<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
93 Käyttäjää paikalla!
0.0075838565826416
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980 1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 |
1: Vuoden 1980
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asial<irjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 756-1513
11:
12:
13:
14:
15: VALTION EUVCY·)TON
16: HE LS 1N K 1 1980 K/\NSL\A
17: Helsinki 1980. Vr.ltion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Raha-asia-aloitteet 756-1513
24:
25: Siv. Siv.
26: - 756 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta si- - 766 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta
27: säasiainministeriön kaavoitus- ja rakenmisosas- maantien n:o 3132 perusparantamiseen välillä
28: tolla .valmistellun aluearkkitehtikokeilun käyn- Vesivehmaa.:._Kalkkinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821
29: nistämiseen 809
30: - 767 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lah-
31: - 757 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta den-Loviisan-Valkon radan perusparanta-
32: Säkkijärvi-säätiölle Säkkijärvi kautta aikojen mista varten ....... - ... - . - - .. - . . . . . . . . . . 822
33: -julkaisun uudistettua painosta varten . . . . . . 811
34: - 768 Luttinen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
35: tamisesta eräille veteraanijärjestöille . . . . . . . . 823
36: -- 758 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta ko-
37: timaisen mehiläishoidon tukemiseen ja edistä-
38: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812 - 769 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
39: Suomen Puhallinorkesteriliitto r.y:n tukemi-
40: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824
41: - 759 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta leh-
42: tikuusen viljelyn ja käytön edistämiseen . . . . 814
43: - 770 Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
44: tamisesta Suomen Nuorison Liiton valtion-
45: - 760 Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta apuuil. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
46: maanteiden n:o 3543 ja 356 parantamiseen ja
47: päällystämiseen välillä Ummeljoki-Muhniemi - 771 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
48: -Ahvio--Vastila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 Kurun-Virtain maantien suuntauksen ja ra-
49: kenteen parantamiSeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
50: - 761 Luttinen ym.: Korotetun määrärahan
51: osoittamisesta järjestömuotoisen kansansivistys- - 772 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
52: työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816 suomalaisten keksijöiden tukemiseen . . . . . . 828
53:
54: - 773 Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
55: - 762 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
56: tamisesta kotimaisten polttoaineiden käyttöä
57: Lahden teknillisen oppilaitoksen lisärakennuk-
58: lisäävien koneiden ja laitteiden hankinta-avus-
59: sen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
60: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
61: - 763 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 774 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen rakentami- psoriasispotilaiden kuntoutus- ja avohoitolai-
63: seen .. ·, .... ' .......... ; . . . . . . . . . . . . . . . . 818 toksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830
64:
65: - 764 Luttinen ym.: Korotetun määrärahan - 775 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag
66: osoittamisesta Suomen Kalamiesten Keskuslii- för Finiands Svenska Ungdomsförbunds ama-
67: ton palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819 törteaterverksamhet .......... , . . . . . . . . . . . 831
68:
69: - 765 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta val- - 775 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Fin-
70: tatien n:o 12 rakentamisen käynnistämiseen lands. Svenska Ungdomsförbund -nimisen liiton
71: välillä Villähde--Nastola .... - . . . . .. . . . . . . . . 820 harrastelijateatteritoimintaan ............... · 832
72:
73: 088000399}
74: 4 Sisällysluettelo
75:
76: Siv. Siv.
77: - 776 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag åt - 782 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sa-
78: Stundars hembygdsförening för uppförande av taman rakentamiseen Strömmingsbådaan Maa-
79: Hemmerska gården och Stundar tryckeri .. 833 lahden Bergössä ......................... . 846
80:
81: - 776 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 783 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag åt
82: Stundarsin Kotiseutuyhdistykselle Hemmetin Finlands Svenska Nykterhetsförbund för av-
83: talon ja Stundarsin kirjapainon pystyttämiseen 834 lönande en instruktör för barn- och ungdoms-
84: arbete ................................ . 847
85: - 777 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag tili
86: - 783 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
87: Finlands Svenska 4 H för avlönande av en
88: 835 Suomen Ruotsalaiselle Raittiusliitolle lapsi- ja
89: instruktör
90: nuorisotyöohjaajan palkkaamiseen ......... . 848
91:
92: - 777 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 784 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
93: Finlands Svenska 4H -nimiselle järjestölle oh- ympäristönsuojelua koskevan valistusaineiston
94: jaajan palkkaamiseen ................... . 836 tuottamiseen ........................... . 849
95:
96: - 778 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för - 785 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
97: avlönande av en energikonsulent för växthus- ammattioppilaitosten opetusryhmien koon pie-
98: näringen inom de svenskspråkiga odlingsom- nentämiseen erityisesti harvaan asutuilla seu-
99: rådena ................................ . 837 duilla ................................. . 850
100:
101: - 778 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 786 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
102: energianeuvojan palkkaamiseen ruotsinkielisten Kuusamon maatalousteknillisen koulun raken-
103: viljelysalueiden kasvihuoneviljelyelinkeinoa tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851
104: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
105: - 787 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
106: - 779 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för Kuusamo-Natura 81 luonto- ja kulttuurita-
107: avlönande av e11 veterinär vid Finlands Päls- pahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
108: djursuppfödares Förbunds laboratorium i Vasa 839
109: - 788 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
110: - 779 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitoksen
111: eläinlääkärin palkkaamiseen Suomen Turkis- kurssitilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 853
112: eläinten Kasvattajien Liiton Vaasan laborato-
113: rioon .................................. 840 - 789 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
114: turveteollisuuden aloittamiseen Pudasjärven
115: - 780 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854
116: utvecklande av svinkontrollen . . . . . . . . . . . . . . 841
117: - 790 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
118: - 780 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta si- sesta Maaseudun Sivistysliiton toiminnan tuke-
119: katarkkailun kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 842 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855
120:
121: - 781 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för - 791 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
122: beställni;,g av en isgående färja på rutten sesta Pohjois-Savon metsäkoulun Kiuruveden
123: Galtby-Norrskata-Houtskär . . . . . . . . . . . . 843 sivutoimipisteen opetustilojen rakentamiseen 856
124:
125: - 781 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta jäis- - 792 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
126: säkulkevan lautan tilaamiseen välille Galtby- sesta valtion teknillisten oppilaitosten opis-
127: Norrskat~-Houtskär . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 kelijaravintoloiden ylläpitämiseen . . . . . . . . . . 857
128:
129: - 782 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för - 793 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
130: byggande av en hamn på Strömmingsbådan i sesta Rautavaaran kansainvälisen nuorison lei-
131: Bergö i Malax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 845 ri- ja kurssikeskuksen rakentamiseen . . . . . . 858
132: Sisällysluettelo 5
133:
134: Siv. Siv.
135: - 794 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 808 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
136: sesta ympäristökasvatuksen kehittämiseen . . . . 859 opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-aikaisten
137: opintolainojen korkojen maksamiseksi valtion
138: - 795 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 3
139: sesta uusien 4H-neuvojien toimien perustami-
140: seen .................................. . 860 809 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
141: Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin . . . . 874
142: - 796 Martikainen ym.: Korotetun määrärahan
143: osoittamisesta TVL:n Sonkajärven tukikohdan - 810 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
144: rakennustöiden aloittamiseen ............. . 861 Kurun metsäopiston peruskorjaukseen . . . . . . 875
145:
146: 797 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- 811 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
147: sesta maksuttomien televisiolupien myöntämi- Kangasalan kunnan radanvarsitaajamien vesi-
148: seen pysyvästi liikuntakyvyttömille ......... . 862 huoltotöiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 876
149:
150: - 798 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 812 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
151: sesta ympäristöhygienian ja -toksikologian eri- Ruoveden tiemestaripiirin tukikohdan sanee-
152: koislaboratorion perustamiseksi Kuopioon .. 863 raamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 877
153:
154: - 799 Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 813 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
155: tamisesta Suomen Merimieslähetysseuran vai- Viitapohjan paikallistien perusparantamiseen
156: tionapuun 864 välillä Karppi-valtatie n:o 9 . . . . . . . . . . . . 878
157:
158: - 800 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 814 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
159: peruskoulun yläasteen työrauhaongelman sel- Kurun-Parkanon maantien perusparannustyön
160: vitystyön aloittamista varten ............. . 865 käynnistämiseen Kurun puoleisella osalla . . . . 879
161:
162: - 801 Mattila: Määrärahan osoittamisesta lu- 815 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
163: kion opettajien eläkeikärajan alentamista kos- Kurun-Ruoveden tien suunnitteluun ja kor-
164: kevaan tutkimustoimintaan ............... . 866 jaustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 880
165:
166: - 802 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lu-
167: - 816 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
168: kion enimmäisluokkakoon pienentämisen aloit-
169: Oriveden ja Eräjärven välisellä maantiellä ole-
170: tamiseksi .............................. . 867
171: van Rönnin sillan uudelleen rakentamiseen 881
172: - 803 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
173: uusien 4H-neuvojien toimien perustamiseen .. 868 817 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
174: viiden työsuojeluinsinöörin ja kahden ylitar-
175: kastajan palkkaamiseen työsuojeluhallitukseen 882
176: - 804 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
177: Ylivieskan lentokentän rakentamiseen ..... . 869
178: - 818 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
179: 805 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan lakimiehen, työläistarkastajan ja kanslistin vir-
180: osoittamisesta YK:n Lähi-Idässä olevien pako- kojen perustamiseksi työsuojelun piirihallin-
181: laisten avustus- ja työelimelle UNRWA:lle .. 870 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883
182:
183: 806 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 819 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
184: Palestiinan vapautusjärjestölle (PLO) annettu- ylimääräisen korotetun lapsilisän maksamisek-
185: vaan humanitaariseen apuun ............. . 87l si alle 3-vuotiaille lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . 885
186:
187: 807 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 820 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
188: työturvallisuuslain vaatimusten toteuttamiseen osoittamisesta kunnille lasten päiväkotien pe-
189: valtion työpaikoilla ..................... . 872 rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886
190: 6 Sisällysluettelo
191:
192: Siv. Siv.
193: - 821 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan - 834 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
194: osoittamisesta lastenkotien perustamiskustan- ta Mikkelin lentokentän lunastamiseksi val-
195: nuksiin myönnettävään valtionapuun . . . . . . 887 tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900
196:
197: - 822 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan - 835 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
198: osoittamisesta valtionavustuksiin kunnille ko- ·nestemäisten polttoaineiden varmuusvaraston
199: tiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttökustan- rakentamiseksi Ristiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901
200: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
201: - 836 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta
202: - 823 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamis.esta Ojoisten eritasoliittymän rakentamisen aloitta-
203: korvausten maksamiseksi sodan- ja fasismin- miseksi valtatiellä n:o 3 Hämeenlinnassa . . . . 902
204: vastaisesta toiminnasta tai keskitysleireistä
205: kärsimään joutuneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 - 837 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
206: osoittamisesta YK:n pakolaisasiain pääkomis-
207: - 824 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta saarin (UNHCR) toiminnan tukemiseen . . . . 903
208: tarkastajan toimen perustamiseksi lääkintöhal-
209: litukseen työterveydenhuoltoa koskevien uu- 838 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
210: sien tehtävien hoitamista varten . . . . . . . . . . . . 890 aluearkkitehtikokeilun käynnistäiDiseksi sisä-
211: asiainministeriössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
212: 825 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
213: osoittamisesta henkilökunnan palkkaamiseksi - 839 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
214: Tampereen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . 891 osoittamisesta paikallispoliisille ns. korttelipo-
215: liisien määrän lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 906
216: - 826 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
217: Tampereen keskussairaalan laajennushankkeen - 840 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
218: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 ylimääräiseen valtionosuuteen kunnallisten
219: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huolto-
220: - 827 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta laitosten perustaruiskustannuksiin . . . . . . . . . . 907
221: dieettihoitorahakokeilun aloittamiseksi diabee-
222: tikkojen keskuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893 - 841 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
223: osoittamisesta eläkeläisten järjestöille . . . . . . . . 909
224: - 828 Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta
225: koululais- ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi - 842 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
226: Suomen ja Yhdysvaltojen välillä . . . . . . . . . . . . 894 väkivaltaisten alkoholistien omaisille tarkoite-
227: tun turvakotiverkoston perustamis- ja käyttö-
228: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910
229: - 829 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises-
230: ta metsätalouden professorin viran perustami-
231: seksi Joensuun korkeakouluun . . . . . . . . . . . . 895 843 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
232: erikoislääkärin ja -sairaanhoitajien palkkaami-
233: - 830 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- seksi leukemiaa sairastavien lapsipotilaiden
234: ta Heinäveden kanavamuseon perustamiseksi 896 erikoishoidon järjestämistä varten . . . . . . . . . . 911
235:
236: - 844 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
237: 831 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- kunnille puhelimien hankkimista varten van-
238: ta Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämisek- huksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912
239: si Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897
240: - 845 Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta
241: - 832 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Hanalan liikennepaikan kunnostamiseen ja
242: maantien n:o 414 parantamiseksi välillä Hei- säilyttämiseen · . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913
243: nola kk-Voikoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
244: - 846 Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: - 833 Miettinen ym.: Määrärahan osoittamises- Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle museohallin ·ai-
246: ta laivalaiturin rakentamiseksi Sulkavan Veka- kaansaamiseksi Helsinki-Vantaan lentoase-
247: ransalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 . man alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Siv. Siv.
251: - 847 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- - 861 Nieminen: Korotettujen määrärahojen
252: sesta sotaveteraanien asuntojen rakentamiseen 915 osoittamisesta teiden rakentamiseen ja kunnos-
253: sapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930
254: - 848 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
255: sesta Seinäjoen itäisen ohitustien suunnitteluun 916 - 862 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotettujen
256: määrärahojen osoittamisesta kansainväliseen
257: - 849 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami- kehitysyhteistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931
258: sesta muiden kuin Kuusamon, Mikkelin, Sa-
259: vonlinnan ja Varkauden lentokenttien toimin- - 863 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-
260: nan avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917 rärahan osoittamisesta rakennusten energiata-
261: loudelliseen tutkimukseen liittyvän koeraken-
262: - 850 Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan tamisen tukemiseen ...................... 932
263: osoittamisesta valtionavustukseksi opiskelija--
264: . asuntojen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . 918 - 864 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-
265: rärahan osoittamisesta avustuksiksi energia-
266: - 851 Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudelliseen korjaustoimintaan . . . . . . . . . . 933
267: ylimääräisen opintorahan maksamiseksi korkea-
268: kouluopiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919 - 865 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-
269: rärahan osoittamisesta mielipidelehtien tukemi-
270: - 852 Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934
271: opiskelijalehdistön tukemiseen . . . . . . . . . . . . 920
272: - 866 Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan
273: - 853 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjes-
274: Suonenjoen kotitalousoppilaitoksen suunnitte- tö r.y:n avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935
275: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
276: - 867 Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun mää-
277: - 854 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta rärahan osoittamisesta energiataloudellisen koe-
278: Vaajasalon yksityistien muuttamiseksi paikal- toiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
279: listieksi Kuopion kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . 922
280: - 868 Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
281: - 855 Männistö ym.: Määrärahan osoittamises- Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi
282: ta synnyttäjien hoitopäivämaksujen korvaami- Somerolie ..................·............. 937
283: seksi sairaaloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
284: - 869 Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
285: - 856 Mörttinen ym.: Korotetun määrärahan tutkimuksen suorittamiseksi taloudellisimmas-
286: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- ta tavasta saada energiantuotantoon sopiva
287: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924 puu metsästä käyttöpaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . 938
288:
289: - 857 Mörttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 870 Niskanen ym.: Määrärahan osoittamises-
290: uusien 4H-neuvojien toimien perustamiseen 925 ta ylimääräisten toimihenkilöiden palkkaami-
291: seksi postilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
292: - 858 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
293: Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittamisek- - 871 Niskanen: Määrärahan osoittamisesta Ou-
294: si Kokemäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926 lun postiautovarikon peruskorjausta varten . . 940
295:
296: - 859 Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 872 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
297: uusien 4H-neuvojien toimien perustamiseen 928 för igångsättande av försöket med regionarki-
298: tekter vid inrikesministeriet . . . . . . . . . . . . . . 941
299: - 860 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Eu-
300: rassa sijaitsevan Koskeljärven vedenpinnan nos- - 872 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
301: tamiseen ja siitä aiheutuvien haittojen korvaa- aluearkkitehtikokeilun käynnistämiseen sisä-
302: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 asiainministeriössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
303: 8 Sisällysluettelo
304:
305: Siv. Siv.
306: - 873 Norrback ym.: Korotetun määrärahan - 880 Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan
307: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- osoittamisesta kahden alikulkusillan rakentami-
308: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 3 seksi maantiellä n:o 139 välillä Rajoja-Paijala 956
309:
310: - 874 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 881 Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
311: för inrättande av vissa tjänster och befattning- ta lapsiasiamiehen viran perustamiseksi val-
312: ar Vid Vasa högskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 944 tionhallintoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957
313:
314: - 874 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises- - 882 Palmunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
315: ta eräiden virkojen ja to1m1en perustamiseen lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen
316: Vaasan korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945 perustamiseksi tarpeellisia virkoja ja toimia
317: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958
318: - 875 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta
319: oikeustieteen yliassistentin viran perustamisek- -- 883 Palmunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
320: si Vaasan korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 946 jätteiden hyötykäytön edistämiseen . . . . . . . . 959
321: - 876 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
322: för inrättande av en biträdande professors- - 884 Palmunen: Määrärahan osoittamisesta
323: tjanst och en överassistentbefattning vid koulu- ja oppilaitosneuvostojen jäsenten kou-
324: Svenska Handelshögskolans enhet i Vasa . . . . 948 lutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 960
325:
326: - 876 Norrback ym.: Määrärahan osoittamises- - 885 Palmunen: Korotetun määrärahan osoitta-
327: ta yhden apulaisprofessorin viran ja yhden misesta Siirtolaisuusinstituutin toiminnan tuke-
328: yliassistentin toimen perustamiseen Svenska miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961
329: Handelshögskolan nimisen korkeakoulun Vaa-
330: sassa antamaa opetusta varten . . . . . . . . . . . . 949 886 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
331: ta Haapamäen varavankilaa varten . . . . . . . . . . 962
332: - 877 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag
333: för detaljerad planering av svensk yrkesutbild· 887 Pekkarinen ym.; Määrärahan osoittamises-
334: ning i Sydösterbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950 ta aluearkkitehtikokeilun käynnistämistä varten
335: sisäasiainministeriössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
336: - 877 Norrback ym.: Määrärahan osoittami-
337: sesta Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisen am- - 888 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
338: mattikoulutuksen yksityiskohtaiseen suunnit- ta ympäristönsuojelua koskevaan lääninhalli-
339: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951 tusten selvitys- ja tutkimustoimintaan . . . . . . 964
340:
341: - 878 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 889 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
342: för byggande av Öskata fiskehamn i Nämp- opintosihteerin viran perustamiseksi Jyväsky-
343: näs, Närpes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 län yliopiston humanistiseen tiedekuntaan . . 965
344:
345: 878 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta - 890 Pekkarinen: Korotetun määräralian osoit-
346: Närpiön Nämpnäsiin rakennettavaa öskatan tamisesta korkeakoulujen kirjastojen hankin-
347: kalasatamaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953 toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966
348:
349: - 879 Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag - 891 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
350: för byggande av hamnanläggningar i Skaftung ta ylimääräiseen opintorahaan lukion, kansan-
351: i Kristinestad med tanke på förverkligandet opistojen ja korkeakouluopiskelijoiden opinto-
352: av den planerade fiskförädlingsfabriken . . . . . . 954 rahan perusosan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . 967
353:
354: - 879 Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta 892 Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan
355: satamalaitteiden rakentamiseen Kristiinankau- osoittamisesta opintotukeen huollettavana ole-
356: pungin Skaftungiin suunnitellun kalanjalostus- vien alaikäisten lasten perusteella tehtävään
357: tehdashankkeen toteuttamista silmällä pitäen 955 opintorahamuotoiseen korotukseen . . . . . . . . . . 968
358: Sisällysluettelo 9
359:
360: Siv. Siv.
361: - 893 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 906 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
362: ta lukialaisten matkakustannuksista johtuvien ta Keski-Suomen vesipiirille venesatamien ja
363: menojen valtionavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 969 veneväylien suunnittelua varten ........... . 982
364:
365: - 894 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 907 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
366: ta esiopetuksen järjestämistä varten haja-asu- ta monitoimisataman rakentamiseksi Kivijär-
367: tusalueen peruskouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 ven kirkonkylään ....................... . 983
368:
369: - 895 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 908 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
370: ta Karstulan Evankelisen Kansanopiston lisära- ta vanhojen teollisuuslaitosten ilmansuojeluin-
371: kennuksen muutostöitä varten . . . . . . . . . . . . 971 vestointien tukemiseen ................... . 984
372:
373: - 896 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- - 909 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan
374: sesta maatalousoppilaitoksen suunnittelemista osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk-
375: varten Korpilahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 siin 985
376:
377: - 897 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 910 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
378: ta maatalousoppilaitoksen suunnittelemista Valtion siementarkastuslaitoksen siirtämistä
379: varten Pihtiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973 Mikkeliin koskevaan suunnitteluun ....... . 986
380:
381: - 898 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- - 911 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan
382: ta kauppaoppilaitosten ns. harvinaisten vierai- osoittamisesta rehuksi käytettävän kuoritun
383: den kielten opetusryhmien koon pienentämi- maidon hinnanalennuskorvauksiin . . . . . . . . . . 987
384: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
385: - 912 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
386: - 899 Pekkarinen: Korotetun määrärahan osoit- ta Sairalanmäen-Kaskiin maantieosan perus-
387: tamisesta lääninhallituksissa oppilasvalinnan parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988
388: toimistotehtävissä työskentelevien toimihen-
389: kilöiden palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975 - 913 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamises-
390: ta Suontauksen-Läskinkankaan yksityistien
391: 900 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta muuttamiseksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . 989
392: raha-arpajaisten voittovaroista Jyväskylän Ke-
393: rä -kulttuuritapahtuman tukemiseen . . . . . . . . 976 - 914 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
394: sotavammaisten huolto- ja järjestötoimintaan 990
395: - 901 Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta
396: aikuiskoulutuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . 977 - 915 Perho ym.: Korotetun määrärahan osoit-
397: tamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin 991
398: - 902 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
399: ta metsänjalostusaseman suunnittelemiseksi - 916 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
400: Saarijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978 kunnallishallinnon instituutin suunnittelun
401: aloittamista varten 992
402: - 903 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises-
403: ta maantien n:o 760 parantamistyön aloitta- - 917 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
404: miseksi välillä Pihtipudas-Alvajärvi . . . . . . 979 Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan maan-
405: tien Loimaan kaupungin kautta kulkevan tie-
406: - 904 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittami- osuuden ja siihen kuuluvan ylikulkusillan ra-
407: sesta Saarensalmin-Naarajärven maantien pe- kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993
408: ruskorjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980
409: - 918 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
410: - 905 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan maan-
411: ta Kärkistensalmen sillan rakennustöiden aloit- tien rakentamistyön aloittamiseksi välillä Hin-
412: tamiseen 981 nerjoki-Yläne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
413:
414: 2 088000399]
415: 10 Sisällysluettelo
416:
417: Siv. Siv.
418: - 919 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta ra- - 933 Petäjäniemi: Määrärahan osoittamisesta
419: kennustyön aloittamiseksi tieosuudella Ylön- Tottijärven kirkonkylän-Pajulahden-Huh-
420: kylä-Kemiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995 taan tien parantamis- ja päällystämistöiden
421: käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1009
422: - 920 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Tu-
423: run-Toijalan radan sähköistämiseen . . . . . . . . 996 - 934 Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan
424: osoittamisesta yleisten teiden tutkimusta ja
425: suunnittelua varten ...................... 1010
426: - 921 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
427: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen liikuntatilo-
428: jen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 - 935 Pihlajamäki ym.: Korotettujen määräraho-
429: jen osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kui-
430: - 922 Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoit- vatustöihin .............................. 1011
431: tamisesta avustukseksi Jyväskylän Kesän toi-
432: mintaa varten ........ _. . . . . . . . . . . . . . . . . . 998 - 936 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami-
433: sesta sotainvalidien vanhuudenhuollon tarpei-
434: - 923 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta siin 1012
435: Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Karstulan
436: tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 - 937 Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoit-
437: tamisesta YK:n lastenrahastolle (UNICEF) 1013
438: - 924 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
439: polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen väylän - 938 Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoit-
440: rakentamiseksi Jämsästä Kaipolaan . . . . . . . . 1000 tamisesta varusmiesten päivärahan korottami-
441: seksi ................................... 1014
442: - 925 Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta
443: Keski-Suomen vientinäyttelyn perustaruistoi- - 939 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
444: mien aloittamiseksi ...................... 1001 Kotkan linnoitusten entisöimistä varten . . . . 1015
445:
446: - 926 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Val- - 940 Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta
447: tion siementarkastuslaitoksen sijoittamiseksi Kotkan ja Kuusankosken suojatyökeskuksen
448: Elimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1002 perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016
449:
450: - 927 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ky- - 941 Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoit-
451: menlaakson Maatalouskeskuksesta aiheutuvien tamisesta Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen toi-
452: kustannusten suorittamiseen .............. 1003 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
453:
454: - 928 Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 942 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lan-
455: utarevikaisten lehmien karsintakorvauksia var- noiteveron kustannuksia vastaavan avustuk-
456: ten .................................... 1004 sen suorittamiseksi perhe- ja pienviljelijöille 1018
457:
458: - 929 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta emoleh- - 943 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
459: mäpalkkioiden maksamiseksi naudanlihan tuo- kauppapuutarhojen polttoainekustannusten
460: . tantoon siirtyville viljelijöille . . . . . . . . . . . . . . 1005 korvaamiseen ............................ 1019
461:
462: - 944 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
463: - 930 Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kauppapuutarhoille energiansääs-
464: Kouvolan kartastoyksikön perustamiseksi 1006 tötoimenpiteisiin ........................ 1020
465: - 931 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta kes- - 945 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
466: kuskalanviljelylaitoksen perustamiseksi Jaalan vaikeiden kuivatusongelmien ratkaisemiseksi
467: Myllylle ................................ 1007 Vaasan vesipiirin alueella .................. 1021
468:
469: - 932 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Sääsk- - 946 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
470: järven-Haapakimolan-Elimäen maantien pe- Alavuden-Virtain kantatien parannustöiden
471: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022
472: Sisällysluettelo 11
473:
474: Siv. Siv.
475: - 947 ·Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 961 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta sel-
476: maantien peruskorjaamiseen välillä Isojoki- vityksen suorittamiseksi porotutkimuslaitoksen
477: Kuvaskangas ............•............... 1023 perustamisesta Sodankylän Vuotsoon ...... 1037
478:
479: - 948 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 962 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
480: Liipantönkän-Kitinojan maantien peruskorjaa- Roitikosken kalanviljelylaitoksen suunnittele-
481: miseen ja päällystämiseeu . . . . . . . . . . . . . . . . 1024 miseksi Pelloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1038
482:
483: - 949 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 963 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
484: Paavolan sillan ja Puumalan-Nikulan paikal- vaelluskalan tutkimusaseman suunnittelemi-
485: listien peruskorjaustöiden toteuttamiseksi seksi Keminmaahan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039
486: Kaustisilla ............................... 1025
487: - 964 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sodan-
488: - 950 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kylän-Vaalajärven-Meltauksen maantien pe-
489: maantien n:o 6961 peruskorjaamiseen välillä ruskorjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1040
490: Putula-Polkumäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
491: - 965 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
492: - 951 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. alueellisen kuljetustuen maksamiseksi Pohjois-
493: Ritolan maantien peruskorjaamiseen . . . . . . . . 1027 Suomen raakapuulle kuljetettaessa puutavaraa
494: oman maakunnan puunjalostuslaitoksiin .... 1041
495: - 952 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
496: maantien peruskorjaamiseen välillä Soini- - 966 Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta
497: Saarinen ................................ 1028 lääkintävoimistelijain palkkaamiseksi Invalidi-
498: liiton palvelutaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
499: - 953 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Un-
500: tamalan-Rapalakson maantien peruskorjaami- - 967 Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoit-
501: seen ................................... 1029 tamisesta raittiustyöhön ja alkoholijuomista
502: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen . . . . . . . . 1043
503: - 954 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta suo-
504: jateiden rakentamiseksi maaseudun taajamiin 1030 - 968 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
505: Saimaan ekologisen tutkimuslaitoksen perusta-
506: - 955 Pohto ym.: M.äärärahan osoittamisesta miseksi ................................. 1044
507: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jatkami-
508: seen •.....•.••.••••••••.••••.••••••.••. 1031 - 969 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
509: suurten sisäjärvien saariston jätehuollon tuke-
510: - 956 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta tur- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1045
511: peenjalostuslaitoksen rakentamiseksi Viropeliin 1032
512: - 970 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
513: - 957 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta
514: Mikkelin piirirakennustoimiston perustami-
515: sammutusvedenöttopaikkojen tekemiseksi Va-
516: seksi .................................. 1046
517: port turvetyömaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033
518:
519: - 958 Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 971 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
520: avohoitotilojen rakentamiseen Järviseudun sai- marjanviljelyn tutkimus- ja koetoiminnan te-
521: raalaan Viropeliin ........................ i034 hostamiseksi Mikkelin läänissä ............ 1047
522:
523: - 959 Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lapin - 972 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan
524: · lääninvankilan suunnittelemiseksi Tervolaan . . 1035 osoittamisesta nautaeläinten vientitukeen . . . . 1048
525:
526: - 960 Pokka: Määrärahan osoittamisesta valtion- - 973 Poutanen ym.: Korotettujen määrärahojen
527: avustukseksi Peräpohjola-Opiston oppilasasun- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maan-
528: . 'tolan laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036 kuivatustöiden suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . 1049
529: 12 Sisällysluettelo
530:
531: Siv. Siv.
532: - 974 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan - 987 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
533: osoittamisesta kunnan- ja kaupungineläinlää- sesta varusmiesten kaikkien viikonloppu- ja
534: kärien matkakulujen korvaamiseen . . . . . . . . . . 1050 lomamatkakustannusten korvaamiseksi . . . . . . 1065
535:
536: - 975 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 988 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
537: "Ranta Sauna Salmi" -matkailuprojektin suun- sesta kalatalouslaitoksen suunnittelemiseksi
538: nitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen. .. 1051 Ilomantsin Hiiskoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066
539:
540: - 976 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- - 989 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
541: sesta kurssitoimenjohtajan viran perustami- sesta turpeesta, hakkeesta ja jätteistä pellet-
542: seksi Helsingin, Lappeenrannan, Turun ja
543: tejä valmistavan tuotantolaitoksen rakentami-
544: Oulun teknillisiin oppilaitoksiin . . . . . . . . . . 1052 seen Tohmajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067
545: - 977 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
546: sesta Kontiomäen-Nurmeksen-Lieksan ra- - 990 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
547: dan perusparannustöiden suorittamiseksi . . . . 1053 sesta ylimääräisen kotiuttamisrahan maksami-
548: seksi varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068
549: - 978 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
550: sesta työelämää koskevien tutkimusten käyn- - 991 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami·
551: nistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054 sesta työttömyyskorvauksen korottamiseksi .ja
552: kaikkien työttömien saattamiseksi työttömyys-
553: - 979 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- korvausjärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 1069
554: sesta työsuojeluviikon tiedotus-, koulutus- ja
555: valistustilaisuuksien järjestämiseksi . . . . . . . . 1055 - 992 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta
556: Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamista
557: - 980 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071
558: sesta sairausvakuutuspäivärahaa vastaavan kor-
559: vauksen suorittamiseksi kuntoutuslaitoksissa - 993 Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta
560: työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi välttämä- Lahden teatteritalon rakentamista varten . . 1072
561: töntä hoitoa saaville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1057
562: - 994 Pursiainen: Määrärahan osoittamisesta
563: - 981 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- avustukseksi Kansan Sivistystyön Liitolle työ-
564: sesta Pohjois-Karjalan läänin erityislastenkodin väenliikkeen ja marxilaisuuden tutkimusprojek-
565: perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058 tiin .................................... 1073
566:
567: - 982 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- - 995 Pystynen ym.: Korotetun määrärahan
568: sesta Näkövammaisten Keskusliiton työllistä- osoittamisesta Tampereen yliopiston kiinteis•
569: misprojektin kone- ja laitekustannuksiin . . . . 1059 tön Pyynikintie 2 muutos- ja peruskorjaustyön
570: II vaihetta varten ...................... 1074
571: - 983 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
572: sesta Pohjois-Karjalan läänin sosiaalisairaalan - 996 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
573: suunnittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061 sesta aluearkkitehtikokeilun käynnistämiseksi
574: - 984 M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan eräissä Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan läänien
575: osoittamisesta valtionapuun ammattiyhdistys- kunnissa .............................. ·. 1076
576: liikkeen lomajärjestöjen lomatoimintaa varten 1062
577: - 997 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami•
578: - 985 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- sesta avustuksiksi kunnille tai kuntainliitoille
579: sesta · kansaneläkkeen tukiosaa saavien eläke- seudullisten tai valtakunnallisten virkistys-
580: läisten asuntojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . 1063 alueiden toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078
581:
582: - 986 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan - 998 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
583: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus- sesta valtion virastotalon rakentamiseen Es-
584: tuksiin ................................. 1064 pooseen ................................ 1080
585: Sisällysluettelo 13
586:
587: Siv. Siv.
588: - 999 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1012 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
589: sesta valtion virastotalon rakentamiseen Kirk- öljyntorjuntakaluston hankintaan Saimaan ve-
590: konummelle ............................. 1081 sistön alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094
591:
592: 1000 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan - 1013 Rantala: Määrärahan osoittamisesta Var-
593: osoittamisesta valtionapuun peruskoulujen kou-
594: kauteen rakennettavan valtion virastotalon
595: lutilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095
596:
597: - 1001 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan
598: osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon- - 1014 Rantala ym.: Korotetun määrärahan
599: suojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1083 osoittamisesta valtionapuun eläkeläisten järjes-
600: töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096
601: - 1002 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
602: sesta uhanalaisten harjualueiden hankkimiseksi 1015 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
603: valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084 sesta avustuksiksi maamiesseurojen, pienvilje-
604: lijäyhdistysten ja raittiusseurojen omistamien
605: - 1003 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- talojen korjaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1097
606: sesta uusien 4H-neuvojan toimien perustami-
607: seen ................................... 1085 - 1016 Raudaskoski ym.: Korotettujen määrära-
608: hojen osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
609: - 1004 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- maankuivatustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098
610: sesta mekaaniseen vesakentorjuntaan Uuden-
611: maan tie- ja vesirakennuspiirin alueella .... 1086 - 1017 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
612: sesta salaojasuunnittelun tukemiseen kehitys-
613: - 1005 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099
614: osoittamisesta avustukseksi kunnille katujen
615: ja kaavateiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1087 - 1018 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
616: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
617: - 1006 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- tämisrahastoon .......................... 1100
618: sesta Espoon vanhan rautatieasemarakennuksen
619: suojelutoimiin ........................... 1088 - 1019 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
620: sesta tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Poh-
621: - 1007 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- janmaan piirille tiestön kunnossapitoon ja ra-
622: sesta ylimääräisen äitiysrahan maksamiseen . . 1089 kentamiseen ............................ 1101
623:
624: - 1008 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1020 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
625: Savonlinnaan sijoitettavan Saimaan ekologi- sesta tie- ja vesirakennuslaitoksen Oulun pii-
626: sen tutkimuslaitoksen suunnitteluun . . . . . . . . 1090 rille tiestön kunnossapitoon ja rakentamiseen 1102
627:
628: - 1009 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1021 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
629: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhtey- sesta Särkivaaran-Virkkusen maantien raken-
630: teen sijoitettavan sisävesialueen kalatalousop- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103
631: pilaitoksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091
632: ~ 1022 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
633: - 1010 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta malminetsintätoiminnasta myönnettäviä
634: mekaaniseen vesakentorjuntaan Mikkelin tie- tunnustuspalkkioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1104
635: ja vesirakennuspiirin alueella . . . . . . . . . . . . 1092
636: 1023 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
637: - 1011 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta päihdyttävien aineiden väärin-
638: monikäyttösataman rakentamisen aloittamiseksi käyttäjien huollon tehostamiseksi kunnille
639: Punkaharjulla ........................... 1093 annettavaan ylimääräiseen valtionavustukseen. 1105
640: 14 Sisiillysluettelo
641:
642: Siv. Siv.
643: - 1024 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittami- - 1036 Rehn ym.: Korotetun määrärahan <>Soit-
644: sesta työllisyysvaroin puolustusvoimissa palve- tamisesta urheiluopistojen toimintaan ...... 1119
645: levien työntekijäin ja toimihenkilöiden aseman
646: vakinaistamiseksi ........................ 1106 - 1037 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
647: Urho Kekkosen kansallispuiston - Koilliskai-
648: - 1025 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittami- rap suunnittelua ja valvonnan tehostamista
649: sesta virkojen ja toimien perustamiseksi Vaa- varten . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. 1120
650: san kauppakorkeakouluun kielenkääntäjä~ ja
651: ekonomikoulutusta varten ................ 1107 - 1038 Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för
652: byggande av djupkaj i Hangö hamn . . . . . . . . 1121
653: - 1026 Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta
654: - 1038 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
655: opistotasoisen koulutuksen aloittamiseksi Jur-
656: van kotiteollisuuskoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 Hangon sataman syväväylälaiturin rakenta-
657: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122
658: - 1027 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittami-
659: - 1039 Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt anslag
660: sesta läänien urheilulautakuntien päätoimisten för statsbidrag åt små och medelstora företag
661: sihteerien paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . 1109
662: för avlönande av ny exportpersonal . . . . . . • . 1123
663:
664: - 1028 Raudasoja ym.: Määrärahan osoittami- .:_ 1039 Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoit-
665: sesta läänien nuorisolautakuntien päätoimisten tamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille
666: sihteerien paikkaamista varten ............ 1110 uuden vientihenkilöstön palkkaamiseen annet-
667: tavaan. valtionapuun . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. 1124
668: - 1029 Raudasoja ym.: Korotetun määrärahan
669: osoittamisesta !ainoiksi suojatyötoiminnan pe- - 1040 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
670: rustamiskustannuksiin .................... 1111 för nödvändiga tjänster för .grundande av mil-
671: jövårdsbyråer vid länsstyrelserna . . . . . . . . . . 1125
672: - 1030 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittami-
673: sesta nuoremman vanginvartijan toimien perus- - 1040 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
674: tamiseksi vankeinhoitolaitokseen ............ 1112 lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen
675: ~rustamiseksi tarpeellisiirl virkoihin . . . . . . 1126
676: - 1031 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittami-
677: sesta pienteollisuuden lainojen korkotukea var- - 1041 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag ''
678: ten ...........................•........ 1113 tili. stöd för en av Kristliga Folkhögskolan i
679: Nykarleby planerad utbyggnad . . . . . . . . . . . . 1127
680: - 1032 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1041 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
681: sesta varhaiseläkekokeilun laajentamiseen .. 1114 Kristliga Folkhögskolan -nimisen: kansanopis-
682: ton lisäråkennushankkeen tukemiseen . . . . . . 1128
683: :.:_ i033 Rautiainen ym.: Korotetun määrärahan
684: osoittamisesta korvauksiksi maatalousyrittäjien - 1042 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
685: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin ........ 1115 för restaurering av Torgare prästgård i Kro- ·
686: noby ............. ; ..... ·...·. """ . . . . . . . . . 1129
687: ....:. 1034 Rautiainen ym.: Korotetun määrärahan
688: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes- -1042 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
689: · · Torgaren pappilan entistämiseen Kruunupy}'ssä 1130
690: telmän kustannuksiin .................... 1116
691: - 1043 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag
692: -2. 1035 Rautiainen ym.: Määrärahan osoittami- för •upprens~ing åv uppgrutidade havssund .· i
693: sesta yritysten ylimääräiseen työllistämistu- Larsmo skärgård ..... ; ............... ; .. -1131
694: keen ................................... 1117
695: - 1043 .Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
696: - 1036 Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt Luodon saariston mataloituneiden salmien per-
697: .. anslag för idrottsinstitutens. verksamhet ..... 1118 .• · · kaamiseen ........... .' ......... ' . • . . . . . . 1132
698: Sisällysluettelo .15
699:
700: Siv. Siv.
701: - 1044 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 1053 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
702: för upprensning av Norrån i Purmo, Peder- sesta Lapin porotalouden kehittämiseen .... 1146
703: söre ...........................•....... 1133
704: - 1054 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta
705: - 1044 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden esitteliiän palkkaamiseksi lääninoikeuk-
706: Norrå-nimisen joen- perkaamiseen Pietarsaaren siin .................................... 1147
707: maalaiskunnan Purmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
708: - 1055 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoit-
709: - 1045 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tamisesta lapsilisien korottamiseksi ......... 1148
710: för upprensning av Vörå å vid Vörå centrum 1135
711: - 1056 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoit-
712: - 1045 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta valtionavustuksiksi kunnille kunnal-
713: Vöyrinjoen perkaamiseen Vöyrin keskustan liskotien ja kunnallisten vanhainkotien raken-
714: kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1136 tamiseen ja peruskorjauksiin .............. 1149
715:
716: - i046 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 1057 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta
717: för grundförbättring av landsväg nr 7273 mel- pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavien sairaala-
718: lan Hirvlax och Munsala ................. 1137 maksujen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150
719:
720: - 1046 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1058 Ruokola: Määrärahan osoittamisesta ali-
721: maap.tien n:o 7273 perusparantamiseen välillä valtiosihteerin viran perustamiseksi ulko~siain
722: Hirvlax-Munsala . .. .. .. . . . .. . .. .. . . .. . . 1138 ministeriöön kehitysyhteistyöasioita varten .. 1151
723:
724: - 1047 Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag - 1059 Ruokola: Määrärahan osoittamisesta Ete-
725: för avlönande av en instruktörkampanjledare läsataman tien rakentamiseksi Oulussa . . . . . . 1152
726: för Motorföramas Helnykterhetsförbund . . . . 1139
727: - 1060 Ruokola ym.: Määrärahan osoittamisesta
728: - 1047 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylliälän koulukodin kehittämiseksi ja säil~-
729: ohjaaja-kampanjanvetäjän palkkaamiseen Mo- tämiseksi Limingassa ..................... 115.3
730: torförarnas Helnykterhetsförbund -nimiseen
731: yhdistykseen ............................ 1140 - 1061 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
732: sesta pääkanavamuseon perustamiseksi Heinä-
733: - 1048 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
734: veden Varistaipaleelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
735: sesta Karkialammen varuskunnan uimahallin
736: rakennustöiden aloittamiseen .............. 1141 - 1062 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
737: sesta Linnansaaren kansallispuiston kunnosta-
738: miseen Rantasalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1155
739: - 1049 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
740: sesta kirkkososiologian professorin viran pe- - 1063 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
741: rustamiseen Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . 1142 sesta viljan varmuusvaraston sijoittamiseksi
742: Ristiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1156
743: - 1050 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
744: sesta yleisen teologian apulaisprofessorin viran - 1064 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
745: perustamiseen Jyväskylän yliopistoon ...... 1143 sesta Mikkelin läänin kalatalouden kehittämi-
746: seen .................................... 1157
747: - 1051 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami-
748: sesta kirjastosihteerin viran perustamiseen kou- - 1065 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
749: luhallitukseen ........................... 1144 sesta Lahden-Lusin maantien parantamiseen 1158
750:
751: - 1052 Ronkainen ym.: Määrärahan osoittami- - 1066 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittami-
752: sesta valtion viljavaraston rakentamiseksi Pa- sesta Enonkosken-Sapun maantien paranta-
753: rikkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1145 miseen 1160
754: 16 Sisällysluettelo
755:
756: Siv. Siv.
757: - 1067 Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1080 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
758: vähävaraisille eläkeläisille sosiaalisin perustein sesta kuntien ja työvoimaviranomaisten yhdes-
759: myönnettäviin avustuksiin asuntojen peruskor- sä suunnittelemiin erityistoimenpiteisiin työttö-
760: jaustarvikkeita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 myydenpoistamiseksi Turun alueella ........ 1175
761: - 1068 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
762: - 1081 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
763: sesta lisähenkilökunnan palkkaamiseksi Etelä-
764: Suomen verotoimistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1162 Vaasan lääniin perustettavan turkisjalostusopis-
765: ton rakentamisen aloittamiseksi ............ 1176
766: - 1069 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
767: sesta valtion virastotalon suunnitteluun ja ra- - 1082 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
768: kentamisen aloittamiseen Raisiossa . . . . . . . . . . 1163 Valtion viljavaraston rehuviljavaraston rakenta-
769: miseksi Suupohjaan ................. , . . . . 1177
770: - 1070 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
771: sesta avustukseksi Kaarinan Hovirinnan nuori- - 1083 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
772: sotilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1164 Isojoen-Kuvaskankaan maantien rakentami-
773: sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178
774: - 1071 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
775: sesta keskiasteen oppilai taksissa opiskelevien - 1084 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
776: ruokailukustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . 1165 Kitinojan-Liipantönkän maantien parantami-
777: sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179
778: - 1072 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
779: sesta avustuksiksi kunnille Aurajoen vesien - 1085 Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta
780: puhdistamiseen ja varastoimiseen . . . . . . . . . . 1166 maantien perusparantamisen aloittamiseksi
781: Ylistaron asemalta Ilmajoen Könnille . . . . . . 1180
782: - 1073 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
783: sesta avustuksiksi maatalouden tuotantoraken-
784: nusten vesiensuojelutoimenpiteisiin Aurajoen - 1086 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
785: valuma-alueella .......................... 1167 osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . . . 1181
786:
787: - 1074 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami- - 1087 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
788: sesta kunnallisten vesilaitosten välisten yhdys- kuntien toteuttaman asuntojen rakentamisen
789: johtojen rakentamiseksi Turun seudulle . . . . 1169 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
790:
791: - 1075 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami- - 1088 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
792: sesta Loukinaisten tekojärven rakentamiseksi kunnille virkistysalueiden hankkimista varten 1184
793: Turun Seudun Vesiosakeyhtiön kanssa ...... 1170
794: - 1089 Salminen: Määrärahan osoittamisesta val-
795: - 1076 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami- tion virastotalon rakentamiseksi Espooseen . . 1185
796: sesta kaupunkiliikenteen asiantuntijain palk-
797: kaamiseksi TVL:n Uudenmaan, Kymen, Hä- - 1090 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
798: meen sekä Turun ja Porin piirikonttoreihin 1171 vammaisten kirjaston käyttöä helpottavien lait-
799: teiden hankintaan ....................... 1186
800: - 1077 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
801: sesta suoran tieyhteyden rakentamisen aloit- - 1091 Salminen ym.: Korotetun määrärahan
802: tamiseksi välillä Turku-Raisio-Naantali .. 1172 osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon
803: ja valvontaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
804: - 1078 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
805: sesta sähkölaitosten mittaus- ja ohjauslaitteiden - 1092 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
806: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173 luonnonsuojelualueiden ostoa varten Länsi-
807: Uudenmaan ja Turun saaristosta ......... . 1188
808: - 1079 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittami-
809: sesta !ainoiksi energiataloudellisesti perustel- - 1093 Salminen: Määrärahan osoittamisesta
810: luille kuntien ja teollisuuden yhteisille hank- Kehä II -tien suunnitteluun välillä Länsi-
811: keille .................................. 1174 väylä-Turunväylä 1189
812: Sisällysluettelo 17
813:
814: Siv. Siv.
815: - 1094 Salminen: Määrärahan osoittamisesta Val- - 1108 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
816: tionrautateiden Hyvinkään työsuhdeasuntojen ympäristönsuojeluviranomaisten tiedotuslehden
817: peruskorjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190 perustamiseen ........................... 1204
818:
819: - 1095 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1109 Savola: Määrärahan osoittamisesta kans-
820: valtiojohtoisen rakennusyrityksen perustami- listin viran perustamiseksi Kuopion korkeakou-
821: seen ................................... 1191 lun kliinisen lääketieteen osastolle . . . . . . . . . . 1205
822:
823: - 1096 Salminen ym.: Määrärahan osoittami- - 1110 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
824: sesta lasten ylimääräiseen elatustukeen . . . . . . 1192 peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille jär-
825: jestettävästä työelämään tutustuttamisesta opet-
826: - 1097 Salminen ym.: Korotetun määrärahan tajille maksettaviin korvauksiin . . . . . . . . . . . . 1206
827: osoittamisesta kunnille valtionosuutena lasten
828: päiväkotien käyttökustannuksiin uuden hen- - 1111 Savola: Määrärahan osoittamisesta Suo-
829: kilökunnan palkkaamiseksi ................ 1193 nenjoen kotitalousoppilaitoksen suunnitteluun 1207
830:
831: - 1098 Salminen ym.: Korotetun määrärahan - 1112 Savola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
832: osoittamisesta kunnille valtionosuudeksi lasten tamisesta korvauksiin sodasta ja sotapalveluk-
833: päiväkotien käyttömenoihin hoitomaksujen sista aiheutuneen ruumiinvamman tai sairau-
834: alentamiseksi ............................ 1194 den johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208
835:
836: - 1099 Salminen ym.: Korotetun määrärahan - 1113 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
837: osoittamisesta kunnille valtionosuutena ohja- sesta valtion kotiteollisuusmuseon siirtämiseksi
838: tusta perhepäivähoidosta aiheutuviin käyttö- Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209
839: kustannuksiin ........................... 1195
840: - 1114 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
841: - 1100 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta maantien n:o 317 parantamiseksi Lammin
842: tupakoinnin ehkäisytyön ylimääräiseen tukeen 1196 ja Asikkalan välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1210
843:
844: - 1101 Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta tai- - 1115 Savolainen ym.: Määrärahan osoittami-
845: teilijan virkojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . 1197 sesta Näkövammaisten Keskusliiton ylläpitä-
846: mään näkövammaisten apuvälinepalveluun . . 1211
847: - 1102 Salolainen: Korotetun määrärahan osoit-
848: tamisesta maan hankimiseen luonnonsuojelutar- - 1116 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta
849: koituksiin .............................. 1198 Riihimäen varuskunnan rakentamis- ja sanee-
850: raustöiden jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
851: - 1103 Salolainen: Korotetun määrärahan osoit-
852: tamisesta haja-asutusalueiden kauppapalvelu- - 1117 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta
853: jen saavutettavuuden edistämiseksi . . . . . . . . . 1199 maantien n:o 289 rakentamisen aloittamiseksi
854: Ryttylän taajaman kohdalla ................ 1214
855: - 1104 Salolainen: Määrärahan osoittamisesta
856: Näkövammaisten Keskusliiton opintoneuvonta- - 1118 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta
857: työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 Valtionrautateiden Riihimäen vaunukorjaamon
858: siirtämiseksi asemakaavan osoittamaan paik-
859: - 1105 Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan
860: kaan ................................... 1215
861: osoittamisesta maataloussihteerien palkkauksiin 1201
862:
863: - 1106 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami- - 1119 Siren ym.: Korotetun määrärahan osoit-
864: sesta Simpeleen-Särkilahden poikittaistien tamisesta !ainoiksi suojatyötoiminnan perusta-
865: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1202 miskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1216
866:
867: - 1107 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami- - 1120 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
868: sesta Kymen teollisuuspiirin aluetoimiston pe- varusmiesasiain neuvottelukunnan perustami-
869: rustamiseksi Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203 seksi ................................... 1217
870:
871: 3 088000399]
872: 18 Sisällysluettelo
873:
874: Siv. Siv.
875: 1121 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan - 1134 Suonio ym.: Korotetufi määrärahan osoit-
876: osoittamisesta varusmiesten ilmaisten lomamat- tamisesta Näkövammaisten kirjastolle kulutus-
877: kojen lisäämiseksi . .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . 1218 menoihin piste- ja äänikirjatuotantoon . . . . . . 1231
878:
879: - 1122 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1135 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
880: maakaasuputken jatkamiseksi Kymen läänistä erikoistutkijan ja tutkimusassistentin viran pe-
881: Etelä-Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 1219 rustamiseksi Rauhan- ja konfliktintutkimuslai-
882: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232
883: - 1123 Skinnari ym.: Määrärahojen osoittami-
884: ~ 1136 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
885: sesta avustuksiksi ja !ainoiksi sisävesialuksen
886: hankkimiseksi Päijänteelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1220 ylitarkastajan toimen perustamiseksi kuluttaja-
887: valituslautakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234
888: - 1124 Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta
889: - 1137 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
890: ylimääräisen kotiuttamisrahan maksamiseksi
891: ylimääräisinä etuuksina lapsilisän maksukauden
892: varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1221
893: pidentämiseen ........................... 1235
894:
895: - 1125 Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1138 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
896: valtion teknillisten oppilaitosten kouluruokai- tamisesta kunnille lasten päiväkotien käyttö-
897: lun järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236
898:
899: - 1126 Starast: Määrärahan osoittamisesta maan- - 1139 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
900: tien n:o 3622 kunnostamiseksi välillä Kuusan- tamisesta valtionavustukseksi kunnille lasten
901: koski-Lyöttilän kylä . . . .. .. .. . . .. .. .. .. . 1223 päiväkotien perustamiskustannuksiin . . . . . . . . 1237
902:
903: - 1127 Starast: Määrärahan osoittamisesta Voik- - 1140 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
904: kaan sillan suunnitteluun ja rakennustöiden tamisesta valtionavustukseen lasten ja nuorten
905: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1224 avohuollon kehittämistoimintaan . . . . . . . . . . . 123&
906:
907: -- 1128 Starast: Määrärahan osoittamisesta uuden - 1141 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
908: sillan rakennustöiden aloittamiseksi Kymijoen Näkövammaisten Keskusliitolle näkövammais-
909: yli Korialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225 ten kuntoutushenkilökunnan koulutukseen . . 1239
910:
911: - 1129 Starast: Määrärahan osoittamisesta Kuu- - 1142 Surakka ym.: Korotettujen määrärahojen
912: sankosken aluesairaalan leikkausosaston laajen- osoittamisesta Jyväskylän Talvi -tapahtumalle 1241
913: nushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1226
914: - 1143 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
915: - 1130 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami- ay-lehtien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
916: sesta korvaukseksi energiantuotantoon käytet-
917: tävistä pelloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227 - 1144 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
918: maantien n:o 6112 ja Äijäiänsalmen sillan ra-
919: kentamiseen välillä valtatie n:o 9-Kuokkala 1243
920: - 1131 A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittami-
921: sesta lainoiksi psyykkisesti vammautuneille tar-
922: - 1145 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
923: koitetun suojatyötoiminnan perustamiskustan-
924: Suolahden-Haapajärven radan peruskorjaami-
925: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228
926: seen ................................... 1244
927: -- 1132 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 1146 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
928: tamisesta uuden henkilöstön palkkaamiseksi aluetyöterveyslaitoksen perustamiseksi Jyväs-
929: yleistä oikeusaputoimintaa varten . . . . . . . . . . 1229 kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1245
930:
931: - 1135 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 1147 Sutinen ym.: Korotetun määrärahan
932: tamisesta Näkövammaisten kirjastolle kirjojen osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
933: jäljennystyön palkkoja ja palkkioita varten . . 1230 tamiseksi .. . .. . .. .. .. . .. .. . • . .. .. .. .. .. . 1246
934: Sisällysluettelo 19
935:
936: Siv. Siv.
937: 1148 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1160 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
938: suojavaatteiden hankkimiseksi terveydenhuol- sesta Turun tavara-aseman toisen vaiheen ra-
939: toalan opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1247 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261
940:
941: - 1149 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1161 Söderman ym.: Korotetun määrärahan
942: Polvelan-Kajoon maantien perusparannustöi- osoittamisesta Turun-Salon rautatien perus-
943: hin .................................... 1248 parantamiseen . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1262
944:
945: ----.,. 1150 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
946: - 1162 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
947: Rintamanaisten Liiton toiminnan tukemiseen 1249
948: sesta Karjaan-Pohjan-Perniön-Salon rauta-
949: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263
950: - 1151 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
951: osoittamisesta opintokerhojen valtionapuun . . 1250
952: 1163 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
953: - 1152 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Turun henkilöratapihan muutostöihin . . 1264
954: Oulun Kisko r.y:n kuntoutuskeskuksen raken-
955: nuskustannuksiin ........................ 1251 - 1164 Söderman: Om anvisande av anslag för
956: anskaffning av oljebekämpningsmaterial som
957: 1153 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- skulle förläggas på Jungfrusunds lotsstation i
958: sesta Länsi-Saharan väestöä edustavan Frente Högsåra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
959: Polisario -järjestön tukemiseksi ............ 1252
960: .:...... 1164 Söderman: Määrärahan osoittamisesta
961: - 1154 Söderman ym.: Korotettujen määräraho- Jungfrusundin luotsiasemalle Högsåraan sijoi-
962: jen osoittamisesta kansainväliseen kehitysyh- tettavan öljyntorjuntavälineistön hankintaan . . 1266
963: teistyöhön .............................. 1253
964: -1165 Södetman: Om anvisande av anslag för
965: - 1155 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- förlängning av förbindelsefartyget Rosala och
966: sesta Aurajoen vesiensuojelusuunnitelman to- för breddning av dess inkörsport . . . . . . . . . . 1267
967: teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
968: - 1165 Söderman: Määrärahan osoittamisesta yh-
969: - 1156 Söderman: Om anvisande av anslag för teysalus Rosalan pidentämiseen ja aluksen si-
970: förbättring av den s.k. ·Kasnäsvägen i Drags- säänajoportin leventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1268
971: fjärd ................................... 1255
972: - 1166 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
973: - 1156 Söderman: Määrärahan osoittamisesta ns. sesta valtion työsuojelupalkintoa varten . . . . . . 1269
974: Kasnäsin tien parantamiseen Dragsfjärdissä . . 1256
975: - 1167 Söderström ym.: Korotetun määrärahan
976: - 1157 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta ympäristönsuojelun tutkimuksen
977: sesta tien suunnittelua ja rakentamista varten kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
978: Kemiön ja Perniön Ylönkylän välille . . . . . . 1257
979: - 1168 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
980: - 1158 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- sesta kahden apulaisprofessorin viran perusta-
981: sesta Kokkilan-Kemiön maantien parantami- miseen Vaasan korkeakouluun . . . . . . . . . . . . 1271
982: seen 1258
983: - 1169 Söderström ym.: Korotetun määrärahan
984: - 1159 Söderman: Om anvisande av anslag för osoittamisesta peruskoulun tilapäiseen lisäkou-
985: byggande av färjfästen för färjtrafiken mellan lutukseen ..... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
986: Kasnäs och Rosala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259
987: - 1170 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
988: - 1159 Söderman: Määrärahan osoittamisesta sesta peruskoulun yläasteen opetusryhmien
989: lauttalaitureiden rakentamiseksi Kasnäsin ja koen pienentämiseen ja tasokurssijärjestelmän
990: Rosalan välistä lauttaliikennettä varten .... 1260 poistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1273
991: 20 Sisällysluettelo
992:
993: Siv. Siv.
994: - 1171 Söderström ym.: Korotettujen määräraho· - 1181 Söderström ym.: Määrärahojen osoittami-
995: jen osoittamisesta peruskoulujen perustamis- sesta valtion turkisjalostusyhtiön perustamiseen
996: kustannusten valtionosuuteen ja rakennuslai- ja tutkisalan ammatillisen koulutuksen tehos-
997: noihin ................................. 1274 tamiseen .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. . .. . .. .. . .. . 1287
998:
999: - 1172 Söderström ym.: Määrärahojen osoittami- - 1182 Söderström ym.: Korotettujen määräraho-
1000: sesta Kokkolan Halkokarin ala-asteen laajen- jen osoittamisesta terveyskeskusten ja erikois-
1001: nushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1275 sairaanhoidon käyttökustannuksiin lisähenkilö-
1002: kunnan palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1289
1003: - 1173 Söderström ym.: Korotettujen määräraho-
1004: jen osoittamisesta kirjastojen perustamis- ja - 1183 Söderström ym.: Määrärahojen osoittami-
1005: kirjastoautojen hankintakustannusten valtion- sesta ilmaisen hammashuollon kehittämiseen 1291
1006: osuuteen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276
1007: - 1184 Söderström m. fl.: Om anvisande av an-
1008: - 1174 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- slag för tryggande av att bäddavdelningar
1009: sesta Suomen ja SNTL:n opetusministeriöiden byggs vid vissa hälsovårdscentraler i Vasatrak-
1010: ten .................................... 1293
1011: yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . 1278
1012: - 1184 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
1013: - 1175 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- sesta eräiden Vaasan seudun terveyskeskusten
1014: sesta maatalouden tuotannollisen yhteistoimin- vuodeosastojen rakentamisen turvaamiseksi . . 1293
1015: nan käynnistysavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279
1016: - 1185 Taniminen ym.: Määrärahan osoittami-
1017: - 1176 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- sesta Helsingin Kulttuuritalo Oy:n ylläpitämän
1018: sesta luontoystävällisten vesakontorjunta-ainei- kiinteistön petoskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1295
1019: den käytön edistämiseen yksityismetsissä . . . . 1280
1020: - 1186 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami-
1021: - 1177 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- sesta pienteollisuuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . 1296
1022: sesta luontoystävällisten vesakontorjunta-ainei-
1023: den käytön edistämiseen metsähallituksen met- - 1187 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami-
1024: sissä ................................... 1281 sesta Invalidiliitolle vaikeavammaisten lasten
1025: ja heidän perheittensä aseman selvittämiseen 1297
1026: - 1178 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
1027: sesta maantien n:o 717 (Vaasa-Vähäkyrö) ra- - 1188 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1028: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282 tamisesta asuntolainoihin •............. , . . . 1298
1029:
1030: - 1189 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1031: - 1179 Söderström m. fl.: Om anvisande av an-
1032: tamisesta asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1299
1033: slag för planering av en fast vägförbindelse
1034: mellan Alskat och Replot . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
1035: - 1190 Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1036: tamisesta oopperayhdistyksille . . . . . . . . . . . . 1300
1037: - 1179 Söderström ym.: Määrärahan osoittami-
1038: sesta kiinteän tieyhteyden aikaansaamista vä- - 1191 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Päi-
1039: lille Alskat-Raippaluoto koskevaan suunnit- vöiän kansanopiston henkilökunnan asuntojen
1040: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284 rakentamiseksi Valkeakoskella ............. 1301
1041:
1042: - 1180 Söderström m. fl.: Om anvisande av an- - 1192 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta tie-
1043: slag för planeringen av stamväg nr 67 mellan suunnitelman aloittamiseksi ja rakennustöihin
1044: Ytterjeppo och Nykarleby centrum ........ 1285 ryhtymiseksi Kopsuon tiellä Asikkalassa . . . . 1302
1045:
1046: - 1180 Söderström ym.: Määrärahan osoittami- - 1193 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lo-
1047: sesta kantatien n:o 67 suunnitteluun välillä pen ja Vihtijärven välisen maantien rakennus-
1048: Yläjepua-Uudenkaarlepyyn keskusta . . . . . . 1286 töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1303
1049: Sisällysluettelo 21
1050:
1051: Siv. Siv.
1052: - 1194 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lo- - 1209 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pah-
1053: pen vanhainkodin rakentamista vatten . . . . . . 1304 tavuoman kupatikaivoksen avaamiseen . . . . 1320
1054:
1055: - 1195 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta La- - 1210 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sok-
1056: pin lääninvankilan rakennustöiden aloittami• Iin kaivoksen avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1321
1057: seksi Tervolassa ......................... 1305
1058: - 1211 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ter-
1059: - 1196 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan veyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseksi
1060: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot- Simoon ................................. 1322
1061: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
1062: - 1212 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan
1063: - 1197 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta La- osoittamisesta työttömyyden torjumisen tehos-
1064: pin korkeakoulun omien toimitilojen rakenta- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1323
1065: misen aloittamiseen ...................... 1308
1066: - 1213 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1067: - 1198 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tor- Angolalle annettavaan lahjamuotoiseen kehitys-
1068: nion pääkirjaston rakentamiseen . . . . . . . . . . . 1309 apuun .................................. 1324
1069:
1070: - 1199 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta maa· - 1214 Toiviainen ym.: Määrärahan osoittami-
1071: talousoppilaitoksen rakennustöiden aloittami- sesta Etiopian Kansandemokraattiselle Tasaval-
1072: seksi Sailassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310 lalle annettavaan lahjamuotoiseen kehitysapuun 1325
1073:
1074: - 1200 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Yli- - 1215 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1075: tornion kotiteollisuuskoulun laajennukseen .. 1311 Mosambikille annettavaan lahjamuotoiseen ke-
1076: hitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326
1077: ..,- 1201 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta saa~
1078: menkielisen Sabmelas-lehden tukemiseen .... 1312 - 1216 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1079: Nicaraguan Tasavallalle annettavaan lahjamuo-
1080: - 1202 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan toiseen kehitysapuun ..................... 1327
1081: osoittamisesta pinta-alalisien maksamiseen .. 1313
1082: - 1217 Toiviainen ym.: Määrärahan osoittami-
1083: - 1203 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Roi- sesta Zimbabwelie annettavaan lahjamuotoi-
1084: tikosken kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi seen kehitysapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328
1085: Pellossa ................................ 1314
1086: - 1218 Toiviainen ym.: Määrärahan osoitta-
1087: - 1204 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta suun- misesta Etelä-Afrikan Kansalliskongressille
1088: nitelman laatimiseksi Kemijoen palauttamisesta: (ANC) annettavaan tukeen . . . . . . . . . . . . . . 1329
1089: lohijoeksi ............................... 1315
1090: 1219 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1091: - 1205 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Mus- Lounais-Afrikan kansan järjestölle (SWAPO)
1092: takosken-Livonniskan paikallistien rakennus- annettavaan humanitaariseen tukeen ........ 1330
1093: töiden aloittamiseksi Posiolla .............. 1316
1094: 1220 Toiviainen ym.: Määrärahan osoittami-
1095: - 1206 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Poh- sesta humanitaariseen apuun Vietnamin So-
1096: jaslahden-Juotaksen maantien peruskorjauk- sialistiselle Tasavallalle, Kamputsean Kansan-
1097: sen aloittamiseen ........................ 1317 tasavallalle, Etiopian Kansandemokraattiselle
1098: Tasavallalle ja Nicaraguan Tasavallalle . . . . . . 13 31
1099: - 1207 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi
1100: Oy:n paperikonehankkeen toteuttamiseksi ja 1221 Toiviainen: Korotetun määrärahan osoit-
1101: yhtiön muuttamiseksi valtionenemmistöiseksi 1318 tamisesta opiskelija-asuntojen omapääomaan .. 1332
1102:
1103: - 1208 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veit- - 1222 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1104: siluoto Oy:n Kemijärven tehtaan jalostusasteen Helsingin kaupungille vanhusten asuin- ja pal-
1105: nostamiseen ............................. pl9 velutalojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1333
1106: 22 Sisällysluettelo
1107:
1108: Siv. Siv.
1109: - 1223 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan - 1236 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1110: osoittamisesta valtion korkeakoulujen henki- -sesta kansainvälisen kurssikeskuksen perusta-
1111: löstön määrän lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1334 miseksi Kotkan puutalousopiston yhteyteen 1348
1112:
1113: - 1224 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan - 1237 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
1114: osoittamisesta Helsingin yliopiston kirjaston sesta mekaaniseen vesakontorjuntaan Pohjois-
1115: toimintaedellytysten turvaamiseen .......... 1335 Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin alueella . . 1349
1116:
1117: - 1225 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan - 1238 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1118: osoittamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-, Aittalahden ja Vääränmäen välisen maantien
1119: tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan tukemi- n:o 480 parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1350
1120: seen ................................... 1336
1121: - 1239 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1122: - 1226 Toiviainen: Korotetun määrärahan osoit- Huhmarin lomakeskuksen tieyhteyksien paran-
1123: tamisesta kunnille nuorisotilojen rakentamiseen 1337 tamiseen Polvijärvellä ................ , ... 1351
1124:
1125: - 1227 Toiviainen: Korotetun määrärahan osoit- - 1240 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1126: tamisesta nuorison kansainväliseen toimintaan 1338 Kolin-Herajoen maantien rakentamisen aloit-
1127: tamiseksi ................................ 1352
1128: - 1228 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta
1129: tutkimuksen suorittamiseen Malmin lentoken· - 1241 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1130: tän siirtämisestä nykyistä sopivampaan paik· Käsämän-Sotkuman maantien parantamiseksi 1353
1131: kaan ................................... 1339
1132: - 1242 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1133: - 1229 Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden talonraken-
1134: osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354
1135: posti· ja lennätinlaitokseen postinkulun tehos-
1136: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340 - 1243 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1137: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaalin ra-
1138: - 1230 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1355
1139: ylimääräisten postimiestoimien perustamiseksi
1140: Pasilan postinkäsittelykeskukseen .......... 1341 - 1244 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1141: Joensuun aseman järjestelyratapihan rakenta·
1142: - 1231 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta miseksi ................................. 1356
1143: sanomalehdenjakajien palkkaukseen . . . . . . . . 1342
1144: - 1245 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1145: - 1232 Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun syväsataman satamataiteen rakenta-
1146: Helsingin metron rakentamiskustannusten tu- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1357
1147: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343
1148: - 1246 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1149: - 1233 Torikka ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta malmitutkimuksiin .......... 1358
1150: opintolainarahaston perustamiseksi . . . . . . . . . 1344
1151: - 1241 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
1152: - 1234 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami· osoittamisesta vähittäiskaupan investomuen
1153: sesta ylimääräisen tuen suorittamiseksi kotiapu- tukemiseen haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . 1359
1154: laisten, lastenhoitajien ja vastaavien työnanta·
1155: jille verotusseikkojen aiheuttamien epäkohtien - 1248 Uitto: Korotetun määrärahan osoittami-
1156: tasaamiseksi ............................. 1345 sesta Vuokralaisten Keskusliiton toiminnan
1157: tukemiseen 1360
1158: - 1235 Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1159: sesta avustuksiksi jätteiden hyötykäytön edis- -· 1249 Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion
1160: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 virastotalon suunnittelemiseksi Hyvinkäälle . . 1361
1161: Sisällysluettelo 23
1162:
1163: Siv. Siv.
1164: 1250 Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion - 1264 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1165: virastotalon suunnittelemiseksi Nurmijärvelle 1362 sesta Alastaron-Köyliönkylän-Kojonkulman
1166: tien perusparantamiseen ................... 1376
1167: - 1251 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Hyvin-
1168: kään--Hangon rautatien sähköistämiseksi . . . 1363 - 1265 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1169: sesta Krouvinnummin-Kovion-Pehtsalon
1170: - 1252 Valo: Määrärahan osoittamisesta valtion tien muuttamiseen kokonaan paikallistieksi .. 1377
1171: virastotalon suunnittelemiseksi Nurmijärvelle 1364
1172: - 1266 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1173: - 1253 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Kustavin ja Lokalahden välisen ns. Leh-
1174: yksinäisille naisille maksettavaa aikaisempaa mänkurkun tien suunnittelun loppuunsaattami-
1175: vanhuudentukea vastaavaa ylimääräistä eläkettä seen ................................... 1378
1176: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
1177: - 1267 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1178: - 1254 Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Loimaan-Alastaron-Yläneen-Hinner-
1179: rintamamiesten varhaiseläketurvan järjestämi- joen tien rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . 1379
1180: seen .................................. . 1366
1181: - 1268 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1182: - 1255 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan sesta Marttilan-Kyrön-Riihikosken-Niityn-
1183: osoittamisesta avustuksiksi kunnille lastenko- pään tieyhteyden suunnittelun loppuunsaatta-
1184: tien käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367 miseen ja töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1380
1185:
1186: - 1256 Valtonen ym.: Korotetun määrärahan - 1269 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1187: osoittamisesta yksityisen suojatyötoiminnan sesta rautatien eritasoristeyksen rakentamiseen
1188: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 Loimaan kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381
1189:
1190: - 1257 P. Vennamo ym.: Korotettujen määrära- - 1270 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1191: hojen osoittamisesta luonnonsuojelua edistäviin sesta ylimääräiseen rintamalisään lisän yhteis-
1192: tutkimuksiin ja selvityksiin . . . . . . . . . . . . . . . 1369 määrän korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382
1193:
1194: - 1258 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1271 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1195: sesta hotelli- ja ravintolakoulun perustamiseen sesta rintamasotilaseläkkeen ylimääräiseen li-
1196: Turun talousalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1370 sään rintamavuosien huomioon ottamiseksi kak-
1197: sinkertaisena veteraanien eläkkeiden korotta-
1198: - 1259 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- miseksi . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1383
1199: sesta maatalousoppilaitoksen perustamiseen
1200: Perniöön ................................ 1371 - 1272 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1201: sesta ylimääräisiin tukijärjestelyihin sotavete-
1202: - 1260 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- raanien vapaaehtoista ennenaikaista eläkkeelle-
1203: sesta selvityksen laatimiseksi Turun raakavesi- pääsyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384
1204: ongelman ratkaisemisesta ilman vedenottoa
1205: Pyhäjärvestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372 - 1273 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1206: sesta Salon aluesairaalan laajentamiseen . . . . 1385
1207: - 1261 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1208: sesta moottoriliikennetien suunnitteluun vä-
1209: - 1274 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1210: lille Salo-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1373
1211: sesta terveyskeskuksen vuodeosaston rakenta-
1212: - 1262 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- miseen Pöytyän Riihikoskelie . . . . . . . . . . . . . . 1386
1213: sesta Turun uloimman ohikulkutien eräiden
1214: osien rakentamiseen ...................... 1374 - 1275 P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1215: osoittamisesta veteraanien ja vaikeavammaisten
1216: - 1263 P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen sekä
1217: sesta Lounais-Suomen saariston liikenneolosuh- kuntoutusajan päivärahaan ja matkakorvauk-
1218: teiden parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1375 siin .................................... 1387
1219: 24 Sisällysluettelo
1220:
1221:
1222: Siv. Siv.
1223: 1276 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1289 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1224: sesta hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn hel- sesta vähittäismaksuasuntojen rakentamiseksi
1225: pottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin leh- nuorille pareille ja vähävaraisille . . . . . . . . . . . . 1401
1226: tereille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
1227: - 1290 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1228: - 1277 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta asuntopulan poistamiseksi Kuopiosta .... 1402
1229: sesta eduskunnan täysistuntojen radioimiseksi 1389
1230: - 1291 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1231: - 1278 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta avustuksiksi eläkeläisten omien asuntojen
1232: sesta alkoholinkäytön valvomiseen eduskunta· peruskorjaustöihin Kuopion läänissä ........ 1403
1233: talossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390
1234: - 1292 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1235: - 1279 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Suonenjoen seudun vanhustenkotiyhdis-
1236: sesta rikoksen johdosta kärsimään joutuneiden tyksen suunnitteleman Veljeskodin rakentami-
1237: taloudellisten vahinkojen korvaamiseen myön- seen ................................... 1404
1238: nettäviin avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1391
1239: - 1293 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1240: - 1280 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1241: sesta ylimääräisen asumistuen myöntämiseksi
1242: sesta vähävaraisten maksettaviksi lankeavien
1243: omistusasunnoissa asuville ................ 1405
1244: ulosottopalkkioiden suorittamiseen valtion va-
1245: roista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392
1246: - 1294 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1247: - 1281 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta vuokralaisille suoritettaviin avustuksiin
1248: sesta vankien jälkihuollon tehostamiseen . . . . 1393 vuokranmaksurasituksen huojentamiseksi .... 1406
1249:
1250:
1251: - 1282 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1295 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1252: sesta kansanäänestyksen toimittamiseen eräistä sesta asumisesta perittäviä veroja vastaavien
1253: asioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394 avustusten suorittamiseksi pienituloisille . . . . 1407
1254:
1255: - 1283 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1296 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1256: sesta eräissä asioissa suoritettavan kunnallisen sesta tarkoituksenmukaisen kortteli- ja kylä-
1257: kansanäänestyksen kustannuksiin . . . . . . . . . . 1395 poliisijärjestelmän toteuttamiseen .......... 1408
1258:
1259: - 1284 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1297 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1260: sesta selvityksen laatimiseksi ammattijärjestö- sesta suurten taloudellisten väärinkäytösten sel'
1261: jen toiminnan luonteesta ja niiden kansanval- vittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1409
1262: taisuuden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396
1263: - 1298 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1264: - 1285 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta asiattomien rakenimskieltojen selvittämi-
1265: sesta vapaan tiedotustoiminnan sensuuritoimen- seksi ................................... 1410
1266: piteiden selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397
1267: - 1299 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1268: - 1286 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kuntien yleisiä rahoitusavustuk-
1269: sesta maaseudun asuntotiloja ja -tontteja kos- sia varten .............................. 1411
1270: keviin halpakorkeisiin lainoihin . . . . . . . . . . . . 1398
1271: - 1300 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1272: - 1287 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta oikeudenmukaiseen verotulojen tasauk-
1273: sesta rintamaveteraaneille asuntojen hankkimis- seen perustuvan kuntien keskinäisen tasoitus-
1274: ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399 järjestelmän aikaansaamiseksi .............. 1412
1275:
1276: - 1288 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1301 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1277: sesta sotaveteraanien ja -invalidien asuntojen sesta kunnallisveroäyrin hinnan tasaamista tar-
1278: korjaamisen avustamiseen ................ 1400 koittaviin korvauksiin .................... 1413
1279: Sisällysluettelo 25
1280:
1281: Siv. Siv.
1282: - 1302 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1315 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1283: sesta kunnille käytettäväksi ylimääräisinä veron- sesta Kuopion korkeakoulun toiminnan laajen-
1284: huojennusavustuksina pienempituloisille kun- tamiseksi ............................... 1427
1285: talaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414
1286: - 1316 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1287: - 1303 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta opiskelijaruokailun tukemiseen 1428
1288: sesta avustuksiksi kunnille katumaksurasituk-
1289: sien huojentamiseksi ...................... 1415 - 1317 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1290: sesta pienkoulujen pelastamista koskevan sel-
1291: - 1304 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- vityksen laatimiseen ...................... 1429
1292: sesta kehitysalueen lisätukialueen taloudellisten
1293: etujen menestysten korvaamiseksi Vehmersal- - 1318 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1294: mella asuvalle väestölle .................. 1416 sesta kehitysalueiden kuntien peruskoulun suo-
1295: rittamatta olevien valtionosuuksien maksatuk-
1296: - 1305 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sen jouduttamiseen ...................... 1430
1297: sesta kunnallisen oikeusasiamiehen viraston pe-
1298: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417 - 1319 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1299: sesta kirjasto-kulttuuritalon rakentamiseksi
1300: - 1306 V; Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- Keiteleelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1431
1301: sesta ns. kunnallista puoluetukea maksavien
1302: kuntien selvittämiseksi .................... 1418 - 1320 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1303: sesta kirjastotalon rakentamiseksi Varpaisjär-
1304: - 1307 V, Vennamo ym.: Korotetun määrärahan velle ................................... 1432
1305: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1306: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1419 1321 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1307: sesta harvaanasuttujen kuntien kirjastolaitok-
1308: 1308 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sen ylimääräiseen tukeen .................. 1433
1309: sesta varusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten 1420
1310: - 1322 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1311: - 1309 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Peltosalmen maatalousoppilaitoksen lisä-
1312: sesta vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi varus- rakennuksen rakentamiseksi ............... 1434
1313: miehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1421
1314: - 1323 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1315: - 1310 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta sisävesikalatalouden opetuksen aikaansaa-
1316: sesta valtion virastotalon rakentamisen aloitta- miseksi ................................. 1435
1317: miseksi Iisalmessa ........................ 1422
1318: - 1324 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1319: - 1311 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta kalatalousalan ammattioppilaitoksen pe-
1320: sesta valtion palveluksessa olevien pieni- ja kes- rustamiseksi Vehmersalmelle .............. 1436
1321: kituloisten ansioiden parantamiseen ........ 1423
1322: - 1325 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1323: - 1312 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Itä-Suomen turkistalouskoulun perustami-
1324: sesta reaalipalkkojen korjaamista koskevan sel- seksiJuankeskelle ........................ 1437
1325: vityksen suorittamiseen ................... 1424
1326: - 1326 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1327: - 1313 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta ammattikoulun rakentamiseksi Siilinjär-
1328: sesta dieselöljyyn sisältyvää veroa vastaavan velle ................................... 1438
1329: avustuksen suorittamiseksi kuorma-autoilijoille 1425
1330: - 1327 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1331: - 1314 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan sesta Pohjois-Savon metsäkoulun Kiuruveden
1332: osoittamisesta Suomen ortodoksisen kirkkomu- osaston metsäkoulun rakennuksen rakentami-
1333: seon valtionapuun 1426 seen .................................. . 1439
1334:
1335: 4 088000399]
1336: 26 Sisällysluettelo
1337:
1338: Siv. Siv.
1339: - 1328 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1343 V. Vennamo ym.: Korotetun mää~äraban
1340: sesta nuorisotalojen rakentamiseen .......... 1440 osoittamisesta maatalouden korkotukilainoja
1341: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1455
1342: - 1329 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1343: sesta nuorten kokoontumistiloja varten .... 1441 - 1344 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1344: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
1345: - 1330 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- tämisrahastoon ...................... : ... 1456
1346: sesta ylimääräiseksi avustukseksi nuorisotalon
1347: rakentamiseksi Kiuruvedelle .............. 1442 - 1345 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1348: osoittamisesta }ainoiksi kuivatustöihin ...... 1457
1349: - 1331 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1350: sesta manttaalikuntasäätiön talon Mantun kun- - 1346 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1351: nostamiseksi nuorisotilaiksi Tervossa ........ 1443 sesta maankuivatustöiden toteuttamiseen Kuo-
1352: pion läänissä ............................ 1458
1353: - 1332 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1354: sesta ylimääräisenä tukena nuorisotilojen kun- - 1347 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1355: nostamiseksi Vehmersalmella .............. 1444 sesta osa-aikaviljelyn edistämiseen .......... 1459
1356:
1357: - 1333 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1348 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1358: sesta Airakselan monitoimitalon rakentami-
1359: sesta lainarahaston perustamiseksi lasinalaista
1360: seen Karttulassa ......................... 1445 viljelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1460
1361: - 1334 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1362: sesta kansainvälisen nuorison leirikeskuksen - 1349 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1363: rakentamiseksi Rautavaaraan .............. 1446 sesta kalanviljelyn kehittämiseen . . . . . . . . . . 1461
1364:
1365: - 1335 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1350 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1366: osoittamisesta siirtona viljavarastorahastoon .. 1447 sesta valtion kalanviljelylaitoksen aikaansaami-
1367: seksi Kuopion lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1462
1368: - 1336 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1369: sesta vilja- ja rehuvarastojen rakentamiseen .. 1448 1351 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1370: sesta Nilsiän Pieksänkosken kalanviljelylaitok-
1371: - 1337 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan sen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1463
1372: osoittamisesta pinta-alalisiä varten . . . . . . . . . . 1449
1373: - 1352 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1374: - 1338 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan sesta Ylä-Haajaisen luonnonravintolammikon
1375: osoittamisesta maatalouden alueittaista hinta- rakentamiseksi Vieremään ............ , . . . 1464
1376: poliittista tukea varten .................. 1450
1377: - 1353 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1378: - 1339 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Postipankin välityksellä vesi-
1379: osoittamisesta maidon kuljetusavustuksia var- huoltotöihin annettavaan korkotukeen ...... 1465
1380: ten .................................... 1451
1381: - 1354 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1382: - 1340 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta jätevesipuhdistamon laajentamisen tuke-
1383: sesta markkinoimismaksuja vastaavan avustuk- miseksi Lapinlahdella ................. , . . 1466
1384: sen suorittamiseksi perhe- ja pienviljelmille .. 1452
1385: - 1355 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoitta-
1386: 1341 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- misesta vesakentorjuntaan muuten kuin
1387: sesta asutusteiden kuntoonpanoon ja kunnos- myrkkyjä käyttämällä .................... 1467
1388: sapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1453
1389: - 1356 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1390: - 1342 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan sesta yksityisteiden rakentamiseen Kuopion
1391: osoittamisesta valtionapuna kuivatustöihin .. 1454 läänin saaristoalueelia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468
1392: Sisällysluettelo 27
1393:
1394: Siv. Siv.
1395: - 1357 V. Vennamo ym.: Määrärahan ·osoittami- - 1371 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1396: sesta TVL:n tukikohdan rakentamisen edistä- sesta Litmaniemen-'-Laukonsalon-Heinäve-
1397: miseen Sonkajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 1469 den maantien perusparantamisen käynnistämi·
1398: seksi ................................... 1483
1399: 1358 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1400: sesta yleisten teiden parantamiseen Kuopion - 1372 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1401: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1470 sesta Pielaveden-Kiuruveden maantien pe-
1402: rusparannustöihin pitäjien raja-alueilla ...... 1484
1403: - 1359 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1404: sesta siltojen ja tierumpujen vahvistamiseksi - 1373 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1405: Kuopion läänissä ........................ 1471 sesta Poromäen-Laakajärven maantien perus·
1406: parantamiseen .......................... 1485
1407: - 1360 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1408: sesta turvekuljetusten edellyttämiä tienparan-
1409: - 1374 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1410: nuskohteita varten Kuopion läänissä ........ 1472
1411: sesta Rautalammin-Kerkonkosken maantien
1412: loppuosan perusparantamisen edistämiseksi .. 1486
1413: - 1361 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1414: sesta Airakselan-Syvänniemen maantien pa-
1415: rantamiseen Karttulassa .................. 1473 - 1375 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1416: sesta Salahmin-Kiuruveden ja siihen liittyvän
1417: - 1362 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami· Vieremän-Amerikan tien perusparantamiseen 1487
1418: sesta Iisalmen-Nurmeksen maantien peruspa·
1419: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1474 - 1376 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1420: sesta Salmisen-Palokankaan tien perusparan-
1421: - 1363 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami· tamiseen Suonenjoella .................... 1488
1422: sesta Iisalmen-Sonkajärven maantien perus-
1423: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1475
1424: - 1377 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1425: - 1364 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Soisalon saaren tieverkoston perustamista
1426: sesta Jumisen-Korpijärven maantien peruspa- varten ................................. ·. 1489
1427: rantamiseen Varpaisjärvellä ................ 1476
1428: - 1378 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1429: - 1365 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Sonkajärven-Paisuan-Lapinlahden
1430: sesta Kaavin-Luikonlahden maantien perus- maantien perusparantamiseen .............. 1490
1431: korjaamiseen ............................ 1477
1432: - 1379 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1433: - 1366 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Telkäänmäen-Haurangin maantien pe-
1434: sesta maantien perusparantamiseen välillä rusparantamiseen ........................ 1491
1435: Karttula kk-Särkinen ................... 1478
1436: - 1380 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1437: - 1367 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Tervon-Utrianlahden paikallistien pe-
1438: sesta Keiteleen-Pyhäjärven maantien peruspa- rusparantamiseen ........................ 1492
1439: rantamiseen ............................. 1479
1440:
1441: - 1368 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami· - 1381 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1442: sesta Kissakuusen-Säviän maantien paranta· sesta kantatien rakentamiseen välillä Toholah-
1443: miseen Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 den silta - Taholahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1493
1444:
1445: - 1369 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1382 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1446: sesta Kylmänmäen-Talluskylän tien peruspa· sesta maantien n:o 17 perusparannuksen to-
1447: rantamiseen Tervossa .................... 1481 teuttamiseksi välillä Tuusniemi-Melalahti .. 1494
1448:
1449: - 1370 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami· - 1383 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1450: sesta Luikonlahden-Juuan maantien paranta· sesta Tuusniemen-Ohtaanniemen maantien
1451: miseeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1482 perusparantamiseen ...................... 1495
1452: 28 Sisällysluettelo
1453:
1454: Siv. Siv.
1455: - 1384 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1398 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1456: sesta Vaajasalmen-Tervon maantien paran- sesta pienvenelaiturin rakentamisen tukemi-
1457: tamiseen . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1496 seksi Vehmersalmen kirkonkylään .......... 1510
1458:
1459: - 1385 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1399 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1460: sesta maantien n:o 545 perusparantamiseksi sesta Vaidonrautateiden paikallisliikenteen säi-
1461: välillä Vesanto-Kerkonkoski .............. 1497 lyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja Joensuun
1462: alueilla ................................. 1511
1463: - 1386 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1464: sesta Vieremän-Mesilän-Salahmin läpikulku-
1465: - 1400 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1466: tien rakentamiseksi ...................... 1498 sesta pienoislentokentän rakentamisen aloitta-
1467: miseksi Suonenjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512
1468: - 1387 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1469: sesta Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen
1470: maantien perusparantamiseen .............. 1499 - 1401 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1471: sesta paikallislehtien toiminnan turvaamiseen 1513
1472: - 1388 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1473: sesta Juuvinkosken siltahankkeen toteuttami- - 1402 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1474: seen Varpaisjärvellä ...................... 1500 sesta lehtien postimaksujen erilaisuuden poista-
1475: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1514
1476: - 1389 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1477: sesta Kuttakosken sillan rakentamiseen ...... 1501
1478: - 1403 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1479: - 1390 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta postiauto- ja televarikan rakentamisen
1480: sesta Melttusvirran sillan rakennustöiden aloit- aloittamiseksi Iisalmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1515
1481: tamiseksi Kaavissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1502
1482: 1404 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1483: - 1391 V. Vennamo ym.:. Määrärahan osoittami- sesta yhteiskuljetusten järjestämiseksi takseilla
1484: sesta Puutossalmen sillan suunnittelun jatka- sivualueilta palvelukeskukseen kunnan toimesta 1516
1485: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503
1486: - 1405 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1487: - 1392 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta syrjäseutujen taksikuljetuspalvelujen kus-
1488: sesta Vehmersalmen sillan rakentamisen käyn- tannusten alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1517
1489: nistämiseksi ............................. 1504
1490: - 1406 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1491: - 1393 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta kehitysalueiden elinkeinoasiamiestoimin-
1492: sesta paikallisteiden hoidon siirtämistä kun- nan tehostamiseen ....................... 1518
1493: nilta valtion kustannettaviksi koskevia alkutoi-
1494: menpiteitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 - 1407 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1495: osoittamisesta siirtona varmuusvarastorahas-
1496: - 1394 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- toon ................................... 1519
1497: sesta Maaningalla sijaitsevan Ahkionlahden ka-
1498: navan uusimistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1506 - 1408 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1499: sesta öljyntorjuntatoimenpiteiden tehostami-
1500: - 1395 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- seen .................................... 1520
1501: sesta Iisveden-Haukiveden kanavahankkeen
1502: toteuttamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1507 - 1409 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1503: sesta vaarallisten aineiden poistamista elintar-
1504: 1396 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- viketuotannosta koskevan selvityksen suoritta-
1505: sesta Keiteleen-Päijänteen kanavan toteutta- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1521
1506: misen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1508
1507: - 1410 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1508: - 1397 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Geologiselle tutkimuslaitokselle maaperä-
1509: sesta Nerkoon kanavan laajentamiseksi Lapin- tutkimuksen tehostamiseksi Kuopion läänin
1510: lahdella ................................ 1509 alueella ja Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522
1511: Sisällysluettelo 29
1512:
1513: Siv. Siv.
1514: - 1411 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1424 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1515: osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden käy- sesta Iisalmen teollisuuskylän toisen vaiheen
1516: tön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1523 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536
1517:
1518: - 1412 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1425 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1519: sesta pienpuun hyväksikäytön tehostamiseksi 1524 sesta pienteollisuustalon rakentamiseksi Kaavin
1520: kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537
1521: - 1413 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1522: sesta kotimaisten ilmaispolttoaineiden hyväksi- - 1426 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1523: käytön edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1525 sesta Suonenjoen pienteollisuustalon rakenta-
1524: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1538
1525: - 1414 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1526: sesta kotimaista polttoainetta käyttävän alue- - 1427 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1527: lämpöjärjestelmän rakentamisen tukemiseen sesta Paakkilan kaivoksen toiminnan käynnis- .
1528: Kuopion läänin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1526 tämiseksi Tuusniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539
1529:
1530: - 1415 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1428 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1531: sesta turpeen noston edistämisen tukemiseksi sesta Säviän kupariesiintymän hyödyntämiseksi
1532: Lapinlahdella . . . . . . .. . . .. . . .. .. .. . . .. . . . 1527 Pielavedellä . . .. .. . .. .. .. . .. .. .. . . . . .. .. . 1540
1533:
1534: - 1429 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1535: - 1416 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta kaupan kehitysrahaston perustamiseksi .. 1541
1536: sesta pohtoturvetuotannon edistämiseen Pie-
1537: lavedellä . . . .. .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. .. . . . . . 1528 - 1430 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1538: sesta vähittäiskaupan tukitoimenpiteisiin sivu-
1539: - 1417 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- ja kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
1540: sesta Kuopion läänin sähköistystä varten . . . . 1529
1541: - 1431 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1542: - 1418 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta Nilsiän kvartsihiekan käytön laajentami-
1543: sesta ns. mustan kiven laadun ja sijainnin sel- seksi ................................... 1543
1544: vittämiseksi Varpaisjärvellä ................ 1530
1545: - 1432 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1546: - 1419 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtion takauslaitoksen perustamista ke-
1547: sesta keskisuuren ja pienen yritystoiminnan lai- hitys- ja sivualueita varten koskevan selvityk-
1548: nan saannin edistämiseen ................. 1531 sen laatimiseen .......................... 1544
1549:
1550: - 1433 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1551: - 1420 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1552: sesta sivualueiden pienyritteliäisyyden tuotan-
1553: sesta ylimääräisiksi korvauksiksi yrityksille so-
1554: totueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1545
1555: siaaliturvamaksurasituksen huojentamiseksi . . 1532
1556: - 1434 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1557: - 1421 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräiseksi kuljetustueksi kehitys-
1558: sesta selvityksen laatimiseksi valtionenemmis- alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546
1559: töisen teollisuuden sijoittamisesta Kuopion lää-
1560: niin .................................... 1533 - 1435 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1561: sesta rahtituen järjestämiseksi syrjäseuduilla . . 1547
1562: - 1422 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1563: sesta korvaavan yritystoiminnan kehittämiseksi - 1436 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1564: Kaavin Luikonlahden kaivosalueella . . . . . . . . 1534 osoittamisesta matkailun edistämiseen . . . . . . 1548
1565:
1566: - 1423 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1437 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1567: sesta marjanjalostustehtaan perustamiseksi Sa- sesta lääkintäoikeuden perustamista koskeviin
1568: voon ................................... 1535 toimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549
1569: 30 Sisällysluettelo
1570:
1571: Siv. Siv.
1572: - 1438 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1451 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami•
1573: sesta käytäntöön soveltuvan työsuojelun tehos- sesta vapaussodan veteraanien toimeentulon
1574: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1550 turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563
1575:
1576: - 1439 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1452 V. Vennama ym.: Määrärahan osoittami•
1577: sesta erikoistoimenpiteisiin myrkky- ja saaste- sesta ylimääräisen kotiuttamisrahan suorittami-
1578: vaaran torjumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551 seen ................................... 1564
1579:
1580: - 1440 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1453 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1581: sesta ylimääräisiksi lapsilisiksi . . . . . . . . . . . . 1552 sesta ylimääräisen invalidirahan maksamiseksi
1582: vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1565
1583: - 1441 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1584: sesta sairaiden ja vammaisten lasten ylimääräi- - 1454 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1585: seksi hoitotueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155.3 sesta vuorotyötä tekevien tai epäsäännölliseen
1586: aikaan työskentelevien vanhempien lasten hoi-
1587: - 1442 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- don parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566
1588: sesta ylimääräisiin leskeneläkkeisiin . . . . . . . . 1554
1589: - 1455 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1590: - 1443 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta riittävien päivähoitopaikkojen puutteessa
1591: sesta ylimääräisen sairauspäivärahan maksami- olevia lapsiperheitä ja yksinhuoltajia varten . . 1567
1592: seen päivärahan alimmaismäärän korottami-
1593: seksi ................................... 1555
1594: - 1456 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1595: - 1444 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisen avustuksen maksamiseen las-
1596: sesta ylimääräisiksi vähimmäiseläkkeiksi . . . . . 1556 ta kotona haitaville äideille . . . . . . . . . . . . . . . .. 1568
1597:
1598: - 1445 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1457 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1599: sesta vapaaehtoisuuteen perustuvan varhaiselä- sesta kuntien tukemiseksi paloturvallisten kun-
1600: kejärjestelmän luomiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557 nalliskotien aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1569
1601:
1602: - 1446 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- -:- 1458 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1603: sesta ylimääräisen eläkekorvauksen suorittami- sesta vanhainkarun rakentamiseksi Pielavedelle 1570
1604: seksi siirtoväen ja rintamasotilaiden asutus- ja
1605: jälleenrakennustehtävissä työskennelleille . . . . 1558 - 1459 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1606: sesta Rautalammin . kunnalliskodin peruskor-
1607: - 1447 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- jaamisen edistämiseen .................... 1571
1608: sesta sotaveteraanien ylimääräisiä eläkkeen
1609: luontoisia avustuksia varten vapaaehtoisen var-
1610: - 1460 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1611: haiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi . . . . . . . . 1559
1612: sesta Sonkajärven vanhainkodin peruskorjaa-
1613: miseen ................................. 1572
1614: - 1448 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1615: sesta ylimääräisen eläkkeen suorittamiseksi sitä
1616: . sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitseville - 1461 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1617: sotaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1560 sesta Tuusniemen kunnalliskadin laajennustöitä
1618: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 157 3
1619: - 1449 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1620: sesta ylimääräisiin rintamaveteraanien eläkkei- - 1462 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1621: siin ja korvauksiin ......................... 1561 sesta Vesannon kunnalliskodin yleisen osaston
1622: tilojen uusrakentamiseen .................. 1574
1623: - 1450 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1624: sesta ylimääräisiksi eläkkeiksi sotien aikana ko- - 1463 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1625: tirintamalla työskennelleiden toimeentulon tur- sesta kunnalliskodeissa pysyväishoidossa ole-
1626: . vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 vien hoitomaksujen alentamiseksi . . . . . . . . . . 1575
1627: Sisällysluettelo 31
1628:
1629: Siv. Siv.
1630: - 1464 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1477 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami·
1631: sesta nuorten kodinperustamislainoja varten . . 1576 sesta valtion työmailla työskentelevien kuor-
1632: ma-autoilijain ja konemiesten saatavien turvaa-
1633: 1465 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- miseksi konkurssitapausten yhteydessä . . . . . . 1589
1634: sesta Itä-Suomen väestön sairastavuuden syitä
1635: selvittävän tutkimuksen suorittamiseksi . . . . . . 1577 1478 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1636: sesta hydrobiologian apulaisprofessorin viran
1637: -- 1466 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan perustamiseen Jyväskylän yliopistoon ........ 1590
1638: osoittamisesta myrkkyjen käytön valvonnan te-
1639: hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1578 - 1479 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1640: sesta Laukaan kalatalousalan koulutuskeskuk-
1641: - 1467 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- sen suunnitteluun ........................ 1591
1642: sesta myrkkyjen aiheuttamien menetysten
1643: korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1579 - 1480 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1644: sesta Liikunnan ja kansanterveyden edistämis-
1645: - 1468 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- säätiön toiminnan tukemiseen .............. 1593
1646: sesta terveyskeskuksen vuodeosaston rakentami-
1647: seksi Rautavaaraan ...................... 1580 - 1481 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1648: sesta Keski-Suomen metsänjalostusaseman toi-
1649: minnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1594
1650: - 1469 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1651: sesta Vieremän terveysaseman rakennustöiden
1652: - 1482 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1653: edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581
1654: sesta ns. turvetien rakentamisen aloittamiseen
1655: välillä Multia-Pylkönmäki .............. 1595
1656: - 1470 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-
1657: sesta avustuksen suorittamiseksi kantokyvyl- - 1483 Westerlund m. fl.: Om anvisande av an-
1658: tään heikoille kunnille Kuopion yliopistolli- slag för slutplanering av Tessjö ås vattenregle-
1659: sen keskussairaalan perustamiskustannusosuuk- ringsprojekt och för påbörjande av vattenregle-
1660: sien aiheuttaman rasituksen huojentamiseksi 1582 ringsarbetet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1596
1661:
1662: - 1471 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1483 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1663: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutus- sesta Tesjoen säännöstelysuunnitelman viimeis-
1664: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1583 telemiseen ja säännöstelytöiden aloittamiseen . 1597
1665:
1666: - 1472 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1484 Westerlund m. fl.: Om anvisande av an-
1667: sesta sotaveteraanien ilmaisiin terveystarkastuk- slag för påbörjande av omfartsvägen förbi Lo-
1668: siin .................................... 1584 visa 1598
1669:
1670: - 1473 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1484 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1671: sesta sotaveteraanien ilmaisen terveydenhoidon sesta Loviisan ohitustien rakentamisen aloitta-
1672: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585 miseen ................................. 1600
1673:
1674: - 1474 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1485 Westerlund m. fl.: Om anvisande av an-
1675: sesta työllisyyden ylläpitämiseksi Kuopion lää- slag för påbörjande av förbättringsarbetena på
1676: nissä ................................... 1586 landsvägen Pojo-Tenala .................. 1602
1677:
1678: - 1475 V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittami- - 1485 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami-
1679: sesta kuorma-autoilijain työllisyyden turvaami- sesta Pohjan-Tenholan maantien parantamis-
1680: seksi ................................... 1587 töiden aloittamiseen ...................... 1603
1681:
1682: - 1476 V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 1486 Westerlund m. fl.: Om anvisande av an-
1683: osoittamisesta työttömyyskorvauksia varten . . 15811 slag för Invalidförbundets semesterverksamhet 1604
1684: 32 Sisällysluettelo
1685:
1686: Siv. Siv.
1687: - 1486 Westerlund ym.: Määrärahan osoittami· - 1500 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1688: sesta Invalidiliiton lomatoimintaan . . . . . . . . . 1605 ta Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoiminnan
1689: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619
1690: - 1487 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
1691: sesta uuden pääkirjaston rakentamiseen Patti- - 1501 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1692: joelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606 osoittamisesta musiikkioppilaitosten valtion-
1693: apuihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1621
1694: - 1488 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan
1695: osoittamisesta teiden ja siltojen rakentamista - 1502 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta
1696: sekä tienpitoa palvelevaan tutkimus- ja suun- Artjärven-Kausalan maantien päällystystöiden
1697: nittelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1607 loppuunsaattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1623
1698:
1699: - 1489 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami- - 1503 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1700: sesta Vihanoin järvien kunnostamiseen . . . . 1608 Artjärven-Kimonkylän tien päällystystöiden
1701: käynnistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1624
1702: - 1490 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan
1703: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke- - 1504 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1704: miseen ................................. 1609 ta Kaukelan-Pusulan tien perusparantamisek-
1705: si ...................................... 1625
1706: - 1491 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1707: Pohjois-Karjalan Opiston peruskorjaustyöhön 1610 -- 1505 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1708: ta ohitustien suunnitteluun Nurmijärven
1709: - 1492 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1626
1710: Puhoksen syväväylätyön aloittamiseen . . . . . . 1611
1711: - 1506 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1712: - 1493 Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Oinolan-Nummen maantien perusparanta-
1713: Vuosalmen laivalaiturin rakentamiseen . . . . . . 1612 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627
1714:
1715: - 1494 Väänänen: Määrärahan osoittamisesta - 1507 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1716: valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nurmi- ta kevyen liikenteen väylän suunnitteluun vä-
1717: järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1613 lillä Oinala-Nummi-Pusulan kk. . . . . . . . . 1628
1718:
1719: - 1495 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- 1508 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1720: ta taideaineiden opettajan virkojen perustami- ta lasten kotihoidontuen laajentamiseksi . . . . 1629
1721: seen kansalais- ja työväenopistoihin ........ 1614
1722: - 1509 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1723: '- 1496 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta maatalousyrittäjien viikkovapaa-
1724: ta kymmenvuotisten apurahojen sisällyttämisek- toiminnan kokeilukustannuksiin . . . . . . . . . . . . 1630
1725: si valtion taiteilija-apuraheihin ja niiden saat-
1726: tamiseksi eläketurvan piiriin . . . . . . . . . . . . . . 1615 - 1510 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1727: osoittamisesta maatalous- ja pienyrittäjäväestön
1728: - 1497 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan lomajärjestöjen lomatoimintaa varten ...... 1631
1729: osoittamisesta näyttämötaiteellisen harrastustoi-
1730: minnan tukemiseen ...................... 1616 - 1511 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises-
1731: ta Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumuseon
1732: - 1498 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan jatkorahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1632
1733: osoittamisesta säveltaiteen harrastustoiminnan
1734: tukemiseen .............................. 1617 - 1512 Yläjärvi ym.: Korotetun määrärahan
1735: osoittamisesta Kuopion· liikuntalääketieteellisen
1736: - 1499 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- tutkimuslaitoksen valtionapuun ............ 1633
1737: ta valtakunnallisille harrastajajärjestöille ja kan-
1738: sansivistysjärjestöille taideohjaajien kouluttami- --: 1513 Zyskowicz yin.: Määrärahan osoittamises-
1739: seen ja palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618 ta kotimaisen sarjakuvan tukemiseen . . . . . . . . 1635
1740: 1980 vp. 809
1741:
1742: Raha-asia-aloite n:o 756.
1743:
1744:
1745:
1746:
1747: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisäasiainministeriön kaa-
1748: voitus- ja rakennusosastolla valmistellun aluearkkitehtikokei-
1749: lun käynnistämiseen.
1750:
1751:
1752: E d u s kun n a 11 e.
1753:
1754: Valtion, kuntien ja piirihallinnon tasoilla Niiden rakentamis- ja käyttokustannuksissa voi-
1755: lukuisat eri viranomaiset vaikuttavat ympäris- taisiin saavuttaa säästöä ja niitä voitaisiin ke-
1756: tömme muotoutumiseen. Päätöksenteko ta- hittää kaikin tavoin paikallisia olosuhteita vas-
1757: pahtuu palasittain ja kokonaisvaltaisuuden taaviksi. Suunnitelmien tarkistamisesta on kun-
1758: puutteen havaitsee helposti viime vuosikymme- nille annettu alustavat ohjeet. Työ vaatii kui-
1759: nien aikana rakennettuja alueitamme tarkastel- tenkin paikalliset olot tuntevia suunnittelijoita.
1760: taessa. Tilanteeseen ollaan yleisesti tyytymät- Tänä päivänä harvassa kunnassa on riittävää
1761: tömiä. suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntemusta.
1762: Myöskin tulevaisuus näyttää huonolta, ellei MoneLla paikkakunnalla rakennusvalvontaviran-
1763: toteuttamistasalia ole enemmän asiantuntemus- omaiset ovat ainoita alan asiantuntijoita ja
1764: ta. Voimassa olevat maankäytön suunnitelmat hekin ovat jo ylityöllistettyjä viime vuosina
1765: kaikkialla perustuvat ylimitoitettuihin väestö- voimakkaasti lisääntyneiden tehtävien painees-
1766: ennusteisiin, eikä niissä ole otettu huomioon sa. Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä asian-
1767: energian hinnannousua sen kummemmin kuin tuntijoiden lisäämiseksi erityisesti pienissä kun-
1768: ekologisia vaatimuksiakaan ja uusia ympäristö- nissa.
1769: ystävällisiä energiaa ja raaka-aineita säästäviä Sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennus-
1770: mahdollisuuksia mm. rakentamisessa, jätteiden osastolla on pitkälle valmisteltu alueark!kitehti-
1771: hyötykäytössä ja kunnallistekniikassa. kokeilun käynnistämistä. Kokeilu voitaisiin käy-
1772: Olemassaolevasta asuinrakennuskannastamme tyihin neuvotteluihin perustuen aloittaa välit-
1773: on laskettu ainakin 1 700 000 asunnon olevan tömästi kahdella erilaisella alueella eri puolilla
1774: kiireellisten energiataloudellisten parannusten Suomea samanaikaisesti. Kokeilu olisi kolme-
1775: tarpeessa ja osa sen lisäksi kaipaa mm. varuste- vuotinen ja siitä pitäisi raportoida vuosittain.
1776: tason parantamista. Käyttökelpoisen rakennus- Kokeilua varten asetettaneen valvova toimi-
1777: kannan kohentaminen ja tarkoituksenmukaisen kunta tms., jossa ovat edustettuina mm. sisä-
1778: uudisrakennuskannan aikaansaaminen on kaik- asiainministeriö, asuntohallitus, maatilahallitus
1779: kien yhteinen asia. ja kunnalliset keskusjärjestöt. Aluearkkitehti
1780: Valtiovalta onkin käynnistänyt yksittäisiä työskentelisi kokeilualueensa kunnissa asukkai-
1781: toimenpltelta asiassa mm. asuntolainoituksen den apuna yleensä, asukkaiden apuna rakennus-
1782: ja energiataloudellisten avustusten muodossa. toimenpiteitä suunniteltaessa ja neuvoteltaessa
1783: Pätevää riittävää suunnitteluasiantuntemusta ei ko. alueen uusista maankäytön suunnitelmista.
1784: kuitenkaan tänä päivänä ole kaikkien kansa- Aluearkkitehti toimisi myös asunnon ostajan
1785: laisten ulottuvilla. Energianeuvojat, joita on oikeusturvan parantajana sekä edelleen kunnan,
1786: tänä vuonna ryhdytty palkkaamaan valtion va- rakennuslautakunnan ja kunnanhallituksen apu-
1787: roin, eivät toimenkuvansa ja pätevyysvaatimuk- na.
1788: siensa perusteella täytä suunnittelutehtäville Kokeilun aikana voitaneen lisäksi tutkia
1789: asetettuja vaatimuksia riittävän kokonaisvaltai- mahdollisuuksia päätösvallan delegoimiseen ko.
1790: sesti. aikana eräissä kaavoitus- ja rakentamisasioissa
1791: Viimeaikaiset yhdyskuntiemme rakentamis- kunta tasolle.
1792: ja käyttökustannuksia selvittävät tutkimukset Kokeilun aikana pyritään luomaan toiminta-
1793: osoittavat, että suurin osa maamme asema- ja malli pienten kuntien yhteisen arkkitehtineu-
1794: rakennuskaavoista on tavkistamisen tarpeessa. vonnan järjestämiseksi.
1795: 102 088000399J
1796: 810 Raha-asia-aloite n:o 756
1797:
1798:
1799: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ja rakennusosastolla valmistellun ttlue-
1800: nioittaen, arkkite htikokeilun käynnis tämiseksi kah-
1801: della alueella eri puolilla Suomea luo-
1802: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden maan toimintamallia pienten kuntien
1803: 1981 tulo- ja menoarvioon 220 000 arkkitehtineuvonnaksi.
1804: markkaa sisäasiainministeriön kaavoitus-
1805: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
1806:
1807: Anna-Kaarina Louvo Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
1808: Matti Pelttari Pekka Löyttyniemi Veikko Pihlajamäki
1809: Heikki Perho Ben Zyskowicz Helvi Hyrynkangas
1810: Helena Pesola Pekka Jokinen Eeva Kauppi
1811: Matti Hakala Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä
1812: Aila Jokinen Pentti Poutaneo Tapani Mörttinen
1813: Toivo Mäkynen Tapio Holvitie Toivo T. Pohjala
1814: 1980 vp. 811
1815:
1816: Raha-asia-aloite n:o 757.
1817:
1818:
1819:
1820:
1821: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Säkkijärvi-säätiölle Säk-
1822: kijärvi kautta aikojen -julkaisun uudistettua painosta varten.
1823:
1824:
1825: E d u s k u n n a 11 e.
1826:
1827: Säkkijärvi-säätiö julkaisi vuonna 1952 Väinö Uuden täydennetyn painoksen aikaans~!Uili
1828: Sepän kirjoittaman teoksen, Säkkijärvi kautta nen olisi tärkeää kulttuurityötä ja ajankohtai-
1829: aikojen, johon kuuluu laaja fil.tri. Jouko Tepe- nen asia juuri nyt, kun vielä on elossa henki-
1830: rin kirjoittama historiallinen katsaus. löitä, joilla on omakohtaista tietoa entisestä
1831: Kirja on erinomainen vuosisadan vaihteen ja Säkkijärvestä. Hanke palvelisi koko suomalai-
1832: alun kyläyhteisökuvaus monine kulttuuriharras- sen kulttuuriperinteen vaalimista ja säilyttä-
1833: tuksineen ja rientoineen, koska siinä esitetään mistä.
1834: pikkutarkasti erilaisten ryhmien harrastuksia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni~
1835: tapoja, töitä ja toimintaa. oittaen,
1836: Valitettavasti säätiö varojen puutteessa otti
1837: laajasta teoksesta vain hyvin pienen painoksen, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1838: noin 2 000 kpl ja näin ollen kirja on ollut jo den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
1839: kauan loppuunmyytynä. Vuosittain sitä kuiten- tille 29.88.53 lisäyksenä 120 000 mark-
1840: kin runsaasti kysytään. Erityisesti säkkijärve- kaa avustuksen myöntämiseksi Säkkijär-
1841: läissyntyiset, jotka haluavat oppia tietämään vi-säätiölle Säkkijärvi kautta aikojen
1842: esi-isiensä elintapoja, olisivat kirjasta kiinnostu- -julkaisun uudistettua painosta varten.
1843: neita, mutta myös tutkijat kirjan sisältämän
1844: karjalaisen perinnekulttuurin vuoksi.
1845:
1846: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
1847:
1848: Anna-Kaarina Louvo Juhani Laitinen Tauno Valo
1849: Matti Pelttari Pekka Jokinen Veikko Pihlajamäki
1850: Helena Pesola Olli Helminen Eeva Kauppi
1851: Alla Jokinen Pentti Poutanen Olavi Nikkilii
1852: Tapio Holvitie
1853: 812 1980 vp.
1854:
1855: Raha-asia-aloite n:o 758.
1856:
1857:
1858:
1859:
1860: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen mehiläishoidon
1861: tukemiseen ja edistämiseen.
1862:
1863:
1864: Ed u s kun n a 11 e.
1865:
1866: Mehiläishoidon kansantaloudellinen merkitys halvemman talvirehun hankkimiseksi mehiläi-
1867: on viimeisten vuosikymmenien kuluessa voi- sille. Mehiläishoito tulisi maassamme rinnastaa
1868: makkaasti kasvanut. Mehiläisyhdyskunnat suo- kotimaiseen elintarviketeollisuuteen, joka saa
1869: rittavat sekä viljelys- että luonnonkasvien pöly- tarvitsemansa sokerin halvemmalla.
1870: tyksen tuottamansa hunajan, mitä tulee Tällä hetkellä suomalaista mehiläishoitoa
1871: 800 000-900 000 kg vuodessa, lisäksi. Me- uhkaa kaiken lisäksi ennennäkemätön tuho sen
1872: hiläispölytyksen ansiosta metsämarjojen sato vuoksi, että maahamme on todettu saapuneen
1873: kolminkertaistuu. Viljeltyjen kasvien kohdalla erittäin vaarallisen punkin, Varroa Jacobsonin;
1874: kysymys on useiden kymmenien prosenttien jota tähän mennessä ·on tavattu jo kuudessa
1875: sadonlisäyksestä. Apilansiemensato kasvaa tä- tarhassa linjalla Imatra-Lappeenranta. Varroa-
1876: täkin enemmän. Kun rypsin viljely on lisään- punkki elää sekä toukan että aikuisen mehi-
1877: tynyt runsaasti viime aikoina ja sitä viljellään läisen verellä. Aikuiseksi se kehittyy nopeasti,
1878: vuosittain jo 60 000 hehtaarin peltoalalla, niin peräti 7 vuorokaudessa ja leviää hyvin hel-
1879: yhteistyö myös tämän kasvin viljelijän ja me- posti, noin 30-50 km:n vuosivauhdilla.
1880: hiläishoitajan välillä on tavattoman tärkeää. Punkki tuhoaa mehiläisyhteiskunnan noin 4-
1881: Satoa kohottavan ominaisuutensa lisäksi mehi- 5 vuodessa hitaasti, mutta varmasti. Ainoa
1882: läispölytys mahdollistaa monimuotoisen ja laji- hoitotapa on hävittää punkin saastuttama pesä.
1883: rikkaan kasvullisuuden. Tämän vuoksi mehiläisjärjestöjen pitäisi saada
1884: Vaikka mehiläishoito on maataloudellemme valtion tukitoimia neuvojan palkkaamiseksi
1885: ja kansantaloudellemme tärkeää, siihen ei val- tarkastamaan maan itärajalla sijaitsevat· mehi-
1886: tiovallan toimenpitein juuri suhtauduta kovin läistarhat. Avustusta pitäisi järjestää myös
1887: myönteisesti. Kaikissa naapurimaissamme har- niille mehiläishoitajille, joiden Varroa-punkin
1888: rastuksenomainen mehiläishoito on vapautettu saastuttamat mehiläispesät on polttamalla hä-
1889: verotuksesta. Se on rinnastettu metsämarjojen vitettävä.
1890: ja -sienten keräämiseen ja myymiseen. Neuvos- Jos nämä edellämainitut uudistukset toteu-
1891: toliitossa saa hoitaa verovapaasti 30 mehiläis- · tettaisiin, mehiläisyhteiskuntien määrä kasvaisi
1892: yhteiskuntaa. Ruotsissa säädettiin mehiläishoito todennäköisesti voimakkaasti, pölytysteho li-
1893: verovapaaksi v. 1977. Myös Englannissa mehi- sääntyisi eikä ulkomaista hunajaa tarvitsisi tuoda
1894: läishoito on verovapaata, samoin useissa muissa juuri lainkaan maahan. Vuonna 1978 tuotiin
1895: maissa. ulkomaista hunajaa 390 000 kg ja vuonna 1979
1896: Mehiläistarhausta ,rasittaa ja rajoittaa koh- jo maaliskuuhun mennessä 360 000 kg. Suosi-
1897: tuuttomasti myös vero- ja tuotantopoliittisin malla kotimaista mehiläishoitoa edellä esitetyllä
1898: toimin korkeaksi nostettu mehiläisten talvi- tavalla, tuontierät voitaisiin tulevaisuudessa
1899: ruuan, sokerin, hinta. Maassamme on 35 000 korvata ainakin 80 % :sti kotimaisella huna-
1900: mehiläisyhteiskuntaa, jotka talviruokana käyt- jalla. Luonnon- ja viljelytalouden edut, yhteis-
1901: tävät kukin 20 kg sokeria eli yhteensä vuo- kunnalliset viihtyvyystekijät sekä työllisyys- ja
1902: sittain 700 tonnia sokeria. Tästä määrästä val- kauppapoliittiset näkökohdat puoltavat nykyis-
1903: misteveron ja tullin osuus on n. 550 000 mark- tä paljon suuremman mehiläiskannan lisäämis-
1904: kaa. Olisi aivan ratkaisevan tärkeää, jos valtio- tä maassamme.
1905: valta vapauttaisi mehiläishoidon ko. rasitteista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1906: tai ryhtyisi muihin vastaaviin toimenpiteisiin nioittaen,
1907: Raha-asia-aloite n:o 758 813
1908:
1909: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden markkaa kotimaisen mehiläishoidon tu~
1910: 1981 tulo- ja menoarvioon 750 000 kemiseksi ja edistämiseksi.
1911: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
1912:
1913: Anna-Kaarina Louvo Juhani Laitinen Veikko Pihlajamäki
1914: Pertti Salolainen Martti Ursin Sampsa Aaltio
1915: Matti Pelttari Pekka Löyttyniemi Hannele Pokka
1916: Helena Pesola Ben Zyskowicz Helvi Hyrynkangas
1917: Toivo Mäkynen Pekka Jokinen Eeva Kauppi
1918: Ritva Laurila Olli Helminen Olavi Nikkilä
1919: Irma Rihtniemi-Koski Ilkka Kanerva Toivo T. Pohjala
1920: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Poutaneo Heikki Perho
1921: Tapani Mörttinen Tapio Holvitie Matti Hakala
1922: Tauno Valo
1923: 814 1980 vp.
1924:
1925: lbilia-asia-aloite n:o 759.
1926:
1927:
1928:
1929:
1930: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta lehtikuusen viljelyn ja
1931: käytön edistämiseen.
1932:
1933:
1934: Ed u s kunnalle.
1935:
1936: Maassamme lahoavan käyttöpuun määräksi sen yhteydessä on Helsingin vesijohtovedestä
1937: arvioidaan noin 1,5 milj. k-m3/v. Tämä on pää- Tenojokeen asti löydetty pentakloorifenolia
1938: asiassa puurakenteita, joiden arvosta puun hin- määriä, jotka vastaisivat koko maan pinta-alalle
1939: ta on vain murto-osa. Toinen puuta turmeleva laskettuina 600 tonnia vuodessa.
1940: biologinen tapahtuma on tuoreen puutavaran Osaratkaisun ongelmaan toisi lehtikuusen
1941: sinistyminen ja homehtuminen. mahdollisimman laaja käyttö kaikissa !aholle
1942: Näitä vastaan on kehitetty kemiallisia tor- alttiina olevissa paikoissa. Lahonkestävyys tie-
1943: juntamenetelmiä, joiden avulla puutavara kyl- detäänkin lehtikuusen arvokkaimmaksi ominai-
1944: lästetaan torjunta-aineilla. Kyllästetyn puutava- suudeksi ja se arvioidaan ainakin kuusi kertaa
1945: ran arvioidaan kestävän maakosketuksessa 3-5 mäntyä kestävämmäksi tässä suhteessa.
1946: kertaa niin kauan kuin käsittelemättömän. Ny- Lehtikuusi on nopeakasvuinen ja sen tiede-
1947: kyisessä sahaustekniikassa olisivat sinistymistap- tään viihtyvän hyvin ilmasto-olosuhteissamme.
1948: piot ilman käsittelyä suuret. Sienituhoja kestävänä lehtikuusi on myös kes-
1949: Varjopuolena on vastaantullut kyseisten ai- tävä maannousemasientä vastaan, minkä vuoksi
1950: neiden myrkyllisyys. Tämä ilmenee työpaikka- se sopisi erittäin hyvin viljeltäväksi rannikko-
1951: terveydellisenä ongelmana, maaperän ja vesien jemme vaikeasti tyvilahoisilla alueilla.
1952: sekä myös ilman pilaantumisena. Pulmana on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1953: myös tällaisen puutavaran hävittäminen. Mi- oittaen,
1954: kään kaatopaikkaratkaisu ei jo määrien valta-
1955: vuudesta johtuen tule ajan mittaan kysymyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1956: seen. Suoraviivaisin ratkaisu, polttaminen, levit- den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
1957: tää eräät käytetyistä, sangen tulenkestävistä ai- markkaa lehtikuusen viljelyn ja käytön
1958: neista ilmateitse vain laajemmalle. Eräät kloo- edistämiseksi korvaamaan erityisesti ym-
1959: ratut fenolit muuttuvat kuumennettaessa erit- päristömyrkyllisillä tahonsuoja-aineilla
1960: täin vaarallisiksi dioksiineiksi. Fenox-tutkimuk- käsiteltyjä puurakenteita.
1961: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
1962:
1963: Anna-Kaarina Louvo Juhani Laitinen Tauno Valo
1964: Pertti Salolainen Martti Ursin Veikko Pihlajamäki
1965: Matti Pelttari Pekka Löyttyniemi Sampsa Aaltio
1966: Helena Pesola Ben Zyskowicz Hannele Pokka
1967: Alla Jokinen Pekka Jokinen Helvi Hyrynkangas
1968: Toivo Mäkynen Olli Helminen Eeva Kauppi
1969: Ritva Laurila Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä
1970: Irma Rihtniemi-Koski Pentti Poutanen Toivo T. Pohjala
1971: Tapani Mörttinen Tapio Holvitie Heikki Perho
1972: Matti Hakala
1973: 1980 vp. 815
1974:
1975: Raha-asia-aloite n:o 760.
1976:
1977:
1978:
1979:
1980: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o 354.3 ja
1981: 356 parantamiseen ja päällystämiseen välillä Ummeljoki-
1982: Muhniemi-Ahvio-Vastila.
1983:
1984:
1985: Ed u s kun n a 11 e.
1986:
1987: Sorapintainen Ummeljoen ja Muhniemen vä- Ahvion tien varrella sijaitsevat Anjalankosken
1988: linen maantie n:o 3543, jonka pituus on n. suurimmat sora-alueet, joita käyttävät sekä Ky-
1989: 7 km, ja sen jatkeena etelään oleva Muhniemen men että Uudenmaan tiepiirit, Anjalankosken
1990: -Ahvion maantie n:o 356, jonka pituus Vas- kaupunki, yrittäjät ja yksityiset.
1991: tilaan läänin rajalle on n. 12 km, ovat niin Teiden huono sorapinta, kuoppaisuus ja
1992: huonossa kunnossa, etteivät kestä nykyistä jat- mutkaisuus vaikeuttavat näitä kuljetuksia,
1993: kuvasti raskaammaksi tulevan liikenteen ai- vaurioittavat ajoneuvoja ja vaarantavat teiden
1994: heuttamaa rasitusta, vaan vaatisivat perusteel- varsilla asuvien kulkua.
1995: lista korjaamista ja päällystämistä pikaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1996: Molempien teiden käyttö on viime vuosina nioittaen,
1997: mm. Kymen tie- ja vesirakennuslaitoksen suo-
1998: rittamien laskelmien mukaan suuresti lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1999: nyt. Paikallisen väestön aiheuttaman liikenteen 1981 tulo- ja menoarvioon 5 700 000
2000: lisäksi teitä liikennöi raskas, Keski-Kymen teol- markkaa maanteiden n:o 3543 ja 356
2001: lisuuslaitoksiin suuntautuva puu tavaraliikenne. parantamiseksi ja päällystämiseksi välillä
2002: Erikoisesti parina viime vuonna liikennettä U mmeljoki-Muhniemi-Ahvio-Vas-
2003: on lisännyt sorankuljetus, koska Muhniemen- tila.
2004: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2005:
2006: Anna-Kaarina Louvo Pekka Jokinen
2007: Juhani Laitinen Anna-Liisa Piipari
2008: Matti Hakala
2009: 816 1980 vp.
2010:
2011: Raha-asia-aloite n:o 761.
2012:
2013:
2014:
2015:
2016: Luttinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta järjestö-
2017: muotoisen kansansivistystyön tukemiseen.
2018:
2019:
2020: E d u s k u n n a 11 e.
2021:
2022: Järjestömuotoinen kans,ansivis:tystyö on tär- toimiala, ja sen merkitys on viime vuosina jat-
2023: keä aikuiskasvatuksen ja -'kulttuurin toimiala kuvasti kasvanut ja myös julkisuudessa koros-
2024: maassamme. Valtiovalta ei ole kuitenkaan tu- tunut.
2025: kenut järjestömuotoista kansansivistystyötä tä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2026: hän mennessä riittävästi ja aikuiskasvatuksen
2027: muiden toimialojen kanssa tasavertaisella taval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2028: la, va~kka mm. opintokeskuslakia säädettäessä 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
2029: sekä hallitus että eduskunta antoivat siitä lu- 29.57.54 alamomentille 1 lisäyksenä
2030: pauksensa. Erityisen vähän valtiovalta on tähän 1 000 000 markan määrärahan iärjestö-
2031: mennessä tukenut järjestömuotoista kulttuuri- muotoisen kansansivistystyön tukemi-
2032: toimintaa. Kuitenkin kulttuuritoiminta on jär- seen.
2033: jestömuotoisen kansansivisty:styön toinen pää-
2034: Helsingissä 29 päivänä syyskuut,a 1980.
2035:
2036: Matti Luttinen Pertti Hietala Lasse Lehtinen
2037: Matti Puhakka Jacob Söderman Reino Breilin
2038: Anna-Liisa Piipari Eino Grönholm Olli Helminen
2039: Kaj Bärlund Helge Siren Markus Aaltonen
2040: Kaisa Raatikainen Pekka Starast
2041: 1980 vp. 817
2042:
2043: Raha-asia-aloite n:o 762.
2044:
2045:
2046:
2047:
2048: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen
2049: oppilaitoksen lisärakennuksen suunnittelua varten.
2050:
2051:
2052: E d u s k u n n a 11 e.
2053:
2054: Valtiovarainministeriön KTS-suunnitelmaan Lahden ja Päijät-Hämeen teollinen elinkeino-
2055: sisältyy vuodelle 1981 0,5 milj. mk:n määrä- rakenne edellyttäisi teknisen koulutuksen lisää-
2056: raha Lahden teknillisen oppilaitoksen lisäraken- mistä alueella ja uusia opintoaloja, erityisesti
2057: nuksen suunnitteLua ja nykyisten rakennusten metalli-, sähkö- ja muovialan koulutusta, jotta
2058: peruskorjauksen toteuttamista varten. Lahden koulutettua työvoimaa voitaisiin saada omalta
2059: kaupunki on osaltaan ryhtynyt toimenpiteisiin alueelta. Uusia linjoja ei voida perustaa ennen
2060: hankkeen toteuttamisen mahdollistamiseksi ase- kuin tarvittavat lisätilat ovat olemassa.
2061: makaavamuutoksin. Lisäksi neuvottelut kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2062: pungin ja valtion välillä ovat käynnissä tarvit-
2063: tavista maa-aluevaihdoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2064: Valtioneuvoston vuoden 1981 tulo- ja meno- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2065: arvioesitykseen sisältyy 1,5 milj. m:k talonra- 29.76.74 500 000 markkaa Lahden tek-
2066: kennusten suunnittelua varten, mistä miljoona nillisen oppilaitoksen lisärakennuksen
2067: on osoitettu Helsingin teknillisen oppilaitoksen suunnittelua ja nykyisten rakennusten
2068: Hsärakennus- ja perusparannushankkeen suun- saneerausta varten.
2069: nittelua varten ja 0,5 milj. mk on tulo- ja me-
2070: noarvioesityksessä kohdentamaton.
2071: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2072:
2073: Matti Luttinen Eino Grönholm
2074: Jouko Skinnari Helge Siren
2075: Lea Savolainen
2076:
2077:
2078:
2079:
2080: 103 088000399]
2081: 818 1980 vp.
2082:
2083: Raha-asia-aloite n:o 763.
2084:
2085:
2086:
2087:
2088: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden sairaanhoito-
2089: oppilaitoksen rakentamiseen.
2090:
2091:
2092: E d u s k u n n a 11 e.
2093:
2094: Vaitioneuvosto lykkäsi työllisyyspoliittisiin minta vo1s1 alkaa vuoden 1982 alussa. Koska
2095: syihin vedoten mm. Lahden sairaanhoito-oppi- kyseessä on hyötypinta-alaltaan pieni rakennus-
2096: laitoksen uudisrakennuksen toteuttamista vuon- hanke (3 590 m2 ) , on järkevää toteuttaa se ra-
2097: na 1980. Hanketta on rahoitettu vuosien 1978 kennusteknillisesti keskeytyksettä. Ottaen huo-
2098: -80 tulo- ja menoarvioiden turvin. Valtiova- mioon talonrakennuskohteiden vähälukuisuuden
2099: rainministeriön KTS-suunnitelman perusteella Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, on tarkoituksen-
2100: vuonna 1981 olisi hanketta pitänyt rahoittaa mukaista saattaa rakennustyöt vireille nopeasti.
2101: 5,2 milj. markalla. Koulutuspoliittisin perustein Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2102: sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennushanke
2103: tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2104: oppilaitos voisi luovuttaa osan sille vuokratuis- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2105: ta tiloista muihin tal'koituksiin. Mikäli hank- 29.83.74 lisäyksenä 5 200 000 markkaa
2106: keen rakentaminen käynnistyy syksyllä 1980, Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
2107: tulisi se toteuttaa keskeytyksettä niin, että toi- kentamiseen.
2108: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2109:
2110: Matti Luttinen Helge Siren
2111: Jouko Skinnari Lea Savolainen
2112: Eino Grönholm
2113: 1980 vp. 819
2114:
2115: Raha-asia-aloite n:o 764.
2116:
2117:
2118:
2119:
2120: Luttinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
2121: Kalamiesten Keskusliiton palkkausmenoihin.
2122:
2123:
2124:
2125: E d u s k u n n a II e.
2126:
2127: Vapaa-ajankalastus on voimakkaasti kasvanut On ,selvää, että maamme kalatalouden kehit-
2128: kalatalouden osa-alue. Vapaa-ajankalastajien kes- täminen edellyttää tasapuolista sruhtautumista
2129: kusjärjestöön, Suomen Kalamiesten Keskus- valtiovallan taholta :kalataloutemme piirissä toi-
2130: liittoon, kuuluu sen valtakunnallisen :toiminta- miviin ryhmiin; ammattikaJa.stajiin, vapaa-
2131: alueen puitteissa 18 alueellista kalamiespiiriä ajankalastajiin ja kalaveden omistajiin. Näiden
2132: ja niihin lähes 600 kalaseuraa ja -kerhoa. Näis- eri ryhmien tarvitsema kalataloudellinen neu~
2133: sä seuroissa ja kerhoissa on mukana yli 65 000 vonta j,a valistus myös eriytyy selvästi toisis-
2134: aktiivista kalastuksen harrast&jaa. Maamme va- taan. Tasapuoliset toimintamahdollisuudet eivät
2135: paa-ajan:kalastajista ovat tutkimushavaintojen ole saavutettavissa käden käänteessä, sillä am-
2136: mukaan juuri aktiiviset harrastajat järjestäyty- mattikalastajien ja kalaveden omistajien neu-
2137: neet. Suomen Kalamiesten Keskus>liitolle on vonnasta huolehtivalla keskusjärjestöllä on ny-
2138: valtiovalta osoittanut tehtäväksi sekä järjestäy- kyisin palveluks.essaan valtionavun turvin lähes
2139: tyneisiin että vielä järjestäytymättömiin vapaa- 60 toimihenkilöä, kun vapaa-ajan kalastuksen
2140: ajankalastajiin !kohdistuvan kalatalouden edis- piirissä toimivilla yhteisöiHä heitä on 11.
2141: tämistoiminnan siihen liittyvine valistus- ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
2142: neuvontatehtävineen. Kuitenkin valtion tulo- ja tamme,
2143: menoarvion asianomaiselta momentilta 30.37.49
2144: ( Kalfrtalouden järjestöjen toiminnan tukemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2145: nen) osoitetaan edellä mainittujen tehtävien 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
2146: hoitoon vain alle 20 % tämän momentin mää- 30.37.49 alamomentille 1 lisäyksenä
2147: rärahoista. Osoitetut määrärahat ovat räikeäs.sä 150 000 markkaa käytettäväksi Suomen
2148: epäsuhteessa asetettujen neuvonta- ja valistus- Kalamiesten Keskusliiton keskustoimis-
2149: työtä · kos'kevien tavoitteiden ja velvoitteiden toon ja alaisiin kalamiespiireihin tarvit-
2150: kanssa. tavien toimihenkilöiden palkkausmenoi-
2151: hin.
2152: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2153:
2154: Matti Luttinen Tellervo Koivisto Helge Siren
2155: Jorma Rantala Matti Puhakka Pekka Starast
2156: Anna-Liisa Piipari Kaj Bärlund Lasse Lehtinen
2157: Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen Reino Breilin
2158: Erkki Korhonen Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari
2159: Pirjo Ala-Kapee Jacob Söderman Olli Helminen
2160: Bror Lillqvist Eino Grönholm Markus Aaltonen
2161: 820 1980 vp.
2162:
2163: Raha-asia-aloite n:o 765.
2164:
2165:
2166:
2167:
2168: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 rakentami-
2169: sen käynnistämiseen välillä Villähde-Nastola.
2170:
2171:
2172: E d u s kun n a 11 e.
2173:
2174: Lahden kaupunkiseudun tiestöä tulee kehit- kaasti liikennöidyt ja muodostavat Uudessaky-
2175: tää ja rakentaa niiden periaatteiden ja aikatau- lässä tasoristeyksen. Puolipuomit laskeutuvat
2176: lujen puitteissa, jotka sekä tie- ja vesirakennus- tässä tasoristeyksessä noin 70 kertaa vuorokau-
2177: laitoksen että Lahden kaupunkiseudun kuntien dessa ja valtatiellä kulkee samassa ajassa noin
2178: välisessä yhteistyössä yksimielisesti on sovittu 6 000 ajoneuvoa ja yli 500 pyöräilijää. Ko.
2179: vuonna 1978 Lahden kaupunkiseudun liikenne- alueella valtatien n:o 12 maankäytöllinen sijain-
2180: suunnitelman tarkistuksessa. Valtatien n:o 12 ti on huono, rakenne mutkainen ja korkeuserot
2181: osalta tämä merkitsee mm. sitä, että kun väli suuret. Tieliittymiä on paljon ja vaarallisissa
2182: Pekanmäki-Viilähde on vuoteen 1980 mennes- paikoissa. Tie on kapea jne. Nastolan elinkeino-
2183: sä rakennettu, niin tien rakentamista jatketaan toiminnan {maanviljelys ja teollisuUis) sekä
2184: välittömästi Viilähteeitä Nastolaan vuosina vilkkaan linja-autoliikenteen aiheuttama sisäi-
2185: 1980-1981 { 10 milj. mk) ja etta Uudenkylän nen liikenne yhdessä läpikulkuliikenteen kanssa
2186: ohitustoteutus toteutetaan vuosina 1981-82 ruuhkauttavat valtatien liikenteen erilaisilla ka-
2187: {12 milj. mk) alkuperäisen aikataulun mukai- lustoilla ja nopeuksilla. Mm. näistä seikoista
2188: sesti. Lisäksi näen Lahden ohitustien valtakun- johtuen !Hkenneonnettomuuksien määrät ovat
2189: nallisestikin. niin merkittäväksi, että sen rahoi- erittäin suuret.
2190: tus ja rakentaminen tulee toteuttaa nopeasti ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
2191: tarvittaessa eriHisrahoituksen turvin, jotta se
2192: ei aiheuttaisi kustannuksiltaan pienempien mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2193: ta liikenneturvallisuuden kannalta erittäin tär- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
2194: keiden tierakennushankkdden toteutuksen vii- 31.24.77 (yleisten teiden tekeminen)
2195: västymistä. lisäyksenä 10 000 000 markkaa valta-
2196: Valtatie n:o 12 ja Helsingin-Lahden-Kou- tien n:o 12 rakentamisen käynnistämis-
2197: volan sähköistetty päärata ovat erittäin vilk- tä varten välillä Villähde-Nastola.
2198: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2199:
2200: Matti Luttinen
2201: 1980 vp. 821
2202:
2203: Raha-asia-aloite n:o 766.
2204:
2205:
2206:
2207:
2208: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3132 perus-
2209: parantamiseen välillä Vesivehmaa-Kalkkinen.
2210:
2211:
2212: Ed u s kun n a 11 e.
2213:
2214: Måafitie n:o 3132, joka johtaa Vesivehmaalta not näkemäolosuhteet edesauttavat onnetto-
2215: Kalkkisiin Asikkalan kunnassa, on heikkokun- muuksien syntymistä. Tämän johdosta tulisi
2216: toinen päällystämätön tie, jolla esiintyy vaaral· tiellä suorittaa perusparantamista ainakin pa-
2217: lisia tienkohtia, kuten jyrkkiä nousuja ja mut- himpien tienkohtien osalta.
2218: kia. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet viime Edellä olevan perusteella ehdotan,
2219: aikoina etenkin lomaliikenteen johdosta. Vuo-
2220: den 1975 liikennelaskentojen mukaan on keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2221: vuorokausiliikenne kesällä tien eteläpäässä lä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2222: hes 500 autoa vuorokaudessa. Raskaan liiken- 31.24.77 (yleisten teiden tekeminen) li-
2223: teen osuus vaihtelee 2~40 auton välillä läpi säyksenä 1 000 000 markkaa maantien
2224: VU:oden. Viime vuosina on tieosalla sattunut n:o 3132 perusparantamiseen välillä V e-
2225: useita kuolemaan ja loukkaantumiseen johtanei- sivehmaa-Kalkkinen Asikkalan kun-
2226: ta liikenneonnettomuuksia. Tien kapeus ja huo- nassa.
2227: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2228:
2229: Matti Luttinen
2230: 822 1980 vp.
2231:
2232: Raha-asia-aloite n:o 767.
2233:
2234:
2235:
2236:
2237: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Loviisan-Valkon
2238: radan perusparantamista varten.
2239:
2240:
2241: E d u s k u n n a 11 e.
2242:
2243: Valtionrautateiden toiminta- ja taloussuunni- Tästäkään parannuksesta ei ole kuitenkaan täy-
2244: telmassa on rataosan Lahti-Loviisa-Valko sipainoista hyötyä, ennenkuin myöskin Lahden
2245: perusparannus ja kiskonvaihto ajoitettu vuosille - Valkon rataosa on perusparannettu, koska
2246: 1981-85. Työt kyseisellä rataosalla on aloitet- kuljetukset pääosin suuntautuvat Valkoon.
2247: tu jo v. 1971, mutta sen jälkeen keskeytetty. Energian hinnannousun myötä tulevat junakul-
2248: Hanke käsittää perusparannuksen, penkereen jetukset myöskin lisääntymään. Tämän vuoksi
2249: vahvistustoimenpiteitä ja kiskonvaihdon K 30 olisi tärkeää Lahden-Loviisan-Valkon perus-
2250: kiskoista K 43 kiskoiksi. Valmistuttuaan rata- parannustyön nopeuttaminen.
2251: osa kuuluu rataryhmään B 1, jolloin tavoiteno- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2252: peus rataosalla on 95 km/h ja suurin sallittu
2253: akselipaino 20 t. Nykyisin, kun suurin sallittu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2254: akselipaino kyseisellä rataosalla on ainoastaan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2255: 15 t, joudutaan ajamaan vajaakuormatuilla vau- 31.90.78 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
2256: nuilla. Lahden-Heinolan rataosan perusparanta- Lahden-Loviisan-Valkon radan pe-
2257: minen valmistuu aikataulun mukaan v. 1980. rusparantamista varten.
2258: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2259:
2260: Matti Luttinen
2261: 1980 vp. &23
2262:
2263:
2264: Raha-asia-aloite n:o 768.
2265:
2266:
2267:
2268:
2269: Luttinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräille vete-
2270: raanijärjestöille.
2271:
2272:
2273: E d u s k u n n a 11 e.
2274:
2275: Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamiesvete- Rintamanaisten neljä alueellista rekisteröityä
2276: raanien liitto saivat valtion kuluvan vuoden yhdistystä on perustettu huomattavasti kahta
2277: tulo- ja menoarviossa valtionapua veteraanien suurta veteraanijärjestöä myöhemmin, mutta
2278: huollosta aiheutuvien kulujen peittämiseen. niillekin on muodostunut vakiintunut tehtävä-
2279: Tätä ennen järjestöt eivät ole saaneet valtion- kenttä ja niiden valtakunnallista keskusorgani-
2280: apua toimintansa tukemiseen. saatiota ollaan parhaillaan perustamassa.
2281: Veteraanien ikääntyessä omatoiminen varain- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2282: hankinta järjestötoiminnan ylläpitämiseksi käy
2283: yhä vaikeammaksi. Järjestöillä on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2284: edelleen keskeinen ja välttämätön tehtävä suo- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2285: ritettavanaan rintamaveteraaniemme sosiaalitur- 33.26.53 lisäyksenä 420 000 markkaa,
2286: valainsäädännön kehittämisessä, veteraanien josta 200 000 markkaa tulisi Rintama-
2287: aseman parantamiseen tähtäävässä toiminnassa veteraanien liitolle, 200 000 markkaa
2288: sekä sosiaaliturva- ja muiden asioiden neuvon- Suomen Sotaveteraaniliitolle ja 20 000
2289: ta-, tiedotus- ja huoltotoiminnassa. Tämän markkaa rintamanaisten järjestölle, käy-
2290: vuoksi olisi paikallaan luoda järjestöille hel- tettäväksi liittojen toiminnasta aiheu-
2291: pommat toimintaedellytykset näiden tehtävien tuvien kustannusten peittämiseen.
2292: hoidossa yhteistoiminnassa valtiovallan kanssa.
2293: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2294:
2295: Matti Luttinen Olli Helminen
2296: 824 1980 vp.
2297:
2298: Raha-asia-aloite n:o 769.
2299:
2300:
2301:
2302:
2303: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkes-
2304: teriliitto r.y:n tukemiseen.
2305:
2306:
2307: E d u s k u n n a 11 e.
2308:
2309: Vuonna 1977 perustetun Suomen Puhallin- jajärjeste1mä 'sekä pyrkiä aluepuhallinorkeste-
2310: orkesteriliitto r.y:n tarkoituksena on valtakun- rien perustamiseen. Liiton jäsenenä on 64 pu-
2311: nallisena järjestönä tukea ja kehittää suoma- hallinorkesteria, joissa on noin 1 800 henkilöä.
2312: laista harrastajien puhaHinmusiikki- ja puhallin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
2313: orkesteritoimintaa koko maassa. nioittavasti,
2314: Tavoitteiden toteuttamiseen liitto pyrkii kou-
2315: lutus- ja neuvontatyöllä. Tärkeä toimintamuoto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2316: on myös nuottipalvelu. Esimerkiksi vuonna 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
2317: 1979 nuottikopioita tehtiin yli 45 000 kpl. markkaa Suomen Puhallinorkesteriliitto
2318: Tarkoituksena on myös luoda alueellinen ohjaa- r.y:n toiminnan tukemiseen.
2319: Helsingissä 23 .päivänä ,syyskuuta 1980.
2320:
2321: Matti Maijala Kalevi Mattila Mauno Manninen
2322: Väinö Raudaskoski Risto Tuominen Marjatta Väänänen
2323: Esko Pekonen Mikko Pesälä
2324: 1980 vp. 825
2325:
2326: Raha-asia-aloite n:o 770.
2327:
2328:
2329:
2330:
2331: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Nuo-
2332: rison Liiton valtionapuun.
2333:
2334:
2335: E d u s kun n a 11 e.
2336:
2337: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- Yksin tämän tapahtuman aiheuttamat järjes-
2338: arvioksi vuodelle 1981 on momentilla 29.99.50, telykulut ovat arvion mukaan yli 2,5 miljoonaa
2339: eraat valtionavut, merkitty kertamenona markkaa, mihin eivät sisälly esimerkiksi osan-
2340: 200 000 markkaa "Suomen Nuorison Liiton ottajien matkoista, esiintymisasuista ja -välineis-
2341: 100-vuotisjuhlaa varten". tä ym. aiheutuvat kustannukset. Juhlien järjes-
2342: Samalla kun tyydytyksellä toteamme, että telykuluista suurin osa pyritään kattamaan
2343: Hallitus on ottanut valtion talousarvioon mää- osanottajilta perittävin osanottomaksuin. Kun
2344: rärahan tämän kansallisesti merkittävän tapah- osanottajista kuitenkin suurin osa on lapsia ja
2345: tuman erillisrahoitusta varten, esitämme kunni- nuoria ja samasta perheestä saattaa olla useam-
2346: oittavasti, että Eduskunta lisäisi mainittua piakin osallistujia, ei heiltä perittävää maksua
2347: 200 000 markan valtionavustusta nuorisoseura- voida nostaa ylivoimaisen suureksi. Sen vuoksi
2348: liikkeen juhlavuoden lukuisat erityistapahtumat tarkoitukseen tarvitaan valtiovallan erityistukea.
2349: ja -tehtävät sekä järjestön laajuuden ja valta- Pidämme sitä myös oikeutettuna odotuksena
2350: kunnallisen merkityksen huomioon ottaen. esimerkiksi valtakunnallisten urheilujärjestöjen
2351: Valtakunnallisten suurjuhlien lisäksi Nuoriso- suurjuhliiosa saamaan erilEstukeen verrattuna
2352: seuraliikkeen juhlavuoden suunnitelmat sisältä- sekä tunnustuksena siitä merkittävästä työstä
2353: vät runsaasti erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia mitä nuorisoseuraliike jo sadan vuoden ajan on
2354: ja toimenpiteitä kaikissa maakunnissa ja yli tu- tämän maan ja kansan hyväksi tehnyt.
2355: hannessa paikallisessa nuorisoseurassa. Juhla- Helsingin juhlien lisäksi valtakunnallisia ta-
2356: vuoden toiminnassaan järjestö erityisesti kiin- pahtumia järjestetään mm. Laihialla Marian-
2357: nittää huomiota lasten ja nuorten toimintaedel- päivänä 21.-22. 3., jolloin on myös 70. nuori-
2358: lytysten parantamiseen, järjestön perinteisesti soseurapäivä, syntymäpäivän juhla Kauhavalla
2359: vahvojen toimintamuotojen kehittämiseen, tai- juhannuksena 1981, sata viestijuhlaa eri puolil-
2360: deharrastusten monipuolistamiseen sekä järjes- la maata, valtakunnallisia ja alueellisia semi-
2361: tön yhteiskunnallisen aseman ja merkityksen naareja sekä satoja alueellisia ja paikallisia ti-
2362: vahvistamiseen, johon sillä puoluepoliittisesti si- laisuuksia, näyttelyitä, taikootempauksia ym.
2363: toutumattomana, toiminnallisesti monipuolisia Muista yleisistä juhlavuoden tehtävistä mainit-
2364: mahdollisuuksia tarjoavana ja tällä hetkellä voi- takoon Nuorisoseuraliikkeen 100-vuotishistorian
2365: makkaasti laajentuvana nuoriso- ja kansansivis- julkaiseminen, nuorisoseurantalomuseon aikaan-
2366: tysjärjestönä on hyvät mahdollisuudet, mikäli saaminen, juhlamitalin valmistaminen, muisti-
2367: juhlavuoden tavoitteelle voidaan turvata vält- tiedon ja arkistoaineksen kerääminen ja tallen-
2368: tämättömimmät taloudelliset edellytykset. taminen ym. tehtävät.
2369: Valtakunnalliset 100-vuotisjuhlat järjestetään Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
2370: Helsingissä .kesäkuun 25-28 päivänä 1981 nioittavasti,
2371: pääjuhlan paikkana Olympiastadion. Tapahtu-
2372: maan, joka tulee sisältämään useita kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2373: erilaisia tilaisuuksia, odotetaan arvion mukaan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2374: 15 000-20 000 ohjelmansuorittajaa eri puolil- 29.99.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
2375: ta maata pohjoisinta Lappia myöten. Suomen Nuorison Liitolle merkityn
2376: 104 088000399}
2377: 826 Raha-asia-aloite n:o 770
2378:
2379:
2380: tuen korottamiseksi sanottuun tarkoi- " ... , mistä 350 000 markkaa aiheutuu
2381: tukseen kaikkiaan 350 000 markkaan ja kertamenosta Suomen Nuorison Liitolle
2382: että momentin perustelujen ao. kohdas- Nuorisoseuraliikkeen 100-vuotisjuhlia
2383: sa lausuttaisiin: varten".
2384: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2385:
2386: Matti Maijala Olavi Martikainen Pentti Lahti-Nuuttila
2387: Jaakko Itälä Veikko Pihlajamäki Aimo Ajo
2388: Mauri Miettinen Marjatta Väänänen Håkan Malm
2389: 1980 vp. 827
2390:
2391: Raha-asia-aloite n:o 771.
2392:
2393:
2394:
2395:
2396: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Virtain maan-
2397: tien suuntauksen ja rakenteen parantamiseen.
2398:
2399:
2400: E d u s kun n a 11 e.
2401:
2402: Näsijärven länsipuolinen maantie on Kurun varten olisi katsottu toistaiseksi tarpeelliseksi
2403: Kirkonkylän ja Virtain Koronkylän väliseltä laatia suunnitelmia tien suuntauksen ja raken-
2404: osalta heikkokuntoista ja kelirikoille hyvin al- teen parantamiseksi. Tämähän on tienkäyttäjien
2405: tista sora tietä. Kallion tienhaaran ja V askive- ja tienrakentajien ainainen noidankehä: koska
2406: den välillä on vuosittain ollut voimassa 6 ton- tie on heikko, käyttävät autoilijat mahdolli-
2407: nin kelirikkorajoitus. Välille on myös jouduttu suuksien mukaan parempia ja pitempiä yhteyk-
2408: asettamaan heikosta liikennöitävyydestä joh- siä, ja koska liikennettä ei näin ollen ole toi-
2409: tuen nopeusrajoituksia. Suoritettujen liikenne- siin teihin verrattuna riittävästi, ei korjaustoi-
2410: laskentojen mukaan sekä tien varressa havain- menpiteisiin ryhdytä määrärahojen ollessa ra-
2411: toja tehneiden henkilöiden laskelmien mukaan jalliset.
2412: tiellä liikkuu vuodenajasta ja viikonpäivästä Tienkäyttäjien ja ennen muuta raskaan lii-
2413: riippuen 400-800 autoa vuorokaudessa. Ke- kenteen kannalta tämä yhteys olisi näiltä seu-
2414: säisin ja viikonloppuisin liikenne on vilkkaim- duilta ja pohjoisempaakin etelään suuntautuvan
2415: millaan. Tien kapeus, tienreunojen pehmeys, liikenteen parhaita suuntavaihtoehtoja, sillä
2416: tien mutkaisuus ja mäkisyys aiheuttavat mat- jatkoyhteys Ylöjärveltä Rajasalmen sillalle on
2417: kustajille ja autoilijoille huomattavia onnetto- rakennettu, ja siitä Helsinkiin menevälle val-
2418: muusriskejä. Aivan hiljattainkin on tapahtunut tatielle rakennetaan lähiaikoina suora yhteys
2419: usean henkilön kuolemaan johtanut liikenne- TVL:n suunnitelmien mukaan.
2420: onnettomuus erään tälle tielle tyypillisen pie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2421: nen mäennyppylän laella. taen,
2422: TVL:n Hämeen piirin laatimassa tieverkon
2423: runko- ja kehittämissuunnitelmassa tämä tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2424: luokiteltu kokoojatieksi. Liikennöitävyyspää- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2425: määrän toteutuneisuus nykytilanteessa on ar- markan määrärahan Kurun-Virtain
2426: vioitu vain luokkaan 60-79. Välillä on yksi maantien suuntauksen ja rakenteen pa-
2427: painorajoitteinen silta. Koska tie on heikko- rantamista varten sekä työn aloittami-
2428: kuntoinen, ei sille ole ohjautunut TVL:n mie- seksi.
2429: lestä riittävästi liikennettä, jotta tätä tieväliä
2430: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
2431:
2432: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Pesälä
2433: 828 1980 vp.
2434:
2435: Raha-asia-aloite n:o 772.
2436:
2437:
2438:
2439:
2440: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten keksijöiden
2441: tukemiseen.
2442:
2443:
2444: E d u s k u n n a 11 e.
2445:
2446: Yhteiskunnassa myönnetään valtion apuraho- eräitä pikkura:hastoja iukuunottamatta ole min-
2447: ja tutkijoille, kirjaHijoille, näyttelijöille, taitei- käänlaista järjestelmää keksintötyöstä syntyvien
2448: lijoille jne. tunnustuksena tieteen ja taiteiden kulujen kompensoimiseksi, kuten muilla luovan
2449: alalla saavutetuista tuloksist·a tai kannustimeksi työn aloilla.
2450: sanotulla kulttuurin alalla suoritettavaa työtä Nämä tosiasiat huomioiden olisikin välttämä-
2451: varten. Tämä on aivan oikein, mutta tähän töntä ja myös kaikille oikeudenmukaista, että
2452: saakka on unohdettu eräs tärkeä ryhmä, kek- suomalaisille keksijöille edes tuloutettaisiin
2453: sijät. aluksi heiltä perityt maksut esim. jo olevien
2454: Heidän oivallus tensa ja sitkeän, pitkäaikaisen
2455: 1
2456: teollisuuspiirien välityksellä ja 80 % patentti-
2457: ja usein suuria kustannuksia vaativan tutkimus- asiamiehen tai tuotekehittäjärekisteriin hyväk-
2458: ja kokeilutyön tuloksena syntyneiden keksintö- sytyn asiamiehen käytöstä. Sillä suomen kielen
2459: jen avulla teknillinen kehitys maailmassa on erikoisuuden vuoksi patenttivaatimusten vierail-
2460: saavuttanut sen korkean tason, josta koko ih- le kielille kääntäminen tuottaa vaikeuksia.
2461: miskunta hyötyy. Sen vuoksi kaikissa mais.sa, Esim. Ruotsi käyttää nykyisin keksintötyö-
2462: missä kehitys on mennyt eteenpäin, on voimak- hön 110 USA:n dollaria asukasta kohden ja
2463: kaasti tuettu keksintötoimintaa. vastaa'Va luku Suomessa on vain 35 dollaria.
2464: Patentti- ja rekisterihallituksesta 'saadun tie- Tämän mukaan vajeemme olisi 1100 milj. mk.
2465: don mukaan on meillä viimeiset 25 vuotta ko- Olemme vakuuttuneita, että jo mainittujen me-
2466: 'timaisten hakemusten määrä pysynyt lähes sa- nojen tulouttaminen sekä keksijäin patenttiasia-
2467: mana, kun ulkomaisten määrä on kasvanut noin kirjoihin kouluttaminen, joiden yhteiskulut oli-
2468: 400 %. Patenttihakemusten määrä esim. Ruot- sivat noin 10 milj. markkaa, korjaisi tilannetta
2469: sissa on viisi kertaa suurempi kuin meillä, vaik- huomattavasti ja siten erittäin pienellä rahalla
2470: ka asukasmäärä on v·ain 1,8 kertainen. vilkastuttaisi keksintötoimintaa maassamme.
2471: Suhteessa asukaslukuun . patenttihakemusten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2472: määrä meillä on alhaisimpia koko Euroopassa.
2473: Tämä johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2474: keksijätoimintaa ja niinpä kilpailukykymme ko- 1981 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
2475: timaan ja maailman markkinoilla omaperäisillä markkaa suomalaisten keksi;öiden tuke-
2476: tuotteilla on heikko, mikä muodostaa pohjan miseksi.
2477: työttömyydelle ja maastamuutolle. Meillä ei
2478: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2479:
2480: Matti Maijala Veikko Pihlajamäki Einari Nieminen
2481: 1980 vp. 829
2482:
2483: Raha-asia-aloite n:o 773.
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Maijala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
2489: polttoaineiden käyttöä lisäävien koneiden ja laitteiden han-
2490: kinta-avustuksiin.
2491:
2492:
2493: E d u s kun n a II e.
2494:
2495: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- muksia sekä havaitaan korjattavat ja edelleen
2496: delle 1980 on hallitus ehdottanut momentille kehitettävät kohdat. Valmistajilla ei juuri ole
2497: 32.44.40 arviomäärärahaa kotimaisten polttoai- varaa antaa koneitaan pitempiaikaiseen kokei-
2498: neiden käyttöä lisäävien investointien avustami- luun, joten käyttäjät joutuvat hankkimaan niitä
2499: seen. Pyrkimys on aivan oikea. Luvun ja mo- omistukseensa. Kun koneita valmistetaan tällä
2500: mentin perusteluissa mainittu avustusten koh- hetkellä varsin pienin sarjoin, muodostuvat
2501: dentaminen voisi kuitenkin olla laajempi sa- hankintahinnat korkeiksi. Tämä koskee ennen
2502: malla kun määrärahaa korotettaisiin. kaikkea pienehkön ja suuren haketuskoneen
2503: Pitäisimme asiallisena ja tarpeellisena laajen- välimuotoa, keskikokoista, automaattisyöttöistä
2504: taa avustusperustetta investointien ohella koske- ja suhteellisen helposti maastossakin liikuteita-
2505: maan myös laitehankintoja. Kotimaista poltto- vaa konetta. Kun tuotekehittely kaiken aikaa
2506: ainetta käyttävän laitoksen rakentamisen lisäksi voimakkaasti etenee, voi tällä hetkellä paras
2507: voitaisiin valtion avustus myöntää myös sellai- saatavissa oleva kone vuoden kuluttua olla
2508: sen koneen tai laitteen hankkimiseen, jolla koti- vanhanaikainen, jolloin sen hinta nopeasti ale-
2509: mainen polttoaine saatetaan lämmityslaitoksen nee. Jos koneen hankintaan voisi saada avus-
2510: edellyttämään muotoon (esimerkiksi hakkeek- tusta, se rohkaisisi ja kannustaisi merkittävällä
2511: si). tavalla kotimaisen energian käytön uranuurta-
2512: Erityisesti pien- ja jätepuun käyttöä energian- jia. Avustusten tarve lienee suurimmillaan juu-
2513: lähteenä tulisi tukea, koska siten voidaan tar- ri tällä hetkellä.
2514: jota runsaasti työtilaisuuksia syrjäseuduillakin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2515: eri puolilla maata. Tässä tukemisessa avustus
2516: on merkittävä keino. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2517: Polttorankojen haketuksessa käytettävien ko- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2518: neiden tuotekehittely on parhaillaan voimak- 3 000 000 markkaa kotimaisten poltto-
2519: kaassa kehitysvaiheessa. Koneita on syytä ko- aineiden käyttöä lisäävien koneiden ja
2520: keilla käytännössä, jotta niistä saadaan koke- laitteiden hankinta-avustuksiin.
2521: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
2522:
2523: Matti Maijala Mauno Manninen Mikko Pesälä
2524: Kauko Juhantalo
2525: 830 1980 vp.
2526:
2527: Raha-asia-aloite n:o 774.
2528:
2529:
2530:
2531:
2532: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasispotilaiden kun-
2533: toutus- ja avohoitolaitoksen rakentamiseen.
2534:
2535:
2536: E d u s k u n n a 11 e.
2537:
2538: Suomessa sairastaa noin 100 000 henkilöä suuksien parantaminen parantaa myös mahdol-
2539: eli n. 2 % väestöstämme psoriasista, joka suo- lisuuksia osallistua työelämään. Kun yhteiskun-
2540: malaiselta nimeltään on hilsetystauti. Suuri osa ta on mukana eräiden muiden vastaavien aat-
2541: psoriaatikoista on liittynyt jäseniksi maakun- teellisten järjestöjen laitosrakentamisessa talou-
2542: nallisiin psoriasisyhdistyksiin, jotka ovat muo- dellisen tuen muodossa, on varmaan paikallaan
2543: dostaneet Suomen Psoriasisliiton. Valtakunnal- liittyä tähänkin hankkeeseen.
2544: linen liitto on asettanut tavoitteekseen aikaan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2545: saada oman kuntoutus- ja avohoitolaitoksen,
2546: jollaisia naapurimaassamme Ruotsissa on toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2547: minnassa. Järjestö on käynnistänyt varojen ke- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2548: räyksen laitosta varten ja asettanut siinä ta- markan määrärahan psoriaatikkojen kun-
2549: voitteeksi noin miljoonan markan summan. toutus- ja avohoitolaitoksen rakentamis-
2550: Mainittua tautia sairastavat henkilöt ovat ta varten.
2551: valtaosalta mukana työelämässä. Hoitomahdolli-
2552: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
2553:
2554: Matti Maijala Mauno Manninen Mikko Pesälä
2555: 1980 rd. 831
2556:
2557: Finansmotion nr 77 5.
2558:
2559:
2560:
2561:
2562: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för Finlands Svenska
2563: Ungdomsförbunds amatörteaterverksamhet.
2564:
2565:
2566: T i 11 R i k s d a g e n.
2567:
2568: Amatörteatern i Svenskfinland samlar en Den finlandssvenska armatörteaterns andel av
2569: stor skara utövare tili aktivt skapande på sitt statsanslaget för amatörteaterverksamhet har
2570: eget modersmål. Bevarandet och stärkandet av pendlat mellan 4-6 %. De årliga procentuella
2571: denna kulturyttring kräver ekonomiska resur- justeringarna av anslagen för de olika amatör-
2572: ser. Den svenskspråkiga amatörteatern och teaterorganisationerna har enbart ökat klyftan
2573: dess takorganisation, Finlands Svenska Ung- mellan den finlandssvenska takorganisationen
2574: domsförbund (FSU), omfattar idag ca 180 oli- och motsvarande finska förbund, när det gäller
2575: ka amatörteatergrupper och 13 sommarteatrar. understödets belopp.
2576: FSU har hand om skolningsverksamheten, tea- Som jämförelse kan nämnas att Suomen
2577: termönstringar och de internationella kontakter- Harrastajateatteriliitto har ca 650 grupper
2578: na inom amatörteatern. Förbundet upprätthål- och Työväen Näyttämöiden Liitto ca 150
2579: ler ett omfattande pjäsbibliotek och pjäsförmed- grupper och FSU ca 180 grupper.
2580: ling åt den finlandssvenska amatörteatern. Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
2581: Förbundets teatergrupper hade under år samt,
2582: 1979 160 premiärer, med över 2 300 med-
2583: verkande amatörer, totalt 700 föreställningar att Riksdagen i statsförslaget för år
2584: som gavs inför totalt 121 300 åskådare. 1981 på moment 29.90.53/Amatör-
2585: Vidare ordnade förbundet 23 olika kurser teaterverksamhet upptar 200 000 mark
2586: med sammanlagt 520 deltagare. Förbundet har för Finlands Svenska Ungdomsförbunds
2587: också stött sina medlemmars deltagande i in- amatörteaterverksamhet.
2588: ternationella sammanhang.
2589: Helsingfors den 30 september 1980.
2590:
2591: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
2592: 832 1980 vp.
2593:
2594: Raha-asia-aloite n:o 775. Suomennos.
2595:
2596:
2597:
2598:
2599: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung-
2600: domsförbund nimisen liiton harrastelijateatteritoimintaan.
2601:
2602:
2603: E d u s k u n n a 11 e.
2604:
2605: Suomen ruotsinkielisten alueiden harrastelija- osallistui yhteensä 520 henkilöä. Liitto on myös
2606: teatterit keräävät pariinsa suuren joukon alan tukenut jäsentensä osallistumista kansainvälisiin
2607: harrastajia aktiivisen teatterin luomiseksi heidän tapahtumiin.
2608: omalla äidinkielellään. Tämän kulttuurimuodon Suomen ruotsinkielisen harrastelijateatterin
2609: säilyttäminen ja vahvistaminen vaatii taloudelli- osuus valtion harrastelijateattereille myöntämäs-
2610: sia resursseja. Ruotsinkielinen harrastelijateatte- tä avustuksesta on vaihdellut 4 ja 6 % :n vä-
2611: ri ja sen kattojärjestö (FSU) käsittää tällä het- lillä. Vuosittain tapahtuvat määrärahojen pro-
2612: kellä n. 180 eri harrastelijateatteriryhmää ja 13 senttimääräiset tarkistukset ovat vain syventä-
2613: kesäteatteria. FSU huolehtii koulutustoiminnas- neet suomenruotsalaisen kattojärjestön ja vas-
2614: ta, teatterihenkilökunnan ottamisesta ja kan- taavien suomalaisten järjestöjen välistä kuilua
2615: sainvälisistä harrastelijateatterin puitteissa ta- tuen rahamäärien kohdalla.
2616: pahtuvista yhteyksistä. Liitto hoitaa laajaa teat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2617: terikappaleiden kirjastoa ja niiden väHtystä suo- nioittaen,
2618: menruotsalaisille harrastelijateattereille.
2619: Liiton teatl!eriryhmillä oli vuoden 1979 aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2620: na 160 ensi-iltaa, joissa oli mukana 2 300 har- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
2621: rastelijanäyttelijää, kaikkiaan 700 näytäntöä, 29.90.53/ Harrastajateattereille 200 000
2622: joiden katselijoiden lukumäärä oli kaikkiaan markkaa Finlands Svenska Ungdoms-
2623: 121 300 henkilöä. förbund -nimisen liiton harrastajateatte-
2624: Edelleen liitto järjesti 23 eri kurssia, joihin ritoimintaa varten.
2625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2626:
2627: Håkan Malm Boris Renlund Ole Norrback
2628: 1980 rd. 833
2629:
2630: Finansmotion nr 776.
2631:
2632:
2633:
2634:
2635: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag åt Stundars hembygds-
2636: förening för uppförande av hemmerska gården och Stundars
2637: tryckeri.
2638:
2639:
2640: T i 11 R i k s d a g e n.
2641:
2642: Stundars hantverkarby i Solf kyrkoby, Kors- das för tryckning och härigenom åskådliggöra
2643: holm, äges av Stundars hembygdsförening r.f. tryckerikonsten från fordom dags. Uppföran-
2644: Föreningen har på ideell hasis och med frivil- det av detta tryckeri kommer att kosta Stun-
2645: liga medel och arbetskraft byggt upp en hant- dars hembygdsförening r.f. 193 000 mk.
2646: verkarby som är känd långt utanför landets Satsningen på Stundars är en kulturgärning
2647: gränser. Byn består för närvarande av 35 mu- av stora mått. Det frivilliga arbetet är ovärder-
2648: seibyggnader. Varje sommar spelas ett festspel ligt i pengar men satsningen har också krävt
2649: i byn som heter kalas på Stundars. Stundars ett stort kapital. Stundars hembygdsförening
2650: hantverkarby och kalas på Stundars har vun- r.f. har en stor skuldbörda som försvårar ut-
2651: nit tävlingen "Finlands sju under". byggnaden av hantverkarbyn i den utsträck-
2652: Ar 1978 åtog sig Stundars hembygdsföre- ning som skulle vara önskvärd. Korsholms kom-
2653: ning r.f. att från Vasa flytta Jarl Hemmers mun har insett sitt ansvar i projektet och gett
2654: barndomshem för återuppförande på Stundars direkta bidrag för uppbyggnaden.
2655: som Stundars kulturgård. Hemmerska gården Stundars hantverkarby har dock den omfatt-
2656: är på 650 m2 i två våningar och den kommer ningen och kan anses ha en så stor kulturell
2657: att innehålla samlingsrum, utställningsutrym- betydelse att det är skäligt att kräva att stats-
2658: men, sammanträdes- och konferensrum m.m. makten också går in med stöd för uppbygg-
2659: och hela projektet kommer att kosta ca naden.
2660: 390 000 mk under III byggnadsetappen, d.v.s. Hänvisande till ovanstående föreslår under-
2661: för färdigställande under innevarande vinter. tecknade,
2662: Innevarande höst har arbetena på upp-
2663: förandet av Stundars tryckeri påbörjats. I den att Riksdagern i 1981 års statsförslag
2664: byggnaden, som flyttats från Vasa, kommer att upptar 150 000 mark som bidrag tili
2665: finnas sätteri, tryckeri och redaktion. Utrust- Stundars hembygdsförening r.f. för upp-
2666: ningen kommer från tidningen Vasabladet och förande av Hemmerska gården ocb
2667: kommer att iståndsättas så att den kan använ- Stundars tryckeri.
2668: Helsingfors den 29 september 1980.
2669:
2670: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
2671:
2672:
2673:
2674:
2675: 105 088000399J
2676: 834 1980 vp.
2677:
2678: Raha-asia-aloite n:o 776. Suomennos.
2679:
2680:
2681:
2682:
2683: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Stundarsin Kotiseutuyh-
2684: distykselle Hemmetin talon ja Stundarsin kirjapainon pys-
2685: tyttämiseen.
2686:
2687:
2688: E d u s kun n a 11 e.
2689:
2690: Solfin kirkonkylässä Mustasaaressa sijaitse- ten tehdä havainnolliseksi entisaJan kirjapaino-
2691: van Stundarsin käsityöläiskyiän omistaa Stun- taito. Tämän kirjapainon pystyttämistyö tulee
2692: dars hembygdsförening r.f. Yhdistys on aatteel- maksamaan Stundars hembygdsförening r.f.:lle
2693: lisin perustein ja vapaaehtoisesti saaduilla va- 193 000 markkaa.
2694: roilla ja työvoimalla rakentanut käsityöläis- Stundarsiin annettu panos on suurten mit-
2695: kylän, joka on kuuluisa laajalti maamme rajo- tojen kulttuuriteko. Vapaaehtoisen työn arvoa
2696: jen ulkopuolella. Kylä koostuu tällä hetkellä on mahdotonta mitata rahassa, mutta yritys on
2697: 35:stä museorakennuksesta. Joka kesä näytel- vaatinut myös suuren määrän varoja. Stundars
2698: lään kylässä "Kalas på Stundars" -niminen hembygdsförening r.f:llä on suuri velkataakka,
2699: juhlanäytelmä. Stundarsin käsityöläiskylä ja mikä vaikeuttaa käsityöläiskyiän rakentamista
2700: "Ka:las på Stundars" ovat voittaneet kilpailun toivotussa laajuudessa. Mustasaaren kunta on
2701: "Suomen seitsemän ihmettä". oivaltanut vastuunsa projektin toteuttamisessa
2702: Vuonna 1978 Stundars hembygdsförening r.f. ja antanut suoranaista avustusta rakennustöitä
2703: otti tehtäväkseen siirtää Jarl Hemmetin lap- varten.
2704: suuden koti Vaasasta sen uudelleen pystyttä- Stundarsin käsityöläiskylä on kuitenkin siinä
2705: mistä varten Stundarsiin, Stundarsin kulttuuri- määrin laaja ja sillä on kulttuurin kannalta niin
2706: taloksi. Hemmetin talo on 650 m2:n suu- suuri merkitys, että on vain kohtuullista vaatia
2707: ruinen ja kaksikerroksinen ja se tulee käsittä- valtiovallan mukaan tulemista ja sen tukea ra-
2708: mään kokoushuoneen, näyttelytiloja, kokous- ja kennustöitä varten.
2709: neuvotteluhuoneita jne. ja koko projekti tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2710: maksamaan n. 390 000 markkaa rakennustyön nioittaen,
2711: III vaiheen aikana eli sen tullessa loppuun
2712: viedyksi kuluvan talven aikana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2713: Kuluvan ·syksyn aikana on aloitettu työt Stun- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2714: darsin kirjapainon rakentamiseksi. Vaasasta 150 000 markkaa avustuksena Stundars
2715: siirretyssä rakennuksessa tulee olemaan latomo, hembygdsförening r.f:lle Hemmerin
2716: kirjapaino ja toimitus. Varustus tulee sano- talon ja Stundarsin kirjapainon pystyttä-
2717: malehti Vasabladetilta ja kunnostetaan niin, mistä varten.
2718: että sitä voidaan käyttää painatustyöhön ja si-
2719: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
2720:
2721: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
2722: 1980 rd. 835
2723:
2724: Finansmotion nr 777.
2725:
2726:
2727:
2728:
2729: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska 4H
2730: för avlönande av en instruktör.
2731:
2732:
2733: T i 11 R i k s d a g e n.
2734:
2735: 4H-verksamheten är livlig bland ungdomen Vasa stad har visat stort intresse för saken.
2736: i dag. Finlands Svenska 4H planerar en 4H- Man är troligen beredd att ekonomiskt stöda
2737: gård i Sundom, Vasa, för att kunna aktivera projektet med de medel !SOm behövs utöver
2738: ungdomen i skolorna i Vasa. Planeringen utgår statsbidraget. Anhållan om medel i nästa års
2739: från en undersökning som gjorts bland stadens stadsbudget har inlämnats.
2740: skolungdom. För att kunna starta med verk- Instruktörens Iön skulle tili ca 60 % be-
2741: samheten borde det dock finnas en instruktör stridas med statsmedel. Löne- och socialkost-
2742: som skulle ansvara för gården och som sam- naderna uppgår till ca 35 000 mk. Statsbidrags-
2743: tidigt kunde vara instruktör för Sundom 4H. andelen blir då omkring 21 000 mk.
2744: 4H-gården i Sundom har under drygt ett Sundom 4H-klubb har ingen instruktör inom
2745: år planerats av en arbetsgrupp med represen- ramen för statsstödda tjänster. Befattningen
2746: tanter för Sundom 4H-klubb, Sundom bysam- har nu skötts av en mycket duktig person för
2747: fällighet lantmannagillet och Svenska Öster- vilkens avlöning sysselsättningsmedel erhållits
2748: bottens 4H-distrikt. Det finns flera lämpliga av Vasa stad. Dessa medel utgår dock under
2749: gårdar att tillgå. Troligen stannar man för en högst två år. Perioden är nu slut i.o.m. denna
2750: gård i byns centrum. Underhandlingar med höst. Om man inte får en ny instruktörstjänst
2751: ägarna har förtJs i positiv anda och de är be- måste klubben i Sundom upphöra med sin
2752: redda att ställa gården tili förfogande. verksamhet.
2753: På 4H-gården skulle finnas husdjur av olika Med hänvisning tili ovan anförda föreslår
2754: slag. 4H-medlemmarna skulle deltaga i sköt- undertecknade,
2755: seln av dem och dessutom vara med i odlings-
2756: arbeten. Sundom 4H-klubb skul1e ha hand om att Riksdagen i statsförslaget för år
2757: skötseln av gården och instruktören skulle vara 1981 måtte upptaga 21 000 mark för
2758: ansvarig för det hela. Såväl finsk- som svensk- avlönande av en instruktör i Finlands
2759: språkiga barn från skolorna i Vasa skulle få Svenska 4H:s tjänst.
2760: göra studiebesök på gården. På detta sätt får
2761: eleverna uppleva djur och natur på ett påtag-
2762: ligt sätt.
2763: Helsingfors den 30 september 1980.
2764:
2765: Håkan Malm Elisabeth Rehn
2766: Henrik Westerlund Boris Renlund
2767: 836 1980 vp.
2768:
2769: Raha-asia-aloite n:o 777. Suomennos.
2770:
2771:
2772:
2773:
2774: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska 4H
2775: -nimiselle järjestölle ohjaajan palkkaamiseen.
2776:
2777:
2778: E d u s k u n n a II e.
2779:
2780: 4H-toiminta on tällä hetkellä vilkasta nuo- mielenkiintoa asiaa kohtaan. Luultavasti ollaan
2781: rison parissa. Suomenruotsalainen 4H suunnit- valmiit tukemaan projektia niillä varoilla, jotka
2782: telee 4H-taloa Vaasan Sundomiin Vaasan koulu- tarvitaan valtion avun lisäksi. Anomus varojen
2783: nuorison aktivoimiseksi. Suunnittelu pohjautuu ottamiseksi ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
2784: kaupungin koulunuorison tekemään tutkimuk- arvioon on jätetty.
2785: seen. Toiminnan aloittamista varten tulisi kui- Ohjaajan palkasta 60 % maksettaisiin valtion
2786: tenkin saada ohjaaja, joka vastaisi talosta ja varoista. Pa,lkka- ja sosiaalikulut nousevat n.
2787: joka samanaikaisesti olisi Sundom 4H:n oh- 35 000 markkaan. Valtion avun osuus olisi täl-
2788: jaaja. löin n. 21 000 markkaa.
2789: Sundomin 4H-taloa on suunnitellut runsaan Sundomin 4H-kerhon ohjaajan toimi ei sisäl-
2790: vuoden ajan työryhmä, johon kuuluu Sundom ly valtion tukemiin toimiin. Tointa on nyt hoi-
2791: 4H-ryhmän, Sundomin kyläyhteisön maamies- tanut erittäin taitava henkilö, jonka palkkauk-
2792: seuran ja ruotsinkielisen Pohjanmaan 4H-piirin seen on saatu Vaasan kaupungin työllisyysvaro-
2793: edustajia. Käytettävissä on useita sopivia taloja. ja. Näitä varoja on kuitenkin saatavissa kor-
2794: Luultavasti päädytään erääseen kylän keskus- keintaan kahden vuoden ajan. Tämä määrä-
2795: tassa sijaitsevaan taloon. Neuvotteluja on talon aika kuluu loppuun tänä syksynä. Ellei uutta
2796: omistajien kanssa käyty myönteisessä hengessä ohjaajan tointa saada, Sundomin kerhon on
2797: ja he ovat valmiit asettamaan talon käytettä- pakko lopettaa toimintansa.
2798: väksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2799: 4H~talossa olisi erilaisia kotieläimiä. 4H:n jä- nioittaen,
2800: senet osallistuisivat talon hoitamiseen ja ohjaaja
2801: olisi kaikesta vastuussa. Vaasan koulujen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2802: suomen- että ruotsinkieliset lapset saisivat teh- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2803: dä taloon opintokäyntejä. Tällä tavoin lapset 21 000 markkaa ohjaajan palkkaamiseksi
2804: näkisivät eläimiä ja luontoa läheltä omin silmin. Finlands Svenska 4H -nimisen järjestön
2805: Vaasan kaupunki on osoittanut huomattavaa palvelukseen.
2806: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2807:
2808: Håkan Malm Elisabeth Rehn
2809: Henrik Westerlund Boris Renlund
2810: 1980 rd. 837
2811:
2812: Finansmotion nr 778.
2813:
2814:
2815:
2816:
2817: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en ener-
2818: gikonsulent för växthusnäringen inom de svenskspråkiga
2819: odlingsområdena.
2820:
2821:
2822: T i 11 R i k s d a g e n.
2823:
2824: De kraftiga stegringarna av priset på energi hemska bränslen begränsas, vid sidan om bris-
2825: under 1970-talet, varav främst prishöjningarna tande finansiella resurser, av avsaknaden av
2826: på lätt brännolja, har skapat ett starkt kost- nödvändig kunskap i energifrågor.
2827: nadstiyck inom olika sektorer av vårt närings- De energibeslut växthusodlarna i dag ställs
2828: liv men även för de enskilda hushållen. inför och skall ta ställning tili, är ofta av-
2829: Speciellt kännbar har kostnadsutvecldingen görande för hela deras ekonomi och fortsatta
2830: varit för vårt lands växthusodlare där oljan är framtid som odlare, då växthusnäringens fram-
2831: det vanligaste bränslet i växthusanläggningarna tid är beroende av hur och om man lyckas
2832: och där bränslets andel av kostnaderna är hög. bemästra energikostnaderna och hålla kostnads-
2833: Huvuddelen av dessa anläggningar är små fa- utvecklingen i styr.
2834: miljeodlingar, där den lätta brännoljan i brist på Det är därför nödvändigt att skapa en ener-
2835: tillfredsställande alternativ hittilis utgjort den girådgivning inom de svenska odlingsdistrikten
2836: dominerande energikällan. Enbart i Oster- som kan ge odlarna nödvändig orientering i de
2837: botten, som utgör landets största odlings- framtidsavgörande energibesluten.
2838: distrikt för växthusgrönsaker, använder ca 90 Med hänvisning tili ovanstående motive-
2839: % av anläggningarna lätt brännolja. ringar anhåller undertecknade om,
2840: Växthusodlarnas attityder tili förändringar
2841: är positiva när det gäller övergången tili in- att Riksdagen i statsförslaget för år
2842: hemska bränslen som torv och flis samtidigt 1981 upptar 70 000 mark för avlönan-
2843: som energisparbenägenheten är på en påfallan- de av en energikonsulent för växthus-
2844: de hög nivå. näringen inom de svenskspråkiga od-
2845: · Odlarnas möjligheter att förverkliga sina lingsområdena.
2846: sparåtgärder och en gradvis övergång tili in-
2847: Helsingfors den 30 september 1980.
2848:
2849: Håkan Målm Ole Norrback Boris Renlund
2850: 838 1980 vp.
2851:
2852: Raha-asia-aloite n:o 778. Suomennos.
2853:
2854:
2855:
2856:
2857: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta energianeuvojan palkkaa-
2858: miseen ruotsinkielisten viljelysalueiden kasvihuoneviljely-
2859: elinkeinoa varten.
2860:
2861:
2862: E d u s kun n a 11 e.
2863:
2864: Energian hintojen voimakas nousu 1970- teittain kotimarseen polvtoaineeseen raJOittaa
2865: luvulla, ensisijaisesti kevyen polttoöljyn hinto- resurssien puuttumisen lisäksi välttämättömien
2866: jen korotukset, ovat aiheuttaneet voimakasta energiaa koskevien tietojen puute.
2867: kustannuspainetta elinkeinoelämämme eri aloil- Ne energiaa koskevat päätökset, joihin kasvi-
2868: la samoin kuin yksityisten talouksien kohdalla. huoneviljelijöiden on tällä hetkellä otettava
2869: Erityisen tuntuva on hintojen kehitys ollut kantaa, ovat koko heidän taloutensa ja tulevan
2870: maamme kasvihuoneviljelijöille öljyn ollessa viljelyelinkeinonsa kannalta ratkaisevia kasvi-
2871: kasvihuoneiden tavallisin polttoaine, jonka huoneviljelyn ollessa riippuvainen siitä, pysty-
2872: osuus kustannuksista on korkea. Pääosa näistä täänkö ja miten pitämään energiakustannukset
2873: laitoksista on pieniä perheviljelmiä, joiden yli- kurissa ja kustannusten kehitys hallinnassa.
2874: voimaisesti ensisijainen energian lähde on Tästä syystä on välttämätöntä luoda ruotsin-
2875: tähän asti ollut kevyt polttoöljy tyydyttävän kieiiselle viljelyalueelle neuvontatoimi, joka pys-
2876: vaihtoehdon puuttuessa. Yksinomaan Pohjan- tyisi antamaan viljelijöille välttämätöntä opas-
2877: maalla, joka on maamme kasvihuoneissa viljel- tusta tulevaisuuden kannalta ratkaisevia ener-
2878: tyjen vihannesten tärkein viljelyalue, n. 90 giaa koskevia päätöksiä tehtäessä.
2879: % :ssa laitteista käytetään kevyttä polttoöljyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2880: Kasvihuoneviljelijöiden asenteet muutoksiin nioittaen,
2881: ovat myönteiset sikäli kuin ne koskevat siir-
2882: tymistä kotimaisiin pohtoaineisiin kuten tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2883: peeseen ja hakkeeseen samalla kun pyrkimys 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2884: energian säästämiseen on ilmeisen suuri. 70 000 markkaa energianeuvojan palk-
2885: Viljelijöiden mahdollisuuksia toteuttaa sääs- kaamiseksi kasvihuoneviljelyelinkeinoa
2886: tämistoimenpiteitään ja heidän siirtymistään as- varten ruotsinkielisille viljelyalueille.
2887: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2888:
2889: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
2890: 1980 rd. 839
2891:
2892: Finansmotion nr 779.
2893:
2894:
2895:
2896:
2897: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en
2898: veterinär vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbunds labo-
2899: ratorium i Vasa.
2900:
2901:
2902: T i II R i k s d a g e n.
2903:
2904: I Finland produceras i år 3,8 miljoner mink- Den veterinärmedicinska rådgivningen hör
2905: skinn och 1,5 miljoner rävar. 1980 års produk- naturligt ihop med foderlaboratoriet, eftersom
2906: tion väntas inbringa ca 1 miljard mark i s.k. en stor del av störningarna i pälsdjurens hälso-
2907: hårdvaluta. Produktionen har ökat år från år tillstånd kan hänföras tili utfordringen.
2908: och speciellt rävproduktionen har ökat kraftigt. Med tanke på pälsdjursnäringens betydelse
2909: Pälsdjursnäringens organisationer har ett och den veterinärmedicinska verksamheten i
2910: eget laboratorium i Vasa, där f;;der och foder- övrigt kan det inte anses skäligt att pälsdjurs-
2911: råvaror undersökes. Laboratoriet planerar och farmarna ensamma står för verksamheten vid
2912: följer upp fodertillverkningen hos landets samt- laboratoriet i Vasa.
2913: liga fodertillverkare. I laboratoriet göres även Med hänvisning till ovanstående föreslår
2914: obduktioner av pälsdjur. Detta arbete utföres undertecknade,
2915: av Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund r.f:s
2916: v·eterinärer. att Riksdagen i 1981 års statsförslag
2917: I Vasa finnes för närvarande två veterinärer, upptar 100 000 mark för avlönande av
2918: men behovet av veterinärmedicinsk rådgivning en veterinär anställd av Finlands Päls-
2919: har ökat mycket märkbart eftersom närmare djursuppfödares Förbund vid laborato-
2920: 2 000 nya farmare tillkommit under de två riet i Vasa.
2921: senaste åren.
2922: Helsingfors den 30 september 1980.
2923:
2924: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
2925: 840 1980 vp.
2926:
2927: Raha-asia-aloite n:o 779. Suomennos.
2928:
2929:
2930:
2931:
2932: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärin palkkaami-
2933: seen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Vaasan labo-
2934: ratorioon.
2935:
2936:
2937: E d u s k u n n a 11 e.
2938:
2939: Suomessa tuotetaan tänä vuonna 3,8 miljoo- Eläinlääketieteellinen neuvonta liittyy luon-
2940: naa minkin nahkaa ja 1,5 miljoonaa kettua. nollisestikin rehulaboratorioon, koska suuri osa
2941: Vuoden 1980 tuotannon arvioidaan tuottavan turkiseläinten terveydellisistä häiriöistä johtuu
2942: n. 1 miljardin markan määrän ns. kovaa va- ravitsemuksesta.
2943: luuttaa. Tuotanto on noussut vuosi vuodelta Turkistarhauksen merkitystä ja eläinlääke-
2944: ja erityisesti ketun nahkojen tuotanto on nous- tieteellistä toimintaa yleensä ajatellen ei voida
2945: sut voimakkaasti. pitää kohtuuUisena, että turkistarhaajat yksin
2946: Tarhauselinkeinon järjestöillä on Vaasassa joutuvat vastaamaan Vaasan ~aboratorion toi-
2947: oma laboratorio, jossa tutkitaan rehua ja rehun minnasta.
2948: raaka-aineita. Laboratorio suunnittelee ja seuraa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2949: maamme kaikkien rehun valmistajien rehun nioittaen,
2950: tuotantoa. Laboratoriossa suoritetaan myös tur-
2951: kiseläinten avauksia ja tutkimuksia. Tätä työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2952: tekevät Suomen Turkiseläinten Kasvattajain 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2953: Liitto r.y:n eläinlääkärit. 100 000 markkaa yhden eläinlääkärin
2954: Vaasassa on tällä hetkellä kaksi eläinlääkäriä, palkkaamiseksi, joka toimii Suomen
2955: mutta eläinlääketieteellisen neuvonnan tarve Turkiseläinten Kasvattajain Liitto r.y:n
2956: on huomattavasti lisääntynyt, koska lähes 2 000 palveluksessa sen Vaasassa sijaitsevassa
2957: uutta tarhaajaa on tullut entisten lisäksi vii- laboratoriossa.
2958: meisten kahden vuoden aikana.
2959: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
2960:
2961: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
2962: l98Qtrd. 841
2963:
2964: Finansmotion nr 780.
2965:
2966:
2967:
2968:
2969: Malm m; fl.: Oin anvisande av anslag för utvecklande av svin-
2970: kontrollen.
2971:
2972:
2973: T i 11 R i k s d a g e n.
2974:
2975: Kontrollarbetet har varit ett viktigt led i sig vilket förorsakar en del dubbelarbeten.
2976: utvecklandet av vår husdjursstam. Genom ett Med tanke på svinkontrollens vikt och för att
2977: idogt arbete av enskilda och organisationer åstadkomma ett trovärdigt system så borde
2978: och med ekonomiskt stöd från statsmaktens siktet vara ställt på att statsmakten skulle
2979: sida så har förädlingsarbetet gett ett förhållan- stöda verksamheten på ett kännbart sätt. Fält-
2980: devis gott resultat. På svinavelns område ut- arbetet kunde i stort stöda på nuvarande sys-
2981: förs en effektiv kontroll på kontrollstationerna tem men bearbetningen borde ske centralt
2982: i dag. Däremot så har den egentliga svinkont- för att ge jämförbara värden. Det som först
2983: rollen ute bland svinproducenterna inte fått borde ske är att bearbetningen borde sättas på
2984: den omfattning som den borde ha. Orsaken tili databehandling för att kostnaderna skulle kun-
2985: detta står närmast att finna i att kontrollen na nedbringas.
2986: inte ordnats lika väl som t. ex. för mjölkkor Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
2987: och att den ekonomiska bördan nästan helt dertecknade,
2988: bäres av producenten själv. Därtili skötes
2989: kontrollen på olika sätt i olika delar av landet att Riksdagen i 1981 års statsförslag
2990: och resultatberäkningarna göres så att de inte upptar 100 000 mark för utvecklandet
2991: är direkt jämförbara. Likaså sker avelsarbetet, av svinkontrollen.
2992: individtestningen och svinkontrollen skilt för
2993: Helsingfors den 29 september 1980.
2994:
2995: Håkan Malm Boris Renlund
2996: Ole Norrback Henrik Westerlund
2997:
2998:
2999:
3000:
3001: 106 088000399]
3002: 842 1980 vp.
3003:
3004: Raha-asia-aloite n:o 780. Suomennos ..
3005:
3006:
3007:
3008:
3009: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sikatarkkailun kehit!tä-
3010: miseen.
3011:
3012:
3013: E d u s k u n n a 11 e.
3014:
3015: T atlkastustyö on ollut tärikeä vaihe kdtieläin- Iöiden arvioiminen ja sikojen tarkastus erikseen,
3016: kantaamme kehitettäessä. Yksityisten ja järjes- mikä aiheuttaa melko lailla kaksinkertaista työ-
3017: töjen sitkeän työn tuloksena ja valtion talou- tä. Sikojen tarkastuksen tärkeyttä ajatellen ja
3018: dellisen tuen turvin jalostustyön tulokset ovat jotta saataisiin aikaan luotettava järjestelmä tu-
3019: olleet suhteellisen hyvät. Tarkastusasemat suo- lisi tähdätä siihen, että valtiovalta tukisi toi-
3020: rittavat tehokasta tarkastusta tällä hetkellä sian- mintaa tuntuvasti. Kenttätyö voisi suurelta osin
3021: jalostuksen alalla. Sen sijaan ei varsinaista siko- nojata nykyiseen järjestelmään, mutta sen muu-
3022: jen tarkastusta niiden tuottajien luona tapahdu tostyön tulisi tapahtua keskitetysti vertailukel-
3023: siinä laajuudessa kuin olisi tarpeellista. Syynä poisten tulosten aikaansaamiseksi. Ensi sijassa
3024: tähän on lähinnä se, että tarkastusta ei ole jär- tulisi muutostyö tietokoneistaa, jotta kustan-
3025: jestetty yhtä hyvin kuin lypsylehmien kohdalla nuksia voitaisiin vähentää.
3026: ja koska tarkastuksen aiheuttamat kustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3027: lähes kokonaan rasittavat itse tuottajia. Tämän nioittaen,
3028: lisäksi tarkastusta hoidetaan eri lailla eri puo-
3029: lilla maata ja tuloslaskenta tapahtuu siten, ettei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3030: vät laskelmat ole vertauskelpoisia toistensa 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
3031: kanssa. Samoin tapahtuu sikojen siitostyö, yksi- markkaa sikatarkkailun kehittämiseksi.
3032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
3033:
3034: Håkan Malm Boris Renlund
3035: Ole Norrback Henrik Westerlund
3036: 1980 rd. 843
3037:
3038: Finansmotion nr 781.
3039:
3040:
3041:
3042:
3043: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för beställning av en
3044: isgående färja på rutten Galtby-Norrskata-Houtskär.
3045:
3046:
3047: T ill R i k s d a g en.
3048:
3049: Isläget har under de senaste vintrarna starkt avsnitten även under vintern vore att en · ny
3050: försvårat färjtrafiken mellan Galtby och Norr- isgående landsvägsfärja sattes i trafik. Erfaren-
3051: skata och Houtskär i den åboländska skärgår- heterna från de åländska landsvägsfärjorna av
3052: den. Man har varit tvungen att dra in turer typ Grisslan och Ejdern är goda. Att bygga
3053: och de svåra isförhållandena har också lett till en landsvägsfärja av denna typ för den åbo- ·
3054: att turerna ofta räckt myoket längre än nor- ländska skärgården vore därför nu motiverat.
3055: mah. Byggandet av en ny färja motiveras även av
3056: Bl.a. från de berörda skärgårdskommunernas att statsmakten genom olika beställningar hos
3057: sida har gjorts flera framställningar i saken. inhemska varv stött varven för att så under-
3058: Man har exempelvis föreslagit att färjorna skul- lätta det svåra sysselsättningsläget.
3059: le förses med starkare maskiner, just för att Med hänvisning tili ovan anförda föreslår
3060: bättre kunna gå i is. Atgärder för att förbätt- undertecknade,
3061: ra de nuvarande färjornas isgående har emeller-
3062: tid inte lett tili resultat. att Riksdagen i statsförslaget för år
3063: I skärgården råder därför nu utbredd enig- 1981 under moment 31.24.70 måtte
3064: het om att den enda verkligt realistiska möj- upptaga 2 000 000 mark för beställning
3065: ligheten att kunna säkra en tillräckligt snabb av en isgående färja mellan Galtby och
3066: och regelbunden färjtrafik på de ifrågavarande Norrskata och Houtskär.
3067: Helsingfors den 29 september 1980.
3068:
3069: Håkan Malm Gunnar Häggblom Boris Renlund
3070: Elisabeth Rehn Ole Norrback Henrik Westerlund
3071: Raha-asia-aloite n:o 781.
3072:
3073:
3074:
3075:
3076: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta jäissäkulkevan lautan ti-
3077: laamiseen välille. Galtby-Norrskata-Houtskari.
3078:
3079:
3080: E d u s k u n n a 11 e.
3081:
3082: Jää,tilatlAe on. vihne taivien ai:~ana suuresti myös talvisaikaan oH~>i· uuden jäävahvistetun
3083: vaik~uttanut Galtbyn ja Norrskatan ja Houts- maantielautan .asettaminen liikenteeseen. Koke-
3084: kl:lrin välistä lauttaliikennettä Turunmaan saa- mukset Grisslan ja Ejdern -tyyppisistä .ahve-
3085: ristossa. On ollut pakko peruuttaa vuoroja ja nanmaalaisista maandelautoista ovat hyvät. Oli-
3086: v~eat jääe>:l<;~suhteet ovat myös joht~neet sii- si näin ollen perusteltua nyt rakentaa tämän
3087: hen,. että vuotojen kestoaika on ollut tavallista tyyppinen maantielautta Turunmaan saaristoa
3088: huomattavasti pitempi. varten. Uuden lautan rakentaminen olisi myös
3089: Mm~ n~. saftristokunnat, joita asia koskee, perusteltua sikälikin, että valtiovalta eri tela-
3090: ovat tehneet tästä syystä useita esityksiä. On koille antamillaan tilauksilla voisi tukea niitä
3091: mm. esitetty, että lautat tulisi varustaa vah" ja siten helpottaa vaikeaa työllisyystilannetta.
3092: vemmin konein juuri siitä syystä, että ne voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3093: sivat paremmin kulkea jäissä. Toimenpiteet nioittaen,
3094: nykyisten lauttojen jäissäkulun parantamiseksi
3095: eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3096: Saaristossa vallitsee tämän johdosta yleinen 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
3097: yksimielisyys siitä, että ainoa todellinen vaihto- momentille 31.24.70 2 000 000 mark-
3098: ehto tiittävän nopean ja säännöllisen lautta- kaa iäävahvistetun lautan tilaamiseksi
3099: yhteyden takaamiseksi edellä mainitulla reitillä reitille Galtby-Norrskata~Houtskari.
3100: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
3101:
3102: Håkan Malm Gunnar Häggblom Boris Renlund
3103: Eli~ab~th Rehn Ole Norrback Henrik Westerlund
3104: 1 l98o··rd . ··~45
3105:
3106: . FinänSmetion nr 782.
3107:
3108:
3109:
3110:
3111: Malm in.fl.: Otn aMisande av anslag för byggande av en hamn
3112: på Strömmingsbådån i Malax.
3113:
3114:
3115: T ill : R i k s d a g en.
3116:
3117: Fisket är fortfarande en näring av betydelse karna vid hårt väder måste sökä sig lähgte mot
3118: i Österbotten. Speciellt · i skärgårdsområdena land vilket helt naturligt är 'kosts'ammåre OCh
3119: och kustbyarha har den betydelse för utkoms- skapar större osäkerhet för utr1.lstningen. Väg-
3120: ten. Omständigheterna har gjort · det ·nödvändigt och vattenbyggnads·styreJsen har . planerat en
3121: att söka fångsten längre och längre ut tili havs. skyddshamn på nämnda Strommingsbådan ()Ch
3122: Detta kräver också bättre utrustning viiken är det är viktigt att byggnadsarbetena kunde på-
3123: dyrare i anskaffning och drift än tidigare. Spe- börjas och slutföras så fort som niöjligt. ..
3124: ciellt är detta fallet vid laxfiske. Med hänvisning tili ovan anförda föreslår
3125: På Bergö i Malax kommun finnes flera fis- undertecknade,
3126: kare som bedriver fi.ske i trakten av den s.k.
3127: Strömmingsbådan. Platsen är långt ute tili havs att Riksdagen i · stdtsförslaget /ör ar
3128: och fiskarna ligger ofta i ·lä för Strömmings- 1981 upptar 200 000 mark för påbör-
3129: , bådan när de väntar på fångst. Det finnes dock jandet av hf1mnbygget' på · Strömmiltgsc
3130: ingen utbyggd skyddsha1lln vilket gör att fis- båddn i Bergö, Malax.
3131: Helsingfors den 30 september 1980.
3132:
3133: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlun.d
3134: 846 1980 vp.
3135:
3136: Raha-asia-aloite n:o 782. Suomennos.
3137:
3138:
3139:
3140:
3141: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta sataman rakentamiseen
3142: Strömmingsbådaniin Maalahden Bergössä.
3143:
3144:
3145: E d u s k u n n a 11 e.
3146:
3147: Kalastus on yhä tärkeä elinkeino Pohjan- kovan tuulen sattuessa hakeutua lähemmäksi
3148: .maalla. Erityisesti saaristoalueilla ja rann&ko- rannikkoa. Tämä tulee luonnollisesti kalliim-
3149: kylissä se on toimeentulon kannalta merkit- maksi ja asettaa varusteet uhanalaisemmiksi.
3150: . tävä. Olosuhteista on johtunut, että on ollut Tie- ja vesirakennushallitus on suunnitellut
3151: pakko etsiä saalista yhä kauempaa mereltä. mainitulle Strömmingsbådanille suojasatamaa ja
3152: Tämä myös edellyttää parempia varusteita, joi- olisi tärkeätä saada rakennustyöt alkuun ja
3153: den hankkiminen ja käyttö on kalliimpaa kuin loppuun suoritetuiksi mitä pikimmin.
3154: aikaisemmin. Erityisesti tämä koskee lohen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3155: kalastusta. nioittaen,
3156: Maalahden kunnan Bergössä on useita ka-
3157: lastajia, jo~ka harjoittavat kalastusta ns. Ström- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
3158: mingsbådanin vaiheilla. Paikka sijaitsee kau- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
3159: kana ulkomerellä, ja kalastajat ovat usein markkaa sataman rakentamista varten
3160: Strömmingsbådanin suojassa odottaessaan saa- Maalahden kunnan Bergö,n Strömmings-
3161: lista. Mitään suojasatamarakennelmaa ei kui- bådaniin.
3162: tenkaan ole, mistä syystä kalastajien täytyy
3163: Helsingissä ·30 päivänä syyskuuta 1980.
3164:
3165: Håkan Malm Ole Norrback Boris Renlund
3166: 1980 rd. 847
3167:
3168: Finansmotion nr 783.
3169:
3170:
3171:
3172:
3173: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag åt Finlands Svenska
3174: Nykterhetsförbund för avlönande av en instruktör för barn-
3175: och ungdomsarbete.
3176:
3177:
3178: T ill R i k s d a g e n.
3179:
3180: Finlands Svenska Nykterhetsförbund utför Detta är en övermäktig uppgift och förbun-
3181: ett aktivt nykterhetsarbete i Svenskfinland. det borde därför få ökade resurser för att an-
3182: Speciellt aktiv har denna verksamhet varit ställa ytterligare en instruktör.
3183: bland barn och ungdomar. Med stöd från mot- Med hänvisning tili ovananförda föreslår un-
3184: svarande organisationer i Sverige har förbun- dertecknade,
3185: det skolat ungdomsledare vilka startat en om-
3186: fattande loka! barn- och ungdomsverksamhet. att Riksdagen i statsförslaget för år
3187: Denna verksamhet bedrives inom ett 40-tal 1981 måtte upptaga 100 000 mark för
3188: s.k. EOS-klubbar vilka också har en egen avlönande av och verksamhetsanslag för
3189: tidning. en instruktör för barn- och ungdoms-
3190: Ansvaret för denna barn- och ungdomsverk- arbete inom Finlands Svenska Nykter-
3191: samhet handhas i dag av endast en instruktör. hetsförbund.
3192: Helsingfors den 26 september 1980.
3193:
3194: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Häggblom
3195: Ole Norrback Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
3196: Henrik Westerlund
3197: -848 .1980·vp.
3198:
3199: Raha-asia-aloite n:o 783. '8t101#emzos.
3200:
3201:
3202:
3203:
3204: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ruotsalaiselle
3205: Raittiusliitolle lapsi- ja nuorisotyöohjaajan palkkaamiseen.
3206:
3207:
3208: E d u s k u n n a 11 e.
3209:
3210: Finlands Svenska Nykterhetsförbund suorit- syystä saada lisää varoja yhden lisäohjaajan
3211: taa aktiivista raittiustyötä Suomen ruotsinkieli- palkkaamiseksi.
3212: sillä alueilla. Erityisen aktiivista tämä toiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3213: on ollut lasten ja nuorison parissa. Ruotsin nioittaen,
3214: · vastaavien järjestöjen tuella liitto on koulutta-
3215: nut nuoriso-ohjaajia, jotka ovat aloittaneet laa- että Eduskunta ottaisi valtion ·Vuoden
3216: jamittaisen paikallisen lapsi- ja nuorisotyön. Tä- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3217: tä toimintaa harjoitetaan n. 40:ssä ns. EOS- 100 000 markkaa yhden lisäohjaajan
3218: . kerhossa, joilla myös on oma lehti. palkkausta ja toimintaa varten Finlands
3219: Va~stuu tästä lapsiin ja nuorisoon kohdistu- Svenska Nykterhets/örbundin lapsiin ja
3220: vasta työstä on vain yhdellä ohjaajalla. Tämä nuorisoon kohdistuvaan työhön.
3221: tehtävä on ylivoimainen ja liiton tulisi tästä
3222: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
3223:
3224: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Häggblom
3225: Ole Norrback Elisabeth Rehn Ingvar. S. Melin
3226: Henrik· Westerlund
3227: 1980 vp. -849
3228:
3229: Raha-asia-aloite n:o 784.
3230:
3231:
3232:
3233:
3234: Manninen ym.:. Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelua
3235: koskevan valistusaineiston tuottamiseen.
3236:
3237:
3238: E d u s k u n n a 11 e.
3239:
3240: Vuotta 1981 vietetaan maassamme Suomen töä koskevat esitteet ja oppaat, jotka suunni-
3241: luonnonsuojeluliiton toimesta ympäristönsuoje- teltaisiin sisäasiainministeriössä ja painettaisiin
3242: lun kasvatus- ja valistusvuotena. Vuoden vieton Valtion painatuskeskuksessa. Lisäksi ministeriö
3243: tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi valtiovallan voisi määrärahan puitteissa myöntää avustusta
3244: toimesta osallistua vuoden viettämiseen alaa Suomen luonnonsuojeluliitolle liiton omaan va-
3245: koskevan valistusaineiston tuottamisella. Tätä listustoimintaan.
3246: varten tulisi vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3247: ottaa kertamenona määräraha, jolla valtiovalta
3248: voisi tukea Suomen luonnonsuojeluliiton valis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3249: tustoimintaa sekä omalta osaltaan tuottaa alaa 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3250: koskevaa aineistoa. 26.99.29 kertamenona 600 000 markkaa
3251: Valistusaineistona olisivat ympäristönsuoje- ympäristönsuojelua koskevan valistusai-
3252: lun eri lohkoja, ilmansuojelua, meluntorjuntaa, neiston. tuottamiseen.
3253: jätehuoltoa, ulkoilua ja luonnon virkistyskäyt-
3254: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
3255:
3256: Mauno Manninen Kalevi Mattila Alvar Saukko
3257: Matti Maijala Väinö Raudaskoski Mauri Pekkarinen
3258:
3259:
3260:
3261:
3262: 107 088000399}
3263: 850 1980 vp.
3264:
3265: Raha-asia-aloite n:o 785.
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: ·Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitosten
3271: opetusryhmien koon pienentämiseen erityisesti harvaan asu-
3272: tuilla seuduilla.
3273:
3274:
3275: Ed u s kun n a 11 e.
3276:
3277: Asetuksen ( 3/59) mukaan ammattioppilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3278: toksen opetusryhmässä tulee olla vähintään 10 nioittavasti,
3279: oppilasta, ellei ammattikasvatushallitus erityi-
3280: sestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Tätä pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3281: nempien opetusryhmien, joita on tarpeen perus- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3282: taa koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi 29.71.30 lisäyksenä 1 000 000 markan
3283: eräillä vähän suositullia aloilla tai koulutuksen määrärahan elinkeinoelämän kannalta
3284: saavutettavuuden turvaamiseksi pienissä koulu- tärkeiden, mutta vähän suosittujen, sekä
3285: tuspisteissä, kustannukset nousevat normaalia harvaan asutulta alueella toimivien pai-
3286: korkeammiksi. Jotta lisäkustannukset eivät olisi kallisten koulutusmahdollisuuksien kan-
3287: esteenä valtakunnallisesti tai paikallisesti tär- nalta tärkeiden opintolinjojen ylläpitä-
3288: keän koulutuksen ylläpitämiseen, tulisi koulu- misestä pienellä opetusryhmäkoolla ai-
3289: tuksen toteuttami<seen näissä erityistapauksissa heutuvien lisäkustannusten valtion-
3290: osoittaa määräraha. apuun.
3291: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
3292:
3293: Mauno Manninen Mauri Pekkarinen Matti Maijala
3294: 1980 vp. 851
3295:
3296: Raha-asia-aloite n:o 786.
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon maatalous-
3302: teknillisen koulun rakentamiseen.
3303:
3304:
3305: Ed u s kunnalle.
3306:
3307: Maamme ammattikoulutusta uudistettaessa ja talous edellyttää myös oman oppilaitoksen pe-
3308: kehitettäessä kiinnitetään aivan oikein erityistä rustamista. Kuusamossa toimii jo tällä hetkellä
3309: huomiota maatalousopetuksen lisäämiseen ja ke- väliaikaisen koulutuksen puitteissa maamieskou-
3310: hittämiseen. lu.
3311: Tärkeätä on, että maatalousoppilaitoksia si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3312: joitetaan tasapuolisesti eri puolille maata. Kuu- nioittaen,
3313: samon 'kunta ja Oulun lääninhallitus ovat esit-
3314: täneet uuden maatalousoppilaitoksen perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3315: mista Kuusamoon. Perusteluina voidaan mai- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3316: nita, että nykyisin toimivat maatalousoppilai- markan määrärahan Kuusamon maata-
3317: tokset sijaitsevat yli 100 km:n päässä Kuusa- lousteknisen koulun suunnitteluun ja
3318: mosta. Kuusamon ja lähikuntien voimakas maa- rakentamisen aloittamiseen.
3319: Helsingis·sä 25 päivänä syyskuuta 1980.
3320:
3321: Mauno Manninen Kalevi Mattila Helvi Niskanen
3322: Liisa Jaakonsaari Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas
3323: 852 1980, -vp.
3324:
3325: Raha-asia-aloite n:o 787.
3326:
3327:
3328:
3329:
3330: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 81
3331: luonto- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen.
3332:
3333:
3334: E d u s k u n n a 11 e.
3335:
3336: Kuusamossa järjestettiin Kuusamon kunnan Kuusamo-Natura -tapahtumasta tulisi jär-
3337: . ja Oulun yliopiston toimesta viime kesänä ym- jestäjien mielestä tehdä vuosittain toistuva val-
3338: päristövuoden merkeissä· Kuusamo-Natura 80 takunnallinen luonnon~ ja ympäristörtsuojeluky-
3339: luonto- ja kulttuuritapahtuma. Tapahtuman symyksiä käsittelevä !luonto- ja kulttuuritapah-
3340: luento- ja keskustelutilaisuuksissa käsiteltiin ih- tuma.
3341: minen ja luonto -teeman puitteissa mm. vesa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3342: kontorjunta-aineiden käyttöön liittyviä ongel- nioittaen,
3343: mia. Asiantuntijoita oli valtion ympäristönsuo-
3344: jeluneuvostosta sekä Oulun ja Jyväskylän yli- että Eduskunta ottaisi valtion tJuoden
3345: opistoista. Kulttuuritilaisuudet käsittelivät kesä- 1981 tulo- ja menoarvioon . 50 000
3346: teatteria ja taide- ja valokuvanäyttelyjä sekä markkaa Kuusamo-Natura 81 luonto-
3347: paikkakunnan t>erinnekulttuurin esittelyä. Kuu- ja kulttuuritapahtuman tukemiseen.
3348: samo-Natura -tapahtuman tilaisuuksiin osallis-
3349: tui ja näyttelyissä kävi yli 7 000 henkilöä.
3350: Helsingis·sä 26 päivänä syyskuuta 1980.
3351:
3352: Mauno Manninen Kalevi Mattila Alvar Saukko
3353: Matti Maijala Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas
3354: Liisa Jaakonsaari Mauri Pekkarinen
3355: 1980 vp. 853
3356:
3357: Raha-asia-aloite n:o 788.
3358:
3359:
3360:
3361:
3362: Manninen ym.: M-äärärahan osoittamisesta Taivalkosken Ohta-
3363: ojan kalan,viljelylaitoksen kurssitilojen rakentamiseen.
3364:
3365:
3366: Ed u s k u n n a 11 e._
3367:
3368: Taivalkö~kella sijaitseva ·Pohjois-Suomen kes- koko Pohjois-Suomen kalataloudellisen koulu-
3369: kuskalanviljelylaitos on lähes valmiiksi raken- tuksen tarpeita.
3370: nettu. Tämän jälkeen tulisi rakentaa Ohtaojalle Edellä esitetyn perusteella ·ehdotamme kun-
3371: myös kokous-, kurssi-. ja majoitustilat. Näissä nioittaen,
3372: tiloissa voitaisiin antaa kalatalouden jatko- ja
3373: täydennyskoulutusta alan ammattimiehille sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3374: perusopetusta ja kurssitusta yksityisille kalan- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3375: viljelijöille, kotitarve- ja ammattikalastajille markkaa. Taivalkosken Ohtaojan kalan-
3376: sekä kalastuskuntien luottamushenkilöille. Ky- viljelylaitoksen kokous-, kurssi- ja ma-
3377: seiset koulutustilat tulisi mitoittaa palvelemaan joitustilojen rakentamisen aloittamiseen.
3378:
3379: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
3380:
3381: Mauno Manninen Kalevi Mattila Alvar Saukko
3382: Liisa Jaakonsaari Väinö Raudaskoski Helvi Niskanen
3383: Helvi Hyrynkangas
3384: 854 1980 vp.
3385:
3386: Raha-asia-aloite n:o 789.
3387:
3388:
3389:
3390:
3391: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden
3392: aloittamiseen Pudasjärven seudulla.
3393:
3394:
3395: E d u s kun n a 11 e.
3396:
3397: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton suorit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3398: tamien tutkimusten mukaan on mm. Oulun taen,
3399: pohjoispuolella Pudasjärvellä, Ylikiimingissä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3400: Kiimingissä ja Yli-Iissä runsaasti turveteollisuu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3401: den käyttöön soveltuvaa turvetta. Ottaen huo- 32.92.75 6 000 000 markkaa turveteol-
3402: mioon tämän alueen alityöllisyyden ja kotimai- lisuuden aloittamiseksi Pudasjärven seu-
3403: sen energian sekä kemian teollisuudelle raaka- dulla.
3404: aineiden tuottamisen tarpeen, tulisi valtion ra-
3405: kentaa Pudasjärven seudulle turveteollisuutta.
3406: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
3407:
3408: Mauno MannJnen Väinö Raudaskoski Helvi Niskanen
3409: Liisa Jaakonsaari Helvi Hyrynkangas
3410: 1980 vp. 855
3411:
3412: Raha-asia-aloite n:o 790.
3413:
3414:
3415:
3416:
3417: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistys-
3418: liit<>n toiminnan tukemiseen.
3419:
3420:
3421: E d u s k u n n a 11 e.
3422:
3423: Maaseudun Sivistysliitto perustettiin vuonna Kansansivistysjärjestönä Maaseudun Sivistys-
3424: 1952 eri maaseutuhenkisten sivistysjärjestöjen liiton toiminta on jakautunut kahteen pääsek-
3425: yhdyssiteeksi. Liiton tehtävänä on edistää maa- toriin, jotka ovat yhä laajeneva aikuiskasvatus-
3426: seudun koulutus- ja kulttuuripyrintöjä sekä tar- työ ja aktiivinen kulttuuritoiminta.
3427: jota ja kehittää omaleimaisia sivistys- ja kult- Liitto tarvitsee tukea keskustoimistonsa toi-
3428: tuuripalveluja etenkin haja-asutusalueilla, joilla minnallisten valmiuksien parantamiseen sekä
3429: palvelut usein ovat vähäisiä. Liitto vaikutti maakunnissa tehtävään aikuiskasvatus- ja sivis-
3430: 1950-luvulla voimakkaasti mm. maakuntien tystyöhön ja kansalaisten omaehtoisen harras-
3431: korkeakoulujen perustamiseen, kirjastoverkos- tus- ja kulttuuritoiminnan aktivoimiseen.
3432: ton luomiseen ja nuorison ammattikoulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3433: kehittämiseen. nioittaen,
3434: Maaseudun Sivistysliiton toiminta on tältä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3435: pohjalta kasvanut myöskin merkittäväksi alu- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
3436: eelliseksi organisaatioksi siten, että liitolla on markkaa Maaseudun Sivistysliiton toi-
3437: aluekeskuksia kahdeksassa eri läänissä. minnan tukemiseen.
3438: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
3439:
3440: Olavi Martikainen Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
3441: Kalevi Mattila Mikko Kaarna Paavo Vesterinen
3442: Lea Sutinen Petter Savola Veikko Pihlajamäki
3443: 856 198{) vp.
3444:
3445: Raha-asia-aloite n:o 791.
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon met-
3451: säkoulun Kiuruveden sivutoimipisteen opetustilojen rakenta-
3452: miseen.
3453:
3454:
3455: E d u s kun n a 11 e.
3456:
3457: Rakennushallituksessa on suunniteltavana tarvittavien uusien tilojen rakennustyöt aloit-
3458: Pohjois-Savon metsäkoulun sivutoimipisteen taa viimeistään sy,ksyllä 1980.
3459: rakennushanke Kiuruvedelle. Hankkeella on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3460: tarkoitus korvata nykyiset vuokratilat, jotka nioittavasti,
3461: ovat riittämättömät sivutoimipisteen laajetessa
3462: 72-oppilaspaikkaiseksi. Kiuruveden kunnanval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3463: tuusto on 1979 hyväksynyt lahjoitettavaksi 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3464: Kiuruveden kirkonkylästä 6 000 m2 :n suurui- 29.72.74 lisäyksenä 200 000 markkaa
3465: sen rakennuspaikan kyseistä hanketta varten. Pohjois-Savon metsäkoulun Kiuruveden
3466: Toiminnan laajentumisestakin johtuen tulisi sivutoimipisteen opetustilojen rakenta-
3467: misen aloittamiseen.
3468: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3469:
3470: Olavi Martikainen V. J. Rytkönen
3471: Petter Savola Toivo Yläjärvi
3472: 1980 vp. 857
3473:
3474: Raha-asia-aloite n:o 792.
3475:
3476:
3477:
3478:
3479: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisten
3480: oppilaitosten opiskelijaravintoloiden ylläpitämiseen.
3481:
3482:
3483: E d u s k u n n a 11 e.
3484:
3485: Vuoden 1976 tulo- ja menoarvioon sisältyy ta joutuvat itse huolehtimaan kalusteiden kor-
3486: lausuma, jonka mukaan opiskelijaravintoloita jaus- ja huoltokustannuksista sekä energia-,
3487: ylläpitäville yhteisöille luovutetaan valtion kor- vesi-, jäte- ja siivousmenoista.
3488: keakouluista edelleen tiloja vastikkeetta, edel- Mikäli ruokaJoiden hoitoperusteita yhtenäis-
3489: lyttäen että ravintolatoimintaa harjoittavan yh- tettäisiin, hillittäisiin ruuan hinnan nousupai-
3490: teisön tarkoituksena ei ole liiketaloudellisen netta sekä luotaisiin paremmat edellytykset hal-
3491: voiton hankkiminen. Lisäksi korkeakoulujen ti- lituksen kaavailemalle valtion teknillisten oppi-
3492: loissa toimivia opiskelijaravintoloita tuetaan laitosten kouluruokailun järjestämiselle.
3493: varustamalla ne valtion varoin tarvittavalla ka- Opiskelijaravintoloita ylläpitäville yhteisöille
3494: lustolla ja laitteistolla. Vuoden 1979 tulo- ja luovutetaan valtion teknillisistä oppilaitoksista
3495: menoarvioon sisältyy lausuma, jonka mukaan edelleen tiloja vastikkeetta, edellyttäen että ra-
3496: korkeakoulujen tiloissa toimivien opiskelija- vintolatoimintaa harjoittavan yhteistön tarkoi-
3497: ruokaJoiden energia-, vesi-, jäte- ja siivousme- tuksena ei ole liiketaloudellisen voiton hank-
3498: not maksetaan korkeakoulun varoista. Korkea- kiminen. Lisäksi valtion teknillisten oppilaitos-
3499: koulujen tiloissa toimivien opiskelijaruokaJoi- ten tiloissa toimivien opiskelijaruokaJoiden ka-
3500: den hoitoperusteet on tehty pääosiltaan yhte- lusteiden ja laitteiden korjaus- ja huoltokustan-
3501: neviksi valtiovarainministeriön 1978 uudista- nukset sekä energia-, vesi-, jäte- ja siivousme-
3502: mien valtion työpaikkaruokailun yleisten hoito- not maksetaan valtion varoista.
3503: perusteiden kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3504: Edellä mainitut budjettilausumat eivät koske
3505: valtion teknillisten oppilaitosten tiloissa toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3506: via oppilaskuntien ja -yhdistysten ylläpitämiä 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
3507: opiskelijaravintoloita, jotka ovat samalla opet- markkaa valtion teknillisten oppilaitos-
3508: tajien työpaikkaruokaloita. Näiden ruokaJoiden ten opiskelijaravintoloiden ylläpitämi-
3509: ylläpitäjät saavat valtiolta tilat ja laitteet, mut- seen.
3510: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3511:
3512: Olavi Martikainen Petter Savola Kauko Juhantalo
3513:
3514:
3515:
3516:
3517: 108 088000399}
3518: 858 1980 vp.
3519:
3520: Raha-asia-aloite n:o 793.
3521:
3522:
3523:
3524:
3525: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kan-
3526: sainvälisen nuorison leiri- ja kurssikeskuksen rakentamiseen.
3527:
3528:
3529: E d u s k u n n a 11 e.
3530:
3531: Opetusministeriön päätöksellä on valtion että Rautavaara kuuluu kehitysalueitten 1.
3532: nuorisoneuvoston esityksestä vahvistettu suun- vyöhykkeen lisätukialueeseen ja kunnan työlli-
3533: nitelma nuorison leiri- ja kurssikeskusverkoston syystilanne on varsin heikko.
3534: kehittämiseksi maahamme. Tähän suunnitel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3535: maan sisältyy myös Rautavaaran kuntaan tu- tavasti,
3536: leva nuorison kansainvälinen leiri- ja kurssi-
3537: keskus. Hanketta on edistetty ja toteutettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3538: Rautavaaran kunnan ja opetusministeriön yh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3539: teistyössä. Hankkeen toteutuminen suunnitel- 29.91.51 3 000 000 markkaa Rautavaa-
3540: lulla tavalla ja laajuudessa edellyttää kuitenkin ran kansainvälisen nuorison leiri- ja
3541: myös tuntuvampaa budjettirahoitusta. Hank- kurssikeskuksen rakentamiseen.
3542: keen pikaista toteuttamista puoltaa myös se,
3543: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3544:
3545: Olavi Martikainen V. J. Rytkönen
3546: Petter Savola Toivo Yläjärvi
3547: 1980 vp. 859
3548:
3549: Raha-asia-aloite n:o 794.
3550:
3551:
3552:
3553:
3554: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristökasvatuk-
3555: sen kehittämiseen.
3556:
3557:
3558: E d u s k u n n a 11 e.
3559:
3560: Ekologisten perusasioiden ymmärtäminen sekä Aikuiskoulutuksen suunnitteluprojektit
3561: energian ja luonnonvarojen rajallisuuden oival- käynnistynevät samoin lähitulevaisuudessa.
3562: taminen kuuluvat nykyaikana jokaisen ihmisen Näissä osaprojekteissa voitaneen ottaa huomi-
3563: perustietoihin. Tämän vuoksi ympäristökasva- oon myös mm. aikuisväestön ympäristökoulu-
3564: tus kaikilla kouluasteilla on välttämätöntä. tuksen tarve.
3565: Ympäristökasvatuksen kehittäminen opetus- Eri tahoilla on laadittu runsaasti erilaisia
3566: ministeriön hallinnonalalla on kuitenkin jäänyt ympäristöinformaatio-ohjelmia, joita voitaisiin
3567: varsin vähäiseksi. On olemassa lukuisia esteitä soveltaa myös koulutuksen eri tasoilla. Koulu-
3568: sille, ettei ympäristöä ja sen hoitoa koskevia tussuunnittelua varten ei kuitenkaan ole min-
3569: kysymyksiä yleisesti tunneta kansalaisten kes- käänlaista koordinoivaa elintä. Ympäristökasva-
3570: kuudessa. tukseen soveltuvaa materiaalia tuotetaan myös
3571: - Ympäristökasvatuksen alueella ei ole pää- varsin paljon, mutta sen tuotanto ja käytön
3572: toimisia, vastuullisia virkamiehiä, jotka opetus- ohjaus on niinikään hajanaista ja koordinoima-
3573: ministeriön hallinnonalalla huolehtisivat asiaa tonta.
3574: käsittelevien opetussuunnitelmien valmistami- Opetusministeriön hallinnonalalle olisi myön-
3575: sesta ja opetuksen ohjauksesta. nettävä valtion tulo- ja menoarviossa erillinen
3576: - Peruskoulussa uudistetaan parhaillaan ny- määräraha ympäristökasvatuksen projektia var-
3577: kyisiä sisältöjä. Ympäristökasvatus on vaarassa ten. Projektiin tulee kuulua asiantuntemus sekä
3578: jäädä huolehtimatta em. syistä. kouluhallituksen että ammattikasvatuksen hal-
3579: - Lukiossa ryhdytään toteuttamaan uuden lintosektorilta ja projektin on oltava yhteydessä
3580: lukusuunnitelman mukaista opetussuunnitelmaa. aikuiskoulutuksen suunnitteluun.
3581: Ympäristökasvatus on vaarassa jäädä myös lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3582: kiossa huolehtimatta em. syistä. nioittaen,
3583: - Ammatillisessa keskiasteen koulutuksessa
3584: aloitetaan siirtyminen uusien opetussuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3585: mien toteuttamiseen lähivuosina. Jos ympäris- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
3586: tökasvatus aiotaan ottaa huomioon ammatilli- markkaa ympäristökasvatuksen suunnit-
3587: sessa koulutuksessa, olisi suunnitelmat siitä laa- telua ja kehittämistä varten.
3588: dittava pikaisesti.
3589: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
3590:
3591: Olavi Martikainen Markku Kauppinen Heimo Linna
3592: Kalevi Mattila Mikko Kaarna Paavo Vesterinen
3593: Mauri Pekkarinen Lea Sutinen Petter Savola
3594: Hannele Pokka
3595: 860 1980 vp.
3596:
3597: Raha-asia-aloite n:o 795.
3598:
3599:
3600:
3601:
3602: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
3603: toimien perustamiseen.
3604:
3605:
3606: E d u s k u n n a 11 e.
3607:
3608: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on keskimäärin 91 700 markan kerholaisten yritys-
3609: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- toiminnan bruttotuoton. Tästä tuotosta suora-
3610: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on pak- nainen työpalkka nuorison käteen oli yhteensä
3611: ko löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä 60 400 markkaa, joka tuotto on yli kaksinker-
3612: ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi tainen verrattuna sijoitettuun valtionapuun.
3613: ainakaan vähemmän pitemmällä aikavälillä li- Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi syntyy
3614: säämään suhteellista osuuttaan käytettävissä ole- runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia neu-
3615: vasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen joustova- vonnallisia tuloksia, on toiminta valtiontalou-
3616: ra saattaa olla jossain määrin suurempi. Toi- den kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua.
3617: saalta on kansakunnan tasasuhtaisen kehittämi- Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluulotto-
3618: sen kannalta välttämätöntä, että perustuotan- mina osallistumaan uusimuotoisiin kokeiluihin,
3619: nossa voidaan pysyttää riittävä ja ammattitaitoi- joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö, ener-
3620: nen osa työvoimasta. Erityisesti uuden vuosi- giametsät, biologinen viljely, luonnontuotteiden
3621: kymmenen aikana tullaan keskustelemaan koti- muu talteenotto vain muutamia luettelomaises-
3622: maisesta energiantuotannosta. Sen lisäksi perin- ti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-järjestön
3623: teiset alkutuotannon alat elintarvike- ja puun- yritystoiminnalliset tulokset ovat löydettävissä
3624: tuotanto on turvattava riittävällä työvoimalla. marjojen ja vihannesten sopimusviljelytuotan-
3625: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- nosta sekä metsätalouden sektorilta. Vähäar-
3626: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lä- voista ei ole käytännön työsuoritusten välityk-
3627: hinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan sellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma elin-
3628: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on keinoelämään.
3629: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
3630: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
3631: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
3632: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
3633: 4H-järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että ollut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
3634: sen kehittämät menetelmät nuorten työllistämi- nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
3635: seksi tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyt- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh·
3636: töön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamal- jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto,
3637: la toiminta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
3638: ei ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi viettoon.
3639: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3640: järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuo-
3641: tannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3642: Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 1981 tulo- ja menoarvioon 450 000
3643: 4H-neuvoia, jonka palkkakustannuksiin käytet- markkaa 18 uuden 4H-neuvojan toimen
3644: tiin 25 000 markkaa valtion varoja, aikaansai perustamiseksi.
3645: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3646:
3647: Olavi Martikainen Pentti Lahti-Nuuttila Boris Renlund
3648: Lea Sutinen Kauko Tamminen Lauha Männistö
3649: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka
3650: 1980 vp. 861
3651:
3652: Raha-asia-aloite n:o 796.
3653:
3654:
3655:
3656:
3657: Martikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta TVL:n
3658: Sonkajärven tukikohdan rakennustöiden aloittamiseen.
3659:
3660:
3661: E d u s k u n n a 11 e.
3662:
3663: Liikenneministeriön ja TVL:n toimesta on myös työllisyystilanteen kannalta kiireellisenä,
3664: valmisteltu TVL:n Sonkajärven tukikohdan ehdotamme kunnioittavasti,
3665: rakentamista. Tätä tarkoitusta varten on vuon-
3666: na 1978 maavaihdon avulla hankittu tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3667: seen sopiva maa-alue. Sonkajärven kunta kuu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3668: luu vaikeimpiin työttömyysalueisiin, jossa sopi- 31.24.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
3669: vien työkohteitten käynnistäminen on myös TVL:n Sonkaiärven tukikohdan raken-
3670: työllisyyden hoidon kannalta perusteltua. Kos- tamistöiden aloittamiseksi.
3671: ka em. hanketta on pidettävä tarpeellisena ja
3672: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3673:
3674: Olavi Martikainen V. J. Rytkönen
3675: Petter Savola Toivo Yläjärvi
3676: 862 1980 vp.
3677:
3678: Raha-asia-aloite n:o 797.
3679:
3680:
3681:
3682:
3683: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien tele-
3684: visiolupien myöntämiseen pysyvästi liikuntakyvyttömille.
3685:
3686:
3687:
3688: E d u s k u n n a 11 e.
3689:
3690: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuu- tiin kulkulaitosten ja yleisten töiden mlruste-
3691: luvat yhteiskunnassamme kaikkein vaikeim- riön päätöksen perusteella maksuton radiolupa.
3692: missa olosuhteissa eläviin kansalaisiin. Pää- Vuonna 1977 radiolupamaksu yhdistettiin tele-
3693: asiallisesti vuoteessa olevina he ovat toisten visiolupamaksuun, mistä lähtien liikuntakyvyt-
3694: avusta riipppuvaisia päivittäisissä toiminnois- tömätkin henkilöt ovat joutuneet maksamaan
3695: saan. Heidän kosketuksensa ulkopuoliseen maa- korkeampaa lupamaksua. Viimeksi maksutto-
3696: ilmaan jää hyvin vähäiseksi. Tällaisille henki- man radioluvan sai 719 henkilöä. Maksutonta
3697: löille televisiolla on poikkeuksellisen suuri mer- televisiolupaa ei sen sijaan ole myönnetty useis-
3698: kitys. Television avulla heillä on mahdollisuus ta aloitteista huolimatta. Maksullisia television
3699: seurata kulttuuria sekä saada virkistystä ja katselulupia on runsaat 1 500 000 kappaletta,
3700: virikkeitä harrastuksiin. joten liikuntakyvyttömille henkilöille myönnet-
3701: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat tävistä maksuttomista television katseluluvista
3702: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentuloläh- koituva näennäinen tulonmenetys yhteiskunnal-
3703: teensä on kansaneläke. Television korkeat kat- le olisi vaatimatonta luokkaa.
3704: selulupamaksut muodostavat heille kohtuutto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3705: man vuosittaisen taloudellisen rasituksen, vaik- taen,
3706: ka itse vastaanotin olisikin saatu esim. lahjoi-
3707: tuksena. Kun televisiosta on tullut keskeisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3708: piä tiedotusvälineitä yhteiskunnassamme, niin 1981 tulo- ja menoarvioon 350 000
3709: on kohtuutonta estää televisio-ohjelmien seu- markan määrärahan käytettäväksi mak-
3710: raaminen vuoteenomana olevilta vammaisilta. sutlomien television katselulupien myön-
3711: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille tämiseen pysyvästi liikuntakyvyttömille
3712: sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien lii- henkilöille.
3713: kuntakyvyttömille siiviili-invalideille myönnet-
3714: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
3715:
3716: Olavi Martikainen Olli Helminen Markku Kauppinen
3717: Paavo Vesterinen Tarja Halonen Toivo Yläjärvi
3718: 1980 vp. 863
3719:
3720: Raha-asia-aloite n:o 798.
3721:
3722:
3723:
3724:
3725: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhygienian
3726: ja -toksikologian erikoislaboratorion perustamiseksi Kuo-
3727: pioon.
3728:
3729: Ed u s kun n a 11 e.
3730:
3731: Terveyteen vaikuttavien ympäristötekijöiden koulutukseen yhteistyössä korkeakoulujen kans-
3732: tutkimus ja valvonta ovat muodostuneet välttä- sa.
3733: mättömäksi osaksi ennaltaehkäisevää terveyden- Kansanterveyslaboratorion kehittämistoimi-
3734: huoltoa. Elinympäristössä esiintyvien yhdistei- kunnan mietinnön mukaisesti on perusteltua,
3735: den terveydellisiä haittoja koskeva tutkimus on että uusi tutkimusyksikkö perustetaan Kuo-
3736: kuitenkin maassamme vähäistä ja huonosti pioon.
3737: koordinoitua. Terveydenhuoltoviranomaisilla ei Kuopion korkeakoulussa on ainoana maamme
3738: ole käytössään tutkimuslaitosta, joka voisi osal- korkeakouluista ympäristöhygienian koulutus-
3739: listua terveydenhoitoalan edellyttämien ohjear- ohjelma. Korkeakoulussa tehdään aktiivisesti
3740: vojen laatimiseen, riskin arviointiin ja uusien ympäristöterveyskysymyksiin liittyvää tutkimus-
3741: ympäristöongelmien selvittämiseen. Ympäristön työtä ja sillä on ajanmukainen laitteisto sekä
3742: saastumisen lisääntyessä voidaankin vakavam- laaja alan kirjasto. Kuopiossa on myös Kansan-
3743: mat vaaratilanteet torjua vain lisäämällä ympä- terveyslaboratorion aluelaboratorio, joka vastaa
3744: ristön terveyshaittoihin kohdistuvaa tutkimusta. alueellisesti vaativasta mikrobiologisesta dia-
3745: Kansanterveyslaboratorioon on jo vuonna gnostiikasta.
3746: 197 4 esitetty perustettavaksi ympäristöhygiee- Samoin Kuopiossa sijaitsee Työterveyslaitok-
3747: ninen osasto. Osaston perustaminen on viiväs- sen aluelaitos sekä Valtion eläinlääketieteellisen
3748: tynyt lähinnä taloudellisista syistä. Uuden osas- laboratorion aluelaboratorio, joissa suoritetaan
3749: ton tarpeellisuus on viime aikoina kuitenkin läheisesti ympäristökysymyksiä sivuavaa tutki-
3750: käynyt yhä ilmeisemmäksi. Kansanterveyslabo- musta.
3751: ratorio on viime vuosina selvittänyt projekti- Yhteistyö näiden tutkimuslaitosten kanssa
3752: luonteisesti ja useimmiten erityisrahoituksen edistää ympäristöterveydenhuollon ongelmiin
3753: turvin useita ympäristöterveyteen liittyviä on- keskittyvän ympäristöhygienian ja -toksikolo-
3754: gelmia. Lääkintöhallitus on ympäristöterveyden- gian laboratorion toimintaa.
3755: huollon ohjelmassaan lisäksi esittänyt Kansan- Uuteen laboratorioon olisi perustettava seu-
3756: terveyslaboratoriolle velvoitteita liittyen alan raavat virat:
3757: asiantuntijatehtäviin. Ympäristön terveydenhait-
3758: tojen tutkimukseen keskittyvän yksikön puuttu- 1 y laboratorion hoitaja B 3
3759: minen on kuitenkin jatkuvasti hidastanut alan 1 y erikoistutkija B 1
3760: kehittämistä. 1 y laboratorioteknikko V 18
3761: Näiden epäkohtien korjaamiseksi on tarpeel- 1 y tutkimusapulainen V 14.
3762: lista perustaa ympäristöhygienian ja -toksikolo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3763: gian erikoislaboratorio. Sen tehtävänä olisi mm:
3764: ajankohtaisten ympäristöhygieenisten ongelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3765: selvittäminen, ympäristöhygieeninen ja -toksiko- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
3766: loginen tutkimustyö, asiantuntijana toimiminen markkaa ympäristöhygienian ja -toksiko-
3767: ympäristöterveydellisiä määräyksiä laadittaessa logian erikoislaboratorion perustamiseksi
3768: sekä osallistuminen ympäristöterveydenhuollon Kuopioon.
3769: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3770:
3771: Olavi Martikainen Petter Savola V. J. Rytkönen
3772: Lauha Männistö Hannele Pokka Toivo Yläjärvi
3773: 864 1980 vp.
3774:
3775: Raha-asia-aloite n:o 799.
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Meri-
3781: mieslähetysseuran valtionapuun.
3782:
3783:
3784: E d u s k u n n a II e.
3785:
3786: Suomen Merimieslähetysseura tekee merkit- po. seuraa yli 700 000 markalla. Vapaaehtoi-
3787: tävää työtä suomalaisten merimiesten piirissä. nen ompeluseuratoiminta toi varoja yli
3788: Esimerkiksi vuonna 1979 kävi suomalaisia 680 000 markkaa. Kolehdeilla saatiin lähes
3789: aluksia merimieskirkkojen toimintapiirissä ul- 390 000 markkaa. Jäsenmaksuilla, lahjoituksil-
3790: komailla 1 57 4. Merimieslähetysseuran työnte- la ja listakeräyksillä saatiin varoja yli 240 000
3791: kijäin suorittamia laivakäyntejä on ollut vuo- markkaa. Valtionapu muodosti tuloista 150 000
3792: sittain kasvava määrä ja niinpä v. 1979 lai- markan osuuden. Toiminnan ylläpitämisessä
3793: vakäyntien määrä kasvoi 2,3 %. Seurauksena näyttelee luonnollisesti merkittävintä osaa va-
3794: tästä oli, että merimieskirkon palveluksia paaehtoinen auttamistyö. Valtionapu verrattu-
3795: käyttäneiden henkilöiden määrässä tapahtui v. na esim. muiden Pohjoismaiden vastaavaan
3796: 1979 lisäystä peräti 12,8 %. Vuonna 1979 jää meillä huomattavasti pienemmäksi. Kuiten-
3797: oli ulkomaanliikenteessä kauppalaivoja 220 ja kin toiminta on mitä suurimmassa määrin näh-
3798: jäänmurtajia 10. Näissä oli yhteensä 7 650 va- tävissä suomalaisen yhteiskunnan yhteiseksi
3799: kanssia, jotka vuorottelun ansiosta tarjosivat velvollisuudeksi - onhan kysymyksessä kau-
3800: työtä 12 000 vakituiselle merimiehelle. Em. kana kotimaasta työtään tekevien vapaa-aikojen
3801: vuoden aikana kävi merellä noin 15 200 hen- mielekäs ja tarkoituksenmukainen tukeminen.
3802: kilöä. Merenkulkijoiden ohella merimieskirk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3803: kojen toiminnan kohteena ovat olleet lukuisat nioittavasti,
3804: ulkosuomalaiset. Etelä-Amerikassa arvioidaan
3805: asuvan Suomen kansalaisia n. 1 600, Englan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3806: nissa n. 1 500 ja Hampurissa n. 700. Suomen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3807: Merimieslähetysseuran työ on täten erittäin 29.02.50 (Eräät valtionavut) lisäyksenä
3808: mittavaa ja monta kertaa se muodostaa lähes Suomen Merimieslähetysseuran valtion-
3809: ainoan yhdyssiteen kaukana kotimaasta asu- apuun 100 000 markkaa, jolloin määrä-
3810: ville. raha olisi kaikkiaan 260 000 markkaa.
3811: Toiminnan ylläpitäminen edellyttää luonnol-
3812: lisesti rahaa. Seurakunnat avustivat v. 1979
3813: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
3814:
3815: Kalevi Mattila Einari Nieminen
3816: Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen
3817: 1980 vp. 865
3818:
3819: Raha-asia-aloite n:o 800.
3820:
3821:
3822:
3823:
3824: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen
3825: työrauhaongelman selvitystyön aloittamista varten.
3826:
3827:
3828: Ed u s kun n a 11 e.
3829:
3830: Peruskoulun työrauhaongelmista on luku- opetusryhmien pienentäminen ja erityisopetuk-
3831: vuoden 1979-1980 aikana keskusteltu julki- sen kehittäminen siten, että siirrot erityisope-
3832: suudessa varsin paljon. Keskustelussa on to- tukseen ja sieltä takaisin normaaliopetukseen
3833: dettu yleisesti, että työrauhaongelmat ovat vai- tapahtuvat huomattavasti nykyistä joustavam-
3834: keimpia peruskoulun yläasteella eri puolilla min ja niin, että erityiskouluja ja luokkamuo-
3835: maata. Peruskoulun työrauhan palauttamiseksi toista erityisopetusta lisätään huomattavasti
3836: on esitetty opettajien välittömien työrauhan nykyisestään. Peruskoulun yläasteiden opetus-
3837: ylläpitokeinojen parantamista, erityisopetuksen ryhmien pienentäminen on niin kiireellinen,
3838: tehostamista luonnollisena joustavana osana pe- että toimenpiteitä ei saa siirtää pelkästään
3839: ruskoulua sekä erityisesti peruskoulun yläastei- mahdollisesti yläasteilla aloitettavan ns. tunti-
3840: den opetusryhmien pienentämistä. kehysjärjestelmän kokeilun varaan. Toisaalta
3841: Valtioneuvosto on antanut ohjeet peruskou- on huomattava, että nimenomaan yläasteen en-
3842: lun opetus- ja kasvatustyön kehittämisestä ja simmäisellä (peruskoulun VII) luokalla, oppi-
3843: koulun työrauhan parantamisesta. Näissä val- laat koostuvat usein laajalta alueelta, monista
3844: tioneuvoston ohjeissa esitetään 1 ) pienluokka- eri kouluista ja eri kokoisista perheistä ja näin
3845: kokeilun laajentamista, 2) peruskoulun luokan- ollen sopeutumisvaikeudet kulminoituvat äärim-
3846: valvojan toiminnan tehostamista nykyisen tun- milleen tällä luokka-asteella.
3847: tijaon puitteissa, 3) peruskoulun kerhotoimin- Lopullisen ratkaisun tekeminen edellyttää
3848: nan edellytysten parantamista, 4) peruskoulun seikkaperäistä selvitystä miten peruskoulun
3849: opetussuunnitelman kehittämistä, 5) kokeilu- yläasteen opetusryhmäkokoja pienennetään sekä
3850: luontoista peruskoulun kurinpitosäännösten toisaalta mitä mahdollisuuksia erityisopetuksen
3851: tarkistamista, 6) ohjeiden antamista itkivaltais- tehostamisella työrauhan ylläpitämiseen perus-
3852: ten vahinkojen korvausten perimisestä, 7) koulun yläasteella on.
3853: erityisopetuksen suunnitelmien tarkistamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3854: kouluhallituksen ohjeilla sekä 8) toimikunnan nioittavasti,
3855: asettamista laatimaan ehdotusta opettajien mie-
3856: lenterveystyön ja työnohjauksen kehittämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3857: Näissä valtioneuvoston ohjeissa ei ole ka- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
3858: jottu ehkä vaikeimpaan ongelmaan eli perus- 29.41.22 (Suunnittelutoiminta) lisäyk-
3859: koulun yläasteiden työrauhaongelman todelli- senä 500 000 markkaa peruskoulun ylä-
3860: seen selvittämiseen. Peruskoulun yläasteiden asteen työrauhan ylläpitämistä koskevan
3861: osalta lienee eräs tehokkaimmista ratkaisuista selvitystyön aloittamista varten.
3862: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
3863:
3864: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski M~Vuri Pekkarinen
3865:
3866:
3867:
3868:
3869: 109 088000399J
3870: 866 1980 vp.
3871:
3872: Raha-asia-aloite n:o 801.
3873:
3874:
3875:
3876:
3877: Mattila: Määrärahan osoittamisesta lukion opettajien eläkeikä-
3878: rajan alentamista koskevaan tutkimustoimintaan.
3879:
3880:
3881: E d u s k u n n a 11 e.
3882:
3883: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- rehtoreiden ja opettajien ei voi odottaa kyke-
3884: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60 vuoteen, nevän omaksumaan uusia opetussisältöjä ja
3885: koska katsottiin, että vanhempien opettajaikä- -metodeja.
3886: luokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan Lukion opettajien työllisyystilanne puoles-
3887: uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin. Maini- taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläke-
3888: tun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi alen- iän alentamisesta.
3889: nettiin peruskoulun siirtymävaiheessa eläke- Keskiasteen koulunuudistuksen siirtymäjakso
3890: ikää 58 vuoteen siten, että opettajalla oli mah- käsittää vuodet 1982-88. Mikäli lukion opet-
3891: dollisuus siirtyä eläkkeelle jos hän oli mainitun tajien eläkeikä alennetaan siirtymävaiheen ajak-
3892: iän täyttänyt siirtymävaiheeseen mennessä. si 60:een ikävuoteen se koskisi 1920-28 syn-
3893: Keskiasteen koulunuudistus merkitsee lukion tyneitä opettajia. Jos mukaan luetaan myös
3894: opettajien osalta erittäin huomattavaa työsken- päätoimiset tuntiopettajat, tulisi eläkeiän alen-
3895: telytapojen ja opetussisältöjen muutosta. Lu- taminen siirtymävaiheessa maksamaan kokonai-
3896: kion opetussuunnitelma tulee valtioneuvoston suudessaan mainittujen vuosien aikana yhteensä
3897: äskettäin vahvistaman lukusuunnitelman perus- 112,3 milj. markkaa nykyhintaan laskettuna.
3898: teella muuttumaan sisällöllisesti alueellisesti Kustannukset jakautuisivat varsin tasaisesti
3899: nykyisestään. Oppisisällöt kurssitetaan, mikä seitsemän siirtymävuoden ajalle ollen vuosit-
3900: sinänsä jo merkitsee huomattavaa muutosta tain noin 16 milj. markkaa.
3901: opetustyössä. Tämän lisäksi siirrytään jakso- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
3902: opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja opetus- tavasti,
3903: metodit ovat täysin erilaisia kuin nykyjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3904: telmässä. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
3905: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat peruskou- markkaa tutkimustoimintaan, jolla val-
3906: lun · siirtymävaiheessa perusteellisen täydennys- misteltaisiin lukion opettajien eläkeiän
3907: koulutuksen, jotta voisivat selviytyä opetuk- alentamista keskiasteen koulunuudistuk-
3908: selle asetetuista vaatimuksista. Vanhempien sen siirtymävaiheen 1982-88 ajaksi.
3909: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
3910:
3911: Kalevi Mattila
3912: 1980 vp. 867
3913:
3914: Raha-asia-aloite n:o 802.
3915:
3916:
3917:
3918:
3919: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion enimmäisluokka-
3920: koon pienentämisen aloittamiseksi.
3921:
3922:
3923: E d u s k u n n a II e.
3924:
3925: Peruskoulun oppilaiden enimmäisluokkako- kuin peruskoulussa. Tämän tulisi alkaa jo
3926: koa laskettiin yleisesti peruskoulujärjestelmään vuonna 1981.
3927: siirryttäessä vuodesta 1972 lähtien neljästä- Vuonna 1978 lukiossa oli noin 107 000
3928: kymmenestä kolmeenkymmeneenkahteen. Täs- oppilasta ja noin 3 680 luokkaa. Lopulliset
3929: tä lukuvuodesta alkaen on ensimmäisten luok- kustannustiedot ovat samoin vuodelta 1978,
3930: kien enimmäiskoko alennettu 25 oppilaaseen jolloin yksi lukion oppilas maksoi noin 5 400
3931: ja ensi lukuvuodesta ensimmäisten ja toisten markkaa ja yksi luokka keskimäärin noin
3932: luokkien koko 25 oppilaaseen. 157 000 markkaa. Mikäli luokkakokomaksimin
3933: Peruskoulun enimmäisluokkakoon pienentä- alentamiseen vuonna 1981 mennään ensimmäi-
3934: minen on ollut oikea ratkaisu, mutta samanai- sen luokan osalta, voi siitä arvioida koituvan
3935: kaisesti on lukion kohdalla tapahtunut päin- ensimmäiselle luokalle noin 150 lisäluokkaa,
3936: vastaista kehitystä. Yleinen enimmäisluokka- joiden lisäkustannus vuodessa olisi noin 24
3937: koko on pysynyt vuosikymmeniä samana 36 miljoonaa markkaa. Kun kuitenkin kyseessä
3938: oppilaana, mutta luokkien keskikoko on kui- olisi vain viisi kuukautta, olisi lisäkustannus
3939: tenkin jatkuvasti noussut suuren lukioon suun- vuonna 1981 noin 10 miljoonaa markkaa.
3940: tautuneen paineen takia. Kun lukio lainsäädän- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3941: nön mukaan tulee edelleen olemaan pääasial-
3942: linen väylä korkeakouluihin, tulisi lukion ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3943: son säilyttämiseksi ryhtyä laskemaan lukion 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
3944: luokkien enimmäiskokoa asteittain ensimmäi- markkaa lukion enimmäisluokkakoon
3945: sestä luokasta lähtien kolmestakymmenestäkuu- pienentämisen aloittamiseen ensimmäi-
3946: desta kolmeenkymmeneenkahteen eli samaksi sellä luokalla kolmestakymmenestäkuu-
3947: desta kolmeenkymmeneenkahteen.
3948: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
3949:
3950: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
3951: 868 1980 vp.
3952:
3953: Raha-asia-aloite n:o 803.
3954:
3955:
3956:
3957: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
3958: toimien perustamiseen.
3959:
3960:
3961: E d u s k u n n a 11 e.
3962:
3963: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on 60 400 markkaa, joka tuotto on yli kaksinker-
3964: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- tainen verrattuna sijoitettuun valtionapuun.
3965: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi syntyy
3966: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia neu-
3967: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus vonnallisia tuloksia, on toiminta valtiontalou-
3968: pystyisi ainakaan vähemmän pitemmällä aika- den kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua.
3969: välillä lisäämään suhteellista osuuttaan käytet- Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluulot-
3970: tävissä olevasta työvoimasta. Palveluelinkeino- tomina osallistumaan uusimuotoisiin kokeilui-
3971: jen joustavara saattaa olla jossain määrin suu- hin, jotka ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
3972: rempi. Toisaalta on kansakunnan tasasuhtaisen energiametsät, biologinen viljely, luontotuottei-
3973: kehittämisen kannalta välttämätöntä, että pe- den muu talteenotto vain muutamia luettelo-
3974: rustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja am- maisesti mainitaksemme. Syvällisimmät 4H-jär-
3975: mattitaitoinen osa työvoimasta. Erityisesti uu- jestön yritystoiminnalliset tulokset ovat löydet-
3976: den vuosikymmenen aikana tullaan keskustele- tävissä marjojen ja vihannesten sopimusviljely-
3977: maan kotimaisesta energiatuotannosta. Sen li- tuotannosta sekä metsätalouden sektorilta. Vä-
3978: säksi perinteiset alkutuotannon alat elintarvike- häarvoista ei ole käytännön työsuoritusten väli-
3979: ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työ- tyksellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma
3980: voimalla. elinkeinoelämään.
3981: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
3982: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
3983: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
3984: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
3985: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- ollut suopea, joka perustunee järjestön toimin-
3986: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
3987: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
3988: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto
3989: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen lisääntyneen vaapa-ajan tai työttömien päivien
3990: kehittämät menetelmät nuorten työllistämisek- viettoon.
3991: si tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3992: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi-
3993: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei ole. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3994: Saadut kokemukset osoittavat, että yksi koulu- 1981 tulo- ja menoarvioon 18 uuden
3995: tettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta jär- 4H-neuvojan toimen perustamista var-
3996: jestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuo- ten 450 000 markkaa, jolla puolestaan
3997: tannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. työllistettäisiin nuorisoa 4H-yrityksin
3998: Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen mukaan yksi noin 2 300 000 markan bruttotuloksel-
3999: 4H-neuvoja, jonka palkkakustannuksiin käytet- la sekä 1 500 000 markan nettotuotailta
4000: tiin 25 000 markkaa valtion varoja, aikaansai asianomaisissa kunnissa ja jonka tapah-
4001: keskimäärin 91 700 markan kerholaisten yritys- duttua nuorisoa olisi mukana tuottavassa
4002: toiminnan bruttotuoton. Tästä tuotosta suora- toiminnassa yhteensä n. 6 250.
4003: nainen työpalkka nuorison käteen oli yhteensä
4004: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
4005:
4006: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Mauri Pekkarinen
4007: 1980 vp. 869
4008:
4009: :Raha-asia-aloite n:o 804.
4010:
4011:
4012:
4013:
4014: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentokentän
4015: rakentamiseen.
4016:
4017:
4018: E d u s k u n n a II e.
4019:
4020: Oulun läänin eteläosa muodostaa lentoliiken- pakamarin toimesta suoritettu liikennetarvesel-
4021: teen osalta sellaisen tyhjiön, millä alkaa olla vitys, mikä osoittaa yrityksiltä ja kunnilta saa-
4022: tuntuvaa haittaa jopa elinkeinoelämänkin kehit- tujen tuotettavien tietojen mukaan, että liiken-
4023: tämiselle. Liikenneministeriön ja Pohjois-Poh- netarvetta olisi yksistään Helsinkiin 23 henki-
4024: janmaan seutukaavaliiton pienlentokenttäselvi- löllä päivittäin. Kun tähän lisäämme lähijoki-
4025: tyksissä on alueen lentoliikenneyhteyksien luo- laaksojen vielä kartoittamattoman tarpeen, voi-
4026: miseksi yksimielisesti päädytty Ylivieskaan ra- daan olettaa, että em. liikennetarve tulee edel-
4027: kennettavan lentokentän kehittämiseen reittilii- lä mainitusta kasvamaan. Lähimmät kentät
4028: kennettä palvelevaksi kevytliikennekentäksi. Oulun läänin eteläosasta ovat Oulussa, Kruunu-
4029: Kentän suunnitelmat on hyväksytty myös il- pyyssä ja alueen itäosista Jyväskylässä. Kullekin
4030: mailuhallituksessa. Ylivieskan kaupunki on kentälle tulee matkaa tuntuvasti yli 100 km.
4031: suunnitelmien mukaisesti ostanut lähes 60 ha:n Kun Ylivieskan lentokentän todellinen tarve
4032: suuruisen alueen n. 490 000 markalla. Kenttää on tunnustettu valtiovallankin taholta ja kun
4033: on rakennettu vuodesta 1977 lähtien ja siihen kentän työt ovat siinä vaiheessa, ettei ole mi-
4034: on saatu vuosittain liikenneministeriön kautta tään mieltä viivyttää rakennustöiden loppuun-
4035: avustusta tähän mennessä yhteensä 380 000 saattamista, olisi luonnollista, että Ylivieskan
4036: mk. Työvoimaministeriö on lisäksi kuluvalle lentokenttä tässä vaiheessa rinnastettaisiin Kuu-
4037: vuodelle myöntänyt työllisyysavustusta 200 000 samon, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden
4038: mk. Ylivieskan kaupunki on vastaavana aikana lentokenttiin.
4039: käyttänyt varoja kentän rakentamiseen n. 1 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4040: milj. mk. nioittaen,
4041: Kentän valmistuminen edellyttää vuoden
4042: 1981 aikana vielä 1 200 metrin mittaisen kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4043: totien päällystämistä sekä kiitotien valaistuksen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4044: ja liikennettä ohjaavan majakan rakentamista. 31.47.41 (Valtionapu eräiden lento-
4045: Yhteensä nämä tietävät lähes 2,9 milj. mk:n kenttien rakentamiseen ja ylläpitoon)
4046: kustannuksia. 1 000 000 markkaa Ylivieskan lentoken-
4047: Kalajokilaaksossa on alueella toimivan kaup- tän rakentamiseen.
4048: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
4049:
4050: Kalevi Mattila Helvi Niskanen Matti Ruokola
4051: Matti Ahde Olavi Martikainen Vappu Säilynoja
4052: 870 1980 vp.
4053:
4054: Raha-asia-aloite n:o 805.
4055:
4056:
4057:
4058:
4059: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n
4060: Lähi-Idässä olevien pakolaisten avustus- ja työelimelle
4061: UNRWA:lle.
4062:
4063:
4064: E d u s kun n a 11 e.
4065:
4066: Israelin johdon härkäpäinen, YK:n päätök- on kaiken aikaa kasvavissa taloudellisissa vai-
4067: sistä piittaamaton miehityspolitiikka ja arabi- keuksissa, koska monet YK:n jäsenvaltiot pyr-
4068: väestön karkoituspolitiikka jatkuu jo neljättä kivät kokonaan unohtamaan Palestiinan arabi-
4069: vuosikymmentä. Palestiinan arabikansa on saa- kansan oikeudet ja olemassaolon.
4070: nut kärsiä tästä politiikasta eniten. Kansa jou- Suomen osuus UNRWA:n auttamisessa on
4071: tuu elämään pakolaisuudessa ja miehitettyjen ollut varsin pieni. Vaikka Palestiinan pakolais-
4072: alueiden usein sietämättömissä olosuhteissa. ongelma on pitkäaikaisin ja laajin maailman mo-
4073: Kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu palestii- nista pakolaisongelmista, on viime vuosina kiin-
4074: nalaispakolaisten auttamisesta samaan aikaan nitetty pääasiassa huomiota muihin, läntisten
4075: kun on voimistettava toimintaa Palestiinan ara- joukkotiedotusvälineiden voimakkaimmin esillä
4076: bikansan oikeuksien pysyväksi toteuttamiseksi, pitämiin pakolaiskysymyksiin.
4077: mikä edellyttää oikeutta itsenäisen valtion pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4078: rustamiseen ja Israelin valloituspolitiikan lopet-
4079: tamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4080: YK:n Lähi-Idässä olevien pakolaisten avus- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4081: tusjärjestö UNRWA on perustettu vastaamaan 24.30.69 5 000 000 markkaa UNRW A:
4082: kansainvälisen yhteisön velvoituksista Palestii- lle annettavan avustuksen lisäämiseksi.
4083: nan arabikansaa kohtaan. Kuitenkin UNRWA
4084: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4085:
4086: Marjatta Mattsson Anneli Kivitie P. Puhakka
4087: Tellervo Koivisto Petter Savola Aarne Koskinen
4088: Mikko Kuoppa Terhi Nieminen-Mäkynen Ensio Laine
4089: M.-L. Salminen Saara-Maria Paakkinen Sten Söderström
4090: Terho Pursiainen Heli Astala
4091: 1980 vp. 871
4092:
4093: Raha-asia-aloite n:o 806.
4094:
4095:
4096:
4097:
4098: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan vapautus-
4099: järjestölle (PLO) annettavaan humanitaariseen apuun.
4100:
4101:
4102:
4103: E d u s k u n n a II e.
4104:
4105: Palestiinan arabikansa on jo yli kolmen vuo- sa alkoi kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
4106: sikymmenen ajan kamppaillut kansallisen itse- PLO:n Palestiinan arabikansan ainoaksi lailli-
4107: määräämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten seksi edustajaksi.
4108: oikeus itse määrätä omista asioistaan on kan- Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen
4109: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n ratkaisun mahdollisuudet olennaisesti riippuvat
4110: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja
4111: lauselmissa. kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti
4112: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pa- Kekkonen totesi 19. 12.73: "Mitään pysyvää
4113: lestiinan vapautusjärjestö PLO, joka 70-luvun rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei ole-
4114: alussa on organisoinut kaikki merkittävät pa- kaan saavutettavissa ilman että Palestiinassa
4115: lestiinalaisten vastarintajärjestöt yhteisen lipun alunperin asuville arabeille tehdään oikeutta."
4116: alle taisteluun Israelin sionistista miehitys- ja Palestiinan arabiväestö elää suurissa vaikeuk-
4117: terrorivaltaa vastaan. sissa. Se joutuu kärsimään Israelin aseellisten
4118: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu hyökkäysten ja terroritoimien johdosta. Koko-
4119: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- nainen sukupolvi on saanut varttua pakolaislei-
4120: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston rien ankarissa oloissa. Palestiinan arabiväestö
4121: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton jä- tarvitsee kaikkea mahdollista humanitääristä
4122: sen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi apua. Siihen voisi käyttää varoja, joita Suomi
4123: lailliseksi edustajaksi arabimaiden huippuko- myöntää IDA:lle ja joita käytetään usein kan-
4124: kouksissa. PLO:n toimintaohjelman mukaan sojen itsemääräämisoikeutta vastaan.
4125: järjestö pyrkii päämääräänsä aseellisen vasta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4126: rinnan lisäksi poliittisin ja diplomaattisin kei-
4127: noin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4128: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4129: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomat- 24.30.69 5 000 000 markkaa humani-
4130: taviin kansainvälisiin konferensseihin. taarista apua varten Palestiinan vapau-
4131: Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asias- tusjärjestölle PLO:lle.
4132: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4133:
4134: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen M.-L. Salminen
4135: Saara-Maria Paakkinen Ensio Laine P. Puhakka
4136: Terho Pursiainen Tellervo Koivisto Anneli Kivitie
4137: Sten Söderström Mikko Kuoppa Petter Savola
4138: Terhi Nieminen-Mäkynen Heli Astala
4139: 872 1980 vp.
4140:
4141: Raha-asia-aloite n:o 807.
4142:
4143:
4144:
4145:
4146: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työturvallisuuslain
4147: vaatimusten toteuttamiseen valtion työpaikoilla.
4148:
4149:
4150: E d u s k u n n a 11 e.
4151:
4152: Valtion työpaikoilla suoritetuissa tarkastuk- Vaikka valtion työpaikkojen työolosuhteita
4153: sissa työsuojelutarkastajat ovat havainneet run- ei ole vielä kokonaisuudessaan kartoitettu, on
4154: saasti epäkohtia valtion palveluksessa olevien jo nyt tiedossa olevat pahimmat epäkohdat
4155: työntekijöiden työoloissa. Useilla työpaikoilla ei poistettava. Koska määrärahoja ei ole varattu
4156: työympäristö täytä työturvallisuuslain (299 / näiden epäkohtien poistamiseksi riittävästi vi-
4157: 58) vaatimuksia. Määräyksiä epäkohtien pois- rasto- ja laitoskohtaisesti, tulisi varata yleinen
4158: tamisesta on usein laiminlyöty vetoamalla mää- kaikkia virastoja koskeva määräraha, joka käy-
4159: rärahojen puutteeseen. Myös valtion työnteki- tettäisiin ohjeiden ja määräysten vastaisten pa-
4160: jöitä edustavat järjestöt ovat toistuvasti joutu- himpien epäkohtien poistamiseen.
4161: neet kiinnittämään huomiota valtion työpaikko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4162: jen epäkohtiin, kuten heikkoon turvallisuusta-
4163: soon ja työterveyshuollon sekä henkilöstötilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4164: jen puutteisiin. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4165: Valtion tulisi työnantajana olla myönteisenä 28.80.22 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4166: esimerkkinä muille työnantajille. Tämä edellyt- työturvallisuuslain vaatimusten toteutta-
4167: tää riittävien määrärahojen myöntämistä valtion miseen valtion työpaikoilla.
4168: virastojen ja muiden laitosten työolojen paran-
4169: tamiseen.
4170: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4171:
4172: Marjatta Mattsson M.-1. Salminen Terho Pursiainen
4173: Aarne Koskinen Ensio Laine Mikko Kuoppa
4174: Sten Söderström
4175: 1980 vp. 873
4176:
4177: Raha-asia-aloite n:o 808.
4178:
4179:
4180:
4181:
4182: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelu-, varusmies-
4183: ja äitiysloma-aikaisten opintolainojen korkojen maksamiseksi
4184: valtion varoista.
4185:
4186:
4187: E d u s kun n a 11 e.
4188:
4189: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- tuesta kuluu rahalaitoksille maksettaviin kor-
4190: joille kohtuuttoman suuren menoerän opinto- koihin. Valtion korkotuki tulisikin korottaa
4191: jen aikana. Sama koskee vamsmies- ja äitiys- 100 % :iin opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
4192: loma-aikaa. Useilla opiskelijoilla korkomenot aikana.
4193: muodostavat opiskeluaikana jopa yli 1 500 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4194: markan menoerän. Useat opiskelijat eivät pysty
4195: muutenkin pienestä opintotuestaan maksamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4196: lainakorkoja, mikä johtaa lainojen lankeami- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4197: seen takaisinmaksettavaksi ja mahdottomuuteen 29.39.52 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
4198: saada opintotukea enää tulevaisuudessa. Täysin opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
4199: perusteetonta ja epätarkoituksenmukaista on aikaisten opintolainojen korkojen mak-
4200: se, että suuri osa valtion maksamasta Opinto- samiseksi kokonaan valtion varoista.
4201: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4202:
4203: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen Sten Söderström
4204: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine E.-J. Tennilä
4205: Aarne Koskinen Terho Pursiainen Mikko Kuoppa
4206:
4207:
4208:
4209:
4210: 110 088000399]
4211: 874 1980 vp.
4212:
4213: Raha-asia-aloite n:o 809.
4214:
4215:
4216:
4217:
4218: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän koulukeskuk-
4219: sen laajennustöihin.
4220:
4221:
4222: E d u s kun n a 11 e.
4223:
4224: Peruskoulun yläasteen ja lukion käsittävän Suunnitelman toteuttamisella olisi Mäntän
4225: Mäntän koulukeskuksen laajentamista koskevan kannalta merkittävä työllistävä vaikutus.
4226: huonetilaohjelman on opetusministeriö hyväksy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4227: nyt. Suunnitelma sisältää keskuskeittiön, ruo- nioittaen,
4228: kailutilojen sekä liikuntatilojen rakentamisen.
4229: Nykyisin keittiö puuttuu kokonaan ja liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4230: tilat sijaitsevat vanhassa lahossa puutalossa, 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4231: joka ei vastaa asetettuja vaatimuksia. 29.46.34 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
4232: Mäntän kaupunki on varautunut hankkee- Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin.
4233: seen jo 1,5 milj. mk:n määrärahalla.
4234: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4235:
4236: Marjatta Mattsson Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Koivisto
4237: Mikko Kuoppa Matti Maijala Sampsa Aaltio
4238: U.-L. Alppi Antero Juntumaa Erkki Pystynen
4239: 1980 vp. 875
4240:
4241: Raha-asia-aloite n:o 810.
4242:
4243:
4244:
4245:
4246: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun metsäopiston
4247: peruskorj aukseen.
4248:
4249:
4250: E d u s k u n n a 11 e.
4251:
4252: Kurun normaalimetsäopiston kehittämiselle, jausta. Väliaikaisen koulutuksen määrärahoilla
4253: huomi:oon ottaen metsäopetuksen tarpeet, on tämän vuoden marraskuussa aloitettava asunto-
4254: olemassa hyvät edellytykset. Ensinnäkin metsä- paikkojen rakentaminen vapauttaa ensi kesään
4255: hallinnon Parkanon hoitoalueen yli 100 000 mennessä päärakennuksen majoitustiloja käytet-
4256: hehtaarin laajuiset mesäalueet tarjoavat metsä- täväksi opetustiloina. Opistolla onkin suuri lisä-
4257: opetuksen kannalta erinomaiset harjoittelumah- luokkien ja erikoisluokkien tarve. Väliaikaisesti
4258: dollisuudet. Kurun sijainti Tampereen talous- pohjakerrokseen sijoitettujen opettajien ja toi-
4259: alueen piirissä pystyy tarjoamaan muun muassa mistotilojen epäkohtiin ovat työsuojeluviran-
4260: seuraavia etuja: omaiset puuttuneet. Opetustilojen saattaminen
4261: - kiinteä yhteistyö Tampereen yliopiston vastaamaan muita Kurun normaaHmetsäopiston
4262: kanssa ja mahdollisuus erikoisopettajien palk- tarjoamia edellytyksiä metsäopetukseen vaatii
4263: kaamiseen päärakennuksen pikaista peruskorjausta, jonka
4264: - alueelle on sijoittunut voimakas metsä- ja varmistaminen edellyttää määrärahan osoitta-
4265: konepajateollisuus. mista tätä tarkoitusta varten valtion ensi vuo-
4266: Edellä esitetyt tekijät luovat omalta osaltaan den varsinaisessa tulo- ja menoarviossa. Ensi-
4267: Kurun normaalimetsäopistolle hyvät mahdolli- suunnitelman mukaan hankkeen kustannusarvio
4268: suudet huolehtia nykyisestä koulutuksestaan ja on 2,8 milj. markkaa.
4269: myös laajentua huomattavaksi metsäalan työ- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4270: konekoulutuskeskukseksi. Keskiasteen koulun-
4271: uudistukseen liittyen on odotettavissa nopeata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4272: kin laajentumista opiston toiminta-alueessa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4273: Kurun normaalimetsäopiston kehittäminen 29.72.74 lisäyksenä 2 800 000 markkaa
4274: edellyttää myös opetukseen käytettävien tilojen käytettäväksi Kurun normaalimetsäopis-
4275: kehittämistä. Vuonna 1938 valmistuneessa pää- ton peruskorjaukseen.
4276: rakennuksessa ei ole vielä suoritettu peruskor-
4277: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4278:
4279: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
4280: Mikko Kuoppa Antero Juntumaa Sampsa Aaltio
4281: M.-L. Salminen Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Pystynen
4282: Matti Maijala
4283: 876 1980 vp.
4284:
4285: Raha-asia-aloite n:o 811.
4286:
4287:
4288:
4289:
4290: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan kunnan ra-
4291: danvarsitaajamien vesihuoltotöiden avustamiseen.
4292:
4293:
4294: E d u s k u n n a 11 e.
4295:
4296: Kangasala sijaitsee Tampereen naapurikunta- lisuus- ja siihen liittyvän asuma-alueen sisäinen
4297: na kaupungista itään. Kangasalan asutus on vesihuoltoverkosto on vielä kokonaan rakenta-
4298: keskittynyt toisaalta keskusnauhataajamana matta. Viemäröinnin puuttuminen on jo tutki-
4299: Tampereen-Lahden tien varrelle, toisaalta musten mukaan johtanut alueen pohjaveden
4300: ns. radanvarsitaajamina Tampereen-Jyväskylän saastumiseen käyttökelvottomaksi. Siirtoviemä-
4301: rautatien liikennepaikkojen yhteyteen. rin jatkaminen Havisevaan 80-luvun alkupuo-
4302: Radanvarsialueen muodostavat Aseman, Jus- lella on välttämätöntä hotellihankkeen toteut-
4303: silan, Ruutanan, Suinulan ja Havisevan taaja- tamisen mahdollistamiseksi. Samalla siirtovie-
4304: mat. Aseman seutu on vanha työläisvaltainen märi ratikaisee Suinulan ja Havisevan sisäisen
4305: asutusalue, jonka yhteyteen Kangasalan yleis- vesihuollon ongelmia. Radanvarsialueen jäte-
4306: kaavassa on suunniteltu kunnan uutta teolli- vedet menevät kokonaisuudessaan Vesijärveen,
4307: suusaluetta. Ruutana ja Jussila ovat ketjun kes- mistä vesistöstä Ruutanan lisäksi myös Tam-
4308: kimmäiset osat. Ne ovat syntyneet viime vuo- pere ottaa raakavetensä.
4309: sisadalla rakennetun rautatien yhteydessä. Pää- Längelmäveden vesistö, johon Vesijärvi kuu-
4310: osa on peräisin 40- ja 50-luvuilla tapahtuneesta luu, on Etelä-Suomen suurin vesialue, joka on
4311: ;rakentamisesta. Tämä asutus on muodostunut vielä pysynyt puhtaana. Tällä vesialueelia on
4312: siten, että mm. Lokomo ja Tampella ovat hank- vesivarastona valtakunnallista merkitystä. Sisäi-
4313: kineet alueet työläistensä omakotialueeksi. Ha- sen vesihuollon ja siirtoviemäröinnin rakenta-
4314: visevassa on varattu laajempi niemialue Vesi- minen turvaa omalta osaltaan Längelmäveden
4315: järven tannalla hotellihanketta varten. säilymistä korkealuokkaisena vedenhankinta- ja
4316: : Radanvarsialueiden kehitys on pysähtynyt virkistysalueena;
4317: :ZO-luvulla. Rakentaminen on ollut heikkoa, Avustuksen ja korkotukilainan myöntäminen
4318: Alikä juontaa juurensa vesihuollon puuttumi- mahdollistaisi yllä mainitut hankkeet paran-
4319: sesta. Vesihuollon puuttuminen alkoi jarruttaa taen työllisyystilannetta ja edesauttaen Kan-
4320: kehitystä 60-luvulla ja on kääntänyt alueen gasalan radanvarsitaajamien kehitystä kaikkine
4321: asukasluvun kehityksen jopa negatiiviseksi 70- välillisine myötävaikutuksineen.
4322: luvulla. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
4323: Radanvarsialueen merkitys asutustaajamineen tamme,
4324: tulee korostumaan 80-luvun ensimmäisinä vuo-
4325: sina, kun rauta,tieliikenne sähköistetään ja Ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4326: manseudun t~ollisuusaluetta ruvetaan. rakenta- 1981 tulo- ia menoarvioon. 500 000
4327: maan. markkaa Kangasalan kunnan radanvar-
4328: Ruutanan-Jussilan sisäinen vesihuoltover- sitaaiamien vesihuoltotöiden avustami-
4329: kosto vaatii laajentamista. Asemanseudun teol- seen.
4330: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4331:
4332: Marjatta Mattsson Matti Maijala
4333: Mikko Kuoppa Tellervo Koivisto
4334: Ulla-Leena Alppi Sampsa Aaltio
4335: Antero Juntumaa Erkki Pystynen
4336: 1980 vp. 877
4337:
4338: Raha-asia-aloite n:o 812.
4339:
4340:
4341:
4342:
4343: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden tiemestari-
4344: piirin tukikohdan saneeraamiseksi.
4345:
4346:
4347: E d u s k u n n a II e.
4348:
4349: TVH on tehnyt periaatepäätöksen Ruoveden ka:llistiealoitteet vaativat toteutuessaan voima-
4350: tiemestaripiirin tukikohdan muuttamisesta Ku- varoja Ruoveden tukikohtaan kuten Ruoveden
4351: run tiemestaripiiriksi ja päätukikohdan siirtä- kuntakin on todennut.
4352: miseksi Kuruun tiemestaripiirien rajojen tarkis- Tukikohdan säilyttämiselle Ruovedellä on
4353: tamisen yhteydessä. Alueen tiestön hoidon kan- vankat perusteet myös nykyisten työntekijöi-
4354: nalta on kuitenkin perusteltua säilyttää Ruove- den etujen turvaamisessa. .
4355: den tukikohta sivutukikohtana. Ensinnäkin tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4356: tä edellyttää kantatien n:o 66 hoito. Toiseksi
4357: säilyttämistä puoltaa lossin ja kolmen kanavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden'
4358: sijainti Ruovedellä. Lisäksi tukikohdan merki- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4359: tys tulee edelleen kasvamaan kevyen liikenteen 31.24.74 lisäyksenä 500 000 markkaa:
4360: väylien kunnossapidon tullessa kokonaan tielai- Ruoveden tiemestaripiirin tukikohdan
4361: toksen hoidettaviksi. Myös vireillä olevat pai- saneeraamiseksi.
4362: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4363:
4364: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
4365: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa
4366: Sampsa Aaltio Erkki Pystynen
4367: 878 1980 vp.
4368:
4369: Raha-asia-aloite n:o 813.
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitapohjan paikallis-
4375: tien perusparantamiseen välillä Karppi - valtatie n:o 9.
4376:
4377:
4378: E d u s kun n a 11 e.
4379:
4380: Oriveden kunnassa sijaitsevan ns. Viitapoh- Välillä Karppi-valtatie n:o 9 on noin 5
4381: jan paikallistien merkitys ja liikenne on huo- km:n heikkokuntoinen tieosuus, jonka perus-
4382: mattavasti lisääntynyt senjälkeen kun Tampere parantaminen olisi suoritettava ensi t~lassa.
4383: --Orivesi valtatie n:o 9 on uudelleen raken- Samalla tämä tieosa tulisi muuttaa paikallis-
4384: nettu. Viitapohjan paikallistie osalta Karppi- tiestä maantieksi.
4385: valtatie n:o 9 on hyvin tärkeä koko eteläiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4386: Orivedelle ja myös Längelmäelle, koska se on
4387: lyhin tieyhteys Tampereelle. Tämän tien vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4388: kutuspiirissä sijaitsee myös Oriveden kunnan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4389: raskas teo11isuus kuten puunjalostus (Hiedan 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4390: Saha) ja monet kiviteollisuuden louhinta- ja Viitapohjan paikallistien perusparanta-
4391: jalostuspaikat. miseen välillä Karppi - valtatie n:o 9.
4392: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4393:
4394: Marjatta Mattsson Antero Juntumaa Erkki Pystynen
4395: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
4396: Ulla-Leena Alppi Sampsa Aaltio Tellervo Koivisto
4397: 1980 vp. 879
4398:
4399: Raha-asia-aloite n:o 814.
4400:
4401:
4402:
4403:
4404: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Parkanon
4405: maantien perusparannustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
4406: sella osalla.
4407:
4408:
4409: Ed u s k u n n a 11 e.
4410:
4411: Kurun-Patkanon maantien Kurun puolei- semmin, koska tarvittavat soravarat ovat maan-
4412: seen osaan Länsi-Aure-Kuru ei vieläkään ole tien välittömässä läheisyydessä ja ti@ohja on
4413: myönnetty varoja peruskorjausta varten. Tietä suhteellisen hyvä.
4414: rasittavat raskaat puutavara- ja kivikuljetukset. Edellä olevan perusteel:la ehdotamme kun-
4415: Myös matkailulle ja lomailulle tiellä on huo- nioittaen,
4416: mattava merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4417: Peruskorjattavaksi esitetyn maantien pituus 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4418: on noin 20 km, josta peruskorjausta on suori- 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4419: tettu jo noin kolmen kilometrin matkaUa Ku- Kurun-Parkanon maantien perusparan-
4420: run keskustasta lähtien. Kyseisen tieosuuden nustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
4421: peruskorjaus voidaan suorittaa tavallista edulli- sella osalla.
4422: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4423:
4424: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen Sampsa Aaltio
4425: Mikko Kuoppa U.-L. Alppi Erkki Pystynen
4426: Tellervo Koivisto
4427: 880 1980 vp.
4428:
4429: Raha-asia-aloite n:o 81.5.
4430:
4431:
4432:
4433:
4434: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ruoveden
4435: tien suunnitteluun ja korjaustöiden aloittamiseen.
4436:
4437:
4438: Ed u s kun n a 11 e.
4439:
4440: Kurun-Ruoveden tie on päällystämätön, saneläkelaitoksen patkallistoimistossa Ruove-
4441: mutkainen ja kapea heikkokuntoinen tie. Tie on dellä.
4442: kuitenkin liikenteellisesti tärkeä. Tietä käyte- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4443: tään muunmuassa puutavaran kuljettamiseen
4444: Parkanoon, mikä asettaa tien suuren rasituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4445: sen alaiseksi. Tie on tärkeä paitsi luonnollisesti 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4446: sen varrella asuville myös kaikille Kurun kun- 31.24.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
4447: nan asukkaille, jotka joutuvat hoitamaan esi- käytettäväksi Kurun-Ruoveden tien
4448: merkiksi eläke- ja sairausvakuutusasiansa Kan- suunnitteluun ja työn aloittamiseen.
4449: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4450:
4451: Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi Tellervo Koivisto
4452: Mikko Kuoppa Pentti Lahti-Nuuttila Antero Juntumaa
4453: Sampsa Aaltio Erkki Pystynen
4454: 1980 vp. 881
4455:
4456: Raha-asia-aloite n:o 816.
4457:
4458:
4459:
4460:
4461: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden ja Eräjärven
4462: välisellä maantiellä olevan Rönnin sillan uudelleen rakentami-
4463: seen.
4464:
4465:
4466: E d u s k u n n a 11 e.
4467:
4468: Oriveden kunnassa Oriveden-Eräjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4469: maantiellä oleva Rönnin silta tulisi rakentaa 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
4470: uudelleen. Nykyinen silta on kapea ja matala 31.24.77 1 500 000 markkaa 'Orive-
4471: aiheuttaen liikenteellisen pullonkaulan. Hanke den-Eräiärven maantiellä olevan Rön-
4472: on perusteltavissa myös kunnan työllisyyden nin sillan uudelleen rakentamiseen.
4473: kanna'lta tärkeäksi.
4474: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4475: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4476:
4477: Marjatta Mattsson U.-L. Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
4478: Mikko Kuoppa Antero Juntumaa Matti Maijala
4479: Sampsa Aaltio Erkki Pystynen
4480:
4481:
4482:
4483:
4484: 111 088000399]
4485: 882 1980 vp.
4486:
4487: Raha-asia-aloite n:o 817.
4488:
4489:
4490:
4491:
4492: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuojeluinsi-
4493: nöörin ja kahden ylitarkastajan palkkaamiseen työsuojelu-
4494: hallitukseen.
4495:
4496:
4497: Ed u s kun n a 11 e.
4498:
4499: Työsuojelun kehitys Suomessa on viime vuo- misteluun dkä työssä käytettävien koneiden,
4500: sina ollut huolestuttava. Työtapaturmien luku- laitteiden ja aineiden ennakolta tapahtuvaan
4501: määrien kehitys on kääntynyt noususuuntaan. työsuojelun valvontaan. Työsuojeluhallituksen
4502: Työstä johtuvat allel;'giset sairaudet ja syöpä perustamisen yhteydessä laaditut suunnitelmat
4503: ovat nousseet keskeiseksi ongelmaksi. Melun ja laitoksen työvoimatarpeen kehit)'lksestä on as-
4504: tärinän haittavaikutukset lisääntyvät. Työn teittain toteutettava.
4505: liiallinen voimaperäistyminen johtaa usein työn- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4506: tekijöiden ennenaikaiseen loppuunkulumiseen.
4507: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on pyritty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4508: lamauttamaan keinotekoisilla kiistoilla sen toi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4509: mivaltuuksista. Normitustyötä on hidastettu ja 33.03.01 500 000 markkaa viiden työ-
4510: keskitetty valvonta ei ole edennyt viime vuo- suojeluinsinöörin ja kahden ylitarkasta-
4511: sina. jan palkkaamiseen työsuojeluhallituk-
4512: Työsuojeluhallituksella .ei ole riittävästi työ- seen.
4513: voimaa turvallisuusmääräysten ja -ohjeiden val-
4514: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4515:
4516: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Sten Söderström
4517: Anna-Liisa Jokinen M.-L. Salminen Terho Pursiainen
4518: Aarne Koskinen Ensio Laine E.-J. Tennilä
4519: 1980 vp. 883
4520:
4521: Raha-aSia-aloite n:o 818.
4522:
4523:
4524:
4525:
4526: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta lakimiehen, työläistar-
4527: kastajan ja kanslistin virkojen perustamiseksi työsuoje!un
4528: piirihallintoon.
4529:
4530:
4531: Ed u s kun n a 11 e.
4532:
4533: Työsuojeluhallintoa perustettaessa sille ase- Työntekijöiden etujen mukaista on, että työ-
4534: tettiin tietyt resurssitavoitteet työsuojelun te- suojelupiireissä tapahtuvaa työsuojelulainsää-
4535: hokkaaseen valvontaan. Tuosta tavoitteenasette- dännön soveltamista ja hallintotoimien käyttöä
4536: lusta on nyt kulunut lähes 10 vuotta, mutta varten on lakimieskoulutuksen saaneita henki-
4537: edelleenkään siihen ei olla ylletty. Tällä het- löitä. Tällä hetkellä vain viidessä yhdestätoista
4538: kellä suunnitellusta henkilömäärästä on toteu- työsuojelupiiristä on lakimiehen virka. Ensi
4539: tettu noin 2/3. Kuten työsuojeluhallinnon toi- vuoden budjetissa esitetään yhden uuden ylim.
4540: mintakertomus tarkastusten kattavuudesta osoit- lakimiehen toimen perustamista.
4541: taa, tavoitetaan työpaikkatarkastuksilla vain Toimistotehtävien hoitoon esitetään myös
4542: 35 % koko työvoimasta ja teollisuuden työvoi- ainoastaan yhden uuden ylim. kanslistin toimen
4543: mastakin vain noin puolet. Tämä ei vastaa perustamista. Kuitenkin tilanne useissa piireissä
4544: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n antamia on kestämätön, erityisesti Porin sivutoimistossa,
4545: suosituksia, jotka Suomikin on hyväksynyt. missä on vain yksi pysyvä vakanssi. Virasto-
4546: Viime aikoina toteutetut työterveyshuolto- työntekijöillä, joihin monissa paikoin on jou-
4547: lain, työsuojelun poikkeuslupalain ja terveydel- duttu turvautumaan, ei tilannetta korjata, vaan
4548: le vaarallisten aineiden sekä syöpäsairauden muutenkin ylikuormitetuille työntekijöille jat-
4549: vaaraa aiheuttavien aineiden käyttöä koskevien kuva tehtävien opettaminen uusille henkliöille
4550: määräysten uusiminen ovat huomattavalla ta- muodostui jopa rasitteeksi.
4551: valla lisänneet tehtäviä työsuojelupiireissä. Näi- Työsuojelun piirihallintoon tuleekin perustaa
4552: hin tehtäviin ei kuitenkaan ole osoitettu hen- ensi vuonna yhteensä kuusi lakimiehen virkaa,
4553: kilövoimavaroja. viisi työläistarkastajan virkaa sekä toimistohen-
4554: kilökunnan virkoja seuraavasti:
4555:
4556: Työsuojelutsto Nimike Nykyinen Pl Vuosikustannus
4557: Turun ja Porin työsuojelupiiri, Porin sivutsto . kanslisti V13 31848,-
4558: Hämeen työsuojelupiiri, Tampere ......... . kanslisti V13 31848,-
4559: Uudenmaan työsuojelupiiri, Hki ........... . kanslisti V13 31848,-
4560: ts toapulainen V 9 29184,-
4561: Turun ja Porin työsuojelupiiri, Turku ..... . kanslisti V13 31848,-
4562:
4563:
4564: Työsuojelun piirihallinnon lakimiesten palk- halukkuutta. Näistä seikoista jdhtuen piirihal-
4565: kaus on tällä hetkellä V 28 palkkaluokan mu- linnon lakimiesten viroista osa on hoidettu vuo-
4566: kainen. Tämä palkkaus on huomattavan alhai- sikausia lyhytaikaisin ja tilapäisin virkajärjeste-
4567: nen verrattuna yksityisen sektorin lakimiesten lyin. Näin ollen työsuojeluvalvontaa ei ole pys-
4568: palkkaukseen. tytty tehokkaasti toteuttamaan.
4569: Palkkatason alhaisuudesta johtuen työlainsää- Työsuojelupiireihin sijoitettujen vanhempien
4570: däntöön perehtyneitä lakimiehiä ei työsuojelu· insinöörien palkkausluokat ovat erinäisten vai-
4571: piireihin saada ja toisaalta se lisää poismuutto- heiden jälkeen muodostuneet epäyhtenäisiksi.
4572: 884 Raha-asia-aloite n:o 818
4573:
4574:
4575: Tällä hetkellä heidät on sijoitettu B 1, V 29 ja muiden henkilöstöryhmien palkkauksen· jäLkeen-
4576: V 28 palkkaluokkiin. Insinöörejä koskevan jääneisyyden korjaamista.
4577: muistutuksen perusteella heille kuitenkin mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4578: setaan palkka B 2:n ja B 1:n mukaisesti. Van-
4579: hempien insinöörien tehtävissä ei ole sellaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4580: eroja, että se edellyttäisi sijoittamista eri palk- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4581: kaluokkiin. 33.03.01 lisäyksenä 660 000 markkaa
4582: Edellä olevan perusteella tulisi työsuojelun viid-en lakimiehen (B 1), viiden työläis-
4583: piirihallinnon lakimiesten ja V-asteikkoon sijoi- tarkastajan (V 21) ja neljän kanslistin
4584: tettujen vanhempien insinöörien sijoituspalkka- (V 13) viran perustamiseksi työsuoje-
4585: luokaksi määrätä B 1. Tämä edesauttaisi myös lun piirihallintoon.
4586: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
4587:
4588: Marjatta Mattsson Ensio Laine Matti Puhakka
4589: Helvi Niskanen U.-L. Alppi Terho Pursiainen
4590: Aarne Koskinen Sten Söderström Mikko Kuoppa
4591: Tarja Halonen E.-J. Tennilä Saara-Maria Paakkinen
4592: M.-L. Salminen Jouko Tuovinen Jouko Skinnari
4593: 1980 vp. 885
4594:
4595: Raha-asia-aloite n:o 819.
4596:
4597:
4598:
4599:
4600: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen korotetun
4601: lapsilisän maksamiseksi alle 3-vuotiaille lapsille.
4602:
4603:
4604: E d u s k u n n a II e.
4605:
4606: Lasten kotihoidon tukijärjestelmästä saadut äitiysrahakauden päättymisestä siihen asti, kun
4607: kokemukset osoittavat, että tällä tavoin kana- lapsi täyttää 3 vuotta. Pitemmällä tähtäyksellä
4608: voitu tuki ei välttämättä kohdistu niille lapsi- lisätuki tulisi ulottaa kaikkiin alle kouluikäisiin
4609: perheille, jotka ovat suurimman yhteiskunnal- lapsiin, koska heistä aiheutuu eniten päivähoi-
4610: lisen tuen tarpeessa. Lisäksi tarkoitukseen va- to- ja vastaavia kustannuksia. Maksamismenet-
4611: ratun määrärahan vähäisyys on ollut omiaan telyn kannalta olisi tarkoituksenmukaista liit-
4612: herättämään epävarmuutta tuen jatkumisesta. tää tämä korvaus jo olemassa olevaan lapsilisä-
4613: Järjestelmä on myös hallinnollisesti monimut- järjestelmään, jolloin erillisestä lasten kotihoi-
4614: kainen ja hankala. don tukijärjestelmästä voitaisiin tarpeettomana
4615: Yhteiskunnan pitäisi tukea lapsiperheitä sil- luopua.
4616: loin, kun lapset ovat nuoria ja lapsiperheiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4617: taloudellinen asema muutoinkin on heikoim-
4618: millaan. Tämän vuoksi on perusteltua, että yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4619: teiskunta osallistuu perheille lapsista aiheutu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4620: viin kustannuksiin esim. hallituksen viime ke- 33.15.52 lisäyksenä 781 000 000 mark-
4621: väänä antamassa perhepoliittisessa selonteossa kaa 700 markan suuruisen ylimääräisen
4622: mainitun hoitokorvauksen muodossa. korotetun lapsilisän maksamiseksi kai-
4623: Jotta hoitoko. vaus olisi oikeudenmukainen, kille 1-2-vuotiaille lapsille kuukaudes-
4624: tulisi se antaa kaikille 1-2-vuotiaille lapsille, sa.
4625: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4626:
4627: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Aarne Koskinen
4628: Sten Söderström M.-L. Salminen Ensio Laine
4629: P. Puhakka
4630: 886 1980 vp.
4631:
4632: Raha-asia-aloite n:o 820.
4633:
4634:
4635:
4636:
4637: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
4638: lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
4639:
4640:
4641: E d u s k u n n a 11 e.
4642:
4643: Päivähoitopaikkoja pitäisi lisätä v. 1981 n. mana ja se maksettaisiin kaikkiin päiväkoti-
4644: 15 OOO:lla, jotta vuoteen 1990 mennessä voi- paikkoihin, olisi valtionavustuksen tarve
4645: taisiin kaikille päivähoitoa tarvitseville turvata 60 000 000 mk.
4646: päivähoitopaikka. Jos tästä paikkamäärästä tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4647: lisi 12 000 päiväkoteihin, aiheutuisi siitä kun-
4648: nille arviolta 360 000 000 markan perustamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4649: kustannukset. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4650: Valtio on viime vuosina osallistunut päivä- 33.38.35 lisäyksenä 45 000 000 mark-
4651: kotien rakentamisesta aiheutuneisiin kustan- kaa valtionavustuksena kunnille lasten
4652: nuksiin n. 1/6:lla eli n. 5 000 markalla hoito- päiväkotien perustamiskustannuksiin.
4653: paikkaa kohti. Jos valtionavustus pysyisi sa-
4654: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4655:
4656: Marjatta Mattsson P. Puhakka Sten Söderström
4657: M.-L. Salminen Aarne Koskinen Mikko Kuoppa
4658: Ensio Laine
4659: 1980 vp. 887
4660:
4661: Raha-asia-aloite n:o 821.
4662:
4663:
4664:
4665:
4666: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien
4667: perustamiskustannuksiin myönnettävään valtionapuun.
4668:
4669:
4670: Ed u s kun n a II e.
4671:
4672: Lastenkodeissa tulisi pyrkiä suurten epätar- rää vaan jakaa olemassa olevat pienempiin yk-
4673: koituksenmukaisten laitosten sijarsta pieniin sikköihin.
4674: noin 6-8 lapsen }"ksikköihin. Nämä ovat lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4675: sen kehityksen kannalta parempia ja niihin on
4676: helpompi yhdistää avohoidon toimenpiteitä. että Edusleunta ottaisi valtion vuoden
4677: Toiseksi tavoitteeksi on asetettava lastenkoti- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4678: pa1kkojen tasainen jakautuminen alueellisesti 33.41.31 lisäyksenä 2 700 000 markkaa
4679: niin, että jokaiseen lääniin voitaisiin perustaa lastenkotien perustamiskustannuksiin
4680: vähintään yksi erityislastenkoti. Tarkoituksen- myönnettävään valtionapuun.
4681: mukaista ei ole lisätä lastenkotipaikkojen mää-
4682: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4683:
4684: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Aarne Koskinen
4685: Sten Söderström Terho Pursiainen M.-L. Salminen
4686: E.-J. Tennilä Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
4687: 888 1980 vp.
4688:
4689: Raha-asia-aloite n:o 822.
4690:
4691:
4692:
4693:
4694: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
4695: tuksiin kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheutuviin käyttö-
4696: kustannuksiin.
4697:
4698:
4699: E d u s k u n n a 11 e.
4700:
4701: Valtakunnallisesta pitkäaikaissairaanhoidon ti- teessa. Erityisen vaikeaa on pienillä kunnilla,
4702: lanteesta 1. 3. 1978 suoritetussa kartoituksessa joista nuoret ovat suuressa määrin muuttaneet
4703: oli pitkäaikaissairaiksi katsottavia vanhuksia yli asutuskeskuksiin ja Ruotsiin. Jo nyt on kuntia,
4704: 111 000 eli 21 prosenttia yli 65-vuotiaiden ikä- joissa yli 65-vuotiaita on 30 % väestöstä.
4705: ryhmästä. Näistä noin 66 000 eli 60 prosenttia Kodinhoitohenkilökunnan välitön tarve on
4706: oli avohoidossa. arvioitu 20 OOO:ksi. Tällä hetkellä on kunnissa
4707: Pitkäaikaissairaista vanhuksista lähes 60 pro- kuitenkin vain 3500 kodinhoitajaa ja 3400 ko-
4708: senttia oli yli 75-vuotiaita. Juuri tämän ikäryh- tiavustajaa. Hallituksen tarkoituksena on saat-
4709: män osuus tulee nopeimmin kasvamaan. Esi- taa kotiavustajatoiminta 15 % :n suuruisen val-
4710: merkiksi Hämeen läänin pitkäaikaissairaiden tionavun piiriin vuoden 1982 alusta. Hallituk-
4711: vanhusten määrän kehitys arvioidaan Hämeen sen esityksen mukaan saadaan 1. 7. 1981 lu-
4712: lääninhallituksen suorittamassa tutkimuksessa kien hyväksyä valtionavun piiriin 400 uutta
4713: seuraavaksi: 1978 oli 65-74-vuotiaita 6 250 kotiavustajaa. Ottaen huomioon tämänhetkiset
4714: ja yli 75-vuotiaita 8 841, vuonna 2010 vastaa- puutteet kotiavustajatoiminnassa tulisi valtion-
4715: vat luvut olisivat 7 500 ja 16 671. osuutta välittömästi nostaa 10 prosenttiin pi-
4716: Tätä ongelmaa ei voida eikä pidä ratkaista täen tavoitteena kantokykyluokan mukaista val-
4717: laajoilla laitosinvestoinneilla. Painopiste tulee tionavustusta. Kunnille ei myöskään saa aset-
4718: siis edelleen olemaan avohuollossa. Tärkeintä taa rajoituksia uusien kotiavustajien määrän
4719: tällä hetkellä on kotiavustajien määrän tuntuva suhteen.
4720: lisääminen koko maassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4721: Vuonna 1971 valtionosuus kotiavustajatoi-
4722: mintaan oli 14 % aleten kuitenkin koko ajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4723: niin, että vuonna 1978 se oli enää 4 %. Tästä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4724: johtuu että kunnat eivät ole kyenneet lisää- 33.56.31 lisäyksenä 12 500 000 mark-
4725: mään kotiavustajia edes tarpeen lisäyksen tah- kaa käytettäväksi valtionavustuksiin
4726: dissa, vaan tilanne on jatkuvasti heikentynyt. kunnille kotiavustajatoiminnasta aiheu-
4727: Esimerkiksi Tampereella jää kuukausittain 500 tuviin käyttökustannuksiin.
4728: kotiavustajapyyntöä täyttämättä resurssien puut-
4729: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4730:
4731: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Sten Söderström
4732: Mikko Kuoppa Ensio Laine M.-L. Salminen
4733: Matti Puhakka Anna-Liisa Jokinen Aarne Koskinen
4734: 1980 vp. 889
4735:
4736: Raha-asia-aloite n:o 823.
4737:
4738:
4739:
4740:
4741: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten maksami-
4742: seksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnasta tai keskitys-
4743: leireistä kärsimään joutuneille.
4744:
4745:
4746: E d u s k u n n a II e.
4747:
4748: V aitiovalta on unohtanut ihmiset, jotka saaneet täydet korvaukset.
4749: viime sotien aikana isänmaal:lisista syistä vas~ Sodan päättymisestä on kulunut jo 35 vuotta.
4750: tustivat Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai Natsi-
4751: joutuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet
4752: vankiloihin, vammautuivat ja joutuivat jopa me- suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tuHeet
4753: nettämään henkensä myötätunnon takia, jota vanhoiksi ja vankiloissa saadut vammat vavkut-
4754: he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailulle. tavat yhä vakavammin terveyteen.
4755: Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Saksan On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalaisia,
4756: keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin kul- jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppailivat
4757: jetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja heidän niiden päämäärien puolesta, jotka on tunnustet-
4758: kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaikkien tu YK:n johtaviksi periaatteiksi ja joille maam-
4759: korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhteessa vai- me sodanjälkeinen virallinen ulkopolitiikka on
4760: tiemme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, sillä rakentunut.
4761: eri maissa on laadittu lakeja korvauksista so- Tämä on sitakin tärkeämpää, kun hallituksen
4762: dan- ja fasisminvastais.en toiminnan johdosta vuoden 1981 budjettiesitys sisältää esityksen,
4763: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen ja mak- jonka mukaan rintamalisää alettaisiin maksaa
4764: settu korvauksia heidän kärsimystensä hyvittä- myös entisille lotille, ja eduskuntaryhmien joh-
4765: miseksi edes jollakin tavoin. Vuonna 1945 suo- tajien välillä on sovittu 76 miljoonan markan
4766: ritettua erittäin vaatimatonta korvausta poliitti- lisäetuuksien myöntämisestä rintamaveteraaneil-
4767: sista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai le vielä hallituksen esityksen sisältämien li-
4768: turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 1950-lu- säykskn ohella.
4769: vulla maksettua hyvin pientä korvausta osalle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4770: Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi
4771: katsoa riittäväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4772: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4773: vammautuneiden sodanvastustajain sekä Natsi- 1 000 000 markkaa korvausten maksa-
4774: Saksan keskitysleireihin raahattujen suomalais- misen aloittamiseksi sodan- ja fasismin-
4775: ten omaiset, jotka ovat saaneet kärsiä paljon vastaisesta toiminnasta tai Hitler-Saksan
4776: ja kokea taloudellista ahdinkoa. Neuvostoliitos- keskitysleireistä kärsimään joutuneille
4777: sa vangittujen tai sotasyyllisinä tuomittujen suh- suomalaisille ja heidän omaisilleen.
4778: teen on menetelty täysin eri tavoin. He ovat
4779: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4780:
4781: Marjatta Mattsson Terho Pursiainen Anna-Liisa Jokinen
4782: Unto Ruotsalainen Mikko Kuoppa P. Liedes
4783: Irma Rosnell Seppo Toiviainen Ulla-Leena Alppi
4784: Tellervo Koivisto M.-L. Salminen Heli Astala
4785: Ensio Laine E.-J. Tennilä Anna-Liisa Hyvönen
4786: Aarne Koskinen Pauli Puhakka Matti Järvenpää
4787: Sten Söderström
4788: 112 088000399}
4789: 890 1980 vp.
4790:
4791: Raha-asia-aloite n:o 824.
4792:
4793:
4794:
4795:
4796: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkastajan toimen
4797: perustamiseksi lääkintöhallitukseen työterveydenhuoltoa kos-
4798: kevien uusien tehtävien hoitamista varten.
4799:
4800:
4801: Ed u s kurin a 11 e.
4802:
4803: Vuoden 1979 alussa astui voimaan työter- ten. Niin tarpeellinen kuin tämä toimi ~mkin
4804: veyshuoltolaki, jonka mukaan työnantajat vel- se ei vielä riitä turvaamaan työterveydenhuol-
4805: voitettiin järjestämään työntekijöilleen työter- lon valvonnan ja seurannan toteutumista. Tä-
4806: veyspalvelut. Lainsäädännön mukaan työtervey- män lisäksi olisi lääkintöhallitukseen palkatta-
4807: denhuollon sisällön ja järjestämisen valvonta va vastaavasti tarkastaja hoitamaan työtervey-
4808: kuuluu lääkintöhallitukselle. denhuoltoon liittyviä lääketieteellisiä valvonta-
4809: Lääkintöhallituksen tehtävät lisääntyvät tällä ja seurantatehtäviä. Toimi on välttämätön
4810: alalla huomattavasti mm. siitä syystä, että pien- myös eri hallintosektoreiden yhteistyön turvaa-
4811: ten työpaikkojen työterveydenhuolto järjeste- miseksi.
4812: tään terveyskeskuksissa. Tällä hetkellä terveys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4813: keskukset tuottavat työterveyspalvelut jo noin
4814: 250 000 työntekijälle. Työterveydenhuoltojär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4815: jestelmän vakiintuessa ja laajentuessa lakimää- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4816: räiseen tasoonsa terveyskeskusten ja samalla 33.60.01 lisäyksenä 50 000 markkaa
4817: lääkintöhallituksen kansanterveysosaston tehtä- ylimääräisen tarkastajan toimen (V 26)
4818: vät kasvavat. perustamiseksi lääkintöhallitukseen työ-
4819: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on terveydenhuoltoa koskevan lainsäädän-
4820: ehdotettu tarkastajan paikkaamista työsuojelu- nön edellyttämien uusien tehtävien hoi-
4821: hallitukseen työterveydenhuoltotehtäviä var- tamista varten.
4822: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4823:
4824: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Ensio Laine
4825: Sten Söderström M.-L. Salminen Aarne Koskinen
4826: P. Puhakka
4827: 1980 vp. 891
4828:
4829: Raha-asia-aloite n:o 82.5.
4830:
4831:
4832:
4833:
4834: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta henkilö-
4835: kunnan palkkaamiseksi Tampereen keskussairaalaan.
4836:
4837:
4838: E d u s kun n a II e.
4839: 1
4840: Tampereen keskussairaala joutui koko 70-lu- tain jopa potilasturvallisuuden kustannuksella.
4841: vun toimimaan vaikeissa ja toiminnallisesti vaa- 70-luvun alkupuolella tilanne johtui pätevän
4842: tivissa olosuhteissa. Sairaalan palveluksiin koh- koulutetun terveydenhuoltohenkilökunnan
4843: distetut määrälliset ja laadulliset vaatimukset puutteesta, mutta vuodesta -75 alkaen ongelma-
4844: on voitu toteuttaa vain äärimmäisin ponnis- na on ollut virkojen vähyys. Henkilökunnan
4845: tuksin. Tampereen keskussairaala on aktiivitoi- kokonaismäärä sataa sairaansijaa kohti v. 1979
4846: mikautensa aikana joutunut muuntautumaan ta- oli 204, kun lääkintöhallituksen .ns. kattonormi-
4847: vallisesta keskussairaalasta yliopistolliseksi ope- luku on 230. Lääkäri- ja hoitohenkilökunnan
4848: tussairaataksi kuin myös viiteen sairaalaan kes- virkojen kohdalla vajausero on vieläkin suurem-
4849: kitettävien erityisalojen sairaanhoidosta vastaa- pi.
4850: vaksi ns. miljoonapiirin keskukseksi. . Tampereen keskussairaalan tuottamien palve-
4851: Toimintojen jatkuva laajentuminen ja li- lusten ylläpitäminen nykyises,sä ·laajuudessa,
4852: sääntyminen ja ennenkaikkea niiden monipuo- viime vuosina aloitettujen uusien toimintojen
4853: listuminen sekä valtakunnallisten suunnitelmien vakiinnuttaminen ja kehittäminen alueen ter-
4854: asettamien velvoitteiden täyttäminen on vuosi veyskeskuksia ja aluesairaaloita hyödyntävään
4855: vuodelta käynyt yhä vaikeammaksi ja epävar- muotoon sekä välineinvestointeihin uhrattujen
4856: memmaksi, velvoitteet on jouduttu täyttämään varojen täysimääräinen hyväksikäyttö edellyt-
4857: näennäisesti vaillinaisesti. Tampereen keskus- tävät kiireistä virkojen lisäämistä toimintojen ja
4858: sairaalan saarnat voimavarat ovat olleet liian vaatimusten edellyttämälle tasolle. Lääkintöhal-
4859: vähäiset, jotta se voisi selviytyä sille asetetuis- lituksen normi 230 virkaa/100 ss edellyttää
4860: ta tehtävistä hyväksyttävällä tavalla. TKS: ssa 300 uuden lääkärin, hoito- ja tutkimushenkilö-
4861: on yhtä sairaansijaa kohti hoito-, tutkimus-, kunnan, toimisto- ja huoltohenkilökunnan vi-
4862: huolto- ym. tiloja yhteensä .53 m2, kun vastaava ran perustamista Tampereen keskussairaalaan.
4863: luku uudemmissa sairaaloissa on 2-3 kertai- Työvoimapula ei ole esteenä virkojen nopeal•
4864: nen. Jopa aravalainoitettuja henkilökunnan lekaan täyttämiselle. ·
4865: asuntoja on jouduttu saneeraamaan sairaalan Tampereen keskussairaalan perustoiminnan
4866: poliklinikka-tiloiksi, mm. keinomunuaisosasto virkavajaus voidaan viiden seuraavan vuoden
4867: joudutaan tänä syksynä siirtämään kantatalon aikana täyttää lisäämällä lääkintöhallituksel)
4868: ulkopuolelle. Työsuojeluviranomaiset ovat tois- virkakiintiöiden ohella 60 uutta virkaa vuosit-
4869: tuvasti joutuneet puuttumaan henkilökunnan tain.
4870: puutteellisiin sosiaalisiin tiloihin, erikoisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4871: sen jälkeen kun työaikajärjestelyissä toteutet-
4872: tiin huomattavalle osalle henkilökuntaa työai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4873: kaan kuulumaton ruokalepotauon pitäminen. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4874: Tilan puutteen ohella toimintojen täysipai- 33.76.30 lisäyksenä 4 JOO 000 markkaa
4875: noista suorittamista ja kehittämistä vaikeuttaa henkilökunnan palkkaamiseen T ampe-
4876: ankara henkilöstöpula. Tehtäväsiirtojen avulla reen keskussairaalaan.
4877: on pyritty selviytymään tilanteesta, mutta ajoit-
4878: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4879:
4880: Marjatta Mattsson U.-L. Alppi
4881: Tellervo Koivisto Mikko Kuoppa
4882: 892 1980 vp.
4883:
4884: Raha-asia-aloite n:o 826.
4885:
4886:
4887:
4888: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskussai-
4889: raalan laajennushankkeen aloittamiseksi.
4890:
4891: E d u s kun n a 11 e.
4892:
4893: Tampereen keskussairaalapiirin väestöpohja lisesti myös eräiden muiden uusien polikliinis-
4894: on tällä hetkellä n. 400 000. Sen lisäksi Tam- ten toimien aloittaminen suunnitelmakaudella
4895: pereen keskussairaalan vastuualueeseen kuulu- 1981-85.
4896: vat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeenlin- Erikoiskirurgisten hoitotoimenpiteiden tar-
4897: nan keskussairaalapiirit, joiden vastuualueen vetta ei myöskään voida tyydyttää. Suunnitteil-
4898: väestöpohja on hieman yli 1 milj. asukasta. la on myös laboratorio- ja röntgentoiminnan
4899: Vuosien mittaan Tampereen keskussairaalan laajentaminen, kuntoutustoiminnan kehittämi-
4900: tehtävät ovat jatkuvasti laajentuneet sekä yleis- nen sekä syöpäsairauksien varhaistoteamisen ja
4901: sairaanhoidon osalta että vuodesta 197 3 myös hoidon tehostaminen. Nykyisen polikliinisen
4902: yliopistollisen opetuksen osalta Tampereen yli- toiminnan asianmukaisen hoitamisen suurimpa-
4903: opiston lääketieteellisen tiedekunnan aloitettua na esteenä ovat juuri ahtaat työskentelytilat.
4904: toimintansa vuonna 1972. Valtakunnallisissa Yliopistollinen kliininen opetus on myös sel-
4905: terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmissa edelly- västi kärsinyt Tampereen keskussairaalan tilan..
4906: tetään monien uusien toimintojen aloittamista, ahtaudesta. Tilanahtaus on myös vaikeuttanut
4907: vanhojen toimintojen laajentamista sekä kiin- joidenkin alojen esim. korva-, sydän- ja sepel-
4908: teämpää yhteistyötä keskussairaalapiirin alueen valtimokirurgian suorittamista.
4909: terveyskeskusten kanssa. Samoin valtakunnalli- Tampereen keskussairaalan laajennushanke
4910: sessa suunnitelmassa kansanterveystyön ja sai- on ollut vireillä yli 10 vuotta, ja suunnitelmat
4911: raanhoitolaitosten toiminnan järjestämiseksi rakennustöiden aloittamiseksi ovat olemassa.
4912: vuosina 1981-85 korostetaan avohoidon ja Viimeisen suunnitelman mukaan rakennustyöt
4913: sairaalan kohdalla polikliinisen hoidon tehosta- alkaisivat vuonna 1984. Rakennustöiden kii-
4914: mista. reellistä aloittamista voidaan perustella myös
4915: Tampereen keskussairaalan toimintojen laa- alueen työllisyysnäkökohdilla, sillä Tampereella
4916: jentuminen on johtanut siihen, että myös tilan- työttömyysaste on korkea.
4917: ahtaus on lisääntynyt. Monet sairaalan tehtävät Tampereen keskussairaalan laajennushank-
4918: joudutaan suorittamaan nykyään varsin ahtaissa keen kustannusarvio on Tampereen keskussai~
4919: ja toiminnallisesti hankalissa tiloissa. Tilanpuu- raalapiirin sairaanhoitolaitosten toiminnan jär-
4920: tetta on edelleen lisännyt se, että yliopisto-ope- jestämistä koskevassa suunnitelmassa vuosille
4921: tuksen laajentuessa ja sosiaalitilojen uudelleen 1981-85 esitetty olevan 95 mmk, josta val-
4922: järjestelyjen johdosta on jouduttu vähentämään tionapuosuus olisi 64 mmk. Kun laajennus-
4923: sairaansijamääriä. Tilaongelmien vudksi yhteis- hankkeen valmistumisen on arvioitu kestävän
4924: työ aluesairaaloiden kanssa on saanut ajoittain noin 3 vuotta, on perusteltua esittää ensi vuo-
4925: epätarkoituksenmukaisia piirteitä erikoislääkä- delle 21 mmk:n suuruinen määräraha raken-
4926: reiden joutuessa menemaan aluesairaaloihin nustöiden aloittamiselle.
4927: 'antamaan palveluksiaan, vaikka olisi toiminnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4928: lisesti ja lääketieteellisesti perusteltua suorittaa
4929: 'tehtävät keskussairaalassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4930: Erityistas,on palvelusten kohdalla paine on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
4931: lisääntynyt useilla eri sairaanhoitoaloilla, ja lähi- 33.76.31 21 000 000 markkaa käytettä-
4932: tulevaisuudessa paine edelleen kasvaa. Suunnit- väksi Tampereen keskussairaalan laajen-
4933: teilla on mm. työlääketieteellisen sekä mahdol- nushankkeen aloittamiseen.
4934: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
4935:
4936: Marjatta Mattsson U.-L. Alppi
4937: Tellervo Koivisto Mikko Kuoppa
4938: 1980 vp. 893
4939:
4940: Raha-asia-aloite n:o 827.
4941:
4942:
4943:
4944:
4945: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta dieettihoitorahakokei-
4946: lun aloittamiseksi diabeetikkojen keskuudessa.
4947:
4948:
4949: E d u s kun n a 11 e.
4950:
4951: Suomessa on noin 85 000 lääkkeitä käyttä- deta myönteiset kokemukset, joita maassa voi-
4952: vää diabeetikkoa. Lisäksi on suuri joukko hen- mlltssaolevasta dieettihoitorahajärjestelmästä oli
4953: kilöitä, jotka tulevat hoidetuksi pelkän ruoka- saatu. Dieettihoitoraha merkitsisi monelle dia-
4954: valion avulla. Maassamme käytetään tabletteina beetikolle taloudellisten mahdollisuuksien pa-
4955: diabeteslääkkeitä noin kolminkertainen määrä ranemista hoitoosa toteuttamisessa ja ruoka-
4956: verrattuna Norjaan. Erityisesti tablettien käyt- valion arvostuksen kohoamista kaikkien dia-
4957: töä voitaisiin merkittävästi alentaa, mikäli dia- beetikkojen ja hoitavan henkilökunnan piirissä
4958: beetikkojen ruokavalioon kiinnitettäisiin ny- sekä olisi omiaan vähentämään erityisesti suun
4959: kyistä enemmän huomiota. Myös insuliinihoi- kautta nautittavien diabeteslääkkeiden käyttöä.
4960: toisten diabeetikkojen hoitotaso nousisi näin Tällä tavoin voitaisiin korjata myös ne vero-
4961: ja merkitsisi diabetekseen liittyvien lisäsairauk- tukselliset epäkohdat, joiden ilmauksena ovat
4962: sien vähenemistä. olleet toistuvat eduskuntakyselyt aiheesta.
4963: Diabeetikon ruokavalio on kallis. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4964: 1976 valtion sokeritautitoimikunta arvioi erok- nioittaen,
4965: si normaaliin suomalaiseen ruokavalioon noin
4966: 2 000 markkaa vuodessa ja ehdotti toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4967: piteitä tämän diabeteksen kannalta keskeisen 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4968: hoitomuodon tukemiseksi.· Suomen Diabetes- 10 000 000 markkaa dieettihoitorahti-
4969: liitto r.y:n valtuuskunta vieraillessaan Saksan kokeilun aloittamiseksi maamme diabee~
4970: Demokraattises•sa Tasavallassa 1979 saattoi to- tikkojen ·keskuudessa.
4971: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
4972:
4973: Marjatta Mattsson Lea Savolainen Aila Jokinen
4974: Helvi Hyrynkangas Hannu Tapiola Anneli Kivitie
4975: Eino Grönholm Impi Muroma Terho Pursiainen
4976: Veikko Pihlajamäki Eero Lattula Matti Puhakka
4977: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa J. Juhani Kortesalmi Mikko Kuoppa
4978: Unto Ruotsalainen Sten Söderström M.-L. Salminen
4979: Anna-Liisa Piipari Ensio Laine Aarne Koskinen
4980: Boris Renlund Pekka Vennamo P. Puhakka
4981: Maija Rajantie
4982: 894. 1980 vp.
4983:
4984: Raha-asia-aloite n:o 828.
4985:
4986:
4987:
4988:
4989: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta koululais- ja opiskelija-
4990: vaihdon kehittämiseksi Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.
4991:
4992:
4993: E du s kun n a 11 e.
4994:
4995: Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on harjoi- tyksellä kesäajan 65 amerikkalaista nuorta.
4996: tettu vastavuoroisuuteen perustuvaa koululais- Jotta suomalaisille koululaisille voidaan myös
4997: ten ja opiskelijain vaihtoa jo useita vuosikym· tulevaisuudessa turvata edellytykset vuoden
4998: mc;niä. · opiskeluun ulkomailla, Suomen Y outh for Un-
4999: Tämän toiminnan tuloksena monet tuhannet derstanding ry:ltä tarvitaan aktiivista toimintaa
5000: suomalaiset koulunuoret ovat voineet kehittää Suomen tunnetuksi tekemiseksi.
5001: kielitaitoaan ja lisätä kansainvälisten asiain tun- Suomesta .on voitava antaa Yhdysvalloissa ja
5002: temustaan. muualla maailmassa mahdollisimman hyvä ku-
5003: · Koululaisten vaihtotoimintaa hoitaa ja ke- va. Tätä työtä varten järjestö tarvitsee ulko-
5004: hittää Youth for Understanding -järjestö, jolla puolista toimintatukea.
5005: on amerikkalainen toimisto Washington D.C: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, ·
5006: ssä sekä suomalainen toimisto Helsingissä. Kou-
5007: lulaisten vaihto-ohjelmien kehittämiseksi on tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5008: keää, että myös maasta, jonne lähetetään koulu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5009: laisia, saapuu vastaavasti opiskelijoita Suomeen. 29.98.23 90 000 markan määrärahan
5010: · Esimerkiksi lukuvuonna 19.80-81 Youth for käytettäväksi toiminta-avustuksena. Suo~
5011: Understailding -järjestön välityksellä opiskelee men Youth for Understanding r.y:lle
5012: Yhdysvalloissa noin 550 suomalaista koululais- koululais- ja opiskelijavaihdon kehittä-
5013: ta; kun vastaavasti· vain 7 yhdysvaltalaista kou- miseksi Suomen ja Yhdysvaltojen va-
5014: lulaista opiskelee Suomessa lukuvuoden ··1980- lillä. .
5015: 81. Näiden lisäksi Suomessa oli järjestön väli-
5016: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5017:
5018: Ingvar S. Melin Mauno Forsman
5019: Tuulikki Petäjäniemi Matti Hokkanen
5020: Kauko Juhantalo
5021: 1980 vp. 895
5022:
5023: Raha-asia-aloite n:o 829. .-; ..
5024:
5025:
5026:
5027:
5028: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätalouden profes-
5029: sorin viran perustamiseksi Joensuun korkeakouluun.
5030:
5031:
5032: Ed u s k u,n n a 11 e.
5033:
5034: Maassamme ei ole m1ssaan muus,sa korkea· Olisi huomattavasti järkevämpää perustaa 'ylei-
5035: koulussa lukuunottamatta TKK:ta metsätalou- sen metsätalouden professorin virka jo toimi-
5036: den opetusta. Nykyistä asiantilaa on pidettävä van matemaattis-luonnontieteellisen osaston yh-
5037: varsin huolestuttavana, sillä koko luonnon- teyteen opetusalanaan yleinen metsätalous.
5038: varojen hoidossa ratkaisevaa osaa näyttelee Joensuun korkeakoulua edelleen kehitettäessä
5039: metsien käyttö ja niiden hoito. Luonnori: tulevaisuudessa tätä linjaa olisi aiheellista vah~
5040: varojen hoidon edelleen tullessa korostetum- vistaa.
5041: min .esiin ei voida ajatella, että suomalaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5042: luonnontaloutta voidaan riittävän pätevästi nioittaen,
5043: tuntea, hallita ja hoitaa ilman siihen ratkaise-
5044: vasti vaikuttavaa metsätalouden tuntemusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5045: Nykyiseen asiantilaan olisi saatava korjaus. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5046: Hallitus esittää tulo- ja menoarviossa Joen- 29.10.01 100 000 markkaa metsätalou-
5047: suun korkeakoulun yhteyteen kohdassa tfen professorin viran perustamiseksi
5048: 29.10.01 perustettavaksi yhden professuurin Joensuun korkeakouluun jo toimivan
5049: viran, mutta suppeasti vain metsänhoitotieteen matemaattis-luonnontieteellisen osaston
5050: opetuksen suunnittelua varten ja erillisenä. Täl- yhteyteen opetusalanaan yleinen metsä"
5051: laista ratkaisua ei ole pidettävä onnistuneena. talous.
5052: ·.Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5053:
5054: Mauri Miettinen Juhani Laitinen
5055: 896 1980 vp.
5056:
5057: Raha-asia-aloite n:o 830.
5058:
5059:
5060:
5061:
5062: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden kanava-
5063: museon perustamiseksi.
5064:
5065:
5066: Ed u s k u n n a 11 e.
5067:
5068: Heinävesi on 1uonnonkauneudestaan ja ka- rän, yhteensä noin 100 000 henkilöä. Matkaili-
5069: navistaan tunnettu pitäjä. Sen halki pohjoisesta joita ajatellen Varistaival olisi erittäin sopiva
5070: etelään virtaavan Heinäveden reitin luontoa paikka kanavamuseolle.
5071: on jo 1930-luvulta lähtien mainostettu kappa- Museon sijoittamista Heinävedelle edellä
5072: leeksi kauneinta Suomea. Kaikkiaan kuusi sul- mainittujen seikkojen lisäksi puoltaa myös
5073: kukanavaa sijaitsee tällä reitillä: Varistaipaleen Joensuun korkeakoulun historian laitoksen lä-
5074: ylä- ja alakanava, Karvion, Kerman, Vihovuon- heisyys.
5075: teen ja Piipan kanavat. Kanavia on siis tällä Kanavamuseo vahvistaisi myös Heinäveden
5076: reitillä enemmän kuin missään muussa maamme asemaa matkailupitäjänä, jolla on tärkeä talou-
5077: kunnassa. Kanavamuseolla on paikkansa erittäin dellinen merkitys kehitysalueiden I vyöhykkee-
5078: kauniin luonnon ympäröimänä. Museota esite- seen kuuluvalle kunnalle. Matkailua kehittä-
5079: tään Varistaipaleen alakanavalle, josta on vajaa mällä kunta pyrkii monipuolistamaan elinkeino·
5080: 10 kilometriä kahdelle muulle kanavalle: Varis- elämäänsä ja täten osaltaan torjumaan turmiol-
5081: taipaleen yläkanavalle ja Karvion kanavalle. lista maaltapakoa.
5082: Valamon luostari sijaitsee Varistaipaleelta 8 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5083: kilometrin päässä. Valamon luostarista on ke- nioittaen,
5084: hittymässä ortodoksisen kirkon kongressi- ja
5085: tutkimuskeskus. Parhaillaan on meneillään luos- että Eduskunta ottaisi v,altion vuoden
5086: tarin ikonien ja kirkkomaalausten konservointi- 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
5087: keskuksen ja kirjaston suunnittelutyöt. markan määrärahan Heinäveden Varis-
5088: Varistaival sijaitsee myös Lintulan luostariin taipaleen kanavamuseohankkeen suun-
5089: johtavan tien varrella, joten kanavamuseo tu- nittelu- ;a rakentamistöitä varten.
5090: lisi saamaan osakseen myös Lintulan kävijämää-
5091: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5092:
5093: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
5094: 1980 vp.
5095:
5096: Raha-asia-aloite n:o 831.
5097:
5098:
5099:
5100:
5101: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkas-
5102: tuslaitoksen siirtämiseksi Mikkeliin.
5103:
5104:
5105: E d u s k u n n a 11 e.
5106:
5107: Eduskunta on käsitellessään vuoden 1980 esitys sotii jyrkästi hajasijoittamisesta tehtyjä
5108: valtion tulo- ja menoarviota ilmaissut kantansol periaatepäätöksiä vastaan. Lisäksi esitys on vas-
5109: valtion siementarkastuslaitoksen ja maatalous- toin eduskunnan viime vuonna tekemää pää-
5110: kemian laitoksen sijoittamiseksi Mikkeliin. töstä.
5111: Kehityserot Mikkelin läänin vahingoksi ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5112: vain kasvaneet siitä, jolloin esitys edellä mai- nioittaen,
5113: nittujen laitosten hajasijoittamisesta tehtiin
5114: Mikkelin läänin kehittymisen varmistamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5115: Mikkelin kaupungin valmius ottaa vastaan nä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5116: mä laitokset on hyvä ja laitosten toimintaedel- 30.12.74 500 000 markan suunnittelu-
5117: lytykset on myös todettu täysin kilpailu!kykyi- määrärahan Valtion siementarkastuslai-
5118: siksi muiden paikkakuntien suhteen. toksen sijoittamiseksi Mikkeliin edus-
5119: Onkin yllättävää havaita, että ensi vuoden kunnan aiemmin tekemän päätöksen
5120: tulo- ja menoarviossa hallitus esittää siementar- mukaisesti.
5121: kastuslaitoksen sijoittamista Loimaalle. Tämä
5122: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5123:
5124: Mauri Miettinen Timo Ihamäki
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: 113 088000399]
5130: 898 1980 vp.
5131:
5132: Raha-asia-aloite n:o 832.
5133:
5134:
5135:
5136:
5137: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 paran-
5138: tamiseksi välillä Heinola kk- Vo~koski.
5139:
5140:
5141: E d u s kun n a 11 e.
5142:
5143: Heinolan·!kk-Voilkosken maantiestä on Hei- tukset palvelevat paikallisia asukkaita ko. tie-
5144: nolan puoleinen alkuosa kantatien n:o 60 raken- osuudella.
5145: tamisen yhteydessä parannettu ja päällystetty. Edellä olevan perusteella ehddtan kunnioit-
5146: Tiestä on myös yksityisiä kohtia parannettu taen,
5147: ja oikaistu. Tieosuus olisi kuitenkin kokonai-
5148: suudessaan saatava parannettua Heinolan kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5149: konkylän ja Pärnämäen väliseltä osuudeltaan 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
5150: ja päällystettyä · öljysoralla. Tiellä on raskasta markan määrärahan maantien n:o 414
5151: puutavara-. ja linja-autoliikennettä normaalin parantamistöiden jatkamiseen välillä
5152: yksityiskäytön lisäksi. Samoin koululaiskulje- Heinola kk-Voikoski.
5153: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5154:
5155: Mauri Miettinen
5156:
5157:
5158:
5159:
5160: '"',,, ·'· :~ '·-. ·" •''-•< .. \ -:"
5161: _;,. ·;;'' .. ..,.·•
5162: 1980 Vp. 899
5163:
5164: Raha-asia-aloite n:o 833.
5165:
5166:
5167:
5168:
5169: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaiturin rakenta-
5170: miseksi Sulkavan Vekaransalmeen.
5171:
5172:
5173: Ed u s k u n n a 11 e.
5174:
5175: Matkailu-, saaristo- ja soutukuntana tunnet- leirintä Oy ja Lomaliitto sekä Oy Hackman
5176: tu. Sulkava on jo vuonna 197 4 esittänyt, että Ab.
5177: TVL:n Mikkelin piiri ryhtyy tutkimaan mat- Suunnitelmat ovat valmiit laiturin rakenta-
5178: kustajalaivalaiturin rakentamista Vekaransal- miseksi. TVL:n · kustannusarvio on 400 000
5179: men kirkonkylän puolelle. Salmessa on aikoi- markkaa. Kunta on lunastanut tarvittavan maa-
5180: naan ollut matkustajalaivalaituri, mutta s.e on alueen em. tarkoitukseen. Suunnitelmat ovat
5181: käytti;ikelvoton. Perusteluna esitykselle esite- olleet valmiita usean vuoden ajan, mutta tar-
5182: tään lisäksi, että vapaa-ajan vietto sekä sen vittavia määrärahoja ei ole myönnetty.
5183: mukana vesiliikenne tulee nykyisestään huo- Hanketta puoltaa mm. se, että saaristoasiain
5184: mattavasti kasvamaan~ Vilkaharjun alueen lo- neuvottelukunta on esittänyt harkittavaksi Sul-
5185: ma- ja leirintäkeskus tarvitsee kunnollisen mat- kavaa erityiseksi saaristokunnaksi.
5186: kustaj!llaivalaiturin vaikutusalueelleen. Lisäksi Edellä olevan ·perusteella ehdotamme kun~
5187: Vilkaharjun alueelle on olemassa kehittämis- nioittaen,
5188: suunnitelmia, jotka lisäävät laitqrin tarvetta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5189: Matkustajalaivaliikenteen lisäksi laituri .tulisi 1981 tulo- ia menoarvioon 400 000
5190: palvelemaan alueen kalastajia. Hanketta Qyat markan määrärahan laivalaiturin raken-
5191: puoltaneet mm. Saimaan laivamatkat, Saimaan tamiseksi Sulkavan V ekaransalmeen. .
5192: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5193:
5194: · . Mauri
5195: .,~ . - Miettinen Timo Ihamäki Esko Pekonen
5196:
5197:
5198:
5199: ,_ ,_'
5200: 900 1980 vp.
5201:
5202: Raha-asia-aloite n:o 834.
5203:
5204:
5205:
5206:
5207: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentokentän
5208: lunastamiseksi valtiolle.
5209:
5210:
5211: E d u s k u n n a 11 e.
5212:
5213: Säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevat merkitystä valtakunnallisessa yhteysverkostossa,
5214: lentokentät on maassamme joko siirretty val- on kohtuutonta, että kaupunki yksin valtion
5215: tion haltuun tai on ryhdytty toimenpiteisiin verraten vähäisen ylläpitoavustuksen turvin
5216: siirron toteuttamiseksi. Mikkelin lentokentän joutuu vastaamaan kentän kunnossapidosta
5217: osalta sellaisia toimenpiteitä ei ole kuitenkaan sekä sen rakenteiden ja laitteistojen kehittämi-
5218: toistaiseksi toteutettu. Asiantilaan ovat valtion- sestä. Mikkelin lentoasema tulisikin saada
5219: tilintarkastajat kiinnittäneet huomiota kerto- maamme muiden reittiliikenteen piirissä ole-
5220: muksessaan, jossa todetaan tarpeelliseksi aika- vien lentoasemien tavoin valtion hoidettavaksi.
5221: taulun mukaista matkustajaliikennettä hoita- Onkin välttämätöntä, että valtiovallan taholta
5222: vien yksityisten lentokenttien siirtäminen val- ryhdytään toimenpiteisiin Mikkelin lentoken-
5223: tion haltuun. Viime vuosien aikana Mikkelin tän siirtämiseksi valtion ylläpidettäväksi, jol-
5224: kaupunki on voimakkaasti investoinut lento- loin kentän käytöstä ja tulevista investoinneis-
5225: kentän parantamiseen, ,sen rakennuksiin ja lait- ta aiheutuvat kustannukset siirtyisivät valtion
5226: teistoihin. Lentoaseman uusi kalustohalli on vastattavaksi.
5227: parhaillaan rakenteilla ja kentän laitteistoa ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5228: hitetään asentamalla ILS-laitteet vielä tämän nioittaen,
5229: vuoden aikana.
5230: Mikkelin ja koko maakunnan kannalta lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5231: yhteys Mikkeliin on välttämätön. Reitin mat- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5232: kustajamäärän kehitys viime vuonna oli varsin 31.47.89 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5233: hyvä ja näkymät tulevaisuuden suhteen reitti- Mikkelin lentokentän valtion ylläpidet-
5234: liikenteen säännöllisyyden varmistuessa ovat täväksi siirtämistä varten.
5235: suotuisat. Koska Mikkelin lentokentällä on
5236: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5237:
5238: Mauri Miettinen Timo Ihamäki Esko Pekonen
5239: 1980 vp. 901
5240:
5241: Raha-asia-aloite n:o 83.5.
5242:
5243:
5244:
5245:
5246: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nestemäisten poltto-
5247: aineiden varmuusvaraston rakentamiseksi Ristiinaan.
5248:
5249:
5250: Ed u s kun n a II e.
5251:
5252: Mikkelin läänin teollisuustoimikunnassa on Näiden seikkojen sekä muuttuneen energia-
5253: valmistunut läänin energiaohjelma, jossa on tilanteen, läänin polttoainetuotannon turvaami-
5254: esitetty useita toimenpiteitä mm. kotimaisten sen sekä mahdollisen uuden öljykriisin takia on
5255: polttoaineiden tuotannon ja käytön edistämi- välttämätöntä saada Mikkelin lääniin varmuus-
5256: seksi, energian säästämisen ja taloudellisen käy- varasto. Valtakunnallisen energiahuollon var-
5257: tön edistämiseksi, energiatutkimuksen kehittä- muuden kannalta ei ole ilman merkitystä myös-
5258: miseksi sekä energiahuollon varmuuden lisää- kään se, että Mikkelin lääni on maan ainoa lää-
5259: miseksi. ni, jossa ei ole nestemäisten polttoaineiden var-
5260: Energiahuollon varmuuden lisäämisen osalta muusvarastoa.
5261: todetaan ohjelmassa sähkön jakelun turvaami- Varmuusvaraston paras sijoituspaikka läänis-
5262: sen kehittyvän suotuisasti 110 kV siirtoverkos- sä on Ristiina, joka täyttää kuljetusyhteyksien-
5263: ton ja 400 kV "atomirengasjohdon" rakenta- sä, sijaintinsa sekä kallioperänsä puolesta va-
5264: mistaimien ansiosta. Sen sijaan polttoainetuo- rastolle asetettavat edellytykset. Teollisuusradan
5265: tannon ja -käytön varmuutta tarkasteltaessa to- valmistuttua Ristiinaan päästään maanteitse,
5266: detaan huomattavana ongelmana nestemäisten rautateitse ja syväväylää myöten. Myös Pellos
5267: polttoaineiden varmuusvaraston puuttuminen Oy:n läheisyys parantaa Ristiinan edellytyksiä.
5268: läänistä. Kysymys liittyy läheisesti myös polt- Ristiinan kunta on tehnyt asiasta valtiovarain-
5269: toaineiden kuljetuksiin, jotka Mikkelin läänissä ministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriöl-
5270: .tapahtuvat pääasiassa maantiekuljetuksina. Oh- le aloitteen, jota teollisuustoimikunta tukee.
5271: jelman mukaan myös vesistökuljetusten kehit· Myös Mikkelin läänin teollisuustoimikunta on
5272: tämiseen tulee läänin alueella kiinnittää erityis- esittänyt nestemäisten polttoaineiden varmuus-
5273: tä huomiota. varaston sijoittamista Ristiinaan.
5274: Varmuusvaraston perustamisen kiireellisyyttä Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
5275: korostaa edelleen läänin energiahuollon riippu- nioittavasti,
5276: vuus tuontienergiasta, jonka osuus energian ko-
5277: konaiskulutuksesta läänissä on yli 70 %. Riip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5278: puvuus tuontienergiasta on Mikkelin läänissä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5279: maan korkein. Puolustusministeriön hallinnon- 32.06.77 500 000 markan määrärahan
5280: alan kannalta voidaan vielä todeta, että luotet- nestemäisten polttoaineiden varmuusva-
5281: tavan ja koko valtakunnan riittävästi kattavan raston rakentamiseen Ristiinaan.
5282: varmuusvarastoverkoston olemassaolo on erityi-
5283: sen tärkeää kriisiajan valmiuksien kannalta.
5284: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
5285:
5286: Mauri Miettinen Olavi Ronkainen Pentti Poutanen
5287: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala Timo Ihamäki
5288: Maija Rajantie
5289: 902 1980 vp.
5290:
5291: Raha-asia-aloite n:o 836.
5292:
5293:
5294:
5295:
5296: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ojoisten eritasoliitty-
5297: män rakentamisen aloittamiseksi valtatiellä n:o 3 Hämeen-
5298: linnassa.
5299:
5300:
5301: E d u s k u n n a II e.
5302:
5303: Valtatie 3:sta eroaa moottoritieltä Hämeen- ta osaltaan varannut budjettimäärärahoja raken~
5304: linnan kaupungin alueella Hämeenlinnan__;;_Lai- tamiseen. Valtion kustannukset suunnitelmien
5305: tikkalan maantie eli Pälkäneen tie. Tämä Ojois- toteuttamiseksi edellyttävät noin 8 inilj. mar"
5306: ten liittymä on osoittautunut liikenneturvalli~ kan määrärahoja, jotka valtion KTS·suunhltel•
5307: suuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta erit- missa on mitoitettu vuosille 1979-82 ja 1980
5308: täin puutteelliseksi. Onpa risteyksessä sattunut -84. Kaupungin ja TVL:n kesken on sovittu
5309: takavuosina kuolemaan johtaneita kolareita. työalueiden rajoista ja tehtävien töiden yhteen-
5310: Pälkäneen tien rakentaminen katkaisi van- sopivuudesta. Tarvittava valmius eriiasoliitty-
5311: han tien ja tälle kohdalle on kertynyt runsaasti män rakentamiseen siis on.
5312: jalan ja polkupyörällä tapahtuvaa Pälkäneen Edellä olevan perusteella ehdota:mt:D.e kun~
5313: tien ylittävää työpaikkaliikennettä. Aivan eri- nioittaen,
5314: tyisesti viikonloppuisin muodostuu vaarallista
5315: ruuhkaa, koska Helsingin alueelta suuntautuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5316: Hauhon-Pälkäneen virkistys- ja loma-alueille 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5317: runsas autoliikenne. markkaa käytettäväksi valtatien n:o 3
5318: Näistä syistä on TVL:n Hämeen piirikontto- varrella Hämeenlinnassa sijaitsevan
5319: ri tehnyt suunnittelutyöt Ojoisten liittymän pa- Ojoisten eritasoliittymän rakentamisen
5320: rantamiseksi. Hämeenlinnan kaupunki on omal- aloittamiseksi.
5321: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
5322:
5323: Saara Mikkola Matti Viljanen
5324: Olavi Nikkilä Ulla Puolanne
5325: 1980 vp. 903
5326:
5327: Raha-asia-aloite n:o 837.
5328:
5329:
5330:
5331:
5332: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n pako-
5333: laisasiain pääkomissaarin (UNHCR) toiminnan tukemiseen.
5334:
5335:
5336:
5337: E d u s k u n n a 11 e.
5338:
5339: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu enti- Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi
5340: sestään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemisek. hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
5341: si eivät sitävastoin ole olleet riittäviä. Pakolais- (UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toi-
5342: ten määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää mintaa raha- ja muilla varoilla.
5343: kaiken avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5344: pelastamiseksi nälkäkuolemalta ja aliravitse- nioittaen,
5345: muksen aiheuttamUta pysyviltä haitoilta, tar-
5346: vitaan katastrofiapua pakolaisten päivittäiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5347: huoltoon. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5348: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat 24.30.69 lisäyksenä 7 800 000 markkaa
5349: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pa- YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin
5350: kolaisapua. (UNHCR) toiminnan tukemiseen.
5351: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5352:
5353: Impi Muroma Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
5354: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Jorma Fred
5355: Sauli Hautala Antero Juntumaa
5356: 904 1980 vp.
5357:
5358: Raha-asia-aloite n:o 8.38.
5359:
5360:
5361:
5362:
5363: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeilun
5364: käynnistämiseksi sisäasiainministeriössä.
5365:
5366:
5367: Ed u s kun n a 11 e.
5368:
5369: Asuinympäristöjemme laatuun liittyvät kysy- saavutettavissa säästöä ja niitä voidaan kehittää
5370: mykset ovat nousseet voimakkaasti esille ym- kaikin tavoin paikallisia olosuhteita vastaaviksi.
5371: päristövuonna 1980. Valtion, kuntien ja pii- Suunnitelmien tarkistamisesta on kunnille an-
5372: rihallinnon tasoilla lukuisat eri viranomaiset nettu alustavat ohjeet. Työ vaatii paikalliset
5373: vaikuttavat ympäristöjemme muotoutumiseen. olot tuntevia suunnittelijoita.
5374: Päätöksenteko tapahtuu palasittain ja kokonais- Tänä päivänä harvassa kunnassa on riittävä
5375: valtaisuuden puutteen havaitsee helposti viime suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntemus.
5376: vuosikymmenien aikana rakennetuilta alueil- Monella paikkakunnalla rakennusvalvontaviran-
5377: tamme. Tilanteeseen ollaan yleisesti tyytymät- omaiset ovat ainoita alan asiantuntijoita, ja he-
5378: tömiä. kin ovat jo ylityöllistettyjä viime vuosina voi-
5379: Myöskin tulevaisuus näyttää huonolta, ellei makkaasti lisääntyneiden tehtävien paineessa.
5380: toteuttamistasalia ole enemmän asiantunte- Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä asiantunti-
5381: musta. Voimassa olevat maankäytön suunni- joiden lisäämiseksi erityisesti pienissä kunnissa.
5382: telmat perustuvat ylimitoitettuihin väestöen- Kokeilu voitaisiin käytyihin neuvotteluihin
5383: nustuksiin, eikä niissä ole otettu huomioon perustuen aloittaa välittömästi kahdella alueel-
5384: energian hinnannousua sen kummemmin kuin la samanaikaisesti:
5385: ekologisia vaatimuksiakaan mm. rakentamisessa
5386: ja kunnallistekniikassa. Olemassaolevasta asuin- 1) Uudenmaan läänin kehitysalueiden ulko-
5387: rakennuskannastamme on laskettu ainakin puolisella tukialueelia sijaitseva neljän (4)
5388: 1 700 000 asunnon olevan kiireellisten energia- kunnan alue,
5389: taloudellisten parannusten tarpeessa ja osa sen 2) Pohjois-Karjalan läänissä oleva viiden
5390: lisäksi kaipaa mm. varustetason parantamista. (5) kunnan alue.
5391: Käyttökelpoisen rakennuskannan kohentaminen Kokeilu on kolmevuotinen ja siitä raportoi-
5392: ja tarkoituksenmukaisen uudisrakennuskan- daan vuosittain.
5393: nan aikaansaaminen on kaikkien yhteinen asia. Kokeilua varten asetettaneen valvova toimi-
5394: Valtiovalta onkin käynnistänyt yksittäisiä toi- kunta tms., jossa ovat edustettuina mm. sisä-
5395: menpiteitä asiassa mm. asuntolainoituksen ja asiainministeriö, asuntohallitus, maatilahallitus
5396: energiataloudellisten avustusten muodossa. Pä- ja kunnalHset keskusjärjestöt.
5397: tevää riittävää suunnitteluasiantuntemusta ei Aluearkkitehti työskentelee kokeilualueensa
5398: kuitenkaan tänä päivänä ole kaikkien kansalais- kunnissa seuraavasti:
5399: ten ulottuvilla. Energianeuvojat, joita on tänä
5400: vuonna ryhdytty palkkaamaan valtion varoin,
5401: eivät toimenkuvansa ja pätevyysvaatimuksiensa A. Asukkaiden apuna
5402: perusteella täytä suunnittelutehtäviä riittävän
5403: kokonaisvaltaisesti. 1) asukkaiden apuna rakennustoimenpiteitä
5404: Viimeaikaiset yhdyskuntiemme rakentamis- suunniteltaessa,
5405: ja käyttökustannuksia selvittävät tutkimukset 2) asukkaiden apuna neuvoteltaessa ko.
5406: osoittavat, että suurin osa maamme asema- ja alueen maankäytön suunnitelmista,
5407: rakennuskaavoista on tarkistamisen tarpeessa: 3) asunnon ostajan oikeusturvan paranta-
5408: niiden rakentamis- ja käyttökustannuksissa on jana.
5409: Raha-asia-aloite n:o 838 905
5410:
5411: B. Kunnan apuna Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5412: nioittaen,
5413: 1) rakennuslautakunnan apuna
5414: 2) kunnanhallituksen apuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5415: Kokeilun aikana voitaneen lisäksi tutkia 1981 tulo- ;a menoarvioon 220 000
5416: mahdollisuuksia päätösvallan delegoimiseen ko. markkaa käytettäväksi aluearkkitehtiko-
5417: aikana eräissä kaavoitus- ja rakentamisasioissa keilun käynnistämiseen sisäasiainminis-
5418: kunta tasolle. teriön kaavoitus- ;a rakennusosastolla.
5419: Kokeilun aikana pyritään luomaan toiminta-
5420: malli pienten kuntien yhteisen arkkitehtineu-
5421: vonnan järjestämiseksi.
5422: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5423:
5424: Impi Muroma Olavi Ronkainen
5425: Sauli Hautala Antero Juntumaa
5426: Jorma Fred
5427:
5428:
5429:
5430:
5431: 114 088000399}
5432: 906 1980 vp.
5433:
5434: Raha~asia-aloite n:o 839.
5435:
5436:
5437:
5438:
5439: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallispolii-
5440: sille ns. korttelipoliisien määrän lisäämiseksi.
5441:
5442:
5443:
5444: E d u s k u n n a 11 e.
5445:
5446: Yleinen järjestys ja turvallisuus entytsesti näkyvyyttä katukuvassa. Tähän voidaan päästä
5447: maamme kaupungeissa on viime vuosina hei- tehostamalla ns. korttelipoliisitoimintaa.
5448: kentynyt. Uutena järjestystä uhkaavana tekijä- Korttelipoliisijärjestelmää on kokeiltu joilla-
5449: nä ovat tulleet kuvaan nuorisojengien aiheutta- kin paikkakunnilla. Siitä on saatu hyviä koke-
5450: mat pahoinpitelyrikokset. muksia. Tätä toimintaa tulisi mielestämme laa-
5451: Nuorison väkivaltainen käyttäytyminen on jentaa huomattavasti nykyisestään. Hallitus eh-
5452: seurausta monista yhteiskunnan nopeaan raken- dottaakin budjettiesityksessään 20 uuden kort-
5453: nemuutokseen ja perinteisen kristillisen arvo- telipoliisin viran perustamista. Ottaen huo-
5454: maailman murenemiseen liittyvistä seikoista. mioon kokeilusta saadut myönteiset tulokset tu-
5455: Eräänä väkivaltaista käyttäytymistä laukaiseva- lisi korttelipoliisien virkojen lisäyksen olla aina-
5456: na tekijänä voidaan pitää myös holtitonta alko- kin kaksinkertainen hallituksen esittämään ver-
5457: holinkäyttöä ja nuorten osalta keskioluen help- rattuna. ,_.:
5458: poa saatavuutta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5459: Nuorison väkivaltaista käyttäytymistä on py-
5460: rittävä hillitsemään kaikin mahdollisin keinoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5461: Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. asennekasva- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5462: tus ja kristillisten arvojen juurruttaminen nuo- 26.53.01 lisäyksenä 800 000 markkaa
5463: risoon koululaitoksessa. Alkoholin välittämistä 20 uuden nuoremman konstaapelin vi-
5464: nuorisolle ja keskioluen myyntiä on pyrittävä ran perustamiseksi paikallispoliisiin
5465: rajoittamaan. Eräs keino hillitä nuorten väki- korttelipoliisitoiminnan laajentamiseksi.
5466: valtaa on lisätä järjestyksenpitoviranomaisten
5467: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5468:
5469: Impi Muroma Jorma Fred Antero Juntumaa
5470: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
5471: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
5472: 1980 vp. 907
5473:
5474: Raha-asia•aloite n:o 840.
5475:
5476:
5477:
5478:
5479: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen valtion-
5480: osuuteen kunnallisten päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
5481: huoltolaitosten perustamiskustannuksiin.
5482:
5483:
5484: E d u s k u n n a 11 e.
5485:
5486: Päihteiden käyttö aiheuttaa haittoja ja ongel- toon ja tarjoilupalkkioihin. Koko väestön alko-
5487: mia, jotka ilmenevät monin eri tavoin. Käytet- holimenot v. 1978 olivat 5,33 miljardia mark-
5488: tävissä olevien tietojen mukaan kaa. Sillä rahamäärällä voisi rakentaa esim.
5489: 55 000 uutta kaksioasuntoa.
5490: - yli 6 miljoonaa ajokertaa vuodessa aje-
5491: taan päihtyneenä maanteillämme (johtaja Mart- Päihteiden väärinkäyttäjien huollosta annetun
5492: ti Mäen esitelmä 18. 10. 1978 "tienkäyttäjät lain mukaan, sellaisena kuin se on 29. 12. 1976
5493: muutettuna, kuntiin pitäisi saada kantokykyluo~
5494: ja alkoholi")
5495: - alkoholi voi aiheuttaa sikiövaurioita kituksen mukaisesti valtionapua 39-70 %
5496: - turvakoteja tarvitaan perheväkivallan li- päihdehuoltoon. Lain rajoitukset ja valtion tar-
5497: ,sääntyessä ja siihen alkoholilla on erittäin huo- koitukseen osoitettujen määrärahojen riittä-
5498: mättömyys kuitenkin vähentävät tuota osuut-
5499: mattava osuus
5500: - päihteiden käyttö ja vauriot ovat siirty- ta. Tehokkaan hoitoketjun aikaansaaminen edel-
5501: neet huolestuttavan nuoriin ikäluokkiin lyttäisi kunnilta huomattavia investointeja, joi-
5502: - itsemurhia tehdään n. 1100 vuodessa, hin niillä, val.'sinkaan viime vuosina, ei ole ollut
5503: joista 40 % alkoholin vaikutuksen alaisena varaa.
5504: - työtapaturmista 40 % sattuu alkoholin Vuonna 1976 rahoittivat kunnat 65 %, val-
5505: vaikutuksen alaisena tio 26,1 %, (asiakkaat 7,5 % ja muut tulot
5506: - v. 197 6 hoidettiin psykiatrisissa sairaa- 1,4 %) päihteiden väärinkäyttäjien huollosta,
5507: loissa 8251 tapausta, joiden päädiagnoosina oli johon käytettiin yhteensä 26,6 miljoonaa mark-
5508: alkoholismi kaa. Alkoholin voittovaroja saatiin samana
5509: - sosiaalitoimen huoltoapuasiakkaista huo- vuonna kuntien sosiaalitoimistojen käyttöön
5510: mattavalla määrällä on alkoholiongelmia. kaikkiaan 3 miljoonaa markkaa. Vertailtaessa
5511: alkoholin valmistuksesta ja myynnistä valtiolle
5512: Lisäksi ALKO :n suorittamien tutkimusten tulevaa voittoa alkoholin väärinkäyttäjien huol-
5513: (valt. lis. Jussi Simpura) mukaan vuonna 1978 toon käytettyyn valtion osuuteen, huomataan
5514: oli alkoholista johtuvia epäsuhde valtion ja kuntien vastuunjaossa. Hoi-
5515: - juopumuspidätyksiä 217 500 don tehostaminen edellyttäisi valtion taloudel-
5516: - väkivaltarikoksia 11 500 lisen osuuden huomattavaa lisäämistä.
5517: - rattijuoppouspidätyksiä 29 500 Alkoholin ongelmakäytöstä kärsivät eniten
5518: - työtapaturmia 21 000 käyttäjän lähiympäristö, nimenomaan perhe ja
5519: - alkoholin suurkuluttajia (v. 1976) 230 000 työympäristö. Sekä päihteiden haitoista kärsi-
5520: - nk. rappioalkoholisteja 13 000 vien että koko yhteiskunnan edun mukaista
5521: - kulutus puhtaana alkoholina 6,22 litraa/ olisi, että hoitoketju olisi tehokas. Tuolloin
5522: asukas = 43 Koskenkorvapulloa asukasta koh- tulisi myös asunnottomien alkoholistien ase-
5523: den vauvatkin mukaan lukien. maan kiinnittää vakavaa huomiota. Onhan tut-
5524: kimuksin osoitettu, kuinka asunnoton alkoho-
5525: Alkoholin myynti on valtion monopoli. Se listi maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin yh-
5526: saa myyntituloina vuosittain noin 3,3 miljardia teiskunnan tuella asutettu. On hyödytöntä hoi-
5527: markkaa (197 8), joista noin 1 ,5 miljardia ku- taa ihmisiä laitoksissa, ellei heillä ole paluu-
5528: luu hallintoon, jakeluun, ravintoloiden ylläpi- teitä normaaliin elämään. Tarkoitwksenmwkai-
5529: 908 Raha-asia-aloite n:o 840
5530:
5531:
5532: nen ja kohtuuvuokrainen asunto muodostaa mat rasitukset jakaantuvat epätaisesti siten,
5533: tässä avainkysymyksen. että ne kasautuvat tiettyihin kuntiin. Kanto-
5534: Päihteiden väärinkäytöstä johtuvat ongelmat kykyluokituksen mukaan määräytyvä valtion-
5535: ovat suuremmat kuin osataan aavistaakaan. Vas- osuusjärjestelmä ei ole tässä suhteessa oikeu-
5536: tuu niin ennaltaehkäisevästä kuin vaurioita kor- denmukainen. Tämä epäkohta on omiaan vai-
5537: jaavasta työstä on koko yhteiskunnan. Hallin- keuttamaan kehitystä kunnissa päihdehuollon
5538: tovastuun jättäminen sosiaaliviranomaisille ei alalla. Valtionosuusjärjestelmää tulisi täydentää
5539: saisi johtaa kokonaisvastuun unohtumiseen. riittävällä ylimääräisellä avustuksella, jonka ja-
5540: Päihdehuoltojärjestelmän sisältämät . erityis- koperusteena olisi juuri nimenomaan alkoholi-
5541: palvelut ovat tärkeä osa siitä kokonaisuudes- haittojen mukaan kunnille aiheutuva rasite.
5542: ta, jolla päihdeongelmia voidaan torjua ja rat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5543: kaista. Kunnat eivät kykene selviytymään riit-
5544: tävän hyvin päihdehuoltotehtävistään, ellei sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5545: hen luoda riittäviä taloudellisia edellytyksiä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5546: valtion taholta. Nykyisessä järjestelmässä ovat 33.54.32 lisäyksenä 20 000 000 mark-
5547: vakavimmat puutteet siinä, että valtiovallan kaa käytettäväksi ylimääräisenä valtion-
5548: taholla ei täytetä täysimääräisesti lainsäädän- avustuksena kunnille päihdyttävien ai-
5549: nön sille valtionavun ja valtionosuuden muo- neiden väärinkäyttäjien huoltoloiden ja
5550: dossa asettamia velvoitteita. Toinen vakava toimintayksiköiden perustamiskustan-
5551: epäkohta on siinä, että päihteiden väärinkäy- nuksiin.
5552: töstä aiheutuvat ongelmat ja sen kunnille tuo-
5553: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5554:
5555: Impi Muroma Jorma Fred Antero Juntumaa
5556: Erkki Korhonen Asser Stenbäck Väinö Rautiainen
5557: Olavi Ronkainen Sauli Hautala
5558: 1980 vp. 909
5559:
5560: Raha-asia-aloite n:o 841.
5561:
5562:
5563:
5564:
5565: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eläkeläisten
5566: järjestöille.
5567:
5568:
5569: Ed u s k u n n a 11 e.
5570:
5571: Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt tekevät ar- apua korotettavaksi edes vuoden 1979 tasosta.
5572: vokasta valistus-, virkistys-, koulutus- ja kun- Eläkeläisten määrä on kuitenkin kasvanut ja
5573: toutustyötä. Tämä toiminta edistää eläkeläisten järjestöjen toiminta laajentunut.
5574: henkisen vireyden ja ruumiillisen kunnon säi- Eläkeläisten järjestöjen toiminnan tukeminen
5575: lyttämistä ja kohentamista. Näin voidaan osal- on yhteiskunnan kannalta taloudellista ja tar-
5576: taan vähentää ja myöhentää yhteiskunnan koituksenmukaista.
5577: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5578: ta. Vireä eläkeläistoiminta on ihmisläheistä ja nioittaen,
5579: se mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5580: jolla on suuri merkitys yksilön mielentervey- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5581: deHe. 33.58.51 lisäyksenä 480 000 markkaa
5582: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa ei esi- käytettäväksi eläkeläisten järjestöjen val•
5583: tetä eläkeläisjärjestöille myönnettävää valtion- tionapua varten.
5584: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1980.
5585:
5586: Impi Muroma Asser Stenbäck Antero Juntumaa
5587: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
5588: Jorma Fred Sauli Hautala
5589: 910 1980 vp.
5590:
5591: Raha-asia-aloite n:o 842.
5592:
5593:
5594:
5595:
5596: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alko-
5597: holistien omaisille tarkoitetun turvakotiverkoston perustamis-
5598: ja käyttökustannuksiin.
5599:
5600:
5601: E d u s kun n a 11 e.
5602:
5603: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen
5604: paikkakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alko- fyysisen väkivallan uhka. V aitiovallan tulisi
5605: holistien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on siis huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel-
5606: saatu hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toi- män kustannuksista.
5607: minnan laajentamista. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5608: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholi-
5609: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5610: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel- den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
5611: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäy- 33.58 uudelle momentille 10 000 000
5612: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs markkaa väkivaltaisten alkoholistien
5613: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava omaisille tarkoitetun turvakotiverkoston
5614: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- perustamis- ja käyttökustannuksiin.
5615: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse-
5616: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5617:
5618: Impi Muroma Olavi Ronkainen
5619: Sauli Hautala Antero Juntumaa
5620: Jorma Fred
5621: 1980 vp. 911
5622:
5623: Raha-asia-aloite n:o 843.
5624:
5625:
5626:
5627:
5628: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärin ja
5629: -sairaanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lapsi-
5630: potilaiden erikoishoidon järjestämistä varten.
5631:
5632:
5633: Ed u s k u n n a II e.
5634:
5635: Suomessa sairastuu vuosittain lenkemiaan seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun-
5636: noin 50 lasta. Vielä viisikymmentäluvulla lähes nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika-
5637: jokainen leukemiaan sairastunut lapsi kuoli. naan. Kuitenkin Lastenklinikan leukemiaosas-
5638: Mutta viime vuosikymmenellä leukemian diag- tolla on tavanomainen henkilöstömäärä ja työ-
5639: nostiikka, hoito ja ennuste ovat täysin muut- listat. Potilaiden määrä on liian suuri verrattu-
5640: tuneet. Parhaissa hoitokeskuksissa kyetään jo na henkilöstön määrään. Kokonaisvaltainen hoi-
5641: kaksi kolmasosaa leukemiaan sairastuneista lap- to ei enää onnistu.
5642: sista pelastamaan ja noin neljäsosa paranee ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5643: konaan. nioittaen,
5644: Hyvät hoitotulokset edellyttävät kuitenkin
5645: erikoishoitoa. Suomessa ei ole riittävästi henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5646: lökuntaa tähän hoitoon ja sen vuoksi on mene- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
5647: tetty useita lapsia. Maassamme ei vielä ole yh- 33.76.30 lisäyksenä 200 000 markkaa
5648: tään lääkäriä, joka voisi keskittyä lasten leuke- käytettäväksi erikoislääkärin ia -sairaan-
5649: mian ja syöpäsairauksien hoitoon. hoitaiien palkkaamiseksi leukemiaa sai-
5650: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa rastavien lapsipotilaiden erikoishoidon
5651: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- iär;estämistä varten.
5652: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5653:
5654: Impi Muroma Olavi Ronkainen
5655: Sauli Hautala Antero Juntumaa
5656: Jorma Fred
5657: 912 1980 vp.
5658:
5659: Raha-asia-aloite n:o 844.
5660:
5661:
5662:
5663:
5664: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille puhelimien
5665: hankkimista varten vanhuksille.
5666:
5667:
5668:
5669: E d u s k u n n a 11 e.
5670:
5671: Viime vuosina on vanhusten turvattomuus Vanhusten tulisi saada puhelin käyttöönsä
5672: lisääntynyt. Monet haja-asutusalueidep. vanhuk- yhteiskunnan tuen turvin. Erityisesti köyhille
5673: sista asuvat useiden kilometrien päässä lähim- kunnille tuottaa vaikeuksia hankkia vanhuksille
5674: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa taas jo- puhelimia.
5675: kainen asuu omissa oloissaan niin, että sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5676: vuoksi tunnetaan yksinäisyyttä ja turvatto- nioittaen,
5677: muutta.
5678: Useilla vanhU:ksilla ei ole varoja oman pl,l- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5679: helimen hankkimiseen. Kuitenkin puhelin edis- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5680: täisi yhteydenpitoa ja on monissa tilanteissa markkaa avustuksena kunnille puheli-
5681: välttämätön apu vanhuksille. mien hankkimista varten vanhuksille.
5682: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5683:
5684: Impi Muroma Asser Stenbäck Olavi Ronkainen
5685: Erkki Korhonen Väinö Rautiainen Jorma Fred
5686: Sauli Hautala Antero Juntumaa
5687: 1980 vp. 913
5688:
5689: Raha-asia-aloite n:o 845.
5690:
5691:
5692:
5693:
5694: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Hanalan liikennepai-
5695: kan kunnostamiseen ja säilyttämiseen.
5696:
5697:
5698: E d u s kun n a II e.
5699:
5700: Hanalan seisake SlJaltsee pääradan varrella matta rautatiehallitus on esittänyt Hanalan lii-
5701: noin 22 km Helsingistä pohjoiseen Rekolan ja kennepaikan lakkauttamista. Toisaalta rautatie-
5702: Korson liikennepaikkojen välillä. Viimeksi Ha- hallitus on myös ilmoittanut, ettei se osallistu,
5703: nalan liikennepaikalla suoritetun laskennan yleisestä käytännöstä poiketen, Hanalan liiken-
5704: mukaan on vuorokautinen matkustajamäärä yli nepaikan kunnostamisesta ja ylläpitämisestä
5705: 2 500. Hanalan liikennepaikka on näin ollen aiheutuneisiin kustannuksiin.
5706: matkustajamääriltään Suomen suurimpia. Koska rautatiehallituksen kannanotot eivät
5707: Vantaan kuntasuunnittelulautakunta käsitteli vastaa julkisen joukkoliikenteen yleisiä kehittä-
5708: Hanalan liikennepaikan säilyttämiseen liittyvät misvaatimuksia eivätkä ole alueen asukkaiden
5709: kysymykset 25. 1. 1980 ja päätti yksimielisesti, ja Vantaan kaupungin etujen mukaisia, ehdo-
5710: että ko. liikennepaikka tulee säilyttää. Samoin talllitlle,
5711: Vantaan kaupunginhallitus päätti 2. 5. 1980 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5712: asettua Hanalan liikennepaikan säilyttämisen 1981 tulo- ja menoarvioon uutena mää-
5713: kannalle. rärahana 3 800 000 markkaa Hanalan
5714: Alueen asukkaiden ja Vantaan kaupungin pe- liikennepaikan kunnostamiseen ja säilyt-
5715: rustelluista kannanotoista ja päätöksistä huoli- tämiseen.
5716: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5717:
5718: Peter Muurman Reino Breilin Matti Järvenpää
5719: Terhi Nieminen-Mäkynen Bror Lillqvist Juhani Surakka
5720: Marjatta Väänänen Sampsa Aaltio Heimo Linna
5721: Pirjo Ala-Kapee Antero Juntumaa Urho Pohto
5722: Kaarina Suonio Mauno Forsman Einari Nieminen
5723: Kaisa Raatikainen Markku Kauppinen Toivo T. Pohjala
5724: Saara-Maria Paakkinen Pertti Salolainen Jacob Söderman
5725: Aulis Juvela Tellervo Koivisto Pertti Hietala
5726: Juhani Raudasoja Seppo Tikka M.-L. Salminen
5727: Irma Rihtniemi-Koski Jalmari Torikka Urpo Leppänen
5728: Jouko Skinnari Kaj Bärlund Jaakko 1tälä
5729: Asser Stenbäck Pauli Uitto
5730:
5731:
5732:
5733:
5734: 115 088000399]
5735: 914 1980 vp.
5736:
5737: Raha-asia-aloite n:o 846.
5738:
5739:
5740:
5741:
5742: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
5743: r.y:l1e museohallin aikaansaamiseksi Helsinki-Vantaan lento-
5744: aseman alueelle.
5745:
5746:
5747: Ed u s kun n a 11 e.
5748:
5749: Ilmailumuseoyhdistys r.y. on kuluvan vuoden maa ainutlaatuista ilmailumme historiaan liittly-
5750: arkana voinut jatkaa valtakunnallisen ilmailu- vää materiaalia ja
5751: museon rakentamista Helsinki-Vantaan lento- kun Ilmailumuseoyhdistys r.y. omalta osal-
5752: aseman alueeHa Eduskunnan osoitettua tarkoi- taan täysin vapaaehtoisin voimin pyrkii toteut-
5753: tukseen :kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa tamaan valtakunnallista erikoismuseohanketta,
5754: yhteensä 300 000 markan valtionavustuksen. katsomme, että sen tukeminen yhtä hyvin kuin
5755: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarvios- muittenkin vielä ·suunnitteiHa olevien valtakun-
5756: sa olevan määrärahan lisäksi on yhdistys saa- nallisten erikoismuseoitten on koko yhteiskun-
5757: nut kuluvana vuonna museovirastolta sen jaet- nan asia, minkä vudksi katsomme, että Ilmailu-
5758: tavana olevista avustusmäärärahoista 70 000 museoyhdistys ,r.y:lle oHsi myönnettävä 370 000
5759: markkaa. Vantaan ja Espoon kaupungit ovat markan määräraha museohallin aikaansaami-
5760: hankkeessa mukana vähäisemmin osuuksin. seksi Helsinki-Vantaan lentoseman alueelle.
5761: Kaiken muun, 1 300 m2 :n museorakennuk- Esitetty määräraha vastaa kustannustason
5762: sen, rahoituksen yhdistys joutuu hankkimaan nousuin sitä valtionavustusosaa, jota yhdistys
5763: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin. ei saanut tkuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
5764: Museohankkeen I rakennusvaiheen museo- momentilta 31.99.61, kuten kirjelmästä ilme-
5765: hallin kustannusarvio on 1 093 000 markkaa, nee.
5766: jonka rahoittamiseen yhdistys esitti valtion ku- Määräraha esitetään siirrettäväksi momentin
5767: luvan vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi sisäisenä siirtona momentin 29.88.54 "Ve&-
5768: 620 000 markkaa, mistä se sai alussa mainitun kausvoittovarat tieteen tukemiseen" käyttösuun-
5769: 300 000 markkaa. nitelmaa muuttaen, niin että siihen lisätään
5770: Kun nykyinen museorakennus ei tule lähes- "Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumuseon
5771: kään kokonaan kattamaan valtakunnallisen il- jatkorahoitukseen 370 000,-."
5772: mailumuseon tilantarvetta, Vastaava summa vähennetään kohdasta
5773: !kun Ilmailumuseoyhdistys r.y:n omat mah- "Opetusministeriön käytettäväksi", jolloin mo-
5774: ddllisuudet ilman julkisten viranomaisten ja yh- mentin loppusumma ei tämän johdosta muutu.
5775: teiskunnan tukea valtakunnallisen rakennus,. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5776: hankkeen toteuttamiseen ~vat rajoitetut, nioittaen,
5777: kun maamme ilmailuun liittyvää ainutlaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5778: tuista kalustoa ja esineistöä on edelleen suu- 1981 tulo- ja menoarvioon 370 000
5779: ressa määrin tuhoutumiselle alttiina, markan määrärahan valtionavustuksena
5780: kun museoon tulee sijoitettavaksi, kuten eri Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle valtakun-
5781: yhteyksissä on mainittu, paitsi yhdistyksen ja nallisen ilmailumuseon museohallin jat-
5782: yksityisten omaisuutta, myös valtion omista- korahoitukseen Helsinki-Vantaan len-
5783: toaseman alueella.
5784: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5785:
5786: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
5787: Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen
5788: 1980 vp. 915
5789:
5790: Raha-asia-aloite n:o 847.
5791:
5792:
5793:
5794:
5795: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien asunto-
5796: jen rakentamiseen.
5797:
5798:
5799: Ed u s kun n a 11 e.
5800:
5801: Sotaveteraanien asuntorakennustoiminta on kuntoon myöntämällä tarkoitukseen vielä parin
5802: viime vuosina saanut vähemmän osuutta asun- kolmen vuoden aikana erillinen määräraha.
5803: totuotantomäärärahasta. Korkeimmillaan se oli Edellä olevan perusteella ehdotan,
5804: v. 1971, jolloin tulo- ja menoarvion asunto-
5805: määrärahasta irrotettiin 15 milj. mk sotavete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5806: raanien asuntotuotantoon. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5807: Kuitenkin tarvetta sotaveteraanitalojen raken- 26.12.83 15 000 000 markan määrära-
5808: tamiseen on edelleen olemassa. Olisikin syytä han sotaveteraanien asuntojen rakenta-
5809: hoitaa sotaveteraanien asuntoasia lopullisesti miseen.
5810: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
5811:
5812: Pentti Mäki-Hakola
5813: 916 1980 vp.
5814:
5815: Raha-asia-aloite n:o 848.
5816:
5817:
5818:
5819:
5820: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohitus-
5821: tien suunnitteluun.
5822:
5823:
5824: E d u s k u n n a 11 e.
5825:
5826: Tampereen-Vaasan valtatieltä etelä-pohjois- noissaan kiirehtineet tämän ns. itäisen ohitus-
5827: liikenne Kokkolan suuntaan tapahtuu Jalasjär- tien rakentamista ja esittäneet toivomuksen,
5828: ven-Seinäjoen maantien valmistumisen jälkeen että rakennustyö voitaisiin aloittaa jo v. 1983.
5829: Seinäjoen kaupungin keskustan katuverkon A:sian merkitystä kuvaa mm. se, että kansa-
5830: kautta. Tämä ruuhkauttaa ja hidastaa liikennet- laiset ovat oma-aloitteisesti laatineet asian kii-
5831: tä. Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan lii- rehtimistä koskevan aloitteen ja sen on allekir-
5832: kenneverkon kehittäminen, yleensä kaavalliset joittanut tiettävästi tuhansissa laskettava hen-
5833: perusratkaisut ja osin rakennustoimintakin, on kilömäärä.
5834: edelleen kiinni alueen ohitustieratkaisuista. Tietäen valtion v. 1981 tulo- ja menoarviossa
5835: Asian eteenpäinvientiä varten Seinäjoen kau- olevien tiesuunnittelumäärärahojen vähäisyyden,
5836: punki ja Nurmon kunta ovat kustannuksellaan ehdotan,
5837: laadituttaneet konsultilla yleissuunnitelman Sei-
5838: näjoen itäisen ohitustien rakentamiseksi. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5839: on huomioitu valmistumassa olevassa Seinä- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5840: joen-Nurmen yleiskaavassakin. markan määrärahan Seinäjoen itäisen
5841: Sekä Seinäjoen kaupunginvaltuusto että Nur- ohitustien suunnitteluun Seinäjoen kau-
5842: mon kunnanvaltuusto ovat molemmat lausun- pungissa ja Nurmon kunnassa.
5843: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5844:
5845: Pentti Mäki-Hakola
5846: 1980 vp. 917
5847:
5848: Raha-asia-aloite n:o 849.
5849:
5850:
5851:
5852:
5853: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta muiden kuin Kuusa-
5854: mon, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden lentokenttien
5855: toiminnan avustamiseen.
5856:
5857:
5858: E d u s k u n n a 11 e.
5859:
5860: Tulo- ja menoarvion momentti 31.47.41 Edellä olevan perusteella ehdotan,
5861: "Valtionapu eräiden lentokenttien rakentami-
5862: seen ja kunnossapitoon" on huomattavasti ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5863: mitoitettu. Lisäksi siinä oleva määräraha on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5864: tarkoitettu lähinnä momentilla mainittujen nel- 31.47.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5865: jän lenwkentän toiminnan avustamiseen. Avus- käytettäväksi kokonaisuudessaan muiden
5866: tusten tarve kuitenkin muidenkin lentokenttien kuin momentilla mainittujen Kuusamon,
5867: osalta on kipeä. Mm. kuluvan vuoden budjetin Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden
5868: määrärahal'la on voitu tyydyttää vain n. 20 % lentokenttien toiminnan avustamiseen.
5869: haetoista avustusanomuksista eli avustusten ja-
5870: kaminen on ollut puutteen jakoa.
5871: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5872:
5873: Pentti Mäki-Hakola
5874: 918 1980 vp.
5875:
5876: Raha-asia-aloite n:o 850.
5877:
5878:
5879:
5880:
5881: Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
5882: tukseksi opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen.
5883:
5884:
5885: E d u s kun n a 11 e.
5886:
5887: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten Tästä syystä pääomakustannusten osuus vuok-
5888: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- rista on kohonnut uusimmissa opiskelija-asun-
5889: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskeli- noissa jo yli puoleen, ollen tällä hetkellä jo lä-
5890: ja-asuntotuotantoa. Runsaan kymmenen vuoden hes 10 mk/ m2/kk.
5891: ajan tästä tuotannosta ovat vastanneet lähes Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioon
5892: yksinomaan opiskelijajärjestöjen perustamat ja eduskunta hyväksyi opiskelija-asuntotuotannon
5893: hallitsemat opiskelija-asuntoyhteisöt. Näiden omapääomaan 5 miljoonan markan määrärahan.
5894: toimesta on rakennettu vuosittain 1 500- Tämä määräraha vastaa noin 3 %: a vuoden
5895: 4 500 asuntopaikkaa. Opiskelijamäärien kasvu 1980 opiskelija-asuntotuotannon hankinta-arvos-
5896: on aiheuttanut sen, että opiskelija-asuntojen ta ja vuoden 1980 asuntotuotantomäärärahoista
5897: määrä ei voimakkaasta tuotannosta huolimatta rahoitettavien opiskelija-asuntojen lähtövuok-
5898: ole tänä päivänä läheskään riittävä. Perheettä- rat ovat noin 1 mk/m2/kk halvempia kuin mitä
5899: mistä opiskelijoista vain joka neljäs hakija saa ne olisivat ilman omapääomaosuutta.
5900: opiskelija-asuntopaikan ja perheellisten opiskeli- Omapääoman turvaaminen opiskelija-asunto-
5901: joiden kohdalla tilanne on vieläkin vaikeampi. yhteisöille on kuntien ja valtion tehtävä. Oma-
5902: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuotan- pääoman suuruuden tulee olla noin 10 % han-
5903: to on ollut kokonaisuudessaan valtion osalai- kinta-arvosta. Vuoden 1981 opiskelija-asuntojen
5904: noittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimakkaas· uustuotantoa ajatellen tämä menkirsee yhteensä
5905: ti. Asumismenot muodostavatkin varsin suu- 21 milj. markkaa.
5906: ren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. Var- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5907: sinkin uusien opiskelija-asuntojen vuokrien ko-
5908: hotessa ovat myös asumiskustannukset kohon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5909: neet huolimatta asumistuen ja asumislisän alen- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
5910: tavasta vaikutuksesta. Vuokrien korkeuden pää- 26.12.51 10 500 000 markan määrära-
5911: syynä on pääomakustannusten korkeus. Opiske- han opiskelija-asuntojen omaan pää-
5912: lija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet rakentami- omaan opiskelija-asuntojen vuokratason
5913: sensa lähes yksinomaan velkapääoman turvin. kohoamisen estämiseksi.
5914: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
5915:
5916: Toivo Mäkynen Tuulikki Petäjäniemi Elsi Hetemäki-Olander
5917: Timo Ihamäki Ben Zyskowicz Matti Jaatinen
5918: Saara Mikkola Heikki Järvenpää Pekka Löyttyniemi
5919: Matti Pelttari Ilkka Kanerva Sampsa Aaltio
5920: Helena Pesola Aila Jokinen Matti Hakala
5921: Eva-Maija Pukkio Ritva Laurila Mauri Vänskä
5922: Tapio Holvitie
5923: 1980 vp. 919
5924:
5925: Raha-asia-aloite n:o 851.
5926:
5927:
5928:
5929:
5930: Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen opinto-
5931: rahan maksamiseksi korkeakouluopiskelijoille.
5932:
5933:
5934: E d u s k u n n a 11 e.
5935:
5936: Valtioneuvosto on lausumassaan 21. 4. 1978 kyisen 2 mk:n sijasta. Tällainen ruokailutuen
5937: todennut seuraavaa: "Hallitus pitää tärkeänä, korottaminen kohdistuu korkeakouluopiskeli-
5938: että opintotukijärjestelmän kehittämisessä asete- joista vain murto-osaan, . jotka voivat opiskella
5939: taan pääpaino entistä voimakkaammin opinto- kokopäiväisesti ja silloinkin vain siinä tapauk-
5940: tuen opintorahaosuuden lisäämiseen sekä opis- sessa, että voivat opiskella juuri yliopistojen tai
5941: kelun aikaisia toimeentulokustannuksia alenta· korkeakoulujen välittömässä läheisyydessä.
5942: vaan niin. sanotun välillisen opintotuen laajen- Aloitteen tekijöiden mielestä ehdotettu välilli-
5943: tamiseen." nen opintotuki on. suhteellisen merkityksetön
5944: Vuodesta 1972 vuoteen 1978 on opintorahan dkä jakaudu tasapuolisesti ka1kille korkeakou-
5945: perusosa noussut 700 mk::sta 850 mk:aan, luopiskelijoille.
5946: mutta korotuksista huolimatta opintorahan pe- Aloitteen tekijät korostavat, että opintotuki--
5947: rusosan reaaliarvo on laskenut puoleen. Vuon· järjestelmässä on ryhdyttävä opiskelijoiden vel-
5948: na 1980 opintorahan perusosa korotettiin 900 kaantumisen estämiseen todellisella opintoraha-
5949: mk:aan ja nyt hallituksen tulo- ja menoarvio- osuuden lisäämisellä ja että opintososiaalisten
5950: esityksen mukaan vuodelle 1981 on perusosan palvelujen lisääminen ei saa vähentää varsinais-
5951: korottamista esitetty 1. 7. 1981 lähtien 1 000 ta opintotukea eikä kaventaa opiskelijan valin-
5952: mk:aan. nanvapautta.
5953: Tällaista opintorahan perusosan korottamls- Opintorahan perusosan korottamisen val1mis-
5954: suuntausta voidaan pitää myönteisenä, mutta tamiseksi voidaan ruokailutukeen tarkoitettu
5955: täysin riittämättömänä, koska opintorahan nos- 2 100 000 markkaa käyttää perusosan nostami-
5956: taminen ehdotetulla määrällä ei vastaa edes in- seen.
5957: flaation kehitystä. Näin opiskelijoiden velkaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5958: tuminen jatkuu entistä voimakkaammin, ja kun nioittaen,
5959: myös opintolainojen reaaliarvo on laskenut vuo-
5960: sien 1972-1978 välisenä aikana melkein puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5961: leen, ovat yhä useammat opiskelijat joutuneet 1981 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5962: turvautumaan joko vanhempien taloudelliseen mentille 9 800 000 markan määrärahan
5963: tukeen tai opintojen ohella ansiotyöhön. ylimääräisen opintorahan perusosan
5964: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on maksamiseksi korkeakouluopiskelijoille
5965: korkeakouluopiskelijoiden välillistä opintotukea siten, että opintorahan perusosa nousisi
5966: esitetty kehitettäväksi ns. ruokailutuella, jol- yhdessä lakimääräisen perusosan kanssa
5967: loin valtio tukisi korkeakouluopiskelijoiden ruo- yhteensä 1 800 markkaan 1. 8. 1981 al-
5968: kailukustannusten alentamista 2,25 mk:lla ny- kaen.
5969: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
5970:
5971: Toivo Mäkynen Aila Jokinen
5972: Ilkka Kanerva Helena Pesola
5973: 920 1980 vp.
5974:
5975: Raha-asia-aloite n:o 852.
5976:
5977:
5978:
5979:
5980: Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijalehdistön tu-
5981: kemiseen.
5982:
5983:
5984: E d u s k u n n a 11 e.
5985:
5986: Maamme opiskelijalehdistöHä on perinteitä maan aikaan kun esim. ammattijärjestöjen leh-
5987: yhteiskunnallisen ja kulttuurillisen keskustelun dille tätä tukea vaaditaan. Voidaan pitää koh-
5988: johtajana. 1800-luvun kansallisuusaatteesta al- tuullisena, että valtio osallistuu myös opiske-
5989: kaen useimmat merkittävät yhteiskunnalliset lijalehdistön tukemiseen.
5990: virtaukset ovat syntyneet suurelta osin opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5991: kelijoiden keskuudessa. Koska nykyisistä opis- nioittaen,
5992: kelijoista kasvaa tulevaisuuden sivistyneistö, on
5993: tämä rooli edelleen tärkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5994: Opiskelijalehdistöä vaivaavat kuitenkin suu- 1981 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
5995: ret taloudelliset vaikeudet. Opiskelijalehdet mentille 1 000 000 markkaa opiskelija-
5996: eivät ole saaneet edes mielipidelehtitukea, sa- lehdistön tukemiseen.
5997: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
5998:
5999: Toivo Mäkynen Alla Jokinen
6000: Ilkka Kanerva Helena Pesola
6001: 1980 vp.
6002:
6003: Raha-asia-aloite n:o 853.
6004:
6005:
6006:
6007:
6008: Männ;stö ym.: Mijärärahan osoittamisesta Suonenjoen kotitalous-
6009: ~ppilaitoksen suunnitteluun.
6010:
6011:
6012:
6013: E d u s k u n n a II e.
6014:
6015: Keskiasteen koulunuudistuksen ajoittamises- ten tilojen vapautumisesta riippuu myös Suo-
6016: ta on annettu 4. 7. 1980 asetus (544/80), joka nenjoen maatalousoppilaitoksen kehittäminen.
6017: tuli voimaan 1. 8. 1980. Sen mukaan keskias- Tältä Sisä-Savon alueelta, joka käsittää viisi
6018: teen koulunuudistus pannaan toimeen valta- Kuopion läänin kuntaa, puuttuvat kokonaan
6019: kunnallisesti ammatillisen koulutuksen osalta. ammatillisen koulutuksen opistotasoiset aloi-
6020: Vuonna 1984 perustetaan maatilatalouden ja tuspaikat. Viiden lähivuoden aikana on Kuo-
6021: vuonna 1985 koti- ja laitostalouden peruslin- pion läänissä luvassa vähiten investointeja juu-
6022: ja!. ri Sisä-Savon kuntiin. Tämä alue tarvitsee siksi
6023: Suonenjoen emäntäkoulu toimii nykyisin hy- valtion erityistoimenpiteitä jo työllisyyden hoi-
6024: vin ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa. Keskias- tamiseksi. Suonenjoen kaupunki on viime vuo-
6025: teen koulunuudistuksen myötä koulutusaika pi- sina kuulunut läänin ongelmallisimpiin työt-
6026: tenee ja koulu muuttuu opistotasoiseksi oppi- tömyyskuntiin. Valtion investoinnit ovat siten
6027: laitokseksi. Näistä syistä tarvitaan uusi koulu- hyvin perusteltavissa.
6028: rakennus oppilasasuntoloineen. Entinen emän- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6029: täkoulurakennus siirtynee viereisen maatalous- nioittavasti,
6030: oppilaitoksen käyttöön.
6031: Ammattikasvatushallitus on esittänyt raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6032: nushanketta suunnitelmissaan 1980-luvun alku- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6033: vuosille. Parhaillaan on menossa esisuunnitel- 29.79.74 (Talonrakennukset) (siirto-
6034: mavaihe. Suonenjoen kaupunginvaltuusto on määräraha) 550 000 markkaa Suonen-
6035: lahjoittanut oppilaitosta varten tarvittavan joen kotitalousoppilaitoksen suunnitte-
6036: maa-alueen vuonna 1979. luun.
6037: Kun emäntäkoulu toimii aivan maatalousop-
6038: pilaitoksen välittömässä läheisyydessä, nykyis-
6039: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
6040:
6041: Lauha Männistö V. J. Rytkönen
6042: Toivo Yläjärvi Veikko Vennamo
6043: Lasse Lehtinen Juhani Laitinen
6044: Jorma Rantala Juuso Häikiö
6045:
6046:
6047:
6048:
6049: 116 088000399}
6050: 922 1980 vp.
6051:
6052: Raha-asia-aloite n:o 854.
6053:
6054:
6055:
6056:
6057: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalon yksityistien
6058: muuttamiseksi paikallistieksi Kuopiossa.
6059:
6060:
6061: E d u s k u n n a 11 e.
6062:
6063: Vaajasalon tien tiekunta on yleisistä teistä Kuopion kaupungin tielautakunta puoltaa
6064: annettuun lakiin viitaten tehnyt aloitteen pai- lausunnossaan tien rakentamista todeten, että
6065: kallistien rakentamiseksi Vaajasaloon Kuopion näin suuren ja liikenteellisesti tärkeän yksi-
6066: kaupungissa. Tien pituus on talvikäytössä tyistien tienpito on kohtuutonta rasitusta tie-
6067: 8 800 m ja kesäkäytössä 4 800 m. Tien vaiku- osakkaille. Myös Kuopion kaupunginhallitus on
6068: tuspiirissä asuu Kuopion kaupungissa vakinai- ilmoittanut puoltavansa hakemusta.
6069: sesti työssä käyviä henkilöitä, maanviljelijöitä Koska tien rakentaminen on kiireellinen ja
6070: ja eläkeläisiä, tieosakkaita on yhteensä 72. välttämätön, olisi sen rahoitus turvattava vä-
6071: Suurin osakas on Vaajasalon parantoloita yllä- littömästi.
6072: pitävä Vaajasalon säätiö. Kokonaisliikenne on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6073: arvion mukaan 100 moottoriajoneuvoa vuoro-
6074: kaudessa. Tästä on muiden kuin tieosakkaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6075: osuus 60. Vaajasalon tien kautta on talvella 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
6076: huomattavaa läpikulkuliikennettä, tie on ylei- markkaa V aajasalon yksityistien paikal-
6077: sessä käytössä Vehmersalmen, Riistaveden ja listieksi rakentamisen aloittamiseksi
6078: Ranta-Toivalan-Uuhimäen suunnasta. Kuopion . kaupungissa Vaajasalon ja
6079: Hakkaralan kylissä.
6080: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6081:
6082: Lauha Männistö Lasse Lehtinen Olavi Martikainen
6083: 1980 vp. 923
6084:
6085: Raha-asia-aloite n:o 855.
6086:
6087:
6088:
6089:
6090: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta synnyttäjien hoito-
6091: päivämaksujen korvaamiseksi sairaaloille.
6092:
6093:
6094: E d u s k u n n a II e.
6095:
6096: Perhepolitiikan osalta äitiys- ja lastenhuolto Ehdotetulla menoerällä ei ole suurta val-
6097: on osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä alueista. tiontaloudellista merkitystä. Synnytysten luku-
6098: Tässä on aivan oikein · hyväksytty maksutto- määrän, keskimääräisen sairaalassaolaajan ja
6099: muuden periaate lähes täydellisesti. Poik- hoitomaksun huomioon ottaen kustannuksiksi
6100: keuksen tässä myönteisessä järjestelmässä tekee vuositasolla arvioidaan 7 milj. mk. Järjestelmää
6101: sairaaloiden hoitopäivämaksu synnyttäjiltä. ei liene hallinnollisista syistä mahdollista to-
6102: Tämä on epäkohta myös siksi, että lapsen syn- teuttaa ennen 1. 7. 1981.
6103: tyessä perheen talous muutoinkin joutuu ah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6104: taalle. Viimeksi kehitettyjen perhepoliittisten nioittaen,
6105: tukimuotojen saaminen houkuttelee ajoitta-
6106: maan lasten synnytykset peräjälkeen lyhyin vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden-
6107: liajoin. Nykyaikana ei liioin ole mahdollista 1981 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
6108: käytännössä saada synnytysapua muualla kuin markkaa synnyttäjien hoitopäivämaksu-
6109: sairaalassa, joten hoitopäivämaksun periminen jen korvaamiseksi sairaaloille 1. 7. 1981
6110: on kohtuutonta, kun muutoin ennen synnytystä lukien synnyttäjien vapauttamiseksi
6111: ja synnytyksen jälkeen noudatetaan maksutto- maksuista.
6112: muuden periaatetta.
6113: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
6114:
6115: Lauha Männistö J. Vähäkangas
6116: Ulla-Leena Alppi Unto Ruotsalainen
6117: Pauli Puhakka
6118: 924 1980 vp.
6119:
6120: Raha-asia-aloite n:o 856.
6121:
6122:
6123:
6124:
6125: Mörttinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmies-
6126: ten päivärahan korottamiseksi.
6127:
6128:
6129: E d u s k u n n a 11 e.
6130:
6131: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kan-
6132: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan ko- salaisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutet-
6133: rottamista tasolle joka vastaa kohtuullista toi- tuna, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudel-
6134: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan lista rasitetta.
6135: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6136: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- nioittaen,
6137: pitokustannuksilla.
6138: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6139: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon 3 200 000
6140: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti markan lisämäärärahan varusmiesten
6141: <>mia tai omaistensa varoja yli 3 000 markkaa päivärahan korottamiseksi 1. 10. 1981
6142: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- lukien kahdella markalla.
6143: tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
6144: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6145:
6146: Tapani Mörttinen Toivo Mäkynen
6147: Pekka Jokinen Olavi Nikkilä
6148: 1980 vp. 925
6149:
6150: Raha-asia-aloite n:o 857.
6151:
6152:
6153: Mörttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
6154: toimien perustamiseen.
6155:
6156:
6157: Ed u s kun n a 11 e.
6158:
6159: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on 60 400 markkaa, joka tuotto on yli kaksinker-
6160: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- tainen verrattuna SlJOltettuun valtionapuun.
6161: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi syntyy
6162: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisäänty- runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia neu-
6163: essä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus pys- vonnallisia tuloksia, on toiminta valtiontalou-
6164: tyisi ainakaan vähemmän pitemmällä aikavälil- den kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua.
6165: lä lisäämään suhteellista osuuttaan käytettävis- Erityisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluulot-
6166: sä olevasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen tomina osallistumaan uusimuotoisiin kokeilui-
6167: joustavara saattaa olla jossain määrin suurem- hin, joita ovat esim. metsien moninaiskäyttö,
6168: pi. Toisaalta on kansakunnan tasasuhtaisen ke- energiametsät, biologinen viljely, luontotuottei-
6169: hittämisen kannalta välttämätöntä, että perus- den muu talteenotto vain muutamia luettelon-
6170: tuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja ammat- omaisesti mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-
6171: titaitoinen osa työvoimasta. Erityisesti uuden järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat löy-
6172: vuosikymmenen aikana tullaan keskustelemaan dettävissä marjojen ja vihannesten sopimusvil-
6173: kotimaisesta energiatuotannosta. Sen lisäksi pe- jelytuotannosta sekä metsätalouden sektorilta.
6174: rinteiset alkutuotannon alat elintarvike- ja Vähäarvoisia eivät ole käytännön työsuoritusten
6175: puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- välityksellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma
6176: malla. elinkeinoelämään.
6177: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
6178: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lä- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
6179: hinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
6180: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
6181: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- ollut suopea, joka perustunee järjestön toimin-
6182: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
6183: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
6184: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto
6185: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
6186: kehittämät menetelmät nuorten työllistämisek- viettoon. Vajaan puolen miljoonan markan lisä-
6187: si tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. määrärahalla työllistettäisiin nuorisoa 4H-yri-
6188: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- tyksin noin 2 300 000 markan bruttotuloksella
6189: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei ole. sekä 1 500 000 markan nettotuotoilla ao. kun-
6190: Saadut kokemukset osoittavat, että yksi koulu- nissa. Nuorisoa olisi tällöin mukana tuottavassa
6191: t('ttu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta jär- toiminnassa yhteensä n. 6 250.
6192: jestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6193: tannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. nioittaen,
6194: Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen mukaan yksi
6195: 4H-neuvoja, jonka palkkakustannuksiin käytet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6196: tiin 25 000 markkaa valtion varoja, aikaansai 1981 tulo- ja menoarvioon 450 000
6197: keskimäärin 91 700 markan kerholaisten yritys- markan lisämäärärahan 18 uuden 4H-
6198: toiminnan bruttotuoton. Tästä tuotosta suora- neuvojan toimen perustamiseksi.
6199: nainen työpalkka nuorison käteen oli yhteensä
6200: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6201:
6202: Tapani Mörttinen Anna-Kaarina Louvo
6203: Olavi Nikkilä Pertti Salolainen
6204: 926 1980 vp.
6205:
6206: Raha-asia-aloite n:o 8.58.
6207:
6208:
6209:
6210:
6211: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkas-
6212: tuslaitoksen sijoittamiseksi Kokemäelle.
6213:
6214:
6215: E d u s k u n n a 11 e.
6216:
6217: Valtion laitosten hajasijoituskomitea esitti alueen maantieteellinen läheisyys on sen vuoksi
6218: mietinnössään Valtion siementarkastuslaitoksen mitä arvokkain etu laitoksen toiminnalle.
6219: siirrettäväksi nykyisestä sijaintipaikastaan Hel- Siemenen tuottajien muodostamien alueellis-
6220: singistä Mikkeliin, jonne sijoitettaisiin myös ten siemenviljelijäin yhdistysten keskuselin Kyl-
6221: Valtion maatalouskemian laitos. Valtioneuvosto vösiemenliitto on esittänyt kantanaan, että sie-
6222: teki seitsemän laitoksen, joiden joukossa oli mentarkastuslaitos tulisi sijoittaa siementuo-
6223: myös Valtion siementarkastuslaitos, siirrosta tantoalueelle.
6224: periaatepäätöksen. Vuoden 1979 valtion tulo- Maamme valvotusta siementuotannosta pää-
6225: ja menoarvion hyväksyessään eduskunta sisäl- osa sijaitsee maan etelä- ja länsiosassa. Vilja-
6226: lytti siihen lausuman, jonka mukaan Valtion kasvien vuoden 1978 siementuotanto, yhteensä
6227: siementarkastuslaitos siirretään Mikkeliin v. 130 milj. kg, jakaantui alueittaisesti siemen-
6228: 1983, mutta sitä ennen selvitetään myös mui- viljelijäin yhdistysten kesken seuraavasti:
6229: den kysymykseen tulevien sijoituspaikkojen
6230: mahdollisuudet. Vuoden 1981 tulo- ja meno- Satakunta ................ . 26,6%
6231: arvioesityksessä hallitus ehdottaa laitoksen pai- Varsinais-Suomi ........... . 23,3 "
6232: kaksi nyt Loimaata. Uusimaa ja Nyland ......... . 16,7 "
6233: Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä Häme .................... . 13,4 "
6234: on tarkastaa kylvettäväksi tarkoitettujen pelto-, Kymen lääni ja Lahden seutu .. 10,5 "
6235: puutarha- ja koristekasvien sekä metsäpuiden Pohjois-Häme ja Keski-Suomi .. 6,1 "
6236: siementen kylvösiemenarvo. Laitoksen tulee Oulun lääni ............... . 1,9 "
6237: myös valvoa, että kaupassa ei myydä eikä maa- Etelä-Pohjanmaa ja Österbotten 1,3 "
6238: han tuoda ala-arvoista kylvösiementä. Pääosa Suur-Savo ja Pohjois-Savo .... 0,6 "
6239: tarkastettavaksi lähetetyistä siemennäytteistä
6240: tulee siemenliikkeiltä ja -pakkaamoilta, jotka Nurmikasvien siementuotanto jakaantuu
6241: sijaitsevat etelä- ja länsiosassa maata. alueellisesti suunnilleen samoin kuin viljakas-
6242: Kylvösiemenen kenttätarkastusten kannalta vien ts. pääosa siemenestä tuotetaan maan lou-
6243: Valtion siementarkastuslaitoksen sijaintipaikan naiselia kulmalla.
6244: tulee olla sellainen, että tuleentunutta satoa Satakunta on maan vahvin siementuotanto-
6245: voidaan tuottaa kaikista meillä siemenviljeltä- alue. Satakunnan hieta-alueella voidaan saada
6246: vistä kasveista. Viljelysten tulisi olla mieluim- tuleentunutta satoa kaikista meillä siemenvilje-
6247: min hietamaita, jolloin niiden mahdollistama lyssä kysymykseen tulevista kasvilajeista. Hyvä
6248: aikainen kylvö edesauttaisi mainitun tavoitteen sijoituskohde siementarkastuslaitokselle on sie-
6249: saavuttamista. mentuotantoalueen keskustassa sijaitseva Koke-
6250: Siementarkastuslaitoksen henkilökunta, lä- mäen kaupunki, joka täyttää kaikki ehdot, mitä
6251: hinnä tarkastajat, pitää tiiviisti yhteyttä sieme- laitoksen sijaintipaikalta vaaditaan. Laitos on
6252: nen tuottajiin. Tämä on välttämätöntä jo tar- mahdollisuus sijoittaa Maatalouden tutkimus-
6253: kastusmenetelmien ajan tasalla pitämiseksi. keskuksen Satakunnan aseman yhteyteen. Koe-
6254: Tarkastajien on myös seurattava siementuotan- aseman peltoalueet riittävät myös siementar-
6255: non kunkinhetkistä tilaa ja selvitettävä siemen- kastuslaitoksen tarpeisiin, jolloin peltojen mah-
6256: tuotannon vaatimuksia siemenen tuottajille. dollisella yhteiskäytöllä saavutetaan melkoisia
6257: Siementarkastuslaitoksen ja siementuotanto- säästöjä.
6258: Raha-asia-aloite n:o 858 927
6259:
6260: Kokemäellä slJaltsee myös maatalousoppilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6261: •tos, joka voi kouluttaa henkilökuntaa siemen- nioittaen,
6262: tarkastuslaitoksen tarpeisiin ja edesauttaa muu-
6263: toinkin laitoksen käyntiinlähtöä ja toimintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6264: Kokemäellä, Risten viljavaraston yhteydessä, 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
6265: sijaitsee myös siemenviljavarasto ja laboratorio. markkaa Valtion siementarkastuslaitok-
6266: Nämä yhdessä voisivat osaltaan palvella myös sen sijoittamiseksi Kokemäen kaupun-
6267: siementarkastuslaitoksen toimintaa. kiin.
6268: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
6269:
6270: Einari Nieminen Aulis Juvela Irma Rosnell
6271: 1986 vp.
6272:
6273: Raha-asia-aloite n:o 859.
6274:
6275:
6276:
6277:
6278: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
6279: toimien perustamiseen.
6280:
6281:
6282: E d u s k u n n a 11 e.
6283:
6284: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on määrin 91 700 markan kerholaisten yritystoi-
6285: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- minnan bruttotuoton. Tästä tuotosta suoranai-
6286: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on nen työpalkka nuorison käteen oli yhteensä
6287: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisään- 60 400 markkaa, joka tuotto on yli kaksinker-
6288: tyessä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus tainen verrattuna 'sijoitettuun valtionapuun. Kun
6289: pystyisi ainakaan vähemmän pitemmällä aika- tämän taloudellisen tuoton lisäksi syntyy run-
6290: välillä lisäämään suhteellista osuuttaan käytet- saasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia neuvon-
6291: tävissä olevasta työvoimasta. Palveluelinkeino- nallisia tuloksia, on toiminta valtiontalouden
6292: jen joustovara saattaa olla jossain määrin suu- kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua. Erityi-
6293: rempi. Toisaalta on kansakunnan tasasuhtaisen sesti 4H-nuoret on •saatu ennakkoluulottomina
6294: kehittämisen kannalta välttämätöntä, että pe- osallistumaan uusimuotoisiin kokeiluihin, joita
6295: rustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja am- ovat esim. metsien moninaiskäyttö, energiamet-
6296: mattitaitoinen osa työvoimasta. Erityisesti uu- sät, biologinen viljely, luontotuotteiden muu
6297: den vuosikymmenen arkana tullaan keskustele- talteenotto vain muutamia luettelonomaisesti
6298: maan kotimaisesta energiatuotannosta. Sen li- mainitaksemme. Syvällisemmät 4H-järjestön yri-
6299: säksi perinteiset alkutuotannon alat elintarvike- tystoiminnalliset :tulokset ovat löydettävissä
6300: ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työ- marjojen ja vihannesten sopimusviljelytuotan-
6301: voimalla. nosta sekä metsätalouden ·sc.ktorilta. Vähäar-
6302: Nuorten työttömyyttä on tiiapäisesti lieven- voista ei ole käytännön työsuoritusten välity:k-
6303: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lä- sellä saadut ammattivirikkeet ja tuntuma elin-
6304: hinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan keinoelämään.
6305: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
6306: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen tuo- koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
6307: tannolliseen toimintaan, jolloin nuori itsekin tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu-
6308: voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten työ- jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta
6309: kasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut 4H- ollut suopea, joka perustunee järjestön toimin-
6310: järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että sen nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
6311: kehittämät menetelmät nuorten työllistämiseksi jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön ohjaa-
6312: tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyttöön. miseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto li-
6313: Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toi- sääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien
6314: minta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei ole. viettoon.
6315: Saadut kokemukset osoittavat, että yksi koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6316: tettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuorta jär- taen,
6317: jestäen heille mahdollisuuksia osallistua tuotan-
6318: nolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. Vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6319: den 1979 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 4H- 1981 tulo- ja menoarvioon 450 000
6320: neuvoja, jonka palkkakustannuksiin käytettiin markkaa lisäyksenä 18 uuden 4H-neu-
6321: 25 000 markkaa valtion varoja, aikaansai keski- vojan toimen perustamiseksi.
6322: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6323:
6324: Einari Nieminen Matti Maijala A!ulis Juvela
6325: Marjatta Väänänen V. J. Rytkönen Irma Rosnell
6326: 1980 vp. 929
6327:
6328: Raha-asia-aloite n:o 860.
6329:
6330:
6331:
6332:
6333: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Eurassa sijaitsevan Koskel-
6334: järven vedenpinnan nostamiseen ja siitä aiheutuvien haittojen
6335: korvaamiseen.
6336:
6337:
6338: E d u s kun n a II e.
6339:
6340: Euran Hankilahdella SIJaitseva Koskeljärvi yhteiskunnan kustannuksia, ja kun se ei haittaa
6341: kuuluu maamme parhaisiin lintujärviin. Paikal- muun alueen lintujänvenä säilyttämistä, olisivat
6342: lisen järven hoitoyhtiön toimesta järveä on hoi- tällaiset toimenpiteet perusteltuja.
6343: dettu siten, että se muodostaa arvokkaan ret- Kun kysymys on näin arvokkaasta koskemat-
6344: keily- ja virkistyskohteen. tomasta lintujärvestä, olisi yhteiskunnan taholta
6345: Järven veden pinta on liian alhaalla ja se sen hoitamiseen lähdettävä kiireellisesti, sillä
6346: asettaa esteen kalakannan säilymiselle ja kehit- jos se pääsee liikaa rehevöitymään, niin sen jäl-
6347: tymiselle. Kun vedenpinta on liian alhaalla, jär- keen sitä ei voida enää pelastaa.
6348: vi rehevöit:yy myös liikaa. Järven vedenpintaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6349: olisikin nostettava noin 50-60 senttiin. Tämä tavasti,
6350: toimenpide aiheuttaa jonkin verran haittoja
6351: myös viljelijöille. Nämä haitat on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6352: mahdollista poistaa eri toimenpitein järven 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
6353: vedenpinnan noston yhteydessä. Asiantuntijat markkaa lisäyksenä Eurassa sijaitsevan
6354: ovat todenneet, että järven käyttösuunnitelmaa Kosketjärven vedenpinnan nostamiseen
6355: laadittaessa haitatta voitaisiin pieni ranta-alue ja järven yleisen virkistyskäytön paran-
6356: käyttää myös huvila-asutukseen, josta tulevat tamiseen sekä niiden haittojen hoitami-
6357: varat käytettäisiin järven hoitotoimenpiteisiin. seen, jotka vedenpinnan nostosta aiheu-
6358: Huvila-asutuksen mahdollistaminen vähentäisi tuvat.
6359: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6360:
6361: Einari Nieminen
6362:
6363:
6364:
6365:
6366: 117 088000399]
6367: 930 1980 vp.
6368:
6369: Raha-asia-aloite n:o 861.
6370:
6371:
6372:
6373:
6374: Nieminen: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta teiden ra-
6375: kentamiseen ja kunnossapitoon.
6376:
6377:
6378: E d u s k u n n a 11 e.
6379:
6380: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa pää- Turun piirissä liikennerasite teillä on erittäin
6381: sääntöisesti on huomioitu inflaation vaikutus suuri ja kun ottaa huomioon sen, että tällä
6382: kustannusten nousuun ja määrärahat on esi- alueella tiet kärsivät runsaasti talven ja kevään
6383: tetty sen mukaisesti. aikana routavaurioista, ovat tienteko· ja kunnos-
6384: Näin ei kuitenkaan ole TVL:n Turun piirin sapitokustannukset erittäin suuret.
6385: määrärahaesitysten kohdalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6386: TVL:n Turun piirillä on valmiit suunnitel- tavasti,
6387: mat määrättyihin kohteisiin, jotka olisi kiireel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6388: lisesti toteutettava. Turun piiri on jo aikai- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6389: sempina vuosina jäänyt jälkeen määrärahojen teiden rakentamiseen 10 000 000 mark-
6390: jaossa ja tilanne on tästäkin syystä erittäin kaa ja kunnossapitoon 15 000 000
6391: huolestuttava. markkaa.
6392: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6393:
6394: Einari Nieminen
6395: 1980 vp. 931
6396:
6397: Raha-asia-aloite n:o 862.
6398:
6399:
6400:
6401:
6402: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittami-
6403: sesta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön.
6404:
6405:
6406: E d u s k u n n a 11 e.
6407:
6408: Suomi on sekä YK:ssa että monilla muilla markkaa. Jotta tavoite saavutettaisiin vuoteen
6409: kansainvälisillä foorumeilla ilmoittanut yhtyvän- 1982 mennessä on määrärahoja korotettava
6410: sä YK:n asettamaan tavoitteeseen 0,7% huomattavasti tähänastista nopeammin. Vuonna
6411: bkt:sta kansainväliseen kehitysapuun. Tästä 1981 apua olisi annettava 600 miljoonaa mark-
6412: tavoitteesta on kuitenkin jääty pahasti jälkeen. kaa.
6413: Tällä hetkellä virallista kehitysapua 0,23 % Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6414: bkt:sta, mikä sijoittuu OECD:n tilastoissa lä-
6415: hes viimeiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6416: Vuonna 1977 on Suomen tavoitetta tarkistet- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
6417: tu siten, että vuoteen 1982 mennessä pyritään asianomaisille momenteille lisäyksenä
6418: saavuttamaan jo aikaisemmin kansainvälisesti yhteensä 55 000 000 markkaa käytettä-
6419: hyväksytystä bkt-osuudesta puolet 0,32 %. väksi kansainväliseen kehitysyhteistyö-
6420: Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarviossa on hön.
6421: kehitysyhteistyöhön varattu 405 miljoonaa
6422: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6423:
6424: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä
6425: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas
6426: 931 1980 vp.
6427:
6428: Raha-asia-aloite n:o 863.
6429:
6430:
6431:
6432:
6433: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6434: rakennusten energiataloudelliseen tutkimukseen liittyvän koe-
6435: rakentamisen tukemiseen.
6436:
6437:
6438: E d u s k u n n a II e.
6439:
6440: Kotitnaisen energian käytön lisääminen ja kunnissa toimivien energianeuvojien tarve on
6441: säästötoimien tehostaminen ovat työllisyyttä lisääntynyt.
6442: edistäviä toimenpiteitä. Yhdistämällä energian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6443: säästö ja energiasuunnittelu työttömyysalueiden
6444: tarpeisiin voidaan samanaikaisesti parantaa kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6445: santaloutta ja tiukentaa oikeasuuntaista ener- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6446: giapolitiikkaa. 26.70.61 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6447: Työllisyyden kannalta lämpötaloutta edistä- rakennusten energiataloudelliseen tutki-
6448: viä ja energiaa säästäviä asuntojen korjaustoi- mukseen liittyvän koerakentamisen tu-
6449: menpiteitä on tuettava voimakkaasti. Myös kemiseen.
6450: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6451:
6452: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
6453: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä
6454: 198(:) vp. 933
6455:
6456: Raha-asia-aloite n:o 864.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6462: avustuksiksi energiataloudelliseen korjaustoimintaan.
6463:
6464:
6465: E d u s kun n a 11 e.
6466:
6467: Kotimaisen energian käytön lisääminen ja kunnissa toimivien energianeuvojien tarve on
6468: säästötoimien tehostaminen ovat työllisyyttä lisääntynyt.
6469: edistäviä toimenpiteitä. Yhdistämällä energian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6470: säästö ja energiasuunnittelu työttömyysalueiden
6471: tarpeisiin voidaan samanaikaisesti parantaa kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6472: santaloutta ja tiukentaa oikeasuuntaista ener- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6473: giapolitiikkaa. 26.12.61 lisäyksenä 10 000 000 mark-
6474: Työllisyyden kannalta lämpötaloutta edistä- kaa avustuksina energiataloudelliseen
6475: viä ja energiaa säästäviä asuntojen korjaustoi- korjaustoimintaan.
6476: menpiteitä on tuettava voimakkaasti. Myös
6477: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6478:
6479: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas
6480: Anneli Kivitie Jaakko Itälä
6481: 934 1980 vp.
6482:
6483: Raha-asia-aloite n:o 86.5.
6484:
6485:
6486:
6487:
6488: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6489: mielipidelehtien tukemiseen.
6490:
6491:
6492: E d u s k u n n a 11 e.
6493:
6494: Yhteiskunnallista julkaisutoimintaa rikastut- voin hengissä ja aiati uhkaava varojen loppu-
6495: tavat eri ajatussuuntien ja tahojen kuten kult- minen kahlitsee toimituspolitiikkaa.
6496: tuurijärjestöjen, vapaiden yhteisöjen ja riippu- Kenenkään edun mukaista ei ole jättää mo-
6497: mattomien järjestöjen omat lehdet. Vapaan tie- nipuolisten mielipidelehtien tulevaisuutta vain
6498: donvälityksen periaatteiden mukaista on taata taloudellisten resurssien puutteen armoille.
6499: näille julkaisuille toimintaresurssit ja yleensä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6500: kin edistää kontrolloimatonta mielipiteenvaih-
6501: toa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6502: Mielipidelehtien taustavoimana ei välttämät- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6503: tä ole mitään yhteisöä, tai ainakaan sellaista 29.99.57 lisäyksenä 800 000 markkaa
6504: joka pystyisi varoistaan suuntaamaan suuria mielipidelehtien tukemiseen.
6505: osia julkaisutoimintaan. Lehdet pysyvät vai-
6506: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6507:
6508: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
6509: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
6510: 1980 vp. 935
6511:
6512: Raha-asia-aloite n:o 866.
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: Nieminen-Mäkynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdis-
6518: tysten Keskusjärjestö r.y:n avustamiseen.
6519:
6520:
6521: E d u s k u n n a II e.
6522:
6523: Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö on tähän keksijäyhdistyksissä. Tyypillinen neuvoa tar-
6524: asti saanut valtionapunsa keksintösäätiön vitseva on keksinnön tehnyt, jolla ei ole vielä
6525: kautta. Huolimatta hyvästä yhteistyöstä Kek- tietoa eikä kokemusta menettelytavoista.
6526: sintösäätiön kanssa, jossa järjestöllä on edus- Näissä olosuhteissa järjestön neuvontatoi-
6527: tus, olisi aiheellista muuttaa järjestön määrä- mintaa voidaan pitää "yleishyödyllisenä". Toi-
6528: raha myönnettäväksi suoraan valtion budjetis- mintasuunnitelmansa mukaisesti Keksijäyhdis-
6529: ta, sillä järjestön asema Keksintösäätiöstä tysten Keskusjärjestö tulee vuoden 1981 alus-
6530: riippuvaisena ei salli periaatteessa mahdollisten sa käynnistämään ulkopuolisin voimin tapah-
6531: erimielisyyksien 'syntymistä. Vaikka erimieli- tuvan juridisen, keksintöteknillisen ja kaupalli-
6532: syyksiä ei syntyisikään, edellyttää järjestön sen neuvontatoiminnan, joka vaatii järjestöitä
6533: asema ja tehtävä keksijän etujen ajajana ja taloudellista osallistumista.
6534: keksintötoiminnan edistäjänä mahdollisuutta On aiheellista vertailun vuoksi viitata Ruot-
6535: eriävien mielipiteiden esittämiseen. sin Keksijäyhdistyksen SUF:n (Svenska Upp-
6536: Järjestön tehtäviin liittyy myös neuvonta- finnareföreningen) saamaan valtionapuun, joka
6537: työ, joka tänä päivänä muodostaa suuren osan on 1 miljoona kruunua vuodessa. Tämän
6538: sen toiminnasta. Järjestön puoleen käännytään määrärahan valtio on myöntänyt keksijäjärjes-
6539: varsinkin keksintöjen syntymisen alkuvaihees- tölle todettuaan, että keksijöiden oma järjestö
6540: sa, jolloin tarvitaan neuvoja patentinhausta, on tarkoituksenmukaisin ja tehokkain organi-
6541: rahoittajista, keksintöjen myyntiin liittyvistä saatio yksityisen keksintötoiminnan edistämi-
6542: valmistajista ja sopimusmenettelystä jne. Jär- seen. SUF:n henkilökuntaa ollaan juuri lisää-
6543: jestö toimii keksijän "ensiapuasemana" ohja- mässä kolmesta viiteen henkilöön.
6544: ten heidät oikeittein viranomaisten ja asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6545: tuntijoiden puoleen ja antaen neuvoja niin pal-
6546: jon ja pitkälle kuin se nykyisten resurssien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6547: puitteissa on mahdollista. 1981 tulo- ja menoarvioon 240 000
6548: Neuvontatyö kohdistuu vain vähäisessä markkaa Keksijäyhdistysten Keskusjär-
6549: määrin järjestön omiin jäseniin. He perehty- jestö r.y:n avustamiseksi.
6550: vät keksintötoiminnan asioihin paikallisissa
6551: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6552:
6553: Terhi Nieminen-Mäkynen Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie
6554: 936 1981:) vp.
6555:
6556: Raha-asia-aloite n:o 867.
6557:
6558:
6559:
6560:
6561: Nieminen-Mäkynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6562: energiataloudellisen lroetoiminnan edistämiseen.
6563:
6564:
6565: E d u s k u n n a 11 e.
6566:
6567: Energiapolitiikassa on lähivuosina tavoitteek- esiintyvien epävarmuustekijöiden sekä hinnan
6568: si asetettava energian nykyistä tehokkaampi ja noususta aiheutuvien maksutaserasitusten vä-
6569: tarkoituksenmukaisempi käyttö sekä kotimaisen hentämiseksi.
6570: energian käytön lisääminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6571: Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on
6572: tarpeen tehostaa energiateknologian tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6573: toimintaa s.ekä kotimaisen polttoaineen käyttöä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6574: lisääviä investointeja. 32.44.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
6575: Energian kulutuksen kasvun hillitseminen ja energiataloudellisen koetoiminnan edis-
6576: energiahuollon kotimaisuusasteen nostaminen tämiseen.
6577: ovat tarpeen tuontienergian saatavuudessa
6578: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6579:
6580: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie
6581: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä
6582: 1980 vp. 937
6583:
6584: Raha-asia-aloite n:o 868.
6585:
6586:
6587:
6588:
6589: Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastus-
6590: laitoksen siirtämiseksi Somerolle.
6591:
6592:
6593: E d u s kun n a 11 e.
6594:
6595: Someron kunnanhallitus on kesällä 1979 teh- sen pnrun. Tarjottu maa-alue luovutetaan val-
6596: nyt Valtion siementarkastuslaitokselle tarjouk- tion omistukseen ja käyttöön korvauksetta.
6597: sen laitoksen sijoittamisesta Someron kuntaan. Someron kunta on myös halukas vetämään
6598: Someron kunta on maatalousvaltainen, sillä alueelle vesijohdon, jolloin kasvihuoneiden tai
6599: 50 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä muiden kasteluissa voidaan käyttää ilmaista ja
6600: saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. happipitoista vettä.
6601: Somero onkin Suomen suurin maataloustuotan- Laitos olisi myös kytkettävissä aluelämpö-
6602: topitäjä, sillä sen alueella on maamme kunnista keskukseen, jolloin säästyttäisiin oman lämpö-
6603: eniten peltoa eli yli 25 000 hehtaaria. Lisäksi keskuksen rakentamiselta ja lämmitys tulisi ta-
6604: Someron kunnan maantieteellinen sijainti ja loudellisemmaksi.
6605: kunnan keskustaajaman palveluvarustus anta- Valtakunnallinen hajasijoitus olisi huomioita-
6606: vat erinomaiset edellytykset siementarkastuslai- va myös Someron kohdalla, jossa ennestään ei
6607: toksen kuntaan tulolle. ole olemassa mitään valtion laitoksia.
6608: Someron kurrta on tarjonnut Valtion siemen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6609: tarkastuslaitokselle noin 20 hehtaarin suuruis· nioittaen,
6610: ta maa-aluetta Someron keskustassa. Asiaa val-
6611: mistellut työryhmä on todennut paikan erin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6612: omaiseksi siementarkastuslaitoksen käyttöön. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6613: Someron kunta on myös ilmoittanut sitoutuvan- 28.80.29 100 000 markkaa Valtion sie-
6614: sa kustannuksillaan huolehtimaan koko alueen mentarkastuslaitoksen Someron kuntaan
6615: salaojituksesta ennen sen luovuttamista laitok- siirtämisen valmisteluun.
6616: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6617:
6618: Olavi Nikkilä Saara Mikkola
6619: Tapani Mörttinen Matti Viljanen
6620: Ulla Puolanne
6621:
6622:
6623:
6624:
6625: 118 088000399J
6626: 938 1980 vp.
6627:
6628: Raha-asia-aloite n:o 869.
6629:
6630:
6631:
6632:
6633: Nikkilä yrit.: Määrärahan osoittåmisesta tutkimuksen suorittami-
6634: .. seksi taloudellisimmasta tavasta saada energiantuotantoon
6635: sopiva puu metsästä käyttöpaikalle.
6636:
6637:
6638: E d u s kun n a 11 e.
6639:
6640: 1960-luvulla halvan polttoöljyn saannin seu~ mistamiseksi puun käyttöä tulisi lisätä tehok·
6641: rauksena vähentyi polttopuun käyttö romahdus- kaasti.
6642: maisesti yksityistalouksien energianlähteenä. Poltettavaksi sopivan puun kantohinta on
6643: Öljy sivuutti kotimaisen raaka-aineen käytön alhainen, mutta kustannukset metsästä käyttö-
6644: nopeasti niissäkin maaseudun talouksissa, joissa paikalle ovat korkeat. Pari vuosikymmentä sit~
6645: öman metsätalouden sivutuotteena muodostui ten kehitetyllä korjuu- ja hakkuutekniikalla saa;
6646: poltettavaksi soveltuvaa puuta. vutettiin jätepuun ·korjuussa hyviä tuloksia:,
6647: Energian tuotantoon sopivaa puuainetta tu- mutta ne jätettiin edelleen kehittämättä. Tämä
6648: lee hakkuutähteinä, oksina ja runkopuuna met• kysymys· olisi nyt nopeasti selvitettävä. Toisin
6649: sistä vuosittain noin 5 inilj. kuutiometriä. Tä- sanoen ydinkysymys on se, miten saadaan ener~
6650: män lämpöenergia-arvo vastaa lähes 1 miljoo- giaksi käytettäväksi puu edullisin kustannuksin
6651: nan öljyto.nnin energiainäärää. Lämmitykseen metsästä käyttöpaikalle.
6652: sopivan puuaineen määrä lisääntyy lähivuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6653: nopeasti siksi, että ensiharvennusiän saavutta- nioittavasti,
6654: vien metsien suhteellinen osuus lisääntyy. Al-
6655: kaneella. vuosi!kymmenellä puun hakkuupoistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6656: ma alittaa sen ·hakkuusuunnitteen, joka puun 1981 tulo- ia menoarvioon ntomentille
6657: kasvun· kannalta olisi edullisin. Seurauksena on 30..59.40 lisäyksenä 250 000 mqrkkaa
6658: luonnon poistuman ja metsään lahoavan puun käytettäväksi tutkimukseen, .;olla· ene.r~
6659: määrän kasvu. Tähän energiaresurssien laimin- giantuotantoon ·sopiva puu saadaan
6660: lyöntiin kansantaloudellamme ei ole varaa. edullisin kustannuksin käyttöpaikalle.
6661: Nykyisessä tilanteessa energiahuoltomme var-
6662: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
6663:
6664: Olavi Nikkilä Sampsa Aaltio Heikki Perho
6665: P. Mäki-Hakola Matti Hakala Tapani Mörttinen
6666: 1980 vp. 939
6667:
6668: Raha-asia-aloite n:o 870.
6669:
6670:
6671:
6672:
6673: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toimi-
6674: henkilöiden palkkaamiseksi postilaitdkseen.
6675:
6676:
6677: E d u s k u n n alle.
6678:
6679: Liikenneministeriö asetti 22. 8. 1979 työryh- teita, JOissa on puututtu mm. kuljetustett ja
6680: män ( Postityöryhmä) selvittätnään, missä mää- jakeluiden. hitauteen tai viivästymiseen · taikka
6681: rin olisi tarkoituksenmukaista lisätä henkilö- epätarkkuuteen, ja vaadittu epäkohtien ,poista•
6682: kuntaa· postitoimen palvelutason parantamiseksi mista. Toiminnan parantaminen ja. tehostami-
6683: ja siten myös uusien työpaikkojen. luomiseksi. nen edellyttää kuitenkin myös määräty~!i
6684: Työryhmä selvitti varsin nopeasti välttämät- laajuudessa työvoiman lisäystä ja jo laitoksen
6685: tömän lisähenblökunnan ja samalla myös palveluks<;:ssa oleville. tarpeellisten .. virkojen ja
6686: uusien virkojen ja toimien tarpeen, ja esitti toimien perustamista,. mitä ei ole' otettu riittä-
6687: niiden perustamista jo 8. 10. 1979 jättämässään vässä määrin huomioon valtion vuotuisten
6688: välimietinnössä. Postityöryhmä sai tehtävänsä tulo- ja menoarvioiden yhteydessä.
6689: kokonaisuudessaan suoritetuksi 18. 12. 1979 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6690: mennessä, jolloin sen esitys jätettiin liikenne·
6691: ministeriölle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6692: Siinä esitettiin perustettavaksi: 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6693: 1. Pysyvän sijaisjärjestelmän kokeiluun 51 31.94.01 lisäyksenä 7 131 848 mark-
6694: postimiesvirkaa. kaa 10 ylimääräisen ylipostimiehen yp
6695: 2. Postikonttori Helsinki lOO:aan 109 pos- V 15, 47 ylimääräisen postimiehen yp
6696: timiesvirkaa. V 12 ja 131 ylimääräisen postimiehen
6697: 3. Vuoden 1979 viimeisestä lisämenoar- V 12 toimen perustamiseksi, jolloin sa-
6698: viosta karsitut 28 postimiesvirkaa. malla voitaisiin satunnaisten apulaisten
6699: Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa koh- ja sijaisten palkkioihin budjetissa varat-
6700: taan on viime vuosien aikana esitetty moit- tua määrärahaa suhteellisesti vähentää.
6701: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6702:
6703: Helvi Niskanen Terho Pursiainen
6704: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
6705: Niilo Koskenniemi
6706: 940 1980 vp.
6707:
6708: Raha-asia-aloite n:o 871.
6709:
6710:
6711:
6712:
6713: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta Oulun postiautovarikon
6714: peruskorjausta varten.
6715:
6716:
6717: E d u s kun n a 11 e.
6718:
6719: Oulun postiautovarikon peruskorjausta on Edellä olevan perusteella ehdotan,
6720: suunniteltu useita vuosia ja todettu työ tarpeel-
6721: liseksi. Asiaa kiirehtii myös se, että työnte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6722: kijöiden työolosuhteisiin varikolla tarvittaisiin 1981 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6723: korjausta. markkaa Oulun postiautovarikon perus-
6724: korjausta vartm.
6725: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
6726:
6727: Helvi Niskanen
6728: 1980 rd. 941
6729:
6730: Finansmotion nr 872.
6731:
6732:
6733:
6734:
6735: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för igångsättande av
6736: försöket med regionarkitekter vid inrikesministeriet.
6737:
6738:
6739: T i II R i k s d a g e n.
6740:
6741: Allt större uppmärksamhet fästs på boende- Kommunerna har uppmärksammats på be-
6742: miljön. På grund av olika myndigheter på hovet av revidering av planerna. För detta
6743: såväl kommunal, läns- som statlig nivå är behövs kunniga planerare och speciellt de små
6744: inkopplade på planeringen av boendemiljön kommunerna är i hehov at stöd.
6745: uppstår lätt oenhetliga boendemiljöer. Inrikesministeriet har förberett ett försöks-
6746: De flesta planerna för markanvändning ba- projekt med regionarkitekter. Regionarkitekter-
6747: serar sig på överdimensionerade befolknings- na skulle ge råd åt kommunernas invånare
6748: prognoser. Planerna har inte i tillräcklig grad i byggnadsärenden, markanvändning och ifråga
6749: beaktat de stigande energipriserna eller eko- om rättsskydd vid hus- och mavkköp. Arkitek-
6750: logiska krav. terna skulle också bistå kommunens byggnads-
6751: De senaste utredningarna av byggnads- och nämnd och kommunstyrelsen.
6752: driftskostnaderna för våra bostadsområden vi- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
6753: sar att den största delen av landets byggnads- vördsamt,
6754: planer är i hehov av revidering. Det är möj- att Riksdagen i statsförslaget för
6755: ligt att göra inhesparingar i byggnads- och år 1981 måtte upptaga 200 000 mark
6756: driftskostnader och planerna kan utvecklas för för försöksverksamhet med regionarki-
6757: att bättre motsvara de lokala kraven. tekter i inrikesministeriet.
6758: Helsingfors den 29 september 1980.
6759:
6760: Ole Norrback Boris Renlund
6761: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
6762: Håkan Malm
6763: 942 1980 vp.
6764:
6765: Raha-asia-aloite n:o 872. Suomennos.
6766:
6767:
6768:
6769:
6770: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokeilun
6771: käynnistämiseen sisäasiainministeriössä.
6772:
6773:
6774: E d u s k u n n a 11 e.
6775:
6776: A$umisynipäristöön .kiinnitetään yhä suurem- Kunnat ovat havainneet suunnitelmien tarkis-
6777: paa huomiota. Sen johdosta, että asumisympä- tamisen tarpeen. Tähän tarvitaan taitavia suun-
6778: ristön · suunnittelussa ovat mukana sekä kunnat, nittelijoita ja etenkin pienet .kunnat tarvitsevat
6779: läijnit että valtio, syntyy helposti epäyhtenäisiä tukea.
6780: asumisyhteisöjä. Sisäasia1nministeriö on valmis·telluit aluearkki-
6781: · U~iJJ?mat maankäyttösuunnitelmat perustu- tehteja edellyttävää koeprojektia. Aluearkkiteh-
6782: vat ylimitoitettuihin väestöennusteisiin. Suunni~ dit antaisivat neuvoja kuntien asukkaille raken-
6783: telmissa ei ole riittävästi otettu huomioon nusasioissa, maankäytössä ja talo- ja maakaup-
6784: energian hinnan nousua eikä ekologisia vaati- poihin liittyvissä oikeussuojakysymyksissä. Ark-
6785: muksia .. kitehdit auttaisivat myös kunnan rakennuslauta-
6786: Uusimmat rakennus- ja käyttökustannuksista kuntaa ja kunnanhallitusta.
6787: tehdyt selvitykset osoittavat asuntoalueittemme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6788: kohdalta, että maamme suurimman osan raken- nioittaen,
6789: nussuunnitelmat olisivat tarkistamisen tarpees-
6790: sa. Rakennus- ja käyttökustannusten kohdalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6791: on mahdollista säästää ja suunnitelmia voidaan 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6792: kehittää paikallisia tarpeita paremmin vastaa- 200 000 markkaa aluearkkitehtien ko-
6793: viksi. keilutoimintaa varten.
6794: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6795:
6796: Ole Norrback Boris Renlund
6797: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
6798: Håkan Malm
6799: f980 vp. 943
6800:
6801: Raha-asia-aloite n:o 87.3.
6802:
6803:
6804:
6805:
6806: Norrback ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmies-
6807: ten päivärahan korottamiseen.
6808:
6809:
6810: Ed u s k u n n a 11 e.
6811:
6812: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
6813: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kan-
6814: tamista tasolle joka vastaa kohtuullista toimeen- salaisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutet-
6815: tuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan ko- tuna, että siitä aiheutuu kohtuutonta talou-
6816: rottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle joka dellista rasitetta.
6817: vastaa minimipalkkaa vähennettynä ylläpito- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6818: kustannuksilla.
6819: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6820: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6821: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti 3 200 000 markkaa varusmiesten päivä-
6822: omia tai omaisten varoja yli .3 000 markkaa rahan korottamiseksi 1. 10. 1981 lukien
6823: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- kahdella markalla.
6824: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
6825:
6826: Ole Norrback Boris Renlund
6827: 944 1980 rd.
6828:
6829: Finansmotion nr 874.
6830:
6831:
6832:
6833:
6834: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av
6835: vissa tjänster och befattningar vid Vasa högskola.
6836:
6837:
6838: T i 11 R i k s d a g e n.
6839:
6840: Från och med hösten 1980 inleds översät- Vasa högskola har själv anhållit om att få
6841: tarutbildning vid Vasa högskola. Det första inrätta fyra nya tjänster för översättarutbild-
6842: läsåret bekostas utbildningen med kommunala ningen. Enligt högskolan behövs två lektorat,
6843: medel. Från hösten 1981 kommer staten att ett i tyska, ett i engelska. Dessutom behövs en
6844: stå för kostnaderna för översättarutbildningen. överassistentur i svenska samt en kanslisttjänst.
6845: Behovet av översättare mellan finska och Avsikten har enligt högskolan varit att tjänster-
6846: svenska har länge varit akut i vårt land. När na skulle inrättas från den 1 augusti 1981.
6847: nu utbildningen av sådana ordnas bör tillräck- Kostnaderna för år 1981 beräknas uppgå tili
6848: liga resurser ställas tili förfogande, så att ut- 80 000 mk.
6849: bildningen kan bli ändamålsenlig och svara mot Med ovanstående motiveri:ng föreslås härmed
6850: behoven. vördsamt,
6851: I regeringens budgetförslag för nästa år finns
6852: inte en enda ny tjänst angiven för översättar- att Riksdagen i statsförslaget för
6853: utbildningen. De .två tjänster för språkunder- år 1981 måtte uppta 80 000 mark
6854: visning som finns i budgeten är avsedda för för inrättande av ett lektorat i tyska,
6855: ekonomutbildningen. Ifall inte nya tjänster kan ett lektorat i eftgelska, en överassisten-
6856: erhållas, blir det omöjligt att ta in nya stude- tur i svenska samt en kanslisttjänst för
6857: rande tili översättarutbildningen nästa höst. översättarutbildningen vid Vasa hög-
6858: skola.
6859: Helsin~rs den 29 september 1980.
6860:
6861: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
6862: 1980 vp. 945
6863:
6864: Raha-asia-aloite n:o 874. Suomennos.
6865:
6866:
6867:
6868:
6869: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
6870: toimien perustamiseen Vaasan korkeakouluun.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a II e.
6874:
6875: Kääntäjien koulutus Vaasan korkeakoulussa Vaasan korkeakoulu on itse anonut lupaa
6876: alkaa syksystä 1980 lähtien. Ensimmäisenä lu- saada perustaa neljä uutta tointa kielenkääntä-
6877: kuvuotena koulutus ma:ksetaan kunnallisista misen opetustointa varten. Korkeakoulun mie-
6878: varoista. Vuoden 1981 syksystä alkaen valtio lestä tarvitaan kaksi lehtoraattia, nimittäin
6879: tulee vastaamaan kääntäjien koulutuksen kus- saksan ja englannin. Tämän lisäksi tarvitaan
6880: tannuksista. ruotsin yliassistentin toimi sekä kanslisti. Kor-
6881: Suomen ja ruotsin kielen kääntäjien tarve keakoulun käsityksen mukaan toimet tulisi pe-
6882: on maassamme ollut tuntuva jo kauan aikaa. rustaa elokuun 1 päivästä 1981. Vuoden 1981
6883: Kun nyt järjestetään kääntäjien koulutusta, riit- kulujen arvioidaan olevan 80 000 markkaa.
6884: täviä varoja tulisi varata tähän tal'koitukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6885: koulutuksen tekemiseksi tarkoituksenmukaisek- nioittaen,
6886: si ja tarvetta vastaavaksi.
6887: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6888: ei ole yhtään uutta kielenkääntäjiä varten tar- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6889: koitettua tointa. Tulo- ja menoarviossa olevat 80 000 markkaa saksan kielen lehtorin
6890: kaksi kielenopetuksen tointa on tarkoitettu toimen, englannin kielen lehtorin toi-
6891: ekonomikoulutusta varten. Ellei uusia toimia men, ruotsin kielen yliassistentin toi-
6892: perusteta, tulee ensi syksynä olemaan mahdoc men sekä kanslistin toimen perustami-
6893: tonta ottaa uusia opiskelijoita kielenkääntäjien seksi Vaasan korkeakouluun kielenkään-
6894: opintosuunnalle. tämisen opetustointa varten.
6895: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6896:
6897: Ole Norrback Håkan Malm Boris Renlund
6898:
6899:
6900:
6901:
6902: 119 088000399]
6903: 946 1980'vp.
6904:
6905: Raha•asia-aloite n:o 875.
6906:
6907:
6908:
6909:
6910: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeustieteen yliassis-
6911: tentin viran perustamiseksi Vaasan korkeakouluun.
6912:
6913:
6914:
6915: Ed u s kun n a II e.
6916:
6917: Vaasan korkeakoulu on omissa ehdotuksis- neet ovat markkinointi, hallinto, laskentatoimi,
6918: saan uusiksi viroiksi päätynyt esittämään mm. kansantalous ja talousmaan tiede. Vastaavasti
6919: oikeustieteen yliassistentin virkaa (V 26). ovat opetettavat oikeustieteen osa-alueet mark-
6920: Budjettiehdotuksen mukaan on ministeriöpor- kinointioikeus, yhtiöoikeus ja työoikeus, vero-
6921: taassa kuitenkin päädytty esittämään lehtorin oikeus sekä kaavoitus ja ra:kentamislainsäädän-
6922: virkaa (V 27). tö. Perustettavan viran haltijan koko opetus-
6923: Korkeakoulun perusluonteeseen kuuluu, että velvollisuus ei mahdu käytettäväksi yhden kou-
6924: opetus- ja tutkimustyö yhdistyvät. Vain sillä lutusohjelman piirissä, koska pääaineen opetus
6925: tavoin voidaan taata, että opetuksessa koko ei jätä oikeustieteelle tilaa muutoin kuin tuki-
6926: ajan tapahtuu riittävää ajanmukaistumista ja aineeksi. Toisaalta on selvää, ettei henkilö,
6927: uusimpien ajattelutapojen ja tietojen omaksu- joka on lehtorin pätevyystasoa, voi antaa kor-
6928: mista. Budjetin on tarkoitus perushengeltään keakoulutasoista opetusta kaikilla niillä oikeus-
6929: dlla tieteellistä tutkimustyötä suosiva. tieteen osa-alueilla, joita korkeakou'lussa on
6930: Lehtorin virkaan ei kuulu tutkimusvelvolli- opetettava. Kaikille opiskelijoille yhteinen joh-
6931: suutta, vaan työpanos syntyy kokonaan suu- dantokurssi on vain 60 luentotuntia.
6932: resta opetustuntimäärästä. Yp lehtorin opetus- Suomen lakimiesliiton tänä vuonna suoritta-
6933: velvollisuus on 392 tuntia lukuvuodessa. Enin- man tutkimuksen mukaan on lakimiesten kes-
6934: tään 112 tuntia siitä voi olla luento-opetusta, kiansio yksityissektorilla noin 10 000 mk/kk.
6935: loput ovat ohjattuja harjoituksia ja muuta vas- Lehtorin ja yliassistentin palkkaus on tästä
6936: taavaa. puolet. Lehtorin virkaan ei sen vuoksi voida
6937: Yliassistentin virka on puolittain tutkimus- kovin helposti saada eteviä henkilöitä. Sen
6938: virka. Hänellä saadaan teettää lukukauden ai- sijaan jatkokoulutusmahdol1isuuden antavaan
6939: kana muuta kuin tutkimustyötä enintään 20 yliassistentin virkaan hakeutuu nuoria, väitös-
6940: tuntia, siitä luento-opetusta enintään 6 tuntia kirjatyötä tekeviä henkilöitä. Menestyessään he
6941: viikottain. etenevät akateemisella uralla ja virka vapautuu
6942: Korkeakoulussa on nykyisin kaksi opetusvir- uusille tutkimustyöstä kiinnostuneille henkilöil-
6943: kaa oikeustieteessä. Kauppaoikeuden professori le. Oikeustieteen tutkimustulokset ovat usein
6944: opettaa vuodessa 140 tuntia yksityisoikeuden yhteiskunnalle hyödyllisiä kehittymissuuntien
6945: eri aloja ja apulaisprofessori 186 julkisoikeut- ja parannusehdotusten lähteitä.
6946: ta, erityisesti vero-oikeutta. Lehtorin luento- Oikeustieteen tutkimustyön suosimista kor-
6947: ja etenkin harjoitustuntimäärä on korkeakou- keakoulussa tukee kaksikin seikkaa:
6948: lussa todettu tarpeettomankin korkeaksi, koska 1) Tarvetta pätevistä henkilöistä on ylem-
6949: oikeustiede ei ole harjoitusten ja luentojen mällä tasolla selvästi olemassa. Väliaikaisella
6950: avulla opittava aine, vaan päätyö tehdään kir- määräyksellä hoidettavaa korkeakoulun vero-
6951: joja itsenäisesti lukemalla. oikeuden apulaisprofessuuria ei ole kukaan
6952: Oikeustieteen opetus on tutkinnonuudistuk- vuosikausiin hakenut,
6953: sen yhteydessä Vaasan korkeakoulussa järjes- 2) korkeakoulun oikeustieteen professorita-
6954: tetty siten, että se tukee korkeakoulussa käyn- son opettajilla on tavaHista paremmat mah-
6955: nistettyjä koulutusohjelmia. Niissä päävastuuai- dollisuudet ohjata väitöskirja- ja muuta tutki-
6956: Raha-asia-aloite .rt:o 875 947
6957:
6958: mustyötä, koska opetusohjelmien mukaan ei puolesta vaikuttaa paremmalta kuin budjettiin
6959: kandidaattitutkinnon syventäviä opintoja suori- otettu ehdotus lehtorin virasta.
6960: teta oikeustieteessä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6961: Korkeakoulu on johdonmukaisesti edellä esi-
6962: tetyn linjan kanssa hallituksensa kokouksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6963: päättänyt, ettei sen muutos- ja kehittämisoh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
6964: jelmassa · ehdoteta julkisoikeuden eikä sosiolo- 29.10.01 lisäyksenä 65 000 markkaa
6965: gian lehtorin vaan yliassistentin virkoja. Kor- oikeustieteen yliassistentin viran perus-
6966: keakoulun oma valinta tu~kimustyötä tekevän tamista varten Vaasan korkeakouluun.
6967: ja vähemmän luentoja pitävän yliassistentin
6968: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
6969:
6970: Ole Norrback Boris Renlund
6971: Håkan Malm Eeva Kauppi
6972: 948 1980 rd.
6973:
6974: Finansmotion nr 876.
6975:
6976:
6977:
6978:
6979: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
6980: biträdande professorstjänst och en överassistentbefattning vid
6981: Svenska Handelshögskolans enhet i Vasa.
6982:
6983:
6984: T i 11 R i k s d a g e n.
6985:
6986: Svenska handelshögskolan har i enlighet med underv1sningens totaluppläggning och den ve-
6987: dksdagens beslut i samband med godkännande tenskapliga nivån inom utbildningsprogrammen.
6988: av den andra tilläggsbudgeten för innevarande Inrättas inte dessa tjänster, kan inte de stude-
6989: år inlett ekonomutbildning i Vasa. Tili denna rande fortsätta sina studier i den takt och med
6990: utbildning har intagits ca 60 studerande, vilka den inriktning som gällande lagstiftning förut-
6991: bedriver sina s1tudier enligt förordningen om sätter. Med hänsyn till detta krävs oundgäng-
6992: examina i ekonomiska vetenskaper. Dessa stu- ligen en biträdande professorstjänst i marknads-
6993: derande skall kunna fortsätta sina studier i den ekonomi (B 3) och en e.o. överassistentbefatt-
6994: takt som förordningen förutsätter, vilket inne- ning i finansiering och investering (V 26), var-
6995: bär en skyldighet för högskolan att erbjuda de dera från den 1 augusti 1981. Kostnaderna för
6996: studerande en adekvat undervisning inom de dessa två tjänster kan beräknas till ca 65 000
6997: tre utbildningsprogram som riksdagens ovan mavk under år 1981.
6998: avsedda beslut förutsätter. För det ändamål Med hänvisning till ovanstående föreslås
6999: har i regeringens proposition angående stats- vördsamt,
7000: förslaget för år 1981 upptagits bl.a. anslag för
7001: inrättande av två nya tjänster. Dessa förslår att Riksdagen i statsförslaget för år
7002: oekså för den grundläggande undervisning 1981 måtte uppta 65 000 mark för in-
7003: som är inprogrammerad för våren. Från och med rättande av en biträdande professors-
7004: höstterminen inleds emellertid på tre utbild- tjänst i marknadsekonomi (B 3) och en
7005: ningspvogram differentierade ämnesstudier vilka e.o. överassistentbefattning i finansie-
7006: nödvändigtvis förutsätter inrättande av högre ring och investering (V 26), båda för-
7007: lärartjänster vilkas innehavare dels kan erbjuda lagda till svenska handelshögskolans
7008: den adekvata undervisningen dels ansvara för enhet i V asa.
7009: Helsingfos den 25 september 1980.
7010:
7011: Ole Norrback Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
7012: Boris Renlund Markus Aaltonen Inger Hirvelä
7013: Håkan Malm Henrik Westerlund
7014: 1980 vp. 949
7015:
7016: Raha-asia-aloite n:o 876. Suomennos.
7017:
7018:
7019:
7020:
7021: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden apulaisprofes-
7022: sorin viran ja yhden yliassistentin toimen perustamiseen
7023: Svenska Handelshögskolan nimisen korkeakoulun Vaasassa
7024: antamaa opetusta varten.
7025:
7026:
7027: E d u s k u n n a 11 e.
7028:
7029: Ruotsalainen kauppakorkeakoulu on eduskun- tieteellisestä tasosta. Ellei näitä toimia peruste-
7030: nan päätöksen mukaisesti kuluvan vuoden toi- ta, opiskelijat eivät voi jatkaa opintojaan sillä
7031: sen lisäbudjetin hyväksymisen yhteydessä aloit- nopeudella ja niillä opintosuunnilla, joita voi-
7032: tanut ekonomien koulutuksen Vaasassa. Tähän massaoleva lainsäädäntö edellyttää. Tästä syys-
7033: opiskeluun osallistumaan on valittu n. 60 opis- tä tarvitaan välttämättä markkinatalouden apu-
7034: kelijaa, jotka harjoittavat opintoja taloustieteis- laisprofessorin toimi (B 3) ja finanssioinnin ja
7035: tä annetun asetuksen mukaisesti. Näiden opis- investoinnin ylimääräinen yliassistentin toimi
7036: kelijoiden on määrä voida jatkaa opintojaan (V 26), molemmat elokuun 1 päivästä 1981
7037: asetuksen edellyttämällä nopeudella, mikä mer- lähtien. Näiden kahden toimen kustannukset
7038: kitsee korkeakoulun velvollisuutta tarjota opis- arvioidaan vuoden 1981 aikana 65 000 mar-
7039: kelijoille riittävää opetusta niillä kolmella opin- kaksi.
7040: tosuunnalla, joita eduskunnan edellä mainittu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7041: päätös tarkoittaa. Tätä tarkoitusta varten on nioittaen,
7042: valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon otet-
7043: tu mm. määrärahat kahden uuden toimen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7044: rustamista varten. Nämä määrärahat riittävät 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7045: kylläkin kevään ohjelmassa olevaa perustavaa 65 000 markkaa markkinatalouden apu-
7046: opetusta varten. Syyslukukauden alusta aloite- laisprofessorin toimeen (B 3) sekä yli-
7047: taan kuitenkin kolme erisisältöistä opetusohjel- määräisen finanssioinnin ja investoinnin
7048: maa, jotka luonnollisesti edellyttävät korkeam- yliassistentin toimeen (V 26), molem-
7049: man tason opettajien tointen perustamista si- mat toimet tulisivat olemaan ruotsalai-
7050: ten, että niiden haltijat voivat toisaalta tarjota sen kauppakorkeakoulun Vaasan yksi-
7051: riittävää opetusta ja toisaalta vastata opetuksen kössä.
7052: kokonaissuunnitelmasta sekä opetusohjelman
7053: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
7054:
7055: Ole Norrback Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
7056: Boris Renlund Markus Aaltonen Inger Hirvelä
7057: Håkan Malm Henrik Westerlund
7058: 950 1980 rd.
7059:
7060: Finansmotion nr 877.
7061:
7062:
7063:
7064:
7065: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för detaljerad planering
7066: · av svensk yrkesutbildning i Sydösterbotten.
7067:
7068:
7069: T i 11 R i k s d a g e n.
7070:
7071: Brist på yrkesutbildning och ett nädngsliv, behov av utbildad arbetskraft bättre tillgodo-
7072: som länge inte var tillräckligt mångsidigt, har sedd.
7073: gjort svenska Sydösterbotten till en avfolk- På Närpes kommuns och Martens trädgårds-
7074: ningsbygd. T ack vare regionens egna ansträng- stiftelses försorg har redan trädgårdsutbildning
7075: ningar har näringslivet i området blivit mång- inletts. I planeringsarbetet är det nödvändigt
7076: sidigare och framtiden ser nu förhållandevis att utreda huru den utbildningen i framtiden
7077: ljus ut. skall vara samordnad med annan yrkesutbild-
7078: Fortfarande saknas dock yrkesutbildning i ning. Vasa sjukvårdsläroanstalt har redan inlett
7079: området. I V asa läns planering när det gäller temporär vårdutbildl1ing i Kristinestad. Den
7080: mellanstadiets utbildning finns konkreta för- utbildningen bör så snabbt som möjligt göras
7081: slag om att yrkesutbildning i området skall permanent.
7082: inledas i mitten av åttiotalet. Detta förslag har För att utbildningen så snart som möjligt
7083: omfattats synnerligen allmänt i hela länet. Såväl skall kunna inledas och för att koordineringen
7084: regionala organisationer som komri:mnerna har skall bli så bra som möjlig borde detaljplane-
7085: stött förslaget om yrkesutbildning i området. ringen för yrkesutbildning i Sydösterbotten in·
7086: För att så snabbt som möjligt komma igång ledas möjligast snabbt.
7087: med utbildningen borde en detaljplanering in- Med hänvisning till det ovan anförda före-
7088: ledas så fort som möjligt. Utbildningen borde slås vördsamt,
7089: helst vara samordnad med Österbottens central-
7090: yrkesskola. En förnuftig samordning är tili för- att Riksdagen i statsförslaget för år
7091: del i många avseenden. Resurserna kan på det 1981 måtte ·uppta 100 000 mark för
7092: sättet utnyttjas bättre, utbildningslinjerna kan en mera detaljerad planering av svensk
7093: bli varandra kompletterande och näringslivets yrkesutbildning i Sydösterbotten.
7094: Helsingfors den 25 ·september 1980.
7095:
7096: Ole Norrback Håkan Malm
7097: Elisabeth Rehn Boris Renlund
7098: 1'980 vp. 951
7099:
7100: Raha-asia-aloite n:o 877. Suomennos~
7101:
7102:
7103:
7104:
7105: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
7106: ruotsinkielisen ammattikoulutuksen yksityiskohtaiseen suun-
7107: nitteluun.
7108:
7109:
7110: E d u s k u ri n a II e.
7111:
7112: Ammattikasvatuksen puute ja elinkeinoelä- Puutarha-alan koulutus on jo aloitettu När-
7113: mä, joka ei ole ollut riittävän monipuolinen, piön kunnan ja Martensin puutarhasäätiön toi-
7114: on saanut aikaan sen, että Etelä-Pohjanmaasta mesta. Suunnittelutyön yhteydessä on välttä-
7115: on tullut autioitunutta ·seutua. Alueen omien mät.öntä selvittää, millä tavoin tämän alan kou-
7116: ponnistusten ansiosta sen elinkeinoelämä on lutus järjestetään tulevaisuudessa yhdensuuntai-
7117: muodostunut monipuolisemmaksi ja tulevaisuus seksi muun ammattikoulutuksen kanssa. Vaa-
7118: näyttää nyt suhteellisen valoisalta. san sairaanhoita:-oppilaitos on jo järjestänyt ti-
7119: Alueen tarjoama ammattikasvatus on kuiten- lapä1sen hoitokoulutuksen Kristiinankaupungis-
7120: kin riittämätön. Vaasan läänin keskiasteen kou- sa. Tästä koulutuksesta pitäisi tehdä pysyvä
7121: lutussuunnitelma sisältää konkreettisia ehdo- niin pian kuin mahdollista.
7122: tuksia siitä, että alueen ammattikasvatus aloi- Jotta koulutus voitaisiin aloittaa mahdolli-
7123: tettaisiin 1980-luvun keskivaiheilla. Sekä alueel- simman pian ja jotta yhteensovi'vtamisesta tu-
7124: liset järjestöt että kunnat ovat tukeneet ehdo- lisi paras mahdollinen, Etelä-Pohjanmaa!). am-
7125: tusta alueen ammatillisen koulutuksen järjes- mattikasvatuksen yksityiskohtainen suunnittelu
7126: tämiseksi. tulisi aloittaa mitä pikimmin.
7127: Jotta koulutus voitaisiin aloittaa mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7128: simman pian, yksityiskohtainen suunnittelu tu- nioittaen,
7129: lisi suorittaa mahdollisimman nopeasti. Koulu-
7130: tus tulisi mieluimmin järjestää yhteistoimin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7131: Pohjanmaan keskusammattikoulun kanssa. Jär- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7132: kevä yhteistyö olisi eduksi monessa suhteessa. 100 000 markkaa Etelä-Pohjanmaan
7133: Varoja voidaan tällä tavoin käyttää hyväksi ruotsinkielisen ammattikasvatuksen yk-
7134: paremmin, opintosuunnat voivat täydentää toi· sityiskohtaista suunnittelua varten.
7135: siaan ja elinkeinoelämän koulutetun työvoiman
7136: tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon.
7137: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
7138:
7139: Ole Norrback Håkan Malm
7140: Elisabeth Rehn Boris Renlund
7141: 952 1980 rd.
7142:
7143: Finansmotion nr 878.
7144:
7145:
7146:
7147:
7148: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av
7149: öskata fiskehamn i Nämpnäs, Närpes.
7150:
7151:
7152: T i 11 R i k s d a g e n.
7153:
7154: Planeringen av fiskehamnarna i vårt land är Redan nu finns det flera laxfiskebåtar, som
7155: i stort sett genomförd och planerna kan om- använder Öskata fiskehamn som sin hemhamn.
7156: fattas och anses vara rätt förnuftiga. Nätet av Därtill fiskas naturligtvis också strömming,
7157: centralfiskehamnar är tillräckligt tätt och därut- men framför allt sik. För att fisket som näring
7158: över avser man att bygga s.k. hemhamnar mel- skall kunna bestå och utvecklas i framtiden
7159: lan centralfiskehamnarna. bör hamnen byggas i snabb ordning.
7160: Öskata fiskehamn i Nämpnäs, Närpes, är en Med hänvisning tili det ovan anförda före-
7161: av de viktigare hemhamnarna. Den har länge slås vördsamt,
7162: varit planerad och såväl länsstyrelsen som väg-
7163: och vattenbyggnadsdistriktet har haft hamnen att Riksdagen i statsförslaget för år
7164: högt på prioritetslistan redan under något år. 1981 måtte uppta 500 000 mark för
7165: Det vore synnerligen angeläget att arbetena byggandet av Öskata fiskehamn i Nämp-
7166: kunde inledas och hamnen byggas ut på plane- näs, Närpes.
7167: rat sätt så snart som möjligt.
7168: Helsingfors den 25 september 1980.
7169:
7170: Ole Norrback Håkan Malm
7171: Elisabeth Rehn Boris Renlund
7172: 1980 vp. 953
7173:
7174: Raha-asia-aloite n:o 878. Suomennos.
7175:
7176:
7177:
7178:
7179: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta Närpiön Nämpnäsiin
7180: rakennettavaa Öskatan kalasatamaa varten.
7181:
7182:
7183: Ed u s kun n a 11 e.
7184:
7185: Maamme kalastussatamien suunnittelu on Jo nyt käyttävät useat lohiveneet Öskatan
7186: pääasiassa tullut loppuun suoritetuksi ja suun- kalastussatamaa kotisatamanaan. Tämän lisäksi
7187: nitelmat voidaan hyväksyä ja niitä voidaan kalastetaan myös silakkaa, mutta ennen kaikkea
7188: pitää varsin järkevinä. Kalastuksen keskussa- siikaa. Kalastuselinkeinon turvaamiseksi ja ke-
7189: tamien vel.1kko on riittävän tiheä ja tämän hittämiseksi tulevaisuudessa kalasatama tulee
7190: lisäksi aiotaan rakentaa niiden väliin ns. koti- rakentaa mitä pikimmin.
7191: satamia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7192: Närpiössä sijaitseva Nämpnäsin Öskatan ka- nioittaen,
7193: lasatama on eräs tärkeimmistä kotisatamista.
7194: Sitä on kauan suunniteltu ja sekä lääninhallitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7195: että tie- ja vesirakennuspiiri ovat jo muutaman 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7196: vuoden ajan pitäneet sitä tärkeysjärjestyksessä 500 000 markkaa Närpiössä sijaitsevan
7197: etusijalla. Olisi erittäin tärkeätä voida aloittaa Nämpnäsin Öskatan kalasataman raken-
7198: sataman rakennustyöt ja tehdä ne suunnitel- tamista varten.
7199: man edellyttämällä tavalla ensi tilassa.
7200: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
7201:
7202: Ole Norrback Håkan Malm
7203: Elisabeth Rehn Boris Renlund
7204:
7205:
7206:
7207:
7208: 120 088000399]
7209: 954 1980 rd.
7210:
7211: Finansmotion nr 879.
7212:
7213:
7214:
7215:
7216: Norrback m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av hamn-
7217: anläggningar i Skaftung, i Kristinestad med tanke på för-
7218: verkligandet av den planerade fiskförädlingsfabriken.
7219:
7220:
7221: T i 11 R i k s d a g e n.
7222:
7223: Fisket som näringsgren har fortfarande stor landning av fisk. Tili en fiskehamn hör också
7224: betydelse i många kommuner. För att fisket sociS~la utrymmen. För att underlätta fabriks-
7225: skall kunna förbli lönsamt också i framtiden etableringen och stöda ett igångsättande av
7226: borde en långt gående förädling av den fån- verksamheten borde staten redan i statsför-
7227: gade fisken ske. Fiskförädlingsfabriker planeras slaget för år 1981 reservera ett anslag om
7228: nu på många håll. 250 000 mk.
7229: I Skaftung i Kristinestad är planerna på Fiskets betydelse i skärgårdsbyarna i Kristi-
7230: en fabrik för fiskförädling långt framskridna. nestad är fortfarande stor. Genom att bygga
7231: Såväl från företagets som kommunens sida en fabrik för fiskförädling förbättrats förut-
7232: finns det beredskap att bygga en anläggning sättningarna för ett lönsamt fiske kännbart.
7233: för fiskförädling. Med ovanstående motivering föreslås här-
7234: Från statligt håll har man alltid varit mån med,
7235: om ~att stöda fisket och fiskförädlingsfabr1ker.
7236: Därför bör det också vara naturligt att stöda att Riksdagen i statsförslaget för
7237: ett projekt som hittills planerats på eget ini- år 1981 måtte uppta 250 000 mark för
7238: tiativ. byggande av hamnanläggningar i anslut-
7239: För att faibriken skall kunna förverkligas ning till den tilltänkta fabriken för fisk-
7240: behövs hamnanläggningar, samt utrustning för förädling i Skaftung, Kristinestad.
7241: Helsingfors den 29 september 1980.
7242:
7243: Ole Norrback Boris Renlund
7244: 1980 vp. 955
7245:
7246: Raha-asia-aloite n:o 879. Suomennos.
7247:
7248:
7249:
7250:
7251: Norrback ym.: Määrärahan osoittamisesta satamalaitteiden ra-
7252: kentamiseen Kristiinankaupungin Skaftungiin suunnitellun
7253: kalanjalostustehdashankkeen toteuttamista silmällä pitäen.
7254:
7255:
7256: E d u s k u n n a 11e.
7257:
7258: Kalastuksella on elinkeinona yhä suuri mer- tam1seksi ja toiminnan aloirttamisen tu!kemiseksi
7259: kitys useissa kunnissa. Kalastuksen tekemiseksi valtion tulisi ottaa jo vuoden 1981 tulo- ja me-
7260: kannattavaksi myös tulevaisuudessa kalansaaliit noarvioon 250 000 markan määräraha. '
7261: tulisi jalostaa korkealuokkaisiksi. Kalanja1ostus- Kalastu:ksen me!ikitys Kristiinankaupungin
7262: laitoksia suunnitellaan nyt usealla taholla. saaristokylille on edelleen huomattava. Kalanja-
7263: Kristiinankaupungin Skaftungissa on kalanja- lostustehtaan rakentamisen myötä paranevat
7264: lostustehtaan suunnittelussa ehditty pitkälle. Se- kalastuksen kannattamisen edellytykset tuntu-
7265: kä yrityksen että kunnan taholla ollaan valmiit vasti.
7266: rakentamaan kalanjalostuslaitos. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7267: Valtion taholla ollaan aina oltu innokkaita nioittaen,
7268: tukemaan kalastusta ja kalanjalostustehtaita.
7269: Tästä syystä olisi varmaan luonnollista tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7270: projektia, jota tähän saakka on suunniteltu 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7271: oma-aloitteisesti. 250 000 markkaa Kristiinankaupungin
7272: Jotta tehtaan ra'kentaminen voitaisiin toteut- Skaftungiin suunnitellun kalanjalostus-
7273: taa, tarvitaan satamalaitteita sekä kalan vas,taan~ tehtaan yhteyteen rakennettavia satama-.
7274: ottamislaiHeirt:a. Ka:lastussatamaan kuuluu myös laitteita varten.
7275: sosiaal1sia tiJoja. Tehtaan perustamisen helpot-
7276: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
7277:
7278: Ole Norrback Boris Renlund
7279: 956 1980 vp.
7280:
7281: Raha-asia-aloite n:o 880.
7282:
7283:
7284:
7285:
7286: Paakkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahden
7287: alikulkusillan rakentamiseksi maantiellä n:o 139 välillä
7288: Rajoja-Paijala,
7289:
7290:
7291: E d u s k u n n a 11 e.
7292:
7293: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- päiviilkoti. Tien eteläpuolella asuvien kuntalaLs-
7294: tykseen sisältyy maantien n:o 139 perusparan- ten luonnolliset ulkoilu- ja liikuntareitit ovat
7295: taminen ja rakentaminen välillä Rajoja--:-Paija- tien pohjoispuolella.
7296: la. Tieosuus on Tuusulan ja Nurmijärven kun- On hyvin todennäköistä, että tien tultua
7297: tien alueilla. Etenkin Tuusulan puoleisessa kunnostetuksi nyt valtion tulo- ja menoarvioon
7298: päässä tie kulkee melko taajaankin asuttujen varattujen määrärahojen turvin vuosikymmenen
7299: kylien läpi. . alkupuolella, liikenne sillä huomattavasti lisään-
7300: Tiellä on myös melko vilkasta läpi:lmlkulii- . tyy. Tien varrella sijaitsee teollisuutta, joka tuo
7301: kennettä sillä se muodostaa yhteyden Tuusulan tielle raskasta liikennettä. Näin asukkaiden liik-
7302: keskustasta Hämeenlinnantielle ja Nurmijärven kuminen Vesitornin-Lahelan alueella vaaran-
7303: kirkolle. tuu.
7304: Tien perusparantaminen on paikallaan, sillä Alikulkujen lisääminen tieosuudella jo tässä
7305: se on hyvin mutkainen, mikä osaltaan lisää lii- vaiheessa olisi taloudellisesti ja liikenteellisesti
7306: kenteellistä vaarallisuutta tiellä. perusteltua. Nahkelan koulun alikulun lisäksi
7307: Tiesuunnitelmaan sisältyy kevyen Hikenteen tielle tulisi rakentaa alikulku Lahelan tienhaa-
7308: väylät ja yksi alikulku, joka sijoitettaisiin Nah- ran läheisyyteen ja mahdollisesti vielä kolmas
7309: kelan kylässä olevan peruskoulun ala-asteen lä- alikulku näiden kahden väliin.
7310: heisyyteen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7311: Tuusulan kunnan suunnitelmissa tuleville
7312: vuosille asutus tien Tuusulan puoleisessa pääs- että Eduskunta ottaisi valtion vuod'en
7313: sä tulee lähivuosina lisääntymään sekä tien ete- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7314: lä- että pohjoispuolella. Suuni:iitelmissa on niin- 31.24.77 lisäyksenä 600 000 markkaa
7315: ikään varauduttu siihen, että tien pohjoispuo- kahden alikulun rakentamiseksi tieosuu-
7316: lelle Vesitornin alueelle rakennettaisiin tällä delle Rajoja-Paijala maantiellä n:o
7317: vuosikymmenellä koulu ja mahdollisesti lasten 139.
7318: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
7319:
7320: Saara-Maria Paakkinen Kaisa Raatikainen
7321: Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman
7322: 1980 vp. 957
7323:
7324: Raha-asia-aloite n:o 881.
7325:
7326:
7327:
7328:
7329: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsiasiamiehen viran
7330: perustamiseksi valtionhallintoon.
7331:
7332:
7333: E d u s k u n n a II e.
7334:
7335: Suomessa olisi välttämätöntä perustaa lapsi- tusvälineet ovat todella selvillä lasten oikeuk-
7336: asiamiehen virka valtionhallintoon. Lapsiasia- sista. Lapsiasiamiehen tulisi tehdä aloitteita,
7337: miehen tehtävänä olisi valvoa lasten etuja ja jotb ovat omiaan vähentämään tai poistamaan
7338: puolustaa heidän oikeuksiaan. Asiamiehen tu- lasten ja muun yhteiskunnan välisiä kitkateki~
7339: lisi muun muassa oma-aloitteisesti ottaa esille jöitä.
7340: lapsia koskevia kysymyksiä. Hänen tulisi val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7341: voa, miten lasten oikeuksia säätelevää lainsää-
7342: däntöä noudatetaan. Lisäksi hän antaisi lausun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7343: toja suunnittelukysymyksissä, jotka koskettavat 1981 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
7344: myös lasten etua. Lapsiasiamiehen toimiala kat- kaa lapsiasiamiehen viran perustamista
7345: taisi koko yhteiskuntasuunnittelun. Hän huo- varten valtionhallintoon.
7346: lehtisi myös siitä, että perheet ja joukkotiedo-
7347: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
7348:
7349: Saara-Maria Paakkinen Pekka Starast Lea Savolainen
7350: Paula Eenilä Kaarina Suonio Juhani Raudasoja
7351: Tellervo Koivisto Pirjo Ala-Kapee Mikko Ekorre
7352: Pirkko Valtonen Kaisa Raatikainen Peter Muurman
7353: Pentti Lahti-Nuuttila Helge Siren Tarja Halonen
7354: Juhani Surakka
7355: 958 1980 vp.
7356:
7357: Raha-asia-aloite n:o 882.
7358:
7359:
7360:
7361:
7362: Palmunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninhallitusten ym-
7363: päristönsuojelutoimistojen perustamiseksi tarpeellisia virkoja
7364: ja toimia varten.
7365:
7366:
7367: E d u s k u n n a 11 e.
7368:
7369: Vuonna 1973 perustettiin lääninhallitusten kaammin esiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
7370: kaavoitus-, asunto- ja ympäristötoimistoihin Ympäristövuonna tiedotusvälineet, suuri yleisö,
7371: ympäristönsuojelun tarkastajan toimi. Läänin- lukuisat järjestöt jne. ovat laajassa mitassa tie-
7372: hallitusten ympäristönsuojelutehtäviin kuuluu dostaneet ympäristöasioiden sekavan ja puut-
7373: päätös-, koordinointi-, valvonta- ja seuranta- teellisen tilan ja tulevat edelleen vaatimaan
7374: asiat seuraavma aloilla: luonnonsuojelu, mai- ympäristöasioiden hoidon tehostamista. Tehos-
7375: semanhoito, muinaismuistojen suojelu, metsäs- tamalla lääninhallitusten ympäristöasioiden hoi-
7376: tys ja kalastus, ulkoilu, jätehuolto, rakennus- toa on mahdollista puuttua pa1kallisiin ympäris-
7377: suojelu, ilmansuojelu, meluntorjunta. töongelmiin, siirtää päätösvaltaa ministeriöistä
7378: On selvää, että yksi henkilö ei kykene sel- lääneihin ja parantaa kansalaisten oikeusturvaa
7379: viytymään lääninhallituksen nykyisistäkään ym- ja palvelua ympäristöasioissa. Myöskään ympä-
7380: päristönsuojelutehtävistä, joita jokainen uusi ristötutkimuksia ja -selvityksiä ei ole, kuten
7381: ympäristöä koskeva laki vielä lisää. Jätehuolto- tähän asti, syytä tehdä pelkästään ministeriö-
7382: laki toi jo tullessaan lähes uuden virkamiehen tasolla vaan lääninhallituksilhtkin tulisi oUa
7383: tehtävät viime vuonna. Valtioneuvoston hy- käytössään varoja näihin tavkoituksiin.
7384: väksymien luonnonsuojeluohjelmien toteutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7385: minen yksityismaitten osalta ja alueiden val- nioittavasti,
7386: vonta vaatii sekin ainakin yhden henkilön.
7387: Ympäristöasioita hoitavan henkilöstön pahaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7388: alimitoitusta lääninhallituksissa onkin pidettävä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7389: ympäristöhallinnon suurimpana puutteena. 26.05.01 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
7390: Myös lääninhallitusten ympäristönsuojelun neu- lääninhallitusten ympäristönsuojelutoi-
7391: vottelukuntien toimintaresurssit ovat olematto- mistojen perustamista varten toimisto-
7392: mat eivätkä neuvottelukunnat tästä syystä ole päällikön, toimistoinsinöörin ja luon-
7393: pystyneet toimimaan juuri lainkaan. Samaan ai- nonsuojelun tarkastajan palkkaukseen.
7394: kaan ympäristöasiat ovat nousseet yhä voimak-
7395: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7396:
7397: Lauri Palmunen Antero Juntumaa Urho Pohto
7398: Inger Hirvelä Liisa Jaakonsaari Elisabeth Rehn
7399: Pertti Salolainen Toivo Mäkynen
7400: 1980 vp. 959
7401:
7402: Raha-asia-aloite n:o 883.
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: Palmunen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
7408: edistämiseen.
7409:
7410:
7411: Ed u s kun n a 11 e.
7412:
7413: Jätteiden määrä on viime vuosina lisäänty- taloudellisesti tai lyhyellä tähtäyksellä kannat-
7414: nyt, mistä on ollut seurauksena ympäristön pi- tamattomia.
7415: laantumista, raaka-aineiden tuhlaamista ja ener- Avustamalla taloudellisesti kuntia, kuntain-
7416: gian epätarkoituksenmukaista käyttöä. Suurten liittoja ja yrityksiä voitaisiin hyötykäytön pii-
7417: asutuskeskusten läheisyydessä on esiintynyt vai- riin saada uusia jäteraaka-aineita. Jäteryhmät,
7418: keuksia vaatimukset täyttävien yleisten kaato- joiden hyötykäyttöön tulisi suunnata rahoitus-
7419: paikkojen perustamiseksi. Tavoitteena tulisi ol- tukea, olisivat paperijätteet, romut ja muut me-
7420: la kaatopaikkatarpeen vähentäminen ja jättei- tallijätteet, lasi-, muovi- ja tekstiilijätteet sekä
7421: den saaminen uudelleen raaka-aineiksi. öljy- ja liuotinjätteet. Jätteiden energiasisällön
7422: Jätteiden hyötykäyttöä raJoittavat muun hyödyntäminen jäisi tuen ulkopuolelle.
7423: muassa jätteiden keräykseen, kuljetukseen, va- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7424: rastointiin ja käsittelyyn liittyvät taloudelliset
7425: tekijät. Tämän vuoksi olisi valtion tuettava jät- että Eduskunta ottaisi valtion vt:~oden
7426: teiden hyötykäytön rahoitusta. Rahoitusta 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7427: suunnattaisiin sellaisille talteenoton tehostamis- markkaa myönnettäväksi valtion tukena
7428: hankkeille, jotka ovat kansantaloudellisesti tai jätteiden hyötykäytön edistämiseksi.
7429: pitkällä tähtäyksellä kannattavia, mutta Iiike-
7430: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7431:
7432: Lauri Palmunen Mikko Rönnholm
7433: 960 1980 vp
7434:
7435: Raha-asia-aloite n:o 884.
7436:
7437:
7438:
7439:
7440: Palmunen: Määrärahan osoittamisesta koulu- ja oppilaitosneuvos-
7441: tojen jäsenten koulutukseen.
7442:
7443:
7444: E d u s k u n n a 11 e.
7445:
7446: Koulu- ja oppilaitosneuvostot syntyivät 70- Erääksi monista syistä mainitaan, että tänään
7447: luvun alussa koululatsten tarpeesta päästä päät- yhteiset asiat eivät yleensäikään kiinnosta ja pO-
7448: tämään kouLua koskevista asioista. Samalla ta- litiikasta on tullut monille melkein kirosana.
7449: voitteeksi asetettiin nuorten ihmisten perehdyt- Kuitenkin koulu- ja oppilaitosneuvosteille ase-
7450: täminen kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Kat- tetut tavoitteet ovat sinänsä niin arvokkaita,
7451: sottiin, että jo kouluiässä on hyvä saada tietoa että yhteiskunnan on tunnettava vastuunsa kou-
7452: päätöksenteosta ja yleisten asioiden hoidosta. lujen päätäntäelinten työskentelystä. Suurim-
7453: Silloin kouluneuvostojen päätehtäväksi asetet- maksi puutteeksi ovat koululaiset havainneet
7454: tiin kasvatustehtävä. Katsottiin koko kansanval- tietojen ja taitojen eli valmiuksien puutteen.
7455: taisen järjestelmämme kannalta ensiarvoisen Kouluneuvostot ja oppilaitosneuvostot eivät
7456: tärkeäksi, että yhteisten asioiden hoito tapah- toimi, koska niiden jäsenille ei ole annettu
7457: tuu kouluissa samoin kuin muuallakin yhteis- opastusta tulevaan työhönsä.
7458: kunnassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7459: Kouluneuvostot lukioissa ja oppilaitosneu- tavasti,
7460: vostot ammattikouluissa saivat aluksi paljon
7461: huomiota osakseen. Kun asia oli uusi, oli myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7462: kouluissa oppilaiden keskuudessa innostusta 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
7463: neuvostotyöhön. Mutta aLkuinnostuksen laan- markkaa koulu- ja oppilaitosneuvos-
7464: nuttua ollaan tilanteessa, jossa koulun asioita ton jäsenten koulutukseen.
7465: hoitamaan ei tunnu löytyvän innokkaita ja val-
7466: miuksia omaavia oppilaita eikä opettajia.
7467: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7468:
7469: Lauri Palmunen
7470: 1980 vp.
7471:
7472: Raha-asia-aloite n:o 885.
7473:
7474:
7475:
7476:
7477: Palmunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siirtolaisuus-
7478: instituutin toiminnan tukemiseen.
7479:
7480:
7481: E d u s k u n n a 11 e.
7482:
7483: Siirtolaisuusinstituutin tarkoituk,sena on edis- sä. Se suoritetaan yhteistyössä Suomen työvoi-
7484: tää siirtolaisuuteen ja maan sisäiseen muuttoliik- maministeriön sekä Ruotsin tilastokeskuksen
7485: keeseen liittyvän tutkimusaineiston keräystä, ja työvoimaviranomaisten kanssa.
7486: tallentamista ja dokumentointia; suorittaa ja Siirtolaisuusinstituuttia ylläpitävään säätiöön
7487: edistää siirtolaistutikimusta, julkaista siirtolai- kuuluvat valtiovallan edustajina utkoasiain-,
7488: suutta koskevia tieteellisiä tutkimuksia ja esi- opetus- ja työvoimaministeriö, useimmat
7489: tyksiä sekä kehittää yhteistoimintaa ja työnja- maamme korkeakoulut, Suomi-Seura r.y., Väes-
7490: koa korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitos- töliitto ja suuri joukko muita siirtolaisuudesta
7491: ten ja alan yhteisöjen kanssa. Instituutin teh- kiinnostuneita yhteisöjä. Säätiötä tukevia jär-
7492: täviin kuuluu niinikään informoida siirtolaisuu- jestöjä ja yhteisöjä on 28, joilla kaikilla on
7493: desta ja sen tutkimuksesta korkeakouluja ja edustajia säätiön valtuuskunnassa.
7494: tutikimuslaitoksia, työvoima- ja muita viran- Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi-
7495: omaisia, työmarkkinajärjestöjä ja muita siirto- tyksen momentille 29.98.50 on esitetty Siirto-
7496: laisuudesta kiinnostuneita yhteisöjä sekä koti- laisuusinstituutin toimintaan 350 000 mk. Tällä
7497: maassa että ulkomailla. määrärahalla ei voida kattaa toiminnasta aiheu-
7498: Siirtolaisuusinstituutin tutkimustoiminnan ta- tuvia lisämenoja mm. yhden uuden tutkimus-
7499: voitteena on siirtolaisuuteen ja muuttoliikkei- sihteerin palkkausta ja kohonneita huoneisto-
7500: siin liittyvän uuden tutkimuksen aikaansaami- kustannuksia.
7501: nen sekä yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7502: laitosten kanssa. Tarkoituksena on tuottaa uut- tavasti,
7503: ta perustietoa jota voidaan hyödyntää muilla
7504: toimintalohkoilla. Esimerkkinä tulkoon maini- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7505: tuksi Ruotsin siirtolaisuuden tutkimus, joka 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
7506: käynnistyi vuoden 1978 lopulla. Tutkimus on 29.98.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
7507: pyrkinyt selvittämään työnvälityksen merkitys- Siirtolaisuusinstituutin toiminnan tuke-
7508: tä Suomen ja Ruotsin välisessä muuttoliikkees- miseen.
7509: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
7510:
7511: Lauri Palmunen
7512:
7513:
7514:
7515:
7516: 121 088000399}
7517: 962 1980 vp.
7518:
7519: Raha-asia-aloite n:o 886.
7520:
7521:
7522:
7523:
7524: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen vara-
7525: vankilaa varten.
7526:
7527:
7528: E d u s k u n n a 11 e.
7529:
7530: Varavankiloiden tarvetta ja rakentam~sta sel- nössä esitetyt kriteerit. Se sijaitsee rautateiden
7531: vitellyt avolaitostyöryhmä jätti mietintönsä 7. 6. risteyspaikassa ja paikkakunnalta löytyy .varsin
7532: 1979. Mietinnössä esitetään mm. uuden avo- hyvin varavankilan tarpeisiin sopivat maa-
7533: laitoksen perustamista Keski-Suomeen. 24. 9. alueet.
7534: 1980 tekemällään periaatepäätöksellä on halli- Hankkeen käynnistymisen kannalta ensim-
7535: tus päättänyt sijoittaa yhden ra:kennettavista mäisiä toimia onkin varavankilan tarvitseman
7536: varavankiloista Keruun kunnan Haapamäelle. tontin hankkiminen valtiolle.
7537: Haapamäen kylätaajama on viime vuosien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7538: aikana menettänyt paljon valtiovallan toimien, nioittavasti,
7539: lähinnä VR:n toiminnan supistamisen seurauk-
7540: sena. Muun muassa työpaikkojen määrä on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7541: vähentynyt kymmenen vuoden kuluessa noin den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
7542: 400:lla. Tätäkin taustaa vasten avolaitoksen markkaa tontin ostamiseksi Haapamäel-
7543: rakentaminen Haapamäelle on perusteltu. Muu- le perustettavaksi päätettyä varavankilaa
7544: toinkin paikkakuntana Haapamäki varsin hyvin varten.
7545: täyttää mainitussa avolaitostyöryhmän mietin-
7546: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7547:
7548: Mauri Pekkarinen Hannu Tapiola Markku Kauppinen
7549: Väinö Rautiainen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
7550: Helena Pesola
7551: 1980 vp. 963
7552:
7553: Raha-asia-aloite n:o 887.
7554:
7555:
7556:
7557:
7558: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokei·
7559: lun käynnistämistä varten sisäasiainministeriössä.
7560:
7561:
7562: E d u s k u n n a 11 e.
7563:
7564: Asuinympäristöj'emme laatuun liittyvät kysy- rakennuskaavoista on .tatkistamisen tarpeessa:
7565: my'k~t ovat nousseet voimakkaasti esille ympä- niiden rakentamiskäyttökustannuksissa on saa-
7566: ristövuonna 1980. Valtion, kuntien ja piirihal- vutettavissa säästöä ja niitä voidaan kehittää
7567: linnon tasoilla lukuisat eri viranomaiset vaikut- kaikin tavoin paikallisia olosuhteita vastaaviksi.
7568: tavat ympäristöjemme muotoutumiseen. Päätök- Suunnitelmien tankistamisesta on kunnille a.n~
7569: senteko tapahtuu palasittain ja kokonaisvaltai- nettu alustavat ohjeet. Työ vaatii paikalliset
7570: suuden puutteen havaitsee helposti tarkastel- olot tuntevia suunnittelijoita.
7571: taessa viime vuosilkymmenien aikana rakennet- Tänä päivänä harvassa kunnassa on riittävä
7572: tuja alueitamme. Tilantee~een ollaan yleisesti suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntemus.
7573: tyytymättömiä. Monella paikkakunnalla rakennusvalvontaviran-
7574: Myöskin tulevaisuus näyttää huonolta, ellei omaiset ovat ainoita alan asiantuntijoita, ja he-
7575: toteuttamistasalia ole enemmän asiantuntemus- kin ovat jo ylityöllistettyjä viime vuosina voi-
7576: ta. Voimassa olevat maankäytön suunnitelmat makkaasti lisääntyneiden tehtävien paineessa.
7577: kaikkialla perustuvat ylimitoi.rettuihin väestö- Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä asiantunti-
7578: ennustuksiin, eikä niissä ole otettu huomioon joiden lisäämiseksi erhyisesti pienissä kunnissa.
7579: energian hinnannousua sen kummemmin kuin Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1981
7580: ekologisia vaatimuksiakaan mm. rakentamisessa tulisikin sisällyttää määräraha slsäasiainministec
7581: ja kunnallistekniikassa. Olemassaolevasta asuin- riön kaavoitus- ja rakennusosastolla pitkälle val-
7582: rakennuskannastamme on laskettu ainakin mistellun aluearkkitehtikokeilun käynnistämi-
7583: 1 700 000 asunnon olevan kiireellisten energia- sestä. Kokei1u voitaisiin käytyihin neuvottelui-
7584: taloudellisten parannusten •tarpeessa ja osa sen hin perustuen aloittaa välittömästi kahdella
7585: lisäksi kaipaa mm. varustetason parantamista. alueella samanaikaisesti.
7586: Käyttökelpoisen rakennuskannan kohentaminen Kokeilun aikana pyritään luomaan toiminta-
7587: ja tarkoituksenmukaisen uudisrakennuskannan malli pienten kuntien yhteisen arkkitehtineu-
7588: aikaansaaminen on kaikkien yhteinen asi·a. Val- vonnan järjestämiseksi. Kokeilun onnistuminen
7589: tiovalta onkin käynnistänyt yksit·täisiä toimen- edellyttää, että tehtävään voidaan v·alita pätevät
7590: piteitä asiassa mm. asuntolainoituksen ja ener- henkilöt (palkkaluokka B 1-B 3) ja että heil-
7591: giataloudellist·en .avustusten muodossa. Pätevää lä on riittävät resurssit tehokkaaseen neuvon-
7592: riittävää suunnitteluasiantuntemusta ei kuiten- tatoimintaan. Tarvittava määräraha on suuruu-
7593: kaan tänä päivänä ole kaikkien kansal.aisten deltaan 220 000 markkaa.
7594: ulottuvilla. Energianeuvojat, joita on tänä vuon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7595: na ryhdytty palkkaamaan valtion varoin, eivät taen,
7596: toimenkuvansa ja pätevyysvaatimuksiensa pe-
7597: rusteella täytä suunnittelutehtäviä riittävän ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7598: konaisvaltaisesti. 1981 tulo- ja menoarvioon 220 000
7599: Viimeaikaiset yhdyskuntiemme rakentamis- markkaa aluearkkitehtikokeilun käyn-
7600: ja käyttökustannuksia selvittävät tutkimukset nistämistä varten.
7601: osoittavat, että suurin osa maamme asema- ja
7602: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7603:
7604: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Kalevi Mattila
7605: 964 1980 vp.
7606:
7607: Raha-asia-aloite n:o 888.
7608:
7609:
7610:
7611:
7612: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelua
7613: koskevaan lääninhallitusten selvitys- ja tutkimustoimintaan.
7614:
7615:
7616: E d u s k u n n a 11 e.
7617:
7618: Lääninhallituksiin perustettiin v. 1973 ym- koituksenmukaista. Sen lisäksi on todettava, et-
7619: päristönsuojelun tarkastajan toimi. Viran pe- tei luonnonsuojelututkimuksiin ole tähän men-
7620: rustamisen seurauksena lääninhallituksen ympä- nessä edes keskushallinnolle osoitettu määrä-
7621: ristönsuojelutoiminta tehostui merkittävästi ja rahoja ja sisäasiainministeriön hallinnonalan,
7622: tällä hetkellä tarkastajan tehtävät ovat noin keskushallinnon ympäristönsuojeluselvityksiin ja
7623: nelinkertaiset lähtötasoon nähden. Toiminnan -tutkimuksiin osoitettu määräraha on riittämä-
7624: tehostuminen ja lakisääteisten tehtävien hoita- tön jaettavaksi lääninhallitusten käyttöön.
7625: minen edellyttävät entistä seikkaperäisempää Lääninhallitusten ympäristönsuojelututkimuk-
7626: asioiden selvittämistä. Erilaisia ympäristönsuo- sen käynnistämisen lähtötasona voidaan pitää
7627: jeluselvityksiä ja -tutkimuksia varten ei kui- yhden sellaisen tutkimuksen suorittamista vuo-
7628: tenkaan tähän mennessä ole myönnetty läänin- dessa, joka laajuutensa puitteissa antaa riittä-
7629: hallituksille määrärahoja. vät tulokset hallinnollisia toimia varten. Täl-
7630: Eräiden lääninkohtaisten selvitysten laatimis- laisena vähimmäistasona on pidettävä yhden
7631: ta varten sisäasiainministeriö on keskushallin- vuoden kestävää selvitystä. Tämä edellyttää
7632: non käyttöön tarkoitetuista tutkimus- ja selvi- 70 000 markan määrärahan myöntämistä läänin-
7633: tysmääräraho1sta voinut rahoittaa kaksi pientä hallitusta kohden. ·
7634: selvitystä: Lapin lääninhallituksessa moottori- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7635: keikkareittejä koskevan selvityksen ja Hämeen
7636: lääninhallituksessa ilmansuojelulakiehdotuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7637: edellyttämän ilmoitusmenettelykokeilun. 1981 . tulo- ja menoarvioon lukuun
7638: Eri lääneissä esiintyy toisistaan poikkeavia 26.05 (Lääninhallitukset) 770 000
7639: ympäristöongelmia, joiden selvittäminen tulisi markkaa ympäristönsuojelun selvityksiä
7640: olla lääninhallituksen tehtävänä. Selvitysten ja tutkimuksia varten.
7641: laatiminen ministeriöiden toimesta ei ole tut-
7642: kimuspoliittisesti eikä hallinnollisestikaan tar-
7643: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7644:
7645: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen Hannele Pokka
7646: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauno Manninen Kalevi Mattilå
7647: 1980 vp. 965
7648:
7649: Raha-asia-aloite n:o 889.
7650:
7651:
7652:
7653:
7654: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerin viran pe-
7655: rustamiseksi Jyväskylän yliopiston humanistiseen tiedekun-
7656: taan.
7657:
7658:
7659: E d u s k u n n a 11 e.
7660:
7661: Jyväskylän yliopistossa on kolme opintosih- den palkkaamiseks{ saadut määrärahat on tar-
7662: teerin ylimääräistä tointa. Näistä yksi on reh- koitus lopettaa siinä vaiheessa, kun tutkinnon-
7663: torinvirastossa, yksi opettajankoulutuslaitokses- uudistus toteutuu, neljän tiedekunnan koulu-
7664: sa ja yksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnas- tussuunnittelu ja opintoasiainhallinto jäisi il-
7665: sa. Neljässä yliopiston tiedekunnassa, joukossa man vastuuhenkilöä juuri siinä vaiheessa kun
7666: kaksi suurinta tiedekuntaa, ei ole opintosihtee- tarvitaan työvoimaa uudistuksen eniten suun-
7667: rin tointa. nittelu- ja hallintotyötä vaativaan vaiheeseen.
7668: Suhteessa maamme muihin korkeakouluihin, Kiirdsimmin opintosihteeriä tarvitaan humanis-
7669: erityisesti vastaavan kokoisiin, on edellä sanot- tiseen tiedekuntaan.
7670: tu opintosihteerien määrä Jyväskylän yliopis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7671: tossa vähäinen. Esimerkiksi· Turun ja Tampe- tavasti,
7672: reen yliopistoissa on kuusi opintosihteeriä kum-
7673: massakin ja Oulun yliopistossa seitsemän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7674: Tutkinnonuudistuksen suunnitteluun liittyviä 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7675: tehtäviä on Jyväskylän yliopistossa hoidettu 60 000 markkaa opintosihteerin viran
7676: opetusministeriön rahoilla palkattujen suunnit- perustamiseksi Jyväskylän yliopiston hu-
7677: telijoiden toimesta. Kun näiden suunnittelijoi- manistiseen tiedekuntaan.
7678: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
7679:
7680: Mauri Pekkarinen
7681: 966 1980 vp.
7682:
7683: Raha-asia-aloite n:o 890.
7684:
7685:
7686: Pekkarinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
7687: jen kirjastojen hankintoihin.
7688:
7689:
7690: E d u s k u n n a 11 e.
7691:
7692: Vaikka vuoden 1981 menoarvioesitys on Vuoden 1981 menoarvioesitys ei ainakaan
7693: korkeakoulujen kannalta yleensä parempi kuin vanhoissa korkeakouluissa anna mahdollisuutta
7694: moneen vuoteen, ovat kirjallisuuden hankintaan kirjallisuuden hankintojen lisäämiseen, sen
7695: käytettävissä olevat määrärahat jääneet siinä avulla voidaan vain estää tilanteen jatkuva
7696: vaille riittävää huomiota. Tämä on tutkimus- huononeminen. Esimerkiksi Helsingin yliopis-
7697: työn kannalta varsin vakava asia, sillä tutki- tossa momentille, jolta kirjastokulujen lisäksi
7698: muksen pitäminen ajan tasalla edellyttää vält- maksetaan laitosten käyttökulut ja atk-kulut,
7699: tämättä riittäviä kirjastomäärärahoja. esitetään 22,1 milj. mk, jolloin lisäys kulu-
7700: Tärkeimpiä ovat tutkimuksen kannalta tie- vaan vuoteen verrattuna on noin 19 %. Lai-
7701: teellisten aikakauslehtien hankinnat, koska uu- tosten käyttömäärärahat ja atk-määrärahat ovat
7702: det tutkimustulokset julkaistaan yleensä ensin myös viime vuosina jääneet pahasti jälkeen tar-
7703: niissä. Näiden lehtien vuosikertojen hinnat ovat peen tosiasiallisesta lisäyksestä, koska myös
7704: viime vuosina nousseet vuosittain noin 20 % nämä määrärahat riippuvat suurimmalta osin
7705: johtuen osittain siitä, että tieteellisten tutki- ulkomaisista hinnoista. Sen vuoksi kirjastoille
7706: musten määrä kasvaa jatkuvasti hyvin voimak- ei voitane myöntää lisäystä paljonkaan yli 20
7707: kaasti. Kun korkeakoulujen määrärahoja suun- % :n, vaikka kirjastoja pyrittäisiinkin erityisesti
7708: niteltaessa on yleensä pidetty silmällä vain ko- suosimaan korkeakoulun sisällä tapahtuvassa
7709: timaista inflaatioprosenttia, ovat kirjastomäärä- määrärahojen jaossa. Näin ollen saatava lisäys
7710: rahat jääneet tosiasialliseen tarpeeseen verrat- kuluu vanhojen aikakauskirjojen hinnankoro-
7711: tuina kovin pahasti alimitoitetuiksi. Tarkempia tuksiin.
7712: tietoja tästä kehityksestä on annettu liitteessä. Suomen korkeakoulujen kirjastot ovat edellä
7713: Seurauksena tästä on ollut, että muun kir- mainituista syistä joutuneet hyvin vaikeaan ase-
7714: jallisuuden kuin aikakauslehtien hankintaan on maan, ja tämä tekee asianmukaisen tutkimus-
7715: vuosi vuodelta jäänyt yhä vähemmän varoja. työn ennen pitkää mahdottomaksi. Sen vuoksi
7716: Myöskään uusien aikakauslehtien tilaamiseen ei tarvitaan erityisiä toimenpiteitä kirjastojen ajan
7717: - ainakaan vanhoissa korkeakouluissa tasalle saattamiseksi.
7718: yleensä ole ollut mahdollisuutta, vaikka tarve Kirjastojen ja tutkimustyön kannalta tämä
7719: olisi usein hyvinkin ilmeinen, vieläpä on jou- toimenpide merkitsee aivan ratkaisevaa paran-
7720: duttu lopettamaan vanhojen sarjojenkin tilauk- nusta. Tähän katsoen esitetty määräraha on
7721: sia. Hyvin havainnollisesti tämä kehitys käy varsin kohtuullinen, sillä vertauksen vuoksi
7722: ilmi liitteessä esitetystä kuviosta, joka esittää voidaan todeta, että samalla ,summalla voidaan
7723: Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kirjas- rakentaa vain pari kilometriä moottoritietä.
7724: toon vuosittain hankittujen vieraskielisten kir- Millään muulla tavoin samansuuruisella sum-
7725: jojen lukumäärää. Vuonna 1979 kirjastoon malla ei voida yhtä tehokkaasti tukea tutki-
7726: voitiin hankkia kaiken kaikkiaan vain neljä mustyötä.
7727: vieraskielistä kirjaa! Lisäksi laitoksen on ollut Edellä olevan perusteella ehdotan,
7728: pakko lopettaa kuuden viime vuoden aikana
7729: yli viides osa tieteellisten aikakauslehtien ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7730: lauksista, mikä tietysti on tutkimuksen kan- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
7731: nalta kovin arveluttavaa. markkaa korkeakoulujen kirjastojen han-
7732: kintoihin.
7733: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
7734:
7735: Mauri Pekkarinen
7736: 1980 vp. 967
7737:
7738: Raha-asia-aloite n:o 891.
7739:
7740:
7741:
7742:
7743: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opinto-
7744: rahaan lukion, kansanopistojen ja korkeakouluopiskelijoiden
7745: opintorahan perusosan korottamiseksi.
7746:
7747:
7748: E d u s k u n n a II e.
7749:
7750: Opintorahan perusosan enimmäismäärät opin- lutuksessahan opintorahan perusosan määrä on
7751: tovuotta kohden ovat tällä hetkellä seuraavat: seurannut lapsilisien markkamääräistä tasoa.
7752: lukioissa 500 mk, kansanopistoissa 1 JOO mk, Hallituksen nyt esittämät 50-150 markan
7753: ammatillisissa oppilaitoksissa 1 300· mk ja kor- suuruiset korotukset eivät esiintyneitä ongelmia
7754: keakouluissa 900 mk. Eduskunta on aikaisem- juuri vähennä. Täysin perusteetonta on toteut-
7755: pien menoarvioiden käsittelyjen yhteydessä jo taa korotukset eri suuruisina eri koulutusasteil-
7756: esittänyt, että perusosan suuruuden perusteetto- la. Pidämme tärkeänä, että opintorahamuotoi-
7757: mat erot olisi poistettava. HaHitus esittää opin- sen tuen lisäämiseen :kiinnitetään lähivuosina
7758: torahan perusosan määrää nyt korotettavaksi vakavaa huomiota. Ensi vuoden osalta olisi pe-
7759: lukioissa ja kansanopistoissa 50 martkalla, kor- rusosan markkamääräisen korotuksen oltava
7760: keakouluasteella 100 markalla ja ammatillisessa 150 markkaa kaikilla :koulutusasteilla.
7761: koulutuksessa 150 markalla. Esityksen toteu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7762: tuminen lisäisi oppilaitosmuotojen välistä eri- nioittaen,
7763: arvoisuutta opintotuen saannin suhteen.
7764: Opintorahana annettavan tuen kaksi keskeis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7765: tä tämänhetkistä ongelmaa ovat: opintorahan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7766: pienuus korkeakouluasteella, josta syystä se ei 29.39.55 lisäyksenä 3 000 000 mark-
7767: riittävästi vähennä velkaantumis·ta, sekä opinto- kaa, jotta opintorahan perusosan koro-
7768: rahan pienuus lukioissa, josta syystä lapsilisän tus 1. 7. 1981 lukien olisi ammatillisen
7769: maksatuksen päättyminen lapsen täytettyä 16 koulutuksen lisäksi myös lukioissa,
7770: vuotta ja siirryttyä lukioon koetaan vähävarai- kansanopistoissa sekä yliopistoissa ja
7771: sissa perheissä rasituksena. Ammatillisessa kou- muissa korkeakouluissa 150 markkaa.
7772: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7773:
7774: Mauri Pekkarinen Hannele Pokka Liisa Jaakonsaari
7775: Markus Aaltonen Markku Kauppinen Väinö Rautiainen
7776: Mikko Ekorre Paavo Vesterinen Hannu Tapiola
7777: Marjatta Väänänen Pentti Lahti-Nuuttila Helena Pesola
7778: Mauno Manninen Ole Norrback Kalevi Mattila
7779: Elisabeth Rehn
7780: 968 1980 vp.
7781:
7782: Raha-asia-aloite n:o 892.
7783:
7784:
7785:
7786:
7787: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
7788: tukeen huollettavana olevien alaikäisten lasten perusteella
7789: tehtävään opintorahamuotoiseen korotukseen.
7790:
7791:
7792: E d u s kun n a 11 e.
7793:
7794: Velkaantumisesta on tullut opintotukijärjes- tääkseen lapsensa. Tämä epäkohta olisi nyt,
7795: telmän ehkä suurin epäkohta. Erityisesti vel- erityisesti perhepoliittisten kysymysten noustua
7796: kaantuminen koskettaa perheellisiä, joiden on etusijalle, ehdottomasti korjattava.
7797: vas.tattava myös lasten hoidosta ja kasvatukses- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7798: ta. Taloudelliset vaikeudet ja suuret velat eivät nioittaen,
7799: luo parhaimpia mahdollisia puitteita pieniä lap-
7800: sia huoltaville perheille. Perheelliset opiskelijat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7801: velkaantuvat tällä hetkellä muita tuntuv·asti n~ 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7802: peammassa tahdissa, sillä opintotuen lapsikoro- 29.39.55 6 400 000 markkaa opintotuen
7803: tukset (yhdestä lapsesta 2 500 maJ:ikkaa, kah- määrään tuensaajan huollettavana ole-
7804: desta lapsesta 3 500 markkaa ja kolmesta tai vien lasten perusteella tehtävien koro-
7805: useammasta lapsesta 4 000 markkaa) ovat ko- tusten suorittamiseksi 1. 7. 1981 lukien
7806: konaisuudessaan lainaa. Käytännössä siis opis- puoliksi opintorahamuotoisena.
7807: kelijaperheet joutuvat ottamaan velkaa elät-
7808: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7809:
7810: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila Paavo Vesterinen
7811: Helena Pesola Markku Kauppinen Pirjo Ala-Kapee
7812: 1980 vp. 969
7813:
7814: Raha-asia-aloite n:o 89.3.
7815:
7816:
7817:
7818:
7819: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukialaisten matka-
7820: kustannuksista johtuvien menojen valtionavustuksiin.
7821:
7822:
7823: E d u s kun n a 11 e.
7824:
7825: Haja-asutusalueella lukiokoulutuksen saavu- että lukion työpäivää ei voida enää järjestää
7826: tettavuus saattaa vielä muodostua esteeksi lu- peruskoulun työpäivän pituiseksi, jonka mu-
7827: kioon hakeutumiselle. Tämän johdosta monet kaan yleiset koululaiskuljetukset on järjestetty.
7828: kunnat ovat ilman valtion osuutta avustaneet Lukiokoulutuksen saavutettavuus vaikeutuu
7829: lukialaisten matka- ja majoituskustannuksia. siis nykyisestään, koska lukiolaiset eivät voi
7830: Tämä onkin ratkaisevasti parantanut lukiokou- käyttää samoja vuoroja peruskoululaisten kans-
7831: lutuksen saavutettavuutta haja-asutusalueella. sa. Toisena vaihtoehtona on, että haja-asutus-
7832: Esim. Lapin läänin lukioissa on oppilaita ikä- alueella joudutaan oppilaiden ainevalintoja ra-
7833: luokasta lukiossa suunnilleen samanlainen osuus joittamaan, joka muodostuisi oppilaiden jatko-
7834: kuin muuallakin maassamme. Tämä on kuiten- opintojen kannalta epäoikeudenmukaiseksi.
7835: kin aiheuttanut kunnille kohtuuttoman suuria Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7836: kustannuksia.
7837: Toisaalta on selvästi havaittavissa, että niis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7838: sä kunnissa, joissa kunta ei avusta luldolaisten 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7839: matkakustannuksia, lukioon hakeutuminen riip- markkaa kunnille maksettaviin lukia-
7840: puu oppilaan varallisuudesta. laisten matkakustannuksista johtuvien
7841: Elokuun 15 päivänä 1980 asetuksella annet- menojen valtionosuuksiin.
7842: tu uusi lukusuunnitelma merkitsee myös sitä,
7843: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7844:
7845: Mauri Pekkarinen Esko Pekonen Helena Pesola
7846: Kalevi Mattila Väinö Rautiainen Paavo Vesterinen
7847: Sakari Knuuttila
7848:
7849:
7850:
7851:
7852: 122 088000399]
7853: 970 1980 vp.
7854:
7855: Raha-asia-aloite n:o 894.
7856:
7857:
7858:
7859:
7860: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta esiopetuksen järjes-
7861: tämistä varten haja-asutusalueen peruskouluissa.
7862:
7863:
7864: E d u s k u n n a 11 e.
7865:
7866: Vuoden 1978 lopussa oli kuusivuotiaiden mukaan pitävät lasten vanhemmat ja opettajat
7867: ikäluokka 58 143, josta kunnallisissa ja yksi- sekä kyseisten kokeilukuntien kouluviranomai-
7868: tyisissä päiväkodeissa oli koko maassa yhteen- set esiopetuksessa noudatettuja toimintamuoto-
7869: sä 23 826 lasta eli noin 41 % ikäluokasta. ja lasten kokonaiskehitystä ja oppimisvalmiuk-
7870: Kyseinen prosenttiluku vaihteli lääneittäin suu- sia edistävinä.
7871: resti ollen alhaisin Pohjois-Karjalassa 20 % Esiopetuspalvelujen ja peruskoulun alkuope-
7872: ja korkein Uudellamaalla 61 %. Edellistä suu- tuksen kehittämisen kannalta on perusteltua
7873: rempi oli ero maalaiskuntien ja kaupunkien jatkaa koulujärjestelmälain viitoittamaa kehittä-
7874: välillä, sillä noin 82 % kuusivuotiaiden päi- mislinjaa. Tällä hetkellä painopisteen tulee olla
7875: väkotipaikoista sijoittui kaupunkeihin. Jos ver- esiopetuspalveluiden jakamisessa koulun väli-
7876: tailu suoritettaisiin haja-asutuksen ja taajamien tyksellä niille lapsille, joille päiväkotitoiminnan
7877: välillä muodostuisi ero vieläkin suuremmaksi. järjestäminen tuottaa suuria vaikeuksia.
7878: Koulujärjestelmälain ( 46 7/68) mukaisesti Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7879: kuusivuotiaiden esiopetusta on kokeiltu 1970-
7880: luvun alusta lähtien koulun yhteydessä eräissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7881: haja-asutusalueen kunnissa (Haukipudas, Kiu- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
7882: ruvesi, Juuka, Nousiainen, Pirkkala, Rantsila). markkaa esiopetuksen järjestämistä vm·-
7883: Jyväskylän yliopistossa suoritetun tutkimuksen ten haja-asutusalueen peruskouluissa.
7884: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7885:
7886: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila
7887: Helena Pesola Markku Kauppinen
7888: Paavo Vesterinen
7889: 1980 vp. 971
7890:
7891: Raha-asia-aloite n:o 895.
7892:
7893:
7894:
7895:
7896: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan Evankeli-
7897: sen Kansanopiston lisärakennuksen muutostöitä varten.
7898:
7899:
7900: Ed u s kun n a 11 e.
7901:
7902: Karstulan Evankelinen Kansanopisto on kan- Kouluhallitus on 20. 8. 1980 vahvistanut
7903: natusyhdistyksen omistama varsinainen kansan- opiston lisärakennuksen ja päärakennuksen
7904: opisto, joka saa toimintaansa valtionapua kan- muutostyön rakennusohjelman, johon sisältyy
7905: sanopistojen valtionavusta annetun lain mukai- 12 kpl kahden hengen opiskelijahuoneita, kir-
7906: sesti. jasto, kotitalouden opetustilat, luokkahuone,
7907: Opiston perusoppijaksolla on päiväkotiapu- opettajan asunto, sauna ja eräitä pienempiä ti-
7908: laiskoulutuksen linja, hoitoalan linja ja käytän- loja. Rakennusohjelmaan kuuluvien tilojen yh-
7909: nön aineiden linja. Alkaneelle perusoppijaksolle teinen pinta-ala on n. 800 m2• Alustava kus-
7910: 1980'---81 haki 248 henkilöä, joista 64 voitiin tannusarvio on 2,5 miljoonaa markkaa.
7911: ottaa opiskelemaan. Kesäisin opisto järjestää Paikkakunnan rahalaitokset ovat melko pie-
7912: lyhytkurssitoimintaa, mm. kesälukion, eläkeläis- niä ja niiden mahdollisuudet suurten luottojen
7913: ten kursseja, taidekursseja, kuulovammaisten antamiseen eivät ole kovin hyvät. Ainakin ny-
7914: kursseja jne. kyisen kireän rahatilanteen vallitessa näyttävät
7915: Opisto nähdään toiminta-alueellaan tärkeänä mahdollisuudet rahoittaa rakennusohjelma ko-
7916: ja tarpeellisena. Pohjoinen Keski-Suomi muo- konaisuudessaan lainoilla hyvin huonoilta. Ja
7917: dostaa eräänlaisen koulutuksellisen tyhjiön. jos niin suuret lainat onnistuttaisiinkin saa-
7918: Koska opisto sijaitsee läänien rajalla, tulee opis- maan, joutuisi opiston talous suuren velkataa-
7919: kelijoita myös Vaasan läänin puolelta. Pääosa kan painamana hyvin kireälle. Sen vuoksi näyt-
7920: opiskelijoista tulee Keski-Suomen läänin poh- tääkin siltä, että rakennushanke voidaan to-
7921: joisosan ja Vaasan läänin pienistä maaseutu- teuttaa ainoastaan siinä tapauksessa, että val-
7922: pitäjistä. Karstulan kunnan ja koko pohjoisen tiolta saadaan avustusvaroja hankkeen toteutta-
7923: Keski-Suomen kannalta on tärkeää, että opis- mista varten. Karstula kuuluu kehitysalueen 1.
7924: ton toiminnan jatkuminen turvataan. vyöhykkeeseen. Työttömyysaste on varsin kor-
7925: Opiston toimitilat koostuvat useista eri ai- kea. Rakennuskohteena olisi myös alueen työl-
7926: koina rakennetuista rakennuksista, joista osa ei lisyyttä parantava vaikutus.
7927: ole alun perin kansanopistotoimintaan suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7928: teltuja. Opiston toimitilat ovat eräiltä osin nioittavasti,
7929: loppuun kuluneita ja puutteellisia. Tarvittaisiin
7930: sekä uusia asuntoja opiskelijoille että eräitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7931: uusia opetustiloja. Mikäli lisätiloja ei aivan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7932: lähivuosina saada, joudutaan opiston toimintaa 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
7933: supistamaan. Karstulan Evankelisen Kansanopiston
7934: lisärakennuksen ja päärakennuksen muu-
7935: tostöitä varten.
7936: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7937:
7938: Mauri Pekkarinen Väinö Rautiainen Helena Pesola
7939: 972 1980 vp.
7940:
7941: Raha-asia-aloite n:o 896.
7942:
7943:
7944:
7945:
7946: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitok-
7947: sen suunnittelemista varten Korpilahdelle.
7948:
7949:
7950: Ed u s kun n a 11 e.
7951:
7952: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- Matkaa Korpilahdelta lähimpään maatalousop-
7953: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien ai- pilaitokseen Saarijärven Tarvaalaan on noin
7954: kana suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalous- 100 kilometriä. Eteläisessä Keski-Suomessa
7955: oppilaitokseen Saarijärvellä pyrki syksyllä 1979 Korpilahti on kuitenkin alueensa maantieteel-
7956: aloituspaikkoihin nähden kaksinkertainen mää- linen keskuspaikka. Korpilahti on myös voima-
7957: rä oppilaita. Keskiasteen koulutuksen uudistuk- kas maatalouspaikkakunta. Vuonna 1975 sai
7958: sen suunnittelussa onkin aivan oikein lähdetty kunnan ammatissa toimivasta väestöstä noin
7959: lisäämään maatalousopetusta voimakkaasti. puolet toimeentulonsa maa- ja metsätaloudes-
7960: Keski-Suomen lääninhallituksen valmistamas- ta. Paikkakunnalla ei ole eikä sinne ole suun-
7961: sa keskiasteen koulutuksen suunnitelmassa esi- niteltu muita keskiasteen oppilaitoksia.
7962: tetään Keski-Suomeen perustettavaksi uusi maa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7963: talousoppilaitos (maatalous- ja puutarhaoppilai- nioittavasti,
7964: tos) Korpilahdelle. Suunnitelmassa esitetään
7965: aloituspaikkojen määräksi alkuvaiheessa 68 op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7966: pilaspaikkaa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
7967: Korpilahden sopivuutta maatalousoppilaitok- 29.63.74 lisäyksenä 250 000 markkaa
7968: sen sijoituspaikaksi voidaan perustella monin maatalousoppilaitoksen suunnittelemista
7969: eri tavoin. Koko eteläinen Keski-Suomi on varten Korpilahden kuntaan.
7970: maatalouskoulutuksen osalta selvässä tyhjiössä.
7971: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7972:
7973: Mauri Pekkarinen Hannu Tapiola
7974: Väinö Rautiainen Paavo Vesterinen
7975: 1980 vp. 973
7976:
7977: Raha-asia-aloite n:o 897.
7978:
7979:
7980:
7981:
7982: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitok-
7983: sen suunnittelemista varten Pihtiputaalle.
7984:
7985:
7986: E d u s k u n n a 11 e.
7987:
7988: Nuorten kiinnostus maataloudelliseen koulu- sivupistettä lukuun ottamatta ei pohjoisessa
7989: tukseen on lisääntynyt viimeisten vuosien ai- Keski-Suomessa ole muita keskiasteen oppilai-
7990: kana suuresti. Esimerkiksi Tarvaalan maatalous- toksia. Alue on koulutuspaikkatyhjiössä. Tänä
7991: oppilaitokseen Saarijärvellä on viime vuosina syksynä paikkakunnalla aloitettiin tilapäinen
7992: pyrkinyt aloituspaikkoihin nähden kaksinkertai- maatalouskoulutus, maamieskoulu-linjan muo-
7993: nen määrä oppilaita. Keskiasteen koulutuksen dossa. Hakijoita tähän koulutukseen oli 2,5
7994: uudistuksessa onkin aivan oikein lähdetty lisää- kertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna.
7995: mään maatalousopetusta voimakkaasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7996: Keskiasteen uudistukseen liittyen on ammat- tavasti,
7997: tikasvatushallituksessa kaavailtu yhden uuden
7998: maatalousoppilaitoksen perustamista pohjoiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7999: Keski-Suomeen, lähinnä Pihtiputaalle. Pihtipu- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
8000: das onkin monin tavoin sijoituspaikaksi hyvin 29.63.74 lisäyksenä 250 000 markkaa
8001: sopiva paikkakunta. Pihtipudas on voimakas maatalousoppilaitoksen suunnittelemista
8002: maatalouspitäjä, erityisesti maidontuottajapaik- varten Pihtiputaan kuntaan.
8003: kakunta. Viitasaarella toimivaa ammattikoulun
8004: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8005:
8006: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
8007: Väinö Rautiainen Paavo Vesterinen
8008: 974 1980 vp.
8009:
8010: Raha-asia-aloite n:o 898.
8011:
8012:
8013:
8014:
8015: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppaoppilaitosten
8016: ns. harvinaisten vieraiden kielten opetusryhmien koon pie-
8017: nentämiseen.
8018:
8019:
8020: E d u s kun n a 11 e.
8021:
8022: Koululaitoksemme antaman kielitaidon mo- rärahoja asetuksen (339/71) mukaista pienem-
8023: nipuolisuuden tarpeeseen on kiinnitetty huo- pien opetusryhmien muodostamiseen saksaa,
8024: miota mm. kieliohjelmakomiteassa. Englannin ranskaa tai venäjää päakielenä lukeville. Ase-
8025: kielen tultua peruskoulussa suomenkielisillä op- tuksen mukaisesti ammattikasvatushallitus voi
8026: pilailla lähes yksinomaiseksi ensimmäiseksi vie- myöntää poikkeuksia asetuksen mukaisesta 8
8027: raaksi kieleksi, ovat saksaa, ranskaa tai venäjää oppilaan alarajasta.
8028: ensinimäisenä vieraana kielenä lukeneet joutu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8029: neet entistä vaikeampaan asemaan keskiasteen nioittavasti,
8030: koulutukseen hakeutuessaan. Mm. kauppaoppi-
8031: laitoksiin ei kaikissa 'tapauksi:s·sa ole saatu riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8032: tävästi näitä kieliä lukeneita oppilaita asetuk- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8033: sen (339/71) edellyttämän opetusryhmän muo- 29.78.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8034: dostamiseksi, jolloin ns. harvinaisen vieraan poikkeuksellisten pienten saksan, rans-
8035: kielen opiskelu on saattanut muodostua tosi- kan ja venäjän opetusryhmien aiheutta-
8036: asiassa esteeksi oppilaitokseen pääsylle. Tätä mien lisäkustannusten valtionapuun.
8037: epäkohtaa voita1siin lieventää osoittamalla mää-
8038: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8039:
8040: Mauri Pekkarinen Hannele Pokka Paavo Vesterinen
8041: Mauno Manninen Markku Kauppinen Kalevi Mattila
8042: 1980 vp. 975
8043:
8044: Raha-asia-aloite n:o 899.
8045:
8046:
8047:
8048:
8049: Pekkarinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta lääninhallituk-
8050: sissa oppilasvalinnan toimistotehtävissä työskentelevien toimi-
8051: henkilöiden palkkaamiseen.
8052:
8053:
8054: E d u s kun n a 11 e.
8055:
8056: Keskiasteen oppilaiden yhteisvalinta hoide- eri lääneihin. Vakiinnuttaessaan tämän plltl-
8057: taan tällä hetkellä suurelta osin tilapäistyövoi- hallinnon tehtäväalueen toimintaedellytyksiä
8058: man ja virastotyöntekijöiden turvin. Tehtävän toimenpide olisi myös edistämässä väliportaan
8059: hoitaminen edellyttää ympärivuotisesti noin 40 hallinnon kehittämistä.
8060: -50 henkilön työpanosta, joista vain 19 hen- Edellä esitetty järjestely aiheuttaa momen-
8061: kilöä on palkattu pysyväisluonteiseen työsuh- tille 29.86.24 237 000 markan suuruisen lisä-
8062: teeseen ja esitetty vuoden 1981 tulo- ja meno- määrärahan tarpeen, kun otetaan huomioon
8063: arviossa siirrettäväksi lääninhallitusten palk- vastaavan satunnaisen toimistoavun määrärahan
8064: kausmomentille. Tilapäistyövoiman ja virasto- tarpeen vähennys.
8065: työntekijöiden laajamittainen käyttö on haitan- Edellä olevan perusteella ehdotan,
8066: nut toimintaa, vähentänyt hakijoiden oikeustur-
8067: vaa sekä aiheuttanut henkilöstöpoliittisia on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8068: gelmia, koska satunnaisen toimistoavun ei ole 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8069: katsottu juridisesti olevan työsuhteessa. Tilan- 23 7 000 markkaa enintään 10 läänin-
8070: netta voitaisiin ensi vaiheessa parantaa lisää- hallituksissa oppilasvalinnan toimisto-
8071: mällä momentin 29.86.24 momenttiperustelui- tehtävissä työskentelevän työsuhteisen
8072: hin maininta, joka mahdollistaisi pysyvästi sa- toimihenkilön palkkaamiseen pysyväis-
8073: tunnaisen toimistoavun tehtävissä toimivan hen- luonteisissa tehtävissä toimivien satun-
8074: kilöstön aseman järjestämisen työsuhteiseksi. naisen toimistoavun määrärahoilla pal-
8075: Eri henkilöstön käyttömahdollisuuksista riippu- kattujen henkilöiden aseman vakiinnut-
8076: en tarkoitettu henkilöstö jakautuu epätasaisesti tamiseksi.
8077: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8078:
8079: Mauri Pekkarinen
8080: 976 1980 vp.
8081:
8082: Raha-asia-aloite n:o 900.
8083:
8084:
8085:
8086:
8087: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta raha-arpajaisten voitto-
8088: varoista Jyväskylän Kesä -kulttuuritapahtuman tukemiseen.
8089:
8090:
8091: E d u s k u n n a 11 e.
8092:
8093: Jyväskylän Kesä on vanhin, laajin ja moni- 5 % ja omarahoituksen osuus (lähinnä lippu-
8094: puolisin kulttuuritapahtuma. Päivien ohjelma tuloja) osuus 24 %. Eduskunnan hyväksyttyä
8095: on koostunut musiikista, kuvataiteista, arkki- kuluvalle vuodelle tulo- ja menoarviossaan mo-
8096: tehtuurista, näyttämötaiteesta ja elokuvasta. mentilta 29.90.53 (Taiteen tukeminen)
8097: Taideohjelmiston lisäksi Jyväskylän Kesä on 220 000 mk:n määrärahan, nousi valtion osuus
8098: toiminut keskustelufoorumina. Sen kuulut edellä sanotusta vähän.
8099: kongressit ovat monipuolisesti käsitelleet ajan- Jyväskylän Kesä pyrkii saamaan taloutensa
8100: kohtaisia yhteiskunnallisia ja aatteellisia kysy- ja toimintansa vakaalle pohjalle. Maailmankuu-
8101: myksiä. Jyväskylän Kesä kulttuuritapahtumana lun kulttuuritapahtuman taloudellisten edelly-
8102: on avoin kaikille maailmankatsomuksille. tysten turvaaminen olisi kansallisestikin vält-
8103: Jyväskylän Kesä r.y:n toimintaa johtaa sään- tämätöntä. Tässä mielessä tilanne helpottuisi,
8104: töjen mukaan hallitus. Yhdistyksen hallitukses- kun eduskunta hyväksyisi eräiden vastaavien
8105: sa ovat edustettuina maamme kaikki merkittä- kulttuuritapahtumien tapaan budjettiinsa myös
8106: vät poliittiset mielipidesuunnat. Jyväskylän Kesälle oikeudenmukaisen avustuk-
8107: Toimintakausi 1. 10. 1979-30. 9. 1980 oli sen.
8108: Jyväskylän Kesän 25. juhlavuosi. Kesän kult- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8109: tuuripoliittisesta onnistumisesta huolimatta ta- tavasti,
8110: pahtuman taloudelliset vaikeudet lisääntyivät
8111: entisestään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8112: Jyväskylän Kesän toiminnan rahoitus koos- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
8113: tui v:een 1980 saakka seuraavasti: valtion- 29.88.53 (Tieteen tukeminen) 150 000
8114: avustusten osuus n. 33 %, kuntien osuus markkaa avustukseksi Jyväskylän Kesä
8115: 38 %, muiden yhteisöjen avustusten osuus -kulttuuritapahtumalle.
8116: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
8117:
8118: Mauri Pekkarinen
8119: 1980 vp. 977
8120:
8121: Raha-asia-aloite n:o 901.
8122:
8123:
8124:
8125:
8126: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuksen kehit-
8127: tämiseen.
8128:
8129:
8130: E d u s k u n n a 11 e.
8131:
8132: Koulutusjärjestelmämme on viime vuosina vaa koulutusta. Näistä syistä tulevaisuudessa
8133: ollut voimakkaan kehityksen kohteena. Perus- korostuvat aivan uudella tavalla vaatimukset
8134: teellisen suunnittelun pohjalta on saatu aikaan saada henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa
8135: peruskoulu. Keskiasteen koulutusta ja korkea- koulutusta myös aikuisiässä.
8136: asteen koulutusta ollaan parhaillaan uudistamas- Aikuiskoulutuksen laajamittainen suunnittelu
8137: sa. Koulutus onkin pienen maan mahdollisuus onkin käynnistetty. Sen eteneminen vaarantuu
8138: selvitä lisääntyvistä vaatimuksista kansainväli- kuitenkin siihen osoitettujen määrärahojen riit-
8139: sessä kiristyvässä kilpailussa. tämättömyyden vuoksi.
8140: Näiden uudistusten jälkeenkin jää meille Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
8141: suuri väestönosa, joka ei omassa nuoruudessaan
8142: dle vielä voinut näistä koulutuspalveluista naut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8143: tia. Kuitenkin he joutuvat kilpailemaan samoil- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
8144: la työmarkkinoilla hyvin koulutettujen nuorten markkaa aikuiskoulutuksen kehittämi-
8145: ikäluokkien kanssa. Toisaalta nopeat muutokset seen.
8146: tuotanto- ja yhteiskuntaelämässä vaativat jatku-
8147: Helsingilssä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8148:
8149: Mauri Pekkarinen
8150:
8151:
8152:
8153:
8154: 123 088000399]
8155: 978 1980 vp.
8156:
8157: Raha-asia-aloite n:o 902.
8158:
8159:
8160:
8161:
8162: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänjalostusase-
8163: man suunnittelemiseksi Saarijärvelle.
8164:
8165:
8166: E d u s k u n n a 11 e.
8167:
8168: Metsänjalostusohjelmassa vv. 1976-1985 niltaan keskustaajaman läheisyydessä tarkoituk-
8169: edellytetään metsänjalostusaseman rakentamis- seen hyvä.
8170: ta kiireellisenä Keski-Suomeen. Saarijärven kun- Metsänjalostusaseman rakentamisen puolesta
8171: nanhallitus on tehnyt metsänjalostustoimikun- Saarijärvelle puhuu myös paikkakunnan vaikea
8172: nalle ja maa- ja metsätalousministeriölle esityk- työllisyystilanne. Työttömyyslukemat ovat jat-
8173: set metsänjalostusaseman sijoittamisesta Saari- kuvasti olleet lähes kaksinkertaiset maan kes-
8174: järvelle Ahvenlammen alueelle. Metsänjalostus- kimääräislukemiin verrattuna.
8175: toimikunnan, ministeriön ja metsähallituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8176: edustajat ovat tutustuneet paikkaan ja toden- nioittavasti,
8177: neet sen tarkoitukseen sopivaksi.
8178: Saarijärvi ns. Järvi-Suomen alueella on sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8179: ilmastollisesti että metsätaloudellisesti ja met- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76
8180: sänjalostuksellisesti tarkoituksenmukainen met- uudelle momentille 200 000 markkaa
8181: sänjalostusaseman paikka. Ahvenlammen alue metsänjalostusaseman suunnittelemiseksi
8182: on maastoltaan, kunnallistekniikaltaan ja sijain- Saarijärven kuntaan.
8183: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8184:
8185: Mauri Pekkarinen Väinö Rautiainen Markku Kauppinen
8186: 1980 vp. 979
8187:
8188: Raha-asia-aloite n:o 903.
8189:
8190:
8191:
8192:
8193: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 760
8194: parantamistyön aloittamiseksi välillä Pihtipudas-Alvajärvi.
8195:
8196:
8197: Ed u s kun n a 11 e.
8198:
8199: Maantie n:o 760 välillä Putikko--Saari yh- TVL:n Keski-Suomen piirin syksyllä 1978
8200: distää Pihtiputaan ja Reisjärven kuntakeskuk- julkaisemassa tienpidon toimenpideohjelmassa
8201: set. Tie lähtee 4-tieltä Pihtiputaan kirkonkylän vuosille 1979-84 Putikon-Saaren tien paran-
8202: pohjoispuolelta. Matkaa tästä Reisjärven ra- nuksen toteutus on tarkoitus suorittaa vuosina
8203: jalle on n. 36 km ja Reisjärven kirkonkylään 1981-84. Hankkeen kustannusarvioksi on las-
8204: n. 50 km. Tie on tärkein yhdystie pohjoisen kettu 12 milj. mk. Viitaten edellä sanottuun
8205: Keski-Suomen ja Pohjanlahden rannikon välillä. hanke tulisi käynnistää kuitenkin jo aikaisem-
8206: Pihtiputaan kunnan sisäisessä liikenteessä tie min. TVL:n Keski-Suomen piirissä kohteen
8207: on eniten liikennöity maantie. suunnittelu edennee niin, että parannustyö voi-
8208: Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti- taisiin aloittaa vuoden 1980 loppupuolella.
8209: putaan öljynkuljetuksista ja noin 1/3 kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8210: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen tavasti,
8211: kautta.
8212: Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8213: kouden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8214: tien kuntoa ei ole kyetty pitämään liikennemää- markkaa parannustyön aloittamiseksi
8215: riä vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaa pikaista maantiellä n:o 760 välillä Pihtipudas-
8216: parannusta. Alvajärvi.
8217: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
8218:
8219: Mauri Pekkarinen Anna-Kaarina Louvo
8220: Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski
8221: 980 1980 vp.
8222:
8223: Raha-asia-aloite n:o 904.
8224:
8225:
8226:
8227:
8228: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarensalmen-Naa-
8229: rajärven maantien peruskorjaamista varten.
8230:
8231:
8232: E d u s k u n n a 11 e.
8233:
8234: Maantie Saarensalmi-Naarajärvi (Kinnulan tiputaan kunnat kuuluvat lisäksi ns. Suomen-
8235: -Viitasaaren maantie) muodostaa lyhimmän ja selän alueeseen, jonka eduskunta on vuoden
8236: verraten paljon käytetyn tieyhteyden Pihtipu- 1981 budjetin perusteluissa edellyttänyt huo-
8237: taan ja Kivijärven, Viitasaaren ja Kivijärven mioitavan valtion työohjelmia laadittaessa ja
8238: sekä osin Pihtiputaan ja Kinnulan välillä. Tie- määrärahoja jaettaessa. Hankkeen suunnittelu
8239: osuus on kuitenkin liikenteellisesti vaarallinen. on äskettäin saatu valmiiksi, joten näiltäkin
8240: Se on kapea, mutkainen ja mäkinen ja lisäksi osin työt voitaisiin käynnistää välittömästi.
8241: osin sorapintainen. Nykyisessä kunnossaan tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8242: yhteys rajoittaa merkittävästi mainittujen kun- tavasti,
8243: tien välisiä liikenneyhteyksiä.
8244: Kun Kinnulan työttömyysaste ei ole vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
8245: kausiin laskenut alle 10 %:n olisi työllisyy- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8246: den hoidonkin kannalta perusteltua käynnistää markkaa maantien välillä Saarensalmi-
8247: mainitun tieosuuden peruskorjaustyöt mahdolli- Naarajärvi (Kinnulan-Viitasaaren tie)
8248: simman pikaisesti. Kinnulan, Kivijärven ja Pih- peruskorjaamista vm·ten.
8249: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8250:
8251: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila
8252: Väinö Rautiainen Markku Kauppinen
8253: Paavo Vesterinen
8254: 1980 vp. 981
8255:
8256: Raha-asia-aloite n:o 905.
8257:
8258:
8259:
8260:
8261: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sil-
8262: lan rakennustöiden aloittamiseen.
8263:
8264:
8265: E d u s k u n n a 11 e.
8266:
8267: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen Kärkistensalmen sillan rakentamiskustannuk-
8268: poikittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie (mt. siksi on laskettu 25 miljoonaa markkaa ( tr.
8269: n:o 610) kulkee Kärkistensalmen kautta. Sal- ind. 260). Hanke on merkitty Keski-Suomen
8270: men ylitys hoidetaan lossin avulla. tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toimenpide-
8271: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydeksi ohjelmassa vuonna 1985. Tiesuunnitelmat ovat
8272: on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. valmiit.
8273: Kärkistensalmen lossi on merkittävä liikenteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8274: pullonkaula, joka vielä korostuu kesäisin lii- oittavasti,
8275: kenteen ollessa erittäin vilkasta Päijänteen run-
8276: saan loma-asutuksen vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8277: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8278: jänteen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Tilan- 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8279: ne vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu Kei- Kärkistensalmen sillan rakennustöiden
8280: teleen-Päijänteen kanava toteutuu ja vesilii- aloittamiseen.
8281: kenne lisääntyy.
8282: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8283:
8284: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
8285: 982 1980 vp.
8286:
8287: Raha-asia-aloite n:o 906.
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vesi-
8293: piirille venesatamien ja veneväylien suunnittelua varten.
8294:
8295:
8296: E d u s k u n n a 11 e.
8297:
8298: Veneilyn merkitys vapaa-ajan viettomuotona vittänyt veneilyn alueellisia tarpeita. Keski-
8299: on varsin merkittävä ja tulee vapaa-ajan li- Suomen kannalta oleellisia veneilyä ja vesimat-
8300: sääntyessä ja varallisuustason kohotessa yhä kailua koskevia selvityksiä ovat Päijänteen ja
8301: kasvamaan. Tämän mukanaan tuomien haitta- Kymijoen vesistön yläosan vesialueita käsitte-
8302: tekijöiden poistaminen edellyttää tarkoituksen- levät yleissuunnitelmat. Näiden mukaan mm.
8303: mukaisen venereittiverkoston luomista siihen arvioitu veneilysatamien venepaikkojen koko-
8304: liittyvine veneilysatamineen ja palveluineen. Il- naistarve v. 2000 mennessä nousee yli 8 000
8305: man valtion tukitoimia tähän ei päästä. kpl. Tarvittavien lisävenepaikkojen rakentami-
8306: Satamatarpeet ja veneilystä aiheutuvat ongel- sen arvioidaan maksavan yht. yli 20 milj. mk.
8307: mat ovat parhaiten tyydytettävissä ja poistetta- Tämän lisäksi tarvitaan veneilyturvallisuuden
8308: vissa retkeilijöille osoitettavien satamien raken- takia joukko veneilyväylien ruoppauksia ja mer-
8309: tamisella. Tällaisten satamien tarve esiintyy kitsemisiä. Yleissuunnitelmien mukaan Keski-
8310: pääasiassa sellaisten kuntien alueella, joilla ei Suomen vesipiirin alueella kiireisimmin toteu-
8311: ole mahdollisuuksia näiden satamien rakentami- tettavaksi on esitetty Kivijärven (Kinnulan,
8312: seen etupäässä muualta tulevia veneilijöitä var- Kannonkosken ja Kivijärven Lokakylän) vene-
8313: ten. Myöskin kotisatamien osalta kunnat, ve- satamien ja veneväylien rakentaminen, Ääne-
8314: neilykerhot ja yksityiset pystyvät hoitamaan kosken (Mustaniemen) veneilysataman raken-
8315: yhä lisääntyvän tarpeen korkeintaan välttävästi. taminen sekä Muuramen veneilysataman ja
8316: Varsinkin retkeilysatamakäyttöön soveltuvat Jämsänjoen veneilyreitin rakentaminen.
8317: maa-alueet vähenevät vapaa-ajan rakentamisen Suunnitelmien laatimiseksi ja veneilysatamien
8318: myötä. rakentamiseksi ja veneilyreittien kunostamisek-
8319: Valtio avustaa huomattavassa määrin ulkoilu- si tulee vesihallituksen käyttöön osoittaa vuo-
8320: ja liikuntatoimintaa ja veneily tulee rinnastaa sittain määräraha.
8321: muuhun tällaiseen virkistystoimintaan. Valtio Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8322: saa pelkästään polttoaineveroina veneilystä tu- nioittavasti,
8323: loja n. 50 mmk, joten "kate" valtion avustus-
8324: toiminnalle on olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8325: Vesihallitus on vesien käytön kokonaissuun- den 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000
8326: nitelmissaan sekä useita vesistöjä koskevissa markkaa Keski-Suomen vesipiirille ve-
8327: veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelmissaan nesatamien ;a veneväylien suunnittelua
8328: yhteistyössä seutukaavaliittojen ja muiden vi- varten.
8329: ranomaisten, kuntien ja järjestöjen kanssa sel-
8330: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
8331:
8332: Mauri Pekkarinen Helena Pesola Paavo Vesterinen
8333: 1980 vp. 983
8334:
8335: Raha-asia-aloite n:o 907.
8336:
8337:
8338:
8339:
8340: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimisataman
8341: rakentamiseksi Kivijärven kirkonkylään.
8342:
8343:
8344: Ed u s kun n a 11 e.
8345:
8346: Kivijärven allas pohjoisessa Keski-Suomessa Ottaen edellä sanotun lisäksi huomioon Kivi-
8347: on noin 50 km pitkä ja 10 km leveä. Kivi- järven kunnan jatkuvasti korkealla pysyttelevät
8348: järven vesi on erittäin puhdasta. Vesiä vaaran- työttömyyslukemat, viimeisetkin n. 13 %, olisi
8349: tavaa teollisuutta ei ole, eikä maatalouskaan ole kaavaillun monitoimisataman pikaiselle raken-
8350: vesistölle rasitteeksi. Puhdasvetisenä ja rauhalli- tamiselle vankat työllisyyspoliittisetkin perus-
8351: sena järvenä Kivijärvi tarjoaakio mitä parhaim- teet olemassa. Myös vankat aluepoliittiset pe-
8352: mat edellytykset matkailun kehittämiselle. Ky- rusteet puhuvat mainitunlaisen työkohteen ra-
8353: mijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkai- kentamisen puolesta. Kivijärvi kuuluu ns. Suo-
8354: lun yleissuunnitelmassa onkin Kivijärven kir- menselän alueeseen, jonka eduskunta on vuo-
8355: konkylään ehdotettu rakennettavaksi muun den 1980 budjetin perusteluissa edellyttänyt
8356: muassa matkailun kehittymisen kannalta välttä- huomiohavan valtion työohjelmia laadittaessa
8357: mätön monitoimisatama. ja määrärahoja jaettaessa. Syksyn 1980 lisätyö-
8358: Kivijärvi on myös kalaisa järvi. Maankuu- ohjelmassa on hankkeen käynnistämiseen osoi-
8359: luja ovat mm. Kivijärven muikut. Kalatalouden tettu pieni aloitusmääräraha. Nyt tämä työ tuli-
8360: kehittämisessä Kivijärven altaassa on kuitenkin si saattaa päätökseen.
8361: vielä paljon tehtävissä. Kivijärven kunnan aloit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8362: teesta käynnistynyt toiminta kalanjalostuslaitok- tavasti,
8363: sen rakentamisesta paikkakunnalle etenee hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8364: vää vauhtia. Näidenkin suunnitelmien kannal- den 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
8365: ta merkittävänä ongelmana on kunnollisen sata- markkaa kalataloutta ja matkailua pal-
8366: man puute. velevan monitoimisataman rakentami-
8367: seksi Kivijärven kirkonkylään.
8368: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8369:
8370: Mauri Pekkarinen Väinö Rautiainen Paavo Vesterinen
8371: 984 1980 vp.
8372:
8373: Raha-asia-aloite n:o 908.
8374:
8375:
8376:
8377:
8378: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen teollisuus-
8379: laitosten ilmansuojeluinvestointien tukemiseen.
8380:
8381:
8382: E d u s k u n n a 11 e.
8383:
8384: Vaimisteilla olevassa ilmansuojelulainsäädän- telmään liittyvät kuitenkin kiistattomien etujen
8385: nössä pyritään ·ensivaiheessa puuttumaan uusien, ohella haitat, jotka syntyvät pelkistyneistä rik-
8386: vasta rakenteilla olevien teollisuuslaitosten il- kiyhdisteistä eli ns. haisevista ri.lcldvedyistä.
8387: mansuojeluun. Siirtymäkauden jälkeen asetet- Suomen 18 sulfaattisellutehtaasta on seit-
8388: taisiin myös vanhoille tuotantolaitoksille ny- semässä väkevien, haisevien rikkiyhdisteiden
8389: kyistä tiukemmat päästövaatimukset. Lähtökoh- keräily ja hävitys, mutta yhdessäkään ei ole jär-
8390: tana päästävaatimusten asettamiselle on ihmi- jestetty laimeiden rikkiyhdisteiden keräilyä ja
8391: sen terveyteen kohdistuvat vaikutukset. Sen hävitystä. La1meiden haisevien rikkiyhdisteiden
8392: lisäksi yleiseen viihtyvyyteen kiinnitetään huo- keräilyllä saavutettaisiin parannusta ilman laa-
8393: miota. Tämän vuoksi yli terveydellisten ohje- dussa. Tämä kohdistuisi paitsi epäiltävissä ole-
8394: arvojen meneviä päästöjen rajoituksia on teol- viin pienten pitoisuuksien terveysva1kutu:ksiin
8395: lisuuden investointien kannalta ollut vaikea hy- niin myös viihtyvyys,tekijöihin.
8396: väksyä. Sen lisäksi eräillä perustuotantoaloilla Jos mainitut tuotantolaitokset rakentavat vä-
8397: saattaa olla vaikea löytää rahaa sellaisten ilman- kevien haisevien kaasujen keräily- ja hävitys-
8398: suojeluinvestointien suorittamiseen, jotka täh- järjestelmien lisäksi samanlaisen järjestelmän
8399: täävät terveydellistenkin ohjearvojen täyttämi- laimeille haiseville kaasuille, olisi tähän osoi-
8400: seen. Edellä esitetyn vuoksi olisi luotava avus- tettava investointien edistämiseksi valtion tu-
8401: tusjärjestelmä, jolla helpotetaan vanhojen teol- kea. Lähivuosina olisi 10-12 laitosta, joihin
8402: lisuuslaitos,ten ilmansuojeluinvestointeja. esitetyt järj.estelmät olisi rakennettava. Keski-
8403: Avustettavien teollisuudenalojen tulee olla määräisiksi investoinneiksi laitosta kohden tuli-
8404: keskeisessä asemassa Suomen kansantalouden si noin 4 mmk. Investointeihin olisi saatava
8405: kannalta. Avustuksia annettaisiin vain sellaisiin valtion tukea tuotantolaitosten taloudellisesta
8406: kohteisiin, joilla on kiistaton ilman laatua pa- tilanteesta riippuen 20-40 %. Näin ollen in-
8407: rantava vaikutus. Avustuksilla tuettaisiin sellai- vestointiohjelman ensimmäisen vuoden valtion
8408: sia investointeja, joist·a ei ole taloudellista hyö- tuki tulisi olla 3 mmk.
8409: tyä investoijalle. Avustettavilla tuotantolaitok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8410: silla ei olisi taloudellisia edellytyksiä suorittaa
8411: investointeja rahoituksensa puitteissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8412: Selluteollisuus on keskeisessä asemassa 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
8413: maamme taloudessa. Sulfaattisellu tulee korvaa- markkaa ns. vanhojen teollisuuslaitosten
8414: maan sulfiittisellun lähivuosina. Sulfaattimene- ilmansuojeluinvestointien tukemiseen.
8415: Helsingissä 26 päiviiDä syyskuuta 1980.
8416:
8417: Mauri Pekkarinen Markku Kauppinen
8418: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauno Manninen
8419: 1980 vp. 985
8420:
8421: Raha-asia-aloite n:o 909.
8422:
8423:
8424:
8425:
8426: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
8427: yleisiin rahoitusavustuksiin.
8428:
8429:
8430: E d u s k u n n a 11 e.
8431:
8432: Hallituksen esityksessä vuoden 1981 tulo- ja lukuisten kuntien verotulojen täydennystarve
8433: menoarvioksi on ehdotettu varattavaksi 100 on oleellisesti kasvanut. Lisäksi tehtäväkohtai-
8434: miljoonan markan määräraha kuntien yleisiä sessa valtionosuusjärjestelmässä on ilmennyt
8435: rahoitusavustuksia varten. Ehdotuksen peruste- puutteita, jol:'ka aiheuttavat rahoitusavustusten
8436: luissa ilmoitetaan ha1lituksen tulevan esittä- lisätarvetta. Myös rahoitusavustusten myöntä-
8437: mään mainittuja avustuksia koskevan lain misperusteiden uudistaminen on tarpeen vaati-
8438: (1077 /77) voimassaoloaikaa jatkettavaksi kol- maa. Määrärahan perusteluista olisi sen vuoksi
8439: mella vuodella, mutta muilta osin nykyinen ra- poistettava sanat " - - 7 §:n muuttamisesta
8440: hoitusavustuslaki jäisi sisällöltään ennalleen. siten, että lain voimassaoloa jatketaan vuoden
8441: Sisäasiainministeriö asetti loppuvuonna 1979 1983 loppuun".
8442: hallituspuolueiden ja kuntien keskusjärjestöjen Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
8443: edustajista kootun työryhmän, jonka tehtävänä dotamme,
8444: muun ohessa oli kuntien rahoitusavustuslain
8445: jatkamisen valmistelu. Työryhmä esitti yksimie- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8446: lisesti, että laissa säädettävät ns. tasoitusrajat den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
8447: korotettaisiin 60-7 5 % :iin laskettuna asukas- tille 26.97.30 lisäyksenä 15 000 000
8448: kohtaisesta äyrimäärien keskiarvosta. Samalla markkaa eli kaikkiaan 115 000 000
8449: työryhmä esitti rahoitusavustusten määrärahan markkaa sekä että perusteluista poistet-
8450: lisättäväksi vuoden 1979 tasosta 40 miljoonalla taisiin viittaus rahoitusavustuslain 7
8451: markalla eli 115 miljoonaksi markaksi. §:ään.
8452: Hallituksen nyt esittämä 21 miljoonan mar-
8453: kan lisäys vuodesta 1980 on riittämätön, sillä
8454: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8455:
8456: Esko Pekonen Väinö Raudaskoski Jorma Fred
8457: Matti Maijala V. J .. Rytkönen Pertti Hietala
8458: Paavo Vesterinen Lauri Palmunen Toiv!J Yläjärvi
8459: Håkan Malm Alvar Saukko Pentti Poutanen
8460: Heimo Linna Olavi Ronkainen P. Mäki-Hakola
8461: Mikko Ekorre Hannele Pokka Veikko Pihlajamäki
8462: Anna-Liisa Jokinen Olavi Martikainen Marjatta Väänänen
8463: Mauri Pekkarinen Mikko Jokela Matti Ruokola
8464: Marklm Kauppinen Lea Sutinen Einari Nieminen
8465: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Eeva Kauppi Jouko Tuovinen
8466: Sampsa Aaltio Mauri Miettinen Mikko Kaarna
8467: Kauko Juhantalo Hannu Tenhiälä Tapio Holvitie
8468: Kalevi Mattila Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
8469: Mikko Pesälä Mauno Manninen Niilo Koskenniemi
8470: Helvi Hyrynkangas
8471:
8472:
8473: 124 088000399}
8474: 986 1980 vp.
8475:
8476: Raha-asia-aloite n:o 910.
8477:
8478:
8479:
8480:
8481: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkas-
8482: tuslaitoksen siirtämistä Mikkeliin koskevaan suunnitteluun.
8483:
8484:
8485: E d u s k u n n a 11 e.
8486:
8487: Valtion virastojen ja laitosten hajasijoittamis- Mikkelin seudulla on varauduttu valtion sie-
8488: ta selvittämään asetettu hajasijoituskomitea esit- mentarkastuslaitoksen siirron toteuttamiseen.
8489: ti I osamietinnössään (Komiteanmietintö 1973: Laitoksen käyttöön voidaan osoittaa tarvitta-
8490: 68) valtion siementarkastuslaitoksen sijoitetta· va tonttimaa kaupungin keskustan välittömässä
8491: vaksi Mikkeliin. Komitea katsoi, että Mikke- läheisyydessä. Maa-alue on valtion omistuk-
8492: lin yhteydet Helsinkiin ovat suhteellisen hyvät sessa. Tarvittavat 20 hehtaarin laajuiset koe-
8493: ja Mikkeli pystyy tarjoamaan laitokselle sekä alueet sijaitsevat Mikkelin kaupungin ja Mik-
8494: toimitiloja että koekenttäaluetta riittävästi. V al- kelin maalaiskunnan alueella 1-3 kilometrin
8495: tioneuvosto päätti 28. 4. 1977 kuuden valtion etäisyydellä laitoksen ehdotetusta sijaintipaikas-
8496: laitoksen hajasijoittamisesta, mihin päätökseen ta ja Etelä-Savon koeaseman läheisyydessä.
8497: sisältyi valtion siementarkastuslaitoksen ja val- Mikkeliin on hyvät lentoliikenne-, maantie- ja
8498: tion maatalouskemian laitoksen sijoittaminen rautatieyhteydet.
8499: Mikkeliin. Valtion vuoden 1979 tulo- ja me- Henkilökunnan viihtymisen kannalta järvi-
8500: noarvion mukaan valtion siementarkastuslaitos alueella sijaitseva Mikkelin seutu tarjoaa erin-
8501: on tarkoitus siirtää Mikkeliin vuonna 1983. omaiset edellytykset.
8502: Siirtoa valmisteltaessa selvitetään kuitenkin vie- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8503: lä muut vaihtoehtoiset sijoituspaikat. nioittavasti,
8504: Mikkelissä ilmasto-olosuhteet viljan viljelyn
8505: kannalta ovat suotuisat. Seudulla vallitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8506: maalaji on hietamoreeni, jossa kylvösten oras- 1981 tulo- ;a menoarvioon 500 000
8507: tuminen onnistuu aina. Myös myöhäiset syys- markkaa Mikkeliin siioitettavan valtion
8508: vehnälajikkeet ovat menestyneet Etelä-Savon siementarkastuslaitoksen suunnittelua
8509: koeaseman kentillä erinomaisesti. varten.
8510: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
8511:
8512: Esko Pekonen Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
8513: Pentti Poutanen Pertti Hietala Mauri Miettinen
8514: Maija Rajantie
8515: 1980 vp. 987
8516:
8517: Raha-asia-aloite n:o 911.
8518:
8519:
8520:
8521:
8522: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rehuksi käy-
8523: tettävän kuoritun maidon hinnanalennuskorvauksiin.
8524:
8525:
8526: E d u s k u n n a 11 e.
8527:
8528: Rehuksi käytettävän kuoritun maidon hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8529: nanalennuskorvausta on voitava suorittaa ensi 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8530: vuonna ainakin tämän vuotisia määriä, sillä 30.31.41 lisäyksenä 20 000 000 mark-
8531: rehukustannukset ovat muutenkin karjatiloilla kaa rehuksi käytettävän kuoritun mai-
8532: kohonneet energiakustannusten myötä. don hinnanalennuskorvauksen lisäämi-
8533: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, seksi.
8534: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
8535:
8536: Esko Pekonen Väinö Raudaskoski Heimo Linna
8537: 988 1980 vp.
8538:
8539: Raha-asia-aloite n:o 912.
8540:
8541:
8542:
8543:
8544: Pekonen ym.: Määrärahan. osoittamisesta Sairalanmäen-Kaskiin
8545: maantieosan perusparantamiseen.
8546:
8547:
8548: Ed u s kun n a 11 e.
8549:
8550: Puumalan ja Juvan kuntien kesken on kehit- Tämä tieosa on 9 km:n pituinen. Vanha sora-
8551: tynyt yhteistoimintaa. Nämä kunnat kuuluvat päällysteinen; heikkokuntoinen, routiva ja erit-
8552: samaan kansanterveystyön kuntainliittoon ja täin mäkitien tie ei .vastaa alkuunkaan nykyisen
8553: lisäksi niillä on yhteistyötä koulutoimen osalla. liikenteen vaatimuksia;
8554: Juvalla sijaitsee myös Suur-Savon ammattioppi- Edellä olevaan .perustuen ehdotamme kun,
8555: laitoksen osasto, josta käy oppilaita Puumalasta. nioittaen,
8556: Nykyisen ja yhä kehittyvän yhteistyön pahana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8557: esteenä on erittäin huono tieyhteys Juvan ja 1981 ··tulo- ja menoarvioon 500 000
8558: Puumalan välillä. Puumalasta Juvalle johtavaa markkaa Sairalanmäen-Kaskiin maan-
8559: tietä on kunnostettu välillä Kaskii-Juva, vain tieosan perusparantamisen aloittami-
8560: Sairalanmäki-Kaskii on vielä kunnostamatta. seksi.
8561: Helsingi~tsä 25 päivänä syyskuuta 1980.
8562:
8563: Esko Pekonen Pentti Poutanen
8564: 198o·vp. 989
8565:
8566: Raha-asia-aloite n:o 913.
8567:
8568:
8569:
8570:
8571: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suontauksen-Läskin-
8572: kankaan yksityistien muuttamiseksi paikallistieksi.
8573:
8574:
8575: E d u s kun n a 11 e.
8576:
8577: Suontauksen-Läskinkankaan yksityistie Hau· Tien liikennettä osaltaan lisää Valtion poltto-
8578: kivuoren kunnassa on rakennettu kahdessa eri ainekeskuksen tukikohta, jossa toimistojen li-
8579: osassa. Ensimmäisen osan noin 1 600 m on säksi on konehallit ja korjauspaja. Itse rakenta-
8580: maatilahallitus rakennuttanut asutustieksi vuon- miensa teiden lisäksi Valtion polttoainekeskus
8581: na 1953. Toisen osan 3 820 m on·rakennutta- käyttää jatkuvasti Pitkäahon paikallistietä ja
8582: nut Tapio metsäautotieksi vuonna 1959. Tällä Suontauksen-Läskinkankaan tietä sekä Tuli-
8583: he1:'kellä tien pituus on 5 420 m. niemen tietä koko pituudeltaan.
8584: Suontauksen-Läskinkankaan yksityistie liit- Valtion polttoainekeskus on vuokrannut tur-
8585: tyy länsipäästään Pitkäahon paikallistiehen ja vesoita yli 1 000 ha 30-50 vuodeksi ja sen
8586: itäpäästään Savonrannan paikallistiehen. Tämän palveluksessa on tällä hetikellä noin 40 työnte-
8587: takia tiellä on ollut jarkuvasti tiekunnan ta- kijää. Lähivuosina työntekijämäärä tulee nouse-
8588: loutta rasittavaa kauttakulkuliikennettä. Kun maan sataan.
8589: vuonna 1974 Valtion polttoainekeskuksen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8590: mesta ryhdyttiin Repolansuosta nostamaan nioittavasti,
8591: polttoturvetta, lisääntyi yksityistien :liikenne
8592: moninkertaiseksi entisestään. Tämä rasittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8593: kohtuuttomasti suhteellisen pienen tiekunnan 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8594: taloutta, sillä turpeen nostamisen ja poiskuljet- markkaa S uontauksen-Läskinkankaan
8595: tamisen johdosta tiellä on raskas liikenne keli- yksityistien paikallistieksi rakentamista
8596: rikosta huolimatta kaikkina vuodenaikoina. varten.
8597: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
8598:
8599: Esko Pekonen Pentti Poutanen
8600: 990 1980 vp.
8601:
8602: Raha-asia-aloite n: o 914.
8603:
8604:
8605:
8606:
8607: Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten huolto-
8608: ja järjestötoimintaan.
8609:
8610:
8611: E d u s k u n n a 11 e.
8612:
8613: Sotainvalidit ovat oivahaen omatoimisuuden palvelujen ja huollon toimintojen toteuttami-
8614: ja järjestöllisen yhteistyön merkityksen oman seksi.
8615: järjestönsä, Sotainvalidien Veljesliiton, sen val- Sotavammaisten ikääntyessä ja heidän huol-
8616: takunnallisen toimintaorganisaation sekä sen pe- lon tarpeittensa samalla kasvaessa keräystoimin-
8617: rustamien ja ylläpitämien laitosten toimintojen nan hoitaminen on kuitenkin käymässä liitolle
8618: avulla saattaneet voimakkaasti myötävaikuttaa ja sen jäsenkunnalle ylivoimaiseksi, jolloin pal-
8619: huoltonsa ja sen edellytysten parantamiseen veluun ja huoltoon tarvittavien varojen saanti
8620: edistämällä ja täydentämällä vahiovallan jär- on tyrehtymässä. Liiton piiriyhdistysten ja osas-
8621: jestämiä huoltotoimenpiteitä ja -palveluja. Val- tojen toiminta on sen takia monella taholla jou-
8622: tio tukee tätä Sotainvalidien Veljesliiton toi- tunut suuriin vaikeuksiin, nimenomaan juuri
8623: mintaa korvaamalla liiton laitosten käyttötalous- siellä missä apua eniten ja kipeimmin tarvit-
8624: menot sekä myöntämällä Raha-automaattiyhdis- taisiin. Tämän vuoksi olisikin jo tulevasta vuo-
8625: tyksen varoista rajoitettua toiminta-avustusta. desta lähtien liiton järjestöorganisaation yllä-
8626: Toimintojaan varten liiton jäsenyhdistyksi- pitämiä palvelu- ja huoltotoimintoja tuettava
8627: neen on kuitenkin jo yli kolmen vuosikymmenen valtion varoin.
8628: ajan ollut kerättävä varoja mm. jokavuotisin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8629: syyskeräyksin. Keräysten tuotolla onkin voitu nioittavasti,
8630: erittäin merkittävästi auttaa kaikkein vaikeim-
8631: massa asemassa olevia sotavammaisia sekä tu- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä val-
8632: kea järjestön kenttäorganisaation toimintaa, sa- tion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
8633: malla kun liitto on edelleen saattanut ponnis- 1 000 000 markkaa käytettäväksi sota-
8634: tella lisääntyvien tarpeiden vaatimien laitos- vammaisten huolto- ja järjestötoimin-
8635: taan.
8636: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
8637:
8638: Esko Pekonen Veikko Pihlajamäki
8639: 1980 vp. 991
8640:
8641: Raha-asia-aloite n:o 915.
8642:
8643:
8644:
8645:
8646: Perho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
8647: rahoitusavustuksiin.
8648:
8649:
8650: E d u s k u n n a 11 e.
8651:
8652: Laatiessaan valtion .tulo- ja menoarviota vuo- saan alentavat kunnallisveron tuottoa runsaalla
8653: delle 1981 hallitus näyttää lähteneen käsityk- 300 miljoonalla markalla. Verovähennykset
8654: sestä, että kunnallistaloudessa asiat ovat men- alentavat kuntien verotuloja ensi vuonna lähes
8655: neisiin vuosiin verrattuna huomattavasti parem- 2 prosentilla.
8656: min. Näin ilmeisesti monien kuntien osalta ti- Kuluvan vuoden keväällä allekirjoitetussa
8657: lanne onkin. Maassamme on kuitenkin lukuisa järjestelyasiakirjassa on sovittu rajat, joissa
8658: joukko varsinkin pieniä kuntia, joiden talous kuntien talouden kasvun pitää tapahtua ja
8659: on edelleen hyvin tiukoilla monistakin syistä. myöskin rajat, joitten piiriin kunnallisen vero-
8660: Voimassaoleva kuntien kantokykyluokitusta äyrin hinnan pitää mahtua. Tulo- ja menoarvio-
8661: koskeva laskentamenetelmä ei tee oikeutta esityksen verovähennysten vaikutus on suoraan
8662: kunnille, jotka hoitavat talouttaosa säästäväi- kuntien keskimääräiseen veroäyriin laskettuna
8663: sesti. Jouduttuaan tätä kautta korkeisiin kanto- lähes 0,3 penniä. Jo tämä on huomattavasti yli
8664: kykyluokkiin näiden kuntien osalta valtion avut sen mitä keväällä järjestelyasiakirjassa on so-
8665: ovat suuresti vähentyneet verrattuna asianomai- vittu.
8666: sen kunnan maksukykyyn nähden. Monet pe- Kun valtion tulo- ja menoarvioesitys ei täytä
8667: rättäiset katovuodet ovat myöskin saaneet järjestelyasiakirjan valtiovallalle asettamia vaa-
8668: aikaan kiinteistötulojen suuren vähentymisen timuksia, tulee hallituksen määrärahaesitystä
8669: monissa, etenkin Länsi-Suomen kunnissa. Kun- kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin lisätä.
8670: tien taloutta rasittavat edelleen suuresti 1970- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8671: luvulla säädettyjen opetus-, kansanterveys-, so- nioittaen,
8672: siaalitoimeen ym. liittyneiden lakien asettamat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8673: investointivelvoitteet. 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
8674: Valtion tulo- ja menoarvioon liittyen hallitus 26.97.30 lisäyksenä 10 000 000 mark-
8675: antaa useita verolakiesityksiä, jotka toteutues- kaa kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
8676: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8677:
8678: Heikki Perho Tapio Holvitie Ilkka Kanerva
8679: 992 1980 vp.
8680:
8681: Raha-asia-aloite n:o 916.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallishallinnon insti-
8687: tuutin suunnittelun aloittamista varten.
8688:
8689:
8690: E d u s k u n n a 11 e.
8691:
8692: Kunnallishallinnon tehtäväkenttä on laajen- kunnallishallintoa palvelevan tutkimustoiminnan
8693: tunut voimakkaasti 1960-1970-luvuilla. Jul- suorittaminen. Instituutin tehtäviin tulisi kuu-
8694: kishallinnon tarjoamista palveluista kunnat lua myös eri juLkisyhteisöjen välisten suhteiden
8695: tuottavat tänä päivänä jo pääosan. selvittely.
8696: Kunnallishallinnon tehtäväkenttä on kuiten- Jotta laitoksesta tulisi mahdollisimman hyvin
8697: kin kasvanut ilman, että aina olisi perusteelli- maamme olosuhteisiin sopiva, on tärkeää, että
8698: sesti selvitelty tuotettavien palvelujen tarve, apuna käytetään myös kaikkea sitä tietoa, jota
8699: laatu ja kustannukset sekä muut vaikutukset. ulkomailta on saatavissa vastaavanlaisista yhtei-
8700: Jotta kunnallishallinnon voimavarat voitaisiin söistä. On myös tärkeää, että jo laitoksen suun-
8701: jatkossa käyttää rationaalisesti, tulisi alan kai- nitteluvaiheesta lähtien saataisiin mukaan kun-
8702: kinpuolista tutkimustyötä tehostaa voima:kkaas- tien, kuntien keskusjärjestöjen, vaLtiovallan, yli-
8703: ti. Tällä olisi myös maamme työllisyystilanteen opistojen ja korkeakoulujen sekä maamme elin-
8704: kannalta positiiviset vaikutuksensa. keinoelämän edustus.
8705: KunnalHshallintoa koskevaa erilaista selvitte- Jotta kunnallishallinnon instituutin perusta-
8706: lytyötä tehdään tällä hetkellä varsin hajanai- minen lähtisi mahdollisimman nopeasti !Hkkeel-
8707: sesti esimevkiksi kuntien keskusjärjestöjen ja le tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti, tulisi
8708: eräiden yliopistojen toimesta. Maastamme puut- instituutin suunnitteluun ryhtyä heti. Suunnit-
8709: tuu kuitenkin yhteisö, jonka nimenomaisena telutyötä varten tulis1kin varata määräraha jo
8710: tehtävänä olisi palvella koko kunnallishallintoa valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon.
8711: ja toimia samalla myös yhdyssiteenä tieteen ja EdelLä olevan perusteella ehdotamme kun-
8712: käytännön välillä. Mainitunlainen yhteisö olisi nioittaen,
8713: myös ·tarpeellisena apuna kunnallishallintoa kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8714: kevaa lainsäädäntötyötä ajatellen. 1981 tulo- ia menoarvioon 250 000
8715: Mainituista syistä on tarpeen, että maaham- markan määrärahan kunnallishallinnon
8716: me perustettaisiin kunnallishallinnon instituut- instituutin suunnittelun aloittamista var-
8717: ti, jonka erityisenä tehtävänä olisi käytännön ten.
8718: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8719:
8720: Heikki Perho M. Jaatinen
8721: 1980 vp. 993
8722:
8723: Raha-asia-aloite n:o 917.
8724:
8725:
8726:
8727:
8728: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi-
8729: maan-Forssan maantien Loimaan kaupungin kautta ktrlke-
8730: van tieosuuden ja siihen kuuluvan ylikulkusillan rakentami-
8731: seksi.
8732:
8733:
8734: E d u s kun n a 11 e.
8735:
8736: Pitkään rakenteilla ollut ja edelleen kesken- alueella hyödyntämättä. Kun kysymyksessä ole-
8737: eräinen tieyhteys Uudestakaupungista Loimaan va rakennustyö tulee kestämään ajallisesti mel-
8738: kautta Forssaan on kuluvan vuoden syyskuussa ko pitkän ajan, olisi se saatava mahdollisimman
8739: valmistunut osuudelta Loimaa-Patikkala Ypä- nopeasti alkuun. Siksi olisi syytä jo ensi vuoden
8740: jän kunnassa. Samoin on välttävässä kunnossa tulo- ja menoarvioon saada riittävä määräraha
8741: tieyhteys Loimaalta Yläneelle. Näiden kahden töiden aloittamiseksi.
8742: tieosuuden väliltä on kuitenkin kokonaan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8743: kentamatta hyvin oleellinen osa. Loimaan kau- nioittaen,
8744: pungin kohdalla tieosuus ja siihen kuuluva yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8745: kulkusilta ovat edelleen aloittamatta. Suunnit- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8746: telu kyseistä hanketta varten on valmis kulu- markan määrärahan töiden aloittamiseksi
8747: van vuoden loppuun mennessä. Samaten on ole- Loimaan kautta kulkevan Uudenkaupun-
8748: massa tarvittavat maavaraukset. gin-Loimaan-Forssan tiehen kuulu-
8749: Ilman edellä mainitun tieosuuden kiireellistä van tieosuuden ja siihen liittyvän rau-
8750: rakentamista jää koko tärkeän tieyhteyden käyt- tatien ylikulkusillan rakennustöiden
8751: tömahdollisuus hyvin suurelta osin Loimaan aloittamiseen.
8752: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8753:
8754: Heikki Perho Tapio Holvitie Ilkka Kanerva
8755:
8756:
8757:
8758:
8759: 12.5 088000399]
8760: 994 1980 vp.
8761:
8762: Raha-asia-aloite n:o 918.
8763:
8764:
8765:
8766:
8767: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Loi-
8768: maan-Forssan maantien rakentamistyön ldoittamiseksi välillä
8769: Hinnerjoki-Yläne.
8770:
8771:
8772: E d u s kun n a 11 e.
8773:
8774: Hinnerjoen-Yläneen maantien parantamis- kuljetuskustannuksia vaikutuspiirissään ratkaise-
8775: suunnitdmat ovat valmistuneet. Tämä lähes 28 vasti. Samalla se palvelisi jo olevaa ja edelleen
8776: kilometrin pituinen tie kuuluu osana Turun ja kehittyvää elinkeinoelämää Vakka-Suomessa ja
8777: Porin läänin eteläpuolen po1k!kittaisyhteyksien Rauman talousalueella ja olisi omiaan luomaan
8778: järjestämiseen ja valmistuttuaan parantaa mer- uusia kehitysmahdollisuuksia vaikutusalueen
8779: kittävästi Rauman ja Uudenkaupungin alueen kunnille, joista huomattava osa tällä kertaa on
8780: yhteyksiä sekä Loimaan seudulle että Etelä- aivan nykyaikaan sopimattomien ja ala-arvoisten
8781: Hämeeseen. liikenneythteyksien varassa.
8782: Tämän tiehankkeen alkamisvuodeksi on suun- Tien rakentamisen tarvetta lisää vielä se, että
8783: niteltu vuotta 1984. Kun yhteys Uudestakau- Loimaan talousa1ue on tullut vuoden 1979
8784: pungista Forssaan on perusparannuksen jälkeen kehitysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
8785: hyvässä kunnossa välillä Uusikaupunki-Hin- Tien valmistuminen koko pituudeltaan auttaisi
8786: nerjoki ja juuri valmistunut välillä valtatie 9- osaltaan positiivisen kehityksen vauhdittumista
8787: Loimaan kaupunki ja edelleen Loimaa!lta Ylä- Loimaan alueen kunnissa.
8788: neelle saatettu tehostetun kunnossapidon avutla Edel1lä olevan perusteella ehdotamme kun-
8789: välttävästi ajettavaan kuntoon, on kansantalou- nioittaen,
8790: dellista tuhlausta, että näin pitkä ja valtakunnal-
8791: lisesti m'erkittävä tiehanke on jatkuvasti juuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8792: yhteyden keskivaiheilta toteuttamatta. Nykyisel- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
8793: lään tie on niin huonokuntoinen tieosuudella 31.24.77 2 000 000 markkaa tien raken-
8794: Hinnerjoki-Yläne, että nykyaikainen tavara- ja nustöiden aloittamiseksi välillä Hinner-
8795: linja-autoliikenne ei tielle sovellu. Vasta tien ioki-Yläne.
8796: valmistuttua koko pituudeltaan se hal'Ventaisi
8797: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8798:
8799: Heikki Perho Ilkka Kanerva Tapio Holvitie
8800: 1980 vp. 995
8801:
8802: Raha-asia-aloite n:o 919.
8803:
8804:
8805:
8806:
8807: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustyön aloittami-
8808: seksi tieosuudella Ylönkylä-Kemiö.
8809:
8810:
8811: E d u s k u n n a 11 e.
8812:
8813: Turun tie- ja vesirakennuspiirin aloittama edelleen Perniön ja Kiskon Toijan kautta val-
8814: suunnitelma tien parantamiseksi välillä Perniön tatie 1 :lle, on kysymys alueellisesti erittäin mer-
8815: Yilönkylä ja Kemiö saadaan valmiiksi ensi ke- kittävästä tiestä. On kansantaloude11ista tuh-
8816: vään aikana. Samanaikaisesti syntyy valmius lausta, että näin merkittävä tie on juuri tie-
8817: tien parantamiseen jo ensi vuoden kesällä. kokonaisuuden keskeltä rakentamatta. Sen
8818: Tien kunnostaminen on katsottu erittäin tar- vuoksi olisi perusteltua aloittaa tien rakentamis-
8819: peelliseksi, koska sen kantavuus ei ole riittävä työ välittömästi suunnitelmien valmistuttua.
8820: nykyiselle liikenteelle ja liikenneturvallisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8821: tiellä on huonon näkyvyyden takia heiWko. Pa- nioittaen,
8822: rantamiseen ryhtymistä puoltaa myös se, että
8823: tämän 11,2 kilometrin tieosuuden kahta puolta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8824: niin Perniön kuin Dragsfjärdin suunnalla tie 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8825: on jo parannettu ajan vaatimuksia vastaavaksi. markan määrärahan rakennustöiden
8826: Kun suunniteltu tiehanke kuuluu osana yh- aloittamiseksi tieosuudella Kemiö-Per-
8827: teyteen Turusta Sauvon kautta Kemiöön, sieltä niön Ylönkylä.
8828: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8829:
8830: Heikki Perho Tapio Holvitie Ilkka Kanerva
8831: 996 1980 vp.
8832:
8833: Raha-asia-aloite n:o 920.
8834:
8835:
8836:
8837:
8838: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan radan
8839: sähköistämiseen.
8840:
8841:
8842: E d u s k u n n a 11 e.
8843:
8844: Turun ja Toijalan välinen rataosa on hiljat- asumiskustannusten alenem1sta myös valtakun-
8845: tain ilroko pituudeltaan peruskorjattu. Radan nallisessa mielessä. Toisaalta tällä seikalla olisi
8846: sähköistämistä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä ruuepollittisesti ja väestöpoliitdsesti radanvarsi-
8847: merkitty lähivuosien raken1:amissuunnitelmiin. kunnille suuri merkitys. Rataosan Turku-Toi-
8848: Kannanottoa perustellaan sillä, että sähköistä- jala peruskorjauksen kustannuksista suurin osa
8849: minen suoritetaan vasta sen jälkeen, ,J.mn rata- on jo .suoritettu, kun rata on kestävyydeltään
8850: yhteys Turusta Helsinkiin on peruskorjattu ja ja laatutasoltaan peruskorjattu. Säbköistäminen
8851: voidaan s·ähköistää. Mikäli näin menetellään, olisi enää pieni lisä näihin kustannuksiin saa-
8852: Turun-Toijalan rataosan .säBköistys siirtyy tettaessa rata nykyajan vaatimuksia vastaavalle
8853: ensi vuosituhannen puolelle. tasolle. Siksi on erittäin perusteltua edel:lyttää
8854: Kun otetaan huomioon Turun suuri merkitys radan sähköistämistöiden aloittamista ensi ti-
8855: vielä nykypäivänäkin talvi!Sataman:a, mikä käy- lassa.
8856: tännössä melikitsee huomattavaa 1:avaraliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8857: nettä edellä mainitulla rataosalla, olisi sähköis- nioittaen,
8858: •täminen suoritetun peruskorjausvaiheen viimei-
8859: senä osana kiireelliseSiti tehtävä. Kun tiedetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8860: :lisäksi Turun merkitys työllistäjänä, tarjoutuisi 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
8861: monille Turun-Toijalan radan varrella sijait- 31.90.72 1 000 000 markkaa suunnitel-
8862: sevien paikkakuntien asu!kkaille liikenneyhteyk. mien laatimiseksi sähköistämistöiden
8863: sien nopeutuessa ja parantuessa entistä parempi aloittamista varten rataosalla Turku-
8864: tilaisuus työssäkäyntiin Turussa. Tämä vähen- Toijala.
8865: täisi rakentamistarvetta Turussa ja merkitsisi
8866: Helsingiss'ä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8867:
8868: Heikki Perho Tapio Holvitie Ilkka Kanerva
8869: 1980 vp. 997
8870:
8871: Raha-asia-aloite n:o 921.
8872:
8873:
8874:
8875:
8876: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous-
8877: oppilaitoksen· liikuntatilojen rakentamiseksi.
8878:
8879:
8880: E d u s k u n n a 11 e.
8881:
8882: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Saarijär- koulukeskukseen urheHusaleille ovat pitkän
8883: vellä on noin 200 opiskelijaa. Oppilaitoksen matikan t~kia hankalia ja oppilaitokselta puut-
8884: yksi suurimpia ongelmia on liikuntatilojen tuu lisäksi henkilökuljetuskalusto.
8885: puuttuminen. Oppilaitoksen liikuntatilojen suunnitelmat
8886: Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen persoonalli- ovat valmiina. Tilojen rakentamista on myös
8887: suuden kehittäminen edellyttää, että opiskelijoi- puoltamassa se, että Saarijärven metsäkoulu
8888: den fyysisestä ja psyykkisestä suorituskyvystä voi:si käyttää samoja tiloja ja myös Tarvaalan
8889: pidetään huolta. Maamme opiskelijoiden kunto kylakunta hyötyisi tilojen rakentamisesta.
8890: on monissa tuukimUJksissa todettu huonoksi ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
8891: sen on todettu laskevan opiskeluaikana. Tämän nioittavasti,
8892: haittavaikutuksen 1ieventäjänä on liikunta var-
8893: teenotettava tekijä ja opiskelijoille tulee taata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8894: mahdollisuudet ympärivuotiseen liikunnan har- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8895: rastamiseen. markan määrärahan Tarvaalan maata-
8896: Tarvaalan maatalousoppilaitokselta nama . lousoppilaitoksen liikuntatilojen raken-
8897: edellytykset puuttuvat. Kuljetukset kirkonkylän tamiseksi.
8898: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8899:
8900: Helena Pesola Hannu Tapiola Mauri Pekkarinen
8901: Väinö Rautiainen Sakari Knuuttila . Paavo Vesterinen
8902: Helge Saarikoski
8903: 998 1980 vp.
8904:
8905: Raha-asia-aloite n:o 922.
8906:
8907:
8908:
8909:
8910: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8911: Jyväskylän Kesän toimintaa varten.
8912:
8913:
8914: E d u s k u n n a 11 e.
8915:
8916: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen ke- nalla. Jyväskylän Kesä pyrkii saamaw. talou-
8917: säfestiv·aali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnal- tensa ja sen myötä toimintansa pitkäjänteiselle
8918: lisena ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana ja vakaalle pohjalle. Tässä mielessä olisi tär-
8919: arvostettu asema. Tapahtuman .tat'koituksena keää, että edistäess·ään monipuolisesti kansalli-
8920: on edistää kutttuuria sen eri sektoreilla. Toi- sen kulttuurimme kehittymistä ja olemassaoloa,
8921: minnan pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiin- Suomen valtion näkökulmasta nähtäisiin Jyväs-
8922: tuneet konserttitoiminnan, Kamarinlusiikin ke- kylän Kesän tukeminen .tärkeänä toimenpiteenä.
8923: säakatemian !rurssien sekä monipuolisten kon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8924: gressien ja seminaarien järjestäminen. tavasti,
8925: Jyväskylän Kesän rahoituspohjasta muodos-
8926: tavat noin kolmanneksen valtion avustulkset tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8927: teellisiin ja ,taiteellisiin tarkoituksiin. Jyväsky- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
8928: län kaupunki ja Jyväslkylän maalaiskunta vas- 29.88.53 (Tieteen tukeminen) 1.50 000
8929: .ta-.wat noin 40 % :lla rahoituksesta ja loppu- markan määrärahan avustukseksi ] yväs-
8930: rahoitus hoidetaan omatoimisella varainhanlcin- kylän Kesää varten.
8931: Helsingissä 26 päivänä syySkuuta 1980.
8932:
8933: Helena Pesola Alla Jokinen Sakari Knuuttila
8934: Hannu Tapiola Matti Pelttari Helge Saarikoski
8935: Paavo Vesterinen Matti Hakala
8936: 1980 vp. 999
8937:
8938: Raha-asia-aloite n:o 92.3.
8939:
8940:
8941:
8942:
8943: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keurnun-Multian-
8944: Pylkönmäen-Karstulan tien rakentamiseen.
8945:
8946:
8947: Ed u s kun n a 11 e.
8948:
8949: Läntisen KeSki-Suomen kunnat ovat jo vuo- dettiin pohtoturvekuljetusten kannalta kysei-
8950: desta 1958 lähtien toimineet läntistä Keski-Suo- sen tien rakentaminen tärkeimmäksi. Jo aloite-
8951: mea ja Pohjanmaata palvelevan tieyhteyden saa- tut pohtoturvekuljetukset kohoavat lähivuosina
8952: miseksi kuntoon välille Orivesi-Karstula. Tie kotimaisen energian käytön lisääntyessä n.
8953: on valmistunut Keuruulie saakka. Keuruun- 200 000 tonniin vuodessa. Myös puutavarankul-
8954: Multian väilllä tiesuunnitelmat ovat valmiit. jetukset tiellä ovat varsin huomattavat koho-
8955: Tiellä välillä Keuruu-Multia-Pylkönmä- ten osalla tietä noin 470 000 m3 :iin vuodessa.
8956: ki-Karstula on huomattavaa merkitystä alueen Mainitun tieyhteyden rakentaminen valmiik-
8957: puutavarankuljetusten, polttoturpeen kuljetuk- si on tien vaikutuspiirissä olevien kuntien kan-
8958: sen ja muun elinkeinoelämän tarvitsemien ktd- nalta välttämätön kehityksen edellytys.
8959: jetusten kannalta. Kun tie olisi jatkeena Tam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8960: pereen-Mäntän-Keuruun tieHe ja yhdyssi- nioittavasti,
8961: teenä Ko~kolaan johtavalle valtatielle n:o 13,
8962: on sillä myös valtakunnallista merkitystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8963: VAPO:n Keski-Suomen turvepiirin tuotanto- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8964: alueiden pääosa on tämän tielinjan läheisyydes- markan määrärahan Keuruun-Multian
8965: sä. Keski-Suomen teollisuustoimikunnan teettä- -Pylkönmäen-Karstulan tien rakenta-
8966: mässä tieverkon kehittämistarve-esityksessä to- miseksi.
8967: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8968:
8969: Helena Pesola Sakari Knuuttila
8970: Hannu Tapiola Helge Saarikoski
8971: 1000 1980 vp.
8972:
8973: Raha-asia-aloite n:o 924.
8974:
8975:
8976:
8977:
8978: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta polkupyörä- ja jalankulku-
8979: liikenteen väylän rakentamiseksi Jämsästä Kaipolaan.
8980:
8981:
8982: Eduskunnalle.
8983:
8984: Parlamentaarinen Iiikennepoliittinen komitea vuoksi erityisen kevyen 1i1kenteen käyttöön tu-
8985: on kiinnittänyt huomiota liikenneturvallisuutta levan väylän rakentaminen olisi mielekästä lii-
8986: koskeneessa osamietinnössään polkupyörä- ja kenneturvaUisuussyistä.
8987: muun kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8988: Näitä väyliä on sittemmin ryhdytty rakenta- nioittavasti,
8989: maan eri puolilla maatamme.
8990: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8991: taat sijaitsevat noin 5 kilometrin päässä Jäm- 1981 tulo- ia menoarvioon 300 000
8992: sän kaupungista. Kaipolan tehtailla on runsas markan määrärahan polkupyörä- ;a ia-
8993: 1 000 työpaikkaa. Suurin osa tehtaitten työn- lankulkuliikenteen väylän rakentamisen
8994: tekijöistä .asuu Jämsässä .ja joutuu käyttämään aloittamiseksi ]ämsästä Kaipolaan.
8995: työmatkalla vilkasliikenteistä maantietä. Tämän
8996: HelsingiSISä 26 päivänä syyskuuta 1980.
8997:
8998: Helena Pesola Väinö Rautiainen
8999: Inger Hirvelä Hannu Tapiola
9000: 1980 vp. 1001
9001:
9002: Raha-asia-aloite n:o 925.
9003:
9004:
9005:
9006:
9007: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vienti-
9008: näyttelyn perustaroistoimien aloittamiseksi.
9009:
9010:
9011: E d u s k u n n a 11 e.
9012:
9013: Viime vuosina on yhä tärkeämmäksi noussut nassa r~kenteilla olevan saunakyläalueen yhtey-
9014: pienen ja keskisuuren teollisuuden merkitys teen. Näin saataisiin merkittävää matkailukoh-
9015: työllistäjänä. Kuitenkaan sen mahdollisuuksia detta vahvistetuksi toiminnalla, joka suoraan
9016: suuntautua aiempaa enemmän kotimarkkinoi- ja pysyvästi hyödyttäisi koko maakunnan työl-
9017: den sijasta ulkomaille ei ole parannettu siinä lisyyden hoitoa.
9018: määrin, kuin edellytyksiä olisi. Koska pienillä Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
9019: ja keskisuurilla yrityksillä ei useinkaan ole re- tavasti,
9020: sursseja yksin ryhtyä avaamaan väyliä vienti-
9021: markkinoille, tarvitaan esim. maakunnallista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9022: yhteistoimintaa, josta lähinnä maan itä- ja poh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9023: joisosissa on jo saatu myönteisiä kokemuksia. 32.60.41 100 000 markan määrärahan
9024: Keski-SuomeSJsa on keskusteltu pysyvän vien- Keski-Suomen vientinäyttelyn perusta-
9025: tinäyttelyn ja sen yhteydessä toimivan tuottei- mistaimien aloittamiseksi.
9026: den esittelyn aikaansaamisesta Muuramen kun-
9027: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
9028:
9029: Helena Pesola Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
9030: Hannu Tapiola Helge Saarikoski Paavo Vesterinen
9031:
9032:
9033:
9034:
9035: 126 088000399]
9036: 1002 1980 vp.
9037:
9038: Raha-asia-aloite n:o 926.
9039:
9040:
9041:
9042:
9043: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslai-
9044: toksen sijoittamiseksi Elimäelle.
9045:
9046:
9047: Ed u s kunnalle.
9048:
9049: Kun maassamme kartoitettiin maataloustuo- neet tämän tosiasian ja perustaneet siemenvilja-
9050: tannon aluepoliittisia kysymyksiä tuli lähtökoh- keskuksen pohjoiseen Kymenlaaksoon. Valtion
9051: daksi se, että oli löydettävä optimiolosuhteet viljavarasto Elimäellä on selvä osoitus myös
9052: suomalaisen maatalouden kannalta, johon voi- näistä tosiasioista. Samoin Valtion siementar-
9053: tiin verrata maamme eri osia maataloustuotan- kastuslaitoksen kannalta tärkeä tutkimustoimin-
9054: non kannalta. Tällainen optimikunta maassam- ta, joka on keskitetty Anjalankoskelle, palvelisi
9055: me oli Elimäen kunta. Elimäki kuuluu sellai- näitä näkökohtia.
9056: seen maatalousalueeseen, jossa varsin voimak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9057: kaan karjatalouden lisäksi on myös aivan suo- taen,
9058: malaisiin olosuhteisiin katsoen tyypillistä vil-
9059: janviljelyaluetta. Sen naapurikunnat Anjalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9060: koski, Iitti ja Artjärvi ovat mitä tyypillisimpiä 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9061: viljanviljelyalueita. Kun katsomme Pohjois-Ky- .500 000 markkaa toimenpiteiden aloit-
9062: menlaaksoa myös siemenviljan viljelyn ja tuo- tamiseksi Valtion siementarkastuslaitok-
9063: tannon kannalta toisesta näkökohdasta, on to- sen sijoittamista varten Elimäen kun-
9064: dettava, että mm. liikelaitokset ovat huoman- taan.
9065: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
9066:
9067: Mikko Pesälä
9068: 1980 vp. 1003
9069:
9070: Raha-asia-aloite n:o 927-
9071:
9072:
9073:
9074:
9075: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Maatalous-
9076: keskuksesta aiheutuvien kustannusten suorittamiseen.
9077:
9078:
9079: E d u s k u n n a 11 e.
9080:
9081: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta-
9082: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin minen Kymenlaaksoon olisi siten käytännölli-
9083: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskus (rekisteröi- sesti helppo ratkaisu, koska uutta kenttähenki-
9084: ty 22. 12. 1969), ilmoitti kantanaan maatalous- lökunta ei tarvittaisi. Kouvolaan tarvittaisiin
9085: ministeriölle, että se ei voi hyväksyä väkisin ja todennäköisesti 1 karjatalousagronomin ja 1
9086: epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, joka rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
9087: oli myös yleisen kokouksen päätöksen vastai- olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymen
9088: nen. Tähän yhtyivät myös paikalliset pienvilje- läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä-
9089: lijäyhdistykset. Seurahan oli perustettu jo v. rahojen jako. Koska molempia alueita varten
9090: 1894 syystä, että Viip,Irissa toimiva maanvilje- tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdolli-
9091: lysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lääninsä nen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
9092: läntistä osaa. voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
9093: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Elimä-
9094: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mukaan ki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka, Kymi,
9095: lääniin perustettava ja toimiva yksi maatalous- Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää,
9096: keskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kuluttua lää- Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti. Loput kun-
9097: nin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei ole ta- nat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lappeen-
9098: pahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin keskus, rannan toimiston maatalouskeskukseen.
9099: jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, mikä tie- On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
9100: tenkin on haitallista läänin maatalouden kan- daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
9101: nalta. tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
9102: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lappeen- parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
9103: rannassa toimivan Kymen läänin Maatalouskes- mankin keskuksen toimialueen pienetessä. To-
9104: kuksen johtokunta totesi lausunnossaan 23. J 1. dettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maata-
9105: 197 4, että paras ratkaisu olisi 2 eri maatalous- louskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
9106: keskuksen toimiminen Kymen läänissä. Tämä syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvontajär-
9107: ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin monesta eri jestelyn takia maatalouden neuvonta oli alueella
9108: syystä. Kymenlaakso on maantieteellisesti sekä kovasti heikentynyt ja maatalouskeskus katsoo
9109: taloudellisesti täysin erilainen alue kuin Etelä- tarpeelliseksi keskuspaikan siirron tai itsenäisen
9110: Karjala, joka tässä mielessä muistuttaa vahvas- maatalouskeskuksen perustamisen Kouvolaan
9111: ti Mikkelin lääniä. Kumpikin muodostaa oman olevan tarpeen.
9112: erillisen ja toimivan talousalueen. Kymen lää- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
9113: nissä on tälläkin hetkellä 2 eri maatalouskes- vasti,
9114: kusta, joiden viljelmien määrä on suunnilleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9115: yhtä suuri, mutta Kymenlaakson peltoala on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9116: suurempi kuin Etelä-Karjalan. 30.30.40 50 000 markkaa Kymenlaak-
9117: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto son Maatalouskeskuksesta aiheutuvien
9118: Kaakkois-Suomen maatalouskeskuksen Omista- kustannusten suorittamiseen.
9119: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
9120:
9121: Mikko Pesälä
9122: 1004 1980 vp.
9123:
9124: Raha-asia-aloite n:o 928.
9125:
9126:
9127:
9128:
9129: Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta utarevikaisten lehmien
9130: karsintakorvauksia varten.
9131:
9132:
9133: E d u s k u n n a 11 e.
9134:
9135: Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioon odotettua vähäisemmäksi. Kaikkein pahimmat
9136: tulisi varata 60 miljoonan markan arviomäärä- utarev~kaiset yksilöt ilmeisesti kyllä karsittiin
9137: raha utarevikai:sten lehmien karsintakorvauksia mutta suuri osa nHstä olisi nähtävästi muuten-
9138: varten. Korvauksen suuruus tulisi olla 1 500 kin toimitettu teuraaksi lähia1koina. Alhainen
9139: markkaa karsittavaa lehmää kohti. Muuten tu- korvaus ei houkutdlut poistamaan karjoista nii-
9140: lisi toteutuksessa käyttää samoja perusteita tä hyvätuottoi.sia eläimiä, joiden kanssa vielä
9141: kuin vuoden 1980 karsintakorvausmenettelyssä- tultiin toimeen, vaikkakin vaivaa nähden.
9142: kin. Utarev1kaisten lehmien karsinnalla on ter-
9143: Utaretulehduksesta on tullut huolestuttava veystilanteen paranemisen lisäksi myös huomat-
9144: ongelma maamme karjataloudelle. Tuottajille tavaa tuotantopoliittista merkitystä. Jokainen
9145: aiheutuvat tappiot arvi.oidaan noin 300 mil- karsintakorvauks·en ansiosta maidontuotannosta
9146: joonaksi markaksi vuodessa. Myös valtion va- poistuva lehmä merkitsee valtiolle vuositasolla
9147: roja joudutaan jat'kuvasti käyttämään utaretu- noin 5 000 markan säästöä. Toimenpiteen vai-
9148: lehduksen vastustamistyöhön sen huomattavan kutus oHsi siten myös valtiontaloudellisesti
9149: kansantaloudellisen merkityksen takia. edullinen, vaikka sen <tuotantoa alentava vaiku-
9150: Karsimiskorvaus on erinomainen katkaisu- tus kestäisikin vain 1-2 vuotta.
9151: hoito kroonista tautia sairastaville eläimille, Edellä olevan perust:eella ehdotamme kun-
9152: jotka ovat pahimpia taudin levittäjiä karjoissa. nioittaen,
9153: Vuonna 1980 toteutettu utarevikaisten lehmien
9154: karsintakorvausjärjestelmä ei täyt.tänyt siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9155: asetettuja toiveita ennenkaikkea aivan liian pie· 1981 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
9156: nen lehmäkohtaisen korvaussumman takia. markkaa utarevikaisten lehmien karsin-
9157: Kar.sittujen lehmien määrä jäikin kolmanneksen takorvauksia varten.
9158: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9159:
9160: Mikko Pesälä Hannele Pokka
9161: 1980 vp. 1005
9162:
9163: Raha-asia-aloite n:o 929.
9164:
9165:
9166:
9167:
9168: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta emolehmäpalkkioiden maksa-
9169: miseksi naudanlihantuotantoon siirtyville viljelijöille.
9170:
9171:
9172: E d u s k u n n a 11 e.
9173:
9174: Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioon tuotantovaihtoehdon ja estäisi nam osaltaan
9175: tulisi varata 30 milj. markan arviomääräraha maaseudun autioitumista. Kun täydennysmaitoa
9176: naudanlihan tuotantosopimusten perusteella tarvitsevat Etelä- ja Pohjois-Suomi jätetään jär-
9177: maksettavia ns. emolehmäpa!k;kioita varten. jestelmän ulkopuolelle, ei toimenpide lisäisi sa-
9178: Palkkion suuruus tulisi olla 1 800 markkaa nottavast·i kalliita maidon kaukokuljetuskus-
9179: lehmää ja vuotta kohti ja se tulisi maksaa myös tannuksia.
9180: vuonna 1980 tehtyjen tuotantosopimusten pe- Emolehmäpalkkiojärjestelmä on valtiontalou-
9181: rusteella pidettävistä emolehmistä. Uusien sopi- dellisesti erittäin edullinen. Jos oletetaan mai-
9182: musten ulkopuolelle tulisi kuitenkin jättää ne don tuotannoksi lehmää kohti 4 300 litraa vuo-
9183: alueet, missä maidontuotanto alittaa kulutuk- dessa, merkitsee jokainen maidontuotannosta
9184: sen eli eteläisin ja pohjoisin osa maata. Muuten lihantuotantoon siirtyvä lehmä valtiolle noin
9185: voitaisiin noudattaa pääasiassa samoja ehtoja 5 000 markan säästöä. Eniten säästöä, noin
9186: tkuin nykyisissä sopimu'ksissakin. Palkkioita tu- 3 500 markkaa kertyy vähentyneestä voin vien-
9187: lisi siis maksaa myös lypsykarja,rotuisista leh- tituesta. Valtion maksamasta voiri hinnanalen-
9188: mistä silloin, kun niiden maito käytetään ko- nuksesta säästyy lehmää kohti noin 250 mark-
9189: konaisuudessaan tilalla vasikoiden ruokintaan. kaa, maitojauheen hinnanalennuksesta noin 850
9190: lts·euudistuva naudanlihan tuotanto on tähän ma,rkkaa ja yksistään maidon lisähinnan sääs-
9191: asti ollut erittäin heikosti kannattavaa, minkä töstä (4 300 x 0,21) kertyy yli 900 markkaa
9192: vuoksi sitä on pidetty huonona vaihtoehtona eli 3/4 esitetystä emolehmäpalkkiosta.
9193: maidontuotannolle. Tuntuva tuki tekisi mah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9194: dolliseksi varsinkin ikääntyneiden maidontuot- taen,
9195: tajien siirtymisen naudanlihantuottajiksi, mikä
9196: osaltaan edistäisi maataloustuotannon tasapai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9197: nottamispyrkimyksiä. 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
9198: Toimenpiteen alueellinen rajoittaminen antai- markkaa emolehmäpalkkioiden maksa-
9199: si nimenomaan varsinaisten maidontuotannon miseksi maidontuotannosta naudanlihan-
9200: ylituotantoalueiden viljelijöille käyttökelpoisen tuotantoon siirtyville viljelijöille.
9201: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9202:
9203: Mikko Pesälä
9204: 1006 1980 vp.
9205:
9206: Raha-asia-aloite n:o 930.
9207:
9208:
9209:
9210:
9211: Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan kartastoyksi-
9212: kön perustamiseksi.
9213:
9214:
9215: E d u s k u n n a II e.
9216:
9217: Maanmittaushallinnon kartastotehtävien osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9218: ta aloitettiin vuonna 1974 hajasijoittaminen. nioittaen,
9219: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa eh-
9220: dotettiin hajasijoitusta jatkettavan perustamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9221: Seinäjoen kartastoyksikkö. 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
9222: Maanmittaushallinnon hajasijoitusta tulisi markkaa Kouvolan kartastoyksikön toi-
9223: kuitenkin kiirehtiä ja perustaa vuoden 1981 minnan aloittamisesta aiheutuvia muut-
9224: aikana myös Kouvolan kartastoyksikkö. Tämä tokustannuksia varten.
9225: olisi perusteltua myös Kymenlaakson tilanteen
9226: nykyisessä maanmittaushallinnossa huomioiden.
9227: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
9228:
9229: Mikko Pesälä Anna-Liisa Piipari
9230: 1980 vp. 1007
9231:
9232: Raha-asia-aloite n:o 931.
9233:
9234:
9235:
9236:
9237: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylaitoksen
9238: perustamiseksi Jaalan Myllylle.
9239:
9240:
9241: E d u s k u n n a 11 e.
9242:
9243: Jaalan kunnan Myllylle on suunniteltu Son- Edellä olevan perusteella ehdotan ikunnioit-
9244: nanjärven rannalle Itä-Suomen keskuskalanvil- tavasti,
9245: jelylaitosta. Maastoselvitykset alueella on tehty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9246: ja ne osoittavat, että paikka on edullinen ka- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
9247: lanviljelylaitokselle. markkaa keskuskalanviljelylaitoksen pe-
9248: rustamiseksi Jaalan Myllylle.
9249: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
9250:
9251: Mikko Pesälä
9252: 1008 1980 vp.
9253:
9254: Raha-asia-aloite n:o 932.
9255:
9256:
9257:
9258:
9259: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Sääskjärven-Haapakimolan-
9260: Elimäen maantien perusparantamiseen.
9261:
9262:
9263: Ed u s kun n a 11 e.
9264:
9265: Helsinki-Kouvola tien ja Helsinki-Kausala Edellä olevan perusteella ehdotiUl kunnioit-
9266: tien välinen yhdystie Sääskjärvi-Haapakimola taen,
9267: -Elimäki on huonokuntoinen ja mutkainen.
9268: Tiellä on kuitenkin huomattavaa liikenteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9269: listä merkitystä ja liikenne tiellä on vilkasta. 1981 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
9270: Siksi sen perusparantaminen olisi välttämä- markkaa Sääskjärven-Haapakimolan-
9271: töntä. Elimäen maantien perusparannukseen.
9272: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
9273:
9274: Mikko Pesälä
9275: 1980 vp. 1009
9276:
9277: Raha-asia-aloite n:o 9.33.
9278:
9279:
9280:
9281:
9282: Petäjäniemi: Määrärahan osoittamisesta Tottijärven kirkonkylän
9283: -Pajulahden-Huhtaan tien parantamis- ja päällystämis-
9284: töiden käynnistämiseksi.
9285:
9286:
9287: E d u s k u n n a 11 e.
9288:
9289: Tampereen-Huittisten-Turun tieltä Nokian rantaisi oleellisesti niin tien varrella asuvien
9290: kaupungissa Tottijärven kirkolle eroava tie pa- kanta-asukkaiden kuin kesäasukkaidenkin liik-
9291: rannettiin ja päällystettiin joitakin vuosia sitten. kumismahdollisuuksia ja lisäisi samalla merkit-
9292: Patantamatta ja päällystämättä jäi kuitenkin tävästi kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvalli-
9293: tuolloin Tottijärven kirkonkylästä Pajulahteen suutta.
9294: ja edelleen Huhtaalle johtava noin 3,5 kilo- Edellä olevan perusteel:la ehdotan kunnioit-
9295: metrin mittainen tie. Tien käyttö on jatkuvasti taen,
9296: lisääntynyt ympäri vuoden. Vilkkaan liikennöin-
9297: oin ja liian harvoin suoritettavan kunnostuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9298: vuoksi sorapintainen tie on lähes pysyvästi tur- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
9299: vallisuutta vaarantavassa kunnossa. kan määrärahan T ottijärven kirkonkylän
9300: Tottijärven kirkonkylän-Pajulahden-Huh- -Pajulahden-Huhtaan tien paranta-
9301: taan tien parantaminen ja päällystäminen pa- mis- ja päällystämistöiden käynnistämi-
9302: seksi.
9303: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9304:
9305: Tuulikki Petäjäniemi
9306:
9307:
9308:
9309:
9310: 127 088000399]
9311: 1010 1980 vp.
9312:
9313: Raha-asia-aloite n:o 934.
9314:
9315:
9316:
9317:
9318: Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten
9319: teiden tutkimusta ja suunnittelua varten.
9320:
9321:
9322: E d u s k u n n a 11 e.
9323:
9324: Tie- ja vesirakennuslaitoksen suunnitteluval- 3-4 vuotta ennen rakennustöiden aloittamista.
9325: mius on viime vuosina selvästi heikentynyt. Siten vuotta 1981 koskeva suunnittelutoimin-
9326: Vuonna 1981 alkavaksi ehdotettujen hankkei- nan supistaminen vaarantaa vuoden 1981 tulo-
9327: den suunnitelmista oli valtion tulo- ja menoar- ja menoarviossa olevien hankkeiden aloittami-
9328: vioehdotuksen laatimishetkellä valmiina vain sen lisäksi erityisesti tulevien vuosien rakenta-
9329: noin 25%, kun vastaava prosenttiluku esimer- misohjelmien toteutumisen.
9330: lkiksi vuonna 1979 oli noin 36. Tavoitteena pi- Ellei suunnittelutoimintaa voida säilyttää vä-
9331: täisi olla se, että kaikki suunnitelmat, joita tu- hintään nykyisellä tasolla, on seurauksena väis-
9332: leva tulo- ja menoarvio koskee, olisivat ehdo- tämättä myös suunnitelmien tason heikkenemi-
9333: tusta laadittaessa valmiina. Vain tällöin voi- nen, mikä aiheuttaa rakentamiskustannusten
9334: daan tulo- ja menoarvion käyttösuunnitelmaan nousua. Tietöitä ei tällöin voida käyttää myös-
9335: saada oikeat kustannusarviotiedot. kään nykyisessä määrin työllisyyden hoitoon
9336: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon hallitus mahdollisen taloudellisen laskusuhdanteen tul-
9337: on esittänyt alamomentille 31.24.77.15 (Tut- lessa.
9338: kimus ja suunnittelu) 82 000 000 markkaa. Käytäntö on myös osoittanut, että tie- ja
9339: Kuitenkin jo kuluvana vuonna on tarkoituk- vesirakennuslaitoksen tutkimus- ja suunnittelu-
9340: seen käytettävissä työllisyysmäärärahat huo- valmiuden puute tuntuu asian luonteen vuoksi
9341: mioon ottaen 82 500 000 markkaa. Näin ollen kaikkein herkimmin syrjäisillä seuduilla niiden
9342: suunnitelmat tulevat jäämään ensi vuonna yhä suhteellisesti vähäliikenteisillä yleisillä teillä,
9343: enemmän jälkeen siitä tasosta, missä niiden tu- mikä luonnollisestikaan ei voi olla oikein.
9344: lisi olla. Määräraha pitäisikin korottaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9345: 90 000 000 markkaan, mikäli halutaan säilyttää nioittavasti,
9346: luvun 31.24 kohdalta rahoitettava yleisten tei-
9347: den tutkimus- ja suunnittelutoiminta reaalisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9348: samalla tasolla kuin vuonna 1980. Lisäksi tu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
9349: tlisi suunnittelua rahoittaa myös momentin 31.24.77 alamomentille 15 lisäyksenä
9350: 34.50.77 työllisyysvaroista noin 10 000 000 8 000 000 markkaa yleisten teiden tut-
9351: markalla. kimusta ja suunnittelua varten.
9352: Teiden suunnittelu on yleensä aloitettava
9353: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
9354:
9355: Veikko Pihlajamäki Paavo Vesterinen
9356: Heimo Linna Anna-Kaarina Louvo
9357: 1980 vp. 1011
9358:
9359: Raha-asia-aloite n:o 935.
9360:
9361:
9362:
9363:
9364: Pihlajamäki ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
9365: avustuksiksi ja !ainoiksi kuivatustöihin.
9366:
9367:
9368: E d u s k u n n a 11 e.
9369:
9370: Vuoden 1980 tammikuussa julkistetun valta- suunnitteluvaiheissa olevia hakemuksia noin
9371: kunnallisen salaojitusohjelman ( SARA-2000) 60-70 milj. mk:n arvosta. Rahoitustilanteesta
9372: mukaan maamme peltojen salaojittaminen on johtuen kuivatustarvetta on edellä mainitun li-
9373: tarkoitus saattaa loppuun vuoteen 2 000 men- säksi piilevänä.
9374: nessä salaojittamalla vielä 1 milj. peltohehtaaria. Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno-
9375: Ohjelma edellyttää 1980-luvulla keskimäärin arvioksi vuodelle 1981 esitetään maankuivatus-
9376: 50 000 hehtaarin salaojittamista vuodessa. Oji- töiden suorittamiseen myönnettäviin avustuksiin
9377: tusmäärien tulis·i lähinnä säästä johtuvan vuosit- 5,0 milj. mk sekä lainoihin 6,0 milj. mk, yh-
9378: taisen vaihtelun vuoksi parhaina vuosina olla yli teensä 11,0 milj. mk. Vaikka onkin tyydytyk-
9379: 60 000 ha vuodessa. SARA-2 000 ohjelman to- sellä todettava, että hallitus on jo kiinnittänyt
9380: teuttaminen edellyttää kuitenkin peruskuivatuk- asiaan huomiota, eivät esitetyt määrärahat vielä
9381: sen ( valtaojituksen) suorittamista noin 200 000 ole riittävät, jotta syntynyt ruuhka saataisiin
9382: ha:n alueella eli keskimäärin 10 000 ha vuo- siedettävässä ajassa puretuksi ja päästäisiin
9383: dessa. Tämä puolestaan merkitsee, että maan- SARA-2 000 ohjelmaa toteuttamaan.
9384: kuivatusvaroja lainoina ja avustuksina tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9385: vuosittain noin 20 milj. mk. nioittaen,
9386: Maankuivatusmäärärahat ovat olleet koko
9387: 1970-luvun jäädytettyinä suuruusluokkaan 4- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9388: 5 milj. mk/v. ja niiden reaaliarvo on siten koko 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9389: ajan pienentynyt. Peruskuivatustyöt ovat tästä 30.32.40 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
9390: syystä pahoin ruuhkautuneet. Vuoden 1979 valtionapuna kuivatustöihin ja momen-
9391: lopussa niitä oli keskeneräisinä tai aloittamatto- tille 30.32.83 lisäyksenä 2 000 000
9392: mina valmiina suunnitelmina noin 30 milj. markkaa lainoina kuivatustöihin.
9393: mk:n arvosta ja tämän lisäksi oli vireillä eri
9394: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
9395:
9396: Veikko Pihlajamäki Paavo Vesterinen Petter Savola
9397: Heimo Linna Olavi Martikainen Anna-Kaarina Louvo
9398: 1012 1980 vp.
9399:
9400: Raha-asia-aloite n:o 936.
9401:
9402:
9403:
9404:
9405: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien van-
9406: huudenhuollon tarpeisiin.
9407:
9408:
9409: E d u s k u n n a 11 e.
9410:
9411: Sotavammojen vaatiman hoidon kustantami- Tämänsuuntaisesta varmuudella ennakoita-
9412: seen, niiden aiheuttamien haittojen hyvittämi- vissa olevasta kehityksestä johtuen olisi ilmei-
9413: seen ja sotavammaisten toimeentulon tukemi- sen tarpeellista ja tarkoituksenmukaista täyden-
9414: seen pyritään lakisääteisesti järjestetyin sotilas- tää sotilasvammalailla järjestettyjä etuuksia ja
9415: vammakorvauksin, joka perustuu toukokuun 28 toimeentulon tukea siten, että sotavammaisten
9416: päivänä 1948 annettuun ja sittemmin lukuisia vanhuudenhuollon erityistarpeiden tyydyttämi-
9417: kertoja tarkistettuun ja täydennettyyn sotilas- seen voitaisiin myöntää korvausta ja taloudel-
9418: vammalakiin sekä siihen liittyviin säädöksiin. lista tukea.
9419: Sotainvalidien ikääntyessä alkavat heillä sota- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9420: vammojen yhteydessä ja niiden ohella ilmene- nioittavasti,
9421: vät työ- ja toimintakyvyn häiriöt vahvasti li-
9422: sääntyä ja pahentua aiheuttaen kasvavia hoito- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä val-
9423: toimenpiteiden, hoidon ja hoivan tarpeita sekä tion vuoden 1981 tulo- ia menoarvioon
9424: heikentäen heidän elämän ja toimeentulon edel- 2 000 000 markan määrärahan sotainva-
9425: lytyksiään. lidien vanhuudenhuollon tarpeisiin.
9426: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9427:
9428: Veikko Pihlajamäki Esko Pekonen
9429: 1980 vp. 1013
9430:
9431: Raha-asia-aloite n:o 937.
9432:
9433:
9434:
9435:
9436: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta YK:n Ias-
9437: tenrahastolie (UNICEF}.
9438:
9439:
9440: Ed u s kun n a 11 e.
9441:
9442: UNICEF on YK:n järjestöistä ainoa, jonka menoarvioesityksessä tarkoitukseen on ehdotet-
9443: kohteena ovat yksinomaan lapset, ihmiskunnan tu 8.5 milj. markkaa, mutta vähimmäisvaati-
9444: tulevaisuuden kannalta tärkein ryhmä. Lasten muksena voidaan pitää sitä, että Suomi avus-
9445: aseman korjaamiseksi UNICEF tarvitsee nyt taisi UNICEFia 10 milj. markalla.
9446: varoja kipeämmin kuin koskaan. Kehitysmais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9447: sahan lapset muodostavat väestöstä toisen puo-
9448: liskon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9449: Suomen apu UNICEFille on vuonna 1980 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
9450: 6 milj. markkaa, kun Tanska antoi 22 milj. 24.30.66 alamomentille 2 lisäyksenä
9451: markkaa, Norja 48.5 milj. markkaa ja Ruotsi 1 500 000 markkaa YK:n lastenrahas-
9452: 103.5 milj. markkaa. Vuoden 1981 tulo- ja tolle (UNICEF).
9453: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9454:
9455: Anna-Liisa Piipari Olli Helminen Paula Eenilä
9456: Matti Puhakka Tellervo Koivisto Lea Savolainen
9457: Aimo Ajo Hannu Tapiola
9458: 1014 1980 vp.
9459:
9460: Raha-asia-aloite n:o 938.
9461:
9462:
9463:
9464:
9465: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
9466: päivärahan korottamiseksi.
9467:
9468:
9469: E d u s k u n n a 11 e.
9470:
9471: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
9472: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan ko- tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
9473: rottamista tasolle joka vastaa kohtuullista toi- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettuna,
9474: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellista ra-
9475: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle sitetta.
9476: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9477: pitokustannuksilla.
9478: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9479: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9480: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti 3 200 000 markkaa varusmiesten päivä-
9481: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa rahan korottamiseksi 1. 10. 1981 lukien
9482: palveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- kahdella markalla.
9483: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9484:
9485: Anna-Liisa Piipari Hannu Tapiola Jouko Skinnari
9486: 1980 '1>· 1015
9487:
9488: Raha-asia-aloite n:o 939.
9489:
9490:
9491:
9492:
9493: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan linnoitusten enti-
9494: söimistä varten.
9495:
9496:
9497: E d u s k u n n a II e.
9498:
9499: Kotkan kaupungin alueella slJattsee useita Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9500: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon
9501: Kyminlinna, Kukouri ja Tiutinen. Etenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9502: Kukourin linnake rappeutuu nopeasti meri- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9503: tuulten vaikutuksesta ja kaipaa pikaista kor- .500 000 markkaa Kotkan linnoitusten
9504: jausta. entisöimistä varten.
9505: Kyseisten linnoitusten korjaustyöt soveltuvat
9506: työllisyysvaroin tehtäväksi.
9507: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9508:
9509: Anna-Liisa Piipari Peter Muurman Mikko Rönnholm
9510: Risto Tuominen Aimo Ajo Lea Savolainen
9511: Pekka Starast Tarja Halonen
9512: 1016 1980 vp.
9513:
9514: Raha-asia-aloite n:o 940.
9515:
9516:
9517:
9518:
9519: Piipari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Kuusankosken
9520: suojatyökeskuksen perustamiseen.
9521:
9522:
9523: E d u s k u n n a 11 e.
9524:
9525: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 vajaatyökykyisten ryhmät psyykkisesti sairaat
9526: on esitetty 30 uuden viran perustamista inva- mukaanlukien. Vuonna 1981 suunnitelmassa
9527: lidien suojatyön järjestämiseen. Sosiaalihallitus esitetään toteutettavaksi 50-paikkainen työkes-
9528: oli esittänyt 80 virkaa. Uusista viroista 2/3 kus Kotkaan, mikä vaadi 8 viran perustamista,
9529: tulee järjestöjen käyttöön ja 1/3 kunnallisten ja Kuusankoskella sijaitsevassa Kuusaan työkes-
9530: työkeskusten käyttöön. Mikäli kuntapuolelle kuksessa toiminta aloitettaisiin 5 suojatyöpai-
9531: voidaan osoittaa vain 10 uutta virkaa niin tä- kalla, mihin tarvitaan yksi virka.
9532: mä merkitsee sitä, ettei voida perustaa suunni- Mikäli uusia henkilöresursseja ei voida osoit-
9533: teltuja uusia työkeskuksia, vaan kaikki osoite- taa riittävästi, tämä merkitsee että Kotkaan ja
9534: tut voimavarat ohjautuvat jo toiminnassa ole- Kuusankoskelle aiotut työkeskukset jäävät pe-
9535: vien työkeskusten 1aajentamiseen. rustamatta. Samoin tästä seuraa, että kaikkien
9536: Kymen kehitysvammapiirin kuntainliitto on kuntien osalta toteutus siirtyy tulevaisuuteen.
9537: laatinut suunnitelman invalidien suojatyön jär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9538: jestämiseksi kaikille läänin kunnille Elimäkeä,
9539: Kouvolaa ja Lappeenrantaa 1ukuunottamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9540: Kahdessa viimeksi mainitussa kunnassa sijaitsee 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9541: jo yksityinen työkeskus. 33.44.33 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
9542: Suunnitelmassa on kaavailtu koko läänin kat- Kotkan ja Kuusankosken suojatyökes-
9543: tavan suojatyöverkon aikaansaamista vuosina kuksen perustamiseen.
9544: 1981-1985. Suunnitelma kattaa myös kaikki
9545: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9546:
9547: Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
9548: Anna-Kaarina Louvo Mikko Pesälä
9549: 1980 vp. 1017
9550:
9551: Raha-asia-aloite n:o 941.
9552:
9553:
9554:
9555:
9556: Piipari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sairaanhoi-
9557: don Tutkimuslaitoksen toimintaan.
9558:
9559:
9560: Ed u s kun n a 11 e.
9561:
9562: Sairaanhoidon Tutkimuslaitos tekee uraauur- teistyötä WHO:n Euroopan aluetoimiston ja
9563: tavaa työtä edistämällä terveyden- ja sairaan- muiden tutkimuskeskusten kanssa. Tutkimus-
9564: hoidon tutkimusta maassamme. Tutkimustoi- laitos valmistaa mm. kolmasti vuodessa ra-
9565: minnan yleisinä tavoitteina on tuottaa uutta portin Euroopan aluetoimistoa ja muita tutki-
9566: tietoa, jota voidaan käyttää käytännön hoito- muskeskuksia varten kansallisen ohjelman ja
9567: työn kehittämiseen sekä hoitotyön tieteellisen vertailevan tutkimuksen edistymisestä.
9568: perustan luomiseen. Samoin kokeillaan ja kehi- Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen eräs kes-
9569: tetään hoitotyön tutkimiseen soveltuvia tutki- keinen tehtävä on edistää terveyden- ja sai-
9570: musmenetelmiä ja tarjotaan jatkokoulutusmah- raanhoidon tutkimusta.
9571: dollisuuksia hoitotyön tutkijoille. Käytännössä tämä tapahtuu kouluttamalla
9572: Nykyisellään tutkimustoiminta jatkuu siten, hoitotyön aktiivitutkijoita ja välittämällä tut-
9573: että vuonna 1975 aloitetun tutkimushankkeen kimusta koskevaa tietoa siten, että hoitotyö
9574: osatutkimuksista on aineiston keruu suoritettu voidaan niveltää tieteelliseen tutkimukseen.
9575: kaikkien ja aineiston käsittely useimpien osa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9576: tutkimusten osalta. Neljän tutkimusraportin
9577: käsikirjoitus on valmistunut syksyllä 1979. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9578: Raporttien julkaiseminen siirtyi vuoteen 1980. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
9579: Sairaanhoidon Tutkimuslaitos toimii myös 33.60.09 lisäyksenä 20 000 markkaa
9580: kansallisena tutkimuskeskuksena WHO:n hoi- Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen toi-
9581: totyön ohjelmassa ja se merkitsee tiivistä yh- mintaa varten.
9582: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9583:
9584: Anna-Liisa Piipari Mikko Rönnholm Lauha Männistö
9585: Pekka Starast Kauko Juhantalo Aila Jokinen
9586: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Lea Sutinen
9587: Lea Savolainen
9588:
9589:
9590:
9591:
9592: 128 088000399}
9593: 1018 1980 vp.
9594:
9595: Raha-asia-aloite n:o 942.
9596:
9597:
9598:
9599:
9600: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteveron kustannuk-
9601: sia vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pienviljeli-
9602: jöille.
9603:
9604:
9605: E d u s kun n a 11 e.
9606:
9607: Ku~uttajien ja koko kansamme etu on, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9608: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeetto- taen,
9609: masti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden ku-
9610: luttajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9611: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
9612: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas markan arviomäärärahan lannoiteveron
9613: rasitus viljelijöille. kustannuksia vastaavan avustuksen suo·
9614: Näistä syistä SMP katsoo, että perhe- ja rittamiseksi perhe- ja pienviljelmille
9615: pienviljelijöille olisi palautettava lannoiteveron vuodelta 1981 joustavasti ja ilman by-
9616: heille aiheuttamat kustannukset joustavasti ja rokratiaa maatalouden kustannusten
9617: ilman byrokratiaa. alentamiseksi kaikkien kuluttajien etu-
9618: jen mukaisesti.
9619: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9620:
9621: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9622: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9623: Pekka Vennamo
9624: 1980 vp. 1019
9625:
9626: Raha-asia-aloite n:o 943.
9627:
9628:
9629:
9630:
9631: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppapuutarhojen poltto-
9632: ainekustannusten korvaamiseen.
9633:
9634:
9635: E d u s kun n a 11 e.
9636:
9637: Kevyen ja raskaan polttoöljyn kuluttajahin- tarhan käyttämästä öljystä maksetusta kulut-
9638: tojen viimeaikaiset suuret nousut ovat saatta- tajahinnasta osa palautettaisiin asianomaiselle.
9639: neet monet kauppapuutarhat ylivoimaisiin ta- Kevyen polttoöljyn kohdalla tämä palautus
9640: loudellisiin vaikeuksiin. Kuitenkin tämä ala voisi olla enintään 20 prosenttia hinnasta ja
9641: työllistää yli 10 000 suomalaista erityisesti raskaan polttoöljyn kohdalla enintään 5 %
9642: maaseudulla ja on kansamme terveen ruoka- hinnasta.
9643: valion kannalta välttämätön. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9644: Tältä pohjalta on kohtuutonta, että valtio taen,
9645: perii raskaita veroja ja valtion yhtiö Neste Oy
9646: kasvavia voittoja kauppapuutarhojen käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9647: mästä öljystä. Valtion vero- ja muut tulot 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
9648: kasvavat, mutta kauppapuutarhat kulkevat markan arviomäärärahan käytettäväksi
9649: kohti umpikujaa. kauppapuutarhojen hyväksi niin, että
9650: Tämä ei ole hyväksyttävää ja asiaan on saa- kevyen polttoöljyn kustannuksista palau-
9651: tava kiireellinen korjaus. Parhaiten tämä kor- tetaan enintään 20 % ja raskaan polt-
9652: jaus toteutuisi sillä tavoin, että kauppapuu- toöljyn kustannuksista enintään 5 %.
9653: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9654:
9655: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9656: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9657: Pekka Vennamo
9658: 1020 1980 vp.
9659:
9660: Raha-asia-aloite n:o 944.
9661:
9662:
9663:
9664:
9665: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kauppapuu-
9666: tarhoille energiansäästötoimenpiteisiin.
9667:
9668:
9669: E d u s k u n n a 11 e.
9670:
9671: Kauppapuutarhat työllistävät hyvän matkaa luttu käyttää hyväksi, niinkuin on ollut asian-
9672: yli 10 000 henkilöä maassamme, minkä lisäksi laita monessa muussa tapauksessa. Tämä on
9673: saastevapaa kotimainen vihannes on ruokava- suuri puute ja virhe.
9674: liossamme välttämätön ja kaivattu. SMP katsoo, että erilaiset kauppapuutarhojen
9675: Ennen kaikkea öljyjen jatkuvasti kasvavat energiansäästötoimenpiteet ja siirtyminen koti-
9676: energiakustannukset ovat kuitenkin saattaneet maiseen energiaan tarvitsevat enintään 35 pro-
9677: maamme kauppapuutarhat kasvaviin taloudelli- sentin avustuskorvauksen sekä enintään 5 pro-
9678: siin, jollei peräti ylivoimaisiin vaikeuksiin. Jo- sentin vakautetun lainan, jolloin lainan katto
9679: tain asiantilan korjaamiseksi on kiireellisesti voisi olla 500 000 markkaa ja korkein laina-
9680: tehtävä. aika 25 vuotta.
9681: Kauppapuutarhat kuluttavat öljyä vuodessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9682: 165 miljoonan markan edestä. Toimenpiteet nioittavasti,
9683: ulkomaisen energian kulutuksen säästämiseksi
9684: <Wat siis hyvin kannatettavia ja luonnollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9685: olisi tehtävä kaikki mahdollinen kotimaisen 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9686: energian hyväksikäytön lisäämiseksi. 10 000 000 markan määrärahan avus-
9687: Energian säästäminen ja kotimaisuus on tuksiksi kauppapuutarhoille energian-
9688: kuitenkin hallituksen taholta kauppapuutarho- säästötoimenpiteisiin ja kotimaisuuden
9689: jen kohdalla kokonaan laiminlyöty. Avustuksia hyväksi sekä korkotueksi tällaisten toi-
9690: ja halpakorkoisia vakautettuja lainoja ei ole ha- menpiteiden vak4utetuiksi /ainoiksi.
9691: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9692:
9693: Urho Pohto Pekka Vennamo
9694: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
9695: Anssi Joutsenlahti
9696: 1980 vp. 1021
9697:
9698: Raha-asia-aloite n:o 945.
9699:
9700:
9701:
9702:
9703: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeiden kuivaJtusongel-
9704: mien ratkaisem..iseksi Vaasan vesipiirin alueella.
9705:
9706:
9707: Ed u s kun n a 11 e.
9708:
9709: Vaasan ves1p11r1n alueella on 1970-:luvulla uusjakokunnan pyynnöstä Vaasan kaupungissa
9710: luovutettu osakkaille 154 peruskuivatushanket- sijaitseva yli 1 000 ha käsittävä yleissalaojitus-
9711: ta, joilla on kuivattu peltoa 31 900 ha. Koko suunnitelma. Työt tällä Suomen suurimmaLla
9712: viime vuosikymmenen on rahojen käyttö kui- salaojituskohteena on tarkoitus aJoittaa loppu-
9713: vataksiin ollut kuitenkin tarpeeseen nähden kesästä ja tehdä ne valmiiksi kolmen vuoden
9714: aivan liian vähäistä. Työn toteutumista on kes- aikana.
9715: kimäärin saanut odottaa reilusti yli 10 vuotta Vesipiirillä on runsaasti valmiita .suunnitel-
9716: ja nytkin rahoitusta odottaa 58 valmista suun- mia sekä suuri määrä niiden tru:peesta kertovia
9717: nitelmaa. Näiden lisäksi vireillä on vielä 100 uusia anomuksia. Tavoitteeksi tulisi asettaa ny-
9718: uutta hakemusta, joiden tarkoituksena on tul- kyisten valmiiden suunnitelmien toteuttaminen
9719: vien poistaminen ja salaojitusmahdollisuuksien lähimmän viiden vuoden aikana. Samalla voi-
9720: luominen n. 16 000 ha:lle. Kaikkiaan on hiljat- taisiin myös käsitellä vireillä olevat ·anomukset
9721: tain julkaistun Sara-2000 kuiv,atusselvityksen ja näi:n varmistaa ettei peruskuivatus ole sala-
9722: mukaan peruskuivatuksen tarve Pohjanmaalla oj1tuksen esteenä. Varoja ohjelman toteuttami-
9723: n. 17 % peltoalasta, josta piirin osuus on seen tarvittaisiin kuitenkin 1970-luvun keski-
9724: 60 000 ha. määräisen 0,7 milj. mk:n käytön sijasta 3 milj.
9725: Vesipiirin alueella olevasta 337 000 pelto- mk/vuosi.
9726: hehtaarin alasta oli vuoden 1979 loppuun men- Edellä olevan selvityksen perusteella ehdo-
9727: nessä salaojitettu 23,3 % eli 78 550 ha. Sala- tamme,
9728: ojitusta'Voite on vuoteen 2000 mennessä ranni-
9729: kolla 60 % ja suomalaisella Etelä-Pohjanmaalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9730: 80 % peltoalasta. Vesipiirille kuuluvat useam- 1981 tulo- ia menoarvioon lisäyksenä
9731: man tilan yhteissalaojitukset ja näitä on toteu- 3 000 000 markkaa Vaasan vesipiirin
9732: tettu seitsemän kunnan alueella n. 1 500 ha:n alueella olevien vaikeitten kuivatuson-
9733: alalla. Näiden lisäksi on laadittu Sundomin gelmien helpottamiseksi.
9734: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9735:
9736: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9737: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9738: Pekka Vennamo
9739: 1022 1980 vp.
9740:
9741: Raha-asia-aloite n:o 946.
9742:
9743:
9744:
9745:
9746: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavuden-Virtain kan-
9747: tatien parannustöiden aloittamiseksi.
9748:
9749:
9750: E d u s k u n n a 11 e.
9751:
9752: Kantatie n:o 66 Alavus-Virrat on kapea ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9753: erittäin mutkainen. 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
9754: Näinollen ko. tie on hyvin vaarallinen siihen markan arviomäärärahan Alavuden-
9755: kovaan liikenteeseen nähden, joka vallitsee täl- Virtain kantatien parannustöitten aloit-
9756: lä tieosuudella. tamiseksi.
9757: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9758: nioittaen,
9759: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9760:
9761: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
9762: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
9763: 1980 vp. 1023
9764:
9765: Raha-asia-aloite n:o 947.
9766:
9767:
9768:
9769:
9770: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaami-
9771: seen välillä Isojoki-Kuvaskangas.
9772:
9773:
9774: E d u s k u n n a II e.
9775:
9776: Isojoen-Kuvaskankaan maantie (noin 38 Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9777: km) , joka on lyhin tie Isojoelta Poriin, vaatii taen,
9778: kiireellistä peruskorjausta ja myös asianmu-
9779: kaista päällystystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9780: Tätä vaatii kova liikenne ja suuri väestö- 1981 tulo- ja menoarvioon .500 000
9781: määrä, joka tietä käyttää. markan arviomäärärahan Isojoen-Ku-
9782: vaskankaan maantien peruskorjauksen
9783: ja päällystämisen käynnistämiseksi.
9784: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9785:
9786: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9787: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9788: Pekka Vennamo
9789: 1024 1980 vp.
9790:
9791: Raha-asia-aloite n:o 948.
9792:
9793:
9794:
9795:
9796: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Liipantönkän-Kitinojan
9797: maantien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen.
9798:
9799:
9800:
9801: E d u s k u n n a 11 e.
9802:
9803: Ylistaron kunnan alueella oleva Liipantönk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9804: kä-Kitinoja-Halkosaari -tie lähtee Vaasa- nioittaen,
9805: Jyväskylä -tiestä n:o 16 ja päättyy Seinäjoki-
9806: Vaasa -tiehen n:o 64 Halkosaaressa. Tieosuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9807: della Liipantönkkä-Kitinoja (noin 11 km) 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9808: ei ole tehty vielä perusparannusta. Tie on markan arviomäärärahan Liipantönkän
9809: mutkainen, kapea ja vilkkaasti liikennöity ja -Kitinojan maantien peruskorjaamisen
9810: kiireellisen korjauksen tarpeessa. ja päällystämisen käynnistämiseksi.
9811: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9812:
9813: Urho Pohto P. Mäki-Hakola J. Juhani Kortesalmi
9814: 1980 vp. 1025
9815:
9816: Raha-asia-aloite n:o 949.
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan sillan ja Puu-
9822: malan-Nikulan paikallistien peruskorjaustöiden toteuttami-
9823: seksi Kaustisilla.
9824:
9825:
9826: Ed u s kun n a 11 e.
9827:
9828: Kaustisen kunnassa sijaitsevan Paavolan sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9829: lan ja paikallistien rakentaminen välillä Puu- nioittavasti,
9830: mala-Nikula, noin 3,8 km, olisi saatava käyn-
9831: tiin. Kyseinen tiehanke on oHut vireillä eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9832: muodoissa erittäin pitkään, mutta kaatunut 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9833: "rahapulaan". Nykyinen suunnitelma on val- markan määrärahan Paavolan sillan ja
9834: mistumassa, mutta rakentaminen uhkaa siirtyä tieosuuden Puumala-Nikula peruspa-
9835: vuosille 1985-1986. rannuksen toteuttamiseksi.
9836: Yksityinen puusilta, joka on purettava joka
9837: vuosi tulvaveden noustessa, on vaarallinen ja
9838: vaikea ylöspidettävä.
9839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9840:
9841: Urho Pohto Pekka Vennamo
9842: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
9843: Anssi Joutsenlahti
9844:
9845:
9846:
9847:
9848: 129 088000399}
9849: 1026 1980 vp.
9850:
9851: Raha-asia-aloite n:o 950.
9852:
9853:
9854:
9855:
9856: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6961 perus-
9857: korjaamiseen välillä Putula-Polkumäki.
9858:
9859:
9860: E d u s k u n n a II e.
9861:
9862: Veneskosken-Putulan tieosuus (21 km) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9863: sijaitsee Alavuden ja Seinäjoen välillä. 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9864: Tie on vHkkaasti li:i:kennöity ja kiireellisen markan arviomäärärahan V eneskosken
9865: lrorjauksen tarpeessa. -Putulan maantien n:o 6961 perus-
9866: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- korjaamisen ja päällystämisen käynnis-
9867: nioittaen, tämiseksi välillä Putula-Polkumäki.
9868: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9869:
9870: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9871: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9872: Pekka Vennamo
9873: 1980 vp. 1027
9874:
9875: Raha-asia-aloite n:o 951.
9876:
9877:
9878:
9879:
9880: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Ritolan maantien pe-
9881: ruskorjaamiseen.
9882:
9883:
9884: E d u s kun n a 11 e.
9885:
9886: Ns. Ritolan tie :lähtee Peräseinäjoen-Virtain Tuotettu turve kuljetetaan paaosm Peräsei-
9887: maantiestä Luoman kylästä ja päättyy Sulkavan näjoella sijaitseva'l:le turvekoksitehtaalle. Turve-
9888: tiehen Alavudella. kuljetuksia on suuresti haitannut tien kapeus
9889: Tien pituus on 28 km ja tie kulkee viiden ja mutkaisuus sekä pitkät kelirikot keväisin ja
9890: kylän [äpi. jopa syksyisinkin.
9891: Ritolan tie on erittäin tä~keä Valtion poltto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9892: ainekeskuksen Haukinevan turvepiirin turve- nioittaen,
9893: tuotannon kannalta.
9894: Ritolan tien välittömässä vaikutuspiirissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9895: Haukinevan turvepiirillä viisi eri turvetuotan- 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9896: toaluetta pinta-alaltaan yhteensä 731 ha. markan arviomäärärahan ns. RJtolan
9897: Alueista n. 300 ha on tällä hetkellä turvetuo- maantien peruskorjauksen ja päällystä-
9898: tannossa. Turvetta tuotetaan vuosittain noin misen käynnistämiseksi.
9899: 150 000 m3 eli noin 50 000 tonnia.
9900: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9901:
9902: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9903: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9904: Pekka Vennamo
9905: 1028 1980 vp.
9906:
9907: Raha-asia-aloite n:o 952.
9908:
9909:
9910:
9911:
9912: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruskorjaami-
9913: seen välillä Soini-Saarinen.
9914:
9915:
9916: E d u s k u n n a 11 e.
9917:
9918: Soinin-Saarisen tie (35 km) on erittäin etelään auttaisi pitäjää kehJJttymään uusien etu-
9919: he1koss·a kunnossa. jen avulla ja saamaan Soiniin pitäjän uJkopuo-
9920: Ko. tie on tätlkeä puutavaran kuljetusreitti lisia:kin yrittäjiä.
9921: · Soinista l'a Soinin pohjoispuolella olevilta alueil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9922: ta Mäntän tehtaille. nioittaen,
9923: Noin puolet (n. 40 milj. m3 ) Soinin koko-
9924: naisturvevaroista on Soinin-Saarisen tien var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9925: ressa, joten tulevaisuudessa turpeen kuljetus 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
9926: tulee olemaan erittäin vtlkasta tällä tiellä. markan arviomäärärahan Soinin-Saari-
9927: Soiuin---Saarisen tie on ainoa suora yhteys sen maantien peruskorjauksen ja päällys-
9928: valtaväylänä Etelä-Suomeen, joten tie on tär- tämisen loppuun saattamiseksi.
9929: keä myös soinilaisten yritysten tuotteiden
9930: markkinointia ajatellen. Parannettu tieyhteys
9931: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9932:
9933: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9934: J~ Juhåni Kortesalmi Urpo Leppänen
9935: Pekka Vennamo
9936: 1980 vp. 1029
9937:
9938: Raha-asia-aloite n:o 953.
9939:
9940:
9941:
9942:
9943: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan-Rapalakson
9944: maantien peruskorjaamiseen.
9945:
9946:
9947: Ed u s kun n a 11 e.
9948:
9949: Untamalan-Rapalakson tie lähtee Ylistaron Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9950: pitäjän Untamalan kylästä Rapalaksoon ja sieltä nioittavasti,
9951: edelleen Harjun kylän kautta Ylihärmään. Un- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9952: tamalan-Rapalakson tieosuus ( n. 2 km) on 1981 tulo- ia menoarvioon 5 000 mar-
9953: vilkkaasti liikennöity, jo yksinomaan Kokkoon- kan arviomäärärahan Untamalan-R.apa-
9954: kankaalla olevien soramonttujenkin takia. lakson maantien peruskorjaamiseksi ja
9955: päällystämiseksi.
9956: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
9957:
9958: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
9959: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9960: Pekka Vennamo
9961: 1030 1980 vp.
9962:
9963: Raha-asia-aloite n:o 954.
9964:
9965:
9966:
9967:
9968: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta suojateiden rakentami-
9969: seksi maaseudun taajamiin.
9970:
9971:
9972: E d u s k u n n a 11 e.
9973:
9974: Maaseudulla sattuu paljon jalankulkijoitten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9975: maantietä ylittäessä kuolemaan johtaneita nioittavasti,
9976: auton alle jäämisiä. Tällainen tapaus sattui mm.
9977: Isojoella, jossa seitsemänvuotias koululainen että Eduskunta ottaisi rultion vuoden
9978: suojatien puuttuessa auton yliajamana menetti 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9979: henkensä. markan määrärahan maaseudun taaja-
9980: miin suojateitten rakentamista varten.
9981: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
9982:
9983: Urho Pohto Pekka Vennamo
9984: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
9985: Anssi Joutsenlahti
9986: 1980 vp. 1031
9987:
9988: Raha-asia-aloite n:o 955.
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
9994: kiitoradan jatkamiseen.
9995:
9996:
9997: E d u s k u n n a 11 e.
9998:
9999: Kruunupyyn lentokentän kiitorata on paran- radan jatkaminen 500 metrillä, eli 2 300 met-
10000: tamisen tarpeessa. Nykyinen kiitorata on pituu- riin, antaisi vankan takeen matkustajien tur-
10001: deltaan 1 800 metriä ja suihkukoneratana Suo- vallisuusasteen kohoamisesta. Tiettävästi ilmai-
10002: men lyhin. Kentälle voivat laskeutua ja sieltä luhallitus on käynnistänyt kustannusten selvit-
10003: lähteä DC-9- ja Caravelle-tyyppiset koneet ja tämisen kiitoradan jatkamisesta. Tässä yhtey-
10004: onkin todettava, että Kruunupyystä suuntau- dessä olisikin paikallaan selvittää kokonaisval-
10005: tuva matkustajamäärä voidaan tyydyttävästi taisesti Kruunupyyn lentokentän tulevaisuuden
10006: hoitaa näiden mainittujen koneiden suuruus- kehitys, myös varsinaisten hallitilojen osalta.
10007: luokkaan kuuluvilla konetyypeillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10008: Varsinainen ongelma on kiitoradan pituus. nioittavasti,
10009: Joissakin olosuhteissa, esim. [iukkaalla kelillä
10010: ja sivutuulella, on peruotuksia lennoissa tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10011: tunut. Aivan liian usein joudutaan kentällä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10012: operoimaan rajoitetulla nousupainolla. On sel- 31.47.77 1 000 000 markan määrärahan
10013: vää, että myös matkustajien turvallisuus on Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jat-
10014: kyseessä tämänlaatuisissa olosuhteissa. Turvalli- kamisen aloittamiseen ja siten myös
10015: suutta vähentämässä on edelleen se seikka, lentoliikenneturvallisuuden parantami-
10016: että Kruunupyyn 1entokerrtältä puuttuvat asian- seksi sekä työllisyystilanteen kohentami-
10017: mukaiset tutkat. Tutkan saaminen sekä kiito- seksi paikkakunnalla.
10018: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
10019:
10020: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10021: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10022: Pekka Vennamo
10023: 1032 1980 vp.
10024:
10025: Raha-asia-aloite n:o 956.
10026:
10027:
10028:
10029:
10030: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeenjalostuslaitoksen
10031: rakentamiseksi Vimpeliin.
10032:
10033:
10034: Ed u s kun n a 11 e.
10035:
10036: Vuosina 1974-77 Vapo on hankkinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10037: Vimpelin kunnan alueelta haltuunsa jo n. 4 000 nioittaen,
10038: ha polttoturvesoita, joista v. 1978 oli turvetuo-
10039: tannossa 270 ha ja tuotannon valmistelutyöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10040: olivat käynnissä lisäksi 300 ha:n alueella. 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
10041: Viropelistä on lähivuosien aikana tulossa eräs markan arviomäärärahan turpeenjalos-
10042: Suomen merkittävimpiä polttoturpeen tuotanto- tuslaitoksen rakentamiseksi Vimpeliin.
10043: alueita.
10044: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
10045:
10046: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10047: Sten Söderström Anssi Joutsenlahti Pekka Vennamo
10048: 1980 vp. 1033
10049:
10050: Raha-asia-aloite n:o 957.
10051:
10052:
10053:
10054:
10055: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta sammutusvedenottopaik-
10056: kojen tekemiseksi Vapon turvetyömaille.
10057:
10058:
10059: Ed u s kun n a 11 e.
10060:
10061: Vapon omistamilla turvetyömailla sattui Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10062: mm. kesällä 1979 toistakymmentä tulipaloa. nioittavasti,
10063: Tilanne on monessa tapauksessa muodostunut
10064: suorastaan katastrofimaiseksi sen takia, että ko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10065: työmailla ei ole ollut sammutusvedenottopaik- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10066: koja. markkaa sammutusvedenottopaikkojen
10067: Turpeen kysynnän huomattavasti kasvaessa tekemiseksi V apon turvetyömaille.
10068: olisi tämä epäkohta korjattava pikaisesti.
10069: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10070:
10071: Urho Pohto Pekka Vennamo
10072: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
10073: Anssi Joutsenlahti
10074:
10075:
10076:
10077:
10078: 130 088000399}
10079: 1034 1980 vp;
10080:
10081: Raha-asia-aloite n:o 958.
10082:
10083:
10084:
10085:
10086: Pohto ym.: Määrärahan osoittamisesta avohoitotilojen rakentami-
10087: seen Järviseudun sairaalaan Vimpeliin.
10088:
10089:
10090: E d u s k u n n a 11 e.
10091:
10092: Kuntainliiton liittovaltuusto on esittänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme· kun-
10093: Viropeliin rakennettavaksi v. 1980 uudet avo- nioittaen,
10094: hoitotilat, joiden pinta-ala on 600 m2 ja koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10095: naiskustannukset 1 375 000 mk, josta valtion 1981 tulo- ;a menoarvioon 500 000
10096: osuus on 962 000 ti1k. Lääkintöhallitus on markan arviomäärärahan avohoitotiloien
10097: hankkeen hyväksynyt. rakentamiseksi Järviseudun sairaalaan
10098: Vimpeliin.
10099: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
10100:
10101: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
10102: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
10103: Pekka Vennamo
10104: 1980 vp. 1035
10105:
10106: Raha-asia-aloite n:o 959.
10107:
10108:
10109:
10110:
10111: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan suun-
10112: nittelemiseksi Tervolaan.
10113:
10114:
10115: E d u s k u n n a 11 e.
10116:
10117: Syyskuussa 1978 mietintönsä jättänyt oikeus- kunta on myös eräs Lapin läänin vaikeimpia
10118: ministeriön asettama toimikunta on tehnyt esi- työttömyyskuntia, johon on ollut vaikeuksia:
10119: tyksen uusien lääninvankiloiden perustamisesta. saada valtion investointikohteita.
10120: Mietinnössä esitetään myös Lapin lääninvan- Vaikka lääninvankilan rakentaminen olisikin
10121: kilan perustamista:. ajankohtaista vasta 1980-luvun puolivälissä, on
10122: Lapin lääninhallitus ja: lukuisat maakunnan sen suunnittelu aloitettava kiireellisesti.
10123: viranomaiset ja yhteisöt mm. Lapin maakunta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10124: liitto ovat esittäneet lääninvankilan sijoitta- tavasti,
10125: mista Tervolan kuntaan. Perusteluina sijainti-
10126: paikkaesityksellä ovat mm. hyvät liikenneyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10127: teydet sekä sijainti molempien Lapin aluekes- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10128: kusten, Kemi-Tornion ja Rovaniemen seudun 25.50.74.3 500 000 markan määrärahan
10129: välissä, lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikka- Lapin lääninvankilan suunnittelemiseksi
10130: kunnille sekä asianajotoimistoihin. Tervolan Tervolan kuntaan.
10131: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10132:
10133: Hannele Pokka
10134: 1036 1980 vp.
10135:
10136: Raha-asia-aloite n:o 960.
10137:
10138:
10139:
10140:
10141: Pokka: Määrärahan osoittamisesta valtionavustukseksi Peräpoh-
10142: jola-Opiston oppilasasuntolan laajentamiseksi.
10143:
10144:
10145: E d u s k u n n a 11 e.
10146:
10147: Peräpohjola-Opisto to1m11 Torniossa ja sen kennusohjelman kustannusarvio on noin
10148: vuosittainen opiskelijamäärä on noin 120. Ma- 3 000 000 markkaa.
10149: joituksen osalta oppilaitoksen toiminta ei enää Edellä esittämääni viitaten ehdotan kunnioit-
10150: täytä toiminnan jatkamiselle asetettavia edelly- taen,
10151: tyksiä. Oppilaista on n. 30 majoitettu opiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10152: vanhaan päärakennukseen, joka mm. palotur· 1981 tulo- ;a menoarvioon 500 000
10153: vallisuussyistä on todettu asumiskelvottomaksi. markan määrärahan Tornion kaupun-
10154: Tämän vuoksi nykyisen opiston asuntolan laa- gissa siiaitsevan Peräpohiola-Opiston op-
10155: jentaminen on käynyt välttämättömäksi. Ra- pilasasuntolan laa;ennustyön valtion-
10156: avustuheksi.
10157: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
10158:
10159: Hannele Pokka
10160: 1980 vp. 1037
10161:
10162: Raha-asia-aloite n:o 961.
10163:
10164:
10165:
10166:
10167: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen suorittami-
10168: seksi porotutkimuslaitoksen perustamisesta Sodankylän
10169: Vuotsoon.
10170:
10171:
10172: E d u s k u n n a 11 e.
10173:
10174: Porotalous maamme pohjoisimpien alueiden hajanaista, e1kä varsinaisella poronhoitoalueena
10175: peruselinkeinona ja runkoasutuksen turvaajana ole porotutkimusasemaa. Asiaan on 'kiinnitetty
10176: on erittäin mel'kittävä. Huolimatta keskeisestä mm. valtion tilintarkastajien toimesta huomiota.
10177: asemasta porotalouden edistämiseen ja varsin- Edellä mainituista syistä erityisen porotutki-
10178: kin vahinkojen ennaltaehkäisyyn ei valtiovallan musaseman perustaminen poronhoitoalueelle on
10179: toimesta ole riittävästi kiinnitetty huomiota. käynyt välttämättömäksi. Sijaintipaikkana tar-
10180: Porojen ja moottoriajoneuvojen yhteentör- koitukseen soveltuu Sodankylän kunnan Vuot-
10181: mäyksissä arvioidaan edelleen kuolevan vuosit- son kylä, joka on esimerkki alueesta, joka si-
10182: tain n. 2 000 poroa. Petoeläinten tappamia po- jaitsee tunturi-Lapin ja metsä-Lapin rajalla.
10183: roja on myös edelleen vuosittain runsaasti. Lai- Vuotsossa porotalous on joutunut toimimaan
10184: tumien kuluneisuuden vuoksi porojen nä1kiinty- laajojen säännöstelyaltaiden vaikutuspiirissä. Äs-
10185: misestä johtuvat joukkokuolemat saattavat vai- kettäin valtioneuvosto teki lisäksi päätöksen
10186: keitten luonnonolosuhteitten sattuessa muodos- Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta.
10187: tua hyvin suuriksi. Esimerkiksi viime talvi oli Puiston perustaminen tietää metsätalouden työ-
10188: eräissä osissa Lappia poikkeuksellisen vaikea. paikkojen menetystä Sodankylässä. Myös tästä
10189: Poroille aiheutuu vahinkoa myös loisten ja eri syystä porotutkimusaseman tuomat työpaikat
10190: syistä aiheutuvan vasakuoHeisuuden vuoksi. ovat nyt tärkeitä.
10191: Kaikkien edellä mainittujen porotaloudelle Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
10192: aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemisen ja kunnioittavasti,
10193: vähentämisen perusedellytyksenä on porotalout-
10194: ta koskevan tutkimustoiminnan ja siten poroja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10195: ja niiden elinympäristöä koskevan tietämyksen 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
10196: lisääminen. Myös eläinten tuotantoa ja kokoa markkaa selvityksen tekemiseen poro-
10197: voidaan parantaa tutkimuksen avulla. tutkimuslaitoksen perustamisesta Sodan-
10198: Porotalouden tutkiminen on edelleen erittäin kylän kunnan V uotson kylään.
10199: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
10200:
10201: Hannele Pokka Markku Kauppinen
10202: Mauri Pekkarinen Kauko Juhantalo
10203: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10204: 1038 1980 vp.
10205:
10206: Raha-asia-aloite n:o 962.
10207:
10208:
10209:
10210:
10211: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta RoitikdSken kalanvilje-
10212: lylaitoksen suunnittelemiseksi Pelloon.
10213:
10214:
10215: E d u s k u n n a 11 e.
10216:
10217: Viime aikoina on kalastuksen ja kalakannan Tengeliöjoen vesistöllä ja muilla lähivesillä
10218: turvaamiseen kiinnitetty lisääntyvästi huomiota. on erittäin suuri kalataloudellinen merkitys
10219: Lapin läänissä Pellon ja Ylitornion kalastus- paikalliselle väestölle. Alueella sijaitsee mm.
10220: kunnat ovat ryhtyneet voimakkaasti hoitamaan Länsi-Lapin ainoa merkittävä suuri luonnon-
10221: järvirikkaan alueensa kalavesiä. Pellon ja Yli- tilainen järvi, Miekojärvi, jonka merkitys ka-
10222: tornion kunnat ovat tukeneet tätä toimintaa. lastuksen kehittämisen kannalta tällä alueella
10223: Tarkoituksena on kehittää kalastuksesta voima- on keskeinen. Kuten edellä on todettu muiden
10224: kas sivuelinkeino maa- ja metsätaloudelle. Lapin kalanviljelylaitosten kapasiteettia ja toi-
10225: On käynyt myös ilmeiseksi, että Suomi on minta-alueita ei voida laajentaa tämän alueen
10226: alkanut hoitaa omia kompensaatioistutuksiaan suuntaan. Kun lisäksi Tengeliöjoen vesistön
10227: Itämeren vaelluskalojen hoidossa sitomalla rakentajille määrätyt, tällä hetkellä riittämättö-
10228: Muonion kalanviljelylaitoksen tuohon tarkoi- miksi todetut kalataloudelliset velvoitteet tul-
10229: tukseen. Pellon kunta sekä Pellon ja Ylitornion taneen lähiaikoina tarkistamaan, on uuden ka-
10230: kalastuskunnat ovat tehneet esityksen maa- ja lanviljelylaitoksen aikaansaaminen sekä tärkeä
10231: metsätalousministeriölle oman kalanviljelylaitok- että kiireellinen toimenpide.
10232: sen saamisesta po. Tengeliöjoen vesistöön. Tässä Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
10233: yhteydessä parhaaksi tarkoitukseen soveltuvaksi kunnioittaen,
10234: kohteeksi on osoittautunut Konttajoessa sijait-
10235: seva Roitikoski, jonka soveltuvuudesta tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10236: tarkoitukseen ovat myönteisen lausunnon esit- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
10237: täneet mm. Lapin vesipiiri ja Lapin läänin markan määrärahan Pellon kunnassa
10238: maatalouskeskus. sijaitsevan Roitikosken kalanviljelylai-
10239: toksen suunnittelua varten.
10240: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10241:
10242: Hannele Pokka Paavo Vesterinen Väinö Raudaskoski
10243: 1980 vp. 1039
10244:
10245: Raha-asia-aloite n:o 963.
10246:
10247:
10248:
10249:
10250: Pokka: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalan tutkimusaseman
10251: suunnittelemiseksi Keminmaahan.
10252:
10253:
10254: E d u s k u n n a 11 e.
10255:
10256: Vaelluskalat, kuten lohi, siika ja nahkiainen Parhaiten vaelluskalojemme tilaa voitaisiin
10257: ovat jokikutuisia merivaelluskaloja. Ne ovat parantaa perustamalla valtion vaelluskalan tut-
10258: nousseet merestä kudulle etenkin suuriin jo- kimusasema sille alueelle, jossa keskeisimmät
10259: kiin, kuten Kemijokeen. vaelluskalan tuotantoalueet ovat olleet ja vie-
10260: Vaelluskalan tutkimusta on maassamme har- läkin ovat. Sijaintipaikaksi sopisi parhaiten
10261: joitettu jo useamman vuosikymmenen ajan, Keminmaan kunta Kemijokisuulla. Tutkimus-
10262: mutta tutkimuselimet ja tiedemiehet ovat suu- asema voisi toimia Oulun yliopiston yhteydes-
10263: rimmaksi osaksi asuneet etäällä tutkimuskoh- sä. Kemimaan läheisyyteen sijoittuvat vaellus-
10264: teista ja jokivarsilta. Entisen maan suurimman kalan kannalta tärkeä Perämeren suu, Tornion-
10265: lohijoen kalakantaa ei ole saatu elvytettyä. joki ja Simojoki.
10266: Vaelluskalatutkimuksen alalla meillä on vielä Edellä esittämääni viitaten ehdotan kunnioit-
10267: paljon tekemätöntä työtä rikkaan luonnonva- tavasti,
10268: ramme säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Meiltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10269: puuttuvat tutkimukset edelleen siitä, miten 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
10270: muuttuneet vedet, kuten Kemijoen vesistöalue markan määrärahan vaelluskalan tutki-
10271: saataisiin tuottamaan kalaa ja lohi sinne nouse- musaseman suunnittelemiseksi Kemin-
10272: maan. maan kuntaan.
10273: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
10274:
10275: Hannele Pokka
10276: 1040 1980 vp.
10277:
10278: Raha-asia-aloite n:o 964.
10279:
10280:
10281:
10282:
10283: Pokka: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Vaalajärven-
10284: Meltauksen maantien peruskorjaamista varten.
10285:
10286:
10287: E d u s k u n n a 11 e.
10288:
10289: Maantieyhteys Sodankylä-Vaalajärvi-Mel- takeskuk,seen noin 400 oppilasta. Samoin väes-
10290: taus muodostaa Lapin päätieverkostojen välisen tön elinkeinojen harjoittaminen, kuten maidon-
10291: po~kittaisen yhdystien, jolla on huomattava ja puutavaran kuljetukset sekä päivittäiset työ-
10292: kauttakulku!Hkennettä palveleva merkitys. Kui- matkat edeLlyttävät nykyajan liikenteen mu-
10293: tenkin tämä yhteys on erittäin heikko. Se on kaista tieverkostoa. Sodankylän kunta on teh-
10294: koko pituudeltaan sorapintainen ja kovin heik- nyt aloitteen tämän tien täydellisen peruspa-
10295: korakenteinen, joten se vaatii ehdottomasti tien rannussuunnitelman tekemisestä ja ,sen toteut-
10296: rungon vahvistamista, kerl'osmateriaalin ajoa ja tamisesta kHI'eellisesti.
10297: ö1jysorastusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10298: Kuten edellä todettiin, poikittaissuuntaisella taen,
10299: yhdystiellä on erittäin suuri yleinen merkitys.
10300: Myös Sodankylän kunnan sisäisen !Hkenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10301: kannalta tällä tieyhteydellä on suuri melikitys, 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10302: sillä tien vaikutuspiirissä asuu 1/3 Sodankylän markan määrärahan Sodankylän-Vaala-
10303: kunnan väestöstä. Päivittäin kuljetetaan maan- järven-Meltauksen maantien peruskor-
10304: tiekuljetuksina Meltauksentien suunnasta kun- jausta varten.
10305: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10306:
10307: Hannele Pokka
10308: 1980 vp. 1041
10309:
10310: Raha-asia-aloite n:o 965.
10311:
10312:
10313:
10314:
10315: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen kuljetustuen
10316: maksamiseksi Pohjois-Suomen raakapuulle kuljetettaessa puu-
10317: tavaraa oman maakunnan puunjalostuslaitoksiin.
10318:
10319:
10320: Ed u s kun n a II e.
10321:
10322: Raaikap.uun kuJjetusmatkat ovat Pohjois-Suo- Pohjois-Suomen väes•tÖpohjan turvaamiseksi
10323: messa keskimäärin 110-120 km. Yksittäista- ja alueen metsätaloudellisen ·aktiviteetin säilyt-
10324: pauksissa matka tehtaalle saattaa olla satoja tämiseksi on välttämätöntä luoda alueellinen
10325: kilometrejä. Puutavaran hinnoittelussa nouda- kuljerustukijärjestelmä, jolla tasataan pitkistä
10326: tetaan Etelä-Suomessa aluehintaa eli hinta on kulj·etusmatkoista johtuvia hintaeroja Pohjois-
10327: sama kuin kunnan alueella. Pohjois-Suomi kuu- Suomen alueella kuljetettaessa puutavaraa oman
10328: luu sen sijaan ns. pistehinta-alueeseen, jolloin maakunnan puunjalostuslaitoksiin. Raakapuun
10329: kuljetuskustannukset jäävät myyjän maksetta- kuljetustukijärjestelmä on mahdollista toteut-
10330: vaksi. taa laajentamalla nykyisin aluepoliittisiin lakei-
10331: Raakapuun kuljetustuella voitaisiin tukea hin sisä1tyvää lakia alueellisesta kuljetustuesta
10332: syrjäisten Pohjois-Suomen seutujen metsäta- koskemaan myös raakapuuta.
10333: loutta ja siten näiden alueiden asuttuna pitä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10334: mistä. Ku1jetustuki tasoittais'i puun hintaeroja nioittavasti,
10335: maakunnallisesti ja myös Etelä- j•a Pohjois-Suo-
10336: men väHllä. Kun kuljetuskustannukset öljyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10337: hinnan nousun vuoksi jatkuvasti kasvavat Poh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10338: jois-Suomessa ollaan ajautumassa erittäin vai- 32.70.48 15 000 000 markan määrära-
10339: keaan tilanteeseen. Tämä ei voi olla heijastu- han alueellisen kuljetustuen maksami-
10340: matta myös alueen puunjalostusteollisuuden seksi Pohjois-Suomen raakapuulle, kulje-
10341: ,mnpailukykyyn, erikoisesti Pohjois-Pohjanmaal- tettaessa puutavaraa oman maakunnan
10342: la, Lapissa ja Kainuussa. puunjalostuslaitoksiin.
10343: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
10344:
10345: Hannele Pokka Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
10346: Mikko Jokela Alvar Saukko Niilo Koskenniemi
10347: Aimo Ajo Mikko Ekorre Lauri Impiö
10348: Juhani Vähäkangas Helvi Hyrynkangas Mauno Manninen
10349:
10350:
10351:
10352:
10353: 131 088000399]
10354: 1042 1980 vp.
10355:
10356: Raha-asia-aloite n:o 966.
10357:
10358:
10359:
10360:
10361: Pokka ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimistelijain
10362: palkkaamiseksi Invalidiliiton palvelutaloihin.
10363:
10364:
10365: E d u s k u n n a 11 e.
10366: Rovaniemelle valmistui 1979 ajanmukainen vat ,kustannukset asumispalvelumenoiksi. Palve-
10367: Invalidiliiton palvelutalo, joka on tarkoitettu lutalokustannukset näin ollen kasvaisivat ja nii-
10368: vaikeavammaisille. Kuitenkin ohjattu kuntou- den vertailtavuus vaihtoehtoisten asumismuoto-
10369: tus ja lääkintävoimistelu puuttuvat kokonaan. jen kustannuksella hdk:kenisi. Asumispalvelu-
10370: Suurin osa talon asukkaista on kuntoutuksen menojen valtionapuosuus saattaa vielä Valtava-
10371: tarpeessa, mutta lääkintävoimistelun hakeminen uudistuksen myötä muuttua. Toistaiseksi asu-
10372: ja saanti invalidihuoltona kestää kauan ja mispalvelumenoihin osallistuvat kunnat harkin-
10373: myönnetyt hoitokerrat ja -sarjat ovat riittämät- nanvaraisesti, mutta niiden mahdollisuudet
10374: tömät. Sosiaalihallituksen mahdollisuudet mi- heikkenisivät kustannusten kasvaessa.
10375: toittaa lääkintävoimistelu yksilöllisten tarpei- Edellä mainitut ongelmat voidaan ratkaista
10376: den mukaiseksi lieneekin vähäinen. Tilanne ei maJksamalla palvelutaloille tukea lääkintävoimis-
10377: ole vain yksityisen palvelukodin ongelma. Sama telijoiden palkkaamiseen invalidihuollon muista
10378: asia koskee kokonaisuudessaan vaikeavammais- varoista. Sikäli kuin olisi edellytyksiä laskuttaa
10379: ten lääkintävoimistelun järjestämistä. lääkintävoimistelijan toimenpiteistä sairausva-
10380: Yksityisen lääkintävoimistelun järjestäminen kuutusta tai muita tahoja, perittävät tulot otet-
10381: tulee tehtyjen tutkimusten mukaan olennaisesti taisiin huomioon valtionavun vähennyksenä.
10382: kalliimmaksi kuin jos esim. edellä mainittuun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10383: palvelutaloon palkattaisiin oma lääkintävoimis- nioittavasti,
10384: telija. Oman lääkintävoimistelijan järjestelmässä
10385: vähyttäisiin myös byrokratialta ja viiveiltä. Lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10386: kintävoimistelijan ammattitaidon käyttö olisi 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
10387: monipuolisempaa. 33.44.53 500 000 markan määrärahan
10388: Oman lääkintävoimistelijan paikkaaminen In- vaikeavammaisten lääkintähuoltoon tar-
10389: validiliiton palvelutaloihin ei ole silti ongelma- vittavien tarpeellisten lääkintävoimiste-
10390: ton asia. Nykyisellään se siirtäisi sairausvakuu- liioiden palkkaamiseen I nvalidiliiton pal-
10391: tukselle ja yksilölliselle invalidihuollolle kuulu- velutaloissa.
10392: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10393:
10394: Hannele Pokka Arvo Kemppainen Tarja Halonen
10395: Anna-Kaarina Louvo Anna-Liisa Jokinen Lea Savolainen
10396: Mauri Pekkarinen Paavo Vesterinen Marjatta Mattsson
10397: Hannu Tenhiälä Marjatta Väänänen Eva-Maija Pukkio
10398: Olavi Martikainen Mikko Pesälä
10399: 1980 vp. 1043
10400:
10401: Raha-asia-aloite n:o 967.
10402:
10403:
10404:
10405:
10406: Pokka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
10407: ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
10408:
10409:
10410: E d u s kun n a 11 e.
10411:
10412: Valtioneuvoston 14. 4. 1978 asettaman alko- tille 33.51.50 (valtionapu raittiustyöhön sekä
10413: holikomitean 27. 6. 1978 jättämässä mietin- alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäise-
10414: nössä todetaan, että tiedotus-, kasvatus- ja jär- miseen) kuitenkin otettu vain 7 125 000 mark-
10415: jestötoiminta ovat merkityksellisiä alkoholi- kaa.
10416: politiikan täydentäjinä. Komitean mielestä alko- Kuluvan vuoden huhtikuun 29 päivänä mie-
10417: holihaittojen ehkäisyyn ja alkoholin kulutuksen tintönsä jättänyt raittiuskasvatuskomitea totesi,
10418: vähentämiseen pyrkivän tiedotus-, kasvatus- ja että raittiusjärjestöjen määrärahat ovat jääneet
10419: järjestötoiminnan voimavaroja on lisättävä. jälkeen urheilutoiminnan, alkoholistihuollon ja
10420: Komitea ehdottaa raittiusmäärärahojen palaut- nuorisotyön määrärahojen kehityksestä. Näiden
10421: tamista aikaisemmalle tasolle ja niiden lisää- määrärahojen kasvukerroin verrattaessa vuoden
10422: mistä. 1979 määrärahoja vuoden 1968 määrärahoihin
10423: Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa oli mo- on raittiusjärjestöjen kohdalla 5,3, urheilutoi-
10424: mentille 33 .24 .50 (valtionapu raittiustyöhön minnan kohdalla 6,6, alkoholistihuollon koh-
10425: sekä alkoholijuomista aiheutuvien haittojen dalla 15,2 ja nuorisotyön kohdalla 16,9. Rait-
10426: ehkäisemiseen) merkitty 4 734 700 markkaa. tiusliikkeen mahdollisuudet saada sanomansa
10427: Vuodesta 1975 avustuksen reaaliarvo on tun- julkisuuteen ovat kilpailun kiristyessä entises-
10428: tuvasti alentunut. Tämä kehitys on saattanut tään heikontuneet, vaikka alkoholikulutuksen
10429: raittiuskeskusjärjestöt taloudelliseen ahdinkoon. ja alkoholin haittojen lisääntymisen vuoksi nii-
10430: Toimintaa varten on ollut pakko ottaa lyhyt- den olisi pitänyt tehostua. Luvuista käy myös-
10431: ja pitkäaikaisia velkoja. Myös on ollut varau- kin selvästi ilmi, että ehkäisevän toiminnan lai-
10432: duttava toiminnan supistuksiin työntekijöitä minlyönti kostautuu huoltomenojen kasvuna.
10433: irtisanomalla tai lomauttamalla. Palkkausmeno- Hallituksen esittämä määrärahan lisäys ei
10434: jen osuus raittiusjärjestöjen valtionavusta on palauta raittiusjärjestöjen toimintamahdolli-
10435: vuodesta 1975 vuoteen 1979 kasvanut 47 pro- suuksia edes vuoden 1975 tasolle. Käsityk-
10436: sentista 68 prosenttiin ja toimintamenojen semme mukaan alkoholilain 98 §:n 1 momen-
10437: osuus vastaavasti vähentynyt 53 prosentista tin 2. kohdan mukainen määräraha olisi mer-
10438: 32 prosenttiin. Syynä tähän on ollut, että rait- kittävä ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 2
10439: tiuskeskusjärjestöjen on täytynyt korottaa paik- markan suuruisena edellisenä vuonna maassa
10440: kojaan virkamiesten palkkakehitystä vastaa- henkikirjoitettua asukasta kohti.
10441: vasti. Keskeiset toimintamenot kuten matka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10442: kustannukset, posti- ja puhelinkustannukset
10443: sekä toimistotarvike- ja painokustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10444: ovat vuosina 1975-1980 nousseet noin 45- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
10445: 50 prosenttia. 33.51.50 lisäyksenä 2 375 000 markkaa
10446: Raittiusmäärärahan palauttamiseksi entiselle raittiustyöhön sekä alkoholi;uomista ai-
10447: tasolle sen tulisi nyt olla 8 000 000 markkaa. heutuvien haitto;en ehkäisemiseen.
10448: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on momen-
10449: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10450:
10451: Hannele Pokka Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila
10452: Kalevi Mattila Matti Puhakka Olavi Martikainen
10453: Lea Sutinen Heimo Linna Ensio Laine
10454: Paavo Vesterinen Markku Kauppinen
10455: 1044 1980 vp.
10456:
10457: Raha-asia-aloite n:o 968.
10458:
10459:
10460:
10461: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan ekologisen
10462: tutkimuslaitoksen perustamiseksi.
10463:
10464:
10465: E d u s kun n a 11 e.
10466:
10467: Saimaan uittosaantoa uusittaessa, Saimaan vonlinna on sijaintipaikkana reittivesistön puo-
10468: vesienkäytön kokonaissuunnitelmaa laadittaessa livälissä. Ekologisissa tutkimuksissa välttämät-
10469: ja Saimaan säännöstelyhanketta kehitettäessä tömien puhtaiden vertailualueiden ( Linnansaa-
10470: on tullut esille ongelmana se, että Saimaan ren kansallispuisto-Haukiselkä ja Pihlajavesi)
10471: alueelta on varsin vähän ekologisia tutkimuksia. välittömässä läheisyydessä Savonlinna on sijain-
10472: Kyseessä on kuitenkin maan suurin makean ve- niltaan paras tutkimuslaitoksen sijoittamiseksi.
10473: den allas, jonka merkitys monin tavoin on tärkeä Mikkelin läänissä ei ole entuudestaan yhtään
10474: koko maalle ja erityisesti Itä-Suomelle. Tarve korkeakoulua tai tämän alan tu~kimuslaitosta.
10475: alueen kasviston ja eläimistön tutkimiseksi on Mikkelin läänissä vesistön velvoitetarkkailua
10476: erityisen suuri senkin vuoksi, että säännöstely- suorittaa tusinan verran pienehköjä laitoksia,
10477: hankekin on tuomassa muutoksia alueen luon- jotka toimivat läänin ulkopuolelta. On selvää,
10478: nontilaan. Puhtaasti biologisena tutkimuskoh- että velvoitetankkailu on sitä huolellisempaa,
10479: teena Saimaan ekosysteemille ei ole vertaista mitä paremmin se on valvottavissa ja mitä pa-
10480: koko maailmassa. Saimaan erityistä kiinnosta- remmat resurssit suorittavalla laitoksella on.
10481: vuutta tutkimuskohteena korostaa sen historia Laitokselle tulee taata riittävät voimavarat
10482: jääkauden jälkeisten Itämeren vaiheiden osana. ja henkilökunta, jotta se pystyisi ripeästi käyn-
10483: Tältä ajalta ovat peräisin eräät makean veden nistämään perustutkimukset tällä laajalla, vähän
10484: oloihin sopeutuneet lajit, joiden vastaavia esiin- tutkitulla alueella. Laitokseen tulisi alkuvaihees-
10485: tymiä ei muualla tunneta. Maailmanlaajuisessa sa perustaa tutkimusjohtajan, 6 nuoremman
10486: mittakaavassa Saimaan erityisarvot on useissa tutkijan, 6 tutkimusassistentin, ATK-suunnitte-
10487: yhteyksissä arvostettu korkealle, niinpä esimer- lijan, 4 tutkimusapulaisen ja konekirjoittajan
10488: kiksi UNESCOn World Heritage (Maailman toimet. Palkkakustannuksiin tulisi varata 1.3
10489: Perintö) -ohjelmaan on Saimaalta valittu laa- mmk. Laitoksen laitehankintoihin tulisi varata
10490: joja korvaamattomia alueita. 0.7 mmk edellyttäen, että laitos saa etukäteen
10491: Saimaan alueella ei tällä hetkellä ole tutki- luvattua kalustoapua viranomaistaholta. Laitok-
10492: muslaitosta eikä tutkimustoimintaa, joka vas- sen yleiskuluihin tulisi varata 1.4 mmk edel-
10493: taisi edellä mainittua tutkimustarvetta. Tämän lyttäen, että Savonlinnan kaupungin lupaama
10494: vuoksi on syytä pi:kaisesti perustaa Saimaan kiinteistö saadaan ainakin alkuvuosina käyttöön
10495: ekologinen tutkimuslaitos. Laitoksen tehtävänä ilman pääomamenoja kiinteistön osalta. Laitok-
10496: olisi Sa~maan biologisen perustutkimuksen sen perustamiseen tarvittaisiin näin ollen 3.4
10497: käynnistäminen kiireellisesti ennen mahdollisen mmk.
10498: säännöstelyn alkamista. Laitoksen toimialana Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10499: olisi eläin-, kasvi- ja mikrobiologia sekä vesi-
10500: että maaekosysteemeissä. Kalastustutkimusten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10501: velvoitetarkkailujen ja muiden soveltavien tut- .1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10502: kimusten osalta laitos olisi yhteistyössä mui- 26.73.25 (Ympäristötutkimukset ja
10503: den tutkimuslaitosten kanssa. -selvitykset) lisäyksenä 3 400 000 mar-
10504: Ekologisen tutkimuksen käynnistämiseksi kan määrärahan Saimaan ekologisen tut-
10505: Saimaalla on laitoksen sijaittava keskeisesti. Sa- kimuslaitoksen perustamista varten.
10506: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
10507:
10508: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
10509: Pertti Hietala Esko Pekonen
10510: 1980 vp. 1045
10511:
10512: Raha-asia-aloite n:o 969.
10513:
10514:
10515:
10516:
10517: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suurten sisäjärvien saa-
10518: riston jätehuollon tukemiseen.
10519:
10520:
10521: E d u s kun n a 11 e.
10522:
10523: Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa on luon- jonka puitteissa saaristoa käyttävälle väestön-
10524: nonsuojeluyhteisöjen valtionapuun varattu osalle jaettaisiin omien yhteisöjen välityksellä
10525: 440 000 mk. Tästä määrärahasta on myönnetty roskaantumisen estämistä käsittelevää kirjaliJ.is-
10526: valtionapua muun muassa Pidä Saaristo Siisti- ta aineistoa. Sen lisäksi tulisi alueiden kunnilla
10527: nä ry:'ile 40 000 mk. Mainittu järjestö toimii olla edellytykset osoittaa tekniset ratlkaisut ros-
10528: yksinomaan merialueen saaristossa. Näin ollen kaantumisen vähentämiseksi hankkimalla jäte-
10529: .sisäjärvien saaristossa jätehuollon tukemiseen ei astioita, kuljettamalla jäteastioihin kertyvät jät-
10530: ole tähän mennessä osoitettu määrärahoja. teet yleisille kaatopaikoille sekä puhdistamalla
10531: Jätehuoltolain voimaantultua 1. 4. 1979 kun- roskaantuneita alueita.
10532: nilla on velvollisuus puhdistaa myös haja-asu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10533: tusalueilla roskaantunut alue, ellei roskaajaa
10534: saada selviUe. Erityisesti suurten sisäjärvien, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10535: kuten Saimaan, Päijänteen ja Keiteleen alueella 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10536: saarien sijainnista ja saavutettavuudesta johtuen 26.73.44 lisäyksenä 350 000 markkaa
10537: asianmukaisen jätehuollon järjestäminen tuottaa valtionapuna suurten sisäjärvien iäte-
10538: vaikeuksia ja kustannuksia. Ensisijaisena tavoit- huollon tukemiseksi.
10539: teena tulisikin olla ennaltaehkäisevä jätehuolto,
10540: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
10541:
10542: Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
10543: Pertti Hietala Olavi Ronkainen
10544: Esko Pekonen
10545: 1046 1980 vp.
10546:
10547: Raha-asia-aloite n:o 970.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin piiriraken-
10553: nustoimiston perustamiseksi.
10554:
10555:
10556: E d u s kun n a 11 e.
10557:
10558: Vuonna 1979 tmmttetun rakennushaHinnon - kiinteistöjen huoltoa koskeva päätöksen-
10559: uudelleenorganisoinnin yhteydessä muodostetus- teko tuodaan lähemmäksi kiinteistöjen sijainti-
10560: sa uudessa piirihallintojaossa yhdistettiin Mik- paikkakuntia,
10561: kelin lääni ja Kymen lääni samaksi rakennus- - parannetaan suoritteiden tasoa "oman"
10562: piiriksi ja piirirakennustoimisto sijoitettiin piirin alueella,
10563: Kouvolaan. Uudistuksesta saatujen kokemusten - voidaan tähänastista paremmin kiinnittää
10564: ja hallinnonalan kehittämistarpeesta muodostu- huomiota erityisesti kiinteistöjen energian sääs-
10565: neen näkemyksen perusteella on läänissä vah- tämistä edistäviin hankkeisiin, kun alan ammat-
10566: vistunut käsitys M1kkelin läänin käsittävän ra- tihenkilöstöä (esim. LVI- ja sähköteknikkoja)
10567: kennuspiirin perustamisen välttämättömyydestä. on riittävästi käytettävissä.
10568: Tehtävien määrän osalta Kymen ja Mikkelin M~kkelin lääniin perustettava piirirakennus-
10569: läänit eivät oleellisesti poikkea toisistaan, mitä toimisto ei vaadi huomattavia perustamiskus-
10570: osoittaa mm. piirirakennustoimiston hoidossa tannuksia enempää tila- kuin henkilöstölisäys-
10571: olevien kiinteistöjen määrän tasainen jakautu- tenkään osalta. Rakennuspiirijaon tarkistaminen
10572: minen läänien kesken. Korjaustoimen osalta voidaan käytännössä pääosin toteuttaa jakamal-
10573: voidaan todeta, että Mikkelin läänissä on usean la nykyisen piirin käytettävissä olevia voima-
10574: vuoden aikana käytetty määrärahoja enemmän varoja Kymen ja Mikkelin läänien kesken.
10575: kuin Kymen läänissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10576: Läänin oman piirirakennustoimiston perusta- nioittaen,
10577: misen keskeiset, nykyisen piirihallintojaon puit-
10578: teissa epätyydyttävästi toteutuneet tavoitteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10579: ovat seuraavat: 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
10580: - voidaan turvata valtion kiinteistöjen ra- markan määrärahan käytettäväksi Mik-
10581: kentamisessa, korjaushuollossa ja siivoustoimes- kelin läänin alueen käsittävän Mikkelin
10582: sa paremmat yhteydet piirirakennustoimiston ja piirirakennustoimiston perustamiseksi
10583: kiinteistöjen käyttäjien välillä, piiritoimiston si;aintipaikkakuntana Mik-
10584: kelin kaupunki.
10585: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
10586:
10587: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen Maija Rajantie
10588: Esko Pekonen Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
10589: 1980 vp. 1047
10590:
10591: Raha-asia-aloite n:o 971.
10592:
10593:
10594:
10595:
10596: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn tutki-
10597: mus- ja koetoiminnan tehostamiseksi Mikkelin läänissä.
10598:
10599:
10600: Ed u s k u n n a 11 e.
10601:
10602: Marjanviljelyn alueellinen keskittäminen Itä- viljelyteknisiä toimenpiteitä käytäntöön sovel-
10603: Suomeen on monesta syystä perusteltua. Itä- lettaessa. Marjanviljelijöiden keskuudessa koe-
10604: Suomen sää- ja maaperäolosuhteet ovat mar- taan vakavana myös ammattitaitoisen neuvonta-
10605: janviljelyyn otollisemmat kuin muualla maassa henkilökunnan puute sekä sen koulutuksen jär-
10606: tai maanosassa. Itä-Suomessa on myös marjan- jestymättömyys ja sattumanvaraisuus.
10607: jalostamoja ja varmat markkinointikanavat. Suomen marjanviljelyalasta noin puolet eli
10608: Marjanviljely on sopiva erikoistuotannon muoto 49 % sijoittuu Pohjois-Karjalan, Kuopion, Mik-
10609: alueen pienpeltovaltaisille tiloille, jotka muuten kelin ja Kymen läänien maatalouskeskusten
10610: eivät kykene kilpailukykyiseen maatilatalouteen. alueelle. Näille alueille sijoittuu myös suurin
10611: Haja-asutusalueiden toimintakyvyn säilyttämi- osa tulevien vuosien laajennuksista. Marjanvil-
10612: seksi sekä niiden enemmän autioitumisen estä- jelyyn liittyvää tutkimus- ja opetustoimintaa
10613: miseksi alueen maataloustuotantoa on perustel- harjoittavat koeasemat tai laitokset ovat pää-
10614: tua ohjata tuotantomuotoihin, jonka tuotteisiin asiallisimmin kuitenkin sijoittuneet muualle,
10615: kohdistuva kysyntä ylittää kotimaisen tuotan- eikä varsinaisille marjanviljelyalueille.
10616: non moninkertaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10617: Monien kuntien aktiivisesta toiminnasta mar-
10618: janviljelyyn erikoistumisen puolesta huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10619: marjanviljelyn yleistymistä alueella hidastaa 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
10620: alan tutkimus-, koe- ja koulutustoiminnan vä- markkaa marjanviljelyn tutkimus- ja
10621: häisyys. Tutkimus- ja koetoimintaan perustuvan koetoiminnan tehostamiseksi Mikkelin
10622: neuvonnan puuttuessa käytännön marjanvilje- läänissä.
10623: lijät itse joutuvat toimimaan kokeilijoina uusia
10624: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10625:
10626: Pentti Poutaneo Olavi Ronkainen
10627: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
10628: Esko Pekonen
10629: 1048 1980 vp.
10630:
10631: Raha-asia-aloite n:o 972.
10632:
10633:
10634:
10635:
10636: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nautaeläin-
10637: ten vientitukeen.
10638:
10639:
10640: E d u s k u n n a 11 e.
10641:
10642: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 rempiakin vientimahdollisuuksia kuin nyt esite-
10643: tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan nautaeläinten tyn määrärahan puitteissa on mahdollista.
10644: vientitukeen 2 000 000 mk. Määräraha on sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10645: man suuruinen kuin kuluvanakin vuonna. nioittaen,
10646: Suomalaisten nautaeläinten kysyntä on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10647: aikoina maailmalla selvästi kasvanut. Suomalai- 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
10648: sen karjan rodunjalostus on pitkälle vietyä ja 1 000 000 markkaa nautaeläinten vienti-
10649: onnistunutta. Tällä alalla näyttäisi olevan Suu- tukeen.
10650: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
10651:
10652: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
10653: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
10654: Esko Pekonen
10655: 1980 vp. 1049
10656:
10657: Raha-asia-aloite n:o 973.
10658:
10659:
10660:
10661:
10662: Poutanen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta avus-
10663: tuksiksi ja !ainoiksi maankuivatustöiden suorittamiseen.
10664:
10665:
10666: E d u s k u n n a 11 e.
10667:
10668: Kuivatustöihin ehdotetaan valtion vuoden ta vastaava määrä. Niiden toteuttaminen mak-
10669: 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä kaikkiaan saisi vähintään 60 milj. markkaa.
10670: 11 milj. mk. Valtionapuihin tästä tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10671: 5 milj. mk ja lainoihin 6 milj. mk. Määrära- nioittaen,
10672: hoihin esitetään nousua 5 milj. mk.
10673: Nousu on prosentuaalisesti varsin huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10674: va, mutta määrärahat ovat vieläkin varsin pieniä. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10675: Rahoituskäsittelyyn valmiita kuivatussuunnitel- 30.32.40 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
10676: mia on nimittäin yli 300 ja niiden toteuttami- ja momentille 30.32.83 lisäyksenä
10677: seen tarvittaisiin rahaa yli 25 milj. markkaa. 5 000 000 markka:z maankuivatustöiden
10678: Lisäksi vesipiirien vesitoimistoissa on kuiva- suorittamista varten.
10679: tushakemuksia yli 30 000 hehtaarin hyötyaluet-
10680: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
10681:
10682: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
10683: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
10684: Esko Pekonen
10685:
10686:
10687:
10688:
10689: 132 088000399]
10690: 1050 1980 vp.
10691:
10692: Raha-asia-aloite n:o 974.
10693:
10694:
10695:
10696:
10697: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
10698: kaupungineläinlääkärien matkakulujen korvaamiseen.
10699:
10700:
10701: E d u s k u n n a 11 e.
10702:
10703: Hallituksen valtion vuoden 1981 tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10704: menoarvioesityksessä on varattu 500 000 mk nioittaen,
10705: ·valtionapuna kunnan- ja kaupungineläinlääkä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10706: reiden matkakulujen korvaamiseen. 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
10707: Määräraha ei kuitenkaan riitä kattamaan tar- 30.80.31 lisäystä 500 000 markkaa val-
10708: vetta, joten se pitäisi nostaa 1 000 000 mark- tionosuutena kunnan- ;a kaupungineläin-
10709: kaan; lääkärien matkakulu;en korvaamiseen.
10710: He1singi5sä 29 päivänä syyskuuta 1980.
10711:
10712: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
10713: Pertti Hietala Unto Ruotsalainen
10714: Esko Pekonen
10715: 1980 vp. 1051
10716:
10717: Raha-asia-aloite n:o 97,.
10718:
10719:
10720:
10721:
10722: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta "Ranta Sauna Salmi"
10723: -matkailuprojektin suunnitteluun ja rakennustöiden aloittami-
10724: seen.
10725:
10726:
10727: Ed u s kun n a 11 e.
10728:
10729: Rantas·almen kunta on viime vuosina herät- teydessä Sauna-Seura r.y:n, s·aunan juuria tut-
10730: tänyt myönteistä huomiota vireällä ja ennakko- kivan toimikunnan, Savonlinnan Oopperajuh-
10731: luulottomalla toiminnallaan niin maatalouden lien kannatusyhdistyksen, Saimaan Laivamatkat
10732: kuin teollisuudenkin kehittämiseksi. Kunnan Oy:n ja Matkailun Edistämiskeskuksen kanssa.
10733: aktiivisuuden ja taloudellisen panostuksen avul- Idea on todettu hyväksi ja .toteuttamiskelpoi-
10734: la on voitu kehittää maatalouden toimintaedel- seksi.
10735: lytyksiä ja luoda uusia teollisia· työpaikkoja. Rantasalmen kunta on omalta osaltaan pa-
10736: Rantasalmen kunta liittyy kiinteästi Itä-Sa- neutunut aktiivisesti suunnitelman laatimiseen
10737: von matkaHullisesti varsin merkittävään aluee- ja sen rahoittamiseen sekä myös merkittäviin
10738: seen. Tämän alueen merkitystä osoittavat mm. alue- ja rakennusvarauksiin. Kehitysalueen kun-
10739: sekä Savonlinnan että Punkaharjun vuosittain nan, niin kuin Rantasalmi on, ·omat .taloudelli-
10740: houkuttelemat n. 200 000 matkailijaa. set mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, jq-
10741: Perustettu Linnansaaren kansallispuisto liit- ten hyväksi todettu uusi ja käyttökelpoinen
10742: tyy myös saumattomasti Itä-Savon ja Rantasal- idea edellyttäisi myös valtiovallan mukaantuloa
10743: men kunnan matkailun kokonaisuuden kehitys- ja panosta ainakin kun kysymyksessä on kan-
10744: kuvaan. Nyt kehitys on saamassa matkailullista sainvälisestikin markkinointiin sopiva yritys-
10745: jatkoa, uutta ideointia, joka kattaa myös kun- muoto. Valtion osallistuminen hankkeeseen on
10746: nan haja-asutusalueita palvelevia toimintoja. perusteltua, koska saunaprojektiin sisältyvä tär-
10747: Tämän uuden matkailuhankkeen työnimenä on keä perinteiden tallentaminen ja välittäminen
10748: "Ranta Sauna Salmi"-projekti, josta ensimmäi- ei ole liiketaloudellisesti kovin kannattavaa.
10749: set selvitystyöt saatiin valmiiksi heinäkuussa Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
10750: 1979. Projektin tarkoituksena on saunan avul- tamme,
10751: la kehittää Rantasaimesta kansainvälisestikin
10752: huomattava saunapitäjä, joka tarjoaa kaiken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10753: saunasta aidossa ympäristössä. 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
10754: Kunnan laatiman suunnitelman mukaan han- markkaa Rantasalmen kuntaan suunni-
10755: ke sisältää organisaatio-, rahoitus-, markkinoin- tellun })Ranta Sauna Salmi}) -matkailu-
10756: ti- ja aluesuunnittelun peruskoordinoinnin. proiektin suunnittelutyön iatkamiseen ;a
10757: Suunnitelman laadinnassa on oltu kiinteässä yh- rakennustöiden aloittamiseen.
10758: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
10759:
10760: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
10761: Esko Pekonen Pertti Hietala Maija Rajantie
10762: 1052 1980 vp.
10763:
10764: Raha-asia-aloite n:o 976.
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: M. Puhakka ym.: ·Määrärahan osoittamisesta kurssitoimenjoh-
10770: tajan viran perustamiseksi Helsingin, Lappeenrannan, Turun
10771: ja Oulun teknillisiin oppilaitoksiin.
10772:
10773:
10774: E d u s k u n n a 11 e.
10775:
10776: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 1981 Kuopion ja Vaasan teknillisten oppilaitos-
10777: tulo- ja menoarvioksi ei ole riittävästi huomioi- ten lisäksi myös Helsingin, Lappeenrannan,
10778: tu tuotantoelämän syvän murroksen edellyttä- Turun ja Oulun teknillisiin oppilaitoksiin.
10779: mää teknisten toimihenkilöiden täydennyskou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10780: lutuspalvelujärjestelmän luomista käyttäen hy-
10781: väksi teknillisten oppilaitosten vapaata kapasi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10782: teettia. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10783: Tämä edellyttää kurssitoiminnan järjestäjien 29.76.01 250 000 markan määrärahan
10784: paikkaamista teknillisiin oppilaitoksiin. Alueel- kurssitoimenjohtaj9n virkojen perustami-
10785: lisen kattavuuden parantamiseksi teollisuuden seksi myös Helsingin, Lappeenrannan,
10786: täydennyskoulutustarpeen huomioiden tulisi Turun ja Oulun teknillisiin oppilaitok-
10787: kurssitoimenjohtajien virat perustaa vuonna siin.
10788: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10789:
10790: Matti Puhakka Juhani Surakka Terho Pursiainen
10791: Tarja Halonen Jouko Skinnari Matti Luttinen
10792: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Reino Breilin
10793: Kaarina Suonio
10794: 1980 vp. 1053
10795:
10796: Raha-asia-aloite n:o 977.
10797:
10798:
10799:
10800:
10801: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
10802: Nurmeksen-Lieksan radan perusparannustöiden suorittami-
10803: seksi.
10804:
10805:
10806: E d u s k u n n a 11 e.
10807:
10808: Lieksan-Nurmeksen-Kontiomäen rataosan muassa kauan vireillä ollut ajatus pikajunayh-
10809: perusparannushanke on ollut vireillä jo toista- teydestä Helsinki-Joensuu-Oulu (ns. Idän
10810: kymmentä vuotta. Eri tahoilta tulleista lukui- pikajuna), joka palvelisi hyvin nimenomaan
10811: sista esityksistä huolimatta tämän tärkeän rata- kyseessä olevan alueen väestöä, ei voi toteutua
10812: osan peruskorjausta, sepelöintiä ja uusien ny- ilman radan parantamista. Myöskään raskaita
10813: kyistä raskaampien kiskojen vaihtotyötä ei ole kuljetuksia tarvitsevaa teollisuutta ei voida si-
10814: saatu käyntiin, vaikka yleisesti myönnetään ra- joittaa ylä-Karjalan ja eteläisen Kainuun alueel-
10815: dan suuri merkitys varsinkin Pohjois-Karjalan le, ellei rataa saada kuntoon.
10816: pohjoisosan ja Kainuun eteläosan talouselämän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10817: kehittymisen kannalta. nioittaen,
10818: Pieniä parannuksia rataosalla on viime vuosi-
10819: na tehty, muun muassa pengerryksiä ja siltoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10820: on paikka paikoin korjailtu, ratapihoja laajen- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
10821: neltu ja asemarakennuksia paranneltu, mutta 31.90.78 lisäyksenä 100 000 000 mark-
10822: pääasia, uudet raskaammat kiskot ja sepelöinti kaa siirtomäärärahana Kontiomäen-
10823: puuttuvat edelleen. Ko. alueen elinkeinojen ke- Nurmeksen-Lieksan radan peruspa-
10824: hittyminen ja myös henkilöjunaliikenteen pa- rannus-, sepelöinti- ia raskaan kisko-
10825: rantaminen vaativat ehdottomasti radan korjaa- tuksen rakentamistöiden suorittamista
10826: mista, sillä nykyisellä radalla ei voida ajaa ras- varten.
10827: kailla kuormilla eikä suurilla nopeuksilla. Muun
10828: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10829:
10830: Matti Puhakka Jouko Tuovinen Lea Sutinen
10831: Markku Kauppinen Mauri Vänskä P. Puhakka
10832: Erkki Korhonen V. J. Rytkönen
10833: 1054 t98o vp.
10834:
10835: Raha-asia-aloite n:o 978.
10836:
10837:
10838:
10839:
10840: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työelämää koske-
10841: vien tutkimusten käynnistämiseksi.
10842:
10843:
10844: E d u s kun n a 11 e.
10845:
10846: Maassamme on vuodesta 1974 toiminut työ- kuitenkin maassamme pohjoismaiden tavoin
10847: elämän suhteiden neuvottelukunta, jonka teh- verrattain pitkälle kehittynyt, niin työelämän
10848: tävänä on mm. kerätä, eritellä ja levittää ty(i.; tutkimustoiminnan lisääminen on välttämätön-
10849: elämää koskevia tutkimustuloksia sekä tehdä tä.
10850: aloitteita työelämän tutkimuksen kehittämisek- Pitkän tähtäimen tavoitteeksi on asetettava
10851: si. Tämä neuvottelukunta, jossa ovat edustettui- työelämän tutkimuslaitoksen perustaminen
10852: na valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet, on teh- maahamme. Mutta jo ensi vuonna tulisi työelä-
10853: nyt arvokasta työtä, mutta neuvottelukunnan mää koskevaa tutkimustoimintaa lisätä.
10854: tehtäviin ei ole kuulunut suoranaisesti työelä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10855: män tutkimustoiminnan harjoittaminen.
10856: Monissa teollistuneissa maissa työelämän tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10857: kimustoiminta on saanut sille kuuluvan aseman 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
10858: erityisine sitä varten perustettuine tutkimuslai- 33.01.09 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
10859: toksineen. Suomi muodostaa tässä suhteessa työelämää koskevien tutkimusten käyn-
10860: poikkeuksen. Koska työmarkkinamekanismi on nistämiseksi. ·
10861: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10862:
10863: Matti Puhakkä Juhani Surakka Juhani Raudasoja
10864: Reino Breilin Markus Aaltonen Kaarina Suonio
10865: Tarja Halonen Jouko Skinnari Terho Pursiainen
10866: Jouko Tuovinen V. J. Rytkönen Matti Luttinen
10867: 1980 vp. 1055
10868:
10869: Raha-asia-aloite n:o 979.
10870:
10871:
10872:
10873:
10874: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojeluviikon
10875: tiedotus-, koulutus- ja valistustilaisuuksien järjestämiseksi.
10876:
10877:
10878: E d u s k u n n a II e.
10879:
10880: Maassamme sattui 1970-luvulla kaikkiaan 2,5 työturvallisuuden ja työsuojelun yleisten edel-
10881: miljoonaa työtapaturmaa, joissa kuoli yhteensä lytysten kehittämiseen suomalaisessa yhteis-
10882: noin 2 600 henkilöä. Pysyviä invaliditeettejä kunnassa. Tavoitteeseen pyritään valtakunnal-
10883: syntyi noin 30 000. Uusia ammattitautitapauk- listen ja alueellisten työsuojelutapahtumien
10884: sia todettiin 1970-luvulla noin 30 000. Nämä avulla. Viikon sanoma suunnataan vaikuttajille,
10885: ovat vakavia lukuja, joiden taakse kätkeytyy työsuojelun intressitahoille ja suurelle yleisölle.
10886: paljon inhimillistä hätää ja kärsimystä ja Vuoden 1980 valtakunnallisella työsuojelu-
10887: jotka ovat aiheuttaneet suuria taloudellisia viikolla pyritään kiinnittämään huomiota seu-
10888: menetyksiä. Työterveyslaitoksen tärkein teh- raaviin seikkoihin ja herättämään niistä kes-
10889: tävä on työsuojelu- ja työterveysalan tutkimuk- kustelua:
10890: sen, tiedonvälityksen, koulutuksen ja asian- - jokaisella työelämän osapuolella on vas-
10891: tuntijapalvelun avulla jatkuvasti pienentää tuu itsestään, työtovereistaan ja työstään,
10892: näitä lukuja ja siten vähentää näiden onnet- - työsuojeluaktiivisuuden edistäminen pie-
10893: tomuuksien koko kansallemme aiheuttamaa nissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä omaa
10894: vahinkoa. työtään tekevien keskuudessa,
10895: Työsuojelun kehittymisestä huolimatta on
10896: ilmeistä, että työpaikoillamme on yhä paljon - työn inhimillistäminen, työllä on keskei-
10897: tekijöitä, jotka tuhoavat ihmisten psyykkistä nen merkitys ihmisen elämässä muutoinkin
10898: ja fyysistä terveyttä sekä estävät yhteisöjen ja kuin ansiotulon lähteenä,
10899: yksilöiden kehittymistä ja eheytymistä. Tästä - työtyytyväisyyden ja työn arvostamisen
10900: kertovat niin työtapaturma- ja ammattitauti- lisääminen,
10901: tapaukset kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jou- - psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ter-
10902: tuneiden lukumäärät. Työsuojelun yleisesti ke- veyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäisevä kun-
10903: hittyessä ovat työhön liittyvät mielenterveys- toutus.
10904: tekijät toistaiseksi jääneet käytännössä vähälle Ensimmäisen valtakunnallisen työsuojeluvii-
10905: huomiolle, vaikka niiden merkitys onkin jo kon suunnittelusta ovat vastaneet Invalidiliitto,
10906: todettu tutkimuksissa ja juhlapuheissa. Lisäksi Keuhkovammaliitto, Kirkon Yhteiskunnallinen
10907: työsuojelua pidetään työpaikkojen sisäisenä toimikunta, Suomen Punainen Risti ja Työter-
10908: asiana sen sijaan, että se olisi kansakunnan veyslaitos. Työsuojeluviikko koostuu valtakun-
10909: yhteisen huolenpidon kohde. nallisesta päätapahtumasta sekä viidestä alueel-
10910: Työsuojelussa on kiinnitettävä entistä enem- lisesta tapahtumasta, jotka tänä vuonna to-
10911: män huomiota inhimillisyyteen, ihmisiäheisyy- teutetaan Vaasassa, Kouvolassa, Joensuussa,
10912: teen sekä kunkin osapuolen vastuuseen työs- Raumalla ja Oulussa. Työsuojeluviikolle suun-
10913: tään ja työtovereistaan. Tämän edistämiseksi nitellaan perustettavaksi laaja, eri kansalais-
10914: tarvitaan tiedotus-, koulutus- ja asiantuntija- ia yhteiskuntapiirejä edustava neuvottelukunta.
10915: apua. Edistääksemme työsuojelutoimintaa maas- Ensimmäisen valtakunnallisen työsuojeluviikon
10916: samme vietetään tänä vuonna ensimmäistä val- budjetti on 166 000 mk. Rahat on saatu avus-
10917: takunnallista työsuojeluviikkoa. tuksina ja lahjoituksina. Rahoitusvaikeuksien
10918: Vuoden 1980 työsuojeluviikon teemana on takia viikko joudutaan toteuttamaan aiottua
10919: ''Työsuojelu koko kansan asiaksi". Se tähtää suppeampana.
10920: 1056 Raha-asUt.;aloite n:o 979
10921:
10922: Työsuojeluviikon järjestelyjä on tarkoitus suojeluviikon järjestämiseen tarvittava määrä-
10923: jatkaa tulevanakio vuonna. Edellä mainittujen raha.
10924: yhteisöjen toimesta halutaan työsuojeluviikko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10925: tapahtuman yhteydessä saattaa kansalaisten
10926: tietoisuuteen työsuojelun merkitys ihmisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10927: työpaikalla ja yleensä yhteiskunnassa tapahtu- 1981 tulo- ja menoarvioon perustetta-
10928: vaan elämään. Työsuojeluviikon tapahtumien valle uudelle momentille 200 000 mar-
10929: jatkojärjestely riippuu oleellisesti siitä, millä kan määrärahan työsuojeluviikon tie-
10930: tavoin pystytään rahoitus järjestämään. Tässä dotus-, koulutus- ja valistustilaisuuk-
10931: mielessä olisikin perusteltua, että vuosittain sien järjestämiseksi.
10932: varattaisiin valtion tulo- ja menoarvioon työ-
10933: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10934:
10935: Matti Puhakka Markus Aaltonen Terho Pursiainen
10936: Tarja Halonen Jouko Skinnari V. J. Rytkönen
10937: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Matti Luttinen
10938: Juhani Surakka Kaarina Suonio Reino Breilin
10939: 1980 vp. 1057
10940:
10941: Raha-asia-aloite n:o 980.
10942:
10943:
10944:
10945:
10946: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutus-
10947: päivärahaa vastaavan korvauksen suorittamiseksi kuntootus-
10948: laitoksissa työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi välttämätöntä
10949: hoitoa saaville.
10950:
10951:
10952: E d u s k u n n a II e.
10953:
10954: Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa työ- ja ·toimintakyvyn säilyttämiseksi. Yleisen
10955: maksetaan silloin, kun vakuutettu on sairauden, sairausvakuutuksen varoista olisi näissä ·tapauk-
10956: vian tai vamman vuoksi kykenemätön tekemään sissa voitava maksaa kuntootettaville päivära-
10957: tavallista työtään tai työtä, joka on siihen lä- haa vastaavaa etuutta silloin, kun muuta vas-
10958: heisesti verrattavissa. Päivärahaa ei tarkastus- taavaa tukea ei ole saatavissa.
10959: lautakunnan omaksuman kannan mukaan mak- Edellä esitettyyn viitaiten ehdotamme kun-
10960: seta yleensä silloin, kun vakuutettu työstä pois- nioittaen,
10961: saollessaan on kuntootuslaitoksessa saamassa
10962: hoitoa ja kuntoutusta sairautensa tai vamman- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10963: sa vuoksi. Kun mitään muutakaan vastaavaa 1981 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
10964: yleistä tukimuotoa ei näissä tapauksissa ole markkaa käytettäväksi sairausvakuutuk-
10965: käytettävissä, rajoittaa se suuresti työelämässä sen päivärahaa vastaavana korvauksena
10966: olevien vakuutettujen mahdollisuuksia hakeu- niille työelämässä oleville henkilöille,
10967: tua hoitoon kuntoutuslaitoksissa. Kuntootuslai- jotka saavat työ- ja toimintakykynsä
10968: toksessa annettava lääkinnällinen kuntootus on säilyttämiseksi välttämätöntä hoitoa ja
10969: monissa tapauksissa välttämätöntä asianomaisen kuntoutusta kuntoutuslaitoksissa.
10970: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
10971:
10972: Matti Puhakka Juhani Surakka Sakari Knuuttila
10973: Anna-Liisa Piipari Jouko Tuovinen Jouko Skinnari
10974: Kaisa Raatikainen Kaarina Suonio Juhani Raudasoja
10975: Mikko Rönnholm Tellervo Koivisto Markus Aaltonen
10976: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast Tarja Halonen
10977: Olli Helminen Liisa J sakonsaari Matti Luttinen
10978: Reino Breilin Hannu Tapiola Terho Pursiainen
10979: V. J. Rytkönen
10980:
10981:
10982:
10983:
10984: 133 088000399]
10985: 1058 1980 vp.
10986:
10987: Raha-asia-aloite n:o 981.
10988:
10989:
10990:
10991:
10992: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
10993: läänin erityislastenkodin perustamiskustannuksiin.
10994:
10995:
10996: E d u s k u n n a 11 e.
10997:
10998: Jyväskylän yliopistossa meneillään olevan Laitoksen sopivin sijaintikunta on Joensuun
10999: turvallisen yhteisön rakennepiirteitä selvittävän kaupunki, jolla on suurin tarve erityislastenko-
11000: tutkimuksen alustavista tiedoista käy ilmi, että tipaikkojen käyttöön, parhaat edellytykset
11001: nuorten sopeutumisongelmia esiintyy Pohjois- hankkeen toteuttamiseen sekä laitoksen toimin-
11002: Karjalan läänissä tavanomaista enemmän. nan kannalta keskeiset palvelut. Laitoksesta on
11003: Lasten ja nuorten huoltoon liittyviä palvelu- kuitenkin tarkoitus muodostaa koko Pohjois-
11004: ja läänissä sen sijaan on varsin vähän. Erityi- Karjalan läänin aluetta palveleva yksikkö siten,
11005: sen vaikeana koetaan koulukoti- ja erityislas- että Joensuun kaupunki myy laitoksen palvelu-
11006: tenkotipaikkojen puuttuminen läänistä koko- ja läänin muille kunnille sopimustietä. Joen-
11007: naan. Pohjois-Karjalan läänissä onkin otettu ta- suun kaupungin toimesta on jo laadittu erityis-
11008: voitteeksi erityislastenkotiyksikön perustaminen lastenkodin tarveselvitys ja perustamissuunni-
11009: läänin alueelle mahdollisimman pian. Tämän telma. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
11010: yksikön tehtävänä olisi tarjota hyvät hoidolliset noin 2 miljoonaa markkaa.
11011: resurssit omaava hoitopaikka sopeutumisvai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11012: keuksista kärsiville lapsille ja nuorille heidän
11013: omalla kotiseudullaan, jolloin välttämättömät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11014: yhteydet lasten vanhempiin voidaan säilyttää 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11015: myös laitoshoidon aikana. Erityislastenkoti tu- 33.41.31 1 000 000 markan määrärahan
11016: lisi osaltaan vähentämään läänin kuntien tar- Pohjois-Karjalan läänin erityislastenko-
11017: vetta sijoittaa lapsia ja nuoria läänin ulkopuo- din perustamiskustannuksiin.
11018: lisiin koulukoteihin, mikä edelleen olisi vähen-
11019: tämässä näihin laitoksiin kohdistuvaa painetta.
11020: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11021:
11022: Matti Puhakka Lea Sutinen Mauri Vänskä
11023: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Erkki Korhonen
11024: P. Puhakka
11025: 1980 vp. 1059
11026:
11027: Raha-asia-aloite n:o 982.
11028:
11029:
11030:
11031:
11032: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten
11033: Keskusliiton työllistämisprojektin kone- ja laitekustannuk-
11034: siin.
11035:
11036:
11037: Ed u s kun n a 11 e.
11038:
11039: Näkövammaisten työllistäminen on muodos- ikään on tarpeellista selvittää uusien tuotteiden
11040: tunut erittäin vaikeaksi nykyisessä työllisyysti- kannalta parhaat työmenetelmät sekä tarvittavat
11041: lanteessa. Näkövammaisten sijoittuminen ylei- työvälineet. Toiminnan laajentaminen edellyttää
11042: sille työmarkkinoille on lähes olematonta. Nä- myös raaka-ainehankintojen ja tuotteiden mark-
11043: kövammaisten työllistämisessä on perinteellisil- kinoinnin organisointia. Samassa yhteydessä
11044: lä käsitöillä, joita ovat erilaiset kori- ja har- liitto pyrkii selvittämään näkövammaisille sopi-
11045: jatyöt, ollut erittäin merkittävä asema. Näkö- via teollisia tehtäviä, jotka voitaisiin ottaa mu-
11046: vammaisten käsityötoiminnan tukemista varten kaan Sokevan toimintaan. Tältä pohjalta Näkö·
11047: Näkövammaisten Keskusliitolla on Sokeva vammaisten Keskusliitto järjestää 1981 näkö-
11048: -niminen tuotantolaitos, joka hankkii näkövam- vammaisten työllistämisprojektin, jonka tavoit-
11049: maisten tarvitsemia raaka-aineita ja suorittaa teena on näkövammaisten käsityötoiminnan ke-
11050: raaka-aineiden esikäsittelyn, välittää raaka-ainei- hittäminen ja lisääminen sekä tuottavuuden pa-
11051: ta eri puolilla maata toimiville näkövammaisille rantaminen sekä näkövammaisten teollisten teh-
11052: ja markkinoi valmiita tuotteita. Tämän palve- tävien kehittäminen ja lisääminen lähinnä tuo-
11053: lun piiriin kuuluu lähes 400 näkövammaista. tantolaitos Sokevan teollisena toimintana.
11054: Sokevan liikevaihto vuonna 1979 oli noin 10 "Näkevät sormet" -tuotesuunnittelukilpailun
11055: miljoonaa markkaa. pohjalta käsityötoimintaa koskevan projektin
11056: Näkövammaisten Keskusliitto on pyrkinyt osuus jakautuu kahteen osaan, josta toinen kos-
11057: omalta osaltaan tukemaan näkövammaisten si- kee perinteellisten rottinki- ja vastaavien käsi-
11058: joittumista yleisille työmarkkinoille mm. etsi- töiden kehittämistä ja toinen naisten käsityö-
11059: mällä heille sopivia uusia ammattialoja. V aik- toiminnan aikaansaamista. Tähän saakka nais-
11060: ka tätä toimintaa pidetään edelleenkin tarpeel- ten käsityötoiminta on ollut ammatillisena toi-
11061: lisena on liitto katsonut, että tässä vaiheessa mintana kokonaan järjestämättä. Teollisen toi-
11062: on tarkoituksenmukaista kiinnittää erityistä minnan kehittämisessä kiinnitetään erityistä
11063: huomiota perinteellisten käsityöammattien ke- huomiota ulkomaisten esimerkkien antamien
11064: hittämiseen. Käsityötoiminta näyttääkin olevan vaikutteiden pohjalta pienimuotoiseen metalli-
11065: lähes ainoa tapa työllistää harvaan asutulla teollisuuteen, elektroniikka- ja muovialaan.
11066: maaseudulla ja pienissä asutustaajamissa asuvia Käsityötoiminnan samoin kuin teollisen toi-
11067: näkövammaisia. minnan organisointi edellyttää erilaisia laite- ja
11068: Suunnitelmalliset näkövammaisten käsityötoi- konehankintoja noin 700 000 markan edestä.
11069: minnan kehittämistoimenpiteet liitto käynnisti Näihin laitteisiin kuuluvat mm. rottinkihuone-
11070: 1979 järjestämällä kauppa- ja teollisuusministe- kalujen runkotuotannossa tarvittavien muottien
11071: riön myöntämän apurahan turvin "Näkevät sor- suunnittelu ja valmistaminen, naisten käsityö-
11072: met" -tuotesuunnittelukilpailun. Sen tarkoituk- toiminnassa tarvittavat koneet ja välineet. Suu-
11073: sena oli etsiä uusia malleja ja kokonaan uusia rimmat investoinnit kohdistuvat kuitenkin teol-
11074: tuotteita käsityötoimintaa varten. Kilpailun tu- lisen toiminnan kehittämiseen. Tuotannon ke-
11075: loksena saatiin käyttökelpoisia ehdotuksia, joi- hittämiseen kuuluu mm. maalaustullia valmista-
11076: den hyödyntäminen edellyttää kuitenkin jatko- vien laitteiden hankkiminen, joiden kokonais-
11077: suunnittelua yhdessä käsityöalan asiantuntijoi- kustannukset ovat noin 300 000 markkaa. Maa-
11078: den ja näkövammaisten itsensä kanssa. Niin laustullien valmistuksessa käytettäviä koneita ja
11079: 1060 Raha-asia-aloite n:o 982
11080:
11081:
11082: laitteita pystyvät näkövammaiset käyttämään. edellyttämät investointikustannukset voitaisiin
11083: Tämä tuotanto sopii erittäin hyvin Sokevan ny- sisällyttää vastaisuudessa käsityötuotteiden hin-
11084: kyiseen tuotantoon, jossa päätuotantohaarana toihin. Tämän vuoksi ei ole myöskään tarkoi-
11085: on siveltimien valmistus. Tällä hetkellä maas- tuksenmukaista investointeja rahoittaa muuta
11086: samme ei ole koneellista maalaustullien valmis- kuin pieneltä osin lainoilla.
11087: tusta vaan maalausrullat tuodaan ulkomailta. Näkövammaisten työllistämisprojektin pää-
11088: Näin ollen maalaustullien valmistuksella voitai- asiallisena tavoitteena on luoda edellytykset
11089: siin korvata ulkomaista tuontia. Kun Sokeva on kotona tapahtuvalle näkövammaisten käsityötoi-
11090: vuonna 1980 saanut käyntiin myös viennin si- minnalle. Kysymyksessä on koko maata kos-
11091: veltimien osalta Neuvostoliittoon, on ilmeistä, keva näkövammaisten työllistäminen. Tällä toi-
11092: että tähän voitaisiin liittää myös maalaustullien minnalla on erittäin suuri merkitys erityisesti
11093: myynti. maamme kehitysalueilla asuville näkövammai-
11094: Työvoimaministeriö voi työllistämismäärära- sille, joille tämänlaatuinen toiminta on ainoa
11095: hoista ilmeisesti tukea näkövammaisten työllis- mahdollisuus tehdä tuottavaa työtä.
11096: tämisprojektia palkkamenojen osalta. Sensijaan · Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11097: laitehankintoihin työvoimaministeriöllä ei ole
11098: osoitettavissa määrärahaa. Keskusliiton omat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11099: mahdollisuudet näin suuriin investointeihin 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
11100: ovat erittäin vähäiset, minkä vuoksi investointe- markan määrärahan käytettäväksi Näkö-
11101: ja joudutaan suurelta osalta rahoittamaan lainoi- vammaisten Keskusliiton näkövammais-
11102: tuksella. Näkövammaisten käsityötoimintaa ei ten työllistämisprojektin kone- ja laite-
11103: voida kuitenkaan saada liiketaloudellisesti siinä kustannuksiin.
11104: määrin tuottavaksi, että työllistämisprojektin
11105: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11106:
11107: Matti Puhakka Markus Aaltonen Hannele Pokka
11108: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Terho Pursiainen
11109: Tarja Halonen Juhani Raudasoja V. J. Rytkönen
11110: Jouko Tuovinen Kaarina Suonio Matti Luttinen
11111: Juhani Surakka Lea Sutinen Reino Breilin
11112: 1980 !P· 1061
11113:
11114: Raha-asia-aloite n:o 983.
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
11120: läänin sosiaalisairaalan suunnittelukustannuksiin.
11121:
11122:
11123: E d u s kun n a 11 e.
11124:
11125: Päihdyttävien aineiden väärinkätttäjien huol. perustaminen on ,tarpeen. Tällainen hoitolaitos
11126: to edellyttää onnistuakseen erilaisista palvelu- vähentäisi Pohjois-Karjalan läänistä esim. Jär-
11127: pisteistä muodos.tuvaa hoitoketjua. Avohuollon venpään sosiaalisairaalaan kohdistuvaa painetta.
11128: osina hoitoketjussa ovat poliklinikat, katkaisu- Myöskin työlaitosten kehittämistyöryhmän esit-
11129: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuojat. tämä Tuustaipaleen huoltolan paikkaluvun alen.
11130: Mainittujen palvelupisteiden osalta tilannetta taminen voisi tapahtua niin, että Pohjois-Kar-
11131: Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää tyydyt- jalan läänin kunnat luopuisivat pääosasta omis-
11132: tävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoitoketjuun tamiaan hoitopaikkoja alueellisen hoitolaitoksen
11133: oleellisena osana kuuluvaa hoitolaitosta läänin valmistuttua.
11134: alueella ei ole lainkaan. Pohjois-Karjalan läänissä on valmistauduttu
11135: Alkoholiongelman hoidossa on oleellista se, sosiaalisairaalan perustamiseen niin, että laitos
11136: että hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdol- voitaisiin rakentaa vuosina 1982-1983. Lai-
11137: lisimman varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella toksen kus-tannusarvio on noin 4 miljoonaa
11138: sijaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoonhakeutu- markkaa.
11139: mista ja loisi hyvät edellytykset työpaikoilla ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11140: pahtuvalle hoitoonohjaukselle. Lisäksi tarve
11141: hoitaa päihdengelmaisia läänin erikoislääkäri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11142: jobtoisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11143: vähenisi ainakin jossain määrin. 33.54.32 150 000 markan määrärahan
11144: Pohjois-Karjalan läänissä on päihdeongel- Pohjois-Karjalan läänin sosiaalisairaalan
11145: maisten hoidon tarvetta siinä määrin, että oman suunnittelukustannuksiin.
11146: noin 35-paikkaisen alueellisen hoitolaitoksen
11147: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11148:
11149: Matti Puhakka Lea Sutinen Mauri Vänskä
11150: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Erkki Korhonen
11151: P. Puhakka
11152: 1062 1980 vp.
11153:
11154: Raha-asia-aloite n:o 984.
11155:
11156:
11157:
11158:
11159: M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
11160: apuun ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen lomatoimin-
11161: taa varten.
11162:
11163:
11164: E d u s k u n n a 11 e.
11165:
11166: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 taan edes vuoden 1980 tasolla. Samanaikaisesti
11167: tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan valtionavuksi .myös ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen
11168: ammattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen loma- piiriin kuuluvien kansala~sten määrä on lisään-
11169: . toimintaa varten 14 miljoonaa markkaa. Lisäys tynyt tuntuvasti.
11170: vuodesta 1980 on vain miljoona markkaa. Am- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11171: mattiyhdistysliikkeen lomajärjestöjen valtionapu
11172: kanavoituu sellaisten työelämässä olevien kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11173: laisten lomatoiminnan tukemiseen, joilla .. muu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11174: toin ei olisi mahdollisuutta kuntouttavaan lo- 33.57.57 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11175: man viettoon. Ehdotettu miljoonan markan li- valtionapuna ammattiyhdistysliikkeen
11176: säys ei riitä pitämään valtionapua reaaliarvol- lomajärjestöjen lomatoimintaa .varten.
11177: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11178:
11179: Matti Puhakka Markus Aaltonen Terho Pursiainen
11180: Tarja Halonen Jouko Skinnari V. J. Rytkönen
11181: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Matti Luttinen
11182: Juhani Surakka Kaarina Suonio Reino Breilin
11183: 1980 vp. 1063
11184:
11185: Raha-asia-aloite n:o 985.
11186:
11187:
11188:
11189:
11190: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen tuki-
11191: osaa saavien eläkeläisten asuntojen peruskorjaukseen.
11192:
11193:
11194: E d u s k u n n a II e.
11195:
11196: Vuoden 1973 toisessa lisäbudjetissa hallitus Suoritettujen tutkimusten mukaan vanhukset
11197: myönsi kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo- ja työkyvyttömät asuvat selvästi muuta väestöä
11198: jen parantamiseksi 18,5 miljoonan markan mää- huonommin, puutteellisesti varustetuissa ja huo-
11199: rärahan, josta 3,5 miljoonaa markkaa osoitettiin nokuntoisissa asunnoissa. Vanhuksista 37 %
11200: eläkeläisten omien asuntojen korjauksen avusta- asuu asunnossa, jossa ei ole perusvarusteita, ei
11201: miseen, mikä oli alku oikealle toiminnalle. vesijohtoa, viemäriä, WC:tä eikä kylpyhuo-
11202: Vanhusten asunto-olojen parantamisavustuksia netta. Samoin noin kolmannes vanhuksista asuu
11203: myönnettiin kuluvana vuonna lähinnä työttö- asunnoissa, jotka ovat lisäksi huonokuntoisia,
11204: myyden torjumisen tarkoituksessa. Tällöin kosteita, kylmiä ja vetoisia. Vain kolmannes
11205: avustuksen suuruus rajattiin koskemaan vain vanhuksista asuu kohtuulliset laatu- ja varuste-
11206: työpaikkoja. Rakennusmateriaali on ollut han- tasovaatimukset täyttävissä asunnoissa. Viran-
11207: kittava eläkeläisten itse. Tämä on merkinnyt omaistenkin arvion mukaan kiireellisen avun
11208: sitä, että kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tarpeessa olevia huonosti asuvia vanhuksia on
11209: asemassa olevat vanhukset, joilla ei ole ollut 120 000.
11210: omia varoja materiaalihankintoihin, ovat jää- Avustuksia myönnettäessä on lähdettävä siitä,
11211: neet ilman avustusvaroja. että avustusvarat riittävät sekä työpalkkoihin
11212: Vanhusten asuntojen peruskorjauksen avusta- että materiaalihankintoihin. Näin myös kaik-
11213: minen on oikeaan osunut toimenpide. Vanhus- kein vähävaraisimmat vanhukset pääsevät osal-
11214: ten asuntojen tarvetta ei pystytä eikä sitä ole lisiksi asunto-olojen parantamisesta.
11215: tarkoituksenmukaista tyydyttää vain uusia asun- Kaikkein kurjimmin asuvien 120 000 van-
11216: toja rakentamalla. Useimmiten eläkeläiset viih- huksen asuntojen peruskorjaukseen tarvittava
11217: tyisivät asuntonsa puutteellisuudesta huolimatta määräraha on pieni summa siihen verrattuna,
11218: hyvin nykyisessä asunnossaan ja tutussa ympä- mitä hallitus esittää annettavaksi suurpääomal-
11219: ristössään eivätkä halua muuttaa, mikäli asunto le. ·
11220: korjaamalla saadaan vastaamaan kohtuullisia Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11221: vaatimuksia. Pelkän kansaneläkkeen varassa
11222: elävien tulot eivät kuitenkaan riitä korjausten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11223: maksamiseen. Peruskorjausavustus on tarkoi- 1981 tulo- ;a menoarvioon JO 000 000
11224: tuksenmukainen keino turvata pienituloisille markkaa kansaneläkkeen. tukiosaa saa-
11225: vanhuksille oikeus pysyä vanhassa, tutuksi käy- vien eläkeläisten asuntojen peruskor-
11226: neessä elinympäristössä. Samalla nostetaan ni- jausavustuksia varten.
11227: menomaan heikoimmin asuvan kansanosan asu-
11228: mistasoa melko vähäisin kustannuksin.
11229: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
11230:
11231: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Ensio Laine
11232: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Seppo Toiviainen
11233: P. Liedes Marjatta Mattsson Aarne Koskinen
11234: 1064 1980 vp.
11235:
11236: Raha-asia-aloite n:o 986.
11237:
11238:
11239:
11240:
11241: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
11242: yleisiin rahoitusavustuksiin.
11243:
11244:
11245: E d u s k u n n a 11 e.
11246: Kuntien veroayrm hinnat ovat jatkuvassa verorasitus siirtyy entistä enemmän pienitulois-
11247: nousussa. Erityisen korkeiksi ne ovat nousseet ten maksettavaksi.
11248: vähävaraisissa kunnissa. Niiden veroäyrin hinta Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vähäi-
11249: on niin korkea, että uudet korotukset tulevat nen määräraha taloudellisissa vaikeuksissa
11250: lisäämään monia ennestään olevia ongelmia. kamppaileville kunnille. Se on ollut täysin riit-
11251: Korkea veroäyrin hinta voimistaa mainituista tämätön. Niin se on myös tulevan vuoden val-
11252: kunnista muuttoliikettä. Näillä kunnilla ei ole tion tulo- ja menoarviossa. Määräraha tulisi
11253: juuri mahdollisuuksia teollisten työpaikkojen korottaa ainakin 150 miljoonaan markkaan, jot-
11254: saamiseen, sillä yrittäjät etsivät kuntia, joissa ta se riittäisi kipeimpään tarpeeseen vähävarai-
11255: veroäyrin hinta on alhainen. Korkean veroäyrin sille kunnille ja estäisi niissä veroäyrin hinnan
11256: hinnan kunnissa myös kunnalliset palvelut jää- nousun.
11257: vät jälkeen muissa kunnissa tapahtuvasta kehi- Olemme sitä mieltä, että vähävaraisten kun-
11258: tyksestä. tien avustusmäärärahaa tulee lisätä, jotta siitä
11259: Kuntien veroäyrin hinnan kohoamisella siir- riittäisi useammalle kunnalle avustusta ja että
11260: retään myös verorasitusta pienituloisten kan- vähävaraisissa kunnissa voidaan estää veroäyrin
11261: nettavaksi. Kunnallinen vero on jakovero, jon- hinnan nousu, joka jo nykyiselläänkin on koh-
11262: ka mukaan tulon suuruudesta riippumatta esim. tuuttoman korkea.
11263: sataa markkaa kohden tulee veroa saman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11264: verran niin pieni- kuin suurituloisellekin. Kun
11265: perusvähennyksen määrä on alhainen, pienitu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11266: 1oisetkin joutuvat kunnallisen verotuksen pii- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11267: riin. Kunnallinen vero on todella välittömistä 26.97.30 lisäyksenä 50 000 000 mark-
11268: veroista se, joka koskee myös pienituloisia ja kaa rahoitusavustuksiksi vaikeassa talou-
11269: tästä johtuu, että veroäyrin hinnan noustessa dellisessa asemassa oleville kunnille.
11270: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
11271:
11272: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Ensio Laine
11273: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Seppo Toiviainen
11274: P. Liedes Marjatta Mattsson Aarne Koskinen
11275: 1?80 vp. 1065
11276:
11277: Raha-asia-aloite n:o 987.
11278:
11279:
11280:
11281:
11282: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kaik-
11283: kien viikonloppu- ja lomamatkakustannusten korvaamiseksi.
11284:
11285:
11286: E d u s k u n n a 11 e.
11287:
11288: EHokustannusten jyvkkä nousu on vaikeutta- Kun asevelvollisuus on säädetty hnsalaisvel-
11289: nut varusmiesten ja heidän omaistensa talou- vollisuudeksi, ei sen tulisi palvelukseen osallis-
11290: dellista asemaa. Varusmiesten päiväraha on tuville ja heidän perheilleen asettaa taloudelli-
11291: edelleen liian pieni, siUä korotukset eivät sia rasitteita. Yhteiskunnan tulee vastata kai-
11292: useinkaan ole olleet edes inflaation nousua vas- kista kustannuksista, jotka asevelvollisuus
11293: taavat. Riittämätön on myös kotiuttamisraha. aiheuttaa asevdvollisille itselleen ja myös hei-
11294: Toteutumatta on varusmiesten oikeutettu vaa- dän perheilleen.
11295: timus siitä, että kaikki viikonloppu- ja loma- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11296: matkat tulisivat ilmaiseksi. Näin siitä huoli-
11297: matta että eduskunta on asiasta lausunut yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11298: mielisen tahtonsa. Kysymys ei voi olla varojen 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11299: puutteesta, sillä asehanklntoihin riittää runsaas- markkaa varusmiesten kaikkien viikon-
11300: ti varoja. Ihminen tulisi asettaa ·kylmien asei- loppu- ja lomamatkojen saamiseksi il-
11301: den edelle. Tätä periaate:tta eivät näytä armei- maiseksi.
11302: jan johto, eikä maamme hallituskaan omaksu-
11303: van, vaikka sen tulisi olla itsestään selvän.
11304: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11305:
11306: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen
11307: M.-L. Salminen Sten Söderström E.-J. Tennilä
11308: Mikko Kuoppa
11309:
11310:
11311:
11312:
11313: 134 088000399]
11314: 1066 1980 vp.
11315:
11316: Raha-asia-aloite n:o 988.
11317:
11318:
11319:
11320:
11321: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouslaitoksen
11322: suunnittelemiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle.
11323:
11324:
11325:
11326: Ed u s kun n a 11 e.
11327:
11328: Maassamme ei kalatalous, järviemme runsau- tön saastuminen. Vettä on myös riittävästi suu,
11329: desta huolimatta, ole saanut samanlaisia mitta- renkin kalalaitoksen rakentamista varten. Hiis-
11330: suhteita kuin monissa muissa maissa. Kalalla on koskelle tulee kalanviljelylaitoksen ja kalankas,
11331: kuitenkin suuri merkitys myös suomalaisten vatuslaitoksen lisäksi perustaa myös kalanjalos,
11332: ruokavaliossa. Käytetystä kalasta tulee osa ulko- tuslaitos, sillä ympäristön vesistöstä on mah-
11333: mailta. Se on mahdollista korvata omista vesis- dollista saada kalaa niin runsaasti, että kalastus-
11334: töistämme saadulla kalalla jos ryhdytään tehok- laitoksen rakentaminen on mahdoLlista.
11335: kaisiin toimenpiteisiin kalataloutemme paranta- Monipuolinen kalatalous loisi uusia pysy,
11336: miseksi. Uusien kalatalouslaitosten perustami- viä työpaikkoja, joita työttömyyden torjumiseksi
11337: nen on maahamme välttämätöntä. Ilomantsissa edelleen tarvitaan. Valtion kalata,
11338: Ilomantsin Hiiskoskella on aikaisemmin ollut louslaitoksen perustaminen Ilomantsin Hiiskos,
11339: kalanviljelylaitos, jossa on tuotettu lohen ja kelle olisi hallituksen ja eduskunnan taholta
11340: siian poikasia. Toiminta päättyi Pamilon voi- osoitus aktiivisesta kehitysaluepolitiikasta jäl,
11341: malaitoksen rakentamisen vuoksi. Hiiskosken keen jääneitten alueitten kehittämiseksi.
11342: seutu on edelleen suoritettujen tutkimusten mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11343: kaan erinomainen paikka kalatalouden harjoitta-
11344: mista varten. Kyseeseen tulee kalanpoikasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11345: tuottaminen, mutta myös kalan kasvattaminen 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
11346: teuraskalaksi. Näin siitä syystä, että Koitereen markkaa kalatalouslaitoksen suumzittele·
11347: vesi on erinomainen. Näköpiirissä ei ole vesis- miseksi Ilomantsin Hiiskoskelle.
11348: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
11349:
11350: Pauli Puhakka Markku Kauppinen Lea Sutinen
11351: Matti Puhakka Jouko Tuovinen Erkki Korhonen
11352: Mauri Vänskä
11353: 1980 vp. 1067
11354:
11355: Raha-asia-aloite n:o 989.
11356:
11357:
11358:
11359:
11360: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeesta, hakkeesta
11361: ja jätteistä pellettejä valmistavan tuotantolaitoksen rakentami-
11362: seen Tohmajärvelle.
11363:
11364:
11365: E d u s k u n n a 11 e.
11366:
11367: Pohjois-Karjalassa on kotimaisen energian Pellettejä valmistavalla laitoksella olisi myös
11368: tuotannolle hyvät edellytykset. Turvevarat ovat huomattava työllisyysvaikutus niin itse tuotan-
11369: runsaat. Hakkeeksi sopivaa pien- ja tähdepuuta tolaitoksessa kuin turpeen ja hakkeen tuotan-
11370: on paljon. Turvetta ja haketta ei sellaisenaan nossa sekä jätteiden keräilyssä. Ratkaisevinta
11371: kannata kuljettaa pitkiä matkoja, vaan ne on on tietenkin kotimaisen energiantuotannon li-
11372: puristettava kuljetustilaa vähemmän vievään 'sääminen.
11373: muotoon. Tällaisia ovat pelletit. Niiden valmis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11374: tamiseen käytetään turvetta, haketta ja erilaisia
11375: jätteitä. Lähivuosina maahamme perustettaneen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11376: useampia pellettejä valmistavia laitoksia. Yh- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11377: deksi tällaisen laitoksen sijoituspaikaksi soveltuu markkaa alkumäärärahaksi turpeesta,
11378: erinomaisesti Tohmajärvi. Valkeasuon turve hakkeesta ja jätteistä pellettejä valmis-
11379: muodostaisi laitoksen toiminnan rungon. Ym- tavan tuotantolaitoksen rakentamiseksi
11380: päristössä on paljon sellaista puuta, joka so- Tohmajärvelle.
11381: veltuu vain hakkeeksi. Se olisi otettava talteen
11382: metsänhoidollisistakin syistä.
11383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
11384:
11385: Pauli Puhakka Markku Kauppinen Lea Sutinen
11386: Matti Puhakka Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
11387: Mauri Vänskä
11388: 1068 1980 vp.
11389:
11390: Raha-asia-aloite n:o 990.
11391:
11392:
11393:
11394:
11395: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
11396: tamisrahan maksamiseksi varusmiehille.
11397:
11398:
11399: E d u s k u n n a 11 e.
11400:
11401: Nykyinen varusmiesten kotiuttamisraha on Kotiuttamisraha tulee korottaa vastaamaan
11402: liian pieni. Inflaation edetessä sen reaaliarvo puolta minimipalkasta ja se on sidottava indek-
11403: jatkuvasti laskee. Tarve kunnollisesta, siviiliin siin. Tätä tarkoittava lainmuutos on tehtävä kii-
11404: siirryttäessä saatavasta alkutoimeentuloturvasta reellisesti. Siihen saakka on puolta minimipalk-
11405: on suuri. Keskimäärin noin puolet varusmiehis- kaa vastaava kotiuttamisraha maksettava varus-
11406: tä on kotiutuessaan vailla työ- tai/ja jatkokou- miehille ylimääräisenä kotiuttamisrahana.
11407: lutuspaikkaa, osa jopa asuinpaikkaa. Varusmies- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11408: aikana on yleensä käytetty mahdolliset säästöt,
11409: jopa jouduttu ottamaan velkaa, mikä vaikeuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11410: siviiliin tullessa yleensä tarpeellisia vaate- ym. 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
11411: hankintoja. markkaa ylimääräisen 600 markan ko-
11412: Kotiuttamisraha on myös kansainvälisesti tiuttamisrahan maksamiseksi jokaiselle
11413: verrattuna huomattavasti pienempi kuin muissa varusmiehelle 1. 1. 1981 lukien.
11414: pohjoismaissa.
11415: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
11416:
11417: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Marjatta Mattsson
11418: P. Liedes Irma Rosnell Ensio Laine
11419: Seppo Toiviainen Aarne Koskinen
11420: 1980 vp. 1069
11421:
11422: Raha-asia-aloite n:o 991.
11423:
11424:
11425:
11426:
11427: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskor-
11428: vauksen korottamiseksi ja kaikkien työttömien saattamiseksi
11429: työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin.
11430:
11431:
11432: E d u s k u n n a II e.
11433:
11434: Maamme työttömyysturvajärjestelmä ei ole vuodelta noussut. Vielä vuonna 1975 oli työt-
11435: aukoton. Työttömyysturvajärjestelmäämme si- tömyyskorvauksen saajia keskimäärin 5 900 eli
11436: sältyy useita heikkouksia, jotka tulisi poistaa. 11,6 pros•enttia kaikista työttömistä. Vuoden
11437: Tämän vuoksi on SKP viimeksi 18. edustaja- 1979 alkupuoliskolla oli työttömyyskorvauksen
11438: kokouksen hyväksymässä asiakirjassa "Demo- saajia keskimäärin 63 800 eli 37 prosenttia kai-
11439: kraattisen käänteen puolesta" esktänyt työttö- kist·a työttömistä.
11440: myysturvajärjestelmän parantamisesta seuraa- Viime vuosina on 25-30 prosenttia kaikis-
11441: vaa: "Työttömyysavustusten ja -korvausten reaa- ta työttömistä o1lut sellaisia, jotka eivät saa
11442: liarvo tulee kaikikialla korottaa vähimmäispal- työttömyyskassa-avustusta tai -korvausta. He
11443: kan tasoLle ja työttömyysturva on sidottava in- ovat s·iis kaiken työttömyysturvan ulkopudlella.
11444: deksiin. Kaikki työttömyyskorvauksen tai -avus- Työttömyysturvan aukottomaksi tekeminen on
11445: tuksen saannin esteenä olevat karenssi- ym. kiireellinen tehtävä. Aluksi sitä voitaisiin yrit-
11446: rajoitukset on poistettava. Työntekijöiden on tää toteuttaa työttömyyskassa- ja korvaussään-
11447: saatava turva työttömyyden varalta ympärivuo- nöksiä muuttamalla.
11448: den ja koko työttömyytensä kestoajal:ta. On to- Työttömyyskassa-avustuslaista tulisi poistaa
11449: teutettava työnantajien kustantama yleinen karenssi- ym. rajoitukset ja täten s•aattaa osa
11450: työttömyysvakuutusjärjestelmä." työttömyysturvan ulkopuolella olevia kassa-
11451: Hintojen, maksujen ja asumiskustannusten avustuksen piiriin.
11452: voimakkaan nousun vuoksi on työttömyyskassa- Huomattava määrä työttömyys·turvan ulko-
11453: avustuksen ja korvauksen reaaliarvo tuntuvasti puolella olevista työttömistä ei kuulu työttö-
11454: alentunut. Työttömyyskassa-avustuksen ja kor- myyskassoihin. Heidän työttömyysturvansa tu-
11455: vauksen ostoarvon nostamiseksi entiselleen on lisi väliaikaisesti järjestää työttömyyskorvaus-
11456: välttämätöntä, että päiväavustusta ja korvausta säännöksiä muuttamalla. Kaikkien työttömien
11457: korotetaan 20 mar:kkaa päivää kohden. Tämän saattaminen työttömyysturvan piiriin mahdollis-
11458: toteuttamiseksi on hallituksen ryhdyttävä vii- tetaan vain siten, että tehdään yleinen työn-
11459: pymättä toimenpiteisiin. antajain kustantama ja työntekijäin hallitsema
11460: Väliaikaisesti vuoden 1979 loppuun oli työt- yleinen työttömyysvakuutusjärjestelmä. Yleisen
11461: tömyyskassojen jäsenten omaa osuutta kassojen työttömyysvakuutuksen säätäminen on siis kii-
11462: menoista pienennetty. Näin siitä syystä, että reellinen tehtävä.
11463: työttömyyden lisääntyessä ovat kassojen jäsen- Äskettäin julkistettiin tutkimus, jonka mu-
11464: ten maksamat maksut nouss•eet kohtuuttoman kaan suuri määrä työttömyyskorvaushakemuk-
11465: korkeiksi ja toisaalta kassojen maksuvalmius sia on perusteeHomasti hylätty. Työllisyyslain
11466: on joutunut kov·alle koetukselle. Kassojen jä- työttömyyskorvaussäännöksiä ei ole siis nouda-
11467: senten oman osuuden pienentämisestä tulisi tettu. Näin on laittomasti evätty useilta työttö-
11468: tehdä pysyvät säännökset. T avoi'tteena tulee myyskorvauksen anojilta työttömyysturva. Hal-
11469: olla, että työntekijäin osuus vastaisuudessa ko- lituksen on syytä viipymättä ryhtyä noudatta-
11470: konaan poistuu ja että työnantajat vastaavat maan jo voimassa olevia lainsäännöksiä. Toi-
11471: työttömyysturvajärjestelmän kustannuksista. saalta on välttämätöntä työttömyyskorvaussään-
11472: Jos tarkastellaan työttömyyskorvauksen va- nöksiä siten muut·taa, että työttömyysturvajär-
11473: raan joutuneita on heidän lukumääränsä vuosi jestelmä tulee aukottomaksi.
11474: 1070 Raha-asia-aloite n:o 991
11475:
11476:
11477: Viime aikoina on paljon puhuttu sosiaalitur- tyssä ensimmä1ses·sä esimerkkitapauksessa pitäi-
11478: van saattamisesta veronalaiseksi. Tätiöin on si työttömyyskassa-avustusta nostaa yli 14
11479: myös ehdotettu, että työttömyyskassa-avustus markkaa päivää kohden kunnes veronkorotus
11480: ja työttömyyskorv•aus tulisivat veronalaiseksi. korvautuisi. Ei ole näköpiirissä, että päiväavus-
11481: Työttömyysturvan veronalaiseksi s!aattaminen tus-ta nostettaisiin tällaisella markkamäärällä.
11482: johtaisi suuriin epäoikeudenmukaisuuksiin. Tämän vuoksi työttömyysturvan 1a yleensä so-
11483: Henkilö, joka olisi naimisissa ja jonka palkka- siaaliturvan verottamisesta on luovuttava.
11484: tulo olisi vuodessa 12 000 markkaa ja kassa- Työttömyysturvajärjestelmän aukottomaksi
11485: avustusten määrä 10 260 markkaa saisi vuodes- tekeminen j·a työttömyyskassa-avustuksen ja
11486: sa, jos kas·sa-avustus asetetaan veronalaiseksi, -korvauksen korottaminen 20 markalla päivää
11487: veronlisäyksen, joka olisi yli 2 800 markkaa kohden lisäisi valtion menoja vuositasolla n.
11488: vuodessa. Pitkäaikaistyöttömän veronlisäys olisi 300 miljoonaa markkaa.
11489: siis tuntuva. Lyhytaikaistyöttömän veronlisäys Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11490: jäisi pieneksi. Jos esimerkiksi henkilöllä on
11491: palkkatuloja 42 000 mavkkaa ja kassa-avustusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11492: 540 markkaa vuodessa, niin hänen veronliisä- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
11493: yksensä olisi 265 markkaa vuodessa. Vaikka markkaa työttömyyskorvauksen korotta-
11494: työttömyyskassa-avustusta ja -korvausta koro- miseksi 20 markalla päivää kohden ja
11495: tettaisiin veronalaiseksi ,saattamisen yhteydessä, kaikkien työttömien saamiseksi ainakin
11496: ei varmasti pitkäaikaitstyöttömän päiväavustus työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin.
11497: nousisi veronlisäystä vastaavasti. Edellä esite-
11498: Helsingissä 26 päivänä syyskuut·a 1980.
11499:
11500: Pauli Puhakka M.-L. Salminen Ensio Laine
11501: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Seppo Toiviainen
11502: P. Liedes Marjatta Mattsson Aarne Koskinen
11503: 1980 vp. 1071
11504:
11505: Raha-asia-aloite n:o 992.
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: Puolanne ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden sairaanhoito-
11511: oppilaitoksen rakentamista varten.
11512:
11513:
11514: Ed u s kun n a 11 e.
11515:
11516: Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa myön- Koska Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen ny-
11517: nettiin Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen ra- kyiset toimitilat ovat erittäin ahtaat ja epätar-
11518: kentamista varten 4 000 000 markan suuruinen koituksenmukaiset, uusien koulutilojen saami-
11519: määräraha. Sitä a!ikaisemmin on tätä rakennus- nen mahdollisimman nopeasti on toiminnan
11520: hanketta varten myönnetty 1 600 000 mk lä- kannalta eviHäin tärkeä,tä. Ra:kennus·suunnite'l-
11521: hinnä suunnittelukustannuksiin kokonaiskustan- mat ovat myös valmiina.
11522: nusaJrvion ollessa 10,8 mmk ja hyötypinta-alan Rakentamiskustannusten nousun vuoksi ja
11523: 3 519 m2 • rakentamisen aloittamisen turvaamiseksi hyvis-
11524: Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa tämän sä ajoin vuoden 1981 kesällä ehdotamme,
11525: vuoden syksyllä, mutta valtioneuvoston päätök-
11526: sellä ajankohtaa siirrettiin vuodella. Määrärahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11527: puuttuminen vuoden 1981 tulo- ja menoarvios- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11528: ta kokonaan aiheuttaa huolta siitä, että raken- 29.83.74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11529: taminen todella aloitetaan ensi vuonna, vaikka Lahden sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
11530: tiedossamme onkin, että siirtomäärärahat ovat kentamista varten.
11531: voimassa vielä ensi vuonnakin.
11532: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
11533:
11534: Ulla Puolanne Matti Viljanen
11535: 1072 1980 vp.
11536:
11537: Raha-asia-aloite n:o 993.
11538:
11539:
11540:
11541:
11542: ~lanqe ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teatteritalon
11543: rakentamista varten.
11544:
11545:
11546: E d u s k u n n a ll e.
11547:
11548: Valtioneuvosto on Vl10nna 1979 myöntänyt laan työvoimavahvuus tulee olemaan n. 100
11549: avustuksena 0,5 milj. markkaa Lahden teatteri- henkilöä.
11550: talon suunnittelua varten. Käynnissä olevan Lahden kaupungin KTS-suvnnitelmat lähte-
11551: teatteritalon rakentamisen keskeytyksettä tapah- vät siitä, että teatteritaloq valtion rahoitl.lsosuus
11552: tuvan toteuttamisen turvaamiseksi on tärkeätä, vv. 1981-85 on yli 24 milj. markkaa.
11553: että valtioneuvosto tekee tarvittavat rahoitus- Valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle
11554: päätökset. . 1981 sisältää 7 milj. markan määrärahan taide-
11555: Lahden kaupunginvaltuusto oikeutti 18. 2. laitosten rakentamisavustuksia varteq. Koska
11556: 1980 tekemään urakkasopimukset teatteritalon maassa on samanaikaisesti meneillään useita tai-
11557: rakentamisesta. Rakennuksen tilavuus on delaitosten rakentamishankkeita, on esitetty
11558: 78 000 m' ja kerrosala 13 700 m2 • Solmittujen määräraha liian pieni.
11559: urakkasopimusten mukaisten töiden kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11560: set v. 1979 hintatasossa ovat n. 84,5 milj.
11561: markkaa. Ympäristötyöt, suunnittelu ja raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11562: nuttajan omat hankinnat ovat n. 13 milj. mark- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11563: kaa. Rakennustyöt aloitettiin kuluvan syyskuun 29.90.53 lisäyksenä 4 700 000 markkaa
11564: alussa ja ne valmistuvat urakkasopimusten mu- Lahden te.atteritalon rakentamisavustus-
11565: kaan 31. 1. 1983. Työvoimaa on teatteritalon ta varten.
11566: työmaalla tällä hetkellä 30 henkilöä. Suurimmil-
11567: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11568:
11569: Ulla Puolanne Tapani Mörttinen Helge Siren
11570: Matti Viljanen Matti Luttinen Lea Savolainen
11571: Saara Mikkola Jouko Skinnari Kauko Tamminen
11572: Olavi Nikkilä Eino Grönholm Aarne Koskinen
11573: Hannu Tenhiälä
11574: 1980 vp. 1073
11575:
11576: Raha-asia-aloite n:o 994.
11577:
11578:
11579:
11580:
11581: Pursiainen: Maärärahan osoittamisesta avustukseksi Kansan Si-
11582: vistystyön Liitolle työväenliikkeen ja marxilaisuuden tutki-
11583: musprojektiin.
11584:
11585:
11586: E d u s k u n n a 11 e.
11587:
11588: Kansan Sivistystyön Liitto ry:n järjestämän Samoin projektin piirissä on saatu alkuun se-
11589: opintotoiminnan ja oppimateriaalituotannon minaaritoimintaa, yhteistyötä marxilaisen tutki-
11590: pohjana on tieteellisen sosialismin teoria. Opin- muksen asiantuntijoiden kanssa sekä työväen-
11591: totoiminnan suunnittelu ja opintoaineistojen liikkeessä että nykyisissä tiedeyhteisöissä, ja
11592: laadinta pohjautuu paljolti suomalaisen marxi- luotu kontakteja ulkomaisiin tutkijoihin.
11593: laisen tutkimuksen perinteeseen, joka on suu- Projektia on tarkoitus jatkaa vuonna 1981.
11594: relta osin kehittynyt ns. virallisten tiedelaitos- Projd<:tin painopistealueet tässä vaiheessa ovat
11595: ten ulkopuolella, osin välittömässä yhteydessä 1) Työväenliikkeen poliittinen intressialue,
11596: työväenlii'kkeen järjestöihin. Opintotoiminnan 2) Työväenliikkeen tehtävien aiheuttama
11597: kehittäminen on osoittanut tarpeen yhtäähä opiskelu tarve,
11598: perusteellisemmin kartoittaa tämän tutkimus- 3) Marxilaisuuden opettamisen pedagogiikka.
11599: perinteen tuloksia ja toisaalta viedä sitä eteen-
11600: päin uusissa olosuhteissa. Luonteensa mukai- Yliopistoissa ym. tehtävää tutkimusta käyte-
11601: sesti tällainen tutkimustyö on työväenliikkeen tään tietysti hyväksi, mutta kosh tutkimuspro-
11602: itsensä tutkimista ja edellyttää läheisiä yhteyk- jekti on työväenliikettä palveleva ja tapahtuu
11603: siä työväenjärjestöihin. Se vaatii myös eri yh- läheisessä yhteydessä järjestöjen kanssa, tarvi-
11604: teiskuntatieteiden lähestymistapojen ja meto- taan oma tutkimuspanos. Projektin pääasialli-
11605: dicn yhtäaikaista soveltamista. Muun muassa set kulut ovat kokopäivätoimisen tutkijan
11606: näiden vaatimusten johdosta viralliset tiedelai- palkkaamisen sekä materiaali-, kokous-, matka-
11607: tokset eivät tänäänkään voi kokonaan tyydyt- ym. kulut.
11608: tää edellä ke11rottua tutkimustarvetta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
11609: Kansan Sivistystyön Liitossa on vuoden 1980
11610: alusta käynnistetty Työväenlii:kkeen ja marxi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11611: laisuuden tutkimusprojekti. Se on tuottanut 1981 tulo- ia menoarvioon 200 000
11612: selvityksiä, joissa lähinnä teoreettisesti käsitel- markkaa avustuksena Kansan Sivistys·
11613: lään työväenliikkeen nykyisen ajanjakson prob- työn Liitolle työväenliikkeen ;a marxi-
11614: lematiikkaa ja opintotoiminnan taustaongelmia. laisuuden tutkimusproiektiin.
11615: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
11616:
11617: Terho Pursiainen
11618:
11619:
11620:
11621:
11622: 135 088000399}
11623: 1074 1980 vp.
11624:
11625: Raha-asia-aloite n:o 995.
11626:
11627:
11628:
11629:
11630: Pystynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen
11631: yliopiston kiinteistön Pyynikintie 2 muutos- ja peruskorjaus-
11632: työn II vaihetta varten.
11633:
11634:
11635: E d u s k u n n a 11 e.
11636:
11637: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion Pyynikintien kiinteistön 4 491 hyötyneliö-
11638: vuoden 1981 tulo -ja menoarvioksi on T ampe- metriä käsittävän II vaiheen muutos- ja perus-
11639: reen yliopiston käyttöön osoitettu momentilla korjaustöiden aloittamiseen yliopisto on ehdot-
11640: Talonrakennukset Tampereen yliopiston kiin- tanut määrärahoja vuosien 1976-80 tulo- ja
11641: teistön Pyynikintie 2 muutos- ja peruskorjaus- menoarvioihin, mutta vuoteen 1980 saakka tu-
11642: työn II rakennusvaihetta varten 1 020 000 mar- loksetta. Suunnittelua jatkettiin edelleen vuoden
11643: kan määräraha. Tähän liittyen valtiovarainmi- 1978 aikana suunnitelmien saattamiseksi muut-
11644: nisteriö on kirjeellään 16. 9. 1980 n:o VM 54/ tuneiden olosuhteiden ja tarpeiden mukaisiksi.
11645: 1235/80 ilmoittanut yliopistolle: Hanke eteni syksyyn 1979 mennessä urakka-
11646: "Tampereen yliopiston Pyynikintie 2 II vai- kyselyvaiheeseen ja suunnitteluvalmius oli si-
11647: heen muutos- ja peruskorjaustöiden sekä Turun ten sellainen, että työt olisi voitu aloittaa vuo-
11648: yliopiston lääketieteen laitosrakennuksen lisära- den 1980 alussa. Kiinteistön peruskorjaustyö
11649: kennuksen rakentamisen aloittamista varten on sisältyi rakennushallituksen vuoden 1980 työ-
11650: myönnetty määrärahat vuoden 1980 ja sitä ai- ohjelmaan.
11651: kaisempien vuosien menoarvioissa. Hallituksen Hankkeen kustannusarvio on rakennusindek-
11652: 6. 9. 1980 päättyneissä budjettineuvotteluissa sin helmikuun 1980 pisteluvun 213.8 mukaan
11653: on sovittu, että molemmat rakennustyöt aloi- laskettuna 14 200 000 markkaa ja rakentamisen
11654: tetaan syksyllä 1981, mikä tulee ottaa huo- kestoaika 16 kuukautta. Kun vuoden 1980 tu-
11655: mioon hankkeiden suunnittelussa ja urakkatar- lo- ja menoarviossa osoitettiin hanketta varten
11656: jousten pyytämisessä. Valtiovarainministeriön 3 000 000 markkaa, olisi rakennustyöt voitu
11657: tehtäväksi on annettu saattaa mainittu hallituk- aloittaa kuluvan vuoden syys-lokakuussa, jol-
11658: sen kannanotto ao. virastojen ja laitosten tie- loin suurin osa loppurahoituksesta olisi tarvittu
11659: toon." vuoden 1981 budjetissa rakentamisen loppuun
11660: Koska hallituksen esityksessä olevan määrä- saattamiseksi vuoden 1982 kevätlukukauden al-
11661: rahan pienuus merkitsee rakentamisen huomat- kuun mennessä.
11662: tavaa viivästymistä, esitämme välttämättömän Rakentamisen siirtyminen hallitusneuvotte-
11663: lisämäärärahan saamiseksi kunnioittavasti seu- luissa sovitulla tavalla aiheuttaa monessakin
11664: raavaa. suhteessa huomattavaa haittaa. Järkevien tila-
11665: Pyynikintien kiinteistön muutos- ja perus- suunnitelmien kannalta on pidetty tärkeänä,
11666: korjaustyön I vaihe on valmistunut jo marras- että tämä jo useita vuosia viivästynyt rakennus-
11667: kuussa 1975, jolloin korjattuun osaan sijoittui- hanke voidaan toteuttaa mahdbllisimman pian.
11668: vat kasvatustieteiden tiedekunnan hallinto, Tehtyjen päätösten mukaan kiinteistöön tulevat
11669: Tampereen opettajankoulutuslaitos ja kasvatus- sijoittumaan kasvatustieteiden tiedekunnan toi-
11670: tieteen laitos. mintojen ohella ahtaissa tiloissa toimivan I
11671: Rakennushankkeen II vaiheen suunnitteluun pääalan kielitieteet (filologian laitos I ja II
11672: on myönnetty määrärahoja 1 000 000 markkaa sekä suomen kielen ja yleisen kielitieteen lai-
11673: vuosien 1975 ja 1976 tulo- ja menoarviossa, tos). Toimenpide on muiden erityisesti yliopis-
11674: minkä seurauksena hankkeen esisuunnitelma on ton päärakennuksessa tarpeellisten tilajärjestely-
11675: vahvistettu jo 18. 8. 1975 ja sen yksityiskohtai- jen edellytyksenä.
11676: set luonnospiirustukset on rakennushallitukses- Tampereen yliopistolla on nykyisin 16 vuok-
11677: sa hyväksytty kesällä 1976. ratilaa eri puolilla kaupunkia. Kun yliopistolla
11678: Raha-asia-aloite n:o 995 1075
11679:
11680: oli syytä olettaa Pyynikintien kiinteistön val- 15. 11. 1980 saakka. Koska urakkatarjoukset
11681: mistuvan vuoden 1982 alussa, jolloin useista on hylättävä muista syistä kuin niiden kalleu-
11682: vuokratiloista olisi voitu luopua, myös vuokra- den takia, on syytä otaksua, että tarjoukset
11683: tilapolitiikka sovitettiin tähän aikatauluun. Ra- seuraavalla kyselykierroksella ovat huomatta-
11684: kentamisen siirtyminen on saattanut yliopiston vasti kalliimmat. Lisäksi on mahdollista, että
11685: epävarmaan tilanteeseen myös vuokrauspolitii- tarjouksen tehneiden liikkeiden taholta esitetään
11686: kan hoitamisen suhteen. korvausvaatimuksia aiheetta tehdyn urakka-
11687: Erikoisesti on korostettava, että Pyynikintien kyselyn johdosta. Mikäli rakennustyö kuitenkin
11688: rakennus on valmistunut jo vuonna 1912 ja voitaisiin aloittaa vuoden 1981 alussa ja hoi-
11689: niinpä kiinteistön peruskorjaamattoman osan taa loppuun keskeytyksettä, kustannusarvio ei
11690: tekninen kunto on erittäin heikko, mikä on jo olennaisesti muuttune. Tällöin vuoden 1981
11691: aiheuttanut lämmitysjärjestelmän rikkoontumi- rahoitusosuus olisi noin 6 000 000 markkaa ja
11692: sia ja vesivahinkoja. Koska työturvallisuusmää- loppurahoitus vuonna 1982 noin 4 000 000
11693: räyksiä ei voida noudattaa, kiinteistöä ei voida markkaa.
11694: myöskään korjaamattomana ottaa tehokkaaseen Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
11695: käyttöön, minkä vuoksi korjaamaton osa on dotamme,
11696: täHä hetkeHä käytännöllisesti katsoen tyhjänä
11697: aiheuttaen kuitenkin lämmitys- yms. kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11698: sia. 1981 tulo -ja menoarvioon momentille
11699: Rakennusliikkeiden tekemät urakkatarjouk- 29.10.74 (Talonrakennukset) lisäyksenä
11700: set ovat osoittautuneet niin edullisiksi, että 5 000 000 markkaa Tampereen yliopis-
11701: 14 200 000 markan kokonaiskustannusarvion ton kiinteistön Pyynikintie 2 muutos-
11702: puitteissa peruskorjaus saadaan suoritetuksi. ja peruskorjaustyön II vaihetta varten.
11703: Urakkatarjoukset ovat kuitenkin voimassa vain
11704: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
11705:
11706: Erkki Pystynen Saara Mikkola Tellervo Koivisto
11707: Matti Maijala Marjatta Mattsson Markus Aaltonen
11708: Sampsa Aaltio Ulla-Leena Alppi Pentti Lahti-Nuuttila
11709: Antero Juntumaa Matti Hokkanen Mikko Kuoppa
11710: Tuulikki Petäjäniemi Jermu Laine Seppo Toiviainen
11711: 1076 1980 vp.
11712:
11713: Raha-asia-aloite n:o 996.
11714:
11715:
11716:
11717:
11718: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokei-
11719: lun käynnistämiseksi eräissä Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan
11720: läänien kunnissa.
11721:
11722:
11723: E d u s k u n n a II e.
11724:
11725: Asuinympäristöjemme laatuun liittyvät kysy- saavutettavissa säästöä ja niitä voidaan kehit-
11726: mykset ovat nousseet voimakkaasti esille ym- tää kaikin tavoin paikallisia olosuhteita vas-
11727: päristövuonna 1980. Valtion, kuntien ja piiri- taaviksi. Suunnitelmien tarkistamisesta on kun-
11728: hallinnon tasoilla lukuisat eri viranomaiset nille annettu alustavat ohjeet. Työ vaatii pai-
11729: vaikuttavat ympäristöjemme muotoutumiseen. kalliset olot tuntevia suunnittelijoita.
11730: Päätöksenteko tapahtuu palasittain ja kokonais- Tänä päivänä harvassa kunnassa on riittävä
11731: valtaisuuden puutteen havaitsee helposti viime suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntemus.
11732: vuosikymmenien aikana rakennettuja alueitam- Monella paikkakunnalla rakennusvalvontaviran-
11733: me tarkastellen. omaiset ovat ainoita alan asiantuntijoita, ja
11734: Tilanteeseen ollaan yleisesti tyytymättömiä. hekin ovat jo ylityöllistettyjä viime vuosina
11735: Myöskin tulevaisuus näyttää huonolta, ellei voimakkaasti lisääntyneiden tehtävien painees-
11736: toteuttamistasaHa ole enemmän asiantuntemus- sa. Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä asian-
11737: ta. Voimassa olevat maankäytön suunnitelmat tuntijoiden lisäämiseksi erityisesti pienissä kun-
11738: kaikkialla perustuvat ylimitoitettuihin väestö- nissa.
11739: ennustuksiin, eikä niissä ole otettu huomioon Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1981
11740: energian hinnannousua sen kummemmin kuin tulisikin sisällyttää määräraha sisäasiainminis-
11741: ekologisia vaatimuksiakaan mm. rakentamisessa teriön kaavoitus- ja rakennusosastolla pitkälle
11742: ja kunnallistekniikassa. Olemassaolevasta asuin- valmistellun aluearkkitehtikokeilun käynnistä-
11743: rakennuskannastamme on laskettu ainakin misestä. Kokeilu voitaisiin käytyihin neuvotte-
11744: 1 700 000 asunnon olevan kiireellisten ener- luihin perustuen aloittaa välittömästi kahdella
11745: giataloudellisten parannusten tarpeessa ja osa alueella samanaikaisesti:
11746: sen lisäksi kaipaa mm. varustetason paranta- 1) Uudenmaan läänin kehitysalueiden ulko-
11747: mista. Käyttökelpoisen rakennuskannan kohen- puolisella tukialueelia sijaitseva neljän ( 4) kun-
11748: taminen ja tarkoituksenmukaisen uudisraken- nan alue
11749: nuskannan aikaansaaminen on kaikkien yhteinen 2) Pohjois-Karjalan läänissä oleva viiden
11750: asia. Valtiovalta onkin käynnistänyt yksittäisiä ( 5 ) kunnan alue. Kokeilu on kolmevuotinen
11751: toimenpiteitä asiassa mm. asuntolainoituksen ja siitä raportoidaan vuosittain. Kokeilua var-
11752: ja energiataloudellisten avustusten muodossa. ten asetettaneen valvova toimikunta tms. jos-
11753: Pätevää riittävää suunnitteluasiantuntemusta ei sa ovat edustettuna mm. sisäasiainministeriö,
11754: kuitenkaan tänä päivänä ole kaikkien kansa- asuntohallitus, maatilahallitus ja kunnalliset
11755: laisten ulottuvilla. Energianeuvojat, joita on keskusjärjestöt.
11756: tänä vuonna ryhdytty palkkaamaan valtion va- Aluearkkitehti tvöskentelee kokeilualueensa
11757: roin, eivät toimenkuvansa ja pätevyysvaatimuk- kunnissa seuraavasti:
11758: siensa perusteella täytä suunnittelutehtäviä riit- A asukkaiden apuna
11759: tävän kokonaisvaltaisesti. 1) asukkaiden apuna rakennustoimenpiteitä
11760: Viimeaikaiset yhdyskuntiemme rakentamis- suunniteltaessa
11761: ja käyttökustannuksia selvittävät tutkimukset 2) asukkaiden apuna neuvoteltaessa ko.
11762: osoittavat, että suurin osa maamme asema- ja alueen uusista maankäytön suunnitelmista
11763: rakennuskaavoista on tarkistamisen tarpeessa: 3) asunnon ostajan oikeusturvan paranta-
11764: niiden rakentamis- ja käyttökustannuksissa on jana
11765: Raha-asia-aloite n:o 996 1077
11766:
11767: B Kunnan apuna heillä on riittävät resurssit tehokkaaseen neu-
11768: 1) rakennuslautakunnan apuna vontatoimintaan. Tarvittava määräraha on suu·
11769: 2) kunnanhallituksen apuna ruudeltaan 220 000 mk.
11770: Kokeilun aikana voitaneen lisäksi tutkia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11771: mahdollisuuksia päätösvailan delegoimiseen ko.
11772: aikana eräissä kaavoitus- ja rakentamisasioissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11773: kunta tasolle. 1981 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
11774: Kokeilun aikana pyritään luomaan toiminta- mentille 26.70.34 220 000 markkaa
11775: malli pienten kuntien yhteisen arkkitehtineu- aluearkkitehtikokeilun käynnistiimiseksi
11776: vonnan järjestämiseksi. Kokeilun onnistuminen eräissä Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan
11777: edellyttää, että tehtävään voidaan valita päte- läänien kunnissa.
11778: vät henkilöt ( palkkaluokka B 1-B 3) ja että
11779: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11780:
11781: Kaisa Raatikainen Marjatta Mattsson Eva-Maija Pukkio
11782: Jacob Söderman Ilkka Kanerva Jaakko Itälä
11783: Anna-Liisa Piipari Toivo Mäkynen Jouko Tuovinen
11784: Matti Puhakka Ritva Laurila Kaarina Suonio
11785: Pirjo Ala-Kapee Sinikka Karhuvaara Arvo Salo
11786: Lauha Männistö Irma Rihtniemi-Koski Reino Breilin
11787: Saara-Maria Paakkinen Jouko Skinnari
11788: 1078 1980 vp.
11789:
11790: Raha-asia-aloite n:o 997.
11791:
11792:
11793:
11794:
11795: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
11796: nille tai kuntainliitoille seudullisten tai valtakunnallisten vir-
11797: kistysalueiden toteuttamiseen.
11798:
11799:
11800: E d u s kun n a 11 e.
11801:
11802: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamie- pumatta mahdollisimman tasavertaiset ulkoilu-
11803: henoikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa mahdollisuudet.
11804: ja muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamie-
11805: henoikeus sisältää periaatteessa verraten laajan Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäy-
11806: oikeuden liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti tössä voidaan osittain turvata perustamalla ul-
11807: leiriytyä toisen omistamilla luonnontilaisilla koilun palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureit-
11808: tejä, joissa jokamiehenoikeudella tapahtuva ul-
11809: maa- ja vesialueilla. Ulkoiluun soveltuvia aluei-
11810: koilu toteutuu. Erityisesti taajamien läheisyy-
11811: ta on maassamme, kun sitä tarkastellaan ko-
11812: dessä sijaitsevat alueet, joihin kohdistuu huo-
11813: konaisuutena, runsaasti. Rakentamisen ja muun
11814: mattavaa ulkoilupainetta, on kuitenkin hankit-
11815: maankäytön seurauksena ulkoiluun soveltuvat tava pääsääntöisesti yhteiskunnan omistukseen
11816: alueet ovat kuitenkin nopeasti vähentymässä
11817: kuten mm. Virkistysaluekomitea on mietinnös-
11818: etenkin Etelä-Suomen taajamissa ja niiden lähi-
11819: sään todennut (Komiteanmietintö 1973: 143).
11820: ympäristössä. Etäisyydet taajamista luonnonti-
11821: laisille alueille kasvavat. Tämä heikentää eten- Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys-
11822: kin yksityisautoa omistamauoman väestön ul- ja suojelualueita koskeva suunnittelutyö on val-
11823: koilumahdollisuuksia. mistumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliittojen
11824: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikutta- vivkistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä het-
11825: vat osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin kellä joko vahvistettu tai vahvistamisvaiheessa.
11826: liikunnan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kan- Vahvistettuihin kaavoihin sisältyvät aluevarauk-
11827: salaisten vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumah- set on pyrittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti tu-
11828: dollisuuksien parantamiseksi tarvitaan etenkin lisi toteuttaa taajamien läheisyydessä sijaitsevat
11829: ulkoilun painealueilla erilaatuisia palveluja, ku- alueet, jotka on hankittava yhteiskunnan omis-
11830: ten levähdys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon tukseen. Päävastuu hankinnasta kuuluu kunnil-
11831: järjestämistä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutu- le. Virkistysaluevarausten toteuttaminen vaatii
11832: vien mahdollisten haitta- ja häiriötekijöiden vä- kuitenkin myös valtion tukitoimia.
11833: hentämiseksi liikkumista on ohjattava siihen Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä val-
11834: parhaiten soveltuville paikoille rakentamalla takunnallisesti merkitystä omaavien ulkoHureit-
11835: ulkoilureittejä ja -teitä. tien perustamista kunnissa. Ensi vuoden tulo-
11836: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- ja menoarvioesityksessä tähän tarkoitukseen on
11837: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökoh- ehdotettu 300 000 markkaa. Lisäksi olisi ensi
11838: tien riittävä huomioon ottaminen luonnon vir- vuoden aikana myönnettävä valtionavustusta
11839: kistyskäytössä edellyttävät ulkoilun erityisaluei- harkinnan mukaan kunnille sellaisten vahviste-
11840: den hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa tun seutukaavan mukaisten virkistysalueiden to-
11841: laajuudessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, teuttamiseen, joilla on seudullista tai valtakun-
11842: että kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riip- nallista merkitystä.
11843: Raha-asia-aloite n:o 997 1079
11844:
11845: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, rärahana 3 000 000 markkaa avustuksi~
11846: na kunnille tai kunlainliitoille seudulle
11847: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tai valtakunnalle merkityksellisten vir-
11848: 1981 tulo- ja menoarvioon uutena mää- kistysalueiden toteuttamista varten.
11849: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11850:
11851: Kaisa Raatikainen Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio
11852: Kaj Bärlund Bror Lillqvist Pekka Starast
11853: Jacob Söderman Reino Breilin Pentti Lahti-Nuuttila
11854: Eino Grönholm Tellervo Koivisto Mikko Rönnholm
11855: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari
11856: Risto Tuominen Jermu Laine Jalmari Torikka
11857: 1080 1980 vp.
11858:
11859: Raha-asia-aloite n:o 998.
11860:
11861:
11862:
11863:
11864: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
11865: rakentamiseen Espooseen.
11866:
11867:
11868:
11869: Ed u s kun n a 11 e.
11870:
11871: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- Espoon kaupunki on hyväksynyt asemakaa-
11872: punki ja väkiluvultaan noin 133 000. Es- van, johon virastotalo voitaisiin rakentaa. Val-
11873: poon hallinnollinen keskus on rakentumassa tion virastotalon saaminen Espoon keskustaan
11874: Muuralaan. Liikennejärjestelyt ja niihin liittyvä parantaisi palvelujen saamista keskitetysti.
11875: rautatieylikulkuratkaisu ovat osoituksena val- Mainittakoon, että Espoon keskustaan on ra-
11876: tiovallan ja Espoon kaupungin yhteistyöstä. kenteilla Virastotalo II, johon toimitilojaan
11877: Espoon asukkaat odottavat yhteistyön jatku- sijoittavat Espoon seurakunnat ja kaupungin
11878: van Muutalan alueelle suunnitellun valtion vi- virastot. Alueelle on lisäksi rakenteilla Kan-
11879: rastotalohankkeen kohdalla. nusillan väestönsuoja, jota on tiettävästi val-
11880: Espoolaiset ovat kärsineet vuosikymmeniä tiovallan taholta pidetty eräänä edellytyksenä
11881: palvelujen hajanaisuudesta ja niiden siirtymi- valtion virastotalon rakentamiselle.
11882: sestä eri kohteisiin pääkaupunkiseudun kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11883: tien alueella, mm. henkikirjoitusvirasto on jat- nioittavasti,
11884: kuvasti vaihtanut toimitiloja, samoin poliisi,
11885: posti ja muut yleisöä palvelevat toimipisteet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11886: Espoon verotoimisto toimii vuokratiloissa 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11887: aiheuttaen huomattavia kustannuksia valtiolle markkaa valtion Espoon virastotalon
11888: toimitilojen laajuuden ja vuokran suuruuden suunnittelu- ja rakennustöiden toteutta-
11889: vuoksi. miseksi.
11890: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11891:
11892: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
11893: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
11894: Jalmari Torikka
11895: 1980 vp. 1081
11896:
11897: Raha-asia-aloite n:o 999.
11898:
11899:
11900:
11901:
11902: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
11903: rakentamiseen Kirkkonummelle.
11904:
11905:
11906: Ed u s k u n n a 11 e.
11907:
11908: Yhteiskunnallinen kehitys ja lisääntyvä väes- erittäin puutteellisissa väliaikaisissa toimitiloissa.
11909: tömäärä asettavat uudet vaatimukset yleisönpal- Verotoimisto, työnvälitys ja henkikirjoitustoi-
11910: velulle erityisesti Etelä-Suomen kasvavissa kun- mintapisteet puuttuvat aiheuttaen asiakkaille
11911: nissa. ylimääräisiä vaikeuksia toimipaikkojen etsimi-
11912: Valtion virastotaloja on viime vuosina ra- sessä. Palvelujen keskittäminen yhteen virasto-
11913: kennettu eri puolille maata. Poikkeuksena ovat taloon parantaisi kirkkonummelaisten asemaa
11914: olleet eteläiset alueet, joihin esimerkiksi työlli- ja loisi paikkakunnalle työtilaisuuksia raken-
11915: syyssyistä ei virastotalojen rakentamista ole nusaikana.
11916: kiirehditty. Tilanne on nyt muuttunut ja jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11917: työllisyyssyyt puoltavat eteläisen Suomen kun- nioittavasti,
11918: tien palvelujen kehittämistä. Tyypillinen kauan
11919: valtion virastotaloa odottanut kunta on Kirk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11920: konummi. Kunta on varannut tontin virasto- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11921: taloa varten keskusta-alueelta ja odottaa toi- markkaa valtion Kirkkonummen viras-
11922: menpiteitä valtiovallan taholta. totalon suunnittelu- ja rakennustöiden
11923: Palvelut ovat tällä hetkellä hajautetut. Posti toteuttamiseksi.
11924: toimii tilapäisissä tiloissa, poliisi on toiminut
11925: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11926:
11927: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
11928: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
11929: Jalmari Torikka
11930:
11931:
11932:
11933:
11934: 136 {)88000399]
11935: 1082 1980 vp.
11936:
11937: Raha-asia-aloite n:o 1000.
11938:
11939:
11940:
11941:
11942: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
11943: apuun peruskoulujen koulutilojen rakentamiseen.
11944:
11945:
11946:
11947: Ed u s kun n a 11 e.
11948:
11949: Syyslukukauden alussa tapahtunut peruskou- V aitiovallan toimesta olisikin nopeasti ryh-
11950: lujen ensiluokkien pienentäminen 32 oppilaas- dyttävä toimenpiteisiin valtionapujen lisäämi-
11951: ta 25 oppilaaseen oli oikeaan osunut toimenpi- seksi koulujen rakentamiseen pienentyneen
11952: de. Siitä hyötyivät sekä oppilaat että opettajat. luokkakoon aiheuttaman luokkapulan poistami-
11953: Oppilasmäärän pienentäminen vaatii luokkatilo- seksi. Kunnat, jotka joutuvat rakentamaan uu-
11954: jen lisäämisen. Kouluissa, joissa on luokkien va- sia oppilastiloja ilman valtionapuja, joutuvat
11955: jaakäyttöä, ei aiheudu ongelmia pienempien järjestelyasiakirjan vastaisesti kärsimään valtion
11956: opetusryhmien sijoittamisessa, mutta niissä kou- toimenpiteistä. Paine veroäyrin hintaan kasvaa
11957: luissa, joissa kaikki käytettävissä olevat luokka- kunnan joutuessa toteuttamaan lakisääteisiä in-
11958: tilat ovat jo käytössä, tilanne on vaikea. Tällai- vestointeja ilman valtionosuuksia.
11959: sia kouluja on kaupungeissa ja varsinkin Etelä- Peruskoululaisille olisi taattava tasa-arvoiset
11960: Suomen väestömuuttoalueilla. Luokkahuonepu- mahdollisuudet nauttia tehokasta opetusta pie-
11961: lasta kärsivien koulujen oppilaat on useissa ta- nentyneissä ryhmissä.
11962: pauksissa jouduttu sijoittamaan tilapäisjärjeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11963: lyin joko toisiin kouluihin koululaiskuljetusta
11964: käyttäen tai, mikä vielä arveluttavampaa, on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11965: ajauduttu vuorolukuun. Oppilasmäärän pienen- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
11966: täminen ei siten ole tuonut odotettua helpo- 29.46.34 lisäyksenä 10 000 000 mark-
11967: tusta niille alueille, joissa kouluikäisen väestön kaa käytettäväksi valtionapuina perus-
11968: osuus on suurin. Kunnat ovat joutuneet ra- koulu;en luokkien oppilasmäärän pie-
11969: kentamaan kouluja omin varoin. Valtionapujen nentymisestä johtuvien koulutilojen ra-
11970: odottaminen pahentaisi entisestään opetustilo- kentamiseen kiireellisenä.
11971: jen puutetta, koska luokkakokojen pienentämi-
11972: nen laajenee ensi vuoden syksyllä koskemaan
11973: peruskoulun toista luokkaa.
11974: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
11975:
11976: Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Peter Muurman
11977: Kaj Bärlund Mikko Rönnholm Risto Tuominen
11978: Jermu Laine Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen
11979: Reino Breilin Tarja Halonen Jouko Skinnari
11980: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio
11981: Jalmari Torikka Irma Rihtniemi-Koski
11982:
11983:
11984:
11985:
11986: 1 • ~. • •
11987: \ \ ',. '~· -
11988: 1980 vp. 1083
11989:
11990: Raha-asia-aloite n:o 1001.
11991:
11992:
11993:
11994:
11995: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan
11996: hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin.
11997:
11998:
11999: E d u s k u n n a II e.
12000:
12001: Luonnonsuojelualueiden perustaminen on tossa hyväksytty soidensuojelusuunnitelma edel-
12002: maassamme kiireellinen tehtävä ja ratkaiseva lyttää valtiovallalta toimenpiteitä ja varoja, jot-
12003: merkitys on tällöin sillä, miten pian luonnon- ta suojelusuunnitelmassa luetellut suot voidaan
12004: suojelualueita koskeviin suunnitelmiin kuuluvia säilyttää tuleville sukupolville. Tämän johdosta
12005: yksityisiä maa-alueita saadaan hankituksi val- olisi välttämätöntä, että käytettävissä olisi varo-
12006: tiolle. Sopivia maa-alueita, jotka olisivat välttä- ja maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk-
12007: mättömiä maan eteläisetkin osat tyydyttävästi siin.
12008: kattavan kansallispuistoverkon luomiseen, ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12009: enää kohta ole saatavissa sellaisessa tilassa, että
12010: niiden liittäminen luonnonsuojelualueisiin olisi että Eduskunta otkzisi valtion vuoden
12011: tarkoituksenmukaista. Siten koko valtakunnalli- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12012: sen kansallispuistoverkoston kehittäminen on 30.02.88 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
12013: erittäin uhanalaista, vaikka kansallispuistokomi- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
12014: tean ehdotusten pohjalta onkin vahvistettu ko- koituksiin.
12015: konaisohjelma. Myös 19. 4. 1979 Valtioneuvos-
12016: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12017:
12018: Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
12019: Kaarina Suonio Mikko Rönnholm Jouko Skinnari
12020: Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen Jalmari Torikka
12021: 1084 1980 vp.
12022:
12023: Raha-asia-aloite n:o 1002.
12024:
12025:
12026:
12027:
12028: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uhanalaisten har-
12029: jualueiden hankkimiseksi valtion haltuun.
12030:
12031:
12032:
12033: Ed u s kun n a 11 e.
12034:
12035: Rakennustoiminta ja erityisesti tienteko ovat tamiseksi. Sen vuoksi olisi välttämätöntä saada
12036: lisänneet suuresti soran kulutusta. Soranotto luonnon- ja ympäristönsuojeluviranomaisten
12037: on muuttanut maisemaa monissa paikoin Suo- käytettäväksi määräraha harjujen lunastamisek-
12038: mea tuhoten kokonaisia harjuja ja jättäen jäl- si, jotta edes arvokkaimmat kohteet voitaisiin
12039: keensä kunnostamauomia sorakuoppia, joiden suojata. Kun kysymys on kansallisesti merkit-
12040: maisemaa pilaava vaikutus kestää vuosikymme- tävästä luonnonsuojelutoimenpiteestä, harjujen
12041: niä. Erästä Suomen luonnon ominaisinta piir- suojelu pitäisi toteuttaa ensi sijassa valtion va-
12042: rettä, maisemallisesti vaikuttavia harjuja, uh- roin.
12043: kaa soranoton vuoksi tuhoutuminen. Luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12044: tieteellisen ainutlaatuisuutensa lisäksi harjuilla nioittavasti,
12045: on suuri merkitys ulkoilun ja muun luonnossa
12046: tapahtuvan virkistäytymisen kannalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12047: Lakisääteiset toimenpiteet Suomen harjujen 1981 tulo- ia menoarvioon 5 000 000
12048: suojelemiseksi viipyvät yhä. Nykyisen lainsää- markkaa käytettäväksi uhanalaisten ia
12049: dännön suoja harjuille on mitätön, ellei käytet- suoielun tarpeessa olevien har;ualuei-
12050: tävissä ole varoja uhanalaisten harjujen lunas- den hankkimiseksi valtion haltuun.
12051: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12052:
12053: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen
12054: Kaarina Suonio Mikko Rönnholm Saara-Maria Paakkinen
12055: Jouko Skinnari Jalmari Torikka
12056: 1980 vp. 1085
12057:
12058: Raha-asia-aloite n:o 1003.
12059:
12060:
12061: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojan
12062: toimien perustamiseen.
12063:
12064: Ed u s kun n a ll e.
12065:
12066: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on keskimäärin 91 700 markan kerholaisten yri-
12067: kansainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöt- tystoiminnan bruttotuoton. Tästä tuotosta suo-
12068: tömyys, johon teollistuneiden valtioiden on ranainen työpalkka nuorison käteen oli yhteen-
12069: pakko löytää ratkaisuja. Automaation lisäänty- sä 60 400 markkaa, joka tuotto on yli kak-
12070: essä ei liene kovin ilmeistä, että teollisuus pys- sinkertainen verrattuna sijoitettuun valtion-
12071: tyisi ainakaan vähemmän pitemmällä aikavälil- apuun. Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi
12072: lä lisäämään suhteellista osuuttaan käytettävis- syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja varsi-
12073: sä olevasta työvoimasta. Palveluelinkeinojen naisia neuvonnallisia tuloksia, on toiminta val-
12074: joustavara saattaa olla jossain määrin suurem- tiontalouden kannalta tarkasteltuna varsin pe-
12075: pi. Toisaalta on kansakunnan tasasuhtaisen ke- rusteltua. Erityisesti 4H-nuoret on saatu en-
12076: hittämisen kannalta välttämätöntä, että perus- nakkoluulottomina osallistumaan uusimuotoisiin
12077: tuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja am- kokeiluihin, joita ovat esim. metsien moninais-
12078: mattitaitoinen osa työvoimasta. Erityisesti uu- käyttö, energiametsät, biologinen viljely, luon-
12079: den vuosikymmenen aikana tullaan keskuste- totuotteiden muu talteenotto vain muutamia
12080: lemaan kotimaisesta energiatuotannosta. Sen luettelomaisesti mainitaksemme. Syvällisemmät
12081: lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elintar- 4H-järjestön yritystoiminnalliset tulokset ovat
12082: vike- ja puuntuotanto on turvattava riittävällä löydettävissä marjojen ja vihannesten sopimus-
12083: työvoimalla. viljelytuotannosta sekä metsätalouden sektoril-
12084: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lieven- ta. Vähäarvoisia eivät ole käytännön työsuori-
12085: netty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä tusten välityksellä saadut ammattivirikkeet ja
12086: lähinnä palveluluontoisia tehtäviä yhteiskunnan tuntuma elinkeinoelämään.
12087: avustuksen turvin. Liian vähälle huomiolle on Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden
12088: jäänyt nuorten työpanoksen suuntaaminen koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes-
12089: tuotannolliseen toimintaan, jolloin nuori itse- tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palve-
12090: kin voi kokea työnsä mielekkääksi. Nuorten lujaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuk-
12091: työkasvatuksen parissa jo 50 vuotta toiminut setta ollut suopea, mikä perustunee järjestön
12092: 4H-järjestö on useaan otteeseen esittänyt, että toiminnan painopisteen sijoittamiseen käytän-
12093: sen kehittämät menetelmät nuorten työllistä- nön alojen neuvontaan sekä hyödylliseen työ-
12094: miseksi tulisi ottaa nyt entistä tarkemmin käyt- hön ohjaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaih-
12095: töön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus ulottamalla toehto lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien
12096: toiminta niihinkin kuntiin, missä sitä vielä ei päivien viettoon.
12097: ole. Saadut kokemukset osoittavat, että yksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12098: koulutettu 4H-neuvoja voi ohjata n. 250 nuor-
12099: ta järjestäen heille mahdollisuuksia osallistua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12100: tuotannolliseen toimintaan ja ansaita itse rahaa. 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12101: Vuoden 1979 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 450 000 markkaa 18 uuden 4H-neuvo-
12102: 4H-neuvoja, jonka palkkakustannuksiin käytet- jan toimen perustamiseen.
12103: tiin 25 000 markkaa valtion varoja, aikaansai
12104: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12105:
12106: Kaisa Raatikainen Jouko Skinnari Mikko Rönnholm
12107: Kaarina Suonio Jalmari Torikka Sakari Knuuttila
12108: Bror Lillqvist Reino Breilin Saara-Maria Paakkinen
12109: Jermu Laine Pirjo Ala-Kapee
12110: 1086 1980 vp.
12111:
12112: Raha-asia-aloite n:o 1004.
12113:
12114:
12115:
12116:
12117: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesa-
12118: kentorjuntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
12119:
12120:
12121: E d u s k u n n a 11 e.
12122:
12123: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen mioonottaen olisi mekaaninen tienvarsien vesa-
12124: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta asuk- kentorjunta kuitenkin moninkertaisesti edulli-
12125: kailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun asian- sempaa, koska tällöin saataisiin runsaasti työti-
12126: tuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden haittavai- laisuuksia myös ammattitaidottomalle nuorisolle
12127: kutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ovat eikä myrkkyjen vaaraa ilmenisi.
12128: tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen uusia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12129: tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaarallisuu- tavasti,
12130: desta. Viime aikana on jopa paljastunut näiden
12131: tutkimustulosten salailua. Myös esiintyy jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12132: viranomaistenkin taholla väheksyntää vesakko- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12133: myrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja vesi- 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12134: rakennushallitus on kuitenkin suorittanut vuo- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
12135: sittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankarasta juntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennus-
12136: vastustuksesta huolimatta. piirin alueella.
12137: Heikentymässä oleva työllisyystilanne huo-
12138: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12139:
12140: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
12141: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
12142: Jalrnari T orikka
12143: 1980 vp. 1087
12144:
12145: Raha-asia-aloite n:o 1005.
12146:
12147:
12148:
12149: Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
12150: seksi kunnille katujen ja kaavateiden rakentamiseen.
12151:
12152:
12153: E d u s k u n n a 11 e.
12154:
12155: Vuoden 1980 alusta voimaan tulleen katu- susta annetun lain mukaisten valtionosuuksien
12156: maksulainsäädännön perusteella määrätään en- maksamiseen. Valtionosuuden suuruus ei kui-
12157: simmäiset katumaksut kannettavaksi lain voi- tenkaan vastaa lähellekään niitä tavoitteita, jot-
12158: maantuloa seuraavana vuonna eli siis vuonna ka valtionosuuden suuruudelle alunperin asetet-
12159: 1981. Lainsäädännön perusteella kunta perii tiin. Tavoitteenahan oli, että valtionosuus olisi
12160: katumaksuna tietyn prosentin kiinteistön arvos- noin 20 prosentin suuruusluokkaa. Nyt val-
12161: ta. Maksuvelvollisia ovat ne, jonka maksun tionosuus näyttää kuitenkin jäävän vain muu-
12162: määräämisvuotta edeltäneen vuoden lopussa tamaan prosenttiin katujen kunnossapitokustan-
12163: omistavat taikka tontinvuokra- tai maanvuok- nuksista.
12164: raussopimuksen perusteella hallitsevat raken- Katumaksun voimaantulossa noudatetaan
12165: nus- tai asemakaava-alueella sijaitsevaa kiinteis- lain mukaan sellaista porrastusta, että katumak-
12166: töä. Osittain kaava-alueella sijaitsevista kiin- su määrätään ensimmäisenä vuonna 1/3 katu-
12167: teistöistä maksetaan katumaksua kaava-alueella maksun määrästä. Toisena vuotena katumaksu
12168: sijaitsevasta osasta. on 2/3 ja kolmantena 3/3 lain perusteella las-
12169: Katumaksu määrätään kiinteistön arvon, ketusta katumaksusta. Koska katumaksulain
12170: maksuluokan sekä katujen rakentamisesta ja perusteella kunnille maksettavat valtionosuudet
12171: kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten pe- näyttävät jäävän ensimmäisinä vuosina varsin
12172: rusteella. Kiinteistön arvona käytetään viimek- vähäisiksi, olisi ha11kittava myös muita keinoja,
12173: si toimitetun varallisuusverotuksen mukaan joiden avulla voitaisiin keventää katumaksusta
12174: vahvistettavaa arvoa. Katumaksua laskettaessa asukkaille aiheutuvia rasituksia. Yhtenä keinO>-
12175: kiinteistöt jaetaan kiinteistön kohdalla olevan, na olisi tällöin se, että rakennuslain mukaisia
12176: sen käyttöä palvelemaan tarkoitetun kadun laa- ha11kinnanvaraisia avustuksia kunnille ·katujen ja
12177: dun perusteella kolmeen maksuluokkaan. kaavateiden rakentamiseen lisättäisiin nykyises-
12178: Vaikka katumaksuja ei ole vielä perittykään, tään huomattavasti. Ta1.1koitukseenhan vuoden
12179: varsinkin pienkiinteistöjen omistajat ovat useas- 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä on ehdotet-
12180: sa yhteydessä esittäneet huolestuneisuutensa sii- tu 24 milj. mk.
12181: tä, millä tavoin katumaksu tulee rasittamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12182: heitä. Todennäköistä joka tapauksessa on, että
12183: katurasitusmaksu tulee lisäämään jossain mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12184: rin kiinteistön omistajien velvoitteita. Sen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12185: vuoksi olisi selvitettävä kaikki mahdollisuudet, 31.24.34 (Rakennuslain mukaiset har-
12186: miten katumaksun aiheuttamaa rasitusta voitai- kinnanvaraiset avustukset) lisäyksenä
12187: siin asukkaiden kannalta keventää. 20 000 000 markkaa käytettäväksi ra-
12188: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- kennuslain 136 a §:n 4-6 momenttien
12189: tyksessä on sen momentilla 31.24.35 (kun- mukaisena avustuksena kunnille katujen
12190: nille suoritettavasta katumaksusta annetun lain ja kaavateiden rakentamiseen asukkai-
12191: mukaiset korvaukset) ehdotettu 34 milj. mk den katurasitusmaksun keventämiseksi.
12192: käytettäväksi kunnille suoritettavasta katumak-
12193: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12194:
12195: Kaisa Raatikainen Bror Lillqvist Mikko Rönnholm Risto Tuominen
12196: Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila Peter Muurman
12197: Eino Grönholm Reino Breilin Lea Savolainen Jouko Skinnari
12198: Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee Tarja Halonen Jalmari 1rorik1ta
12199: Jermu Laine Tellervo Koivisto Pentti Lahti-Nuuttila Irma Rihtniemi-Koski
12200: 1088 1980 vp.
12201:
12202: Raha-asia-aloite n:o 1006.
12203:
12204:
12205:
12206:
12207: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon vanhan rau-
12208: tatieasemarakennuksen suojelutoimiin.
12209:
12210:
12211: E d u s kun n a 11 e.
12212:
12213: Vanhat historialliset rautatieasemarakennuk- ja rakentamisesta. Espoon vanhan aseman koh-
12214: set ns. rantaradalla ovat jäämässä kehityksen talo on kuitenkin vielä epäselvä, ja olisi suora-
12215: jalkoihin. Tämä on valitettava seuraus ratojen nainen kulttuurinen tuhotyö, jos se purettaisiin
12216: uusimisesta ja samalla asemarakennusten nyky- ja hävitettäisiin jälkipolvilta.
12217: aikaistamisesta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla Valtionrautatiet voisi säästää tämän keskei-
12218: on jo useita vanhoja asemarakennuksia purettu sellä paikalla olevan vanhan rautatieasemara-
12219: ja uudet nykyaikaiset palvelutilat ovat käy- kennuksen museokäyttöön. Kustannukset eivät
12220: tössä. tule kohoamaan korkeiksi. Kysymys on enem-
12221: Vanhoihin rautatieasemarakennuksiin liittyy mänkin rautatielaitoksen historian kunnioitta-
12222: kuitenkin paljon rautatielaitoksen alkuajan his- misesta kuin huomattavasta varojen käytöstä.
12223: toriaa sekä kulttuuri- ja tunnearvoja. Kun nyt Hanke olisi sopiva myös lamakauden lyhyt-
12224: viimeisetkin vanhat asemarakennukset ovat aikaisena työllisyyskohteena.
12225: uudistussuunnittelun kohteena, olisi välttämä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12226: töntä huomata, kuinka tärkeää on säilyttää pe- tavasti,
12227: rinteistä palvelurakennustyyliä tuleville suku-
12228: polville. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12229: Eräs säilytettävä kohde olisi Espoon vanha 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
12230: asemarakennus. Espoon keskustan kaava on 31.90.74 JOO 000 markkaa käytettä-
12231: hyväksytty ja neuvottelut Vaidonrautateiden väksi Espoon vanhan rautatieasemara-
12232: sekä Espoon kaupungin kesken ovat käynnissä kennuksen suo;elutoimiin.
12233: tulevan Espoon rautatieaseman suunnittelusta
12234: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
12235:
12236: Kaisa Raatikainen Pirjo Ala-Kapee
12237: Kaarina Suonio Saara-Maria Paakkinen
12238: Jalmari Torikka
12239: 1980 vp. 1089
12240:
12241: Raha-asia-aloite n:o 1007.
12242:
12243:
12244:
12245:
12246: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiys-
12247: rahan maksamiseen.
12248:
12249:
12250:
12251: E d u s k u n n a 11 e.
12252:
12253: Äitiyssuojelu ja siihen liittyvä äitiysloma vaa- tomalle lomalle siihen asti, kun lapsi täyttää
12254: tivat edelleen kehittämistä. Yhteiskunnan toi- yhden vuoden. Tällainen järjestelmä saattaa
12255: menpitein on turvattava äidin ja lapsen luon- pienipaikkaiset ja heikossa taloudellisessa ase-
12256: nollinen läheisyys riittävän pitkäksi ajaksi. massa olevat perheet kuitenkin yhä vaikeam-
12257: Myös lapsen isälle on annettava mahdollisuus paan asemaan tulotason laskiessa.
12258: osallistua lapsensa hoitoon sen jälkeen kun syn- Luomalla paikallinen 13 kuukauden vanhem-
12259: nytyksestä toipumiseen ja lapsen imettämiseen painlomajärjestelmä sekä turvaamalla tämän jäl-
12260: tarpeellinen aika äidiltä on kulunut. Äitiyslo- keen työhönpaluu vanhana työntekijänä paran-
12261: maa tulee jatkaa vanhempainlomalla, jolloin nettaisiin ratkaisevasti lapsiperheiden asemaa
12262: lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan yhteiskunnassamme ja samalla edistettäisiin
12263: lastaan, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. syntyvyyden nousua.
12264: Äitiysloman jatkamista vanhempainlomana Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12265: puoltaa myös se, että lapsen hoitoloma ei saa nioittavasti,
12266: muodostua työelämässä eriarvoisuuteen johta-
12267: vaksi tekijäksi naiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12268: Monet seikat puoltavat äitiysloman pidentä- 1981 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
12269: mistä vanhempainlomalla 13 kuukauteen asti. markkaa ylimääräisen äitiysrahan mak-
12270: Nykyisin on mahdollista eräissä tapauksissa samiseen äitiysloman pidentämiseksi 13
12271: työehtosopimuksissa sopia varsinaisen lakisää- kuukautta kestäväksi vanhempainlo-
12272: teisen äitiysloman päätyttyä jäämisestä palkat- maksi.
12273: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12274:
12275: Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
12276: Kaarina Suonio Mikko Rönnholm Jouko Skinnari
12277: Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen Jalmari Torikka
12278: Tarja Halonen
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: 137 088000399}
12284: 1980 vp.
12285:
12286: Raha-asia-aloite n:o 1008.
12287:
12288:
12289:
12290:
12291: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnaan sijoitetta-
12292: van Saimaan ekologisen tutkimuslaitoksen suunnitteluun.
12293:
12294:
12295:
12296: E d u s k u n n a 11 e.
12297:
12298: Saimaan uittosääntöä uusittaessa, Saimaan Unescon World Heritage -ohjelmaan on Sai-
12299: vesienkäytön kokonaissuunnitelmaa laadittaessa maalta valittu laajoja korvaamattomia alueita.
12300: ja Saimaan säännöstelyhanketta kehitettäessä Saimaan ekologian tutkimuslaitoksen toimi-
12301: on tullut yllättävän suurena ongelmana esiin alana tulisi olla eläin-, kasvi- ja mikrobiekolo-
12302: se, että Saimaan alueelta on varsin vähän eko- gia sekä vesi- että maaekosysteemeissä. Kalas-
12303: logisia tutkimuksia. Kyseessä on kuitenkin tustutkimuksen, velvoitetarkkailujen ja muiden
12304: maan suurin makean veden allas, jonka mer- soveltuvien tutkimusten sekä vesi-, ilmasto-
12305: kitys monin tavoin on ensiarvoisen tärkeä ja maaperäselvityksien tekemisessä tulisi tarvit-
12306: koko maalle ja erityisesti Itä-Suomelle. taessa olla yhteistyössä muiden tutkimuslaitos-
12307: Niin ikään on käynyt selväksi myös ;,e, että ten kanssa.
12308: on varsin vähän edes Saimaan vesistön kasvis· Saimaan ekologian tutkimuslaitos voisi toi-
12309: toa ja eläimistöä koskevia tutkimustuloksia. mia joko itsenäisenä tutkimusyksikkönä jonkin
12310: Tarve tällaisten tutkimusten ja perustietojen ministeriön alaisena tai sillä voisi olla läheistä
12311: saamiseksi on suuri, etenkin kun säännöstely- yhteistyötä Itä-Suomen Instituutin kanssa.
12312: hanke, mikäli se toteutuu, on tuomassa nyky- Savonlinna on laajan vesistöalueen keskellä
12313: tilaan muutoksia. Puhtaasti biologisena tutki- sijaitsevana sopivin laitoksen sijaintipaikaksi.
12314: muskohteena Saimaan ekosysteemille ei ole Savonlinnaa sijaintipaikkana tukee myös lyhyt
12315: vertaista koko maailmassa. etäisyys Enonkoskelie tulevaan Itä-Suomen kes-
12316: Saimaan erityistä kiinnostavuutta tutkimus- kuskalanviljelylaitokseen.
12317: kohteena korostaa myös sen historia jääkau- Edellä olevan perusteelia ehdotamme kun-
12318: den jälkeisten Itämeren vaiheiden osana. Täl- nioittaen,
12319: tä ajalta ovat peräisin eräät makean veden
12320: oloihin sopeutuneet lajit, joiden vastaavia esiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12321: tymiä ei muualla tunneta. den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
12322: Saimaa on tunnettu myös eräitten uhanalais- markkaa Savonlinnaan sijoitettavan Sai-
12323: ten eläinlajien elinympäristönä ja siinäkin mie- maan ekologisen tutkimuslaitoksen
12324: lessä ainutlaatuinen. Maailmanlaajuisessa mit- suunnittelua varten.
12325: takaavassa Saimaan erityisarvot on useissa yh-
12326: teyksissä arvostettu korkealle, niinpä esim.
12327: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
12328:
12329: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
12330: Pertti Hietala Pentti Poutanen Timo Ihamäki
12331: Mauri Miettinen Esko Pekonen
12332: 1980 vp. 1091
12333:
12334: Raha-asia-aloite n:o 1009.
12335:
12336:
12337:
12338:
12339: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen keskuska-
12340: lanviljelylaitoksen yhteyteen sijoitettavan sisävesialueen kala-
12341: talousoppilaitoksen suunnitteluun.
12342:
12343:
12344: Ed u s kun n a 11 e.
12345:
12346: Vuoksen (Saimaan) vesistö on maamme mer- Suomen keskuskalanviljelylait<>ksen yhte)liteen.
12347: kittävin sisävesikalastusalue. Keskeisin osa Tätä puoltavat mm. seuraavat näkökohdat:
12348: Vuoksen vesistöstä sijaitsee Mikkelin läänissä, - Enonkoski sijaitsee maamme laajimman
12349: jossa järvien pinta-ala on yhteensä 5 200 km2• sisävesialueen keskellä, mikä on erittäin mer-
12350: Asiantuntijoiden arvioiden mukaan Vuoksen ve- kittävää sisävesikalastukseen liittyvän vesien
12351: sistön noin .3 miljoonan kilon vuotuinen kalan- hoidon sekä pyynti- ja pyydystekniikan tutki-
12352: saalis voidaan tehostetuin koulutus- ja kalave- muksen kannalta,
12353: sienhoitotoimenpitein nostaa kolminkertaiseksi - Enonkaskeila on hyvä kalasatama ja ~ä
12354: eli 10 miljoonaan kiloon. hellä valtion yleisvesialueet harjoittelualueiksi,
12355: Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä maamme uusimman keskuskalanviljely-
12356: parhaillaan ollaan luomassa kala'talouden perus- laitoksen suunnittelun ja rakentamisen yhtey-
12357: linjan koulutusta. Maamme runsaiden sisävesi- dessä voidaan ottaa paremmin huomioon kala-
12358: alueiden tarjoamien kansan- ja kalataloudellisten talousopetuksen ,tarpeet kuin jos kalatalousoppi-
12359: mahdollisuuksien hyväksikäyttö edellyttää py- laitos sijoitettaisiin johorlkin muuhun paikkaan,
12360: syvän ammatillisen koulutuksen järjestämistä - sekä kansantalouden, kalatalouden että
12361: sisävesien kalatalouteen ja kalaves,ien hoitoon valtiontalouden kannalta katsoen sisävesialueen
12362: liittyvissä ammateissa. Koulutusta järjestettäessä kalatalousoppilaitoksen sijoittaminen maamme
12363: tulisi erityisesti ottaa huomioon kiinteät yhtey- uusimman, nykyaikaisella tekniikalla varustetun
12364: det muuhun kalatalouden kehittämiseen liitty- keskuskalanviljelylaitoksen yhteyteen on edul-
12365: vään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. lisin ratkaisu. ·
12366: Enonkoskelie rakennettava Itä-Suomen kes- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
12367: kuskalanviljelylaitos maamme uusimpana ja ehdotamme,
12368: ajanmukaisimpana kalatalouden tutkimus- ja ke-
12369: hittämisyksikkönä ,tarjoaisi parhaat mahdolliset että Eduskunt.a ottaisi valtion vuo-
12370: edellytykset sisävesialueiden kalatalouteen liit- den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
12371: tyvien ammattien koulutuksen aloittamiselle. markkaa Itä-Suomen keskuskalanviljely-
12372: Mikkelin läänin keskiasteen koulutuksen toi- laitoksen yhteyteen sijoitettavan sisäve-
12373: meenpanosuunnitelmassa onkin esitetty kalata- sialueen kalatalousoppilaitoksen suun-
12374: louden peruslinjan koulutusta sijoitettavaksi Itä- nittelua varten.
12375: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
12376:
12377: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Unto Ruotsalainen
12378: Pertti Hietala Pentti Poutanen Timo Ihamäki
12379: Mauri Miettinen Esko Pekonen
12380: 1092 1980 vp.
12381:
12382: Raha-asia-aloite n:o 1010.
12383:
12384:
12385:
12386:
12387: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesakon-
12388: torjuntaan Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
12389:
12390:
12391: E d u s k u n n a 11 e.
12392:
12393: Tienvarsivesak.Jkojen kemiallinen häviutämi- olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
12394: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
12395: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
12396: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- ammatt1taidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
12397: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle jen vaaraa ilmenisi.
12398: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12399: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- tavasti,
12400: rallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljastunut
12401: näiden 'tutkimustulosten sailailua. Myös esiintyy että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12402: jopa viranomaistenkin taholla väheksyntää ve- den 1981 tulo- ja menoarvioon mmnen-
12403: sakkomyrkkyjen vaarallisuutta kohtaan. Tie- ja tille 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000
12404: vesirakennushallitus on kuitenkin suorittanut markkaa käytettäväksi mekaaniseen ve-
12405: vuosittain tienvarsimyrkytyksiä yleisön ankaras- sakontorjuntaan Mikkelin tie- ja vesira-
12406: ta vastustuksesta huolimatta. kennuspiirin alueella.
12407: Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
12408: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
12409:
12410: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
12411: 1980 vp. 1093
12412:
12413: Raha-asia-aloite n:o 1011.
12414:
12415:
12416:
12417:
12418: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta monikäyttösataman
12419: rakentamisen aloittamiseksi Punkaharjulla.
12420:
12421:
12422: Ed u s kun n a 11 e.
12423:
12424: Punkaharjun kunta sijaitsee eräällä maamme ta harjoittaville kunnan asukkaille, samoin sitä
12425: kauneimmista alueista kirkasvetisen Puruveden voidaan käyttää koululaiskuljetuksissa ja saaris-
12426: tuntumassa. Matkailu ja kalastus kuuluvat tun- ton asukkaiden tarpeisiin heidän asioidessaan
12427: nusomaisesti kunnan elinkeinotoimintaan. Kun- Punkasalmella. Oman keskeisen merkityksen
12428: ta on tehnyt oma-aloitteista työtä mainittujen satama muodostaa kaikille niille, jotka kesäisin
12429: elinkeinojen hyväksi vuosikymmenestä toiseen, liikkuvat matkailullisessa mielessä Saimaan ve-
12430: saavuttaen myöskin merkittäviä tuloksia. sireittejä hyväksi käyttäen.
12431: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
12432: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta kunnioittaen,
12433: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar-
12434: koitusta varten on vuokrattu maa- ja ranta-alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12435: Punkasalmelta. Sataman rakentamisesta on teh- 1981 tulo- ja menoarvioon .50 000
12436: ty esitys tie- ja vesirakennushallitukselle, jonka markkaa monikäyttösataman rakenta-
12437: toimesta on laadittu suunnitelmat sataman to- misen aloittamista varten Punkaharjun
12438: teuttamiseksi ja anottu työllisyysmäärärahoja kuntaan.
12439: rakentamiseen. Satama on välttämätön kalastus-
12440: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
12441:
12442: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
12443: 1094 1980 vp.
12444:
12445: Raha-asia-aloite n:o 1012.
12446:
12447:
12448:
12449:
12450: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakaluston
12451: hankintaan Saimaan vesistön alueelle.
12452:
12453:
12454: E d u s k u n n a 11 e.
12455:
12456: Merillä tapahtuneet öljykatastrofit ovat noarvioon otettavilla määrärahoilla öljysuoja-
12457: osoittaneet, kuinka suurta vahinkoa öljy saattaa touruntaa ja öljyvahinkojen torjuntakaluston
12458: aiheuttaa rannoille ja vesistöille. Ne ovat sa- hankintaa varten.
12459: malla paljastaneet, miten heikosti yleensä on Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa
12460: varauduttu öljyvahinkojen torjuntaan. Torjun- ei osoiteta minkäänlaista määrärahaa nimen-
12461: tatyön merkitys on tullut entistä suuremmaksi omaan Saimaan alueen öljyvahinkojen torjunta-
12462: sen jälkeen, kun Saimaan kanava valmistui ja valmiuden parantamiseksi.
12463: öljyn tankkialuskuljetus ulotettiin Saimaan ve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12464: sistöön. Öljyvahinkojen torjuntavalmius koko
12465: Saimaan alueella on erittäin heikko eikä tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12466: junnan yhtenäisiä organisaatioita ole olemassa. 1981 tulo- ;a menoarvioon momen-
12467: Hallituksen kertomuksessa vuodelta 1978 tode- tille 32.10.70 lisäyksenä 2 000 000
12468: taan, että öljyvahinkojen torjuntavalmiuden markkaa öl;yntor;untakaluston hankki-
12469: parantaminen on jatkuvaa toimintaa, johon mista varten Saimaan vesistön alueelle.
12470: vuosittain osoitetaan varoja valtion tulo- ja me-
12471: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
12472:
12473: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
12474: 1980 vp. 1095
12475:
12476: Raha-asia-aloite n:o 101.3.
12477:
12478:
12479:
12480:
12481: Rantala: Määrärahan osoittamisesta Varkauteen rakennettavan
12482: valtion virastotalon suunnitteluun.
12483:
12484:
12485:
12486: Ed u s kun n a 11e.
12487:
12488: Virastopalvelut SIJaitsevat Varkaudessa erit- Edellytykset hankkeen verraten pikaiselle to-
12489: täin hajallaan ahtaissa ja epätarkoituksenmukai- teutumiselle kaavallinen yms. valmius huo-
12490: sissa tiloissa. Tästä syystä valtion virastotalo- mioonottaen kaupungin puolelta on olemassa.
12491: hanke on jo kauan kuulunut tärkeimpiin inves- Rakennuksen kiireellisyyttä on omiaan puolta-
12492: tointikohteisiin kaupungissa. 24.1. 80 on val- maan myös se seikka, että lääninrajojen sijain-
12493: tioneuvosto asian oltua käsiteltävänä valtio- nista johtuen on Varkaudessa valtion hallinto-
12494: neuvoston raha-asiain valiokunnassa päättänyt palveluja suhteellisen vähän verrattuna muihin
12495: vahvistaa luettelon niistä paikkakunnista, joille vastaavansuuruisiin kaupunkeihin. Tällaisessa
12496: valtion virastotaloja voidaan rakentaa. Tähän tilanteessa on vähintäin kohtuullista, että tur-
12497: luetteloon liittyy myös Varkaus. vataan ainakin olemassa olevien hallintopalve-
12498: Työllisyyden kehitys kaupungissa on jälleen lujen siedettävät toimintamahdollisuudet ja riit-
12499: kääntynyt huonompaan suuntaan. Työvoimatoi- tävyys.
12500: miston tilannekatsauksen mukaan työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12501: aste kesäkuusta heinäkuuhun nousi lähes 1 % :n
12502: ollen heinäkuun puolessa välissä jo peräti 7,6 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12503: %. Kun vaikein työttömyyskausi on todennä- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
12504: köisesti sattumassa vuosien 1981 ja 1982 28.64.74 (Valtion talonrakennussuunnit-
12505: ajaksi, olisi välttämätöntä, että kaikki suunnitel- telu) 200 000 markkaa Varkauden vi-
12506: missa olevat hankkeet voitaisiin saada helpot- rastotalon rakennussuunnittelun käyn-
12507: tamaan ennen kaikkea tätä työllisyyden kan- nistämiseksi.
12508: nalta pahinta ajankohtaa.
12509: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
12510:
12511: Jorma Rantala
12512: 1096 1980 vp.
12513:
12514: Raha-asia-aloite n:o 1014.
12515:
12516:
12517:
12518:
12519: Rantala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
12520: eläkeläisten järjestöille.
12521:
12522:
12523: E d u s k u n n a 11 e.
12524:
12525: Hallitus on esittänyt valtion tulo- ja meno- Eläkeläistoiminta pitää siihen osallistuvien
12526: arvioon vuodelle 1981 varattavaksi eläkeläisten ihmisten elämänkuntoa yllä ja estää suuressa
12527: järjestöille valtionapua 1 520 000 markkaa, mi- määrin heitä joutumasta ennenaikaiseen laitos-
12528: kä markkamäärä on ollut saman suuruinen jo hoitoon. Siten eläkeläistoiminta tuottaa yhteis-
12529: kahtena edellisenä vuonna. kunnalle suuria taloudellisiakin säästöjä.
12530: Eläkeläisjärjestöille annetut totmmta-avus- Eläkeläisjärjestöjen toimintatarpeet ja eläk-
12531: tukset ovat olleet jatkuvasti liian vähäisiä. Kus- keensaajien suhteellisen osuuden kasvun väes-
12532: tannusten nousun johdosta reaaliarvo on huo- töstä huomioon ottaen valtionapua niille tulisi-
12533: mattavasti laskenut. Lisäksi yhä useammille kin asteittain tuntuvasti nostaa.
12534: eläkeläisjärjestöille on jaettu osuus vähenevistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12535: avustusmäärärahoista. Järjestöjen toiminnalli-
12536: nen aktiviteetti on jatkuvasti kasvanut ja se on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12537: lisännyt palkkamenoja ja muita toiminnan oh- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
12538: jauskuluja. Mm. laajentuneen toiminnan hoita- mentille 33.58.51 lisäyksenä 480 000
12539: miseksi tulisi kiireellisesti palkata aluetoimitsi- markkaa valtionapuun eläkeläisten jär-
12540: joita. jestöille.
12541: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12542:
12543: Jorma Rantala Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee
12544: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Pirkko Valtonen
12545: 1980 vp. 1097
12546:
12547: Raha-asia-aloite n:o 101.5.
12548:
12549:
12550:
12551:
12552: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
12553: miesseurojen, pienviljelijäyhdistysten ja raittiusseurojen
12554: omistamien talojen korjaustöitä varten.
12555:
12556:
12557: E d u s k u n n a 11 e.
12558:
12559: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1981 tun tiedustelun mukaan eri puolilla maata yh-
12560: tulo- ja menoarvioksi on varattu 4 000 000 mk teensä 498 taloa. Näistä yli 50 on yhteisiä
12561: valtionavustukseksi työväentalojen ja nuoriso- esim. nuorisoseuran, urheiluseuran tms. kanssa.
12562: seuratalojen korjauksiin. Myös tällaisille taloille pitäisi kunnostusavus-
12563: Valtionavustus tällaisten talojen korjauksiin tusta myöntää.
12564: on paikallaan, koska talojen kunnostus muuten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12565: olisi monessa tapauksessa taloudellisesti mah- nioittavasti,
12566: dotonta.
12567: Maassamme on kuitenkin nuorisoseura- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12568: työväentalojen lisäksi joukko muiden yhtei- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12569: söjen ylläpitämiä taloja, joihin ei korjausavus- markkaa valtionavustuksiksi maamies-
12570: tusta saa. Esimerkiksi maatalousseurajärjestön seurojen sekä pienviljelijäin ja raittius-
12571: perusyhdistyksillä, maamiesseuroilla ja pien- seurojen yhdistysten ja osastojen talo-
12572: viljelijäin yhdistyksillä ja osastoilla on suorite- jen korjaustöitä varten.
12573: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1980.
12574:
12575: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko Mauno Manninen
12576: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
12577:
12578:
12579:
12580:
12581: 138 088000399}
12582: 1098 1980 vp.
12583:
12584: Raha-asia-aloite n:o 1016.
12585:
12586:
12587:
12588:
12589: Raudaskoski ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
12590: avustuksiksi ja !ainoiksi maankuivatustöitä varten.
12591:
12592:
12593:
12594: E d u s k u n n a 11 e.
12595:
12596: Maankuivatustöiden suorittamiseen myön- suurilla haja-asutusalueilla kyseisten maatara-
12597: nettävien avustusten ja lainojen markkamäärä hojen riittämättömyys jarruttaa tuotannollisen
12598: on viimeisten kymmenen vuoden aikana su- toiminnan kehitystä.
12599: pistunut yhteen kymmenesosaan viime vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12600: kymmenen lopulla olleeseen tasoon verrattuna. nioittaen,
12601: Tämä on käytännössä halvaannuttanut maan-
12602: kuivatustyöt Pohjois-Suomessa. Kuivatustöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12603: romahtaminen on lisännyt myös suuresti työt- 1981 tulo- ja menoarvioon momenteille
12604: tömyyttä kehitysalueilla ja pysähdyttänyt tuo- 30.32.40 ja 30.32.83 lisäyksenä
12605: tannollisen toiminnan kehityksen maa- ja met- J 000 000 markkaa maankuivatustöiden
12606: sätalouden alalla. Erikoisesti Pohjois-Suomen avustuksiin ja lainoihin.
12607: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12608:
12609: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko Mauno Manninen
12610: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
12611: 1980 vp. 1099
12612:
12613: Raha-asia-aloit~ n:o 1017.
12614:
12615:
12616:
12617:
12618: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojasuunnitte-
12619: lun tukemiseen kehitysalueilla.
12620:
12621:
12622:
12623: E d u s k u n n a 11 e.
12624:
12625: Maatalouden petosparannustoimissa salaoji- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12626: tus muodostaa pohjan maatalouden kehityk- nioittaen,
12627: selle. Erikoisesti kehitysalueilla salaojituksen
12628: merkitys väestön toimeentulon turvaamisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12629: on suuri. Salaojitustoimintaa tulisikin välttä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12630: mättä tehostaa, mutta varojen puute muodos- 30.30.48 lisäyksenä 100 000 markkaa
12631: taa pullonkaulan tehokkaalle toiminnalle. salaojasuunnittelun tehokkaaksi tukemi-
12632: seksi kehitysalueilla.
12633: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12634:
12635: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
12636: Alvar Saukko Mauno Manninen
12637: Helvi Hyrynkangas
12638: 1100 1980 vp.
12639:
12640: Raha-asia-aloite n:o 1018.
12641:
12642:
12643:
12644:
12645: Raudaskoski ym.: Koratetun määrärahan osoittamisesta siirtona
12646: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
12647:
12648:
12649: E d u s k u n n a 11 e.
12650:
12651: Rakennusalan työttömyyden torjumiseksi kuluessa jäljelle jää valtava määrä nykyaikais-
12652: maaseudulla olisi entistä enemmän käytettävä tettavaa tuotantorakennuspainetta. Tätä vält-
12653: hyväksi maatalouden tarjoamia rakennusmah- tämätöntä rakennustarvetta purkamalla voitai-
12654: dollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan riittävässä siin torjua sekä rakennusalan työttömyyttä että
12655: määrin onnistu ilman maatalouden pääoma- turvata nuorten viljelijäin ammattiin jäämisen
12656: huollon parempaa turvaamista. Kun maatalou- mahdollisuus.
12657: den tuotantorakennuksista esim. navetoista on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12658: vain noin 40 % lainsäädännönkin vaatimuksia taen,
12659: vastaavalla käyttökelpoisella tasolla, olisi tätä
12660: tilannetta käytettävä hyväksi rakennusalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12661: työttömyyden torjumiseksi maaseudulla. Tämä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12662: olisi välttämätöntä myös maatilojen elinkel- 30.32.60 lisäyksenä 60 000 000 mark-
12663: poisuuden parantamista silmällä pitäen. Kor- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
12664: kean ikärakenteen luonnollisen poistumisen rahastoon.
12665: myötä maataloudesta lähimmän viiden vuoden
12666: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12667:
12668: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko Mauno Manninen
12669: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
12670: 1980 vp. 1101
12671:
12672: Raha-asia-aloite n:o 1019.
12673:
12674:
12675:
12676:
12677: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesiraken-
12678: nuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirille tiestön kunnossapi-
12679: toon ja rakentamiseen.
12680:
12681:
12682: E d u s k u n n a 11 e.
12683:
12684: Voimakkaan kustannustason nousun vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12685: ovat tiestön rakentamiseen ja kunnossapitoon nioittaen,
12686: varatut määrärahat yleensä käyneet riittämättö-
12687: miksi. Suunnitelmia on jouduttu monien teiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12688: osalta yhä vain siirtämään eteenpäin. Tällainen 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12689: jatkuva rakentaminen ja kunnostussuunnitel- markkaa TVL:n Keski-Pohjanmaan pii-
12690: mien siirtäminen häiritsee pahasti tarkoituksen- rille käytettäväksi tiestön kunnossapi-
12691: mukaista toimintaa tienpidon toimintalohkolla, toon ja rakentamiseen piirin kiireellisim-
12692: aiheuttaen sekä lisäkustannuksia että yleisen pien suunnitelmien toteuttamiseksi.
12693: kehityksen tarpeetonta viivästymistä.
12694: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12695:
12696: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas
12697: 1102 1980 vp.
12698:
12699: Raha-asia-aloite n:o 1020.
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesiraken-
12705: nuslaitoksen Oulun piirille tiestön kunnossapitoon ja raken-
12706: tamiseen.
12707:
12708:
12709: Ed u s kun n a 11 e.
12710:
12711: Voimakkaan kustannustason nousun vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12712: ovat tiestön rakentamiseen ja kunnossapitoon nioittaen,
12713: varatut määrärahat yleensä käyneet riittämättö-
12714: miksi. Suunnitelmia on jouduttu monien teiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12715: osalta yhä vain siirtämään eteenpäin. Tällainen 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12716: jatkuva rakentaminen ja kunnostussuunnitel- markkaa TVL:n Oulun piirille käytettä-
12717: mien siirtäminen häiritsee pahasti tarkoituksen- väksi tiestön kunnossapitoon ja rakenta-
12718: mukaista toimintaa tienpidon toimintalohkolla, miseen piirin kiireellisimpien suunnitel-
12719: aiheuttaen sekä lisäkustannuksia että yleisen ke- mien toteuttamiseksi.
12720: hityksen tarpeetonta viivästymistä.
12721: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12722:
12723: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas
12724: 1980 vp. '1103
12725:
12726: Raha-asia-aloite n:o 1021.
12727:
12728:
12729:
12730:
12731: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkivaaran-
12732: Virkkusen maantien rakentamiseksi.
12733:
12734:
12735: E d u s k u n n a 11 e.
12736: Maamme eteläisintä tunturia, Pudasjärven tettava alulle ja päätökseen lähivuosien kulu-
12737: kunnassa sijaitsevaa Iso-Syötettä rakennetaan essa. Esimerkiksi lyhyehkön Särkivaaran-
12738: parhaillaan yleiseksi hiihto- ja matkailukeskuk- Virkkusen tien, n. 10-15 kilometriä, rakenta-
12739: seksi. Tämä Pudasjärven kunnan toivomusten minen lyhentäisi kulkuyhteyksiä Syötteeltä ja
12740: mukainen hanke on aivan välttämätön Pudas- Särkivaaran kylästä idän suuntaan Taival-
12741: järven kunnan ja sen asukkaiden taloudellisen kaskelle noin 40 kilometriä.
12742: toiminnan vahvistamiseksi. Alueen tiestö on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12743: kuitenkin vielä tässä vaiheessa kovin puutteel- taen,
12744: linen ja jäljessä suunnitelmien muusta kehityk-
12745: sestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12746: Jotta nousevaa hiihto- ja matkailukohdetta 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12747: voitaisiin luontevasti käyttää sille varattuun markkaa Särkivaaran-Virkkusen maan-
12748: tarkoitukseen, olisi Särkivaaran-Virkkusen ja tien rakentamiseksi Pudasjärven ja
12749: Kouvan-Kylmälän teiden rakentaminen Saa- Taivalkosken kunnissa.
12750: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12751:
12752: Väinö Raudaskoski Helvi Hyrynkangas
12753: 1104 1980 vp.
12754:
12755: Raha-asia-aloite n:o 1022.
12756:
12757:
12758:
12759:
12760: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsintätoi-
12761: minnasta myönnettäviä tunnustuspalkkioita vatten.
12762:
12763:
12764: E d u s k u n n a 11 e.
12765:
12766: Maamme useiden kaivosten tunnettujen saan kaikkea mielenkiintoista malminäytteiden
12767: malmivarojen arvioidaan loppuvan 1990-luvun löytämiseksi, tämä toiminta on halpaa palkat-
12768: alkuun mennessä. Tästä syystä erilaista malmin- tuun tekniseen tutkimustoimintaan verrattuna.
12769: tutkimustoimintaa olisi kaikin tavoin tehostet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12770: tava. Ns. kansannäytetoiminnalla on aina taen,
12771: ollut hyvin keskeinen merkitys maamme mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12772: mivarojen tunnetuksi tekemisessä. Jopa monet 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12773: tunnetut kaivostoiminnat ovat saaneet alkunsa 32.50.41 lisäyksenä 100 000 markkaa
12774: yksinomaan kansannäytetoiminnan tuloksena. ansiokkaasta malminetsintätoiminnasta
12775: Sen lisäksi, että kansa asuu kaikkialla ja on myönnettäviä tunnustuspalkkioita var-
12776: aina valmis pitämään silmällä omissa toimis- ten.
12777: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12778:
12779: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko Mauno Manninen
12780: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
12781: 1980 vp. 1105
12782:
12783: Raha-asia-aloite n:o 1023.
12784:
12785:
12786:
12787:
12788: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta päih-
12789: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollon tehostamiseksi
12790: kunnille anneiltavaan ylimääräiseen valtionavustukseen.
12791:
12792:
12793: E d u s kun n a 11 e.
12794:
12795: Valtiovallan toimet raittiuden edistämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12796: eivät ole olleet riittäviä. Tästä syystä on tullut nioittaen,
12797: ajankohtaiseksi alkoholin väärinkäyttäjien ja
12798: muiden päihdeongelmaisten huollon tehostami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12799: nen kunnissa ja kuntainliitoissa. Tätä varten 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12800: vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on varattu 33.54.36 lisäyksenä 500 000 markkaa
12801: varoja ylimääräisenä valtionapuna kunnille päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
12802: 550 000 markkaa. Toiminnan tehostaminen on huollon tehostamiseksi kunnissa.
12803: kuitenkin välttämätöntä.
12804: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12805:
12806: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko Mauno Manninen
12807: Paavo Vesterinen Kalevi Mattila Helvi Hyrynkangas
12808:
12809:
12810:
12811:
12812: 139 088000399}
12813: 1106 1980 vp.
12814:
12815: Raha-asia-aloite n:o 1024.
12816:
12817:
12818:
12819:
12820: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysvaroin puo-
12821: lustusvoimissa palvelevien työntekijäin ja toimihenkilöiden
12822: aseman vakinaistamiseksi.
12823:
12824:
12825: E d u s k u n n a 11 e.
12826:
12827: Puolustusvoimissa työskentelee nykyisin lai- teisiin, mistä taas muodostuu omat ongel-
12828: toksen toiminnoille välttämättämissä siviilitehtä- mansa.
12829: vlssa arviomme mukaan noin 1 100 sellaista Ei voida pitää oikeana sitä, et:tä muusta val-
12830: työsuhteista työntekijää ja toimihenkilöä, jotka tionhallinnosta poiketen puolustushallinnon va-
12831: on näihin tehtäviin palkattu työvoimaministe- kituisluontoisia töitä teetetään tilapäistyövoi-
12832: riön työllisyysmäärärahoin. Tämän henkilöstö- malla. Tällä tavoin saadaan kyllä keinotekoisesti
12833: ryhmän työpaikkoina ovat puolustusvoimien toi- laitoksen henkilökuntamäärä näyttämään pienel-
12834: mistot, ruokalat, varastot, korjaamot, kiinteistöt tä, mutta samallila osalle henkilöstöä palvelus-
12835: jne. Monet näistä työpaikoista ovat jatkuneet suhdeturva jää olemattomaksi. Lisäksi tällainen
12836: vuosittain myönnettävien työllistämismääräraho- töiden tilapäisyys, jatkuva epävarmuus työpai-
12837: jen turvin toistakymmentäkin vuotta. Käsityk- kan säilyttämisestä aiheuttaa ·lukuisia muitakin
12838: semme mukaan viimeistään nyt olisi jo aika tässä luettelemattomia ongelmia.
12839: ryhtyä näiden työpaikkojen vakinaistamiseen. Tällainen viime vuosina kehittynyt henkilös-
12840: Puheena olevat työsuhteet ovat määräaikaisia töpolitiikka ei myöskään voi olla valtiontyön-
12841: ja työsopimukset tehdään enintään yhdeksi ka- antajan etujen mukaista, koska uusien henkilöi-
12842: lenterivuodeksi kerrallaan. Näin ollen työpaik- den opettaminen puolus tusvoimilile tyypillisiin
12843: 1
12844:
12845:
12846:
12847:
12848: kojen säilyminen on jatkuvasti riippuvainen työ- tehtäviin vie oman aikansa.
12849: voimaviranomaisten harkinnasta ja työvoimami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12850: nisteriön päätöksistä. Esim. vuonna 1978 työ-
12851: voimaministeriöllä oli tarkoitus vaihtaa koko että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12852: po. henkilöstö uusiin työntekijöihin, eli antaa den 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
12853: entisille ammattitaitoisille työntekijöille loppu- senä 1 620 000 markkaa yli 6 vuot-
12854: tili ja ottaa uudet tilalle opettelemaan näitä teh- ta työllisyysvaroin puolustusvoimissa. ol-
12855: täviä. Vasta moninaisten ja eri tahoilla käytyjen leiden työntekijäin ja toimihenkilöiden
12856: neuvottelujen jälkeen työpaikat pystyttiin tuol- vakinaistamiseksi puolustusmäärärahoin
12857: loin vielä pääosin säilyttämään. Osittain hen- ja että vuonna 1976 ja sen jälleeen työl-
12858: kilövaihdoksia työvoimaviranomaiset ovat kui- lisyysvaroin puolustusvoimien työsuhtei-
12859: tenkin tämänkin jälkeen jatkuvasti suorittaneet siin töihin palkatut vakinaistetaan as-
12860: ja muuttaneet samanaikaisesti tehtäviä osapäi- teittain vuosina 1982 ja 1983 ja niin
12861: vätoimisiksi. Lisäksi työvoimaministeriö on oh- että järjestely ei saa aiheuttaa nykyisten
12862: jannut muutakin osapäivätoimista henkilökun- henkilöiden vaihtamista.
12863: taa puolustusvoimien töihin tilapäisiin työsuh-
12864: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
12865:
12866: Juhani Raudasoja Pentti Lahti-Nuuttila
12867: Juhani Surakka Jouko Skinnari
12868: Niilo Hämäläinen
12869: 1980 vp. .1107
12870:
12871:
12872: Raha-asia-aloite n:o 1025.
12873:
12874:
12875: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen ja toimien
12876: perustamiseksi Vaasan kauppakorkeakouluun kielenkääntäjä-
12877: ja ekonomikoulutusta vavten.
12878:
12879: E d u s kun n a 11 e.
12880:
12881: Hallituksen esitykseen valtion vuoden 1981 Vaasan korkeakoulussa alkoi tänä syksynä
12882: tulo- ja menoarvioksi sisältyy korkeakoulujen uutena koulutusalana filosofian kandidaatin
12883: henkilöstön nettolisäyksenä yhteensä 126 vir- tutkintoon johtava kaksikielinen kielenkääntä-
12884: kaa tai tointa. jäkoulutus. Ensimmäisenä vuonna tarvittavat
12885: Vaasan korkeakouluun ehdotetaan perustet- kolme opetusvirkaa perustettiin vuoden 1980
12886: tavaksi ainoastaan kolme ekonomikoulutukseen II lisäbudjetissa lahjoitusvaroin. Korkeakoulu
12887: tulevaa opetusvirkaa (oikeustieteen lehtori, esitti, että vuonna 1981 perustettaisiin 2 leh-
12888: ruotsin lehtori ja laskentatoimen assistentti) toraattia ja 1 assistentuuri. Hallituksen budjet-
12889: ja kaksi muuta virkaa. Kielenkääntäjäkoulu- tiesitykseen ei kuitenkaan sisälly yhtään virkaa
12890: tukseen ei ehdoteta perustettavaksi yhtään uut- tai tointa kielenkääntäjäkoulutusta varten. Tu-
12891: ta virkaa. levana vuonna korkeakoulu joutuisi pyörittä-
12892: Vaasan korkeakouluun otettiin tänä syksynä mään kahden vuosikurssin opetusta 3 viran
12893: opetusministeriön suosituksen mukaisesti 230 turvin. Tilanne on kestämätön. On välttämä-
12894: opiskelijaa ekonomin tutkintoa suorittamaan. töntä, että vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
12895: Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädännön sisällytetään korkeakoulun esittämät kolme ope-
12896: ja opetusministeriön mitoitusohjeiden mukaan tusvakanssia samoin kuin hallintotehtäviin esi-
12897: 230 aloituspaikkaa merkitsee 89 opetusviran tetty 1 kanslistin vakanssi.
12898: tarvetta. Korkeakoulussa on ekonomikoulutus- Vaasan korkeakouluun esitetään perustetta-
12899: ta varten yhteensä 57 virkaa. vaksi seuraavat virat ja toimet:
12900: Korkeakoulun budjettiesitykseen vuodelle 1) kielenkääntäjäkoulutukseen
12901: 1981 sisältyi 8 opetusvirkaa, joista hallituksen 2 lehtoria ( saksa, englanti)
12902: esityksessä on nyt vain 3 opetusvirkaa. Kor- V 27 (47 026 mk)
12903: keakoulun kiireellisyysjärjestyksessä 1. sijalle 1 assistentti (ruotsi) V 22 ( 18 433 mk)
12904: asettamaa markkinoinnin apulaisprofessorin vir- 1 kanslisti V 12 ( 13 643 mk)
12905: kaa ei hallitus esitä perustettavaksi. Lisäksi
12906: korkeakoulun oikeustieteeseen ehdotta:ma yli- 2) ekonomikoulutukseen
12907: assistentin virka on muutettu lehtorin viraksi. 1 apulaisprofessori (markkinointi)
12908: Ekonomitutkinnon opintojen kestoa on vuo- B 3 (31 867 mk)
12909: desta 1978 alkaen pidennetty kolmesta vuodes- 3) Lisäksi ehdotamme, että hallituksen esi-
12910: ta neljään vuoteen ja uusien ekonomiopiskeli- tykseen sisältyvä oikeustieteen lehtori V 27
12911: joiden määrää on vuosittain kasvatettu. Kor- muutetaan oikeustieteen yliassistentiksi V 26.
12912: keakoulun resurssit ovat jo ennen näitä uudis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12913: tuksia olleet selvästi alimitoitetut. Jos korkea-
12914: koulun resursseja ei lisätä enempää kuin mitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12915: hallituksen esitykseen nyt sisältyy, kuilu re- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
12916: surssitarpeen ja olemassaolevien resurssien vä- 29.10.01 1110 969 markkaa kolmen
12917: lillä vain kasvaa. Korkeakoulu on joutumassa viran ja yhden toimen perustamiseksi
12918: umpikujaan. Hallituksen esitykseen tulisi lisätä kielenkääntäjäkoulutusta varten ja yh-
12919: ainakin korkeakoulun 1. sijalle asettama mark- den viran perustamiseksi ekonomikoulu-
12920: kinoinnin professuuri. Samoin tulisi oikeustie- tusta varten sekä oikeustieteen lehtorin
12921: teen virka perustaa korkeakoulun esittämässä viran muuttamiseksi oikeustieteen yli-
12922: muodossa, jotta korkeakoulun opetus- ja tutki- assistentin viraksi Vaasan korkeakou-
12923: muspoliittiset tarpeet voidaan tyydyttää. lussa.
12924: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12925:
12926: Juhani Raudasoja Markus Aaltonen
12927: 1108 1980 vp.
12928:
12929: Raha-asia-aloite n:o 1026.
12930:
12931:
12932:
12933:
12934: Raudasoja: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen koulutuk-
12935: sen aloittamiseksi Jurvan kotiteollisuuskoulussa.
12936:
12937:
12938: E d u s k u n n a 11 e.
12939:
12940: Valtioneuvosto on selvittänyt vuoden 1978 Tähän päätökseen perustuen on Jurvan kunta
12941: aikana lääneittäin väestö- ja työpaikkasuunnit- teettänyt Vaasan kauppakorkeakoululla selvi-
12942: teen tarkistustarpeen ja todennut aiheelliseksi tyksen opistotasoisen koulutuksen tarpeesta ja
12943: tarkistaa suunnitetta alueellisessa väestö- ja mahdollisuuksista. Tutkimus osoittaa selvästi
12944: työllisyyskehityksessä tapahtuneen muutoksen sen tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden, sillä
12945: johdosta. onhan Jurvassa jo olemassa kotiteollisuuskou-
12946: Kuten valtioneuvosto toteaa, tarkistus on lu, jossa vuosittainen oppilasmäärä on 115.
12947: perustunut mm. läänien ja ministeriöiden alueel- Oppilaspaikkoja on kaavailtu vuositasolla 24
12948: lisiin kehittämissuunnitelmiin sekä uusimpiin henkilölle ja koko kolmivuotiskaudella 72 op-
12949: arvioihin väestön ja työllisyyden alueellisesta pilaalle.
12950: kehittymisestä. Korkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan
12951: Vaasan lääni on pienteollisuusvaltaisimpia koulutus voidaan aloittaa varsin pienillä kus-
12952: läänejä (yrityksiä vuonna 1976 2 139 kpl) ja tannuksilla. Lisäksi voidaan taata myös ns.
12953: siinä mielessä olisi kiinnitettävä erityistä huo- harjoittelupaikka opiskelunsa aloittaville sekä
12954: miota siihen, että tämä toiminta voisi jatkua työpaikka opiskelunsa päättäville.
12955: ja entisestään tehostua. Kehityksen jatkumisen Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
12956: edellytyksenä on luonnollisesti, että luodaan dotan kunnioittaen,
12957: mahdollisuuksia jatkossakin tälle linjalle.
12958: Toiminnan jatkumisen yhtenä vaikuttajana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12959: on luonnollisesti se, kuinka koulutusta on jär- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
12960: jestettävissä ja saatavissa. Opetusministeriö on markkaa opistotasoisen koulutuksen
12961: tehnyt vuonna 1978 päätöksen mahdollisesta aloittamiseksi Jurvan kotiteollisuusleou-
12962: kotiteollisuusopiston perustamisesta Jurvaan. lussa.
12963: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
12964:
12965: Juhani Raudasoja
12966: 1980 vp. 1109
12967:
12968: Raha-asia-aloite n:o 1027.
12969:
12970:
12971:
12972:
12973: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien urheilulauta-
12974: kuntien päätoimisten sihteerien paikkaamista varten.
12975:
12976:
12977: E d u s kun n a 11 e.
12978:
12979: Maassamme tällä hetkellä toteutettavan lii- Julkinen liikuntahallinto tulee järjestää siten,
12980: kuntapolitiikan tavoitteista voidaan katsoa ole- että sillä on riittävät mahdollisuudet huolehtia
12981: van laajaa yksimielisyyttä. Liikuntalakikomitea edellä mainitun työnjaon mukaisesti sille kuu-
12982: määritteli mietinnössään keskeisimmät liikunta- luvista tehtävistä. Tämä edellyttää mm. läänien
12983: politiikan yleistavoitteet, joihin valtion urheilu- urheilulautakuntien aseman vahvistamista palk-
12984: neuvosto lausunnossaan ja opetusministeriö la- kaamalla niiden palvelukseen päätoimiset sih-
12985: kiesitystä valmistellessaan yhtyivät. teerit. Toistaiseksi läänien urheilulautakunnilla
12986: Näitä tavoitteita ovat ensinnäkin liikuntatot- on sivutoimiset sihteerit, mikä ei ole mahdol-
12987: tumusten herättäminen ja aktiivisen liikunnan listanut edes nykyisen asetuksen edellyttämien
12988: harrastuksen kehittäminen päämääränä fyysi- tehtävien suorittamista. Tämän lisäksi suunnit-
12989: sesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvaiva teilla olevan liikuntalain toteuttaminen merkit-
12990: terve yksilö, toiseksi riittävien ja tarkoituksen- see myös läänien urheilulautakuntien tehtävien
12991: mukaisten liikuntamahdollisuuksien luominen lisääntymistä, kuten myös alueellisten liikunta-
12992: säilyttäen samalla liikuntakulttuurin kansallinen paikkojen kehittämissuunnitelmien seuranta.
12993: omaleimaisuus ja kolmanneksi kansojen välisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12994: yhteisymmärryksen ja rauhan edistäminen lii-
12995: kuntapoliittisin toimenpitein. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12996: Yhteiskunnan liikuntapoliittisten tavoitteiden 1981 tulo- ja menoarvioon momentil-
12997: toteuttamisen tulee tapahtua sovitun työnjaon le 29.91.50 (Veikkausvoittovarat urhei-
12998: mukaisesti. Tämän mukaan yleisten edellytysten lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen)
12999: luomisen liikuntatoiminnalle tulee olla ensisi- 550 000 markkaa läänien urheilulauta-
13000: jaisesti yhteiskunnan tehtävänä ja käytännön kuntien päätoimisten sihteerien paikkaa-
13001: liikuntatoiminnan järjestämisestä tulee pää- mista varten.
13002: asiallisesti vastata urheilu- ja liikuntajärjestöjen.
13003: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13004:
13005: }uhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
13006: Markus Aaltonen Jouko Skinnari
13007: 1110 1980 vp.
13008:
13009: Raha-asia-aloite n:o 1028.
13010:
13011:
13012:
13013:
13014: Raudasoja ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien nuorisolauta-
13015: kuntien päätoimisten sihteerien paikkaamista varten.
13016:
13017:
13018: E d u s kun n a 11 e.
13019:
13020: 1970-luvulla tapahtunut nuorisotyötä koske- Keski-Suomen, Turun ja Porin sekä Oulun
13021: van lainsäädännön kehittyminen on pyrkinyt läänissä, joissa on tällä hetkellä päätoimiset
13022: luomaan edellytyksiä nuorisotyön edellytysten sihteerit, on läänien nuorisolautakuntien toi-
13023: parantamiselle sekä julkisen hallinnon että jär- mintaa voitu kehittää kuten asetus läänin nuo-
13024: jestömuotoisen nuorisotyön osalta. Erityisen risolautakunnastakin edellyttää.
13025: tärkeäksi tämä kysymys on noussut viime aikoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13026: na maassamme vallitsevan suuren nuorisotyöt-
13027: tömyyden johdosta. Tämän tehtävän tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13028: senmukaista hoitamista varten tulee myös väli- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13029: portaan tasolla suoritettavaa nuorisotyötä ke- 29.91.51 (V eikkausvoittovarat nuori-
13030: hittää esitettyjen suunnitelmien mukaisesti, sonkasvatustyön tukemiseen) 350 000
13031: jotta se voisi huolehtia uusista ja joskus oudois- markkaa läänien nuorisolautakuntien
13032: takin nuorisopoliittisista tehtävistä ja velvoit- päätoimisten sihteerien paikkaamista
13033: teista. Ainoastaan niissä kolmessa läänissä, varten.
13034: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13035:
13036: Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
13037: Markus Aaltonen Jouko Skinnari
13038: 1980 vp. lt11
13039:
13040: Raha-asia-aloite n:o 1029.
13041:
13042:
13043:
13044:
13045: Raudasoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
13046: suojatyötoiminnan perustamiskustannuksiin.
13047:
13048:
13049: E d u s k u n n a 11 e.
13050:
13051: Vammaisten suojatyötä pystytään tarjoamaan viin lainoihin riittää käytettävissä olevien ar-
13052: vain vajaalle kahdelle tuhannelle henkilölle vioiden mukaan kenties kahden uuden työkes-
13053: vuodessa. Kaikki asiantuntija-arviot puhuvat kuksen perustamiseen ensi vuoden aikana.
13054: monta kertaa suuremmista luvuista. Vuonna Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13055: 1975 mietintönsä jättänyt suojatyötoimikunta nioittavasti,
13056: (KM 1975: 43) katsoi maassamme tarvittavan
13057: 10 000 suojatyöpaikkaa ja asetti tavoitteeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13058: mainitulle laajuudelle vuoden 1985. Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13059: 1981 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ole- 33.44.84 (Valtion lainat suojatyötoi-
13060: va 1,1 miljoonan markan summa suojatyötoi- minnan perustamiskustannuksiin)
13061: minnan perustamiskustannuksiin myönnettä- 3 000 000 markkaa.
13062: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13063:
13064: Juhani Raudasoja Juhani Surakka Markus Aaltonen
13065: Jacob Söderman Eino Grönholm Pirkko Valtonen
13066: Mikko Rönnholm Helge Siren Jouko Skinnari
13067: 1112 1980 vp.
13068:
13069: Raha-asia-aloite n:o 1030.
13070:
13071:
13072:
13073:
13074: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoremman vangin-
13075: vartijan toimien perustamiseksi vankeinhoitolaitokseen.
13076:
13077:
13078: E d u s k u n n a 11 e.
13079:
13080: Kahden. vaarallisen vangin pakeneminen Hel- kauttamaila nuoremman vanginvartijan to1m1a
13081: singin keskusvankilasta syyskuussa 1980 on pal- ja perustamalla vanhemman vanginvartijan toi-
13082: jastanut hämmästyttäviä puutteita vankilalaitok- mia. Tämä ei kuitenkaan tuo korjausta vangin-
13083: sessamme. Vankeinhoidon kehittyessä on var- vartijoiden määrän vajaukseen.
13084: tijoiden tehtävämäärä lisääntynyt moninkertai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13085: sesti, mutta vanginvartijoiden virkoja ei ole pe-
13086: rustettu vastaavassa laajuudessa. Niinpä var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13087: tiointitehtäviin ei voida irrottaa sellaista mää- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13088: rää vartijoita, kuin karkaustapausten estäminen 25.50.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13089: ja vankilalaitoksen sisäinen turvallisuuskin edel- käytettäväksi kahdenkymmenen uuden
13090: lyttäisi.· nuoremman vanginvartijan toimen pe-
13091: Hallitus esittää budjettiehdotuksessaan van- rustamiseksi vankeinhoitolaitoksiin.
13092: kiloiden virkailijarakenteen kehittämistä lak-
13093: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13094:
13095: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
13096: Erkki Korhonen Sauli Hautala
13097: 1980 vp. 1113
13098:
13099: Raha-asia-aloite n:o 10.31.
13100:
13101:
13102:
13103:
13104: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden laino-
13105: jen korkotukea varten.
13106:
13107:
13108: E d u s k u n n a 11 e.
13109:
13110: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- potettatsun julkisin varoin. Hyvänä myöntei-
13111: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasva- senä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
13112: misesta muodostaa pääoman hankkiminen eri- ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
13113: tyisesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. tävänään tukea pienen ja keskisuuuren teolli-
13114: Tähänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin
13115: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä
13116: leet riittäviä. saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra-
13117: Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään ainakin hastolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
13118: osaksi investointirahaston alaisuuteen, saaneet eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston pii-
13119: aikaisempaa epäedullisemman luonteen. Palve- riin, tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan
13120: luelinkeinot ovat jääneet melkein kokonaan muilla keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa
13121: vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja liiken- pienyrityksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se,
13122: teen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta että valtio tukisi pienyrityksiä korkotuen muo-
13123: on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on merkit- dossa.
13124: tävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti lisää- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
13125: vä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis erit- taen,
13126: täin kipeästi niin pienen teollisuuden kuin kau-
13127: pankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13128: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1981 tulo- ;a menoarvioon luvun 32.50
13129: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
13130: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- pienteollisuuslaino;en korkotukea var-
13131: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- ten.
13132: soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel-
13133: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
13134:
13135: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
13136:
13137:
13138:
13139:
13140: 140 088000399}
13141: 1114 1980 vp.
13142:
13143: Raha-asia-aloite n:o 1032.
13144:
13145:
13146:
13147:
13148: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta varhaiseläkekokeilun
13149: laajentamiseen.
13150:
13151:
13152: Ed u s kun n a 11 e.
13153:
13154: Osana työllisyyden hoitoa on maassamme paaehtoisen eläkkeellesiirtymisen kokeilutoi-
13155: kokeiltu ns. varhaiseläkkeelle siirtymistä. Bud- mintaa laajennettava huomattavasti nykyises-
13156: jettiin otetun määrärahan turvin on kahdelle tään. Tämä edellyttää, että valtion vuoden 1981
13157: lähinnä eläkeikää olevalle ikäluokalle annettu tulo- ja menoarvioon varataan riittävän suuri
13158: mahdollisuus siirtyä vapaaehtoisesti ennenaikai- määräraha tarkoitusta varten.
13159: selle eläkkeelle. Etusijalle varhaiseläkkeen Edellä. sanotun perusteella ehdotamme,
13160: myöntämisessä on asetettu rintamaveteraanit.
13161: Lisäksi eläkkeensaamisen ehtona on se, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13162: eläkeläisiltä vapautuva työpaikka annetaan työt- 1981 tulo- ;a menoarvioon 50 000 000
13163: tömälle nuorelle. markkaa varhaiseläkekokeilun laaienta-
13164: Kun näköpiirissä ei ole työllisyystilanteen mista varten.
13165: nopeaa korjaantumista, olisi mielestämme va-
13166: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13167:
13168: Väinö Rautiainen Erkki Korhonen
13169: Sauli Hautala Olavi Ronkainen
13170: ~980 _vp. 1115
13171:
13172: Raha-asia-aloite n:o 10.3.3. . ,•.,, .·.
13173:
13174:
13175:
13176:
13177: Rautiainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvauk-
13178: siksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
13179: siin.
13180:
13181:
13182: Ed u s kun n ~11 e..
13183:
13184: . Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestä- päri vuoden, tulisi turvata edes 14 vuorokauden
13185: minen kuuluu lain mukaan kunnille ja valtion vuosiloma. · ·
13186: tulo- ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat Riittävän määrärahan turvin kunnat voisivat
13187: tätä tarkoitusta varten. Kunnat eivät kuiten- tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja.
13188: kaan pysty nykyisten määrärahojen puitteisså Lomittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat voi-
13189: tarjoamaan maatalousyrittäjille vuosilomaa lain sivat hoitaa joustavainmin myös sijaisavun sil-
13190: edellyttämällä tavalla .. Ensisijaiset lomat pysty- loin, kun maatalousyrittäjä on estynyt hoita-
13191: tään järjestämään kokonaisuudessaan, mutta maan yritystään.
13192: toiselle samassa yrityksessä työskentelevälle ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13193: pystytä järjestämään lomaa (toissijainen loma)
13194: läheskään täysimääräisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13195: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13196: tettujen korvausten lisääminen aiheuttaisi mo- 33.57.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
13197: nia myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, käytettäväksi maatalousyrittäjien vuosi-
13198: jotka tekevät seitsemänpäiväistä työviikkoa ym- lomajärjestelmän laajentamiseen.
13199: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
13200:
13201: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
13202: Erkki Korhonen SaUli Hautala ·
13203: 1116 1980 vp.
13204:
13205: Raha-asia-aloite n:o 1034.
13206:
13207:
13208:
13209:
13210: Rautiainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
13211: täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
13212:
13213:
13214: E d u s k u n n a 11 e.
13215:
13216: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- kunnan korvaus tulevat pienituloisille pienyrit-
13217: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrit- täjille suureen tarpeeseen. Tämän vuoksi budje-
13218: täjälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on val- tissa tulisi olla niin suuri määräraha, että se
13219: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. riittäisi lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää tu-
13220: Määrärahan pienuudesta johtuen kaikki vuosi- lisi myös laajentaa nykyisestään ja samalla lisä-
13221: lomarahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan tä loman pituutta.
13222: pystyneet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13223: on kuitenkin sangen vähäinen. Se riittää vain
13224: viikon mittaiseen vuosilomaan, kun palkansaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13225: jien paikallinen loma on tällä hetkellä jo vä- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
13226: hintään neljä viikkoa. tille 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000
13227: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot markkaa käytettäväksi pienyrittäjien
13228: ovat esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiu- vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
13229: kat. Näin ollen loma ja siitä maksettava yhteis-
13230: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13231:
13232: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
13233: Erkki Korhonen Sauli Hwtala
13234: 1980 vp. 1117
13235:
13236: Raha-asia-aloite n:o 1035.
13237:
13238:
13239:
13240:
13241: Rautiainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten ylimääräi-
13242: seen työllistämistukeen.
13243:
13244:
13245:
13246: Ed u s kun n a 11 e.
13247:
13248: Voimakkaana jatkunut taloudellinen kasvu työttömien kannalta turhauttavaa. Valtion en-
13249: ja vienti ovat parantaneet työllisyystilannetta si vuoden tulo- ja menoarviossa on varattu 684
13250: maassamme parin viimeksi kuluneen vuoden ai- miljoonaa markkaa käytettäväksi valtionapuna
13251: kana. Työttömyyden määrä on kuitenkin edel- työttömyyden lieventämiseen. Budjetista esite-
13252: leen varsin korkea. Toisaalta paikoitellen esiin~ tään poistettavaksi kokonaan 39 miljoonan
13253: tyy myös puutetta ammatti'taitoisesta työvoi- markan määräraha, jota käytettiin yritysten yli-
13254: masta. määräiseen -työllistämistukeen. Tätä 'kehitystä
13255: Työttömyyden hoidon tulisi maassamme oltla ei voida pitää oikeansuuntaisena. Hätäaputöi-
13256: pitkäjänteistä ja pyrkiä siihen, että ihmiselle den asemesta työttömät tarvitsisivat tuottavia
13257: voitaisiin osoittaa pysyviä työpaikkoja yritystoi- työpaikkoja. Vasta tämä voisi tuoda pitkällä
13258: minnan tai muun tuotannollisen toiminnan pii- tähtäyksellä ratkaisun työttömyysongelmalle;
13259: rissä. Työllisyyden hoidon painopiste on kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13260: kin ollut julkisella sektorilla. Työvoimaministe-
13261: riön määrärahoin on pyritty järjestämään eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13262: laisia hallinnohlisia tehtäviä esimerkiksi kuntien den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
13263: ja kuntainliittojen virastoissa. Tämänkaltaista tille 34.50.41 100 000 000 markkaa
13264: työllisyyden hoitoa on pide~tävä epätarkoituk- käytettäväksi yritysten ylimääräiseen
13265: senmukaisena varojenkäyttönä. Se on myös työllistämistukeen.
13266: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13267:
13268: Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen
13269: Erkki Korhonen Sauli Hautala
13270: 1118 1980 rd.
13271:
13272: Finansmotion nr 1036.
13273:
13274:
13275:
13276:
13277: · 'Rehn· m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för idrottsinstitutens
13278: verksamhet.
13279:
13280:
13281: T i 11 R i k s d a g e n.
13282:
13283: Idrottsinstitutens verksamhet som utbildare finansieras med penninglotteri- och tippnings-
13284: av idrottsinstruktörer har fått ytterHgare ökad vinstmedel. Under år 1980 har i egentliga och
13285: betydelse efter idrottslagens ikraftträdande. tilläggsbudgetmedel åtgått ca 23 milj. mark
13286: Därjämte utövar instituten en värdefull verk- för idrottsinstitutens verksamhet, alltså ca 3
13287: samhet i kursform för sund fysisk fostran för milj. mark mera än sammanlagt föreslagits
13288: samtliga ålderskategorier. för år 1981. Då · ingenting tyder på att kost-
13289: I takt med ökade servicekrav och ökad nadsnivån för verksamheten skulle sjunka un-
13290: kostnadsnivå har idrottsinstitutens ekonomiska der år 1981, föreslås på grund av det ovan~
13291: betingelser för verksamhetens bedrivande bli- stående vördsamt,
13292: vit synnerligen svåra. Beklagligt är, att av de
13293: för idrottsinstitutens verksamhet anslagna att Riksdagen måtte uppta i 1981
13294: medlen i statsförslaget för år 1981, samman- års statsförslag som tillägg 3 000 000
13295: lagt mk 20 500 000,- endast mk 700 000,- mark på mom. 29.91.55 för tdrotts-
13296: fortfarande är direkta budgetmedel, resten institutens verksamhet.
13297: Helsingfors den 30 september 1980.
13298:
13299: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund
13300: 1980 vp. 1119
13301:
13302: Raha-asia-aloite n:o 1036. Suomennos.
13303:
13304:
13305:
13306:
13307: Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheiluopistojen
13308: toimintaan.
13309:
13310:
13311: E d u s k u n n a 11 e.
13312:
13313: Urheiluopistojen merkitys urheiluohjaajien Vuoden 1980 aikana kului varsinaisen tulo- ja
13314: kouluttajana on entisestään lisääntynyt urheilu- menoarvion sekä lisämenoarvioiden varoja n.
13315: lain tultua voimaan. Tämän lisäksi opistoilla 23 miljoonaa markkaa urheiluopistojen toimin-
13316: on arvokasta kurssimuotoista terveeseen fyysi- taan, toisin sanoen 3 miljoonaa markkaa enem-
13317: seen kasvatukseen tähtäävää toimintaa kaikille män kuin on ehdotettu vuodelle 1981. Kuiten-
13318: ikäluokille. kaan mikään ei viittaa ,siihen, että toiminnan
13319: Palvelutasoon kohdistuvien vaatimusten ja kustannukset alenisivat vuoden 1981 aikana.
13320: kustannustason kohoamisen myötä ovat urheilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13321: opistojen taloudelliset edellytykset toimintansa nioittaen,
13322: harjoittamiseksi vaikeutuneet melkoisesti. On
13323: valitettavaa, että valtion tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13324: vuodelle 1981 otetuista varoista, yhteensä 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13325: 20 500 000 markasta, yhä ainoastaan 700 000 29.91.55 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
13326: markkaa on suoranaisia budjettivaroja; loput urheiluopistojen toimintaa varten.
13327: rahoitetaan raha-arpajais- ja veikkausvaroin.
13328: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13329:
13330: Elisabeth Rehn Ole Norrback Boris Renlund
13331: 1120 1980 vp.
13332:
13333: Raha-asia-aloite n:o 1037.
13334:
13335: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Urho Kekkosen kansallis-
13336: puiston - Koilliskairan suunnittelua ja valvonnan tehosta-
13337: mista varten.
13338:
13339: Ed u s k u n n a 11 e.
13340: Valtioneuvosto teki 2. 9. 1980 periaatepää- olisivat edustettuina maa- ja metsätalousminis-
13341: töksen Urho Kekkosen kansallispuiston terw, valtiovarainministeriö, metsähallitus,
13342: Koilliskairan perustamisesta presidentin BO- metsäntutkimuslaitos, Savukosken, Sodankylän
13343: vuotispäivän juhlistamiseksi. ja Inarin kunnat sekä Suomen Luonnonsuojelu-
13344: Periaatepäätös lähtee siitä, että puiston pe- liitto. Toimikunnan tehtävänä olisi tehdä ehdo-
13345: rustamisen yhteydessä alueen kuntien ja pai- tus kansallispuistoa koskevista asetusta alem-
13346: kallisen väestön edut ja oikeudet turvataan. manasteisista määräyksistä, järjestyssäännöiksi
13347: Ennen puiston perustamista laaditaan Savukos- sekä käyttöä ja hoitoa koskevaksi suunnitel-
13348: ken, Sodankylän ja Inarin kunnissa yhteistoi- maksi.
13349: minnassa kuntien ja paikallisen väestön kanssa Kansallispuiston suunnittelun pikaiseksi
13350: selvitys puiston perustamisen vaikutuksista aloittamiseksi sekä toisaalta alueen valvonnan
13351: kuntien työllisyyteen, kunnallistalouteen, pai- ja perustietojen hankinnan tehostamiseksi tar-
13352: kallisten asukkaiden perusoikeuksiin ja toi- vittaisiin määrärahoja jo valtion vuoden 1981
13353: meentuloon, metsätalouteen kuntien alueella se- tulo- ja menoarvioon.
13354: kä muihin sellaisiin seikkoihin, joilla voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13355: katsoa olevan merkitystä puiston perustamises- nioittavasti,
13356: ta aiheutuvia hyötyjä ja haittoja arvioitaessa.
13357: Selvityksen perusteella maa- ja metsätalousmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13358: nisteriössä laaditaan suunnitelma tarvittavista 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
13359: kompensaatiotoimenpiteistä. markkaa omana alamomenttinaan mo-
13360: Edellä mainittuja kansallispuiston perustami- mentille 30.50.21 Urho Kekkosen kan-
13361: seen liittyviä toimenpiteitä valmistelemaan on sallispuiston - Koilliskairan suunnit-
13362: tarkoitus asettaa toimikunta. Toimikunnassa telua ja valvonnan tehostamista varten.
13363: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
13364: Elisabeth Rehn Sampsa Aaltio Jaakko 1tälä
13365: Mauri Pekkarinen Inger Hirvelä Heli Astala
13366: Lauri lmpiö Antero Juntumaa E.-J. Tennilä
13367: Irma Rihtniemi-Koski Pertti Salolainen Elsi Hetemäki-Olander
13368: Tapio Holvitie Liisa Jaakonsaari Matti Jaatinen
13369: Matti Pelttari Urho Pohto Mikko Ekorre
13370: Kauko Juhantalo Anna-Liisa Jokinen Veikko Vennamo
13371: Anna-Liisa Piipari Lauha Männistö Eeva Kauppi
13372: Ole Norrback Gunnar Häggblom Hannele Pokka
13373: Boris Renlund Aulis Juvela Heikki Järvenpää
13374: Ingvar S. Melin Aila Jokinen Eero Lattula
13375: Anssi Joutsenlahti Ritva Laurila Toivo T. Pohjala
13376: Urpo Leppänen Pekka Jokinen Mikko Jokela
13377: Pekka Vennamo Kalevi Mattila Eva-Maija Pukkio
13378: J. Juhani Kortesalmi Mikko Pesälä Ben Zyskowicz
13379: Anna-Kaarina Louvo Olavi Martikainen Pertti Hietala
13380: Erkki Pystynen Sinikka Karhuvaara Timo Ihamäki
13381: Ilkka Kanerva Alvar Saukko Impi Muroma
13382: Toivo Mäkynen Einari Nieminen Olavi Ronkainen
13383: Helge Saarikoski Toivo Yläjärvi Matti Viljanen
13384: Helena Pesola Pauli Puhakka Tauno Valo
13385: Lauri Palmunen Helge Siren Kaj Bärlund
13386: 1980 rd. 1121
13387:
13388: Firtansmotion nr 1038.
13389:
13390:
13391:
13392:
13393: Rehn m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av djupkaj
13394: i Hangö hamn.
13395:
13396:
13397: T i 11 R i k s d a g e n.
13398:
13399: Hangö hamn har ett ur sjöfartens synvinkel Bland fördelarna för Hangö djuphamn kan
13400: strategiskt fördelaktigt läge och kan betecknas nämnas fraktsänkningar per exporterade ton,
13401: som Finlands starkaste kandidat för ett djup- jämnare sysselsättning för Hangö arbetskrafts~
13402: hamnsprojekt, som inte kräver andra mudd- distrikt, ökade import- och exportlaster för
13403: rings- och sprängningsarbeten än i själva ham- Statens järnvägar. Rent nationalekonomiskt är
13404: nen. Stadsfullmäktige i Hangö har även enhäl- investeringen i en djuphamn i Hangö fördel-
13405: ligt godkänt generalplanen för djupkajen, som aktig om man beaktar
13406: förutsätts bli minst 13 meter djup. - fraktinbesparingar
13407: Kostnadsberäkningarna uppgår till prelimi- - undvikande av dyr isbrytarassistens
13408: närt 15 milj. mark, ett belopp som Hangö - eliminerade isskador på fartygen
13409: stad inte ensam bör stå för, med beaktande - undvikande av anlöpande av flera finska
13410: av hamnens nationalekonomiska betydelse för- hamnar
13411: utom dess viktiga betydelse för sysselsätt- - ökad sysselsättning och dess bieffekter
13412: ningen i hela Västnyland, som har den största
13413: emigrationen till Sverige. Därför är det naturligt att staten deltar i
13414: Då sjöfarten förändrat karaktär och det kostnaderna både i direkta understöd och lån.
13415: för Finlands stapelvaruexports framgångsrika Såsoin redan nämnts är projektet ekono-
13416: skeppningar krävs allt större och billigare iniskt fördelaktigt, då en djupkaj i Hangö inte
13417: fartygstyper, bör södra Finland snarast få en kräver några dyrbara farledsförbättringar. På
13418: djuphamn. Hangö lämpar sig ur trafik- grund av det ovanstående föreslås vördsamt,
13419: geografisk synvinkel utmärkt, d~ den dels
13420: ligger närmast våra avnämarländer, dels är den att Riksdagen i statsförslaget för år
13421: i de allra flesta fall isfri och berörs alltså inte 1981 måtte uppta som tillägg 2 000 000
13422: av isbegränsningar under vinterhalvåret, dels mark för byggande av djupkaj i Hangö
13423: finns där en effektiv frihamn, och Hangö äger hamn.
13424: kapacitet för mera trafik.
13425: Helsingfors den 30 september 1980.
13426:
13427: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
13428: Ingvar S. Melin Ole Norrback Tauno Valo
13429:
13430:
13431:
13432:
13433: 141 088000399}
13434: 1122 1980 vp.
13435:
13436: Raha-asia-aloite n:o 1038. Suomennos.
13437:
13438:
13439:
13440:
13441: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon sataman syvä-
13442: väylälaiturin rakentamista varten.
13443:
13444:
13445: E d u s k u n n a 11 e.
13446:
13447: Hangon satamaila on merenkulun kannalta Hangon syväsataman eduista voitaisiin mai-
13448: strategisesti edullinen sijainti ja sitä voidaan nita halvemmat rahdit vientitonnia kohti, Han-
13449: pitää Suomen vahvimpana syväsatamaprojektin gon työvoimapiirin tasaisempi työllisyys sekä
13450: ehdokkaana, koska ei ole tarpeellista tehdä Valtionrautateille lisäksi .tulevat tuonti- ja
13451: muita ruoppaus- ja räjäytystöitä kuin itse sata- vientikuljetukset.
13452: massa. Hangon kaupunginvaltuusto on myös Yksinomaan kansantaloudelliselta kannalta
13453: yksimielisesti hyväksynyt syväsataman yleiskaa- on varojen sijoittaminen Hangon satamaan
13454: van, joka edellyttää vähintään 13 metrin sy- kannattavaa, jos otetaan huomioon
13455: vyyttä. - tahtikustannusten säästöt
13456: Alustavat kustannusarviot ovat 15 miljoonaa - kalliista jäänmurtaja-avustuksesta vältty-
13457: markkaa, mitä määrää ei tule asettaa yksin minen
13458: Hangon kannettavaksi otettaessa sataman kan- - laivojen jäävaurioiden välttäminen
13459: santaloudellinen merkitys huomioon, samoin- - välttyminen käynneistä useissa suomalai-
13460: kuin sen koko Länsi-Uudenmaan kannalta tär- sissa satamissa
13461: keä työllisyysvaikutus. Maastamuutto Ruotsiin - työllisyyden lisääntyminen ja tästä seu-
13462: Länsi-Uudeltamaalta on maamme suurin. raavat sivuvaikutukset.
13463: Merenkulun muuttaessa muotoaan ja Suo- Näin ollen on luonnollista, että valtio ottaa
13464: men pinotavaran tarvitessa menestyäkseen yhä osaa kustannuksiin sekä suorin avustuksin että
13465: suurempia ja halvempia alustyyppejä, Etelä- lainoin. Kuten edellä jo on mainittu, suunni-
13466: Suomen tulee mitä pikimmin saada syväsatama. telma on edullinen, koska Hangon syväsatama
13467: Hanko soveltuu tähän liikennemaantieteellisesti ei edellytä kalliita väylien parannustöitä.
13468: katsoen erinomaisesti sen sijaitessa toisaalta lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13469: hinnä kuluttajamaitamme ja toisaalta koska se nioittaen,
13470: on useimmiten jäätön, eivätkä 1sitä jäärajoitukset
13471: näin ollen koske talvikautena; edelleen sillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13472: tehokas vapaasatama ja Hangon läpäisykyky den 1981 tulo- ;a menoarvioon mo-
13473: riittäisi nykyistä suurempaakin liikennettä var- mentille 32.10.79 lisäyksenä 2 000 000
13474: ten. markkaa syväväylälaiturin rakentamista
13475: varten Hangon satamaan.
13476: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13477:
13478: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
13479: Ingvar S. Melin Ole Norrback Tauno Valo
13480: 1980 rd. 1123
13481:
13482: FihaöSiOOttÖn nr 1039.
13483:
13484:
13485:
13486:
13487: Rehn m. fl.: Om anvisande av höjt anslag för statsbidrag åt
13488: små och medelstora företag för avlönande av ny export-
13489: personal.
13490:
13491:
13492: Till Riksdagen.
13493:
13494: De små och medelstota företagens ställning .Ar 1980-års statsförslag jämte 1 tilläggs-
13495: som sysselsättare har alltiner. uppmärksammats budget uppgick beträffande denna post tili 3
13496: och erkänts. - milj. mark, och alla ansökningar har trots
13497: Av de budgetanslag som i 1981-års statsför- detta inte kunnat bifallas.
13498: slag upptagits som stöd för företagsamheten Statsförslaget för år 1981 upptar på detta
13499: kan dock de små~ och rnedelstora företagen moment endast 2,5 milj. mark, vilket belopp
13500: tillgodogora sig blott en mindre del. Detta alltså redan under år 1980 varit otillräckligt.
13501: gäller t. ex. lån för produktutveckling, där På grund av det ovanstående föreslås vörd-
13502: denna kategori av företag har svårt att hävda samt,
13503: sig. Däremot har de små och medelstora före-
13504: tagen visat · ett stort intresse för statsbidragen att Riksdagen måtte uppta i statsför-
13505: för avlönande av ny exportpersonal, som upp- slaget för år 1981 som tillägg 500 000
13506: levts . såsom en god hjälp för förbättrande av mark på mom. 32.60.46 (Statsbidrag
13507: företagens exportförutsättningar. åt små och medelstora företag) för av-
13508: lönande av ny exportpersonal.
13509: Helsingfors den 30 september 1980.
13510:
13511: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Ole Norrback
13512: Håkan Malm Henrik Westerlund Boris Renlund
13513: 1124 1980 vp.
13514:
13515: Raha-asia-aloite n:o 1039. Suomennos.
13516:
13517:
13518:
13519:
13520: Rehn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienille j,a keski-
13521: suurille yrityksille uuden vientihenkilöstön palkkaamiseen
13522: annettavaan valtionapuun.
13523:
13524:
13525: Ed u s kun ri a 11 e.
13526:
13527: Pienten ja keskisuurten yritysten asemaan Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarviossa
13528: työlHstäjinä on kiinnitetty yhä enemmän huo- sekä I lisämenoarviossa oli tätä tarkoitusta
13529: miota ja se on saanut tunnustusta. varten 3 miljoonaa markkaa, eikä tästä huoli-
13530: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon matta kaikkia hakemuksia voitu hyväksyä.
13531: yritysten tukemista varten otetuista määrära- Vuoden 1981 valtion tulo- ja menoarvioon
13532: hoista tulee kuitenkin vain vähäinen osa pie- on tälle momentille otettu ainoastaan 2,5 mil-
13533: nen ja keskisuuren teollisuuden hyväksi. Tämä joc>naa markkaa, mikä jo vuonna 1980 oli riit-
13534: koskee esim. tuotekehittelyä varten varattuja tämätön määrä.
13535: lainoja edellä mainittujen yritysten olles- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13536: sa juuri tässä suhteessa vaikeassa asemassa. nioittaen,
13537: Sitävastoin ovat pienet ja keskisuuret yrityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13538: set olleet varsin kiinnostuneita uuden vien- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13539: tihenkilökunnan paikkaamista varten saatavissa momentille 32.60.46 JOO 000 markkaa
13540: olevasta valtionavusta, mikä on koettu myön- pienille jå keskisuurille yrityksille uuden
13541: teiseksi yritysten vientiedellytyksiä parannet- vientihenkilökunnan paikkaamista var-
13542: taessa. ten.
13543: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
13544:
13545: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Ole Norrback
13546: Håkan Malm Henrik Westerlund Boris Renlund
13547: 1980 rd. 1125
13548:
13549: Finansmotion nr 1040.
13550:
13551:
13552:
13553:
13554: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för nödvändiga tjänster
13555: för grundande av miljövårdsbyråer vid länsstyrelsema.
13556:
13557:
13558: T i H R i k s d a g e n.
13559:
13560: Vid länsstyrelserna inrättades år 1973 miljö- Mot denna bakgrund borde man därför kun-
13561: vårdsinspektörer. Sedan dess har inga nya na förstärka personalresurserna, så att de skul-
13562: tjänster inrättats, trots att länsstyrelsernas ar- le matsvara de krav som ställs. Målet borde
13563: betsuppgifter har ökat. Nya uppgifter och om- vara att såväl den enskilda medborgaren som
13564: råden har tillkommit genom lagstiftningsåtgär- kommuner skulle få de tjänster och informa-
13565: der. Den nya avfallshanteringslagen hotar att tion, som de anser sig behöva relativt snabbt.
13566: delvis bli oförverkligad på grund av en skrikan- Länsstyrelserna borde också ges en beredskap,
13567: de personalbrist. Luftskyddslagen, som är på som skulle ge dom möjlighet att ingripa i mil-
13568: kommande, har länsstyrelserna inga möjlighe- jövårdsfrågor, då det av en eller annan orsak
13569: ter att med nuvarande personalresurser sköta. anses nödvändigt att skrida tili omedelbara åt-
13570: Under en relativt kort tid har ett antal mil- gärder.
13571: jövårdsplaner uppgjorts, vilket har medfört en Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
13572: ökad arbetsbörda för länsstyrelserna, bl.a. Stats- vördsamt,
13573: rådets godkända utvecklingsprogram för na-
13574: tionalparkerna. Därtill bör noteras att en att Riksdagen i statsförslaget för år
13575: mängd andra program är under utarbetande, 1981 på moment 26.05.01 skulle uppta
13576: men som tillsvidare inte har godkänts eller 1 900 000 mark för grundande av
13577: fastställts. Kommunema som har dålig bered- miljövårdsbyråer vid länsstyrelserna
13578: skap på detta område fordrar också insatser samt minst två nya tjänster vid varje
13579: av länsstyrelserna, vilket betyder ytterligare länsstyrelse för att effektivera länssty-
13580: ökad arbetsbörda. relsernas miljövårdsarbete.
13581: Helsingfors c!en 27 september 1980.
13582:
13583: Boris Renlund Håkan Malm
13584: Ole Norrback Elisabeth Rehn
13585: 1126 19.80 vp.
13586:
13587: Raha-asia-aloite n:o 1040.
13588:
13589:
13590:
13591:
13592: . Renlund ym.:. Määrärahan osoittamisesta lääninhallitusten ym-
13593: päristönsuojelutoimistoj~n perustamiseksi tarpeellisiin vir-
13594: koihin.
13595:
13596:
13597: E d u ; k \l. n n a 11 e.
13598:
13599: Lääninhallituksiin perustettiin vuonna 197 3 Asiaa tätä taustaa vasten ·tarkastellen tulisi
13600: ympäristönsuojelun tarkastajia. Tämän jälkeen lisätä henkilökuntaa, jotta sen määrä vastaisi
13601: ei uusia toimia ole perustettu huolimatta siitä., sille asetettavia vaatimuksia. Päämääränä tulisi
13602: että lääninhallitusten tehtävät ovat lisääntyneet, oli~, ettii ~ekä yksityiset . kansalaiset.että kunnat
13603: Lainsäätämistoimenpiteiden myötä on tullut saisivat suhteellisen nopellsti tarvitsemansa pal-
13604: uusia tehtäviä ja toimialoja. Uuden jätehuolto- velut ja tiedot. Lääninhallituksilla tulisi olla tä-
13605: lain . toteuttaminen näyttää uhanalaiselta hen- hän val1Ilius, jotta ne •voisivat puuttua ympä-
13606: kilökunnan huutavan puutteen vuoksi. Läänin- ristönsuojelukysymyksiin silloin,. kun .syystä tai
13607: hallituksilla ei ole mitään .mahdollisuuksia hoi~ toisesta on pakko_ ryhtyä välittömiin toimen-
13608: taa tulossa olevaa ilmansuojelulakia nykyisen piteisiin. . .
13609: henkilökunnan puitteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13610: Suhteellisen lyhyen ajan kuluessa on tehty nioittaen, ·
13611: useita ympäristönsuojelusuunnitelmia, mistä on
13612: aiheutunut lääninhallitusten työtaakan lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13613: minen; eräs suunnitelmista on valtioneuvoston 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13614: hyväksymä kansallispuistojen kehittämissuunni- 26.05.01 lisäyksenä 1900 000 markkaa
13615: telma. Tämän lisäksi on syytä todeta lukuisten ympäristönsuojelutoimistojen perusta~
13616: muiden ohjelmien olevan suunnitteluvaiheessa, mista varten lääninhallituksiin sekä aina-
13617: vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty tai vahvis- kin kahden uuden toimen perustamisek~
13618: tettu. Kuntien tämän alan heikko valmius lisää si jokaiseen . lääninhallitukseen läänin-
13619: lääninhallitusten työpanosta ja lisää entisestään hallitusten ympäristönsuojelutyön tehos-
13620: niiden työtaakkaa. . tamiseksi.
13621: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1980.
13622:
13623: Boris Renlund Håkan Malm
13624: Ole Norrback Elisabeth Rehn
13625: 1980 rd. 1127
13626:
13627: Finansmotion nr 1041.
13628:
13629:
13630:
13631:
13632: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för en av
13633: Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby planerad utbyggnad.
13634:
13635:
13636: T i 11 R i k s d a g e n.
13637:
13638: Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby är i Det av skolstyrelsen godkända byggnadspro-
13639: stort behov av utökade undervisningsutrym- grammet omfattar bl. a. samlings- och musik-
13640: men. Skolan äger i detta nu utrymmen endast sal, auditorium för föreläsningar, fyra arbets-
13641: för det egentliga undervisningsarhetet, medan salar för textilslöjd samt specialutrymmen för
13642: utrymmen saknas eller är ytterst bristfälliga sömnad och hobbyundervisning. Två elevrum
13643: för den praktiska undervisningen. Tilibyggna- för handikappade ingår också i byggnadspro~
13644: den skulle. främst tjäna undervisningen i textil- grammet. Tilibyggnaden på ca. 500-600 mz
13645: slöjd, vävning och skapande verksamhet. Ytter- kommer tilisammans med det skolhus, som
13646: ligare skulle den planerade tilihyggnaden också byggdes år 1972, att ersätta det gamla skolhu-
13647: i mycket stor utsträckning användas för kurs- set, som utdömts av brandsäkerhetsskäl.
13648: verksamhet, föreläsningar och som samlings- Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
13649: plats för olika kulturella och kyrkliga aktivite- samt,
13650: ter. Härigenom kunde skolan också i fortsätt-
13651: ningen fungera som en naturlig samlingsplats att Riksdagen i statsförslaget för år
13652: i sin närmiljö, samtidigt som kursverksamheten 1981 på moment 29.57.52 måtte uppta
13653: skulle få större möjligheter att utvecklas, bl. a. 150 000 mark för byggnadsunderstöå
13654: i form av utbildning av kyrkliga dagkluhbsle- av Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby
13655: dare för hela Svensk-Finland. planerad utbyggnad.
13656: Helsingfors den 25 septemher 1980.
13657:
13658: Boris Renlund Håkan Malm
13659: Ole Norrback Ingvar S. Melin
13660: 1128 1980 vp.
13661:
13662: Raha-asia-aloite n:o 1041. Suomennos.
13663:
13664:
13665:
13666:
13667: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristliga Folkhögskolan
13668: -nimisen kansanopiston lisärakennushankkeen tukemiseen.
13669:
13670:
13671: E d u s k u n n a 11 e.
13672:
13673: Uudenkaarlepyyn Kristillinen kansanopisto auditorion luentoja varten, neljä työhuonetta
13674: tarvitsee kipeästi lisää opetustiloja. Koululla tekstiiliteollisuutta varten sekä erityiset tilat
13675: on tällä hetkellä opetustiloja ainoastaan var- ompelua ja harrastetoiminnan opetusta varten.
13676: sinaista opetustyötä varten kun taas käytän- Rakennussuunnitelmaan sisältyy myös kaksi
13677: nön opetuksen tilat ovat puutteelliset tai puut- vammautuneille tarkoitettua oppilashuonetta.
13678: tuvat kokonaan. Lisärakennus palvelisi lähinnä Lisärakennus, jonka pinta-ala on n. 500-600
13679: tekstiilikotiteollisuuden, kutomisen ja luovan m2, tulee vuonna 1972 rakennetun koulura-
13680: toiminnan opettamista. Lisäksi käytettäisiin kennuksen kanssa korvaamaan paloturvallisuus-
13681: suunnitteilla olevaa rakennusta melkoisessa syistä käytöstä poistettavan vanhan koulura-
13682: määrin myös kurssitoimintaa ja luentoja varten kennuksen.
13683: ja se olisi erilaisten kirkollisten ja kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13684: toimintojen kokouspaikka. Tällä tavoin koulu nioittaen,
13685: voisi olla myös tulevaisuudessakin lähiympä-
13686: ristönsä luonnollinen kokoontumispaikka sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13687: malla kun olisi paremmat mahdollisuudet ke- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13688: hittää kurssitoimintaa mm. kouluttamalla kir- 79.57.52 lisäyksenä 150 000 markkaa
13689: kollisten päiväkerhojen ohjaajia kaikkia maam- Uudenkaarlepyyn Kristillisen kansan-
13690: me ruotsinkielisiä alueita varten. opiston lisärakennuksen rakentamisen
13691: Kouluhallituksen hyväksymä rakennusohjel- tukemista varten.
13692: ma käsittää mm. kokous- ja musiikkisalin,
13693: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13694:
13695: Boris Renlund Håkan Malm
13696: Ole Norrback Ingvar S. Melin
13697: 1980 rd. 1129
13698:
13699: Finansmotion nr 1042.
13700:
13701:
13702:
13703:
13704: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för restaurering av
13705: Torgare prästgård i Kronoby.
13706:
13707:
13708: Tili R i k s d a g e n.
13709:
13710: Museet "Torgare prästgård" i Kronoby kom- av Kronoby, som på ett utmärkt sätt kan
13711: mun ansluter sig naturligt tili redan existerande åskådliggöra den historiska utvecklingen. Därför
13712: museiobjekt, Tolvmansgården och Tingshuset. vore det oerhört viktigt att Stiftelsen Torgare
13713: Stiftelsen Torgare har som sitt syfte att ut- kunde få ekonomiskt bistånd, så att de kunde
13714: veckla och upprätthålla ett levande museum av förverkliga sitt mål att restaurera Torgare präst-
13715: Torgare prästgård. Torgare prästgård represen- gård, samt insamla, bevara och Ievandegöra
13716: terar i dag en prästgård från slutet av 1700- materia!, tradition och miljö som anknyter till
13717: talet. Dess byggnadshistoria och dess historiska densamma.
13718: öden, i synnerhet sedan den nuvarande bygg- Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
13719: nadens byggnadsår 1796, är kända nästan i vördsamt,
13720: detalj tack vare ett välbevarat källmaterial. Den
13721: gamla rumsdispositionen har i allt väsentligt att Riksdagen i statsförslaget för år
13722: bibehållits, varför miljön kan sägas vara allt 1981 på moment 29.94.50 måtte upp-
13723: igenom äkta. Det bevarade källmaterialet ger ta 100 000 mk för restaurering av
13724: unika möjligheter att återställa en del av bygg- Torgare prästgård i Kronoby kommun.
13725: nadens inredning. Torgare prästgård är en del
13726: Helsingfors den 27 september 1980.
13727:
13728: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
13729:
13730:
13731:
13732:
13733: 142 088000399}
13734: 1130 1980 vp.
13735:
13736: Raha-asia-aloite n:o 1042. Suombnnos.
13737:
13738:
13739:
13740: Renlund ytn.: Määrärahan osoittamisesta Torgaren pappilan en-
13741: tistämiseen Kruutlupyyssä.
13742:
13743:
13744: Ed u s k u n n a 11 e.
13745:
13746: Kruunupyyn kulifiåssa sijaitseva "Totgare havainnollistaa historiallista kehitystä. Tästä
13747: prästgård" -niminen museo liittyy luontevasti jo syystä olisi äärimmäisen tärkeätä, että Torga-
13748: oleviin museokohteisiin, Tolvmansgårdeniin ja re-säätiö saisi taloudellista tukea, jotta se voi-
13749: Tingshusetiiti. Totgate-säätiön tarkoituksena on si toteuttaa päämääränsä entistää Torgare
13750: ylläpitää ja kehittää Torgare prästgårdista elä- prästgård sekä kerätä, säilyttää ja tehdä ha-
13751: vä museo. Torgare prästgård edustaa tänään vainnolliseksi sitä materiaalia, traditiota ja
13752: 170Muvun Iopun pappilaa. Sen ra!kennusvai- tunnelmaa, jotka läheisesti liittyvät siihen.
13753: heet ja sen historia etenkin nykyisen rakennuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13754: sen rakennusvuoden 1796 jälkeen ovat tarkoin nioittaen,
13755: tiedossa hyvin säilyneen lähdeaineiston an-
13756: siosta. Vanha huonejärjestys on olennaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13757: säilytetty, mistä syystä puitteita voidaan pitää 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13758: täysin aitöina. Lähdetietojen säilyminen mahdol- 29.94 ..50 lisäyksenä 100 000 markkaa
13759: listaå ainutlaatuisella tavalla rakennuksen eräi- Kruunupyyn kunnassa sijaitsevan Tor-
13760: den osien entistämisen. Torgare prästgård on garen pappilan entistämistä varten.
13761: osa Kruunupyytä, joka erinomaisella tavalla
13762: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1980.
13763:
13764: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
13765: 1980 td. 11~1
13766:
13767:
13768: Finansmotion nr 104.3.
13769:
13770:
13771:
13772:
13773: · Renlund ni. fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
13774: uppgtundade havssund i Larsmo skärgård.
13775:
13776:
13777: T i 11 R i k s d a g e n.
13778:
13779: En blick pli sjökortet visar att hela Larsmo detta vattenbyte skall ske, är det nödvändigt
13780: skärgård hållet på att grunda upp. V atten- att hålla sunden öpprta, att muddra dem som
13781: djupet är litet och många sund är grunda. växer igen. Med medel från en insamling!S-
13782: Några sund har alldeles nyligen, under de se- kampanj har ,tte sund muddrats 1978. bet är
13783: naste 20 åren vuxit igen. aHdeies nödvändigt att i fortsättningen effekti-
13784: lnvallningen av "Larsmo-sjön", som gjordes vera vattencirkulationen i skärgården i väntan
13785: 1960, för att industrin skulle få ett sötvattens- på att ett reningsverk också för industrins av-
13786: magasin, har påverkat vattencirkulationen i loppsvatten skall byggas.
13787: skärgården, isynnerhet vattencirkulationen i de I hela skärgården har fisket påverkats av
13788: vatten som ligger närmast datnmluckorna. Yt- nedsmutsningen av vattnen. Allt färre yrkes-
13789: terligare är skärgården ktaftigt nedsmutsad av fiskare kan få sin utkomst av fisket. Blkle
13790: cellulosaindustrin. Larsmo-bor och Jakobstads-hor är beroende av
13791: Då många sund grundar upp och blir torrt Larsmo skärgård som fritids- och rekreations-
13792: land, minskar vattencirkulationen och därmed område. Därtihl är Larsmo skärgård ett helt
13793: syrehalten i skärgårdsfjärdarnas vatten. Land- unikt område för vetenskaplig undetsökning av
13794: höjningen är här 0,9 cm/år. Växtligheten och landhöjningens inverkan på naturen och bör
13795: sedimentationen ökar tilLtndningen, som lokalt också därför hevaras.
13796: kan vara t.o.m. 2,0 cm/år. Landskapets stora Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
13797: flaokhet, med små nivåskillnader, främjar ytter- vördsamt,
13798: ligare en mycket snabb tillandning. Larsmo har
13799: under de senaste 150 åren fått i medeltal 15 ha att Riksdagen i statsförslaget för år
13800: nytt land årligen. Det är vattenområdena som 1981 på momentet 30.40.77 måtte upp·
13801: minskar. taga 100 000 tnark för upprensning av
13802: Utanför den nuvarande skärgården är vatten- uppgrundade havssund i Larsmo skär-
13803: djupet betydligt större än i skärgården, varför gård föt att förbättra vattencirkula-
13804: någon ny skärgård inte uppstår där. Positivt tionen i det av industrinedsmutsning
13805: för vattencirkulationen i skärgården är de stora hotade, grunda området.
13806: vattenståndsväxlingarna i Bottenviken. För att
13807: Helsingfors den 26 sempterber 1980.
13808:
13809: Boris Renlund Håkan Malm
13810: Ole Norrback Elisabeth Rehn
13811: Ingvar S. Melin
13812: 1132 1980 vp.
13813:
13814: Raha-asia-aloite n:o 1043. Suomennos.
13815:
13816:
13817:
13818:
13819: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodon saariston mata-
13820: loituneiden salmien perkaamiseen.
13821:
13822:
13823: Ed u s kun n a 11 e.
13824:
13825: Tarkasteltaessa merikarttaa havaitaan, että tä pitää salmet av01m1na ja ruopata ne, jotka
13826: kdko Luodon saaristo on mataloitumassa. Ve- kasvavat umpeen. Keräystoiminnalla saaduilla
13827: den syvyys on pieni ja monet salmet ovat mata- varoilla ruopattiin vuonna 1978 kolme salmea.
13828: lia. Muutamat salmet ovat aivan äskettäin, vii- On aivan välttämätöntä tehostaa saariston ve-
13829: meisten 20 vuoden aikana kasvaneet umpeen. den kiertoa tulevaisuudessa odoteltaessa sitä,
13830: "Luodonjärven" vallin rakentaminen vuonna että myös teollisuuden jätevesiä varten raken-
13831: 1960 teollisuuden makean veden altaan aikaan- nettaisiin puhdistuslaitos.
13832: saamiseksi on vaikuttanut patoluukkuja lähinnä Veden saastuminen on vaikuttanut haitalli-
13833: olevan veden virtauksiin. Tämän lisäksi sellu- sesti koko saariston ka1astukseen. Yhä harvem-
13834: loosateollisuus on voima~kaasti saastuttanut mat ammattikalastajat saavat toimeentulonsa
13835: saaristoa. kalastuksesta. Sekä Luodon että Pietarsaaren
13836: Kun useat salmet mataif.oituvat ja muuttuvat asukkaat ovat riippuvaisia Luodon saat1stosta
13837: kuivaksi maaksi, veden kierto vähenee ja sen vapaa-ajan ja virkistysalueena. Tämän lisäksi
13838: myötä saariston selkien hapen määrä. Maan ko- Luodon saaristo on ainutlaatuinen alue tieteel-
13839: hoaminen on täällä 0,9 cm vuodessa. Kasvilli- lisen, maan kohoamisen luontoon kohdistuvan
13840: suus ja liete lisäävät vesijättöä, jdka paikka pai- vaikutuksen tutkimisen kannalta ja se tulisi
13841: koin saattaa olla jopa 2,0 cm vuodes'sa. Alueen myös tästä syystä säilyttää.
13842: tasaisuus ja ·sen pienet korkeuserot edistävät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13843: hyvin nopeata maan kohoamista. Luotaan on nioittaen,
13844: viimeisten 150 vuoden aikana tullut uutta maa-
13845: ta keskimäärin 150 ha vuodessa. Vesialueet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13846: pienenevät. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13847: Nykyisen saariston ulkopuolisen veden sy- 30.40.77 lisäyksenä 100 000 markkaa
13848: vyys on huomattavasti suurempi kuin saaristos- Luodon saariston mataloituneiden me-
13849: sa, minkä johdosta sinne ei synny lainkaan rensalmien perkaamista varten veden
13850: uutta saaristoa. Saariston veden kierron kanna'l- kierron parantamiseksi teollisuuden saas-
13851: ta myönteinen ilmiö on Pohjanlahden veden tuttamisuhan alaisella matalavetisellä
13852: korkeuden huomattava vaihtelu. Jotta tämä ve- alueella.
13853: den vaihtuvuus voisi tapahtua, on välttämätön-
13854: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
13855:
13856: Boris Renlund Håkan Malm
13857: Ole Norrback Elisabeth Rehn
13858: Ingvar S. Melin
13859: 1980 rd. 1133
13860:
13861: Fmansmotion nr 1044.
13862:
13863:
13864:
13865:
13866: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av
13867: Norrån i Purmo, Pedersöre.
13868:
13869:
13870: T i 11 R i k s d a g e n.
13871:
13872: Norrån i Purmo i Pedersöre kommun upp- nuvarande förhållanden är en bidragande orsak
13873: rensades på vattendistriktets initiativ för en tili översvämningarna. .· ·
13874: kort tid sedan. Vid upprensningen blev en Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
13875: sträaka på ca. 400 m nedanför Narsbäckens ut- vördsamt,
13876: lopp orensad, trots att · ån rensades såväl ovan-
13877: för som nedanför ifrågavarande område. Det- att Riksdagen i stats/örslaget för år
13878: ta har fått som följd, att detta område har 1981 på mom. 30.40.77 måtte uppta
13879: drabbats av årliga översvämningar på grund av 400 000 mark för upprensning av Norr-
13880: detta förbiseende. Tillika borde den s.k. Steins- ån i Purmo, Pedersöre samt för för-
13881: backa bron förnyas och breddas, då den under nyande av Steinsbacka bro.
13882: Helsingfors den 25 september 1980.
13883:
13884: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
13885: 1980 vp.
13886:
13887: Raha-asia-aloite n:o 1044.
13888:
13889:
13890:
13891:
13892: Renlund ym.: Määrärah~ osoittamisesta Norrå mm1sen joen
13893: perkaamiseen Pietarsaaren maalaiskunnan Purmossa.
13894:
13895:
13896: E d u s k u n n a 11 e.
13897: Pietarsaaren maalaiskunnassa sijait!SeVan Pur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13898: mon Norrå perattiin tiepiirin toimesta jokin nioitt~en,
13899: aika sitten. Perattaessa jäi n. 400 metrin pitui-
13900: nen Narsbäckenin suun alapuolella oleva osuus ~ttä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13901: pevkaamatlta huolimatta siitä, että joki perattiin 1981 tulo. ia menoarvioon momct1tille
13902: sekä kyseisen osuuden ylä- että alapuolelta. 30.40.77 lisii:yksenä 400 000 markkaa
13903: Tästä on seurannut, että jokavuotin~n tulva Pictamu1ren maalc#sleunnassa sijaitsevan
13904: on haitannut tätä aluetta edellä mainitun lai- Purmon Norrån perkausta sekä Steins-
13905: minlyönnin takia. Sa:mall!!. tuli$i ns. Steins- backan sillan uusimista varten.
13906: backan silta leventää ja uusia, koska se nykyi-
13907: sellään edistää tulvien syntymistä.
13908: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13909:
13910: Boris Renlund Håkan Malm Ole Norrback
13911: 1980 rd.
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: Renl11n<l. m. fl.: Om anvisan.de av anslag för upprensning av
13917: Vör;l å vid Vörå centrum.
13918:
13919:
13920: T i 11 R i k 5 d a g en.
13921:
13922: För något ti.otal ~ ~ upprensades Vörå mindre va.d kapadteten betriiffu. De komnm-
13923: åns Mdre del frb Rökiö ut tili Karvsor, där ån nallt myndigbeterna har 1 olika 11ammanhang
13924: har t~itt: utlopp. Den miljötnässigt viktigru;te yrkat på åtgärder såväl ur milj().. som ur över-
13925: delen genom Vörå centmrn blev emellerdd svämningsllynpunkt, men trots detta ha.r inga
13926: oupprensad. Detta har medfört och medför åtgärder vidtagits av de stadiga rnyndigheterna
13927: alltjämt översvämningar i Vörå centrum, i syn- under hela 1970-talet.
13928: nerhet i trakten av bron i Lom.by. Kap.adteten Hänvisanlie till ovan anförda föreslås vörd-
13929: på ån genom Vörå centrum motsvarar inte clet samt,
13930: tillflöde som sker från Vörsträsket och Kaura- att Riksdagen i Blats/örslagel /fjr ·4r
13931: järvi träsk tili följd av ·alla de skogsdiknings- 1981 på momcnt 30.40.77 f!låtta uppta
13932: projekt S<)m i närheten av nämnda träsk ut- 400 000 marle för ~tpprtnHning IlV
13933: förts under senare · år; · V öri å g4nom Viirå untrum fiil lt#Jad-
13934: · Vsd miljön i Vö.rå centrum beträffar, har kommande av en bättre miljö o.ch /iir
13935: under .årens lopp en hel del fylhiadsåtgärder elimintrande av de åmt~~ BversPiim-
13936: vid· åstrinderna lett tili att ån blivit än ningarna.
13937: Helsingfors den 25 september 1980.
13938:
13939: Boris Renlund Håkan Malm
13940: Ole Norrback Elisabeth Rehn
13941: Ingvar S. Melin
13942: 1136 1980 vp.
13943:
13944: Raha-asia-aloite n:o 1045. Suomennos.
13945:
13946:
13947:
13948:
13949: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vöyrinjoen perkaami-
13950: seen Vöyrin keskustan kohdalla.
13951:
13952:
13953: E d u s k u n n a 11 e.
13954:
13955: Noin kymmenen vuotta sitten perattiin Vöy- Kunnalliset viranomaiset ovat eri yhteyksissä
13956: rinjoen alajuoksu Rökiöstä Karvsoriin, joen vaatineet toimenpiteitä ympäristöön kohdistu-
13957: suulle saakka. Ympäristön kannalta tärkein van vaikutuksen ja tulvien johdosta, mutta
13958: Vöyrin keskustan kohdalla dleva osuus jätettiin tästä huolimatta eivät valtion viranomaiset ole
13959: kuitenkin ruoppaamatta. Tästä on aiheutunut ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin koko
13960: ja aiheutuu edelleenkin tulvia Vöyrin keskus- 1970-luvun aikana.
13961: tassa, erityisesti Lombyn sillan vaiheilla. Vöy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13962: rinjoen läpäisykyky ei vastaa keskustan koh- nioittaen,
13963: dalla Vörsträsketin ja Kaurajärven [ammen
13964: virtausta, joka on J.isääntynyt kaikkien edellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13965: mainittujen järvien alueilla viime vuosien ai- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
13966: kana toteutettujen ·metsänojitusprojektien seu- 30.40.77 lisäyksenä 400 000 markkaa
13967: rauksena. Vöyrinjoen perkausta varten Vöyrin
13968: Mitä Vöyrin keskustan luontoon tulee, ovat keskustan kohdalla ympäristön paranta-
13969: vuosien mittaan joen rannoilla tapahtuneet miseksi ja jokavuotisten tulvien ehkäise-
13970: täyttämistoimet aiheuttaneet joen uoman kape- miseksi.
13971: nemisen ja siten sen läpäisyn heikkenemisen.
13972: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
13973:
13974: Boris Renlund Håkan Malm
13975: Ole Norrback Elisabeth Rehn
13976: Ingvar S. Melin
13977: 1980 rd. 1137
13978:
13979: Finansmotion m 1046.
13980:
13981:
13982:
13983:
13984: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
13985: landsväg nr 7273 mellan Hirvlax och Munsala.
13986:
13987:
13988: T i 11 R i k s d a g e n.
13989:
13990: Landsvägen Hirvlax-Munsala (nr 7273) i fritidsstugor ute i skärgården. Då vägen dess-
13991: Nykarleby stad har en stor betydelse för kom- utom har stor betydelse, som transportled för
13992: munikationerna mellan stadens centrum, by- den stora pälsdjursnäringen på orten, borde
13993: centrum samt stadens västra delar och har, den snabbt grundförbättras.
13994: med beaktande av vägens klass, en trafiktäthet, Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
13995: som säkerligen är en av de högsta i hela lä- vördsamt,
13996: net, i all synnerhet sommartid. Vägen, som har
13997: en sträcka om 6 km, är i ett synnerligen då- att Riksdagen i statsförslaget för år
13998: ligt skick och kan ej utnyttjas i den utsträck- 1981 på mom. 31.24.77 måtte upptaga
13999: ning, som det vore nödvändigt. Vägen betjänar 500 000 mark för grundförbättring av
14000: förutom den bofasta befolkningen också ett landsväg nr 7273 mellan Hirvlax och
14001: mycket stort antal människor, som har sina Munsala.
14002: Helsingfors den 24 september 1980.
14003:
14004: Boris Renlund Håkan Malm
14005: Ole Norrback Ingvar S. Melin
14006:
14007:
14008:
14009:
14010: 143 088000399}
14011: 1980 vp.
14012:
14013: Raha-asia-aloite n:o 1046. Su.omennos.
14014:
14015:
14016:
14017:
14018: Renlund ym.; Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7273
14019: peruspllrantamiseen välillä Hirvlax-Munsala.
14020:
14021:
14022: E d u s kun n a 11 e.
14023:
14024: Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella olevalla Kun tiellä Usäk$i on h\lQlllattava merkitys seu-
14025: Hirvl!:!.'ll:in~Mun~alan tiellä (n;o 7273) on huo- dun laajamittaiselle turki:;;tarhauksell~, :ien pe-
14026: mattava merkitys kaupvngin keskuklien, kylän rusparantaminen tulisi svorittaa ensi tilas~a.
14027: keskuksen sekä kaupungin länsiosien yhteyksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14028: kannalta ja sen liikennetiheys on tien luokan nioittaen,
14029: huomioonottaen eräis läänin suurimmista, eten-
14030: kin kesän aikana. Tämä kuusi kilometriä pitkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14031: tieosuus on varsin huonossa kunnossa eikä sitä 1981 tulo- ja menoarvioon mamentille
14032: voida käyttää tarvetta vastaavassa rnäärin. Tie 3.1.24.77 lisäyksenä 500 000 markka.a
14033: palvelee paikallisten asukkaiden ohella lukuisia Hirvlaxin-,..Munsalan maantien n:o
14034: ilunisiä, j(li}la on vaptus.ajan asunto saaristossa. 72 7.3 perusparantamisek$i.
14035: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
14036:
14037: Boris Renlund Håkan Malm
14038: Ole Norrback Inwat S. Melin
14039: 1980 rd. 1139
14040:
14041: Finansmotion nr 1047.
14042:
14043:
14044:
14045:
14046: Renlund m. fl.: Om anvisande av anslag för avlönande av en
14047: instruktör-kampanjledare för Motorförarnas Helnykterhetsför-
14048: bund.
14049:
14050:
14051: T i 11 R i k s d a g e n.
14052:
14053: Motorförarnas J-Ielnyktt:rhetsförbund be- för en tjänst kunde myc.ket åstadkommas, för
14054: driver en mycket aktiv nykterhetsverksamhet MHF:s verksamhet samlar liitt ungoomar. Inom
14055: över hela Svenskfinland. MHF erhåller i mot- MHF finns villighet och beredskap att göra
14056: sats tili andra orgsnisationer rätt litet stats- aktiva insatser för nykterhets!ltbett!t på fiiltet,
14057: bidrag, 1979 23,48 % av totalutgifterna. Detta rnen då de egna inkomHerna och resurserna
14058: har medfört att verksamheten inte längre kan inte hinner tili borde anslag beviljas för en
14059: upprätthållas i den utsttäckning, som förbundet instruktör-kampanjledare.
14060: anser vara nödvändigt. Då MHF har en synner- Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
14061: ligen viktig och livlig ungdomsverksamhet, vore vördsamt,
14062: d.et högst nödvändigt att förbundet skulle få
14063: anslag för en instruktörstjänst. För att kunna att Riksdagen i $1ats/örslagqt /ör · 4r
14064: ha genomfört de stora ungdomskampanjerna 1981 på momf!nt 33.)1.50 måtte uppta
14065: under de senaste åren, har tillfälliga instruk- 70 000 m1rk för avliinande IV en in-
14066: törer anställts och utbildats med egna resurser. struktiJr-ktJmpan}ledare fär Motorförar-
14067: En fortsättning på detta sätt är dock omöjlig, nas HelnykterhetsfiJrb~f!d.
14068: men med hjälp i form av ekonomiskt bidrag
14069: Helsingfors den 27 september 1980.
14070:
14071: Boris Renlund Håkan.~ Ole Nonbaek
14072: 1140 1980 vp.
14073:
14074: Raha-asia-aloite n:o 1047. Suomennos.
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ohjaaja·kampanjanvetä-
14080: jän palkkaamiseen Motorförarnas Helnykterhetsförbund
14081: -nimiseen yhdistykseen.
14082:
14083:
14084: E d u s k u n n a 11 e.
14085:
14086: Motorförar.nas Helny:kterhetsförbund -nimi- siin saada paljon aikaan, sillä MH:n totmmta
14087: nen yhdistys harjoittaa hyvin aktiivista rait- kokoaa helposti nuoria. MH:n piirissä on halua
14088: tiustyötä kaikilla maamme ruotsinkielisillä ja valmiutta tehdä aktiivista raittiustyötä ken-
14089: alueilla. Päinvastoin kuin muut järjestöt MH tällä, mutta kun omat tulot ja varat eivät rii-
14090: saa vain vähäistä valtionapua, vuonna 1979 tä, tulisi myöntää määräraha ohjaaja-kampan-
14091: 23,48 % sen kaikista kustannuksista. Tästä on janjohtajan tointa var:ten.
14092: ollut seurauksena, ettei toimintaa enää voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14093: da ylläpitää liiton välttämättömänä pitämässä nioittaen,
14094: laajuudessa. Kun MH:lla on varsin tärkeä ja
14095: vilkas nuorisotyö, liiton kannalta olisi mitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14096: tärkeintä saada määräraha ohjaajan tointa var- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14097: ten. Viime vuosina nuorisoon kohdistuneiden 33.51.50 lisäyksenä 70 000 markkaa
14098: suurien kampanjoiden toteuttamiseksi on pal- Motorförarnas Helnykterhetsförbun-
14099: kattu tilapäisiä ohjaajia, jotka on koulutettu detille ohjaaja-kampanjanjohtajan palk-
14100: omin varoin. Näin ei voida jatkaa, mutta yhtä kaamiseksi.
14101: tointa varten myönnetyllä määrärahalla voitai-
14102: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1980.
14103:
14104: Boris Reruund Håkan Malm Ole Norrback
14105: 1980 vp. 1141
14106:
14107: Raha-asia-aloite n:o 1048.
14108:
14109:
14110:
14111:
14112: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Katkialammen varus-
14113: kunnan uimahallin rakennustöiden aloittamiseen.
14114:
14115:
14116: E d u s k u n n a 11 e.
14117:
14118: Savon prikaatilla on Karkialammen kasarmi- olevien lampien pohjat ovat upottavia ja koska
14119: alueella Mikkelissä käytettävänään uudet toimi- erääseen lampeen vuosia sitten hukkui varus-
14120: tilat, joiden ansiosta varusmieskoulutusta on mies upoten syvälle pohjamutaan, ei varus-
14121: voitu tehostaa sekä varusmiesten ja kantahen- miesten uimista Iammissa voida sallia. Uima-
14122: kilökunnan viihtyvyyttä lisätä. Kasarmialueen halli mahdollistaisi myös kesällä kasarmialueel-
14123: rakennusohjelmassa on ollut myös uimahallin la oleville varusmiehille virkistäytyrnisen, joka
14124: rakentaminen, mutta jostakin syystä hanke on tältä osin nyt puuttuu.
14125: myöhemmin jätetty suunnitelmista pois. Uima- Uimahallin rakentamista Karkialammelle voi-
14126: hallin rakentaminen oli esillä jo vuonna 1970 daan perustella myös sillä, että aikaa myöten
14127: Savon prikaatin PLM:öön osoitetussa kirjeessä, sen antamalla säästöllä uimahallimaksuissa Mik-
14128: jossa rakentamisaika sijoittui vuosiin 1972- kelin kaupungille, kuljetuskustannuksissa sekä
14129: 1974. Vuoden 1972 lopulla laaditussa Mikke- sillä ajalla, joka näin jää koulutukseen, mak-
14130: lin PLM:n rakennustyön rakennusohjelman setaan perustamiskustannukset ja samalla
14131: luonnoksessa uimahallia varten oli varattu 1,5 uudella rakennettavalla uimahallilla helpotettai-
14132: milj. markkaa. siin Mikkelin kaupungissa sijaitsevan uimahal-
14133: Tällä hetkellä Savon prikaati voi käyttää lin käyttöpainetta.
14134: vain kaksi tuntia viikossa Mikkelin kaupungin Alunperin uimahallin sijainti on suunniteltu
14135: uimahallia. Aika on täysin riittämätön prikaa- kuntotalon viereen, mikä soveltuu edelleen tä-
14136: tin kokoiselle joukko-osastolle eikä mahdollista män päivän kokonaissuunnitelmaan.
14137: systemaattista uintikoulutusta, vaan on nähtä- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
14138: vä jonkinlaisena virkistystilaisuutena. tamme,
14139: Varusmiesvahvuus on noin 1 000 miestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14140: Karkialammella asuu 60 perhettä eli noin 250 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
14141: henkilöä. Ilmeistä on, että myös muualla asu- markkaa Mikkelissä sijaitsevan Karkia-
14142: va henkilöstö ( kantahenkilökunta ja siviilitoi- lammen varuskunnan uimahallin raken-
14143: menhaltijat) tulisivat käyttämään "omaa" ui- nustöiden aloittamiseen.
14144: mahallia. Karkialammen kasarmialueen vieressä
14145: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
14146:
14147: Olavi Ronkainen Maija Rajantie Sauli Hautala
14148: Pertti Hietala Pentti Poutanen Väinö Rautiainen
14149: Unto Ruotsalainen Antero Juntumaa Erkki Korhonen
14150: Asser Stenbäck
14151: 1142 1980 vp.
14152:
14153: Raha-asia-aloite n:o 1049.
14154:
14155:
14156:
14157:
14158: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirkkososiologian
14159: professorin viran perustamiseen Helsingin yliopistoon.
14160:
14161:
14162: E d u s k u n n a 11 e.
14163:
14164: Kirkkososiologia, joka tutkii kirkon toimin- 1974~1975 33 kpl
14165: taa sosiologisesta näkökulmasta sekä kirkon suh- (viimeinen vuosi, jolloin oli professori)
14166: detta yhteiskuntaan, on vuosia ollut vailla va- 1975-1976 11 kpl
14167: kinaista professorinviran haltijaa edellisen pro- 1976~1977 9 kpl
14168: fessorin tultua nimitetyksi piispanvirkaan. 1977-1978 7 kpl
14169: Kirkkososiologia on ollut itsenäisenä oppiai-
14170: neena Helsingin yliopiston teologisessa tiede- Kehitys ilmentää, että professorin puuttumi-
14171: kunnassa vuodesta 1970. Alan opetusta ja tut- sesta johtuva aineen horjuva asema aiheuttaa
14172: kimusta varten on myös oma jaosto käytän- sen, että osa seminaarin käyneistä vaihtaa pää-
14173: nöllisen teologian laitoksess!l. Vuosina 1970- ainetta ja osallistuu uuden aineen seminaariin,
14174: 1974 oppiaineesta vastasi henkilökohtainen yli- osa keskeyttää koko opintonsa ja lähes kaikkien
14175: määräinen professori. Kun viran haltija siirtyi opinnot viivästyvät. Samat ilmiöt ovat nähtä-
14176: vuoden 1975 alusta toiseen tehtävään, kirkko- vissä jatko-opiskelijoiden osalta. Tämä on re-
14177: sosiologiaa on voitu opiskella vain käytännölli- surssien erittäin epätaloudellista käyttöä.
14178: sen teologian linjalla. Vastuita kirkkososiolo- Teologinen tiedekunta onkin asettanut kii-
14179: gian opinnoista on jaettu muille käytännölli- reellisyysjärjestyksessä kirkkososiologian profes-
14180: sen teologian professoreille, mutta näiden edus- sorin saamisen ensimmäiselle sijalle virkajärjes-
14181: tamien alojen opiskelijamäärät ovat jo muu- telyissään.
14182: tenkin tiedekunnan suurimpia. Kirkkososiolo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14183: gian kaksi assistenttia joutuvat suurelta osalta nioittavasti,
14184: vastaamaan aineen opetuksesta ja tutkimukses-
14185: ta. Aineessa on lisäksi kolme dosenttia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14186: Oman professorin puuttumisesta huolimatta 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14187: kirkkososiologia on säilynyt suosittuna aineena. 29.10.01 lisäyksenä 120 000 markkaa
14188: Niinpä sen laudaturseminaareihin osallistuu kirkkososiologian professorin vakinaisen
14189: vuosittain yli 20 opiskelijaa. Kuitenkin kehi- viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
14190: tyksessä on nähtävänä huolestuttavia piirteitä. toon.
14191: Seminaarien osanottajamäärien korkeina pysy-
14192: misestä huolimatta ovat valmistuneiden pro
14193: gradu -töiden määrät olleet lukuvuosittain seu-
14194: raavat:
14195: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14196:
14197: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Sauli Hautala
14198: Impi Muroma Asser Stenbäck Jorma Fred
14199: Väinö Rautiainen
14200: 1980 vp. 1143
14201:
14202: Raha-asia-aloite n:o 1050.
14203:
14204:
14205:
14206:
14207: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen teologian apu-
14208: laisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.
14209:
14210:
14211: E d u s k u n n a 11 e.
14212:
14213: Aikaisemmin ovat kaikki kansakoulunopetta- Yleisen teologian approbatur-opetus on Jy-
14214: jat saaneet seminaareissa ja opettajakorkeakou- väskylässä järjestetty $iten, että tuntiopettajat
14215: luissa koulutusta uskonnon opettamiseen. Ti- hoitavat peruskurssien luennot ja osatentit Hel-
14216: lanne on uuden opettajanvalmistuksen mukana singin yliopiston vaatimusten mukaan. Arvosa-
14217: muuttunut. Peruskoulun luokanopettajista opis- nat antaa Helsingin yliopiston teologinen tiede-
14218: kelevat uskonnonopetusta vain ne, jotka ovat kunta.
14219: valinneet uskonnon erikoistumisaineekseen. He Yleisen teologian approbatur-opetusta on
14220: suorittavat yleisessä teologiassa arvosanan ap- ollut kesälukukaudesta 1968 lukien. Vuoden
14221: probatur ja opetusharjoittelun. Muiden kou- 1978 loppuun mennessä on arvosanoja suori-
14222: lutus rajoittuu kahden viikkotunnin didakti- tettu useita satoja. Myös yleisen teologian cum
14223: seen kurssiin yhden lukukauden aikana. laude -arvosanoja on suoritettu vuodesta 1972
14224: Yleinen teologia on oppiaineena vain Hel- lähtien.
14225: singin yliopistossa ja Åbo Akademissa, erityis- Opiskelijoiden suuren määrän vuoksi tilanne
14226: järjestelyin Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisäksi on käymässä ylipääsemättömän vaikeaksi ilman
14227: voidaan yleisen teologian approbatur suorittaa vakinaista opettajaa. Myös kouluhallituksen us-
14228: eräissä kesäyliopistoissa sekä Rauman seminaa- konnonopetuksen järjestelyä suunnitteleva työ-
14229: rissa. Muissa maan keski- ja pohjoisosissa ole- ryhmä esittää mietinnössäään 1974, että opetta-
14230: vissa opettajankoulutuslaitoksissa ei voida eri- janvalmistuslaitoksiin olisi perustettava yleisen
14231: koistua uskonnonopetukseen. teologian apulaisprofessorin virka. Tehostamalla
14232: Peruskoulun yläasteella uskonto on liitetty yleisen teologian opetusta Jyväskylän yliopisto
14233: johonkin muuhun aineeseen, lähinnä historiaan samalla palvelee maan keski- ja pohjoisosien
14234: tai äidinkieleen. Pätevyysvaatimuksena on ylei- uskonnonopettajien jatkokoulutusta.
14235: sen teologian cum laude ja uskontotieteen ap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14236: probatur. Uskontotieteen opiskelu on mahdol- nioittaen,
14237: lista vain Helsingissä ja Turussa. Kun useat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14238: Jyväskylän historian ja äidinkielen opiskelijat den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
14239: haluavat saada pätevyyden peruskoulun virkoi- mentille 29.10.01 lisäyksenä 120 000
14240: hin, on kohtuullista, että heillä on omassa yli- markkaa yleisen teologian apulaispro-
14241: opistossaan mahdollisuus suorittaa arvosanat fessorin viran perustamista varten Jy-
14242: yleisessä teologiassa ja uskontotieteesssä. väskylän yliopistoon.
14243: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14244:
14245: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck Jorma Fred
14246: Erkki Korhonen Sauli Hautala Väinö Rautiainen
14247: Impi Muroma
14248: 1144 1980 vp.
14249:
14250: Raha-asia-aloite n:o 1051.
14251:
14252:
14253:
14254:
14255: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastosihteerin vi-
14256: ran perustamiseen kouluhallitukseen.
14257:
14258:
14259: Ed u s k u n n a 11 e.
14260:
14261: Kouluhallituksen kuudesta osastosta henkilö- keskusasioiden hoitamista varten ylitarkastajan
14262: vahvuudeltaan pienin on vapaan sivistystyön virka sekä kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
14263: osasto. Kuitenkin sen tulee vastata koko maan sihteerin virka sekä osaston työmäärän tasoit-
14264: yleissivistävästä aikuiskasvatustyöstä. Tähän tamiseksi tutkijan ja kaksi toimistosihteerin
14265: kenttään kuuluvat kansanopistot, joita on 86 virkaa.
14266: ja joissa opiskelee vuosittain perusoppijaksolla Kouluhallituksen kirjastotoimiston henkilö-
14267: n. 6 500 ja kursseilla n. 24 000 opiskelijaa, kunta on v. 1979 määrällisesti sama (3) kuin
14268: kansalais- ja työväenopistot, joita on 270 ja 50 vuotta aiemmin eli v. 1929. Viimemainit-
14269: joissa opiskelee 520 000 henkilöä, yli 80 mu- tuna vuonna oli kirjastotoimistoon saatu sa-
14270: siikkioppilaitosta, joissa opiskelee n. 31 000 mana vuonna voimaan tulleen kansankirjasto-
14271: musiikinopiskelijaa, seitsemän opintokeskusta, lain nojalla amanuenssin virka toimistossa jo
14272: joiden yhteinen opintokerhomäärä on n. 19 000 olevan kirjastotoimiston johtajan ja kanslistin
14273: ja opiskelijamäärä n. 190 000 opintokerholaista viran lisäksi. Amanuenssin virkanimike muutet-
14274: sekä yhteinen kurssien lukumäärä n. 4 000 ja tiin v. 1962 kirjastosihteeriksi. Kuluneen puo-
14275: kurssilaisten määrä n. 100 000 henkilöä, kym- len vuosisadan aikana on maan kirjastotoimi
14276: menen kouluhallituksen alaista urheiluopistoa, kasvanut määrällisesti (v. 1929 oli kirjastolai-
14277: joiden opiskelijamäärä on n. 9 000, sekä Val- noja 2,7 milj. v. 1978 70 milj.) ja samalla
14278: tion askartelunohjaajaopisto ja näiden lisäksi laajentunut kattamaan maan kaikki kunnat.
14279: maamme kaikki kunnat kattava kirjastoverkko. Henkilökunnan puute estää kuitenkin kirjasto-
14280: Lisäksi vuoden 1980 valtion tulo- ja meno- toiminnan kehittämistä erityisaloilla, esim. mu-
14281: arvioesityksen perusteella kirjeopiskelu tulee siikkikirj as totoimintaa, sairaalakiri astetoimintaa
14282: vapaan sivistystyön osaston alaiseksi. sekä yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kirjas-
14283: Tästä johtuen vapaan sivistystyön osastossa on tojen yhteistoimintaa. Kirjastotoimen erityis-
14284: vuosikausia vallinnut selvä työvoimapula, sillä toimintamuotojen ohjaamiseksi sekä kirjasto-
14285: osastossa on vain kahdeksan vakinaista virkaa, toimen kehittämissuunnitelmien valmisteluun
14286: joihin kuuluu osastopäällikön lisäksi kirjasto- tarvittaisiin kirjastotoimistoon toinen kirjasto-
14287: toimiston päällikkö, kirjastosihteeri ja kanslisti sihteerin (V 25 pl) virka.
14288: sekä varsinaisen toimistojaon ulkopuolella roo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14289: teliperiaatteella työskentelevät kolme ylitarkas- nioittaen,
14290: tajaa ja osaston osastosihteeri. Näiden lisäksi
14291: opintokeskusasioita hoitaa tilapäinen esittelijä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14292: ja vapaan sivistystyön tutkijan tehtäviä vuo- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14293: deksi kerrallaan otettu työsopimussuhteinen 29.41.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
14294: tutkija. kirjastosihteerin viran perustamiseksi
14295: Aikuiskasvatustyön merkityksen ja vastuu- kouluhallituksen vapaan sivistystyön
14296: alueen jatkuvasti kasvaessa olisi välttämätöntä osastolle.
14297: perustaa vapaan sivistystyön osastoon Opinto-
14298: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14299:
14300: Olavi Ronkainen Erkki Korhonen Sauli Hautala
14301: Impi Muroma Asser Stenbäck Jorma Fred
14302: Väinö Rautiainen
14303: 1980 vp. 1145
14304:
14305: Raha-asia-aloite n:o 1052.
14306:
14307:
14308:
14309:
14310: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston
14311: rakentamiseksi Parikkalaan.
14312:
14313:
14314: E d u s k u n n a 11 e.
14315:
14316: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. sinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja
14317: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- Länsi-Suomi.
14318: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
14319: eikä ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittä- myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
14320: nyt valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaa- tämän sijainnin kaavailussa Pohjois-Karjalan,
14321: minen ja uusien viljavarastojen perustaminen Mikkelin ja Kymen läänin yhteen itäisimmistä
14322: on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. kunnista, esim. Parikkalan kuntaan.
14323: On todettava, että viljavarastojen rakentami- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
14324: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähem- nioittaen,
14325: mälle huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täy-
14326: sin tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14327: tanut tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14328: käytäntöä olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu markan määrärahan valtion viljavaraston
14329: kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. To- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy-
14330: siasiana on tietenkin myönnettävä se, että var- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
14331: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
14332:
14333: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck
14334: Väinö Rautiainen Sauli Hautala
14335:
14336:
14337:
14338:
14339: 144 088000399]
14340: 1146: 1980 vp.
14341:
14342: Raha-asia-aloite n:o 105.3.
14343:
14344:
14345:
14346:
14347: Ronkamen ym:: ·Määrärahan osoittamisesta Lapin porotalouden
14348: kehittämiseen.
14349:
14350:
14351: E du sk unn alle.
14352:
14353: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- merkitys ravinnon osana sekä yleensä jäkälän
14354: talous. Sen, että tämä elinkeinohaara rinnaste- ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi
14355: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- selvitetty keinot näiden tärkeiden aineiden an-
14356: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä- tamiseksi muun rehun yhteydessä, silloin on
14357: mistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin mahdollista käynnistää talviruokinta käsittä-
14358: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin mään porojen pääasiallisen ravinnon talviaikana.
14359: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymis- Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
14360: mahdollisuudet. laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
14361: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen
14362: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain
14363: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- valtion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä
14364: kyistä poromäärää runsaasti suuremmalle mää- asia voitaisiin hoitaa melko vähäisin kustan-
14365: rälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä talven nuksin käynnistämällä rehuviljelyn ja talviruo-
14366: ruqkintamahdollisuuksia. Juuri tämän seikan kinnan kehittämis- ja kokeilutoiminta yhden tai
14367: parantamiseen on tiede tullut porotaloudelle kahden paliskunnan alueelta valituilla kohteilla.
14368: avuksi. Oulun yliopiston porotalouden tutki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14369: musryhmä on yhteistyössä Apukan tutkimusase- nioittaen,
14370: man kanssa tutkinut porojen käyttämää ravin-
14371: toa, niiden ruuankäyttökykyä sekä · mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14372: suuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.35
14373: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- uudelle momentille 200 000 markan
14374: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- määrärahan porojen talviruokintaan liit-
14375: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lo- tyvän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
14376: pullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenaineiden
14377: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
14378:
14379: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen
14380: Asser Stenbäck Jorma Fred
14381: Sauli Hautala
14382: 1980 vp. 1147
14383:
14384: Raha-asia-aloite n:o 1054.
14385:
14386:
14387:
14388:
14389: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden esittelijän palk-
14390: kaamiseksi lääninoikeuksiin.
14391:
14392:
14393: lid u s k u.n.tiaHe-.:·
14394:
14395: Lääninoikeuksien työruuhkan vähentämiseksi räraha 28.80.02 momentilta palkatun 2 esitte-
14396: on järjestetty työvoimarahoilla kurssi työttö- lijän työsuhteen jatkamiseksi.
14397: mille . oikeustieteen kandidaateille koulutetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14398: vaksi veroesittelijän tehtäviin. Kurssin suorit-
14399: taneille luvattiin järjestää työpaikat lääninoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14400: keuksissa. · 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14401: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on mää- 26.05.01 kohtaan c lisäyksenä 120 700
14402: räraha lisämenoarvion mukaisesti palkatun 20 markkaa 2 esittelijän (V 25) edelleen
14403: esittelijän edelleen palkkaamiseksi. Näiden li- palkkaamiseksi vuoden 1982 loppuun.
14404: säksi olisi otettava budjettiin myös mää-
14405: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
14406:
14407: Irma Rosnell Lea Sutinen Jorma Rantala
14408: 1148 1980 vp.
14409:
14410: Raha-asia-aloite n:o 1055.
14411:
14412:
14413:
14414:
14415: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko-
14416: rottamiseksi.
14417:
14418:
14419: Eduskunnalle.
14420:
14421: Rahan arvon alentuessa lapsilisät menettävät Valiokunta kiirehti myös toimenpiteitä lapsi-
14422: ostoarvoaan. Kun hintojen nousu on ollut ra- lisän ulottamiseksi koskemaan myös 16-18-
14423: juinta elintarvikkeiden ja muiden välttämättö- vuotiaita nuoria. Mielestämme tämä uudistus
14424: myyshyödykkeiden osalta, on se merkinnyt olisi toteutettava vuoden 1981 budjetin puit-
14425: suuria vaikeuksia erityisesti lapsiperheissä, jois- teissa.
14426: sa lapsilisät ja suurin osa muistakin tuloista Hallitus ehdottaa, että työnantajilta perittäi-
14427: joudutaan käyttämään ravintoon. siin vuoden 1981 aikana lapsilisämaksuja vain
14428: Hallituksen esittämä 10 % :n korotus lapsi- helmikuun loppuun ja 0,25 %. Näin kerättäi-
14429: lisiin ensi vuonna ei riitä edes korvaamaan siin 45 miljoonaa markkaa. Jos varsinainen
14430: elinkustannuksissa tapahtuneita nousuja. Kun työnantajan lapsilisämaksulaki pidettäisiin voi-
14431: korotus esitetään pantavaksi toimeen vasta massa ja perittäisiin työnantajilta 2,25 % pal-
14432: heinäkuun alusta, merkitsee se, että koko koista, kertyisi lapsilisämaksuina noin 2 400
14433: vuotta ajatellen lapsiperheet tulevat saamaan miljoonaa markkaa. Tämä mahdollistaisi lapsi-
14434: lapsilisinä reaalisesti vähemmän kuin tänä lisien korottamisen huomattavasti hallituksen
14435: vuonna. Lapsilisiin tehtävä korotus olisikin esitystä enemmän ja nyt lapsilisiin varatut
14436: toteutettava vuoden alusta alkaen. kansalaisilta veroina kerätyt varat voitaisiin
14437: Lapsilisien porrastuksesta johtuen lapsilisiin käyttää muulla tavalla perheiden tukemiseen.
14438: tulevat korotukset ovat markkamääräisesti eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14439: laisia. Hintojen nousu vaikuttaa kuitenkin sa-
14440: malla tavalla kaikkien lasten kohdalla. Jos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14441: kaikkien lasten lapsilisät korotettaisiin suurim· 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14442: man eli neljännen lapsen lapsilisän suurui- 33.1.5 ..52 lisäyksenä 700 000 000 mark-
14443: seksi, lisäisi se kaikkien perheiden tuloja. kaa lapsilisien korottamiseksi vuoden
14444: Kesäkuun 11. päivänä antamassaan lausunnos- alusta elinkustannusten nousua vas-
14445: sa sosiaalivaliokunta ehdotti, että lapsilisä olisi taavasti.
14446: samansuuruinen kaikille lapsille. Eduskunta ei
14447: kuitenkaan hyväksynyt silloin tätä periaatetta.
14448: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
14449:
14450: Irma Rosnell V. J. Rytkönen
14451: Pauli Puhakka Seppo Toiviainen
14452: Marjatta Mattsson
14453: 1980 vp. 1149
14454:
14455: Raha-asia-aloite n:o 1056.
14456:
14457:
14458:
14459:
14460: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
14461: tuksiksi kunnille kunnalliskotien ja kunnallisten vanhainko-
14462: tien rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
14463:
14464:
14465: E d u s k u n n a 11 e.
14466:
14467: Kunnalliskotien ja kunnallisten vanhain- osin vanhaa ja se kaipaa peruskorjausta jo
14468: kotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin on yksinomaan paloturvallisuussyistä. Useilla kun-
14469: vuoden 1979 II lisämenoarviossa 17 milj. ja nilla ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia
14470: vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa 3 milj. hankkeiden toteuttamiseen, koska valtio ei ole
14471: markan määräraha. Tarkoitukseen myönnettyä aikaisemmin osallistunut kustannuksiin. Kaiken
14472: määrärahaa on jo kuluvan vuoden alkupuo- lisäksi korjaus- ja rakentamistarve on suurin
14473: lella haettu yli 100 kohteeseen, joiden yhtei- köyhissä kunnissa, joissa usein myös van-
14474: nen kustannusarvio ylittää 300 milj. mk. Kun husten osuus väestöstä on keskimääräistä
14475: valtionavustusta on hankkeisiin myönnetty suurempi.
14476: 20 %, merkitsisi jo näiden toteuttaminen yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14477: 60 milj. markan määrärahan tarvetta. Lisäksi
14478: on huomattava, että avustusta on voinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14479: hakea vain sellaisiin kohteisiin, jotka ovat olleet 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14480: siinä suunnitteluvaiheessa, että rakennustyöt 33.58.33 lisäyksenä 40 000 000 mark-
14481: voidaan aloittaa viimeistään syyskuussa 1980. kaa valtionavustuksiksi kunnille kunnal-
14482: Määrärahan lisäys on välttämätöntä silläkin liskotien ja kunnallisten vanhainkotien
14483: perusteella, että rakennuskanta on suurelta rakentamiseen ja peruskorjauksiin.
14484: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
14485:
14486: Irma Rosnell Mikko Kuoppa
14487: Seppo Toiviainen Pauli Puhakka
14488: 1150 1980 vp.
14489:
14490: Raha-asia-aloite n:o 1057.
14491:
14492:
14493:
14494:
14495: · Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta piema Ja keskisuuria
14496: eläkkeitä saavien sairaalamaksujen korvaamiseen.
14497:
14498:
14499: E d u s k u n n a 11 e.
14500:
14501: Kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidossa on levat. Vaikka eläkeläisiltä peritään sairausva-
14502: viime aikoina tapahtunut selvää taantumista. kuutusmaksua, eivät he kuitenkaan ole oikeu-
14503: Sairausvakuutuksen ja kansanterveyslain suomia tettuja sairauspäivärahan saamiseen. Tämä koe~
14504: etuisuuksia on kavennettu. Tämä on tapahtu- taan eläkeläisten keskuudessa epäoikeudenmu-
14505: nut mm. sairausvakuutuksen ns. omavastuu- kaisuutena.
14506: osuuksia lisäämällä, eli sairaat maksavat nyt Erityisesti sairaalahoitoa tarvitsevat eläkeläi-
14507: lääkkeistä, tutkimuksista ja sairauden johdosta set ovat vaikeassa asemassa, sillä pienistä eläk-
14508: tehdyistä matkoista suuremman summan. Myös keistä ei alati nouseviin sairaalamaksuihin rahaa
14509: sairaalamaksuja on korotettu useita kertoja. riitä, joten sairaalamaksusta muodostuu kynnys,
14510: Hallitus esittää ensi vuodelle jatkettavaksi ter- joka estää hakeutumasta sairaalahoitoon. Olisi-
14511: veyskeskusmaksujen perimistä ja niiden korot- kin välttämätöntä, että ensi vuoden budjettiin
14512: tamista. varattaisiin erillinen määräraha pieniä ja keski-
14513: Jos halutaan todella huolehtia kansalaisten suuria eläkkeitä saavien sairaalamaksujen kor-
14514: terveydestä, tulisi terveyden- ja sairaanhoito vaamiseen.
14515: saada ilmaiseksi. Mitä korkeammiksi sairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14516: don omavastuuosuudet asetetaan, sitä useampi
14517: sairas jää saitastuessaan vaille hoitoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14518: Terveyden- ja sairaanhoidon· heikentyminen 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
14519: on tuntunut erittäin selvänä eläkeläisten kes- markkaa pieniä ja keskisuuria eläkkeitä
14520: kuudessa, jotka ikänsä puolesta paljon sairaste- saavien sairadlamaksujen korvaamiseen.
14521: Helsingissä 26 päivänä :syyskuuta 1980.
14522: - -
14523: Irma Rosnell Seppo Toiviainen
14524: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
14525: 1980 vp. .1151
14526:
14527: Raha-asia-aloite n:o 1058.
14528:
14529:
14530:
14531:
14532: Ruokola: Määrärahan osoittamisesta alivaltiosihteerin viran pe-
14533: rustamiseksi ulkoasia:inministeriöön kehitysyhteistyöasioita
14534: varten.
14535:
14536:
14537: E d u s k u n n a II e.
14538:
14539: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14540: yhteistyötehtävät ovat voimakkaasti lisäänty-
14541: neet ja ne ovat edelleen lisääntymässä. Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14542: sainvälisissä kokouksissa tarvitaan usein vält- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14543: tämättä valtiosihteeritason edustus. 24.20.01 lisäyksenä 12 500 markkaa
14544: Tästä syystä ulkoasiainministeriöön olisi alivaltiosihteerin (5 18) viran perusta-
14545: välttämättä perustettava kehitysyhteistyöasioita miseksi 1. 3. 1981 lukien, jolloin vas-
14546: varten uusi alivaltiosihteerin virka (S 18). taavasti lakkautettaisiin samasta ajan-
14547: Vastaavasti voitaisiin lakkauttaa B 4-palkkaus- kohdasta lukien neuvottelevan virka-
14548: luokan neuvottelevan virkamiehen virka, jol- miehen ( B 4) virka.
14549: loin lisäkustannukset ovat vuositasolla noin
14550: 15 000 markkaa.
14551: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14552:
14553: Matti Ruokola
14554: 1152 1980 vp.
14555:
14556: Raha-asia-aloite n:o 1059.
14557:
14558:
14559:
14560:
14561: Ruokola: Määrärahan osoittamisesta Eteläsataman tien rakenta-
14562: miseksi Oulussa.
14563:
14564:
14565: Ed u s kun n a 11 e.
14566:
14567: Eteläsataman tie muodostaa osan Oulun ke- taa ratapihan ylitse rakenneta ennen sähköis-
14568: hätiestä, joka yhdistää koko maakuntaa palve- tämistä, aiheutuu siitä noin 1 000 000 markan
14569: levan Oulun syväsataman, Eteläsataman valta- lisäkustannukset siltatyötä varten tehtävien
14570: teihin 4, 8 ja 22 mahdollistaen siten suoran suojarakenteiden johdosta.
14571: yhteyden Kajaaniin sekä Oulun eteläpuolisista Hankkeen aloittaminen lisää myös syksyn
14572: suunnista syväsatamaan. 1981 työvoimavahvuutta, jonka nostaminen
14573: Tie on suunniteltu 5 km:n pituiseksi ja 10 talven 1981 vahvuuksien tasolle ei muutoin
14574: metriä leveäksi. Sille on ennustettu tulevan lii- piirin rahoituksen puitteissa ole mahdollista.
14575: kennettä 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14576: työn tekeminen on Oulun tie- ja vesirakennus-
14577: piirin toimenpideohjelmassa vv. 1982-84. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14578: Hankkeen aloittaminen kuitenkin jo vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14579: 1981 aikana olisi välttämätöntä, koska rautatei- markkaa Eteläsataman tien rakentami-
14580: den sähköistäminen tapahtuu kesällä 1982 seksi Oulun kaupungissa . .
14581: Oulun ratapihan alueella, ja ellei satamatien sil-
14582: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14583:
14584: Matti Ruokola
14585: 1980 vp. 1153
14586:
14587: Raha-asia-aloite n:o 1060.
14588:
14589:
14590:
14591:
14592: Ruokola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylliälän koulukodin
14593: kehittämiseksi ja säilyttämiseksi Limingassa.
14594:
14595:
14596: E d u s k u n n a 11 e.
14597:
14598: Tulo- ja menoarvioesityksen momentilla tähän saakka esitetty oppilaiden vähyys Poh-
14599: 33.40.74 esitetään 50 000 markkaa Kylliälän jois-Suomessa. Viimeisten kahden vuoden aika-
14600: koulukodin siirtoon liittyvien peruskorjaus- ja na Kylliälä on kuitenkin ollut täyskuormitettu.
14601: uudisrakennushankkeiden suunnitteluun. Tämä Nykyisellään oppilaita tarjotaan runsaasti
14602: suunnittelumääräraha tarkoittaa käytännössä Li- enemmän kuin laitos voi vastaanottaa.
14603: mingassa sijaitsevan Kylliälän koulukodin siir- Limingan kunta, Kylliälän työntekijät sekä
14604: tämistä lähivuosina Hämeenlinnaan Ylänteelle alan työntekijöiden järjestö vastustavat Kylliä-
14605: Perttulan kehitysvammaisten ammatilliselta län siirtoa, joka johtaisi 36 valtion viran lak-
14606: kurssikeskukset ta vapautuviin tiloihin. kautukseen Limingassa.
14607: Sosiaalihuollon laitosten toiminnan järjeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14608: lyihin liittyvään siirtoon lienee ollut tarkoituk-
14609: -sena yhdistää sosiaalisairaalatyyppisen huolto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14610: lan perustaminen Kylliälän koulukodilta va- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
14611: pautuviin tiloihin. Tällaista esitystä ei hallituk- markkaa Kylliälän koulukodin kehittä-
14612: sen tulo- ja menoarvioesitys kuitenkaan sisällä. miseksi ja koulun säilyttämiseksi Limin-
14613: Kylliälän siirron pääasiallisena perusteena on gan kunnassa.
14614: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14615:
14616: Matti Ruokola Kalevi Mattila Alvar Saukko
14617:
14618:
14619:
14620:
14621: 145 088000399]
14622: 1154 1980 vp.
14623:
14624: Raha-asia-aloite n:o 1061.
14625:
14626:
14627:
14628:
14629: Ruotsalainen ym~.: Määrärahan osoittamisesta pääkanavamuseon
14630: perustamiseksi Heinäveden Varistaipaleelle.
14631:
14632:
14633: Ed~ s k u n ~ ~ il ~.
14634: Heinäveden reltln varrella on Heinäveden tävällä alueella Suomen ainoiden Juostareiden
14635: kunnan alueella yhteensä kuusi sulkukanavaa - Valamon ja Lintulan välimaastossa. Lisäksi va-
14636: Varistaipaleen ylä- ja alakanava, Karvion, Ker- jaan 10 kilometrin päässä tästä kanavasta sijait-
14637: man, Vihovuonteen ja Piipan kanavat. Näiden see kaksi muuta toimivaa kanavaa.
14638: kanavien kautta kulkee mm. matkustajalaiva- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti eh-
14639: reitti Savonlinnasta Kuopioon. Lisäksi näiden dotamme,
14640: kanavien kautta uitetaan huomattavat määrät
14641: puutavaraa. Varistaipaleen alakanava sulkumes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14642: tarin asuinrakennuksineen ja kanavarenkien 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
14643: renkitupineen muodostaa erinomaiset puitteet markkaa Heinäveden kunnan V aristai-
14644: maahamme perustettavalle kanavamuseolle. paleen alakanavalle sijoitettavan pääka-
14645: Varistaipaleen alakanava sijaitsee lähellä val- navamuseon perustamista varten.
14646: tatietä n:o 23 matkailullisesti erittäin merkit-
14647: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
14648:
14649: Unto Ruotsalainen Pertti Hietala Pentti Poutanen.
14650: Maija Rajantie Olavi Ronkainen Ulla-Leena Alppi
14651: 1980 vp. 1155
14652:
14653: Raha-asia-aloite n:o 1062.
14654:
14655:
14656:
14657:
14658: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kan-
14659: sallispuiston kunnostamiseen Rantasalmella.
14660:
14661:
14662: Ed u s kun n aH e~
14663: Ainoa kansallispuisto, joka on perustettu Jär- pupuolen mukaiseen asuun; · Tämä· · edellyttää
14664: vi-Suomen vesistömaisemien ja luonnon säilyt· paikalla olevan torpan ja sen ympäristön ripeää
14665: tämiseksi, on Linnansaaren kansallispuisto Mik- kunnostamista. Toistaiseksi kunnostustoimia on
14666: kelin läänissä Rantasalmen kunnassa. Valtio- tehty pääasiassa luonnonsuojelujärjestöjen tal-
14667: neuvoston periaatepäätöksellä kansallispuistoa koovoimin metsähallituksen vastattua työnjoh-
14668: on tarkoitus laajentaa käsittämään pääosan dosta ja käytetyistä materiaaleista. Pelkästään
14669: Haukiveden selkien saarista. Maanhankinta talkoovoimin ja tähänastisin työtavoin ei kui-
14670: kansallispuistotarkoituksiin onkin käynnistynyt tenkaan ole mahdollista suoriutua kiireellisistä
14671: alueella. Louhimaan torpan ja sen pihapiirin talousra-
14672: Linnansaaren monipuolinen luonto ja aikai- kennusten sekä ympäristön kunnostustöistä.
14673: semman luontaistalouden luomat puolikulttuu- Koko Linnansaaren·· kansallispuiston kehittä-
14674: riympäristöt luovat hyvät edellytykset todella mishankkeella on oleellisen tärkeä merkitys.
14675: edustavan kansallispuistokokonaisuuden aikaan- Järvi-Suomen kulttuurisen omaleimaisuuden
14676: saamiseksi. Ainutlaatuiseksi Linnansaaren kan- säilyttämisessä, minkä vuoksi alueen alkuperäis-
14677: sallispuiston tekee alueella harjoitettu kaski- ten rakennusten pelastustyön, alueelle siirrettä-
14678: kulttuuri ja muu luontaistalous. Kansallispuis- vien vanhojen talousrakennusten pystyttämi-
14679: ton kehittämiseksi toimivaksi museoksi, ns. sen, ympäristön hoidon, valvonnan ja opastuk-
14680: ekomuseoksi, on laadittu yksityiskohtaiset suun- sen käynnistämiseen olisi kiireimmiten voitava
14681: nitelmat. Museon ja sen toimivan ympäristön järjestää julkinen rahoitus.
14682: tarkoituksena tulisi olemaan tietojen välittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14683: nen ihmisen ja luonnonkäytön historiasta ja nioittavasti,
14684: ekologiasta, toimiminen uhanalaisen vanhan
14685: kulttuuri- ja kulttuurinseuralaislajiston geeni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14686: pankkina (perintöaineksen säilyttäjänä) sekä 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
14687: toimiminen kansatieteellisenä ja kulttuuribiolo- markkaa Rantasalmen kunnassa sijaitse-
14688: gisena tutkimus- ja opetusalueena. van Linnansaaren kansallispuiston val-
14689: Laadittujen suunnitelmien mukaan Linnan- vonnan ja kunnostamisen rahoitukseen
14690: saaren Louhimaan torpan alue ympäristöineen sekä Louhimaan torpan rakennustöihin.
14691: on tarkoitus entistää kaskikulttuurikauden lop-
14692: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
14693:
14694: Unto Ruotsalainen Ulla-Leena Alppi Maija Rajantie
14695: 1156 1980 vp.
14696:
14697: Raha-asia-aloite n:o 1063.
14698:
14699:
14700:
14701:
14702: ·Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusva-
14703: raston sijoittamiseksi Ristiinaan.
14704:
14705:
14706: Ed u s k u n n all e.
14707: Viljan varmuusvarastoja ei ole maassamme väsatamaan. Vuodesta 1979 ·lähtien· on ollut
14708: riittävästi eivätkä ne sijoitu maahamme alueelli- käytettävissä myös Ristiinan teollisuusrata. Suo-
14709: sesti tarkoituksenmUJkaisesti. tuisat vesi- ja rautatieyhteydet tekevät kulje-
14710: Viljan varmuusvarastojen sijaintiin liittyvät tukset edullisiksi ajatellen energiakysymystä.
14711: oleellisesti myös kuljetuskysymykset. Varasto- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14712: jen tulee sijaita liikenteellisesti edullisilla pai-
14713: koilla. Ristiinan kuntaan onkin erinomaiset lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14714: kenneyhteydet. Kuntaan johtavat valtatiet n:o den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
14715: 13 ja 15. Valtatie n:o 5:lle on matkaa vain 17 markkaa Ristiinan kuntaan rakennetta·
14716: kilometriä. Myös vesitieyhteydet ovat hyvät. via viljan varmuusvarastoja varten.
14717: Saimaan kanavalta pääsee vesiteitse Ristiinan sy-
14718: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
14719:
14720: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
14721: 1980 vp. 1157
14722:
14723: Raha-asia-aloite n:o 1064.
14724:
14725:
14726:
14727:
14728: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
14729: kalatalouden kehittämiseen.
14730:
14731:
14732: E d u s k u n n a 11 e.
14733:
14734: Kalataloudella Mikkelin läänissä on hyvät lastajia, joiden tuotanto tapahtuu pienissä yksi-
14735: kehittymisen edellytykset, sillä Mikkelin läänis- köissä pääasiassa toisena ammattina.
14736: sä on vesipinta-alaa yli puoli miljoonaa hehtaa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14737: ria. Kalatalous ei ole kuitenkaan kehittynyt sillä
14738: tavoin, että vuosittainen vesien tuotto otettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14739: siin talteen. Tämä edellämainittu johtuu lähin- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
14740: nä siitä, että edellytykset kalan markkinoin- markkaa käytettäväksi kalan keskitetyn
14741: nille eivät ole riittävät. Lain kalasaaliin jäittä- markkinoinnin tehostamiseen Mikkelin
14742: misestä tultua voimaan ovat kalan markkinoin- läänin alueella luomalla läänin alueelle
14743: tiedellytykset edelleen heikentyneet. Erikoisesti kalan keräily-, vastaanotto- ja kuljetus-
14744: markkinoimisongelmat ovat koetelleet niitä ka- järjestelmä.
14745: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
14746:
14747: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
14748: 1158 1980 vp.
14749:
14750: Raha-asia-aloite n:o 1065.
14751:
14752:
14753:
14754:
14755: Ruotsalainen ym,: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Lusin
14756: maantien parantamiseen.
14757:
14758:
14759: E d u s k u n n a 11 e.
14760:
14761: Maantieliikenteen jatkuvasti viikastuessa eri- pungin alueella 5-tien nelikaistaistamisen. ja
14762: tyisesti sellaiset paikkakunnat, joiden halki kul- uuden kevyen liikenteen sillan rakentamisen
14763: kee valtakunnallisia pääteitä, joutuvat taloudel- Jyrängönvirran yli, jolloin siltakin muuttuu neli-
14764: listen rasitusten lisäksi kärsimään päätieliiken- kaistaiseksi.
14765: teen ruuhkautumisesta monin tavoin. Ruuhkien Heinolassa Jyrängön vesistökapeikon yli joh-
14766: haittavaikutukset ulottuvat useille elinkeinoelä- tava kaksiosainen 1 + 1-kaistainen valtatie n:o
14767: män aloille ja ennen kaikkea tuntuvat yksityis- 5:n silta on vesistön halkoman etelä- ja poh-
14768: ten kansalaisten työ-, koulu- yms. matkojen vai- joisosien välinen ainoa yhdysside. Lisäksi se on
14769: keutumisena. Heinolan kaupungin ja maalais- koko lähialueen ainoa Kymijoen vesistön ylit-
14770: kunnan kohdalla ovat kaupungin kautta kulke- tävä silta. Lähimmät vastaavat sillat ovat ala-
14771: van valtatie n:o 5:n viikonloppuiset ruuhkau- virrassa 15 km:n ja ylävirrassa 30 km:n etäi-
14772: tumat toisinaan yli 10 kilometrin pituisia. Kau- syydellä. Sekä paikallisen että läpikulkuliiken-
14773: pungin sisäinen liikenne joutuu käyttämään Ky- teen ahtautuminen samalle sillalle on aiheutta-
14774: mijoen vesistön ylittävällä Jyrängön sillalla val- nut jatkuvaa ruuhkautumista sekä lisääntyviä
14775: takunnallisen liikenteen kanssa samaa reittiä. liikenneonnettomuuksia. Vuonna 1977 kaupun-
14776: Lahden ja Heinolan välillä on valtatiellä gin alueella on tilastoon tulleista 118 liikenne-
14777: n:o 5 tällä hetkellä em. sillan lisäksi useita mui- onnettomuudesta tapahtunut 43 kpl, eli 36,5
14778: takin liikennettä ruuhkauttavia kohteita. Näistä % valtatiellä tai sen välittömässä läheisyydessä.
14779: mainittakoon erikoisesti ns. Pyhäntaanmäki, vä- TVL:n v. 1975 suorittaman liikennelaskennan
14780: littömästi Mikkelin ja Hämeen läänien rajan mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne Jy-
14781: eteläpuolella. rängön sillalla oli 10 000 henkilöautoyksikköä,
14782: Helsingistä Itä- ja Pohjois-Suomeen suun- kesän keskimääräisen vuorokausiliikenteen ol-
14783: tautuvan valtatie n:o 5:n uusiminen moottori- lessa samana vuonna 11 900 henkilöautoyksik-
14784: tienä tai moottoriliikennetienä on edennyt niin köä. Epävirallisten havaintojen mukaan on syy-
14785: pitkälle, että moottoriliikennetie jatkuu jo Jär- tä otaksua liikennemäärien olevan edelleen kas-
14786: venpäähän Helsingistä. Suunnitelmia on laadittu vussa.
14787: niin, että tiepäätöstä lukuunottamatta toteutta- 5-tien nelikaistaistaminen ja uuden kevyen
14788: miskelpoinen rakennussuunnitelma on lähes val- liikenteen sillan rakentaminen Heinolaan sisäl-
14789: miina Heinolan pohjoispuolella olevaan Lusin tyy TVL:n Mikkelin piirin toimenpideohjel-
14790: risteykseen asti. Kun Lahden ohitustie, jonka maan siten, että rakentaminen saadaan suoritet-
14791: rakentaminen on jo alkanut, valmistuu 1980- tua kokonaisuudessaan vuoden 1982 aikana.
14792: luvun alkuvuosina, liikenne ruuhkautuu entistä Alustava kustannusarvio on 4,2 miljoonaa
14793: enemmän Lahti-Heinolan välille. markkaa. Mainitussa toimenpideohjelmassa han-
14794: Näin ollen valtatie n:o 5:n parantamista tu- ke esiintyy nimikkeellä valtatie 5 Myllykylä-
14795: lee ensin jatkaa Lahdesta Heinolaan ja edelleen Heinolan kylä-Heinolan kaupunki ja maalais-
14796: Lusiin ja vasta sen jälkeen välillä Järvenpää- kunta.
14797: Lahti. Kun valtakunnan liikenne edellä kerrotulla
14798: Koska moottoritiehanke Lahti-Lusi on mel- tavalla saadaan sujumaan Heinolan kaupungin
14799: koisen mittava investointi, vaatii se tieviran- läpi, jää pahimmaksi pullonkaulaksi väli Lahti
14800: omaisten mukaan vaiheittaista toteuttamista. - Vierumäki.
14801: Ensimmäinen vaihe käsittää Heinolan kau- Tämä väli on tarkoitus parantaa siten, että
14802: Raha-asia-aloite n:o 1065 1159
14803:
14804: vuosina 1983-1986 toteutettaneen moottori- Jyrängönvirran yli v. 1982 ja moottoriliikenne-
14805: liikennetiehanke välillä Kymijärvi-Vierumäki tien rakentaminen välille Kymijärvi-Vierumäki
14806: ( so. Lahti-Vierumäki). Tämän moottoriliiken- vv. 1983-1986 toteutetaan, parantaa se paitsi
14807: netien pituus on 17 km ja kustannusarvio Itä-Hämeen liikenneyhteyksiä, koko valtakun-
14808: n. 86 miljoonaa markkaa. nan liikennettä, koska tien vaikutusalue kattaa
14809: Tämän jälkee11 pitäisi rakentaa moottOJ.:ilii- koko itäisen Suomen maan pohjoisimpia osia
14810: kennetienä- väli -vieruinäki-Heincila ja · Hei- myöten.
14811: nolan ohitustie aina Lusiin saakka. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14812: Pahimmat 5-tien ongelmakohdat ovat siten
14813: Heinolan kaupungin kohdalla sekä välillä Lah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14814: ti-Vierumäki. Kun Mikkelin ja Hämeen tie- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14815: piirien esitykset, eli 5-tien nelikaistaistaminen markkaa käytettäväksi Lahden-Lusin
14816: ja uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien kunnostustöihin._
14817: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
14818:
14819: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
14820: 1160 1980 vp.
14821:
14822: Raha-asia-aloite n:o 1066.
14823:
14824:
14825:
14826:
14827: Ruotsalainen ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Enonkosken-Sa-
14828: pun maantien parantamiseen.
14829:
14830:
14831: E d u s k u n n a 11 e.
14832:
14833: Enonkosken-Sapun maantie, pituudeltaan kitys korostumaan myös teollisuutta palvele-
14834: 37 kilometriä, valmistui vuonna 1958 öljysora- vana liikenneyhteytenä. Tien rakentamisen
14835: päällysteisenä. Tien pinta on nyt niin kulunut merkitystä on tarpeellista korostaa myös sik-
14836: ja kuoppainen, että se välttämättä kaipaa uusi- si, että Heinäveden ja Enonkosken kunnat
14837: mista. ovat erittäin alityöllisiä kuntia, joten työlli-
14838: Tie muodostaa osan Järvi-Suomen yhdysties- syyden parantamisenkin kannalta tien kunnos-
14839: tä Savonlinnan suuntaan. Tämä yhdystie alkaa tus olisi välttämätöntä.
14840: Järvi-Suomen tiestä - kantatieltä n:o 70 Hei- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14841: näveden kirkolle tulevana uutena maantienä -
14842: ja jatkuu Heinävesi-Sappu-Enonkoski-Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14843: vonlinna. Tie on matkailullisesti erittäin tärkeä 1981 tulo- ja menoarvioon 700 000
14844: ja merkittävä. Kun tien vaikutuspiiriin on tu- markkaa käytettäväksi Enonkosken-
14845: lossa myös uutta teollisuutta, tulee tien mer- Sapun maantien kunnostustöihin.
14846: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
14847:
14848: Unto Ruotsalainen Maija Rajantie
14849: 1980 vp. 1161
14850:
14851: Raha-asia-aloite n:o 1067.
14852:
14853:
14854:
14855:
14856: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisille eläkeläi-
14857: sille sosiaalisin perustein myönnettäviin avustuksiin asunto-
14858: jen peruskorjaustarvikkeita varten.
14859:
14860:
14861: E d u s k u n n a 11 e.
14862:
14863: Useiden vuosien ajan on valtion varoista eläkeläiset eivät voi peruskorjata asuntojaan,
14864: myönnetty avustusta eläkeläisten asuntojen mikä ei liene ollut tarkoitus, kun järjestelmä
14865: peruskorjauksiin työpalkkojen osalta. Vuodelle hyväksyttiin.
14866: 1981 hallitus esittää tarkoitukseen varatta- Kunnat ovat jossaln määrin myöntäneet tar-
14867: vaksi 60 milj. markkaa. Tämä toiminta on koitukseen määrärahoja, mutta tehtävä ei var-
14868: ollut tuloksellista työllisyyden hoidon ja eläke- sinaisesti kuulu kunnan toimivaltaan eivätkä
14869: läisten asunto-olojen kannalta. Samalla se on läheskään kaikki kunnat ole näin menetelleet-
14870: helpottanut painetta kunnallisten vanhainkotien kään. Kuitenkin myös vähävaraisten eläkeläis-
14871: osalta, koska vanhukset voivat asua omissa ten asunnot olisi voitava peruskorjata ja tar-
14872: nykyaikaisesti peruskorjatuissa asunnoissaan. koitukseen olisi myönnettävä valtionvaroja.
14873: Nykyisen käytännön mukaan valtionavustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14874: ta myönnetään vain työpalkkojen maksamiseen, nioittaen,
14875: mutta rakennustarvikkeet on eläkeläisten han-
14876: kittava itse omilla varoillaan. Varakkaammille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14877: tai suurempaa eläkettä saaville eläkeläisille 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
14878: tämä ei tuota vaikeuksia. Mutta esim. pelk- markkaa käytettäväksi sosiaalisin pe-
14879: kää kansaneläkettä saavalle taikka pientä työ- rustein vähävaraisten eläkeläisten asun-
14880: ja kansaneläkettä saavalle eläkeläiselle raken- tojen peruskorjaukseen tarvittavien ra-
14881: nustarvikkeiden hankinta on usein ylivoimai- kennustarvikkeiden hankinnan avusta-
14882: nen tehtävä. Kun näin on, vähävaraisimmat miseen.
14883: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14884:
14885: Veikko J. Rytkönen Paavo Vesterinen Liisa Jaakonsaari
14886: Inger Hirvelä Esko Pekonen Petter Savola
14887: Aulis Juvela Lea Sutinen Seppo Toiviainen
14888: Anna-Liisa Jokinen Markku Kauppinen Juhani Vähäkangas
14889: Unto Ruotsalainen Heimo Linna P. Liedes
14890: Matti Puhakka Irma Rosnell Erkki Pystynen
14891: Mikko Kaarna
14892:
14893:
14894:
14895:
14896: 146 088000399]
14897: 1162 1980 vp.
14898:
14899: Raha-asia-aloite n:o 1068.
14900:
14901:
14902:
14903:
14904: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan
14905: palkkaamiseksi Etelä-Suomen verotoimistoihin.
14906:
14907:
14908: E d u s kun n a 11 e.
14909:
14910: Suomessa on käyty keskustelua runsaasti Verotoimistojen työkenttä eri alueilla on sit-
14911: verotuksen erilaisista epäkohdista. On todettu, ten vielä hyvin erilainen, toiset paikkakunnat
14912: että verovalittajan oikeusturva on pitkistä va- kehittyvät nopeasti, tulee uutta elinkeinotoi-
14913: litusajoista ja rahan arvon muuttumisesta joh- mintaa jne. On kuitenkin käynyt niin, että ve-
14914: tuen huono. Verotuksen monimutkaisuus ja jat- rotuksen työmäärien selvitystä ei ole otettu
14915: kuvat muutokset ovat verovelvolliselle rasitus. perustaksi työvoiman jakamiselle, mistä lienee
14916: Myös verotuksen erilaisuus paikkakunnittain hyvänä esimerkkinä Vantaa, jossa verotoimis-
14917: aiheuttaa hämmennystä. Liian usein esitetään ton henkilömäärää ei ole lisätty vaikka asukkai-
14918: korjausesityksiksi vain lääninoikeuksien työvoi- ta on tullut 30 000 lisää ja vaikka esim. Hel-
14919: man lisäystä tai lisää virkamiehiä verohalli- sinkiin verrattuna henkilökunnan lisätarve olisi
14920: tukseen ohjeita tekemään. Jos jostakin autosta 20-30 henkeä.
14921: hajoaa jatkuvasti kytkin ei se useinkaan pa- On myös käsittämätöntä, että valtionhallin-
14922: rane korjaamaja lisäämällä tai pelkillä uusilla non sisällä voidaan kohdella työntekijöitä ku-
14923: ajo-ohjeilla. Kannattaa tehdä korjaus kytkimen ten verohallinnossa tapahtuu: esimerkiksi
14924: tekoon ja asennukseen auton valmistuksessa. Naantalissa monia vuosia työssä satunnaisessa
14925: Samoin on verotuksessa. Korjaus on tehtävä työsuhteessa ollut toimistotyöntekijä sai lähteä
14926: sinne, missä verotusesitykset tehdään eli vero- verotoimistosta, kun samaan aikaan toimistoon
14927: toimistoihin. on otettu työvoimaministeriön rahoilla kaksi
14928: Mikä sitten verotoimistoissa vaatisi muu- virastotyöntekijää.
14929: tosta? Olisi todennäköisesti kaikkien osapuolten,
14930: V erotoimistojen varsinaisen veroveivoilista niin valtion, kuntien kuin veronmaksajien
14931: koskevan työn tekevät verovalmistelijat. Jos edun mukaista saada lisää resursseja verotoi-
14932: he joutuvat kiireessä ja vähäisillä selvityksillä mistoihin.
14933: ratkaisemaan asiat päädytään helposti "var- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14934: muuden vuoksi" -asenteeseen ja siihen, että nioittavasti,
14935: "voihan tähän hakea muutosta" -ajatuksella esi-
14936: tetään verotusta josta ei ainakaan valmisteljaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14937: voida syyttää. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
14938: Verovalmistelussa tulisi kuitenkin saada 28.28.01 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14939: johtavaksi periaatteeksi säännösten mahdolli- lisähenkilökunnan palkkaamiseen vero-
14940: simman oikeudenmukainen tulkinta sekä riittä- valmistelun parantamiseksi eteläisen
14941: vä verovelvollisten henkilökohtainen neuvonta Suomen työvoiman puutteesta kärsivissli
14942: ja ratkaisujen perusteiden selvittäminen. verotoimistoissa.
14943: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14944:
14945: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Elo
14946: Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari Risto Tuominen
14947: Peter Muurman Pekka Starast Kaarina Suonio
14948: Kaj Bärlund Lea Savolainen Matti Luttinen
14949: Tarja Halonen Seppo Tikka Tellervo Koivisto
14950: Paula Eenilä Kaisa Raatikainen
14951: 1980 vp. 1163
14952:
14953: Raha-asia-aloite n:o 1069.
14954:
14955:
14956:
14957:
14958: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
14959: suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Raisiossa.
14960:
14961:
14962: E d u s k u n n a 11e.
14963:
14964: Väestön lukumäärän nopea kasvu asutus- kansaneläkelaitoksen- ja tie- ja vesirakennus-
14965: keskuksissa on viime vuosina asettanut valtion hallinnon toimistot ja mahdollisesti muita val-
14966: viranomaisille näillä paikkakunnilla yhä enene- tion toimistoja, joiden ei välttämättä tarvitsisi
14967: viä vaatimuksia. Valtion tehtävien lisääntymi- sijaita pääkeskuksessa Turussa, jossa esiintyy
14968: nen ja yleisön palveluvaatimusten suurene- vaikeita paikoitusongelmia. Erityisen hanka-
14969: minen ovat aiheuttaneet sen, etteivät viran- laksi tilanne on koettu Raision verotoimiston
14970: omaiset aina ole kyenneet suorittamaan tehtä- kohdalla, joka sijaitsee Turussa kalliisti vuokra-
14971: viään nykyajan vaatimusten mukaisella tavalla. tuissa tiloissa.
14972: Toiminnan edellytyksiä on valtion toimenpitein Koska Raision alueen kehitys tulee edelleen
14973: parannettu muun muassa rakentamalla eri jatkumaan nopeana ja kun kaupunki sijaitsee
14974: paikkakunnille valtion virastotaloja. Saadut keskeisellä paikalla Turun kaupunkiseudulla,
14975: kokemukset niistä ovat olleet varsin myön- tulee valtion virastotalo Raision kaupungissa
14976: teisiä. joka tapauksessa tulevaisuudessakin olemaan
14977: Raision kaupungissa edellä kerrotut vaikeu- mahdollisimman sopivalla paikalla, josta on
14978: det ovat virastotalon puuttumisen takia tulleet erittäin hyvät liikenneyhteydet joka puolelle
14979: erityisen selvästi esiin. Kaupungin väkiluku on toimialuetta. Lisäksi Raisioon rakennettavan
14980: jo nyt noin 18 000 ja lisääntyy edelleen. Se on virastotalon yhteyteen saataisiin erittäin hyvät
14981: 50-luvusta lähtien kasvanut 300 %. Vaikka paikoitustilat.
14982: kaupungin toimenpitein on pyritty vähentä- Raision kaupunki on varannut valtion viras-
14983: mään nopean kasvun ja lisääntyneiden tehtä- totaloa varten kaupungin hallintokeskuksesta
14984: vien mukanaan tuomia haittatekijöitä, niin vahvistetun asemakaavan mukaisen tontin, jon-
14985: ongelmia ei yksistään kaupungin toimenpiteillä ka rakennusoikeus on 6 000 m2 •
14986: voida ratkaista. Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
14987: Kun valtiolla ei ole Raisiossa mitään pysyviä ehdotamme,
14988: omia toimitiloja, niin valtionhallinnon piiriin
14989: kuuluvien tehtävien osalta epäkohdat voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14990: poistaa rakentamalla Raision kaupunkiin viras- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
14991: totalo. Siihen voitaisiin sijoittaa nyt hajallaan mentille 28.64.76 lisäyksenä 1 000 000
14992: olevissa ja osittain epätyydyttävissä vuokra- markkaa valtion Raision virastotalon
14993: huoneistoissa olevia virastoja, kuten nimis- suunnittelua ja rakentamisen aloittamis-
14994: miehen kanslia, poliisiasema, posti, vero-, ta varten.
14995: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
14996:
14997: Mikko Rönnholm Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
14998: 1164 1980 vp.
14999:
15000: Raha-asia-aloite n:o 1070.
15001:
15002:
15003:
15004:
15005: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kaarinan
15006: Hovirinnan nuorisotilojen rakentamiseen.
15007:
15008:
15009: Ed u s kun n a 11 e.
15010:
15011: Kaarinan kunnassa on hankkeilla vanhan huononemista. Kaarinan kunta on valmistautu-
15012: Hovirinnan päärakennuksen muuttaminen nuo- nut toteuttamaan suunnitteilla olevan tilan
15013: risotiloiksi. Rakennus sijaitsee keskellä uutta saneerauksen nimenomaan nuorten työllistet-
15014: asuntoaluetta ja sen vaikutuspiirissä on noin tävien avulla. Materiaalikustannukset kuitenkin
15015: 2 500 7-24 -vuotiasta nuorta. Alueella ei ole hankkeessa ovat niin suuret, että pelkästään
15016: tällä hetkellä kokoontumistilaa nuorille. Tilat kunnan omilla varoilla hanketta on vaikea to-
15017: soveltuisivat myös aikuisten, mm. eläkeläisten teuttaa.
15018: toimintoihin. Hankkeen kokonaiskustannusar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15019: vio on noin 1 miljoona markkaa. Hankkeen tavasti,
15020: suunnitelmat ovat valmiit ja ne on lähetetty
15021: opetusministeriölle ennakkotarkistukseen. Han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15022: ke olisi siten toteutuskunnossa vuoden 1981 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15023: syksyllä. Kaarinan kunta on valmis aloittamaan 29.91.21 lisäyksenä 500 000 markkaa
15024: hankkeen rakennustyöt juuri syksyllä 1981, Kaarinan Hovirinnan nuorisotilojen ra-
15025: jolloin on odotettavissa työllisyystilanteen kentamisen avustamiseksi.
15026: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
15027:
15028: Mikko Rönnholm Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
15029: 1980 vp. 1165
15030:
15031: Raha-asia-aloite n:o 1071.
15032:
15033:
15034:
15035:
15036: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen oppilai-
15037: toksissa opiskelevien ruokailukustannusten alentamiseksi.
15038:
15039:
15040: Ed u s kun n a 11 e.
15041:
15042: Terveelliset ruokailutottumukset ovat osana na että epäoikeudenm.ukaisuutena. Korkeakou-
15043: terveydenhoitoa. Nuoruusvuosina muotoutuvat luopiskelijoille myönnetään nyt jo 2,25 mk/
15044: monet läpi elämän jatkuvat tavat. Tämän vuok- ateria avustusta kokonaissumman noustessa
15045: si on tärkeää, että peruskoulussa alulle saa- 10 500 000 markkaan.
15046: tu oikeaoppinen ruokailu voisi jatkua peruskou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15047: luasteen jälkeen. Lukion kohdalla monet kunnat tavasti,
15048: ovat hoftaneet ruokailun järjestämisen oikein että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15049: ja käyttäjälleen edullisesti. Korkeakouluopiskeli- den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
15050: joita varten on j.o parina vuotena valtion bud- 29.99 uudelle momentille arviomäärä-
15051: jetin kautta annettu avustusta ruokailukustan- rahana 5 000 000 markkaa keskiasteen
15052: nusten alentamiseksi. oppilaitoksissa opiskelevien ruokailu-
15053: Keskiasteen useat oppilaitokset, kuten kau- kustannusten alentamiseksi 2,25 mar-
15054: palliset oppilaitokset, ovat jääneet tämän tuen kalla ateriaa kohden syyslukukauden
15055: ulkopuolelle, mitä on pidettävä sekä puuttee- 1981 alusta alkaen.
15056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15057:
15058: Mikko Rönnholm Mikko Elo
15059: Tellervo Koivisto Liisa Jaakonsaari
15060: 1166 1980 vp.
15061:
15062: Raha-asia-aloite n:o 1072.
15063:
15064:
15065:
15066:
15067: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
15068: nille Aurajoen vesien puhdistamiseen ja varastoimiseen.
15069:
15070:
15071: E d u s kun n a 11 e.
15072:
15073: Turun kaupunkiseudun raakaveden huono distuksen tarpeellisuus tullut ainoaksi mahdol-
15074: laatu on erityisesti alueella asuville, mutta myös lisuudeksi nopeasti tarjota Turun seudun asuk-
15075: muille, tunnettu asia. Turun kaupungin vesilai- kaille kunnollisempaa vettä. Kun näin on, että
15076: tos ottaa vetensä Aurajoesta, joka kokoaa ja valtakunnallisista päätöksistä johtuen ei voida
15077: kuljettaa vesiin huuhtoutuvia aineita. Aurajoen Säkylän Pyhäjärvestä saada ainakaan nopeasti
15078: valuma-alueista on 40 % peltoja ja asuttuja apua tähän neljännesmiljoonan ihmisen veden
15079: alueita, joten Aurajokeen valuva vesi ei ole tarpeen tyydyttämiseen, olisi myös valtakunnal-
15080: hyvää raakavettä, mistä johtuen Turun vesilai- lisin keinoin avustettava Turun seudun kuntia
15081: toksen jakama vesi on heikkolaatuista. Varsin- erittäin kalliiksi käyvien varastointi- ja puh-
15082: kin keväisin epämiellyttävät hajut ja maut ovat distusjärjestelmien toteuttamiseksi.
15083: tehneet vedestä lähes käyttökelvottoman. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15084: Turun seildun asukkaat ovat kauan toivo-
15085: neet parannusta Säkylän Pyhäjärvestä. Nyttem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15086: min on kuitenkin käynyt ilmi, että Pyhäjärven 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15087: veden saantiin liittyy Turun seudun kunnista 30.40.31 5 000 000 markkaa avustuk-
15088: riippumattomia ongelmia. Näistä syistä johtuen sina kunnille Aurajoen raakavesien puh-
15089: on Aurajoen raakaveden varastoinoin ja puh- distamiseksi ja varastoimiseksi.
15090: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15091:
15092: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
15093: Reino Breilin Heli Astala Mikko Elo
15094: 1980 vp. 1167
15095:
15096: Raha-asia-aloite n:o 1073.
15097:
15098:
15099:
15100:
15101: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maata-
15102: louden tuotantorakennusten vesiensuojelutoimenpiteisiin Au-
15103: rajoen valuma-alueella.
15104:
15105:
15106: Ed u s kun n a 11 e.
15107:
15108: Aurajoen jdkilaakso kuuluu maamme van- perusteella ,voidaan rakentamislainaa myöntää
15109: himpiin viljelyalueisiin ja joen valuma-alueesta maatilalle tatpeellisten tuotantorakennusten ra-
15110: peltoa on noin 40 prosenttia. Alueella on tyy- kentamista, laajentamista ja peruskorjausta var-
15111: pillistä viljan viljelyä. Pelloilta huuhtoutuu Au- ten. Tällöin tuotantorakennuksiin sisältyvän
15112: rajokeen muun muassa maa-aineksia ja ravintei- lainoituksen piiriin kuuluu lietelantasäiliöiden,
15113: ta ja pellot ovatkin Aurajoen merkittävin kuor- kuivalantaJoiden ja virtsakaivojen rakentaminen
15114: mituslähde. Näin ollen Aurajoen suojelun kan- tai laajentaminen. Kesällä 1980 valmistuneessa
15115: nalta olisi ensisijaisen tärkeätä ryhtyä sellaisiin ehdotuksessa Aurajoen vesiensuojelusuunnitel-
15116: toimenpiteisiin, joilla muun muassa eroosio saa- maksi esitetään yhtenä suosituksena, että eläin-
15117: daan vähenemään ja ravinnetappiot pienene- suojien lannan, vil1tsan, lietelannan ja puriste-
15118: mään. Lypsykarjataloudesta on Varsinais-Suo- nesteen varastointi on tehtävä niin, ettei vuo-
15119: messa kahden viimeisen vuosikymmenen kulues- toja tapahdu ja että jätteet voidaan levittää mah-
15120: sa siirrytty tehokkaaseen sianlihan ja kananmu- dollisimman suotuisana ajankohtana. Suos1tus-
15121: nien tuotantoon. Lannan käsittelyssä ja pois- ten toteuttamiseksi esitetään suunnitelmassa
15122: toissa on jouduttu ottamaan käyttöön ympäris- toimenpitdtä. Tärkeänä pidetään, että rahoitus-
15123: tön kannalta haitallisia menetelmiä. Lietelan- lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että sen avul-
15124: nan levitys lumelle on muun muassa aiheutta- la saadaan edistettyä maatilatalouden tuotanto-
15125: nut Aurajoen veteen kaikkien turkulaisten tun- rakennusten vesiensuojelutoimenpiteitä. Yhtenä
15126: temia haju- ja makuhaittoja. Karjatalouden tu- keinona suunnitelmassa on esitetty, että valtion
15127: lisikin siirtyä nykyistä enemmän kuivikelanta- [ainan vaihtoehtona olisi mahdollisuus saada
15128: menetelmän käyttöön. Lannan, virtsan ja lie- suoranaista tukea investointien rahoittamiseen.
15129: telannan varastotilojen tulisi riittää kuuden kuu- Tämä avustus tulisi myöntää ainoastaan maati-
15130: 1
15131:
15132:
15133: kauden varastointiin, mikä sikatiloilla edellyt- latalouden tuotantorakennusten vesiensuojelu-
15134: tää 1,2 kuution säiliötilaa sikayksikköä ja toimenpiteiden rahoittamiseksi sellaisilla vesis-
15135: nautatiloilla 10 kuutiota nautayksikköä kohti. töalueilla, joita käytetään yhdyskuntien raaka-
15136: Lanta, virtsa, lietelanta ja puristeneste vesilähteenä, siis kuten Aurajoen valuma-alueil-
15137: olisi levitettävä, mikäli se maahan levi- la. Samaan tarkoitukseen ei tulisi kuitenkaan
15138: tetään, pelkästään sulaan maahan. Mul- myöntää sekä avustusta että [ainaa, vaan nämä
15139: taus olisi tehtävä välittömästi levityksen jäl- rahoitusmuodot olisivat toistensa vaihtoehtoja.
15140: keen. Maahan sijoittamisen ja lannoitteena käyt- Jotta vesistöjen suojelu tulisi nimenomaisesti
15141: tämisen vaihtoehtona ,tulisi tarkasti tutkia mah- hoidettua, olisi vesiensuojelutoimenpiteiden ra·
15142: dollisuutta käyttää karjatalouden jätteitä biokaa- boitusta koskevien avustushakemusten käsittely
15143: sun ja täten energian kehittämiseen. Tullaan sit- ja päätöksenteko osoitettava vesihallinnolle. Vä-
15144: ten ,tulevaisuudessa käyttämään näitä karjata- littömästi tulisi vuoden 1981 tulo- ja menoar-
15145: louden jätteitä mihin tahansa edeillä mainituista vioon ottaa tarkoitusta varten oma määräraha,
15146: tarkoituksista, on kuitenkin välttämätöntä ra- esimerkiksi alamomentiksi siirtomäärärahamo-
15147: kentaa maatiloille edellä mainittuja varastoti- mentille "Avustukset yhdyskuntien vesihuolto-
15148: loja. Varastotilojen rakentaminen on siis ensim- toimenpiteisiin". Avustusprosentti voisi olla 30
15149: mäinen vaihe Aurajoen suojelussa. Maatilalain ja avustusta tulisi myöntää maatilatalouden ve-
15150: 1168 Raha-asia-aloite n:o 1073
15151:
15152:
15153: siensuojelutoimel11Piteiden rahoittamiseen vain että Eduskunta ottaisi ·valtion vuo-
15154: yhdyskuntien vedenhankintavesistöjen valuma- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15155: alueilla. Avustus määräy,tyisi todellisten todet- tin 30.40.31 uudelle alamomentille li-
15156: tujen kustannusten perusteella. säyksenä 1 000 000 markkaa avustuk-
15157: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- siksi maatalouden tuotantorakennusten
15158: nioittavasti, vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttami-
15159: seen Aurajoen valuma-alueella.
15160: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15161:
15162: Mikko Rönnholm Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
15163: Reino Breilin Lauri Palmunen Kaisa Raatikainen
15164: Heli Astala
15165: 1980 vp. 1169
15166:
15167: Raha-asia-aloite n:o 1074.
15168:
15169:
15170:
15171:
15172: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten vesilai-
15173: tosten välisten yhdysjohtojen rakentamiseksi Turun seudulle.
15174:
15175:
15176: Ed u s kun n a 11 e.
15177:
15178: Monet kunnat ja kuntainliitot ovat raaka- Mietoisten ja Mynämäki-Vehmaasta. Tarkem-
15179: veden saannin suhteen yhden vesistön varassa. min tutkimatta on mahdotonta sanoa kuinka
15180: Onnettomuustapauksissa voi vaarantua suurien- laaja yhdistäminen olisi taloudellisesti perustel-
15181: kin asukasmäärien vesihuolto. On myös niin, tua. Varmaa on kuitenkin, että yhdistämisestä
15182: että raakavesivarat ovat erilaiset niin määräl- esim. Turun seudulla olisi pitkällä tähtäimellä
15183: lisesti kuin laadullisestikin eri verkostoissa. hyötyä kaikille kunnille ja myös vesivarojen
15184: Eri vesilaitosten yhteistyön kehittäminen si- järkevälle käytölle.
15185: ten, että niiden verkostot olisivat toisiinsa lii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15186: tettyinä, ei näytä tapahtuvan ilman valtion
15187: hankkeisiin osallistumista. Turun seudulla esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15188: merkiksi vasta vaivoin ja ylihinnalla pääsi Kaa- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15189: riDan kunta tyydyttämään veden tarvettaan Tu- 30.40.77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15190: run vesijohtovedellä. Raision-Naantalin vesi- kunnallisten vesilaitosten välisten yh-
15191: johtokuntainliitto ja Turun kaupungin vesilai- dysjohtojen rakentamiseksi Turun seu-
15192: tos ovat erillään kuten myös Raisio-Naantali dulle.
15193: Masku-Nousiaisista ja tämä taas Askainen
15194: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15195:
15196: Mikko Rönnholm Paula Eenilä
15197: Reino Breilin Heli Astala
15198: Anna-Liisa Jokinen
15199:
15200:
15201:
15202:
15203: 147 088000399]
15204: 1170 1980 vp.
15205:
15206: Raha-asia-aloite n:o 1075.
15207:
15208:
15209:
15210:
15211: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Loukinaisten teko-
15212: järven rakentamiseksi Turun Seudun Vesiosakeyhtiön kanssa.
15213:
15214:
15215: E d u s k u n n a 11 e.
15216:
15217: Turun alueen kunnista Kaarinan raakaveden Vesiosakeyhtiön yhteishankkeena. Hankkeen
15218: hankinta ja saanti ovat joutumassa suurimpiin kokonaiskustannukset nousevat 17 500 000
15219: vaikeuksiin. Kaarinan kunta on jo pitemmän markkaan, josta oikeudenmukainen osuus val-
15220: aikaa suunnitellut Loukinaisten tekojärven ra- tiolle olisi 10 000 000 markkaa ja Turun Seu-
15221: kentamista. Tähän Loukinaisten tekojärveen ve- dun Vesiosakeyhtiölle 7 500 000 markkaa. Tä-
15222: si pumpattaisiin Aurajoesta tai Paimionjoesta. mä altaan rakentaminen tulisi aloittaa mahdol-
15223: Tämä tekojärvi toimisi luonnollisesti myös ko- lisimman nopeasti.
15224: ko alueen vedenhankintaa palvelevana. Suunni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15225: telmien mukaan hankkeen toteuttaisi Turun tavasti,
15226: Seudun . Vesiosakeyhtiö, jonka tehtävänä on
15227: vastata kaupunkiseudun kaukovedenhankinnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15228: ta. Kun muualla Suomessa kuitenkin on vastaa- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.40
15229: vissa tapauksissa vesihallituksen ja asianomai- uudelle momentille 2 000 000 markkaa
15230: sen kunnan tai kuntien toimesta tehty sopimus Loukinaisten tekojärven rakentamiseksi
15231: ko. hankkeiden yhteisestä toteuttamisesta, olisi Turun Seudun Vesiosakeyhtiön kanssa
15232: Loukinaisten tekoaltaan rakentaminen tehtävä yhteishankkeena.
15233: nimenomaan vesihallituksen ja Turun Seudun
15234: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15235:
15236: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen
15237: 1980 vp. 1171
15238:
15239: Raha-asia-aloite n:o 1076.
15240:
15241:
15242:
15243:
15244: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkiliikenteen
15245: asiantuntijain palkkaamiseksi TVL:n Uudenmaan, Kymen,
15246: Hämeen sekä Turun ja Porin piirikonttoreihin.
15247:
15248:
15249: Ed u s kun n a 11 e.
15250:
15251: Tie- ja vesirakennuslaitdksen rakennustoi- tuen ei .tie- ja vesirakennuslaitoksen nykyisen
15252: menpiteet ovat kohdistuneet menneinä aikoina organisaation puitteissa ole mahdollisuutta tä-
15253: pääasiassa maas•eudulle ja taajamien ulkopuolel- mäntyyppisten asiantuntijoiden kehittämiseen.
15254: la tapahtuvaan maanteiden rakentamiseen. Tie- Näin öllen olisikin keskeisimpiin asutustaaja-
15255: verkoston tältä osin on Suomessa saavutteilla mien TVL:n piireihin saatava nimenomaan yh-
15256: jo vähintään tyydyttävä taso. Liikenteelliset dyskuntien liikenteen, joukkoliikenteen ja kul-
15257: puutteet ja ongelmat ovatkin keskittyneet en- jetusten suunnitteluun erikoistuneita asiantun-
15258: tistä enemmän juuri kaupunki- ja taajamaseu- tijoita.
15259: dui'lle. Tästä syystä olisi oikein ja on myös var- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15260: masti odotettavissa, että tulevaisuudessa entistä tavasti,
15261: suurempi osa tielaitoksille tulevista varoista oh-
15262: jataan nimenomaan kaupunki- ja taajamapaikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15263: kunnille. Rahan optimaalinen käyttö edellyttää 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15264: kuitenkin kaupunkiliikenteen asiantuntijoiden 31.20.01 lisäyksenä 500 000 markkaa
15265: suunnitelmia. Jotta siis kaupunkien ja taaja- kaupunkiliikenteen asiantuntijoiden
15266: mien mkenneverkot ja väyläratkaisut saataisiin palkkaamiseksi tie- ja vesirakennuslai-
15267: turvallisiksi ja samalla halvoiksi, mutta kui- toksen Uudenmaan, Kymen, Hämeen
15268: tenkin tehokkaiksi, olisi nimenomaan annetta- sekä Turun ja Porin läänin piirikontto-
15269: va näiden tehtävien tekeminen juuri kaupunki- rien suunnitteluorganisaatioon ..
15270: liikenteen asiantuntijoille. Monista syistä joh-
15271: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15272:
15273: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen
15274: 1172 1980 vp.
15275:
15276: Raha-asia-aloite n:o 1077.
15277:
15278:
15279:
15280:
15281: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta suoran tieyhteyden
15282: rakentamisen aloittamiseksi välillä Turku-Raisio-Naantali.
15283:
15284:
15285: E d u s k u n n a 11 e.
15286:
15287: Naantalin ja Raision välillä nykyisen Turun kyisen tieyhteyden parantamiseen. Suora tieyh-
15288: -Naantalin maantien n:o 189 laatutaso on lii- teys parantaa alueen eteläosan suurteollisuuden,
15289: kennemääriin nähden ,tien geometrian, liittymä- mm. Pernon telakan, Neste Oy:n ja Naantalin
15290: järjestelyjen ja nopeustason osalta alhainen ja sataman liikenneyhteyksiä sekä johtaa näiden
15291: liikenneturvallisuus heikko. Tie on kesän huip- raskaan liikenteen ohi asutustaajamien. Yhteys
15292: puliikenteellä lähes kapasiteettiinsa kuormitet- parantaa myös Turun Härkämäen ja Jyrkkäiän
15293: tu. Keskeisiä ongelmia ovat myös alueen etelä- taajamien yhteyksiä Turun keskustaan.
15294: osan suurteollisuuden puutteelliset liikenneyh- Turun kaupunkiseudun yleiskaavallinen yh-
15295: teydet. Mm. Wärtsilä Oy:n suunnitelmissa on teistyöneuvottelukunta on ehdottanut, että suo-
15296: laajentaa telakkatoimintoja Pernon telakalla, ra tieyhteys toteutettaisiin ns. kevennettynä
15297: jonka liikenneyhteydet nykyiselläänkään eivät versiona yhtäjaksoisesti Naantalista Turkuun.
15298: vastaa tarpeita. Tämän ns. kevennetyn version kokonaiskustan-
15299: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on teettänyt nusarvio on 39 miljoonaa markkaa.
15300: selvityksen Turun-Naantalin tieverkkokysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15301: myksistä ja ehdottanut, että tieverkon kehittä-
15302: misen lähtökohdaksi valittaisiin ns. suoran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15303: vaihtoehdon toteuttaminen Naantalista Raision- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15304: lahden kautta Turun Pahaniemeen. 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen)
15305: Tämä suora tieyhteys on perusteltu liikenne- lisäyksenä 3 000 000 markkaa Turun-
15306: talouden, liikenneturvallisuuden ja joukkolii- Raision-Naantalin suoran tieyhteyden
15307: kenteen toimivuuden kannalta verrattuna ny- rakentamisen aloittamiseksi.
15308: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15309:
15310: Mikko Rönnholm Lauri Palmunen
15311: 1980 vp. 1173
15312:
15313: Raha-asia-aloite n:o 1078.
15314:
15315:
15316:
15317:
15318: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkölaitosten mit-
15319: taus- ja ohjauslaitteiden kehittämiseen.
15320:
15321:
15322: Ed u s kun n a 11 e.
15323:
15324: Energian saastammen on ylipäätänsä tär- kisteröinti ja sähkölaskun laskeminen on auto-
15325: keää, mutta sähkön säästämisessä voidaan saa- maattisesti mahdollista. Voidaan jopa ajatella
15326: vuttaa suurimmat hyödyt. Onhan niin, että mittauslaitteiden keskittämistä .sähkölaitoksiin.
15327: meillä sähköä tuotetaan laitoksissa, joiden hyö- Mikä ratkaisu on tarkoituksenmukaisin, sen
15328: tysuhde on n. 40 %, kun esimerkiksi jo huo- tulee tietenkin yksityiskohtainen kehitystyö
15329: not omakotitalojen kattilat voivat yltää kaksin- osoittamaan. Suunta on joka .tapauksessa selvä.
15330: kertaiseen hyötysuh:teeseen. Mittauksen tulee olla sellainen, että se mahdol-
15331: On myös niin, että sähkön tuotannos·sa lai- listaa säästöä edistävien ja kapasiteetin käyttöä
15332: tosten käyttö on epätasaista. On korkeita huip- tasaavan itariffijärjestelmän ja että sekä kulut-
15333: puja, joita varten täytyy olla laitoskapasiteettia taja- että sähkölaitoskohtainen kulutuksen auto-
15334: ja taas puolestaan on aikoja, jolloin valtaosa maattinen ohjaus on mahdollista.
15335: kapasiteetista on poissa käytöstä. Tariffipoli- On myös huomattava, että tällaisten laittei-
15336: tiikalla olisi hyvät mahdollisuudet ohjata kulu- den kehittäminen kotimaassa voi antaa hyviä-
15337: tusta säästöä suosivaksi ja kapasiteettia tasai- kin mahdollisuuksia vientiin.
15338: semmin kuormittavaksi. Kulutusmaksun tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15339: määräytyä käytetyn tehon ja ajankohdan mu- tavasti,
15340: kaan siten, että jouluaatonaattona klo 17.00
15341: olisi sähkö kalleinta ja kevätkesällä kello 5 se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15342: olisi halvinta ja että kallista sähkö olisi kaikkia 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15343: ylellisyysvempaimia käyttäville ja halpaa 40 32.44.21 lisäyksenä 10 000 000 mark-
15344: Watin valoa polttaville. kaa käytettäväksi sähkölaitosten mit-
15345: Em. karkeilla esimerkeillä kuva•ttu järjestel- taus- ja ohjauslaitteiden kehittämiseen
15346: mä on näihin päiviin asti ollut teknis-taloudel- säästöä edistäviksi ja kapasiteetin käyt-
15347: lisesti epärealistinen toteuttaa. Nykyisin mikrO- töä tasaaviksi.
15348: prosessoritekniikan aikana mittaus, tietojen re-
15349: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15350:
15351: Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila
15352: Risto Tuominen Jermu Laine
15353: 1174 1980 vp.
15354:
15355: Raha-asia-aloite n:o 1079.
15356:
15357:
15358: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi energiata-
15359: loudellisesti perustelluille kuntien ja teollisuuden yhteisille
15360: hankkeille.
15361:
15362: E d u s k u n n a 11 e.
15363:
15364: Turun kaupunkiseudulla on onnistuttu saa- Jo vuoteen 1982 mennessä on kuntien in-
15365: maan kaupunkiseudun kaukolämpötoiminta jär- vestoitava seuraavasti:
15366: kevälle pohjalle. Imatran Voima Oy:n Naanta-
15367: lin lauhdevoimalaitoksen yksi yksikkö muute- mmk
15368: taan lämpövoimalaitokseksi. Turku . . . . . . . . . . . . . . . . 80
15369: Tehot arvattavasti muuttuvat siten, että ny- Raisio . . . . . . . . . . . . . . . . 16
15370: kyisen sähkötehon 125 MW asemesta opti- Naantali . . . . . . . . . . . . . . 12
15371: mitilanteessa saadaan 90-100 MW:n sähkö- Kaarina . . . . . . . . . . . . . . . 12
15372: teho ja 150-180 MW:n lämpöteho. Yhteensä .............. 120
15373: Tästä käy selvästi ilmi lämpövoimalaitoksen
15374: edullisuus verrattuna lauhdevoimalaitokseen. Tästä rahoituksesta 30 % saataneen asunto-
15375: Hyötysuhde nousee n. 40:stä 80:een %:iin. hallitukselta, joten kuntien budjetilla rahoitet-
15376: Kun tämä muutos voidaan tehdä vielä suh- tavaksi jää yli 80 mmk, mikä käytännössä mer-
15377: teellisen edullisesti 30-50 mmk:n investoin- kitsee, että kaukolämmön rahoitus vaatii enem-
15378: nilla, tulisi ponnistella voimakkaasti lämpö- män rahaa kuin mitä kunnat keskimäärin saa-
15379: kuorman kasvattamiseksi ja täten useampien vat talousarvioluottoja.
15380: yksikköjen muuttamiseksi samaan tarkoituk- Hyvin järkevä ja energiapoliittisesti sekä
15381: seen. kansantaloudellisesti täysin perusteltu hanke
15382: Kaukolämpöverkoston laajentaminen vaatii rasittaa kohtuuttomasti alueen kuntia ja hei-
15383: kuitenkin huomattavia investointeja, ensinnä- kentää niiden muiden asioiden hoitomahdolli-
15384: kin alueellisen pääputken rakentamiseksi Naan- suuksia.
15385: talista aina Kaarinaan. Investoinnit pääputken Kunnat eivät myöskään selviä rahoitukselli-
15386: osalta noussevat n. 200 mmk:aan. Työn suo- sesti, ellei valtiovallan toimin turvata tämän-
15387: rittaa Imatran Voiman ja alueen kuntien kaltaisten hankkeiden rahoitusta. Ellei näin
15388: omistama Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Kau- menetellä, on syntymässä vaara, että kunnat
15389: kolämpöyhtiön työt on jo aloitettu, mutta vaa- joutuvat kaukolämmön liittymistariffeilla ke-
15390: dittavasta ulkopuolisesta rahoituksesta on vie- räämään omaa pääomaa, mistä on taas seu-
15391: lä järjestämättä n. 70 mmk. Tämä rahoitus oli- rauksena kaukolämpöön liittymisen tuleminen
15392: si kotimaista, koska jo järjestyneistä luotoista niin kalliiksi, ettei lämpökuormaa saada in-
15393: n. 200 mmk on ulkomaista Mortgage Bank vestointien määrä ja hankkeen kansantaloudel-
15394: of Finlandilta saatua. linen merkitys huomioon ottaen riittävästi.
15395: Tilanne näyttää muodostuvan sellaiseksi, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15396: että vain valtion välittömällä tai vähintään vä- tavasti,
15397: lillisellä mukaantulolla voidaan tämä runko-
15398: putki saada aikataulun mukaisesti rakennet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15399: tua. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 32.44
15400: Alueen kunnat, jotka ovat sijoittaneet osa- uudelle momentille 20 000 000 mark-
15401: kepääoman kautta yhtiöön omia varoja, ovat kaa myönnettäväksi lainoina energiata-
15402: rahoituksellisesti suurissa vaikeuksissa, koska loudellisesti perustelluille kuntien ja
15403: kaukolämpökuorman kerääminen kuntien alueil- teollisuuden yhteisille hankkeille kuten
15404: ta vaatii laajoja verkostoinvestointeja, joiden Turun Seudun Kaukolämpö Oy:lle.
15405: kokonaisarvo noussee yli 300 mmk:aan.
15406: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15407:
15408: Mikko Rönnholm Anna-Liisa Jokinen
15409: Heli Astala Ensio Laine
15410: 1980 vp. 1175
15411:
15412: Raha-asia-aloite n:o 1080.
15413:
15414:
15415:
15416:
15417: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ja työvoima-
15418: viranomaisten yhdessä suunnittelemiin erityistoimenpiteisiin
15419: työttömyyden poistamiseksi Turun alueella.
15420:
15421:
15422: E d u s k u n n a II e.
15423:
15424: Suomessa on kahden viimeisen vuoden aika- ninaiset yksilölle aiheuttamat haitat, emme voi
15425: na taloudellinen toimeliaisuus ollut huippu- jättää näin suurta kansan osaa vaille perustar-
15426: lukemissa. Työttömyyskin on painunut alle puo- vetta, työtä. On siis löydettävä oikeat keinot.
15427: leen huippulukemista ollen kuitenkin vieläkin Oikeiden keinojen löytäminen edellyttää taas
15428: korkealla n. 4 % :n tasolla. työttömän aseman kaikinpuolista tuntemista,
15429: Talouspolitiikalla ei varmastikaan ole mah- taloudellisista sosiaalisiin tekijöihin.
15430: dollisuuksia kovinkaan paljon, suhdannepoliitti- Nykyinen työvoimahallinto ei monestakaan
15431: set näkymät huomioon ottaen päinvastoin on syystä voi yksinään näin pitkälle päästä. Tar-
15432: mitä ilmeisintä, että tilanne alkaa huonontua. vitaan väistämättä kuntien ja siellä erityisesti
15433: On siis kysyttävä, millä keinoilla voisimme jär- sosiaalitoimen apua. Kunnilla kokonaisuutena
15434: jestää työtä nyt jäljelle jääneelle osalle työ- on taas lukematon määrä mahdollisuuksia työl-
15435: voimasta? listää työttömiä, mikäli riittäviä yllykkeitä on.
15436: Naantalissa, jossa ollaan perusteellisesti sel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15437: vittämässä työttömyyden koko kuvaa tällä het- tavasti,
15438: kellä, on muotoutumassa sellainen käsitys, että
15439: tällä hetkellä työttöminä olevat n. 140 henkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15440: eli runsaat 3 % työllisestä työvoimasta on hy- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15441: vin vaikeasti työllistettävissä pelkillä työvoima- 34.50.61 lisäyksenä 1 000 000 marlekaa
15442: poliittisilla toimenpiteillä. käytettäväksi kuntien ja työvoimaviran-
15443: Paikkakunnalla vallitsee selviä työvoimapulan omaistm yhdessä suunnittelemiin eri-
15444: merkkejä eikä työttömyyslukemia saada kuiten- tyistoimenpiteisiin Turun työvoimatoi-
15445: kaan alle 3 %. miston alueella.
15446: Kun tiedämme kuitenkin työttömyyden mo-
15447: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15448:
15449: Mikko Rönnholm Heli Astala
15450: Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
15451: 1176 1980 vp.
15452:
15453: Raha-asia-aloite n:o 1081.
15454:
15455:
15456:
15457:
15458: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lääniin perustetta-
15459: van turkisjalostusopiston rakentamisen aloittamiseksi.
15460:
15461:
15462: E d u s kun n a 11 e.
15463:
15464: Vaasan läänissä tuotetaan maamme turkik- opisto sijoitetta1s11n Vaasan lääniin. Opisto
15465: sista noin 85-90 prosenttia. Vuotuiset valuut- kouluttaisi turkisalan tuotesuunnittelijoita ja
15466: tatulot turkiksista ovat viime vuosina olleet yrittäjiä. Oppilaitoksen luonteesta johtuen tuli-
15467: koko maassa lähes 1 000 miljoonaa markkaa. si laitoksen saada tavanomaista suuremmat
15468: Asiantuntijoiden arvioiden mukaan olisi turkis- mahdollisuudet erilaisiin tuotantokokeiluihin
15469: ten muokkauksen ja muun turkisten jatkojalos- laitoksen luonteen mukaisilla materiaaleilla ja
15470: tuksen avulla maamme saarnat turkistulot nos- tätä varten riittävästi resursseja jopa ulkomais-
15471: tettavissa jopa moninkertaisiksi. Samalla luo- tenkin asiantuntijoiden palkkaamiseksi turkis-
15472: taisiin teollisuuteen useita tuhansia uusia työ- jalostusopiston käyttöön.
15473: paikkoja. Turkisten jalostamisen esteenä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15474: kuitenkin pääomapulan ohella ollut ennen kaik- taen,
15475: kea jalostamiseen liittyvän tiedon puute. Tästä
15476: syystä olisikin mitä pikimmin ryhdyttävä toi- että Eduskunta ottaisi valtion !JUO-
15477: miin alan koulutuksen saamiseksi turkisteolli- den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
15478: suutta varten. markkaa Vaasan lääniin perustettavan
15479: Turkistarhauksen sijoittumisesta johtuen oli- turkisjalostusopiston suunnittelemiseksi.
15480: si aivan luonnollista, että valtion turkisjalostus-
15481: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15482:
15483: Helge Saarikoski
15484: 1980 vp. 1177
15485:
15486: Raha-asia-aloite n:o 1082.
15487:
15488:
15489:
15490:
15491: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Valtion viljavaraston rehu-
15492: viljavaraston rakentamiseksi Suupohjaan.
15493:
15494:
15495: E d u s k u n n a 11 e.
15496:
15497: Etelä-Pohjanmaa on valtakunnan voimak- joka luontaisesti sopisi mainosti alueen perus-
15498: kaimpia maatalousmaakuntia. Etelä-Pohjanmaal- tuotantavaltaisen elinkeinorakenteen kehittämi-
15499: la tuotetaan valtakunnan kaikista tärkeimmistä seen. Valtion rehuviljavaraston lisärakentami-
15500: maataloustuotteista yli 10 prosenttia. Tästä nen sopinee mainiosti myöskin yleiseen vilja-
15501: syystä olisi perusteltua rakentaa alueen karjata- varastojen laajentamispyrkimykseen ja alue- se-
15502: lousvaltaisimmille seuduille lisää rehuviljan var- kä puolustustaloudellisetkin näkökohdat osal-
15503: muusvarastoja. Suupohjassa, mm. Kauhajoella ja taan tukevat Suupohjaa Valtion viljavarasto-
15504: Teuvalla, luonnonolosuhteet ovat niin epävar- paikaksi.
15505: mat, että vuotuiset satovaihtelut ovat hyvin Asiantuntijoiden ilmoituksen mukaan
15506: huomattavat. Kun Suupohjan alueella ei ole 20 000 000 kilon viljavarasto maksaisi vähän
15507: Valtion viljavarastolla, eikä yksityisellä rehu- alle 1 markka varastoitua kiloa kohti. Huo-
15508: teollisuudellakaan viljavarastoja, tulisi tämä mioon ottaen Suupohjan rehuviljatuotantomää-
15509: puute korjata Valtion viljavaraston toimesta. rät olisi vähintään 20 000 000 kilon varasto ra-
15510: Kauhajoella ja Teuvalla sekä niiden naapuri- kennettava Suupohjaan vuosina 1981-1982.
15511: kunnissa on peltoa yli 70 000 hehtaaria. Saman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15512: alueen rehuviljan vuosituotanto on lähes sata taen,
15513: miljoonaa kiloa.
15514: Rehuviljan varmuusvaraston rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15515: Suupohjaan vaikuttaisi merkittävästi myöskin 1981 tulo- ja menoarvioon J 000 000
15516: kuljetusten vähenemiseen, koska alue voisi itse markkaa Valtion viljavaraston rehuvilja-
15517: tasata vuotuisia satovaihteluja nykyistä huomat- varaston rakentamisen aloittamiseksi
15518: tavasti paremmin. Samalla olisi aihetta olettaa, Suupohjaan.
15519: että alueelle syntyisi myöskin rehuteollisuutta,
15520: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15521:
15522: Helge Saarikoski
15523:
15524:
15525:
15526:
15527: 148 088000399]
15528: 1178 1980 vp.
15529:
15530: Raha-asia-aloite n:o 1083.
15531:
15532:
15533:
15534:
15535: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta lsojoen-Kuvaskankaan
15536: maantien rakentamisen aloittamiseksi.
15537:
15538:
15539: E d u s k u n n a 11 e.
15540:
15541: Isojoki on yksi Suomenselän alueen kunta. Etelä-Pohjanmaalle kärsivät myös tästä huo-
15542: Suomenselän eräs tyypillinen piirre on se, että nosta maantieyhteydestä.
15543: se on sijoittunut maakunnista ja niiden keskuk- Isojoen kulkuyhteydet ja asiointiyhteydet
15544: sista katsottuna etäälle, ei vain luonnonmaan- johtavat monissa asioissa Porin suuntaan, jonne
15545: tieteelliselle vedenjakajalle, vaan myöskin hal- ainut käyttökelpoinen yhteys on lsojoen-
15546: linnolliselle raja-alueelle. Niinpä kun alueen Kuvaskankaan maantie ja sekin on osan vuotta
15547: kehittäminen ei ole kuulunut erityisesti kenen- huonokuntoisuutensa takia käytännöllisesti kat-
15548: kään intressiin, on alueen väki ja elinvoima soen kulkukelvoton. Myöskin Kauhajoelta ja
15549: virrannut pois alueelta. Tässä on eräs Suomen- Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskeisiltä alu-
15550: selän taloudellisenkin jälkeenjääneisyyden sel- eilta olisi lyhin ja ilmeisesti luonnollisin yhteys
15551: vitys. Porin suuntaan Isojoen kautta, mutta monista
15552: Isojoki on kärsinyt voimakkaasti edellä esi- ponnisteluista huolimatta ei mainittua tieyh-
15553: tetystä raja-aluekirouksesta. Vasta muutaman teyttä ole saatu peruskorjauksen alaiseksi.
15554: vuoden on Isojoelta päässyt Etelä-Pohjanmaan Yhtenä vaikeutena tien peruskorjaamisen aloit-
15555: keskukseen päin, Kauhajoelle ja Seinäjoelle tamiseksi on varmasti ollut se, että tie sijoit-
15556: päällystettyä tietä. Rannikolle ja Porin suun- tuu kahden tiepiirin alueelle. Nyt kun sekä
15557: taan johtaa yllä mainittu lsojoen-Kuvaskan- Turun tiepiiri että Vaasan tiepiiri ovat katso-
15558: kaan maantie, joka on erittäin huonorunkoinen neet hankkeen tärkeäksi, olisi tieyhteyden pa-
15559: ja huonopintainen soratie. Osan vuotta se on rantaminen aloitettava mitä pikimmin.
15560: kokonaan kulkukelvoton. Niinpä Metsäliiton Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15561: omistama Isojoen vientisaha joutuu osan vuo- taen,
15562: desta varastoimaan sahatavaran sahalle odotta-
15563: maan maantien kuivumista käyttökuntoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15564: Myöskin tukkeja joudutaan varastoimaan 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15565: kulkuyhteyksien takia tavanomaista enemmän. markkaa Isojoen-Kuvaskankaan maan-
15566: Siipyyn kalkkikivilouhoksen raskaat kuljetukset tien perusparantamzsen aloittamiseksi.
15567: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15568:
15569: Helge Saarikoski
15570: 1980 vp. 1179
15571:
15572: Raha-asia-aloite n:o 1084.
15573:
15574:
15575:
15576:
15577: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta Kitinojan-Liipantönkän
15578: maantien parantamisen aloittamiseksi.
15579:
15580:
15581: E d u s k u n n a 11 e.
15582:
15583: Maantie Halkosaaresta ( kantatieltä n:o 64) män ja käytetyimmän yhteyden Kitinojalta
15584: Kitinojalta Liipantönkälle ( valtatielle n:o 16) kunnan (Ylistaro) kirkonkylään.
15585: on parannettu vuonna 1980 välillä Halko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnoit-
15586: saari-Kitinoja. Liikenneyhteydet Kitinojalta taen,
15587: edellyttäisivät, että kylän läpi kulkeva tie tulisi
15588: myöskin toisesta päästä, Kitinojalta Liipantön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15589: källe, peruskorjattua. 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15590: Tiellä olisi kitinojalaisten käytön ohella huo- markkaa Kitinojan - Liipantönkän
15591: mattavaa merkitystä myöskin läpiajoliikenteen maantien (valtatiellä n:o 16) peruspa-
15592: kannalta. Lisäksi on huomattava, että vielä rantamisen aloittamiseksi Ylistaron kun-
15593: perusparantamaton tieosuus muodostaa lyhim- nan alueella.
15594: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15595:
15596: Helge Saarikoski
15597: 118() 1980 vp~
15598:
15599: Raha-asia-aloite n:o 1085.
15600:
15601:
15602:
15603:
15604: Saarikoski: Määrärahan osoittamisesta maantien perusparanta-
15605: misen aloittamiseksi Ylistaron asemalta Ilmajoen Könnille.
15606:
15607:
15608: E d u s kun n a 11 e.
15609:
15610: Ylistaron asemalta Könnille, Ilmajoelle, joh- Tien rakentamisen ajoittaminen talvikaudeksi
15611: tava maantie on erittäin mutkainen ja huono- 1981-1982 helpottaisi myöskin alueen maan-
15612: kuntoinen sekä rakenteeltaan että pinnaltaan. rakennusalalla olevaa työttömyyttä.
15613: Huomioon ottaen tien liikenteellisen merkityk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15614: sen sekä Ylistaron että Ilmajoen kirkonkylän taen,
15615: suuntaan olisi tie perusparannettava mahdolli-
15616: simman pian, koska nykykunnossa tie on sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15617: liikenteelle vaarallinen että myöskin osan 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15618: vuotta lähes kulkukelvoton. Tien varrella ole- markkaa maantien Ylistaron asemalta
15619: van runsaan asutuksen ohella olisi tiellä Ilmajoen Könnille perusparantamisen
15620: käyttöä myöskin läpiajoliikenteen kannalta. aloittamiseksi syksyllä 1981.
15621: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15622:
15623: Helge Saarikoski
15624: 1980 vp. 1181
15625:
15626: Raha-asia-aloite n:o · 1086.
15627:
15628:
15629:
15630:
15631: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai,-.
15632: noihin.
15633:
15634:
15635: E d u s kun n a II e.
15636:
15637: Asuntohallitukselle osoitettujen valtion asun- taan 1 500 asuntoa kuluvan vuoden lainakiin-
15638: tolainoja koskevien hakemusten yhteissumma tiöstä ensi vuoteen lykättyjen määrärahojen
15639: on koko 1970-luvun ajan ollut noin kaksinker- puitteissa.
15640: tainen asuntolainojen myöntämisvaltuuteen Valtion asuntolainoituksesta kohdistettiin
15641: verrattuna. Vuonna 1979 asuntohallitukselle tänä vuonna vuokra-asuntoihin enää alle 40 %,
15642: lähetettiin anomuksia yhteensä yli 65 000 ara- kun niiden osuus 1970-luvun alkupuolella oli
15643: va-asunnon lainoittamiseksi, mutta asuntohalli- vielä 52-57%.
15644: tus pystyi asuntolainamäärärahojen riittämättö- Valtion lainoittaman asuntotuotannon lisää-
15645: myyden johdosta lainaittamaan vain runsaan miselle - ja varsinkin vuokra-asuntotuotannon
15646: 27 000 asunnon tuottamisen. lisäämiselle - on painavat perusteet asuntojen
15647: Erityisesti vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarpeessa. Tämän lisäksi näyttävät myöskin ra-
15648: moninkertaisesti niiden tarjonnan. Asuntohalli- hoitusmahdollisuudet suotuisilta asuntotuotan-
15649: tuksen selvityksen mukaan sai vielä vuosina non tuntuvaan lisäämiseen.
15650: 1975 ja 1976 valtion lainoittaman vuokra-asun- Vuonna 1976 valmistui pitkän valmistelu-
15651: non 36% hakeneista ruokakunnista. Vuonna työn jälkeen Valtakunnallinen asunto-ohjelma
15652: 1979 vuokra-asuntoon asumaan päässeiden (VAO), joka edellytti, että vuonna 1981 lai-
15653: osuus oli enää 18 % hakeneista. Yli neljä noitettaisiin 53 000 asunnon tuotanto, joista
15654: vuokra-asuntohakemusta jäi viime vuonna siten valtion toimesta yhteensä 37 000 asuntoa,
15655: tuloksettomaksi. On lisäksi huomioitava, että asuntohallituksen toimesta 36 000 asuntoa.
15656: vuokra-asunnon saannin ollessa näin epätoden- Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä ali-
15657: näköistä, jättää moni vuo<kra-asunnon tarvitsija tetaan tämä tavoite enemmän kuin 10 000
15658: anomuksen kokonaan tekemättä. asunnolla.
15659: Suurissa kaupungeissa on vuokra-asuntoon Kommunistit ja kansandemokraatit pitivät
15660: pääsy vieläkin vaikeampaa. Vuonna 1977 oli alunpitäen VAOn tuotantomääriä liian alhaisi-
15661: esimerkiksi vuokra-asuntoon jonottavia ruoka- na, mikä ilmaistiin myös ohjelmaan liitetyssä
15662: kuntia noin seitsemän kertaa enemmän kuin eriävässä mielipiteessä. Suomen Kommunisti-
15663: tarjolla olevia asuntoja. Näissä oloissa ei vuok- nen Puolue on asuntotuotannon tavoitteita
15664: rakiskonnan rehottaminen ole odottamatonta. määritellessään pitänyt lähtökohtana, että val-
15665: Valtion lainoittamien asuntojen suuresta tar- tiovallan toimenpitein tulee turvata vähintään
15666: peesta huolimatta on tuotantoa ja erityisesti se asuntotuotannon taso, joka maassamme tuo-
15667: vuokra-asuntotuotantoa jatkuvasti supistettu. tettiin 1970-luvun puolivälissä eli noin 70 000
15668: Syyllisiä tähän ovat sekä pankkipiirit että val- asuntoa ja että valtaosa tuotannosta tulee ta-
15669: tiovalta. pahtua valtion rahoitustuella ja hintavalvon-
15670: Tänä vuonna lainoitetaan valtion toimesta nassa.
15671: vähemmän kuin 25 000 asunnon tuotanto, kun Eri asiantuntijat ovat arvioineet, toisin kuin
15672: vuosina 1973-1976 oli tuotannon vuosittai- hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen perus-
15673: nen määrä 35 000-37 000 asuntoa. Ensi vuon- teluissa, että vuonna 1981 tullaan lainaitta-
15674: na ehdotetaan hallituksen antamassa tulo- ja maan vain noin 20 000 ns. kovan rahan asun-
15675: menoarvioesityksessä määrärahoja enää 24 000 toa. Yhdessä valtion lainoittaman tuotannon
15676: asunnon lainoittamiseen, minkä lisäksi lainoite- kanssa jäisi kokonaistuotanto ensi vuonna
15677: 1182 Raha-asia-aloite n:o 1086
15678:
15679:
15680: 45 500 asuntoon ellei määrärahoja asuntolainoi- 15 000 asunnon rakentamisen työllistävä vai-
15681: tukseen lisätä. kutus on kerrannaisvaikutukset rakennusaine-
15682: 15 000 asunnon tuottamiseen tarvittavan li- teollisuudessa, liikenteessä ym. asuntorakennus-
15683: sämäärärahan ottaminen tulo- ja menoarvioon tuotantoon liittyvässä toiminnassa noin 20 000
15684: merkitsisi sitä, että asuntotuotanto nousisi noin miestyövuotta.
15685: 160 OOO:een vuonna 1982. Kuluvan vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15686: :asuntolainamäärärahan käyttösuunnitelman tie-
15687: tojen perusteella inflaatiotarkistus huomioiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15688: :saadaan määrärahan lisäystarpeeksi tällöin 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
15689: 1 160 000 000 markkaa. 26.12.83 lisäyksenä 1 160 000 000
15690: Koska nimenomaan aravavuokra-asunnoista markkaa käytettäväksi asuntolainoihin
15691: on huutava pula tulee 15 000 asunnon lisäyk- 15 000 uuden arava-asunnon, joista noin
15692: sestä vähintään 10 000 olla vuokra-asuntoja. 10 000 vuokra-asuntoja, rakentamiseen.
15693: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15694:
15695: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa Ensio Laine
15696: Marjatta Mattsson Irma Rosnell E.-J. Tennilä
15697: P. Puhakka Sten Söderström Seppo Toiviainen
15698: 1980 vp. 1183
15699:
15700: Raha-asia-aloite n:o 1087.
15701:
15702:
15703:
15704:
15705: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien toteuttaman
15706: asuntojen rakentamisen tukemiseen.
15707:
15708:
15709:
15710: E d u s k u n n a 11 e.
15711:
15712: Yhteiskunnan osallistuminen asuntojen ra- nat voivat rakentaa halvempia asuntoja kuin
15713: kentamiseen on hyvin vähäistä. Valtio ei osal- rakennusmonopolit. Kunnat muodostavat lisäk-
15714: listu lainkaan asuntojen rakentamiseen tai ra- si sopivan rakentamisyksikön; rakentaminenhan
15715: kennuttamiseen. Kuntien rakennuttamien asun- on alueellisesti sidottua. Lisäksi kunta voi taa-
15716: tojen osuus on vain noin 10 % kokonaistuo- ta rakentamisyksikölleeen jatkuvan, suunnitel-
15717: tannosta. Kuntien itse suorittaman rakentami- mallisen tuotannon. Luonnollisesti kunnalli-
15718: sen osuus on korkeintaan muutaman prosentin nen asuntorakentaminen muodostaa reaalisen
15719: luokkaa. Yhteiskunnan vähäinen osuus jättää vaihtoehdon asuntotuotantomonopoleille vain
15720: asuntorakentamisen kentän vapaaksi yksityisille demokraattisesti johdettuna.
15721: rakennusyrityksille, ennen muuta suurimmille Kuntien asuntorakentamistoiminnan lisäämi-
15722: monopoleille. 1970-luvun puolivälissä hallitsi nen ei ole ristiriidassa valtiojohtoisen raken-
15723: kolme suurinta rakentajaryhmittymää jo yli nusyrityksen perustamisen kanssa, mikä niin-
15724: puolta asuntorakentamisesta. ikään on keskeinen väline kehitettäessä demo-
15725: Asuntorakennusmonopolien valta on vaikut- kraattista vaihtoehtoa monopolien hallitsemalle
15726: tanut asuntojen hintoja ja asumiskustannuksia asuntotuotannolle.
15727: voimakkaasti korottavasti. Menopollen luon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15728: netta kuvaa se, että aravatuotantoa koskevissa
15729: tutkimuksissa on todettu suurimpien rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15730: jien olevan kalleimpia vaikka suurimmilla ra- den 1981 tulo- ja menoarvioon
15731: kennusyrityksillä pitäisi olla edellytykset tuot- 50 000 000 markkaa käytettäväksi kun-
15732: taa halvemmalla kuin pienillä yrityksillä. Kui- tien itse toteuttaman asuntojen rakenta-
15733: tenkin valtion tuestakin suuri osa menee mo- misen tukemiseen ja kehittämiseen.
15734: nopoliyritysten tuotantoon.
15735: Kokemus on osoittanut, että pienetkin kun-
15736: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15737:
15738: M.-L. Salminen P. Puhakka Sten Söderström
15739: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Ensio Laine
15740: E.-J. Tennilä Seppo Toiviainen
15741: 1184 1980 vp.
15742:
15743: Raha-asia-aloite n:o 1088.
15744:
15745:
15746:
15747:
15748: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille virkistysaluei-
15749: den hankkimista varten.
15750:
15751:
15752: Ed u s kun n a 11 e.
15753:
15754: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinaluei- on virkistysalueista käytävään kauppaan liitty-
15755: den läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta nyt keinottelua rakennusoikeuksien tai muiden
15756: viihtyisään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin etujen hankkimiseksi maanomistajalle.
15757: suurimmissa kaupungeissa ovat lähivirkistys- Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi
15758: alueiden muodostamisen mahdollisuudet kui- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myöskin
15759: tenkin käymässä vähiin. Tämä johtuu siitä, valtion panosta. Paras tapa on valtion avus-
15760: että viime vuosien tiivis rakentaminen on tusten osoittaminen kunnille.
15761: jo turmellut paljon virkistyskäyttöön parhai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15762: ten soveltuvia alueita, mm. ranta-alueita.
15763: Toinen syy on viheralueidenkin hintojen voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15764: makas kohoaminen asutuskeskusten läheisyy- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
15765: dessä. Virkistyskäyttöön kaavoitettavien aluei- markkaa käytettäväksi valtion avustuk-
15766: den hankinta vapaaehtoisin kaupoin tai siin kunnille virkistysalueiden hankin-
15767: lunastusmenettelyllä on muodostunut kunnille taan.
15768: taloudellisesti varsin raskaaksi. Yhä useammin
15769: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15770:
15771: M.-L. Salminen P. Puhakka Seppo Toiviainen
15772: Marjatta' Mattsson Sten Söderström Mikko Kuoppa
15773: E.-J. Tennilä
15774: 1980 vp. 1185
15775:
15776: Raha-asia-aloite n:o 1089.
15777:
15778:
15779:
15780:
15781: Salminen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
15782: tamiseksi Espooseen.
15783:
15784:
15785: E d u s k u n n a 11 e.
15786:
15787: Espoo on maamme neljänneksi suurin kau- rakentaminen. Nyt kun hanketta jarruttaneet
15788: punki, joka yhä kasvaa varsin voimakkaasti. tontti- ja kaavakysymykset on ratkottu, tulisi
15789: Valtion virastot Espoossa sijaitsevat hajallaan pitkälle ,suunnitellun hankkeen toteuttaminen
15790: eri kaupunginosissa ja tärkeitä virastoja jopa aloittaa välittömästi.
15791: Helsingissä ja Kauniaisissa. Virastojen "hajasi· Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15792: joitus" aiheuttaa kuntalaisille kohtuuttomia vai-
15793: keuksia asioimisessa valtion viranomaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15794: kanssa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15795: Espoon kaupunki on jo keskittänyt lähes 28.64.76 3 000 000 markkaa valtion
15796: kaiJkki virastoosa Espoon keskukseen, minne on virastotalon rakentamista varten Espoo-
15797: ollut kauan vireillä myös valtion virastotalon seen.
15798: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15799:
15800: M.-L. Salminen
15801:
15802:
15803:
15804:
15805: 149 088000399]
15806: 1186 1980 vp.
15807:
15808: Raha-asia-aloite n:o 1090.
15809:
15810:
15811:
15812:
15813: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kirjaston
15814: käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan.
15815:
15816:
15817: E d u s k u n n a 11 e.
15818:
15819: Kulttuuripallvelujen tavo1tettavuus on välvtä- Kirjastoautojen käyttö tulisi mahdollistaa
15820: mätön edellytys sille, että vaikeasti vammainen myös vammaisille asentamalla autoihin sähköi-
15821: henkilö voi pysyä henkisesti vireänä ja aktiivi- nen nostolaite pyörätuoliin sidottuja kirjaston
15822: sena yhteiskunnan jäsenenä sekä tulla toimeen käyttäjiä varten. Tällaisen nostolaitteen hinta
15823: avohoidossa. on varsin pieni verrattuna kirjastoauton koko-
15824: Kirjastot ovat yksi käytetyimmistä kulttuuri- naishintaan.
15825: palvelujen muodoista. Kuitenkin vaikeasti vam- Kirjastoihin tulisi voida valtionavun turvin
15826: mautuneille yleisten kirjastojen käyttö saattaa hankkia myös enemmän ja monipuolisempia lu-
15827: olla lähes mahdotonta. kemisen teknisiä apuvälineitä kuten kirja- ja
15828: Kirjastojen kehittämistä koskevassa komitean- lukutelineitä. Näitä välineitä tulisi olla mahdol-
15829: mietinnössä "On kiinnitetty huomiota myös kir- lista kokeilla myös kotona - vammaisen omaan
15830: jastojen erityispalvelujen kehittämiseen. Toistai- käyttöön soveltuvimman laitteen löytämiseksi.
15831: seksi on kuitenkin jääty mietintötasolle Kirjastoihin <tulisi saada enemmän myös ns. ~u
15832: konkreettisia suunnitelmia ja esityksiä ei ole kutelevisioita näkövammaisia varten. Näiden-
15833: valmistunut. kin laitteiden kustannukset ovat häviävän pieni
15834: Välttämätön edellytys kirjastojen kotipalve- osa kirjastojen hankinnoista.
15835: lutoiminnan ja muiden sosiaalisten kirjastopal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15836: velujen kehittämiselle on valtionavun saami-
15837: nen tälle toiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15838: Valtionavun piiriin tulisi saada mainittu kir- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
15839: jastojen kotipalvelutoiminta, jota tulisi kehhtää tille 29.56.30 lisäyksenä 1 000 000
15840: itsenäisenä toimintamuotona, joka sisäLtäisi markkaa käytettäväksi vammaisten kir-
15841: myös kirjojen esittelyä sekä keskustelu- ja ar- jaston käyttöä helpoltavien laitteiden
15842: viointitilaisuuksien järjestämistä vammaisille ja hankintaan.
15843: muille toiminnan piirissä oleville erityisryh-
15844: mille.
15845: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15846:
15847: M.-L. Salminen P. Puhakka Seppo Toiviainen
15848: Marjatta Mattsson Sten Söderström Mikko Kuoppa
15849: Ensio Laine
15850: 1980 vp. 1187
15851:
15852: Raha-asia-aloite n:o 1091.
15853:
15854:
15855:
15856:
15857: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
15858: suojelualueiden hoitoon ja valvontaan.
15859:
15860:
15861: E d u s k u n n a 11 e.
15862:
15863: Luonnonsuojelualueet vaativat hoitoa ja val- Luonnonsuojelualueiden hoidon tehostami-
15864: vontaa. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä nen tulisi tapahtua maa- ja metsätalousministe-
15865: saariston luonnonsuojelualueiden lisääntynyt riön luonnonvaraintoimiston johdolla.
15866: käyttö virkistykseen vaatii valvonta- ja hoito- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15867: toimien tehostamista. Puistojen hoitoa paranta-
15868: malla voidaan myöskin luoda työpaikkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15869: alueelle. Työpaikkojen luomisella puistojen hoi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15870: toon voidaan korvata metsätalouden piiristä 30.02.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15871: muutoin puistojen perustamisen yhteydessä luonnonsuojelualueiden hoitoon ja val-
15872: poistuvia työpaikkoja. vontaan.
15873: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15874:
15875: M.-L. Salminen P. Puhakka Seppo Toiviainen
15876: Marjatta Mattsson Sten Söderström Mikko Kuoppa
15877: E.-J. Tennilä
15878: 1188 1980 vp.
15879:
15880: Raha-asia-aloite n:o 1092.
15881:
15882:
15883:
15884:
15885: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden
15886: ostoa varten Länsi-Uudenmaan ja Turun saaristosta.
15887:
15888:
15889: E d u s k u n n a II e.
15890:
15891: Etelä-Suomessa on luonnonsuojelualueiden ren edustalle Jussarön alueelle ja Turun saa-
15892: määrä erittäin vähäinen. Viimeaikaiset luon- ristoon suunniteltujen suojelualueiden perusta-
15893: nonsuojelualueiden hankinnat ovat kuitenkin mista tulisikin erityisesti kiirehtiä.
15894: suuntautuneet pääasiassa muualle. Eteläisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15895: Suomen suuri väestöntiheys kuluttaa luontoa
15896: voimakkaasti, mistä syystä suojelualueita olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15897: perustettava kiireellisesti. Erityisen haavoittuva 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
15898: on saariston luonto, joka on matkailijoiden ja 30.02.88 lisäyksenä 2 000 000 mark-
15899: retkeilijöiden kasvavan kiinnostuksen kohteena. kaa luonnonsuojelualueiden ostoon Län-
15900: Eteläiseen saaristoon, ennen muuta Tammisaa- si-Uudenmaan ia Turun saaristosta.
15901: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15902:
15903: M.-L. Salminen Anna-Liisa Jokinen
15904: Sten Söderström Seppo Toiviainen
15905: Mikko Kuoppa
15906: 1980 vp. 1189
15907:
15908: Raha-asia-aloite n:o 1093.
15909:
15910:
15911:
15912:
15913: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Kehä II -tien suunnitte-
15914: luun välillä Länsiväylä-Turunväylä.
15915:
15916:
15917: E d u s k u n n a 11 e.
15918:
15919: Pääkaupunkiseudun pahimpia liikenneongel- nitelma on laadittu moottoritieluokkaiselle tiel-
15920: mia on kunnollisen tieyhteyden puuttuminen le Turunväylältä Katakallion kautta Porintielle,
15921: Länsiväylältä Turunväylälie Matinkylän ja mitä hanketta ei liikenteellisellä tarpeella voi
15922: Kauniaisten välillä - eli ns. Kehä II:n lin- perustella. Kehä II:n eteläosan suunnittelua on
15923: jauksen mukaisen yhteyden puuttuminen. Eri- viivytelty vedoten mm. suuren liikennetutki-
15924: tyisiä haittoja tämä aiheuttaa Mankkaan alueen muksen valmistumiseen. Nyt tämä tutkimus on
15925: asukkaille alati kasvavan liikenteen ohjautuessa suoritettu ja tiehanke tulisi nopeasti valmistella
15926: kapealle Mankkaan tielle. Liikenne on tällä ja toteuttaa.
15927: tiellä . ruuhka-aikoina jopa niin vi1kasta, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15928: tonttiliittymistä on vaikea päästä tielle. Voima-
15929: kas liikenne kapeilla teillä aiheuttaa luonnolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15930: sesti myös vaaratekijöitä. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
15931: Tiesuunnitelmaa ei Kehä II: lle tälle välille markkaa Kehä II -tien suunnittelua var-
15932: ole TVH:n toimesta laadittu. Sen sijaan Suun- ten välillä Länsiväylä-Turunväylä.
15933: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
15934:
15935: M.-L. Salminen
15936: 1190 1980 vp.
15937:
15938: Raha-asia-aloite n:o 1094.
15939:
15940:
15941:
15942:
15943: Salminen: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Hyvin-
15944: kään työsuhdeasuntojen peruskorjausta varten.
15945:
15946:
15947: E d u s k u n n a II e.
15948:
15949: Hyvinkäällä Valtionrautateiden omistamien vuotta ennen kuin työ on loppuun saatettu.
15950: työsuhdeasuntojen asukkaat ovat pitkään käy- Asuntojen korjaus, alueen kerrostalot mukaan
15951: neet kamppailua asuntojen peruskorjausten lukien, vaatii kuitenkin pikaisia toimia.
15952: puolesta. Asunnot ovat kunnoltaan huonoja ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
15953: varustetasoltaan a1keellisia. Vuokrataso on kui-
15954: ·tenkin, asuntojen kuntoon verrattuna varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15955: korkea. Monen vuoden viivyttelyn jälkeen on 1981 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
15956: peruskorjaustyöt vihdoin aloitettu pientalojen markkaa Valtionrautateiden Hyvinkään
15957: osalta. Korjaustöiden vauhti on kuitenkin niin työsuhdeasuntojen peruskorjaukseen.
15958: verkkainen, että sillä kestää toistakymmentä
15959: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
15960:
15961: M.-L. Salminen
15962: 1980 vp. 1191
15963:
15964: Raha-asia-aloite n:o 1095.
15965:
15966:
15967:
15968:
15969: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen raken-
15970: nusyrityksen perustamiseen.
15971:
15972:
15973: E d u s kun n a 11 e.
15974:
15975: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittä- rakennusprojektien toteuttaminen, JOlsta on jo
15976: misessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojohtoi- sovittu ja joista parhaillaan neuvotellaan Neu-
15977: sia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, me- vostoliiton kanssa.
15978: talli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
15979: sekä liikenteen piirissä. Suurin osa sähkövoi- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
15980: man tuotannosta ja voimatalouden rakentami- tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
15981: sesta suoritetaan myös valtionenemmistöisten nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
15982: yhtiöiden toimesta. holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
15983: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
15984: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
15985: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus dollisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan
15986: maamme talouselämän kehittämisessä ja työlli- teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten alen-
15987: syyden turvaamisessa. Rakennustuotannon edel- tamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys antaisi
15988: leen kehittäminen ja valtion oma etu vaatisi huomattavalle joukolle työntekijöitä ja toimi-
15989: valtion osallistumista nykyistä suuremmassa henkilöitä pysyvämmän työpaikan kuin mihin
15990: määrin myös rakennustuotantoon. nykyisin toiminnassa olevat yritykset pystyvät.
15991: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten Demokraattisesti johdettu yhtiö voitaisiin pe-
15992: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja rustaa siten, että valtio ja valtiojohtoiset osa-
15993: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suorit- keyhtiöt ja laitokset merkitsisivät suurimman
15994: tavat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, osan yhtiön osakekannasta.
15995: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä suo- Edellä todetun perusteella ehdotamme,
15996: rittavat yksityiset urakoitsijat.
15997: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15998: vuosittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, 1981 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
15999: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suuryri- markkaa valtiojohtoisen rakennusyrityk-
16000: tyksen perustamista myös rakennusalalle. Mutta sen perustamista varten.
16001: sitä vaatii ennen muuta myös niiden suurten
16002: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16003:
16004: M.-L. Salminen P. Puhakka Ensio Laine
16005: Marjatta Mattsson Sten Söderström E.-J. Tennilä
16006: Seppo Toiviainen Mikko Kuoppa
16007: 1192 1980 vp.
16008:
16009: Raha-asia-aloite n:o 1096.
16010:
16011:
16012:
16013:
16014: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ylimääräiseen
16015: elatus tukeen.
16016:
16017:
16018: Ed u sku n n a11 e.
16019:
16020: Elatustuen tarkoituksena on turvata lapsen kustannukset. Ensi vaiheessa elatustukea tulisi
16021: oikeus riittävään toimeentuloon. Tuen määrä nostaa vähintään 100 markalla.
16022: on tällä hetkellä kuitenkin vain yksinhuolta- Jos elatustukea nostettaisiin 100 markalla ja
16023: jille 215 mk ja muille 176 mk. sitä saavien määrä pysyisi nykyisenä eli
16024: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen si- 75 OOO:na, niin lisämäärärahan tarve olisi ar·
16025: sältyy ehdotus elatustuen nostamisesta 25 mar- violta 90 milj. mk, mistä valtionosuus olisi 72
16026: kalla vuoden 1981 alusta lukien. Ehdotettua milj. mk.
16027: korotusta on kuitenkin pidettävä aivan liian Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16028: vähäisenä, sillä noin 200 markan kuukausi-
16029: avustus ei mitenkään riitä turvaamaan lain tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16030: koittamaa lapsen oikeutta riittävään toimeentu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16031: loon. Tavoitteena olisikin oltava elatustuen as- 33.15.31 lisäyksenä 46 600 000 mark-
16032: teittainen nostaminen sille tasolle, että se yh- kaa lasten ylimääräiseen elatustukeen,
16033: dessä lapsilisän kanssa riittäisi korvaamaan lap- tuen määrän korottamiseksi 100 mar-
16034: sen elättämisestä ja kasvattamisesta aiheutuvat kalla 1. 1. 1981 alkaen.
16035: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16036:
16037: M.-L. Salminen P. Puhakka Ensio Laine
16038: Marjatta Mattsson Irma Rosnell Mikko Kuoppa
16039: Sten Söderström
16040: 1980 vp. 1193
16041:
16042: Raha-asia-aloite n:o 1097.
16043:
16044:
16045:
16046:
16047: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
16048: vaitionosuurena lasten päiväkotien käyttökustannuksiin uuden
16049: henkilökunnan palkkaamiseksi.
16050:
16051:
16052: E d u s kun n a II e.
16053:
16054: Kuntien ilmoittamasta päivähoitopaikkojen Jotta päästäisiin päivähoitolain edellyttämään
16055: tarpeesta on tällä hetkellä tyydytetty vain vajaa tasoon, olisi lasten päivähoitopaikkoja lisättävä
16056: puolet. Suurin puute on edelleenkin kokopäivä- v. 1981 15 OOO:lla. Tästä pitäisi ohjata 12 000
16057: paikoista. paikkaa päiväkoteihin ja 3 000 perhepäivähoi-
16058: Lasten päivähoidosta annetun lain peruste- toon. 12 000 uuden päiväkotipaikan perustami-
16059: luissa on tavoitteeksi asetettu se, että päivä- nen edellyttäisi noin 2 500 uuden viran perus-
16060: hoitoa voidaan antaa kaikille sitä tarvitseville tamista. Kun virasta aiheutuvat våltionosuus-
16061: vuoteen 1990 mennessä. Vuoden 1981 tulo- ja menot arvioidaan 25 000 markaksi vuodessa,
16062: menoarvioesityksessä hallitus ehdottaa päivä- olisi määrärahaa lisättävä vuoteen 1980 verrat-
16063: hoitopaikkojen lisäykseksi vain 7 400, joista tuna 62,5 milj. mk. Lisäksi on otettava huo-
16064: 5 000 on suunniteltu päiväkoteihin ja 2 400 mioon muut virkalisäyksestä aiheutuvat muu-
16065: perhepäivähoitoon. Hallituksen esittämällä kas- tokset, jolloin määrärahan lisätarpeeksi voidaan
16066: vuvauhdilla kestäisi kuitenkin ainakin 20 vuot- arvioida 100 milj. mk.
16067: ta ennen kuin päivähoidon tarve tulisi tyydy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16068: tetyksi.
16069: Liian pienen virkalisäyksen ohella toinen päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16070: vähoidon kehittämisen kannalta arveluttava 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16071: piirre on painopisteen siirtyminen perhepäivä- 33.38.30 valtionosuuden piiriin hallituk-
16072: hoitoon. Päinvastoin kuin hallitus esittää vir- sen esittämän enintään 1 070 uuden
16073: koja tulisi aikaisempaa enemmän lisätä päivä- henkilön sijasta 2 500 uuden henkilön
16074: koteihin, joissa on asianmukaiset toimitilat, palkkaamisen ja lisäisi vastaavasti mo-
16075: koulutettu henkilöstö ja jotka ovat yhteiskun- mentille 27 000 000 markkaa lasten
16076: nan tarkassa valvonnassa. päiväkotien käyttökustannuksiin myön-
16077: nettävää valtionosuutta varten.
16078: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16079:
16080: M.-L. Salminen P. Puhakka Mikko Kuoppa
16081: Marjatta Mattson Sten Söderström Irma Rosnell
16082: Ensio Laine
16083:
16084:
16085:
16086:
16087: 150 088000399}
16088: 1194 1980 vp.
16089:
16090: Raha-asia-aloite n:o 1098.
16091:
16092:
16093:
16094:
16095: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
16096: valtionosuudeksi lasten päiväkotien käyttömenoihin hoito-
16097: maksujen alentamiseksi.
16098:
16099:
16100: E d u s k u n n a 11 e.
16101:
16102: Hallitus edellytti esityksessään vuoden 1979 Yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta pienten
16103: tulo- ja menoarvioksi, että 1. 1. 1979 alkaen lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Pitkällä tähtäi-
16104: päivähoidosta perittäviä maksuja tarkistetaan ja mellä tulee tavoitteeksi asettaa ilmainen, yh-
16105: maksujärjestelmää muutetaan niin, että maksu- teiskunnan tarjoama päivähoito kaikille sitä tar·
16106: jen kertymä vuonna 1979 kasvaa 8 %. Sosiaali- vitseville lapsille yhteiskunnan kasvatus- ja kou-
16107: hallitus antoi tähän perustuen kunnille ohjeet lutusjärjestelmän osana.
16108: uudesta maksujärjestelmästä yleiskirjeillään. Jo nyt on välttämätöntä paitsi tuntuvasti
16109: Sosiaalihallituksen ohjeiden mukainen mak- vauhdittaa korkeatasoisten hoitopaikkojen pe-
16110: sujärjestelmä suosii puolipäivähoitoa, jonka hoi- rustamista myös alentaa vanhempien osuutta
16111: tomaksut alenivat, kokopäivähoidon kallistues- hoidon kustantamisesta sekä saattaa maksujär-
16112: ,sa. jestelmä oikeudenmukaiseksi.
16113: Maksujärjestelmä perustuu vanhempien yh- Hallituksen esitystä päivähoitomaksujen ko-
16114: teenlaskettuihin nettotuloihin huomioimatta mi- rottamisesta 11 % :lla 1. 8. 19 81 lukien emme
16115: tään vähennyksiä. Uuden maksujärjestelmän voi hyväksyä, vaan ehdotamme edellä olevaan
16116: mukaan suoritetaan hoitomaksu kuukausimak- viitaten,
16117: ;guna aiemman päivämaksun sijasta. Sairauspäi-
16118: viä uusi järjestelmä ei huomioi kuin vasta viisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16119: päivää ylittävältä ajalta kullakin kuukauden 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16120: jaksolla. 33.38.30 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
16121: Maksujärjestelmän käyttöönotto on merkin- käytettäväksi päiväkotien hoitomaksu-
16122: ,nyt varsinkin nuorille, opinto- ja asuntovelko- jen alentamiseen perheen todellisiin tu-
16123: ja maksaville perheille jopa useiden satojen pro- loihin ja menoihin sekä todellisiin hoi-
16124: senttien , korotusta hoitomaksuihin. Erityisen topäiviin perustuvan maksujärjestelmän
16125: ankarasti korotukset ovat kohdistuneet yksin- pohjalta.
16126: huoltajaperheisiin.
16127: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16128:
16129: M.-L. Salminen P. Puhakka Ensio Laine
16130: Marjatta Mattsson Irma Rosnell Mikko Kuoppa
16131: Sten Söderström
16132: 1980 vp. 1195
16133:
16134: Raha-asia-aloite n:o 1099.
16135:
16136:
16137:
16138:
16139: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille val-
16140: tionosuutena ohjatusta perhepäivähoidosta aiheutuviin käyttö-
16141: kustannuksiin.
16142:
16143:
16144: E d u s k u n n a 11 e.
16145:
16146: Kuntien ilmoittamasta päivähoitopaikkojen osuusmenot arvioidaan 10 000 markaksi vuo-
16147: tarpeesta on tyydytetty vain puolet. Hallituk- dessa, olisi lisämäärärahan tarve vuoteen 1980
16148: sen tulo- ja menoarvioesityksessä suunnitellulla verrattuna noin 13 milj. mk. Ottaen huomioon
16149: kasvuvauhdilla kestää ainakin 20 vuotta ennen muut lisäyksestä aiheutuvat kustannukset, olisi
16150: kuin päästään siihen, että kaikille päivähoitoa määrärahaa tämän vuoksi korotettava hallituk-
16151: tarvitseville voidaan osoittaa päivähoitopaikka. sen esittämän vajaan 52 miljoonan sijasta noin
16152: Jotta päästäisiin mm. päivähoitolain peruste- 60 milj. markalla.
16153: luissa mainittuun tavoitteeseen - siihen, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16154: vuoteen 1990 mennessä on päivähoidon tarve
16155: kokonaan tyydytetty - olisi v. 1981 lisättävä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16156: hoitopaikkoja noin 15 OOO:lla. Tarkoituksenmu- den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
16157: kaista on, että paikkojen lisäyksestä enin osa mentille 33.38.31 valtionosuuden piiriin
16158: suuntautuu päiväkotipaikkoihin. Koska kunnat hallituksen esittämän enintään 1 060
16159: eivät kuitenkaan kykene lisäämään tällä vauh- uuden henkilön sijasta 1 300 uuden
16160: dilla päiväkotipaikkoja, on tässä vaiheessa lisät- henkilön palkkaamisen ja lisäisi vastaa-
16161: tävä myös perhepäivähoitopaikkoja. vasti momentille 8 000 000 markkaa
16162: Jos perhepäivähoitopaikkoja lisätään kunnille ohjatusta perhepäivähoidosta
16163: 3 OOO:lla, edellyttää tämä noin 1 300 viran li- aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää
16164: säystä. Jos virkaa kohti aiheutuvat valtion- valtionosuutta varten.
16165: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16166:
16167: M.-L. Salminen Ensio Laine Mikko Kuoppa
16168: Marjatta Mattsson P. Puhakka Irma Rosnell
16169: Sten Söderström
16170: 1196 1980 vp.
16171:
16172: Raha-asia-aloite n:o 1100.
16173:
16174:
16175:
16176:
16177: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin ehkäisy-
16178: työn ylimääräiseen tukeen.
16179:
16180:
16181: E d u s kun n a 11 e.
16182:
16183: Tupakkalain mukaan on tupakoinnin ehkäi- solla, ei lain velvoitteita tutkimuksen, seuran-
16184: sytyöhön sekä tupakoinnin vähentämiseksi tar- nan ja valistuksen osalta ole pystytty läheskään
16185: peelliseen tutkimukseen, seurantaan ja valis>tuk- saavuttamaan. Toisaalta on selvästi osoitetta-
16186: seen varattava vuosittain vähintään summa, vissa, että lisäämällä tutkimus- ja valistustoimin-
16187: joka vastaa 0.5 % arvioidusta tupakkaveron taa pystytään vaikuttamaan ihmisten terveys-
16188: tuotosta. Lakia on kuitenkin vuosittain muu- käyttäytymiseen ja vähentämään tupakointia ja
16189: tettu väliaikaisesti siten, että määräraha on samalla terveydellisiä riskejä ja sairastumisalt-
16190: vastannut 0.1-0.3 % tupakkaveron tuotosta. tiutta mm. syöpäsairauksiin. Täten varojen li-
16191: Käsiteltäessä tällaista muutosta vuoden 1980 sääminen tupakoinnin vastustamiseen on kan-
16192: tulo- ja menoarvion yhteydessä hyväksyttiin sa- nattavaa sekä terveyspoliittiselta että kansanta-
16193: malla ponsi, jonka mukaan "Hyväksyessään la- loudelliselta kannalta.
16194: kiesityksen eduskunta edellyttää, aikaisempiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16195: kannanottoihin viitaten, että vuoden 1981 tulo-
16196: ja menoarviossa varataan toimenpiteistä tupa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16197: koinnin vähentämiseksi annetun lain mukaisesti den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
16198: vähintään 0.5 % tupakan valmisteveron arvioi- tille 33.73.22 lisäyksenä 2 250 000
16199: dusta vuotuisesta tuotosta". markkaa tupakkalain edellyttämää tasoa
16200: Koska tupakoinnin ehkäisyyn tarkoitettu vastaten tupakoinnin ehkäisytyön yli-
16201: määräraha ei ole koko tupakkalain voimassaolo- määräiseen tukemiseen.
16202: aikana ollut edes laissa säädetyllä vähimmäista-
16203: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16204:
16205: M.-L. Salminen Sten Söderström
16206: Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa
16207: Ensio Laine
16208: 1980 vp. 1197
16209:
16210: Raha-asia-aloite n:o 1101.
16211:
16212:
16213:
16214:
16215: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijan virkojen perusta-
16216: miseen.
16217:
16218:
16219: E d u s k u n n a 11 e.
16220:
16221: Kansallinen tehtävämme on turvata taiteili- 8. 1. 1979 antamassaan lausunnossa esittänyt
16222: jain perustoimeentulo. Tämä on periaatteessa vähintään 600 taiteilijan viran perustamista
16223: tunnustettu muun muassa laissa taiteilijaprofes- vuoteen 1990 mennessä. Taidealan järjestöt
16224: sorin viroista ja taiteilija-apurahoista (734/69 ovat kiiruhtaneet taiteilijavirkajärjestelmän to-
16225: ja 1052/79). teuttamista 10. 4. 1979, jolloin Taiteen puoles-
16226: Nykyinen järjestelmä, jossa varsinkin ns. va- ta -lähetystö jätti sitä koskeneen kirjelmän
16227: paiden taiteilijain toimeentulo riippuu myynti- eduskunnalle. Järjestöt ovat painottaneet asian
16228: tuloista ja satunnaisista julkisista apurahoista, kiireellisyyttä viimeksi 19. 9. 1980 yhteisesti
16229: on todettu epätyydyttäväksi. Myyntitulojen antamassaan julkilausumassa. Hyväksyessään si-
16230: osuus on useimpien taiteilijoiden kohdalla vä- vistysvaliokunnan mietinnön n:o 12 (1979
16231: häinen. Apurahoja on niukasti eivätkä ne mää- vp.) myös eduskunta esitti toivomuksen, että
16232: räaikaisina tarjoa mahdollisuutta jatkuvaan pit- taiteilijavirkajärjestelmä toteutettaisiin vuonna
16233: käjännitteiseen työskentelyyn. Apurahajärjestel- 1981. Niinikään hallitus on hallitusohjelmassa
16234: mä jättää taiteilijat myös työsuhteisen sosiaali- luvannut antaa taiteilijavirkajärjestelmää koske-
16235: turvan ulkopuolelle. van lakiesityksen.
16236: Nykyistä järjestelmää on kehitettävä siten, Edellä olevan perusteella sekä ed. Mikko
16237: että apurahojen lisäämisen ohella mahdollisim- Ekorren ym. lakialoitteeseen n:o 225 ( 1979
16238: man monelle eri taiteenalojen ammatinharjoit- vp.) viitaten ehdotamme kunnioittavasti,
16239: tajalle turvataan perustoimeentulo taiteilija-
16240: virkajärjestelmän avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16241: Eduskunnan keväällä 1978 käymässä taide- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16242: poliittisessa keskustelussa kannatettiin laajasti 29.90.01 lisäyksenä 800 000 markkaa
16243: taiteilijain toimeentulon kehittämistä edellä esi- 60 taiteilijan viran (S 3) perustamisek-
16244: tellyltä pohjalta. Taiteen keskustoimikunta on si 1. 9. 1981 alkaen.
16245: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16246:
16247: Arvo Salo Jermu Laine Marjatta Mattsson
16248: Jaakko Itälä Ritva Laurila Pirjo Ala-Kapee
16249: Ensio Laine Matti Pelttari Kaarina Suonio
16250: Mikko Ekorre Helena Pesola Pentti Lahti-Nuuttila
16251: Tellervo Koivisto Aila Jokinen Markku Kauppinen
16252: Elsi Hetemäki-Olander Tuulikki Petäjäniemi Kalevi Mattila
16253: Antero Juntumaa Tapani Mörttinen Ole Norrback
16254: Seppo Toiviainen Marjatta Väänänen Pekka Starast
16255: Urpo Leppänen
16256: 1198 1980 vp.
16257:
16258: Raha-asia-aloite n:o 1102.
16259:
16260:
16261:
16262:
16263: Salolainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankki-
16264: miseen luonnonsuojelutarkoituksiin.
16265:
16266:
16267: E d u s k u n n a 11 e.
16268:
16269: Pääasiassa valtioneuvoston jo vahvistamien alueiden hankinta-, hoito- ja 1käyttöorgani-
16270: luonnonsuojeluohjelmien - kansallis- ja luon- saation vahvistamiseksi metsähallitukseen luon-
16271: nonpuistoverkon kehittämisohjelman ja soiden- nonsuojelualuetoimisto ja sille riittävät toimin-
16272: suojelun perusohjelman - toteutumisen eräänä taresurssit. Tarkoitukseen tulisi kaiken kaik-
16273: esteenä on luonnonsuojelualueiden ostovarojen kiaan varata 3 milj. mk hallituksen esittämää
16274: niukkuus. Lisäksi soidensuojeluohjelman II osa enemmän.
16275: on tulossa valtioneuvoston vahvistettavaksi vie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16276: lä kuluvan vuoden aikana. Edelleen on huo- tavasti,
16277: mattava, että valtiontalouden kannalta olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16278: ilmeisen edullista ostaa luonnonsuojelualueiksi 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16279: tarvittavat yksityismaat verrattain nopeasti lähi- 30.02.88 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16280: vuosina eikä venyttää ostoja vuosikymmenien luonnonsuojelualueiden ostoihin, mikä
16281: ajaksi mihin nykyinen käytäntö johtaa. Tähän vastaa paremmin lähiajan todellista tar-
16282: viittaa mm. eräiden keskeisten suojelualuetyyp- vetta, kun esim. vahvistettuihin kansal-
16283: pien- esim. soiden- viimeaikainen nouseva lispuistosuunnitelmiin sisältyvät yksityis-
16284: hintakehitys. Lisäksi tarvitaan Iuonnonsuojelu- maat hankitaan valtiolle.
16285: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16286:
16287: Pertti Salolainen
16288: 1980 vp. 1199
16289:
16290: Raha-asia-aloite n:o 1103.
16291:
16292:
16293:
16294:
16295: Salolainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta haja-asutus-
16296: alueiden kauppapalvelujen saavutettavuuden edistämiseksi.
16297:
16298:
16299: E d u s k u n n a 11 e.
16300:
16301: Koko hajasijoituskysymys on tällä hetkellä Lisämenoja ei varsinaisesti aiheutuisi sen
16302: uudelleenharkinnan kohteena. Monet tähän asti johdosta, että momentilta 28.80.29 voitaisiin
16303: tehdyistä ratkaisuista ovat osoittautuneet epä- poistaa 350 000 markkaa ja momentilta
16304: tarkoituksenmukaisi:ksi ja heikosti perustel- 28.80.74 1 000 000 markkaa.
16305: 1uiksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunniort-
16306: Sensijaan haja-asutusalueiden kauppapalvelut taen,
16307: ovat jatkuvasti heikkenemässä ja tarvitsevat kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16308: reellisesti lisävaroja. Tulo- ja menoarviossa haja- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16309: sijoituksen valmisteluun ja suunnitteluun käy- 32.61.42 lisäyksenä 1 350 000 mark-
16310: tettävät varat tulisikin ohjata haja-asutusaluei- kaa haja-asutusalueiden kauppapalvelu-
16311: den kauppapalvelujen edistämiseen. jen saavutettavuuden turvaamiseen.
16312: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16313:
16314: Pertti Salolainen
16315: 1200 1980 vp.
16316:
16317: Raha-asia-aloite n:o 1104.
16318:
16319:
16320:
16321:
16322: Salolainen: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus-
16323: liiton opintoneuvontatyön tukemiseen.
16324:
16325:
16326: E d u s k u n n a 11 e.
16327:
16328: Koulutuksen merkitys yksilön elämän eri Koulutukseen kohdistuvien vaatimusten kas-
16329: vaiheissa on jatkuvasti lisääntynyt niin yksilön vu merkitsee myös jatko- ja täydennyskoulu-
16330: itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta. tukseen kohdistuvien odotusten kasvua. Am-
16331: Näkövammaisten Keskusliitto hoitaa monia mattiin valmistuneilla ja valmistuvilla näkö-
16332: näkövammaisten kannalta keskeisiä palveluja vammaisilla on tarve ylläpitää ja kehittää am-
16333: Suomessa. Näihin palveluihin sisältyy myös se- mattitaitoansa, samoin ammatin tai työpaikan
16334: kä tutkintoon tähtäävän opiskelun että vapaan vaihtaminen edellyttää koulutusta. Koulutuk-
16335: aikuissivistystyön tukeminen. Työstä huoleh- sen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii erityis-
16336: tivat Keskusliitossa yksi kokopäivätoiminen toimenpiteitä, joiden järjestäminen on usein
16337: opintosihteeri ja opintotoimikunta. Keskus- näkövammaisten etujärjestönä ja palvelujärjes-
16338: liiton jäsenyhdistyksissä toiminnassa ovat mu- tönä toimivan Näkövammaisten Keskusliiton
16339: kana luottamustoimiset opintoasiamiehet. vastuulla.
16340: Opintotoiminta on koulutus-, neuvonta-, Toiminnan kehittämiseksi Keskusliitto suun-
16341: ohjaus- ja informointityötä. Toiminnan tarkoi- nittelee toisen, nimenomaan aikuiskoulutus-
16342: tuksena on mm. ohjata yleisten koulutus- ja työstä vastaavan opintosihteerin toimen perus-
16343: opiskelumahdollisuuksien käyttöön välittämällä tamista. Vuoden 1981 toimi:nnan kustannuk-
16344: tietoa näistä ja tarjoamalla mahdollisuuksia siksi arvioidaan 150 000 markkaa.
16345: niiden psyykkisten, sosiaalisten ja teknisten Edellä olevan perusteella ehdotan,
16346: • almiuksien saamiseksi, jotka ovat edellytyk-
16347: senä näiden palvelujen hyväksikäytölle. Toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16348: mintamuotoja ovat erilaiset kurssit, yksilöllinen 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
16349: ohjaus ja neuvonta, yhteydenpito opiskelijoi- markkaa käytettäväksi Näkövammaisten
16350: hin, oppilaitoksiin ja viranomaisiin, oppimate- Keskusliiton opintoneuvontatoiminnan
16351: riaalin valmistaminen ja välitys ym. aiheuttamiin kustannuksiin.
16352: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
16353:
16354: Pertti Salolainen
16355: 1980 vp. 1201
16356:
16357: Raha-asia-aloite n:o 110.5.
16358:
16359:
16360:
16361:
16362: Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
16363: sihteerien palkkauksiin.
16364:
16365:
16366: Ed u s kun n a 11 e.
16367:
16368: Eduskunnan valtiontaloudellisista syistä aika- Juuri siksi tuntuukin kohtuuttomalta, että näitä
16369: naan hyväksymät valtionosuuksien rajoituslait, kuntia nyt rangaistaan siitä, että ne ovat säästä-
16370: joiden voimassaoloaikaa on viime vuonna vielä neet yhteiskunnan varoja, eivätkä ole aikaisem-
16371: jatkettu, ovat merkinneet joillekin kunnille koh- min perustaneet päätoimisia maataloussihteerin
16372: tuutonta rasitusta ja ovat muodostuneet välttä- virkoja.
16373: mattoman ja tarpeellisen keh1tyksen jarruksi. Maatillahallitus on katsonut oma~ta puoles-
16374: Tämä koskee varsinkin maattaloussihteerien vir- taan maatalouslautakuntien tehtävien määrän ja
16375: kojen perustamista. kunnan taloudellisen aseman huomioon ottaen
16376: Kunnissa on aivan oikein todettu ja suoritet- valtionavun suorittamisen maataloussihteerien
16377: tujen maatalouden perusselvitysten valossa näh- menoihin ensisijaisesti tarpeelliseksi tässä vai-
16378: ty, että maatalouden jatkuvuuden turvaaminen heessa ainarkin kuudessa kunnassa: Koski Hl,
16379: edellyttäisi pikaisia ja tehokkaita toimenpitdtä, Jämsä, Kolari, Nuijamaa, Kirkkonummi ja Pa-
16380: kuten peltojen perusparannussuunnitelmia, uus- ,ri>kkala.
16381: koneistusta, vanhojen rakennusten peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16382: jauksia, uudisrakentamista ja rahohusjärjestely-
16383: jä. Kaikkeen tähän tarvittava suunnittelu- ja että Eduskunta ottaisi valtio.n vuo-
16384: neuvontatyö maatalouslautakunnan lakisääteis- den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
16385: ten tehtävien ohella on käynyt ylivoimaiseksi markkaa valtionosuuden suorittamiseksi
16386: hoitaa pelkästään luottamusmiesvoimin. Sen maataloussihteerien palkkaus-, sosiaali-
16387: vuoksi eräät kunnat ovat olleet nyt pakotettu- turva- ym. menoihin enintään kuudelle
16388: ja perustamaan omin kus,tannuksin päätoimisia sellaiselle maatilahallituksen esittämälle
16389: maataloussihteerin virkoja. kunnalle, joiden perustamia maatalous-
16390: On ollut valtiolle ja kunnille taloudellisesti sihteerien virkoja ei ole valtionosuuk-
16391: edullista, että maataloussihteerin tehtävät on sien rajoituslakien vuoksi voitu hyväksyä
16392: näissä kunnissa vuosikausia hoidettu luottamus- valtionavun piiriin kuuluviksi.
16393: miesvoimin mitättömin palkkakustannuksin.
16394: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
16395:
16396: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
16397:
16398:
16399:
16400:
16401: 151 088000399]
16402: 1202 1980 vp.
16403:
16404: Raha-asia-aloite n:o 1106.
16405:
16406:
16407:
16408:
16409: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särki-
16410: lahden poikittaistien suunnitteluun ja rakentamiseen.
16411:
16412:
16413: Ed u s k u n n a II e.
16414:
16415: Rautjärven kunnan luoteisosissa asuvan väes- rillä. Uusi tie tulisi täten merkittävällä tavalla
16416: tön yhteyksien parantamiseksi ja kunnassa si- helpottamaan puuraaka-ainekuljetusta Simpe-
16417: jaitsevan teollisuuslaitoksen raaka-ainehankin- leen tehtaille. Työntöproomujen paluumatka
16418: nan ja ulkomaanviennin kannalta olisi välttä~ voitaisiin myös käyttää muiden raaka-aineiden
16419: mätöntä, että tieyhteys Simpeleeltä Saimaan tuontiin. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpe-
16420: rannaUe Särkilahteen saataisiin parannetuksi. leen tehtaan ulkomaankaupasta suuntautuu
16421: Tieverkko kunnan luoteisosassa on nykyisellään suuri osa Itä-Euroopan maihin, lähinnä Neu-
16422: lähes olematon. T,ieyhteys muodostuu nykyisin vostoliittoon. Merkittävä osa näistä kuljetuk-
16423: yksityisestä metsäautotiestä ja paikallistiestä, sista, samoin kuin Itämeren maihin suuntautu-
16424: joka etenkin raskailla ajoneuvoilla liikennöi- vista kuljetuksista voitaisiin hoitaa taloudelli-
16425: täessä on mäkien ja mutkien vuoksi erittäin sesti Särkilahdesta Saimaan kanavaa hyväksi
16426: vaarallinen. käyttäen.
16427: Huonot liikenneyhteydet ovat omiaan .lisää- Tien rakentamisella luotaisiin samalla edelly-
16428: mään muuttopainetta ennestään asuntopulan tykset haja-asutusalueiden väestön paikallaan-
16429: vaivaamaan Simpeleen taajamaan ja myös au- pysymiselle sekä koko kunnan ja sen taloudelli-
16430: tioittamaan haja-asutusalueita. sen toiminnan kehittymiselle. Toteutuessaan tie-
16431: Erityisen suuri merkitys tien rakentamisella hanke merkittävällä tavalla palvelisi myös työl-
16432: on Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen teh- lisyyskohteena alueen väestöä.
16433: taan ulkomaanviennin ja raaka-ainehankinnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16434: järjestämisen kannalta. Viennin kannalta uusi nioittaen,
16435: ns. työntöproomujärjestelmä loisi uusia mah-
16436: dollisuuksia Saimaan kanavan käytölle Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16437: Saimaan suunnalta. Tien rakentaminen toisi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16438: Simpeleen tehtaat tämän uuden edullisen kul- markkaa Simpeleen-Särkilahden poi-
16439: jetusmuodon piiriin. Suuri osa tehtaan puu- kittaistien suunnitteluun ja rakennustöi-
16440: hankinta-alueesta on Saimaan vesistön ympä- den aloittamiseen.
16441: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980
16442:
16443: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
16444: 1980 vp. 1203
16445:
16446: Raha~asia-aloite n:o 1107.
16447:
16448:
16449:
16450:
16451: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen teollisuus-
16452: piirin aluetoimiston perustamiseksi Imatralle.
16453:
16454:
16455: Ed u s k u n n a 11 e.
16456:
16457: Kymen läänin muoto, rakenne ja erilliset ta- kas keino pyrittäessä yritystolmtnnan edistä-
16458: lousalueet edellyttäisivät julkisten palvelujen ta- miseen ja monipuolistamiseen maassamme. Sen
16459: saisempaa jakautumista läänin eri osiin. vuoksi erityisesti Vuoksenlaakson ja Kymen
16460: Erääksi ongelmaksi on tässä suhteessa Imat- läänin pohjoisosien yrittäjät ovat tunteneet voi-
16461: ran talousalueen yrittäjien keskuudessa todettu makasta tarvetta Kymen teollisuuspiirin alue·
16462: kauppa- ja teollisuusministeriön Kymen teol- toimiston saamiseksi myös Imatralle.
16463: lisuuspiirin palvelujen etäisyys ja riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16464: myys. Tilannetta on jossain määrin parantanut
16465: Lappeenrannan aluetoimiston perustaminen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16466: mutta henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
16467: sen toimintamahdollisuudet ovat olleet rajoite- markkaa Kymen teollisuuspiirin aluetoi-
16468: tut. Kauppa- ja teollisuusministeriön piiriorgani- miston perustamiseksi Imatran kaupun-
16469: saation kehittäminen ja laajentaminen on teho- kiin.
16470: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
16471:
16472: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
16473: 1204 1980 vp.
16474:
16475: Raha-asia-aloite n:o 1108.
16476:
16477:
16478:
16479:
16480: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluviran-
16481: omaisten tiedotuslehden perustamiseen.
16482:
16483:
16484: E d u s kun n a 11 e.
16485:
16486: Ympäristönsuojelun hallinnossa ei yhteenso- tulisi vesiensuojelua, luonnonsuojelu·a ja ympä-
16487: vitettua, ympäristönsuojelun eri toimintalohko- ris·tönsuojelun eri lohkoja, jä:tehuoltoa, ilman-
16488: ja rHttävän paljon huomioon ottava tiedottami- suojelua, meluntorjuntaa, öljyvahinkojen torjun-
16489: nen kuulu millekään viranomaiselle. Nykyinen taa, ulkoilua, koskevat viranomaisten tiedotteet
16490: tiedotustoiminta perustuu kulloinkin käytettä- ja muut valistusaineistot saattaa kohderyhmän
16491: vissä oleviin, tilapäisiin voimavaroihin. Sisä- tietoon erillisen tiedotuslehden puittdssa. Sa-
16492: asiainministeriön ympäristönsuojeluosastolla ei manlainen lehti ilmestyy jo muissa pohjoismais.
16493: ole tähän mennessä ollut määrärahoja tiedotus- sa. Lehden toimittamisesta vastaisi toimitusneu-
16494: toimintaan. Myöskään maa- ja metsätalousmi- vosto, joka olisi koottu ympäristönsuojelun vi-
16495: nisteriön Iuonnonvarainhoitotoimistolla ei ole ranomaisten edustajista. Lehti ilmestyisi kerran
16496: ollut määrärahoja luonnonsuojelua koskevaan kuussa painosmääraltään 5 000 kpl.
16497: tiedotustoimintaan. Vain vesihallituksena on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16498: henkilöstöä ja taloudelliset edellytykset tiedot-
16499: tamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16500: Y mpäri&tönsuojelun tiedottami-sen kohderyh- 1981 tulo- ja menoarvioon 230 000
16501: män kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että markkaa ympäristönsuojelun viranomais-
16502: eri. ympäristönsuojelun viranomaisten tiedotteet ten yhteisen tiedotuslehden perustamis-
16503: voitaisiin julkai&ta keskitetysti. Tämän vuoksi ta varten.
16504: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
16505:
16506: Petter Savola Olavi Martikainen
16507: 1980 vp. 1205
16508:
16509: Raha-asia-aloite n:o 1109.
16510:
16511:
16512:
16513:
16514: Savola: Määrärahan osoittamisesta kanslistin viran perustamiseksi
16515: Kuopion korkeakoulun kliinisen lääketieteen osastolle.
16516:
16517:
16518: Ed u s kun n a 11 e.
16519:
16520: Kuopion korkeakoulussa on käynnis·tetty ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16521: veydenhuollon kandidaattikoulutus. Nyt käyn- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
16522: nistynyttä koulutusta vaikeuttaa ammattitaitoi- markkaa kanslistin viran perustamiseksi
16523: sen kanslistityövoiman puuutuminen. Tämän Kuopion korkeakoulun Kliinisen lääke-
16524: vuoksi koulutusta antavan professorin aikaa tieteen osastolle (terveyden- ja sairaan-
16525: kuluu liiaksi toimistorutiinin hoitamiseen. hoito).
16526: Edellä dlevan perusteella ehdotan kunniolt-
16527: tavasti,
16528: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16529:
16530: Petter Savola
16531: 1206 1980 vp.
16532:
16533: Raha-asia-aloite n:o 1110.
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yhdeksännen
16539: luokan oppilaille järjestettävästä työelämään tutustuttami-
16540: sesta opettajille maksettaviin korvauksiin.
16541:
16542:
16543: E d u s k u n n a 11 e.
16544:
16545: Koululaisten työelämään tutustuttamista pi- Työelämään tutustuttamista on aiheellista
16546: detään nykyään ehdottoman välttämättömänä järjestää peruskoulun 9 .-luokkalaisille sekä tila-
16547: koulun kasvatus- ja opetustyötä täydentävänä päisen lisäluokan eli ns. 10. luokan opiskeli-
16548: osana. Peruskoulun tiedollisesti painottunut joille. Näitä opetusryhmiä arvioidaan olevan
16549: opetus ei kuitenkaan anna siihen nykyisin riit- yhteensä noin 2 600.
16550: täviä mahdollisuuksia. Koulujen opettajat ja Opettajalle toimenpiteen kohteena olevaa
16551: opinto-ohjaajat katsovat, ettei heillä nykyisten ryhmää kohti maksettavaksi korvaukseksi teh-
16552: opetussuunnitelmien voimassaollessa ja virka- dystä työstä kohtuullisena voidaan pitää 1 vvh
16553: ehtosopimusten mukaan ole velvollisuuksia vastaava korvaus, joka tällä hetkellä on n.
16554: huolehtia niistä toimenpiteistä, joita työharjoit- 2 100 markkaa.
16555: telun järjestäminen aiheuttaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16556: Koululaisten opintokäyntien, tutustumisja:k- nioittaen,
16557: sojen sekä varsinaisten työharjoittelujaksojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16558: järjestämisestä aiheutuu runsaasti työtä, joka 1981 tulo ja menoarvioon 5 460 000
16559: koostuu työpaikkojen etsimisestä, neuvotteluis- markkaa peruskoulun 9. luokan oppi-
16560: ta työnantajien ja muiden viranomaisten kans- laille järjestettävästä työelämään tutus-
16561: sa, kuljetusten järjestämisestä sekä harjoittelun tuttamisesta opettajille maksettaviin
16562: ohjauksesta, valvonnasta ja arvioinnista. korvauksiin.
16563: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16564:
16565: Petter Savola Olavi Martikainen
16566: 1980 vp. 1207
16567:
16568: Raha-asia-aloite n:o 1111.
16569:
16570:
16571:
16572:
16573: Savola: Määrärahan osoittar.1isesta Suonenjoen kotitalousoppilai-
16574: toksen suunnitteluun.
16575:
16576:
16577: E d u s k u n n a II e.
16578:
16579: Keskiasteen koulunuudistuksen ajoittamises- Kun emäntäkoulu totmu aivan maatalous-
16580: ta on annettu 4. 7. 1980 asetus (544/80), joka oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä, ny-
16581: tuli voimaan 1. 8. 1980. Sen mukaan keski- kyisten ,tilojen vapautumisesta riippuu myös
16582: asteen koulunuudistus pannaan toimeen valta- Suonenjoen maa talousoppilaitoksen kehi ttämi-
16583: kunnallisesti ammatillisen koulutuksen osalta. nen. Tältä Sisä-Savon alueelta, joka käsittää vii-
16584: Vuonna 1984 perustetaan maatilatalouden ja si Kuopion läänin kuntaa, puuttuvat kokonaan
16585: vuonna 1985 koti- ja laitostalouden perus- ammatillisen koulutuksen opistotasoiset aloitus-
16586: Jinjat. paikat. Viiden lähivuoden aikana on Kuopion
16587: Suonenjoen emäntäkoulu toimii nykyisin hy- läänissä luvassa vähiten investointeja juuri
16588: vin ahtaissa ja puutteellisiss,a tiloissa. Keskias- Sisä-Savon kuntiin. Tämä alue tarvitsee siksi
16589: teen koulunuudistuksen myötä koulutusaika valtion erityistoimenpiteitä jo työllisyyden hoi-
16590: pitenee ja koulu muuttuu opis.totasoiseksi oppi- tamiseksi. Suonenjoen kaupunki on viime vuo-
16591: laitokseksi. Näistä syistä tarvitaan uusi koulu- sina kuulunut läänin ongelmallisimpiin työttö-
16592: rakennus oppilasasuntoloineen. Entinen emän- myyskuntiin. Valtion investoinnit ovat siten
16593: täkoulurakennus siirtynee vier.eisen maatalous- hyvin perusteLtavissa.
16594: oppila1toksen käyttöön. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16595: Ammattikasvatushallitus on esittänyt tarken- tavasti,
16596: nushanketta suunnitelmis·saan 1980-luvun alku-
16597: vuosille. Parhaillaan on menossa esisuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16598: mavaihe. Suonenjoen kaupunginvaltuusto on 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16599: lahjoittanut oppilaitosta varten tarvittavan 29.79.74 Talonrakennukset (siirtomää-
16600: maa-alueen vuonna 1979. räraha) 550 000 markkaa Suonenjoen
16601: kotitalousoppilaitoksen suunnitteluun.
16602: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16603:
16604: Petter Savola
16605: 1208 1980 vp.
16606:
16607: Raha-asia-aloite n:o 1112.
16608:
16609:
16610:
16611:
16612: Savola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvauksiin
16613: sodasta ja sotapalveluksista aiheutuneen ruumiinvamman tai
16614: sairauden johdosta.
16615:
16616:
16617: E d u s k u n n a II e.
16618:
16619: Sotilasvammalain mukaiset vamma-asteen Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
16620: aiheuttamat elinkorot ja täydennyskorot tulevat nioittavasti,
16621: vuoden 1981 aikana voimakkaasti kasvamaan,
16622: koska sotainvalidien ikääntymisen ja vammojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16623: aiheuttamien lisäsairauksien myötä tullaan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16624: 1981 aikana vamma-astetta yhä useamman so- 33.21.50 (Korvaukset sodasta ja sota-
16625: tainvalidin kohdalla tarkistamaan ja näinollen palveluksesta aiheutuneen ruumiinvam-
16626: rahoitustarve lisääntyy. Sen vuoksi pitäisi so- man tai sairauden johdosta) lisäyksenä
16627: dasta ja sotapalvelusta aiheutuneen ruumiin- 29 500 000 markkaa.
16628: vamman tai sairauden johdosta maksettaviin
16629: korvauksiin varattua määrärahaa korottaa 29,5
16630: milj. markalla.
16631: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
16632:
16633: Petter Savola Olavi Martikainen
16634: 1980 vp. 1209
16635:
16636: Raha-asia-aloite n:o 1113.
16637:
16638:
16639:
16640:
16641: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kotiteollisuus-
16642: museon siirtämiseksi Hämeenlinnaan.
16643:
16644:
16645: E d u s kun n a 11 e.
16646:
16647: Kotiteollisuusmuseo on perustettu ja sitä on Tämän aineiston käyttöön saanti on erltytsen
16648: täydennetty käsi- ja taideteollisuusalan amma- tärkeää alan koulutukselle, joka kehittyäkseen
16649: tillisen opetuksen tueksi. Esineellisen ja ympä- ja luodakseen jatkuvasti uutta pohjaa suomalai-
16650: ristökulttuurin alueella tämä arvokas museo selle tuotesuunnittelulle ja tuotannolle tarvit-
16651: (n. 14 000 esinettä) vastaa kirjastoa. see tuntumaa oman maan alansa kulttuuriperin-
16652: Ammattikasvatushallituksen asettama työryh- teeseen.
16653: mä, johon kuului AKH:n ja käsi- ja taideteol- Kotiteollisuusmuseo on ollut taltioituna Jy-
16654: lisuusalan sekä Museoliiton edustus, ehdotti, väskylässä, josta se tulisi siirtää alan opetuksen
16655: että kotiteollisuusmuseon kokoelmat tulee si- läheisyyteen Hämeenlinnaan. Hämeenlinnan
16656: joittaa pysyvästi vuorovaikutukseen alan opis- kaupunki on päättänyt luovuttaa tilat museon
16657: to- ja opettajakoulutuksen kanssa, kuten on si- käyttöön ja palkata amanuenssin, tehden mah-
16658: joitettu taideteollisuusmuseo taideteollisen kor- dolliseksi tämän arvokkaan kokoelman hyödyn-
16659: keakoulun välittömään yhteyteen. tämisen ja kartuttamisen sen alkuperäisten ta-
16660: Käsi- ja taideteollisuusalan opistoasteista ja voitteiden mukaisesti.
16661: opettajakoulutusta annetaan Turussa, Lahdessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16662: ja Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistossa nioittavasti,
16663: Hämeenlinnassa, joka on keskeinen ja luonnol-
16664: linen sijaintipaikka ko. museolle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16665: Käsi- ja taideteollisuusopetuksen kanssa yh- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
16666: teistyössä museolla on mahdollisuus koota ha- markkaa kotiteollisuusmuseon siirtämi-
16667: jallaan olevia, vielä museoon kuulumattomia seksi Hämeenlinnaan ja sen pysyvän toi-
16668: esineitä ja tietoja alan oppilaitoksien varastois- minnan aloittamiseksi.
16669: ta ja opettajien henkilökohtaisista kokoelmista.
16670: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16671:
16672: Lea Savolainen Helge Siren Jouko Skinnari
16673:
16674:
16675:
16676:
16677: 152 088000399}
16678: 1210 1980 vp.
16679:
16680: Raha-asia-aloite n:o 1114.
16681:
16682:
16683:
16684:
16685: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 317
16686: parantamiseksi Lammin ja Asikkalan välillä.
16687:
16688:
16689: Ed u s kun n a 11 e.
16690:
16691: Etelä-Hämeessä on Lammin ja Asikkalan vä- taminen on SlJOltettu TVL:n suunnitelmissa
16692: lisen tieyhteyden huono kunto eräitä ns. seu- alkavaksi vasta vuonna 1985 eikä toistaiseksi
16693: dullisen tieverkon pahimpia puutteita. Kelirikko ole riittävää varmuutta siitä, sisältääkö paran-
16694: aiheuttaa yhteyden käyttökelpoisuudelle merkit- tamissuunnitelma myös kevyen liikenteen väy-
16695: täviä vuosittain toistuvia rajoituksia. Tieyhteys län Lammin kk:n ja Ronnin keskuslaitoksen
16696: välittää myös kaiken Etelä-Hämeen erityishuol- välisellä tieosalla.
16697: topiirin Ronnin keskuslaitoksen liikenteen. Täs- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16698: sä suhteessa erityisenä ongelmana on Lammin
16699: kirkonkylän ja ko. laitoksen välinen työmatka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16700: liikenne. Henkilökunnasta suuri osa asuu Lam- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16701: min kirkonkylässä ja joutuu päivittäin käyttä- markkaa maantien n:o 317 paranta-
16702: mään huonokuntoista tieosaa, jolla ei ole riittä- misersi Lammin ja Asikkalan välillä
16703: vän turvallisia ja käyttökelpoisia mahdollisuuk- ja että määräraha ensisijaisesti käytettäi-
16704: sia kevyelle liikenteelle. Sama koskee luonnolli- siin aluksi Lammin kirkonkylän ja Ron-
16705: sesti muutakin kevyttä liikennettä kuin työmat- nin välisen tieosan kevyen liikenteen
16706: kaliikennettä ko. tieosalla. Tieyhteyden paran- väylän rakentamiseen.
16707: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16708:
16709: Lea Savolainen Matti Luttinen
16710: Helge Siren Jouko Skinnari
16711: 1980 vp. 1211
16712:
16713: Raha-asia-aloite n:o 1115..
16714:
16715:
16716:
16717: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten
16718: Keskusliiton ylläpitämään näkövammaisten apuvälinepalve-
16719: lllun.
16720:
16721:
16722: E d u s k u n n a 11 e.
16723:
16724: Näkövamma aiheuttaa monia käytännön vai- korjaamiseksi Näkövammaisten ·Keskusliiton on
16725: keuksia liikkumisessa, opiskelussa, työelämässä kyettävä hankkimaan uusimpia apuvälineitä no-
16726: ja jokapäiväisen elämän tilanteissa. Näitä hait- peasti käytännön kokeiluun, toisaalta kokemus-
16727: toja voidaan kuitenkin vähentää merkittävästi ten saamiseksi ja toisaalta työllisyyden edistä-
16728: tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen ja sopivien miseksi.
16729: apuvälineiden avulla. Suomessa näkövammais- Myös Suomessa on omaa apuvälineiden kehit-
16730: ten apuvälinepalvelusta vastaa Näkövammaisten tämistoimintaa. Esim. kuurosokeita varten on
16731: Keskusliitto r.y. Palvelu käsittää apuvälineiden kehitteililä normaalin puhelinverkoston välityk-
16732: lainauksen ja myynnin sekä niiden käytön har- sellä toimiva kommunikaatiojärjestelmä, jossa
16733: joittelun ohjauksen. Tähän toimintaan liittyy viesti lähetetään joko sähkötyksenä tai pistekir-
16734: läheisesti apuvälineiden kotimaisen ja kansain- joituksena. Vastaanottaja saa edellisessä tapauk-
16735: välisen kehityksen seuraaminen ja kehittämis- sessa merkit eräänlaisen tarjottimen kautta ja
16736: työhön osallistuminen. jälkimmäisessä ~taas kohopisteinä. Laitteisto
16737: Liiton apuvälinepalveluun kuuluu noin 250 avaa aivan uudet mahdollisuudet kuurosokeiden
16738: liikkumisessa, päivittäisissä toiminnoissa, kodin- vuorovaikutukselle. Etuna on myös, että näin
16739: hoidossa, opiskelussa ja työelämässä käytettä- syntyvän apuvälineen hinta on vain noin kym-
16740: viä apuvälineitä. Tavallisimpia apuvälineitä ovat menesosa ulkomailla vastaavaa tarkoitusta var-
16741: valkoinen keppi, pistemerkinnäin varustettu kel- ten kehitetyn apuvälineen hinnasta. Apuväli-
16742: lo, nauhuri, pistekirjoituskone ja tavallinen kir- neen kehittämiskustannukset ovat vuonna 1980
16743: joituskone. Heikkonäköisiä varten on joukko olleet Näkövammaisten Keskusliitolle noin
16744: erilaisia optisia apuvälineitä, kohdevalaisimia, 16 000 markkaa. Vuonna 1981 arvioidaan ke-
16745: lukutelineitä ja lukutelevisio. hittämiseen käytettävän noin 50 000 markkaa.
16746: Nykyaikainen teknologia, erityisesti elektro- Yhteiskunnan osallistuminen apuv.älinepalve-
16747: niikka, on luonut uusia mahdollisuuksia näkö- lun aiheuttamiin kustannuksiin ja apuvälinepal-
16748: vammaisten apuvälineiden kehittämiseen ja siten velun kehittämiseen on ollut riittämätöntä. Nä-
16749: lisännyt näkövammaisten itsenäisen suoriutumi- kövammaisten Keskusliitolle arvioidaan aiheutu-
16750: sen edellytyksiä erilaisissa 'tehtävissä. Tämä ke- van apuvälinepalvelusta kustannuksia vuonna
16751: hitys on entisestään korostanut apuvälinepalve- 1981 runsaat miljoona markkaa. Sosiaalihalli-
16752: lun ja apuvälinekehittelyn keskeistä merkitystä tuksen kautta saatava tuki apuvälineiden lai-
16753: näkövammaisten kuntoutuksessa. Ongelmana on naustoimintaan on n. 480 000 markkaa. Liitto
16754: uusien ja usein suhteellisen kalliiden apuväli- myy näkövammaisille apuvälineitä omakustan-
16755: neiden hankkiminen käytännössä tapahtuvaa ko- nushintaan. Myyntituotto on arviolta 480 000
16756: keilutyötä varten. Tällainen testaus teknillisen markkaa. Apuvälinepalvelun henkilökunta, tilat,
16757: testauksen ohella on aivan välttämätöntä. Usein apuvälineiden käytön ohjaus ja kehittämiskus-
16758: käy niin, että tiedossa on kätevä ja tarkoituk- tannukset sekä välineiden hankinta ja kokeilu
16759: senmukainen apuväline, joka helpottaa esim. em. tarkoituksiin jäävät liiton kustannettaviksi.
16760: työskentelyä toimistoaloilla. Sen hankkiminen Tästä toiminnasta aiheutuvat menot, jotka liitto
16761: kokeiluun ja käyttöön on kuitenkin hidasta tar- joutuu rahoittamaan keräystoiminnalla, ovat
16762: koitukseen sopivien määrärahojen puuttuessa. vuonna 1981 arviolta noin 150 000 markkaa,
16763: Tämä vaikeuttaa näkövammaisten työllistämistä ellei valtion tulo- ja menoarvioon saada tarkoi-
16764: etenkin uusille ammattialoille ja vaarantaa jopa tusta varten erityistä määrärahaa.
16765: nykyisten työsuhteiden säilymisen. Tilanteen Näkövammaisten Keskusliiton hoi'l:ama apu-
16766: 1212 Raha-asia-aloite n:o 1115
16767:
16768:
16769: välinepalvelu on verrattavissa yhteiskunnan it- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16770: sensä harjoittamaan ja rahoittamaan sosiaali- ja
16771: terveyspalvelutoimintaan. Ottaen huomioon tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16772: män 'toiminnan tärkeyden näkövammaisten itse- 1981 tulo- ;a menoarvioon 150 000
16773: näisten toimintaedellytysten ja yhteiskunnan markkaa käytettäväksi Näkövammaisten
16774: kannalta on kohtuutonta, että tällainen näkö- Keskusliiton ylläpitämään apuvälinepal-
16775: vammaisten peruspalvelutoiminta on riippuvai- veluun ;a apuvälineiden kehittämiseen.
16776: nen nykyisessä määrin hyväntekeväisyydestä.
16777:
16778: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
16779:
16780: Lea Savolainen Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto
16781: Peter Muurman Juhani Raudasoja Kaisa Raatikainen
16782: Olli Helminen Pirkko Valtonen Jouko Skinnari
16783: Juhani Surakka
16784: 1980 vp. 1213
16785:
16786: Raha-asia-aloite n:o 1116.
16787:
16788:
16789:
16790:
16791: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan
16792: rakentamis- ja saneeraustöiden jatkamiseksi.
16793:
16794:
16795: E d u s k u n n a 11 e.
16796:
16797: Työllisyystilanne Riihimäen työvoimatoimis- alueen r·akentaminen (varuskuntakorjaamo,
16798: ton alueella on edelleen Helsingin työvoima- autohalli, autohuoltola ja ajoneuvokatokset).
16799: piirin vaikein. Riihimäen alueen työllisyyteen Riihimäen alueelle ei ole vuoden 1981 tulo-
16800: ovat jonkin verran helpotusta tuoneet ne ja menoarviossa osoitettu rahoitusta yhteen-
16801: määrärahat, joita on ohjautunut tälle alueelle kään rakennuskohteeseen. Varuskunnassa suo-
16802: valtion tulo- ja menoarvion kautta. ritettavilla peruskorjauksilla työllisyyttä voitai-
16803: Eräänä tällaisena kohteena on ollut Riihi- siin eräiltä osin parantaa, mikäli tarvittavat
16804: mäen varuskunnan alueella suoritetut raken- varat käyttöön osoitetaan.
16805: tamistyöt, joiden javkamiselle ei ole valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16806: vuoden 1980 eikä 1981 tulo- ja menoarviossa
16807: osoitettu varoja, huolimatta siitä, että aikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16808: semmin tehdyt suunnitelmat osoittivat näiden 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16809: töiden jatkuvan. Näihin suunnitelmiin sisältyi markkaa Riihimäen varuskunnan raken-
16810: mm. Riihimäen varuskunnan tiehaaran huolto- tamis- ja saneeraustöiden jatkamiseksi.
16811: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16812:
16813: Helge Siren Matti Luttinen
16814: Eino Grönholm Jouko Skinnari
16815: Lea Savolainen
16816: 1214 1980 vp.
16817:
16818: Raha-asia-aloite n:o 1117.
16819:
16820:
16821:
16822:
16823: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 289 raken-
16824: tamisen aloittamiseksi Ryttylän taajaman kohdalla.
16825:
16826:
16827: Ed u s kun- n a 11 e.
16828:
16829: Tervakosken-Turkhaudan ·maantie (mt n:o lä mainituin toimenpitein on pyritty nopeutta-
16830: 289) yhdistää valtatien n:o 3 ja entisen kanta- maan tien ja siltojen rakentamista.
16831: tien n:o 55 toisiinsa. Maantiellä on Hausjärven Riihimäen työvoimatoimiston alueen työttö-
16832: kunnan Ryttylän taajamassa vaarallinen tasoris- myys on edelleen vaikea. Vaikka työttömyys
16833: teys Helsingin-Hämeenlinnan rautatien kans- on kohdannut etupäässä teollisuuden työnteki-
16834: sa. Mainitulla rataosalla se on ainoa maantie- jöitä, on myös rakennusalalla työttömiä. Haus-
16835: luokkaa oleva tasoristeys. Tie on vilkasliiken- järven kuorma-autoilijoiden ja maanrakennus-
16836: teinen ja ylittää rautatien ratapihan kohdalla. alan työkoneiden työtilanne on huono. Raken-
16837: Tasoristeyksessä on viisi raideparia. nustyöt vuoden 1981 aikana puuttuvat kunnan
16838: Kohde sisältyy TVH:n Hämeen piirin toi- alueelta ·lähes kokonaan.
16839: menpideohjelmaan. Kanta-Hämeen seutukaava- Ryttylän eritasoristeyksen, Tervakosken-'-
16840: liitto on esittänyt rakentamisen suoritettavaksi Turkhaudan maantien ja Punkanojan vesistö-
16841: jo vuonna 1979. Myös Hämeen Maakuntaliitto sillan rakentamisella Ryttylän taajaman koh-
16842: pitää alikulkusillan ja siihen liittyvän tien ra- dalla on paikallisen ja seudullisen merkityksen
16843: kentamista kiireellisenä. lisäksi myös valtakunnallista merkitystä. Suo-
16844: Alikulkusillan, vesistösillan ja n. kahden ki- men Pankin omistuksessa olevan Tervakoski
16845: lometrin pituisen tien kustannukset on arvioi- Oy:n mukaan uusi yhteys parantaa merkittä-
16846: tu 5 mmk:ksi. Vesistösilta tulee korvaamaan västi yhtiön kuljetusyhteyksiä. Alikulkusilta
16847: nykyisen uusimisen tarpeessa olevan Punkan- mahdollistaa myöskin nykyistä turvallisemman
16848: ojan sillan, jolla on 8 tonnin akselipainorajoi- · kuljetusreitin SAKO Oy:n ruutivarastolle Ryt-
16849: tus ja 13 tonnin kokonaispainorajoitus. tylässä.
16850: Hausjärven kunta on saanut suunnitteluluvan_ Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16851: mainitun tien ja tiellä olevien siltojen suun-
16852: nitteluun. Tieviranomaisten kanssa on sovittu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16853: että Hausjärven kunta vastaa tien ja vesistösil- 1981 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
16854: lan suunnittelusta ja suunnittelun kustannuk- markan määrärahan maantien n:o 289
16855: sista. Rautatien eritasoristeyksen suunnittelus- rakentamisen aloittamista varten Rytty-
16856: ta vastaa VR. Tien ja vesistösillan osalta suun- län taa;aman kohdalla.
16857: nitelmat valmistuivat marraskuussa 1978. Edel-
16858: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16859:
16860: Helge Siren Matti Luttinen
16861: Eino Grönholm Jouko Skinnari
16862: Lea Savolainen
16863: 1980 vp. 1215
16864:
16865: Raha-asia-aloite n:o 1118.
16866:
16867:
16868:
16869:
16870: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Riihi-
16871: mäen vaunukorjaamon siirtämiseksi asemakaavan osoittamaan
16872: paikkaan.
16873:
16874:
16875: Ed u s kun n a 11 e.
16876:
16877: Riihimäen kaupungin Peltosaaren rakenteilla jaamon siirron siirtämistä aikaisemmaksi, koska
16878: olevan asuntoalueen asemakaavoitetulla alueella valtion investointeja valtion vuoden 1981 tulo-
16879: sijaitsevan VR:n vaunukorjaamon siirto on ja menoarvioesityksen mukaan ei miltään osin
16880: myöhennetty laitoksen omassa pitkän aikavälin kohdistu Riihimäen alueeseen.
16881: suunnitelmassa vuodelle 1984. Vaunukorjaamo Vaunukorjaamon siirtoa varten tulisi varata
16882: tulisi kuitenkin pikaisesti siirtää nykyiseltä pai- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 2 milj. mk
16883: kaltaan pois asemakaavan mukaisen lähiasuk- ja loppurahoitus seuraavalle vuodelle.
16884: kaita ja myöskin matkustajia paremmin palve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16885: levan asemamiljöön rakentamiseksi.
16886: Riihimäen kaupunki valmistelee ·parhaillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16887: asemakaavan muutosta, mikä mahdollistaa 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16888: vaunukorjaamon lisäksi myös veturitallin ja markan määrärahan Riihimäen ratapi-
16889: asetteluraiteiston siirron VR:n esittämien tar- halla sijaitsevan vaunukorjaamon siirtä-
16890: peiden mukaan. miseksi valmistuvassa asemakaavassa sil-
16891: Myös työllisyysperusteet puoltavat vaunukor- le osoitetulle paikalle.
16892: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16893:
16894: Helge Siren Matti Luttinen
16895: Eino Grönholm Jouko Skinnari
16896: Lea Savolainen
16897: 1216 1980 vp.
16898:
16899: Raha-asia-aloite n:o 1119.
16900:
16901:
16902:
16903:
16904: Siren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi suoja-
16905: työtoiminnan perustamiskustannuksiin.
16906:
16907:
16908: Ed u s kun n a 11 e.
16909:
16910: Hyvin voimakkaasti on eri tahoilla vaadittu 1usto- ja koneistokustannukset ovat noin
16911: vammaisten suojatyötoiminnan kehittämistä. 10 000-15 000 markkaa työpaikkaa kohti,
16912: Hallituksen esitys vuoden 1981 vaLtion tulo- esitetty valtionavustus tuottaisi vain noin 100
16913: ja menoarvioksi ei lainkaan tue tällaista kehi- uutta suojatyöpaikkaa vammaisille henkilöille.
16914: tystä. Valtionavustukseksi suojatyötoiminnan Vastaavasti tuotantoaloista kalleimman, metalli-
16915: perustamiskustannuksiin on ehdotettu 800 000 teollisuuden, piirissä toimivaa työkeskusta voi-
16916: markkaa. Lain tähänastisten sovellutusten mu- taisiin laajentaa noin 40 työpaikan verran.
16917: kaan tällä avustuksella synnytetään noin 1 ,5 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16918: miljoonan markan koneisto- ja kalustohankin- nioittavasti,
16919: nat. Suojatyötoimintaa harjoitetaan monilla
16920: tuotantoaloilla; tavallisimmat ovat vaatetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16921: teollisuus, puusepänteollisuus ja metalliteolli- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16922: suus. Näiden alojen koneisto- ja kalustokustan- 33.44.58 (Valtionavustus suojatyötoi-
16923: nukset vaihtelevat suuresti. Huokeimmallakin minnan perustamiskustannuksiin) lisäyk-
16924: tuotantoalalla, vaatetusteollisuudessa, jossa ka- senä 1 400 000 markkaa.
16925: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16926:
16927: Helge Siren Pertti Hietala Risto Tuominen
16928: Eino Grönholm Pekka Starast Kaarina Suonio
16929: Juhani Raudasoja Jouko Skinnari Olli Helminen
16930: Tarja Halonen Lea Savolainen Paula Eenilä
16931: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Tuovinen
16932: 1980 vp. 1217
16933:
16934: Raha-asia-aloite n:o 1120.
16935:
16936:
16937:
16938:
16939: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesasiain neuvot-
16940: telukunnan perustamiseksi.
16941:
16942:
16943: Ed u s kun n a 11 e.
16944:
16945: Varusmiehiä koskevat päätökset muodosta- seen. Vastaavan poliittisen elimen muodosta-
16946: vat laajan ja muusta päätöksenteosta paljolti minen myös varusmiesasioiden osalta on perus-
16947: poikkeavan alueen. Varusmiesten asioiden hoi- teltua. Varusmiesasiain neuvottelukunta edis-
16948: to viime vuosina on jäänyt huomattavasti jäl- täisi paitsi varusmiesten aseman kehittämistä
16949: keen muusta yhteiskunnassa tapahtuneesta ke- myös puolustusvoimien ja varusmiespalveluk-
16950: hityksestä. Tämä koskee sekä taloudellisia ja sen kansanvaltaisen kontrolloimisen mahdolli-
16951: sosiaalisia että oikeudellisia oloja. Yhtenä syy- suuksia.
16952: nä lienee asiantilaan ollut tarpeellisen yhteis- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
16953: toiminnan puute eri viranomaisten välillä. Eri- nioittavasti,
16954: tyisesti poliittinen hallinto on joutunut tyyty-
16955: mään asian hoidossa varsin rajoittuneisiin mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16956: dollisuuksiin. 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
16957: Monilla yhteiskuntaelämän erityisalueilla on markan arviomäärärahan varusmies-
16958: ongelmien kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi asiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
16959: päädytty erillisen neuvottelukunnan perustami-
16960: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
16961:
16962: Jouko Skinnari Lasse Lehtinen Kaarina Suonio
16963: Matti Luttinen Pirkko Valtonen Juhani Surakka
16964: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen Kaisa Raatikainen
16965: Anna-Liisa Piipari Tarja Halonen Peter Muurman
16966: Juhani Raudasoja Helge Siren Saara-Maria Paakkinen
16967: Tellervo Koivisto
16968:
16969:
16970:
16971:
16972: 153 088000399}
16973: 1218 1980 vp.
16974:
16975: Raha-asia-aloite n:o 1121.
16976:
16977:
16978:
16979:
16980: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
16981: ilmaisten lomamatkojen lisäämiseksi.
16982:
16983:
16984: E d u s k u n n a 11 e.
16985:
16986: Varusmies SM täliä hetkellä ilmaisia loma- heessa olisi kohtuullista, että ilmaisia loma-
16987: matkoja kahdeksan tai kymmenen riippuen pal- matkoja lisättäisiin kahdeksan kuukautta pal-
16988: velusajan pituudesta. Määrä ei peitä edes puol. velevien osalta 10 matkaan ja 11 kuukautta
16989: ta todellisesta tarpeesta. Koska varusmiespal- palvelevien osalta 13 matkaan. Tämä vaatisi
16990: velus on lailla määrätty kansalaisvelvollisuus arviolta 3,2 miljoonan markan lisämäärärahan.
16991: on välttämätöntä, .ettei siitä aiheuteta kuluja Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
16992: asevelvolliselle itselleen. Lomamatkojen osalta nioi ttavasri,
16993: .tulisi mm. Varusmiesliiton mielestä päästä täy-
16994: delliseen ilmaisuuteen tavoitteena kokonaan va. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16995: paat matkat vuoteen 1984 mennessä. Ilmaisten 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
16996: matkojen merkitystä lähitulevaisuudessa koros- 27.14.20 lisäyksenä 3 200 000 markan
16997: taa lisäksi lomamatkojen pidentyminen joukko- määrärahan varusmiesten ilmaisten lo-
16998: jen pohjoiseen siirtämisen myötä. Tässä vai- mamatkojen lisäämiseksi.
16999: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17000:
17001: Jouko Skinnari Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
17002: Tarja Halonen Kaarina Suonio Lasse Lehtinen
17003: Tellervo Koivisto Juhani Surakka Lea Savolainen
17004: Pirkko Valtonen Peter Muurman Kaisa Raatikainen
17005: 1980 vp. 1219
17006:
17007: Raha-asia-aloite n:o 1122.
17008:
17009:
17010:
17011:
17012: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken jatka-
17013: miseksi Kymen läänistä Etelä-Hämeeseen.
17014:
17015:
17016: E d u s k u n n a 11 e~
17017:
17018: Maakaasuputken jatkamisesta Kymen lää- valtiovallalta nopeita rat'kaisuja maakaåsuput-
17019: nistä H;ämeeseen ja muualle Suomeen on pu- ken jatkamiseksi.
17020: huttu pitkään. Keskusteluille uutta pontta on Jotta maakaasuputkiasiassa olisi mahdolli-
17021: antanut muun muassa Ruotsin kiinnostus maa- suudet edetä tarvittaessa nopeastikin, olisi ra-
17022: kaasuputken vetämisestä Neuvostoliitosta kentamisen käynnistämiseksi erityisesti suunnit-
17023: Suomep, läpi. . . . telun osalta varattava määräraha, 10 miljoonaa
17024: Esimerkiksi Lahti, sen lähikunnat muun markkaa.
17025: Suomen tapaan ovat uusien energiaravkaisujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17026: edessä. Lahden kaupungissa tämä on erittäin nioittavasti,
17027: ajankohtainen asia, koska kaupungin keskustan
17028: tuntumassa olevan Kymijärven voimalaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17029: siirtymisestä · kivihiilikäyttöön on olemassa den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
17030: eräitä suunnitelmia. Jos ko. voimalaitoksessa 32.44 uudelle momentille 10 000 000
17031: siirryttäisiin kivihiileen, olisi tämä vakava isku markkaa suunnittelu- yms. töihin maa-
17032: maakaasuputken jatkohankkeille. Myös muualla kaasuputken jatkamiseksi Kymen lää-
17033: Hämeessä ja eräissä osin Suomea odotetaan nistä Etelä-Hämeeseen ja muualle Suo-
17034: meen.
17035: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1~80.
17036:
17037: Jouko Skinnari Pirkko Vaitoneo Pentti Lahti-Nuuttila
17038: Matti Luttinen Tellervo Koivisto Peter Muurman
17039: Lea Savolainen Tarja Halonen Marjatta Mattsson
17040: Helge Siren
17041: 1220 1980 vp.
17042:
17043: Raha-asia-aloite n:o 1123.
17044:
17045:
17046:
17047:
17048: Skinnari ym.: Määrärahojen osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
17049: noiksi sisävesialuksen hankkimiseksi Päijänteelle.
17050:
17051:
17052: E d u s k u n n a 11 e.
17053:
17054: Lahden sekä Jyväskylän välillä Päijänteen ja sa rakennettu uusi alus maksaisi selvitysten
17055: Vesijärven vesiliikenne on jo pitkään ollut pää- mukaan n. 4 milj. markkaa. Matkailun edistä-
17056: asiassa kantosiipialus Tehin varassa. Parina vii- miskeskuksen esityksen mukaan valtion osuus
17057: me kesänä tosin yksityinen Suomi-laiva on lii~ olisi 75 %. MEK on esittänyt, että osa tästä
17058: kennöinyt Lahden-Jyväskylän reitillä. Erityi- olisi avustusta ja osa lainaa.
17059: sesti Päijänteen eteläosassa nykyinen tilanne on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17060: koettu huonona mm. maallemme yhä tärkeäm- nioittavasti,
17061: män matkailuelinkeinon kannalta. Matkailun
17062: edistämiskeskuksen (MEK) esityksissä on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17063: lutkin aluksen hankkiminen Päijänteelle. Nyt 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 32.80
17064: käsiteltävänä olevasta tulo- ja menoarvioesityk- uusille momenteille lisäyksenä 1 600 000
17065: sestä tämä ehdotus on kuitenkin jäänyt pois. markkaa avustuksena ja 1 400 000
17066: Lahden ja Jyväskylän taholta on selvitetty markkaa lainana sisävesialuksen hank-
17067: uuden aluksen hankintakustannuksia. Suomes- kimiseksi Päijänteelle.
17068: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17069:
17070: Jouko Skinnari Kaisa Raatikainen Helge Siren
17071: Matti Luttinen Ulla Puolanne Lea Savolainen
17072: Hannu Tapiola Matti Viljanen Helena Pesola
17073: Juhani Surakka Peter Muurman
17074: 1980 vp. 1221
17075:
17076: Raha-asia-aloite n:o 1124.
17077:
17078:
17079:
17080:
17081: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiutta-
17082: misrahan maksamiseksi varusmiehille.
17083:
17084:
17085: E d u s k u n n a 11 e.
17086:
17087: Siirtyminen varusmiespalveluksesta siviilielä- täisi päästä vuoteen 1984 mennessä vuosittain
17088: mään merkitsee usein asevelvollisille melkoisia portastettavilla korotuksilla. Tässä vaiheessa
17089: taloudellisia vaikeuksia, joita tällä hetkellä pa- olisi kohtuullista korottaa kotiuttamisraha 300
17090: hentaa edelleenkin voimakas nuorisotyöttö- markkaan 1. 1. 1981 lukien. Tämä edellyttäisi
17091: myys. Tilannetta helpottamaan on joitakin vuo- 4,6 miljoonan markan lisämäärärahaa.
17092: sia sitten hyväksytty laki kotiuttamisrahasta, Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
17093: joka on kuitenkin vuosikausia pysytellyt mark- nioittavasti,
17094: kamääräisesti samana eli 150 markassa. Ensi
17095: vuonna hallitus esittää rahaa nostettavaksi 200 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17096: markkaan. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17097: Jotta kotiuttamisrahasta olisi todellista apua 33.23.56 lisäyksenä 4 600 000 markkaa
17098: siviiliin siirtyville nuorille tulisi sen mm. Va- ylimääräisen kotiuttamisrahan maksami-
17099: rusmiesliiton mielestä vastata puolen kuun vä- seksi varusmiehille siten, että se olisi
17100: himmäispalkkaa. Ko. tason saavuttamiseen pi- kaikkiaan 300 markkaa 1. 1. 1981 lu-
17101: kien.
17102: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17103:
17104: Jouko Skinnari Juhani Raudasoja Saara-Maria Paakkinen
17105: Tarja Halonen Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen
17106: Tellervo Koivisto Juhani Surakka Lea Savolainen
17107: Pirkko Valtonen Peter Muurman Lasse Lehtinen
17108: 1222 1980-vp.
17109:
17110: Raha-asia-aloite n:o 1125.
17111:
17112:
17113:
17114:
17115: Starast ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisten oppi-
17116: laitosten kouluruokailun järjestämiseen.
17117:
17118:
17119: E d u s k u n n a II e.
17120:
17121: Vuoden 1976 tulo- ja menoarvioon sisältyy valtion teknillisten oppilaitosten ,tiloissa toimi-
17122: lausuma; jonka mukaan opiskelijaravintoloita via oppilaskuntien ja .yhdistysten ylläpitamiä
17123: ylläpitäville yhteisöille luovutetaan valtion kor- opiskelijaravintoloita, jotka ovat samalla opet-
17124: keakouluista edelleen tiloja vastikkeetta, edel- tajien työpaikkaruokaloita. Näiden ruokaloiden
17125: lyttäen, että ravintolatoimintaa harjoittavan yh- ylläpitäjät saavat valtiolta tilat ja laitteet, mut-
17126: teisön tarkoituksena ei ole liiketaloudellisen ta joutuvat itse huolehtimaan kalusteiden kor-
17127: voiton hankkiminen. Lisäksi korkeakoulujen ti- jaus-· ja huoltokustannuksista sekä energia•,
17128: loissa toimivia opiskelijaravintoloita tuetaan vesi-, jäte- ja siivousmenoista.
17129: varustamalla ne valtion varoin tarvittavalla ka- Mikäli ruokaloiden hoitoperusteita yhtenäis-
17130: lustolla ja laitteistolla. Vuoden 1979 tulo- ja teti:äisiin, hillittäisiin ruuan hinnan nousupai-
17131: menoarvioon sisältyy lausuma, jonka . mukaan netta sekä luotaisiin paremmat edellytykset hal-
17132: 'korkeakoulujen tiloissa toimivien opiskelijaruo- lituksen kaavailenialle valtion teknillisten oppi-
17133: kaloiden energia-, vesi-, jäte- ja siivousmenot laitosten kouluruokailun järjestämiselle.
17134: maksetaan korkeakoulun varoista. Korkeakou- ·Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17135: h:tjen tiloissa toimivien opiskelijaruokaloiden
17136: hoitoperusteet on tehty pääosiltaan· yhteneviksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17137: valtiovarainministeriön 1978 uudistamien val- den 1981 tulo~ ;a menoarvioon mo-
17138: tion työpaikkaruokailun yleisten hoitoperustei- mentille 29.76.21 lisäyksenä JOO 000
17139: den kanssa. markkaa valtion teknillisten oppilaitos-
17140: Edellä mainitut budjettilausumat eivät koske ten kouluruokailun järlestämiseksi.
17141: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17142:
17143: Pekka Starast Liisa Jsakonsaari Olli Helminen
17144: 1980 vp. 1223
17145:
17146: Raha-asia-aloite n:o 1126.
17147:
17148:
17149:
17150:
17151: Starast: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3622 kunnosta-
17152: miseksi välillä Kuusankoski - Lyöttilän kylä.
17153:
17154:
17155: E du s kunnalle.
17156:
17157: Maantie n:o 3622 muodostaa. yhteyden Kuu- heuttaa lisääntyviä kustannuksia, olisi tarkoi-
17158: sankoskelta Lyöttilän kylän kautta litin kir- tuksenmukaista aloittaa työt jo ensi vuoden
17159: konkylään. Tie on 14,5 kilometriä pitkä ja erit- aikana. Kunnostustyöt voitaisiin aloittaa esi-
17160: täin huonokuntoinen. Tiellä on runsaasti ras- merkiksi Kuusankosken ja Lyöttilän kylän vä"
17161: kasta ajoneuvoliikennettä, sillä sitä pitkin ta- liseltä osuudelta. Koko hankkeen kustannus-
17162: pahtuu soranajoa ja linja-autoliikennettä mm. arvio on 6 milj. markan paikkeilla.
17163: Helsinkiin. Tien parantaminen piti alkuperäis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan;
17164: ten suunnitelmien mukaan tapahtua jo ensi
17165: vuonna. Tien huonosta pohjarakenteesta ja ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17166: kaan ajoneuvoliikenteen asettamista vaatimuk- 1981 tulo- ja 111enoarvioon mo111entille
17167: sista johtuen on kuitenkin tien kunnostamisen 31.24.77 2 000 000 markkaa m(lantien
17168: kustannusarvio kohonnut ja hanketta on ly- n:o 3622 kunnostustöiden aloittamiseen
17169: kätty. Kun tien kunto on läpi vuoden erittäin välillä Kuusankoski - Lyöttilän kylä.
17170: heikko ja kunnostustöiden viivästyminen ai-
17171: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17172:
17173: Pekka Starast
17174: 1224 1980 vp.
17175:
17176: Raha-asia-aloite n:o 1127.
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: Starast: Määrärahan osoittamisesta Voikkaan sillan suunnitteluun
17182: ja rakennustöiden aloittamiseen.
17183:
17184:
17185: E d u s k u n n a 11 e.
17186:
17187: Voikkaan silta muodostaa Kuusankosken ja visin hankalaa. Silta on rakenteeltaan teräs-
17188: Voikkaan välisen liikenteen pullonkaulan. Sil- ristikkosilta, jonka yläpaarre on rakennettu sil-
17189: lan leveys on 5,5 metriä ja sillalle tultaessa tie mällä pitäen kriisiajan rautatieyhteystarvetta.
17190: tekee jyrkän mutkan sillan molemmissa päissä. Uuden sillan rakentamiseksi valmistuu yleis-
17191: Sillan Kuusankosken puoleisessa päässä on nä- selvitys ensi vuoden alkupuolella. Kun sillan
17192: kyvyyttä estämässä mäennyppylä, jonka takana rakentaminen jo kustannussyistä ajoittuu
17193: on lisäksi tienristeys. useammalle vuodelle, olisi rakennustyöt aloitet-
17194: Liikenne sillalla on vilkasta. Keskivuorokau- tava mahdollisimman pian. Sillan molemmissa
17195: siliikenne on lähes 6 000 autoa. Raskaan lii- päissä tapahtuu myös liikennejärjestelyjä, joi-
17196: kenteen osuus on suuri. Kuusankosken tehtail- den osalta työt voitaisiin pikaisesti käynnistää.
17197: le tulevasta puutavarasta 30 % kuljetetaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17198: Voikkaan sillan kautta. Vuotuinen kuljetusmää-
17199: rä on n. 5 000 kuormaa. Sillan kautta kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17200: päivittäin yli 100 vakinaista linja-autovuoroa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17201: Raskaitten ajoneuvojen keskivuorokausiliikenne 31.24.77 J 000 000 markkaa Voikkaan
17202: on n. 700 ajoneuvoa. sillan suunnitteluun ja rakennustöiden
17203: Sillan molemmin puolin on kapeat kevyen aloittamiseen.
17204: liikenteen väylät, joiden puhtaanapito on tal-
17205: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17206:
17207: Pekka Starast
17208: 1980 vp. 1225
17209:
17210: Raha-asia-aloite n:o 1128.
17211:
17212:
17213:
17214:
17215: Starast: Määrärahan osoittamisesta uuden sillan rakennustöiden
17216: aloittamiseksi Kymijoen yli Korialla.
17217:
17218:
17219: Ed u s k u n n a II e.
17220:
17221: Kouvolan kaupungin ja Elimäen kunnan taa- kuessaan. Viimeksi kesällä 1980 tapahtui sil-
17222: jaman, Korian, välisellä tiellä ylitetään Kymi- lalla pyöräilijän kuolemaan johtanut onnetto-
17223: joki Korian siltaa pitkin. Silta on yli sata vuot- muus.
17224: ta vanha ja rakennettu alunperin rautatieliiken- Uuden sillan rakentamiseen olisi ryhdyttävä
17225: nettä varten. Silta on kapea ja sillä on vain pikaisesti.
17226: yksi ajokaista. Liikenne ohjataan liikennevaloil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
17227: la. Kouvolan ja Korian välinen tie on vilkkaas-
17228: ti liikennöity. Sitä pitkin kulkee runsaasti myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17229: raskasta ajoneuvoliikennettä. Silta ei ole muo- 1981 tulo- ja menoarvioon momerztille
17230: dostunut vain liikenteelliseksi pullonkaulaksi 31.24.77 5 000 000 markkaa uuden Ky-
17231: vaan myös liikenneturvallisuuden kannalta mijoen ylittävän sillan rakennustöiden
17232: vaaralliseksi paikaksi. Varsinkin kevyt liikenne aloittamiseen Korialla.
17233: on usein vaaranalaisessa tilanteessa sillalla liik-
17234: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17235:
17236: Pekka Starast
17237:
17238:
17239:
17240:
17241: 154 088000399}
17242: 1226 1980 vp.
17243:
17244: Raha-asia-aloite n:o 1129.
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: Starast: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken aluesairaalan
17250: leikkausosaston laajennushankkeen toteuttamiseen.
17251:
17252:
17253: E d u s k u n n a 11 e.
17254:
17255: Kuusankosken aluesairaalassa on vireillä Alkuperäisen laajennussuunnitelman mukai-
17256: leikkausosaston laajennushanke. Leikkausosas- nen kustannusarvio on 5,5 miljoonaa markkaa.
17257: ton laajentamistarve on sairaalassa ollut jo usei- On tärkeätä, että laajennushanke toteutetaan
17258: ta vuosia. Hoidetaanhan Kuusankosken aluesai- alkuperäisessä laajuudessa, jotta sairaalan leik-
17259: raalassa koko Pohjois-Kymenlaakson alueelta kaustoimenpiteisiin tarvittavat tilat tyydyttäisi-
17260: tulevat potilaat. Leikkaussali on pitkään ollut vät tarpeen.
17261: vlikuormitettu ja se on aiheuttanut tärkeiden Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17262: hoitotoimenpiteiden viivästymistä.
17263: Leikkausosaston laajennushankkeen pikainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17264: toteuttaminen helpottaisi aluesairaalan kuntain- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
17265: liiton talouden hoitoa tulevina vuosina, sillä markkaa Kuusankosken aluesairaalan
17266: sairaalalla on ollut suunnitelmissa myös uuden leikkausosaston laajennushankkeen to-
17267: sisätautiosaston rakentaminen tällä vuosikym- teuttamiseen.
17268: menellä, mikäli nykyiset sisätautiosaston tilat
17269: siirtyvät terveyskeskuksen vuodeosaston käyt·
17270: töön.
17271: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17272:
17273: Pekka Starast
17274: 1980 vp. 1227
17275:
17276: Raha-asia-aloite n:o 1130.
17277:
17278:
17279:
17280:
17281: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi ener-
17282: giantuotantoon käytettävistä pelloista.
17283:
17284:
17285: E d u s k u n n a 11 e.
17286:
17287: Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnalli- sina, kun metsäntutkimuslaitos saa jalostus-
17288: sen energiaohjelman mukaan eräs maamme työnsä päätökseen. Tähän olisi kuitenkin va-
17289: energiapolitiikan tavoitteista on kotimaisen rauduttava hyvissä ajoin varaamalla heikko-
17290: energiantuotannon lisääminen. Eräs keino tähän tuottoisia peltoja ja joutomaita energiantuotan-
17291: tavoitteeseen pyrittäessä on energiakäyttöön toon.
17292: soveltuvan biomassan tuottaminen. Metsäntut- Hallitus ehdottaa ensi vuoden aikana luovut-
17293: kimuslaitoksessa on kehitetty energiantuotan- tavaksi ns. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
17294: toon soveltuvia pajulajikkeita. Niiden avulla Kun samanaikaisesti on kuitenkin voimakasta
17295: pystytään vuosittain yhden hehtaarin alueella tarvetta rajoittaa maatalouden ylituotantoa, oli-
17296: tuottamaan 4-5 öljytonnia vastaava energia- si näin vapautuva peltoala käytettävä esimer-
17297: määrä. kiksi juuri kotimaisen energian tuotantoon, mis-
17298: Maassamme arvioidaan olevan noin 1 mil- sä ei ole ylituotannon vaaraa näköpiirissä.
17299: joona hehtaaria energiantuotantoon soveltuvia Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17300: heikkotuottoisia pelto- ja metsä- sekä jouto-
17301: maita. Näiden saaminen energiantuotantoon oli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17302: si tärkeä ja kiireellinen toimenpide. Energia- 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33
17303: puun viljeleminen toisi maamme pientiloille uudelle momentille 10 000 000 markan
17304: kipeästi tarvittavia lisäansiomahdollisuuksia. määrärahan käytettäväksi korvauksena
17305: Energiapuun tuotantoa jarruttaa tällä het- kotimaisen energian tuotantoon käytet-
17306: kellä jalostetun viljelyaineiston riittämättö- tävistä pelloista.
17307: myys. Tämä puute poistuu kuitenkin lähivuo-
17308: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
17309:
17310: Asser Stenbäck Erkki Korhonen Väinö Rautiainen
17311: Antero Juntumaa Sauli Hautala Jorma Fred
17312: Impi Muroma Olavi Ronkainen Ulla Järvilehto
17313: 1228 1980 vp.
17314:
17315: Raha-asia-aloite n:o 1131.
17316:
17317:
17318:
17319:
17320: A. Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi psyykki-
17321: sesti vammautuneille tarkoitetun suojatyötoiminnan perusta-
17322: miskustannuksiin.
17323:
17324:
17325: Ed u s kun n a 11 e.
17326:
17327: Psyykkiset sairaudet muodostavat erittäin hentää yhteiskunnan muita kustannuksia sekä
17328: merkittävän syyryhmän työkyvyttömyyseläkkei- ennen kaikkea palvella vammaisten kuntou-
17329: den myöntämisperusteina. Täyden eläkkeen tusta, olisi yhteiskunnan tarkoituksenmukaista
17330: vaihtoehtona tulisi usein kysymykseen osaeläke, myöntää suojatyöpaikkojen perustamiseen ny-
17331: mikäli psyykkisesti vammautuneelle olisi osoi- kyistä enemmän varoja.
17332: tettavissa suojatyömahdollisuus. Tämä olisi mo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17333: nesti myös potilaan kuntoutukselle eduksi.
17334: Invalidihuoltolain nojalla kunnille, kuntain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17335: liitoille ja myös yksityisille ja yhteisöille myön- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17336: netään avustuksia suojatyötoiminnan käyttö- ja 33.44.58 lisäyksenä 10 000 000 mark-
17337: perustamiskustannuksiin. Tarkoitukseen varatut kaa käytettäväksi valtionavustuksena
17338: määrärahat ovat kuitenkin täysin riittämättö- psyykkisesti vammautuneille tarkoitetun
17339: mät esiintyvään tarpeeseen verrattuna. Koska suojatyötoiminnan perustamiskustannuk-
17340: suojatyötoimintaa laajentamalla voitaisiin vä- siin.
17341: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17342:
17343: Asser Stenbäck Olavi Ronkainen Erkki Korhonen
17344: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto
17345: Jorma Fred
17346: 1980 vp. 1229
17347:
17348: Raha-asia-aloite n:o 1132.
17349:
17350:
17351:
17352:
17353: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uuden hen-
17354: kilöstön palkkaamiseksi yleistä oikeusaputoimintaa varten.
17355:
17356:
17357: Ed u s k u n n a 11 e.
17358:
17359: Vuoden 1979 lopussa oli toiminnassa 156 luisivat myös Kirkkonummi ja Kauniainen.
17360: yleistä oikeusaputoimistoa ja niissä oikeusavus- Lisäksi tarvittaisiin yhden oikeusavustajan ja
17361: tajia 193, oikeusneuvojia 12 ja kansliahenkilö- yhden muun viran perustamiseen määräraha,
17362: kuntaa 182. Näistä 3 oikeusavustajan ja 3 kans- jotta voitaisiin tukea uusien yhteistoiminta-
17363: liahenkilökuntaan kuuluvan palkkaukseen ei alueiden perustamista.
17364: myönnetty valtionavustusta. Vuodesta 1977 on Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä
17365: voimassa ollut rajoituslainsäädäntö, jonka voi- on ehdotettu kuitenkin vain määrärahaa kol-
17366: massaoloaika päättyy vuoden 1980 lopussa. men uuden oikeusavustajan ja kolmen toimisto-
17367: Vuonna 1980 myönnettiin ehdollinen määrära- henkilön viran perustamista varten. Tämä
17368: ha 5 oi!keusavustajan ja 5 kansliahenkilön merkitsee sitä, että Espoon oikeusaputoimisto
17369: uuden viran perustamiseen. tulee yleisen oikeusaputoiminnan piiriin. Sen
17370: Valtioneuvosto on 27. 3. 1980 asettanut toi- sijaan Ki.vkkonummi ja Kauniainen jäävät
17371: mikunnan selvittämään yleisen oikeusaputoi- oikeusaputoiminnan ulkopuolel:le, mitä voidaan
17372: minnan kehittämistä ja toiminnan laajentamis- pitää kohtuuttomana. Sen vuoksi ehdotetaan
17373: ta koko valtakunnan kattavaksi kustannuksia määrärahan lisäystä vielä kahta uutta oikeus-
17374: olennaisesti lisäämättä. Tämän johdosta ehdo- avustajan ja kahta uutta toimistohenkilön vir-
17375: tetaan tulo- ja menoarvion yhteydessä annetta- kaa varten. Määrärahan lisätarve on 200 000
17376: vaksi hallituksen esitys rajoituslainsäildännön markkaa.
17377: voimassaolon jatkamiseksi vuosiksi 1981- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17378: 1983. Toiminnan tasaisen kehittämisen vuoksi
17379: on kuite111kin välttämätöntä ottaa valtionavun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17380: piiriin vuosittain uusia virkoja. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17381: Espoon kaupunki ei ole vielä yleisen oikeus- 25.45.30 (Yleinen oikeusaputoiminta)
17382: aputoiminnan piirissä. Sen vuoksi vuoden 1981 lisäyksenä 200 000 markkaa kahden
17383: tulo- ja menoarviossa tarvittaisiin määrärahaa uuden oikeusavustajan ja kahden uuden
17384: 4 oikeusavustajan ja 4 kansliahenkilökuntaan toimistohenkilön viran perustamista var-
17385: kuuluvan viran perustamiseen Espoon kaupun- ten.
17386: kia varten. Tähän yhteistoiminta-alueeseen kuu-
17387: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17388:
17389: Kaarina Suonio Toivo Mäkynen Saara-Maria Paakkinen
17390: Tarja Halonen Maija Rajantie Pekka Starast
17391: Niilo Hämäläinen Mikko Elo Eva-Maija Pukkio
17392: Juhani Surakka Paula Eenilä Pentti Lahti-Nuuttila
17393: Liisa Jaakonsaari Tellervo Koivisto Jalmari Torikka
17394: Peter Muurman Matti Luttinen Pirkko Valtonen
17395: 1230 1980 vp.
17396:
17397: Raha-asia-aloite n:o 11.3.3.
17398:
17399:
17400:
17401:
17402: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammais-
17403: ten kirjastolle kirjojen jäljennystyön palkkoja ja palkkioita
17404: varten.
17405:
17406:
17407: E d u s k u n n a 11 e.
17408:
17409: Näkövammaisten kirjaston toimintaa tulisi lisäykset kuin valtion vuoden 1981 tulo- ja
17410: vo1da laajentaa ja monipuolistaa siten, että am- menoarviossa on esitetty.
17411: matillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Edellä s.anottuun viitaten ehdotamme,
17412: käytettävä peruskirjallisuus .oHsi mahdollisim-
17413: man laajasti tuoreina painoksina näkövammais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17414: ten ulottuvilla. Myös muun tietopuolisen kir- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17415: jallisuuden ja kaunokirjallisuuden valikoimaa 29.58.01 lisäyksenä 500 000 markkaa
17416: tulisi voida laajentaa. Tähän tarkoitukseen Näkövammaisten kirjastolle kirjojen jäl-
17417: Näkövammaisten kirjasto tarvitsee piste- ja jennystyön palkkoja ja palkkioita var-
17418: ääillkirjojen tuotantoon sekä jäljennystyön palk- ten.
17419: koihin ja paLkkioihin huomattavasti suuremmat
17420: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17421:
17422: Kaarina Suonio Niilo Hämäläinen Matti Luttinen
17423: Pekka Starast Jouko Skinnari Olli Helminen
17424: Lea Savolainen Juhani Surakka Maija Rajantie
17425: Hannu Tapiola Matti Puhakka Mikko Elo
17426: Mikko Rönnholm Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä
17427: Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman Tellervo Koivisto
17428: 1980 vp. 1231
17429:
17430: Raha-asia-aloite n:o 1134.
17431:
17432:
17433:
17434:
17435: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Näkövammais-
17436: ten kirjastolle kulutusmenoihin piste- ja äänikirjatuotantoon.
17437:
17438:
17439: Eduskunnalle.
17440:
17441: Näkövammaisten kirjaston toimintaa tulisi hin ja palkkioihin huomattavasti suuremmat li-
17442: voida laajentaa ja monipuolistaa siten, että am- säykset kuin valtion vuoden 1981 tulo- ja me-
17443: matillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa noarviossa on esitetty.
17444: käytettävä peruskirjallisuus olisi mahdollisim- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17445: man laajasti tuoreina painoksina näkövammais-
17446: ten ulottuvilla. Myös muun tietopuolisen kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17447: jallisuuden ja kaunokirjallisuuden valikoimaa 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17448: tulisi voida laajentaa. Tähän tarkoitukseen Nä- 29.58.29 lisäyksenä 500 000 markkaa
17449: kövammaisten kirjasto tarvitsee piste- ja ääni- Näkövammaisten kirjastolle kulutusme-
17450: kirjojen tuotantoon sekä jäljennystyön palkkoi- noihin piste- ja äänikirjatuotantoon.
17451: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17452:
17453: Kaarina Suonio Jouko Skinnari Matti Luttinen
17454: Pekka Starast Juhani Surakka Olli Helminen
17455: Lea Savolainen Eino Grönholm Maija Rajantie
17456: Hannu Tapiola Kaisa Raatikainen Mikko Elo
17457: Mikko Rönnholm Matti Buhakka Paula Eenilä
17458: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Tellervo Koivisto
17459: Niilo Hämäläinen Peter Muurman Mauno Forsman
17460: 1232 1980 vp.
17461:
17462: Raha-asia-aloite n:o 11.35.
17463:
17464:
17465:
17466:
17467: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistutkijan ja tutki-
17468: musassistentin viran perustamiseksi Rauhan- ja konfliktiu-
17469: tu tkimuslaitokseen.
17470:
17471:
17472: Ed u s k u n n a U e.
17473:
17474: Rauhan- ja konHi:ktintutkimuslaitos perustet- heuttaa kansainväliselle rauhalle ja turvallisuu-
17475: tiin opetusministeriön alaisuuteen v. 1970. Sen delle. Nämä varustelukierteet vaikuttavat myös
17476: jälkeen laitokselle on myönnetty valtion budje- Suomen kansainväliseen asemaan. Toisaalta
17477: tin kautta vain yksi tutkimusassistentin toimi Suomen hallitus on jo harjoittanut aktiivista
17478: huolimatta siitä, että laitoksen johtokunta aset- ja aloitteellista aseidenriisuntapolitiikkaa sekä
17479: ti jo viime vuosikymmenen alkupuolella tavoit- alueellisessa että globaalisessa mitassa. Lienee
17480: teeksi kahdeksan tutkijan keskuksen luomisen. itsestään selvää, että tutkimustyöllä on annetta-
17481: Tilanne ei myöskään v. 1981 tulo- ja meno- vanaan oma panoksensa asevarusteluun ja asei-
17482: arvioesityksessä osoita paranemisen merkkejä denriisuntaan liit-tyvissä ongelmissa varsinkin,
17483: siitäkään huolimatta, että ns. perustutkimustyö- kun alan tutkimus on rauhan- ja konfliktin-
17484: ryhmän esityksen mukaisesti on myös valtion tutkimuksen piirissä ollut hyvinkin näkyvää.
17485: tutkimuslaitosten tutkimusedellytyksiä pyritty Rauhan- ja konfliktintutkimus on luonnolli-
17486: parantamaan. Päinvastoin Rauhan- ja konflik- sesti vain yksi, joskin vaikutusvaltainen suun-
17487: tintutkimuslaitoksen voimavarojen kasvu jää taus Suomessa yleistäkin kehittämistä vaativassa
17488: alle valtion tutkimusmenojen keskimääräisen kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa. Sen
17489: kasvun. voimistamista voidaan edellä mainittujen kan-
17490: Suomi harjoittaa aktiivista rauhantahtoista ul- sainvälisen talouden ja politiikan kehitykseen
17491: kopolitiikkaa. Samalla sen yhteiskunnalliset ja liittyvien asiallisten, jopa polttavien tarpeiden
17492: taloudelliset toiminnot kansainvälistyvät ja eri- lisäksi perustella sillä, että alalla on olemassa
17493: laiset globaaliset haasteet ulottavat otteensa tukea vaille jäänyt ja jopa syrjintää kokenut
17494: myös meihin. Tutkimus on yksi keino, jonka valtion tutkimuslaitos. Sen aseman vahvistami-
17495: avulla tätä monimuotoista kansainvälistä kehi- nen on hallituksen omaksuman yleisen tiede-
17496: tystä voidaan pyrkiä seuraamaan ja luomaan poliittisen linjan mukainen. Samalla luotaisiin
17497: siihen järjestystä tuovia malleja. Niiden avulla Suomen raEhanomaiselle ulkopolitiikalle ia sitä
17498: voidaan puolestaan osaltaan edistää ulkopolitiik- tukevalle yleiselle mielipiteelle uusia tiedollisia
17499: kaamme ja sen mukautumista erilaisiin muutos- edellytyksiä sekä keinoja sopeutua nopeasti
17500: paineisiin. Rauhan- ja konfliktintutkimus on muuttuvaan kansainväliseen ympäristöön.
17501: luonteeltaan sellainen tutkimusala, jo1le tällai- Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen ase-
17502: nen kokonaisvaltainen, kaikilla tasoilla esiintyvä man vahvistamiseksi sekä tutkimusresurssien li-
17503: kansainvälisten ristiriitojen syiden ja seurausten säämiseksi olisi välttämätöntä perustaa tutki-
17504: ta11kastelu hyvin sopii. Alan tutkimuksella on muslaitokseen vuonna 1981 yksi uusi erikois-
17505: myös annettavanaan perustaa rauhan- ja kan- tutkijan virka (V 26) ja yksi uusi tutkimus-
17506: sainvälisyyskasvatuksen kehittämiselle maassa. assistentin virka (V 22). Uusien virkojen pe-
17507: Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen rustamisesta aiheutuisi kustannuksia 100 000
17508: vaaratekijään, jonka aseteknologian jatkuva ke- mk.
17509: hitys ja johtavien valtioiden kilpavarustelu ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17510: Raha-asia-aloite n:o 1135 1233
17511:
17512: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden (V 26) ja yhden uuden tutkimusassis-
17513: 1981 tulo- ja menoarvioon momentille tentin viran (V 22) perustamiseksi
17514: 29.87.01 lisäyksenä 100 000 markkaa Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitokseen.
17515: yhden uuden erikoistutkijan viran
17516: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17517:
17518: Kaarina Suonio Matti Puhakka Terho Pursiainen
17519: Jermu Laine Jouko T'llovinen Matti Luttinen
17520: Olavi Martikainen Mikko Kuoppa Helge Siren
17521: Juhani Tuomaala Jacob Söderman Paula Eenilä
17522: Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen Kaj Bärlund
17523: Erkki Pystynen Juhani Surakka Sten Söderström
17524: Anneli Kivitie Liisa Jaakonsaari Hannele Pokka
17525: 1.-C. Björklund Pirkko Valtonen Lauha Männistö
17526: Jaakko Itälä Saara-Maria Paakkinen Sakari Knuuttila
17527: Pirjo Ala-Kapee Pekka Starast Tellervo Koivisto
17528: Eva-Maija Pukkio
17529:
17530:
17531:
17532:
17533: 155 088000399J
17534: 1234 1980 vp.
17535:
17536: Raha-asia-aloite n:o 1136.
17537:
17538:
17539:
17540:
17541: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylitarkastajan toimen
17542: perustamiseksi kuluttajavalituslautakuntaan.
17543:
17544:
17545: E d u s 'k u n n a [ 1 e.
17546:
17547: Kuluttajansuojalakien voimassaolon kaksi en- Valituslautakunta käsittelee ihmisten asioita.
17548: simmäistä vuotta ovat osoittaneet tehdyt lain- Ne ovat monesti taloudelliselta arvoltaan suh-
17549: säädännölliset ratkaisut oikeaanosuneiksi. Sa- teellisen vähäisiä. Niillä saattaa kuitenkin olla
17550: malla on kuitenkin selvästi ilmennyt, ettei la- huomattava periaatteellinen merkitys. Ratkai-
17551: keja toteuttava oikeussuojakoneisto määrälli- sun viipyminen lautakunnassa lähes vuoden
17552: sesti selviä niistä tehtävistä, joita kansalaisten horjuttaa kansalaisten luottamusta kuluttajien
17553: oikeussuojan tarve tällä alueella asettaa. turvaksi rakennetun oikeussuojakoneiston toi-
17554: Yksittäisiä kuluttajan ja elinkeinonharjoitta- mintaan. Tämän asiantilan korjaamiseen ovat
17555: jan välisiä riita-asioita selvittävän kuluttajava- kiinnittäneet vakavaa huomiota mm. kuluttaja-
17556: lituslautakunnan esitteliiät pystyvät tällä het- valituslautakunta sekä viimeksi parlamentaari-
17557: kellä valmistelemaan päätettäviksi noin 65 nen kuluttajaneuvosto.
17558: prosenttia niistä valituksista, joita kuukausit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17559: tain tulee lautakunnalle. Käsittelyä odottavien oittavasti,
17560: asioiden määrä näin ollen jatkuvasti kasvaa.
17561: Vaikka kuluttajavalituslautakunnan työmäärän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17562: kasvu tänä vuonna ei olekaan ollut yhtä suuri 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17563: kuin edellisenä vuonna, on erittäin vaikeaksi 32.31.01 53 000 markan määrärahan
17564: ongelmaksi muodostunut aikaisempien ruuh- yhden ylimääräisen V 28 palkkausluok-
17565: kien poistaminen. Nykyisillä esittelijävoimilla kaan kuuluvan ylitarkastajan toimen pe-
17566: tähän ei pystytä. Tämän vuoksi valitusten kä- rustamiseksi kuluttajavalituslautakun-
17567: sittelyajat saattavat venyä lautakunnassa jopa taan laissa lautakunnalle määriteltyjen
17568: vuoden pituisiksi. tehtävien suorittamiseksi.
17569: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
17570:
17571: Kaarina Suonio Kaj Bärlund Matti Pelttari
17572: Pirjo Ala-Kapee Mikko Pesälä Tarja Halonen
17573: Heli Astala Lea Sutinen Jermu Laine
17574: Paula Eenilä
17575: 1980 vp. 1235
17576:
17577: Raha-asia-aloite n:o 1137.
17578:
17579:
17580:
17581:
17582: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisinä etuuksina
17583: lapsilisän maksukauden pidentämiseen.
17584:
17585:
17586: E d u s k u n n a 11 e.
17587:
17588: Nykyinen lapsilisälaki säädettiin vuonna vuoteen saakka. Luonnollisesti olisi myös
17589: 1948. Tuolloin lakiin otettiin ikäraja, jonka opintotukijärjestelmää tästä huolimatta kehi-
17590: mukaan lapsilisää suoritetaan siihen saakka, tettävä edelleen myös näiden ikäluokkien
17591: kun lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä ikäraja on osalta. Lapsilisän maksuajan pidentäminen on
17592: edelleen voimassa. johdonmukaista myös lapsen elatuksen turvaa-
17593: Vanhempien lasten osuus perheen kulutuk- misesta annetussa lainsäädännössä omaksuttu-
17594: sesta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan jen periaatteiden kanssa. Tämän mukaanhan
17595: myötä 1940-luvun loppuun verrattuna nyky- mm. elatustukea suoritetaan siihen saakka, kun
17596: a~kana olennaisesti lisääntynyt. Yhteiskunnan lapsi täyttää 18 vuotta.
17597: perheille osoittama tuki nimenomaan vanhem- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17598: pien lasten osalta on kuitenkin jäänyt riittä-
17599: mättömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17600: voimakkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17601: ei ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluo- tille 33.15.52 (Lapsilisät) lisäyksenä
17602: kan lasten asemaan. Voidaan siten perustellusti 105 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
17603: todeta, että 16-18-vuotiaat lapset ovat tässä määräisinä etuuksina lapsilisän maksu-
17604: suhteessa jääneet väliinputoaj1ksi. kauden pidentämiseen 1. 7. 1981 lukien
17605: Tämä epakohta on ainakin osaksi korjatta- 16 ja 17 vuoden ikäisiin.
17606: vissa pidentämällä lapsilisän maksukautta 18
17607: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17608:
17609: Kaarina Suonio Pirjo Ala-Kapee Tellervo Koivisto
17610: Tarja Halonen Peter Muurman Pirkko Valtonen
17611: Olli Helminen
17612: 1236 1980 vp.
17613:
17614: Raha-asia-aloite n:o 11.38.
17615:
17616:
17617:
17618:
17619: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille lasten
17620: päiväkotien käyttökustannuksiin.
17621:
17622:
17623: E d u s kun n a 11 e.
17624:
17625: Hallituksen perhepoliittisessa selonteossa, jo- ennakkoon, sillä yhdellä kertaa lienee mahdo-
17626: ta Eduskunta käsitteli kuluvan vuoden maalis- tonta perustaa riittävää määrää uusia päivähoi-
17627: kuussa, ehdotettiin pienten lasten hoitojärjes- topaikkoja ottaen huomioon, että pienten las-
17628: telyjä kehitettäväksi siten, että lapsen toisen ten päivähoitopaikkojen voimakas lisäys ei saa
17629: ikävuoden aikana tuettaisiin kotona tapahtuvaa vähentää muiden ikäryhmien paikkoja.
17630: hoitoa maksamalla lapsilisälain täydennyksenä Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa
17631: hoitokorvausta. Valinnanmahdollisuuksien tur- päivähoitopaikkoja ehdotetaan lisättäväksi val-
17632: vaamiseksi taattaisiin vastaavana aikana lapsen takunnallisen suunnitelman mukaisesti 7 400
17633: huoltajalle ehdoton oikeus saada lapselle kun- paikalla. Ottaen huomioon edellä esitetyt nä-
17634: nan järjestämä päivähoitopaikka. kökohdat ja sen, että maassamme on kokopäi-
17635: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa ei vielä vähoidon tarpeesta tyydytetty vasta noin 50 %,
17636: ole lähdetty toteuttamaan hallituksen selon- tulisi päivähoitopaikkoja vuoden 1981 budje-
17637: teossaan esittämää perhepoliittista ohjelmaa sen tissa lisätä erityisesti alle 2,5-vuotiaita varten
17638: merkityksellisimmiltä osiltaan. Kuitenkin juuri 1 500 paikkaa esitettyä enemmän. Tämä lisäisi
17639: pienten lasten päivähoitopaikkojen riittämättö- valtion menoja vuonna 1981 4 700 000 mar-
17640: myys on tällä hetkellä lasten vanhempien suu- kalla ja työllistäisi 460 henkilöä. Paikkojen li-
17641: rimpia vaikeuksia. Sosiaalihallituksen vastikään säys voidaan ajoittaa vuoden 1981 loppupuo-
17642: julkistama tutkimus lapsiperheiden toimeentu- lelle ja tarvittaessa osittain vuoden 1982 al-
17643: losta osoittaa myös, että ns. köyhyyslaukun !au- kuun.
17644: keaminen keskituloisissa lapsiperheissä johtuu Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17645: suurelta osaltaan siitä, että he eivät pääse osal-
17646: lisiksi kunnallisista päivähoitopaikoista, vaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17647: joutuvat turvautumaan verrattomasti kalliim- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17648: piin yksityisiin hoitojärjestelyihin. Hallituksen 33.38.30 lisäyksenä 4 700 000 markkaa
17649: ilmaiseman perhepoliittisen linjanvedon toteut- 1 500 lähinnä alle 2,5-vuotiaille tar-
17650: tamista ajatellen tulisi pienten lasten päivähoi- koitetun päivähoitopaikan käyttökus-
17651: topaikkojen riittävyyteen varautua asteittain jo tannuksiin.
17652: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17653:
17654: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Kaisa Raatikainen
17655: Tarja Halonen Pekka Starast Eino Grönholm
17656: Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee
17657: 1980 vp. 1237
17658:
17659: Raha-asia-aloite n:o 1139.
17660:
17661:
17662:
17663:
17664: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
17665: tukseksi kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
17666:
17667:
17668:
17669: Ed u s k u n n a 11 e.
17670:
17671: Lasten päiväkotien perustamiskustannukset Tavoitteena tulisi pitää päiväkotien perus·
17672: ovat harkinnanvaraisen valtionavun piirissä. tamiskustannusten saattamista täyden valtion-
17673: Vuosittain budjetissa myönnetty valtionavus- osuuden piiriin. Sitä ennen on kuitenkin tul-
17674: tus kattaa vain pienen osan siitä määrästä, min- tava kuntia vastaan korottamalla olennaisesti
17675: kä kunnat saisivat, mikäli päiväkotien perusta- harkinnanvaraisen valtionavun määrää tulo- ja
17676: miskustannukset olisivat täysimääräisen valtion- menoarviossa.
17677: osuuden piirissä. Alhainen ja harkinnanvarai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17678: nen tuki perustamiskustannuksiin on valtakun-
17679: nallisen lasten päivähoitopolitiikan suurimpia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17680: puutteita. Kuntien halu ja kyky päiväkoti-in- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17681: vestointeihin riippuu ratkaisevasti rahoitusnä- 33.38.35 lisäyksenä 30 000 000 mark-
17682: kökohdista. Samalla valtiovalta, kuten oikein kaa kunniile lasten päiväkotien perusta-
17683: on, asettaa korkeat normit päiväkotitilojen miskustannuksiin tarkoitettuun valtion-
17684: tasolle. apuun.
17685: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17686:
17687: Kaarina Suonio Niilo Hämäläinen Matti Puhakka
17688: Pekka Starast Juhani Raudasoja Liisa Jaakonsaari
17689: Lea Savolainen Tellervo Koivisto Peter Muurman
17690: Hannu Tapiola Jouko Skinnari Matti Luttinen
17691: Mikko Rönnholm Mikko Elo Olli Helminen
17692: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka Maija Rajantie
17693: Paula Eenilä
17694: 1238 1980 vp.
17695:
17696: Raha-asia-aloite n:o 1140.
17697:
17698:
17699:
17700:
17701: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
17702: tukseen lasten ja nuorten avohuollon kehittämistoimintaan.
17703:
17704:
17705: E d u s k u n n a i 1e.
17706:
17707: Lastensuojelun avohuoltoa on kehitettävä 1979 komitea esitti lukuisia tavoitteita haa-
17708: tasavertaisena osana koko iastensuojelutoimin- voittavissa olosuhteissa elävien lasten palvelu-
17709: taa. Kuntien mahdollisuudet lastensuojelun jen parantamiseksi. Koulujen työrauhaan liitty-
17710: osa-alueiden kehittämisessä riippuvat olennai- vien ongelmien selvittäminen sekä kouluvai-
17711: sesti valtionavun määrästä. Tavoitteena tulisi keuksissa olevat nuoret ja suojelukasvatuspe-
17712: olla saattaa lastensuojelutyö täyden valtion- rustein huostaan otetut nuoret lisäävät lasten-
17713: osuuden piiriin, koska vain tällöin voidaan an- suojelun palvelujen tarvetta. Lastensuojelun
17714: taa kunnille riittävät takeet taloudellisesta avohuollon toimien tehostamista tarvitaan myös
17715: tuesta lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityön- nuorten rikoksentekijöiden auttamisessa.
17716: tekijöiden määrän lisäämiseksi ja lastensuoje- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17717: lutyön keinovalikoiman monipuolistamiseksi
17718: kunnissa. Ennen tämän tavoitteen toteutumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17719: on kuitenkin voimakkaasti nostettava harkin- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17720: nanvaraisen valtionavun määrää lastensuojelu- 33.41.32 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17721: työlle. valtionavustukseen lasten ja nuorten avo-
17722: Lastensuojelun avohuolto on mittavien teh- huollon kehittämistoimintaa varten.
17723: tävien edessä. Kansainvälisen lasten vuoden
17724: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
17725:
17726: Kaarina Suonio Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
17727: Pekka Starast Niilo Hämäläinen Peter Muurman
17728: Lea Savolainen Mikko Elo Matti Luttinen
17729: Hannu Tapiola Olli Helminen Maija Rajantie
17730: Jouko Skinnari Juhani Surakka Paula Eenilä
17731: Mikko Rönnholm Matti Puhakka Tellervo Koivisto
17732: 1980 vp. 1239
17733:
17734: Raha-asia-aloite n:o 1141.
17735:
17736:
17737:
17738:
17739: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus-
17740: liitolle näkövammaisten kuntoutushenkilökunnan koulutuk-
17741: seen.
17742:
17743:
17744: Ed u s k u n n a 11 e.
17745:
17746: Näkövammaisten kuntoutuspalvelujen suurin set hen!kilöresurssit on pyrittävä käyttämään
17747: ja keskeisin tuottaja on Näkövammaisten mahdollisimman tehokkaasti. Näkövammaisten
17748: Keskusliitto ry, joka huolehtii tästä tehtävästä monitoimitaloon tulevan kuntoutuskeskuksen
17749: valtionavun, raha-automaattiavustuksen ja aloittaessa toimintansa vuoden 1980 alussa
17750: oman varainhankinnan turvin. Liitolla on liiton kuntoutustoimintaan tulee uusia työn-
17751: alueellisia kuntoutustyöntekijöitä eri puolilla tekijöitä vuonna 1981 ja 1982 noin 20. Tämän
17752: maata ja sopeutumisvalmennuskurssit, työhön- uuden henkilökunnan koulutus on ajankohtai-
17753: kuntoutus, näönkuntoutus ja apuvälinepalvelu nen juuri vuonna 1981.
17754: keskittyvät marraskuun alusta liiton uuteen Näkövammaisiin kohdistuvien erityispalvelu-
17755: monitoimitaloon Helsingissä. Varsinaisten kun- jen ohella on tarpeen lisätä yleisen terveyden-
17756: toutuspalvelujen ohella liitto huolehtii monista huollon ja sosiaalitoimen valmiutta auttaa ja
17757: muista näkövammaisten palveluista kuten ääni- tukea näkövammaisia asiakkaitaan mahdollisim-
17758: kirjojen ja äänilehtien tuottamisesta, pisteleh- man lähellä heidän kotipaikkakuntaansa. Tämä
17759: tien painamisesta, näkövammaisten käsityön- edellyttää keskussairaaloiden, terveyskeskusten,
17760: tekijöiden raaka-aineiden ja valmiiden tuottei- sosiaalitoimistojen, Kansaneläkelaitoksen paikal-
17761: den välityksestä jne. listoimistojen, työvoimatoimistojen neuvonta-
17762: Suurin osa liiton tehtävistä on sellaisia, ettei osastojen henkilökunnan ja kunnallisten koti-
17763: niihin ole sellaisenaan saatavissa valmiiksi kou- avustajien ja kodinhoitajien perehdyttämistä
17764: lutettua työvoimaa. Liitto on joutunut ja jou- näkövammaisten erityistarpeisiin. Tällainen
17765: tuu huolehtimaan tämän vuoksi työntekijöi- lähikuntoutuksen tehostaminen erityispalvelu-
17766: densä koulutuksesta itse. Eräiden työntekijä- jen ohella on niiden tavoitteiden mukaista,
17767: ryhmien kuten näönkäytönopettajien ja kuuro- jotka on kirjattu mm. vuonna 1979 ilmesty-
17768: sokeiden opettajien kohdalla erikoistumiskoulu- neissä komiteanmietinnöissä (Vammaisten am-
17769: tus suunnitellaan hoidettavaksi pohjoismaisella matillisen koulutuksen toimikunnan mietintö
17770: tasolla. Tämä sen vuoksi, että tällaisten työn- 7/79, Vajaakuntoisten työvoimapalvelun kehit-
17771: tekijöiden tarve kussakin maassa on niin pieni, tämistoimikunnan mietintö 8/79, Kuntoutus-
17772: ettei omaa koulutusta kannata järjestää. palvelujärjestelmän kehittämistoimikunnan mie-
17773: Liikkumistekniikan ja jokapäiväisten taitojen tintö 9 /79) ja vuonna 1978 ilmestyneessä
17774: opettamiseen pystyvän henkilön kouluttamisen Vapaaehtoistyön toimikunnan mietinnössä 62/
17775: järjestämisessä Näkövammaisten Keskusliitto 78. Näiden ryhmien kouluttamisen ja perehdyt-
17776: on yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. tämisen vastuu sekä koulutuksen organisointi
17777: Suunnitteilla olevan koulutuksen rahoittami- ja koordinointi lankeaa Näkövammaisten
17778: seen yliopistolla ei kuitenkaan ole mahdolli- Keskusliiton hoidettavaksi. Tehtävä asettaa sen
17779: suuksia, vaan rahoitusvastuu jää Näkövammais- henkilökunnalle uusia koulutuksellisia vaati-
17780: ten Keskusliitolle. muksia. Liiton tulee tarjota myös harjoittelu-
17781: Erityisesti monitoimitaloon siirtyminen ja paikkoja mm. alueellisten näönkuntoutusyksi-
17782: sen myötä tapahtuva kuntoutuspalvelujen laa- köiden henkilökunnan kouluttamiseksi. Esimer-
17783: dullinen ja määrällinen kasvu asettaa Näkö- kiksi Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan
17784: vammaisten Keskusliitolle aivan uudet vaati- perustetaan näönkuntoutuskeskus, jota varten
17785: mukset henkilökuntansa kouluttamiseen. Vähäi- näönkäytönopettaja koulutetaan Ruotsissa.
17786: 1240 Raha-asia-aloite n:o 1141
17787:
17788:
17789: Ennen koulutusta tehtävään valitun henkilön Pääasialliset koulutuskustannukset aiheutu-
17790: on kuitenkin harjoiteltava vähintään puoli vat kuitenkin erilaisten koulutustilaisuuksien
17791: vuotta näönkäytönopettajan tehtäviä. Tämä on opettajien palkoista ja palkkioista, harjoitteli-
17792: tällä hetkellä mahdollista vain Nä!kövammais- joiden palkoista ja oppimateriaalista.
17793: ten Keskusliiton näönkuntoutuskeslmksessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17794: Tällaisten harjoittelupaikkojen perustaminen ja
17795: koulutuksen järjestäminen rasittaa liiton ta- että Eduskunta ottaiS'i valtion vuo-
17796: loutta tuntuvasti. den 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
17797: Koulutuksen suunnittelu, koordinointi ja markan määrärahan Näkövammaisten
17798: toteutus edellyttävät ainakin määräaikaisen Keskusliitolle käytettäväksi näkövam-
17799: kouluttajan toimen perustamista. Todennäköi- maisten kuntoutushenkilökun:nan koulu-
17800: sesti tällainen työntekjä tarvittaisiin pysyvänä tuksen suunnittelua ja toteutusta var-
17801: etenkin, kun otetaan huomioon liiton yleisiin ten.
17802: palvelujärjestelmiin kohdistuva koulutus.
17803: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
17804:
17805: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Liisa Jaakonsaari
17806: Matti Puhakka Juhani Surakka Pirkko Valtonen
17807: Jouko Tuovinen Olli Helminen Saara-Maria Paakkinen
17808: Pentti Lahti-Nuuttila Jermu Laine Pekka Starast
17809: Helge Siren
17810: 1980 vp. 1241
17811:
17812: Raha-asia-aloite n:o 1142.
17813:
17814:
17815:
17816:
17817: Surakka ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta Jyväsky-
17818: län Talvi -tapahtumalle.
17819:
17820:
17821: Ed u s k u n n a 11 e.
17822:
17823: Jyväskylän Taivi on kaksitoistavuotisen toi- nittelun pitävyys ja jo ennakkoon sovitun oh-
17824: mintansa aikana vakiinnuttanut asemansa suo- jelmiston toteuttaminen käytännössä kärsii, mi-
17825: malaisen työväenliikkeen yhteisenä ja maan käli taloudellinen pohja on epävarma.
17826: suurimpana työväenkulttuuritapahtumana. Ta- Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa on
17827: pahtuman järjestämisessä on ajankohtaisena ky- Jyväskylän Talvelle esi•tetty momentille
17828: symyksenä uusien toimintamuovojen kehittämi- 29.88.53 (Tieteen tukeminen) 120 000 mark-
17829: nen perinteisen vuosittaisen tapahtuman rinnal- kaa ja momentille 29.90.53 (Taiteen tukemi-
17830: le. Kysymykseen ·tulevat tilaisuuksien järjestä- nen) 220 000 markikaa.
17831: minen syys- ja koko talvikauden aikana, alueel- Talven kaltaisen, yli kaksi viikkoa kestävän
17832: linen laajentuminen sekä tutkimus- ja julkaisu- kulttuuritapahtuman järjestelyihin liittyvät kus-
17833: toiminnan kehittäminen, tannukset ovat jatkuvasti nousseet. Taiteilijoi-
17834: Uudistumis- ja ikehittämistyön suurimpana den pal'l~kiot, taiteilijoiden ja luennoitsijoiden
17835: esteenä on tapahtuman valmistelun taloudelli- majoitus- ja matkakustannukset, kongressien ja
17836: nen epävarmuus. Rahoituspohjan ko1mannek- taidetilaisuuksien järjestelyihin liittyvät vuok-
17837: sen muodostavat valtionavustukset tieteellisiin rat sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaan liitty-
17838: ja taiteellisiin tarkoituksiin. 40 prosenttia muo- vät menot ovat kohonneet tuntuvasti. Maini-
17839: dostuu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan tuista kustannusten noususta johtuen myöskin
17840: myöntämistä avustuksista ja loput noin 25 pro- julkisten avustusten osuuden tulisi kasvaa vas-
17841: senttia lippu- ja julkaisutuloista. taavasti.
17842: Koko toimintakautta tarkastellen kunnalHs- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
17843: ten avustusten osuus on kehittynyt vakaasti. dotamme,
17844: Lippu- ja julkaisutulojen osuus kokonaisuudes-
17845: ta on kasvanut muita tuloja nopeammin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17846: Vuonna 1980 Talvi saa valtionapunsa suo- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17847: raan tulo- ja menoarviosta, mikä on myönteinen 29.88.53 (Tieteen tukeminen) kaik-
17848: asia Talven kehittämisen suhteen. kiaan 150 000 markkaa ja momentille
17849: Kulttuuritapahtuman suunnittelua pyritään 29.90.53 (Taiteen tukeminen) kaik-
17850: kehittämään. Erityisesti kansainvälinen, mutta kiaan 260 000 markkaa, yhteensä siis
17851: monelta osin myös kotimainen ohjelmisto pyri- 410 000 markkaa Jyväskylän Talvi
17852: tään pääpiirteissään suunnittelemaan vähintään -tapahtuman tukemiseen.
17853: kahden, osin 3-5 vuoden tähtäyksellä. Suun-
17854: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17855:
17856: Juhani Surakka Markus Aaltonen Pertti Hietala
17857: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
17858: Peter Muurman Pirkko Valtonen Juhani Raudasoja
17859: Lea Savolainen
17860:
17861:
17862:
17863:
17864: 156 088000399]
17865: 1242 1980 vp.
17866:
17867: Raha-asia-aloite n:o 1143.
17868:
17869:
17870:
17871:
17872: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ay-lehtien tukemiseen.
17873:
17874:
17875:
17876: Ed u s k u n n a 11 e.
17877:
17878: Ammattijärjestöjen lehtien mahdollisuudet oma momentti ay-lehtien tukemiseen. Tarkoi-
17879: hoitaa merkittävää yhteiskunnallista tehtävään- tukseen olisi varattava 1 000 000 mk.
17880: sä ovat voimakkaasti kohonneiden kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17881: ten, erityisesti kuljetus- ja jakelukustannusten
17882: takia heikentymässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17883: SAK:n, TVK:n, Akavan ja STTK:n taholta 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17884: on pidetty välttämättömänä, että valtion vuo- markkaa ay-lehtien tukemiseen.
17885: den 1981 tulo- ja menoarvioon sisällytetään
17886: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17887:
17888: Juhani Surakka Markus Aaltonen Pertti IIietala
17889: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto Saara-Maria Paakkinen
17890: Olli Helminen Pirkko Valtonen Juhani Raudasoja
17891: Peter Muurman Lea Savolainen
17892: 1980 vp. 1243
17893:
17894: Raha-asia-aloite n:o 1144.
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: Sura.~ ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6112 ja
17900: Aijälänsalmen sillan rakentamiseen välillä valtatie n:o 9-
17901: Kuokkala.
17902:
17903:
17904: E d u s k u n n a 11 e.
17905:
17906: Jyväskylän kaupunki on Keski-Suomen läänin jolloin kaikki rakentamiseen liittyvä materiaali-
17907: ja talousalueen kiistaton keskus. Viimeisten kuljetus joudutaan hoitamaan keskikaupungin
17908: vuosien aikana sen kehityksen voidaan todeta kautta, ellei rakenneta uutta, nykyisen Äijäiän-
17909: olleen myönteistä. Vakavimpina ongelmina ol- salmen sillan korvaavaa siltaa. Jyväskylän
17910: leiden liikennejärjestelyjen osalta on käyty ma:- kaupungin taholta on toistuvasti korostettu
17911: ninaisia neuvotteluja liikenneministeriön, mainitun painorajoitteisen sillan korvaamista
17912: TVL:n eri viranomaisten ja kaupungin edusta- uudella, koska vaikeudet muutoin tulevat koh-
17913: jien kesken, joissa on päästy yksimielisyyteen tuuttoman suuriksi. Ajomatkojen pidentyessä
17914: tavoitteellisesta toteuttamisohjelmasta, jonka ta:- 7-8 km myös rakennuskustannukset nousevat.
17915: teutuminen oleellisesti riippuu eri tieosuuksien Uuden sillan rakentamisesta vallitsee yksimie-
17916: rakentamiseen ja nyt vastaisuudessa varattavis- lisyys. Lisäksi on syytä todeta, että maassa ei
17917: ta määrärahoista. löydy toista sellaista paikkakuntaa kuin Jyväs-
17918: Liikenneratkaisut liittyvät myös kaupungin kylä, jossa kahdeksalta eri suunnalta tulevat-
17919: rakentamiseen. Jyväskylä on alueellisesti ahdas. valtatiet (tiet n:o 4, 9, 13, 23) päättyvät kau-
17920: Teolliseen rakentamiseen varatut alueet rajoit- pungin ruutukaava-alueeseen aiheuttaen todella
17921: tuvat naapurikuntien rajoihin. Vahvistettujen vaikeita liikenneongelmia.
17922: lähinnä asumiseen tarkoitettujen kaava-alueiden Rakennettavan tien ja siihen liittyvän sillan
17923: tonttireservit ovat loppuunkäytetyt v. 1983 kokonaiskustannusarvio on 8,8 mmk ja tien
17924: mennessä. Uuden kaupunginosan, Jyväsjärven pituus 1,8 km.
17925: takana olevan Kuokkalan, rakentaminen oma- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17926: kotitalojen osalta käynnistyy jo v. 1981. Ker-
17927: rostalotuotannon ja palveluvarustuksen edellyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuo•
17928: tämä rakentaminen alkaa 1983. den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
17929: Huomioonottaen rakentamisen kannalta vält- tille 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000
17930: tämättömien soravarojen sijainnin, rakentajia markkaa maantien n:o 6112 ja Aijälän-
17931: palvelevien liikkeiden sijoituksen ja olemassa salmen sillan rakentamiseksi välillä val-
17932: olevat liikenneratkaisut ajaudutaan tilanteeseen, tatie n:o 9 - Kuokkala.
17933: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17934:
17935: Juhani Surakka Juhani Raudasoja Tellervo Koivisto
17936: Markus Aaltonen Pertti Hietala Saara-Maria Paakkinen
17937: Pirkko Valtonen
17938: 1244 1980 vp.
17939:
17940: Raha-asia-aloite n:o 114.5.
17941:
17942:
17943:
17944:
17945: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahd~;:n-Haapajär
17946: ven radan peruskorjaamiseen.
17947:
17948:
17949: Ed u s kun n a 11 e.
17950:
17951: Suolahden-Haapajärven rataosa vihittiin kunnan liikennevaliokunnan ja rautatiehallituk-
17952: liikenteeseen kesäkuussa 1960. Välittömästi sen vieraillessa Haapajärven radalla, että juuri
17953: sen jälkeen alkoi tavara- ja henkilöliikenne ra- Haapajärven kautta olisi edullisinta ohjata se
17954: wosalla Jyväskylä-Haapajärvi. osa liikennettä, jota Pohjanmaan rata ei läpäi-
17955: Vuonna 1968 lakkautettiin henkilöliikenne se. Tätä varten aloitettiin myös perusparannus-
17956: välillä Saarijärvi-Haapajärvi. Tätä ennen; tou- työt Jyväskylä-Haapajärvi rataosalla.
17957: kokuussa 1967, oli otettu käyttöön uusi supis- Rautatiehallituksen Keski-Suomen Maakunta-
17958: tettu aikataulu, jonka vuorot eivät sopineet liitolle lähettämän kirjeen (6. 6. 1977 Lko
17959: matkustavan yleisön työ-, opiskelu-, koulu- ym. 22714/342/77) mukaan ei kuitenkaan tällais-
17960: matkojen suorittamiseen puhumattakaan kauko- ta liikenteen ohjaamista Haapajärven kautta tu-
17961: liikenteestä. Tällöin rautatieliikenteen taloudel- lisi tapahtumaan.
17962: linen tulos Jyväskylän-Haapajärven rataosalla Tästä syystä Keski-Suomen ja Pohjois-Poh-
17963: osoittautui kannattamattomaksi. Taloudellisiin janmaan Maakuntaliitot ovat esittäneet rauta-
17964: perusteisiin vedoten VR lakkautti henkilölii- tiehallitukselle, että Jämsänkosken-Jyväskylän
17965: kenteen rataosalla Saarijärvi-Haapajärvi ja vä- rataosaan sijoitettuja kansantalouden varoja pi-
17966: lille Jyväskylä-Saarijärvi jäi supistettu hen- täisi hyödyntää juuri siten kuin eduskunnan lii-
17967: kilöliikenne. kennevaliokunta aikoinaan suunnitteli. Lisäksi
17968: Tällä hetkellä koko Jyväskylän-Haapajär- tulisi käyttää jo olemassa olevaa Jyväskylän-
17969: ven rataosalla liikennöi ainoastaan yksi tavara- Haapajärven rataa sen liikenteen hoitamiseksi,
17970: junapari päivittäin. Välillä Jyväskylä-Saarijär- jota Pohjanmaan rata ei läpäise.
17971: vi liikennöi arkisin kaksi henkilöjunaparia ja li- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten ja
17972: säksi Äänekoski-Jyväskylä yksi henkilöjuna- koska pohjoisen Keski-Suomen työllisyystilan-
17973: pari. Sunnuntaisin välillä Jyväskylä-Saarijärvi ne on tällä hetkellä maan keskimääräistä työl-
17974: liikennöi ainoastaan yksi henkilöjunapari. lisyystilannetta huomattavasti vaikeampi ehdo-
17975: Radan kiskotus Jyväskylä-Äänekoski on 54 tamme,
17976: kg:n ja Äänekoski-Haapajärvi vain K-30.
17977: Uusi rataosa Jämsänkoski-Jyväskylä valmis- että Eduskunta ottaisi valtion. vuoden
17978: tui vuoden 1977 marraskuussa. Tavaraliikenne 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
17979: aloitettiin ko. rataosalla vuoden 1977 lopulla 34.50.77 (Sijoitusmenot työllisyyden
17980: ja henkilöliikenne toukokuussa 1978. turvaamiseksi) lisäyksenä 1 000 000
17981: Koska samanaikaisesti Pohjanmaan radalla markkaa Suolahden-Haapajärven radan
17982: Seinäjoen pohjoispuolella liikenteen määrä on peruskorjaukseen.
17983: radan läpäisykykyä suurempi, katsottiin edus-
17984: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
17985:
17986: Juhani Surakka Tellervo Koivisto Pertti Hietala
17987: Markus Aaltonen Pirkko Valtonen J.uhani Raudasoja
17988: 1980 vp. 1245
17989:
17990: Raha-asia-aloite n:o 1146.
17991:
17992:
17993:
17994:
17995: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
17996: perustamiseksi Jyväskylään.
17997:
17998:
17999: Ed u s kun n a 11 e.
18000:
18001: Maahamme on perustettu aluetyöterveyslai- tutkimustoimintansa koskemaan työsuojelun eri-
18002: tosten verkosto. Näiden laitosten tehtävänä on tyisongelmia. Tutkimusstoiminta toteutetaan it-
18003: antaa palveluksia, jotka pääasiassa keskittyvät senäisinä projekteina tai yhteistyössä keskuster-
18004: työhygieenisiin mittauksiin ja selvityksiin. Mit- veyslaitoksen ja toiminta-alueen tutkimuslaitok-
18005: tauksin selvitetään mm. työilman epäpuhtauk- sen kanssa.
18006: sia, työssä esiintyvien haittojen vaarallisuutta, Saadut kokemukset aluetyöterveyslaitosten
18007: melua, vetoa, valaistusoloja. Näytteet analysoi- toiminnasta ovat olleet varsin hyvät lukuun
18008: daan laboratoriossa, jossa suoritetaan analyyse- ottamatta sitä, että nyt olemassa olevien laitos-
18009: jä myös työpaikkojen itsensä ottamista näyt- ten toimintaverkko on liian harva.
18010: teistä. Kuopiossa toimiva laitos ei kykene riittä-
18011: Mainittujen palvelujen antaminen ei keskity västi palvelemaan Keski-Suomessa sijaitsevia
18012: ainoastaan näytteiden ottamiseen, vaan tulos- työpaikkoja, vaikka niin on Kuopion aluetyö-
18013: ten perusteella annetaan suosituksia ja ohjeita terveyslaitosta perustettaessa edellytetty.
18014: epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. Tämän vuoksi Keski-Suomessa sijaitsevat
18015: Työterveyshuoltoon liittyvät palvelut keskit- suuret metalli-, rakennus-, paperi-, puu-, tekstii-
18016: tyvät neuvontaan. Aluelaitokset antavat tarvit- li-, elintarvike-, palvelu- ja metsäalan työpaikat
18017: taessa ohjeita ja neuvoja työpaikoille työter- jäävät vaille aluetyöterveyslaitoksen palveluksia.
18018: veyshuollon järjestämisestä. Kun mainituilla aloilla työsuojeluun liittyvät
18019: Koulutuksen osalta aluelaitoksia voidaan riskitekijät ovat erityisen suuret, niin Keski-
18020: käyttää hyväksi, jolloin sieltä annetaan työsuo- Suomeen tarvitaan oma aluetyöterveyslaitos.
18021: jeluhenkilöstölle työpaikkojen työsuojelussa tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18022: vittavia tietoja.
18023: Erityisesti työpaikkakohtaisessa työsuojelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18024: koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi aluetyö- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18025: terveyslaitosten asiantuntemusta. Tutkimustoi- markkaa aluetyöterveyslaitoksen perus-
18026: minnassaan aluetyöterveyslaitokset suuntaavat tamiseksi Jyväskylään.
18027: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18028:
18029: Juhani Surakka Markus Aaltonen Pirkko Valtonen
18030: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto Pertti Hietala
18031: Peter Muurman Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja
18032: 1246 1980 vp.
18033:
18034: Raha-asia-aloite n:o 1147.
18035:
18036:
18037:
18038:
18039: Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
18040: päivärahan korottamiseksi.
18041:
18042:
18043: E d u s k u n n a 11 e.
18044: Varusmiesten taloudellisen aseman paranta- tuna olemme huomattavasti jäljessä päivärahan
18045: minen merkitsee ensisijaisesti päivärahan korot. tasossa. Kun asevelvollisuus on säädetty kansa-
18046: tamista tasolle, joka vastaa kohtuullista toi- laisvelvollisuudeksi, ei voida pitää oikeutettu-
18047: meentuloa. Tavoitteeksi tulee ottaa päivärahan na, että siitä aiheutuu kohtuutonta taloudellis-
18048: korottaminen vuoteen 1986 mennessä tasolle, ta rasitetta.
18049: joka vastaa minimipalkkaa vähennettynä yllä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18050: pitokustannu'ksilla.
18051: Nykyinen päiväraha ei kata edes varusmies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18052: ten välttämättömiä menoja. Vuonna 1975 suo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18053: ritetun tutkimuksen mukaan varusmies käytti 4 200 000 markkaa varusmiesten päivä-
18054: omia tai omaisten varoja yli 3 000 markkaa rahan korottamiseksi 1. 10. 1981 lukien
18055: pa.liveluaikanaan. Myös kansainvälisesti vertail- kahdella markalla.
18056: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
18057:
18058: Lea Sutinen Olavi Martikainen Hannele Pokka
18059: Matkku Kauppinen Hannu Tenhiälä Mikko Jokela
18060: Mauri Pekkarinen Mikko Pesälä E. Pekonen
18061: Matjatta Väänänen
18062: 1980 vp. 1247
18063:
18064: Raha-asia-aloite n:o 1148.
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojavaatteiden hankki-
18070: miseksi terveydenhuoltoalan opiskelijoille.
18071:
18072:
18073: Ed u s k u n n a 11 e.
18074:
18075: Terveydenhuoltoalan opiskelijat jäivät koko- työryhmä on tehnyt ehdotuksen suojavaateky-
18076: naan suojavaate-etuuden ulkopuolelle, kun v:n symyksen ratkaisemiseksi sekä esittänyt mää-
18077: 1978 loppuun mennessä siirryttiin järjestel- rärahan valtion v:n 1981 tulo. ja menoarvioon.
18078: mään, jossa sairaanhoitolaitokset kustantavat Kun tulo- ja menoarvioesityksessä ei kuiten-
18079: ja huoltavat työntekijöittensä suojavaatteet. kaan ole selkeästi osoitettu määrärahaa tervey-
18080: Asian saattamiseksi opiskelijoiden osalta denhuoltoalan opiskelijoiden suojavaatetuksen
18081: kuntoon eduskunta velvoitti vuoden 1980 järjestämiseen, ehdotamme kunnioittaen,
18082: tulo- ja menoarviokäsittelyssä hallituksen selvit-
18083: tävän, miten olisi tarkoituksenmukaisinta jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18084: jestää terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suoja- 1981 tulo- ja menoarvioon 3 3.50 000
18085: vaatteiden ja pukujen huolto. markkaa suojavaatteiden hankkimiseksi
18086: Opetusministeriön keväällä 1980 asettama terveydenhuoltoalan opiskelijoille.
18087: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
18088:
18089: Lea Sutinen Anssi Joutsenlahti Lauha Männistö
18090: Sten Söderström Liisa Jaakonsaari Elisabeth Rehn
18091: Aita Jokinen Pirjo Ala-Kapee Jaakko 1tälä
18092: 1248 1980 vp.
18093:
18094: Raha-asia-aloite n:o 1149.
18095:
18096:
18097:
18098:
18099: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvelan-Kajoon maan-
18100: tien perusparannustöihin.
18101:
18102:
18103: Ed u s k u n n a II e.
18104:
18105: Juuasta Kuopion suuntaan menevän maantien tiin Pohjois-Karjala-toimikunnan välimietinnön
18106: n:o 506 parannustyö aloitettiin välillä Juuka- perusteella, edellyttää mm., että (7 kohta}
18107: Polvela pari vuotta sitten ja tämä tienosa on " ... valmisteltaessa vuoden 1981 tulo- ja meno-
18108: saatu kuluvana syksynä valmiiksi. Tietyön jat- arviota pyritään määrärahoja lisäämään Pohjois-
18109: kaminen välihlä Po1vela-Kajoo oli otettu syk- Karjalassa suoritettavien valtion investointiluon-
18110: syn lisätyöohjelmaan ja sitä varten oli esitetty teisten töiden järjestämiseksi siten, että ko. töi-
18111: rahaa 1,15 miJj. markkaa. Yllättäen tämä tie- den ,työllisyysvaikutus on vuoden 1980 töiden
18112: kohde poistettiin kesäkuussa lisätyöohjelmasta, työllisyystasoa suurempi".
18113: mikä koettiin erittäin epäoikeudenmukaisena Polvelan-Kajoon tien aloittamismäärärahan
18114: koko Pohjois-Karjalassa. Työkohde on kunnas- jättäminen pois syksyn lisätyöohjelmasta on täy-
18115: sa, missä ammatissa toimivasta väestöstä työttö- - sin ristiriitainen valtioneuvoston tekemän peri-
18116: mänä on ja~kuvasti ollut 15-20 %. aatepäätöksen kanssa, mitä ristiriitaa vielä lisää
18117: Lisäksi on syytä muistaa, että Juuan-Polve- se, ettei määrärahaa ole esitetty valtion vuoden
18118: lan tietyötä varten on perustettu työmaatuki- 1981 tulo- ja menoarvioesityksessäkään.
18119: kohta Polvelaan, mistä käsin oli tarkoitus hoitaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18120: myös Polvelan-Kajoon tienosan rakentaminen. nioittaen,
18121: Maantie n:o 506 on pääkulkuväylä Ylä-Karja-
18122: lasta Kaavin ja Kuopion suuntaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18123: Työkohde poistettiin lisätyöohjelmasta miltei den 1981 tulo- ;a menoarvioon
18124: samanaikaisesti, kun valtioneuvosto teki peri- 1 500 000 markkaa Polvelan-Ka;oon
18125: aatepäätöksen erikoistoimenpiteistä Pohjois- maantien perusparannustöihin.
18126: Karjalan kehittämiseksi. Tämä päätös, joka teh-
18127: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
18128:
18129: Lea Sutinen P. Puhakka Markku Kooppinen
18130: Olavi Martikainen Jouko Tuovinen Erkki Korhonen
18131: Matti Puhakka
18132: 1980 vp. 1249
18133:
18134: Raha-asia-aloite n:o 1150.
18135:
18136:
18137:
18138:
18139: Sutinen ym.: · Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten Liiton
18140: toiminnan tukemiseen.
18141:
18142:
18143: E d u s k u n n a 11 e.
18144:
18145: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- puolilla maata viisi, jotka perustivat valtion
18146: tyksessä on kohdassa 33.26.53 esitetty 200 000 vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksen val-
18147: markkaa valtionavustuksena Suomen Sotavete- mistelun jälkeen kattojärjestöksi Rintamanaisten
18148: raaniliitolle ja Rintamamiesveteraanien Liitolle Liiton turvatakseen naisten edustuksen ja
18149: veteraanien huoltoa koskevasta toiminnasta asiantuntemuksen mm. rintamaveteraaniasiain
18150: aiheutuvien kustannusten peittämiseen. Määrä- neuvottelukunnassa naisten eläke-, terveyshuol·
18151: rahasta on esitetty 10 000 markkaa rintama- to- ym. sosiaalisten kysymysten hoitamiseksi.
18152: naisten järjestöille niiden toiminnasta aiheutu- Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
18153: vien kustannusten peittämiseen. päätynyt esittämään rintamanaisille aiheutuvien
18154: Rintamapalvelustunnuksen saaminen mahdol- kustannusten peittämiseen 20 000 markkaa,
18155: listettiin asetuksella vuonna 1978. Tunnusta mikä kattojärjestön perustamisen jälkeen on
18156: on hakenut tähän mennessä noin 19 000 nais- tarkoituksenmukaisinta osoittaa perustetulle
18157: ta, joista noin 10 OOO:lle on jo tunnus myön- Rintamanaisten Liitolle.
18158: netty. Hakuaikaa on katsottu tarpeelliseksi jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18159: kaa vuoden 1981 loppuun, koska hakemuksia nioittaen,
18160: tulee jatkuvasti.
18161: Juuri rintamapalvelustunnukseen oikeutettu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18162: jen naisten aseman saattamiseksi yhdenvertai- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000
18163: seksi miesveteraanien kanssa on perustettu markkaa Rintamanaisten Liiton toimin-
18164: rintamanaisyhdistyksiä. Näitä yhdistyksiä on eri nan tukemiseen.
18165: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
18166:
18167: Lea Sutinen Paavo Vesterinen Pekka Jokinen
18168: Helvi Hyrynkangas Marjatta Väänänen Anna-Kaarina Louvo
18169: Pentti Poutaneo A.-L. Piipari Impi Muroma
18170:
18171:
18172:
18173:
18174: 157 088000399]
18175: 1250 1980 vp.
18176:
18177: Raha-asia-aloite n:o 1151.
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokerho-
18183: jen valtionapuun.
18184:
18185:
18186: E d u s k u n n a 11 e.
18187:
18188: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- määrärahalla ei mielestämme kyetä toteutta-
18189: delle 1981 esitetään kohdassa 29 ..57 55.5 opin- maan opintokeskuslain perusteluissa esitettyä
18190: tokeskusten valtionavusta annetun lain 2 §:n 3 tavoitetta, että opintokerhokohtainen valtion-
18191: kohdan mukaiseen opintokerhojen valtionapuun apu asteittain vastaisi suunnilleen kansalais-
18192: 5 263 000 mk. Lisäys on 800 000 mk, mistä opistojen opintopiirien saamaa tukea.
18193: 400 000 mk aiheutuu kerhokohtaisen valtion- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18194: avun nostamisesta ja 400 000 mk seurakuntien
18195: opintokeskuksen perustamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18196: Pidämme lisäystä vähäisenä. Perusteluina ko- 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
18197: rostamme, että kerhokohtainen valtionapu on 29.57.55 alamomentille 5 lisäyksenä
18198: usean vuoden aikana kohonnut erittäin niu- 1 000 000 markkaa opintokerhojen val-
18199: kasti. Vuoden 1981 talousarvioon esitetyllä tionapuun.
18200: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18201:
18202: Vappu Säilynoja Helvi Niskanen Arvo Kemppainen
18203: 1980 vp. 1251
18204:
18205: Raha-asia-aloite n:o 1152.
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun Kisko r.y:n
18211: kuntoilukeskuksen rakennuskustannuksiin.
18212:
18213:
18214: Ed u s k u n n a II e.
18215:
18216: Oulun Kisko ry. on suunnitellut Oulun kau- Kiskoo Kuntoilukeskus on tarkoitettu lähin-
18217: pungin alueelle Hietasaareen kuntoilukeskuk- nä kuntourheilua varten. Se tulee palvelemaan
18218: sen, johon kuuluu pienpalloilualue {4 tennis- Pohjois-Suomen eri urhei:luseuroja ja yhteisöjä
18219: kenttää, 3 lentopallokenttää) ja huoltorakennus sekä yksityisiä kansalaisia ja läheisyydessä sijait-
18220: 341 m 2 (kuntosali, sauna- ja pesutillat, kahvio/ sevan Nallikarin leirintäalueen turisteja.
18221: koulutushuone, talonmiehen asunto, aputiloja). Kiskon Kuntoilukeskuksen ltoiminta raho1te-
18222: Opetusministeriö on hyväksynyt Kiskon Kun- taan siten, että liikuntapai:k!kojen ja muiden ti-
18223: toilukeskuksen suunnitelmat syksyllä 1979, ja lojen vuokrilla katetaan kaikki käyttömenot. Tä-
18224: hankkeelle on myönnetty rakennuslupa joulu- mä edellyttää sitä, että pääomakuluja ei juuri
18225: kuussa 1979. Hankkeen rakennustöiden koko- ole. Tämän johdosta on välttämätöntä, että
18226: naiskustannusarvio on 1,250 milj. mk, ja se Kiskon Kuntoilukeskuksen perustamista varten
18227: on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 1981. myönnetään valtion varoja enemmän kuin ovat
18228: Oulun kaupunginhallitus on todennut asiasta ne lainat ja avustukset, joita opetusministeriö
18229: antamassaan lausunnossa, että Oulussa on suu- voi myöntää veikkausvoittovaroista.
18230: ri puute tenniskentistä, sillä Oulussa on ainoas- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18231: taan kolme kaupungin tenniskenttää, ja että
18232: Kiskon suunnitelma on Oulun liikuntapaikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18233: suunnitelman mukainen ja nopeuttaa liikunta· den 1981 tulo- ja menoarvioon
18234: paikkasuunnitelmassa esitettyjen liikuntapai'k- 1 250 000 markkaa Oulun Kisko r.y:n
18235: kojen saamista Hietasaareen. kuntoilukeskuksen rakennuskustannuk-
18236: siin.
18237: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18238:
18239: Vappu Säilynoja J. Vähäkangas
18240: Helvi Niskanen Liisa Jaakonsaari
18241: Arvo Kemppainen
18242: 1252 1980 vp.
18243:
18244: Raha-asia-aloite n:o 1153.
18245:
18246:
18247:
18248:
18249: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Saharan väestöä
18250: edustavan Frente Polisario -järjestön tukemiseksi.
18251:
18252:
18253: E d u s k u n n a 11 e.
18254:
18255: Espanjan luovuttua Länsi-Saharasta vuonna Sota Polisario-rintaman ja Marokon välillä on
18256: 1975 alueen miehittivät naapurivaltiöt Marokko aiheuttanut suuria kärsimyksiä Länsi-Saharan
18257: ja Mauritania. Länsi-Saharan väestö on kuiten- kansalle. Suuri osa väestöstä elää pakolaislei-
18258: kin Frente Polisarion johdolla käynyt me- reillä Algeriassa. Mm. terveydenhuollon ja kou-
18259: nestyksellistä vapaussotaa miehittäjiä vastaan. lutuksen alalla humanitaarisen avun tarve on
18260: Helmikuussa 197 6 annettiin Demokraattisen sa- huomattava.
18261: haralaisen arabitasavallan itsenäisyysjulistus. Inhimilliset syyt yhtä hyvin kuin Suomen
18262: Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeus on perinteellinen tuki kansojen .itsenäistymispyrki-
18263: tunnustettu K,ansainvälisen tuomioistuimen neu- myksille puoltavat kuitenkin Polisario-rintaman
18264: voa-antavassa mielipiteessä vuodelta 197 5 sekä sisällyttämistä avun piiriin.
18265: YK:n. yleiskokouksessa ja Afrikan valtioiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18266: yhtenäisyysjärjestössä. Demokraattisen sahara- nioittaen,
18267: laisen arabitasavallan ovat jo tunnustaneet mo-
18268: net valtiot. Elokuussa 1979 Polisario-rintama ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18269: Mauritania allekirjoittivat rauhansopimuksen, 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
18270: jonka mukaan Mauritania luopuu vaatimuksis- markkaa Länsi-Saharan väestöä edusta-
18271: taan Länsi-Saharaan ja tunnustaa alueen oikeu- van Frente Polisarion tukemiseksi hu-
18272: den itsenäisyyteen. maanisin tarkoituksin.
18273: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18274:
18275: Jacob Söderman Helvi Niskanen Marjatta Mattsson
18276: Kaisa Raatikainen Risto Tuominen Jouko Skinnari
18277: Tellervo Koivisto Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen
18278: Sten Söderström Tarja Halonen Kaarina Suonio
18279: M.-L. Salminen Arvo Kemppainen
18280: 1980 vp. 1253
18281:
18282: Raha-asia-aloite n:o 1154.
18283:
18284:
18285:
18286:
18287: Söderman ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kan-
18288: sainväliseen kehitysyhteistyöhön.
18289:
18290:
18291: Ed u s k u n n a II e.
18292:
18293: Kansainvälisesti hyväksytty kehitysavun mää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18294: rällinen tavoite on 0,7 prosenttia bruttokansan-
18295: tuotteesta. Suomi on jatkuvasti antanut tuken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18296: sa kyseiselle tavoitteelle, mutta ori itse kui- 1980 tulo- ja menoarvioon lukuun 24.30
18297: fenkin tavoitteen saavuttamisesta kaukana. eri momenteille lisäyksenä seuraavasti:
18298: Hallitus asetti vuonna 1977 välitavoitteeksi momentille 24.30.66 lisäyksenä
18299: 0,32 prosentin bruttokansantuoteosuuden saa- 11 000 000 markkaa, josta 5 000 000
18300: vuttamisen viimeistään vuonna 1982. Vuoden markkaa YK:n kehitysohjelmalle
18301: 1981 tulo: ja menoarvioesityksessä hallitus esit- UNDP:lle ja 6 000 000 markkaa sosiaa-
18302: tää varsinaisen tavoitteen saavuttamisen ajan- lisen kehityksen ohjelmille,
18303: kohdaksi 1980-luvun jälkipuoliskoa. momentille 24.30.67 lisäyksenä
18304: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa kehitys- 35 000 000 markkaa, josta 15 000 000
18305: yhteistyömäärärahoihin varattua 545 miljoonaa markkaa T ansanialle ja 10 000 000
18306: markkaa ei voida pitää riittävänä hallituksen markkaa Sambialle, 5 000 000 markkaa
18307: asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Varsin- kansalaisjärjestöjen ja 5 000 000 mark-
18308: kin välitavoitteen saavuttamismahdollisuuksien kaa lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön
18309: kannalta on tulo- ja menoarviovuosi 1981 rat- tukemiseen ja 1 000 000 markkaa
18310: hiseva. edellisten kehitysyhteistyön tiedotustoi-
18311: Tulevat määrärahalisäykset olisivat niin suu- minnan tukemiseen ja 1 000 000 mark-
18312: ria, ettei vuoden 1981 määrärahojen suuruu- kaa kehitysyhteistyön valmisteluun sekä
18313: den perusteella voi uskoa hallituksen asetta- momentille 24.30.69 lisäyksenä
18314: mien tavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä 7 000 000 markkaa, josta 5 000 000
18315: vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa olisi lisät- markkaa varauksena kiireellisiitt avus-
18316: tävä kehitysyhteistyömäärärahoja 600 miljoo- tuksiin ja 2 000 000 markkaa kansalli-
18317: naan markkaan. sille vapautusliikkeille.
18318: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18319:
18320: J acoh Söderman Tarja Halonen Pekka Starast
18321: Kaarina Suonio Eino Grönholm Mikko Elo
18322: Peter Muurman Seppo Tikka Mikko Rönnholm
18323: Bror Lillqvist Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja
18324: Matti Luttinen Matti Puhakka Jorma Rantala
18325: Juhani Surakka Pertti Hietala Kaj Bärlund
18326: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Helge Siren
18327: Jouko Tuovinen Hannu Tapiola Reino Breilin
18328: Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen Lasse Lehtinen
18329: Paula Eenilä Tellervo Koivisto Jouko Skinnari
18330: Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila Risto Touominen
18331: Aimo Ajo
18332: 1254 1980 vp.
18333:
18334: Raha-asia-aloite n:o 1155.
18335:
18336:
18337:
18338:
18339: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen vesiensuo-
18340: jelusuunnitelman toteuttamiseksi.
18341:
18342:
18343: E d u s k u n n a 11 e.
18344:
18345: Turun kaupunki on vuodesta 1923 alkaen Turun seudun vesihuollon turvaaminen on
18346: ottanut pääosan raakavedestään suoraan Aura- niin tärkeä asia, että vapaaehtoisuuteen perus-
18347: joesta. Aurajoki on tyypillinen Lounais-Suomen tuvien vesiensuojeluohjeiden sijaan olisi myös
18348: rannikkovyöhykkeen vähäjärvineo joki, jossa maatalouden vesiensuojelukysymyksissä annet-
18349: virtaamien suuret vaihtelut ja veden laadun voi- tava selvät vesilain mukaiset määräykset ja
18350: makkaat muutokset ovat tunnusomaisia. valvontaohjeet.
18351: Viime vuosikymmenenä on Aurajoen vedessä Aurajoessa olevat heikkokuntoiset ja vuota-
18352: esiintynyt ajoittain voimakkaita maku- ja haju- vat padot pitäisi pyrkiä korjaamaan valtion va-
18353: haittoja. Aurajokeen joutuu asutuksen kasvun, roin, esim. Kuuskoski, Leppäkoski ja Naute-
18354: teollisuuden laajentumisen ja maatalouden lankoski.
18355: seurauksena entistä enemmän pesuaineita, Turun kaupunki on aikoinaan tehnyt vesi-
18356: lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, hyönteismyrk- hallitukselle ehdotuksen vesilakia ankarampien
18357: kyjä, maaöljytuotteita sekä enemmän tai vähem- määräysten saamiseksi Aurajoen vesistöalueelle.
18358: män puhdistettuja jätevesiä. Erikoisen voimak- Aurajoen vesiensuojelusuunnittelun neuvotte-
18359: kaana maku- ja hajuhaitat ilmenivät vuoden lukunta on vihdoin jättänyt ehdotuksensa joen
18360: 1978 keväällä, jolloin vedessä oli selvästi ha- suojelusuunnitelmaksi tänä vuonna ( 1980).
18361: vaittavissa sikaloiden jäteveden tuoksu. Täydennettynä vesilain tiukennetuilla säännök-
18362: Aurajoen vesiensuojelun suunnittelun neu- sillä se voisi antaa tietyn pohjan asian pikai-
18363: vottelukunnan ehdotuksessa annetaan suosituk- seksi eteenpäin viemiseksi niin, että Turun seu-
18364: sia Aurajoen kuormituksen vähentämiseksi ja dun raakavesi ratkaisevasti paranisi. Tämä olisi
18365: joen käyttökelpoisuuden parantamise~si. käytännön ympäristönsuojelutyötä tavallisen ih-
18366: Kun Aurajoki tulee olemaan tulevaisuudessa- misen hyväksi. Asia kuitenkin mitä ilmeisim-
18367: kin lähes 200 000 asukkaan raakavesilähteenä, min vaatii valtiovallan rahallista myötävaiku-
18368: pitäisi sen alueella soveltaa normaalia tiukem- tusta.
18369: pia vesiensuojelumääräyksiä kai~keen vettä li- Edellä olevan nojalla ehdotamme,
18370: kaavaan toimintaan sekä asettaa myös rajoituk-
18371: sia maankäytölle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18372: Eräitä suosituksen yli meneviä ehdotuksia: 1981 tulo- ja menoarvioon 17 000 000
18373: - yhdyskuntien jätevedet pitäisi biologis- markkaa Aurajoen vesiensuojelusuun-
18374: kemiallisen käsittelyn lisäksi vielä suodattaa nitelman nopeaksi toteuttamiseksi.
18375: - lietesäiliötilavuutta tulee suositellusta
18376: kuuden kuukauden varastointitilavuudesta 1,2
18377: m3/ sikayksikkö lisätä 2,0 m3/sikayksikkö.
18378: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18379:
18380: Jacob Söderman Ilkka Kanerva
18381: Aulis Juvela Ensio Laine
18382: 1980 rd. 1255
18383:
18384: Finansmotion nr 1156.
18385:
18386:
18387:
18388:
18389: Söderman: Om anvisande av anslag för förbättring av den s.k.
18390: Kasnäsvägen i Dragsfjärd.
18391:
18392:
18393: T ill R i k s d a g e n.
18394:
18395: I Dragsfjärd kommun i det gamla Hitis tili ännu kommer fisketransporter uppgående
18396: skärgårdsområde finns den 13 km länga s.k. tili 900 000 kg per år.
18397: Kasnäsvägen som har en stor betydelse såväl Då man nu kommer att starta en fiskeför-
18398: för skärgårdsborna som sommargästerna un- ädlingsindustri i Kasnäs har behovet att bredda
18399: der semestersäsongen. Denna är byggd på 60- vägen tili 5-6 meter blivit akut.
18400: talet, men dess bredd är endast 3 meter varför Med stöd av ovanstående föreslås,
18401: detta är en svår olägenhet i dagens läge. Vägen
18402: utnyttjas av skärgårdsbefolkningen ca 300- att Riksdagen i statsförslaget för år
18403: 400 människor, tusentals sommargäster samt 1981 måtte upptaga 1 000 000 mark
18404: för Örö-forts transporter. Därutöver finns det för planering och breddning av den
18405: en såg i Kasnäs med ett transportbehov var- s.k. Kasnäsvägen i Dragsfjärd kommun.
18406: Helsingfors den 29 september 1980.
18407:
18408: Jacob Söderman
18409: 1256 1980 vp.
18410:
18411: Raha-asia-aloite n:o 1156. Suomennos.
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: Söderman: Määrärahan osoittamisesta ns. Kasnäsin tien paranta-
18417: miseen Dragsfjärdissä.
18418:
18419:
18420: E d u s k u n n a 11 e.
18421:
18422: Dragsfjärdin kunna!ssa on entisen Riittisten Kun Kasnäsiin nyt aiotaan perustaa kalan-
18423: alueella 13 km:n pituinen ns. Kasnäsin tie, jalostuslaitos, tien leventäminen 5----6 metriin
18424: jolla on huomattava merkitys sekä saariston on tullut erittäin ajankohtaiseksi.
18425: asukkaille että kesävieraille lomakauden aika- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18426: na. Tie on rakennettu 60-luvulla, mutta sen taen,
18427: leveys on vain kolme metriä, mistä aiheutuu
18428: nykyisin melkoista haittaa. Tietä käyttävät saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
18429: riston n. 300-400 asukasta, tuhannet kesä- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18430: vieraat ja lisäksi sitä pitkin tapahtuvat kulje- 1 000 000 markkaa Dragsfiärdin kun-
18431: tukset Örön linnakkeelle. Tämän lisäksi Kas- nan ns. Kasnäsin tien suunnittelua ja
18432: näsissa on saha, joHa on kuljetustarvetta ja leventämistä varten.
18433: tiellä kuljetetaan kalaa vuosittain n. 900 000
18434: kg.
18435: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18436:
18437: Jacob Söderman
18438: 1980 vp. 1257
18439:
18440: Raha-asia-aloite n:o 11.57.
18441:
18442:
18443:
18444:
18445: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnittelua ja
18446: rakentamista varten Kemiön ja Perniön Ylönkylän välille.
18447:
18448:
18449: Ed u s kun n a 11 e.
18450:
18451: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvän mää- Tammisaari-Tenhola-lääninraja on tullut val-
18452: rärahan turvin on tien oikaisua välillä Kemiö- miiksi, minkä jälkeen tie Kemiön saaren ja
18453: Dragsfjärd sekä Kemiön ohitustietä rakennettu Länsi-Uudenmaan välillä olisi hyvässä kun-
18454: vuodesta 1974. Alkuperäiset suunnitelmat edel- nossa.
18455: lyttivät, että uusi tie rakennettaisiin ulottu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18456: maan aina Perniön kunnan Ylönkylään saakka, nioittaen,
18457: minkä jälkeen tieverkko Kemiön saarella pää-
18458: väylien kohdalta olisi samalla tasolla kuin muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18459: alla Turunmaalla. Tällä tieosuudella on erityi- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18460: nen merkitys siitä syystä, että se oivallisella ta- markkaa uuden tien kiireellistä suunnit-
18461: valla loisi yhteydet Länsi-Uudenmaan ja Turun- telua ja rakentamista varten Kemiön ja
18462: maan välille. On syytä mainita, että uusi tie Perniön kunnan Ylönkylän välille.
18463: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
18464:
18465: Jacob Söderman Reino Breilin
18466:
18467:
18468:
18469:
18470: 158 08800399}
18471: 1258 1980 vp.
18472:
18473: Raha-asia-aloite n:o 11,8.
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkilan-Kemiön
18479: maantien parantamiseen.
18480:
18481:
18482: E d u s k u n n a 11 e.
18483:
18484: Valtatie 1 :n eteläpuolelle sijoittuvan Etelä- nan heikkokuntoisimpia maanteitä. Se on mut-
18485: Halikon ja Kemiön saaren pohjoispään maan- kainen ja kapea ja siinä on runsaasti jyrkkiä
18486: tiet ovat vielä suurelta osalta peruskorjaamatta mäkiosuuksia ja vaarallisia notkelmia. Alusta-
18487: ja kestopäällystämättä. Mainitut tiet ovat kui- vat työt tien korjaamiseksi on keskeytetty, mi-
18488: tenkin paikalliselle väestölle tärkeitä liikenne- kä on itse asiassa vain vaikeuttanut tien käyt-
18489: väyliä paitsi paikallista tarvetta myös niitä pit- töä. Tien varrella sijaitsee Salon kaupungin vir-
18490: kin tapahtuvaa läpikulkuliikennettä varten. kistysalue ja runsaasti huvila-asutusta, joka
18491: Kokkilan-Kemiön maantie (n:o 1835) joh- kesäisin kuormittaa tietä tuntuvasti.
18492: taa Kokkilan lossilta Kemiön kirkolle ja on pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18493: tuudeltaan 26,2 km. Tiestä on Halikon kunnan
18494: puolella noin 2/3 ja Kemiön kunnan puolella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18495: 1/3. Tie on sen varrella asuville ainoa mah- 1981 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
18496: dollinen kulkutie Kokkilan lossille ja sitä kaut- markkaa Kokkilan-Kemiön maantien
18497: ta valtatie 1 :lle. Tie on kiistatta eräs maakun- parantamiseen.
18498: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18499:
18500: Jacob Söderman Reino Breilin
18501: 1980 rd. 1259
18502:
18503: Finansmotion nr 1159.
18504:
18505:
18506:
18507:
18508: Söderman: Om anvisande av anslag för byggande av färjfästen
18509: för färjtrafiken mellan Kasnäs och Rosala.
18510:
18511:
18512: T i 11 R i k s d a g e n.
18513:
18514: För något år sedan övertogs vägen mellan En sådan reform skulle innebära att den gamla
18515: Rosala by och Hitis kyDkoby att underhållas av sikärgårdsbefolkningen på Hitis-landet skulle
18516: staten. För vägförhåhlandena pl Hitis-ön var komma i samma ställning som skärgårdsbe-
18517: detta en stor förbättring. Likaså har det nya folkningen i motsvarande förhållanden och av
18518: förbindelsefartyget Rosala samt det faktum att motsvarande storlek i den övriga skärgården.
18519: skärgårdsbor kan ålka avgiftsfritt betytt en för- Meå stöd av ovanstående föreslås,
18520: bättring i kommun1kationsförhållandena.
18521: En ytterligare förhättring kunde ske så att att Riksdagen i statsförslaget för år
18522: man satte in en färja att gå melJan Kasnäs 1981 måtte upptaga 900 000 mark för
18523: och Rosala exernpelvis så att den skuJle starta planering och byggande av färjfästen
18524: med daglig trafiik. Brobyggena och en moderni- för färjtrafiken mellan Kasnäs och Ro-
18525: sering av färjparken i det övriga riket gör sala i Dragsfjärd kommun.
18526: att dylik färjkapacitet sakert finns tillgänglig.
18527: Helsingfors den 29 september 1980.
18528:
18529: Jacob Söderman
18530: 1260 1980 vp.
18531:
18532: Raha-asia-aloite n:o 1159. Suomennos.
18533:
18534:
18535:
18536:
18537: Söderman: Määrärahan osoittamisesta lauttalaitureiden rakenta-
18538: miseksi Kasnäsin ja Rosalan välistä 1auttaliikennettä varten.
18539:
18540:
18541: Ed u s kun n a 11 e.
18542:
18543: Muutamia vuosia sitten otettiin Rosalan ky- sitä, että Riittisten paasaaren vanha kalastaja-
18544: län ja Riittisten kirkonkylän välinen tie val- väestö tulisi samaan asemaan kuin vasraavan-
18545: tion hoitoon. Tämä oli Riittisten saaren kan- laisissa olosuhteissa oleva vastaavan suuruinen
18546: nalta huomattava parannus. Samoin ovat uusi saaristoväestö muualla saaristossa.
18547: yhteysalus Rosala ja se, että saaristolaiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18548: saaneet matkustaa maksutta, merkinneet liiken- taen,
18549: neolosuhteiden parantumista.
18550: Lisäparannus voitaisiin saada aikaan siten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18551: että Kasnäsin ja Rosalan välille asetettaisiin 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18552: päivittäin liikennöivä lautta. Kun muualla 800 000 markkaa lauttalaitureiden suun-
18553: maassamme rakennetaan siltoja ja lauttakalus- nittelemiseksi ja rakentamiseksi Drags-
18554: toa uudistetaan, tällaista lauttakalustoa olisi fjärdin kunnan Kasnäsin ja Rosalan
18555: varmaankin saatavissa. Uudistus merkitsisi välillä tapahtuvaa liikennettä varten.
18556: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18557:
18558: Jacob Söderman
18559: 1980. Vp. 1261
18560:
18561: Raha-asia-aloite n:o 1160.
18562:
18563:
18564:
18565:
18566: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tavara-aseman
18567: toisen vaiheen rakentamiseen.
18568:
18569:
18570: Ed u s k u n n a 11 e.
18571:
18572: Turun tavata-aseman eli tavaraterminaalin Lis~ksi terminaalin laiturit ovat aivan liian
18573: sosiaaHtilat ovat uudistu'ksen alaisina ja työ kapeat, mikä merkitsee että työskentely on
18574: valmistui viime syksynä. Tämä merkitsee sitä, hankalaa ja ajoittain vaarallista. Terminaalin
18575: että henkilökunnan olosuhteissa tapahtuu tältä katto on paikoitellen huonossa kunnossa, mikä
18576: osin huomattava parannus. Samalla se merkit- on aiheut'tanut tavaroille vesivaurioita ja yli-
18577: see tämän tavaraterminaalin ensimmäisen sa- määräisiä kustannuksia VR:He.
18578: neeraamisvaiheen päättymistä. Rakennustyömiesten heikiko työtilanne Turun
18579: Turun tavaraterminaalin saneeraamisen toi- seudulla puoltaa myös osaltaan tämän raken-
18580: nen vaihe koskee nykyisten ·työskentelytilojen nustyömaan jatkamhta.
18581: ja varastoimistilojen uudistamista ja uudenai- , Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18582: kaistamista. Vanhat tilat on rakennettu vuosina
18583: 1937-38, jolloin sekä tavaran määrä oli huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18584: mattavasti pienempi et<tä sen käsittely aivan 1981 tulo- ia menoarvioon 700 000
18585: toisenlaista. Nykyään tavaran käsittely tapahtuu markkaa Turun tavaraterminaalin sanee-
18586: lähes yksinomaan trukeilla, joiden liikkuminen raamisen toisen vaiheen suunnitteluun
18587: ja aiheuttama ilman saastuminen on huomat- ia rakentamiseen.
18588: tava työsuojelupulma vanhoissa tHoissa.
18589: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18590:
18591: Jacob Söderman Ilkka Kanerva
18592: 1262 1980 vp.
18593:
18594: Raha-asia-aloite n:o 1161.
18595:
18596:
18597:
18598:
18599: Söderman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun-
18600: Salon rautatien perusparantamiseen.
18601:
18602:
18603: Ed u s kun n a 11 e.
18604:
18605: Rautatieyhteys Turku-Salo on melko huo- den merkityksen lisäys olisi tehtävä mahdolli-
18606: nokuntoinen, milkäli tälle yhteydelle asetetaan simman nopeasti.
18607: nykyaikaiset vaatimukset. Ilahduttavaa on, että Edellä olevan nojalla ehdotamme,
18608: ha:llitus tulo- ja menoarvioehdotuksessa on vih-
18609: doin tunriustanu:t tämän tosiasian ja esittää nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18610: 4 miljoonaa markkaa osuuden perusparannuk- 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
18611: seen. Tämä kuitenkaan ei ·riitä tehdkkaaseen 10 000 000 markkaa Turun-Salon rau-
18612: työhön vaan siihen tarvittaisiin huomattavasti tatien perusparannukseen.
18613: rahaa lisää. Ottaen huomioon tämän rataosuu-
18614: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18615:
18616: Jacob Söderman Ilkka Kanerva
18617: Reino Breilin Mikko Rönnholm
18618: 1980 vp. 1263
18619:
18620: Raha-asia-aloite n:o 1162.
18621:
18622:
18623:
18624:
18625: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan-Pohjan-
18626: Perniön-Salon rautatien perusparantamiseen.
18627:
18628:
18629: E d u s k u n n a 11 e.
18630:
18631: Tämän vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä tatieyhteydelle pääkaupungista länteen nyky-
18632: on esitetty määrärahat ns. rantaradan paran- yhteiskunnassa on asetettava. Koko Turun seu-
18633: tamiseksi välillä Kirkkonummi-Karjaa ja Salo dulle tämän yhteyden parantaminen on tärkeä
18634: -Turku. Vaikka määrärahat eivät ole riittävät niin seudun asukkaille, ylioppilaille, turisteille
18635: on tämä todettava myönteisenä eleenä hallituk- kuin elinkeinoelämälle. Yhteys on saatava sel-
18636: selta Helsinki-Turku välisen nykyisen rauta- laiseen kuntoon, että se kestää mahdollisimman
18637: tien pahimpien puutteiden parantamiseksi. modernin rautatiekaluston ja että se voidaan
18638: Tätä ns. rantaradan uudistamistyötä olisi te- tulevaisuudessa sähköistää.
18639: hokkaasti jatkettava myös välillä Karjaa-Poh- Edellä olevan nojalla ehdotamme,
18640: ja-Perniö--Salo. Tämä osuus on pääosiltaan
18641: rakennettu 1800-luvulla, huonokuntoinen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18642: mutkainen. Se ei kestä nykyisessä kunnossa 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
18643: raskaita kuljetuksia. Siinä on lisäksi huomat- markkaa Karjaan-Pohjan-Perniön-
18644: tavilta osin liikennerajoituksia. Se ei ollenkaan Salon rautatien perusparannustöihin ja
18645: vastaa niitä vaatimuksia, joita tehokkaalle rau- uudelleenrakentamiseen.
18646: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18647:
18648: Jacob Söderman Mikko Rönnholm Ensio Laine
18649: 1264 1980 vp.
18650:
18651: Raha-asia-aloite n:o 1163.
18652:
18653:
18654:
18655:
18656: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun henkilörata-
18657: pihan muutostöihin.
18658:
18659:
18660: E d u s k u n n a 11 e.
18661:
18662: Turun henlkilöaseman puutteet ovat viime maa nimenomaan siksi että asema-alueella voi-
18663: aikoina tulleet näkyviin etenkin sellaisina aikoi- taisiin lisätä laituritilaa esim. raikentamalla ns.
18664: na, joHoin samanaikaisesti saapuu monia hen- välilaituri. Tämä järjestely lisäisi sekä matkus-
18665: kilöjunia TUll'kuun. Koska ei ole riittävästi lai- tajien mu!kavuutta että heidän turvallisuuttaan.
18666: turitilaa eivätkä raidejärjestelytkään vastaa tä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18667: män hetken tarpeita, joutuvat m'cltkustajat jopa
18668: nousemaan junasta laiturin viereen ja juokse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18669: maan raiteiden poikki päästäkseen henkilöase- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18670: malle tai muutoin pois asema-alueelta. markkaa Turun henkilöratapihan muu-
18671: Eräs IHkennepiirin asettama työryhmä on tostöitä varten.
18672: tiettävästi asetettu pohtimaan kyseistä ongel-
18673: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18674:
18675: Jacob Söderman Ilkka Kanerva
18676: 1980 rd. 126S.
18677:
18678: Finansmotion nr 1164.
18679:
18680:
18681:
18682:
18683: Söderman: Om anvisande av anslag för anskaffning av oljebe-
18684: kämpningsmaterial som skulle förläggas på Jungfrusunds
18685: lotsstation i Högsåra.
18686:
18687:
18688: T i 11 R i k s d a g e n.
18689:
18690: Skärgårdsområdet i Öståboland som omfattar borde förläggas i området. Några konkreta
18691: 1 000-tals km2 är genomkorsat av ett flertal åtgärder i detta syfte har dock icke vidtagits.
18692: farleder. Av dessa må nämnas Hangö-Utö Av denna anledning föreslås med hänvisning
18693: samt farleden genom Pargas Port. Arligen tili det ovan sagda,
18694: transporteras längs dessa leder en stor mängd
18695: råolja, genom ett skärgårdsområde som är unikt att Riksdagen i statsförslaget för år
18696: och mycket sårbart. 1981 måtte upptaga 200 000 mark för
18697: Oljebekämpningsberedskapen på detta om- anskaffning av oljebekämpningsmaterial,
18698: råde är icke den bästa och upprepade gånger vilket skulle förläggas vid ]ungfrusunds
18699: har föreslagits att en oljebekämpningsstation lotsstation i Högsåra.
18700:
18701: Helsingfors den 30 september 1980.
18702:
18703: Jacob Söderman
18704:
18705:
18706:
18707:
18708: 159 088000399]
18709: 1266 1980 vp.
18710:
18711: Raha-asia-aloite n:o 1164. Suomennos.
18712:
18713:
18714:
18715:
18716: Söderman: Määrärahan osoittamisesta Jungfrusundin luotsiase-
18717: malle Högsåraan sijoitettavan öljyntorjuntavälineistön han-
18718: kintaan.
18719:
18720:
18721: Ed u s kun n a 11 e.
18722:
18723: Itä-Turunmaan tuhansia neliökilometrejä kä- EdeNä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18724: sittävällä saaristoalueelia kulkee laivaväyliä ris- taen,
18725: tiin rastiin. Näistä mainittakoon Hangon-Utön
18726: sekä Paraisten Portin kautta kulkevat väylät. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18727: Näitä väyliä pitkin kuljetetaan vuosittain suu- den 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
18728: ria määriä raaka-öljyä ainutlaatuisen ja haa- senä 200 000 markkaa öljyntorjuntama-
18729: voittuvan saaristoalueen halki. teriaalin hankkimista varten ja sen va-
18730: Tämän alueen öljyntorjuntavalmius ei ole rastoimiseksi Högsåraan ]ungfrusundin
18731: hyvä ja toistuvasti on ehdotettu öljyntorjunta- luotsiasemalle.
18732: aseman perustamista alueelle.
18733: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18734:
18735: Jacob Söderman
18736: 1980 rd. 1267
18737:
18738: Finan8motion nr 1165.
18739:
18740:
18741:
18742:
18743: Söderman: Om anvisande av anslag för förlängning av förbin-
18744: delsefartyget Rosala och för breddning av dess inkörsport.
18745:
18746:
18747: T i 11 R i k 8 d a g e n.
18748:
18749: Då det har visat 8ig att förbindel8efartyget fasta bosättningen på Hitis, Rosala och Hög-
18750: m/8 Ro8ala 80m trafikerar i Drag5fjärd8 8kär- såra är för litet.
18751: gård, har för liten lastningskapacitet borde Med hänvisning tili det ovan 5agda före-
18752: fartyget förlängas och inkör8porten tili bil- 8lå8,
18753: däck bredda8. För närvarande kan fartyget att Riksdagen i statsförslaget för år
18754: t. ex. inte tran8portera en oljetankbil, vilket 1981 måtte upptaga 600 000 mark för
18755: är till stort förfång för skärgårdsboma. Icke /örlängning av förbindelsefartyget m/s
18756: heller kan fartyget tran8portera flere än 4 Rosala och för breddning av fartygets
18757: små per8onbilar vilket med beaktande av den inkörsport.
18758: Helsingfors den 30 8eptember 1980.
18759:
18760: Jacob Söderman
18761: 1268 1980 vp.
18762:
18763: Raha-asia-aloite n:o 1165. Suomennos.
18764:
18765:
18766:
18767:
18768: Söderman: Määrärahan osoittamisesta yhteysalus Rosalan piden-
18769: tämiseen ja aluksen sisäänajoportin leventämiseen.
18770:
18771:
18772: E d u s k u n n a II e.
18773:
18774: Koska on ilmennyt, että Dragsfjärdin saaris- tisten, Rosalan ja Högsåran kiinteä asutus huo-
18775: tossa liikennöivän yhteysalus m/ s Rosalan kul- mioon ottaen on liian vähän.
18776: jetuskyky on liian pieni, alusta tulisi pidentää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18777: ja leventää sen autokannelle johtavaa porttia. taen,
18778: Nykyisellään alus ei voi kuljettaa esim. öljysäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18779: liöautoa, mistä on huomattavaa haittaa saaristo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18780: laisille. Alus ei myöskään voi kuljettaa enem- 600 000 markkaa yhteysalus Rosalan
18781: pää kuin neljä pientä henkilöautoa, mikä Hiit- pidentämistä ja aluksen sisäänajoportin
18782: leventämistä varten.
18783: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18784:
18785: Jacob Söderman
18786: 1980 vp. 1269
18787:
18788: Raha-asia-aloite n:o 1166.
18789:
18790:
18791:
18792:
18793: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työsuojelupal-
18794: kintoa varten.
18795:
18796:
18797: E d u s k u n n a II e.
18798:
18799: Huolimatta siitä, että työsuojeluinvestoin- asennoitumista. Koulutustoiminnan ohella voi-
18800: tien kansantaloudellinen ja yritystaloudellinen daan tähän suuntaan pyrkiä vaikuttamaan sel-
18801: merkittävyys on yleisesti tiedossa, on työsuo- laisilla valtiovallan toimenpiteillä, jotka olisivat
18802: jelun edistämispyrkimys joutumassa lisääntyvän omiaan lisäämään työsuojelun osakseen saamaa
18803: vastustuksen kohteeksi. Taloudellisen laman ai- myönteistä julkisuutta. Tällaista julkisuutta
18804: kana on monia työsuojelu-uudistuksia siirretty voitaisiin hankkia valtion työsuojelupalkinnolla,
18805: ja luokiteltu toissijaisiksi. Vaikka tällaiset rat- joka vuosittain jaettaisiin työsuojelussa ansioi-
18806: kaisut monessa tapauksessa ovatkin olleet pa- tuneelle yritykselle tai yhteisölle sosiaali- ja
18807: kon sanelemia, on kielteistä kehitystä aivan il- terveysministeriön harkinnan mukaan.
18808: meisesti lisännyt työsuojelun merkitystä vähek- Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
18809: syvä asenne, joka viime aikoina elinkeinoelä-
18810: män piirissä julkisuudessa on saanut lähes va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18811: kiintuneen sijan. 1981 tulo- ja menoarvioon 700 000
18812: Yhteiskunnan tasa-arvoisen ja tasapainoisen markkaa jaettavaksi valtion työsuojelu-
18813: kehittämisen kannalta työsuojelun merkityksen palkintona työsuojelussa ansioituneelle
18814: aliarvioiminen on kohtalokasta. Tässä tilantees- yritykselle tai yhteisölle sosiaali- ja ter-
18815: sa olisi kaikin käytettävissä olevin keinoin veysministeriön harkinnan mukaan.
18816: pyrittävä elvyttämään työsuojeluystävällistä
18817: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
18818:
18819: Jacob Söderman Mikko Elo Eino Grönholm
18820: Juhani Surakka Helge Siren Matti Luttinen
18821: 1270 1980 vp.
18822:
18823: Raha-asia-aloite n:o 1167.
18824:
18825:
18826:
18827:
18828: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ympä-
18829: ristönsuojelun tutkimuksen kehittämiseen.
18830:
18831:
18832: Ed u s kun n a 11 e.
18833:
18834: Ympäristönsuojeluun suunnatut tutkimus- kä normien aikaansaamiseksi ennen kaikkea
18835: määrärahat ovat vuosikausia olleet maassamme teollisuudelle, joka tänä päivänä pilaa ympä-
18836: erittäin vähäiset. Etenkin tutkimustyö eri ym- ristömme niin ilman kuin vedet.
18837: päristönormien aikaansaamiseksi on ollut mitä- Valtion v:n 1981 tulo- ja menoarvioon va-
18838: töntä, miltei olematonta. ratut määrärahat eivät riitä alkuunkaan katta-
18839: Esim. puunjalostusteollisuuden aiheuttamat maan tarkemman tutkimuksen alullepanoa.
18840: vahingot vesistöillemme ovat jääneet perusteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18841: lisesti tutkimatta, ja edelleen puunjalostusteolli-
18842: suus saa miltei vapaasti tyhjentää jätevetensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18843: luonnonkauniita alueita tuhoten. Pietarsaares- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
18844: sa esim. Oy Wilh. Schauman Ab on jo 30-lu- 26.73.25 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
18845: vulta saakka poikkeusluvalla pilannut Larsmon ympäristökysymysten tutkimiseen ja
18846: luonnonkauniin saariston. normien kehittämiseen ympäristönsuoje-
18847: Maassamme tarvitaan tutkimustyötä saastei- lua varten.
18848: den aiheuttamien epäkohtien selvittämiseksi Se-
18849: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18850:
18851: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
18852: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
18853: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
18854: 1980 vp. 1271
18855:
18856: Raha-asia-aloite n:o 1168.
18857:
18858:
18859:
18860:
18861: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden apulaispro-
18862: fessorin viran perustamiseen Vaasan korkeakouluun.
18863:
18864:
18865: E d u s k u n n a 11 e.
18866:
18867: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään tusalaa koskevissa suunnitelmissa ja lausunnois-
18868: vuodelle 1981 esittänyt kolmen uuden opetus- sa Vaasan korkeakoulun antaman ekonomikou-
18869: viran perustamista Vaasan korkeakouluun ( 1 lutuksen laajentamiseen on suhtauduttu myön-
18870: lehtori oikeustieteeseen, 1 lehtori ruotsin kie- teisesti. Tälle onkin olemassa painavia korkea-
18871: leen ja 1 assistentti liiketaloustiede: laskenta- koulupoliittisia ja aluepoliittisia perusteita. Eri-
18872: toimeen) . Tämä voimavarojen lisäys on täysin tyisesti Svenska Handelshögskolanin Vaasan
18873: riittämätön seuraavista syistä: rinnakkaisyksikön perustaminen on luomassa
18874: - korkeakoululaitoksen kehittämislain to- edellytyksiä vahvan liiketaloustieteellisen tiede-
18875: teuttaminen on tapahtunut aivan liian takapai- yhteisön luomiseen Vaasaan. Ongelmat aivan
18876: notteisesti: uusia opiskelijoita on otettu sisään, akuuttien resurssitarpeiden tyydyttämisessä tu-
18877: mutta lainsäädännön edellyttämiä virkoja ei ole levat kuitenkin estämään tai ainakin siirtämään
18878: perustettu. Tästä tilanteesta ovat joutuneet sekä valtakunnallisesti että alueellisesti tärkei-
18879: kärsimään erityisesti uudet korkeakoulut, joi- den Vaasan korkeakoulun kehittämishankkei-
18880: den panostaminen on muutenkin vielä kesken. den toteutumisen.
18881: kauppatieteellisellä koulutusalalla on Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä
18882: käynnissä tutkinnonuudistus, jonka seuraukse- mukana oleva oikeustieteen lehtorin virka on
18883: na ekonomikoulutuksen normiaika pitenee kol- korkeakoulun esityksestä poikkeava. Korkea-
18884: mesta vuodesta neljään vuoteen. Tämän lisäksi koulu on esittänyt yliassistentin ylimääräisen
18885: tutkintoasetuksessa edellytetään, että tutkinnon toimen perustamista oikeustieteeseen, koska
18886: tieteellistä perustaa vahvistetaan. Tähän pää- tavoitteena on nimenomaan saada tutkimus-
18887: semiseksi tarvittaisiin runsaasti lisää opettaja- orientoitunutta kapasiteettia lisää aineeseen.
18888: voimia. Erityisen suuri paine on syventävissä Tämän vuoksi tulo- ja menoarvioesitykseen
18889: opinnoissa, koska tutkimustyön edellyttämiä sisältyvä oikeustieteen lehtorin virka olisi
18890: professoritasoisia virkoja ei ole saatu, vaikka muutettava oikeustieteen yliassistentin toi-
18891: tutkinto on uudistettu. Yrityksen taloustiede: meksi.
18892: markkinoinnissa on ainoastaan yksi professuuri, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18893: jonka vastuulla on n. 50 opiskelijan tutkimus-
18894: työn ohjaus vuosittain muiden tehtävien ohella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18895: Vastaavasti yrityksen taloustiede: hallinto ja 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
18896: organisaatio -aineessa suhde on yksi professori 29.10.01 alamomentille 1 lisäyksenä
18897: 40 opiskelijaa kohden. Mikäli näihin aineisiin 61500 markkaa kahden apulaisprofes-
18898: ei saada vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa sorin (liiketaloustiede; erityisesti mark-
18899: apulaisprofessuureja, ajaudutaan ekonomikoulu- kinointi ja liiketaloustiede; erityisesti
18900: tuksessa pahaan umpikujaan. hallinto ja organisaatio) viran perusta-
18901: - valtakunnallisissa kauppatieteellistä koulu- miseksi Vaasan korkeakouluun.
18902: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18903:
18904: Sten Söderström Seppo Toiviainen Bror Lillqvist
18905: 1272 1980 vp.
18906:
18907: Raha-asia-aloite n:o 1169.
18908:
18909:
18910:
18911:
18912: Söderström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskou-
18913: lun tilapäiseen lisäkoulutukseen.
18914:
18915:
18916: Ed u s kun n a 11 e.
18917:
18918: Lukuvuoden 1980-81 aikana järjestetään kan hyväksyttävä suorittaminen antaa puuttu-
18919: peruskoulun tilapäistä lisäkoulutusta, joka kä- van jatko-opintokeLpoisuuden sitä haluaville.
18920: sittää peruskoulun 10. luokan Lapin, Oulun, Muutenkin oppivelvollisuuden pidentäminen
18921: Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Keski-Suomen edistää koulutuksellisen tasa-arvoisuuden saa-
18922: lääneissä sekä osissa Turun ja Porin, Mikkelin vuttamista. Kun keskiasteen koulunuudistus jää
18923: ja Vaasan läänejä. Peruskoulun 10. luokalla myös yleissivistävien opintojen määrän suhteen
18924: käy kuluvana lukuvuotena arviolta 2 000 oppi- vajavaiseksi, on peruskoulun kymmenennellä
18925: lasta. Mahdollisuus lisäluokan saantiin on niil- luokalla mahdollisuus korjata tätä puutetta mi-
18926: lä kunnilla, joissa peruskoulun yläasteen ope- käli tämä lisäkoulutus vakinaistuu ja yleistyy
18927: tussuunnitelman mukaista opetusta on saanut oleellisesti nykyisestään.
18928: kokonainen ikäluokka. Lukuvuonna 1980-81 Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18929: kymmenennen peruskoululuokan käymiseen oi-
18930: keutettujen osuus koko ikäluokasta on kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18931: nut jälleen noin viidenneksen. den 1981 tulo- ja menoarvioon mo-
18932: Peruskoulun lisäluokalla on työllisyysvaiku- mentille 29.46.30 (Valtionosuus perus-
18933: tustensa ohella myös tärkeä koulupoliittinen koulujen käyttökustannuksiin) lisäykse-
18934: tarkoitus. Peruskoulun yläasteella toistaiseksi nä 6 600 000 markkaa peruskoulun lisä-
18935: vallitseva tasokurssijärjestelmä sulkee osalta luokan käyttömenoja varten, jotta lu-
18936: ikäluokasta tien jatko-opintoihin. Kymmenen- kuvuonna 1981-82 voitaisiin tarjota
18937: nen luokan aikana on mahdollisuus suorittaa aloituspaikka lisäluokalla 3 000 oppi-
18938: täydentäviä opintoja eri aineissa siten, että Juo- laalle.
18939: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18940:
18941: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
18942: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
18943: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
18944: 1980 vp. 1273
18945:
18946: Raha-asia-aloite n:o 1170.
18947:
18948:
18949:
18950:
18951: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläas-
18952: teen opetusryhmien koon pienentämiseen ja tasokurssijärjes-
18953: telmän poistamiseen.
18954:
18955:
18956: E d u s k u n n a 11e.
18957:
18958: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesitys sisäl- miseen jatko-opintojen kannalta keskeisissä op-
18959: tää peruskoulun palkkamenojen osalta seuraa- piaineissa. Opetusryhmän koon pienentäminen
18960: vat uudistukset: peruskoulun yläasteella vähentää myös työrau-
18961: - palkkauksen valtionosuutta on lisätty 15 hahäiriöitä ja siten osaltaan lisää oppimisen te-
18962: mmk peruskoulun 1.-2. luokkien enimmäis- hokkuutta. Opettajien työllisyyteen uudistuk-
18963: koon pienentämiseen, sella olisi myös tärkeä vaikutus. Yleinen pe-
18964: - peruskoulun 5.-6. luokkien ryhmäjako- rusopetusryhmän koon pienentäminen esim.
18965: muutoksista aiheutuvaan palkkausmenojen li- 28:aan oppilaaseen lisäisi myös yhdistettynä ta-
18966: säykseen 7,5 mmk. sokurssijärjestelmän purkamiseen yläasteen toi-
18967: Lisäksi peruskouluasetuksen 181 §:n muu- minnan kiinteyttä ja vakiinnuttaisi siten yläas-
18968: tokset ovat aiheuttaneet koko peruskoulun ala- teen nykyisin liian hajanaista toimintaa. Uudis-
18969: asteella perusopetusryhmän koon yleistä alene- tukseen tulisi ryhtyä jo lukuvuoden 1981-
18970: mista kouluväen esittämien tavoitteiden suun- 1982 alusta.
18971: nassa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18972: Peruskoulun yläasteella ongelmana on toi-
18973: saalta pienten yläasteiden säilymisen turvaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18974: nen ja toisaalta suurten yläasteiden opetusryh- den 1981 tulo- ja. menoarvioon mo-
18975: mien suuri koko. Pienten yläasteiden säilyttä- mentille 29.46.30 (Valtionosuus perus-
18976: minen ei vaadi uusia määrärahoja, vaan sään- koulujen käyttökustannuksiin) lisäystä
18977: nösten muutoksia siten, että niiden säilyminen 37 500 000 markkaa perusopetusryh-
18978: turvataan nykyisten resurssien puitteissa. mien koon pienentämiseksi peruskoulun
18979: Suurten yläasteiden osalta lisäresursseja tar- VII-IX luokkien sekä lisäluokan osal-
18980: vitaan perusopetusryhmän koon pienentämi- ta samoin kuin tasokurssijärjestelmän
18981: seen, tasokurssijärjestelmän purkamiseen ja tä- poistamiseen asteittain alkaen VII luo-
18982: män edellyttämään yleisen keskiasteen koulu- kalta lukuvuoden 1981-82 alusta lu-
18983: tuskelpoisuuden takaavaan opetuksen tehosta- kien.
18984: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
18985:
18986: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
18987: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
18988: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
18989:
18990:
18991:
18992:
18993: 160 08800399]
18994: 1986 Vp.
18995:
18996: Raha-asia-aloite n:o 1171.
18997:
18998:
18999:
19000:
19001: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta pe-
19002: ruskoulujen perustamiskustannusten valtionosuuteen ja raken-
19003: nusla:inoihin.
19004:
19005:
19006: E d u s k u n n a 11 e.
19007:
19008: Momenteille 29.46.34 ja 29.46.81 (Valtion- vain pieni osa valtion avun turvin, koska vuo-
19009: vsuus peruskoulujen perustamiskustannuksiin sittain myönnettävät määrärahat jäävät riittä-
19010: ja rakennuslainat peruskouluille) on ehdotettu mättömiksi.
19011: valtionosuuksia varten 95 milj. mk ja lainoja Koulujen rakennuskanta on keskimäärin ver-
19012: varten 32 milj. mk. Näistä ehdotetuista mää- rattain iäkästä ja koulurakennusten varustelu-
19013: rärahoista joudutaan kuitenkin maksamaan jo taso on hyvin vaihteleva. Erityisen kiireellisiä
19014: aikaisemmin myönnettyjen rakennuslupien vaa- ovat koulujen lämpö- ja vesihuoltoon liittyvien
19015: timia valtionosuuksia ja lainoja siten, että vuo- peruskorjausten tekeminen. Lisäksi vaitaosassa
19016: deksi 1981 myönnettäviin uusiin kouluraken- koulurakennuskannasta on puutteelliset työn-
19017: nuslupiin on osoitettu vain 48 milj. mk. Van- tekijöiden sosiaalitilat. Edelleen on varsinkin
19018: hojen koulujen peruskorjauksiin on esitetty maaseudun pienten koulujen paloturvallisuus
19019: myönnettäväksi vain 20 milj. mk. Peruskoulu- kyseenalainen. Kaikkien edellä mainittujen,
19020: asetuksen 21 ja 181 §:n muuttaminen on li- usein kustannuksiltaan pienehköjen perusparan-
19021: sännyt peruskoulun ala-asteen opetusryhmien nustöiden toteuttaminen viivästyy vuosittain
19022: määrää usealla sadalla. Monessa tapauksessa myönnettävien määrärahojen niukkuudesta joh-
19023: tästä on aiheutunut lisätilan tarvetta, jota mo- tuen.
19024: mentin perusteluissa ei kuitenkaan ole otettu Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19025: huomioon.
19026: Vuosittain uusien koulujen rakennuslupia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19027: anotaan yli sataan kohteeseen. Lisäksi anotaan 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19028: lupia useiden kymmenien koulurakennusten 29.46.34 lisäyksenä 26 500 000 mark-
19029: muutos- ja perusparannustöihin. Edelleen kun- kaa sekä momentille 29.46.81 lisäyk-
19030: nilla on useita satoja hankkeita vireillä sellai- senä 10 000 000 markkaa erityisesti
19031: siin kohteisiin, jotka eivät edellytä opetusminis- vanhojen peruskoulujen muutos- ja pe-
19032: teriön rakennuslupaa. Näistä esitetyistä hank- rusparannustöitä sekä lisärakennustöitä
19033: keista voidaan kuitenkin vuosittain toteuttaa varten.
19034: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19035:
19036: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
19037: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
19038: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
19039: 1980 vp. 1275~
19040:
19041:
19042: Raha-asia-aloite n:o 1172.
19043:
19044:
19045:
19046:
19047: Söderström ym.: Määrärahojen osoittamisesta Kokkolan Halko-
19048: karin ala-asteen laajennushankkeen toteuttamiseen.
19049:
19050:
19051: E d u s 'k u n n a II e.
19052:
19053: Halkokarin asuntoalueelia Kokkolan kaupun- ten määrä on 355 ja arvion mukaan oppilaiden
19054: gissa on Halkokarin ala-asteen laajennus- ja sa- määrä kasvaa vuoteen 1985 mennessä 518:aan.
19055: neeraushanke jo pitkään ollut vireillä. Kou- Mikäli tilanne ei pikaisesti korjaannu joudu-
19056: luhallitus on hyväksynyt rakennusohjelman 20. taan siirtymään hankalaan vuorolukuun tai op-
19057: 9. 1978. Kokkolan kaupunginhallitus on jo kä- pilassiirtoihin.
19058: sitellyt piirustukset, joten hankkeen aloittami- Laskelmien mukaan hankkeen kustannusar-
19059: nen on kiinni enää valtionavusta ja -lainasta. vio on 4 220 000 markkaa josta valtionapu on
19060: Vaasan lääninhallituksen ohjelmassa hanke on 1 899 000 markkaa ja valtion laina 717 000
19061: ajoitettu varojen puutteen vuoksi vuodelle markkaa.
19062: 1982. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19063: Koska Halkokarin asuntoalueen asukasmää-
19064: rä on nopeasti lisääntynyt on koulun laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19065: nustarve kasvanut nopeammin kuin on suunni- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19066: teltu. Lukuvuotena 1979-80 kaiken kaikkiaan 29.46.34 lisäyksenä 1 899 000 markkaa
19067: 11 perusopetusryhmää toimii tiloissa, jotka oli Kokkolan Halkokarin ala-asteen laajen-
19068: tarkoitettu 7 perusopetusryhmälle. Eräs ryhmä nushankkeen valtionapuna ja momen-
19069: on toiminut veistoluokan varastotiloissa tilan tille 29.46.81 lisäyksenä 717 000 mark-
19070: puutteen vuoksi. kaa valtion lainana samaan tarkoituk-
19071: Oppilasmäärät koulun kohdalla ovat lisään- seen.
19072: tyneet nopeasti. Tänä lukuvuotena koululais-
19073: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19074:
19075: Sten Söderström Bror Lillqvist
19076: 1276 1980 vp.
19077:
19078: Raha-asia-aloite n:o 1173.
19079:
19080:
19081:
19082: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kir-
19083: jastojen perustamis- ja kirjastoautojen hankintakustannusten
19084: valtionosuu teen.
19085:
19086:
19087: Ed u s kun n a 11 e.
19088:
19089: Kouluhallituksen kesällä 1979 suorittaman Suomessa on ollut 'kirjastoautotoimintaa yli
19090: yleisten kirjastojen rakentamistarveselvityksen 20 vuotta. Tällä hetkellä kirjastoautoja on käy-
19091: mukaan olisi maassamme vuosina 1980-1984 tössä 223 kappaletta. Nämä kirjastoautot pal-
19092: kirjastojen uudis- ja lisärakennushankkeita 172 velevat etupäässä maaseudun syrjäkylien ja kau-
19093: kappaletta, joiden valtionosuuteen oikeuttava punkien lähiöiden asukkaita. Kirjastoautoista
19094: hyötypinta-ala on yhteensä 12 906 m2 , joihin on muodostunut täten tärkeä ja korvaamaton
19095: tarvittava valtionosuus on 153,6 milj. mark- osa yleistä kirjastotoimintaa. Tällä hetkellä
19096: kaa. Tutkimuksessa esille tulleisiin kirjasto- käytössä olevista kirjastoautoista joka 4: s (57
19097: huoneistojen muutos- ja perusparannushankkei- autoa) on 10-13 vuoden ikäinen. Kouluhalli-
19098: siin tarvittaisiin lisäksi 5,4 milj. markkaa sekä tuksen kirjastotyöryhmän selvityksen mukaan
19099: pienempiin hankkeisiin (1 05 kpl), joita voi- nykyisten autojen käyttöikä olosuhteista riip-
19100: daan toteuttaa ilman opetusministeriöltä han- puen on keskimäärin 11-12 vuotta. Ensi
19101: kittavaa rakennuslupaa, valtionosuutta n. 10 vuonna markkinoille tulevan uuden stan-
19102: milj. markkaa. dardoidun kirjastoauton käyttö tulee olemaan
19103: Rakennusselvityksen mukaan keskimääräinen pitempi, mahdollisesti 15 vuotta. Standardoi-
19104: valtionosuuden vuositarve on 33,9 milj. mark- dussa mallissa on entistä paremmin otettu
19105: kaa. Kun valtion v. 1981 tulo- ja menoarviossa huomioon aikaisemmat kokemukset ja ennen-
19106: on uusien kirjastotilojen rakentamista varten kaikkea kotimaisen moottorin käyttöikää on
19107: kaiken kaikkiaan 21 milj. markkaa, johon sisäl- pyritty pidentämään. Mikäli autoja ei uusita
19108: tyvät sekä kirjastoautohankinnat että peruspa- riittävässä määrin ovat arviolta 200 000 kan-
19109: rannus- ym. korjausmenot. Kun momentin salaisen kirjastopalvelut uhattuna tai he jää-
19110: 29.56.31 perusteluissa todetaan, että 4,5 milj. vät kokonaan ilman kirjastopalvelua. Van-
19111: markkaa varattaisiin kirjastoauton ja -veneen hojen autojen uusimista ei enää voi 'lykä-
19112: hankkimiseen ja niitten varustamiseen sekä tä, sillä ennustettuja häiriöitä on jo alka-
19113: 14,5 milj. markkaa lisärakennus- sekä muutos- nut ilmetä. Uusintatarpeesta voidaan todeta,
19114: ja perusparannustöitä varten, jää uusia kirjas- että viime vuonna olisi pitänyt uusia 17
19115: toja varten ainoastaan 2 milj. markkaa vuo- kirjastoautoa, tänä vuonna 13 ja ensi vuonna
19116: delle 1981. Kun kouluhallitukselle saapuvien 8. Valtion tulo- ja menoarviossa oli viime vuon-
19117: rakennuslupahakemusten määrä on 46 kappa- na ja tänä vuonna kirjastoautojen hankkimiseen
19118: letta, voidaan hyvin ymmärtää, ettei määräraha varattu ainoastaan 1 milj. markkaa. Vuoden
19119: läheskään vastaa niitä tarpeita, joita kirjasto- 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen on esitetty
19120: toiminnan kehittämiselle asetetaan. Esimerkiksi 4,5 miljoonaa markkaa. Vuosina 1977-1979
19121: Vaasan läänin kunnat esittivät vuosille 1980- valtion tarkoitukseen varaamat rahat eivät ole
19122: 1984 luvanvaraisia kirjastorakennushankkeita riittäneet ainoankaan uuden kirjastoauton han-
19123: yhteensä 33 kappaletta, joista 27 oli suomen- kintaluvan myöntämiseen. Kirjastoseuran 25. 4.
19124: kieliseen tarkastuspiiriin kuuluvista kunnista. 1980 esittämässä kirjelmässä todettiin, että jo
19125: Lääneittäin tarkasteltuna hankkeita oli luku- tänä vuonna tulisi varata 8 milj. markkaa pel-
19126: määräisesti toiseksi eniten (Uudenmaan lääni kästään vanhojen kirjastoautojen uusimiseen jot-
19127: 34 kpl) . Lisätarve uusien kirjastojen rakenta- ta kouluhallituksen kirjastoautotyöryhmän hah-
19128: misen kohdalla olisi näin ollen kouluhallituk- mottelema uusintaohjelma toteutuisi ja syrjä-
19129: sen rakentamistarveselvityksen mukaan 31,9 seutujen kirjastopalveluja voitaisiin turvata. Li-
19130: milj. markkaa. säksi vv. 1981-1984 valtion tulisi varata
19131: Raha-asia-aloite n:o 1173 1277
19132:
19133: 5,2 milj. markkaa vuodessa vanhojen kirjasto- valtion tulo- ja menoarv101ssa varata 3,2 m'ilj.
19134: autojen uusimiseen. Täydennystarpeesta koulu- markkaa vuodessa kirjastoautoverkon täydentä-
19135: hallituksen kirjastoautotyöryhmä totesi, että miseksi.
19136: tarvitaan vielä n. 75 kokonaan uutta kirjasto- Kaiken kaikkiaan lisämäärärahatarve kirjasto-
19137: autoa syrjäseutujen kirjastopalvelujen tehosta- autojen kohdalla olisi 16,3 miljoonaa markkaa.
19138: miseksi. Kuudelle vuodelle jaettuna uusien au- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19139: tojen tarve on työryhmän mukaan n. 20 autoa
19140: vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19141: tulisi vuosien 1979-80 jälkeenjääneisyyden 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19142: korjaamiseksi varata tätä tarkoitusta varten 29.56.31 lisäyksenä 48 200 000 mark-
19143: vuoden 1981 talousarvioon vuosina 1979-80 kaa, josta 31 900 000 markkaa uusien
19144: määrätyn yhteensä 2 miljoonan markan lisäk- kirjastojen rakentamista varten sekä
19145: si vielä 4,4 milj. markkaa. Edelleen tulisi lisä- 16 300 000 markkaa kirjastoautojen
19146: tarpeen tyydyttämiseksi vuosina 1981-84 uusimista ja uudishankintoja varten.
19147: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
19148:
19149: Sten Söderström Seppo Toiviainen P. Liedes
19150: M.-L. Salminen Mikko K'lloppa P. Puhakka
19151: Ensio Laine E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
19152: 1278 1980 vp.
19153:
19154: Raila-asia-aloite n:o 1174.
19155:
19156:
19157:
19158:
19159: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja SNTL:n
19160: opetusministeriöiden yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin.
19161:
19162:
19163: E d u s k u n n a 11 e.
19164:
19165: Suomen opetusministeriön ja SNTL:n ope- Maamme koululaitoksen kehittäminen edel-
19166: tusministeriön välillä 4. 8. 1977 allekirjoitetun lyttää mahdollisimman monipuolista kansainvä-
19167: yhteistyöohjelman 2. artiklan mukaan osapuo- listä vuorovaikutusta nimenomaan opetussuun-
19168: let edistävät yhteisten seminaarien järjestämis- nitelmallisissa kysymyksissä tällä hetkellä. Vuo-
19169: tä vuorotellen kummassakin maassa yhteisesti rovaikutuksen ja kanssakäymisen lisäämiseen
19170: sovituista yleispedagogisista aiheista tai erilli- Neuvostoliiton kanssa myös kouluasioissa anta-
19171: sistä kysymyksistä. vat aihetta muun ohella vilkastunut kauppa
19172: Sopimuksen 4. artiklan mukaan osapuolet maidemme välillä, kasvanut matkailu ja muut
19173: jatkavat koulukirjojen, opetusmateriaalin ja yhteydet varsinkin tieteen ja tekniikan alalla.
19174: muun opetusalan informaatioaineiston vaihtoa. Yhteisten seminaarien järjestäminen, oppikir-
19175: Sopimuksen 6. artiklan mukaan osapuolet jojen sekä muun kasvatus- ja koulualan kirjalli-
19176: auttavat vastavuoroisesti tutustumisohjelmien suuden kääntäminen ja opintomatkojen järjes-
19177: järjestämisessä kummankin maan opetusminis- täminen Neuvostoliiton koululaitokseen tutus-
19178: teriön alaisiin laitoksiin turisteina maahan saa- tumista varten edellyttää määrärahan varaamis-
19179: puville opetusalan erikoisryhmille. ta kyseiseen toimintaan. Edellä sanotun perus-
19180: Sopimus on voimassa vuoden 1980 loppuun teella ehdotamme,
19181: saakka mutta uusi vastaava sopimus on valmis-
19182: teltu saatujen tietojen mukaan opetusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19183: riössä ja on valmis allekirjoitettavaksi. den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
19184: Voimassa olevan sopimuksen antamia mah- tille 29.98.25 lisäyksenä 300 000 mark-
19185: dollisuuksia ei sopimuskaudella ole riittävästi kaa yhteistyöstä Suomen opetusminis-
19186: käytetty hyväksi. Tulo- ja menoarvioissa ei ole teriön ja SNTL:n opetusministeriön vä-
19187: erikseen varattu määrärahoja tähän toimintaan lillä aiheutuviin kustannuksiin.
19188: siinä laajuudessa kun tarvetta on esiintynyt.
19189: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19190:
19191: Sten Söderström Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen
19192: P. Puhakka M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
19193: Aarne Koskinen Ensio Laine P. Liedes
19194: Raha-asia-aloite n:o 117.5.
19195:
19196:
19197:
19198:
19199: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotan-
19200: nollisen yhteistoiminnan käynnistysavustuksiin.
19201:
19202:
19203: Ed u s k Q n n a 11 e.
19204:
19205: Maatilalaissa on omaksuttu periaate, että lyistä jne. Tilojen välisen yhteistoiminnan avul-
19206: maatilojen välisen tuotannollisetJ. yhteistoimin~ ~a mahdollistetaan myös maataloudessa siirty-
19207: nan edistämiseksi voidaan myöntää halpakorkoi~ minen viisipäiväiseen työvii:kkoon, 8 tunnin
19208: sia luottoja samoin edellytyksin kuin yksityi- työpäivään ja vuosilomiin.
19209: sille viljelijöille. Tämän säännöksen täytäntöön- Laajempimittainen tilojen välinen tuotannol~
19210: panoa viivyteltiin. Kun vihdoin asetus annet- linen yhteistoiminta ei kuitenkaan käynnisty il-
19211: tiin, jätettiin yhteiskoneet halpakorkoisen lai- man erikoistoimia. Syynä on alkupääomien puu-
19212: noituksen ulkopuolelle. te. Tästä syystä maatilojen välisen tuotannolli-
19213: Tilojen välisestä tuotannollisesta yhteistoi- sen yhteistyön edistämiseksi on otettava käyt-
19214: minnasta ovat entistä enemmän kiinnostuneet töön käynnistysavustukset. Samalla tulee laajen-
19215: itse viljelijät. On nähty että tuotantokustan- taa halpakorkoisen valtion luoton saaminen
19216: nuksia voidaan tuntuvasti alentaa tuotannolli- myös yhteiskoneita koskevaksi.
19217: sen yhteistoiminnan avulla. Varsinkin pienvil- Tuotannollisen yhteistoiminnan käynnistys-
19218: jelmien on suorastaan mahdotonta hankkia avustusmääräraha voisi olla aluksi 35 miljoo-
19219: kaikkia maatalouskoneita. Eikä se ole edes naa markkaa. Vastaava summa voitaisiin vä-
19220: järkevää, sillä eräiden koneiden käyttöaika on hentää esim. kesannointipalkkiojärjestelmästä.
19221: vain muutama päivä vuodessa. Näin on mm. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19222: leikkuupuimureiden, perunannosto-, kylvö- ja
19223: maanmuokkauskoneiden suhteen. Tilojen väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19224: sen yhteistoiminnan avulla voidaan tuntuvasti 1981 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
19225: konekustannuksia alentaa. markkaa maatalouden tuotannollisen yh-
19226: Maassamme on myönteisiä kokemuksia yh- teistoiminnan käynnistysavustuksia var-
19227: teisistä navetoista, kuivaamoista, kotitarvemyl- ten.
19228: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19229:
19230: Sten Söderström Seppo Toiviainen P. Liedes
19231: M.-L. Salminen Mikko Kuoppa P. Puhakka
19232: Ensio Laine E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
19233: 1280 1980 vp.
19234:
19235: Raha-asia-aloite n:o 1176.
19236:
19237:
19238:
19239:
19240: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta luontoystävällisten
19241: vesakontorjunta-aineiden käytön edistämiseen yksityismetsissä.
19242:
19243:
19244: E d u s k u n n a 11 e.
19245:
19246: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- tulisi kunnille antaa oikeus päättää lentomyr-
19247: sinkin lentomyrkytysten käyttö, on herättänyt kytysten kieltämisestä tai sallimisesta alueel-
19248: laaja vastustusta ja useat kunnat ovat olleet laan. Toisaalta valtion tulisi edistää luonnon
19249: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakko- ja ihmisen terveydelle edullisten menetelmien
19250: myrkkyjen kulkua ja kasaantumista ravintoket- käyttöä vesakontorjunnassa.
19251: jussa ja terveydellisiä haittoja on tutkittu pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19252: rin vähän ja tutkimustulokset ovat olleet risti-
19253: riitaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19254: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19255: summittaisista lentolevityksistä tulisi:kin luopua 2 000 000 markkaa valtionapuna vesa-
19256: kunnes on kiistattomasti selvitetty, ettei myrk- kontorjunnan luontoystävällisten mene-
19257: kyjen käytöstä ole muun luonnon tasapainolle telmien käytön edistämiseksi yksityis-
19258: eikä ihmisten terveydelle haittaa. Ensi vaiheena metsien hoidossa.
19259: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19260:
19261: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
19262: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
19263: M.-1. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
19264: 1980 vp. 1281
19265:
19266: Raha-asia-aloite n:o 1177.
19267:
19268:
19269:
19270:
19271: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta luontoystävällisten
19272: vesakentorjunta-aineiden käytön edistämiseen metsähallituk-
19273: sen metsissä.
19274:
19275:
19276: E d u s k u n n a 11 e.
19277:
19278: Vesakkojen hävittäminen myrkyttämällä, var- lisi kunnilla olla oi:keus päättää lentomyrkytys-
19279: sinkin lentomyrkytysten käyttö on herättänyt ten kieltämisestä tai sallimisesta alueellaan.
19280: laajaa vastustusta ja useat kunnat ovat olleet Toisaalta valtion tulisi edistää luonnon ja ih-
19281: halukkaita kieltämään myrkytykset. Vesakko- misen terveydelle edullisten menetelmien käyt-
19282: myrkkyjen kulkua ja kasaantumista ravintoket- töä vesakontorjunnassa.
19283: jussa ja terveydellisiä haittoja on tutkittu perin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19284: vähän ja tutkimustulokset ovat olleet ristirii-
19285: taisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19286: Vesakkomyrkkyjen käytöstä, vähintäänkin 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
19287: summittaisista lentolevityksistä tulisikin luopua 4 000 000 markkaa luontoystävällisten
19288: kunnes on kiistatta selvitetty, ettei myrkkyjen menetelmien käytön edistämiseen vesa-
19289: käytöstä ole muun luonnon tasapainolle eikä kontor;unnassa metsähallituksen met-
19290: ihmisen terveydelle haittaa. Ensi vaiheena tu- sissä.
19291: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19292:
19293: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
19294: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
19295: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
19296:
19297:
19298:
19299:
19300: 161 088000399]
19301: 128~ 1980 '!"P·
19302:
19303: Raha-asia-aloite n:o 1178.
19304:
19305:
19306:
19307:
19308: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 717
19309: (Vaasa-Vähäkyrö) rakentamiseen.
19310:
19311:
19312: E d u s k u n n a 11 e.
19313:
19314: Vaasan kaupungissa työskentelee monia ih- liikenne välillä Vaasa~Vähäkyrö on jatkuvasti
19315: misiä lähikunnista Vähästäkyröstä, Mustasaares- nopeasti lisääntynyt sekä Veikkaalan että Meri-
19316: ta ia Laihialta. Yleisesti ottaen ovat kulkuyh- kaarron asuntoalueiden kasvun vuoksi, on syytä
19317: teydet sekä Mustasaaresta että Laihialta melko nopeuttaa rakentamisaikataulua.
19318: hr,vät, kun taasen Vaasan-Vähänkyrön maan- Edelleen voidaan todeta, että hankkeen nopea
19319: tie on sekä mutkainen että vaarallinen. toteutuminen vaikuttaisi suopeasti Vähänkyrön
19320: Vaasan tiepiirin toimenpideohjelmassa 1980 elinkeinoelämään ja palvelujen saantiin. Tavoit-
19321: -1985 on Vaasa-Vähäkyrö (mt. n:o 717) teenahan tulisi olla luoda työpaikkoja asukkai-
19322: suunniteltu aloitettavaksi vasta vuonna 1984. den kotiympäristön välittömään läheisyyteen.
19323: Hankkeen kustannusarvio on 37 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19324: markkaa, joka jakautuisi seuraavasti:
19325: 1984 3 miljoonaa markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19326: 1985 11 miljoonaa markkaa. 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19327: Loppuosa n. 23 miljoonaa markkaa Jalsl markkaa maantien n:o 717 (Vaasa-
19328: täten suunnittelukauden ulkopuolelle. Koska V ähäkyrö) rakentamiseen.
19329: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19330:
19331: Sten Söderström Bror Lillqvist
19332: 19.80 td. 1283
19333:
19334: Finansmotk>n nr 1179.
19335:
19336:
19337:
19338:
19339: Sö,derström m. fL: Om anvisande av anslag för planering av en
19340: fast ~ägförbindelse mellan Alskat och Replot.
19341:
19342:
19343: T i 11 R i k s d a g e n.
19344:
19345: Skärgårdsbefolkningen i Replot skärgård har Eftersom planeringen tillsvidare endast på-
19346: :alltid isolerats från fastlandet p.g.a. avsakm.ad börjats torde det vara på sin plats att man först
19347: av fast vägförbindelse. Den fasta vägförbindel- reserverade anslag för planeringen av den fasta
19348: sen kunde ge skärgårdsborna möjligheter tili vägförbindelsen, vilka effekter den möjligen
19349: arbete på hemorten, förbättrad service osv. har på vattenkvalitet och fiske och därefter
19350: Då kommunikationerna mellan fastlandet och anslå anslag för ett lämpligt brobygge.
19351: Replot redan en längre tid skötts genom färj- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
19352: trafik har ett allt större krav på en fast för- undertecknade,
19353: bindelse blivit aktuell och representanter för
19354: väg- och vattenbyggnadsverket har också be- att Riksdagen måtte bevilja 300 000
19355: kantat sig med situationen. Dessutom torde mark för utrednings- och planeringsar-
19356: service- och andra uppehållskostnader för färj- beten för en fast vägförbindelse Alskat
19357: trafiken i Jängden bli dyrare än ett brobygge. -Replot.
19358: Helsingfors den 26 september 1980.
19359:
19360: Sten Söderström Bror Lillqvist
19361: 1284 1980 vp.
19362:
19363: Raha-asia-aloite n:o 1179. Suomennos.
19364:
19365:
19366:
19367:
19368: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteän tieyhtey-
19369: den aikaansaamista välille Alskat-Raippaluoto koskevaan
19370: suunnitteluun.
19371:
19372:
19373: E d u s kun n a 11 e.
19374:
19375: Raippaluodon saariston asukkaat ovat aina Koska suunnittelu toistaiseksi on vasta aloi-
19376: olleet eristettyinä mantereesta, koska kiinteää tettu, lienee paikallaan ensin varata määräraha
19377: tieyhteyttä ei ole. Kiinteä tieyhteys voisi antaa kiinteän tieyhteyden suunnitteluun ja siihen,
19378: saaristolaisille työmahdollisuuksia heidän koti- mikä vaikutus sillä mahdollisesti saattaisi olla
19379: seudullaan, parempia palveluja jne. Kun man- veden laatuun ja kalastukseen ja sen jälkeen
19380: tereen ja Raippaluodon väliset liikenneyhteydet myöntää määräraha sopivan sillan rakentamista
19381: jo kauan on hoidettu lauttaliikenteellä, vaati- varten.
19382: mukset kiinteän yhteyden saamiseksi ovat tul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
19383: leet yhä ajankohtaisemmiksi ja tie- ja vesira- oittaen,
19384: kennuspiirin edustajat ovat myös tutustuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19385: tilanteeseen. Sitäpaitsi tulevat laut:taliikenteen den 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
19386: huolto- ja ylläpitokustannukset ajan oloon kal- senä 300 000 markkaa Alskatin-Raip-
19387: liimmiksi kuin sillan rakentaminen. paluodon välisen kiinteän tieyhteyden
19388: selvitys- ja suunnittelutyötä varten.
19389: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19390:
19391: Sten Söderström Bror Lillqvist
19392: 1980 rd. 1285
19393:
19394: Finansmotion nr 1180.
19395:
19396:
19397:
19398:
19399: Söderström m. fl.: Om anvisande av anslag för planeringen av
19400: stamväg nr 67 mellan Ytterjeppo och Nykarleby centrum.
19401:
19402:
19403: T i II R i k s d a g e n.
19404:
19405: Stamväg nr 67 som planerats mellan Ylihär- Denna åsikt äger enhälligt understöd bland
19406: mä-Ytterjeppo har i statsförslaget för 1981 stadsbefolkningen och skulle vid sidan om
19407: fått anslag. stadens kommunikationer österut också avse-
19408: Planeringen är dock på hälft såtillvida att värt förbättra kommunikationerna inom kom-
19409: vägen inte är planerad in tili centrum av Ny- munen framförallt mellan kommundelarna Jep-
19410: karleby stad. po och Ytterjeppo med stadskärnan.
19411: För utvecklande av kommunikationerna för Med anledning av ovanstående föreslås,
19412: Nykarlebys del vore det av högsta vikt att pla-
19413: neringen av förlängningen av stamväg nr 67 att Riksdagen i statsförslaget för år
19414: Ytterjeppo--Nykarleby centrum sattes igång 1981 på moment 31.24.77 måtte upp-
19415: omedelbart och att vägprojektet genomförs taga ett tillägg om 1 000 000 mark för
19416: som en helhet från Ylihärmä tili Nykarleby planering och igångsättande av stam-
19417: stads centrum. väg nr 67 mellan Ytterjeppo och Ny-
19418: karleby stads centrum.
19419: Helsingfors den 26 september 1980.
19420:
19421: Sten Söderström Bror Lillqvist
19422: 1286 1980 vp.
19423:
19424: Raha-asia-aloite n:o 1180.
19425:
19426:
19427:
19428:
19429: Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 67
19430: suunnitteluun välillä Yläjepua - Uudenkaarlepyyn keskusta.
19431:
19432:
19433: E d u s k u n n a 11 e.
19434:
19435: Ylihärmän ja Yläjepuan välille suunniteltua kaupungin omien itään suuntautuvien liikenne-
19436: kantatietä n:o 67 varten on otettu määräraha yhteyksien ohella huomattavasti parantamaan
19437: vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon. kunnan sisäisiä liikenneyhteyksiä ja ennen
19438: Suunnitelma on kuitenkin jäänyt puolitiehen kaikkea Jepuan ja Yläjepuan yhteyksiä kau-
19439: sikäli, ettei tietä ole suunniteltu ulotettavaksi pungin keskustaan.
19440: Uudenkaarlepyyn keskustaan asti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19441: Uudenkaarlepyyn liikenneyhteyksien kehittä- nioittaen,
19442: misen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä, että
19443: kantatien n:o 67 jatkamisen suunnittelu Ylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19444: jepuan ja Uudenkaarlepyyn keskustan välille den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
19445: aloitettaisiin välittömästi ja että tiesuunnitelma tille 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000
19446: toteutetaan kokonaisuudessaan Ylihärmästä Uu- markkaa Yläjepuan ja Uudenkaarlepyyn
19447: denkaarlepyyn keskustaan. keskustan välisen kantatien n:o 67
19448: Tälle tiesuunnitelmalle kaupungin asukkaat osuuden suunnittelua ja töiden aloitta-
19449: ovat antaneet yksimielisen tukensa ja tie tulisi mista varten.
19450: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19451:
19452: Sten Söderström Bror Lillqvist
19453: f9'86 vp.
19454:
19455: Ra1ta-'ftsia-aloite 'n:o f18L
19456:
19457:
19458:
19459:
19460: Söderström ym.: Määrärahojen osoittamisesta valtion turkisja-
19461: lostusyhtiön perustamiseen ja tutkisalan ammatillisen kou-
19462: lutuksen tehostamiseen.
19463:
19464:
19465: E d u s kun n a 11 e.
19466:
19467: Maassamme t01m11 erhtam mittava turkis- kaiken kaikkiaan noin 6 500 ihmistä ( turkis-
19468: tuotanto. Sen ongelmana on kuitenkin alhai- tutkimus M-konsultointi). Tämä johtuu ennen
19469: nen jalostusaste. Maamme turkisnahkavienti kaikkea siitä, että turkisten käsittely ja vii-
19470: on mittavaa ja sen tuotot ovat vuosina 1978 meistelytyö on hyvin työvoimavaltaista ja mo-
19471: -79 olleet noin 900 miljoonaa markkaa. Tä- nivaiheista. Suomen tuotantorakenteen muut-
19472: män lisäksi valmiiden turkisten vienti on ol- tamiseksi olisikin toivottavaa, että valtio ryh-
19473: lut noin 50 miljoonaa markkaa. tyisi toimenpiteisiin raakaturkisten edelleen
19474: Kaiken kaikkiaan maassamme on noin 4 000 jalostamiseksi. Tämä olisi omiaan monipuolis-
19475: turkistarhaa, jotka pääasiallisesti ovat perhe- tamaan maamme tuotantorakennetta ja myös-
19476: tarhoja ja joita hoitavat yksittäiset perheet. kin voimakkaasti työllistämään. Turkisteolli-
19477: Täten turkistarhaus on ensisijaisesti pienyri- suudessa avautuu todella mittavat mahdollisuu-
19478: tystoimintaa ja erittäin työvoimavaltaista. Tur- det. Kun kuitenkin ongelmina ovat ammatti-
19479: kistarhaustoiminta on koonnut ympärilleen taitoisen työvoiman puute, riittävien pääomien
19480: myös laajan alihankintateollisuuden, joista eläin- puute, tulisi valtion omalta osaltaan auttaa ja-
19481: häkkien ja rehntraktorien tuotannon voi mai- lostusasteen kohottamisessa. Turkistarhaajat
19482: nita esimerkkinä. Lisäksi voidaan todeta, että eivät pienyrittäjinä pysty sijoittamaan suuria
19483: kalastuksenkin kannalta turkistarhaus on erit- pääomia laajan jalostuskoneiston rakentami-
19484: täin tärkeätä. Kaikki rehukalahan nimittäin seksi. Siksi valtion tulisi lähteä ensisijaisesti
19485: on tänä päivänä turkistarhauksen käytössä. kouluttamaan korkeakoulu- ja ammattikoulu-
19486: Maamme asema turkisten tuotannossa on to- tasoista henkilökuntaa turkistuotannon jalosta-
19487: della merkittävä mutta toisaalta turkisten jalos- miseksi kotimaassa. Par'aikaa Helsingin yli-
19488: tuksessa maamme on jälkeen jäänyt kehitys- opistossa suunnitellaan opettajakoulutuksen
19489: maa. Eräiden selvitysten mukaan, joissa myös- aloittamista työnjohtajia ja tuotesuunnittelijoita
19490: kin kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut varten turkisalalle, jotta myöhemmin voitaisiin
19491: mukana todettiin, että maamme tuottaa noin aloittaa muokkaajien ja desainetien koulutus
19492: 20 % minkinnahoista ja jopa 50 % siniketun- ammattikouluissa. Lisäksi tulisi perustaa val-
19493: nahoista koko maailmassa. Nämä turkikset myy- tionyhtiö, joka laajamittaisesti voisi aloittaa tur-
19494: dään kansainvälisillä huutokaupoilla ja menevät kisnahkojen jalostustyön. Tämä on perusedelly-
19495: ostajamaihin jalostettaviksi ja täten koko ja- tys sille, että todella Suomessa pystyisimme
19496: lostusvaihe siirtyy ulkomaille merkittävänä jalostamaan kaikki turkisnahat valmiiksi tur-
19497: työllistävänä seikkana. Turkisjalostus to1m11 keiksi. Mikäli valtio ei lähde jalostustoimin-
19498: ulkomailla ennenkaikkea siksi, että kotimaassa taan mukaan, on vaarana etteivät pienet nykyi-
19499: puuttuu ammattitaitoinen henkilökunta ja sen set jalostamot pysty jalostusta hoitamaan ja
19500: lisäksi suuria taloudellisia sijoituksia ei turkis- että myöskin perusturkistarhaus siirtyy ulko-
19501: toimintaan toistaiseksi ole Suomessa sijoitettu. maille jalostarnoiden yhteyteen.
19502: Mikäli Suomessa tuotetut kaikki turkiseläin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19503: ten nahat jalostettaisiin valmiiksi turkeiksi
19504: voitaisiin suoraan työllistää turkisten muok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19505: kauksessa, levittämisessä ( bodie-valmistus) 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19506: sekä turkisten valmistelussa ja viimeistelyssä 300 000 markkaa Helsingin yliopistolle
19507: 1288 Raha-asia-aloite n:o 1181
19508:
19509:
19510: työnjohtajien ja tuotesuunnittelijoiden kisalalla sekä 5 000 000 markkaa val~
19511: opettajakoulutusta varten turkisalalle, tion turkisjalostusyhtiön perustamiseksi
19512: 300 000 markkaa ammatillisen koulu- ja toiminnan alullepanemiseksi.
19513: tuksen suunnittelun aloittamiseksi tur-
19514: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19515:
19516: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
19517: M.-L. Salminen Urho Pohto Aarne Koskinen
19518: Pauli Puhakka
19519: 1980 vp. 1289
19520:
19521: Raha-asia-aloite n:o 1182.
19522:
19523:
19524:
19525:
19526: Söderström ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta ter-
19527: veyskeskusten ja erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin li-
19528: sähenkilökunnan palkkaamiseksi.
19529:
19530:
19531: Ed u s kun n a 11 e.
19532:
19533: Elvytysvuosien aikana on valtion tulo- ja me- kaan n. 63,2 milj. markkaa, joten valtioneu-
19534: noarviossa yhä laajemmin pyritty sellaisen tilan- vosto on tarkoittanut henkilöstön palkattavaksi
19535: teen luomiseen, jossa terveydenhuollon kustan- vasta loppuvuodeksi.
19536: nukset pysähtyisivät. Tämä toteutuikin jo vii- Palvelussuhteen ehtojen tarkistamiseen on
19537: me vuoden tulo- ja menoarviossa, jossa tervey- varattu 126,6 milj. markkaa, joka merkitsee
19538: denhuoltoon suunnatut varat olivat reaaliarvol- jaettaessa määrärahaa n. 33 000 terveyskeskuk-
19539: taan edellisvuotista alhaisemmat. sen henkilöstöön kuuluvalle 5 % :n kokonais-
19540: Terveydenhuollon käyttökustannusten osalta tarkistusta palkkauksessa. Momentille 33.76.30
19541: on ennenkaikkea virkakiintiöiden kohdalla ta- on varattu erikoissairaanhoidon käyttökustan-
19542: pahtunut voimakasta rajaamista, joka on ajoit- nusten valtion osuuksiin 2 772,5 miljoonaa
19543: tain johtanut siihen, että yli 50 % kuntien markkaa. Erikoissairaaloihin on esitetty enin-
19544: esittämistä viroista on jäänyt perustamatta val- tään 775 uutta virkaa ja käyttömenoihin 19,3
19545: tion avun puuttuessa. miljoonaa markkaa. Tämän henkilöstömäärän
19546: Viime vuosien aikana terveydenhuollon kus- paikkaaminen 1. 3.1981 maksaisi 50 %:n val-
19547: tannusten rajoittaminen on ollut julkisen sek- tionosuuden mukaan laskien n. 41,2 milj. mark-
19548: torin taloudessa eräänä pääpyrkimyksenä. Sen- kaa, joten paikkaamista voidaan suorittaa
19549: sijaan valtio on budjeteissaan voimakkaasti li- myöskin tältä osin vasta loppuvuodesta. Hen-
19550: sännyt määrärahoja asehankintoihin ja teolli- kilöstölisäyksessä sanotaan kuitenkin otetun
19551: suuden erimuotoisiin tukiaisiin. huomioon myös työajan lyhentäminen. Palve-
19552: Tämän esityksen pohjana ovat olleet aikoi- lussuhteen ehtojen tarkistamiseen on varattu
19553: naan karsitut ja hyväksytyt kansanterveystyön 229,6 miljoonaa markkaa. N. 56 000 sairaala-
19554: ja sairaanhoidon 5-vuotissuunnitelmat vv. 1975 henkilöstöön kuuluvan keskimääräiseksi palk-
19555: -1979, 1976-1980 sekä lääkintöhallituksen kojen tarkistukseksi se merkitsisi 5 % koko-
19556: ja sosiaali- ja terveysministeriön esitykset. naispalkasta. Budjettiesitys ei takaa n. 5 OOO:lle
19557: Myös laskentaperusteet ovat olleet samat, joita vuonna 1981 valmistuvalle uudelle terveystyön-
19558: valtion viranomaiset ovat käyttäneet. Tavoit- tekijälle työtä julkisessa terveydenhuollossa.
19559: teena on tällä hetkellä vain lykättyjen ja hidas- Olisikin perustettava terveyskeskuksiin 2 480
19560: tettujen kehittämishankkeiden toteuttaminen virkaa, josta työterveyden huollon tarpeisiin
19561: vuodesta 1981 lähtien, aikaisemmin suunnitel- tulisi perustaa 400 uutta virkaa. Mainittujen
19562: lussa ja hyväksytyssä laajuudessa ja tavalla. virkojen ja niiden käyttökustannusten valtion
19563: Vuosittain olisi terveydenhuollon osuutta lisät- osuus olisi ensi vuonna n. 123,5 milj. mark-
19564: tävä, jotta vallitseva epäkohta voitaisiin kor- kaa. Edelleen tulisi terveyskeskusmaksujen ko-
19565: jata. rotuksista luopua, mikä merkitsisi 6,4 milj.
19566: Valtion osuudeksi kunnille terveyskeskusten markan lisärahoitustarvetta. Momentin 33.75.30
19567: käyttökustannuksiin budjettiesityksessä on osoi- lisärahoitustarve olisi tällöin 100,1 milj. mark-
19568: tettu 1 679,8 miljoonaa markkaa. Tulo- ja me- kaa.
19569: noarviossa esitetään 1 250 uuden henkilön paik- Sairaalalaitokseen tulisi suunnitellun työajan
19570: kaamista ja tätä palkkausta varten on varattu lyhentämisen toteuttamiseen perustaa vähin-
19571: 26,4 miljoonaa markkaa. Mikäli mainitut hen- tään 2 325 uutta virkaa. Näiden perustamisen
19572: kilöstömäärät palkattaisiin 1. 3. 1981 lukien käyttömenoihin edellyttämä valtion osuuden li-
19573: olisivat valtion osuudet 50 % :n kaavan mu- säys olisi momentille 33.76.30 104,3 milj.
19574: 162 088000399}
19575: 1290 Raha-asia-aloite n:o 1182
19576:
19577:
19578: markkaa. Edelleen tulisi palvelussuhteen ehto- tille 33.75.30 lisäyksenä yhteensä
19579: jen tarkistaiDiseksi 8 % :n mukaisesti momen- 329 700 000 markkaa ;a momentille
19580: tille 33.75.30 lisätä 129 milj. markkaa ja mo- 33.76.30 lisäystä 230 900 000 markkaa
19581: mentille 33.76.30 lisätä 126,6 milj. markkaa. henkilökunnan palkkaamiseksi terveys-
19582: Edellä olevan perusteella ehdotamme, keskuksiin, terveyskeskusmaksun poista-
19583: miseen ;a henkilökunnan palkkaamiseksi
19584: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- sairaaloihin.
19585: den 1981 tulo- ;a menoarvioon momen-
19586: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19587:
19588: Sten Söderström Ensio Laine P. Liedes
19589: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen P. Puhakka
19590: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aarne Koskinen
19591: 1980 vp. 1291
19592:
19593: Raha-asia-aloite n:o 1183.
19594:
19595:
19596:
19597:
19598: Söderström ym.: Määrärahojen osoittamisesta ilmaisen hammas-
19599: huollon kehittämiseen.
19600:
19601:
19602: Eduskunnalle.
19603:
19604: Hammassairaudet, hammaskaries (hammas- eräitä erityisryhmiä. Suuri osa maalaiskuntia
19605: mätä) sekä ientulehdus ym. hampaiden kiinni- on antanut aikuisväestölle oikeuden käyttää
19606: tyskudossairaudet ovat yleisimmät kansantau- terveyskeskusten maksullisia palveluja, joiden
19607: timme, todetaan lääkintöhallituksen asettaman hinnat ovat arviolta 60 % yksityishammaslää-
19608: hammashuollon kehittämistyöryhmän vuonna käreiden perimistä palkkioista. Kuitenkin valta-
19609: 1979 antamassa muistiossa. Karies on Suomes- osa keskimäärin noin 80 % aikuisväestöstä jou-
19610: sa poikkeuksellisen vaikea ongelma: taudin tuu käymään yksityishammaslääkäreiden vas-
19611: esiintyvyys on kansainvälisestikin tarkasteltuna t!lanotoilla. Kaupungeissa vain noin 12 % ai-
19612: poikkeuksellisen korkea. Kansaneläkelaitoksen kuisten hoitokäynneistä tapahtui terveyskes-
19613: sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen suorittaman kuksissa. Mainitut erot hammashoitopalvelujen
19614: tutkimuksen mukaan vuonna 1976 joka neljäs käytössä eivät ole havaittavissa alle 17-vuotiai-
19615: 18 vuotta täyttänyt henkilö oli menettänyt den hammashoidossa. Tässä ikäryhmässä ter-
19616: kaikki hampaansa. Koko maassa oli arviolta v,eyskeskuksissa annettu ilmaishoito on tuotta-
19617: 865 000 kaikki hampaansa menettänyttä henki- nut tuloksia: hoito on kohdentunut tarvetta
19618: löä. Hampaansa menettäneitä oli maalaiskun- vastaavasti. Tervehampaisten 5-vuotiaitten mää-
19619: nissa suhteellisesti enemmän kuin kaupungeis- rä on kolmen vuoden aikana noussut lO:stä
19620: sa ja alemmissa tuloluokissa enemmän kuin 30 %:iin.
19621: ylemmissä. Tuloluokituksen alimmassa viiden- Aikuisväestön hammashuollon kehittämisek-
19622: neksessä heitä oli 42 % ja ylimmässä viiden- si on esitetty kaksi vaihtoehtoa: yksityisham-
19623: neksessä 12 %. Vuonna -72 voimaantulleen maslääkärien antaman hoidon korvaaminen sai-
19624: kansanterveyslain mukaan myös väestön ylei- rausvakuutuksen kautta tai kansanterveyslain
19625: nen hammashoito olisi tullut järjestää koko- mukainen hammashuolto terveyskeskuksissa.
19626: naisvaltaisuuden, suunnitelmallisuuden, tasa-ar- Hammashuollossa on kuitenkin jouduttu umpi-
19627: voisuuden ja maksuttomuuden periaatteiden kujaan, koska terveyskeskusten yhteydessä ta-
19628: mukaisesti. Hammashuoltoa oli määrä kehittää pahtuva hammashuolto on vaikeuksissa virkojen
19629: nopeasti järjestelmällisenä ja maksuttomana puutteen vuoksi. Toisaalta sairausvakuutusjär-
19630: nuorista ikäluokista vanhempiin edeten. Hen- jestelmässä ei ole tapahtunut kehitystä viimeis-
19631: kilökuntaa piti kehittää nopeasti perustamalla ten viiden vuoden aikana.
19632: vuosittain 150 hammaslääkärin virkaa sekä tar- Järjestelmällisestä hammashuollosta saatujen
19633: peellinen määrä muuta kansanterveystyötä suo- hyvien hoitotulosten ja kokemusten perusteella
19634: rittavaa henkilökuntaa. Viime vuosien aikana järjestelmälliseen hoitoon oikeutettujen piiriä
19635: kansanterveyslain johtavat periaatteet on kui- tulee jatkuvasti laajentaa, toteaa mm. edellä
19636: tenkin vesitetty voimakkaasti. Maksuttomuus- mainittu lääkintöhallituksen työryhmä. Tarkoi-
19637: periaate ei ole laajentunut vaikka suunnitelmal- tuksenmukaisinta olisi laajentaa terveyskeskus-
19638: linen hammashuolto on ulotettu myöskin 17- ten maksutonta hammashoitoa ikäluokittain.
19639: vuotiaisiin. Sairausvakuutuslain nojalla ham- Edellä sanotun perusteella on esitettävissä
19640: mashoidosta suoritetaan korvauksia eräissä har- seuraava ohjelma 17-29-vuotiaiden maksutto-
19641: voissa tapauksissa. man hammashuollon järjestämisestä terveyskes-
19642: Eräät kunnat ovat omin toimin ulottaneet kuksissa vuosina -81-86. Näihin ikäluokkiin
19643: terveyskeskusten antamat hammashoitopalve- kuuluu 1 040 000 henkeä. Hoitohenkilös-
19644: lukset koskemaan maksuttomina muitakin kuin tön vähittäistarve on 865 hammaslääkäriä ja
19645: kansanterveyslain edellyttämiä ikäluokkia sekä 1 200 hammashoitajaa. Hoitohenkilöstön pal-
19646: 1292 Raha-asia-aloite n:o 1183
19647:
19648:
19649: kat ja sosiaaliturvamaksut, perustamiskustan- merkitsisi vuonna 1981 lisärahoitustarvetta 49
19650: nukset ja käyttökulut aiheuttavat noin 220 miljoonaa markkaa.
19651: miljoonan markan kustannukset. Hammashuol- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19652: lon piiriin tulisi vuonna -81 kolme ikäluokkaa:
19653: 17-19-vuotiaat ja sen jälkeen vuosittain kaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19654: ikäluokkaa lisää. Vuonna -81 kustannukset oli- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19655: sivat hammaslääkärien palkkauksen kohdalta 33.75.30 lisäyksenä 46 800 000 mark-
19656: 25,6 miljoonaa markkaa, hoitajien palkkauk- kaa ja momentille 33.75.31 lisäyksenä
19657: seen 16,1 miljoonaa markkaa, perustamiskus- 2 200 000 markkaa järjestelmällisen il-
19658: tannuksiin 2,2 miljoonaa markkaa ja käyttöku- maishammashuollon järjestämiseksi.
19659: luina 5,1 miljoonaa markkaa. Yhteensä tämä
19660: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19661:
19662: Sten Söderström P. Liedes M.-L. Salminen
19663: Pauli Puhakka Ensio Laine Seppo Toiviainen
19664: Aarne Koskinen
19665: 1980 vp. 1293
19666:
19667: F.inansmotion nr 1184. Raha-asia-aloite n:o 1184.
19668:
19669:
19670:
19671:
19672: Söderström m. fl.: Om anvisan:de av anslag för Söderström ym.: Määrärahan osoittamisesta
19673: tryggande av att bäddavdelningar byggs vid eräiden Vaasan seudun terveyskeskusten
19674: vissa hälsovårdscentraler i Vasatrakten. vuodeosastojen rakentamisen turvaamiseksi.
19675:
19676:
19677: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
19678:
19679: Kronikersituationen i Vasa Iän är enligt en Tilanne Vaasan Jäänin kroonikoiden kohdalla
19680: undersäkning utförd av länsstyrelsen i Vasa on Vaasan lääninhallituksen teettämän tutki-
19681: speciellt svår i kommunerna Malax, Korsholm, muksen mukaan erityisen vaikea Maalahden,
19682: Vasa, Nykarleby och Oravais. T. ex. i Vasa Mustasaaren, Vaasan, Uudenkaarlepyyn ja Ora-
19683: stad är köbildningen tiU hälsovårdscentralens vaisten kunnissa. Esimerkiksi Vaasan kaupun-
19684: bäddavdelning ungefär 200 personer, motsva- gissa jonottaa terveyskeskuksen vuodeosastolle
19685: rande siffra för Korsho1ms del har varit om- arviolta 200 henkilöä. Mustasaaren osalta vas-
19686: kring 50 personer. Motsvarande siffror kan taava luku on ollut suunnilleen 50 henkilöä.
19687: framläggas för de övriga kommunerna. Vastaavanlaisia lukuja voidaan esittää myös
19688: Regleringsavtalet mellan stat och de kom- muiden kuntien kohdalta.
19689: munala centralorganisationerna har vid sidan Valtion ja kunnallisten keskusjärjestöjen vä-
19690: av statens allmänna riktlinje att frysa ned an- linen järjestelysopimus on valtion yleisen jul-
19691: slagen för den offentliga sektorn lett till att kisen sektorin määrärahojen jäädyttämiseen täh-
19692: bäddavdelningsprojekten i ovanstående kommu- täävän pyrkimyksen ohella johtanut siihen, että
19693: ner skjutits upp år från år. T. ex. för Kors- yllämainittujen kuntien vuodeosastosuunnitel-
19694: holms kommuns del var bäddavdelningen i mat on lykätty vuodesta toiseen. Esimerkiksi
19695: den första 5-årsplanen insatt på år 1974. Mustasaaren kohdalla olisi vuodeosaston toteut-
19696: De lobla beslutfattarna har i respektive tamisen ajankohta ensimmäisen viisivuotissuun-
19697: kommuner nästan utan undantag yrkat på stats- nitelman mukaan sattunut vuodeksi 1974.
19698: anslag för dessa byggen. De vore önskvärda Paikalliset vastaavien kuntien päätäbenteki-
19699: oakså med tanke på sysselsättningsläget i vår jät ovat lähes poikkeuksetta vaatineet valtion
19700: region. Utvecldande av hälsovårdsservicen i määrärahoja näitä rakennustöitä varten. Ne oli-
19701: vår region är nu en nödvändighet eftersom ut- sivat tervetulleita myös alueemme työllisyyttä
19702: vecklingen inom åldersstrukturen också hela ajatellen. Terveydenhuoltopalvelujen kehittämi-
19703: tiden är negativ dvs. de unga flyttar tili södra nen alueellamme on nyt aivan välttämätöntä,
19704: Finland ellet emigerar och endast den äldre koska ikärakenteen kehitys on koko ajan nega-
19705: befolkningen stannar. tiivinen, ts. nuoret muuttavat Etelä-Suomeen
19706: Finansieringsbehovet för dessa bäddavdel- tai pois maasta ja ainoastaan iältään vanhempi
19707: ningar är i landskommunerna Malax, Korsholm väestö jää paikoilleen.
19708: och OtaVTais samt i Nykarleby stad ungefär 5 Näiden vuodeosastojen rahoitustarve on Maa-
19709: milj. mk var vilket som statsandelar skulle inne- lahden, Mustasaaren ja Otavaisten maalaiskun-
19710: bära 12 milj. mk. För Vasa stads del s'lrulle nissa sekä Uudenkaarlepyyn kaupungissa suun-
19711: statsandelarna bli ca 5 milj. mk. Om riksdagen nilleen 5 mHjoonaa markkaa kussakin, mikä
19712: besluter genomföra projekten genom finansie- merkitsisi 12 miljoonan markan valtionosuut-
19713: ring under två budgetår blir statsandelarna 8,5 ta. Vaasan kaupungin osalta valtionosuus olisi
19714: milj. mk per år. n. 5 miljoonaa markkaa. Jos eduskunta päät-
19715: Utgående från ovanstående föresJ.år vi, att täisi toteuttaa suunnitelmat kahden vuoden
19716: rihdagen ville besluta hemställa, tulo- ja menoarvion puitteissa, valtionosuudet
19717: olisivat 8,5 miljoonaa markkaa vuotta kohden.
19718: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19719: 1294 Finansmotion nr 1184
19720:
19721:
19722: att Riksdagen i statsförslaget för år että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19723: 1981 måtte upptaga ett anslag om 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19724: 8 500 000 mark att användas för 8 500 000 markkaa Mustasaaren, Maa-
19725: byggande av bäddavdelningar vid hälso- lahden, Oravaisten, Uudenkaarlepyyn ja
19726: vårdscentralerna i Korsholm, Malax, Vaasan terveyskeskusten vuodeosastojen
19727: Oravais, Nykarleby och V asa. rakentamiseksi.
19728: Helsingfors den 26 september 1980. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19729:
19730: Sten Söderström Bror Lillqvist
19731: 1980 vp. 1295
19732:
19733: Raha-asia-aloite n:o 1185.
19734:
19735:
19736:
19737:
19738: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuri-
19739: talo Oy:n ylläpitämän kiinteistön peruskorjaamiseen.
19740:
19741:
19742: Ed u sk unnaUe.
19743:
19744: Helsingin Kulttuuritalon rakentamisella hie- Kun talossa vuosittain käy erilaisissa tilai-
19745: man yli kaksikymmentä vuotta sitten oli useita suuksissa noin 300 000 henkeä, joudutaan jat-
19746: tarkoituksia. Siihen aikaan Helsingissä ei ollut kuvasti suorittamaan korjaus- ja uusintainves-
19747: ainoatakaan vaativat mitat täyttävää konsertti- tointeja sekä vaatimustason nousun ja edelly-
19748: salia. Kulttuuritalon konserttisali on nämä vaa- tysten parantuessa myös kehittämään itse talon
19749: timukset täyttänyt ja on tänäkin päivänä akus- toimintaa, jotta puitteet erilaisille toiminnoille
19750: tiikaltaan pohjoismaiden parhaimpia. Osoituk- olisivat mahdollisimman suotuisat. Kulttuurita-
19751: sena tästä ovat salin oleminen Radion sinfonia- lon rakentamisen ja toiminnan on joutunut työ-
19752: orkesterin jatkuvana harjoitus- ja äänityspaik- väestö kustantamaan itse ilman julkisen vallan
19753: kana, Kansallisoopperan vierailutoiminta, kym- apua. Muiden vastaavien ja pienempienkin kult-
19754: menet erilaiset konsertit vuosittain jne. tuurilaitosten kohdalla taas julkinen apu on ol-
19755: Rakennustaiteellisesti Kulttuuritalo on Alvar lut huomattavaa. Tähänastiset korjaustyöt ovat-
19756: Aallon suunnittelemista rakennuksista kuului- kin kasvattaneet Kulttuuritalon velkataakkaa,
19757: simpia. Jyväskylässä tänä kesänä pidetty Alvar mikä on omiaan vaaraotamaan Kulttuuritalon
19758: Aalto -symposium vetosi sekä yksityisiin että toiminnan valtakunnallisestikin tärkeänä työ-
19759: valtiovaltaan Aallon töiden säilyttämiseksi. väestön kulttuurilaitoksena.
19760: Helsingin Kulttuuritalosta on näinä vuosina Seuraavien vuosien aikana Kulttuuritalon
19761: tullut myös työväestön kulttuuri-, opiskelu- ja tiloissa joudutaan suorittamaan mittava kor-
19762: muun harrastustoiminnan keskus. Toiminnan jaus- ja uusintainvestointiohjelma, jonka kus-
19763: laajuus on verrattavissa minkä tahansa työväen- tannusarvio on noin 7 miljoonaa markkaa. Oh-
19764: tai kansalaisopiston toimintaan ja ylittääkin jelmaan kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. kon-
19765: monen opiston toiminnan. Kulttuuritalossa toi- serttisalin tuolien uusinta, konserttisalin lattian
19766: mii eri harrastajaryhmiä, joilla on mitä tärkein uusinta, puhelinkeskuksen uusinta, korjaustoi-
19767: tehtävä elävän työväenkulttuurin jatkajana. met eri tiloissa sekä talon laite- ja varusteluta-
19768: son parantaminen ja ajanmukaistaminen.
19769: Kulttuuritalossa on kaksi kuoroa, big band, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19770: teatteri, kuvataidepiiri, valokuvauskerho, tans- nioittaen,
19771: siryhmä, lukuisia laulu- ja soitinyhtyeitä jne.
19772: Lapsilla on myös omat taide- ja askarteluker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19773: honsa. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19774: Helsingin yhteiskunnallisessa opistossa, joka markkaa avustuksena Helsingin Kult-
19775: toimii Kulttuuritalossa, opiskelee vuosittain tuuritalo Oy:lle velkojen maksuun sekä
19776: noin 3 000 opiskelijaa. Opetuksessa suurimman uusinta- ja peruskorjaamiseen ja tässä
19777: suosion ovat saavuttaneet kielet ja yhteiskun- yhteydessä tapahtuviin kalusto- ja varus-
19778: nalliset kurssit. telutason parannus- ja laitehankintoihin.
19779: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19780:
19781: Kauko Tamminen Ensio Laine Irma Rosnell
19782: Anna-Liisa Hyvönen Marjatta Mattsson Pentti Liedes
19783: E.-J. Tennilä Ulla-Leena Alppi Unto Ruotsalainen
19784: Inger Hirvelä Anna-Liisa Jokinen Matti Järvenpää
19785: 1296 1980 vp.
19786:
19787: Raha-asia-aloite n:o 1186.
19788:
19789:
19790:
19791:
19792: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoi-
19793: hin.
19794:
19795:
19796: E d u s kun n a 11 e.
19797:
19798: 70-luvun alkuvuosina eduskunta tulo- ja rahaston kautta. Pitkäaikaisen käytännön koke-
19799: menoarvion käsittelyn yhteydessä useaan muksen perusteella voidaan todeta, että tehok-
19800: otteeseen lausui hallitukselle kehotuksen pa- kaammin pienteollisuuden lainansaantia ja ke-
19801: lauttaa tulo- ja menoarvioon momentti ja hitystä voidaan turvata ottamalla tätä tarkoi-
19802: määräraha pienteollisuuden lainoja varten. tusta varten tulo- ja menoarvioon riittävä mää-
19803: Tähän kantaan ovat yhtyneet mm. kauppa- ja räraha, josta kauppa- ja teollisuusministeriön
19804: teollisuusministeriön asiantuntijat, kehitysalu- ja sen piiriorganisaation asiantuntemusta käyt-
19805: eiden neuvottelukunta ja Pienteollisuuden täen myönnetään lainoja kehitys- ja toiminta-
19806: Keskusliitto. kykyiselle pienteollisuudelle.
19807: Eduskunnan toistuvien kannanottojen kehot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19808: tama hallitus vihdoinkin otti vuoden 197 4 nioittaen,
19809: toiseen lisätalousarvioon 15 miljoonan markan
19810: määrärahan käytettäväksi lainoina pienteolli- että Edusletmta ottaisi valtion vuoden
19811: suudelle. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
19812: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksestä uudelle momentille 40 000 000 marlean
19813: kuitenkin puuttuu pienteollisuuslainamomentti määrärahan käytettäväksi lainoina pie11-
19814: ja määräraha. Sen sijaan hailitus aikoo hoitaa teollisuudelle.
19815: pienteollisuuden lainoitusta valtion investointi-
19816: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19817:
19818: Kauko Tamminen Anna-Liisa Hyvönen Matti Järvenpää
19819: 198Q vp. 1297
19820:
19821: Raha-asia-aloite n:o 1187.
19822:
19823:
19824:
19825:
19826: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitdlle
19827: vaikeavammaisten lasten ja heidän perheittensä aseman sel-
19828: vittämiseen.
19829:
19830:
19831: E d u s kun n a He.
19832:
19833: Eri tutkimusten perusteella voidaan päätellä, CP-vammaiset, selkäydinvammaiset, reumaa ja
19834: että vammaisia lapsia on maassamme useita lihastauteja sairastavat lapset, sekä lapset, joilla
19835: tuhansia. Syntymävamma tai lapsuusiässä syn- on synnynnäisiä raajojen puutostiloja.
19836: tynyt vamma merkitsee näille lapsille ja heidän Tutkimuksen tarkoituksena on antaa asia-
19837: perheilleen tavanomaista suurempaa rasitusta. tietoja uusien palvelujen ja toimintojen aikaan-
19838: Heille tulisi siksi yhteiskunnan taholta osoittaa saamiseksi ja nykyisten palvelujen kehittämi-
19839: erityistä tukea. Nykyään nämä lapset kuitenkin seksi siten, että vaikeavammaisten lasten tar-
19840: paljolti on unohdettu. Taloudellisesti vammais- peet tulevat niissä huomioiduksi. Kokonaisuu-
19841: ten lasten perheitä tuetaan nimimaalisesti, dessaan projektin tarkoituksena on tehdä käy-
19842: kuntoutuspalvelut ovat hajanaisia ja ympäris- tännön toimenpide-ehdotuksia, joilla edistetään
19843: tön suhtautuminen on kielteistä. Vammaisten vaikeavammaisten lasten asemaa koko maassa,
19844: lasten vanhemmat eivät saa asiallista tietoa ja alueellisesti ja paikallisesti.
19845: tukea vaan joutuvat selviytymään ongelmistaan Tutkimustyö ja kokeilu suoritetaan muuta-
19846: yksin. milla edustavasti valituilla alueilla. Koko pro-
19847: Vammaisten lasten ja heidän perheittensä jektin on arvioitu kestävän 2-3 vuotta. Arvi-
19848: aseman edistämiseksi tarvitaan kokonaisval- oidut kustannukset ovat 11. 200 000 markkaa.
19849: taista tietoa heidän tilanteestaan ja heidän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19850: kohtaamistaan vaikeuksista. Tästä asiasta ei ole taen,
19851: tarvittavaa selvitystä. Sen vuoksi Invalidiliitto
19852: suunnittelee tutkimus- ja kokeiluprojektia, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19853: jossa kartoitetaan vaikeavammaisten lasten ja den 1981 tulo- ja menoarvioon luvun
19854: heidän perheittensä elämäntilannetta ja heidän 33.44 uudelle momentille 80 000 mar-
19855: tarvitsemiaan palveluja. Samalla tulisi selvittää kan määrärahan Invalidiliitto r.y:lle
19856: viranomaisten ja eri työntekijäryhmien asenteita, käytettäväksi vaikeasti tuki- ja liikunta-
19857: kokemuksia ja toivomuksia vaikeavammaisten elinvammaisten lasten ja heidän perheit-
19858: lasten hoidon alueella. Tutkimus tulee kohdis- tensä elämäntilannetta ja palvelujen tar-
19859: tumaan lapsiin, joilla on vaikea tuki- tai liikun- vetta selvittelevan tutkimus- ja kokeilu-
19860: taelinten vamma. Sellaisia lapsia ovat esim. projektin järjestämiseen.
19861: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
19862:
19863: Kauko Tamminen Helvi Niskanen Lauha Männistö
19864: V. J. Rytkönen Matti Järvenpää Anna-Liisa Jokinen
19865: Heli Astala Lea Savolainen
19866:
19867:
19868:
19869:
19870: 163 088000399}
19871: 1298 1980 vp.
19872:
19873: Raha-asia-aloite n:o 1188.
19874:
19875:
19876:
19877:
19878: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoi-
19879: hin.
19880:
19881:
19882: Ed u s kun n a U e.
19883:
19884: Asuntohallituksen lainoittamien uusien asun- miseen, koska rakentamiskustannukset ovat
19885: ,tojen määrälliseksi tavoitteeksi vuonna 1981 nousseet ja noussevat arvioitua nopeammin.
19886: on asetettu 25 500 asuntoa. Näistä tulisi olla Näin ollen asuntotuotanto tulee vuosina 1981
19887: vuokra-asuntoja vähintään 10 000. -1982 laskemaan arvioidusta ellei valtion
19888: Asuntopula ei ole poistunut viime vuosien asuntolainoihin tarkoitettuja määrärahoja koro-
19889: voimakkaasta asuntotuotannosta huolimatta. teta. Tämä puolestaan vaikuttaa rakennusalan
19890: Yhtenä varsin merkittävänä tekijänä on ollut työllisyyteen kielteisesti.
19891: vanhojen asuntojen, etenkin vuokra-asuntojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19892: suuri poistuma. Vaikeimmin asuntopula kos-
19893: kettaa nuoria, vähävaraisia ihmisiä, joille omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19894: tusasunnon hankkiminen on ylivoimaista. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19895: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi- 26.12.83 lisäyksenä 400 000 000 mark-
19896: tykseen sisältyvä määräraha ei ilmeisesti riitä kaa asuntolainoihin.
19897: budjettiesityksessä asetetun tavoitteen saavutta-
19898: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19899:
19900: Hannu Tapiola Lea Savolainen Peter Muurman
19901: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
19902: 1980 vp. 1299
19903:
19904: Raha-asia-aloite n:o 1189.
19905:
19906:
19907:
19908:
19909: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asumistukeen.
19910:
19911:
19912: Ed u s kun nalle.
19913:
19914: Asumistukimäärärahoihin ehdotetaan lisäystä työssä, jäävät ilman asumistukea. Mm. asumis-
19915: vuoteen 1980 verrattuna 80 000 000 markkaa. tuen saamatta jääminen alentaa näiden perhei-
19916: Lisäyksellä kyettäisiin kattamaan ainoastaan den elintasoa, kuten viime aikoina julkaistut
19917: asumiskustannusten noususta aiheutuva lisä- tutkimukset ovat selvästi osoittaneet. Asumis-
19918: tarve. tuen saannin edellytyksenä olevia tulorajoja tu-
19919: Asumistukea voivat saada tällä hetkellä ai- lisikin vuoden 1981 aikana tarkistaa, jotta em.
19920: noastaan perheelliset. Tämän lisäksi yksinäisille vääristymät poistuisivat ja tuki ohjautuisi tar-
19921: opiskelijoille maksetaan opintorahan asumisli- koituksenmukaisimmin.
19922: sää. Asumistuen ulottaminen yksinäisiin, tuen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19923: tarpeessa oleviin ihmisiin on kiireellinen tehtä-
19924: vä. Erityisesti tämä koskee nuoria, joiden tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19925: taso on alhainen. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
19926: Asumistuen saannin edellytyksenä olevat tu- 26.14.54 lisäyksenä 270 000 000 mark-
19927: lorajat ovat liian alhaiset. Tästä syystä useat kaa asumistukeen.
19928: lapsiperheet, joissa molemmat vanhemmat ovat
19929: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19930:
19931: Hannu Tapiola Lea Savolainen Peter Muurman
19932: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Piipari Olli Helminen
19933: 1300 1980 vp.
19934:
19935: Raha-asia-aloite n:o 1190.
19936:
19937:
19938:
19939:
19940: Tapiola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oopperayh-
19941: distyksille.
19942:
19943:
19944: Ed u s kunnaUe.
19945:
19946: Suomalaisen oopperan suosion viimeaikainen keä. Vaikka kesäisin pidettävien oopperajuhlien
19947: kohoaminen on ollut erityisen merkille panta- merkitystä ei voi lainkaan väheksyä oopperan
19948: va ilmiö kulttuurielämässämme. Tämä on joh- viime aikoina saaman suosion pääasiallisena
19949: tanut siihen, että valtion tuki esim. Suomen nostattajana sekä myös merkittävänä työtilai-
19950: Kansallisoopperalie sekä myös Savonlinnan suuksien antajana taiteilijoille, on syytä ko-
19951: Oopperajuhlille on vähitellen lisääntynyt siinä rostaa, että Suomen Kansallisopperan ohella
19952: määrin, että sen on katsottava jo osoittavan ainoastaan Suomen Oopperaliiton alaiset maa-
19953: julkisen vallan ymmärtämystä oopperaa koh- seutuoopperat huolehtivat maassamme kon-
19954: taan. serttikauden aikana tuotettavasta oopperasta.
19955: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvio- Viime aikoina on monessa yhteydessä todettu,
19956: esityksen menokohdassa 29.90.53 "ooppera- että nuoret laulajat ovat saatuaan Suomessa
19957: yhdist}'lksille" varattu määräraha on 660 000 ammattiopetuksen joutuneet siirtymään työhön
19958: mk. Aickaisemmin on mainittu menokohta käy- ulkomaille, koska täällä ei voida osoittaa heille
19959: tetty niin, että opetusministeriö on myöntänyt asianmukaista työtä. Jos maaseudun ooppera-
19960: siitä valtionavustuksia Suomen Oopperaliitto yhdistysten tuottamia, juuri taiteilijoiden par-
19961: ry:n yhdeksälle jäsenyhdistykselle eli Tampe- haana työkautena esitettäviä oopperoita tuet-
19962: reella, Vaasassa, Kotkassa, Turussa, Lahdessa, taisiin riittävin valtionavuin, olisi selvää, että
19963: Oulussa, Jyväskylässä, Porissa sekä Joensuussa tällä myös korjattaisiin koulutettujen laulajien
19964: toimiville oopperayhdistyksille siten, että ku- työvoimatilannetta. Samalla on myös otettava
19965: kin yhdistys on vuosittain saanut 20 000- huomioon, että taiteellisen tason nostamiseksi
19966: 75 000 markan suuruisen valtionavun kutakin oopperayhdistykset joutuvat palkkaamaan mah-
19967: tuotettua ensi-iltaa kohden. Nämä yhdistykset dollisimman ammattitaitoisia ohjaajia, kapelli-
19968: harjoittavat vakituista oopperatoimintaa. Lisäk- mestareita ja lavastajia.
19969: si on osa kerrotusta menokohdasta jaettu val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19970: tionavustuksina Suomen Oopperaliiton ulko-
19971: puolisille yhdistyksille ja ryhmille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19972: Suomen Oopperaliiton jäsenyhdistykset tuot- 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
19973: tavat vuosittain kymmenen ensi-iltaa, ja esityk- 29.90.53 lisäyksenä 340 000 markkaa
19974: siä käy vuosittain katsomassa noin 40 000 hen- oopperayhdistyksille.
19975: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
19976:
19977: Hannu Tapiola Sakari Knuuttila
19978: Helena Pesola Mauri Pekkarinen
19979: Anna-Liisa Piipari
19980: 1980 vp. 1301
19981:
19982: Raha-asia-aloite n:o 1191.
19983:
19984:
19985:
19986:
19987: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän kansanopiston hen-
19988: kilökunnan asuntojen rakentamiseksi Valkeakoskella.
19989:
19990:
19991: Ed u s kun n a 11 e.
19992:
19993: Päivöiän kansanopistoon V alkeakoskella on Kouluhallitus on suosittanut Päivöiän kan-
19994: hakeutunut vuosittain yhä suurempi opiskeli- sanopiston rakentamisjärjestystä sellaiseksi, että
19995: joiden määrä. Sisäoppilaitosopiskelijoiden mää- henkilökunnan asunnot rakennettaisiin ensin.
19996: rä on viime vuosina ollut yli 2 000 oppilasta. Tätä varten rakennusohjelmat ja rakennusval-
19997: Tämä on tiennyt sitä, että opetushenkilökuntaa mius ovat olemassa. Rakennus tultaisiin liittä-
19998: sekä muuta henkilökuntaa on jouduttu palkkaa- mään opiston lämpökeskukseen sekä vesijohto-
19999: maan lisää. Vakinaista henkilökuntaa varten ja viemäri-puhdistuslaitosverkostoon.
20000: pitää olla asunnot, jotta opisto voisi toimia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
20001: ny'h)'aikaisena sisäoppilaitoksena. vasti,
20002: Tällä hetkellä opiston henkilökunta-asun-
20003: tojen vähyyden vuoksi vakinaisesta henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20004: kunnasta kieltenopettaja, kurssisihteeri ja talon- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20005: mies asuvat opiston ulkopuolella ja lisäksi yksi markkaa Päivöiän kansanopiston hen-
20006: opettaja opiston pienessä yksiössä. Lyhytkurssit kilökunnan asuntojen rakentamista var-
20007: edellyttävät myös asuntoja opcttajilleen. ten V alkeakoskella.
20008: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20009:
20010: Hannu Tenhiälä
20011: 1302 1980 vp.
20012:
20013: Raha-asia-aloite n:o 1192.
20014:
20015:
20016:
20017:
20018: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnitelman aloittami-
20019: seksi ja rakennustöihin ryhtymiseksi Kopsuon tiellä Asikka-
20020: lassa.
20021:
20022:
20023: Ed us kunnaUe.
20024:
20025: Asikkalassa on niin kutsuttu Kopsuon tie, lyttävät pikaisia toimenpiteitä tien parantami-
20026: joka yhdistää kuntakeskuksen Vääksyn ja Kalk- seksi. Tiesuunnitelman laatimiseksi nykyisiä
20027: kisten taajaman. Tämä tieyhteys on kunnoltaan tarpeita silmällä pitäen olisi välittömästi ryh-
20028: ja rakenteeltaan äärettömän huonossa kunnos- dyttävä sekä heti tien rakennustöihin.
20029: sa. Sen lisäksi, että Kalkkisten alueen asuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
20030: kaille tämä tieyhteys on elintärkeä, asuu tien tavasti,
20031: varrella useita kymmeniä talouksia, jotka päi-
20032: vittäin käyttävät Kopsuon tietä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20033: Kopsuon tien liikenne vilkastuu erityisesti 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
20034: kesäkausina johtuen runsaasta kesäloma-asutuk- markkaa tiesuunnitelman laatimiseksi
20035: sesta, jota tien välittömässä läheisyydessä on. sekä rakentamistöihin ryhtymiseksi
20036: Tiellä tapahtuva moottoriliikenne sekä jalan- Kopsuon tiellä Asikkalan kunnassa.
20037: kulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus edel-
20038: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20039:
20040: Hannu Tenhiälä
20041: 1980 vp. 1303
20042:
20043: Raha-asia-aloite n:o 1193.
20044:
20045:
20046:
20047:
20048: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lopen ja Vihtijärven väli-
20049: sen maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
20050:
20051:
20052: E d u s k u n n a ll e.
20053:
20054: Tieyhteys Lopen kirkonkylästä Vihtijärvelle muksia. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tur-
20055: ei vastaa nykyaikaiselta tieltä vaadittua kuntoa. vallisuus tällaisella tiellä on erittäin uhattu.
20056: Tämä tieyhteys on suorin Lopelta Helsinkiin. Tien rakentamisen aloittaminen vaatii pikaisia
20057: Jos tien rakenne olisi nykyaikaiset vaatimukset toimenpiteitä.
20058: täyttävä, se helpottaisi liikennettä myös valta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
20059: tiellä n:o 3. Erittäin näkyvänä tämä tulisi tavasti,
20060: esiin kesäkuukausina johtuen siitä, että Loppi
20061: on varsin suosittu kesäpaikkakunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20062: Lopen yksi kolmesta päätaajamasta, nimit- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
20063: täin Läyliäinen sijaitsee Lopen-Vihtijärven tien markkaa rakennustöiden aloittamiseksi
20064: varrella. Nykyinen tie mäkineen ja mutkineen tiellä Lopen ja Vihtijärv-en välillä Lopen
20065: ei täytä liikenneturvallisuudelle asetettuja Vaati- kunnassa.
20066: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20067:
20068: Hannu Tenhiälä
20069: 1304 1980 vp.
20070:
20071: Raha-asia-aloite n:o 1194.
20072:
20073:
20074:
20075:
20076: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lopen vanhainkodin raken-
20077: tamista varten.
20078:
20079:
20080: Eduskunnalle.
20081:
20082: Lopen nykyinen vanhainkoti on rakennettu lähellä, mutta myös vanhainkoti suunnitellulla
20083: vuonna 1921. Se ei enää vastaa nykyaikaiselta tavalla voisi tarjota noin koLmellekymmenelle
20084: vanhairrkodilta edellytettyjä vaatimuksia. Van- laitoksen ulkopuoliselle vanhukselle palvelui-
20085: hainkodin rakenne kaksikerroksisena sekä puu- taan.
20086: rakenteisena ei paloturvallisuuden kannalta ole Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
20087: paras mahdollinen. vasti,
20088: Lopen kunnassa on valmius olemassa uuden
20089: vanhainkodin rakentamista varten. Rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20090: työt voitaisiin aloittaa välittömästi samalle 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20091: alueelle, jolla nykyinen vanhainkoti sijaitsee, markkaa Lopen vanhainkodin rakenta-
20092: nimittäin Lopen kirkonkylässä. Täällä olisi mista varten.
20093: vanhuksilla kirkonkylän tarjoamat palvelut
20094: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20095:
20096: Hannu Tenhiälä
20097: 1980 Yp. 1305
20098:
20099: Raha-asia-aloite n:o 1195.
20100:
20101:
20102:
20103:
20104: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan raken-
20105: nustöiden aloittamiseksi Tervolassa.
20106:
20107:
20108: E d u •s kun n a I 1 e.
20109:
20110: Oikeusministeriön .työryhmä on esittänyt syk- Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja
20111: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan raken- työpaikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen
20112: 'tamista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi lisäk·si, että Tervolan kunta kuuluu valtioneu-
20113: Lapin lääniin. Lapin lääniin rakennettava lää- voston päätöksellä kehitysalueiden !-vyöhyk-
20114: ninvankila helpottaisi nykyisin koko Pohjois- keen lisätukialueeseen, tarvitaan Tervolan kun-
20115: Suomea palvelevan Oulun lääninvankilan tilan- nan elinlceinoelämän voimistamiseksi ja työpaik-
20116: ahtautta, johon myös valtiontilintarkastajat kojen luomiseksi myös muita valtiovallan toi-
20117: ovat kiinnittäneet huomiota. Valtiontilintar- menpiteitä. Tällaisena Lapin lääniä tasapuoli-
20118: kastajien mukaan Oulun lääninvankilan yli- sesti kehittävänä toimenpiteenä tulisi ky·seeseen
20119: käyttö on ollut ajoittain jopa yli 100-prosent- Lapin lääninvankilan sijoittaminen Tervolan
20120: tista. Aivan viime aikoina Oulun lääninvanki- kuntaan.
20121: lan vankiluku on ollu:t jopa yli 100, kun van- Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
20122: kipaikkoja on ainoastaan 96. seksi TervoJaan voidaan esittää
20123: Oikeusministeriön työryhmän mulkaan läänin- - liikenteelliset tekijät
20124: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa
20125: huomioon liikeoteeiliset tekijät ja väestön pai- Hyvistä liikenneyhteyksistä voidaan matruta
20126: nopistealueet, koska tutkiotavankien säilyttämi- Tervolan kautta kulkeva Kemijoen länsipuoli-
20127: nen edellyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja neo valtatie n:o 4 ja Kemijoen itäpuolineo
20128: muihin viranomaisiin. maantie. Lisäksi Tervolalla on hyvät rautatie-
20129: Edellä mainituista syistä ja, koska laitosten liikenneyhteydet ja kunnassa sijaitsee yksityinen
20130: hajasijoittamiseHa on lisäksi huomattava alue- pien1entokenttä.
20131: poliittinen merkitys niiden työllistäessä paikka- - sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
20132: kuntalaisia, on painavat ja perustellut syyt si- alueella
20133: joittaa Lapin lääninvankila Tervolan kuntaan. Tervola sijaitsee Lapin läänin väestölHsessä
20134: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. painopisteessä ja huomattava osa Lapin väes-
20135: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityksen töstä sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä Terva-
20136: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkei- lasta.
20137: nois·sa riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena - lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikkakun-
20138: on ollut voimakas tappiollinen väes·tön muutto- nille, joista Lapis·sa merkittävimmät ovat Rova-
20139: liike ja suuri työttömyys. Runsaan kymmenen niemi, Tornio ja Kemi
20140: vuoden aikana Tervolan väkiluku on pienenty- - sijainnista johtuen vangeilla mahdollisuus
20141: nyt kolmanneksella henkikirjoitetun väkiluvun yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja koti-
20142: ollessa 1. 1. 1979 4 850 henkilöä. Viime vuo- paikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomaisiin.
20143: sien aikana Tervolan kunta on kuulunut Lapin
20144: vaikemipiin työttömyyskuntiin. Vuonna 1979 - yläaste ja useat keskiasteen oppilaitok-
20145: työttömyysaste kunnassa oli keskimäärin set tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle
20146: 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että talvikuukau- koulutusmahdollisuuksia
20147: sina työttömänä oli yli 20 % työikäisestä väes- - terveysaseman avohoito- ja sairasosastojen
20148: töstä. Vastaavana ajanjaksona koko läänin ja palvelut
20149: läänin maalaiskuntien työttömyys oli huomatta- - vaihtoehtoiset lääninvankilan sijoituspai-
20150: vasti pienempi. kat kunnan alueella
20151: 164 088000399]
20152: 1306 Raha-asia-aloite n:o 1195
20153:
20154:
20155: Kunnan omistuksessa on jo vaihtoehtoisia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20156: sijoituspaikkoja ja kunta on valmis hankki- tavasti,
20157: maan myös uusia alueita.
20158: - Kemin-Tornion talousalueella on useita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20159: asianajotoimistoja 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20160: Lisäksi Tervolan kunnalla on oma yleinen markkaa Lapin lääninvankilan rakennus-
20161: oikeusaputoimisto. töiden aloittamiseksi Tervolan kunnassa.
20162: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20163:
20164: E.-J. Tennilä
20165: 1980 vp. 1307
20166:
20167: Raha-asia-aloite n:o 1196.
20168:
20169:
20170:
20171:
20172: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
20173: päivärahan korottamiseksi.
20174:
20175:
20176: Ed u s kun n a 11 e.
20177:
20178: Varusmiesten päiväraha on pieni eikä vastaa selittää edes maiden erilaisella taloudellisella
20179: palvelun aikana aiheutuvia kuluja. Tästä on tilanteella.
20180: seurauksena että varusmies, suorittaessaan laki- Varusmiesten päiväraha tulee korottaa vas-
20181: sääteistä kansalaisvelvollisuuttaan, joutuu käyt- taamaan minimipalkkaa vähennettynä ylläpito-
20182: tämään omia tai omaistensa varoja v. 1975 kustannuksilla, nykyisellä kustannustasona se
20183: suoritetun tutkimuksen mukaan yli 3 000 mk olisi 14,00 mk. Tähän tasoon päästään kun
20184: palvelusaikanaan. päivärahaa korotetaan 2 mk vuodessa.
20185: Varusmiesten toimeen'tuloturvan heikkous, Päivärahan korottaminen ei aiheuta varsi-
20186: sotilasavus.tuksen sekä päivä- ja kotiuttamisra- naisia lisäkustannuksia, koska varusmiesten
20187: han pienuus aiheuttavat varusmiehille jatku- ylläpitomenoissa säästyy jatkuvasti varoja ikä-
20188: vasti taloudellisia ongelmia. Tämä koskee en- luokkien pienenemisestä johtuen.
20189: nen muuta perheellisiä ja velkaantuneita va- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20190: rusmiehiä. Varusmiehen taloudeiliset vaikeudet
20191: heijastuvat hänen suhtautumisessaan palveluun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20192: puolustusvoimissa. 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20193: Pohjoismaisesti verraten on varusmiehen päi- 22 000 000 markkaa varusmiesten päi-
20194: väraha Suomessa jäänyt tuntuvasti jälkeen. värahan korottamiseksi 1. 1. 1981 lu-
20195: Päiväraha on mm. Ruotsissa 12,70-14.50 mk kien 2 markalla.
20196: ja Norjassa 16,00 mk. Näin suurta eroa ei voi
20197: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
20198:
20199: E.-J. Tennilä Liisa Jaakonsaari Irma Rosnell
20200: P. Liedes Seppo Toiviainen Ensio Laine
20201: Aarne Koskinen P. Puhakka Marjatta Mattsson
20202: M.-L. Salminen
20203: 1308 1980 vp.
20204:
20205: Raha-asia-aloite n:o 1197.
20206:
20207:
20208:
20209:
20210: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Lapin korkeakoulun omien
20211: toimitilojen rakentamisen aloittamiseen.
20212:
20213:
20214: Ed u s kun n a 11 e.
20215:
20216: Lapissa on oltu hyvin tyytyväisiä siihen, koulun omien tilojen rakentaminen saadaan
20217: että Rovaniemelle on saatu korkeakoulu. Kor- alkuun jo vuonna 1981. Tämä tietysti edellyt-
20218: keakoulun saaminen maakuntaan parantaa La- tää sitä, että valtio myöntää tarkoitukseen
20219: pin nuorten koulutusmahdollisuuksia kotiseu- määrärahoja.
20220: dulla. Nyt onkin pidettävä huolta siitä, että Edellä olevan perusteella ehdotankin,
20221: Lapin korkeakoulua ripeästi kehitetään lisää-
20222: mällä opiskelumahdollisuuksia ja oppilasmää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20223: riä. 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20224: On selvää, että Lapin korkeakoulu tarvitsee markkaa Lapin korkeakoulun omien
20225: omat toimitilat. Kiireellisesti toimien korkea- toimitilojen rakentamisen aloittamiseen.
20226: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20227:
20228: E.-J. Tennilä
20229: 1980 vp. 1309
20230:
20231: Raha-asia-aloite n:o 1198.
20232:
20233:
20234:
20235:
20236: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tornion pääkirjaston raken-
20237: tamiseen.
20238:
20239:
20240: Ed u s kun n a U e.
20241:
20242: Tornion kaupungin nykyinen pääkirjasto on netilaohjelman, joka käsittää 1 352 hyötyne-
20243: pinta-alaltaan vain 263 neliömetriä vaikka kau- liömetriä. Pääkirjaston rakennustyö tulisi saa-
20244: pungissa on asukkaita n. 21 000. Näin pieniin da välittömästi käyntiin, sillä tällä hetkellä
20245: tiloihin ei ole mahdollista sijoittaa sellaista Tornion kirjasto-olot ovat heikoimmat koko
20246: kirjamäärää, jota kaupunkilaiset edellyttävät. Lapin läänissä.
20247: Lisäksi tilat sijaitsevat toisessa kerroksessa il- Edellä olevan perusteella ehdotankin,
20248: man hissiä, joten vammaisten ja invalidien
20249: asioiminen on lähes mahdotonta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20250: Tornion kaupunki on suuntautunut kirjasto- 1981 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
20251: palvelujen parantamiseen ja niinpä se on hy- markkaa Tornion pääkirjaston rakenta-
20252: väksynyt kaupungin uuden pääkirjaston huo- miseen.
20253: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20254:
20255: E.-J. Tennilä
20256: 1310 1980 vp.
20257:
20258: Raha-asia-aloite n:o 1199.
20259:
20260:
20261:
20262:
20263: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilaitoksen ra-
20264: kennustöiden aloittamiseksi Sailassa.
20265:
20266:
20267: E d u s k u n n a 11 e.
20268:
20269: Sallan kunta on perinteisesti ollut erittäin Sallan kunnalla on melkoiset näytöt maatalou-
20270: vahva maatalouspitäjä, mutta kunnan maata- den alalla ja toisaalta sen, että Sallan kunta
20271: loudessa tapahtui vuosina 1965-75 me1koinen ei pysty tasapäisesti kilpailemaan teollisista työ-
20272: taantuma, mikä osaksi johtunee tarvittavan paikoista kehitysalueen !-vyöhykkeen lisätuki-
20273: ammattikoulutuksen puutteesta. Menestyvän ja alueen laajennuksen jälkeen toisten kuntien
20274: harjoittajalleen toimeentulon takaavan maatalou- kanssa, olisi maatalousoppilaitoksen sijoittami-
20275: den harjoittamisen ehdoton edellytys tänä päi- nen Koillis-Lapissa nimenomaan Saliaan ehdot-
20276: vänä on riittävä ammattitaito. Lähimmät maa- toman tärkeää. Tämän on myös todennut Lapin
20277: talousalan oppilaitokset ovat kuitenkin kaukana lääninhallitus esittäessään keskiasteen koulun-
20278: Sailasta ja niihin on hyvin vaikeata saada nuo- uudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa maata-
20279: ria lähtemään siinä määrin kuin olisi välttämä- lousoppilaitoksen sijoituspaikaksi juuri Sallaa.
20280: töntä. Ne, jotka niihin saadaan lähtemään, saa- Selvää tietysti on, että Saliaan tuleva maata-
20281: vat samalla ensimmäisen "valmennuksen" muu- lousoppilaitos tulee palvelemaan koko Koillis-
20282: tolle pois kotikunnastaan. Lappia.
20283: Sallan kunnan tavoitteena on ollut jo vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20284: kymmeniä maatalousoppilaitoksen saaminen
20285: kuntaan ja pari vuosikymmentä sitten oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20286: oppilaitoksen toteutuminen on jo kerran ollut 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20287: hyvin lähelläkin. Maatalousoppilaitoksen puut- markkaa maatalousoppilaitoksen raken-
20288: tuminen ei luonnollisestikaan ole vain Sallan nustöiden aloittamiseksi Sallassa.
20289: kunnan puute, mutta huomioiden sen, että
20290: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20291:
20292: E.-J. Tennilä
20293: 1980 vp. 1311
20294:
20295: Raha-asia-aloite n:o 1200.
20296:
20297:
20298:
20299:
20300: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion kotiteollisuuskou-
20301: lun laajennukseen.
20302:
20303:
20304: E d u s k u n n a 11 e.
20305:
20306: Ylitornion kotiteollisuuskoulun laajennus- ta varten. Ammattikasvatushallitus on 29. 8.
20307: hankkeen toteuttamista on pidettävä paitsi kou- 1980 antamassaan lausunnossa n:o 21/24/79
20308: lun kehittämisen niin myösk,in kunnan työlli- pitänyt esitettyjä selvityksiä asiallisina ja pe-
20309: syyden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeänä. rusteltuina, minkä vuoksi ammattikasvatushal-
20310: Valtioneuvosto on myöntänyt syksystä 1981 litus on puoltanut perustamissuunnitelman hy-
20311: alkaen koululle väliaikaisen koulutuksen osas- väksymistä. Perustamissuunnitelman mukaan
20312: toista kolme ( tekstiiliosasto/kudonta-ala ja om- kustannusarvio on 3 477 000 markkaa, joka pe-
20313: pelu ja neuleala sekä rakennusosasto) kiinteän rustuu elokuun 1980 hintatasoon.
20314: koulutuksen osastoiksi ja tämän jälkeen kiin- Mikäli varoja saadaan, rakennushankkeen to-
20315: teässä koulutuksessa on 168 oppilaspaikkaa teuttamiseen voidaan ryhtyä käytyjen neuvot-
20316: sekä väliaikaisessa koulutuksessa 32 oppilas- telujen (AHK/kunta) mukaan jo vuoden 1981
20317: paikkaa. Normilaskelmien mukaan em. oppilas- alussa.
20318: määrien perusteella on koulutilojen tarve n. Ottaen huomioon tilantarpeen sekä Ylitor-
20319: 3 800 m2 ja kun koululla tällä hetkellä on käy- nion kunnan vaikean työttömyyden ehdotankin,
20320: tössään tiloja 1 800 m2 , on esitettyä 1159 m2 :n
20321: suuruista laajennusta pidetty perusteltuna ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20322: tarkoituksenmukaisena. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20323: Kyseistä laajennushanketta koskeva perusta- markkaa Ylitornion kotiteollisuuskoulun
20324: mrssuunnitelma on toimitettu 28. 8. 1980 laajennukseen.
20325: AKH:n kautta opetusministeriölle vahvistamis-
20326: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20327:
20328: E.-J. Tennilä
20329: 1312 1980 vp.
20330:
20331: Raha-asia-aloite n:o 1201.
20332:
20333:
20334:
20335:
20336: Tennilij: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen Sabmelas -leh-
20337: den tukemiseen.
20338:
20339:
20340: Ed u s kun n a 11 e.
20341:
20342: Saamenkielinen lehti Sabmelas on ilmesty- lenpito vähemmistökansan oikeuksien turvaa-
20343: nyt vuosittain 6-8 kertaa. Näin harvoin il- misesta.
20344: mestyvä lehti ei kykene palvelemaan saame- Edellä olevan perusteella ehdotankin,
20345: laisia riittävän hyvin etenkään uutis- ja ajan-
20346: kohtaismateriaalin osalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20347: Valtion tulisi tukitoimillaan mahdollistaa se, 1981 tulo- ;a menoarvioon 500 000
20348: että tätä saamelaiskoteihin leviävää lehteä voi- markkaa Sabmelas-lehden tukemiseen.
20349: taisiin julkaista useammin. Tätä edellyttää huo-
20350: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20351:
20352: E.-J. Tennilä
20353: 1980 vp. 1313
20354:
20355: Raha-asia-aloite n:o 1202.
20356:
20357:
20358:
20359:
20360: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-alalisien
20361: maksamiseen.
20362:
20363:
20364: E d u s k u n n a 11 e.
20365:
20366: Pientilallisten aseman vaikeutta kuvaa se, lisäämistä, sillä juuri pinta-alalisillä tuetaan
20367: että tällä vuosikymmenellä on tuotanto jou- suurimman avun tarpeessa olevia viljelijöitä.
20368: duttu lopettamaan pahimmillaan jopa 8 000 Koiviston hallitus esittää vuoden 1981 budjet-
20369: tilalta vuodessa. Pientiloja kaatuu edelleenkin tiesityksessään pientä korotusta pinta-alalisien
20370: useita tuhansia vuosittain. maksatukseen tulevaan määrärahaan. Korotus
20371: SKP ja SKDL ovat aina puolustaneet maa- ei kuitenkaan ole läheskään riittävä ja siksi
20372: seudun raatajaväkeä ja myös SKP:n 18. edus- esitämme budjetin korjaamista .tältä osin. Pi-
20373: tajakokous vaati päättäväisiä toimia pientilal- dämme välttämättömänä myös täysimääräiseen
20374: listen aseman parantamiseksi. Tämä edellyttää pinta-alalisään oikeuttavan tulorajan tuntuvaa
20375: välitys- ja jalostusliikkeiden osuuden pienentä- nostamista.
20376: mistä maataloustuotteiden hinnoista. SKP vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20377: tii edelleen lannoiteveron ja markkinoimismak-
20378: sujen poistamista pientiloilta sekä valtion hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20379: pakorkoisten lainojen ohjaamista juuri pienti- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20380: lallisille. 30.31.42 lisäyksenä 60 000 000 mark-
20381: Pidämme välttämättömänä myös viljelmä- kaa käytettäväksi pinta-alatisien maksa-
20382: koon mukaan maksettavan hintapoliittisen tuen miseen.
20383: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20384:
20385: E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson P. Puhakka
20386: Ensio Laine Aarne Koskinen M.-L. Salminen
20387: P. Liedes Mikko Kuoppa Irma Rosnell
20388: Seppo Toiviainen
20389:
20390:
20391:
20392:
20393: 165 088000399]
20394: 1314 1980 vp.
20395:
20396: Raha-asia-aloite n:o 1203.
20397:
20398:
20399:
20400:
20401: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Roitikosken kalanviljelylai-
20402: toksen rakentamiseksi Pellossa.
20403:
20404:
20405: Ed u s kun n a 11 e.
20406:
20407: Pellon ja Ylitornion kalastuskunnat ovat Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
20408: yhteisesti esittäneet kalanviljelylaitoksen perus- nioittaen,
20409: tamista Pellon kunnan Kanttajärven Roitikos-
20410: keen, koska Muonion kalanviljelylaitos on siir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20411: tynyt yksinomaan merilohen viljelyyn. Roiti- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20412: kosken soveltuvuudesta kalanviljelylaitoksen markkaa Pellon kunnassa sijaitsevaan
20413: paikaksi ovat myönteisen lausunnon antaneet Roitikoskeen tulevan kalanviljelylaitok-
20414: mm. Lapin vesipiiri ja Lapin läänin maatalous- sen rakentamisen aloittamiseen.
20415: koekeskus.
20416: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20417:
20418: E.-J. Tennilä
20419: 1980 vp. 1315
20420:
20421: Raha-asia-aloite n:o 1204.
20422:
20423:
20424:
20425:
20426: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi
20427: Kemijoen palauttamisesta lohijoeksi.
20428:
20429:
20430: E d u s kun n a 11 e.
20431:
20432: Kemijokivarren asukkaat tuovat jatkuvasti Valjastamisen yhteydessä tehdyt laiminlyön-
20433: esille tyytymättömyytensä siihen, että jokea nit tulee korjata ja Kemijoki on valjastajayh-
20434: valjastettaessa ei edes pyritty turvaamaan tiöiden kustannuksella palautettava lohijoeksi.
20435: lohen nousun jatkumista. Tätä varten tulee valtion asettaa asiantuntija-
20436: Lapin ihmisten syvä tyytymättömyys valjas- ryhmä, joka laatii tarvittavan suunnitelman.
20437: tajia kohtaan on sitäkin oikeutetumpaa, kun Edellä olevan perusteella ehdotan,
20438: monissa muissa maissa lohen nousu ohi voi-
20439: malaitosten on voitu järjestää rakentamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20440: niin sanottuja lohiportaikkoja. Tällaisia kustan- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
20441: nuksiltaan hyvin kohtuullisia portaikkoja olisi markkaa suunnitelman laatimiseksi siitä,
20442: voitu rakentaa myös Kemijokeen, mikäli siihen miten Kemijoki palautetaan lohijoeksi.
20443: olisi ollut halua.
20444: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20445:
20446: E.-J. Tennilä
20447: 1316 1980 vp.
20448:
20449: Raha-asia-aloite n:o 1205.
20450:
20451:
20452:
20453:
20454: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Mustakosken-Livonniskan
20455: paikallistien rakennustöiden aloittamiseksi Posiolla.
20456:
20457:
20458: E d u s kunnai 1e.
20459:
20460: Paikalliset asukkaat ovat esittäneet, että Edellä olevan perusteella ehdotankin,
20461: Posion kunnassa rakennettaisiin paikallistie vä-
20462: lille Mustakoski-Livonniska. Tämän runsaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20463: viiden kilometrin paikallistien rakentaminen 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
20464: lyhentäisi paikallisen väen kulkuyhteyksiä ja markkaa Mustakosken-Livonniskan pai-
20465: antaisi mahdollisuuden myös linja-autoyhteyden kallistien rakennustöiden aloittamiseen
20466: toteuttamiseen. Paikallistiehanke on siis täysin Posion kunnassa.
20467: perusteltu.
20468: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20469:
20470: E.-J. Tennilä
20471: 1980 vp. 1317
20472:
20473: Raha-asia-aloite n:o 1206.
20474:
20475:
20476:
20477:
20478: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pohjaslahden-Juotaksen
20479: maantien peruskorjauksen aloittamiseen.
20480:
20481:
20482: E d u s kun n a He.
20483:
20484: Patkalliset asukkaat ja Ranuan kunta ovat Edellä olevan perusteella ehdotankin,
20485: toistuvasti esittäneet, että Pohjaslahti-Juotas
20486: -maantie tulisi peruskorjata. Vaatimus on oikeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20487: tettu, sillä runsaasti liikennöity tie on huonossa 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
20488: kunnossa. Tietyön kiireellistä aloittamista puol- markkaa Pohjaslahden-]uotaksen maan-
20489: taa myös alueen vaikea työttömyys. tien peruskorjauksen aloittamiseen.
20490: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20491:
20492: E.-J. Tennilä
20493: 1318 1980 vp.
20494:
20495: Raha-asia-aloite n:o 1207.
20496:
20497:
20498:
20499:
20500: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemi Oy:n paperikonehank-
20501: keen toteuttamiseksi ja yhtiön muuttamiseksi valtionenem-
20502: mistöiseksi.
20503:
20504:
20505: E d u s k u n n a [ 1 e.
20506:
20507: Kemi-yhtiön paperikonehanke on viime ai- välttämätöntä yrityksen tulevan kehityksen tur-
20508: koina ollut voimakkaasti esillä. Työntekijät vaamiseksi ja luonnollisesti myös yksityisen
20509: ovat vaatineet paperikoneinvestointia, sillä suurpääoman asemien heikentämiseksi. Selvää
20510: ilman paperikonetta työntekijämäärä Kemi- on, että valtion yrityksessä työntekijöiden edut
20511: yhtiössä laskisi edelleenkin ja seuraava lama- ovat paremmin turvattavissa.
20512: kausi saattaisi taas aiheuttaa yhtiölle suuria ta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20513: loudellisia vaikeuksia.
20514: Valtion tuleekin ottaa vastuu Kemi-yhtiön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20515: kehittämisestä myöntämällä tarvittavat määrä- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
20516: rahat paperikonehankkeen toteuttamiseen. Sa- markkaa Kemi-yhtiön paperikonehank-
20517: malla on Kemi-yhtiön omistuspohjaa muutet- keen toteuttamiseksi ja Kemi-yhtiön
20518: tava tekemällä Kemi-yhtiöstä valtionenemmis- omistuspohjan muuttamiseksi valtion-
20519: töinen yritys. Kemi Oy:n valtiollistaminen on enemmistöiseksi.
20520: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20521:
20522: E.-J. Tennilä
20523: 1980 vp. 1319
20524:
20525: Raha-asia-aloite n:o 1208.
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijär-
20531: ven tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
20532:
20533:
20534: E d u s k u n n a 11 e.
20535:
20536: Nykyisin selluloosaa tuottavan Veitsiluoto Edellä olevan perusteella ehdotan,
20537: Oy:n Kemijärven tehtaan jalostusasteen nosta-
20538: minen on ollut jatkuvasti esillä. Vaatimukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20539: jalostusasteen nostamiseksi ovatkin täysin pe- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20540: rusteltuja, sillä paperikoneen hankkiminen ja markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
20541: paperin valmistamisen aloittaminen loisi Koil- tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
20542: lis-Lapin alueelle uusia työpaikkoja. Jalostusas-
20543: teen nostamista puoltavat luonnollisesti myös
20544: kansantaloudelliset näkökohdat.
20545: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20546:
20547: E.-J. Tennilä
20548: 1320 1980 vp.
20549:
20550: Raha-asia-aloite n:o 1209.
20551:
20552:
20553:
20554:
20555: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pahtavuoman kuparikaivok-
20556: sen avaamiseen.
20557:
20558:
20559: Ed u s kun n a 11 e.
20560:
20561: Pahtavuoman alueelta Länsi-Lapissa on löy- kevää ei voi olla myöskään suurtyöttömyyden
20562: detty kuparia ja uraania. Outokumpu Oy onkin ylläpitäminen silloin kun hyödyllisiä työkoh-
20563: suuntautunut kaivostoiminnan aloittamiseen teita on olemassa.
20564: Pahtavuomassa, mutta hyödynnettäväksi tulisi Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
20565: vain uraani. Uraanikaivos antaisi paikalliselle nioittavasti,
20566: väestölle pysyviä työpaikkoja kuitenkin vain
20567: hyvin rajoitetusti ja siksi alueen asukkaat vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20568: tivat myös kuparikaivoksen avaamista. Vaati- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20569: mus on perusteltu, sillä maallamme ei ole va- markkaa Pahtavuoman kuparikaivok-
20570: raa jättää malmirikkauksiaan käyttämättä. Jär- sen avaamiseen.
20571: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20572:
20573: E.-J. Tennilä
20574: i980 vp. 1321
20575:
20576: Raha-asia-aloite n:o 1210.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoksen avaamiseen.
20582:
20583:
20584: E d u s kun n a 11 e.
20585:
20586: Soklissa on jo pitempään suoritettu malmi- piin, mutta umalla kaivoksen avaaminen an-
20587: tutkimuksia ja myös koerikastamotoimintaa. taisi uskoa koko Lapin väestölle siitä, että
20588: Saadut tulokset osoittavat, että tämän rikkaan myös pohjoisia seutuja pyritään kehittämään.
20589: apatiittimalmion käyttöönotto on perusteltua ja Sokiin kaivoksen avaaminen vaatii valtion
20590: kannattavaa. Sokiin kaivoksen avaamisesta tu- tukea ja siksi ehdotankin,
20591: leekin tehdä kiireellisesti lopullinen päätös.
20592: Myönteisen päätöksen tekeminen on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20593: töntä uusien pysyvien työpaikkojen saamiseksi 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
20594: laajasta työttömyydestä kärsivään Koillis-Lap- markkaa Sokiin kaivoksen avaamiseen.
20595: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20596:
20597: E.-J. Tennilä
20598:
20599:
20600:
20601:
20602: 166 088000399]
20603: 1322 1980 vp.
20604:
20605: Raha-asia-aloite n:o 1211.
20606:
20607:
20608:
20609:
20610: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen vuodeosas-
20611: ton rakentamiseksi Simoon.
20612:
20613:
20614: Eduskunnalle.
20615:
20616: Simon ja Kuivaniemen kansanterveystyön Simon kunta on kiirehtinyt hoidollisten puut-
20617: kuntainliiton toimintasuunnitelmaan vuosille teiden ja vaikeiden työllisyysnäkökohtien pe-
20618: 1979-83 sisältyy 30 sairaansijan vuodeosas- rusteella vuodeosaston rakentamista ja siksi
20619: ton rakentaminen, hankkeen kustannusarvio ehdotankin kunnioittaen,
20620: on n. 3,6 milj. markkaa. Lääkintöhallitus on
20621: alustavasti varautunut hankkeeseen vasta vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20622: na 1983. Simon kunta on tällä hetkellä ainoa 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20623: Lapin läänin kunta, jolla ei ole yhtään terveys- markkaa Simon terveyskeskuksen vuode-
20624: keskus-, alue- tai paikallissairaalatason sairaan- osaston rakentamiseksi Simon kuntaan.
20625: sijaa.
20626: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20627:
20628: E.-J. Tennilä
20629: 1980 vp. 1323
20630:
20631: Raha-asia-aloite n:o 1212.
20632:
20633:
20634:
20635:
20636: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyden
20637: torjumisen tehostamiseen.
20638:
20639:
20640: E d u s k u n n a U e.
20641:
20642: Maassamme on tapahtunut hyvin huolestut- tion töiden vähentäminen on sitäkin tuomitta-
20643: tava muutos suhtautumisessa työttömyyteen. vampaa kun taloudeiiinen kehitys on lisännyt
20644: Viitisen vuotta sitten presidentti Kekkonen pu- myös valtion mahdoilisuuksia tehostaa työUi-
20645: hui "kansallisesta hätätilasta" työttömien mää- syystoimia hyvinkin merkittävästi.
20646: rän oHessa n. 63 000, mutta nyt lähes sadan Kaikkialla maassa ja myös erityisen laajasta
20647: tuhannen työttömän määrää suorastaan vähä- työttömyydestä kärsivillä kehitysalueilla on pal-
20648: teilään. jon työkohteita, jotka voidaan avata heti kun
20649: Välinpitämätön asennoituminen suurtyöttö- rahoitus järjestetään ja siksi ehdotammekin
20650: myyteen leimaa valitettavasti myös Koiviston kunnioittavasti,
20651: haiiituksen esitystä vuoden 1981 tulo- ja me-
20652: noarvioksi, siliä esityksen mukaan työmäärä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20653: rahojen reaalitaso alenisi. Haiiitus toteaa itse- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20654: kin esityksessään, että vuonna 1981 "valtion 34.50.77 lisäyksenä 900 000 000 mark-
20655: töiden työvoimavahvuus voisi jonkin verran kaa käytettäväksi työttömyyden torju-
20656: alentua syksyn 1980 tasosta" (sivu 616). Vai- misen tehostamiseen.
20657: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
20658:
20659: E.-J. Tennilä Ensio Laine Seppo Toiviainen
20660: Marjatta Mattsson P. Liedes P. Puhakka
20661: Irma Rosnell Aarne Koskinen M.-L. Salminen
20662: 1324 1980 vp.
20663:
20664: Raha-asia-aloite n:o 1213.
20665:
20666:
20667:
20668:
20669: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Angolalle annettavaan lah-
20670: jamuotoiseen kehitysapuun.
20671:
20672:
20673: Ed u s kun n a 11 e.
20674:
20675: Angolan Kansantasavallassa on aloitettu laaja Angolan Kansantasavalta täyttää hyvin ne
20676: rakennustyö pitkän ja vaikean sodan sekä siir- kriteerit, joita Suomi on asettanut kehitys-
20677: tomaakauden jäänteiden poistamiseksi. Sodan avun ehdoiksi. Kuitenkaan Suomi ei avusta
20678: loppuessa suurin osa tuotannosta oli täysin py- maata käytännöllisesti katsoen ollenkaan. An-
20679: sähdyksissä. Angolan alkuasetelma itsenäisyy- gola on useaan kertaan ilmaissut kiinnostuk-
20680: den tiellä on materiaalisessa mielessä vaikeampi sensa yhteistyöhön ja kaupan kehittämiseen
20681: kuin monen muun itsenäistyneen Afrikan maan. Suomen kanssa. Angolan luonnonvarat - mm.
20682: Avun tarve on siksi myös suurempi. kaivosteollisuus - merkitsevät, että siitä voi
20683: Samalla Angolalla on kuitenkin huomatta· muodostua merkittävä kauppakumppani. Tä-
20684: vasti suuremmat mahdollisuudet todelliseen ke- mäkin puoltaisi kehitysyhteistyön aloittamista
20685: hitykseen kuin useilla muilla Afrikan valtioilla. Angolan Kansantasavallan kanssa.
20686: Maassa on tuotantokapasiteettia, kunhan vain Edellä olevan perusteella ehdotan,
20687: saadaan koneet ja ;teollisuuslaitokset korjatuik-
20688: si. Maassa on valtavia luonnonrikkauksia, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20689: voidaan hyödyntää, kunhan on varoja ja tek- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20690: nistä tietoutta. Maassa on hallitus, joka epäi- 24.30.67 20 000 000 markkaa kahden-
20691: lemättä pyrkii koko kansan käsittävään kehi- väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
20692: tykseen. Maasta pyritään juurimaan pois ali- käytettäväksi kehitysyhteistyöhön An-
20693: kehityksen todelliset syyt eikä vain pintapuoli- golan kanssa.
20694: sesti lievennetä sen seurauksia.
20695: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
20696:
20697: Seppo Toiviainen
20698: 1980 vp. 1325
20699:
20700: Raha-asia-aloite n:o 1214.
20701:
20702:
20703:
20704:
20705: Toiviainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etiopian Kansan-
20706: demokraattiselle Tasavallalle annettavaan lahjamuotoiseen ke-
20707: hitysapuun.
20708:
20709:
20710: Ed u s kun n a U e.
20711:
20712: Etiopia on tänään hyvin vaikeassa asemassa. matta edennyt hyvin, samaten terveydenhoito-
20713: Keisari Haile Selassien aikana tehtiin Eti- palvelujen vieminen maaseudulle. Sisäisten
20714: opiasta ehkä Afrikan takapajuisin maa, kansan taistelujen loputtua on vihdoin päästy myös
20715: eläessä täysin keskiaikaisissa olosuhteissa usko- aloittamaan maan taloudellinen kehittäminen.
20716: mattomassa kurjuudessa. Tästä on monella On kuitenkin selvää, että El'iopian johdolla
20717: suomalaisella kehitystyöntekijällä konkreettisia on edessään suuri työ pyrkiessään saattamaan
20718: kokemuksia. Keisarin kaaduttua aloitettiin uut- maan takapajuisuudesta kehityksen tielle. Yhtä
20719: ta hallintoa vastaan laaja sota sekä Etiopian selvää on, että se tarvitsee tähän laajaa tukea
20720: ulkopuolelta että sisältä. Entistä hallintoa kan- ulkomailta. Ongelmia ei ratkaista yksinomaan
20721: nattavat voimat pyrkivät murhin ja terrori- humanitaarisella avulla, vaikkakin se on erit-
20722: toimin estämään kehitystyötä maassa, mm. täin tarpellista, vaan tarvitaan myös kehitys-
20723: lukutaitokampanjaa maaseudulla. Ulkopuoliset apua pitkäjänteisen rakennustyön tueksi.
20724: hyökkäykset tuhosivat valtavia alueita lähinnä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20725: etelässä. Nämä sotatoimet jättivät jälkensä.
20726: Mutta Etiopian ongelmat eivät lopu tähän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20727: Maa sijaitsee kuivuuden vaivaamaila alueella, 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20728: ja osittain tilanne vain pahenee. 24.30.67 20 000 000 markkaa kahden-
20729: Samalla kun Etiopia on saatettu erittäin vai- väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
20730: keaan tilanteeseen, on maassa kuitenkin pys- käytettäväksi kehitysyhteistyöhön Etio-
20731: tytty aloittamaan pitkäjänteinen jälleenraken- pian Kansandemokraattisen Tasavallan
20732: nustyö. Lukutaitokampanja on kaikesta huoli- kanssa.
20733: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
20734:
20735: Seppo Toiviainen Sten Söderström Mikko Kuoppa
20736: P. Puhakka Marjatta Mattsson Ensio Laine
20737: 1326 1980 vp.
20738:
20739: Raha-asia-aloite n:o 1215.
20740:
20741:
20742:
20743:
20744: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Mosambikille annettavaan
20745: lahjamuotoiseen kehitysapuun.
20746:
20747:
20748: Ed us ku nna~l e.
20749:
20750: Mosambik on jo ollut Suomen kahdenväli- sambikille. Itsenäisen Zimbabwen kanssa ei ole
20751: sen kehitysyhteistyön piirissä. Maan kannalta sotatilaa. Päinvastoin Zimbabwen kanssa on
20752: on tärkeätä, että avun jatkuvuus taataan. Ku- mahdollista rakentaa hyödyllistä yhteistyötä
20753: ten Portugalin entiset siirtomaat yleensä on monella alalla, esimerkiksi kuljetusalalla. Kehi-
20754: Mosambik siirtomaakauden jäljiltä yksi alike- tyssuunnitelmien toteuttamista vaikeuttaa kui-
20755: hittyneimmistä maista Afrikassa. Pitkä sota vai- ,tenkin varojen ja koulutetun työvoiman puu-
20756: keutti tätä tilannetta entisestään. Mosambikin te. Tässä Mosambik tarvitsee ulkomaista tu-
20757: asema Etelä-Afrikan ja entisen Rhodesian naa- kea. Maassa keskitytään paljolti juuri koulu-
20758: purina on myös monella tavalla vaikeuttanut tusolojen sekä yleensä lasten ja nuorten ase-
20759: maan jälleenrakennustyötä, tästä esimerkkinä man parantamiseen. Tämä on omiaan luomaan
20760: Rhodesian useat hyökkäykset Mosambikiin ja pysyvät puitteet hyvinvoinnin kasvulle ja kehi-
20761: maan tarve ylläpitää resursseja nielevää puolus- tykselle. Tämä on alue, josta Suomella on pal-
20762: tusta. Samalla Mosambik on ylläpitänyt tuhan- jon kokemusta ja edellytyksiä avun antami-
20763: sien rhodesialaisten pakolaisten leirejä, mikä seksi.
20764: tietenkin merkitsee huomattavia omaa raken- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20765: nustyötä vaikeuttavia kustannuksia.
20766: Tästä huolimatta on Mosambikissa luotu hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20767: vät edellytykset kehitykselle, ja laaja jälleenra- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
20768: kennustyö on pantu alulle. Maan johto pyrkii 24.30.67 20 000 000 markkaa kahden-
20769: vakavasti ajamaan koko kansan asiaa. Maassa. väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
20770: luodaan yksityiskohtaisia kehityssuunnitelmia. käytettäväksi kehitysyhteistyöhön Mo-
20771: Muuttunut tilanne Rhodesiassa merkitsee sambikin kanssa.
20772: osaltaan huomattavasti parempia puitteita Mo-
20773: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
20774:
20775: Seppo Toiviainen
20776: 1980 vp. 1327
20777:
20778: Raha-asia-aloite n:o 1216.
20779:
20780:
20781:
20782:
20783: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Nicaraguan Tasavallalle
20784: annettavaan lahjamuotoiseen kehitysapuun.
20785:
20786:
20787: Ed u s kun n a II e.
20788:
20789: Nicaragua kuului pitkään niihin valtioihin Talouselämän kehittäminen, ,tuotantolaitosten
20790: Etelä-Amerikassa, joissa tilanne kansan kan- korjaaminen ja rakentaminen, koulujen raken-
20791: nalta oli kaikkein lohduttomin ja vaikein. Sa- taminen jne. vaativat kuitenkin varoja ja tek-
20792: malla kun pieni 'eliitti, lähinnä Somozan perhe, nistä tietoutta, jota Nicaragualla ei vielä ole.
20793: eli valtavassa loistossa, eli kansan enemmistö Nicaraguan kansaa on autettava välittömästi
20794: suuressa kurjuudessa ja jopa nälässä. humanitaarisesti, koska edes nälkä Somozan
20795: Somozan diktatuuri on nyt poistettu ja ajan ja sodan jäljiltä ei ole poistunut. Mutta
20796: maassa aloitettu täydellinen muutosprosessi maata on myös ja ennen kaikkea autettava pit-
20797: kansan elinolosuhteiden parantamiseksi. käjänteisellä kehitysyhteistyöllä, yhteisten pro-
20798: Rakennustyö on täytynyt aloittaa aivan alus- jektien puitteissa, jotta kehitykselle voidaan
20799: ta. Ennen kuin Somozan valtakausi päättyi luoda kunnollinen perusta. Nicaragua on niitä
20800: kansalliskaarti sokeasti tuhosi kaupungin toi- harvoja maita Etelä-Amerikassa, jossa on todel-
20801: sensa jälkeen. Sodan loputtua oli koko maa lisia edellytY'ksiä koko kansan olosuhteita pa-
20802: käytännöllisesti katsoen raunioina. rantavalle kehitykselle.
20803: Nyt on jälleenrakennustyö ollut käynnissä Edellä olevan perusteella ehdotan,
20804: vuoden verran. Maassa on suoritettu laaja maa-
20805: reformi, luonnonrikkaudet käytetään oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20806: maan eikä ulkopuolisten voimien hyödyksi, ja 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20807: koko kansa on tavallaan viety koulunpenkille 24.30.67 15 000 000 markkaa kahden-
20808: oppimaan kirjoitus- ja lukutaitoa. Muutamassa väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
20809: kuukaudessa on saatu aikaan enemmän edis- käytettäväksi kehitysyhteistyöhön Nica-
20810: tystä rkuin kymmenien vuosien aikana aikai- raguan tasavallan kanssa.
20811: semmin.
20812: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
20813:
20814: Seppo Toiviainen
20815: 1328 1980 vp.
20816:
20817: Raha-asia-aloite n:o 1217.
20818:
20819:
20820:
20821:
20822: Toiviainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Zimbabwelle annet-
20823: tavaan lahjamuotoiseen kehitysapuun.
20824:
20825:
20826: Ed u s k u n n a 11 e.
20827:
20828: Pitkän ja laajoja alueita tuhouneen sodan jäl- Suomi antoi tukensa Zimbabwen kansalle
20829: keen itsenäistyi Zimbabwe tänä vuonna. sen taistelussa itsenäisyytensä puolesta. Monen
20830: Afrikan nuorimpana valtiona ottaa nyt Zim- vuoden ajan antoi Suomi myös merkittävää
20831: babwe ensimmäiset ja hyvinkin vaikeat askelet apua Zimbabwen pakolaisille Isänmaallisen
20832: itsenäisyyden tiellä. Rintaman leireissä.
20833: Sodan seurauksena useimmat sairaalat maa- On tärkeätä, että nyt, kun Zimbabwen kansa
20834: seudulla, pienyritykset ja suuret viljelyalueet käy vielä vaikeampaa taistelua maan jälleen-
20835: seisovat hylättyinä ja osittain tuhottuina. rakentamiseksi, sitä ei hylätä. Varsinkin näinä
20836: Apartheid-järjestelmän luoma vinoutunut yh- maan itsenäisyyden alkuaikoina on annettava
20837: teiskuntarakenne on kehityksen esteenä. Suurin merkittävää tukea tälle uudelle maalle.
20838: osa mustista elää äärimmäisessä köyhyydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20839: ja erittäin huonoissa sosiaalisissa olosuhteissa.
20840: Koulutuksen puute on valtaV'a. Entisen hallin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20841: non seurauksena on Zimbabwen talous myös 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20842: hyvin riippuvainen ulkoisista taloudellisista 24.30.67 20 000 000 markkaa kahden-
20843: voimista, ennen kaikkea Etelä-Afrikasta. Tästä väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun
20844: tilanteesta Zimbabwen on päästävä irti, jotta käytettäväksi kehitysyhteistyöhön Zim-
20845: olisi mahdollista luoda perustaa itsenäiselle babwen kanssa.
20846: kehitykselle. Tämä onkin uuden hallinnon pyr-
20847: kimys.
20848: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20849:
20850: Seppo Toiviainen Ensio Laine Sten Söderström
20851: P. Puhakka E.-J. Tennilä M.-L. Salminen
20852: Mikko Kuoppa Marjatta Mattsson
20853: 1980 vp. 1329
20854:
20855: Raha-asia-aloite n:o 1218.
20856:
20857:
20858:
20859:
20860: Toiviainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Afrikan Kansallis-
20861: kongressille (ANC) annettavaan tukeen.
20862:
20863:
20864: Ed u s kun n a ~ 1e.
20865:
20866: Tilanne eteläisessä Afrikassa on viime vuo- [uja, jotta nuoret voisivat, ensimmäistä kertaa
20867: sien aikana kiristynyt. Etelä-Afrikassa on Afri- elämässään, saada kunnon koulutusta.
20868: kan Kansalliskongressin ANC:n johdolla voi- Koulujen rakentaminen on kuitenkin kallis-
20869: mistunut vastarinta hallituksen apartheid-poli- ta, kallista on myös pakolaisten henkinen ja
20870: tiikkaa vastaan. Hallituksen vastaus on puoles- aineellinen ylläpito. ANC onkin kääntynyt
20871: taan ollut otteiden koventaminen kaikkia apart- maailman yleisen mielipiteen puoleen saadak-
20872: heidin vastaisia liikehdintöjä vastaan. Tyrmis- seen apua mm. koulutusohjelmalleen. Myös
20873: tyttävä esimerkki tästä oli todistetusti syyttä- Suomessa suoritetaan keräyksiä ANC:n huma-
20874: män isänmaanystävän Salomon Mahlangun hirt- nitaarisen toiminnan tueksi.
20875: täminen murhasta syytettynä viime keväänä. Suomella on päätös humanitaarisesta avusta
20876: Hallituksen lisääntyneen väkivallan seurauk- ANC:Ile. Tähän mennessä tästä avusta vain
20877: sena on myös pakolaisvirta Etelä-Afrikasta no- vähäinen osa on toteutunut. Sen vuoksi on nyt
20878: peasti kasvanut. Pakolaisia tulee Angolaan, päätettävä tuntuvasta avusta tarpeen vain li-
20879: Sambiaan, Tansaniaan ja Mosambikiin. Heitä säännyttyä.
20880: varten on ANC joutunut pystyttämään useita Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20881: leirejä eri maissa.
20882: Yhä suurempi osa pakolaisista on nuoria, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20883: jotka aktiivisesti ovat viime aikoina reagoineet 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
20884: rotusortopolitiikkaan ja sen vuoksi joutuneet 24.30.69 4 000 000 markkaa Afrikan
20885: hallituksen terrorin kohteiksi. Näitä varten on Kansalliskongressille ( ANC) anne/ta-
20886: ANC katsonut velvollisuudekseen rakentaa kou- vaan tukeen.
20887: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
20888:
20889: Seppo Toiviainen Sten Söderström Marjatta Mattsson
20890: P. Puhakka Mikko Kuoppa Ensio Laine
20891:
20892:
20893:
20894:
20895: 167 088000399}
20896: 1330 1980 vp.
20897:
20898: Raha-asia-aloite n:o 1219.
20899:
20900:
20901:
20902:
20903: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Afrikan kansan
20904: järjestölle (SWAPO) annettavaan humanitaariseen tukeen.
20905:
20906:
20907: Ed u s kun naJle.
20908:
20909: Suomi on jo usean vuoden ajan antanut Jatkuva pakolaisvirta sekä Etelä-Afrikan
20910: humanitaarista apua Lounais-Afrikan kansan joukkojen aiheuttamat tuhot ovat johtaneet
20911: järjestölle SWAPO:lle, ja onkin tärkeätä liik- SWAPO:n humanitaaristen tehtävien nopeaan
20912: keen humanitaarisen toiminnan jatkuvuuden kasvuun sekä lisänneet avun tarvetta SWA-
20913: turvaamiseksi jatkaa tätä apua. PO:lle.
20914: Apua tulisi kuitenkin lisätä tuntuvasti. Ti- Samanaikaisesti SWAPO on pystynyt osit-
20915: lanne eteläisessä Afrikassa on nopeasti kiristy- tain vapauttamaan suhteellisen laajoja alueita
20916: nyt mm. Etelä-Afrikan torjuttua kaikki yrityk- Pohjois-Namibiassa. Tämä on myös lisännyt
20917: set todelliseen ratkaisuun Namibiassa. SWAPO:n velvoitteita näille alueille. On tuo-
20918: Etelä-Afrikka on voimistanut väkivalta- ja tava ruokaa, pyrittävä aloittamaan koulutoi-
20919: sortotoimenpiteitään Namibiassa. Kyliä on tu- minta, sairaanhoito jne. Myös tästä syystä tar-
20920: hottu ja monessa kylässä suoritettu suoranaisia vitsee SWAPO tänään huomattavasti enem-
20921: joukkomurhia. Tuhansia ihmisiä on vangittu. män apua humanitaariseen toimintaansa kuin
20922: Seurauksena tästä on yhä lisääntyvä määrä pa- aikaisemmin.
20923: kolaisia virrannut SWAPO:n leireihin Ango- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20924: laan ja Sambiaan.
20925: Etelä-Afrikan tuhotoimenpiteet eivät kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20926: kaan ole loppuneet tähän. Etelä-Afrikan väki- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
20927: valtakoneisto on seurannut pakolaisia Ango- 24.30.69 2 000 000 markkaa Lounais-
20928: laan, sen eteläosia on pommitettu ja Etelä- Afrikan kansan järjestölle (SWAPO)
20929: Afrikan maajoukot ovat suorittaneet laajoja anneftavaan tukeen.
20930: operaatioita.
20931: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
20932:
20933: Seppo Toiviainen
20934: 1980 vp. 1331
20935:
20936: Raha-asia-aloite n:o 1220.
20937:
20938:
20939:
20940:
20941: Toiviainen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen
20942: apuun Vietnamin Sosialistiselle Tasavallalle, Kamputsean
20943: Kansantasavallalle, Etiopian Kansandemokraattiselle Tasaval-
20944: lalle ja Nicaraguan Tasavallalle.
20945:
20946:
20947: E d u s k u n n a 11 e.
20948:
20949: Useat kehitysmaat ovat viime vuosina kyen- poliittisten periaatteittensa mukaisesti suurta
20950: neet luomaan pohjan alikehittyneisyytensä voit- inhimillistä kärsimystä aiheuttaviin tapauksiin
20951: tamiselle kukistamalla imperialismin tukeman kuin nimellisesti. Sen sijaan kehitysyhteistyö-
20952: diktatuurihallinnon ja valitsemalla imperialisti- määrärahoista on jopa rahoitettu kohteita, jotka
20953: sesta riippuvuussuhteesta vapaan yhteiskunnalli- ovat osasyyllisiä edistyksellisen kehitystien va-
20954: sen kehitystien. Kamppailu kohti poliittista ja linneiden maiden ongelmiin. Tällainen on esim.
20955: taloudellista itsenäisyyttä on kuitenkin kohdan- Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, jota kehi-
20956: nut valtavia ongelmia kansallisten diktatuurien tysmaat perustellusti syyttävät uuskolonialisti-
20957: ja kansainvälisen imperialismin taholta. Esi- sen alistussuhteen vahvistamisesta.
20958: merkkejä on runsaasti: Somozan verinen dikta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20959: tuuri Nicaraguassa, hyökkäykset Vietnamia vas-
20960: taan, Kamputsean ongelmat, eräiden kansain- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20961: välisten rahoituslaitosten kiristyspolitiikka jne. den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
20962: Nämä aiheuttavat kehitysmaissa suuria huma- tille 24.30.69 20 000 000 markkaa kii-
20963: nitaarisia ongelmia silloinkin, kun edistykselli- reellisen avun antamiseksi Vietnamin
20964: sen yhteiskunnallisen kehityksen perusta on sel- Sosialistiselle Tasavallalle luonnontuho-
20965: vä. Polttavimpia ongelmia ovat elintarvikehuol- jen ja sodan tuhojen korjaamiseen)
20966: lon ja muiden perustarpeiden tyydyttämisen 20 000 000 markkaa Kamputsean Kan-
20967: edellytysten luominen. Tällaisten ongelmien santasavallalle sodan ja Pol Potin hir-
20968: poistaminen on perusedellytyksiä kansallisen muvallan tuhojen korjaamiseen)
20969: jälleenrakennustyön käynnistämiselle. 10 000 000 markkaa Etiopian Kansan-
20970: Suomen kehitysyhteistyössä ovat kiireellisiin demokraattiselle Tasavallalle nälänhädän
20971: avustuksiin tähdätyt humanitaarisen avun mää- helpottamiseen ja 10 000 000 markkaa
20972: rärahat olleet niin pienet, ettei maallamme ole Nicaraguan Tasavallalle jälleenrakennus-
20973: ollut mahdollisuutta reagoida kehitysyhteistyö- työn auttamiseen.
20974: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
20975:
20976: Seppo Toiviainen Sten Söderström Ensio Laine
20977: E.-J. Tennilä Mikko Kuoppa M.-L. Salminen
20978: Marjatta Mattsson
20979: 1332 1980 vp.
20980:
20981: Raha-asia-aloite n:o 1221.
20982:
20983:
20984:
20985:
20986: Toiviainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
20987: tojen omapääomaan.
20988:
20989:
20990: E d u s k u n n a 11 e.
20991:
20992: Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt ovat viime asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet toimintansa lä-
20993: vuosina useita kertoja ilmaisseet huolestunei- hes yksinomaan velkapääoman turvin.
20994: suutensa opiskelija-asuntojen riittämättömyy- Ratkaisut on tehtävä pian. Opiskelija-asumi-
20995: destä ja korkeista vuokrista. Mm. Helsingin sen ongelmien ratkaisukeinoja ovat mm. laina-
20996: seudun opiskelijat ovat useaan kertaan käänty- aikojen pidentäminen, koron alentaminen ja
20997: neet eduskunnan puoleen, ja kaikkien eduskun- asuntotuotannon lisääminen. Ongelmien kestävä
20998: taryhmien taholta on ilmoitettu myötämieli- ratkaisu edellyttää opiskelija-asumisen ottamis-
20999: syys opiskelijoiden oikeutettuja vaatimuksia ta yhteiskunnan hoidettavaksi. Mutta jo tässä
21000: kohtaan. vaiheessa tulisi antaa opiskelija-asuntojen tuo-
21001: Opiskelijoiden asumiskustannukset ovat tantoon valtion varoista tuntuvasti omapää-
21002: nousseet huomattavasti vuoden 1977 tasosta, omaa ja sen tulisi koskea myös jo olemassaole-
21003: jolloin asumisen osuus opiskelijoiden kokonais- vaa tuotantoa.
21004: menoista oli 15 % Valtion opintotukikeskuk- Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
21005: sen tekemän selvityksen mukaan. Erityisen on viimemainittua tarkoitusta varten varattu 3
21006: huono on tilanne sillä suurella opiskelijajou- miljoonaa markkaa. Jotta ensi vuoden tuotan-
21007: kolla, joka ei saa mitään vuokratukea ahtaista nolle - arviolta 3 700 asuntopaikkaa - tur-
21008: ja tulkinnanvaraisista säännöistä johtuen (mm. vattaisiin 5 % :n omarahoitus, tarvitaan vähin-
21009: vanhempien tulot ja omaisuus). Tämän ryhmän tään 10,5 miljoonaa markkaa.
21010: asumiskustannukset saattavat olla jopa 40-50 Edellisen perusteella ehdotan,
21011: % kokonaismenoista.
21012: Opiskelija-asuntojen vuokrat ylittävät jo kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21013: kean aravavuokratason 1-5 mk/m2 • Tämä joh- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
21014: tuu siitä, että suurin osa opiskelija-asunnoista 26.12 ..51 lisäyksenä 10 .500 000 markan
21015: on tuotettu 1970-luvulla laina-aikojen lyhen- määrärahan opiskelija-asuntojen oma-
21016: tämisen jälkeen ja myös siitä, että Opiskelija- pääomaan.
21017: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21018:
21019: Seppo Toiviainen
21020: 1980 vp. 1333
21021:
21022: Raha-asia-aloite n:o 1222.
21023:
21024:
21025:
21026:
21027: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kaupungille
21028: vanhusten asuin- ja palvelutalojen rakentamiseen.
21029:
21030:
21031: E d u s k u n n a 11 e.
21032:
21033: Helsingin kaupungissa on suuri puute van- Suoranaisesti jonossa vanhusten asuintaloihin
21034: huksille tarkoitetuista asunnoista ja palveluista. ja vanhustenhuoltolaitoksiin oli Helsingissä
21035: Kaupungin väestöstä 13 % eli noin 64 000 huoltoviraston tilastojen mukaan viime vuonna
21036: henkilöä on yli 65-vuotiaita. Vanhusten asuin- peräti 1 500 henkeä. Tämä lukukaan ei anna
21037: taloissa ja vanhustenhuoltolaitoksissa on yksi- täyttä kuvaa tilanteesta, sillä osa vanhuksista
21038: tyisetkin laitokset mukaan lukien paikkoja vain hakee asuntoa asunnonjakotoimiston kautta, osa
21039: vähän yli 8 000 vanhukselle. Kotonaan asu- ei heikkokuntoisuutensa vuoksi pysty edes ha-
21040: via yli 50 000 eläkeläistä palvelevat lähinnä keutumaan jonoon.
21041: Kontulan ja Töölön vanhustenhuoltokeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21042: set sekä Riistavuoren ja Suursuon vanhain-
21043: kotien yhteydessä olevat palvelupisteet. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21044: myös kotiavustajien määrä on täysin riit- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21045: tämätön, joutuvat kotona asuvat vanhukset markkaa avustuksena Helsingin kaupun-
21046: pääasiassa itse huolehtimaan ruuastaan, sii- gille vanhusten asuin- ja palvelutalojen
21047: vouksesta, terveydestään, virkistäytymisestä rakentamista varten.
21048: jne. Monien kohdalla tilannetta vaikeuttavat
21049: vielä huonot asunto-olot.
21050: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21051:
21052: Seppo Toiviainen
21053: 1334 1980 vp.
21054:
21055: Raha-asia-aloite n:o 1223.
21056:
21057:
21058:
21059:
21060: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion kor-
21061: keakoulujen henkilöstön määrän lisäämiseen.
21062:
21063:
21064: Ed u s kun n a 11 e.
21065:
21066: Hallituksen yleisperusteluissa laiksi korkea- jen henkilöstön nettolisäys on yhteensä 126,
21067: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967- josta opetushenkilöstön osuus on noin 70.
21068: 1981 annetun lain muuttamisesta sanotaan, Hallituksen esitys merkitsee, että vuosina 1979
21069: että kehittämislain edellyttämien tavoitteiden -1980 muodostunutta usean kymmenen ope-
21070: saavuttamiseksi korkeakoulujen opetushenkilös- tusviran vajausta kehittämislain edellyttämiin
21071: töä tulee lisätä vuosina 1979-1982 keski- tavoitteisiin nähden ei saada korjatuksi. Voi-
21072: määrin 70-120 opettajalla vuodessa. Muun daan todeta, että vaikka hallituksen esitys vuo-
21073: henkilökunnan tarve on kokonaisuutena noin den 1981 osalta täyttääkin kehittämislain mi-
21074: kolme neljäsosaa opetushenkilöstön lisäystar- nimitavoitetason, se ei kuitenkaan ole kehittä-
21075: peesta, mikä on 50-90 henkilöä vuodessa. mislain hengen mukainen.
21076: Näin ollen korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21077: kehittämislain mukaan lisätä keskimäärin 120
21078: -210 hengellä vuodessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21079: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1981 den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
21080: esitetään korkeakoulujen henkilöstöä lisättä- tille 29.10.01 lisäyksenä 4 000 000
21081: väksi 676:1la. Tässä luvussa ovat mukana kieli- markkaa käytettäväksi korkeakoulujen
21082: instituuttien siirtäminen korkeakouluihin ja henkilökunnan lisäykseen.
21083: Åbo Akademin valtiollistaminen. Korkeakoulu-
21084: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21085:
21086: Seppo Toiviainen Marjatta Mattsson
21087: Sten Söderström Anna-Liisa Jokinen
21088: 1980 vp. 1335
21089:
21090: Raha-asia-aloite n:o 1224.
21091:
21092:
21093:
21094:
21095: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
21096: yliopiston kirjaston toimintaedellytysten turvaamiseen.
21097:
21098:
21099: E d u s k u n n a 11 e.
21100:
21101: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta teki ka on havaittu ratkaisevasti lisäävän kirjallisuu-
21102: vuonna 1973 sopimuksen valtion kanssa siitä, den käyttöä opetuksessa. Uudet opetussisällöt
21103: että ylioppilaskunnan hallussa oleva kirjasto ja opiskelun kurssimaistuminen vaatisivat sekä
21104: siirtyy valtiolle. Samalla sovittiin, että valtio nimikkeiden että nidosten määrän lisäämistä
21105: sitoutuu kehittämään edelleen kirjaston palve- kirjastoissa.
21106: luja. Edellisen perusteella on ilmeistä, ettei valtio
21107: Opiskelussa kurssikirjojen tarve on lisään- ole noudattanut sitä sopimusta, jolla ylioppi-
21108: tynyt huomattavasti. Vuosikymmenen aikana laskunta luovutti kirjastonsa yliopiston kirjas-
21109: on opiskeluosaston Iainausten määrä lisäänty- ton opiskeluosastoksi. Opiskelijoiden palveluja
21110: nyt noin 200 %. Kirjojen hankintamääräraha ei ole kehitetty, vaan ne ovat heikentyneet. Li-
21111: on viime aikoina kasvanut inflaatioprosentin säksi opiskeluosaston henkilökuntatilanne al-
21112: verran, mutta koska kirjojen hinnat ovat nous- kaa olla kestämätön; joutuminen sairaslomalle
21113: seet huomattavasti enemmän, on niiden han- ylirasituksen vuoksi on yleistä.
21114: kinta vaikeutunut. Ylioppilaskunta ja kirjasto ovat jatkuvasti
21115: Kirjojen saatavuus on osastolla pahasti hei- vedonneet valtiovaltaan tilanteen parantami-
21116: kentynyt. Lainausten määrä on kasvanut tun- seksi. Vuoden 1981 tulo- ja menoarvio ei kui-
21117: tuvasti, esim. vuosina 1974-1977 52%. Sa- tenkaan turvaa kirjaston resursseja. Jotta alku-
21118: maan aikaan on kartunnassa nimikkeiden mää- peräisen sopimuksen velvoitteet täyttyisivät,
21119: rä vähentynyt, ja myös nidoksien määrä kään- olisi kirjanhankintamäärärahoja lisättävä jäl-
21120: tyi viime vuonna laskuun. Syksyllä 1977 suora keenjääneisyyden korjaamiseksi, saatava varat
21121: saatavuus oli 72-74 %, syksyllä 1978 enää lainausjärjestelmän toteuttamiseen ATK:n avul-
21122: 55-68 %. Keskimääräiset janotusajat ovat la ja lisättävä henkilöstömäärärahoja.
21123: kasvaneet, ja usein opiskelijat joutuvat jonot- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21124: tamaan kirjaa viikkokausia.
21125: Kaiken tämän seurauksena opiskelun edelly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21126: tykset vaikeutuvat, ja opiskeluaika sekä opis- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21127: kelukustannukset kasvavat. Lisäksi tilannetta 1 000 000 markkaa Helsingin yliopiston
21128: uhkaa pahentaa ns. fy-aloilla vuoden 1980 elo- kirjaston resurssien jälkeenjääneisyyden
21129: kuusta voimaan astunut tutkinnonuudistus, jon- poistamiseksi.
21130: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21131:
21132: Seppo Toiviainen Sten Söderström
21133: 1336 1980 vp.
21134:
21135: Raha-asia-aloite n:o 1225.
21136:
21137:
21138:
21139:
21140: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri-
21141: ryhmien sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan
21142: tukemiseen.
21143:
21144:
21145: Ed u s kun n a U e.
21146:
21147: Kulttuuritoiminnan tavoitteena pidetään Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
21148: usein moniarvoisuutta sekä kulttuuripalvelujen delle 1981 ehdotetaan raha-arpajais- ja veik-
21149: tasaista jakamista. Teatterikeskukseen järjestäy- kausvoittorahoista taiteen tukemiseen summaa,
21150: tyneet liikkuvat ammattiteatterit ovat vaikut- joka on 16% enemmän kuin edellisenä vuon-
21151: taneet suomalaisessa teatteri- ja kulttuurielä- na. Momentille (Teatteriryhmät sekä musiikki-,
21152: mässä jo yhden vuosikymmenen ajan. Tänä ai- tanssi- ja lapsiteatterit) ehdotetaan 2,9 miljoo-
21153: kana liikkuvat ammattiteatterit ovat merkittä- naa markkaa, mikä summa on myös 16%
21154: västi rikastuttaneet maamme teatterielämää suurempi kuin edellisenä vuonna. Teatteriryh-
21155: viemällä teatteria aikaisemmin syrjityille yleisö- mät ovat kuitenkin saaneet koko ajan yhteis-
21156: ryhmille. Varsinkin lasten- ja nuortenteatterin kunnan tukea riittämättömästi ja näin joutu•
21157: alueella liikkuvat ammattiteatterit ovat tehneet neet avustusten jatkuvaan jälkijättöisyyteen.
21158: uraauurtavaa työtä; taiteelliset tavoitteet on 16 % korotus jättää teatterit edelleen entiseen
21159: asetettu yhtä korkealle kuin aikuisten ,teatte- avustuskuoppaan eikä olennaisesti korjaa talou-
21160: rin. Ohjelmistosuunnittelussa on otettu huo- dellista tilannetta. Riittävät määrärahat, jotka
21161: mioon kaikki ikäryhmät. Vuonna 1979 Teat- turvaisivat toiminnan perusedellytykset, olisi-
21162: terikeskukseen järjestäytyneet teatterit vastasi- vat oikeutettu tunnustus teatteriryhmien mer-
21163: vat n. 40 % :sta maamme ammattimaisesta las- kittävälle työlle. Teatterikeskukseen kuuluvien
21164: ten- ja nuortenteatterista. teattereiden realistinen laskelma toiminta-avus-
21165: Teatteriryhmät toimivat niukkojen taloudel- tuksien tarpeesta vuodelle 1981 on 4 miljoo-
21166: listen resurssien varassa, ja toiminnan edelly- naa markkaa.
21167: tykset ovat aina olleet heikot. Teatterikeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21168: sen teatterit saavat yhteiskunnan tuesta ammat-
21169: ,titeatteritoiminnalle vain 2 %, vaikka ne toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21170: minnallisesti vastaavat katsojamääriltään 1981 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
21171: 14 %:sta maamme ammattiteatteritoiminnasta. 4 000 000 markan määrärahan teatteri-
21172: Taiteellisista näytöistä ja alati kasvavista yleisö- ryhmien sekä musiikki-, tanssi- ;a lapsi-
21173: määristä huolimatta valtion tuki ei ole nous- teatterin tukemiseen.
21174: sut vastaamaan toiminnan laatua ja laajuutta.
21175: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21176:
21177: Seppo Toiviainen Sten Söderström Marjatta Mattsson
21178: E.-J. Tennilä Mikko Kuoppa Anna-Liisa Jokinen
21179: 1980 vp. 1337
21180:
21181: Raha-asia-aloite n:o 1226.
21182:
21183:
21184:
21185:
21186: Toiviainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille nuo-
21187: risotilojen rakentamiseen.
21188:
21189:
21190: Ed u s kun n a 11 e.
21191:
21192: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä jat eri puolilla maata ovat osoittaneet, että
21193: on esitetty momentilla 29.91.51 kunnille nuo- tiloja on edelleen riittämättömästi.
21194: risotilojen rakentamiseksi 3 miljoonan markan Jatkuvasti korkealla tasolla pysyvä nuoriso-
21195: avustusmäärärahaa ja 3 miljoonan markan työttömyys, nuorten huonot asunto-olosuhteet,
21196: lainamäärärahaa. Esitetyt avustukset ja lainat viihtymättömyys ja kaupallisen nuorisoviihteen
21197: ovat tarpeeseen nähden riittämättömät. paine korostavat rikkaan ja monipuolisen va-
21198: Vuonna 1980 kuntien hakema avustus- ja paa-ajan toiminnan merkitystä. Nuorisotilat
21199: lainoitustarve on ollut yhteensä noin 40 mil- eivät sellaisenaan ratkaise nuorison ongelmia,
21200: joonaa markkaa, ja on odotettavissa, että ensi mutta voivat antaa niiden ratkaisemiselle kes~
21201: vuonna tämä tarve on - ottaen huomioon keisiä edellytyksiä.
21202: rakennuskustannusten nousu ja toiminnan laa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
21203: jeneminen - jo 50 miljoonaa markkaa.
21204: Kuntien nuorisotilat tarjoavat monipuolisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21205: harrastus- ja kulttuuritoimintamahdollisuuksia 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21206: kaikille nuorille. Kuntien nuorisotilat ovat eri 29.91.51 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
21207: nuorisojärjestöjen pääasiallinen kokous- ja ta- avustusmäärärahaan ja 3 000 000 mark-
21208: pahtumapaikka. Nuorison järjestämät kampan- kaa lainamäärärahaan kuntien nuoriso-
21209: tilojen rakentamista varten.
21210: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21211:
21212: Seppo Toiviainen
21213:
21214:
21215:
21216:
21217: 168 088000399]
21218: 1338 1980 vp.
21219:
21220: Raha-asia-aloite n:o 1227.
21221:
21222:
21223:
21224:
21225: Toiviainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorison kan-
21226: sainväliseen toimintaan.
21227:
21228:
21229: E d u s k u n n a 11 e.
21230:
21231: Vuoden 1981 elokuussa järjestetään maas- rison yhteistyörakenteen perustaminen. Nämä
21232: samme Suomen ja Neuvostoliiton nuorison 3. tapahtumat ajoittuvat kaikki ensi vuodelle.
21233: ystävyysfestivaalit. Festivaalit ovat laaja, useil- Tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole va-
21234: la paikkakunnilla järjestettävä tapahtuma, joka rattu riittävästi määrärahoja kansainvälisen
21235: kokoaa piiriinsä tuhansia nuoria. toiminnan kehittämiseen.
21236: Ystävyysfestivaalit ovat merkittävällä tavalla Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
21237: syventäneet maamme nuorison yhteyksiä. Nuo-
21238: risojärjestöjen kansainvälinen toiminta on akti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21239: voitunut muutoinkin. Tästä ovat esimerkkeinä 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
21240: mm. Suomen ja Puolan ystävyysviiikko, maail- 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21241: man nuorison foorumi rauhan, liennytyksen ja kansainväliseen nuorisotoimintaan.
21242: aseidenriisunnan puolesta sekä Euroopan nuo-
21243: Helsingissä 29 päivänä syysk~uta 1980.
21244:
21245: Seppo Toiviainen
21246: 1980 vp. 1339
21247:
21248: Raha-asia-aloite n:o 1228.
21249:
21250:
21251:
21252:
21253: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
21254: seen Malmin lentokentän siirtämisestä nykyistä sopivampaan
21255: paikkaan.
21256:
21257:
21258: E d u s k u n n a 11 e.
21259:
21260: Helsingissä on asuntopulan eräänä syynä ol- ja se on jo nyt osoittautunut tätä kehitystä aja-
21261: lut kaavoituksen hitaus, mutta myös sopivan tellen aivan liian ahtaaksi.
21262: rakennuskelpoisen maan saanti kunnalle. Hel- Sen vuoksi olisi mitä kiireellisimmin ryhdyt-
21263: singin kaupungin rajojen sisäpuolella on vielä tävä toimenpiteisiin, vaikka Malmin lentoken-
21264: runsaasti raakamaata, joka olisi erittäin sopi- tän vuokra-aika päättyykin vasta vuonna 2004,
21265: vaa asuntotarkoituksiin. Valtio on huomattava uuden nykyajan tarpeita ja kehitystä vastaavan
21266: maanomistaja, mutta osin se on vuokrannut pienoislentokentän rakentamiseksi jonnekin
21267: Helsingin kaupungilta maa-alueita määrättyihin Helsingin seudulle ja nykyisen Malmilla sijait-
21268: käyttötarkoituksiin, jotka aikanaan ovat olleet sevan kentän luovuttamiseksi Helsingin kau-
21269: sopusoinnussa kaupungin asujamiston kanssa, pungille jo ennen vuokra-ajan päättymistä käy"
21270: mutta jotka nyt kaupungin rajojen käydessä ah- tettäväksi asukkaitten virkistys- ja asumistar-
21271: taiksi häiritsevät järkevää yhdyskuntasuunnitte- koituksiin. Jos lentokenttä sopivasti sijoitetaan
21272: lua. Tällainen alue on mm. se alue, jonka val- taideliikenteen välittömään läheisyyteen, se ky-
21273: tio on vuokrannut Helsingin 'kaupungilta Mal- kenee tehokkaasti palvelemaan sitä käyttävien
21274: min lentokentäksi. Tälle alueelle on nyt tehty tarpeita.
21275: asemakaava, jonka mukaan lentokenttä tulee Ed~llä esitetyn perusteella ehdotan,
21276: jäämään keskelle tiheää asutusta ja pahasti rik-
21277: komaan kokonaisvaltaista aluesuunnittelua sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21278: muodostamaan asukkaiden kannalta suuren häi- 1981 tulo- ;a menoarvioon luvun 31.47
21279: riötekijän meluineen ja saasteineen. Toisaalta uudelle momentille .50 000 markkaa tut-
21280: Malmin pienoislentokentän käyttö lisääntyy kimuksen suorittamiseksi Malmin· len-
21281: vuosi vuodelta yksityislentoliikenteen kasvaessa, tokentän siirtämisestä nykyistä sopivam-
21282: piin ;a laaiempiin tiloihm.
21283: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21284:
21285: Seppo Toiviainen
21286: 1'340 1980 vp.
21287:
21288: Raha-asia-aloite n:o 1229.
21289:
21290:
21291:
21292:
21293: Toiviainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien toi-
21294: mien perustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen postinkulun
21295: tehostamiseksi.
21296:
21297:
21298: E d u s kun n a 11 e.
21299:
21300: Hallituksen eduskunnalle antamassa esityk- 20 postimiesten esimiestä ....... V 18
21301: sessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle .10 kirjuria yp . . . . . . . . . . . . . . . . V 12
21302: 1981 ei ole lainkaan otettu huomioon sitä pe- 10 ensimmäistä kirjuria ap . . . . . . V 13
21303: rusteltua kritiikkiä, joka on kohdistunut postin 20 ensimmäistä kirjuria . . . . . . . . V 15
21304: heikentyneeseen palvelutasoon, eikä posti- ja 10 ekspeditööriä . . . . . . . . . . . . . . V 18
21305: lennätinlaitoksen, maan suurimman työnanta-
21306: jan, mahdollisuuksiin toimia vastuullisesti ny- Huomattava osa postin henkilökunnasta on
21307: kyisessä tilanteessa. Erityisesti postipuolen vai- tilapäisessä palvelussuhteessa pysyväisluontoi-
21308: keaksi koettu sijaishenkilöstön puute ei tässä- sista tehtävistään huolimatta. Tämän johdosta
21309: kään esityksessä helpotu, sillä Postityöryhmän ehdotetaan palvelussuhteen vakinaistamista var-
21310: tekemät perustellut ehdotukset on lähes koko- ten perustettavaksi 100 postimies- ja 100 posti-
21311: naan vesitetty. Postin palvelutason nostaminen virkamiesvirkaa tulo- ja menoarvioesityksessä
21312: ajanmukaiselle tasolle edellyttää henkilöresurs- mainittujen lisäksi.
21313: sien lisäämistä. Myös uusien palvelutehtävien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21314: ottamisen postin piiriin tulee merkitä työpaik-
21315: kojen lisäämistä. Tämän johdosta esitetään tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21316: ja menoarvioon lisättäväksi seuraavat vakinai- den 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyk-
21317: set virat 1. 3. 1981 alkaen: senä 8 200 000 markkaa 200 uuden
21318: 50 postimiestä . . . . . . . . . . . . . . . . V 10 postimiesviran ;a 150 uuden postivirk3-
21319: 30 ylipostimiestä . . . . . . . . . . . . . . V 13 miesviran perustamiseksi.
21320: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21321:
21322: Seppo Toiviainen Sten Söderström
21323: P. Puhakka Mikko .Kuoppa
21324: 1980 vp. 1341
21325:
21326: Raha-asia-aloite n:o 1230.
21327:
21328:
21329:
21330:
21331: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten postlnues-
21332: toimien perustamiseksi Pasilan postinkäsittelykeskukseen.
21333:
21334:
21335: E d u s k u n n a 11 e.
21336:
21337: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- set toimet: 5 ensimmäistä kirjuria (V 15) ja
21338: arvioksi vuodelle 1981 ei ole otettu huomioon 10 kirjuria yp (V 12).
21339: liikenneministeriön vuonna 1979 asettaman Näiden suunnitelmien toteuttaminen edel-
21340: Postityöryhmän esityksiä Pasilan postinkäsitte- lyttäisi Pasilan postinkäsittelykeskuksen virka-
21341: lykeskuksen tilapäisessä palveluksessa olevan miesten palkkaukseen 4,5 miljoonan markan
21342: henkilökunnan aseman parantamiseksi. lisäystä, tilapäisten palkkioiden säästön ollessa
21343: Postityöryhmä esitti postimiestehtävissä ole- samalla 3,1 miljoonaa markkaa.
21344: vien kokopäivätoimisten satunnaisten apulais- Postityöryhmän esityksiin viitaten ehdotan,
21345: ten aseman parantamiseksi perustettavaksi seu-
21346: raavat 109 ylimääräistä tointa: 60 postimiestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21347: (V 12), 10 ylipostimiestä (V 15) ja 39 posti- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21348: miestä yp (V 12). Edelleen Postityöryhmä 4 500 000 markkaa 109 ylimääräisen
21349: esitti postivirkamiesten pysyvän sijaisjärjestel- postimiestoimen ja 15 ylimääräisen pos-
21350: män toteuttamiseksi Pasilan postinkäsittelykes- tivirkamiestoimen perustamiseksi Pasi-
21351: kuksessa perustettavaksi seuraavat ylimääräi- lan postinkäsittelykeskukseen.
21352: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21353:
21354: Seppo Toiviainen
21355: 1342 1980 vp.
21356:
21357: Raha-asia-aloite n:o 1231.
21358:
21359:
21360:
21361:
21362: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta sanomalehdenjakajien
21363: palkkaukseen.
21364:
21365:
21366: E d u s k u n n a 11 e.
21367:
21368: Sanomalehtien vathaisjakelu tapahtuu posti- otossaan näiden esitysten toteutumisen merkit-
21369: ja lennätinlaitoksen lisäksi kymmenien organisaa- sevän laitoksen henkilökunnan työllisyyden
21370: tioiden toimesta niin, että monin paikoin toi- heikkenemistä. Ammattijärjestöt pitävät kan-
21371: mii useita päällekkäisiä jakeluorganisaatioita. santaloudellisesti edullisimpana varhaisjakelun
21372: Yksityiset jakeluorganisaatiot toimivat yleensä hoitamista kokonaan posti- ja lennätinlaitoksen
21373: kannattavilla kaupunki- ja taajama-alueilla, toimesta. Ne ovat myös uhanneet ryhtyä työ-
21374: PLL:n hoitaessa kannattamattomat maaseutu- taisteluun, jos SAVA:n epäoikeudenmukaisia
21375: lueet. ehdotuksia ryhdytään toteuttamaan.
21376: Sanomalehtien varhaisjakelun yhtenäistämistä Edelliseen viitaten ehdotan,
21377: selvittänyt ns. SAVA-toimikunta esittää yhte-
21378: näisen jakelun järjestämistä pääsääntöisesti niin, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21379: että Helsingin Sanomat tai ns. maakunnan den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
21380: ykköslehti hoitaa koko jakelun taajamissa tille 31.94.01 lisäyksenä 7 000 000
21381: PLL:n jatkaessa maaseutualueilla. Postiliitto ja markkaa sanomalehdenjakajien palkkoja
21382: Postivirkamiesliitto katsovat yhteisessä kannan- varten.
21383: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
21384:
21385: Seppo Toiviainen
21386: 1980 vp. 1343
21387:
21388: Raha-asia-aloite n:o 1232.
21389:
21390:
21391:
21392:
21393: Toiviainen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metron raken-
21394: tamiskustannusten tukemiseen.
21395:
21396:
21397: Ed u s k u .n n a 11 e.
21398:
21399: Uusien energiataloudellisten arvioiden mu- aikataulusta sen johdosta, että Helsingin kau-
21400: kaan on erityisen suuri huomio energian sääs- pungin mahdollisuudet sijoittaa siihen tarvit-
21401: tämisessä kiinnitettävä toimenpiteisiin, joilla tavia määrärahoja ovat olennaisesti viime vuo-
21402: vähennetään epätarkoituksenmukaisen liiken- sina heikentyneet.
21403: teen jatkuvaa lisääntymistä. Tässä mielessä Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että kaik-
21404: energiaa säästävän joukkokuljetusliikenteen ke- kialla valtio osallistuu pääkaupunkiseudun ja
21405: hittäminen on tullut entistä tärkeämmäksi ta- yleensä suurten kaupunkien joukkokuljetuslii-
21406: voitteeksi kaikkialla siellä, missä se voi olennai- kenteen rakentamiseen ja kustantamiseen ja
21407: sesti vähentää energian kulutusta ja samalla metron ·rakentamiseen erityisen tuntuvalla osuu-
21408: poistaa ympäristöön kohdistuvia haittoja, joita della. Näin tulisi tapahtua myös Helsingin seu-
21409: jatkuvasti kasvava yksityisautoilu merkitsee. dulla ottaen huomioon sen, että valtio kerää
21410: Joukkokuljetusliikenteen tehokas järjestämi- autoliikenteeltä verot ja maksut osallistumatta
21411: nen maamme täJ?keimmällä talousalueella, Hel- kuitenkaan niiden aiheuttamiin teiden kunnos-
21412: singin seudulla, jossa asuu neljännes maan sapitovelvollisuuksiin ja uusien katujen ja tei-
21413: väestöstä, ja jossa on erittäin runsaasti valta- den rakentamiseen. Lisäksi erittäin huomattava
21414: kunnan eri osista ja maan rajojen ulkopuolelta osa tästä moottoriajoneuvoliikenteestä on muu-
21415: tapahtuvaa päivittäistä moottoriajoneuvoliiken- ta kuin Helsingin ja lähikuntien omien moot-
21416: nettä, on katsottava erittäin keskeiseksi valta- toriajoneuvojen käyttämää.
21417: kunnalliseksi kehittämiskohteeksi, johon myös Kun metron rakentaminen on jo ehtinyt mel-
21418: valtion toimenpiteiden olisi suuntauduttava. koisen pitkälle, ovat kaikki perustelut olemassa
21419: Helsingin seudun kehitteillä oleva joukkokul- sille, että sen valmistumi·sta myös valtion toi-
21420: jetusliikenne rakentuu· perusrungoltaan raidelii- menpitein edistetään.
21421: kenteeseen, sähköistettyyn VR:n hallinnassa Edellä sanotun perusteella ehdotan,
21422: olevaan lähiliikenneverkostoon ja valmisteilla
21423: olevaan metroon, jonka rahoittaminen on tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21424: asti ollut yksinomaan Helsingin kannettava. 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
21425: Metron valmistuminen liikenteeseen olennai- markan määrärahan Helsingin seudun
21426: sesti vähentää yksityisautoilua, parantaa työssä joukkokuljetusliikenteen parantamista
21427: käyvien työmatkojen nopeutumista ja vähen- edistävän metron rakentamiskustannus-
21428: tää ilman saasteita. Metron valmistuminen uh- ten tukemiseen.
21429: kaa kuitenkin jatkuvasti siirtyä tavoitetustakin
21430: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21431:
21432: Seppo Toiviainen
21433: 1344 1980 vp.
21434:
21435: Raha-asia-aloite n:o 12.3.3.
21436:
21437:
21438:
21439:
21440: Torikka ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainarahaston pe-
21441: rustamiseksi.
21442:
21443:
21444: E d u s kun n a 11 e.
21445:
21446: Opintolainojen ja niille valtion takuiden joka sekin tosin tekisi tällä hetkellä yli bksi
21447: saaminen on vuosi vuodelta vaikeutunut toi- miljoonaa markkaa vuodessa. Luku saattaa .olla
21448: saalta opiskelijamäärän kasvun ja toisaalta suurempikin.
21449: kireän rahatilanteen takia. Viimeksi kuluneena Erikseen ei ole myöskään missään säädetty,
21450: opintovuonna opintolainoja rahalaitoksista sai mitä näille nostamatta jääneille veronpalautuk-
21451: 113 000 opiskelijaa ja valtion takausten määrä sille tehdään, samoin kuin ei ole säädetty sitä-
21452: nousi 603 miljoonaan mar.kkaan. Opintolainan kään, missä ajassa ne vanhenevat. Asiassa so-
21453: keskisuuruus oli noin 5 300 markkaa lainan- velletaan yleisiä vanhenemissäännöksiä. Tästä
21454: saajaa kohden. syystä nostamattomat veronpalautukset "ma-
21455: Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat olleet kaavat" kymmenen vuotta läänin veroviras-
21456: sellaiset opiskelijat, joilla sosiaalisten olojen toissa. Sen jälkeen varat tuloutetaan muiden
21457: takia ei itsellään eikä heidän perheillään ole tuloutusten yhteydessä valtion kassaan.
21458: ollut lainkaan pankkisuhteita. Lainan saaminen Näiden varojen turvin olisi kuitenkin mah-
21459: rahalaitoksesta on heidän kohdallaan ollut lähes dollista perustaa valtion opintolainarahasto
21460: mahdotonta huolimatta snta, että valtion tukemaan edellä mainittujen, sosiaalisesti vai-
21461: opintolainatakaus olisi käytettävissä. keassa asemassa olevien opiskelijoiden laina-
21462: Valtion opintotukikeskuksen määrärahoissa tarvetta. Samalla olisi tarpeellista muuttaa ve-
21463: ei ole olemassa sellaisia varoja, joista näille ronkantolaJkia siten, että nostamattomat palau-
21464: opiskelijoille voitaisiin myöntää erillistä opinto- tukset vanhenisivat viidessä vuodessa eli sa-
21465: lainaa. Erillisen opintolainarahaston perustami- malla tavalla kuin veroperittävät.
21466: sesta ei ole toistaiseksi tullut mitään kun bud- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21467: jetissa ei ole osoitettu sille määrärahoja. taen,
21468: Veronpalautuksia on viime vuosina ollut
21469: vuosittain yli 2 miljardia markkaa. Vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21470: jää osa palautuksista kokonaan nostamatta kun 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 29.39
21471: palautuksen saajaan ei saada yhteyttä, palau- uudelle momentille 1 000 000 markkaa
21472: tuksen saaja kuolee, muuttaa ulkomaille tai opintolainarahaston perustamiseksi ja
21473: unohtaa nostaa mahdollisesti pienehkön palau- että sille jatkossa vuosittain siirrettäi-
21474: tuksen. Tarkkaa selvitystä ei ole edes tehty siin viisi vuotta vanhemmat nostamat-
21475: siitä, kuinka paljon palautuksista jää nosta- tomat veronpalautukset.
21476: matta, mutta verohallituksen arvion mukaan
21477: kysymys on todennäköisesti parista promillesta,
21478: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21479:
21480: Jalmari Torikka Kaisa Raatikainen
21481: Kaarina Suonio Tellervo Koivisto
21482: 1980 vp. 1345
21483:
21484: Raha-Mia-aloite n:o 1234.
21485:
21486:
21487:
21488: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen tuen suo-
21489: rittamiseksi kotiapulaisten, lastenhoitajien ja vastaavien työn-
21490: antajille verotusseikkojen aiheuttamien epäkohtien tasaami-
21491: seksi.
21492:
21493:
21494: E d u s k u n n a 11 e.
21495:
21496: Maassamme on viimeaikaisessa keskustelussa Lapsiluvun kasvaessa myös tuloerot vmmts-
21497: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota tuvat. Kaikkein suurin lovi perheenlisäyksestä
21498: perhepolitiikkaan ja erityisesti lapsiperheisiin aiheutuu keskituloisille perheille. Kolmilapsi-
21499: liittyviin ongelmiin. Syynä tähän on varsinkin sille perheille on lapsettoman avioparin elin-
21500: se, että väestönkasvu Suomessa lienee kaikkein taso lähes saavuttamattomissa.
21501: alhaisinta tasoa ainakin Yhdistyneiden Kansa- Tutkimuksessa puhutaan myös käsitteestä
21502: kuntien jäsenvaltioiden joukossa. "köyhyysloukku". Sillä tarkoitetaan verotuksen
21503: Suomessa on perhekustannusten tasausta ja tulosidonnaisten tulonsiirtojen yhdessä ai-
21504: harjoitettu monin eri keinoin. Ehkä oleelli- heuttamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nousu
21505: simmat tasausmuodot ovat seuraavat: lapsiper- ei tuota perheelle käytettävissä olevien tulojen
21506: heiden veronhuojennukset, lapsilisät, äitiys- lisäystä. Lisäksi voidaan yhtenä konkreettisena
21507: rahat, elatustuet, asumistuet, asunnon hankin- esimerkkinä todeta, että yksinhuoltajalle voi
21508: tatuet ja päivähoitopalveluihin liittyvät tuki- tuhannen markan tulonlisäyksestä jäädä käteen
21509: järjestelmät. Lisäksi on muitakin samansuun- vain kolme markkaa. Kaksinhuoltajaperheissä
21510: taisia etuuksia kuten KELAn maksamat lasten puolestaan 1 500 markan tuloero saattaa tuoda
21511: hoitotuet, äitiysavustukset ja kunnalliset kodin- vain kahdeksan markan eron käytettävissä ole-
21512: hoitoavut sekä lasten ilmainen hammashoito, viin tuloihin.
21513: alennetut liikennemaksut jne. Kaikkein tärkein johtopäätös sanotussa tut-
21514: kimuksessa on se, että varsinaisia väliinpu-
21515: Hiljattain puheena olevia ongelmia on var- toajia ovat monilapsiset, keskituloiset perheet.
21516: sin seikkaperäisesti tutkinut sosiaalihallituksen Valitettavaa on, ettei kyseessä oleva työ-
21517: asettama tutkimusryhmä ns. latuma-projektin ryhmä selvittänyt kovinkaan perusteellisesti
21518: loppuraportissa. Sanotun selvityksen johtopää- veronhuojennusten eikä -tasausten merkitystä
21519: töksiä ovat muun muassa seuraavankaltaiset lapsiperheiden ongelmien ratkaisussa.
21520: päätelmät: Vaikka yleisenä periaatteena onkin hyväksyt-
21521: Useampilapsisten pieni- ja keskituloisten per- tävää, että lapsiperheiden tukemisessa yhä laa-
21522: heiden elintaso on usein toisiinsa verrattuna jemmin olisi siirryttävä ns. suoriin tulonsiir-
21523: samaa tasoa. Tukimuotojen tulosidonnaisuu- toihin, lienee kuitenkin syytä yhä vakavammin
21524: desta johtuen tuen määrä alenee nopeasti jopa harkita myös verotukseen liittyvien uudistusten
21525: niin, että ilman yksityiseen päivähoitoon siir- toteuttamista. Tätä näkemystä puoltavat mm.
21526: tymistäkin perheen bruttotulojen noususta voi seuraavat seikat:
21527: olla seurauksena käytettävissä olevien tulojen Niiden hallinnollinen yksinkertaisuus; se ettei
21528: pieneneminen. Samoin suuri- ja keskituloisten tarvita monimutkaista ja joskus epäjohdonmu-
21529: päivähoitomenot ovat usein suuremmat kuin kaista tarveharkintaa; niiden toteuttamisen
21530: saatu tuki. nopeus ja selkeys.
21531: Tulojen kasvusta ei ole hyötyä monilapsi- Kaiken kaikkiaan perhekustannusten tasauk-
21532: sille yksinhuoltajille eikä myöskään pienituloi- sessa ja lapsiperheiden tukemisessa kuten
21533: sille yksilapsisille yksinhuoltajille. Ja edelleen: perhepolitiikassa yleensäkin on välttämätöntä
21534: pieni- ja keskituloisten nuorten lapsiperheiden saada aikaan ratkaisevia parannuksia muun
21535: elintaso on hyvinkin usein sama kuin kansan- muassa edellä esitettyjen syiden perusteella.
21536: eläkeläisten. Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
21537: 169 08800399J
21538: 1346 Raha-asia-aloite n:o 1234
21539:
21540:
21541: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden laisten ;a vastaavien työnanta;ille sen
21542: 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 ;ohdosta, että sanottuien työntekiiöiden
21543: markan määrärahan ylimääräisen tuen palkka ei ole miltään osin vähennys-
21544: maksamiseksi lastenhoitajien, kotiapu- kelpoinen verotuksessa.
21545: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21546:
21547: Juhani Tuomaala Hannele Pokka Mauri Pekkarinen
21548: 1980 vp. 1347
21549:
21550: Raha-asia-aloite n:o 1235.
21551:
21552:
21553:
21554:
21555: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi jätteiden
21556: hyötykäytön edistämiseen.
21557:
21558:
21559: E d u s k u n n a II e.
21560:
21561: Valtiontilintarkastajat ovat jo kahteen ottee- tämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä
21562: seen puuttuneet jätteiden hyötykäytön !tehosta- huomioon ottaen tulo- ja menoarvioon olisi
21563: misen tarpeellisuuteen. Tilintarkastajain mie- eduskuntakäsittelyn yhteydessä lisättävä määrä-
21564: lestä valtion olisi käytettävä jitehuoltolainsää- raha hyötykäytön edistämiseen •tarkoitettujen
21565: dännön ohella myös hyötykäyttöä edistäviä ta- avustusten maksam1sta varten.
21566: loudellisia ohjauskeinoja. Tällaisina keinoina on Avustuksia tulisi myöntää sekä kunnille että
21567: mainittu mm. hyötykäyttöä edistävät avustuk- yrityksille jätteiden hyötykäyttöä palvelevien in-
21568: set. Niihin käytettyjen varojen tilintarkastajat vestointien rahoitukseen. Myöntämisen edelly-
21569: ovat katsoneet palautuvan nopeasti takaisin tyksenä voitaisiin pitää sitä, että han:ke edistää
21570: toisaalta huomattavien kansantaloudellisten ympäristönsuojelun toteutumista, energian käy-
21571: säästöjen ja toisaalta ympäristönsuojelun tehos- tön vähentymistä tai kotimaisen 1:aaka-ainepoh-
21572: tumisen ·muodossa (valtiontilintarkastajain ker- jan laajentumista. Avustettavan kohteen olisi
21573: tomukset vuosilta 1973 ja 1977). Eduskunta oltava jätehuollon kannalta tarpeellinen ja tar-
21574: on sittemmin yhtynyt valtiontilintarkastajain kä- koituksenmukainen ja sen toteuttamista varten
21575: sityksiin (valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o olisi laadittava hyväksyttävä suunnitelma kus-
21576: 35/1979 vp.) esittäen vielä lisävaatimuksia ·tannusarvioineen.
21577: mm. eräiden metailien osalta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21578: Edellä esitetystä huolimat-ta hallitus ei ole
21579: sisällyttänyt vuoden 1981 ,tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21580: esitykseen määrärahaa jätteiden hyötykäytön 1981 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
21581: edistämistä varten. Tulo- ja menoarvioesityk- mentille 26.73.43 10 000 000 markkaa
21582: sen yleisperusteluihin on kuitenkin sisällytetty jätteiden hyötykäytön edistämiseen
21583: maininta siitä, e'ttä jätteiden hyötykäytön edis- myönnettäviä avustuksia varten.
21584: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21585:
21586: Risto Tuominen Eino Grönholm Aimo Ajo
21587: Jacob Söderman Helge Siren Matti Luttinen
21588: Olli Helminen Hannu Tapiola Jouko Skinnari
21589: Kaarina Suonio Kaj Bärlund Paula Eenilä
21590: Pirkko Valtonen Markus Aaltonen Jouko Tuovinen
21591: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti llietala Lea Savolainen
21592: Pekka Starast Mauno Forsman Juhani Surakka
21593: Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari
21594: 1348 1980 vp.
21595:
21596: Raha-asia-aloite n:o 1236.
21597:
21598:
21599:
21600:
21601: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen kurssi-
21602: keskuksen perustamiseksi Kotkan puutalousopiston yhteyteen.
21603:
21604:
21605: E d u s k u n n a 11 e.
21606:
21607: Metsä- ja puutalouden koulutuksella on mer- kennuksia. Opistosta tulee rakennusten valmis-
21608: kittävä osuus Suomen kehitysyhteistyössä. tuttua alan nykyaikaisin oppilaitos, joka tarjoaa
21609: Kurssi.toiminnas'Sa on kuitenkin ollut heikkoute- mahdollisuuden monipuoliseen opetukseen, har.
21610: na kiinteään koulutukseen tehokkaasti keskitty- joitteluun ja tutkimukseen. Mussalon oppilai-
21611: vän kurssikeskuksen puuttuminen siitä huoli- . toksen lisäksi opistoHa on käytössään Pa:lvaan-
21612: matta, että valtioneuvosto suhtautui jo vuonna järven sahauskeskus ja havaintometsä.
21613: 1974 myönteisesti kurssikeskuksen perustami- Kotkan kaupunki, Kymenlaakson maakunta-
21614: seen. liitto ja useat muut tahot ovat esittäneet, että
21615: Va1tioneuvoston päätös edellyttää, että kurs- Kotkan puutalousopisto määrättäisiin kansain-
21616: sikeskus sijoitetaan olemassa olevan metsäoppi- välisen kurssikeskuksen paikaksi virallisesti vih-
21617: laitoksen yhteyteen. doin nyt, kun oppilaitos on saamassa ajan vaa-
21618: Kurssikeskuksen puuttumisesta huolimatta timukset täyttävät opetustilat ja laitteet. Lisä-
21619: maassamme on jo pitkän ajan annettu kehitys- rakennuksia ei kursstkeskus tarvitse muuta kuin
21620: maista tuleville opiskelijoille metsä- ja puuta- korkeintaan asuntolatilojen osalta.
21621: lousalan koulutusta. Valtaosaltaan kyseinen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21622: koulutus on keskittynyt Kotkaan ja Kotkan taen,
21623: puutalousopistoon. Vuosittain opiskelee Kot-
21624: kassa keskimäärin 40-50 kehitysmaista olevaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21625: metsäalan opiskelijaa. Kotkan puutalousopistoa 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21626: ei kuitenkaan ole virallisesti vielä määrätty kan- markan määrärahan kansainvälisen kurs-
21627: sainvälisen kurssikeskuksen paikaksi. sikeskuksen suunnitteluun ja perustami-
21628: Parhaillaan rakennetaan valtion toimesta seen Kotkan puutalousopiston yhtey-
21629: Kotkan Mussaloon puutalousopiston uudisra- teen.
21630: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21631:
21632: Risto Tuominen Seppo Tikka Pekka Starast
21633: Anna-Liisa Piipari Terho Pursiainen Lea Sutinen
21634: Mikko Kaarna Olli Helminen Jouko Tuovinen
21635: Mikko Pesälä Matti Puhakka Markus Aaltonen
21636: 1980 vp. 1349
21637:
21638: Raha-asia-aloite n:o 1237.
21639:
21640:
21641:
21642:
21643: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta mekaaniseen vesaken-
21644: torjuntaan Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
21645:
21646:
21647: E d u s k u n n a II e.
21648:
21649: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittämi- Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
21650: nen on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakentorjunta
21651: asukkailta sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
21652: asiantuntijoiden taholta. Torjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
21653: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimis- ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkkyjen
21654: tölle ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuu- vaaraa ilmenisL
21655: teen uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21656: vaarallisuudesta. Viime aikana on jopa paljas- tavasti,
21657: tunut näiden tutkimustulosten salailua. Myös
21658: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21659: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21660: taan. Tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin 31.24.14 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
21661: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä ylei- käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
21662: sön ankarasta vastustuksesta huolimatta. juntaan Pohjois-Karjalan tie- ja vesira-
21663: kennuspiirin alueella.
21664: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21665:
21666: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Erkki Korhonen
21667: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
21668: Mwuri Vänskä
21669: 1350 1980 vp.
21670:
21671: Raha-asia-aloite n:o 1238.
21672:
21673:
21674:
21675:
21676: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden ja Vää-
21677: ränmäen välisen maantien n:o 480 parantamiseksi.
21678:
21679:
21680: E d u s k u n n a 11 e.
21681:
21682: Kesälahden kunnan yksi keskeisimpiä liiken- TVL:n Pohjois-Karjalan piirille tämän tien
21683: teellisiä ongelmia on kunnan pohjoisosan ja perusparantamiseksi, mutta aloitteet eivät ole
21684: kuntakeskuksen välisen tieyhteyden parantami- johtaneet tulokseen. Mainittakoon, että edellä
21685: nen. Tämä Aittolahden-Vääränmäen maantie mainittu tieosuus oli muutamia vuosia sitten
21686: n:o 480 on sorapintainen, mutkainen, mäkinen TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienpidon toi-
21687: ja tästä johtuen erittäin hidaskulkuinen. Tie menpideohjelmassa mukana, mutta sen jälkeen
21688: on pituudeltaan 26 kilometriä ja se johtaa val- se on sieltä jätetty pois.
21689: tatieltä n:o 6 kantatielle n:o 71. Keväisin ja Kesälahden kunnan työllisyyden, matkailun
21690: syksyisin kelirikka tällä tiellä muodostuu niin kehittämisen ja kuntakokonaisuuden säilyttämi-
21691: pahaksi, että kunnan pohjoisosan asukkaat sen kannalta ko. tien rakenteen perusparanta-
21692: Vilialan ja Hummovaaran kylistä joutuvat mat- minen tulisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
21693: kustamaan Kesälahden kirkonkylälle Puhoksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21694: kautta, mikä luonnollisesti aiheuttaa lisäkus- nioittavasti,
21695: tannuksia matkan pidetessä. Tästä on myöskin
21696: seurauksena se, että Vilialan ja Hummovaaran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21697: kylien asukkaat joutuvat asioimaan melko pal- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
21698: jon Kerimäellä taikka Kiteellä ja tämä hajoit- markan suunnittelumäärärahan ilittolah-
21699: taa pahasti kuntakokonaisuutta. den ja Vääränmäen välisen maantien
21700: Kesälahden kunta on tehnyt useita aloitteita n:o 480 parantamiseksi.
21701: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21702:
21703: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
21704: Pauli Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
21705: 1980 vp. 1351
21706:
21707: Raha-asia-aloite n:o 1239.
21708:
21709:
21710:
21711:
21712: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Huhmarin lomakes-
21713: kuksen tieyhteyksien parantamiseen Polvijärvellä.
21714:
21715:
21716: E d u s ik u n n a 11 e.
21717:
21718: Pohjois-Karjalan lomakeskus Huhmari toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21719: Polvijärven kunnassa erittäin luonnonkauniilla nioittaen,
21720: paikalla. Matkailijoiden kulkuyhteyksien paran-
21721: tamiseksi lomakeskukseen olisi välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21722: että Kuorevaaran paikallistie n:o 15781 kor- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21723: jattaisiin ja muutettaisiin maantieksi ja samassa markan määrärahan Kuorevaaran pai-
21724: yhteydessä pääasiallisesti lomakeskusta palve- kallistien n:o 15781 rakenteen paranta-
21725: leva Huhmarisvaaran yksityistie muutettaisiin miseksi ja muuttamiseksi maantieksi
21726: maantieksi. Näin edistettäisiin lomakeskuksen sekä Huhmarisvaaran yksityistien kor-
21727: toimintamahdollisuuksia ja samalla parannettai- jaamiseksi ja muuttamiseksi maantieksi.
21728: siin Polvijärven kunnan sisäisiä liikenneyhteyk-
21729: siä ja saataisiin valtion työllisyyskohteita Polvi-
21730: järven kuntaan.
21731: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21732:
21733: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Erkki Korhonen
21734: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
21735: Mauri Vänskä
21736: 1352 1980 vp.
21737:
21738: Raha-asia-aloite n:o 1240.
21739:
21740:
21741:
21742:
21743: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin-Herajoen
21744: maantien rakentamisen aloittamiseksi.
21745:
21746:
21747: E d u s k u n n a 11 e.
21748:
21749: Kolin-Herajoen tiehanke liittyy koko Kolin vät samaa vauhtia. Tällöin tarvitaan ilman muu-
21750: alueen matkailun kehittämiseen. Tämä tieyhteys ta myös paranevia liikenneyhteyksiä, joista
21751: luo kokonaan uuden väylän Kolille Enon suun- vasta Ahmavaaran ja Loma-Kolin välinen tie-
21752: nasta ja tiereitin luonnonkauneus tulee var- yhteys on parannettu.
21753: masti jo sinänsä lisäämään sen käyttöä. Tie- Kolin alueen matkailun kehittämisen kan-
21754: verkkosuunnitelman yhteydessä suoritetut mää- nalta olisi tärkeää, että tieyhteys Koli-Hera-
21755: räpaikkatutkimukset eivät selvitä kokonaisuu- joki rakennettaisiin mahdollisimman pikaisesti.
21756: dessaan Ko1in-Herajoen tien tarvetta, sillä Samalla se helpottaisi alueen huonoa työl1i-
21757: varmasti Ahvenisen .kautta kulkeminen Kolille syystilannetta. Matkailun lisäksi tiellä olisi
21758: lisääntyy huc;m'<!ttavasti ko. tieyhteyden valmis- suuri merkitys myös puutavarankuljetusten ja
21759: tuttua. paikallisen liikenteen kanna!lta.
21760: Suunniteltu Kolin matkailukaupunki koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21761: naisuudessaan tulee valmistumaan vasta vähi- nioittaen,
21762: tellen vuosikymmenien mittaan, mutta nähtä-
21763: vyyksiltään ainoalaatuisen Kolin matkaHu vää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21764: jäämättömästi kasvaa noin 10-20 prosentin 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21765: vuosivauhdilla ja tämä tietää sitä, että mat- markan määrärahan Kolin-Herajoen
21766: kailijoiden majoitus- ja palvelupisteet lisäänty- maantien rakentamisen aloittamiseksi.
21767: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21768:
21769: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Erkki Korhonen
21770: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
21771: Mauri Vänskä
21772: 1980 vp. 1353
21773:
21774: Raha-asia-aloite n:o 1241.
21775:
21776:
21777:
21778:
21779: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman
21780: maantien parantamiseksi.
21781:
21782:
21783: E d u s k u 'n n a ll e.
21784:
21785: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 8031 on tön. Samalla se toimisi merkittävänä työllisyys-
21786: suorin yhteys tultaessa Varkauden tai Savon- kohteena parannustyön toteuttamisaikana.
21787: linnan suunnasta Polvijärvelle. Nykyisen tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21788: heikon kunnon johdosta liikenne edellä maini- nioittaen,
21789: tuista suunnista Polvijärvelle vaikeutuu, jou-
21790: dutaan käyttämään kiertotietä, ja näin Polvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21791: järven kunnan liikenteellinen ja matkailullinen den 1981 tulo- ja menoarvioon
21792: asema kärsii. Tästä syystä Käsämän-Sotkuman 1 000 000 markan määrärahan Käsä-
21793: maantien parantaminen olisi erittäin väittämä- män-Sotkuman maantien n:o 8031 ra-
21794: kenteen parantamiseksi.
21795: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21796:
21797: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
21798: Pauli Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
21799: Markku Kauppinen
21800:
21801:
21802:
21803:
21804: 170 088000399}
21805: 1354 1980 vp.
21806:
21807: Raha-asia-aloite n:o 1242.
21808:
21809:
21810:
21811:
21812: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Valtionrau-
21813: tateiden talonrakennustöitä varten.
21814:
21815:
21816: E d u s k u n n a ~ 1e.
21817:
21818: Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on mo- ns. työllisyysmäärärahoja. Momentin määrära-
21819: mentilta 31.90.74 supistettu määrärahoja esi- hojen supistus vaikuttaa myös suoranaisesti
21820: tyksen mukaan 28 miljoonaa markkaa. Valtion- rautatielaitoksen palveluksessa olevan henkilö-
21821: rautateillä on kuitenkin vanhana valtion laitok- kunnan työllisyyteen.
21822: sena erittäin suuria tarpeita työsuhdeasuntojen Rautatielaitoksen suotuisan kehityksen ja
21823: ja työ- sekä sosiaalitilojen saneerauksiin. uudistuspolitiikan turvaaminen sekä vakinaisen
21824: Valtiovallalta odotetaan, että se valtiotyön- henkilökunnan työllisyyden turvaaminen edel-
21825: antajana noudattaa työturvallisuuslain ja työsuo- lyttäisi, että määrärahoja kyseiselle momentille
21826: jeluviranomaisten määräyksiä sekä työnantaja- lisättäisiin vuoden 1981 talousarvioon. Tämän
21827: na soimimiaan työ- ja virkaehtosopimuksia. perusteella ehdotamme,
21828: Kuitenkin kyseiselle momentille kohdistuvat
21829: supistusesitykset viivästyttävät mm. rautatielai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21830: toksen toimenpiteitä työsuojelulain ja -mää- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21831: räysten sekä VES- ja TES-sopimusten toteutta- 31.90.74 lisäyksenä 10 000 000 markan
21832: miseksi. Varsinkin Etelä-Suomessa on erittäin määrärahan Valtionrautateiden talonra-
21833: suuria tarpeita työ- ja sosiaalitilojen uudistami- kennustöitä varten.
21834: seen, koska tällä alueella ei ole käytettävissä
21835: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
21836:
21837: Jouko Tuovinen Risto T•uominen Jacob Söderman
21838: Olli Helminen Matti Puhakka Bror Lillqvist
21839: Markus Aaltonen Jouko Skinnari Pertti Hietala
21840: Matti Luttinen Helge Siren Sakari Knuuttila
21841: 1980 vp. 1355
21842:
21843: Raha-asia-aloite n:o 1243.
21844:
21845:
21846:
21847:
21848: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun rautatiease-
21849: man tavaraterminaalin rakentamiseen.
21850:
21851:
21852: Ed u ,s kun n .a 11 e.
21853:
21854: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on naalille ei voida enää lisätä purkausraiteita,
21855: jo useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei vaikka jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravau-
21856: täytä lisääntyvän kappaletavaraliikenteen aihe- nut sitä ehdottomasti vaatisivat. Myös asiakas-
21857: uttamia vaatimuksia. Terminaalin pienuudesta suhteet terminaalin epäkäytännöllisyydestä joh-
21858: ja epäkäytännöllisyydestä on monenlaista hait- tuen saattavat vaarantua.
21859: taa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21860: Mm. tavaroita rikkoontuu luvattoman paljon nioittaen,
21861: koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa, kuor-
21862: mauksessa ja siirroissa. Myös työturvallisuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21863: vaarassa trukkien liikkuessa edestakaisin ka- den 1981 tulo- ja menoarvioon
21864: peilla laitureilla ja käytävissä. 2 000 000 markan määrärahan Valtion-
21865: Ratapihahenkilökunnalle aiheutuu myös yli- rautateiden ] oensuun rautatieaseman
21866: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle termi- tavaraterminaalin rakentamiseksi.
21867: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21868:
21869: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Erkki Korhonen
21870: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
21871: Mauri Vänskä
21872: 1356 1980 vp.
21873:
21874: Raha-asia-aloite n:o 1244.
21875:
21876:
21877:
21878:
21879: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun aseman jär-
21880: jestelyratapihan rakentamiseksi.
21881:
21882:
21883: E d u s kun n a 11 e.
21884:
21885: Joensuun rautatieaseman järjestelyratapiha ulottuvasta ratojen sähköistämisestä johtuen
21886: on jo kauan osoittautunut aivan liian ahtaaksi Joensuun aseman järjestelyratapiha on raken-
21887: ja epäkäytännölliseksi jatkuvasti kasvavaa nettava mahdollisimman pikaisesti.
21888: tavaraliikennettä palvelemaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21889: Muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton nioittavasti,
21890: rautatieliikenne on voimakkaasti kasvanut vuo-
21891: desta toiseen ja sama kehitys näyttää jatkuvan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21892: Myös öljyn hinnan nopea nousu on lisän- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21893: nyt VR:n tavarakuljetuksia voimakkaasti. Näis- markan määrärahan Joensuun aseman
21894: tä, sekä Imatralta lähivuosina Joensuuhun järjestelyratapihan rakentamiseksi.
21895: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21896:
21897: Jouko Tuovinen Lea Sutinen P. Puhakka
21898: Matti Puhakka Markku Kauppinen Mauri Vänskä
21899: Erkki Korhonen
21900: 1980 vp. 1357
21901:
21902: Raha-asia-aloite n:o 1245.
21903:
21904:
21905:
21906:
21907: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun syväsataman
21908: satamataiteen rakentamiseen.
21909:
21910:
21911: Ed u s kun n a 11 e.
21912:
21913: Joensuun syväsataman kautta tapahtuva rah- van tavaran osalta ja varmaankin korvaamaan
21914: tiliikenne on viime aikoina kasvanut erittäin laivaliikenteen ehkä VR:n kaukoliikenteelle ai-
21915: voimakkaasti. Samalla se on luonnollisesti osal- heuttaman vähennyksen. Satamataiteen rakenta-
21916: taan lisännyt Saimaan kanavan ja syväväylän misen jälkeen Joensuun syväsatamaa tullaan
21917: liikennettä. Joensuun satamaa käyttävät liiken- nähtävästi käyttämään myös Neuvostoliittoon
21918: teenharjoittajat ovat jo useita vuosia vaatineet suuntautuvaan rautateitse tapahtuvaan transito-
21919: pistotaiteen rakentamista satamaan, jotta voi- liikenteeseen, mikä tulee lisäämään huomatta-
21920: taisiin välttää kustannuksia nostavia siirto- vasti rautatiekuljetuksia. Edellä mainitut seikat
21921: kuormauksia. Rautatien ulottaminen satamaan osoittavat, että satamataiteella on huomattava
21922: varmasti lisää huomattavasti sataman liikennet- valtakunnallinen ja maakunnallinen merkitys.
21923: tä, sillä varsinkin puutavaraa voidaan tuoda Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21924: satamaan suoraan rautateiden varsilta entistä nioittavasti,
21925: enemmän junakuljetuksina. Raide vaikuttaa
21926: myös siten, että se .tulee lisäämään tuontitava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21927: raa, josta tähän saakka on laivakuljetuksissa ol- 1981 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
21928: lut puutetta. Joensuun syväsataman pistotaide markan määrärahan Joensuun syväsata-
21929: tulee siis käsityksemme mukaan lisäämään rau- man satamaraiteen rakentamiseen.
21930: tateiden lähiliikennettä sekä lähtevän että tule-
21931: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21932:
21933: Jouko Tuovinen Lea Sutinen P. Puhakka
21934: Matti Puhakka Markku Kauppinen Mauri Vänskä
21935: Erkki Korhonen
21936: 1358 1980 vp.
21937:
21938: Raha-asia-aloite n:o 1246.
21939:
21940:
21941:
21942:
21943: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malmiturki-
21944: muksiin.
21945:
21946:
21947: E d u s kun n a 11 e.
21948:
21949: Maamme maaperätutkimuksia ja malminet- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo
21950: sintää on viime vuosina huomattavasti tehos- löytynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi
21951: tettu, ei kuitenkaan riittävästi. Useammassa tutkittu. Niin ikään ovat tutkimatta suurelta
21952: tapauksessa löydetyt malmit tarkemmassa tut- osin tunnettujen malmioiden jatkeet. Nimen-
21953: kimuksessa osoittautuvat joko heikoiksi taikka omaan näiden alueiden, jotka sijoittuvat pää-
21954: muutoin vaikeusasteeltaan sellaisiksi, että ne osiltaan Itä-Suomeen ja Lappiin, tutkimista
21955: heikon kannattavaisuutensa vuoksi eivät johda olisi tuntuvasti tehostettava.
21956: kaivostoiminnan aloittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21957: Pitemmälle meneviä maaperätutkimuksia ei nioittaen,
21958: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toi-
21959: veita herättävä löydös, taikka muutoin perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21960: tellut johtopäätökset, ennen kuin edes porauk- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21961: siin voidaan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että 32.40.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
21962: malmeja ori etsittävä aktiivisesti koko ajan. malmitutkimuksiin.
21963: Sattuman varaan emme voi asiaa jättää.
21964: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21965:
21966: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Erkki Korhonen
21967: Pauli Puhakka Lea Sutinen Markku Kauppinen
21968: Mauri Vänskä
21969: 1980 vp. 1359
21970:
21971: Raha-asia-aloite n:o 1247.
21972:
21973:
21974:
21975:
21976: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähittäis-
21977: kaupan investointien tukemiseen haja-asutusalueilla.
21978:
21979:
21980: Ed u s kun n a 11 e.
21981:
21982: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- vioon 1 500 000 mk vähittäiskaupan investoin-
21983: minnan loppuminen on viime vuosina ollut var- tien tukemiseen haja-asutusalueilla, kun tarve
21984: sin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jatku- on huomattavasti suurempi. Mikäli vähittäis-
21985: vasta noususta ja ostokykyisen väestön muutta- kaupan investointien tukemiseen ei saada riittä-
21986: misesta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasit- västi valtion varoja, tulevat kauppakuolemat
21987: teena ovat olleet myös työsuojelu- ja terveysvi- edelleen jatkumaan.
21988: ranomaisten asettamat velvoitteet, jotka osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21989: taan ovat vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. nioittaen,
21990: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin
21991: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21992: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
21993: sille se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kau- 32.61.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21994: pan palvelut on haettava asutuskeskuksista. vähittäiskaupan investointien tukemi-
21995: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja menoar- seen haja-asutusalueilla.
21996: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
21997:
21998: Jouko Tuovinen Matti Puhakka Mauri Vänskä
21999: Pauli Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
22000: Markku Kauppinen
22001: 1360 1980 vp.
22002:
22003: Raha-asia-aloite n:o 1248.
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Uitto: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Kes-
22009: kusliiton toiminnan tukemiseen.
22010:
22011:
22012: Ed u s kuun aUe.
22013:
22014: Vuokralaisten Keskusliiton työ kohdistuu Tästä lähtökohdasta ovat lähteneet myös Vuok-
22015: erityisesti vuokralaisten aseman parantamiseen. ralaisten Keskusliiton perustajayhteisöt, kuten
22016: Asuntopolitiikkaa voidaan hoitaa eri tavoin, SAK, KK ja TVK sekä asukkaiden perustamat
22017: jolloin, kuten meillä Suomessa on yleistä, vuokralaisyhdistykset.
22018: vuokralla asuminen keskeisesti kuuluu tähän Liiton työtä rajoittaa liian paljon taloudel-
22019: ryhmään. Tärkeätä on huomata, että vuokralla- listen mahdollisuuksien puuttuminen, joten
22020: asujat monestikin ovat vähävaraisia ja siten edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan,
22021: heidän tuloistaan raskas osa kuluu asumiskus-
22022: tannusten peittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22023: Liiton keskeisin työpanos kohdistuukin pait- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22024: si yleisen asuntopolitiikan seuraamiseen ja esi- 45 000 markkaa Vuokralaisten Keskus-
22025: tysten tekemiseen ennen kaikkea kuitenkin sen liiton toiminnan tukemiseen.
22026: jäsenten, vuokralla-asujien asioiden hoitamiseen.
22027: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22028:
22029: Pauli Uitto
22030: 1980 vp. 1361
22031:
22032: Raha-asia-aloite n:o 1249.
22033:
22034:
22035:
22036:
22037: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte-
22038: lemiseksi Hyvinkäälle.
22039:
22040:
22041: E d u s k u n n a i 1e.
22042:
22043: Valtion virastotalon rakentaminen Hyvin- Edellä mainitun lisäksi on vielä huomioitava,
22044: käälle on nykyisten suunnitelmien mukaisesti että Hyvinkään kaupunki on varautunut osoit-
22045: tarkoitus aloittaa v. 1983. Virastotalon tarve tamaan rakennusalueen valtion virastotaloa
22046: Hyvinkäällä on kuitenkin .tällä hetkellä erittäin varten.
22047: suuri, sillä mm. kihlakunnanoikeuden, työvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22048: matoimiston, verotoimiston sekä poliisin toimi-
22049: tilat sijaitsevat tällä hetkellä erittäin epätarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22050: tuksenmukaisissa ja ahtaissa tiloissa. Sanottujen 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
22051: toimintojen parantamiseksi ja myös huomioiden 28.64.76 (Virastotaloien rakentaminen)
22052: työllisyysnäkökohdat olisi nykytilanteessa Hy- 200 000 markkaa valtion Hyvinkään
22053: vinkäälle rakennettavan valtion virastotalon ra- virastotalon rakentamissuunnittelun
22054: kennussuunnitelmaa aikaistettava. käynnistämiseksi.
22055: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22056:
22057: Pauli Uitto
22058:
22059:
22060:
22061:
22062: 171 088000399}
22063: 1362 1980 vp.
22064:
22065: Raha-asia-aloite n:o 1250.
22066:
22067:
22068:
22069:
22070: Uitto: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnitte-
22071: lemiseksi Nurmijärvelle.
22072:
22073:
22074: E d u s kun n a [ 1e.
22075:
22076: Valtion rahatilanteen vuoksi valtion virasto- jautetut vuokratiloihin eri puolille kuntaa. Kun-
22077: taloja ei ole viime vuosina rakennettu tarvetta nan asukkaiden, siis kaikkien veronmaksajien
22078: vastaavasti. Tämän johdosta valtion virastot, ja myös valtion taloudenhoidon kannalta ei
22079: kuten posti, verotoimisto, kansaneläkelaitos nykyinen käytäntö ole oikeudenmukainen. Tä-
22080: jne. joutuvat työskentelemään monilla paikka- män johdosta olisi tärkeätä valtion toimesta
22081: kunnilla varsin ahtaissa ja epätarkoituksenmu- rakentaa virastotalo Nurmijärven kuntaan niin,
22082: kaisissa vuokratiloissa. että se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti
22083: Esimerkiksi kansaneläkelaitoksen tai sairaus- kunnan asukkaiden tarpeita.
22084: vakuutuksen toimisto saattaa sijaita paikassa, Edellä olevan perusteella ehdotan,
22085: johon liikuntavammaisten tai iäkkäämpien hen-
22086: kilöiden on hyvin vaikea päästä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22087: Useissa tapauksissa vuokranantajina ovat va- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22088: kuutuslaitokset, pankit tai jopa yksityiset hen· 28.64.74 200 000 markkaa valtion Nur-
22089: kilötkin, ja lähes poikkeuksetta vuokrataso on mijärven virastotalon rakennussuunnit-
22090: korkea. telun käynnistämiseksi.
22091: Näin on myös tällä hetkellä Nurmijärven
22092: kunnassa, valtion virastojen toiminnat ovat ha-
22093: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22094:
22095: Pauli Uitto
22096: 1980 vp. 1363
22097:
22098: Raha-asia-aloite n:o 1251.
22099:
22100:
22101:
22102:
22103: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Hangon rautatien
22104: sähköistämiseksi.
22105:
22106:
22107: Ed u s kun n aU e.
22108:
22109: Valtionrautateiden sähköistäminen on osoit- tä, mutta sen sijaan raskas tavaraliikenne on
22110: tautunut liike- ja energiataloudellisesti oikea- huomattavaa. Muun muassa Lohjan kalkkiteh-
22111: suuntaiseksi ratkaisuksi. Erityisesti henkilölii- taan rautatiekuljetukset ovat varsin merkittä-
22112: kenne on sähköistämisen jälkeen nopeutunut vää luokkaa. Myös Hangon sataman rautateitse
22113: merkittävästi. tapahtuva tavaraliikenne on ajoittain vilkasta.
22114: Lähiliikenne on tullut entistä tehokkaam- Hyvinkään-Hangon rataosuutta ei ole vielä
22115: maksi ja joustavammaksi ja sen johdosta VR:n sähköistetty, vaikka Iiikenteellisesti, energiata-
22116: palvelutaso on huomattavasti parantunut. loudellisesti ja ympäristönsuojelua ajatellen tä-
22117: Myönteisistä kokemuksista johtuen rautateiden mä rataosuus olisi hyödyllistä nopeasti sähköis-
22118: sähköistämistä on syytä edelleen jatkaa. tää ja muutenkin ajanmukaistaa.
22119: Tässä tarkoituksessa olisi sähköistämistoimia Sähköistämisen jälkeen sanotulla rataosuu-
22120: kiirehdittävä alueilla, joilla liikennetiheys on jo della voisivat liikennöidä Sm-tyyppiset sähköju-
22121: nyt korkea. nat, mikä merkitsisi huomattavaa liikenneolo-
22122: Sähköistämistarvetta harkittaessa olisi lähtö- suhteiden parantumista Hangon, Tammisaaren,
22123: kohdaksi otettava myös liikenneturvallisuuden Karjaan, Lohjan ja Hyvinkään seudun asuk-
22124: kehittäminen. Teollisuuden tuotteiden ja raaka- kaille.
22125: aineiden kuljetukset olisi keskitettävä pääasias- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22126: sa rautateille, sillä maantiekuljetusten mahdol-
22127: linen lisääntyminen erityisesti taajaan asutulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22128: Uudellamaalla aiheuttaa jatkuvasti vakavan on- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
22129: nettomuusvaaran. markan määrärahan Hyvinkään-Han-
22130: Rautatieosuudella Hyvinkää-Hanko henki- gon rataosuuden sähköistämissuunnitel-
22131: löliikenne on ,tällä hetkellä suhteellisen vähäis- man käynnistämiseksi.
22132: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
22133:
22134: Pauli Uitto
22135: 1364 1980 vp.
22136:
22137: Raha-asia-aloite n:o 1252.
22138:
22139:
22140:
22141:
22142: Valo: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnittele-
22143: miseksi Nurmijärvelle.
22144:
22145:
22146: Ed u s k u n n a 11 e.
22147:
22148: Nurmijärven kunta on jo useamman vuoden osoittaa määräraha virastotalon alustavia suun-
22149: anonut valtiolta määrärahoja valtion virasto- nittelutöitä varten.
22150: talon rakentamiseksi Nurmijärven kirkolle. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
22151: Virastotaloon sijoittuisivat kansaneläkelaitok- taen,
22152: sen Nurmijärven toimisto, Nurmijärven nimis-
22153: miespiiri, työvoimatoimisto sekä verotoimisto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22154: Virastotalon rakentaminen parantaisi mer- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22155: kittävästi asukkaiden mahdollisuuksia käyttää markan määrärahan Nurmijärvelle si-
22156: edellä mainituista toimistoista saatavia palve- joitettavan valtion virastotalon rakenta-
22157: luja. Lisäksi virastotalon rakentamisella paran- mista edellyttävien alustavien suunni-
22158: nettaisiin mainituissa toimistoissa toimivien telmien laatimista varten.
22159: ihmisten työskentelyolosuhteita.
22160: Nurmijärven virastotalon kiirehtimiseksi tu-
22161: lisi valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa
22162: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
22163:
22164: Tauno Valo
22165: 1980 vp. 1365
22166:
22167: Raha-asia-aloite n:o 1253.
22168:
22169:
22170:
22171:
22172: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinäisille naisille
22173: maksettavaa aikaisempaa vanhuudentukea vastaavaa ylimää-
22174: räistä eläkettä varten.
22175:
22176:
22177: Ed u s kunnaUe.
22178:
22179: Kansarrelä!kelain muutoksella vuoden 1980 vuonna 1981 on noin 2 200 naimatonta, eron-
22180: alusta lakkautettiin vanhuudentukijärjestelmä nutta tai erossa asuvaa naista, jotka olisivat
22181: siten, että vain ennen vuotta 1980 myönnetyt olleet oikeutettuja i:känsä ja matalan 'tulotason-
22182: vanhuudentuet maksetaan. Vanhuudentuki kos- sa vuoksi vanhuudentukeen. Tällaisten ns. vä-
22183: ki 60-64-vuotiaita vähätoloisia tai tulottornia liinputoajien määrän on laskettu jonkin verran
22184: yksinäisiä nama. Kansaneläkelainsäädännön lisääntyvänkin parina seuraavana vuonna, mut-
22185: muutoksen yhteydessä muutettiin perhe-eläke- ta vuonna 1985 heitä on arvioitu olevan enää
22186: lakia niin, että leskinaiset saavat vanhuuden- 1 600.
22187: tuen sijasta yleisen perhe-eläkkeen. Näin suurin Vanhuudentukijärjes'telmän Jakkauttaminen
22188: osa kyseiseen ryhmään kuuluvista naisista tu- he1kensi edellä kuvatun naisryhmän toimeen-
22189: leekin edelleen saamaan ainakin perusturvan tulomahdollisuuksia ratkaisevasti. Heidän saat-
22190: mukaisen eläkkeen. tamisekseen jälleen tasavertaiseen asemaan
22191: Osa 60-64-vuotiaista yksinäisi:stä naisista muitten ikäistensä yksinäisten naisten kanssa
22192: kuitenkin menetti mahdollisuutensa saada van- on tarpeen osoittaa määräraha kansaneläkelai-
22193: huudentukea taikka sitä vastaavaa korvausta. toksen käyttöön heille suoritettavia eläkkeitä
22194: Erään ryhmän nyt vanhuudentukea vaille jää- varten.
22195: vistä naisista muodostavat ne, jotka saavat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme;
22196: pientä työeläkettä alennetun eläkeiän perusteel-
22197: la. Näitä ovat esimerkiksi vanhempiaan tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22198: muuta perheenjäsentä hoitamaan jääneet tyttä- 1981 tulo- ja menoarvioon 16 500 000
22199: ret, jotka vasta myöhemmällä iällä ovat pääs- markan määrärahan yksinäisille naisille
22200: seet ansiotyöhön ja hyvin usein saaneet pientä maksettavaa ylimääräistä eläkettä varten
22201: palkkaa, josta däkekertymäkin on vähäinen. vanhuudentukijärjestelmän lakkaamisen
22202: Tähän ryhmään kuuluu myös myöhemmällä iäl- aiheuttaman sosiaaliturvan huononlumi-
22203: lä eronneilta naisia, joilla ei ole ollut omaa an- sen estämiseksi.
22204: siotyötä. Tehtyjen arviolaskelmien mukaan
22205: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22206:
22207: Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen Juhani Surakka
22208: Paula Eenilä Pekka Starast Pertti Hietala
22209: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Juhani Raudasoja
22210: Bror Lillqvist Lea Savolainen Tellervo Koivisto
22211: Jouko Skinnari Olli Helminen
22212: 1366 1980 vp.
22213:
22214: Raha-asia-aloite n:o 12.54.
22215:
22216:
22217:
22218:
22219: Valtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten var-
22220: haiseläketurvan järjestämiseen.
22221:
22222:
22223: Ed u s k u n n a 11 e.
22224:
22225: Rintamamiesten toimeentuloturva on ollut raskaissa rintamamiesolosuhteissa palvelleille
22226: eräs viime vuosien eläkepolitiikkamme keskei- rintamamiehille elinkoron saaminen ennen var-
22227: siä kysymyksiä. Vaikka eduskunta ja hallitus sinaista vanhuuseläkeiän täyttämistä. Tässä
22228: ovatkin toteuttaneet joukon rintamamiesten toi- yhteydessä tulisi tarkistaa myös lakiin sisäl-
22229: meentuloturvaa kohentavia uudistuksia, edel- tyviä rajoituksia siitä, minkä ajan kuluessa seu-
22230: leenkin on olemassa aukkoja, joiden täyttä- raamusten tulee ilmetä, että korvaus voitaisiin
22231: minen vaatii kiireellistä jatkoa uudistustoimin- myöntää.
22232: nalle. Jotta sanotunlainen uudistus saavuttaisi riit-
22233: Kuluttavissa ja raskaissa rintamamiesolosuh- tävän kattavuuden, tulisi samassa yhteydessä
22234: teissa olleiden rintamamiesten ennenaikaiselle tarkistaa myös nykyisiä täydennyskoron saa-
22235: eläkkeelle siirtymistä tulisi edesauttaa siten, misedellytyksiä sekä sotapalveluun osallistunei-
22236: että lainsäädäntömme riittävästi ottaisi huo- den henk1löiden piirin laajuutta.
22237: mioon rintamapalveluajan vaikutuksen rintama- Sotilasvammalain mukaisia korvaushakemuk-
22238: miesten myöhempään työ- ja toimintakykyyn. sia on vuosien kuluessa hylätty, koska lain
22239: Lainsäädäntö lähtee siitä, että asianomaisen tu- edellyttämää korvausperustetta ei ole katsottu
22240: lee voida osoittaa työkykyyn vaikuttavalla vam- olevan olemassa. Tässä suhteessa lääketieteen
22241: mautumisella ja rintamapalveluajalla olevan kehittyminen ja mahdolliset oikeuskäytännön
22242: kiistaton syy-yhteys ennen kuin korvausta on muutokset ovat saattaneet merkitä sitä, että
22243: voitu myöntää. Näin siitäkin huolimatta, että hakemusta tänä päivänä arvioitaisUn toisin.
22244: mm. lääketieteellisesti tätä ei useissa tapauk- Tästä syystä tulisi myös nämä tapaukset voida
22245: sissa voida osoittaa, vaikka syy-yhteyden ole- käsitellä uudelleen.
22246: massaolo muutoin yleisen käsityksen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22247: mitä ilmeisimmin on olemassa.
22248: Tästä syystä voimassa olevaa sotilasvamma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22249: lainsäädäntöämme tulisikin tarkistaa siten, että 1981 tulo- ;a menoarvioon 50 000 000
22250: sanotunlaista tiukkaa syy-yhteysvaatimusta väl- markan määrärahan rintamamiesten
22251: jennetään ja näin mahdollistetaan tätä kautta varhaiseläketurvan järjestämiseksi.
22252: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22253:
22254: Pirkko Valtonen Tellervo Koivisto
22255: 1980 vp. 1367
22256:
22257: Raha-asia-aloite n:o 1255.
22258:
22259:
22260:
22261:
22262: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
22263: kunnille lastenkotien käyttökustannuksiin.
22264:
22265:
22266: Ed u s k u nn aHe.
22267:
22268: Perhepoliittisessa selonteossaan 25. 3. 1980 on omatlta osaltaan estänyt las·tenkotien kehitty-
22269: haHitus totesi, että perhepolitiikan puutteet mistä lasten todelliseksi kodiksi, jossa eläminen
22270: kärjistyvät lasten ja nuorten huollon kohdalla. olisi verrattavis·sa perheen parissa asuvien las-
22271: Eräs tällainen alue on lastenkoteihin sijoitetut ten koteihin. Kuitenkin nykyinen lainsäädäntö
22272: lapset. Lastenkoteihin sijoitetut lapset eivät sallisi lastenkotien käyttokustannuksiin annetta-
22273: nykypäivinä enää ole juurikaan orvoiksi jää- van valtionavun nousevan kolmannekseen ja
22274: neitä lapsia, vaan he ovat monien muitten syit- erityislastenkotien kohdalla jopa puoleen.
22275: ten, kuten asuntopulan, vanhempien sairauden, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22276: perheen elämäntapoj-en taikka vanhempien suo-
22277: ranaisen hylkäämisen takia lastenkotiin sijoitet- että Eduskunta ottaisi valti01z vuoden
22278: tuja. Lapset ovatkin useimmiten vaikeasti häi- 1981 tulo- ia menoarvioon momentille
22279: riintyneitä lastenkotiin tullessaan. 33.41.30 lisäyksenä 10 000 000 markan
22280: Lastenkotien tehtävät kasvattajana ja kodin määrärahan valtion avustukseksi kunnil-
22281: suojan antajana ovat vaikeat. Vähäinen valtion- le lastenkotien käyttökustannuksiin.
22282: apu kunnille lastenkotien käyttökustannuksiin
22283: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22284:
22285: Pirkko Valtonen Bror Lillqvist Lea Savolainen
22286: Jouko Tuovinen Jouko Skinnari Juhani Surakka
22287: Paula Eenilä Pertti Hietala Tellervo Koivisto
22288: Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen Juhani Raudasoja
22289: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Starast Olli Helminen
22290: Liisa Jaakonsaari
22291: 1368 1980 vp.
22292:
22293: Raha-asia-aloite n:o 1256.
22294:
22295:
22296:
22297:
22298: Valtonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisen
22299: suojatyötoiminnan käyttökustannuksiin.
22300:
22301:
22302: Ed u s k u n n a iJ.1 e.
22303:
22304: Maassamme on vammaisjärjestöjen toimesta ylittävät moninkertaisesti käytettävissä olevat
22305: harjoitettu vammaisia työllistävää ja kuntout- varat.
22306: tavaa suojatyötoimintaa jo parin kymmenen Hallituksen vuoden 1981 budjettiesityksessä
22307: vuoden ajan. Valtio alkoi lakisääteisesti avus- olevalla lisäyksellä voidaan tämän hetkisten
22308: taa suojatyökeskuksia vuoden 1971 alusta kokemusten mukaan laajentaa yksityisten yh-
22309: summalla, joka vastaa vuosittain noin 17 % :ia distysten toimeenpanemaa suojatyötoimintaa
22310: työkeskuksen menoista. noin 100-150 työllistetyn vammaisen verran.
22311: Jo viime vuosikymmenen puoles,sa välissä Suojatyön valtionapuohjeiden mukaan työkes-
22312: arvioitiin suojatyöpaikkojen tarpeeksi vammais- kuksissa tulee olla 10 työntekijää kohti yksi
22313: ten osalta maassamme noin 10 000. Nyt luvut työnjohtaja. Kun työkeskus laajentaessaan
22314: ovat paljon korkeammat; on esitetty arvioita vaatii muitakin toimihenkilöitä, budjetissa
22315: 20 000-30 000 paikan tarpeesta. määrätty 20 toimihenkilön lisäys ei todella-
22316: Yleisesti tunnustetusta suojatyön kehittämis- kaan kovin pitkälle riitä.
22317: tarpeesta huolimaHa maamme suojatyöjärjes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22318: telmä ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti. nioittavasti,
22319: Suhteellisen vähäiseksi jäävä valtionosuus ei
22320: ole innostanut kuntia tai yksityisiä jäTjestöjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22321: perustamaan uusia työkeskuksia, mutta toi- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22322: saalta valtion suojatyötoimintaan osoittamat 33.44.51 (Valtionosuus yksityisen
22323: rahat eivät tyydytä läheskään edes nykyisen suojatyötoiminnan käyttökustannuksiin)
22324: lainsäädännön mukaista suojatyöjärjestelmän 40 000 000 markan määrärahan, jolla
22325: kehittämistarvetta. Vuosittaiset suojatyökes- voidaan palkata enintään 50 uutta
22326: kusten perustamis- ja laajennussuunnitelmat henkilöä.
22327: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22328:
22329: Pirkko Valtonen Juhani Surakka Jouko Skinnari
22330: Juhani Raudasoja Lea Savolainen Tellervo Koivisto
22331: 1980 vp. 1369
22332:
22333: Raha-asia-aloite n:o 1257.
22334:
22335:
22336:
22337:
22338: P. Vennamo ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta luon-
22339: nonsuojelua edistäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
22340:
22341:
22342: E d u s k u n n a iJ.l e.
22343:
22344: V aitioneuvosto teki kesäkuussa 1980 peri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22345: aatepäätöksen ympäristötutkimuksen määrära- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22346: hojen huomattavasta lisäämisestä. Tämän peri- 26.73.25 4 000 000 markkaa sisäasiain-
22347: aatepäätöksen tulisi näkyä jo vuoden 1981 ministeriön ympäristötutkimuksiin ja
22348: budjetissa siten, että sisäasiainministeriön, -selvityksiin sekä momentille 30.02.21
22349: opetusministeriön ja maa- ja metsätalousminis- 1 000 000 markkaa maa- ja metsätalous-
22350: teriön käyttöön ohjataan riittävästi resursseja ministeriön luonnonsuojelua edistäviin
22351: tutkimuksen tehostamiseksi. tutkimuksiin ja selvityksiin.
22352: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22353: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22354:
22355: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
22356: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
22357:
22358:
22359:
22360:
22361: 172 088000399}
22362: 1370 1980 vp.
22363:
22364: Raha-asia-aloite n:o 1258.
22365:
22366:
22367:
22368:
22369: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravin-
22370: tolakoulun perustamiseen Turun talousalueelle.
22371:
22372:
22373: E d u s k u n n a 11 e.
22374:
22375: Varsinais-Suomi on hotelli- ja ravintola-alalla Hotelli- ja ravintolakoulua on suunniteltu
22376: varsin vilkasta aluetta jo voimakkaan matkai- Turun alueelle jo varsin pitkään, joten valmius
22377: lunkin vuoksi. Lisäksi alueen palvelukset tällä koulun perustamiseen on hyvä. Puute on tällä
22378: alalla omaavat eräitä erityispiirteitä, jotka aset- hetkellä vain määrärahoista.
22379: tavat mm. henkilökunnalle erityisvaatimuksia. Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22380: Tämän vuoksi Turun talousalueelle tarvittaisiin tamme kunnioittaen,
22381: ehdottomasti valtion rahoittama hotelli- ja ra-
22382: vintolakoulu. Tämä olisi välttämätöntä jo sen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22383: kin vuoksi, että Etelä-Suomessa ei toimi kuin 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22384: yksi hotelli- ja ravintolakoulu, joka sijaitsee markan määrärahan hotelli- ja ravinto-
22385: Helsingissä ja johon liittyy myös opisto. lakoulun suunnittelemiseksi ja perusta-
22386: miseksi Turun talousalueelle viipymättä.
22387: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1980.
22388:
22389: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22390: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22391: 1980 vp. 1371
22392:
22393: Raha-asia-aloite n:o 1259.
22394:
22395:
22396:
22397:
22398: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousoppilai-
22399: toksen perustamiseen Perniöön.
22400:
22401:
22402: E d u s k u n n a II e.
22403:
22404: Maatalousopetuksen tulisi kattaa koko maan Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22405: tarpeet mahdollisimman tehokkaasti. Näin ei tamme kunnioittaen,
22406: kuitenkaan ole asianlaita, esimerkiksi Salon
22407: seutu Varsinais-Suomessa on kokonaan vailla että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22408: maatalousoppilaitosta. Tämä laitos voitaisiin den 1981 tulo- ia menoarvioon 100 000
22409: erinomaisesti sijoittaa vaikkapa Perniöön, joka markan määrärahan maatalousoppilai-
22410: joka suhteessa täyttää tällaisen oppilaitoksen toksen suunnittelemiseksi ;a perustami-
22411: sijoituspaikalle asetettavat vaatimukset. seksi Perniön kuntaan.
22412: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22413:
22414: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22415: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22416: 1372 1980 vp.
22417:
22418: Raha-asia-aloite n:o 1260.
22419:
22420:
22421:
22422:
22423: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laati-
22424: miseksi Turun raakavesiongelman ratkaisemisesta ilman ve-
22425: denottoa Pyhäjärvestä.
22426:
22427:
22428: E d u s k u n n a 11 e.
22429:
22430: Turun juoma- ja käyttövesi on tunnetusti sille asukkaille. Turun vesikysymys olisikin
22431: aika ajoin suorastaan kelvotonta käytettäväksi. ratkaistava muilla keinoin, jotka olisi kiireesti
22432: Haju- ja makuhaitat tekevät sen erityisesti ke- tutkittava.
22433: väisin vastenmieliseksi, mikä on pakottanut Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22434: Turun asukkaat paljolti tyydyttämään veden- tamme kunnioittaen,
22435: tarpeensa muilla keinoin. Tästä on aiheutunut
22436: turkulaisille kohtuutonta haittaa ja kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22437: sia. den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
22438: Turun raakavesiongelman ratkaisuksi on eräi- markan määrärahan sen seikan selvittä-
22439: den tahojen toimesta otettu esiin veden otto miseksi, miten Turun kaupungin asuk-
22440: Pyhäjärvestä. Tämä ei käsityksemme mukaan kaiden puhtaan juoma- ja käyttöveden
22441: ole kuitenkaan mikään ratkaisu Pyhäjärven ve- saanti voitaisiin turvata ilman veden-
22442: den oton aiheuttaessa suuria ongelmia paikalli- ottoa Pyhäjärvestä.
22443: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22444:
22445: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22446: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22447: 1980 vp. 1373
22448:
22449: Raha-asia-aloite n:o 1261.
22450:
22451:
22452:
22453:
22454: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriliikennetien
22455: suunnitteluun välille Salo-Turku.
22456:
22457:
22458: E d u s k u n n a 11 e.
22459:
22460: Maantie välillä Helsinki-Turku on lii- muodostuu erityisesti väli Turku-Paimio
22461: kenteeseen verrattuna osin varsin heikkokun- ruuhkautuneeksi ja vaikeuttaa Kaarinan ja
22462: toinen ja pahasti ruuhkautunut. Erityisesti val- Piikkiön välisen taajamanauhan toimintoja.
22463: tatie n:o 1 välillä Salo-Turku tulisi mah- Tien suunnittelun loppuunsaattamisella ja ra-
22464: dollisimman nopeasti rakentaa moottoriliiken- kentamisen aloittamisella on tämän vuoksi
22465: netieksi, jotta lisäruuhkilta vältyttäisiin ja tä- kiire.
22466: mä maamme keskeinen liikenneväylä saataisiin Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22467: vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Myös Turun tamme kunnioittaen,
22468: talousalueen kehittyminen edellyttää tätä eh-
22469: dottomasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22470: Salon-Turun tieosan tämänhetkiset liiken- 1981 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
22471: nemäärät ovat noin 5 000-9 000 ajoneuvoa markan määrärahan moottoriliikennetien
22472: vuorokaudessa. Mikäli liikenne kasvaa arvioi- suunnittelemiseksi ;a rakentamisen aloit-
22473: dun mukaisesti ainakin 2-3 % vuodessa, tamiseksi välille Salo-Turku.
22474: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22475:
22476: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22477: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22478: 1374 1980 vp.
22479:
22480: Raha-asia-aloite n:o 1262.
22481:
22482:
22483:
22484:
22485: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun uloimman
22486: ohikulkutien eräiden osien rakentamiseen.
22487:
22488:
22489: Ed u s kun n a U e.
22490:
22491: Poikittaisliikenneyhteydet Varsinais-Suomes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22492: sa ovat pahasti puutteelliset ja vajavaiset. Ns. 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
22493: Turun uloin kehätie on edelleen monista suun- markan määrärahan Turun uloimman
22494: nitelmista huolimatta rakentamatta lukuunot- ohikulkutien rakentamisen aloittamisek-
22495: tamatta väliä Salo-Marttila. Tietä tulisi kiirel- si välille Marttila-Aura ;a suunnitel-
22496: lisesti jatkaa ainakin Auraan saakka. Samoin mien loppuunsaattamiseksi välillä Aura
22497: tulisi suunnitelmat jatkosta Mynämäkeen saat- -Mynämäki.
22498: taa valmiiksi.
22499: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22500: tamme kunnioittaen,
22501: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22502:
22503: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22504: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22505: 1980 vp. 1375
22506:
22507: Raha-asia-aloite n:o 1263.
22508:
22509:
22510:
22511:
22512: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen
22513: saariston liikenneolosuhteiden parantamiseen.
22514:
22515:
22516: Ed u s kun n a 11 e.
22517:
22518: Jokaisella maamme kansalaisella tulee olla Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22519: mahdollisuus liikkumiseen ilman ylivoimaisia tamme kunnioittaen,
22520: vaikeuksia tai kohtuuttamiksi muodostuvia kus-
22521: tannuksia. Tämä yleisesti hyväksytty periaate että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22522: ei kuitenkaan päde kaikkialla maassamme, eri- 1981 tulo- ;a menoarvioon 250 000
22523: tyisesti saaristoalueilla on liikkumisen suhteen markan määrärahan Lounais-Suomen
22524: pahoja puutteita. saariston liikenne- ;a kulkuyhteyksien
22525: Saariston liikenneyhteyksiä voidaan parantaa parantamiseksi sekä tieverkon kehittä-
22526: sekä uusia teitä rakentamalla että erityisesti miseksi ;a liikkumiskelpoisten kelirikko-
22527: kelirikon ja vaikeiden jääolojen vallitessa liik- a;oneuvo;en hankkimiseksi.
22528: kumiskelpoisia kelirikkaajoneuvoja hankkimal-
22529: la.
22530: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22531:
22532: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22533: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22534: 1376 1980 vp.
22535:
22536: Raha-asia-aloite n:o 1264.
22537:
22538:
22539:
22540:
22541: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alastaron-Köy-
22542: liönkylän-Kojonkulman tien perusparantamiseen.
22543:
22544:
22545: E d u s k u n n a '11 e.
22546:
22547: Varsinais-Suomen maantiestö on suurelta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22548: osin varsin heikkokuntoista ja osin päällystä- 1981 tulo- ;a menoarvioon 75 000 mar-
22549: mätöntäkin. Tämä koskee mm. tieyhteyttä kan määrärahan AJastaron-Köyliön-
22550: Alastaro-Köyliönkylä-Kojonkulma, joka on kylän-Ko;onkulman tien perusparanta-
22551: kokonaan perusparantamatta ja osin jopa pääl- misen ;a kestopäällystämisen aloilta·
22552: lystettä vailla. Tie tulisi kiireesti jo kasvavan miseksi.
22553: lii!kenteenkin vuoksi kunnostaa.
22554: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22555: tamme kunnioittaen,
22556: Helsingissä 29 päirvänä syyskuuta 1980.
22557:
22558: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22559: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22560: 1980 vp. 1377
22561:
22562: Raha-asia-aloite n:o 1265.
22563:
22564:
22565:
22566:
22567: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Krouvinnummin-
22568: Kovion-Pehtsalon tien muuttamiseen kokonaan paikallis-
22569: tieksi.
22570:
22571:
22572: E d u s k u n n a !ll e.
22573:
22574: Laitilan ja Kaiannin kuntien välillä kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22575: tie Krouvinnummi-Kovio-Pehtsalo, joka yh- 1981 tulo- ja menoarvioon 120 000
22576: distää valtatien n:o 8 ja maantien n:o 1953. markan määrärahan Krouvinnummin-
22577: Tästä yhdystiestä on osuus Kovio-Pehtsalo Kovion-Pehtsalon tien muuttamiseksi
22578: edelleen yksityistietä, vaikka tiellä liikennöi- kokonaan paikallistieksi ja sen perus-
22579: dään säännöllisesti jopa linja-autolla. Tie tulisi korjaamisen ja kunnostamisen aloittami-
22580: saada kokonaisuudessaan paikallistieksi ja kun- seksi.
22581: nostaa ja peruskorjata.
22582: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22583: tamme kunnioittaen,
22584: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22585:
22586: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22587: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22588:
22589:
22590:
22591:
22592: 173 0880003939]
22593: 1378 1980 vp.
22594:
22595: Raha-asia-aloite n:o 1266.
22596:
22597:
22598:
22599:
22600: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Loka-
22601: lahden välisen ns. Lehmänkurkun tien suunnittelun loppuun-
22602: saattamiseen.
22603:
22604:
22605: E d u s k u n n a 11 e.
22606:
22607: Kustavin kunta Varsinais-Suomessa on tällä nerootin nopeasti ja tehokkaasti. Tie tulisi suun-
22608: hetkellä pahassa liikennemotissa. Kunnan etelä. nitella nopeasti ja rakentaminen aloittaa viipy-
22609: osan liikennettä palvelee usein pahasti ruuh- mättä.
22610: kautuva Kaitaisten lossi, jonka sillan rakenta- Edellä mainitsemillamme perusteHla ehdo-
22611: misen aloittamiseen on hallitus esittänyt ensim- tamme kunnioittaen,
22612: mäiset määrärahat vuoden 1980 tulo- ja meno-
22613: arviossa. Silta valmistuu kuitenkin suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22614: mien mukaan aikaisintaan vuonna 1983. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
22615: Kustavin pohjoisosan ja Lokalahden välillä ei markan määrärahan ns. Lehmänkurkun
22616: ole tällä hejjkellä minkäänlaista tieyhteyttä. tien suunnitelmien loppuunsaattamiseksi
22617: Alueelle on pitkään suunniteltu ns. Lehmänkur- ja rakentamisen aloittamiseksi Kustavin
22618: kun tietä, joka purkaisi Kustavin pahan Hiiren- ja Lokalahden kuntien välille.
22619: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22620:
22621: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22622: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22623: 1980 vp. 1379
22624:
22625: Raha-asia-aloite n:o 1267.
22626:
22627:
22628:
22629:
22630: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alasta-
22631: ron-Yläneen-Hinnerjoen tien rakentamisen aloittamiseen.
22632:
22633:
22634: E d u s k u n n a 11 e.
22635:
22636: Varsinais-Suomen pohjoisosille välttämätön Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22637: poikittai>syhteys Uusikaupunki-Loimaa puut- tamme kunnioittaen,
22638: tuu edelleen väliltä Hinnerjoki-Loimaa. Tietä
22639: on suunniteltu vuosikausia, mutta suunn1ttelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22640: on tällä hetkellä :keskeytetty. Suunnitelmat oli- 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
22641: sivat ainakin välin Yläne-Hinnerj~ki osalta markan määrärahan Loimaan-AJasta-
22642: loppuunsaatettavissa noin 6 kuukaudessa, jonka ron-Yläneen-Hinnerjoen tien suun-
22643: jälikeen rakennustöihin voitaisiin ryhtyä. nitelmien loppuunsaattamiseksi ja raken-
22644: tamisen aloittamiseksi.
22645: Helsingissä 29 päirvänä syyskuuta 1980.
22646:
22647: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22648: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22649: 1380 1980 vp.
22650:
22651: Raha-asia-aloite n:o 1268.
22652:
22653:
22654:
22655:
22656: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-Kyrön
22657: -Riihikosken-Niitynpään tieyhteyden suunnittelun lop-
22658: puunsaattamiseen ja töiden aloittamiseen.
22659:
22660:
22661: E d u s k u n n a ~11 e.
22662:
22663: Monista suunnitelmista huolimatta Varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22664: Suomen poikittaiset maantieyhteydet ovat valta- 1981 tulo- ;a menoarvioon 80 000 mar-
22665: osaltaan edelleen rakentamatta. Esimerkiksi kan määrärahan Marttilan-Kyrön-Rii-
22666: tieyhteydet Marttilan, Karinaisten, Yläneen ja hikosken-Niitynpään tieyhteyden suun-
22667: Pöytyän välillä ovat puutteelliset ja osin puut- nitelmien loppuunsaattamiseksi ;a raken-
22668: tuvat kokonaan. Kunnollinen tieyhteys näiden tamisen aloittamiseksi.
22669: kuntien väli:llä olisi kuitenkin välttämätön.
22670: Edellä maini.tsemillamme perusteilla ehdo-
22671: tamme kunnioittaen,
22672: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22673:
22674: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22675: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22676: 1980 vp. 1381
22677:
22678: Raha-asia-aloite n:o 1269.
22679:
22680:
22681:
22682:
22683: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritaso-
22684: risteyksen rakentamiseen Loimaan kaupunkiin.
22685:
22686:
22687: E d u s k u n n a 11 e.
22688:
22689: Loimaan kaupunkiin on pitkään ollut suun- Edellä mainitsemillamtne perusteilla ehdo-
22690: nitteilla nykyisen rautatietasoristeyiksen sijaan tamme kunnioittaen,
22691: eri'tasoristeys. Tämä valmiiksi suunniteltu ra-
22692: kennuskohde on sekä turvallisuuden että jous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22693: tavan kaupunkili1kenteen kannalta kiireellinen 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
22694: ja välttämätön. Rakentamisen aloittamisen vii- markkaa valmiiksi suunnitellun rauta-
22695: västyminen aiheuttaa myös tontin- ja maan- tien eritasoristeyksen rakentamiseksi
22696: omistajille vaikeuksia rakennuskieltojen muo- Loimaan kaupunkiin.
22697: dossa. Eritasoristeys tulisi pikaisesti rakentaa.
22698: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22699:
22700: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22701: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22702: 1382 1980 vp.
22703:
22704: Raha-asia-aloite n:o 1270.
22705:
22706:
22707:
22708:
22709: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rin-
22710: tamalisään lisän yhteismäärän korottamiseksi.
22711:
22712:
22713: E d u s k u n n a i 1e.
22714:
22715: Eläkkeellä oleville sotiemme veteraaneille toimeentulon. Valtion voimakkaasti kasvanut
22716: maksettava rintamalisä on edelleen häpeällisen budjetti kestää helposti tämän määrärahalisäyk-
22717: pieni, eikä hallitus esitä sitä vähääkään koro- sen, jo puoluetukiaisten poistamisella ja mui-
22718: tettavaksi ensi vuoden alusta lukien. Hallitus- den tuhlailumenojen karsimisella saavutetaan
22719: puolueiden vaaliporkkanaksi tarkoitettu esitys vastaava säästö.
22720: rintamalisän korottamiseksi 100 markkaan ensi Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22721: vuoden jälkipuoliskolla ei myöskään korjaa ti- .tamme kunnioittaen,
22722: lannetta korotuksen jäädessä vain muutamiin
22723: kymmeniin mar:kkoihin kuukaudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22724: Rintamalisä tulee korottaa 300 markkaan 1981 tulo- ;a menoarvioon momentille
22725: heti ensi vuoden alusta lukien sotiemme vete- 33.21.52 lisäyksenä 330 000 000 mark-
22726: raanien oikeutettujen vaatimusten mukaisesti. kaa ylimääräiseen rintamalisään rinta-
22727: Tämä edes jossain määrin turvaisi eläkkeellä malisän korottamiseksi 300 markkaan
22728: oleville so,tiemme veteraaneille ihmisarvoisen kuukaudessa 1. 1. 1981 lukien.
22729: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22730:
22731: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22732: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22733: 1980 vp. 1383
22734:
22735: Raha-asia-aloite n:o 1271.
22736:
22737:
22738:
22739:
22740: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaseläk-
22741: ,keen ylimääräiseen !isään rintamavuosien huomioon ottami-
22742: seksi kaksinkertaisena veteraanien eläkkeiden korottamiseksi.
22743:
22744:
22745: E d u s k u n n a 11 e.
22746:
22747: Sodan aikana rintamalla vietetyt vuodet oli- mioon. Vain tällä tavalla voimme edes osittain
22748: vat lähes epäinhimillinen rasitus ja ponnistus korvata isänmaamme puolustajille niitä uhrauk-
22749: kaikille siellä olleille. Rintama-aika merkitsi sia, joita he joutuivat tekemään.
22750: työtä vuorotta isänmaan hyväksi, jota ilman Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22751: emme olisi tänä päivänä itsenäinen kansakunta. tamme kunnioittaen,
22752: Jokaisen ihmisen eläkettä määrättäessä tulee
22753: ottaa kaikki hänen tekemänsä työvuodet huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22754: mioon. Tällöin ei suinkaan saa panna yhteisen 1981 tulo- ja menoarvioon 220 000 000
22755: isänmaan eteen tehtyä työ,tä muuta huonom- markan määrärahan rintamasotilaseläk-
22756: paan asemaan puhumattakaan siitä, että sen keen ylimääräiseen !isään kaikkien eläk-
22757: voisi jättää kokonaan huomiotta, kuten nyt va- keellä olevien veteraanien eläkkeiden
22758: litettavasti maassamme mm. työeläkkeiden korottamiseksi niin, että rintamalla vie-
22759: kohdalla tapahtuu. tetyt vuodet otetaan eläkettä määrät-
22760: Rintamalla vietettyjen vuosien raskaus edel- täessä työvuosina kaksinkertaisesti huo-
22761: lyttää sitä, että ne otetaan jokaisen kohdalla mioon.
22762: eläkettä määrättäessä kaksinkertaisina huo-
22763: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22764:
22765: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22766: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22767: 1384 1980 vp.
22768:
22769: Raha-asia-aloite n:o 1272.
22770:
22771:
22772:
22773:
22774: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin tuki-
22775: järjestelyihin sotaveteraanien vapaaehtoista ennenaikaista
22776: eläkkeellepääsyä varten.
22777:
22778:
22779: E d u s k u n n a i 1e.
22780:
22781: Sotiemme veteraanien varhaiselåkejärjestel- siihen saakka kunnes veteraanit muutoinkin
22782: mä on edelleen toteuttamatta, vaikka sodista ovat jo eläkkeellä eikä varhaiseläkettä enää tar-
22783: on kulunut jo yli 40 vuotta. SMP katsoo, että vita. Tämänkin vuoksi veteraanien varhaiseläke
22784: kunniavelka sotien veteraaneille on maksettava on toteutettava heti vuoden 1981 alusta lu-
22785: viipymättä tarjoamalla jokaiselle veteraanille kien.
22786: mahdollisuutta siirtyä vapaaehtoiselle ennenai- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22787: kaiselle eläkkeelle. Tätä edellyttävät sekä vete- tamme kunnioittaen,
22788: raanien heikentynyt terveys ja kunto sekä myös
22789: maassa edelleen vallitseva laaja työttömyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22790: Eduskunnan arvovalta on pahasti alentunut 1981 tulo- ja menoarvioon 850 000 000
22791: mm. sen vuoksi, että kerran toisensa jälkeen markan määrärahan ylimääräisiin tuki-
22792: veteraaneille annetut lupaukset ovat jääneet to- järjestelyihin sotiemme veteraanien
22793: teutumatta. Jälleen suunnitellaan varhaiseläk- päästämiseksi vapaaehtoiselle ennenai-
22794: keen siirtämistä usealla vuodella eteenpäin, jol- kaiselle eläkkeelle heti vuoden 1981
22795: loin tarkoituksena on vain lykätä koko asiaa alusta lukien.
22796: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1980.
22797:
22798: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22799: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Jootsenlahti
22800: 1980 vp. 1385
22801:
22802: Raha-asia-aloite n:o 1273.
22803:
22804:
22805:
22806:
22807: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon aluesairaalan
22808: laajentamiseen.
22809:
22810:
22811: E d u s k u n n a [ 1 e.
22812:
22813: Sairaalapaikkojen puute Salossa on varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22814: suuri. Tästä huolimatta Salon aluesairaalan ra- 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
22815: kennustyö on edelleen loppuunsaattamatta. markan määrärahan Salon aluesairaalan
22816: Monista suunnitelmista huolimatta asia on laajennushankkeen toteuttamisen aloit-
22817: edelleen kesken. Asiassa olisi päästävä puheista tamiseen.
22818: tekoihin.
22819: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22820: tamme kunn1oittaen,
22821: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22822:
22823: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22824: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22825:
22826:
22827:
22828:
22829: 174 088000399J
22830: 1386 1980 vp.
22831:
22832: Raha-asia-aloite n:o 1274.
22833:
22834:
22835:
22836:
22837: P. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
22838: vuodeosaston rakentamiseen Pöytyän Riihikoskelle.
22839:
22840:
22841: Ed u s k u nn aUe.
22842:
22843: Pöytyän sairaanhoitotilat ovat pahasti puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22844: teelliset ja vajavaiset. Erityisesti Riihikosken 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
22845: vuodeosaston tilat ovat tarkoitukseen kelpaa- markkaa uuden terveyskeskuksen vuode-
22846: mattomat jo palovaarallisuudenkin vuoksi. Uusi osaston suunnittelemiseksi ja rakenta-
22847: terveyskeskuksen vuodeosasto Pöytyän Riihi- miseksi Pöytyän kunnan Riihikoskelle.
22848: kaskelle on kiireellinen ja välttämätön.
22849: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22850: tamme kunnioittaen,
22851: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
22852:
22853: Pekka Vennamo Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22854: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22855: 1980 vp. 13S7
22856:
22857: Raha-asia-aloite n:o 1275.
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: P. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta veteraa-
22863: nien ja vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoiden kuntou-
22864: tukseen sekä kuntoutusajan päivärahaan ja matkakorvauksiin.
22865:
22866:
22867: E d u s k u n n a i 1e.
22868:
22869: Vai:keat rintamaolosuhteet ja siellä vietetyt tukseen ja hoitoon, jolta ajalta hänelle tulee
22870: vuodet ovat pahasti rapistaneet sotiemme vete- myös maksaa päivärahaa ja matkakorvaukset.
22871: raanien terveyttä ja kuntoa. Tämän vuoksi on Tämä on veteraanien vähimmäisvaatimus, josta
22872: välttämätöntä, että yhteiskunta tarjoaa heille ei saa tinkiä.
22873: mahdollisuuden hoitoon ja kuntoutukseen sään- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
22874: nöllisesti. Itseään kunnioittavalla ja itsenäisyy- tamme kunnioittaen,
22875: destään kiinni pitävällä kansakunnalla ei ole
22876: oikeutta jättää oman onnensa nojaan niitä ikä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22877: polvia, jotka ovat terveytensä kustannuksella 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
22878: puolustaneet isänmaatamme ja turvanneet tule- 33.85.56 lisäyksenä 150 000 000 mark-
22879: vaisuutemme ja olemassaolomme itsenäisenä kaa vuosittaisen maksuttoman kuntou-
22880: kansana. tuksen järjestämiseen jokaiselle sotiem-
22881: Veteraanien heikko kunto ja terveys vaativat me veteraanille sekä vaikeavammaisen
22882: sekä heidän terveytensä jatkuvaa seurantaa että sotainvalidin puolisolle sekä kuntoutus-
22883: tehokkaita toimenpiteitä. Sen mahdollistami- ajalta maksettavaan päivärahaan ja
22884: seksi tulee jokaisen sotiemme veteraanin päästä matkakorvauksiin.
22885: ainakin kerran vuodessa maksuttomaan kuntou-
22886: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
22887:
22888: Pekka Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22889: Veikko Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22890: 1388 1980 vp.
22891:
22892: Raha-asia-aloite n:o 1276.
22893:
22894:
22895:
22896:
22897: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hissien rakentami-
22898: seksi yleisön pääsyn helpottamiseksi eduskunnan täysistunto-
22899: salin lehtereille.
22900:
22901:
22902: E d u s k u n n a 11 e.
22903:
22904: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että siitä olemassa jo käynnistetyissä korjauksissa todettu
22905: on tullut eräässä mielessä kansanedustajille lo- vaara, että nämä hissit unohtuvat, koska K-lin-
22906: mahotelliin verrattava. Mutta sitä vastoin edus- jalle tavalliset kansalaiset ja äänestäjät ovat
22907: kunnan lehterillä käyviä tavallisia kansalaisia vain käyttöhiivaa.
22908: varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka nousu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22909: rappusia myöten on monelle varsin hankala. taen,
22910: Kun julkisuudessa on ilmoitettu, että edus-
22911: kuntatalon laajentamisen jälkeen on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22912: perusteellisesti korjata vanhaa eduskuntataloa, 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
22913: niin on välttämätöntä, että eduskunnan lehte- kaa tarpeellisten hissien rakentamiseksi
22914: reiden yleisön hissejä varten myönnetään tar- yleisön pääsyn helpottamiseksi edus-
22915: peellinen määräraha. Jos näin ei tapahdu, on kunnan lehtereille.
22916: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
22917:
22918: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22919: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22920: 1980 vp. 1389
22921:
22922: Raha-asia-aloite n:o 1277.
22923:
22924:
22925:
22926:
22927: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan täys-
22928: istuntojen radioimiseksi.
22929:
22930:
22931: E d u s k u n n a 11 e.
22932:
22933: Vallankeskitys on johtanut tiedon pimentä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22934: miseen maassamme. Kansalaisia harhautetaan ja 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
22935: tästä syystä kansalaiset äänestävät laajalti vaa- markkaa käytettäväksi eduskunnan täys-
22936: leissa todellisen tahtonsa vastaisesti vääriä puo- istuntojen radioimisen kustannusten
22937: lueita. peittämiseen.
22938: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22939: taen,
22940: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
22941:
22942: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
22943: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22944: 1390 1980 vp.
22945:
22946: Raha-asia-aloite n:o 1278.
22947:
22948:
22949:
22950:
22951: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholinkäytön
22952: valvomiseen eduskuntatalossa.
22953:
22954:
22955: E d u s kun n a 11 e.
22956:
22957: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- Myös oiluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa
22958: vasti pahentunut maas'samme. Siksi olisi vält- ja ravintolassa sekä uima-altaalla erityisesti
22959: tämätöntä, että eduskunta näyttäisi alkoholi- istunnon aikana olisi lopetettava.
22960: asioissa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22961: Ei voida pitää hyvaksyttävänä, että edus- taen,
22962: kuntatalossa kansanedustajilla on käytettävis· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22963: sään vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
22964: tästä on havaittavissa jopa eduskunnan istun- kaa käytettäväksi alkoholin käytön val-
22965: noissa. vomiseksi eduskuntatalossa päämääränä
22966: täysraittius.
22967: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
22968:
22969: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
22970: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
22971: 1980 vp. 1391
22972:
22973: Raha-asia-aloite n:o 1279.
22974:
22975:
22976:
22977:
22978: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rikoksen johdosta
22979: kärsimään joutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaami-
22980: seen myönnettäviin avustuksiin.
22981:
22982:
22983: E d u s kun n a 11 e.
22984:
22985: Väkivalta ja rikokset rehottavat maassamme Sitäpaitsi monasti käy niin, että rikoksen
22986: laajalti. Tämä on mahdollista myös maamme johdosta vahinkoa kärsinyt ei saa juuri min-
22987: valtaa pitävien välinpitämättömyyden vuoksi. käänlaista korvausta syylliseltä. Näin syytön
22988: SMP katsoo, että jokaisella kansalaisella tu- ehkä joutuu kärsimään ainakin taloudellisesti
22989: lee maassamme olla turva väkivaltaa vastaan kaikkein eniten. Tämä ei ole hyväksyttävää
22990: sekä oikeus saada täysi korvaus rikoksella lainalaisessa yhteiskunnassa.
22991: aiheutetusta vahingosta. Näin ei kuitenkaan va- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22992: litettavasti ole asianlaita. taen,
22993: Aivan oikein on maassamme turvattu rikok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22994: sesta syytetyn puolustus, jotta vääriä tuo- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22995: mioita ei pääsisi tapahtumaan. Mutta sitävas- markkaa käytettäväksi rikoksen johdos-
22996: toin rikoksen ja vahingon kohteeksi joutunut ta kärsimään joutuneen taloudellisten ja
22997: on laajalti turvaton eikä hänen puolustustaan muiden vahinkojen korvaamiseen myön-
22998: ole asianmukaisesti järjestetty. nettäviin avustuksiin.
22999: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23000:
23001: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23002: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23003: Anssi Joutsenlahti
23004: 1392 1980 vp.
23005:
23006: Raha-asia-aloite n:o 1280.
23007:
23008:
23009:
23010:
23011: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten mak-
23012: settaviksi lankeavien ulosottopalkkioiden suorittamiseen val-
23013: tion varoista.
23014:
23015:
23016: E d u s k u n n a 11 e.
23017:
23018: Vähävaraiset kansalaiset joutuvat maassamme set ja sairaat kärsimään siitä, että rästimaksu-
23019: useasti maksamaan raskaan korvauksen siitä, jen perinnän yhteydessä menevät perheenhuol-
23020: että heiltä pakkoperimisen kautta peritään ve- tajalta perintäkulujen kohtuuttomuuksiin ne va-
23021: roja ja maksuja. Perintäkulut ovat maassamme rat, jotka tarvittaisiin jokapäiväiseen toimeen-
23022: vyöryneet yli äyräittensä. Niistä on muodostu- tuloon.
23023: nut nylkyrikoron kiskontaan verrattava keino, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23024: jota mm. valtiovalta käyttää säälittä vähävarai- taen,
23025: sinta yhteiskunnan jäsentä kohtaan. Silloin kun
23026: on kysymyksessä todella vähävarainen kansalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23027: nen, ei ole oikein, että häntä riistetään koh- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
23028: tuuttoman korkeilla ulosottokuluilla. Tällaisissa markkaa vähävaraisten maksettavaksi
23029: tapauksissa on kulut korvattava valtion varois- lankeavien ulosottopalkkioiden maksa-
23030: ta. Ellei näin tehdä, joutuvat useasti mm. lap- miseksi valtion varoista.
23031: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23032:
23033: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23034: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23035: 1980 vp. 1393 .
23036:
23037: Raha-asia-aloite n:o 1281.
23038:
23039:
23040:
23041:
23042: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vankien jälkihuol-
23043: lon tehostamiseen.
23044:
23045:
23046: E d u s k u n n a II e.
23047:
23048: Vankien jälkihuolto on maassamme laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23049: laiminlyöty. Tämä on epäinhimillistä ja johtaa 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
23050: uusiin rikoksiin. Asiantilaan olisi saatava kii- markkaa käytettäväksi vankien jälki-
23051: reellinen korjaus. huollon tehostamiseksi rikollisuuden ja
23052: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- inhimillisten onnettomuuksien estämi-
23053: taen, seksi ja vankien vähentämiseksi.
23054: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23055:
23056: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23057: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23058:
23059:
23060:
23061:
23062: 175 088000399J
23063: 1394 1980 vp.
23064:
23065: Raha-asia-aloite n:o 1282.
23066:
23067:
23068:
23069:
23070: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestyksen
23071: toimittamiseen eräistä asioista.
23072:
23073:
23074: E d u s kun n a 11 e.
23075:
23076: Veronmaksajien varoista otetuilla rappeutta· vapaa kansanäänestys puoluetuesta, atomivoima-
23077: villa puoluetukirahoilla pönkitetty puoluedikta- laitoksista, suorasta presidentinvaalista ja yli-
23078: tuuri ei ole kansanvaltaa. Se on todellisuudessa suurista eläkkeistä, vain nämä mainitaksemme.
23079: keskitettyä harvainvaltaa, jossa eduskuntaa käy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23080: tetään harvainvallan peitteenä. taen,
23081: Kun Suomi on demokratian varjossa kulke-
23082: nut kohti tällaista epäkansanvaltaisuutta, on että Eduskunta ottaisi v,altion vuoden
23083: välttämätöntä, että maassamme suoritetaan tär- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23084: keistä asioista kansanäänestyksiä kansalaisten markkaa kansanäänestyksen toteuttami-
23085: todellisen mielipiteen esille saamiseksi. seksi vaikkapa vaalien yhteydessä, ennen
23086: SMP katsoo, että maassamme olisi kiireelli- kaikkea puoluetuesta, atomivoimalaitok-
23087: sesti suoritettava vaikkapa vaalien yhteydessä sista ja suorasta presidentinvaalista.
23088: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23089:
23090: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23091: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23092: 1980 vp. 1395
23093:
23094: Raha-asia-aloite n:o 1283.
23095:
23096:
23097:
23098:
23099: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eräissä asioissa suo-
23100: ritettavan kunnallisen kansanäänestyksen kustannuksiin.
23101:
23102:
23103: Ed u s kun n a 11 e.
23104:
23105: Kunnallinen järjestelmämme on alkuaan syn- tettävä valtion taloudellisella tuella. Olisi kat-
23106: tynyt vapaitten kansalaisten yhteiseksi toimin- kaistava kehitys, joka on johtanut siihen, että
23107: naksi. Mutta yhteiskunnallisen kehityk,sen tu- myös kuntalaiset etääntyvät yhä enemmän päät-
23108: loksena kunnaUinen toiminta maas·samme on täjistä.
23109: byrokratisoitunut ja valta keskittynyt aina vain Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23110: harvempien henkilöiden käsiin. Jopa kunnalli- taen,
23111: sista luottamushenkilöistä on tullut poliittisia
23112: napinpainajia, joten asia tahtoo yhä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23113: unohtua kuntalaisten korvaamattomaksi vahin- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23114: goksi. markkaa käytettäväksi kunnallisen kan-
23115: Mainituista syis·tä tarvitaan maassamme ki- sanäänestyksen kustannusten korvauk-
23116: peästi kunnallista kansanäänestystä. SMP esitti siin niissä tapauksissa, joissa kunta ha-
23117: tällaista säännöstä uuteen kunnallislakiin, mutta luaa vaikkapa ydinvoimalaitoksen, ve-
23118: jäi yksin. sakkomyrkytyksen tai kunnallisen puo-
23119: Niin kauan kuin lakia ei ole muutettu kun- luetuen asiassa toteuttaa kunnallisen
23120: nallinen kansanäänestys siis perustuu kunta- kansanäänestyksen.
23121: laisten vapaaseen tahtoon. Mutta s~tä olisi edis-
23122: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23123:
23124: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23125: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23126: 1396 1980 vp.
23127:
23128: Raha-asia-aloite n:o 1284.
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
23134: seksi ammattijärjestöjen toiminnan luonteesta ja niiden kan-
23135: sanvaltaisuuden tehostamisesta.
23136:
23137:
23138: E d u s kun n a 11 e.
23139:
23140: Maamme ammattijärjestöjen, joista suurin ja Koko kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestel.
23141: mahtavin on SAK, velvollisuus sääntöjensä mämme pelastamiseksi ja etujen vuoksi on
23142: mukaan on puolustaa palkanansaitsijoiden etu- siis välttämättä ryhdyttävä kiireellisiin korjaus-
23143: ja. SAK:ssa, jos·sa on yli miljoona jäsentä, on toimenpiteisiin.
23144: ilmeisesti eniten maamme pienituloisia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23145: Käytännön kokemus on kuitenkin osoitta- taen,
23146: nut, että SAK:n johto on asettanut nimen-
23147: omaan pienempituloisten asian toiselle tilalle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23148: on ryhtynyt palkanansaitsijat unohtaen palvele- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
23149: maan nimenomaan sosialistien ja kommunistien markkaa sen kiireellisesti selvittämi-
23150: tarkoitusperiä. Tämä on johtanut Suomen kan- seksi> millä tavoin maamme ammatti-
23151: san köyhtymiseen hyvästä ajasta huolimatta. järjestöt ja erityisesti SAK saataisiin
23152: On myös todettavissa, että terve •Suomalainen hoitamaan sääntöjensä mukaisesti ensi-
23153: kansanvalta ei toimi monastikaan maamme am- sijaisesti palkanansaitsijoiden ja nimen-
23154: mattijärjestöissä. Niinpä SAK:n jäsenistöstä omaan pienipalkkaisten asioita ilman
23155: vähemmän kuin 1/10 vain ottaa osaa järjestön poliittista sidonnaisuutta ja mitenkä
23156: toimintaan. Tämä on vaarallista harvainvaltaa. terve pohjoismainen kansanvaltainen
23157: Järjestön luottamuselimiä ei valita todella kan- toiminta saataisiin todella voimaan näis-
23158: sanvaltaisesti vaan keskitetyn vallan byrokraat- sä ammattijärjestöissä vapaan yhteiskun-
23159: tisesti. tajärjestelmämme ja koko kansamme
23160: elinetujen mukaisesti.
23161: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23162:
23163: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23164: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23165: Anssi Joutsenlahti
23166: 1980 vp. 1397
23167:
23168: Raha-asia-aloite n:o 1285.
23169:
23170:
23171:
23172:
23173: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan tiedotustoi-
23174: minnan sensuuritoimenpiteiden selvittämiseksi.
23175:
23176:
23177: E d u s k u n n a 11 e.
23178:
23179: Jopa Yhdistyneissä Kansakunnissa on todet- äänestävät ja suorittavat vaaleissa valintansa to-
23180: tu, että tiedotustoiminta ei ole Suomessa vapaa. siasioiden pohjalta eivätkä harhautettuna tai
23181: YK:n arvovaltainen elin on havainnut, että sel- väärän uskon perusteella.
23182: lainen maa, jossa radio ja televisio ovat halli- Maassamme on siis kiireellisesti selvitettävä
23183: tuksen määräysvallan alaisia, ei ole todellisuu- tiedon pimentämisen keinot ja sensuurin ta-
23184: dessa vapaan ja sensuroimattoman tiedotustoi- paukset, jotta ne saataisiin poistetuiksi. Tätä
23185: minnan maa. Näin on asianlaita Suomessa. voi vastustaa vain se, joka todellisuudessa ei ole
23186: Lisäksi maassamme julkista sanaa kahlehdi- kansanvaltaisen järjestelmän kannalla, vaan kan-
23187: taan monella tavoin, ei vähiten erilaisilla huo- nattaa poliittista peliä pimennetyn ja harhau-
23188: mattavilla lehdistötukiaisilla ja K-linjan keksi- tetun kansan avulla.
23189: mällä itsesensuurilla. Jopa eduskunnan jobtakin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23190: on ryhtynyt sensuroimaan eduskunnasta jaetta- taen,
23191: vaa tietoa, jotta kansa kulkisi pimeydessä. Mut-
23192: ta tähänkin kansanvaltamme häpäisemiseen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23193: alistuttu. 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000
23194: Jos kuitenkin haluamme pelastaa kansanval- markkaa käytettäväksi vapaan tiedotus-
23195: taisen järjestelmämme ja todellisen demokra- toiminnan sensuuritoimenpiteiden selvit-
23196: tian, niin meidän on ryhdyttävä kiireellisiin tämiseksi ja ehdotusten tekemiseksi nii-
23197: toimenpiteisiin sensuuriajattelun ja sensuuritoi- den kiireelliseksi poistamiseksi} jotta sa-
23198: menpiteiden murtamiseksi. Terve kansanvalta keneva pimeyden verho kansanvallalle
23199: säilyy ja toimii vain vapaan tiedotustoiminnan vaarallisena saataisiin poistetuksi kan-
23200: ja todellisen tiedon avulla. Tällöin kansalaiset samme yltä.
23201: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23202:
23203: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23204: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23205: 1398 1980 vp.
23206:
23207: Raha-asia-aloite n:o 1286.
23208:
23209:
23210:
23211:
23212: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun asunto-
23213: tiloja ja -tontteja koskeviin halpakorkeisiin lainoihin.
23214:
23215:
23216: Ed u s k u n n a 11 e.
23217:
23218: Maaseudun asuntotiloja ja asuntotontteja syr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23219: jitään jatkuvasti. Kuitenkin juuri nämä pien- 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
23220: omistajat tarvitsevat erilaisia halpakorkoisia lai- markkaa halpakorkoisten lainojen sopi-
23221: noja kipeästi. valla tavalla myöntämiseksi maaseudun
23222: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- asuntotiloille ja asuntotonteille.
23223: taen,
23224: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23225:
23226: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23227: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23228: 1980 vp. 1399
23229:
23230: Raha-asia-aloite n:o 1287.
23231:
23232:
23233:
23234:
23235: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraaneil-
23236: le asuntojen hankkimista varten.
23237:
23238:
23239: E d u s k u n n a 11 e.
23240:
23241: Hallitus on täysin unohtanut rintamaveteraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23242: nien asunnon puutteen. Rahaa tähän tarkoituk- 1981 tulo- ja menoarvioon 120 000 000
23243: seen ei ole esitetty. Tämä on väärin. markkaa käytettäväksi lainoina tai muul-
23244: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- la tavoin asuntojen hankkimiseksi niitä
23245: taen, tarvitseville rintamaveteraaneille ja hei-
23246: dän perheilleen.
23247: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23248:
23249: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23250: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23251: 1400 1980 vp.
23252:
23253: Raha-asia-aloite n:o 1288.
23254:
23255:
23256:
23257:
23258: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ja
23259: -invalidien asuntojen korjaamisen avustamiseen.
23260:
23261:
23262: E d u s k u n n a 11 e.
23263:
23264: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23265: asioissa on paljon korjattavaa. Jo a1keellisinkin 1981 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
23266: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- markkaa sotiemme veteraanien ja inva-
23267: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon saat- lidien asuntojen korjaamisen avustami-
23268: tamista. seksi.
23269: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23270: taen,
23271: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23272:
23273: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23274: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23275: 1980 vp. 1401
23276:
23277: Raha-asia-aloite n:o 1289.
23278:
23279:
23280:
23281:
23282: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäismaksuasun-
23283: tojen rakentamiseksi nuorille pareille ja vähävaraisille.
23284:
23285:
23286: E d u s k u n n a 11 e.
23287:
23288: Nuorten parien ja vähävaraisten tulisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23289: voida saada omistusasunto. Tämä tapahtuu par- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
23290: haiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jolloin markkaa vähittäismaksuasuntojen raken-
23291: asunnon hinta maksetaan vähitellen jälkikäteen tamiseksi nuorille pareille ja vähävarai-
23292: vuokran yhteydessä. sille, jolloin omarahoitusosuus on enin-
23293: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tään 5 % ja asunnon hinta maksetaan
23294: taen, jälkikäteen vuokraa maksettaessa.
23295: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23296:
23297: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23298: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23299:
23300:
23301:
23302:
23303: 176 088000399J
23304: 1402 1980 vp.
23305:
23306: Raha-asia-aloite n:o 1290.
23307:
23308:
23309:
23310:
23311: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntopulan pois-
23312: tamiseksi Kuopiosta.
23313:
23314:
23315: E d u s k u n n a 11 e.
23316: Asuntopula on Kuopion kaupungissa jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23317: vasti paha. Tämä johtuu valtapuolueiden lai- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23318: minlyönneistä ja virheistä. Kiireellinen korjaus markkaa asuntopulan poistamiseksi Kuo-
23319: on kuitenkin välttämätön. pion kaupungista.
23320: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23321: taen,
23322: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23323:
23324: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23325: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23326: 1980 vp. 1403
23327:
23328: Raha-asia-aloite n:o 1291.
23329:
23330:
23331:
23332:
23333: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eläke-
23334: läisten omien asuntojen peruskorjaustöihin Kuopion läänissä.
23335:
23336:
23337: E d u s k u n n a II e.
23338:
23339: Kuopion läänissä on paljon eläkeläisiä, jotka Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23340: tarvitsisivat kiireellisesti ja kipeästi asuntojensa ta en,
23341: peruskorjausta. Tämän edistämiseksi taas tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23342: taan riittävästi avustusvaroja. Kokemukset 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23343: osoittavat, että tällaisen avustuksen enimmais- markkaa käytettäväksi avustuksina elä-
23344: määrän tulisi olla 10 0.00 markkaa yhtä kor- keläisten omien asuntojen peruskorjaus-
23345: jattavaa asuntoa kohti. töihin Kuopion läänissä.
23346: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23347:
23348: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23349: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23350: 1404 1980 vp.
23351:
23352: Raha-asia-aloite n:o 1292.
23353:
23354:
23355:
23356:
23357: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen seudun
23358: vanhustenkotiyhdistyksen suunnitteleman Veljeskodin raken-
23359: tamiseen.
23360:
23361:
23362: Ed u s k u 1111 a 11 e.
23363:
23364: Suonenjoen seudun vanhustenkotiyhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23365: sen suunnitteleman Veljeskodin rakennustyöt 1981 tulo- ja menoarvioon 150 000
23366: olisi saatava käyntiin. Tällöin on tarpeellista markkaa käytettäväksi Suonenjoen seu-
23367: avustaa tätä maakunnallisestikin merkittävää dun vanhustenkotiyhdistyksen suunnit-
23368: rakentamista. teleman V eljeskodzn rakentamisen aloit-
23369: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseen.
23370: taen,
23371: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23372:
23373: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23374: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23375: 1980 vp. 1405
23376:
23377: Raha-asia-aloite n:o 1293.
23378:
23379:
23380:
23381:
23382: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asu-
23383: mistuen myöntämiseksi omistusasunnoissa asuville.
23384:
23385:
23386: Ed u s kun n a 11 e.
23387:
23388: Valtaenemmistö Suomen kansasta haluaa it- he asumistuen saannissa ovat joka suhteessa
23389: sellensä omistetun asunnon turvallisuuden. samassa asemassa vuokra-asunnoissa asuvien
23390: Mutta nykyinen valtasuuntaus haluaisi ohjata kanssa.
23391: kansalaiset aina vain enemmän vuokra-asuntojen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23392: orjuuteen. taen,
23393: Siksi voimassa olevien säännösten mukaan
23394: omistusasunnoissa asuville myönnetään vain hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23395: vin rajoitetusti ja poikkeustapauksissa asumis- 1981 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
23396: tukea. Kuitenkin perustuslakimme mukaan markkaa ylimääräisen asumistuen myön-
23397: kaikkien kansalaisten tulisi lain edessä olla sa- tämiseksi omistusasunnoissa asuville
23398: manarvoisia, eikä perustuslakimme missään ta- niin, että he ovat joka suhteessa sa-
23399: pauksessa edellytä, että omistusasunnon omis- massa asemassa vuokra-asunnoissa asu-
23400: tajia syrjitään tai sorretaan. viin verrattuna.
23401: Näistä syistä olisi omistusasunnoissa asuville
23402: myönnettävä ylimääräistä asumistukea niin, että
23403: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23404:
23405: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23406: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23407: 1406 1980 vp.
23408:
23409: Raha-asia-aloite n:o 1294.
23410:
23411:
23412:
23413:
23414: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokralaisille suo-
23415: ritettaviin avustuksiin vuokranmaksurasituksen huojentami-
23416: seksi.
23417:
23418:
23419: E d u s k u n n a II e.
23420:
23421: Asumisen kustannukset ovat maassamme jo Asiantilaan on siis saatava kiireellinen kor-
23422: laajalti kohtuuttomat. Tämä johtuu asioiden jaus. Joka tapauksessa valtion ja kunnan vuok-
23423: huonosta hoidosta sekä valtiovallan rakenta- ralaiselta tällä tavoin kohtuuttomasti kiskoma
23424: miseen ja asumiseen kohdistamista kohtuutto· lisävero on suurta vääryyttä.
23425: mista veroista, joita SMP on koko olemassa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23426: olonsa ajan vaatinut poistettaviksi. taen,
23427: On samoin kohtuutonta, että vuokralainen ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23428: saa suorittaa vuokramaksuistaan minkäänlaista 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23429: verojen vähennystä. Tämä on johtamassa mo- markkaa käytettäväksi sen summan
23430: nen vuokralaisen umpikujaan ja joka tapauk- maksamiseksi asunnon vuokralaiselle,
23431: sessa vuokrakustannukset näin muodostavat minkä hän joutuu kohtuuttomasti mak-
23432: kohtuuttoman suuren osan kaikista tuloista. Ei samaan valtion ja kunnan veroina, kun
23433: edes asumistuki poista tätä vääryyden tilaa. vuokran vähennysoikeutta verotuksessa
23434: ei ole olemassa.
23435: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23436:
23437: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23438: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23439: Anssi Joutsenlahti
23440: 1980 vp. 1407
23441:
23442: Raha-asia-aloite n:o 1295.
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asumisesta perit-
23448: täviä veroja vastaavien avustusten suorittamiseksi pienituloi-
23449: sille.
23450:
23451:
23452: Ed u s kun n a 11 e.
23453:
23454: Asuminen on maassamme kohtuuttoman kal- omaisille takaisin riistoveronsa niin kauan kuin
23455: lista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nykyisiä asumisen vääriä verolakeja ei saada
23456: valtio perii rakentamisesta ja asumisen kustan- yleensäkin korjatuiksi.
23457: nuksista monenlaisia raskaita veroja. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23458: Näin on ajauduttu siihen, että pienempituloi- taen,
23459: nen kansalainen ei ansiollaan pysty asumaan
23460: asianmukaisessa asunnossa ilman asumistukea. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23461: Valtio riistää toisella kädellä asumisen asiassa 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
23462: pienituloista ja jakaa sitten kalliin byrokratian markkaa käytettäväksi yleishyödylliseksi
23463: kautta tälle riistetylle avustusta. Tällainen ei katsottavasta asumisesta valtion perimiä
23464: ole vapaan yhteiskunnan järkevää asioiden hoi- veroja vastaavan avustuksen suorittami-
23465: toa. seen pienituloisille niin, että asumiskus-
23466: SMP katsoo, että yleishyödylliseksi katsotta- tannukset muodostuvat heille kohtuulli-
23467: vasta asumisesta valtion olisi palautettava asian- siksi.
23468: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23469:
23470: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23471: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23472: 1408 1980 vp.
23473:
23474: Raha-asia-aloite n:o 1296.
23475:
23476:
23477:
23478:
23479: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkoituksenmukai-
23480: sen kortteli- ja kyläpoliisijärjestelmän toteuttamiseen.
23481:
23482:
23483: E d u s k u n n a 11 e.
23484:
23485: Kunnollisen kansalaisen ruumiillinen turvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23486: suus on suojeltava ehdottomasti maassamme. 1981 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
23487: Tämä vaatii saatujen kokemusten mukaan kau- markkaa joustavan ja tarkoituksenmu-
23488: punkien korttelipoliiseja ja maaseudun kyläpo- kaisen kaupunkien korttelipoliisi- ja
23489: liisijärjestelmää, joka järjestelmä olisi luotava maaseudun kyläpoliisijärjestelmän to-
23490: joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. teuttamiseksi maassamme.
23491: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
23492: ta en,
23493: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23494:
23495: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23496: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23497: 1980 vp. 1409
23498:
23499: Raha-asia-aloite n:o 1297.
23500:
23501:
23502:
23503:
23504: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suurten taloudel-
23505: listen väärinkäytösten selvittämiseen.
23506:
23507:
23508: Ed u s k u nn a 11 e.
23509:
23510: Maassamme on jatkuvasti paljastunut suuria Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23511: taloudellisia väärinkäytöksiä johtavilla paikoilla taen,
23512: niin talouselämässä kuin julkisissa tehtävissä.
23513: Rappio näyttää levinneen yhteiskuntamme vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23514: kutusvaltaisille paikoille syövän tavoin. Puhdis- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
23515: tus on välttämätön. markkaa käytettäväksi suurten taloudel-
23516: Virkakoneiston mahdollisuudet suorittaa tut- listen väärinkäytös/en selvittämiseksi
23517: kimuksia ja ryhtyä syytetoimenpiteisiin ja esit- maassamme niin johtavissa julkisissa
23518: tää korvausvaatimuksia ovat kuitenkin rajoite- tehtävissä kuin talouselämässä, jotta la-
23519: tut. Tarvitaan lisää työvoimaa, joka on erityi- ki olisi kaikille sama sekä voitaisiin
23520: sesti koulutettu näihin vaativiin tehtäviin. Se asianmukaisesti nostaa syytteet ja vaatia
23521: taas vaatii erityisvaroja. korvaukset tehdyistä väärinkäytöksistä.
23522: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23523:
23524: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23525: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23526:
23527:
23528:
23529:
23530: 177 088000399}
23531: 1410 1980 vp.
23532:
23533: Raha-asia-aloite n:o 1298.
23534:
23535:
23536:
23537:
23538: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asiattomien raken-
23539: nuskieltojen selvittämiseksi.
23540:
23541:
23542: Ed u s k u n n a 11 e.
23543:
23544: Maassamme on edelleen tarpeettomasti laajo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23545: ja alueita rakennuskiellossa. Tämä vaikeuttaa 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000
23546: asuntopulan poistamista sekä syrjii asiattomasti markkaa asiattomien rakennuskieltojen
23547: omistetun tontin omistajia. Sitä paitsi perus- kiireellisesti selvittämiseksi ja tarpeelli-
23548: tuslakiemme mukaan jokaisella Suomen kansa- siin toimenpiteisiin ryhtymiseksi selvi-
23549: laisella tulee olla oikeus vapaasti valita asuin- tyksen pohjalta kansalaistemme ja kan-
23550: paikkansa. samme etujen mukaisesti.
23551: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23552: taen,
23553: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23554:
23555: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23556: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23557: 1980 vp. 1411
23558:
23559: Raha-asia-aloite n:o 1299.
23560:
23561:
23562:
23563:
23564: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
23565: yleisiä rahoitusavustuksia varten.
23566:
23567:
23568: Ed u s k u n n a 11 e.
23569:
23570: Nimenomaan kehitysalueiden ja sivualueiden tion budjetiksi vuodelle 1981 riittävästi ko-
23571: kunnat ovat ajautumassa aina vain suurempiin rottanut kuntien yleistä rahoitusavustusta.
23572: taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä merkitsee väis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23573: tämättä veroäyrin hinnan nousua, joka on koh- taen,
23574: tuutonta taloudellisissa vaikeuksissa olevia kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23575: talaisia ajatellen .. Lisäksi tällainen tilanne vain 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
23576: kiihdyttää autioitumista ja myös työttömyys 26.97.30 lisäyksenä 35 000 000 mark-
23577: väestön vähenemisestä huolimatta kasvaa. kaa kuntien yleisiä rahoitusavustuksia
23578: Kuitenkaan hallitus ei ole esityksessään val- varten.
23579: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23580:
23581: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23582: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23583: 1412 1980 vp.
23584:
23585: Raha-asia-aloite n:o 1300.
23586:
23587:
23588:
23589:
23590: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeudenmukaiseen
23591: verotulojen tasaukseen perustuvan kuntien keskinäisen ta-
23592: soi tusj ärj estelmän aikaansaamiseksi.
23593:
23594:
23595: Ed u s kun n a 11 e.
23596:
23597: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23598: kesken on maassamme kiireellisesti toteutetta- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23599: va oikeudenmukainen verotulojen tasaus. Hal- markan arviomäärärahan käytettäväksi
23600: litukset ovat kuitenkin laiminlyöneet tämän kii- kuntien oikeudenmukaiseen ja sopivaan
23601: reellisen ja välttämättömän korjauksen toteut- verotulojen tasaukseen perustuvan ta-
23602: tamisen. soitusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
23603: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23604: taen,
23605: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23606:
23607: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23608: Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23609: Anssi Joutsenlahti
23610: 1980 vp. 1413
23611:
23612: Raha-asia-aloite n:o 1301.
23613:
23614:
23615:
23616:
23617: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisveroäyrin
23618: hinnan tasaamista tarkoittaviin korvauksiin.
23619:
23620:
23621: E d u s k u n n a 11 e.
23622:
23623: Koiviston-Väyrysen-Aallon kansanrinta- Ei nimittäin voi olla oikein, että maamme
23624: mahallitus on ahkeroinut näennäisissä valtion valtaa pitävät ahkeroivat vain suurituloisten ve-
23625: verojen alentamisen asioissa, mutta kunnallisten roasioiden kanssa, mutta Suomen kansan enem-
23626: verojen ja maksujen raskauteen ja kasvuun hal- mistö, eli pienituloinen, joutuu aina vain ras-
23627: lituspuolueet eivät ole kiinnittäneet minkään- kaampien rasitusten alaiseksi.
23628: laista huomiota. Tämä merkitsee sitä, että ni- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23629: menomaan pienempituloiset joutuvat maassam- taen,
23630: me aina vain raskaampien verojen ja maksujen
23631: alaisiksi. Suomen kansan elinmahdollisuudet ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23632: penevat. Tämä ei ole hyväksyttävää. 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23633: SMP katsoo, että jos nykyisessä tilanteessa markkaa käytettäväksi korvauksiksi niil-
23634: kunnallisveroäyrin hinta ylittää 17 penniä ensi le kunnille, joiden veroäyrin hinta ylit-
23635: vuonna, niin tämä 17 pennin ylittävä verorasi- tää 17 penniä, ehdolla, että valtion
23636: tus olisi maksettava kunnalle valtion varoista varoista maksettu summa asianmukai-
23637: velvoituksin, että maksettu summa palautetaan sesti palautetaan veronmaksajille.
23638: asianmukaisesti veronmaksajille.
23639: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23640:
23641: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23642: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23643: Anssi Joutsenlahti
23644: 1414 1980 vp.
23645:
23646: Raha-asia-aloite n:o 1302.
23647:
23648:
23649:
23650:
23651: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille käytettä-
23652: väksi ylimääräisinä veronhuojennusavustuksina pienempituloi-
23653: sille kuntalaisille.
23654:
23655:
23656: E d u s kun n a 11 e.
23657:
23658: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrinta- er1ty1sesti kunnallisten verojen välityksellä.
23659: mahallitus on esittänyt valtion ensi vuoden tu- SMP ei voi hyväksyä tällaista talouspolitiikkaa.
23660: lo- ja menoarviossa näennäisiä veronalennuksia SMP katsoo, että verohelpotukset maassam-
23661: tavallisille kansalaisille. Todellisuudessa nämä me on ensisijaisesti annettava kunnallisverois-
23662: veronalennukset eivät vastaa edes inflaation ai- sa. Tämä tekee oikeutta kansamme laajoille
23663: heuttamaa verorasitusten lisäystä. Näin ollen kerroksille.
23664: puheet verohelpotuksista ovat katteettomia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23665: Mutta kaiken kukkuraksi Koiviston-Pekka- taen,
23666: lan-Aallon kansanrintamahallitus on täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23667: unohtanut kunnallisverot ja niiden jatkuvan 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
23668: kasvun. Kuitenkin kunnallisverot erityisesti ra- markkaa kunnille käytettäväksi ylimää-
23669: sittavat kansamme enemmistöä ja pienituloisia. räisinä veronhuojennusavustuksina pie-
23670: Koiviston hallitus on siis veroesityksissään suo- nempituloisille kuntalaisille niin, että
23671: sinut suurituloisia ja suuryrityksiä, mutta unoh- he saavat todellisPn verohelpotuksen
23672: tanut tavalliset kansalaiset ja tarkoituksellisesti tarpeeseensa kunnallisveroista.
23673: suunnitellut lisättäväksi heidän verorasitustaan
23674: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23675:
23676: Veikko Vennamo Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti
23677: Urpo Leppänen Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23678: 1980 vp. 1415
23679:
23680: Raha-asia-aloite n:o 130.3.
23681:
23682:
23683:
23684:
23685: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
23686: nille katumaksurasituksien huojentamiseksi.
23687:
23688:
23689: E d u s k u n n a 11 e.
23690:
23691: Eduskunta on viime vuosina säätänyt monen- SMP katsoo, että valtiovallan on ensi vuoden
23692: laisia kunnallisia maksuja, jotka alkavat astua alusta alkaen osallistuttava huomattavalla osalla
23693: yhä enemmän voimaan ensi vuoden alusta ja katumaksun ym. tällaisten rasitusten suorittami-
23694: täten nostavat muutoinkin yliraskaita asumisen seen semminkin, kun budjettisuunnitelmien mu-
23695: kustannuksia. Tällaisia maksuja ovat katumak- kaan valtio ensi vuonna perii kuljetustoimen
23696: su, vesimaksu, jätevesimaksu, jätteiden poisto- alalta yli 5 000 miljoonaa markkaa enemmän
23697: maksu jne. Vain SMP on eduskunnassa vastus- veroja kuin mitä maksaa tie- ja katukustannuk-
23698: tanut tällaista veroriistoa. sia.
23699: Kaikki nämä erilaiset maksut korottavat asu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23700: misen kustannuksia ja vuokria monasti kohtuut- taen,
23701: tomasti. Lisäkorotus voi olla asunnon neliömet-
23702: riltä useita markkoja. Tilanne on siis kestämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23703: tön. 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
23704: Kaikki tämä johtuu siitä, että valtiovalta on markkaa käytettäväksi avustuksina kun-
23705: siirtänyt sille kuuluvia velvoituksia kuntien nille kunnallisen katu- ym. maksurasi-
23706: kannettavaksi. Tämä ei ole oikein. Jos tällaista tuksen alentamiseen tai poistamiseen
23707: yhteiskunallisen elämämme vinoutumista jatke- niissä tapauksissa, joissa nämä maksut
23708: taan, niin se ennemmin tai myöhemmin johtaa kohtuuttomasti rasittawt pienomistusta,
23709: koko vapaan yhteiskuntajärjestelmämme luhis- pienituloisia ja vuokralaisia.
23710: tumiseen.
23711: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23712:
23713: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23714: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23715: Anssi Joutsenlahti
23716: 1416 1980 vp.
23717:
23718: Raha-asia-aloite n:o 1304.
23719:
23720:
23721:
23722:
23723: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueen lisä-
23724: tukialueen taloudellisten etujen menetysten korvaamiseksi
23725: Vehmersalmella asuvalle väestölle.
23726:
23727:
23728: E d u s k u n n a 11 e.
23729:
23730: Painavien syiden perusteella V ehmersalmen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23731: kunnan Kuopion läänissä tulisi olla lisätuki- ta en,
23732: aluetta. Näin ei kuitenkaan hallitus ole valitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23733: tavasti päättänyt, minkä seurauksena Vehmer- 1981 tulo- ja menoarvioon 250 000
23734: salmen kuntalaiset menettävät huomattavia markan arviomäärärahan kehitysalueen
23735: lisätukialueen taloudellisia etuja. Tämä epä- lisätukialueen taloudellisten etujen me-
23736: oikeudenmukaisuus olisikin korvattava Vehmer- netysten korvaamiseksi V ehmersalmen
23737: salmen kuntalaisille. kunnassa asuvalle väestölle.
23738: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23739:
23740: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23741: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23742: 1980 vp. 1417
23743:
23744: Raha-asia-aloite n:o 1305.
23745:
23746:
23747:
23748:
23749: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen oikeus-
23750: asiamiehen viraston perustamiseksi.
23751:
23752:
23753: E d u s k u n n a 11 e.
23754:
23755: Kansanvalta edellyttää lainalaisuutta ja yksi- On ilmeistä, että kunnallinen elämämme tar-
23756: lön oikeusturvaa. Kunnallisella alalla tämä vitsee erityisen kunnallisen oikeusasiamiehen
23757: oikeusturva on alkanut yhä enemmän järkkyä, koko maata varten. Tällä tavoin voitaisiin te-
23758: eikä valtakunnallisella tasolla toimivista kor- hokkaasti puuttua kunnallisiin väärinkäytök-
23759: keimmista lainvalvojista näytä olevan riittä- siin ja yksityisellä kunnan jäsenellä olisi todelli-
23760: västi apua. nen mahdollisuus saada oikeusturvaa.
23761: On myös todettavissa, että poliittinen enem- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23762: mistövoima kunnallisella tasolla yhä enemmän taen,
23763: vaientaa vääryyksiä ja väärinkäytöksiä. Ne pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23764: netaan villaisella semminkin, kun jäsenkirjani- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23765: mitykset lakiemme vastaisesti rehottavat aina markkaa käytettäväksi kunnallisen oi-
23766: vain enemmän. keusasiamiehen viraston perustamiseksi
23767: maahamme.
23768: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
23769:
23770: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
23771: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
23772: Anssi Joutsenlahti
23773:
23774:
23775:
23776:
23777: 178 088000399}
23778: 1418 1980 vp.
23779:
23780: Raha-asia-aloite n:o 1306.
23781:
23782:
23783:
23784:
23785: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. kunnallista
23786: puoluetukea maksavien kuntien selvittämiseksi.
23787:
23788:
23789: E d u s k u n n a 11 e.
23790:
23791: Maamme valtapuolueet ovat ajaneet ja to- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23792: teuttaneet jo melko laajalti kunnallista puo- taen,
23793: luetukea eri muodoissa, vaikka kunnallinen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23794: puoluetuki on voimassa olevan lain vastaista- den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
23795: kin. Kuitenkin lakia on kunnioitettava ja nou- markan arviomäärärahan sen seikan sel-
23796: datettava. vittämiseksi missä kunnissa ma,betaan
23797: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä kaikki ne muodossa tai toisessa laitonta ja rap-
23798: tapaukset, joissa muodossa tai toisessa lainvas- peuttavaa puoluetukea tällaisen veron-
23799: taista kunnallista puoluetukea valtapuolueiden maksajien varojen lainvastaisen käytön
23800: tahdosta eri kunnissa toteutetaan. Tämän jäl- estämiseksi.
23801: keen tämä laittomuus voidaan poistaa ja laitto-
23802: masti maksetut kuntalaisten veromarkat sääs-
23803: tää muihin todellisiin tarkoituksiin.
23804: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23805:
23806: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23807: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23808: 1980 vp. 1419
23809:
23810: Raha-asia-aloite n:o 1307.
23811:
23812:
23813:
23814:
23815: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varus-
23816: miesten päivärahan korottamiseksi.
23817:
23818:
23819: E d u s k u n n a 11 e.
23820:
23821: Asevelvollisuuttaan suorittavien päiväraha ei luomaan varusmiesten keskuuteen eriarvoisuut-
23822: enää vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille on ta. Tämä ei voi olla tervehenkisen puolustus-
23823: asetettava. Päiväraha on pysynyt vuodesta toi- laitoksen tarkoitus. Tasavertaisuuden ja oikeu-
23824: seen lähes samana, muutamien pennien nousu- denmukaisuuden saavuttamiseksi on varus-
23825: ja on silloin tällöin tapahtunut. Millään tavoin miesten päiväraha korotettava 12 markkaan
23826: ei korotuksissa ole otettu huomioon hintojen päivältä.
23827: eikä vallankaan matkakustannusten nousua. Ole- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23828: mattomien päivärahojen vuoksi joutuvat vähä- taen,
23829: varaisemmat varusmiehet tilanteeseen, josta on
23830: seurauksena kotilomien estyminen tai ainakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23831: harveneminen, kun sitävastoin henkilöt, joilla 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23832: on varakas koti, voivat käydä siellä jopa vii- markan arviomäärärahan varusmiesten
23833: kottain. Nykyinen päivärahakäytäntö on omiaan päivärahan korottamiseksi 12 markkaan.
23834: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23835:
23836: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23837: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23838: 1420 1980 vp.
23839:
23840: Raha-asia-aloite n:o 1308.
23841:
23842:
23843:
23844:
23845: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmai-
23846: sia lomamatkoja varten.
23847:
23848:
23849: Ed u s kun n a 11 e.
23850:
23851: Asepalvelusta vakinaisessa väessä on velvol- että valtion toimesta ei makseta kunnon päivä-
23852: linen suorittamaan jokainen Suomen kansalai- rahaa, mutta ei myös korvata matkakustannuk-
23853: nen. Tämä aika on vajaa vuosi, johon sisältyy sia edes Valtionrautateillä. Tällainen epäkohta
23854: määrätty määrä lomia ja myönnettäviä kuntoi- tulisi mitä nopeimmin korjata. Se tapahtuu
23855: suuslomia, samoin myös varuskuntalomia. Va- parhaiten antamalla valtion toimesta vapaa-
23856: rusmiesajalta maksettava päiväraha ei riitä mat- lippu varusmiehelle hänen lomamatkojensa suo-
23857: kakuluihin vallankaan nyt, kun lippujen hin- rittamiseksi yleisissä kulkuneuvoissa.
23858: nat ovat jatkuvasti kohonneet. Taloudellinen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23859: tilanne varusmiehen kohdalla monasti ratkai- taen,
23860: see miten usein hän pääsee kotona käymään.
23861: Varakkaat käyvät useasti, köyhimmät harvem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23862: min. Näin siis eriarvoisuus tulee korostetusti 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23863: esiin puolustusvoimissa, joissa palvelevien pitäi- markkaa varusmiesten ilmaisten loma-
23864: si olla samanarvoisia. Tämä vain siitä syystä, ja viikonloppumatkojen toteuttamiseksi.
23865: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23866:
23867: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23868: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23869: 1980 vp. 1421
23870:
23871: Raha-asia-aloite n:o 1309.
23872:
23873:
23874:
23875:
23876: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden
23877: järjestämiseksi varusmiehille.
23878:
23879:
23880: Ed u s kun n a 11 e.
23881:
23882: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman mattavan osan hänen patvaansiostaan. Vapaa-
23883: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tarpei- kirjeoikeudella olisi todellinen merkitys kun
23884: siin, joita esiintyy aivan jokapäiväisenä menona. sitä sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhtey.
23885: Jatkuvat hintojen korotukset ovat syöneet ole- tensä kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla
23886: mattomaksi myös sen korvauksen, joka varus- tarjoten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuk.
23887: miehelle tarjotaan. sia.
23888: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23889: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaakir- ta en,
23890: jeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska postin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23891: kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa huo- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000
23892: mattava korotus. Ei liene oikein, että kirjeen markkaa vapaakirjeoikeuden järjestämi-
23893: lähettämisestä valtio perii varusmieheltä huo- seksi varusmiehille.
23894: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23895:
23896: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23897: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23898: 1422 1980 vp.
23899:
23900: Raha-asia-aloite n:o 1310.
23901:
23902:
23903:
23904:
23905: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
23906: rakentamisen aloittamiseksi Iisalmessa.
23907:
23908:
23909: E d u s k u n n a 11 e.
23910:
23911: Valtion virastotalon töiden aloittaminen Ii- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23912: salmen kaupungissa olisi lopulta saatava ai- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23913: kaan. Tätä vaatii yleinen etu. markan arviomäärärahan valtion viras-
23914: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit· totalon rakentamisen toteuttamisen
23915: taen, aloittamiseksi Iisalmen kaupungissa.
23916: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
23917:
23918: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23919: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23920: 1980 vp. 1423
23921:
23922: Raha-asia-aloite n:o 1311.
23923:
23924:
23925:
23926:
23927: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluk-
23928: sessa olevien pieni- ja keskituloisten ansioiden parantami-
23929: seen.
23930:
23931:
23932: Ed u s kun n a 11 e.
23933:
23934: Koiviston hallitus on lähtenyt valtion vuo- maassamme kansalaisten ansioita, niin on tällä
23935: den 1981 tulo- ja menoarviossa siitä, että reaa- hetkellä mahdotonta arvioida, kuinka paljon
23936: liansiot jäädytetään. Tätä ei voi pitää hyväksyt- varoja tarvitaan budjetissa ensi vuonna julki-
23937: tävänä erityisesti julkisessa tehtävässä olevien sissa tehtävissä olevien ansioiden korjaamiseen.
23938: pienitu'loisten ja keskituloisten kohdalla. Siksi olisi tarkoitukseen varattava 100 miljoo-
23939: Jotta valtion ensi vuoden menoarvio ei poik- nan markan arviomääräraha.
23940: keaisi todellisuudesta, on siis varattava riittä- Mainituilla perusteilla ehdotam:me kunnioit-
23941: vä määräraha julkisessa tehtävässä olevien pie- taen,
23942: nituloisten ja keskituloisten ansioiden paranta-
23943: mista varten. Eduskunta ei saa hyväksyä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23944: salaisia köyhdyttävää ja ostokykyä heikentävää 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
23945: ansiotulojen jäädyttämistä ensi vuonna. markkaa valtion palveluksessa olevien
23946: Kun viime kädessä riippuu työmarkkinajär- pieni- ja keskituloisten ansioiden paran-
23947: jestöistä, miten paljon ensi vuonna parannetaan tamiseen.
23948: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23949:
23950: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23951: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23952: 1424 1980 vp.
23953:
23954: Raha-asia-aloite n:o 1312.
23955:
23956:
23957:
23958:
23959: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta reaalipalkkojen kor-
23960: jaamista koskevan selvityksen suorittamiseen.
23961:
23962:
23963: E d u s k u n n a 11 e.
23964:
23965: Suomessa ovat tavallisten kansalaisten palkat Koiviston-Pekkalan-AaUon kansanrinta-
23966: Länsi-Euroopan alhaisimmat. Me olemme maail- mahallitus on kuitenkin valtion ensi vuoden
23967: man teollisuusmaista paikoissa aivan häntäpääs- budjedssaan kulkenut vanhoja latuja Sorsan
23968: sä. Tämä on maamme valtapuolueiden ja hallituksen peruslinjoja noudattaen. Näin ei
23969: SAK:n harjoittaman palkka- ja talouspolitiikan S'aa jatkua. Muutos on välttämätön.
23970: tulosta. SMP ei voi sitä hyväksyä. Kaikista näistä syistä on kiireellisesti selvi-
23971: Mutta näistä kumoamattomista tosia~sioista tettävä, mihin todella tehofukaisiin toimenpi-
23972: huolimatta, jotka myös on todennut SAK:n teisiin maassamme olisi ryhdyttävä, jotta vapaa
23973: johto lehdessään Palkkatyöläinen, Koiviston- pohjoismainen yhteiskuntajärjestyksemme säilyi.
23974: Pekkalan-Aallon kansanrintamahallitus ·esittää si ja tavallisten kansalaisten palkat saataisiin
23975: yksimielisesti valtion ensi vuoden tulo- ja meno- todella länsieurooppalaiselle tasolle. Asiaa sel-
23976: arviossa jarkettavaksi samaa kansaa köyhdyttä- vittämään tarvitaan neuvottelukunta, jossa
23977: vää ansiopolitiikkaa. Hallitus puhuu maltiUi- ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.
23978: sesta työma:rkkinaratikaisusta ja tarkoittaa todel- Loppuunpalaneiden voimien tilalle on saatava
23979: lisuudessa ansioiden reaaliarvon alentumis•ta in- uusia ajatuksia ja uusia tekoja.
23980: flaation vuoksi myös ensi vuonna hyvästä ajas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23981: ta huolimatta. Tällainen talouspolitiikka ei ole taen,
23982: vain epäoikeudenmukainen, vaan se on myös
23983: virheellinen ja uutta talouslamaa ja työttömyyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23984: tä kasvattava. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
23985: SMP katsoo, että oikeudenmukaisin ja jär- markkaa niiden kiireellisten taloudellis-
23986: kevin toimenpitein on tavallisten kansalaisten ten toimenpiteiden selvittämiseksi, joilla
23987: ansiotaso saatettava maassamme nopeasti länsi- viivytyksettä tavallisten kansalaisten
23988: eurooppalaiselle tasolle. Me emme voi ilman reaalipalkat saadaan länsieurooppalaiselle
23989: taloudellista umpikujaa jatkaa puoHkehitysmaan tasolle ja pohjoismainen vapaa yhteis-
23990: talouspo1itHkkaa kansamme valtaenemmistön kuntajärjestelmämme pelastetaan.
23991: unohtaen.
23992: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
23993:
23994: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23995: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
23996: 1980 vp. 1425
23997:
23998: Raha-asia-aloite n:o 1313.
23999:
24000:
24001:
24002:
24003: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselöljyyn sisäl-
24004: tyvää veroa vastaavan avustuksen suorittamiseksi kuorma-
24005: autoilijoille.
24006:
24007:
24008: Ed u s kun n a II e.
24009:
24010: SMP ei hyväksy kohtuutonta dieselöljyn val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24011: tionveroa. Päinvastoin meidän tulisi maassam- taen,
24012: me tukea ja edistää kuorma-autopienyritteliäi-
24013: syyttä ja muuta autoi!ija-pienytitteliäisyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24014: Vasta sitten, kun kotimaisesta raaka-aineesta 1981 tulo- ja menoarvioon 9 000 000
24015: valmistettu pohtoneste on käytettävissä, on markkaa käytettäväksi dieselöljyn veroa
24016: kansantaloudellisesti oikein verottaa ulkomaisia vastaavan avustuksen suorittamiseksi
24017: öljyjä. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita laimin- kuorma-autoilijoille ja muille autoilija-
24018: lyöntien johdosta tämän päivän Suomessa. pienyrittäjille.
24019: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
24020:
24021: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
24022: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24023: Anssi Joutsenlahti
24024:
24025:
24026:
24027:
24028: 179 088000399}
24029: 1426 1980 vp.
24030:
24031: Raha-asia-aloite n:o 1314.
24032:
24033:
24034:
24035:
24036: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
24037: ortodoksisen kirkkomuseon valtionapuun.
24038:
24039:
24040: E d u s k u n n a 11 e.
24041:
24042: Ortodoksisen kirkon kirkkomuseon toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24043: taa olisi kaikin tavoin edistettävä ja ,taloudel- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
24044: lisesti tuettava. Valtion tarkoitukseen antama tille 29.05.50 lisäyksenä 50 000 mark-
24045: avustus ei ole SMP:n mielestä riittävä. kaa käytettäväksi ortodoksisen kirkko-
24046: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- museon hyväksi.
24047: taen,
24048: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24049:
24050: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24051: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24052: 1980 vp. 1427
24053:
24054: Raha-asia-aloite n:o 1315.
24055:
24056:
24057:
24058:
24059: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion korkea-
24060: koulun toiminnan laajentamiseksi.
24061:
24062:
24063: E d u s k u n n a 11 e.
24064:
24065: Kuopion korkeakoulun t01mmtaa olisi laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24066: jennettava nykyisestään monessa suhteessa. Tä- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24067: mä laajennus olisi toteutettava joustavasti ja markan arviomäärärahan Kuopion kor-
24068: taloudellisesti. keakoulun toiminnan laajentamiseksi
24069: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tarkoituksenmukaiseksi katsotulta ta-
24070: taen, valla.
24071: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24072:
24073: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24074: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24075: 1428 1980 vp.
24076:
24077: Raha-asia-aloite n:o 1316.
24078:
24079:
24080:
24081:
24082: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiske-
24083: lijaruokailun tukemiseen.
24084:
24085:
24086: Ed u s kun n a 11 e.
24087:
24088: Vastoin lupauksia hallituksen budjettiesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24089: sessä ei ole riittävää määrärahaa opiskelijaruo- 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24090: kailun tukemiseksi. Tämä on hämmästyttävää. 3 000 000 markkaa käytettäväksi pa-
24091: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rannettujen suunnitelmien mukaisesti
24092: taen, opiskelijaruokailun tukemiseen.
24093:
24094: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24095:
24096: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24097: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24098: 1980 vp. 1429
24099:
24100: Raha-asia-aloite n: o 1317.
24101:
24102:
24103:
24104:
24105: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienkoulujen pe-
24106: lastamista koskevan selvityksen laatimiseen.
24107:
24108:
24109: E d u s k u n n a II e.
24110:
24111: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24112: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme sekä taen,
24113: syrjäseuduilla ja syrjäalueilla. Tätä kansamme
24114: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24115: vuosikymmeniä tukeneet kaikki muut puolueet 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000
24116: paitsi SMP. markkaa sen kiireellisesti selvittämisek-
24117: Nyt jäljet jo peloittavat, mutta kuitenkaan si, millä tavoin jäljellä olevat pienkou-
24118: ei ole ryhdytty tehokkaisiin toimenpiteisiin lut voitaisiin pelastaa sekä uudelleen
24119: pienkoulujen pelastamiseksi ja uudelleen elvyt- herättää henkiin tarpeellisessa laajuu-
24120: tämiseksi. Puheet ja lupaukset ilman tekoja dessa jo tuhotut pienkoulut myös tyh-
24121: eivät riitä. iinä olevia kansakouluja hyväksikäyt-
24122: täen.
24123: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24124:
24125: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24126: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24127: 1430 1980 vp.
24128:
24129: Raha-asia-aloite n:o 1318.
24130:
24131:
24132:
24133:
24134: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden
24135: kuntien peruskoulun suorittamatta olevien valtionosuuksien
24136: maksatuksen jouduttamiseen.
24137:
24138:
24139: E d u s k u n n a 11 e.
24140:
24141: Kehitysalueiden kunnilla on taloudellisista Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24142: vaikeuksistaan huolimatta rästissä paljon ennen taen,
24143: kaikkea kansa- ja peruskoulun valtionavustuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24144: sia. Nämä rästiavustukset lienevät tällä het.. 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
24145: kellä yhteensä suuruudeltaan 100 miljoonaa markkaa käytettäväksi kehitysalueiden
24146: markkaa. Kuitenkin kehitysalueiden kunnat kuntien ennen kaikkea kansa- ja perus-
24147: tarvitsevat kipeästi niille kuuluvat valtion koulun suorittamatta olevien valtion-
24148: avustusrahat. avustusten maksamiseen.
24149: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24150:
24151: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24152: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24153: 1980 vp. 1431
24154:
24155: Raha-asia-aloite n:o 1319.
24156:
24157:
24158:
24159:
24160: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjasto-kulttuuri-
24161: talon rakentamiseksi Keiteleelle.
24162:
24163:
24164: E d u s k u n n a 11 e.
24165:
24166: Keiteleen kunnassa Kuopion läänissä olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24167: saatava kirjasto-kulttuuritalon rakentaminen den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
24168: käyntiin. Tämä edistäisi paikkakunnan kehitys- markkaa kirjasto-kulttuuritalon rakenta-
24169: tä varteenotettavasti. misen edistämiseksi Keiteleen kunnassa
24170: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion läänissä.
24171: taen,
24172: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24173:
24174: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24175: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24176: 1432 1980 vp.
24177:
24178: Raha-asia-aloite n:o 1320.
24179:
24180:
24181:
24182:
24183: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastotalon raken-
24184: tamiseksi Varpaisjärvelle.
24185:
24186:
24187: E d u s k u n n a 11 e.
24188:
24189: Varpaisjärven kuntaan Kuopion läänissä oli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24190: si rakennettava kirjastotalo. Tämä edistäisi tä- den 1981 tulo- ia menoarvioon 500 000
24191: män syrjäisen kunnan tulevaisuutta. markkaa kiriastotalon rakentamisen tu-
24192: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kemiseksi V arpaisjärven kunnassa.
24193: taen,
24194: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24195:
24196: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24197: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24198: 1980 vp. 1433
24199:
24200: Raha-asia-aloite n:o 1.321.
24201:
24202:
24203:
24204:
24205: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta harvaanasuttujen
24206: kuntien kirjastolaitoksen ylimääräiseen tukeen.
24207:
24208:
24209: Ed u s kun n a 11 e.
24210:
24211: Sorsan-Virolaisen-Aallon kansanrintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24212: hallituksen läpiajamat uudet säännökset ovat 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
24213: johtaneet siihen, että harvaanasuttujen seutujen markkaa käytettäväksi harvaanasuttujen
24214: kirjastolaitoksen valtionapu kunnille näyttää kuntien kirjastolaitoksen ylimääräiseen
24215: putoavan lähes puoleen aikaisemmasta. Tämä tukeen niin, että valtionapu ei putoa
24216: on räikeä tulonsiirto köyhiltä seuduilta. aikaisemmasta.
24217: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24218: taen,
24219: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24220:
24221: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24222: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24223:
24224:
24225:
24226:
24227: 180 088000399]
24228: 1434 1980 vp.
24229:
24230: Raha-asia-aloite n:o 1322.
24231:
24232:
24233:
24234:
24235: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen maa-
24236: talousoppilaitoksen lisärakennuksen rakentamiseksi.
24237:
24238:
24239: Eduskunnalle.
24240:
24241: Kuopion karjatalousopisto olisi ehdottomasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24242: viivytyksettä siirrettävä Peltosalmen maatalous- 1981 tulo- ;a menoarvioon 200 000
24243: oppilaitoksen yhteyteen Iisahnella. Tarkoituk- markkaa toimenpiteiden edistämiseksi
24244: seen olisi jo ensi vuoden valtion tulo- ja meno- Peltosalmen maatalousoppilaitoksen lisä-
24245: arvioon saatava riittävä määräraha. rakennuksen nopeasti rakentamiseksi.
24246: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24247: taen,
24248: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24249:
24250: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24251: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24252: 1980 vp. 1435
24253:
24254: Raha-asia-aloite n:o 1323.
24255:
24256:
24257:
24258:
24259: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalou-
24260: den opetuksen aikaansaamiseksi.
24261:
24262:
24263: E d u s k u n n a II e.
24264:
24265: Vaikka Suomi on kymmenientuhansien jär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24266: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalas- taen,
24267: ta tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24268: hoito on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
24269: siitä, että maassamme ei ole huolehdittu riit- markkaa riittävän sisävesikalatalouden
24270: tävästä sisävesikalatalouden opetuksesta. Tämä opetuksen kiireellisesti aikaansaamiseksi
24271: olisi kuitenkin välttämätöntä. maassamme.
24272: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24273:
24274: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24275: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24276: 1436 1980 vp.
24277:
24278: Raha-asia-aloite n:o 1324.
24279:
24280:
24281:
24282:
24283: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan am-
24284: mattioppilaitoksen perustamiseksi Vehmersalmelle.
24285:
24286:
24287: E d u s kun n a 11 e.
24288:
24289: Sisä-Suomen vesirikkaimpaan Vehmersalmen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24290: kuntaan olisi perustettava kiireellisesti kalata- taen,
24291: lousalan oppilaitos. Tällaisia ammattioppilaitok-
24292: siahan on suunniteltu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24293: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa 1981 tulo- ;a menoarvioon 50 000
24294: on puhtaat kalarikkaat vedet. Talousalueen markkaa kalatalousalan ammattioppilai-
24295: keskipiste Kuopio on suhteellisen lähellä. Kun- toksen perustamisen käynnistämiseksi
24296: ta kuuluu kehitysalueen ensimmäiseen vyöhyk- V ehniersalmen kuntaan Kuopion lää-
24297: keeseen. Kunnan omistuksessa on erittäin so- nissä.
24298: pivia maa-alueita tällaiselle oppilaitokselle.
24299: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24300:
24301: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24302: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24303: 1980 vp. 1437
24304:
24305: Raha-asia-aloite n:o 1325.
24306:
24307:
24308:
24309:
24310: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen turkis-
24311: talouskoulun perustamiseksi Juankoskelle.
24312:
24313:
24314: E d u s k u n n a 11 e.
24315:
24316: Itä-Suomen turkistalouskoulu olisi lopulta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24317: perustettava Juankoskelie Kuopion läänissä. den 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
24318: Tämä on Juankosken kunnanhallituksen yksi- markkaa käytettäväksi Itä-Suomen tur-
24319: mielinen kanta ja esitys. kistalouskoulun perustamisen edistämi-
24320: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen Juankoskelle.
24321: taen,
24322: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24323:
24324: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24325: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24326: 1438 1980 vp.
24327:
24328: Raha-asia-aloite n:o 1326.
24329:
24330:
24331:
24332:
24333: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulun ra-
24334: kentamiseksi Siilinjärvelle.
24335:
24336:
24337: Ed u s k u n n a 11 e.
24338:
24339: Siilinjärven kunnassa olisi nykyinen väliaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24340: nen anunattikoulutus saatava vakiinnutetuksi 1981 · tulo- ja menoarvioon .500 000
24341: sekä lisätyksi opintolinjoja. Tämä edellyttää py- markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
24342: syvien asianmukaisten tilojen rakentamista. avustuksena ammattikoulutuksen raken-
24343: Koulun tulisi olla laskelmien mukaan 160 oppi- nuksen 160 oppilaspaikkaisena raken-
24344: laspaikkaa käsittävä. tamiseksi Siilinjärvelle kuntalaisten ve-
24345: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rorasituksen helpottamiseksi.
24346: taen,
24347: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24348:
24349: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24350: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24351: 1980 vp. 1439
24352:
24353: Raha-asia-aloite n:o 1327.
24354:
24355:
24356:
24357:
24358: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon met-
24359: säkoulun Kiuruveden osaston metsäkoulun rakennuksen ra-
24360: kentamiseen.
24361:
24362:
24363: Ed u s kun n a 11 e.
24364:
24365: Pohjois-Savon metsäkoulun Kiuruveden osas- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24366: tolle olisi viivytyksettä rakennettava tarpeelli- den 1981 tulo- ia menoarvioon .500 000
24367: nen rakennus. Siksi olisi edistettävä tämän markkaa Pohjois-Savon metsäkoulun
24368: hankkeen rahoitusta semminkin, kun suunnit- Kiuruveden osaston tarvitseman metsä-
24369: telu on jo käynnissä. koulun rakennuksen rakentamisen edis-
24370: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tämiseen.
24371: taen,
24372: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24373:
24374: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24375: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24376: 1440 1980 vp.
24377:
24378: Raha-asia-aloite n:o 1328.
24379:
24380:
24381:
24382:
24383: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotalojen ra-
24384: kentamiseen.
24385:
24386:
24387: E d u s kun n a 11 e.
24388:
24389: Maamme valtapuolueiden tahdosta on per- asiassa on ollut paljon penseyttä ja saamatto-
24390: hepolitiikkamme ollut retuperällä ja syyttömät muutta siitäkin huolimatta, että samalla edis-
24391: nuoret ovat saaneet kärsiä työn ja kunnollisten tettäisiin valtakunnan sisäistä taloutta. On siis
24392: ansioiden puutteesta. Tämä ei ole hyväksyttä- jo korkea aika ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin.
24393: vää. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24394: Tällaisessa tilanteessa on edes välttämätöntä, taen,
24395: että kaikkialla maassamme nuorisolla on asian-
24396: mukaiset ja riittävät nuorisotilat ja nuorisota- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24397: 1ot. Näin edistettäisiin asianmukaisesti nuorison 1981 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
24398: harrastuksia, itsensä kehittämistä ja omatoimi- markkaa käytettäväksi nuorisotilojen ja
24399: suutta. nuorisotalojen rakentamisen ja kunnos-
24400: Kuitenkin nuorisotalojen ja nuorisotilojen tamisen edistämiseen.
24401: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
24402:
24403: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24404: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24405: 1980 vp. 1441
24406:
24407: Raha-asia-aloite n:o 1329.
24408:
24409:
24410:
24411:
24412: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten kokoon-
24413: tumistiloja varten.
24414:
24415:
24416: Ed u s kun n a 11 e.
24417:
24418: Nuoret tarvitsevat välttämättä kokoontumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24419: tiloja. Tässä suhteessa korjaustoimenpiteet ovat 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24420: liian hitaita. Tarkoitukseen tarvitaan lisää ra- markkaa käytettäväksi kokoontumistilo-
24421: haa. jen tehostetusti järjestämiseksi nuorille.
24422: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24423: taen,
24424: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24425:
24426: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24427: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24428:
24429:
24430:
24431:
24432: 181 088000399]
24433: 1442 1980 vp.
24434:
24435: Raha-asia-aloite n:o 1330.
24436:
24437:
24438:
24439:
24440: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
24441: avustukseksi nuorisotalon rakentamiseksi Kiuruvedelle.
24442:
24443:
24444: E d u s k u n n a 11 e.
24445:
24446: Kiuruveden keskustaan olisi rakennettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24447: nuorisotalo. Rakentamisen edistäminen vaatisi 1981 tulo- ;a menoarvioon 300 000
24448: ylimääräistä tukea. markkaa ylimääräisen avustuksen myön-
24449: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tämiseksi nuorisotalon rakentamiseksi
24450: taen, Kiuruveden kuntaan.
24451: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24452:
24453: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24454: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24455: 1980 vp. 1443
24456:
24457: Raha-asia-aloite n:o 1331.
24458:
24459:
24460:
24461:
24462: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta manttaalikuntasää-
24463: tiön talon Mantun kunnostamiseksi nuorisotilaiksi Tervossa.
24464:
24465:
24466: Ed u s kun n a 11 e.
24467:
24468: Tervon kunnassa saataisun tarkoituksenmu- Mainituilla perusteilla ehdotam·me kunnioit-
24469: kaiset nuorisotilat kunnostamaila manttaalikun- taen,
24470: tasäätiön talo. Opetusministeriö on jo myöntä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24471: nyt tarkoitukseen 200 000 markkaa avustusta. 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
24472: Tämä avustus ei kuitenkaan ole riittävä, vaan markkaa käytettäväksi Mantun kunnos-
24473: lisärahojen tulisi nousta 50 prosenttiin kus- tamiseksi Tervon kunnassa nuorisoti-
24474: tannusarviosta, joka on 800 000 markkaa. loiksi.
24475: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24476:
24477: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24478: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24479: 1444 1980 vp.
24480:
24481: Raha-asia-aloite n:o 1332.
24482:
24483:
24484:
24485:
24486: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä tuke-
24487: na nuorisotilojen kunnostamiseksi Vehmersalmella.
24488:
24489:
24490: Ed u s kunnalle.
24491:
24492: Vehmersalmen kunta tarvitsee nuorisotalo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24493: jen kunnostamista varten ylimääräistä talou- den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
24494: dellista tukea. Kokonaiskustannusarvio on noin markkaa käytettäväksi ylimääräisenä tu-
24495: 750 000 markkaa. kena nuorisotilojen kunnostamiseksi
24496: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- V ehmersalmen kunnassa.
24497: taen,
24498: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24499:
24500: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24501: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24502: 1980 vp. 1445
24503:
24504: Raha-asia-aloite n:o 1333.
24505:
24506:
24507:
24508:
24509: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Airakselan moni-
24510: toimitalon rakentamiseen Karttulassa.
24511:
24512:
24513: Eduskunnalle.
24514:
24515: Airakselan monitoimitalo Karttulan kunnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24516: sa olisi viivytyksettä saatava rakennetuksi. 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
24517: Tarkoitukseen tarvitaan yhteiskunnan varoja markkaa käytettäväksi Airakselan moni-
24518: kyläläisten tueksi. toimitalon Karttulan kunnassa rakenta-
24519: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- misen avustamiseen.
24520: taen,
24521: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24522:
24523: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24524: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24525: 1446 1980 vp.
24526:
24527: Raha-asia-aloite n:o 1334.
24528:
24529:
24530:
24531:
24532: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen nuo-
24533: rison leirikeskuksen rakentamiseksi Rautavaaraan.
24534:
24535:
24536: Ed u s k u n n a 11 e.
24537:
24538: Kansainvälistä nuorison kurssi- ja leirikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24539: kusta on luvattu vuodesta vuoteen Rautavaa- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24540: ran kunnalle. Toteuttamisen toimenpiteet ovat markkaa käytettäväksi välittömään kan-
24541: kuitenkin edistyneet etanan vauhtia. Tämä ei sainvälisen nuorison kurssi- ;a leirikes-
24542: ole hyväksyttävää semminkin, kun Rautavaaran kuksen rakentamisen toteuttamiseen
24543: kunnassa jatkuva työttömyys on erityisen laajaa. Rautavaaran kunnassa.
24544: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24545: taen,
24546: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24547:
24548: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24549: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24550: 1980 vp. 1447
24551:
24552: Raha-asia-aloite n:o 1335.
24553:
24554:
24555:
24556:
24557: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
24558: viljavarastorahastoon.
24559:
24560:
24561: Ed u s k u n n a 11 e.
24562:
24563: Viljan varmuusvarastointi on maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24564: suurimmalta osalta laiminlyöty ja tätä viljaa on den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
24565: jouduttu jopa käyttämään talonpojan tappolin- tille 30.29.60 lisäystä 50 000 000 mark-
24566: jan aiheuttaman viljapulan vuoksi. Suomen kaa siirtona viljavarastorahastoon käy-
24567: kansaa on uhannut elintarvikepula jo normaali- tettäväksi lähinnä viljan riittäväksi var-
24568: aikana, puhumattakaan kriisitilanteista, jolloin muusvarastoimiseksi kotimaiselta pe-
24569: varmuusvarastot ovat olemattomat. rustalta.
24570: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24571: taen,
24572: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24573:
24574: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24575: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24576: 1448 1980 vp.
24577:
24578: Raha-asia-aloite n:o 1336.
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vilja- ja rehnvaras-
24584: tojen rakentamiseen.
24585:
24586:
24587: E d u s k u n n a 11 e.
24588:
24589: Riittävien vilja- ja rehuvarastojen rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24590: nen on maassamme laiminlyöty. Asiantilan kor- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
24591: jaaminen on erittäin kiireellinen. markkaa riittävien vilja- ja rehuvarasto-
24592: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- jen rakentamiseksi maahamme.
24593: taen,
24594: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24595:
24596: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24597: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24598: 1980 vp. 1449
24599:
24600: Raha-asia-aloite n:o 1337.
24601:
24602:
24603:
24604:
24605: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-
24606: alalisiä varten.
24607:
24608:
24609: E d u s k u n n a 11 e.
24610:
24611: Koiviston hallitus on esittänyt budjetissaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24612: vuodelle 1981, että perhe- ja pienviljelmille ta en,
24613: myönnettävistä pinta-alalisistä maksettaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24614: vasta vuonna 1982 78,5 miljoonaa markkaa. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24615: Huomioon ottaen perhe- ja pienviljelmien 30.31.42 lisäyksenä 78 500 000 mark-
24616: taloudelliset vaikeudet tällaista maksujen lyk- kaa vuonna 1981 maksettavia pinta-
24617: käämistä ei voida pitää hyväksyttävänä. alalisiä varten.
24618: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24619:
24620: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24621: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24622:
24623:
24624:
24625:
24626: 182 088000399]
24627: 1450 1980 vp.
24628:
24629: Raha-asia-aloite n:o 1338.
24630:
24631:
24632:
24633:
24634: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
24635: louden alueittaista hintapoliittista tukea varten.
24636:
24637:
24638: E d u s k u n n a 11 e.
24639:
24640: Koiviston hallitus on esittänyt valtion budje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24641: tissa vuodelle 1981 maksettavaksi alueittaisesta 1981 tulo- ja menoarvioon momentin
24642: hintapoliittisesta tuesta vasta vuonna 1982 30.31.43 alamomentille 1 lisäyksenä
24643: noin 8,5 miljoonaa markkaa. Nykyisessä talou- 8 500 000 markkaa maatalouden alueit-
24644: dellisessa tilanteessa ei tätä voi pitää hyväk- taista hintapoliittista tukea varten
24645: syttävänä. tämän tuen kokonaisuudessaan maksa-
24646: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi vuoden 1981 aikana.
24647: taen,
24648: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24649:
24650: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24651: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24652: 1980 vp. 1451
24653:
24654: Raha-asia-aloite n:o 1339.
24655:
24656:
24657:
24658:
24659: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maidon
24660: kuljetusavustuksia varten.
24661:
24662:
24663: E d u s kun n a 11e.
24664:
24665: Hallitus on esittänyt budjetissaan ensi vuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24666: delle, että maidon kuljetusavustuksista makset- ta en,
24667: taisiin vasta vuonna 1982 4,5 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24668: kaa. Kuitenkin jo kohonneiden kustannusten 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24669: vuoksi maidon kuljetusavustukset tältäkin osin 30.31.47 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
24670: tarvittaisiin välttämättä jo vuonna 1981. maidon kuljetusavustuksia varten.
24671: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24672:
24673: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24674: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24675: 1452 1980 vp.
24676:
24677: Raha-asia-aloite n:o 1340.
24678:
24679:
24680:
24681:
24682: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinoimismak-
24683: suja vastaavan avustuksen suorittamiseksi perhe- ja pienvil-
24684: jelmille.
24685:
24686:
24687: Ed u s k u n n a 11 e.
24688:
24689: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrinta- kinoimismaksut olisi ainakin vuoden 1981
24690: mahallitus on lähtenyt valtion ensi vuoden ajalta palautettava viljelijöille takaisin sopivin
24691: talousarviossaan siitä, että perhe- ja pienvil- ja käytännöllisin järjestelyin sekä ilman byro-
24692: jelmille väärämielinen markkinointimaksu edel- kratiaa.
24693: leen jatkuu ja jopa nousee. Maassamme on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24694: muka edelleen liikaa elintarviketuotantoa, vaik- taen,
24695: ka leivästämme tänäkin vuonna vain joka viides
24696: leipä on tehty kotimaisesta viljasta ja vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24697: rasvan kulutuksestamme tuodaan yli 40 pro- 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
24698: senttia ulkomailta. SMP ei hyväksy tällaista markkaa markkinoimismaksuja vastaa-
24699: talonpojan tappolinjaa, joka johtaa jokaisen v:an avustuksen suorittamiseksi perhe-
24700: kansalaisen nälkäuhkaan ainakin poikkeukselli- ;a pienvilielmille vuoden 1981 aikana
24701: sissa olosuhteissa. sopivin ja käytännöllisin toimenpitein
24702: Näistä syistä SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, sekä ilman byrokratiaa.
24703: että perhe- ja pienviljelmiltä perittävät mark-
24704: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24705:
24706: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24707: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24708: 1980 vp. 1453
24709:
24710: Raha-asia-aloite n:o 1341.
24711:
24712:
24713:
24714:
24715: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
24716: toonpanoon ja kunnossapitoon.
24717:
24718:
24719: E d u s k u n n a 11 e.
24720:
24721: Hallitus on esittänyt asutusteiden määrära- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24722: han kokonaan poistettavaksi ensi vuoden tulo- taen,
24723: ja menoarviosta. Perhe- ja pienviljelmien hä-
24724: vittämisen linja siis edelleen jatkuu. että Eduskunta ottaisi valtion vuo~
24725: SMP ei hyväksy maaseudun autioittamista ja den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
24726: perhe- ja pienviljelmien hävittämistä, vielä vä- markkaa asutusteiden kuntoonpanaan
24727: hemmän kansamme saattamista nälkäuhan alai- ja kunnossapitoon.
24728: seksi.
24729: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24730:
24731: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24732: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24733: 1454 1980 vp.
24734:
24735: Raha-asia-aloite n:o 1342.
24736:
24737:
24738:
24739:
24740: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
24741: apuna kuivatustöihin.
24742:
24743:
24744: E d u s k u n n a '11 e.
24745:
24746: Koiviston hallitus ei ole varsinaisesti lisän- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24747: nyt valtion ensi vuoden budjetissa kuivatustöi- taen,
24748: den valtionavun määrärahaa, vaikka työllisyys
24749: ja kansantaloutemme etu edellyttäisi kuivatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24750: töiden lisäämistä. Tätä ei voida pitää hyväk- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24751: syttävänä. 30.32.40 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
24752: valtionapuna kuivatustöihin.
24753: Helsingiss!:i 25 päivänä syyskuuta 1980.
24754:
24755: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24756: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24757: 1980 vp. 1455
24758:
24759: Raha-asia-aloite n:o 1343.
24760:
24761:
24762:
24763:
24764: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
24765: louden korkotukilainoja varten.
24766:
24767:
24768: E d u s k u n n a 11 e.
24769:
24770: Perhe- ja pienviljelmien rahoitustilanne on tävänä, vaan siihen tarvitaan lisäystä vähintään
24771: vaikea. Tämä johtuu paitsi kohonneista kus- 4 miljoonaa markkaa.
24772: tannuksista myös siitä, että metsäkaupat ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24773: olleet melko kauan jumissa ja että laajalti edel- taen,
24774: lisinä vuosina on ollut huomattavia satomene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24775: tyksiä. Raskaat verot näyttelevät tässä suh- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24776: teessa myös tärkeätä osaa. 30.32.42 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
24777: Näistä syistä on välttämätöntä huolehtia per- maatalouden korkotukilainojen menoja
24778: he- ja pienviljelmien rahoituksen hoidosta. Sik- varten perhe- ja pienviljelmien rahoitus-
24779: si hallituksen esittämää määrärahaa maatalou- tilanteen helpottamiseksi tarpeellisilla
24780: den korkotukilainoja varten ei voida pitää riit- lainoilla.
24781: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24782:
24783: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24784: Urpo Leppänen Urho Pohto Anssi Joutsenlahti
24785: 1456 1980 vp.
24786:
24787: Raha-asia-aloite n:o 1344.
24788:
24789:
24790:
24791:
24792: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
24793: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
24794:
24795:
24796: Ed u s kun n a 11 e.
24797:
24798: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat ra- den kehittämisrahastoon tarvitaan enemmän
24799: hat viimeisinä vuosina loppuneet käytännölli- varoja kuin Koiviston hallitus on esittänyt.
24800: sesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24801: neljänneksellä. Tällainen tilanne on kestämä- taen,
24802: tön ja paljastaa K-linjan suunnitelmallisen talon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24803: pojan tappolinjan maaseudun autioittamiseksi 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24804: sekä perhe- ja pienviljelmien vähentämiseksi uh- 30.32.60 lisäyksenä hallituksen esittä-
24805: kaavasta elintarvikepulasta välittämättä. miin varoihin 120 000 000 markkaa
24806: On kiistatonta, ·että koko kansamme ja kan- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
24807: santaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- toon.
24808: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24809:
24810: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24811: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24812: 1980 vp. 1457
24813:
24814: Raha-asia-aloite n:o 1345.
24815:
24816:
24817:
24818:
24819: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta }ainoiksi
24820: kuivatustöihin.
24821:
24822:
24823: E d u s k u n n a 11 e.
24824:
24825: Hallitus on syrjinyt kuivatustöiden lainava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24826: roja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka nii- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
24827: tä terveen järjen mukaan olisi nykyisessä tilan- 30.32.83 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
24828: teessa huomattavasti lisättävä. lainoina kuivatustöihin.
24829: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24830: taen,
24831: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24832:
24833: Veikko Vennamo Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
24834: Pekka Vennamo Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24835:
24836:
24837:
24838:
24839: 183 088000399]
24840: 1458 1980 vp.
24841:
24842: Raha-asia-aloite n.o 1346.
24843:
24844:
24845:
24846:
24847: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatustöi-
24848: den toteuttamiseen Kuopion läänissä.
24849:
24850:
24851: E d u s k u n n a J 1 e.
24852:
24853: Talonpojan tappolinja on johtanut siihen, Kuopion läänissä peltoa 175 000 hehtaaria.
24854: että maankuivatukset Kuopion läänissä ovat Perhe- ja pienviljelmien tuhoamisessa on
24855: pudonneet muutamassa vuodessa 20 prosenttia menty jopa niin pitkälle, että valtio saa vuosit-
24856: siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. tain maankuivatuslainojen lyhennyksinä ja kor-
24857: Kuopion läänissä pelloista on noin 75 % kona enemmän rahaa kuin mitä kuivatoksiin
24858: sellaisia, joiden viljely ei ole mahdollista ilman käytetään.
24859: kuivatusta. Kuivatus joudutaan yleensä uusi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24860: maan perusteellisesti noin 30 vuoden välein. taen,
24861: Kuitenkin maankuivatoksiin on viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24862: sina Kuopion lääniin saatu varoja vain keski- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24863: määrin 370 000 markkaa vuodessa, jolla raha- markkaa välttämättömien ja kiireellisten
24864: määrällä on saatu tehdyksi kuivatustöitä m(J!(Jnkuivatustöiden toteuttamiseksi
24865: 300-400 hehtaaria vuosittain. Kaikkiaan on Kuopion läänissä.
24866: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24867:
24868: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24869: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24870: 1980 vp. 1459
24871:
24872: Raha-asia-aloite n:o 1347.
24873:
24874:
24875:
24876:
24877: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaviljelyn
24878: edistämiseen.
24879:
24880:
24881: E d u s kun n a 11 e.
24882:
24883: SMP ei hyväksy perhe- ja pienvilje1mien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24884: jatkuvaa hävittämistä. Tämä merkitsee autioi- taen,
24885: tuvaa maaseutua ja väkiluvultaan pienenevää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24886: kansaa. Tämä on kansallista itsemurhapolitiik- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
24887: kaa. markkaa käytettäväksi osa-aikaviljelyn
24888: edistämiseksi maassamme.
24889: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24890:
24891: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24892: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24893: 1460 1980 vp.
24894:
24895: Raha-asia-aloite n:o 1348.
24896:
24897:
24898:
24899:
24900: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainarahaston pe-
24901: rustamiseksi lasinalaista viljelyä varten.
24902:
24903:
24904: E d u s k u n n a 11 e.
24905:
24906: Lasinalainen viljely on maassamme turvatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24907: va. Ruotsissa on päädytty siihen, että lasin- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24908: alainen viljely menestyäkseen tarvitsee erityisen markkaa lainarahaston perustamiseksi
24909: lainarahaston. Näin on ilmeisesti asianlaita Ruotsin esikuvan mukaan lasinalaista
24910: myös Suomessa. viljelyä varten maahamme.
24911: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24912: taen,
24913: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24914:
24915: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24916: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24917: 1980 vp. 1461
24918:
24919: Raha-asia-aloite n:o 1349.
24920:
24921:
24922:
24923:
24924: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyn ke-
24925: hittämiseen.
24926:
24927:
24928: E d u s k u n n a 11 e.
24929:
24930: Suomi on kymmenien tuhansien järvien maa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24931: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kui- taen,
24932: tenkin on kalanviljely ja kalatalouden hyväksi-
24933: käyttö maassamme laajalti laiminlyöty. On kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24934: sittämätöntä, että vuodesta vuoteen on kes- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
24935: kustapuolueen johdolla näin voinut tapahtua. markkaa kalanviljelyn ja kalatalouden
24936: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus, maassamme todella kiireellisesti kehittä-
24937: sillä tuodaanhan ulkomailta suurin osa ravin- miseksi koko kansamme etujen mukai-
24938: noksi käyttämästämme kalasta. Tämä on luon- sesti ja myös työllisyyttä silmälläpitäen.
24939: notonta.
24940: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24941:
24942: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24943: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24944: 1462 1980 vp.
24945:
24946: Raha-asia-aloite n:o 1350.
24947:
24948:
24949:
24950:
24951: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanvilje-
24952: lylaitoksen aikaansaamiseksi Kuopion lääniin.
24953:
24954:
24955: E d u s k u n n a 11 e.
24956:
24957: Kuopion lääni ja siihen liittyvät alueet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24958: Suomen vesirikkainta aluetta. Tästä syystä olisi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24959: Kuopion lääniin saatava kiireellisesti valtion markkaa valtion kalanviljelylaitoksen
24960: kalanviljelylaitos. Tällainen sijoitus on valta- kiireellisesti aikaansaamiseksi Kuopion
24961: kunnallisesti edullista. läänin alueelle.
24962: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24963: taen,
24964: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
24965:
24966: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24967: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24968: 1980 vp. 1463
24969:
24970: Raha-asia-aloite n:o 1351.
24971:
24972:
24973:
24974:
24975: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän Pieksänkos-
24976: ken kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi.
24977:
24978:
24979: Eduskunnalle.
24980:
24981: Eduskunta on edellyttänyt, että kiireellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24982: selvitetään Nilsiän Pieksänkosken kalanviljely- 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
24983: laitoksen rakentaminen. markkaa Nilsiän Pieksänkosken kalan-
24984: Kun asia ei ole edistynyt budjetin osalta viljelylaitoksen toteuttamisen aloittami-
24985: eikä hallitus näytä haluavan viivytyksettä to- seksi, ennen kaikkea kirjolohen rodun-
24986: teuttaa eduskunnan tahtoa, on välttämätöntä jalostusta ja siian emokalaviljelyä sekä
24987: eduskunta-aioitteelia saada asiaan vauhtia. luonnonravintolammikoiden hoitoa var-
24988: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ten.
24989: taen,
24990: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
24991:
24992: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24993: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
24994: 1464 1980 vp.
24995:
24996: Raha-asia-aloite n:o 1352.
24997:
24998:
24999:
25000:
25001: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Haajaisen luon-
25002: nonravintolammikon rakentamiseksi Vieremään.
25003:
25004:
25005: Ed u s kun n a II e.
25006:
25007: Vieremän kuntaan olisi rakennettava Ylä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25008: Haajaisen luonnonravintolammikko. Suunnitel- den 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
25009: ma on valmis. Tämä ravintolammikko on kalan markkaa Ylä-Haajaisen luonnonravinto-
25010: kasvatuksen ja kalastuksen edistämisen kannal- lammikon rakentamiseksi Vieremän
25011: ta tärkeä. kunnassa.
25012: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25013: taen,
25014: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25015:
25016: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25017: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25018: 1980 vp. 1465
25019:
25020: Raha-asia-aloite n:o 1353.
25021:
25022:
25023:
25024:
25025: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Posti-
25026: pankin välityksellä vesihuoltotöihin annettavaan korkotukeen.
25027:
25028:
25029: Ed u s kun n a II e.
25030:
25031: Vesihuoltotöissä tarvitaan kipeästi Postipan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25032: kin lainoitusta. Tätä varten Postipankki tar- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25033: vitsee korkotukirahaa. markkaa Postipankille käytettäväksi kor-
25034: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kotukena tämän pankin vesihuoltotöi-
25035: taen, hin myöntämiä lainoja varten.
25036: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25037:
25038: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25039: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25040:
25041:
25042:
25043:
25044: 184 088000399}
25045: 1466 1980 vp.
25046:
25047: Raha-asia-aloite n:o 13.54.
25048:
25049:
25050:
25051:
25052: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta jätevesipuhdista-
25053: mon laajentamisen tukemiseksi Lapinlahdella.
25054:
25055:
25056: Ed u s kun n a 11 e.
25057:
25058: Lapinlahden kunnassa olisi jäteveden puh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25059: distamoa laajennettava. Kuntalaisten edun mu- den 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000
25060: kaisesti olisi tätä tärkeätä työtä tuettava. markkaa jätevesipuhdistamon laajenta-
25061: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- misen tukemiseksi Lapinlahden kun-
25062: taen, nassa.
25063: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25064:
25065: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25066: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25067: 1980 vp. 1467
25068:
25069: Raha-asia-aloite n:o 1355.
25070:
25071:
25072:
25073:
25074: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakontorjuntaan
25075: muuten kuin myrkkyjä käyttämällä.
25076:
25077:
25078: E d u s k u n n a 11 e.
25079:
25080: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25081: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassam- den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
25082: me, niinkuin on tapahtunut Ruotsissa. Samalla markan arviomäärärahan vesakkojen rai'-
25083: olisi edistettävä muunlaista vesakkojen rai- vauksen edistämiseksi muulla tavoin
25084: vausta myös työtä kansallemme antavana. kuin myrkkyjä käyttämällä.
25085: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25086: taen,
25087: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25088:
25089: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25090: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25091: 1468 1980 vp.
25092:
25093: Raha-asia-aloite n:o 1356.
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden ra-
25099: kentamiseen Kuopion läänin saaristoalueella.
25100:
25101:
25102: E d u s k u n n a 11 e.
25103:
25104: Kuopion läänissä on maakunnan vesistörik- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25105: kauden vuoksi hyvin paljon enemmän tai vä- taen,
25106: hemmän saaristokunniksi katsottavia kuntien
25107: -alueita. Tällaisilla alueilla myös yksityisteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25108: rakentaminen tulee suhteettoman kalliiksi. Tä- 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
25109: mä taas edellyttää korotettua yhteiskunnan markkaa ylimääräisiksi avustuksiksi
25110: tukea. Kuopion läänin saaristoalueelta yksityis-
25111: teiden rakentamisessa.
25112: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25113:
25114: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25115: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25116: 1980 vp. 1469
25117:
25118: Raha-asia-aloite n:o 13.57.
25119:
25120:
25121:
25122:
25123: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n tukikohdan
25124: rakentamisen edistämiseen Sonkajärvellä.
25125:
25126:
25127: E d u s k u n n a 11 e.
25128:
25129: Sonkajärvelle olisi rakennettava tie- ja vesi- . että Eduskunta ottaisi valtion VUO·
25130: rakennushallituksen asianmukainen tukikohta. den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25131: Liikenneministeriö on samalla kannalla. markkaa TVL:n tukikohdan rakentami-
25132: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- . sen edistämiseen Sonkajärvellä.
25133: taen,
25134: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25135:
25136:
25137: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25138: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25139: 1470 1980 vp.
25140:
25141: Raha-asia-aloite n:o 1358.
25142:
25143:
25144:
25145:
25146: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden pa-
25147: rantamiseen Kuopion läänissä.
25148:
25149:
25150: E d u s k u n n a 11 e.
25151:
25152: Yleiset tiet ovat nimenomaan Ylä-Savossa, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25153: mutta myös koko Kuopion läänissä maamme taen,
25154: heikoimmat. Kuitenkaan kepujohtoinen TVH että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25155: ei ole ryhtynyt tarpeellisiin korjaustoimenpitei- 1981 tulo- ;a menoarvioon 30 000 000
25156: siin, vaikka Kuopion läänin paha työttömyys markkaa yleisten teiden parantamiseksi
25157: edellyttäisi yleisten teiden parannustöitä. Se Ylä-Savossa ;a koko Kuopion läänissä
25158: olisi joka suhteessa järkevää ja taloudellista. myös työllisyyden tarpeita silmälläpi-
25159: täen.
25160: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25161:
25162: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25163: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25164: 1980 vp. 1471
25165:
25166: Raha-asia-aloite n:o 1359.
25167:
25168:
25169:
25170:
25171: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta siltojen ja tierum-
25172: pujen vahvistamiseksi Kuopion läänissä.
25173:
25174:
25175: E d u s k u n n a 11 e.
25176:
25177: Kuopion läänissä on yli kolmesataa vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25178: tusta kaipaavaa siltaa ja liikenteessä tärkeätä 1981 tulo- ;a menoarvioon .5 000 000
25179: rumpua. Tämän seurauksena voi olla jopa ko- markkaa siltoien ;a rumpu;en vahvista-
25180: konaisia kuntia liikenteellisessä motissa. Täl- miseksi Kuopion läänissä niin, että lii~
25181: lainen tilanne on erittäin huolestuttava ja ta- kenne ei kärsi eikä kokonaisia kuntia
25182: loudellista vahinkoa tuottava. ole tärkeiltä osin liikenteellisessä mo-
25183: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tissa.
25184: taen,
25185: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25186:
25187: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25188: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25189: 1472 1980 vp.
25190:
25191: Raha-asia-aloite n:o 1.360.
25192:
25193:
25194:
25195:
25196: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turvekuljetusten
25197: edellyttämiä tienparannuskohteita varten Kuopion läänissä.
25198:
25199:
25200: E d u s k u n n a II e.
25201:
25202: Turvekuljetukset edellyttävät Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25203: nissä huomattavia tienparannuksia. Koko kan- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25204: santaloutemme etu edellyttää näiden teiden markkaa energiahuollon kannalta vält-
25205: kiireellistä kunnostamista. tämättömien ympärivuotisten turvekul-
25206: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit· jetusten edellyttämien tienparannuskoh-
25207: taen, teiden toteuttamiseksi Kuopion lää-
25208: nissä.
25209: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25210:
25211: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25212: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25213: 1980 vp. 1473
25214:
25215: Raha-asia-aloite n:o 1361.
25216:
25217:
25218:
25219:
25220: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Airakselan-Syvän-
25221: niemen maantien parantamiseen Karttulassa.
25222:
25223:
25224: E d u s k u n n a 11 e.
25225:
25226: Airakselan-Syvänniemen maantien paranta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25227: minen on kiireellinen ja välttämätön. Kelirikon ta en,
25228: aikana tie on monasti läpipääsemätön. Tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25229: välttämätön puutavarakuljetuksia varten sekä 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25230: elinvoimaisen kylän ainoa yhteys kuntakeskuk- markkaa Airakselan-Syvänniemen
25231: seen, jonne on matkaa yli 30 kilometriä. maantien parantamisen eteenpäin viemi-
25232: seksi Karttulan kunnassa.
25233: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25234:
25235: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25236: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25237:
25238:
25239:
25240:
25241: 185 088000399J
25242: 1474 1980 vp.
25243:
25244: Raha-asia-aloite n:o 1362.
25245:
25246:
25247:
25248:
25249: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Nurmek-
25250: sen maantien perusparantamiseen.
25251:
25252:
25253: E d u s k u n n a 11 e.
25254:
25255: Iisalmen-Nurmeksen maantien parantamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25256: ta on kiirehdittävä. Työ olisi saatava toteute- den 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
25257: tuksi loppuun, ja samalla tämä työ edistäisi markan arviomäärärahan 1isalmen-
25258: työllisyyttä. Nurmeksen maantien perusparantamisen
25259: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
25260: taen,
25261: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25262:
25263: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25264: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25265: 1980 vp. 1475
25266:
25267: Raha-asia-aloite n:o 1363.
25268:
25269:
25270:
25271:
25272: · V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Sonka-
25273: järven maantien perusparantamiseen.
25274:
25275:
25276: E d u s k u n n a 11 e.
25277:
25278: Iisalmen-Sonkajärven maantien parannustyöt että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25279: olisi saatettava päätökseen. Tämä olisi tarpeel- den 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
25280: lista myös Sonkajärvellä sijaitsevan puuele- markkaa Iisalmen-Sonkajärven maan-
25281: menttitehtaan tuotteiden kuljettamisen takia. tien perusparannustöiden eteenpäin vie-
25282: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi.
25283: taen,
25284: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1980.
25285:
25286: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25287: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25288: 1476 1980 vp.
25289:
25290: Raha-asia-aloite n:o 1364.
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jumisen-Korpijär-
25296: ven maantien perusparantamiseen Varpaisjärvellä.
25297:
25298:
25299: E d u s k u n n a 11 e.
25300:
25301: Jumisen-Korpijärven maantien perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25302: taminen on tarpeellinen ja työtä antava. 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
25303: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markkaa Jumisen-Korpijärven maan-
25304: taen, tien perusparantamiseen Varpaisjärven
25305: kunnassa.
25306: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25307:
25308: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25309: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25310: 1980 vp. 1477
25311:
25312: Raha-asia-aloite n:o 1365.
25313:
25314:
25315:
25316:
25317: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaavin-Luikon-
25318: lahden maantien peruskorjaamiseen.
25319:
25320:
25321: E d u s k u n n a II e.
25322:
25323: Teollisuuden tarpeiden vuoksi olisi Kaavin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25324: -Luikonlahden tietä nopeasti ja tehokkaasti 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
25325: korjattava. markan arviomäärärahan Kaavin-Lui-
25326: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- konlahden maantien peruskorjaamiseen
25327: taen, myös teollisuuden tarpeiden vuoksi.
25328: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25329:
25330: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25331: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25332: 1478 1980 vp.
25333:
25334: Raha-asia-aloite n:o 1366.
25335:
25336:
25337:
25338:
25339: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruspa-
25340: rantamiseen välillä Karttula kk- Särkinen.
25341:
25342:
25343: Ed u s kun n a 11 e.
25344:
25345: Hirvikosken ja Tallussalmen siltojen päällys- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25346: rakenteet olisi uusittava sekä Karttulan kk:n- den 1981 tulo- ;a menoarvioon JOO 000
25347: Särkisen maantie n:o 5513 parannettava. Näitä markkaa Hirvikosken ;a T allussalmen
25348: toimenpiteitä pitää Karttulan kunta välttämät- siltoien päällysrakenteen uusimisen sekä
25349: töminä. Turvekuljetukset ja puutavaran kulje- Karttula kk:n - Särkisen maantien pa-
25350: tukset vaativat näitä korjaustoimenpiteitä. rantamisen eteenpäin viemiseksi.
25351: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25352: taen,
25353: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25354:
25355: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25356: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25357: 1980 vp. 1479
25358:
25359: Raha-asia-aloite n:o 1367.
25360:
25361:
25362:
25363:
25364: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Pyhä-
25365: järven maantien perusparantamiseen.
25366:
25367:
25368: E d u s k u n n a 11 e.
25369:
25370: Keite1een-Pyhäjärven erittäin heikkopohjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25371: nen ja sorapäällysteinen tie palvelee teollisuu- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25372: den raaka-aine- ja työvoimakuljetuksia ja koulu- markan arviomäärär:zhan käytettäväksi
25373: 1aiskuljetuksia sekä toimii yhdyssiteenä Keite- yhdessä muiden tarkoitukseen irrotetta-
25374: leeltä Pohjois-Suomeen suuntautuvatie liiken- vien määrärahojen kanssa Keiteleen-
25375: teelle. Tien perusparantaminen on siis kiireelli- Pyhäjärven maantien kiireelliseen perus-
25376: nen ja välttämätön. parantamiseen.
25377: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25378: taen,
25379: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25380:
25381: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25382: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25383: 1480 1980 vp.
25384:
25385: Raha-asia-aloite n:o 1368.
25386:
25387:
25388:
25389:
25390: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kissakuusen-Sä-
25391: viän maantien parantamiseen Pielavedellä.
25392:
25393:
25394: Ed u s kun n a 11 e.
25395:
25396: Kissakuusen-Säviän ja turvetien paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25397: minen Pielaveden kunnassa on kiireellinen ja 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25398: välttämätön. Sisä-Savon kunnat ovat nimen- markan arviomäärärahan Kissakuusen-
25399: neet tämän hankkeen kiireellisyysjärjestyksessä Säviän maantien parantamisen toteutta-
25400: ensimmäiselle sijalle. miseen Pielaveden kunnassa.
25401: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25402: taen,
25403: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25404:
25405: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25406: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25407: 1980 vp. 1481
25408:
25409: Raha-asia-aloite n:o 1369.
25410:
25411:
25412:
25413:
25414: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmänmäen-Tal-
25415: luskylän tien perusparantamiseen Tervossa.
25416:
25417:
25418: E d u s k u n n a 11 e.
25419:
25420: Kylmärimäen-Talluskylän tie on Tervon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25421: kunnassa kunnan sisäisten !Hkenneyhteyksien 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
25422: kannalta tärkein tieyhteys. Tietä käytetään markkaa käytettäväksi Kylmänmäen-
25423: myös läpikulku tienä. · · T alluskylän tien perusparantamiseen
25424: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Tervon kunnassa.
25425: taen,
25426: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25427:
25428: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25429: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25430: 1482 1980 vp.
25431:
25432: Raha-asia-aloite n:o 1370.
25433:
25434:
25435:
25436:
25437: V. Vennat!lo ym.: Määrärahan osoittamisesta Luikonlahden-
25438: Juuan maantien parantat!liseen.
25439:
25440:
25441: Ed u s k u n n a 11 e.
25442:
25443: Luikonlahden-Juuan maantie olisi parannet- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25444: tava Kuopion läänin puolella. Pohjois-Karjalan den 1981 tulo- ia menoarvioon 200 000
25445: puolella parannustyöt ovat jo käynnissä. markkaa käytettäväksi Luikonlahd&n-
25446: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Juuan maantien parantamiseen Kuopion
25447: taen, läänissä.
25448: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25449:
25450: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25451: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25452: 1980 vp. 148.3
25453:
25454: Raha-asia-aloite n:o 1371.
25455:
25456:
25457:
25458:
25459: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Litmaniemen-
25460: Laukonsaion-Heinäveden maantien perusparantamisen käyn-
25461: nistämiseksi.
25462:
25463:
25464: E d u s k u n n a II e.
25465:
25466: Litmaniemen-Laukonsalon-Heinäveden tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25467: vaatii kiireellistä peruskorjausta ja myös asian- 1981 tulo· ia menoarvioon 500 000
25468: mukaista päällystystä. Tätä vaatii liikenne ja markkaa Litmaniemen-Laukonsalon-
25469: laajojen alueiden väestön etu. Sitä vaatii myös Heinäveden maantien peruskorjauksen
25470: työllisyys. ia päällystämisen käynnistämiseksi.
25471: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25472: taen,
25473: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25474:
25475: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25476: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25477: 1484 1980 vp.
25478:
25479: Raha-asia-aloite n:o 1372.
25480:
25481:
25482:
25483:
25484: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden-Kiu-
25485: ruveden maantien perusparannustöihin pitäjien raja-alueilla.
25486:
25487:
25488: Ed u s k u n n a 11 e.
25489:
25490: Pielaveden-Kiuruveden maantietä on perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25491: parannettu vuosikausia. Kuitenkin on jäänyt 1981 tulo, ja menoarvioon 100 000
25492: perusparantamatta noin 14 kilometriä, siitä markkaa käytettäväksi yhdessä muiden
25493: noin 8 kilometriä Kiuruveden puolella. varojen kanssa Pielaveden-Kiuruveden
25494: Tämä yhdystie on ahkerasti liikennöity, ja maantien kesken jääneen perusparannus-
25495: se, samoin kuin Sulkavan kylä, joutuu kärsi- työn suorittamiseen mainittujen pitäjien
25496: mään keskenjääneestä perusparannustyöstä. · raja-alueilla.
25497: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25498: taen,
25499: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25500:
25501: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25502: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25503: 1980 vp. 1485
25504:
25505: Raha-asia-aloite n:o 1373.
25506:
25507:
25508:
25509:
25510: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Poromäen-Laaka-
25511: järven maantien perusparantamiseen.
25512:
25513:
25514: E d u s kun n a 11 e.
25515:
25516: Poromäen-Laakajärven maantie Sonkajärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25517: kunnassa olisi perusparannettava. Siksi tarkoi- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25518: tukseen olisi myönnettävä varoja. markkaa Poromäen-Laakajärven maan-
25519: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tien perusparantamisen edistämiseen
25520: taen, Sonkajärven kunnassa.
25521: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25522:
25523: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25524: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25525: 14:86 1980 vp.
25526:
25527: Raha-asia-aloite n:o 1374.
25528:
25529:
25530:
25531:
25532: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin-
25533: Kerkonkosken maantien loppuosan perusparantamisen edistä-
25534: miseksi.
25535:
25536:
25537: E d u s k u n n a II e.
25538:
25539: Loppuosa Rautalammin-Kerkonkosken maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25540: tiestä olisi parannettava. Ainakin 12 kilometriä 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
25541: on. vielä kunnostamatta. markkaa Rautalammin-Kerkonkosken
25542: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maantien loppuosan perttsparantamisen
25543: taen, edistämiseksi.
25544: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25545:
25546: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25547: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25548: 1980 vp. 1487
25549:
25550: Raha-asia-aloite n:o 137.5.
25551:
25552:
25553:
25554:
25555: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salahmin-Kiuru-
25556: veden ja siihen liittyvän Vieremän-Amerikan tien peruspa-
25557: rantamiseen.
25558:
25559:
25560: Ed u s k u n n a 11 e.
25561:
25562: Salahmin--Kiuruveden maantie ja siihen liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25563: tyvä Vieremän-Amerikan tie olisi kiireelli- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25564: sesti perusparannettava. Tämä työ antaisi työtä markkaa Salahmin-Kiuruveden maan-
25565: myös kuorma-autoilijoille. tien ja siihen liittyen Vieremän-Ame~
25566: MaJ.nituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rikan tien perusparantamisen toteutta-
25567: taen, miseen lyhimpänä kuntakeskusten väli-
25568: senä tieyhteytenä.
25569: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta 1980.
25570:
25571: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25572: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25573: 1488 1980 vp.
25574:
25575: Raha-asia-aloite n:o 1376.
25576:
25577:
25578:
25579:
25580: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmisen-Palokan-
25581: kaan tien perusparantamiseen Suonenjoella.
25582:
25583:
25584: Ed u s kun n a 11 e.
25585:
25586: Puutavaraa kuljetetaan Suonenjoen kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25587: alueelta Varkauteen 11 kilometriä pitempää 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25588: tietä Ilvesjärven kautta sen vuoksi, että Sal- markkaa Salmisen-Palokankaan tien
25589: misen-Palokankaan tie tarvitsee kipeästi pe- perusparantamisen toteuttamiseen Suo-
25590: rusparannusta. Tämän tien perusparantaminen nenjoen kunnassa puutavaran kuljetuk-
25591: olisi siis kansantaloude1lisesti hyvin kannattava. sen lyhentämiseksi Varkauden kaupun-
25592: . Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kiin .
25593: taen,
25594: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25595:
25596: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25597: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25598: 1980 vp. 1489
25599:
25600: Raha-asia-aloite n: o 1377.
25601:
25602:
25603:
25604:
25605: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Soisalon saaren tie-
25606: verkoston perusparantamista varten.
25607:
25608:
25609: Ed u s k u n n a 11 e.
25610:
25611: Soisalon saari on Suomen suurin saari että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25612: Kuopion läänissä. Autioitumisen estämiseksi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25613: ja taloudellisen toimeentulon parantamiseksi markkaa Soisalon saaren tieverkoston
25614: on Soisalon saaren tieverkosto nopeasti saatet- kiireellistä perusparantamista . varten
25615: tava asianmukaiseen kuntoon. Tätä puoltavat Kuopion läänissä päämääränä saattaa
25616: myös työllisyyden seikat. saaren tieverkosto riittävän kelvolliseksi.
25617: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25618: taen,
25619: Helsingissä 25. päivänä syyskuuta 1980.
25620:
25621: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25622: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25623:
25624:
25625:
25626:
25627: 187 088000399}
25628: 1490 1980 vp.
25629:
25630: Raha-asia-aloite n:o 1378.
25631:
25632:
25633:
25634:
25635: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sonkajärven-Pai-
25636: suan-Lapiniahden maantien perusparantamiseen.
25637:
25638:
25639: E d u s k u n n a II e.
25640:
25641: Sonkajärven-Paisuan-Lapiniahden maantie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25642: tarvitsee perusparantamista. Tämä perusparanta- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25643: minen olisi toteutettava viivytyksettä. markkaa Sonkajärven-Paisttan-Lapin-
25644: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lahden maantien perusparantamisen
25645: taen, edistämiseen.
25646: Helsingissa 26 päivänä syyskuuta 1980.
25647:
25648: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25649: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25650: 1980 vp. 1491
25651:
25652: Raha-asia-aloite n:o 1379.
25653:
25654:
25655:
25656:
25657: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Telkäärunäen-
25658: Haurangin maantien perusparantamiseen.
25659:
25660:
25661: E d u s k u n n a II e.
25662:
25663: Telkäänmäki.....,-Hauranki maantie olisi perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25664: parannettava. Tämä on Tuusniemen kunnan- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25665: hallituksen esitys. markkaa käytettäväksi T elkäänmäen-
25666: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Haurangin maantien perusparantamisen
25667: taen, edistämiseen.
25668: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25669:
25670: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25671: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25672: 1492 1980 vp.
25673:
25674: Raha-asia-aloite n:o 1380.
25675:
25676:
25677:
25678:
25679: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrian-
25680: lahden paikallistien perusparantamiseen.
25681:
25682:
25683: E d u s k u n n a 11 e.
25684:
25685: Tervon-Utrianlahden paikallistien peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25686: rantaminen on välttämätöntä, koska siitä on 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25687: tullut läpikulkutie ja koska tietä tarvitsee eräs markkaa käytettäväksi T ervon--VIrian-
25688: maamme suurimmista kalanviljelylaitoksista. lahden paikallistien perusparantamisen
25689: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
25690: taen,
25691: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25692:
25693: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25694: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25695: 1980 vp. 1493
25696:
25697: Raha.asia-aloite n:o 1381.
25698:
25699:
25700:
25701:
25702: ·V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien rakenta-
25703: miseen välillä Taholahden silta-Toholahti.
25704:
25705:
25706: E d u s kun n a II e.
25707:
25708: Toholahden sillan ja Taholahden välisen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25709: tatien osuuden rakentaminen Rautalammin kun- 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
25710: nassa olisi toteutettava. Tämä on kunnan esitys. markkaa käytettäväksi Taholahden sillan
25711: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ja Taholahden välisen kantatien osuu-
25712: taen, den rakentamisen edistämiseen.
25713: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25714:
25715: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25716: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25717: 1494 1980 vp.
25718:
25719: Raha-asia-aloite n:o 1382.
25720:
25721:
25722:
25723:
25724: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 17
25725: perusparannuksen toteuttamiseksi välillä Tuusniemi-Mela-
25726: lahti.
25727:
25728:
25729: E d u s k u n n a 11e.
25730:
25731: Valtatien n:o 17 perusparantaminen ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25732: suunnittelu välillä Tuusniemi-Melalahti olisi 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
25733: saatava viivytyksettä käyntiin. Tämä edesauttai- markan määrärahan valtatien n:o 17 pe-
25734: si Joensuun-Kuopion liikennettä. rusparannuksen suunnittelemiseksi ;a to-
25735: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- teuttamiseksi välillä T uusniemi-Mela-
25736: taen, lahti.
25737: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25738:
25739: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25740: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25741: 1980 vp. 1495
25742:
25743: Raha-asia-aloite n:o 1383.
25744:
25745:
25746:
25747:
25748: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusniemen-Oh-
25749: taanniemen maantien perusparantamiseen.
25750:
25751:
25752: Ed u s kunnalle.
25753:
25754: Tuusniemen kunta on esittänyt, että Tuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25755: niemi-Ohtaanniemi (Rikkalahti) maantie oli- den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
25756: si viivytyksettä perusparannettava. Tämä on markkaa käytettäväksi Tuusniemen-'-
25757: yleisen edun mukaist~. Ohtaanniemen maantien perusparanta-
25758: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- misen edistämiseen.
25759: taen,
25760: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25761:
25762: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25763: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25764: 1496 1980 vp.
25765:
25766: Raha-asia-aloite n:o 1384.
25767:
25768:
25769:
25770:
25771: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalmen-Ter-
25772: von maantien parantamiseen.
25773:
25774:
25775: E d u s k u n n a 11 e;
25776:
25777: Vaajasalmen-Tervon maantien parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25778: nen on kiireellinen ja välttämätön. Asiaa aja- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
25779: vat sekä Suonenjoen kaupunki että Tervon markkaa V aajasalmen-Tervon maan-
25780: kunta. tien parantamista varten.
25781: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25782: taen,
25783: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25784:
25785: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25786: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25787: 1980 vp. 1497
25788:
25789: Raha-asia-aloite n:o 1385.
25790:
25791:
25792:
25793:
25794: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 545
25795: perusparantamiseksi välillä Vesanto-Kerkonkoski.
25796:
25797:
25798: E d u s kun n a 11 e.
25799:
25800: Maantien n:o 545 perusparantamista Vesan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25801: non-Kerkonkosken välillä olisi kiirehdittävä. 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
25802: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markan arviomäärärahan maantien n:o
25803: taen, 545 kiireellisen perusparantamisen edis-
25804: tämiseksi välillä V esanto-Kerkonkoski.
25805: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25806:
25807: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25808: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25809:
25810:
25811:
25812:
25813: 188 088000399J
25814: 149~ 1980 vp.
25815:
25816: Raha-asia-aloite n:o 1386.
25817:
25818:
25819:
25820:
25821: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Mesilän
25822: -Salahmin läpikulkutien rakentamiseksi.
25823:
25824:
25825: Ed u s k u n n a 11 e.
25826:
25827: Vieremlin-Mesilän-Salahmin tiestä on noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25828: 3 kilometriä rakentamatta. Jos se saataisiin 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
25829: rakennetuksi, niin tiestä tulisi taloudellinen markan arviomäärärahan Vieremän-
25830: läpikulkutie ja yleinen liikenneväylä. Mesilän-Salahmin läpikulkutien raken-
25831: Mainå:t:Gilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseksi.
25832: taen,
25833: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25834:
25835: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25836: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25837: 1980 vp. 1499
25838:
25839: Raha-asia-aloite n:o 1387.
25840:
25841:
25842:
25843:
25844: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Vuo-
25845: risen-Kauppilanmäen maantien perusparantamiseen.
25846:
25847:
25848: Ed u s kun n a 11 e.
25849:
25850: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25851: tie olisi perusparannettava. Tieyhteys on tärkeä 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
25852: kunnan etäisten osien liikenteen kannalta ja tie markkaa Vieremän-Vuorisen-Kauppi-
25853: on myös tärkeä yhteys valtatielle n:o 5. lanmäen maantien perusparantamisen
25854: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
25855: taen,
25856: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25857:
25858: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25859: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25860: 1500 1980 vp.
25861:
25862: Raha-asia-aloite n:o 1388.
25863:
25864:
25865:
25866:
25867: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuvinkosken silta-
25868: hankkeen toteuttamiseen Varpaisjärvellä.
25869:
25870:
25871: E d u s k u n n a 11 e.
25872:
25873: · Juuvinkosken silta Varpaisjärven kunnassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25874: on kiireellinen. Siksi tämä työ olisi tehtävä vii- 1981 tulo- ;a menoarvioon 300 000
25875: vyttelemättä. markkaa Juuvinkosken siltahankkeen
25876: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toteuttamiseen V arpais;ärven kunnassa.
25877: taen,
25878: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25879:
25880: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25881: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25882: 1980 vp. 1501
25883:
25884: Raha-asia-aloite n:o 1389.
25885:
25886:
25887:
25888:
25889: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuttakosken sillan
25890: rakentamiseen.
25891:
25892:
25893: E d u s kun n a 11 e.
25894:
25895: Etelälahden--Suonenjoen maantiellä oleva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25896: Kuttakosken silta olisi rakennettava. Tie on 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
25897: tärkeä yhteys Suonenjoen kautta Pieksämäelle markkaa käytettäväksi Kuttakosken sil-
25898: ja Jyväskylään. lan rakentamisen eteenpäin viemiseen.
25899: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25900: taen,
25901: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25902:
25903: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25904: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25905: 1502 1980 vp.
25906:
25907: Raha-asia-aloite n:o 1390.
25908:
25909:
25910:
25911:
25912: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Melttusvirran sillan
25913: rakennustöiden aloittamiseksi Kaavissa.
25914:
25915:
25916: Ed u s k lJ n n a 11 e.
25917:
25918: Melttusvirran sillan Kaavin kunnassa raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25919: taminen on kiireellinen. Kaavin kunnanhallitus den 1981 tulo- ia menoarvioon 100 000
25920: pitää töiden välitöntä aloittamista välttämättö- markkaa käytettäväksi· Melttusvirran
25921: mänä. sillan rakennustöiden aloittamisen edis-
25922: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tämiseen Kaavin kunnassa,
25923: taen,
25924: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
25925:
25926: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25927: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25928: 1980 vp. 1503
25929:
25930: Raha-asia-aloite n:o 1391.
25931:
25932:
25933:
25934:
25935: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sillan
25936: suunnittelun jatkamista varten.
25937:
25938:
25939: Ed u s kun n a 11 e.
25940:
25941: Puutossalmen silta Kuopion läänissä on kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme· kuiu1ioit-
25942: santaloudellisesti ja liikenteellisesti välttämätön. ta en,
25943: Se turvaisi myös laajalla alueella Kuopion lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25944: nissä maaseudulla asutusta. Sillan rakentami- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 00() 000
25945: nen työllistäisi erityisesti kuorma-autoilijapien- markkaa Puulossalmen sillan suunnitte-
25946: yrittäjiä. lun jatktimista ja töiden llloitttHNista
25947: varten Kuopion läänissä.
25948: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25949:
25950: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25951: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25952: 1504 1980 vp.
25953:
25954: Raha-asia-aloite n:o 1392.
25955:
25956:
25957:
25958:
25959: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sil-
25960: lan rakentamisen käynnistämiseksi.
25961:
25962:
25963: E d u s k u n n a 11 e.
25964: Vehmersalmen kunnanvaltuusto ja kunnan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25965: hallitus pitävät Vehmersalmen lautan korvaa- taen,
25966: mista sillalla erittäin tarpeellisena ja kiireellise-
25967: nä. Silta parantaisi kunnan yhtenäisyyttä ja tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25968: kisi kirkonkylän kehittymistä. Silta edesauttaisi 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25969: myös Soisalon saaren elinkeinoelämän eteen- markkaa V ehmersalmen sillan rakenta-
25970: päin viemistä. Hyvä yhteys Kuopioon on hyvin misen käynnistämiseksi.
25971: tarpeellinen.
25972: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25973:
25974: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25975: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
25976: 1980 vp. 1505
25977:
25978: Raha-asia-aloite n:o 1393.
25979:
25980:
25981:
25982:
25983: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden hoi-
25984: don siirtämistä kunnilta valtion kustannettaviksi koskevia
25985: alkutoimenpiteitä varten.
25986:
25987:
25988: E d u s k u n n a 11 e.
25989:
25990: On vaarm, että kunnat joutuvat aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25991: enemmän taloudellisesti uhraamaan paikallis- 1981 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
25992: teiden ylläpitoon ja hoitoon. Kuitenkin nämä markkaa paikallisteiden hoidon siirtämis-
25993: tiet ovat yleisiä liikenneväyliä. tä kunnilta kokonaisuudessaan valtion
25994: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kustannettavaksi koskevia alkutoimen-
25995: taen, piteitä varten.
25996: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
25997:
25998: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25999: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26000:
26001:
26002:
26003:
26004: 189 088000399]
26005: 1506 1980 vp.
26006:
26007: Raha-asia-aloite n:o 1394.
26008:
26009:
26010:
26011:
26012: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaningalla sijait-
26013: sevan Ahkionlahden kanavan uusimistyöhön.
26014:
26015:
26016: E d u s k u n n a 11 e.
26017:
26018: Ahkionlahden kanavan uus1m1styö Kuopion Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26019: läänissä Maaningan kunnassa on kiireellinen taen,
26020: ja välttämätön. Tästä ovat maakuntaliitto ja että Eduskunta ottaisi valtion .vuo-
26021: kaikki vi~anomaiset yksimielisiä. den 1981 tulo- ;a menoarvioon
26022: Työn kustannusarvio on .tämän vuoden hin- 5 000 000 mqrkkat~ hallituksen esittä-
26023: tatasossa 12 miljoonaa markkaa. Tarkoitukseen 1fJien määrärahojen lisäksi • Ahkionlah-
26024: olisi siis saatava välittömästi riittävästi varoja. den kanavan uusimistyöhön.
26025: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26026:
26027: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26028: Urho Pohto Urpo Leppän~n Anssi Joutsenlahti
26029: 1980 vp. :1507
26030:
26031: Raha-asia-aloite n:o 1395.
26032:
26033:
26034:
26035:
26036: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisveden-Hauki-
26037: veden kanavahankkeen toteuttamisen aloittamiseksi.
26038:
26039:
26040: E d u s k u n n a 11 e.
26041:
26042: Suoritetqt tutkimukset osoittavat, että vesi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26043: kuljetusten hyväksikäyttö valtakuntamme alueel- taen,
26044: la on suuresti laiminlyöty. Kuitenkin vesikulje-
26045: tukset ovat taloudellisinta kuljetusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26046: Näistä syistä olisi myös viivyttelemättä to- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26047: teutettava kanavahanke välillä Iisvesi-Hauki- markkaa Iisveden-Haukiveden kanava·
26048: vesi. Suunnitelmat ovat valmiina. hrmkkeen toteuttamisen aloittamiseksi.
26049: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26050:
26051: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26052: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26053: 1508 1980 vp.
26054:
26055: Raha-asia-aloite n:o 1396.
26056:
26057:
26058:
26059:
26060: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijän-
26061: teen kanavan toteuttamisen aloittamiseen.
26062:
26063:
26064: Ed u s kun n a 11 e.
26065:
26066: Vesistökuljetukset on maassamme typerästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26067: laiminlyöty. Kanava Keitele-Päijänne olisi pi- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26068: tänyt rakentaa ja aikoja sitten. markkaa Keiteleen-Päijänteen kanavan
26069: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toteuttamisen aloittamiseen.
26070: taen,
26071: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26072:
26073: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26074: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26075: 1980 vp. 1509
26076:
26077: Raha-asia-aloite n:o 1397.
26078:
26079:
26080:
26081:
26082: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nerkoon kanavan
26083: laajentamiseksi Lapinlahdella.
26084:
26085:
26086: Ed u s kun n a 11 e.
26087:
26088: Vesiliikenne on aina vain taloudellisempaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26089: liikennettä suuren maailman tapahtumien joh- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
26090: dosta. Tästä syystä olisi kiireellisesti laajennet- markan arviomäärärahan Nerkoon kana-
26091: tava myös Nerkoon kanavaa Lapinlahden kun- van laajennuksen eteenpäin viemiseksi
26092: nassa Kuopion läänissä. Lapinlahden kunnassa Kuopion läänissä.
26093: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26094: taen,
26095: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26096:
26097: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26098: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26099: 151{) 1980 vp.
26100:
26101: Raha-asia-aloite n:o 1398.
26102:
26103:
26104:
26105:
26106: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenelaiturin
26107: rakentamisen tukemiseksi Vehmersalmen kirkonkylään.
26108:
26109:
26110: Ed u s kun n a 11 e.
26111:
26112: Vehmersalmen kunnan johto pitää pienvene- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26113: laiturin rakentamista Vehmersalmen kirkonky- taen,
26114: lään hyvin tarpeellisena. Pienvenelaituri raken-
26115: nettaisiin kevyenä ponttoonilaiturina tai erik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26116: seen rakennuskaavassa merkitylle venelaituri- 1981 tulo- ;a menoarvioon 20 000
26117: alueelle. Pienveneliikenne on lisääntynyt viime markkaa pienvenelaiturin rakentamisen
26118: vuosina huomattavasti. Sitä tarvitsevat myös tukemiseksi V ehmersalmen kirkonky-
26119: matkailijat. lään.
26120: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26121:
26122: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26123: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26124: 1980 vp. 1511
26125:
26126: Raha-asia-aloite n:o 1399.
26127:
26128:
26129:
26130:
26131: V~ Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
26132: paikallisliikenteen säilyttämiseksi Kuopion, Pieksämäen ja
26133: Joensuun alueilla.
26134:
26135:
26136: E d u s k u n n a 11 e.
26137:
26138: Valtionrautateiden paikallisliikenne palvelee tusti, jotta vastustus ei tulisi liian kovaksi, mut-
26139: työssäkävijöitä ja tavallisten kansalaisten tar- ta lopullinen päämäärä on paikallisliikenteen
26140: peita. Siksi hallituksen suunnitelmat rautatei- suurimmalta osalta lopettaminen. Tämä ei ole
26141: den paikallisliikenteen rajoittamiseksi ja jopa hyväksyttävää.
26142: laajalti lopettamiseksi eivät ole hyväksyttäviä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26143: Rautatielaitos on palvelulaitos eikä mikään lii- taen,
26144: kelaitos. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26145: Hallitus ja rautatiehallitus ovat kuitenkin 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
26146: yleisen mielipiteen vastustuksesta huolimatta markkaa Valtionrautateiden paikallislii-
26147: päättäneet rajoittaa laajalti rautateiden paikal- kenteen säilyttämiseksi Kuopion, Piek-
26148: lisliikennettä tuhansien työssäkävijöiden ja ta- sämäen ja ] oensuun alueilla työssäkävi-
26149: vallisten kansalaisten korvaamattomaksi vahin- jöiden ja kehitysalueiden väestön tar-
26150: goksi. Liikkeelle on kuitenkin lähdetty rajoite- peiden mukaisesti.
26151: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26152:
26153: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26154: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26155: 1512 1980 vp.
26156:
26157: Raha-asia-aloite n:o 1400.
26158:
26159:
26160:
26161:
26162: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienoislentokentän
26163: rakentamisen aloittamiseksi Suonenjoelle.
26164:
26165:
26166: E d u s k u n n a 11 e.
26167:
26168: Pienoislentokenttä on Suonenjoella hyvin tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26169: peellinen. Vanhan lentokentän käyttö on vaaral- 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000
26170: lisena kielletty. Uuden lentokentän paikka on markkaa pienoislentokentän rakentami-
26171: jo varattu. sen aloitkzmiseksi Suonen;oelle.
26172: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26173: taen,
26174: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26175:
26176: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26177: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26178: 1980 vp. 1513
26179:
26180: Raha-asia-aloite n:o 1401.
26181:
26182:
26183:
26184:
26185: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien toi-
26186: minnan turvaamiseen.
26187:
26188:
26189: E d u s k u n n a 11 e.
26190:
26191: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26192: paikallislehtien kuljetuskustannuksia. Tämä taen,
26193: vaarantaa maassamme vapaan paikallisen tiedo-
26194: tustoiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26195: raskailla rasituksilla puolueeton tiedotustoimin- 1981 tulo- ja menoarvioon JOO 000
26196: ta nujerretaan ja Suomen kansa saatetaan K- markkaa avustuksiksi paikallislehtien
26197: linjan yksisilmäisen ja pimentävän tiedotustoi- toiminnan turvaamiseen maassamme.
26198: minnan aivopesun alaiseksi.
26199: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26200:
26201: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26202: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26203:
26204:
26205:
26206:
26207: 190 088000399]
26208: 1514 1980 vp.
26209:
26210: Raha-asia-aloite n:o 1402.
26211:
26212:
26213:
26214:
26215: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lehtien postimak-
26216: sujen erilaisuuden poistamiseksi.
26217:
26218:
26219: E d u s kun n a 11 e.
26220:
26221: Lehtien eriarvoisuus postimaksuissa on vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26222: toin perustuslakiemme henkeä ja tarkoitusta. den 1981 tulo- ja menoarvioon
26223: Sorsan hallituksen vahvistama uusi postimak- 1 000 000 markkaa lehtien postimaksu-
26224: sujen asetus on vain lisännyt tätä eriarvoi- jen erilaisuuden poistamiseksi perustus-
26225: suutta. lain hengen ia tarkoituksen vastaisena
26226: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sekä vapaata tiedonvälitystä rajoitta-
26227: taen, vana.
26228: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26229:
26230: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26231: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26232: 1980 vp. 1515
26233:
26234: Raha-asia-aloite n:o 1403.
26235:
26236:
26237:
26238:
26239: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta postiauto- ja tele-
26240: varikon rakentamisen aloittamiseksi Iisalmessa.
26241:
26242:
26243: Ed u s k u n n a 11 e.
26244:
26245: Iisalmen kaupungissa toimivat valtion pos- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26246: tiauto- ja televarikkoyksiköt varsin puutteelli- taen,
26247: sissa olosuhteissa. Tästä syystä tulisi Iisal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26248: meen rakentaa valtion postiauto- ja televarik- den 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26249: ko. Hanketta varten on valmis tontti ja kun- markan arviomäärärahan valtion posti-
26250: nallistekniikka. auto- ja televarikan rakentamisen aloit-
26251: tamiseksi Iisalmen kaupungissa.
26252: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26253:
26254: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26255: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26256: 1516 1980 vp.
26257:
26258: Raha-asia-aloite n:o 1404.
26259:
26260:
26261:
26262:
26263: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteiskuljetusten
26264: järjestämiseksi takseilla sivualueilta palvelukeskukseen kun-
26265: nan toimesta.
26266:
26267:
26268: E d u s k u n n a 11 e.
26269:
26270: Yhteydet sivualueilta ja autioituvilta alueilta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26271: maaseudulla keskuksiin vaikeutuvat ja heikke- taen,
26272: nevät jatkuvasti. Asiantilaan on saatava kiireel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26273: linen korjaus. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26274: Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt yhteiskul- markkaa käytettäväksi taksien yhteiskul-
26275: jetukset taksiautoilla ovat osoittautuneet talou- jetusten tarkoituksenmukaiseksi järjestä-
26276: dellisiksi ja suosituiksi. Kunnan toimesta voi- miseksi sivualueilta ja autioituvilta
26277: taisiin tällaisia yhteyksiä järjestää, kun vain on alueilta palvelukeskukseen kunnan toi-
26278: riittäviä taloudellisia edellytyksiä. mesta.
26279: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26280:
26281: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26282: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26283: 1980 vp. 1517
26284:
26285: Raha-asia-aloite n:o 1405.
26286:
26287:
26288:
26289:
26290: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen taksi-
26291: kuljetuspalvelujen kustannusten alentamiseen.
26292:
26293:
26294: E d u s k u n n a 11 e.
26295:
26296: Maaseudun autlOlttaminen on tuhonnut syr- valtiovallan toimenpiteitä semminkin, kun kun-
26297: jäisempien seutujen kaupat ja muut palvelut. nat yleensä ovat syyttömiä tapahtuneeseen
26298: Myös linja-autoyhteydet ovat vaikeutuneet .tai maaseudun autioittamiseen. Siitä ovat vastuus-
26299: kokonaan loppuneet. Tämä on suuri vääryys sa vallassa olleet puolueet.
26300: syrjässä ja kauempana asuvia kohtaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26301: SMP pitää välttämättömänä, että syrjässä taen,
26302: asuvien ja syrjäseutujen yhteydet palvelukes-
26303: kuksiin turvataan. Tämä tapahtuu parhaiten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26304: käyttämällä hyväksi yhteisiä taksikuljetuksia 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
26305: siellä, missä linja-autoyhteys ei ole mahdollinen markkaa käytettäväksi syrjäseutujen
26306: tai tarkoituksenmukainen. ja syrjäalueiden yhteisten taksikuljetus-
26307: Yhteisissä taksikuljetuksissa on kuitenkin ten korvaamiseen niin, että tarvitsija
26308: huolehdittava, että asianomainen tarvitsija ei ei joudu maksamaan ainakaan linja-
26309: joudu maksamaan ainakaan enempää kuin mikä automaksua suurempaa suoritusta.
26310: olisi linja-auton taksa. Siksi asiaan tarvitaan
26311: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
26312:
26313: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
26314: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
26315: Anssi Joutsenlahti
26316: 1518 1980 vp.
26317:
26318: Raha-asia-aloite n:o 1406.
26319:
26320:
26321:
26322:
26323: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden
26324: elinkeinoasiamiestoiminnan tehostamiseen.
26325:
26326:
26327: E d u s k u n n a 11 e.
26328:
26329: Byrokraattinen lainsäädäntö on vaikeuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26330: kuntien elinkeinoasiamiesten verkoston laajen- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26331: tamista ja kehittämistä. Tämän ovat todenneet markkaa maakunnallisten elinkeinoasia-
26332: kehitysalueiden maakuntaliitot yksimielisesti. miesten palkkaamiseen kehitysalueilla
26333: Nämä maakuntaliitot ovat myös esittäneet, että maakuntaliittojen yhteyteen sekä kun-
26334: valtion olisi tuettava samoin maakunnallisten nallisten elinkeinoasiamiesten tehtävien
26335: elinkeinoasiamiesten paikkaamista. laajentamiseen samoilla alueilla.
26336: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26337: taen,
26338: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26339:
26340: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26341: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26342: 1980 vp. 1519
26343:
26344: Raha-asia-aloite n:o 1407.
26345:
26346:
26347:
26348:
26349: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
26350: varmuusvarastorahastoon.
26351:
26352:
26353: E d u s k u n n a 11 e.
26354:
26355: Maamme valtapuolueet ja hallitus olivat täy- ovat kuitenkin aivan liian pienet. Tämä mer-
26356: sin laiminlyöneet kansallemme tärkeiden tar- kitsee elintärkeiden asioiden laiminlyömistä.
26357: vikkeiden varmuusvarastoinnin. Kriisitilantees- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26358: sa olisimme olleet jopa heikommassa asemassa taen,
26359: kuin syksyllä 1939 ennen toista maailmansotaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26360: Kun SMP puuttui eduskunnassa tähän va- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
26361: kavaan skandaalitilanteeseen, on hallitus ryh- tille 32.06.60 lisäyksenä 100 000 000
26362: tynyt hitaasti korjaustoimenpiteisiin varmuus- markkaa siirtona varmuusvarastorahas-
26363: varastoinnin asiassa. toon käytettäväksi varmuusvarastointi-
26364: Budjetissa tarkoitukseen esitetyt määrärahat tilanteen kiireelliseksi korjaamiseksi.
26365: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26366:
26367: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26368: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26369: 1520 1980 vp.
26370:
26371: Raha-asia-aloite n:o 1408.
26372:
26373:
26374:
26375:
26376: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntatoi-
26377: menpiteiden tehostamiseen.
26378:
26379:
26380: E d u s k u n n a 11 e.
26381:
26382: Viime keväänä Ahvenanmaata ja Suomen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26383: saaristoa uhannut öljykatastrofi paljasti, että taen,
26384: hallitukset ja valtapuolueet ovat laiminlyöneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26385: täysin maamme varautumisen öljykatastrofin 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26386: varalta. SMP ei voi hyväksyä tällaista vastuut- markkaa riittävää koulutettua iskuhen-
26387: tomuutta. kilökuntaa ja sen tarvitsemaa kalustoa
26388: varten vakavien öljykatastrofien varalta.
26389: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26390:
26391: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26392: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26393: 1980 vp. 1521
26394:
26395: Raha-asia-aloite n:o 1409.
26396:
26397:
26398:
26399:
26400: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vaarallisten ainei-
26401: den poistamista elintarviketuotannosta koskevan selvityksen
26402: suorittamiseen.
26403:
26404:
26405: E d u s kun n a 11 e.
26406:
26407: Selvästi syöpä leviää maassamme aina vain että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26408: enemmän siitä syystä, että elintarvikkeita on den 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
26409: käsitelty vaarallisilla aineilla. markkaa sen seikan kiireellisesti sel-
26410: Kuitenkin kotimainen elintarviketuotantom- vittämiseksi, millä tavoin elintarvike-
26411: me voidaan turvata ilman, että toteutetaan tuotannostamme voidaan poistaa vaa-
26412: elintarvikkeiden myrkyttämisen linjaa samalla ralliset aineet ja toteuttaa maassamme
26413: myös syöpää viljelijöiden keskuuteen levittäen. saasteettomien elintarvikkeiden tuotan-
26414: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- to ja käyttö sekä kuluttajien että vil-
26415: taen, jelijöiden etujen mukaisesti.
26416: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26417:
26418: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26419: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26420:
26421:
26422:
26423:
26424: 191 088000399]
26425: 1522 1980 vp.
26426:
26427: Raha-asia-aloite n:o 1410.
26428:
26429:
26430:
26431:
26432: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Geologiselle tutki-
26433: muslaitokselle maaperätutkimuksen tehostamiseksi Kuopion
26434: läänin alueella ja Itä-Suomessa.
26435:
26436:
26437: E d u s kun n a 11 e.
26438:
26439: Maaperätutkimuksia olisi kiireellisesti tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26440: tettava Kuopion läänissä ja muualla Itä-Suo- 1981 tulo- ;a menoarvioon 200 000
26441: messa. Tätä varten tarvitaan lisävaroja. markkaa Geologiselle tutkimuslaitoksel-
26442: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- le maaperätutkimusten tehostamiseksi
26443: taen, Kuopion läänin alueella ia muualla Itä-
26444: Suomessa.
26445: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26446:
26447: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26448: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26449: 1980 vp. 1523
26450:
26451: Raha-asia-aloite n:o 1411.
26452:
26453:
26454:
26455:
26456: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimais-
26457: ten polttoaineiden käytön edistämiseen.
26458:
26459:
26460: E d u s kun n a 11 e.
26461:
26462: K-linjan aikana ovat energia-asiamme joutu- tämättömät ja samoin on myös riittämätön Koi-
26463: neet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkolai- viston hallituksen valtion vuoden 1981 budjet-
26464: sesta energiasta pahasti riippuvaisiksi, minkä tiin esittämä määräraha. Sitä on siis lisättävä.
26465: seurauksena kuluvanakio vuonna joudutaan täl- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26466: laisesta energiasta maksamaan ulkomaille yli taen,
26467: 15 000 000 000 markkaa. Se on raskasta sekä
26468: tarpeetonta ja kansaamme köyhdyttävää. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26469: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehokkai- den 1981 tulo- ja menoarvioon momen-
26470: siin toimenpiteisiin kotimaisten energiamahdol- tille 32.44.40 lisäyksenä 10 000 000
26471: lisuuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suhtees- markkaa kotimaisten polttoaineiden
26472: sa kuitenkin hallituksen ,toimenpiteet ovat riit- käytön edistämiseen.
26473: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26474:
26475: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26476: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26477: 1524 1980 vp.
26478:
26479: Raha-asia-aloite n:o 1412.
26480:
26481:
26482:
26483:
26484: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksi-
26485: käytön tehostamiseksi.
26486:
26487:
26488: Ed u s k u n n a 11 e.
26489:
26490: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26491: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuh- taen,
26492: lausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26493: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytet- den 1981 tulo- ja menoarvioon
26494: tävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika te- 1 000 000 markkaa pienpuun hyväksi-
26495: hostaa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin säästet- käytön todella tehostamiseksi ja moni-
26496: täisiin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa. puolistamiseksi kansantaloutemme etu-
26497: jen mukaisesti.
26498: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26499:
26500: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26501: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26502: 1980 vp. 1525
26503:
26504: Raha-asia-aloite n:o 1413.
26505:
26506:
26507:
26508:
26509: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten ilmais-
26510: polttoaineiden hyväksikäytön edistämiseksi.
26511:
26512:
26513: E d u s k u n n a 11 e.
26514:
26515: Maassamme on laiminlyötynä valtavat mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26516: dollisuudet korvata lämmitysöljy kotoisilla il- den 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
26517: maispolttoaineilla kuten talousjätteillä, puuroip- markkaa tilakohtaisten ja omakotitalo-
26518: peella, kuorijätteillä, hakkeilla, sahanpurulla, kohtaisten kotoisten ilmaispolttoainei-
26519: oljilla jne. Näin voitaisiin säästää ulkolaisessa den hyväksikäytön tehokkaaksi edistä-
26520: energiassa. Maamme valtapuolueet ovat kuiten- miseksi myös ttäitä koskevia laitteita
26521: kin kaiken tämän laiminlyöneet. kehittämällä.
26522: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26523: taen,
26524: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26525:
26526: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26527: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26528: 1526 1980 vp.
26529:
26530: Raha-asia-aloite n:o 1414.
26531:
26532:
26533:
26534:
26535: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaista poltto-
26536: ainetta käyttävän aluelämpöjärjestelmän rakentamisen tuke-
26537: miseen Kuopion läänin alueella.
26538:
26539:
26540: E d u s k u n n a 11 e.
26541:
26542: Kuopion läänissä ovat kunnat halukkaita siir- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26543: tymään kotimaista polttoainetta käyttävään taen,
26544: aluelämpöjärjestelmään. Kysymys on vain va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26545: roista ja taloudellisista mahdollisuuksista. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26546: Koko kansamme ja kansantaloutemme etu markkaa käytettäväksi kotimaista polt-
26547: on, että kotimaisia polttoaineita käytettäisiin toainetta käyttävän aluelämpöjärjestel-
26548: mahdollisimman laajasti. Tällöin säästyttäisiin män rakentamisen tukemiseen ja edis-
26549: köyhdyttävästä ulkolaisen öljyn ostosta. tämiseen Kuopion läänin alueella.
26550: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26551:
26552: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26553: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26554: 1980 vp. 1527
26555:
26556: Raha-asia-aloite n:o 1415.
26557:
26558:
26559:
26560:
26561: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen noston
26562: edistämisen tukemiseksi Lapinlahdella.
26563:
26564:
26565: E d u s kun n a 11 e.
26566:
26567: Turpeen käyttöä olisi edistettävä ja tuetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26568: va myös Lapinlahden kunnassa Kuopion lää- den 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
26569: nissä. markkaa turpeen noston ja mahdollisen
26570: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- jalostuksen edistämisen tukemiseksi La-
26571: taen, pinlahden kunnassa Kuopion läänissä.
26572: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26573:
26574: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26575: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26576: 1528 1980 vp.
26577:
26578: Raha-asia-aloite n:o 1416.
26579:
26580:
26581:
26582:
26583: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pohtoturvetuotan-
26584: non edistämiseen Pielavedellä.
26585:
26586:
26587: E d u s k u n n a 11 e.
26588: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Pielave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26589: den kunnassa on huomattavat turvetuotantoon 1981 tulo- ;a menoarvioon 200 000
26590: soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoa varten on markkaa polttoturvetuotannon tehok-
26591: jo suoritettu soiden kuivatusta. Lisävaroja kui- kaaksi edistämiseksi Pielaveden kun-
26592: tenkin tarvitaan. nassa.
26593: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26594: taen,
26595: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26596:
26597: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26598: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26599: 1980 vp. 1529
26600:
26601: Raha-asia-aloite n:o 1417.
26602:
26603:
26604:
26605:
26606: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin säh-
26607: köistystä varten.
26608:
26609:
26610: Ed u s kun n a 11 e.
26611:
26612: Kuopion läänin maaseudun sähköistys on 35 000 markkaa taloudelta, ehdotamme kun-
26613: edelleen kesken. Sähköistettäviksi kelpaavia ta- nioittaen,
26614: louksia on vielä yhteensä noin 800 kappaletta.
26615: Lisäksi Kuopion läänin alueella toimivalla Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26616: von Voima Oy:llä on saamatta valtion avustuk- den 1981 tulo- ;a menoarvioon
26617: sia aikaisemmilta vuosilta. 20 000 000 markkaa käytettäväksi avus-
26618: Mainituilla perusteilla ja kun jäljellä olevien tuksina Kuopion läänin sähköistystä
26619: .talouksien sähköistäminen maksaa keskimäärin varten.
26620: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26621:
26622: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26623: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26624:
26625:
26626:
26627:
26628: 192 008000399]
26629: 1530 1980 vp.
26630:
26631: Raha-asia-aloite n:o 1418.
26632:
26633:
26634:
26635:
26636: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. mustan kiven
26637: laadun ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärvellä.
26638:
26639:
26640: E d u s k u n n a 11 e.
26641:
26642: Varpaisjärven kunnassa on taloudellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26643: hyödyllistä ns. mustaa kiveä. Tämän kiven laatu 1981 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mark-
26644: ja sijainti olisi tutkimuksilla riittävästi selvitet- kaa ns. mustan kiven laadun ;a sijainnin
26645: tävä. Kiven lisääntyvällä jalostamisella ja käy- selvittämiseksi V arpaisjärven kunnassa
26646: töllä voitaisiin korvata ulkomailta tuotavaa ki- ja sanotun kiven käytön lisäämiseksi
26647: viraaka-ainetta. maamme tarpeen tyydyttämiseksi niin,
26648: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- että ·ulkomailta tuonti vähenisi.
26649: taen,
26650: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26651:
26652: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26653: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26654: 1980 vp. 1531
26655:
26656: Raha-asia-aloite n:o 1419.
26657:
26658:
26659:
26660:
26661: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keskisuuren ja pie-
26662: nen yritystoiminnan lainan saannin edistämiseen.
26663:
26664:
26665: E d u s k u n n a 11 e.
26666:
26667: Maamme valtaa pitävät ovat tarkoituksellises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26668: ti ylläpitäneet kireätä rahapolitiikkaa myös es- 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26669: tääkseen kunnollisen ansiotason maassamme. markkaa käytettäväksi sopivalla tavalla
26670: Tämän seurauksena pienen ja keskisuuren keskisuuren ja pienen yritystoiminnan
26671: yritystoiminnan on ollut monasti hyvin vaikea lainan saannin edistämiseen kansamme
26672: saada lainaa. Tämä puolestaan on ylläpitänyt elintason ja toimeentulon turvan pysy·
26673: laajaa työpaikan epävarmuutta ja jopa työttö- västi parantamiseksi.
26674: myyttä hyvänäkin aikana.
26675: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26676: taen,
26677: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1970.
26678:
26679: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26680: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26681: 1532 1980 vp.
26682:
26683: Raha-asia-aloite n:o 1420.
26684:
26685:
26686:
26687:
26688: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi kor-
26689: vauksiksi yrityksille sosiaaliturvamaksurasituksen huojentami-
26690: seksi.
26691:
26692:
26693: Ed u s kun n a 11 e.
26694:
26695: Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26696: Koiviston-Pekkalan-Aallon kansanrintama- den 1981 tulo- ja menoarvioon
26697: hallitus ei ole esittänyt helpotusta sosiaalitur- 5 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
26698: vamaksujen perimiseksi yrityksiltä liikevaihdon määräisenä korvauksena niin, että so-
26699: perusteella. Kuitenkin sosiaaliturvamaksujen pi- siaaliturvamaksujen rasitus yritysten
26700: täisi olla oikeudenmukaisia ja kohtuullisia kun- kesken tasaanluu liikevaihdon perus-
26701: kin yrityksen kohdalla. taae.
26702: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26703: taen,
26704: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26705:
26706: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26707: Urpo Leppänel) Anssi Joutsenlahti
26708: 1980 vp. 1533
26709:
26710: Raha-asia-aloite n:o 1421.
26711:
26712:
26713:
26714:
26715: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laati-
26716: miseksi valtionenemmistöisen teollisuuden sijoittamisesta Kuo-
26717: pion lääniin.
26718:
26719:
26720: E d u s kun n a 11 e.
26721:
26722: Kun yksityinen teollisuus ei ole turvannut mattakaan turpeen tuotekehittelystä ja jatkoja-
26723: Kuopion läänissä väestön jatkuvaa työllisyyttä, lostuksesta.
26724: on välttämätöntä, että maakuntaan sijoitetaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26725: valtion teollisuutta, niinkuin on tapahtunut mo- taen,
26726: nilla maamme alueilla.
26727: Selvitysten mukaan Kuopion läänissä voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26728: menestyä autoteollisuuteen tukeutuvaa teolli- 1981 tulo- ;a menoarvioon 20 000
26729: suutta ja samoin olisi puolustusvoimien tarkoi- markkaa sen seikan kiireelliseksi selvit-
26730: tuksia palvelevan teollisuuden kanssa asianlaita. tämiseksi, mitä tarpeellista valtionenem-
26731: Myöskään ei pitäisi väheksyä valtionenemmis- mistöisiä teollisuutta olisi iärkevää si-
26732: töisten yhtiöiden alihankintojen teollisuutta ei- ioittaa Kuopion lääniin väestön pysy-
26733: kä sairaalateknologiaa ja lääketeollisuutta puhu- vän työllisyyden turvaamiseksi.
26734: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26735:
26736: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26737: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26738: 1534 1980 vp.
26739:
26740: Raha-asia-aloite n:o 1422.
26741:
26742:
26743:
26744:
26745: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaavan yritys-
26746: toiminnan kehittämiseksi Kaavin Luikonlahden kaivosalueella.
26747:
26748:
26749: E d u s k u n n a 11 e.
26750:
26751: Kun Luikonlahden kaivoksen malmivarat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26752: Kaavin kunnassa näyttävät olevan rajalliset, 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
26753: niin on välttämätöntä kehittää alueella korvaa- markkaa korvaavan yritystoiminnan ke-
26754: vaa yritystoimintaa. Näin turvataan myös jo hittämiseksi Luikonlahden · kaivosalueel-
26755: nyt suoritetut investoinnit. la Kaavin kunnassa malmivarojen rajal-
26756: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lisuuden vuoksi.
26757: taen,
26758: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26759:
26760: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26761: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26762: 1980 vp. 1535
26763:
26764: Raha-asia-aloite n:o 1423.
26765:
26766:
26767:
26768:
26769: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanjalostusteh-
26770: taan perustamiseksi Savoon.
26771:
26772:
26773: E d u s k u n n a 11 e.
26774:
26775: Kotimaisten elintarvikkeittemme edelleen ja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26776: lostus on maassamme laajalti laiminlyöty. Näin taen,
26777: on asianlaita myös kotoisten marjojemme teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26778: dasmaisessa jalostuksessa. 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
26779: Tämä puute on erityisesti havaittavissa myös markkaa käytettäväksi asianmukaisen
26780: Savossa, vaikka maaseudun väki kärsii toimeen- marjanjalostustehtaan aikaansaamiseksi
26781: tulon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava Savoon.
26782: korjaus.
26783: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26784:
26785: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26786: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26787: 1536 1980 vp.
26788:
26789: Raha-asia-aloite n:o 1424.
26790:
26791:
26792:
26793:
26794: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen teollisuus-
26795: kylän toisen vaiheen rakentamiseen.
26796:
26797:
26798: E d u s k u n n a 11e.
26799:
26800: Iisalmen teollisuuskylän rakentaminen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26801: edennyt vasta puolitiehen, eikä teollisuuskylä taen,
26802: nykyiseHääh ole täyttänyt niitä aluepoliittisia
26803: odotUksia, jotka sille on asetettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26804: Ylä-Savon aluepolitiikka edellyttää todellisia 1981 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26805: tekoja. Tämä taas merkitsee teollisuuskylän toi- markkaa Iisalmen teollisuuskylän raken-
26806: sen vaiheen rakentamista. Tällöin Iisalmen tamisen toisen vaiheen eteenpäin vie-
26807: kaupunginhallitus edellyttää erityisesti myös miseksi.
26808: valtiojohtoisen teollisuuden sijoittamista teollli-
26809: suuskylään.
26810: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26811:
26812: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26813: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26814: 1980 vp. 1537
26815:
26816: Raha-asia-aloite n:o 1425.
26817:
26818:
26819:
26820:
26821: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuustalon
26822: rakentamiseksi Kaavin kirkonkylään.
26823:
26824:
26825: E d u s kun n a II e.
26826:
26827: Kaavin kuntaan olisi ehdottomasti rakennet- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26828: tava pienteollisuustalo, kaivostoiminnan vaikeu- den 1981 tulo- ia menoarvioon 100 000
26829: tuessa raaka-aineen puutteen vuoksi. Kunta pi- markkaa käytettäväksi pienteollisuusta-
26830: tää tällaisen talön rakentamista välttämättö- lon rakentamisen avustamiseen Kaavin
26831: mänä Kaavin kirkonkylään. kirkonkylässä.
26832: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26833: taen,
26834: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26835:
26836: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26837: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26838:
26839:
26840:
26841:
26842: 193 088000399]
26843: 1538 1980 vp.
26844:
26845: Raha-asia-aloite n:o 1426.
26846:
26847:
26848:
26849:
26850: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen pien-
26851: teollisuustalon rakentamiseen.
26852:
26853:
26854: E d u s k u n n a 11 e.
26855:
26856: Välttämätön pienteollisuustalo Suonenjoen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26857: kaupungissa voitaisiin heti rakentaa ja tarjota taen,
26858: työttömille työtä, kun vain valtio antaisi talon
26859: rakentamiseen avustusta, koska talosta vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26860: rattaisiin tarpeelliset tilat autorekisterikeskuk- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
26861: selle. markkaa avustukseksi Suonenjoen pien-
26862: teollisuustalon rakentamiseen.
26863: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26864:
26865: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26866: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26867: 1980 vp. 1539
26868:
26869: Raha-asia-aloite n:o 1427.
26870:
26871:
26872:
26873:
26874: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Paakkilan kaivok-
26875: sen toiminnan käynnistämiseksi Tuusniemellä.
26876:
26877:
26878: E d u s k u n n a II e.
26879:
26880: Tuusniemen kunnan Paakkilan kaivoksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26881: Kuopion läänissä ei ole toimintaa. Kysymyk- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
26882: sessä ovat kuitenkin Tuusniemen kuntalaisille markkaa Tuusniemen kunnan Paakkilan
26883: varsin merkittävät työpaikat. kaivoksen toiminnan käynnistämisen
26884: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseksi.
26885: taen,
26886: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26887:
26888: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26889: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26890: 1540 1980 vp.
26891:
26892: Raha-asia-aloite n:o 1428.
26893:
26894:
26895:
26896:
26897: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän kupariesiin-
26898: tymän hyödyntämiseksi Pielavedellä.
26899:
26900:
26901: E d u s kun n a 11e.
26902:
26903: Pielaveden kunnan Säviän kupariesiintymää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26904: ei ole vieläkään hyödynnetty. Kuitenkin on mi- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
26905: neraaleista maassamme puutetta ja Outokum- markkaa Säviän kupariesiintymän hyö-
26906: mun kaivoksia uhkaa lopettaminen. dyntämiseksi kaivostoimenpiteillä Pie-
26907: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- laveden kunnassa.
26908: taen,
26909: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26910:
26911: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26912: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26913: 1980 vp. 1541
26914:
26915: Raha-asia-aloite n:o 1429.
26916:
26917:
26918:
26919:
26920: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupan kehitysra-
26921: haston perustamiseksi.
26922:
26923:
26924: E d u s k u n n a 11 e.
26925:
26926: Kauppakuolemat ovat vakava tosiasia. Maam- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26927: me valtapuolueet ovat kuitenkin edelleen välin- taen;
26928: pitämättömiä ja tehottomia. Kuitenkin kaupan
26929: palvelustehtäviä tarvitaan kaikkialla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26930: Tosiasiat osoittavat, että maahamme tarvi- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
26931: taan kiireellisesti kaupan kehitysrahasto. markkaa kaupan kehitysrahaston perus-
26932: tamiseksi.
26933: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26934:
26935: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26936: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26937: 1542 1980 vp.
26938:
26939: Raha-asia-aloite n:o 1430.
26940:
26941:
26942:
26943:
26944: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskaupan
26945: tukitoimenpiteisiin sivu- ja kehitysalueilla.
26946:
26947:
26948: E d u s k u n n a 11 e.
26949:
26950: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26951: jasijoitusalueilla ja kehitysalueilla ovat suuret. 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26952: Ne ovat kasvamaan päin ja kauppakuolemat markkaa vähittäiskauppajärjestöjen sopi-
26953: jatkuvat. Näin palvelu heikkenee. viksi ja tehokkaiksi katsomiksi tukitoi-
26954: On selvää, että asiantilaan on kiireellisesti menpiteiksi tällaisille kaupoille ennen
26955: saatava todellinen korjaus puheitten ja halli- kaikkea hajasijoitusalueilla, sivualueilla
26956: tuksen budjetissa esittämän näennäisen sijasta. ja kehitysalueilla.
26957: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26958: taen,
26959: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
26960:
26961: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26962: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26963: 1980 vp. 1543
26964:
26965: Raha-asia-aloite n:o 1431.
26966:
26967:
26968:
26969:
26970: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän kvartsihie-
26971: kan käytön laajentamiseksi.
26972:
26973:
26974: E d u s kun n a 11 e.
26975:
26976: Malmivarat ovat ehtymässä koLmessa Kuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26977: pion läänin kunnassa. Muita teollisuutta ja taen,
26978: yritystoimintaa edistäviä toimenpiteitä siis tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26979: vitaan kiireellisesti. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
26980: Tosiasiat puoltavat Nilsiän kvartsihiekan markkaa Nilsiän kvartsihiekan käytön
26981: käytön laajentamista. tarkoituksenmukaisen laajentamisen
26982: edistämiseksi.
26983: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
26984:
26985: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26986: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
26987: 1544 1980 vp.
26988:
26989: Raha-asia-aloite n:o 1432.
26990:
26991:
26992:
26993:
26994: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion takauslai-
26995: toksen perustamista kehitys- ja sivualueita varten koskevan
26996: selvityksen laatimiseen.
26997:
26998:
26999: E d u s k u n n a II e.
27000:
27001: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27002: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tarpei- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27003: ta. Siksi on välttämätöntä perustaa ennen kaik- markkaa käytettäväksi valtion erityisen
27004: kea maamme kehitys- ja sivualueita varten oma takauslaitoksen perustamista erityisesti
27005: valtion takauslaitos. maamme kehitysalueita ja sivualueita
27006: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- varten koskevan selvityksen laatimiseen
27007: taen, ja perustamisen käynnistystoimiin.
27008: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27009:
27010: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27011: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27012: 1980 vp. 1545
27013:
27014: Raha-asia-aloite n:o 1433.
27015:
27016:
27017:
27018:
27019: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sivualueiden pien-
27020: yritteliäisyyden tuotantotueksi.
27021:
27022:
27023: Ed u s kun n a 11 e.
27024:
27025: Kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan tu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27026: kemisessa on varsinainen pienyritteliäisyys sa- taen,
27027: moin kuin palv<:jluelinkeinot sekä perhe- ja
27028: pienviljelmät jääneet lapsipuolen asemaan. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27029: mä on johtanut kehitysalueiden ja sivualueiden 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27030: pahaan köyhtymiseen ja autioitumiseen. markkaa käytettäväksi sivualueiden
27031: Kuitenkin terveen järjen mukaan pitäisi ni- pienyritteliäisyyden sekä palveluelinkei-
27032: menomaan sivualueiden pienyritteliäisyydelle nojen ja perhe- ja pienviljelmien tuo-
27033: sekä palveluelinkeinoille ja perhe- ja pienviljel- tantotueksi.
27034: mille antaa tuotantotukea. Tämä olisi koko
27035: maamme etujen mukaista,
27036: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27037:
27038: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27039: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27040:
27041:
27042:
27043:
27044: 194 088000399}
27045: 1546 1980 vp.
27046:
27047: Raha-asia-aloite n:o 1434.
27048:
27049:
27050:
27051:
27052: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi kul-
27053: jetustueksi kehitysalueilla.
27054:
27055:
27056: E d u s k u n n a 11 e.
27057:
27058: Kehitysalueiden alueellinen kuljetustuki on siis kiireellisesti näiden alueiden yritystOlmm-
27059: ollut niukka. Sen merkitys on entisestään vä- taa varten ylimääräistä kuljetustukea. Tällä
27060: hentynyt, kun Valtionrautatiet ovat muuttaneet kannalla ovat myös kehitysalueiden maakunta-
27061: rautatietariffejaan, ja sama koskee muutakin liitot.
27062: kustannusten nousua. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27063: Kuitenkin nimenomaan kehitysalueilla mat- taen,
27064: kat ovat pitkät ja yliraskas kuljetustoimen alan
27065: verotus riistää siis erityisesti kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27066: väestöä ja vaikeuttaa näiden alueiden elinkei- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27067: notoimintaa. markkaa ylimääräiseksi kuljetustueksi
27068: Jotta työllisyys ei seuraavana lamakautena ennen kaikkea kehitysalueilla.
27069: täydellisesti romahtaisi kehitysalueilla, tarvitaan
27070: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27071:
27072: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27073: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27074: 1980 vp. 1547
27075:
27076: Raha-asia-aloite n:o 1435.
27077:
27078:
27079:
27080:
27081: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tahtituen järjestä·
27082: miseksi syrjäseuduilla.
27083:
27084:
27085: Ed u sk u nn alle.
27086:
27087: Maamme laajojen alueiden ja syrjäseutujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27088: talouselämän edistämiseksi tarvitaan nykyisessä 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27089: tilanteessa välttämättä erilaista rahtitukea. markkaa tarpeellisen rahtituen järjestä-
27090: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi maamme laajoilla alueilla ja syr-
27091: taen, jäseuduilla elinkeinoelämän edistämisek-
27092: si ja työttömyyden poistamiseksi.
27093: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27094:
27095: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27096: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27097: 1548 1980 vp.
27098:
27099: Raha-asia-aloite n:o 1436.
27100:
27101:
27102:
27103:
27104: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta matkai-
27105: lun edistämiseen.
27106:
27107:
27108: E d u s k u n n a 11 e.
27109:
27110: Matkailu on selvästi laajeneva elinkeino että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27111: maassamme. Tämä koskee myös ulkomaan tu- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27112: risteja. Matkailuelinkeinojen kehittämisellä voi- 32.80.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
27113: daan siis lisätä kansamme tuloja ja parantaa matkailun edistämiseen.
27114: työllisyyttä.
27115: MainituiLla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27116: taen,
27117: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27118:
27119: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27120: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27121: 1980 vp. 1549
27122:
27123: Raha-asia-aloite n:o 1437.
27124:
27125:
27126:
27127:
27128: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1ääkintäoikeuden
27129: perustamista koskeviin toimenpiteisiin.
27130:
27131:
27132: Ed u s kun n a 1 1 e.
27133:
27134: Sairaiden oikeusturva on monessa suhteessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27135: maassamme heikko. Tämän pahan epäkohdan 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
27136: poistamiseksi tarvitaan maassamme oikeustur- markkaa toimenpiteisiin ryhtymiseksi
27137: vaa antava 1ääkintäoikeus. tarpeellisen lääkintäoikeuden perustami-
27138: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi maahamme sairaiden ja lääkäreiden
27139: taen, oikeusturvan toteuttamiseksi.
27140: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27141:
27142: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27143: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27144: 1550 1980 vp.
27145:
27146: Raha-asia-aloite n:o 1438.
27147:
27148:
27149:
27150:
27151: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta käytäntöön sovel-
27152: tuvan työsuojelun tehostamiseksi.
27153:
27154:
27155: E d u s k u n n a 11 e.
27156:
27157: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- MainituiLla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27158: miseksi ja tapaturmien välttämiseksi on koko taen,
27159: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui-
27160: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja joustavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27161: niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tarpeetto- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
27162: mia kustannuksia, mutta kuitenkin työturvalli- markkaa käytäntöön soveltuvan tehok-
27163: suus on riittävä. Missään tapauksessa poliittisia kaan työsuojelun eteenpäin viemiseksi
27164: ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tärkeisiin maassamme.
27165: asioihin, niin kuin valitettavasti maassamme on
27166: tapahtunut.
27167: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27168:
27169: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27170: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27171: 1980 vp. 1551
27172:
27173: Raha-asia-aloite n:o 1439.
27174:
27175:
27176:
27177:
27178: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistoimenpitei-
27179: siin myrkky- ja saastevaaran torjumiseksi.
27180:
27181:
27182: E d u s k u n n a 11 e.
27183:
27184: Myrkyt ja saaste uhkaavat yhä enemmän Tarvitaan siis tehokkaita erikoistoimenpiteitä
27185: maassamme työtä tekeviä ja tavallisia kansalai- yllättävän myrkkyvaaran ja saasteen vuoksi.
27186: sia. Näitä vaaroja vastaan ei useinkaan pystytä Tämä taas vaatii ylimääräisiä varoja.
27187: taistelemaan työsuojelun tavanomaisin keinoin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27188: ja normaalilla koneistolla. taen,
27189: Niinpä viime vuoden kesän alussa paljastui
27190: hiivapölyn terveysvaara Äänekoskella Metsälii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27191: ton tehtailla. Mutta vasta pitkän viivyttelyn 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
27192: jälkeen asiassa ryhdyttiin todellisiin korjaustoi- markkaa kiireellisiä erikoistoimenpiteita
27193: menpiteisiin, vaikka sadat ihmiset olivat jatku- varten yllättävän tai paljastuneen myrk-
27194: vasti vaaravyöhykkeessä ja korvaamattomia ter- kyvaaran ja saastevaaran uhatessa työn-
27195: veysmenetyksiä oli jo tapahtunut. tekijöitä ja kansalaisia.
27196: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27197:
27198: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27199: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27200: 1552 1980 vp.
27201:
27202: Raha-asia-aloite n:o 1440.
27203:
27204:
27205:
27206:
27207: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lap-
27208: silisiksi.
27209:
27210:
27211: E d u s kun n a 11 e.
27212:
27213: Tutkimusten mukaan riittävillä lapsilisillä SMP myös katsoo, että lapsilisää pitäisi mak-
27214: voidaan taloudellisimmin ja tarkoituksenmukai- saa 18 ikävuoteen saakka, eikä niinkuin nyt
27215: simmin nostaa lapsiperheitä köyhyysloukusta. vain 16 vuoteen saakka.
27216: Hallitukset ovat kuitenkin vuodesta vuoteen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27217: esittäneet lapsilisiin vain näennäisiä korjauk- taen,
27218: sia. Lapsilisien reaaliarvo on jopa alentunut, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27219: vaikka tarkoitukseen on kerätty riittävästi 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
27220: varoja. Näitä lasten varoja on jopa käytetty markkaa ylimääräisen lapsilisän maksa-
27221: väärin muihin tarkoituksiin. miseksi niin, että lapsiperheet ja yksin-
27222: huoltajat pelastuvat köyhyysloukusta.
27223: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27224:
27225: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27226: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27227: 1980 vp. 1553
27228:
27229: Raha-asia-aloite n:o 1441.
27230:
27231:
27232:
27233:
27234: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaiden ja vam-
27235: maisten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi.
27236:
27237:
27238: Ed u s kun n a 11 e.
27239:
27240: Sairaiden ja vammaisten, erityisesti lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27241: hoito on edelleen maassamme varsin puutteelli- 1981 tulo- ia menoarvioon 500 000
27242: nen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva inhi- markkaa erityisesti sairaiden ;a vam-
27243: millinen kylmyys kauniista puheista huolimatta. maisten lasten ylimääräiseksi hoito-
27244: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tueksi erityistapauksissa.
27245: taen,
27246: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27247:
27248: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27249: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27250:
27251:
27252:
27253:
27254: 195 088000399}
27255: 1554 1980 vp.
27256:
27257: Raha-asia-aloite n:o 1442.
27258:
27259:
27260:
27261:
27262: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin les-
27263: keneläkkeisiin.
27264:
27265:
27266: E d u s k u n n a II e.
27267:
27268: Yksinhuoltajalaissa eli ns. leskeyseläkelaissa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27269: on törkeitä puutteita. Niinpä esim. toinen leski taen,
27270: voi saada yksinhuoltajaeläkettä edellyttäen, ettei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27271: hän mene naimisiin, kun taas toinen leski ei 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000
27272: saa yksinhuoltajaeläkettä syystä, että hänen markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
27273: miehensä on kuollut ennen vuotta 1965. korvauksena leskeyseläkkeeksi niille,
27274: Tällaista eriarvoisuutta SMP ei pidä hyväk- jotka nykyisten säännösten mukaan jää-
27275: syttävänä, vaan katsoo, että kaikkien tulisi vät väliinputoajiksi ja muita leskeys-
27276: oikeudenmukaisesti olla samassa asemassa. eläkkeen saajia huonompaan asemaan.
27277:
27278: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27279:
27280: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27281: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27282: 1980 vp. 1555
27283:
27284: Raha-asia-aloite n:o 1443.
27285:
27286:
27287:
27288:
27289: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sai-
27290: rauspäivärahan maksamiseen päivärahan alimman määrän ko-
27291: rottamiseksi.
27292:
27293:
27294: E d u s k u n n a 11 e.
27295:
27296: Sairauspäivärahan tulee olla riittävä. SMP että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27297: ei myöskään hyväksy eriarvoisuutta eri ihmis- den 1981 tulo- ja menoarvioon
27298: ten kesken sairauspäivärahan suuruudessa. Jo- 5 000 000 markkaa käytettäväksi yli-
27299: kainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. määräisen korvauksen maksamiseksi sai-
27300: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rauspäivärahan saajille niin, että kenen-
27301: taen, kään sairauspäiväraha ei ole alle 35
27302: markkaa päivältä.
27303: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27304:
27305: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27306: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27307: 1556 1980 vp.
27308:
27309: Raha-asia-aloite n:o 1444.
27310:
27311:
27312:
27313:
27314: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi vä-
27315: himmäiseläkkeiksi.
27316:
27317:
27318: Ed u s kun n a 11 e.
27319:
27320: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27321: vaativat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä taen,
27322: yhteydessä olisi ehdottomasti huolehdittava,
27323: että liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27324: jotta nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27325: eläkkeiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. markkaa ylimääräisiä vähimmäiseläk-
27326: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokai- keitä varten niin} että jokaiselle tarvit-
27327: selle eläkkeen tarvitsijalle turvataan vähintään sevalle turvataan ihmisarvoinen eläke.
27328: eläke, joka olisi suurin piirtein vähimmäispal-
27329: kan suuruinen.
27330: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27331:
27332: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27333: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27334: 1980 vp. 1557
27335:
27336: Raha-asia-aloite n:o 1445.
27337:
27338:
27339:
27340:
27341: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisuuteen
27342: perustuvan varhaiseläkejärjestelmän luomiseen.
27343:
27344:
27345: E d u s k u n n a 11 e.
27346:
27347: Kaikki ovat sitä mieltä, että on järjetöntä Suurten puolueiden eduskuntaryhmien kun-
27348: pitää nuorisaamme rappeuttavassa työn ja toi- nallisvaaleja silmälläpitäen lupaama sotiemme
27349: meentulon puutteessa, mutta samanaikaisesti veteraanien eläkeikärajan alentaminen vuodes-
27350: sairaat ja vanhat joutuvat käymään pakkotyös- ta 1982 alkaen on kokemuksen mukaan vain
27351: sä, koska he eivät vielä ole saavuttaneet riit- lupaus ja lisäksi jo tällöin veteraanien keski-
27352: tävää eläkeikää. Kaiken kukkuraksi tämän seu- ikä on jo niin korkea, että tällainen etu on
27353: rauksena suurin osa eläkkeeseen oikeutetuista käytännössä varsin vähämerkityksellinen. Nämä
27354: ei pääse koskaan nauttimaan eläkevuosista, korjaukset on toteutettava tänään eikä huo-
27355: vaikka ovat tätä varten säästäneet rahaa yh- menna.
27356: teiskunnan haltuun vuodesta vuoteen. Nämäkin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27357: heidän rahansa uppoavat yhteiskunnan pohjat- taen,
27358: tomaan pussiin maamme valtaklikin holtitto- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27359: masti käytettäväksi. den 1981 tulo- ja menoarvioon
27360: SMP:n mielestä on todella kiireellisesti to- 100 000 000 markkaa käytettäväksi va-
27361: teutettava vapaaehtoinen eläkeikärajan alenta- paaehtoiseen ennenaikaiseen eläkkee-
27362: minen maassamme erityisesti sotiemme veteraa- seen, ennen kaikkea sotiemme vete-
27363: neja ja invalideja sekä raskaassa työssä olleita raaneille ja invalideille sekä raskaassa
27364: ajatellen. kuluttavassa työssä olleille.
27365: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27366:
27367: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27368: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27369: 1558 1980 vp.
27370:
27371: Raha-asia-aloite n:o 1446_
27372:
27373:
27374:
27375:
27376: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläke-
27377: korvauksen suorittamiseksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
27378: asutus- ja jälleenrakennustehtävissä työskennelleille.
27379:
27380:
27381: E d u s k u n n a 11 e.
27382:
27383: Toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen ja tä isänmaallisesta työstänsä, niin kuin on syrjit-
27384: rintamasotilaiden asutustehtävissä ja jälleenra- ty ja rangaistu sotiemme veteraaneja isänmaam-
27385: kennustehtävissä työskennelleet ovat eläke- me pelastamisesta.
27386: asioissa joutuneet räikeän syrjinnän ja kohtuut- Asiantilaan olisi siis kiireellisesti saatava lo-
27387: tomuuden alaisiksi. Monikaan ei ole näistä ras- pulta korjaus.
27388: kaista työvuosista saanut minkäänlaista eläkettä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27389: ja vain harvoissa poikkeustapauksissa on näistä taen,
27390: vuosista myönnetty edes ylimääräistä eläkettä.
27391: SMP ja allekirjoittaneet olemme monia eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27392: teitä, ei vähiten eduskunnan kautta, yrittäneet 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27393: saada asiaan korjausta aikaan. Mutta kylmyyden markkaa asianmukaisen ylimääräisen
27394: ja välinpitämättömyyden seinä on ollut vas- eläkekorvauksen maksamiseksi toisen
27395: tassa. maailmansodan jälkeen siirtoväen ja rin-
27396: Tuntuu aivan siltä, että elintärkeässä jälleen- tamasotilaiden asutus- ja jälleenraken-
27397: rakennustyössä mukana olleita rangaistaan täs- nustehtävissä työskennelleille.
27398: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27399:
27400: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27401: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27402: 1980 vp. 1559
27403:
27404: Raha-asia-aloite n:o 1447.
27405:
27406:
27407:
27408:
27409: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien yli-
27410: määräisiä eläkkeen luontoisia avustuksia varten vapaaehtoisen
27411: varhaiseläkejärjestelmän toteuttamiseksi.
27412:
27413:
27414: E d u s k u n n a 11 e.
27415:
27416: On jyrkästi tuomittavaa, että vieläkään 55 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27417: vuotta täyttänyt sotiemme veteraani ja invalidi 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27418: ei voi päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, vaikka markkaa käytettäväksi riittävän ylimää-
27419: hän niin haluaisi. Samanaikaisesti kuitenkin räisen eläkkeen luontoisen avustuksen
27420: nuoria ja työkykyisiä kansalaisia kulkee ilman maksamiseksi niille sotiemme veteraa-
27421: työtä ja elää työttömyyskorvausten varassa. Täl- neille ja invalideille, jotka 55 vuotta
27422: lainen asiantila on häpeällinen, eikä SMP voi täytettyään vapaaehtoisesti haluavat siir-
27423: sitä koskaan hyväksyä. tyä eläkkeelle, kunnes he täyttävät voi-
27424: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- massaolevien lakiemme mukaiset eläke-
27425: taen, ehdot.
27426: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
27427:
27428: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
27429: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
27430: Anssi Joutsenlahti
27431: 1560 1980 vp.
27432:
27433: Raha-asia-aloite n:o 1448.
27434:
27435:
27436:
27437:
27438: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläk-
27439: keen suorittamiseksi sitä sairauden tai muun syyn vuoksi tar-
27440: vitseville sotaveteraaneille.
27441:
27442:
27443: E d u s k u n n a 11 e.
27444:
27445: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27446: peesta huolimatta vailla eläkettä tai eläke on 1981 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
27447: liian pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäisyy- markkaa kunnollisen ylimääräisen eläk-
27448: den ja vapauden pelastajille. Sitä ei voida hy- keen järjestämiseksi sairauden tai muun
27449: väksyä. syyn vuoksi sitä tarvitseville sotiemme
27450: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veteraaneille.
27451: taen,
27452: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27453:
27454: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27455: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27456: 1980 vp. 1561
27457:
27458: Raha-asia-aloite n:o 1449.
27459:
27460:
27461:
27462:
27463: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin rinta-
27464: maveteraanien eläkkeisiin ja korvauksiin.
27465:
27466:
27467: Eduskunnalle.
27468:
27469: Sotiemme veteraanien unohtaminen ja talou- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27470: dellinen pettäminen on koko kansamme yhtei- taen,
27471: nen häpeä. Niin idässä kuin lännessä on rin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27472: tamaveteraaneille turvattu kunnolliset eläkkeet 1981 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
27473: ja kunnollinen asunto, eikä edes rintamavete- markkaa käytettäväksi ylimääräisiin rin-
27474: raanien perheitä ole unohdettu. Mutta toisin tamaveteraanien eläkkeisiin ja kONJauk-
27475: on Suomessa valtapuolueiden rappion vuoksi. siin.
27476: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27477:
27478: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27479: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27480:
27481:
27482:
27483:
27484: 196 088000399]
27485: 1562 1980 vp.
27486:
27487: Raha-asia-aloite n:o 1450.
27488:
27489:
27490:
27491:
27492: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
27493: keiksi sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden toimeen-
27494: tulon turvaamiseksi.
27495:
27496:
27497: E d u s kun n a 11 e.
27498:
27499: Sotiemme aikana monet joutuivat taata- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27500: maan kotirintamalla ylettömästi. Tämän seu- taen,
27501: rauksena on terveys ja työkyky menetetty en-
27502: nenaikaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27503: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi 1981 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
27504: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. markkaa ennenaikaisiksi ;a ylimääräisik-
27505: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se si eläkkeiksi sotiemme aikana kotirin-
27506: myös edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti tamalla ankarasti työskennelleiden toi-
27507: välttämätöntä ostokykyä. meentulon turvaamiseksi.
27508: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27509:
27510: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27511: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27512: 1980 vp. 1563
27513:
27514: Raha-asia-aloite n:o 1451.
27515:
27516:
27517:
27518:
27519: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaussodan vete-
27520: raanien toimeentulon turvaamiseksi.
27521:
27522:
27523: Ed u s kun n a 11 e.
27524:
27525: Maassamme on elossa vapaussotamme vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27526: raaneja vielä yli 3 000. Monen kohdalla toi- 1981 tulo- }a menoarvioon 1 000 000
27527: meentulo on heikko. Tämäkin kunnia-asia on markkaa vapaussotamme veteraanien ih-
27528: jäänyt maamme valtaa pitäviltä hoitamatta. misarvoisen toimeentulon turvaamiseksi.
27529: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27530: taen,
27531: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27532:
27533: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27534: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27535: 1564 1980 vp.
27536:
27537: Raha-asia-aloite n:o 1452.
27538:
27539:
27540:
27541:
27542: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiut-
27543: tamisrahan suorittamiseen.
27544:
27545:
27546: Ed u s kun n a 11 e.
27547:
27548: Asevelvollisten kotiuttamisraha on liian pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27549: ni, mutta Koiviston hallitus ei ole halunnut 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27550: asiaa varsinaisesti korjata. markkaa käytettäväksi ylimääräisenä ko-
27551: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tiuttamisrahana kotiuttamisrahan nosta-
27552: taen, miseksi yhteensä 500 markkaan.
27553:
27554: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27555:
27556: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27557: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27558: 1980 vp. 1565
27559:
27560: Raha-asia-aloite n:o 1453.
27561:
27562:
27563:
27564:
27565: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen inva-
27566: lidirahan maksamiseksi vammaisille.
27567:
27568:
27569: Ed u s kun n a II e.
27570:
27571: Invalidiraha tulisi maksaa jokaiselle vammai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27572: selle ilman nykyistä työvelvoitetta. Tällöin in- 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27573: validiraha olisi haittakorvaus, mikä on täysin markkaa ylimääräisen invalidirahan mak-
27574: oikeudenmukaista ja inhimillistä. samiseksi vammaisille ilman työvelvoi-
27575: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tetta.
27576: taen,
27577: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27578:
27579: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27580: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27581: 1566 1980 vp.
27582:
27583: Raha-asia-aloite n:o 1454.
27584:
27585:
27586:
27587:
27588: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuorotyötä tekevien
27589: tai epäsäännölliseen aikaan työskentelevien vanhempien lasten
27590: hoidon parantamiseksi.
27591:
27592:
27593: E d u s kun n a 11 e.
27594:
27595: Vuorotyötä tekevien tai muuten epasaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27596: nölliseen aikaan työskentelevien vanhempien 1981 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27597: hsten hoitomahdollisuuksien järjestämisessä on markkaa vuorotyötä tekevien tai muu-
27598: edelleen kohtuuttoman suuria puutteita. Niiden ten epäsäännölliseen aikaan työskentele-
27599: korjaaminen ei ole rahakysymys, vaan poliit- vien vanhempien lasten hoidon paranta-
27600: tisten päättäjien tahdon kysymys. miseksi.
27601: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27602: taen,
27603: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27604:
27605: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27606: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27607: 1980 vp. 1567
27608:
27609: Raha-asia-aloite n:o 1455.
27610:
27611:
27612:
27613:
27614: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta riittävien päivähoi-
27615: topaikkojen puutteessa olevia lapsiperheitä ja yksinhuoltajia
27616: varten.
27617:
27618:
27619: E d u s k u n n a 11 e.
27620:
27621: Maamme valtapuolueet ovat ajaneet äidit ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27622: din ulkopuolelle töihin suuren rahan edun mu- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
27623: kaisesti. Tällä tavoin on pystytty pitämään palk- markkaa sopivien päivähoitopaikkojen
27624: kataso maassamme hyvin alhaisena. järjestämiseksi lapsille niillä alueilla,
27625: Mutta samanaikaisesti on laiminlyöty riittä- missä riittäviä päivähoitopaikkoja lapsi-
27626: vien päivähoitopaikkojen järjestäminen lapsille perheiden ja yksinhuoltajien tarpeiden
27627: puhumattakaan lasten kotihoidosta. Tämä on mukaan ei ole olemassa kohtuullisin
27628: epäinhimillistä ja väärin. kustannuksin.
27629: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27630: taen,
27631: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27632:
27633: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27634: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27635: 1568 1980 vp.
27636:
27637: Raha-asia-aloite n:o 1456.
27638:
27639:
27640:
27641:
27642: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen avus-
27643: tuksen maksamiseen lasta kotona haitaville äideille.
27644:
27645:
27646: E d u s k u n n a 11 e.
27647:
27648: Lasten päivähoidon puutteista kärsivät lapsi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27649: perheet ja yksinhuoltajat. Poliittisista syistä ei 1981 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
27650: ole haluttu antaa vanhemmille vapaata valinnan markkaa ylimääräisen avustuksen mak-
27651: mahdollisuutta. Kotihoitoa on syrjitty, vaikka samiseksi lasta kotona haitaville äideille
27652: se on nimenomaan pienille lapsille parasta ja lasten kotihoidon eli äidinpalkan tehok-
27653: veronmaksajille edullista. Tuleehan kunnallinen kaaksi alkuunsaattamiseksi koko kan-
27654: päivähoito maksamaan moninkertaisesti enem- samme etu;en mukaisesti.
27655: män kuin oman äidin kotihoito.
27656: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27657: taen,
27658: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27659:
27660: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27661: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27662: 1980 vp. 1569
27663:
27664: Raha-asia-aloite n:o 1457.
27665:
27666:
27667:
27668:
27669: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien tukemiseksi
27670: paloturvallisten kunnalliskotien aikaansaamiseksi.
27671:
27672:
27673: E d u s k u n n a 11 e.
27674:
27675: Kunnalliset vanhainkodit ovat vielä laajalti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27676: maassamme puutteelliset, ei vähiten paloturval- taen,
27677: lisuuden kannalta. Jopa ihmishenkiä on mene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27678: tetty yleistä mielipidettä tyrmistyttävissä pa- 1981 tulo- ;a menoarvioon 100 000 000
27679: loissa. Kiireelliset korjaukset ovat siis välttä- markkaa kuntien taloudelliseksi tukemi-
27680: mättömät. seksi paloturvallisten kunnalliskotien pe-
27681: rusparantamiseksi ja rakentamiseksi.
27682: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27683:
27684: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27685: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27686:
27687:
27688:
27689:
27690: 197 088000399]
27691: 1570 1980 vp.
27692:
27693: Raha-asia-aloite n:o 1458.
27694:
27695:
27696:
27697:
27698: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin ra-
27699: kentamiseksi Pielavedelle.
27700:
27701:
27702: E d u s k u n n a 11 e.
27703:
27704: Pielaveden kunnan vanhainkoti on heikko ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27705: tulenarka. Uusi olisi välttämättä rakennettava den 1981 tulo- ja menoarvioon
27706: kiireellisesti. 1 000 000 markkaa uuden vanhainkodin
27707: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rakentamisen tukemiseksi Pielaveden
27708: taen, kunnassa.
27709: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27710:
27711: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27712: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27713: 1980 vp. 1571
27714:
27715: Raha-asia-aloite n:o 1459.
27716:
27717:
27718:
27719:
27720: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin kun-
27721: nalliskodin peruskorj aarnisen edistämiseen.
27722:
27723:
27724: E d u s kun n a 11 e.
27725:
27726: Kunnalliskoti olisi peruskorjattava Rautalam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27727: min kunnassa Kuopion läänissä. Tätä vaatii jo 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
27728: paloturvallisuus. markkaa Rautalammin kunnalliskodin
27729: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- peruskorjauksen edistämiseen.
27730: taen,
27731: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27732:
27733: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27734: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27735: 1572 1980 vp.
27736:
27737: Raha-asia-aloite n:o 1460.
27738:
27739:
27740:
27741:
27742: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sonkajärven van-
27743: hainkodin .peruskorjaamiseen.
27744:
27745:
27746: E d u s k u n n a 11 e.
27747:
27748: Sonkajärvellä vanhainkoti on kiireellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27749: uusittava, ei vähiten ahtauden ja heikon palo- 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
27750: turvallisuuden vuoksi. Ei ole oikein, että pa- markkaa Sonkajärven vanhainkodin
27751: hasti sairaita joudutaan pitämään ympäri pitä- uudistamista ja laajentamista varten.
27752: jää.
27753: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27754: taen,
27755: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27756:
27757: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27758: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27759: 1980 vp. 1573
27760:
27761: Raha-asia-aloite n:o 1461.
27762:
27763:
27764:
27765:
27766: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusniemen kun-
27767: nalliskodin laajennustöitä varten.
27768:
27769:
27770: Ed u s kun n a 11 e.
27771:
27772: Tuusniemen kuntaa olisi avustettava kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27773: nalliskodin laajentamisessa. Kustannusarvio on den 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
27774: 2,5 miljoonaa markkaa. markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
27775: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- avustuksena Tuusniemen kunnalle kun-
27776: taen, nalliskodin laajennuksen rakennuskus-
27777: tannuksia varten.
27778: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27779:
27780: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27781: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27782: 1574 1980 vp.
27783:
27784: Raha-asia-aloite n:o 1462.
27785:
27786:
27787:
27788:
27789: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesannon kunnal-
27790: liskodin yleisen osaston tilojen uusrakentamiseen.
27791:
27792:
27793: E d u s k u n n a 11 e.
27794:
27795: Vesannon kunnalliskodin yleisen osaston tilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27796: eivät ole paloturvallisia. Ne olisi uudistettava. 1981 tulo- ja menoarvioon 100 000
27797: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markkaa käytettäväksi Vesannon kun-
27798: taen, nalliskodin yleisen osaston tilojen uus-
27799: rakentamisen tukemiseksi.
27800: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27801:
27802: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27803: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27804: 1980 vp. 1575
27805:
27806: Raha-asia-aloite n:o 1463.
27807:
27808:
27809:
27810:
27811: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnalliskodeissa
27812: pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen alentamiseksi.
27813:
27814:
27815: Ed u s kun n a 11 e.
27816:
27817: Koiviston-Väyrysen-Aallon kansanrintama- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27818: hallituksen päätökset pysyväishoidossa olevien ta en,
27819: kunnalliskotien hoitomaksuista ovat aikaansaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27820: neet kohtuuttomuuksia ja myös vaikeuksia 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27821: kunnille. Asiantilaan olisi saatava kiireellinen markkaa käytettäväksi kunnalliskodeissa
27822: korjaus, sillä kunnat eivät ole velvolliset hoita- pysyväishoidossa olevien hoitomaksujen
27823: maan valtakunnallisia kustannuksia eikä myös- epäoikeudenmukaisuuksien ja kohtuutto-
27824: kään ole oikein, että nousseilla hoitomaksuilla muuksien sekä kuntien lisärasitusten
27825: riistetään pienituloisia ja pienomistajia. korvaamiseksi.
27826: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27827:
27828: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27829: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27830: 1576 1980 vp.
27831:
27832: Raha-asia-aloite n:o 1464.
27833:
27834:
27835:
27836:
27837: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten kodinpe-
27838: rustamislainoja varten.
27839:
27840:
27841: E d u s k u n n a 11 e.
27842:
27843: Kodinperustamislainoja tarvitaan maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27844: kipeästi. Mutta valtapuolueet ovat vastaan. den 1981 tulo- ja menoarvioon
27845: Nuorten parien vaikeuksista ei todellisuudessa 10 000 000 markkaa nuorten kodinpe-
27846: välitetä. SMP on asiassa kuitenkin täysin toista rustamislainoja varten.
27847: mieltä.
27848: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27849: taen,
27850: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27851:
27852: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27853: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27854: 1980 vp. 1577
27855:
27856: Raha-asia-aloite n:o 1465.
27857:
27858:
27859:
27860:
27861: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen väestön
27862: sairastavuuden syitä selvittävän tutkimuksen suorittamiseksi.
27863:
27864:
27865: Ed u s kun n a 11 e.
27866:
27867: Vuonna 1975 paljastettiin ulkomailla, että maamme suomettumiseksi ja kansan selkä kyy-
27868: Itä-Suomessa vaikuttaa maamme rajojen ulko- ryssä kulkemiseksi.
27869: puolelta tuleva terveydelle vaarallinen säteily. Joka tapauksessa totuus on kiireellisesti sel-
27870: Vaikka SMP puuttui tähän asiaan eduskunnas- vitettävä, ettei heitetä epäilyksen varjoja ehkä
27871: ta käsin, niin se K-linjan tahdosta pimennettiin syytöntä suurta naapuriamme vastaan. Pimen-
27872: Suomen kansalta. Itä-Suomen väestön laajasta täminen ei ole luottamuksellisten suhteiden ra-
27873: sairastavuudesta ei välitetty mitään. kentamista. Se voi rakentua vain totuuden ja
27874: Neljän vuoden tutkimusten jälkeen on vesi- rehellisyyden perustalle.
27875: viranomaisten taholta paljastettu, että Itä-Suo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27876: messa voi pohjavesien elohopeapitoisuus olla taen,
27877: jopa yli 100-kertainen lääkintöhallituksen vah-
27878: vistamiin normeihin verrattuna. Tämä on var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27879: masti terveydelle hyvin vaarallista. 1981 tulo- ja menoarvioon 20 000
27880: Kun tämäkin vakava asia tuli julkisuuteen, markkaa sen seikan kiireellisesti ja to-
27881: niin kohta lääkintöhallituksen yhden päivän tut- tuudenmukaisesti selvittämiseksi, joh-
27882: kimusten perusteella väitettiin, että pohjavesien tuuko Itä-Suomen väestömme sairasta-
27883: elohopeapitoisuuden vaarallinen suuruus ei ole vuus maahamme ulkoapäin tulevasta
27884: totta. vaarallisesta säteilystä, pohjavesien elo-
27885: Herää kysymys, miksi maamme valtaklikki hopeapitoisuudesta tai jostain muusta
27886: on välinpitämätön Itä-Suomen väestön terveys- tällaisesta syystä, vai ovatko nämä jo
27887: vaarojen suhteen ja johtuuko tämä maatamme vuosia K-linjan pimentämät ikävät asiat
27888: hallitsevan K-linjan tahdosta. Onko jälleen ky- kotitekoisia.
27889: symyksessä tapaus, jota länsimaissa kutsutaan
27890: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27891:
27892: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesaimi
27893: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27894:
27895:
27896:
27897:
27898: 198 088000399]
27899: 1578 1980 vp.
27900:
27901: Raha-asia-aloite n:o 1466.
27902:
27903:
27904:
27905:
27906: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta myrkky-
27907: jen käytön valvonnan tehostamiseen.
27908:
27909:
27910: Ed u s k u n n a 11 e.
27911:
27912: Ihmisen ja luonnon suojeleminen myrkyiltä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27913: on välttämätöntä ja kiireellistä. Sorsan hallitus taen,
27914: on kuitenkin ollut varsin välinpitämätön myrk-
27915: kyjen käytön valvonnassa ja nykyinenkin halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27916: tus on sallinut jopa myrkkyjen levittämisen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
27917: lentokoneesta ja vesakkojen hävittämisen yhtey- 33.73.23 lisäyksenä 50 000 markkaa
27918: dessä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. myrkkyjen käytön valvonnan tehostami-
27919: Näistä syistä on myrkkyjen käytön valvon- seksi.
27920: taa tehostettava ja tarkoitukseen myönnettävä
27921: riittävästi rahaa.
27922: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27923:
27924: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27925: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27926: 1980 vp. 1579
27927:
27928: Raha-asia-aloite n:o 1467.
27929:
27930:
27931:
27932:
27933: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta myrkkyjen aiheutta-
27934: mien menetysten korvaamiseen.
27935:
27936:
27937: E d u s k u n n a 11 e.
27938:
27939: SMP ei hyväksy luonnon myrkyttämistä eikä tännössä eikä tieteellisestikään ole monastikaan
27940: myöskään vaarallisten myrkkyjen käyttämistä mahdollista.
27941: elintarviketuotannossa ja teollisuudessa. Näiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27942: myrkkyjen aiheuttamat kaikki vahingot ja ter- taen,
27943: veysmenetykset on korvattava asianomaisille
27944: täysimääräisinä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27945: Myrkkyvahinkoja korvattaessa on lähdettävä 1981 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
27946: siitä, että kun vahinko ja terveyden menetys on markkaa käytettäväksi myrkkyjen ai-
27947: mahdollinen, niin tällöin jo korvaus suoritetaan. heuttamien terveysmenetysten ja mui-
27948: SMP ei hyväksy sitä, että vahinkoa kärsineelle den vahinkojen korvaamiseen täysimää-
27949: maksetaan korvaus jopa terveyden menetyksestä räisinä jo silloin, kun tällainen myrkky-
27950: vain silloin, kun voidaan täysin näyttää myrky- vahinko terveen järjen mukaan on mah-
27951: tyksen aiheuttama vahinko. Tämähän ei käy- dollinen.
27952: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
27953:
27954: Veikko Vennamo Urpo Leppänen
27955: Urho Pohto J. Juhani Kortesalmi
27956: Anssi Joutsenlahti
27957: 1580 1980 vp.
27958:
27959: Raha-asia-aloite n:o 1468.
27960:
27961:
27962:
27963:
27964: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen
27965: vuodeosaston rakentamiseksi Rautavaaraan.
27966:
27967:
27968: E d u s k u n n a 11 e.
27969:
27970: Rautavaaran kuntaan olisi kiireellisesti kun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27971: talaisten edun mukaisesti rakennettava uusi 30 taen,
27972: sairaansijan vuodeosasto korvaamaan entiset ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27973: lat. Tähän yhteyteen olisi rakennettava myös den 1981 tulo- ja menoarvioon
27974: muut kunnassa tarpeelliset terveydenhoidolli- 1 000 000 markkaa käytettäväksi 30
27975: set tilat. Suunnitelmien mukaan rakennushank- sairaansijaisen vuodeosaston tarpeellisi-
27976: keen kustannusarvio on noin 4,5 miljoonaa ne muine tiloineen rakentamiseksi Rau-
27977: markkaa. tavaaran kuntaan.
27978: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
27979:
27980: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27981: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
27982: 1980 vp. 1581
27983:
27984: Raha-asia-aloite n:o 1469.
27985:
27986:
27987:
27988:
27989: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän terveys-
27990: aseman rakennustöiden edistämiseksi.
27991:
27992:
27993: Ed u s kun n a 11 e.
27994:
27995: Vieremän terveysasema on edelleen rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27996: matta. Sitä tarvitaan kuitenkin kipeästi. 1981 tulo- ia menoarvioon 100 000
27997: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markkaa Vieremän terveysaseman ra-
27998: taen, kentamisen edistämiseksi Vieremän kun-
27999: taan.
28000: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28001:
28002: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28003: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28004: 1582 1980 vp.
28005:
28006: Raha-asia-aloite n:o 1470.
28007:
28008:
28009:
28010:
28011: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen suorit-
28012: tamiseksi kantokyvyltään heikoille kunnille Kuopion yliopis-
28013: tollisen keskussairaalan perustamiskustannusosuuksien aiheut-
28014: taman rasituksen huojentamiseksi.
28015:
28016:
28017: Ed u s kun n a 11 e.
28018:
28019: Kuopion yliopistollinen keskussairaala rasit- 1 000 000 markkaa käytettäväksi avus-
28020: taa Kuopion läänissä erityisesti heikompia kun- tuksiksi lähinnä Kuopion läänin kanto-
28021: tia. On välttämätöntä saada asiantilaan korjaus. kyvyltään keskimääräistä heikommille
28022: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kunnille niiden vapauttamiseksi koko-
28023: taen, naan tai osittain Kuopion yliopistolli-
28024: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- sen keskussairaalan perustamiskustan-
28025: den 1981 tulo- ja menoarvioon nusosuuksien suorittamisesta.
28026: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28027:
28028: Veikko Vennamo Pekka Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28029: Urho Pohto Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28030: 1980 vp. 1583
28031:
28032: Raha-asia-aloite n:o 1471.
28033:
28034:
28035:
28036:
28037: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
28038: veteraanien kuntoutustoimintaan.
28039:
28040:
28041: E d u s kun n a 11 e.
28042:
28043: Koiviston hallitus on esittänyt valtion vuo- maton osa tarvitsijoista. Tämä ei ole arvokasta
28044: den 1981 tulo- ja menoarvioon sotiemme vete- menettelyä. Rahasta ei tämän asian korjaaminen
28045: raanien kuntoutustoimintaa varten vain vaivai- voi olla kiinni.
28046: set 18 miljoonaa markkaa. Kuitenkin sotiemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28047: veteraaneja on elossa yli 300 000 ja he ovat ra- ta en,
28048: situsten vuoksi melkeinpä poikkeuksetta enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28049: män tai vähemmän sairaita. 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28050: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien 33.85.56 lisäyksenä 20 000 000 mark-
28051: ja invalidien syrjintää. Hallituksen esittämällä kaa rintamaveteraanien kuntouttamisen
28052: kuntoutustahalla ei voida kuntouttaa kuin ole- kokeiluun.
28053: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28054:
28055: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28056: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28057: 1584 1980 vp.
28058:
28059: Raha-asia-aloite n:o 1472.
28060:
28061:
28062:
28063:
28064: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien il-
28065: maisiin terveystarkastuksiin.
28066:
28067:
28068: E d u s k u n n a 11 e.
28069:
28070: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28071: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- taen,
28072: tukset ja heidän kuntoutuksensa todella käyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28073: tiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelasta- 1981 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
28074: jilta. markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
28075: raanien ilmaisiin terveystarkastuksiin.
28076: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28077:
28078: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28079: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28080: 1980 vp. 1585
28081:
28082: Raha-asia-aloite n:o 147.3.
28083:
28084:
28085:
28086:
28087: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien il-
28088: maisen terveydenhoidon järjestämiseen.
28089:
28090:
28091: E d u s kun n a 11 e.
28092:
28093: Suoritettujen tutkimusten mukaan sotiemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28094: veteraanit ovat melkeinpä laidasta laitaan enem- taen,
28095: män tai vähemmän sairaita sotien aiheuttamien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28096: rasitusten vuoksi. Tästä syystä on inhimillistä 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
28097: ja oikein, että heille järjestetään ilmainen ter- markkaa käytettäväksi sotiemme vete-
28098: veyden- ja sairaanhoito. raaneille ilmaiseksi terveydenhoidoksi ja
28099: sairaanhoidoksi.
28100: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28101:
28102: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28103: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28104:
28105:
28106:
28107:
28108: 199 088000399]
28109: 1586 1980 vp.
28110:
28111: Raha-asia-aloite n:o 1474.
28112:
28113:
28114:
28115:
28116: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden yllä-
28117: pitämiseksi Kuopion läänissä.
28118:
28119:
28120: Ed u s kun n a 11 e.
28121:
28122: Työttömyys on saavuttanut Kuopion läänin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28123: alueella laajan jatkuvuuden. Tästä huolimatta taen,
28124: työvoimaa valtion töissä vähennetään. Tällai-
28125: nen asioiden hoito on käsittämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28126: SMP katsoo, että myös Kuopion läänissä on 1981 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
28127: ryhdyttävä todella tehokkaisiin erityistoimen- markkaa työllisyyden tehokkaaksi ja
28128: piteisiin työllisyyden palauttamiseksi. Tämä joustavaksi toteuttamiseksi Kuopion
28129: vaatii varoja ja jäykän byrokratian joustavuutta. läänissä.
28130: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28131:
28132: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28133: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28134: 1980 vp. 1587
28135:
28136: Raha-asia-aloite n:o 1475.
28137:
28138:
28139:
28140:
28141: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuorma-autoilijain
28142: työllisyyden turvaamiseksi.
28143:
28144:
28145: E d u s k u n n a 11 e.
28146:
28147: Hyvästä ajasta huolimatta kuorma-autoilijoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28148: den työllisyys nimenomaan kehitysalueilla on ta en,
28149: edelleen puutteellinen. Kuitenkin maamme on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28150: täynnä tekemätöntä työtä ja kaikkien edun mu- 1981 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
28151: kaista on, että työtä tehtäisiin ja raha kiertäisi markkaa kuorma-autoilijoiden työllisyy-
28152: omassa maassa. den turvaamiseksi erityisesti kehitys-
28153: alueilla.
28154: Helsingis'sä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28155:
28156: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28157: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28158: 1588 1980 vp.
28159:
28160: Raha-asia-aloite n:o 1476.
28161:
28162:
28163:
28164:
28165: V. Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
28166: myyskorvauksia varten.
28167:
28168:
28169: E d u s k u n n a 11 e.
28170:
28171: Vaikka keinottelu työttömyydellä ei ole hy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28172: väksyttävää, niin kun maamme talousasioita on taen,
28173: hallituksen toimesta hoidettu niin huonosti,
28174: että meillä on laajaa työttömyyttä, johon kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28175: laiset ovat syyttömiä, niin on välttämätöntä, 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28176: että työttömyyskorvaukset säilytetään reaaliar- 34.60.50 lisäyksen~ 20 000 000 mark-
28177: voltaan edes entisen suuruisina. Näin ei ole kaa asianmukaisia työttömyyskorvauk-
28178: tapahtunut Koiviston-Pekkalan-Aallon kan- sia varten.
28179: sanrintamahallituksen valtion budjettiesitykses-
28180: sä vuodelle 1981.
28181: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28182:
28183: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28184: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28185: 1980 vp. 1589
28186:
28187: Raha-asia-aloite n:o 1477.
28188:
28189:
28190:
28191:
28192: V. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmailla .
28193: työskentelevien kuorma-autoilijain ja konemiesten saatavien
28194: turvaamiseksi konkurssitapausten yhteydessä.
28195:
28196:
28197: E d u s k u n n a II e.
28198:
28199: Maanrakennus- ja muissakin valtion raken- ja melkeinpä poikkeuksetta jää vaille työpalk-
28200: nuskohteissa on viime vuosina tullut käytän- kojaan. Tällaisten tapausten varalta pitäisi
28201: nöksi, että ne ensinnä urakoi valtiolta jokin asioita hoitaa siten, että alaurakoitsijana toimi-
28202: suuri rakennusyhtiö. Näiden yhtiöiden johdossa vien turva saataisiin aikaan. Tähän ratkaisuun
28203: ja osake-enemmistön haitijoina on yhä useam- ei eduskunta ollut valmis asiaa käsiteltäessä,
28204: min lähellä poliittista päätöksentekoa olevia pienyrittäjän palkkaturvaa ei haluttu lakiin
28205: henkilöitä, siis poliittisia bulvaaneja. Työt teke- palkkatorvasta säätää. Tällöin on asia hoidet-
28206: vät tällaisilla työmailla ja työkohteissa useasti tava valtion tulo- ja menoarvion kautta.
28207: pienet alaurakoitsijat. Nämä muodostuvat pää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28208: asiassa auto ja mies -yrittäjistä samoin kone ja taen,
28209: mies -yrittäjistä. Kokemukset osoittavat, että
28210: tällaiset pienyrittäjät ovat avuttomia silloin kun että Eduskunta ottaisi v.altion vuoden
28211: valtion, siis työnantajan, ja tällaisen pienyrittä- 1981 tulo- ia menoarvioon 100 000
28212: jän välissä on bulvaanina suurempi yrittäjä, markkaa valtion työmailla työskentele-
28213: jonka konkurssi on eräänä päivänä tosiasia. vien kuorma-autoiliioiden ja konemies-
28214: Pienyrittäjäautoilija ja konemies on kuin nalli ten saatavien turvaamiseksi sattuvien
28215: kalliolla. Yleensä nämä huivaanifirmat hoitavat konkurssitapausten yhteydessä.
28216: asiansa ennen konkurssia niin, että alaurakoitsi-
28217: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28218:
28219: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28220: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti
28221: 1590 1980 vp.
28222:
28223: Raha-asia-aloite n:o 1478.
28224:
28225:
28226:
28227:
28228: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hydrobiologian apu-
28229: laisprofessorin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.
28230:
28231:
28232: Ed u s k u n n a 11 e.
28233:
28234: Uusiutuvien luonnonvarojen, erityisesti kala- taloustieteellinen ja kauppatieteellinen opetus
28235: kantojen järkevä käyttö ja hoito, vaativat run- sekä taloudellinen tutkimuskeskus, jotka osal-
28236: saasti korkeakoulutasoista perustutkimusta, joka taan edesauttavat kalatalouden opetusta. Kala-
28237: on jo huomattu monissa kalatalouden alalla biologian ja kalatalouden suuntautumisvaihto-
28238: johtavissa maissa, kuten Neuvostoliitossa, Ka- ehto sopii erinomaisesti tutkinnonuudistuksen
28239: nadassa, Puolassa, Yhdysvalloissa jne. Teo- myötä toteutettavassa koulutusvastuujaossa
28240: reettisen kalabiologian ja erityisesti kalatalou- Jyväskylän yliopistoon. Korkeakoulujen biologi-
28241: den tutkimuksen ja opetuksen kannalta Suomea koulutusta suunnitelleen biotieteiden koulutus-
28242: voidaan mm. edellä mainittuihin valtioihin näh- toimikunnan mietinnössä on esitetty, että Jy-
28243: den pitää kehitysmaana. Jyväskylän yliopistos- väskylän yliopistossa biologian koulutusohjel-
28244: sa annetaan jo nyt lähinnä tuntiopetusvaroin man vesien luonnontalouden suuntautumisvaih-
28245: muun hydrobiologian opetuksen yhteydessä toehdossa painotettaisiin erityisesti sisävesien
28246: kalabiologian opetusta ja esillä on ollut useana hydrobiologiaa ja kalataloutta.
28247: vuotena myös kalatalouden opetuksen aloitta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
28248: minen. Perusteena erityisesti sisävesien kala- tamme,
28249: biologian opetuksen kehittämiseen ja kalatalou-
28250: den opetuksen käynnistämiseen Jyväskylässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28251: on mm. vahva hydrobiologian tutkimuskeskus, 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28252: jossa jo tehdään kalataloudellista tutkimusta, 29.10.01 lisäyksenä 60 000 markkaa
28253: läheisten reittivesien suuret kalavarat, Kymi- hydrobiologian, erityisesti kalabiologian
28254: joen vesistön suuret kalanviljelylaitokset, joista ja kalatalouden apulaisprofessorin viran
28255: tulee pääosa maassamme markkinoiduista al- perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon.
28256: Jaskaloista ja niiden poikasista, ja mm. kansan-
28257: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28258:
28259: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen Helena Pesola
28260: 1980 vp. 1591
28261:
28262: Raha-asia-aloite n:o 1479.
28263:
28264:
28265:
28266:
28267: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kalatalous-
28268: alan koulutuskeskuksen suunnitteluun.
28269:
28270:
28271: E d u s k u n n a 11 e.
28272:
28273: Maamme luonnonvarojen käyttöä on viime joka soveltuu tutkimusta harjoittavana kalan-
28274: aikoina pyritty kaikin keinoin tehostamaan. viljelylaitoksena hyvin myös opetustarkoituk-
28275: Yksi tällainen luonnonvara on laajat vesialueet, siin. Lähietäisyydellä Laukaasta toimivat sa-
28276: etenkin puhtaat järvet kaloineen. moin Suomen laajimmat kaupalliset kalanviljely-
28277: Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esit- yritykset. Tarvittava määrä erityis- ja tuntiopet-
28278: tääkin, että kalataloudellisia resursseja tulee tajia saadaan Laukaan keskuskalanviljelylaitok-
28279: hyödyntää alueellisten kalataloussuunnitelmien selta ja Jyväskylän yliopiston matemaattis-
28280: avulla. Suunnittelua varten tulee maa- ja met- luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
28281: sätalousministeriön kalastus- ja metsästysosas- Kalatalousalan koulutusta ja suunnittelua nyt
28282: ton yhteyteen muodostaa suunnitteluryhmä. Eri- uudistettaessa ja tehostettaessa tulee ottaa huo-
28283: tyisen vaikeaksi tällaisen suunnitelman laatimi- mioon Sisä-Suomen koulutustarpeen voimakas
28284: sen tekevät paikallinen intressien ristiriita, lisääntyminen. Suuret järvialueet muodostavat
28285: asennekysymykset sekä ennen kaikkea koulu- luonnonvarojen kannalta resurssit, joita yhä
28286: tuksen ja informaation vähäisyys. enemmän pyritään hyödyntämään harjoittamalla
28287: Kalatalouskoulutusta ja kurssitoimintaa on mm. laajassa mitassa kalanviljelytoimintaa
28288: huomattavasti laajennettava käsittämään sekä luonnonvesissä ja altaissa sekä järvikalastusta
28289: kalastajien että eri kalastusalan järjestöjen edus- pää- ja sivuelinkeinona.
28290: tajien ohjauksen. Kurssin käyneet henkilöt vie- Nykyisen maatalousväestön tila- ja tuotanto-
28291: vät tietoa eteenpäin paikkakunnillaan esimer- rakenne sekä tulotaso aiheuttaa nimenomaan
28292: kiksi kalastuskunnissa ja näin varsinaisten kala- Järvi-Suomen pienviljelysvaltaisella alueella
28293: talousneuvojien ja suunnittelijoiden työpaine voimakkaan tarpeen kehittää kalataloutta mer-
28294: helpottuu. kittävänä maatilatalouden sivuelinkeinona. Ka-
28295: Kalatalouden peruskoulutus maassamme on latalousalan, erityisesti kalastuskuntien edus-
28296: ollut vaatimatonta ja vailla tarpeelJisia resurs- tajien, kurssimainen koulutustoiminta saattaa
28297: seja sekä palvellut pääasiassa avomerikalastuk- edesauttaa paikkakuntakohtaisten resurssien
28298: sen tarpeita. Tämä koulutuksen suuntaus on hyödyntämisessä.
28299: hidastanut alan kehitystä varsinkin Sisä-Suo- Koulutustarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan
28300: messa. Kalatalousalan koulutusta uudelleen or- Sisä-Suomessa perus-, jatko- ja täydennyskoulu-
28301: ganisoitaessa tulee opetusministeriön alaisuu- tettua työvoimaa etenkin seuraavilla aloilla:
28302: dessa toimineen kalatalousalan opetustoimikun- 1) kalanviljely ja kalakantojen hoito
28303: nan mukaan (Komiteanmietintö 1975: 36) 2) kal~tus -
28304: kuitenkin erityistä huomiota kiinnittää alueel- 3) vesien hyväksikäyttö ja suojelu
28305: listen tarpeiden erilaisuuteen. 4) kalataloustoimihenkilöiden koulutus
28306: Kalatalouden koulutustarpeen tyydyttämisek-
28307: si kalatalousopetustoimikunta ehdottaa perus- Jyväskylän yliopisto, sen hydrobiologinen tut-
28308: tettavaksi kalatalousalalle kaksi koulutuskeskus- kimuskeskus, Laukaan keskuskalanviljelylaitos.
28309: ta. Toisen koulutuskeskuksen sijoituspaikaksi ja Tarvaalan maatalousoppilaitos ovat järjestä-
28310: esitetään Laukaan kuntaa ja keskuksen yhtey- neet mainittuihin aloihin liittyvää koulutusta.
28311: teen kalatalousalan kurssikeskusta. Kunta on Sisävesien kalatalouden kansantaloudellisen hy-
28312: tehnyt tarjouksen sijoituspaikasta. Laukaassa väksikäytön sekä koulutuksen monipuolistami-
28313: toimii valtion Laukaan keskuskalanviljelylaitos, sen ja laajentamisen kannalta on välttämätöntä,.
28314: 1592 Raha-asia-aloite n:o 1479
28315:
28316:
28317: että Sisä-Suomeen saadaan kalatalousalan kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28318: lutuskeskus, joka palvelee niin opetusta kuin den 1981 tulo- ;a menoarvioon
28319: suunnitteluakin. 100 000 markan määrärahan Laukaan
28320: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- kalatalousalan koulutuskeskuksen suun-
28321: taen, nittelutyön aloittamiseksi.
28322: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28323:
28324: Paavo Vesterinen Ole Norrback
28325: Boris Ren1und Hannele Pokka
28326: 1980 vp. 1593
28327:
28328: Raha-asia-aloite n:o 1480.
28329:
28330:
28331:
28332:
28333: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunnan ja kansan-
28334: terveyden edistämissäätiön toiminnan tukemiseen.
28335:
28336:
28337: Ed u s kun n a 11 e.
28338:
28339: Eduskunta tehdessään päätöksen valtakun- tetun aseman kansainvälisessä tutkijayhteisössä.
28340: nallisen korkeimman liikuntatieteellisen opetuk- Säätiön liikunnan ja kansanterveyden tutkimus-
28341: sen ja tutkimuksen sijoittamisesta Jyväskylään laitos sekä urheilu- ja kuntotutkimusasema saa-
28342: sekä valtioneuvosto päättäessään siitä, että Jy- vat uudet, tarkoitusta varten suunnitellut toi-
28343: väskylän yliopiston kirjasto toimii kasvatustie- mitilat vuoden 1981 aikana. Liikunnan sekä
28344: teiden, psykologian ja liikuntatieteiden keskus- terveyden välisiä suhtdta selvittävä kansain-
28345: kirjastona, ovat luoneet vankan perustan maam- välisesti korkeatasoinen säätiön tutkimustoimin-
28346: me liikuntatieteellisen opetuksen ja tutkimuk- ta tukeutuu valtakunnallisesti hyväksyttyihin
28347: sen kehittämiselle. Jyväskylässä sijahseva, mut- tutkimuspoliittisiin ohjelmiin. Sen rahoitus ta-
28348: ta toiminta-alueeltaan valtakunnallinen Liikun- pahtuu vuosittain opetusministeriön veikkaus-
28349: nan ja kansanterveyden edistämissäätiö perus- voittovaroista liikuntatieteellisen toimikunnan
28350: tajinaan Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yli- esityksestä myöntämin varoin. Tämä ei tee
28351: opiston ylioppilaskunta on vuodesta 1969 teh- mahdolliseksi tieteelliselle tutkimukselle luon-
28352: nyt liikuntaa sekä liikunnan ja terveyden kes- teenomaista ja välttämätöntä pitkäjänteistä tut-
28353: kinäisiä suhteita koskevaa monipuolista tutki- kimustyötä, vaan siihen tarvitaan pysyvä pe-
28354: musta. Säätiön piirissä on toiminut valtakun- rusrahoitus.
28355: nallinen liikunnan tietopalvelu. Säätiö on ollut Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
28356: yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatie- tamme,
28357: teellisen tiedekunnan kanssa tarjoten tutki-
28358: musedellytykset alalle valmistuville nuorille ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28359: varttuneille tutkijoille. Säätiön tutkimusyhtey- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
28360: det kotimaassa sekä kansainväliset yhteydet markkaa Liikunnan ja kansanterveyden
28361: osoittavat sen saaneen vakiintuneen ja tunnus- edistämissäätiön toiminta-avustukseksi.
28362: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
28363:
28364: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen Helena Pesola
28365: Kalevi Mattila Sakari Knuuttila
28366:
28367:
28368:
28369:
28370: 200 088000399]
28371: 1594 1980 vp.
28372:
28373: Raha-asia-aloite n:o 1481.
28374:
28375:
28376:
28377:
28378: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen met-
28379: sänjalostusaseman toiminnan aloittamiseksi.
28380:
28381:
28382: E d u s k u n n a 11 e.
28383:
28384: Metsänjalostustoimikunnan mietinnössä ( met- vähäinen ja koska hyvän siemenen tuottamista
28385: sänjalostusohjelma vuosiksi 1976-1985) edel- varten laaditun Siemenviljelysten perustamisob-
28386: lytetään metsänjalostusaseman perustamista jelman toteuttamiseen ja alueiden hankintaan
28387: kiireellisenä keskiseen Suomeen. Toimikunta on valtion tulo- ja menoarviossa varattu määrä-
28388: katsoo, että ns. Järvi-Suomen alue sekä ilmas- rahat, ehdotamme kunnioittaen,
28389: tollisesti että metsätaloudellisesti tarvitsee vii-
28390: pymättä oman jalostusaseman. Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28391: metsänjalostusasemaan tulisivat liittymään Vilp- 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
28392: pulan, Kannuksen, Pataman ja Suonenjoen markan määrärahan metsänjalostustoi-
28393: toimipaikat sekä perusteilla oleva valtakunnalli- mikunnan mietinnössä kiirehdityn Kes-
28394: nen siemenkeskus Patamassa. ki-Suomen metsänjalostusaseman käyn-
28395: Koska metsäpuiden siemenen saannissa oma- nistystoimenpiteiden pikaiseksi aloitta-
28396: varaisuusaste on erityisesti maan keskiosissa miseksi.
28397: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28398:
28399: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen Helena Pesola
28400: 1980 vp. 1595
28401:
28402: Raha-asia-aloite n:o 1482.
28403:
28404:
28405:
28406:
28407: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. turvetien raken-
28408: tamisen aloittamiseen välillä Multia-Pylkönmäki.
28409:
28410:
28411: Ed u s kun n a 11 e.
28412:
28413: Läntiselle Keski-Suomelle eli ns. Suomense- Kuitenkin raskaan puutavaran ja polttotur-
28414: lälle on tyypillistä, työttömyyden lisäksi, elin- peen kuljetus on tällä heukellä kyseisellä tie-
28415: keinotakenteen yksipuolisuus ja tieolojen heik- osalla lähes mahdotonta. Tämä johtaa työlli-
28416: kous. syystilanteen huonontumiseen valtion poltto-
28417: Turvetuotanto on lisännyt suunnitelmia ainekeskuksen turvetyömailla. Edelleen kysei-
28418: alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sen työn aloittaminen on välttämätöntä, koska
28419: ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi. se parantaa alueen heikkoa työllisyyttä erityi-
28420: Eräs tällainen suunnitelma on ns. turvetien sesti kuorma-autoilijoiden osalta. Suunnitel-
28421: rakentaminen välille Keuruu-Multia-Timper- lulla tiellä on huomattava merkitys kauttakul-
28422: suntti-Pylkönmäki-Karstula. Tämän turpeen kuliikenteeseen Oriveden-Keuruun kantatien
28423: hyväksikäytön kannalta välttämättömän tieosan välittömänä jatkeena valtatielle n:o 13.
28424: suunnitelmat ovat Keski-Suomen tie- ja vesi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28425: rakennuspiirissä siinä vaiheessa, että rakenta- taen,
28426: minen voidaan käynnistää välillä Multia-Pyl-
28427: könmäki. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28428: Vaikka eduskunta on jo 15. 6. 1962 anta- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28429: nut puoltavan lausunnon mainitun tien raken- 31.24.77 1 000 000 markan määrära-
28430: tamisesta, hallituksen eduskunnalle jättämä han .ns. turvetien rakentamisen alkura-
28431: valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1981 hoitukseen välillä Multia-Pylkönmälei.
28432: ei sisällä määrärahaa ko. tien rakentamiseen.
28433: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28434:
28435: Paavo Vesterinen Mauri Pekkarinen Helena Pesola
28436: 1596 1980 rd.
28437:
28438: Finansmotion nr 1483.
28439:
28440:
28441:
28442:
28443: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för slutplanering av
28444: Tessjö ås vattenregleringsprojekt och för påbörjande av
28445: vattenregleringsarbetet.
28446:
28447:
28448: T i 11 R i k s d a g e n.
28449:
28450: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för Den relativa andelen av odlingar som besväras
28451: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- av översvämningar är i Tessjö å's vattendrag
28452: verkligandet av projektet har uppskattats tili störst i vårt land såväl med tanke på omfatt-
28453: ca 8,5 milj. mk och de uppnådda fördelarna ning som karaktär. I medeltal under åren täcker
28454: har uppskattats tili 10,6 milj. mk. Förverk- översvämningarna ca 10% av odlingarna, men
28455: ligandet av vattenregleringsföretaget skulle eli- under svåra år är översvämningseffekten fler-
28456: minera översvämningsolägenheterna för ett om- faldigad.
28457: råde om ca 2 700 ha enbart i Strömfors, Lapp- Hänvisande tili ovanstående föreslås,
28458: träsk och Elimäki kommuner. Översvämnings-
28459: områdena är nästan i sin helhet odlade åkrar. att Riksdagen i statsförslaget för år
28460: Därtili kunde Tessjö å's avrinning ökas ca 1981 på moment 30.40.77 (Vatten-
28461: 8-10 gånger från den nuvarande samt förut- dragsarbeten) måtte upptaga 200 000
28462: sättningar skapas för vattenområdets använd- mark för slutplanering av Tessjö å's
28463: ning för rekreationsändamål i nuvarande vat- vattendragningsprojekt samt för påbör-
28464: tendrag utan sjöar. jandet av vattenregleringsarbetet.
28465: Helsingfors den 26 september 1980.
28466:
28467: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28468: 1980 vp. 1597
28469:
28470: Raha-asia-aloite n:o 1483. Suomennos.
28471:
28472:
28473:
28474:
28475: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännöstely-
28476: suunnitelman viimeistelemiseen ja säännöstelytöiden aloitta-
28477: miseen.
28478:
28479:
28480: E d u s kun n a 11 e.
28481:
28482: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen sen laajuutta että laatua ajatellen. Tulvat
28483: veden säännöstelyksi. Suunnitelman toteutta- peittävät vuosittain keskimäärin 10 % vilje-
28484: miskustannukset arvioidaan 8,5 miljoonaksi lyksistä, mutta vaikeina vuosina tulvimisen
28485: markaksi ja sillä saavutetut edut 10,6 miljoo- vaikutus on moninkertainen.
28486: naksi markaksi. Veden säännöstelytoimet pois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28487: taisivat tulvahaitat n. 2 700 ha:n suuruiselta nioittaen,
28488: alueelta pelkästään Ruotsinpyhtään, Lapinjär-
28489: ven ja Elimäen kunnissa. Tulva-alueet ovat lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28490: hes kokonaisuudessaan viljeltyjä peltoja. Tä- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28491: män lisäksi Tesjoen virtaamaa voitaisiin lisätä 30.40.77 (Vesistötyöt) 200 000 mark-
28492: 8-10-kertaiseksi nykyisestään ja luoda mah- kaa T esjoen säännöstelysuunnitelman
28493: dollisuudet vesialueen käyttämiseksi virkistyk- viimeistelemiseksi ja säännöstelytöiden
28494: seen tällä hetkellä järvettömässä vesistössä. aloittamiseksi.
28495: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelys-
28496: ten suhteellinen osuus on maamme suurin sekä
28497: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28498:
28499: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28500: 1598 1980 rd.
28501:
28502: Finansmotion nr 1484.
28503:
28504:
28505:
28506:
28507: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av
28508: omfartsvägen förbi Lovisa.
28509:
28510: T i 11 R i k s d a g e n.
28511:
28512: Redan under åren 1963--66 undersöktes gifter framgår. Riksväg 7 eller E 3 betjänar
28513: riksvägens Helsingfors-Fredrikshamn förbi som känt förutom trafiken mellan orterna
28514: Lovisa förbättringsplan. Tili detta vägförbätt- också den alltjämt växande internationella tra-
28515: ringsprojekt hörde Lovisa stads omfartsväg, fiken.
28516: som anknyter sig till rili:sväg 7, stadens in- Den genom Lovisa dirigerade allt tyngre
28517: fartsvägar västerifrån med broar och öster- och livligare trafiken utgör, förutom att den
28518: ifrån samt förbindelsevägen till Valkom hamn är s,kadlig för gamla hus, också en myoket stor
28519: och vägen, som leder till Lappträsk. trafikfara. Då man dessutom tar i beaktande
28520: Ar 197 3 blev förbindelsevägen till V alkom Mannerheimvägens, som betjänar genomfarts-
28521: färdig, den västliga infartsvägen med broar trafiken, relativt branda lutning och den lokala
28522: och vägen norrut i riktning mot Lappträsk. hastighetsbegränsningen, blir genomfartstrafi-
28523: Däremot avstod man från att bygga den redan ken såväl tidsmässigt som på grund av energi-
28524: planerade och viktigaste, d.v.,s. stadens omfarts- förbrukningen nationalekonomiskt ofördelaktig.
28525: väg, fastän Lovisa stad och Pernå kommun Då man undersökt Lovisa omfartsvägs verk-
28526: redan hade fällt ,skog i och för att underlätta ningar, har man försökt utreda trafikmängder-
28527: vägbyggnadsarbetena. Man uppgav att otsaken na på infartsvägarna tili Lovisa och härtill skil-
28528: härtill var att den kommande motorvägen Hel- ja åt den trafik, som stannar i Lovisa och
28529: singfors-Kotka skulle fungera som omfarts- den som kör igenom staden. I utredningen
28530: väg. har man använt sig av beräkningar utförda år
28531: Eftersom dessa vägplaner numera synes rätt 1974, den av ingenjörbyrå Viatek år 1970
28532: oklara och likaså den planerade motorvägen, utförda vägundersökningen inom ramen för
28533: om den byggs, förmodligen förverkligas först Nylands vägnät och den år 1973 av Östra Ny-
28534: någongång sent på 80-talet och enligt helt lands regionplaneförbund utförda trafikunder-
28535: .andra sträckningslinjer, 'som inte ens kommer sökningen. Resultaten finns i tabellen.
28536: att tangera Lovisa stad, kan självfallet omfarts- Vid uppskattningen av genomfartstrafrken
28537: vägen kring Lovisa inte få bli beroende av så har man använt sig av Nylands vägnätsunder-
28538: osäkra riktlinjer och detta vägbyggnadsprojekt sökning, enligt vilken av trafiken i riktning
28539: kan inte mera uppskjutas. Trafiken genom La- öster-väster 74 % går genom staden och av
28540: visa växer enormt, som 'av föreliggande upp- den från Lappträsk stannar 85 % i staden.
28541:
28542: T abell förv. personbilsenheter och dess utveckling
28543: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
28544: västra infarten .......................... 5 100 5 500 7 200 9 000 11 000 13 400
28545: Östra infarten ••• 0 ••• 0 ••• 0 •••••• 0. 0 •• 0 •• 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11500
28546: Lappträsk - Lovisa • 0 0 0 •••• 0 ••••••••••• 1 900 1 900 2100 2 300 2 600 3 100
28547: genomfart: öst-väst riktning • 0 •••• 0 •• 0 0 0. 3 600 3 900 5 300 6 700 7 800 9 200
28548: genomfart: Lappträsk riktning ............. 300 300 300 300 400 500
28549: Tills. 0 •• 0 ••••••••••••• 0 ••••• 0 0 0 ••••••• 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
28550: I Lovisa stannar: ........................
28551: öst-väst riktning ....................... 1 300 1400 1800 2 300 2 700 3 500
28552: Lappträsk riktning ...................... 1600 1600 1 800 2 000 2 300 2 600
28553: Tills. ................................. 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6100
28554: Finansmotion nr 1484 1599
28555:
28556: Enligt vägmyndigherernas senaste långsikts- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
28557: planer skall projektet förverkligas först år slås vördsamt,
28558: 1984. Om förverkligandet av projektet upp-
28559: skjutes .så långt, medför detta dock förutom att Riksdagen i statsförslaget för år
28560: betydande olägenheter oskäliga kostnader för 1981 måtte upptaga ett tillägg om
28561: en stad av Lovisas storlek. Av föreliggande 1 000 000 mark på momentet 31.24.77
28562: utredningar framgår även att förverkligandet för påbörjandet av omfartsvägen förbi
28563: av projektet vore väl motiverat även ur na- Lovisa stad.
28564: tionalekonomisk synpunkt.
28565: Helsingfors den 26 september 1980.
28566:
28567: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28568: 1600 1980 vp.
28569:
28570: Raha-asia-aloite n:o 1484. Suomennos.
28571:
28572:
28573:
28574:
28575: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan ohitustien
28576: rakentamisen aloittamiseen.
28577:
28578: E d u s kun n a 11 e.
28579:
28580: Jo vuosina 1963-66 tutkittiin Helsingin- tua, paitsi paikkakuntien välistä liikennettä
28581: Haminan Loviisan ohi kuLkevan kantatien pa- myös jatkuvasti kasvavaa kansainvälistä liiken-
28582: rantamista. Tähän tiesuunnitelmaan kuului Lo- nettä.
28583: viisan kaupungin ohitustie, joka liittyy kantatie Loviisan kaupungin kautta ohjautuva yhä
28584: 7: ään, kaupunkiin lännestä tulevat tiet siltoi- raskaampi ja vilkkaampi liikenne muodostaa
28585: neen ja idästä päin sekä Valkon satamaan vie- paitsi sitä, että se on vanhojen talojen kannalta
28586: vä yhteystie ja Lapinjärvelle vievä tie. haitallinen, myös huomattavan liikenteellisen
28587: Valkon yhteystie tuli valmiiksi vuonna 1973, vaaran. Kun vielä otetaan huomioon kauttakul-
28588: samoin kuin läntinen tulotie siltoineen sekä kuliikennettä palvelevan Mannerheimintien suh-
28589: pohjoiseen Lapinjärven suuntaan vievä tie. Sitä- teellisen suuri kaltevuus sekä paikallinen no-
28590: vastoin luovuttiin rakentamasta jo suunniteltua peusrajoitus, kauttakulkuliikenne muodostuu
28591: ja tärkeintä eli kaupungin ohitustietä, vaikka sekä ajan käytön että kansantalouden kannalta
28592: Loviisan kaupunki ja Pernajan kunta jo olivat epäedulliseksi.
28593: kaataneet metsää tien rakentamistöiden helpot- Tutkittaessa Loviisan kautta:kulkuliikenteen
28594: tamiseksi. Syyksi tähän ilmoitettiin, ·että tuleva vaikutuksia on yritetty selvittää Loviisaan tule-
28595: Helsingin-Kotkan moottoritie tulisi toimimaan vien teiden liikenteen määrä ja tällä tavoin
28596: ohitus tienä. erottaa siitä Loviisaan jäävien ja edelleen mat-
28597: Koska nämä tiesuunnitelmat nyttemmin näyt- kaa jatkavien ajoneuvojen määrät toisistaan.
28598: tävät varsin epäselviltä ja koska samoin suunni- Tutkimuksissa on käytetty vuoden 1974 arvioi-
28599: teltu moottoritie, jos se rakennetaan, luultavasti ta, insinööritoimisto Viatekin vuonna 1970 suo-
28600: toteutetaan vasta joskus myöhään 80-luvulla, rittamaa tietutkimusta Uudenmaan tieverkon
28601: jolloin se kulkee aivan toisen suuntaisena eikä puitteissa ja Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton
28602: edes tule sivuamaan Loviisan kaupunkia, ei vuonna 1973 suorittamaa tietutkimusta. Tulok-
28603: Loviisan ohitustie luonnollisestikaan saa olla set ilmenevät taulukosta.
28604: riippuvainen näin epävarmoista suuntavalin- Arvioitaessa kauttakulkuliikennettä on käy-
28605: noista, eikä tätä tiesuunnitelmaa voida enää ly- tetty Uudenmaan tieverkkotutkimusta, jonka
28606: kätä. Loviisan kautta tapahtuva liikenne kasvaa mukaan liikenteestä itä-länsisuunnassa kulkee
28607: suunnattomasti, kuten oheisista tiedoista käy 74 % kaupungin läpi ja Lapinjärven suunnalta
28608: ilmi. Kantatie 7 eli E 3 palvelee, kuten tunnet- tulevasta 85 % jää kaupunkiin.
28609: Taulukko henkilöautoista ja niiden määrien kehityksestä:
28610: 1974 1975 1980 1985 1990 2000
28611: läntinen tuloväylä . . ..................... 5100 5 500 7 200 9 000 11000 13 400
28612: itäinen tuloväylä ........................ 4 500 5 000 7 000 9 000 10 000 11500
28613: Lapinjärvi-Loviisa ...................... 1900 1900 2100 2 300 2 600 3 100
28614: kauttak. itä-länsi ••• 0. 0 0 ••••• 3 600 3 900
28615: 0 •• 0. 0. 0 •• 5 300 6 700 7 800 9 200
28616: kauttak. Lapinjärven suunta ..............
28617: 300 300 300 300 400 500
28618: yhteensä ............................... 3 900 4 200 5 600 7 000 8 200 9 700
28619: Loviisaan jää:
28620: itä-länsi suunta ........................ 1300 1400 1 800 2 300 2 700 3 500
28621: Lapinjärven suunta •• 0. 0 ••••• 0 ••••••••••• 1600 1600 1800 2 000 2 300 2 600
28622: yhteensä ............................... 2 900 3 000 3 600 4 300 5 000 6100
28623: Raha-asia-aloite n:o 1484 1601
28624:
28625: Tieviranomaisten viimeisten pitkän tähtäyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28626: sen 'Suunnitelmien mukaan projekti toteutetaan nioittaen,
28627: vasta vuonna 1984. Jos toteuttaminen kuiten-
28628: kin lykätään näin pitkälle, aiheutuu siitä Lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28629: viisan kokoiselle kaupungille kuitenkin huomat- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28630: tavien haittojen lisäksi myös kohtuuttomia kus- 31.24.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28631: tannuksia. Käytettävistä selvityksistä käy myös Loviisan ohitustien töiden aloittamista
28632: ilmi, että projektin toteuttaminen olisi hyvin varten.
28633: perusteltavissa myös kansantaloudelliselta kan-
28634: na'lta.
28635: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
28636:
28637: Henrik Westerlund Marjatta Väänänen
28638:
28639:
28640:
28641:
28642: 201 088000399]
28643: 1602 1980 rd.
28644:
28645: Finansmotion nr 1485.
28646:
28647:
28648:
28649:
28650: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av
28651: förbättringsarbetena på landsvägen Pojo-Tenala.
28652:
28653:
28654: T i 11 R i k s d a g e n.
28655:
28656: Landsvägen Björsby Pojo-Lillvik Tenala Den berörda vägen har under de senaste
28657: har redan i många år varit i behov av grund- åren även i hemställningsmotioner under tidi-
28658: förbättringar. Enligt väg- och vattenstyrelsens gare riksdagar aktualiserats. I detta skede skul-
28659: planering skall detta arbete påbörjas först år le även sysselsättningsläget i Västnyland avse-
28660: 1983. värt förbättras, om detta arbete med det sna-
28661: En förbättrad vägförbindelse Tenala kyrko- raste skulle påbörjas.
28662: by-Pojo, Björsby skulle på ett avgörande sätt Hänvisande till ovan anförda föreslås vörd-
28663: förbättra möjligheterna att trafiksäkert och än- samt,
28664: damålsenligt komma till Pojo-Karis regionen
28665: och vidare exempelvis till Helsingfors. En att Riksdagen i statsförslaget för år
28666: grundförbättrad väg Tenala-Pojo skulle också 1981 måtte upptaga ett tillägg om
28667: vara av synnerligen soor betydelse för den 100 000 mark på momentet 31.24.77
28668: tunga trafiken inom denna region. Sålunda för påbörjande av vägförbättringsarbe-
28669: skulle även de tidigare byggda vägavsnitten tena på landsvägen Pojo-Tenala.
28670: såsom bl.a. Billnäs-Skuru-Björsvik utnyttjas
28671: på ett mera trafikekonomiskt sätt.
28672: Helsingfors den 30 september 1980.
28673:
28674: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
28675: 1980 vp. 1603
28676:
28677: Raha-asia-aloite n:o 1485. Suomennos.
28678:
28679:
28680:
28681:
28682: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan-Tenholan
28683: maantien parantamistöiden aloittamiseen.
28684:
28685:
28686: Ed u s kun n a 11 e.
28687:
28688: Pohjan Björsbyn ja Tenholan Lillvikin väli- -Björsvikin osuutta käyttämään liikenteen
28689: nen maantie on usean vuoden ajan ollut perus- kannalta taloudellisemmalla tavalla.
28690: parannuksen tarpeessa. Tie- ja vesirakennus- Kyseinen tie on viime vuosina ollut ajan-
28691: hallituksen suunnitelmien mukaan tämä työ kohtainen siitä aikaisempien valtiopäivien ai-
28692: aloitetaan vasta vuonna 1983. kana tehtyjen toivomusaloitteiden muodossa.
28693: Tenholan kirkonkylän ja Pohjan Björsbyn Tässä vaiheessa paranisi Länsi-Uudenmaan työl-
28694: välisen tieyhteyden parantaminen edistäisi rat- lisyystilanne huomattavasti, jos tämä työ aloi-
28695: kaisevasti mahdollisuutta päästä liikenteen kan- tettaisiin mitä pikimmin.
28696: nalta turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28697: Pohjan-Karjaan alueelle ja edelleen es1merkiksi nioittaen,
28698: Helsinkiin. Tenholan-Pohjan tien perusparan-
28699: tamisella olisi varsin suuri merkitys alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28700: raskaan liikenteen kannalta. Tällä tavoin tul- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28701: taisiin myös aikaisemmin rakennettuja tie- 31.24.77 lisäyksenä 100 000 markkaa
28702: osuuksia kuten mm. Pinjaisten-Pohjankurun tienparannustöiden aloittamiseksi Poh-
28703: jan-Tenholan maantiellä.
28704: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28705:
28706: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
28707: 1604 1980 rd.
28708:
28709: Finansmotion nr 1486.
28710:
28711:
28712:
28713:
28714: Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för Invalidförbundets
28715: semesterverksamhet.
28716:
28717:
28718: T i 11 R i k s d a g e n.
28719:
28720: Den förkortade arbetstiden och ökande fritid ekonomiska resurser för att tillfredsställa den
28721: ställer nya krav på semesterverksamhet. Sam- växande efterfrågan på semestertjänster.
28722: hälllet har ekonomiskt stött allmän semester- Inom ramen för sina ekonomiska möjligheter
28723: verksamhet, då semestern anses lindra den har Invalidförbundet och dess medlemsföre-
28724: fysiska och psykiska belastning arbetet för- ningar ordnat gratis semestrar och annan se-
28725: orsakar. mesterservice för mindre bemedlade han-
28726: Semesterns rekreerande, rehabiliterande och dikappade. Mö}ligheterna till gratis semestrar
28727: profylaktiska inverkan understryks än mera, då motsvarar dook inte behovet. Förbundets och
28728: det är fråga om handikappade. Arbetet belastar dess medlemsförenin.gars ekonomiska resurser
28729: handikappade mera än andra. De allmänna att underhålla de semesterställen, som är i
28730: semesterplatserna är dock inte lämpliga för bruk, och att bygga nya för att betjäna 43 000
28731: handikappade. I de allmänna semesterplatserna medlemmar och deras familjer, är även mycket
28732: finns rörelsehinder och handikappade kan inte begränsade.
28733: heller på grund av psykiska och fysiska orsa- Med ekonomiskt stöd från samhället kunde
28734: ker använda dem. Handikappades semester handikappade ges likadana möjligheter .tili rek-
28735: fall.er bäst ut vid platser, som planerats och reation och semesterfirande som andra med-
28736: byggts för dem och vid vilka handikappades borgare har vid allmänna semesterställen. En
28737: behov speciellt tagits i betraktande. ökning av semestertjänster för handikappade
28738: Invalidförbundet r.f. och dess medlemsföre- skulle främja deras möjligheter att klara sig
28739: ningar har under hela sin verksamhetstid ut- i vårt allt mera stressande samhälle.
28740: övat social semesterverksamhet utan ekono- Med hänvisning till det föregående föreslår
28741: miskt stöd från samhället. Invalidföreningarnas vi högaktningsfullt,
28742: semesterverksamhet grundar sig på frivillighet.
28743: Trots det uppgick semesterdygnens antal 1979 att Riksdagen i 1981 års statsförslag
28744: till i det närmaste 27 000 dygn vid 46 ställen under kapitel 33.57 på ett eget nytt
28745: f& semesterrekreation. Tryggandet av konti- moment skulle inta 100 000 mark att
28746: nuiteten i dessa möjligheter till semesterrekrea- användas av Invalidförbundet r.f. för
28747: tion för handikappade kräver stöd från sam- att ordna semestervistelse för handikap-
28748: hället. Invalidföreningarna har inte tillräckliga pade.
28749: Helsingfors den 30 september 1980.
28750:
28751: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
28752: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
28753: 1980 vp. 1605
28754:
28755: Raha-asia-aloite n:o 1486. Suomennos.
28756:
28757:
28758:
28759:
28760: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton loma-
28761: toimintaan.
28762:
28763:
28764: E d u s k u n n a 11 e.
28765:
28766: Työajan lyheneminen ja vapaa-ajan lisäänty- loudellisia edellytyksiä tyydyttää kasvavan ke-
28767: minen asettavat uusia vaatimuksia kesälomatoi- sälomapalvelun kysyntää.
28768: minnalle. Yhteiskunta on tukenut taloudellisesti Taloudellisten mahdollisuuksiensa raJOI'ssa
28769: yleistä kesälomatoimintaa, koska loman katso- Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat järjes-
28770: taan lieventävän työn aiheuttamaa fyysistä ja täneet ilmaisia lomia ja muita lomapalveluja
28771: psyykkistä rasitusta. vähävaraisille vammaisille. Mahdollisuudet jär-
28772: Loman virkistävä, kuntouttava ja profylakti- jestää ilmaisia 1omia eivät kuitenkaan vastaa
28773: nen vaikutus korostuu vieläkin enemmän sil- kysyntää. Liiton ja sen jäsenliittojen taloudelli-
28774: loin, kun on kyse vammaisista. Työ rasittaa set edellytykset ylläpitää käytössä olevia ja ra-
28775: vammaisia enemmän kuin muita. Tavalliset lo- kentaa uusia lomanviettopaikkoja ovat varsin
28776: manviettopaikat eivät kuitenkaan sovellu vam- rajoitetut 43 000 jäsenen ja heidän perheitten-
28777: maisille. Yleisillä lomanviettopaikoilla on liikun- sä palvelemiseksi.
28778: taesteitä, eivätkä vammaiset voi niitä myös- Yhteiskunnan taholta tulevan taloudellisen
28779: kään psyykkisistä tai fyysisistä syistä käyttää avun turvin voitaisiin vammautuneille antaa
28780: hyväkseen. Vammaisten lomanvietto soveltuu samat mahdollisuudet virkistykseen ja loman-
28781: parhaiten ·sellaisilla paikoilla, jotka on suunni- viettoon kuin muille kansalaisille yleisissä lo-
28782: teltu ja rakennettu heitä varten ja joissa vam- manviettopaikoissa. Lomanviettopalvelujen ili-
28783: maisten tarpeet on erityisesti otettu huomioon. sääminen vammautuneille edistäisi heidän mah-
28784: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset ovat dollisuuksiaan selvitä yhä ahdistavammassa yh-
28785: koko toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista teiskunnassamme.
28786: kesälomatoimintaa saamatta siihen yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28787: nan tukea. Invalidiyhdistysten lomatoiminta pe- nioittaen,
28788: rustuu vapaaehtoisuuteen. Tästä huolimatta lo-
28789: mavuorokausien lukumäärä oli vuonna 1979 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28790: lähes 27 000 ja lomanviettopaikkoja oli 46. 1981 tulo- ja menoarvioon luvun 33.
28791: Näiden virkistysmahdollisuuksien turvaaminen 57 uudelle momentille 100 000 mark-
28792: vammautuneille edellyttää myös yhteiskunnan kaa Invalidiliitto r.y:n käytettäväksi lo-
28793: tukea. Invalidiyhdistyksillä ei ole riittäviä ta- mapalvelujen järjestämiseksi vammautu-
28794: neille.
28795: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
28796:
28797: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
28798: Ole Norrback Boris Renlund Håkan Malm
28799: 1606 1980 vp.
28800:
28801: Raha-asia-aloite n:o 1487.
28802:
28803:
28804:
28805:
28806: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden pääkirjaston
28807: rakentamiseen Pattijoelle.
28808:
28809:
28810: Ed u s kun n a 11 e.
28811:
28812: Pattijoen kunnan kirjasto on jo kauan toimi- Uuden kirjastorakennuksen kiireellisyyttä li-
28813: nut toimintaansa nähden aivan liian puutteel- sää se, että nykyinen kirjastotila on tarkoitus
28814: lisissa tiloissa. Kirjavarasto on lainausten mää- muuttaa kirkonkylän koulun musiikin opetus-
28815: rään verrattuna ehdottomasti liian pieni. Kirjo- tilaksi. Muutoksella on kiire siksi, että oppilas-
28816: jen määrää ei voida enää lisätä pelkästään jo määrän nopeasti kasvaessa koululla on suuri
28817: tilojen ahtauden vuoksi. Myös nykyaikaiseen puute opetustiloista ja lisätilojen tarve kasvaa
28818: kirjastoon kuuluvat lukusali ja musiikkikirjas- entisestään tulevina vuosina.
28819: to puuttuvat. Samoin puuttuvat kirjastonhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28820: tajan työ- ja sosiaalitilat. Tilojen ahtaus on nioittaen,
28821: tehnyt mahdottomaksi kirjastotoiminnan kehit-
28822: tämisen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28823: Lokakuussa 1976 vahvistetun huonetilaohjel- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28824: man mukaan uuden pääkirjaston pinta-ala olisi 29.56.31 800 000 markkaa Pattijoen
28825: 280-320 neliömetriä (nykyisen pääkirjaston kunnan uuden pääkirjaston rakentami-
28826: pinta-ala on 110 neliömetriä). Hankkeen kus- seen.
28827: tannusarvio oli vuonna 1979 968 000 markkaa.
28828: Kunnalla on valmius uuden kirjaston rakenta-
28829: miseen vuonna 1981.
28830: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28831:
28832: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Helvi Hyrynkangas
28833: 1980 vp. 1607
28834:
28835: Raha-asia-aloite n:o 1488.
28836:
28837:
28838:
28839:
28840: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teiden ja
28841: siltojen rakentamista sekä tienpitoa palvelevaan tutkimus- ja
28842: suunnittelu toimintaan.
28843:
28844:
28845: Ed u s k u n n a 11 e.
28846:
28847: Teiden ja siltojen rakennussuunnitteluun se- !aan tuleva Rautaruukki Oy:n tehdaslaitos ja
28848: kä tienpitoa palvelevaan tutkimus- ja suunnit- sen vaatima hyvä tieyhteys Raaheen.
28849: telutoimintaan hallitus esittää vuodelle 1981 Pelkästään Oulun läänin alueella tarvittaisiin
28850: 82 milj. markkaa. Vaikka hallituksen esittämä vuonna 1981 1,5 milj. markan lisäys kuluvan
28851: määräraha onkin lähes 20 prosenttia kuluvalle vuoden suunnittelumäärärahojen tasoon, jotta
28852: vuodelle varattua määrärahaa suurempi, se ei toimenpideohielmaan hyväksytyt työt voidaan
28853: riitä poistamaan suunnittelumäärärahojen jäl- aikataulun mukaisesti suorittaa.
28854: keeni ääneisyyttä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28855: Suunnittelumäärärahojen niukkuuden pelä-
28856: tään vaarantavan esimerkiksi Oulun tie- ja ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28857: sirakennuspiirin toimenpideohjelmaan 1979- 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
28858: 1985 sisältyvän tärkeän Raahen-Vihannin- momentin 31.24.77 alamomentille 15
28859: Pulkkilan maantien peruskorjauksen. Peruskor- 5 000 000 markkaa teiden ;a silto;en
28860: jaus on aivan välttämätön tien tultua määrä- rakentamista sekä tienpitoa palvelevaan
28861: tyksi kantatieksi. Tien merkitystä lisää Pulkki- tutkimus- ja suunnittelutoimintaan.
28862: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
28863:
28864: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen
28865: P. Liedes Helvi Hyrynkangas
28866: 1608 1980 vp.
28867:
28868: Raha-asia-aloite n:o 1489.
28869:
28870:
28871:
28872:
28873: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin järvien
28874: kunnostamiseen.
28875:
28876:
28877: Ed u s k u n n a 11 e.
28878:
28879: Vilianninjoen latvoilla Viliannin kirkonkylän Suunnitelma on siis pahasti aikataulusta jäl-
28880: välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kirkko- jessä. Vihannin järvien osalta vesihallitus ei
28881: järven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven vesi- saanut valtioneuvostolta toimeenpanolupaa ja
28882: jätöt. Ne kuivatettiin osittain 1950-luvun alus- näin ollen hanke on pysähdyksissä. Kuitenkin
28883: sa. Järvien halki kaivetulla ajalla saadaan vesi- järvien vesittämisellä on ratkaiseva merkitys
28884: jätöille 30-40 cm kuivatus keskikesällä. Vesi- Vihannin kunnan tulevalle kehitykselle. Järvi-
28885: jättöjen täydellinen kuivatus ei ole taloudelli- alue liittyy välittömästi kirkonkylän taajamaan,
28886: sesti mahdollista, sillä Vilianninjoki laskee erit- joten vesittäminen olisi maisemallisesti ja vir-
28887: täin tasaisesti koko 18 kilometrin matkan Kirk- kistyskäyttöä ajatellen omiaan lisäämään viih-
28888: kojärvestä Piipsanjoen yhtymäkohtaan. Epätäy- tyvyyttä. Samalla se antaisi maatalouden har-
28889: dellisestä kuivatuksesta johtuen on kuivioista joittajille mahdollisuuden viljelyksien kastelulle
28890: muodostunut taloudellisesti arvoton ja Vilian- ja siten edesauttaisi voimaperäisen vihannes- ja
28891: nin kirkonkylää rumentava lähes täysin um- juurikasviviljelyn leviämistä. Ilmeisesti pinta-
28892: pcenkasvanut pensaikko. vesien viipymä edistäisi pohjavesien muodos-
28893: Viliannin kunta on esittänyt vesijättöjen pa- tusta. Kun Vihanuinharjun pohjavesivaroja tul-
28894: dottamista järviksi Vihannin kirkonkylän ym- laan yhä laajenevassa määrin käyttämään myös
28895: päristön parantamiseksi ja uintimahdollisuuk- ympäristössä olevien yhdyskuntien tarpeisiin,
28896: sien luomiseksi. Viliannin kunnan alueella ei olisikin välttämätöntä, että pohjavesien riittä-
28897: ole virkistyskäyttöön soveliaita järviä, joten vyydestä huolehdittaisiin muodostamaila uusia
28898: ko. padotuksella on alueelle suuri merkitys. järviä. Kun laajalla ympäristöalueellakaan ei ole
28899: Vesityshanke liittyy osana Pyhäjoen vesistön järviä, on Viliannin järvien kunnostamisella
28900: yleissuunnitelmaan ja se oli alunalkaen tarkoi- alueellisestikin merkitystä.
28901: tettu kulkemaan yhdessä Piipsjärven vesittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28902: misen kanssa, mikä työ on jo valmistunut. Py- nioittaen,
28903: häjoen vesistön yleissuunnitelmassa Piipsjärven
28904: ja Vihannin järvien vesittäminen oli vesistö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28905: töiden ensimmäisessä vaiheessa. Toimenpitei- 1981 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
28906: den aikataulussa työt oli merkitty vuosille markan määrärahan Vihannin järvien
28907: 1974-1976. kunnostamiseen.
28908: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28909:
28910: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Helvi Hyrynkangas
28911: 1980 vp. 1609
28912:
28913: Raha-asia-aloite n:o 1490.
28914:
28915:
28916:
28917:
28918: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
28919: dun sähköistämisen tukemiseen.
28920:
28921:
28922: Ed u s kun n a 11 e.
28923:
28924: Sähköenergia on tärkeimpiä ihmisten jokapäi- köistyksen toteuttaminen vuoteen 1985 men-
28925: väisessä elämässään tarvitsemista perushyödyk- nessä. Maaseudun kehittämisen kannalta tätäkin
28926: keistä. Sellaisena sen saanti on turvattu koh- aikataulua on pidettävä pitkänä.
28927: tuullisin kustannuksin myös harvaan asuttujen Maaseudun sähköistämistä ei kuitenkaan ole
28928: alueiden väestölle. Riittävä ja ajoissa tapahtuva valtion vuosittaisen määrärahan vähyyden
28929: sähköistäminen parantaa monasti ratkaisevasti vuoksi voitu toteuttaa edes työryhmän ehdotta-
28930: maaseudun elinmahdollisuuksia. Nykyaikaisen massa aikataulussa. Vuonna 1979 tarkoitukseen
28931: maatalouden harjoittaminen edellyttää sähkö- osoitettiin 18 milj. markkaa. Vähimmäistavoit-
28932: energian saantia. teena on kuitenkin pidettävä selvityksen suo-
28933: Vuonna 1979 suoritettujen sähköistämislaa- sittamaa vuotuista 35 milj. markan määrärahaa.
28934: jennusten jälkeen on sähköverkon ulkopuolella Useiden maaseudun sähkölaitosten taloudellisia
28935: vielä 1. 1. 1980 noin 5 300 koti- ja maataloutta. vaikeuksia on lisännyt uudistussähköistykseen
28936: Näiden sähköistäminen on mahdollista vain val- myönnettyjen valtionosuuksien viivästyminen.
28937: tion määrärahan turvin. Valtion uudissähköis- Vuodeksi 1981 hallitus esittää 28 miljoonaa
28938: tyksen tukemiseen osoittaman määrärahan jat- markkaa.
28939: kuva väheneminen on kuitenkin vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28940: sähköistysohjelman loppuunsaattamista.
28941: Yhdentoista alueellisen sähkölaitoksen sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28942: vityksen mukaan tarvitaan maaseudun sähköis- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
28943: tämiseen vuosittain vähintään 35 milj. mark- 32.44.41 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
28944: kaa. Näin voitaisiin turvata jäljellä olevan säh- maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
28945: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
28946:
28947: Juhani Vähäkangas Mikko Ekorre Aulis Juvela
28948: Helvi Niskanen Helvi Hyrynkangas Unto Ruotsalainen
28949:
28950:
28951:
28952:
28953: 202 088000.399]
28954: 1610 1980 vp.
28955:
28956: Raha-asia-aloite n:o 1491.
28957:
28958:
28959:
28960:
28961: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Opiston
28962: peruskorjaustyöhön.
28963:
28964:
28965: E d u s kun n a 11 e.
28966:
28967: Pyhäselän Niittylahdessa sijaitseva Pohjois- yttää, tarvittaisiin hankkeeseen välttämättä val-
28968: Karjalan Opisto on kouluhallituksen valvonnan tion varoja. Saneeraustyö on tärkeä myös Pyhä-
28969: alainen yleissivistävä aikuisoppilaitos, joka on selän kunnan vaikean työllisyystilanteen kan-
28970: perustettu v. 1885. Opistossa opiskelee vuo- nalta.
28971: sittain noin 300 aikuisopiskelijaa. Mainittakoon, että useat maakuntaopistot
28972: Opiston päärakennus on valmistunut vuonna eri puolilla maata ovat saaneet peruskorjauk-
28973: 1928 eikä siinä 50 vuoden aikana ole tehty siinsa vastaavia määrärahoja viime vuosina.
28974: mainittavia peruskorjauksia. Rakennus on näin Edellä olevaan perustuen dhdotamme,
28975: ollen epäajanmukainen, epäviihtyisä ja turval-
28976: lisuudeltaan hyvin kyseenalainen, joten se kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
28977: paa kiireellistä saneerausta. den 1981 tulo- ja menoarvioon 600 000
28978: Kyseinen saneeraus on aloitettu pankkilainan markan määrärahan Pohjois-Karjalan
28979: turvin ja osaksi työllisyysvaroin helmikuussa Opiston saneeraustyön jatkamiseksi.
28980: 1980. Jotta aloitettua työtä ei tarvitsisi keske-
28981: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
28982:
28983: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Matti Puhakka
28984: Jouko Tuovinen P. Puhakka Lea Sutinen
28985: Erkki Korhonen
28986: 1980 vp. 1611
28987:
28988: Raha-asia-aloite n:o 1492.
28989:
28990:
28991:
28992:
28993: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen syväväylätyön
28994: aloittamiseen.
28995:
28996:
28997: E d u s k u n n a 11 e.
28998:
28999: Valtioneuvosto teki v. 1968 Pellos Oy:n raakapuun uittoon. Laivakuljetusten määräksi
29000: Puhoksen lastulevytehtaan perustamisen yhtey- teollisuus on arvioinut yhteensä 310 0~
29001: dessä periaatepäätöksen siitä, että valtio suun- 615000 t/v.
29002: nittelee ja rakentaa Puboksen väylän sekä Paitsi edellä mainituille teollisuuslaitoksille
29003: myöntää Kiteen kunnalle tarvittavan luotan syväväylästä koituvaa hyötyä on todettava, että
29004: sataman rakentamiseksi. Väylän tuli olla val- hanke on yksi Pohjois-Karjalan eteläosien ta-
29005: miina 1970. louden merkittävimmistä kehittämisongelmista.
29006: Suorat laivaukset tehtaalta eivät kuitenkaan Hankkeen tärkeys on energian hinnan voimak-
29007: tuolloin sopineet Pellos Oy:n markkinointi- kaasti noustessa entisestään korostunut. Väylä
29008: systeemiin, joten väylän ja sataman rakentami- tulee palvelemaan koko alueen teollisuutta, eri-
29009: sesta silloin luovuttiin. tyisesti saha- ja levyteollisuutta, tuotteiden,
29010: Pellos Oy teki syksyllä 1979 tie- ja vesi- raaka-aineiden ja polttoaineiden kuljetuksessa
29011: rakennusha1litukselle uuden aloitteen Puhok- sekä tarjoamaan paremmat kilpailuasemat maa-
29012: seen johtavan väylän pikaisesta parantamisesta. kunnan tuotteille kansainvälisillä markkinoilla.
29013: Syynä toimenpiteeseen Pellos Oy esitti mm. Puhoksen syväväylän merkitys on tullut esiin
29014: sen, että markkinointi on vienyt viime vuosina myös valtioneuvoston asettamassa Pohjois-Kar-
29015: yhä enenevässä määrin suoriin perilletoimituk- jala -toimikunnassa, joka on yksimielisesti päät-
29016: siin. Tällöin ovat tulleet kuvaan monet pieneh- tänyt kiirehtiä syväväylätyön aloittamista.
29017: köt satamat lähellä käyttöpisteitä. Lisäksi polt- Vielä on todettava, että suunnitelmien puo-
29018: toöljyn voimakas hinnannousu on myös pakot- lesta on syväväylätyön aloittamiseen täysi val-
29019: tanut etsimään yhä enemmän kohteita, joihin mius.
29020: ves1kuljetus on mahdollista perille asti. Sai- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
29021: maan kanavaan sopivat suurimmat laivat so- nioittaen,
29022: veltuvat edellämainittuun liikenteeseen par-
29023: haalla mahdollisella tavalla ihoidettaessa kulje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29024: tusketjua tehtaan varastosta perille tavaran- 1981 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29025: käyttäjille. markan määrärahan Puhoksen syväväy-
29026: Väylää tultaisiin käyttämään myös Kiteellä län rakentamisen aloittamiseksi.
29027: sijaitsevan Plan-Sell Oy:n kuljetuksiin sekä
29028: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29029:
29030: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Matti Puhakka
29031: Jouko Tuovinen P. Puhakka Lea Sutinen
29032: Erkki Korhonen
29033: 1612 1980 vp.
29034:
29035: Raha-asia-aloite n:o 1493.
29036:
29037:
29038:
29039:
29040: Vänskä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuosalmen laivalaiturin
29041: rakentamiseen.
29042:
29043:
29044: E d u s kun n a 11 e.
29045:
29046: TVL:n Pohjois-Karjalan purm 1976 teettä- 350•paikkaisella aluksella Vuoniemeen, jossa
29047: mässä Pyhäselkä-Orivesi -alueen laiva- ja moni- nykyisin on vain tilapäinen pieni ponttooni-
29048: käyttölaituriselvityksessä on Rääkkylän kunnan laituri. Matkustajamäärä yksin Joensuusta Vuo-
29049: Sintsin kylässä sijaitseva Vuoniemi katsottu niemeen on arvioitu olevan kesäisin 7 000--
29050: ylimaakunnallisen, maakunnallisen ja seudulli- 8 000. Lisäksi todettakoon, että Vuoniemen lai-
29051: sen reittiliikenteen vaatimaksi laituripaikaksi. turi voi hyvin tulla kysymykseen tulevaisuu•
29052: Viime aikoina tapahtunut Pohjois-Karjalan dessa myös Saimaan reittiliikenteen laivojen
29053: matkailun ja erityisesti järvimatkailun kehitys pysähdyspai:kkana.
29054: viittaa siihen, että tämä laiturihanke olisi Pyhä- Vuoniemen laivalaiturin aikaansaaminen on
29055: selän-Oriveden alueen kiireellisin. Tämä johtuu tärkeä maakunnallisesti, mutta ennenkaikkea
29056: siitä, että luonnonkauniille Vuoniemelle on Rääkkylän kunnan kannalta, joka on vuosikau-
29057: perustettu matkailu- ja lomakeskus, jota on sia aktiivisesti tehnyt työtä kaikilla elinkeino-
29058: uuden omistajan toimesta ryhdytty voimakkaas- sektoreilla työpaikkojen luomiseksi alueelleen.
29059: ti kehittämään. Vuoniemen matkailun kehittä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29060: minen perustuu paljolti vesiliikenteen hyväksi- nioittavasti,
29061: käyttöön. AJ.ueella on leirintä- ja mö~kimajoi
29062: tuspalvelujen lisäksi ohjelma- ja huvipalveluja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29063: mm. rantakalatilaisuuksia ja suuri tanssilava, 1981 tulo- ja menoarvioon 400 000
29064: jonka yhteydessä on karuselli lapsia varten. markan määrärahan V uosalmen laiva-
29065: Viime kesäkuussa aloitettiin jokapäiväinen reit- laiturin rakentamiseksi.
29066: tiliikenne Joensuusta Nurmes-Marina Oy:n
29067: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29068:
29069: Mauri Vänskä Markku Kauppinen Matti Puhakka
29070: Jouko Tuovinen P. Puhakka Lea Sutinen
29071: Erkki Korhonen
29072: 1980 vp. 1613
29073:
29074: Raha-asia-aloite n:o 1494.
29075:
29076:
29077:
29078:
29079: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta vahion virastotalon suun-
29080: nittelemiseksi Nurmijärvelle.
29081:
29082:
29083: E d u s k u n n a 11 e.
29084:
29085: Nurmijärven kunta ja täällä toimivat eri val- Hankkeen toteuttamiseksi Nurmijärven kun-
29086: tion virastot ovat useita kertoja vuosien ku- ta on varannut tontin kunnan keskuskorttelis-
29087: luessa esittäneet valtion virastotalon rakenta- ta, johon sijoittuvat myös kaikki kunnan viras-
29088: mista Nurmijärvelle. Kuitenkaan hanke ei ole topalvelut. Ko. korttelista on laadittu jo yleis-
29089: sijoittunut virastotalohankkeiden listalla riittä- suunnitelma, jossa on määritelty myös valtion
29090: vän korkealle sijaluvulle. virastotalon paikka.
29091: Hankkeen toteuttaminen lähivuosina on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
29092: välttämätön, sillä nykyisellään valtion virastot taen,
29093: Nurmijärven kirkonkylässä ovat sijoittuneet
29094: ympäri kylää ja aiheuttavat huomattavaa hait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29095: taa palvelujen saavutettavuudelle. Lisäksi ny- 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
29096: kyiset tilat ovat epätarkoituksenmukaisia ja ah- markkaa valtion virastotalon rakennus-
29097: taita. töiden suunnittelemiseksi Nurmijärvelle.
29098: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29099:
29100: Marjatta Väänänen
29101: 1614 1980 vp.
29102:
29103: Raha-asia-aloite n:o 1495.
29104:
29105:
29106:
29107: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideaineiden opetta-
29108: jan virkojen perustamiseen kansalais- ja työväenopistoihin.
29109:
29110: E d u s kun n a 11 e.
29111:
29112: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- opiskelusta tapahtuu kansa:lais- ja tyovaenopis-
29113: arvioksi vuodelle 1981 sisältyy lukuun 29.90 tojen opintopiireissä. Taide-, harrastus- ja käy-
29114: Taiteen tukeminen määräraha kuntien kulttuu- tännöntaitoaineet muodostavat pääosan opisto-
29115: ritoiminnan järjestämisestä annettavan eduskun- jen opintopiiritoiminnasta. Taide- ja harrastus-
29116: nan käsiteltävänä olevan lain rahoittamisesta aineiden opintopiirien runsaus osoittaa kult-
29117: 8,4 mHjoona:lla marka:Ha ( mom. 30). Halli- tuuritoimintamme paikallistason painopisteen:
29118: tuksen esityksen mukaan tarkoituksena on, että yhä enemmän tarvitaan kansa1laisille tilaisuuksia
29119: lain sisältämät palkkauskustannukset tarkoit- tavoitteelliseen ja ohjattuun itsensä kehittämi-
29120: taen kulttuuritoimen johtajien, kulttuurisih- seen.
29121: teerien ja kulttuuriohjaajien palkkausmenoja Kulttuuritoimintatyöryhmä ennakoi työssään
29122: tulevat valtion osuuteen oikeuttavaksi lain toi- lakiehdotuksen käytäntöön soveltamisen muka-
29123: sen voimassaolovuoden eli vuoden 1982 alusta. naan tuomat ongelmat. Liiallisen hallintopai-
29124: HaHituksen esityksen mukaiset 8,4 milj. mark- notteisuuden vastapainoksi työryhmä ehdotti
29125: kaa on tarkoitus käyttää kuntien kulttuuritoi- kulttuuri- ja taideohjantatointa tehostettavaksi
29126: minnan tukemiseen 3 mk per asukas. siten, että lain toteuttamisen yhteydessä ja sen
29127: HaUituksen esityksen mukainen lain voi- rinna:lla perustetaan kansalais- ja työväenopis-
29128: maanastumisjärjestys, ensin toimintamäärärahat toihin viiden vuoden aikana vuosittain 10 uutta
29129: ja vasta sen jälkeen virat, on sekä valtionta- päätoimisen taideaineiden opettajan virkaa.
29130: loudelliset näkökohdat että myös lain sisällölli- Kulttuuritoimintatyöryhmän laskelmien mu-
29131: set tavoitteet myönteisellä tavalla huomioon kaan tästä aiheutuisi vuosittain 420 000 mar-
29132: ottava. kan lisäys kansalais- ja työväenopistojen va~I
29133: Kulttuuritoimintalakiesityksen hengen mu- tionapuun. Valtionosuuden aiheuttamaa kus-
29134: kaista on elvyttää paika:llistason kulttuuritoi- tannus ta laskiessaan työryhmä ei ole ottanut
29135: mintoja, eikä sen tarkoituksena ole voimistaa huomioon sitä, että kansalais- ja työväenopis-
29136: kunnallista hallintotointa sinällään. Lain val- tojen nykyistä taidepiirien ohjausta harjoitetaan
29137: tionosuuskäytännön astuessa täysimääräisenä tuntiopettajien voimin. Tästä aiheutuneet kus-
29138: voimaan on kuitenkin odotettavissa, että eten- tannukset sekä opiston ylläpitäjäyhteisöille että
29139: kin suurimmat kunnat tulevat käyttämään hy- valtiolle ovat useissa tapauksissa suuremmat,
29140: väksi lain suomia mahdollisuuksia perustaa en- kuin mitä päätoimisen taideaineiden opettajan
29141: sisijaisesti hallinnollisia virkoja, kulttuuritoi- viran perustamisen aiheuttamat kustannukset
29142: men johtajien ja kulttuurisihteerien virkoja. olisivat.
29143: Kulttuuritoimintojen aktivoimiseksi ja kansa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29144: laisten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi nioittaen,
29145: on kulttuuri- ja taideohjaustoiminnan järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29146: minen paras keino. Tämä on toteutettavissa 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29147: kahta tietä: yhtäältä perustamalla kuntaan kult- 29.57.51 lisäyksenä 600 000 markkaa
29148: tuuriohjaajan virka tai järjestämällä ohjaustoi- 20 uuden taideaineiden opettajan viran
29149: minta muulla tavoin. perustamisesta kansalais- ja työväen-
29150: Merkittävä osuus parkallistasolla tapahtuvas- opistoihin aiheutuviin valtionapuosuuk-
29151: ta taideharrastustoiminnasta ja taideaineiden siin.
29152: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29153:
29154: Marjatta Väänänen Kauko Juhantalo Pentti Lahti-Nuuttila
29155: Lea Sutinen Markku Kauppinen Tapio Holvitie
29156: Veikko Pihlajamäki Hannu Tenhiälä Anna-Liisa Jokinen
29157: 1980 vp. 1615
29158:
29159: Raha-asia-aloite n:o 1496.
29160:
29161:
29162:
29163:
29164: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenvuotisten apu-
29165: rahojen sisällyttämiseksi valtion taiteilija-aputahoihin ja niiden
29166: saattamiseksi eläketurvan piiriin.
29167:
29168:
29169: Ed u s kun n a II e.
29170:
29171: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 järjestelmä 1-, 3- ja 5-vuotisapurahoineen laa-
29172: ei valitettavasti ole määrärahaa ns. taiteilija- jennetaan kattamaan myös 10-vuotisapurahat ja
29173: paJikkajärjestelmän toteuttamiseksi. Se osa maan että kdko apurahajärjestelmä saatetaan eläketur-
29174: taiteilijakuntaa, jolla ei ole säännölliseen palk- van piiriin. Lisäämällä samalla erityisesti 5-vuo-
29175: kaan verrattavaa tuloa eikä siitä seuraavaa elä- tisapurahoja on ma:hdollista runsaan 10-vuotis-
29176: keturvaa, on useaan otteeseen ilmaissut huoles- apurahajärjestelmän avulla huolehtia taiteilija-
29177: tumisensa toimeentulonsa epävarmuudesta. Var- kunnan toimeentulosta välivuosina, kunnes tai-
29178: sin laajalti vallitsee mielipide, jonka mukaan teilijapalkkajärjestelmä voidaan saattaa voi-
29179: maan kulttuuria luovina tai esittävinä taiteili- maan.
29180: joina oleellisesti edistävät lahjakkaat taiteilijat Edellä olevaan vedoten ehdotamme,
29181: ansaitsevat sen, että heidän toimeentulonsa ja
29182: sosiaaliturvansa järjestetään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29183: Tieteen edistämiseksi on luotu tukijärjestel- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29184: mä, joka nykyistä taiteen tukijärjestelmää pa- 29.90.51 lisäyksenä 40 000 000 mark•
29185: remmin turvaa tieteenharjoittajien edut. Tähän kaa 10-vuotisten apurahojen sisällyttä-
29186: vedoten voidaan vastaavasti parantaa maan tai- miseksi valtion taideapurahoihin ja apu-
29187: teilijakunnan asemaa tehostamalla nykyistä tai- rahojen saattamiseksi eläketurvan piiriin
29188: teilija-apurahajärjestelmää ja luomalla siitä maan valtion taiteilijapalkkajärjestelmää enna-
29189: taiteilijakuntaa tyydyttävän järjestelmän. Oleel- koivana toimenpiteenä.
29190: lista siHoin on, että nykyinen taiteilija-apuraha-
29191: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29192:
29193: Marjatta Väänänen Jaakko Itälä
29194: 1616 1980 vp.
29195:
29196: Raha-asia-aloite n:o 1497.
29197:
29198:
29199:
29200:
29201: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
29202: taiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen.
29203:
29204:
29205: E d u s k u n n a 11 e.
29206:
29207: Maamme harras ta jateatteri toimin ta kasvoi kehitystä. Sen läpimeno merkitsisi to1mmnan
29208: 1970-luvun jälkipuolella n. 50%. Harrastaja- jäädyttämistä ja noin 800 harrastajateatteriryh-
29209: teatteritoimintaa hoitavien ja kehittävien järjes- män tukimahdollisuuksien kapenemista.
29210: töjen määräraha ei ole kasvanut likikään samas- Momentilla 29.90.5 3 oleva näyttämötaiteelli-
29211: sa suhteessa. Kuitenkin kaikkien ikäryhmien li- sen harrastustoiminnan määräraha jaetaan sekä
29212: sääntynyt ja monipuolistunut toiminta ja niiden suomenkielisille että ruotsinkielisille harrastaja-
29213: koulutus-, ohjaus-, tiedotus- ja asiantuntija-avun teatterijärjestöille. Harrastajateatteritoiminnan
29214: tarve kohdistuu paineena juuri harrastajateat- määrärahan prosentuaalinen nousu jäi tänä
29215: terijärjestöihin, joiden mahdollisuudet nykyisin vuonna vain 2,7 %:iin ja siten useimpien mui-
29216: ovat aivan riittämättömät. den saajaosapuolien määrärahoja pienemmäksi.
29217: Harrastajateatterijärjestöjen aloitteesta ja Nyt, kun harrastajateatteritoiminnassa on todet-
29218: Taiteen keskusto~mikunnan tuella toteutettu tu monen kymmenen prosentin suuruinen kas-
29219: harrastajateatteritutkimus on valmistumassa. Se vu ja harrastajateatteritutkimuksen avulla on
29220: vahvistaa järjestöjen tiedossa olleet puutteet ja saatu entistä tarkempia tietoja tukitoimenpitei-
29221: kentän toivomukset erittäin kouriintuntuvalla den tarpeesta ja kohteista, järjestöjen määrä-
29222: tavalla oikeiksi. Tutkimus osoittaa, että harras- rahan tosiasiallinen supistaminen johtaisi kestä-
29223: tajateatteriohjaajien koulutusta olisi lisättävä, mättömään tilanteeseen.
29224: asiantuntija-apua voitava antaa huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29225: nykyistä enemmän ja lapsiteatteritoimintaa laa- nioittaen,
29226: jennettava. Myös oppimateriaalin kehittäminen
29227: ja uudistaminen tulisi turvata. Harrastajateat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29228: terijärjestöjen olisi voitava hyödyntää tutkimuk- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29229: sen tuloksia nopein ja tehokkain toimenpitein. 29.90.53 lisäyksenä 900 000 markkaa
29230: Valtion vuodelle 1981 tulo- ja menoarvioon näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan
29231: merkitty esitys, joka ei ota huomioon edes tukemiseen.
29232: inflaation vaikutusta, merkitsee päinvastaista
29233: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29234:
29235: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Veikko Pihlajamäki
29236: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Kauko Juhantalo
29237: Markku Kauppinen Hannu Tenhiälä
29238: 1980 vp. 1617
29239:
29240: Raha-asia-aloite n:o 1498.
29241:
29242:
29243:
29244:
29245: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaiteen
29246: harrastustoiminnan tukemiseen.
29247:
29248:
29249: Ed u s kun n a 11 e.
29250:
29251: Säveltaiteen harrastustoiminta maassamme on netusti ammattitaiteen kiitollinen vastaanottajac
29252: viime vuosina mevkittävästi kasvanut sekä mää- kunta ja suomalaisen sävellystyön ahkera hyö-
29253: rällisesti että laadullisesti. Se on aina ollut dyntäjä.
29254: yksi suosituimmista taideharrastusmuodoista. Säveltaiteen harrastajajärjestöille kohdistuva
29255: Maamme kolme keskeistä säv·eltaiteen harras- valtion tuki ei ole kuitenkaan kasvanut tarvit-
29256: tajajärjestöä - Suomen Laulajain ja Soittajain tavalla tavalla harrastuksen laajentumisen ja
29257: Liitto SULASOL, Suomen Työväen Musiikki- harrastajajärjestöjen antamien palvelujen myötä.
29258: Hitto STM ja Finlands Svenska sång- och mu- Useiden muiden taidemuotojen tuki on noussut
29259: sikförbund - ovat talouksiensa niukkuudenklo ja nousee tämänkin tulo- ja menoarvioesityksen
29260: keskessä lisänneet määrätietoisesti vuosi vuo- mukaan prosentuaalisesti enemmän kuin sävel-
29261: delta palvelujaan kymmenille tuhansille kuo- taiteen harrastustoiminnan. Säveltaiteen har-
29262: roissa, soittokunnissa, orkestereissa ja muissa rastustoimintaan Osoitettavia varoja esitetään
29263: musiikkiryhmissä säveltaidetta harrastaville. korotettavaksi vain runsas viisi prosenttia.
29264: Laaja koulutustoiminta, vireytynyt osallistumi- Todettakoon, että säveltaiteen harrastustoimin-
29265: nen kansojen väliseen kulttuurivaihtoon, harras- taan Osoitettavia varoja jaetaan kymmenkun-
29266: tajaryhmien ohjelmistojen aktiivinen kustannus- nalle säveltaiteen harrastajajärjestölle.
29267: toiminta ja erilaisten säveltaidetilaisuuksien sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29268: -esitysten järjestäminen vaativat yhä enemmän
29269: myös taloudellista panosta luovan innostuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29270: lisäksi. Elämisen laadullisuuden kehittyminen 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29271: ulottuu musiikinharrastajien välityksellä heidän 29.90.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
29272: itsensä ohella suureen osaan kansastamme. Laa- säveltaiteen harrastustoiminnan tukemi-
29273: ja ja aktiivinen musiikinharrastajakunta on tun- seen.
29274: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29275:
29276: Marjatta Väänänen Elsi Hetemäki-Olander Veikko Pihlajamäki
29277: Pentti Lahti-Nuuttila Mikko Ekorre Hannu Tenhiälä
29278: Henrik Westerlund
29279:
29280:
29281:
29282:
29283: 203 088000399]
29284: 1618 1980 vp;
29285:
29286: Raha-asia-aloite n:o 1499.
29287:
29288:
29289:
29290: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisille har-
29291: rastajajärjestöille ja kansansivistysjärjestöille taideohjaajien
29292: kouluttamiseen ja palkkaamiseen.
29293:
29294: E d u s k u n n a 11 e.
29295:
29296: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- dulla myös pienissä ja keskisuurissa kaupunki-
29297: noarvioksi vuodelle 1981 on esitetty 8,4 milj. kunnissa vaikeuttamaan ohjaajien puute.
29298: markan suuruista määrärahaa kulttuuritoimin- Ilman reaalista kuntalaisten kulttuuriharras-
29299: talain voimaanastumisesta aiheutuvien kunnal- tusmahdollisuuksien lisäämistä ja taideohjaus-
29300: lista kulttuuritoimintaa koskevien valtionosuuk- toiminnan organisointia on kulttuunitoiminta-
29301: sien kattamiseksi. Samanaikaisesti on eduskun- lain periaatelinja vaarassa muodostua liiallisen
29302: kunnan käsiteltävänä mainittu lakiehdotus. hallintopainotteiseksi ja. sellaisena lain hengen
29303: Hallituksen esitys laiksi kuntien kulttuuri- vastaiseksi.
29304: toiminnasta ja esitys tu1lo- ja menoarvioksi vuo- Kulttuuritoimintatyöryhmä ennakoi kyseisen
29305: delle 1981 ovat typistetty yhdistelmä kulttumi- ongelmatekijän, ja esitti, että lain toteuttami-
29306: toimintatyöryhmän esityksistä. sen yhteydessä varattaisiin valtakunnallisille
29307: Kulttuuritoimintatyöryhmä piti välttämättö- harrastajajärjestöille ja kansansivistysjärjestöille
29308: mänä, että samalla kun luodaan hallinnolliset määrärahoja taideohjaajien virkojen perustamis-
29309: puitteet, lakisääteinen kunnallinen kulttuurilau- ta ja taideohjaajien kouluttamista varten. Työ-
29310: takunta, on huolehdittava myös varsinaisen ryhmä esitti, että valtion tulo- ja menoarvioon
29311: kaikkia kuntalaisia koskettavan kulttuuritoimin- otettaisiin ensimmäisenä vuonna 500 000 mar-
29312: nan tehokkaasta järjestämisestä. kan määräraha 8 ohjaajan palkkausta varten ja
29313: Kulttuuritoimintakomitean ehdotuksesta on koulutukseen, ohjaajien määrää lisättäisiin vii-
29314: vuodesta 1975 lähtien kolmessa Keski-Suomen den vuoden aikana 15:een ja koulutukseen
29315: kunnassa toteutettu kulttuuritoimintakokeilu. tarkoitettu määräraha kohoaisi 150 000 mark-
29316: Siitä saadut kokemukset osoittavat, että toi- kaan.
29317: minnan painopiste siirtyi varsin pian selyästi Valtakunnallisten harrastajajärjestöjen toi-
29318: taideohjaus- ja luovatoimintapainotteiseksi. mintaan ja kansansivistysjärjestöjen kuhtuuri-
29319: Kulttuuritoimintatyöryhmän mietinnössä tode- toimintaan myönnetään tällä hetkellä harkin-
29320: taan kokeilusta: "Vaikka kulttuuritoimintako- nanvaraista valtionapua, mutta valtion tulo- ja
29321: keilussa on erityistä huomiota kiinnitetty oh- menoarvion taiteen tukemiseksi osoitettujen
29322: jaajiin ( taideohjaajat, harrastajaohjaajien kou- määrärahojen ja vapaan sivistystyön määräraho-
29323: luttaminen jne.), on heitä ollut erittäin vaikea jen turvin ei ao. järjestöjen ole ollut mahdol-
29324: saada." lista perustaa riittävää määrää ohjaajan toimia.
29325: Vaikka kyse oli rajatusta kokeilusta ja olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29326: ollut odotettavissa, että halukkaita taideohjaa- nioittaen,
29327: jia olisi ollut kokeilurahoituksen turvin saata-
29328: vissa, on ohjaajaongelmasta vedettävissä se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29329: kulttuuritoimintalain valtakunnallista sovelta- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
29330: mista koskeva johtopäätös, että kulttuuritoi- markkaa valtakunnallisille harrastajajär-
29331: minnan käynnistämistä ja paikallistason harras- jestöille ja kansansivistysjärjestöille tai-
29332: tustoiminnan virittämistä tulee ratkaisevasti deohjaajien kouluttamiseen ja taideoh-
29333: paitsi itsestään selvästi haja-asutulla maaseu- jaajan palkkaamista varten.
29334: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29335:
29336: Marjatta Väänänen Veikko Pihlajamäki Hannu Tenhiälä
29337: Lea Sutinen Kauko Juhantalo Einari Nieminen
29338: 1980 vp. 1619
29339:
29340: Raha-asia-aloite n:o 1500.
29341:
29342:
29343:
29344:
29345: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistys-
29346: liiton kulttuuritoiminnan tukemiseen.
29347:
29348:
29349:
29350: E d u s k u n n a 11 e.
29351:
29352: Maaseudun Sivistysliiton toiminnassa muo- Vuonna 1981 Alkio-seminaari järjestetään
29353: dostaa kulttuuritoiminta merkittävän osa- J. W. Snellmanin juhlavuoden merkeissä. Ti-
29354: alueen. Vuonna 1980 liitolla on kaikkiaan noin laisuuteen kutsutaan luennoitsijoiksi kymmen-
29355: 90 kulttuuritapahtumaa. kunta huipputason asiantuntijaa.
29356: Tilaisuudet ovat saaneet runsaasti julki- Liitolla on ollut järjestelmällistä nukketeat-
29357: suutta sekä herättäneet keskustelua. Myös kä- terikoulutusta v. 1978 lähtien. Nukketeatteri-
29358: vijämäärät ovat huomattavan korkeat. Liiton toiminnan tarkoitus on rohkaista ja opastaa las-
29359: kulttuuritapahtumia kohtaan tunnetaan suurta ten parissa työskenteleviä aikuisia tekemään
29360: kiinnostusta. Kulttuuritapahtumien ajankohtai- taidetta lapsille ja lasten kanssa. Sitä tarkoi-
29361: suus, korkea taso sekä aihepiirien vaihtele- tusta varten liitto on mm. julkaissut perusteok-
29362: vuus synnyttävät yhä useammin yhteistyöhaluk- sen nimeltä Nukketeatterikirja.
29363: kuutta eri tahoilla. Saadakseen käsityksen nukketeatteritoimin-
29364: Suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä nan laadusta ja määrästä sekä antaakseen har-
29365: kulttuuritoiminnan rahoituksessa. Pienet kun- rastajille tilaisuuden oppia toisiltaan liitto jär-
29366: nat eivät pysty avustamaan kulttuuritapahtu- jestää Nukketeatteripäivät Kuopiossa. Viikon
29367: mien omarahoitusosuudessakaan, joka on n. aikana annetaan korkeatasoista täydennyskoulu-
29368: 20 % kokonaismenoista. Opetusministeriön tusta sekä nähdään ammatti- ja harrastajaryh-
29369: projektimäärärahat ovat riittämättömiä ja sat- mien esityksiä.
29370: tumanvaraisia, mikä vaikeuttaa kulttuuritoi-
29371: minnan järjestelmällistä suunnittelua. Liiton elokuvatoiminnan tärkein ja näkyvin
29372: Kulttuuritoiminnan menot ovat Maaseudun osa on useat elokuvaviikot, joita järjestetään
29373: Sivistysliitolla vuonna 1981 varsin huomatta- vaihtelevien teemojen ympärille eri puolilla
29374: vat. Kesäkuun alussa liitto järjestää Kirkkotai- Suomea. Lasten musiikki- ja elokuvaviikkoja
29375: teen päivät Oulussa ja sen ympäristökunnissa. järjestetään niissä lääneissä, joissa on liiton
29376: aluekeskus.
29377: Päivien tarkoitus on kiinnittää huomiota kir-
29378: kon tehtävään opetuksen ja taidekasvatuksen V. 1980 Tsehov-viikkoa vastaava tapahtu-
29379: tärkeänä instituutiona sekä sen vuosisataiseen ma järjestetään v. 1981 helmikuussa Kokko-
29380: kulttuuripanokseen. Kävijämäärän odotetaan lassa. Viikon teemaksi on valittu Taitelijaelä-
29381: nousevan 10 000 henkeen. mää. Aihepiiriä valotetaan ennen muuta elo-
29382: Maaseudun Sivistysliitto on järjestänyt vuo- kuvin, esitelmin sekä kirjallisuusmatineoiden ja
29383: sittain Santeri Alkion ajatuksiin pohjautuvan konserttien avulla.
29384: seminaarin, jossa on käsitelty Alkion yhteis- Liitto on ottanut tehtäväkseen esitellä lah-
29385: kunnallisia ajatuksia teemoittain. Vuonna 1980 jakkaita maaseudulla asuvia taiteilijoita Hel-
29386: oli esillä hänen kasvatusajatuksensa. Tämä singissä sekä toisaalta esitellä maaseudun ylei-
29387: vuotuinen tapahtuma on pyrkinyt virittämään sölle korkeatasoista ammattitaidetta.
29388: ja pitämään yllä korkeatasoista aatteellista kes- Lisäksi näyttelytoimintaan liittyy aina aihe-
29389: kustelua. piiriä valaisevat luentosarjat.
29390: 1620 Raha-asia-aloite n:o 1500
29391:
29392:
29393: Kuvataiteen harrastajille järjestetään leirejä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
29394: sekä omia näyttelyitä, joiden olennainen osa on nioittaen,
29395: ammattitaiteilijan johdolla tapahtuva arvostelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29396: palvelu. 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
29397: Kuvataidetapahtumia on vuosittain useita eri markkaa Maaseudun Sivistysliiton kult-
29398: puolilla Suomea. tuuritoiminnan tukemiseen.
29399: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
29400:
29401: Marjatta Väänänen Kauko Juhantalo
29402: Veikko Pihlajamäki Markku Kauppinen
29403: Hannu Tenhiälä
29404: 1980 vp. 1621
29405:
29406: Raha-asia-aloite n:o 1501.
29407:
29408:
29409:
29410:
29411: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-
29412: oppilaitosten valtionapuihin.
29413:
29414:
29415: Ed u s kun n a 11 e.
29416:
29417: Hallituksen ehdotuksessa tulo- ja menoar- kouluna nauttii jo tästä edusta, mutta se ei
29418: vioksi v. 1981 esitetään musiikkioppilaitosten pysty yksin kouluttamaan valtakunnan tarvit-
29419: valtionapuihin momentilla 29.90.53, Veikkaus- semia musiikkialan ammattilaisia. Konservato-
29420: voittovarat taiteen tukemiseen: musi1kkioppi- rioiden sijaintipaikkakunnille ja oppilaitosten
29421: laitosten valtionavustuksiin 25,5 milj. markkaa, omistajayhteisöille valtakunnallinen ammatti-
29422: mistä harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin koulutus aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia,
29423: enintään 2,5 milj. markkaa, ja momentilla kun jopa kolmannes opiskelijoista saattaa olla
29424: 29.90.54: musiikkioppilaitosten valtionapu 3 kotoisin muualta maasta.
29425: milj. markkaa, eli yhteensä 28,5 milj. markkaa. Valtiokonttorille menevät eläkevakuutusmak-
29426: Kouluhallituksen budjettiesityksen määräraha sut ovat tällä hetkellä kohtuuttoman korkeat
29427: oli yhteensä 34,62 milj. markkaa. Kuluvalle vähentäen yli 10 % :lla 55 % valtionavustusta
29428: vuodelle valtionapu musi1kkioppilaitoksiile on saavan oppilaitoksen avustusmäärää. Mm. Lah-
29429: 24 milj. markkaa. den musiikkiopiston saama lopullinen valtion-
29430: Viime vuosien aikana ovat kulttuurimäärä- osuus eläkevakuutuskustannusten vähentämisen
29431: rahat kokonaisuudessaan ilahduttavasti kasva- jälkeen v. 1979 oli 44,9 % kokonaiskustan-
29432: neet. Mm. momentti Veikkausvoittovarat tai- nuksista. Varkein on VAL sellaisille laitoksille,
29433: teen tukemiseen kasvoi viime vuodesta 25 % jotka saavat 20% valtionosuutta, sillä v. 1985,
29434: (v. 1980) 76,6 milj. markkaa ja v. 1981 esi- jolloin VAL-järjestelmä kokonaisuudessaan to-
29435: tys 100 milj. markkaa. Valitettavasti musiik- teutuu, 20-prosenttista valtionosuutta saava op-
29436: kioppilaitosten valtionavustukset eivät kuiten- pilaitos maksaa eläkevakuutuksina saamansa
29437: kaan ole nousseet samassa suhteessa. Jälkeen- valtionosuuden kokonaisuudessaan takaisin va:l-
29438: jääneisyys näkyy selvästi siinä, ettei yksikään tidkonttorille.
29439: musiikkioppilaitos lain oltua voimassa jo yli 11 1970-luvulla tehtiin kaksi mietintöä mu-
29440: vuotta ole vielä päässyt valtionosuusprosentti- siikkiopetusolojen parantamiseksi. Musiikinope-
29441: luvun ( 20-60 %) huipulle. Korkein, konser- tustoimikunnan mietintö 1974: 139 on toteu-
29442: vatorioiden saama avustusprosentti on 55%, tunut musiikkikorkeakoulumme kohdalla. Mu-
29443: vaikka laki tälle oppilaitosmuodolle soisi jopa siikkioppilaitosten asema ei ole parantunut. Lä-
29444: mahdollisuuden yli 60 % :n valtionosuu teen. hinnä harkinnanvaraisessa oppilaitoksessa opis-
29445: Momenttia 29.90.54, musiikkioppilaitosten kelevan asema on perin huono lakisääteisessä
29446: valtionapu, tulisi siten kehittää, että se kattaisi oppilaitoksessa opiskelevaan verrattuna, koska
29447: musiikkialan ammattikoulutuksesta konservato- lukukausimaksut ovat moninkertaiset, opetuk-
29448: rioiHe aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan. sen määrä usein vain puolet lakisääteisen mu-
29449: Maan seitsemässä konservatoriossa on noin 500 siikkilaitoksen opetuksesta ja opetuksen laatu
29450: ammattiin opiskelevaa, ja vuotuiset kustannuk- monasti heikko. Musiikinopetustyöryhmä on
29451: set oppilasta kohden ovat keskimäärin 10 000 mietinnössään 1979 esittänyt, että musiikkiop-
29452: mk, joten ko. momentilla pitäisi olla varoja pilaitosten toimintaa kokonaisuutena kehitettäi-
29453: 5 milj. markkaa. Edellä esitettyä ei voitane pi- siin syrjäisemmiltä seuduilta lähtien kuudessa
29454: tää kohtuuttomana, kun valtio muilla aloilla, vaiheessa. Tällöin poistuisivat harkinnanvarais-
29455: varsinkin opettajankoulutuksessa, vastaa talou- ten oppilaitosten sekä työväen- ja kansalaisopis-
29456: dellisesti kaikesta ammattikoulutuksesta. Mu- tojen alle 16-vuotiaille antaman musiikkikou-
29457: siikkia:lalla Sibelius-Akatemia valtion korkea- lutuksen ongelmat. Samalla poistuisi ero. oppi-
29458: 1622 Raha-asia-aloite n:o 1501
29459:
29460:
29461: laitosmuotojen välinen eriarvoisuus vaitienavun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29462: saajina. 1981 tulo- ;a menoarvioon lisäystä
29463: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 5 000 000 markkaa musiikkioppilaitos-
29464: taen, ten valtionapuihin.
29465: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29466:
29467: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Kauko Juhantalo
29468: Lea Sutinen Tellervo Koivisto Tarja Halonen
29469: Veikko Pihlajamäki
29470: 1980 vp. 1623
29471:
29472: Raha-asia-aloite n:o 1502.
29473:
29474:
29475:
29476:
29477: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Kausalan maan-
29478: tien päällystystöiden loppuunsaattamiseksi.
29479:
29480:
29481: E d u s k u n n a 11 e.
29482:
29483: Itä-Uudenmaan tiestö ei ole viime vuosina Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
29484: kehittynyt liikenteen kasvua vastaavasti. Yh- taen,
29485: teydet esimerkiksi Kymen läänin suuntaan
29486: ovat huonot, vaikka naapuriläänin tieolot ovat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29487: kin kohentuneet. Artjärven-Kausalan tie (n:o 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
29488: 173) olisi päällystettävä vain 8 kilometrin mat- markan määrärahan Artjärven-Kausa-
29489: kalta, niin yhteydet Kymenlaakson suuntaan lan maantien päällystystöiden loppuun-
29490: paranisivat tältä osin huomattavasti. Lääninra- saattamiseksi.
29491: jan takana tie on jo päällystetty.
29492: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29493:
29494: Marjatta Väänänen
29495: 1624 1980 vp.
29496:
29497: Raha-asia-aloite n:o 1503.
29498:
29499:
29500:
29501:
29502: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Kimon-
29503: kylän tien päällystystöiden käynnistämiseksi.
29504:
29505:
29506: E d u s k u n n a 11 e.
29507:
29508: Itä-Uudenmaan tieolot ovat viime vuosina Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29509: jääneet vaille liikenteen kasvun edellyttämiä
29510: perusparannuksia. Artjärven liikenneyhteyksien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29511: parantaminen edellyttäisi Kimonkyläntien n:o 1981 tulo- ja menoarvioon 600 000
29512: 11917-11919 luokan nostamista ja päällystä- markkaa Artjärven-Kimonkylän tien
29513: mistä. päällystystöiden käynnistämiseksi.
29514:
29515: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29516:
29517: Marjatta Väänänen Peter Muurman Terhi Nieminen-Mäkynen
29518: 1980 vp. 1625
29519:
29520: Raha-asia-aloite n:o 1504.
29521:
29522:
29523:
29524:
29525: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaukelan-Pusulan
29526: tien perusparantamiseksi.
29527:
29528:
29529: Ed u s kun n a 11 e.
29530:
29531: Liikenne on viime vuosina kasvanut melkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29532: sesti Pusulasta etelään päin. Pusulan kirkon- nioittavasti,
29533: kylän eteläinen sisääntulotie on kuitenkin ahdas
29534: ja liikenteellisesti vaikea. Tien peruskorjauksen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29535: lisäksi Kau:kelan paikallistie n:o 11161 olisi den 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
29536: muutettava maantieksi. markkaa Kaukelan-Pusulan tien perus-
29537: paPantamiseksi.
29538: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29539:
29540: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä
29541:
29542:
29543:
29544:
29545: 204 088000399}
29546: 1626 1980 vp.
29547:
29548: Raha-asia-aloite n:o 1505.
29549:
29550:
29551:
29552:
29553: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohitustien suunnitte-
29554: luun Nurmijärven Klaukkalassa.
29555:
29556:
29557: Eduskunnalle.
29558:
29559: Klaukkalan taajaman läpi kulkevan maantie le parantaa Klaukkalan asumisviihtyvyyttä ja
29560: 130:n liikennemäärät ovat kasvaneet voimak- liikenneturvallisuutta huomattavasti.
29561: kaasti. Klaukkalan taajaman kasvuennuste Nurmi-
29562: TVL on vuoden 197 5 liikennelaskennan yh- järven kunnan yleiskaavassa on seuraava:
29563: teydessä tehnyt seuraavan kehitysennusteen 1977 6 380 asukasta
29564: keskivuorokausiliikenteen (KVL) määrästä 1990 8 400
29565: maantiellä n:o 130 Klaukkalan eteläosassa: 2000 10 000 "
29566: "
29567: 1970 2 600 ajoneuvoa vuorokaudessa
29568: 1975 4 700 Ohitustielle on löydettävissä toteuttamiskel-
29569: 1985 6 700 " " poinen linjaus maantieltä 130 Numlahden koh-
29570: 1990 7 500 " " dalta valtatielle 3 Klaukkalan Metsäkylän ris-
29571: " " teykseen.
29572: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29573: Kasvua vuosien 1975 ja 1990 välillä on yh- tavasti,
29574: teensä n. 60 prosenttia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29575: Suuri osa läpikulkevasta liikenteestä on ras- 1981 tulo- ;a menoarvioon 500 000
29576: kasta kuorma-autoliikennettä, kuten soranajoa. markkaa maantien n:o 130 ohitustien
29577: Läpikulkevan liikenteen ohjaaminen ohitustiel- suunnitteluun Klaukkalassa.
29578: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29579:
29580: Marjatta Väänänen Einari Nieminen
29581: 1980 vp. 1627
29582:
29583: Raha-asia-aloite n:o 1506.
29584:
29585:
29586:
29587:
29588: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oinolan-Nummen
29589: maantien perusparantamiseen.
29590:
29591:
29592: E d u s k u n n a 11 e.
29593:
29594: Nummen ja Oinolan vi:illinen liikenne on kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29595: vanut viime vuosina niin, että tien n:o 1253 1981 tulo- ja menoarvioon 600 000
29596: mutkaisuus ja sillan kapeus ovat aiheuttaneet · markkaa Ginolan-Nummen maantien
29597: jatkuvia vaaratilanteita etenkin pimeällä ja nil- perusparantamiseksi ja sillan leventämi-
29598: janteisella säällä. seksi.
29599: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29600: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29601:
29602: Marjatta Väänänen Terhi Nieminen-Mäkynen
29603: Peter Muurman Kaisa Raatikainen
29604: 1628 1980 vp.
29605:
29606: Raha-asia-aloite n:o 1507.
29607:
29608:
29609:
29610:
29611: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
29612: län suunnitteluun välillä Oinala-Nummi-Pusulan kk.
29613:
29614:
29615: E d u s k u n n a 11 e.
29616:
29617: Kevyen liikenteen lisääntyminen Nummen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29618: ja Pusulan taajamissa on lisännyt vaaratilantei- 1981 tulo- ja menoarvioon 500 000
29619: ta liikenteessä etenkin osuuksilla, joita koulu- markkaa kevyen liikenteen väylän suun-
29620: laiset käyttävät. Kevyelle liikenteelle olisi saa- nitteluun välillä Oinala-Nummi-Pu-
29621: tava omat ajoväylät Olnalan, Nummen ja Pu- sulan kirkonkylä.
29622: sulan välillä.
29623: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29624: tavasti,
29625: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29626:
29627: Marjatta Väänänen Einari Nieminen
29628: 1980 vp. 1629
29629:
29630: Raha-asia-aloite n:o 1508.
29631:
29632:
29633:
29634:
29635: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidontuen
29636: laajentamiseksi.
29637:
29638:
29639: Ed us kunnalle.
29640:
29641: Lasten päivähoitoa järjestettäessä on koti- Perheitä, JOissa on kaksi alle 3-vuotiasta
29642: hoidon tukea voitu jakaa aluksi kokeilumie- lasta, on maassamme vajaat 6 900. Myös nämä
29643: lessä, sittemmin myös laajemmin lapsiperheille. perheet tulisi ensivaiheessa saada tähänastisten
29644: Tuen saajien joukko on kuitenkin edelleen tuensaajien ohessa perhepoliittisen tuen piiriin.
29645: erittäin pieni ja tuki on kohdistunut toistai- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
29646: seksi vain kolmilapsisiin perheisiin, missä nioittaen,
29647: nuorin lapsi on alle 2,5-vuotias. Epäsuhde lai-
29648: toshoitoon myönnettävien yhteiskunnan varojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29649: ja kotihoitoon myönnettyjen varojen välillä on 1981 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29650: edelleen erittäin suuri. Etenkin on arvosteltu 60 000 000 markkaa lasten kotihoidon-
29651: sitä, että perheet, joissa on kaksi pientä lasta, tuen la:ajentamiseksi.
29652: jotka työllistävät hoitajansa täydellisesti, ovat
29653: jääneet pois tuen piiristä.
29654: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
29655:
29656: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Mauri Pekkarinen
29657: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen
29658: Veikko Pihlajamäki Hannele Pokka Kauko Juhantalo
29659: Mikko Pesälä
29660:
29661:
29662:
29663:
29664: 20.5 088000399]
29665: 1630 1980 vp.
29666:
29667: Raha-asia-aloite n:o 1509.
29668:
29669:
29670:
29671:
29672: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
29673: yrittäjien viikkovapaatoiminnan kokeilukustannuksiin.
29674:
29675:
29676: E d u s. k u n n a 11 e.
29677:
29678: Vuoden 1980 valtion ensimmäisessä lisii- nut siihen, etta taman väestönosan terveyden-
29679: menoarviossa varattiin maatalousyrittäjien tila on erittäin huono ja että nuoret karttavat
29680: viikkovapaatoiminnan kokeilua varten 7,8 milj. ryhtymistä maatilatalouden harjoittajiksi. Tästä
29681: markan määräraha. Tämä oli tarkoitettu puo- syystä viikkovapaakokeilun jatkaminen vähin-
29682: len vuoden kokeilun rahoittamiseksi. tään nykyisessä laajuudessa on välttä~ätöntä.
29683: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29684: 1981 määräraha on 4,4 milj. markkaa. Laskel- taen,
29685: mien mukaan määrärahan tarve on 15,6 milj.
29686: markkaa. Tällä määrärahalla pystyttäisiin jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29687: kamaan kokeilua nykyisessä laajuudessa. 1981 tulo- ja menoarvioon. momentille
29688: Se, että viljelijäväestöllä ja erityisesti koti- 33.57.52 lisäyksenä 11 200 000 mark-
29689: eläintalouden harjoittajilla ei ole säännöllisesti kaa maatalousyrittäjien viikkovapaako-
29690: toistuvaa vapaa-aikaa, on oleellisesti vaikutta- keilua varten.
29691: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29692:
29693: Marjatta Väänänen Mikko Pesälä Veikko Pihlajamäki
29694: Lea Sutinen Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen
29695: Hannele Pokka Kauko Juhantalo Markku Kauppinen
29696: 1980 vp. 1631
29697:
29698: Raha-asia-aloite n:o 1510.
29699:
29700:
29701:
29702:
29703: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
29704: ja pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoimintaa varten.
29705:
29706:
29707: Ed u s kun n a 11 e.
29708:
29709: Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tä, että maatalousväestölle voidaan järjestää
29710: maatalousväestön terveydentila on erittäin huo- riittävästi loma- ja kuntoutustoimintaa. Nykyi-
29711: no. Keskimäärin 41 prosenttia tästä väestöstä sin tämän toiminnan esteenä on kuitenkin maa-
29712: sairastaa jotain lääkärin toteamaa tautia. Ikä- talousväestölle soveltuvien loma- ja kuntoutus-
29713: vuosien 45--64 välillä olevien miesten sairas- paikkojen vähäisyys. Niiden rakentamiseksi ja
29714: tavuusprosentti on 53 ja samanikäisten nais- laajentamiseksi tarvitaan valtion tukea nykyis-
29715: ten 62. tä enemmän.
29716: Sairauksien runsauteen vaikuttavat maata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29717: louden työolot: tapaturma-alttius, homepöly, nioittaen,
29718: raskaiden taakkojen nostaminen, lämpötilojen
29719: suuri vaihtelu. Ongehnana on lisäksi pienten että Eduskunta ottaisi valtiott vuoden
29720: tilojen alhninen koneistusaste ja käsityöväli- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29721: neillä tehtävän työn raskaus. 33.57.58 lisiiyksettä 1 000 000 markkaa
29722: Sairauksien ennaltaehkäisyssä ja jo todettu- maatalous- ja pienyrittäjäväestön loma-
29723: jen sairauksien lievittämisessä on välttämätön- järjestöjen lomatoimintaa varten.
29724: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29725:
29726: Marjatta Väänänen Paavo Vesterinen Kauko Juhantalo
29727: Lea S'utinen Väinö Raooaskoski Markku Kauppinen
29728: Hannele Pokka Mikko Pesä.lä Hannu Tenhiälä
29729: Veikko Pihlajamäki
29730: 1632 1980 vp.
29731:
29732: Raha-asia-aloite n:o 1511.
29733:
29734:
29735:
29736:
29737: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
29738: r.y:lle ilmailumuseon jatkorahoitukseen.
29739:
29740:
29741: E d u s k u n n a 11 e.
29742:
29743: llmailumuseoyhdis tys r .y. on kuluvan vuo- Museohankkeen I rakennusvaiheen museo-
29744: den aikana voinut jatkaa valtakunnallisen il- hallin kustannusarvio on 1 09.3 000 markkaa,
29745: mailumuseon rakentamista Helsinki-Vantaan jonka rahoittamiseen yhdistys esitti valtion ku-
29746: lentoaseman alueella eduskunnan osoitettua tar- luvan vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi
29747: koitukseen kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 620 000 mark>kaa, mistä se sai alussa mainitun
29748: viossa yhteensä .300 000 markan valtionavus- .300 000 markkaa.
29749: tuksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29750: Edellä mainitun valtion tulo- ja menoarviossa nioittaen,
29751: olevan määrärahan lisäksi on yhdistys saanut
29752: kuluvana vuonna museovirastolta sen jaettava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29753: na olevista avustusmäärärahoista 70 000 mark- 1981 tulo- ja menoarvioon 370 000
29754: kaa. Vantaan ja Espoon kaupungit ovat hank- markkaa Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle il-
29755: keessa mukana vähäisemmin osuuksin. mailumuseon jatkorahoitukseen.
29756: Kaiken muun, 1 .300 m2 :n museorakennuk-
29757: sen, rahoituksen yhdistys joutuu hankkimaan
29758: pienistä lahjoituksista kooten ja lainavaroin.
29759: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
29760:
29761: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä Veikko Pihlajamäki
29762: Väinö Raudaskoski Hannele Pokka Kauko Juhantalo
29763: 1980 vp. 1633
29764:
29765: Raha-asia-aloite n:o 1512.
29766:
29767:
29768:
29769:
29770: Yläjärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion lli-
29771: kun talääketieteellisen tutkimuslaitoksen valtionapuun.
29772:
29773:
29774:
29775: Ed u s kun n a II e.
29776:
29777: Suomessa niin liikuntalääketieteellisten pal- alaisuuteen. Samalla aseman mm1 muutettiin
29778: velujen tarjonta kuin myös liikuntalääketieteel- Urheilulääketieteen Säätiön Kuopion liikunta-
29779: linen .tutkimustoiminta on niukkaa. Maassam- lääketieteelliseksi tutkimuslaitokseksi. Laitok-
29780: me on ollut viime aikoihin asti vain kaksi sen toiminta jakaantuu toisaalta kuntoliikun-
29781: lääkäriä päätoimisesti liikuntalääketieteellisessä nan mahdollisuuksien tutkimiseen kansanter-
29782: toiminnassa. Kummankin lääkärin palkkauk- veydellisesti merkittävien sairauksien ennalta
29783: seen liittyvät järjestelyt ovat olleet vuosittais- ehkäisyssä ja hoidossa ja toisaalta laitos tarjoaa
29784: ten erillispäätösten varassa. Suomessa ei tois- palveluksiaan myös kilpa- ja huippu-urheilijoille
29785: taiseksi ole ollut mahdoilista erikoistua liikun- terveystarkastuksina ja suorituskyvyn mittauk-
29786: talääketieteen erikoislääkäriksi. sina. Tutkimustoiminta silloisella liikuntalääke-
29787: Liikuntalääketieteellisten palveluiden taso on tieteellisellä tutkimusasemalla alkoi syksyllä
29788: sangen korkea joissakin Euroopan maissa. Näis- 1976, joiJoin alkoi ns. Kuntoliikunnan kokeilu-
29789: sä maissa on myös erityinen liikuntalääketie- projekti liikapainoisille kaupungin asukkaille.
29790: teen erikoislääkärin spesialiteetti. Saksan De- Kokeiluprojektista saatua tietoa on hyödynnet-
29791: mokraattisessa Tasavallassa on 15 alueellista ty menestyksekkäästi ns. HDL-.tutkimuksessa,
29792: liikuntalääketieteen asemaa ensisijaisesti kilpa- jossa tutkittiin kuntoliikunnan vaikutusta ve-
29793: urheilua palvelemassa ja näiden lisäksi 225 ren rasva-aineisiin. Keväällä 1979 aloitettiin
29794: paikallista liikuntalääkärijohtoista asemaa ensi- yhteistyössä Kuopion terveyskeskuksen kanssa
29795: sijaisesti ennalta ehkäisevää toimintaa ja nuo- liikunnan vaikutusta kohonneeseen verenpai-
29796: risoliikuntalääketieteellistä palvelutoimintaa neeseen selvittävä kontrolloitu tutkimus. Lisäk-
29797: varten. Myös muissa sosialistisissa maissa lii- si tällä hetkellä tutkitaan mm. diabetes-potilai-
29798: kuntalääketieteellinen palveluorganisaatio on den kardiorespiratorisia vasteita erilaisissa
29799: pitkälle kehittynyt. Länsi-Euroopan maissa lii- kuormituskohteissa sekä palomiesten ja met-
29800: kuntalääketieteellistä palveluorganisaatiota ol- surien fyysistä suorituskykyä.
29801: laan luomassa. Esimerkiksi Hollannissa on Kuopion liikuntalääketieteellisen tutkimuslai-
29802: käynnistetty liikuntalääketieteen erikoislääkäri- toksen vuoden 1980 talousarvion loppusumma
29803: koulutus sekä ryhdytty luomaan liikuntalääke- on 343 997 markkaa; tämänhetkisen tilanteen
29804: tieteellisten palvelupisteiden järjestelmä. Hol- mukaan vuoden 1980 valtion apu tulee ole-
29805: lannissa tulee olemaan 23 alueellista palvelu- maan 80 000 markkaa. Edellisinä vuosina lai-
29806: yksikköä, jota kutakin johtaa alan erikoislää- toksen loppumeno.t ja valtion avut ovat olleet
29807: käri. Näiden lisäksi maassa on kaksi alan tut- seuraavat:
29808: kimuslaitosta ja yksi yliopistollinen tutkimus-
29809: yksikkö. Niissä maissa, joissa liikuntalääketie- Vuosi Loppumenot Valtion apu
29810: teellinen organisaatio on kehittyneintä, kilpa- 1979 0 a o o o o o o o 222 613,62 74 650
29811: urheilijoiden valmennuksen lääketieteellinen 1978 ••• 0 ••• 0. 172 440,61 75 000
29812: seuranta on parhaiten turvattu. Tunnetusti näi- 1977 •••• 0. 0 •• 181124,23 65 000
29813: den maiden menestys on ollut parhainta kan- 1976 ••••• 0 ••• 48 709,05 30 000
29814: sainvälisissä urheilukilpailuissa.
29815: Vuoden 1980 alussa silloinen Kuopion kau- Näin ollen vuosina 1976-80 laitoksen ko-
29816: pungin liikuntalääketieteellinen tutkimusasema konaismenot ovat olleet noin 1 000 000 mark-
29817: siirtyi Urheilulääketieteen Säätiön hallinnon kaa, josta valtion osuus on ollut vain 324 000
29818: 1634 Raha-asia-aloite n:o 1512
29819:
29820:
29821: markkaa, lisäksi Kuopion kaupunki on antanut liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen
29822: tarvittavat tilat ja laitteet, viimeksi vuonna aloittamista maassamme.
29823: 1979 kaupunki hankki laitteita 145 000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29824: mk:lla.
29825: Opetusministeriön asettama työryhmä esit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29826: tää mietinnössään "Urheilu- ja liikuntalääke- 1981 tulo- ja menoarvioon momentille
29827: tieteellisen toiminnan kehittäminen vuosina 29.91.50 käyttösuunnitelman kohtaan
29828: 1980-84" (Komiteanmietintö 1979: 6) pysy- "Liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja
29829: västi lääkärillä ja muutamalla apuhenkilökun- tutkimustyöhön sekä toimintaan" lisäyk-
29830: nalla miehitettyjen toimintayksiköiden aikaan- senä 800 000 markkaa Kuopion liikun-
29831: saamista Helsinkiin, Jyväskylään, Kuopioon, talääketieteellisen tutkimuslaitoksen val-
29832: Ouluun, Tampereelle ja Turkuun sekä sup- tion avun korottamiseksi vuonna 1981
29833: peampia liikuntalääketieteellisiä palveluja tar- ja laitoksen aseman saattamiseksi tasa-
29834: joavia liikuntalääketieteellisiä asemia urheilu- vertaiseksi Helsingin, Jyväskylän fa Tu-
29835: opistojen yhteyteen. Toimikunta esittää myös run vastaavien laitosten kanssa.
29836: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29837:
29838: Toivo Yläjärvi }IUUSO Häikiö V. J. Rytkönen
29839: Lauha Männistö Juhani Laitinen J. Rantala
29840: 1980 vp. 1635
29841:
29842: Raha-asia-aloite n:o 1513.
29843:
29844:
29845:
29846:
29847: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen sarjakuvan
29848: tukemiseen.
29849:
29850:
29851: E d u s k u n n a 11 e.
29852:
29853: Sarjakuva on kulttuurin alue, jossa olemme täjälle. Ruotsissa valtion tuella laskettiin erään
29854: eniten riippuvaisia tuonnista. Suomessa ilmestyi ruotsalaisen albumin hintaa normaalista 14
29855: Suomen Sarjakuvaseura r.y:n vuonna 1979 laa- kruunusta alle kymmeneen kruunuun. Ruotsin
29856: timan sarjakuvalehtiarvostelun mukaan 38 sar- eduskunta päätti keväällä 1979 selvällä äänten-
29857: jakuvalehteä, joista y1csikään ei ole kotimaista enemmistöllä ottaa budjettiin 250 000 kruunun
29858: tuotantoa. Kaikki tuodaan Suomeen ulkomailta, tuen kotimaisen sarjakuvan tukemiseen.
29859: lähinnä USA:sta, Italiasta ja Ruotsista. Näiden Julkaisukanavien puutteen lisäksi on suoma-
29860: lehtien yhteenlaskettu levikki kuukaudessa on laisten sarjakuvapiirtäjien ongelmana koulutuk-
29861: noin kaksi miljoonaa, ja sarjakuvien lukeminen sen puute. Alan koulutusta ei saa missään lu-
29862: on varsinkin nuorten keskuudessa hyvin yleis- kuunottamatta Sarjakuvaseuran satunnaisesti
29863: tä. järjestämiä piirtäjäpäiviä. Koska ilman koulu-
29864: Sarjakuva-albumeissa tilanne on hiukan va- tusta ei kehitystä pääse tapahtumaan, olisikin
29865: loisampi. Vuonna 1978 ilmestyneestä puolesta- Taideteollisessa Korkeakoulussa saatava aikaan
29866: sadasta nelivälisestä sarjakuva-albumista oli ko- kurssimuotoista kaikille vapaata alan koulu-
29867: timaista tuotantoa kaksi, mutta viime aikoina tusta.
29868: ei vastaavia ole julkaistu. Menekin ongelmana Edeliä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
29869: on kuitenkin ulkomaista materiaalia huomatta- nioittaen,
29870: vasti korkeampi hinta. Suomalaisen albumin
29871: hinta on 50-100 % korkeampi kuin ulkomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29872: sen. 1981 tulo- ja menoarvioon yhteensä
29873: Korkeammat painatus- ja valmistuskustannuk- 200 000 markkaa käytettäväksi kotimai-
29874: set ovat usein esteenä sille, että kustantajat sen sarjakuvan tukemiseksi siten,
29875: ottaisivat julkaisuohjelmaansa 'suomalaisia sarja- että 100 000 markkaa osoitettaisiin
29876: kuvia. Niitä joudutaan sen vuoksi tekemään opetusministeriölle jaettavaksi korkea-
29877: uhkarohkeina omakustanteina. Vaik~ka on osoit- laatuisen kotimaisen sarjakuvan tuotan-
29878: tautunut, että Suomessa on paljon päteviä piir- tokustannusten alentamiseksi,
29879: täjiä, jotka osaavat tehdä korkealaatuista työ- että 50 000 markkaa osoitettaisiin
29880: tä, eivät kustantajat tunne kiinnostusta kor- Taideteolliselle Korkeakoululle käytettä-
29881: keampien kustannusten vuoksi. Koska halpa väksi ylimääräisen kurssimuotoisen sar-
29882: sarjakuva menee hyvin kaupaksi, miksi tarjota jakuvaopetuksen järjestämiseksi ja
29883: taloudellisesti epävarmempaa korkealaatuista ja että 50 000 markkaa osoitettaisiin
29884: hiukan kalliimpaa sarjakuvaa? opetusministeriölle jaettavaksi Suomen
29885: Ainut keino saada kustantajat kiinnostumaan Sarjakuvaseuralle ja muille alan järjes-
29886: suomalaisesta sarjakuvasta on valtion tuotanto- töille sarjakuvaa koskevaan koulutus-,
29887: tuki valtion taatessa .mahdolliset tappiot. Tu- valistus- ja tiedotustoimintaan.
29888: kea tarvitaan myös jo valmistusvaiheessa piir-
29889: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
29890:
29891: Ben Zyskowicz Matti Pelttari
29892: Helena Pesola Juhani Laitinen
29893:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025