Helvi Hyrynkangas Irma Rihtniemi-Koski
22904: 1980 vp. 581
22905:
22906: Raha-asia-aloite n:o 550.
22907:
22908:
22909:
22910:
22911: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten äitien lo-
22912: manviettotoiminnasta huolehtivien järjestöjen valtionapuun.
22913:
22914:
22915: E d u s k u n n a 11 e.
22916:
22917: Valtion tulo- ja menoarviosta poistettiin äideillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia
22918: muutama vuosi sitten sosiaaliseen lomatoimin- lomien järjestämiseen ilman taloudellista tu-
22919: taan varatusta määrärahasta vähävaraisten äitien kea, olisi tähän tarkoitukseen varattava kuten
22920: lomanviettotoiminnasta huolehtivilJe järjestöille aikaisemminkin käyttövarat budjetissa.
22921: myönnettäviin avustuksiin varatut määrärahat. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22922: Näiden määrärahojen poistamista perusteltiin nioittaen,
22923: sillä, että kyseisiä avustuksia voidaan tarvitta-
22924: vassa määrin myöntää raha-automaattien tuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22925: tosta myönnettävistä varoista. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
22926: Määrärahojen saanti tähän tarkoitukseen uudelle momentille 200 000 markkaa
22927: raha-automaattien tuotosta saatavista varoista käytettäväksi valtion avustuksena vähä-
22928: on kuitenkin käytännössä tuottanut suuria varaisten äitien lomatoiminnasta huoleh-
22929: vaikeuksia. Useisiin anomuksiin on saatu kiel- tiville järjestöille.
22930: teinen vastaus. Kun monilla vähävaraisilla
22931: Helsingissä 3<0 päivänä syyskuuta 1980.
22932:
22933: Eeva Kauppi Anna-Kaarina Louvo Matti Hakala
22934: Eero Lattula Toivo Mäkynen Sampsa Aaltio
22935: Ilkka Kanerva Ben Zyskowicz Aila Jokinen
22936: Helena Pesola Tapio Holvitie Helvi Hyrynkangas
22937: 582 1980 vp.
22938:
22939: Raha-asia-aloite n:o 551.
22940:
22941:
22942:
22943:
22944: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Herttoniemen Nuo-
22945: risohotellin toiminnan kehittämistä varten.
22946:
22947:
22948: Ed u s kun n a 11 e.
22949:
22950: Kiinteistö Oy Herttoniemen Nuorisohotelli ratarjontaan. Varsinaisen huoneen lisäksi asuk-
22951: on toiminut vajaat seitsemän vuotta. Hotelli on kaat saavat vuokrahintaan liinavaatteet, saunan,
22952: tarkoitettu työssäkäyville tai päätoimisesti opis- sähkön, lämpimän veden ja siivouspalvelut.
22953: keleville nuorille ja siellä on vuodepaikkoja Vuokraa palveluineen asukas maksaa 330,50
22954: 344. mk/kk.
22955: Nuorisohotelli on osoittautunut hyväksi ja Asukkaat koostuvat huomattavalta osalta hy-
22956: todeHa tarpeel'liseksi ensiasunnoksi niiHe, jotka vin nuorista työelämässä aloittavista nuorista.
22957: ovat joutuneet työnhakuun tai opiskelemaan Sen vuoksi myöskin palvelut tulisi hinnaltaan
22958: pääkaupunkiseudulle. pitää mahdollisimman alhaaUa. Nuorisohotellin
22959: Toiminta-a~kanaan nuorisohotelli on vastaan- toimintoja on pyritty kehittämään siten, että
22960: ottanut jo tuhansia nuoria. Vakiintuminen työ- vältyttäisiin ylisuurilta vuokrankorotuksilta.
22961: elämään herättää nuorissa myöskin tarpeen Nuorisohotellirakennuksen korjaukset, vapaa-
22962: hankkia vakituinen asunto. Parin asumisvuoden ajan palvelukset asukkaille ja yleensä koko toi-
22963: jälkeen ja perheen perustamisen myötä on nuo- minta vaatisi rahoitusta, jolla ei olisi vaikutusta
22964: risohotellissa Nuorisosäätiön toimesta avustettu vuokrakustannuksiin.
22965: nuoria hankkimaan väljempiä asuntoja lähi...t'J.nä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22966: Helsingin kaupungin kautta.
22967: Nuorisohotellissa on tällä hetkellä työsuhde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22968: asuntoja ja Nuorisosäätiön kautta tulee asuk- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
22969: kaat 272 vuodepaikkaan. Talo on jatkuvasti markkaa Nuorisosäätiön ylläpitämän
22970: täynnä ja jonossa on useita kymmeniä nuoria. Herttoniemen Nuorisohotellin palve-
22971: Yhtiön toiminta perustuu palvelevaan vuok- lusten ja toiminnan kehittämistä varten.
22972: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
22973:
22974: Markku Kauppinen Esko Pekonen
22975: Matti Ruokola Olavi Martikainen
22976: Mikko Pesälä
22977: 1980 vp. 583
22978:
22979: Raha-asia-aloite n:o 552.
22980:
22981:
22982:
22983:
22984: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan pii-
22985: rirakennustoimiston uudelleen perustamiseen.
22986:
22987:
22988: E d u s k u n n a 11 e.
22989:
22990: Pohjois-Karjalan läänin piirirakennustoimisto Nämä ovat lisänneet valtion rakennusten hoito-
22991: lakkautettiin muutamia vuosia sitten ja yhdis- ja huoltotarvetta sekä luonnollisesti rakentami-
22992: tettiin Kuopion läänin piirirakennustoimistoon. sesta johtuvia tehtäviä niin paljon, ettei nykyi-
22993: Tätä päätöstä perusteltiin lähinnä valtiontalou- sin Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa oleva
22994: dellisilla syillä ja sillä, että koko Itä-Suomen Kuopion piirirakennustoimiston henkilökunta
22995: kolmen läänin alue voidaan hoitaa Kuopion lää- riitä, eikä näitä tehtäviä pystytä tehokkaasti
22996: nin piirirakennustoimistosta käsin. Tämä on hoitamaan myöskään Kuopiosta käsin. Tämä on
22997: kuitenkin käytännössä osoittautunut virhepää- selvästi tullut esiin Joensuun korkeakoulun ra-
22998: telmäksi, ja päätöksen seurauksena Pohjois-Kar- kentamisen yhteydessä.
22999: jalan alueen valtion rakennusten hoito on ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23000: vaikeaa. ta en,
23001: Pohjois-Karjalan alueella valtion rakennusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23002: määrä on tuntuvasti lisääntynyt viime vuosien 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23003: aikana. Suurimpia uusia rakennuksia ovat Joen- markkaa Pohjois-Karjalan piirirakennus-
23004: suun korkeakoulun rakennukset, Joensuuhun toimiston perustamiseksi uudelleen.
23005: tulleet valtion varikot ja useat virastotalot.
23006: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23007:
23008: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Vänskä
23009: Matti Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
23010: 584 1980 vp.
23011:
23012: Raha-asia-aloite n:o 553.
23013:
23014:
23015:
23016:
23017: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ylä-
23018: asteen luokan enimmäiskoon pienentämiseksi.
23019:
23020:
23021:
23022: E d u s k u n n a 11 e.
23023:
23024: Peruskoulun yläasteella on opetusryhmän saan tämä maksaisi 130 milj. mk. Oppilasmää-
23025: enimmäiskoko tällä hetkellä 32 oppilasta. Tämä rän alentaminen aloitettaisiin kuitenkin 7. luo-
23026: on liian suuri ja sen seurauksena esim. työ- kalta ja toteutettaisiin kolmen vuoden kulues-
23027: rauhatilanne on vaikea monissa koulujen ylä- sa luokka-aste kerrallaan. Vuonna 1981 tähän
23028: asteissa. tarvittaisiin 15 milj. mk.
23029: Opetusryhmien pienentäminen olisi tehok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23030: kain keino helpottaa yläasteiden kasvatus- ja nioittavasti,
23031: opetustyötä. Pienemmissä opetusryhmissä opet-
23032: taja voisi massaopetuksen sijaan ottaa huomi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23033: oon oppilaat yksilöinä. Liian suurista opetus- 1981 tulo- ;a menoarvioon 15 000 000
23034: ryhmistä kärsivät myös erikoisesti muita hi- markkaa peruskoulun yläasteen luokan
23035: taammin opiskelussa edistyvät tai muutoin enimmäiskoon pienentämiseksi 27 oppi-
23036: vaikeuksissa olevat oppilaat. laaseen.
23037: Peruskoulun yläasteen luokan maksimikoko
23038: tulisi alentaa 27 oppilaaseen. Kokonaisuudes-
23039: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23040:
23041: Marklru Kauppinen Lea Sutinen Heimo Linna
23042: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Pekonen Olavi Martikainen
23043: Mikko Jokela Paavo Vesterinen Mikko Kaarna
23044: 1980 vp. 585
23045:
23046: Raha-asia-aloite n:o 554.
23047:
23048:
23049:
23050:
23051: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoulutuk-
23052: sen laajentamiseksi Koivikon tilalla Kiteen Puhoksessa.
23053:
23054:
23055: E d u s k u n n a 11 e.
23056:
23057: Maatilatalous on viimeksi kuluneiden vuo- taan sekä maatalouden peruskoulutuksen että
23058: sien aikana kehittynyt entistä enemmän ammat- opistoasteisen koulutuksen osalta.
23059: titietoa ja -taitoa vaativaksi elinkeinoksi. Maa- Valtion omistama Koivikon koulutila Kiteen
23060: talousalan ammattikoulutus ei kaikilta osin Puhoksessa tarjoaa hyvät ulkonaiset puitteet
23061: vastaa kehittyvän maatilatalouden tarpeita. koulutuksen lisäämiselle Itä-Suomessa.
23062: Koulutustason ohella ongelmaksi on muodos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23063: tunut koulutuskapasiteetin niukkuus. Joitakin taen,
23064: vuosia sitten koulutuksen määrälliseksi kehittä-
23065: mistavoitteeksi asetettiin vain 30 prosenttia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23066: ammatissa toimivien määrästä. On selvää, että 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
23067: tämä tavoite on aivan liian alhainen. markkaa maatalouskoulutuksen lisäämi-
23068: Erityisesti Itä-Suomessa maatilatalouden am- seksi Koivikon tilalla Kiteen Puhok-
23069: mattikoulutusta pitäisi mahdollisimman pikai- sessa.
23070: sesti lisätä ja kehittää. Koulutuspaitkkoja tarvi-
23071: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23072:
23073: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Vänskä
23074: Matti Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
23075:
23076:
23077:
23078:
23079: 74 088000399]
23080: 586 1980 vp.
23081:
23082: Raha-asia-aloite n:o 555.
23083:
23084:
23085: Kauppinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
23086: Rauhanpuolustajat r.y:n valtionapuun.
23087:
23088:
23089: E d u s k u n n a 11 e.
23090:
23091: Kiristynyt kansainvälinen tilanne korostaa salaismielipiteen, joka on tietoinen liennytyksen
23092: rauhantyön merkitystä. Nyt suomalaiset eivät ja aseidenriisunnan välttämättömyydestä".
23093: halua eivätkä voi olla toimettomia. Eri kansa- Tätä päämäärää pyrkii Suomen Rauhanpuo-
23094: laispiirien kokoaminen toimintaan liennytyksen, lustajat toteuttamaan työllään ja antaessaan täy-
23095: aseidenriisunnan, kansojen välisen .yhteistyön ja den tukensa Suomen aktiiviselle rauhantahtoi-
23096: luottamuksen, rauhanomaisen rinnakkaiselon ja selle ulkopolitiikalle. Suomen Rauhanpuolusta-
23097: maamme rauhantahtoisen ulkopolitiikan tavoit- jiin kuuluu 7 4 valtakunnallista järjestöä. Piiri-
23098: teiden puolesta on se panos, jolla saadaan kaik- tason toiminta kattaa kaikki maamme läänit.
23099: ki kansalaiset osallistumaan rauhan turvaami- Rauhanpuolustajat toimeenpanee konferensseja,
23100: seen. seminaareja, joukkotilaisuuksia, näyttelyjä ja so-
23101: Maamme suurin rauhanjärjestö, Suomen Rau- lidaarisuuskonsertteja. Suomen Rauhanpuolusta-
23102: hanpuolustajat r.y. perustaa työnsä näiden ta- jat harjoittaa julkaisutoimintaa ja levittää kuusi
23103: voitteiden ajamiseen. Nykyinen tilanne edellyt- kertaa vuodessa ilmestyvää "Rauhan Puolesta"-
23104: tää Suomen Rauhanpuolustajilta kasvavia pon- lehteä. Tärkeän työalueen muodostavat kansain-
23105: nisteluja. Järjestö yhdistää tavoitteidensa taakse väliset suhteet ja rauhanliikkeen kansainvälinen
23106: erilaisia poliittisia, ammatillisia ja yhteiskunnal- yhteistyö. Yhteistyösuhteita on luotu viiteen
23107: lisia järjestöjä sekä eri maailmankatsomusta maanosaan. Yhteistyö Neuvostoliiton Rauhan-
23108: edustavia kansalaisia. komitean kanssa on merkittävää muodostaen
23109: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen oman kiinteän osansa rauhanomaiseen rinnak-
23110: 10., aseidenriisunnalle omistettu erityisistunto kainoloon perustuvista ystävyyden ja yhteistyön
23111: painotti, että on tärkeää, etteivät vain hallituk- suhteista.
23112: set vaan myös maailman kansat tiedostaisivat Lisääntyvä vastuu ja kasvavat velvoitteet
23113: nykyisen tilanteen vaarat. Siksi on edistettävä edellyttävät Suomen Rauhanpuolustajilta toi-
23114: kilpavarustelua ja aseidenriisuntaa koskevan tie- minnan lisäämistä ja monipuolistamista. Ottaen
23115: toisuuden lisääntymistä. Näin YK alleviivasi huomioon Suomen Rauhanpuolustajain laajene-
23116: kansalaisjärjestöjen työn merkitystä. van työsaran järjestön tulee saada myös valtio-
23117: Suomen Tasavallan Presidentti on useaan ot- vallan arvostus ja tuki osakseen.
23118: teeseen liennytyksestä ja aseidenriisunnasta pu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23119: huessaan painokkaasti arvioinut rauhanliikkeen nioittavasti,
23120: merkitystä. Tätä kysymystä presidentti Kekko-
23121: nen käsitteli viimeksi 23. 9. 1980 osoittaessaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23122: tervehdyksensä Sofiassa kokoontuneelle Maail- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23123: man Kansojen Rauhanparlamentille. Hän totesi 29.99.50 lisäyksenä 290 000 mark.kaa
23124: hallitusten tarvitsevan tuekseen "aktiivisen kan- Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n val-
23125: tionapuun.
23126: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23127:
23128: Markku Kauppinen Peter Muurman Jacob Söderman Anna-Liisa Jokinen
23129: Pauli Puhakka Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Seppo Toiviainen
23130: Irma Rosnell Kauko Juhantalo Saara-Maria Paakkinen Mauri Pekkarinen
23131: Marjatta Mattsson Marja-Liisa Salminen Terhi Nieminen-Mäkynen Sten Söderström
23132: Ensio Laine Anna-Liisa Hyvönen Anneli Kivitie Pirjo Ala-Kapee
23133: Maija Rajantie Liisa Jaakonsaari Petter Savola Inger Hirvelä
23134: Anna-Liisa Piipari Toivo Mäkynen Mikko Kuoppa Aarne Koskinen
23135: Jermu Laine Seppo Tikka
23136: 1980 vp. 587
23137:
23138: Raha-asia-aloite n:o 556.
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittolahden-Väärä-
23144: mäen maantien petosparannustöiden aloittamiseen.
23145:
23146:
23147: E d u s k u n n a II e.
23148:
23149: Aittalahden-Väärämäen maantie (n:o 480) pudotuspaikka. Lisaksi Puroveden kalastukses-
23150: yhdistää Kesälahden kunnan pohjoisosan kun- ta aiheutuva liikenne käyttää tätä tieyhteyttä.
23151: takeskukseen. Tien vavkutuspiirissä asuu 1/3 Tien merkitys myös kalastuksen kannalta tulee
23152: kunnan väestöstä. Nykyinen tie on niin heik- korostumaan, kun Aittolahteen valmistui ku-
23153: kokuntoinen, että Vilialan ja Hummovaaran luvan kevään aikana kalastussatama. Tiellä on
23154: kylien asukkaat asioivat mieluimmin Kiteellä ja tietysti myös säännöllinen linja-auto-, maidon-
23155: Kerimäellä, jonne on hyvät tieyhteydet. Tie on kuljetus- ja myymäläautoliikenne.
23156: sorapintainen, mutkainen ja mäkinen. Lisäksi Tämä tieyhteys on kuntakokonaisuuden säi-
23157: tien geometria on niin virheellinen, että tietä lyttämisen kannalta erittäin tärkeä. Kesälah-
23158: pidetään melko vaarallisena liikenneturvallisuu- den kokoisessa kunnassa ei ole varaa eristää
23159: den kannalta. 1/3 kunnan väestöstä huonojen tieyhteyksien
23160: Tien vaikutusalueella on kolme peruskoulun taakse.
23161: ala-astetta sekä kaksi matkailuyritystä: Mänty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23162: rannan leirintäalue ja Karjalan Lomakeskus, jos- taen,
23163: sa on 168 vuodepaikkaa. Lisäksi tien varrella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23164: on kolme pientä teollisuusyritystä: Karjalan 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23165: Hirsirakenne/Väinö Karjalainen, Kesälahden markkaa Aittalahden-Väärämäen maan-
23166: Puuvalmiste Oy ja Kesälahden Muovi/Velj. tien ( mt n:o 480) perusparantamistöi-
23167: Suomalainen. Tien puolivälissä on puutavaran den aloittamiseksi.
23168: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23169:
23170: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Vänskä
23171: Matti Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
23172: 588 1980 vp.
23173:
23174: Raha-asia-aloite n:o 557.
23175:
23176:
23177:
23178:
23179: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksaa ja Nurmesta
23180: sekä niitä ympäröiviä kuntia palvelevan lentokentän aikaan-
23181: saamiseksi.
23182:
23183:
23184: E d u s k u n n a 11 e.
23185:
23186: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen raJOlttuvi- suutta nopelSlm yhteyksiin eri puolille maata.
23187: na muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri-
23188: kaupungit sekä niiden välittömässä läheisyydes- tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio
23189: sä olevat maalaiskunnat maantieteellisesti laa- on merkittävä tekijä alueen talouselämälle sen
23190: jan ja metsätalouden, teollisuuden, maatalouden omistaessa suoraan tai valtiojohtoisten yhtiöi-
23191: sekä matkailun suhteen merkittävän talous- den kautta suuren osan alueen metsäalueista se-
23192: alueen, jonka ulottaminen lentoliikenteen käyt- kä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa
23193: tömahdollisuuksien piiriin on valtiovallan tärkeä alueella voimaperäistä teollisuutta. Edelleen on
23194: tehtävä. valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa
23195: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen sen tukitoimenpiteillä kehitetyn teollisuus- ja
23196: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin matkailuelinkeinojen toimintaedellytysten kehit-
23197: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion talou- tämiseksi.
23198: dellista myötävaikutusta - ja asian laajakan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23199: toisuudesta sekä siitä johtuen, että se koskee
23200: useita kuntia - käytännön toimenpiteisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23201: asian kehittämisessä ei ole päästy. 1981 tulo- ja menoarvioon 700 000
23202: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kaupu;z-
23203: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen si- kien ja niitä ympäröiviä maalaiskuntia
23204: jainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, palvelevan lentokentän suunnitteluun ja
23205: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- rakentamistyön valmisteluun siten, että
23206: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja sen suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1981.
23207: kehittäminen edelleen edellyttävät mahdolli-
23208: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23209:
23210: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Vänskä
23211: Matti Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
23212: 1980 vp. 589
23213:
23214: Raha-asia-aloite n:o 558.
23215:
23216:
23217:
23218: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan so-
23219: siaalisairaalan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen.
23220:
23221:
23222: E d u s k u n n a 11 e.
23223:
23224: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- puisivat pääosasta omistamiaan hoitopaikkoja
23225: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- alueellisen hoitolaitoksen valmistuttua.
23226: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuol- Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon neu-
23227: lon osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, kat- vottelukunnan aloitteen pohjalta Pohjois-Karja-
23228: kaisuhoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensi- lan lääninhallitus lähetti 13. 10. 1978 läänin
23229: suojat. Mainittujen palvelupisteiden osalta ti- kunnille sosiaalisairaalahanketta koskevan lau-
23230: lannetta Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pi- suntopyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saa-
23231: tää tyydyttävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoi- duissa lausunnoissa oli hankkeen kunnilta saa-
23232: toketjuun oleellisena osana kuuluvaa hoitolai- ma lähes yksimielinen tuki. Erityisesti kun-
23233: tosta läänin alueella ei ole. tien sosiaali- ja terveyslautakunnat koro~tivat
23234: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, laitoksen välttämättömyyttä. Hankkeen toteut-
23235: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mah- tamisaikataulun osalta kunnat lähtivät siitä,
23236: dollisimman varhaisessa vaiheessa. Läänin että sosiaalisairaala tulisi perustaa "mahdolli-
23237: alueella sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoon- simman pian" tai "1980-luvun alkupuoliskol-
23238: hakeutumista ja loisi hyvät edellytykset työ- la".
23239: paikoilla tapahtuvalle hoitoonohjaukselle. Li- Pohjois-Karjalan läänin päihdeongelmaisten
23240: säksi tarve hoitaa päihdeongelmaisia läänin eri- huollon kehittäminen edellyttää alueellisen noin
23241: koislääkärijobtoisissa sairaaloissa ja terveyskes- 35-paikkaisen päihdyttävien aineiden väärin-
23242: kuksissa vähenisi ainakin jossain määrin. käyttäjien huollosta annetun lain 11 §:n 2
23243: Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli v. 1977 momentissa tarkoitetun huoltolan perustamista
23244: läänin ulkopuolella sijaitsevissa valtion ja yksi- viimeistään vuonna 1982.
23245: tyisissä huoltolaissa hoidettavana kaikkiaan 159 Huomioiden Pohjois-Karjalan läänin kuntien
23246: henkilöä, mikä merkitsi vuositasolla 18 laitos- heikon taloudellisen kantokyvyn tulisi PäihdL:n
23247: paikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omista- 36 §:ssä tarkoitetun avustuksen olla vähin-
23248: massa Tuustaipaleen huoltolassa ja työlaitok- tään 80 % perustamiskustannuksista. Kun lai-
23249: sessa oli v. 1977 Pohjois-Karjalan läänistä hoi- toksen perustamiskustannukset olisivat alusta-
23250: dettavana 65 eri henkilöä, mikä merkitsee kes- van arvion mukaan noin 4 milj. mk, muodos-
23251: kimäärin 11 hoitopaikan käyttöä. tuisi valtionavustuksen määräksi noin 3,2 milj.
23252: Edellä mainitut luvut osoittavat, että Poh- mk. Valtionosuus käyttökustannuksiin olisi
23253: jois-Karjalan läänissä on hoidon tarvetta siinä vuodessa n. 600 000 mk.
23254: määrin, että oman noin 35-paikkaisen alueelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23255: sen hoitolaitoksen perustaminen on tarpeen. taen,
23256: Tällainen hoitolaitos vähentäisi Pohjois-Karja-
23257: lan läänistä esim. Järvenpään sosiaalisairaalaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23258: kohdistuvaa painetta. Myöskin työlaitosten ke- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23259: hittämistyöryhmän esittämä Tuustaipaleen huol- markkaa Pohjois-Karjalan sosiaalisairaa-
23260: tolan paikkaluvun alentaminen voisi tapahtua lan suunnitteluun ja rakennustöiden
23261: niin, että Pohjois-Karjalan läänin kunnat Iuo- aloittamiseen.
23262: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23263:
23264: Markku Kauppinen Lea Sutinen Mauri Vänskä
23265: Matti Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
23266: 590 1980 vp.
23267:
23268: Raha-asia-aloite n:o 559.
23269:
23270:
23271:
23272:
23273: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus r.y:n
23274: toiminnan tukemiseen.
23275:
23276:
23277: E d u s k u n n a 11 e.
23278:
23279: Lasten Keskus r.y:n tal'koituksena on pyrkiä dellisesti vähävaraisia lapsia osallistumaan !ei-
23280: parantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella teille. Vuoden 1981 aikana on pyrkimyksenä
23281: lapsia kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kas- käynnistää oman leirikeskuksen suunnittelu.
23282: vuaan häiritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa heis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23283: tä yhteiskuntaelämään kykeneviä, tasapainoisia nioittavasti,
23284: ja omatoimisia kansalaisia.
23285: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23286: siaalisen leiritoiminnan järjestäminen. Liitto 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
23287: järjestää tlapsille sekä heidän vanhemmilleen markkaa Lasten Keskus r.y:n toiminnan
23288: viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee talou- tukemiseksi.
23289: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23290:
23291: Marklru Kauppinen Esko Pekonen
23292: Matti Ruokola Mikko Pesälä
23293: Olavi Martikainen
23294: 1980 vp. 591
23295:
23296: Raha-asia-aloite n:o 560.
23297:
23298:
23299:
23300:
23301: Kemppainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
23302: apuna opintokeskusten luentotoimintaa varten.
23303:
23304:
23305: Ed u s kun n a II e.
23306:
23307: Va1tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- mään. Luentotoiminnan määräraha on myös
23308: delle 1981 esitetään kohdassa 29.57.55.3 opin- vähäinen suhteessa kurssitoiminnan määrära-
23309: tokeskusten valtionavusta annetun lain 2 §:n 4. haan.
23310: kohdan mukaisena valtionapuna luentotoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23311: taan 220 000 mk. Lisäys 20 000 mk aiheutuu
23312: kustannusten noususta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23313: Pidämme lisäystä vähäisenä. Kun ehdotettu 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
23314: luentomääräraha jakautuu vähintään kahdeksan 29.57.55 alamomentille 3 lisäyksenä
23315: opintokeskuksen kesken, muodostuvat osuudet 400 000 markkaa valtionapuna opinto-
23316: siinä määrin pieniksi, että luentotoimintaa ei keskusten luentotoimintaa varten.
23317: myöskään työtapana kyetä riittävästi kehittä-
23318: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23319:
23320: Arvo Kemppainen Anna-Liisa Jokinen
23321: Lauha Männistö Ulla-Leena Alppi
23322: 592 1980 vp.
23323:
23324: Raha-asia-aloite n:o 561.
23325:
23326:
23327:
23328:
23329: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainvälis-
23330: ten järjestöjen kautta ohjattavaan kehitysapuun kehitysohjel-
23331: mien rahoittamiseksi.
23332:
23333:
23334: E d u s kun n a 11 e.
23335:
23336: Laajoista tukitoimenpiteistä huolimatta ei den BKT:sta. Ainoastaan voimakkailla maara-
23337: kansainvälinen eriarvoisuus ole käytännöllisesti rahaosoituksilla voi Suomi edistää uskottavuut-
23338: katsoen helpottunut juuri lainkaan. Pääsyy kär- taan yleismaailmallisen riiston vastaisessa tais-
23339: jistyneen epäoikeudenmukaisuuden jatkumiselle telussa ja rohkaista kehitysmaiden omaehtoista
23340: on teollistuneiden maiden itsekkyys ja halut- kehitystä.
23341: tomuus toimia aktiivisesti kehitysmaiden tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23342: teen helpottamiseksi sekä pitkällä tähtäimellä
23343: muuttaa kehityksen suuntaa Uuden Kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23344: välisen Taloudellisen Järjest)"ksen periaatteiden 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23345: mukaisesti. 24.30.66 lisäyksenä 20 000 000 mark-
23346: Suomen toimet kehitysyhteistyössä ovat niin kaa käytettäväksi kansainvälisiin kehi-
23347: ikään olleet häpeällisen vaatimattomia. Suomen tysyhteistyörahoituslaitoksiin ja -ohjel-
23348: on täytettävä lupauksensa ja otettava pitkiä miin, YK:n kehitysohjelmien rahoitta-
23349: harppauksia tavoittaakseen YK:n suosituksen miseen sekä sosiaalisten ohjelmien ra-
23350: mukaisen, vähintään 0,7 % :n kehitysapuosuu- hoittamiseen.
23351: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23352:
23353: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
23354: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
23355: 1980 vp. 593
23356:
23357: Raha-asia-aloite n:o .562.
23358:
23359:
23360:
23361:
23362: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahdenväli-
23363: seen lahjamuotoiseen kehitysapuun.
23364:
23365:
23366: E d u s k u n n a II e.
23367:
23368: Suomella on korkean teknologian maana run- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23369: saasti mahdollisuuksia avustaa kehitysmaita
23370: niiden projekteissa ja näin samalla edistää omaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23371: kansainvälistä kauppaansa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23372: Suomen tähänastiset osuudet kehitysyhteis- 24.30.67 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
23373: työssä ja erityisesti kahdenkeskisessä avustus- käytettäväksi kahdenväliseen lahjamuo-
23374: toiminnassa eivät alkuunkaan takaa asetettujen toiseen kehitysapuun.
23375: päämäärien saavuttamista.
23376: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23377:
23378: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
23379: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23380:
23381:
23382:
23383:
23384: 75 088000399}
23385: 594 1980 vp.
23386:
23387: Raha-asia-aloite n:o 563.
23388:
23389:
23390:
23391:
23392: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta humanitaari-
23393: seen apuun kehitysmaille.
23394:
23395:
23396: E d u s kun n a 11 e.
23397:
23398: Laajan humanitaarisen avun tarve on nopeas- tai toisesta nauti oman valtionsa luottamusta.
23399: ti lisääntynyt erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Oikeudenmukaisen demokratian puolesta
23400: Afrikassa. Erityisen vaikeita ovat pakolaison- taistelevat kansalliset vapautusliikkeet ja maan-
23401: gelmat Somalian niemimaalla, Pakistanissa, In- osakohtaiset yhteistyöjärjestöt toimivat äärim-
23402: dokiinassa sekä eri puolilla Afrikkaa. mäisen niukkojen resurssien varassa. Niiden
23403: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto mahdollisuuksia edistää sekä paikallista että
23404: UNHCR tekee pakolaiskysymyksissä arvokasta alueellista demokratiaa on laajennettava rahoit-
23405: työtä. Kun Suomi on jäsenenä UNHCR:n toi- tamalla niiden toimia.
23406: meenpanevassa elimessä, on erityisen tärkeää, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23407: että maamme mahdollisimman voimakkaasti tu-
23408: kee rahoitusvaikeuksien kanssa kamppailevaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23409: järjestöä. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23410: Ilman omaa syytään vainotuksi joutuneet 24.30.69 lisäyksenä 10 000 000 mark-
23411: kansalaisryhmät kärsivät laajaa inhimillistä hä- kaa käytettäväksi humanitaariseen
23412: tää. Vauraampien maiden velvollisuus on taata apuun kehitysmaille.
23413: ihmisarvoinen elämä jokaiselle, joka ei syystä
23414: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23415:
23416: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
23417: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
23418: 1980 vp. 595
23419:
23420: Raha-asia-aloite n:o 564.
23421:
23422:
23423:
23424:
23425: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilökoh-
23426: taisiin osakelainoihin.
23427:
23428:
23429: E d u s kun n a 11 e.
23430:
23431: Suurimman asuntopoliittisen pulman muodos- ten laajentaa henkilökohtaisen osakelainoi-
23432: tavat tällä hetkellä ne nuoret parit, jotka val- tuksen piiriin tulevien määrää.
23433: tion asuntolainojen riittämättömyyden ja jyrk- Henkilökohtainen osakelainoitus on sekä
23434: kien tulorajojen takia jäävät valtion asunto- asuntopoliittisesti että yhdyskuntapoliittisesti
23435: lainoituksen ulkopuolelle. He joutuvat hankki- suositeltavaa. Sen avulla voidaan ottaa huo-
23436: maan joko omistus- tai vuokra-asunnon nk. mioon asunnontarvitsijoiden erityisolosuhteet,
23437: kovan rahan markkinoilta. Laina-aikojen lyhyy- lisätä heidän valinnanmahdollisuuksiaan ja tur-
23438: den ja korkean koron vuoksi he putoavat to- vata asuntoalueiden sosiaalinen monipuolis:.ms.
23439: delliseen köyhyysloukkuun. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23440: Tulorajojen jyrkkyyteen on saatava muutos
23441: toisessa yhteydessä, mutta tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23442: käsittelyn yhteydessä voidaan ongelmaa helpot- 1981 tulo- ja menoarvioon momentil!e
23443: taa lisäämällä nimenomaan henkilökohtaiseen 26.12.83 lisäyksenä 10 000 000 mark-
23444: osakelainoitukseen tulevaa valtion lainaa ja si- kaa käytettäväksi henkilökohtaisiin osa-
23445: kelainoihin.
23446: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23447:
23448: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
23449: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23450: 596 1980 vp.
23451:
23452: Raha-asia-aloite n:o 565.
23453:
23454:
23455:
23456:
23457: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tuen tarpeessa
23458: oleville omistusasunnoissa asuville.
23459:
23460:
23461: E d u s kun n a 11 e.
23462:
23463: Asumistuki on omistusasunnoissa asuville Näin ollen on pidettävä erittäin epäsosiaa-
23464: aivan yhtä tärkeätä kuin vuokralla asuvillekin. lisena sitä linjaa, mikä ilmenee hallituksen tulo-
23465: On ensinnäkin muistettava, että omissa oma- ja menoarvioesityksen pääluokan 26 luv•Jn 24
23466: kotitaloissaan asuu tuhansia vähätuloisia van- perusteluissa. Maininnat omistusasunnoissa asu-
23467: huksia, invalideja ja myös lapsiperheitä. Toi- ville myönnettävän asumistuen edellytyksistä
23468: saalta on huomattava, että nimenomaan pieni- viittaavat siihen, että tuen saantia heidän koh·
23469: tuloisille ihmisille asunnon omistaminen muo- dallaan aiotaan kiristää. Vaara on sitäkin suu-
23470: dostaa turvan inflaatiota vastaan antaen sa- rempi, kun asumistuen kokonaismäärä edelleen
23471: malla turvallisen tunteen asunnon py~yvyy on riittämätön.
23472: destä. Kun asunnon aiheuttamat kustannukset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23473: (rakennuskustannusten kuoletus- ja korko-
23474: menot sekä hoitokustannukset) ovat ~amat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23475: asunnon hallintomuodosta riippumatta, on ai- 1981 tulo- ja menoarvioon momenttlte
23476: van yhtä sosiaalista - ellei sosiaalisempaakin 26.14.54 lisäyksenä 40 000 000 mark-
23477: - suunnata asumistuki asunnon omistamisesta kaa käytettäväksi tuen tarpeessa olevil-
23478: aiheutuviin kustannuksiin. le omistusasunnoissa asuville.
23479: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23480:
23481: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
23482: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23483: 1980 vp. 597
23484:
23485: Raha-asia-aloite n:o 566.
23486:
23487:
23488:
23489:
23490: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
23491: edistämiseen.
23492:
23493:
23494: E d u s kun n a 11 e.
23495:
23496: Jätehuollosta on runsas vuosi sitten saatu taan sellaisia taloudellisia ohjauskeinoja, joilla
23497: voimaan laaja lainsäädäntö, joka lähtee ekologi- voidaan kansantaloudellisesti edullinen hyöty-
23498: sesta periaatteesta tavoitteena, että jätteet voi- käyttö saattaa edulliseksi myös liiketaloudelli-
23499: daan käyttää hyödyksi eikä niistä aiheudu hait- sesti. Niinpä liikevaihtoverotuksessa olisi jättei~
23500: taa ympäristölle. Kuitenkin lainsäädännön voi- tä raaka-aineena käyttävä tuotanto huomioitava
23501: maan tullessa ei jätehuollon toteutumiselle luo- siten, ettei verotus johda siihen, että hyöty-
23502: tu riittäviä taloudellisia edellytyksiä. käyttöön ei ryhdytä.
23503: Tällä hetkellä näyttää, että koko laajaa ja Taloudellisia ohjausmenetelmiä on periaat-
23504: ympäristönsuojelun kannalta tärkeää lainsäädän- teessa käytettävissä useita, esimerkiksi lainat,
23505: töä ei pystytä toteuttamaan resurssipulasta joh- korkotuki, avustukset, tuotemaksut, tutkimus-
23506: tuen. Tämä koskee lähinnä jätteen hyötykäytön ja kehitystoiminnan tukeminen jne. Näistä oli-
23507: edistämistä ja ongelmajätteiden vaarattomaksi si valittava kulloinkin sopivin. Niiden käyttö-
23508: tekemistä ja valvontaa. Jätteiden hyötykäyttö mahdollisuudet ja käyttöön liittyvät vaikutuk-
23509: tehostaa ympäristönsuojelua, säästää alkuperäis- set tulisi kuitenkin selvittää tarkoin ennen
23510: raaka-aineita ja energiaa sekä lisää niiden koti- käyttöönottoa.
23511: maisuusastetta ja vaikuttaa positiivisesti vaihto- Jätteiden hyötykäytön ja alan tutkimustoi-
23512: taseeseen. Usein se edistää myös työllisyyttä. minnan edistäminen riippuu ratkaisevasti siitä,
23513: Jäte on periaatteessa lähes aina hyödynnettä- millaiset voimavarat asioiden valmisteluun ja
23514: vissä uuden tuotannon raaka-aineena. Hyödyn- toimeenpanoon on käytettävissä.
23515: tämismenetelmät ovat vielä puutteellisia, sillä Jätteiden hyötykäytön edistämiseen käytetyt
23516: niitä ei ole paljonkaan kehitetty. Lähes kaikista varat palautuvat nopeasti takaisin sekä huomat-
23517: jätteistä voidaan silti sanoa, että ne ovat paras- tavina kansantaloudellisina raaka-ainesäästöinä
23518: ta uuden tuotannon raaka-ainetta niin energia- että ympäristönsuojelun tehostumisen muo-
23519: taloudelliselta, ympäristönsuojelulliselta kuin dossa.
23520: raaka-aineiden säästämismerkitykseltäänkin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23521: Uuden jätehuoltolainsäädännön keskeisiin
23522: pääperiaatteisiin kuuluu jätteiden hyötykäytön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23523: edistäminen. Jätehuoltolainsäädäntö ei kuiten- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23524: kaan riitä ratkaisemaan niitä taloudellisia kysy- markan määrärahan jätteiden hyötykäy-
23525: myksiä, jotka monissa tapauksissa muodostavat tön edistämiseen.
23526: esteen hyötykäytön toteuttamiselle. Siksi tarvi-
23527: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23528:
23529: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
23530: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23531: 598 1980 vp.
23532:
23533: Raha-asia-aloite n:o 567.
23534:
23535:
23536:
23537:
23538: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
23539: päivärahan korottamiseen.
23540:
23541:
23542: Ed u s kun n a 11 e.
23543:
23544: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
23545: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan ko- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
23546: rottamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettuna,
23547: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista ra-
23548: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle sitetta.
23549: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23550: pitokustannuksilla.
23551: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23552: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23553: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti 4 200 000 markkaa varusmiesten päivä-
23554: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa rahan korottamiseksi 1. 10. 1981 lukien
23555: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- kahdella markalla.
23556: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23557:
23558: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
23559: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä
23560: 1980 vp. 599
23561:
23562: Raha-asia-aloite n:o 568.
23563:
23564:
23565:
23566:
23567: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion opetusryhmien
23568: pienentämiseksi.
23569:
23570:
23571: E d u s kun n a 11 e.
23572:
23573: Opetusryhmien pienentäminen on koulun ke- nentämiseen peruskoulun kaikilla tasoilla, olisi
23574: hittämisen tärkein edellytys tällä hetkellä. Ikä- pienennettävä myös lukion opetusryhmiä. Edel-
23575: luokkien pieneneminen antaakin siihen entistä lä esitettyjen perustelujen ohella tätä ratkaisua
23576: paremmat edellytykset 1980-luvulla. Ryhmiä korostavat murrosiän monet ongelmat ja lu-
23577: pienentämällä luodaan edellytykset yksilöllisem- kion ankara työpaine. Pienennys tulisi aloittaa
23578: mälle opetukselle, parannetaan luokkien työ- siten, että syyslukukauden 1981 alusta lukion I
23579: rauhaa ja luodaan mahdollisuudet työvaltaisem- luokan enimmäisoppilasmäärä olisi 25.
23580: pien opetusmenetelmien käyttöönotolle. Samal- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
23581: la turvataan pitkälle koulutetun opettajakun-
23582: tamme työllisyys ikäluokkien pienenemisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23583: huolimatta. den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
23584: Käytännöllisistä ja kasvatuksellisista syistä tille 29.43.30 lisäyksenä 10 000 000
23585: olisi tärkeätä, että opetusryhmien enimmäis- markkaa lukion opetusryhmien pienentä-
23586: koot olisivat kaikille luokka-asteille samat. Sa- miseksi.
23587: manaikaisesti kuin pyritään opetusryhmien pie-
23588: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23589:
23590: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
23591: Jaakko Itälä Terhi Nieminen-Mäkynen
23592: 600 1980 vp.
23593:
23594: Raha-asia-aloite n:o 569.
23595:
23596:
23597:
23598:
23599: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen
23600: oppilasryhmien pienentämiseksi.
23601:
23602:
23603: E d u s kun n a 11 e.
23604:
23605: Opetusryhmien koon pienentäminen muo- oleellisesti se, että myös yläasteella ryhdyttäi-
23606: dostaa koulumme sisäisen uudistamisen perus- siin opetusryhmiä pienentämään. Pienennys
23607: tan. Asiassa onkin päästy myönteisen kehi- tulisi aloittaa siten, että syyslukukauden 1981
23608: tyksen alkuun alimpien luokkien osalta. alusta peruskoulun VII luokan enimmäisoppi-
23609: Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioesi- lasmäärä olisi 25.
23610: tykseen sisältyykin peruskoulun 1. ja 2. luok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23611: kien enimmäiskoon pienentämisestä sekä 5. ja nioittaen,
23612: 6. luokkien ryhmäjakosäännösten muuttamises-
23613: ta aiheutuva määrärahan lisäys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23614: Erityisen huomattava merkitys opetusryh- 1981 tulo- ia menoarvioon momentiile
23615: mien pienentämisellä olisi myös peruskoulun 29.46.30 lisäyksenä 15 000 000 mark-
23616: yläasteella. Yläasteen alkuun kasautuu monia kaa peruskoulun yläasteen oppilasryh-
23617: oppimis- ja työrauhaongelmia, joita vähentäisi mien pienentämiseksi.
23618: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23619:
23620: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
23621: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23622: 1980 vp. 601
23623:
23624: Raha-asia-aloite n:o 570.
23625:
23626:
23627:
23628:
23629: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
23630: miseksi luonnonsuojelutarkoituksiin.
23631:
23632:
23633: Ed u s kun n a 11 e.
23634:
23635: Valtioneuvoston vahvistamat kansallis- ja venyttää ostoja vuosikymmenien ajaksi. Tähän
23636: luonnonpuisto-ohjelma sekä soidensuojelun pe- viittaa mm. eräiden keskeisten suojelualuetyyp-
23637: rusohjelma luovat osaltaan hyvät lähtökohdat pien - esimerkiksi soiden - viimeaikainen
23638: luonnonsuojelun edistämiseksi maassamme. nouseva hintakehitys.
23639: Luonnonsuojeluohjelmien toteutumisen vakava- 40 miljoonan markan varaaminen luonnon-
23640: na esteenä on tähän saakka ollut ostovarojen suojelualueiden ostoon vastaisi lähiajan todel-
23641: niukkuus. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja Hsta tarvetta, kun esimerkiksi jo vahvistettui-
23642: menoarviossa tarkoitukseen on varattu 12 mil- hin kansallispuistosuunnitelmiin sisältyvät yksi-
23643: joonaa markkaa, mikä on ohjelmien toteutta- tyismaat hankitaan valtiolle.
23644: miseksi täysin riittämätöntä. Lisäksi soiden- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23645: suojeluohjelman II osa on tulossa valtioneu-
23646: voston vahvistettavaksi vielä kuluvan vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23647: aikana. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23648: Valtiontalouden kannalta olisi ilmeisen edul- 30.02.88 lisäyksenä 20 000 000 mark-
23649: lista ostaa luonnonsuojelualueiksi tarkoitetut yk- kaa maan hankkimiseksi luonnonsuoje-
23650: sityismaat verrattain nopeasti lähivuosina eikä lutarkoituksiin.
23651: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23652:
23653: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen
23654: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
23655:
23656:
23657:
23658:
23659: 76 088000399]
23660: 602 1980 vp.
23661:
23662: Raha-asia-aloite n:o 571.
23663:
23664:
23665:
23666:
23667: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kosketjärven kunnosta-
23668: miseksi Eurassa.
23669:
23670:
23671: E d u s kun n a 11 e.
23672:
23673: Euran Koskeljärvi on maamme arvokkaimpia Mökittäminen kuitenkin tärvelisi järven maise-
23674: iintujärviä. Siellä pesivät monet harvinaiset ve- man ja karkottaisi osan vesilinnuista pois. Jos
23675: silinnut ja vesilintutiheys on suuri. Järvi on järvi kunnostettaisiin valtion varoin, rantoja ei
23676: säilyttänyt erämaisen luonteensa, sillä sen ran- tarvitsisi mökittää. Vuoden 1981 valtion tulo-
23677: nat ovat rakentamattomat ja maisemat koske- ja menoarvioon ei ole varattu rahaa Kosketjär-
23678: mattomat. Koska järvi on matala ja siinä on ven kunnostamiseksi valtion varoin.
23679: rehevä vesikasvillisuus, rannanomistajat pelkää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23680: vät järven umpeenkasvamista. He aikovat nos-
23681: taa järven vedenpintaa puolella metrillä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23682: hankkia vedenpinnan nostoon tarvittavat varat 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23683: rantamaiden mökittämisellä. 30.40.77 (vesistötyöt) 1 200 000 mark-
23684: Järvi on maisemaltaan ja linnustoltaan valta- kaa Koskeljärven kunnostamiseksi val-
23685: kunnallisesti arvokas luonnonsuojelukohde. tion varoin.
23686: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
23687:
23688: Anneli Kivitie Helena Pesola Mikko Ekorre
23689: Tarja Halonen Olavi Martikainen Ulla-Leena Alppi
23690: Helvi Hyrynkangas Eva-Maija Pukkio Heli Astala
23691: Marjatta Mattsson Ole Norrback Tellervo Koivisto
23692: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jaakko Itälä Jouko Skinnari
23693: Petter Savola Jouko Tuovinen Toivo Mäkynen
23694: Kaarina Suonio Aimo Ajo J. Juhani Kortesalmi
23695: Ilkka Kanerva Terhi Nieminen-Mäkynen
23696: 1980 vp. 603
23697:
23698: Raha-asia-aloite n:o 572.
23699:
23700:
23701:
23702:
23703: Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko-
23704: rottamiseen.
23705:
23706:
23707: E d u s kun n a 11 e.
23708:
23709: Monet viimeaikaiset selvitykset osoittavat tiään tai on työttömyyden vuoksi taloudellisesti
23710: lapsiperheiden jääneen elintason kehityksessä riippuvainen vanhemmistaan. Murrosikäisten
23711: muita väestöryhmiä huomattavasti heikompaan nuorten koulutustarve on lisäksi tässä ikävai-
23712: asemaan. Siksi toimenpiteitä lapsiperheiden tu- heessa suurimmillaan.
23713: kemiseksi on tehostettava. Taloudellinen riippuvuus vaikuttaa usein ki-
23714: Pienen lapsen hoitaminen vaatii perheeltä ristävästi lasten ja vanhempien keskinäisiin suh-
23715: runsaasti taloudellisia uhrauksia. Lapsen syn- teisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja hyvät
23716: tyessä on hankittava runsaasti erityistarvikkei- suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja erilaisille
23717: ta, joiden kustannukset nousevat huomattavan nuorten ongelmille ja häiriöille. Siksi säännölli-
23718: suuriksi. Edelleen pienen lapsen hoitamisessa nen tuki lapsilisän muodossa siihen saakka kun
23719: tarvitaan säännöllisesti hankittavia erityistarvik- lapsi täyttää 18 vuotta helpottaisi oleellisesti
23720: keita kuten vaippoja, hoitoliinoja, erityispesu- perheiden taloudellista asemaa sekä vaikuttaisi
23721: aineita, hoitoaineita sekä hyvin usein myös eri- positiivisesti lasten ja vanhempien keskinäisiin
23722: tyisravintoa. Näihin hankintoihin voidaan hy- suhteisiin.
23723: vin varovastikin arvioiden laskea kuluvan kuu- Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei-
23724: kausittain 150-200 markkaa. den tukimuoto. Jotta lapsiperheiden taloudelli-
23725: Nykyisellään ei lapsilisä riitä kattamaan kuin seen asemaan voitaisiin saada oleellinen paran-
23726: pienen osan lapsen hoidosta aiheutuvista välit- nus, tulisi lapsilisiä korottaa voimakkaasti sekä
23727: tömistä kuluista. Kun lisäksi perheet usein ovat nostaa lapsilisän saamisen ikäraja 18 vuoteen.
23728: pakotettuja äidin joutuessa palaamaan työelä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23729: mään järjestämään lapsen hoidon, aiheutuu ko- nioittaen,
23730: tihoidon järjestämisestä runsaasti ylimääräisiä
23731: kuluja. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23732: Nykyisellään ei ole myöskään mahdollista ve- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
23733: rotuksessa vähentää lapsen kotihoidosta aiheu- tille 33.15.52 lisäyksenä 100 000 000
23734: tuvia kuluja, jotka ovat useimmiten rinnastetta· markkaa käytettäväksi lapsilisien korot-
23735: vissa tulon hankkimisesta aiheutuviin menoihin. tamiseen elinkustannusten nousua vas-
23736: Lasten täytettyä 16 vuotta päättyvät useim- taavasti ja ylimääräisen lisän maksami-
23737: mat yhteiskunnalliset tukitoimenpiteet. Kuiten- seen lapsilisäikärajojen nostamiseksi.
23738: kin suurin osa nuorista jatkaa yhä koulunkäyn-
23739: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23740:
23741: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
23742: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen
23743: 604 1980 vp.
23744:
23745: Raha-asia-aloite n:o 573.
23746:
23747:
23748:
23749:
23750: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin-
23751: vankilan ennakkosuunnittelua varten.
23752:
23753:
23754: E d u s k u n n a 11 e.
23755:
23756: Hallituksen periaatepäätöksen mukaan sijoi- tava jo nyt määräraha näiden ennakkovalmiste-
23757: tetaan Keski-Suomen läänin varavankila Haapa- luiden suorittamista ja suunnittelua varten.
23758: mäelle. Tämä merkitsee sitä, että varsinainen Myös kuntasuunnittelun kannalta on eduksi,
23759: lääninvankila sijoitetaan vankilaviranomaisten että laitoksen tarkempi paikka, sen tarvitsemat
23760: suositusten mukaisesti lähelle läänin keskusta. kunnalliset palvelut ja liikennejärjestelyt tiede-
23761: Sopivana paikkana on noussut esille Petäjäve- tään mahdollisimman tarkoin.
23762: den kunnan Kintauden kylä, jossa on jo valtiol- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
23763: la maatakin hallussa tarkoitukseen. Vaikka lää- kunnioittaen,
23764: ninvankila julkisuudessa esitettyjen tietojen
23765: mukaan toteutetaan vasta varavankilan raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23766: tamisen jälkeen, on paikallaan, että suunnittelu 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23767: ja muu ennakkovalmistelu sekä tarvittavan lisä- markan määrärahan Keski-Suomen lää-
23768: maan hankinta voidaan hoitaa ajoissa. Sen ninvankilan ennakkosuunnittelua varten.
23769: vuoksi olisi valtion tulo- ja menoarvioon otet-
23770: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23771:
23772: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
23773: Helena Pesola Hannu Tapiola
23774: Mauri Pekkarinen
23775: 1980 vp. 605
23776:
23777: Raha-asia-aloite n:o 57 4.
23778:
23779:
23780:
23781:
23782: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille
23783: aseidenriisuntaa ja rauhankysymystä koskevaa tiedotustoi-
23784: mintaa varten.
23785:
23786:
23787: E d u s k u n n a 11 e.
23788:
23789: Suurimman uhkan rauhanomaiselle kehityk- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
23790: selle ja luonnonvarojen riittävyydelle tulevai- nioittaen,
23791: suudessa muodostaa yhä voimakkaampana jat-
23792: kuva asevarustelukierre. Tämän kierteen pysäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23793: täminen on mahdollista vain siten, että saa- 1981 tulo- ja menoarvioon yhden pro-
23794: daan voimakas yleinen mielipide asevarustelua millen sotilasbudjetin määrästä eli
23795: vastaan sekä toisaalta voimakas tuki aseiden- 2 910 000 markkaa jaettavaksi kansa-
23796: riisunnan, kehitysyhteistyön ja rauhan puolesta. laisjärjestöille aseidenriisuntaa ja rau-
23797: Kansalaisjärjestöille on annettava myös riittävä hankysymystä koskevaa tiedotustoimin-
23798: taloudeilinen tuki tätä toimintaa varten, mikä taa varten.
23799: on suuressa määrin tiedotustoimintaa.
23800: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23801:
23802: Sakari Knuuttila Anna-Liisa Piipari
23803: Juhani Surakka Tellervo Koivisto
23804: Hannu Tapiola
23805: 606 1980 vp.
23806:
23807: Raha-asia-aloite n:o 575.
23808:
23809:
23810:
23811:
23812: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusan-Kaura-ahon
23813: paikallistien kestopäällystämistä varten.
23814:
23815:
23816: Ed u s kun n a 11 e.
23817:
23818: Laukaan kunnan ja Suolahden kaupungin vä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
23819: linen tieyhteys Kuusan-Kaura-ahon paikallis- kunnioittaen,
23820: tien kautta on eräs kiireellisimmän parannuksen
23821: tarpeessa oleva tie, sillä tämä paikallistie on ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23822: noa sorapäällysteinen jakso Jyväskylästä Suo- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23823: lahteen ulottuvalla tieyhteydellä. Mainittakoon, markan määrärahan Kuusan-Kaura-
23824: että tätä tietä on lyhin yhteys Valmetin Tou- ahon paikallistien kestopäällystämistä
23825: rulan tehtaalta Suolahden traktoritehtaalle, jos- varten Laukaan kunnassa ja Suolahden
23826: sa kokoonpano tapahtuu. kaupungissa.
23827: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23828:
23829: Sakari Knuuttila Juhani Surakka Hannu Tapiola
23830: 1980 vp. 607
23831:
23832: Raha-asia-aloite n:o 576.
23833:
23834:
23835:
23836:
23837: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsolahden-Nihta-
23838: lahden maantien parantamiseksi.
23839:
23840:
23841: Ed u s k u n n a 11 e.
23842:
23843: Laukaan kunta on alueellisesti laaja ja siihen kitustaan vastaavassa kunnossa, se vähentäisi
23844: kuuluu useita toisistaan erillään olevia taajamia. Jyväskylän seudun ruuhkautumia. Näillä perus-
23845: Yksi suurimmista taajamista on Lievestuoreen teilla olisi tieosa Metsolahti-Vihtalahti kii-
23846: teollisuustaajama. Senkin useimmat kunnalliset reimmiten parannettava ja muutettava kesto-
23847: palvelut ovat kuitenkin kirkonkylässä, jonne päällystetieksi.
23848: on matkaa kolmattakymmentä kilometriä. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
23849: Tämä luonnollisesti edellyttäisi hyviä liikenne- nioittaen,
23850: yhteyksiä, mutta viime vuosina on muun muas-
23851: sa näiden taajamien välinen tie kunnoltaan hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23852: kentynyt, kun keskeisellä tieosalla Metsolahti- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23853: Vihtalahti on öljysora jouduttu muuttamaan sa- markan määrärahan Metsolahden-Vih-
23854: visoraksi, vaikka luokitukseltaan tie on seudul- talahden maantien parantamiseksi Lau-
23855: linen tie. Siinä tapauksessa, että tie olisi Iuo- kaan kunnassa.
23856: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23857:
23858: Sakari Kll!uuttila Juhani Surakka Hannu Tapiola
23859: 608 1980 vp.
23860:
23861: Raha-asia-aloite n:o 577.
23862:
23863:
23864:
23865:
23866: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Multiantien paranta-
23867: miseksi Keuruun kirkonkylässä.
23868:
23869:
23870: E d u s k u n n a 11 e.
23871:
23872: Liikenneturvallisuutta voidaan oleellisesti pa- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
23873: rantaa ja jalankulun sekä pyöräilyn viihtyisyyttä kunnioittaen,
23874: lisätä rakentamalla asianmukaiset kevyen liiken-
23875: teen väylät vilkkaasti liikennöidyille tieosille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23876: Keuruun kirkonkylän rakennuskaava-alueella on 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23877: tehty kevyen liikenteen suunnitelma vanhalle markan määrärahan Multiantien paikal-
23878: Multiantielle, nykyiselle paikallistielle. Koska listien parantamiseksi kevyen liikenteen
23879: tämä tieosa on hyvin vilkkaasti liikennöity ja väylineen Keuruun kunnan kirkonkylän
23880: nykyisellään kapea, olisi suunnitelma toteutet- rakennuskaava-alueella.
23881: tava kiireellisesti.
23882: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23883:
23884: Sakari Knuuttila Hannu Tapiola
23885: Juhani Surakka Helena Pesola
23886: Mauri Pekkarinen
23887: 1980 vp. 609
23888:
23889: Raha-asia-aloite n:o 578.
23890:
23891:
23892:
23893:
23894: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
23895: väylän rakentamiseksi Keuruun-Kolhon maantiellä välillä
23896: Haitto - Keurusselän varuskunta.
23897:
23898:
23899: E d u s kun n a 11 e.
23900:
23901: Keuruun-Kolhon maantie on välillä Haitto siten, että seuraavana vuonna työ voitaisiin
23902: -Keurusselän varuskunta hyvin kapea ja vilk- saattaa päätökseen.
23903: kaasti lirkennöity. Erityisesti varuskunta ja sen Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
23904: ympäristössä oleva asutus aiheuttavat juuri tä- nioittaen,
23905: män liikenteen vilkkauden yhdessä läpikulku-
23906: liikenteen kanssa, joka ohjautuu muun muassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23907: Kolhon teollisuuslaitoksille. Tulo- ja menoarvio- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23908: ehdotukseen on saatu määräraha tien a1kuosan markan määrärahan kevyen liikenteen
23909: parantamiseen, mutta yhtä kiireellistä olisi väylän rakentamiseksi Keuruun-Kol-
23910: päästä tekemään alustavia töitä kevyen liiken- hon maantielle välille Haitto - Keu-
23911: teen väylän jatkamiseksi varuskuntaan saakka russelän varuskunta.
23912: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23913:
23914: Sakari Knuuttila Helena Pesola
23915: Juhani Surakka Hannu Tapiola
23916:
23917:
23918:
23919:
23920: 77 088000399]
23921: 610 1980 vp.
23922:
23923: Raha-asia-aloite n:o 579.
23924:
23925:
23926:
23927:
23928: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
23929: län rakentamiseksi Kaipalan paikallistiellä Jämsässä.
23930:
23931:
23932: E d u s k u n n a 11 e.
23933:
23934: Paikallinen asujaJ.mlsto on pitänyt jo kauan osin tie on melko kapea N.man riittäviä pien-
23935: tärkeänä muun muassa liikenneturvallisuuden tareita.
23936: takia kevyen liikenteen väylän rakentamista Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
23937: Kaipolan paikallistielle välille Jämsän keskusta kunnioittaen,
23938: -Kaipolan taajama. Kevyen liikenteen väylä
23939: olisi tarpeen ennenkaikkea tien vilkkaan lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23940: kenteen vuoksi, mikä aiheutuu paitsi työpaik- 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
23941: kaliikenteestä myös Kaipalan tehtaan kuljetuk- markan määrärahan Kaipolan paikallis-
23942: sista. Tähän mennessä on kevyen liikenteen tien kevyen liikenteen väylien rakenta-
23943: väylä rakennettu vasta osalle tietä ja muulta miseen ]ämsän kaupungissa.
23944: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23945:
23946: Sakari Knuuttila }uhani Surakka Hannu Tapiola
23947: 1980 vp. 611
23948:
23949: Raha-asia-aloite n:o 580.
23950:
23951:
23952:
23953:
23954: Knuuttila: Määrärahan osoittamisesta Äijäiänsalmen sillan ra-
23955: kentamiseen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan rajalla.
23956:
23957:
23958: E d u s kun n a 11 e.
23959:
23960: Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan ra- tytty pahemmilta onnettomuuksilta sillalla, jon-
23961: jalla sijaitsee Äijäiänsalmen silta, joka on yksi- ka kohdalla vallitseviin epäkohtiin on myös
23962: ajoratainen vanha teräsbetoninen kaarisilta. Se julkisuudessa kiinnitetty huomiota.
23963: on sangen vilkkaasti liikennöity ja liikenne- Kun ei vielä vuoden 1981 valtion tulo- ja
23964: määrät kasvavat nopeasti, sillä sillan takana menoarviossakaan ole kuitenkaan määrärahaa
23965: on kaupungin lähivuosien suurin kasvusuunta. sillan uusimiseen ehdotettu, haluan edellä mai-
23966: Lisäksi silta tulee uusimisen jälkeen olemaan nitun tuoda esille entisenä sillan hoidosta vas-
23967: osa kaupungin eteläistä ohikulkutietä. Nykyi- tuunalaisena virkamiehenä mielestäni välttämät-
23968: sellään silta on liikenneturvallisuudeltaan arve- tömän korjauksen aikaansaamiseksi.
23969: luttava, sillä sen kaarevuuden vuoksi eivät eri Edellä mainituilla perusteilla ehdotan kun-
23970: suunnista tulevat ajoneuvot näe toisiaan sil- nioittaen,
23971: lalle ajaessaan. Kun silta on rakennettu aika-
23972: kautena, jolloin betoniteknologia ei ollut vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23973: nykyisellä tasolla, niin myöskään sillan kanta- 1981 tulo- ia menoarvioon 1 500 000
23974: vuudesta ei kukaan voi mennä sataprosenttiseen markan määrärahan Aijälänsalmen sillan
23975: takuuseen. Sillalla on kuitenkin säännöllinen rakentamista varten Jyväskylän kaupun-
23976: linja-autoliikenne. Vain hyvällä onnella on väl- gissa ja maalaiskunnassa.
23977: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
23978:
23979: Sakari Knuuttila
23980: 612 1980 vp.
23981:
23982: Raha-asia-aloite n:o 581.
23983:
23984:
23985:
23986:
23987: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuuden
23988: parantamiseksi rautateiden ja yksityisteiden tasoristeyksissä
23989: Keski-Suomessa.
23990:
23991:
23992: E d u s k u n n a 11 e.
23993:
23994: Haapamäen-Jyväskylän rataosalla Petäjäve- on tarvittaessa ulotettava koskemaan myös yk-
23995: dellä jäi henkilöauto vasdkään junan alle rauta- sityisiä teitä ja kevyen liikenteen väyliä valtion
23996: tien ja yksityistien tasoristeyksessä, jossa näky- toimesta.
23997: vyys on erittäin huono eikä täytä yleensä näky- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
23998: vyydelle asetettuja normeja. Tasoristeyksessä ei nioittaen,
23999: ole myöskään varolaitteita. Tällaisia tasoristeyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24000: siä on Keski-Suomen läänin alueella useita sekä 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
24001: yksityis- että paikallisteillä. Koska jokainen ta- markkaa turvallisuuden parantamiseen
24002: soristeysonnettomuus aiheuttaa suuria taloudel- rautateiden ja yksityisteiden tasoristeyk-
24003: lisia ja useimmiten myös henkilövahinkoja, on sissä yli- ja alikulkusiltoja sekä varo-
24004: niiden torjumiseen ryhdyttävä myös tähänas- laitteita rakentamalla ja näkemäalueita
24005: Jista enemmän varoja käyttäen. Toimenpiteet parantamalla Keski-Suomen läänissä.
24006: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24007:
24008: Sakari Knuuttila Helena Pesola
24009: Juhani Surakka Mauri Pekkarinen
24010: Hannu Tapiola
24011: 1980 vp. 613
24012:
24013: Raha-asia-aloite n:o 582.
24014:
24015:
24016:
24017:
24018: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta puolella maksulla ju-
24019: nissa ja linja-autoissa matkustamaan oikeuttavan ikärajan ko-
24020: rottamiseksi.
24021:
24022:
24023: E d u s k u n n a 11 e.
24024:
24025: Perinteisesti ovat alle 12-vuotiaat lapset misen ohella. Myöskään joukkoliikenteen tar-
24026: saaneet matkustaa puolella maksulla sekä ju- kastusmaksua ei voida määrätä nuorelle lapselle.
24027: nissa että linja-autoissa. Monissa tutkimuksissa Oikeus matkustaa junissa ja linja-autoissa puo-
24028: on todettu, että .lapsilisäjärjestelmästä huoli- lella lipulla tulisi ulottaa 16 ikävuoteen saakka.
24029: matta on lapsiperheillä pienimmät käytettävissä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
24030: olevat tulot henkilöä kohti johtuen lasten kunnioittaen,
24031: aiheuttamasta menojen kasvusta, mistä suuri
24032: osa nyky-yhteiskunnassa johtuu liikennemenois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24033: takin. Tämän vuoksi olisi paikallaan alentaa 1981 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
24034: lasten matkakustannuksia yleisissä ku1kuneu- markan määrärahan puolella lipulla mat-
24035: voissa. Tätä puoltavat myös energiapoliittiset kustamaan oikeuttavan ikärajan nosta-
24036: näkökohdat, sillä lisääntyvä joukkoliikenteen miseksi 16 vuoteen linja-auto- ja juna-
24037: käyttö vähentää energian kulutusta liikennetur- matkoilla.
24038: vallisuuden paranemisen ja saasteiden vähene-
24039: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24040:
24041: Sakari Knuuttila Tellervo Koivisto
24042: Juhani Surakka Hannu Tapiola
24043: 614 1980 vp.
24044:
24045: Raha-asia-aloite n:o 583.
24046:
24047:
24048:
24049:
24050: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen traktorin
24051: tuotekehittelyä varten.
24052:
24053:
24054: E d u s k u n n a 11 e.
24055:
24056: Valmet on ollut uranuurtaja suomalaisen tekehittelykustannukset muodostuneet suuriksi
24057: traktorin kehittäjänä ja valmistajana 1950~lu ja ovat sitä eteenpäinkin muun muassa toimin-
24058: vulta lähtien. Johtuen suhteellisen pienistä ko- nan laajentumisen vuoksi.
24059: timaisista markkinoista, on Valmet pyrkinyt Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
24060: laajentamaan tuotantoaan myös ulkomaille. kunnioittaen,
24061: Yhteistyöhön on lähdetty myös kehitysmaiden
24062: kanssa niiden erityisalasuhteet huomioon ot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24063: taen. Tämä ei voi tapahtua pelkästään liike- 1981 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
24064: taloudellisilla perusteilla. Erityisesti traktori- markan määrärahan suomalaisen trak-
24065: tuotannon monialaisuudesta johtuen ovat tuo- torin tuotekehittelyä varten.
24066: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24067:
24068: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen Terho Pursiainen
24069: 1980 vp. 615
24070:
24071: Raha-asia-aloite n:o 584.
24072:
24073:
24074:
24075:
24076: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaa'lihuoltoyhdis-
24077: tykselle kahden uuden jälkihuoltoyksikön perustamista var-
24078: ten.
24079:
24080:
24081: E d u s k u n n a 11 e.
24082:
24083: Puutteellinen jälkihuolto on yksimielisesti otettavaksi määrärahat mm. jälkihuoltoa palve-
24084: todettu kriminaalipolitiikan toteuttamisessa levan toimipisteen saamiseksi Kajaaniin ja Kou-
24085: maassamme keskeiseksi heikkoudeksi. Oikeus- volaan. Ne käsittäisivät 6-10 asuntopaikkaa
24086: ministeriö ja Kriminaalihuoltoyhdistys ovatkin ja huolehtisivat muistakin jälkihuoltotoimin-
24087: jo useissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan noista alueillaan. Tarkoitukseen ei kuitenkaan
24088: ottaneet jälkihuollon kehittämisen painopiste- ole määrärahaa valtion vuoden 1981 tulo- ja
24089: alueeksi. Erityisen kipeästi jälkihuollon puut- menoarvioesityksessä. Kriminaalihuollon toi-
24090: teellisuus koetaan nuorten vankien kohdalla. mintavalmiuden parantamiseksi nopeasti olisi-
24091: Tyydyttävän asunnon ja työn puute vie pohjan kin ainakin mainittujen kahden yksikön perus-
24092: selviytymiseltä yhteiskunnassa. Erityishenkilö- tamiseen tarvittavat määrärahat saatava jo vuo-
24093: kuntaa ei ole riittävästi käytettävissä auttamaan den 1981 aikana.
24094: sopeutumisessa vapauteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24095: Kriminaalihuoltoyhdistyksen voimavaroja on
24096: kylläkin parannettu viime vuosina. Lähtökohta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24097: tilanne on kuitenkin ollut niin huono julkis- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24098: oikeudellisen yhdistyksen perustamisen aikoina 25.50.52 lisäyksenä 420 000 markkaa
24099: vuonna 1975, että nykyisellä kehitysvauhdilla käytettäväksi Kriminaalihuoltoyhdistyk-
24100: ei jälkihuollossa päästä tyydyttävälle tasolle tä- sen toimesta kahden uuden jälkihuolto-
24101: män vuosikymmenen aikana. Yhdistys esitti yksikön perustamista varten.
24102: vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioon
24103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24104:
24105: Tellervo Koivisto Lea Savolainen M.-L. Salminen
24106: Kaj Bärl<und Anneli Kivitie Jermu Laine
24107: Pirjo Ala-Kapee Heli Astala Pertti Hietala
24108: Liisa Jaakonsaari Hannu Tenhiälä Peter Muurman
24109: Lea Sutinen Jouko Skinnari Juhani Surakka
24110: Lasse Lehtinen Ulla-Leena Alppi Juhani Raudasoja
24111: Jacob Söderman Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen
24112: Mikko Rönnholm Pekka Vennamo Olli Helminen
24113: Lauha Männistö Reino Breilin Kaarina Suonio
24114: Arvo Kemppainen Kauko Tamminen Eva-Maija Pukkio
24115: Hannele Pokka Sten Söderström Asser Stenbäck
24116: Marjatta Mattsson Terho Pursiainen Ilkka Kanerva
24117: Sakari Knuuttila Esko-Juhani Tennilä Jalmari Torikka
24118: 616 1980 vp.
24119:
24120: Raha-asia-aloite n:o 585.
24121:
24122:
24123:
24124:
24125: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähälevik-
24126: kisen kirjallisuuden ostotukikokeiluun.
24127:
24128:
24129: E d u s kun n a 11 e.
24130:
24131: Eduskunta myönsi vuoden 1980 tclo- ja Nokia ................. . 19 780,-
24132: menoarviossa ehdollisen 600 000 markan mää- Valkeakoski ............. . 19 160,-
24133: rärahan vähälev1kkisen kirjallisuuden ostotuki- Kangasala .............. . 15 570,-
24134: kokeiluun. Kokeilualueiksi on valittu Pirkan- Lempäälä ............... . 10 500,-
24135: maan, Kouvolan, Vaasan ja Kuopion maakunta- Mänttä ................ . 6 820,-
24136: kirjastoalueet. Kokeilua varten ovat valtion kir- Orivesi ................ . 7 390,-
24137: jallisuustoimikunta ja Tiedonjulkistamisneuvot- Kuru .................. . 2 780,-
24138: telukunta laatineet 380 nimikkeen kirjaluette- Längelmäki ............. . 2 020,-
24139: lon. Ostotuki on määrältään sidottu kunnan Sahalahti ............... . 1620,-
24140: asukaslukuun. Vesilahti ............... . 2 580,-
24141: Ostotukikokeilusta on tarkoitus 'luoda järjes- Kuhmalahti ............. . 990,-
24142: telmä, joka kattaa vuodet 1980-83. Tästä
24143: syystä määrärahan ottaminen uudelleen vuoden Nämäkin poiminnat osoittavat, että vähiten
24144: 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen oli välttä- tukea on mennyt kunnille, joilla muutoinkin
24145: mätöntä, mutta määrällisesti sitä olisi pitänyt on vähiten rahaa kirjahankintoihin. On ilmeis-
24146: korottaa ja sen jakoperusteisiin sekä nimike- tä, että ostotuen jakoperustetta olisi kehitet~
24147: valintaan on syytä jo ensimmäisen kokeiluvuo- tävä pienten kuntien hyväksi joko esim. siten,
24148: den kokemusten perusteella tehdä muutoksia. että
24149: Ko. ostotuki voisi ennen muuta tasavertais- - kaikille kokeilukunnille annettaisiin sama
24150: taa pienten ja suurten kuntien välisiä kirja- ostotuki asukasmäärästä riippumatta ja/tai
24151: tarjontaeroja. Alle 4 000 asukkaan kunnassa - esim. tietynkokoiset suuret kunnat jäisi-
24152: asuva voi kirjastossaan valita muutaman tu- vät pois tuen piiristä ja/tai
24153: hannen, harvoin yli kymmenentuhannen kirjan - määrättäisiin tietty ostotuen ala- ja ylä-
24154: va:likoimasta. Suuremmissa kunnissa lainaaja raja.
24155: voi valita kymmenistä tuhansista, jopa sadoista Ostotukikokeilua varten laadittu kirjanim~ke
24156: tuhansista teoksista haluamansa luettavan. lista on laadultaan hyvä, mutta ei kata tyydyt-
24157: Yleisten kirjastojen rahoitus on muutoinkin tävästi vähälevikkisen kirjallisuuden koko kent-
24158: voimakkaasti sidottu kunnan asukaslukuun, jo- tää. Siitä puuttuvat lähes kokonaan pienkus-
24159: ten pienimmät kunnat eivät ilman erityistoi- tantamojen julkaisut ja omakustanteet, joiden
24160: menpiteitä pysty parantamaan kirjatarjontaansa. joukossa on myös paljon laatukirjallisuutta.
24161: On myös selvää, että pienten kuntien kirjas- Tarkoituksenahan ei ollut luoda laatukirjalli-
24162: toissa on ratkaisevasti vähemmän tarjolla juuri suuden, vaan laadukkaan vähälevikkisen kirjal-
24163: vähälevikkistä, tasoltaan yleensä korkealuok- lisuuden ostotukijärjestelmä, joten nimikevalin-
24164: kaista kirjallisuutta kuin suurten kuntien kir- taan on myös kiinnitettävä huomiota.
24165: jastoissa. Kustantajat ja kirjakauppiaat ennakoivat,
24166: Käynnissä oleva ostotukikokeilu ei ole kui- että kirjatarjonta tulee kapenemaan entisestään.
24167: tenkaan kirjastoväen käsityksen mukaan tasoit- Yhä suurempi paino siirtyy ns. best-seller
24168: tamassa kuntien kirjastojen erilaisuutta kirja- -teoksiin. Tästäkin syystä on tärkeätä, että vähä-
24169: tarjontamahdollisuuksissa. Pirkanmaan maakun- levikkisen laatukirjallisuuden ostotukea kirjas-
24170: ta:kirjastoalueella on ostotukea jaettu esim. toille jatketaan ja laajennetaan. Tätä varten
24171: seuraavasti: määräraha olisi korotettava ennallaan pysyte-
24172: Raha-asia-aloite n:o 585 617
24173:
24174: tystä 600 000 markasta 2 milj. markkaan, jol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24175: loin ostotukikokeilu voitaisiin ulottaa nykyisen- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24176: tasaisena käsittämään noin puolet valtakunnan 29.56.32 lisäyksenä 1 400 000 markkaa
24177: alueesta. vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki-
24178: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kokeilun jatkamiseen ja kehittämiseen.
24179: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24180:
24181: Tellervo Koivisto Lea Savolainen Eeva Kauppi
24182: Kaj Bärlund Anneli Kivitie M.-L. Salminen
24183: Pirjo Ala-Kapee Heli Astala Jermu Laine
24184: Liisa Jaakonsaari Hannu Tenhiälä Pertti Hietala
24185: Lea Sutinen Jouko Skinnari Peter Muurman
24186: Lasse Lehtinen Ulla-Leena Alppi Juhani Surakka
24187: 1.-C. Björklund Marjatta Väänänen Juhani Raudasoja
24188: Mikko Rönnholm Pekka Vennamo Saara-Maria Paakkinen
24189: Lauha Männistö Reino Breilin Kaarina Suonio
24190: Kaisa Raatikainen Mikko Ekorre Eva-Maija Pukkio
24191: Hannele Pokka Sten Söderström Asser Stenbäck
24192: Marjatta Mattsson Terho Pursiainen Ilkka Kanerva
24193: Sakari Knuuttila Esko-Juhani Tennilä Jalmari Torikka
24194:
24195:
24196:
24197:
24198: 78 088000399]
24199: 618 1980 vp.
24200:
24201: Raha-asia-aloite n:o 586.
24202:
24203:
24204:
24205:
24206: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimitilojen
24207: hankkimiseksi Työväen Näyttämöiden Liitto r.y:lle.
24208:
24209:
24210:
24211: E d u s kun n a 11 e.
24212:
24213: Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. t01mu Järjestön välttämätön toimitilatarve on vä-
24214: sekä ammattiteattereiden että harrastajateatte- hintään 300 m2 :n huoneisto Helsingin keskus-
24215: reiden keskusjärjestönä. Järjestö ylläpitää tassa, jotta se myös palvelisi näytelmäkirjaston
24216: maamme suurinta näytelmäkirjastoa, joka pal- asiakaskuntaa; erityisesti Teatterikorkeakoulua
24217: velee sekä ammatti- että harrastajateattereiden ja yliopiston opiskelijoita. Järjestölle tarkoituk-
24218: näytelmätekstitarpeita. Liitolla on tällä het- senmukaisin toimistotilakysymyksen ratkaisu-
24219: kellä hallussaan Vuorikatu 6 A -osoitteessa muoto on se, että se saisi omistukseensa uuden
24220: 167 m2 toimistotilaa, joka on sijoitettu kah- tarkoituksenmukaisemman toimistotilan. Tämän
24221: teen eri kerrokseen. Tilat ovat täysin epätar- päivän hintatasossa 300 m2 :n huoneisto mak-
24222: koi tuksenmukaiset käyttötarkoitukseen nähden. saa Helsingissä n. 1,1-1,2 miljoonaa markkaa.
24223: Tilanahtaus on johtanut siihen, että liitolla Vaitio ja kunnat ovat ottaneet huolehtiak-
24224: ei ole käytettävissään välttämättömiä kokous- seen maamme teattereiden tilatarpeista. Sen
24225: tiloja. Lisäksi sosiaaliset tilat ovat olematto- sijaan teattereiden keskusjärjestöjen tilatarpeet
24226: mat. ovat jääneet kokonaan hoitamatta. Yhteiskun-
24227: Valtion vuosittain myöntämällä toiminta- nan kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että
24228: avustuksella ei ole voitu kattaa liiton koko ne hoidettaisiin teattereilta perittävillä jäsen-
24229: toimintaa, vaan liitto on joutunut supistamaan maksuilla tai muutoin omakustanteisilla näy-
24230: toimintojaan tuntuvastikin 70-luvun kuluessa. telmäkirjaston palvelumaksuilla.
24231: Järjestö ei pysty arkistoimaan sen haltuun tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24232: levaa erilaista teatteritoiminnoista kertovaa ma-
24233: teriaalia. Näytelmäkirjaston osalta joudutaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24234: jatkuvasti ottamaan niin pieniä painoksia, ettei 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
24235: teattereiden ulkopuolisia lainaajia pystytä pal- kan määrärahan uusien toimitilojen
24236: velemaan ollenkaan. hankkimista varten Työväen Näyttä-
24237: möiden Liitto r.y:lle.
24238: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24239:
24240: Tellervo Koivisto Arvo Salo Kaarina Suonio
24241: Irma Rosnell Eino Grönholm Niilo Koskenniemi
24242: Liisa Jaakonsaari Matti Puhakka Jorma Rantala
24243: Kauko Tamminen Lea Savolainen V. J. Rytkönen
24244: Markus Aaltonen Paula Eenilä Ulla-Leena Alppi
24245: Jermu Laine Risto Tuominen Peter Muurman
24246: Olli Helminen Jouko Skinnari Kaj Bärlund
24247: Matti Luttinen Ensio Laine Sten Söderström
24248: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Mattsson Mikko Elo
24249: Aimo Ajo Helge Siren
24250: 1980 vp. 619
24251:
24252: Raha-asia-aloite n:o 587.
24253:
24254:
24255:
24256:
24257: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 pe-
24258: ruskorjauksen aloittamiseksi välillä Turun piirin raja -
24259: Kuru.
24260:
24261:
24262: E d u s k u n n a 11 e.
24263:
24264: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon tulisi va- Maantie Parkano--Kuru on myös tärkeä
24265: rata 4 000 000 mk maantien n:o 332, Turun polttoturpeen kuljetusväylä, kuten VAPO eri
24266: piirin raja - Kuru, peruskorjauksen aloittami- yhteyksissä on ilmoittanut. Autoilla tapahtuvat
24267: seksi. Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toi- turvekuljetukset nykynäkymillä tulevat laajene-
24268: menpideohjelmassa kokonaiskustannusarvio on maan.
24269: 20 000 000 mk. Myöskin linja-autoliikenteelle tuottaa erityis-
24270: Perusteluina voidaan mainita seuraavaa. tä haittaa tien heikko kunto. Tien henkilölii-
24271: Kurun-Parkanon maantiestä on peruskorjat- kennettä ja sen merkitystä tulee olennaisesti
24272: tu Turun piirin puoleinen osuus. On väärin lisäämään Seitsemisen kansallispuiston perusta-
24273: Pohjois-Hämettä ja Kurua kohtaan, jos saman- minen tien välittömään vaikutuspiiriin.
24274: arvoisesta tiestä on peruskorjattu vain toisen Elinkeinoelämän normaalille hoitamiselle
24275: piirin osuus. tuottaa erittäin suurta haittaa ja taloudellisia
24276: Parkanon-Kurun maantie on Tampereen menetyksiä, että tärkeällä tieosuudella on pit-
24277: seutukaavaliiton hyväksymässä rakennesuunni- kähköjä aikoja painorajoituksia. Ei voitane pi-
24278: telmassa ja tieverkkotutkimuksessa luokiteltu tää kohtuullisena, että alueen muutoinkin vai-
24279: toiminnalHselta merkitykseltään seudulliseksi keuksissa oleva elinkeinotoiminta kärsii toistu-
24280: tieksi. Tie kuuluu osana Mäntästä Ruoveden vasti vuosittain tien heikkokuntoisuudesta.
24281: ja Kurun kautta Parkanoon kulkevaan yhtenäi- Edellä olevan perusteella ehdotarrnne,
24282: seen poikittaisväylään, joka täydentää seutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24283: kaava-alueen pohjoisosien harvaa päätieverkkoa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24284: Maantie on erittäin tärkeä raakapuun ja vaL- 31.24.77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
24285: misteiden kuljetusreitti alueensa huomattavim- maantien n:o 332 Turun piirin raja-
24286: piin puuta käyttäviin teollisuuslaitoksiin. Kuru peruskorjauksen aloittamiseksi.
24287: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24288:
24289: Tellervo Koivisto Sampsa Aaltio Jermu Laine
24290: Pentti Lahti-Nuuttila Tuulikki Petäjäniemi Matti Maijala
24291: Ulla-Leena Alppi Matti Hokkanen Erkki Pystynen
24292: Antero Juntumaa Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
24293: 620 1980 '11·
24294:
24295: Raha-asia-aloite n:o 588.
24296:
24297:
24298:
24299:
24300: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimien perus-
24301: tamiseksi postilaitokseen.
24302:
24303:
24304: E d u s k u n n a 11 e.
24305:
24306: Liikenneministeriö asetti 22. 8. 1979 työryh- edellyttää kuitenkin myös määrätyssä laajuu-
24307: män ( Postityöryhmä) selvittämään, missä mää- dessa työvoiman lisäystä, ja jo laitoksen palve-
24308: rin olisi tarkoituksenmukaista lisätä henkilö- luksessa oleville tarpeellisten virkojen ja toi-
24309: kuntaa postitoimen palvelutason parantamiseksi mien perustamista, mitä ei ole otettu riittäväs-
24310: ja siten myös uusien työpaikkojen luomiseksi. sä määrin huomioon valtion vuotuisten tulo- ja
24311: Työryhmä selvitti varsin nopeasti välttämät- menoarvioiden yhteydessä.
24312: tömän lisähenkilökunnan ja samalla myös Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24313: uusien virkojen ja toimien tarpeen, ja esitti nii-
24314: den perustamista jo 8. 10. 1979 jättämässään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24315: välimietinnössä. Postityöryhmä sai tehtävänsä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24316: kokonaisuudessaan suoritetuksi 18. 12. 1979 31.94.01 lisäyksenä 7 131 848 markkaa
24317: mennessä, jolloin sen esitys jätettiin liikenne- 10 ylimääräisen ylipostimiehen yp.
24318: ministeriölle. V 15, 47 ylimääräisen postimiehen yp.
24319: Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa kohtaan V 12 ja 131 ylimääräisen postimiehen
24320: on viime vuosien aikana esitetty moitteita, V 12 toimen perustamiseksi, jolloin sa-
24321: joissa on puututtu mm. kuljetusten ja jakelui- malla voitaisiin satunnaisten apulaisten
24322: den hitauteen tai viivästymiseen taikka epä- ja sijaisten palkkioihin budjetissa va-
24323: tarkkuuteen, ja vaadittu epäkohtien poistamis- rattua määrärahaa suhteellisesti vähen-
24324: ta. Toiminnan parantaminen ja tehostaminen tää.
24325: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24326:
24327: Tellervo Koivisto Markus Aaltonen Helge Siren
24328: Olli Helminen Mikko Rönnholm Eino Grönholm
24329: Matti Puhakka Risto Tuominen Matti Luttinen
24330: Lea Savolainen Paula Eenilä Pertti Hietala
24331: Liisa Jaakonsaari Jermu Laine Kaarina Suonio
24332: Mikko Elo Jouko Skinnari Peter Muurman
24333: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila Kaj Bär1und
24334: 1980 vp. 611
24335:
24336: Raha-asia-aloite n:o 589.
24337:
24338:
24339:
24340:
24341: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun-
24342: nittelua ja rakennustöiden aloittamista varten Hyvinkäällä.
24343:
24344:
24345: E d u s k u n n a II e.
24346:
24347: Valtiovarainministeriön talonrakennushank- myös käräjähuoneistona puutteellinen. Edelleen
24348: keiden ohjelmassa vuosiksi 1979-1984 on val- tässä vastauksessa todetaan, että mm. tuomio-
24349: tion virastotalon rakentaminen Hyvinkäälie kunnan kansliatilat eivät kaikilta osin vastaa
24350: merkitty alkamaan v. 1983. Kun virastotilojen niitä vaatimuksia, jotka on voitu yleensä to-
24351: puute erityisesti poliisin, tuomiokunnan, työ- teuttaa muissa kokonaispalkkaukseen siirretyis-
24352: voimatoimiston ja henkikirjoittajan osalta on sä tuomiokunnissa.
24353: erittäin suuri, olisi valtion virastotalon raken- Yhteenvetona voidaan lausua, että nykyisel-
24354: nustyön aloittamista Hyvinkäällä voitava no- lään Hyvinkään tuomiokunnan henkilökunnan
24355: peuttaa. ja sen asiakkaiden työskentelyolosuhteet ovat
24356: Poliisi toimii Hyvinkäällä sekä vanhassa vi- ala-arvoiset haitaten siten tuomiokunnan teho-
24357: rastotalossa että ulkopuolisissa vuokratiloissa. kasta toimintaa.
24358: Tilamääräisesti poliisin virastotilojen tarve on Työvoimatoimiston ja henkikirjoituksen osal-
24359: kaikkein suurin. ta tilantarve on nykyiseen verrattuna kaksin-
24360: Oikeusministeri toteaa 4. 12. 1979 kirjalli- kertainen.
24361: seen eduskuntakyselyyni antamassaan vastauk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
24362: sessa, että kihlakunnanoikeuden istuntopaikka-
24363: na oleva käräjähuoneisto ei vastaa nykyaikaisel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24364: le käräjähuoneistolle asetettavia vaatimuksia ja 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24365: että nämä tilat ovat työturvallisuuden kannalta 28.64.76 (Virastotalojen rakentaminen)
24366: puutteelliset. Tilannetta helpottamaan kihlakun- 1 000 000 markkaa valtion Hyvinkään
24367: nanoikeutta varten vuokrattu erillinen huoneis- virastotalon suunnittelua ja rakennustöi-
24368: to on oikeusministerin em. vastauksen mukaan den aloittamista varten.
24369: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24370:
24371: Esko J. Koppanen
24372: 622 1980 vp.
24373:
24374: Raha-asia-aloite n:o 590.
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pohjoisen ohi-
24380: kulkutien suunnitteluun ja töiden aloittamiseen sekä tämän
24381: jatkeena olevan itäisen radanvarsitien suunnitteluun.
24382:
24383:
24384: E d u s kun n a 11 e.
24385:
24386: Hyvinkään kaupunginhallitus teki viime lyttävät raskaan tavaraliikenteen ohjaamista
24387: huhtikuussa aloitteen tie- ja vesirakennushalli- pois kaupungin keskustasta.
24388: tukselle maantien rakentamiseksi välille valta- Pohjoinen ohitustie olisi toteutettava välillä
24389: tie n:o 3 - Hyvinkään lentokenttä (maantie 3-tie - Hyvinkään lentokenttä samanaikaisesti
24390: n:o 287) - Mäntsäläntie (kanta:tie n:o 55). kun tieyhteyttä Hyvinkääitä Riihimäelle pa-
24391: Tämä tieyhteys toimisi Hyvinkään pohjoisena rannetaan. Pohjoinen ohikulkutie edellyttää
24392: ohitustienä ja pohjoisena sisääntulotienä. Hy- em. perustelujen mukaan välttämättömäksi jat-
24393: vinkään lentokentän ja Mäntsäläntien välinen keekseen yhteyden Hyvinkään lentokenttä-
24394: tie on osa pääradan itäpuolitse kulkevaa ns. Mäntsäläntie, miltä osin suunnittelutyö olisi
24395: itäistä radanvarsitietä. saatava pikaisesti käyntiin.
24396: Nykytilanteen vallitessa raskaat sora-autot Edellä olevan perusteella ehdotan,
24397: liikennöivät kaupungin keskustassa vaarantaen
24398: liikenneturvallisuuden ja lisäten kohtuuttomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24399: katurasitusta. Pohjoisen ohitustien merkitys 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24400: korostuu entisestään, kun A. Ahlström Oy:n 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
24401: tehtaat aloittavat suunnitelmien mukaan toi- 5 000 000 markkaa Hyvinkään pohjoi-
24402: mintansa v. 1983 ns. Sahanmäen teollisuus- sen ohikulkutien välillä valtatie n:o 3
24403: alueella. Kaupungille on ilmoitettu yhtiön ta- -Hyvinkään lentokenttä suunnittelu-
24404: holta, että toiminnan alettua 60 rekka-autoa työn jatkamista ja rakennustyön aloit-
24405: tulee käymään tehtaalla vuorokaudessa. tamista varten sekä tämän tien välit-
24406: Nähtävissä olevat Sahanmäen teollisuus- tömänä jatkeena olevan ns. itäisen ra-
24407: alueen kuljetustarpeet ja Helsingin alueen so- danvarsitien suunnittelun aloittamista
24408: ranoton siirtyminen entistä laajemmassa mää- varten välillä Hyvinkään lentokenttä
24409: rin Hyvinkään-Hausjärven korkeudelle edel- -Mäntsäläntie.
24410: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24411:
24412: Esko J. Koppanen
24413: 1980 vp. 623
24414:
24415: Raha-asia-aloite n:o 591.
24416:
24417:
24418:
24419:
24420: Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
24421: r.y:lle ilmailumuseon museohallin aikaansaamiseksi Helsin-
24422: :ki-Vantaan lentoaseman alueelle.
24423:
24424:
24425: E d u s k u n n a 11 e.
24426:
24427: Ilmailumuseoyhdistys r.y. on kuluvan vuoden kun Ilmailumuseoyhdistys r.y. omalta osaltaan
24428: arkana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailu- täysin vapaaehtoisin voimin pyrkii toteutta-
24429: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento- maan valtakunnallista erikoismuseohanketta,
24430: aseman alueella Eduskunnan osoitettua tat·koi- katsomme, että sen tukeminen, yhtä hyvin kuin
24431: tukseen kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa muittenkin vielä suunnitteilla olevien valtakun-
24432: yhteensä 300 000 markan valtionavustuksen. nallisten erikoismuseoitten, on koko yhteiskun-
24433: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa nan asia, minkä vuoksi katsomme, että Ilmailu-
24434: olevan määrärahan lisäksi on yhdistys saanut museoyhdistys r.y:lle olisi myönnettävä
24435: kuluvana vuonna museovirastolta sen jaettavana 370 000 markkaa valtionavustuksena valtakun-
24436: olevista avustusmäärärahoista 70 000 markkaa. nallisen ilmailumuseon museohallin aikaansaa-
24437: Vantaan ja Espoon kaupungit ovat hankkeessa miseksi Helsinki-Vantaan lentoaseman alueel-
24438: mukana vähäisemmin osuuksin. le.
24439: Kaiken muun, 1 300 m2 :n museorakennuk- Esitetty määräraha vastaa kustannustason
24440: sen, rahoituksen yhdistys joutuu hankkimaan nousuin sitä valtionavustusosaa, jota yhdistys
24441: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin. ei saanut kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios-
24442: sa momentilta 31.99.61, kuten kirjelmästä il-
24443: Museohankkeen 1 rakennusvaiheen museo- menee.
24444: hall-in kustannusarvio on 1 093 000 markkaa, Määräraha esitetään siirrettäväksi momentin
24445: jonka rahoittamiseen yhdistys esitti valtion ku- sisäisenä siirtona momentin 29.88.54 "Veik-
24446: luvan vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi kausvoittovarat tieteen tukemiseen" käyttö-
24447: 620 000 markkaa, mistä s·e sai alussa mainitun suunnitelmaa muuttaen, niin että siihen lisä-
24448: 300 000 markkaa. tään
24449: Kun nykyinen museorakennus ei tule lähes- "Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumuseon
24450: kään kokonaan kattamaan valtakunnallisen il- jatkorahoitukseen 370 000,-."
24451: mailumuseon tilantarvetta, Vastaava summa vähennetään kohdasta
24452: kun Ilmailumuseoyhdistys r.y:n omat mahdol- "Opetusministeriön käytettäväksi", jolloin mo-
24453: lisuudet ilman julkisten viranomaisten ja yhteis- mentin loppusumma ei tämän johdosta muutu.
24454: kunnan tukea valtakunnallisen rakennushank- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24455: keen toteuttamiseen ovat rajoitetut, nioittavasti,
24456: kun maamme ilmailuun liittyvää ainutlaatuis-
24457: ta kalustoa ja esineistöä on edelleen suuressa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24458: määrin tuhoutumiselle alttiina, 1981 tulo- ja menoarvioon 370 000
24459: kun museoon tulee sijoitettavaksi, kuten eri markan määrärahan valtionavustuksena
24460: yhteyksissä on mainittu, paitsi yhdistyksen ja Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle valtakunnal-
24461: yksityisten omaisuutta, myös valtion omista- lisen ilmailumuseon museohallin jatko-
24462: maa ainutlaatuista ilmailumme historiaan liitty- rahoitukseen Helsinki-Vantaan lento-
24463: vää materiaalia ja aseman alueella.
24464: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24465:
24466: Esko J. Koppanen Tatuno Valo Pekka Löyttyniemi
24467: Irma Rihtniemi-Koski Matti Viljanen Timo Ihamäki
24468: Matti Hakala Jalmari Torikka Juhani Laitinen
24469: Toivo Mäkynen Toivo T. Pohjala
24470: 624 1980 vp.
24471:
24472: Raha-asia-aloite n:o 592.
24473:
24474:
24475:
24476:
24477: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
24478: miesten päivärahan korottamiseksi.
24479:
24480:
24481: E d u s kun n a 11 e.
24482:
24483: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
24484: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
24485: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
24486: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista
24487: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, rasitetta.
24488: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- Edellä o1evan perusteella ehdotamme,
24489: pitokustannuksilla.
24490: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24491: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon 4 200 000
24492: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti markkaa varusmiesten päivärahan ko-
24493: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa rottamiseksi 1. 10. 1981 lukien kahdella
24494: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- markalla.
24495: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24496:
24497: Erkki Korhonen Jorma Fred Olavi Ronkainen
24498: Sauli Hautala Antero Juntumaa Asser Stenbäck
24499: Impi Muroma
24500: 1980 vp. 625
24501:
24502: Raha-asia-aloite n:o 593.
24503:
24504:
24505:
24506:
24507: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen Evankeli-
24508: sen Kansanopiston rakennuslainojen hoitoon.
24509:
24510:
24511: E d u s k u n n a 11 e.
24512:
24513: Nurmeksen evankelisen kansanopiston tilat Uudisrakennukset ovat valmistuneet 1973,
24514: paloivat ukkosen sytyttäminä vuonna 1971 1978:
24515: 77 %:sesti.
24516:
24517: - päärakennus 6 200 m3 rakennuskustannuks-et 1 487 029,- m!k
24518: - opisk.asunt. 2 520 m3 , 613 578,64 "
24519: - henkilök.as. 855 m 3 , 556 168,71 "
24520: 2 656 776,35 mk
24521:
24522: Opiston taloudellisen tilan parantamiseksi ja Ede1lä olevan perusteella ehdotamme kun-
24523: lyhytaikaisten rakennusvelkojen maksamiseen nio1ttavasti,
24524: opisto tarvitsisi rakennusavustusta.
24525: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24526: Opiston tämänhetkinen lainoitus on 51 % 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
24527: rakentamiskustannuksista. Opiston opiskelija- 29.57.52 alamomentille 15 500 000
24528: määrä oli vuonna 1979 80 vuosiopiskelijaa ja markkaa käytettäväksi Nurmeksen Evan-
24529: oppilaiden saaminen tällä hetkellä näyttää tur- kelisen Kansanopiston rakennuslainojen
24530: vatulta. hoitoon.
24531: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24532:
24533: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Markku Kauppinen
24534: Olavi Ronkainen Jouko Tuovinen Lea Sutinen
24535: Mauri Vänskä
24536:
24537:
24538:
24539:
24540: 79 088000399]
24541: 626 1980 vp.
24542:
24543: Raha-asia-aloite n:o 594.
24544:
24545:
24546:
24547:
24548: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta On:kamon metsäkou-
24549: lun rakentamisen aloittamiseen Tohmajärvellä.
24550:
24551:
24552: E d u s kun n a 11 e.
24553:
24554: Onkamon metsäkoulu on toiminut 28 vuot- Koulutettava!.
24555: ta. Vuoden 1978 alusta koulu on ollut valtion
24556: oppilaitos. Koulu toimii tällä hetkellä kolmella Koulun tehtävänä on metsätaloustuottajien
24557: paikkakunnalla. ja metsurien koulutus sekä metsätalouden pe-
24558: rusopetus ( = 1. lukuvuosi eri metsäamma-
24559: teissa).
24560:
24561: Nykyiset oppilaspaikat linjojen sijainnin ja rahoituksen suhteen.
24562: Oppilas-
24563: Sijainti Linja paikkoja Rahoitus
24564: Onkamo ...................... . Metsätaloustuottaja 1 X 22 Vakinainen
24565: Onkamo ...................... . Metsuri 1 X 22 Väliaikainen
24566: Kitee ......................... . Metsätalouden perusjakso 1 X 22 Väliaikainen
24567: Ilomantsi ..................... . Metsätalouden perusjakso 1 X 24 Väliaikainen
24568: Yht. 90
24569:
24570: Ammattikasvatushallituksen vahvistama! keski- Koska Onkamossa ei ollut riittäviä tiloja,
24571: asteen koulunuudistuksen mukaiset oppilas- jouduttiin perustamaan väliaikaisesti uusi toi-
24572: paikat Onkamossa. mipaikka Kiteelie kunnalta vuokrattuihin tiloi-
24573: hin.
24574: Kesäkuussa 1980 ammattikasvatushallitus on
24575: vahvistanut Onkamoon tulevaksi oppilaspaik- Rakentamistarpeet.
24576: kamääräksi 70 nykyisen 44:n asemasta. Linjo-
24577: jen suhteen paikat jakautuvat seuraavasti: Onkamon metsäkoulusta tulee kehittää toi-
24578: minnallisesti tehokas ja keskitetty oppilaitos.
24579: - metsätaloustuottajalinja 30 oppilaspaikkaa Oppilaiden tarpeiden lisäksi pitää huomioida
24580: - metsurilinja 16 , myös henkilökunnan tarpeet.
24581: - metsätalouden yleisjakso 24 , Seuraavat uudet tilat ovat välttämättömiä,
24582: jotta tulevaisuudessa koulutus voidaan järjestää
24583: suunnitelmien mukaisesti.
24584: Nykyiset tilat.
24585: 1. Opetus- ja hallintotilat .. . 592m2
24586: Onkamossa sijaitsevat vuonna 1966 valmis- 2. Ruokailutilat .......... . 196m2
24587: tunut uudempi koulurakennus, 1 155 m2 , väli- 3. Henkilöstötilat ........ . 66m2
24588: aikainen kevytrakenteinen oppilasasuntola 40 4. Huolto- ja tekniset tilat .. 111 m2
24589: oppilaalle sekä Pohjois-Karjalan piirimetsälau- 5. Varastotilat ........... . 500m2
24590: takunnalta vuokratut ruokala-toimistorakennus 6. Henkilökunnan asunnot .. 653m2
24591: ja sauna. Vuokrasopimus on voimassa vuoden ___2:_9pl_Jilasasuntola ....... . 415 m2
24592: 1982 loppuun saakka. Yhteensä ............. . 2 467 m2
24593: Raha-asia-aloite n:o 594 627
24594:
24595: Onkamon metsä,koululla toimivaa henkilö- Oppilaiden asuntolat ovat kevytrakenteisia,
24596: kuntaa tulee olemaan lähes 20 henkilöä. Kou- tilapäisiksi suunniteltuja lasikuituparakkeja.
24597: lulla on nykyään hallussaan vain yksi asuin- Niissä ei ole äänieristystä ja ne ovat sähkö-
24598: huoneisto. Lähiympäristö on maaseutua, jossa lämpönsä takia epätaloudellisia.
24599: ei ole asuntoja tarjolla. Myös sisäoppilaitoksen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24600: oppilasvalvonta edellyttäisi huomattavasti run- nioittaen,
24601: saampaa koululla asumista. Asuntojen puute
24602: aiheuttaa henkilökunnan vaihtumista ja vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24603: keuttaa uusien toimihenkilöiden rekrytointia. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24604: Jo nykyisin ahtaat ruokailu-, hallinto- ja 29.72.74 lisäyksenä 1 000 000 markan
24605: henkilöstötilat ovat vuokratiloja, joita omistaja määrärahan käytettäväksi Onkamon
24606: lähitulevaisuudessa tarvitsee omaan käyttöönsä. metsäkoulun rakentamisen aloittamiseen
24607: Oppilasmäärän kasvaessa tilanahtaus entises- Tohmajärven kunnassa.
24608: täänkin lisääntyy.
24609: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24610:
24611: Erkki Korhonen Mauri Vänskä Pauli Puhakka
24612: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Markku Kauppinen
24613: Lea Sutinen Antero Juntumaa
24614:
24615:
24616:
24617:
24618: > j
24619: .:,-"
24620: 62-8 1980 vp.
24621:
24622: Raha-asia-aloite n:o 595.
24623:
24624:
24625:
24626:
24627: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konservatorio-osaston
24628: perustamiseksi Joensuun musii:kkiopistoon.
24629:
24630:
24631: E d u s kun n a 11 e.
24632:
24633: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- Joensuun korkeakoulun ja Joensuun koululai-
24634: netun asetuksen ( 486/77) mukaan konservato- toksen kanssa mm. kouluttama'lla peruskoulun
24635: rio on musiikkioppilaitos, jossa annetaan opet- ala-asteen musiikkiin erikoistuneita luokanopet-
24636: tajankoulutusta sekä muuta musiikkialan am- tajia ja antamalla jatkokoulutusta jo ammatissa
24637: mattikoulutusta. Joensuun musiikkiopisto on toimiville luokanopettajille.
24638: valmis siirtymään konservatorioksi heti siihen 6. Joensuun musiikkiopisto on opetusminis-
24639: opetusministeriön luvan saatuaan. Tähän sillä teriön luvalla perustanut syksyllä 1978 sivu-
24640: on seuraavat edellytykset: toimipisteen Tohmajärven kuntaan (Kiteen ja
24641: 1. Maassamme ja erityisesti kehitysalueilla Värtsilän kunnat mukana). Liperin ja Outo-
24642: on musiikinopettaja- ja ol'lkesterimuusikkova- kummun sivutoimipisteet aloittivat syksyllä
24643: jaus. 1979. Opetusministeriöltä tullaan vielä kuluvan
24644: 2. Maassamme toimivat konservatoriot jät- vuoden aikana hakemaan lupaa perustaa sivu-
24645: tävät maantieteellisen tyhjiön Pohjois-Karjalaan, toimipiste Kontiolahden kuntaan 1. 8. 1980
24646: jonka keskus on Joensuun kaupunki. alkaen.
24647: 3. Opettajien virkoja on tällä hetkellä opis- 7. Pohjoiskarjalaiset musiikinopiskelijat, jot-
24648: tolla 15, 1. 8. 80 lähtien 17. Tämän lisäksi ka valmistuisivat Joensuusta ammattiinsa, jää-
24649: opettajina toimii 17 päätoimista sekä 42 sivu- vät varmimmin hyödyntämään oman maakun-
24650: toimista tuntiopettajaa. nan opettaja- ja muusikkotarvetta.
24651: 4. Joensuun musiikkiopisto on saanut luku- Edellä sanotun perusteella ehdotan1me kun-
24652: vuoden 1977-1978 aikana käyttöönsä erin- nioittaen,
24653: omaiset musiikinopetustHat. Opetuspinta-alaa
24654: on yli 2 000 m2 • Oppilaita laitoksessa on 960, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24655: joista kymmenet tähtäävät musiikinopettajan tai 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
24656: orkesterimuusikon uralle. asianomaiselle momentille lisäyksenä
24657: Oppilasrunkona ovat joensuulaiset ( n. 660 150 000 markkaa käytettäväksi konser-
24658: oppilasta, ympäristökunnista 300). vatorio-osaston perustamiseksi Joensuun
24659: 5. Joensuun musiikkiopisto on yhteistyössä musiikkiopistoon.
24660: Helsingis·sä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24661:
24662: Erkki Korhonen Matti Puhakka Pauli Puhakka
24663: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
24664: Lea Sutinen Antero Juntumaa
24665: 1980 vp. 629
24666:
24667: Raha-asia-aloite n:o 596.
24668:
24669:
24670:
24671:
24672: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
24673: osuuteen kunnan- ja kaupungineläinlääkärien palkkaamiseen.
24674:
24675:
24676: E d u s k u n n a 11 e.
24677:
24678: Eläinlääkintähuoltolain ( 431/65) täytän- Sen sijaan eläinlääkintäpalvelujen saanti mah-
24679: töönpanon edellyttämä koko maan kattava kun- dollisimman nopeasti ja kohtuullisin kustan~
24680: naneläinlääkäriverkosto eli vähintään yksi virka nuksin luo monasti edellytykset kotieläirttalou-
24681: kuntaa tai kuntainliittoa kohti saatiin toteu- den järkiperäiselle ja taloudelliselle harjoitta-
24682: tetuksi v. 1977 alkuun mennessä. Tällöin voi- miselle myös syrjäseuduilla ja siten osaltaan
24683: tiin katsoa eläinlääkintäpalvelujen saannin saa- estää maaseudun autioitumista.
24684: vuttaneen jonkinlaisen minimitason, vaikka Lapin läänissä on lisäksi eläinlääkinnällisten
24685: monin paikoin ja erityisesti syrjäseuduilla on ja lihantarkastustehtävien tarve porotaloudessa
24686: edelleenkin vaikeuksia päivystyksen järjestämi- ollut jatkuvasti kasvamassa eikä. nykyisillä
24687: sessä ja eläinlääkintäpalvelujen saannissa. eläinlääkärivoimilla tehtäviä voida asianmukai-
24688: Perustamalla lisää kunnaneläinlääkärin virko- sesti hoitaa. Mikäli eläinlääkärinvirkoja saa-
24689: ja ovat kunnat ja kuntainliitot pyrkineet ja daan riittävästi, on sillä myös varsin merkit-
24690: osittain pystyneetkin parantamaan harvaan tävä aluepoliittinen merkitys kustannusten ol-
24691: asuttujen ja syrjäseutujen kotieläintalouden har- lessa valtiontaloudessa varsin vähäiset.
24692: joittajien toimintaedellytyksiä ja toimeentulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24693: mahdollisuuksia. nioittaen,
24694: Viime vuosina on kuitenkin valtion tulo- ja
24695: menoarviossa voimakkaasti rajoitettu uusien pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24696: rustettavien virkojen määrää ( 2/78, 1/79), 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24697: vaikka on ollut perusteltua tarvetta saada kes- 30.80.30 lisäyksenä 120 000 markkaa
24698: kimäärin 5-6 virkaa vuodessa. Valtionosuu- käytettäväksi kahden uuden kunnan-
24699: den määrä palkkaukseen on n. 25 000-40 000 eläinlääkärin viran perustamiseksi.
24700: mk vuodessa virkaa kohden, kun verotulot
24701: otetaan huomioon.
24702: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24703:
24704: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
24705: Jorma Fred Olavi Ronkainen
24706: Asser Stenbäck
24707: 630. 1980 vp.
24708:
24709: Raha-asia-aloite n:o 597.
24710:
24711:
24712:
24713:
24714: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisest'a muistomerkin suun-
24715: nittelemiseksi lotille ja kotirintaman naisille.
24716:
24717:
24718: E d u s kun n a 11 e.
24719:
24720: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24721: lujen aikana lotat sekä kotirintaman naiset ja nioittavasti,
24722: äidit tekivät isänmaallemme korvaamattomia
24723: palveluksia. Siksi on oikein, että Suomen kansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24724: osoittaa kunnioitustaan sodan aikaisille uhrau- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
24725: tuville lotille sekä kotirintaman naisille pysy- markkaa muistomerkin suunnittelemi-
24726: västi. seksi isänmaallisten puolustustaistelu-
24727: Sotaveteraanijärjestön puheenjohtaja Gunnar jemme uhrautuville lotille ja sankarit-
24728: Laatio onkin kesällä 1980 esittänyt sodan ajan lisille kotirintaman naisille.
24729: suomalaisille naisille patsaan pystyttämistä.
24730: Ajatus on kannatettava.
24731: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24732:
24733: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
24734: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24735: Urpo Leppänen
24736: 1980 vp. 631
24737:
24738: Raha-asia-aloite n:o 598.
24739:
24740:
24741:
24742:
24743: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Saamelaisneuvoston
24744: toiminnan avustamiseen.
24745:
24746:
24747: E d u s kun n a 11 e.
24748:
24749: Pohjoismaiden Saamelaisneuvosto on vuo- Saamelaisneuvoston sihteeristö on Utsjoella
24750: desta 1976 lähtien kuulunut Alkuperäiskanso- ja se koostuu yhdestä huoneesta, jonka se jakaa
24751: jen maailmanneuvostoon (World Council of toisen järjestön kanssa. Henkilökuntaan kuuluu
24752: Indigenous Peoples, WCIP) , jonka sihteeristö sihteeri ja toimistoapulainen.
24753: on Kanadassa. Saamelaisneuvosto järjesti 1977 Saamelaisneuvoston polttavin ongelma on
24754: Maailmanneuvoston toisen yleiskokouksen Kii- tällä hetkellä, miten sen talous saadaan järjes-
24755: runassa ja sai siihen rahallista tukea Pohjoismai- tetyksi tulevaisuudessa. Tämän hetken tilanne
24756: den ministerineuvostolta, Ruotsin, Norjan ja on, että kohtuuttoman suuri osa ajasta menee
24757: Islannin hallituksilta. rahojen anomiseen. Neuvoston tulevaa asemaa
24758: Maailmanneuvosto on koko ajan toiminut ja toimintaa pohditaan perusteellisesti sääntö-
24759: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska on uudistuksen yhteydessä, joka on tullut yhä
24760: sanomattakin selvää, ,että alkuperäiskansat ovat ajankohtaisemmaksi sen jälkeen kun saamelais-
24761: köyhistä köyhimmät. Saamelaisneuvosto on ano- konferenssit ovat muodostumassa yhä edustuk-
24762: nut rahallista tukea pohjoismaisilta hallituksil- sellisemmiksi saamelaisiksi tapahtumiksi.
24763: ta. Norjan hallitus on kahdesti antanut varoja, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24764: Ruotsi on antamassa. Saamelaisneuvosto lähetti nioittavasti,
24765: anomuksensa Suomen ulkoasiainministeriölle
24766: 23. 12. 1978, mutta useista kyselyistä huoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24767: matta ei ole mitään vastausta saatu. den 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
24768: Maailmanneuvosto järjestää ensi keväänä kol- markkaa Saamelaisneuvoston toiminnan
24769: mannen yleiskokouksensa Australiassa ja Saa- ajankohtaisiin kiireellisiin tarpeisiin neu-
24770: mela&sneuvosto on anonut matka-avustusta val- voston vaikean taloudellisen tilanteen
24771: tioneuvoston kanslian kautta, mutta taaskaan kohentamiseen.
24772: ei ole mitään kuulunut.
24773: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
24774:
24775: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
24776: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
24777: Urpo Leppänen
24778: 632 1980 vp.
24779:
24780: Raha-asia-aloite n:o 599.
24781:
24782:
24783:
24784:
24785: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisen nuoriso-
24786: työn tukemiseen.
24787:
24788:
24789: E d u s kun n a 11 e.
24790:
24791: SMP on vuosikausia vastustanut poliittisten Jälleen hämmästystä herättää, että koko kirk-
24792: puoluetukiaisten jakamista ja niiden lisäämistä. komme lapsityön koulutus- ja materiaalijärjestö
24793: Valitettavasti puoluetuki on jatkuvasti kasva- Suomen Pyhäkouluyhdistys on saanut vain
24794: mistaan kasvanut. Varsinaisen puoluetuen li- 59 000 markkaa. Samaan vaatimattomaan sum-
24795: säksi on ryhdytty maksamaan myös poliittisten maan on saanut tyytyä myös Tyttöjen Keskus,
24796: puolueiden nuorisojärjestöille ja varhaisnuori- jonka asema kaikkien seurakuntien tyttötyön
24797: sojärjestöille huomattavia summia. Toisaalta kehittämisessä on elintärkeä.
24798: epäpoliittiset nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt SMP on aina taistellut nimenomaan epäpo-
24799: ovat jääneet erittäin vähälle yhteiskunnan tuel- liittista ja kristillistä nuorisotyötä tekevien jär-
24800: le. jestöjen valtionavun kohottamiseksi ja vastaa-
24801: Niinpä esimerkiksi Kokoomuksen Nuorten vasti poliittisten kaikkien puoluetukiaisten pois-
24802: Liitto on saanut kuluvana vuonna lähes kaksi tamiseksi.
24803: miljoonaa markkaa puoluetukea, saman määrän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24804: ovat saaneet myös keskustalainen Nuorten Kes- nioittavasti,
24805: kustan Liitto, Sosialidemokraattisen Nuorison
24806: Keskusliitto sekä kansandemokraattien Demo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24807: kraattinen Nuorisoliitto. Hämmästyttävästi den 1981 tulo- ja menoarvioon yhteen-
24808: keskeinen, koko kirkkomme nuorisotyötä avus- sä 500 000 markkaa kirkkomme kristil-
24809: tava Nuorten Keskus on saanut vain 108 000 lisen nuorisotyön tukemiseen jaettavak-
24810: markkaa. si siten, että Nuorten Keskukselle osoi-
24811: Varhaisnuorisojärjestöjen osalta todettakoon, tetaan 200 000 markkaa, Suomen Pyhä-
24812: että keskustalainen Vesaisten Keskusliitto, kom- kouluyhdistykselle 150 000 markkaa
24813: munistien Demokratian Pioneerien Liitto ja so- sekä Tyttöjen Keskukselle samoin
24814: sialidemokraattien Nuorten Kotkain Keskusliit- 150 000 markkaa.
24815: to ovat saaneet kukin 1,3 miljoonaa markkaa.
24816: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24817:
24818: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
24819: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24820: 1980 vp. 633
24821:
24822: Raha-asia-aloite n:o 600.
24823:
24824:
24825:
24826:
24827: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta hirventaljojen tehok-
24828: kaaksi talteenottamiseksi.
24829:
24830:
24831: E d u s k u n n a 11 e.
24832:
24833: Hirventaljoja tuli 15. joulukuuta 1979 päät- moihin Etelä-Suomeen. Muokkauksen jälkeen
24834: tyneen metsästyskauden aikana noin 50 000 taljat palaavat takaisin ostajaliikkeelle, joka
24835: kpl ja peuran taljoja noin 10 000 kpl. Hirven markkinoi ne edelleen. Pääosa kulkeutuu ulko-
24836: taijoista on aikaisemmin 80 % jäänyt metsään. maille turistien mukana. Hyväkuntoinen koris-
24837: Nyt oletetaan metsästäjien ottaneen talteen noin tetalja maksaa noin 150 markkaa. Turkismuok-
24838: puolet. · kaamot käsittelevät taljan myyntikuntoon 28
24839: Koristetaljoiksi käytetään vuosittain lähes markalla. Tuottaja saa taljasta noin 40 mark-
24840: 6 000 taljaa. Muokkaaminen maksaa 250-330 kaa.
24841: markkaa. Nahaksi saa taljan muokatuksi puol- Edellä esitetystä selviää, että hirventaljoja jää
24842: ta halvemmalla. Hirven nahan ja karvan raken- vielä kohtuuttoman paljon heitteille ja hyväksi-
24843: ne on erilainen kuin muilla eläimillä. Muokkaus käyttämättä. Niiden talteenottoa olisikin kiireel-
24844: joudutaan tekemään käsityönä. lisesti tehostettava.
24845: Suomen nahkateollisuus käyttää vuosittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24846: 15 miljoonaa kiloa vuotia. Hirventalja painaa nioittavasti,
24847: noin 20 kiloa. 50 OOO:sta hirvestä kertyisi vuo-
24848: tia miljoonan kilon verran. Nahasta on maail- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24849: manmarkkinoilla puutetta. Metsästäjille makse- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
24850: taan hirven vuodasta 250 markkaa kilolta. markkaa hirventaljojen nykyistä tehok-
24851: Poroerotuksissa teurastettujen 50 000 poron kaammaksi talteen ottamiseksi esimer-
24852: taijoista tulee markkinoille noin 90 %. Poron· kiksi talteenottopalkkioita metsästäjille
24853: taljat menevät lihanostajaliikkeille jotka suolaa- maksamalla.
24854: vat ne ja lähettävät edelleen turkismuokkaa-
24855: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24856:
24857: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
24858: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24859:
24860:
24861:
24862:
24863: 80 088000399J
24864: 1980 vp.
24865:
24866: Raha-asia-aloite n:o 601.
24867:
24868:
24869:
24870:
24871: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden Teeri-
24872: ja Nikkarinevan vanhojen kuivatuskanavien uudelleen aukai-
24873: semiseen.
24874:
24875:
24876: E d u s kun n a 11 e.
24877:
24878: Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan kuivatus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24879: alueilla on vanhojen kuivatuskanavien uudelleen nioittavasti,
24880: aukaisu erittäin kiireellinen ja tarpeellinen. Mai-
24881: nitut suot kuivattiin vuosina 1954-1955, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24882: ta nyt ovat kanavat jo pahasti tukkeutuneet jo- den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
24883: ten ne olisi aukaistava. Koko mainittu kuiva- markkaa Haapaveden Teeri- ja Nikkari-
24884: tusalue on laajuudeltaan yli 300 hehtaaria. Li- nevan vanhojen kuivatuskanavien uudel-
24885: säksi metsäojitus on tuonut omat vaikeutensa leen aukaisemiseen.
24886: tälle alueelle.
24887: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24888:
24889: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
24890: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24891: 1980 vp. 635
24892:
24893: Raha-asia-aloite n:o 602.
24894:
24895:
24896:
24897:
24898: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsien ensi-
24899: harvennusten toteuttamisen avustamiseksi.
24900:
24901:
24902: Ed u s kun n a 11 e.
24903:
24904: Metsiemme ja nimenomaan valtaosaltaan yk- Mikäli edessä olevien ensiharvennusten to-
24905: sityismetsien kasvu ja puusto on metsänhoito- teuttaminen laiminlyötäisiin, tuloksena olisi
24906: toimien tuloksena kohonnut niin, että hakkuu- kasvun huomattava taantuminen siitä aiheutu-
24907: suunnitteen arvio on voitu nostaa edellisen in- vine vakavine seurauksineen. Mainittakoon vie-
24908: ventoinnin noin 57 miljoonasta m3 :stä noin 60 lä, että ensiharvennuspuun talteen otolla voi-
24909: miljoonaan m 3 :iin. Mikäli metsänparannustoi- daan myös energiapuun saanti pitkälle ratkais-
24910: minta säilyy nykyisellä tasollaan ja tehtyjen se- ta.
24911: kä tehtävien töiden tulokset turvataan, hakkuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24912: suunnite on vuoteen 2000 mennessä nostetta- nioittaen,
24913: vissa arviolta 67 miljoonaan m3 :iin. Näin lisään-
24914: tyvälle, vuosittain korjattavissa olevalle puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24915: määrälle on tiedossa myös käyttöä, sillä metsä- 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000 000
24916: teollisuuden vireillä olevat laajennushankkeet, markkaa maamme yksityismetsien ensi-
24917: joiden tuotannolle on laskettu olevan myös harvennusten toteuttamisen avustami-
24918: markkinointia, lisäävät puuraaka-aineen tarvet- seksi, iolloin myös huomattavasti pa-
24919: ta lähivuosina 2-3 miljoonalla m3 :llä vuodessa. rannetaan työllisyyttä.
24920: Näihin tuloksiin pääseminen edellyttää kuiten-
24921: kin metsätalouden harjoittajilta määrätietoista
24922: suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista.
24923: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24924:
24925: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
24926: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24927: 636 1980 vp.
24928:
24929: Raha-asia-aloite n:o 603.
24930:
24931:
24932:
24933:
24934: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta voimajohtolinjojen
24935: maapohjan monikäytön tutkimiseksi.
24936:
24937:
24938: E d u s k u n n a 11 e.
24939:
24940: Maassamme on suuret määrät voimajohtolin- samme tehdään energiametsien kasvattamisen
24941: joja, joiden maapohja on käyttämättömänä eikä tutkimiseksi. Mikäli voimajehtojen maapohja
24942: siis hyödytä millään tavalla yhteiskuntaamme saataisiin nykyistä laajemmin tehokkaaseen hyö-
24943: eikä talouselämäämme. Kuitenkin voimajehto- tykäyttöön, tällä olisi myös hyvin voimakas
24944: jen maapohja kasvaa metsää ja vesakkoa ja oli- työllistävä vaikutus kaikkialla maassamme.
24945: si tarkoin tutkittava, miten tämä voimajehtojen Näin ollen siis voimajohtojen maapohjan hy-
24946: maapohjan tuottokyky voitaisiin käyttää tehok- väksikäyttöön on todella aihetta suhtautua erit-
24947: kaimmin yhteiskunnan hyväksi. täin vakavasti. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvi-
24948: Voimajehtojen maapohjan käytöstä on virin- taan.
24949: nyt keskustelua mm. maamme metsästäjäkun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24950: nan piirissä ja on ehdotettu, että osa näistä nioittavasti,
24951: voimajehtojen maapohjista käytettäisiin esimer-
24952: k1ksi riistapelloiksi. On myös esiintynyt toivo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24953: muksia, että joulukuusia voitaisiin ryhtyä kas- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24954: vattamaan juuri näillä voimajohtolinjoilla. Ny- 5 000 000 markkaa maamme voimajoh-
24955: kyisin on tullut myös energiametsä päivän pu- tolinjojen maapohjan monikäytön tutki-
24956: heenaiheeksi ja voimakkaita kokeiluja maas- miseksi ja tuotannon aloittamiseksi.
24957: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24958:
24959: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
24960: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
24961: 1980 vp. 637
24962:
24963: Raha-asia-aloite n:o 604.
24964:
24965:
24966:
24967:
24968: Kortesalmi ym.: Määrämhan osoittamisesta yksityisteiden val-
24969: tion hoitoon ja omistukseen siirtämisen nopeuttamiseksi.
24970:
24971:
24972: E d u s k u n n a 11 e.
24973:
24974: Yksityisteiden valtionapusäädöstä koskeva ovat ainoastaan yhden talon teitä, ne palvele-
24975: tulkinta kaipaa pikaisesti korjaamista. Lain mu- vat yleensä myös metsätaloutta sekä muuta
24976: kaan valtionapuun oikeutettuja ovat vähintään liikennettä. Kainuussa vieraillut eduskunnan
24977: kilometrin mittaiset yksityistiet, joiden vaiku- liikennevaliokunta onkin ollut yksimielinen sii-
24978: tusalueella on pysyvää asutusta. Tätä on tul- tä, että asia voidaan korjata joko asetusteitse
24979: kittu niin, että tien varrella tulee olla vähin- tai liikenneministeriön päätöksellä.
24980: tään kolme taloutta, muuten ei valtionapua SMP:n kanta on aina ollut se, että tierasitus
24981: tule. Tulkinta vähentää Pohjois-Suomen valtion olisi siirrettävä kokonaan yksityisiltä ja kun-
24982: avustusta saavia yksityisteitä rankasti ja ai- nilta valtiolle. Asiaa selvitellyt toimikunta on-
24983: heuttaa harvaan asutuilla seuduilla arvaamat- kin esittänyt jo useita vuosia sitten, että vuo-
24984: tomia ongelmia. sittain siirrettäisiin 600 km yksityisteitä valtion
24985: Pohjois-Suomessa on erittäin paljon maa- huostaan. Käytännössä yksityisteitä on muu-
24986: tiloja ja muita asumuksia, joihin johtaa oma tettu valtion paikallisteiksi vain noin 200 km
24987: tai naapurin kanssa yhteinen pistotie. Tien vuodessa, joten esitetystä tavoitteesta ollaan
24988: ylläpito ilman yhteiskunnan tukea on asuk- vielä hyvin kaukana.
24989: kaille raskasta ja johtaa ennenpitkää siihen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24990: että asumukset jäävät kulkuvaikeuksien vuoksi nioittavasti,
24991: autioiksi. Tämä ei ole voinut olla uuden yksi-
24992: tyistielain laatijoiden tarkoitus, vaan tavoittee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24993: na on ollut yksityisteiden valtionapujärjestel- 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
24994: män parantaminen. 20 000 000 markkaa yksityisteiden val-
24995: Tiekohtaisten avustusten jakaminen on täl- tion hoitoon ;a omistukseen siirtämi-
24996: ·laisissa tapauksissa oikeudenmukaista myös sen nopeuttamiseksi aluksi erityisesti
24997: yksityisille talouksille. Lisäksi tiet vain harvoin Pohiois- ;a Itä-Suomessa.
24998: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
24999:
25000: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
25001: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
25002: 638 1980 vp.
25003:
25004: Raha-asia-aloite n:o 605.
25005:
25006:
25007:
25008:
25009: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta aurinkoenergian tal-
25010: teenoDon ja laitteiden tuotekehittelyn tehostamiseksi.
25011:
25012:
25013: E d u s k u n n a 11 e.
25014:
25015: Amerikkalaiset uskovat vahvasti aurinkoener- si etelään myös pohjoisille seuduille, joilla au-
25016: giaan. Niinpä liittovaltio tukee vuonna 1981 ringon säteilyteho saattaa vuorokaudessa olla
25017: alaa budjettivaroista 1 517 miljoonalla dollaril- usein korkeampi kuin Saharassa.
25018: la. Vuoteen 2000 mennessä tavoitteena on au- Tutkijoiden mukaan auringon säteilystä tuo-
25019: rinkoenergian osuuden nostaminen viiteen pro- tettavan sähkön hinta putoaa nykyisillä näky-
25020: senttiin kokonaisenergiantarpeesta. millä kymmenessä vuodessa jopa sadasosaan ny-
25021: Aurinkoenergialaitteita valmistavia yrityksiä kyisestä. Tutkijoiden mukaan aurinkosähkön
25022: USA:ssa on yli 600, joista valtaosa on pieniä. hinta alenee 1990-luvulle tultaessa nykyisestä
25023: Suuryritykset ovat kuitenkin tulossa alalle. 30-60 mk:sta peräti 40 penniin huipputeho-
25024: Vuonna 1977 USA:ssa oli käytössä 110 000 wattia kohden. Laajamittaiseen sähkön tuotan-
25025: talojen aktiivista aurinkolämmitysjärjestelmää. toon aurinkoparistojen avulla päästäneen arvioi-
25026: USA:n energiaministeriön ennusteen mukaan den mukaan 20-30 vuodessa. Tavoitteena on
25027: vuonna 1985 olisi 1,9 miljoonaa aktiivista au- löytää materiaaleja ja kustannuksia säästäviä
25028: rinkolämmitysjärjestelmää. ratkaisuja. Näihin voidaan päästä mm. käyttä-
25029: Myös Neuvostoliitossa on kehitetty uusia ta- mällä nykyisten kiteisten materiaalien sijasta
25030: vallista tehokkaampia aurinkoparistoja. Aurin- ohuita, kalvomaisia energiaa kerääviä puolijoh-
25031: koparistot ovat tuttuja jo miljoonille ihmisille. teita. Pyrkimyksenä on myös kehittää uusia te-
25032: Tällaisia paristoja käytetään mm. tekokuiden hokkaampia aurinkoparistojen materiaaleja piin
25033: energialähteenä. Sovellutuskenttää aurinkopa- rinnalle.
25034: ristoille on kuitenkin myös maassa. Neuvosto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25035: liitossa niitä käytetään nimenomaan vaikeakul- nioittavasti,
25036: kuisilla alueilla, säähavaintoasemien, majakei-
25037: den ja linkkilinjojen energian lähteinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25038: Tiedemiesten käsitysten mukaan aurinkopa- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25039: ristojen teho voidaan kaksinkertaistaa tulevai- 2 000 000 markkaa aurinkoenergian tal-
25040: suudessa. Erityisiä puolijohteita käytettäessä on teenoton menetelmien ja laitteiden tuo-
25041: mahdollista päästä jopa 90 % :n hyötysuhtee- tekehittelyn ja kokeilun tehostamiseksi
25042: seen. Aurinkovoimaloita voidaan rakentaa pait- Suomessa.
25043: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25044:
25045: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
25046: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
25047: 1980 vp. ~639
25048:
25049:
25050:
25051: Raha-asia-aloite n:o 606.
25052:
25053:
25054:
25055:
25056: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuulivoimaloiden
25057: suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi.
25058:
25059:
25060: E d u s kun n a 11 e.
25061:
25062: Tuulimyllyjä on ryhdytty ottamaan energian si kuluvan vuoden lopulla Hattulaan. Tämä ei
25063: tuotantoon tehokkaasti Tanskassa. Tuulimyllyil- kuitenkaan riitä, vaan myös muille paikkakun-
25064: lä tulee olemaan erittäin merkittävä osa Tans- nille olisi saatava syntymään tuulivoimaloita.
25065: kan energiahuollossa. Euroopan suurin tuuli- Näin myös säästettäisiin kallista 1tuontienergiaa
25066: voimalaitos otettiin jatkuvaan käyttöön maa- ja siten ulkomaanvaluuttaa ja samalla lisättäi-
25067: Hs-huhtikuussa Tanskan Tvindissä. Tämä lai- siin kotimaisia työpaikkoja.
25068: tos on kahden megawatin tehoinen. Myös Neu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25069: vosuoliiton pohjoisosissa on tuulienergiaa ryh- nioittavasti,
25070: dytty käyttämään tehokkaasti hyödyksi.
25071: SMP on jo useita vuosia vaatinut saasteetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25072: mien energialähteiden tehokasta hyväksikäyttöä 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
25073: myös Suomessa. Myös Suomessa olisi saatava markkaa uusien tuulivoimaloiden suun-
25074: aikaan tuulienergian talteenottoa nykyistä huo- nittelemiseksi ja rakentamisen aloitta-
25075: mattavasti laajemmassa mitassa. Suomen suu- miseksi Suomessa.
25076: rin tuulivoimalaitos on tarkoitus saada valmiik-
25077: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25078:
25079: · J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Pekka Vennamo
25080: Anssi Joutsenlahti Veikko Vennamo Urpo Leppänen
25081: 640 1980 vp.
25082:
25083: Raha-asia-aloite n:o 607.
25084:
25085:
25086:
25087:
25088: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden talteenoton
25089: tehostamiseksi.
25090:
25091:
25092: E d u s kun n a 11 e.
25093:
25094: Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea pa-
25095: raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Tästä on remmin. Kummassakin maassa on paperin tuo-
25096: aiheutunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus tanto suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa
25097: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden entistä tar- tonnia vuodessa. Jätepaperia kerättiin viime
25098: kempaan palauttamiseen tuotantoon. Valitetta- vuonna Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta
25099: vasti Suomessa on jätteiden keruun osalta vielä Suomessa vain 216 000 tonnia.
25100: paljon laiminlyöntejä. Jätepaperin ja muunkin käyttökelpoisen jät-
25101: Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin teen keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä ver-
25102: 1,6 miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen rattuna suhteellisen vähän varoja. Siksi myös
25103: vain noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaato- Suomessa olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jät-
25104: paikalle joutuu koko määrästä suurin osa. Tal- teiden keruun tehostamiseksi. Kysymys olisi
25105: teen otetun jätteen arvoksi on laskettu vuo- lähinnä eräistä valtakunnallisista ja alueellisista
25106: dessa lähes 300 miljoonaa markkaa. Summa organisaatio-uudistuksista. Tähän tarv1ttaisiin
25107: voitaisiin kohottaa jopa miljardiin markkaan, myös valtion taloudellista tukea.
25108: jos keruuta riittävästi tehostettaisiin. Edellä esitetyn perusteeRa ehdotamme kun-
25109: Jätteiden uudelleen käyttöön onkin jo nykyi- nioittavasti,
25110: sin olemassa hyvät mahdollisuudet. Lajittelu-
25111: menetelmät ovat parantuneet ja teollisuus pys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25112: tyy tätä raaka-ainetta käyttämään entistä edul- 1981 tulo- ;a menoarvioon 30 000 000
25113: lisemmin. markkaa iätteiden talteen oton tehosta-
25114: miseksi maassamme.
25115: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25116:
25117: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
25118: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
25119: 1980 vp. 641
25120:
25121: Raha-asia-aloite n:o 608.
25122:
25123:
25124:
25125:
25126: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Lapin Savu-
25127: kosken Sokiin malmikerrostuman käyttöönottamiseksi.
25128:
25129:
25130: E d u s k u n n a 11 e.
25131:
25132: Sokiin malmio Koillis-Lapissa on maailman erityisesti Savukosken kunnalle ja kuntalaisille,
25133: rikkaimpia malmiesiintymiä. Koiviston-Pekka- joille Sokiin avaamista on lupailtu useaan ker-
25134: lan-Aallon kansanrintamahallitus on kuitenkin taan.
25135: hämmästyttävästi sivuuttanut Sokiin vuoden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25136: 1981 tulo- ja menoarviossa. Kuitenkaan Suo- nioittavasti,
25137: mella ei ole varaa jättää Sokiia käyttämättä.
25138: Maamme tarvitsee lannoitteiden raaka-aineita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25139: omastatakaa ja lisäksi Koillis-Lappia koettelee 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
25140: 16 % :n työttömyys. Päätös Sokiin kaivostyön markkaa Koillis-Lapin Savukosken Sok-
25141: aloittamisesta olisikin tehtävä erityisen pian, Iin malmion käyttöönottoon ja siten
25142: sillä jo lokakuussa 1980 loppuu työ 50 hen- maamme lannoiteomavaraisuuden lisää-
25143: kilöltä koerikastamossa. Tämänkin aiheuttamat miseksi, samoin kuin erityisesti Savu-
25144: heijastusvaikutukset ovat huomattavat. Sokiin kosken vaikean työllisyyden lievittämi-
25145: unohtaminen budjetista on erittäin suuri isku seksi.
25146: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25147:
25148: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
25149: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
25150: Urpo Leppänen
25151:
25152:
25153:
25154:
25155: 81 088000399]
25156: 642 1980 vp.
25157:
25158: Raha-asia-aloite n:o 609.
25159:
25160:
25161:
25162:
25163: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoidon
25164: kustannusten korvaamiseen sairausvakuutusvaroista.
25165:
25166:
25167: E d u s k u n n a 11 e.
25168:
25169: Akupunktiohoito on maassamme lisääntynyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25170: huomattavasti. Kuitenkin asianomaista hoitoa nioittaen,
25171: saavat henkilöt eivät saa hoidostaosa sairaus-
25172: vakuutuskorvausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25173: Koska akupunktiohoito on monessa tapauk- 1981 tulo- ;a menoarvioon 500 000
25174: sessa todettu kiistattomasti tehokkaaksi ja markkaa sairausvakuutuskorvausten
25175: oikeaan osuneeksi, olisi myös tämän hoidon maksamisen aloittamiseksi akupunktio-
25176: aiheuttamista kustannuksista suoritettava asian- hoitoa saaville potilaille.
25177: mukainen sairausvakuutuskorvaus.
25178: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25179:
25180: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Urpo Leppänen
25181: Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo Veikko Vennamo
25182: 1980 vp. 643
25183:
25184: Raha-asia-aloite n:o 610.
25185:
25186:
25187:
25188:
25189: Koskenniemi: Määrärahan osoittamisesta Kolarinsaaren siltasuun-
25190: nittelua ja rakentamista varten.
25191:
25192:
25193: E d u s k u n n a 11 e.
25194:
25195: Sillan rakentaminen Kolarin saareen olisi Oy:n Äkäsjokisuun tehtaan ja Rautaruukki
25196: erittäin kiireellinen ja tarpeetlinen saaressa asu- Oy:n Rautuvaaran työntekijöiden työmatkat
25197: ville ja siellä asioiville ihmisille. Saareen kul- keskeytyvät hyvin usein kelirikon ja tu1vien
25198: jetaan nykyisin kesäaikaan lossilla, jolla kulku vuoksi.
25199: on erittäin vaikeaa lossipaikan epäeduHisen si- Epävarmasta lossiyhteydestä olisrkin pian
25200: jainnin johdosta. Lisäksi pitikäai:kaiset kelirikot päästävä ja lossin tilla1le rakennettava silta.
25201: haittaavat liikennettä ja tekevät sen epävar- Edellä olevan perusteella ehdotan,
25202: maksi. Saaressa on kuitenkin huomattava asu-
25203: tus, joka saa toimeentulonsa paikkakunnalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25204: kohtalaisen hyvin menestyvästä maataloudesta. 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
25205: Huonojen ~teyksien vuoksi mm. maidon kul- markkaa Kolarinsaaren siltasuunnittelua
25206: jetus meijereihin usein vaikeutuu, jopa keskey- ;a rakentamistöiden aloittamista varten
25207: tyykin. Myös saaressa asuvien Paraisten Kalikki Kolarin kunnassa.
25208: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25209:
25210: Niilo Koskenniemi
25211: 644 1980 vp.
25212:
25213: Raha-asia-aloite n:o 611.
25214:
25215:
25216:
25217:
25218: Koskenniemi: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen posti-
25219: autovadkon alaisen Muonion autonhuoltopaikan rakentami-
25220: seksi.
25221:
25222:
25223: E d u s k u n n a 11 e.
25224:
25225: Posti- ja lennätinlaitoksen Rovaniemen posti- nallisteknii'k!ka. Rakennustöihin ei kuitenkaan
25226: autovarikon alainen Muonion autonhuoltopaik- ole vielä ryhdytty.
25227: ka Muoniossa on ollut rakennussuunnitelmissa Kun Muonion autonhuoltopaikka on posti-
25228: jo pitJkään. Hankkeen rahoittamiseksi ja raken- autojen huoltamiseksi välttämätön ja kiireelli-
25229: nustöiden aloittamiseksi on valtion vuoden nen, olisi hankkeen toteuttamiseksi rakennus-
25230: 1980 tulo- ja menoarviossa osoitettukin määrä- töihin ryhdyttävä heti sekä samalla tulisi osoit-
25231: rahaa 2 400 000 markkaa pääluokan 31 ala- taa siihen riittä'Vä määräraha.
25232: momentin 94 kohtaan 2) Uudet talonrakennus- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
25233: kohteet. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
25234: vuoden 1979 hintatason mukaan on 3 800 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25235: markkaa. Rakennuksen hyötypinta-ala on 1981 tulo- ;a me11oarvioon momentille
25236: 1 900 m2 ja kuutiotilavuus 9 600 m3 • Auton- 31.94.74 (Talanrakennukset) 1 400 000
25237: huoltopaikan tontti on hankittu ja tontil:la on markkaa Muonion autonhuoltopaikan
25238: valmis vesi- ja viemäriverkosto sekä muu kun- rakentamiseen.
25239: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
25240:
25241: Niilo Koskenniemi
25242: 1980 vp. 645
25243:
25244: Raha-asia-aloite n:o 612.
25245:
25246:
25247:
25248:
25249: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien välityksellä
25250: tapahtuvan omakotirakentamisen lainoitukseen.
25251:
25252:
25253: Ed u s kun n a II e.
25254:
25255: Kansalaisten asumistaso on maassamme ylei- sesti ja saamiaan lainoja hyväksi käyttäen. Nä-
25256: sen kehityksen rinnalla jonkin verran kohonnut, mä lainat nykyisen kustannustason mukaan on
25257: mutta matalapaikkaiset ja heihin verrattavat mitoitettu alakanttiin verrattuna kustannusar-
25258: ovat tästä jääneet lähes osattomiksi. Tämä siitä vioon, joten lisälainan tarve lähes kaikissa ta-
25259: syystä, että varatut asuntotuotantomäärärahat pauksissa on välttämätön. Niinpä valtiovallan
25260: eivät ole hyödyttäneet näitä piirejä, vaan ne on olisikin myönnettävä tällaisia lainoja, jotka
25261: käytetty ju~kisen vallan nimellä tapahtuvaan ra- olisivat halpakorkoisia ja takaisinmaksuaika riit-
25262: kentamiseen. Asumiskustannusten kalleus on tävän pitkä.
25263: estänyt varattomia, tavallisia kansalaisia hakeu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25264: tumasta näihin huoneistoihin, joita tiettävästi nioittavasti,
25265: on rajattomasti vuokrattavana.
25266: Valtiovallan taholta annetaan neuvoja, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25267: kansalaiset entistä enemmän pyrkisivät hankki- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
25268: maan itsellensä omistusasunnon omatoimista ra- markkaa halpakorkoisien lainojen myön-
25269: kentamista lisäämällä. Käytäntöhän on, että per- tämiseksi kuntien välityksellä omatoi-
25270: he suunnittelee ja toteuttaa oman kodin raken- misille omakotien rakentajille.
25271: tamisen ilman rakennusliikkeen apua omatoimi-
25272: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25273:
25274: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
25275: P. Liedes Marjatta Mattsson
25276: 646 1980 vp.
25277:
25278: Raha-asia-aloite n:o 613.
25279:
25280:
25281:
25282:
25283: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vuo,kra-asun-
25284: tojen rakentamiseksi vanhuksille ja lapsiperheille.
25285:
25286:
25287: E d u s k u n n a 11 e.
25288:
25289: Hallituksen jatkuvat toimenpiteet asunto- Tästä huolestuttavasta tilanteesta olisi vihdoin-
25290: tuotannon edelleen supistamiseksi tulevat lähi- kin päästävä vapautumaan ja niinpä kohtuu-
25291: vuosina alentamaan erikoisesti varattomien van- hintaisten asuntojen tuotantoa olisi lähinnä
25292: husten ja lapsirikkaiden perheiden asumistasoa. kunnallisin toimenpitein viipymättä elvytettävä.
25293: Tavallisten ja pienasuntojen jatkuva pula sekä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
25294: asumiskustannusten hillitön nousu on asettanut nioittavasti,
25295: ylipääsemättömiä vaikeuksia näille väestöryh-
25296: mille. Vanhojen talojen purkaminen, joissa pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25297: asiassa on asunut näitä varattornia kansalaisia, 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
25298: on aiheuttanut asuntokurjuuden lisääntymistä. markkaa avustuksien myöntämiseksi
25299: He eivät kykene asuntomarkkinoilla kilpaile- kunnille kohtuuhintaisten vuokra-asun-
25300: maan vuokrattavista huoneista, eivät maksa- tojen rakentamiseksi varattomille van-
25301: maan "kynnysrahoja" ja korkeita vuokria, huksille ja monilapsisille perheille.
25302: enempää kuin hankkimaan omistusasuntoakaan.
25303: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25304:
25305: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
25306: P. Liedes Marjatta Mattsson
25307: 1980 vp. 647
25308:
25309: Raha-asia-aloite n:o 614.
25310:
25311:
25312:
25313:
25314: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan viras-
25315: totalon rakennussuunnittelun aloittamiseksi.
25316:
25317:
25318: E d u s k u n n a 11 e.
25319:
25320: Nastolan kunta on jo kauan suorittanut esi- voimatoimiston mahdollinen perusta~inen.
25321: valmisteluja saadakseen virastotalon kuntansa Edelleen kansaneläkelaitoksen ja verovuaston
25322: keskustaan. Kunnan asukasluku on edelleen jakelu- ja palvelupisteet tulee sijoittaa kunnan
25323: nousussa ja saavuttanee lähiaikoina 15 000 ra- alueelle.
25324: jan. Asukkaat joutuvat yhä edelleen hakemaan Nastolan kunnanvaltuusto hyväksyi 23. 1.
25325: valtion palvelukset 20 kilometrin päässä ole- 1978 tulevaisuuden keskuksen, johon sijoite-
25326: vasta Lahden kaupungista. Esitysten mukaan taan myöskin Nastolan virastotalo.
25327: kunta tulee lähiaikoina saamaan oman nimis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25328: miespiirin ja kun posti toimii erittäin ahtaasti nioittavasti,
25329: tarviten heti lisätilaa, on virastotalon rakenta-
25330: misen kiireellisyys perusteltua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25331: Sairausvakuutuspalvelujen saaminen oman 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
25332: kunnan alueelle on välttämätöntä. Uuden ter- markkaa valtion virastotalon rakennus-
25333: veyskeskuksen valmistuttua tulee Nastolassa suunnittelun aloittamiseksi Nastolan
25334: toimimaan seitsemän ( 7) lääkäriä, joten näiden kunnassa.
25335: palvelut tarvitsevat lisätiloja, samoin kuin työ-
25336: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25337:
25338: Aarne Koskinen Marjatta Mattsson
25339: 648 1980 vp.
25340:
25341: Raha-asia-aloite n:o 615.
25342:
25343:
25344:
25345:
25346: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teatteritalon
25347: rakentamisen aloittamiseksi.
25348:
25349:
25350: E d u s k u n n a 11 e.
25351:
25352: Kulttuuritoimintojen kehittäminen ja sitä Teatteritalohanke maksaa yli 100 miljoonaa
25353: varten rakennettavien toimitilojen aikaansaa- markkaa, rakennuspohja on kaivettu, mutta ra-
25354: minen kunnallisin varoin ja toimenpitein tuot- hoitus vaatii valtiovallan toimenpiteitä.
25355: taa lähes kaikkialla ylipääsemättömiä vaikeuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25356: sia. Suuretkaan kaupungit eivät kykene omin
25357: rahavaroin rakentamaan kuten nyt parhaillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25358: Lahdessa teatteritaloa, johon valtiovallan tukea 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
25359: on anottu. markkaa Lahden kaupungin teatterita-
25360: lon rakentamisen aloittamiseen.
25361: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
25362:
25363: Aarne Koskinen Marjatta Mattsson
25364: 1980 vp. 649'
25365:
25366: Raha-asia-aloite n:o 616.
25367:
25368:
25369:
25370:
25371: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon raken-
25372: tamisen suunnitteluun ja töiden aloittamiseen linjalla Kou-
25373: vola-Lahti-Hämeenlinna.
25374:
25375:
25376: Ed u s kun n a II e.
25377:
25378: Maakaasun tuonnin lisääminen Neuvosto- Ruotsin kesken maakaasutoimituksista Ruotsiin
25379: liitosta maahamme on kuluneiden vuosien linjalla Kouvola-Lahti-Hämeenlinna-Uusi-
25380: aikana ollut vilkkaan keskustelun kohteena. kaupunki johtaa myönteisiin tuloksiin, joudut-
25381: Vuodesta 1974, jolloin maakaasun tuonti alkoi, taa se esittämämme verkoston rakentamista
25382: on sen taloudellinen kannattavuus yleisesti tun- taloudellisesti parantuvin edellytyksin.
25383: nustettu. Tutkimukset osoittavat, että tämän Siitäkin huolimatta että maakaasu ja sen ver-
25384: saasteettoman hyödykkeen käyttäjiä olisi maas- koston rakentaminen olisi vain oma kansallinen
25385: samme paljon, mm. Lahdessa ja Hämeenlinnas- asiamme, on sitä viivyttelemättä kehitettävä,
25386: sa, mutta ilmeisesti Neste Oy:n toivomuksesta koska öljyn hinnan jatkuva kohoaminen ja sen
25387: ja asiaa tutkivan työryhmän lausuntojen perus- saannin epävarmuus kasvattaa oikeutettua huo-
25388: teella maamme hallitus on ollut toimettomana. lestuneisuutta kansamme keskuudessa.
25389: Putkiverkoston jatkaminen linjalla Kouvola Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25390: -Lahti-Hämeenlinna tulee olemaan kansan-
25391: taloudellisesti merkittävä rakennushanke. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25392: rakentaminen mahdollisesti työllisyystyönä ko- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
25393: timaisin raaka-ainein ja hankinnoin vaikuttai- markkaa maakaasujohdon rakentamisen
25394: si myöhemmin teollisten työpaikkojen no- suunnitteluun ja töiden aloittamiseen
25395: peaan lisääntymiseen. linjalla Kouvola-Lahti-Hämeenlinna.
25396: Jos meilläkin suurta mielenkiintoa herättä-
25397: nyt uutinen neuvotteluista Neuvostoliiton ja
25398: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
25399:
25400: Aarne Koskinen Marjatta Mattsson
25401:
25402:
25403:
25404:
25405: 82 088000399]
25406: 650 1980 vp.
25407:
25408: Raha-asia-aloite n:o 617.
25409:
25410:
25411:
25412:
25413: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyys-
25414: kassojen valtionapuun.
25415:
25416:
25417: Ed u s kun n a 11 e.
25418:
25419: Työttömien toimeentuloturva on viime vuo- tunut avustusjärjestelmän ulkopuolelle enim-
25420: sina tuntuvasti laskenut. Työttömyyskassa- mäispäivärajoitusten vuoksi ja on pelättävissä,
25421: avustusten reaaliarvo on vuoden 1976 heinä- että yhä useammat pitkäaikaistyöttömät jäävät
25422: kuusta tämän vuoden heinäkuuhun laskenut ilman kassa-avustuksia ensi vuonna.
25423: noin 25 prosentilla. Huoltovelvollisten 2 mar- Näin ollen esitämme, että työttömyyskassa-
25424: kan lisä lasta kohden vuosi sitten ei tilannetta avustusten saantia koskevat rajoitukset poiste-
25425: sanottavasti korjannut. taan, jotta kaikki kassojen työttömät jäsenet
25426: Tuntuukin käsittämättömältä, että hallitus ei saavat päiväavustuksen.
25427: vuoden 1981 budjettiesityksessä esitä minkään- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25428: laista korjausta työttömien toimeentuloturvan
25429: parantamiseksi. Määrärahoja päinvastoin supis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25430: tetaan työttömyyden arvioidun laskun perus- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
25431: teella. Työttömyyskassalaissa viitataan kassa- 33.18.50 lisäyksenä 235 000 000 mark.
25432: avustusten kehittämiseen yleisen palkkatason kaa} josta 135 000 000 markkaa käy-
25433: nousun mukaisesti. Näin ei ole tapahtunut. tettäisiin työttömyyskassan päiväavus-
25434: Jotta työttömyyskassa-avustukset ensi vuon- tusten korottamiseksi 20 markalla vuo-
25435: na takaisivat edes vähimmäistoimeentuloturvan, den 1981 alusta lukien ja 100 000 000
25436: tulee kassa-avustuksia korottaa vähintään 20 markkaa kassa-avustusten saannin tur..
25437: markalla päivässä. Viime vuosina työttömyys- vaamiseksi kaikille työttömyyskassojen
25438: kassatodistusten saajista noin viidennes on jou- työttömille jäsenille.
25439: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25440:
25441: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
25442: P. Liedes Marjatta Mattsson
25443: 1980 vp. 651
25444:
25445: Raha-asia-aloite n:o 618.
25446:
25447:
25448:
25449:
25450: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairauksien totea-
25451: misen mahdollistamiseksi varhaisvaiheessa.
25452:
25453:
25454: E d u s k u n n a 11 e.
25455:
25456: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa maarattyjen ikäluokkien naisille, miesten Jaa-
25457: vaiheessa toteamiseksi ja siten tämän tuhoisan dessä tarkastusten ulkopuolelle. Tähän ontu-
25458: kansansairautemme esivaiheessa torjumiseksi on vaan asiantilaan on nyt vihdoinkin saatava
25459: Suomen Syöpäyhdistys yhteistoiminnassa eri- muutos.
25460: laisten järjestöjen kanssa suorittanut laajaa esi- Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos- tai
25461: tutkimusta. Niissä on todettu, että varhaisessa kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn menettä-
25462: vaiheessa oleva sairaus on voitu hoitotoimenpi- minen koituvat kuitenkin yhteiskunnalle ajan
25463: tein pysäyttää ja kokonaankin parantaa. Vuosit- oloon hyvin kalliiksi, eikä riittävän ajoissa to-
25464: tain näin pelastuu tuhansia ihmisiä terveiksi teamatta jääneen sairauden johdosta menetet-
25465: kuntien ja yhteisöjen taloudellisin uhrauksin. tyä henkilökohtaista terveyttä voi enää millään
25466: Yhä laajemmaksi kansansairaudeksi osoittautu- korvata.
25467: neen syöpäsairauden jo esivaiheessa esille saa- Siksi on välttämätöntä, että vallitsevana yli-
25468: miseksi ei kuitenkaan voida tehokkaasti ka1kkia menokautena, kunnes tullaan yleisin yhteiskun-
25469: tieteellisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen toteut- nallisin varoin järjestämään pakollista ja maksu-
25470: taa vain vapaaehtoisin voimin ja uhrauksin. tonta syöpätutkimusta koko maassa, kunnille
25471: Tutkimustoiminnan yleistyminen maamme tehtäisiin mahdolliseksi näiden tutkimusten jär-
25472: kaikkiin kuntiin edellyttäisi, että kunnat saisi- jestäminen korvaamalla niille aiheutuneet kus-
25473: vat valtiolta takautuvasti korvauksen niistä kus- tannukset valtion tätä varten varatuista määrä-
25474: tannuksista, mitkä niille tutkimustoiminnan jär- rahoista. Kun vielä valitettavasti ja ihmeellistä
25475: jestämisestä aiheutuu ja näin saataisiin kaikki kyllä kulunee aikaa ennenkuin kansanterveysla-
25476: kunnat järjestämään tätä tutkimustoimintaa. ki kaiken edellä esitetyn sisältää ja turvaa, niin
25477: Edelleen on syytä todeta, että on asian puoli- ehdotamme,
25478: tiehen jättämistä, jos tutkimustoimenpiteet jäte-
25479: tään vain naisiin kohdistuviksi, 'kun kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25480: on todettu valtaosan terveytensä menettäneistä 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
25481: miehistä sairastavan kurkku-, marksa-, eturau- markkaa kunnille avustuksina syöpäsai-
25482: has- ja keuhkosyöpää. Taloudellisista syistä joh- rauden varhaisvaiheessa toteamiseksi ja
25483: tuen ovat useat kunnat edelleen joutuneet jär- tehokkaan hoidon aikaansaamiseksi.
25484: jestämään maksuttornia syöpätarkastuksia vain
25485: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25486:
25487: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
25488: P. Liedes Marjatta Mattsson
25489: 652 1980 vp.
25490:
25491: Raha-asia-aloite n:o 619.
25492:
25493:
25494:
25495:
25496: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja luonnon-
25497: suojelun tutkimusas~man suunnittelemiseksi ja rakentami-
25498: seksi Kuruun.
25499:
25500:
25501: E d u s k u n n a 11 e.
25502:
25503: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on tenkin erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnon-
25504: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan puisto on osaksi myös kunnan alueella. Kun-
25505: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat nan läheisyys Tampereen kaupunkiin mahdollis-
25506: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaana. taisi yhteistoiminnan Tampereen yliopiston
25507: Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa kanssa. Monipuolinen luonto ja eläimistä an-
25508: myös tulevia sukupolvia kohtaan. taisivat hyvät luonnonolosuhteet Kurun kun-
25509: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nassa ympäristön- ja luonnonsuojelun tutkimus-
25510: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut aseman toiminnalle puhtaan luonnon säilyttä-
25511: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuk- miseksi Suomessa.
25512: sille. Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25513: kusten ja teollisuusalueiden ympäristöt saastu-
25514: tetaan erilaisilla saasteilla. Nyt myös levitetään että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25515: myrkkyjä suoraan luontoon erilaisin perustein, den 1981 tulo- ja menoarvioon
25516: tutkimatta niiden vaikutuksia luonnon tasapai- 1 500 000 markkaa ympäristön- ja luon-
25517: noon. nonsuojelun tutkimusaseman suunnitte-
25518: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesak- lemiseksi ja rakennustöiden aloittami-
25519: komyrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. seksi Kurun kunnassa.
25520: Osa kunnan runsaasta luonnosta on vielä kui-
25521: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25522:
25523: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila
25524: 1980 vp. 653
25525:
25526: Raha-asia-aloite n:o 620.
25527:
25528:
25529:
25530:
25531: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
25532: suunnittelemiseksi Nokialle.
25533:
25534:
25535: E d u s kun n a 11 e.
25536:
25537: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot tannuksia valtiolle. Nokian kaupungin vaikea
25538: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asuk- työllisyystilanne puoltaa virastotalon pikaista
25539: kaiden asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi suunnittelun aloittamista.
25540: tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25541: siä kustannuksia virastoissa asioiville.
25542: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25543: sittain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
25544: nyt monet valtion toimistot kärsivät myös suu- markkaa valtion virastotalon suunnitte-
25545: resta tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalve- lemiseksi Nokialle.
25546: lua ja aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä kus-
25547: Helsigissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25548:
25549: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila
25550: 654 1980 vp.
25551:
25552: Raha-asia-aloite n:o 621.
25553:
25554:
25555:
25556:
25557: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
25558: lujen talonrakennustöitä varten.
25559:
25560:
25561:
25562: E d u s k u n n a 11 e.
25563:
25564: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- maan suurta romahdusmaista laskua, sillä las-
25565: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- kun tapahduttua kestää varsin kauan ennen-
25566: 1981 annetun lain muuttamisesta sanotaan, kuin rakennuskohteita saadaan käynnistettyä.
25567: että kehittämislain edellyttämien tavoitteiden Lisäksi valtion supistusohjelma uhkaa vakavas-
25568: saavuttamiseksi on korkeakoulutiloja lisättävä ti korkeakoulujen suunniteltua tilaohjelmaa.
25569: vuosina 1979-1986 kaikkiaan noin 230 000 Ulkoisten edellytysten puute tulee aikaa myö-
25570: m2:llä. Tämän lisäksi joudutaan rakentamaan ten myös vaikeuttamaan opetuksellisia tavoit-
25571: kehittämislain ulkopuolisia tiloja sekä suoritta- teita. Korkeakoululaitosta tulee kehittää janku-
25572: maan nykyisten tilojen peruskorjaustöitä yh- vasti ja tasaisesti. Nyt esitetyillä määrärahoilla
25573: teensä 50 000 m2 • Vuositasolla tämä merkitsee ei tätä voida tehdä.
25574: sitä, että korkeakoululaitoksen tilojen tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25575: lisääntyä noin 35 000 m2 :llä.
25576: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25577: 1980 lähdetään siitä, että korkeakoulujen tilat den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
25578: lisääntyisivät ensi vuonna noin 34 500 m2 :llä mentin 29.10.74 alamomentille 2 li-
25579: eli lähes kehittämislain edellyttämässä määrin. säyksenä 10 000 000 markkaa käytet-
25580: Nyt vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa täväksi korkeakoulujen talonrakennus-
25581: tulee lisätä valtion rakennustoiminnan määrää, töiden suunnitteluun ja rakennustöiden
25582: jotta rakennustoiminnassa ei pääsisi tapahtu· aloittamiseen.
25583: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25584:
25585: Mikko Kuoppa Sten Söderström E.-J. Tennilä
25586: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
25587: 1980 vp. 655
25588:
25589: Raha-asia-aloite n:o 622.
25590:
25591:
25592:
25593:
25594: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ammatti-
25595: koulun laajentamisen suunnitteluun.
25596:
25597:
25598: E d u s k u n n a II e.
25599:
25600: Hämeen lääninhallituksen 10. 9. 1979 ju1kis- tua, jää alueen nuorista huomattava osa ammat-
25601: taman suunnitelman mukaan Pirkanmaan am- tikoulutuksen ulkopuolelle.
25602: mattikoulussa on vuonna 1988 yhteensä 465 Pirkanmaan ammattikoulussa on tarkoitus
25603: aloituspaikkaa. Nykyisin aloituspaikkoja on siirtyä uuteen peruslinjajärjestelmään lukuvuon-
25604: 282, joten koulua on laajennettava 183 aloi- na 1983-1984 ja tähän ajankohtaan mennessä
25605: tuspaikalla. Kuluvan vuoden alussa oli Pirkan- tulisi laajennuksen olla vaLmiina.
25606: maan ammattikoulun kuntainliittosuunnitelma Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25607: lausunnolla kuntainliiton jäsenkunnissa. Tässä
25608: yhteydessä jäsenkunnat ilmoittivat alustavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25609: varaavansa Pirkanmaan ammattikoulusta noin 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
25610: 200 uutta aloituspaikkaa, joten kuntien toivo- 29.71.33 300 000 markkaa valtionavus-
25611: mukset aioituspaikkojen lisäyksestä vastaavat tukseksi Pirkanmaan ammattikoulun
25612: Hämeen lääninhallituksen nyt esittämää paik- kunlainliitolle Pirkanmaan ammattikou-
25613: kojen lisäystarvetta. Jos Pirkanmaan ammatti- lun laajennuksen suunnittelemiseksi.
25614: koulun laajennusta ei saada pikaisesti toteutet-
25615: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25616:
25617: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila
25618: 656 1980 vp.
25619:
25620: Raha-asia-aloite n:o 623.
25621:
25622:
25623:
25624:
25625: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitoksissa
25626: opiskelevien oppilaiden matkakustannusten korvaamiseksi.
25627:
25628:
25629:
25630: E d u s k u n n a 11 e.
25631:
25632: Hallitus on kehitysalueiden ammatiLlisen Matkakustannusten nousu on ollut erittäin voi-
25633: koulutuksen tukemisesta annetun lain ( 265/ makasta viime vuosina ja matkakustannukset
25634: 79) 11 § :n mukaisien valtionosuuksien suo- muodostavat ammattikoululaisten huoltajille
25635: rittamista varten varannut 9 000 000 mk. Ko- huomattavan kustannuserän, huoltajien varat-
25636: konaisuudessaan ammattikouluissa käyvien op- tomuus ei saa estää nuoria saamasta ammatti-
25637: pilaiden matkakustannukset ovat huomattavasti koulutusta. Valtiovallan tulisi osallistua kehi-
25638: suuremmat, sillä kehitysalueiden ulkopuolella tysalueiden uLkopuolella sijaitsevien kuntien
25639: olevat oppilaat joutuvat kustantamaan omat ammattikoululaisten matkakustannusten tuke-
25640: matkansa itse. Osa kunnista maksaa ammatti- miseen, sillä nyt tuki ei kata kaikkia ammatti-
25641: koulua käyville kuntalaisilleen matka-avustuk- koululaisia.
25642: sia koulumatkoista, mutta läheskään kaikki Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25643: kunnat eivät maksa, joten ammattikoulujen
25644: oppilaat ovat hyvin erilaisessa asemassa matka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25645: kustannusten suhteen. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 29.71
25646: Ammattikoulutuksen tävkeyttä ei enää tar- asianomaiselle momentille lisäyksenä
25647: vinne korostaa, nuorten työpa1kan saantiin 3 7 000 000 markkaa ammattikoululais-
25648: ammattikoulutuksella on ratkaiseva merkitys. ten matka-avustusten maksamiseen.
25649: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25650:
25651: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
25652: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Pentti Lahti-Nuuttila
25653: 1980 vp. 657
25654:
25655: Raha-asia-aloite n:o 624.
25656:
25657:
25658:
25659:
25660: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintola-
25661: koulun rakentamiseksi Tampereelle.
25662:
25663:
25664: Ed u s kun n a 11 e.
25665:
25666: Pirkanmaalla on kuntien taholta todettu suu- Hämeen lääninhallitus onkin 10. 9. 1979 jul-
25667: reksi puutteeksi hotelli- ja ravintolakoulun ja kaistussa ehdotuksessaan hyväksynyt suunnitel-
25668: -koulutuksen puute palvelualojen tältä osalta. man hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta
25669: Pirkanmaan kunnista on 23 ilmoittanut va- Tampereelle.
25670: raavansa koulusta oppilaspaikkoja. Nykyisin Edellä esitetyn perusteeila ehdotamme,
25671: alan koulutusta ei ole maakunnassa lainkaan,
25672: vaikka hotelli- ja ravintola-alan työpaikkoja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25673: runsaasti alueella. Pirkanmaan ammattikoulun 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
25674: kuntainliiton liittohallitus kääntyi huhtikuussa 29.71.54 300 000 markkaa valtionosuu-
25675: 1979 Hämeen lääninhallituksen puoleen ja esit- deksi Pirkanmaan hotelli- ja ravintola-
25676: ti, että Pirkanmaan hotelli- ja ravintolakoulu- koulun perustamiseksi ja rakennusten
25677: hanke otettaisiin huomioon. suunnittelemiseksi.
25678: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25679:
25680: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila
25681:
25682:
25683:
25684:
25685: 83 088000399}
25686: 658 1980 vp.
25687:
25688: Raha-asia-aloite n:o 625.
25689:
25690:
25691:
25692:
25693: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 raken-
25694: nustyön aloittamiseksi välillä Kangasala-Alasenjärvi.
25695:
25696:
25697: E d u s k u n n a 11 e.
25698:
25699: Tampereen kauttakulkuliikenne Lahden muutamia kilometrejä. Lahden moottoriliiken-
25700: suunnasta kulkee kokonaisuudessaan Vatialan netien yhdistäminen Jyväskylän valtatiehen
25701: -Kaukajärven-Messukylän-Tampereen kes- ohjaisi keskustan kautta kulkevan liikenteen
25702: kustan tietä pitkin. Tie on koko pituudeltaan ohikulku tielle.
25703: erittäin paljon paikallisliikenteen käytössä ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25704: osittain tieltä puuttuu kevyen liikenteen väylä.
25705: Ruuhkat ja nopeusrajoitukset hidastavat kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25706: tuksia samalla kun runsas paikallisliikenne ja 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
25707: kevyt liikenne muodostavat vaaratilanteita lii- 31.24.77 3 000 000 markkaa valtatien
25708: kenteessä. n:o 12 rakennustyön aloittamiseksi vä-
25709: Tampereen uudesta ohikulkutiestä puuttuu lillä Kangasala-Alasenjärvi.
25710: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
25711:
25712: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
25713: 1980 vp. 659
25714:
25715: Raha-asia-aloite n:o 626.
25716:
25717:
25718:
25719:
25720: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lielahden-
25721: Porin/Rauman radan perusparantamiseen.
25722:
25723:
25724: Ed u s kun n a II e.
25725:
25726: Käynnissä oleva Lielahden-Porin/Rauman kialla ja Tampereella on edelleen varsin huo-
25727: radan perusparannustyö on suunniteltu valmis- mattava.
25728: tuvaksi 1986. Määrärahoja tulisi tuntuvasti li- Radan heikko kunto vaikeuttaa tärkeää sata-
25729: sätä, jotta pysyttäisiin suunnitellussa valmistu- miin suuntautuvaa vientitavaraliikennettä ja
25730: misaikataulussa. Nykyisillä pienillä vuotuisilla vaarantaa liikenneturvallisuutta radalla. Rata-
25731: määrärahoilla perusparannustyö tulee kalliim- osalla on myös runsaasti vaarallisia tasoristeyk-
25732: maksi kuin nopeammalla rahoituksella tulisi. siä, joiden liikenneturvallisuutta tulisi pikaisesti
25733: Lisäksi lisärahoitus on välttämätön siksi, että parantaa.
25734: jo tehdyt työt saataisiin palvelemaan liikenteen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25735: tarpeita. Vuoden 1981 valtion tulo- ja meno-
25736: arvioon on varattu määrärahoja 14 300 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25737: markkaa. Tällä määrärahalla ei pystytä kiskot- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
25738: tamaan nyt peruskorjatuksi tulevaa osaa, eikä 31.90.78 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
25739: töitä voida jatkaa edes nykyisellä pienellä työn- Lielahden-Porin/Rauman radan perus-
25740: tekijämäärällä. Työkohteella on paikallisesti parantamiseen.
25741: huomattava työllisyysmerkitys, työttömyys N<r
25742: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25743:
25744: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila
25745:
25746:
25747:
25748:
25749: 'i
25750: {)60 1980 vp.
25751:
25752: Raha-asia-aloite n:o 627.
25753:
25754:
25755:
25756:
25757: Kuoppa ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputkiverkoston
25758: laajentamiseen.
25759:
25760:
25761: Ed u s k u n n a 11 e.
25762:
25763: Pitkien ja perusteellisten selvitysten perus- Puhtautensa takia maakaasu on ihanteellinen
25764: teella sovittiin maakaasun tuonnista Neuvosto- polttoaine asutuskeskuksissa eikä aiheuta hai-
25765: liitosta Neuvostoliiton ia Suomen hallitusten tallisia rikki- ja tuhkapäästöjä. Maakaasu on
25766: välisessä pöytäkirjassa Moskovassa 20. 4. 1971. ympäristöystävällisin kaikista fossiilisista polt-
25767: Maakaasun tuonti aloitettiin vuonna 1974. toaineista. Maakaasua ei kannata suuressa mää-
25768: Pöytäkirjassa ja runkosopimuksissa määritel- rin varastoida, mutta tämä ei ole ongelma.
25769: tiin maakaasun tuontimäärät siten, että ne nou- Maakaasu on helposti korvattavissa varastoi-
25770: sivat 1 400 milj. kuutiometriin vuodessa vuo- tavaLla öljyllä, joka voi toimia varapolttoainee-
25771: teen 1979 mennessä. Erittäin edulliseksi kat- na. Maakaasun jakelussa on ollut erittäin viihän
25772: sottava maakaasun tuonti ei kuitenkaan ole häiriöitä.
25773: noussut sovittuihin määriin ja vuonna 1979 Nykyinen maakaasupunki ulottuu Kouvolaan
25774: tuonti oli vain 1 000 milj. m3 • ja Karhulaan. Maakaasun kulutuksen huomat-
25775: Edellä mainitun sopimuiksen lisäksi on mah- tava lisääminen edellyttää maakaasuputken jat-
25776: dollista neuvotella maakaasun tuonnin lisää- kamista Lahteen sekä Tampereen ja Helsingin
25777: misestä 3 000 milj. m3 vuodessa, mikä on seudulle alkuperäisen suunniteLman mukaisesti.
25778: nykyisen maakaasuputken siirtokapasiteetti il- Näillä seuduilla maakaasua voitaisiin käyttää
25779: man paineenkorotusta. mm. teollisuudessa, lämmityslaitoksissa ja koti-
25780: Maakaasu on erittäin ympäristöystävällinen, talouksissa. Etelä-Suomessa ei juuri ole käytet-
25781: monipuolinen ja esimerkiksi muualla Euroo- tävissä kotimaista puu- ja turvepolttoainetta.
25782: passa varsin kysytty polttoaine. Maakaasun Rannikkoalueilla on käytettävissä tuontihiiltä,
25783: osuus koko maapallon energiahuollossa on noin joka on halvempaa kuin öljy, mutta kuljetus-
25784: 20 %. Neuvostoliitosta viedään maakaasua mo- kustannukset sisämaahan ovat suuret. Näin
25785: niin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Myös oHen maakaasu olisi erittäin tarpeellinen lisä-
25786: Ruotsi on aloittanut neuvottelut maakaasun polttoaine kallistuvan ja saastuttavan öljyn rin-
25787: ostamisesta Neuvostoliitosta. nalle näillä alueilla. Muiden polttoaineiden ta-
25788: Vuonna 1979 oli maakaasun osuus energia- voin maakaasun hinta on noussut, mutta se
25789: huollossamme 3,4% ja öljyn osuus 47,6 %. on edelleen edullinen sen monet tekniset edut
25790: öljyriippuvuuden pienentäminen on katsottu huomioon ottaen.
25791: erääksi keskeiseksi tavoitteeksi energiahuol<los- Maakaasun siirto putkia pitkin on energian
25792: samme. Maakaasun lisätuonti Neuvostoliitosta halvimpia siirtotapoja, jopa halvempi kuin säh-
25793: monipuolistaisi myös energiahuoltoamme, vä- kön siirto. Maakaasuputken hinta on vain
25794: hentäisi riippuvuuttamme lännen epävakaisista murto-osa kaukolämpöputkien hinnoista, joten
25795: öljymarkkinoista ja vaikuttaisi myönteisesti energian siirroissa voidaan säästää edullisesti
25796: ulkomaankauppaan ja työllisyyteen. Kansan- sijoitetulla maakaasukäyttöisellä lämmitysvoima-
25797: taloudellisilta vaikutuksiltaan energian tuonti laitoksella ja maakaasun laajalla käytöllä mui-
25798: Neuvostoliitosta on rinnastettavissa kotimai- hin tarkoituksiin. Maakaasuputken jatkaminen
25799: seen energiaan. Lahteen, Hämeenlinnaan ja edelleen Tampe-
25800: Maantieteellisen [äheisyyden takia energia- reelle sekä Helsingin seudulle työllistäisi huo-
25801: yhteistyö ja maakaasun tuonti Neuvostoliitosta mattavan määrän, välitön työllistävä vaikutus
25802: on myös luonteva rarkaisu varmistaa maamme olisi noin 1 000- 1 600 miestyövuotta ja vä-
25803: energiahuoltoa. lillisesti kaksinkertainen.
25804: Raha-asia-aloite n:o 627 661.
25805:
25806: Pitkän ajanjakson ohjelmassa ( sopimussarja talouden kannalta osoittaa maakaasun tuonnin·
25807: n:o 54/1977) vuoteen 1990 mainitaan maa- lisäyksen edullisuuden.
25808: kaasujohdon jatkaminen eräänä tarkoituksen- Kaasun lisäostosopimus ja putkiverkoston
25809: mukaisena ja tutkimisen arvoisena yhteistyö- jatkamispäätös olisi tehtävä pikaisesti.
25810: kohteena. Maakaasun tuonnin lisäys 2 miljar- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25811: dia m3 vuodessa merkitsisi lisävientiä Neuvos-
25812: toliittoon, joka parantaisi vuotuista vaihtota- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25813: setta monella sadalla miljoonalla markalla kaa- 1981 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
25814: sukaupan bilateraalisuudesta johtuen sekä mer- markkaa maakaasujohdon suunnitteluun
25815: kitsisi tuhansia uusia pysyviä työpailcl.mja. ja töiden aloittamiseen välillä Kouvola
25816: Maakaasukysymyksen tarkasteleminen koko- -Lahti-Hämeenlinna-Tampere ja
25817: naisvaltaisesti koko energiahuollon ja kansan- Lahti-pääkaupunkiseutu.
25818: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25819:
25820: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
25821: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Pentti Lahti-Nuuttila
25822: Sten Söderström
25823: 662 1980 vp.
25824:
25825: Raha-asia-aloite n:o 628.
25826:
25827:
25828:
25829:
25830: Kuoppa ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kunnille
25831: terveyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten perustamiskustan-
25832: nuksiin.
25833:
25834:
25835: E d u s kun n a 11 e.
25836:
25837: TerveydenhudHon investioinnit ( terveyskes- varattu 185 mi'lj. mk. Ensi vuonna saataisiin
25838: kusten ja sairaaloiden rakentaminen) ovat ke- investointisuunnitelmia hyväksyä sellainen mää-
25839: hittyneet viime vuosina seuraavasti: rä, että niiden kokonaiskustannusten valtion-
25840: osuus vasta1s1 163 .mmk:aa. Momentille
25841: vuosi valtionosuus 33.76.31 on varattu valtionosuutta kunnille
25842: milj. mk
25843: erikoissairaanhoitolaitosten perustamiskustan-
25844: 1975 260 nuksiin 92 mmk. Tämä ei mahdollista edes sai-
25845: 1976 219 raalalaitoksen säilyttämistä nykyisellään, sillä
25846: 1977 190 tästä on aikaisemmilla päätöksi'llä sidottu jo
25847: J978 190 valtaosa.
25848: 1979 210 Julkishallinnon investointien huolestuttava
25849: 1980 205 supistaminen lisää työttömyyttä. Monia kuntien
25850: 1981 esitys 185 esittämiä terveyskeskusten rakentamissuunnitel-
25851: mia on vuodesta toiseen lykätty yhä pitemmälle
25852: "Laman" aikana ja siihen vedoten investoin- tulevaisuuteen. Kuitenkin hyväksyttyjen suun-
25853: teihin varattuja varoja on vähennetty reaalises- nitelmien mukaiset työttömyyttä vähentävät ra-
25854: ti katastrofaalisena tavalla. Keskussairaaloiden kentamistyöt päästäisiin vaivattomasti aloitta-
25855: loppuun rakentamisesta v. 1950 annetun lain maan. Tämän vuoksi momentille 33.75.31 tu-
25856: tarkoittamalla tavalla on vielä toteuttamatta lisi olla vähintään 210 mmk:n määräraha val-
25857: Mikkelin ja Lapin keskussairaaloiden osalta. takunnallisen suunnitelman mukaisten terveys-
25858: Sairaalaverkko rappeutuu vanhemmasta päästä keskusten ja 20 kunnallisen terveys- ja työter-
25859: eikä saneerauksia voida toteuttaa suunnitellussa veysaseman rakentamiseen. Tämä edellyttää 25
25860: vauhdissa. mmk:n lisäystä momenti'lle 33.75.31 ja vastaa-
25861: Terveysasemien rakentamisohjelmaa on koko vaa korjausta vuoden 1981 suunnitelmien hy-
25862: kansanterveyslain voimassaoloajan eli vuodesta väksymiskattoon sekä varaukseen vuodelle
25863: 1972 alkaen jatkuvasti myöhennetty. Koko 1982.
25864: maan kattava terveysasemaverkko, joka tarjoai- Erikoissairaarihoitolai toksemmekaan ei ole
25865: si palveluja lähellä asukkaita, on edelleen !kau- vielä sellaisessa toimintakunnossa, että luopu-
25866: kainen haave. minen aikaisemmasta 5-vuotissuunnitelmasta
25867: Terveyskeskusten vuodeosastojen sairaansijo- olisi millään tavoin perusteltavissa. Keskussai-
25868: jen lisäys on ollut hallinnollista, sillä vuoden raa'lavetikkomme ei vielä ole täysin loppuun ra-
25869: 1977 lopussa terveyskeskusten noin 11 000: sta kennettu ja useita sairaalahankkeita on siirretty
25870: sairaansijasta oli uudisrakentamisen kautta saa- vuosilla taloudelliseen tilanteeseen vedoten.
25871: tu vain 8 prosenttia. Noin 12 prosenttia oli Momentilla 33.76.31 olisi varattava 142
25872: saatu siirtoina kunnalliskodeista ja noin 80 mmk:n määräraha kiireisten sairaalalaajennus-
25873: prosenttia siirtoina sairaaloista. Terveysasemien ten ja -korjausten toteuttamiseen. Tämä edel-
25874: ja niiden vuodeosastojen rakentaminen on ete- lyttää 50 mmk:n lisäystä momentille 33.76.31
25875: lässä ollut hitainta. ja vastaavaa korjausta vuoden 1981 toteutta-
25876: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1981 missuunnitelmien hyväksymiskattoon sekä va-
25877: on terveyskeskusten ja -asemien rakentamiseen rauksiin vuodelle 1982.
25878: Raha-asia-aloite n:o 628 663
25879:
25880: Edellä olevan perusteella ehdotamme, uuden terveysaseman tai työterveys-
25881: aseman rakennustöiden aloittamiseen
25882: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden sekä momentille 33.76.31 lisäyksenä
25883: 1981 tulo- ja menoarvioon momentille 50 000 000 markkaa viiden sairaalan
25884: 33.75.31 lisäyksenä 25 000 000 mark- peruskorjaus- ja laajennushankkeen to-
25885: kaa terveysasemahankkeiden sekä 20 teuttamiseen.
25886: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25887:
25888: Mikko Kuoppa Irma Rosnell E.-J. Tennilä
25889: Sten Söderström Marjatta Mattsson M.-L. Salminen
25890: Seppo Toiviainen
25891: 664 1980 vp.
25892:
25893: Raha-asia-aloite n:o 629.
25894:
25895:
25896:
25897:
25898: Kuoppa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta virastotyön-
25899: tekijäin palkkioihin ja kunnalliseen työllistämistukeen nuor-
25900: ten työttömien työllistämiseksi kokopäiväisesti.
25901:
25902:
25903: E d u s k u n n a 11 e.
25904:
25905: Nuorisotyöttömyys jatkuu edelleen vakava- Osa-aikaisesti työllistettäväksi kunnallissek-
25906: na maassamme eikä lähivuosina ilman valtion torilla hallitus esittää momentilla 34.50.61
25907: riittäviä toimenpiteitä nuorille työikäisille ole virastotyöntekijäin palkkoihin 108 milj. mk ja
25908: pysyviä työpaikkoja riittävästi. Työttömyys kunnalliseen työllistämistukeen 260 milj. mk.
25909: aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia on- Jälkimmäinen määräraha on edellisestä vuodesta
25910: gelmia työttömälle sekä yhteiskunnalle. Nyt pienentynyt, mille perusteluna esitetään "aiem-
25911: käytössä oleva osa-aikatyöllistämisjärjestelmä min arvioitua pienempi määrärahan tarve".
25912: ei turvaa työttömälle kohtuullista toimeentu- Syynä saattaa olla kyllä kuntien haluttomuus
25913: loa. Osa-aikatyö on laajentunut viime vuosina palkata työntekijöitä sattumanvaraisesti ja val-
25914: voimakkaasti. V. 1978 osa-aikatyöläisiä oli jul- tion tuen pienuus. Näillä määrärahoilla on
25915: kisella sektorilla 34 400 ja vuonna 1979 tarkoitus työllistää 4 500 virastotyöntekijää ja
25916: 37 750, vuoden 1980 budjetin mukaan 33 000. 14 000 muuta koko vuoden ajaksi. Kunnallis-
25917: Osapäivätyöllistettyjen kuukausiansiot julkisel- sektorin osa-aikaisten muuttaminen kokopäivä-
25918: la sektorilla ovat 1 200-1 800 markkaa hen- työntekijöiksi edellyttää noin 60-70 % :n
25919: kilöä kohti kuukaudessa. Kun tästä summasta määrärahalisäystä.
25920: vähennetään verot, ei osapäivätyöllistetylle jää Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25921: enää riittävää määrää itsensä tai perheensä
25922: elatukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25923: Kuntien ja kuntainliittojen mahdollisuudet den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
25924: käyttää täysimääräisesti hyväksi työllisyysmää- tille 34.50.61 lisäyksenä 250 000 000
25925: rärahoja paranisivat olennaisesti, jos osapäivä- markkaa suunniteltujen osa-aikatöiden
25926: työllistämisvelvoite poistettaisiin. muuttamiseksi kokopäivätyöksi fa py-
25927: syviksi työpaikoiksi.
25928: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25929:
25930: Mikko Kuoppa Sten Söderström E.-J. Tennilä
25931: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen M.-L. Salminen
25932: 1980 vp. 665
25933:
25934: Raha-asia-aloite n:o 630.
25935:
25936: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhalli-
25937: tusten ympäristönsuojelutoimistojen perustamiseen.
25938:
25939: E d u s k u n n a 11 e.
25940: Lääninhallituksiin perustettiin vuonna 1973 merkitsivät heikennystä ympäristönsuojeluteh-
25941: ympäristönsuojelun tarkastajan ylimääräinen tävien hoitamisessa. Tämä erityisesti sen vuok-
25942: toimi (V 27). Toimen perustamisen aikoihin si, että ympäristönsuojelun tarkastajan asema
25943: ympäristönsuojelun hallinto ei oliut vielä saa- lääninhallituksessa heikkeni. Tarkastaja tuli
25944: nut vakiintunutta tehtäväkokonaisuutta eikä esitteliiäksi kaavoitus- ja rakennustarkastajaan
25945: alan erityislainsäädäntö oliut kehittynyttä. Y m- nähden. Työjärjestyksen synnyttämästä tilan-
25946: päristönsuojelussa tapahtuneen kehityksen tu- teesta on voitu saada riittävän runsaasti koke-
25947: loksena voidaan nyt todeta alan tehtävien muksia, jotka osoittavat tarpeen erottaa ympä-
25948: muodostaneen suhteellisen selkeän kokonai- ristönsuojelu kaavoitus- ja rakennustoiminnas-
25949: suuden. Hallinnon kehittämisessä on samanai- ta. Ympäristönsuojeluasioiden ratkaisujen tulisi
25950: kaisesti pyritty siirtämään toimeenpanovaltaa tapahtua sellaisen henkilön toimesta, jolla on
25951: keskushallinnolta väliportaanhallinnolle. alan asiantuntemusta. Tämä koskee erityisesti
25952: Ympäristönsuojelun keskusbaliinnon kehit- ympäristöteknisiä kysymyksiä, kuten ilmansuo-
25953: tämistä ovat hallinneet erilaiset käsitykset eri jelua, jätehuoltoa ja meluntorjuntaa.
25954: ministeriöiden tehtävistä ja mahdollisen ym- Edellä olevan perusteella esitetään, että lää-
25955: päristöministeriön perustamisesta. Riippumatta ninhallituksen yleiseen osastoon perustetaan
25956: keskusbaliinnon vielä avoinna olevasta hallin- 1. 3. 1981 lukien ympäristönsuojelutoimisto.
25957: non ratkaisusta, voidaan väliportaanhailinnos- Tähän toimistoon siirretään lääninhallituksen
25958: sa jo nyt suorittaa merkittävää toiminnan muista yksiköistä olosuhteiden ja työmäärän
25959: tehostamista. edellyttämäliä tavalla kansliahenkilökunnaksi
25960: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimin- yksi toimistosihteeri sekä kaavoitus-, asunto-
25961: taa on vaikeuttanut riittävien henkilöresurssien ja ympäristötoimistossa tällä hetkellä toimiva
25962: puuttuminen. Erityislakien säätämisen tulok- ympäristönsuojelun tarkastaja (V 27) .
25963: sena ympäristönsuojelutehtävien määrä läänin- Lisäksi toimistoon perustetaan uusina vir-
25964: hallituksissa on moninkertaistunut. Jotta ym- koina toimistopäällikön virka (S 15) ja toi-
25965: päristönsuojelun tehtävien hoito saataisiin sen mistoinsinöörin virka (S 11). Samalla esite-
25966: yhteiskunnallista vaikutusta ja merkitystä vas- tään, että ympäristönsuojelun tarkastajan ni-
25967: taavalle tasolle, tulee lääninhallituksen ympä- mike muutetaan tehtäviä paremmin vastaa-
25968: ristönsuojelutoimintaa voimakkaasti tehostaa. vaksi luonnonsuojelun tarkastajaksi (S 11) .
25969: Tämä tehostaminen on mahdollista mm. siten, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25970: että muut yhteiskunnalliset tekijät asetetaan
25971: tasa-arvoisiksi ympäristönsuojelun kanssa. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25972: mä vuorostaan edellyttää ympäristönsuojelu- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
25973: tehtävien hoidon organisointia lääninhallituk- mentille 26.05.01 1 700 000 markan
25974: sissa siten, että ala ei ole alistettu mihinkään lisämäärärahan lääninhallitusten ympä-
25975: toiseen intressialueeseen, kuten kaavoitukseen ristönsuojelutoimistojen perustamista
25976: ja rakentamiseen. varten tarvittavien toimistopäälliköiden,
25977: Maaliskuun alussa vuonna 1979 voimaantul- toimistoinsinöörien ja luonnonsuojelun
25978: leet lääninhallituksen uudet työjärjestykset tarkastajien palkkaukseen.
25979: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25980: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kalevi Mattila Marjatta Väänänen
25981: Mauri Pekkarinen Lauri Palmunen Hannu Tenhiälä
25982: Helvi Hyrynkangas Hannele Pokka Alvar Saukko
25983: Mauno Manninen Anneli Kivitie Väinö Raudaskoski
25984: Markku Kauppinen Kauko Juhantalo Mikko Pesälä
25985: Esko Pekonen Paavo Vesterinen Lea Sutinen
25986: Toivo Yläjärvi Olavi Martikainen
25987: 84 088000399]
25988: 666 1980 vp.
25989:
25990: Raha-asia-aloite n:o 631.
25991:
25992:
25993:
25994:
25995: Kuuskoski-Vikatmaa: Määrärahan osoittamisesta vanhustentalo-
25996: jen rakentamiseen.
25997:
25998:
25999: E d u s k u n n a 11 e.
26000:
26001: Vanhustenhuolto muodostuu keskeiseksi so- Erityisen suuri vanhustentalojen tarve on
26002: siaalipolitiikan tehtäväkentäksi lähivuosien aika- Varsinais-Suomen maalaiskunnissa. Koko maas-
26003: na. Kunnat eivät ole kyenneet rakentamaan sa vanhustentalojen osuus yli 65-vuotiaista on
26004: vanhuksille riittävästi vanhainkotipaikkoja tai 6,1 %. Vastaava osuus Turun ja Porin läänin
26005: vanhustentaloja. Nykyisen valtionapujärjestel- kuntien osalta on 5 %. Vastaavasti useimpien
26006: män ohjaamana kunnat ovat investoineet lähin- Varsinais-Suomen maalaiskuntien osalla vanhus-
26007: nä terveydenhuollon laitoksiin. Sosiaalitoimen tentaloasuntojen osuus on vain noin 2 %.
26008: piiriin kuuluva vanhustenhuolto on jäänyt lap- Asuntohallitus rahoitti vuonna 1979 1793
26009: sipuolen asemaan. vanhusten asunnon rakentamisen, mihin se
26010: Vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa no- käytti varoja yhteensä 74,8 milj. markkaa. Mai-
26011: peasti. Monissa Varsinais-Suomen maalaiskun- nittu tuotantomäärä kattaa vain murto-osan
26012: nissa yli 65-vuotisten osuus on jo noin 20 % vanhustentalojen rakentamistarpeesta.
26013: kunnan koko väestöstä. Korkein vanhusväes- Kun rakennustoiminta supistuu lähivuosina
26014: tön osuus on Vdkualla, Kustavissa, Taivassa- ja työllisyyden hoito muodostuu yhä vaikeam-
26015: lossa, Rymättylässä, Vehmaalla, Pyhärannassa maksi, on perusteltua lisätä vanhusten palvelu-
26016: ja Loimaan kunnassakin vanhusväestön osuus talojen rakentamista. Vuosien 1982 ja 1983
26017: on 17,4 %. Vanhusten asunnontarve lisääntyy aikana, kun työllisyystilanne heikkenee, tulee
26018: ja muodostuu vuosi vuodelta vai:keamma:ksi on- vanhusten asuntojen tuotantomäärä kohottaa
26019: gelmaksi. Erityisen vaikeaksi ongelma muodos- vähintään 2 500 asuntoon vuodessa. Vaitioneu-
26020: tuu niiden kuntien osalta, joilla ei ole ajanmu- voston tulee asuntohallituksen lainojen käyttö-
26021: kaisia vanhustenkotipai:kkoja. Vanhusten asun- suunnitelmaa vahvistaessaan osoittaa varat vä-
26022: tojen ja erityisesti vanhusten palvelutalojen ra- hintään 2 500 vanhusten asunnon tuotantoon
26023: kentamista voi perustella myös yhteiskuntata- vuodessa.
26024: loudellisilla näkökohdilla. Vanhusten palveluta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
26025: lopaikkojen lisäyksen kautta voi helpottaa hoi-
26026: tolaitoksiin kohdistuvaa painetta. Samalla voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26027: daan osoittaa niiHe vanhuksille, jotka kykenevät 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26028: selviytymään omatoimisesti ~askareis,taan, hal- 20 000 000 markkaa vanhustentalojen
26029: vempi ja sosiaalisesti perusteltu asumismuoto. rakentamiseen.
26030: Vanhuksia ei tule sijoittaa laitoksiin niin kauan
26031: kuin he haluavat asua omassa taloudessaan.
26032: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980'.
26033:
26034: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26035: 1980 vp. 667
26036:
26037: Raha-asia-aloite n:o 632.
26038:
26039:
26040:
26041:
26042: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
26043: kesäsiirtoJoiden valtionapuun.
26044:
26045:
26046: Ed u s kun n a II e.
26047:
26048: Kesäsiirtolaita oli totmtnnassa vuonna 1979 Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarviossa
26049: yhteensä 102. Oppilaita niissä oli 21 366 ja on tätä tarkoitusta vaNen myönnetty momen-
26050: hoitopäiviä kertyi kaikkiaan 208 115 eli 9,7 tirlla 29.46.38 määrärahaa vain 550 000 mark-
26051: hoitopäivää keskimäärin oppilasta kohti. kaa.
26052: Kesäsiirtoloille myönnetään valtionavustusta Kaikkiaan kesäsiirtoJoiden hoitokustannusten
26053: kesäsiirtoJoiden ylläpitämistä varten 29 päivä- valtionavuksi on vuonna 1958 myönnetty
26054: nä maaliskuuta 1979 annetun valtioneuvoston 17,3 %, 1959 15,1 % ja vuonna 1979 vain
26055: päätöksen mukaisesti. 6,8 %. Kehitys on ollut siis laskeva, vaikka
26056: KesäsiirtoJoiden kustannukset olivat em. kesäsiirtoJoiden merkitys lasten henkisen ja
26057: päätöksen 2 §: ssä tarkoitetuilla perusteilla yh- fyysisen terveyden ylläpitämiseksi ja kohenta-
26058: teensä 8 082 375,10 mk. Kustannukset vaihte- miseksi on ollut huomattava. Kesäsiirtolatoi-
26059: livat hoitopäivää kohti varsin huomattavasti mintaa on lisäksi mahdollista ja tarpeellista
26060: hakijoiden kesken eli 15,71 markasta 77,66 kehittää siihen suuntaan, että se entistä pa-
26061: markkaan. Keskimääräiset hoitokustannukset remmin liittyy koulun opetussuunnitelmalliseen
26062: olivat v. 1979 41,00 mk. työhön avaten näköalaa luonnon- ja virkistys-
26063: Opetusministeriö on valtioneuvoston pää- toimintojen ymmärtämiseen osana kasvatusta-
26064: töksen mukaisesti myöntänyt ylimääräistä val- pahtumaa.
26065: tionavustusta niille kesäsiirtoJoiden ylläpitäjil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26066: le, joiden ylläpitämien kesäsiirtoJoiden hoito- nioittaen,
26067: päivää kohden lasketut kustannukset ylittivät että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26068: keskimääräiset hoitokustannukset. Ne on vuon- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
26069: na 1979 laskettu 41,00 markan suuruisiksi. mentille 29.46.38 lisäyksenä 500 000
26070: markkaa kesäsiirtoloiden valtionapuun.
26071: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
26072:
26073: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Kauppinen
26074: 668 1980 vp.
26075:
26076: Raha-asia-aloite n:o 633.
26077:
26078:
26079:
26080:
26081: Kuuskoski-Vikatmaa: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suo-
26082: men uloimman kehätien rakentamiseksi välillä Loimaa-
26083: Alastaro-Uusikaupunki.
26084:
26085:
26086: E d u s k u n n a 11 e.
26087:
26088: Loimaan seutu on pitkään ollut Varsinais- Erityisen tärkeätä niin sanotun uloimman
26089: Suomen eniten väestöä luovuttava osa-alue. kehätien rakentamisessa on talousalueen kes-
26090: Konkreettisena esimerkkinä tästä on se, että kuksessa Loimaan kaupungissa olevan ylikulku-
26091: väkiluku on vuodesta 1950 vuoteen 1980 vä- sillan rakentaminen. Rakennustyö olisi saatava
26092: hentynyt yhteensä 12 392 asukasta oli 28,23 %. mahdollisimman pikaisesti käyntiin ja turvat·
26093: Alueen kehittymisedellytysten parantajana tava riittävä valtion rahoitus hankkeen toteut·
26094: hyvillä tieyhteyksillä on ratkaiseva merkitys. tamiseksi.
26095: Pitkään on ollut vireillä Varsinais-Suomen maa- Edellä olevan perusteella ehdotan,
26096: kunnan uloimman kehätien rakentaminen. Vä-
26097: hin erin tätä on rakennettu. Viimeksi on saatu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26098: Loimaan-Ypäjän väli rakennettua. Tieyhteyttä 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26099: on jatkettava Loimaalta Alastaraon ja sieltä markkaa Varsinais-Suomen uloimman
26100: edelleen Pyhäjärven eteläpuolitse Uuteenkau- kehätien rakentamisen aloittamiseksi
26101: punkiin sekä Pyhäjärven itäpuolitse Säkylään. välillä Loimaa-Alastaro-Uusikaupun-
26102: ki.
26103: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26104:
26105: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26106: 1980 vp. 669
26107:
26108: Raha-asia-aloite n:o 634.
26109:
26110:
26111:
26112:
26113: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Ylöjärven
26114: virastotalon ra'kennussuunnitteluun.
26115:
26116:
26117: E d u s k u n n a 11 e.
26118:
26119: Jo yli kaksikymmentä vuotta sitten Ylöjär- on mm. nimismiespiitiliä ja postilla, jonka Ylä-
26120: ven kunta ilmoitti Sisäasiainministeriölie raken- järven päätoimipaikka on siirtymässä nyt ra-
26121: nuskaavan teon aloittamisesta Ylöjärven kir- kenteilla olevaan yksityiseen liiketaloon. Kä-
26122: konseudulla ja toivoi valtiovallan puolelta il- räjiä istutaan kunnan tiloissa maanpintatason
26123: moitusta tarpeesta merkitä kaavaan jokin sopi- alapuolella, joten sekin toiminta kaipaa nykyis-
26124: va rakennuspaikka valtion virastotalon raken- tä parempia tiloja. Verotoimistopalvelujen, jot-
26125: tamista ajatellen. Tuolloin, eikä vielä myöhem- ka kunnan asukkaat hakevat nyt Tampereelta,
26126: minkään, ei hanke ole edennyt. uudelleenjärjestelyt saattavat tulla piankin ajan-
26127: Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana kohtaisiksi.
26128: Ylöjärven kunta on kehittynyt voimakkaasti, Ylöjärven kunta voi osoittaa virastotalon ra-
26129: mistä on osoituksena myös huomattava asu- kennuspaikan keskustastaan, joten sopivan ra-
26130: kasluvun kasvu. Valtion järjestämien julkisten kennuspaikan puuttuminen ei ole estämässä val-
26131: palvelusten tarjonta kunnassa ei ole läheskään tion virastotalon rakennustyön käynnistämistä
26132: tyydyttävällä tavalla järjestetty johtuen toisaal- kunnassa.
26133: ta valtion virastotalon puuttumisesta ja toisaal- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26134: ta siitä, että useilla hallinnonaloilla ei ole lain-
26135: kaan toimipistettä Ylöjärvellä. Esimerkiksi sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26136: työvoimatoimiston vastaanottopiste että Kan- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26137: saneläkelaitoksen sivutoimisto puuttuvat kun- 28.64.74 300 000 markkaa valtion Ylä-
26138: nasta. Valtion virastotalon rakentamista kiireh- järven virastotalon rakennussuunnitte-
26139: tivät Yläjärvelle monet muut tilantarpeet, joita lun käynnistämiseksi.
26140: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26141:
26142: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Matti Maijala
26143: 670 1980 vp.
26144:
26145: Raha-asia-aloite n:o 635.
26146:
26147:
26148:
26149:
26150: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
26151: kouluopiskelijoiden ruokailun tukemiseen.
26152:
26153:
26154: E d u s k u n n a 11 e.
26155:
26156: Opintotukijärjestelmää luotaessa 1960-luvun tukea lisättiin syksyllä 1980 niin, että tuki on
26157: lopussa tavoitteena oli koulutuksellisen tasa- tällä hetkellä kaksi markkaa/ ateria. Ruokailu-
26158: arvon edistäminen opintojen rahoituksessa. tuen merkitys on suuri opiskelijoiden toimeen-
26159: Opintotuen tavoitteet eivät kuitenkaan ole to- tulon kannalta ja lisäksi sen avulla voidaan oh-
26160: teutuneet 1970~luvulla, vaan opintotuen reaali- jata opiskelijoita terveisiin ruokailutottumuk-
26161: arvon lasku ja opiskelijoiden lisääntyvä vel- siin.
26162: kaantuminen näyttävät muodostuvan pysyviksi Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioesi-
26163: ongelmiksi. tyksessä on korkeakouluopiskelijoiden ruokailu-
26164: Opiskelijoiden velkaantumista on ehkäistävä tuen korottamiseen varattu vain 25 penniä/
26165: lisäämällä opintorahamuotoista opintotukea ja ateria, mikä merkitsisi sitä, ettei tuki riittäisi
26166: opintososiaalisia palveluja. Tavoitteena on, että peittämään edes inflaation vaikutusta.
26167: opintotuki mitoitetaan niin, että opiskelijoille Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26168: taataan kohtuullinen toimeentulo ja samalla es-
26169: tetään opiskelijoiden riippuvuus pankkien mie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26170: livallasta. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26171: Osana opiskelijoiden opintososiaalisten pal- 29.37.52 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
26172: velujen kehittämistä aloitettiin syksyllä 1979 korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tu-
26173: valtion varoilla korkeakouluopiskelijoiden ruo- kemiseen niin, että tuen suuruus olisi
26174: kailun tukeminen yhdellä markalla/ateria. Tätä 1. 1. 1981 alkaen kolme markkaa/ateria.
26175: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26176:
26177: Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala Marjatta Väänänen
26178: Mikko Ekorre Mauri Pekkarinen Liisa Jaakonsaari
26179: Ole Norrback Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari
26180: Markus Aaltonen Seppo Toiviainen Pekka Starast
26181: Mikko Kuoppa Matti Maijala
26182: 1980 vp. 671
26183:
26184: Raha-asia-aloite n:o 636.
26185:
26186:
26187:
26188: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ylä-
26189: asteen perusopetusryhmien koon pienentämiseen.
26190:
26191:
26192: E d u s k u n n a 11 e.
26193:
26194: Eduskunnan aloitteesta pienennettiin perus- kevista pääsääntöisesti asetuksella säädettävistä
26195: koulun ala-asteen 1-2 luokkien enimmäiskoko ryhmityssäännöksistä luopua ja siirtää päätök-
26196: 25 oppilaaseen joulukuussa 1979 tehdyllä ase- senteko ja vastuu tältä osin koulun ja kunnan
26197: tuksenmuutoksella. Mainittua toimenpidettä tason kouluviranomaisille. Kokeilu tulee jatku-
26198: oli vaadittu pitkään. Se tulee helpottamaan maan kolmen lukuvuoden ajan, joten lopullisia
26199: peruskoulujen ensimmäisten luokkien työsken- tuloksia on odotettavissa vasta lukuvuoden
26200: telyä. 1982-83 jälkeen.
26201: Viime kevätkautena käytiin vilkasta keskus- Huolimatta siitä, tullaanko peruskoulun ylä-
26202: telua peruskoulun työrauhatilanteesta. Keskus- asteilla siirtymään ns. tuntikehysjärjestelmään,
26203: telun johdosta voidaan todeta, että erityisen tarvitaan edelleen peruskoulua koskevissa sää-
26204: vaikea työrauhatilanne on yläasteilla eri puo- döksissä määräykset perusopetusryhmän enim-
26205: lilla maata. Koulukohtaisia eroja työrauhatilan- mäiskoosta. Tällä hetkellä perusopetusryhmän
26206: teessa on havaittavissa. enimmäiskoko peruskoulun yläasteilla on 32
26207: Viime viikkoina käyty keskustelu peruskou- oppilasta.
26208: lun ylä- ja ala-asteen välisen rajan tarkoituk- Peruskoulun yläasteen luokan maksimikoko
26209: senmukaisuudesta osoittaa, että peruskoulun tulisi alentaa 32 oppilaasta 27 oppilaaseen.
26210: yläasteilla työskennellään erittäin vaikeassa ti- Tämä tulee kokonaisuudessaan toteutettuna
26211: lanteessa. Käytännön koulutyön ongelmiin on maksamaan l30 miljoonaa markkaa. On kui-
26212: pyritty hakemaan apua mitä erilaisimmista tenkin huomattava, että perusopetusryhmän
26213: ratkaisuista. koon alentaminen tultaisiin aloittamaan perus-
26214: Opetusryhmien pienentämistä voidaan pitää koulun 7. luokalta ja se toteutuisi kolmen pe-
26215: tehokkaimpana keinona, jolla voidaan välittö- rättäisen lukuvuoden kuluessa luokka-aste ker-
26216: mästi edistää yläasteiden kasvatus- ja opetus- rallaan. Näin ollen peruskoulun yläasteen pe-
26217: työtä. Nykyistä pienemmissä opetusryhmissä rusopetusryhmän koon alentaminen 27: ään op-
26218: opettaja voisi massaopetuksen sijaan ottaa huo- pilaaseen vaatisi määrärahoja vuoden 1981
26219: mioon oppilaat yksilöinä. Erityisesti opiske- budjettiin 15 milj. mk.
26220: lussa hitaasti edistyvät tai muutoin eri syistä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26221: vaikeuksissa olevat oppilaat kärsivät liian suu-
26222: rista opetusryhmistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26223: Muutamalla peruskoulun yläasteella on ku- 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
26224: luvan lukuvuoden alusta lukien aloitettu ns. tille 29.46.30 (Valtionosuus peruskou-
26225: tuntikehysjärjestelmän kokeilu. Kokeilussa py- lujen käyttökustannuksiin) lisäyksenä
26226: ritään selvittämään voidaanko nykyisistä, muus- 15 000 000 markkaa käytettäväksi pe-
26227: ta kuin luokan enimmäiskokoa säätelevistä ruskoulun yläasteen perusopetusryhmän
26228: opetusryhmän jakamista ja yhdistämistä kos- koon pienentämiseen 27 oppilaaseen.
26229: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26230:
26231: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Risto Tuominen
26232: Tarja Halonen Jouko Skinnari Paula Eenilä
26233: Olli Helminen Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
26234: Helge Siren Aimo Ajo Bror Lillqvist
26235: Mikko Rönnholm Jermu Laine
26236: 672 1980 vp.
26237:
26238: Raha-asia-aloite n:o 637.
26239:
26240:
26241:
26242:
26243: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Yläjärven urheilu-
26244: talon rakentamiseen.
26245:
26246:
26247:
26248: E d u s k u n n a 11 e.
26249:
26250: Yläjärven urheilutalo, jonka peruskivi muu- mailusali, squash-kentät ja uimahalli. Raken-
26251: rattiin 20. 9. 1980, on mukana valtakunnalli- nuksen kuutiomäärä on 28 000 ja kustannus-
26252: sessa liikuntapaikkaohjelmassa, mutta vielä ei arvio 12 miljoonaa markkaa. Hankkeen rahoi-
26253: kuluvana vuonna ole saatu päätöstä veikkaus- tukseen tarvitaan sekä valtion lainaa että avus-
26254: voittovarojen myöntämisestä hankkeeseen. tusta.
26255: Kunta tekee urheilutaloa pääasiallisesti omana Koko Yläjärven liikuntaharrastuksille ja ur-
26256: työnä, jolloin myös paikkakunnan työllisyyttä heilulle valmistuva urheilutalo antaa aivan
26257: voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. uusia mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä, sillä
26258: Urheilutalon tekee tarpeelliseksi ennen kaik- onhan Yläjärven salitilanne vähintään toiseksi
26259: kea liikuntahallin osuus. Paikkakunnalla ei ole huonoin Pirkanmaalla.
26260: yhtään kunnollista ja "alkeellisetkaan" mitat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26261: täyttävää palloilusalia. Aivan välttämättä lii-
26262: kuntatilaa tarvitaan samalla tontilla olevaa kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26263: konkylän ala-astetta varten, koska koulun keit- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26264: tola ja ruokailutila on järjestettävä nykyiseen, 29.91.50 5 000 000 markkaa valtion
26265: pienehköön liikuntilaan. Taloon tulee myös avustuksena Yläjärven urheilutalon ra-
26266: muita liikuntatiloja, joita paikkakunnalla ei ole kentamiseen.
26267: ennestään lainkaan. Näistä mainittakoon voi-
26268: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26269:
26270: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Kuoppa Matti Maijala
26271: 1980 vp. 673
26272:
26273: Raha-asia-aloite n:o 638.
26274:
26275:
26276:
26277:
26278: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautatei-
26279: den erittelemättömiin talonrakennustöihin.
26280:
26281:
26282: E d u s k u n n a II e.
26283:
26284: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- mm. Tampereen rautatiepiirin lrlueella siirretty
26285: tyksessä on verrattuna edellisvuosien tulo- ja vuodesta toiseen. Koko laitoksen rakennuskan-
26286: menoarvioihin poistettu kokonaan momentilta tahan on pääosiltaan varsin heikkokuntoista ja
26287: 31.90.74 talonrakennuskohteiden erittelemätön aiheuttaa jatkuvasti kunnossapitotarvetta. Kun
26288: rahoitus. Tästä voi seurata monia vaikeita taas kunnossapitorahoituksen turvin ei voitane
26289: ongelmia Valtionrautateiden piirissä. VR:n ta- tehdä kuin kaikkein välttämättömin, rakennus-
26290: lonrakennuskohteiden parissa työskentelevä ten laadun heikkeneminen on vaarassa jatkua
26291: henkilökunta joudutaan tällöin todennäköisesti edelleen.
26292: sijoittamaan toisarvoisiin kunnossapitotehtäviin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26293: ja osittain myös irtisanomaan. Talonrakennus-
26294: kohteiden rahoituksen puuttuessa rahoituspaine että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26295: kohdistuu kunnossapitorahoitukseen. Niin työ- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26296: viihtyvyyteen kuin asiakaspalveluunkin olennai- 31.90.74 (Talonrakennukset) lisäyksenä
26297: sesti vaikuttavat kehittämiskohteet ovat vaa- J 000 000 markkaa käytettäväksi V al-
26298: rassa jäädä toteuttamatta. Onhan esimerkiksi tionrautateiden muihin erittelemättö-
26299: sosiaalitilojen rakennus- ja korjausratkaisuja miin talonrakennustöihin.
26300: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26301:
26302: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Kaarina Suonio
26303: Olli Helminen Matti Luttinen Aimo Ajo
26304: Eino Grönholm Jouko Skinnari Risto Tuominen
26305: Mauno Forsman Jacob Söderman Paula Eenilä
26306: Tarja Halonen Kaisa Raatikainen
26307:
26308:
26309:
26310:
26311: 85 088000399J
26312: 1980 vp.
26313:
26314: Raha-asia-aloite n:o 639.
26315:
26316:
26317:
26318:
26319: Lahti-Nuuttila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Val-
26320: tionrautateiden ratojen parantamiseen ja teollisuusraiteiden
26321: rakentamiseen.
26322:
26323:
26324: E d u s k u n n a 11 e.
26325:
26326: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa peuttaa töiden loppuunsaattamista ja vähentää
26327: esitetään Valtionrautateille momentille 31.90.78 niiden Hikenteelle aiheuttamia haittavaikutuk-
26328: ratojen parantamiseen ja . teollisuusraiteiden ra- sia. Mainittujen perustelujen lisäksi on huo-
26329: kentamiseen 156 500 000 markan määräraha. mioitava, että työt sijoittuvat useissa tapauk-
26330: Huomioiden Valtionrautateiden ratojen ja rai- sissa sellaisille alueille, joissa niiden työllistävä
26331: teiden kunnostustarpeet on kyseinen peruspa- vaikutus on merkittävä.
26332: rannuksiin ja taidejärjestelyihin tarkoitettu Sekä energiapoliittisen että työllisyystilan-
26333: määräraha katsottava määrältään liian alhai- teen huomioiden ehdotamme,
26334: seksi.
26335: Huomioitaessa ' liikenteenhoidon · tarpeet, ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26336: pahtunut teknillinen kehitys ja junaturvallisuu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26337: den asettamat vaatimukset on momentin käyt- 31.90.78 30 000 000 markan suuruisen
26338: tösuunnitelmassa tuotu esille vain kiireelliset lisämäärärahan Valtionrautateiden rato-
26339: ja erittäin välttämättömät kohteet. Mikäli mo- jen parantamiseen ja teollisuusraiteiden
26340: mentin rahoitusta lisätään voidaan sillä no- rakentamiseen.
26341: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26342:
26343: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Kaarina Suonio
26344: Matti Puhakka Matti Luttinen Aimo Ajo
26345: Pirjo Ala-Kapee Olli Helminen Risto Tuominen
26346: Mikko Elo Helge Siren Paula Eenilä
26347: Mikko Rönnholm Jouko Skinnari Matti Maijala
26348: Markus Aaltonen Jacob Söderman
26349: 1980 vp. 675
26350:
26351: Raha-asia-aloite n:o 640.
26352:
26353:
26354:
26355:
26356: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen
26357: ja toimien perustamiseen työsuojelun piirihallintoon.
26358:
26359:
26360: Ed u s kun n a 11 e.
26361:
26362: Viime vuosien aikana työoikeuden piiriin toitetuin henkilövoimavaroin, on tapahtunut
26363: kuuluvan lainsäädännön määrä on merkittävästi kehitys edellä esitetyistä syistä korostanut ni-
26364: lisääntynyt. Tälle kehitykselle on ollut ominais- menomaan työsuojeluhallinnon lakimiesvoima-
26365: ta se, että säännöstyksen kohteeksi on otettu varojen riittämättömyyttä.
26366: sellaisia asiakokonaisuuksia, joiden sääntelyn Työsuojelun piirihallinnon tehtäviä on lailla
26367: alalta aikaisemmat kokemukset ja käytäntö työneuvostosta ja ·työsuojelun poikkeusluvista
26368: puuttuvat. Esimerkiksi opintovapaalaki (273/ (26/79) edelleen lisätty siten, että työnteki-
26369: 79) on merkinnyt selvää työoikeuden käsit- jäin suojelua koskevien lakien soveltamiseen
26370: teistön laajennusta. Työterveyshuoltolain ( 743/ liittyvät poikkeuslupa-anomukset nyttemmin
26371: 78) tullessa voimaan asteittain ja pääosin vuo- käsitellään työsuojelupiireissä. Myös tältä osin
26372: teen 1983 mennessä lisääntyvät vastaavasti tehtävät edellyttävät erityisesti lainopillista
26373: myös ·tämän lain soveltamiskysymysten ja käy- asiantuntemusta. Poikkeuslupamenettelyyn liit-
26374: tännön valvontatoimintaan liittyvien tehtävien tyvät muodolliset näkökohdat ovat samalla sel-
26375: määrä työsuojeluhallinnossa. On selvästi näh- västi kasvattaneet rutiininomaisten toimistoteh-
26376: tävissä, että uuden lainsäädännön työsuojelu- tävien määrää. Nämä tehtävät ovat selvästi eni-
26377: ha11innolle aiheuttamat tehtävät ovat luonteel- ten lisääntyneet Etelä-Suomen teollisuusalueilla.
26378: taan pysyviä ja lisäksi sellaisia, ettei työssä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26379: voida käyttää hyväksi perinteisen työsuojelulain- nioittavasti,
26380: säädännön noudattamisen valvonnasta saatuja
26381: kokemuksia. Myös yhteistoimintalaki ( 725/79) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26382: aiheuttaa käytännössä huomattavan määrän 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26383: uusia käytännön valvontatoimintaan liittyviä 33.01.01 (Palkkaukset) 509 000 mark-
26384: tulkintakysymyksiä. kaa käytettäväksi viiden lakimiehen vi-
26385: Samaan aikaan on voitu panna merkille, ran (V 28) perustamiseen työsuojelun
26386: että työsuojeluviranomaiset joutuvat toimimaan piirihallintoon ja neljän kanslistin toimen
26387: varsin· vaikeaselkoisten toimivaltasäännösten ra- (V 10) perustamiseen siten, että kaksi
26388: joissa ja että viranomaisten voimavarat ilmei- tointa si;oitettaisiin Uudenmaan työsuo-
26389: sesti ovat olleet tämän tehtävän vaikeusasteen ielupiiriin, yksi toimi Turun ;a Porin
26390: huomioon ottaen riittämättömät. Vaikka työ- työsuojelupiiriin ja yksi Hämeen työ-
26391: suojeluviranomaiset muutoinkin toimivat alimi- suo;elupiiriin.
26392: Helsingissä 30 päivänä syyS'kuuta 1980.
26393:
26394: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Jouko Skinnari
26395: Tarja Halonen Matti Luttinen Kaarina Suonio
26396: 676 1980 vp.
26397:
26398: Raha-asia-aloite n:o 641.
26399:
26400:
26401: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumis-
26402: tukena asumistuen korottamiseen ja 'tuen saajien piirin laa-
26403: jentamiseen.
26404:
26405: E d u s k u n n a 11 e.
26406:
26407: Uutta asumistukilakia säädettäessä ja lakia misen edellytykset, saattaa asumistukijärjestel-
26408: myöhemmin muutettaessa siihen jäi lukuisia män piiriin. Säännöksiä, jotka rajoittavat lap-
26409: heikkouksia ja epäkohtia, jotka tulisi kiireelli- settomien avioparien oikeutta asumistukeen,
26410: sesti korjata. Lain 15 §:n mukaan asumistuen olisi lievennettävä. Asumistuen määrää tulisi
26411: määrä tarkistetaan vain kerran vuodessa. Käy- erityisesti suurperheisten ja vähävaraisimpien
26412: tännössä tämä merkitsee sitä, että vuokran väestöryhmien osalta korottaa.
26413: korottamisesta saattaa kulua jopa vuoden päi- Asumistuen saajien määrä vuokra-asuntopuo-
26414: vät ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin asu- lella ei ole viime vuosina mainittavasti kasva-
26415: mistuen tarkistamiseksi. Kun tarkistuspäätösten nut. Viime vuonna tapahtui jopa vähenemistä.
26416: teko vie oman aikansa, saattaa korotetun asu- Useana vuonna on määrärahaa jäänyt käyttä-
26417: mistuen saanti viivästyä pahimmissa tapauk- mättä, mikä johtuu tuen saannille asetetuista
26418: sissa lähes puolitoista vuotta. Tällä välin on tiukoista rajoituksista. Asuntoneuvosto on kiin-
26419: tapahtunut jo uusi vuokrankorotus, ja jälleen nittänyt huomiota mm. asumisväljyyttä koske-
26420: vuokralainen joutuu odottamaan kohtuuttoman viin ahtaisiin rajoihin. Nykyisin voimassa ole-
26421: kauan asumistuen määrän tarkistamista. Asu- vat normit eivät salli huone ja henkilö asumis-
26422: mistukilakia olisikin muutettava siten, että väljyyttä vaan jäävät sen alle. Asuntoneuvosto
26423: mainitunkaltaisia viivästymisiä ei pääsisi tapah- on yksimielisesti ehdottanut normien mitoitta-
26424: tumaan. mista siten, että asumisväljyyttä voitaisiin li-
26425: Työttömyys otetaan nykyisin asumistukea sätä 15 m2• Hallitus ei näytä tähän yhtyvän.
26426: korottavana tekijänä huomioon vasta vähintään Sen sijaan hallitus esittää uusia rajoituksia asu-
26427: kolme kuukautta jatkuttuaan. Tällöinkin tulot mistukilakiin. Näitä asumistukilain romuttami-
26428: lasketaan tarkistusajankohtaa edeltävänä 12 seen viittaavia pyrkimyksiä ei voida hyväksyä.
26429: kuukauden tulojen keskiarvona, jolloin työttö- Asumistukea kehitettäessä on huolehdittava
26430: myyden aiheuttama tulojen aleneminen tulee siitä, että se ei muodostu keinoksi kohottaa
26431: täydellä painollaan vaikuttamaan asumistuen yleistä vuokratasoa ja turvata samalla huippu-
26432: määrään vasta, kun työttömyYs on jatkunut vä- vuokrien periminen valtion avulla asukkailta.
26433: hintään vuoden tarkistusajankohdasta taakse- Tällainen kehitys voidaan estää säätämällä asun-
26434: päin laskien. Nykyisen käytännön mukaan työt- tojen pysyvä hinta- ja vuokrasäännöstely sekä
26435: tömäksi joutunut ei saa tulojensa vähenemi- suorittamalla sellaisia maa- ja asuntopolitiik-
26436: sestä huolimatta lisää asumistukea ennen seu- kaan liittyviä toimenpiteitä, joita Suomen Kom-
26437: raavaa yleistä tarkistusta. munistinen Puolue on Sisäasiainministeriölie
26438: Asumistukilaissa tulisi joustavammin ottaa valtakunnallisen asuntotuotanto-ohjelman joh-
26439: huomioon tuensaajan olosuhteiden muuttumi- dosta antamassaan lausunnossa ehdottanut.
26440: nen. Esim. kotiin jäävän äidin asumistukea tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26441: lisi tulojen vähenemisen johdosta välittömästi
26442: korottaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26443: Asumistukilakia kehitettäessä tulisi asumis- 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
26444: tuen tulorajoja nostaa ja markkamääräisiä pe- 100 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
26445: rusomavastuuosuuksia alentaa. Samoin tulisi määräisenä asumistukena lakimääräisen
26446: alivuokralaiset, yksinään asuvat ja kaikki opis- asumistuen korottamiseen ;a asumistuen
26447: kelijat, jotka muutoin täyttävät asumistuen Saa- saa;ien piirin laa;entamiseen.
26448: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26449:
26450: Ensio Laine Pauli Puhakka P. Liedes
26451: Sten Söderström Irma Rosnell Marjatta Mattsson
26452: 1980 vp. 677
26453:
26454: Raha-asia-aloite n:o 642.
26455:
26456:
26457:
26458:
26459: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta teknisten oppilaitosten
26460: kirjastojen kehittämiseen.
26461:
26462:
26463: E d u s k u n n a II e.
26464:
26465: Maamme teknillisissä oppilaitoksissa ja yleen- Samoin on esitetty yhteistyön aloittamista Neu-
26466: säkin maassamme on niukasti teknillisen alan vostoliiton kanssa ,teknisen koulutuksen alalla.
26467: kirjallisuutta. Esim. laivanrakennusalalla ei ole Yhteistyön eräänä osa-alueena voisi olla esim.
26468: lainkaan suomenkielistä kirjallisuutta. Neuvos- teknisen alan kirjallisuuden hankinta Neuvosto-
26469: toliittolaista teknisen alan kirjallisuutta ei ole liitosta.
26470: maassamme saatavilla, vaikka Neuvostoliitossa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26471: koulutetaan insinöörejä enemmän kuin missään
26472: muussa maassa. Neuvostoliitossa painatetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26473: huomattavasti mm. englanninkielistä teknisen 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26474: alan kirjallisuutta. 1 000 000 markkaa teknisten oppilai-
26475: Turun Sosialistiset Tekniikanopiskelijat - tosten kirjastojen kehittämiseen ja tek-
26476: TST r.y. ja monet teknisen alan opettajat ja nisen alan oppikirjojen hankintaan Neu-
26477: oppilaat ovat korostaneet teknisten oppilaitos- vostoliitosta.
26478: ten kirjastojen kehittämisen välttämättömyyttä.
26479: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26480:
26481: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
26482: 1980 yp.
26483:
26484: Raha-asia-aloite n:o 643.
26485:
26486:
26487:
26488:
26489: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikuntatie-
26490: teelliseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan.
26491:
26492:
26493: Ed u s kun n a 11 e.
26494:
26495: Kuluvan vuoden aikana on tehty päätöksiä tuutin sijoituspaikkaa ja yhteyttä olemassa ole-
26496: perustaa maahamme UKKinstituutti, joka tu· viin laitoksiin koskevat kysymykset, jotta lop-
26497: ievaisuudessa keskittyisi liikunnan .ja terveyden putulos vastaisi mahdollisimman hyvin liikunta-
26498: välisten yhteyksien sdvittämiseen lähinnä mää- tieteellisen tutkimuksen kehittämistä ja suun-
26499: räaikaisia tutkijantoimia perustamalla. UKK- taamista enenevässä määrässä myös liikunnan ja
26500: instituutin toteuttaminen muodossa tai toisessa terveyden välisten yhteyksien selvittämiseen.
26501: lisää kokeneen liikuntatieteellisen tutkijavoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26502: man tarvetta. Tutkimustyön suorittaminen edis-
26503: tää parhaiten tutkijan kouliintumista tehtäväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26504: sään. Olisi näin ollen aiheellista tuntuvasti li- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
26505: sätä liikuntatieteellisen suunnittelu- ja tutki- 29.91 ..50 lisäyksenä 1 300 000 markkaa
26506: mustyön tukemiseen käytettäviä määrärahoja. liikuntatieteellisen suunnittelu- ja tutki-
26507: Erikseen tulisi tarkasti selvittää UKK-insti- mustyön sekä toiminnan tukemiseen.
26508: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26509:
26510: Ensio Laine P. Puhakka Mikko Kuoppa
26511: 1980 vp. ,679
26512:
26513: Raha-asia-aloite n:o 644. : .. .:..
26514:
26515:
26516:
26517:
26518: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntaesteisten eri-
26519: tyisryhmien liikuntatoiminnan 1kehittämiskokeiluihin.
26520:
26521:
26522: E d u s k u n n a 11 e.
26523:
26524: Vuoden 1980 alussa voimaan astuneessa ilii- olisi kyettävä kokeilemaan välittömästi käytän-
26525: kuntalaissa on mainittu muun liikuntakasvatus- nössä.
26526: toiminnan ohella erityisryhmien liikuntatoimin- Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme,
26527: nan kehittäminen. Liikuntatoiminnan tätä puol-
26528: ta ei ole kuitenkaan otettu riittävästi huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26529: esityksessä ensi vuoden valtion ttrl.o- ja meno- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
26530: arvioksi. 29.91.50 lisäyksenä JOO 000 markan
26531: Parhaillaan tekee työtä opetusministeriön määrärahan käytettäväksi erityisryh-
26532: asettama erityisryhmien liikuntaa pohtiva toimi- mien, kuten esimerkiksi eläkeläisten,
26533: kunta, jonka toimikausi ja työn määräaika päät- vammaisten ;a muiden liikuntaesteisien
26534: tyy .30. 6. 1981. Tämän toimikunnan työssä liikuntatoiminnan kehittämiskokeiluihin.
26535: esille .nousevia ajatuksia ja kehittämistoimia
26536: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
26537:
26538: Ensio Laine Sten Söderström Mikko Kuoppa
26539: 680 1980 vp.
26540:
26541: Raha-asia-aloite n:o 64.5.
26542:
26543:
26544:
26545:
26546: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
26547: puiston perustamisesta varten.
26548:
26549:
26550: E d u s k u n n a 11 e.
26551:
26552: Vuonna 1976 julkaistun kansallispuistoko- lastaja- ja pienviljelijäväestön elinolosuhteisiin
26553: mitean mietinnön mukaan Varsinais-Suomeen ei kansallispuiston perustaminen saa vaikuttaa
26554: perustettaisiin kaksi uutta kansallispuistoa, jois- heikentävästi.
26555: ta toinen on Saaristomeren kansallispuisto. Tä- Saaristomeren kansallispuiston perustamista
26556: mä kansallispuisto on suunniteltu perustetta- olisi kiirehdittävä ja varattava varoja sen pe-
26557: vaksi Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Drags- rustamistoimiin.
26558: fjärdin saaristoon. Tavoitteena on n. 3 000 ha:n Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26559: suuruinen kansallispuisto. Valtion omistuksessa
26560: on ko. maata n. 530 ha, joten aluetta on saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26561: tava runsaasti lisää. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26562: Saaristomeren kansallispuiston käyttö retkei- markkaa Saaristomeren kansallispuiston
26563: lyyn ja liikkumiseen olisi järjestettävä tiettyjä perustamista varten.
26564: reittejä, opastusta ja valvontaa käyttäen. Ka-
26565:
26566: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1980.
26567:
26568: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
26569: 1980 vp. 681
26570:
26571: Raha-asia-aloite n:o 646.
26572:
26573:
26574:
26575:
26576: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden lautta-aluksen
26577: hankkimiseksi Korppoon ja Houtskarin välistä liikennettä
26578: varten.
26579:
26580:
26581: E d u s k u n n a 11 e.
26582:
26583: Korppoon-Houtskarin lauttaliikenteessä reellisesti uusi talviolosuhteet kestävä vähin-
26584: esiintyy jatkuvasti suuria vaikeuksia. Erityisesti tään ns. meriluokan alus. Näin autettaisiin saa-
26585: talviolosuhteissa liikenteen säännöllinen hoita- ristolaisia ja saaristossa asioivia heidän vaikei-
26586: minen on suorastaan ylivoimaista. Lautan reitti den liikenneongelmiensa ratkaisemisessa. Val-
26587: kulkee osittain Tukholman laivaväylää ja sen tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon olisi
26588: poikki. Nykyiset lautta-alukset ovat fiian heik- merkittävä varat uuden lassialuksen hankkimi-
26589: kotehoisia selviytymään talviolosuhteissa esiin- seksi.
26590: tyvistä jäämassoista. Niiden potkurit eivät kestä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26591: jäissä, ja varsin usein on tilanne se, että vain
26592: toinen lautta on liikenteessä toisen ollessa kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26593: jattavana. 1981 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
26594: Liikenneministeriössä on aikanaan tehty markan määrärahan uuden lautta-aluk-
26595: suunnitelmia uuden lautan hankkimisesta. Men- sen hankkimiseksi Korppoon ;a Houts-
26596: neiden taivien kokemukset puhuvat sen puo- karin välistä liikennettä hoitamaan.
26597: lesta, että ko. liikennettä varten tarvitaan kii-
26598:
26599: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26600:
26601: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
26602:
26603:
26604:
26605:
26606: 86 088000399]
26607: 682 1980 vp.
26608:
26609: Raha-asia-aloite n:o 647.
26610:
26611:
26612:
26613:
26614: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 148 pe-
26615: rusparantamiseen Perniön ja Kiskon alueella.
26616:
26617:
26618: E d u s k u n n a 11 e.
26619:
26620: Perniön ja Kiskon kunnan alueiden halki ·va tie on ainoa tie Perniössä, josta on linja-
26621: kulkeva kantatie n:o 148 on ainoa tie, jolta on autoyhteys Helsinkiin. Ko. tieosuus on Perniön
26622: suora yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle ja Kiskon vanhimpia teitä.
26623: suunnalle ja mm. Helsinkiin liikennettä välit- Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heik-
26624: tävälle Salon-Mustion-Lohjan tielle. Kanta· ko ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitet-
26625: tie n:o 148 on Perniön kirkonkylän ja Koski ty huomiota eduskunta-aloitteella, kunnallisis-
26626: as. väliseltä osaltaan ja osittain Kiskon kun- sa päätäntäelimissä ja myös viranomaisten kes-
26627: nan alueella sorapäällysteinen. Tällä 16 km:n kuudessa.
26628: pituisella osuudella on vilkas liikenne. Päi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26629: vittäin sitä käyttää n. 800-900 aikuista hen-
26630: kilöä ja viikonloppuina on käyttäjämäärä huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26631: mattavasti suurempi. Suhteellisen vilkas liiken- 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
26632: ne on selitettävissä sillä, että ko. tie muodos- 500 000 markkaa Perniön ;a Kiskon
26633: taa lyhimmän yhteyden Helsinkiin johtavalle kuntien alueen kantatien n:o 148 perus-
26634: llikenneväylälle. Tämä itä-länsisuunnassa kulke- parantamiseen ;a kestopäällystämiseen.
26635: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26636:
26637: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
26638:
26639:
26640:
26641:
26642: .\ '
26643: l980vp. 683
26644:
26645: Raha-asia-aloite n:o 648.
26646:
26647:
26648:
26649:
26650: E .. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta matka-alennuksen myön-
26651: tämiseksi. posti- ja linja-autoliikenteessä kansaneläkeläisille,
26652: invalideille ja työkyvyttömyyseläkettä saaville.
26653:
26654:
26655: n e.
26656: E d u s kun a 11
26657:
26658: Vähävar~isille eläkeläisille ja invalideille valtio suostuisi maksamaan alennuksesta erik-
26659: aiheutuu välttämättömistä matkoista kohtuut- seen sovittavan korvauksen liikennöitsijälle.
26660: toman suuria kustannuksia. Tämä on otettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26661: huomioon rautateillä siten, että määrätyin eh-
26662: doin on pitemmillä matkoilla mahdollisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26663: saada .alennusta matkakustannuksiin. Samanlai- 1981 tulo- ja menoarvioon J 000 000
26664: nen oikeus olisi annettava eläkeläisille ja inva- markan määrärahan JO prosentin matka-
26665: lideille myös posti- ja lennätinhallituksen auto- alennuksen myöntämiseksi posti- ja
26666: liikenteessä. Yksityisessä linja-autoliikenteessä linja-autoliikenteessä kansaneläkkeen pe-
26667: tämä olisi mahdollista toteuttaa joko siten, rus- ja tukiosaa saaville eläkeläisille ja
26668: että linjalupaa myönnettäessä määrättäisiin nou- invalideille sekä työkyvyttömyyseläkettä
26669: dattamaan VR:n menettelyä, tai siten, että saaville.
26670: . Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26671:
26672: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
26673: 684 1980 vp.
26674:
26675: Raha-asia-aloite n:o 649.
26676:
26677:
26678:
26679:
26680: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
26681: toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin.
26682:
26683:
26684: E d u s k u n n a 11 e.
26685: Turun ja Porin läänin t~lakkateollisuuden kirjelmä, joka toimitettiin Turun työsuojelupii-
26686: työntekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähen- riin. Piirin ilmoituksen mukaan ei henkilökun-
26687: telee 13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaa- nasta kuitenkaan pys·tytä irrottamaan insinööriä
26688: rallisimpiin työaloihin. Tilastojen mukaan sat- tähän tehtävään muun tarkastustoiminnan siitä
26689: tuu telakoilla noin kolme kertaa enemmän ta- ,Jciirsimättä.
26690: paturmia kuin teollisuudessa keskimäärin. Eri- Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat tois-
26691: tyisesti rakenteilla olevalla aluksella on suuria tuvasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Ke-
26692: vaara- ja haittatekijöitä: yleinen järjestys on sällä 1980 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät
26693: huono, kireäksi mitoitetut urakat aiheuttavat asiassa sosiaali- ja terveysministeriön puoleen
26694: työsuojelutoimenpiteiden laiminlyöntejä, ilmas- muistiolla, jossa korostettiin telakoiden ehkäi-
26695: tointi on puutteellista, valaistus heikkoa, teli- sevän työsuojelun kehittämistä tarkastustoimin-
26696: neet epävarmoja jne. taa tehostamalla. Samalla länsirannikon kahdek-
26697: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- san telakan työsuojeluvaltuutetut vaativat lää-
26698: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä nin työsuojelupiirin alueelle yhtä työsuojelu-
26699: yhtäaikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kui- tarkastajan virkaa, tehtävänä telakoiden työolo-
26700: tenkaan valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä suhteiden tarkastaminen sekä työsuojdlun ke-
26701: aikaa tällaisen työkohteen tarkastukseen kertaa- hittäminen erityisesti telakoilla.
26702: kaan rakennusvaiheen aikana. Laivanrakennus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26703: töitä varten ei ole myöskään [aadittu turvalli-
26704: suusohjeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26705: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin 1981 tulo- ja menoarvioon 75 000 mar-
26706: on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asias- kan määrärahan ylimääräisen insinöörin
26707: ta on tehty eduskuntakysely ja jo syyskuussa toimen perustamiseksi Turun ;a Porin
26708: 1976 Turun ja Porin läänin telakoiden työsuo- työsuoielupiiriin.
26709: jeluvaltuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta
26710: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26711:
26712: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
26713: 1980 vp. 685
26714:
26715: Raha-asia-aloite n:o 650.
26716:
26717:
26718:
26719:
26720: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona sairausvakuu-
26721: tusrahastoon käytettäväksi sairausvakuutusmaksun poistami-
26722: seen kansaneläkeläisiltä.
26723:
26724:
26725: Ed u s kun n a 11 e.
26726:
26727: Sairausvakuutusmaksun asettaminen myös nukset, joiden määrä ylittää moninkertaisesti
26728: kansaneläkeläisten maksettavaksi oli alun al- eläkeläisiltä nyt perittävän sairausvakuutusmak-
26729: kaen perusteetonta ja täysin epäoikeudenmu- sukertymän. Siltä varalta, että hallitus ja edus-
26730: kaista. Tällaisena ovat eläkeläiset päätöksen ko- kunta eivät halua käyttää edellä ehdotettua
26731: keneet. Eläkeläiset ja heidän järjestönsä ovat rahoitusmuotoa, olisi valtion osuutta sairaus-
26732: vaatineet maksun poistamista. Vaatimuksen vakuutusrahastossa lisättävä kansaneläkeläisten
26733: tueksi on eläkeläisten heikon aseman ohessa maksuosuutta korvaavasti.
26734: mainittu mm. yritystoiminnalle annetuista lu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26735: kuisista veronhuojennuksista ja valtion tukiai-
26736: sista. Eläkeläisiltä perittävän sairausvakuutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26737: maksun kertymä on tällä hetkellä arviolta n. 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
26738: 100-110 milj. markkaa vuodessa. 110 000 000 markkaa valtion osuutena
26739: Sairausvakuutusmaksun poistaminen kansan- sairausvakuutusrahastoon, ;olloin olisi
26740: eläkeläisiltä olisi rahoitettava poistamalla työn- mahdollista poistaa sairausvakuutusmak-
26741: antajille annettavat sosiaaliturvamaksujen alen- su kansaneläkeläisiltä.
26742: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26743:
26744: Ensio Laine Pauli Puhakka M.-L. Salminen
26745: Sten Söderström Irma Rosnell Mikko Kuoppa
26746: 686 1980 .vp.
26747:
26748: Raha-asia-aloite n:o 651.
26749:
26750:
26751:
26752:
26753: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuksen
26754: päivä- ja äitiysrahan tason korottamiseksi ylimääräisin tuki-
26755: erin.
26756:
26757:
26758: E d u s kun n a 11 e.
26759:
26760: Sairausvakuutuksen korvaustaso ei ole nykyi- sairausvakuutusetuuksien, sairauspäivärahojen,
26761: sellään riittävä. Esim. päivärahan määrää ei työttömyyskorvausten, kansaneläkkeiden, liiken~
26762: ole viime vuosina korotettu, joten se on jää- ne- ja tapaturmavakuutuskorvausten tason ko-
26763: nyt kauas jälkeen elinkustannusten kohoami- rottamiseen ja niiden reaaliarvon säilyttämiseen.
26764: sesta~ Erityisesti ovat joutuneet kärsimään ne, Vuoden 1980 ensimmäisellä neljänneksellä
26765: jotka saavat alinta 20 markan suuruista päivä- vähimmäispäivärahan saajia oli 26,7 % ja
26766: rahaa, mutta myös enimmäispäivärahan saajat, enimmäispäivärahan saajia 49,4 %. Äitiys-
26767: koska sen suuruus on vain vajaa ~ teollisuus- rahoissa vastaavat luvut olivat 29,7 % ja
26768: työntekijän keskipalkasta. Tällä hetkellä tämän 40,9 %.
26769: pienimmän päivärahan saavat omia työtuloja Sairauspäivärahojen reaaliarvon jälkeenjäänei-
26770: vailla olevat ja ne, joiden työtulo ei nouse syyden poistamiseksi ja niiden korvaustason
26771: yli 13 400 markan vuodessa. Enimmäispäivä- korottamiseksi alin sairaus- ja äitiyspäiväraha
26772: rahaan oikeuttaa 25 500 markan vuositulo. olisi korotettava 40 markkaan ja enimmäispäi-
26773: Päivärahan vähimmäismäärää olisi asteittain väraha 60 markkaan. päivää kohti.
26774: nostettava vähimmäispalkkaa vastaavalle tasol- Edella esitetyn perusteella ehdotamme,
26775: le ja sidottava se vähimmäispalkan kehitykseen.
26776: Samoin olisi meneteltävä alimman äitiyspäivä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26777: rahan osalta. Nykyisen äitiyspäivärahan pienuus 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26778: pakottaa äidit työhön jo äitiysrahakautena. 380 000 000 markkaa sairausvakuutuk-
26779: Sairausvakuutusetuuksien ja erityisesti sai- sen päivä- ja äitiysrahan tason korotta-
26780: raus- ja äitiyspäivärahan alhaisen tason huo- miseksi siten, että vähimmäis- ja äitiys-
26781: mioon ottaen on pidettävä todella kohtuutto- rahan saajille maksettaisiin ylimääräinen
26782: mina suunnitelmia niiden ja muiden sosiaali- 20 markan päiväraha ja enimmäispäivä-
26783: etuuksien saattamiseksi verolle. Näiden suun- rahan saajille ylimääräinen 21,75 mar-
26784: nitelmien sijaan tulisi suuntautua erityisesti kan päiväraha.
26785: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26786:
26787: Ensio Laine P. P.uhakka M.-L. Salminen
26788: Sten Söderström Irma Rosnell Mikko Kuoppa
26789: 1980 vp. 687
26790:
26791: Raha-asia-aloite n:o 652.
26792:
26793:
26794:
26795:
26796: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansaneläke-
26797: lain mukaisen valtionosuuden suorittamiseen.
26798:
26799:
26800: E d u s k u n n a II e.
26801:
26802: Indeksikorotuksia lukuunottamatta ei kan- korottaminen yksinäisen henkilön kansaneläk-
26803: saneläkkeisiin ole suoritettu 1970-luvulla vuo- keen tasolle.
26804: den 1973 tasokorotusten jälkeen mitään koro- Aikaisempaakin ajankohtaisempi on nyt vaa-
26805: tuksia. Tästä johtuen jälkeenjääneisyys vähim- timus tukilisän korottamisesta 150 markalla
26806: mäispalkasta on kaiken aikaa kasvanut. Ero kuukaudessa 1. 1. 1981 alkaen. Tämän uudis-
26807: on nyt jo useita satoja markkoja. Kansaneläk- tuksen kustannusvaikutus olisi noin 600 milj.
26808: keiden keskiarvo on edelleen selvästi alle 600 markkaa. Eläkeläiset r.y:n taholta on jo vuo-
26809: markan kuukaudessa. Tätä suuntaa eivät muut- sia sitten tehty ehdotus työeläkerahastoinnin
26810: taneet kuluvan vuoden alussa voimaan saatetut hidastamisesta ja näin vapautuvien varojen käyt-
26811: tukilisien vähäiset korotukset eikä heinäkuun tämisestä kansaneläkeuudistuksen osarahoituk-
26812: alusta toteutettu muutos III paikkakuntakal- seen. Kuluvana vuonna tapahtunut työeläke-
26813: leusluokan kunnissa asuvien eläkkeiden maksa- vakuutusmaksun korottaminen merkinnee työ-
26814: misesta II kalleusluokan mukaisina. Muiden eläkerahastojen kasvamista vuosittain lähes
26815: kuluvana vuonna voimaan astuneiden kansan- 1 000 miljoonalla markalla. Kun niissä jo en-
26816: eläkelakien muutosten vaikutukset eläkeläisten nestään oli varoja pitkälti yli 20 miljardia
26817: toimeentuloon ovat varsin ristiriitaiset. Joille- markkaa, olisi mainitusta lisäkertymästä mah-
26818: kin on asumistukea maksettu enemmän mut- dollista ensi vuonna siirtää vähintään puolet
26819: ta toisaalta oma osuus vuokranmaksusta on kansaneläkeuudistuksen rahoittamiseen esim.
26820: kasvanut, vanhuudentuki lakkautettu uusissa tukilisän korottamiseksi 150 markalla kuukau-
26821: tapauksissa ja vaimokorotus lopetettu. dessa. Puuttuva eli n. 100 miljoonan rahoi-·
26822: Kommunististen kansanedustajien allekirjoit- tusosuus olisi maksettava valtion varoista kan-
26823: tamassa lakialaitteessa n:o 311 ( 1979 vp.) teh- saneläkelaitokselle.
26824: tiin ehdotus kansaneläkeuudistuksen toimeenpa- Kansaneläkeuudistus olisi kokonaisuudessaan
26825: nosta vuosina 1980-1983. Sen mukaan tukili- toteutettava nykyisen eduskunnan aikana, ku-
26826: sää olisi pitänyt korottaa kuluvan vuoden alusta ten 400 000 nimeä ja allekirjoitusta sisältänees-
26827: alkaen 150 markalla kuukaudessa. Toisessa vai- sä eläkeläisten joukkoadressissa - joka jätet-
26828: heessa eli 1. 1. 1981 ehdotettiin tukilisää ko- tiin eduskunnalle viime keväänä - vaadittiin.
26829: rotettavaksi edelleen 100 markalla kuukaudes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26830: sa ja eläkkeensaajan työtulon saattamista etu-
26831: oikeutetuksi sekä tukiosan ja tukilisän yhdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26832: tämistä lisäosaksi. Kolmannessa vaiheessa eli 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26833: 1. 1. 1982 ehdotettiin etuoikeutettavaksi muut 100 000 000 markkaa käytettäväksi kan-
26834: kuin eläketulot lisäosan suuruutta ja saantia saneläkelakien edellyttämän valtionosuu-
26835: määrättäessä. Neljännessä vaiheessa ehdotettiin den lisäämiseen eläkeläisten toimeentu-
26836: toteutettavaksi eläkeläispuolisoiden eläkkeiden loturvan parantamiseksi.
26837: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26838:
26839: Ensio Laine P.Puhakka M.-L. Salminen
26840: .Sten Söderström Irma Rosnell Mikko Kuoppa
26841: 688 1980 vp.
26842:
26843: Raha-asia-aloite n:o 6.53.
26844:
26845:
26846:
26847:
26848: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöministeriön
26849: perustamisen edellyttämiin toimenpiteisiin.
26850:
26851:
26852: E d u s ·k u n n a 11 e.
26853:
26854: Maamme ympäristöhallinto on hajanainen ja Ympäristönsuojelun ja hoidon merkityksen
26855: sen voimavarat ovat heikot. Yhteiskunta ei kasvaessa on yhä yleisemmin alettu ymmärtää,
26856: tästä syystä kykene ajoissa eikä tehokkaasti että ympäristöhallinnon välttämätön kokoami-
26857: puuttumaan ympäristöongelmiin, olipa kysymys nen ja tehostaminen on aloitettava poliittisesti
26858: sitten luonnosta ja sen aineksista, kuten vedes- vastuunalaiselta tasolta, so. ministeriötasolta,
26859: tä, ilmasta, maaperästä taikka eläimistöstä ja mitä eduskunta jo 1972 on edellyttänyt. Ym-
26860: kasvillisuudesta, tahi ihmisen rakentamasta ym- päristöministeriö on siten tällä hetkellä vielä
26861: päristöstä. Ympäristöasioiden kunnollinen hoi- tarpeellisempi kuin se oli vuonna 1972, jolloin
26862: taminen edellyttää kiireellisesti uutta lainsää- päätetyt järjestelyt samoin kuin vesihallinnon
26863: däntöä, tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutoi- sijoitus valtion keskushallinnossa onkin katsot-
26864: mintaa, valvontaa sekä ympäristön pilaantumi- tava väliaikaisiksi ratkaisuiksi.
26865: sen ehkäisemistä. Aian lainsäädännön kehitystä Myös ministeriön perustamisen vastustajat
26866: on ympäristöhallinnon järjestämättömyys jarrut- ovat aivan ilmeisesti ymmärtäneet tämän uudis-
26867: tanut pahasti koko 1970-luvun. Siksi ympäris- tuksen merkityksen. Niinpä heidän yhteiskun-
26868: töasioita koskeva lainsäädäntö on selvästi jää- nan ja kansalaisten tarpeista piittaamaton jar-
26869: nyt jälkeen siitä, mitä se on muissa pohjois- rutuksensa on pakko tulkita tarkoitukselliseksi
26870: maissa ja useimmissa teollisuusmaissa. pyrkimykseksi vastustaa ympäristön suojelun ja
26871: Ympäristöasioita käsittelevän valtion keskus- hoidon tehostamista tässä maassa.
26872: hallinnon hajanaisuudesta ja tehottomuudesta
26873: seuraa, että mm. tarvittava poliittinen ohjaus Ympäristöhallinnon sinänsä välttämätön ja
26874: puuttuu. Ympäristöhallinnon kehittämiseen täh- kiireellinen uudistaminen väliportaan- ja kun-
26875: täävissä asiantuntijaselvityksissä, viimeksi val- nallishallinnossa ei, jos ratkaisu keskushallinnon
26876: tion keskushallintokomitean mietinnössä, on uudistamisesta jätetään tekemättä, tuo riittävää
26877: painotettu ympäristöministeriön tarvetta. Edus- parannusta nykyiseen asiantilaan. Tämän ovat
26878: kunta, kun se hyväksyi ympäristöhallinnon ny- osoittaneet myös viime aikojen esimerkit ym-
26879: kyistä organisaatiota koskevat [ait joulukuussa päristöasioista nykyisin vastaavan hallinnon toi-
26880: 1972, edellytti myös, että hallitus kiirehtii mien epäjohdonmukaisuudesta ja tuioksetto-
26881: suunnitelmia ympäristönsuojelun kannalta tär- muudesta.
26882: keiden toimintojen kehittämiseksi valtion hal- Ympäristöministeriön aikaansaamiseksi tar-
26883: linnossa omaksi ympäristönsuojeluministeriöksi. vittavat asiantuntijaselvitykset on pääosiltaan
26884: Ympäristöasioiden käsittelemistä valtion kes- suoritettu useissa ympäristöhallinnon kehittä-
26885: kushallinnossa rasittavat puutteet heijastuvat mistä tutkineissa komiteoissa. Selvitykset osoit-
26886: lisäksi väliportaan- ja kunnallishallintoon, joissa tavat, että ministeriö olisi aikaansaatavissa suh-
26887: näiden asioiden käsittely myös on hajanaista, teellisen pienin kustannuksin kokoamalla se
26888: tehotonta ja suunnittelematonta ja siihen käy- pääosiltaan nykyisistä hajallaan toimivista or-
26889: tettävissä olevat voimavarat riittämättömiä. ganisaatioyksiköistä, jotka ovat eräiden vuoden
26890: Ympäristöhallintomme nykytila vaikeuttaa suu- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvien
26891: resti myös pyrkimyksiämme täyttää ympäristön- organisaatiomuutosten jälkeen tunnistettavissa
26892: suojelua kansainvälisen yhteistyön, kuten lu- tähänastista selvemmin.
26893: kuisten !kansainvälisten sopimusten, asettamat ·Tarvittava hallinto-organisaation yksityiskoh-
26894: velvoitteet. tia koskeva suunnittelu olisi suoritettavissa si-
26895: Raha-asia-aloite n:o 653 689
26896:
26897: ten, että uudistus olisi mahdollista toteuttaa kan määrärahan ympiiri#iiministr:riiin
26898: Ympäristövuoden kunniaksi kiireellisesti. perustamiseksi tarvittavan organisaatio-
26899: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, suunnittelun suorittamiseksi ja perusta-
26900: misen edellyttämien säädösten valmiste-
26901: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden lemiseksi.
26902: 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
26903: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26904:
26905: Jermu Laine Pirkko Valtonen Pekka Starast
26906: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
26907: Kaisa Raatikainen Helge Siren
26908:
26909:
26910:
26911:
26912: 87 088000399}
26913: 690 1980 vp.
26914:
26915: Raha-asia-aloite n:o 654.
26916:
26917:
26918:
26919:
26920: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknillisen
26921: korkeakoulun III vaiheen rakennustöiden aloittamiseksi.
26922:
26923:
26924: Ed u s kun n a 11 e.
26925:
26926: Tampereen teknillisen korkeakoulun toisen perusteluina voidaan edellä olevan lisäksi . to-
26927: rakennusvaiheen valmistuttua keväällä 1978 deta, että
26928: voitiin korkeakoulun kaikki toimintayksiköt si- - sekä kirjasto, hallintovirasto että raken-
26929: joittaa yhtenäiselle korkeakoulualueelle Hervan- nustekniikan osasto joutuvat nyt toimimaan
26930: taan lukuun ottamatta arkkitehtuurin osastoa, ahtaissa ja hajautetuissa väliaikaistiloissa,
26931: joka toimii vuokratiloissa kantakaupungissa. - lisätiloja tarvitaan myös voimakkaasti
26932: Rakennustekniikan osasto ja hallintovirasto kasvaneen tutkimustyön vuoksi. Tällä hetkellä
26933: toimivat väliaikaistiloissa !-rakennuksessa ( ko- korkeakoulu maksaa muista rahoituslähteistä
26934: netekniikan osasto) sekä kirjasto hajautettuna kuin korkeakoulun omista varoista palkkaa
26935: I- ja II-rakennuksiin (sähkötekniikan osasto). noin 80 tutkimusta suorittavalle henkilölle,
26936: Rakennustekniikan osastolle, hallintovirastolle - täydennyskoulutustoiminta on laajene-
26937: ja kirjastolle on suunniteltu uudet tilat III- massa. Viime vuonna täydennyskoulutuskursseja
26938: rakennusvaiheeseen, jonka valmistuttua kone- järjestettm 15 kappaletta, esim. projektivientiä
26939: ja sähkötekniikan osastot saavat käyttöönsä ja kehitysyhteistyötä palvelemaan tarkoitettu
26940: niille alunperin suunnitellut tilat kokonaisuu- vuoden pituinen vesitekniikan koulutusohjelma
26941: dessaan, samalla kun osastojen opiskelijamää- johon osallistui 16 itä-afrikkalaista ja saman
26942: rä ja toiminta saavuttavat sen laajuuden, jolle verran suomalaisia rakennusalan opiskelijoita,
26943: po. rakennukset on alunperin mitoitettu. - korkeakoulu ja VTT:n Tampereella toi-
26944: Eduskunta on vuoden 1980 tulo- ja meno- mivat yksiköt ovat alunalkaen olleet läheisessä
26945: arviossa myöntänyt 8 000 000 mk Tampereen yhteistyössä keskenään. Korkeakoulun 3. raken-
26946: teknillisen korkeakoulun 3. vaiheen rakennus- nusvaiheen kanssa yhteishankkeena on tarkoi-
26947: töiden aloittamiseen. Rakennusalan suhdantei- tus rakentaa VTT:lle ensimmäiset omat toimi-
26948: den tasaamiseksi päätti valtioneuvosto keväällä tilat Tampereelle. Korkeakoulun kannalta tämä
26949: 1980 kuitenkin poistaa mm. TTKK:n kolman- on erittäin myönteinen asia. VTT:n osalta tar-
26950: nen rakennusvaiheen kuluvan vuoden työoh- vittavat määrärahat on budjetoitu erikseen.
26951: jelmasta. Korkeakoulun esityksistä huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26952: määrärahaa ei ole sisällytetty liioin vuoden nioittavasti,
26953: 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen.
26954: Korkeakoulun tarkoituksenmukaisen käytön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26955: kannalta on tärkeätä, että rakennustyöt aloi- 1981 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
26956: tetaan jo keväällä 1981, jolloin rakennus saa- markan määrärahan Tampereen teknil-
26957: taisiin käyttöön syyslukukauden 1983 alussa. lisen korkeakoulun III vaiheen raken-
26958: Jo noin 3 000 000 mk:n määräraha mahdollis- nustöiden aloittamista varten vuoden
26959: taisi töiden aloittamisen keväällä 1981. Erityis- 1981 aikana.
26960: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
26961:
26962: Jermu Laine Antero Juntumaa Marjatta Mattsson
26963: Erkki Pystynen Sampsa Aaltio Helge Siren
26964: Pentti Lahti-Nuuttila
26965: 1980 vp. 691
26966:
26967: Raha-asia-aloite n:o 655.
26968:
26969:
26970:
26971:
26972: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksen
26973: myöntämiseksi Oriveden Opistolle.
26974:
26975:
26976: E d u s k u n n a II e.
26977:
26978: Kansanvalistusseuran omistama Oriveden sen tiloja. Rakennuksen kustani:msennuste 'On
26979: Opisto on toiminnallisesti maamme suurimpia kaksi miljoonaa markkaa.
26980: kansanopistoja. Perusoppijaksolla varsinaisessa Opiston taloutta on rasittanut kaksi tulipa-
26981: kansanopistossa ja kansankorkeakoulussa opis- loa, joista ensimmäinen 1950 tuhosi suuren
26982: kelee vuosittain 180, valtionavun alaisilla ly- puisen päärakennuksen ja toinen 1971 nykyi-
26983: hytkursseilla n. 2 000 ja valtionavun ulkopuo- sen päärakennuksen juhlasali- ja toimistosii-
26984: lisilla kursseilla samoin n. 2 000 opiskelijaa eli ven. Vastaavat rakennukset ja muut välttämät-
26985: yhteensä yli 4 000 opiskelijaa. Opistossa jär- tömät tilat on rakennettu huomattavalta osal-
26986: jestetään lisäksi maakunnallisia, valtakunnallisia ta velkapääomalla. Opisto ei ole saanut val-
26987: ja kansainvälisiä juhlia, kokouksia ja seminaa- tion rakennusavustusta. Velat ovat n. kolme
26988: reja, joiden osanottajamäärä nousee vuosittain miljoonaa markkaa ja vuotuiset lainanhoitoku-
26989: yleensä myös tuhansiin. lut liki puoli miljoonaa markkaa eli 10 pro-
26990: Toiminnan kasvu ja monipuolistuminen on senttia liikevaihdosta.
26991: pakottanut tarvittavien tilojen hankintaan ja Koska opistolle ei ole mahdollista lisätä vel-
26992: vanhojen tilojen kunnostamiseen. Toimintaa kapääomaa siinä määrin kuin auditorion raken-
26993: haittaa kuitenkin suuresti sellaisen auditorion taminen vaatisi ja koska tällaiset tilat ovat
26994: puute, mihin perusoppijakson tai sellaisten opiston kehittymisen kannalta välttämättömiä,
26995: suurten kurssikokonaisuuksien kuin Klemetti- olisi valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvion
26996: Opiston sekä kuvataide- ja kielikurssien opisc puitteissa Oriveden Opistolle myönnettävä
26997: kelijat mahtuisivat. Auditorio on välttamätön 1 000 000 markan suuruinen rakennusavustus.
26998: myös monille kokouksille ja seminaareille. Mis- Edellä olevan perusteella ehdotamme ·kun-
26999: sään tiloissa opistolla ei ole nykyisen vaatimus- nioittavasti,
27000: tason mukaisia laitteita, joilla on keskeinen
27001: merkitys mm. taidelinjojen ja -kurssien ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27002: tuksessa. ja joita kokoukset ja seminaarit edel- 1981 tulo- }a menoarvioon monientille
27003: lyttävät. · 1 000 000 markan määrärahan raken-
27004: ·. Professori Reima Pietilä on laatinut alusta- nus.avustuksena Oriveden Opist.on audi·
27005: van suunnitelman auditoriorakennukseksi: . 250- torion käsittävän lisärakennuksen ·. raken-
27006: paikkaisen auditorion lisäksi rake.iumkseen si, tamiJta varten.
27007: sältyisi ~piston musiikki- ja kuvätaideopetu~~
27008: Helsingissa 30 ·päivänä syyskuuta 1980.
27009:
27010: Jermu Laine ·. ··· Antero Juntumaa . . , 'Sampsa · Aaltio · ·
27011: . Matti Maijala · Pentti Lahti-Nuuttila; , · · Helge Sii:en.
27012: . Erkki Pystyneri . ..
27013: 692 1980 vp.
27014:
27015: Raha-asia-aloite n:o 656.
27016:
27017:
27018:
27019:
27020: ]. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laitosmuotoi-
27021: sen sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun.
27022:
27023:
27024: Eduskunnalle.
27025:
27026: Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöt, omainen tehtävä. Erityisesti tarvittaisiin tutki-
27027: Kansalais- ja työväenopistojen liitto, Suomen mustoiminnan aloittamista, koska sitä ei suo-
27028: Kirjastoseura sekä Suomen Kansanopistoyhdis- riteta yliopistojen tai tutkimuslaitosten toi-
27029: tys, tuottavat erilaatuisia palveluja seuraavasti: mesta muutamia satunnaisesti ilmestyviä opin-
27030: a) Kansalais- ja työväenopistoja toimii 273. näytteitä lukuun ottamatta.
27031: Niissä oli opiskelijoita työvuonna 1979-80 Puheena olevat järjestöt ovat kukin alallaan
27032: yli 550 000. ainoa valtakunnallinen yhteistyön muoto, jon-
27033: b) Yleisiä kirjastoja on yli 1 700. Vuonna ka velvoitteena on suorittaa paikallistasolla
27034: 1981 niissä arvioidaan käyvän noin 1 987 000 hyödynnettäviä laadullisen kehittämisen tehtä-
27035: lainaa jaa. viä. Olisi myös näiden toimintojen suurimman
27036: rahoittajan, valtion, edun mukaista, että ko.
27037: c) Kansanopistoja on 87. Työvuonna 1979 keskusjärjestöille ohjattaisiin tähänastista tun-
27038: -80 perusoppijaksoilla oli opiskelijoita 6 510 tuvasti enemmän taloudellista tukea, koska
27039: ja lyhytkursseilla yli 25 000. valtionosuuslaeissa ei ole osoitettu laadulli-
27040: Kaikki kolme kyseessä olevaa keskusjärjes- seen kehittämiseen varoja.
27041: töä edustavat sellaisia valtaosaltaan kunnallis-
27042: tettuja sivistyspalvelumuotoja, joiden verkosto Viime vuosina po. järjestöjen saama harkin-
27043: kattaa koko maan ja tarjoaa palveluksiaan - nanvarainen valtionapu ei ole kattanut kustan-
27044: usein ilmaispalveluina - käytännöllisesti kat- nustason nousua. Tästä syystä ko. järjestöt ovat
27045: soen jokaiselle kansalaiselle. joutuneet supistamaan palvelujaan sekä luopu-
27046: Ne varsinaiset toiminnat, joita po. järjestöt maan kehittämissuunnitelmistaan. Mikäli ne
27047: edustavat, ovat verraten hyvin valtion toimesta joutuvat toimimaan valtion tulo- ja menoarvio-
27048: tuetut. Valtion osuutta voidaan kuitenkin la- esityksessä olevan määrärahan puitteissa ( esi-
27049: kien mukaan saada vain varsinaisen kenttä- tys vuodelle 1981 1 010 000 mk), on niiden
27050: tason toiminnan rahoittamiseen, muttei näiden edelleen rajoitettava toimintaansa.
27051: työmuotojen järjestöjen tukemiseen. Mainitut Mikäli tässä raha-asia-alaitteessa tehtävä li-
27052: keskusjärjestöt joutuvat näin ollen rahoitta- säys hyväksytään, olisi keskusjärjestöjen saama
27053: maan toimintansa valtaosaltaan harkinnanvarai- valtion tuki edelleenkin vain 0,31 % varsinai-
27054: sella valtion tuella sekä satunnaisilla tuloilla. sen kenttätyön saamasta valtionosuudesta. Lä-
27055: Tästä syystä niiden palvelut (tutkimus, tiedo- hivuosien tavoitteeksi tulisi asettaa tämän pro-
27056: tus, koulutus, oppimateriaali) ovat jääneet huo- senttiosuuden nostaminen ainakin 0,5 % :iin.
27057: mattavasti jälkeen itse kenttätyön määrällisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27058: kehityksestä, joka on ollut 1970-luvulla mo-
27059: ninkertaista. Erityinen puute on se, etteivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27060: keskusjärjestöt pysty suorittamaan sitä laadul- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentin
27061: lista kehittämistyötä, joka olisi niiden nimen- 29.57.54 alamomentille 2 (Laitosmuo-
27062: Raha-asia-aloite n:o 656 693
27063:
27064: toisen sivistystyön keskusjärjestöjen val- jestöjen tutkimus-, tiedotus-, koulutus-
27065: tionapu) lisäyksenä 500 000 markkaa ja oppimateriaalitoiminnan kehittämistä
27066: laitosmuotoisen sivistystyön keskusjär- varten.
27067: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
27068:
27069: Jermu Laine Olavi Ronkainen Alvar Saukko
27070: Arvo Salo J. Juhani Kortesalmi Lauha Männistö
27071: Pirjo Ala-Kapee Kauko Tamminen Kaisa Raatikainen
27072: Matti Luttinen Anssi Joutsenlahti Antero Juntumaa
27073: Jorma Rantala Hannu Tenhiälä Liisa Jaakonsaari
27074: Juhani Raudasoja Maija Rajantie Eero Lattula
27075: Reino Breilin Ole Norrback Seppo Tikka
27076: Pertti Hietala Paavo Vesterinen Aimo Ajo
27077: Mikko Rönnholm Kalevi Mattila Elsi Hetemäki-Olander
27078: Niilo Hämäläinen Matti Maijala Terho Pursiainen
27079: Jouko Tuovinen Mikko Pesälä Pentti Lahti-Nuuttila
27080: Markus Aaltonen Risto Tuominen Ensio Laine
27081: Tellervo Koivisto Mikko Ekorre Marjatta Mattsson
27082: Olavi Martikainen Lauri Impiö Paula Eenilä
27083: Marjatta Väänänen Aila Jokinen Irma Rosnell
27084: Jaakko Itälä Anna-Liisa Jokinen Kaarina Suonio
27085: Helvi Hyrynkangas Esko Pekonen Helge Siren
27086: Anneli Kivitie Jouko Skinnari
27087: 694 1980 vp.
27088:
27089: Raha-asia-aloite n:o 657.
27090:
27091:
27092:
27093:
27094: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokes-
27095: kusten luentotoimintaa varten.
27096:
27097:
27098: Ed u s kun n a II e.
27099:
27100: Opintokeskusten valtionavusta annetun lain merkiksi vuonna 1979 luentotoiminnan val-
27101: (398/75) sisältämä luentotoiminta on osoit- tionapu oli vain 3,15 markkaa kuulijaa koh-
27102: tautunut erittäin käyttökelpoiseksi ajankohtai- den.
27103: sen tiedon välittämismuodoksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27104: Toimintaa ei kuitenkaan ole voitu laajentaa
27105: kysyntää vastaavaksi johtuen lähinnä siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27106: että valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
27107: osoitetut määrärahat ovat olleet riittämättö- 29.57.55 alamomentille 3 lisäyksenä
27108: mät. 400 000 markan määrärahan opintokes-
27109: Luentotoiminta on taloudellisesti erittäin kusten luentotoiminnan valtionavuksi.
27110: edullinen ,aikuiskoulutuksen muoto, sillä esi-
27111: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
27112:
27113: Jermu Laine Helge Siren Lea Savolainen
27114: 1980 vp. 695
27115:
27116: Raha-asia-aloite n:o 658.
27117:
27118:
27119:
27120:
27121: J. Laine ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teatte-
27122: reiden vahionapuun sekä teatteriryhmien, musiikki-, tanssi-
27123: ja ~apsiteattereiden tukemiseen.
27124:
27125:
27126: E d u s k u n n a 11 e.
27127:
27128: Ammattiteatteri toiminnan harjoittaminen 9,5 %) , alueteatteritoimintaan 8 milj. mk (li-
27129: maassamme on mahdollista vain julkisen tuen säys 40,4 %) sekä teatteriryhmien tukemiseen
27130: turvin. Keskimäärin maamme teatterit saavat 2,9 milj. mk (lisäys 16 %) .
27131: tuloistaan julkisina avustuksina 73 %, pääsy- Kiinteiden ammattiteattel.'eiden valtionavun
27132: lipputuloilla 25 %, muun omarahoitusosuuden kasvu 9,5 % ei riitä edes inflaation aiheutta-
27133: ollessa 2 %. mien kustannusten nousun peittämiseen, vaan
27134: Julkinen tuki muodostuu valtion ja kunnan merkitsee jo entuudestaan ankarassa taloudelli-
27135: avustuksista. Kiinteiden ammattiteattereiden sessa ahdingossa olleiden teattereiden toiminta-
27136: valtiolta saaman avustuksen osuudet teatterin mahdollisuuksien kaventumista nykyisestä.
27137: tuloista vaihtelevat 49 %: sta ( Kansallisteatte- Kunnat ovat vuosi vuodelta joutuneet kanta-
27138: ri) jopa vain 6 % :iin ( Lahden ja Kokkolan maan yhä suuremman vastuun kiinteiden am-
27139: Kaupunginteatteri!), keskimääräisen tuen olles- mattiteattereiden toiminnan ylläpitämisestä val-
27140: sa 19 %. Kunnan toiminta-avustus on keski- tion tuen suhteellisen osuuden jatkuvasti ka-
27141: määrin 54 % osuuksien vaihdellessa 83 % :sta ventuessa. Kuntien talouden kireys ja kuntiin
27142: (Rauman ja Kokkolan Kaupunginteatteri!) kohdistuvat monenlaiset paineet asettavat kui-
27143: 14 % :iin (Kansallisteatteri) . tenkin rajoituksensa kuntien osuuden kasvatta-
27144: Teatteriryhmät, joiden toiminnasta suuri osa miselle. Kulttuuripoliittisesti arveluttavaa olisi
27145: kohdistuu kotikunnan ulkopuolelle, ovat jää- kohentaa teatterien taloutta pääsylippujen hin-
27146: neet lähes kokonaan vaille kuntien tukea, ja toja korottamalla. Korkeat pääsylippuhinnat es-
27147: joutuneet siten perustamaan toimintansa valtion täisivät erityisesti vähävaraisen yleisön pääse-
27148: tuen ja pääs,ylipputulojen varaan. Esitystulojen mistä osalliseksi teatteripalveluista.
27149: osuus teatteriryhmien budjetista on keskimäärin Alueteatteriavustuksen suhteellisen suurta
27150: 41,8 %. prosentuaalista kasvua tarkasteltaessa on muis-
27151: Teatterit saavat valtionapunsa taiteen tuke- tettava, että määrärahan jakavat ensi vuonna
27152: miseen osoitetuista veikkausvoittovaroista mo- ensimmäisen kerran viisi alueteatteria (Joen-
27153: mentilta 29.90.53 lukuunottamatta Suomen suun, Kajaanin ja Rovaniemen Kaupunginteat-
27154: Kansallisteatteria ja Svenska Teaternia, jotka terit sekä Wasa Teater ja Aho Svenska Teater,
27155: saavat avustuksensa raha-arpajaisten voittova- jotka kaksi jälkimmäistä toimivat alueteatterei-
27156: roista. Momentin käyttösuunnitelmassa on erik- na 1. 8. 1980 lukien). Budjetin antamien ta-
27157: seen osoitettu määräraha teattereiden valtion- loudellisten näkymien valossa alueteattereita ei
27158: apuun, minkä harkinnanvaraisina avustuksina voida ensi vuonna lisätä. Määräraha ei riitä
27159: jakavat lähes kolmisenkymmentä kiinteää am- Kuopion Kaupunginteatterin nimeämiseen alue-
27160: mattiteatteria, määräraha alueteatteritoimintaa teatteriksi, vaikka tätä on eri tahoilla kovasti
27161: varten, jonka jakavat kuluvana vuonna viisi toivottu ja teatteri on toimintansa kautta nimi-
27162: alueteatteria, sekä määräraha teatteriryhmien tykseen hyvinkin ansioitunut.
27163: sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden tuke- Teatteriryhmien määrä on kasvanut ja on
27164: miseen, jolta saivat harkinnanvaraisen avustuk- todennäköistä, että ensi vuonna teatteriryhmien
27165: sensa tänä vuonna 17 teatteriryhmää. määrärahaa on jakamassa vielä pari uutta teat-
27166: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä teria. Hallituksen esityksessä ehdotettu 2,9
27167: ehdotetaan teatteriryhmien valtionapuun 15 milj. mk ei merkitse pahimmassa tapauksessa
27168: milj. mk (lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna nousua nykyiseen verrattuna. Teatteriryhmien
27169: 696 Raha-asfa..aloite n:o 658
27170:
27171:
27172: vaikea taloudellinen tilanne on kärjistynyt vuosi Edellä olevan perusteelia ehdöUmrne,
27173: vuodelta niin, että ryhmät tällä hetkellä ovat
27174: toimintansa lopettamisuhan edessä. Esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27175: 16 %:n korotus ei mitenkään riitä pelastamaan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27176: teatteriryhmiä äärimmäisestä hädästä. 29.90.53 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
27177: Maamme teatteritoiminnan jatkuvuuden tur- teattereiden valtionapuun sekä lisäykse-
27178: vaärniseksl. on välttämätöntä saada aikaan mah- nä 600 000 markkaa teatteriryhmien
27179: dollisimman pikaisesti teattereiden valtionapu- sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteatterien
27180: järjestelmän kokonaisuudistus. tukemiseen.
27181: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27182:
27183: Jermu Laine Lea Savolainen Helge Siren
27184: 1980 vp. 697
27185:
27186: Raha-asia-aloite n:o 659.
27187:
27188:
27189:
27190:
27191: J. Laine ym.: Körotetun määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
27192: teellista harrastustoimintaa varten.
27193:
27194:
27195: E d u s k u n n a 11 e.
27196:
27197: Päävastuun maamme harrastajateattereiden Työväen Näyttämöiden Liitto, joka joutuu huo-
27198: koulutus- ja ohjauspalveluksista ovat kantaneet lehtimaan 140 harrastajajäsenteatterinsa ohjaus-
27199: harrastajateattereiden omat keskusjärjestöt, Työ- tarpeista ainoastaan kahden vakinaisen koulu-
27200: väen Näyttämöiden Liitto, Suomen Harrastaja- tusohjaajan avulla.
27201: teatteriliitto ja Finlands Svenska Ungdomsför- Teatterin harrastus on maassamme voimak-
27202: bund. Valtio on tukenut näiden harrastaja- kaassa nousussa niin aikuis-, nuoriso- kuin lapsi-
27203: teatterijärjestöjen toimintaa tulo. ja menoarvios- teatterin osalta. Tämän kehityksen turvaami-
27204: sa näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan nen edellyttäisi sitä, että harrastajateattereitten
27205: osoitetuista varoista. ohjauspalveluksista vastaavilla järjestöillä myös
27206: Vuodelle 1980 tähän tarkoitukseen hyväk- toimintamahdollisuudet kasvaisivat. Jo tämän-
27207: syttiin valtion tulo- ja menoarviossa 1 500 000 hetkisen kysynnän edellyttämä ohjaajatarve
27208: markkaa. Määrärahassa oli ainoastaan 2,7 % :n olisi Työväen Näyttämöiden Liiton osalta kym-
27209: korotus eduskunnan vuodelle 1979 hyväksy- menen kiinnitettyä ohjaajaa. Vuoden 1981 tulo-
27210: mään määrärahaan verrattuna. ja menoarviossa on pyrittävä korjaamaan viime
27211: Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses- vuosina tapahtunut epäedullinen kehitys ja saat-
27212: sään vuodelle 1981 ehdottanut varattavaksi tamaan harrastajateatterijärjestöjen toiminta-
27213: näyttämötaiteellista harrastustoimintaa varten mahdollisuudet edes 1970-luvun puolivälin ta-
27214: 1 620 000 markkaa. Määrärahassa on ainoas- solle.
27215: taan 8 %:n nousu vuoteen 1980 verrattuna. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27216: Nousu ei pysty peittämään edes vuoden 1980
27217: aikana tapahtunutta työvoimakustannusten nou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27218: sua. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27219: Määrärahojen jättäminen näin piehefi koto· 29.90.53 kaikkiaan 2 000 000 markkaa
27220: tuksen varaan on saattanut harrastajateatterei· näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
27221: den keskusjärjestöt kestämättömän tilanteen varten.
27222: eteen. Erityisen vaikeaan asemaan on joutunut
27223: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27224:
27225: Jermu Laine Matti Luttinen Eino Grönholm
27226: Olli Helminen Arvo Salo Pentti Lahti-Nuuttila
27227: Lea Savolainen Helge Siren
27228:
27229:
27230:
27231:
27232: 88 088000399]
27233: 698 1980 vp.
27234:
27235: Raha-asia-aloite n:o 660.
27236:
27237:
27238:
27239:
27240: J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin
27241: aineellisen ja henkisen perinteen keräämistä ja tutkimista
27242: varten.
27243:
27244:
27245: E d u s k u n n a 11 e.
27246:
27247: Suomalainen kansankulttuuri on viime vuosi- laitoksilla että alueellisilla ja paikallisilla järjes-
27248: sadan lopusta alkaen kokenut suuren murros- töillä on valmiina suunnitelmia ja jo aloitettu-
27249: kauden. Tämän murroksen taustavoimana oli kin työväenperinteen tallentamiseen liittyviä
27250: teollistuminen, ja sen myötä syntyi varsinainen hankkeita. Ne voidaan toteuttaa useimmiten
27251: työväenkulttuuri. Tämän työväenkulttuurin melko vähäisillä kustannuksilla, mutta rahoi-
27252: merkitys suomalaisessa kansankulttuurissa on tuksen hankkiminen on vaikeata. Tämän toi-
27253: arvostettava ja sille luotava arvonsa mukainen minnan tukemiseksi olisi valtionavustuksen
27254: asema niin muistitiedon kuin alkuperäisen ai- tuomalla tuella suuri kannustava merkitys.
27255: neiston ja esineistön tallentamisen, tutkimisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27256: ja näytteillepanen kuin julkaisutoiminnan pii- nioittaen,
27257: rissä.
27258: TyöväenlHkettä ja työväen elinolosuhteita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27259: koskevan aineellisen ja henkisen perinteen ke- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
27260: rääminen, tutkiminen ja esittely on voimak- mark.kaa työväenkulttuurin aineellisen ja
27261: kaasti virinnyt viime vuosina. Suoritettujen sel- henkisen perinteen keräämistä, tutki-
27262: vitysten perusteella on ilmeistä, että sekä yk- mista ja esittelemistä varten.
27263: sittäisillä tutkijoilla ja tutkimusta harjoittavill;t
27264: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27265:
27266: Jermu Laine Kaisa Raatikainen Helge Siren
27267: Helvi Niskanen Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
27268: · J. Vähäkangas Pekka Starast Mikko Ekorre
27269: 1980 vp. 699
27270:
27271: Raha-asia-aloite n:o 661.
27272:
27273:
27274:
27275:
27276: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavam-
27277: maisten kuljetuspalvelujen järjestämisestä kunnille suoritet-
27278: taviin valtionavustuksiin.
27279:
27280:
27281: Ed u s kun n a II e.
27282:
27283: Invalidihuoltolain mukaan järjestetään vai- maisten vuoden komitea tulee keskeisesti ko-
27284: keavammaisille henkilöille työssä käymisen, rostamaan vammaisten osallistumisen merkitys-
27285: opiskelun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osal- tä. Kuljetuspalveluilla on voitu vähentää vai-
27286: listumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi keavammaisten eristäytymistä, mikä on todettu
27287: tarpeellisia kuljetuksia, joihin käytetään ta- varsinkin vaikeavammaisille lapsille ja nuorille
27288: vallisia takseja ja ns. invatakseja, poikkeusta- erittäin haitalliseksi kehitysesteeksi. Kuljetus-
27289: pauksissa kuntien omaa kuljetuskalustoa. palveluilla voidaan edistää vammaisten mah-
27290: Valtionavun turvin vaikeavammaisten kulje- dollisuuksia käyttää hyväkseen yhteiskunnan
27291: tuspalveluja järjestetään nykyään 190 kunnassa, yleisiä palveluja ja myös vähentää laitoshoi-
27292: joten huomattava määrä vaikeavammaisia jää don palvelujen tarvetta ja käyttöä. Vähävarai-
27293: tämän palvelun ulkopuolelle, koska asuinkun- suuden ja pienituloisuuden takia asuvat vam-
27294: nassa ei tätä palvelumuotoa ole olemassa. Kun- maiset keskimäärin muuta väestöä syrjäisem-
27295: tien kiinnostus tämän palvelun järjestämiseen missä paikoissa ja pitkienkin etäisyyksien pääs-
27296: on selvästi lisääntynyt, mutta hallituksen esi- sä tarpeellisista palvelupisteistä.
27297: tyksessä valtion vuoden 1981 tulo- ja meno- Laskelmien mukaan 1,5 miljoonan markan
27298: arvioksi on kuljetuspalveluihin kunnille varattu lisäys hallituksen esittämään kuljetuspalvelu-
27299: määräraha niin pieni, ettei se tee mahdolli- määrärahaan enintään turvaisi nykyisen kulje-
27300: seksi edes nykyisen palvelun ennallaan säily- tuspalvelujen tason ja tekisi mahdolliseksi kul-
27301: mistä, koska monissa kunnissa on tämä palve- jetuspalvelujen järjestämisen osassa niitä kun-
27302: lu alkanut verraten äskettäin, joten edellisten tia, joissa tätä toimintaa ei ole vielä järjestetty.
27303: vuosien kustannukset eivät anna täydellistä Silti jäisi vielä paljon kuntia tämän toiminnan
27304: kuvaa jo tapahtuneesta kasvusta. Lisäksi on ulkopuolelle.
27305: otettava huomioon kuljetusmaksuissa jo tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27306: tuneet ja ennakoitavissa olevat korotukset. taen,
27307: Kun tarkoituksena ei ole rajoittaa kuljetuspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27308: velujen nykyistä tasoa ja estää kuljetuspalve- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27309: lujen järjestämistä myös niissä kunnissa, jois- 33.44.32 lisäyksenä 1 500 000 mar-
27310: sa ei ole voitu mm. valtiontaloudellisista syistä kan määrärahan vaikeavammaisten kul-
27311: asiaa saattaa alkuun vuonna 1980 tai aikai- jetuspalvelujen järjestämisestä kunnille
27312: semmin, niin on määrärahaa korotettava. Vuo- suoritettaviin valtionavustuksiin, jolloin
27313: si 1981 on kansainvälinen vammaisten vuosi sanalulle momentille merkitty määrä-
27314: ja tiettävästi valtioneuvoston asettama vam- raha olisi 4 000 000 markkaa.
27315: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27316:
27317: Jermu Laine Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
27318: Olli Helminen Kaisa Raatikainen Helge Siren
27319: 700 1980 vp.
27320:
27321: Raha-asia-aloite n:o 662.
27322:
27323:
27324:
27325:
27326: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rajavartiolaitokselle partio-
27327: autojen ja moottorikeikkojen hankkimiseksi.
27328:
27329:
27330: E d u s k u n n a 11 e.
27331:
27332: Suorittaessaan rajojen vartiointia ja pelastus- autot, joihin mahtuisi muutaman miehen partio
27333: palvelua joutuvat rajavartijat liikkumaan pitkiä- ja partiokoira ja joilla partio voisi siirtyä no-
27334: kin matkoja kesällä jalan ja talvella hiihtäen. peasti paikasta toiseen. Talvella moottorikelkat
27335: Normaaleissa ja määräajoin tapahtuvissa tarkas- ovat erittäin sopivia rajamiesten liikuntaväli-
27336: tuksissa tällaiset liikkumismenetelmät ovat riit- neiksi.
27337: tävän nopeita ja jopa fyysisen kunnon ylläpitä- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
27338: miseksi erittäin sopivia. Kiireellisissä tapauk- taen,
27339: sissa, joita rajojen vartioinnissa ja eritoten pe-
27340: lastuspalvelussa sattuu entistä enemmän, nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27341: liikkumismenete1mät ovat kuitenkin liian hi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27342: taita. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä paran- 26.90.70 lisäyksenä 800 000 markkaa
27343: taa rajamiesten liikkumisnopeutta käytettävissä partioautojen ja moottorikeikkojen
27344: olevin ja toiminta-alueelle sopivin teknisin kul- hankkimiseksi rajavartiolaitokselle raja-
27345: kuneuvoin. Tällaisi:ksi olisivat kesäaikana erit- komppanioiden käyttöön.
27346: täin soveliaita farmari- tai vastaavat paketti-
27347: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
27348:
27349: Eero Lattula
27350: 1980 vp. 701
27351:
27352: Raha-asia-aloite n:o 663.
27353:
27354:
27355:
27356:
27357: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
27358: perushankintoihin Pohjois-Suomen joukkojen erikoisalasuh-
27359: teiden vaatimiin välineisiin.
27360:
27361:
27362: E d u s kun n a 11 e.
27363:
27364: Suomi on sitoutunut puolustamaan kaikin liittinen merkitys on tunnetusti kasvanut. Sinne
27365: käytettävissä olevin keinoin alueensa koske- sijoitetut ja sijoitettavat joukkomme tarvitsevat
27366: mattomuutta. Puolustusvoimamme onnistuvat alueen erikoisalasuhteiden edellyttämän väli-
27367: tässä tehtävässään, jos kansamme enemmistö neistön.
27368: jatkuvasti tuntee maamme vapauden ja itsenäi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27369: syyden puolustamisen arvoiseksi omaksi asiak- taen,
27370: seen ja valmistautuu siihen jo rauhan aikana
27371: mahdollisimman tehokkaasti. Suomen puolus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27372: tusvoimien tehtävät ovat selvät ja yksikäsittei- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
27373: set. 27.20.18 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
27374: Puolustusvalmiutemme vastaa tekemiemme käytettäväksi Sodankylään perustetun
27375: valtiosopimusten myös maanpuolustukselle aset- prikaatin sekä eräiden muiden Pohiois-
27376: tamia vaatimuksia ja on nykyisellään Pohjolan Suomen ;oukko;en varustamiseksi alueen
27377: sotilaspoliittisissa ja sotilasmaantieteellisissä erikoisolosuhteiden vaatimalla välineis-
27378: oloissa sotaa ennalta ehkäisevä osatekijä. töllä.
27379: Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin, sotilaspo-
27380: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27381:
27382: Eero Lattula
27383: 702 1980 vp.
27384:
27385: Raha-asia-aloite n:o 664.
27386:
27387:
27388:
27389:
27390: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
27391: tusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
27392:
27393:
27394: E d u s k u n n a II e.
27395:
27396: Maassamme on viime aikoina kiinnitetty va- järjestetään valtakunnalliset Turvallisuuspolitii-
27397: kavaa huomiota siihen, että yhteiskuntamme kan päivät. Päivien suojelijana on ollut presi-
27398: taholta ei riittävästi arvosteta sitä työtä, jota dentti Urho Kekkonen. Vuonna 1972 lähtivät
27399: vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät käyntiin eri puolilla maata turvallisuuspolitii-
27400: turvallisuutemme hyväksi. kan kurssit. Kyseessä on siten kaikilta osiltaan
27401: Suomessa toimii joukko suuria maanpuolus- toiminta, joka on virallisen turvallisuuspoli-
27402: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä nousee tiikkamme suuntaista.
27403: lähelle puolta miljoonaa. Järjestöt ovat vuosi- Parin viimeisen vuosikymmenen aikana tä-
27404: kausia uurastaneet jäsentensä sekä suuren ylei- mä toiminta on kuitenkin saanut olla ilman
27405: sön keskuudessa tekemällä tunnetuksi maamme valtion taloudellista tukea. Sen sijaan tästä
27406: turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustuksen tuesta ovat päässeet osallisiksi lukuisat sitoutu-
27407: perusteita. Osalla järjestöistä on lisäksi huo- neet järjestöt.
27408: mattavia sosiaalisia huoltotehtäviä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27409: Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen taen,
27410: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt
27411: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27412: upseerien Liitto ovat harjoittaneet. Näiden jär- 1981 tulo- ;a menoarvioon 700 000
27413: jestöjen työn tuloksena on julkaistu useita markan määrärahan ;aettavaksi vapaa-
27414: turvallisuuspolitiikkaamme selventäviä teoksia, ehtoista maanpuolustustyötä tekeville
27415: aikakauslehtiä ja esitelmiä. Joka toinen vuosi iär;estöille.
27416: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27417:
27418: Eero Lattula
27419: 1980 vp. 703
27420:
27421: Raha-asia-aloite n:o 665.
27422:
27423:
27424:
27425:
27426: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalansaaliin tal-
27427: teenoton ja käytön edistämiseen.
27428:
27429:
27430: E d u s k u n n a II e.
27431:
27432: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen tämänkin vuoden osalta katson, että ensi vuo-
27433: sisältyy määräraha kalansaaliin talteenottoa ja delle esitetty määräraha on riittämätön. Sitä on
27434: käyttöä edistäviin tarkoituksiin. On aivan oi- tarpeellista korottaa.
27435: kein ja välttämätöntä, että tällainen esitys on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27436: tehty. Asiallista ja oikeudenmukaista on myös ta en,
27437: se, että tästä määrärahasta voidaan maksaa ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27438: lastajille myös hintatukea. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27439: Tutustuttuani kalastajien ongelmiin Oulun 30.37.42 lisäyksenä 500 000 markan
27440: talousalueella eri kohteissa ja tietäessäni toi- määrärahan käytettäväksi kalansaaliin
27441: saalta tämän määrärahan riittämättömyyden jo talteenoton ja käytön edistämiseen.
27442: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27443:
27444: Eero Lattula
27445: 704 1980 vp.
27446:
27447: Raha-asia-aloite n:o 666.
27448:
27449:
27450:
27451:
27452: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
27453: vesirakennuspiirille uusien teiden tekemiseen.
27454:
27455:
27456: E d u s k u n n a 11 e.
27457:
27458: Yleisten töiden kunnossapitoon varattuja Kostamus-projekti on omalta osaltaan lisän-
27459: määrärahoja on Kainuun tie- ja vesirakennus- nyt huomattavasti Kainuun piirin tieverkon
27460: piirin osalta vähennetty vuosi vuodelta vuo- käyttöä ja uusien teiden tarvetta. Harvan ja
27461: desta 1967 alkaen. Kustannustason nousua ja heikon tieverkon takia liikenne on .suuntautu-
27462: inflaatiota ei määrärahojen jaossa ole lainkaan nut mm. yksityisille teille ja kuluttanut ne
27463: otettu huomioon. Tästä on ollut seurauksena, nopeasti heikkoon kuntoon.
27464: että teiden kunto tiepiirin alueella on jatkuvasti Kainuun alueen tieverkoston pitäminen
27465: heikentynyt. Muun muassa öljysorateitii ei ole yleensä ja erityi$esti Kostamus-projektista ai-
27466: enää voitu kunnostaa, vaan seurauksena on heutuvan liikenteen lisäyksen edellyttämässä
27467: ollut tiepdtteen loppuunkuluminen ja teiden kunnossa edellyttää, että alueelle varattuja mää-
27468: palautuminen jälleen sorateiksi. rärahoja, niin yleisten teiden kunnossapitoon
27469: Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu Kai- kuin uusien teiden rakentamiseen, korotetaan
27470: nuussa kelirikkojen aikana. Kelirikkoisten tei- huomattavasti siitä, mitä hallituksen tulo- ja
27471: den kuivatus-, kunnostus- ja vahvistustöihin menoarvioesityksessä vuodelle 1980 on esitetty.
27472: määrärahat ovat täysin riittämättömiä. Tilapäi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
27473: sillä työllisyysvaroilla on saatu kunnostettua ta en,
27474: vain eräitä tärkeimpiä kohteita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27475: Kunnossapitomäärärahojen ohella on myös 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27476: uusien teiden tekemiseen varattuja määrärahoja 1 000 000 markkaa Kainuun tie- ja vesi-
27477: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin osalta jatku- rakennuspiirille käytettäväksi uusien tei-
27478: vasti vähennetty. den tekemiseen.
27479: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27480:
27481: Eero Lattula
27482: 1980 vp. 705
27483:
27484: Raha-asia-aloite n:o 667.
27485:
27486:
27487:
27488:
27489: Lattula: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja varten.
27490:
27491:
27492: Ed u s kun n a II e.
27493:
27494: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- sesti ylimitoitetun turvaavan vakuuden puuttu-
27495: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta minen. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta
27496: muodostaa pääomansaanti kaikille yrittäjille, olisi tärkeätä, että helpotettaisiin pääoman
27497: mutta varsinkin pienyrittäjille, jatkuvan huo- saantia julkisin varoin ottaen tietty luottoriski.
27498: lenaiheen. Lisäksi on ollut havaittavissa, että Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Kehitysalue-
27499: valtion toimenpiteet yritysten pääoman saan- rahasto Oy:n toiminta, mutta samanlaisia toi-
27500: nin helpottamiseksi ovat liian yksipuolisesti menpiteitä pienyritystoiminnan kehittämiseksi
27501: kohdistuneet teollisiin yrityksiin. Teollisilla yri- tarvitaan myös muualla maassamme.
27502: tyksillä on kieltämättä huomattava merkitys, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27503: mutta on muistettava, että palveluelinkeinojen taen,
27504: kuten kaupan suhteellinen osuus on jatkuvassa
27505: kasvussa ja niillä on merkittävä työllisyyttä vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27506: littömästi tai välillisesti lisäävä vaikutus. 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27507: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman 30 000 000 markan määrärahan pienyri-
27508: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavalli- tyslainoja varten.
27509: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27510:
27511: Eero Lattula
27512:
27513:
27514:
27515:
27516: 89 088000399}
27517: 706 1980 vp.
27518:
27519: Raha-asia-aloite n:o 668.
27520:
27521:
27522:
27523:
27524: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta malminetsintään
27525: ja sitä palvelevan geologisen tutkimuksen edistämiseen kehi-
27526: tysalueilla.
27527:
27528:
27529: E d u s kun n a 11 e.
27530:
27531: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä palve- kittelemaa näytettä. Näiden näytteiden jatko-
27532: levan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi ja tutkimus koeporauksineen olisi erittäin tär-
27533: tehostamiseksi on vuodesta 1971 lähtien toteu- keää. Varaamalla riittävät tutkimusvarat pys-
27534: tettu useita tutkimusohjelmia geotieteellisten tyttäisiin Pohjois-Suomen piilevät voimavarat
27535: laitosten ja erillisten tutkimusryhmien suorit- saamaan hyödynnetyiksi ja näin tukemaan
27536: tamina. Vuonna 1974 tähän tarkoitukseen käy- alueen kehitystä.
27537: tettiin n. 2,2 mmk, vuonna 1975 2 mmk ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27538: esitys vuodelle 1976 oli 1,7 mmk. taen,
27539: Edellä kuvattu kehitys ei tunnu mielekkääl-
27540: tä. Esim. Oulun läänin tarve ylittäisi ko. mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27541: rärahan. Oulun läänissähän alueen maakunta- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27542: liitot yhdessä malminetsintäorganisaatioiden 32.70.21 lisäyksenä 800 000 markkaa
27543: kanssa suorittivat vuosina 1972-73 malminet- käytettäväksi malminetsintään ja sitä
27544: ~intäkilpailun, jonka tuloksena kertyi yhteensä palvelevan geologisen tutkimuksen edis-
27545: 1 604 asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi Iuo- tämiseen kehitysalueilla.
27546: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27547:
27548: Eero Lattula
27549: 1980 vp. 707
27550:
27551: Raha-asia-aloite n:o 669.
27552:
27553:
27554: Lattula: Määrärahan osoittamisesta huumevalistustyön tehosta-
27555: miseen.
27556:
27557:
27558: E d u s k u n n a II e.
27559:
27560: Hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion toon ja huumaavien aineiden maahantuonnin
27561: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 197 6 liittyy kat- estämiseen.
27562: saus kansantalouden ja valtiontalouden kehitys- Huumausaineiden käytön vastainen valistus-
27563: näkymiin vuosina 1977-1980. Siinä sanotaan toiminta on meidän maassamme ollut puutteel-
27564: mm., että suunnittelukaudella pyritään tehos- lisesti järjestettyä. Sosiaali- ja terveysministeriö
27565: tamaan toimintaa, joka tähtää päihteiden vää- on muutamana vuonna julkaissut varsin suu-
27566: rinkäytön aiheuttamien haittavaikutusten vä- rina painoksina asiaa käsitteleviä taitelehtisiä.
27567: hentämiseen. Kun kohdan nimiönä on päihdyt- Varsinaisina uranuurtajina ovat toimineet rait-
27568: tävien aineiden väärinkäytön ehkäiseminen ja tiusjärjestöt, jotka jo viime vuosikymmenen lo-
27569: huolto, on ilmeisesti tarkoitus tehostaa myös- pulla julkaisivat useita julisteita ja taitelehtisiä
27570: kin päihteiden käytön ehkäisyä. ja muuta opetus- ja valistusmateriaalia.
27571: Muutama vuosi sitten suoritettujen päihde- Vuoden 1974 tulo- ja menoarvioon eduskun-
27572: tapauslaskelmien mukaan alkoholijuomat ovat ta merkitsi momentille 29.99.54 (huumaus-
27573: jatkuvasti yleisin päihde maassamme. Ainakin aineiden käytön vastustaminen) 200 000 mar-
27574: neljä viidestä päihdetapauksesta, sellaisesta, kan suuruisen määrärahan opetusministeriön
27575: jossa oli joko hakeuduttu hoitoon tai jouduttu käytettäväksi. Ministeriöllä ei kuitenkaan ollut
27576: siihen sosiaaliviranomaisten tai lääkintäviran- tähän asiaan perehtyneitä virkamiehiä ja -eli-
27577: omaisten toimesta, oli alkoholitapauksia. miä. Siksi määrärahan käyttö on jäänyt varsin
27578: Muiden päihdyttävien aineiden väärinkäytön sattumanvaraiseksi.
27579: lisääntyminen on eräiden tietojen mukaan py- Kun sosiaali- ja terveysministeriön raittius-
27580: sähtynyt. Ainakaan hoitoon ei hakeuduta mer- ja alkoholiasiain osasto ohjaa ja johtaa alkoholi-
27581: kittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Sen si- juomien käytön ehkäisyä tarkoittavaa valistus-
27582: jaan poliisin tietoon tulleet huumausainerikok- toimintaa, olisi nähdäksemme mielekästä vas-
27583: set ovat jatkuvasti kasvaneet. Kun huumaus- taisuudessa uskoa myös muiden päihteiden käy-
27584: ainerikoksia tuli vuonna 1969 ilmi koko maassa tön ehkäisyä tarkoittava valistustoiminta sen
27585: 497, tuli niitä vuonna 1972 jo 10 514 ja viime hoidettavaksi.
27586: vuonna 21 298. Käsitykseni mukaan tehokkaaseen muiden
27587: Meillä ei ole suoritettu arviota huumaus- huumausaineiden kuin alkoholin käytön ehkäi-
27588: aineiden käyttäjien nykyisistä määristä, mutta semistä tarkoittavaan valistustoimintaan tarvi-
27589: Ruotsissa on esitetty äskettäin julkisuudessa, taan verraten suuria summia. Kun toiminta
27590: että Tukholmassa on noin 5 000 ja muissa kuitenkin toistaiseksi on yksityiskohtaisemmin
27591: osissa maata noin 5 000 huumausaineiden var- suunnittelematta ja järjestämättä, voitaisiin tar-
27592: sinaista väärinkäyttäjää. Nämä tarvitsevat an- koitukseen ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
27593: noksensa päivittäin ja joutuvat maksamaan sii- merkitä lisäyksenä suhteellisen pieni määräraha.
27594: tä 200-300 kruunua. Kun heillä ei yleensä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27595: ole vakinaisia tuloja, joutuvat he hankkimaan taen,
27596: nämä rahat rikollisella toiminnalla, joko välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27597: tämällä huumausaineita toisille käyttäjille tai 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.51
27598: syyllistvmällä omaisuusrikoksiin. uudelle momentille JOO 000 markkaa
27599: Meillä on huumausainekysymystä käsiteltäes- valtionapuna muiden päihteiden kuin
27600: sä kiinnitetty päähuomio väärinkäyttäjien huol- alkoholijuomien aiheuttamien haittojen
27601: ehkäisemiseen.
27602: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27603:
27604: Eero Lattula
27605: 708 1980 vp.
27606:
27607: Raha-asia-aloite n:o 670.
27608:
27609:
27610:
27611:
27612: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten työttö-
27613: myyden lieventämiseen.
27614:
27615:
27616: E d u s k u n n a 11 e.
27617:
27618: Yhteisvoimin pystymme luomaan Suomesta Nuorisotyöttömyyden poistamiskeinoina olen
27619: maan, jossa jokainen nuori, jokainen kansalai- esittänyt toivomusaloitteessani n:o 1314 ( 1979
27620: nen voi kokea turvallisuutta ja viihtyvyyttä. vp.) 25 kohdan ohjelman.
27621: Työttömyyden määrätietoinen torjunta edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27622: tää nykyistä pitkäjänteisempää talouspolitiikkaa, taen,
27623: elinkeinoelämän toimintaedellytysten kohenta-
27624: mista, maan investointitoiminnan elvyttämistä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27625: tuottavuuden parantamista ja kilpailukyvyn li- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27626: säämistä. Jokaisen suomalaisen hyvinvointi on 34.50.61 lisäyksenä 10 000 000 mark-
27627: viime kädessä riippuvainen elinkeinoelämän kaa nuorten työttömyyden lieventämi-
27628: elinvoimasta. Työttömyyden eri osa-alueiden seen.
27629: ongelmat voidaan parhaalla mahdollisella taval-
27630: la vain tätä kautta poistaa.
27631: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27632:
27633: Eero Lattula
27634: 1980 vp. 709
27635:
27636: Raha-asia-aloite n:o 671.
27637:
27638:
27639:
27640:
27641: Laurila: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta valtionavuksi
27642: järjestöjen vapaata sivistystyötä varten.
27643:
27644:
27645: Ed u s kun n a II e.
27646:
27647: Järjestömuotoisella sivistystyöllä on tärkeä kaisesti olisivat yleissivistäviä ja kansalaisval-
27648: rooli suomalaisessa aikuiskasvatustyössä. Vuon- miuksia kehittäviä.
27649: na 197 6 säädetty laki mahdollistaa sen, että Myös opintokerhokohtainen valtionapu
27650: järjestömuotoinen sivistystyö voi saada valtion- (vuonna 1980 200 mk) on niin vaatimaton
27651: apua kurssi- ja luentotoimintaa varten. Nyt ta- ja yleisestä kustannuskehityksestä jälkeen jää-
27652: lousarvioon varattu määräraha näihin tarkoi- nyt, että se ei pysty edes kohtuullisesti peittä-
27653: tuksiin on kuitenkin riittämätön kattamaan mään keskimääräisen kerhon kuluja. Kuitenkin
27654: riittävästi eri järjestöjen tarpeita. Uusien opin- pienryhmäopiskelu on tärkeä toimintamuoto,
27655: tokeskusten perustaminen (TJS:n opintokes- joka perustuu kerholaisten omaan aktiviteet-
27656: kus 1980 ja talousarvioesityksessä oleva seu- tiin. Sen kehittäminen olisi tärkeää. Siksi ker-
27657: rakuntien opintokeskus) on lisännyt valtion- hokohtaista valtionapua tulisi nostaa ainakin
27658: apua jakavien järjestöjen määrää siten, että 300 mk:aan kerhoa kohden.
27659: mm. Opintotoiminnan keskusliitto, johon kuu- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
27660: luu 30 kansalaisjärjestöä, ja OK-opintokeskus
27661: saattavat jäädä valtionapua jaettaessa vaille riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27662: tävää osuutta. 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
27663: Luentotoiminnan määrärahan pienuus puo- 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
27664: lestaan on jo nyt aiheuttanut sen, että opinto- 1 040 000 markkaa valtionapuun opin-
27665: keskukset eivät ole voineet toteuttaa luentotoi- tokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivis-
27666: mintaa suunnitelmiensa mukaisesti, vaan esi- tystyötä varten ja momentin 29.57.55
27667: merkiksi loppuvuonna ei ole voitu järjestää alamomentille 3 lisäyksenä 400 000
27668: luentoja määrärahan loputtua eikä luentotoi- markkaa opintokeskusten luentotoimin-
27669: mintaa ole voitu käynnistää läheskään kaikissa taan sekä momentin 29.57.55 alamo-
27670: tilanteissa, jotka opintokeskuslain hengen mu- mentille 5 lisäyksenä 73 7 000 markkaa
27671: opintokerhoja varten.
27672: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27673:
27674: Ritva Laurila
27675: 710 1980 vp.
27676:
27677: Raha-asia-aloite n:o 672.
27678:
27679:
27680:
27681:
27682: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton
27683: järjestämää lomatoimintaa varten.
27684:
27685:
27686: E d u s k u n n a 11 e.
27687:
27688: Vammaiset ovat se ihmisryhmä, jolla esiin- teellisia allergisoivan ympäristön, rudkavalion,
27689: tyy ajoittain suuriakin vaikeuksia käyttää mo- liikuntaesteisyyden tai sen vuoksi, ettei vam-
27690: nipuolisesti hyödykseen vapaa-aikaansa. Tähän mainen tule yksin toimeen sairautensa takia.
27691: ovat vaikuttamassa monetkin tekijät, mutta en- Vammaisuuden haitat ovat kokonaisvaltaisia
27692: nenkaikkea se, ettei heillä vammansa vaikeu- lisäten sekä taloudellista rasitusta että vaikeuk-
27693: desta johtuen ole tarjolla riittävästi vapaa-aika- sia keskimääräisen elintason ja elämisen laadun
27694: palveluja. Näin vammaiset, erityisesti vaikea- ylläpitämiseksi. Siksi vammaiset tarvitsevat
27695: vammaiset, jäävät passiiviseen eristäytyneisyy- kohtuuhintaisia, jopa eräät vaikeassa taloudel-
27696: teen, joka on heidän mielenterveytensä ja ke- lisessa asemassa olevat ilmaisia lomapalveluja
27697: hittymismahdollisuuksiensa kannalta haitallinen. itselleen. Tähän työhön tarvitaan valtion tu-
27698: Keuhkovammaliitto jäsenyhdistyksineen on kea.
27699: järjestänyt lomanviettoa lähinnä kesänviettopai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27700: koissaan ilman valtion tukea. Nämä omatoimi- nioittaen,
27701: sesti perustetut lomapaikat ovat vammaisten
27702: virkistäytymiskeskuksia. Näiden ylläpitäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27703: on ollut taloudellisesti erittäin raskasta. Tämä 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27704: on kuitenkin katsottu välttämättömäksi toimin- 600 000 markkaa Keuhkovammaliiton
27705: naksi, koska yleiset palvelut ovat usein puut- järjestämää lomatoimintaa varten.
27706: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27707:
27708: Lasse Lehtinen Reino Breilin Lauha Männistö
27709: Matti Luttinen Jacob Söderman Jouko Skinnari
27710: Kaisa Raatikainen
27711: 1980 vp. 711
27712:
27713: Raha-asia-aloite n:o 673.
27714:
27715:
27716:
27717:
27718: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tukkuliikkeiden ja
27719: kauppiaiden välisiin sopimuksiin sisältyvän kohtuuttomuu-
27720: den tutkimiseen.
27721:
27722:
27723: Ed u s k u n n a 11 e.
27724:
27725: Tukkuliikkeiden kasvaessa nama ovat otta- henevat päivä päivältä ellei ryhdytä asiassa no-
27726: neet itselleen osittain itsenäiselle vähittäiskau- peisiin toimenpiteisiin.
27727: palle kuuluvia asioita omiin käsiinsä, kuten esi- Itsenäisen pienyrittäjäkauppiaan aseman tur-
27728: merkiksi tukkuliikkeet omistavat usein ne huo- vaamiseksi tulisi yhteiskunnan toimesta suorit-
27729: neistot, joissa kauppias harjoittaa yritystään tai taa sopimusten mahdollisesta kohtuuttomuudes-
27730: tukkuliikkeet ovat päävuokralaisina ja ovat ta perusteellinen tutkimus, jotta liiallinen riip-
27731: vain edelleen vuokranneet huoneiston kaup- puvuussuhde saataisiin tarvittaessa lainsäädän-
27732: piaalle, sekä monella muulla tavalla ovat saat- töteitse puretuksi.
27733: taneet kauppiaan riippuvaiseksi tukkuliikkeen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27734: toimintavallasta, sekä lisäksi tukkuliikkeet itse nioittavasti,
27735: kasvavasti harjoittavat vähittäismyyntiä.
27736: Tällöin tukkuliikkeiden ja kauppiaiden kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27737: ken on solmittu sen tyyppisiä toimintasopi- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
27738: muksia, joissa kauppiaan itsenäinen asema on markkaa tukkuliikkeiden ja kauppiaiden
27739: tullut uhatuksi. Tämä koskee myös polttoainei- välisten sopimusten kohtuuttomuuden
27740: den jakeluyhtiöitä ja niiden yrittäjiä. Asiat pa- tutkimuksen suorittamista varten.
27741: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27742:
27743: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
27744: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27745: 712 1980 vp.
27746:
27747: Raha-asia-aloite n:o 674.
27748:
27749:
27750:
27751:
27752: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainojen
27753: myöntämiseen vuokra•asuntojen omaksi lunastamista varten.
27754:
27755:
27756: E d u s k u n n a 11 e.
27757:
27758: Suomen kansan valtaenemmistö haluaa asua non lunastusaluetta on huomattavasti laajennet-
27759: omassa omistetussa asunnossa. Kuitenkin maas- tava nykyisestä.
27760: samme on rakennettu erityyppisiä vuokra-asun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27761: toja, jolloin omaa asuntoa haluavatkin ovat jou- nioittavasti,
27762: tuneet vuokra-asuntoon korkeita vuokria mak-
27763: samaan. Vuokrarahalla pitkällä maksuajalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27764: asianomainen täysin pystyy Junastamaan asun- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27765: non omakseen. Hallituksen vuoden 1981 tulo- 26.12.84 lisäyksenä 10 000 000 mark-
27766: ja menoarviossa esittämä määräraha ja perus- kaa käytettäväksi vuokra-asuntojen
27767: teet ovat lunastustoimintaan riittämättömiä. omaksi lunastamiseen myönnettäviin
27768: Kysymys on vain vaalitempusta. Oman asun- valtion lainoihin.
27769: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27770:
27771: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
27772: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27773: 1980 vp. 713
27774:
27775: Raha-asia-aloite n:o 675.
27776:
27777:
27778:
27779:
27780: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
27781: avustuksiksi valtakunnallisille luonnonsuojeluyhdistyksille.
27782:
27783:
27784: E d u s k u n n a II e.
27785:
27786: Ympäristöhallinnon hajanaisuudesta ja tehot- tionapuun. Myös eduskunnan pur1ssa asiaan
27787: tomuudesta johtuen vapaaehtoiset järjestöt suo- on kiinnitetty huomiota ja luonnonsuojelujär-
27788: rittavat monia tehtäviä, jotka itse asiassa kuu- jestöjen valtionavun nostamiseen tähtäävät esi-
27789: luisivat ympäristöviranomaisille. Ympäristö- tykset ovat saaneet huomattavaa kannatusta
27790: vuonna nämä tehtävät ovat entisestään kasva- osakseen.
27791: neet ja laajentuneet uusille alueille. Niinpä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27792: luonnonsuojeluliitto on ottanut ensi vuoden tavasti,
27793: teemakseen ympäristövalistuksen, jolloin kansa-
27794: laisille pyritään entistä suuremmassa mitassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27795: antamaan tietoja ympäristöasioista. Järjestöjen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27796: valtionapu on kuitenkin jäänyt pahasti jälkeen 26.73.50 1 000 000 markkaa valtion-
27797: kun sitä verrataan monien muiden yleishyö- avustuksiin valtakunnallisille luonnon-
27798: dyllistä työtä tekevien järjestöjen saamaan val- suojeluyhteisöille.
27799: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27800:
27801: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27802: Pekka Vennamo Urho Pohto
27803:
27804:
27805:
27806:
27807: 90 088000399]
27808: 714 1980 vp.
27809:
27810: Raha-asia-aloite n:o 676.
27811:
27812:
27813:
27814:
27815: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
27816: edistämiseen ja jätehuollon työntekijäin lisäämiseen.
27817:
27818:
27819: E d u s k u n n a 11 e.
27820:
27821: Jätehuollosta on runsas vuosi sitten saatu s1t11v1sesti vaihtotaseeseen. Usein se edistää
27822: voimaan laaja lainsäädäntö, joka lähtee ekolo- myös työllisyyttä.
27823: gisesta periaatteesta tavoitteena, että jätteet Lisäksi viittaamme eduskunnan kantaan vuo-
27824: voidaan käyttää hyödyksi eikä niistä aiheudu delta 1979, jolloin valtiovarainvaliokunta on
27825: haittaa ympäristölle. Kuitenkaan lainsäädännön katsonut, että jätteiden hyötykäytön edistämi-
27826: voimaan tullessa ei jätehuollon toteutumiselle seen käytetyt varat palautuvat nopeasti takai-
27827: luotu riittäviä taloudellisia edellytyksiä. sin sekä huomattavina kansantaloudellisina raa-
27828: Tällä hetkellä näyttää, että koko laajaa ja ka-ainesäästöinä että ympäristönsuojelun tehos-
27829: ympäristönsuojelun kannalta tärkeää lainsää- tumisen muodossa.
27830: däntöä ei pystytä toteuttamaan resurssipulasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27831: johtuen. Tämä koskee lähinnä jätteen hyöty- nioittavasti,
27832: käytön edistämistä ja ongelmajätteiden vaarat-
27833: tomaksi tekemistä ja valvontaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27834: Hyötykäyttö tehostaa ympäristönsuojelua, 1981 tulo- ja menoarvioon jätteiden
27835: säästää alkuperäisraaka-aineita ja energiaa sekä hyötykäytön edistämiseen ja jätehuollon
27836: lisää niiden kotimaisuusastetta ja vaikuttaa po- henkilöresurssien lisäämiseen 10 000 000
27837: markkaa.
27838: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27839:
27840: Urpo Leppänen Urho Pohto
27841: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
27842: 1980 vp. 715
27843:
27844: Raha-asia-aloite n:o 677.
27845:
27846:
27847:
27848:
27849: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kuntalaisiinsa
27850: kohdistuvan tiedotustoiminnan tehostamiseen.
27851:
27852:
27853: E d u s k u n n a II e.
27854:
27855: Maamme kaikissa kunnissa tiedotustoiminta Tästä syystä on välttämätöntä, että tulo- ja
27856: kunnallisista päätöksistä on lähes täydellisesti menoarvioon otetaan riittävä määräraha, jonka
27857: laiminlyöty. Tällä hetkellä tiedotustoiminta on valtiovalta jakaa kuntien tiedotustoiminnan te-
27858: pelkästään ns. virallisten kuulutusten varassa hostamiseen.
27859: useimmissa kunnissa. Tämä ei ole millään ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27860: valla riittävää, koska kuntalaiset eivät viralli- tavasti,
27861: sista kuulutuksista saa juuri muuta tietoa kuin
27862: sen, että niitä ja niitä asioita käsitellään. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27863: sijaan varsinaiset päätökset useimmiten jäävät 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27864: kokonaan vieraiksi kuntalaisille. markkaa käytettäväksi kuntien kuntalai-
27865: SMP on eduskunnassa eri yhteyksissä mm. sille päin tapahtuvan tiedotustoiminnan
27866: kunnallislain käsittelyn yhteydessä pyrkinyt tehostamiseen.
27867: vaikuttamaan niin, että kuntien tiedotustoi-
27868: mintaa kuntalaisille päin kehitettäisiin. Näin
27869: ei kuitenkaan ole riittävästi tapahtunut.
27870: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27871:
27872: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
27873: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27874: 716 1980 vp.
27875:
27876: Raha-asia-aloite n:o 678.
27877:
27878:
27879:
27880:
27881: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laati-
27882: miseksi byrokratian poistamiseksi valtionhallinnossa.
27883:
27884:
27885: E d u s k u n n a 11 e.
27886:
27887: Byrokratia on levinnyt maassamme kuin syö- naisvaltaisen suunnitelman laa:timiseksi. Byro-
27888: pä. Kansalaiset kokevat laajasti olevansa virka- kratian poistaminen jää muuten vain valtaa
27889: valtaisuuden ja paperisodan armoilla. Kun pu- pitävien valheellisten vaalilupausten tasolle.
27890: heista huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt mi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
27891: hinkään toimenpiteisiin byrokratian poistami-
27892: seksi ja virkavaltaisuuden vähentämiseksi, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27893: välttämätöntä kiireellisesti eduskunnan myöntää 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
27894: riittävä määräraha puolueettomalle tutkimuseli- markkaa suunnitelman laatimiseksi byro-
27895: mene byrokratian supistamisen laajan ja koko- kratian poistamiseksi valtionhallinnossa.
27896: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27897:
27898: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
27899: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27900: 1980 vp. 717
27901:
27902: Raha-asia-aloite n:o 679.
27903:
27904:
27905:
27906:
27907: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvitystyöhön osuus-
27908: kauppojen säästökassatoiminnan lopettamiseksi.
27909:
27910:
27911: E d u s k u n n a 11 e.
27912:
27913: Osuuskauppojen säästökassatoiminta on osuuskauppojen säästökassatoiminnan lopetta-
27914: eräänlainen menneisyyden jäänne, joka ei vas- miseksi paikallaan ryhtyä nopeisiin toimenpi-
27915: taa tarkoitustaan nykyaikaisessa yhteiskun- teisiin. Pankkitoiminta ei kuulu osuuskaupoille.
27916: nassa, jossa pankkipalvelut ovat kaikkien saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27917: tavilla. Lisäksi osuuskauppojen säästökassatoi- nioittavasti,
27918: minta merkitsee osuuskaupoille yksityiseen kau-
27919: pan sektoriin nähden halvempaa pääomaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27920: Kun lisäksi viime vuosina on paljastunut 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
27921: laajoja säästökassatoiminnan väärinkäyttäjä eli markkaa osuuskauppojen säästökassatoi-
27922: ns. ylikorkojuttuja ja tukitalletuksia, olisi minnan lopettamisen selvitystyöhön.
27923: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27924:
27925: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
27926: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27927: 718 1980 vp.
27928:
27929: Raha-asia-aloite n:o 680.
27930:
27931:
27932:
27933:
27934: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
27935: miseksi pankkien ja kiinteistönvälitysyhtiöiden välisistä suh-
27936: teista.
27937:
27938:
27939: E d u s kun n a II e.
27940:
27941: Pankkilaki kieltää pankkeja harjoittamasta mukaista olisi suorittaa asiasta perusteellinen
27942: kiinteistönvälitystä. Tosiasia on kuitenkin, että tutkimus, jonka perusteella ryhdytään asianmu-
27943: osuuspankit ja säästöpankit sekä liikepankeis- kaisiin toimenpiteisiin. Lupauksista huolimatta
27944: ta Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake- asian selvitystyö näyttää viipyvän ilman eril-
27945: Pankki ovat mukana kiinteistönvälitystoimin- listä määrärahaa.
27946: nassa osaksi omistamiensa yhtiöiden kautta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27947: Tällaisesta toiminnasta voi aiheutua se seikka, nioittavasti,
27948: että pankkiasiakasta painostetaan hankkimaan
27949: asunto tietyn pankin rahoittamasta kiinteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27950: töstä, jolloin lainaa on silloin helpompi saada, 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
27951: kun asiakas ostaa asunnon sieltä mistä pankki markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
27952: toivoo. eräiden pankkien ja eräiden kiinteistön-
27953: Kun on ajateltavissa, että pankkien ja ky- välitysyhtiöiden välisestä suhteesta mah-
27954: symyksessä olevien kiinteistönvälitysyhtiöiden dollisen pankkilain vastaisen kiinteistön-
27955: välille on voinut muodostua bulvaanisuhde, välitystoiminnan lopettamiseksi.
27956: joka on pankkilain vastainen, kaikkien edun
27957: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27958:
27959: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
27960: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
27961: 1980 vp. 719
27962:
27963: Raha-asia-aloite n:o 681.
27964:
27965:
27966:
27967:
27968: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineen valmiste-
27969: veroa vastaavan avustuksen suorittamiseksi kuorma- ja taksi-
27970: autoilijoille.
27971:
27972:
27973: E d u s k u n n a 11 e.
27974:
27975: Kuljetustoimen kustannusten alentaminen on Edellä sanotun perusteelia ehdotamme kun-
27976: välttämätöntä sekä tämän elinkeinon että koko nioittavasti,
27977: kansan kannalta.
27978: Kustannuksia on helpointa alentaa ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27979: maiselta kuorma- ja taksiautoilulta perittävistä 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27980: välillisistä veroista. Kuorma- ja taksiautoilijoil- markkaa polttoaineen hinnassa perittä-
27981: le tulisi palauttaa polttoaineen hinnassa perittä- vää valmisteveroa osittain vastaavan
27982: vä valmistevero. Valtaa pitävät ovat koko ajan avustuksen suorittamiseksi kuorma- ja
27983: nostaneet valmisteveron määrää. taksiautoilijoille.
27984: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
27985:
27986: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
27987: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
27988: 720 1980 vp.
27989:
27990: Raha-asia-aloite n:o 682.
27991:
27992:
27993:
27994:
27995: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lammastalouden kehit-
27996: tämiseen Utsjoella ja Inarissa.
27997:
27998:
27999: Ed u s k u n n a 11 e.
28000:
28001: Pohjoisimmassa Suomessa lammastaloudella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28002: olisi hyviä mahdollisuuksia. Lammastalouden nioittavasti,
28003: kehittäminen olisi järkevää, koska sekä lam-
28004: paanlihasta että villasta maassamme on suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28005: puute. Olemmehan villan osalta lähes täysin 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
28006: ulkomaisen tuonnin varassa. markkaa lammastalouden kehittämiseen
28007: Utsjoen ja Inarin kunnissa.
28008: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28009:
28010: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28011: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28012: 1980 vp. 721
28013:
28014: Raha-asia-aloite n:o 683.
28015:
28016:
28017:
28018:
28019: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn neu-
28020: vontll.työhön.
28021:
28022:
28023: Ed u s kun n a 11 e.
28024:
28025: Maahamme tuodaan erittäin runsaasti ulko- tarvitaan laajaa neuvontat01mmtaa, jotta pien-
28026: maisia elintarvikkeita. Eräänä yksityiskohtana ja perheviljelijät osaavat ryhtyä tähän järke-
28027: mainittakoon, että Suomeen tuodaan erittäin vään toimintaan. Yhteiskunnan tulee vastata
28028: runsaasti appelsiini- ja muita mehutiivisteitä. ainakin alkuvaiheessa tämän neuvonnan kustan-
28029: Kuitenkin kotimaisten, marjoista saatavien me- nuksista, koska valuuttasäästöt ovat erittäin
28030: hujen käyttö ja käytön lisääminen toisi run- huomattavat, kun kotimainen marjanviljely laa-
28031: saasti uusia työpaikkoja maaseudulle sekä tu- jenee ja kehittyy.
28032: kisi pien- ja perheviljelmien erikoistumisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28033: mahdollisuuksia. nioittavasti,
28034: Suurimmassa osassa maatamme, erityisesti
28035: Keski- ja Itä-Suomessa, on erinomaiset olosuh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28036: teet marjanviljelyn tehostamiseen. Tällöin mm. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28037: mustaherukkaviljely olisi suositeltavaa. Jotta markkaa marjanviljelyn neuvontatyöhön.
28038: marjanviljelyä voitaisiin tehostaa maassamme,
28039: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28040:
28041: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28042: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28043:
28044:
28045:
28046:
28047: 91 088000399]
28048: 722 1980 vp.
28049:
28050: Raha-asia-aloite n:o 684.
28051:
28052:
28053:
28054:
28055: Leppänen ym.: Määrärahan oso1ttamisesta marjojen ja vihannes-
28056: ten viljelyn koetilan ja tuoremehujen tutkimusaseman perus-
28057: tamiseksi Luumäelle.
28058:
28059:
28060: E d u s kun n a 11 e.
28061:
28062: Ulkomaisten turhien elintarvikkeiden tuon- mäpuristamalla tehdyt aidot tuoremehut. Tä-
28063: nin vähentämiseksi sekä kotimaisen tuotannon män puolen tutkimustoiminta on maassamme
28064: aikaansaamiseksi tuoremehualalla tarvitaan yh- kokonaan laiminlyöty huolimatta koko ajan
28065: teiskunnan käynnistysapua. kasvavasta kiinnostuksesta. Yhteiskunnan vel-
28066: Marjanviljelyn ja marjanjalostuksen kannalta vollisuus on tukea terveiden ruokatottumusten
28067: Luumäen kunta sijaitsee keskeisellä paikalla puolesta tehtävää työtä.
28068: Kymen läänissä. Kun tällä elinkeinolla on lu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamtne kun~
28069: paavat tulevaisuuden näkymät, tulisi yhteiskun- nioittavasti,
28070: nan myös uhrata tällaisten elinkeinojen kehit-
28071: tämiseen. Tästä syystä olisi tarpeellista perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28072: taa marjojen ja vihannesten viljelyn koetila sekä 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
28073: samaan yhteyteen aitojen tuoremehujen tutki- markkaa marjojen ja vihannesten vilje-
28074: musasema. Marjojen ja vihannesten tulevaisuu- lyn koetilan ja tuoremehujen tutkimus-
28075: den käytön lisäämisessä muodostaa hyvin kes- aseman perustamiseen Luumäen kunnan
28076: keisen aseman marjoista ja vihanneksista kyl- alueelle.
28077: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28078:
28079: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28080: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28081: 1980 vp. 723
28082:
28083: Raha-asia-aloite n:o 685.
28084:
28085:
28086:
28087:
28088: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin
28089: sivualueiden 1teiden korjaustöihin.
28090:
28091:
28092: E d u s k u n n a 11 e.
28093:
28094: Uudenmaan läänin alueella ovat tunnetusti si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28095: vutiet hyvin heikossa kunnossa. Tilanne koko nioittavasti,
28096: ajan pahenee. Näiden korjauksen aloittaminen
28097: on sekä paikallisten asukkaiden että läpikulku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28098: liikenteen kannalta välttämätöntä. 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28099: markkaa Uudenmaan läänin sivualuei-
28100: den teiden parantamis- ja korjaustöihin.
28101: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28102:
28103: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28104: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28105: 724 1980 vp.
28106:
28107: Raha-asia-aloite n:o 686.
28108:
28109:
28110:
28111:
28112: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan raken-
28113: tamiseksi valtatiellä n:o 5 Lautakankaan mäkeen Pertun-
28114: maalla.
28115:
28116:
28117: E d u s kun n a 11 e.
28118:
28119: Määräraha valtatien n:o 5 liikenteen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28120: tamiseksi rakentamalla ohituskaista ns. Lauta- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
28121: kankaan mäkeen Pertunmaan kunnassa, Mikke- markkaa ohituskaistan rakennustöiden
28122: lin läänissä, olisi tarpeellinen. Talvisaikaan on aloittamiseen valtatiellä n:o 5 Lauta-
28123: mäessä pahoja ruuhkautumia raskaan liikenteen kankaan mäkeen Pertunmaan kunnassa.
28124: jäädessä mäkeen huonoissa keliolosuhteissa.
28125: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28126: nioittavasti,
28127: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28128:
28129: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28130: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28131: 1980 vp. 725
28132:
28133: Raha-asia-aloite n:o 687.
28134:
28135:
28136:
28137:
28138: Leppäneh ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan raken-
28139: nustöiden aloittamiseksi valtatiellä n:o 5 Pyhäntaan mäkeen
28140: Nastolassa.
28141:
28142:
28143: E d u s k u n n a 11 e.
28144:
28145: Määräraha valtatien n:o 5 liikenteen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28146: tamiseksi rakentamalla ohituskaista ns. Pyhän- 1981 tulo- ia menoarvioon 300 000
28147: taan mäkeen Nastolan kunnassa, Hämeen lää- markkaa ohituskaistan rakennustöiden
28148: nissä, olisi tarpeen. Talvisaikaan on mäessä pa- aloittamiseen valtatiellä n:o 5 Pyhän-
28149: hoja ruuhkautumia raskaan liikenteen jäädessä taan mäkeen Nastolan kunnassa.
28150: mäkeen huonoissa keliolosuhteissa.
28151: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28152: nioittavasti,
28153: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28154:
28155: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28156: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28157: 726 1980 vp.
28158:
28159: Raha-asia-aloite n:o 688.
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 muut-
28165: tamiseksi nelikaistaiseksi tieosalla Myllyoja - Heinola -
28166: Heinolan kk.
28167:
28168:
28169: E d u s kun n a 11 e.
28170:
28171: Määräraha valtatien n:o 5 liikenteen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28172: tamiseksi muuttamalla ajorata nelikaistaiseksi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28173: tieosalla Myllyoja-Heinola-Heinolan kk olisi markkaa töiden aloittamiseen valtatien
28174: tarpeen. Kyseisellä tieosalla on varsinkin kesä- n:o 5 muuttamiseksi nelikaistaiseksi tie-
28175: aikana pahoja ruuhkautumia. osalla Myllyoja--Heinola--Heinolan kk.
28176: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28177: nioittavasti,
28178: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28179:
28180: Urpo Leppänen Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
28181: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28182: 1980 vp. 727
28183:
28184: Raha-asia-aloite n:o 689.
28185:
28186:
28187:
28188:
28189: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 ja Pul-
28190: san kylän välisen tien peruskorjaamiseksi Lappeenrannassa.
28191:
28192:
28193: Eduskunnalle.
28194:
28195: LappeeQrannan kaupungin alueella tie val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28196: tatieltä n:o 6 Pulsaan on kiireellisen korjauk- 1981 tulo- ia menoarvioon 200 000
28197: sen tarpeessa. Työt tulisi aloittaa mahdollisim- markkaa peruskor;aamisen aloittamiseksi
28198: man pian. välillä valtatie n:o 6 - Pulsan kylä
28199: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, Lappeenrannan kaupungissa.
28200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28201:
28202: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28203: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28204: 728 1980 vp.
28205:
28206: Raha-asia-aloite n:o 690.
28207:
28208:
28209:
28210:
28211: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414
28212: peruskorjaamiseksi välillä Marjokorpi - maantie n:o 416.
28213:
28214:
28215: E d u s kun n a 11 e.
28216:
28217: Heinolan maalaiskunnan, Mäntyharjun ja Jaa- kohdalla maantie n:o 414 on Mikkelin läänin
28218: lan kuntien alueella Mikkelin ja Kymen lää- mutkaisinta ja mäkisintä tieosuutta.
28219: neissä olevan maantien n:o 414 välillä Marjo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28220: korpi-maantie n:o 416 kantavuuden paranta- nioittavasti,
28221: miseksi ja tien päällystämiseksi öljysoralla, sekä
28222: Sannasen paikallistien muuttamiseksi maantieksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28223: olisi määräraha tarpeen. Jo nykyisellään kul- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28224: kee mainitun maantien liikenne miltei yksin- markkaa maantien n:o 414 kantavuu-
28225: omaan Sannasen paikallistien kautta, koska se den parantamisen ja tien päällystämis-
28226: lyhentää matkaa huomattavasti ja on maastolli- töiden aloittamiseen välillä Marjokor-
28227: sesti huomattavast1 edullisempi. Vastaavalla pi - maantie n:o 416 Heinolan maa-
28228: laiskunnassa.
28229: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28230:
28231: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28232: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28233: 1980 vp. 729
28234:
28235: Raha-asia-aloite n:o 691.
28236:
28237:
28238:
28239:
28240: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan raken-
28241: nustöiden aloittamiseksi Lahden-Heinolan radan ylitse
28242: maantiellä n:o 4142.
28243:
28244:
28245: Ed u s kun n a 11 e.
28246:
28247: Määräraha rautatien ylikulkusillan rakenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28248: miseksi Lahden-Heinolan rataosuudella, maan- nioittavasti,
28249: tiellä n:o 4142 Heinolan maalaiskunnassa ja
28250: Mikkelin läänissä olisi tarpeellinen. Nykyisellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28251: tasoristeyksellä on sattunut useita junan ja 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
28252: auton yhteentörmäyksiä, viimeksi talvella 1979, markkaa rautatien ylikulkusillan raken-
28253: jolloin juna ja linja-auto ajoivat yhteen ja usei- nustöiden aloittamiseen Lahden-Hei-
28254: ta ihmisiä loukkaantui. nolan radan ylitse maantiellä n:o 4142.
28255: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28256:
28257: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28258: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28259:
28260:
28261:
28262:
28263: 92 088000399]
28264: 730 1980 vp.
28265:
28266: Raha-asia-aloite n:o 692.
28267:
28268:
28269:
28270:
28271: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4251
28272: päällystämiseksi välillä Koskenmylly-Vehkalahti.
28273:
28274:
28275: E d u s kun n ,a 11 e.
28276:
28277: Määräraha on tarpeen maantien n:o 4251 välillä Heinolan maalaiskunnassa ja Hartolan
28278: välillä Koskenmylly-Vehkalahti kantavuuden kunnassa Mikkelin läänissä.
28279: parantamiseksi ja ajoradan päällystämiseksi öl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28280: jysoralla. Nykyisellään on tien kantavuus erit- nioittavasti,
28281: täin heikko ja kelirikkakausi painorajoituksi-
28282: neen pitkä, mikä seikka aiheuttaa suuria han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28283: kaluuksia paikalliselle asujaimistolle ja läpikul- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
28284: kuliikenteelle sekä erikoisesti ilmavoimien va- markkaa maantien n:o 4251 ajoradan
28285: rikon huoltoliikenteelle. Tie on lyhin kulku- päällystämiseen välillä Koskenmylly-
28286: reitti Nokan varikon ja Lusin varalaskupaikan V ehkalahti.
28287: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28288:
28289: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28290: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28291: 1980 vp. 731
28292:
28293: Raha-asia-aloite n:o 693.
28294:
28295:
28296:
28297:
28298: Leppänen ym.: Määrär~hQn osoittamisesta kantatien n:o 60 pa-
28299: rantamistöiden aloittamiseksi Heinolan maalaiskunnan
28300: alueella.
28301:
28302:
28303: E d u s k u n n a 11 e.
28304:
28305: Määräraha kantatien n:o 60 parantamiseksi ja seurauksena on kolareita ja liikenteen vai-
28306: Heinolan mlk:n alueella liikennettä tyydyttä- keutumista.
28307: vään kuntoon ja samanlaiseksi kuin se on Ky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28308: men läänin puolella olisi tarpeen. Nykyisellään nioittavasti,
28309: ajoradan kantavuus on riittämätön, tiellä on
28310: pahoja mäkiä, jyrkkiä kaarteita ja ajoradan le- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28311: veys on riittämätön. Nykyinen ajorata on pääl- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28312: lystetty öljysoralla, mistä johtuen ajoradan tal- markkaa kantatien n:o 60 parantamis-
28313: vikunnossapito vuorisuolaa käyttäen on mahdo- töiden aloittamiseen Heinolan maalais-
28314: tonta. Tästä johtuen vaihtelevat keliolosuhteet kunnan alueella.
28315: Helsingissä .)0 päivänä syyskuuta 1980.
28316:
28317: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28318: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28319: 732 1980 vp.
28320:
28321: Raha-asia-aloite n:o 694.
28322:
28323:
28324:
28325:
28326: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Ylämaan
28327: tien aikaansaamiseksi.
28328:
28329:
28330: Ed u s kun n a 11 e.
28331:
28332: Tieyhteydet valtatieltä n:o 6 välillä Lappeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28333: ranta-Taavetti Ylämaalle ja Neuvostoliiton ra- nioittaen,
28334: jalle ovat erittäin heikot. Kuitenkin tulevaisuu-
28335: den rajakaupan lupaavien näkymien ja paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28336: listen asukkaiden tarpeiden vuoksi olisi välttä- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
28337: mättä aikaansaatava kyseinen yhdystie. Yhdys- markkaa Luumäen-Ylämaan tien ai-
28338: tie voisi alkaa Luumäen kunnan Jurvalan ky- kaansaamiseen.
28339: lästä tai kirkolta ja päättyä Ylämaalle. Nykyi-
28340: set tiet tällä välillä ovat erittäin heikot.
28341: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28342:
28343: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28344: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28345: 1980 vp. 733
28346:
28347: Raha-asia-aloite n:o 695.
28348:
28349:
28350:
28351:
28352: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavalta Mäntysen
28353: kautta Juvalie johtavan maantien peruskorjaustöiden aloitta-
28354: miseksi.
28355:
28356:
28357: E d u s k u n n a 11 e.
28358:
28359: Sulkavalta Juvalie Mäntysen kautta johtava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28360: tie on kiireellisen kunnostamisen ja päällystä- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
28361: misen tarpeessa. markkaa Sulkavalta Mäntysen kautta
28362: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- Juvalle johtavan maantien korjaus- ja
28363: nioittavasti, päällystystöiden aloittamiseen.
28364: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28365:
28366: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28367: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28368: 734 1980 -.p.
28369:
28370: Raha-asia-aloite n:o 696.
28371:
28372:
28373:
28374:
28375: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenniemen-
28376: Mäntyharjun tien peruskorjaus- ja päällystystöiden aloittami-
28377: seksi.
28378:
28379:
28380: E d u s kun n a 11 e.
28381:
28382: Suomenniemen ja Mäntyharjun välisellä tiel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28383: lä on 11 km:n väli päällystämättä ja huonossa 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
28384: kunnossa. Kun tie on tärkeä yhdystie, tulisi markkaa Suomenniemen-Mäntyharjun
28385: pikimmiten saada tie peruskorjattavaksi ja tien peruskorjaamis- ja päällystystöiden
28386: päällystykseen. aloittamiseen.
28387: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28388: nioittavasti,
28389: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28390:
28391: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28392: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28393: 1980 vp. 7.35
28394:
28395: Raha-asia-aloite n:o 697.
28396:
28397:
28398:
28399:
28400: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisa1men----<Melko-
28401: niemen---$impeleen maantien peruskorjaustöiden aloittami-
28402: seksi.
28403:
28404:
28405: E d u s k u n n a 11e.
28406:
28407: Särkisalmelta Melkoniemen kautta Simpe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28408: leelle kulkeva · tie on erittäin mutkainen ja 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
28409: mäkinen. Tämän tien kunnostus tulisi aloit- markkaa Särkisalmen-Melkoniemen-
28410: taa heti. Simpeleen maantien perusparantamis-
28411: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- ;a päällystystöiden aloittamiseen.
28412: nioittavasti,
28413: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28414:
28415: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28416: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28417: 736 1980 vp.
28418:
28419: Raha-asia-aloite n:o 698.
28420:
28421:
28422:
28423:
28424: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ansalahden paikallis-
28425: tien jatkamiseksi Rihun paikallistielle.
28426:
28427:
28428: E d u s k u n n a 11 e.
28429:
28430: Määräraha Ansalahden pa1kallistien jatkami- Edell.ä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28431: seksi Heinolan mlk: n puolelle Rihun paikallis- nioittavasti,
28432: tielle olisi tarpeellinen. Hanke sijaitsee Jaalan
28433: ja Heinolan mlk:n alueella Kymen ja Mikkelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28434: lääneissä. Tie on välttämätön syrjäiselle asujai- 1981 tulo- ;a menoarvioon 200 000
28435: mistolle ja nykyisellään aiheuttaa runsas läpi- markkaa töiden aloittamiseen Ansalah-
28436: kulkuliikenne yksityisen tien hoitokunnalle yli- den paikallistien ;atkamiseksi Heinolan
28437: voimaisia vaikeuksia ja taloudellisia, kohtuutto- maalaiskunnan puolelle Rihun paikallis-
28438: man suuria kustannuksia. tielle.
28439: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28440:
28441: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28442: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28443: 1980 vp. 737
28444:
28445: Raha-asia-aloite n:o 699.
28446:
28447:
28448:
28449:
28450: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
28451: miseksi Mäntyharjun Ahvenistosta Kousan kautta Heinolan
28452: maalaiskunnan Nuhjak:kaan.
28453:
28454:
28455: E d u s k u n n a 11 e.
28456:
28457: Määräraha Kousankylän ryiksityistien muutta- laitoksille. Hanke SIJaitsee Mäntyharjun, Per-
28458: miseksi paikallistieksi ja sen edelleen rakenta- tuumaan ja Heinolan maalaiskunnan alueella.
28459: miseksi niin, että saataisiin yhtenäinen paikal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28460: listie Mäntyharjun kunnan Ahveniston kylästä nioittavasti,
28461: Kousankylään ja siitä edelleen Heinolan mlk:n
28462: Nuhjakkaan, olisi tarpeellinen. Tiehanke on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28463: välttämätön syrjäisen ja osittain tiettömän asu- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
28464: jaimiston ulospääsytienä aiheuttaen nykyisellään markkaa töiden aloittamiseen paikallis-
28465: paikalliselle asujaimistolle ylivoimaisia vaikeuk- tien rakentamiseksi Mäntyharjun kun-
28466: sia tien pituuden vuoksi, mutta se on välttämä- nan Ahveniston kylästä Kousan kylään
28467: tön myös puutavaran kuljettamiseksi teollisuus- ja siitä edelleen Heinolan maalaiskun-
28468: nan Nuhjakkaan.
28469: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28470:
28471: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28472: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28473:
28474:
28475:
28476:
28477: 93 088000399J
28478: 738 1980 vp.
28479:
28480: Raha-asia-aloite n:o 700.
28481:
28482:
28483:
28484:
28485: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Onalin paikallistien
28486: rakentamisen aloittamiseen.
28487:
28488:
28489: E d u s k u n n a 11 e.
28490:
28491: Määräraha Onalin paikallistien rakentamisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28492: si Heinolan mlk:ssa ja Asikkalan kunnassa den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
28493: Mi:kkelin ja Hämeen läänien alueella olisi tar- markkaa Onalin paikallistien rakentami-
28494: peen. Suunnitelmat on jo_ tehty TVL:n Mikke- sen aloittamiseen Heinolan maalaiskun-
28495: lin piirin toimesta. nan ja Asikkalan kunnan alueella.
28496: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28497: nioittavasti,
28498: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
28499:
28500: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28501: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28502: 1980 vp. 739
28503:
28504: Raha-asia-aloite n:o 701.
28505:
28506:
28507:
28508:
28509: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien aikaan-
28510: saamiseksi maantieltä n:o 428 Pertunmaan Ruorasmäestä
28511: Ruonin paikallistien loppupään kautta Uotilan paikallistien
28512: päätepisteeseen.
28513:
28514:
28515: Ed u s kun n a 11 e.
28516:
28517: Määräraha paikallistien rakentamiseksi maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28518: tieltä n:o 428 Pertunmaan kunnan Ruoras- nioittavasti,
28519: mäen kylästä Ruonin paikallistien loppupäähän
28520: ja siitä edelleen Uotilan paikallistien päätepis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28521: teeseen olisi tarpeen. Hankkeella on huomatta- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
28522: vaa merkitystä Sydänmaan kyläyhteisön liiken- markkaa rakennustöiden aloittamiseen
28523: neongelmien ratkaisemiseksi. Sydänmaan kyläs- paikallistien aikaansaamiseksi maantiel-
28524: sä on paljon asutusta ja nykyisen yksityistien tä n:o 428 Pertunmaan kunnan Ruoras-
28525: kautta kulkee koululaiskyyditys, meijeriauto ja mäen kylästä Ruonin paikallistien lop-
28526: kauppa-auto. Mutta kylällä kaivataan kipeästi pupäähän ja siitä edelleen Uotilan pai-
28527: myös yleistä linja-autoliikennettä, mikä nykyi- kallistien päätepisteeseen.
28528: sellään ei ole mahdollista. Hanke sijaitsee Per-
28529: tunmaan kunnassa ja Mikkelin läänissä.
28530: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28531:
28532: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28533: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28534: 140 1980 vp.
28535:
28536: Raha-asia-aloite n:o 702.
28537:
28538:
28539:
28540:
28541: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sannasen paikallistien
28542: muuttamiseksi maantieksi.
28543:
28544:
28545: E d u s k u n n a 11 e.
28546:
28547: Heinolan mlk:n sekä Mäntyharjun ja Jaalan huomattavasti edullisempi. Vastaavalla kohdal-
28548: kuntien alueeLla Mikkelin ja Kymen lääneissä la maantie n:o 414 on Mikkelin läänin mut-
28549: olevan maantien n:o 414 välillä Marjokorpi- kaisinta ja mäkisintä tieosuutta.
28550: maantie n:o 416 kantavuuden parantamiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28551: ja tien päällystämiseksi öljysoralla, sekä Sanna- nioittavasti,
28552: sen paikallistien muuttamiseksi maantieksi olisi
28553: määräraha tarpeellinen. Jo nykyisellään kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28554: mainitun maantien liikenne miltei yksinomaan den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
28555: Sannasen paikallistien kautta, koska se lyhen- markkaa Sonnasen paikallistien muutta-
28556: tää matkaa huomattavasti ja on maastollisesti miseksi maantieksi.
28557: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28558:
28559: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28560: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28561: 1980 vp. 74l
28562:
28563: Raha-asia-aloite n:o 703.
28564:
28565:
28566:
28567:
28568: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Enonlahden yksityis-
28569: tien muuttamiseksi paikallistieksi.
28570:
28571:
28572: E d u s k u n n a II e.
28573:
28574: Määräraha Enonla:hden yksityistien ottami- Ed~llä esitetyn perusteelia ehdotamme kun-
28575: seksi paikallistienä valtion haltuun olisi tar- nioittavasti,
28576: peellinen. Hanke sijaitsee Mäntyharjun kunnas-
28577: sa, Mimkelin läänissä. Tie on välttämätön pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
28578: kallisen asujaimiston ulospääsytienä ja aiheuttaa 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
28579: nykyisellään tienhoitokunnalle pituutensa an- markkaa Enonlahden yksityistien muut~
28580: siosta ylivoimaisia vaikeuksia. tamiseksi paikallistieksi.
28581: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28582:
28583: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28584: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28585: 742 1980 vp.
28586:
28587: Raha-asia-aloite n:o 704.
28588:
28589:
28590:
28591:
28592: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäautotien paran-
28593: tamiseksi paikallistieksi välillä Koskenniska-Uimila.
28594:
28595:
28596: E d u s k u n n a 11 e.
28597:
28598: Määräraha metsäautotien parantamiseksi pai- Edellä esitetyn perustee1:1a ehdotamme kun-
28599: !kallistieksi välillä Koskenniska-Uimila Iitin nioittavasti,
28600: ja Jaalan kuntien alueella Kymen läänissä olisi
28601: tarpeen. Tiestä on tehty paikallistiealoite pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28602: kallisten asuk~aiden toimesta jo vuosia sitten. 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
28603: Päätöstä ei toistaiseksi öle tullut. Kuntakierros markkaa metsäautotien parantamiseksi
28604: on asiapapereilla käyty ja suunnitelma on saa- paikallistieksi välillä Koskenniska-Ui-
28605: nut kunnilta puoltavan lausunnon. mila Iitin ja Jaalan kuntien alueella.
28606: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28607:
28608: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28609: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28610: 1980 vp. 743
28611:
28612: Raha-asia-aloite n:o 705.
28613:
28614:
28615:
28616:
28617: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäautotien muut-
28618: tamiseksi paikallistieksi välillä Taavettila -maantie n:o 423.
28619:
28620:
28621: Ed u sk unn alle.
28622:
28623: Määräraha metsäautotien muuttamiseksi pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28624: kallistieksi Taavettilasta maantielle n:o 423 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
28625: Heinolan maalaiskunnassa ja Pertuomaan pitä- markkaa töiden aloittamiseen metsäauto-
28626: jässä, Mikkelin läänissä, olisi tarpeen. Hanke tien muuttamiseksi paikallistieksi välillä
28627: on tarkoitettu Paason paikallistien jatkeeksi. Taavetti - maantie n:o 423 Heinolan
28628: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- maalaiskunnan ja Pertunmaan kunnan
28629: nioittavasti, alueella.
28630: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28631:
28632: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28633: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28634: 744 1980 vp.
28635:
28636: Raha-asia-aloite n:o 706.
28637:
28638:
28639:
28640:
28641: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hakovirran lossin
28642: korvaamiseksi sillalla.
28643:
28644:
28645: E d u s kun n a 11 e.
28646:
28647: Määräraha sillan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28648: n:o 438 korvaamaan Hakovirran lossi Sulka- 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
28649: van kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi tarpeen. markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
28650: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seen maantiellä n:o 438 Hakovirran
28651: nioittavasti, lossin korvaamiseksi.
28652: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28653:
28654: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
28655: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28656: 1980 vp. 745
28657:
28658: Raha-asia-aloite n:o 707.
28659:
28660:
28661:
28662:
28663: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hanhivirran lossin
28664: korvaamiseksi sillalla.
28665:
28666:
28667: E d u s kun n ,a 11 e.
28668:
28669: Määräraha sillan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28670: n:o 471 korvaamaan Hanhivirran lossi Enon- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
28671: kosken kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi tar- markkaa sillanrakennustöiden aloittami,
28672: peen. seen maantiellä n:o 471 Hanhivirran
28673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lossin korvaamiseksi.
28674: nioittavasti,
28675: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28676:
28677: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
28678: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28679:
28680:
28681:
28682:
28683: 94 088000399]
28684: 746 1980 vp.
28685:
28686: Raha-asia-aloite n:o 708.
28687:
28688:
28689:
28690:
28691: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyväsalmen lossin
28692: korvaamiseksi sillalla.
28693:
28694:
28695: E d u s kun n a II e.
28696:
28697: Määräraha sillan rakentamiseksi paikallistiel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28698: le n:o 15409 korvaamaan Hyväsalmen lossi 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
28699: Enonkosken kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
28700: tarpeellinen. seen paikallistiellä n:o 15409 Hyväsal-
28701: Edellä olevan perusteella ehdotamme !kun- men lossin korvaamiseksi.
28702: nioittavasti,
28703: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28704:
28705: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
28706: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28707: 1980 vp. 747
28708:
28709: Raha-asia-aloite n:o 709.
28710:
28711:
28712:
28713:
28714: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lietveden lossin kor-
28715: vaamiseksi sillalla.
28716:
28717:
28718: Ed u s kun n a II e.
28719:
28720: Määräraha sillan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28721: n:o 432 korvaamaan Lietveden lossi Puumalan 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
28722: ja Juvan kuntien rajalla Mikkelin läänissä olisi markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
28723: erittäin kiireellinen. seen maantiellä n:o 432 Lietveden los-
28724: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- sin korvaamiseksi.
28725: nioittavasti,
28726: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28727:
28728: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28729: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28730: 748 1980 vp.
28731:
28732: Raha-asia-aloite n:o 710.
28733:
28734:
28735:
28736:
28737: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen lossin
28738: korvaamiseksi sillalla.
28739:
28740:
28741: E d u s kun n a 11 e.
28742:
28743: Määräraha Puumalansalmen lossin korvaami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28744: seksi sillalla olisi erittäin tarpeellinen. Lossi si- nioittavasti,
28745: jaitsee Puumalan kunnassa maantiellä n:o 434 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28746: Mikkelin läänissä. Tiellä on erittäin vilkas lii- 1981 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
28747: kenne ja sillan rakentamista on suunniteltu markkaa töiden aloittamiseen Puuma-
28748: useita vuosia. lansalmen lossin korvaamiseksi sillalla.
28749: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28750:
28751: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28752: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28753: 1980 vp. 749
28754:
28755: Raha-asia-aloite n:o 711.
28756:
28757:
28758:
28759:
28760: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tappuvirran lossin
28761: korvaamiseksi sillalla.
28762:
28763:
28764: E d u s k u n n a 11 e.
28765:
28766: Määräraha si:llan rakentamiseksi maantielle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28767: n:o 470 korvaamaan Tappuvirran lossi Heinä- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28768: veden kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi kii- markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
28769: reellisesti saatava. seen maantiellä n:o 470 Tappuvirran
28770: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- lossin korvaamiseksi.
28771: nioittavasti,
28772: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
28773:
28774: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
28775: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28776: 750 1980 vp.
28777:
28778: Raha-asia-aloite n:o 712.
28779:
28780:
28781:
28782:
28783: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ukonsalmen lossin
28784: korvaamiseksi sillalla.
28785:
28786:
28787: E d u s kun n a 11 e.
28788:
28789: Ukonsalmen 1ossi Ruokolahden kunnassa tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28790: lisi ensi tilassa korvata sillalla. Liikennemäärät 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
28791: ovat tällä tiellä koko ajan kasvussa. Ruokolah- markkaa sillan rakennustöiden aloitta-
28792: den keskusta on entistä voimakkaammin muo- miseksi Ukonsalmen lossin tilalle Ruo-
28793: toutumassa Rasilaan. Siltayhteys olisi asukkai- kolahden kunnassa.
28794: den kannalta välttämätön.
28795: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28796: nioittavasti,
28797: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
28798:
28799: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28800: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28801: 1980 vp. 751
28802:
28803: Raha-asia-aloite n:o 713.
28804:
28805:
28806:
28807:
28808: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaaluvirran lossin
28809: korvaamiseksi sillalla.
28810:
28811:
28812: E d u s k u n n a II e.
28813:
28814: Määräraha sillan rakentamiseksi paikallistiel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28815: le n:o 15409 korvaamaan Vaaluvirran lossi 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
28816: Heinäveden kunnassa, Mikkelin läänissä, olisi markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
28817: tarpeen. seen paikallistiellä n:o 15409 V aalu-
28818: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- virran lossin korvaamiseksi.
28819: nioittavasti,
28820: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28821:
28822: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28823: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28824: 752 1980 vp.
28825:
28826: Raha-asia-aloite n:o 714.
28827:
28828:
28829:
28830:
28831: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
28832: Korkeasaaren salmeen Sysmässä.
28833:
28834:
28835: E d u s k u n n a II e.
28836:
28837: Määräraha 'sillan rakentamiseksi Korkeasaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28838: ren salmeen maantiellä n:o 612 Sysmän kun- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
28839: nassa Mikkelin läänissä olisi kiireellinen. markkaa sillanrakennustöiden aloittami-
28840: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi Korkeasaaren salmessa maantiellä
28841: nioittavasti, n:o 612 Sysmän kunnassa.
28842: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28843:
28844: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
28845: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28846: 1980 vp. 753
28847:
28848: Raha-asia-aloite n:o 715.
28849:
28850:
28851:
28852:
28853: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pika- ja erikoispika-
28854: junien pysähtymispaikkojen lisäämisen selvittämiseksi.
28855:
28856:
28857: Ed u s kun n a II e.
28858:
28859: Pika- ja erikoispikajunien pysähtymispaikko- Kun junamatkustamisen suosio on kasvussa,
28860: ja on supistettu liikaa. Pysähtymispaikkojen tulisi pysähtymispaikat arvioida eri seikat huo-
28861: lopettamisilla on tehty huomattavaa haittaa mioonottaen uudelleen.
28862: paikallisille asukkaille sekä myös eräillä paik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28863: kakunnilla kesänviettäjille.
28864: Esimerkiksi Taavetin ja Luumäen asemilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28865: pysähtyvät liian harvat junat, vaikka näiltä ase- 1981 tulo- ja menoarvioon .50 000 mark-
28866: milta nimenomaan junalla olisi muuten hyvät kaa pika- ja erikoispikajunien pysähty•
28867: yhteydet eri suuntiin. mispaikkojen lisäämisen selvittämiseksi.
28868: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
28869:
28870: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28871: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28872:
28873:
28874:
28875:
28876: 95 088000399]
28877: 754 1980 vp.
28878:
28879: Raha-asia-aloite n:o 716.
28880:
28881:
28882:
28883:
28884: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perus-
28885: tamisen neuvontatyöhön.
28886:
28887:
28888: Ed u s kun n a 11 e.
28889:
28890: Pienyritysten lukumäärä on Suomessa huo- nnssa syntyy työpaikkoja pienellä pääomalla
28891: lestuttavasti laskenut viime vuosina valtaapitä- ja ne ovat nopeasti uusiin olosuhteisiin mukau-
28892: vien väärän veropolitiikan takia sekä byrokra- tuvia. TäJ.laisia työpaikkoja pienyritysten kaut-
28893: tiarasitteiden johdosta. Mainittakoon, että Suo- ta ei kuitenkaan synny ilman asianmukaista pe-
28894: messa on yrityksiä vain 13 tuhatta asukasta rustamisneuvontaa, koska nykyaikainen lakien
28895: kohden, kun esimerkiksi Ruotsissa ja USA:ssa ja säädösten viidakko estää tavallista ihmistä
28896: on yrityksiä 25 tuhatta asukasta kohden ja ryhtymästä yrittäjäksi, jos hän ei jostakin saa
28897: Sveitsissä ja Tanskassa 40 yritystä tuhatta asianmukaista tietoa yritysten perustamismah-
28898: asukasta kohden. Nämä luvut omalta osaltaan dollisuuksista ja yritysideoista. Tällaisen toi-
28899: kertovat sen, miksi Suomessa on työttömyyttä minnan edistäminen olisi yhteiskunnan kannal-
28900: ja miksi Suomesta on ollut laaja muuttoliike ta kaikkein halvinta työllistämistä.
28901: Ruotsiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28902: Tulevaisuuden yhteiskunnassa, kun suurteol- nioittavasti,
28903: lisella puolella tosiasiassa työpaikkojen määrä
28904: koko ajan vähenee, on löydettävä aivan uusia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28905: mahdollisuuksia työpa.ikikojen luomiseen. Täl- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28906: löin nimenomaan erilaiset uusimuotoiset pien- markkaa pienyritysten perustamisen neu-
28907: yritykset ovat erittäin kannatettavia, koska vonta/yöhön.
28908: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28909:
28910: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
28911: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
28912: 1980 vp. 755
28913:
28914: Raha-asia-aloite n:o 717.
28915:
28916:
28917:
28918:
28919: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta keksintöjen patentti-
28920: hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen.
28921:
28922:
28923: E d u s k u n n a II e.
28924:
28925: Suomessa tehdään varsin runsaasti erilaisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28926: keksintöjä. Patenttihakemukset kuitenkin kes- nioittavasti,
28927: tävät kohtuuttoman kauan. Tämän takia kek-
28928: sintöjen hyödyntäminen viivästyy ja usein kek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28929: sinnöt valuvat hyödynnettäviksi ulkomaille. 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
28930: Suomella ei voine olla varaa laiminlyödä markkaa keksintöjen patenttihakemus-
28931: keksijöiden asemaa ja jättää keksintöjä hyödyn- ten käsittelyn nopeuttamiseen.
28932: tämättä. Asia on erittäin kiireellinen.
28933: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28934:
28935: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
28936: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28937: 756 1980 vp.
28938:
28939: Raha-asia-aloite n:o 718.
28940:
28941:
28942:
28943:
28944: Leppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
28945: polttoaineiden käytön edistämiseen.
28946:
28947:
28948: Ed u s k u n n a 11 e.
28949:
28950: Maassamme on nykyisten valtaapitävien ai- timaisen energian osuutta kokonaisenergian käy-
28951: kana lyhytnäköisesti ajauduttu lähes kokonaan tössä kolmessa vuodessa 50 %:iin. Tämän ener-
28952: ulkomaisesta energiapolttoaineesta riippuvaisik- giaohjelman laatimiseen ei saa hukata aikaa
28953: si. SMP:n varoituksista huolimatta kotimaisen kuutta kuukautta enempää.
28954: energian käytön edistäminen on lähes koko- Laadittavassa energiaohjelmassa tulee moni-
28955: naan laiminlyöty. Öljyn maailmanmarkkinahin- puolisesti ottaa huomioon puun käyttö energia-
28956: nan nousu on aiheuttanut kansantaloudellisesti raaka-aineena unohtamatta tulevaisuuden ener-
28957: kestämättömän tilanteen. Myöskään ulkomai- giametsiä. Energiaohjelmassa tulee antaa riit-
28958: seen energiaraaka-ainees·een perustuva ydinvoi- tävä paino tulevaisuuden tärkeälle energian-
28959: ma ei ole oikea ratkaisu lisäenergian saami- saantimahdollisuudelle, nimittäin aurinkoener-
28960: selle. gialle. Erityisesti lämmityksessä ja teollisuudes-
28961: Nyt on viimeinen hetki ryhtyä todella tehok- sa tulisi kiireellisesti korvata öljy laajasti puun
28962: kaasti kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin ko- eri muodoista saatavalla energialla;
28963: timaisen energian osuuden ratkaisevaksi nosta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28964: miseksi. Hallituksen energialinja ei tuo ratkai-
28965: sevaa käännettä kotimaisen energian hyväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28966: Vaalilupauspuheet eivät tätä tosiasiaa muuksi 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
28967: muuta. Tämän vuoksi SMP katsoo, että on 32.44.40 lisäyksenä 40 000 000 mark-
28968: laadittava kiireellisesti ilman byrokratiaa uusi, kaa kotimaisten polttoaineiden käytön
28969: koko maatamme käsittävä energiaohjelma, jon- suunnitelmalliseen edistämiseen.
28970: ka toteuttamisen avulla asteittain nostetaan ko-
28971: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28972:
28973: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Veikko Vennamo
28974: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
28975: 1980 vp. 757
28976:
28977: Raha-asia-aloite n:o 719.
28978:
28979:
28980:
28981:
28982: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuen maksamiseksi
28983: pienille ja keskisuurille yrityksille uusien työpaikkojen perus-
28984: tamiseksi.
28985:
28986:
28987: E d u s k u n n a 11 e.
28988:
28989: Hallitus on lähtenyt vuoden 1981 tulo- ja seksi tulisi antaa pienille ja keskisuurille yri-
28990: menoarvioesityksessä siitä, että työttömyys on tyksille jatkuvasti uuden työpaikan perustamis-
28991: maassamme pysyvä ilmiö. SMP ei tällaista py- tukea, jotta kiinnostus työpaikkojen luomiseen
28992: syvän työttömyyden linjaa hyväksy. Työttö- tehostuisi. Valtion tuki perostettavaa uutta työ-
28993: myyden poistaminen on järjestelykysymys. paikkaa kohden tulisi olla vähintään 10 000
28994: Kokemukset ovat osoittaneet, että työttö- markkaa.
28995: myyttä voidaan poistaa tehokkaasti, kun pien- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
28996: ten ja keskisuurten yrittäjien kautta ohjataan nioittavasti,
28997: valtion tukea työpaikkojen perustamiseen. Sen
28998: sijaan valtion omat yritykset kuten surullisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28999: kuuluisa Valco osoittavat, että erittäin suuril- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
29000: lakaan valtion sijoituksilla ei saada aikaan uudelle momentille 100 000 000 mark-
29001: kuin vähän työpaikkoja tai ei ollenkaan uu- kaa pienille ja keskisuurille yrityksille
29002: sia työpaikkoja. maksettavaan valtion tukeen uusien työ-
29003: Työttömyyden nopeaksi kokonaan poistami- paikkojen perustamiseksi.
29004: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29005:
29006: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
29007: Pekka Vennamo Veikko ·Vennamo Anssi Joutsenlahti .
29008: 758 1980 vp.
29009:
29010: Raha-asia-aloite n:o 720.
29011:
29012:
29013:
29014:
29015: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten luotto-
29016: vakuusjärjestelmän selvitystyöhön.
29017:
29018:
29019: E d u s kun n a 11 e.
29020:
29021: Pienyritystoiminnan kehittäminen on maas- nettyä ja jotta pienyritysten kautta vmta1s11n
29022: samme paljolti kiinni siitä, että pienyritykset edistää uusien työpaikkojen syntymistä, olisi
29023: eivät saa rahalaitoksista lainoja vaikka rahaa nopeasti järjestettävä asianmukainen luottova-
29024: sinänsä rahalaitoksissa olisikin yllin kyllin. Tä- kuusjärjestelmä pienyrittäjien tarvittavan laina-
29025: mä johtuu paljolti siitä, että pienyrittäjät eivät pääoman järjestämistä varten. Muualla maail-
29026: pysty järjestämään rahalaitoksen vaatimia tur- massa ehdotetunlaisia järjestelyjä on jo toteu-
29027: vaavia vakuuksia. Ja jos pienyrittäjät saavat tettu. Pienyritykset ovat tulevaisuuden pääasi-
29028: järjestetyksi rahalaitoksen vaatimat ns. turvaa- alliset työllistäjät mitä uusiin työpaikkoihin tu-
29029: vat vakuudet, nämä ovat joko henkilötakauk- lee.
29030: sia tai esimerkiksi pienyrittäjä joutuu antamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29031: oman ainoan asuntonsa liikeluotan vakuudeksi. nioittavasti,
29032: Tämänkaltaisista vakuusjärjestelyistä aiheu-
29033: tuu pienyrittäjille usein kohtuuttomia henkisiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29034: rasituksia. 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
29035: Kun maassamme muutenkin pienyritysten markkaa pienyritysten luottovakuusjär-
29036: määrä on romahdusmaisesti laskenut viime jestelmän selvitystyöhön.
29037: vuosina, niin jotta tämä suunta saataisiin kään-
29038: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29039:
29040: Urpo Leppänen Pekka Vennamo Urho Pohto
29041: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29042: 1980 vp. 759
29043:
29044: Raha-asia-aloite n:o 721.
29045:
29046:
29047:
29048:
29049: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikevaihtovetoon si-
29050: sältyvän työn osuutta vastaavan avustuksen suorittamiseksi
29051: pienille yrityksille.
29052:
29053:
29054: Ed u s kun n a 11 e.
29055:
29056: Liikevaihtovero rasittaa pahimmin työvaltai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29057: sia todellisia pienyrityksiä. Työpaikkoja syntyisi nioittavasti,
29058: pien- ja käsiteollisuudessa erittäin runsaasti, jos
29059: liikevaihtovero poistettaisiin työn osuudesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29060: Asian käytännölliseksi järjestämiseksi mahdolli- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
29061: nen ratkaisu olisi liikevaihtoveroa vastaavan markkaa liikevaihtoveroon sisältyvän
29062: avustuksen suorittaminen alle 10 työntekijän työn osuutta vastaavan avustuksen suo-
29063: yrityksille työn osuudesta. Asialla on suuri rittamiseksi alle 10 työntekijän yrityk-
29064: merkitys työttömyyden vähentämiseksi. sille.
29065: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29066:
29067: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
29068: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29069: 760 1980 vp.
29070:
29071: Raha-asia-aloite n:o 722.
29072:
29073:
29074:
29075:
29076: l.eppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuk-
29077: siksi · nuorille yrittäjille tyhjien myymälärakennusten lunasta-
29078: miseksi.
29079:
29080:
29081: E d u s kun n a 11 e.
29082:
29083: Maaseudulla kylien totmmnan elvyttäminen tömänä. Ilman valtiovallan tukea .tyhjät myy-
29084: vaatii ainakin kauppapalvelujen olemassaolon. mälärakennukset jäävät epätarkoituksenmukai-
29085: Osuuskaupat ja osittain myös yksityinen kau- seen käyttöön. Hallituksen saamattomuus .tässä
29086: pan monopoli ovat lopettaneet suuren määrän asiassa on anteeksiantamatonta.
29087: pieniä myymälöitä maaseudulla. Usein nämä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29088: myymälärakennukset ovat täysin käyttämättö- nioittavasti,
29089: minä.
29090: · Yhteiskunnan .toimenpiteillä tulisi tehdä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29091: mahdolliseksi, että nuoret työttömät ja muut 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29092: halukkaat voisivat ryhtyä kauppiaiksi lopetet- markkaa tyh;ien maaseudun myymälära-
29093: tuihin myymälöihin. Nuorelle olisi varmasti pa- kennusten lunastamisen lainoihin ja
29094: rempi elämisentapa olla kauppiaana kuin työt- avustuksiin nuorille uusille yrittäjille.
29095: Helsingissä 39 päivänä. syyskuuta 1980.
29096:
29097: Urpo Leppänen Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
29098: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29099: 1980 vp. 761
29100:
29101: Raha-asia-aloite n:o 723.
29102:
29103:
29104:
29105:
29106: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kioski- ja kukka-
29107: kauppiaiden toimintaedellytysten parantamista tarkoittavan
29108: selvitystyön suorittamiseen.
29109:
29110:
29111: Ed u s kun n a 11 e.
29112:
29113: Kioskikauppiaat ja kukkakauppiaat harjoitta- ja kukkakauppojen aseman parantamisesta ja
29114: vat omalta osaltaan erittäin tärkeätä palvelutoi- näiden elinkeinojen kehittämisestä. Tällöin tu-
29115: mintaa. Näitä toimintoja kuitenkin rajoittavat lee harkita täysin vapaata artikkelivalikoimaa.
29116: erilaiset byrokraattiset lait ja määräykset. Näi- Rajoituksilla ei yhteiskuntaa rakenneta.
29117: den määräysten ja epäoikeudenmukaisten la- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29118: kien muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, nioittavasti,
29119: koska suurtukkuliikkeet ja markkinaryhmitty-
29120: mät vastustavat voimakkaasti kioskikauppojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29121: ja kukkakauppojen toimintaedellytysten paran- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
29122: tamista. markkaa kioski- ja kukkakauppiaiden
29123: Tämän vuoksi olisi tarpeellista suorittaa asial- toimintaedellytysten parantamisen selvi-
29124: linen ja riippumaton selvitys kioskikauppojen tys/yöhön.
29125: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29126:
29127: Urpo Leppänen Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
29128: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29129:
29130:
29131:
29132:
29133: 96 088000399}
29134: 762 1980 vp.
29135:
29136: Raha-asia-aloite n:o 724.
29137:
29138:
29139:
29140:
29141: Leppänen ym.: Määrärahan o&oittamisesta matkailutoimistojen
29142: perustamiseksi maaiaiskuntiin.
29143:
29144:
29145: Ed u s kun n a II e.
29146:
29147: Matkailu tulee muodostumaan monien maa- edistäisivät merkittävästi pienimuotoisen mat-
29148: laiskuntien kannalta tärkeäksi elinkeinoksi jo kailuelinkeinon kehitysmahdollisuuksia.
29149: lähivuosina. Matkailun edistäminen eraana Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29150: maaseudun kehityksen eivyttäjänä olisi erittäin nioittavasti,
29151: järkevää ja kannatettavaa. Maaseutukuntien
29152: matkailutoimintaa ja matkailuyritysten synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29153: mistä voisi helpottaa perustamalla kuntiin 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
29154: matkailutoimistoja, jotka toimivat osittain lii- markkaa maalaiskuntiin sijoitettavien
29155: keperiaatteella sekä osittain valtiolta tai kun- matkailutoimistojen perustamisen edis-
29156: nilta saatavilla avustuksilla. Tällaiset toimistot tämiseen.
29157: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29158:
29159: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
29160: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29161: 1980 vp. 763
29162:
29163: Raha-asia-aloite n:o 725.
29164:
29165:
29166:
29167:
29168: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolueettomille jär-
29169: jestöille ydinvoiman vastaista tiedotustoimintaa varten.
29170:
29171:
29172: E d u s k u n n a II e.
29173:
29174: Voimalayhtiöt käyttävät erittäin suuria sum- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29175: mia ydinvoimamyönteiseen propagandaan. Näis- nioittavasti,
29176: tä varoista osa on käytännössä yhteiskunnan
29177: varoja, koska kysymyksessä on valtiojohtoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29178: yhtiö. Tämän vuoksi tasapuolisuuden nimissä 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
29179: ja koska Suomen sitominen energiantuotannos- markkaa ydinvoiman vastaiseen tiedo-
29180: sa ydinvoimaan on perustavaa laatua oleva aja- tustoimintaan puolueettomille järjes-
29181: tusvirhe, tulisi ydinvoiman vastaiseen tiedotus- töille.
29182: toimintaan saada riittävä yhteiskunnan tuki. Tä-
29183: mä on todellista kansanvaltaa.
29184: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29185:
29186: Urpo Leppänen Veikko Vennamo Urho Pohto
29187: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti
29188: 764 1980 vp.
29189:
29190: Raha-asia-aloite n:o 726.
29191:
29192:
29193:
29194:
29195: Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimenpiteisiin työttö-
29196: myyden poistamiseksi ja yritystoiminnan edistämiseksi
29197: Pohjois-Karjalassa.
29198:
29199:
29200: E d u s kun n a 11 e.
29201:
29202: Pohjois-Karjalan lääni on ollut ja on edel- - metsäteollisuuden jalostusastetta voidaan
29203: leen maamme pahimpia työttömyysalueita. Val- korottaa,
29204: tiovallan toimenpiteet työttömyyden poistami- - kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen
29205: seksi Pohjois-Karjalasta ovat olleet erittäin käytön tehostaminen avaa kaikissa Pohjois-Kar-
29206: heikkoja. jalan kunnissa aivan uusia taloudellisia näkymiä
29207: Pohjois-Karjalan läänissä on erittäin runsaat sekä ratkaisevasti parantaa työllisyyttä,
29208: luonnonvarat, joista hyvin huomattava .osa kul- - pienteollisuuden ja käsityön aloilla on
29209: jetetaan pelkkinä raaka-aineina muualle maahan Pohjois-Karjalassa sekä kyky- että työvoima-
29210: jalostettavaksi. Tämä osaltaan on merkinnyt reserviä.
29211: sitä, että Pohjois-Karjalassa ei ole syntynyt Jotta työttömyys voidaan nopeasti poistaa
29212: riittävästi työpaikkoja, vaan väestö on laajasti Pohjois-Karjalasta ja jotta elinkeinotoiminnan
29213: joutunut muuttamaan muualle. Kun jatkuva monipuolistaminen saadaan todella käyntiin, tu-
29214: muuttoliike ei ole millään tavalla perusteita~ lee laatia ilman byrokratiaa kuudessa kuukau-
29215: vissa, olisi nyt lopulta aika ryhtyä tehokkai- dessa kokonaissuunnitelma sekä ryhtyä sen
29216: siin toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan läänin käytännön toteutukseen. Aikaa ei ole hukat-
29217: elinkeinotoiminnan kaikinpuoliseksi monipuo- tavissa. Hallitus ei ole tehnyt asiassa mitään
29218: listamiseksi ja kehittämiseksi niin, että työttö- merkittävää.
29219: myys kokonaan poistuu. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
29220: Pohjois-Karjalassa on huomattavia mahdolli-
29221: suuksia ainakin seuraavilla aloilla: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29222: - pien- ja perheviljelmien yhteydessä vi- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
29223: hannes- ja marjanviljelyn kehittäminen, muu uudelle momentille 50 000 000 mark-
29224: erikoisviljely sekä ns. maatilamatkailu, kaa Pohjois-Karjalan läänin alueella
29225: - Pohjois-Karjalasta on tehokkaalla mal- suunnitelman laatimiseksi työttömyyden
29226: minetsinnällä löydettävissä hyödynnettäviä poistamisesta ja yritystoiminnan edistä-
29227: esiintymiä sekä jo löydettyjen malmiesiinty- misestä sekä käytännön toteutuksen
29228: mien nopealla käyttöön otolla luotavissa uusia aloittamiseksi.
29229: pysyviä työpaikkoja,
29230: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29231:
29232: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto
29233: Pekka Vennamo Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti
29234: 1980 vp. 765
29235:
29236: Raha-asia-aloite n:o 727.
29237:
29238:
29239:
29240:
29241: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pienille ja keskisuurille
29242: tiloille lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto-
29243: todi~ teisiin.
29244:
29245:
29246:
29247: E d u s kun n a II e.
29248:
29249: Karjataloutta harjoittavien pienten ja kes·ki- taan huomioon lannoitteiden ostot ja monen-
29250: suurten tilojen kannattavuus on viime aikoina laiset tarvikekustannukset, ovat viimeaikaiset
29251: suuresti huonontunut sen johdosta, että väki- hintojen nousut saattaneet taloude1lisen kannat-
29252: rehujen ja lannoitteiden hinnat ovat niin voi- tavuuden niin kestämättömäksi, että entistä
29253: marokaasti nousseet. Ostoväkirehujen kohdalla suuremmassa määrin on luovuttava karjan-
29254: on muun muassa tapahtunut viime vuosien pidosta.
29255: a~kana hinnannousu 55 pennistä yli 1 markan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29256: kilohintaan. Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen
29257: alueilla on paljon sellaisia kuntia, joissa maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29258: viljelystilat eivät ole kyenneet siirtymään ym- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29259: pärivuotiseen vi:herrehun käyttämiseen eivätkä 30.31.43 75 000 000 markkaa käytettä-
29260: kykene myöskään rehuviljan riittävään viljelyyn. väksi pienille ja keskisuurille tiloille
29261: Tämän johdosta joutuvatkin karjataloudessa toi- lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oi-
29262: mivat pientilat käyttämään puolet saamastaan keuttaviin ostotodisteisiin.
29263: maitotilistä rehuj-en ostamiseen. Kun vielä Ote-
29264: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
29265:
29266: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29267: P. :Puhakka Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
29268: 766 1980 vp.
29269:
29270: Raha-asia-aloite n:o 728.
29271:
29272:
29273:
29274:
29275: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokisuun Tangon ja
29276: Sarrion jokihaarojen ruoppaamiseksi.
29277:
29278:
29279: E d u s k u n n a 11 e.
29280:
29281: Pohjanlahden rannikolla tapahtuu jatkuvaa seksi, mutta töitä ei ole vielä käynnistetty.
29282: maannousua, jonka seurauksena jokisuistot ja Ruoppauksien suorittamiseksi on suoritettu tut-
29283: merenrannat maatuvat. Tämän johdosta Iijoki- kimuksia aikaisemmin, joten työt voitaisiin
29284: suulla ovat maatumassa aikaisemmin hyvinkin aloittaa.
29285: suuren liikenteen välittäneet Tangon ja Sarrion Mainitut työkohteet olisivat tävkeitä myös
29286: jokihaarat. paikallisen työllisyyden kannalta. Talvisin on
29287: Mainitut jokihaarat ovat edelleenkin tärkei- Iissä yli 25 prosenttia työvoimasta työttömänä,
29288: tä venekulkureittejä jokihaarojen varsille sijoit- joten uusien työkohteiden avaaminen olisi tär-
29289: tuneelle paikalliselle väestölle ja loma-asutuk- keää.
29290: selle. Jokihaarojen perkaus olisi suoritettava Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29291: mahdollisimman nopeasti, jotta veneliikennettä
29292: voitaisiin edelleen harrastaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29293: Iin kunnan sekä paikallisen väestön toimesta 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29294: on useita kertoja käännytty valtion elimien markkaa Iijokisuun Tangon ja Sarrion
29295: puoleen mainittujen perkaustöiden suorittami- jokihaarojen ruoppaamiseksi.
29296: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29297:
29298: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29299: Pauli Puhakka Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
29300: 1980 vp. 767
29301:
29302: Raha-asia-aloite n:o 729.
29303:
29304:
29305:
29306:
29307: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivajoen ja siihen liitty-
29308: vän Oijärven vesistöjärjestelyjen suorittamiseen.
29309:
29310:
29311: E d u s k u n n a 11 e.
29312:
29313: Kuivaniemen kunnan toimesta on kiinnitetty poikki rakennettiin jokin aika sitten maantie,
29314: suurta huomiota Kuivajoen ja Oijärven tulva- on järven eteläinen osa alkanut rehevöityä ve-
29315: vahinkojen vähentämiseen, kalatalouden kehittä- den virtauksen heikkouden johdosta. Mieles-
29316: miseen ja Oijärven rehevöitymisen estämiseen. tämme olisi ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin
29317: Vesistöjärjestelyjen parantamistoimenpiteinä on toimenpiteisiin rehevöitymisen estämiseksi ja
29318: ehdotettu Pirttimaan tekojärven rakentamista kalakannan säilyttämiseksi.
29319: Kivijokeen sekä Kivijoen virtaaman kääntämistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29320: Oijärveen rakennetun maantiepenkereen etu-
29321: puolelle. Nämä toimenpiteet on huomioitu myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29322: Oulun läänin alueellisessa kehittämissuunnitel- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29323: ma:ssa. markkaa Kuivajoen ;a siihen liittyvän
29324: Vesistöjärjestelyt ovat erityisen kiireellisiä Oijärven vesistöjäriestelyjen suorittami-
29325: sen johdosta, että Oijärvi on Pohjois-Pohjan- seen.
29326: maan merkittävimpiä kalajärviä, ja !kun järven
29327: He1singissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29328:
29329: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29330: Pauli Puhakka 1\arne Koskinen E.-J. Tennilä
29331: 768 1980 vp.
29332:
29333: Raha-asia-aloite n:o 730.
29334:
29335:
29336:
29337:
29338: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie-, silta- ja
29339: talonrakennushankkeita varten.
29340:
29341:
29342: E d u s k u n n a 11 e.
29343:
29344: Aikaisempina vuosina muodostivat valtion missa, olisi valtion tehostettava kaikkien omien
29345: tie-, silta- ja talonrakennustyöt suuria työkoh- töidensä käynnistämistä.
29346: teita, joiden kautta voitiin työLlistää työttömiä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29347: Viime vuosina näitä määrärahoja on supis-
29348: tettu ja töitä koneellistettu, joten työttömyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29349: torjumisen kannalta nämä työt ovat menettä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29350: neet merkityksensä. 31.24.77 lisäyksenä 100 000 000 mark-
29351: Kun työttömyys on nykyisin ennätysluke- kaa tie-, silta- ja talonrakennushankkeita
29352: varten.
29353: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29354:
29355: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29356: Pauli Puhakka Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
29357: M.-L. Salminen Irma Rosnell
29358: 1980 vp. 769
29359:
29360: Raha-asia-aloite n:o 731.
29361:
29362:
29363:
29364:
29365: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
29366: sähköistämisen tukemiseen.
29367:
29368:
29369: E d u s k u n n a 11 e.
29370:
29371: Harvaan asutuilla maaseutupaLkkakunnilla on tämistöiden lisäämisen kautta parantaa myös
29372: vielä runsaasti asutusta, jota ei ole sähköistä- työllisyyttä, tulisi momentin määrärahaa lisätä.
29373: miskustannusten kalleuden johdosta kyetty säh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29374: köistämään. Tämän johdosta on kohtuutonta,
29375: että hallitus esittää määrärahaa vähennettäväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29376: Kun vielä otetaan huomioon, että näillä har- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29377: vaan asutuilla paikkakunnilla voitaisiin sähköis- 32.44.41 lisäyksenä J 000 000 markkaa
29378: maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
29379: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29380:
29381: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29382: Pauli Puhakka Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
29383: M.-L. Salminen Irma Rosnell
29384:
29385:
29386:
29387:
29388: 97 088000399}
29389: 770 1980 vp.
29390:
29391: Raha-asia-aloite n:o 732.
29392:
29393:
29394:
29395:
29396: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allasalueen tilo-
29397: jen lunastamiseksi valtiolle.
29398:
29399:
29400: E d u s k u n n a 11 e.
29401:
29402: Kahdenkymmenen vuoden ajan on Pudasjär- tetään tilojen lunastamisessa ja muiden vahin-
29403: ven Siuruan kylän väestöä pidetty epätietoisena kojen korvaamisessa, mikäli altaan rakentami-
29404: siitä tullaanko Siuruan allas rakentamaan. Ta- seen ryhdytään. Korvausperusteet pohjautuvat
29405: louksien normaali elämä on estetty. Asuntojen vesilain mukaisiin määräyksiin, minkä johdosta
29406: rakentamislainoja, tilojen perusparannuslainoja hinnoittelussa on käytetty puolitoistakertaista
29407: ja -avustuksia ei ole kylälle annettu normaaliin maapohjan hintaa. Valtion tulisi lunastaessaan
29408: tapaan, vaan on vedottu mahdolliseen altaan ra- mainittuja tiloja käyttää samaa hinnoittelupe-
29409: kentamiseen. Altaan rakentamisesta edelleenkin rustetta.
29410: väitellään kiihkeästi ja Siuruan kylän asukkaat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29411: joutuvat jatkuvasti kärsimään epätietoisuudesta.
29412: Asioita ei voida pitempään näin jatkaa, vaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29413: valtion tulisi lunåstaa kaikki ne kiinteistöt, joi- 1981 tulo- ;a menoarvioon 40 000 000
29414: den omistajat haluavat tiloistaan luopua. markkaa Siuruan allasalueen tilo;en lu-
29415: Siuruan kylän asukkaat ovat käyneet pitkä- nastamiseksi välittömästi valtiolle vesi-
29416: aikaisia neuvotteluja altaan mahdollisen raken- lain mukaisia puolitoistakertaisia hin-
29417: tajan, Pohjolan Voiman kanssa. Neuvottelujen noitteluperusteita käyttäen.
29418: pohjalta on sovittu korvausperusteet, joita käy-
29419: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29420:
29421: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29422: Pauli Puhakka Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
29423: 1980 vp. 771
29424:
29425: Raha-asia-aloite n:o 7.33.
29426:
29427:
29428:
29429:
29430: Liedes ym.: Kototetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
29431: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
29432:
29433:
29434: Ed u s kun n a 11 e.
29435:
29436: Pienyrittäjäin vuosilomarahasta annetun lain Pienyrittäjät olisi kuitell'kin rinnastettava maa-
29437: mukaan pienyrittäjällä on oilkeus 6 työpäivän talousyrittäjiin ja heille olisi taattava saman-:
29438: pituiseen vuosilomaan, jonka pitämiseksi hä- laiset lomaoikeudet kuin maatalousyrittäjillä-
29439: nelle voidaan myöntää lomarahaa. Lomarahan k.in.
29440: suuruudeksi on lomakaudella 1980/81 ehdo- Vuoden 1981 talousarvioon hallitus ehdottaa
29441: tettu 575 mk. Koska kuluvan vuoden tulo- ja määrärahaa korotettavaksi 2 milj. markalla lä-
29442: menoarvioesityksessä on tarkoitukseen osoitet- hinnä kustannusten nousun johdosta, joten lo-
29443: tu kuitenkin vain 9,7 milj. mk, voidaan loma- mansaajien lukumäärä ei sen johdosta nytkään
29444: raha myöntää vain noin 16 800 pienyrittäjälle. lisäänny.
29445: Kun laissa mainitut edellytykset täyttäviä pien- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29446: yrittäjiä on arviolta 24 000, jää lomarahaetuu-
29447: den ulkopuolelle yli 7 000 pienyrittäjää. Lisäk- eitä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29448: si pienyrittäjien vuosilomaoikeus on pysynyt 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29449: 6 päivänä, vaikka esim. maatalousyrittäjien 33.57.42 lisäyksenä 20 000 000 mark-
29450: vuosiloma on pidentynyt ensisijaisesti lomaan kaa pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
29451: oikeutetuilla 14 päiväksi ja muilla 12 päiväksi. kustannuksiin.
29452: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29453:
29454: Pentti Liedes P. Puhakka
29455: 772 1980 vp.
29456:
29457: Raha-asia-aloite n:o 7.34.
29458:
29459:
29460:
29461:
29462: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttami-
29463: seksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa.
29464:
29465:
29466: Ed u s kun n a 11 e.
29467:
29468: Hallitus esittää momentilla .34.50.01 määrä- aikatyön järjestäminen johtaa pelkästään viral-
29469: rahaa nuorten henkilöiden ja henkisen alan listen työttömyyslukujen puhdistamiseen, joka
29470: työttömien työllistämiseen osa-aikatyötä käyt- ei auta työttömien asemaa.
29471: täen. Tähän saakka saadut kokemukset puoli- Osa-aikatyö tulisi mielestämme muuttaa ko-
29472: päivätyöstä ovat erityisen kielteiset. Nuoria kopäivätyöksi ja siitä tulisi maksaa työehto-
29473: työttömiä on osoitettu hyvinkin etäällä oleviin sopimuksien mukainen palkka.
29474: työkohteisiin, jolloin matkakulut ja muut puo- Momentin perusteluissa olisi lausuttava:
29475: lipäivätyöstä aiheutuvat kulut ovat muodostu· "Eduskunta edellyttää määrärahaa käytettävän
29476: neet suuriksi eikä puolen päivän palkka ole kokopäivätöiden järjestämiseen."
29477: riittänyt kohtuulliseen toimeentuloon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29478: Työttömänä oleville henkilöille tulisi nykyi-
29479: sen käytännön mukaisesti maksaa työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29480: avustusta tai -korvausta. Päiväkorvaus vastaa 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
29481: puolesta päivästä osa-aikatyössä saatavaa palk- 34 ..50.01 1.50 000 000 markkaa osa-
29482: kaa. Työssä olo ei paranna työttömän tuloja, aikatyön muuttamiseksi kokopäivä-
29483: vaan lisää hänen kulujaan. Tämän johdosta Osa- työksi.
29484: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29485:
29486: Pentti Liedes Ensio Laine Seppo Toiviainen
29487: Pauli Puhakka Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
29488: M.-L. Salminen Irma Rosnell
29489: 1980 vp. 773
29490:
29491: Raha-asia-aloite n:o 735.
29492:
29493:
29494:
29495: Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin kaupungissa
29496: annettavaa korkeakouluopetusta koskevan suunnittelun jatka-
29497: miseen.
29498:
29499: Ed u s kun n a 11 e.
29500:
29501: Mikkelin kauppakorkeakoulun perustaminen kauppatieteitä Suomessa yhteensä 9540 opiske-
29502: on ollut esillä useassa opetusministeriön asetta- lijaa. Lisäksi ulkomailla opiskeli kauppatieteitä
29503: massa toimikunnassa. Mikkelin kauppakorkea- noin 1700 suomalaista. Ruotsi on supistanut
29504: koulutoimikunnan, kauppatieteellisen alan •tut- ulkomaalaisten oppilaiden sisäänottoa, mikä vä-
29505: kinnonuudistuksen ohjaus- ja seurantaryhmän hentää koulutuksen saaneiden tarjontaa Suo-
29506: ja korkeakoululaitoksen alueellisen laajentami- messa.
29507: sen toimikunnan kannanotot olivat myönteisiä Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitel-
29508: Mikkelin kauppakorkeakoulun perustamiselle. massa on esitetty kauppatieteellisten aloitus-
29509: Viimeksi on koko Itä-Suomen korkeakoulu- paikkojen lisäämistä noin 150 paikalla. Itä-Suo-
29510: laitoksen kehittämisen suuntaviivat sisältävässä messa on selvästi laajin ja pahin aukko tältä
29511: Itä-Suomen korkeakoulutustoimikunnan mietin- osin. Koulutus on keskittynyt pääosin Etelä-
29512: nössä todettu, että kauppatieteellinen koulutus Suomeen ja muuallakin rannikkoalueille. Yksin-
29513: on maassamme alueellisesti niin yksipuolisesti omaan Helsingi<ssä ja Turussa on noin 70%
29514: sijoittunut, ettei se palvele tyydyttävästi laajaa maan kaikista kauppatieteellisistä aloituspai-
29515: Itä-Suomea. Toimikunta katsoo mietinnössään koista. Itä-Suomen läänien muodostaman yhte-
29516: (komiteanmietintö 1979:51), joka jätettiin näisen korkeakoulutusalueen tasapuolinen ke-
29517: opetusministeriölle 11. 12. 1979, että hittäminen vaatii välttämättä kauppatieteelli-
29518: "Itä-Suomen ja koko valtakunnan sen koulutuksen pikaista aloittamista alueella.
29519: korkeakouluverkon kehittämistä sekä
29520: kauppatieteellisen alan koulutuksen alu- Aluepoliittiset perustelut.
29521: eellisen jakautuman merkitystä paino-
29522: tettaessa Mikkeli on paras sijaintipaik- Tarkasteltaessa korkeakoulun SIJOittumista
29523: ka." Itä-Suomen sisällä on pantava painoa sekä kor-
29524: keakoulupoliittisille että erityisesti aluepoliitti-
29525: Edelleen toimikunta kiirehtii hankkeen to- sille näkökohdille. Toimikunta päätyi edellä si-
29526: teuttamista ja ehdottaa, että teeratulla kannanotollaan Mikkeliin.
29527: " ... Mikkelin kauppakorkeakoulutoi- Korkeakoululla on merkittävä tulovaikutus
29528: mikunnan mietinnön mukaisen koulutuk- sijaintipaikkakunnalle ja koko maakunnalle.
29529: sen suunnittelua ryhdytään välittömästi Noin 1000 opiskelijaa, joista huomattava osa on
29530: jatkamaan ja edelleen kehittämään ta- sijaintiläänin ulkopuolelta, tuo rahaa yhteensä
29531: voitteena koulutuksen aloittaminen v. suunnilleen 10 milj. markkaa vuodessa. Lisäksi
29532: 1983." tulee laitoksen noin 200 työntekijän aiheuttama
29533: työllisyysvaikutus sekä heidän ja heidän per-
29534: Tässä yhteydessä ei ole syytä ryhtyä toista- heenjäsentensä tulovaikutukset. Mikkelin lääni
29535: maan kaikkia ehdotuksen perusteluja, koska ne on erittäin vaikeana muuttotappiolääninä kipe-
29536: löytyvät ao. komiteanmietinnöistä. Tärkeimmät ästi näiden lisäruiskeiden tarpeessa.
29537: näkökohdat on kuitenkin tuotu seuraavassa Korkeakoulun sijoittumisella on myös voi-
29538: esiin. makkaita tuotantovaikutuksia. Se edistää monin
29539: tavoin alueensa taloudellista toimintaa tarjotes-
29540: Korkeakoulupoliittiset perustelut. saan koulutettua henkilökuntaa elinkeinoelämän
29541: ja julkisen hallinnon palvelukseen. Mikkelin
29542: Kauppatieteellinen koulutusala on eräs suu- läänin elinkeinorakenne on edelleen voimak-
29543: rimmista koulutusaloista. Vuonna 1978 opiskeli kaasti alkutuotantopainotteinen ja mm. teolli-
29544: 774 Raha-asia-aloite n:o 735
29545:
29546:
29547: suuden toimialarakenteen vuoksi palkkataso eri- 3. Mikkelissä aloittaa vuoden 1981 ·alussa
29548: tyisen alhainen, joten tuotantovaikutukset juuri toimintansa valtakunnallinen Elinkeinoelämän
29549: Mikkelin läänissä voisivat olla poikkeuksellisen keskusarkisto, joka muodostaa erinomaisen ja
29550: suuret. välttämättömän pohjan korkeakoulussa suoritet-
29551: Aineellisen kehityksen ohella korkeakoululla tavalle tutkimustyölle.
29552: on suuri merkitys alueen henkiselle kehityksel- 4. Mikkelissä toimii tutkimustyötä tukeva
29553: le. Tästä ovat vakuuttavana osoituksena kaikki Mikkelin maakunta-arkisto.
29554: aikaisemmin perustetut korkeakoulut. Tällä pe- 5. Mikkelissä toimii Itä-Suomen ongelmiin
29555: rusteella Mikkeli on kiistaton uuden korkea- ja kehittämiskysymyksiin perehtynyt Itä-Suo-
29556: koulun sijaintipaikka Itä-Suomessa. Mikkelin men Instituutti, jonka tutkimustoiminta voi-
29557: sijainti Itä-Suomen korkeakoulutusalueena on daan niveltää perustettavaan kauppakorkeakou-
29558: selvästi keskeisin. Näinollen koulu sijoittuisi luun.
29559: opiskelijoita ajatellen erittäin edullisesti ja hy- Näin ollen myös toiminnalliset perustelut
29560: vien liikenneyhteyksien varrelle. ovat erittäin vahvat kauppakorkeakoulun sijoit-
29561: Kaikki aluepoliittiset tekijät puoltavat Itä- tamiseksi Mikkeliin.
29562: Suomen kauppakorkeakoulun sijoittamista ni-
29563: menomaan Mikkeliin.
29564: Kaupungin valmius, opetusministeriön seu-
29565: ranta.
29566: Toiminnalliset perustelut
29567: Puuttumatta tässä yhteydessä asian yksityis-
29568: Kauppatieteellisen alan koulutus on perintei- kohtiin, toistettakoon se korkeakoulutustoimi-
29569: sesti suuntautunut suurten yritysten ongelmien kunnan mietinnössä esitetty toteamus, että Mik-
29570: ratkaisuun. Itä-Suomen kehittämisen on kuiten- kelin kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis
29571: kin perustuttava erityisesti pienen ja keskisuu- edistämään korkeakoulun käynnistämisvaihetta
29572: ren teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yri- tulemaila mukaan tilakysymyksen ratkaisemi-
29573: tysten varaan. Tämän mukaisesti Mikkelin seen sekä osallistumalla opiskelija-asuntojen
29574: kauppakorkeakoulun on oltava koulutuksellinen tuottamiseen ja opiskelijoiden päivähoito-, ter-
29575: ja tutkimuksellinen vaihtoehto vanhoille kaup- veydenhoito-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen
29576: .pakorkeakouluille. kustannuksiin.
29577: Kauppakorkeakoulun on lähdettävä sekä ope- Opetusministeriöön olisi asetettava suunnit-
29578: tuksessa että tutkimuksessa pienten yritysten ja telu- ja seurantatyöryhmä, jossa on mukana
29579: yrittäjyyden ongelmista ulottaen tarkastelunsa kauppatieteellisen alan, opetusministeriön ja
29580: aina koti- ja käsiteellisuuteen saakka. Mikkelin Mikkelin kaupungin edustajia.
29581: läänissä myös maa- ja metsätalouden ja sen Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29582: tukielinkeinojen kehittäminen liittyy tärkeänä
29583: ja luontevana osana korkeakoulun tehtäviin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29584: 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
29585: Toiminnalliset lisäperustelut Mikkelin puo- markkaa korkeakouluopetuksen suunnit-
29586: lesta ovat seuraavat: telun jatkamiseen Mikkelin kaupungissa
29587: 1. Mikkelissä aloitetaan - tässä vaiheessa palkkaamalla 1. 9. 1980 lukien tehtä-
29588: Helsingin kauppakorkeakoulun alaisuudessa - vää suorittamaan 1 suunnittelijaprofes-
29589: syksyllä 1980 pienten ja keskisuurten yritysten sori (B 5), 1 suunnittelija (V 26-27)
29590: johtotehtävissä toimivien kurssimuotoinen kou- sekä 1 toimistosihteeri vaikkapa Mikke-
29591: lutus, joka niveltyy erittäin hyvin uuteen kaup- lin kaupungin ja sen talousalueen lah-
29592: pakorkeakouluun. joitusvaroin vuosille 1981-1982.
29593: 2. Mikkelissä toimii jatkuvasti kesäkauppa-
29594: korkeakoulu.
29595: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29596:
29597: Erkki Liikanen Pertti Hietala Mauri Miettinen
29598: 1980 vp. 775
29599:
29600: Raha-asia-aloite n:o 7.36.
29601:
29602:
29603:
29604:
29605: Liikanen: Määrärahan osoittamisesta puuston kasvuhäiriöitä tut-
29606: kivan konsultin palkkausta varten maa- ja metsätalousminis-
29607: teriöön.
29608:
29609:
29610: Eduskunnalle.
29611:
29612: Vuonna 1975 lisämenoarviossa myönnetyn mmk, tulisi 'kiireellisesti ryhtyä toimenpiteisiin
29613: määrärahan turvin käynnistettiin metsäntutki- asian korjaamiseksi.
29614: muslaitoksessa puuston kasvuhäiriöitä selvitte- Puun energiakäyttöä ja energiametsien kas-
29615: levää tutkimustoimintaa, jota on jatkettu met- vattamista koskeva tutkimustoiminta on viime
29616: sätaloudellisiin yhteistutkimuksiin osoitetoista vuosina voimakkaasti lisääntynyt hyväksyttyjen
29617: määrärahoista myönnetyillä varoilla. Ko. tutki- energiapoliittisten periaatteiden mukaisesti.
29618: mustoiminnan tulokset ovat toistaiseksi olleet Maa- ja metsätalousministeriön asettamana ko.
29619: varsin vähäisiä eikä tutkimusta ole suunnattu tutkimuksia koordinoivana ja ehdotuksia teke-
29620: alkuperäisen tarkoituksen mukaan ensisijaisesti vänä elimenä on toiminut energiametsätoimi-
29621: latvakasvainten päätesilmun tuhoutumisesta ai- kunta. Tutkimusmäärärahojen lisääntyessä edel-
29622: heutuvien kasvuhäiriöiden selvittämiseen. Tämä leen on puun energiakäyttöä ja energiametsiä
29623: johtuu osittain tutkimustoiminnan koordinoin- koskevan tutkimustoiminnan suunnittelu ja
29624: oin puutteellisuudesta. koordinointi entistä tärkeämpää. ·
29625: Keskitetty taimituotanto on johtanut siihen, Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
29626: että taimia tuotetaan olosuhteissa, jotka poik-
29627: keavat täysin niistä, joihin taimet istutetaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29628: Maan parhaalla kasvualueella, Lounais-Suomes- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
29629: sa, suoritetun tutkimuksen mukaan on kym- markkaa maa- ja metsätalousministe-
29630: menen vuotta istutuksen jälkeen männyntaimis- riölle konsultin palkkaus- ja muita ku-
29631: ta kasvukunnossa vain yksi kolmasosa. Kun lutusmenoja varten puuston kasvuhäi-
29632: näin on Lounais-Suomessa, lienee tilanne riöitä, taimikuolleisuutta ja energiapuun
29633: muualla maassa vähintäänkin yhtä huono. Kun tuottamista koskevan tutkimustoimin-
29634: vuosittain metsänistutuksiin sijoitetaan n. 160 nan koordinoinnin hoitamiseksi.
29635: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29636:
29637: Erkki Liikanen
29638: 776 1980 rd.
29639:
29640: Finansmotion nr 73 7.
29641:
29642:
29643:
29644: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för garanterande av
29645: arbete och bostad för frigivna från fängelser under en över-
29646: gångstid för återanpassning tili samhället.
29647:
29648:
29649: T i 11 R i k s d a g e n.
29650:
29651: Det genomsnittliga antalet fångar i våra och bostad för en övergångsperiod på sådana
29652: fängelser var under år 1978 omkring 5 400. arbetsläger. Att märka är att största delen av
29653: Under samma år började 9 755 personer av- dem som sökte sig tili ett arbetsläger också var
29654: tjäna sitt frihetsstraff. Av dessa var 1 4 31 såda- i behov av vård för sina alkoholproblem. Efter
29655: na som skulle avtjäna förvandlingsstraff för 1976 har man p.g.a. finansieringssvårigheter
29656: böter. Under år 1978 frigavs sammanlagt 8 009 inte längre kunnat upprätthålla arbetsläger, vil-
29657: fängelsefångar. Merparten eller 5 990 av de ket under rådande arbetslöshet betytt en avse-
29658: sistnämnda försattes i villkorlig frihet. En dryg värd försämring av landets kriminaivård i fri-
29659: fjärdedel av dessa förlorar sin vilikorliga frihet het.
29660: inom loppet av ett år efter frigivningen och av Beträffande bostadsfrågan har Kriminalvårds-
29661: dem, som tidigare avtjänat frihetsstraff, åter- föreningen gjort vägande insatser genom att i
29662: vänder hälften inom ett år tili fängelset. vissa städer upprätthålla bostäder för frigivna
29663: Möjligheterna för frigivna fångar att börja kombinerat med verksamhet som inriktar sig
29664: . ett normalt liv efter fängelsevistelsen är i detta på anskaffande av arbete. På detta sätt har fri-
29665: nu långt ifrån tilifredsställande. Många åter- givna kunnat stödas genom att de fått arbets-
29666: faller i brott på grund av att de inte får verk- plats samtidigt som de för en övergångstid fått
29667: liga möjligheter att återanpassa sig i samhället. bostad. Under senare år har möjligheterna att
29668: Det största problemet består i svårigheten att ordna arbete avsevärt försämrats.
29669: erhålla bostad och arbete. Som det nu är skall 1 Kriminalvårdsföreningens härbärgen på in-
29670: en frigiven person, trots arbetslösheten och sina alles tio orter fanns år 1978 i allt 216 platser.
29671: betydligt försämrade utgångsmöjligheter, kon- Upprättandet. av nya platser är beroende av de
29672: kurrera på den fria arbets- och bostadsmarkna- medel som i statens budget reserveras för det-
29673: den. Möjligheterna att få arbete och bostad är ta ändamål. Behovet av platser i härbärgena är
29674: nära sammanbundna med varandra. Bostads- mellan 400 och 500 platser. Utöver de medel
29675: bristen och de undermåliga bostäder som står som anvisas för skapande av nya bostadsmöj-
29676: detta klientel tili buds, försvårar återanpass- ligheter är det nödvändigt att även reservera
29677: ningen i arbetslivet. 1 praktiken betyder detta, anslag för utbetalningar av hyresförskott. 1 an-
29678: att förutsättningarna för en frigiven person att nat fall lyckas man ej med att placera dem som
29679: återgå tili ett normalt Iiv är synnerligen små bor i Kriminalvårdsföreningens tillfälliga här-
29680: och långt ifrån idealiska. bärgen och andra bostäder på den öppna
29681: 1 detta sammanhang bör också beaktas, att bostadsmarknaden. 1 huvudsak borde ju även
29682: ett ganska stort antal av frigivna fångar tagit de frigivna fångarna kunna placeras på den
29683: så mycket skada av fängelsevistelsen, att de öppna bostadsmarknaden.
29684: inte genast kan anpassa sig tili en normal ar- Man måste utgå ifrån, att en person som av-
29685: betsmiljö. Man räknar med att omkring en tjänat sitt straff i fängelset, i allmänhet är i
29686: femtedel av de villkorligt frigivna har allvarliga behov av såväl samhällets hjälp som stöd för
29687: svårigheter i detta avseende. återanpassning i sin nya omgivning. Samhället,
29688: För vissa vilikorligt frigivna har Kriminal- vars inställning hittills varit mycket ogin mot
29689: vårdsföreningen tidigare kunnat ordna möjlig- de frigivna, bör tillse att de ges möjligheter att
29690: het att under dess övervakning arbeta på ar- börja ett nytt Iiv. Det bör anses rimligt, att det
29691: betsläger. Arligen kunde fram tili år 1976 om- är samhällets plikt och skyldighet, att ordna
29692: kring 600-700 frigivna fångar anvisas arbete såvällämpligt arbete som bostad ävensom väg-
29693: Finansmotion nr 737 777
29694:
29695: ledning och annan upplysningsverksamhet åt Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
29696: ovannämnda personer. föreslår undertecknade vördsamt,
29697: Samhället måste ge de första förutsättningar-
29698: na för återgång tili ett normalt och människo- att Riksdagen måtte intaga i 1981
29699: värdigt liv. När vi en gång har råd att hålla års statsförslag 4 000 000 mark för att
29700: våra medmänniskor i straffanstalter, bör vi ock- garantera personer, som friges från
29701: så orka med att ge dem arbete och bostad ef- fängelser, såväl arbete som bostad under
29702: teråt. 1 de fall då satsningen lyckas ger insatsen en övergångstid och till de hinner åter-
29703: mångdubbel ränta åt samhället på flera olika anpassa sig till samhället.
29704: sätt.
29705: Helsingfors den 29 september 1980.
29706:
29707: Bror Liliqvist Lea Savolainen
29708: Sten Söderström Mikko Rönnholm
29709: Reino Breilin
29710:
29711:
29712:
29713:
29714: 98 088000399]
29715: 778 1980 vp.
29716:
29717: Raha-asia-aloite n: o 7 37. Suomennos.
29718:
29719:
29720:
29721:
29722: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vankilasta vapautuvien
29723: yhteiskunnan toimintaan sopeutumisajan työpaikan ja asun-
29724: non turvaamiseen.
29725:
29726:
29727: E d u s k u n n a 11 e.
29728:
29729: Keskimääräinen vankien lukumäärä vanki- gille voitu osoittaa työtä ja asunto ylimenokau-
29730: loissamme oli vuonna 1978 suunnilleen 5 400. deksi tällaisilla työleireillä. On syytä panna
29731: Samana vuonna aloitti 9 755 henkilöä vapaus- merkille, että suurin osa niistä, jotka hakeutui-
29732: rangaistuksensa sovittamisen. Näistä 1 431 oli vat työleireille, oli hoidon tarpeessa alkoholi-
29733: sakon muuntorangaistuksia. Vuonna 1978 va- ongelmien vuoksi. Vuoden 1976 jälkeen ei työ-
29734: pautettiin kaikkiaan 8 009 vankeusvankia. Suu- leirejä ole varojen puutteen vuoksi enää voitu
29735: rin osa eli 5 990 viimeksi mainituista päästet- ylläpitää, mikä työttömyyden vallitessa on mer-
29736: tiin ehdonalaiseen vapauteen. Runsas neljännes kinnyt maamme vapaudessa tapahtuvan krimi-
29737: näistä menettää ehdonalaisen vapautensa va- naalihuollon huomattavaa huononnusta.
29738: pauttamista seuraavan vuoden kuluessa ja niis- Vuonna 1978 oli Kriminaalihuoltoyhdistyk-
29739: tä, jotka ovat aikaisemmin kärsineet vapaus- sen yömajoissa yhteensä kymmenellä paikka-
29740: rangaistuksen, puolet palaa vuoden kulues·sa kunnalla kaikkiaan 216 paikkaa. Uusien paik-
29741: vankilaan. kojen perustaminen riippuu varoista, joita val-
29742: Vapautettlijen vankien mahdollisuudet aloit- tion tulo- ja menoarviossa varataan tätä tar-
29743: taa normaali elämä vankilassa olon jälkeen ovat koitusta varten. Yömajapaikkojen tarve on 400
29744: tätä nykyä erittäin epätyydyttävät. Monesta tu- ja 500 paikan välillä. Niiden varojen lisäksi,
29745: lee rikoksen uusija sen johdosta, ettei heillä jotka osoitetaan uusien asumismahdollisuuksien
29746: ole todellisia mahdollisuuksia sopeutua uudel- luomiseksi, on myös välttämätöntä varata mää-
29747: leen yhteiskuntaan. Suurin ongelma on työn ja räraha vuokraennakoiden maksamiseksi. Muus-
29748: asunnon hankkimisen vaikeus. Työn ja asun- sa tapauksessa ei onnistuta sijoittamaan avoi-
29749: non saaminen ovat läheisessä yhteydessä toi- mille asuntomarkkinoille niitä, jotka asuvat
29750: siinsa. Asuntopula ja tällaisen asiakaspiirin saa- Kriminaalihuoltoyhdistyksen tilapäisissä yöma-
29751: tavissa olevat ala-arvoiset asunnot vaikeuttavat joissa ja muissa asunnoissa. Pääasiassahan tu-
29752: heidän mahdollisuuksiaan sopeutua uudelleen lisi myös vapautetut vangit voida sijoittaa va-
29753: työelämään. Käytännössä tämä merkitsee sitä, paille asuntomarkkinoille.
29754: että vapautetun henkilön edellytykset palata On lähdettävä siitä, että henkilö, joka on
29755: normaaliin elämään ovat erittäin pienet ja kaik- sovittanut rangaistuksensa vankilassa, on yleen-
29756: kea muuta kuin ihanteelliset. sä sekä yhteiskunnan avun että tuen tarpeessa
29757: Tässä yhteydessä on myös otettava huo- sopeutuakseen jälleen uuteen ympäristöönsä.
29758: mioon, että melko suurelle määrälle vapaute- Yhteiskunnan, jonka asenne tähän mennessä on
29759: tuista vangeista vankilassaolo on aiheuttanut ollut hyvin tyly vapautettuja kohtaan, on pi-
29760: niin suuria vaurioita, etteivät he heti pysty dettävä huoli siitä, että näille annetaan edelly-
29761: sopeutumaan normaaliin työympäristöön. On tykset uuden elämän aloittamiseen. On pidet-
29762: arvioitu, että suunnilleen viidesosalla ehdon- tävä kohtuullisena, että yhteiskunnan velvolli-
29763: alaiseen vapauteen päästetyistä on vakavia vai- suus on järjestää sekä sopivaa työtä että asunto
29764: keuksia tässä suhteessa. samoin kuin ohjausta ja neuvontaa yllämaini-
29765: Eräille ehdollisesti vapautetuille Kriminaali- tuille henkilöille. Yhteiskunnan täytyy antaa
29766: huoltoyhdistys on aikaisemmin voinut järjestää ensi edellytykset paluulle normaaliin ja ihmis-
29767: mahdollisuuden työskennellä sen valvonnassa arvoiseen elämään. Kun meillä kerran on varaa
29768: työleireillä. Vuosittain on aina vuoteen 1976 pitää lähimmäisiämme rangaistuslaitoksissa, on
29769: saakka suunnilleen 600-700 vapautetulle van- meidän myös kyettävä antamaan heille jälkeen-
29770: Raha-asia-aloite n:o 737 779
29771:
29772: päin työtä ja asunto. Ja niissä tapauksissa, jois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29773: sa onnistumme ponnistuksissamme, ne tuotta- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29774: vat yhteiskunnalle moninkertaisen koron useal- 4 000 000 markkaa työn ja asunnon ta-
29775: la eri tavalla. kaamiseksi ylimenokaudeksi vankiloista
29776: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vapautuville henkilöille kunnes he so-
29777: nioittaen, peutuvat uudelleen yhteiskuntaan.
29778: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29779:
29780: Bror Lillqvist Lea Savolainen
29781: Sten Söderström Mikko Rönnholm
29782: Reino Breilin
29783: 780 1980 rd.
29784:
29785: Finansmotion nr 738.
29786:
29787:
29788:
29789:
29790: Liliqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för bostadsbidrag At
29791: folkpensionärer som bor i eget egnahemshus.
29792:
29793:
29794: T i 11 R i k s d a g e n.
29795:
29796: Enligt nu gällande bestämmelser kan en folk- straffade av samhället för sin sparsamhet. De
29797: pensionär, som bor i hyresbostad eller i egen förlorar nämligen rätten tili bostadsbidraget.
29798: aktielokal, få bostadsbidrag från folkpensions- Om sparsamheten inte kan premieras borde
29799: anstalten. Men däremot kan inte en pensionär den åtminstone inte bestraffas. Detta blir nu
29800: som bor i sitt eget egnahemshus bli delaktig fallet enligt gällande bestämmelser för bostads-
29801: av denna förmån eftersom personen inte be- bidraget.
29802: talar hyra för sin lokal. Visserligen har ägaren Utgifterna för egnahemshusets underhåll och
29803: till egnahemshuset en liten möjlighet att få uppvärming blir säkert lika stora som mot-
29804: bostadsbidrag. Men i så fall måste huset be- svarande kostnader i våningshus. Detta borde
29805: lastas av en så stor skuld att räntekostnaden därför inte vara orsaken tili att en ägare tili
29806: stiger till ett så stort belopp att den berättigar egnahemshuset förvägras folkpensionens bo-
29807: tili bostadsbidrag för pensionären ifråga. Detta stadsbidrag. Uppskattningen av kostnaderna för
29808: händer väl mycket sällan emedan amortering egnahemshuset, vilka motsvarar hyran i en
29809: av lån efter uppnådd pensionsålder i aUmänhet hyreslokal, borde inte heller bereda större svå-
29810: ställer sig betydligt svårare än under den righeter. Några praktiska hinder för utbetal-
29811: arbetsföra tiden i ens liv. ning av bostadsbidrag tili pensionärer som bor
29812: I de flesta fall betyder anskaffningen av i sina egnahemshus borde inte föreligga.
29813: egnahemshuset en stor uppoffring för fa- Hänvisande tili ovannämnda motiveringar,
29814: miljen. Mycket måste vanligen försakas för att föreslår undertecknade,
29815: inkomsterna skall räcka tili räntorna och
29816: amorteringarna på lånen. Denna sparsamhet att Riksdagen måtte intaga i 1981
29817: gagnar även hela samhället. års stats/örslag 6 000 000 mark för be-
29818: När ifrågavarande personer sedan uppnår viljande av bostadsbidrag åt folkpen-
29819: pensionsåldern blir de på ett visst sätt be- sionär som bor i eget egnahemshus.
29820: Helsingfors den 29 september 1980.
29821:
29822: Bror Liliqvist Sten Söderström
29823: Lea Savolainen Mikko Rönnholm
29824: Reino Breilin
29825: 1980 vp. 781
29826:
29827: Raha-asia-aloite n:o 738. Suomennos.
29828:
29829:
29830:
29831:
29832: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta omassa omakotitalossa
29833: asuvien kansaneläkeläisten asumistukeen.
29834:
29835:
29836: E d u s k u n n a 11 e.
29837:
29838: Voimassa olevien säädösten mukaan voi heitä heidän säästäväisyydestään. He nimittäin
29839: vuokra-asunnossa tai omistamassaan osakehuo- menettävät oikeuden asumistukeen. Näin ta-
29840: neistossa asuva kansaneläkeläinen saada asumis- pahtuu nykyisten asumistukea koskevien sää-
29841: tukea. Sitävastoin ei omistamassaan omakotita- dösten mukaan.
29842: lossa asuva eläkeläinen voi saada tätä etua, kos- Omakotitalon ylläpidosta ja lämmittämisestä
29843: ka hän ei maksa vuokraa asunnostaan. Oma- johtuvat kulut muodostuvat varmaan yhtä suu-
29844: kotitalon omistajalla on tosin vähäinen mahdol- riksi kuin kerrostalon vastaavat kulut. Tämän
29845: lisuus saada asumistukea, mutta tällöin täytyy ei näin ollen pitäisi olla syynä siihen, että oma-
29846: taloa rasittaa niin suuri velka, että sen koron kotitalon omistajalta evätään kansaneläkkeen
29847: määrä oikeuttaa kyseisen eläkeläisen saamaan asumistuki. Vuokra-asunnon vuokraa vastaavien
29848: asumistukea. Tällaista tapahtuu hyvin harvoin, omakotitalon kustannusten arvioinnin ei pitäisi
29849: koska velkojen lyhentäminen eläkeikään tulemi- olla mitenkään vaikeata. Mitään käytännön vai-
29850: sen jälkeen muodostuu yleensä huomattavasti keuksia ei liene sille, että omakotitalossaan asu-
29851: vaikeammaksi kuin sinä aikana, jolloin henkilö ville eläkeläisille maksetaan asumistukea.
29852: on elämänsä aikana työkykyinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29853: Useimmissa tapauksissa merkitsee omakotita- nioittaen,
29854: lon hankkiminen perheen kannalta suuria uh-
29855: rauksia. Paljosta täytyy säännön mukaan kiel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29856: täytyä, jotta tulot riittäisivät korkoihin ja lai- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksena
29857: nan lyhennyksiin. Tästä säästäväisyydestä on 8 000 000 markkru omakotitaloissaan
29858: myös hyötyä koko yhteiskunnalle. asuvien eläkeläisten asumistukea varten.
29859: Kun kyseiset henkilöt sittemmin tulevat elä-
29860: keikään, yhteiskunta tietyllä tavalla rankaisee
29861: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29862:
29863: Bror LiUqvist Sten Söderström
29864: Lea Savolainen Mikko Rönnholm
29865: Reino Breilin
29866: 782 1980 rd.
29867:
29868: Finansmotion nr 739.
29869:
29870:
29871:
29872:
29873: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för statsunderstöd åt
29874: skärgårdsrådet i Larsmo.
29875:
29876:
29877: Tili .Ri k s da gen.
29878:
29879: Fiskaryrket har allt sedan urminnes tider fiskarena slipper bättre tili och från sina fiske-
29880: varit ett både omtyckt och lämpligt närings- platser. En bättre vattencirkulation måste också
29881: fång i Larsmo kommun. Men på grund av ha betydelse för fiskens fortplantning när de.
29882: industrins vattenförorening har yrkesfiskarnas lättare kan komma tili sina lekplatser.
29883: antal minskat kraftigt men fortfarande finns Kostnaderna för .farledsmuddringen ·har Skär-
29884: det ändå ett mindre antal kvar. Därtili finns gårdsrådet täckt genom friviliiga penninginsam-
29885: det en rätt stor grupp som jämsides med sitt lingar och mindre kommunala understöd. Före-
29886: ordinarie yrke har fisket som bisyssla. För att ningen har också ansökt om statsbidrag för
29887: underlätta yrkets utövande i kommunen har finansieringen av farledsmuddringen t:vå gånger
29888: l!tatsmakten bl. a. låtit bygga en vågbrytare vid men fått avslag med motiveringen att det inte
29889: Örens fiskeplats. finns lämpligt anslag. i. statsbudgeten för dy lik
29890: Det största problemet för ovannämnda fiska- verksamhet.
29891: re är .överlägset vattenföroreningen men också Men med beaktande av det värdefulla fri-
29892: uppgrundningen av farlederna från .fiskeplat- villiga arbete som Skärgårdsrådet och säkert
29893: serna för ilandföring av fisken bereder svårig- även andra motsvarande sammanslutningar i
29894: heter. vårt land utför för en renare skärgård, borde
29895: För några år sedan bildades i Larsmo kom- lämpligt anslag för ändamålet finnas i. stats-
29896: mun en sammanslutning som heter Skärgårds- budgeten.
29897: rådet. Det har speciellt som målsättning att Med hänvisning tili ovanstående motive-
29898: motarbeta vattenföroreningen i Larsmo skärgård ringar, föreslår undertecknade vördsamt,
29899: genom olika åtgärder. Skärgårdsrådet har un-
29900: der sin korta verksamhetstid aktivt och för- att Riksdagen måtte intaga i 1981
29901: tjänstfullt arbetat för en renare skärgård. Bland års statsförslag 200 000 . mark för be~
29902: annat har flera trånga farleder muddrats för att viliande av statsunderstöd åt Skärgårds-
29903: förbättra vattencirkulationen och därigenom rldet i Larsmo kommun med .f/era lik-
29904: höja vattnets naturliga självrening. Fördjup- nande miliövårdssammanslutningar
29905: ningen av grunda farleder bidrager även tili att vårt land.
29906: Helsingfors den 27 september 1980.
29907:
29908: Bror LiUqvist Sten Söderström Lea Savolainen
29909: 1980 vp. 783
29910:
29911: Raha-asia-aloite n:o 739. Suomennos.
29912:
29913:
29914:
29915:
29916: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodossa toimivalle
29917: saaristoneuvostolle annettavaan valtionapuun.
29918:
29919:
29920: E d u s k u n n a 11 e.
29921:
29922: Kalastus on ammmststa aJOista lähtien ollut koille ja niiltä pois. Veden kierron paranemi-
29923: sekä suosittu että sopiva elinkeino Larsmon sella täytyy myös olla merkitystä kalan lisään-
29924: kunnan asukkaiden kannalta, mutta teollisuu- tymiselle kun ne pääsevät helpommin kutupai-
29925: den aiheuttaman vesien saastumisen vuoksi on koilleen.
29926: ~mmattikalastajien lukumäärä laskenut voimak- Skärgårdsrådet on kustantanut väylien ruop-
29927: kaasti, vaikka heitä yhä vielä on vähäinen mää- paamisen vapaaehtoisin rahan keräyksin ja vä-
29928: rä jäljellä. Tämän lisäksi melko suuri ryhmä häisen kunnan tuen turvin. Yhdistys on myö's
29929: harjoittaa varsinaisen ammattinsa ohella kalas- hakenut valtion apua kahdesti väylien ruop-
29930: tusta sivutoimenaan. Ammatin harjoittamisen pauksen rahoittamista varten, mutta hakemuk-
29931: helpottamiseksi kunnassa valtiovalta on mm. set on hylätty sillä perusteella, ettei tällaiseen
29932: rakennuttanut aallonmurtajan Örenin kalastus- toimintaan ole varattu valtion tulo- ja meno-
29933: paikalle. arviossa sopivaa määrärahaa.
29934: Edellä mainittujen kalastajien kannalta yli- Ottaen huomioon Skärgårdsrådetin suoritta-
29935: voimaisesti suurin pulma on veden saastumi- man arvokkaan ja vapaaehtoisen työn, jollaista
29936: nen, mutta myös väylien mataloituminen tuot- varmaan myös muut vastaavat yhteisöt suorit-
29937: taa vaikeuksia kalan kuljettamiselle kalastuspai- tavat maassamme puhtaamman ~saariston ai-
29938: koilta rannikolle. kaansaamiseksi, valtion tulo- ja menoarviossa
29939: Muutamia vuosia sitten perustettiin Larsmon tulisi olla sopiva määräraha tätä tarkoitusta
29940: kunnassa Skärgårdsrådet niminen yhteisö. Sen varten.
29941: erityisenä tavoitteena on yrittää estää Larsmon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29942: saariston vesien saastuminen eri toimenpitein. nioittaen,
29943: Skärgårdsrådet on lyhyen toimikautensa aikana
29944: työskennellyt . aktiivisesti ja menestyksellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29945: saariston vesien puhtaana pitämisen hyväksi. 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
29946: Muun muassa on monia ahtaita väyliä ruopattu 200 000 markkaa valtionavun myöntä-
29947: veden ·kierron parantamiseksi ja siten veden miseksi Luodon kunnassa toimivalle
29948: luonnollisen itsestään puhdistumisen lisäämisek- Skärgårdsrådet nimiselle yhteisölle ia
29949: si. Matalien väylien syventäminen auttaa myös muille samantaisille ympäristönsuoielu-
29950: kalastajia pääsemään helpommin kalastuspai- yhteisöille maassamme.
29951: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1980.
29952:
29953: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
29954: 784 1980 rd.
29955:
29956: Finansmotion nr 740.
29957:
29958:
29959:
29960:
29961: Liliqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en
29962: jurist för att bistå fiskarbefolkningen i juridiska frågor.
29963:
29964:
29965: T i 11 R i k s d a g e n.
29966:
29967: Kust- och insjöfiskarnas inkomstmöjligheter vara ersättningsskyldig och då faller förstås
29968: har försämrats ansenligt under de senaste åren. skadan av de förstörda fiskbragderna i sin
29969: Fiskarbefolkningen har utan egen förskyllan helhet på ägaren. Det händer nämligen ibland,
29970: råkat i ekonomiska svårigheter på grund av att timmersläp består av ostämplat virke. I ett
29971: vattenföroreningar förorsakad av industrin, av dylikt fall är det fullständigt omöjligt att be-
29972: olika muddringsarbeten, av vattnets förorening stämma vems virke som har kommit på drift
29973: vid knippningshamnar o.s.v. Som det senast och förstört fiskeredskapen.
29974: kända exemplet på fiskdöd i större utsträck- Här har nämnts endast en del av de svårig-
29975: ning, kan nämnas, fiskdöden vid Kyro älvs heter som fiskarbefolkningen har att brottas
29976: mynning våren 1970. Vattenföroreningen för- med, då antingen fiskevattnen förorenats eller
29977: orsakades i detta fall av muddringsarbeten i bragderna skadats. Ersättningsfrågan löses säl-
29978: åmynningen. Där dog tontals med fisk och lan på friviliighetens väg utan det blir dom-
29979: ingen anser sig vara skyldig. Huruvida landets stolen som får avgöra densamma. I dylika och
29980: rättsväsende kan utreda vem som bär skulden andra fall som fiskarena behöver juridisk hjälp,
29981: tili fiskdöden får framtiden utvisa. I varje fall bör det kunna anses skäligt, att denna hjälp
29982: kan konstateras, att fiskarena i denna trakt och handräckning skulle ske på samhällets be-
29983: gick miste om betydande inkomster och san- kostnad som stöd åt den svårt beträngda fiskar-
29984: nolikt också i framtiden. Det märkliga i sam- befolkningen.
29985: manhanget är, att ingen känner sig ersättnings- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
29986: skyldig utan inkomstbortfallet drabbar helt föreslår undertecknade,
29987: fiskarbefolkningen. En yrkesgrupp som annars
29988: hör tili låglöntagarna i vårt land. att Riksdagen måtte intaga i 1981
29989: Ett annat problem som fiskarena har vid års stats/örslag 110 000 mark för an-
29990: utövandet av sitt. yrke,. är förstörda fiskred- ställning av en iurist, som fiskarbe-
29991: skap, förorsakade av stormen, söndrade eller folkningen avgiftsfritt får anlita i fiske-
29992: annars på drift varande timmersläp. Också i rifrågor av ;uridisk natur.
29993: detta fall kan det hända, att ingen anser sig
29994: Helsingfors den 29 september 1980.
29995:
29996: Bror Liliqvist Lea Savolainen
29997: Sten Söderström Mikko Rönnholm
29998: 1980 vp. 785
29999:
30000: Raha-asia-aloite n:o 740. Suomennos.
30001:
30002:
30003:
30004:
30005: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajaväestöä oikeu-
30006: dellisissa kysymyksissä avustavan lakimiehen palkkaamiseen.
30007:
30008:
30009: E d u s k u fi n a II e.
30010:
30011: Rannikko- ja sisävesikalastajien tulon harrk- pauksessa voi käydä niin, ettei kukaan katso
30012: kimismahdollisuudet ovat tuntuvasti huonon- olevansa korvausvelvollinen, ja tällöin koituu
30013: tuneet viime vuosien aikana. Kalastajaväestö on vahinko kalanpyydysten tuhoutumisesta koko-
30014: omatta syyttään joutunut taloudellisiin vaikeuk- naisuudessaan niiden omistajalle. Joskus nimit-
30015: siin veden saastumisen takia, joka on johtunut täin sattuu, että puutavaralautta koostuu lei-
30016: teollisuudesta, erilaisista ruoppaustöistä, veden maamattomasta puutavarasta. Tällaisessa ta-
30017: saastumisesta niputussatamissa jne. Esimerk- pauksessa on täysin mahdotonta määritellä, ke-
30018: kinä viimeksi tunnetuksi tulleesta laajasta ka- nen puutavara on joutunut ajelehtimaan ja tu-
30019: lakuolemasta voidaan mainita Kyröjoen suulla honnut kalastusvälineet.
30020: tapahtunut kalakuolema keväällä 1970. Veden Edellä on mainittu vain osa vaikeuksista,
30021: saastuminen aiheutui tässä tapauksessa joen joissa kalastajaväestö kamppailee silloin, kun
30022: suulla suoritetuista ruoppaustöistä. Tällöin kuo- kalavedet saastuvat tai pyydykset vahingoittu-
30023: li tonneittain kalaa ilman, että kukaan piti it- vat. Korvauskysymys ratkeaa harvoin vapaaeh-
30024: seään tähän syyllisenä. Tulevaisuus on näyt- toista tietä, vaan se on ratkaistava tuomiois-
30025: tävä, pystyykö maamme oikeuslaitos selvittä- tuimessa. Tämän kaltaisissa ja muissa tapauk-
30026: mään, kuka on syypää kalakuolemaan. Joka sissa, joissa kalastajat ovat oikeudellisen avus-
30027: tapauksessa voidaan todeta, että tämän seudun tuksen tarpeessa, on pidettävä kohtuullisena,
30028: kalastajat menettivät huomattavat tulot ja tämä että tällaista apua ja virka-apua annetaan yh-
30029: koskee todennäköisesti myös tulevaisuutta. Eri- teiskunnan kustannuksella ja tukena suuressa
30030: koista tässä yhteydessä on, että kukaan ei pidä ahdingossa olevalle kalastajaväestölle.
30031: itseään vahingonkorvausvelvollisena, vaan tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30032: jen pois jääminen kohtaa kokonaisuudessaan nioittaen,
30033: kalastajaväestöä, joka ammattiryhmänä muuten-
30034: kin kuuluu maamme matalapalkkaisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30035: Toinen ongelma, joka kalastajilla on ammat- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30036: tiaan harjoittaessaan, on kalastusvälineiden tu- 110 000 markkaa lakimiehen palkkaami-
30037: houtuminen, mihin on syynä niiden rikkoutu- seksi, jota kalastajaväestö saisi korvauk-
30038: minen myrskyssä tai niiden kiinnittyessä aje- setta käyttää oikeudellisluonteisissa ka-
30039: lehtimassa olevaan puutavaraan. Tässäkin ta- lastuskysymyksissä.
30040: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30041:
30042: Bror Lillqvist Lea Savolainen
30043: Sten Söderström Mikko Rönnholm
30044:
30045:
30046:
30047:
30048: 99 088000399]
30049: 786 198Ö rd.
30050:
30051: Finans&otion nr 741.
30052:
30053:
30054:
30055:
30056: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för ersättande av skador
30057: förorsakade av sälar åt yrkesfiskare.
30058:
30059:
30060: T i 11 R i k s d a g e n.
30061:
30062: Sälarna åsamkar yrkesfiskare i Finland avse- Vid fridlysning av sälen bör också olägenhet,
30063: värda skador. Havsfiskesektionen vid Fiskeri- som orsakas av sälar ersättas. Sådan olägenhet
30064: föreningen i Finland har upprepade gånger be- är t.ex. att en säl har för vana att besöka viss
30065: handlat skadorna, som sälar åsamkar yrkes- fångstplats, varvid fisket på denna plats helt
30066: fiskare, och har också sammanställt en prome- kan förhindras.
30067: moria angående sälskadorna för det yrkesmäs- Handläggandet av ärenden i samband med
30068: siga fisket. Enligt denna uppgick skadorna för sälskador kan lämpligen ges åt de värderings-
30069: yrkesfiskare år 1973 tili ca 1 285 000 mark nämnder för fiskeskador och regionala värde-
30070: sammanlagt, däri inberäknat skador, vilka ringsnämnder, som avses i lagen om fiskeska-
30071: drabbade lax- och öringsfiske med nät, laxfiske dor (208/74).
30072: med rev, sikfiske med nät och ryssjefiske. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
30073: Sälskadorna bör ersättas tili sitt fulla belopp föreslår undertecknade vördsamt,
30074: och ske enligt samma principer, som tillämpas
30075: vid ersättning för rovdjursskador åt dem, som att Riksdagen måtte intaga i 1981
30076: bedriver renskötsel. Det vill säga, skadorna er- års statsförslag 300 000 mark som er-
30077: sättes tili sitt fulla belopp ökat med 50 procent sättning åt yrkesfiskare för av sälar för-
30078: emedan alla skador inte upptäcks. orsakade skador och andra olägenheter.
30079: Helsingfors den 29 september 1980.
30080:
30081: Bror Lillqvist Lea Savolainen
30082: Sten Söderström Mikko Rönnholm
30083: 1980 vp. 787
30084:
30085: Raha-asia-aloite n:o 741. Suomennos.
30086:
30087:
30088:
30089:
30090: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta hylkeiden ammattika-
30091: lastajille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
30092:
30093:
30094: E d u s k u n n a II e.
30095:
30096: Hylkeet aiheuttavat Suomen ammattikalasta- Hylkeen rauhoittamisen yhteydessä tulee kor-
30097: jille huomattavia vahinkoja. Suomen Kalastus- vata myös hylkeiden aiheuttamat haitat. Tällai-
30098: yhdistyksen merikalastusjaosto on toistuvasti nen haitta on esim. sellainen, että hylkeellä on
30099: käsitellyt hylkeiden ammattikalastajille aiheut- tapana käydä tietyllä pyyntipaikalla, jolloin
30100: tamia vahinkoja ja myöskin laatinut muistion kalastus tällaisella paikalla saattaa kokonaan
30101: hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamista estyä.
30102: vahingoista. Tämän tiedon mukaan nousivat va- Asioiden käsittely hylj~vahinkojen yhteydes-
30103: hingot ammattikalastajien osalta vuonna 1973 sä voidaan sopivasti antaa niille kalastusvahin-
30104: yhteensä n. 1 285 000 markkaan mukaan luet- kojen arviolautakunnille ja alueellisille arvio-
30105: tuina ne vahingot, jotka koituivat lohen ja lautakunnille, joita tarkoitetaan laissa kalastus-
30106: taimenen verkkokalastukselle, lohen siimapyyn- vahingoista ( 208/7 4) .
30107: nille, siian verkkokalastukselle ja rysäkalastuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30108: selle. nioittaen,
30109: Hyljevahingot tulee korvata täysimääräisinä
30110: ja sen tulee tapahtua samojen periaatteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30111: mukaan kuin petoeläinvahinkoja korvattaessa 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
30112: poronhoitoa harjoittaville. Tämä merkitsee sitä, markkaa hylkeiden ammattikalastajille
30113: että vahingot korvataan täysimääräisinä lisät- aiheuttamien vahinkojen ja muiden hait-
30114: tynä 50 prosentilla, koska kaikkia vahinkoja tojen korvaamiseen.
30115: ei todeta.
30116: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30117:
30118: Bror Lillqvist Lea Savolainen
30119: Sten Söderström Mikko Rönnholm
30120: 788 1980 rd.
30121:
30122: Finansmotion nr 742.
30123:
30124:
30125:
30126:
30127: Liliqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning om
30128: Österbottens fiskförädlingsbehov och om lämplig fiskehamn
30129: för verksamheten.
30130:
30131:
30132: T i 11 R i k s d a g e n.
30133:
30134: Fisket har både som huvud- och bisyssla från utlandet, som kanske är av sämre kva-
30135: sedan urminnes tider hört tili den österbott- litet.
30136: niska kustbefolkningens näringsfång. De grun- Fiskaryrket är osäkert och ger vanligtvis
30137: da och steniga vattnen i Vasatrakten och längs så litet överskott att yrkesgruppen inte i högre
30138: Bottniska vikens kust tycks utgöra en begärlig grad kan medverka tili strömmingens förädling.
30139: lekplats för strömmingen. Detta har med tiden Men eftersom frågan har nationalekonomisk
30140: lett tili att just strömmingsfisket numera utgör betydelse, bör statsmakten komma in i bilden
30141: den viktigaste delen av fisket inom ett område och som en första åtgärd undersöka behovet
30142: från Köklot i norr tili Korsnäs i söder. Yrkes- av en fiskförädlingsfabrik i Österbotten. Att
30143: fiskarnas fångster inom detta område har upp- hitta en lämplig fiskehamn för fabriken borde
30144: gått tili cirka 4,5 milj. kilo per år. Huvud- inte bereda svårigheter emedan staten de se-
30145: delen har fiskats under strömmingens lektid naste åren byggt och fortfarande bygger nya
30146: på våren. fiskehamnar i Österbotten.
30147: På grund av de stora fångsterna av ström- Hänvisande till ovanstående motiveringar,
30148: ming uppstår avsättningssvårigheter och priset anhåller undertecknade om,
30149: sjunker. Under denna tid går cirka 85 procent
30150: av strömmingsfångsten tili pälsdjursfoder. att Riksdagen måtte intaga i 1981
30151: Pälsdjuren behöver förstås också få mat men års statsförslag 50 000 mark för under~
30152: ur nationalekonomisk synpunkt sett måste det sökning om behovet av den i Oster-
30153: väl vara mera lönande att förädla och använda botten fångade fiskens /örädling samt
30154: högklassig matfisk tili människoföda i större om lämplig fiskehamn för verksam-
30155: utsträckning än som nu är fallet. Atminstone heten.
30156: så länge som vi importerar konserverad fisk
30157: Helsingfors den 29 september 1980.
30158:
30159: Bror Liliqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30160: 1980 vp. 789
30161:
30162: Raha-asia-aloite n:o 742. Suomennos~
30163:
30164:
30165:
30166:
30167: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan kalanja-
30168: lostustarvetta ja toimintaa varten sopivaa kalasatamaa kos-
30169: kevaan tutkimukseen.
30170:
30171:
30172: E d u s k u n n a 11 e.
30173:
30174: Kalastus on ikimuistoisista ajoista saakka mailta säilykekalaa, joka on laadultaan ehkä
30175: kuulunut pää- ja sivutoimena Pohjanmaan ran- huonompaa.
30176: nikkoväestön elinkeinon harjoittamiseen. Vaa- Kalastajan ammatti on epävarma ja sen
30177: san seudun ja Pohjanlahden rannikon matalat tuottama ylijäämä on tavallisesti niin vähäinen,
30178: ja karikkoiset vedet näyttävät muodostavan si- että ammattikunta ei sanottavasti voi vaikut-
30179: lakalle mieluisat kutupaikat. Tämä on ajan mit- taa silakan jalostamiseen. Mutta kun kysymyk-
30180: taan johtanut siihen, että juuri silakan kalas- sellä on kansanta1oudellista merkitystä, valtio-
30181: tus muodostaa nyttemmin tärkeimmän osan vallan tulee ryhtyä toimenpiteisiin ja ensi kä-
30182: kalastuksesta Köklotista pohjoisessa, etelään dessä tutkia tarve kalanjalostuslaitoksen peru's-
30183: Korsnäsiin asti. Ammattikalastajien saaliit ovat tamiseksi Pohjanmaalle. Sopivan sataman löytä-
30184: tällä alueella nousseet n. 4,5 miljoonaan kiloon minen tehdasta varten ei liene vaikeata, koska
30185: vuosittain. Pääosa on kalastettu silakan kutu- valtio on viime vuosina rakentanut ja rakentaa
30186: aikana keväällä. edelleen kalastussatamia Pohjanmaalle.
30187: Suurten silakkasaaliiden johdosta syntyy me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30188: nekkivaikeuksia ja hinta putoaa. Tänä aikana nioittavasti,
30189: menee n. 80 prosenttia silakkasaaliista turkis-
30190: eläinten ravinnoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30191: Turkiseläimet tarvitsevat tietysti myös ruo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30192: kaa, mutta kansantaloudelliselta kannalta kat- 50 000 markkaa Pohjanmaalla pyydetyn
30193: sottuna olisi kuitenkin kannattavampaa jalos- kalan jalostamistarpeen tutkimiseksi
30194: taa kala ja käyttää korkealuokkaista ruokaka- sekä toimintaa varten sopivan kalastus-
30195: laa ihmisravinnoksi nykyistä suuremmassa mää- sataman sijainnin selvittämiseksi.
30196: rin, ainakin niin kauan kuin me tuomme ulko-
30197: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30198:
30199: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30200: 790 1980 vp.
30201:
30202: Raha-asia-aloite n:o 743.
30203:
30204:
30205:
30206:
30207: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden vesiensuo-
30208: jeluinvestointeihin.
30209:
30210:
30211:
30212: E d u s k u n n a 11 e.
30213:
30214: Taloudellisen korkeasuhdanteen yhä jatkues- 1981 ehdotetaan korkotukea maksettavaksi
30215: sa ja vientimahdollisuuksien pysyessä hyvinä 4,1 milj. markkaa enintään 40 milj. markkaan
30216: on erityisesti puunjalostusteollisuutemme tuo- nousevista pitkäaikaisista halpakorkoisista lai-
30217: tantokapasiteetti voitu ottaa lähes sataprosent- noista. Aikaisempina vuosina teollisuus ei kui-
30218: tisesti käyttöön. Sen lisäksi on rakenteilla tai tenkaan ole ollut kovin halukas käyttämään
30219: suunnitteilla huomattavia tehdaslaajennuksia korkotukilainoja, sillä niiden kautta tuleva tuki
30220: eri puolilla Suomea. Tästä kaikesta on kuiten- on ollut suhteellisen vähäinen vesiensuojelutoi-
30221: kin ollut seurauksena jätevesikuormituksen voi- menpiteistä aiheutuviin kustannuksiin verrat-
30222: makas lisääntyminen vesistöihin. Eri puolilla tuna. Jotta teollisuuden vesiensuojelutoimenpi-
30223: maata on havaittu huolestuttavia merkkejä teitä voitaisiin tehostaa ja parantaa työllisyyttä
30224: siitä, että maamme vesistöjen tila on kään- mahdollisesti edessä olevan laskusuhdanteen ai-
30225: tynyt huonompaan suuntaan, sillä teollisuus kana, olisi valtion vuoden 1981 tulo- ja meno-
30226: kuormittaa vesistöjä nyt aikaisempia vuosia arvioon otettava 20 milj. markan määräraha
30227: enemmän. Sen sijaan yhdyskuntien aiheuttama avustuksena teollisuuden vesiensuojeluinves-
30228: jätevesikuormitus on viime vuosina vähentynyt, tointeihin. Avustusta tulisi suorittaa erityisesti
30229: sillä maahan on rakennettu runsaasti yhdys- sellaisille teollisuuslaitoksille, jotka haluavat to-
30230: kuntien jäteveden puhdistuslaitoksia. teuttaa vesiensuojeluinvestointinsa tehokkaam-
30231: Jotta teollisuuden jätevesikuormitusta vesis- min ja aikaisemmassa vaiheessa kuin vesien-
30232: töihimme voitaisiin vähentää, olisi pyrittävä suojelulainsäädäntö edellyttäisi tai vesioikeuk-
30233: myös teollisuuden osalta jätevesien puhdistus- sien päätöksellä on määrätty.
30234: kapasiteetin lisäämiseen. Tällöin yhtenä vaih- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30235: toehtona tulisi kysymykseen se, että valtio
30236: myöntäisi teollisuudelle avustuksia vesiensuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30237: jeluinvestointien toteuttamista varten. Tällä 1981 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
30238: hetkellähän valtio tukee teollisuuden vesien- mentille 30.40.39 20 000 000 markkaa
30239: suojeluinvestointeja maksamalla korkotukea avustuksena teollisuuden vesiensuojelu-
30240: luottolaitosten myöntämistä lainoista. Vuonna investointeihin.
30241: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
30242:
30243: Bror Lillqvist Lea Savolainen
30244: Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm
30245: Reino Breilin
30246: 198Q rd. 791
30247:
30248: Fi,nansmotion nr 744.
30249:
30250:
30251:
30252:
30253: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för fortsättande med
30254: förbättringen av landsväg nr 7263 ( Kaitsor-österö).
30255:
30256:
30257: T i 11 R i k s d a g e n.
30258:
30259: Landsvägen Kaitsor-österö nr 7263 är för vid högt sjövatten. Under menförestider mås-
30260: skärgårdsbefolkningen i Maxmo, Oravais och te vägen vanligtvis avstängas ellet betydande
30261: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- trafikbegränsningar införas.
30262: full. Nämnda väg är den enda allmänna vägen Vägens nuvarande skick och kvalite är tili
30263: och "pulsådern" genom Maxmo skärgård med stort förfång för befolkningen och en flask-
30264: förgrening tili Kvimo by. Vidare går vägen hals för näringslivets utveckling. Speciellt blir
30265: tili en del genom Oravais och Vörå skärgård. pälsdjursnäringen lidande. Pälsdjursfarmarna
30266: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta är synnerligen beroende av goda vägar för sina
30267: befolkning på omkring 800 personer. Därav tunga transporter tili fryserierna och farmerna.
30268: bor 650 personer inom Maxmo kommuns skär- Praktiken har dessutom utvisat att uppfödnin-
30269: gårdsdel, vilket utgör över hälften av kom- gen av pälsdjur är ett lämpligt yrke för skär-
30270: munens hela befolkning. Därtill användes vä- gårdsbefolkningen.
30271: gen, speciellt under sommarmånaderna, av ett Av ovannämnda framgår att landsvägen
30272: stort antal viliaägare och turister. Kaitsor-Österö ej på långt när fyller de krav
30273: För den bofasta befolkningen är vägen ett som trafiken nu fordrar. Den lokala befolknin-
30274: livsvillkor. Den är helt beroende av vägen för gen bör också ha all rätt att kräva av sam-
30275: sitt dagliga Iiv och sin utkomst. Tili exempel hället en farbar väg med tillfredsställande
30276: från Österö tili kommunens centrum och kom- kvalite på vägbanan under alla årstider.
30277: munalkansliet är vägsträckan 47 km lång. Med hänvisning tili ovanstående motiverin-
30278: När befolkningen måste färdas så långa av- gar, anhåller vi vördsamt om,
30279: stånd bl. a. för att få kommunal service, har
30280: vägens kvalite stor betydelse för trivseln och att Riksdagen måtte intaga i 1981
30281: levnadsstandarden. års statsförslag 1 600 000 mark för
30282: Ovannämnda väg är 30 km lång. Väggrun- fortsättning med förbättringen av lands-
30283: den är överallt alldeles för svag för nutida vägen Kaitsor-Österö ( nr 7263) inom
30284: trafik. På vissa ställen bör vägbanken även ~axmo skärgård.
30285: höjas för att undvika översvämning av vägen
30286: Helsingfors den 29 september 1980.
30287:
30288: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30289: 792 1980 vp.
30290:
30291: Raha-asia-aloite n:o 744. Suomennos.
30292:
30293:
30294:
30295:
30296: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263
30297: ( Kaitsor-österö) perusparannustöiden jatkamiseen.
30298:
30299:
30300: E d u s k u n n a 11 e.
30301:
30302: Maantie n:o 7263 Kaitsor-österö on Mak- estämiseksi meriveden noustessa korkealle. Ke-
30303: samaan, Otavaisten ja Vöyrin kuntien saariston lirikon aikana tie täytyy tavallisesti sulkea tai
30304: asukkaille hyvin tärkeä ja merkittävä. Tämä sen liikennettä huomattavasti rajoittaa.
30305: tie on ainoa yleinen tie ja "valtasuoni", joka Tien nykyinen kunto ja laatu ovat suureksi
30306: kulkee Maksamaan saariston halki haarautuen haitaksi väestölle ja muodostavat pullonkaulan
30307: Kvimon kylään. Tie kulkee edelleen osaksi elinkeinoelämän kehitykselle. Erityisesti turkis-
30308: Otavaisten ja Vöyrin saariston läpi. tarhaus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin riip-
30309: Kyseessä oleva tie palvelee alueen noin 800 puvia hyvistä teistä jäähdyttämöille ja tarhoille
30310: henkilön suuruista vakinaisesti asuvaa väestöä. tapahtuvien raskaitten kuljetusten vuoksi. Käy-
30311: Näistä 650 asuu Maksamaan kunnan saaristo- täntö on lisäksi osoittanut, että turkistarhaus
30312: alueella, mikä on yli puolet kunnan koko väes- on sopiva ammatti saariston väestölle.
30313: töstä. Tämän lisäksi tietä käyttää erityisesti Yllä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin-
30314: kesäaikana suuri määrä huvilanomistajia ja Österön maantie ei läheskään täytä nykyisen
30315: turisteja. liikenteen asettamia vaatimuksia. Paikallisella
30316: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie on väestöllä tulee myös olla täysi oikeus vaatia
30317: elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään ja yhteiskunnalta kulkukelpoisia, ajoradaltaan ja
30318: toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin riip- laadultaan tyydyttävää tietä kaikkina vuoden-
30319: puvainen. Esimerkiksi Österöstä on matkaa aikoina.
30320: 47 km kunnan keskustaan ja kunnan kansliaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30321: Kun ihmisten on kuljettava näin pitkiä mat- nioittaen,
30322: koja mm. kunnallisten palvelujen saamiseksi,
30323: tien laadulla on suuri merkitys viihtyvyyden ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30324: elintason kannalta. 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30325: Edellä mainittu tie on 30 km pitkä. Tien 1 600 000 markkaa Kaitsorin-Österön
30326: pohja on kauttaaltaan aivan liian heikko ny- maantien n:o 7263 perusparannuksen
30327: kyistä liikennettä ajatellen. TietyHtä kohdin aloittamiseksi Maksamaan, Oravaisten
30328: täytyy tien pengettä myös korottaa tulvan ja V öyrin kunnissa.
30329: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30330:
30331: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30332: 1980 rd. 793
30333:
30334: Finansmotion nr 745.
30335:
30336:
30337:
30338:
30339: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av
30340: arbetet på Åmossa väg i Petalax i Malax kommun.
30341:
30342:
30343:
30344: T i 11 R i k s d a g e n.
30345:
30346: Behovet av ett bättre utbyggt vägnät i Peta- Åmossa hygdeväg är nu färdigt planerad.
30347: lax by i Ma'lax kommun är påfallande stor. En Byggnadsplanen för vägen godkändes redan i
30348: väg som aktualiserats från kommunens sida maj 1971. Platsen för väghållningsämne är
30349: med tanke på näringslivets utveckling och den även fastställd av trafikministeriet. Vägens
30350: kommunala servicen, är Åmossa bygdeväg. längd är cirka 5 km och kostnadsförslaget
30351: Denna väg skulle förstås speciellt betjäna män- slutar på 650 000 mark. Vägbygget kan alltså
30352: niskorna som bor i området men också under- sättas igång omedelbart som behövligt anslag
30353: lätta transporter av minkmat för många mink- för ändamålet står tili förfogande.
30354: farmare. För virkestransporternas vidkommande Med ovanstående motiveringar, föreslår un-
30355: skulle vägen vara tili stor nytta då det finns dertecknade vördsamt,
30356: stora skogar i närheten. Skolväsendet inom
30357: kommunen är nästan i sin helhet centraliserat, att Riksdagen måtte intaga i 1981
30358: varför vägen även skulle underlätta elevtrans- års statsförslag 300 000 mark för på-
30359: porter. börjande av arbetet på Amossa bygde-
30360: väg i Petalax by i Malax kommun.
30361: Helsingfors den 29 september 1980.
30362:
30363: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30364:
30365:
30366:
30367:
30368: 100 088000399}
30369: 794 1980 vp.
30370:
30371: Raha-asia-aloite n:o 745. Suomennos.
30372:
30373:
30374:
30375:
30376: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseen
30377: Amossan tiellä Maalahden Petalaxissa.
30378:
30379:
30380: E d u s k u n n a 11 e.
30381:
30382: Tieverkon laajentamisen tarve Petalaxin ky- toukokuussa 1971. Liikenneministeriö on myös
30383: lässä Maalahden kunnassa on huomattavan suu- vahvistanut tienpitoainesten ottopaikan. Tien
30384: ri. Kunnan kannalta ajankohtaiseksi tullut tie pituus on n. 5 km ja sen kustannusarvio
30385: elinkeinoelämän kehitystä ja kunnan palveluja 650 000 markkaa. Tien rakentaminen voidaan
30386: ajatellen on Amossan kylätie. Tämä tie tulisi näin ollen aloittaa heti kun tarkoitusta varten
30387: tietysti erityisesti palvelemaan alueella asuvia tarpeellinen määräraha on käytettävissä.
30388: ihmisiä, mutta myös helpottamaan minkin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30389: vinnon kuljetuksia useille minkin tarhaajille. nioittavasti,
30390: Mitä tulee puutavaran kuljetuksiin, tie olisi
30391: näille suureksi hyödyksi, sillä lähistöllä on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30392: suuria metsiä. Koululaitos on kunnan alueella den 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
30393: miltei kokonaisuudessaan keskitetty, minkä markkaa töiden aloittamiseen Amossan
30394: johdosta tie myös helpottaisi oppilaiden kulje- paikallistiellä Maalahden kunnan Peta-
30395: tuksia. laxin kylässä.
30396: Amossan kylätie on nyt valmiiksi suunnitel-
30397: tu. Tien rakennussuunnitelma hyväksyttiin jo
30398:
30399: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30400:
30401: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30402: 1980 rd. 795
30403:
30404: Finansmotion nr 746.
30405:
30406:
30407:
30408:
30409: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av vägen
30410: från Sundom till den s.k. Strandvägen i Yttermalax.
30411:
30412:
30413: T i 11 R i k s d a g e n.
30414:
30415: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer
30416: stad blivit färdig har väg- och vattenbyggnads- att få i framtiden för trafikanterna tili de syd-
30417: distriktet fortsatt med planeringen av väg- ligare delarna i Österbotten, borde vägplane-
30418: sträckan från Myrgrund tili Sundom byns ringen från Sundom by fortsätta omedelbart
30419: centrum. Men medel för att fortsätta med ar- för att vägförbättringsarbetet i sin tur så fort
30420: betet till den s.k. Strandvägen i Yttermalax som möjligt skulle kunna vidtaga. Vägen bör
30421: finns inte för närvarande. Nämnda sträcka är fås trafiksäker samt av så hög kvalite att den
30422: cirka 9 km. håller den mycket starkt växande trafiken på
30423: När vägen Vasklot~Myrgrund nu är trafi- av,snittet Myrgrund-Yaermalax.
30424: kabel, får fortsättningen på vägen från Myr- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
30425: grund genom Sundom by tili Strandvägens föreslår undertecknade vördsamt,
30426: korsning i Yttermalax mycket stor betydelse
30427: för trafiken i Y ttermalax område och för den att Riksdagen måtte intaga i 1981
30428: del av Syd-Österbotten som använder sig av års statsförslag 100 000 mark för pla-
30429: Strandvägen. Det blir nämligen fråga om en nering av vägen från Sundom till den
30430: vägförkortning på 8-10 km för genomgångs- s.k. Strandvägen i Yttermalax.
30431: trafiken tili Malax, Korsnäs och västra Närpes.
30432: Helsingfors den 29 september 1980.
30433:
30434: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30435: 796 1980 vp.
30436:
30437: Raha-asia-aloite n:o 746. Suomennos.
30438:
30439:
30440:
30441:
30442: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sundomista Ytterma-
30443: laxiin ns. Rantatielle johtavan tien suunnittelemiseen.
30444:
30445:
30446: E d u s k u n n a 11 e.
30447:
30448: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijait- Tiellä Pohjanmaan eteläisten osien liiken-
30449: seva Vaskiluodon-Myrgrundin tiepenger on nöitsijöille tulevaisuudessa olevan merkityksen
30450: valmistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jat- johdosta tulisi tien suunnittelun Sundomin
30451: kanut tien suunnittelua Myrgrundista Sundo- kylästä jatkua välittömästi, jotta tien paran-
30452: min kylän keskustaan, mutta varoja työn jat- nustyö vuorostaan voisi alkaa niin pian kuin
30453: kamiseksi ns. Rantatielle Yttermalaxiin ei tällä mahdollista. Tie täytyy saada liikenteen kan-
30454: hetkellä ole. Mainittu osuus on pituudeltaan nalta turvalliseksi ja niin korkealuokkaiseksi,
30455: n. 9 km. että se kestää hyvin voimakkaasti kasvavan
30456: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on liikenteen osuudella Myrgrund-Yttermalax.
30457: liikennöimiskelpoinen, tien jatko-osa Myrgrun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30458: dista Sundomin kylän kautta Yttermalaxiin nioittaen,
30459: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi
30460: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30461: Pohjanmaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
30462: Kysymys on nimittäin tien lyhenemisestä 8- 100 000 markkaa Sundomista Ytterma-
30463: 10 km:llä Maalahden, Korsnäsin ja läntisen laxin ns. Rantatielle ;ohtavan tien suun-
30464: Närpiön kauttakulkuliikenteessä. nittelemiseen.
30465: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30466:
30467: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30468: 1980 vp. 797
30469:
30470: Raha-asia-aloite n:o 747.
30471:
30472:
30473:
30474:
30475: Lillqvist ym.:. Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien, -mo-
30476: tellien ja -ravintoloiden perustamiskustannusten lainoittamista
30477: hoitavan rahaston toimintaa varten.
30478:
30479:
30480: E d u s k u n n a II e.
30481:
30482: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko- Fond for alkoholifrie hoteller, andre herberger
30483: holijuomalain 5 §:n mukaan alkoholista aiheu- och bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoi-
30484: tuvien .. haittojen supistaminen mahdollisimman taa sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-ano-
30485: vähiin. Valitettavasti maan hotelli- ja ravintola- muksien ratkaisemisessa on asiantuntijavalio-
30486: oloja ei ole voitu kehittää siten, että ne palve- kunta. Lainoja myönnetään hotellien, matkus-
30487: lisivat tätä tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotel- tajakotien ja ravintoloiden perustamiseen, laa-
30488: leilla ja ravintoloilla on harvoja poikkeuksia jentamiseen ja uusimiseen. Laina-aika on kor-
30489: lukuunottamatta anniskeluoikeudet. Runsas nel- keintaan 20 vuotta. Lainoista peritään valtion
30490: jännes alkoholijuomien kulutuksesta tapahtuu muiden vastaavien rahastojen korko, 2 lh o/o.
30491: ravintoloissa. Lainaa myönnetään yleensä 10-30 o/o koko
30492: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan rahoitustarpeesta.
30493: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikä-
30494: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- läisen raittiusravintoloiden, kahviloiden- ja ho-
30495: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- tellien valtakunnallisen järjestön kanssa myötä-
30496: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen vaikuttanut korkeatasoisten alkoholittomien
30497: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva tut- hotelli- ja ravintolayritysten lisääntymiseen
30498: kimus on asettanut tämän käsityksen vähintään huomattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti tun-
30499: kyseenalaiseksi. nustetaan, että tällä toiminnalla on huomattava
30500: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen kansanraittiutta edistävä merkitys, erityisesti
30501: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät nuorison osalta. Ruotsissa on valtion komitea
30502: kahvilat, jopa maitobaarit muuttuivat rähjäi- tänä vuonna ehdottanut, että siellä Norjan
30503: siksi olutpaikoiksi. mallin mukaan ruvettaisiin antamaan valtion
30504: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen tukea raittiushotelleille, -motelleille ja -ravinto-
30505: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittämi- loille.
30506: seksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30507: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja.
30508: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30509: yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
30510: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi markkaa sellaisen sosiaali- ja terveys-
30511: perustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, ministeriön hoidossa olevan rahaston
30512: että valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin toimintaa varten, josta myönnettäisiin
30513: huokeakorkoisia lainoja raittiushotellien ja -ra- halpakorkoisia lainoja raittiushotellien
30514: vintoloiden perustamista ja laajentamista var- ja -ravintoloiden perustamisen, laajen-
30515: ten. tamisen ja uudistamisen rahoittamiseen.
30516: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu
30517: edullisia kokemuksia. Norjan valtion "Statens
30518: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30519:
30520: Bror Lillqvist Lea Savolainen Mikko Rönnholm
30521: Sten Söderström Pentti Lahti-Nuuttila Reino Breilin
30522: 798 1980 rd.
30523:
30524: Finansmotion nr 748.
30525:
30526:
30527:
30528:
30529: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning av
30530: bristerna i nuvarande bestämmelser om sjösäkerheten.
30531:
30532:
30533: T i 11 R i k s d a g e n.
30534:
30535: Flera katastrofer på sjön har bevisat, att vår att meddela därom. I händelse av en olycka
30536: sjöräddningstjänst inte är tidsenligt utrustad kan således spanings- och räddningstjänsten bli
30537: för ett effektivt spaningsarbete under svåra alltför sent alarmerade.
30538: väderleksförhållanden, vilket även har betonats Hänvisande till ovanstående, anhåller vi
30539: från spaningsledningens sida. vördsamt om,
30540: Ovannämnda katastrofer har även aktualise-
30541: rat en annan bristfällighet, som har speciellt att Riksdagen måtte intaga i 1981
30542: stor betydelse för mindre fartyg, nämligen kon- års statsförslag 50 000 mark för en all-
30543: takten till ankomsthamnen. Det har förekom- sidig undersökning av vilka brister som
30544: mit att fartyg t. ex. på grund av hårt väder, vidlåder nuvarande bestämmelser om
30545: maskinfel eller liknande, kan vara försenade i sjösäkerheten samt befälets skyldighet
30546: flere dygn utan att detta väcker uppmärksam- att stå i kontakt med rederi, mäklare
30547: het eftersom fartygens befäl inte är skyldiga och närmaste kustradio.
30548: Helsingfors den 29 september 1980.
30549:
30550: Bror LiUqvist Lea Savolainen
30551: Sten Söderström Mikko Rönnholm
30552: 1980 vp. 799
30553:
30554: Raha-asia-aloite n:o 748.
30555:
30556:
30557:
30558:
30559: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta meriturvallisuutta vaa-
30560: rantavien, voimassa olevista säännöksistä aiheutuvien epäkoh-
30561: tien tutkimiseen.
30562:
30563:
30564: E d u s k u n n a II e.
30565: Useat merellä tapahtuneet katastvofit ovat moitusta. Onnettomuuden tapahtuessa saattaa
30566: osoittaneet, että meripelastuksemme ei ole ajan- etsintä- ja meripelastuspalvelu näin ollen tulla
30567: mukaisesti varustettu suorittamaan tehokasta aivan liian myöhään hälytetyksi.
30568: etsintätoimintaa vaikeissa sääolosuhteissa, mitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30569: seikkaa on myös korostettu tiedustelun johdon nioittaen,
30570: taholta.
30571: Edellä mainitut katastrofit ovat myös paljas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30572: taneet erään toisen puutteen, jolla on suuri 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30573: merkitys etenkin pienten alusten kannalta, ni- 50 000 markkaa monipuolisen tutki-
30574: mittäin yhteydet tulosatamaan. On sattunut, muksen suorittamiseksi siitä, mitä puut-
30575: että alukset saattavat esimerkiksi kovan tuu- teita nykyiset meripelastussäädöksemme
30576: len, konevian tai muun sen kaltaisen syyn sisältävät sekä päällystön velvollisuudes-
30577: vuoksi olla myöhässä useita vuorokausia ilman, ta olla yhteydessä varustamoon, mekla-
30578: että tämä herättää huomiota, koska alusten riin ja lähimpään rannikkoradioon.
30579: päällystö ei ole velvollinen tekemään tästä il-
30580: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30581:
30582: Bror Lillqvist Lea Savolainen
30583: Sten Söderström Mikko Rönnholm
30584: 800 1980 rd.
30585:
30586: Finan,smotion nr 7 49.
30587:
30588:
30589:
30590:
30591: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för garanterande av att
30592: färjtrafik över Kvarken upprätthålles året runt.
30593:
30594:
30595:
30596: T i 11 R i k s d a g e n.
30597:
30598: Transporten av bilar med färja över Kvarken ens fodertillverkning är de största godsgrupper-
30599: är i dag rätt omfattande. Trafik året runt bör ha som fordrar regelbunden året runt-trafik.
30600: anses vara självklart. I synnerhet vintertid har En varutransport Vasa-Umeå kostar med
30601: färjtrafiken en klar inriktning på nyttotrafik. färja cirka 800 mark. Tvingas långtradaren
30602: Avbrott borde helt enkelt inte få förekomma. köra via Haparanda blir kostnaden cirka 2 200
30603: Nordiska rådet har gett en rekommendation mark. Kostnaderna för bränsle blir en allt stör-
30604: år 1975 angående garantier för upprätthållande re del av transportkostnaderna och man får be-
30605: av vintertrafik över Kvarken. Denna rekom- fara att bränslepriset stiger ytterligare. Vinter-
30606: mendation bör ges reellt innehåll av sjöfarts- sjötrafikens tryggande i Kvarken måste även
30607: myndigheterna i Finland. anses vara en regional rättvisefråga.
30608: Ar 1979 transporterades över Vasa hamn Hänvisande till ovanstående motiveringar,
30609: drygt 500 000 passagerare. Dessutom trans- föreslår undertecknade vördsamt,
30610: porterades samma år 100 000 personbilar,
30611: 10 000 långtradare och 2 000 bussar. Den to- att Riksdagen måtte intaga i 1981
30612: tala godsmängden utgjorde cirka 150 000 ton. års statsförslag 1 000 000 mark för att
30613: Siffrorna visar att godstransporterna fått en allt garantera upprätthållande av den tvär-
30614: större betydelse vid sidan av turistnäringen, gående färjtrafiken över Kvarken året
30615: d.v.s. passagerartrafiken. Trävaror samt råäm- runt.
30616: nen för plastindustrin och för pälsdjursnäring-
30617: Helsingfors den 29 september 1980.
30618:
30619: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30620: 1980 vp. 801
30621:
30622: Raha-asia-aloite n:o 749. Suomennos.
30623:
30624:
30625:
30626:
30627: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta ympanvuotisen lautta-
30628: liikenteen turvaamiseen Merenkurkun yli.
30629:
30630:
30631: E d u s k u n n a 11e.
30632:
30633: Autojen kuljetus Merenkurkun yli lautalla säännöllistä ympäri vuoden tapahtuvaa liiken-
30634: on tätä nykyä varsin laajamittaista. Ympäri- nettä.
30635: vuotista liikennettä on pidettävä itsestään sel- Tavaran kuljetus erää kohti Vaasasta Uuma-
30636: vänä asiana. Etenkin talvisaikaan on lauttalii- jaan maksaa lautalla noin 800 markkaa. Jos
30637: kenne selvästi hyötyliikennettä. Keskeytyksiä kiitolinja-auton on pakko ajaa Haaparannan
30638: ei yksinkertaisesti saisi sattua. kautta, kustannukset nousevat noin 2 200
30639: Pohjoismaiden neuvosto on vuonna 1975 markkaan. Polttoainekustannukset muodostavat
30640: suositellut takuiden antamista Merenkurkun yli yhä suuremman osan kuljetuskustannuksista ja
30641: tapahtuvan talviliikenteen ylläpitämiseksi. Suo- on pelättävissä, että polttoaineiden hinnat nou-
30642: men merenkulkuviranomaisten tulisi ottaa tämä sevat vielä nykyisestään. Merenkurkun talvi-
30643: suositus todesta. liikenteen turvaamista on myös pidettävä
30644: Vuonna 1979 kuljetettiin Vaasan sataman alueellisena oikeudenmukaisuuskysymyksenä.
30645: kautta yli 500 000 matkustajaa. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30646: kuljetettiin samana vuonna 100 000 henkilö- nioittaen,
30647: autoa, 10 000 rekkaa ja 2 000 linja-autoa. Ta-
30648: varan kokonaismäärä oli noin 150 000 tonnia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30649: Luvut osoittavat, että tavaran kuljetukset ovat 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30650: tulleet yhä tärkeämmiksi turismin eli henkilö- 1 000 000 markkaa Merenkurkun poik-
30651: liikenteen ohella. Suurimman osan tavaran kul- ki tapahtuvan ympärivuotisen lauttalii-
30652: jetuksista muodostavat puutavarat ja muovi- kenteen turvaamiseksi.
30653: teollisuuden raaka-aineet, jotka edellyttävät
30654: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
30655:
30656: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30657:
30658:
30659:
30660:
30661: 101 088000399}
30662: 802 1980 vp.
30663:
30664: Raha-asia-aloite n:o 750.
30665:
30666:
30667:
30668:
30669: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alkoholiva-
30670: roista kuntien yleisiin tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja
30671: -avustuksen korottamiseksi.
30672:
30673:
30674: Ed u s kunnalle.
30675:
30676: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon on mo- Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on
30677: mentille 33.29.30 ( va:ltionosuus ja -avustus laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti
30678: kunnille alkoholivaroista kuntien yleisiin tar- on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien
30679: peisiin) merkitty 3 markkaa asukasta kohti eli hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta
30680: 14 245 200 markkaa. viimemainitusta syystä ovat vrution alkoholista
30681: Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo- saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin
30682: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, ollen on kohtuullista, että kuntien osuutta ko-
30683: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään rotetaan, tällä kertaa 8 markkaan, josta siis
30684: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna puolet eli 4 markkaa asukasta kohti tulisi käyt-
30685: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi tää kuntien yleisiin tarpeisiin.
30686: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30687: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin-
30688: käyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain määrää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30689: mänä vähimmäismääränä vuoteen 197 3 asti ja 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30690: vuonna 1975 5 markkaa, vuonna 1979 6 mark- 33.29.30 lisäyksenä 4 748 400 markkaa
30691: kaa ja tässä talousarvioesityksessä 6 markkaa. valtionosuuksiin ja -avustuksiin kunnille
30692: Jos kuntien osuutta alkoholivaroista olisi koro- alkoholivaroista käytettäväksi kuntien
30693: tettu elinkustannuksien nousun mukaisesti, se yleisiin tarpeisiin.
30694: olisi nyt vähintään 14 markkaa asukasta kohti.
30695: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
30696:
30697: Bror Lillqvist Lea Savolainen Mikko Rönnholm
30698: Sten Söderström Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
30699: Antero Juntumaa
30700: 1980 vp. 803
30701:
30702: Raha-asia-aloite n:o 751.
30703:
30704:
30705:
30706:
30707: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien suo-
30708: jatyötoiminnan käyttökustannuksiin.
30709:
30710:
30711: E d u s k u n n a 11 e.
30712:
30713: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä misestä alueellaan invalidihuoltolain perusteella
30714: on ehdotettu menokohdalle 33.44.33 varatta- ovat ottaneet kehitysvammapiirien kuntainlii-
30715: vaksi määräraha mm. 10 uuden viran perus- tot. Tällaista toimintaa tulisi kehittää pitkä-
30716: tamiseksi kunnallisiin invalidihuoltolain nojalla jänteisesti, joten valtion tulo- ja menoarviossa
30717: perustettaviin suojatyöpaikkoihin. Suojatyötoi- tulisi varata riittävät määrärahat suunnitellun
30718: mintaa voidaan maassamme toteuttaa kolmen toiminnan käynnistämiseen. Allekirjoittajien
30719: eri lain perusteella, joista invalidihuoltolaki on mielestä olisi ryhdyttävä tarmokkaisiin toimen-
30720: vanhin. Sen piirissä on voitu toteuttaa suoja- piteisiin kuntien suojatyöpaikkojen lisäämis.eksi.
30721: työtoimintaa kuitenkin täysin riittämättömästi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30722: Viime vuosina on kiinnostus suojatyön kehittä-
30723: miseksi vihdoin virinnyt ja kunnat ovat toden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30724: neet toiminnan tarpeelliseksi ja tarkoituksen- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30725: mukaiseksi työrajoitteisten henkilöiden työllis- 33.44.33 (Valtionosuus kunnille suoja-
30726: tämismahdollisuudeksi. työtoiminnan käyttökustannuksiin) li-
30727: Vuodelle 1981 on suunnitteilla jo lukuisia säystä 1 200 000 markkaa, josta 600 000
30728: uusia suojatyökeskuksia useiden kuntien ja markkaa aiheutuisi 20 uuden viran pe-
30729: kuntainliittojen toimesta. Siten on alkuun pääs- rustamisesta ja 600 000 markkaa toi-
30730: syt kehitys, jossa vastuun suojatyön kehittä- minnan muista käyttökustannuksista.
30731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
30732:
30733: Bror Lillqvist Sten Söderström Lea Savolainen
30734: Pirkko Valtonen Mikko Rönnholm Reino Breilin
30735: 804 1980 vp.
30736:
30737: Raha-asia-aloite n:o 752. '· ·.
30738:
30739:
30740:
30741:
30742: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille rait-
30743: tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
30744: toon.
30745:
30746:
30747: E d u s k u n n a 11 e.
30748:
30749: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon on mo- sen kasvun myötä. Eduskunta on useana vuon-
30750: mentti 33.51.30, kuntien osuus alkoholivarois- na Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuk-
30751: ta käytettäväksi raittiustyöhön ja päihdyttävien seen alkoholiolojen kehityksestä antamassaan
30752: aineiden väärinkäyttäjien huoltoon, merkitty 3 vastauksessa todennut tämän.
30753: markan suuruisena asukasta kohti eli 14 245 200 Elokuun 25. päivänä 1975 annetulla lailla
30754: markkana. alkoholilain muuttamisesta on määrätty, että
30755: Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo- raittiuslautakunnille kuuluvia tehtäviä varten
30756: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, tuke kunnassa olla yksi tai useampia viranhal-
30757: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään tijoita.
30758: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna Tämä määräys tulee huomattavasti tehosta-
30759: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi maan kunnallista raittiustyötä, mutta se edel-
30760: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi lyttää myös, että valtionapu kunnille kunnassa
30761: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden vää- suoritettavaan raittiustyöhön, alkoholista aiheu-
30762: rinkäyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain mää- tuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toi-
30763: räämänä vähi:mmäismääränä vuoteen 1973 asti, mintaan sekä päihdyttävien aineiden väärin-
30764: jonka .jälkeen 197 4 se nostettiin 4 markkaan, käyttäjien ja heidän perheittensä huoltoon nos-
30765: vuonna 1975 5 markkaan, vuonna 1976 6 tetaan tarvetta vastaavaksi.
30766: markkaan. Tässä menoarvioesityksessä se on 6 Kuntien alkoholivaroista saama osuus ei
30767: markkaa. Käsityksemme mukaan kuntien osuus yleensä ole riittänyt niiden suorittamaan rait-
30768: olisi nostettava 8 markkaan, josta puolet, 4 tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin-
30769: markkaa asukasta kohti, olisi käytettävä rait- käyttäjien huoltoon. Monet kunnat ovat käyttä-
30770: tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyt- neet näihin tarkoituksiin myös muita varoja.
30771: täjien huoltoon. Vuonna 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi-
30772: Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on komitea esitti, että raittiuslautakuntien määrä-
30773: laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti rahat olisi palautettava aikaisemmalle tasolle ja
30774: on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien sen jälkeen niitä olisi lisättävä. Ehdotuksemme
30775: hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta ei vielä merkitse edes aikaisemmalle tasolle pa-
30776: viimemainitusta syystä ovat valtion alkoholista laamista.
30777: saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30778: ollen olisi kohtuullista, että kuntien osuutta ko.
30779: rotetaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30780: On huomattava, että kuntien tehtävät ovat 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30781: raittiustyön alalla lisääntyneet raittiuslautakun- 33.51.30 lisäyksenä 4 748 400 markkaa
30782: tien muututtua alkoholilain perusteella pakolli- kunnille raittiustyöhön ja päihdyttävien
30783: siksi, ja erityisesti sosiaalitoimen alalla kuntien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon.
30784: tehtävät ovat laajentuneet alkoholin kulutuk-
30785: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
30786:
30787: Bror Lillqvist Lea Savolainen Mikko Rönnholm
30788: Sten Söderström Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
30789: Antero Juntumaa
30790: 1980 vp,. 805
30791:
30792: Raha-asia-aloite n:o 753.
30793:
30794:
30795:
30796:
30797: Linna: Määrärahan osoittamisesta maitotalousteknologian lehto-
30798: rin viran perustamiseksi Helsingin yliopiston maatalous-
30799: metsätieteelliseen tiedekuntaan.
30800:
30801:
30802: E d u s k u n n a 11 e.
30803: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli- niin korkeana, että mahdollisten kriisiaikojen
30804: sessä tiedekunnassa annetaan ainoana korkea- sattuessa voitaisiin siirtyä runsaampaan mai~
30805: kouluoppilaitoksena maassamme opetusta mai- tovalmisteiden käyttöön näistä saatavien ihmis-
30806: totaloustieteessä, joten alan opetusvastuu on ravitsemukselle välttämättömien eläinperäisten
30807: kyseessä olevan tiedekunnan maitotalouslaitok- valkuaisaineiden takia. Normaalioloissa omava-
30808: sen harteilla. Maitotalousteknologian ja auto- raisuuden ylittävän maidon markkinoinnin edel-
30809: maation voimakas kehitys viime vuosina on lytyksenä on maitovalmisteiden laadun ja vai~
30810: asettanut lisävaatimuksia opetukselle ja tutki- mistevalikoiman pitäminen huipputasolla. Tä-
30811: mukselle. Samanaikaisesti ovat kuitenkin mai- mä antaa uusia vaatimuksia maidonkäsittelytek-
30812: totaloustieteen korkeakouluopetuksen käytettä- nologialle ja tuotekehittelylle. Ilman kansainvä-
30813: vissä olevat määrärahat vähentyneet. Mikäli ti- listä tasoa olevaa meijerihenkilökuntaa emme
30814: lannetta ei pian korjata, voivat seuraukset koi- voi kilpailla tuotteillamme maailman markki-
30815: tua kansantaloudellisestikin merkittäviksi. Mai- noilla.
30816: totaloustieteen korkeakouluopetuksen saaneet Edellä olevan perusteella ehdotan,
30817: henkilöt pitävät käynnissä meijeriteollisuuttam-
30818: lTie ja heidän koulutuksensa tasosta riippuu hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30819: vin pitkälle, säilyykö maamme meijeriteollisuus 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30820: kansainvälisellä huipulla. 29.10.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
30821: Maidon tuottaminen varmistaa runkoasutuk- maitotalousteknolof!,ian lehtorin viran
30822: sen säilymisen, kokonaistyöllisyyden ja kyläyh- perustamiseksi Helsingin yliopiston
30823: teisöjen elinvoimaisena pitämisen myös maam- maatalous-metsätieteelliseen tiedekun-
30824: me syrjäosissa. Lisäksi maidontuotannon oma- taan.
30825: varaisuusaste on voitava pitää normaalioloissa
30826: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
30827:
30828: Heimo Linna
30829: 806 1980 vp.
30830:
30831: Raha-asia-aloite n:o 754.
30832:
30833:
30834:
30835:
30836: Linna: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maatalous-
30837: keskuksen perustamista varten.
30838:
30839:
30840: E d u s k u n n a 11 e.
30841:
30842: Maatalousneuvonnan vuonna 1970 suoritettu Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran toimin-
30843: keskittämisratkaisu merkitsi Keski-Pohjanmaal- nan lakkauttamista.
30844: la sitä, että Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseu- Aluekokous toteaa edelleen, että Keski-Poh-
30845: ra lopetettiin ja sen toiminta-alue liitettiin Ou- janmaan liittämisellä jo ennestään laajaan
30846: lun maatalouskeskuksen alueeseen. Näin jäl- Oulun läänin talousseuran alueeseen ei ole saa-
30847: keenpäin ajatellen tuntuu kaikki asiasyyt huo- vutettu mainittavia kustannussäästöjä, sillä neu-
30848: mioonottaen käsittämättömältä mihin tällainen vonta oli tuolloin käytännöllisesti katsoen täy-
30849: ratkaisu perustui, sillä yleistä liikennettä hy- sin keskittynyt yhden neuvontajärjestön piiriin.
30850: väksikäyttäen etäisyydet Oulusta Keski-Pohjan- Sitä vastoin alueen laajeneminen on vaikeutta-
30851: maan itäisiin osiin ovat yli 300 kilometriä. nut tietojen kulkua, tilastointia, alueen olosuh-
30852: Keski-Pohjanmaan väestön kärsimiä menetyk- teiden huomioon ottamista jne. Keski-Pohjan-
30853: siä maatalousneuvonnan keskittämisratkaisusta maan alue muodostaa voimakkaan ja yhtenäisen
30854: on yritetty poistaa siten, että Kokkolassa enti- nautakarjatalousalueen, jonka neuvonnan eri-
30855: sen Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran tilois- tyistarpeet pystytään parhaiten tyydyttämään
30856: sa toimii Oulun maatalouskeskuksen aluetoi- oman maatalouskeskuksen avulla.
30857: misto. Oulun maatalouskeskuksen johtokunta on
30858: Keski-Pohjanmaan maatalousväestö ei ole käsitellyt kokouksessaan 8. 12. 1975 alueko-
30859: koskaan hyväksynyt suoritettua maatalousneu- kouksen esityksen ja tullut yksimielisesti sii-
30860: vonnan keskittämisratkaisua ja se on käsitetty hen tulokseen, että Keski-Pohjanmaan Maanvil-
30861: eduskunnan silloisista poliittisista voimasuhteis- jelysseuran alueelle tulisi perustaa maanviljelys-
30862: ta johtuvaksi. Oulun maatalouskeskus ei ole seuran rajoja noudattaen oma itsenäinen maata-
30863: halunnut myöskään kahlita Keski-Pohjanmaan louskeskus ja päätti alistaa ehdotuksensa syys-
30864: viljelijäväestön mielipiteitä. Tämä selviää seu- kokouksen harkittavaksi.
30865: raavasta Oulun maatalouskeskuksen johtokun- Oulun maatalouskeskuksen syyskokous 15.
30866: nan helmikuun 11 päivänä 197 6 Maatalouskes- 12. 1975 käsitteli asian ja päätti, että Maata-
30867: kusten Liitolle lähettämästä kirjelmästä: louskeskusten Liitolle esitetään, että Keski-Poh-
30868: "Oulun maatalouskeskuksen Kokkolan janmaalle perustettaisiin maatalouskeskus.
30869: alueen aluekokous 24. 11. 197 5 on esittänyt Syyskokouksen päätökseen perustuen johto-
30870: Oulun maatalouskeskukselle, että se ryhtyisi kunta esittää kunnioittaen,
30871: toimenpiteisiin alueensa jakamiseksi niin, että
30872: entiselle Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran että Maatalouskeskusten Liiton johto-
30873: alueelle perustettaisiin itsenäinen maatalouskes- kunta tekisi maa- ja metsätalousministe-
30874: kus, jonka päätoimipaikkana olisi Kokkolassa riölle esityksen Keski-Pohjanmaan Maa-
30875: sijaitseva maanviljelysseuran toimisto. talouskeskuksen perustamiseksi."
30876: Aluekokous toteaa, että asia on tullut ajan- Kertomuksessa Hallituksen toimenpiteistä
30877: kohtaiseksi sen jälkeen, kun neuvontajärjestöjen vuonna 1978 sivulla 131 todetaan seuraavaa:
30878: yhtymissopimuksesta on kulunut viisi vuotta "123 §/1977 vp.
30879: eikä tuona aikana toteutettavaksi sovittuja Joulukuun 21 päivänä 1977 käsitellessään
30880: maatalouskeskusten yhdistymisiä ole tapahtu- hallituksen esitystä n:o 108 valtion tulo- ja
30881: nut. Näin ollen yhdistymissopimus tulee nyt menoarvioksi vuodelle 1978 Eduskunta lausui
30882: arvioida uudelleen myös siltä osin, mikä koski mm:
30883: Raha-asia-aloite n:o 754 807
30884:
30885: 1.3) Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että minen vuonna 1970 suoritetun maatalousneu-
30886: hallituksen toimesta selvitetään, onko vuonna vonnan keskittämisen yhteydessä oli virherat-
30887: 1970 suoritettu maatalousneuvonnan keskittä- kaisu.
30888: minen vastannut niitä tavoitteita, joihin tällä Oulun maatalouskeskuksen virallinen oma
30889: uudistuksella pyritään. kanta on se, että Keski-Pohjanmaalle pitäisi pe-
30890: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 9 päi- rustaa oma maatalouskeskus. Valtion taloudelli-
30891: vänä helmikuuta 1977 toimikunnan, jonka teh- sesti pidemmällä tähtäimellä asiaa arvioiden on
30892: tävänä on selvittää todennäköistä, että valtion varoja säästyy maa-
30893: 1) millä tavoin maatalouskeskus ja maata- talousneuvonnan osalta Keski-Pohjanmaalla, jos
30894: lousseurajärjestöjen sekä maatilahallituksen ... siellä on oma maatalouskeskus. Tämä on mah-
30895: Toimikunnan työlle asetettu määräaika päät- dollista sitä kautta, että jos maatalousneuvonta
30896: tyy .31 päivänä joulukuuta 1979. tunnetaan läheisemmäksi, se vaikuttaa kuntien
30897: Eduskunnan tarkoittama selvitys tulee sisäl- tukeen neuvontatyölle.
30898: tymään toimikunnan mietintöön." Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30899: Kun edellä mainittu toimikunta jätti mietin- taen,
30900: tönsä ei siihen sisältynyt eduskunnan edellyttä-
30901: mää selvitystä. Hallituksen toimesta ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30902: myöskään tiettävästi ryhdytty muihin toimenpi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30903: tdsiin, joihin hallituksen 1978 kertomuksessa 30.30.40 lisäyksenä 50 000 markkaa
30904: mainittu kannanotto edellyttäisi. Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen
30905: Edellä olevasta selviää kiistattomasti, että perustamista varten.
30906: Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran lopetta-
30907: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
30908:
30909: Heimo Linna
30910: 808 · 1980 vp.
30911:
30912: Raha-asia-aloite n:o 755.
30913:
30914:
30915:
30916:
30917: Linna: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen metsäntutkimus-
30918: aseman suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.
30919:
30920:
30921: E d u s k u n n a 11 e.
30922:
30923: Vuosina 1975-1976 rakennettiin Kannuk- toisten tutkimusasemien kanssa ja Keski-Poh-
30924: seeh Metsäntutkimuslaitoksen toimipaikkapiste, janmaalla sen sijoittamisesta Kannukseen on ol-
30925: jossa on kolme asuntoa ja vähäiset tutkimus-· ja tu yksimielisiä.
30926: varastotilat. Vuonna 1979 suoritettiin myöskin Jotta koko maata palveleva energiapuun tut"
30927: Metsäntutkimuslaitoksen energiametsäkokei- kimustoiminta käytännön tasolla saataisiin käyn-
30928: luista osa Kannuksessa ja niitä on jatkettu Kan- tiin, tulisi välittömästi tehdä päätös täysimittai-
30929: nuksessa tänä vuonna. sen energiapuututkimukseen keskittyvän tutki-
30930: · Kokonaisvaltaisen tutkimusaseman aikaansaa- musaseman saamiseksi Kannukseen.
30931: minen on välttämättömyys, jotta keskistä Län- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
30932: si-Suomea palveleva tutkimusasema voisi suorit- tavasti,
30933: taa tarpeellisen metsäntutkimuksen sHhen ener-
30934: giametsätutkimuksen sisällyttäen. Tutkimusase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30935: man rakennusohjelma on myöskin Metsäntutki- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
30936: muslaitoksella valmiina. Tämän ohjelman mu- 30.76.74 lisäyksenä 100 000 markkaa
30937: kaan tarvittaisiin tiloja n. 1 000 m2 , jonka to- Kannuksen metsäntutkimusaseman
30938: teuttaminen maksaisi n. 3 milj. markkaa. Kan- suunnittelua ja rakennustöiden aloitt.J-
30939: nukseen suunniteltu tutkimusasema ei kilpaile mista varten.
30940: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
30941:
30942: Heimo Linna
30943:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025