<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

157 Käyttäjää paikalla! 0.0070381164550781

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 | 
1: Vuoden 1981
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: E1
9: Lakialoitteet 1-182
10: 
11: 
12: 
13: 
14: HELSINKI 1982         v·/\ L      . ~ -: ~. :'. ,· ·:- ·~:.~r- c) r\J
15:                                r\;\l\ ~~ ·L i.l\
16: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18: 
19: 
20: 
21: 
22: Lakialoitteet 1-182
23: (10-154 tehty yleisenä aloiteaikann, l-9,
24: 155-182 yleisen aloiteajan jälkeen)
25:                                                                  Siv.
26: -   10 Valj) ym.: EhdO'tas hiksi tulo- ja varalli·                      -   23 Almgren ym.: Ehdotus laibi auto- fa
27:     suusverolain 21 §:n. muuttamisesta ....... .                   1        moottoripyöräverosta annetun lain muuttaJlli..
28:                                                                             sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • • • . • . . . • . •   24
29: -   11 Salolainen ym.: F.hdotus laiksi tulo- ja
30:     varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta . • • .               3    -   24 Astata ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
31:                                                                             suusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . .                             Zl
32: -   12 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-
33:     tusmuodon 2.3 s:n muuttamisesta: . . . . . . . .               5    -   25 Fred ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain.
34:                                                                             ,16 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •                30
35: -   ;13  Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäivä-
36:     järjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . • . • . . .     6    -   26 Helminen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
37:                                                                             varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . .                              31
38: -   14 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär-
39:     jestyksen 10 §:n muuttamisesta . . . . • . . . . . . .         7    -   27 P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
40:                                                                             varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta . . . .                              33
41: -   15 Melin m. fl.: Förslag tili lag om ändring
42:     av 23 § Regeringsformen för Fmland . . . . . .                 9    -   28 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi virvoitos-
43:                                                                             juomaverosta annetun lain muuttamisesta • •                                   34
44: -   15 Melin ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-
45:     tusmurodon 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . .           U     -   29 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
46:                                                                             rallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta . . . . . .                            36
47: ~ 16   Ekorre ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain
48:     16 luvun 24 §:n kumoamisesta ja painova-                            -   30 Koppanen: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
49:     pauslain 37 §:n muuttiUnisesta . . . . . . • . . . . .        13        suusverolain 22 § :n muuttamisesta . . . . . . . .                            37
50: 
51: ~ 17 Hyrynkangas      ym.: Ehdotus laiksi asunto-                       -   31 Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
52:      osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttami-                            varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . .                              38
53:      sesta .................................. .
54:                                                                         -   32 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kaivos-
55: -   18 Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2                              lain 2 §:n muuttamisesta ...............•                                     39
56:     luvun 4 a §:n muuttamisesta ............. .                   17
57:                                                                         -   33 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
58: -    19 Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi huoneen-                           varallisuusverolain muuttamisesta ......... .                                 40
59:      vuokralain muuttamisesta ............... .                   19
60:                                                                         -   34 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
61: -    20 Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-                           moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n
62:      suusverolain 17 § :n muuttamisesta ....... .                 211       muuttamisesta •...•.•....•..•.•••...•....                                     42
63: -    21 Almgren ytn.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
64:      rallisuusverolain 33 §:11 muuttamisesta •...                 22    -   35 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi nestemäis-
65:                                                                             ten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta
66: -     22 Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-                          annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttami·
67:     , suusverolain 36 § :n muuttamisesta ....... .                23        sesta annetun lain muuttamisesta ......... .                                  43
68: 
69: 0881000%K
70: 4                                                                                 Sisällysluettelo
71: 
72:                                                                                    Siv.                                                                                       Siv.
73: -   36 Linna ym.: Ehdotus laiksi talletusten ve-                                           -    53 Savolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
74:     ronhuojennuslakien muuttamisesta • • • • . • • • •                               44         varallisuusverolain 22 S:n muuttamisesta . •                                   70
75: -   37 Mikkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-                                             -   54 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
76:     rallisuusverolain 29 S:n muuttamisesta • • • •                                   46         rallisuusverolain muuttamisesta • . . . . . . . . . . •                        72
77: - 38 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi                                                   -   55 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeino-
78:     tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttami-                                               tulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61
79:     sesta • • • . • • •• .• • • •• • .•• •. ••••.••• .... .. •                       48         S:n muuttamisesta • . • • • • • • . . • • • • • • • . • • • • •                80
80: -   39 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi                                                 - 56 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuo-
81:     .tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n muuttami-                                              tannollisia investointeja koskevista poikkeuk-
82:     sesta • • • . • . . . . • • . . • • . . • • . • • • . • • • • • • • • • • •      49         sista liikevaihtoverolakiin • • . • . • • • • . • . • . • •                    82
83: -   40 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi                                                 -   57 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon
84:     tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttami-                                               verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain
85:     sesta . . . . . . • . . . . • . • • • • • • • • • • • • . • . • • • . . . •      50         kumoamisesta • • • . . . . . . • • . • . • • • • • • . • • • • • •             86
86: -   41 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi                                                -    58 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
87:     tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttami-                                               moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
88:     sesta . . . . • . . • • . . • • • • . • • • • . • • • • • • • • • • • • • •      51         sesta • . • . . . . . . • . . . . • . . • • . . . • . . . . . . • • • . • •    87
89: -   42 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
90:                                                                                            -    59 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi leimavero-
91:     varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta . •                                     52
92:                                                                                                 lain 16 §:n muuttamisesta • .. .. .. • .. .. .. ..                             90
93: -   43 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
94:     varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta . . . •                                 53     -   60 Starast ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
95:                                                                                                 suusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . •                              92
96: - 44 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
97:     rallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta . . . . . .                               54     -   61 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
98:                                                                                                 varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta . • . .                               93
99: -   45 Perho ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon ve-
100:     rottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain                                          -    62 A. Stenbäck: Ehdotus laiksi asuntotuo-
101:     1 §:n muuttamisesta . . . • • . • • . • • • • • . • • . . .                      56         tantolain 3 §:n muuttamisesta • . . . . . . . • . • •                          95
102: - 46 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi indeksi-                                               -    63 Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi valtion vi-
103:     ehdon käytön rajoittamisesta annetun lain                                                   ran tai toimen haltijain palkkauksesta anne-
104:     2 §:n muuttamisesta .. .. . .. . .. . . .. • .. . . .                            58         tun lain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . • .                              96
105: -   47 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja                                             -    64 Toiviainen: Ehdotus laiksi väliaikaisesta
106:     varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta                                   60         polttoaineverosta annetun lain 4 ja 6 S:n
107: -   48 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-                                                 muuttamisesta .................••..••.•.•                                      97
108:     rallisuusverolain muuttamisesta .....•......                                     62
109:                                                                                            -    65 Tuominen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
110: -   49 Saarikoski ym.: Ehdotus laiksi arpajais-                                                 rallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta .•..                                    98
111:     verolain 3 ja 4 §:n muuttamisesta ....... .                                      64
112:                                                                                            -    66 Uitto ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
113: -   50 Salminen ym.: Ehdotukset laeiksi asunto-                                                 toripyöräverosta annetun lain 3 §:n muutta-
114:     tuotantolain muuttamisesta ja asuntotuotanto-                                               misesta                                                                        99
115:     lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
116:     kumoamisesta •................•••.....•.                                         65    -    67 Ursin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
117:                                                                                                 suusverolain 29 §:n muuttamisesta ....... . 101
118: -   51 Salolainen: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
119:     toripyöräverosta annetun lain 17 S:n muut-                                             -    68 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
120:     tamisesta ............•......•.••••......                                        67         varallisuusverolain muuttamisesta ........•. 102
121: 
122: -   52 Savola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-                                          -    69 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeis-
123:     lisuusverolain 3 ja 29 §:n muuttamisesta ....                                    69         verosta annetun lain muuttamisesta •..••• 106
124:                                                                            Sisällysluettelo                                                                         5
125: 
126:                                                                                 Siv.                                                                            Siv.
127: -   70 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja                                           -   88 Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholiyh-
128:     moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-                                            tiön kertomuksen antamisesta Eduskunnalle
129:     sesta • . • . . • • • • • • • • • . • • . . . . • • . . . • • • . . . • • • 108        annetun lain kumoamisesta ja alkoholilain
130:                                                                                            11 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 138
131: -   71 Ajo ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
132:     muuttamisesta •..•.•.•••.....•..•.••....• 111                                      -   89 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
133:                                                                                            lain 98 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 140
134: -   72 Helminen ym.: Ehdotus laiksi kansanter-
135:     veyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n                                         -   90 Ronkainen ym.: Ehdotukset laeiksi alko-
136:     muuttamisesta                              112                                         holilain 36 §:n ja keskioluesta annetun lain
137:                                                                                            20 §:n muuttamisesta . . . . . . • . . • . . . • • • • • . • 141
138: -   73 Helminen ym.: Ehdotukset laeiksi alko-
139:     holilain 36 §:n ja keskioluesta annetun lain                                       -   91 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi päihdyt-
140:     muuttamisesta                                114                                       tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta an-
141:                                                                                            netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . • • . . . • 143
142: -   74 Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi huoltoasema-
143:     alan jälleenmyyntisuhteista .••.•.•..•...••. 116                                   -   92 Valtonen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
144:                                                                                            63 §:n muuttamisesta . . . . • • • . . • . • . • • • . . • • 145
145: -   75 Itälä ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36
146:     §:n muuttamisesta ....................•. 121                                       -   93 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi eläinlää-
147:                                                                                            kintähuoltolain 6 ja 18 §:n muuttamisesta . • 146
148: -   76 Jaakonsaari: Ehdotus laiksi yliopistollisista
149:     keskussairaaloista annetun lain 6 §:n muut-                                        -   94 Ahde ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suo-
150:     tamisesta .............................. . ,122                                        ritettavasta katumaksusta annetun lain 13 §:n
151:                                                                                            muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • • 148
152: -   77 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
153:     11 §:n 1 momentin 10 kohdan kumoamisesta 124                                       -   95 Ahde ym.: Ehdotus laiksi vesilain muut-
154:                                                                                            tamisesta . . . . . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . . • . . . • • 150
155: -   78 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-
156:     lain 39 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 125                      -   96 Breilin ym.: Ehdotus luonnonsuojelulaiksi 163
157: -   79 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta                                        -   97 Bärlund ym.: Ehdotus laiksi valtion osan-
158:     kodinhoitoavusta annetun lain 18 §:n muut-                                             otosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden
159:     tamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 126            kustannuksiin annetun lain 4 §:n muutta-
160: -   80 Kauppi ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholi-                                            misesta                                      173
161:     lain 30 §:n ja keskioluesta annetun lain
162:                                                                                        -   98 Grönholm ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
163:     17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 128
164:                                                                                            lain 22 §:n muuttamisesta .•............•• 175
165: -   81 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
166:     61 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • BO                    -   99 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kuntien
167:                                                                                            yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain
168: -   82 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain                                          6 §:n muuttamisesta .....•.............. 176
169:     22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • U1
170:                                                                                        -   100 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
171: -   83 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-                                            lain muuttamisesta ..................... . 177
172:     lain 43 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • 132
173:                                                                                        -   101 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kun-
174: -   84 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain
175:                                                                                            tien kantokykyluokituksesta annetun lain 5
176:     71 ja 76 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 133
177:                                                                                            §:n muuttamisesta ...................... . 179
178: -   85 Luttinen ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskau-
179:     pan ja eräiden työliikkeiden työajasta anne-                                       -   102 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi etuosto-
180:     tun lain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 134                               lain 1 §:n muuttamisesta ................• 181
181: 
182: -   86 Manninen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-                                          -   103 Raatikainen ym.: Ehdotukset ilmansuo-
183:     lain 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                 135          jelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi .• 183
184: 
185: -   87 Pokka ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain                                          -   104 Säilynoja ym.: Ehdotus laiksi rakennus-
186:     muuttan1isesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • 137               kaaren 7 luvun kumoamisesta ........... . 191
187:                                                                  Siv.                                                      Siv.
188: -   10.S .Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi kwmallis-                       -   ,124 Kauppi. ym.: Ehdotus laiksi työnantajall
189:     laia j2 §:n muuttamisesta . . • • . . . • . . • . • . . .    192         sosiaaliturvamaksusta annetun lain 13 S:a
190:                                                                              muuttamisesta                                 227
191: -   1Ö6 Ursin ym.: Ehdotus laiksi väestökiria-
192:     lain 10 §:n muuttamisesta ............. . 193                        -   125 Kuoppa. ym.: Ehdotus laiksi työnt-1.-:'äin
193:                                                                                                                    """'!~  •
194:                                                                              1uottamusm1ehen ja eräiden muiden luoua-
195: -   107 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Vaasan
196:                                                                              mushenkilöiden työsuhdeturvasta .........• 228
197:     korkeakoulusta annetun lain l §:n muutta-
198:     misesta •.••..••......•......•...••.•... 194                         -    126 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma·
199:                                                                              ·lain muuttamisesta ......................• 232
200: -   t108 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi opinto-
201:     tukilain 10 §:n muuttamisesta ........•... [96                       -   127 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoi- .
202:                                                                              minnasta yrityksissä annetun lain muuttami·
203: -   109 Toiviainen: Ehdotus laiksi opintotukilain
204:                                                                              sesta                                       235
205:     10 §:n muuttamisesta ....••....•......... 197
206:                                                                          -   128 Lampinen: Ehdotus laiksi leipomotyölain
207: -   110 Ursin ym.: Ehdotus laiksi opintotuki-
208:                                                                              2 §:n muuttamisesta ................... . 239
209:     lain 7 §:n muuttamisesta ............•..• 198
210:                                                                          -   129 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi saitausva-
211: -   111 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opinto-
212:                                                                              kuutuslain muuttamisesta ..•.............. 241
213:     tukilain 7 §:n muuttamisesta •........... 199
214:                                                                          -   1}0 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi saitausva·
215: -   112 Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi maatilalain
216:                                                                              kuutuslain 23 §:n muuttamisesta ....... . 243
217:     6 §:n muuttamisesta ................... . 200
218:                                                                          -   131 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työnteki-
219: -   113 Raatikainen ym.; Ehdotus laiksi torjunta-
220:                                                                              jäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . .                     245
221:     ainelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 201
222:                                                                          -   132 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi asumis-
223: -   114 Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma-
224:                                                                              tukilain muuttamisesta . . .. . .. . . . . . . . . . .. .              247
225:     lain 3 §:n muuttamisesta .. . .. . .. . . .. . .. . 203
226:                                                                          -   133 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi eläkkeen-
227: -   115 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsi-
228:                                                                              saajien asumistukilain 4 ja 8 §:n muuttami·
229:     lisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . 204
230:                                                                              sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 249
231: -   116 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
232:                                                                          -   134 Muroma ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke-
233:     vakuutuslain 2.3 §:n muuttamisesta . . . . . . . • 206
234:                                                                              lain 20 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 251
235: -   117. Jokela ym.: Ehdotukset laeiksi työehto-
236:                                                                          -   135 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoi-
237:     sopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun
238:                                                                              totuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 252
239:     lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 208
240:                                                                          -   136 Männistö ym.: Ehdotus laiksi saitausva-
241: -   118 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-                          kuutuslain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 253
242:     lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 218
243:                                                                          -   137 Palmunen ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
244: -   119 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi sairaus-                            muslain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 254
245:     vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . • • 219
246:                                                                          -   138 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
247: -   ,120 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi työn-                              muslain 28 §:n muuttamisesta ........... . 255
248:     antajan työttömyysvakuutusmaksun suuruu-
249:                                                                          -   139 P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kan-
250:     desta .................................. 221
251:                                                                              saneläkelain 20 §:n, työntekijäin eläkelain
252: -   121 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholi-                               4 c §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muutta·
253:     lain 99 §:n muuttamisesta . . . . . • . . . . . . . . 222                misesta                                      256
254:                                                                          -   140 Pukkio ym.: Ehdotus laiksi eräiden val-
255: -   ,122 M. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi rinta-
256:                                                                              tion varoista suoritettavien eläkkeiden järjes-
257:     masotilaseläkelain muuttamisesta . . . . . . . • . . 223
258:                                                                              telystä annetun lain 3 §:n muuttamisesta • • 259
259: - .123 Kangas ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-                            -   141 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä1ain
260:   lain 34 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • . 225                1 ja 13 §:n muuttamisesta . .. .. . .. .. • . • • 261
261:                                                                                                                                                     7
262: 
263: 
264:                                                 Siv.                                                                                            Siv.
265: - 14l: Salminen ym.: Ehdotus laiksi lapsen ela-                  -   3 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallis.-
266:   . tuksen turvaamisesta annetun lain 8 §.:n                         lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293
267:    muuttamisesta                                262
268:                                                                  -   4 Linna:. Ehdotus laiksi luonnonmojelulain
269: -        143 Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain                muuttamisesta                                                              295
270:          1 ja. 2 §:n muuttamisest.a ............... . 263
271:                                                                  -   5 Leppänen: Ehdotus                     Iaiiksi     työllisyyslain
272: ....:.. 144 Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoito-                 muuttamisesta                                                              297
273:         tuesta annetun lain 2 S:n muuttamisesta .... 264
274:                                                                  -   6 Muroma ym.: Ehdotus laiksi rtulo- ja va•
275: ....:.. 145 Söderman ym.: Ehdotus laiksi työsuoje-
276:                                                                      rillisuusverolain 21 §:n muuttamisesta. . . . . 298
277:         lun' valvonnasta annetun lain 11 §:n muutta-
278:                                                           265
279:                                                                  -   7 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksi'
280: -     146 ·P: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työlli-                    ehdon käytön rajoittamisesta annetun lain
281:     . syyslain 17 S:n muuttamisesta ..........•.. 266                muuttamisesta                             299
282: 
283: -         14? Forsman ym.: Ehdotus laiksi radiolait-             -   8 Niskanen: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy-
284:         . teist.a annetun lain 4 S.:n muuttamisesta • . . 267        tön rajoittamisesta annetun lain muuttamic
285:                                                                      sesta                                        301
286: -        14& Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi lii:ken.
287:          netarvikkeiden kaupasta, ·asennuksesta ja kor-          -   9 Kuoppa: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy.
288:          jauksesta annetun lain täydentämisestä ajo-                 •tön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muut-
289:          neuvokauppaa koskevilla säännöksillä . . . . . . 268        tamisesta                                     302
290: -        149 Saukko ym.:     Ehdotus laiksi yleisistä            -   ,1r55 Salminen ym.: Ehdotus illnansuojelu-
291:          teistä annetun lain muuttamisesta . . . . • . . . 270       laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . ·. . . . . . . . ... . .. . . .·. . ·304
292: .;,;._ 150 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi puolus-
293:                                                                  -   156 Yläjärvi ym.: Ehdotus laiksi eräiden
294:        tusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain
295:                                                                      maatilatalouden luottojen vakauttatoisesta .. ,308
296:   : 4 §::it muuttamisesta ....... ; .......... .. 272
297:                                                                  -   ,157 Linna: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-
298: -        151 Starast ym.: Ehdotus laiksi asevelvolli-
299:                                                                      !lain muuttamisesta ..................... . 309
300:          suuslain 8 §:n muuttamisesta ........... .       274
301:                                                                  -    158 Mattila ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
302: -        152 Juvela ym.: Ehdotukset laeiksi sopimatto-
303:                                                                      .tuslain muuttamisesta ................... . 311
304:          masta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja
305:          markkinatuomioistuimesta annettujen lakien                  159 Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
306:          sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja                 vakuutuslain muuttattnisesta ............. . 313
307:          2 §:n muuttamisesta ...........•......... 275
308:                                                                  -   160 Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
309:     -    153 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi palkkaturva-                 vakuutuslain muuttamisesta ............. . 316
310:          lain 2 §:n muuttamisesta .............•.. 279
311:                                                                  -   161 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeik-
312:     -    .154 Nieminen ym.: Ehdotukset laeiksi sopi-                 si sairausvakuutuslain muuttamisesta sekä
313:          mattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa                tulo- ja varallisuusverolain 30 §:n kumoa-
314:          ja markkinatuomioistuimesta annettujen lakien               misesta                                     318
315:          sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja
316:          2 S:n muuttamisesta ....................• 280           -   162 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sai-
317:                                                                      rausvakuutuslain muuttamisesta ........... . 323
318: 
319:     -    1 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain          -   :163 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi maata-
320:          muuttamisesta                                  289          loustulolain muuttamisesta ............... . 326
321: 
322:     -    2 Nieminen-Mäkynen ym.:        Ehdotus laiksi           -   164 Leppänen: Ehdotus laiksi tasapainoisen
323:          kunnallislain muuttamisesta                      291        alueellisen kehityksen edistämisestä . . . . . . . . 327
324: 8                                                                                Sisällysluettelo
325: 
326:                                                  Siv.                                                                                               Siv.
327: -   165 Impiö ym.: Ehdotus laiksi tuotantotoi-                                            -   173 Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
328:     minnan alueellisesta tukemisesta ......... . 329                                          varallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 345
329: 
330: -   166 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kehitys-                                             - n4 Kivitie ym.:                Ehdotus laiksi vuodelta
331:     alueiden veronhuojennuksista ...........• 332                                             1982 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
332:                                                                                               vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
333: -   167 Impiö ym.: Ehdotus laiksi kuljetusten                                                 teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347
334:     alueellisesta tukemisesta ............... . 334
335:                                                                                           -   il75 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
336: -   168 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi Kehitysalue-                                               rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . • 349
337:     rahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab
338:     -nimisestä yhtiöstä annetun lain muuttami-
339:                                                                                           - n6 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tclo- ja va-
340:                                                                                               rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                 352
341:     sesta                                       336
342:                                                                                           -   177 Hautala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
343: -   169 H. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi kehi-
344:                                                                                               muuttamisesta .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
345:     tysalueiden veronhuojennuksista ......... . 338
346:                                                                                           -   178 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsi-
347: -   170 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi satova-
348:                                                                                               lisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . • 355
349:     hinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n
350:     muuttamisesta                              340                                        -   179 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiem-
351:                                                                                               me veteraanien eläkkeistä . . . . . . . . . . . . . . . • 357
352: -   ;171 Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
353:      1982 toimitettavassa valtionverotuksessa so-                                         -   180 Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamavete-
354:     vellettarvista veroasteikoista ja veroprosen-                                             raanien varhaiseläkkeestä                 360
355:     teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    341
356:                                                                                           -   •181 Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
357: -    172 Hautaia ym.: Ehdotus laiksi vuodelta                                                 eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liit-
358:     1982 toimitettavassa valtionverotuksessa so-                                              tyviksi laeiksi .. . .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. . 363
359:      vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
360:     .teista . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343       -   182 Kortesalmi ym.: Ehdotus sukunimilaiksi 368
361:                                               1981 vp.
362: 
363: Lakialoite n:o 10
364: 
365: 
366: 
367: 
368:                                   Valo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n
369:                                      muuttamisesta
370: 
371: 
372:                                         Eduskunnalle
373: 
374:     Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan       lyttävät. Epäkohta on ilmeinen, kun henkilö,
375: satunnaisena voittona pidetään myös omaisuu-         joka joutuu työnsä vuoksi hankkimaan oman
376: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit-          auton ja saa työnantajalta matkustamiskustan-
377: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaih-       nusten korvausta, voi vuosien kuluttua työväli-
378: tamalla tahi muulla siihen verrattavalla saan-       nettään vaihtaessaan joutua äkkiarvaamatta ve-
379: nolla vastiketta vastaan ja jos se on ollut luo-     rotuksen kohteeksi. Verotuksen toimittaminen
380: vuttajan omana, kiinteä omaisuus 10 ja muu           tässä vaiheessa on sitäkin kohtuuttomampaa,
381: omaisuus 5 vuotta lyhemmän ajan. Säännöksen          kun korvauksen nimenomaisena tarkoituksena
382: mukaan voiton suuruus lasketaan siten, että          on kattaa työstä aiheutuneet välittömät menot.
383: luovutushinnasta vähennetään hankintamenon              Me allekirjoittaneet katsomme, että auton
384: poistamatta oleva osa ja voiton hankkimisesta        myynnistä tai vaihdosta saatavan laskennallisen
385: olleet menot.                                        satunnaisen myyntivoiton verotusta on pidet-
386:     Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o          tävä sekä tulo- ja varallisuusverolain hengen
387: 4034) ja verotuskäytännössä on viime aikoina         vastaisena että myös kansalaisten oikeustajun
388: katsottu, että työnantajalta oman auton käy-         vastaisena. Hallitus on viime valtiopäivillä vas-
389: töstä saatu korvaus voidaan eräissä tapauksissa      tauksessaan asiaa koskevaan kirjalliseen kysy-
390: ottaa huomioon satunnaisen myyntivoiton mää-         mykseemme suhtautunut varauksellisesti ehdo-
391: rää laskettaessa. On katsottu, että verovelvolli-    tuksiin mainittujen kilometrikorvausten vapaut-
392: nen saisi hyvitystä myös auton arvon alentu-         tamisesta auton satunnaisen myyntivoiton ve-
393: misesta. Veroviranomaiset ovat olleet sitä miel-     rotuksessa. Vastauksessa on katsottu, että
394: tä, että hyvitystä vastaavaa osaa auton han-         myyntivoittojen verotuksen kokonaisuuudistuk-
395: kintahinnasta ei saisi ottaa huomioon auton          sen valmisteluvaihe ei antaisi mahdollisuutta
396: hankintahintana eli vähennyksenä verotettaessa       luovutusvoiton verotuksen laajempaan uudista-
397: satunnaisesta myyntivoitosta. Samansuuntaisia        miseen lähiaikoina. Ennen joulua 1980 kään-
398: kannanottoja on myös verohallituksen ohjeissa        tyivät tärkeimmät palkansaaja- ja työnantaja-
399: ja henkilöverotuksen käsikirjassa. Lisäksi vero-     järjestöt yhteisesti valtiovarainministerin puo-
400: hallitus on lääninverovirastoille ja verotoirois-    leen ja esittivät ehdottomana kantanaan, että
401: toille 29. 11. 1979 toimitetuissa yhtenäistämis-     työnantajalta oman auton käytöstä saatua kor-
402:  ohjeissaan vuodelta 1979 toimitettavaa vero-        vausta ei missään tapauksessa tulisi ottaa huo-
403:  tusta varten antanut myyntivoiton laskemisesta      mioon auton satunnaista myyntivoittoa lasket-
404:  yksityiskohtaisia ohjeita. Ohjeessa olevat kaava-   taessa. Kirjelmän johdosta asiaa on tiettävästi
405:  maiset laskentamallit näyttävät olevan vailla       valmisteltu hallituksen piirissä, mutta on erit-
406:  pohjaa, sillä itse verotusperiaate katsotaan        täin valitettavaa, että asia tuntuu juuttuneen
407:  itsestäänselvyytenä oikeutetuksi.                   paikalleen. Me allekirjoittajat katsomme, että
408:     Tällä hetkellä kilometrikorvausten määrä on      asiaa koskeva tulo- ja varallisuusverolain 21 § :n
409:  sidottu valtion suorittamien korvausten mää-        muutosesitys on välittömästi otettava eduskun-
410:  riin. Valtio puolestaan maksaa kilometrikor-        nan käsittelyyn.
411:  vausta pienestä autosta aiheutuvien kustannus-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
412:  ten perusteella. Kalliimman auton omistaja saa
413:  siten korvausta suhteellisesti huomattavasti                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
414:  vähemmän kuin todelliset kustannukset edel-                lakiehdotuksen:
415: 088100096K
416: 2                                        Lakialoite n:o 10
417: 
418: 
419: 
420:                                             Laki
421:                          tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta
422: 
423:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
424:     varallisuusverolain (1043/74) 21 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
425: 
426:                       21 §                         rää ei huomioon oteta korvausta, minkä vero-
427: -    - - - - - - - - - - - - -                     velvollinen on työnantajalta saanut matkusta-
428:     Laskettaessa satunnaisen myyntivoiton mää-     miskustannusten korvauksena.
429: 
430: 
431:        Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
432: 
433:           Tauno Valo                  Sinikka Karhuvaara            Tapani Mörttinen
434:           Helge Saarikoski            Eva-Maija Pukkio              Olavi Nikkilä
435:           Matti Viljanen              Toivo T. Pohjala              Eero Lattula
436:           Mauri Vänskä                Tuulikki Petäjäniemi          Juhani Laitinen
437:           Erkki Pystynen              Ben Zyskowicz                 Helena Pesola
438:           P. Mäki-Hakola              Lauri Impiö                   Anna-Kaarina Louvo
439:           Jalmari Torikka             Matti Pelttari                Pekka Jokinen
440:           Jouni J. Särkijärvi         Timo Ihamäki                  Juuso Häikiö
441:           Sampsa Aaltio               Saara Mikkola                 Heikki Järvenpää
442:           Esko J. Koppanen            Pekka Löyttyniemi             Elsi Hetemäki-Olander
443:           Pertti Salolainen           Toivo Mäkynen                 Eeva Kauppi
444:                                             1981 vp.                                             3
445: 
446: Lakialoite n:o 11
447: 
448: 
449: 
450: 
451:                                 Salolainen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n
452:                                    muuttamisesta
453: 
454: 
455:                                       Eduskunnalle
456: 
457:    Tulo- ja varallisuusverolain (31. 12. 1974/    tuvan auton käyttö on vammaiselle taloudelli-
458: 1043) 21 §:ssä säädetään satunnaisen myynti-      sesti ylivoimainen.
459: voiton veronalaisuudesta. Satunnaiseksi myynti-      Näistä auton käyttövarmuuteen liittyvistä
460: voitoksi katsotaan mm. irtaimen omaisuuden        syistä suurin osa vaikeavammaisista joutuu
461: luovutuksen tuottamaa voittoa silloin, kun        vaihtamaan autonsa ennen 5 vuoden omistus-
462: omaisuus on ollut luovuttajan omana 5 vuotta      aikaa.
463: lyhyemmän ajan.                                      Satunnaisen myyntivoiton suuruutta lasket-
464:     Tämän säännöksen perusteella ovat monet       taessa pidetään autoveron palaotuksen saanei-
465: omaa autoa liikuntavälineenä tai työmatkoilla     den vaikeavammaisten kohdalla auton hankinta-
466: kulkuvälineenä käyttävät vaikeavammaiset jou-     menona auton hankintahintaa vähennettynä
467: tuneet kohtuuttoman verotuksen kohteeksi.         palautetulla autoverolla. Kun uusien ja samalla
468:     Vaikeavammaisilla on nimittäin auto- ja       myös käytettyjen autojen hinnat ovat jatku-
469: moottoripyöräverosta annetun lain (14. 11.        vasti voimakkaasti kohonneet, on autoveron
470: 196 7/482) 17 tai 18 §: n perusteella mahdol-     palautus aivan ratkaisevalla tavalla vaikuttanut
471: lisuus saada auton hintaan sisältyvä autovero     satunnaisen myyntivoiton syntymiseen. Vero-
472: tiettyyn enimmäismarkkamäärään saakka takai-      tuksen kohteena ei näissä tapauksissa ole to-
473: sin.                                              dellinen omaisuuden lisäys ja siitä saatu voitto,
474:     Vaikeavammainen on liikkuessaan vammat-       vaan inflaation aiheuttamat muutokset, jotka
475: tomia suuremmassa määrin sidoksissa autoon.       kohtuuttomasti tulevat verotuksessa esiin vam-
476: Vaikeasti liikuntavammaisella liikkumismahdol-    maisen vaihtaessa käytetyn ajoneuvon uuteen.
477: lisuus jää ilman omaa ajoneuvoa äärimmäisen          Vaikeavammaisille liikkumisen mahdollista-
478: vähäiseksi. Työssä käyville vammaisille auto      miseksi ja työllistämisen parantamiseksi yhteis-
479: mahdollistaa tai parantaa heidän työllistymis-    kunnan taholta annettu tuki vedetään tällä ta-
480: tään työmatkojen kulkemisen osalta. Auton         voin takaisin. Tämä ei ole voinut olla sään-
481: käyttövarmuus on vammaiselle olennaisen tär-      nöksen tarkoituksena.
482: keä. Matkalla tapahtuva auton rikkoontuminen         Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
483:  tai käynnin pettäminen saattaa vammaisen suu-    tavasti,
484: riin vaikeuksiin. Monissa auton huolto- ja
485: korjaustehtävissä, joista varomaton selviytyy               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
486: omatoimisesti, vammainen joutuu käyttämään               lakiehdotuksen:
487:  muiden palveluja. Toistuvasti korjauksiin jou-
488: 
489:                                             Laki
490:                          tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta
491: 
492:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
493:     varallisuusverolain ( 1043/74) 21 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
494: 
495:                      21 §                         siten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen-
496: -    - - - - - - - - - - - - -                    netään omaisuuden hankintamenon poistamatta
497:     Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan    oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.
498: 4                                         Lakialoite n:o 11
499: 
500: 
501: Hankintamenoon luetaan myös menot omaisuu-          verovelvollisen hallinta-aikana on kohdannut
502: den parantamisesta verovelvollisen omistusaika-     vahinko, josta hän on saanut korvausta, lisä-
503: na sekä auto- ja moottoripyöräverosta annetun       tään korvaus luovutushintaan, sikäli kuin sitä
504: lain (482/67) 17 ja 18 §:n mukaan palautettu        ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen
505: autovero tai sen osa. Kiinteistöitä erikseen        omaisuuden uudistamiseen tai kunnostamiseen.
506: luovutettavaksi hakatuo puutavaran ja kiinteis-
507: tön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden
508: kantoarvo lisätään luovutushintaan verovelvol-
509: lisen omistusajalta, enintään kuitenkin luovutus-      Tämä laki tulee voimaan   pa1vana
510: vuodelta ja sitä edeltäneiden 5 vuoden ajalta,      kuuta 198 ja slta sovelletaan ensimmäisen
511: vähennettynä samoilta vuosilta verotetulla met-     kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk-
512: sätalouden puhtaalla tulolla. Milloin omaisuutta    seen.
513: 
514: 
515:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
516: 
517:                                          Pertti Salolainen
518:                                                 1981 vp.                                               5
519: 
520: Lakialoite n:o 12
521: 
522: 
523: 
524:                                    Kivitie ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
525:                                       muuttamisesta
526: 
527: 
528:                                           Eduskunnalle
529: 
530:    Eduskunta hyväksyi 1. 4. 1969 toivomuksen,          hallituksen tuli asettaa valtiosääntökomitealle
531: että hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuk-   tehtäväksi valmistella esitys tasavallan presiden-
532: sen siitä, olisiko perusteltua syytä järjestää         tin vaalin toimittamisesta välittömällä kansan-
533: presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittö-         vaalilla.
534: mällä kansanvaalilla ja rajoittaa presidentin toi-        Viitaten näihin eduskunnan kannanottoihin
535: mikausien määrää, sekä valmistaisi ja antaisi          sekä siihen, että valtiosäännön kokonaisuudis-
536: eduskunnalle esityksen sellaisista muutoksista         tus on pysähdyksissä, ehdotamme kunnioittaen,
537: voimassa olevaan lainsäädäntöön, johon tutki-
538: muksen tulos antaa aihetta. Puolisentoista                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
539: vuotta myöhemmin - 3. 11. 1970 - edus-                        lakiehdotuksen:
540: kunnassa hyväksyttiin ponsi, jonka mukaan
541: 
542:                                                  Laki
543:                            Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
544:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
545:  lä tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
546:                       23 §                             taäänestys niiden kahden ehdokkaan välillä,
547:    Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan-         jotka vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
548: sa syntyperäisten 40 vuotta täyttäneiden Suo-          määrät.
549: men kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo-              Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
550: deksi. Ketään ei voida valita presidentiksi kol-       lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion vi-
551: manneksi perättäiseksi toimikaudeksi.                  rassa tai toimessa oleva henkilö, joka valitaan
552:    Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröi-        presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
553: ty puolue tai tuhat kansanedustajan vaalissa              Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkai-
554: äänioikeutettua kansalaista, jotka sopivat eh-         den asettamisesta ja presidentin vaalista anne-
555: dokkaan nimeämisestä.                                  taan lailla. Äänioikeudesta presidentin vaaleis-
556:    Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee            sa sekä soveltuvin osin vaalin tavasta ja jär-
557: hän ilman vaalia tasavallan presidentiksi.             jestyksestä on voimassa, mitä kansanedustajain
558:    Milloin ehdokkaita on asetettu useampia,            vaaleista on säädetty.
559: toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntai-
560: na ja seuraavana maanantaina samanaikaisesti              Jos tässä hallitusmuodossa muualla kuin tä-
561: koko maassa välitön ja salainen tasavallan pre-        män pykälän 4 momentissa säädetty määräpäi-
562: sidentin vaali. Jos presidentin vaalissa joku          vä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
563: ehdokkaista on koko maassa saanut enemmän              arkipäivä määräpäivänä.
564: kuin puolet annetuista äänistä, on hänet va-
565: littu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauk-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
566: sessa suoritetaan kahden viikon kuluttua uusin-        kuuta 19
567: 
568:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
569: 
570:                       Anneli Kivitie                           Jaakko 1tälä
571:                       Helvi Hyrynkangas                        Terhi Nieminen-Mäkynen
572: 6                                             1981 vp.
573: 
574: Lakialoite n:o 13
575: 
576: 
577:                                   Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
578:                                      sesta
579: 
580: 
581:                                         Eduskunnalle
582: 
583:    Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime        aloitejärjestelmä. Se tarkoittaa, että kun laissa
584: aikoina moneen otteeseen tullut esille tyyty-        määrätty määrä kansalaisia allekirjoituksenaan
585: mättömyys parlamentaarisen järjestelmämme            ilmoittaa kannattavansa jotain aloitetta, se on
586: toimintaa kohtaan. Sen ongelmiksi on todettu         alistettava kansanäänestykseen. Käytäntö on
587: kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien        osoittanut, että kansanaloitteen kautta saadaan
588: vähäisyys sekä päätösvallan liukuminen viralli-      esille sellaisia yleisen mielipiteen tukemia nä-
589: silta päätöksentekoelimiltä puolueille sellaisis-    kemyksiä, jotka edustuksellisen demokratian
590: sakin asioissa, joissa puolueet ovat itse asiassa    kautta eivät välity päätöksentekoon asti.
591: jäävejä päätösten suhteen. Tällaisia asioita ovat       Kansanaloitteesta olisi säädettävä yleinen la-
592: mm. vaalilaki sekä puoluetuen jakoperusteet.         ki. Siinä voitaisiin asettaa kansanäänestyksen
593:    Tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa        järjestämisen edellytykseksi esimerkiksi, että
594: kohtaan on purkautunut osaltaan ns. suorana          vähintään 15 000 allekirjoittajaa tukee aloitet-
595: toimintana.                                          ta. Kansanäänestys olisi järjestettävä myös, jos
596:    Tällainen kansalaisten oma-aloitteisuus il-       eduskunta hyväksyy sitä koskevan aloitteen.
597: mentää melko välittömästi, että jokin tietty         Kansanäänestyksestä säädettäisiin lailla aina
598: lainsäännös tai muu yhteiskunnan käytäntö on         asiakohtaisesti.
599: vanhentunut tai muuten korjausta kaipaava.              Ensimmäisenä vaiheena olisi valtiopäiväjär-
600: Monissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa olisi      jestykseen otettava perussäännökset kansan-
601: myös voitava suoraan selvittää kansalaisten          aloitteesta ja kansanäänestyksestä. Tämän jäl-
602: käsitys asiasta. Mielestämme olisikin etsittävä      keen voitaisiin valmistella muut tarvittavat lait.
603: keinoja, joilla virallista järjestelmää voitaisiin      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
604: kehittää siten, että se paremmin tarjoaisi kan-      taen,
605: salaisille vaikutusmahdollisuuksia.                              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
606:    Useassa läntisessä demokratiassa on edustuk-               lakiehdotuksen:
607: sellista demokratiaa täydentämässä ns. kansan-
608: 
609:                                                Laki
610:                                valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
611:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
612:     tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annettuun valtiopäiväjärjestykseen (7 /
613:     28) uusi näin kuuluva 38 a §:
614: 
615:                     38 a §                           aloitteen hyväksymisestä annettava eduskun-
616:    Kansanäänestyksen toimittamisesta ja kansan-      nalle esitys kansanäänestyksen toimittamisesta
617: aloitteesta kansanäänestyksen toimittamiseksi        aloitteessa tarkoitetusta asiasta.
618: säädetään lailla.
619:    Jos eduskunta hyväksyy toivomusaloitteen            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
620: kansanäänestyksen toimittamisesta, hallituksen       kuuta 19
621: on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua
622: 
623:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
624: 
625:                       Anneli Kivitie                          Jaakko Itälä
626:                       Helvi Hyrynkangas                       Terhi Nieminen-Mäkynen
627:                                              1981 vp.                                              7
628: 
629: Lakialoite n:o 14
630: 
631: 
632: 
633: 
634:                                  Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n muut-
635:                                     tamisesta
636: 
637: 
638:                                         Eduskunnalle
639: 
640:    Oikeus asettaa ehdokkaita kansanedustajain       Edustajan siirtyminen to1m1maan toisenlaisten
641: vaaleissa kuuluu näistä vaaleista annetun lain      poliittisten päämäärien puolesta, kuin mitä
642: (391/69) 26 §:n nojalla oikeusministeriössä         edustavana hänet valittiin ja mitkä hänen kan-
643: pidettävään puoluerekisteriin merkityille puo-      nattajansa ja tukijansa tuntevat omikseen, on
644: lueille. Tämä merkitsee, että edustajat valitaan    samalla saadun luottamuksen vakava rikkomi-
645: jonkin tietyn puolueen nimissä. Vaikka heidät       nen. Näin on erityisesti sen vuoksi, että -
646: on valittu kansanedustajiksi yksityisinä henki-     kuten nykyisin on laita -        toisen puolueen
647: löinä, heidän valintansa viime kädessä on tulos     edustajaksi siirtynyt henkilö voi edelleen jatkaa
648: heidät ehdokkaiksi asettaneiden puolueiden          eduskunnan jäsenenä, vaikkei hän enää voi no-
649: saamasta kannatuksesta.                             jautua vaaleissa mitattuun kannatukseen.
650:    Vaalityö muodostaa luonnostaan tärkeän ja           Kansanedustajalle on perustuslaissa taattu
651: keskeisen osan puolueiden toiminnassa. Tämä il-     vapaus toimia vain oman näkemyksensä mu-
652: menee mm. siinä, että puolueilta kuluu oman         kaisesti. Selvää myös on, että kansanedusta-
653: linjansa ja ehdokkaidensa esittelyyn varsin huo-    jaksi valitulla on oikeus jättää se puolue, jonka
654: mattavasti varoja ja että puolueiden keskuseli-     nimissä hänet on valittu, ja siirtyä jonkin toi-
655: missä ja eri järjestöissä työskentelee ehdokkai-    sen puolueen kannattajaksi. Tämän ei kuiten-
656: den vaalimenestyksen hyväksi lukuisia henki-        kaan tarvitse merkitä, että hän saa jatkaa kan-
657: löitä vapaaehtoisuuden pohjalta. Useiden koh-       sanedustajana niin kauan kuin hänen todellista
658: dalla tämä työ jatkuu vaalien jälkeenkin, vali-     kannatustaan äänestäjien keskuudessa ei ole
659:  tun tai uuteen yritykseen valmistautuvan eh-       uudelleen mitattu. Päin vastoin on perusteltua,
660: dokkaan eri muodoissa tapahtuvana tukemisena.       että hänen on samalla luovuttava kansanedusta-
661:     Eduskuntavaalien yleisen valtakunnallisen       jantoimestaan, jolloin sijaan tulee hänen aikai-
662: merkityksen johdosta äänestäjien valinnat pe-       sempaa poliittista linjaansa kannattava vara-
663:  rustuvat oleellisesti sen poliittisen yleissuun-   mies. Tämän ei voida katsoa olevan edellä vii-
664:  tauksen tukemiseen, jota asianomaisen ehdok-       tatun kansanedustajan perustuslaillisen vapau-
665:  kaan asettanut puolue edustaa. Tämä ei mer-        den kanssa ristiriidassa, koska se parhaiten vas-
666: kitse, etteivätkö ehdokkaiden henkilökohtaiset      taa sitä tulosta, jonka äänestäjäkunta on vaa-
667: ominaisuudet olisi tärkeällä sijalla valitsijan     leille antanut.
668:  suorittaessa äänestyspäätöstä. Tällöinkin ehdok-      Periaatteen ei kuitenkaan tulisi koskea niitä
669:  kaita kuitenkin arvioidaan paljolti sen perus-     tapauksia, jolloin edustaja - mahdollisesti yh-
670:  teella, miten hyvin heidän voidaan olettaa kyke-   dessä muiden kanssa - muodostaa eduskun-
671:  nevän toimimaan vaaleissa edustamansa yhteis-      taan kokonaan uuden ryhmittymän, koska tämä
672:  kunnallisen suuntauksen toteuttamiseksi. Olen-     saattaa merkitä järjestäytymisvapauden kanssa
673:  naista lisäksi on, että ehdokkaan tunnetuksi-      sopusoinnussa olevaa vastaavaa uudelleenryh-
674:  tulo ja hänen poliittinen toimintansakin ratkai-   mittäytymistä edustajan entisen puolueen kan-
675:  sevasti perustuu puolueen ja sen aktiivisen        nattajakunnassa ja jäsenistössä.
676:  kannattajakunnan taustatukeen.                        Periaatteen toteuttaminen voitaisiin suorit-
677:     Valituksi tulleen ehdokkaan siirtyminen kes-    taa siten, että valtiopäiväjärjestykseen otettai-
678:  ken toimikauttaan toisen puolueen edustajaksi      siin säännös kansanedustajan vapauttamisesta
679:  ja tästä aiheutuva voimasuhteiden muutos mer-      toimestaan toiseen puolueeseen siirtymisen joh-
680:  kitsee siten vaalien tuloksen vääristymistä.       dosta. Tämän mukaan edustaja olisi vapautet-
681: 8                                          Lakialoite n:o 14
682: 
683: tava toimestaan, mikäli hän siirtyy toisen sel-      mestaan toiseen puolueeseen ·siirtymisen vuoksi
684: laisen puolueen edustajaksi, joka on asettanut       käsiteltäisiin samassa järj-estyksessä kuin vapaut-
685: ehdokkaita niissä kansanedustajain vaaleissa,        taminen valtiopäiväjärjestyksen 10 §:ssä nykyi-
686: joissa asianomainen tuli valituksi. Säännös tu-      sin mainituilla perusteilla. Vapauttamismenette-
687: lisi ottaa valtiopäiväjärjestykseen uutena 2 mo-     lystä ei siten tarvittaisi erityissäännöksiä.
688: menttina, jolloin nykyinen 2 momentti siir-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
689: tyisi 3 momentiksi, koska tässä pykälässä muu-
690: tenkin säädetään edustajantoimesta vapauttami-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
691: sesta. Kysymys edustajan vapauttamisesta toi-                  lakiehdotuksen:
692: 
693: 
694: 
695:                                                Laki
696:                              valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n muuttamisesta
697:        Eduskunnan päätöksen mukais·esti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
698:     tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28)
699:     10 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy uudeksi 3 momentiksi, seu-
700:     raavasti:
701: 
702:                       10 §                           ehdokkaaksi edellisissä kansanedustajain vaa-
703:                                                      leissa.
704:    Edustajaksi valittu on vapautettava tästä toi-
705: mestaan, jos hän toimikautensa aikana siirtyy
706: toisen puolueen edustajaksi tai muuten ilmoittaa       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
707: luopuvansa siitä vaaliliitosta, joka asetti hänet    kuuta 19
708: 
709: 
710:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
711: 
712:                       Anneli Kivitie                            Jaakko Itälä
713:                       Helvi Hyrynkangas                         Terhi Nieminen-Mäkynen
714:                                               1981 rd.                                                9
715: 
716: Lagmotion nr 15
717: 
718: 
719: 
720: 
721:                                   Melin m. fl.: Förslag tili lag om ändring av 23 § Regerings-
722:                                      formen för Finland
723: 
724: 
725:                                         Tili Riksdagen
726: 
727:    Enligt Regeringsformens 23 § förrättas va-        omröstningssiffrorna varit lika många för rege-
728: let av Republikens president av 300 elektorer.       ringssidan som för oppositionen.
729: Erhåller någon presidentkandidat vid valet me-          För att förhindra situationer som visat sig
730: ra än hälften av de av elektorerna avgivna           leda till parlamentariskt dödläge, beslöt Sveriges
731: rösterna är han vald. 1 annat fall verkställs        riksdag 1974 i syfte att hindra att lika röstetal
732: omedelbart nytt vai och såvida ingen kandidat        skulle förekomma vid viktigare voteringar, att
733: härvid erhåller ovillkorlig röstövervikt, ytter-     antalet ledamöter i riksdagen bestäms tili udda
734: ligare en tredje vaiomgång mellan de två kan-        talet 349 i stället för 350. Vid riksdagsvalet
735: didater som i andra valomgången erhåller det          1976 valdes sålunda 349 riksdagsledamöter.
736: största .antalet röster. RF 23 § stadgar ytter-         För att förhindra att kommande vai av Re-
737: ligare att lotten avgör valet, om rösterna i tred-   publikens president avgörs genom lottdragning,
738: je omgången faller lika.                             om rösterna för två jämnstarka kandidater i en
739:     Enligt Regeringens proposition (17 / 1919 )      eventuell tredje valomgång skulle utfalla lika,
740: till Lantdagen angående Regeringsform för Fin-       borde riksdagen i god tid före nästa elektors-
741: land skulle Republikens president väljas av          val besluta att ändra RF 23 § 2 mom. vari-
742: Riksdagen. Även grundlagsutskottet omfattade         genom elektorernas antal skulle ändras från
743: i valfrågan propositionen. Det slutliga avgöran-     300 till 299. Alternativt kunde elektorernas
744: det till förmån för vai av president genom för       antal fastställas till 301.
745: ändamålet utsedda 300 elektorer skedde i stora          Som svar på ett skriftligt riksdagsspörsmål
746: utskottet i enlighet med tvenne reservationer        av undertecknad huruvida "regeringen, för att
747: till grundlagsutskottets betänkande.                 förhindra att kommande presidentval avgörs
748:     Det har mera än en gång visat sig, att pre-      genom lottdragning efter att de avgivna elek-
749: sidentvalet avgjorts med minsta möjliga majori-      torsrösterna för två jämnstarka kandidater i
750: tet. Vid presidentvalet 1931 liksom 1956 be-         slutomgången utfallit lika, är beredd att i god
751: hövdes tre valomgångar, varvid valet vardera         tid före nästa elektorsval för riksdagen föreslå
752: gången avgjordes med röstsiffrorna 151-149,          en ändring av Regeringsformens 23 § enligt
753:  1931 till Svinhufvuds och 1956 till Kekkonens       viiken antalet elektorer, som förrättar valet av
754: förmån. Det kan ytterligare nämnas att förre         Republikens president ändras från 300 till
755: presidenten Ståhlberg i första vaiomgången i         299", anförde justitieminister Taxell 28. 10.
756: presidentvalet 1937 erhöll stöd av 150 elekto-       1980:
757: rer, vilket emellertid inte räckte då mera än           "Förslaget om att ändra antalet elektorer,
758: hälften av de avgivna rösterna krävs för vai.        som förrättar valet av Republikens president,
759:     En i vissa avseenden jämförbar situation         från 300 tili 299 bör anses vara gott. 1 detta
760: erbjöd den nya svenska regeringsformen, som          nu är likväl inte härtill syftande ändringsplaner
761: fastställde antalet riksdagsledamöter till 350.      anhängiga i justitieministeriet, men avsikten är
762: Då valet av den nya enkammarriksdagen för            att i ett senare skede vid lägligt tillfälle ta upp
763:  andra gången avgjordes 1973 visade det sig att      ärendet."
764: den borgerliga sidan erhållit exakt hälften av          Då emellertid förslaget om ändring av an-
765:  mandaten ellet 175 och vänsterpartierna likale-     talet elektorer för vai av Republikens president
766:  des 175. Detta ledde till ett svårt parlamenta-     inte torde kräva längre utredningar i justitie-
767: riskt läge i svenska riksdagen, då lottdragning      ministeriet, borde ovanstående lagändring kunna
768:  ofta måste tillgripas för att avgöra frågor där     beslutas av riksdagen på basen av en lagmotion.
769: 2 088100096K
770: 10                                         Lagmotion nr 15
771: 
772: 
773:   Hänvisande tili ovan anförda motiv föreslår                   att Riksdagen måtte anta föliande lag-
774: vi vördsamt,                                                 förslag:
775: 
776: 
777: 
778:                                               Lag
779:                        om ändring av 23 § Regeringsformen för Finland
780:    I enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § Riksdagsordningen stadgas,
781:  ändras 23 § 2 mom. Regeringsformen för Finland som följer:
782: 
783:                       23 §                          ter är gällande vad om riksdagsmannaval är
784: --------------                                      stadgat.
785:    Valet av president förrättas av elektorer,       --------------
786: vilkas antal utgör 299. Beträffande valrätt och
787: valbarhet i sådant vai samt, i tillämpliga delar,
788: valsätt, valordning och tillsättande av supplean-
789: 
790: 
791:      Helsingfors den 4 februari 1981
792: 
793:                      Ingvar S. Melin                          Ole Norrback
794:                                                1981 vp.                                              11
795: 
796: Lakialoite n:o 15                                                                           Suomennos
797: 
798: 
799: 
800: 
801:                                    Melin ym.: Ehdotus laikisi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
802:                                       muuttamisesta
803: 
804: 
805:                                          Eduskunnalle
806: 
807:    Hallitusmuodon 23 §:n mukaisesti Tasaval-          varilliset puolueet olivat saaneet tasan puolet
808: lan presidentin vaalin suorittaa 300 valitsija-       paikoista eli 175 ja vasemmisto samoin 175.
809: miestä. Jos joku presidenttiehdokkaista saa vaa-      Tämä johti Ruotsin valtiopäivillä vaikeaan par-
810: leissa yli puolet valitsijamiesten antamista äänis-   lamentaariseen tilanteeseen, koska usein oli
811: tä, hän tulee valituksi. Muussa tapauksessa toi-      turvauduttava arpaan sellaisten kysymysten rat-
812: meenpannaan välittömästi uusi vaali ja mikäli         kaisemiseksi, joissa hallituspuolueitten ja oppo-
813: kukaan ehdokkaista ei tällöin saa ehdotonta            sition äänestysluvut menivät tasan.
814: ääntenenemmistöä, vielä kolmas vaali niiden               Jotta parlamentaariseen umpikujaan johtavia
815: kahden ehdokkaan välillä, jotka toisella vaali-       tilanteita vältettäisiin, Ruotsin valtiopäivät
816: kierroksella ovat saaneet suurimman äänimää-          päätti 1974, estääkseen tasatulosten syntymistä
817: rän. Hallitusmuodon 23 §: ssä säädetään lisäksi,      tärkeissä äänestyksissä, että valtiopäivien jä-
818: että arpa ratkaisee vaalin, mikäli äänet kolman-      senten luku määrätään jaottomaksi luvuksi
819: nella kierroksella menevät tasan.                     349:ksi 350:n sijasta. Vuoden 1976 eduskunta-
820:    Esityksessään Eduskunnalle Suomen Halli-           vaaleista lähtien on siten valittu 349 kansan-
821: tusmuodoksi (17 /1919) hallitus esitti, että          edustajaa.
822: Eduskunta valitsisi Tasavallan presidentin.               Jotta voitaisiin välttää tulevien presidentin-
823: Myös perustuslakivaliokunta omaksui vaalime-          vaalien ratkaisemista arvalla kahden tasaväki-
824: nettelyyn nähden hallituksen esityksen. Lopul-        sen ehdokkaan välillä mahdollisella kolmannel-
825: linen ratkaisu sellaisen vaalimenettelyn hyväksi,     la vaalikierroksella, mikäli heille annetut äänet
826: jonka mukaan vaali olisi annettava sitä varten        menisivät tasan, olisi eduskunnan hyvissä ajoin
827: valittujen 300 valitsijamiehen tehtäväksi, tapah-     ennen seuraavia valitsijamiesvaaleja päätettävä
828: tui suuressa valiokunnassa kahden perustuslaki-       Hallitusmuodon 23 §:n muutoksesta, jolla valit-
829: valiokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen          sijamiesten luku muutettaisiin 300:sta 299:ksi.
830: perusteella.                                          Vaihtoehtoisesti voidaan valitsijamiesten luku-
831:    Useammin kuin kerran on käynyt niin, että          määrä muuttaa 301:ksi.
832: presidentinvaalin on ratkaissut pienin mahdol-            Vastauksessaan allekirjoittaneen kirjalliseen
833: linen enemmistö. Vuoden 1931 presidentinvaa-          eduskuntakyselyyn 23. 9. 1980 "Onko Hallitus,
834: leissa samoin kuin 1956 tarvittiin kolme vaali-       välttääkseen tulevien presidentinvaalien ratkai-
835: kierrosta, jolloin vaali kummallakin kerralla         semista arvalla mikäli kahdelle tasaväkiselle
836: ratkaistiin äänin 151-149, 1931 Svinhufvudin          ehdokkaalle annetut valitsijamiesten äänet me-
837: ja 1956 Kekkosen eduksi. Mainittakoon lisäksi,        nevät loppukierroksella tasan, valmis hyvissä
838: että entinen presidentti Ståhlberg sai vuoden         ajoin ennen seuraavia valitsijamiesvaaleja eh-
839: 1937 presidentinvaalin ensimmäisellä vaalikier-       dottamaan eduskunnalle hallitusmuodon 23
840: roksella tukea 150 valitsijamieheltä, mikä ei         §:ään muutosta, jolla Tasavallan presidentin
841: kuitenkaan riittänyt, koska yli puolet annetuista     vaalin suorittavien valitsijamiesten luku muu-
842: äänistä tarvitaan.                                    tetaan 300:sta 299:ksi?" vastasi oikeusminis-
843:    Tietyssä mielessä tähän verrattavan tilanteen      teri Taxell 28. 10. 1980:
844: aiheutti Ruotsin uusi hallitusmuoto, jossa edus-          "Ehdotusta Tasavallan presidentin valitsija-
845: kunnan jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 350.       miesten lukumäärän muuttamisesta 300:sta
846: Kun uuden yksikamarisen eduskunnan vaali toi-         299:ksi on pidettävä hyvänä. Tällä hetkellä
847: sen kerran ratkaistiin 1973, ilmeni että por-         oikeusministeriössä ei ole kuitenkaan vireillä
848: 12                                        Lakialoite n:o 15
849: 
850: tällaisia muutossuunnitelmia, mutta tarkoitus       dentin vaalin valitsijamiesten lukumäärän muut-
851: on, että asia otetaan esille sopivassa yhteydes-    tamisesta 300:sta 299:ksi.
852: sä myöhäisemmässä vaiheessa."                         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
853:    Koska em. valitsijamiesten lukumäärää kos-       nioittaen,
854: keva muutosehdotus ei vaatine pitempiä selvi-
855: tyksiä oikeusministeriössä, voisi eduskunta la-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
856: kialoitteen pohjalta päättää Tasavallan presi-                lakiehdotuksen:
857: 
858: 
859: 
860:                                              Laki
861:                          Suomen Hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta
862:     Eduskunnan päät6ksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
863:  tyllä tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
864: 
865:                      23 §                           tyksestä sekä varamiesten asettamisesta on voi-
866:                                                     massa, mitä edustajavaalista on säädetty.
867:   Presidentin vaalin toimittavat valitsijamie-
868: het, joiden lukumäärä on 299. Vaalioikeudesta
869: ja vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa se-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
870: kä soveltuvilta kohdin vaalin tavasta ja järjes-    kuuta 198 .
871: 
872: 
873:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
874: 
875:                      Ingvar S. Melin                           Ole Norrback
876:                                               1981 vp.                                                13
877: 
878: Lakialoite n:o 16
879: 
880: 
881: 
882: 
883:                                   Ekorre ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 16 luvun 24 §: n
884:                                      kumoamisesta ja painovapauslain 37 §:n muuttamisesta
885: 
886: 
887: 
888:                                          Eduskunnalle
889: 
890: 
891:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
892: 
893:    Aioitteella esitetään kumottavaksi vuonna         Säännös on syntynyt epäkansanvaltaisissa olois-
894: 1930 annettu säännös, jonka mukaan julkisen          sa eikä enää vastaa kansanvaltaiselle yhteiskun-
895: viranomaisen halventaminen on rangaistavaa.          nalle asetettavia vaatimuksia.
896: 
897: 
898: 
899: 
900:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
901: 
902:    Rikoslain 16 luvun 24 § sai nykyisen muo-         te n:o 7/1980 vp.) ja erityisesti siihen sisäl-
903: tonsa 31 päivänä heinäkuuta 19 30 annetussa          tyvä ehdotus perusoikeuslain 20 §: ksi, jossa
904: laissa. Lain soveltaminen on merkittävästi           voimakkaasti korostetaan välttämättömyyttä
905: muuttunut maassamme toisen maailmansodan             säilyttää laajin mahdollinen ilmaisuvapaus po-
906: päättyessä tapahtuneen kansanvaltaisen kään-         liittisissa, ammatillisissa, tieteellisissä ja kult-
907: teen jälkeen.                                        tuurielämän kysymyksissä.
908:    Edelleenkin ilmenee aika ajoin kuitenkin yk-          Aioitteella ei tarkoiteta sitä, että sen hy-
909: sittäistapauksia, joissa lakia haluttaisiin sovel-   väksymisen jälkeen esimerkiksi eduskuntaa pi-
910: taa silloin, kun kirpeän arvostelun kohteeksi        täisi halventaa. Eduskunnan, hallituksen ja
911: joutunut lain tarkoittama viranomainen haluaa        muun julkisen viranomaisen tulee omalla toimin-
912: vaientaa itseensä kohdistuneen aiheellisenkin        nallaan osoittaa, voidaanko sitä ylipäänsä hal-
913: arvostelun. Toisin kuin yksityishenkilön tulee       ventaa.
914: viranomaisen kestää toimintaansa kohdistunut-            Painovapauslakiin esitetään tässä aloitteessa
915: ta kirpeääkin arvostelua. Toisaalta sen määrit-      muutosta vain siltä osin kuin se liittyy rikos-
916: teleminen, missä määrin arvostelussa on perää,       lain 16 luvun 24 §:ään. Muihin painovapaus-
917: on makuasia, jota ei julkisen viranomaisen koh-      lain kohtiin ei aloitteessa kajota.
918: dalla ole tarpeen pohtia.                                Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
919:    Eräänä perusteena tälle aloitteelle on mainit-    dotamme,
920: tava SKDL:n eduskuntaryhmän perusoikeuk-
921: sien kehittämisestä ja laajentamisesta tekemä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
922: ryhmän aloite ( ed. Wahlströmin ym. lakialoi-                lakiehdotukset:
923: 14                                      Lakialoite n:o 16
924: 
925: 
926: 
927: 
928: 1.
929: 
930:                                            Laki
931:                             rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta
932:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
933: 
934:    Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
935: annetun rikoslain 16 luvun 24 §, sellaisena       kuuta 198 .
936: kuin se on 31 päivänä heinäkuuta 1930 anne-
937: tussa laissa ( 273/30).
938: 
939: 
940: 
941: 
942: 2.
943:                                            Laki
944:                             painovapauslain 37 §:n muuttamisesta
945:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun paino-
946:  vapauslain 37 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä heinäkuuta 1930 annetussa
947:  laissa (272/30), näin kuuluvaksi:
948: 
949:                      37 §                         tus tuomita lakkautetuksi enintään yhdeksi
950:                                                   vuodeksi.
951: 
952:   Jos aikakautisen painokirjoituksen sisällys
953: käsittää rikoslain 12 luvussa tai 16 luvun 8        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
954: §:ssä mainitun rikoksen, voidaan painokirjoi-     kuuta 198 .
955: 
956: 
957:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
958: 
959:                     Mikko Ekorre                            Niilo Koskenniemi
960:                     Matti Järvenpää                         Anna-Liisa Jokinen
961:                                         Aulis Juvela
962:                                                1981 vp.                                             15
963: 
964: Lakialoite n:o 17
965: 
966: 
967: 
968: 
969:                                    Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun
970:                                       lain 8 § :n muuttamisesta
971: 
972: 
973:                                          Eduskunnalle
974: 
975:   Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain 8 §:n         vastike yksiössä on jopa 25 % liian suuri mui-
976: 1 momentin mukaan muun muassa yhtiövastik-            hin verrattuna.
977: keen laskentaperust'een muuttamiseksi vaaditaan          Korjaus asiantilaan on saatavissa muuttamalla
978: kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Sään-          asunto-osakeyhtiöistä annettua lakia niin, että
979: nös on käytännössä monta ~ertaa osoittautunut         yhden tai vain muutaman osaideaan niskoitte-
980: kohtuuttoman ankaraksi.                               lulla ei voida estää oikeuden tekemistä osak-
981:    Yhtiön harvat perustajat saattavat määrätä         keenomistajien suurelle enemmistölle.
982: yhtiövastikkeen laskentaperusteen yhtiöjärjes-           Muutos olisi voitava tehdä aina, kun sitä
983: tykseen sellaiseksi, että se suosii heitä tai muita   kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa yhtiö-
984: yksittäisiä osakkaita. Tämän jäl~een ei muutosta      kokouksessa edustettuina olevien osakkeiden pe-
985: asiantilaan saada. Niin ikään saattavat yhtiön        rusteella määräytyvistä äänistä. Muutosta olisi
986: rakennusaikaiset syyt, esimerkiksi asuntolaino-       yhtiössä noudatettava, vaikka yhtiöjärjestyksen
987: jen hoitaminen, olla perusteena yhtiövastikkeen       muutoksena sitä ei rekisteröitäisi. Oikeusturva-
988: Iaskemistavan määräämiselle. Yhtiön rakennuk-         syistä muutosta ei kuitenkaan saisi yhtiökokouk-
989: sen valmistuttua ja lainojen tultua maksetuiksi       sessa päättää, ellei muutosta ole osakkaille sel-
990: nämä perusteet poistuvat, mutta epäonnistunut         vitetty kutsussa yhtiökokoukseen.
991: yhtiövastikkeen laskentaperuste jää pakosta              Muutettua lakia olisi voitava soveltaa myös
992: noudatettavaksi.                                      ennen lain voimaantuloa perustetuissa asunto-
993:    Vallitsevasta tilanteesta joutuvat ehkä eniten     osakeyhtiöissä, minkä vuoksi lain säätämisjärjes-
994: kärsimään pienten asuntojen osakkaat, joiden          tys olisi erikseen tutkittava.
995: vastike määräytyy selvästi liian suureksi mui-           Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
996: hin osakkaisiin verrattuna. Tiedossa on, että         nioittavasti,
997: neliömetriltä kuukaudessa perittävä vastike saat-
998: taa yksiön omistajalle olla yli markan suurempi                 että Edusleunta hyväksyisi seuraavan
999: kuin suurista asunnoista maksettava neliövasti-              lakiehdotuksen:
1000: ~e. Suhteellisesti laskien tämä merkitsee, että
1001: 
1002: 
1003: 
1004: 
1005:                                                Laki
1006:                       asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
1007:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta
1008:   1926 annetun lain (30/26) 8 §:n 1 momentti, sekä lisätään lain 8 §:ään uusi 1 momentti,
1009:   jolloin muutettu 1 momentti siirtyy uudeksi 2 momentiksi ja nykyinen 2 momentti 3 momen-
1010:   tiksi, seuraavasti:
1011:                     8 §                               sessä määrätty, tehdä päätöksen 3 §:n 6 koh-
1012:    Yhtiökokous voi sen estämättä, mitä yhtiö-         dassa tarkoitetun perusteen muuttamisesta, jos
1013: järjestyksen muuttamisesta on yhtiöjärjestyk-         muutosta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa
1014: 16                                         Lakialoite n:o 17
1015: 
1016: yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä.      oikeutta, ei saa yhtiöjärjestykseen tehdä, ellei-
1017: Muutosta ei kuitenkaan saa tehdä, ellei sitä ole     vät kaikki osakkeenomistajat kannata päätöstä.
1018: kutsussa yhtiökokoukseen selostettu. Tämän
1019: momentin säännösten mukaisesti muutettua
1020: perustetta on yhtiössä noudatettava, vaikka sitä        Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
1021: ei ole rekisteröity yhtiöjärjestyksen muutoksena.    kuuta 1981, ja sitä on sovellettava myös asun-
1022:    Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua muu-         to-osakeyhtiöön, jonka yhtiöjärjestys on vahvis-
1023: tosta, joka koskee osakkeisiin liittyvää hallinta-   tettu ennen lain voimaantuloa.
1024: 
1025: 
1026:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1027: 
1028:          Helvi Hyrynkangas              Anneli Kivitie                 Jaakko Itälä
1029:          Marjatta Mattsson              Antero Juntumaa                Terhi Nieminen-Mäkynen
1030:                                             1981 vp.                                             f7
1031: 
1032: Lakialoite n:o 18
1033: 
1034: 
1035: 
1036: 
1037:                                 Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a § :n muut-
1038:                                    tamisesta.
1039: 
1040: 
1041:                                        Eduskunnalle
1042: 
1043:    Yli 90 % kaikista rangaistuksista on sakko-        Erityisen raskaana nykyiset päiväsakon suu-
1044: rangaistuksia. Yli 3/4 kaikista sakkorangais-      ruuden vahvistamisperusteet koetaan niiden
1045: tuksista tuomitaan liikennerikoksista tai -rik-    henkilöiden keskuudessa, joiden tulot muodos-
1046: komuksista. Sakkorangaistuksen suuruus mää-        tuvat yksinomaan palkkatulosta. Pääasiallisesti
1047: räytyy päiväsakkojen lukumäärän ja päiväsakon      sakkorangaistusten vaikutukset kohdistuvat ny-
1048: rahamäärän mukaan. Päiväsakkojen luku mää-         kyään joko yksityisesti tai ammattinsa puoles-
1049: rätään rikkomuksen törkeyden, päiväsakkojen        ta autoileviin ihmisiin. Poliisiviranomaisetkaan
1050: rahamäärä taas sakotettavan maksukyvyn mu-         eivät näe nykyisiä päiväsakon suuruuksia rik-
1051: kaan. Eduskunta sääti vuonna 1976 sakkolain        komusten laatuun ja päiväsakkojen määriin näh-
1052: muutoksen, jonka mukaan päiväsakon määräy-         den oikeudenmukaisina.
1053: tymisen perusteeksi otettiin aikaisemmasta lain-      Oikeudenmukaista olisi päiväsakon suuruu-
1054: säädännöstä poiketen sakotettavan bruttotulo.      den vahvistamisperusteena käyttää henkilön to-
1055:    Kun päiväsakon suuruuden määräytymisen          dellisia nettoansioita. Ihmisillä on ainakin yh-
1056: perusteena pidetään sakotettavan bruttoansiota,    tä hyvin tiedossa esimerkiksi kuukaudessa saa-
1057: on tilanne johtanut käytännössä mm. liikenne-      miensa netto- kuin bruttotulojensakin määrä,
1058: rikkomusten sakottamisen kohdalla kohtuutto-       joten nettotulojen määrääminen päiväsakon
1059: muuksiin, mikä on vähentänyt kansalaisten lain     suuruudeksi olisi käytännössä mahdollista. Ku-
1060: kunnioitusta yleensä ihmisten kokiessa joutu-      kaan ei voi maksaa liikennesakkojaan niillä
1061: vansa    epäoikeudenmukaisuuden       kohteeksi.   rahoilla, jotka ovat jo maksaneet veroina.
1062: Sakkorangaistus on meillä muuttunut osin jopa         Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
1063: konfiskatoriseksi. Tuloverotuksemme voimakas       tamme,
1064: progressio on jo sinällään vaikuttanut tuloero-
1065: ja vähentävästi, eikä sakkorangaistukselle tuli-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1066: si yhteiskuntapoliittisesti asettaa verotukselle          lakiehdotuksen:
1067: tunnusomaisia päämääriä.
1068: 
1069: 
1070:                                              Laki
1071:                              rikoslain 2 luvun 4 a S:n muuttamisesta
1072:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikos-
1073:   lain 2 luvun 4 a S:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1976 an-
1074:   netussa laissa ( 650/76), näin kuuluviksi:
1075: 
1076:                      4a §
1077:                                                    seikkojen vuoksi ole vahvistettava tätä suurem-
1078:   Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on          maksi tai pienemmäksi. Päiväsakon vähin raha-
1079: pidettävä yhtä kolmasosaa sakotettavan keski-      määrä ja ohjeet elatusvelvollisuuden huomioon
1080: määräisestä nettopäivätulosta, jollei päiväsak-    ottamisesta säädetään asetuksella.
1081: koa sakotettavan varallisuuden, elatusvelvolli-       Nettotulolla tarkoitetaan palkasta, elinkeino-
1082: suuden tai muiden maksukykyyn vaikuttavien         tulosta, varallisuuden tuotosta ja muusta tulos-
1083: 3 0881000%K
1084: 18                                      Lakialoite n:o 18
1085: 
1086: ta verotuksen jälkeen verovelvolliselle jäävää      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
1087: osaa.                                             kuuta 198 .
1088: 
1089: 
1090:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1091: 
1092:         Timo Ihamäki                 Pekka Löyttyniemi           Mauri Miettinen
1093:                                             1981 vp.                                               19
1094: 
1095: Lakialoite n:o 19
1096: 
1097: 
1098: 
1099: 
1100:                                  Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttami-
1101:                                     sesta
1102: 
1103: 
1104: 
1105: 
1106:                                        Eduskunnalle
1107: 
1108: 
1109:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1110: 
1111:    Aloitteessa ehdotetaan huoneenvuokralain        vuokrankorotustilanteessa koskevia säännöksiä
1112: muuttamista siten, että irtisanomissuoja ulote-    yhdenmukaistetaan ns. vapaiden markkinoiden
1113: taan koskemaan työsuhdeasuntoja ja että vuok-      vuokrasuhteita vastaaviksi myös valtion asunto-
1114: ran määräytymistä ja vuokralaisen oikeuksia        lainoitettujen ja virkasuhdeasuntojen osalta.
1115: 
1116: 
1117: 
1118: 
1119:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
1120: 
1121:    Nykyisessä huoneenvuokralaissa asetetaan        dollisuus vastustaa vuokrankorotuksia koskevat
1122: vuokralaiset perusteettomasti erilaiseen asemaan   valtion lainoittamia taloja, ovat epäselvästi muo-
1123: riippuen mm. siitä onko kyseessä työsuhde- tai     toillut. Oikeuskäytännössä on vakiintunut tul-
1124: virkasuhdeasunto vai onko kysymys ns. arava-       kintalinja, jonka mukaan vuokralainen ei voi
1125: lainoitetusta vuokratalosta.                       vastustaa aravavuokran korottamista, mutta sen
1126:    Työsuhdeasuntojen osalta suurimpana epä-        sijaan kyllä voi vaatia vuokran alentamista huo-
1127: kohtana on vuokralaisen irtisanomissuojan puu-     neenvuokralain 48 §:n 2 momentin nojalla. Ot-
1128: te. Lain mukaan irtisanomisaika on vain neljä-     taen huomioon valtion lainoittaman asuntotuo-
1129: toista päivää ja työsuhteessa olevan perheen-      tannon sosiaalisen luonteen ja aravavuokriin
1130: jäsenen kuollessakin vain yksi kalenterikuu-       viime vuosina kohdistuneen kovan korotuspai-
1131: kausi.                                             neen ei ok perusteltua rajoittaa aravavuokra-
1132:    Erityissäännökset työsuhdeasuntojen irtisano-   laisten mahdollisuuksia vastustaa vuokrankoro-
1133: misesta ovat tarpeettomia. Onhan huoneen-          tuksia. Tulisi siirtvä järjestelmään, jossa valtio-
1134: vuokralain 37 §:n 2 kohdan mukaan nimittäin        neuvosto vahvistaisi ns. korotusyleisohjeet myös
1135: irtisanomisperuste se, että vuokranantaja tar-     aravavuokrien enimmäiskorotuksista, ja vuokra-
1136: vitsee huoneiston työntekijänsä käyttöön. Li-      laisilla olisi samat oikeudet niin vapaarahoittei-
1137: säksi voitaisiin edelleen pitää voimassa se lain   sissa kuin asuntolainoitetuissakin asunnoissa.
1138: 30 §:n 2 momentissa säännelty järjestely, että         Vuokrankorotusten suhteen kaikkein hei-
1139: tärkeän syyn vaatiessa vuokranantaja saa heti      koimmassa asemassa ovat ne vuokralaiset, joi-
1140: työsuhdeasunnon tyhjäksi antamalla vuokralai-      hin sovelletaan valtion virkamiesasuntojen vuok-
1141: sen käytettäväksi muun soveliaan asunnon.          rien määräämismenettelyä tai sitä vastaavaa jär-
1142:     Huoneenvuokralain säännökset, jotka määrit-    jestelmää. Vaikka jotain erityissääntelyä lienee-
1143: televät miltä osin laissa säädetty menettely       kin pidettävä voimassa, tulee näille vuokralai-
1144: vuokrien korottamiseksi ja vuokralaisen mah-       sille myöntää oikeus vaatia huoneenvuokralain
1145:                                            Lakialoite n:o 19
1146: 
1147: 48 §:n 2 momentin nojalla kohtuuttoman vuok-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1148: ran alentamista ja liikaa perityn vuokran palaut-              lakiehdotuksen:
1149: tamista.
1150:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1151: nioittaen,
1152: 
1153: 
1154: 
1155: 
1156:                                               Laki
1157:                                  huoneenvuokralain muuttamisesta
1158:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1159:     kumotaan 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneenvuokralain (82/61) 30 §:n 3 mo-
1160:  mentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetussa laissa (321/70), ja 41 §,
1161:  sekä
1162:     muutetaan 30 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa 30 päivänä
1163:  huhtikuuta 1970 annetussa laissa (321/70), jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 2 momentiksi
1164: .ja nykyinen 5 momentti 3 momentiksi, ja 49 b §..:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat
1165:  25 päivänä tammikuuta 197 4 annetussa laissa ( 72/7 4), jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy
1166:  2 momentiksi, seuraavasti:
1167: 
1168:                        30 §
1169:    Milloin asuinhuoneisto on annettu vuokralle       2, 3 ja 4 momentin säännöksiä ei sovelleta nii-
1170: työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta silmällä       hin valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen
1171: pitäen eikä erityisestä vuokra-ajasta ole sovittu,   yhdyskunnan tai laitoksen viranhaltija- ja työ-
1172: voi vuokranantaja työsuhteen päätyttyä tärkeän       suhdeasuntoihin, joihin sovelletaan valtion vir-
1173: syyn niin vaatiessa antaa vuokralaisen käytet-       kamiesasuntojen vuokrien määräämismenettelyä
1174: täväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheu-         tai sitä vastaavaa järjestelmää.
1175: tuvat muuttokustannukset maksaa vuokranan-
1176: taja.
1177: 
1178: 
1179:                    49b §                               Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1180:   Tämän lain 47 a §:n 1 momentin sekä 49 §:n         kuuta 198 .
1181: 
1182: 
1183:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
1184: 
1185:                      Unto Ruotsalainen                          Jattno Wahlström
1186:                      Helvi Niskanen                             Terho Pursiainen
1187:                                               1981 vp.                                               21
1188: Lakialoite n :o 20
1189: 
1190: 
1191: 
1192: 
1193:                                   Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n
1194:                                      muuttamisesta
1195: 
1196: 
1197:                                         Eduskunnalle
1198: 
1199:    Vuonna 1975 maassamme toteutettiin osit-          metsän tuoton. Tämä on johtanut monessa ta-
1200: tainen erillisverotus aviopuolisoiden tulojen ja     pauksessa siihen, että verojen maksamiseksi on
1201: varallisuuden osalta. Erillisverotus koskee ns.      ollut pakko myydä metsäpohjaa tai muuta tuo-
1202: ansiotuloja, joiksi katsotaan työtulot, eläkkeet     tanto-omaisuutta, koska muut tulot eivät riitä
1203: sekä metsätalouden hyväksi tehdyn työn arvo.         verojen maksamiseksi. Tätä ei voida pitää oi-
1204: Liikkeen ja maatalouden hyväksi katsotun työn        keana.
1205: arvo katsotaan ansiotuloksi 75 000 markkaan             Tilanne korjaantuisi merkittävästi, jos myös
1206: asti vuodessa.                                       varallisuusverotuksessa siirryttäisiin erillisvero-
1207:    Pääomatulot siltä osin kuin ne ylittävät          tukseen. Varallisuuden jakaminen kahden vero-
1208: 2 000 markkaa vuodessa sekä varallisuus kuu-         velvollisen osalle pienentäisi veroprogressiota
1209: luvat yhteisverotuksen piiriin.                      ja estäisi veron kohoamisen omaisuuden tuo-
1210:    Erityisesti varallisuuden yhteisverotus on        ton ylittäväksi. Samalla pidämme tärkeänä,
1211: eräissä tapauksissa muodostunut ongelmalli-          että verotuksessa toteutetaan ns. kattosääntö,
1212: seksi. Omaisuuden verotusarvot määritellään          joka estää veron kohoamisen verotettavaa tuloa
1213: usein varsin kaavamaisesti ottamatta riittävästi     suuremmaksi.
1214: huomioon omaisuuden tuottoa. Niinpä esimer-             Edellä olevan perusteella ehdotan,
1215: kiksi monet metsänomistajaperheet joutuvat
1216: maksamaan metsäomaisuudestaan tulo- ja va-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1217: rallisuusveroa, joiden yhteismäärä ylittää koko             lakiehdotuksen:
1218: 
1219: 
1220:                                                Laki
1221:                         tulo- ja varallisuusverolain 17 § :n muuttamisesta
1222:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1223:   varallisuusverolain 17 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975
1224:   annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
1225: 
1226:                       17 §                              Tämä laki tulee voimaan      palVana
1227:                                                      kuuta 19 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1228:     Puolisoita verotetaan valtionverotuksessa val-   ran siltä verovuodelta toimitettavaan verotuk-
1229: litsemansa varallisuuden perusteella niin kuin       seen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen en-
1230: eri verovelvollisia.                                 sinnä päättyy.
1231: 
1232: 
1233: 
1234:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1235: 
1236:                                            Esko Almgren
1237: 22                                             1981 vp.
1238: 
1239: Lakialoite n:o 21
1240: 
1241: 
1242: 
1243: 
1244:                                   Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n
1245:                                      muuttamisesta
1246: 
1247: 
1248:                                          Eduskunnalle
1249: 
1250:    Lain mukaan mm. osakeyhtiön on makset-             ko- tai seurakunnille menevät maksut ovat
1251: tava kirkollisveroa silloinkin, kun osakkeen-         verrattain suuret ja yhtiölle tulee annetuista
1252: omistajat tai heidän enemmistönsä ei kuulu            lahjoituksista lisäksi tietyt seuraamukset.
1253: evankelisluterilaiseen kirkkoon. Useimmissa ta-          Koska vapaat kirkko- ja seurakunnat teke-
1254: pauksissa maksajat katsovat kansankirkon te-          vät monipuolista lasten-, nuoriso- ja seurakun-
1255: kemän työn niin arvokkaaksi, että ei ole kat-         tatyötä ja harjoittavat monipuolista musiikki-
1256: sottu olevan aihetta puuttua laajemmin tähän          toimintaa sekä tekevät valtiovallankin tunnus-
1257: veronmaksun yksityiskohtaan.                          tamaa kehitysyhteistyötä, on kohtuullista, että
1258:    Eräissä tapauksissa osakkeenomistajat tai          niille annetut lahjoitukset katsotaan tulo- ja
1259: heidän enemmistönsä kuuluvat johonkin muu-            varallisuusverolain tarkoittamiksi yleishyödylli-
1260: hun uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolle he ja          seen tarkoitukseen annetuiksi varoiksi.
1261: yhtiö, jonka he omistavat, maksavat lahjoituk-           Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1262: sena ns. kannatusmaksua. Näin kirkollisveroon         nioittaen,
1263: verrattavissa oleva maksu joudutaan maksa-
1264: maan kahteen kertaan. Useissa tapauksissa ti-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1265: lanne on lisäksi se, että näille ns. vapaille kirk-          lakiehdotuksen:
1266: 
1267: 
1268:                                                 Laki
1269:                          tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
1270:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 6 kohta,
1271:  sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 197 5 annetussa laissa ( 608/7 5), näin kuulu-
1272:  vaksi:
1273: 
1274:                     33 §                              nollisen yhdyskunnan tai seurakunnan hyväksi,
1275:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-         jolla ei ole verotusoikeutta, sen mukaan kuin
1276: hentää lisäksi:                                       asetuksella säädetään, sekä
1277: 
1278:   6) vähintään 3 000 markan ja enintään
1279: 100 000 markan suuruiset lahjoitukset yleis-            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
1280: hyödylliseen tarkoitukseen ja sellaisen uskon-        kuuta 198 .
1281: 
1282: 
1283:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1284: 
1285:          Esko Almgren                    Jorma Fred                   Antero Juntumaa
1286:          Väinö Rautiainen                Sauli Hautala                Impi Muroma
1287:                    Ulla Järvilehto                          Erkki Korhonen
1288:                                               1981 vp.                                            23
1289: 
1290: Lakialoite n:o 22
1291: 
1292: 
1293: 
1294: 
1295:                                   Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36        S:n
1296:                                      muuttamisesta
1297: 
1298: 
1299:                                         Eduskunnalle
1300: 
1301:    Tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74), sen     tehdä vähennystä ensimmatsen opiskeluvuoten-
1302: 5 luvussa, on säädetty kokoaaistuiosta kunnal-       sa verotuksessa eikä myöskään viimeisen opis-
1303: lisverotuksessa tehtävät vähennykset. Lain 36        keluvuotensa verotuksessa. Ensimmäisestä lu-
1304: § :n 4 kohdassa mainitaan: "2 250 markkaa            kuvuodesta tulee opiskeluaikaa yleensä vain 4
1305: ansiotulostaan, jos hän on verovuonna vähin-         kuukautta ja viimeisestä 5 kuukautta. Eräissä
1306: tään seitsemän kuukauden ajan saanut sään-           ylioppilaspohjaisissa opistoissa kokonaisopiske-
1307: nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am-      luaika on vain kaksi vuotta. Nykyisin opiskeli-
1308: matti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakoulus-    ja on oikeutettu vähennykseen tosiasiassa vain
1309: sa tai muussa niihin verrattavassa oppilaitok-       yhdeltä vuodelta.
1310: sessa".                                                 Jotta opiskelijoiden kohdalla toteutuisi koh-
1311:    Laissa mainittua seitsemän kuukauden aikaa        tuullisuus, ehdotan,
1312: on pidettävä epäkohtana. Kun koulut yleensä
1313: aloittavat lukukautensa elokuun lopulla tai                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1314: syyskuun alussa ja toisaalta lopettavat luku-               lakiehdotuksen:
1315: kautensa toukokuun lopussa, ei opiskelija voi
1316: 
1317: 
1318:                                               Laki
1319:                         tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
1320:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
1321:  ja varallisuusverolain 36 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 anne-
1322:  tussa laissa (845/80), näin kuuluvaksi:
1323: 
1324:                     36 §                             korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
1325:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-          oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
1326: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
1327:                                                        Tämä laki tulee voimaan      patvana
1328:    4) 2 250 markkaa ansiotulostaan, jos hän          kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1329: on verovuonna vähintään neljän kuukauden             kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero-
1330: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-     tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen
1331: sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,   ensinnä päättyy.
1332: 
1333: 
1334:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1335: 
1336:                                            Esko Almgren
1337: 24                                            1981 vp.
1338: 
1339: Lakialoite n:o 23
1340: 
1341: 
1342: 
1343: 
1344:                                   Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
1345:                                      annetun lain muuttamisesta
1346: 
1347: 
1348:                                         Eduskunnalle
1349: 
1350:    Autojen verotus on Suomessa kohtuuttoman             Autoverotus nostaa autojen hintoja keski-
1351: ankaraa. Autoveron määrä on nykyisellään 145         määrin sadalla prosentilla. Tällä on selvä vai-
1352: prosenttia auton verotusarvosta vähennettynä         kutuksensa mm. maamme inflaatiovauhdin.
1353: 2 500 markalla.                                      Kuluttajahintaindeksissä liikenteen painoarvo
1354:    Autoveron lisäksi auton ostaja joutuu mak-        on noin 17,8 prosenttia kotitalouksien menois-
1355: samaan normaalin liikevaihtoveron, joka mää-         ta. Huomattavimmalta osalta tämä menoerä ai-
1356: räytyy myyntihinnan perusteella. Näin ollen au-      heutuu korkeista yksityisautoilun kustannuksis-
1357: ton ostaja maksaa veroa myös verosta eikä pel-       ta.
1358: kästään saamastaan tuotteesta.                           Alentamalla autoverotusta voitaisiin hillitä
1359:    Autoveron laskentatapa suosii halpoja, heik-      inflaatiopaineita. Oman auton käyttömahdolli-
1360: korakenteisia ja liikenneturvallisuuden kannalta     suus on tärkeä tavoite erityisesti työikäiselle
1361: vaarallisia ajoneuvoja.                              väestölle. Autoilun kallistuminen johtaa sään-
1362:    Autovero lienee peräisin ajalta, jolloin autoa    nönmukaisesti ylimääräisiin palkankorotusvaati-
1363: pidettiin jonkinlaisena ylellisyytenä. Tällä het-    muksiin ja siten kiihdyttää inflaatiota.
1364: kellä henkilöauto on kuitenkin yleinen kaikissa          Autoveron nojalla ammattimaiseen liikentee-
1365: sosiaaliryhmissä. Enin osa autolla tehtävistä        seen hankituista henkilöautoista myönnetään
1366: matkoista on työ- tai asiointimatkoja. Tyydyttä-     autoveron palautus, jonka enimmäismäärä vuon-
1367: vien julkisten liikennepalvelujen järjestäminen      na 1981 on 3 750 markkaa.
1368: Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa               Invalidien käyttöön rekisteröidyistä autoista
1369: onkin jokseenkin mahdotonta. Sitävastoin yksi-       myönnetään myös veronpalautus, jonka suuruus
1370: tyisautoilun avulla voidaan liikennepalvelut tur-    on 16 000 markkaa tavallisella vaihteistolla ja
1371: vata haja-asutusalueillakin joustavasti ja kan-      21 000 markkaa automaattivaihteistolla varus-
1372: santalouden kannalta terveellä tavalla.              tetuista ajoneuvoista. Invalidiauton hankkimi-
1373:    Autojen korkeaa verotusta on joskus puo-          seen on oikeutettu henkilö, jonka haitta-aste
1374: lusteltu tarpeella hillitä energian kulutusta.       on vähintään 80 prosenttia, tai jos auto on
1375: Polttonesteiden korkea verotus yhdessä raaka-        välttämätön toimen, työn tai ammattiin valmis-
1376: öljyn hinnan kallistumisen kanssa on kuitenkin       tumista varten tapahtuvan opiskelun vuoksi,
1377: jo ajat sitten pitänyt huolen siitä, ettei yksi-     60 prosenttia.
1378: tyisautoillakaan juuri harrasteta ns. turhia ajo-        Ns. alaraajainvalideille, joiden haitta-aste on
1379: ja. Autoverotuksen kiristäminen joidenkin lie-       vähintään 40 prosenttia, myönnetään veronpa-
1380: veilmiöiden varjolla on varsin säälimätöntä nii-     lautusta 60 prosenttia, kuitenkin enintään
1381: tä kohtaan, jotka välttämättä tarvitsevat yksi-      10 500 markkaa, jos auto on heille välttämätön
1382: tyisautoa liikkumisvälineenään.                      työn tai opiskelun vuoksi.
1383:    Autoverotuksen ohella valtiovalta kerää tie-          Seuraavassa lakialaitteessa esitetään autove-
1384: liikenteeltä huomattavasti tuloja myös poltto-       ron alentamista siten, että veron määrä olisi
1385: aineveron muodossa. Yhteensä valtion tielii-         120 prosenttia verotusarvosta vähennettynä
1386: kenteeltä keräämät maksut ylittävät useilla mil-     5 000 markalla.
1387: jardeilla yhteiskunnan tieliikenteen hyväksi si-         Ammattimaiseen käyttöön tulevan auton ve-
1388: joittamat varat. Tämän epäsuhteen korjaaminen        rosta myönnettävän palautuksen enimmäismää-
1389: edellyttää sekä valtiovallan lisäsijoituksia ties-   rä esitetään korotettavaksi 40 000 markkaan.
1390: tön rakentamiseen ja ylläpitoon että myös au-            Ns. invalidiautoista veronpalautuksen enim-
1391: toverotuksen alentamista.                            mäismäärä tulisi nostaa 20 000 markkaan ta-
1392:                                             Lakiafoite n:o ·23                                        25
1393: 
1394: vallisten ja 30 000 markkaan automaattivaih-             Edellä sanotun perusteella ehdotamme;'
1395: teistoisten autojen osalta. Vastaavasti tulisi ko-
1396: rottaa alaraajainvalideille myönnettävän osittai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1397: sen veronpalautuksen enimmäismäärää 15 000                       lakiehdotuksen:
1398: markkaan.
1399: 
1400: 
1401:                                                Laki
1402:                     auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
1403:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
1404:  raskuuta 1967 annetun lain 3 §, 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina
1405:  kuin ne ovat, 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77) sekä 7 §:n 1
1406:  momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (849/
1407:  80), näin kuuluviksi:
1408: 
1409:                      3 §                              ritullikamarin on hakemuksesta määrättävä
1410:    Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon           asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
1411: määrä korotettuna 20 prosentilla ja vähennet-         tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
1412: tynä 5 000 markalla, kuitenkin niin, että veron       ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten-
1413: määrä on aina vähintään 50 prosenttia verotus-        kin enintään 20 000 marH:aa. Milloin hakija
1414: arvosta. Käytettynä maahantuodun auton vero           ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin
1415: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve-          luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettä-
1416: rosta.                                                vä automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan
1417:                        7 §                            edellä mainituin edellytyksin enintään 30 000
1418:    Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on          markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä,
1419: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-     vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste-
1420: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-         röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan teh-
1421: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton      dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
1422: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä       omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
1423: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, oi-     7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
1424: keutettu, auton oltua haltijan käytössä kuiten-          Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
1425: kin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton          ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
1426: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin           haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
1427: piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa         ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
1428: suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-          puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuok-
1429: tään 40 000 markkaa. Palautusta on uhalla,            si siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-
1430: että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-         asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
1431: tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on        piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis-
1432: merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.           sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va-
1433:                                                       roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
1434:                        17 §                           maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
1435:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa          ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enin-
1436: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai      tään 15 000 markkaa. Palautusta myönnetään
1437: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-   vain autosta, jonka hankinta on invalidille hä-
1438: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva py-           nen toimensa tai työnsä tai ammattiin valmis-
1439: syvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja        tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami-
1440: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,          seksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan
1441: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste      tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
1442: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-        omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
1443: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin         7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
1444: valmistumista varten tapahtuvan oniskelun hoi-
1445: tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii-
1446: 4 088100096K
1447: 26                                   Lakialoite n:o 23
1448: 
1449: 
1450:   Tämä laki tulee voimaan    pa1vana           jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai tolffilte-
1451: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin,    taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
1452: 
1453: 
1454:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1455: 
1456:         Esko Almgren              Väinö Rautiainen               Jorma Fred
1457:                                              1981 vp.                                             27
1458: 
1459: Lakialoite n:o 24
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 
1464:                                  Astala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 S:n
1465:                                     muuttamisesta
1466: 
1467: 
1468: 
1469: 
1470:                                         Eduskunnalle
1471: 
1472: 
1473:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1474: 
1475:   Aloitteessa ehdotetaan nykyisen epäjohdon-        verotuksellisen kohtelun uudistamista tulo- ja
1476: mukaisen ja työntekijät eriarvoiseen asemaan        varallisuusverolain 22 S:n 1 momentin 8 koh-
1477: asettavan työnantajien maksamien päivärahojen       taa ja 2 momenttia muuttamalla.
1478: 
1479: 
1480: 
1481: 
1482:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
1483: 
1484:    Viime vuosina on työnantajan työntekijälleen     rahat ovat verotettavaa tuloa silloin, kun työn-
1485: maksamien päivärahojen verotuksellinen kohtelu      tekijä on otettu työhön komennuspaikkakuntaa
1486: tuntuvasti kiristynyt. Yhä useammin on sattu-       varten. Mutta jos työntekijä ensin on työssä esi-
1487: nut, että työntekijä on jälkikäteen joutunut        merkiksi kotipaikkakunnallaan, ja sieltä hänet
1488: maksamaan huomattavan tuloveron työsopimuk-         lähetetään toiselle paikkakunnalle komennustyö-
1489: sensa ja alan työehtosopimuksen mukaisista päi-     maalle, hänen päivärahansa ovat verovapaita.
1490: värahoista. Monissa tapauksissa kysymys on          On selvää, että monissa tapauksissa näiden kah-
1491: ollut erittäin huomattavista summista.              den tilanteen erottaminen on käytännössä vai-
1492:    Esimerkiksi Turussa ovat metallityöläiset jou-   keaa, ja työntekijät joutuvat perusteettomasti
1493: tuneet kiinnittämään asiaan erityistä huomiota.     eriarvoiseen asemaan. Viime aikoina on ollut
1494: Eräiden päivärahojen saattaminen veronalaisiksi,    havaittavissa hakeutumisteorian yhä laajempi
1495: johon asian käsittely viittaa, on johtamassa jopa   soveltaminen. Paikalliset veroviranomaiset ovat
1496: saman työnantajan, samalla työkomennuspaikal-       katsoneet pitkähkön komennuksen saaneet
1497: la ja täysin samanlaisissa olosuhteissa työsken-    työntekijät hakeutujiksi, vaikka näillä on ollut
1498: televät työläiset täysin eriarvoiseen asemaan.      työsuhde samaan työnantajaan jo kotipaikkakun-
1499: Joissakin tapauksissa päivärahat olisivat edel-     nallaan. Samoin työntekijät, joilla on useita pe-
1500: leenkin verottomia, toisissa tapauksissa saman-     räkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia saman
1501: suuruiset päivärahat tulisivat veronalaisiksi pe-   työnantajan kanssa, näyttävät joutuvan hakeu-
1502: rustuen verohallituksen antamiin tulkintoihin.      tumisteorian piiriin huolimatta siitä, että tosi-
1503: Lisäksi on huomattava, että verotuskäytäntö         asiallisesti on kysymys komennustyöstä. Näyt-
1504: maassamme on erittäin kirjava, ja useilla paikka-   tääkin siltä, että yhä useammassa tapauksessa
1505: kunnilla verolautakunta on verottanut sellaisia-    verottaja päättää siitä, onko kyseessä komennus-
1506: kin päivärahoja, jotka verohallituksen ohjeiden     työ vai ei.
1507: mukaan olisivat kiistatta verottomia.                  Eräs erityisryhmä, jota vallalla oleva hakeu-
1508:    Keskeinen epäkohta nykytilanteessa on ns.        tumisteoria kohtelee erityisen kaltoin, on työt-
1509: hakeutumisteoria. Tämän teorian mukaan päivä-       tömät. Heidät voidaan perhesuhteista ja asumis-
1510: 28                                        Lakialoite n:o 24
1511: 
1512: olosuhteista riippumatta komentaa minne ta-         von käyttäminen olisi ollut erittäin hankalaa.
1513: hansa Suomessa työhön ilman että heillä olisi       Esimerkiksi Kostamuksessa olevien työntekijöi-
1514: nykyisen tulkinnan mukaan oikeutta verovapaa-       den saarnat lentoliput kotipaikkakunnalle on
1515: seen päivärahaan.                                   katsottu verotettavaksi tuloksi siitä huolimatta,
1516:    Toinen epäkohta seuraa tulo- ja varallisuus-     että millään muulla kulkuneuvolla he eivät olisi
1517: verolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan siitä           ehtineet käydä kotonaan viikonlopun aikana.
1518: säännöksestä, jonka mukaan aloilla, joilla työn-       Edellä esitetyt ongelmat osoittavat selvästi,
1519: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn ly-        että päivärahojen verotuksellinen kohtelu on
1520: hytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta-       nykyisellään hyvin vaihteleva ja eriarvoistava.
1521: maan, päivärahat katsotaan verotettavaksi tu-       Viranomaisten taholta on tosin väitetty, että
1522: loksi nimenomaisesta komennuksesta huolimat-        ne työntekijät, jotka eivät saa päivärahojaan ve-
1523: ta. Tämä säännös koskee ennen kaikkea raken-        rottomina, voivat vastaavasti vähentää komen-
1524: nus- ja metsäaloja, mutta myös monia metalli-       nustyön aiheuttamat kohonneet kustannukset tu-
1525: alan lohkoia, esimerkiksi eristys- ja peltialaa,    lonhankkimiskustannuksina verotuksessa. Selitys
1526: prosessiputkitusta, säiliöasennuksia ja koneasen-   on kuitenkin paikkansapitämätön, sillä tosi-
1527: nuksia. Vaikka näiden alojen työntekijöille syn-    asiassa näyttövaikeudet ja arviointiperusteiden
1528: tyy työntekemispaikan jatkuvasta vaihtumisesta      erilaisuus johtavat hyvin erilaiseen lopputulok-
1529: johtuen samat tai jopa suuremmat kustannukset       seen verottomien päivärahojen ja kulujen vä-
1530: kuin muiden alojen komennusmiehille, ei vero-       hentämisen tilanteissa.
1531: tuksessa hyväksytä näiden kustannusten korvaa-         Tähän aloitteeseen sisältyvällä lakiehdotuksel-
1532: mista päivärahana.                                  la on tarkoitus korjata epäjohdonmukainen ja
1533:    Edelleen epäkohtana ovat tapaukset, joissa       eriarvoistava päivärahojen verotus. On selvää,
1534: komennuksen jatkuttua pitkään veroviranomai-        ettei verottomien päivärahojen käytön laajenta-
1535: set ovat katsoneet komennuspaikan muuttuneen        misella saa mahdollistaa verojen ja sosiaalikus-
1536: työntekijän pysyväksi työpaikaksi. Erityisen pal-   tannusten kiertämistä. Mutta kaikki sellaiset
1537: jon näitä tapauksia on suurilla voimalaitostyö-     työntekijät, jotka tekevät komennus- tai vastaa-
1538: mailla. Kun esimerkiksi atomivoimalan rakenta-      vaa matkustamista vaativaa työtä ja joilla on
1539: minen kestää viisi vuotta, voi komennus saman       asunto muualla kuin työntekemispaikkakunnalla,
1540: työntekijän kohdalla jatkua jopa vuosia. Kui-       tulee saattaa tasavertaiseen asemaan ja heidän
1541: tenkaan työnt.ekijä ei voi rakentaa omaa ja per-    tulee saada korvaus työn luonteen aiheuttamista
1542: heensä elämää yhden työmaan varaan, vaan hä-        erityisistä kustannuksista verottoman päivärahan
1543: nen on edelleen säilytettävä asuntonsa kotinaik-    muodossa.
1544: kakunnallaan, jossa hänen puolisonsa mahdolli-         Jotta ne työntekijät, jotka nyt ovat joutuneet
1545: sesti käy työssä ja hänen lapsensa koulussa.        epäjohdonmukaisen ja eriarvoistavan verotuk-
1546: Näin ollen ei ole perusteita muuttaa päiväraho-     sen kohteiksi, voisivat saada perustevalitustietä
1547: jen verotuksellista kohtelua kesken pitkänkään      muutoksen verotukseensa, tulisi laki säätää tu-
1548: komennuksen.                                        lemaan voimaan siten, että sitä sovel1ettaisiin
1549:    Päivärahoja koskeva TVL:n 22 §:n 1 mo-           kaikkien niiden vuosien verotuksessa, joiden
1550: mentin 8 kohta koskee myös työnantajan suo-         osalta perustevalitustie lain voimaantullessa vie-
1551: rittamia matkakorvauksia. Näiden osalta vero-       lä on avoinna.
1552: viranomaiset ovat katsoneet todellisista kustan-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1553: nuksista verotettavaksi tuloksi s,en osan, joka
1554: ylittää matkakustannukset halvinta kulkuneuvoa                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1555: käyttäen silloinkin, kun halvimman kulkuneu-                  lakiehdotuksen:
1556:                                          Lakialoite n:o 24                                         29
1557: 
1558: 
1559:                                             Laki
1560:                         tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
1561:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1562:  varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päi-
1563:  vänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 510/77), näin kuuluviksi:
1564: 
1565:                      22 §
1566:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:               tannusten korvauksia vastaaviksi. Mikäli edusta-
1567:                                                    viromiksi katsottavien valtakunnallisten työ- tai
1568:    8) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua     virkaehtosopimuksien mukaan suoritetaan mat-
1569: matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa,     kakustannusten korvausta olennaisesti muulla
1570: ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatka-    perusteella tai olennaisesti muun määräisenä
1571: rahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritet-       kuin valtio kulloinkin matkakustannusten kor-
1572: tua korvausta matkustamista edellyttävän työn      vausta suorittaa tai sitä suoritetaan muulla eri-
1573: aiheuttamista erityisistä kustannuksista, niin     tyisellä perusteella, verohallitus vahvistaa sen
1574: myös ulkomailla tehdystä työstä tai tehtävästä     tällaisen korvauksen määrän, jonka katsotaan
1575: saatua vastaavaa korvausta, muun selvityksen       muun selvityksen puuttuessa kuluneen työstä
1576: puuttuessa sen mukaan kuin verohallitus vuosit-    tai tehtävästä aiheutuneiden tai työhön tai teh-
1577: tain tarkemmin määrää.                             tävään liittyneistä erityisistä olosuhteista johtu-
1578:                                                    neiden erityisten menojen peittämiseen ja joka
1579:    Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen     katsotaan verosta vapaaksi.
1580: muun selvityksen puuttuessa verosta vapaaksi
1581: katsottavien matkustamista edellyttävän työn          Tämä laki tulee voimaan  palVana
1582: aiheuttamien erityisten kustannusten korvausten    kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1583: perusteet ja määrät verohallituksen tulee vah-     kerran vuodelta 197 toimitettavaan verotuk-
1584: vistaa valtion kulloinkin suorittamia matkakus-    seen.
1585: 
1586: 
1587:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1588: 
1589:          Heli Astala                   Inger Hirvelä                  1.-C. Björklund
1590:          Vappu Säilynoja               Mikko Ekorre                  Unto Ruotsalainen
1591:          Juhani Vähäkangas             Ulla-Leena Alppi              Marjatta Mattsson
1592:          Ensio Laine                   Seppo Toiviainen              Aarne Koskinen
1593:          Anna-Liisa Jokinen            E..J. Tennilä                 Kati Peltola
1594:          Terho Pursiainen              M.-L. Salminen                Pauli Uitto
1595:          Arvo Kemppainen               Mikko Kuoppa                  Helvi Niskanen
1596:          Matti Järvenpää               Aulis Juvela                  Lauha Männistö
1597: 30                                         1981 vp.
1598: 
1599: Lakialoite n:o 25
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 
1604:                                  Fred ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttamisesta
1605: 
1606: 
1607:                                       Eduskunnalle
1608: 
1609:   Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön-       Tätä on pidettävä taysm kohtuuttomana, kun
1610: kaupoista on suoritettava leimaveroa, jonka      otetaan huomioon, että osakeyhtiömuotoisten
1611: määrä riippuu myydyn kiinteistön arvosta. Ve-    asuntojen hankinnasta menee vain 1,2 prosen-
1612: ro on neljä prosenttia, kun omaisuuden arvo      tin suuruinen leimavero.
1613: on enintään 30 000 markkaa, 5 prosenttia,           Mielestämme yhteiskunnan ei pitäisi tällä
1614: kun omaisuuden arvo on yli 30 000 markkaa        tavoin syrjiä omakotiasukkaita.
1615: mutta alle 100 000 markkaa, ja 6 prosenttia,        Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1616: kun omaisuuden arvo on yli 100 000 markkaa.
1617:   Käytännössä lähes kaikista omakotikaupoista             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1618: joudutaan maksamaan 6 prosentin leimavero.             lakiehdotuksen:
1619: 
1620: 
1621: 
1622:                                             Laki
1623:                              leimaverolain 16 §:n muuttamisesta
1624:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
1625:  lain (662/43) 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 anne-
1626:  tussa laissa ( 851/80), näin kuuluvaksi:
1627: 
1628:                     16 §
1629:                                                    1,2 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli
1630:    Vero on:                                      50 000 markkaa.
1631:    0,5 prosenttia, kun omaisuuden arvo on
1632: enintään 10 000 markkaa,
1633:    1 prosentti, kun omaisuuden arvo on yli         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
1634: 10 000 markkaa mutta ei yli 50 000 markkaa,      kuuta 198 .
1635: ja
1636: 
1637:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
1638: 
1639:                     Jorma Fred                           Erkki Korhonen
1640:                                              1981 vp.                                             31
1641: 
1642: Lakialoite n:o 26
1643: 
1644: 
1645: 
1646: 
1647:                                  Helminen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22
1648:                                     § :n muuttamisesta
1649: 
1650: 
1651:                                        Eduskunnalle
1652: 
1653:     Päivärahan ja muiden matkakustannusten          rännyt työntekijän työn suorittamista varten
1654: korvausten verovapaudesta säädetään nykyisin        tilapäisesti matkustamaan erityiseen työnteke-
1655: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n: 1 momen·       mispaikkaan. Myös kutsua suorittamaan mää-
1656: tin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Veronalai-          rätty työ, tehtävä tai luottamustoimi voidaan
1657: seksi tuloksi ei katsota, sen mukaan kuin ve-       pitää määräyksenä. Oikeuskäytännön mukaan
1658: rohallitus vuosittain tarkemmin määrää, työn-       työnantajan määräystä ei sitä vastoin voida
1659: antajan määräyksestä tehdystä virka- tai työ-       katsoa esimerkiksi silloin, kun työvoimaviran-
1660: matkasta saatua matkustamiskustannusten kor-        omainen on osoittanut työntekijän toiselle paik-
1661: vausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu-      kakunnalle työhön tai verovelvollinen on työn-
1662: miskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä         antajan toimesta otettu työhön tiettyyn toi-
1663: hyvityksenä suoritettua matkakustannusten kor-      sella paikkakunnalla olevaan työkohteeseen.
1664: vausta eikä ulkomaille työnantajan määräyk-            Käytännössä esiintyy jatkuvasti runsaasti
1665: sestä tehdystä virka- tai työmatkasta saatua        epäselviä tapauksia, joissa veroviranomaiset
1666: vastaavaa korvausta. Työnantajan määräykses·        vastoin asianomaisten henkilöiden käsitystä kat-
1667: tä riippumatta katsotaan kuitenkin aloilla, joil-   sovat matkan tehdyksi ilman työnantajan mää-
1668: la erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus-      räystä eivätkä siten hyväksy esimerkiksi päi-
1669: omaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudu-         värahoja verovapaiksi. Monissa tapauksissa kan-
1670: taan usein vaihtamaan, päivittäistä asunnon ja      salaiset joutuvat valittamaan asiasta aina kor-
1671: erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista     keimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Verotus-
1672: saadusta korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain     käytäntö vaihtelee myöskin eri osissa maata,
1673: matkustamiskustannuksista saatu korvaus.            joten kansalaiset eivät ole kaikki samanarvoi-
1674:     Työnantajan määräyksestä tehdystä työmat-       sia lain edessä tässä suhteessa. Nykyistä tilan-
1675: kasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset,        netta ei voidakaan pitää tyydyttävänä, vaan
1676: joista verovelvollinen ei ole saanut työnan-        ongelma tulisi poistaa lainsäädäntöteitse. Par-
1677: tajalta korvausta, samoin kuin ilman työnan·        haiten se kävisi lisäämällä tulo- ja varallisuus-
1678:  tajan määräystä tehdystä työmatkasta aiheu·        verolain 22 § :n 2 momenttiin säännös, jonka
1679:  tuneet ylimääräiset kustannukset ovat vero-        mukaan virka- tai työmatka katsotaan teh-
1680:  tuksessa vähennyskelpoisia tulo- ja varallisuus-   dyksi työnantajan määräyksestä, jolleivät vero-
1681: verolain tulonhankkimiskustannusten vähentä·        viranomaiset voi muuta näyttää.
1682:  mistä koskevien säännösten nojalla. Työmatka          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1683:  voidaan nykyisen oikeuskäytännön mukaan kat·
1684:  soa työnantajan määräyksestä tehdyksi, jos                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1685:  työnantaja on työkomennuksella, määräyksellä,             lakiehdotuksen:
1686:  työalueen määrittelyllä tai muulla tavalla mää-
1687: 32                                       Lakialoite n:o 26
1688: 
1689: 
1690: 
1691:                                             Laki
1692:                        tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
1693:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
1694:  ja varallisuusverolain 22 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta
1695:  1971' ännetussa laissa (510/77), näin kuuluvaksi:
1696: 
1697:                      22 §                        nus:ten korvausta 'suorittaa, verohallituksen tu-
1698:                                                  lee edellä tarkoitettujen matkakustannusten
1699:    Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu. korvausten perusteita ja määriä vahvistaessaan
1700: virka- tai työmatka katsotaan aina, ellei muuta ottaa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehto-
1701: näytetä, tehdyksi työnantajan määräyksestä. sopimuksissa olevat ·työ- tai virkamatkasta suo-
1702: Ver()sta vapaaksi katsottavien matkakustannus- ritettavaa matkakustannusten korvausta koske-
1703: ten korvausten perusteet ja määrät tulee ve- v'llit määräykset.
1704: rohallituksen vahvistaa valtion kulloinkin suo-
1705: rittamia matkakustannusten korvauksia vastaa-
1706: viksi, 'kuitenkin niin, että mikäli edustavim-
1707: miksi katsottavien valtakunnallisten työ- tai       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
1708: virkaehtosopimuksien mukaan suoritetaan mat-           kuuta 198 .
1709: kakustannusten korvausta olennaisesti muulla        Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
1710: perusteella kuin valtio kulloilnkin matkakustan- vuodelta 1981 toimitettavaan verotukseen.
1711: 
1712: 
1713:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1714: 
1715:          Olli Helminen                Anna-Liisa Piipari          Pertti Hietala
1716:          Juhani Surakka               Mauno Forsman               Juhani Raudasoja
1717:          Risto Tuominen               Peter Muurman               Jouko Skinnari
1718:          Tarja Halonen                Kaj Bärlund                 Pirjo Ala-Kapee
1719:          Liisa Jaakonsaari            Mikko Rönnholm              Pentti Lahti-Nuuttila
1720:                     Eino Grönholm                      Helge Siren
1721:                                             1981 vp.                                               33
1722: 
1723: Lakialoite n:o 27
1724: 
1725: 
1726: 
1727: 
1728:                                 P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain .36
1729:                                     §:n muuttamisesta
1730: 
1731: 
1732:                                        Eduskunnalle
1733: 
1734:    Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 mo-       jossa invalidisoituneella henkilöllä ei ole lain-
1735: mentin 5 kohdan mukaan suurimman osan              kaan henkilökohtaista verotettavaa tuloa, ei ole
1736: verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa kun-      mahdollista tehdä lainkaan invalidivähennystä.
1737: nallisverotuksessa vähentää invalidivähennykse-    Näin ollen tällainen perhe joutuu maksamaan
1738: nä 100 prosentin invaliditeettitapauksessa         usein huomattavastikin enemmän veroa kuin
1739: vuonna 1981 2 600 markkaa, tai jos prosentti-      perhe, jossa molemmat puolisot ansaitsevat.
1740: määrä on pienempi mutta kuitenkin vähintään           Mielestämme ongelman poistamiseksi olisi
1741: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittaman osuu-    tulo- ja varallisuusverolain 36 §: ää muutettava
1742: den 2 600 markasta. Invalidivähennys hyödyt-       siten, että tapauksissa, joissa invalidisoituneella
1743: tää kuitenkin eri perheitä eri tavoin riippuen     henkilöllä ei ole verotettavaa tuloa, invalidi-
1744: siitä, onko verotettavaa tuloa molemmilla avio-    vähennyksen voisi tehdä hänen puolisonsa.
1745: puolisoilla vai ainoastaan terveellä aviopuoli-       Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
1746: solla. Mielestämme on huomattava epäkohta,
1747: että kunnallisverotuksen invalidivähennys on                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1748: siinä mielessä henkilökohtainen, että perheessä,          lakiehdotuksen:
1749: 
1750: 
1751:                                             Laki
1752:                          tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
1753:       Eduskunnan päätöksen mukaisesrti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1754:     varallisuusverolain ( 1043/74) 36 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
1755: 
1756:                       36 §                           Tämä laki tulee voimaan   patvana
1757:                                                    kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1758:   Mikäli 1 momentin 5 kohdassa mainitulla          kerran vuodelta 198 suoritettavaan verotuk-
1759: verovelvollisella ei ole ollut verovuonna ve-      seen.
1760: rotettavaa tuloa, niin verovelvollisen puoli-
1761: salia on oikeus tehdä 5 kohdassa tarkoitettu
1762: invalidivähennys.
1763: 
1764: 
1765: 
1766:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
1767: 
1768:           Pekka Jokinen              Aila Jokinen                  Arto Lampinen
1769:           Matti Pelttari             Timo Ihamäki                  Esko J. Koppanen
1770:           Eero Lattula               Eeva Kauppi                    Tauno Valo
1771:           Ritva Laurila              Saara Mikkola                  Elsi Hetemäki-Olander
1772:                      Mauri Miettinen                     Juuso Häikiö
1773: 
1774: 5    088100096K
1775: 34                                                 1981 vp.
1776: 
1777: Lakialoite n:o 28
1778: 
1779: 
1780: 
1781: 
1782:                                      Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi virvoitusjuomaveros:ta annetun
1783:                                         lain muuttamisesta
1784: 
1785: 
1786:                                             Eduskunnalle
1787: 
1788:    Viime vuoden lopulla muutettiin virvoitus-            hulitralta. Kun liikevaihtovero lasketaan tuot-
1789: juomaverosta annettua lakia siten, että myös             teen myyntihinnan perusteella, joudutaan täs-
1790: ns. tuoremehujuomista ryhdyttiin perimään vir-           sä tapauksessa maksamaan liikevaihtoveroa
1791: voitusjuomaveroa. Lainmuutoksella pyritti1n              myös valmisteveron osalta. Erään kotimaisista
1792: hillitsemään ulkomailta tuoduista raaka-aineis-          raaka-aineista mehuja valmistavan yrityksen il-
1793: ta, lähinnä citrushedelmien mehusta, valmis-             moituksen mukaan raakamehujen hinnat ovat
1794: tettujen mehujuomien kulutusta. Laki on joh-             kohonneet 2,33 markkaa kilolta yksinomaan
1795: tanut kuitenkin päinvastaiseen tarkoitukseen.            verojen korotuksen vuoksi.
1796: Sen seurauksena kotimaiset raakamehut ovat                  Virvoitusjuomaveron perimistä runsaasti vita-
1797: kallistuneet huomattavasti enemmän kuin ul-              miinia sisältävistä tuovemehuista ja niistä val-
1798: komaisista raaka-aineista valmistetut mehujuo-           mi:stetuista juomista ei voida pitää hyväksyttä-
1799: mat.                                                     vänä. Tätä mieltä olivat lakia säädettäessä val-
1800:    Virvoitusjuomaverolain 5 § :n mukaan juo-             tiovarainvaliokunnassa kuullut asiantuntijat, jot-
1801: mien valmistukseen käytettävistä nestemäisis-            ka puolustivat tuoremehujen verovapautta ni-
1802: tä tuotteista kannetaan perusveroa niistä saa-           menomaan terveydellisillä näkökohdilla.
1803: tavan juomamäärän perusteella. Näin ollen raa-              Edellä sanotun perust:eella ehdotamme,
1804: kamehusta, jonka sekoitussuhde on 1 osa me-
1805: hua ja 4 osaa vettä, kannetaan valmisteveroa                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1806: 5 mehulitran perusteella 2 markkaa raakame-                       lakiehdotuksen:
1807: 
1808: 
1809: 
1810:                                                    Laki
1811:                            virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta
1812:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta
1813:  1979 annetun lain ( 870/79) liitteenä oleva vero taulukko, sellaisena kuin se on 19 päivänä
1814:  joulukuuta 1980 virvoitusjuomaverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetussa lais-
1815:  sa (914/80), näin kuuluvaksi:
1816: 
1817: 
1818:                                                                                                          Liite
1819:                                               VEROTAULUKKO
1820: 
1821: 
1822:   Tulli-                                                                                  Tuote-
1823:  tariffin                                     Tuote                                                Perusvero
1824:  nimike                                                                                   ryhmä       mk
1825: 
1826: 
1827: 20.07:stä   Hedelmämehut (myös viinirypälemehu) ja kasvismehut; käymättömät ja
1828:                alkoholia sisältämättömät, myös sokerilisäyksin, eivät kuitenkaan mehut,
1829:                joiden sokeripitoisuus on enemmän kuin 20 prosenttia ............. .         1.     verovapaa
1830:                                                   Lakialoite n:o 28                                              35
1831: 
1832: 
1833:   Tulli-                                                                                      Tuote-   Perusvero
1834:  tariffin                                        Tuote
1835:  nimike
1836:                                                                                               ryhmä       mk
1837: 
1838: 
1839: 21.07:stä     Alkoholia sisältämättömät tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitus-
1840:                  juomien valmistukseen:
1841:               - kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset ......................... .           2.     5,00/kg
1842:               - puolukasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpalosta, karviaismarjasta
1843:                  tai pihlajanmarjasta tehdyt tuotteet ................•...............          .3.    verovapaa
1844:               -muut:
1845:               - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... .             4.      0,55/1
1846:               --muut ..................................................... .                    5.      0,40/1
1847: 22.01:stä     Kivennäisvesi ja hiilihappoinen vesi ................................. .          6.      0,20/1
1848: 22.02:sta     Limonaati, maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi sekä muut alko-
1849:                  holittomat juomat (eivät kuitenkaan maitoa tai maitorasvaa sisältävät
1850:                  tuotteet):
1851:               - puolukasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpalosta, karviaismarjasta
1852:                  tai pihlajanmarjasta tehdyt tuoremehujuomat, nektarit ja mehujuomat ..         7.     verovapaa
1853:               - limonaati ja maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi:
1854:               - - lisättyä sokeria sisältävät ..................................... .           8.      0,55/1
1855:               --muut ..................................................... .                    9.      0,40/1
1856:               -muut:
1857:               - - lisättyä sokeria sisältävät ..................................... .          10.     0,55/1
1858:               --muut ..................................................... .                   11.     0,40/1
1859: 22.03:sta     Mallasjuomat:
1860:               - I veroluokan olut ............................................. .              12.      0,15/1
1861: .38.19:stä    Juomien valmistukseen soveltuvat kivennäissuolaliuokset ............. .          13.      0,20/1
1862: 
1863: 
1864: 
1865:        Tämä laki tulee voimaan            päivänä            kuuta 198 .
1866: 
1867: 
1868: 
1869:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1870: 
1871:              Antero Juntumaa                   Jorma Fred                        Olavi Ronkainen
1872:              Sauli Hautala                     Väinö Rautiainen                  Ulla Järvilehto
1873:              Asser Stenbäck                    Erkki Korhonen                    Impi Muroms
1874: 36                                             1981 vp.
1875: 
1876: Lakialoite n:o 29
1877: 
1878: 
1879:                                    Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n
1880:                                       muuttamisesta
1881: 
1882:                                          Eduskunnalle
1883: 
1884:     Yhä selkeämmin on käynyt ilmi, etteivät           kunnallisverotuksessa kunkin verolautakunnan
1885: käytössä olevat tulonsiirtojärjestelyt ole riit-      harkittavissa. Tästä johtuu se epäkohta, että
1886: tävästi kyenneet ottamaan huomioon erityyp-           joissakin kunnissa mainitut kulut on hyväksytty
1887: pisten kotitalouksien reaalista elämäntilannetta.     TVL:n 31 §:n kulloinkin sisältämän maksimin
1888: Kuitenkin vallitseva elämäntilanne on kriteeri,       mukaisina vähennyskelpoiseksi eräksi, joissakin
1889: jonka mukaan kotitalouksille suunnattavaa yh-         kunnissa maksimia aiempina ja joissakin kun-
1890: teiskunnallista tukea olisi harkittava ja jaettava.   nissa niitä ei ole lainkaan otettu vähennyksinä
1891: Tähän periaatteeseen on voitava yhdistää myös         huomioon. Tällainen erilaisuus on synnyttänyt
1892: tasapuolisuuden vaatimus siten, että eri puo-         oikeutettua hämmennystä ja katkeruuttakin
1893: lilla maata vallitsisi elämäntilanteeseen suhteu-     perheissä, joiden elämäntilannetta ja samalla to-
1894: tetun tuen osalta sama käytäntö.                      dellista veronmaksukykyä hallitsevat voimak-
1895:     Vamman tai sairauden vuoksi erityistä huo-        kaasti ne henkiset ja taloudelliset vaatimukset,
1896: lenpitoa tai hoitoa tarvitsevan lapsen aiheut-        jotka vammaisen tai sairaan lapsen eri:tyishoito
1897: tamat erityiskulut on otettu eri puolilla maata       tuo tullessaan.
1898: eri tavoin vähennyskelpoisiksi verotuksessa.             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1899: Niiden vähennyskelpoisuus perustuu TVL:n              nioittavasti,
1900: 31 §:n säännöksiin veronmaksukyvyn alenemi-
1901: sesta, mutta vammaisen tai sairaan lapsen eri-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1902: tyisestä huolehtimisesta koituneiden kulujen                 lakiehdotuksen:
1903: verovähennyskelpoisuus on sekä valtion- että
1904: 
1905:                                                 Laki
1906:                         tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta
1907:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1908:  varallisuusverolain ( 1043/74) 31 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
1909:                       31 §                            liselle kohtuullinen, enintään kuitenkin 1 mo-
1910:                                                       mentissa tarkoitetun suuruinen vähennys.
1911:     Milloin verovelvollinen on verovuonna vä-
1912: littömässä huollossaan elättänyt lastaan, otto-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
1913: lastaan tai puolisonsa lasta, joka vamman tai         kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1914: sairauden vuoksi tarvitsee jatkuvasti erityistä       kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero-
1915: huolenpitoa tai hoitoa, myönnetään verovelvol-        tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen
1916:                                                       ensinnä päättyy.
1917: 
1918:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
1919:          Tellervo Koivisto               Kaisa Raatikainen            Sakari Knuuttila
1920:          Seppo Toiviainen                Jermu Laine                  Ulla Järvilehto
1921:          Mikko Kuoppa                    Risto Tuominen               Terhi Nieminen-Mäkynen
1922:          Helge Siren                     Liisa Jaakonsaari            Anneli Kivitie
1923:          Jouko Skinnari                  Pentti Lahti-Nuuttila        Eino Loikkanen
1924:          Lea Savolainen                  Paula Eenilä                 Ulla-Leena Alppi
1925:                     Matti Luttinen                         Pirjo Ala-Kapee
1926:                                             1981 vp.                                             37
1927: 
1928: Lakialoite n:o 30
1929: 
1930: 
1931:                                 Koppanen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n
1932:                                    muuttamisesta
1933: 
1934:                                        Eduskunnalle
1935: 
1936:    Tapauksissa, joissa verovelvollisten, kuului-   velvolliselta korkoa hänen laiminlyömästään
1937: vatpa he mihin verovelvollisten ryhmään ta-        verosta aluksi 18 prosenttia, mutta itse maksaa
1938: hansa, verotus suoritetaan virheellisesti, on      silloin, kun verovalituspäätös on verovelvolli-
1939: verovelvollisen valitettava häntä kohdanneen       selle myönteinen, vain enintään 8 prosenttia
1940: epäoikeudenmukaisuuden johdosta. Tällöin hän       korkoa.
1941: kuitenkin joutuu välittömästi suorittamaan hä-        Mm. edellä mainitun epäkohdan korjaami-
1942: nelle virheellisen verotuksen toimittamisen joh-   seksi on tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:ssä
1943: dosta maksettavaksi määrätyn veron. Verovali-      oleva osinkotulovähennys muutettu omaisuus-
1944: tuksen käsittely lääninoikeudessa ja korkeim-      tulovähennykseksi, johon sisältyvät myös veron-
1945: massa hallinto-oikeudessa saattaa pahimmissa       palautusten korot. Verotuksen selvyyttä ajatel-
1946: tapauksissa kestää viisikin vuotta. Jos verovel-   len veronpalautuksen korkoa koskeva vähennys
1947: vollisen valitus hyväksytään, määrätään verotus    hukkuu kuitenkin lain nykyisessä sanamuodossa
1948: toimitettavaksi uudelleen ja liikaa maksettu       muusta omaisuustulosta suoritettavan vähennyk-
1949: vero korkoineen verovelvolliselle palautetta·      sen joukkoon. Kaikkein johdonmukaisinta olisi
1950: vaksi. Tässä vaiheessa kuitenkin palautettavalle   mielestäni sijoittaa veronpalautu·klselle makset-
1951: summalle maksettava korko on verovelvollisen       tava korko tulo- ja varallisuusverolain 22 §:ssä
1952: sen vuoden veronalaista tuloa, jolloin se mak-     mainittujen verosta vapaiden erien joukkoon
1953: setaan. Tällöin saattaa käydä, että hän vero-      uudeksi 1 momentin 26 kohdaksi. Tätä uutta
1954: progression johdosta joutuu maksamaan veroa        TVL:n säännöstä sovellettaisiin myös elinkeino-
1955: saamastaan korosta jopa yli 50 prosenttia.         rtulon verottamisesta annetun lain sekä maatila-
1956:    Mielestäni tilanne, jossa väärin suoritetun     talouden tuloverolain mukaan verotettaviin ve-
1957: verotuksen johdosta vuosien jälkeen maksetta-      rovelvollisiin, koska kyseessä on henkilökohtai-
1958: vaa korkoa - kun lisäksi korkokanta on vain        nen suoritus.
1959: 6 tai 8 prosenttia - erikseen verotetaan sen          Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
1960: verovuoden tulona, jolloin verovelvollisen omat
1961: rahat ainoastaan palautetaan, ei voi olla kan-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1962: salaisten oikeustajun mukainen. Tilannetta kär-           lakiehdotuksen:
1963: jistää vielä se seikka, että valtio perii vero-
1964: 
1965:                                              Laki
1966:                         tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
1967:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1968:  varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 26 kohta:
1969: 
1970:                      22 §                            Tämä laki tulee voimaan      patvanä
1971:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:               kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1972:                                                    kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero-
1973:    26) veronpalautukselle maksettavaksi mää-       tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen
1974: rättyä korkoa,                                     ensinnä päättyy.
1975: 
1976: 
1977: 
1978:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
1979: 
1980:                                        Esko J. Koppanen
1981: 38                                            1981 vp.
1982: 
1983: Lakialoite n:o .31
1984: 
1985: 
1986: 
1987: 
1988:                                   Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
1989:                                      muuttamisesta
1990: 
1991: 
1992:                                          Eduskunnalle
1993: 
1994:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 6 kohdan      vuosina on sairausvakuutusjärjestelmän etui-
1995: mukaan verovelvollinen voi vähentää kokonais-        suuksia kuitenkin jatkuvasti huononnettu. Po-
1996: tulostaan omia ja perheenjäsentensä sairausku-       tilaan omavastuuosuutta on korotettu ja mm.
1997: luja enintään 800 markkaa, tai, milloin kysy-        erikoislääkärin palkkioista palautettava määrä
1998: myksessä ovat puolisot, yhteensä enintään            on vain pieni osa todellisuudessa maksettavaksi
1999: 1 600 markkaa. Määrää korotetaan lisäksi 200         jäävästä lääkärinpalkkiosta. Tämä johtuu siitä,
2000: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kas-   että sairausvakuutuspalautusten perustana ole-
2001: vattilapsesta, jota verovelvollinen on verovuon-     vat lääkärinpalkkiotaksat ovat huomattavasti
2002: na elättänyt.                                        jäljessä lääkärien perimistä todellisista palk-
2003:    Sairauskulujen enimmäismäärän rajoittami-         kioista.
2004: nen on kohtuutonta niitä verovelvollisia koh-           Emme voi hyväksyä sitä, että yhteiskunta
2005: taan, joilla on ollut huomattavasti sairausku-       tällä tavoin jättää sairaat henkilöt yksin vas-
2006: luja verovuoden aikana. Tässä tapauksessa voi-       taamaan sairaudestaan aiheutuneista kustannuk-
2007: daan tosin myöntää harkinnanvarainen veron-          sista. Verovähennykseen oikeuttavien sairaus-
2008: maksukyvyn alentumisvähennys, mutta sen saa-         kulujen enimmäismäärä tulisikin poistaa.
2009: minen on epävarmaa, eivätkä kaikki verovel-             Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2010: volliset osaa sitä edes hakea.                       nioittaen,
2011:    Kun sairausvakuutusjärjestelmä luotiin, sen
2012: tarkoituksena oli pyrkiä tasaamaan sairaudesta                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2013: kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Viime                lakiehdotuksen:
2014: 
2015:                                                Laki
2016:                         tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
2017:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2018:  varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta
2019:  1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
2020: 
2021:                      29 §                              Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
2022:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:              vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
2023: 
2024:   6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.
2025: 
2026: 
2027: 
2028:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2029: 
2030:          Erkki Korhonen                 Jorma Fred                    Impi Muroma
2031:          Esko Almgren                   Asser Stenbäck                Ulla Järvilehto
2032:          Väinö Rautiainen               Sauli Hautala                 Olavi Ronkainen
2033:                                         Antero Juntumaa
2034:                                                      1981 vp.                                                   39
2035: 
2036: Lakialoite n:o 32
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 
2041:                                        Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kaivoslain 2 §:n muuttami-
2042:                                           sesta
2043: 
2044: 
2045:                                               Eduskunnalle
2046: 
2047:     Kaivoslain 2 §: ssä on määritelty ne maan-                 Tornion kaupungin alueella ja kaupungin
2048: kamaran ainekset, joita pidetään kaivoskivennäi-            omistamalla maalla sijaitsee teollisesti hyödyn-
2049: sinä. Tämän luettelon mukaisiin aineksiin koh-              nettävissä oleva fylliittiesiintymä. Toistaiseksi
2050: distuvat kaivoslain mukaiset oikeudet, mm. val-             fylliitin ottamisen korkea hinta on estänyt esiin-
2051: tausoikeus, joka mahdollistaa esiintymän hyö-               tymän hyödyntämisen. Mikäli fylliitti sisällytet-
2052: dyntämisen huomattavasti edullisemmin kuin                  täisiin kaivoslain 2 § :n luetteloon, mahdollis-
2053: jos ainesten käyttämistä haluava joutuisi ilman             taisi se työpaikkojen luomisen Lappiin teollises-
2054: kaivoslain mukaisia oikeuksia neuvottelemaan                sa fylliitin otossa.
2055: maanomistajan kanssa ainesten ottamisesta.                     Niinpä ehdotammekin,
2056:     Nykyisessä muodossaan luettelo ei sisällä fyl-
2057: liittiä, joka on kuitenkin rinnastettavissa useisiin                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2058: muihin luettelossa esiintyviin kivennäisiin. Fyl-                   lakiehdotuksen:
2059: liittiä käytetään siroteteollisuudessa kattohuovan
2060: valmistukseen sekä rakennuskivenä liuskeena ja
2061: rakennnslevynä.
2062: 
2063: 
2064:                                                      Laki
2065:                                        kaivoslain 2 §:n muuttamisesta
2066:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1965 annetun kaivoslain
2067:   (503/65) 2 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi:
2068: 
2069:                           2 §                               maasälpä, nefeliini, leusiitti, skapoliitti, apatiitti,
2070:  K a i v o s k i v e n n ä i s i ä ovat tämän lain          baryytti, kalkkisälpä, dolomiitti, magnesiitti,
2071: mukaan:                                                     fluorisälpä ja kryoliitti;
2072: 
2073:    2) grafiitti, timantti, korundi, kvartsi, bok-
2074: siitti, oliviini, kyaniitti, andalusiitti, sillimaniitti,
2075: granaatti, wollastoniitti, asbesti, talkki, fylliitti,        Tämä laki tulee voimaan           päivänä
2076: pyrofylliitti, muskoviitti, vermikuliitti, kaoliini,        kuuta 198 .
2077: 
2078: 
2079:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
2080: 
2081:           Niilo Koskenniemi                   E.-J. Tennilä                     Helvi Niskanen
2082:           Mikko Ekorre                        J. Vähäkangas                     Lauha Männistö
2083:           Arvo Kemppainen                     Jarmo Wahlström                   Aimo Ajo
2084: 40                                             1981 vp.
2085: 
2086: Lakialoite n:o .3.3
2087: 
2088: 
2089: 
2090: 
2091:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
2092:                                       muuttamisesta
2093: 
2094: 
2095:                                          Eduskunnalle
2096: 
2097:    Viime vuosina harjoitetut veropoliittiset toi-     sa tehtäviä vähennyksiä ja luomalla uusia vä-
2098: menpiteet eivät ole suosineet pienituloisia kan-      hennysmahdollisuuksia. Tämän vuoksi on oikeu-
2099: salaisia. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat         denmukaista kiireellisesti korjata pienten eläk-
2100: olleet pienituloiset eläkkeensaajat. Erityisen vai-   keiden saajiin kohdistuvat verotukselliset epä-
2101: keaan asemaan ovat jääneet pientä, ansioihin          oikeudenmukaisuudet.
2102: suhteutettua eläkettä saavat, koska kunnallis-           Aiheellista on korottaa verotuksessa myön-
2103: verotuksessa heihin kohdistuvaa perusvähen-           nettävä vanhuusvähennys ainakin kolminkertai-
2104: nystä ei ole korotettu rahanarvon alenemista          seksi. Kunnallisverotuksessa olisi perusvähennys
2105: vastaavalla tavalla. Samoin on tulo- ja varalli-      nostettava 6 000 markkaan ja että se alenevan
2106: suusverotuksessa myönnettävä vanhuusvähennys          asteikon mukaan päättyisi 12 000 markan mää-
2107: pidetty 1 000 markan suuruisena jo lähes kaksi        rässä.
2108: vuosikymmentä.                                           Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
2109:    Viime vuosien aikana on sen sijaan eräille         nioittaen,
2110: erillisryhmille, jotka ovat paremmissa asemissa
2111: kuin pienituloiset eläkkeensaajat, myönnetty ve-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2112: ronkevennyksiä valtion tuloveroasteikkoihin teh-             lakiehdotuksen:
2113: dyillä muutoksilla sekä korottamalla verotukses-
2114: 
2115: 
2116: 
2117:                                                 Laki
2118:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
2119:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
2120:  varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 1 kohta, 37 §ja 57 §:n 1 momentin 3
2121:  kohta,
2122:    niistä 37 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80),
2123:  näin kuuluviksi:
2124: 
2125:                       36 §                            siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun
2126:    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-          tulon määrä, tai jos tulo on 6 000 markkaa suu-
2127: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:       rempi, 6 000 markkaa vähennettynä yhdellä
2128:    1 ) 3 000 markkaa, milloin hän ennen vero-         prosentilla jokaisesta täydestä 60 markan mää-
2129: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-          rästä, jolla tulo ylittää 6 000 markan määrän
2130: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),                     (perusvähennys).
2131:                                                                              57 §
2132:                                                          Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
2133:                     37 §                              osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
2134:    Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-          verosta vähennetään:
2135: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
2136: keen ei ole 6 000 markan määrää suurempi, on            3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
2137:                                       Lakialoite n:o 33                                   41
2138: 
2139: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,           Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
2140: 300 markkaa,                                    verovuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa.
2141: 
2142: 
2143: 
2144:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2145: 
2146:        Pentti Lahti-Nuuttila       Kaarina Suonio               Eino Loikkanen
2147:        Jouko Tuovinen              Sakari Knuuttila             Pirjo Ala-Kapee
2148:        Matti Luttinen              Pirkko Valtonen              Jouko Skinnari
2149:        Maija Rajantie              Anna-Liisa Piipari           Arvo Salo
2150:        Jermu Laine                 Lea Savolainen               Helge Siren
2151:        Pekka Starast               Hannu Tapiola                Eino Grönholm
2152:        Matti Puhakka               Saara-Maria Paakkinen        Tellervo Koivisto
2153:        Ulla-Leena Alppi            Aimo Ajo                     Paula Eenilä
2154: 
2155: 
2156: 
2157: 
2158: 6 088100096K
2159: 42                                           1981 vp.
2160: 
2161: Lakialoite n:o 34
2162: 
2163: 
2164: 
2165: 
2166:                                  Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto-- ja moottoripyöräverosta
2167:                                     annetun lain 7 § :n muuttamisesta
2168: 
2169: 
2170:                                         Eduskunnalle
2171: 
2172:    Kaikki mahdollinen olisi maassamme tehtävä          Ammattiautoilijoiden autovero olisi kokonaan
2173: ammattiautoilijoiden kustannusten alentamisek-      poistettava.
2174: si auton tarvitsijoiden etujen mukaisesti. Kun         Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2175: ammattiautoilijoiden taksat ovat kohtuulliset,      taen,
2176: niin se ohjaa autojen käyttöä kansantaloudelli-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2177: sesti edullisimpaan suuntaan.                               lakiehdotuksen:
2178: 
2179: 
2180: 
2181:                                               Laki
2182:                 auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
2183:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pa1vana
2184:  marraskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu-
2185:  kuuta 1980 annetussa laissa ( 849/80), näin kuuluvaksi:
2186: 
2187:                         7 §                         piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
2188:      Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on      suoritetun autoveron määrän. Palautusta on
2189: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-   uhalla, että oikeus sen saamiseen on menetetty,
2190: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-       haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun ha-
2191: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton    kija on merkitty autorekisteriin auton omista-
2192: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä     jaksi.
2193: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
2194: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
2195: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton       Tämä 'laki tulee voimaan     päivänä
2196: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin         kuuta 198 .
2197: 
2198: 
2199:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2200: 
2201:                      Urpo Leppänen                           Anssi Joutsenlahti
2202:                      J. Juhani Kortesalmi                    Pekka Vennamo
2203:                                              1981 vp.                                           43
2204: 
2205: Lakialoite n: o 3.5
2206: 
2207: 
2208: 
2209: 
2210:                                  Leppänen ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden var-
2211:                                     muusvarastointimaksusta annetun lain 3 §: n väliaikaisesta
2212:                                     muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
2213: 
2214: 
2215:                                        Eduskunnalle
2216: 
2217:    Nykyisessä tilanteessa olisi tehtävä kaikki     Varmuusvarastointimaksu olisi siis ainakin tois-
2218: mahdollinen nestemäisten polttoaineiden kulut-     taiseksi kumottava kokonaan.
2219: tajahintojen alentamiseksi. Tästä syystä SMP          Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2220: katsoo, että varmuusvarastointimaksun perimi-      taen,
2221: nen nestemäisiltä polttoaineilta on virhe, koska
2222: jo aikaisemmin kerättyjä tällaisia maksuja on                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2223: kymmeniä miljoonia markkoja käyttämättä.                  lakiehdotuksen:
2224: 
2225: 
2226: 
2227:                                              Laki
2228:    nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta
2229:                             muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
2230:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoin-
2231:   timaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 19 päivänä joulukuuta 1980
2232:   annetun lain ( 860/80) 3 § näin kuuluvaksi:
2233: 
2234:                     3 §                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
2235:  Nestemäisiltä polttoaineilta ei peritä var-       kuuta 198 .
2236: muusvarastointimaksua.
2237: 
2238: 
2239:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2240: 
2241:                       Urpo Leppänen                        Anssi Joutsenlahti
2242:                       J. Juhani Kortesalmi                 Pekka Vennamo
2243: 44                                            1981 vp.
2244: 
2245: Lakialoite n:o 36
2246: 
2247: 
2248: 
2249: 
2250:                                   Linna ym.: Ehdotus laiksi talletusten veronhuojennuslakien
2251:                                      muuttamisesta
2252: 
2253: 
2254:                                          Eduskunnalle
2255: 
2256:    Korkein hallinto-oikeus on marraskuun 27             Talletusten veronhuojennuslakien puheena
2257: päivänä 1980 antanut ennakkopäätökset talle-         olevat säännökset ovat olleet vaikeaselkoisia,
2258: tusten veronhuojennuslakien tulkinnasta säästö-      eivätkä säännösten soveltamista koskeneet vero-
2259: kassatallettajien ns. ylikorkoasiassa.               velvollisille tarkoitetut ohjeet ole olleet riittä-
2260:    Näissä päätöksissä korkein hallinto-oikeus        vän yksityiskohtaisia. Yhdessäkään talletusten
2261: katsoi, että asianomaisten tallettajien saarnat      veronhuojennuslaissa ei ole yksiselitteisesti ja
2262: rahalaitosten neuvottelukunnan korkosuosituk-        selvästi määritelty verovapaita tilejä koskevia
2263: sen ylittävät korot ovat veronalaista tuloa          korkorajoja. Tästä johtuen suuri osa talletta-
2264: koko määrältään, eikä tällöin normaaliakaan          jista ei ole varoja tallettaessaan mieltänyt tal-
2265: korkoa voida käsitellä verosta vapaana tulona.       letusten ja pääomien veronalaisuutta, vaan he
2266: Päätöksien mukaan veronalaisuutta ei muuta           ovat toimineet hyvässä uskossa.
2267: se, että tallettaja on otaksunut talletuksien ja        Esitetyn lain 3 momentin säännöksillä tur-
2268: niiden korkojen olevan verovapaita.                  vataan se, että säädettävä laki tulee niiden
2269:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten jäl-       hyväksi, jotka ovat toimineet vilpittömässä
2270: keen on voitu lopullisesti todeta talletusten        mielessä. Esitetty laki ei ole tarkoitettu kos-
2271: veronhuojennuslakien nykyisellään olevan koh-        kemaan niitä tallettajia, jotka ammattimaisina
2272: tuuttoman ankaria vilpittömässä mielessä toimi-      rahanvälittäjinä tai heidän kauttaan ovat sijoit-
2273: neiden tallettajien osalta. Jälkiverotuksissa tal-   taneet varoja säästökassoihin.
2274: lettajat ovat saattaneet menettää paitsi kaikki         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2275: saamansa korot myös osan talletuspääomastaan.
2276: Tämän ja inflaation huomioon ottaen tallettajat                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2277: ovat menettäneet valtaosan säästöjensä reaali-               lakiehdotuksen:
2278: arvosta ja useasti joutuneet ylivoimaisen suu-
2279: riin taloudellisiin vaikeuksiin.
2280: 
2281: 
2282: 
2283: 
2284:                                                Laki
2285:                           talletusten veronhuojennuslakien muuttamisesta
2286:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä joulukuuta 1971, 19 päivänä joulu-
2287:  kuuta 1975 ja 3 päivänä marraskuuta 1978 annettuun talletusten veronhuojennuslakiin (867/
2288:  1971, 989/1975 ja 817/1978) kuhunkin uusi näin kuuluva 1 a §:
2289: 
2290:                       1a §                           kassaan tai osuuskuntalain 18 a §:ssä tarkoitet-
2291:    Jos luonnollinen henkilö tai erillisenä vero-     tuun lainausliikettä harjoittavaan osuuskuntaan,
2292: velvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä,      on saanut talletuksestaan säästökassalta tai
2293: joka on tehnyt talletuksen osuuskunnan säästö-       osuuskunnalta korkoa tai muuta hyvitystä yh-
2294:                                           Lakialoite n:o 36                                       45
2295: 
2296: teensä yli sen korkotason, jota kunakin kalen-         Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
2297: terivuonna liikkeelle lasketuissa valtion viiden    kuuta 198 ja sitä sovelletaan vuosilta 1973-
2298: vuoden obligaatiolainoissa on alimmillaan käy-      1975, 1976-1978 ja 1979 toimitettavissa val-
2299: tetty, ylimenevä osa korosta on hänen veron-        tion- ja kunnallisverotuksissa.
2300: alaista tuloaan.                                       Jos verovelvollista on säännönmukaisessa ve-
2301:    Siltä osin kuin korko 1 momentin mukaan          rotuksessa tai jälkiverotuksin verotettu koroista
2302: on veronalaista tuloa, verotuslain 77 §: ssä sää-   ja varoista, jotka tämän lain 1 ja 2 a §:n mu-
2303: dettyä veronkorotusta ei ole vahvistettava.         kaan eivät ole veronalaisia, suoritetaan hänen
2304:    Edellä 1 ja 2 momentin säännöksiä ei so-         pyynnöstään ja riippumatta siitä, onko verotus
2305: velleta ammattimaiseen rahanvälitykseen liitty-     saanut lainvoiman, veronoikaisu siten, että ve-
2306: vään sijoitustoimintaan.                            rotus tulee vastaamaan sitä, mitä 1 ja 1 a §:ssä
2307:                                                     on säädetty.
2308: 
2309: 
2310:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2311: 
2312:          Heimo Linna                    Hannu Tenhiälä                Helvi Hyrynkangas
2313:          Mikko Jokela                   Kalevi Mattila                Sauli Hautala
2314:          Orvokki Kangas                 Mikko Pesälä                  Paavo Vesterinen
2315:          Lea Sutinen                    Helge Saarikoski              Pentti Poutanen
2316: 46                                              1981 vp.
2317: 
2318: Lakialoite n:o 37
2319: 
2320: 
2321: 
2322: 
2323:                                    Mikkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
2324:                                       muuttamisesta
2325: 
2326: 
2327:                                           Eduskunnalle
2328: 
2329:    Yksityinen verovelvollinen voi vähentää ve-         huomiota lasten henkiseen häiriintymiseen.
2330: ronalaisista tuloistaan eräitä tulo- ja varallisuus-   Eräänä syynä siihen voidaan todeta lasten hoi-
2331: verolaissa määriteltyjä menoja. Kuitenkaan tä-         tajien ja hoitopaikkojen runsas vaihtuvuus,
2332: hän menojen luetteloon ei sisälly sitä selvästi        mikä aiheuttaa pienissä lapsissa turvattomuut-
2333: tulon hankkimiseen välttämätöntä palkkaa, jon-         ta. Jotta vältettäisiin myöhemmin vaikeasti kor-
2334: ka verovelvollinen joutuu maksamaan hänen              jattavia henkisiä vaurioita, tulisi käyttää nykyis-
2335: kotonaan hänen sijaisenaan lapsia hoitavalle           tä tehokkaammin kaikki mahdollisuudet kasvat-
2336: henkilölle.                                            taa tasapainoisia nuoria.
2337:    Tämä epäkohta on ristiriidassa nyky-yhteis-            Vuonna 1976 eduskunnassa hyväksytty koti-
2338: kunnan kansalaisille suomien mahdollisuuksien          apulaislaki on käytäntöön soveltumaton sen
2339: kanssa. Lasten molemmilla vanhemmilla on               takia, että siihen liittyvää kotiapulaisen palk-
2340: oikeus ja velvollisuuskin osallistua työelämään        kaussuhdetta ei ole selvennetty tulo- ja varalli-
2341: heidän saamansa koulutuksen perusteella. Yh-           suusverolaissa. Saattamalla kotiapulaisen palk-
2342: teiskunta toteuttaa laajaa lasten päivähoitoa          ka- ja sosiaalikustannukset verovähennyskelpoi-
2343: päiväkodeissa ja perhepäivähoitopaikoissa. Tä-         siksi voidaan kodissa tapahtuvilla hoitotehtävil-
2344: hän käytetään yhteisiä varoja vuosittain satoja        lä työllistää nykyistä enemmän naisia ja nuoria.
2345: miljoonia. Yksi lasten päivähoidon vaihtoehto          Kotien mahdollisuuksia työllistäjänä ei ole riit-
2346: eli lasten omassa kodissa tapahtuva, on vailla         tävästi otettu huomioon, ja kotiapulaisen tär-
2347: yhteiskunnan tukea, jota olisi kotiapulaisen           keä ammatti jää arvostamatta niin kauan kuin
2348: palkka- ja sosiaalikustannusten verovähennys-          palkkasuhde verotuksessa on korjaamatta.
2349: kelpoisuus. Varsinkin useampilapsisiin perhei-            Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2350: siin kotiapulaisen palkkaus on yhteiskunnalle          dotamme,
2351: moninkertaisesti edullisempi hoitomuoto kuin
2352: päiväkotipaikkojen ylläpitäminen.                                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2353:    Viime aikoina on lisääntyvästi kiinnitetty                  lakiehdotuksen:
2354: 
2355: 
2356: 
2357:                                                  Laki
2358:                           tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta
2359:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2360:     muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
2361:  29 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin 2 momentti on 23 päivänä kesäkuuta 1977 anne-
2362:  tussa laissa (510/77) ja 3 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75),
2363:  sekä
2364:     lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta seuraavasti:
2365: 
2366:                         29 §                              7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu-
2367:      Verovelvollisella on oikeus vähentää:             laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta-
2368:                                                        vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset.
2369:                                            Lakialoite n:o 37                                     47
2370: 
2371:    Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut           yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä j
2372: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per-      kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se
2373: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja           kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
2374: perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä       josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tar-
2375: verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus-       koitettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja
2376: tannuksiksi katsettavien velkojen korot ja in-       7 kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten, että
2377: deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli-       vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa
2378: son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei    sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs-
2379: vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo-          tä kuin hänen Suomessa asumansa aika on koko
2380: lisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys ensi-    verovuodesta. Kalenterikuukauden osa luetaan
2381: sijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansiotulo-   tällöin yhdeksi kuukaudeksi.
2382: jen yhteismäärä on suurempi. Edellä mainitut
2383: vähennykset tehdään saman suuruisina valtion-           Tämä laki tulee voimaan   pa1vana
2384: ja kunnallisverotuksessa.                            kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2385:    Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko         kerran vuodelta 198 suoritettavaan verotuk-
2386: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen          seen.
2387: 
2388: 
2389:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
2390: 
2391:          Saara Mikkola                  Ritva Laurila                 Matti Pelttari
2392:          Helena Pesola                  Juhani Laitinen               Erkki Pystynen
2393:          Timo Ihamäki                   Martti Ursin                  Heikki Järvenpää
2394:          Aila Jokinen                   Toivo T. Pohjala              Matti Viljanen
2395:          Sinikka Karhuvaara             Tauno Valo                    Olavi Nikkilä
2396:          Anna-Kaarina Louvo             Matti Hakala                  Antero Juntumaa
2397:          Helge Saarikoski               Pertti Salolainen             Toivo Mäkynen
2398:          Elsi Hetemäki-Olander          Sauli Hautala                 Tuulikki Petäjäniemi
2399:                                         Helvi Hyrynkangas
2400: 48                                           1981 vp.
2401: 
2402: Lakialoite n:o 38
2403: 
2404: 
2405: 
2406: 
2407:                                  Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2408:                                     lain 26 §:n muuttamisesta
2409: 
2410: 
2411:                                         Eduskunnalle
2412: 
2413:    Tulo- ja varallisuusverolain 2 luvun 25 §: ssä   tuksella jopa suoraan kunnan toimesta palkkion
2414: todetaan yleisesti, että verovelvollisella on oi-   maksun yhteydessä. Kunnallisen puoluemaksun
2415: keus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta         maksamista on sinänsä pidettävä oikeana toi-
2416: tai säilyttämisestä johtuneet menot. Saman lu-      menpiteenä. Se on omiaan luomaan mahdolli-
2417: vun 26 § :ssä tällaisiksi menoiksi katsotaan        suuksia ja edistämään puolueiden kunnallista
2418: mm. valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta     toimintaa. Luonteeltaan maksu on täysin ver-
2419: välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan-       rattavissa valtiollisesta luottamustehtävästä
2420: nukset. Yleisesti tämän säädöksen on katsottu       maksettuun puoluemaksuun. Yhtenäisen käytän-
2421: sisältävän myös luottamustehtävästä puolueelle      nön aikaansaamiseksi sekä valtiollisten että
2422: maksetut ns. puoluemaksut. Vastaavanlaista          kunnallisten luottamustehtävien hoidon osalta
2423: mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kunnallisten       tulisi tulo- ja varallisuusverolakia tältä osin
2424: luottamustehtävien osalta.                          tarkistaa.
2425:    Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2426: puolueet perivät myös kunnallisten luottamus-       nioittaen,
2427: tehtävien hoidosta maksetuista palkkioista tie-
2428: tyn suuruisen "puolueveron". Useissa kunnissa                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2429: perintä tapahtuu luottamushenkilöitten valtuu-               lakiehdotuksen:
2430: 
2431: 
2432: 
2433:                                               Laki
2434:                         tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n muuttamisesta
2435:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2436:  varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
2437: 
2438:                   26 §                                 Tämä laki tulee voimaan    pa1vana
2439:  Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat         kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2440: muun ohessa:                                        kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk-
2441:                                                     sessa.
2442:    7) valtiollisen ja kunnallisen luottamusteh-
2443: tävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet
2444: kohtuulliset kustannukset sen mukaan kuin
2445: verohallitus tarkemmin määrää.
2446: 
2447: 
2448: 
2449:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2450: 
2451:          Terhi Nieminen-Mäkynen             Anneli Kivitie            Jaakko Itälä
2452:                                               1981 vp.                                            49
2453: 
2454: Lakialoite n:o 39
2455: 
2456: 
2457: 
2458: 
2459:                                   Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2460:                                      lain 27 §:n muuttamisesta
2461: 
2462: 
2463:                                          Eduskunnalle
2464: 
2465:    Yhteiskunnan toimesta järjestetty lasten päi-     kotitalouksissa tehtävä työ on otettava mukaan
2466: vähoito samoin kuin muukaan, esimerkiksi van-        kansantulolaskelmiin sekä myönnettävä, että
2467: husten ja vammaisten, hoito ei ole vielä riittä-     kotiapulaiselle maksettu palkka on tulon han-
2468: vää. Koska hoito on kuitenkin järjestettävä,         kinnasta aiheutunut kulu. Välttämättömäksi ve-
2469: jää usein ainoaksi mahdollisuudeksi järjestää        rovähennyksen tekee lisäksi se, että kotiapulai-
2470: hoito omassa kodissa palkkaamalla sinne koti-        sen palkan säätäminen vähintään minimipalkan
2471: apulainen. Joissakin tapauksissa tämä on myös        suuruiseksi aiheuttaa sen, että kotiapulaista on
2472: ainoa vaihtoehto esimerkiksi sairauden tms.          mahdotonta taloudellisista syistä pitää. Nykyi-
2473: aiheuttamasta syystä. Nykyisen tulo- ja varal-       nen tilanne on valitettavasti johtanut myös sii-
2474: lisuusverolain mukaan kotiapulaisen palkkaa ei       hen, että kotiapulaisia pidetään "pimeästi".
2475: kuitenkaan katsota tulon hankkimisesta tai säi-      Tämä ei kuitenkaan ole niin työnantajan kuin
2476: lyttämisestä johtuvaksi menoksi. Tällainen tul-      työntekijänkään osalta toivottava tilanne. Ny-
2477: kinta on varsin outo. Joudutaanhan kotiapulai-       kyinen käytäntö on myös omiaan vaarantamaan
2478: nen palkkaamaan pääsääntöisesti juuri sen            koko kotitaloustyöntekijöiden ammattikunnan
2479: vuoksi, että pystytään itse käymään ansiotyös-       olemassaolon.
2480: sä kodin ulkopuolella. Toisaalta vähennyskel-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2481: poisuuden epääminen johtunee myös vanhasta           nioittaen,
2482: käsityksestä, jonka mukaan perhe, koti ei ole
2483: sellainen tuottava yksikkö kuin esimerkiksi yri-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2484:  tys eikä siis näin ollen voi toimia työnantajana.          lakiehdotuksen:
2485: Tällaisesta tulkinnasta on päästävä eroon ja
2486: 
2487: 
2488:                                                Laki
2489:                          tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n muuttamisesta
2490:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2491:   varallisuusverolain ( 1043/74) 27 § näin kuuluvaksi:
2492: 
2493:                    27 §                                Tämä laki tulee voimaan    pa1vana
2494:   Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-     kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2495: neina menoina ei saa vähentää verovelvollisen        kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk-
2496: ja hänen perheensä elantokustannuksia, joita         seen.
2497: on myös asunnon vuokra.
2498: 
2499: 
2500:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2501: 
2502:                       Terhi Nieminen-Mäkynen                 Jaakko 1tälä
2503:                       Anneli Kivitie                         Helvi Hyrynkangas
2504: 7 088100096K
2505: 50                                            1981 vp.
2506: 
2507: Lakialoite n:o 40
2508: 
2509: 
2510: 
2511:                                   Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2512:                                      lain 33 §:n muuttamisesta
2513: 
2514:                                          Eduskunnalle
2515: 
2516:     Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 33       ten tekoon. Toisaalta myös, koska monet kan-
2517: §:n 6 kohdan mukaan valtionverotuksessa saa          sainväliset avustukset Suomen osalta hoidetaan
2518: verovelvollinen vähentää vähintään 3 000 mar-        lähes pääasiallisesti eri vapaaehtoisten yhteisö-
2519: kan ja enintään 100 000 markan suuruiset lah-        jen ja yksityisten kansalaisten toimesta, on
2520: joitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen, sen       varsin kohtuullista, että kansalaiset voivat vä-
2521: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja          hentää lahjoittamansa määrän verotuksessa. On-
2522: varallisuusveroasetuksen ( 1056/74) 2 §:n 2          han tällainen lahjoitus katsottava myös osaksi
2523: momentin mukaan valtiovarainministeriö voi           Suomen valtion avustustoimintaa kehitysmaille
2524: yhteisön, laitoksen tai säätiön hakemuksesta         ja muille hätääkärsiville.
2525: päättää, että lahjoitukset, jotka määrättynä ai-        Samassa yhteydessä on paikallaan tarkistaa
2526: kana niille annetaan sodasta kärsimään joutu-        myös TVL:n määrittämää vähennyskelpoisen
2527: neiden avustamiseksi tai tiedettä tai taidetta       lahjoituksen alarajaa. Yksityiselle kansalaiselle
2528: edistävään tarkoitukseen, lahjoittaja saa joko       3 000 markkaa on suuri summa kerralla lahjoi-
2529: osaksi tai kokonaan ja muutoin päätöksessä           tettavaksi. Sen sijaan, jos lahjoituksen voi vä-
2530: mainituin ehdoin vähentää tulostaan.                 hentää verotuksessa, yksityinenkin voisi lah-
2531:    Koska TVA:lla on "yleishyödyllinen tarkoi-        joittaa hieman enemmän. Kohtuullinen summa
2532: tus" rajattu vain kahteen edellä mainittuun ko-      olisi 500 markkaa.
2533: konaisuuteen, eivät esimerkiksi kansainväliseen         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2534: kehitys- tai humanitaariseen apuun annetut lah-      nioittaen,
2535: joitukset ole kuuluneet lain tarkoittaman vä-
2536: hennysoikeuden piiriin. Mikäli nämä lahjoituk-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2537: set olisivat vähennyskelpoisia verotuksessa, olisi          lakiehdotuksen:
2538: sillä kieltämättä kannustava vaikutus lahjoitus-
2539: 
2540: 
2541:                                               Laki
2542:                        tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
2543:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2544:  varallisuusverolain ( 1043/74) 33 §:n 1 momentin 6 kohta näin kuuluvaksi:
2545: 
2546:                     33 §                             muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen, sen
2547:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-        mukaan kuin asetuksella säädetään.
2548: hentää lisäksi:
2549: 
2550:                                                         Tämä laki tulee voimaan    pa1vana
2551:    6) vähintään 500 markan ja enmtaan                kuuta 198 ja slta sovelletaan ensimmäisen
2552: 100 000 markan suuruiset lahjoitukset kansain-       kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk-
2553: väliseen kehitys- tai humanitaariseen apuun tai      seen.
2554: 
2555:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2556: 
2557:                      Terhi Niemirien-Mäkynen                 Jaakko Itälä
2558:                      Anneli Kivitie                          Helvi Hyrynkangas
2559:                                               1981 vp.                                               51
2560: 
2561: Lakialoite n:o 41
2562: 
2563: 
2564: 
2565: 
2566:                                  Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
2567:                                     lain 36 §:n muuttamisesta
2568: 
2569: 
2570:                                         Eduskunnalle
2571: 
2572:     Opintotuen alhaisuuden vuoksi useimmilla        tuneita kustannuksia verotuksessa. Näin ollen
2573: opiskelijoilla kesätöistä saatavat tulot muodos-    opiskelijavähennyksen eräs tehtävä olisi myös
2574: tavat merkittävän osan kokonaistoimeentulosta.      osaltaan korvata tästä johtuvaa opiskelijoiden
2575: Paitsi taloudelliselta kannalta, opiskelijoiden     joutumista muita kansalaisia huonompaan ase-
2576: kesätöitä voidaan pitää hyödyllisinä myös siksi,    maan.
2577: että opiskelijat pääsevät tutustumaan käytän-          On huomattava myös, että vieraalla paikka-
2578: nön työelämään, mikä vähentää suljetun opin-        kunnalla opiskelevat eivät pääse käytännössä
2579: toyhteisön sisällä tapahtuvaa vieraantumista yh-    nauttimaan minkään kunnan palveluista. Siksi
2580: teiskunnallisesta todellisuudesta.                  on varsin kohtuutonta, että opiskelijat joutu-
2581:    Kunnallisverotuksessa opiskelijat saavat vuon-   vat vähäisistä kesätuloistaan maksamaan kun-
2582: na 1981 vähentää 2 250 markkaa verotettavas-        nallisveroa.
2583: ta tulostaan. Tämä summa yhdessä perusvähen-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2584: nyksen kanssakin on niin alhainen, että opiske-     taen,
2585: lijalle on taloudellisesti lähes kannattamatonta
2586: olla työssä enempää kuin pieni osa kesästä.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2587:     Opiskelija ei voi vähentää muiden kansalais-              lakiehdotuksen:
2588: ten tavoin omasta työstään, opiskelusta, aiheu-
2589: 
2590: 
2591: 
2592:                                              Laki
2593:                        tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
2594:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2595:  varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
2596:  1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluvaksi:
2597: 
2598:                      36 §                           tavassa    oppilaitoksessa   ( opiskelijavähennys),
2599:   Suurimman osan vuodesta Suomessa asunut           sekä
2600: henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
2601: 
2602:    4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
2603: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden               Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
2604: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta pe-     kuuta 19     ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2605: ruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikou-    kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk-
2606: lussa, korkeakoulussa tai muussa näihin verrat-     sessa.
2607: 
2608: 
2609:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2610: 
2611:          Terhi Nieminen-Mäkynen             Anneli Kivitie             Jaakko 1tälä
2612: 52                                           1981 vp.
2613: 
2614: Lakialoite n:o 42
2615: 
2616: 
2617: 
2618: 
2619:                                  Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 31
2620:                                     §:n muuttamisesta
2621: 
2622: 
2623:                                        Eduskunnalle
2624: 
2625:    Sokeritautia potevien henkilöiden kannalta         Ehdotuksen mukaan tulo- ja varallisuusvero-
2626: on tärkeää, että he noudattavat tarkkaa ruoka-     lain 31 §: ään otettaisiin uusi 3 momentti, jon-
2627: valiota. Ruokavalio onkin sokeritautia sairasta-   ka mukaan sokeritautia tai muuta siil1en ver-
2628: vien hoidossa tärkeässä asemassa. Siten se on      rattavaa sairautta sairastavalle verovelvolliselle
2629: verrattavissa lääkehoitoon. Sokeritautia sairas-   myönnetään muun muassa ruokavaliosta aiheu-
2630: tavien ravinnosta johtuvia lisäkustannuksia ei     tuvien erityiskustannusten vuoksi kohtuullinen
2631: kuitenkaan yleisen verotuskäytännön mukaan         vähennys. Vähennys on enintään pykälän 1
2632: ole hyväksytty verotuksessa täysimääräisinä vä-    momentissa mainitun veronmaksukyvyn alen-
2633: hennyskelpoisiksi. Voimassa olevan lainsäädän-     tumisvähennyksen suuruinen.
2634: nön mukaan verottaja voi käyttää varsin laajaa        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2635: harkintaa. Verohallitus on antanut verolauta-      nioittaen,
2636: kunnille yhtenäistämisohjeita. Nämä kulut voi-
2637: daan ottaa huomioon veronmaksukyvyn alen-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2638: tumisvähennyksenä, mutta vähennyksen suu-                 lakiehdotuksen:
2639: ruudet ovat vaihdelleet verolautakunnasta riip-
2640: puen varsin paljon.
2641: 
2642: 
2643:                                              Laki
2644:                         tulo- ja varallisuusverolain 31 § :n muuttamisesta
2645:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2646:  varallisuusverolain (1043/74) 31 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
2647: 
2648:                      31 §                          tyiskustannuksia, myönnetään verovelvolliselle
2649:                                                    kohtuullinen, enintään kuitenkin 1 momentissa
2650:    Milloin verovelvollinen on verovuonna sai-      tarkoitetun suuruinen vähennys.
2651: rastanut sokeritautia tai muuta siihen verratta-
2652: vaa sairautta, joka erityisen ruokavalion tai          Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
2653: muun siihen verrattavan syyn vuoksi aiheut-        verovuodelta 19      toimitettavassa verotukses-
2654: taa tavanmukaisesta olennaisesti poikkeavia eri-   sa.
2655: 
2656: 
2657:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
2658: 
2659:          Saara-Maria Paakkinen         Pentti Lahti-Nuuttila       Hannu Tapiola
2660:          Lea Savolainen                Anna-Liisa Piipari          Arvo Kemppainen
2661:          Ulla Järvilehto               Pekka Starast               Kaarina Suonio
2662:                      Mikko Elo                          Pirjo Ala-Kapee
2663:                                               1981 vp.                                             53
2664: 
2665: Lakialoite n:o 43
2666: 
2667: 
2668: 
2669: 
2670:                                  Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36
2671:                                     § :n muuttamisesta
2672: 
2673: 
2674:                                         Eduskunnalle
2675: 
2676:    Opiskelijat joutuvat rahoittamaan opiskeluaan    markkaa vuodessa. Lisäksi on perusteltua, että
2677: riittämättömän opintotuen takia myös kesätöil-      opiskelijavähennyksen voi saada yhden luku-
2678: lä. Tämän vuoksi on perusteltua, ettei näistä       kauden opiskelun perusteella.
2679: töistä joudu maksamaan kohtuuttomasti veroa.          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2680:    Tulo- ja varallisuusverolaissa säädettiin 1974   nioittaen,
2681: opiskelijavähennyksen määräksi 2 000 markkaa.
2682: Jotta opiskelijavähennys vastaisi reaaliarvoltaan             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2683: vuoden 1974 tasoa, olisi sen oltava n. 5 000               lakiehdotuksen:
2684: 
2685: 
2686: 
2687:                                              Laki
2688:                         tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
2689:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2690:  varallisuusverolain 36 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
2691:  1980 annetussa 4tissa (845/80), näin kuuluvaksi:
2692: 
2693:                     36 §                            sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
2694:   Suurimman osan vuodesta Suomessa asunut           korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
2695: henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:         oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
2696: 
2697:    4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
2698: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden              Tätä Jakia sovelletaan ensimmäisen kerran
2699: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-    verovuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa.
2700: 
2701: 
2702:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
2703: 
2704:                      Saara-Maria Paakkinen                   Kaarina Suonio
2705:                      Kaisa Raatikainen                       Peter Muurman
2706: 54                                            1981 vp.
2707: 
2708: Lakialoite n:o 44
2709: 
2710: 
2711: 
2712: 
2713:                                  Pelttari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n
2714:                                      muuttamisesta
2715: 
2716: 
2717:                                         Eduskunnalle
2718: 
2719:    Puolueet perivät tänä päivänä varsin yleisesti      Useimmissa puolueissa ryhmäverolla peite-
2720: erilaisiin luottamustehtäviin valituilta jäsenil-   tään suuri osa kunnallisjärjestön toiminnan kus-
2721: tään näiden saamista palkkioista ns. ryhmäve-       tannuksista. Voidaankin sanoa, että ryhmäve-
2722: roa. Erityisen tavallinen ryhmävero on kunnal-      rosta on tullut kunnallisjärjestöjen välttämätön
2723: listen luottamustehtävien kohdalla.                 tulonlähde, jolla pyritään edesauttamaan asioi-
2724:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n 1 momen-    den hoitamista kuntalaisten parhaaksi. On var-
2725: tin 7 kohdan mukaan verovelvollisella on oi-        sin todennäköistä, että ryhmäveron käyttö tulee
2726: keus vähentää tuloistaan valtiollisen luottamus-    yleistymään tehtävien lisääntymisen vuoksi yhä
2727: tehtävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet      useammassa kunnassa, mistä oireellisena voi-
2728: kohtuulliset kustannukset sen mukaan kuin           daan pitää kuntien keskusjärjestöjen antamaa
2729: verohallitus tarkemmin määrää. Kansanedusta-        suositusta siitä, että kunnat perisivät puoluei-
2730: jan toimen hoitamisesta välittömästi aiheutu-       den paikallisyhdistysten kanssa sovittavalla ta-
2731: neiksi kohtuullisiksi kustannuksiksi katsotaan      valla luottamuspalkkioista suoraan tietyn osuu-
2732: muun selvityksen puuttuessa vähintään 10 pro-       den (ryhmäveron) ja tilittäisivät sen edelleen
2733: senttia kansanedustajapalkkion vuotuisesta mää-     ko. paikallisosastojen tileille. Kun muita uusia
2734: rästä. Vähennykseen eivät kuitenkaan sisälly        tulonlähteitä ei liene lähiaikoina odotettavissa,
2735: tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetut työ-     pysynee ryhmävero merkittävänä tulonlähteenä
2736: matkakustannukset. Vastaavanlaista vähennys-        puolueiden paikallistoiminnassa tulevaisuudessa-
2737: kelpoisuutta ei ole kunnallisista luottamusteh-     kin. On myös niin, että vaikka ryhmävero on
2738: tävistä maksettavista palkkioista.                  periaatteessa vapaaehtoinen maksu, ei sen suo-
2739:    On luonnollista, että valtiollisten ja kun-      rittamisesta käytännössä yleensä ole mahdolli-
2740: nallisten luottamustointen hoitamisesta aiheu-      suutta kieltäytyä. Edellä olevan perusteella voi-
2741: tuu etupäässä samanlaisia kustannuksia. Lisäk-      daan pitää kohtuullisena, että maksettu ryhmä-
2742: si ryhmävero painottuu kunnallisista Juottamus-     vero luotettavan selvityksen perusteella voitai-
2743: tehtävistä maksettaviin palkkioihin.                siin vähentää tulon hankkimisesta johtuneina
2744:    Kun otetaan huomioon kunnallisista luotta-       kustannuksina verotuksessa.
2745: mustehtävistä aiheutuva varsin monimuotoinen           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2746: ja suuri työmäärä, ennakonpidätys ja ryhmä-
2747: vero, ei palkkiosta sen hoitajalle jäävää osuutta             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2748: voida pitää suurena.                                       lakiehdotuksen:
2749: 
2750: 
2751:                                              Laki
2752:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
2753:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2754:  varallisuusverolain ( 1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
2755: 
2756:                   26 §                                 7) valtiollisen luottamustehtävän hoitamises-
2757:  Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat         ta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan-
2758: muun ohessa:                                        nukset ja kunnallisen luottamustehtävän hoita-
2759:                                                     misesta saadusta palkkiosta rekisteröidyn yh-
2760:                                      Lakialoite n:o 44                                    55
2761: 
2762: teiskunnallisen yhdistyksen penma maksu sen      Tämä laki tulee voimaan       palVana
2763: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.     kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2764:                                                ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen.
2765: 
2766: 
2767:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
2768: 
2769:         Matti Pelttari             Ben Zyskowicz             Jouni J. Särkijärvi
2770:         Heikki Järvenpää           Anna-Kaarina Louvo        Eero Lattula
2771:         Toivo Mäkynen              Sampsa Aaltio             Pekka Löyttyniemi
2772:                    Tauno Valo                     Erkki Pystynen
2773: 56                                           1981 vp.
2774: 
2775: Lakialoite n:o 45
2776: 
2777: 
2778: 
2779: 
2780:                                  Perho ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
2781:                                     tapauksissa annetun lain 1 § :n muuttamisesta
2782: 
2783: 
2784:                                         Eduskunnalle
2785: 
2786:    Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-       50 000 markan verotusarvoa ei ole 1ain anta-
2787: sissa 15. 6. 1973 annetun lain (505/73) 1 §:n       misen jälkeen korotettu, vaikka inflaatio on jat-
2788: 2 momentin mukaan asuntotulo vakituisesta           kunut voimakkaana ja vaikka veroperusteita
2789: asunnosta jätetään verottamatta siltä osin kuin     rakennusten ja tonttimaan ja sitä tietä myös
2790: sen perusteena olevan asunnon verotusarvo ei        asunto-osakkeiden osalta on nostettu. Tältä
2791: ylitä 100 000 markkaa. Lakia on myöhemmin           osin on tapahtunut valtionverotuksen piilevää
2792: kolmesti muutettu niin, että sanottu 100 000        kiristymistä. Kun ei ole oikein ja kohtuullista,
2793: markan verovapautta edellyttävä määrä on nos-       että maamme kesämökinomistajia ja lapsiaan
2794: tettu kuluvaa vuotta varten 190 000 markkaan.       kouluttavia vanhempia näin tapahtuneen piilo-
2795:    Näin verotuksessa on otettu suhteellisen tyy-    veronkorotuksen myötä rangaistaan, olisi lakia
2796: dyttävästi huomioon inflaation vaikutus ja ve-      muutettava niin, että myös tässä kohdin otet-
2797: roperusteiden muuttaminen sikäli kuin se kos-       taisiin tapahtunut rahan arvon heikkeneminen
2798: kee asuntotulon verotusta vakituisesta asun-        huomioon.
2799: nosta. Toisin sen sijaan on valitettavasti asian-      Vakituisen asunnon verovapauden ylärajaa on
2800: laita siltä osin 1kuin on kysymys asuntotulon       jälleen nostettava vuodelle 1982 220 000 mark-
2801: verottamisesta muusta asunnosta kuin vakitui-       kaan, jotta inflaatio ja verohallituksessa suun-
2802: sesta, jollaisia ovat mm. maamme kaikki kesä-       nitellut verotusarvojen korotukset tulevat huo-
2803: huvilat ja monet opiskelija-asunnot. Niiden         mioonotetuiksi. Mm. perhepoliittisesti olisi pe-
2804: osalta yllämainitun lain 1 §:ään lisättiin 4. 7.    rusteltua myös nostaa verovapauden ylärajaa
2805: 1975 annetulla lailla (526/75) 3 momentti,          lasten lukumäärän mukaan, sillä onhan luonnol-
2806: jonka mukaan asuntotulo muusta asunnosta            lista että perheen tilantarve kasvaa ,lapsiluvun
2807: kuin vakituisesta asunnosta jätetään valtionve-     kasvun myötä.
2808: rotuksessa verottamatta siltä osin kuin sen            Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
2809: perusteena olevan asunnon verotusarvo ei ylitä
2810: 50 000 markkaa.                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2811:    Tätä asuntotulon verosta vapaaksi jättämää              lakiehdotuksen:
2812: 
2813: 
2814:                                              Laki
2815:       asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
2816:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
2817:  15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain 1 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä on
2818:  1 §:n 2 momentti 21 päivänä marraskuuta 1980 annetussa laissa (741/80) ja 1 §:n 3
2819:  momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 526/7 5), näin kuuluviksi:
2820: 
2821:                       1 §                           kaa. Asunnon verottamatta pidettävän osan ve-
2822:                                                     rotusarvoa korotetaan 20 000 markalla perheen-
2823:   Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään        jäsentä kohden.
2824: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena ole-       Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui-
2825: van asunnon verotusarvo ei ylitä 220 000 mark-      sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa ve-
2826:                                         Lakialoite n:o 45                                  57
2827: 
2828: rottamatta siltä osin kuin sen perusteena ole-       Tämä laki tulee voimaan    pa1vana
2829: van asunnon verotusarvo ei ylitä 100 000          kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2830: markkaa.                                          kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk-
2831:                                                   sessa.
2832: 
2833: 
2834:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
2835: 
2836:                     Heikki Perho                            Timo Ihamäki
2837:                     Ilkka Kanerva                           Arto Lampinen
2838:                                      Tapio Holvitie
2839: 
2840: 
2841: 
2842: 
2843: 8 088100096K
2844: 58                                             1981 vp.
2845: 
2846: Lakialoite n:o 46
2847: 
2848: 
2849: 
2850: 
2851:                                   P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoitta-
2852:                                      misesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta
2853: 
2854: 
2855:                                          Eduskunnalle
2856: 
2857:    Viime vuosina on indeksiehdon sisällyttämi-        deksiluku olisi ylittänyt 233 rajan, olisi palk-
2858: nen palkkasopimuksiin ollut kiellettyä. Indeksi-      koja korotettu 17 pennillä. Tämä indeksiehto
2859: sidonnaisuuden puuttuminen on ollut yksi syy          olisi toteutettuna antanut yli 7 % :n hintojen
2860: palkansaajien reaaliansiotason laskuun. Tästä         korotuksista vain 1 % :n palkkojen korotuksen.
2861: syystä työläiset ovat vaatineet kunnollisen in-       Eikä tuota 17 pennin korotustakaan tullut, sillä
2862: deksiehdon soveltamista palkkasopimuksiin.            indeksiehto oli jo alunperin rajattu niin, että
2863: Vaatimukset johtuvat niistä kokemuksista, joi-        elinkustannusten korotusten odotettiin pysyvän
2864: ta työläisillä on purkuehdosta, kurkistus- ja         indeksipisteluvun 233 alapuolella. Näin tapah-
2865: tirkistysaukoista, tarkistuslausekkeista tai muis-    tuikin. Kuukauden kuluttua raja tietenkin yli-
2866: ta vastaavista työehtosopimuksiin sisältyneistä       tettiin. Tässä on malliesimerkki huonosta in-
2867: ehdoista.                                             deksiehdosta.
2868:     Vuoden 1976 tulopoliittisessa ratkaisussa oli        Työläisten vaatimukset ovat tällä hetkel-
2869: purkuehto. Syksyllä SAK:n johto esitti siihen         lä selkeät. Työläisten vaatimusten mukaan in-
2870: perustuen 46 pennin palkankorotusvaatimuksen          deksiehdon laukeamiskynnyksen tulee olla alhai-
2871: kesken sopimuskauden. Tuo vaatimus esitettiin         nen ja indeksin nousu on korvattava täysimää-
2872: ennen vuoden 1976 kunnallisvaaleja. Kun kun-          räisenä. Työmarkkinajärjestöt eivät näytä ot-
2873: nallisvaalit olivat ohi, luovuttiin vähin äänin       tavan työläisten vaatimuksia huomioon. Jo
2874: esitetystä palkankorotusvaatimuksesta. Työehto-       viime vuoden Jopulla voitiin päätellä, kun
2875: sopimuksiin sisältynyt purkuehto ei siis johta-       säädettiin 3-vuotista, myös palkkojen indeksieh-
2876: nut työehtosopimuspalkkojen tarkistamiseen.           don kieltävää lakia, ettei uusiinkaan työehto-
2877:     Vuonna 1977 solmittiin 2-vuotinen tulopo-         sopimuksiin tulla ottamaan kunnollista indek-
2878: liittinen ratkaisu. Siihen sisältyi tarkistuslause-   siehtoa. Näin onkin käynyt työmarkkinajärjes-
2879: ke, jonka mukaan vuoden 1977 lopussa järjes-          töjen välisissä neuvotteluissa. Suunniteltu kes-
2880: töt kokoontuvat tarkistamaan reaaliansioiden          kitetty tulopoliittinen sopimus tulee johtamaan
2881: kehitystä ja päättämään sen vaatimista toimen-        reaalipalkkojen laskuun.
2882: piteistä. Johtajat kokoontuivat tarkistuslausek-         Työläisten vaatimukset huomioon ottaen kä-
2883: keen johdosta, mutta tarkistusneuvottelut eivät       sitteli Suomen Kommunistisen Puolueen kes-
2884: johtaneet palkkojen korottamiseen, kuten työn-        kuskomitea 20. 11. 1980 työehtosopimustilan-
2885: tekijät olivat odottaneet. Päinvastoin SAK:n,         netta ja päätti yksimielisesti seuraavaa: "Työ-
2886: STK:n ja hallituksen välisessä neuvottelussa          ja virkaehtosopimuksilla on nostettava reaalian-
2887: päädyttiin siihen, että työläisten tuli Juopua        sioita vähintään työn tuottavuuden kasvua vas-
2888: jopa sovitusta palkankorotuksesta. Tarkistus-         taavasti. Se edellyttää palkankorotusten reaali-
2889: lauseke ei siis johtanut palkkojen tarkistami-        ansiotason turvaamista täyskompensoivalla in-
2890: seen ylöspäin, vaan jo sovituista palkankoro-         deksiehdolla."
2891: tuksista luopumiseen.                                    Kommunistisen puolueen keskuskomitean
2892:    Työläiset eivät ole minkälaisen indeksiehdon       kannanotto indeksiehdosta on selvä. Sen mu-
2893: kannalla tahansa. Indeksiehto voi olla joko           kaan lailla ei saa rajoittaa työehtosopimuksiin
2894: hyvä tai huono. Siitä on meillä viime vuosilta        otettavaa indeksiehtoa. Tämän vuoksi ehdotam-
2895: kokemuksia. V. 1979 työehtosopimuksessa oli           me, että indeksiehdon käytön rajoittamista kos-
2896: indeksiehto. Sen mukaan ainoa tarkistusajan-          kevaa lakia muutetaan niin, että indeksiehdon
2897: kohta oli lokakuun alussa. Mikäli silloin in-         rajoittaminen ei koskisi palkkoja eikä ansioita.
2898:                                            Lakialoite n:o 46                                      59
2899: 
2900:    Mielestämme palkkojen indeksiehdon tulee            Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2901: olla voimassa pysyvästi. Sen sijaan hintojen,
2902: maksujen ja vuokrien tulee olla jatkuvasti tiu-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2903: kassa säännöstelyssä. Mikäli elinkustannukset                  lakiehdotuksen:
2904: pidetään kurissa, ei palkkojen indeksiehtoa tar-
2905: vitse soveltaa.
2906: 
2907: 
2908:                                               Laki
2909:             indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta
2910:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 pal-
2911:  vänä joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
2912: 
2913:                         2 §                            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2914:     Tätä lakia ei sovelleta:                         kuuta 198 .
2915:     1 ) palkkaa, eläkettä, hautausapua eikä avio-
2916: liittolain (234/29) tai lapsen elatuksesta an-
2917: netun lain ( 704/75) mukaista elatusapua kos-
2918: kevaan sopimukseen,
2919: 
2920: 
2921: 
2922:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2923: 
2924:          Pauli Puhakka             Seppo Toiviainen           E.-J. Tennilä
2925:          Ensio Laine               Mikko Kuoppa               Irma Rosnell
2926:          Sten Söderström           Marjatta Mattsson          P. Liedes
2927:                     M.-L. Salminen                  Aarne Koskinen
2928: 60                                           1981 vp.
2929: 
2930: Lakialoite n:o 47
2931: 
2932: 
2933: 
2934: 
2935:                                  Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36
2936:                                     ja 57 §:n muuttamises:ta
2937: 
2938: 
2939:                                         Eduskunnalle
2940: 
2941:    Tulo- ja varallisuusverolain perusteella myön-      Vuoden 1965 jälkeen invalidivähennyksen
2942: netään vammautuneelle henkilölle, jonka pysy-       markkamäärä säilyi muuttumattomana yli 10
2943: västä vammasta aiheutuva haitta-aste on vähin-      vuoden ajan. Ainut muutos, joka toteutettiin
2944: tään 30 prosenttia, sekä kunnallis- että val-       tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yhtey-
2945: tionverotuksessa invalidivähennys.                  dessä, koski sitä, että valtionverotuksessa vä-
2946:    Kunnallisverotuksessa invalidivähennys on        hennys myönnetään verosta, jolloin se tasasuu-
2947: täysimääräisenä 2 600 markkaa vuodelta 1981         ruisena hyödyttää kaikkia veronmaksajia.
2948: toimitettavassa verotuksessa. Valtionverotukses-       Jotta invalidivähennys vastaisi alkuperäistä
2949: sa vähennys myönnetään verosta ja sen suuruus       tarkoitustaan, sen pitäisi suuruudeltaan olla
2950: on täysimääräisenä 660 markkaa.                     7 500 markkaa kunnallisverotuksessa ja 1 875
2951:     Invalidivähennyksen tarkoituksena on huo-       markkaa valtionverotuksessa.
2952: jentaa vammaisten henkilöiden verotusta, kos-          Vuonna 1981 vietetään kansainvälistä vam-
2953: ka vammautuminen tavallisesti heikentää ve-         maisten vuotta. Kädenojennuksena vammaisia
2954: ronmaksukykyä. Vammaisella on tulon hankki-         kohtaan tulisi mielestämme verotuksen invalidi-
2955: misesta yleensä suuremmat kustannukset kuin         vähennys palauttaa alkuperäiseen arvoonsa ja
2956: muilla veronmaksajilla. Toisaalta myös vammai-      vastaisuudessa korottaa sitä vuosittain samassa
2957: silla on sellaisia kustannuksia, joita ei voida     suhteessa kuin muitakin verovähennyksiä eli
2958: aina katsoa sairauskuluiksikaan. Lisäksi sairaus-   vähintään rahanarvon heikkenemistä vastaavalla
2959: kuluvähennyksen katto estää vähentämästä            määrällä.
2960: kaikkia sairauskuluja täysimääräisesti.                Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2961:    Invalidivähennys sisältyi jo ennen nykyisen      nioittaen,
2962: tulo- ja varallisuusverolain voimaantuloa sovel-
2963: lettuun tulo- ja omaisuusverolakiin, johon se                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2964: lisättiin .3 päivänä joulukuuta 1965 annetulla             lakiehdotuksen:
2965: lainmuutoksella. Vähennyksen suuruus oli jo
2966: tuolloin 2 000 markkaa.
2967: 
2968: 
2969:                                               Laki
2970:                      tulo- ja varallisuusverolain .36 ja 57 § :n muuttamisesta
2971:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2972:  varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina
2973:  kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluviksi:
2974: 
2975:                     36 §                            haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen
2976:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-         mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti-
2977: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:     määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään
2978:                                                     .30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
2979:    5) 7 500 markkaa, jos hänellä on sairaudes-      7 500 markasta (invalidivähennys). Jos vero-
2980: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä           velvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
2981:                                           Lakialoite n:o 47                                    61
2982: 
2983: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-       osan verovuodesta on asunut Suomessa, tmo-
2984: tä, katsotaan hänen hakta-asteensa ilman eri        verosta vähennetään:
2985: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-
2986: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on          2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
2987: myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen      5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen
2988: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella      1 875 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
2989: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-       kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
2990: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-        prosenttia tai jos prosenttimäärä on pienempi,
2991: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,        mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
2992: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van-           senttimäärän osoittama osuus 1 875 markasta,
2993: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää-      sekä
2994: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-
2995: aste määritellään sekä invalidivähennyksen saa-
2996: miseksi esitettävästä selvityksestä.
2997:                                                        Tämä laki tulee voimaan     pruvana
2998:                                                     kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2999:                     57 §                            kerran verovuodelta 1981 toimitettavassa vero-
3000:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman          tuksessa.
3001: 
3002: 
3003:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3004: 
3005:          Väinö Rautiainen          Jorma Fred                Olavi Ronkainen
3006:          Esko Almgren              Erkki Korhonen            Impi Muroma
3007:                    Antero Juntumaa                Sauli Hautala
3008: 62                                            1981 vp.
3009: 
3010: Lakialoite n:o 48
3011: 
3012: 
3013: 
3014:                                  Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
3015:                                     misesta
3016: 
3017:                                         Eduskunnalle
3018: 
3019:    Monet tulo- ja varallisuusverolaissa myönnet-     tuksessa ehdotamme 8 000 markkaa ja oikeu-
3020: tävät vähennykset ovat menettäneet alkuperäi-       deksi vähentää tuloverosta 1 000 markkaa.
3021: sen merkityksensä sen johdosta, että niitä ei           Erityisen raskaana kohdistuu pieniin tuloihin
3022: ole korotettu ollenkaan tai korotukset ovat         ja eläkkeisiin kunnallisverotus. Kunnallisvero-
3023: olleet riittämättömiä rahan arvon laskuun ver-       tuksessa ei ole määrätty ns. verotettavan tulon
3024: rattuna. Lakia vuonna 1974 säädettäessä kaik-        alarajaa, vaan jos tulot ylittävät ns. perusvä-
3025: ki vähennykset eivät olleet riittäviä. Tämän        hennyksen, joutuvat tulot kunnallisverotuksen
3026: johdosta mielestämme vähennysoikeuksien mää-        alaisiksi. Esitämme kunnallisverotuksen perus-
3027: riä tulisi korottaa.                                vähennykseksi 8 000 markkaa, kun se nyt on
3028:    Sairauskulujen vähennysoikeus on pysynyt         .3 000 markkaa.
3029: muuttumattomana. Monissa perheissä kansan-              Valtion tuloverosta tehtävän lapsivähennyk-
3030: terveyslaista ja sairausvakuutuslaista huolimatta   sen esitämme 700 markaksi jokaisesta lapsesta.
3031: sairauskulut ylittävät ne määrät, jotka hyväk-          Vuosittain tehdyillä väliaikaisilla muutoksilla
3032: sytään verotuksessa vähennyksinä. Sairauden ai-     tulo- ja varallisuusverolakiin on suosittu varak-
3033: heuttamien menojen tasaamiseksi ehdotamme           kaita korottamalla jatkuvasti osinkotulovähen-
3034: sairauskuluvähennysten määriä nostettavaksi ny-     nystä. Se on nyt 1 700 markkaa. Kun mielestäm-
3035: kyisestä 800 markasta 1 500 markkaan a~kui­         me verotuksellisia helpotuksia ei ole syytä antaa
3036: silta ja lasten osalta 500 markkaan.                silloin, kun on kyseessä rikkaat ihmiset, ehdo-
3037:    Sairastaminen vaikuttaa veronmaksukykyyn,        tamme osinkotulovähennysoikeuden poistamis-
3038: joten myös tämä olisi otettava huomioon vero-       ta. Sitä vastoin samaan pykälään sisältyvä vuok-
3039: tuksessa. Veronmaksukykyä alentavia tekijöitä       ratulojen vähennysoikeus on paikallaan, koska
3040: on muitakin, mm. työttömyys. Veronmaksu-            se suurelta osin koskee pienituloisia ja eläke-
3041: kyvyn alentumisesta johtuvaa vähennysoikeutta       läisiä, jotka vuokraavat osan asunnostaan tai
3042: olisi nostettava 8 000 markkaan. Nyt se on          omakotitalonsa vinttihuoneen pois saadakseen
3043: 5 .300 markkaa.                                     välttämättömiä lisätuloja.
3044:    Vanhuusvähennyksen määräksi kunnallisvero-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3045: tuksessa esitämme 1 500 markkaa ja oikeudeksi
3046: vähentää valtion tuloverosta .300 markkaa.                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3047:    Invalidivähennyksen määräksi kunnallisvero-             lakiehdotuksen:
3048: 
3049:                                              Laki
3050:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3051:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3052:  varallisuusverolain (104.3/74) 29 §:n 1 momentin 6 kohta, .31 §:n 1 momentti, .32·a §,
3053:  .36 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta, .37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1, 2 ja .3 kohta,
3054:     sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 anne-
3055:  tussa laissa ( 608/7 5), .36 §: n 1 momentin 1 kohta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
3056:  laissa (885/79) sekä .31 §:n 1 momentti, .32 a §, .36 §:n 1 momentin 5 kohta, .37 § sekä
3057:  57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 (845/80) annetussa laissa,
3058:  näin kuuluviksi:
3059:                      29 §                              6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
3060:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:             enintään 1 500 markkaa tai, milloin kysymyk-
3061:                                                     sessä ovat puolisot, yhteensä enintään .3 000
3062:                                             Lakialoite n:o 48                                       63
3063: 
3064: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko-          vallisen haitta-asteen esitetyn selvityksen pe·
3065: rotettava 500 markalla jokaisesta alaikäisestä        rusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol-
3066: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli-     linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk-
3067: nen on verovuonna elättänyt.                          keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin
3068:                                                       jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttu-
3069:                                                       nut vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan an-
3070:                        31 §                           taa määräyksiä niistä perusteista, joiden mu-
3071:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön           kaan haitta-aste määritellään, sekä invalidivä-
3072: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-          hennyksen saamiseksi esitettävästä selvityk-
3073: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon       sestä.
3074: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-                         37 §
3075: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta              Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
3076: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta           kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
3077: kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää             keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi,
3078: kuin 8 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentu-           on siitä kunnalilsverotuksessa vähennettävä sa-
3079: misvähennys).                                         notun tulon määrä, tai jos tulo on 8 000
3080:                                                       markkaa suurempi, 8 000 markkaa vähennetty-
3081:                                                       nä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 80
3082:                     32 a §                            markan määrästä, jolla tulo ylittää 8 000 mar-
3083:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-       kan määrän (perusvähennys).
3084: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
3085: saa vähentää muuna asuntona kuin vapaa-ajan                                 57 §
3086: asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta             Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
3087: saadusta vuokratulosta yhteensä 1 700 mark-           osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
3088: kaa, kuitenkin enintään vuokratulon määrän.           verosta vähennetään:
3089:                                                          1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
3090:                       36 §                            tä lastaan tai kasvattilastaan, 700 markkaa jo-
3091:    Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-          kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
3092: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen-          vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
3093:                                                       jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
3094: tää:
3095:                                                       vähennys),
3096:    1) 1 500 markkaa, milloin hän ennen vero-             2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
3097: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-          tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
3098: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),                    1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
3099:                                                       kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro-
3100:    5) 8 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-        senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
3101: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-       mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
3102: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu-        senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
3103: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä        sekä
3104: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30                3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
3105: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus           tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
3106: 8 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve-        400 markkaa.
3107: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
3108: seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys-
3109: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman         Tämä laki tulee voimaan       palVana
3110: eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on          kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3111: myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos           ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen.
3112: se on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovel-
3113: 
3114:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3115: 
3116:                       Irma Rosnell                          Sten Söderström
3117:                       E.-J. Tennilä                         M.-L. Salminen
3118:                       P. Liedes                             Aarne Koskinen
3119: 64                                            1981 vp.
3120: 
3121: Lakialoite n:o 49
3122: 
3123: 
3124: 
3125: 
3126:                                   Saarikoski ym.: Ehdotus laiksi arpajaisverolain 3 ja 4 §:n muut-
3127:                                      tamisesta
3128: 
3129: 
3130:                                         Eduskunnalle
3131: 
3132:    Voimassa oleva arpajaisverolaki on säädetty      tuntuvasti ja samalla kevennettävä verotuspe-
3133: vuonna 1970. Sen 3 §:ssä säädetään verosta          rusteita lain 4 §: ssä vastaavalla tavalla. Inflaa-
3134: vapaista arpajaisvoitoista sekä 4 §: ssä veron      tion vaikutus olisi tulevaisuudessa otettava
3135: määräytymisen perusteista. Verottoman arpa-         säännöllisesti huomioon arpajaisveroa määrät-
3136: jaisvoiton ylärajaa ja veron määräytymisperus-      täessä, ja tässä tarkoituksessa olisi arpajaisve-
3137: teita ei ole muutettu kymmeneen vuoteen. Ar-        rolakiin sisältyvien markkamäärien tarkistami-
3138: pajaisvero on siten rahan arvon muuttumisen         nen suoritettava nykyistä huomattavasti useam-
3139: myötä kymmenessä vuodessa moninkertaistu-           min.
3140: nut ja muuttunut erityisesti pienehköjen pal-          Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
3141: kintojen tapauksessa täysin kohtuuttomaksi.
3142: Veron tuntuvaksi keventämiseksi olisikin mie-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3143: lestämme verottoman voiton ylärajaa korotettava             lakiehdotuksen:
3144: 
3145: 
3146: 
3147:                                                Laki
3148:                               arpajaisverolain 3 ja 4 § :n muuttamisesta
3149:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun arpajais-
3150:  verolain (259/70) 3 §:n 1 momentin 4 kohta sekä 4 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
3151: 
3152:                         3 §
3153:      Arpajaisverosta on vapaa:                      markan arvoisesta voitosta, 25 prosenttia yli
3154:                                                     3 000, mutta enintään 30 000 markan arvoi-
3155:    4) alle 3 000 markan arvoinen tavaravoitto       sesta voitosta sekä 30 prosenttia yli 30 000
3156: ja alle 50 markan arvoinen muu voitto; sekä         markan arvoisesta voitosta.
3157: 
3158: 
3159:                         4 §                           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
3160:      Arpajaisvero on 20 prosenttia enintään 3 000   kuuta 198 .
3161: 
3162: 
3163:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3164: 
3165:            Helge Saarikoski             Heikki Perho                   Jalmari Torikka
3166:            Mauri Vänskä                 Olavi Nikkilä                  Sauli Hautala
3167:                                         P. Mäki-Hakola
3168:                                             1981 vp.                                            65
3169: 
3170: LakiaWite n:o 50
3171: 
3172: 
3173: 
3174: 
3175:                                 Salminen ym.: Ehdotukset laeiksi asuntotuotantolain muutta-
3176:                                    misesta ja asuntotuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta
3177:                                    annetun lain kumoamisesta
3178: 
3179: 
3180:                                        Eduskunnalle
3181: 
3182:    Valtion lainoittamien asuntojen vuokrat ovat    sen ja nykyisellään on vuokra- ja osuuskunta-
3183: kohonneet huimasti viime vuosien aikana. Ara-      talojen laina-aika 25 vuotta. Asuntotuotanto-
3184: vavuokrat lähentelevät vapaarahoitteisten asun-    lain 11 §:n mukaan on vuokra- ja osuuskunta-
3185: tojen vuokratasoa ja useissa tapauksissa sen       talon asuntolainan korko viiden ensimmäisen
3186: ylittävätkin. Valtion lainoittaman asuntotuotan-   vuoden osalta 1 % ja sen jälkeen 3 %. Saman
3187: non sosiaalinen luonne on katoamassa. Pieni-       pykälän 3 momentissa annetaan valtioneuvos-
3188: mloiselle, valtion lainan tulorajat alittavalle    tolle kuitenkin oikeus korottaa korkoa enin-
3189: perheelle on taloudellisesti erittäin raskasta,    tään vastaaviin tarkoituksiin myönnettyjen ensi-
3190: usein jopa mahdotonta asua perheen tarpeita        sijaislainojen yleisen koron suuruiseksi.
3191: vastaavassa asunnossa korkean vuokran vuoksi.         Asumiskustannusten alentamiseksi on edus-
3192: Asumistuen piirin ulkopuolelle jäävien ruoka-      kunta vuodesta 1973 lähtien vuosittain lisän-
3193: kuntien asema on täysin kestämätön. Vuokra-        nyt lakiin väliaikaisesti 11 a §:n, jolla korko
3194: tason alentamiseksi on välttämätöntä alentaa       on kokonaan poistettu viiden ensimmäisen lai-
3195: valtion lainoittamien vuokratalojen pääomakus-     navuoden osalta. Oikeuttaan korottaa asunto-
3196: tannuksia sekä valtion lainojen että rahalaitos-   lainojen korkoa on valtioneuvosto käyttänyt
3197: ten ensisijaislainojen osalta.                     sillä seurauksella, että kuluvana vuonna nou-
3198:    Valtion lainojen laina-aikaa tulee pidentää     see perittävä korko jopa 11 % :iin.
3199: lain sallimaan 45 vuoteen ja korkokantaa tulee        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3200: alentaa siten, ettei korkoa peritä lainkaan kym-   nioittaen,
3201: menen ensimmäisen lainavuoden osalta ja että
3202: korko on ylimmillään 3 %. Asuntotuotantolain                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3203: 10 § on mahdollistanut laina-ajan lyhentämi-              lakiehdotukset:
3204: 
3205: 
3206: 
3207: 1.
3208:                                              Laki
3209:                                 asuntotuotantolain muuttamisesta
3210:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3211:     kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 11 §:n 3
3212:   momentti, sekä
3213:      muutetaan 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1973 anne-
3214:   tussa laissa (5/73) ja 11 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta
3215:   1976 annetussa laissa ( 1133/76), seuraavasti:
3216: 
3217:                      10 §                          myönnettävän asuntolainan laina-aika on vähin-
3218:   Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-       tään 45 vuotta.
3219: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten
3220: 9 0881 00096K
3221: 66                                      LakialQitct ll~Q 50
3222: 
3223: 
3224:                      11  s                         !reen korko on enintään kolme prosenttia vuo-
3225:   Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-       dessa.
3226: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten
3227: myönnetystä asuntolainasta ei peritä korkoa
3228: ensimmäisenä kymmenvuotiskautena. Sen jäi-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3229:                                                    kuuta 198 •
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 2.
3234:                                             Laki
3235:            asuntotuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta
3236:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3237: 
3238:   Täten kumotaan asuntotuotantolain väliaikai-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3239: sesta muuttamisesta 16 päivänä tammikuuta          kuuta 198 .
3240: 1981 annettu laki (3.4/81).
3241: 
3242: 
3243:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
3244: 
3245:         M.-L. Salminen               P. Puhakka                     E.-J. Tennilä
3246:         Irma Rosnell                 Marjatta Mattsson              Seppo Toiviainen
3247:                                                                                                     67
3248: 
3249: Lakialoite n:o 51
3250: 
3251: 
3252: 
3253: 
3254:                                    Salolainen: Ehdotus laiksi auto-- ja moottoripyöräverosta ~
3255:                                        tuo lain 17 § :n muuttamisesta
3256: 
3257: 
3258:                                          Eduskunnalle
3259: 
3260:    Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 1967             Palautettavan autoveron markkamäärien ko-
3261: annetun lain (482/67) 17 §:n perusteella voi-         rotus on vuosien varrella jäänyt tuntuvasti jäl-
3262: daan vaikeasti näkö- tai liikuntavammaiselle          keen autojen hinnan noususta. Tämä on suu-
3263: sekä työssä käyvälle taikka ammattiopintojaan         resti vaikeuttanut vammaisten auton hankintaa.
3264: harjoittavalle vammaiselle palauttaa auton hin-       Kuitenkin henkilökohtainen kulkuväline on
3265: taan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osit-       edellä mainitun kaltaiselle vammaiselle välttä-
3266: tain takaisin. Vuoden 1981 alusta lukien on           mätön joko päivittäisten palvelujen hankkimi-
3267: palautettavan autoveron määrä ollut vähintään         sessa tai työmatkojen kulkemisessa. Palautetta-
3268: 80 % :n näkö- tai liikuntavamman taikka vä-           van autoveron markkamääriä tulisi korottaa
3269: hintään 60 % :n pysyvän vamman omaavalle              olosuhteissa tapahtuneita muutoksia vastaavasti.
3270: henkilölle enintään 16 000 markkaa. Vähintään            Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3271: 40 %:n alataajavamman omaavalle henkilölle            taen,
3272: palautus on 60 % autoveron määrästä ja enin-
3273: tään 10 500 markkaa. Vamman vuoksi auto-                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3274: maattivaihteistoa käyttämään joutuvalle palau-               lakiehdotuksen:
3275: tus on enintään 21 000 markkaa.
3276: 
3277: 
3278: 
3279:                                                 Laki
3280:                auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 § :n muuttamisesta
3281:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä
3282:  marraskuuta 1967 annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentti,
3283:     sellaisena kuin ne ovat 19 päivänä joulukuu ta 1980 annetussa laissa ( 849/80), näin kuulu-
3284:  viksi:
3285: 
3286:                        17 §
3287:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa          vaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
3288: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai      ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten-
3289: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-   kin enintään 20 000 markkaa. Milloin hakija
3290: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä        ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin
3291: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka       luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä
3292: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel-       automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan
3293: lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on          edellä mainituin edellytyksin enintään 26 000
3294: vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta       markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä,
3295: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val-          vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste-
3296: mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-         röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan
3297: miseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiri-     tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
3298: tullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset-         omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
3299: tamillaan ehdoilla valtion varoista maksetta-         7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
3300: 68.                                         Lakialoite n:o .51
3301: 
3302: 
3303:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           tään vain autosta, jonka hankinta on invalidille
3304: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai       hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin val-
3305: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-    mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-
3306: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen           miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi-
3307: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi           daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
3308: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-             auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis-
3309: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin         tään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
3310: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momen-
3311: tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion
3312: varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia             Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
3313: maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai              kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin,
3314: auton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin          jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite-
3315: enintään 15 000 markkaa. Palautusta myönne-            taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
3316: 
3317: 
3318:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
3319: 
3320:                                             Pertti Salolainen
3321:                                               1981 vp.                                           '69
3322: 
3323: Lakialoite n:o 52
3324: 
3325: 
3326: 
3327:                                   Savola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 3 ja 29
3328:                                      § :n muuttamisesta
3329: 
3330:                                         Eduskunnalle
3331: 
3332:    Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 3 §:n     lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna
3333: mukaan alaikäisellä lapsella tarkoitetaan vero-      elättänyt.
3334: tuksessa lasta, joka ennen verovuoden alkua             Sairausvakuutusjärjestelmän kehittymisestä
3335: ei ole täyttänyt 16 vuotta.                          huolimatta ei meillä vielä korvata ollenkaan
3336:    Tämän      seurauksena      valtionverotuksessa   hammaslääkärikuluja eikä silmälaseista aiheu-
3337: myönnettävä ylimääräinen työtulovähennys ala-        tuneita kuluja. Tästä syystä lähes jokaisessa
3338: ikäisistä lapsista, kunnallisverotuksen lapsivä-     perheessä, ja ainakin lapsiperheessä, sairaus-
3339: hennys ja valtionverosta tehtävä huoltajavähen-      kulut ylittävät huomattavastikin verovähennyk-
3340: nys lakkaavat juuri silloin kun menot lapsesta       seen oikeuttavat rajat. Vähennystä veronmaksu-
3341: ovat suurimmillaan. Koska lapset nykyään ovat        kyvyn alentumisen perusteella myönnetään kui-
3342: lähes säännöllisesti koulussa tai opiskelemassa      tenkin hyvin harvoin. Toisin kuin muita vero-
3343: ainakin 18 ikävuoteen asti, olisi tarkoituksen-      vähennyksiä ei sairauskulujen ylärajoja ole mo-
3344: mukaista nostaa alaikäisyysraja 18 vuoteen.          niin vuosiin korotettu. Oikeudenmukaista olisi-
3345:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n 1 mo-        kin, että sairauskulut saisi kokonaan vähentää
3346: mentin 6 kohdan mukaan verovelvollisella on          verotuksessa.
3347: oikeus vähentää omia ja perheenjäsentensä sai-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3348: rauskuluja enintään 800 mk tai, milloin kysy-        nioittaen,
3349: myksessä ovat puolisot, yhteensä enintään
3350:  1 600 mk, minkä lisäksi enimmäismääriä on                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3351:  korotettava 200 markalla jokaisesta alaikäisestä           lakiehdotuksen:
3352: 
3353:                                                Laki
3354:                        tulo- ja varallisuusverolain 3 ja 29 §:n muuttamisesta
3355:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3356:   varallisuusverolain (1043/74) 3 §:n 1 momentti ja 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena
3357:   kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), seuraavasti:
3358: 
3359:                        3 §                             6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut.
3360:    Alakäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa
3361: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole
3362: täyttänyt 18 vuotta.
3363:                                                         Tämä laki tulee voimaan  patvana
3364:                                                      kuuta 198 ja s1ta sovelletaan ensimmäisen
3365:                       29 §                           kerran vuodelta 198 toimitettavaan · verbtuk-
3366:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:             seen.
3367: 
3368: 
3369:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
3370: 
3371:                       Petter Savola                          Lea Sutinen
3372:                       Esko Pekonen                           Pentti Poutaneo
3373:                                         Veikko Pihlajamäki
3374: 70                                            1981 vp.
3375: 
3376: ·Lakialoite n:o 53
3377: 
3378: 
3379: 
3380: 
3381:                                   Savolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22
3382:                                      § :n muuttamisesta
3383: 
3384: 
3385:                                           Eduskunnalle
3386: 
3387:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 22        1982 alusta lukien tulisi olla vähintään kaksin-
3388: S:n 1 momentin 17 kohdan säännöksellä on            kertainen.
3389: tapaturma- ja henkilövahinkoon perustuvat lii-         Verottoman osan pysyttäminen samana on jo
3390: kennevahinkokorvaukset määrätty 20 000 mar-         muutamassa vuodessa huomattavasti kiristänyt
3391: kan vuotuismäärän ylittävältä osalta veronalai-     vaikeavammaisten korvauksensaajien verotusta.
3392: seksi tuloksi. Näistä korvaoksista ei suoriteta     Tällä tavoin verotuksen kohteeksi joutuvia
3393: mainitussa laissa säädettyjä työtulovähennyksiä.    vammaisia on myös niin vähän, ettei muutok-
3394:    Mainittujen korvausten pitäisi kuitenkin peit-   sella ole verotulojen muodossa yhteiskunnalle
3395: tää työtuloja huomattavasti moninaisemmat tar-      olennaista merkitystä. Henkilövahinkokorvauk-
3396: peet. Näistä mainittakoon vaikean vamman ai-        sen verottamista on pidettävä yleensäkin koh-
3397: heuttama toiminnallinen haitta päivittäisessä       tuuttomana huomioon ottaen vamman vahin-
3398: dämässä, suuremmat sairauskustannukset, hoi-        goittuneelle aiheuttamat suuret olosuhteiden
3399: tavan henkilön palkkauksesta ym. aiheutuvat         muutokset, vammasta aiheutuvat erityiskustan-
3400: menot, yksilöllisen kulkuvälineen välttämättö-      nukset, niiden vajavainen korvaus ja korvaus-
3401: mästä käyttämisestä aiheutuvat kustannukset         tason alhaisuus.
3402: jne. Verovapaan määrän ylittävä korvaus voi            Vanhat ja nykyisen tapaturmavakuutuslain
3403: yleensä tulla kysymykseen vain vaikeavammai-        mukaan määräytyvät korvaukset on tarkoitus
3404: -sen kohdalla, jolla juuri on edellä mainittuja     jättää suunnitteilla olevan tapaturmavakuutuk-
3405: erityiskustannuksia.                                sen uudistuksen ja siihen liittyvän korvausten
3406:    Pysyvään verolakiin sisällytetty markkamäärä     verokysymyksen ulkopuolelle, joten ehdotettu
3407: on osoittautunut epäoikeudenmukaiseksi sen          lainmuutos voidaan toteuttaa itsenäisenä rat-
3408: vuoksi, ettei markkamäärää ole palkka- ja kus-      kaisuna kytkemättä sitä suunnitteilla olevaan
3409: tannustason mukaan muutettu. Verovapaan kor-        uudistukseen.
3410: vauksen markkamäärä on pysynyt lain säätä-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3411: misestä eli vuodesta 1975 samana. Tänä aikana       nioittaen,
3412: on esim. työeläkeindeksi noussut lähes 140 %
3413: ja elinkustannusindeksi noin 100 %. Tämän                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3414: mukaan verovapaan markkamäärän vuoden                      lakiehdotuksen:
3415: 
3416: 
3417:                                               Laki
3418:                           tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
3419:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3420:  varallisuusverolain (1 04 3/7 4) 22 §: n 1 momen tin 17 kohta näin kuuluvaksi:
3421: 
3422:                         22 §
3423:      Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:             vahingon johdosta suoritettua jatkuvaa kor-
3424:                                                     vausta, elinkorkoa ja eläkettä taikka niihin
3425:    17) vahingoittuneen tai hänen oikeudenomis-      liittyviä lisiä, myös silloin, kun ne on saatu
3426: tajansa pakollisen tapaturma- tai liikennevahin-    työnantajalta palkkana tai ennakkona, ei kui-
3427: koturvan nojalla saamaa päivärahaa, henkilö-        tenkaan siltä osin kuin jatkuvan korvauksen,
3428:                                         Lak:iaioille a:o .53                                   71
3429: 
3430: elinkoron tai eläkkeen vuotuinen määrä ylittää        Tämä laki tulee voimaan       patvana
3431: 40 000 markkaa,                                     kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3432:                                                     ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen.
3433: 
3434: 
3435: 
3436:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3437: 
3438:         Lea Savolainen               Anna-Liisa Piipari              Tellervo Koivisto
3439:         Hannu Tapiola                Saara-Maria Paakkinen           Matti Puhakka
3440:         Pekka Starast                Pentti Lahti-Nuuttila           Tarja Halonen
3441:                                      Jouko Skinnari
3442: 72                                            1981 vp.
3443: 
3444: Lakialoite n:o 54
3445: 
3446: 
3447: 
3448: 
3449:                                   Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
3450:                                       tamisesta
3451: 
3452: 
3453:                                          Eduskunnalle
3454: 
3455:    Hallituksen viime vuosina tulo- ja varalli-       varallisuusverolain 17 §:n 3 momentista sanon-
3456: suusverolakiin tekemät muutokset, lähinnä ve-        ta "eikä tätä työskentelyä ole pidettävä vähäi-
3457: rovähennysten tarkistukset, ovat olleet kansa-       senä" poistaa. Tämä epämääräinen sanonta on
3458: laisten verorasituksen kasvun estämisen kan-         johtanut verotuskäytännössä kirjavaan menette-
3459: nalta puutteellisia.                                 lyyn sekä yrityskohtaiseen ja alueelliseen eri-
3460:    Puolisoiden erillisverotusta koskevassa esi-      arvoisuuteen erityisesti viljelijäpuolisoiden koh-
3461: tyksessä (HE 63/1975 vp.) hallitus totesi,           dalla.
3462: että siirtyminen yhteisverotuksesta täydelliseen        Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §: n 2 mo-
3463: erillisverotukseen tapahtuu vaiheittain. Vaiheit-    mentin mukaan perheyrityksissä ansiotuloksi
3464: taisessa siirtymisessä erillisverotukseen erillis-   katsottavan tulon yläraja on niinikään liian al-
3465: verotettavan pääomatulon määrää tulisi korot-        hainen, etenkin jos molemmat puolisot työsken-
3466: taa tuntuvasti. Jotta mainittu alkuperäinen ta-      televät yrityksessä. Ylärajan nostaminen edis-
3467: voite ja samalla verotuksen yksinkertaistami-        täisi myös verotuksen yksinkertaistamistavoi-
3468: nen olisi mahdollista saavuttaa, olisi mielestäm-    tetta. Ylärajan nostaminen on perusteltua edel-
3469: me tässä vaiheessa puolisoiden erillisverotetta-     leen sen vuoksi, että useassa tapauksessa esi-
3470: vien pääomatulojen määrää korotettava 10 000         merkiksi kaupan alalla palkatun henkilöstön
3471: markkaan. Esitämme 17 § :n 2 momenttiin tätä         palkat ylittävät kyseisen ansiotuloksi katsotta-
3472: koskevaa muutosta.                                   van tulon ylärajan. Sen vuoksi esitämme 17 b
3473:    Erillisverojärjestelmä ei edelleenkään ilman      §:n 2 momentissa mainittua perheyritysten
3474: erityissäännöksiä sovellu maatilatalouden har-       puhtaan tulon yhteismäärän ylärajan korotta-
3475: joittajien ja muiden vastaavalla tavoin perhe-       mista 110 000 markkaan. Saman momentin
3476: yrityksessä toimivien puolisoiden verotukseen.       mukaan metsätalouden puhdasta tuottoa pide-
3477: Oman ja perheensä toimeentulon turvaamisen           tään kokonaisuudessaan pääomatulona. Kun ve-
3478: lisäksi maatilatalouden harjoittajien ja muiden      rokuutiometrin raha-arvoa määritetään Maat.
3479: vastaavien yrittäjien on ansaittava tuloa mm.        VA 5 §:n mukaisesti, ei verokuutiometrin
3480: tuotantovälineiden hankintaan, liikepääomaan ja      bruttoarvosta tehtävään vähennykseen saa lu-
3481: velkojen lyhentämistä varten. Meillä on kui-         kea verovelvollisen metsätaloutensa hyväksi te-
3482: tenkin todellisuudessa yhdistetty henkilö- ja        kemän työn arvoa. Tästä seuraa, että maatila-
3483: yritysverotus, joka ei salli yritykselle riittävää   talouden puhtaaseen tuloon sisältyy maatila-
3484: tulorahoitusmahdollisuutta. Myöskään siirtymi-       talouden harjoittajan työpanos metsätalouden
3485: nen kaikki tulot kattavaan erillisverotukseen ei     puhtaan tuoton ohella. Tämän on todennut
3486: ilman erityissäännöksiä ole sovellettavissa yrit-    myös metsäverotuksen kehittämiskomitea mie-
3487: täjäpuolisoiden verotukseen, vaan tällöinkin         tinnössään vuonna 1978.
3488: joudutaan soveltamaan tasausmenettelyn piir-            Mielestämme metsätalouden veronhuojennus-
3489: teitä tapauksissa, joissa henkilö- ja yritysvero-    laki, jonka mukaan metsätalouden puhtaasta
3490: tus on yhdistetty.                                   tulosta lasketaan ansiotuloksi korkeintaan 9 000
3491:    Perheyrityksessä työskentelevien puolisoiden      markkaa, on riittämätön poistamaan tätä on-
3492: verorasituksen palauttamiseksi samalle tasolle       gelmaa. Katsomme, että metsätalouden puhdas
3493: palkanansaitsijapuolisoiden verotuksen kanssa        tuotto olisi poistettava tulo- ja varallisuusvero-
3494: ja perheyritysten edes jossain määrin tapahtu-       lain 17 b §:n 2 momentin luettelosta, jossa
3495: van tulorahoituksen turvaamiseksi tulee tulo- ja     määritellään tulot, joita ei missään tapauksessa
3496:                                             Lakialoite n:o 54                                         73
3497: 
3498: ole pidettävä ansiotulona. Maatilatalouden vält-          Yritysverotustoimikunta piti TVL:n 23 §:n 2
3499: tämätön kehittäminen ja järkevä metsätalouden          momentissa asetettuja rajoja kahdenkertaisesta
3500: harjoittaminen edellyttävät myös varallisuusve-        verotuksesta vapautumiselle epäkäytännöllisinä
3501: ron tuntuvaa lieventämistä tuotanto-omaisuu-           ja sattumanvaraisina. Kokoomuksen eduskunta-
3502: delta. Tämä voidaan toteuttaa alentamalla met-         ryhmä yhtyy yritysverotustoimikunnan kantaan,
3503: sän varallisuusarvon määrittämisessä käytettävä        jonka mukaan olennaista eroa ei saisi olltt sillä,
3504: kerroin nykyisestä 10:stä 6:een. Esitämme ·tulo-       omistaako yrittäjä toimitiloinaan tarvitsemansa
3505: ja varallisuusverolain 45 §:n 2 momenttiin             kiinteistön huonetilana välittömästi vai omistaa-
3506: tätä tarkoittavaa muutosta.                            ko hän kiinteistöyhtiön osakkeet, jotka puoles-
3507:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo-           taan tuottavat yhtiöjärjestyksen mukaisen oi-
3508: mentti, jossa määritellään rahanarvoisia etuja,        keuden hallita toimitiloiksi tarvittavia huonei-
3509: joita ei lueta veronalaiseksi tuloksi, on osoittau-    ta. Voimassaoleva järjestelmä merkitsee pienil-
3510: tunut käytännössä liian suppeaksi. Epäkohtia           le ja keskisuurille yrityksille lisärasitusta suu-
3511: on aiheuttanut mm. se, että valtakunnallisista         rempiin yrityksiin verrattuna. Sattumanvaraisis-
3512: ja kansainvälisistä taidekilpailuista saatuja apu-     ta ja monimutkaisista rajoista sekä myös osak-
3513: rahoja ja palkintoja on ryhdytty verottamaan.          kaiden yksipuolisista toimenpiteistä saattaa olla
3514: Tämä on mielestämme kohtuutonta niiden eri             seurauksena kiinteistöyhteisön liukuminen ve-
3515: taidelajien opiskelijoiden kannalta, jotka vielä       rotuskohtelusta toiseen ja sen tuloksena taas
3516: opiskeluvaiheessaan osallistuvat näihin kilpailui-     kohtuuttomasti erilaiset veroseuraamukset yh-
3517: hin. Tämän vuoksi ehdotamme, että kyseisistä           teisöille, joiden luonne ja tarkoitus eivät mer-
3518: kilpailuista saatuja apurahoja ja palkintoja pi-       kittävästi eroa toisistaan. Sen vuoksi esitämme-
3519: dettäisiin verovapaina samoin edellytyksin kuin        kin TVL:n 23 §:n 2 momentissa säädettyjen
3520: 22 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuja                monimutkaisten rajojen poistamista ja myös
3521: etuuksia.                                              verotuksen yksinkertaistamista tätä kautta. Eh-
3522:    Verotuskäytännössä on työntekijöitä verotet-        dotus merkitsee mainitun lainkohdan kumoa-
3523: tu työnantajaltaan merkkipäivänsä, palveluai-          mista.
3524: kansa tai eläkkeelle siirtymisensä johdosta saa-          Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo-
3525: mistaan arvoltaan varsin pienistäkin lahjoista,        mentin 7 kohdan mukaan ainoastaan valtiolli-
3526: jos ne on saatu rahana tai usein myös lahja-           sen luottamustehtävän hoitamisesta välittömästi
3527: kortteina. Mielestämme mainittuja lahjoja, jos         aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ovat tu-
3528: ne ovat rahalliselta arvoltaan kohtuullisia, ei       lon hankkimisesta johtuneita menoja. Mieles-
3529: tulisi pitää veronalaisena tulona riippumatta          tämme mainittua vähennystä olisi laajennetta-
3530: siitä, ovatko ne tavara- vai rahalahjoja.             va koskemaan kaikkia julkisia luottamustehtä-
3531:    Tulo- ja varallisuusverolain 23 § :n 2 momen-      viä. Lain 28 §:ssä on säädetty porrastettu palk-
3532: tin mukaan ei asunto-osakeyhtiö, asunto-osake-        katulovähennys, jonka yläraja on 800 markkaa.
3533: yhtiölain 25 § :ssä tarkoitettu asunto-osakeyh-       Säännöksen nykyisen sanamuodon mukaan jo
3534: tiönä käsiteltävä kiinteistöyhtiö ja asunto-osuus-    varsin alhaisissa tuloluokissa saavutetaan palk-
3535: kunta ole kahdenkertaisen verotuksen kohteena,        katulovähennyksen yläraja. Mielestämme ylä-
3536: toisin kuin lähtökohtaisesti kaikki keskinäiset       rajaa tulisi korottaa tässä vaiheessa 1 200 mark-
3537: kiinteistöyhtiöt ja niiden osakkaat. Alussa mai-      kaan ja samalla poistaa sen porrastus, mikä
3538: nittujen asuntoyhtiöiden lisäksi kahdenkertaista      johtaisi verotuksen yksinkertaistamiseen. Mai-
3539: verotusta ei sovelleta ns. vuokraedun osalta          nittu muutos merkitsisi askelta kohti palkkave-
3540: muihinkaan kiinteistöosakeyhtiöihin ja osuus·         rotusta.
3541: kuntiin, mikäli ne täyttävät 23 §:n 2 momen-              Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa
3542: tissa säädetyt edellytykset. Yritysverotustoimi-      sovelletaan toisen kerran lainmuutosta, jolla
3543: kunta on mietinnössään (KM 1980: 42) kat-             pakolliset yrittäjäeläkemaksut saatettiin vero-
3544: sonut, että keskinäisten kiinteistöyhteisöjen ve-     ·tuksessa rajoituksetta vähennyskelpoisiksi. Va-
3545: rotusta on aiheellista tarkistaa osakkaan ns.         paaehtoisesta lisäeläketurvasta syntyvät kustan-
3546: vuokraedun osalta. Yritysverotustoimikunta ei         nukset sen sijaan ovat vähennyskelpoisia ainoas-
3547: pitänyt tässä suhteessa perusteltuna verohalli-       taan siltä osin kuin eläkemaksujen määrä ei
3548: tuksen esittämää keskinäisten kiinteistöyhteisö-      ylitä 15 prosenttia ansiotulon määrästä. Kun
3549: jen rinnastamista muihin normaalia liiketoimin-       yrittäjäpuolisoiden yhteenlasketut yrittäjäeläke-
3550: taa harjoittaviin osakeyhtiöihin.                     maksut useimmiten ylittävät kyseisen 15 pro-
3551: 
3552: 10 088100096K
3553: 74                                         Lakialoite 11:0 54
3554: 
3555: 
3556: sentin rajan, on yrittäjien eläkelakiin perustu-     osinkojen kahdenkertaisen verotuksen lieventä-
3557: vien vapaaehtoisten, lisäturvaa tuovien eläke-       minen. Tästä syystä saman vähennyksen laajen-
3558: maksujen vähentäminen verotuksessa TVL:n             taminen koskemaan myös eräitä vuokratuloja
3559: puitteissa käytännössä mahdotonta monien pien-       ja korkotuloja hämärsi pykälän aikaisemman
3560: yrittäjien kohdalla. Kun maassamme on li-            tarkoituksen, joten katsomme, että edellä mai-
3561: säksi huomattava joukko vanhempia henkilöitä,        nitut pääomatulovähennykset olisi pidettävä
3562: joiden eläketurva edellyttää huomattavia maksu-      lainsäädännöllisestikin erillään. Sen vuoksi esi-
3563: ja, vaikkei heillä olisi juurikaan ansiotuloja,      tämme korkotulovähennystä sijoitettavaksi eri
3564: tulisi periaatteessa kaikki eläkevakuutusmaksut      momenttiin kuin osinkotulovähennys sekä sa-
3565: voida vähentää 29 §:n 1 momentin 5 kohdan            malla näiden molempien vähennysten ylärajojen
3566: perusteella.                                         korottamista 2 500 markkaan.
3567:    Perheiden sairauskulut nousevat nykyisin lu-         Voimassa olevan lain 33 § :n 2 a kohdassa
3568: kuisissa tapauksissa useisiin tuhansiin markkoi-     olevan palkkavähennyksen olemme esitykses-
3569: hin, varsinkin silloin, kun joku perheenjäsen on     sämme sijoittaneet saman pykälän 1 kohtaan
3570: pitemmän aikaa sairaana. Kuitenkaan esimer-          ja nostaneet työtulovähennysprosenttia 25 pro-
3571: kiksi veronmaksukyvyn alentumisvähennystä ei         sentista 26 prosenttiin sekä enimmäismäärän
3572: käytännössä yleensä ole näissä tapauksissa           11 000 markkaan, jotta se koskisi mm. yrittä-
3573: myönnetty. Jo silmälasien hankinta tai hammas-       jiä ja eläkeläisiä eli kaikkia ns. ansiotulon saa-
3574: lääkärissä käynti on nykyisin niin kallista, että    jia. Tulo- ja varallisuusverolain 36 § :n vä-
3575: 29 § :n 1 momentin 6 kohdassa säädetty 800           hennyksiä koskevista ehdotuksistamme mainit-
3576: markan sairauskuluvähennys ei riitä näitä ku-        takoon erityisesti 1 momentin 4 kohdan opis-
3577: luja peittämään. Sen vuoksi esitämme vähen-          kelijavähennys, jonka nykyinen muoto aiheut-
3578: nyksen ylärajaan tuntuvaa korotusta.                 taa kohtuutonta eriarvoisuutta eri opiskelijoiden
3579:    Tulo- ja varallisuusverolain perhepoliittisiksi   välillä. Opintoja aloitettaessa ja päätettäessä
3580: katsottavat vähennykset ovat laskennallisia, ei-     sekä esimerkiksi asevelvollisuutta suoritettaessa
3581: vätkä merkitse todellisten perhekustannusten         ei ole mahdollista täyttää lainkohdassa mainit-
3582: vähentämismahdollisuutta. Kokoomuksen edus-          tua 7 kuukauden Opiskeluajan vaatimusta. Tä-
3583: kuntaryhmä katsoo, että perheiden tukeminen          män vuoksi ehdotamme säännöstä muutettavak-
3584: kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin on ensi-       si siten, että henkilö saa kunnallisverotuksessa
3585: arvoisen tärkeää. Sen vuoksi esitämme, että          vähentää 2 000 markkaa ansiotulostaan luku-
3586: perheellä olisi mahdollisuus vähentää verovuon-      kautta kohden, jos hän on lukukauden aikana
3587: na kotiapulaisen palkkauskustannukset. Ehdo-         vähintään 3 kuukauden ajan saanut säännöllistä
3588: tamme lisättäväksi 29 § :n 1 momenttiin tätä         ja täyttä opetusta lainkohdassa mainituissa op-
3589: tarkoittavan 7 kohdan.                               pilaitoksissa. Ahvenanmaan kunnallisverotuk-
3590:    Myös vammaisen tai vanhuksen hoidosta ai-         sessa sovelletaan ehdottamaamme järjestelyä.
3591: heutuneet kustannukset olisi voitava nykyistä        Sama ongelma koskee 7 kuukauden vaatimuk-
3592: paremmin ottaa huomioon verotettavaa tuloa           sen osalta 33 §:n 1 momentin 5 kohdan kou-
3593: vähentävänä seikkana. Sen vuoksi esitämme            lutusvähennystä valtionverotuksessa, joten esi-
3594: 31 §: ään sisällytettäväksi uuden 2 momentin,        tämme tähän vastaavaa muutosta.
3595: jonka mukaan verovelvollisella on oikeus ve-            Saman pykälän 1 momentin 5 kohdassa mai-
3596: ronmaksukyvyn alentumisvähennykseen, jos hän         nittua invalidivähennystä eivät saa hyväkseen
3597: on huoltanut kotihoidossa huollon tarpeessa          henkilöt, joilla ei ole lainkaan verotettavaa tu-
3598: olevaa vammaista tai vanhuusvähennykseen oi-         loa. Ehdotammekin että 36 §: ään lisätään uusi
3599: keutettua henkilöä.                                  4 momentti, jonka mukaan tapauksissa, joissa
3600:    Joulukuun 19 päivänä 1980 annetulla tulo-         1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla verovel-
3601: ja varallisuusverolain muutoksella ( 84 5/80)        vollisella ei ole ollut verovuonna verotettavaa
3602: muutettiin 32 a § :n osinkotulovähennys omai-        tuloa, olisi hänen puolisollaan oikeus laskea
3603: suustulovähennykseksi, eli sen soveltamisalaa        hyväkseen invalidivähennys.
3604: laajennettiin koskemaan myös eräitä vuokra-             Samaa periaatetta tulisi soveltaa 57 § :n mu-
3605: tuloja sekä sellaisia korkotuloja, jotka eivät       kaan valtionverotuksessa tuloverosta tehtävään
3606: erityislakien perusteella ole verovapaita. Osin-     invalidivähennykseen.
3607: kotulovähennyksen tarkoitus oli tähän asti pait-        Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edistämi-
3608: si pienosakesäästämisen kannustaminen myös           sen tarpeellisuuteen on viime aikoina kiinni-
3609:                                           Lakialoia n:o 54                                           75
3610: 
3611: tetty runsaasti huomiota. Yritysten kansainvä-      tuksenmukaisena ja jopa välttämättömänä, että
3612: lisen kilpailukyvyn ja työllisyyden hoitamisen      työntekijöiden aloitteen tekemistä edistettäisiin.
3613: kannalta on esityksessä ryhdytty panostamaan        Tämän vuoksi aloitteista ja keksin.t.'l.öistä ty:ön-
3614: varsinaiseen tutkimus- ja tuotekehitystoimin-       antajalta saatuihin korvauksiin, ellei niitä voida
3615: taan. Yhtenä olennaisena keinona tässä on se,       katsoa joltakin osin verovapaiksi, tulisi sovel-
3616: että myös työntekijät tehtävistä riippumatta        taa tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n tulonta-
3617: aktiivisesti kiinnittäisivät huomiota kilpailuky-   sausta koskevia periaatteita.
3618: kyä parantaviin uudistusmahdollisuuksiin ja            Lain 65 §:ään sisältyvä ns. kattosääntö ei
3619: työllisyyttä edistäviin tuotekehitystoimiin. Täs-   nykymuodossaankaan estä sitä, etteivätkö ve-
3620: sä suhteessa onkin saatu hyviä tuloksia. Työn-      rovelvollisen välittömät verot edelleenkin saata
3621: tekijöille on myös ryhdytty maksamaan palk-         ylittää hänen verotettavien tulojensa määrän.
3622: kioita tehdyistä merkittävistä tuotekehitysaloit-   Verovelvollisen kannalta tällaisissa tapauksissa
3623: teista. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan      kohtuuttomaksi muodostuvan verotuksen estä-
3624: eräiden aloitteiden ja tuotekehitystoimintojen      miseksi olisi 65 §:n sis.ältöä tarkistettava niin,
3625: merkitys on arvioitu huomattavan suureksi.          ettei verojen ja maksujen määrä ylitä, varalli-
3626:    Ongelmaksi on muodostunut, että työnanta-        suusvero mukaan luettuna, 80 prosenttia vero-
3627: jan maksamat korvaukset ovat vain yhden vuo-        tettavasta tulosta. Ehdotamme 65 §:ään mai-
3628: den, eli sen vuoden veronalaista tuloa, jona        nitunlaista muutosta.
3629: palkkio on maksettu. Tämä on epäkohta, sillä           Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
3630: aloitteet voivat perustua huomattavan pitkään
3631: käytännön työssä koettuun ja selviteltyyn tuo-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3632: tekehitykseen. Sitä paitsi on pidettävä tarkoi-              lakiehdotuksen:
3633: 
3634: 
3635: 
3636: 
3637:                                               Laki
3638:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3639:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3640:     kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1 04 3/7 4)
3641:  23 §:n 2 momentti sekä 33 §:n 1 momentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä
3642:  joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 84 5/80), sekä
3643:     muutetaan lain 17 §:n 2 momentti, 17 b §:n 2 ja 3 momentti, 26 §:n 1 momentin 7 kohta,
3644:  28 §, 29 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 31 '§:n 1 momentti, 32 a §,
3645:  33 §:n 1 momentin 1, 2 sekä 3-5 kohdat, 36 §:n 1 ja 3 momentti, 37 §, 45 §:n 2 mo-
3646:  mentti, 50 ja 53 §, 57 §:n l ja 3 momentti, 60 §:n 2 momentin 3 kohta sekä 65 §,
3647:     sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 3 momentti sekä 33 §:n 1 mo-
3648:  mentin 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 29 §:n 2 momentti
3649:  23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 510/77), 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 an-
3650:  netussa laissa (913/78), 29 §:n 1 momentin 5 kohta 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
3651:  laissa ( 972/79) ja 17 § :n 2 momentti, 17 b § :n 2 momentti, 28 §, 29 § :n 1 momentin
3652:   4 kohta, 31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohdat, 36 §:n 1
3653:  momentin 2-5 kohdat sekä 3 momentti, 37, 50 ja 53 §, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdat
3654:  sekä 3 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80),
3655:     lisätään lain 22 §:ään uusi 2 a ja 3 a kohta, 29 §:ään uusi 7 kohta, 31 §:ään uusi 2 mo-
3656:  mentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 32 a §:ään uusi 2 momentti sekä
3657:  36 §:ään uusi 4 momentti, seuraavasti:
3658: 
3659:                       17 §                          jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot
3660:                                                     kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet-
3661:    Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las-    tava määrä ylittää 10 000 markkaa, toisen puo-
3662: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio-    lison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on
3663: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai        vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään
3664: 76                                          Lakialoite n:o 54
3665: 
3666: 
3667: sen puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo             7) julkisen Juottamustehtävän hoitamisesta
3668: siltä osin kuin se ylittää 10 000 markkaa toisen      välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannuk-
3669: puolison tuloihin.                                    set sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin
3670:                                                       määrää.
3671: 
3672:                       17b §
3673:                                                                             28 §
3674:                                                         Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
3675:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo-     palkkatulovähennyksenä palkkatulon määrän, ei
3676: lisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka         kuitenkaan enempää kuin 1 200 markkaa. Palk-
3677: ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan         katulovähennys korvaa palkkatulosta tehtävät
3678: tulon yhteismäärä katsotaan 110 000 markan            luonnolliset vähennykset lukuunottamatta 26
3679: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli          §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja vä-
3680: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että ve-   hennyksiä, jollei korvattavien vähennysten mää-
3681: rovelvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan        rä ylitä palkkatulovähennyksen määrää.
3682: liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suo-
3683: rittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 110 000                            29 §
3684: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä             Verovelvollisella on oikeus vähentää:
3685: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa
3686: ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katso-           4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi
3687: ta korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotu-         sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on
3688: loa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden            verovuonna elättänyt, henki- tai muusta henki-
3689: luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines-      lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun-
3690: osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muu-         ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa
3691: ta näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa.               tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu-
3692:    Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan        tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 400
3693: verovelvollisen puoliso on työskennellyt puoli-       markkaa kutakin perheenjäsentä kohti,
3694: soiden yhdessä harjoittamassa liikkeessä, am-             5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuu-
3695: matissa tai maatilataloudessa, katsotaan val-         tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suo-
3696: tionverotuksessa 2 momentissa tarkoitetusta an-       rittamansa maksut,
3697: siotulosta verovelvollisen tai hänen puolisonsa           6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
3698: vaatimuksesta, mikäli verovelvollinen ei muuta        enintään 1 500 markkaa tai, milloin kysymyk-
3699: selvitystä esitä, puolet puolison ansiotuloksi.       sessä ovat puolisot, yhteensä enintään .3 000
3700:                                                       markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko-
3701:                      22 §                             rotettava 1 000 markalla jokaisesta alaikäisestä
3702:   Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                  lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli-
3703:                                                       nen on verovuonna elättänyt,
3704:                                                           7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu-
3705:    2 a) Maj Lind -pianokilpailuista, Jean Sibe-
3706:                                                       laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta-
3707: lius -viulukilpailuista sekä muista vastaavista       vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset.
3708: kilpailuista saatuja apurahoja ja palkintoja siltä
3709:                                                           Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut
3710: osin kuin edellä 2 kohdassa on säädetty,
3711:                                                       vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per-
3712:                                                       heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja
3713:    .3 a) sitä etua, jonka työntekijä on työnan-       perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä
3714: tajalta saanut merkkipäivänsä, palvelusaikansa        verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus-
3715: tai eläkkeelle siirtymisensä johdosta siltä osin      tannuksiksi katsottavien velkojen korot ja in-
3716: kuin edun arvo ei ylitä hänen kuukausipalk-           deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli-
3717: kansa arvoa,                                          son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jol-
3718:                                                       lei vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin
3719:                                                       puolisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys
3720:                    26 §                               ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansio-
3721:   Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat          tulojen yhteismäärä on suurempi. Edellä mai-
3722: muun ohessa:                                          nitut vähennykset tehdään saman suuruisina
3723:                                                       valtion ja kunnallisverotuksessa.
3724:                                           Ls:kialoite n:o 54                                        77
3725: 
3726:    Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko        on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai
3727: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen         kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen
3728: yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä 5             enimmäismäärää korotetaan 1 500 markalla, jos
3729: kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se        verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin-
3730: kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,         tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti-
3731: josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tar-     lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen-
3732: koitettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja        nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä
3733: 7 kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten, että      on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys),
3734: vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa             3 ) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
3735: sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs-        tään 5 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
3736: tä kuin hänen Suomessa asumaosa aika on koko         nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
3737: verovuodesta. Kalenterikuukauden osa luetaan        koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
3738: tällöin täydeksi kuukaudeksi.                       alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla
3739:                                                     on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen
3740:                        31 §                         koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk-
3741:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön         sinhuolta;avähennys),
3742: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-            4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen
3743: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon     puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
3744: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvel-      tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on
3745: vollisuuden, työttömyyden tai sairauden joh-        sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
3746: dosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu-       tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
3747: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem-       8 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla
3748: pää kuin 6 000 markkaa (veronmaksukyvyn             toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
3749: alentumisvähennys).                                 nys),
3750:    Jos verovelvollinen on huoltanut kotihoidos-        5) 750 markkaa lukukautta kohden jokai-
3751: sa huollon tarpeessa olevaa vammaista tai van-      sesta verovuonna elättämästään sellaisesta lap-
3752: huusvähennykseen oikeutettua henkilöä, vero-        sestaan tai kasvattilapsestaan, joka ennen vero-
3753: velvollisella on oikeus 1 momentissa mainittuun     vuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuot-
3754: vähennykseen.                                       ta ja joka lukukauden aikana vähintään kolmen
3755:                                                     kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyttä
3756:                                                     opetusta kansa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai
3757:                      32 a §                         oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
3758:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-     verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin,
3759: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa     että vähennys myönnetään vain toiselle puoli-
3760: vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus-      soista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on
3761: kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman       tuloja, vähennyksen saa vain se puoliso, jonka
3762: koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi    tulojen yhteismäärä on suurempi (koulutus-
3763: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-    vähennys),
3764: tuksille maksettavista koroista 2 500 markkaa
3765: ( osinkotulovähennys).
3766:    Lisäksi 1 momentissa mainittu verovelvolli-                            36 §
3767: nen saa vähentää muusta veronalaisesta koros-          Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
3768: ta sekä muuna asuntona kuin vapaa-ajan asun-        nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen-
3769: tona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saa-       tää:
3770: dusta vuokratulosta yhteensä 2 500 markkaa             1 ) 4 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
3771: (korko- ;a vuokratulovähennys).                     vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
3772:                                                     täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
3773:                     33 §                               2) 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
3774:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-       sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
3775: hentää lisäksi:                                     vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
3776:   1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin        myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
3777: enintään 11 000 markkaa (työtulovähennys),          molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
3778:   2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin          saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
3779: enintään 4 500 markkaa, jos verovelvollinen         on suurempi (lapsivähennys),
3780: 78                                         Lakialoite n~o S4
3781: 
3782:    3) 1 900 markkaa, jos hänellä verovuodelta        on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
3783: on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-          notun tulon määrä, tai jos tulo on 3 500 mark-
3784: seen tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai-           kaa suurempi, 3 500 markkaa vähennettynä
3785: seen koulutusvähennykseefi eikä häneen ole           yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä .35 mar-
3786: sovellettava tämän lain puolisoita koskevia          kan määrästä, jolla tulo ylittää 3 500 markan
3787: säännöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltaja•       määrän (perusvähennys).
3788: vähennys),
3789:    4) 2 000 markkaa ansiotulostaan lukukautta
3790: kohden, jos hän on lukukauden aikana vähin-
3791: tään kolmen kuukauden ajan saanut säännöllistä          Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk-
3792: ja täyttä opetusta kansa·, perus·, ammatti-, ilta-   sessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna lu-
3793: oppi- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai           vulla 6. Jos maatilan metsän puuston arvo
3794: muussa näihin verrattavassa oppilaitoksessa          olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa olevien
3795: ( opiskelijavähennys), sekä                          samanlaatuisten metsämaiden puustojen keski-
3796:    5) 8 000 mal'kkaa, jos hänellä on sairaudes-      määräisestä arvosta, on metsän edellä maini-
3797: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä            tuin tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan
3798: haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen       korotettava tai alennettava. Metsäksi luetaan
3799: mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti-         maapohja ja puusto.
3800: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään
3801: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
3802: 8 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve-                              50 §
3803: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen          Jos verovelvollinen on verovuoden päättyes-
3804: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-        sä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asun-
3805: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri        to-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-osuus-
3806: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-       kunnan jäsenyyden perusteella hallitsemaansa
3807: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on        huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti omana
3808: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen        taikka perheensä asuntona, alennetaan raken-
3809: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella       nuksen ja sen tonttimaan sekä osakkeen ja
3810: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-        osuuden tämän luvun säännösten mukaan mää-
3811: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-         ritettyä arvoa siltä osin kuin se ei ylitä 200 000
3812: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,         markkaa, 40 prosentilla.
3813: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van-               Jos verovelvollisen omistamassa rakennuk-
3814: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää-       sessa on kaksi tai useampia huoneistoja, joista
3815: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-    verovelvollinen on verovuoden päättyessä käyt-
3816: aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa-     tänyt jotakin huoneistoa yksinomaan tai pää-
3817: miseksi es.iJtettävästä selvityksestä.               asiallisesti omana taikka perheensä asuntona,
3818:                                                      alennetaan rakennuksen omana asuntona käy-
3819:    Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-       tetyn osan ja sitä vastaavan tonttimaan arvoa,
3820: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön         siltä osin kuin se ei ylitä 200 000 markkaa,
3821: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-        1 momentissa säädetyllä tavalla.
3822: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo-
3823: rittamaosa sanotun elatusavun määrän, kuiten-                               53 §
3824: kin enintään 3 000 markkaa alaikäistä lasta             Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske-
3825: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). Mikäli 1        tuista varoista vähennetään 20 000 markkaa.
3826: momentin 5 kohdassa tarkoitetulla verovelvolli-      Jos toisella puolisolla tällöin on velkoja enem-
3827: sella ei ole ollut verovuonna verotettavaa tu-       män kuin varoja, otetaan erotus huomioon toi-
3828: loa, on verovelvollisen puolisolla oikeus vähen-     sen puolison verotettavan varallisuuden vähen-
3829: tää 5 kohdassa tarkoitettu vähennys.                 nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kolman-
3830:                                                      nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta
3831:                     37 §                             varallisuudesta.
3832:    Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-            Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ja
3833: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-       verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varois-
3834: keen ei ole 3 500 markan määrää suurempi,            ta vähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta
3835:                                           Lakialoite n:o 54                                         79
3836: 
3837: 10 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähennys                             60 §
3838: myönnetään vain toiselle yhteenlasketun varal-
3839: lisuuden perusteella verotettavista puolisoista,       Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä
3840: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on varoja,      tulona voidaan pitää muun muassa:
3841: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka varojen
3842: määrä on suurempi.                                     3) tuloja tekijänoikeudesta, patentista sekä
3843:                                                     keksintö-, aloite- ja muista vastaavista palkkiois-
3844:                       57 §                          ta, jotka saadaan työnantajalta;
3845:    Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
3846: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
3847: verosta vähennetään:                                                      65 §
3848:                                                        Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
3849:    1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-     nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
3850: tä lastaan tai kasvattilastaan, 800 markkaa jo-     verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
3851: kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että   den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
3852: vähennys myönnetään vain sille puolisoista,         veron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron,
3853: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-       kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja
3854: vähennys),                                          sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurem-
3855:    2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-        pi kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtion-
3856: tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,        verotuksessa vahvistetusta verotettavasta tulos-
3857: 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-        ta, verovelvollisen maksettavaksi ei panna sa-
3858: kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100         notun määrän yli menevää valtionveron osaa.
3859: prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,     Verotuslain 77 §:n nojalla määrätty veronkoro-
3860: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-       tus on pantava maksuun kokonaan.
3861: senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,           Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
3862: sekä                                                mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
3863:    3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin      tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve-
3864: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 400         roa eikä verotuslain 77 § :n nojalla määrättyä
3865: markkaa.                                            veronkorotus ta.
3866:                                                        Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
3867:    Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3        mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
3868: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-         jättäminen kummankin puolison osalta erikseen.
3869: nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
3870: verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä,         Tämä laki tulee voimaan       patvana
3871: kuitenkin enintään 800 markkaa alaikäistä las-      kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3872: ta kohden.                                          ran vuodelta 198 suoritettavaan verotukseen.
3873: 
3874:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3875: 
3876:          Pentti Sillantaus             Sinikka Karhuvaara              Helena Pesola
3877:          Matti Jaatinen                Eeva Kauppi                     Tuulikki Petäjäniemi
3878:          Heikki Perho                  Esko J. Koppanen                Toivo T. Pohjala
3879:          Sampsa Aaltio                 Juhani Laitinen                 Eva-Maija Pukkio
3880:          Matti Hakala                  Arto Lampinen                   Ulla Puolanne
3881:          Elsi Hetemäki-Olander         Eero Lattula                    Erkki Pystynen
3882:          Matti Hokkanen                Ritva Laurila                   Helge Saarikoski
3883:          Tapio Holvitie                Anna-Kaarina Louvo              Pertti Salolainen
3884:          Juuso Häikiö                  Pekka Löyttyniemi               Jouni J. Särkijärvi
3885:          Timo Ihamäki                  Mauri Miettinen                 Jalmari Torikka
3886:          Lauri Impiö                   Saara Mikkola                   Martti Ursin
3887:          Aila Jokinen                  Pentti Mäki-Hakola              Tauno Valo
3888:          Pekka Jokinen                 Toivo Mäkynen                   Matti Viljanen
3889:          Heikki Järvenpää              Tapani Mörttinen                Mauri Vänskä
3890:          Ilkka Kanerva                 Olavi Nikkilä                   Ben Zyskowicz
3891:                                        Matti Pelttari
3892: 80                                            1981 vp.
3893: 
3894: Lakialoite n:o 55
3895: 
3896: 
3897: 
3898: 
3899:                                     Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta
3900:                                         annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
3901: 
3902: 
3903:                                          Eduskunnalle
3904: 
3905:    Kahdenkertaisen verotuksen aiheuttamien             Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
3906: haittojen vähentämiseksi ja yritysten omarahoi-     mukaisen edellä mainitun osingonjakovähennyk-
3907: tusmahdollisuuksien parantamiseksi säädettiin       sen soveltamista jatketaan lailla ( 846/80) ny-
3908: vuoden 1969 alusta voimaan tulleessa elinkei-       kyisen suuruisena vielä vuodelta 1981 toimi-
3909: noverolaissa, että osakeyhtiö ja osuuskunta saa-    tettavassa verotuksessa. Hallitus ei kuitenkaan
3910: vat vähentää tulostaan 40 % jakamansa osingon       ole laajentanut vähennystä koskemaan kunnal-
3911: tai osuuspääoman koron määrästä. Vuosille           lisverotusta. Jotta monilla tahoilla yhä voimak-
3912: 1977-1980 ko. määrä on nostettu 60 %:iin.           kaammin korostettu pyrkimys yritysverotuksen
3913: Lisäksi vuosina 1969-1980 tapahtuneille mak-        olennaiseksi keventämiseksi vähitellen toteutui-
3914: sullisille osake- ja osuuspääoman korotuksille      si, olisi kokoomuksen eduskuntaryhmän mie-
3915: sekä mainittuna ajankohtana perustetuista uusis-    lestä yritysten omarahoitusta lisättävä osake-
3916: ta yrityksistä maksettu osinko ja osuuspääoman      rahoituksen kautta. Sen vuoksi ehdotammekin
3917: korko saadaan vähentää kuudelta vuodelta ko-        yhtiöiden osingonjakovähennystä ulotettavaksi
3918: konaan yhteisön tulosta. Kokoomuksen edus-          myös kunnallisverotukseen muuttamalla elinkei-
3919: kuntaryhmä on kuitenkin pitänyt epäkohtana          notulon verottamisesta annetun lain 18 § :n 4
3920: sitä, että huojennusta sovelletaan vain valtion-    kohtaa sekä 61 §:n 1 momenttia.
3921: verotukseen, mikä merkitsee sitä, että kunnai-         Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
3922: Hsverotus on täydellisesti kaksinkertaista. Osa-
3923: kerahoituksesta aiheutuukin yrityksille verotuk-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3924: sen vuoksi enemmän kustannuksia kuin laina-                lakiehdotuksen:
3925: rahoituksesta, mikä on omiaan heikentämään
3926: yritystemme rahoitusrakennetta.
3927: 
3928: 
3929: 
3930:                                                Laki
3931:              elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
3932:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3933:    muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360 /68)
3934:  18 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on väliaikaisesti muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980
3935:  annetulla lailla (846/80), ja 61 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
3936:  1980 annetussa laissa (846/80), seuraavasti:
3937: 
3938:                        18 §                         on vähennetty 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut
3939:      Vähennyskelpoisia ovat myös:                   verovapaat osingot ja korot.
3940: 
3941:    4) 60 prosenttia osakeyhtiön jakamasta osin-                           61 §
3942: gosta tai osuuskunnan jakamasta osuuspääoman           Poiketen siitä, mitä 18 § :n 4 kohdassa on
3943: korosta taikka säästöpankin ja osuuspankin lisä-    säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-31. 12. 1985 vä-
3944: rahastosijoitukselle maksamasta korosta, joista     lisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyhtiön
3945:                                            Lakialoite n:o 55                                       81
3946: 
3947: tai osuuskunnan osallailta tai jäseniltä perityil-   pankkiin tai osuuspankkiin maksetulle lisära-
3948: le osake- tai osuuspääomalle tai sanottuna ai-       hastosijoitukselle. Mikäli uudelle osake- tai
3949: kana rekisteriin ilmoitetun säästöpankin tai         osuuspääomalle tai lisärahastosijoitukselle on
3950: osuuspankin lisärahastosijoitukselle taikka sa-      päätetty jakaa suurempi osinko tai korko kuin
3951: nottuna aikana rekisteriin merkitylle tai ker-       muulle osake- tai osuuspääomalle tahi lisära-
3952: tyneelle maksulliselle osake- tai osuuspääoman       hastosijoitukselle ja jaon voidaan olettaa tapah-
3953: korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle re-     tuneen verotuksen välttämiseksi, vähennetään
3954: kisteröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä      tämän momentin perusteella vain pienimmän
3955: seuraavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osin-      osinko- tai korkoprosentin mukainen osinko
3956: gon tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoi-        tai korko.
3957: tuksen koron koko määrä vähennyskelpoiseksi
3958: menoksi, ei kuitenkaan yhtenä verovuotena
3959: enempää kuin 20 prosenttia osakkeista tai              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3960: osuuksista osakeyhtiöön tai osuuskuntaan mak-        kuuta 198 .
3961: setulle osake- tai osuuspääomalle tai säästö-
3962: 
3963: 
3964:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
3965: 
3966:            Pentti Sillantaus            Sinikka Karhuvaara             Helena Pesola
3967:            Heikki Perho                 Eeva Kauppi                    Tuulikki Petäjäniemi
3968:            Matti Jaatinen               Esko J. Koppanen               Toivo T. Pohjala
3969:            Sampsa Aaltio                Juhani Laitinen                Eva-Maija Pukkio
3970:            Matti Hakala                 Arto Lampinen                  Ulla Puolanne
3971:            Elsi Hetemäki-Olander        Eero Lattula                   Erkki Pystynen
3972:            Matti Hokkanen               Ritva Laurila                  Helge Saarikoski
3973:            Tapio Holvitie               Anna-Kaarina Louvo             Pertti Salolainen
3974:            Juuso Häikiö                 Pekka Löyttyniemi              Jouni J. Särkijärvi
3975:            Timo Ihamäki                 Mauri Miettinen                Jalmari Torikka
3976:            Lauri Impiö                  Saara Mikkola                  Martti Ursin
3977:            Aila Jokinen                 Pentti Mäki-Hakola             Tauno Valo
3978:            Pekka Jokinen                Toivo Mäkynen                  Matti Viljanen
3979:            Heikki Järvenpää             Tapani Mörttinen               Mauri Vänskä
3980:            Ilkka Kanerva                Olavi Nikkilä                  Ben Zyskowicz
3981:                                         Matti Pelttari
3982: 
3983: 
3984: 
3985: 
3986:  1>1   088100096K
3987: 82                                            1981 vp.
3988: 
3989: Lakialoite n:o 56
3990: 
3991: 
3992: 
3993: 
3994:                                   Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotannollisia investoin-
3995:                                       teja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
3996: 
3997: 
3998:                                          Eduskunnalle
3999: 
4000:     Tuotannollisten investointien liikevaihtovero-    taisiin hankkivan kaikki liiketoiminnassa käy-
4001:  huojennuksia on jatkettu lailla eräitä tuotan-       tettäviksi tarkoitetut verolliset tavarat ja työ-
4002:  nollisia investointeja koskevista väliaikaisista     suoritukset laissa tarkoitettuun myyntitarkoi-
4003:  poikkeuksista liikevaihtoverolakiin ( 848/80)        tukseen.
4004:  siten, että ne koskevat vuonna 1981 aloitet-            Lakiteknillisistä syistä esitämme kuitenkin
4005:  tavia investointeja. Säännökset eivät enää si-       tässä vaiheessa voimassaolevan väliaikaisen
4006:  sälly liikevaihtoverolakiin, vaan on säädetty        poikkeuslain korvaamista ilman aikarajaa voi-
4007: erillinen laki. Voimassaolevat liikevaihtovero-       massaolevalla poikkeuslailla, joka nykyistä
4008: helpotukset ovat soveltamisajaltaan ja ajalliselta    poikkeuslakia paremmin vie liikevaihtoverojär-
4009: ulottuvuudeltaan edelleen suppeita.                   jestelmäämme kohti arvonlisäverojärjestelmää.
4010:     Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jo vuosia,             Tuotannollisten investointien liikevaihtovero-
4011: mm. lakialaitteessa n:o 129 ( 1979 vp.) liike-        helpotusten vuosittainen jatkaminen lyhyeksi
4012: vaihtoverolain 14 §:n muuttamiseksi, joka on          ajaksi kerrallaan on mielestämme teollisten in-
4013: voimassa, katsonut, että maamme taloudellisen         vestointien suunnitelmallisen järjestämisen, yri-
4014: kehityksen kannalta ja etenkin kotimaisen yri-        tysten tulevien vuosien verorasituksen ennakoi-
4015: tystoiminnan kilpailukykyä ajatellen on välttä-       misen ja koko taloudellisen toiminnan pitkäjän-
4016: mätöntä, että tuotannollinen toimintamme py-          teisen hoitamisen kannalta epäonnistunut lain-
4017: ritään asettamaan liikevaihtoverotuksen osalta        säädäntöratkaisu. Siirtyminen pysyvään arvon-
4018: sen kanssa kilpailevan ulkomaisen tuotannon          Hsäverojärjestelmään muodostaa olennaisen osan
4019: kanssa tasaveroiseen asemaan. Tuotantovälinei-       yritysverotuksemme selkeyttämisessä ja kansain-
4020: den hankintahintaan sisältyvä liikevaihtovero        välisen kehityksen seuraamisessa. Hallituksen
4021: korottaa Suomessa tuotantokustannuksia ja sitä       esityksessä esitettyjen liikevaihtoverohelpotus-
4022: tietä edelleen yritysten valmistamien tavaroiden      ten säätäminen pysyvästi voimaan vuoden 1982
4023: hintoja. Tuotantokustannuksia rasittava liike-       alusta lähtien merkitsisi askelta em. kokonais-
4024: vaihtovero siirtyy piilevänä kuluttajan makset-      uudistuksen suuntaan. Pysyvän järjestelmän
4025: tavaksi, ja tavaroiden lopullisessa hinnassa on      voimaansaattamisajankohdalla 1. 1. 1982 olisi
4026: aina enemmän veroa kuin laissa säädetty vero-        myös tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa
4027: kanta edellyttää, jopa niin, että maassamme          mahdollista ohjata teollisten investointien ajoi-
4028: valmistettuihin tavaroihin sisältyy keskimäärin      tusta lähemmäksi piakkoin odotettavissa olevaa
4029: 3-4 prosenttia edellä mainituin tavoin kertau-       laskusuhdannetta.
4030: tuuutta liikevaihtoveroa. Koska kilpailijamais-          Voimassaoleva laki merkitsee tuotannollisten
4031: samme valmistettujen tavaroiden hintaan ei           kone- ja laiteinvestointien kohdalla edelleen
4032: tavallisesti sisälly kertaantunutta veroa, olisi     ainoastaan yhden kolmasosan suuruisen osto-
4033: kilpailukykymme takaamiseksi tuotantotoimin-         vähennyksen sallimista. Liikevaihtoveron ker-
4034: nassa käytettävät rakennukset, koneet, laitteet,     tautumisen olennainen vähentäminen tuotteiden
4035: työkalut, voiteluaineet ym. vastaavat tavarat        hinnoissa vaatii kuitenkin tavaroiden valmis-
4036: pysyvästi vapautettava liikevaihtoverosta ja         tuksessa käytettyjen koneiden, laitteiden ja työ-
4037: näin eliminoitava liikevaihtoveron kertautuva        kalujen ja niiden osien koko ostohinnan vä-
4038: vaikutus. Sen vuoksi kokoomus on jo pitkään          hentämistä, joten esitämme uuteen poikkeus-
4039: esittänyt, että liikevaihtoverolain 14 §: ää olisi   lakiin tätä tarkoittavaa säännöstä. Liikevaihto-
4040: muutettava siten, että verovelvollisen katsot-       verolain 1 §:n 3 momentin mukaan on konei-
4041:                                             Lakialoite n:o 56                                       83
4042: 
4043: siin ja laitteisiin kohdistuvat muutos-, uudistus-,   verolliset vuokramaksut mielestämme säädettä-
4044: korjaus-, kunnostamis- ja asennustyöt ostettava       vä lain 4 § :n 1 momentissa kokonaan vähen-
4045: verollisin hinnoin. Voimassaolevan lain 4 §:n         nyskelpoisiksi.
4046: sanamuodon rpukaan yritykset saavat huojen-              Voimassaolevan lain 3 §:n 1 momentin teol-
4047: nuksen verollisina hankkimistaan koneiden ja          lisuusrakennuksen määritelmän mukaan on ve-
4048: laitteiden osista sekä myös niiden asennustöistä.     rovapauden edellytyksenä, että tuotannollisten
4049: Siinä ei siis ole mainintaa korjaus-, uudistus-,      yritysten toimisto-, sosiaali- ja muut sellaiset
4050: kunnostamis- ja muutostöiden vähennyskelpoi-          tilat on rakennettava itse tehtaan ja työpaja-
4051: suudesta, mikä aiheuttaa jatkuvaa tulkinnailista      rakennuksen yhteyteen. Tämä perustelematon
4052: epäselvyyttä, koska sinänsä vähennyskelpoisiksi       vaatimus houkuttelee epätarkoituksenmukaiseen
4053: ehdotetut asennustyöt ostetaan juuri koneissa         rakennustapaan, koska huojennuksen saaminen
4054: ilmenevien korjaus- ym. tarpeiden johdosta.           pienentää yritysten rakennuskustannuksia jopa
4055: Tämän vuoksi ehdotamme em. liikevaihtovero-           10,5 prosentilla. Säännöksen vuoksi ei myös-
4056: 1ain 1 §:n 3 momentissa lueteltuja työsuori-          kään jätevedenpuhdistamoja ole voitu hyväksyä
4057: tuksia sisällytettäviksi täyden vähennyksen pii-      verovapaiksi. Mainittujen epäkohtien vuoksi
4058: riin.                                                 ehdotammekin, että nämä samoin kuin muut
4059:     Veronhuojennus ei voimassaolevan lain mu-         tuotantolaitoksen toimintaan välittömästi liitty-
4060: kaan edelleenkään koske vuokrattavia koneita          vät rakennukset saatetaan verovapauden piiriin.
4061:  ja laitteita. Tämä on aiheuttanut haittaa eri-          Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
4062:  tyisesti PKT-yrityksille, joilla ei usein ole tar-
4063: vittavia pääomia kalliiden koneiden ja laittei-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4064:  den ostamiseen. Myös neutraliteettisyistä olisi                lakiehdotuksen:
4065: 
4066: 
4067: 
4068:                                                 Laki
4069:         eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
4070:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4071: 
4072:                        1 §                            nusaineiden ja -tarvikkeiden ostohintojen yhteis-
4073:    Voimassa olevasta liikevaihtoverolainsäädän-       määrää. Verovelvollisen kokonaan tai osaksi
4074: nöstä poiketen saadaan myynnin verotusarvoa           itse rakentaman teollisuusrakennuksen ostohin-
4075: laskettaessa vähentää eräistä tuotannollisista        taan luetaan lisäksi verovelvollisen rakennus-
4076: investoinneista aiheutuvat menot sen mukai-           paikalla suoritetusta rakennustyöstä sekä siihen
4077: sesti kuin tässä laissa säädetään.                    välittömästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muus-
4078:                                                       ta vastaavasta työstä suorittamat palkkamenot
4079:                        2 §                            sosiaalikuluineen. Milloin verovelvollinen ottaa
4080:    Verovelvollinen saa vähentää 75 sadasosaa          edellä tarkoitetussa omassa rakennustoiminnas-
4081: rakennustyön suorittajalta hankkimansa tai itse       saan käytettäväksi itse valmistamansa, tavan-
4082: rakentamansa liikevaihtoverolaissa tarkoitetussa      omaisena myyntituotteena pidettävän tavaran,
4083: liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teollisuus-        ostohintana pidetään tällaisen tavaran osalta
4084: rakennuksen ostohinnasta. Teollisuusrakennuk-         80 sadasosaa sen käyvästä myyntihinnasta vä-
4085: sen ostohinnalla tarkoitetaan teollisuusraken-        hennettynä niiden rakennusaineiden ja -tarvik-
4086: nuksen maa- ja vesialueisiin kohdistuvien, sen        keiden ostohinnalla, jotka edellä olevan mukai-
4087: rakentamistyössä tarpeellisten työsuoritusten,        sesti on erikseen luettu teollisuusrakennuksen
4088: varsinaisten rakennustöiden ja suunnittelutöi-        ostohintaan.
4089: den sekä rakennukseen kuuluvien ilmastointi-
4090: kanavien, vesi-, viemäri-, lämpö-, kaasu- ja                                  3 §
4091: sähköjohtojen samoin kuin muiden sellaisten              Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta
4092: laitteiden ja niihin kohdistuvien uutta teolli-       tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh-
4093: suusrakennusta rakennettaessa suoritettujen töi-      taana, työpajana, voima-asemana tai varastona,
4094: den sekä mainituissa töissä käytettyjen raken-        toimisto- tai sosiaalitilana tahi muuhun tuotan-
4095: 84                                        Lakialoite n:o 56
4096: 
4097: 
4098: tolaitoksen tmmmtaan välittömästi liittyvään        tahi, jos tavaran käypä myyntihinta on natta
4099: tarkoitukseen.                                      pienempi, käypä myyntihinta myynnin verotus-
4100:    Sellaisen uuden rakennuksen, jota verovel-       arvoon.
4101: vollinen tulee osittain käyttämään teollisuus-
4102: rakennuksella ja osittain muuhun tarkoitukseen,                             5 §
4103: ostohinta saadaan vähentää 2 §:n mukaisesti             Verovelvollinen saa 2 §:n mukaisesti vähen-
4104: vain siltä osin kuin rakennusta käytetään teol-      tää uuden teollisuusrakennuksen ostohinnasta
4105: lisuusrakennuksena. Jos ensiksi mainittu käyttö-    kultakin kalenterikuukaudelta sen osan, jonka
4106: tarkoitus on vähintään 90 sadasosaa rakennuk-       hän on kalenterikuukauden aikana sovitun
4107: sen kaikesta käyttötarkoituksesta, sen ostohin-     maksutaulukon mukaisesti tai muuten raken-
4108: nasta saadaan kuitenkin 2 §:n mukaisesti tehdä      nustyön tai muun rakentamiseen kuuluvan työn
4109: vähennys kaikilta osin. Jos ensiksi mainittu        suorittajalle tehdystä työstä ja työhön käyte-
4110: käyttötarkoitus on vähemmän kuin 10 sadas-          tyistä aineista maksanut. Verovelvollisen itse
4111: osaa rakennuksen kaikesta käyttötarkoituksesta,     suorittamassa rakennustyössä saadaan vähentää
4112: sen ostohintaa ei saa vähentää miltään osin.        :käytettyjen rakennusaineiden ja -tarvikkeiden
4113:    Valtiovarainministeriö vahvistaa ne perusteet,   ostohinnat edellä mainitun lainkohdan mukai-
4114: joiden mukaan 2 momentissa tarkoitettu vä-          sesti siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana
4115: hennyskelpoinen suhteellinen osuus rakennuk-        verovelvollista on sanotuista hänelle toimite-
4116: sen ostohinnasta lasketaan.                         tuista aineista ja tarvikkeista veloitettu, sekä
4117:                                                     mainitusta rakennustyöstä sekä siihen välittö-
4118:                         4 §                         mästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muusta
4119:    Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava ve-    työstä maksetut korvaukset ja palkat sosiaali-
4120: rovelvollinen saa vähentää tässä toiminnassa        kuluineen vastaavalla tavalla siltä kalenterikuu-
4121: käytettäväksi hankkimiensa tai itse maahantuo-      kaudelta, jonka aikana ne on maksettu. Ra-
4122: miensa koneiden, laitteiden ja työkalujen sekä      kennustyössä käytetyn, verovelvollisen itse val-
4123: niiden osien samoin kuin niihin kohdistuvien        mistaman, tavanomaisena myyntituotteena pi-
4124: verollisten muutos-, puhdistus-, korjaus-, kun-     dettävän tavaran ostohintana 2 § :n mukaisesti
4125: nostamis- ja asentamistöiden sekä sanottujen        pidettävä määrä saadaan vähentää edellä mai-
4126: töiden yhteydessä käytettävien tarvikkeiden         nitulla tavalla siltä kalenterikuukaudelta, jonka
4127: ostohinnat, tai jos verovelvollinen on itse val-    aikana sanottu tavara on otettu rakennustyössä
4128: mistanut mainitut tavarat, liikevaihtoverolain      käytettäväksi.
4129: 17 § :n 1 momentin mukaisesti myynnin vero-
4130: tusarvoon luettavan määrän. Jos edellä tarkoi-                            6 §
4131: tettu kone, laite, työkalu tai niiden osa hanki-       Edellä 4 § :n 1 momentissa tarkoitettu vä-
4132: taan vuokrattuna kotimaasta, saa tavaroiden         hennys saadaan tehdä siltä kalenterikuukaudel-
4133: valmistustoimintaa harjoittava verovelvollinen      ta, jonka aikana vähennykseen oikeutettua on
4134: vähentää verolliset vuokramaksut. Jos kone,         tälle toimitetusta tavarasta tai tälle tehdystä
4135: laite, työkalu tai niiden osa vuokrataan suoraan    asennustyöstä veloitettu tahi maahantuotu ta-
4136: ulkomailta, saadaan vähentää hinta, josta maa-      vara on tullattu, taikka verovelvollisen itse
4137: hantuonnin yhteydessä on laskettu liikevaihto-      valmistaman tavaran arvo on luettu myynnin
4138: vero, sekä sanottu vero.                            verotusarvoon.
4139:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuina koneina
4140: tai laitteina ei pidetä henkilö-, paketti- ja
4141: kuorma-autoja.                                                             7 §
4142:    Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osalta       Jos tässä laissa tarkoitettuja vähennyksiä ei
4143: hän on tehnyt 1 momentin mukaisen vähen-            voida myynnin verotusarvoa asianomaiselta ka-
4144: nyksen, luetaan myynnin verotusarvoon tavaran       lenterikuukaudelta laskettaessa tehdä täysimää-
4145: myyntihinta. Jos verovelvollinen ottaa sanotun      räisinä, noudatetaan vähentämättä jääneen mää-
4146: tavaran käytettäväksi muussa kuin 1 momen-          rän vähentämisessä soveltuvin osin liikevaihto-
4147: tissa tarkoitetussa valmistustoiminnassa tai lo-    verolain 22 § :n 2 ja 3 momentin säännöksiä.
4148: pettaa sanotun valmistustoiminnan harjoittami-         Myynnin verotusarvoa tässä laissa säädetty-
4149: sen, luetaan tavaran ostohinta tai liikevaihto-     jen perusteiden mukaan laskettaessa ja muu-
4150: verolain 17 § :n 1 momentin mukaisesti vero-        toinkin on soveltuvin osin voimassa, mitä liike-
4151: velvollisen myynnin verotusarvoon luettu määrä      vaihtoverosta on säädetty.
4152:                                           Lakialoite n:o 56                                        85
4153: 
4154:                       8 §                           pykälässä tarkoitettuihin tavaroihin, jotka on
4155:    Lain 2 §: ää sovelletaan niihin rakennuksiin,    toimitettu tai luovutettu tullivalvonnasta vä-
4156: joiden rakentamiseen on ryhdytty lain voimaan-      hennyksen tekemiseen oikeutetulle verovelvolli-
4157: tulopäivänä tai sen jälkeen.                        selle tahi jotka tämä on ottanut käytettäväksi
4158:    Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät      muuhun kuin myyntitarkoitukseen lain voi-
4159: erityiset seikat muuta osoita, kun mahdollisia      maantulopäivänä tai sen jälkeen sekä niiden
4160: kaivutöitä lukuunottamatta rakennuksen tai          kotimaasta vuokrattujen tavaroiden vuokran-
4161: rakennelman perustustyöt on aloitettu. Raken-       maksuihin, jotka koskevat vuokra-aikaa lain
4162: tamisen aloittamisajankohdasta sekä, jos raken-     voimaantulopäivältä tai sen jälkeiseltä ajalta.
4163: nuksen ostohinta saadaan 3 § :n 2 momentin             Sellaisten tavaroiden ostohinnoista, joiden
4164: mukaan vähentää vain osittain, ostohinnan           ostohinnoista kolmasosa on tämän lain voi-
4165: vähennyskelpoisesta osuudesta on verovelvolli-      maantultua eräitä tuotannollisia investointeja
4166: sen annettava luotettava selvitys sen verokau-      koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaih-
4167: den veroilmoituksessaan, jonka myynnin vero-        toverolakiin annetun lain 4 § :n mukaisesti
4168: tusarvosta 5 §:n mukainen vähennys ensim-           vähennettävissä, saa tämän lain 4 § :n 1 mo-
4169: mäisen kerran tehdään. Rakentamista valvovan        mentista poiketen vähentää ainoastaan jäljelle
4170: viranomaisen on liikevaihtoverotoimiston pyyn-      jäävän osan.
4171: nöstä annettava lain soveltamisessa tarpeellisia
4172: selvityksiä ja lausuntoja.                                             10 §
4173:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4174:                     9 §                             kuuta 1982.
4175:   Lain 4 § : ää sovelletaan niihin sanotussa
4176: 
4177: 
4178:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4179: 
4180:          Pentti Sillantaus            Sinikka Karhuvaara              Matti Pelttari
4181:          Heikki Perho                 Eeva Kauppi                     Helena Pesola
4182:          Matti Jaatinen               Esko J. Koppanen                Tuulikki Petäjäniemi
4183:          Sampsa Aaltio                Juhani Laitinen                 Toivo T, Pohjala
4184:          Matti Hakala                 Arto Lampinen                   Eva-Maija Pukkio
4185:          Elsi Hetemäki-Olander        Eero Lattula                    Ulla Puolanne
4186:          Matti Hokkanen               Ritva Laurila                   Erkki Pystynen
4187:          Tapio Holvitie               Anna-Kaarina Louvo              Helge Saarikoski
4188:          Juuso Häikiö                 Pekka Löyttyniemi               Pertti Salolainen
4189:          Timo Ihamäki                 Mauri Miettinen                 Jouni J. Särkijärvi
4190:          Lauri Impiö                  Saara Mikkola                   Jalmari Torikka
4191:          Aila Jokinen                 Pentti Mäki-Hakola              Martti Ursin
4192:          Pekka Jokinen                Toivo Mäkynen                   Tauno Valo
4193:          Heikki Järvenpää             Tapani Mörttinen                Matti Viljanen
4194:          Ilkka Kanerva                Olavi Nikkilä                   Mauri Vänskä
4195:                                       Ben Zyskowicz
4196: 86                                          1981 vp.
4197: 
4198: Lakialoite n:o 57
4199: 
4200: 
4201:                                  Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
4202:                                       tapauksissa annetun lain kumoamisesta
4203: 
4204:                                        Eduskunnalle
4205: 
4206:    Asuntotulon verottamisesta annetun lain         asuntoihin. Myös tonttien verotusarvoja on
4207: (505/1973) mukaan asuntotulo vakituisesta          ryhdytty pelkin hallinnollisin toimin korotta-
4208: asunnosta jätetään verottamatta siltä osin kuin    maan niin, että korotus voi merkitä moninker-
4209: sen perusteena olevan asunnon verotusarvo ei       taista tonttimaan verotusarvon nousua. Asun-
4210: ylitä 190 000 markkaa ja muusta kuin vaki-         nosta aiheutuvat välttämättömät menot ovat
4211: tuisesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa    perheille ja etenkin lapsiperheille usein huo-
4212: verottamatta siltä osin kuin asunnon verotus-      mattavin menoerä. Kaikin tavoin tulisi huo-
4213: arvo ei ylitä 50 000 markkaa. Lakia on vaki-       lehtia asumiskustannusten hillinnästä. Myös
4214: tuisen asunnon osalta muutettu 21. 11. 1980        uudet katumaksut lisäävät asumiskuluja. Mm.
4215: annetulla lailla ( 741 /80 ) .                     edellä olevista syistä johtuen tulisi asuntotulo-
4216:    Rakennusten jälleenhankinta-arvoja koskevia     verotuksesta luopua.
4217: perusteita on viimeisen kahden vuoden aikana          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4218: korotettu tuntuvasti. Tarkoituksena on, että
4219: arvoja vielä huomattavasti korotettaisiin. Sel-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4220: vimmin korotuspaineet kohdistuvat vanhoihin               lakiehdotuksen:
4221: 
4222:                                              Laki
4223:            asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta
4224:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4225: 
4226:    Täten kumotaan asuntotulon verottamisesta         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4227: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1973      kuuta 198 .
4228: annettu laki (505/73) siihen myöhemmin teh-
4229: tyine muutoksineen.
4230: 
4231: 
4232:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4233: 
4234:          Pentti Sillantaus             Sinikka Karhuvaara            Matti Pelttari
4235:          Heikki Perho                  Eeva Kauppi                   Helena Pesola
4236:          Matti Jaatinen                Esko J. Koppanen              Tuulikki Petäjäniemi
4237:          Sampsa Aaltio                 Juhani Laitinen               Toivo T. Pohjala
4238:          Matti Hakala                  Arto Lampinen                 Eva-Maija Pukkio
4239:          Elsi Hetemäki-Olander         Eero Lattula                  Ulla Puolanne
4240:          Matti Hokkanen                Ritva Laurila                 Erkki Pystynen
4241:          Tapio Holvitie                Anna-Kaarina Louvo            Helge Saarikoski
4242:          Juuso Häikiö                  Pekka Löyttyniemi             Pertti Salolainen
4243:          Timo Ihamäki                  Mauri Miettinen               Jouni J. Särkijärvi
4244:          Lauri Impiö                   Saara Mikkola                 Jalmari Torikka
4245:          Aila Jokinen                  Pentti Mäki-Hakola            Martti Ursin
4246:          Pekka Jokinen                 Toivo Mäkynen                 Tauno Valo
4247:          Heikki Järvenpää              Tapani Mörttinen              Matti Viljanen
4248:          Ilkka Kanerva                 Olavi Nikkilä                 Mauri Vänskä
4249:                                        Ben Zyskowicz
4250:                                             1981 vp.                                             87
4251: 
4252: Lakialoite n:o 58
4253: 
4254: 
4255: 
4256: 
4257:                                  Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
4258:                                      annetun lain muuttamisesta
4259: 
4260: 
4261:                                        Eduskunnalle
4262: 
4263:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain      sen eduskuntaryhmä ehdottaa tässä yhteydessä
4264: 7 §:n 1 momentissa säädetyn ammattimaiseen         lain 3 §: ään verotuskertoimen alentamista mer-
4265: liikenteeseen käytettäväksi rekisteröidystä au-    kitsevää muutosta. Henkilöautojen pitkäaikai-
4266: tosta palaotettavan autoveron enimmäismäärää       sen hinnannousun vuoksi pidämme hallituksen
4267: korotettiin lailla n:o 849/80 37 500 markkaan      toteuttamia palautettavan autoveron enimmäis-
4268: sekä 17 §:ssä säädetyn invalidien autoveron        määrän korotuksia riittämättöminä, joten esi-
4269: palautusten enimmäismääriä normaalitapaukses-      tämme niitä jälleen sekä ammattimaisten että
4270: sa 16 000 markkaan, automaattivaihteisissa ajo-    invalidiajoneuvojen kohdalla korotettavaksi.
4271: neuvoissa 21 000 markkaan sekä niissä ta-             Suomen noin 420 autokoulun vuosittaisista
4272: pauksissa, joissa invalidin liikuntakyky on ala-   70 000 oppilaasta 45 000 saa ajo-opetusta hen-
4273: raajojen puuttumisen tai niiden toiminnan vaja-    kilöautoilla AB-ajokortin hankkimiseksi. Huo-
4274: vaisuuden vuoksi alentunut siten, että hänen       mattavan osan ajokortin hankintakustannuksista
4275: pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 %,          muodostavat autonkäyttökustannuksista muo-
4276: enintään 10 500 markkaan.                          dostuvat kulut. Autokouluautoja käytetään pää-
4277:    Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhtey-       asiallisesti opetuskäyttöön ja ne on myös va-
4278: dessä kannettava vero on sen koko voimassa-        rustettu tätä tarkoitusta varten. Sen vuoksi
4279: olaajan pysynyt rakenteeltaan lähes muuttu-        auto on autokoululle työkaluihin verrattava
4280: mattomana. Suuren kertoimen osuus tullaus- ja      investointi, jota ei tulisi kohtuuttomasti verot-
4281: verotusarvoon on ollut määräävänä. Sen vuoksi      taa. Tämän vuoksi on perusteetonta, että auto-
4282: autojen vähittäishinnat ovat nousseet sekä kan-    veron osuus kouluauton hankintahinnasta on
4283: sainvälisen että kotimaisen hintatason nousua      18 000 markkaa. Jos kouluautoista maksettava
4284: huomattavasti nopeammin, jopa niin voimak-         vero palautettaisiin auto- ja moottoripyörävero-
4285: kaasti, että henkilöautojen hinnat ovat viimei-    lain 7 §:ssä säädetyllä tavalla samoin kuin
4286: sen seitsemän vuoden aikana yli kolminkertais-     taksiautojen kohdalla on asianlaita, saataisiin
4287: tuneet. Verotuksen vuoksi auton hinta nousee       autokoulujen opetusmaksut alennetuksi 12-14
4288: nykyään tuotantokustannusten nousuun verrat-       prosentilla, mikä aiheuttaisi huomattavaa säästöä
4289: tuna 2.45-kertaisesti.                             ajokortin suorittajille.
4290:     Kokoomuksen eduskuntaryhmä on useaan              Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
4291: otteeseen korostanut, että henkilöautojen ve-      kunnioittavasti,
4292: rotus olisi pikaisesti saatettava nykyistä huo-
4293: mattavasti kohtuullisemmalle tasolle. Autove-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4294: rotus kaipaakin kokonaisuudistusta. Tilanteen             lakiehdotuksen:
4295: pahimpien epäkohtien korjaamiseksi kokoomuk-
4296: 88                                           Lakialoite n:o 58
4297: 
4298: 
4299: 
4300: 
4301:                                                 Laki
4302:                    auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
4303: 
4304:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4305:      muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain 3 §,
4306:   7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti,
4307:      sellaisina kuin niistä ovat 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 842/77)
4308:   sekä 7 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
4309:   laissa ( 849/80), näin kuuluviksi:
4310: 
4311:                        3 §
4312:    Autoveroa suoritetaan verotusarvon maara           kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Hel-
4313: korotettuna 30 prosentilla ja vähennettynä             singin piiritullikamarin on hakemuksesta mää-
4314: 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron            rättävä asettamillaan ehdoilla valtion varoista
4315: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus-        maksettavaksi takaisin maahantuonnin yhtey-
4316: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero          dessä suoritettu tai auton hintaan sisältyvä
4317: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton              vero, kuitenkin enintään 19 000 markkaa. Mil-
4318: verosta.                                              loin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai
4319:                        7§                             muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on
4320:    Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on          käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa
4321: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-     palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin-
4322: teriin ammattimaiseen liikenteeseen tai auto-         tään 25 000 markkaa. Jos auto on ollut halti-
4323: koulun kouluautona käytettäväksi, on se, joka         jan käytössä, vero palautetaan vasta, kun halti-
4324: tällöin on rekisteröity auton omistajaksi tai         ja on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus
4325: haltijaksi ja joka käyttää sitä pääasiallisesti       voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
4326: ammattimaiseen liikenteeseen tai autokoulun           auton omistajaksi, mutta se on tehtävä vii-
4327: kouluautona, oikeutettu, auton oltua haltijan         meistään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
4328: käytössä kuitenkin vasta tämän tultua rekiste-            Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
4329: röidyksi auton omistajaksi, bakemuksesta saa-         ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
4330: maan Helsingin piiritullikamarilta takaisin maa-      haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi,
4331: han tuotaessa suoritetun autoveron määrän,            jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
4332: kuitenkin enintään 45 000 markkaa. Palautusta         puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
4333: on uhalla, että oikeus sen saamiseen on mene-         siten alentunut, että hänen pysyva haitta-
4334: tetty, haettava 6 kuukauden kuluessa siitä,           asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
4335: kun hakija on merkitty autorekisteriin auton          piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momen-
4336: omistajaksi.                                          tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va-
4337:                                                       roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maa-
4338:                                                       hantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton
4339:                        17 §                           hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
4340:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa          14 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain
4341: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai      autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
4342: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-   toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistautu-
4343: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy-         mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi
4344: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja          olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan tehdä
4345: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,          ennen kuin hakija on rekisteröity auton omista-
4346: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste      jaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 7 §:n
4347: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-        1 momentissa säädetyssä ajassa.
4348: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammat-
4349: tiin valmistautumista varten tapahtuvan opis-
4350:                                      Lakialoite n:o 58                                     89
4351: 
4352:   Tämä laki tulee voimaan   pa1vana            jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite-
4353: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin,    taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
4354: 
4355: 
4356:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4357: 
4358:         Pentti Sillantaus          Sinikka Karhuvaara           Helena Pesola
4359:         Heikki Perho               Esko J. Koppanen             Tuulikki Petäjäniemi
4360:         Matti Jaatinen             Eeva Kauppi                  Eva-Maija Pukkio
4361:         Sampsa Aaltio              Juhani Laitinen              Erkki Pystynen
4362:         Matti Hakala               Arto Lampinen                Toivo T. Pohjala
4363:         Elsi Hetemäki-Olander      Eero Lattula                 Helge Saarikoski
4364:         Matti Hokkanen             Ritva Laurila                Ulla Puolanne
4365:         Tapio Holvitie             Anna-Kaarina Louvo           Jouni J. Särkijärvi
4366:         Juuso Häikiö               Pekka Löyttyniemi            Pertti Salolainen
4367:         Timo Ihamäki               Mauri Miettinen              Jalmari Torikka
4368:         Lauri lmpiö                Saara Mikkola                Martti Ursin
4369:         Aila Jokinen               Pentti Mäki-Hakola           Tauno Valo
4370:         Pekka Jokinen              Toivo Mäkynen                Matti Viljanen
4371:         Heikki Järvenpää           Tapani Mörttinen             Mauri Vänskä
4372:         Ilkka Kanerva              Olavi Nikkilä                Ben Zyskowicz
4373:                                    Matti Pelttari
4374: 
4375: 
4376: 
4377: 
4378: 12 088100<l%K
4379: 90                                             1981 vp.
4380: 
4381: Lakialoite n:o .59
4382: 
4383: 
4384: 
4385: 
4386:                                   Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttami-
4387:                                       sesta
4388: 
4389: 
4390:                                          Eduskunnalle
4391: 
4392:    Eduskunnassa joulukuun 19 päivänä 1980             kuten yritysverotustoimikunnan mietinnössä to-
4393: hyväksytyn leimaverolain muutoksen ( 851/80)          detaan.
4394: mukaan muutettiin kiinteistöjen lainhuudatus-             Erillisen epäkohdan muodostaa lisäksi se
4395: leimaveron veroasteikkoa rahanarvon alenemi-          huomattava ero, joka vallitsee omakotikiinteis-
4396: sen johdosta siten, että vero on 4 prosenttia,        töjen ja asunto-osakehuoneiston vastikkeellisten
4397: kun omaisuuden arvo on enintään 30 000 mark-          luovutusten leimaveroissa. Asunto-osakkeiden
4398: kaa, 5 prosenttia kun omaisuuden arvo on yli          kaupasta tai vaihdosta peritään veroa 1,2 pro-
4399: 30 000 markkaa mutta alle 100 000 markkaa,            senttia kauppasummasta. Vero määräytyy yhtiö-
4400: ja tätä summaa korkeammista omaisuuksista             muodon perusteella yhtäläiseksi, oikeuttivatpa
4401: 6 prosenttia. Hallitus perusteli lainmuutosta         osakkeet huoneiston hallintaan kerrostalossa,
4402: mm. sillä, että tähän asti voimassa olevan vero-      rivitalossa tai erilleen rakennetuissa rakennuk-
4403: asteikon mukaan rahanarvon muuttumisen                sissa, jotka viimeksi mainitut erottaa omakoti-
4404: vuoksi on yhä useammin lainhuutoa haettaessa           talosta vain yhtiömuoto. Jos kaupan kohteena
4405: jouduttu maksamaan 6 prosentin leimavero.             sen sijaan on omakotitalo tontteineen, vaih-
4406: Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että teh-          ·telee lainhuudatusleimavero periaatteessa 4 ja 6
4407: dyt asteikkomuutokset eivät riittävästi poista        prosentin välillä. Vero on käytännössä aina
4408: mainittua epäkohtaa, vaan mitä todennäköisim-          6 prosenttia, jos myydään sekä tontti että
4409: min on leimavero suuressa osassa kiinteistön          sillä sijaitseva omakotitalo eikä yksinomaan
4410: luovutuksia edelleenkin kohtuuttoman korkea           rakentamista varten hankittu maapohja.
4411: eli 6 prosenttia.                                         Mielipidetiedustelujen mukaan pientaloasumi-
4412:    Yritysverotustoimikunta on syksyllä 1980           nen on tavoitelluin asumismuoto. Näin ollen
4413: ehdottanut pitkän ajan omistettujen kiinteis-         ei ole perusteltua vaikeuttaa verotuksellisin
4414: töjen veronalaisuuden laajentamisen ja myynti-        toimenpitein verovelvollisten mahdollisuuksia
4415: voittoverotuksen yleisen uudistamisen yhtey-          omakotitalon hankintaan. Tavoiteltavin tilanne
4416: dessä, että varallisuusverotusta ja myös kiin-        olisi luonnollisesti se, ettei asumiskäyttöön tu-
4417: teistöjen lainhuudatusleimaveroa samalla alen-        levien huoneistojen tai omakotitalojen kaupoista
4418: nettaisiin huomattavasti. Kokoomuksen edus-           perittäisi lainkaan leimaveroa. Kun leimaveron
4419: kuntaryhmä on useassa yhteydessä korostanut,          perimisestä luopuminen ei tässä vaiheessa liene
4420: että kiinteistöihin kohdistuvan verorasituksen        mahdollista, olisi mielestämme omakotikiinteis-
4421: kasvaessa ja erityisesti varallisuusverotuksen        töjen kaupoista perittävän leimaveron määrää-
4422: tosiasiallisesti kiristyessä kiinteistöjen verotus-   misperusteita muutettava siten, että vero muo-
4423: arvojen odotettavissa olevien korotusten vuoksi       dostuisi samaksi kuin asunto-osakkeiden koh-
4424: olisi lailla säädettäviä varallisuusverotuksen pe-    dalla eli 1,2 prosentiksi.
4425: rusteita ja myös lainhuudatusveroa pikaisesti             Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
4426: kevennettävä. Veronalennukset on mielestäm-           kunnioittavasti,
4427: me suoritettava riippumatta kaavaillun myynti-
4428: voittoverotuksen toteutumisesta. Tämän vuoksi                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4429: ehdotamme, että kiinteistön lainhuudatusleima-               lakiehdotuksen:
4430: veron määrä olisi pääsääntöisesti 4 prosenttia,
4431:                                           Lakialoite n:o 59                                    91
4432: 
4433: 
4434:                                              Laki
4435:                                leimaverolain 16 §:n muuttamisesta
4436:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4437:    muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 16 §:n 2 momentti, sellaisena
4438:  kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 851/80), näin kuuluvaksi:
4439: 
4440:                      16 §                           ala ei ole suurempi kuin 10 000 neliömetriä
4441:                                                     eikä kaavoitetulla alueella suurempi kuin kaa-
4442:   Veron määrä on 4 prosenttia omaisuuden            van mukainen tontti tai rakennuspaikka.
4443: arvosta ja 1,2 prosenttia siltä osin kuin kaupan
4444: kohteena olevan asumiskäyttöön tulevan ra-            Tämä laki tulee voimaan     päivänä
4445: kennetun kiinteistön tai rakennuspaikan pinta-      kuuta 198 .
4446: 
4447: 
4448:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4449: 
4450:          Pentti Sillantaus             Sinikka Karhuvaara            Helena Pesola
4451:          Heikki Perho                  Eeva Kauppi                   Tuulikki Petäjäniemi
4452:          Matti Jaatinen                Esko J. Koppanen              Toivo T. Pohjala
4453:          Sampsa Aaltio                 Juhani Laitinen               Eva-Maija Pukkio
4454:          Matti Hakala                  Arto Lampinen                 Ulla Puolanne
4455:          Elsi Hetemäki-Olander         Eero Lattula                  Erkki Pystynen
4456:          Matti Hokkanen                Ritva Laurila                 Helge Saarikoski
4457:          Tapio Holvitie                Anna-Kaarina Louvo            Pertti Salolainen
4458:          Juuso Häikiö                  Pekka Löyttyniemi             Jouni J. Särkijärvi
4459:          Timo Ihamäki                  Mauri Miettinen               Jalmari Torikka
4460:          Lauri Impiö                   Saara Mikkola                 Martti Ursin
4461:          Alla Jokinen                  Pentti Mäki-Hakola            Tauno Valo
4462:          Pekka Jokinen                 Toivo Mäkynen                 Matti Viljanen
4463:          Heikki Järvenpää              Tapani Mörttinen              Mauri Vänskä
4464:          Ilkka Kanerva                 Olavi Nikkilä                 Ben Zyskowicz
4465:                                        Matti Pelttari
4466: 92                                           1981 vp.
4467: 
4468: Lakialoite n:o 60
4469: 
4470: 
4471: 
4472: 
4473:                                  Starast ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
4474:                                      muuttamisesta
4475: 
4476: 
4477:                                         Eduskunnalle
4478: 
4479:    Useilla suurilla ammattialoilla varsinkin        tällä hetkellä 250 mk ja samaan enimmals-
4480: teollisuuden piirissä on työntekijöiden omia        määrään sisältyvät myös mm. henki- ja henki-
4481: avustuskassoja. Niiden jäseninä olevat työn-        lövakuutusmaksut. Useissa avustuskassoissa
4482: tekijät suorittavat määrätyn osuuden palkas-        työntekijän maksama osuus palkastaan on kui-
4483: taan avustuskassaan. Kassa puolestaan korvaa        tenkin huomattavasti suurempi kuin vähennys-
4484: osan lääkärinpalkkioista, kaikki lääkärin mää-      oikeus verotuksessa. Yleensä kassat perivät
4485: räämät lääkkeet, hammashoidon ja esimerkik-         ainakin prosentin työntekijän bruttoansioista.
4486: si silmälasien hankinnan. Avustuskassaan kuu-       Näin ollen kassalle suoritettu korvaus on usein
4487: luvien työntekijöiden osalta ei tulo- ja varal-     kaksinkertainen tai vieläkin suurempi kuin vä-
4488: lisuusverolain 3 luvun 29 § :n 1 momentin 6         hennysoikeus verotuksessa. Sen vuoksi laki-
4489: kohdan sairauskuluja koskevalla vähennysoi-         ehdotuksessa ehdotetaan yleistä vähennysoi-
4490: keudella ole käytännön merkitystä, kun työn-        keutta korotettavaksi 400 markkaan.
4491: tekijöille kertyy avustuskassan korvauksen ul-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4492: kopuolelle jääviä sairauskuluja vain vähäinen       nioittaen,
4493: määrä. Sen sijaan työntekijät saavat vähentää
4494: avustuskassalle maksamansa osuuden palkas-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4495: taan em. lain 29 § :n 1 momentin 4 kohdan                  lakiehdotuksen:
4496: perusteella. Vähennyksen enimmäismäärä on
4497: 
4498: 
4499: 
4500:                                               Laki
4501:                          tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
4502:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4503:  varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu-
4504:  kuuta 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluvaksi:
4505: 
4506:                      ,29 §                          tuslaissa tarkoitettuja maksuja sekä kansanelä-
4507:   'Verovelvollisella on oikeus vähentää:            kevakuutusmaksua, kuitenkin yhteensä enin-
4508:                                                     tään 400 markkaa kutakin perheenjäsentä koh-
4509:    4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa         ti,
4510: tahi sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvolli-
4511: nen on verovuonna elättänyt, henki- tai muus-
4512: ta henkilövakuutuksesta suorittamansa maksut,         Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
4513: lukuun ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuu-        vuodelta 19   toimitettavassa verotuksessa.
4514: 
4515:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
4516: 
4517:                      Pekka Starast                          Liisa Jsakonsaari
4518:                                               1981 vp.                                             93
4519: 
4520: Lakialoite n:o 61
4521: 
4522: 
4523: 
4524: 
4525:                                   A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
4526:                                      3 3 §: n muuttamisesta
4527: 
4528: 
4529:                                         Eduskunnalle
4530: 
4531:     ~Maamme väestökehityksessä on viime vuo-         vie yhä suuremman osan tuloista, on loppu-
4532: sina ollut huolestuttavia kehityspiirteitä. Syn-     tulos se, että lisätulon hankkiminen ei käytän-
4533: tyvyys on vähentynyt uhkaavasti huolimatta           nöllisesti katsoen lainkaan lisää perheen käy-
4534: siitä, että tällä hetkellä synnytysiässä ovat ns~    tettävissä olevia tuloja.
4535: suuret ikäluokat. Syntyvyyden pysyminen ny-             Erityisen korostunutta tulonsiirtojen poisjää-
4536: kyisellä tasollaan johtaa väestön määrän dra-        misen ja veroprogression yhteisvaikutus on
4537: maattiseen supistumiseen jo muutaman kym-            niissä perheissä, joissa vain toinen puolisoista
4538: menen vuoden sisällä. Tästä aiheutuisi vaka-         on ansiotyössä kodin ulkopuolella. Veropro-
4539: via sosiaalisia ongelmia ja jopa uhka suoma-         gression jyrkentymistä lieventämään tässä ta-
4540: laisen kulttuurin säilymiselle ja: elinvoimaisuu-    pauksessa säädettiin aikanaan ns. puolisovähen-
4541: delle.                                               nys, jonka suuruus tällä hetkellä on 4 500
4542:     Syntyvyydellä on todettu olevan selvä yhteys     markkaa vuodessa, mikäli puolison tulojen mää-
4543: synnytysiässä olevien naisten ansiotyössä käyn-      rä on 4 500 markkaa tai vähemmän. Jos puo-
4544:  tiin. Mitä suurempi osuus 20-40-vuotiaista          lison tulojen määrä ylittää 4 500 markkaa, puo-
4545: naisista on ansiotyössä kodin ulkopuolella, sitä     lisovähennystä pienennetään 25 prosentilla
4546: alhaisempi on syntyvyys.                             4 500 markan ylittävästä osasta.
4547:     Naisten osuus työvoimasta on Suomessa suh-          Puolisovähennys on menettänyt merkitys-
4548:  teellisesti ottaen korkeimpia koko Euroopassa.      tään sen vuoksi, ettei sitä muiden markkamää-
4549: Tämä on osaltaan ollut toisaalta edistämässä         räisten vähennysten tapaan ole kertaakaan ko-
4550:  työttömyyttä ja toisaalta aiheuttanut yhteiskun-    rotettu rahan arvon huononemisesta huolimat-
4551:  nalle huomattavia kustannuksia päivähoitolai-       ta. Elinkustannusindeksillä mitattuna puoliso-
4552:  tosten rakentamisvelvollisuuden muodossa.           vähennyksen tulisi vuonna 1981 olla noin
4553:     Naisten työssäkäyntiä suoslttun enty1sesti       8 000 markkaa, jotta se vastaisi alkuperäisen
4554:  1970-luvun alkuvuosina, jolloin maassamme           vähennyksen määrää.
4555:  ajoittain oli pulaa työvoimasta. Osaltaan naisten      Puolisovähennyksen korottaminen ei yksin
4556:  työssäkäyntiä edisti vuonna 1975 toteutettu         ratkaise Suomen väestökehitystä. Yhteiskunnan
4557:  siirtyminen aviopuolisoiden erillisverotukseen.     tulisi tunnustaa kotona omia lapsiaan hoita-
4558:     Etillisverotukseen siirtyminen on toisaalta      vien perheenjäsenten työn arvo tukemalla sitä
4559:  ollut synnyttämässä ns. köyhyyslaukkuilmiön         taloudellisesti kotihoidontuen muodossa.
4560:  syntymistä. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä            Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4561:  erilaisin tulonsiirroin, jotka on sidottu perheen   nioittaen,
4562:  muihin käytettävissä oleviin tuloihin. Ansio-
4563:  tulojen kohotessa tulonsiirtojen määrä supistuu               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4564:  nopeasti, ja kun samanaikaisesti veroprogressio            lakiehdotuksen:
4565: 94                                       Lakialoite n:o 61
4566: 
4567: 
4568: 
4569: 
4570:                                              Laki
4571:                         tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta
4572:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
4573:  ja varallisuusverolain 33 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinä-
4574:  kuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), näin kuuluvaksi:
4575: 
4576:                     33 §
4577:   Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä-       8 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla toi-
4578: hentää lisäksi:                                    sen puolison tulon määrästä (puolisovähennys),
4579: 
4580:    4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen
4581: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi      Tämä laki tulee voimaan   pa1vana
4582: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on   kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
4583: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka     kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk-
4584: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää          seen.
4585: 
4586: 
4587:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4588: 
4589:           Asser Stenbäck               Väinö Rautiainen             Ulla Järvilehto
4590:           Antero Juntumaa              Esko Almgren                 Impi Muroma
4591:           Jorma Fred                   Erkki Korhonen               Sauli Hautala
4592:                                               1981 vp.                                               95
4593: 
4594: Lakialoite n:o 62
4595: 
4596: 
4597: 
4598: 
4599:                                   A. Stenbäck: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 3 §:n muuttami-
4600:                                      sesta
4601: 
4602: 
4603:                                         Eduskunnalle
4604: 
4605:    Asuntotuotantolain .3 §:n mukaan lainoja ja       mioon rakennuskustannuksissa paikkakuntakoh-
4606: takauksia myönnetään sekä korkohyvitystä, in-        taisesti vallitsevia eroja. Tämän vuoksi esimer-
4607: deksikorotusta ja lisäkorkoa suoritetaan sijain-     kiksi pääkaupunkiseudulle valmistuu suhteelli-
4608: niltaan, pohjaratkaisultaan, teknilliseltä raken-    sesti ottaen huomattavasti vähemmän aravalai-
4609: teeltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituk-   noitettuja asuntoja kuin väestön osuus koko
4610: senmukaisten sekä hankinta- ja asumiskustan-         valtakunnan väestöstä edellyttäisi.
4611: nuksiltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami-         Asuntojen hankintakustannusten kohtuulli-
4612: seksi.                                               suutta arvioitaessa tulisikin ottaa huomioon
4613:    Asuntojen rakennuskustannukset ja näin ol-        alueelliset eroavuudet. Valtion asuntopoliittista
4614: len myös asuntojen hankintahinta poikkeaa            tukea tarvitaan juuri niillä alueilla, joilla asun-
4615: hyvinkin voimakkaasti maamme eri paikkakun-          to hintatason korkeuden vuoksi karkaa tavalli-
4616: nilla. Rakennuskustannuksiin ja asunnon hin-         sen palkansaajan käsistä.
4617: taan vaikuttavat hyvin monenlaiset toisistaan           Asuntotuotantolakia tulisi tarkistaa siten,
4618: riippumattomat syyt. Tällaisia tekijöitä ovat        että se antaisi viranomaisille mahdollisuudet
4619: mm. tarjolla olevan rakennuskelpoisen maan           joustavasti harkita paikkakuntakohtaisia eroa-
4620: hinta ja laatu, paikkakunnalla vallitseva palkka-    vaisuuksia.
4621: taso sekä asuntojen kysyntä, joka kohottaa kus-         Edellä sanotun perusteella ehdotan,
4622: tannustasoa.
4623:    Myönnettäessä asuntolainoja eri rakennuskoh-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4624: teisiin ei tällä hetkellä riittävästi oteta huo-             lakiehdotuksen:
4625: 
4626: 
4627:                                                Laki
4628:                               asuntotuotantolain 3 §:n muuttamisesta
4629:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto-
4630:  tuotantolain (247/66) 3 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
4631: 
4632:                       3 §                            takohtaisista tekijöistä johtuvat erot rakennus-
4633: --- - -- -- - --- - -                                kustannuksissa.
4634:   Edellä 2 momentissa tarkoitettua asuntojen
4635: hankintaa ja asumiskustannusten kohtuullisuutta        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4636: arvioitaessa on otettava huomioon paikkakun-         kuuta 198 .
4637: 
4638: 
4639:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4640: 
4641:                                            Asser Stenbäck
4642: 96                                           1981 vp.
4643: 
4644: Lakialoite n:o 63
4645: 
4646: 
4647: 
4648: 
4649:                                  Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain
4650:                                     palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
4651: 
4652: 
4653:                                         Eduskunnalle
4654: 
4655:    Valtion viran tai toimen haltijain palkkauk-     valitJsijayhdistyksen kyseessä ollen edustajan-
4656: sesta annetussa laissa ( 1030/42) verrataan         toimen vastaanottamisesta. Muodollista perus-
4657: kansanedustajan tehtävää muihin julkisiin tehtä-    tetta ei em. säädökselle siten ole.
4658: viin, joista ei ole lupa kieltäytyä. Tällä perus-      Ei myöskään ole yhteiskunnallisen oikeuden-
4659: teella pidätetään kyseisenlaiseen tehtävään jou-    mukaisuuden kannalta hyväksyttävissä, että
4660: tuneelta valtion viran tai toimen haltijalta vain   joku saa yhteisistä varoista palkkaa tehtävistä,
4661: kolmannes hänen palkastaan siltä ajalta, jonka      joita ei laisinkaan hoida.
4662: hän on estynyt omaa virkaansa tai tointaan             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4663: hoitamasta.                                         taen,
4664:    Kansanedustajaehdokkaaksi asetettavalta vaa-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4665: ditaan nykyisin kirjallinen suostumus puolueen                lakiehdotuksen:
4666: jäsenäänestykseen nimeämisestä ,tai vastaavasti
4667: 
4668: 
4669: 
4670:                                               Laki
4671:        valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
4672:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
4673:  22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain ( 1030/42) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin
4674:  se on 14 päivänä joulukuuta 1951 annetussa laissa (596/51), näin kuuluvaksi:
4675: 
4676:                       10 §                            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4677:    Viran tai toimen haltijalta, joka on estynyt     kuuta 198 .
4678: virkaansa tai tointaosa hoitamasta sellaisen jul-
4679: kisen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kiel-
4680: täytyä, pidätetään kolmannes hänen palkastaan.
4681: 
4682: 
4683: 
4684:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4685: 
4686:                      Jouni J. Särkijärvi                     1.-C. Björklund
4687:                      Lauri Palmunen                          Juhani Surakka
4688:                                                 1981 vp.                                              97
4689: 
4690: Lakialoite n:o 64
4691: 
4692: 
4693: 
4694:                                    Toiviainen: Ehdotus laiksi väliaikaisesta polttoaineverosta anne-
4695:                                       tun lain 4 ja 6 § :n muuttamisesta
4696: 
4697:                                           Eduskunnalle
4698: 
4699:    Polttonesteiden hinnat ovat viime vuosina              Asumiskustannuksissa lämmityskuluilla on
4700: nousseet jyrkästi. Osa hintojen noususta on            huomattava osuus. Tämän vuoksi on epäoikeu-
4701: johtunut raaka-aineiden hankintahintojen nou-          denmukaista periä veroa asuntojen lämmityk-
4702: susta, mutta myös hintoihin sisältyvät valmiste-       seen käytettävistä polttoaineista. Kevyen ja
4703: verot ovat varsin korkeat. Esim. moottoriben-          raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen osalta ei
4704: siinin hinnassa on veroa 1 markka 8,54 penniä          tulisi periä veroa silloin, kun niitä käytetään
4705: litralta.                                              asuinkiinteistöjen lämmittämiseen. Myös kau-
4706:    Polttoaineiden hintapolitiikkaa harjoitettaessa     punkikaasu, joka aiemmin oli verotonta, mutta
4707: ei veroilla saisi jyrkentää niitä rasituksia, joilla   on nyt saatettu verotukseen, pitäisi .saada verot-
4708: maailmanmarkkinoilla tapahtuneet hinnankoro-           tomaksi.
4709: tukset jo muutenkin vaikuttavat kansalaisten              Edellä sanotun perusteella ehdotan,
4710: toimeentuloa kaventavasti.
4711:     Liikenteessä käytettävät polttoaineet lisäävät                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4712: kuljetuskustannuksia ja vaikuttavat matkakus-                  lakiehdotuksen:
4713: tannuksia nostavasti. Tämän vuoksi tulisi moot-
4714: toribensiinin ja dieselöljyn veroa alentaa.
4715: 
4716:                                                  Laki
4717:              väliaikaisesta polttoaineverosta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta
4718:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1980 väliaikaisesta
4719:  polttoaineverosta annetun lain (858/80) 4 §:n 1 momentin 1, 6 ja 14 kohta sekä 6 §:n 7
4720:  ja 8 kohta ja lisätään 6 §:ään uusi 9 kohta seuraavasti:
4721:                         4 §                               7) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla polt-
4722:   Polttoaineveroa on suoritettava:                     toaine, joka käytetään teollisessa tuotannossa
4723:   1 ) muusta moottoribensiinistä kuin lento-           raaka- tai apuaineena taikka välittömästi ensi-
4724: bensiinistä 80,00 penniä litralta,                     käytössä tavaran valmistuksessa;
4725:                                                           8) tullihallituksen määräämillä ehdoilla maas-
4726:    6) dieselöljystä 40,00 penniä litralta,             sa valmistettu polttoaine, joka luovutetaan ul-
4727:                                                        komaanliikenteessä olevan aluksen, ilma-aluksen
4728:    14) propaanista, butaanista ja muista tulli-        tai kulkuneuvon tahi Suomen aluevesien ulko-
4729: tariffin nimikkeeseen 27.11 kuuluvista maa-            puolella pyyntiä harjoittavan kalastusaluksen
4730: öljyistä sekä kaasumaisista hiilivedyistä 2,42         polttoaineeksi; sekä
4731: penniä kilolta.                                           9) polttoaineet silloin kun niitä käytetään
4732:                                                        asuinkiinteistöjen lämmittämiseen.
4733:                         6 §
4734:    Verotonta on:                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4735:                                                        kuuta 1981.
4736: 
4737:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
4738: 
4739:                                             Seppo Toiviainen
4740: 13 088'100096K
4741: 98                                           1981 vp.
4742: 
4743: Lakialoite n:o 6'
4744: 
4745: 
4746:                                  Tuominen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n
4747:                                     muuttamisesta
4748: 
4749:                                         Eduskunnalle
4750: 
4751:    Kunnallisverotuksella koottavista tuloista ke-   hennystä on nostettu siten, että se on 800
4752: rätään yli 80 prosenttia palkansaajilta. Palkan-    markkaa.
4753: saajien kunnallisverorasitus on koko ajan ollut        Kun kunnallisverotus kohdistuu ankarimmin
4754: kohoamassa, kun taas muiden tulonsaajien ra-        juuri pienituloisimpiin ja kun pienituloisimmat
4755: situs kunnallisverotuksessa on alentunut. Ke-       eivät pääse osallisiksi valtionverotuksessa teh-
4756: hitys on ollut samansuuntaista kuin valtion-        tävästä palkkavähennyksestä, olisi palkkavähen-
4757: verotuksessa.                                       nys ulotettava koskemaan myös kunnallisvero-
4758:    Vuodelta 1980 toimitettavassa valtionvero-       tusta. Kokonaistulosta tehtävän vähennyksen
4759: tuksessa sovelletaan ensimmäisen kerran uutta       suuruus palkkatulosta voisi kunnallisverotuk-
4760: kokonaistulosta tehtävää palkkavähennystä, jon-     sessa olla 3 prosenttia, kuitenkin siten, että
4761: ka tarkoituksena on palkkatuloa saavien vero-       vähennyksen enimmäismäärä olisi 1 050 mark-
4762: velvollisten verotuksen keventäminen. Verovel-      kaa.
4763: vollisella on tulo- ja varallisuusverolakiin teh-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4764: dyn muutoksen perusteella oikeus kokonaistu-        nioittavasti,
4765: losta tehtävään prosentin suuruiseen vähennyk-
4766: seen palkkatulostaan, kuitenkin siten, että vä-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4767: hennyksen enimmäismäärä on 350 markkaa.                    lakiehdotuksen:
4768: Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa vä-
4769: 
4770:                                               Laki
4771:                         tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta
4772:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4773:  ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 4 a kohta:
4774:                     36 §                              Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
4775:   Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-         verovuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa.
4776: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
4777: 
4778:   4 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin
4779: enintään 1 050 markkaa (kunnallisverotuksen
4780: palkkavähennys),
4781: 
4782: 
4783: 
4784:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
4785: 
4786:          Risto Tuominen                Matti Puhakka                  Mikko Rönnholm
4787:          Anna-Liisa Piipari            Reino Breilin                  Tarja Halonen
4788:          Olli Helminen                 Helge Siren                    Pentti Lahti-Nuuttila
4789:          Kaarina Suonio                Matti Luttinen                 Arvo Salo
4790:          Paula Eenilä                  Pirkko Valtonen                Mikko Elo
4791:          Eino Grönholm                 Jouko Skinnari                 Juhani Raudasoja
4792:          Eino Loikkanen                Juhani Surakka                 Kaj Bärlund
4793:          Kaisa Raatikainen             Pertti Hietala                 Pirjo Ala-Kapee
4794:                                        Hannu Tapiola
4795:                                              1981 vp.                                             . 99
4796: 
4797: Lakialoite n:o 66
4798: 
4799: 
4800: 
4801: 
4802:                                  Uitto ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
4803:                                      lain 3 §:n muuttamisesta
4804: 
4805: 
4806:                                         Eduskunnalle
4807: 
4808: 
4809:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
4810: 
4811:   Aloitteessa ehdotetaan autoveron vakiovä-         5 700 markkaa auton hintaluokasta riippumat-
4812: hennyksen nostamista 2 500 markasta 7 500           ta.
4813: markkaan, mikä alentaisi auton hintaa noin
4814: 
4815: 
4816: 
4817: 
4818:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
4819: 
4820:    Autovero määräytyy kaavasta (145% x cif-         kalla. Tosin on odotettavaa, että autojen hin-
4821: hinta)-2 500 mk. Auton näin saadulle verolli-       tojen alentuminen lisäisi autojen menekkiä, jo-
4822: selle hinnalle määrätään lisäksi liikevaihtovero.   ten verotuotot eivät pienentyisikään aivan yhtä
4823: Laskentatapa on säilynyt ennallaan vuodesta         paljon kuin edellä on esitetty. Samaten saattaisi
4824: 1967 saakka; tosin vuonna 1977 korotettiin          jossakin määrin esiintyä siirtymistä hieman kal-
4825: kaavassa oleva prosenttiluku 140 %: sta nykyi-      liimpiin autoihin.
4826: seen 145 % :iin. Inflaation vuoksi vakiovähen-         Kun vuodessa on kysymys noin sadastatu-
4827: nyksen merkitys on vuosien mittaan huomatta-        hannesta autosta, tuntuvan inflaatiotarkistuksen
4828: vasti pienentynyt.                                  tekeminen - pienihän ei juuri hinnassa näkyi-
4829:    Autojen cif-hinnat ovat vuodesta 1967 vii-       sikään - vaikuttaa merkittävästi valtion tuloi-
4830: sinkertaistuneet, vuodesta 1970 kolminkertais-      hin. Niinpä saattaisi olla aihetta toteuttaa tässä
4831: tuneet ja vuodesta 1975 kaksinkertaistuneet.        esitetty tarkistus asteittain vaikkapa kolmen
4832: Vakiovähennyksen tulisi olla vastaavasti 12 500     vuoden aikana puolen vuoden välein. Asteittain
4833: mk, 7 500 mk tai 5 000 mk. Vakiovähennyksen         toteutettu tarkistus vaimentaisi veron vaikutuk-
4834: muuttaminen luonnollisesti alentaisi autoveron      sia autokaupan työllisyyteen.
4835: ja liikevaihtoveron tuottoa. Niinpä mikäli va-         Mitään perustetta ei ole sille, että veropro-
4836: kiovähennys nostettaisiin 3 000 markkaan, mikä      senttia lähdettäisiin muuttamaan. Sehän päin-
4837: alentaisi jokaisen auton hintaa merkistä riippu-    vastoin suosisi kalliita autoja, jotka vielä kulut-
4838: matta noin 700 markalla, alenisi verotuotto         tavat polttoainetta keskimäärin enemmän kuin
4839: noin 50 milj. markalla. Vastaavasti vakiovähen-     pienemmät autot, myönnettäessä niille prosen-
4840: nyksen nostaminen 5 000 markkaan, mikä alen-        tin muunnoksella suhteellisesti suurempi alen-
4841: taisi auton hintaa 2 850 markalla, pienentäisi      nus. V akiovähennyksen muutos on paljon
4842: autoveron tuottoa ja liikevaihtoverokertymää        oikeudenmukaisempi.
4843: yhteensä noin 285 milj. markalla. Edelleen au-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4844:  toveron vakiovähennyksen nostaminen 7 500          nioittaen,
4845:  markkaan, mikä alentaisi auton hintaa 5 700
4846:  markalla, vähentäisi autoveron tuottoa ja liike-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4847:  vaihtoveron kertymää yhteensä 570 milj. mar-               lakiehdotuksen:
4848: 100                                      Lakialoite n:o 66
4849: 
4850: 
4851: 
4852:                                             Laki
4853:               auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
4854:    ·Eduslrunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
4855:  raskuuta 1967 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 anne-
4856:  tussa laissa {842/77), näin kuuluvaksi:
4857: 
4858:                      3   s                            Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
4859:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon         kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin,
4860: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet-      jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimi-
4861: tynä 3 500 markalla, kuitenkin niin, että veron    tetaan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
4862: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus-
4863: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero
4864: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve-
4865: rosta.
4866: 
4867: 
4868:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
4869: 
4870:                     Pauli Uitto                              Vappu Säilynoja
4871:                                               1981 vp.                                           f01
4872: 
4873: Lakialoite n:o 67
4874: 
4875: 
4876: 
4877: 
4878:                                   Ursin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
4879:                                       muuttamisesta
4880: 
4881: 
4882:                                         Eduskunnalle
4883: 
4884:    Diabeteksessa ( sokeritaudissa) on oikein to-     dutaan korvaamaan tavanomaisen suomalaisen
4885: teutettu ruokavalio elinikäisen sairauden tärkein    ruokavalion sisältämiä halpoja hiilihydraatteja,
4886: hoitomuoto. Se on aina välttämätön, olipa muu-       viljatuotteita, perunaa ja sokeria sekä rasvoja.
4887: na hoitomuotona insuliinipistokset, tabletit tai     Ruokavaliosta aiheutuu diabeetikolle 5 000-
4888: ei mitään. Ruokavaliossa on otettava huomioon,       6 000 markan suuruinen nousu normaaleihin
4889: ettei ravinto saa sisältää sokeria missään muo-      ruokakuluihin vuodessa. Kun ruokavalio kuuluu
4890: dossa, ravinnon rasvapitoisuuden tulee olla vä-      sairauden hoitoon, ovat kohonneet ruokakus-
4891: häinen ja kaiorimäärät ovat tarkoin säädellyt,       tannukset diabeetikolle aiheutuvia sairauskulu-
4892: samoin kuin kaikki ruokavalioon sisällytettävät      ja.
4893: ruoka-aineet. Diabeetikon ruokavalio koostuu             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4894: useista päivän mittaan nautituista pienistä ate-
4895: rioista ja välipaloista. Siinä runsaalla valkuais-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4896: aineiden, lihan, leikkeleiden ja kalan sekä vi-             lakiehdotuksen:
4897: hannesten, kasvisten ja hedelmien käytöllä jou-
4898: 
4899: 
4900: 
4901:                                                Laki
4902:                         tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta
4903:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4904:   varallisuusverolain 29 § :n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta
4905:   1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi:
4906: 
4907:                       29 §                           tä kohden, sekä diabetesta sairastavan henkilön
4908:    Verovelvollisella on oikeus vähentää:             osalta 5 000 markkaa.
4909: 
4910:   6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja
4911: enintään 800 markkaa tai, milloin kysymyksessä         Tämä laki tulee voimaan       pru.vana
4912: ovat puolisot, yhteensä enintään 1 600 mark-         kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4913: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotetta-      ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen.
4914: va 200 markalla jokaista muuta perheenjäsen-
4915: 
4916: 
4917:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
4918: 
4919:          Martti Ursin                   Helvi Hyrynkangas         J. Juhani Kortesalmi
4920:          Helena Pesola                  Helvi Niskanen            Vappu Säilynoja
4921:          Matti Hokkanen                 Inger Hirvelä             Väinö Raudaskoski
4922:                     Eero Lattula                       Juhani Saukkonen
4923: 102                                             1981 vp.
4924: 
4925: Lakialoite n:o 68
4926: 
4927: 
4928: 
4929: 
4930:                                    P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
4931:                                        muuttamisesta
4932: 
4933: 
4934:                                           Eduskunnalle
4935: 
4936:    Verotus on maassamme osin hallituksen sää-          män vähennyksen enimmäismäärää korotetta-
4937: tämistä laeista, osin inflaatiosta johtuen ki-         vaksi 400 markkaan. Lisäksi tulisi kaikki vero-
4938: ristynyt sietämättömälle tasolle. Tuloveron            velvollisen ja hänen perheenjäsentensä sairaus-
4939: progressio koskee jo erittäin voimakkaasti sel-        kulut saada vähentää täysimääräisinä. 1 mo-
4940: laisiakin pienituloisia, jotka vielä 1970-luvun        mentin 6 kohtaa tulee tämän vuoksi korjata.
4941: alkupuolella eivät joutuneet ollenkaan maksa-             31 §. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys
4942: maan valtion tuloveroa.                                on joulukuussa tapahtuneen korotuksen jäl-
4943:    Eräs perussyy tuloveron kiristymiseen on            keenkin edelleen alhainen. Tämän vuoksi, kun
4944: siinä, että· tulo- ja varallisuusverolaissa säädetyt   on kysymyksessä nimenomaan vaikeimmassa ta-
4945: markkamääräiset vähennykset ovat inflaation            loudellisessa asemassa olevien veronmaksajien
4946: myötä jatkuvasti menettäneet merkitystään.             tukeminen, tulisi veronmaksukyvyn alentumis-
4947: Tämän vuoksi tulisi vähennyksiä ja tulo- ja            vähennys korottaa 10 000 markkaan. Lain 31
4948: varallisuusverolain säännöksiä muuttaa ainakin         §:ää tulisi korjata.
4949: tapahtunutta rahan arvon alenemista vastaa-               33 §. Valtionverotuksessa myönnettäviä vä-
4950: vasti.                                                 hennyksiä tulisi korottaa niiden merkityksen
4951:    Tämän vuoksi ehdotamme tulo- ja varalli-            säilyttämiseksi edes ennallaan ja niiden todel-
4952: suusveroa muutettavaksi seuraavasti:                   lisen vaikutuksen varmistamiseksi oikeudenmu-
4953:    17 §. Aviapuolisoiden erillisverotus ei vielä       kaisen veron määräämisessä. Tämän vuoksi tu-
4954: tässä vaiheessa koske pääomatuloja kuin siltä          lisi työtulovähennyksen prosenttimäärä korot-
4955: osin, kuin niiden määrä jää alle 2 000 markan.         taa 25 prosentista 50 prosenttiin, mikä paran-
4956: Jotta kaikkien tulojen osalta päästäisiin mah-         taisi erityisesti pienituloisten asemaa, sekä
4957: dollisimman täydelliseen erillisverotukseen, mi-       enimmäismäärä korottaa 10 000 markkaan. Vas-
4958: kä on yleisesti hyväksytty tavoite, tulisi eril-       taavasti ylimääräisen työtulovähennyksen pro-
4959: lään verotettavien muiden kuin ansiotulojen            senttimäärä tulisi korottaa 20:stä 40:een ja
4960: määrä korottaa tässä vaiheessa 8 000 mark-             enimmäismäärä korottaa 4 500 markkaan. Palk-
4961: kaan. Lain 17 §: n 2 momenttia tulisi korjata          kavähennyksen prosenttimäärä tulisi nostaa kol-
4962: tältä osin.                                            meen ja enimmäismäärä 1 200 markkaan. Val-
4963:    22 §. Matkakorvaukset, päivärahat, ateria-          tionverotuksen yksinhuoltajavähennys tulisi
4964: korvaukset, majoituskorvaukset, työmatkakor-           nostaa 20:stä 40:een prosenttiin ja enimmäis"
4965: vaukset ja muut vastaavat korvaukset ovat voi-         määrä 4 500 markkaan. Puolisovähennys tulisi
4966: massaolevan lain mukaan verovapaita vain sil-          korottaa 10 000 markkaan sekä koulutusvähen-
4967: loin, kun työnantaja on määrännyt työntekijän          nys 1 500 markkaan.
4968: työhön vieraalle paikkakunnalle. Lakia tulisi             36 §. Myös kunnallisverotuksessa myönnet-
4969: muuttaa siten, että nämä korvaukset ovat aina          täviä vähennyksiä tulisi korottaa. Tämän joh-
4970: verovapaita.                                           dosta esitämme aloitteessamme vanhuusvähen-
4971:    28 §. Palkkatulovähennys on nykyisellään            nyksen korottamista 5 000 markkaan, lapsivä-
4972: aivan liian pieni. Tämän vuoksi esitämme sitä          hennyksen korottamista 1 500 markkaan, kun-
4973: korotettavaksi 1 200 markkaan.                         nallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen ko-
4974:    29 §. Henki- ja henkilövakuutusten maksu-           rottamista 2 000 markkaan, opiskelijavähennyk-
4975: jen vähennyskelpoinen määrä on jäänyt inflaa-          sen korottamista 5 000 markkaan, invalidivä-
4976: tion myötä jälkeen. Tämän vuoksi esitämme tä-          hennyksen korottamista 10 000 markkaan ja
4977:                                            Lakialoite n;o 68                                      103
4978: 
4979: vähimmäisinvaliditeettiprosentin alentamista 30      500 markkaan. Lisäksi tulisi elatusvelvollisen
4980: prosentista · 20 ·prosenttiin sekä elatusvelvolli-   vähennys verosta korottaa 900 markkaan.
4981: suusvähennyksen korottamista 5 OO<t markkaan.           65 §. Käsityksemme mukaan ei ketään sai-
4982:    37 §. Perusvähennyksen merkitys kunnallis-        si maassamme verottaa niin, että verot vievät
4983: verotuksessa on erityisen suuri kaikkein pieni-      yli 75 prosenttia asianomaisen tuloista. Lain
4984: tuloisimpien kohdalla. Tämän vuoksi esitämme         65 §:ään tulisi kirjoittaa tätä tarkoittava sään-
4985: perusvähennystä korotettavaksi 10 000 mark-          nös.
4986: kaan, mikä hyväksyttynä merkitsisi sitä, ettei          Edellä esittämiämme korotettuja vähennyk-
4987: kunnallisveroa perittäisi alle 10 000 markan         siä ja muita tulo- ja varallisuusverolain kor-
4988: vuosituloista ollenkaan.                             jauksia tulisi käsityksemme mukaan soveltaa jo
4989:    57 §. Suoraan verosta tehtävät vähennyk-          vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
4990: set ovat myös inflaation jatkumisen vuoksi me-          Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
4991: nettäneet merkitystään. Tämän vuoksi tulisi          tamme kunnioittaen,
4992: verosta · tehtävä huoltajavähennys korottaa
4993: 1 000 markkaan, invalidivähennys verosta                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4994: 1 500 markkaan sekä vanhuusvähennys verosta                    lakiehdotuksen:
4995: 
4996: 
4997: 
4998:                                                Laki-
4999:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
5000:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5001:     muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuUJSverolain ( 1043/74}
5002:  17 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 8 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohdat,
5003:  31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohdat, 36 §:n 1 momentin 1-5 kohdat ja
5004:  3 momentti, 37 §, 57 §:n 1 momentin 1:-3 kohdat ja 3 momentti sekä 65 §,
5005:     sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 31 §:n 1 mo-
5006:  mentti, 33 §:n 1 momentin 1-4 kohta, 36 §:n 1 momentin 2-5 kohta, 37 § ja 57 §:n
5007:  1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80}, 22 §:n
5008:  1 momentin 8 kohta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77}, 28 § 25 päi-
5009:  vänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77), 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 33 §:n 1
5010:  momentin 4 kohta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa
5011:  laissa ( 608/7 5}, 57 §: n 3 momentti 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 885/79} ja
5012:  65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78}, seuraavasti:
5013: 
5014:                       17 §
5015:                                                         8) tehdystä virka- tai työmatkasta saatua
5016:    Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las-     virka- tai työehtosopimuksen mukaista matkus-
5017: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotu-   tamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate-
5018: loja vähemmän kuin toisella puolisolla tai jolla     riakorvausta, majoituskorvausta, yömatkarahaa
5019: ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin an-     ja muun nimistä hyvityksenä suoritettua matka-
5020: siotulot, siltä osin kuin niiden verotettava mää-    kustannusten korvausta niin myös ulkomaille
5021: rä ylittää 8 000 markkaa, toisen puolison tuloi-     työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai
5022: hin. Jos kummallakin puolisolla on vain muita        työmatkasta saatua vastaavaa korvausta;
5023: tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison,
5024: jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin
5025: se ylittää 8 000 markkaa toisen puolison tuloi-                           28 §
5026: hin.                                                    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
5027:                                                      palkkatulovähennyksenä 1 200 markkaa, ei kui-
5028:                                                      tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.
5029:                       22 §                           Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä~
5030:    Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää-
5031:                                                      rä ylitä 1 200 markkaa.
5032: 104                                        Lakialoite n:o 68
5033: 
5034:                      29 §                            tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on
5035:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:              sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tu-
5036:                                                      lojen yht~ismäärä on suurempi, vähentää 10,000
5037:    4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi     markkaa. vähennettynä · ~5 prosentilla ·toisen
5038: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on    puolison tulon määrä~tä, .( puolisovähennys) ~  i .·.
5039: 
5040: verovuonna elättänyt, henki- tai ,muusta henki-         5) 1500 'markkaa jokaisesta verovuonna
5041: lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun         elättämästään sellaisesta lapsestaan tai. kasvatti-
5042: ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa        lapsestäan, joka ennen verovuo.den .. alkua on
5043: tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu"         täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero~
5044: tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 400'          vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan on
5045: markkaa kutakin perheenjäsentä kohti,                saanut säännöllistä · ja täyttä opetusta kansa-,
5046:                                                      perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
5047:   6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut          korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa
5048: kokonaisuudessaan,                        ·          oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
5049:                                                      myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin,
5050:                                                      jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
5051:                       31 §                           sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
5052:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön          määrä on suurempi ( koulutusvähennys),
5053: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä
5054: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-
5055: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela-                             36 §
5056: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden           Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
5057: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu-     nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
5058: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem-           1) 5 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
5059: pää kuin 10 000 markkaa (veronmaksukyvyn             vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
5060: alentumisvähennys).                                  täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
5061:                                                         2) 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
5062:                                                      sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
5063:                        33 §                          vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
5064:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-       myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
5065: hentää lisäksi:                                      molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
5066:    1) 50 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin        saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
5067: enintään 10 000 markkaa (työtulovähennys),           on suurempi (lapsivähennys),
5068:    2) 40 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin enin-      3) 2 000 markkaa, jos hänellä verovuodelta
5069: tään 4 500 markkaa, jos verovelvollinen on ve-       on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
5070: rovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, minkä li-     seen eikä häneen ole sovellettava tämän lain
5071: säksi vähennyksen enimmäismäärää korotetaan          puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero-
5072: 1 500 markalla, jos verovelvollinen on elättänyt     tuksen yksinhuoltajavähennys),
5073: verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä las-           4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
5074: taan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että       verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
5075: puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka an-       ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-
5076: siotulojen määrä on pienempi (ylimääräinen           sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa,
5077: työtulovähennys),                                    korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
5078:    2 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin      oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
5079: enintään 1 200 markkaa (palkkavähennys),                5) 10 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
5080:    3) 40 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-       ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
5081: tään 4 500 markkaa, jos sellainen verovelvolli-      ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu-
5082: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita        kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä
5083: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt         on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 20
5084: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtion-     prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
5085: verotuksen yksinhuoltajavähennys),                   10 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve-
5086:    4) 10 000 markkaa, milloin verovelvollisen        rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
5087: puolisalia ei .ole lainkaan hänen veronalaiseksi     eläketurvaan perustuvaa työkyyyttömyyseläket-
5088:                                          Lakialoite n:o 68                                      105
5089: 
5090: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri         2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
5091: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-     5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
5092: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on      1 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
5093: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen      kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
5094: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella     prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
5095: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-      mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
5096: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-       senttimäärän osoittama osuus 1 500 markasta,
5097: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,       sekä
5098: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van-             3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
5099: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää-     tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
5100: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan hait-    500 markkaa.
5101: ta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen
5102: saamiseksi esitettävästä selvityksestä.              Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3
5103:                                                    momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
5104:    Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-     nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
5105: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön       verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä,
5106: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-      kuitenkin enintään 900 markkaa alaikäistä las-
5107: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo-    ta kohden.
5108: rittamansa sanotun elatusavun määrän, kuiten-                           65 §
5109: kin enintään 5 000 markkaa alaikäistä lasta           Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
5110: kohden (elatusvelvollisuusvähennys).               nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
5111:                                                    verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
5112:                       37 §                         den tulosta ja varallisuudesta menevän val-
5113:    Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-       tionveron sekä hänelle määrätyn kunnallisve-
5114: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-     ron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmak-
5115: keen ei ole 10 000 markan määrää suurempi, on      sun ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on
5116: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-     suurempi kuin 75 prosenttia verovelvollisen
5117: tun tulon määrä, tai jos tulo on 10 000 markkaa    valtionverotuksessa vahvistetusta verotettavas-
5118: suurempi, 10 000 markkaa vähennettynä yhdel-       ta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei pan-
5119: lä prosentilla jokaisesta täydestä 100 markan      na sanotun määrän yli menevää valtionveron
5120: määrästä, jolla tulo ylittää 10 000 markan mää-    osaa. Verotuslain 77 §:n nojalla määrätty ve-
5121: rän (perusvähennys).                               ronkorotus on pantava maksuun kokonaan.
5122:                                                       Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo-
5123:                                                    mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon
5124:                      57 §                          tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve-
5125:    Verovelvollisen henkilön, joka suurimman        roa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä
5126: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove-      veronkorotus ta.
5127: rosta vähennetään:                                    Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
5128:    1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-   mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
5129: tä lastaan tai kasvattilastaan, 1 000 markkaa      jättäminen kummankin puolison osalta erik-
5130: jokaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin,     seen.
5131: että vähennys myönnetään vain sille puolisois-
5132: ta, jonka tuloveron määrä on suurempi ( httol-       Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
5133: tajavähennys),                                     verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa.
5134: 
5135: 
5136:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
5137: 
5138:                      Pekka Vennamo                           Urpo Leppänen
5139:                      Veikko Vennamo                          J. Juhani Kortesalmi
5140:                                        Anssi Joutsenlahti
5141: 
5142: 
5143: 
5144: 14 088100096K
5145: l06                                          1981 vp~
5146: 
5147: Lakialoite n:o 69
5148: 
5149: 
5150: 
5151: 
5152:                                  P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeisverosta annetun lain
5153:                                     muuttamisesta
5154: 
5155: 
5156:                                         Eduskunnalle
5157: 
5158:    Eduskunta on säätänyt lain makeisverosta,        settavia hinnanerokorvauksia, minkä vuoksi ve-
5159: jota kannetaan maassamme myytävistä makei-          ron määrää tulisi alentaa. Lakiin liittyvää vero-
5160: sista. Laki· on eräiltä osin SMP:n käsityksen       taulukkoa tulisi tältä osin muuttaa.
5161: mukaan puutteellinen ja virheellinen, minkä            SMP:n käsityksen mukaan on kohtuutonta,
5162: vuoksi sit~ tulisi korjata.                         että sellaisetkin makeisvalmistajat, jotka pie-
5163:    Kotimainen makeisteollisuus on jatkuvasti        nessä mittakaavassa valmistavat makeisia myy-
5164: kamppaillut varsin suurissa taloudellisissa vai-    täväksi lähinnä oman perheen voimin, joutuvat
5165: keuksissa, mikä on merkinnyt mm. työllisyys-        maksamaan valmistamistaan makeisista saman-
5166: tilanteen huomattavaakio heikkenemistä alalla.      laisen makeisveron kuin suuret makeisten teol-
5167: Tämän vuoksi on kohtuutonta, että yhteiskunta       liset valmistajat. Pienet, enintään yhden vie-
5168: rasittaa makeisten valmistajia maassamme            raan työntekijän avulla makeisia valmistavat
5169: enemmän kuin mitä toisaalta käytetään ma-           perheyritykset tulisikin käsityksemme mukaan
5170: keisten valmistajille maksettaviin hinnanerokor-    vapauttaa makeisverosta. Tätä koskeva säännös
5171: vauksiin maatalousperäisistä raaka-aineista. Hal-   tulisi lisätä lain 5 §: ään.
5172: lituksen kannan mukaan perittiin makeisval-            Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
5173: misteveroa vuonna 1980 120 miljoonaa mark-          tamme kunnioittaen,
5174: kaa, mistä käytettiin raaka-aineiden hinnanero-
5175: korvauksiin vain 80 miljoonaa markkaa.                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5176: SMP:n käsityksen mukaan makeisveron määrä                  lakiehdotuksen:
5177: tulee määrätä sellaiseksi, että se vastaa mak-
5178: 
5179: 
5180:                                               Laki
5181:                             makeisverosta annetun lain muuttamisesta
5182:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan makeisverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 an-
5183:  netun lain ( 867/79) liitteenä oleva verotaulukko, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta
5184:  1980 annetussa laissa (786/80), sekä lisätään lain 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
5185:  muutettuna viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 kohta, jolloin 2-4 kohdat siirtyvät 3-5 koh-
5186:  diksi, seuraavasti:
5187: 
5188:                       5 §
5189:   Verottomia ovat:                                  tetaan perheyrityksessä, jossa on enintään yksi
5190:                                                     perheen ulkopuolinen työntekijä;
5191:   2) maassa valmistetut makeiset, joita valmis-
5192: 
5193: 
5194:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5195: 
5196:                      Pekka Vennamo                         Urpo Leppänen
5197:                      Veikko Vennamo                        Anssi Joutsenlahti
5198:                                        J. Juhani Kortesalmi
5199:                                                        Lakialoite n:o 69                                                  107
5200: 
5201:                                                                                                                          Liite
5202: 
5203: 
5204: 
5205: 
5206:                                                    VEROTAULUKKO
5207: 
5208: Tullitariffin                                              Tuote                                              Tuote-   Vero
5209: nimike                                                                                                        ryhmä    mk/kg
5210: 
5211: 17.04:stä       Sokerivalmisteet, kaakaota sisältämättömät:
5212:                 - lakritsi- ja arabikumivalmisteet ................................. .                          1.     2,80
5213:                 - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja muut tähän nimikkeeseen
5214:                    kuuluvat valmisteet (ei kuitenkaan elintarviketuotteiden valmisteverosta
5215:                    annetun lain ( / ) alaiset tuotteet) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     2.     2,80
5216: 18.06:sta       Suklaa ja muut kaakaota sisältävät ravintovalmisteet:
5217:                 - suklaa ja kaakaota sisältävät makeiset ........................... .                          3.     3,50
5218: 
5219: 19.08:sta       Kakut, biskviit ja muut hienommat leipomatuotteet, myös jos niissä on
5220:                    kaakaota, sen määrästä riippumatta:
5221:                 - leipomatuotteet, joiden suklaapitoisuus on vähintään 50 painoprosenttia                       4.     3,50
5222: 21.07:stä       Ravintovalmisteet, muualle kuulumattomat:
5223:                 - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja niihin rinnastettavat makeiset;
5224:                    kuvioiksi, palasiksi tai tangoiksi muodostettu marmeladi ......... .                         5.     2,80
5225:                 - arabikumivalmisteet ........................................... .                             6.     2,80
5226: 108                                           1981 vp.
5227: 
5228: Lakialoite n:o 70
5229: 
5230: 
5231: 
5232: 
5233:                                   Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
5234:                                       tun lain muuttamisesta
5235: 
5236: 
5237:                                         Eduskunnalle
5238: 
5239:    Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia      suorittajalle. Näistä noin 45 000 suorittaa AB-
5240: on 25. 11. 1977 (842/77) muutettu mm. siten,         kortin, joka oikeuttaa ajamaan henkilöautolla
5241: että autoveron määrä on auton verotusarvon           ja pakettiautolla. Heille opetus annetaan hen-
5242: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennetty-      kilöautolla.
5243: nä 2 500 markalla, kuitenkin aina vähintään             Kouluautoksi on rekisteröity tällä hetkellä
5244: 50 prosenttia auton verotusarvosta, sekä että        noin 1 400 henkilöautoa. Näiden keskihinta
5245: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au-       noudattelee melko tarkkaan koko maan yleisen
5246: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärä          autokannan hintatasoa ja niinpä autoveron
5247: on 20 000 markkaa, nykyään 37 500 mk.                osuus kouluauton hinnasta on noin 16 500
5248:     Hallitus perusteli autoveron korotuksen sää-     markkaa. Autokoulun opetusajoneuvo on erityi-
5249: tämistä pysyväksi valtiontaloudellisilla syillä ja   sesti koulukäyttöön varustettu ja sitä käytetään
5250: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au-       pääasiallisesti vain opetusajoneuvona. Ajokortin-
5251: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärän         suorittajien on harjoiteltava ajamista keskimää-
5252: korottamista autojen hintojen ja autoveron ko-       rin noin 20 tuntia. Näin ollen autokustannuk-
5253: hoamisella.                                          set muodostavatkin huomattavan osan ajokor-
5254:                                                      tin hankintakustannuksista. Näitä kustannuksia
5255:     Kun otetaan huomioon tieliikenteen ylivero-      voitaisiin huomattavasti alentaa muuttamalla
5256: tus, moottoriajoneuvojen välttämättömyys joka-       lakia auto- ja moottoripyöräverosta siten, että
5257: päiväisen elämän helpottajana harvaan asutussa       kouluautot vapautettaisiin autoverosta. Tämä
5258: maassamme sekä veron kohtuuttoman suuri              merkitsisi ajo-opetusmaksuihin jopa 12-14
5259: osuus moottoriajoneuvojen hinnoissa, katsom-         prosentin alennuksia. Ajokortinsuorittajille hin-
5260: me, ettei autoveron tilapäisen korotuksen sää-       tojen alennus merkitsisi vuodessa noin 13 mil-
5261: täminen pysyväksi ollut oikeaan osunut. Kun          joonan markan säästöä.
5262: lisäksi otetaan huomioon, että verorakenteemme          Lain 17 § :n perusteella on vaikeasti näkö-
5263: on vinoutunut eli verotuksen painopiste on vä-       tai liikuntavammaiselle sekä työssä käyvälle
5264: littömässä verotuksessa, sen sijaan että se olisi    taikka ammattiopintoja harjoittavalle vammai-
5265: kulutuksen verottamisessa, ei ollut asianmu-         selle palautettu auton hintaan sisältyvä auto-
5266: kaista vakiinnuttaa kohtuuttoman korkeaa auto-       vero joko kokonaan tai osittain takaisin. Vuon-
5267: veroa. Mielestämme lain 3 § on korjattava ja         na 1980 tehdyn muutoksen seurauksena on
5268: veroa alennettava.                                   palautettavan autoveron määrä ollut vähintään
5269:     Kun ammattimaisessa liikenteessä käytettä-       80 % pysyvän näkö- tai liikuntavamman taikka
5270: vät autot ovat hintaluokaltaan yleensä varsin        vähintään 60 % :n pysyvän vamman omaavalle
5271: kalliita autojen kestävyyden ja palvelutason nou-    henkilölle enintään 16 000 markkaa sekä vä-
5272: sun johdosta, olisi ne vapautettava kokonaan         hintään 40 %:n pysyvän alataajavamman omaa-
5273: autoverosta. Palautettavasta autoveron osuu-         valle henkilölle enintään 10 500 markkaa. Vam-
5274: desta huolimatta on näiden autojen hinta muo-        man vuoksi automaattivaihteistoa käyttämään
5275: dostunut niin korkeaksi, että ammattiautoilijoi-     joutuvalle henkilölle on palautus enintään
5276: den ammatinharjoittamisen edellytykset oleelli-      21 000 markkaa. Kun henkilökohtainen kulku-
5277: sesti huononevat ja ajokaluston järkevä uusimi-      väline on mainitun kaltaisille vammaisille vält-
5278: nen estyy.                                           tämätön joko päivittäisten palvelujen hankki-
5279:     Suomessa on 415 autokoulua, jotka antavat        miseksi tai työssä käynnin vuoksi, tulisi pa-
5280: ajo-opetusta vuosittain noin 70 000 ajokortin-       lautettavan autoveron määriä korottaa.
5281:                                         .Lakialoite n:o 70                                       109
5282: 
5283:    Autoveron palautus on edellä mainitun kal-      vammaisten· vuosi, katSomme, että· nyt vihdoin-
5284: taisille vammaisille mahdollinen vasta ·hakijan    ldn olisi vähintään kohtuullista myöntää auto-
5285: tultua rekisteröidyksi auton omistajaksi. Kun      vero takaisin kokoilaisuudess11-an vaikeampias-
5286: monet vammaiset voivat suorittaa auton han-        teisille invalideille sekä alempiasteisille 60 pro-
5287: kinnan vain autoveron palautuksen turvin, ai-      senttia ·autoveron määrästä.
5288: heuttaa takautuva hakumenettely heille koh-           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
5289: tuuttoman taloudellisen riskin. Hakumenette-       dotamme,
5290: lyä tulisikin muuttaa niin, että vammainen voi-
5291: si saadå varmuuden autoveron palautuksesta                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5292: ennen auton hankintaa. Koska vuosi 1981 on                   lakiehdotuksen:
5293: 
5294: 
5295: 
5296:                                             Laki
5297:                    auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
5298:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
5299:  raskuuta 1967 annetun lain 3 §, 6 S:n 1 momentti ja 17 S:n 1 ja 2 momentti, sellaisina
5300:  kuin ne ovat, 3 S 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77), 6 §:n 1 mo-
5301:  mentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79) sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti
5302:  19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 849/80), näin kuuluviksi:
5303: 
5304:                      3 §                           verkko. Tällaiseen pakettiautoon saa ottaa mat-
5305:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon         kustajan tai matkustajia vain kuljettajan vie-
5306: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet-      ressä kuljetettavaksi, eikä auton tavaratilaan
5307: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron    saa asentaa istuimia tai niiden asentamiseen tar-
5308: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus-     koitettuja laitteita.
5309: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero
5310: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve-
5311: rosta.                                                                    17 §
5312:                      6 §                              Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
5313:    Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,      ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
5314: kuorma-auto, ruumisauto, kouluajoon tai am-        haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5315: mattimaiseen liikenteeseen käytettävä auto sekä    ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy-
5316: sellainen nelipyörävetoinen auto, jonka vaih-      vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja
5317: teistoon on koneiden ja työvälineiden käyttöä      jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,
5318: varten liitetty kytkimin varustettu voimansiir-    tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste
5319: tolaite. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tar-      on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-
5320: koitettu pakettiauto on verosta vapaa, jos sen     kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin
5321: tavaratilan tilavuus on vähintään 3 kuutiomet-     valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
5322: riä ja sisäkorkeus vähintään 1,30 metriä tai       tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii-
5323: jos sen avoimen tavaratilan pituus on vähintään    ritullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset-
5324: 1,85 metriä. Verosta on vapaa myös sellainen       tamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavak-
5325: pakettiauto, jonka umpinaisen tavaratilan sisä-    si takaisin maahantuonnin vhteydessä suoritettu
5326: korkeus on vähintään 1,30 metriä ja sisäpi-        tai auton hintaan sisältyvä vero. Jos auto on
5327: tuus vähintään 0,80 metriä ja avoimen tavara-      ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta,
5328: tilan pituus on vähintään 1,50 metriä. Verosta     kun haltija on rekisteröity auton omistajaksi.
5329: on niinikään vapaa sellainen yksinomaan tava-      Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on
5330: ran kuljetukseen tarkoitettu pakettiauto, jonka    rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on
5331: tavaratilan tilavuus on vähintään 2,5 kuutio-      tehtävä viimeistään 7 § :n 1 momentissa sääde-
5332: metriä ja sisäkorkeus vähintään 1,25 metriä,       tyssä ajassa.
5333: jos tällaisen pakettiauton oma paino on enin-         Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
5334: tään 900 kg ja jos pakettiauton ohjaamon ja        ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistaiaksi tai
5335: tavaratilan välissä on kiinteä metalliseinä tai    haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5336: 110                                       Lakialoite n:o 70
5337: 
5338: 
5339: ka · liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen      valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
5340: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi        tamiseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi-
5341: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-as-       daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
5342: teeosa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin        auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis-
5343: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis-       tään 7 S:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
5344: sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va-
5345: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maa-
5346: hantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
5347: hintaan sisältyvästä verosta. Palautusta myön-      kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin,
5348: netään vain autosta, jonka hankinta on invali-      jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimi-
5349: dille hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin       tetaan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
5350: 
5351: 
5352:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5353: 
5354:                      Matti Viljanen                           Jalmari Torikka
5355:                      Tauno Valo                               Helge Saarikoski
5356:                                              1981 vp.                                            111
5357: 
5358: Lakialoite n:o 71
5359: 
5360: 
5361: 
5362:                                  Ajo ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta
5363: 
5364: 
5365:                                         Eduskunnalle
5366: 
5367:    Eräänä tärkeänä syynä alkoholijuomien kulu-      teessä olevien matkustaja-alusten tuotosta on
5368: tuksen kasvuun kahden viimeisen vuosikymme-         varustamojen ilmoituksen mukaan suunnilleen
5369: nen aikana on ollut maassamme tapahtunut yh-        kolmas osa alkoholi- ja tupakkatuloja. Nämä
5370: teiskunnallinen muutos. Tämä muutos on joh-         varustamot eivät suinkaan pyri minimoimaan
5371: tunut suurelta osalta taloudellisista tekijöistä,   alkoholihaittoja, vaan henkilökunnan palkkaus
5372: mutta siihen on osaltaan ollut vaikuttamassa        on asetettu riippuvaksi siitä, kuinka paljon
5373: myös lainsäädäntö.                                  alkoholijuomia ja tupakkaa he pystyvät mat·
5374:    Monet sellaiset yhteiskunnalliset uudistukset    koilla myymään. Valtio tukee täten vahingol-
5375: kuin koululaitoksen ja terveydenhoitotoimen         listen nautintoaineiden verottamatta jättämisellä
5376: keskittäminen ovat olleet myötävaikuttamassa        Suomen ja ulkomaan välillä kulkevaa matkusta-
5377: väestön siirtymiseen asutuskeskuksiin ja kau-       jaliikennettä. Tämä ei suinkaan ole ollut lain-
5378: punkeihin ja täten maaseudun tyhjenemiseen.         säätäjän tarkoitus eikä ole alkoholipoliittisesti
5379: Uusissa olosuhteissa on ollut vaikea juuttua ja     mielekästä.
5380: eräänä sopeutumiskeinona on turvauduttu al-             Nämä ovat vain eräitä esimerkkejä siitä,
5381: koholijuomien käyttöön.                             miten tehokkaan sosiaalisen alkoholipolitiikan
5382:    Kansainvälisen matkailun kehittyessä on Ji-      hoitaminen vaarantuu, ellei myös muilla aloilla
5383: sätty matkustajan oikeutta tuoda tullitta ja        tehtäviä päätöksiä valmisteltaessa oteta huo-
5384: veroitta alkoholijuomia maahan omaa tarvettaan      mioon päätösten mahdollista alkoholipoliittista
5385: varten. Tämä tulliton tuonti on laajentunut         vaikutusta.
5386: siinä määrin, että 4-5% maassamme juota-               Edellä olevan perusteena ehdotamme,
5387: vasta alkoholista tuodaan tällä tavalla maihin
5388: ilman että valtio pääsee sitä verottamaan. Hyö-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5389: ty tulee lähinnä varustamoille. U1komaanliiken-            lakiehdotuksen:
5390: 
5391: 
5392:                                               Laki
5393:                                     alkoholilain muuttamisesta
5394:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annettuun alko-
5395:  holilakiin ( 459/68) uusi näin kuuluva 5 c §:
5396: 
5397:                       5c §                          omaisen ennen asian ratkaisemista pyydettävä
5398:    Säädösehdotuksista, määräyksistä ja suunni-      sosiaali- ja terveysministeriön lausunto.
5399: telmista, joilla voi olla raittius- ja alkoholi-
5400: poliittista merkitystä, on asianomaisen viran-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5401:                                                     kuuta 198 .
5402: 
5403:       Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
5404: 
5405:          Aimo Ajo                    Väinö Raudaskoski          Antero Juntumaa
5406:          Pirkko Valtonen             Eeva Kauppi                Jorma Fred
5407:          Tarja Halonen               Matti Puhakka              Bror Lillqvist
5408:          Hannele Pokka               J. Juhani Kortesalmi       Ulla Järvilehto
5409:                     Anssi Joutsenlahti                  Ensio Laine
5410: 112                                           1981 vp.
5411: 
5412: Lakialoite n:o 72
5413: 
5414: 
5415: 
5416: 
5417:                                   Helminen ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain voimaanpanosta
5418:                                      annetun lain 3 §:n .muuttamisesta
5419: 
5420: 
5421:                                         Ed u s kun n a II e.
5422: 
5423:   Kansanterveyslain voimaanpanosta tammi-            mukset ovat olleet rohkaisevia, koska hoidon
5424: kuun 28 päivänä 1972 annetun lain 3 §:n              tarvetta on voitu jatkuvasti vähentää jokaisessa
5425: 2 ja . •3 momentin mukaan kansanterveyslain          hoitoon oikeutetussa ikäluokassa.
5426: tultua .voimaan on alle 17-vuotiaiden kunnan            Säännösten mukaan alle 17-vuotiaiden ham-
5427: asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito siten         mashoito on maksuton, kun sen sijaan 17-
5428: maksuton kuin kansanterveyslain 21 §:ssä sää-        vuotiaalta ja sitä vanhemmalta peritään asetuk~
5429: detään .. Asetuksella. säädetään, mistä ajarikoh·    sella säädetty maksu. Saatujen kokemusten
5430: dasta ja missä toteuttamisjärjestyksessä mui-        mukaan maksun· suuruudesta riippuu ratkaise-
5431: denkin kuin alle 17-vuotiaiden kunnan asuk-          vasti, missä määrin kukin ikäluokka osallistuu
5432: kaiden sanotunlainen hampaiden tutkimus ja           järjestelmälliseen hammashuoltoon. Tämä on
5433: hoito. on maksuton sekä sitä ennen perittävästä      kiistatta käynyt ilmi niissä kunnissa, jotka ovat
5434: maksusta ja korvauksesta.                            omalla kustannuksellaan ryhtyneet edistämään
5435:   Vuosia 1981-85 koskevan kansanterveys"             17-vuotiaiden ja sitä vanhempien hammashuol-
5436: työn valtakunnallisen suunnitelman mukaan            toon pääsyä. Esimerkiksi Vantaan terveyskes-
5437: otetaan järjestelmällisen hammashuollon piiriin      kuksessa saatiin maksulliseen hoitoon 17-vuo-
5438: vuonna 1981 kaikki 0-18-vuotiaat sekä odot-          tiaista 15-50 %. Kun hoito saatettiin mak-
5439: tavat äidit. Vuonna 1982 hoitoon oikeutetuiksi       suttomaksi, hoitoon hakeutuminen oli 50-
5440: tulevat kaikki opiskelijaterveydenhuollon piiriin    60 %. Osallistumista voidaan edelleen lisätä
5441: kuuluvat ja suunnitelmakauden viimeisenä             henkilökohtaisella kutsulla. Yhden 17-vuotiaan
5442: vuonna 1985 hoitoon oikeutettuja ovat edellis-       hoitokustannukset vuonna 1979 olivat noin 220
5443: ten lisäksi kaikki 19- ja 20-vuotiaat.           ·   markkaa, jonka summan kunta suoritti.
5444:    Kansanterveyslain voimassaoloaikana on jat-          Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
5445: kuvasti kiinnitetty huomiota ennaltaehkäisevään      nioittaen,
5446: hammashuoltoon, joka tällä hetkellä on voitu
5447: jo toteuttaa odottavien äitien sekä kaikkien las-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5448: ten ja nuorten osalta järjestelmällisenä ja mak-            lakiehdotuksen:
5449: suttomana aina 17 ikävuoteen saakka. Koke-
5450: 
5451: 
5452: 
5453: 
5454:                                                Laki
5455:                kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
5456:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä
5457:  tammikuuta 1972 annetun lain ( 67 /72) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
5458: 
5459:                        3 §
5460:                                                      nuorempien kunnan asukkaiden sanotun lain
5461:   Edellä 1 momentissa mainitun lain tultua           14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu
5462: voimaan on vuonna 1965 syntyneiden ja sitä           hampaiden tutkimus ja hoito vuodesta 1982
5463:                                     Lakialoite n:o 72                                113
5464: 
5465: lähtien siten maksuton kuin sanotun lain        Tämä laki tulee voimaan    päivänä
5466: 21 S: ssä säädetään.                          kuuta 198 .
5467: 
5468: 
5469: 
5470:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5471: 
5472:        Olli Helminen              Aimo Ajo                     Hannu Tapiola
5473:        Maija Rajantie             Anna-Liisa Piipari           Kaisa Raatikainen
5474:        Pirkko Valtonen            Risto Tuominen               Peter Muurman
5475:        Reino Breilin              Juhani Raudasoja             Mikko Rönnholm
5476:        Pentti Lahti-Nuuttila      Seppo Tikka                   Pertti Hietala
5477:        Kaarina Suonio             Mauno Forsman                 Lea Savolainen
5478:        Kaj Bärlund                Liisa Jaakonsaari             Paula Eenilä
5479:        Matti Luttinen             Tarja Halonen                Jouko Skinnari
5480:        Markus Aaltonen            Sakari Knuuttila             Pirjo Ala-Kapee
5481:                   Eino Grönholm                     Helge Siren
5482: 
5483: 
5484: 
5485: 
5486: 15 088100096K
5487: 114                                           1981 vp.
5488: 
5489: Lakialoite a:o 73
5490: 
5491: 
5492: 
5493: 
5494:                                   Helminen ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain .36 §:n ja keski-
5495:                                      oluesta annetun lain muuttamisesta
5496: 
5497: 
5498:                                          Eduskunn.alle
5499: 
5500:     Alkoholijuomien hankkiminen suoritetaan          littäminen sellaiselle henkilölle, jolle alkoholi-
5501: usein ystäväpiirin keskuudessa ilman korvausta.      juomia lain mukaan ei saa myydä, tulisi ran-
5502: Erityisesti alaikäisille tapahtuvaan välittämiseen   gaistavaksi. Tekemällä tätä tarkoittava muutos
5503: on kiinnitetty huolestuneena huomiota. Nuori-        voimassa olevan alkoholilain 36 §: ään, tulisi
5504: son lisääntynyt alkoholm käyttö ja siitä aiheu-      ilman palkkiota tällaiselle henkilölle tapahtuva
5505: tuvat haitat ovat muutoinkin aiheuttaneet laa-       alkoholijuoman välittäminen lain 93 §:n sään-
5506: jaa huolestumista. Tämän vuoksi olisikin tär-        nöksen perusteella rangaistavaksi. Vastaava
5507: keätä, että alaikäisten ja yleensäkin sellaisten     säännös tulisi ottaa myös keskioluesta annet-
5508: henkilöiden, joille alkoholijuomia ei saa myydä,     tuun lakiin, jolloin keskioluen maksullinen tai
5509: alkoholijuomien hankkiminen välikäsien kautta        maksuton välitys tulisi lain 41 §:n mukaisesti
5510: voitaisiin estää. Voimassa olevan lain mukaan        rangaistavaksi.
5511: ilman korvausta tapahtuva alkoholijuoman vä-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5512: littäminen ei kuitenkaan ole rangaistava teko.       nioittaen,
5513: Tätä on riidattomasti pidettävä epäkohtana.
5514: Tämän vuoksi alkoholilain välittämistä koske-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5515: via säännöksiä olisi täydennettävä siten, että              lakiehdotukset:
5516: korvauksettakin tapahtuva alkoholijuomien vä-
5517: 
5518: 
5519: 1.
5520:                                                Laki
5521:                                  alkoholilain 36 § :n muuttamisesta
5522:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
5523:  lain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
5524: 
5525:                       36 §                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5526:    Alkoholijuoman välittäminen palkkiota vas-        kuuta 198 .
5527: taan on kielletty. Edellä 34 §:ssä tarkoitetulle
5528: henkilölle alkoholijuoman välittäminen on kiel-
5529: letty myös ilman palkkiota.
5530:                                        Lakialoite 'n:o 73                              115
5531: 
5532: 2.
5533:                                            Laki
5534:                           keskioluesta annetun lain muuttamisesta
5535:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annet-
5536:  tuun lakiin ( 462/68) uusi 22 a § seuraavasti:
5537: 
5538:                      22 a §                       Tämä laki tulee voimaan   päivänä
5539:    Keskioluen välittäminen palkkiota vastaan . kuuta 198 .
5540: on kielletty. Edellä 20 §: ssä tarkoitetulle hen-
5541: kilölle keskioluen välitt~inen on kielletty
5542: myös ilman palkkiota.
5543: 
5544: 
5545:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
5546: 
5547:         Olli Helminen               Anna-Liisa Piipari         Paula Eenilä
5548:         Impi Muroma                 Risto Tuominen             Jouko Skinnari
5549:         Pirkko Valtonen             Seppo Tikka                Pirjo Ala-Kapee
5550:         Juhani Raudasoja            Mauno Forsman              Eino Grönholm
5551:         Pekka Jokinen               Ulla Järvilehto            Helge Siren
5552:         Reino Breilin               Ritva Laurila              Helvi Hyrynkangas
5553:         Pentti Lahti-Nuuttila       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Vappu Säilynoja
5554:         Kaarina Suonio              Bror Lillqvist             Aila Jokinen
5555:         Kaj Bärlund                 Sakari Knuuttila           Liisa Jaakonsaari
5556:         Matti Luttinen              Pertti Hietala             Tarja Halonen
5557:         Markus Aaltonen             Olavi Ronkainen            Hannu Tapiola
5558:         Aimo Ajo                    Lea Savolainen             Kaisa Raatikainen
5559:                    Peter Muurman                      Mikko Rönnholm
5560:                                                1981 vp ..
5561: 
5562: Lakialoite n:o 74
5563: 
5564: 
5565: 
5566: 
5567:                                    Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi huoltoasema-alan jälleenmyyntisuh-
5568:                                       teista
5569: 
5570: 
5571:                                           Eduskunnalle
5572: 
5573:    Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden välisis-     merkiksi noudåttaa lähes poikkeuksetta 25 vuo-
5574: sä sopimussuhteissa on havaittu yleisemminkin         den sopimusaikaa, eräillä muilla yhtiöillä näyt-
5575: olevan korjaamisen varaa. Sopimukset vaihtele-        tää olevan 10 vuoden sopimuksia.
5576: vat ehdoiltaan hyvinkin suuresti riippuen toi-           Sopimuksille on luonteenomaista se, ettei
5577: saalta öljy-yhtiöstä ja toisaalta siitä onko kysy-    niissä ole ainuttakaan ehtoa, joka turvaisi ben-
5578: myksessä niin sanottu omistaja- tai vuokra-           siinikauppiaan omia etuja, päinvastoin niissä
5579: dealeri. Tunnusomaista kaikille sopimuksille on       luetellaan suuri joukko bensiinikauppiaalle kuu-
5580: kuitenkin, että öljy-yhtiö laatii ehdot omien         luvia velvoitteita:
5581: intressiensä mukaisesti vakiosopimuksen muo-
5582: toon eikä bensiinikauppiaana ole muuta mah-              - bensiinikauppias saa ostaa vain sopimuk-
5583: dollisuutta kuin allekirjoittaa valmiiksi laadittu    sen tehneen öljy-yhtiön tuotteita
5584: sopimus. Bensiinikauppias on täysin alistetussa          - bensiinikauppias noudattaa öljy-yhtiön
5585: asemassa öljy-yhtiöön nähden. Öljy-yhtiöthän          määräämiä aukioloaikoja ja muita aseman hoi-
5586: ovat yleensä suurimpia monikansallisia yrityk-        don osalta annettuja määräyksiä
5587: siä ja pienimmilläänkin Suomen suurimpia yh-             - öljy-yhtiöllä on oikeus muuttaa taloudel-
5588: tiöitä. Bensiinikauppiaat taas ovat tavallisesti      lisia ehtoja yksipuolisesti
5589: melko vähäisen koulutuksen saaneita yrittäjiä,           - bensiinikauppias sitoutuu siihen, ettei
5590: joilla ei ole asiantuntemusta eikä toisaalta varaa    osta muita tarvikkeita kuin mitä öljy-yhtiöt
5591: käyttää esimerkiksi juristeja apunaan sopimuk-        tarjoavat
5592: sia tehtäessä.                                           - bensiinikauppias asettaa vakuuden, joka
5593:    Bensiinikauppiaat eivät ole ainoa kauppias-        takaa, ettei öljy-yhtiö kärsi vahinkoa bensiini-
5594: ryhmä, jolla on ongelmia tukkuportaan kanssa,         kauppiaan mennessä konkurssiin.
5595: pikemminkin näyttää olevan niin, että valta-             Kaikissa bensiinikauppiaiden ja öljy-yhtiöi-
5596: kunnalliset tukku- ja keskusliikkeet saattavat        den välisissä sopimuksissa on ehto, jonka mu-
5597: vaikeuksiin kaikki vähittäiskauppiaat liian anka-     kaan öljy-yhtiö voi täysin mitättömän laimin-
5598: rien sopimusehtojen avulla. Huoltoasematoimin-        lyönnin perusteella irtisanoa sopimuksen. Ben-
5599: nan osalta ongelma näyttää kuitenkin olevan           siinikauppiaan osalta taas irtisanominen on käy-
5600: kaikkein suurin.                                      tännössä lähes mahdotonta, esimerkiksi Esson
5601:    Bensiinikauppiaat, jotka omistavat itse huol-      osalta bensiinikauppias voi lähteä siitä, että
5602: toasemakiinteistönsä, niin sanotut omistaja-          sopimus velvoittaa häntä koko eliniän.
5603: dealerit, rakentavat itse huoltoasemakiinteistön         öljy-yhtiö myy polttoaineen ja muun tavaran
5604: rakennuksineen ja laitteineen. Bensiinikauppias       bensiinikauppiaalle, joka myy sen kuluttajalle
5605: saattaa saada jonkin verran taloudellista tukea       korkeammasta hinnasta ja saa erotuksen itsel-
5606: öljy-yhtiöltä, mutta sitä ennen tämän on kui-         leen myyntipalkkiona. Myyntipalkkioon vaikut-
5607: tenkin tehtävä öljy-yhtiön kanssa pitkäaikainen       tavat lisäksi monet alennukset, kuten paljous-
5608: yhteistyösopimus. Öljv-yhtiön apu rajoittuu           ja vuosialennukset niin, että sellainen huolto-
5609: kuitenkin hyvin usein know-how'n antamiseen           asema, jolla on suuri myynti, ostaa polttoaineen
5610: ja siihen, että öljy-yhtiö vaatii bensiinikauppias-   halvemmalla kuin pieni huoltoasema. Öljy-
5611: ta rakentamaan huoltoaseman omien normiensa           yhtiöllä ei itsellään ole mitään riskiä koko
5612: mukaisesti.                                           huoltoasematoiminnasta. Tappio jää aina bensii-
5613:    Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden väliset      nikauppiaan kannettavaksi, investoinnit tekee
5614: sopimukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Esso esi-        aina bensiinikauppias itse ja öljy-yhtiön tuotto
5615:                                                                                                    ,.
5616:                                            tåkialoite n:o 74                                       117
5617: 
5618: perustuu myytyihin bensiinimääriin eikä ben-         häädettäväksi omalta ·maaltaan ja huoltoase:
5619: siinikauppiaan saamaan voittoon.                     maita, jonka tämä itse omistaa.
5620:    Käytännössä bensiinikauppias joutuu työsken-         Vuokradealerit, joiden huoltoasemat omistaa
5621: telemään itse huoltoasemalla jopa 70-80-tun-         öljy-yhtiö itse, eivät ole sopimusehtojen kan-
5622: tisia viikkoja pyhät ja arjet. Bensiinikauppias      nalta niin huonossa asemassa kuin omistaja-
5623: ei tavallisesti pysty pitämään vuosilomaa eikä       dealerit, sillä heidän asemansa muistuttaa jo
5624: sosiaaliturvasta voida muutenkaan juuri puhua,       hyvin paljon työsopimussuhdetta. Vuokra-
5625: sillä sopimuksen katkeaminen, esimerkiksi ben-       dealeri ei investoi rakennuksiin eikä laitteisiin
5626: siinikauppiaan sairastumisen takia, johtaisi ben-    ja maksaa öljy-yhtiölle tietyn vuokran litra-
5627: siinikauppiaan taloudelliseen katastrofiin. Ta-      myyntiin perustuen. Joissakin öljy-yhtiöissä on
5628: loudellisesti kannattamattomia näyttävät olevan      käytössä kiinteäkin vuokra. Sopimus on tavalli-
5629: sellaiset huoltoasemat, joiden myynti jää alle       sesti irtisanotravissa hyvin lyhyellä aikavälillä,
5630: 1 miljoonan litran vuodessa. Tämän myön-             esimerkiksi kolmessa kuukaudessa. Vuokra-
5631: tävät öljy-yhtiöiden edustajat itsekin, mutta        dealeri ei voi kuitenkaan irtisanoa sopimusta
5632: väittävät, että huoltoasemien yhteydessä olevat      esimerkiksi toiminnan tappiollisuuteen vetoa-
5633: kahviot tuottavat niin paljon, että niillä tappio    malla, sen sijaan öljy-yhtiö voi irtisanoa sopi-
5634: pystytään kattamaan. Kahviota hoitaa yleensä         muksen päättymään ilman perusteluita.
5635: bensiinikauppiaan vaimo, joka joutuu tekemään           On aivan selvää, että nykyinen lainsäädäntö
5636: yhtä pitkiä työviikkoja kuin bensiinikauppias        ei riittävästi turvaa bensiinikauppiaiden asemaa
5637: itse. Alle miljoona litraa myyviä huoltoasemia       öljy-yhtiöihin nähden. Bensiinikauppias, olipa
5638: on paljon ja ne ovat jääneet huonoon asemaan         tämä sitten niin sanottu omistaja- tai vuokra-
5639: jo senkin vuoksi, että valtiovallan toimesta         dealeri, on täysin sidoksissa öljy-yhtiön anta-
5640: tehdyt polttonesteiden myyntipalkkioiden ko-         miin määräyksiin. Öljy-yhtiö määrää myynti~
5641: rotukset muodostuvat 1.2 miljoonaa litraa myy-       hinnat, aukioloajat, mitä tuotteita huoltoase-
5642: vien huoltoasemien mukaan.                           malla on myytävä, miten bensiinikauppiaan on
5643:     Bensiinikauppias ei voi irtisanoa öljy-yhtiön    pukeuduttava ja niin edelleen. Voidaan hyvin
5644: kanssa tekemäänsä yhteistyösopimusta sillä pe-       kysyä, millä tavalla bensiinikauppias on itse-
5645: rusteella, että toiminta ei kannata. Sopimussuh-     näinen yrittäjä muutoin kuin siinä suhteessa,
5646: teesta irrottautuminen ei yleensäkään ole mah-       että joutuu kantamaan riskin toiminnan tap-
5647: dollista muulla tavalla kuin myymällä huolto-        piollisuudesta.
5648: asemakiinteistö sellaiselle ostajalle, jonka öljy-      Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuo-
5649: yhtiö hyväksyy, mikä ei ehkä ole helppoa sil-        den 1978 keväällä niin sanotun Yrittäjänsqoja-
5650: loin kun kysymyksessä on huonosti menestyvä          toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella
5651: huoltoasema.                                         säännökset erityisesti pienyrittäjien suojan li-
5652:     Sopimuksen purkaminen öljy-yhtiön taholta        säämiseksi. Toimikunta jätti mietintönsä kaup-
5653: jonkin sopimusrikkomuksen perusteella, esi-          pa- ja teollisuusministeriölle viime vuoden lo-
5654: merkiksi laskujen maksamatta jättämisen vuok-        pussa. Toimikunnassa on ollut osittain erimieli-
5655: si, johtaa, kuten sanottu, bensiinikauppiaan ta-     syyttä siitä, miten suojakoneisto olisi rakennet-
5656: loudelliseen katastrofiin. Öljy-yhtiö hakee ja-      tava. Yksimielinen toimikunta on ollut kuiten-
5657: kelumittarit ja öljysäiliöt pois, kaikki velat       kin siinä, että on aikaansaatava sellainen sään-
5658: erääntyvät heti maksettaviksi ja lisäksi yhtiöt      nöstö, jolla on mahdollista kieltää käyttämästä
5659: veloittavat 16 prosentin suuruisen viivästys-        ja sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja.
5660: koron.                                                  Elinkeinonharjoittajan suojantarve lähenee
5661:    Räikeimpänä esimerkkinä siitä, kuinka öljy-       monissa suhteissa kuluttajien suojantarvetta.
5662: yhtiö alistaa sopimuksillaan bensiinikauppiaan,      Kuluttajansuojalainsäädännön säännöksiä ei kui-
5663: voidaan pitää Esson käyttämää menettelyä.            tenkaan voida soveltaa elinkeinon- ja ammatin-
5664: Bensiinikauppias, joka omistaa itse huoltoase-       harjoittajien suojaamiseen kohtuuttomilta so-
5665: makiinteistön, vuokraa koko kiinteistön tiettyä      pimusehdoilta niin kuin ei yleensäkään elin-
5666: vuokraa vastaan Essolle ja Esso vuokraa sitten       keinonharjoittajien keskinäisiin suhteisiin.
5667: huoltoasemakiinteistön esimerkiksi liikevaih-           Aineellisen sääntelyn osalta toimikunnan
5668: toon perustuvaa vuokraa vastaan takaisin             ehdotus sisältää yleislausekkeet niin sanottujen
5669: bensiinikauppiaalle. Tällaisesta manipuloinnista     vakiosopimusehtojen sääntelystä ja yksittäisten
5670: saattaisi olla seurauksena, että sopimuksen pur-     sopimusehtojen sovittelusta. Vakiosopimuksia.
5671: kautuessa öljy-yhtiö vaatisi bensiinikauppiasta      koskevan yleislausekkeen ydin on se, että elin-
5672:                                            Lakialoite. D~O 74
5673: 
5674: keinonharjoittaja ei voi toiseen elinkeinonhar-      asemaa vaarantavia kohtuuttomia sopimusehtO-
5675: joittajaan soveltaa ehtoa, jota on pidettävä koh-    ja. Samalla kilpailuasiamiehen tulisi pyrkiä sii-
5676: tuuttomana. Samalla tavalla olisi myös kiellet-      hen, että vakiosopimukset laadittaisiin kum-
5677: tyä soveltaa yksittäistä kohtuutonta sopimus-        paakin. sopijapuolta edustavien järjestöjen yh-
5678: ehtoa toiseen elinkeinonharjoittajaan nähden.        teistoimin eikä yksipuolisesti niin kuin nyt ta-
5679:  ··Pienyrittäjien aseman turvaaminen edellyttää      pahtuu.
5680: luonnollisesti myös riittävien oikeussuojakeino~        Yrittäjänsuojatoimikunnan enemmistön teke-
5681: jen luomista. Toimikunta on esittänyt, että yk-      mät ehdotukset olisi pikaisesti toteutettava.
5682: sittäisten sopimusehtojen sovittelun suorittaisi-    Vaikka toimikunnan esitykset eivät sinänsä
5683: vat viime kädessä yleiset tuomioistuimet, mut-       voikaan poistaa sitä, että esimerkiksi bensiini-
5684: ta· sen lisäksi on esitetty perustettavaksi niin     kauppias suhteessaan öljy-yhtiöön on alistetussa
5685: sanottu yrittäjien sopimuslautakunta, joka toi-      asemassa, voitaisiin bensiinikauppiaiden asemaa
5686: mikunnan enemmistön mielipiteen mukaan oli-          huomattavasti parantaa ja ainakin korjata räi-
5687: si perustettava kauppa- ja teollisuusministeriön     keimmät epäkohdat.
5688: yhteyteen ..Lautakunta voisi tutkia ja antaa lau-       Kilpailuasiamiehelle ehdotettu velvollisuus
5689: suntoja ehtojen kohtuuttomuudesta, mutta ei          puuttua kohtuuttomien sopimusehtojen sovel-
5690: sen sijaan voisi kieltää ehtojen soveltamista.       tamistilanteisiin on erityisen tärkeätä, koska
5691:    Vakiosopimusehdon kieltämistä koskeva asia        pienyrittäjän itsensä on usein mahdotonta läh-
5692: olisi hoidettava markkinatuomioistuimessa,           teä esimerkiksi oikeudenkäyntiteitse hakemaan
5693: jonka kokoonpanoa olisi näiden asioiden kä-          muutosta sopimuksiin.
5694: sittelyn osalta uudistettava.                           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5695:    Toimikunnan enemmistö on vielä ehdotta-
5696: nut, että kilpailuasiamiehelle annettaisiin vel-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5697: vollisuus seurata ja valvoa, ettei elinkeinonhar-               lakiehdotuksen:
5698: joi_ttajien kesken käytetä pienyrittäjien oikeus-
5699: 
5700: 
5701: 
5702: 
5703:                                                Laki
5704:                               huoltoasema-alan jälleenmyyntisuhteista
5705:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5706: 
5707:                        1 §                            toimintaa koskeva sopimus on laadittava kirjal-
5708:    Tätä lakia on sovellettava jakeluyhtiön ja         lisesti, mikäli jompikumpi sopiiapuoli niin vaa-
5709: bensiinikauppiaan väliseen jälleenmyyntisuhtee-       tii.
5710: seen sekä kaikkiin sen yhteydessä tai siitä joh-         Jos jälleenmyyntisopimus on tehty kirjalli-
5711: tuen tehtyihin sopimuksiin.                           sesti, kumpikin sopijapuoli voi vaatia, että so-
5712:    Jakeluyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa polt-     pimuksen muutos tai lisäys on otettava sopi-
5713: tonesteitä, voiteluaineita ja autoalan tarvik-        muskirjaan.
5714: keita myyvää tukkuliikettä.                                                  3 §
5715:    13ensiinikauppiaalla tarkoitetaan tässä laissa        Kaikkia jälleenmyyntisuhteen perustamisen
5716: huoltoasematoimintaa itsenäisenä yrittäjänä har-      yhteydessä tai siitä johtuen tehtyjä sopimuksia
5717: joittavaa henkilöä tai yhtiötä, joka omistaa          on tulkittava yhtenä kokonaisuutena sen mu-
5718: huoltoasemakiinteistön tai muutoin hallitsee          kaisesti, kuinka bensiinikauppias on kohtuudel-
5719: sitä.                                                 la saattanut sopimuksen siihen sitoutuessaan
5720:   · Huoltoasemalla tarkoitetaan tässä laissa polt-    ymmärtää.
5721: t(:mesteiden ja autoalan tarvikkeiden jakeluun
5722: käytettyä liikepaikkaa.                                                     4 §
5723:                                                         Sopimusehto, jolla on vähennetty bensiini-
5724:  . .                    2 §                           kauppiaalle tämän lain mukaan kuuluvia oi-
5725:    Jakeluyhtiön ja bensiinikauppiaan välinen jäl-     keuksia tai tiukennettu hänelle tämän lain mu-
5726: leel;l,myyntisuhdetta ja siihen liittyvää yhteis-     kaan kuuluvia velvollisuuksia, on tehoton.
5727:                                                                                                  119
5728: 
5729:     Jos jälleenmyyntisopimuksen jonkin ehdon         lön kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen pe-
5730: soveltaminen olisi ilmeisesti kohtuutonta, voi-      rusteella, jälleenmyyntisopimus on tehtävä
5731: daan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon          määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi, tai
5732: ottamatta.                                           toistaiseksi. Mikäli jälleenmyyntisopimus on ol-
5733:                           5 §                        lut voimassa kolme vuotta, on bensiinikaup-
5734:     Jälleenmyyntisuhteen sopijapuolet ovat vel-      piaalla oikeus sopimuksen irtisanomiseen kuu-
5735: volli,set yhteistoiminnassaan ottamaan huomioon      den kuukauden irtisanomisajalla.
5736: toistensa kohtuulliset edut ja näkökohdat sekä          Jos bensiinikauppias jälleenmyyntisopimuk-
5737: valvomaan niitä. Sopijapuolet ovat velvolliset       seen liittyen on jakeluyhtiön kanssa tekemän-
5738: ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle seikoista,      sä sopimuksen perusteella saanut huoltoasema-
5739: joilla saattaa olla merkitystä toisen toiminnan      kiinteistön hallintaansa, on jälleenmyyntisopi-
5740: kannalta.                                            mus tehtävä määräajaksi, enintään kolmeksi
5741:     Jakeluyhtiö ei saa kohdistaa bensiinikaup-       vuodeksi, tai toistaiseksi. Mikäli jakeluyhtiö
5742: piaaseen mitään haitallisia toimenpiteitä tai        irtisanoo tällaisen sopimuksen, ei irtisanomis-
5743: seuraamuksia, jos bensiinikauppias ei suostu         aika saa olla kuutta kuukautta lyhyempi, ja
5744: jakeluyhtiön pyyntöön osallistua taloudellisin       on jakeluyhtiön osoitettava irtisanomiselleen
5745: uhrauksin tai toimenpitein sellaiseen jakeluyh-      bensiinikauppiaankin näkökannalta kohtuudella
5746: tiön käynnistämään kampanjaan, josta bensii-         hyväksyttävä peruste.
5747: nikauppias ei ole tiennyt jälleenmyyntisopimus-         Jälleenmyyntisopimuksen lakatessa lakkaavat
5748: ta tehtäessä.                                        myös kaikki muut sen yhteydessä tai siihen liit-
5749:                           6 §                        tyen tehdyt sopimukset samanaikaisesti.
5750:     Jos jakeluyhtiö tai bensiinikauppias on toi-
5751:                                                                             8 §
5752: minut jälleenmyyntisopimuksen vastaisesti tai
5753: muutoin tahallisesti tahi tuottamuksestaan lai-         Siitä riippumatta, mitä jälleenmyyntisopimuk-
5754: minlyönyt, mitä tälle sopimuksen tai tämän           sen kesto- ja irtisanomisajasta on voimassa, so-
5755: lain perusteella kuuluu, on tämä velvollinen         pijapuoli voi heti purkaa sopimuksen, jos tär-
5756: korvaamaan toiselle sopijapuolelle siitä aiheu-      keä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä on pidet-
5757:                                                      tävä sellaista toisen sopijapuolen laiminlyöntiä
5758: tuneen vahingon.
5759:     Sen, joka 1 momentissa tarkoitetulla perus-      tai muuta käyttäytymistä taikka sellaista olo-
5760: teella aikoo vaatia vahingonkorvausta, on il-        suhteiden muutosta, jonka johdosta sopijapuo-
5761: man aiheetonta viivytystä kyseessä olevasta sei-     lelta ei voida kohtuuden mukaan vaatia so-
5762: kasta tiedon saatuaan ilmoitettava toiselle so-      pimussuhteen jatkamista.
5763: pijapuolelle aikomuksestaan uhalla, että tämä           Sopimuspuoli voi, mikäli asianhaarat eivät
5764: muutoin menettää puhevaltansa. Mitä nyt on           anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa jäl-
5765: sanottu, ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa       leenmyyntisopimuksen erityisesti seuraavissa
5766: toinen sopijapuoli on menetellyt epärehellises-      tapauksissa:
5767:  ti, eikä niitä, joissa tämä on aiheuttanut vahin-      1 ) kun toinen sopijapuoli jälleenmyyntisopi-
5768: gon tärkeällä huolimattomuudella ja täten ai-        musta tehtäessä olennaisessa kohdin on johta-
5769: heuttanut toiselle huomattavan vahingon.             nut toista harhaan;
5770:     Vahingosta, jonka bensiinikauppias sopimuk-         2) kun toinen sopijapuoli ei suostu sopi-
5771:  sen oikeudettomalla purkamisella jakeluyhtiöl-      muskumppaninsa esittämään, 2 § :ssä säädetyn
5772:  le mahdollisesti aiheuttaa, tämä on velvollinen     kirjallisen muodon noudattamista koskevaan
5773:  korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulli-        vaatimukseen;
5774:  seksi huomioon ottaen vahingon suuruus, so-            3) kun toinen sopijapuoli on syyllistynyt
5775:  pimuksen purkamiseen johtaneet syyt, vahin-         menettelyyn, jolla hän vakavasti on loukan-
5776:  gon aiheuttajan taloudellinen ja sopimusoikeu-      nut sopimuskumppaninsa etua tai joka muu-
5777:  dellinen asema, vahingonkärsineen tarve sekä        toin aiheuttaa sen, että tämän luottamus toi-
5778:  muut olosuhteet. Mikäli bensiinikauppiaan olo-      seen sopijapuoleen on perustellusti järkkynyt;
5779:  suhteet huomioon ottaen on katsottava koh-             4) kun toinen sopijapuoli on olennaiselta
5780:  tuulliseksi, ei vahingonkorvausta ole tuomitta-     osalta jättänyt täyttämättä jälleenmyyntisopi-
5781:  va.                                                 muksesta johtuvat velvollisuutensa.
5782:                           7 §                           Bensiinikauppiaana on oikeus heti purkaa jäl-
5783:      Jos bensiinikauppias omistaa huoltoasema-       leenmyyntisopimus erityisesti seuraavissa ta-
5784:  kiinteistön tai hallitsee sitä kolmannen henki"     pauksissa:
5785: 120                                      Lakialoite n:o 74
5786: 
5787: 
5788:    1 ) kun tämä tai, jos kyse on yhtiöstä, huol-                         9 §
5789: toasematoiminnasta pääasiallisesti vastannut          Mikäli jälleenmyyntisuhde on jatkunut yhtä-
5790: henkilö kuoleman, vakavan sairauden tai kor-       jaksoisesti kolme vuotta, on bensiinikauppiaal-
5791: kean iän vuoksi estyy henkilökohtaisesti huol-     la, joka itse omistaa huoltoasemakiinteistön tai
5792: toaseman hoitamisesta;                             hallitsee sitä kolmannen henkilön kanssa teke-
5793:  · 2) kun jälleenmyyntisopimuksessa tarkoitet-     mänsä vuokrasopimuksen perusteella, oikeus
5794: tu toiminta osoittautuu bensiinikauppiaalle        lunastaa jälleenmyyntisopimuksen lakatessa ja-
5795: kannattamattomaksi niin, ettei siitä saatava tu-   keluyhtiön toimittamat, kiinteistön maaperään
5796: lo riitä tuon toiminnan kiinteiden kustannus-      tai rakennukseen kiinteästi kiinnitetyt huolto-
5797: ten kattamiseen, tahi mikäli jälleenmyyntitoi-     asematoiminnassa tarpeelliset laitteet käteises-
5798: minnan tulos siitä aiheutuneiden kiinteiden        tä, laitteiden käyvän arvon suuruisesta lunas-
5799: kustannusten kattamisen jälkeen ei anna bensii-    tusmaksusta edellyttäen, että bensiinikauppias
5800: nikauppiaalle kohtuullista voittoa, jonka on ol~   jatkaa huoltoasematoimintaa.
5801: tava kohtuullisessa suhteessa bensiinikauppiaan
5802: huoltoasemaan sijoittamaan taloudelliseen pa-                           10 §
5803: nokseen sekä tämän huoltoaseman hoitamises-           Jälleenmyyntisopimuksen lakatessa on jake-
5804: sa kuluvan työajan osalle laskettavaan kohtuul-    luyhtiö velvollinen lunastamaan bensiinikaup-
5805: liseen palkkaan;                                   piaalta tälle myytäviksi toimittamaosa vaurioi-
5806:                                                    tumattomat tuotteet sopimuksen lakkaamispäi-
5807:    3) kun viranomaisten tai jakeluyhtiön mää-      vän ohjehintaan vähennettynä tuotteen osalta
5808: räysvallassa olevaa sellaisten tuotteiden vali-    noudatetulla, jakeluyhtiön bensiinikauppiaalle
5809: koimaa tai hinnoittelua, josta jälleenmyyntiso-    myöntämällä alennuksella.
5810: pimuksessa on kysymys, on sopimuksen teke-
5811: misen jällceen oleellisesti muutettu ja tämän                          11 §
5812: voidaan katsoa oleellisesti vaikeuttavan bensii-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5813: nikauppiaan taloudellista toimintaa;               kuuta 198 .
5814:    4) kun sopimus kohtuuttomasti rajoittaa            Tätä lakia noudatetaan myös lain voimaan-
5815: bensiinikauppiaan mahdollisuutta käyttää hy-       tulopäivänä voimassa oleviin jakeluyhtiöiden ja
5816: väkseen vapaan tarjonnan hinnaltaan tai laa-       bensiinikauppiaiden välisiin jälleenmyyntisopi-
5817: dultaan edullisempia vaihtoehtoja.                 muksiin.
5818: 
5819:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
5820: 
5821:          Inger Hirvelä                 Jouko Skinnari                Arvo Salo
5822:          Sten Söderström               Ulla-Leena Alppi              Markus Aaltonen
5823:          Mikko Kuoppa                  Niilo Koskenniemi             Juhani Raudasoja
5824:          Anneli Kivitie                Jarmo Wahlström               Mikko Elo
5825:          Heli Astala                   Ensio Laine                   Eino Grönholm
5826:          Kati Peltola                  Vappu Säilynoja               Matti Luttinen
5827:          Anna-Liisa Jokinen            Pekka Vennamo                 Matti Puhakka
5828:          Mikko Ekorre                  M.-L. Salminen                Olli Helminen
5829:          Helvi Niskanen                Tarja Halonen                 Risto Tuominen
5830:          V. J. Rytkönen                Terhi Nieminen-Mäkynen        Jermu Laine
5831:          Jouko Tuovinen                Mauri Pekkarinen              Sakari Knuuttila
5832:          Hannu Tapiola                 Aarne Koskinen                Anna-Liisa Piipari
5833:          Bror LiUqvist                 Lasse Lehtinen                Mikko Rönnholm
5834:          Aarne Saarinen                Arvo Kemppainen               Lea Savolainen
5835:          Kaj Bärlund                   Pauli Uitto                   Pirkko Valtonen
5836:          Juhani Vähäkangas             I.-C. Björklund               Irma Rosnell
5837:          Anssi Joutsenlahti            P. Puhakka                    Helge Siren
5838:          E.-J. Tennilä                 Marjatta Mattsson             Lauha Männistö
5839:          Liisa Jaakonsaari             Seppo Toiviainen              Väinö Rautiainen
5840:          Pekka Starast                 Paula Eenilä                  Juhani Surakka
5841:          Kaarina Suonio                Aulis Juvela                  Helvi Hyrynkangas
5842:          Saara-Maria Paakkinen         J. Juhani Kortesalmi          Paavo Vesterinen
5843:                                               1981 vp.                                             i21
5844: 
5845: Lakialoite n:o 7 5
5846: 
5847:                                   Itälä ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §:n muuttamisesta
5848: 
5849:                                         Eduskunnalle
5850:    Voimassa olevan alkoholilain 34 §:n ja keski-     holijuomaa tai väkiviinaa, tuomittakoon alko-
5851: olutlain 20 § :n mukaan alkoholin myynti ja          holipitoisen aineen myynnistä sakkoon tai van-
5852: anniskelu on kielletty alle 18-vuotiaille. Sen       keuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
5853: sijaan alkoholijuomien välittämistä sellaiselle         Sanotun pykälän 4 momentti kuuluu: "Jos
5854: henkilölle, jolle alkoholijuomia ei saa vähittäis-   joku vastikkeesta, joka ei ole suurempi kuin
5855: myyntipaikassa myydä, ei alkoholilaki kiellä.        minkä hän itse on suorittanut, satunnaisesti
5856: Tätä on pidettävä ilmeisenä epäkohtana. Tämän        toiselle luovuttaa vähäisen määrän alkoholi-
5857: vuoksi on aiheellista, että alkoholijuoman vä-       yhtiön vähittäismyyntipaikasta ostamaansa tai
5858: littäminen korvauksettakin sellaiselle henkilölle,   laillisesti maahan tuomaansa alkoholijuomaa, on
5859: jolle alkoholijuomaa ei myydä,. kielletään laissa.   virallisella syyttäiällä harkintansa mukaan valta
5860:     Alkohqlilain 36 §: ssä kielletään alkoholijuo-   olla luovuttajaa syyttämättä ja tuomioistuimella
5861: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvitystä      valta jättää luovuttaja rangaistukseen tuomit-
5862: vastaan yleisölle. Jos kuitenkin laillisessa osto-   sematta."
5863: iässä oleva henkilö hankkii ja luovuttaa toiselle       Vaikka edellä olevan perusteella on selvää,
5864: alkoholijuomaa, ja tämä tapahtuu ennakkoon           että alkoholipitoisen aineen luvattoman myyn-
5865: tehdystä pyynnöstä tai toimeksiannosta, eikä         nin edellytyksenä ei ole välityspalkkion otta-
5866: välittäjä saa tekemästään palveluksesta min-         minen, Maarianhaminan raastuvanoikeus hyl-
5867: käänlaista palkkiota tai muuta hyvitystä, teko       käsi tammikuussa 1980 syytteen henkilöä vas-
5868: ei ole luvaton.                                      taan, joka oli välittänyt alkoholijuomia 12-
5869:     Luvattomaksi välittäminen muodostuu heti,        vuotiaille pojille.
5870: kun alkoholijuomaa hankitaan henkilölle, joka           Alkoholipoliittisesti ja muutoinkin olisi tär-
5871: on 18 vuotta nuorempi, joka on päihdyksissä          keää, että alaikäisten ja henkilöiden, joille alko-
5872: tai joka jollakin muulla tavalla käyttää sitä        holijuomia ei saa myydä, alkoholijuomien saanti
5873: väärin.                                              alkoholimyymälästä voitaisiin estää. Tämän tar-
5874:     Luvattomaksi toiminta muodostuu sen vuok-        koituksen saavuttamiseksi alkoholilain .36 §:ää
5875: si, .että välittäjä saa siitä korvauksen, vaikka     tulisi tarkistaa ja muuttaa.
5876: alkoholijuoman vastaanottaja olisikin henkilö,          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5877: jolla olisi oikeus nauttia väkijuomia. Alkoholi-     nioittaen,
5878: lain 85 § :n 1 momentissa sanotaan: "Joka
5879: luvattomasti myy tai muutoin korvausta tai                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5880: hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvattomasti              lakiehdotuksen:
5881: välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pitää alko-
5882: 
5883:                                                Laki
5884:                                  alkoholilain .36 § :n muuttamisesta
5885:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
5886:  lain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
5887:                     36 §                             34 §:n mukaan alkoholijuomaa ei saa myydä,
5888:    Alkoholijuoman välittäminen toiselle palkkio-     on kielletty, vaikka välittäminen tapahtuu ilman
5889: ta tai muuta hyvitystä vastaan on kielletty,         palkkiota tai muuta hyvitystä.
5890: jollei tämän lain tai sen nojalla annetuista
5891: säännöksistä muuta johdu.                              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5892:    Alkoholijuoman välittäminen henkilölle, jolle     kuuta 198 .
5893:                                             -----
5894:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
5895: 
5896:                       Jaakko 1tälä                            Helvi Hyrynkangas
5897: 16 088100096K         Terhi Nieminen-Mäkynen                  Anneli Kivitie
5898: 122                                             1981 vp,
5899: 
5900: Lakialoite n:o 76
5901: 
5902: 
5903: 
5904: 
5905:                                    Jaakonsaari: Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaaloista an-
5906:                                        netun lain 6 §:n muuttamisesta
5907: 
5908: 
5909:                                           Eduskunnalle
5910: 
5911:     Keskussairaalaliittojen samoin kuin kuntain-       keskussairaalaliiton alueella oli runsaat 13 pro-
5912: liittojen ylintä päätösvaltaa käyttävien elinten       senttia.
5913: edustava valinta on osoittautunut toistaiseksi            Kuntien äänimäärän liittovaltuustoissa tulisi
5914: ratkaisemattoman vaikeaksi ongelmaksi, tai sit-        määräytyä kuntien varaamien sairaanslJOJen
5915: ten kysymykseksi, jossa tarkoituksenmukaisuus-         mukaan kuitenkin siten, että kunnan, joka on
5916: näkökohdat ovat käyneet ylitse eri yhteiskun-          varannut keskussairaalassa enemmän kuin 100
5917: nallisten näkemysten edustavuuden periaatteen.         sairaansijaa, tulee olla oikeutettu - siis ny-
5918:     Voimassa olevaan kunnallislakiin ( 953/7 6 )       kyisestä poiketen - valitsemaan liittovaltuus-
5919: tehtiin edelliseen lakiin verrattuna muutoksia,        toon ainakin neljä jäsentä ja yhtä monta vara-
5920: jotta se muun muassa entistä paremmin vastai-          jäsentä. Näin siksi, että eri ryhmien kunnallis-
5921: si kuntainliiton liittohallituksen osalta jäsen-       vaaleissa saama kannatus tulisi edes hieman
5922: kuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryh-        nykyistä paremmin otetuksi huomioon liitto-
5923: mien kunnallisvaaleissa saamaa kannatusta eli          valtuustojen kokoonpanoissa.
5924: ääniosuutta kuntainliiton alueella. Sama voi-             Voimassa olevan lain mukaan keskussairaa-
5925: massa olevan kunnallislain tarkoitus on toteu-         lassa hoitopaikkoja omistava yliopiston lääke·
5926: tettu keskussairaalaliittojen hallintoa johtavia       tieteellinen tiedekunta valitsee liittovaltuustoon
5927: liittohallituksia valittaessa, sikäli kuin laki yli-   enintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsen-
5928: opistollisista keskussairaaloista ( 392/56) ei yli-    tä. Yliopiston edustajilla on tällä hetkellä yli-
5929: opistojen keskussairaaloissa omistamien sairaan-       opiston lunastamien sairaansijojen maarasta
5930: sijojen perusteella muuta edellytä.                    riippumatta liittovaltuustossa puolet liittoval-
5931:     Ei voimassa olevassa kunnallislaissa, ei lais-     tuustoon kuuluvien kuntien valitsemien jäsen-
5932: sa yliopistollisista keskussairaaloista eikä nykyi-    ten äänimäärien yhteissummasta eli Y3 äänistä.
5933: sen kunnallislain uudistusesityksissä ole löy-            Kunnallislain (953/76) 50 §:ssä tarkoitettu-
5934: detty menettelytapoja, joilla kuntainliittojen ja      jen asioiden, kuten uuden määrärahan myöntä-
5935: keskussairaalaliittojen liittovaltuustojen kokoon-     misen tai entisen korottamisen, uuden viran
5936: pano saataisiin vastaamaan jäsenkuntien val-           perustamisen tai takaussitoumuksen tai muuri
5937: tuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kun-       vakuuden antamisen kohdalla vaaditaan yliopis-
5938: nallisvaaleissa saamaa ääniosuutta. Kuitenkin          tollisten keskussairaaloiden · perussääntöjen mu-
5939: keskussairaalaliittojen ja kuntainliittojen ylin-      kaan, että vähintään % saapuvilla olevien jä-
5940: tä päätösvaltaa käyttävien elinten, liittovaltuus-     senten yhteenlasketusta äänimäärästä kannattaa
5941: tojen, · poliittinen ja alueellinen edustavuus on      esitystä. Tällaisissa tapauksissa yliopistojen
5942: keskeisin edellytys, jotta kyseiset liitot voisi-      edustajat muodostavat tarvittavan määrävähem-
5943: vat toimia koko niiden toiminta-alueen väestön         mistön, mitä kunnallisen sairaalahallinnon kan-
5944: edustajina nauttien koko toiminta-alueensa             nalta ei voida pitää asianmukaisena.
5945: väestön luottamusta.                                      Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten,
5946:     Esimerkkinä liittovaltuustojen nykyisestä va-      että yliopiston valitsemien jäsenten yhteinen
5947: lintatavasta johtuvasta epäedustavuudesta tul-         äänimäärä vastaa sen lunastamien sairaansijojen
5948: koon mainituksi, että kaudella 1977-1980               määrän osuutta sairaansijojen yhteismäärästä,
5949: erään keskussairaalaliiton liittovaltuustoon ei        kuitenkin niin, että yliopiston nimeämien jä-
5950: tullut valituksi yhtään edustajaa ryhmästä, jon-       senten yhteinen äänimäärä olisi enintään vii-
5951: ka kunnallisvaaleissa 197 6 saama ääniosuus            dennes liittovaltuuston jäsenten kokonaisääni-
5952:                                             Lakialoite n:o 76                                        123
5953: 
5954: määrästä. Myös esitetään, että yliopiston liitto-        Jotta yliopisto kokonaisuutena voisi harkita,
5955: valtuustoon valitsemien jäsenten lukumäärä on         ketkä osallistuvat edustajina yliopistosairaalan
5956: kaksi. Koska yliopisto on esityksen mukaan            luottamuselimiin, on säännökseen sisällytetty
5957: oikeutettu nimeämään liittohallitukseen suoraan       periaate, jonka mukaan yliopisto suorittaa edus-
5958: kaksi edustajaa, on 6 § :ään otettu säännös siitä,    tajiensa valinnan yliopistosairaalan liittovaltuus-
5959: että yliopiston liittovaltuustoon valitsemilla jä-    toon. Aikaisemmin tämän valinnan on suorit-
5960: senillä ei ole äänioikeutta liittohallitusta valit-   tanut asianomainen lääketieteellinen tiedekunta.
5961: taessa.                                               Samoin yliopisto valitsisi edustajansa yliopisto-
5962:    Tampereen yliopistoa koskevana on lisäksi          sairaalan liittohallitukseen. Aikaisemmin myös
5963: säännös siitä, että yliopiston valitsemilla edus-     yliopiston edustajat on valittu liittovaltuuston
5964: tajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuus-     kokouksessa.
5965: tossa, mutta ei oikeutta osallistua päätöksen-           Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
5966: tekoon niin kauan kuin Tampereen yliopisto ei
5967: ole lunastanut omistukseensa keskussairaalasta                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5968: sairaansijoja.                                                  lakiehdotuksen:
5969: 
5970: 
5971: 
5972:                                                 Laki
5973:               yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain 6 § :n muuttamisesta
5974:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistollisista keskussairaaloista 15 pa1vana
5975:  kesäkuuta 1956 annetun lain (392/56) 6 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29
5976:  päivänä lokakuuta 1965 annetulla lailla (562/65), näin kuuluvaksi:
5977: 
5978:                         6 §                           sä yhtä monta ääntä kuin yliopistolla on
5979:    Ylintä päätösvaltaa keskussairaalaliitossa         sairaanslJOJa, ei kuitenkaan enempaa kuin
5980: käyttää liittovaltuusto, johon kukin jäsenkunta       viidennes kaikkien jäsenten edellä 2 momentis-
5981: valitsee yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen.        sa tarkoitetulla tavalla rajoitetusta yhteenlaske-
5982: Kunta, joka on varannut keskussairaalassa             tusta äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuustoon
5983: enemmän kuin 100 sairaansijaa, on kuitenkin           valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liitto-
5984: oikeutettu valitsemaan liittovaltuustoon enin-        hallitusta valittaessa. Yliopiston äänimäärä jae-
5985: tään neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.         taan tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken.
5986:    Jäsenillä on liittovaltuuston kokouksessa yhtä        Mikäli yliopistolla ei ole keskussairaalassa
5987: monta ääntä kuin kunta on varannut keskussai-         sairaansijoja, kahdella yliopiston valitsemalla
5988: raalassa sairaansijoja, kuitenkaan minkään kun-       edustajalla on oikeus olla läsnä liittovaltuuston
5989: nan valitsemalla jäsenellä ei ole suurempaa           kokouksessa ja ottaa osaa keskusteluun mutta
5990: äänimäärää kuin muilla tässä momentissa tar-          ei päätöksentekoon.
5991: koitetuilla jäsenillä yhteensä.                          Keskussairaalaliiton perussäännössä voidaan
5992:    Jos kunta on oikeutettu valitsemaan liitto-        määrätä, että päätöksentekoon asiassa, joka
5993: valtuustoon useamman kuin yhden jäsenen,              kuntainliittoja koskevan kunnallislain säännös-
5994: äänimäärä jaetaan tasan saapuvilla olevien jä-        ten mukaan on päätettävä määräenemmistöllä,
5995: senten kesken.                                        vaaditaan suurempi äänten enemmistö, kuin
5996:    Mikäli yliopistolla on keskussairaalassa sai-      sanottujen säännösten mukaan tarvittaisiin.
5997: raansijoja, yliopisto valitsee liittovaltuustoon
5998: kaksi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Näillä         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5999: jäsenillä on liittovaltuuston kokouksessa yhteen-     kuuta 198 .
6000: 
6001: 
6002:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
6003: 
6004:                                            Liisa Jaakonsaari
6005: 124                                         1981 vp.
6006: 
6007: Lakialoite n:o 77
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                                  Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 11 §:n 1 momentin
6013:                                     10 kohdan kumoamisesta
6014: 
6015: 
6016:                                        Eduskunnalle
6017: 
6018:    Alkoholilain 11 §:n 1 momentin 10 kohdan        sen vuosikymmenen aikana noussut enemmän
6019: mukaan alkoholiyhtiön hallintoneuvoston teh-       kuin kolminkertaiseksi, mikä jo nyt on johtanut
6020: tävänä on tehdä tarvittaessa valtioneuvostolle     haittojen lisääntymiseen ja tulee ajan mittaan
6021: esityksiä muutosten aikaansaamiseksi yhtiön        lisäämään varsinkin alkoholin terveyshaittoja.
6022: toimialaa koskevaan lainsäädäntöön.                   Käsityksemme mukaan alussa selostettu sää-
6023:    Valtion monopolijärjestelmä on voimassa         dös on alkoholilaissa tarpeeton. Onhan alko-
6024: myöskin Ruotsissa ja Norjassa. Siellä monopoli-    holiyhtiöllä luonnollisesti oikeus tehdä sosiaali-
6025: yhtiöille ei ole uskottu tällaista tehtävää.       ja terveysministeriölle esityksiä samalla tavalla
6026:    Kokemus on osoittanut, että alkoholiyhtiö       kuin millä muulla ministeriön toimialaan kuu-
6027: ei toimiessaan alkoholilainsäädännön muuttami-     luvalla valtion laitoksella.
6028: seksi ole aina pitänyt tavoitteena alkoholihait-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6029: tojen ja alkoholin kulutuksen vähentämistä.
6030:    Alkoholiyhtiö kantaa suuren vastuun siitä,                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6031: että alkoholijuomien kulutus on kahden viimei-            lakiehdotuksen:
6032: 
6033: 
6034: 
6035:                                              Laki
6036:                     alkoholilain 11 §:n 1 momentin 10 kohdan kumoamisesta
6037:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6038: 
6039:   Täten kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6040: annetun alkoholilain ( 4 59/68) 11 §: n 1 mo-      kuuta' 198 .
6041: mentin 10 kohta.
6042: 
6043: 
6044: 
6045:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6046: 
6047:          Antero Juntumaa              Bror Lillqvist              Juhani Saukkonen
6048:          Hannele Pokka                Anna-Liisa Jokinen          Eero Lattula
6049:          Aimo Ajo                     Eeva Kauppi                 Jorma Fred
6050:          Pirkko Valtonen              Sauli Hautala               Ulla Järvilehto
6051:          Ensio Laine                  J. Juhani Kortesalmi        Impi Muroma
6052:                     Urho Pohto                         Anssi Joutsenlahti
6053:                                                    1981; 'VP·                                           125
6054: 
6055: Lakialoite n:o 78
6056: 
6057: 
6058: 
6059: 
6060:                                     Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain .39 §:n muuttamisesta
6061: 
6062: 
6063:                                           Eduskunnalle
6064:                                              . .     .
6065: 
6066:    Alkoholiyhtiö on sallinut anniskelun myös-               Parlamentaarinen alkoholikomitea ehdotti it-
6067: kin .itsepalv:elumyyntinä, jolloin asiakkaat voi-        sepalvelumyynnin vähentämistä tai kokonaan
6068: vat rwuraa · alkoholijuomaosa tiskiltä. Se, että         kieltämistä.
6069: asiai10mainen itse pystyy hakemaan juoman, on               Käsityksemme mukaan itsepalvelumyynnin
6070: katsottu· riittäväksi todistukseksi siitä, ettei hä~     kielto anniskeluravintoloissa olisi alkoholipoliit-
6071: nelle ole anniskeltu liikaa. Käytännössä kuiten-         tisesti merkittävä parannus.
6072: kin pöytäseurue saattaa lähettää juomaa hake-               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6073: maan selvimmän jäsenensä, jolloin palvelumyyn-
6074: ti johtaa sellaiseen anniskeluun, joka on kiellet~                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6075: ty, alkoholilain 52 §:ssä. Sen mukaanhan alko-                  lakiehdotuksen:
6076: holijtiomaa ei saa anniskella henkilölle, joka on
6077: ilmeisesti 18 vuotta nuorempi, eikä henkilölle,
6078: joka on päihtynyt taikka sellaisen seurassa.
6079: 
6080: 
6081:                                                    Laki
6082:                                   alkoholilain .39 § :n muuttamisesta
6083:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6084: , lain (459/68) 39 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
6085: 
6086:                        39 §                                Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6087:                                                          kuuta 198 .
6088:   Alkoholijuomien itsepalvelumyynti anniskelu-
6089: paikassa on kielletty.
6090: 
6091: 
6092:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6093: 
6094:          Antero Juntumaa                 Juhani Saukkonen                  Anssi Joutsenlahti
6095:          Hannele Pokka                   Anna-Liisa Jokinen                J. Juhani Kortesalmi
6096:          Sauli Hautala                   Aimo Ajo                          Ben Zyskowicz
6097:          Ulla Järvilehto                 Pirkko Valtonen                   Mauno Manninen
6098:          Ensio .Laine                    Eero Lattula •                    Impi Muroma
6099:          Bror Lillqvist                  Jorma Fred                        Urho Pohto
6100:                                          Eeva Kauppi
6101: 12-6                                           1981 "P·
6102: 
6103: Lakialoite n:o 79
6104: 
6105: 
6106: 
6107: 
6108:                                   Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta an-
6109:                                      netun lain 18 § :n muuttamisesta
6110: 
6111: 
6112:                                          Eduskunnalle
6113: 
6114:    Kunnallinen kodinhoito on pitkälle teollistu-      sen aiheuttamista menoista. Koska koulutusta
6115: neessa yhteiskunnassa välttämätöntä sosiaalipal-      on valtiovallan toimesta muiltakin osin ryhdyt-
6116: velutoimintaa niin lapsiperheiden, vammaisten,        ty pitkälle yhtenäistämään ( esim. laki kunnal-
6117: kroonisesti sairaiden kuin vanhustenkin hyvin-        listen ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten
6118: voinnin turvaamiseksi. Siksi kodinhoitajakoulu-       johtokunnista, annettu 30 päivänä joulukuuta
6119: tus on erittäin tarpeellista ja vaativaa toimintaa    1980), ja koska kaikki kotitalousoppilaitokset
6120: sekä koulutuksen määrällisten että laadullisten       kuuluvat hallinnollisesti ammattikasvatushalli-
6121: tavoitteiden toteuttamiseksi. Nykyisin hyvin          tuksessa saman toimiston alaisuuteen (asetus
6122: haastaviin kodinhoitajatehtäviin on koulutet-         ammattikasvatushallituksesta, annettu 7 päivä-
6123: tava ammattitaitoisia auttajia, jotka voivat pal-     nä heinäkuuta 1968), katsomme, että valtion-
6124: vella kaikkia näitä palveluksia tarvitsevia koteja    avun tulisi olla kaikille oppilaitoksille sama,
6125: eri puolilla maata erilaisen väestönrakenteen         jotta eri koulutusjärjestelmiä ei kohdeltaisi niin
6126: omaavissa kunnissa.                                   eriarvoisesti kuin nykyiseen lainsäädäntöön pe-
6127:    Nykyisin kunnallisia kodinhoitajia koulute-        rustuen tapahtuu. Mainittakoon, että Väestö-
6128: taan Väestöliiton ja Mannerheimin Lastensuo-          liitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat
6129: jeluliiton kodinhoitajaopistoissa, eräissä kansan-    vanhimpia alan kouluttajia, jotka tekevät jat-
6130: opistoissa sekä emäntäkouluissa. Koska koulu-         kuvasti pioneerityötä tämän koulutuksen ken-
6131: tus tapahtuu erilaisissa oppilaitoksissa, ovat val-   tällä. Vuosittain Väestöliiton opistosta on val-
6132: tion avustukset koulutuksesta aiheutuviin me-         mistunut noin 100 kodinhoitajaa ja Helsingissä
6133: noihin nykyisin erisuuruiset. Kunnallisen kodin-      viime vuonna aloitetun lisäkoulutuksen johdos-
6134: hoitolain alaisena kodinhoitajia kouluttavat          ta valmistuu noin 120 kodinhoitajaa. Kotipal-
6135: Väestöliiton ja Mannerheimin Lastensuojelulii-        velualalla vallitsee työvoimapula. Väestöliiton
6136: ton kodinhoitajaopistot saavat lain 18 §:n mu-        Kodinhoitajaopiston alijäämä vuonna 1980 oli
6137: kaisesti valtionapua 65 % todellisista sosiaali-      277 500 markkaa ja vuoden 1981 talousarvios-
6138: ministeriön hyväksymistä, asetuksella tarkem-         sa alijäämä on noin 260 000 markkaa.
6139: min määrättävistä vuosimenoistaan. Sen sijaan             Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
6140: kansanopistojen valtionapua koskevan lain alai-        taen,
6141: sena kodinhoitajia kouluttavat muut oppilai-
6142: tokset saavat vastaavaan koulutukseen valtion-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6143: apua jopa 90 % suurimpaan osaan koulutuk-                     lakiehdotuksen:
6144: 
6145: 
6146: 
6147:                                                 Laki
6148:               kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta
6149:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä tou-
6150:   kokuuta 1966 annetun lain (270/66) 18 § näin kuuluvaksi:
6151: 
6152:                      18 §                             vat valtionapua 90 prosenttia todellisista so-
6153:    Kodinhoitajia kouluttavat oppilaitokset saa-       siaali- ja terveysministeriön hyväksymistä, ase-
6154:                                        ~ite ll:b 79                                   127
6155: 
6156: tuksella tarkemmin määrättävistä vuosimenois-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
6157: taan.                                           kuuta 198 .
6158: 
6159: 
6160:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6161: 
6162:         Eeva Kauppi                 UHa Järvilehto             Helge Saarikoski
6163:         Ritva Laurila               Timo Ihamäki               Helena Pesola
6164:         Aila Jokinen                Saara Mikkola              Bror Lillqvist
6165:                    Jaakko 1tälä                      Orvokki Kangas
6166: 128                                         1981 vp.
6167: 
6168: Lakialoite n:o 80
6169: 
6170: 
6171: 
6172: 
6173:                                  Kauppi ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 30 §:n ja keski-
6174:                                     oluesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
6175: 
6176: 
6177:                                        Eduskunnalle
6178: 
6179:    Alkoholimyymälöissä samoin kuin niissä elin-    rajoittaa myös henkilökunnan mahdollisuuksia
6180: tarvikemyymälöissä, joissa keskioluen vähittäis-   valvoa sitä, ettei alkoholijuomia myydä alaikäi-
6181: myyntiin on lupa, asiakkaat saattavat itse ke-     sell~ eikä päihtyneelle.
6182: rätä haluamansa juomat ja sitten antaa ne vas-        Käsityksemme mukaan alkoholijuomien itse-
6183: ta myyjän laskutettaviksi.                         palvelumyynti olisi kiellettävä.
6184:    Tällainen järjestelmä on omiaan johtamaan          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6185: alkoholijuomien liialliseen ostamiseen ja liika-
6186: kulutukseen.                                                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6187:    Alkoholimyymälöissä ja varsinkin keskiolutta           lakiehdotukset:
6188: myyvissä elintarvikeliikkeissä itsepalvelumyynti
6189: 
6190: 
6191: 
6192: 
6193: 1.
6194: 
6195:                                              Laki
6196:                                alkoholilain 30 § :n muuttamisesta
6197:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6198:  lain (459/68) 30 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
6199: 
6200:                       30 §
6201:    Vähittäismyyntipaikassa saa alkoholijuomaa        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6202: myydä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla      kuuta 198 .
6203: nautittavaksi. Vähittäismyyntipaikoissa ei saa
6204: järjestää alkoholijuomien itsepalvelumyyntiä.
6205:                                         Lakialoite n:o 80                                 129
6206: 
6207: 2.
6208:                                             Laki
6209:                          keskioluesta annetun lain 17 §: n muuttamisesta
6210:     Eduskunnan päätöksellä muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun
6211:  lain ( 462/68) 17 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
6212: 
6213:                      17 §
6214:    Vähittäismyyntipaikassa saa keskiolutta myy-     Tämä laki tulee voimaan     päivänä
6215: dä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla nau-   kuuta 198 .
6216: tittavaksi. Keskioluen itsepalvelumyynti on
6217: kielletty.
6218: 
6219: 
6220: 
6221: 
6222:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6223: 
6224:          Eeva Kauppi                  Boris Renlund                Aimo Ajo
6225:          Hannele Pokka                Ulla Järvilehto              Pirkko Valtonen
6226:          Ben Zyskowicz                Timo Ihamäki                 Bror Lillqvist
6227:          Anna-Kaarina Louvo           Saara Mikkola                Orvokki Kangas
6228:                                       Anna-Liisa Jokinen
6229: 
6230: 
6231: 
6232: 
6233: 17 088100096K
6234: 130                                           1981 vp.
6235: 
6236: Lakialoite n:o 81
6237: 
6238: 
6239: 
6240: 
6241:                                   Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 61 §:n muuttamisesta
6242: 
6243: 
6244:                                         Eduskunnalle
6245: 
6246:    Päinvastoin kuin väkijuomalaissa, alkoholi-       tällaisen määräyksen merkitys pyrittäessä vas-
6247: laissa ei ole säännöksiä siitä, miten paljon al-     tustamaan salakauppaa ja -kuljetusta oli viran-
6248: koholijuomia saa pitää hallussa ja kuljettaa.        omaisten käsityksen mukaan jäänyt käytännös-
6249: Väkijuomalain mukaan sai hallussapitää mallas-       sä vähäiseksi.
6250: juomia ja viiniä korkeintaan 20 litraa ja muita         Viranomaisten käsitys on kuitenkin tässä suh-
6251: väkijuomia 5 litraa. Vuoden 1958 alkoholiko-         teessa muuttunut ja niinpä järjestys- ja turval-
6252: mitea ehdotti, että suurimmista hallussapidettä-     lisuusasiain toimikunta esittikin vuoden 1958
6253: vistä ja kuljetettavista alkoholijuomamääristä       alkoholikomitean esityksen mukaista muutosta
6254: säädettäisiin asetuksella ja että sitä suurempien    alkoholilain 61 §:ään. Käsityksemme mukaan
6255: määrien hallussapitoon ja kuljetukseen olisi         tällainen muutos on hyvin perusteltu.
6256: saatava lupa, josta niin ikään olisi säädetty           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6257: asetuksella.
6258:    Eduskunta poisti kuitenkin hallituksen esi-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6259: tyksestä tämän kohdan sillä perusteella, että               lakiehdotuksen:
6260: 
6261: 
6262:                                                Laki
6263:                                  alkoholilain 61 §:n muuttamisesta
6264:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6265:  lain (459/68) 61 § näin kuuluvaksi:
6266: 
6267:                        61 §
6268:    Kaksikymmentä vuotta täyttänyt henkilö saa          Myyntitarkoituksessa alkoholijuoman hallus-
6269: pitää hallussaan ja kuljettaa laillisesti hankit-    sapito ja kuljetus on kielletty, jollei tämän lain
6270: tuja alkoholijuomia niin suuren määrän kuin          säännöksistä muuta johdu.
6271: asetuksella säädetään. Kahdeksantoista vuotta          Asetuksella voidaan säätää, missä liikenne-
6272: täyttänyt henkilö saa pitää hallussaan ja kul-       välineissä saa ottaa kuljetettavaksi alkoholijuo-
6273: jettaa laillisesti hankittuja mietoja alkoholijuo-   mia samoin kuin tällaiseen kuljetukseen mah-
6274: mia niin suuren määrän kuin asetuksella sää-         dollisesti vaadittavasta luvasta.
6275: detään.
6276:    Suurempien määrien kuljetukseen ja hallus-
6277: sapitoon on saatava lupa, josta niin ikään sää-        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6278: detään asetuksella.                                  kuuta 198 .
6279: 
6280:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6281: 
6282:          Eeva Kauppi                    Ulla Järvilehto                Pirkko Valtonen
6283:          Hannele Pokka                  Timo Ihamäki                   Anna-Liisa Jokinen
6284:          Anna-Kaarina Louvo             Saara Mikkola                  Orvokki Kangas
6285:          Boris Renlund                  Aimo Ajo                       Bror Lillqvist
6286:                                               1981 vp.                                            131
6287: 
6288: Lakialoite n:o 82
6289: 
6290: 
6291: 
6292: 
6293:                                   Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 22 §:n muuttamisesta
6294: 
6295: 
6296:                                         Eduskunnalle
6297: 
6298:    Alkoholilain 22 § :n mukaan luvan alkoholi-          Alkoholilain aikana on todettu, että yrittäjät
6299: juoman tehdasmaiseen valmistamiseen voi alko-        ovat pyrkineet investoimaan liiaksi alkoholi-
6300: holiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun            juomateollisuuteen, onpa tapahtunut, että val-
6301: antaa asettaminsa ehdoin toistaiseksi sille, jolla   tioneuvoston on ollut pakko antaa lupa ulko-
6302: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk-       maisen pääoman sijoittamiseen suomalaiseen al-
6303: set ja vaadittava luotettavuus.                      koholijuomateollisuuteen, jotta se pysyisi pys-
6304:    Väkijuomalain mukaan voitiin valmistusoi-         tyssä.
6305: keus yleensä antaa enintään kolmeksi vuodek-            Sosiaalisen alkoholipolitiikan tavoitteiden
6306: si kerrallaan. Tarkoituksena oli alunperin, et-      kannalta on tärkeätä, että alkoholijuomateolli-
6307: tei yhteiskunta joutuisi korvausvelvolliseksi,       suus pysyy tiukasti valtion valvonnassa.
6308: jos alkoholijuomien valmistus siirrettäisiin val-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6309: tiolle tai jos se kokonaan lopetettaisiin. Mää-
6310: räys helpotti myös yrittäjien valvontaa ja pa-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6311: kotti heidät varovaisuuteen investoinneissaan.              lakiehdotuksen:
6312: 
6313: 
6314: 
6315:                                               Laki
6316:                                  alkoholilain 22 §:n muuttamisesta
6317:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta'cl:n 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
6318:  holilain (459/68) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
6319: 
6320:                       22 §
6321:   Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6322: voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu-       kuuta 198 .
6323: kuun antaa asettaminsa ehdoin määräajaksi,
6324: korkeintaan 10 vuodeksi kerrallaan, sille, jolla
6325: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk-
6326: set ja vaadittava luotettavuus.
6327: 
6328: 
6329: 
6330:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6331: 
6332:          Sakari Knuuttila               Pirkko Valtonen                Jorma Fred
6333:          Antero Juntumaa                Juhani Surakka                 Paula Eenilä
6334:          Hannu Tapiola                  Aimo Ajo                       Hannele Pokka
6335:          Bror Lillqvist                 Risto Tuominen                 Impi Muroma
6336:                                         Väinö Rautiainen
6337: 132                                          1981 vp.
6338: 
6339: Lakialoite n:o 8.3
6340: 
6341: 
6342:                                  Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 43 §:n muuttami-
6343:                                     sesta
6344: 
6345:                                        Eduskunnalle
6346: 
6347:    Alkoholilain 4.3 §:n mukaan alkoholiyhtiön       kaspaikkojen lukumäärän kasvu. Niitä oli vuon-
6348: hallintoneuvosto voi anniskeluoikeuden yhtiön       na 1968 139 421 ja vuonna 1979 278 392.
6349: lukuun hakemuksesta määrääminsä ehdoin tois-        Kun vuonna 1965 46,5% väestöstä asui kun-
6350: taiseksi antaa yksityiselle tai yhteisölle, jolla   nissa, joissa ei ollut anniskeluravintolaa, tällai-
6351: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset    sissa kunnissa asui vuonna 1975 enää 1,7%
6352: ja vaadittava luotettavuus.                         väestöstä.
6353:    Väkijuomalain mukaan anniskeluoikeus an-            Ravintolaelinkeinon laajeneminen on ollut
6354: nettiin aluksi kolmeksi, myöhemmin neljäksi         epätervettä ja on omalta osaltaan lisännyt alko-
6355: vuodeksi kerrallaan. Kunnallisvaltuuston asiana     holin kulutusta. Ravintola-anniskelu ei myös-
6356: oli jokaisen anniskelukauden päättyessä harki-      kään Juha Partasen tutkimuksen mukaan yleen-
6357: ta, oliko yrittäjille annettava anniskeluoikeus     sä hillitse juomista.
6358: edelleen.                                              Käsityksemme mukaan ravintolaelinkeinoa
6359:    Nämä määräykset olivat omiaan hillitsemään       voitaisiin asteittaisesti supistaa, jos lakiin pa-
6360: anniskelua. Kun meillä vielä vuonna 1968 oli        lautettaisiin määräys anniskeluoikeuksien mää-
6361: vain 968 varsinaista anniskeluravintolaa, oli       räaikaisuudesta.
6362: niitä vuonna 1979 1 513. Kun yksinomaan                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6363: keskioluen anniskelupaikkoja ei vuonna 1968
6364: ollut lainkaan, oli niitä vuonna 1979 2 714.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6365: Vielä tuntuvampi on ollut ravintoJoitten asia-              lakiehdotuksen:
6366: 
6367: 
6368:                                               Laki
6369:                                 alkoholilain 43 §:n muuttamisesta
6370:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoho-
6371:   lilain (459/68) 43 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
6372: 
6373:                      43 §
6374:    Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
6375: hallintoneuvosto voi hakemuksesta määräämin-        kuuta 198 .
6376: sä ehdoin antaa määräajaksi, enintään viideksi
6377: vuodeksi yksityiselle tai yhteisölle, jolla har-
6378: kitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja
6379: vaadittava luotettavuus.
6380: 
6381: 
6382: 
6383: 
6384:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6385: 
6386:          J. Juhani Kortesalmi           Jorma Fred                    Ensio Laine
6387:          Eero Lattula                   Antero Juntumaa               Matti Järvenpää
6388:          Mauno Manninen                 Urho Pohto                    Heimo Linna
6389:                     Bror Lillqvist                         Anssi Joutsenlahti
6390:                                                1981 vp.                                           133
6391: 
6392: Lakialoite n:o 84
6393: 
6394: 
6395: 
6396: 
6397:                                    E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 71 ja 76 §:n muutta-
6398:                                       misesta
6399: 
6400: 
6401:                                          Eduskunnalle
6402: 
6403:    Vuoden 1958 alkoholikomitean ehdotuksen               Käsityksemme mukaan raittiuslautakunta voi
6404: ja myöskin hallituksen antaman alkoholilaki-          täyttää tehtävänsä raittiuden edistämiseksi ja
6405: esityksen mukaan raittiuslautakunnan tehtävä-         alkoholiolojen parantamiseksi vain sillä edel-
6406: nä olisi ollut lain noudattamisen paikallinen         lytyksellä, että sen tehtäviin kuuluu myös lain
6407: valvonta.                                             paikallinen valvonta. Alkoholilain 71 §: ssä
6408:    Eduskunta muutti hallituksen esitystä siten,       mainitaan ne viranomaiset, joiden tehtävänä
6409: että raittiuslautakunnan tehtäväksi tuli vain al-     on alkoholilain valvonta. Tähän pykälään tuli-
6410: koholilain valvonnan seuraaminen. Käytännös-          si lisätä myöskin raittiuslautakunta paikallise-
6411: sä on ollut täysin mahdotonta tietää, mitä            na valvojana ja muuttaa alkoholilain 76 §:ää
6412: lainsäätäjä on tällä tarkoittanut.                    siten, että siinä tämä tehtävä myöskin mai-
6413:    Raittiuslautakunta ei ole voinut suoranai-         nittaisiin.
6414: sesti tutkia sitä, millä lailla alkoholilain sisäl-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6415: tämiä määräyksiä noudatetaan, eikä muiden
6416: viranomaisten ole tarvinnut ottaa: sen tekemiä                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6417: huomautuksia huomioon.                                       lakiehdotuksen:
6418: 
6419: 
6420:                                                 Laki
6421:                               alkoholilain 71 ja 76 §:n muuttamisesta
6422:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
6423:  holilain (459/68) 71 §:n 2 momentti ja 76 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
6424: 
6425:                        71 §                           lista valvontaa varten on kunnassa raittiuslau-
6426:                                                       takunta. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja
6427:    Lääninhallitusten ja poliisin sekä 76 §: ssä       vähintään kolme valittua raittiuskysymykseen
6428: tarkoitettujen raittiuslautakuntien asiana on toi-    perehtynyttä, raittiiksi tunnettua muuta jäsen-
6429: mialallaan valvoa tämän lain ja sen nojalla an-       tä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näis-
6430: nettujen säännösten ja määräysten noudatta-           tä yhden tulee olla sosiaalihuoltoon perehty-
6431: mista.                                                nyt.
6432: 
6433: 
6434:                       '76§
6435:   Raittiuden edistämistä, alkoholiolojen seu-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6436: raamista ja tämän lain noudattamisen paikal-          kuuta: 198 .
6437: 
6438: 
6439:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6440: 
6441:          Ensio Laine                     Väinö Rautiainen               Anna-Liisa Jokinen
6442:          Matti Järvenpää                 J. Juhani Kortesalmi           Sten Söderström
6443: 134                                            1981 vp.
6444: 
6445: Lakialoite n:o 8.5
6446: 
6447: 
6448: 
6449: 
6450:                                   Luttinen ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan ja eräiden työliik-
6451:                                      keiden työajasta annetun lain 2 § :n muuttamisesta
6452: 
6453: 
6454:                                          Eduskunnalle
6455: 
6456:    Vähittäiskauppaa sekä parturin- ja kähertä-        ten juhlapäivien aattona kello kaksitoista. Täs-
6457: jänliikettä ei saa harjoittaa nykyisin voimassa       tä ei aiheudu liikkeissä asiaimisen kannalta
6458: olevan lain mukaan joulun, uudenvuoden, pää-          hankaluuksia, sillä useimmilla muilla aloilla
6459: siäisen ja juhannuksen aattona kello viiden-          kyseiset aattopäivät ovat jo työehtosopimusten-
6460: toista jälkeen. Tällainen aukioloaika on alalla       kin mukaan vapaapäiviä.
6461: työskentelevien kannalta monin tavoin hanka-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6462: laa. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti valmistau-        nioittaen,
6463: tumista kyseisten juhlapäivien viettoon. Eri-
6464: tyisesti se tulee esille jouluaattona, jolloin jou-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6465: lurauha julistetaan kello kahdentoista aikaan.               lakiehdotuksen:
6466:    Ehdotuksen mukaan vähittäiskaupat ja lais-
6467: sa tarkoitetut työliikkeet on suljettava kyseis-
6468: 
6469: 
6470: 
6471:                                                 Laki
6472:       vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden työajasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6473:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-
6474:   ajasta 24 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain 2 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8
6475:   päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (214/74), näin kuuluvaksi:
6476: 
6477:                        2 §
6478:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6479:    Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen ja juhan-          kuuta 19
6480: nuksen aattona ei vähittäiskauppaa, eikä partu-
6481: rin- ja kähertäjänliikettä saa harjoittaa kello
6482: kahdentoista jälkeen.
6483: 
6484: 
6485:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6486: 
6487:                       Matti Luttinen                           Liisa Jaakonsaari
6488:                       Paula Eenilä                             Pekka Starast
6489:                                          Mikko Rönnholm
6490:                                                1981 vp.                                              135
6491: 
6492: Lakialoite n:o 86
6493: 
6494: 
6495: 
6496: 
6497:                                    Manninen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §:n muuttamisesta
6498: 
6499: 
6500:                                          Eduskunnalle
6501: 
6502:    Alkoholilain 36 §:ssä kielletään alkoholijuo-      koholijuomien välittäminen suoritetaan usein
6503: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvitys-        ilman hyvitystä.
6504: tä vastaan yleisölle. Käytännössä välittämisellä          Varsinkin alaikäisille tapahtuvaan välittämi-
6505: tarkoitetaan sitä, että joku hankkii alkoholi-        seen on eri tahoilla kiinnitetty huomiota, ku-
6506: yhtiön myymälästä alkoholijuomaa toisen lu-           ten myös nuorison lisääntyneeseen alkoholin
6507: kuun ja luovuttaa sen toimeksiantajalle. Jos          käyttöön ja siitä aiheutuviin haittoihin. Alko-
6508: tällainen hankkiminen ja luovuttaminen on pe-         holipoliittiselta kannalta olisi tärkeätä, että juu-
6509: rustunut etukäteen esitettyyn pyyntöön tai toi-       ri alaikäisten, mutta yleensäkin sellaisten hen-
6510: meksiantoon eikä välittäjä saa tekemästään pal-       kilöiden, joille alkoholijuomia ei saa myydä,
6511: veluksesta missään muodossa palkkiota tai             alkoholijuomien saanti välikäsien kautta myy-
6512: muuta hyvitystä, ei teko ole luvaton. Näin ol-        mälästä voitaisiin estää.
6513: len henkilö, joka pyynnöstä ostaa Alkon myy-              Tästä syystä olisi alkoholilain välittämistä
6514: mälästä toiselle alkoholijuomaa ja luovuttaa          koskevia säännöksiä täydennettävä siten, että
6515: sen toimeksiantajalleen samasta hinnasta, jonka       korvauksettakin tapahtuva alkoholijuomien vä-
6516: juoma maksaa vähittäismyyntipaikassa, ei syyl-        littäminen sellaiselle henkilölle, jolle alkoholi-
6517: listy lain rikkomiseen. Säännöksen tarkoitukse-       juomia lain mukaan ei saa myydä, tulisi
6518: na on ollut estää hyötymistarkoituksessa tapah-       rangaistuksen alaiseksi. Koska säännös koskisi
6519: tuva alkoholin hankkiminen toiselle. Luvaton          kaikkia alkoholijuomia, tulisi myös keskioluen
6520: välittäminen on saman rangaistusuhan alainen          välittäminen edellä mainituissa tapauksissa ran-
6521: kuin varsinainen luvaton alkoholijuomien              gaistavaksi teoksi. Tällaista säännöstä ehdotti
6522: myynti (AlkoL 85 §).                                  parlamentaarinen alkoholikomitea mietinnös-
6523:     Myymälähenkilökunnan velvollisuus on huo-         sään 1978 ja vastaava esitys sisältyy Oy Alko
6524: lehtia siitä, ettei alkoholijuomia myydä sellai-      Ab:n hallintoneuvoston sosiaali- ja terveysmi-
6525: sille henkilöille, joille myynti lain mukaan on       nisteriölle jättämään ehdotukseen uudeksi alko-
6526: kielletty (alaikäinen, päihtynyt, aihetta olettaa     holijuomalaiksi, samoin kuin ministeriön omaan
6527:  väärinkäyttöä).                                      ehdotukseen uudeksi alkoholijuomalaiksi.
6528:     Alaikäiset, päihtyneet ja alkoholilain 38 §:ssä       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6529:  tarkoitetun ns. myyntikiellon kohteeksi jou-         nioittavasti,
6530:  tuneet sekä muut henkilöt, joille lain mukaan
6531:  ei alkoholijuomia saa myydä, pyrkivät hank-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6532:  kimaan niitä itselleen muiden välityksellä. Al-              lakiehdotuksen:
6533: 136                                      Lakialoite n:o 86
6534: 
6535: 
6536: 
6537: 
6538:                                              Laki
6539:                                alkoholilain 36 § :n muuttamisesta
6540:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
6541:  holilain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
6542: 
6543:                      36 §
6544:    Alkoholin välittäminen toiselle palkkiota tai   dä, on kielletty, vaikka välittäminen tapahtuu
6545: muuta hyvitystä vastaan on kielletty, jollei tä-   ilman palkkiota tai muuta hyvitystä.
6546: män lain tai sen nojalla annetuista säännök-
6547: sistä muuta johdu.
6548:    Alkoholijuoman välittäminen henkilölle, jol-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6549: le 34 § :n mukaan alkoholijuomaa ei saa myy-       kuuta 198 .
6550: 
6551: 
6552:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
6553: 
6554:                      ~auno ~anninen                          ~atti ~aijala
6555:                      Juhani Saukkonen                        ~ikko Pesälä
6556:                                              1981 vp.                                             137
6557: 
6558: Lakialoite n:o 87
6559: 
6560: 
6561:                                  Pokka ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta
6562: 
6563:                                         Eduskunnalle
6564: 
6565:    Vuonna 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi-       vatkin täysimääräisesti näkyviin vasta tällä
6566: komitea ehdotti, että valtioneuvosto vahvis-        vuosikymmenellä, ellei kulutusta saada laske-
6567: taisi viideksi vuodeksi laaditun alkoholipoliit-    maan.
6568: tisen yleissuunnitelman ja sen vuotuiset tar-          Alkoholikomitea esitti myös, että kulutuksen
6569: kisteet.                                            kasvu on pysäytettävä ja mieluimmin saatava
6570:    Käsityksemme mukaan tämä komitean ehdo-          kulutus vähenemään. Alkoholiyhtiöllä ei kai-
6571: tus olisi mitä pikimmiten toteutettava.             kesta päättäen ole riittävästi halua tähän, siitä
6572:    Alkoholilaki antaa alkoholiyhtiölle melkoiset    päättäen, että se pian alkoholikomitean mietin-
6573: valtuudet alkoholimyyntijärjestelmästä päättämi-    nön julkaisemisen jälkeen julkaisi Alkon teh-
6574: seksi. Näiden valtuuksien rajoissa alkoholi-        tävä- ja toimintalinja -nimisen kirjasen, jossa
6575: juomien kulutus on noussut vuosisadan alku-         se piti perustehtävänään alkoholijuomien tuo-
6576: puoliskon tasosta, joka oli aina vuoteen 1960       tannosta ja kaupasta huolehtimista ja vasta tois-
6577: saakka alle 2 litraa puhdasta alkoholia henkeä      sijaisesti pyrkimystä siihen, että alkoholista ai-
6578: kohti vuodessa, nykyisellään yli 6 litran vuo-      heutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mah-
6579: tuistasolle. Tämä on johtanut raittiiden luku-      dollisimman vähäisiksi.
6580: määrän huomattavaan vähenemiseen, alkoholi-            Ruotsin valtiopäivät asettivat pari vuotta
6581: juomien käytön aloittamiseen nuorten ja var-        sitten tavoitteeksi alkoholijuomien kulutuksen
6582: sinkin naisten keskuudessa ja juopottelevan         vähentämisen, ja Ruotsi onkin tässä onnistunut.
6583: elämäntavan yleistymiseen.       Päihtymyksestä     Ilmeisesti myös meillä tarvitaan valtioneuvos-
6584: kiinniotettujen alkoholiehtoisten väkivaltarikos-   ton vahvistamaa suunnitelmaa, jota valmistel-
6585: ten ja rattijuoppoustapausten määrä on suuresti     taessa sosiaali- ja terveysministeriön on kuulta-
6586: noussut. Valtion alkoholistihuoltomenot ovat        va lääninhallituksia, alkoholiyhtiötä ja raittius-
6587: tänä aikana nousseet markkamääräisesti kym-         liikettä.
6588: menkertaisiksi. Alkoholin terveyshaitat ovat           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6589: paljon suuremmat kuin vähäisen kulutuksen
6590: aikana, vaikka korkeata kulutusta on jatkunut                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6591: melko lyhyen ajan. Alkoholin terveyshaitat tule-           lakiehdotuksen:
6592: 
6593:                                               Laki
6594:                                     alkoholilain muuttamisesta
6595:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annettuun alko-
6596:  holilakiin ( 459/68) uusi näin kuuluva 5 b §:
6597: 
6598:                        5b §
6599:    Valtioneuvosto vahvistaa sosiaali- ja terveys-   daan poiketa vain sosiaali- ja terveysministeriön
6600: ministeriön lääninhallituksia, alkoholiyhtiötä ja   suostumuksesta.
6601: raittiusliikettä kuultuaan valmistaman alkoholi-
6602: politiikan viisivuotisen yleissuunnitelman ja sen     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6603: vuotuiset tarkisteet. Yleissuunnitelmasta voi-      kuuta 198 .
6604: 
6605: 
6606:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6607: 
6608:          Hannele Pokka                 Antero Juntumaa                Sakari Knuuttila
6609:          Heimo Linna                   Impi Muroma                    Paula Eenilä
6610:                                        Aimo Ajo
6611: 18 088100096K
6612: 138                                           1981 vp.
6613: 
6614: Lakialoite n:o 88
6615: 
6616: 
6617: 
6618: 
6619:                                   Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholiyhtiön kertomuksen anta-
6620:                                      misesta eduskunnalle annetun lain kumoamisesta ja alkoholi-
6621:                                      lain 11 §:n muuttamisesta
6622: 
6623: 
6624:                                         Eduskunnalle
6625: 
6626:    Valtioneuvoston toimesta annetaan eduskun-        sisällä selostusta muista toimista, joihin maassa
6627: nalle vuosittain alkoholiyhtiön hallintoneuvos-      on ryhdytty alkoholilain 5 §:n ja keskioluesta
6628: ton kertomus alkoholiolojen kehityksestä sekä        annetun lain 4 § :n määrittelemän tarkoituksen
6629: niistä toimenpiteistä, joihin alkoholiyhtiö on       toteuttamiseksi, se on alkoholijuomista aiheutu-
6630: ryhtynyt alkoholilain 5 §:ssä ja keskioluesta        vien haittojen supistamiseksi mahdollisimman
6631: annetun lain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen        vähiin.
6632: toteuttamiseksi. Tästä säädetään erityisessä lais-      Tätä työtä tekevät sosiaali- ja terveysminis-
6633: sa, joka on annettu 26 päivänä heinäkuuta            teriö, jossa on erityinen raittius- ja alkoholi-
6634: 1968 (460/68).                                       asiain osasto, lääninhallitukset ja kunnat, joissa
6635:    Alkoholilain ( 459/68), joka on annettu sa-       on lakimääräinen raittiuslautakunta, sekä alko-
6636: mana päivänä kuin edellä mainittu laki, 11 § :n      holivaroista avustusta saava vapaaehtoinen
6637: 1 momentin 12 kohdan mukaan hallintoneu-             raittiusliike.
6638: voston tehtävänä on antaa valtioneuvostolle             Käsityksemme mukaan Oy Alko Ab:n hal-
6639: edellisessä laissa mainittu kertomus.                lintoneuvostolla ei ole edellytyksiä yksin laatia
6640:    Vaitioneuvosto onkin antanut vuodesta 1969        selostusta kaikista alkoholijuomien kulutuksen
6641: lähtien eduskunnalle Oy Alko Ah:n hallinto-          vähentämiseksi ja raittiuden edistämiseksi suori-
6642: neuvoston kertomuksen alkoholiolojen kehityk-        tetuista toimenpiteistä, joiden pitäisi tulla edus-
6643: sestä kunakin vuonna. Tämä kertomus on käsi-         kunnassa käsiteltäviksi. Nähdäksemme kerto-
6644: telty eduskunnassa. Tavallisesti yksimielisesti      muksen laadinta tulisi uskoa sosiaali- ja terveys-
6645: hyväksytty talousvaliokunnan mietintö kerto-         ministeriölle, jonka olisi sitä Jaatiessaan kuulta-
6646: muksen johdosta on muodostunut eduskunnan            va sekä alkoholiyhtiötä että raittiusliikettä.
6647: vastaukseksi valtioneuvostolle ja ohjeeksi alko-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6648: holipolitiikalle.
6649:    Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston antama ker-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6650: tomus on siinä suhteessa yksipuolinen, ettei se              lakiehdotukset:
6651: 
6652: 1.
6653: 
6654:                                                Laki
6655:        alkoholiyhtiön kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain kumoamisesta
6656:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6657: 
6658:   Täten kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6659: annettu laki (460/68) alkoholiyhtiön kerto-          kuuta 198 .
6660: muksen antamisesta eduskunnalle.
6661:                                           Lakialoite n:o 88                                    139
6662: 
6663: 2.
6664:                                               Laki
6665:                                 alkoholilain 11 § :n muuttamisesta
6666:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6667:  lain ( 459/68) 11 § :n 1 momentin 12 kohta näin kuuluvaksi:
6668:                        11 §                         ryhdytty 5 §: ssä määritellyn tarkoituksen saa-
6669:      Hallintoneuvoston tehtävänä on:                vuttamiseksi.
6670: 
6671:    12) antaa vuosittain sosiaali- ja terveysmi-
6672: nisteriölle kertomus alkoholiolojen kehityksestä      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6673: sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on   kuuta 198 .
6674: 
6675: 
6676:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6677: 
6678:            Hannele Pokka               Antero Juntumaa               Sakari Knuuttila
6679:            Paula Eenilä                Impi Muroma                   Aimo Ajo
6680: 140                                            1981 vp.
6681: 
6682: Lakialoite n:o 89
6683: 
6684: 
6685: 
6686:                                    Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 98 § :n muuttamisesta
6687: 
6688: 
6689:                                          Eduskunnalle
6690: 
6691:    Alkoholilainsäädännön tarkoituksena on alko-       kaan työn tarpeesta. Raittiusjärjestöjen maata-
6692: holijuomista aiheutuvien haittojen ja vaurioiden      raha on juuri ja juuri pysytellyt rahanarvon
6693: supistaminen mahdollisimman vähiin. Tämä ta-          alenemisen tasalla, mutta alkoholilakiesitystä
6694: pahtuu osin säännöstelemällä alkoholijuomalii-        valmistettaessa luvattua lisättyä apua raittius-
6695: kettä ja osin edistämällä raitista elämäntapaa.       työhön ei tälläkään lohkolla ole saatu. Sen si-
6696:    Koska tämä työ on yhteiskunnan etujen mu-          jaan valtion alkoholistihuoltomenot ovat tänä
6697: kaista, ja kun valtiolle kertyy alkoholikaupasta      aikana kasvaneet lähes kymmenkertaisiksi, mut-
6698: huomattavat tulot, lainsäätäjä on tahtonut vel-       ta niitäkään ei voi pitää riittävinä. Se, mikä
6699: voittaa valtiovallan säännöllisesti avustamaan        ehkäisyssä on säästetty, se on huoltomenoissa
6700: tällaista työtä.                                      menetetty.
6701:    Nykyisen allmholilainsäädännön aikana alko-           Käsityksemme mukaan valtion avustusta
6702: holijuomien kulutus on noussut enemmän kuin           raittiustyöhön tulisi huomattavasti korottaa.
6703: kaksinkertaiseksi ja valtion alkoholitulot vielä         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6704: enemmän.
6705:    Kuntien saarnat alkoholivarat eivät ole seu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6706: ranneet edes rahanarvon kehitystä, puhumatta-                lakiehdotuksen:
6707: 
6708: 
6709:                                                Laki
6710:                                   alkoholilain 98 §:n muuttamisesta
6711:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6712:  lain ( 459/68) 98 § näin kuuluvaksi:
6713: 
6714:                      98 §                             raittiustyöhön sekä alkoholista aiheutuvien
6715:    Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain         haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan
6716: otettava määräraha, joka vastaa kahta prosent-        tulo- ja menoarvioesitykseen liitettävän käyttö-
6717: tia valtion arvioidusta vuotuisesta alkoholitu-       suunnitelman mukaisesti.
6718: losta.                                                   Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittu mää-
6719:    Määräraha jaetaan eri toimintoihin seuraa-         räraha jaetaan kunnittain edellisenä vuonna
6720: vasti:                                                henkikirjoitettujen asukkaiden suhteessa.
6721:    1) kolme neljäsosaa määrärahasta paikallisen          Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittu mää-
6722: tarpeen mukaan kunnissa suoritettavaan rait-          räraha jaetaan vuosittain, sen mukaan kuin ase-
6723: tiustyöhön, alkoholijuomista aiheutuvien hait-        tuksella tarkemmin säädetään, sosiaali- ja ter-
6724: tojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan           veysministeriön toimesta.
6725: sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien ja
6726: heidän perheittensä huoltoon, sekä
6727:    2) neljäsosa    määrärahasta     käytettäväksi       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6728: avustuksina valtakunnallisille raittiusjärjestöille   kuuta 198 .
6729: 
6730: 
6731:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6732: 
6733:          Väinö Rautiainen                Sakari Knuuttila               Ben Zyskowicz
6734:          Anna-Liisa Jokinen              Antero Juntumaa                Mauri Pekkarinen
6735:          Ensio Laine                     Helena Pesola                  Anssi Joutsenlahti
6736:                                                 1981 vp.                                             141
6737: 
6738: Lakialoite n:o 90
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743:                                    Ronkainen ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 36 §:n ja keski-
6744:                                       oluesta annetun lain 20 § :n muuttamisesta
6745: 
6746: 
6747:                                           Eduskunnalle
6748: 
6749:    Alkoholilain 36 § : ssä kielletään alkoholi juo-       Varsinkin alaikäisille tapahtuvaan totmltta-
6750: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvitys-         miseen on eri tahoilla kiinnitetty huolestunutta
6751: tä vastaan yleisölle. Käytännössä välittämisellä       huomiota, kuten myös nuorison lisääntyneeseen
6752: tarkoitetaan sitä, että joku hankkii alkoholi-         alkoholinkäyttöön ja siitä aiheutuviin haittoi-
6753: yhtiön myymälästä alkoholijuomaa toisen lu-            hin. Alkoholipoliittiselta kannalta olisi tärkeätä,
6754: kuun ja luovuttaa sen toimeksiantajalle. Jos           että juuri alaikäisten, mutta yleensäkin sellais-
6755: tällainen hankkiminen ja luovuttaminen on pe-          ten henkilöiden, joille alkoholijuomia ei saa
6756: rustunut etukäteen esitettyyn pyyntöön tai toi-        myydä, alkoholijuomien saanti välikäsien kautta
6757: meksiantoon eikä välittäjä saa tekemästään pal-        myymälästä voitaisiin estää.
6758: veluksesta missään muodossa palkkiota tai muu-            Nykyisen lain mukaan korvaukseton alkoholi-
6759: ta hyvitystä, ei teko ole luvaton. Sellaiseksi         juoman välittäminen toiselle ei ole rangaistava
6760: se saattaa muodostua vain siinä tapauksessa,           teko. Kun tätä on pidettävä puutteena, olisi
6761: että tällaista palvelua on suoritettu "yleisölle"      alkoholilain välittämistä koskevia säännöksiä
6762: välittäjän saadessa tehtävän suorittamisesta           täydennettävä siten, että korvauksettakin ta-
6763: "hyvitystä". Näin ollen henkilö, joka pyynnöstä        pahtuva alkoholijuomien välittäminen sekä muu
6764: ostaa Alkon myymälästä toiselle alkoholijuo-           luovuttaminen, esim. alkoholijuoman tarjoami-
6765: maa ja luovuttaa sen toimeksiantajalleen samas-        nen sellaiselle henkilölle, jolle alkoholijuomia
6766: ta hinnasta, jonka juoma maksaa vähittäismyyn-         lain mukaan ei saa myydä, tulisi rangaistuksen
6767: tipaikassa, ei syyllisty lain rikkomiseen. Sään-       alaiseksi.
6768: nöksen tarkoituksena on ollut estää hyötymis-             Tällaista säännöstä ehdotti parlamentaarinen
6769: tarkoituksessa tapahtuva alkoholin hankkiminen         alkoholikomitea mietinnössään 1978 ja vastaa-
6770: toiselle. Luvaton välittäminen on saman ran-           va esitys sisältyy hallintoneuvoston sosiaali- ja
6771: gaistusuhan alainen kuin varsinainen luvaton           terveysministeriölle jättämään ehdotukseen
6772:  alkoholijuomien myynti ( AlkoL 85 §).                 uudeksi alkoholijuomalaiksi samoin kuin mi-
6773:     Myymälähenkilökunnan velvollisuus on huo-          nisteriön omaan ehdotukseen uudeksi alkoholi-
6774: lehtia siitä, ettei alkoholijuomia myydä sellai-       juomalaiksi.
6775: sille henkilöille, joille myynti lain mukaan on           Keskiolutlaissa ei ole alkoholilain 36 §:ää
6776:  kielletty ( alaikäinen, päihtynyt, aihetta olettaa    vastaavaa säännöstä eikä siihen myöskään kes-
6777:  väärinkäyttöä) .                                      kiolutlaissa viitata. Kun on pidettävä tärkeänä,
6778:     Alaikäiset, päihtyneet ja alkoholilain 38 §: ssä   että myös keskiolut alkoholijuomana saatetaan
6779:  tarkoitetun ns. myyntikiellon kohteeksi joutu-        alkoholilain välittämistä koskevien säännösten
6780:  neet sekä muut henkilöt, joille lain mukaan ei        piiriin, tulisi keskiolutlakiin sisällyttää uusi
6781:  alkoholijuomia saa myydä, pyrkivät hankki-            alkoholilain 36 §:ää vastaava säännös.
6782:  maan niitä itselleen muiden välityksellä. Alko-          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6783:  holijuomien hankkiminen - välittäminen -
6784:  suoritetaan usein "ystävä- ja toveripiirin" kes-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6785:  kuudessa ilman hyvitystä.                                     lakiehdotukset:
6786: 142                                     Lakialoite n:o 90
6787: 
6788: 
6789: 1.
6790: 
6791:                                            Laki
6792:                               alkoholilain 36 § :n muuttamisesta
6793:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6794:  lain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
6795: 
6796:                      36 §                           Tämä laki tulee voimaan    päivänä
6797:    Alkoholijuoman luovuttaminen henkilölle,       kuuta 198 .
6798: jolle 34 §:n mukaan ei saa alkoholijuomaa
6799: myydä, on kielletty.
6800: 
6801: 
6802: 
6803: 
6804: 2.
6805:                                            Laki
6806:                         keskioluesta annetun lain 20 §:n muuttamisesta
6807:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 anne-
6808:  tun lain ( 462/68) 20 § :ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
6809: 
6810:                     20 §                            Tämä laki tulee voimaan    päivänä
6811:                                                   kuuta 198 .
6812:   Keskioluen luovuttaminen henkilölle, jolle 1
6813: momentin mukaan ei saa myydä keskiolutta,
6814: on kielletty.
6815: 
6816: 
6817:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6818: 
6819:          Olavi Ronkainen             Impi Muroma                   Asser Stenbäck
6820:          Erkki Korhonen              Antero Juntumaa               Jorma Fred
6821:          Ulla Järvilehto             Sauli Hautala                 Väinö Rautiainen
6822:                                              1981 vp.                                            143
6823: 
6824: Lakialoite n: o 91
6825: 
6826: 
6827: 
6828: 
6829:                                  A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi päihdyttävien aineiden väärin-
6830:                                     käyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta
6831: 
6832: 
6833: 
6834:                                         Eduskunnalle
6835: 
6836:    Laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien     saan monia vakavasti päihdeongelmaisia ja huu-
6837: huollosta sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla   mausaineiden väärinkäyttäjiä. Heidän saami-
6838: yhteiskunta voi yrittää saada henkilön vapau-       sensa hoitoon mahdollisimman ajoissa olisi mitä
6839: tumaan päihdyttävien aineiden väärinkäytöstä.       tärkeintä.
6840: Mainitun lain mukaan alkoholia tai muuta päih-         Nuorten päihdeongelmaisten saattamista hoi-
6841: dyttävää ainetta toistuvasti väärinkäyttävä hen-    toon vastoin tahtoaankin voidaan perustella
6842: kilö voidaan määrätyillä edellytyksillä saattaa     myös sillä, että he itse eivät useinkaan ym-
6843: yhteiskunnan erityistoimenpiteiden kohteeksi.       märrä niitä vakavia seurauksia, joita päihteiden
6844: Näitä toimenniteitä ovat neuvonta ja ohjaustoi-     tai huumeiden väärinkäytöstä aiheutuu heidän
6845: menpiteet, valvontaan määrääminen sekä eräissä      myöhemmille elämänvaiheilleen.
6846: tapauksissa huoltolaan määrääminen.                    Hoidon onnistumisen kannalta vapaaehtoi-
6847:     Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-   suus tietenkin on ihanteena. Päihteiden väärin-
6848: losta annetun lain epäkohta on, että sen nojalla    käyttäjillä on kuitenkin taipumus vähätellä
6849: on hyvin vaikea saada henkilöä vastoin tah-         ongelmiensa vakavuutta, eivätkä he näin ollen
6850: toaan hoitoon, vaikka hoidon tarve olisikin         osaa hakeutua hoitoon, vaikka olisivatkin sen
6851: ilmeinen. Päihdehuoltolain mukaan huoltolaan        tarpeessa.
6852: voidaan määrätä vain 25 vuotta täyttänyt hen-          Ruotsissa on äskettäin valmistunut mietintö,
6853: kilö. Huoltolaan määräämisen edellytyksenä on       jossa ehdotetaan huumausaineiden väärinkäyttä-
6854: lisäksi, että henkilö on ollut vuoden ajan val-     jien saattamista hoitoon myös vastoin tahtoaan.
6855: vonnan alaisena, eikä tämä valvonta ole johta-      Meillä olisi omaksuttava sama käytäntö.
6856: nut päihteiden väärinkäytön lakkaamiseen. Ai-          Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
6857: noastaan väkivaltaisesti käyttäytyvä vaarallinen    losta annettua lakia tulisikin muuttaa siten,
6858: huollettava voidaan toimittaa hoitoon ilman         että lain 1 § :n 2 momentti, jossa säädetään
6859:  aikaisempaa valvontaa.                             rajoituksista toimenpiteisiin, joita voidaan koh-
6860:     Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-   distaa 18-24-vuotiaisiin päihteiden väärinkäyt-
6861: lon ja hoidon onnistumisen kannalta on tär-         täjiin, tulisi kumota. Lain 9 § :n 2 momentin
6862: keää, että hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa       säännöstä tulisi täsmentää siten, että henkilö,
6863:  mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Erityisesti   jonka todetaan olevan alkoholin tai muun päih-
6864:  näin on asianlaita huumausaineiden kohdalla,       dyttävän aineen väärinkäytön vuoksi pakotta-
6865:  jotka pitkään käytettynä aiheuttavat myös voi-     van hoidon tarpeessa, voitaisiin määrätä huol-
6866:  makkaan fyysisen riippuvuuden.                     tolaan ilman vuoden valvonta-aikaa.
6867:     24 vuoden ikäraja huoltolaan määrättävien          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6868:  kohdalla on aivan liian korkea. Vaikka alko-
6869:  holia lain mukaan ei saisi myydä tai luovuttaa-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6870:  kaan alle 18-vuotiaille, on jo heidän joukos-             lakiehdotuksen:
6871: 144                                      Lakialoite n:o 91
6872: 
6873: 
6874: 
6875: 
6876:                                             Laki
6877:          päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta
6878: 
6879:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
6880:  losta 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun lain (96/61) 1 §:n 2 momentti sekä muute-
6881:  taan 9 § :n 2 momentti seuraavasti:
6882: 
6883:                      9 §                           todettu olevan päihdyttävien aineiden jatkuvan
6884:                                                    väärinkäytön vuoksi pakottavan hoidon tar-
6885:    Ilman aikaisempaa valvontaakio huoltolaan       peessa, jos on ilmeistä, ettei häntä muutoin
6886: on määrättävä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa          saada vapautumaan päihdyttävien aineiden vää-
6887: tarkoitettu vaarallinen huollettava, jollei ole    rinkäytöstä.
6888: varmuutta hänen hoidostaan muulla tavoin.
6889: Ruoholaan voidaan näin määrätä muukin 1 §:n          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6890: 1 momentissa tarkoitettu huollettava, jonka on     kuuta 198 .
6891: 
6892: 
6893:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
6894: 
6895:          Asser Stenbäck             Väinö Rautiainen            Olavi Ronkainen
6896:          Jorma Fred                 Erkki Korhonen              Ulla Järvilehto
6897:                     Antero Juntumaa                  Sauli Hautala
6898:                                               1981 vp.                                           145
6899: 
6900: Lakialoite n:o 92
6901: 
6902: 
6903: 
6904: 
6905:                                   Valtonen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 63 §:n muuttamisesta
6906: 
6907: 
6908:                                          Eduskunnalle
6909: 
6910:     Alkoholilain 63 § :n mukaan luvan väkivii-       tällöin olisi syntynyt ns. saavutettuja oikeuk-
6911: nan tehdasmaiseen valmistamiseen voi alkoho-         sia, jotka olisivat sitoneet valtiovallan kädet.
6912: liyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun antaa        Käsityksemme mukaan nämä perustelut ovat
6913: sille, jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat     päteviä.
6914: edellytykset ja vaadittava luotettavuus.                Sosiaalisen alkoholipolitiikan tavoitteitten
6915:    Vuoden 1958 alkoholikomitean mukaan vä-           kannalta on tärkeätä, että myös väkiviinateolli-
6916: kiviinan valmistusoikeus oliSii. voitu antaa mää-    suus pysyy tiukasti valtion valvonnassa.
6917: räajaksi, korkeintaan kymmeneksi vuodeksi               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6918: kerrallaan. Tarkoituksena oli tehostaa väki-
6919: viinan valmistuksen valvontaa ja jättää valtio-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6920: vallalle. mahdollisuus ottaa myös väkivtiinan val-          lakiehdotuksen:
6921: mistus haltuunsa. Väkiviinan valmistajille ei
6922: 
6923: 
6924:                                                Laki
6925:                                  alkoholilain 63 §:n muuttamisesta
6926: 
6927:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6928:   lain (459/68) 63 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
6929:                        63 §
6930:    Väkiviinan tehdasmaisen valmistamisen voi           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6931: alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun        kuuta 198 .
6932: antaa määräajaksi, korkeintaan 10 vuodeksi
6933: kerrallaan, sille, jolla harkitaan olevan siihen
6934: tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotetta-
6935: vuus.
6936: 
6937: 
6938: 
6939:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
6940: 
6941:          Pirkko Valtonen                Ensio Laine                    Antero Juntumaa
6942:          Sakari Knuuttila               Hannele Pokka                  Eero Lattula
6943:          Aimo Ajo                       Eeva Kauppi                    Bror Lillqvist
6944: 
6945: 
6946: 
6947: 
6948:  19 088100096K
6949: 146                                           1981 vp.
6950: 
6951: Lakialoite n:o 93
6952: 
6953: 
6954: 
6955: 
6956:                                   Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi eläinlääkintähuoltolai:n 6 ja 18
6957:                                      § :n muuttamisesta
6958: 
6959: 
6960:                                         Eduskunnalle
6961: 
6962:    Kunnaneläinlääkärien työmäärissä on selvät        toon voitaisiin perustaa ruuhka-ajaksi tilapäinen
6963: kausivaihtelut. Työmäärän huippu osuu maa-           kunnaneläinlääkärin virka.
6964: Hs-huhtikuulle ja varsin työteliäitä ovat myös'         Eläinlääkintähuoltolain säännösten ollessa
6965: helmi-,- touko- ja kesäkuu. Mainittuna aikana        nykymuodossaan, mainitunlaisia virkoja ei voida
6966: on hoidettujen sairastapausten määrä jopa kol-       kuitenkaan perustaa valtionosuuteen oikeutta-
6967: minkertainen syyskauden tilastoihin verrattuna.      vina, mikä vähentää kuntien kiinnostusta sano-
6968: Usealle kunnaneläinlääkärille ja varsinkin niille,   tun ratkaisun toteuttamiseen. Onkin todettava,
6969: jotka joutuvat suorittamaan työtään harvaan-         ettei yksikään kunta tai kuntainliitto ole eläin-
6970: asuttujen seutujen laajoilla toiminta-alueilla,      lääkintähuoltolain 1967 tapahtuneen voimaan-
6971: saattaa ylenmääräisestä työstä aiheutua koh-         tulon jälkeen perustanut työsuhteisia eläinlää-
6972: tuuttomia rasituksia. Samalla seuraa palveluta-      kärin toimia, vaan ainoastaan eläinlääkintähuol-
6973: son laskua eläinlääkärin joutuessa keskittymään      tolain mukaiseen valtionosuuteen oikeuttavia
6974: hätätapausten hoitoon. Tällaisessa tilanteessa ei    virkoja.
6975: hoitokaan aina voi olla tehokasta jo inhimilli-         Jos eläinlääkintähuoltolain kunnaneläinlääkä-
6976: sistä syistä johtuen. Karjankasvattajan tärkeäksi    rin virkojen perustamista koskeviin säännök-
6977: kokemat hoidat, kuten eläinten tiinehtymishäi-       siin lisättäisiin kunnille ja kuntainliitoille oikeus
6978: riöiden hoito, pitkittyvät. Utaretulehduksen ja      perustaa määräajaksi tilapäisiä valtionosuuteen
6979: monien tuotantosairauksien, kuten asetoonitau-       oikeuttavia kunnaneläinlääkärin virkoja, olisi
6980: din, hoidossa joudutaan turvautumaan resepti-        muutos omiaan parantamaan ruuhka-aikoina
6981: lääkkeisiin, lääkintään, joka ei useinkaan ole       eläinlääkintäpalvelujen tasoa. Jos maamme jo-
6982: riittävän tehokasta.                                 kaiseen lääniin voitaisiin perustaa kolmen kuu-
6983:    Eläinlääkintähuollon pysyttämiseksi normaa-       kauden ajaksi neljä Y 16 palkkausluokan mu-
6984: lina mainitunlaisina aikoina on pohdittu erilai-     kaista tilapäistä kunnaneläinlääkärin virkaa,
6985: sia keinoja, jolloin kysymykseen tulisi: 1) va-      olisivat tästä aiheutuvat kokonaispalkkakustan-
6986: kinaisten kunnaneläinlääkärin virkojen perusta-      nukset noin 455 000 markkaa. Valtion osuus
6987: minen siten, että kunnassa tai kuntainliitossa       näistä kustannuksista olisi laskettuna I kanto-
6988: olisi useampi eläinlääkintähuoltolain mukaiseen      kykyluokan mukaan noin 318 000 markkaa.
6989: valtionosuuteen oikeuttava- virka. Kun tällai-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6990: sella viranhaltijalla ei olisi riittävästi työtä     nioittavasti,
6991: muuna kuin edellä mainittuna ruuhka-aikana,
6992: ei tätä ratkaisua ole pidetty sopivana ongelman                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6993: selvittämisessä. Sen vuoksi onkin ajateltu toi-              lakiehdotuksen:
6994: senlaista ratkaisua: 2) kuntaan tai kuntainliit-
6995:                                             Lakialoite n:o 93                                         147
6996: 
6997: 
6998:                                                 Laki
6999:                          eläinlääkintähuoltolain 6 ja 18 §:n muuttamisesta
7000: 
7001:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetun eläinlää-
7002:  kintähuoltolain 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 anne-
7003:  tussa laissa ( 998/79), ja
7004:     lisätään lain 6 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa
7005:  (399 /75), uusi 5 momentti, seuraavasti:
7006: 
7007:                        6 §                             2 momentissa on säädetty, kunnalle kultakin
7008:                                                        kalenterivuodelta valtionosuutta kunnalliselle
7009:     Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä-      eläkelaitokselle suoritettujen maksuosuuksien ja
7010: osasto voi erityisistä syistä oikeuttaa 1 momen-       viranhaltijain jälkeen maksetun hautausavun
7011: tissa tarkoitetun kunnan tai kuntainliiton mää-        määrä sekä muilta osin kuntien kantokykyluo-
7012: räajaksi ottamaan virkasuhteeseen tilapäisen           kituksesta annetussa laissa ( 665/6 7) tarkoi-
7013: kunnaneläinlääkärin hoitamaan sopimuksessa             tettujen kantokykyluokkien perusteella seuraa-
7014: mainittuja eläinlääkintähuoltolain 10 §:ssä tar-       vasti:
7015: koitettuja tehtäviä.
7016:                          18 §                                                               Valtionosuus
7017:     Kunnan- ja kaupungineläinlääkärin virasta          Kantokykyluokka                      prosentteina
7018: kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaan ja                       1                                70
7019: 6 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin tilapäisiin                  2                                66
7020: kunnaneläinlääkärin virasta aiheutuviin sellai-                 3                                62
7021:  siin käyttökustannuksiin, sekä 6 a §:ssä tarkoi-               4                                58
7022: tetun sopimuksen perusteella toiselle kunnalle                  5                                54
7023:  suoritettavien sellaisten käyttökustannusten kor-              6                                51
7024: vauksiin, joita tarkoitetaan kuntien ja kuntain-                7                                48
7025:  liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-             8                                45
7026: tun lain ( 35/73) 5 § :n 4 kohdassa, sekä                       9                                42
7027: 20 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella                 10                                   39
7028:  eläinlääketieteelliselle korkeakoululle suoritetta-
7029: vaan korvaukseen eläinlääkärin palkkausmeno-
7030:  jen osuutta vastaavalta osalta, suoritetaan,            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7031: ottaen huomioon mitä mainitun lain 15 § :n             kuuta 198 .
7032: 
7033: 
7034:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
7035: 
7036:           Paavo Vesterinen                Esko Pekonen                   Orvokki Kangas
7037:           Väinö Raudaskoski               Mikko Pesälä                   Lea Sutinen
7038:           Hannu Tenhiälä                  Pentti Poutanen                Alvar Saukko
7039:           Hannele Pokka                   Kalevi Mattila                 Petter Savola
7040: 148                                          1981 vp.
7041: 
7042: Lakialoite n:o 94
7043: 
7044: 
7045: 
7046: 
7047:                                  Ahde ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta
7048:                                     annetun lain 13 §:n muuttamisesta
7049: 
7050: 
7051:                                         Eduskunnalle
7052: 
7053:    Käsiteltäessä vuonna 1976 eduskunnassa hal-      olemaan suurimmat nimenomaan niillä paikka-
7054: lituksen esitystä katumaksulaiksi todettiin edus-   kunnilla, joiden liikenne on vilkasta ja tästä
7055: kunnan useita kertoja edellyttäneen myös val-       johtuen katujen ylläpitokustannukset ovat suu-
7056: tion osallistuvan katurasituksiin. Samassa yhtey-   ret. Sen vuoksi on nykyisessä katumaksulaissa
7057: dessä todettiin parlamentaarisen liikennekomi-      oleva säännös keskimääräistä korkeampien kun-
7058: tean yksimielisesti ehdottaneen, että valtion-      nossapitokustannusten jättämisestä valtionavun
7059: osuutta katurasituksista lisätään huomattavasti.    ulkopuolelle poistettava. Samoin on valtion-
7060: Näiden ehdotusten perusteluna on ollut se,          avun piiriin otettava myös katujen rakentamis-
7061: että valtio osallistuu yleisten teiden pidon        kustannukset.
7062: lisäksi yksityisteiden aiheuttamiin kustannuk-         Katumaksun suuruus on täsmällisesti tie-
7063: siin tuntuvalla määrällä. Yksityisten teiden        dossa vasta vuoden 1981 syksyllä kunnissa
7064: kunnossapidon valtionavun osuuden on arvioi-        ensimmäisen kerran tapahtuvan laskennan jäl-
7065: tukin vuoden 1982 loppuun mennessä muodos-          keen, mutta eräät ennakkotiedot viittaavat nii-
7066: tuvan keskimäärin 53 prosentiksi. Rakentamis-       den muodostuvan kohtuuttoman suuriksi eräissä
7067: avustus muodostuu useimmiten vielä edellä           kunnissa nimenomaan valtionosuuden pienuu-
7068: mainittua suuremmaksi. Taajamien osalta on          den vuoksi. Mainituista syistä katumaksulakia
7069: nykyisen lainsäädännön perusteella arvioitu val-    olisikin muutettava siten, että valtionavun suu-
7070: tionosuuden olevan keskimäärin vain 5 prosen-       ruus katujen ja rakennuskaavateiden kunnossa-
7071: tin luokkaa.                                        pito- ja rakentamiskustannuksista olisi vähin-
7072:    Samanaikaisesti voidaan todeta, että valtion     tään 20 prosenttia ja että maksatusperusteet
7073: saarnat tulot tieliikenteen erityisverotuksesta     olisivat tasapuoliset myös suurille kunnille.
7074: ovat huomattavasti suuremmat kuin välittömät           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7075: tieliikennemenot. Sen sijaan juuri ne kunnat,       nioittaen,
7076: joilla on suurimmat tieliikennemenot, eivät ole
7077: saaneet sanottavasti tuloja liikenteestä. On                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7078: lisäksi todennäköistä, että katumaksut tulevat             lakiehdotuksen:
7079: 
7080: 
7081:                                              Laki
7082:            kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 13 § :n muuttamisesta
7083:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 pal-
7084:  vänä elokuuta 1978 annetun lain ( 670/78) 13 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21
7085:  päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 946/79), sekä lisätään lain 13 § :ään uusi 3 ja 4
7086:  momentti seuraavasti:
7087: 
7088:                      13§
7089:    Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen      mukaisesti vahvistamat kadun rakentamisesta
7090: rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Val-      ja kunnossapidosta kunnalle aiheutuneet kus-
7091: tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi kat-      tannukset.
7092: sotaan kunnanhallituksen 9 §:n 1 momentin
7093:                                           Lakialoite n:o 94                                   149
7094: 
7095:    Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään,        sista on pidettävä katujen asianmukaisen hoi-
7096: suoritetaan kunnalle valtionosuutta 20 prosent-    don ja rakentamisen kannalta 1 momentissa
7097: tia 1 momentissa tarkoitetuista hyväksytyistä      tarkoitetulla tavalla hyväksyttävinä kustannuk-
7098: kustannuksista.                                    sina.
7099:    V aitioneuvosto antaa tarvittaessa yleisiä
7100: ohjeita siitä, mitä kadun rakentamisesta ja kun-      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
7101: nossapidosta kunnalle aiheutuneista kustannuk-      kuuta 198 .
7102: 
7103: 
7104:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7105: 
7106:          Matti Ahde                   Saara-Maria Paakkinen      Jorma Rantala
7107:          Kaarina Suonio              Matti Luttinen              Niilo Hämäläinen
7108:          Reino Breilin                Markus Aaltonen            Mikko Rönnholm
7109:          Matti Puhakka                Aimo Ajo                   Bror Lillqvist
7110:          Juhani Surakka               Pirkko Valtonen            Eino Loikkanen
7111:          Pertti Hietala              Arvo Salo                   Tarja Halonen
7112:          Pirjo Ala-Kapee              Lasse Lehtinen             Mauno Forsman
7113:          Olli Helminen                Erkki Liikanen             Hannu Tapiola
7114:          Maija Rajantie               Risto Tuominen             Mikko Elo
7115:          Anna-Liisa Piipari           Lea Savolainen             Kalevi Sorsa
7116:          Kaj Bärlund                  Helge Siren                Pekka Starast
7117:          Juhani Raudasoja             Eino Grönholm              Seppo Tikka
7118:          Kaisa Raatikainen            Jacob Söderman             Liisa Jaakonsaari
7119:          Sakari Knuuttila            Jouko Skinnari              Tellervo Koivisto
7120:          Jermu Laine                  Jouko Tuovinen             Seija Karkinen
7121:                      Pentti Lahti-Nuuttila            Paula Eenilä
7122: 150                                          1981 Vp.
7123: 
7124: Lakialoite n:o 95
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129:                                  Ahde ym.: Ehdotus laiksi vesilain muuttamisesta
7130: 
7131: 
7132: 
7133:                                         Eduskunnalle
7134: 
7135:    Voimassa oleva vesilaki säädettiin vuonna        Vesivoiman hyväksikäyttö tuli tärkeäksi erttyl-
7136: 1961 lähes neljänkymmenen vuoden valmiste-          sesti sota-aikana. Nykyisen vesilain edellä mai-
7137: lun tuloksena. Uudistuksen valmistelun hitaus       nittuja käyttömuotoja koskevat säännökset poh-
7138: huomioon otettuna ei ole yllättävää, että laki      jautuvatkin osin 1920-luvun, osin 1940-luvun
7139: ei enää vastaa niitä vaatimuksia, joita nykyään     yhteiskunnan tarpeisiin. Sen sijaan nykyisin
7140: asetetaan vesien käytölle ja suojelulle.            tärkeinä pidetyt vesistön virkistyskäytön sekä
7141:     Vesien käytön ja suojelun keskeisinä periaat-   vesistön ekologisen tasapainon ja kalatalouden
7142: teina pidetään nykyisin vesivarojen moninais-       asettamat vaatimukset eivät tule otetuksi huo-
7143: käyttöä ja vesien pilaantumisen ennalta ehkäi-      mioon vesien käytöstä päätettäessä. Kuitenkin
7144: syä. Vesiä on käytettävä ja hoidettava niin,        mahdollisuuden oleskella pilaantumattomien ve-
7145: että niitä mahdollisen muun hyötykäytön lisäksi     sien äärillä pitää kuulua kaikille kansalaisille.
7146: voidaan käyttää myös esim. kalastukseen ja             Vesiasioiden käsittely on nykyisin hidasta,
7147: virkistykseen. Tämä edellyttää, että vesien         mistä on haittaa sekä tuotantoelämälle että va-
7148: käyttö tapahtuu suunnitelmallisesti ja että ve-     hingonkärsijöille. Vesilain mukainen menettely
7149: sistöt voidaan suojella tehokkaasti erilaisilta     on rakennettu tuomioistuinpohjaiseksi ja tiu-
7150: haitallisilta toimenpiteiltä. Nykyinen vesilaki     koin muotosäännöksin on vahingonkärsijöille
7151: pohjautuu lupamenettelyyn, jossa kutakin vesi-      varattava mahdollisuus lausua asioista mielipi-
7152: varahanketta tarkastellaan yksittäisenä kysy-       teensä. Tästä muodollisesta oikeusturvasta ei
7153: myksenä. Luvanvaraisiksi säädetyille toimenpi-      juurikaan ole hyötyä vesiasioiden viipyessä pa-
7154: teille on saatava tuomioistuimeksi organisoi-       himmillaan vuosikymmeniä ennen lopullisen
7155: dun vesioikeuden lupa. Menettelyn lähtökoh-         päätöksen antamista ja vesioikeuksien toimiessa
7156: tana on ajatus, jonka mukaan vesiasioissa olisi     ilman kokonaiskäsitystä vesivarojen järkevästä
7157: pääasiassa kysymys vesialueen omistajan ja ve-      ja oikeudenmukaisesta käytöstä koko yhteis-
7158: sistön hyväksikäyttäjän välisestä suhteesta.        kunnan kannalta. Kiireellisesti olisikin laadit-
7159: Yleistä etua valvovat viranomaiset voivat rajoi-    tava vesilain kokonaisuudistus, jonka keskei-
7160: tetusti esittää asiassa omia vaatimuksiaan. Vesi-   senä tavoitteena tulee olla vesiasioiden käsit-
7161: varojen käyttö ja vesien laatu vaikuttavat kui-     telyn nopeuttaminen sekä päätösvallan antami-
7162: tenkin monin tavoin yhdyskuntien kehitykseen,       nen keskeisimmissä vesiasioissa parlamentaari-
7163: teollisuuden sijoittumiseen, haja-asutusalueiden    sesti vastuullisille elimille. Samalla on valmis-
7164: elinkelpoisuuteen ja moniin muihin yhteiskun-       tehava myös ympäristönsuojelun yleislaki, joka
7165: nan kehityksen kannalta keskeisiin seikkoihin.      ilmansuojelun ja meluntorjunnan lisäksi koskee
7166:     Vesi kuuluu suomalaiseen luontoon ja mai-       myös muun muassa vesiensuojelua.
7167: semaan. Vesivarat ovat kuitenkin suhteellisen          Vesilain tarkistaminen on ollut vireillä jo
7168: pienet, mistä syystä täälläkin vedensaannin tur-    kymmenen vuotta. Eduskunta edellytti vuonna
7169: vaaminen ja veden laadun säilyttäminen on           1970, että hallitus pikaisesti valmistelee vesi-
7170: useiden erilaisten inhimillisten toimintojen        lain kokonaistarkistuksen. Vaikka vesilainsää-
7171: ehdoton edellytys. Vesien eri käyttömuotojen        däntöön sisältyy useita keskeisiä ja vakavia
7172:  tärkeysjärjestys on muuttunut yhteiskunnan ke-     puutteita, joiden korjaaminen ei ole mahdol-
7173: hittyessä. Aikaisemmin keskeisiä olivat maata-      lista ilman vesilain kokonaisuudistusta, vesilain
7174: louden edun nimissä tapahtuneet järvien laske-      osittaistarkistuksella on pyrittävä poistamaan
7175: miset sekä ojitus- ja muu kuivatustoiminta.         eräitä pahimpia epäkohtia.
7176:                                            Lakialoite n:o 95                                       151
7177: 
7178:    Seuraavassa säädettäväksi ehdotetun lain ta-      täisiin pakolliseksi vesilain mukaisten lupien
7179: voitteena on tehostaa vesiensuojelua, lisätä vesi-   määräaikainen tarkistaminen. Vastaavasti ehdo-
7180: varojen käytön suunnitelmallisuutta, yksinker-       tetaan säädettäväksi, että annetun luvan mukai-
7181: taistaa ja tehostaa vesiasioiden käsittelyä sekä     siin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä määräajassa.
7182: parantaa vahingonkärsijäin asemaa vesiproses-        Täten ei enää olisi mahdollista toteuttaa hank-
7183: sissa.                                               keita, joita koskeva lupamenettely muun muassa
7184:    Vesiensuojelua koskevat muutosehdotukset          etuvertailuineen on tapahtunut toisenlaisissa
7185: saattaisivat vesistön virkistyskäyttöedut ja vesi-   oloissa kuin toimenpiteiden toteutus.
7186: luonnon toimintakyvyn säilymisen tasa-arvoi-            Vesiasioiden käsittelyä tehostettaisiin lisää-
7187: siksi vesiin liittyviksi arvoiksi muiden vesien      mällä katselmustoimituksessa käytettävää asian-
7188: käyttömuotojen ja -arvojen kanssa. Ehdotus           tuntemusta, lisäämällä kunnallisten luottamus-
7189: mahdollistaisi myös arvokkaiden vesistöalueiden      elinten toimivaltaa pienemmissä jätevesi- ja
7190: suojelun rakentamistoimenpiteiltä sekä antaisi       ojitusasioissa sekä kehittämällä ilmoitusmenet-
7191: mahdollisuudet puuttua myös maataloudesta            telyä jätevesiasioissa.
7192: johtuvaan vesien pilaantumiseen. Pohjavesien            Vahingonkärsiiän asema parantuisi korvaus-
7193: suojelua tehostettaisiin muun muassa selventä-       ten maksatusta aikaistamaila sekä mahdollista-
7194: mällä pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiel-         maila se, että vahingonkärsijä voisi aloittaa
7195: toja.                                                vesiprosessin ilman, että prosessista aiheutuvat
7196:    Vesivarojen käytön suunnitelmallisuutta lisät-    kulut tulisivat hänen maksettavakseen.
7197: täisiin säätämällä vesien käytön suunnittelusta,        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7198: joka tapahtuisi osana rakennuslain mukaista
7199: valtakunnallista alueiden käytön suunnittelua                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7200: ja seutukaavoitusta. Samaan tarkoitukseen täh-                 lakiehdotuksen:
7201: täävät myös ne ehdotukset, joiden mukaan teh-
7202: 152                                         Lakialoite n:o 9.5
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                                                 Laki
7208:                                         vesilain muuttamisesta
7209: 
7210:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7211:     kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 11 luvun 6 § sekä
7212:     muutetaan 1 luvun 15 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19 §, 22 §:n 1 momentti ja
7213:  2.3 §, 2 luvun .3 §:n 1 momentti, 5 §, 11 §:n 2 ja .3 momentti sekä 12, 22, 2.3 ja 26 §, 6
7214:  luvun 1 §:n 2 momentti ja 2 §:n 1 momentti, 7 luvun 2 § ja .3 §:n 2 momentti, 9 luvun
7215:  19 §:n 2 momentti sekä 20 §, 10 luvun 2-5 §, 7 §:n 1 ja .3 momentti, 19, 20 ja 2.3 §,
7216:  24 §:n 1 ja 2 momentti, 25 ja 26 §, 11 luvun 8 § sekä 14 §:n 2 ja .3 momentti, 16 luvun
7217:  5 §:n .3 momentti, 14 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti sekä 27 §, 17 luvun 1 §:n
7218:  .3 momentti, 18 luvun 1 ja 2 §, .3 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 4 ja 5 §, 6 §:n 2 momentti, 7 §,
7219:  8 §:n .3 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 2 momentti sekä 21 luvun 9 §:n
7220:  1 ja 2 momentti sekä 11 § :n 1 momentti,
7221:     sellaisina kuin niistä ovat 16 luvun 5 §:n .3 momentti sekä 24 §:n 2 ja .3 momentti ja 18
7222:  luvun .3 §:n 1, 2 ja 4 momentti 11 päivänä lokakuuta 196.3 annetussa laissa (45.3/6.3) ja 2
7223:  luvun 26 § ja 11 luvun 8 § osittain muutettuna mainitulla lailla ja 11 luvun 8 §, 16 lu-
7224:  vun 14 §:n 1 momentti, 18 luvun 1, 4 ja 7 § sekä 8 §:n .3 momentti sekä 21 luvun
7225:  11 §:n 1 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa ( 427/70) sekä 10 luvun 26 §
7226:  14 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (44/77) sekä 1 luvun 19 § ja 10 luvun 24 §
7227:  osittain muutettuna maaliskuun 16 päivänä 1979 annetussa laissa ( 299/79) sekä
7228:     lisätään 1 lukuun uusi .32-.35 § ja lisätyn 32 §:n edelle uusi alaotsake, 6 lukuun uusi
7229:  12 a §, 10 lukuun uusi 2 a, 2 b, 4 a, 24 a ja 24 b §, 12 lukuun uusi 7 a §, 16 luvun
7230:  5 §:ään uusi 4 momentti, 16 §:ään uusi 2 momentti, 18 luvun 2 §:ään uusi 2 momentti
7231:  sekä 21 luvun 11 §:ään uusi .3 momentti, seuraavasti:
7232: 
7233:                       1 luku                                                  18 §
7234:                                                           Ilman vesioikeuden lupaa ei saa niin käyttää
7235:                 Yleisiä säännöksiä                     pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tar-
7236:                                                        koittavaan toimeen siten, että se voi vaikeuttaa
7237:                        15 §                            jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaan-
7238:    Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai nii-    tia taikka olennaisesti vähentää tärkeän pohja-
7239: den nojalla annetusta luvasta muuta johdu,             vesiesiintymän antoisuutta tai muuten huonon-
7240: vesistöstä ei saa niin johtaa vettä tai ryhtyä         taa mahdollisuutta tärkeän pohjavesiesiintymän
7241: vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen           hyväksi käyttämiseen tai talousveden saamiseen
7242: siten, että siitä voi aiheutua sellainen vesistön      toisen kiinteistöllä. Sama koskee maankamaran
7243: aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tahi veden-           ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos
7244: juoksun muutos, joka saa aikaan vahinkoa tai           siitä voi aiheutua edellä mainittu seuraus ( poh-
7245: haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle,    javeden muuttamiskielto).
7246: rakennukselle tai muulle omaisuudelle taikka
7247: joka aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvä-
7248: hyyttä, vesiluonnon ja sen toiminnan vahingol-                                19 §
7249: lista muuttumista, ympäristön viihtyisyyden               Jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta
7250: taikka vesistön vedenhankintaan tai virkistys-         johdu, vesistöön ei saa niin johtaa tai päästää
7251: käyttöön soveltuvuuden taikka luonnonkauneu-           kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista ainetta
7252: den tai ympäristön kulttuuriarvojen melkoista          taikka energiaa taikka ryhtyä muuhun toimen-
7253: vähentymistä, huonontaa vesistön puhdistumis-          piteeseen siten, että siitä aiheutuu sellainen
7254: kykyä, muuttaa valtaväylää, vaikeuttaa yleisen         vesistön veden laadun muutos, joka saattaa
7255: kulku- tai uittoväylän käyttämistä taikka muul-        aiheuttaa haitallista vesistön madaltumista, vesi-
7256: la, edellä mainittuun verrattavalla tavalla louk-      luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttu-
7257: kaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto).           mista, ilmeistä vahinkoa kalakannalle, ympäris-
7258:                                                        tön viihtyisyyclen taikka vesistön vedenhankin-
7259:                                            Lakialoite n:o 95                                       153
7260: 
7261: taan tai virkistyskäyttöön soveltuvuuden taikka                             33 §
7262: ympäristön kulttuuriarvojen melkoista vähenty-          Vesistöjen ja muiden vesivarojen suojelemi-
7263: mistä, vaaraa terveydelle taikka muu niihin rin-     seksi ja tarkoituksenmukaisen käytön edistämi-
7264: nastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus      seksi sekä vesien eri käyttömuotojen yhteenso-
7265:  (vesistön pilaamiskielto).                          vittamiseksi suoritetaan vesien käytön kokonais-
7266:    Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on sen      suunnittelua osana rakennuslaissa tarkoitettua
7267: lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatet-      seu tukaavoi tusta.
7268: tava, mitä vesistön tai meren suojelusta on
7269: Suomea veivoittavassa kansainvälisessä sopi-                                34 §
7270: muksessa määrätty.                                      Vesien käytön kokonaissuunnitelma sisältää
7271:    Luvan myöntämisestä sellaiseen toimenpitee-       vesien tilaa, käyttökelpoisuutta ja käyttöä kos-
7272: seen, joka edellä tässä pykälässä olevien sään-      kevat yleiset suuntaviivat seutukaava-alueen eri
7273: nösten mukaan on kielletty, säädetään 10 lu-         osissa.
7274: vussa.                                                  Vesien käytön kokonaissuunnittelun yhtey-
7275:    Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toi-      dessä tulee selvittää muun muassa:
7276: mintaan liittyvistä velvollisuuksista sekä ennak-       1) seutukaava-alueen vesivarojen määrä ja
7277: ko- ja muista toimenpiteistä säädetään erikseen.     tila, niiden nykyinen käyttö ja käytön perusteet
7278:                                                      sekä sopivuus eri käyttötarkoituksiin;
7279:                       22 §                              2) vesien tilaan ja käyttöön vaikuttavat seu-
7280:    Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ainetta         tukaava-alueen yleistä kehittämistä koskevat
7281: ja energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen       tavoitteet ja suunnitelmat; sekä
7282: paikkaan siten, että tärkeä pohjavesiesiintymä          3) eri suunnitelmavaihtoehtojen toteuttamis-
7283: voi niiden johdosta olennaisesti huonontua tai       mahdollisuudet ja hyödyt sekä vaihtoehtojen
7284: toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi käydä ter-      toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kus-
7285: veydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tar-     tannukset.
7286: koitukseen, johon sitä voitaisiin muuten käyt-
7287: tää, taikka että toimenpide vaikuttamalla poh-                             35 §
7288: javeden laatuun saattaa muuten loukata yleistä          Vesien käytön kokonaissuunnitelma on oh-
7289: tai yksityistä etua. Sama koskee maankamaran         jeena vesihallinnossa laadittaessa vesistöjä ja
7290: ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos       muita vesivaroja koskevia erillissuunnitelmia
7291: siitä voi aiheutua edellä mainittu seuraus ( poh-    sekä toimittaessa yleisen edun valvojana.
7292: javeden pilaamiskielto).                                Vesioikeuden on myöntäessään tässä laissa
7293:                                                      tarkoitetun luvan lupavelvoitteita määrätessään
7294:                                                      otettava huomioon vesien käytön kokonaissuun-
7295:                       23 §                           nitelmassa esitetyt vesien tilaa ja käyttökelpoi-
7296:    Asetuksella säädettävää teollisuus- tai siihen    suutta koskevat yleiset suuntaviivat.
7297: verrattavaa laitosta, josta saattaa joutua vesis-       Viranomaisten on suunnitellessaan vesistöjä
7298: töön tai pohjaveteen ympäristölle vaarallisia        ja muita vesivaroja koskevia toimenpiteitä kat-
7299: aineita, ei saa rakentaa suorittamatta vesien        sottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta koko-
7300: pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia toi-       naissuunnitelman toteutumista.
7301: menpiteitä.
7302:    Asetuksella säädetään tarkemmin niistä ve-
7303: sien suojelemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä,                        2 luku
7304: jotka on otettava huomioon levitettäessä lan-
7305: noitteita tai muita aineita ympäristöön siten,        Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön
7306: että niistä voi aiheutua tämän luvun 19 tai
7307: 22 §:ssä tarkoitettu seuraus.                                               3 §
7308:                                                         Rakentaminen on suoritettava siten,
7309:           Vesien käytön suunnittelu                     1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä ole-
7310:                                                      vaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä
7311:                       32 §                           rannan tai vesialueen omistajalle;
7312:   Valtakunnallisen alueiden käytön suunnitte-           2) ettei vesistössä kulkemista ja puutavaran
7313: lun pohjalta annetaan suuntaviivat vesialueiden      uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön )ärjes-
7314: käytölle siten kuin rakennuslaissa säädetään.        telyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoitta-
7315: 20 088100096[{
7316: 154                                       Lakialoite n:o 95
7317: 
7318: mista, maan kuivattamista, veden johtamista         tös sai lainvoiman. Tätä aikaa voidaan, milloin
7319: nesteenä käytettäväksi, pohjaveden ottamista        siihen on erityisen painavia syitä, ennen mää-
7320: taikka muutoin yleistä tai yksityistä etua lou-     räajan päättymistä tehdystä hakemuksesta koh-
7321: kata, vesistön puhdistumiskykyä huononneta          tuullisesti pidentää. Jollei työtä olennaisilta
7322: taikka muutoin vahingollisesti muuteta vesiluon-    osiltaan ole suoritettu ennen edellä tarkoitettua
7323: toa ja sen toimintaa, vesistön virkistyskäyttö-     määräaikaa, on lupa ja siinä tarkoitettua toi-
7324: mahdollisuuksia, ympäristön viihtyisyyttä tai       menpidettä varten toisen omaisuuteen myönne-
7325: luonnonkauneutta taikka ympäristön kulttuuri-       tyt käyttöoikeudet katsottava rauenneiksi. Sama
7326: arvoja vähennetä enempää kuin tarkoitetun tu-       koskee myös toiselle kuuluvaa omaisuutta, mi-
7327: loksen saavuttamiseksi on välttämätöntä; sekä       käli omistusoikeus ei ole siirtynyt luvan saa-
7328:    3) että vesistön tai pohjaveden erilaiset        jalle.
7329: käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää
7330: mahdollisimman vähäisessä määrin supistet-                                22 §
7331: tuina.                                                  Jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kala-
7332:                                                     kannalle vahinkoa, on luvan saaja, samalla kun
7333:                                                     lupa toimenpiteeseen annetaan, velvoitettava
7334:                       5 §                           istuttamaan kaloja sille vesialueelle, johon kala-
7335:    Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos          kantaa vahingoittava vaikutus ulottuu taikka
7336: rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa,      ryhtymään muihin tarvittaviin toimenpiteisiin
7337: aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia va-     kalakannalle aiheutuvien vahinkojen vähentämi-
7338: hingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuh-        seksi ( kalanhoitovelvoite). Mitä tässä pykälässä
7339: teissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa         on säädetty kalanhoitovelvoitteesta, on sovellet-
7340: taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan       tava vastaavasti, milloin nahkiais- tai rapukan-
7341: asutus- tai elinkeino-oloja.                        nalle aiheutuu rakentamisesta ilmeistä vahinkoa.
7342:    Rakentamiseen sellaisella vesialueella, joka         Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalan-
7343: on lailla todettu luonnonsuojelullisesti tai muu-   hoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia
7344: toin arvokkaaksi, ei saa myöntää lupaa.             määräyksiä, jos lupapäätöksessä on määräysten
7345:                                                     tarkistamista edellytetty tai jos olosuhteet ovat
7346:                                                     muuttuneet.
7347:                       11 §                              Jos kysymyksessä olevaa vesistöä varten on
7348:                                                     laadittu maa- ja metsätalousministeriön hyväk-
7349:    Rakentamisesta johtuvana vahinkona, hait-        symä kalataloussuunnitelma, vesioikeuden on
7350: tana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huo-          otettava se huomioon tässä pykälässä tarkoi-
7351: mioon rakentamiskustannukset sekä yleistä etua      tettuja määräyksiä antaessaan.
7352: koskevat ja yritykseen osallistumattoman hen-           Vesioikeus voi, jos se on tarkoituksenmu-
7353: kilön omaisuudelle aiheotetut sanotunlaiset seu-    kaista, määrätä luvan saajan kalanhoitovelvoit-
7354: raukset, niihin luettuna myös se, että luvan        teen asemasta tai sen ohella suorittamaan maa-
7355: hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennel-       ja metsätalousministeriölle maksun käytettä-
7356: maa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen         väksi kalataloussuunnitelman toteuttamiseen
7357: taikka lunastaa sen itselleen.                       ( kalanhoitomaksu). Kalanhoitomaksu saadaan
7358:    Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja        määrätä enintään sillä korvattavan kalanhoito-
7359: muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti          velvoitteen tai sen osan kustannuksia vastaa-
7360: määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettä-     vaksi.
7361: väliä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin
7362: merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa                             23 §
7363: verrattava yrityksen ja menetettävän edun mer-         Jos rakentaminen tai rakennelman käyttämi-
7364: kitystä yleiseltä kannalta katsottuna.              nen vesistössä aiheuttaa 1 luvun 19 §:ssä tar-
7365:                                                     koitettuja seurauksia, voidaan rakentaja velvoit-
7366:                       12 §                          taa tekemään sellaisia laitteita tai ryhtymään
7367:    Rakentamiseen myönnettävässä lupapäätök-         sellaisiin toimenpiteisiin, joilla vesistön pilaan-
7368: sessä on määrättävä, missä ajassa uusi lupaha-      tomista ehkäistään tai vähennetään.
7369: kemus on lupaehtojen tarkistamiseksi tehtävä.          Vesioikeus voi tarvittaessa antaa määräyksiä
7370:    Rakennustyö on tehtävä viiden vuoden ku·         tämän luvun 3 §:ssä tarkoitettujen etujen suo~
7371: luessa siitä, kun rakentamislupaa koskeva pää-      jelemiseksi.
7372:                                            Lakialoite n:o 95                                      155
7373: 
7374:                       26 §                                                7 luku
7375:    Vesioikeus voi oikeuttaa hakijan, joka sitä
7376: pyytää ja asettaa vakuuden kaiken aiheutuvan                        Vesistön järjestely
7377: vahingon korvaamisesta, ryhtymään jo ennen
7378: lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista omalla                              2 §
7379: tai toisen alueella sellaisiin yrityksen toteutta-      Vesistön järjestelyyn, joka tarkoittaa järven
7380: mista tarkoittaviin töihin tai toimenpiteisiin,      laskemista sen osaksi tai kokonaan tapahtuvaa
7381: niin kuin veden patoamiseen, uomien kaivami-         kuivattamista varten taikka josta voi aiheutua
7382: seen, veden juoksuttamiseen normaalista poik-        1 luvun 12-15 tai 19 §:ssä tarkoitettu muu-
7383: keavalla tavalla, kasvavien puiden kaatamiseen       tos tai seuraus, on haettava vesioikeuden lupa.
7384: tahi rakenneimien tekemiseen, joiden suoritta-
7385: minen ei estä olojen palauttamista olennaisilta                            3 §
7386: osin entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että
7387: lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan, eikä             Lupaa järven laskemiseen sen kokonaan ta-
7388: muutoinkaan tee muutoksenhakua olennaisesti          pahtuvaa kuivattamista varten ei saa myöntää.
7389: hyödyttömäksi. Milloin hakijana on valtio, ei        Jos järjestely tarkoittaa järven laskemista sen
7390: momentissa mainittua vakuutta tarvitse asettaa.      osaksi tapahtuvaa kuivattamista varten taikka
7391:    Hakemusasiain ratkaisemisesta joltakin osalta     järjestelystä on seurauksena kasvukauden kes-
7392: ennen lopullisen lupapäätöksen antamista sää-        kialiveden aleneminen, voidaan lupa myöntää,
7393: detään jäljempänä.                                   jos sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu,
7394:    Päätökseen, jolla 1 momentissa tarkoitettu        niistä, joilla on osuus järveen, niin monet anta-
7395: oikeus on myönnetty, ei saa hakea muutosta.          vat kirjallisesti suostumuksensa, että heidän
7396:                                                      osalleen tulee vähintään kaksi kolmannesta jär-
7397:                                                      ven pinta-alasta eikä järjestelystä aiheudu ympä-
7398:                      6 luku                          ristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä
7399:                                                      eikä järvellä ole huomattavaa erityistä luonnon-
7400:                       Ojitus                         suojeluarvoa.
7401: 
7402:                        1 §
7403:                                                                           9 luku
7404:    Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momen-
7405: tissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puron       Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja
7406: perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella                pohjaveden ottaminen
7407: olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vai-
7408: vaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun                                19 §
7409: sen yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka
7410: merkitys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole          Suoja-alueeksi määräämisestä johtuva va-
7411: erityistä luonnonsuojeluarvoa.                       hinko, haitta ja muu edunmenetys on hakijan
7412:                                                      korvattava. Korvausta määrättäessä on otettava
7413:                                                      huomioon, mitä 1 luvun 15 ja 19 §:ssä on
7414:                       2 §                            säädetty.
7415:   Jos ojituksesta saattaa johtua 1 luvun 15,
7416: 18 tai 19 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus,
7417: on tällaiseen ojitukseen siltä osin, kuin sillä                             20 §
7418: aiheutetaan sanotunlainen muutos tai seuraus,           Vesioikeus voi, jos se terveydellisistä syistä
7419: saatava vesioikeuden lupa.                           tai pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi muu-
7420:                                                      toin harkitaan tärkeän tarpeen vaatimaksi, poh-
7421:                                                      javeden ottamon perustamista koskevassa lupa-
7422:                     12 a §                           päätöksessä taikka hakemuksesta määrätä tie-
7423:   Ojittaminen, johon on annettu lupa tai jota        tyn pohjaveden ottamon ympäristöalueineen tai
7424: koskeva ojitussuunnitelma on vahvistettu tämän       yleiseltä k~mnalta tärkeän pohjavesiesiintymän
7425: luvun säännösten mukaisesti, on tehtävä viiden       ympäristöalueineen pohjaveden suoja-alueeksi.
7426: vuoden kuluessa siitä, kun ojitusta koskeva          Suoja-alueella ei saa ilman vesioikeuden lupaa
7427: päätös sai lainvoiman.                               pitää sellaista asuin- taikka muuta vakituisena
7428: 156                                        Lakialoite n:o 95
7429: 
7430: oleskelupaikkana olevaa rakennusta taikka sel-          Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tar-
7431: laista varastaa, säiliötä, johtoa, viemäriä tai      koitetuissa ilmoitusasioissa yleistä etua valvo-
7432: laitosta, mistä likaa tai muuta veden laatuun        van valtion viranomaisen kuulemisesta ja
7433: vaikuttavaa ainetta voi päästä pohjaveteen, eikä     muusta ilmoitusasioiden käsittelystä sekä vesi-
7434: myöskään suorittaa sellaista toimintaa, joka va-     hallituksen ja vesitoimiston välisestä toimival-
7435: hingollisella tavalla voi huonontaa pohjaveden       lasta annetaan asetuksella.
7436: laatua.
7437:    Edellä mainittua rajoitusta koskevasta pää-                             2b §
7438: töksestä on muutoin voimassa, mitä tämän                Jos toimenpiteestä, johon tämän luvun
7439: luvun 19 §:ssä säädetään. Korvausta määrät-          2 a § :n nojalla annetun päätöksen mukaisesti
7440: täessä on kuitenkin otettava huomioon, mitä          ei ole edellytetty haettavaksi lupaa, saattaa
7441: 1 luvun 18 ja 22 §:ssä on säädetty.                  aiheutua annettujen määräysten noudattami-
7442:                                                      sesta huolimatta vesistön pilaantumista, vesioi-
7443:                                                      keus voi vesihallituksen tai muun valtion viran-
7444:                      10 luku                         omaisen, joka valvoo asiassa yleistä etua taikka
7445:                                                      sen hakemuksesta, jota asia koskee, määrätä
7446:   Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet         haettavaksi toimenpiteeseen luvan. Vesioikeus
7447:                                                      voi antaa tällaisen määräyksen, vaikkei sitä ole
7448:                        2 §                           pyydettykään, jos toimenpiteen aiheuttaman
7449:    Viemärillä tarkoitetaan sellaista avouomaa tai    vahingon korvaamisesta on tehty 11 luvun
7450: muuta johtoa, joka on tehty pääasiallisesti jäte-    8 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakemus.
7451: veden johtamista varten. Viemäriin luetaan kuu-         Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräyksen
7452: luviksi myös siihen liittyvät laitteet, kuten vie-   antaminen ei estä toiminnan jatkamista aikai-
7453: märikaivot ja pumppulaitokset.                       semmin annettujen määräysten mukaisena, ellei
7454:    Ojaa, jossa olennaisessa määrin kulkee jäte-      vesioikeus toisin määrää.
7455: vettä, on pidettävä viemärinä. Ojan määräämi-           Vesioikeuden tämän pykälän nojalla anta-
7456: sestä viemäriksi eräissä tapauksissa säädetään       maan päätökseen ei saa hakea muutosta.
7457: tämän luvun 4 ja 5 §:ssä.
7458:    Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee                              3 §
7459: myös muuta 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesi-           Ilman lupaa ei saa ojaan tai maahan johtaa
7460: uomaa.                                               jätevettä, jos siitä voi aiheutua !luvun 20 §:ssä
7461:                       2a §                           tarkoitettu seuraus tai muuta haittaa yleiselle
7462:    Asetuksella säädettävästä vesien pilaantumi-      edulle tai muu yksityisen edun loukkaus.
7463: sen vaaraa aiheuttavasta toimenpiteestä on              Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan myön-
7464: ennakolta tehtävä ilmoitus vesipiirin vesitoi-       tää vesilautakunta, ellei asia muutoin ole vesi-
7465: mistolle. Ilmoituksen tekeminen ei ole tarpeen,      oikeuden käsiteltävänä.
7466: jos toimenpiteeseen haetaan tämän luvun
7467: 24 §:ssä tarkoitettu lupa.                                                 4 §
7468:    Vesihallitus tai vesipiirin vesitoimisto päät-       Vesilautakunta voi myöntää edellä 3 §:n 1
7469: tää, onko ilmoituksessa tarkoitettuun toimen-        momentissa tarkoitetun luvan, jos jäteveden
7470: piteeseen haettava lupa. Päätökseen, jonka mu-       johtamisesta ei aiheudu 1 luvun 22 §:ssä tar-
7471: kaan toimenpiteeseen ei tarvitse hakea lupaa,        koitettua seurausta eikä terveydellistä vaaraa
7472: voidaan sisällyttää määräykset vesistön ja poh-      tai kohtuutonta haittaa.
7473: javeden pilaantomisen estämiseksi sekä toimen-          Lupapäätöksessä voidaan antaa tarpeellisia
7474: piteen ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi so-       määräyksiä vahingon ja haitan ehkäisemiseksi
7475: veltaen vastaavasti mitä tämän luvun 24 a §:n        noudattaen soveltuvin osin, mitä tämän luvun
7476: 1 momentissa sekä 2 momentin 1, 2 ja 4 koh-          24 a §:ssä on säädetty. Lautakunnan on samalla
7477: dissa on säädetty.                                   määrättävä, onko uomaa pidettävä edelleen
7478:    Vesihallituksen tai vesitoimiston ilmoituksen     ojana vai onko se katsottava viemäriksi.
7479: johdosta tekemään päätökseen ei saa hakea
7480: muutosta. Jos ilmoituksen tekijä ei tyydy annet-                         4a §
7481: tuihin määräyksiin, hän voi saattaa asian tämän         Jos tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoi-
7482: luvun 24 § :ssä tarkoitetulla hakemuksella vesi-     tetusta jäteveden johtamisesta voi vesistössä
7483: oikeuden ratkaistavaksi.                             aiheutua 1 luvun 19 §:ssä tarkoitettu seuraus,
7484:                                            Lakialoite n:o 95                                        157
7485: 
7486: vesilautakunnan on siirrettävä asia vesioikeu-                              23 §
7487: den käsiteltäväksi siten kuin 20 luvun 2 §:n            Mitä tässä luvussa on säädetty luvan myön-
7488: 2 momentissa on säädetty.                            tämisestä 1 luvun 19 ja 20 §:ssä kiellettyyn
7489:    Jos tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tar-           toimenpiteeseen, ei ole sovellettava, jos toimen-
7490: koitetun jäteveden johtamisessa on kysymys           piteeseen on haettava lupa tämän lain 2-9
7491: toimenpiteestä, josta tämän luvun 2 a §:n mu-        luvussa mainitusta syystä.
7492: kaan on tehtävä ilmoitus, vesilautakunta ei saa         Toimenpiteen muuttamiseen on saatava lupa,
7493: ottaa asiaa ratkaistavaksi ennen kuin ilmoitus-      jos muutoksen toteuttaminen vaikuttaa aikai-
7494: menettelyssä on todettu, ettei vesioikeuden lupa     semman lupapäätöksen määräyksistä poikkea-
7495: ole tarpeen.                                         valla tavalla vesistöön yleistä tai yksityistä etua
7496:                        5 §                           loukkaavasti tai vaikeuttaa kokonaissuunnitel-
7497:    Jos vesioikeuden käsiteltävänä on ·tämän lu-      massa esitettyjen vesistön tilaa ja käyttökelpoi-
7498: vun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu jäteveden         suutta koskevien yleisten suuntaviivojen toteu-
7499: johtamista koskeva asia, on siihen sovellettava,     tumista.
7500: mitä tämän luvun 4 §:ssä on säädetty.
7501:                                                                             24 §
7502:                      7 §                                Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää luvan
7503:   Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johta-          sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toi-
7504: mista varten on tarpeen johtaa jätevettä toisen      menpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mu-
7505: maalla olevaan ojaan tai tehdä viemäri toisen        kaan on kielletty. Lupa voidaan myöntää, jos
7506: maan kautta eikä maanomistaja anna suostu-           toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava
7507: mustaan, on toimenpiteeseen sovellettava, mitä       hakijan toiminnasta saatavaan etuun verrattuna
7508: 6 luvun 4 ja 12 §:ssä on säädetty, jollei asia       suhteellisen vähäiseksi ja jos siitä aiheutuvaa
7509: muutoin ole vesioikeuden käsiteltävänä. Jäte-        vesistön pilaantumista ei voida kohtuullisin
7510: veden johtamisesta ojaan on voimassa, mitä           kustannuksin ehkäistä. Etuvertailussa on erityi-
7511: tämän luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty.          sesti otettava huomioon hakijan toiminnan sekä
7512:                                                      toimenpiteestä aiheutuvan haitan merkitys ylei-
7513:    Lupa voidaan myöntää, jos toimenpiteestä ei       seltä kannalta katsottuna.
7514: aiheudu kohtuutonta haittaa.                            Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpiteestä
7515:                                                      aiheutuu 2 luvun 5 §: ssä tarkoitettu seuraus
7516:                         19 §                         taikka jos luvan myöntäminen on vastoin 1
7517:    Vesikäymälästä tuleva jätevesi, joka kulkee       luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetun kan-
7518: avouomassa tai päästetään maahan, on ennen           sainvälisen sopimuksen määräystä.
7519: sen uomaan tai maahan päästämistä johdettava
7520: asianmukaisesti tehtyjen saostuskaivojen kautta,
7521: ellei vesilautakunta määrää muunlaista puhdis-                             24 a §
7522: tuslaitetta tehtäväksi.                                 Lupapäätöksessä voidaan määrätä jobdetta-
7523:    Mitä 1 momentissa on säädetty, on sovellet-       van jäteveden tai muun aineen määrästä ja
7524: tava myös sellaiseen käymälästä tulevaan jäte-       koostumuksesta sekä siitä, miten sitä johdetaan
7525: veteen, joka johdetaan suoraan vesistöön, ellei      vesistöön ( päästämääräykset).
7526: kysymys ole toimenpiteestä, jota varten vesioi-         Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että ennen
7527: keuden lupa on tarpeen tai josta on tehtävä          toiminnan aloittamista tai määräajassa sen jäl-
7528: tämän luvun 2 a §:ssä tarkoitettu ilmoitus.          keen:
7529:                                                          1 ) rakennetaan suoja- ja puhdistuslaitteet
7530:                        20 §                          ( laitevelvoite);
7531:    Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai päästetään
7532: maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä              2) tarkkaillaan toimenpidettä ja sen vaiku-
7533: kysymys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesi-    tuksia ( tarkkailuvelvoite);
7534: oikeuden lupaa, voi vesilautakunta määrätä sen,         3 ) huolehditaan kalakannan turvaamiseksi
7535: jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöi-     tarvittavista toimenpiteistä soveltaen vastaa-
7536: sin, tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi     vasti, mitä 2 luvun 22 §:ssä on kalanhoitovel-
7537: ennen sen johtamista ojaan tai maahan taikka         voitteesta ja kalanhoitomaksusta säädetty; sekä
7538: ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estä-           4) suoritetaan muut vesistön pilaantumisen
7539: miseksi.                                             vähentämiseksi tarpeelliset toimenpiteet.
7540: 158                                        Lakialoite n:o 95
7541: 
7542:                        24 b §                        olevista säännöksistä muuta johdu, samalla mää-
7543:    Edellä 24 §: ssä tarkoitettu lupa annetaan        rättävä, onko tiedossa olevasta vahingosta, hai-
7544: toistaiseksi, ellei toimenpiteen luonteesta muuta    tasta ja muusta edunmenetyksestä sekä mihin
7545: johdu.                                               määrään suoritettava korvausta.
7546:    Lupapäätöksessä voidaan määrätä, mihin               Antaessaan luvan 10 luvun 2 b §:ssä tarkoi,
7547: mennessä uusi lupahakemus on edellä 24 a §: ssä      tetun hakemuksen johdosta on vesioikeuden
7548: tarkoitettujen ehtojen tarkistamiseksi tehtävä       määrättävä korvaukset myös mainitun luvun
7549: ja mitkä selvitykset on sitä varten hankittava.      2 a § :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen
7550: Jos hakija ei ole tehnyt asianmukaista uutta         nojalla tapahtuneen toiminnan aiheuttamista
7551: lupahakemusta määräaikaan mennessä, annettu          edunmenetyksistä. Jos muussa tapauksessa lupa
7552: lupa lakkaa olemasta voimassa.                       myönnetään jäteveden johtamiseen, johon on jo
7553:                                                      ryhdytty, voidaan lupapäätöksessä määrätä kor-
7554:                       25 §                           vaukset myös ennen luvan myöntämistä tapah-
7555:    Vesioikeus voi vesihallituksen tai haittaa kär-   tuneen jäteveden johtamisen aiheuttamista
7556: sivän aloitteesta muuttaa edellä 24 a §:ssä tar-     edunmenetyksistä, ei kuitenkaan pitemmältä
7557: koitettuja määräyksiä tai määrätä luvan haet-        ajalta kuin lupahakemuksen vireille tulosta.
7558: tavaksi, jos yhdestä tai useammasta toimenpi-           Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muusta
7559: teestä aiheutuu vesistön huomattavaa pilaantu-       edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä
7560: mista. Jos tällainen seuraus johtuu yhdestä toi-     ei ole edellytetty tai jonka korvaaminen lupa-
7561: menpiteestä, se voidaan myös määrätä lakkau-         päätöksessä on määrätty myöhemmin ratkais-
7562: tettavaksi.                                          tavaksi, samoin kuin vahingosta, jota tarkoi-
7563:    Vesioikeus voi vesihallituksen hakemuksesta       tetaan tämän luvun 1 § :n 3 momentissa, on
7564: vesistön tilan parantamiseksi muuttaa edellä         korvausta haettava erikseen samassa järjestyk-
7565: 24 a §: ssä tarkoitettuja määräyksiä muissakin       sessä kuin lupaa kysymyksessä olevaan toimen-
7566: kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa,        piteeseen. Milloin vahinko on aiheutunut sel-
7567: jos se vesistön nykyinen tai suunniteltu käyttö-     laisesta tähän lakiin perustuvasta toimenpi-
7568: tarkoitus huomioon otettuna on tarpeen.              teestä, johon ei tarvita lupaa, on korvausta
7569:    Edellä tässä pykälässä tarkoitettu päätös voi-    haettava vesioikeudessa tai, jos vahinko on joh-
7570: daan antaa aikaisemman päätöksen estämättä,          tunut ojituksesta, vesilautakunnassa.
7571: jos olosuhteet ovat muuttuneet.
7572:                                                                            14 §
7573:                      26 §
7574:    Jos tämän luvun 24 a tai 25 §:ssä tarkoi-             Kertakaikkineo korvaus, joka on rahana suo-
7575: tetun, määräajassa suoritettavan toimenpiteen        ritettava, on, jos asianosaiset eivät toisin sovi
7576: toteuttaminen käy sanotussa ajassa taloudelli-       tai 2 luvun 26 §:stä tai 16 luvun 24 §:n 3
7577: sesti kohtuuttoman raskaaksi taikka tarvikkei-       momentista ei muuta johdu, määrättävä mak-
7578: den puutteen vuoksi tai muusta painavasta            settavaksi tai asianmukaisesti talletettavaksi
7579: syystä tuottaa huomattavia vaikeuksia eikä toi-      ennen korvausvelvollisuuden aiheuttavaan toi-
7580: menpiteen siirtämisestä johdu huomattavaa ve-        menpiteeseen ryhtymistä. Jos vahinkoa aiheut-
7581: sistön pysyvän pilaantumisen vaaraa, maa- ja         tavaan toimenpiteeseen on myönnetty oikeus
7582: metsätalousministeriö tai, milloin kysymys on        ennen siitä maksettavan korvauksen määrää-
7583: kunnan veivoittamisesta puhdistuslaitoksen ra-       mistä, vesioikeuden päätöksessä määrätyt ker-
7584: kentamiseen yleisen viemärin yhteyteen, valtio-      takaikkiset rahakorvaukset on maksettava tai
7585: neuvosto voi pitentää toimenpiteen suorittami-       talletettava kolmen kuukauden kuluessa siitä,
7586: seksi asetettua määräaikaa enintään kolmella         kun vesioikeuden päätös on annettu. Jos pää-
7587: vuodella kerrallaan.                                 tökseen haetaan muutosta, korvaus on talle-
7588:                                                      tettava ulosotonhaltijalle. Kun korvaus talle-
7589:                                                      tetaan ulosotonhaltijalle, tälle on annettava
7590:                      11 luku                         viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös pää-
7591:                    Korvaukset                        töksestä, jolla korvaukset on määrätty. Kor-
7592:                                                      vauksensaajana on oikeus nostaa muutoksen-
7593:                    8 §                               haun johdosta talletettu korvaus lainvoimaisesti
7594:  Kun johonkin toimenpiteeseen tämän lain             määrätyn korvauksen yli menevän määrän ja
7595: mukaan annetaan lupa, on, jollei jäljempänä          sille varojen nostopäivästä laskettavan kuuden
7596:                                            Lakialoite n:o 95                                        159
7597: 
7598: prosentin koron takaisin maksamisesta asetet-        ovat saapuneet toimitusmiehiltä sekä muistu-
7599: tavaa vakuutta vastaan.                              tusten ja vaatimusten esittämistä varten sää-
7600:    Milloin vahinkoa aiheuttavaan toimenpitee-        detty määräaika on päättynyt, toimitettava suul-
7601: seen saadaan ryhtyä ennen korvauksen maksa-          linen käsittely, mikäli toimitusmiesten lausun-
7602: mista tai tallettamista, on siitä lukien, kun        non johdosta tehdyt muistutukset tai vaatimuk-
7603: vahinkoa aiheuttavaan toimenpiteeseen on an-         set antavat siihen aihetta taikka oikeus muu-
7604: nettu oikeus, määrättävä suoritettavaksi vuo-        toin pitää tällaista käsittelyä tarpeellisena. Asia-
7605: sittain korkoa kuusi sadalta kysymyksessä ole-       kirjat on ennen suullista käsittelyä pidettävä
7606: valle korvausmäärälle.                               vesioikeuden virkahuoneistossa nähtävinä. Oi-
7607:                                                      keus voi myös vaatia johtavalta toimitusmie-
7608:                                                      heltä lausunnon tehtyjen muistutusten tai vaa-
7609:                     12 luku                           timusten johdosta. (26. 6. 1970/427)
7610: 
7611:               Erinäisiä säännöksiä
7612:                                                                             24 §
7613:                     7a §
7614:    Jos tämän lain mukaan luvan myöntämisen              Jos hakemuksessa tarkoitetusta yrityksestä
7615: edellytyksenä on alueen omistajan suostumus          aiheutuvien vahinkojen selvittäminen suhteetto-
7616: toimenpiteeseen, lupaa ei voida myöntää, jos         masti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa
7617: suostumus on annettu aikaisemmin kuin viisi          ja yrityksen kiireellistä toteuttamista on ylei-
7618: vuotta ennen lupapäätöksen antamista.                seltä kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus
7619:                                                      voi, jos yritystä koskevan luvan edellytykset
7620:                                                      ilmeisesti ovat olemassa, ratkaista hakemusasian
7621:                      16 luku                         muilta kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja
7622:                                                      niiden johdosta suoritettavia korvauksia sekä
7623:      Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa           11 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviita
7624:                                                      osin. Tällöin on vahingosta, haitasta ja muusta
7625:                        5 §                           edunmenetyksestä määrättävä maksettavaksi
7626:                                                      kohtuulliseksi arvioitu ennakkokorvaus. Ennak-
7627:    Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutus-         kokorvauksesta on soveltuvin osin voimassa,
7628: alueen laajuuden vuoksi tai yrityksestä aiheu-       mitä 11 luvussa on säädetty. Antaessaan myö-
7629: tuvien vahinkojen selvittämiseen liittyvistä         hemmin päätöksen siltä osin, jolta asiaa ei
7630: syistä vaatii suhteettoman pitkän ajan ja yri-       vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi tehdä välttä-
7631: tyksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä       mättömäksi katsottavia muutoksia aikaisempaan
7632: kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi,         päätökseensä. Edellä tässä momentissa tarkoi-
7633: milloin on todennäköistä, että luvan edellytyk-      tettuun päätökseen ei saa hakea ennakkokor-
7634: set ovat olemassa, määrätä katselmustoimituk-        vausta koskevalta osalta muutosta.
7635: sen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa. Toimi-          Milloin kysymys on 10 luvun 24 §:ssä tar-
7636: tuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan          koitetusta hakemuksesta ja hakija asettaa va-
7637: suunnitelma yrityksen oikeudellisten edellytys-      kuuden aiheutuvan vahingon, haitan ja muun
7638: ten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaanko lupa     edunmenetyksen korvaamisesta, voi vesioikeus
7639:  antaa ja millä ehdolla. Toimituksen toisessa vai-   antaa edellä 2 momentissa tarkoitetun päätök-
7640: heessa selvitetään muut katselmustoimituksessa       sen määräämättä maksettavaksi ennakkokor-
7641: käsiteltävät asiat.                                  vausta.
7642:     Jos kysymys on 10 luvun 24 §:ssä tarkoi-
7643: tetusta hakemuksesta, yrityksen oikeudellisten
7644:  edellytysten selvittämiseksi sekä luvan antami-                           27 §
7645:  sen ja sen ehtojen tutkimiseksi ei ilman eri-          Jos asianosainen perusteettomasti tietämäl-
7646:  tyistä syytä saa määrätä pidettäväksi katsel-       lään väitteellä tai muulla tavoin tahallaan
7647:  mustoimitusta.                                      aiheettomasti viivyttää hakemusasiain käsittelyä
7648:                                                      niin, että siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle
7649:                     14 §                             kuluja, on tällä oikeus saada niistä korvaus.
7650:   Milloin hakemusasiassa on pidetty katsel-          Asianosaisella on myös oikeus saada kohtuulli-
7651:  mustoimitus, on vesioikeuden, kun asiakirjat        nen korvaus kuluistaan, milloin hänen on ollut
7652: 160                                        Lakialoite n:o 95
7653: 
7654: 
7655: tarpeen ryhtyä enty1snn toimenpiteisiin osoit-       ten kysymysten selvittämisessä, joita varten ei
7656: taakseen, että hänelle aiheutuu yrityksestä va-      ole määrätty edellä 1 momentissa tarkoitettua
7657: hinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, taikka      toimitusmiestä. Vesioikeus voi myös tarvit-
7658: milloin kulujen korvaamiseen on muutoin eri-         taessa määrätä sihteerinsä avustamaan toimi-
7659: tyistä syytä.                                        tusmiehiä oikeudellisten kysymysten selvitte-
7660:    Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta           lyssä.
7661: määrätään suoritettavaksi 2 luvun 27 §:ssä tar-         Toimitusmiehet sekä asiantuntija ja muut
7662: koitettu korvaus tai toimenpide taikka 11            toimituksessa avustamaan määrätyt suorittavat
7663: luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus,        tehtävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän
7664: vesioikeus voi määrätä vahingon aiheuttajan          esteellisyydestään sekä esteellisyyttä koskevan
7665: suorittamaan vahinkoa kärsineelle korvausta          väitteen tekemisestä ja estemuistutuksen hyväk-
7666: myös hänen kuluistaan asiassa.                       symisen vaikutuksista sekä toisen uskotun mie-
7667:                                                      hen määräämisestä esteellisen tai toimitukseen
7668:                                                      saapumatta jääneen sijaan on soveltuvin osin
7669:                                                      voimassa, mitä jakotoimituksen osalta jako-
7670:                      17 luku                         laissa on säädetty.
7671: 
7672:                  Muutoksenhaku                                             2 §
7673:                                                         Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat johta-
7674:                        1 §                           van toimitusmiehen tulee aloittaa toimitus kut-
7675:                                                      sumalla ne, joiden etua tai oikeutta hakemus
7676:    Valituskirjelmä ja sen liitteet on kaksin kap-    saattaa koskea, vesistön varrella tai muutoin
7677: palein annettava asianomaiseen vesioikeuteen         sen paikan läheisyydessä, missä yritys pannaan
7678: viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä           toimeen, pidettävässä alkukokouksessa lausu-
7679: sen jälkeen, kun päätös on julistettu tai annettu.   maan mielipiteensä yrityksestä. Kokousta voi-
7680: Tyytymättömyyttä päätökseen ei tarvitse erik-        daan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä.
7681: seen ilmoittaa.
7682:                                                                             3 §
7683:                                                         Vesihallituksen maaraamien toimitusmiesten
7684:                                                      on uskottujen miesten kanssa neuvotellen tar-
7685:                                                      kastettava hakemukseen liitetty suunnitelma ja
7686:                      18 luku                         tehtävä siihen tarpeellisiksi katsomansa muu-
7687:                                                      tokset. Heidän on tutkittava, ottaen huomioon
7688:       Katselmustoimitus ja lopputarkastus            myös vesien käytön kokonaissuunnitelma,
7689:                                                      alueellinen kalataloussuunnitelma sekä muut
7690:                        1 §                           vesivarojen käyttöön vaikuttavat suunnitelmat,
7691:    Milloin vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §: n         voidaanko lupa ja millä ehdoilla yritystä varten
7692: nojalla määrää pidettäväksi katselmustoimituk-       antaa sekä selvitettävä yrityksestä aiheutuvat
7693: sen, sen on ilmoitettava siitä vesihallitukselle.    vahingot ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsä
7694: Vesihallituksen on määrättävä katselmusta var-       suorittamiseksi on toimitusmiesten paikalla käy-
7695: ten johtava toimitusmies, joka toimii toimitus-      mällä perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen
7696: miesten puheenjohtajana. Vesihallitus voi mää-       vaikutuksiin sillä alueella, jota hanke koskee.
7697: rätä toimitusmieheksi myös erityisen alan asian-        Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 2 momen-
7698: tuntijan, jos se on katselmuksen suorittamiseksi     tin nojalla määrännyt katselmustoimituksen suo-
7699: tarpeellista.                                        ritettavaksi sanotussa momentissa säädetyllä
7700:    Johtavan toimitusmiehen on kutsuttava toi-        tavalla, on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa
7701: mitusmiehiksi kaksi uskottua miestä maaoikeu-        yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittämi-
7702: den lautamiehistä tai jakotoimituksia varten         nen ja niiden määrän arvioiminen sekä ehdotuk-
7703: valituista uskotuista miehistä siinä tai niissä      sen tekeminen muiden 11 luvun säännösten
7704: kunnissa, joihin yrityksen vaikutus pääasialli-      soveltamisesta suoritettava vain niin laajalti
7705: sesti ulottuu.                                       kuin se on tarpeen luvan edellytysten selvittä-
7706:    Vesioikeus voi vesihallituksen, johtavan toi-     miseksi ja ehdotuksen tekemiseksi ennakkokor-
7707: mitusmiehen tai asianosaisen pyynnöstä määrätä       vausten määräämistä varten.
7708: erityisen alan asiantuntijan avustamaan sellais-
7709:                                             Lakialoite n:o 95                                       161
7710: 
7711:    Toimitusmies, joka on luvan edellytyksistä,        väksi yritystä koskevan hakemusasian yhtey-
7712: yrityksen suunnitelmasta tai muista yritystä          dessä. Vesioikeuden päätökseen tässä asiassa
7713: koskevista seikoista eri mieltä kuin johtava          älköön haettako muutosta.
7714: toimitusmies, saa ilmoittaa eriävän mielipiteensä
7715: pöytäkirjaan merkittäväksi.                                                  8 §
7716:                         4 §                              Toimitusmiesten ollessa eri mieltä ratkaistaan
7717:    Tarkastetusta suunnitelmasta on tarpeellisilta     asia enemmistön mukaan. Jos äänet ovat tasan
7718: osin lähetettävä jäljennös yhtenä tai tarpeen         tai kaikki ovat eri mieltä, tulee johtavan toi-
7719: mukaan useampana kappaleena jokaiseen kun-            mitusmiehen mielipide päätökseksi.
7720: taan, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suun-
7721: nitelman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on kun-                                10 §
7722: nassa pidettävä yleisesti nähtävinä tämän luvun          Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä
7723: 6 §:n mukaan annetussa kuulutuksessa määrät-          katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakir-
7724: tynä aikana, kuitenkin vähintään neljäntoista         jat on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa
7725: päivän ajan. Asiakirjojen nähtävillä olosta on        viimeisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityi-
7726: ilmoitettava ainakin yhdessä asianomaisiin kun-       sistä syistä pitennä tätä aikaa, lähetettävä vesi-
7727: tiin yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jäljen-     oikeudelle. Samassa ajassa on jäljennös lausun-
7728: nös asiakirjoista on lisäksi lähetettävä hakijalle,   nosta lähetettävä hakijalle ja tämän luvun
7729: vesihallitukselle, asianomaiselle lääninhallituk-     4 § :ssä mainituille viranomaisille sekä asian-
7730: selle sekä muullekin viranomaiselle sen mukaan,       omaisiin kuntiin pantavaksi niissä yleisesti näh-
7731: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.                 täväksi kolmenkymmenen päivän ajaksi. Johta-
7732:                                                       van toimitusmiehen on samanaikaisesti asiakir-
7733:                       5 §                             jojen lähettämisen kanssa julkisesti kuulutettava
7734:    Kun suunnitelma on tämän luvun 4 §:n mu-           lausunnon nähtäväksi asettamisesta sekä muu-
7735: kaisesti ollut nähtävänä, johtavan toimitusmie-       toin noudatettava kuulutuksen tiedoksiantami-
7736: hen on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua        sessa, mitä tämän luvun 6 §:n 2 momentissa
7737: asia saattaa koskea, tämän luvun 2 §:ssä tar-         on katselmuskokouksesta säädetty. Kuulutuk-
7738: koitetussa paikassa pidettävässä katselmusko-         sessa on mainittava, mitä asianosaisten on puhe-
7739: kouksessa esittämään mahdolliset huomautuk-           valtansa säilyttämiseksi noudatettava.
7740: sensa. suunnitelman johdosta sekä sellaiset vaa-
7741: timukset ja selvitykset, joiden esittämiseen he                              11 §
7742: katsovat olevan aihetta.                                 Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muis-
7743:                                                       tutuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimi-
7744:                        6 §                            tusmiesten lausunnon johdosta taikka vaatimuk-
7745:                                                       sia asiassa, on puhevaltansa. menettämisen uhalla
7746:   Johtavan toimitusmiehen on kuulutettava             esitettävä ne vesioikeudelle kolmenkymmenen
7747: suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja kat-         päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asian-
7748: sehnuskokouksesta, kuten 1 momentissa on sää-         omaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi.
7749: detty. Kokouskutsu on annettava tiedoksi nou-         Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos
7750: dattamalla vastaavasti hakemuksen tiedoksian-         olosuhteet asian vireillä ollessa ovat olennai-
7751: tamisesta 16 luvun 8 §:ssä olevia säännöksiä.         sesti muuttuneet tai jos vesioikeus on poiken-
7752:                                                       nut toimitusmiesten lausunnosta tai jos puhe-
7753:                                                       vallan menettäminen muutoin olisi ilmeisen
7754:                        7 §                            kohtuutonta.
7755:    Milloin katselmustoimituksessa havaitaan
7756: siinä käsiteltävänä olevan yrityksen tai toimen-
7757: piteen johdosta olevan tarpeen tehdä muutok-                                13 §
7758: sia uittosääntöön, johtavan toimitusmiehen on,
7759: kuultuaan asiassa vesihallitusta ja uittoyhdis-          Kappale lopputarkastuksessa laadittua lau-
7760: tystä, mikäli sellainen toimii kysymyksessä ole-      suntoa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeu-
7761: valla alueella, ilmoitettava asiasta vesioikeu-       delle ja asianomaiseen kuntaan, jonka toimesta
7762: delle, jonka tulee ratkaista, onko kysymys uitto-     sen tulee olla yleisesti nähtävänä, sekä vesihal-
7763: säännön muuttamisesta yhdistettävä käsiteltä-         litukselle ja vesipiirin vesitoimistolle.
7764: 21 088100096K
7765: 162                                       Lakialoite n:o 9l
7766: 
7767:                     21 luku                            Jos kysymyksessä on edunmenetystä kärsi-
7768:                                                     neen tekemästä 2 luvun 27 §:ssä tai 11 luVun
7769:               Erinäisiä säännöksiä                  8 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hakemuk-
7770:                       9 §                           sesta, kustannukset maksetaan etukäteen val-
7771:    Vesioikeudessa, vesiylioikeudessa, korkeim-      tion varoista. Valtion varoista maksetut kus-
7772: massa hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa          tannukset on 16 luvun 27 §:n 2 momentissa
7773: oikeudessa todistajalla ja asiantuntijalla on       tarkoitetun vahingon aiheuttajan korvattava
7774: oikeus saada valtion varoista kohtuullinen kor-     valtiolle, ellei niitä olosuhteet ja asian laatu
7775: vaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustan-    huomioon ottaen ole kohtuullista jättää koko-
7776: nuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Myös    naan tai osittain valtion vahingoksi.
7777: asianosaisen kutsumalle todistajalle voidaan val-
7778: tion varoista maksaa korvausta, jos todistami-
7779: nen on ollut tarpeen asian selvittämiseksi.            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7780:    Hakijan tai 16 luvun 27 §:n 2 momentissa         kuuta 198 .
7781: tarkoitetun vahingon aiheuttajan on korvattava         Tämän lain voimaantullessa vireillä olevat
7782: valtiolle 1 momentissa tarkoitetut valtion va-      asiat käsitellään tämän lain säännösten mukai-
7783: roista maksetut korvaukset, ellei niitä olosuh-     sesti, jos jäljempänä ei toisin säädetä.
7784: teet ja asian laatu huomioon ottaen katsota            Milloin tämän lain voimaantullessa vireillä
7785: kohtuulliseksi jättää valtion vahingoksi koko-      olevan hakemusasian tarkoittamasta toimenpi-
7786: naan tai osittain.                                  teestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta Jai
7787:                                                     muusta edunmenetyksestä on aikaisemman låin
7788:                                                     nojalla määrätty ennakkokorvauksia, on tämän
7789:                       11 §                          toimenpiteen johdosta suoritettavia korvauksia
7790:    Milloin hakemusasiassa pidetään katselmus-       lopullisesti vahvistettaessa sovellettava samaa
7791: toimitus, on hakijan suoritettava toimitusmies-     lakia kuin ennakkokorvauksia määrättäessä.
7792: ten ja asiantuntijain matkakustannukset ja päi-        Tämän lain 11 luvun 14 §:n 3 momentti
7793: väraha, apuhenkilöiden palkkiot, maksut toimi-      koskee myös lain voimaantullessa vesiylioikeu-
7794: tukseen hankituista asiakirjoista, tiedoksianto-    dessa ja korkeimmassa oikeudessa vireillä olevia
7795: kulut ja muut toimituksesta johtuvat kustan-        asioita. Näiden osalta sanotussa momentissa
7796: nukset.                                             tarkoitettu kolmen kuukauden määräaika lue-
7797:                                                     taan tämän lain voimaantulosta.
7798: 
7799: 
7800:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
7801: 
7802:          Matti Ahde                     Saara-Maria Paakkinen         Jouko Tuovinen
7803:          Kaarina Suonio                 Sakari Knuuttila              Peter Muurman
7804:          Reino Breilin                  Matti Luttinen                Mikko Rönnholm
7805:          Matti Puhakka                  Markus Aaltonen               Bror Lillqvist
7806:          Juhani Surakka                 Aimo Ajo                      Eino Loikkanen
7807:          Pertti Hietala                 Seppo Tikka                   Tarja Halonen
7808:          Pirjo Ala-Kapee               .Pirkko Valtonen               Mauno Forsman
7809:          Olli Helminen                  Arvo Salo                     Hannu Tapiola
7810:          Maija Rajantie                 Lasse Lehtinen                Mikko Elo
7811:          Pentti Lahti-Nuuttila          Erkki Liikanen                Pekka Starast
7812:          Anna-Liisa Piipari             Lea Savolainen                Paula Eenilä
7813:          Kaj Bärlund                    Helge Siren                   Liisa Jaakonsaari
7814:          Juhani Raudasoja               Eino Grönholm                 Tellervo Koivisto
7815:          Kaisa Raatikainen              Jacob Söderman                Risto Tuominen
7816:          Jermu Laine                    Jouko Skinnari                Seija Karkinen
7817:                                         Jorma Rantala
7818:                                               1981 vp.                                             163
7819: 
7820: Lakialoite n:o 96
7821: 
7822: 
7823: 
7824: 
7825:                                   Breilin ym.: Ehdotus luonnonsuojelulaiksi
7826: 
7827: 
7828:                                         Eduskunnalle
7829: 
7830:    Voimassa oleva luonnonsuojelulaki vuodelta           Luonnonsuojelulain mukaan on kansallispuis- ·
7831: 1923 on auttamattomasti vanhentunut. Monissa         tot ja luonnonpuistot aina perustettava valtion
7832: käytännön tapauksissa on jo voitu todeta, että       maalle. Ehdotuksessa esitetään otettavaksi käyt-
7833: se ei tarjoa riittäviä keinoja nykytilanteen vaa-    töön uusi luonnonsuojelualuetyyppi, luonnon,
7834: timuksia vastaavan ja tehokkaan luonnonsuoje-         säästiö, joka perustettaisiin yksityisen maalle.
7835: lun toteuttamiseksi. Suomen luonnosta on voi-        Aina ei ole nimittäin välttämätöntä, että maan·
7836: tava säilyttää riittävän suuria ja monipuolisia,     omistusoikeus siirretään valtiolle, vaan usein
7837: koskematonta luontoa edustavia alueita jälkipol-     voidaan luonnonsuojelun tarkoituspetät saavut-
7838: ville. Toisaalta kansalaisille on turvattava hyvät   taa lieverominkin keinoin, siten että alueelle
7839: mahdollisuudet nauttia alkuperäisestä luonnosta      vahvistetaan joitakin r®hoitusmääräyksiä, mut-
7840: myös asuinpaikkansa lähellä. Tämän vuoksi lain       ta maanomistaja muutoin voi käyttää aluettaan
7841: kokonaisuudistus on tarpeen.                         entiseen tapaan.
7842:    LuOll1lQ11suojeluti ylimmän johdon ja valvon-        Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa
7843: nan osalta on lopullisena tavoitteena, että nämä     maanomistaja suojeluhankkeen käsittelyn ollessa
7844: tehtävät annetaan perustettavalle asunto- ja         kesken on metsänhakkuulla, soranotolla tms.
7845: ympäristöministeriölle. Koska ministeriön perus~     toimenpiteellä mitätöinyt suojelupyrkimykset.
7846: taminen vie vielä jonkin verran aikaa, ehdotuk-      Jotta tällainen vastaisuudessa vältettäisiin, ehdo-
7847: sessa on luonnonsuojelun ylin johto ja valvonta      tus sisältää tehostettuja mahdollisuuksia saada
7848: annettu sisäasiairuininisteriön tehtäväksi siihen    aikaan väliaikaisia maankäyttörajoituksia alueil-
7849: saakka, kunnes asunto- ja ympäristominisi:eriö       le, joiden suojelu on vireillä. Rakennuslaissa
7850: on perustettu. Tämä sen johdosta, että maa-          vanhastaan noudatetun periaatteen mukaisesti
7851: ja metsätalousministeriö, jonka tehtävänä on         ei näistä lyhytaikaisista maankäyttörajoituksista
7852: ennen kaikkea maatalouselinkeinon ja -tuotta-        maksettaisi korvauksia.
7853: jien etujen vartiointi, ei ole kyennyt riittävästi      Ehdotus sisältää edelleen säännöksiä, joilla
7854: huolehtimaan luonnonsuojelun intresseistä sil-       turvataan kasviston ja eläimistön tehostettu suO:.
7855: loin kun nämä ja maatalouselinkeinon intressit       jelu. Myös maisemansuojelu tehostuisi ehdo-
7856: ovat törmänneet vastakkain. Kärjistynein esi-        tuksen mukaan. Maaseudun tienvarsimaisemia
7857:  merkki tästä on Koijärven tapaus. Lakiehdotus       on jo pitkään rumentanut kaupallinen mainonta.
7858: edellyttääkin maa- ja metsätalousministeriön         Ehdotus tähtää ulkomainonnan saamiseen ku•
7859: luonnonvarainhoitotoimiston siirtämistä sisä,        riin niin, että mainostaulujen pystyttäminen
7860:  asiainministeriön ympäristöosastoon, joka osal-     varsinaiselle maaseudulle olisi pääsääntöisesti
7861:  taan auttaa hajallaan olevan ympäristöhallinnon     kielletty. Tästä olisi eräitä poikkeuksia, joista
7862: keskittämistä ja tehostamista.                       tärkein ilmoittelu tien varrella harjoitettavasta
7863:     Ehdotukseen on otettu uutuutena säännökset       toiminnasta: Lopuksi ehdotus sisältää nykyistä
7864:  suojelusuunnitelmista. Tällä pyritään lainsäädän-   tehokkaammat rangaistussäännökset rikkomuk-
7865: nöllisesti järjestämään luonnonsuojelun sektori-     sista lakia tai sen nojalla annettuja suojelumää-
7866: suunnitelmat, kuten kansallispuistoverkosto-         räyksiä vastaan.
7867:  suunnitelma, soidensuojeluohjelma jne., joita          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7868:  tähän asti käytännössä on laadittu ilman lain-      tavasti,
7869: säädännöllistä pohjaa. Nämä, kuten muutkin
7870:  sektorisuunnitelmat, tulisi sopeuttaa kokonais-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7871:  valtaiseen maankäytön suunnitteluun, josta ra-             lakiehdotuksen:
7872:  kennuslaissa on säännökset.
7873: 164                                        Lakialoite n:o 96
7874: 
7875:                                      Luonnonsuojelulaki
7876:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7877: 
7878:                      1 luku                          vokkaiden alueiden ja eliölajien esiintymistä.
7879:                                                      Selvittelyssä on kiinnitettävä huomiota alueiden
7880:                Yleiset säännökset                    luonnontilaisuuteen ja edustavuuteen luonnon-
7881:                        1 §                           suojelun kannalta sekä lajien uhanalaisuuteen.
7882:    Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi,            Edellä 1 momentissa mainitun selvitystyön
7883: etenkin alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi,        perusteella ministeriö laatii suunnitelmia niistä
7884: luonnonkauneuden vaalimiseksi ja luonnonhar-         toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä tarvitta-
7885: rastuksen edistämiseksi on noudatettava, mitä        vien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi.
7886: tässä laissa säädetään.                              Suunnitelmassa on mainittava ne kohteet, joista
7887:    Luonnon suojelemisesta on tämän lain lisäksi      olisi muodostettava luonnonsuojelualueita, sa-
7888: voimassa, mitä siitä on luonnonvarojen käytön,       moin kuin suojelun toteuttamiseksi tarkoitetut
7889: ympäristön pilaantomisen ehkäisemisen tai ra-        keinot.
7890: kentamisen osalta tahi muutoin erikseen sää-            Suojelusuunnitelmat on sopeutettava raken-
7891: detty tai määrätty.                                  nuslain mukaisiin vahvistettuihin kaavoihin
7892:                                                      niin, ettei kaavojen toteuttaminen vaikeudu.
7893:                      2 §
7894:    Luontoa on kansallisomaisuutena suojeltava                               5 §
7895: ja hoidettava.                                          Suojelusuunnitelman hyväksyy valtioneuvos-
7896:    Luonnossa liikuttaessa ja luontoa käsitel-        to. Sisäasiainministeriön on ennen asian esitte-
7897: täessä sitä ei saa tarpeettomasti hävittää tai       lyä valtioneuvostossa hankittava suunnitelma-
7898: vahingoittaa.                                        luonnoksesta lausunto niiltä viranomaisilta ja
7899:                                                      järjestöiltä, joita suunnitelman toteuttamisen
7900:                        3 §                           voidaan katsoa koskevan.
7901:    Luonnonsuojelun ylin johto ja valvonta kuu-
7902: luu sisäasiainministeriölle.                                                6 §
7903:    Lääninhallituksen on valvottava ja edistet-          Suojelusuunnitelma on ohjeena 3 §:ssä mai-
7904: tävä luonnonsuojelua läänissään.                     nituille viranomaisille näiden hoitaessa tämän
7905:    Kunnan tulee edistää luonnonsuojelua alueel-      lain täytäntöönpanoon kuuluvia tehtäviä.       .
7906: laan. Tässä tarkoituksessa kunnan tulee erityi-         Muidenkin kuin 1 momentissa tarkoitettujen
7907: sesti:                                               viranomaisten on suunnitellessaan alueiden
7908:    1 ) edistää yksityismailla luonnonalueiden ja     käyttöä koskevia toimenpiteitä ja toiminnassaan
7909: luonnonmuodostumien rauhoitustoimintaa;              muutoinkin katsottava, ettei toimenpiteillä vai-
7910:    2) seurata luonnonsuojelua koskevien sään-        keuteta suojelusuunnitelman toteutumista.
7911: nösten ja määräysten noudattamista; sekä
7912:    3) harjoittaa luonnonsuojelua koskevaa tie-
7913: dotus- ja valistustoimintaa.                                              3 luku
7914: . Kunnan luonnonsuojeluviranomaisena toimii
7915: kunnanhallitus, jollei tehtävää ole ohje- tai joh-   Luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit
7916: tosäännössä annettu jollekin lautakunnalle.                       Luonnonsuojelualueet
7917:    Luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon-
7918: suojelutehtävien hoito kuuluu valtion maa- ja                                7 §
7919: vesialueiden osalta metsähallitukselle.                 Alue voidaan perustaa luonnonsuojelualueek-
7920:                                                      si, kun
7921:                                                         1 ) sillä esiintyy eloyhteisö, kasvi- tai eläin-
7922:                      2 luku                          laji taikka elottoman luonnon muodostuma,
7923:                                                      joka on uhanalainen, harvinainen, sellaiseksi
7924:                Suojelusuunnitelmat                   muuttumassa tai muutoin merkittävä;
7925:                        4 §                              2) sen suojelu on tarpeellista luonnonkau-
7926:    Suojelutarpeen määrittämiseksi sisäasiainmi-      neuden tai häviämässä olevien luontaistalouden
7927: nisteriö selvittää luonnonsuojelun kannalta ar-      luomien ympäristötyyppien säilyttämiseksi;
7928:                                             Lakialoite n:o 96                                        165
7929: 
7930:   3) sen suojelu on tarpeellista tutkimus- tai         taa suppeahkoja yleisöltä suljettuja alueita. Ylei-
7931: opetustoiminnan taikka yleisön luonnonharras-          sön liikkuminen voidaan sallia luonnonpuis-
7932: tuksen ja ulkoilun vuoksi; taikka                      toissa osoitetuilla reiteillä tai alueilla, kun se
7933:    4) sen suojelu edistää yhteiskunnan kannalta        voi tapahtua luonnonsuojelua sekä tutkimus- ja
7934: muutoin merkittävän luonnonalueen suojelua.            opetustoimintaa vaarantamatta. Muutoin luon-
7935:    Luonnonsuojelualueet ovat kansallispuistoja,        nonpuistossa liikkuminen on kielletty.
7936: luonnonpuistoja ja luonnonsäästiöitä.                     Sisäasiainministeriön päätöksellä voidaan
7937:                                                        poikkeustapauksessa sallia suden, karhun, ah-
7938:       Kansallispuistot ia luonnonpuistot               man ja ilveksen pyydystäminen kansallis- ja
7939:                                                        luonnonpuistoissa. Kansallispuiston jäljempänä
7940:                        8 §                             15 §:ssä tarkoitetuissa järjestyssäännöissä voi-
7941:    Edellä 7 §:n 1 momentissa mainitut vaati-           daan antaa määräyksiä virkistyskalastuksesta,
7942: mukset täyttävä alue voidaan perustaa kansal-          marjastuksesta, sienestyksestä ja puun käytöstä
7943: lispuistoksi, kun                                      tulentekoon. Luonnonpuiston jäljempänä 15
7944:    1) alue on valtion omistuksessa;                    §:ssä tarkoitetuissa järjestyssäännöissä voidaan
7945:    2) alue on pinta-alaltaan tarkoitukseen so-         antaa määräyksiä paikallisen väestön oikeuk-
7946: piva;                                                  sista liikkumiseen, virkistyskalastukseen, mar-
7947:    3 ) alueella on erityistä merkitystä yleisenä       jastukseen ja sienestykseen.
7948: luonnonnähtävyytenä tai muutoin yleisen luon-
7949: nonharrastuksen kannalta.                                                      13 §
7950:                                                           Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa saa
7951:                        9 §                             paikallinen väestö harjoittaa riippumatta siitä,
7952:    Edellä 7 §:n 1 momentissa mamttut vaati-            mitä 12 §:ssä on sanottu, porotaloutta ja muuta
7953: mukset täyttävä alue voidaan perustaa luonnon-         kotieläinten laiduntamista, sikäli kuin se on
7954: puistoksi, kun                                         ollut aikaisemmin sallittua ja edelleen heille
7955:    1 ) alue on valtion omistuksessa;                   tarpeellista. Järjestyssäännöissä voidaan kuiten-
7956:    2) alueella on erityistä merkitystä tutkimus-       kin porotaloutta ja kotieläinten laiduntamista
7957: ja opetustoiminnan kannalta.                           kansallis- ja luonnonpuistossa rajoittaa, mikäli
7958:                                                        se luonnonsuojelun kannalta on erityisen tar-
7959:                       10 §                             peen. Sisäasiainministeriön päätöksellä voidaan
7960:   Kansallispuiston ja luonnonpuiston perusta-          paikalliselle väestölle riippumatta siitä, mitä
7961: misesta ja laajentamisesta säädetään lailla.           12 §:ssä on sanottu, sallia kalastaminen ja hyö-
7962:   Ennen kansallispuiston tai luonnonpuiston            tyriistan metsästäminen.
7963: perustamista tarkoittavan hallituksen esityksen
7964: antamista eduskunnalle on niissä kunnissa, joi-
7965: den alueilla perustettava kansallispuisto tai                                14   s
7966: luonnonpuisto sijaitsee, pidettävä katselmustoi-          Milloin huomattava yleinen etu niin vaatii,
7967: mitus, jossa selvitetään puiston perustamisen          voidaan asetuksella säätää poikkeuksia kansal-
7968: vaikutukset paikallisiin olosuhteisiin. Katsel-        lispuiston ja luonnonpuiston suojelusäännök-
7969: muksessa on paikalliselle väestölle ja kunnalle        sistä ja määräyksistä. Poikkeuksella ei kuiten-
7970: varattava tilaisuus tulla kuulluksi.                   kaan saa vaarantaa alueen suojelun tarkoitus-
7971:    Katselmuksen toimitusmiehistä ja katselmuk-         periä.
7972: sessa muutoin noudatettavasta menettelystä sää-                               15 §
7973: detään tarkemmin asetuksella.                             Kansallispuiston ja luonnonpuiston hoidon ja
7974:                                                        käytön järjestämiseksi vahvistaa sisäasiainminis-
7975:                        11 §                            teriö puistokohtaisesti hoito- ja käyttösuunni-
7976:    Kansallis- ja luonnonpuistot säilytetään luon-      telman, joka sisältää määräykset siitä, mitä kun-
7977: nonvaraisina ellei joitakin niihin sisältyviä aluei-   kin puiston osalta on niiden perustamistavoit-
7978: ta ole tarkoitettu luontaistalouden tai entisten       teiden saavuttamiseksi tehtävä.
7979: alkutuotantomuotojen luomien ympäristötyyp-               Kansallispuistolla ja luonnonpuistolla tulee
7980: pien säilyttämiseen.                                   olla erityinen järjestyssääntö. Järjestyssääntöön
7981:                        12 §                            on otettava tähän lakiin perustuvat aluetta kos-
7982:    Jos se on välttämätöntä kasvi- tai eläinlajien      kevat rauhoitusmääräykset samoin kuin sellai-
7983: suojelemiseksi, voidaan kansallispuistoon perus-       set muuhun lainsäädäntöön perustuvat määräyk-
7984: 166                                        Lakialoite .a:o 96
7985: 
7986: set, jotka alueen osalta katsotaan tarpeellisiksi.     Alueen hankkiminen ja käytön rajoittaminen
7987: Sisäasiainministeriö vahvistaa järjestyssäännön.
7988:                                                                             20 §
7989:    Ennen hoito- ja käyttösuunnitelman tai jär·
7990:                                                         Luonnonsuojelualueen perustamista ja laajen-
7991: jestyssäännön vahvistamista ministeriön on va·
7992:                                                      tamista sekä luonnonmuistomerkin rauhoitta-
7993: rattava asianomaiselle kunnalle mahdollisuus
7994:                                                      mista varten valtioneuvosto voi myöntää luvan
7995: antaa asiasta lausunto.
7996:                                                      tarvittavan alueen lunastamiseen valtiolle siinä
7997:                                                      järjestyksessä kuin laissa kiinteän omaisuuden
7998:                  Luonnonsäästiöt                     ja erityisten oikeuksien lunastuksesta ( 603/77)
7999:                        16 §                          säädetään edellyttäen, että alueen suojelemista
8000:    Luonnonsäästiöksi voidaan perustaa sellainen      tai luonnonmuistomerkin rauhoittamista on
8001: alue, josta ei muodosteta kansallispuistoa tai       luonnonsuojelun kannalta pidettävä tärkeänä.
8002: luonnonpuistoa.                                      Sama koskee aluetta rasittavan erityisen oikeu-
8003:    Luonnonsäästiön perustamisesta ja laajenta-       den poistamista.
8004: misesta päättää valtioneuvosto. Jos omistaja on         Samoin edellytyksin voidaan luonnonsuojelu-
8005: anonut luonnonsäästiön perustamista alueelleen       alueen perustamista varten lunastustoimenpi-
8006: tai siihen suostunut, päättää asiasta kuitenkin      tein määrätä rajoituksia omistajan oikeuteen
8007: se lääninhallitus, jonka alueella luonnonsäästiö     käyttää omaisuuttaan.
8008: sijaitsee.
8009:                        17 §                                                  21 §
8010:    Luonnonsäästiön rauhoitusmääräykset anne-
8011:                                                         Kun on tehty esitys tai hakemus luonnon-
8012: taan luonnonsäästiön perustamista tarkoittavassa
8013:                                                      suojelualueen perustamisesta tai laajentamisesta
8014: päätöksessä. Rauhoitusmääräysten tulee olla          taikka luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta,
8015: luonnonsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisia.
8016:                                                      lääninhallitus voi kieltää alueen sellaisen käyt-
8017: Luonnonsäästiön suojelu voi koskea alueen
8018:                                                      tämisen, joka voi vaarar1taa niitä tarkoitusperiä,
8019: koko luontoa tai vain sen tiettyjä aineksia,
8020:                                                      joihin esityksellä tai hakemuksella pyritään.
8021: muodostumia tai eliöitä. Suojelu voi myös ra-        Lääninhallituksen päätöstä on noudatettava,
8022: joittua vain alueen yleisten luonnonsuhteiden        vaikka siihen haetaan muutosta, jollei valitus-
8023: tai maisemakuvan säilyttämiseen.                     viranomainen toisin määrää.
8024:    V aitioneuvoston perustaman luonnonsäästiön
8025: rauhoitusmääräysten tulee vastata lunastustoi-          Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto tulee
8026: menpitein määrättyjä rajoituksia omistajan           voimaan siitä lukien, kun lääninhallituksen pää-
8027: oikeuteen käyttää omaisuuttaan.                      tös on annettu todisteellisesti tiedoksi alueen
8028:     Tarkempia säännöksiä luonnonsäästiöiden          omistajalle tai haltijalle taikka suojelua vaaran-
8029: perustamisessa noudatettavasta menettelystä          tavan toimenpiteen suorittajalle. Kielto on voi-
8030:  säädetään asetuksella.                              massa siihen saakka, kun lunastuslupa on myön-
8031:                                                      netty. Jollei lunastuslupaa haeta lääninhallituk-
8032:               Luonnonmuistomerkit                    sen asettamassa määräajassa, kielto lakkaa ole-
8033:                                                      masta voimassa määräajan päättyessä. Jollei
8034:                        18 §                          lunastuslupaa myönnetä tai päätöstä asiassa ei
8035:    Puu, puuryhmä tai muu kiinteä luonnon-            ole tehty kolmen vuoden kuluessa lunastuslu-
8036: esine, jota sen tieteellisen arvon, maisemallisen    pahakemuksen jättämisestä, lääninhallituksen
8037: merkityksen tai erityislaatuisuuden perusteella      tulee kumota kielto ja antaa siitä todisteelli-
8038: tahi muusta sellaisesta syystä on aihetta erityi-    sesti tieto alueen omistajalle ja haltijalle. Eri-
8039: sesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi        tyisestä syystä voidaan määräaikaa pidentää
8040: luonnonmuistomerkiksi.                               enintään kolmella vuodella.
8041:    Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoit-
8042: taminen tai turmeleminen on kielletty.                   Siitä lukien kun lunastuslupa on myönnetty
8043:                                                       ja siitä on annettu tieto alueen omistajalle ja
8044:                        19 §                           haltijalle, alueen käyttö on sallittu vain sillä
8045:    Luonnonmuistomerkin määrää rauhoitetuksi           tavoin, ettei vaaranneta niitä tarkoitusperiä,
8046: valtion alueella se viranomainen, jonka hallin-       joihin suojelulla pyritään. Rajoitus on voimassa
8047: nassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki on,       siihen saakka, kun lunastus on päättynyt tai
8048: ja muun omistajan alueella asianomainen lää-          rauennut. Lunastuksen raukeamisesta on annet-
8049: ninhallitus.                                          tava todisteellinen tieto omistajalle ja haltijalle.
8050:                                            Lakialoite n:o 96                                       167
8051: 
8052: Korvaukset luonnonsuo;elualueen perustamisesta                             4 luku
8053:                       22 §                                     Kasviston ja eläimistön suojelu
8054:    Niille kunnille, joiden alueella valtionmaalle
8055: perustettu luonnonsuojelualue sijaitsee, voidaan                         Kasvit
8056: maksaa valtion varoista tulo- ja menoarviossa                             26 §
8057: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin osoitettujen      Milloin jokin luonnonvarainen kasvilaji on
8058: määrärahojen puitteissa korvaus siitä kunnallis-    käynyt harvinaiseksi tai sen suojelemiseen muu-
8059: veron tuoton vähentymisestä, joka kunnille          toin on erityistä aihetta, valtioneuvosto voi
8060: arvioidaan aiheutuvan tämän lain voimaantulon       rauhoittaa sen koko maassa tai jollakin alueella.
8061: jälkeen tapahtuvan luonnonsuojelualueen muo-
8062: dostamisen johdosta metsätaloudesta saatavasta                             27 §
8063: tulosta maksettavan veron pienentymisenä. Kor-         Kasvin rauhoittaminen koskee luonnonva-
8064: vauksen myöntämisestä päättää valtioneuvosto.       raista yksilöä sekä sen siemeniä, itiöitä ja muita
8065:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun korvauksen       kasvinosia. Rauhoittaminen voi koskea myös
8066: maksaa metsähallitus kunnille vuosittain. Mil-      vain kasvin tiettyä alalajia, rotua tai muotoa.
8067: loin kunnassa olevalla luonnonsuojelualueella on       Rauhoitettua kasvia ei saa ottaa haltuun,
8068: vähemmän kuin 1 000 ha kasvullista metsä-           vahingoittaa tai siirtää toiseen paikkaan.
8069: maata taikka milloin luonnonsuojelualueesta on
8070: katsottava koituvan kunnalle sellaista hyötyä,                               28 §
8071: joka merkittäväitä osalta korvaa 1 momentissa          Kasvilajia, jolla ei Suomessa ole eikä ole ollut
8072: tarkoitetun verotulojen vähentymisen, ei kun-       pysyvänä luonnonvaraista kantaa, ei saa kylvää
8073: nalle myönnetä korvausta.                           eikä istuttaa luonnonvesiin tai maalle pihapii-
8074:                                                     riin, pellon taikka rakennetun tai muutoin eri-
8075:                       23 §                          tyiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle,
8076:    Milloin olosuhteet korvauksen myöntämisestä      jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä
8077: tarkoittavan päätöksen jälkeen muuttuvat siten,     pysyvä kanta.
8078: ettei edellytyksiä korvauksen myöntämiseen             Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei
8079: enää ole 29 §:n 2 momentin mukaan, sisäasiain-      koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsä-
8080: ministeriön on evättävä korvauksen suoritta-        taloudellisessa tarkoituksessa.
8081: minen.
8082:                       24 §                                                Eläimet
8083:    Korvausta voidaan myöntää valtion tulo- ja
8084: menoarvioon vuosittain otettavien määrärahojen                               29 §
8085: puitteissa vain niistä taloudellisista menetyk-        Luonnonvaraiset nisäkkäät, linnut, matelijat
8086: sistä, jotka aiheutuvat siitä, ettei maanomistaja   ja sammakkoeläimet ovat aina rauhoitettuja
8087: voi käyttää aluetta tai sen tuottoa hyväkseen.      lukuunottamatta riistalajeja ja lajeja, jotka val-
8088: Korvattavaksi menetykseksi ei katsota suojelun      tioneuvosto erikseen määrää niiden aiheuttaman
8089: toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvan alueen     vahingon tai muun erityisen syyn vuoksi koko
8090: arvon alenemista.                                   maassa tai jollakin alueella jatkuvasti tai tie-
8091:    Korvausta ei myönnetä sellaisen alueen osal-     tyksi ajaksi sellaisiksi, joita rauhoitussäännökset
8092: ta, josta on muodostettu luonnonsuojelualue         eivät koske.
8093: ennen korvausta koskevan hakemuksen teke-              Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun eläin-
8094: mistä. Korvaus suoritetaan omistajalle kerta-       lajin voi valtioneuvosto rauhoittaa koko maassa
8095: kaikkisena välittömästi luonnonsäästiön perusta-    tai jollakin alueella, mikäli lajin suojeleminen
8096: mis- tai laajentamispäätöksen tekemisen jälkeen.    on tarpeen sen säilyttämiseksi tai muusta erityi-
8097:                                                     sestä syystä.
8098:                        25 §                                                  30 §
8099:    Jos luonnonsäästiön rauhoituspäätös pure-           Eläimen rauhoittaminen koskee eläinlajin
8100: taan omistajan hakemuksesta taikka jos ilme-        luonnonvaraista yksilöä sen eri kehitysasteissa
8101: nee, että omistaja on virheellisiä tietoja anta-    ja pesiä. Rauhoittaminen voi koskea myös vain
8102: malla tai muutoin erehdyttämällä saanut kor-        eläinlajin tiettyä alalajia tai rotua.
8103: vausta, on korvaus maksettava takaisin val-            Rauhoitettua eläintä ei saa pyydystää, ottaa
8104: tiolle. Sisäasiainministeriön asiana on huolehtia   haltuun, vahingoittaa, siirtää toiseen paikkaan
8105: korvauksen takaisin perimisestä.                    tai häiritä aiheettomasti.
8106: 168                                           Lakialoite n:o 96
8107: 
8108:                          31 §                           eläimen t01m1ttaa edelleen tutkittavaksi sen
8109:    Sisäasiainministeriö voi antaa lajikohtaisia         kuolinsyyn toteamiseksi.
8110: määräyksiä harvinaisen rauhoitetun lajin pesällä           Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia mää-
8111: tarkkailemisen, valokuvaamisen ja elokuvaami-           räyksiä siitä, milloin ja millä ehdoin rauhoitettu
8112: sen rajoittamisesta.                                    eläinyksilö voidaan luovuttaa myös muiden kuin
8113:                          32 §                           valtion kokoelmiin.
8114:    Eläinlajia, jolla ei ole eikä ole ollut Suomessa        Ministeriö voi samoin antaa määräyksiä sai-
8115: pysyvänä luonnonvaraista kantaa, ei saa päästää         raana tai vahingoittuneena tavatun rauhoitetun
8116: vapauteen, jos on aihetta epäillä, että siitä voi       eläimen hoitoonottamisesta tai lopettamisesta.
8117: syntyä pysyvä kanta.                                                           36 §
8118:    Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske riis-            Valtioneuvosto voi kieltää jonkin muun kuin
8119: taeläimiä eikä kaloja.                                  rauhoitetun kasvi- tai eläinlajin keräämisen tai
8120:                    Erityissuojelu                       kaupittelun taikka rajoittaa näitä toimia. Kielto
8121:                                                         tai rajoittaminen voi koskea myös vain lajin
8122:                        33 §                             tiettyä alalajia, rotua tai muotoa.
8123:    Sellaisen luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin,        Kiellon tai rajoituksen edellytyksenä on, että
8124: jonka häviämisuhka on ilmeinen, valtioneuvosto          lajin kerääminen tai pyynti kaupittelua varten
8125: voi määrätä erityissuojelun kohteena olevaksi           saattaa vaarantaa lajin säilymistä.
8126: lajiksi. Valtioneuvosto voi samalla määrätä lajin
8127: esiintymiä koskevat viranomaisten asiakirjat                                  37 §
8128: salassapidettäviksi.                                       Luonnonsuojelun kannalta tarpeelliset saan-
8129:    Erityissuojelun kohteena olevan lajin kan-           nökset kasvien tai eläinten, niiden osien tahi
8130: nan turvaamiseksi sisäasiainministeriön tulee           johdannaisten maahantuonnista ja maastavien-
8131: seurata kannan kehitystä ja tehdä päätös lajin          nistä annetaan asetuksella.
8132: suojelu- ja hoito-ohjelmaksi.                              Erittäin uhanalaisten lajien, niiden osien ja
8133:                         34 §                            johdannaisten maahantuonti tai maastavienti
8134:    Sisäasiainministeriön päätös erityissuojelun         voidaan valtioneuvoston päätöksellä kokonaan
8135: kohteena olevan lajin suojelu- ja hoito-ohjel-          kieltää.
8136: maksi voi sisältää maa- ja vesialueiden käytön             Tämän luvun säännöksissä tai niiden nojalla
8137: rajoituksia valtion alueilla siinä määrin kuin se       rauhoitettujen kasvien ja eläinten tuonti on
8138: on lajin esiintymien säilymisen kannalta välttä-        aina kielletty ilman sisäasiainministeriön lupaa.
8139: mätöntä.                                                                       38 §
8140:    Milloin erityissuojelun kohteena oleva laji             Tämän luvun mukaisista rauhoitussäännök-
8141: esiintyy muun kuin valtion omistamalla alueella,        sistä tai -määräyksistä saa poiketa silloin, kun
8142: ministeriön on ilmoitettava, silloin kun siihen         se on välttämätöntä ihmisen tai arvokkaan koti-
8143: on tarvetta, maanomistajalle lajin esiintymästä.        eläimen suojaamiseksi näitä välittömästi uhkaa-
8144: Mikäli ilmoitus on tehty, maanomistajan tulee           valta vaaralta.
8145: ilmoittaa ministeriölle hyvissä ajoin tai viimeis-         Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa
8146: tään kolme kuukautta ennen sellaiseen toimen-           tapauksissa voi lääninhallitus myöntää luvan
8147: piteeseen ryhtymistä, joka tarkoittaa kyseessä          rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poikkea-
8148: olevan lajin esiintymispaikan muuttamista, sano-        miseen. Lupaa kalasääsken, kotkan tai merikot-
8149: tusta toimenpiteestä.                                   kan pesäpuun kaatamiseen ei kuitenkaan saa
8150:              Hallussapito ja kauppa                     myöntää ilman erityisen painavaa syytä.
8151:                                                            Rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poi-
8152:                       35 §                              kettaessa on vältettävä rauhoitettujen kasvien
8153:    Kuolleena tavattujen rauhoitettujen eläinten         tai eläinten vahingoittamista toimenpiteen
8154: haltuunotto niiden rauhoitusaikana on kielletty.        oikealla ajoituksella tai turvautumaila ensisijai-
8155: Kuitenkin saadaan rauhoitettu eläin, joka löy-          sesti paikalta siirtoon tai karkottamiseen.
8156: detään kuolleena ja jolla on asianmukaisesti
8157: käsiteltynä tieteellistä, opetuksellista tai keräily-                          39 §
8158: arvoa, ottaa talteen toimitettavaksi viipymättä            Rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poi-
8159: yliopistolliselle luonnontieteelliselle museolle        kettaessa ei rauhoitettuja kasveja tai eläimiä saa
8160: tai poliisiviranomaiselle. Samoin saa kuolleen          ottaa haltuun.
8161:                                              Lakialoite n:o 96                                        169
8162: 
8163:                         40 §                                            Ulkovarastointi
8164:    Milloin rauhoitettu kasvi- tai eläinlaji on                               44 §
8165: paikallisesti haitallisessa ~äärin. lisä~ntynyt .t~i      Pitkäaikaiseksi tarkoitettu varastointi ulko-
8166: muuten osoittautunut vahingolliseksi, vot stsa-        salle on suoritettava niin, ettei se turmele ylei-
8167: asiainrninisteriö antaa luvan poiketa tai mää-         seltä kulkuväylältä tai muulta yleiseltä paikalta
8168: rätä poikkeamaan yksittäistapauksessa rauhoi-
8169: tussäännöksistä tai -määräyksistä.                     näkyvää maisemaa.                   ..     .. .. ..
8170:                                                           Milloin ulkovarasto SIJaitsee rum, etta suta
8171:    Ministeriö voi myös myöntää luvan poiketa           saattaa aiheutua 1 momentissa tarkoitettu seu-
8172: tämän luvun mukaisista säännöksistä tai mää-           raus voi lääninhallitus määrätä varastonpitäjän
8173: räyksistä, kun kysymyksessä on opetus- tai tut-
8174: kimustarkoitus tahi muu hyväksyttävä syy.
8175:                                                        ryht~mään sellai.siin to~enpite~siin, joill~ .. mai:
8176:                                                        nittu maisemallinen hrutta vmdaan estaa tat
8177:                                                        saattaa mahdollisimman vähäiseksi.
8178:                       Pyynti
8179:                                                                          Ulkomainonta
8180:                         41 §
8181:    Pyydettäessä sellaisia eläimiä, jotka valtio-                             45 §
8182: neuvosto on jättänyt rauhoitusmääräyksen ulko-            Esineiden sijoittaminen sekä tekstin ja kuvien
8183: puolelle tai pyynnin tapahtuessa sisäasiainmi-         maalaaminen ja heijastaminen samoin kuin niitä
8184: nisteriön myöntämällä luvalla, on noudatettava         koskevien rakenneimien asettaminen ulkosalle
8185:                                                        on mainos-, propaganda- tai muussa sellaisess~
8186: metsästyslain säännöksiä pyynt~neuvo~_sta .. ~~
8187: -tavoista, pyynnin valvonnasta kmn myos suta,          tarkoituksessa ( ulkomainonta) kielletty, ellet
8188: missä pyyntiä saa harjoittaa.                          jäljempänä tässä luvussa ole toisin sää~_etty.
8189:    Edellä 1 momentissa tarkoitetuista metsäs-             Ulkomainoksien käyttämisestä liikenteen
8190: tyslain säännöksistä voidaan kuitenkin poiketa         opastamiseen sekä niiden sijoittamisesta ajoneu-
8191: tiettyjen eläinlajien ja tiettyjen tapausten osalta,   voihin tai muihin liikennevälineisiin on voi-
8192: milloin erityiset syyt sitä vaativat.                  massa, mitä siitä on erikseen säädetty tai mää-
8193:    Vaitioneuvosto voi niin ikään kieltää selkä-        rätty.
8194: rangattoman eläinlajin pyyntikein'?n, mikäli sen                               46 §
8195: käyttö voidaan todeta luonnonsuojelun kannalta             Rakennuksessa tai enintään 50 metrin etäi-
8196: haitalliseksi.                                         syydellä siitä taikka huoltoasema-, tehdaston-
8197:                                                        tilla tai vastaavalla saa ilmoittaa rakennuksessa
8198:                                                        harjoitettavan liike-, työ-, toimisto-, liikunta-,
8199: Rauhoitetun eläimen aiheuttamien vahinkojen            kokous- tai muun vakinaisen toiminnan harjoit-
8200:                 korvaaminen                            tajan toiminimen sekä paikalla harjoitettavasta
8201:                                                        toiminnasta sekä siellä myytävistä tai tuotetta-
8202:                       42 §                             vista hyödykkeistä. Mitä edellä on säädetty ra-
8203:    Milloin rauhoitetun eläimen kanta on niin           kennuksessa tapahtuvasta mainonnasta, kosk~e
8204: heikko ettei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä           myös kioskeja tai muita vastaavia rakennelmta
8205: torjum~an sen aiheuttamaa vahinkoa eläimiä              (pysyvät ulkomainokset (           .        .   .
8206: tappamalla, sisäasiainministeriö myöntä~ valt~on           Kokous- valistus- trude-, urheilu-, huvt- tat
8207: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osmtettu]en        muuta sell~ista tilai~uutta taikka valtiollisia ja
8208: määrärahojen puitteissa avustuksia vahinkoa            kunnallisia vaaleja koskevaa ilmoittelua saa har-
8209: kärsineille.                                           joittaa ulkosalla aikaisinta~n ku~ka~t~a enn<:n
8210:                                                        asianomaista tilaisuutta tat vaahtotmttusta Ja
8211:                       5 luku                           ilmoitukset on poistettava viimeistään viikon
8212:                                                        kuluttua tilaisuuden pitämisestä tai vaalihuo-
8213:                  Maisemansuojelu                       neistojen sulkemisesta (tilapäiset ulkomainok-
8214:                                                        set).
8215: Maiseman ja luonnon esineiden turmeleminen                 Talonrakennus-, maanrakennus- ja vesiraken-
8216:                        43 §                            nustyömaalla sekä tehdasalueella, varastoaluee!-
8217:    Maisemaa ei saa tarpeettomasti turmella.            la, soranottopaikalla tai muulla vastaavalla tOI-
8218:    Kiviin, kallioihin, puihin ja muihin luonnon        mipaikalla saa toiminnan kestämisaikana ol~a
8219: esineisiin ei saa tarpeettomasti tehdä merkkejä        ulkomainos, joka sisältää työmaata koskevta
8220: tai niitä muulla tavoin turmella.                      tietoja ( työmaiden ulkomainokset).
8221: 22 088100096K
8222: 170                                         Lakialoite n:o 96
8223: 
8224: 
8225:                        47 §                                              Soveltamisala
8226:    Lääninhallitus voi hakemuksesta antaa tar-
8227: peellisiksi katsomillaan ehdoilla luvan:                                      50 §
8228:                                                           Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta asema-
8229:    1) .pysyvän ulkomainoksen sijoittamiseen            kaava- ja rakennuskaava-alueilla eikä alueilla,
8230: 46 S:n 1 momentissa mainittua etäisyyttä               joilla on voimassa rakennuslain (370/58)
8231: kauemmaksi rakennuksesta, milloin tätä on pi-          42 §:n 2 momentissa tai 100 §:n 2 momen-
8232: dettävä tarkoituksenmukaisena ulkomainoksen            tissa tarkoitettu rakennuskielto.
8233: näkymisen kannalta eikä toimipisteeseen ole
8234: opastusta järjestetty liikennemerkein;
8235:    2) matkailua koskevan muun opasteen kuin
8236: liikennemerkin sijoittamiseen. Asiasta on pyy-                               6 luku
8237: dettävä tie- ja vesirakennushallituksen lausunto;                     Erinäisiä säännöksiä
8238: sekä
8239:    3) ulkomainoksen sijoittamiseen asema- tai          Rauhoituksen säilyminen ja omistajan vaihdos
8240: rakennuskaava-alueeseen verrattavissa olevalle                               51 §
8241: rakennetulle alueelle, kuitenkin enintään 100            Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon-
8242: metrin etäisyydelle rakennuksesta.                     muistomerkin rauhoittamista koskeva päätös
8243:    Poliisipiirin päällikkö voi antaa tarpeellisiksi    pysyy voimassa siinäkin tapauksessa, että alue
8244: katsomillaan ehdoilla luvan julkisen huvitilai-        myydään pakkotoimin taikka muulla tavoin luo-
8245: suuden pitäjälle muutakin kuin huvitilaisuutta         vutetaan tai siirtyy toisen omaksi.
8246: koskevan ulkomainoksen sijoittamiseen kyseessä
8247: olevaan tilaisuuteen.
8248:                                                                   Rauhoituksen purkaminen
8249:                        48 §                                                   52 §
8250:    Ulkomainos on laadittava ja sijoitettava siten,        Viranomainen, joka on päättänyt luonnon-
8251: että se asemansa, muotonsa, kokonsa, materiaa-         säästiön perustamisesta tai laajentamisesta
8252: linsa, värinsä ja rakenteensa puolesta sopeutuu        taikka luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta,
8253: mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Tarkem-            voi supistaa luonnonsäästiön alaa, muuttaa pe-
8254: mat määräykset annetaan tarvittaessa asetuk-           rustamispäätöksessä voimaanasetettuja määräyk-
8255: sella.                                                 siä ja lakkauttaa luonnonsäästiön tai luonnon-
8256:                        49 §                            muistomerkin rauhoituksen.
8257:    Jos joku, jonka lukuun ulkomainontaa har-              Edellä 1 momentissa mainitun päätöksen
8258: joitetaan, tai ellei siitä ole tietoa, jonka toi-      muuttamisen edellytyksenä on, että luonnon-
8259: mesta ulkomainos on asetettu, poliisipiirin pääl-      oloissa tai luonnonsuhteissa muutoin on tapah-
8260: liköltä saamastaan kirjallisesta kehotuksesta          tunut sellainen muutos, joka olennaisesti vähen-
8261: huolimatta on laiminlyönyt:                            tää kohteen suojeluarvoa, taikka luonnonsääs-
8262:                                                        tiötä tai osaa siitä taikka sitä aluetta, jolla rau-
8263:    1 ) poistaa tai siirtää sallitulle paikalle tämän   hoitettu luonnonmuistomerkki on, tarvitaan sel-
8264: lain tai sen nojalla annetun asetuksen vastai-         laista hanketta varten, jolla elinkeinotoiminnan
8265: sesti tarkoitetun ulkomainoksen;                       edistämisen kannalta tai muusta siihen verrat-
8266:    2) poistaa ennen tai jälkeen sallitun ajan          tavasta syystä on erittäin tärkeä yleinen mer-
8267: olevan ulkomainoksen tai                               kitys.
8268:    3) poistaa muodoltaan, kooltaan tai väril-             Sisäasiainministeriö voi myös muuttaa rau-
8269: tään taikka muuten tämän lain nojalla annetun          hoitusmääräyksiä, jos vanhojen rauhoitusmää-
8270: asetuksen vastaisen ulkomainoksen,                     räysten ei katsota olevan enää luonnonsuojelun
8271: poliisipiirin päälliköllä on valta laiminlyöjän        kannalta tarkoituksenmukaisia.
8272: kustannuksella teettää, mitä tämä on laiminlyö-
8273: nyt. Päätös voidaan panna täytäntöön muutok-                                 Maksut
8274: senhausta huolimatta. Tämän pykälän säännös-
8275: ten nojalla teetettyjen töiden kustannukset suo-                           53 §
8276: ritetaan etukäteen valtion varoista ja peritään           Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon-
8277: asianomaiselta siinä järjestyksessä kuin julkis-       muistomerkin rauhoittamista koskevat päätök-
8278: ten saatavien ulosotosta on säädetty.                  set ovat maksuttomia.
8279:                                              Lalåaloite n:o 9&                                        171
8280: 
8281:                        54 §                            koksesta sakkoon tai vankeuteen enintään vuo-
8282:    Kansallispuiston ja valtion omistamalle alueel-     deksi.
8283: le perustetun luonoonsäästiön palveluista voi-                               59 §
8284: daan periä kustannusten peittämiseksi maksuja             Milloin luonnonsuojelurikos kohdistuu eri-
8285: sen mukaan kuin sisäasiainministeriö määrää.           tyissuojelun kohteena olevaan kasvi- tai eläin-
8286:                                                        lajiin taikka aiheuttaa pysyvän vaurion luon-
8287:             Maastoon merkitseminen                     nonsuojelualueella ja jos rikosta näissä tai
8288:                                                        muissa tapauksissa, ottaen huomioon rikokseen
8289:                       55 §                             johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu-
8290:    Luonnonsuojelualue ja luonnonmuistomerkki           dessaan, on pidettävä törkeänä, on rikoksen
8291: on maastoon merkittävä selvästi havaittavalla          tekijä tuomittava törkeästä luonnonsuojeluri-
8292: tavalla.                                               koksesta vankeuteen vähintään yhdeksi vuo-
8293:    Valtion maa- tai vesialueelle perustettavan         deksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
8294: luonnonsuojelualueen rajat on pyrittävä saa-
8295: maan maastoon soveltuviksi. Ne määrätään
8296: muuta valtion maata vastaan maanmittaustoi-                              Pakkokeinot
8297: mituksessa soveltuvia osin noudattaen, mitä                                   60 §
8298: jakolaissa ( 604/51) on säädetty rajankäynnistä.          Milloin joku ryhtyy muuhun kuin 49 §:ssä
8299:    Muun kuin valtion maa- tai vesialueelle pe-         tarkoitettuun tämän lain tai sen nojalla annet-
8300: rustetun iuonnonsäästiön perustamispäätöksessä         tujen säännösten tai määräysten vastaiseen toi-
8301: voidaan määrätä, että luonnonsäästiön osalta           menpiteeseen tai laiminlyö niiden nojalla mää-
8302: noudatetaan, mitä 2 momentissa on sanottu.             rätyn tehtävän, lääninhallituksella on valta vel-
8303: Tästä rajankäynnistä sekä luonnonsäästiöiden ja        voittaa asianomainen poistamaan oikeudenvas-
8304: luonnonmuistomerkkien merkitsemisestä aiheu-           tainen tila tai laiminlyönti uhkasakolla tai
8305:  tuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.      uhalla, että tarpeelliset toimenpiteet suorite-
8306:                                                        taan valtion toimesta asianomaisen kustannuk-
8307:       .Yhteisten alueiden rauhoittaminen               sella.
8308:                         56 §                              Kustannukset maksetaan etukäteen valtion
8309:    Siitä, haetaanko luonnonsuojelualueen perus-        varoista ja peritään asianomaiselta siinä järjes-
8310: tamista eri tiloille yhteisesti kuuluvalle alueelle,   tyksessä kuin julkisten saatavain ulosotosta on
8311: päätetään osakasten kokouksessa. Päätöksen te-         säädetty.
8312: kemisestä on voimassa, mitä vuokralle antami-             Lääninhallituksella on niin ikään valta kes-
8313: sesta on säädetty eräistä yhteisistä alueista ja       keyttää työ tai muu toimi, johon on ryhdytty
8314: niihin verrattavista etuoksista annetussa laissa       vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään-
8315:                                                        nöksiä tai määräyksiä.
8316: (204/40).
8317: 
8318:               Rangaistussäännökset                         Viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet
8319:                        57 §                                                   61 §
8320:    Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla               Luonnonsuojelun valvontaa hoitavilla 3 §:ssä
8321: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomit-        mainituilla tai sen nojalla määrätyillä viranomai-
8322: tava, jollei muualla ole säädetty ankarampaa           silla on oikeus ottaa talteen metsästys-, keräily-
8323: rangaistusta, luonnonsuojelurikkomuksesta sak-         tai muut välineet, joita on käytetty taikka aio-
8324: koon.                                                  taan käyttää vastoin tämän lain säännöksiä ja
8325:                        58 §                            määräyksiä, samoin kuin tämän lain vastaisesti
8326:    Joka rikkoo rauhoitussäännöksiä ja -mää-            haltuun otetut eläimet, niiden kehitysasteet tai
8327: räyksiä, harjoittaa tämän lain vastaisesti maasta      pesät tahi kasvit, kivet taikka muuta sellaista,
8328: vientiä tai maahan tuontia, turmelee rauhoite-         mitä tässä laissa on kielletty.
8329: tun luonnonmuistomerkin tai muuta luontoa,
8330: ryhtyy varastointiin ja ulkomainontaan tämän                                62 §
8331: lain vastaisesti ja siitä aiheutuu huomattavaa            Milloin todennäköisin perustein epäillään,
8332: haittaa paikalliselle luonnolle, kasvistolle tahi      että tämän lain säännöksiä tai niiden nojalla
8333: eläimistölle, taikka maiseman huomattavaa ru-          annettuja määräyksiä on rikottu, on tämän lain
8334: mentumista, on tuomittava luonnonsuojeluri-            noudattamisen valvontaa haitavilla valtion ja
8335: 172                                       Lakialoite n:o 96
8336: 
8337: kunnan viranomaisilla oikeus suorittaa alueella     eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta
8338: tarkastus.                                          valtion maille 18 päivänä helmikuuta 1938
8339:                       63 §                          annetun lain (83/38) 16 §, eräiden uusien
8340:    Poliisi on velvollinen antamaan tämän lain       luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtion-
8341: ja sen nojalla annettujen säännösten ja mää-        maille 21 päivänä joulukuuta 1956 annetun lain
8342: räysten täytäntöönpanemiseksi virka-apua.           ( 634/56) 25 § ja Karkalin luonnonpuistosta
8343:                                                     24 päivänä heinäkuuta 1964 annetun lain
8344:                                                      (432/64) 3 §.
8345:              Valtuutussäännökset                       Tämän lain voimaantulosta lukien muuttuvat
8346:                                                     aikaisemman lainsäädännön nojalla perustetut
8347:                      64 §                           luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit
8348:   Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-       tässä laissa tarkoitetuiksi luonnonsuojelualueiksi
8349: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.     ja luonnonmuistomerkeiksi.
8350:                       65 §                                                 67 §
8351:    Vaitioneuvoston päätöksellä voidaan sellai-         Tämän lain säännöksiä ei sovelleta rauhoi-
8352: nen tehtävä siirtää lääninhallitukselle, joka       tettuihin eläimiin ja kasveihin, jotka on saatu
8353: tässä laissa on annettu sisäasiainministeriölle,    laillisesti ennen lain voimaantuloa.
8354: jos asian hoito voidaan näin järjestää tarkoituk-      Tämän lain 44 § :n säännöstä ulkovarastoin-
8355: senmukaisemmin.                                     nista ei sovelleta kahden vuoden aikana lain
8356:                                                     voimaantulosta lukien sellaiseen varastoon, joka
8357:       Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset            on perustettu ennen lain voimaantuloa.
8358:                                                        Sellaiset ulkosalle asetetut ilmoitukset, julis-
8359:                      66 §                           teet, taulut ja muut laitteet, jotka on asetettu
8360:   Tämä laki tulee voimaan     pa1vana               paikalleen ennen tämän lain voimaantuloa, saa-
8361: kuuta 198 , ja sillä kumotaan 23 päivänä hel-       daan, mikäli ne ovat aikaisempien säännösten
8362: mikuuta 1923 annettu luonnonsuojelulaki (71/        mukaisia, pitää paikallaan yhden vuoden ajan
8363: 23) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen,         lain voimaantulosta lukien.
8364: 
8365: 
8366:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8367: 
8368:          Reino Breilin                  Pertti Hietala                 Seppo Tikka
8369:          Matti Ahde                     Kaj Bärlund                    Saara-Maria Paakkinen
8370:          Kaarina Suonio                 Peter Muurman                  Aimo Ajo
8371:          Risto Tuominen                 Mikko Rönnholm                 Eino Loikkanen
8372:          Jorma Rantala                  Kaisa Raatikainen              Jouko Tuovinen
8373:          Anna-Liisa Piipari             Liisa Jaakonsaari              Markus Aaltonen
8374:          Sakari Knuuttila               Jermu Laine                    Juhani Raudasoja
8375:          Arvo Salo                      Hannu Tapiola                  Jouko Skinnari
8376:          Lasse Lehtinen                 Pirkko Valtonen                Pentti Lahti-Nuuttila
8377:          Matti Luttinen                 Mikko Elo                      Eino Grönholm
8378:          Pirjo Ala-Kapee                Mauno Forsman                  Helge Siren
8379:          Jacob Söderman                 Tarja Halonen                  Lea Savolainen
8380:          Niilo Hämäläinen               Olli Helminen                  Bror Lillqvist
8381:          Paula Eenilä                   Juhani Surakka
8382:                                                1981 vp.                                          173
8383: 
8384: Lakialoite n:o 97
8385: 
8386: 
8387: 
8388: 
8389:                                    Bärlund ym.: Ehdotus lWksii valtion osanotosta eräiden maa- ja
8390:                                       vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain 4 S:n muut-
8391:                                       tamisesta
8392: 
8393: 
8394:                                          Eduskunnalle
8395: 
8396:    Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira-            Hyväksyessään soidensuojelun perusohjelman
8397: kennustöiden kustannuksiin voimassa olevassa          valtioneuvosto ei samalla hyväksynyt toteutta-
8398: laissa ( 433/63 ) ei ole sellaista säännöstä, jonka   misohjelmaa. Näin ollen ei ole tiedossa, missä
8399: mukaan kyseisen rakennushankkeen toteuttami-          määrin ja mitä aikataulua noudattaen maita
8400: sen rahoittaminen voitaisiin evätä sillä perus-       ostetaan valtiolle tai muodostetaan yksityisen
8401: teella, että hanke koskee luonnonsuojelualueena       omistamiksi luonnonsuojelualueiksi. Kuitenkin
8402: suojeltavaksi suunniteltua aluetta. Kun alue          on selvää, että toteuttaminen vie kauan aikaa.
8403: kuuluu valtioneuvoston hyväksymään ohjel-             Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että val-
8404: maan, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelu-          tio ennen suojelun toteuttamista rahoittaa sel-
8405: alueen perustaminen, nykyistäkin lakia tosin          laisia toimenpiteitä, joiden seurauksena alue
8406: voitaisiin tulkita siten, etteivät valtion viran-     muuttuu siinä määrin, että sillä ei enää ole
8407: omaiset saisi myöntää rahoitusta sellaiseen           luonnonsuojelullista arvoa. Asia tulisikin jär-
8408: maankuivatustyöhön, joka on ristiriidassa val-        jestää siten, että valtioneuvoston hyväksymään,
8409: tioneuvoston hyväksymän ohjelman kanssa.              luonnonsuojelualueen perustamista koskevaan
8410: Käytännössä tulkinta ei ole kuitenkaan ollut tä-      ohjelmaan kuuluvalla alueella luovutaan maan-
8411: mänkaltainen. Maa- ja metsätalousministeriön          kuivatustyöstä, joka vaarantaa kyseisen luon-
8412: antaman lausunnon perusteella on esimerkiksi          nonsuojeluhankkeen toteuttamisen.
8413: päätetty rahoittaa maankuivatustyötä, jonka              Metsänparannushankkeiden osalta edellä esi-
8414: seurauksena Flytträsk-niminen järvikuivio uh-         tetty järjestely on jo toteutettu metsänparan-
8415: kaa menettää merkityksensä aiottuna suojelu-          nuslain 2 § :n 2 momentin muuttamisesta an-
8416: alueena. Näin on tapahtunut, vaikka Flytträsk         netulla lailla {429/80).
8417: sisältyy valtioneuvoston hyväksymään soiden-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8418: suojelun perusohjelmaan kuuluvaan Saaristo-           nioittaen,
8419: Suomen keidassuojeluvyöhykkeen kohteeseen
8420: n:o 10 Tjärnmossen-Flytt, joka sijaitsee Inkoon                 että Eduskmzta hyväksyisi seuraavan
8421: ja Siuntion kunnissa.                                        lakiehdotuksen:
8422: 
8423: 
8424:                                                 Laki
8425:     valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain 4 §:n
8426:                                          muuttamisesta
8427: 
8428:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8429:    lisätään valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin 30 patvana
8430:  elokuuta 1963 annetun lain {433/63) 4 §:n 2 momenttiin uusi näin kuuluva 5 kohta:
8431: 
8432:                        4§
8433:                                                          5) että suunnitelman toteuttaminen ei vaa-
8434:   Varojen myöntämisen edellytyksenä maan-             ranna sellaisen luonnonsuojeluhankkeen toteut-
8435: kuivatustyön rahoittamiseen on:                       tamista, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksy-
8436: 174                                     Lakialoite n:o 97
8437: 
8438: 
8439: mään ohjelmaan ja jonka tarkoituksena on luon-      Tämä laki tulee voimaan   päivänl·
8440: nonsuojelualueen perustaminen.                    kuuta 19
8441: 
8442: 
8443:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8444: 
8445:          Kaj Bärlund                 Niilo Hämäläinen             Matti Luttinen
8446:          Jacob Söderman              Elisabeth Rehn               Toivo Mäkynen
8447:          Kaarina Suonio              Kaisa Raatikainen            Terhi Nieminen-Mäkynen
8448:          Tarja Halonen               Peter Muurman                Bror Lillqvist
8449:          Saara-Maria Paakkinen       Olli Helminen                Jutta Zilliacus
8450:          Hannu Tapiola               Risto Tuominen               Asser Stenbäck
8451:          1.-C. Björklund             Jouko Tuovinen               Pirjo Ala-Kapee
8452:                                              1981 vp.                                           175
8453: 
8454: Lakialoite n:o 98
8455: 
8456: 
8457: 
8458: 
8459:                                  Grönholm ytn.: Ehdotus laiksi kunnallislain 22 §:n muuttami-
8460:                                      sesta
8461: 
8462: 
8463:                                         Eduskunnalle
8464: 
8465:   Kunkin vaalikauden alussa kunnanvaltuuston        enemmtsto kunnanhallituksessa, lautakunnissa
8466: suorittamat luottamushenkilöiden vaalit pysy-       ja johtokunnissa.
8467: vät voimassa, vaikka valituksen johdosta kun-          Nykyinen tilanne saattaa aiheuttaa muitakin
8468: nassa joudutaan toimittamaan uudet kunnallis-       vääristymiä kunnallishallintoon, esimerkiksi
8469: vaalit. Uusien vaalien perusteella valittava kun-   kuntainliittojen liittovaltuustojen poliittiseen
8470: nanvaltuusto ei pysty vaikuttamaan toimikau-        kokoonpanoon.
8471: dellaan lautakuntien ja johtokuntien sekä mui-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
8472: den luottamushenkilöelinten kokoonpanoon.           nioittavasti,
8473:   Edellä sanotusta johtuen uusien vaalien jäl-
8474: keen voi syntyä esimerkiksi tilanne, että kun-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8475: nassa, jonka valtuustossa enemmistö on siirty-             lakiehdotuksen:
8476: nyt oikeistolta vasemmistolle, oikeistolla on ·
8477: 
8478: 
8479:                                               Laki
8480:                                 kunnallislain 22 § :n muuttamisesta
8481: 
8482:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallis-
8483:  lain (953/76) 22 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
8484:  momentiksi, seuraavasti-:
8485:                      22 §
8486: 
8487:    Jos on määrätty toimitettavaksi uudet kun-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
8488: nallisvaalit, näissä vaaleissa valitun kunnanval-   kuuta 1981.
8489: tuuston on kuitenkin toimitettava luottamus-           Jos 19 ja 20 päivänä lokakuuta 1980 toimi-
8490: henkilöiden vaalit uudelleen. Tällöin uusi luot-    tetut kunnallisvaalit on kumottu kunnassa, kun-
8491: tamushenkilö valitaan toimeensa jäljellä olevak-    nanvaltuuston on viipymättä toimitettava tä-
8492: si toimikaudeksi. Edellisen valtuuston valitsema    män lain mukaiset luottamushenkilöiden vaalit.
8493: luottamushenkilö pysyy toimessaan, kunnes sii-
8494: hen on valittu toinen.
8495: 
8496: 
8497: 
8498:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8499: 
8500:          Eino Grönholm                Reino Breilin              Risto Tuominen
8501:          Helge Siren                  Pirkko Valtonen            Pirjo Ala-Kapee
8502:                  Pentti Lahti-Nuuttila                Paula Eenilä
8503: 176                                         1981 vp.
8504: 
8505: Lakialoite n:o 99
8506: 
8507: 
8508: 
8509: 
8510:                                  Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kallwsluokituk.-
8511:                                     sesta annetun lain 6 S:n muuttamisesta
8512: 
8513: 
8514:                                        Eduskunnalle
8515: 
8516:    Yleisestä kalleusluokituksesta annettu laki     massa, tulee astua voimaan ensi vuoden alussa.
8517: on kiireellisesti korjattava. Yksistään kuluvana   Siksi nykyisen lain voimassaoloaika on rajoi-
8518: vuonna pienituloiset maamme köyhimmillä            tettava kuluvan vuoden loppuun.
8519: alueilla menettävät satoja miljoonia markkoja         Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8520: ansioina ja eläkkeinä. Näin ei voi jatkua.         taen,
8521:    Nykyisen väärämielisen kalleusluokituksen
8522: lain voimassaolon tulee päättyä kuluvan vuoden               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8523: lopussa. Uuden lain, jonka mukaan kaikki kan-             lakiehdotuksen:
8524: salaiset ovat kalleusluokituksessa samassa ase-
8525: 
8526: 
8527:                                              Laki
8528:            kuntien yleisestä kalleusluokituk.sesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
8529: 
8530:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 29 pal-
8531:  vänä joulukuuta 1973 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1980
8532:  annetussa laissa (785/80), näin kuuluvaksi:
8533: 
8534:                       6 §
8535:   Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop-             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8536: puun.                                              kuuta 198 .
8537: 
8538: 
8539:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8540: 
8541:                      Urpo Leppänen                         Anssi Joutsenlahti
8542:                      J. Juhani Kortesalmi                  Pekka Vennamo
8543:                                               1981 vp.                                             177
8544: 
8545: Lakialoite n:o 100
8546: 
8547: 
8548: 
8549: 
8550:                                   Pelttari ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttatnisesta
8551: 
8552: 
8553:                                          Eduskunnalle
8554: 
8555:     Kunnallishallintoa ohjaa kunnallispolitiikka     kuitenkin asetettu, että avustusten käyttämi-
8556: ja tätä vuorostaan huomattavalta osalta puolue-      sestä myönnettyyn tarkoitukseen on ollut riit·
8557: politiikka, josta valtuustoryhmät ovat kunnissa      tävät takeet. Tässä suhteessa asennoituminen
8558: vastuussa. Valtuustoryhmien toiminta palvelee        on ollut melko tiukkaa.
8559: siten keskeisesti kunnallishallintoa.                    Uutta kunnallislakia koskeneessa hallituksen
8560:     Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen uuden         esityksessä yhdyttiin niihin näkökohtiin, joita
8561: kunnallislain 52 §:ään sisällytettiin ensimmäistä    kunnallishallintokomitean mietinnössä oli kun-
8562: kertaa maininta valtuustoryhmistä. Pykälän 2         nan yleisestä toimialasta esitetty. Myös kirjal-
8563: momentissa säädetään, että "Työjärjestykseen         lisuudessa on varsin yleisesti katsottu, että kun-
8564: voidaan ottaa määräyksiä myös valtuustoryh-          nallishallintoa palvelevan puoluetoiminnan tu-
8565: mistä ... " Säännöksen ottaminen kunnallis-          kemiseen on mahdollisuuksia kunnan yleisen
8566: lakiin oli paikallaan, joskin on todettava, että     toimialan eli kunnallislain puitteissa. On myös
8567: valtuustoryhmien merkitys kunnallisessa pää-         tunnustettava tosiasia että eräissä, lähinnä suu-
8568: töksenteossa olisi edellyttänyt vieläkin huomat-     remmissa kaupungeissa, tänä päivänä jo py-
8569: tavasti korostetumpaa asemaa kunnallislaissa.        ritään erilaisin tavoin turvaamaan valtuusto-
8570:      Viime vuosina on myös keskusteltu kuntien       ryhmille myös taloudellisia toimintaedellytyksiä.
8571: mahdollisuuksista tukea taloudellisesti puoluei-     Niin kuntalaisten, puolueiden kuin valtuusto-
8572: den kuntatason organisaatioita tai niihin välit-     ryhmienkin kannalta on kuitenkin toivotta-
8573: tömässä yhteydessä olevia valtuustoryhmiä.           vinta, että myönnettävä taloudellinen tuki an-
8574: Vuodelta 1948 peräisin olleen kunnallislain          netaan julkisesti erikseen määriteltävien perus-
8575:  kunnan toimialaa koskeva 4 § ja uuden kun-          teiden mukaisesti, jolloin kuntalaiset voivat val-
8576: nallislain vastaava 5 § eivät asiallisesti juuri-    voa varojen käyttöä myös tältä osin.
8577: kaan poikkea toisistaan, vaikka sanontoja on-
8578: kin muutettu. Korkein hallinto-oikeus on useis-          Lienee kuitenkin niin, että puolueiden pai-
8579: sa ratkaisuissaan katsonut vanhan kunnallislain      kallisjärjestöjen toiminnan rahoittaminen olisi
8580:  4 § :n estäneen kuntien taloudellisen tuen po-      selväpiirteisintä hoitaa puoluelain ja sen poh-
8581:  liittisille puolueille eikä tilanne ole muuttunut   jalta tulevan rahoituksen kautta, kun taas kun-
8582:  uuden kunnallislain aikana.                         nallisessa päätöksenteossa keskeisessä asemassa
8583:      Uutta kunnallislakia valmistelleen kunnallis-   olevien valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä
8584:  hallintokomitean mietintöön ( 197 3: 60) liit-      tulisi edesauttaa kuntien toimesta taloudelli-
8585:  tyneessä selvityksessä katsottiin jo vanhan kun-    sessa mielessä. Näin siitä huolimatta, että esi-
8586:  nallislain toimialapykälän sallivan kunnan va-      merkiksi Ruotsissa ja Norjassa kuntien on kat-
8587:  roin valtuustoryhmien toimitilojen varaamisen,      sottu voivan tukea myös taloudellisesti niin po-
8588:  ryhmäsihteerien palkkaamisen, ryhmän toimisto-      liittisten puolueiden paikallisyhdistysten kuin
8589:  tehtävistä huolehtimisen yms. Kunnallishallinto-    valtuustoryhmienkin toimintaa.
8590:  komitea yhtyi pääpiirteissään näihin näkemyk-           Valtuustoryhmille myönnettävää määrärahaa
8591:  siin mietinnössään. Niinikään jo aikaisemmin        tulisi voida käyttää vain valtuustoryhmien kun-
8592:  on pidetty mahdollisena myöntää kunnan va-          nallishallintoa palvelevan toiminnan tukemiseen
8593:  roista avustusta erilaisten mm. opetus- ja si-      eli lähinnä asioiden valmistelun ja päätöksen-
8594:  vistystoimen, terveydenhuollon ja sosiaalihuol-     teon helpottamiseen, valtuustoryhmien koulut-
8595:  lon sekä vapaa-aikatoimen alueille kuuluvien        tamiseen sekä informaatiotoimintaan. Määrära-
8596:  toimintojen kustannuksiin myös sellaisille yhdis-   hojen käyttö olisi siten eräällä tavalla saman-
8597:  tyksille, säätiöille ym., joilla on selvä puolue-   laista kuin eduskuntaryhmien kansliamäärära-
8598:  poliittinen luonne. Edellytykseksi on tuolloin      hojen.
8599: 23 088100096K
8600: 178                                      Lakialoite n:o 100
8601: 
8602:    Määrärahojen jakoperusteena tulisi käyttää      kemisesta tulisi ratkaista pikaisesti; jotta asia-
8603: valtuustoryhmien kokoa, jolloin myös yhtä val-     kokonaisuuteen saataisiin selvät pelisäännöt.
8604: tuutettua tulisi pitää valtuustoryhmänä.           Asian nopeaa käsittelyä tukisi myös vastikään
8605:    Määrärahan myöntämisen valtuustoryhmien         alkanut uusi valtuustokausi.
8606: toiminnan tukemiseen tulisi niinikään olla riip-       Edell~ olevista syistä on välttämätöntä, että
8607: puvainen kunkin kunnan omasta päätöksestä          valtuustoryhmien aseman parantamista koskeva
8608: ja talousarviosta. Jokaisella kunnanvaltuustolla   säännös otetaan kunnallislakiin. Kun valtuusto-
8609: tulisi siten olla vapaa harkinta itse päättää,     ryhmistä säädetään lain 52 §:ssä, sopii val-
8610: myönnetäänkö määrärahoja valtuustoryhmien          tuustoryhmien toimintaedellytyksiä koskeva
8611: toimintoihin vai ei ja jos myönnetään, niin        säännös lain uudeksi 52 a §:ksi. Tällainen po-
8612: kuinka paljon. Mahdollisesti myönnettävät          liittisten puolueiden paikallisyhdistysten toimin-
8613: määrärahat eivät kunnallistaloudellisesti tulisi   nan tukeminen jäisi siten puolestaan edelleen
8614: muodostamaan suurtakaan taloudellista rasitus-     kunnan toimialapykälän eli kunnallislain 5 § : n
8615: ta kuten tiedot esimerkiksi Ruotsista ja Nor-      ja sen tulkinnan varaan.
8616: jasta osoittavat. Lisäksi on muistettava, että         Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8617: määrärahoja on aina tarkasteltava niillä aikaan-
8618: saatuja tuloksia vasten.                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8619:    Kysymys valtuustoryhmien taloudellisesta tu-               lakiehdotuksen:
8620: 
8621: 
8622: 
8623: 
8624:                                              Laki
8625:                                    kunnallislain muuttamisesta
8626:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8627:    lisätään 10 päivänä joulukuuta 1976 annettuun kunnallislakiin (953/76) uusi näin kuu-
8628:  luva 52 a §:
8629: 
8630:                      52 a §                        palvelevan t01mmnan edistämiseksi. Määräraha
8631:       Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen         on jaettava valtuustoryhmien koon mukaisesti.
8632:   Kunnan talousarvioon voidaan ottaa erityi-
8633: nen määräraha kunnanvaltuustossa toimivia val-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8634: tuustoryhmiä varten niiden kunnallishallintoa       kuuta 198 .
8635: 
8636: 
8637:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
8638: 
8639:           Matti Pelttari             Ritva Laurila             Tapani Mörttinen
8640:           Alla Jokinen               Elsi Hetemäki-Olander     Toivo Mäkynen
8641:           Helena Pesola              Ilkka Kanerva             Matti Hokkanen
8642:                       Erkki Pystynen                 Ben Zyskowicz
8643:                                              1981 vp.                                           179
8644: 
8645: Lakialoite n:o 101
8646: 
8647: 
8648: 
8649: 
8650:                                  M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta
8651:                                     annetun lain 5 § :n muuttamisesta
8652: 
8653: 
8654:                                         Eduskunnalle
8655: 
8656:    Vuosiksi 1981 ja 1982 suoritetaan kanto-            Harkinnan käyttöön liittyy aina jonkinlainen
8657: kykyluokituksen määrääminen siten kuin 28.          mielivallan käytön vaara. Kantokykyluokitus-
8658: 11. 1980 annetulla lailla ( 765/80 ) säädetään.     lain 5 § nykyisellään voi kärjistetyssä tilan-
8659: Tuolloin annetun lain huomionarvoisin muutos        teessa jopa tavallaan pakottaa luokituksen toi-
8660: aikaisempaan lakiin verrattuna oli "valtion ja      mittajan mielivaltaiseen menettelyyn. Jos on
8661: kuntien välisen kustannustenjaon pysyttämi-         kuntia, joiden luokkaa on laskennan osoitta-
8662: seksi entisellään" voimaan saatettu määräys ns.     masta välttämättä alennettava, on jonkin tai
8663: kuntien asukaslukujen nollasummapelistä. Sen        joidenkin kuntien taloudesta pakko löytää ke-
8664: mukaan kantokykyluokan puolesta nousevien ja        ventäviä tekijöitä niin paljon, että luokan ko-
8665: laskevien kuntien asukaslukujen tulee vastata       rottaminen harkinnalla on mahdollinen. Ei kui-
8666: suurin piirtein toisiaan. Lain 5 §:n mukaan         tenkaan ole ennaltamäärättyä, että yhden kun-
8667: tämä koskee myöskin harkintavaihetta.               nan talouden kiristyessä toisen talous kevenisi.
8668:    Kun lakia sovellettiin vuodelle 1981, ilmeni     Toisaalta ei kantokykyluokitustoimikunnan eikä
8669: selvästi, että tarvetta laskea harkinnalla monien   minkään viranomaisen ole mahdollista luokituk-
8670: kuntien kantokykyluokkaa oli olemassa. Jotta        seen käytettävissä olevan ajan puitteissa suo-
8671: tämä tuli mahdolliseksi, muodostui menetel-         rittaa kuntien talouden niin laajamittaista tar-
8672: mäksi se, että ensiksi etsittiin tarpeeksi suuri    kastelua, että olisi likimainkaan todettavissa,
8673: kunta, joka harkittiin ylöspäin. On aivan il-       mikä tai mitkä kunnat tosiasiassa kestävät luo-
8674: meistä, että tämä jouduttiin tekemään poikkea-      kan harkinnanvaraisen korottamisen parhaiten.
8675: maila varsin uhkarohkeasti laissa säädetyistä       On luonnollista, että luokan alentamista välttä-
8676: harkintaperusteista, ja kysymys joutunee var-       mättä vaativia tekijöitä aina löytyy, korottavat
8677: masti korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta-        tekijät sen sijaaan on kantokykyluokituksen
8678: vaksi. Sama menettely on odotettavissa myös         toimittajan haettava esiin, mikä ei aina liene
8679: seuraavina vuosina.                                 aivan helppoa. Tällöin tullaan helposti tilan-
8680:    Jos jonkin kunnan kantokykyluokkaa aiotaan       teeseen, joka nähtiin vuoden 1981 luokituk-
8681: korottaa kantokykyluokituslain 5 § :n mukaisin      sessa: joku keksitään ja tälle haetaan korot-
8682: harkintaperustein, tulee olla osoitettavissa kun-   tavat tekijät, mitkä tahansa.
8683: nan taloutta erityisesti keventäviä tekijöitä.         Tätä on pidettävä aivan ilmeisesti epäonnis-
8684: Vastaavasti on luokan harkinnalla alentamiseksi     tuneena lainsäädäntöpoliittisena tilanteena.
8685: osoitettava erityisiä kunnan taloutta rasittavia    Välttämätön harkinta täytyy voida suorittaa
8686: tekijöitä. Molempien tekijöiden vaikutuksen on      aiheuttamatta eturistiriitoja kuntien välille ja
8687: oltava "olennainen". Ns. nollasummapeli edel-       siten, että harkinnasta ei jatkuvasti tule myös-
8688: lyttää, että näitä kuntien taloutta "olennaisesti   kään vaikeaa oikeusriitaa.
8689: rasittavia tai keventäviä" tekijöitä löytyy eri        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8690: kunnista asukaslukuihin suhteutettuna toisiaan      tavasti,
8691: vastaava määrä. Muuten ei harkinnan käyttö
8692: lain hengen eikä kirjaimen mukaan ole mahdol-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8693: lista.                                                     lakiehdotuksen:
8694: 180                                       Lakialoite ~:o 101
8695: 
8696: 
8697: 
8698:                                              Laki
8699:                kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
8700: 
8701:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 29 pa!Vana
8702: joulukuuta 1967 annetun lain 5 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä mar-
8703: raskuuta 1980 annetussa laissa (765/80), näin kuuluvaksi:
8704: 
8705:                        5 §                          olemassa erityisiä syitä alentaa joidenkin kun-
8706:                                                     tien kantokykyluokkaa harkinnalla, alentaminen
8707:    Harkinnan perusteella suoritettujen kanto-       voidaan edellä sanotusta huolimatta tehdä, kui-
8708: kykyluokkien korotusten ja alennusten tulee         tenkin niin, että erotus laskevien kuntien asu-
8709: kuntien asukasluvulla mitattuna vastata toisiaan    kaslukujen hyväksi saa olla enintään neljän-
8710: niin, että erotus luokituksessa nousevien ja las-   nestä suurempi kuin laskennan osoittama asu-
8711: kevien kuntien yhteenlaskettujen asukaslukujen      kaslukujen muutos.
8712: välillä saa harkinnan jälkeen olla enintään sen
8713: suuruinen kuin 4 ja 4 a §:n mukaisesti suori-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
8714: tetun luokkiin sijoittamisen jälkeen. Milloin on    kuuta 198 .
8715: 
8716:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8717: 
8718:          Matti Puhakka                  P. Puhakka                   Lea Sutinen
8719:          Jouko Tuovinen                 Markku Kauppinen             Mauri Vänskä
8720:                                         Erkki Korhonen
8721:                                               1981 vP·.                                            181
8722: 
8723: Lakialoite n:o 102
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728:                                  Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi etuostolain 1 §:n muuttami-
8729:                                     sesta
8730: 
8731: 
8732:                                         Eduskunnalle
8733: 
8734:    Eduskunta hyväksyi etuostolain käsittelyn            Edellä esitetyn perusteella pitäisi etuosto-
8735: yhteydessä vuonna 1977 lausuman, jossa se           lakia muuttaa niin, että kunnalla olisi etuosto-
8736: edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin ja te-   oikeus virkistys- ja suojelualueisiin riippumatta
8737: hokkaisiin toimenpiteisiin, joilla kuntien mah-     siitä missä ne sijaisevat. Kyseessähän ovat sel-
8738: dollisuuksia hankkia maata ulkoilu- ja virkis-      laiset alueet, jotka joka tapauksessa on tarkoi-
8739: tystarkoituksiin parannetaan. Huolimatta siitä,     tus hankkia yhteiskunnan haltuun. Etuosto-
8740: että nyt eletään jo vuotta 1981, ei hallitus ole    oikeuden laajentaminen ei loukkaa myöskään
8741: ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin asiassa.    maanomistajain oikeuksia, koska maanomistaja
8742: Ei edes ympäristövuosi 1980 tuonut eduskun-         etuostotilanteessa on jo itse vapaaehtoisesti luo-
8743: taan lakiesityksiä asiassa.                          punut maastaan ja saa siitä täsmälleen saman
8744:    Espoon Karhusaaren tapauksen yhteydessä          hinnan kuin mistä hän oli ostajan kanssa so-
8745: paljastui, että etuostolaki on virkistysalueiden    pinut.
8746: hankinnan kannalta puutteellinen ja tulkinnan-          Etuostolain 1 §:n 1 momenttia tulisi näin
8747: varainen. Tärkein epäkohta on siinä, että etu-      ollen muuttaa niin, että kunnalla olisi etuosto-
8748: osto-oikeutta voidaan käyttää vain maan hank-       oikeus myös hyväksytyissä seutu- ja yleiskaa-
8749: kimiseksi yhdyskuntarakentamista varten. Yh-        voissa osoitettuihin virkistys- ja suojelualueisiin.
8750: dyskuntarakentamiseen on tällöin katsottu kuu-      Lain 1 §:n 3 momentin säännös siitä, mihin
8751: luvaksi vain kaupunkirakenteen sisäiset puis-        tarkoituksiin etuosto-oikeutta saa käyttää, voi-
8752: tot. Kun kaupunkimaiset yhdyskunnat on maas-         taisiin kirjoittaa perustuslakivaliokunnan aika-
8753: samme kuitenkin rakennettu varsin hajanaises-       naan ehdottamaan muotoon. Sen mukaan etu-
8754: ti, on usein vaikea määritellä, milloin jokin       osto~oikeutta voidaan käyttää maan hankkimi-
8755: alue on kaupunkirakenteen sisällä, milloin sen      seksi rakentamista varten, virkistysalueiksi ja
8756: ulkopuolella. Näiri sekä maanomistajilla että       muihin yhteiskunnallisen kehityksen edellyttä-
8757: kunnallisilla virka- ja luottamushenkilöillä on     miin tarkoituksiin (perustuslakivaliokunnan
8758: vaikeaa, joskus jopa mahdotonta varmuudella         lausunto n:o 3/1975 vp).
8759: arvioida, onko kunnalla jossakin kaupassa etu-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8760: osto-oikeus, vai eikö sitä ole. Tämä johtaa tar-    tavasti,
8761: peettorniin oikeusriitoihin ja pitkään jatkuviin
8762: epävarmuustiloihin, jotka eivät ole sen enem-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8763: pää kunnan kuin kaupan osapuoltenkaan edun                 lakiehdotuksen:
8764: mukaisia. Lain pitäisi olla sellainen, että siitä
8765: suoraan näkee, onko kunnalla etuosto-oikeutta
8766: vai ei.
8767: 182                                      Lakialoite n:o 102
8768: 
8769: 
8770: 
8771: 
8772:                                              Laki
8773:                                 etuostolain 1 §:n muuttamisesta
8774:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8775:    muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain (608/77) 1 §:n 1 momentin 2 ja
8776:  3 kohta sekä 3 momentti ja
8777:    lisätään lain 1 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta seuraavasti:
8778:                      1 §                           laajuudessa kaavan laatimista tai muuttamista
8779:   Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijait-      varten; sekä
8780: sevan kiinteistön kaupassa, jonka pinta-alasta        4) alueella, joka kaupantekohetkellä seutu-
8781: enemmän kuin puolet sijaitsee                      kaavaliiton liittovaltuuston hyväksymässä seutu-
8782:                                                    kaavassa on osoitettu virkistys- tai suojelu-
8783:    2) alueella, joka kaupantekohetkellä kunnan-    alueeksi.
8784: valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoi-
8785: tettu pääasiassa asuntoalueen muodostamista tai       Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hank-
8786: siihen välittömästi liittyvää yhdyskuntaraken-     kimiseksi rakentamista varten, virkistysaineiksi
8787: tamista varten taikka virkistys- tai suojelu-      ja muihin yhteiskunnallisen kehityksen edellyt-
8788: alueeksi silloinkin, kun se ei liity yhdyskunta-   tämiin tarkoituksiin.
8789: rakentamiseen;
8790:    3) alueella, joka kaupantekohetkellä on ra-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8791: kennuskiellossa 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa     kuuta 198 .
8792: 
8793: 
8794:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
8795: 
8796:          Kaisa Raatikainen            Mikko Rönnholm                 Pentti Lahti-Nuuttila
8797:          Matti Puhakka                Aimo Ajo                       Tellervo Koivisto
8798:          Reino Breilin                Lea Savolainen                 Pirkko Valtonen
8799:          Anna-Liisa Piipari           Kaarina Suonio                 Risto Tuominen
8800:          Sakari Knuuttila             Eino Loikkanen                 Bror Lillqvist
8801:          Liisa Jaakonsaari            Pirjo Ala-Kapee                Eino Grönholm
8802:          Hannu Tapiola                Arvo Salo                      Paula Eenilä
8803:          Tarja Halonen                Mikko Elo                      Pekka Starast
8804:          Jermu Laine                  Jouko Skinnari                 Saara-Maria Paakkinen
8805:                                       Peter Muurman
8806:                                               1981 vp.                                            183
8807: 
8808: Lakialoite n:o 103
8809: 
8810: 
8811: 
8812: 
8813:                                   Raatikainen ym.: Ehdotukset ilmansuojelulaiksi ja eräiksi siihen
8814:                                      liittyviksi li~ieiksi
8815: 
8816: 
8817:                                         Eduskunnalle
8818: 
8819:    Voimassaolevat ilmansuojelua koskevat sään-       väksi siten, että ilmansuojelun johto ja valvon-
8820: nökset ovat hajallaan eri laeissa, kuten tervey-     ta kuuluisivat Sisäasiainministeriölie ja läänin-
8821: denhoitolaissa, rakennuslaissa ja naapuruus-         hallitus ohjaisi ilmansuojelua läänissä. Kunnas-
8822: suhdelaissa. Säännökset ovat ilmansuojelun kan-      sa ilmansuojelutehtävät tulisivat kuulumaan
8823: nalta riittämättömiä. Niillä ei pyritä suojaa-       kunnan ilmansuojeluviranomaiselle, jona toimi-
8824: maan kasvillisuutta, eläimistöä eikä yleensä-        si kunnanhallitus tai muu lautakunta.
8825: kään luontoa ja sen toimintaa ilman pilaantu-           Ennalta ehkäisevän ilmansuojelun toteuttami-
8826: miselta. Myöskään ei voida riittävästi ottaa         seksi olisi toimintaan, josta aiheutuu ilman pi-
8827: huomioon ilman pilaantumisesta ympäristön            laantumista, saatava lupa.
8828: viihtyisyydelle, rakennuksille ja materiaaleille        Lupapäätöksessä annettavat määräykset voi-
8829: aiheutuvia haittoja.                                 sivat koskea päästöjen rajoittamista, päästöjä
8830:     Nykyisen tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan      koskevia muita suojelutoimia, päästöjä ja nii-
8831: säädettäväksi ilmansuojelulaki, joka mahdollis-      den vaikutusta ilman laatuun koskevan tark-
8832: taisi yhtenäisen ja tehokkaan ilmansuojelutoi-       kailun järjestämistä sekä tarpeelliseksi katsot-
8833: minnan maassamme. Lailla pyrittäisiin suojele-       tavan ilmansuojeluselvityksen tekemistä.
8834: maan ulkoilmaa pilaantumiselta. Lailla tultai-          Viranomaisten velvollisuudeksi ehdotetaan
8835: siin ohjaamaan ja sääntelemään ilman pilaan-         säädettäväksi ilmansuojelunäkökohtien huo-
8836: tomisen vaaraa aiheottavaa teollista tai siihen      mioon ottaminen viranomaisten suorittaessa
8837: rinnastettavaa toimintaa. Lailla voitaisiin puut-    lakimääräisiä tehtäviään ja asianmukainen yh-
8838:  tua myös liikenteestä ja lämmityksestä aiheutu-     teydenpito ilmansuojeluviranomaisiin.
8839:  vaan ilman pilaantumiseen.                             Nykyiseen lainsäädäntöön jäisi edelleen eräi-
8840:     Ilman pilaantomista ehkäistäisiin lupamenet-     tä ilmansuojelua koskevia säännöksiä. Ilman-
8841:  telyn avulla sekä valtioneuvoston antamin ylei-     suojelulain soveltamisalan tarkentamiseksi ehdo-
8842: sin ohjein ja määräyksin. Ne voisivat koskea         tetaan kuitenkin terveydenhuoltolakiin, vesila-
8843:  aineen enimmäispitoisuutta ilmassa, aineen          kiin ja lakiin eräistä naapuruussuhteista pieneh-
8844:  enimmäismäärää päästössä, polttoaineen taikka       köjä muutoksia.
8845:  muun tuotteen tai valmisteen koostumusta,              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8846:  moottoriajoneuvojen päästöjen puhdistuslaittei-
8847:  ta ja moottoriajoneuvojen joutokäynnin rajoit-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8848:  tamista.                                                   lakiehdotukset:
8849:     Ilmansuojelun hallinto ehdotetaan järjestettä-
8850: 184                                        Lakialoite n:o 103
8851: 
8852: 
8853: 1.
8854:                                       Ilmansuojelulaki
8855:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8856: 
8857:                      1 luku                                                5 §
8858:                                                         Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa ja
8859:                 Yleisiä säännöksiä                   edistää ilmansuojelua sekä tässä tarkoituksessa
8860:                                                      huolehtia paikallisten olosuhteiden edellyttä-
8861:                        1 §                           mästä ilman laadun seurannan järjestämisestä.
8862:    Ulkoilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja
8863: vähentämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin            Kunnalle kuuluvat tämän lain mukaiset il-
8864: siten kuin tässä laissa säädetään.                   mansuojelutehtävät hoitaa ympäristönsuojelu-
8865:                                                      lautakunta, jollei tehtävää ole johtosäännössä
8866:    Tämä laki ei koske säteilyvaaraa aiheuttavaa      määrätty jollekin muulle lautakunnalle (kun-
8867: toimintaa.                                           nan ilmansuojeluviranomainen).
8868:                        2 §
8869:    Sellaista rakennusta ja laitosta, josta aiheu-                           6 §
8870: tuu ulkoilman pilaantumista, ei saa ottaa käyt-         Kunnat voivat huolehtia niille tämän lain
8871: töön ilman tässä laissa tarkoitettua lupaa ( ylei-   mukaan kuuluvista tehtävistä osittain tai koko-
8872: nen pilaamiskielto).                                 naan yhteisesti.
8873:                                                          Kunnalle tämän lain mukaan kuuluvat teh-
8874:    Asetuksella säädettäviä ympäristölle vaaralli-    tävät voidaan uskoa myös soveltuvan kuntain-
8875: sia aineita ei saa päästää ilmaan sellaisina pi-     liiton tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-
8876: toisuuksina tai sellaisina määrinä, että siitä       kunnan hoidettaviksi. Tämän lain säännöksiä
8877: aiheutuu ilman pilaantumista (erityinen pilaa-       kunnasta ja kunnan ilmansuojeluviranomaisesta
8878: miskielto).                                          sovelletaan tällöin vastaavasti kuntainliittoon ja
8879:                                                      kuntainliiton ilmansuojeluviranomaiseen sekä
8880:                         3 §                          pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaan ja
8881:     Ilman pilaanlumisella tarkoitetaan täs~ä         sen vastaavaan toimielimeen.
8882: laissa sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa tl-
8883: man koostumuksen tai sen ominaisuuksien                                     7 §
8884: muuttumista, josta joko välittömästi tai . v~­          Ilmatieteen laitos ja valtion teknillinen tut-
8885: lillisesti aiheutuu haittaa terveydelle, merkitta-   kimuskeskus antavat lausuntoja 4 ja 5 §:ssä
8886: vää haittaa elollisen luonnon toiminnoille,          tarkoitetuille viranomaisille ja toimivat muulla-
8887: muun ympäristön merkittäv.ää va~ngollis;a            kin tavoin asiantuntijoina ilmansuojeluasioissa
8888: muuttumista , taloudellista vahmkoa tal merk1t-
8889: tävää viihtyisyyden vähentymistä tai muu nat-
8890:                                                ...   siten kuin siitä erikseen säädetään.
8891: hin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun
8892: loukkaus.
8893:  . Toiminnan harjoittajalla tarkoitetaan sitä,                            3 luku
8894: jonka käyttämästä laitoksesta tai rakennuksesta         Ilman pilaantumisen yleinen ehkäiseminen
8895: voi aiheutua ilman pilaantumista.
8896:                                                                            8 §
8897:                                                        Toiminnan harjoittajan on huolehdittava il-
8898:                      2 luku                          man pilaantumisen ehkäis~mise~tä )a väh~nt~­
8899:                                                      misestä käytettävissä oleVln kemom, ellet ta-
8900:                   Viranomaiset                       män lain nojalla annetuista säännöksistä muuta
8901:                                                      johdu.
8902:                        4§
8903:    Ilmansuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu                           9 §
8904: sisäasiainministeriölle.                                Viranomaisten on tehtäviä suorittaessaan
8905:    Lääninhallitus ohjaa ja valvoo ilmansuojelua      mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon
8906: läänissä.                                            ilmansuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituk-
8907:                                           Lakialoite n:o 103                                     185
8908: 
8909: sessa pidettävä tarpeellista yhteyttä ilmansuo-        Ilmoituksen tekeminen ei ole tarpeen, jos
8910: jeluviranomaisiin.                                  laitoksen tai rakennuksen käyttämiseen on
8911:    Ilmansuojelunäkökohtien huomioon ottami-         haettu 13 §:ssä tarkoitettua lupaa.
8912: sesta kaavoituksessa ja tiesuunnittelussa sääde-
8913: tään tarkemmin erikseen.                                                   13§
8914:                                                        Sellaisen laitoksen ja rakennuksen käyttämi-
8915:                        10 §                         seen, josta aiheutuu ilman pilaantumista, on
8916:    Valtioneuvosto voi antaa ilman pilaantumi-       saatava sisäasiainministeriön lupa.
8917: sen ehkäisemiseksi tarpeellisia yleisiä ohjeita
8918: taikka niiden sijasta tai ohella yleisiä määräyk-                          14 §
8919: siä:                                                   Sisäasiainministeriö voi erityisestä syystä
8920:    1) aineen enimmäispitoisuudesta ilmassa;         määrätä, että laitoksesta ja rakennuksesta, jon-
8921:                                                     ka käyttämisestä voi aiheutua ilman pilaantu-
8922:    2) aineen enimmäispitoisuudesta ilmaan tu-       mista, on tehtävä ilmoitus, vaikkei ilmoitus-
8923: levassa päästössä tai ilmaan tulevan aineen         velvollisuutta ole asetuksella säädetty.
8924: enimmäismäärästä;                                      Sisäasiainministeriön on 1 momentissa tar-
8925:    3) valmistettavan, maahantuotavan tai myy-       koitetussa päätöksessä varattava riittävä mää-
8926: tävän polttoaineen taikka muun tuotteen tai         räaika ilmoituksen tekemiseen.
8927: valmisteen koostumuksesta;
8928:    4) valmistettavan tai maahantuotavan moot-                               15 §
8929: toriajoneuvon päästöjen puhdistamiseen tarkoi-         Ilmoitus on tehtävä ja lupahakemus jätettävä
8930: tettujen laitteiden rakenteesta; sekä               riittävän ajoissa, kuitenkin viimeistään kuusi
8931:    5) moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoitta-      kuukautta ennen kuin ryhdytään olennaisiin
8932: misesta.                                            toimiin toiminnan aloittamiseksi.
8933:    Ohjeet voidaan antaa myös erilaisina eri            Ilmoitus tehdään ja lupahakemus jätetään
8934: alueille. Määräykset 1 momentin 1, 2 ja 4 koh-      sen kunnan ilmansuojeluviranomaiselle, jonka
8935: dassa tarkoitetuista seikoista on annettava yh-     alueilla laitos ja rakennus sijaitsee.
8936: denmukaisina koko maata varten. Kohdassa                                   16 §
8937: 3 ja 5 tarkoitetuista seikoista voidaan määräyk-       Kunnan ilmansuojeluviranomaisen on kuulu-
8938: set antaa myös erilaisina eri alueille. Edelly-     tettava ilmoituksesta ja lupahakemuksesta si-
8939: tyksenä 3 kohdasssa tarkoitettujen erilaisten       ten kuin kunnallisista ilmoituksista on säädetty
8940: määräysten antamiselle on kuitenkin, ettei mää-     ja määrätty. Kuulutuksessa on ilmoitettava,
8941: räyksillä sanottavasti vaikuteta eri alueiden ta-   missä asiakirjat ovat nähtävinä sekä varattava
8942: loudelliseen asemaan.                               riittävä määräaika muistutuksen tekemiseen
8943:                                                     niille, joiden etua tai oikeutta taikka toimialaa
8944:                        11 §                         taikka asuinympäristöä asia saattaa koskea.
8945:    Sisäasiainministeriö voi antaa ilman pilaan-
8946: tumisen ehkäisemiseksi yleisiä ohjeita:                                   17 §
8947:    1) ilmaan tulevien päästöjen ja niiden vai-         Kunnan ilmansuojeluviranomaisen on 15
8948: kutusten sekä ilman laadun tarkkailun järjes-       §:ssä tarkoitetun kuulemismenettelyn jälkeen
8949: tämisestä;                                          viipymättä lähetettävä asiaan liittyneet asiakir-
8950:    2 ) ilmansuojeluviranomaiselle tämän lain        jat omine lausuntoineen lääninhallitukselle.
8951: mukaisten yleisten ilmansuojelutehtävien suo-
8952: rittamisesta; sekä                                                        18 §
8953:    3) muista näihin rinnastettavista seikoista.        Lääninhallitus tarkastaa ilmoituksen ja tekee
8954:                                                     sen johdosta päätöksen.
8955:                      4 luku                            Jos ilmoituksessa tarkoitetusta toiminnasta
8956:                                                     aiheutuu ilman pilaantumista, lääninhallituksen
8957:            Ilmoitus- ja lupamenettely               on siirrettävä asia omine lausuntoineen sisä-
8958:                                                     asiainministeriön käsiteltäväksi.
8959:                       12 §                             Jos ilman pilaantuminen on 10 §:ssä tar-
8960:   Asetuksella säädettävästä laitoksesta ja ra-      koitetuin toimin ehkäistävissä, lääninhallitus
8961: kennuksesta, jonka käyttämisestä voi aiheutua       voi päätökseensä, jonka mukaan luvan ha-
8962: ilman pilaantumista, on tehtävä ilmoitus.           keminen ei ole tarpeen, sisällyttää ilman pi-
8963: 24 088100096K
8964: 186                                         Lakialoite n:o 103
8965: 
8966: 
8967: laantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset mää-          tarvittaessa määrättävä tarkkailusta aiheutunei-
8968: räykset.                                              den kustannusten jakamisesta.
8969: 
8970:                       19 §                                                   24 §
8971:    Jos toiminnan harjoittaja vastustaa läänin-           Sisäasiainministeriö voi muuttaa 18 §:n .3
8972: hallituksen 18 §:n .3 momentissa tarkoitetussa        momentin ja 21 §:n nojalla annettua pää-
8973: päätöksessä antamia määräyksiä, hänen on kol-         töstä, jos päätöstä annettaessa vallinneet olo-
8974: menkymmenen päivän kuluessa saatuaan tiedon           suhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai pää-
8975: lääninhallituksen päätöksestä ilmoitettava tästä      töksen perusteiden myöhemmin todetaan olleen
8976: lääninhallitukselle.                                  olennaisesti toisenlaiset kuin päätöstä annet-
8977:    Lääninhallituksen on viipymättä saatuaan toi-      taessa on edellytetty. Tällöin on soveltuvin
8978: minnan harjoittajan 1 momentissa tarkoitetun          osin noudatettava, mitä 14, 17 ja 18 §:ssä on
8979: ilmoituksen siirrettävä asia sisäasiainministeriöl-   säädetty.
8980: le siten kuin 18 §:n 2 momentissa on säädetty.
8981: 
8982:                       20 §                                                  5 luku
8983:    Lääninhallituksen on saatuaan lupahakemuk-                       Valvonta ja tarkkailu
8984: sen sekä siihen liittyvät asiakirjat siirrettävä
8985: asia omine lausuntoineen Sisäasiainministeriölie                             25 §
8986: hankittuaan sitä ennen tarpeelliseksi katsoman-          Ilmansuojeluviranomaisella on oikeus tämän
8987: sa lausunnot sekä hakemuksen täydentämiseksi          lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä
8988: tarpeelliset selvitykset.                             tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia.
8989:                                                       Ilmansuojeluviranomainen voi käyttää tarkas-
8990:                        21 §                           tukseen liittyvän tutkimuksen suorittamisessa
8991:    Sisäasiainministeriö voi myöntää luvan ilman       apuna asiantuntijaviranomaista tai -laitosta.
8992: pilaantomista aiheuttavan laitoksen ja raken-            Tarkastuksen tai tutkimuksen tekijällä on
8993: nuksen käyttämiseen, jos toiminnan harjoitta-         oikeus tehtävänsä suorittamiseksi:
8994: mista on huomattavan yleisen edun tai toi-               1 ) päästä paikkoihin, joissa on perusteltua
8995: minnan erityisen tarpeellisuuden vuoksi tai näi-      syytä olettaa harjoitettavan ilmansuojelun kan-
8996: hin rionastettavasta muusta erityisestä syystä        nalta merkityksellistä toimintaa;
8997: pidettävä välttämättömänä ja toiminnasta aiheu-          2) saada tarvittavat, käytettävissä olevat tie-
8998: tuvia vahinkoja ja haittoja siitä saatavaan           dot rakennuksista, laitteista, valmistusmenetel-
8999: etuun verrattuna vähäisinä.                           mistä, toiminnassa käytettävistä aineista sekä
9000:    Jos on odotettavissa, että toiminnasta ai-         ilman laatua ja päästöjä koskevien mittausten
9001: heutuu huomattavaa ja pitkäaikaista haittaa           tuloksista; sekä
9002: elolliselle luonnolle ja sen toiminnoille, vaa-          3) tehdä tarvittavat mittaukset ja ottaa tar-
9003: raa yleiselle terveydentilalle tai jos toiminta       vittavat näytteet.
9004: melkoisesti huonontaa alueen asunto- ja elin-
9005: keino-oloja, lupaa ei saa myöntää.                                           26 §
9006:                                                           Ilmansuojeluviranomaisella on oikeus tark-
9007:                        22 §
9008:                                                       kailla ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan
9009:    Sisäasiainministeriön 21 § :n nojalla teke-        toiminnan vaikutuksia ja ilman laatua myös
9010: mään päätökseen voidaan sisällyttää määräyk-          muualla kuin toiminnan harjoittajalle kuulu-
9011: siä:                                                  valla alueella edellyttäen, ettei siitä aiheudu
9012:    1) päästöjen rajoittamisesta;                      sanottavaa haittaa alueen omistajalle tai halti-
9013:    2) muista päästöjä koskevista suojelu toimen-      jalle. Tarkkailun aloittamisesta on ennakolta
9014: piteistä; sekä                                        ilmoitettava alueen omistajalle tai haltijalle. Jos
9015:    3) päästöjä ja niiden vaikutusta ilman laa-        edellytysten olemassaolosta syntyy erimielisyyt-
9016: tuun koskevan tarkkailun järjestämisestä.             tä, asia voidaan saattaa lääninhallituksen rat-
9017:                                                       kaistavaksi.
9018:                        23 §
9019:    Edellä 22 §: ssä tarkoitettu tarkkailu voidaan                           27 §
9020: määrätä kahden tai useamman toiminnan har-               Lääninhallitus voi hakemuksesta myöntää
9021: joittajan yhdessä järjestettäväksi. Samalla on        toiminnan harjoittajalle luvan tarkkailla ilman
9022:                                            Lakialoite n:o 103                                     187
9023: 
9024: pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan           pilaa ulkoilmaa, tuomitaan vankeuteen enintään
9025: vaikutuksia ja ilman laatua toisen alueella, jos     kahdeksi vuodeksi tai sakkoon ( ilmansuojelu-
9026: maan omistaja tai haltija ei tähän ole suostu-       rikos).
9027: nut.
9028:    Lupa voidaan myöntää edellyttäen, ettei
9029: tarkkailusta aiheudu sanottavaa haittaa alueen                            7 luku
9030: omistajalle tai haltijalle. Alueen omistajalle tai
9031: haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi                    Muutoksenhaku
9032: hakemuksen johdosta.
9033:                                                                            32§
9034:                         28 §                            Lääninhallituksen 26 ja 28 §:n nojalla teke-
9035:   Lääninhallitus voi sakon uhalla kieltää kos-       mään päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
9036: kemasta ilman laadun seurannan kannalta tar-         tamalla. Sisäasiainministeriön 14 §:n nojalla
9037: peellisiin mittauslaitteisiin tai muihin tutkimus-   tekemästä päätöksestä ja lääninhallituksen
9038: välineisiin.                                         29 § :n 2 momentin nojalla tekemästä uhkasa-
9039:                                                      kon asettamista koskevasta päätöksestä ei saa
9040:                                                      erikseen valittaa.
9041:                      6 luku                             Sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen pää-
9042:                                                      tökseen haetaan muissa kuin edellä tässä pykä-
9043:           Pakkokeinot ja rangaistukset               lässä mainituissa tapauksissa muutosta valitta-
9044:                                                      malla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
9045:                        29 §
9046:    Jos joku ryhtyy t01m1m tämän lain tai sen                               33 §
9047: nojalla annettujen säännösten tai määräysten             Valitusoikeus tämän lain nojalla annettavasta
9048: vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen     päätöksestä on toiminnan harjoittajalla sekä
9049: nojalla annettujen säännösten tai määräysten         sillä, jolle 16 § :n mukaan on varattava tilai-
9050: mukaisen velvollisuutensa, lääninhallitus voi        suus muistutuksen tekemiseen.
9051: päätöksellään velvoittaa asianomaisen määrä-             Valitusoikeus on myös kunnan ilmansuojelu-
9052: ajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti      viranomaisella.
9053: tehty tai lyöty laimin. Ennen päätöksen teke-
9054: mistä lääninhallituksen on varattava sille, jota                           .34 §
9055: päätös koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.               Lääninhallituksen 27 §:n ja 29 §:n 1 mo-
9056:    Lääninhallitus voi asettaa 1 momentissa tar-      mentin nojalla antamassa päätöksessä voidaan
9057: koitetun velvollisuuden täyttämiseksi sakonuhan      määrätä, että päätöstä on noudatettava muu-
9058: taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi       toksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomai-
9059: tai kokonaan taikka että viranomainen teettää        nen toisin määrää.
9060: tekemättä jätetyn toimenpiteen laiminlyöjän             Lääninhallituksen 29 §:n 2 momentin nojalla
9061: kustannuksella.                                      antamaa toiminnan keskeyttämisuhkaa koskevaa
9062:    Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannuk-       päätöstä on noudatettava muutoksenhausta
9063: set maksetaan etukäteen valtion varoista ja          huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin
9064: peritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin    määrää.
9065: verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin          Valitusviranomaisen on käsiteltävä edellä
9066: on säädetty.                                         mainitut asiat kiireellisesti.
9067:                      30 §
9068:    Joka rikkoo tämän lain 12 ja 13 § :n mukai-                            8 luku
9069: sen taikka 10, 14, 18 tai 22 §:n nojalla mää-
9070: rätyn velvollisuutensa, on tuomittava, jollei                      Erinäisiä säännöksiä
9071: muualla ole ankarampaa rangaistusta säädetty,
9072: sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi                                    35 §
9073: kuukaudeksi ( ilmansuojelurikkomus).                    Sisäasiainministeriön toimesta pidetään ilman-
9074:                                                      suojelun tietorekisteriä, johon merkitään ilman-
9075:                        31 §                          suojelun suunnittelu-, valvonta- ja tutkimusteh-
9076:    Tässä laissa tarkoitettu toiminnan harjoit-       tävien kannalta tarpeellisia tietoja. Tarkemmat
9077: taja, joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta    säännökset rekisteristä annetaan asetuksella.
9078: 188                                      Lakialoite n:o 103
9079: 
9080: 
9081:                      36 §                           Iisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuu-
9082:   Ilmansuojelun ja sitä koskevien tehtävien         desta taikka yksityisen henkilön terveydenti-
9083: hoidon edistämistä varten sisäasiainministeriön     lasta tai taloudellisesta asemasta, ei saa niitä
9084: yhteydessä toimii ilmansuojelun neuvottelu-         ilmaista, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvol-
9085: kunta. Tarkemmat säännökset neuvottelukun-          lisuus on säädetty, suostu tietojen antamiseen.
9086: nan tehtävistä, asettamisesta ja järjestysmuo-         Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske tie-
9087: dosta annetaan asetuksella.                         tojen antamista ilmansuojeluviranomaiselle, ter-
9088:                                                     veysviranomaiselle, ilmansuojelun asiantuntija-
9089:                       37 §                          viranomaiselle tai -laitokselle tai muulle viran-
9090:    Kunnalle maksetaan valtionosuutta tämän          omaiselle, joka tarvitsee tietoja ilmansuojelua
9091: lain mukaisista kertaluontoisista ilmansuojelu-     koskevan tehtävän suorittamiseksi, eikä tietojen
9092: tutkimuksista ja -selvityksistä aiheutuviin kus-    antamista syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle
9093: tannuksiin sekä ilman laadun seurantaan tarkoi-     rikoksen selvittämiseksi.
9094: tettujen laitteiden hankkimisesta tai vuokraa-
9095: misesta aiheutuviin kustannuksiin kuntien kan-                          40 §
9096: tokykyluokituksen perusteella seuraavasti:            Henkilö, joka suorittaa hänelle tämän lain
9097:                                      valtionosuus
9098:                                                     nojalla uskottua tehtävää, on toiminnastaan
9099: kantokykyluokka
9100:                                      prosenteissa   vastuussa kuten virkamies.
9101:        1                                 70
9102:        2                                 66                              41 §
9103:        3                                 62            Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
9104:        4                                 58         töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
9105:        5                                 54         sella.
9106:        6                                 51
9107:        7                                 48
9108:        8                                 45                              9 luku
9109:        9                                 42
9110:       10                                 39                     Voimaantulosäännökset
9111: 
9112:    Valtionosuuden myöntämisen edellytyksenä                              42 §
9113: on, että 1 momentissa mainittu toimenpide on           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
9114: tarpeellinen ja että toimenpiteeseen on hankittu    kuuta 19
9115: ennen sen aloittamista lääninhallituksen hyväk-        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9116: syminen.                                            tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
9117:    Milloin kunnan ilmansuojelutehtäviä suorit-
9118: taa sellainen viran- tai toimenhaltija, jonka
9119: palkkaukseen kunta saa valtionosuutta muun                                 43 §
9120: lain nojalla, valtionosuus suoritetaan vähentä-        Jos toiminta, josta on tehtävä 12 §:ssä tar-
9121: mättömänä kyseisen lain nojalla myös ilman-         koitettu ilmoitus tai johon on haettava 13 §:ssä
9122: suojelutehtävien osalta.                            tarkoitettu lupa, on aloitettu tai jos toiminnan
9123:                                                     aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on
9124:                       38 §                          ryhdytty ennen tämän lain nojalla annettavan
9125:    Poliisi on velvollinen antamaan tämän lain       asetuksen voimaantuloa, ilmoitus on tehtävä ja
9126: ja sen nojalla annettujen säännösten ja mää-        lupa haettava asetuksella säädettävän määräajan
9127: räysten täytäntöönpanemiseksi virka-apua.           kuluessa, jota ei saa asettaa yhtä vuotta lyhyem-
9128:                                                     mäksi eikä neljää vuotta pidemmäksi asetuksen
9129:                     39 §                            voimaantulosta lukien. Määräaika voi olla eri
9130:   Joka tässä laissa säädetyssä tehtävässä toi-      pituinen erityyppisille laitoksille sen mukaan
9131: miessaan on saanut tietoja yrityksen taloudel-      kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
9132:                                            Lakialoite n:o 103                                     189
9133: 
9134: 2.
9135:                                                Laki
9136:                                terveydenhoitolain 27 § :n muuttamisesta
9137: 
9138:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveyden-
9139:  hoitolain ( 469/65) 27 § näin kuuluvaksi:
9140: 
9141:                       27 §                           laitosten perustamisesta ja hoitamisesta on erik-
9142:    Ilman ja vesien pilaantumisen vaaraa aiheut-      seen säädetty.
9143: tavasta toiminnasta, toimintaan liittyvistä vel-
9144: vollisuuksista sekä ennakko- ja muista toimen-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9145: piteistä samoin kuin säteilyvaaraa aiheuttavien      kuuta 19
9146: 
9147: 
9148: 
9149: 
9150: 3.
9151: 
9152:                                               Laki
9153:                                vesilain 1 luvun 19 §:n muuttamisesta
9154: 
9155:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain
9156:      (264/61) 1 luvun 19 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
9157: 
9158:                       1 luku                          nakko- ja muista toimenpiteistä on erikseen
9159:                                                       säädetty.
9160:                  Yleisiä säännöksiä
9161:                        19 §                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9162:                                                      kuuta 19
9163:   Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toi-
9164: mintaan liittyvistä velvollisuuksista sekä en-
9165: 
9166: 
9167: 
9168: 
9169: 4.
9170:                                                Laki
9171:                    eräistä naapuruussuhteista annetun lain 19 §:n muuttamisesta
9172: 
9173:         Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmi-
9174:      kuuta 1920 annetun lain (26/20) 19 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä elokuuta 1958
9175:      annetussa laissa (3 71/58), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momen-
9176:      tiksi, seuraavasti:
9177:                        19 §
9178:                                                       nuslautakunnan hankittava asiasta lääninhalli-
9179:     Mikäli 1 momentissa mainittu hakemus kos-         tuksen lausunto.
9180:  kee toimintaa, josta on tehtävä ilmansuojelu-
9181:  lain (    / ) mukainen ilmoitus, on raken-
9182: 190                                     Lakialoite n:o 103
9183: 
9184:   Tämä laki tulee voimaan     päivänä                Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
9185: kuuta 19                                          asiat ratkaistaan aikaisempien säännösten mu-
9186:                                                   kaan.
9187: 
9188: 
9189:       Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981
9190: 
9191:          Kaisa Raatikainen           Arvo Salo                     Juhani Surakka
9192:          Jacob Söderman              Mikko Elo                     Bror Lillqvist
9193:          Kaarina Suonio              Hannu Tapiola                 Eino Grönholm
9194:          Eino Loikkanen              Jouko Skinnari                Paula Eenilä
9195:          Jouko Tuovinen              Mikko Rönnholm                Matti Puhakka
9196:          Tarja Halonen               Pentti Lahti-Nuuttila         Aimo Ajo
9197:          Kaj Bärlund                 Lea Savolainen                Pekka Starast
9198:          Liisa Jaakonsaari           Pirkko Valtonen               Saara-Maria Paakkinen
9199:          Reino Breilin               Risto Tuominen                Tellervo Koivisto
9200:          Pirjo Ala-Kapee             Olli Helminen                 Peter Muurman
9201:                                               1981 vp.                                             191
9202: 
9203: Lakialoite n:o 104
9204: 
9205: 
9206: 
9207: 
9208:                                   Sällynoja ym.: Ehdotus laiksi rakennuskooren 7 luvun kumoa-
9209:                                       misesta
9210: 
9211: 
9212:                                         Eduskunnalle
9213: 
9214:    Maassamme on voimassa koko joukko lakeja,         on asetettu sakon uhka. Nimismiehen tehtä-
9215: jotka on säädetty ennen nykymuotoisen edus-          vänä on panna vuosittain syytteeseen humalan-
9216: kunnan olemassaoloa. Huomattava osa tästä            istuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet, ja ni-
9217: lainsäädännöstä on sisällöltään vanhentunutta        mismies itse vastaa sakkojen suorittamisesta,
9218: ja täysin tarpeetonta, minkä lisäksi nekin sään-     ellei hän ole saanut Tuomaanpäivään mennessä
9219: nökset, jotka asiasisältönsä puolesta voitaisiin     perityksi sakkoja laiminlyöjiLtä.
9220: pitää voimassa, tulisi uudistaa kirjoitustavaltaan      Koska kyseistä säännöstä ei käytännössä so-
9221: ja kieleltään nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.      velleta eikä ole tarvettakaan soveltaa, tulisi ky-
9222:    Eräs esimerkki vanhentuneesta lainsäädän-         seinen rakennuskaaren 7 luku kumota.
9223: nöstä on vuonna 17 34 säädetty rakennuskaaren           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9224: 7 luku, jonka otsikko kuuluu: "Miten huma-
9225: listo on istutettava ja kunnossa pidettävä".                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9226: Lain mukaan jokaisessa talossa tulee olla kaksi-            lakiehdotuksen:
9227: sataa humalasalkoa, ja velvoitteen täyttämiseksi
9228: 
9229: 
9230: 
9231:                                                Laki
9232:                                rakennuskaaren 7 luvun kumoamisesta
9233:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9234: 
9235:   Täten kumotaan vuoden 1734 lain rakennus-            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9236: kaaren 7 luku.                                       kuuta 198 .
9237: 
9238: 
9239:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
9240: 
9241:                       Vappu Sällynoja                         Heli Astala
9242:                       Matti Järvenpää                         Inger Hirvelä
9243:                                            Pauli Uitto
9244: 192                                          1981 vp.
9245: 
9246: Lakialoite n:o 105
9247: 
9248: 
9249: 
9250: 
9251:                                   Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain .52 §:n muuttami-
9252:                                      sesta
9253: 
9254: 
9255:                                         Eduskunnalle
9256: 
9257:    Uutta kunnallislakia säädettäessä virallis-     nasta on seurannut, että edes matkakuluja ryh-
9258: tettiin valtuustoryhmät, joiden tosiasiallinen     mäkokouksiin ei ole voitu korvata kunnan va-
9259: merkitys kunnallishallinnon toiminnalle on jo      roista (eikä myöskään hyväksyä vähennyskel-
9260: pitkään ollUJt suuri. Erityisesti suuremmissa      poisiksi kuluiksi verotuksessa). Kohtuullista
9261: kaupungeissa on yksittäisen kaupunginvaltuu-       olisi, että ryhmäkokouksista voitaisiin suorittaa
9262: tetun vaikutusvalta miltei olematon, jos hän       kokouspalkkioita niille valtuutetuille, jotka
9263: ei osallistu riittävän suuren valtuustoryhmän      myöhemmin joutuvat osallistumaan asioiden
9264: työskentelyyn. Vain tätä kautta on luottamus-      muodolliseen päättämiseen valtuuston kokouk-
9265: henkilön mahdollista seurata kunnallishallintoa    sissa. Tämä pienentäisi myös paineita valtuus-
9266: toimivana kokonaisuutena sen eri puolilta.         ton kokouspalkkioiden korottamiseen.
9267:    Oikeuskäytännössä on kuitenkin tullut vallit-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9268: sevaksi kanta, jonka mukaan osallistuminen
9269: valtuustoryhmän työskentelyyn ei ole kunnalli-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9270: sen luottamustehtävän hoitamista. Tästä tulkin-           lakiehdotuksen:
9271: 
9272: 
9273: 
9274:                                              Laki
9275:                                  kunnallislain 52 §:n muuttamisesta
9276:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kun-
9277:  nallislain (9.53/76) .52 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
9278: 
9279:                      52 §                          esittää kunnanhallituksen puolesta vastattaviksi
9280:                   Työjärjestys                     kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevia
9281:                                                    kysymyksiä.
9282: 
9283:   Työjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä
9284:                                                    ----------..:.----
9285: myös valtuustoryhmistä, joita koskevat soveltu-
9286: vin osin 21 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta,             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9287: sekä tilaisuuden varaamisesta valtuutetuille       kuuta 198 .
9288: 
9289: 
9290:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9291: 
9292:                      Jouni J. Särkijärvi                    Tapani Mörttinen
9293:                                              1981 vp.                                            193
9294: 
9295: Lakialoite n:o 106
9296: 
9297: 
9298: 
9299:                                  Ursin ym.: Ehdotus laiksi väestökirjalain 10 §:n muuttamisesta
9300: 
9301: 
9302:                                         Eduskunnalle
9303: 
9304:    Väestökirjalain mukaan opiskelijan kotipaik-     lasten päivähoitokysymykset, joista aiheutuu
9305: kakunta on se paikkakunta, missä hän on ollut       opiskelijoiden lasten vanhemmille ongelmia.
9306: kirjoilla ensimmäisen opiskeluvuotensa alussa.         Opiskelijat ovat ikäänkuin tuuliajolla opis-
9307: Käytännössä opiskelija on usein aivan pysyväs-      kelupaikkakunnallaan. He eivät tunne itseään
9308: tikin poissa "kotipaikkakunnaltaan". Opiskeli-      kuntalaisiksi, ja kuntalaisetkin suhtautuvat hei-
9309: jan kotipaikkaoikeuden puuttumisesta opiske-        hin vain väliaikaisesti paikkakunnan palveluja
9310: lupaikkakunnalla aiheutuu opiskelijalle nykyisen    "vastaanottavana joukkona".
9311: lainsäädännön vuoksi useita ongelmia.                  Näin ollen, kun opiskelijoilla kaiken lisäksi
9312:    Keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa vai-    ei edes ole opiskelukunnassa kansalaisoikeuk-
9313: keimpia nykyisestä lainsäädännöstä johtuvia         sia - he eivät saa äänestää eivätkä tehdä aloit·
9314: ratkaistavia kysymyksiä on esimerkiksi kan-         teita - nykyisen väestökirjalain soveltaminen
9315: santerveyslain soveltamisalan ulkopuolelle jää-     saattaa aiheuttaa myös vieraantumisongelmia
9316: minen. Tämä koskee erityisesti ulkopaikkakun-       opiskelijoille.
9317: talaisia.                                              Jotta asiantila voidaan korjata, ehdotamme
9318:    Opiskelijoiden asuminen on myös kysymys,         edellä olevan perusteella kunnioittaen,
9319: jossa nykyisestä väestökirjalaista aiheutuu
9320: ongelmia. Muista opiskelijoiden sosiaalipoliitti-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9321: sista kysymyksistä mainittakoon opiskelijoiden             lakiehdotuksen:
9322: 
9323: 
9324:                                              Laki
9325:                                väestökirjalain 10 §:n muuttamisesta
9326: 
9327:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väes-
9328:  tökirjalain (141/69) 10 § näin kuuluvaksi:
9329: 
9330:                        10 §
9331:    Henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta,       hän on tilapäisesti poissa kotipaikaltaan, Tila-
9332: että hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla taikka   päisenä poissaolona kotipaikalta pidetään pois-
9333: on laivanpäällystöön, miehistöön tai muuhun         saoloa, jonka syynä on sairaus, eduskunnan tai
9334: laivaväkeen kuuluvana merillä, että hänet on        valtioneuvoston jäsenyys taikka muu julkinen
9335: suljettu rangaistus-, työ- tai muuhun sellaiseen    luottamustoimi, lyhytaikainen työsuhde tai
9336: laitokseen, että hänet on otettu sairaalaan, pa-    muutoin laadultaan satunnainen toimi tai oles-
9337: rantolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vastaa-     kelu.
9338: vissa olosuhteissa hoidettavaksi tai että hän on
9339: suorittamassa asevelvollisuutta. Henkilön koti-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9340: paikka ei myöskään muutu sen johdosta, että         kuuta 198 .
9341: 
9342: 
9343:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9344: 
9345:          Martti Ursin                   Toivo Mäkynen                 Matti Pelttari
9346:          Ilkka Kanerva                  Aila Jokinen                  Mauri Vänskä
9347: 25 088100096K
9348: 194                                          1981 vp.
9349: 
9350: Lakialoite n:o 107
9351: 
9352: 
9353: 
9354: 
9355:                                  Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Vaasan korkeakoulusta annetun
9356:                                     lain 1 § :n muuttamisesta
9357: 
9358: 
9359:                                        Eduskunnalle
9360: 
9361:    Korkeakoulupolitiikan eräänä keskeisenä pe-          Suomenkielistä korkeakoulutusta Vaasan lää-
9362: riaatteena on alueellinen tasa-arvo. Tavoitteeksi    nissä annetaan Vaasan korkeakoulussa tällä het-
9363: on meillä Suomessa kiteytynyt, että kullekin         kellä kauppatieteellisellä ja kielitieteellisellä
9364: kuudesta korkeakoulutusalueesta luodaan sen          alalla. Ruotsinkielistä korkeakoulutusta läänissä
9365: väestön ja koulutusikäisten osuutta koko maan        annetaan kasvatustieteellisellä alalla Åbo Aka-
9366: väestöstä vastaava määrä korkeakoulupaikkoja.        demin kasvatustieteiden tiedekunnassa ja kaup-
9367: Samalla kullakin alueella tulisi olla paikkoja       patieteellisellä alalla svenska handelshögskolanin
9368: kaikilla keskeisillä koulutusaloilla. Mainitut       sivuyksikössä. Vaasan läänissä tulisi kiireelli-
9369: tavoitteet edellyttävät tapahtuneesta kehityk-       sesti monipuolistaa ja laajentaa sekä suomen-
9370: sestä huolimatta edelleen korkeakoulupaikko-         että ruotsinkielistä korkeakoulutusta. Tätä vaa-
9371: jen merkittävää lisäämistä Vaasan läänissä sekä      tivat niin alueellinen tasa-arvo kuin myös läänin
9372: Itä- ja Pohjois-Suomessa.                            elinkeinoelämän, palvelujen ja kulttuurin ke-
9373:    Kor~eakoulusuunnittelussa käytetyssä alue-        hittämistarpeet. On myös huomattava, että ny-
9374: jaossa kuuluu Vaasan lääni Keski-Suomen aluee-       kyisellään sen paremmin suomen- kuin ruotsin-
9375: seen. Tällainen aluejako kätkee kuitenkin Vaa-       kielinenkään korkeakoulutus ei kapea-alaisuu-
9376: san läänin todellisia tarpeita. Näin tapahtuu,       'tensa vuoksi muodosta Vaasan läänissä tieteelli-
9377: kun Keski-Suomen korkeakoulutusalue ei muo-          sessä mielessä todella elinkelpoista ja toimivaa
9378: dosta toiminnallista kokonaisuutta ja alueen         kokonaisuutta.
9379: toisessa läänissä, Keski-Suomen läänissä, kor-          Suomenkielisen korkeakoulutuksen osalta
9380: keakoulupaikkoja on Vaasan lääniin verrattuna        eduskunnan edellä mainitun ponnen pohjalta
9381: moninkertaisesti. Vaasan lääniä on siis korkea-      asetettu Vaasan läänin korkeakoulutoimikunta
9382: koululaitosta kehitettäessä tarkasteltava myös       teki täsmälliset kehittämisehdotukset. Monipuo-
9383: omana kokonaisuutenaan. Tämän seikan edus-           lisesti asiantuntevan ja poliittisesti laajapohjai-
9384: kunta on todennut hyväksyessään joulukuussa          sen toimikunnan mietintö oli yksimielinen. Vaa-
9385: 1976 Vaasan kauppakorkeakoulun valtiollista-         san korkeakoulun t{)iminnan toimikunta eh-
9386: misen yhteydessä ponnen, jossa edellytettiin,        dotti ulotettavaksi kauppatieteellisen alan lisäk-
9387: että hallitus asettaisi viipymättä toimikunnan       si humanistiselle, yhteiskuntatieteelliselle ja
9388: laatimaan yksityiskohtaisen toimeenpanosuunni-       teknillistieteelliselle alalle. Humanistiselle alalle
9389: telman Vaasan läänin korkeakouluopetuksen            ehdotetaan perustettavaksi jo käynnistetyn kie-
9390: kehittämisestä kokonaisuudessaan. Tällaisen toi-     lenkääntäjäkoulutuksen laajennuksena vuodesta
9391: mikunnan opetusministeriö asettikin maalis-          1984 alkaen vieraiden kielten koulutusohjel-
9392: kuussa 1977 samalla kun asetettiin Itä-Suomen        ma, jonka puitteissa koulutettaisiin myös muun
9393: korkeakoulutustoimikunta ja Lapin korkeakou-        ·muassa kielten opettajia ammatillisiin oppilai-
9394: lun suunnittelutoimikunta.                           toksiin. Yhteiskuntatieteelliselle alalle ehdote-
9395:    Vaasan läänin osuus maan 17-19-vuotiaiden         taan perustettavaksi vuodesta 1982 alkaen so-
9396: ikäluokasta on nykyisin noin 9 prosenttia.           siaalityön koulutusohjelma ja julkishallinnon
9397: Osuus tulee kuluvan vuosikymmenen aikana             koulutusohjelma.
9398: nousemaan noin 10 prosenttiin. Vaasan läänin            Kevätistuntokaudella 1980 eduskunta hy-
9399: korkeakouluyksikköihin otettiin syksyllä 1980        väksyi lain Vaasan kauppakorkeakoulusta anne-
9400: uusia tutkinto-opiskelijoita 403. Tämä on 3,2        tun lain muuttamisesta (550/80). Lailla muu-
9401: prosenttia maan korkeakouluissa viime syksy-         tettiin korkeakoulun nimi Vaasan korkeakou-
9402: nä opintonsa aloittaneiden kokonaismäärästä.         luksi, ja lain nojalla aloitettiin korkeakoulussa
9403:                                           Lakialoite n:o 107                                     495
9404: 
9405: viime syksynä kielenkääntäjäkoulutus. Tämän         laitoksen alueellisesti tasapainoinen kehittämi-
9406: lain käsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunta       nen koko maassa".
9407: antamassaan mietinnössä (SiVM n:o 6/1980               Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9408: vp.) "pitää tärkeänä, että korkeakouluasteen        nioittaen,
9409: koulutuksen monipuolistamista ja laajentamista
9410: Vaasan läänissä jatketaan tehtyjen suunnitel-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9411: mien pohjalta ottaen huomioon korkeakoulu-                     lakiehdotuksen:
9412: 
9413: 
9414:                                               Laki
9415:                     Vaasan korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
9416: 
9417:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Vaasan korkeakoulusta 14 patvana tammi-
9418:  kuuta 1977 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa
9419:  laissa (550/80), näin kuuluvaksi:
9420:                       1 §
9421:    Vaasan korkeakoulun tehtävänä on edistää            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
9422: ja harjoittaa lähinnä vapaata talous- ja kauppa-    kuuta 1982.
9423: tieteellistä, humanistista ja yhteiskuntatieteel-      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9424: listä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä    tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
9425: opetusta sekä muullakin tavoin palvella yhteis-     menpiteisiin.
9426: kuntaa.
9427: 
9428: 
9429:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9430: 
9431:          Markus Aaltonen               Eeva Kauppi                       Veikko Pihlajamäki
9432: ·iskialoit~ n:o 108
9433: 
9434: 
9435: 
9436: 
9437:                                  Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 S:n muutta:..
9438:                                      m1ses~a
9439: 
9440: 
9441: 
9442:                                         Eduskunnalle
9443: 
9444:    Kun opintotukilakiin vuonna 1977 lisättiin       lain nojalla. Eräiden arvioiden mukaan tällaisia
9445: opintorahan asumislisää koskeva säännös, oli        henkilöitä olisi noin 15 prosenttia perheellisistä
9446: tarkoituksena, että perheellisten opiskelijoiden    opintotuen hakijoista eli noin 2 700 henkilöä.
9447: asumisen tuki toteutetaan kokonaisuudessaan            Edellä todetun epäkohdan korjaamiseksi oli-
9448: yleisen asumistukilain puitteissa ja perheettö-     sikin opintotukilakia muutettava siten, evtä
9449: mien opiskelijoiden asumisen tuki hallinnolli-      perheettömäksi rinnastettaisiin asumislisän saan-
9450: sen yksinkertaisuuden takia opintotukilaissa.       nin suhteen myös opiskelija, joka opiskelun ta-
9451: Perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden       kia joutuu asumaan eri paikkakunnalla kuin
9452: kuuluminen eri lainsäädännön piiriin on aiheut-     perheensä.
9453: tanut väliinputoamisongelman sellaisten perheel-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9454: listen opiskelijoiden kohdalla, jotka joUJtuvat
9455: opiskelun takia asumaan kahdella paikkakun-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9456: nalla, koska heitä ei voida tukea kummankaan               lakiehdotuksen:
9457: 
9458: 
9459: 
9460:                                                Laki
9461:                                opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
9462:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9463:  tukilain 10 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981 annetussa
9464:  laissa ( 36/81), näin kuuluvaksi:
9465: 
9466:                       10 §                          peruskorjausta varten on myönnetty lainaa val-
9467:                                                     tion tai kunnan varoista taikka jota ylläpitää
9468:    Opintorahan asumislisää myönnetään per-          kunta tai yleishyödyllinen yhteisö taikka säätiö,
9469: heettömälle, vuokralla kodin ulkopuolella asu-      voidaan asumislisä myöntää korotettuna.
9470: valle opiskelijalle. Perheettömään rinnastetaan
9471: tällöin myös opiskelija, joka opiskelun takia
9472: joutuu asumaan eri paikkakunnalla kuin per-
9473: heensä. Opiskelijalle, joka asuu opiskelija-asun-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9474: nossa, jonka rakentamista, laajentamista tai        kuuta 198 .
9475: 
9476: 
9477:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9478: 
9479:          Mauri Pekkarinen              Marjatta Väänänen              Hannele Pokka
9480:          Toivo Yläjärvi                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Markku Kauppinen
9481:                                              1981 vp;                                             197
9482: 
9483: Lakialoite n:o 109
9484: 
9485: 
9486:                                  Toiviainen: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
9487: 
9488:                                         Eduskunnalle
9489: 
9490:    Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat     aika oli vuonna 1978 7,6 vuotta, yhteiskunta-
9491: käytännössä osoittautuneet niin suuriksi, ettei     tieteen alan filosofian kandidaatin keskimääräi-
9492: nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoitusta      nen valmistumisaika oli samana ajankohtana
9493: pystytä turvaamaan. Ainoan kestävän pohjan          7.1 vuotta ja matemaattisluonnontieteelliseltä
9494: opintotukijärjestelmän kehittämiselle tarjoaa       alalta valmistuneen 7,2 vuotta. Valtiotieteen
9495: sen irrottaminen pankkien ja suurpääoman val-       kandidaattien keskimääräinen valmistumisaika
9496: vonnasta sekä siirtyminen opintokustannukset        oli 5,8 vuotta.
9497: kattavaan opiskelijapalkkajärjestelmään. Opis-         Opintotuen reaaliarvo on heikentynyt erit-
9498: kelijapalkan kehittäminen !tulisi aloittaa välit-   täin voimakkaasti viime vuosina. Opiskelijoi-
9499: tömästi.                                            den velkaantuminen on jatkunut voimakkaana,
9500:   --Opintotukijärjestelmän suurimpana epäkoh-       koska opintotuen riittämättömyydestä ja opinto·
9501: tana pidetään opiskelijoiden tavatonta velkaan-     rahaosuuden pienuudesta johtuen opiskeluaika
9502: tumista, koska suoran opintotuen osuus oli          on kasvanut ja lainaa joudutaan ottamaan
9503: jo järjestelmän voimaan tullessa liian vähäi-       useille vuosille.
9504: nen ja se on vuosien mittaan reaaliarvoltaan           Tällä hetkellä opinit!orahan perusosan tulisi
9505: vain pienentynyt. Opintolainojen enimmäismää-       olla vähintään 2 000 markkaa, mikäli haluttai-
9506: rän supistamisella ei opiskelijoiden velkaantu-     siin säilyttää vuoden 1972 reaalitaso. Lisäksi
9507: mista pystytä pysäyttämään, sillä opintotuen        opintorahan tulisi kaikilla koulutusaloilla olla
9508: riittämättömyys johtaa opiskeluajan pitenemi-       samansuuruinen, jottei ajettaisi eri aloilla opis-
9509: seen. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan           kelevia eriarvoiseen asemaan.
9510: ylemmän akateemisen tutkinnon suorittamiseen           Edellä sanotun perusteella ehdotan,
9511:  kuluva aika on erittäin pitkä. Esimerkiksi filo-
9512: sofian kandidaatin, joka on opiskellut huma-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9513: nistisia tieteitä, keskimääräinen valmistumis-             lakiehdotuksen:
9514: 
9515: 
9516:                                               Laki
9517:                                opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
9518:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9519:   totukilain 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981 anne-
9520:   tussa laissa (36/81), näin kuuluvaksi:
9521: 
9522: ____ _________ _
9523:               _;...
9524:                       10 §
9525:                                                        3) yliopistoissa ja muissa . korkeakouluissa
9526:    Opintorahan perusosana myönnetään ker-           sekä . asetuksella erikseen säädetyissä öppillli-
9527: rallaan enintään yhdeksi lukuvuodeksi:              toksissa 2 000 matkkaa.                       -
9528:    1) lukioissa tai lukioasteella 2 000 markkaa,
9529:    2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou-
9530: lutuksessa 2 000 markkaa ja muussa ammatilli-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
9531: sessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 kohdas-     kuuta 1981.
9532: ta muuta johdu, 2 000 markkaa, ja
9533: 
9534:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
9535: 
9536:                                        Seppo Toiviainen
9537: 198                                           1981 vp.
9538: 
9539: Lakialoite n:o 110
9540: 
9541: 
9542: 
9543: 
9544:                                   Ursitn ym.: Ehdotus laiksli opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
9545: 
9546: 
9547:                                         Eduskunnalle
9548: 
9549:    Opintotukilaki ( 28/72) siihen tehtyine muu-      ole ollUJt tarkoituksena lakia säädettäessä. Lain
9550: toksineen määrittelee opintotuen, sen yleiset        7 §:ssä oleva säännös valtion maksaman korko-
9551: ehdot ja myöntämiseen liittyvän hallinnon. Lail-     hyvityksen enimmäismäärästä tekee mahdolli-
9552: la pyritään turvaamaan oppivelvollisuuskoulun        seksi sen, että usean vuoden ajan opintolainaa
9553: jälkeisiä opintoja julkisen valvonnan alaisessa      saanut joutuu käyttämään huomattavan osan
9554: oppilaitoksessa harjoittaville Suomen kansa-         lainasta yksin korkojen maksamiseen.
9555: laiselle opintokustannukset kattava opintotuki.         Opintokustannukset kattavan opintotuen tur-
9556: Lain mukaan opintotukea saava ei maksa val-          vaamiseksi tulee perustelluksi poistaa laissa ole-
9557: tion takaaman opintolainan koroista enempää          vat esteet sille, että valtio maksaa opiskeluaikai-
9558: kuin valtioneuvoston vahvistaman enimmäisko-         set opintolainan korot. Tällainen muutos lakiin
9559: ron ja valtion luottolaitoksille maksaman korko-     on perusteltua senkin vuoksi, että opintotuen
9560: hyvityksen välisen eron.                             kehitys ei ole seurannut opiskelukustannusten
9561:    Koska lain tarkoituksena on opintokustan-         kehitystä.
9562: nukset kattavan opintotuen järjestäminen, ei            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9563: ole perusteltua sisällyttää lakiin määräystä, joka   nioittaen,
9564: säätää opintojaan suorittavan maksettavaksi
9565: osan opintolainan koroista. Erityisesti useampi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9566: vuotista tutkintoa suorittavien korot saattavat              lakiehdotuksen:
9567: muodostua huomattavaksi rasitukseksi, mikä ei
9568: 
9569: 
9570: 
9571:                                               Laki
9572:                                 opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
9573:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9574:  totukilain (28/72) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974
9575:  annetussa laissa (401/74), näin kuuluvaksi:
9576: 
9577:                       7 §
9578:   Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9579: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä valtio-      kuuta 198 .
9580: neuvoston vahvistaman opintolainan enimmäis-
9581: koron määrän.
9582: 
9583: 
9584: 
9585: 
9586:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9587: 
9588:          Martti Ursin                   Toivo Mäkynen                   Matti Pelttari
9589:          Ilkka Kanerva                  Alla Jokinen                    Mauri Vänskä
9590:                                              1981 vp.                                             199.
9591: 
9592: Lakialoite n:o 111
9593:   1
9594: 
9595: 
9596: 
9597: 
9598:                                  P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opiilltotukilain 7 §:n muuttta-
9599:                                     milsesta
9600: 
9601: 
9602:                                         Eduskunnalle
9603: 
9604:    Opiskelijoiden taloudellinen asema on usein      man korkohyvityksen tulisi määräytyä tämän
9605: varsin vaikea. Erittäin useat joutuvat turvautu-    periaatteen mukaisesti. Opintotukilain 7 §:ää
9606: maan opintojensa rahoittamiseksi opintolainaan,     tulisi korjata.
9607: vaikka niistä ja niiden koroista selviytyminen         Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9608: saattaa näyttää suorastaan pelottavalta. Tämän      kunnioittaen,
9609: vuoksi tulisi valtiovallan huolehtia ainakin sii-
9610: tä, ettei taloudellinen rasitus opiskelijan koh-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9611: dalla kohtuuttomasti lisäänny. Valtion mal{sa-             lakiehdotuksen:
9612: 
9613: 
9614:                                              Laki
9615:                                 opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
9616: 
9617:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
9618:  totukilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa
9619:  laissa ( 401/7 4 ) , näin kuuluvaksi:
9620:                       7 §                           saanti turvataan opiskelijoiden taloudellista rasi-
9621:   Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio      tusta lisäämättä.
9622: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä sen mu-
9623: kaan kuin on tarpeen, niin että opintolainojen
9624:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9625:                                                     kuuta 198 .
9626: 
9627: 
9628:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
9629: 
9630:          Pekka Vennamo              Veilkko Vennamo            Urpo Leppänen
9631:                    Anssi Joutsenlahti               J. Juhani Kortesalmi
9632: 200                                             1981 vp.
9633: 
9634: Lalåaloite n:o 112
9635: 
9636: 
9637: 
9638: 
9639:                                    Nikkilä ym.: Ehdotus 1!ai:bi: maacil~lain 6 §:n muutmmi'sesta
9640: 
9641: 
9642:                                           Eduskunnalle
9643: 
9644:    Maatilalain 6 §:n mukaan ei kyseistä lakia          maat~oi~I?; toimintaedellytysten kehittämistoi-
9645: sovelleta alueeseen, jolla on voimassa asema-          menpttetta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan
9646: kaava tai joka on rakennuskiellossa asemakaa-          tukea, tulisi lain 6 §: ään lisättävällä uudella
9647: van laatimista vanten, eikä alueeseen, joka on         2 momentilla säätää mahdolliseksi myöntää ky-
9648: rakennuskaavassa tai rantakaavassa taikka vah-         seisillä kaava-alueilla asuntolainoja, asuntolisä-
9649: vistetussa yleiskaavassa osoitettu muihin kuin         lainoja, asuntokorkotukilainoja ja rakentamis-
9650: maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Sanot-      lainoja. Edellytyksenä lainan myöntämiseen tu-
9651: tuihin kaava-alueisiin on varsinkin taajamien          lisi tällöin kuitenkin vaatia, että jo ennen lai-
9652: reuna-alueilla useista eri syistä tullut kaavoituk-    nahakemuksen ratkaisemista on olemassa ra-
9653: sen edistyessä kuulumaan paljon sellaisia maita,       kennuslupa, ellei kysymys, kuten peruskorjauk-
9654: jotka kaavasta huolimatta ovat säilyneet maa-          sen kohdalla voi olla asianlaita, ole sellaisesta
9655: talouskäytössä. Monesti tällaiseen kaava-aluee-        rakennustyöstä, johon rakennuslupaa ei tarvita.
9656: seen kuuluu maatilasta vain sen talouskeskuk-          Rakennusluvan saamiseksi kysymyksessä olevil-
9657: sen alue, muun osan tilan maista ollessa maa-          la kaava-alueilla tarvitaan käytännössä myös
9658: tilalain soveltamisalueella.                           monasti ensin poikkeuslupa.
9659:    Maatilalain 6 §: ssä tarkoitetuilla kaava-alueil-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9660: la olevien maatiloihin kuuluvien maiden jää-           nioittaen,
9661: mistä kokonaan sanotun lain mukaisten tuki-
9662: toimenpiteiden ulkopuolelle on pidettävä koh-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9663: tuuttomana. Tämän vuoksi ja jotta näidenkin                   lakiehdotuksen:
9664: 
9665: 
9666:                                                  Laki
9667:                                    maatilalain 6 §:n muuttamisesta
9668: 
9669:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maatila-
9670:  lain (188/77) 6 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
9671: 
9672:                         6 §                            myöntää, ennen kuin rakennuslupa on myön-
9673:                                                        netty, ellei kysymys ole rakennustyöstä, johon
9674:    Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä voi-         sanottu lupa ei ole tarpeen.
9675: daan myöntää tässä laissa tarkoitettua asunto-
9676: lainaa, lisälainaa, asuntokorkotukilainaa ja ra-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9677: kentamislainaa. Lainaa ei tällöin kuitenkaan saa       kuuta 198 .
9678: 
9679: 
9680:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9681: 
9682:          Olavi Nikkilä                    Toivo T. Pohjala             Sampsa Aaltio
9683:                       P. Mäki-Hakola                         Tapani Mörttinen
9684:                                              1981 vp.                                             201
9685: 
9686: Lakialoite n:o 113
9687: 
9688: 
9689: 
9690: 
9691:                                  Raatikainen ym.: Ehdotus J:aiksi torjunta-ainelain muuttamisesta
9692: 
9693: 
9694:                                        Eduskunnalle
9695: 
9696:    Ehdotuksen mukaan torjunta-aineen levittä-       ruuttaa siinä tapauksessa, että lentolevityksessä
9697: minen ilma-aluksesta on pääsääntöisesti kielletty   ei noudateta annettuja säännöksiä ja määräyk-
9698: ilman lupaa. Kunnanhallitus voi kuitenkin ha-       siä.
9699: kemuksesta myöntää luvan torjunta-aineen le-           Torjunta-aineiden tienvarsilevityksestä on ai-
9700: vittämiseen ilma-aluksesta tietyin edellytyksin.    heutunut myös runsaasti haittoja luonnolle ja
9701: Luvan myöntäminen voi tulla kysymykseen             marjastukselle. Tästä syystä torjunta-aineen le-
9702: silloin, kun on kysymys metsän uudistusalalla       vittäminen yleisen ja yksityisen tien varrella
9703: tai havupuutaimikossa olevan erityisen tiheän       ehdotetaan kiellettäväksi ilman kunnanhallituk-
9704: vesakon hävittämisestä eikä vesakon hävittämi-      sen lupaa. Lupa voidaan myöntää siinä tapauk-
9705: nen muulla tavalla ole mahdollista. Tällaisissa-    sessa, että vesakon hävittäminen on välttämä-
9706: kaan tapauksissa lupaa ei saa myöntää silloin,      töntä liikenneturvallisuuden kannalta eikä ve-
9707: jos lentolevityksestä aiheutuu luonnontuottei-      sakkoa voida muulla keinoin hävittää.
9708: den keräämisen estymisen tai muun siihen ver-          Kunnanhallituksen päätökseen voidaan hakea
9709: rattavan syyn vuoksi haittaa paikalliselle väes-    muutosta lääninhallitukseen tehtävällä valituk-
9710: tölle tai muuta haittaa luonnolle ja sen virkis-    sella.
9711: tyskäytölle.                                           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9712:     Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hake-     nioittaen,
9713: muksesta määräajaksi toimiluvan ilma-aluksen
9714: omistajalle tai haltijalle torjunta-aineen lento-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9715: levitystä varten. Toimilupa myönnetään enin-               lakiehdotuksen:
9716: tään viideksi vuodeksi. Toimilupa voidaan pe-
9717: 
9718: 
9719:                                              Laki
9720:                                   torjunta-ainelain muuttamisesta
9721:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9722:     muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-ainelain ( 327 /69) 5 a ja 5 b §,
9723:  sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa ( 434/78), ja
9724:     lisätään lakiin uusi 5 c ja 5 d §, seuraavasti:
9725: 
9726:                      5a §                           syyn vuoksi haittaa paikalliselle väestölle tai
9727:    Torjunta-aineen levittäminen ilma-aluksesta      muuta haittaa luonnolle ja sen virkistyskäy-
9728: on kielletty ilman lupaa.                           tölle.
9729:    Kunnanhallitus voi hakemuksesta myöntää             Lupaan on liitettävä lentolevityksestä aiheu-
9730: 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos kysymys         tuvien haittojen pienentämiseksi tarpeelliset
9731: on metsän uudistusalalla tai havupuutaimikossa      ehdot.
9732: olevan erityisen tiheän vesakon hävittämisestä                            5b §
9733: eikä vesakon hävittäminen muulla tavalla ole           Torjunta-aineen lentolevitystä saa suorittaa
9734: mahdollista. Lupaa ei saa myöntää, jos lento-       sellainen ilma-aluksen omistaja tai haltija, jolle
9735: levityksestä aiheutuu luonnontuotteiden kerää-      maa- ja metsätalousministeriö on antanut tähän
9736: misen estymisen tai muun siihen verrattavan         toimiluvan.
9737: 26 088100096K
9738: 202                                       Lakialoite n:o 113
9739: 
9740:    Toimilupa myönnetään ilma-aluksen omista-           Kunnanhallitus voi myöntää 1 momentissa
9741: jalle tai haltijalle, joka osoittaa olevansa pe-    tarkoitetun luvan, jos vesakon hävittäminen on
9742: rehtynyt torjunta-aineiden käsittelyyn ja jonka     välttämätöntä liikenneturvallisuuden kannalta
9743: lentolevityskalusto täyttää asetuksella säädettä-   eikä vesakkoa voida muilla keinoin hävittää.
9744: vät vaatimukset.
9745:    Toimilupa myönnetään määräajaksi, enintään                            5d §
9746: viideksi wodeksi · kerrallaan ja se voidaan pe-        Muutosta kunnanhallituksen 5 a ja 5 c § :n
9747: ruuttaa, jos luvansaaja ei noudata lentolevityk-    nojalla tekemään päätökseen haetaan valitta-
9748: sestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.           malla lääninhallitukseen.
9749:                                                        Valitusoikeus on kunnan jäsenellä sekä sillä,
9750:                       5c §                          jonka oikeutta tai etua asia koskee.
9751:    Torjunta-aineen levittäminen yleisen ja yksi-
9752: tyisen tien varrella on kielletty ilman kunnan-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
9753: hallituksen lupaa.                                  kuuta 198 .
9754: 
9755: 
9756:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9757: 
9758:          Kaisa Raatikainen             Olli Helminen                  Mikko Elo
9759:          Jermu Laine                   Bror Lillqvist                 Hannu Tapiola
9760:          Matti Puhakka                 Pekka Starast                  Jouko Skinnari
9761:          Kaarina Suonio                Aimo Ajo                       Mikko Rönnholm
9762:          Peter Muurman                 Eino Grönholm                  Pentti Lahti-Nuuttila
9763:          Eino Loikkanen                Reino Breilin                  Saara-Maria Paakkinen
9764:          Tarja Halonen                 Pirjo Ala-Kapee                Lea Savolainen
9765:          Kaj Bärlund                   Tellervo Koivisto              Pirkko Valtonen
9766:          Liisa J sakonsaari            Markus Aaltonen                Risto Tuominen
9767:          Sakari Knuuttila              Arvo Salo                      Paula Eenilä
9768:                                               1981 vp;                                            203
9769: 
9770: Lakialoite n:o 114
9771: 
9772: 
9773: 
9774: 
9775:                                     Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 §:n muuttami-
9776:                                        sesta
9777: 
9778: 
9779:                                          Eduskunnalle
9780: 
9781:    Voimassa olevan vuosilomalain 3 §:n mu-              Kun toisaalta vuosilomalain ansaintaperiaat-
9782: kaan on ainoastaan pidempään saman työnan-           teen vuoksi osalla työntekijöistä ei ehdi vuoden
9783: tajan palveluksessa olleilla työntekijöillä oikeus   aikana kertyä edes kohtuullisen pitkää kesälo-
9784: normaalin kesäloman lisäksi pidettävään talvi-       maa, olisi mielestämme aiheellista poistaa nykyi-
9785: lomaan. Vaadittava yhtämittainen saman työn-         sestä vuosilomalaista loman kertymän kaksi-
9786: antajan palveluksessaoloaika on jatkuvasti ly-       pontaisuus ja oikeuttaa kaikki työntekijät 2 Y:2
9787: hentynyt työmarkkinajärjestöjen !tekemien so-        päivän kuukausittaiseen lomakertymään. Näin
9788: pimuksien tuloksena. Kokemukset jo nyt käy-          muodostuneesta lomasta voitaisiin antaa kuten
9789: tetystä talvilomasta ovat olleet erittäin myön-      nykyisinkin vuosilomalain 4 §:n mukaan 24
9790: teiset. Työntekijöiltä kysy:utäessä näyttää talvi-   lomapäivän yli menevä osa varsinaisen loma-
9791: loma olevan useimpien mielestä toivottavin työ-      kauden (2. 5.-30. 9.) ulkopuolella olevana
9792: ajan lyhentämismuoto. Samoin työntekijöiden          aikana ns. talvilomana.
9793: terveyttä tutkineiden asiantuntijoiden mukaan           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9794: on varsin perusteltua antaa työntekijöille mah-      nioittavasti,
9795: dollisuus pidempiin yhtäjaksoisiin poissaoloihin
9796: työstä.                                                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9797:                                                             lakiehdotuksen:
9798: 
9799: 
9800: 
9801:                                                Laki
9802:                                  vuosilomalain 3 § :n muuttamisesta
9803:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosi-
9804:  lomalain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa
9805:  laissa (254/79), näin kuuluvaksi:
9806: 
9807:                        3 §                           luku, on päivän osa annettava täytenä lomapäi-
9808:                Vuosiloman pituus                     vänä.
9809: 
9810:    Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi
9811: ja puo)i arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
9812: räytyn;iislmukaudelta. Jos loman pituutta las-       kuuta 198 .
9813: kettaessa lomapäivien luvuksi ei rule kokonais-
9814: 
9815: 
9816:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9817: 
9818:             Tarja Halonen                Pirkko Valtonen               Kaarina Suonio
9819:          · Matti Puhakka                 Inger Hirvelä                 Pirjo Ala-Kapee
9820:        ., . Saara-Maria Paakkinen        Kati Peltola                  Juhani Surakka
9821: 204                                          1~1' vp.
9822: 
9823: 
9824: Lakialoite n:o 115
9825: 
9826: 
9827: 
9828: 
9829:                                  Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisäl$11 1 ja 1 a §:n muut-
9830:                                     tamisesta
9831: 
9832: 
9833:                                         Eduskunnalle
9834: 
9835:    Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei-      Koulutuksen rakenne on viime vuosikymme-
9836: den tukimuoto. Maksettavien lapsilisien määrä       nenä muuttunut siten, että lapsista vain harva
9837: on nykyisin kuitenkin riittämätön ·kattamaan        poikkeus on 16-vuotiaana työelämässä. Hänen-
9838: lasten edes kaikkein välttämättömimmistä pe-        kin osaltaan työttömyys on kaventanut itsenäi-
9839: rustarpeista aiheutuvia kuluja. Vuosien kuluessa    sen toimeentulon mahdollisuuksia. Opintotuki-
9840: lapsista aiheutuvat menot ovat moninkertaistu-      järjestelmät eivät myöskään ole kehittyneet tar-
9841: neet lastenhoitojärjestelyiden ja pitemmän kou-     vetta vastaaviksi. Myös useimmat yhteiskun-
9842: lunkäynnin ansiosta. Samalla on lapsilisien arvo    nan tukimuodot päättyvät lasten ollessa 16-
9843: inflaation myötä vähentynyt. Lapsilisien tuntu-     vuotiaita.
9844: van korottamisen ja maksuajan pidentämisen             Säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen
9845: tarve on .kiistaton.                                saakka kun lapsi täytJtää 18 vuotta helpottaisi
9846:    Kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen ja päi-    perheiden taloudellista asemaa ja vaikuttaisi
9847: väkotipaikkojen vähyyden vuoksi lasten hoito        usein säröä lasten ja vanhempien keskinäisiin
9848: on usein järjestettävä yksityisesti joko kotona     suhteisiin. Taloudellinen riippuvuus aiheuttaa
9849: tai perhepäivähoidossa. Etenkin alle 3-vuotiai·     usein säröjä lasten ja vanhempien keskinäisiin
9850: den lasten hoito on useasti järjestettävä siten,    suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja
9851: että jompikumpi vanhemmista hoitaa lapsia           hyvät suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja
9852: kotona tai hoitaja palkataan kotiin. Suurten        erilaisilta nuorten ongelmilta ja häiriöiltä.
9853: hoitokustannusten lisäksi lapsesta aiheutuvat          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9854: kulut ovat tällöin muutoinkin suurimmillaan.        nioitJtaen,
9855: Myöskään verotuksessa ei ole mahdollista vä-
9856: hentää lapsen hoidosta aiheutuvia kuluja, vaik-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9857: ka ne ovat useimmiten rinnastettavissa tulon               lakiehdotuksen:
9858: hankinnasta aiheutuviin menoihin.
9859: 
9860: 
9861: 
9862: 
9863:                                               Laki
9864:                              lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta
9865:     ~uskunnan·· päätöksen mukaisesti muutetaan' 22 päivänä heinäkuu,ta 1948 annetun' lapsi- '
9866:  lisälain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussalaissa
9867:  (3 37/62), sekä 1 §: n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä himrhikuutli'
9868:  1981 annetussa laissa ( 62/81), näin kuuluviksi:
9869:                                                                                                 -~
9870:                       1 §                                                                   '
9871: 
9872: 
9873:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-      Lapsilisän maara on 2 000 markkaa vuo-
9874: taan, sen mukaan kuin ·tässä laissa säädetään,      dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun~ 'lapsilisän
9875: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa     nostamiseen oikeutetun henkilön. toisesta lap-
9876: asuvasta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta.            sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2.400 mark-
9877:                                            Lakialoite 11:0 115                                  205
9878: 
9879: kaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 800 mark-                              1a §
9880: kaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seu-           Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
9881: raavasta lapsesta 3 400 markkaa vuodessa,             sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
9882: paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla ta-    lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuodessa.
9883: valla hoidettavana laitoksessa.
9884:                                                         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
9885:                                                       kuuta 198 .
9886: 
9887: 
9888:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9889: 
9890:                       Helvi Hyrynkangas                          Anneli Kivitie
9891:                       Terhi Nieminen-Mäkynen                     Jaakko Itälä
9892: 206                                          1981 vp.
9893: 
9894: Lakialoite n:o 116
9895: 
9896: 
9897: 
9898: 
9899:                                  Hyrynkangas ym.: Ehdotus l!aiiksi mirausvakuutuslain 23 §:n
9900:                                     muuttamisesta
9901: 
9902: 
9903:                                        Eduskunnalle
9904: 
9905:    Alhaiset syntyvyysluvut sekä eläkeikäisten       kestettyä 32 viikkoa eli 48 arkipäivää ennen
9906: voimakkaasti kasvava suhteellinen osuus väestös-    laskettua synnytysaikaa. Ratkaisu antaisi äidille
9907: tämme ovat useiden vuosien ajan johtaneet yhä       paremman mahdollisuuden yksilöllisesti huoleh-
9908: voimistuviin vaatimuksiin sosiaalipolitiikan pai-   tia terveydestään sekä riittävästi levätä ja val-
9909: nopisteen siirtämiseksi perhepolitiikkaan. Kun      mentautua tulevaa synnytystä sekä lapsen vas-
9910: tiedetään myös miten merkittäviä juuri ensim-       taanottamista varten.
9911: mäiset elinkuukaudet ovat lapsen psyykkiselle          Vanhempainlomajärjestelmää       kehitettäessä
9912: kehitykselle sekä kasvamiselle tasapainoiseksi      ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota väliinpu-
9913: kansalaiseksi, tulisi äitiyspäivärahan maksukaut-   toajien aseman parantamiseen, kuten esimer-
9914: ta pidentää viime vuosina suoritettuja toimen-      kiksi synnytyksessä kuolleen äidin äitiyspäivä-
9915: piteitä tuntuvammin. Yhä useammalle äidille ja      rahaoikeuden siirtämiseen lapsen isälle tai muul-
9916: isälle pitäisi suoda mahdollisuus taloudellisesti   le lapsen huollosta vastaamaan tulevalle hen-
9917: turvattuna hoitaa lastaan kotona, kunnes lapsi      kilölle.
9918: täyttää yhden vuoden.                                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9919:    Äidin ja lapsen terveyden kannalta on käynyt
9920: yhä ilmeisemmäksi tarve aloittaa äitiysloma ny-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9921: kyistä aikaisemmin eli siten, että raskaana ole-           lakiehdotuksen:
9922: va nainen voi jäädä äitiyslomalle raskauden
9923: 
9924: 
9925: 
9926:                                               Laki
9927:                             sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta
9928:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
9929:   vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/
9930:   80), näin kuuluvaksi:
9931: 
9932:                       23 §                          hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus
9933:    Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arkipäi-    saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arki-
9934: vältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdistuu     päivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan
9935: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-     pois myöhemmin äitiysrahan suorittamisaikana,
9936: seen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi seuraa-    lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta
9937: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai-      saada äitiysrahaa.
9938: semmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua              Äitiysrahaa maksetaan lapsen isälle tai muul-
9939: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu-      le lapsen huollosta vastaamaan tulevalle henki-
9940: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi        lölle, mikäli lapsen äiti kuolee ennen äitiys-
9941: seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi syntyy        rahajakson loppumista.
9942: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa            Äitiysrahaa suoritetaan 288 arkipäivältä lap-
9943: synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana        sen äidille ja 48 arkipäivältä joko äidille tai
9944: luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa       aikaisintaan 192 arkipäivän kuluttua äitiysraha-
9945:                                            Lakialoite n:o 116                                      207
9946: 
9947: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-        si. Mitä 21 §:n 2 momentissa on säädetty
9948: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin         vakuutetun työstä poissa olosta, sovelletaan vas·
9949: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien         taavasti hänen puolisoonsa. Puolisolie suori-
9950: rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon        tettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri kuin
9951: takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko-       se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä
9952: puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly-       olisi kohdannut sairaus. M1tä tämän pykälän
9953: tyksin v<;>idaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isäl-   2 momentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuu-
9954: le myös lapsen syntymän yhteydessä vähintään          desta, koskee myös ottovanhempia.
9955: 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin äitiys-           Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
9956: rahan suorittamisaika lyhenee vastaavasti.            sairauden perusteella makseta päivärahaa.
9957: Isälle suoritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuk-        Jos äitiysrahan suorittamisaikana alkaa oi-
9958: sella säädetään. Isälle suoritettavan äitiysrahan     keus uuteen äitiysrahaan, edellisen äitiysrahan
9959: määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin se päi-         suorittaminen päättyy jälkimmäisen äitiysrahaoi-
9960: väraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi       keuden alkaessa.
9961: kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suo-
9962: rittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus työnan-
9963: tajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä edellä          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9964: olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suo-        kuuta 1982.
9965: rittamiseen vaikuttavista muutoksista on tehtä-          Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
9966:  vä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.       joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä
9967:     Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suori-     on 1 päivänä tammikuuta 1982 tai sen jälkeen.
9968:  tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jon-    Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka
9969:  ka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on         raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu-
9970:  kulunut 288 arkipäivää, kuitenkin vähintään          kuuta 1981.
9971:  96 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella voi-         Ottolapseksi otettavan lapsen hoidon perus-
9972:  daan hänen äitiysrahakautensa 48 arkipäivältä,       teella maksettavaa äitiysrahaa koskevia säännök-
9973:  siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään,          siä sovelletaan silloin, kun lapsen hoitoon otta-
9974:  suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, joka ei    minen on tapahtunut 1 päivästä tammikuuta
9975:  asu hänestä erillään välien rikkoutumisen vuok-      1982 lukien.
9976: 
9977: 
9978:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
9979: 
9980:                       Helvi Hyrynkangas                         Anneli Kivitie
9981:                       Terhi Nieminen-Mäkynen                    Jaakko Itälä
9982: 208                                            1981   vP·
9983: Lakialoite- n:o 117
9984: 
9985: 
9986: 
9987: 
9988:                                   Jokela ym.: Ehdotukset laeiksi työehtosopimuslain ja työriitojen
9989:                                      sovittelusta annetun l!ain muuttamisesta
9990: 
9991: 
9992:                                          Eduskunnalle
9993: 
9994: 
9995:                                         YLEISPERUSTELUT
9996: 
9997:     Työehtosopimusjärjestelmämme toimivuus on             Myös työriitojen sovittelulain osalta voidaan
9998: pyritty turvaamaan lähinnä työehtosopimuslail-         perustellusti kysyä, onko laki antanut sovitte-
9999: la ( 4 36146) , työriitojen sovittelusta annetulla     lujärjestelmälle riittävät mahdollisuudet työrii-
10000: lailla ( 420162) ja lailla työtuomioistuimesta         wjen nopeaksi sovittelemiseksi, erityisesti aja-
10001:  ( 646/7 4) . Näistä laki työtuomioistuimesta on       tellen koko kansantaloudelle vahingollisia avain-
10002: käy:tännössä osoittautunut hyvin toimivaksi,           ryhmätyötaisteluja. Tällaisten työtaistelujen ai-
10003: mutta työehtosopimuslain hyvityssakkoseuraa-           heuttamat haittavaikutukset kohdistuvat usein
10004: musjärjestelmän reaaliarvon olennaisesta huo-          raskaimmin työriidan ulkopuolisiin tahoihin.
10005: nonemisesta johtuen työtuomioistuimen käytelt-         Esimerkkinä voidaan mainita Suomen Kone-
10006: tävissä olevilla sanktioilla ei ole ollut ennalta      päällystöliiton viime syksynä toimeenpaneroa
10007: estävää merkitystä. Hyvityssakkojen markka-            saariston lauttaliikennettä koskenut työtaistelu
10008: määriä ei ole kertaakaan nostettu työehtosopi-         ja siihen liittyneet, suurta vahinkoa aiheutta-
10009: muslain säätämisen jälkeen.                            neet tukilakot mm. merenkulussa ja sähkön-
10010:     Tuoreimpana esimerkkinä määrältään vähäis-         tuotannossa. Nämä työtaistelut osoittivat, että
10011: ten hyvityssakkojen huonosta ennakkoestävyy-           yhteiskunnalla pitäisi olla turvanaan sellainen
10012: destä voidaan mainita Toimihenkilö- ja Virka-          sovittelujärjestelmä, jonka avulla voidaan vält-
10013:  miesjärjestöjen Keskusliittoon TVK:hon kuulu-         tää työriidan ulkopuolisille työtaistelusta aiheu-
10014: van Pankkitoimihenkilöliiton toimeenpanemat            tuvat kohtuuttomat vahingot.
10015:  maksuvälityssaarrot, joista liitto on jo tuomittu        Työrauha- ja sovittelujärjestelmien uudista-
10016: kahdeksan kertaa. Työtuomioistuimen 4. hel-            misen tarpeesta on selvänä osoituksena myös
10017: mikuuta 1981 Pankkitoimihenkilöliitolle lan-           vuodelta 1980 saatavissa oleva alustava työ-
10018: gettama hyvityssakko oli jo maksimimääräinen           taistelutilasto:
10019:  10 000 markkaa. Tästä huolimatta kyseinen jär-
10020: jestö on ilmoittanut jatkavansa laittomia työ-
10021: taistelutoimenpiteitään.
10022:                                                                                                Työtaiste-
10023:                                                      Työtaisteluihin    Työtaisteluissa      luissa mene-
10024:                                     Työtaistelujen   osall. työntek:n     menetetyt          tetyt brutto-
10025: Vuosi                                   lkm                 lkm            työpv:t           palkat (mk)
10026: 1980                                  2 100            380 000           1 700 000          290 000 000
10027: 1979                                  1 753            228 961             243 399           36 464 000
10028: 1978                                  1237             164 600             132 400           17 645 000
10029: 
10030: 
10031:    Vuoden 1980 luvut ovat edellä olevassa ti-          vaille jääneiden työntekijöiden menettämiä työ-
10032: lastossa alustavia. Ne tulevat lopullisessa tilas-     päiviä ja palkkatuloja.
10033: tossa vielä kohoamaan. Tilasto ei sisällä työ-           Vastatessaan allekirjoittaneen ja seitsemän
10034: taistelujen heijastusvaikutusten vuoksi työtä          muun kansanedustajan työriitojen sovittelujär-
10035:                                             Lakialoite n:o 117                                         209
10036: 
10037: jestelmän toimivuuden parantamisesta 13. tou-         sältämän työrauhajärjestelmän kuin työriitojen
10038: kokuuta 1980 tekemään kirjalliseen kysymyk-           sovittelusta annetun lain sisältämän sovittelu-
10039: seen n:o 326 totesi sosiaali- ja terveysministeri      järjestelmänkin osalta ovat kiistattomat ja
10040: Sinikka Luja-Penttilä 13. kesäkuuta 1980 mm.          yleisesti tiedossa, ei uudistusta pitäisi allekirjoit-
10041: seuraavaa: "Työehtosopimuslaissa säädettyjen          taneiden mielestä enää lykätä millään selvitys-
10042: hyvityssakkojen markkamäärän korottamisesta           verukkeilla. Määrittelyongelmat avainryhmälak-
10043: on työmarkkinajärjestöjen kesken käydyissä            kojen osalta eivät myöskään ole ylipääsemättö-
10044: neuvonpidoissa oltu varsin pitkälle yksimielisiä.     miä. Voidaanhan määrittelyva~ta jättää valta-
10045: Periaatteellisesta yksimielisyydestä huolimatta       kunnansovittelijalle ja maan hallitukselle, jol-
10046: ei järjestöjen kesken ole saatu aikaan sellaista      loin kontrolli on jo niin korkealla tasolla, ettei
10047: sopimusta, jonka nojalla ne yhteisesti olisivat       voida epäillä kenenkään oikeusturvan tulevan
10048: lähteneet ajamaan hyvityssakkojen korottamis-         loukatuksi.
10049: ta."                                                      Hallitus ja eduskunta, joille kuuluu poliit:ti-
10050:     Vastatessaan em. kirjallisen kysymyksen työ-      nen vastuu lainsäädäntömme pitämisestä ajanta-
10051: riitojen sovittelujärjestelmää koskevaan koh-         salla ja vastuu kansalaisten turvallisuudesta,
10052: taan ja samoin vastauksessaan 17. joulukuuta          eivät myöskään voi vetäytyä näissä kysymyk-
10053: 1980 kansanedustaja Westerlundin 11. marras-          sissä työmarkkinajärjestöjen selän taakse. Työ-
10054: kuuta 1980 tekemään kirjalliseen kysymykseen          rauha- ja sovittelujärjestelmien uudistaminen
10055: n:o 556 pie!llten avainryhmien lakko-oikeuden         on tässä vaiheessa perusteltua myös sen vuoksi,
10056: rajoittamisesta on ministeri Luja-Penttilä vii-       että parast'aikaa on komiteassa valmisteltavana
10057: tannut mahdollisiin määrittelyvaikeuksiin ns.         esitys työntekijöiden työsuhdeturvan parantami-
10058: avainryhmien työtaistelujen osalta. Ministeri         seksi, jonka esityksen hallitus ottanee tulopoliit-
10059: Luja-Penttilä ei kuitenkaan ole sinänsä kiistä-       tisen selvitysmiehen ehdotuksen mukaisesti ai-
10060:  nyt työri1tojen sovittelujärjestelmän kehittärnis-   kanaan heti käsiteltäväkseen. Työsuhdeturva-
10061:  tarvetta. Päinvastoin hän on kansanedustaja          lainsäädännön kehittäminen ilman samanaikai-
10062: Westerlundin kirjalliseen kysymykseen vasta-          sesti tapahtuvaa työrauha- ja sovittelujärjestel-
10063:  tessaan todennut, että "val,tion puolelta olisi      mien uudistamista ei ole perusteltua, jos objek-
10064:  syytä tutkia kokonaisuudessaan sovittelujärjes-      tiivisesti vertaillaan näillä ltyölainsäädännön
10065: telmän puutteellisuudet". Tukilakkojen osalta         alueilla esiintyviä puutteita. Niin paljon kiis-
10066:  ministeri Luja-Penttilä totesi vastauksessaan eri-   tattomammin jälkeenjääneisyys ja epäkohdat
10067:  tyisesti, että "yleisen edun kannalta olisi pe-      ovat osoitettavissa työrauha- ja sovittelujärjes-
10068:  rusteltua, että myös tukilakoille säädettäisiin      telmän puolella. Vas:taavasri tulisi tarkistaa
10069:  ennakkoilmoitusvelvollisuus". Ministeri Luja-        myös virkaehtosopimuslainsäädännön asian-
10070:  Penttilän mielestä "kysymys tukilakkojen en-         omaisia kohtia. Koska ministeri Luja-Penttilä
10071:   nakkoilrnoitusvelvollisuudesta olisi kuitenkin      on em. vastauksissaan myös viitannut palkan-
10072:  syytä käsitellä eräänä puutteellisuutena sovitte-    saajapuolelta esiintuotuun tarpeeseen kiristää
10073:  lujärjestelmässä, joka tulisi selvittää kokonai-     työnantajapuolen vastuuta työehtosopimusten
10074:  suudessaan ottaen huomioon, että toimiva lain-       oikeaksi soveltamiseksi edellytyksenä työrauha-
10075:   säädäntö voidaan saada aikaan vain :työmarkki-      järjestelmässä esiintyvien epäkohtien korjaami-
10076:  najärjestöjen myötävaikutuksella".                   selle, esitämme jäljempänä myös tältä osin lain-
10077:     Koska epäkohdat niin työehtosopimuslain si-       säädäntöä tarkistettavaksi.
10078: 
10079: 
10080: 
10081: 
10082:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10083: 
10084: Työehtosopimuslaki                                    sen johdosta, että rahanarvo työehtosopimuslain
10085:                                                       säätämisen jälkeen on olennaisesti muuttunut.
10086:     7 §. Työehtosopimuslain 7 §:ää koskeva            Tämän lisäksi työnanJuajan vastuuta työehtoso-
10087:  säännösehdarus sisältää voimassaolevan lain vas-     pimuksen määräysten rikkomisesta on koven-
10088:  taaviin säännöksiin verrattuna kaksi muutosta.       nettu ja työehtosopimukseen sidotun yhdistyk-
10089:  Hyvityssakkojen enimmäismääriä on muutettu           sen oma työehtosopimuksen tahallinen tai huo-
10090:  27 088100096K
10091: 210                                       Lakialoite n:o 117
10092: 
10093: limattomuudesta tapahtunut rikkominen on rin-        perusteella, että hänen olisi pitänyt tietää rik-
10094: nastelttu yhdistyksen jäseniinsä kohdistuvan         kovansa työehtosopimuksen määräyksiä.
10095: valvontavelvollisuuden rikkomiseen.                      Toinen momentti sisältää säännösehdotuksen
10096:    Hyvityssakkojen määriä on korotettu rahan-        sidotun yhdistyksen noudattamis- ja valvonta-
10097: arvon alentumista vastaavasti, joten niiden reaa-    velvollisuudesta. Vastaava säännös valvontavel-
10098: liarvo on palautettu likimain lain alkuperäiselle    vollisuuden osalta on voimassaolevassa työehto-
10099: tasolle. Tämän mukaisesti voidaan työntekijä,        sopimuslaissa sijoitettu työrauhavelvollisuuden
10100: joka tahallisesti· rikkoo !työehtosopimuksen mää-    kanssa yhteen. Valvontavelvollisuus kuuluu kui-
10101: räyksiä, tuomita maksamaan hyvityssakkoa kor-        tenkin lakiteknisesti yhteen työehtosopimuksen
10102: keintaan tuhatneljäsataa markkaa. Voimassaole-       määräysten noudatitamista koskevan säännöksen
10103: van lain mukaan tämän hyvityssakon enimmäis-         kanssa. Tästä syystä säännösehdotus on sijoi-
10104: määrä on sata markkaa. Vastaavasti työehto-          tettu lakiehdotuksen 7 § :n toiseksi momentiksi.
10105: sopimuksen määräyksiä rikkova työnantaja voi-        Säännösehdotus ei valvontavelvollisuuden osal-
10106: daan tuomita maksamaan hyv~tyssakkoa enin-           ta muuten poikkea voimassaolevan työehtoso-
10107: tään sataneljäkymmentätuhatta markkaa. Voi-          pimuslain 8 §: n sisältämästä vastaavasta sään-
10108: massaolevan lain mukaan tämän hyvityssakon           nökseSitä, kuin että hyvityssakon enimmäismäärä
10109: enimmäismäärä on tuhat markkaa. Tältä osin           on nostettu sataanneljäänkymmeneentuhanteen
10110: ehdotetaan siis työnantajan vastuuta työehtoso-      markkaan. Työehtosopimuslain 9 §:n mukaan
10111: pimuksen oikeaksi soveltamiseksi huomattavasti       on vastaava nykyinen hyvityssakon enimmäis-
10112: tiukennettavaksi.                                    määrä kymmenentuhatta markkaa.
10113:     Työnantaja voidaan tuomita hyvityssakkoon            Pykälän 2 momentissa mainittu valvontavel-
10114: työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta            vollisuus koskee, kuten nykyisenkin lain mu-
10115: paitsi tahallisen rikkomisen ollessa kysymyk-        kaan kaikkia sidottuja yhdistyksiä. Käytännössä
10116: sessä _myös niissä tapauksissa, joissa työnantajan   'tämä merkitsee sitä, että valvontavelvollisia
10117: olisi pitänyt käsittää rikkovansa työehttosopi-       ovat sekä liitot että niiden jäsenyhdistykset.
10118: muksen määräyksiä. Voimassaolevan työehto-               Valvontavelvollisuuden rikkominen saattaa
10119: sopimuslain mukaan hyvityssakkoon voidaan             tulla kysymykseen sellaisissakin tapauksissa,
10120: tuomita vain tahallisesta työehtosopimuksen          joissa lm. työ11antajan tai työntekijän ei voida
10121: määräyksen rikkomisesta. Työtuomioistuin jou-        katsoa rikkoneen työehtosopimuksen määräyk-
10122: tuu ratkaisemaan, milloin työnantajan olisi pi-      siä.
10123:  ränyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen mää-
10124: räystä. Tällöin olisi erityisesti kiinnitettävä          Erityisesti tämä tulee kysymykseen niissä
10125: huomiota objektiivisiin kriteereihin. On siis         tapauksissa, joissa työehtosopimuksen määräyk-
10126:  pyrittävä selvittämään, olisiko huolellinen työn-    sen rikkominen on johtunut siitä, että valvonta-
10127:  antaja käsittänyt rikkovansa ko. tilanteessa työ-   velvollinen liitto on antanut työehtosopimuksen
10128:  ehtosopimuksen määräystä. Ellei näin ole, ei        määräyksestä väärän soveltamisohjeen. Tällai-
10129: myöskään rikkonutta työnantajaa voida tuo-            sessa tapauksessa voidaan helposti katsoa, että
10130: mita hyvityssakkoon. Tämän lisäksi on kiinni-        valvontavelvollinen liitto on laiminlyönyt val-
10131: tettävä huomiota subjektiivisiin tekijöihin. Suu-    vontavelvollisuutensa mutta työnantaja tai työn-
10132: telta teollisuuslaitokselta työnantajana, jolla       tekijä ei ole rikkonut työehtosopimuksen mää-
10133: saattaa olla käyitettävissään alan asiantuntija-     räystä hyvityssakkotuoniion edellyttämällä ta-
10134: apua jne., on vaadittava työehtosopimuksen           valla. Tämä ei koske kuitenkaan niitä tapauksia,
10135:  määräysten soveltajana ja tulkitsijana enemmän       joissa voidaan katsoa, että työnantajan olisi pi-
10136: kuin pieneltä työnantajalta. Kovin suuria vaa-        tänyt käsittää liiton antaman tulkintaohjeen ol-
10137:  timuseroja ei tällä perusteella voida kuitenkaan    leen väärä.
10138: asettaa, koska kaikilla työnantajilla on mah-            Tämän pykälän sisältämistä hyvhyssakoista
10139: dollisuus kääntyä liittonsa puoleen mahdollisen      voidaan sopia toisin työehtosopimuksessa. Hy-
10140: tulkintariidan syntyessä. Työehtosopimukseen         vityssakko voidaan lisäksi tuomita toistuvasti
10141: sidotun työnantajan vastuun koventamista on          rikkomuksen jatkuessa.
10142: pidettävä perusteltuna erityisesti siitä syystä,         Lopuksi on syytä todeta, että 7 §:n 2 mo-
10143: että käytännössä on ilmennyt, että tahallisen        mentin mukainen valvontavelvollisuus ei koske
10144:  rikkomisen toteen näyttäminen on erittäin vai-      lakiin perustuvan ltyörauhavelvollisuuden rikko-
10145: keata. Nämä vaikeudet poistuvat, kun työn-            mistapauksia, josta on erikseen säännösehdotus
10146:  antaja voidaan tuomita hyvityssalckoon jo sillä      8 §:ssä. Tämän mukaisesti sidotun yhdistyksen
10147:                                              Lakialoite n:o 117                                      211
10148: 
10149: velvollisuus valvoa, että lain mukaista työrauha-       saisi ryhtyä. Vastaava sääntö on voimassa myös
10150: velvollisuutta noudatetaan, perustuu lakiehdo-          muissa Pohjoismaissa.
10151: tuksen 8 § :n 3 momenttiin.                                Pahoja tulkintavaikeuksia saattaa syntyä sel-
10152:     Hyvityssakkojen määrän osalta on lähdetty           viteltäessä, onko kyseessä puhdas myötätunto-
10153: siitä, että työehtosopimuslain hyvityssakot saa-        työtaistelutoimenpide vai onko ko. työtaistelu-
10154: tetaan vastaamaan virkaehtosopimuslainsäädän-           toimenpide kohdistunut myös omaan työehto-
10155: nössä omaksuttua tasoa ja että samalla olisi            sopimukseen lakiehdotuksen 8 § :n 1 momen-
10156: otettava huomioon rahanarvon muutos virkaeh-            tissa mainitulla tavalla. Tällaisia ongelmia syn-
10157: tosopimuslainsäädännön vuonna 1970 tapahtu-             tyy esimerkiksi silloin kun saman työnantajan
10158: neen säätämisen jälkeen. Tämä merkitsee tä-             palveluksessa olevat eri työntekijäryhmät lähte-
10159: mänhetkisen tilanteen mukaan sitä, että yksi-           vät tukemaan toistensa työtaistelutoimenpiteitä.
10160: tyisen työntekijän hyvityssakko ,työehtosopimus-        Esimerkiksi toimihenkilöt tukevat työntekijöitä
10161: lain 7 §:n 1 momentin mukaan tulisi muuttaa             taikka päinvastoin. Hankaluuksia saattaa syn-
10162: tuhanneksineljäksisadaksi markaksi ja yhdistyk-         tyä myös silloin kun saman liiton piirissä ryh-
10163: sen osalta vastaava määrä saman pykälän 2 mo-           dytään tukitoimenpiteisiin. Näiden moninaisten
10164: mentissa tulisi muuttaa sadaksineljäksikymme-           tilanteiden selvittäminen on tältä osin jätettävä
10165: neksituhanneksi markaksi. Samalla on pidettävä          työtuomioistuimen tehtäväksi. Myöskään ulko-
10166: asianmukaisena sitä, että työnantajan vastuuta          maisen työtaistelun tukemiseksi toimeenpannun
10167: työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuuden             myötätuntotyötaistelutoimenpiteen laillisuudesta
10168: osalta tehostetaan siten, että työnantajaan koh-        ei lakiehdotukseen ole otettu säännöstä. Ulko-
10169: distuva sanktio on sama kuin yhdistyksen vas-           maisia konflikteja joudutaan siis arvostelemaan
10170: tuu laiminlyönnistä valvoa sopimuksen noudat-           lakiehdotuksen 8 § :n 2 momentin säännöksen
10171: tamista. Tämän mukaisesti työnantajan hyvitys-          mukaan. Työtuomioistuimen asiaksi jää tällöin
10172: sakon enimmäismäärä ehdotuksen 7 §: n 1 mo-             sen selvittäminen, mitä selvitystä se vaatii ul-
10173: mentissa olisi määrättävä sadaksineljäksikymme-         komaisen konfliktin laillisuudesta.
10174:  neksituhanneksi markaksi.                                 Ehdotuksen 8 § :n 3 momentti sisältää val-
10175:     8 §. Pykälän 1 momentti on asiallisesti sa-         vontavelvollisuutta koskevan säännösehdotuk-
10176:  man sisältöinen kuin voimassaolevan lain 8 §:n         sen. Vastaava säännös sisältyy voimassa olevan
10177: ensimmäinen virke.                                      työehtosopimuslain 8 §: ään. Ehdotukseen on
10178:     Ehdotuksen 8 § :n 2 momentti sisältää sään-         kuitenkin otettu virkaehtosopimuslakiemme
10179: nöksen myötätuntotyötaistelutoimenpiteen lail-          mallin mukainen selvennys, jonka mukaan val-
10180:  lisuudesta. Vastaavaa nimenomaista säännöstä           vontavelvollisuus sisältää myös sen, ettei yh-
10181: ei ole voimassa olevassa työehtosopimuslaissa.          distys saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtais-
10182:  Sen sijaan muissa Pohjoismaissa on myötätun-           telutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myö-
10183:  totyötaistelutoimenpkeen suhde työrauhavelvol-         tävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan se on
10184:  lisuuteen säännöstetty. Ehdotus vastaa Ruotsis-        velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
10185:  sa ja muissa Skandinavian maissa omaksuttua            Tällä selvennyksellä ei voimassa olevan työeh-
10186:  linjaa. Pääsääntöisesti myötätuntotyötaistelutoi-      tosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta
10187:  menpide on siis sallittu, koska se ei kohdistu         ole muutettu. Lisäyksellä on kaksi tarkoitusta.
10188:  siihen ryhtyneen omaan työehtosopimukseen.             Toisaalta siinä pyritään jossakin määrin selvit-
10189:  Tämän on myös voimassa olevan työehtosopi-             tämään aikaisempaa ;tarkemmin valvontavelvol-
10190:  muslain 8 § :n osalta todennut työtuomioistuin         lisuuden sisältö. Toisaalta siitä käy selvästi
10191:  esimerkiksi tuomiossaan n:o 88/1973. Ehdo-             ilmi, että valvontavelvollisuus ei ole mikään ta-
10192:  tuksen mukaan myötätuntotyötaistelutoimenpi-           kuuvelvoite. Valvontavelvollisuuden täyttämi-
10193:  teellä rikotaan kuitenkin työrauhavelvollisuutta,      seen riittää, että yhdistys on ryhtynyit kaik-
10194:  mikäli myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä tue-        kiin mahdollisiin käytettävissään oleviin toi-
10195:  taan lakiehdotuksen 8 §:n 1 momentin vastais-          menpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai sen
10196:  ta !työtaistelutoimenpidettä. Tämä vastaa esi-         palauttamiseksi.
10197:  merkiksi työtuomioistuimen tuomiossa n:o 22/              9 §. Pykälän sanamuoto on säilytetty ennal-
10198:   1979 omaksuttua kantaa. Olisikin kohtuutonta,         laan. Ainoastaan hyvityssakon enimmäismäärä
10199:  jos myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä saatai-        on muutettu sadaksineljäksikymmeneksituhan-
10200:  siin täysin laillisesti tukea sellaista työtaistelu-   neksi markaksi.
10201:   toimenpidettä, johon tuettavan työtaistelun toi-         Hyvityssakon määrän osalta ehdotuksessa on
10202:   meenpanija ei työrauhavelvollisuutta rikkomatta       lähdetty, kuten edellä 7 §:n yhteydessä on
10203: 212                                       Lakialoite n:o 117
10204: 
10205: esitetty, siitä, että hyvityssakot on saatettava     eivät kuulu työtaistelutoimenpiteen käsitteen
10206: virkaehtosopimuslainsäädännössä omaksutulle          piiriin, jäävät siis ilmoitusvelvollisuuden ulko-
10207: tasolle ja että rahanarvon muutos mainitun           puolelle. Työtaistelutoimenpide on tässä yhtey-
10208: lainsäädännön jälkeiseltä ajalta on otettava         dessä tulkittava samoin kuin mikä sen vakiin-
10209: huomioon. Tämänhetkisen tilanteen mukaan             tunut merkityssisältö on työehtosopimuslakia
10210: olisi 9 §: n mukainen hyvityssakon enimmäis-         sovellettaessa. Tässä yhteydessä on korostettava
10211: määrä muutettava sadaksineljäksikymmeneksi-          sitä, että ilmoitusvelvollisuus on olemassa vain,
10212: tuhanneksi markaksi.                                 mikäli työtaistelutoimenpiteeseen ryhdytään työ-
10213:    10 §. Pykälän sisältö on säilytetty asialli-      riidan johdosta. Työriidan käsitettä on puoles-
10214: sesti entisellään. Hyvityssakon määrään vaikut-      taan tulkittava laajasti, jöttei sovittelijan kom-
10215: tavia tekijöitä koskevaa esimerkkiluetteloa on       petenssia perusteettomasti supisteta. Jäljem-
10216: laajennettu ottamalla siihen mukaan vastapuo-        pänä kolmannen momentin kohdalla mainittu
10217: len mahdollinen myötävaikutus rikkomuksen            ilmoitusvelvollisuus taas käsittää sellaisia ta-
10218: syntyyn ja rikkomukseen syyllistyneen yhdistyk-      pauksia, joissa ei ole kysymys työriidasita, vaan
10219: sen tai yrityksen suuruus. Näillä lisäyksillä ei     muunlaisista konfliktitilanteista.
10220: ole pyritty säännöksen sisällön muuttamiseen,           Pykälän toista momenttia on muutettu siten,
10221: vaan eräiden käytännössä merkittävien tekijöi-      että piirisovittelijan soviteltavaksi tuleva :työ-
10222: den esille tuomiseen itse lain tekstissä.            riita on tästä eteenpäin ilmoitettava suoraan
10223:    Pykälän 2 momentti on uusi, mutta myös-           hänelle, eikä lakiin ole enää jätetty mahdolli-
10224: kään se ei sisällä asiallista muutosta voimassa-     suutta toimittaa ilmoitus valtakunnansovitteli-
10225: olevaan lakiin verrattuna. Aiemmin 7 §: ssä          jain toimistoon. Nykyisinkin jo käytäntö on
10226: ollut säännös on sijoitettu 10 §:n 2 momen-          tämä ja uudella määräyksellä voidaan estää tu-
10227: tiksi ja täydennetty koskemaan myös työrau-         levaisuudessa turhaa ajanhukkaa ja vaivaa. Mi-
10228: havelvoitteen vastaisen menettelyn seuraamusta.      käli ilmoituksen tekijä on epätietoinen siitä,
10229: Asiallisesti tämäkään ei ole uutta, koska myös      onko kysymyksessä piirisovittelijalle kuuluva
10230: voimassaolevan lain mukaan, vaikka nimen-            asia vaiko ei, niin siinä tapauksessa hänellä
10231: omainen säännös tästä puuttuu, työrauhavel-         luonnollisestikin on mahdollisuus toimittaa il-
10232: vollisuuden rikkomisesta tuomittu hyvityssakko      moitus valtakunnansovittelijain toimistoon.
10233: voidaan toistaa.                                        Pykälän kolmannen momentin tarkoittamia
10234:    13 a §. Pykälässä on ehdotettu, että 7 ja        tapauksia ovat sympatiatyötaistelutoimenpiteet
10235: 9 §:ssä olevat markkamäärät tarkistettaisiin        samoin kuin myös poliittiset työtaistelutoimen-
10236: valtioneuvoston päätöksellä kolmivuotiskausit-      piteet, jotka useimmiten sattuvat työehtosopi-
10237: tain. Säännöstä on pidettävä välttämättömänä,       musten voimassaoloaikaan. Niissä työnseisauk-
10238: jottei lain sisältö muuttuisi ilman sitä koskevaa   sen syy on työmarkkinakentän ulkopuolella,
10239: päätöstä yksinomaan rahanarvon muutosten            eivätkä ne kuulu sovittelun piiriin. Niillä, joi-
10240: vuoksi.                                             hin työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat, on silti
10241:                                                      tarve saada ajoissa tietää mahdollisen työtaiste-
10242:                                                     lun kohteeksi joutumisesta. Myös valtakunnan-
10243: Laki työriitojen sovittelusta                       sovittelijain on hyvä saada tietää jonkin työ-
10244:                                                     riidan johdosta toimeenpantavat tukitoimet, jol-
10245:     7 §. Nykyinen laki lähtee siitä, että ilmoi-    loin tilanteen kokonaisarviointi helpottuu. Sään-
10246: tusvelvollisuus on vain työnseisauksesta tai sen    nös on ikäänkuin kohteliaisuusohje kaikille työ-
10247: laajentamisesta. Käytännön työmarkkinatoimin-       markkinoilla toimiville noudatettavista pelisään-
10248: nan kannalta tätä ei kuitenkaan voida pitää         nöistä. Tämän vuoksi ei olekaan liikaa vaadittu,
10249: riittävänä, koska yhä enemmän on alkanut            kun jokaisella työtaistelutoimenpiteellä on omat
10250: ilmetä sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, jotka    vaikutuksensa, että tällainen ilmoitus tehdään
10251: eivät mahdu työnseisauskäsitteen piiriin, mutta     kirjallisesti ja vähintään seitsemän työpäivää
10252: joita niiden vaikutusten kannalta voidaan pitää     ennen aiotun työtaistelutoimenpiteen alkamista.
10253: työnseisaukseen täysin rinnastettavina, jopa sen        13 a §. Viime vuosien kehityksen myötä
10254: vaikutukset ylittävinäkin. Tämän vuoksi on          ovat ns. pienryhmien mahdollisuudet avainase-
10255: katsottava olevan aiheellista muuttaa lain sana-    maansa hyväksikäyttäen kiristää itselleen koh-
10256: muotoa siten, että työnseisauskäsitteen sijasta     tuuttomia etuja huomattavasti kasvaneet. Aina
10257: käytettäisiin laajempaa ilmaisua työtaistelutoi-    ei tällaisesta solidaarisen sopimuspolitiikan vas-
10258: menpide. Sellaiset käyttäytymismuodot, jotka        taisesta toiminnasta ole puhuttu julkisuudessa,
10259:                                             Lakialoite n:o 117                                       213
10260: 
10261: koska se olisi merkinnyt kullakin kierroksella         teiskunnan elintärkeät toiminnat vakavaan häi-
10262: vielä tekemättä olevien työ- ja virkaehtosopi-         riötilaan tai että se kohtuuttomasti vaarantaisi
10263: musten aikaansaamisen vaarantumista. Toisaalta         kansalaisten työn ja toimeentulon mahdollisuu-
10264: lakko-oikeus on niin kallisarvoinen asia, että         det huomattavasti työtaistelun piiriä laajemmin
10265: siihen puuttuminen edellyttää mitä suurinta            taikka että sen kohteena olevan seikan ajami-
10266: varovaisuutta. Mikäli kehitys kuitenkin jatkuu         nen aiotuin työtaistelutoimenpitein on ilmeises-
10267: tällaisena ja yhä useammat avainryhmät väärin-         sä epäsuhteessa toimenpiteestä aiheutuviin va-
10268: käyttävät asemaansa, on työ- ja virkaehtosopi-         hinkoihin.
10269: musjärjestelmämme vakavasti uhattuna. Niiden              Milloin asia olisi näin, olisi ratkaistava kus-
10270: puolustamiseksi on esitettyä säännösehdotusta          sakin yksityistapauksessa, eikä enää tämän tar-
10271: pidettävä perusteltuna, sillä niin vähäisistä työ-     kempaan erittelyyn voida mennä. On kuiten-
10272: taisteluoikeuksien rajoituksista on kysymys.           kin lähdettävä siitä, että nämä ;tapaukset sul-
10273: Koko yhteiskunnan etujen mukaista on tur-              kevat pois kaikki muut mahdollisuudet, joten
10274: vata työehtosopimusjärjestelmän säilyminen             tapauksen on mahduttava näiden kriteerien
10275: elinvoimaisena. Kysymys on myös siitä, että            puitteisiin. Niitä ei siis ole lueteltu esimerk-
10276: ehdotetulla järjestelyllä halutaan lisätä kunnioi-     keinä, vaan ainoina kysymykseen tulevina vaih-
10277: tusta keskusjärjestöjen harjoittamaa työehtopo-        toehtoina.
10278: Htiikkaa ja niiden tekemiä sopimuksia kohtaan,            Työriitalautakunnan tehtävänä olisi kiireelli-
10279: ja samalla vähentää mahdollisuuksia tehtyjen           sesti tehdä ratkaisunsa kaikista vielä avoinna
10280: sopimuksien sivuuttamiselle omien ahtaiden             olevista riitakohdista noudattaen työriitojen so-
10281: etupyyteiden tieltä.                                   vittelusta annetun lain 11 §:ssä säädettyjä pe-
10282:     Lakko-oikeuteen puuttumisen tulee tapahtua         riaatteita. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että
10283: vasta äärimmäisessä tilanteessa tarkan harkin-         normaalisti työnseisauksen yleensä tulisi alkaa
10284: nan jälkeen. Tämän vuoksi on ehdotetun työ-            samoihin aikoihin kuin työriitalautakunta saa-
10285:  riitojen sovittelusta annetun lain 13 a §:n 1         daan asetetuksi, minkä vuoksi on korostettava
10286: momentissa esitetty, että työriitalautakunnan          sen kiireellistä päätöksentekoa. Toisaalta lauta-
10287:  asettaminen voisi tulla mahdolliseksi vasta sii-      kunnalle on haluittu antaa myös työrauha en-
10288: nä vaiheessa, jolloin joko sovintoehdotus on           simmäisen momentin viimeisellä määräyksellä,
10289: hyläitty tai sovittelija on työriitojen sovittelusta   jossa todetaan, että lautakunnan ratkaistavaksi
10290:  annetun lain 13 §:n 2 tai 3 momentin mukai-           siirretyssä työriidassa ei saa ryhtyä työtaiste-
10291:  sesti katsonut, ettei ole edellytyksiä sovintoeh-     luun. Toisin sanoen sillä, että asia saatetaan työ-
10292: dotuksen esittämiseen. Näin ollen asia kulkisi         riitalautakunnan ratkaistavaksi, perustetaan sa-
10293: normaalin neuvottelu- ja sovittelujärjestyksen         malla työrauhavelvoite osapuolten välillä. Vasta-
10294: mukaisesti tähän vaiheeseen as:ti. Käytetäänkö         painoksi työntekijäpuoli saisi myös sopimuksen
10295: tässä pykälässä esitettyä mahdollisuutta työrii-       edut ja siten myös korotetut palkat voimaan sa-
10296:  talautakunnan asettamiseen riippuisi ensimmäi-        masta hetkestä alkaen kuin mistä on määräys
10297:  sessä vaiheessa sovittelijasta, jonka tulisi kään-    toisen momentin viimeisessä virkkeessä.
10298: tyä valtioneuvoston puoleen, mikäli hän kait-             Työriitalautakunnan ratkaisu eroaisi muitten
10299: soisi, ettei muuta mahdollisuutta jatkossakaan         laissa mainittujen sovitteluelimien ehdotuksista
10300: sovintoon pääsemiseksi ole kuin työriitalauta-         siinä, että sillä olisi sama voima ja vaikutus
10301: kuntaan turvautuminen. Sovittelija voisi myös          kuin työehtosopimuksella. Vastaavasti siihen
10302: katsoa, että asia voitaisiin hoitaa jatkossakin        kohdistuisivat samat sanktiot kuin mitä yleen-
10303:  normaalia neuvottelutietä, jolloin hän ei luon-       sä voimassa olevaan työehtosopimukseenkin.
10304:  nollisestikaan tekisi mitään esitystä työriitalau-    Tämän vuoksi työriitalautakunnan olisi ratkai-
10305:  takunnan asettamisesta. Edellytyksenä sille, että     suaan tehdessään huolellisesti punnittava niitä
10306:  sov1ttelija voisi tehdä työriitalautakunnan aset-     syitä, miksi ratkaisuihin ei ole aikaisemmin
10307:  tamista tarkoittavan esityksen, olisi ensinnäkin      päästy, ja etenkin kyseisen alan erityiskysymyk-
10308: se, että uhkaisi työmarkkinain kokonaisuutta           siä silti noudattaen työriitojen sovittelusta an-
10309:  ajatellen vähäisen ryhmän työtaistelu. Ei nimit-      netun lain 11 §:ssä säädettyjä periaatteita. Näin
10310:  täin voida ajatella, että suuteit tai suurehkot       ollen on otaksuttava, että lautakuntaan pyrittäi-
10311:  alat tai liitot ryhtyisivät edellä esitetyin tavoin   siin aina saamaan asianomaisen alan työolosuh-
10312: vastoin keskusjärjestönsä kantaa väärinkäyttä-         teiden parhaat asiantuntijat. On huomattava,
10313:  maan asemaansa. Toiseksi vaadittaisiin, eittä         ettei kyseisen työriitalautakunnan asettamiseen
10314:  aiottu työtaistelu olisi omiaan saattamaan yh-        ilmeisesti kovinkaan usein jouduttaisi turvautu-
10315: 214                                        Lakialoite n:o 117
10316: 
10317: maan, vaan sitä koskevilla määräyksillä olisi        annettu langettava tuomio. Osaltaan tämä saat-
10318: varmasti enemmänkin ennakkoestävää merki-            taa johtua siitä, ettei rangaistusuhka ole paras
10319: tystä. Ratkaisuihin pyrittäisiin todella vakavasti   keino työmarkkina-asioiden hoitamiseen, vaan
10320: jo aikaisemmissa neuvotteluissa niin, ettei lau-     siihen vaaditaan muita toimenpiteitä. Mutta
10321: takunnan asettaminen tulisi kysymykseen.             osasyynsä on myös sillä, että rangaistusten ol-
10322:    Ennen kuin valtioneuvosto asettaisi työriita-     lessa yksilötasolla ja työmarkkinatoiminnan ta-
10323: lautakunnan, sen olisi kuultava asianosaisia.        pahtuessa pääosiLtaan järjestöjen puitteissa, ei
10324: Silti valtioneuvoston olisi tehtävä ratkaisunsa      ole ollut mieltä ajaa lain rikkomisesta kanteita
10325: viimeistään viikon kuluessa, mitä ajanjaksoa ei      yksityisiä henkilöitä vastaan. Tämän vuoksi
10326: voida pitää liian lyhyenä huomioon ottaen            ehdotetaan, että nykyisen lain rangaistussank-
10327: asian kiireellisyys. Lautakuntaan tulisi saman       tiojärjestelmästä luovuttaisiin kokonaan korvaa-
10328: kappaleen mukaan kuulua puheenjohtaja sekä           malla se työmarkkinaosapuolten yksityisoikeu-
10329: yhtä monta riitapuolten edustajaa ja näiden          dellisella vastuulla samaan tapaan kuin työ-,
10330: keskusjärjestöjen edustajat. Mikäli asianomaiset     toimi- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä ja esi-
10331: eivät kuuluisi mihinkään keskusjärjestöön, taik-     merkiksi Ruotsin laissa yhdistymis- ja neuvot-
10332: ka vain toinen osapuoli kuuluisi, mikä tilanne       teluoikeudesta. Lakia rikkoneen työmarkkina-
10333: tämän hetken työmarkkinaolosuhteita silmällä         osapuolen olisi siis maksettava työmarkkinavas-
10334: pitäen on hyvin harvinainen, niin silloin keskus-    tapuolelleen, joka on joutunut kärsimään ensin
10335: järjestöedustus luonnollisesti jäisi pois. Osa-      mainitun osapuolen menettelystä, vahingonkor-
10336: puolten kuuleminen on tarpeen etenkin puheen-        vauksen asemesta hyvityssakkoa, ellei muunlai-
10337: johtajakysymyksen vuoksi, koska juuri hänelle        sesta seuraamuksesta ole asianmukaisesti
10338: tulee asian lopputulokseen nähden suuri vastuu.      sovittu.
10339: Sen sijaan ei voida ajatella, että toisen osapuo-       Hyvityssakon yläraja olisi määrättävä samaksi
10340: len vastustava kanta estäisi työriitalautakunnan     kuin työehtosopimuslain 9 §: ssä on ehdotettu
10341: asettamisen.                                         yhdistyksen vastuusta.
10342:    17 §. Nykyisen lain mukaan sakkorangais-             Seuraamusjärjestelmän näin perusteellisesti
10343: tusuhka kohdistuu vain 7 §:n 1 momentissa tai        muuttuessa ja työriitojen sovittelulain vastais-
10344: 8 §:n 2 momentissa säädetyn tai 8 §:n 1 mo-          ten tekojen siirtyessä tältä osin yleisistä tuo-
10345: mentin mukaisesti annetun kiellon rikkomiseen.       mioistuimista työtuomioistuimen ratkaistaviksi
10346: Näistä lain 7 §:n 1 momentissa mainitun kiel-        ei ole syytä enää antaa viralliselle syyttäjälle
10347: lon rikkominen on sitäpaitsi vain asianomista-       näissä asioissa puhevaltaa. Sen sijaan on tar-
10348: jarikos. Jo nykyisessäkin työriitojen sovittelu-     peen, että sosiaali- ja terveysministeriö voisi
10349: laissa olevien muidenkin normien noudattami-         nostaa kanteen työtuomioistuimessa, mikäli on
10350: sen tehosteeksi olisi ollut paikallaan jokin sank-   toimittu vastoin 8 § :n 2 momentissa säädettyä
10351: tio. Sitä tähdellisempää on sanktiojärjestelmän      tai sen 8 § :n 1 momentin mukaisesti antamaa
10352: ulottaminen nykyistä laajemmalle tässä lakieh-       kieltoa. Luultavasti näissä tapauksissa myös
10353: dotuksessa, joka sisältää myös muita normeja,        asianomainen järjestö tulisi reagoimaan, mutta
10354: joiden noudattaminen olisi hyvän työmarkkina-        siltä varalta, ettei niin tapahtuisi, on syytä
10355: käytännön mukaista.                                  antaa myös ministeriölle mahdollisuus siihen.
10356:    Nykyisen lain voimassaoloaikana ei eräitä            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10357: harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ole tuo-         nioittaen,
10358: mioistuimessa nostettu syytettä lain rikkomi-
10359: sesta, vaikka niitä on tapahtunut aika paljon                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10360: ja vaikka kaikissa nostetoissa jutuissa on myös                 lakiehdotukset:
10361:                                           Lakialoite n:o 117                                      215
10362: 
10363: 1.
10364:                                                Laki
10365:                                  työehtosopimuslain muuttamisesta
10366:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10367:    muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/46) 7, 8, 9 ja
10368:  10 § ja
10369:    lisätään lakiin uusi näin kuuluva 13 a § seuraavasti:
10370:                         7 §                                                  9 §
10371:    Työehtosopimukseen sidotun työntekijän,              Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin
10372: joka tietensä rikkoo sopimuksen määräyksiä,          sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei
10373: työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvi-          täytä sopimuksesta johtuvia, 8 §: ssä mainittuja
10374: tyssakkoa enintään tuhatneljäsataa markkaa.          velvollisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa
10375: Työehtosopimukseen sidotun työnantajan, joka         ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen ase-
10376: tietensä rikkoo tai jonka olisi pitänyt tietää       mesta maksettava hyvityssakko. Tämä hyvitys-
10377: rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomio-         sakko älköön olko sataaneljääkymmentätuhatta
10378: istuin voi tuomita maksamaan hyvityssakkoa           markkaa suurempi.
10379: enintään sataneljäkymmentätuhatta markkaa.              Jos työehtosopimuksen määräyksen rikkomi-
10380:     Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen,          nen käsittää sopimukseen perustuvan rahasuo-
10381: joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo         rituksen maksamatta jättämisen, voidaan rik-
10382: työehtosopimuksen määräyksiä tai laiminlyö           koja myös velvoittaa rahamäärän maksamiseen.
10383: valvoa, etteivät sen alaiset yhdistykset, työnan-
10384:  tajat tai työntekijät riko työehtosopimuksen                              10§
10385:  määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita mak-           Hyvityssakkoon tuomittaessa otetaan huo-
10386:  samaan vahingonkorvauksen sijasta hyvityssak-       mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten
10387: koa enintään sataneljäkymmentätuhatta mark-          vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen
10388: kaa.                                                 osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama
10389:     Siitä, mitä tässä pykälässä on säädetty, voi-    aihe ja yhdistyksen tai yrityksen suuruus. Tuo-
10390:  daan poiketa työehtosopimuksen määräyksin.          mittu hyvityssakko menee, jollei työehtosopi-
10391:                                                      muksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsi-
10392:                        8 §                           neelle, milloin omaisuusvahinkoa on syntynyt,
10393:     Työehtosopimukseen sidottu yhdistys tai          mutta muuten sille asianosaiselle, jonka vaati-
10394: työnantaja ei sopimuksen voimassa ollessa saa        muksesta tuomio on annettu. Jos hyvitysmää-
10395: ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdis-      rään oikeutettuja asianosaisia on useampia, mää-
10396: tuu työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai         rättäköön tuomiossa, huomioon ottamalla kun-
10397: johonkin sen yksityiseen määräykseen. Työrau-        kin niistä tai niiden jäsenten ja edustettavien
10398: havelvollisuus koskee myös yhdistystä, jonka         kärsimän vahingon suuruus, miten tuomittu
10399: jäsenet tai 4 § :n 1 momentin 2 kohdassa mai-        määrä on mainittujen asianosaisten kesken jaet-
10400: nittu alayhdistys on yhdistyksen suostumuksella      tava.
10401: tehnyt työehtosopimuksen.                               Hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan tois-
10402:     Sopimuksen voimassa ollessa ei myöskään saa      taa, kunnes edellä 7 ja 8 §:ssä tarkoitettu työ-
10403: työtaistelutoimenpiteellä tukea 1 momentin vas-      ehtosopimuksen tai lain vastainen asiantila on
10404: taista työtaistelua.                                 poistettu.
10405:     Työehtosopimukseen sidottu yhdistys on vel-
10406: vollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdis-                            13 a §
10407:  tykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus      Valtioneuvosto tarkistaa edellä 7 ja 9 §:ssä
10408: koskee, eivät riko tämän pykälän mukaista työ-       mainitut markkamäärät kolmivuotiskausittain
10409:  rauhavelvollisuutta. Tämä velvollisuus sisältää     rahanarvon muuttumista vastaavasti.
10410: myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa
10411:  kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muulla-
10412:  kaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpi-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10413:  teisiin, vaan se on velvollin~n huolehtimaan        kuuta 198 .
10414:  niiden estämisestä ja lopettamisesta.
10415: 216                                          Lakialoite n:o 117
10416: 
10417: 
10418: 2.
10419:                                                  Laki
10420:                          työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
10421:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10422:     muutetaan 27 päivänä heinäkuuta 1962 työriitojen sovittelusta annetun lain ( 420/62) 7
10423:  ja 17 §, sellaisena kuin niistä 7 § on 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa ( 668/70),
10424:  ja
10425:     lisätään lakiin uusi näin kuuluva 1.3 a § seuraavasti:
10426: 
10427:                         7 §                             työtaistelun piiriä laajemmin taikka sen koh-
10428:     Työtaistelutoimenpiteeseen tai sen laajenta-        teena olevan seikan ajaminen aiotuin työtaiste-
10429: miseen älköön työriidan johdosta ryhdyttäkö,            lutoimenpitein on ilmeisessä epäsuhteessa toi-
10430: ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole          menpiteestä aiheutuviin vahinkoihin. Lautakun-
10431: toimitettu valtakunnansovittelijain toimistoon ja       nan ratkaistavaksi siirretyssä työriidassa ei saa
10432: vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun      ryhtyä työtaisteluun.
10433: työtaistelutoimenpiteen tai sen laajentamisen               Työriitalautakunnan tehtävänä on kiireelli-
10434: syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoi-       sesti tehdä ratkaisu riidassa noudattaen sovel-
10435: tuksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuk-           tuvin osin edellä 11 §: ssä säädettyjä periaat-
10436: sella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai      teita. Lautakunnan ratkaisulla on sama voima
10437: laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai             ja vaikutus kuin työehtosopimuksella, ja se
10438: rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa            tulee voimaan siitä päivästä, jona asia on siir-
10439: on mainittu.                                            retty lautakunnan ratkaistavaksi.
10440:     Ilmoitus, joka on edellä säädetty toimitetta-           Työriitalautakunnan asettaa valtioneuvosto
10441: vaksi valtakunnansovittelijain toimistoon, on            viimeistään viikon kuluessa sovittelijan 1 mo-
10442: toimitettava asianomaiselle piirisovittelijalle, sil-    mentissa tarkoitetusta päätöksestä. Lautakun-
10443: loin kun on kysymys tämän toimialueella toi-             taan kuuluu puheenjohtaja sekä riitapuolten ja
10444: meenpantavasta työtaistelutoimenpiteestä.                näiden keskusjärjestöjen edustajat, joita on yhtä
10445:     Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta               monta kummaltakin puolen. Ennen työriitalau-
10446:  työtaistelutoimenpiteestä on kirjallisesti ilmoi-       takunnan asettamista tulee osapuolille varata
10447:  tettava sille osapuolelle, jonka toimintaan työ-        tilaisuus tulla kuulluiksi asiassa.
10448:  taistelu kohdistuu, vähintään seitsemän työ-
10449: päivää ennen aiotun työtaistelutoimenpiteen                                    17 §
10450:  alkamista. Vastaava ilmoitus on samassa mää-              Yhdistyksen tai työnantajan, joka ei täytä
10451:  räajassa annettava tiedoksi valtakunnansovitte-        tähän lakiin perustuvia velvollisuuksiaan, on,
10452:  lijain toimistoon tai asianomaiselle piirisovitte-     jollei sitä sitovassa työ-, toimi- tai virkaehto-
10453:  lijalle. Ilmoituksessa on mainittava työtaistelun      sopimuksessa ole toisin määrätty, maksettava
10454:  tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laa-       vahingonkorvauksen asemesta enintään työehto-
10455:  juus.                                                  sopimuslain 9 §:ssä säädetyn suuruinen hyvi-
10456:                                                         tyssakko. Samalla uhalla on yhdistys velvolli-
10457:                        13 a §                           nen huolehtimaan siitä, että sen alaiset yhdis-
10458:    Milloin sovintoehdotus on hylätty tai sovit-         tykset, työnantajat, työntekijät ja virkamiehet
10459: telija on 13 § :n 3 momentin mukaisesti kes-            noudattavat tähän lakiin perustuvia velvolli-
10460: keyttänyt sovittelun ja sen johdosta uhkaa työ-         suuksiaan.
10461: markkinain kokonaisuutta ajatellen vähäisen                Mitä 1 momentissa säädetään yhdistyksestä,
10462: ryhmän työtaistelu, jonka tavoitteet olennaisesti       sovelletaan vastaavasti kirkon sopimusvaltuus-
10463: poikkeavat työmarkkinoiden yleisestä sopimus-           kuntaan, kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan ja
10464: poliittisesta linjasta, tulee sovittelijan siirtää      valtion työmarkkinalaitokseen ja mitä 1 mo-
10465: asia työriitalautakunnan ratkaistavaksi, jos työ-       mentissa säädetään työnantajasta, sovelletaan
10466: taistelu olisi omiaan saattamaan yhteiskunnan           virkasuhteissa vastaavasti valtioon, kuntaan ja
10467: elintärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan tai         kuntainliittoon sekä evankelisluterilaiseen kirk-
10468: se kohtuuttomasti vaarantaisi kansalaisten työn         koon, sen seurakuntaan, seurakuntainliittoon ja
10469: ja toimeentulon mahdollisuudet huomattavasti            muuhun seurakuntain yhtymään.
10470:                                          Lakialoite n:o 117                                    217
10471: 
10472:    Hyvityssakon suuruuden maaraamisperus-             Tässä pykälässä tarkoitettua hyvityssakkoseu-
10473: teista ja siitä kenelle hyvityssakko menee ja      raamusta koskevat riidat ratkaisee työtuomiois-
10474: miten se jaetaan useamman siihen oikeutetun        tuin. Asianosaisista ja kuultavista sekä oikeu-
10475: kesken, on soveltuvin osin voimassa, mitä työ-     denkäyntimenettelystä näissä riidoissa on vas-
10476: ehtosopimuslaissa ja virkaehtosopimuslainsää-      taavasti voimassa, mitä työtuomioistuimesta
10477: dännössä säädetään. Milloin 8 § :n 1 momentin      annetussa laissa säädetään.
10478: nojalla annettua tai saman pykälän 2 moment-
10479: tiin sisältyvää kieltoa on rikottu, on kuitenkin
10480: myös valtiolla oikeus vaatia hyvityssakkoa 2         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
10481: momentissa säädetyn enimmäismäärän puit-           kuuta 198 .
10482: teissa. Valtion puhevaltaa käyttää sosiaali- ja
10483: terveysministeriö.
10484: 
10485:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10486: 
10487:                      Mikko Jokela                             Boris Renlund
10488:                      Olavi Martikainen                        Håkan Malm
10489:                                      Matti Hokkanen
10490: 
10491: 
10492: 
10493: 
10494: 28   D88100096K
10495: 218                                          1981 vp.
10496: 
10497: Lakialoite n:o 118
10498: 
10499: 
10500: 
10501:                                  Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi l:apstH~sälain 1 ja 1 a §:n muut-
10502:                                      tamisesta
10503: 
10504: 
10505:                                         Eduskunnalle
10506: 
10507:    Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen-    selle tasolle. Tällä voitaisiin samalla myös estää
10508: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi    viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat-
10509: lapsissa on kansamme tulevaisuus.                   kuminen, joka on näkynyt erityisesti koko
10510:    Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt   maamme väkiluvun vähentymisenä.
10511: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtunut         Ei voine kukaan olla eri mieltä siitä, että
10512: siitä huolimatta, että huomattava osa lapsilisä-    lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil-
10513: varoista on jätetty jakamatta kerättyyn tarkoi-     lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan-
10514: tukseensa. Valtio on ne käyttänyt muihin me-        nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia
10515: noihinsa, mikä on ollut lapsiin ja perheisiin       tulisikin muuttaa siten, että alle kouluikäisille
10516: kohdistettu vääryys.                                lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 1 800
10517:    On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi-     markalla.
10518: lisävarat käytetään tähän tarkoitukseen. Tämä          Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau-
10519: mahdollistaa ainakin 200 markan suuruisen           suttava hallitukselle toivomus siitä, että se
10520: lapsilisän maksamisen kuukaudessa jokaista          ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi
10521: lasta kohden.                                       rikkailta ja suurituloisilta.
10522:    Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin-          Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
10523: tojen ja maksujen jatkuvasti ja hillittömästi       nioittaen,
10524: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi
10525: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu-              että Eduskunta hyväksyisi seuraava11
10526: loisille perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä          lakiehdotuksen:
10527: korjattava, jotta ne saataisiin oikeudenmukai-
10528: 
10529:                                               Laki
10530:                              lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
10531:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
10532:  lain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa
10533:  laissa ( 62/81), näin kuuluviksi:
10534: 
10535:                       1 §                                                 1a §
10536:                                                        Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
10537:   Lapsilisän määrä on 3 000 markkaa vuo-            sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
10538: dessa.                                              lapsesta korotettuna 1 800 markalla vuodessa.
10539: 
10540:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10541:                                                     kuuta 1982.
10542: 
10543: 
10544:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10545: 
10546:                      Anssi Joutsenlahti                      J. Juhani Kortesalmi
10547:                      Urho Pohto                              Pekka Vennamo
10548:                                           Urpo Leppänen
10549:                                                1981 vp.                                             219
10550: 
10551: Lakialoite n:o 119
10552: 
10553: 
10554: 
10555: 
10556:                                   Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n
10557:                                      muuttamisesta
10558: 
10559: 
10560:                                          Eduskunnalle
10561: 
10562:     Lapsen kehityksen kannalta tärkein asia on       tävää työtä, joka on myös korvattava kuten
10563: se, että lapselle annetaan mahdollisuus ensim·       kaikki muukin työ.
10564: mäisinä kuukausina viettää mahdollisimman               Sosiaalivaliokunnassa esiintyneiden asiantun-
10565: paljon ajastaan äidin kanssa. Tällöin luonnon-       tijoiden mukaan on tieteellisesti voitu todistaa
10566: kin tarkoittama tasapaino äidin ja lapsen vä-        rintaruokinnan vaikuttavan selvästi varhaiseen
10567: lillä toteutuu. Lapsi tarvitsee elämänsä alussa      tulehdustautien esiintymiseen estävästi. Samoin
10568: turvaa ja läheisyyttä, jota voi parhaiten antaa      sen on todettu moninkertaisesti vähentävän
10569: äiti. Suurin syy siihen, että äiti joutuu jättä-     allergisten oireiden esiintymistä ainakin ensim-
10570: mään lapsensa laitoshoitoon ja siis vieraiden        mäisinä elinvuosina, kun taas merkittävällä
10571: hoidettavaksi on siinä, että perheen talous ei       osalla päivähoitopaikoissa hoidetuista lapsista
10572: kestä äidin kotona oloa lastaan hoitamassa.          on tutkimuksissa todettu olevan paljon enem-
10573: Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisi huolehtia           män toistuvia infektiotauteja kuin kotona hoi-
10574: siitä, ettei äidin tarvitsisi taloudellisten vai-    detuilla.       -
10575: keuksien vuoksi lähteä kotoa työhön liian ai-           Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
10576: kaisin. Äitiysloma tulisi pidentää sellaiseksi,      kunnioittaen,
10577: että em. tavoite saavutetaan ja äiti voisi hoitaa
10578: lastaan kotona vähintään yhden vuoden ajan.                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10579: Tämä on yhteiskunnallisestikin erittäin merkit-              lakiehdotuksen:
10580: 
10581: 
10582: 
10583: 
10584:                                                Laki
10585:                              sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta
10586:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
10587:  vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 841/
10588:  80), näin kuuluvaksi:
10589: 
10590:                        23 §                          net ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saada
10591:    Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 300 arki-        äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arkipäivältä.
10592: päivältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdistuu   Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan pois myö-
10593: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-      hemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lapsen
10594: seen ja 250 arkipäivää sitä välittömästi seuraa-     äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada
10595: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai-       äi tiysrahaa.
10596: semmin kuin 50 arkipäivää ennen laskettua                Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 276
10597: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu-       ensimmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta ar-
10598: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi         kipäivältä joko äidille tai hänen suostumuksel-
10599: seuraavaan 250 arkipäivään. Jos lapsi syntyy         laan lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen äi-
10600: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa syn-     din kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien
10601: nytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana luo-       rikkoutumisen vuoksi, kun isä on työnantajalle
10602: vuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hä-       yhtä kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa
10603: 220                                       Lakialoite n:o 119
10604: 
10605: 
10606: tekemänsä ilmoituksen perusteella lapsen hoi-       voidaan hänen äitiysrahakautensa 24 viimeiseltä
10607: don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin       arkipäivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin
10608: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle suo-    säädetään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisol-
10609: ritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää-    leen, joka ei asu hänestä erillään välien rik-
10610: detään. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa     koutumisen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa
10611: suorittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän        on säädetty vakuutetun työstä poissa olosta,
10612: yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arki-         sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puo-
10613: päivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika ly-   lisolie suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä
10614: henee vastaavasti. Isälle suoritettavan äitiys-     suuri kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut,
10615: rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin         jos häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän
10616: se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä     pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitusvel-
10617: olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan       vollisuudesta, koskee myös ottovanhempia.
10618: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus            Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
10619: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä      sairauden perusteella makseta päivärahaa.
10620: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan
10621: suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10622: tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sää-       kuuta 1982.
10623: detään.                                                Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin,
10624:    Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo-      joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä
10625: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä,      on 1 päivänä tammikuuta 1981 tai sen jälkeen.
10626: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä        Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka
10627: on kulunut 250 arkipäivää, kuitenkin vähintään      raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu-
10628: 72 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella          kuuta 1981.
10629: 
10630: 
10631:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10632: 
10633:                      Anssi Joutsenlahti                        J. Juhani Kortesalmi
10634:                      Urho Pohto                                Urpo Leppänen
10635:                                            Pekka Vennamo
10636:                                               1981 vp.                                          221
10637: 
10638: Lakialoite n:o 120
10639: 
10640: 
10641: 
10642: 
10643:                                   Joutsenlahti yrn.: Ehdotus laik!si työnantajan työttömyyswkuutus·
10644:                                       maksun suuruudesta
10645: 
10646: 
10647:                                         Eduskunnalle
10648: 
10649:    Voimassa olevan lain mukaan kerätään työn-        tusmaksua määrättäessä palkkojen kokonaissum-
10650: antajan työttömyysvakuutusmaksua 0,4 pro-            masta ensin vähennettävä 150 000 markkaa,
10651: senttia suoritettujen palkkojen määrästä. Vaik-      jonka yli menevästä osasta vasta tulisi maksaa
10652: ka tämä on parannus, sillä vuonna 1980 kerät-        työnantajan työttömyysvakuutusmaksu. Samalla
10653: tiin maksua 0,9 prosenttia, niin silti tulee työt-   pienenisi keskuskassan arvioitu ylijäämä, koska
10654: tömyyskassojen keskuskassan ylijäämä olemaan         kassan tarvitsemat varat pitäisi kerätä vuosit-
10655: v. 1980 noin 400 miljoonaa markkaa. Tällainen        tain ilman mitään ylijäämiä.
10656: asiaintila ei liene oikeudenmukainen semmin-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10657: kin, kun olemme menossa kohden laskusuhdan-
10658: netta ja sitä tietä kohden taloudellisia vaikeuk-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10659: sia. Tämän vuoksi olisi työvoimavaltaisten pien-            lakiehdotuksen:
10660: ten ja keskisuurten yritysten työttömyysvakuu-
10661: 
10662: 
10663:                                                Laki
10664:                         työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta
10665:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10666: 
10667:   Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu-            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
10668: ruus on 0,4 prosenttia työnantajan suoritta-         kuuta 198 .
10669: mien palkkojen määrästä, joka saadaan, kun
10670: työnantajan 1 päivästä tammikuuta tai sen jäl-
10671: keen maksamien palkkojen kokonaissummasta
10672: vähennetään 150 000 markkaa.
10673: 
10674: 
10675: 
10676:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10677: 
10678:                      Anssi Joutsenlahti                      J. Juhani Kortesalmi
10679:                      Urho Pohto                              Urpo Leppänen
10680:                                       Pekka Vennamo
10681: 222                                            1981 vp.
10682: 
10683: Lakialoite n:o 121
10684: 
10685: 
10686: 
10687:                                    Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 99 §:n muuttamisesta
10688: 
10689: 
10690:                                          Eduskunnalle
10691: 
10692:    Alkoholijuomien myynnistä Suomen ja ulko-             Käsityksemme mukaan olisi Suomen ja ulko-
10693: maiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis-      maan välillä kulkevissa matkustaja-aluksissa
10694: sa annetun asetuksen ( 729168) 5 §: ssä mää-          selvästi kiellettävä alkoholijuomien nauttimi-
10695: rätään, että tällaisesta aluksesta on ilmoitetta-     nen muualla kuin anniskeluun varsinaisesti tar-
10696: va sosiaali- ja terveysministeriölle anniskeluun      koitetuissa ja sosiaali- ja terveysministeriölle
10697: ja vähittäismyyntiin tarkoitetut tilat.               ilmoitetuissa tiloissa.
10698:    Asetuksen 4 §: ssä sanotaan lisäksi, että al-         Alkoholilain 99 § :n 1 momentissa on mää-
10699: koholijuomien myynti, jolla tarkoitetaan myös-        rätty, missä tiloissa alkoholijuoman ja väkivii-
10700: kin anniskelua, on järjestettävä ja hoidettava        nan nauttiminen on kielletty. Käsityksemme
10701: niin, että järjestys aluksessa säilyy ja että alko-   mukaan tähän luetteloon tulisi lisätä ulko-
10702: holista aiheutuvat haitat muodostuvat mahdol-         maan liikenteessä olevalla suomalaisella aluk-
10703: lisimman vähäisiksi.                                  sella muut kuin sosiaali- ja terveysministeriön
10704:    Asetuksessa ei sen sijaan ole määrätty, että       anniskelutiloiksi hyväksymät tilat.
10705: alkoholijuomien nauttimisen on rajoituttava an-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10706: niskelutiloihin. Sen vuoksi alkoholijuomien
10707: nauttimista voi tapahtua hyteissä ja myöskin                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10708: varsinaisissa muissa oleskelu- ja matkustustilois-           lakiehdotuksen:
10709: sa. Tästä aiheutuu usein suurta häiriötä muille
10710: matkustajille.
10711: 
10712:                                                 Laki
10713:                                  alkoholilain 99 §:n muuttamisesta
10714:    Eduskunnan päätöksellä lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain ( 4591
10715:  68) 99 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 6 kohta:
10716: 
10717:                        99 §                           ministeriön anniskelutiloiksi hyväksymissä ti-
10718:    Alkoholijuoman ja väkiviinan nautt1mmen            loissa.
10719: on kielletty, jollei tämän lain muista säännök-
10720: sistä muuta johdu:
10721: 
10722:    6) ulkomaan liikenteessä olevilla suomalai-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10723: silla aluksilla muissa kuin sosiaali- ja terveys-     kuuta 198 .
10724: 
10725: 
10726:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10727: 
10728:          Antero Juntumaa                 Anna-Liisa Jokinen             Ben Zyskowicz
10729:          Hannele Pokka                   Eeva Kauppi                    Jorma Fred
10730:          Aimo Ajo                        Sauli Hautala                  Ulla .Järvilehto
10731:          Pirkko Valtonen                 J. Juhani Kortesalmi           Impi Muroma
10732:          Ensio Laine                     Juhani Saukkonen               Urho Pohto
10733:          Bror Lillqvist                  Mauno Manninen                 Anssi Joutsenlahti
10734:                                          Eero Lattula
10735:                                                 1981 vp.                                            223
10736: 
10737: Lakialoite n:o 122
10738: 
10739: 
10740: 
10741: 
10742:                                    M. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muut-
10743:                                       tamisesta
10744: 
10745: 
10746:                                           Eduskunnalle
10747: 
10748: 
10749:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
10750: 
10751:                               Tässä lakialaitteessa esitetään rintamalla ol-
10752:                            leille työvelvollisille myönnettäväksi rintama-
10753:                            lisä.
10754: 
10755: 
10756:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
10757: 
10758:    Helsingissä 30 päivänä joulukuuta annetulla        sä, ettei työvelvollisten 1an huomioon ottaen
10759: lailla rintamasotilaseläkelain muuttamisesta          enää olisi tuskin ketään, joka rintamalisää voisi
10760: ( 1085/80) oikeutettiin rintamapalvelukseen           nauttia. Siten on tarkoituksenmukaista kiireel-
10761: osallistuneet naiset saamaan rintamalisää. Täl-       lisesti säätää työvelvollisten oikeudesta rinta-
10762: löin ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, että         malisään ja samanaikaisesti jatkaa sen selvittä-
10763: samanlaisessa tilanteessa olleille työvelvollisille   mistä, keille vielä tämä oikeus tulisi myöntää.
10764: olisi tullut myöntää tämä oikeus.                        Kun käytännössä on jo selvitetty se, mitä
10765:    Käytännön järjestelyjen osalta lakiehdotuk-        rintamalla olalla rintamasotilaseläkelain piirissä
10766: sen 1 a §:ssä mainitun työvelvollisen rintama-        tarkoitetaan, ei tulisi olemaan vaikeaa määri-
10767: tunnuksen tulisi myöntää veteraanitunnusase-          tellä, ketkä työvelvollisista tulisivat olemaan
10768: tuksen ( 264/77) tarkoittama veteraanitunnus-         rintamalisään oikeutettuja.
10769: lautakunta.                                              Ehdotuksella ei arvioida olevan tuntuvia
10770:    Saattaa olla, että tämänkin lakiehdotuksen         taloudellisia seuraamuksia.
10771: jälkeen jää vielä henkilöitä, joille kaiken koh-         Niinpä ehdotammekin,
10772: tuuden mukaan kuuluisi rintamalisä. Mikäli
10773: kuitenkin odotellaan mahdollisen lopullisen ko-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10774: konaisselvityksen valmistumista, on pelättävis-              lakiehdotuksen:
10775: 
10776: 
10777:                                                 Laki
10778:                                 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
10779:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annettuun rinta-
10780:  masotilaseläkelakiin ( 119/77) uusi 1 a § ja 9 §: ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä
10781:  joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), uusi 4 momentti seuraavasti:
10782:                      1a §                                Rintamalla työvelvollisena olleella tarkoite-
10783:   Rintamalla työvelvollisena olleella Suomen          taan henkilöä, jolle on annettu työvelvollisen
10784: kansalaisella on oikeus rintamalisään sen mu-         rintamatunnus siten kuin siitä erikseen sääde-
10785: kaan kuin tässä laissa säädetään.                     tään.
10786: 224                                      Lakialoite n:o 122
10787: 
10788:                      9 §                           na olleelle, jolle on annettu työvelvollisen rin-
10789: --------------                                     tamatunnus.
10790:    Rintamalisä myönnetään 1 momentissa maini-
10791: tuin edellytyksin myös rintamalla työvelvollise-   · Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10792:                                                    kuuta 198 .
10793: 
10794: 
10795:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
10796: 
10797:                      Matti Järvenpää                          Unto Ruotsalainen
10798:                                                1981 vp.                                           225
10799: 
10800: Lakialoite n:o 123
10801: 
10802: 
10803: 
10804: 
10805:                                   Kangas ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 34 a §:n muuttami-
10806:                                      sesta
10807: 
10808: 
10809:                                          Eduskunnalle
10810: 
10811:     Yk:n lapsen oikeuksien julistuksen periaattei-      Kun taloudellisen tuen myöntäminen yhteis-
10812: den mukaan lapsen tulee saada kasvaa, mikäli         kunnan taholta tuohon ikään saakka ei ole
10813: mahdollista, vanhempien huolenpidon ja vas-          toistaiseksi näyttänyt olevan mahdollista, on
10814: tuun alaisena ja ilmapiirissä, jossa hän saa tun-    työsuhdeturva hoidettava erillisenä kysymykse-
10815: tea moraalista ja siveellistä turvallisuutta.        nä. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että
10816:     Käytännössä lapsen vanhemmille tulee luoda       monet vanhemmat katsovat voivansa suorittaa
10817: todelliset valinnanmahdollisuudet lapsenhoidon       taloudellisia uhrauksia ja hoitaa lapsensa itse
10818: järjestämisessä. Tähän hallituskin on pyrkinyt       kotona, jos heillä on jatkossa tieto siitä, että
10819: käynnistämäTiä lasten kotihoidontuen. Eri hoi-       he saavat palata entisinä työntekijöinä vanhaan
10820: tomuotojen tasapuolisen kehittämisen rinnalla        työpaikkaansa. Tarkoituksena on, että tämä
10821: on välttämätöntä uudistaa työelämää koskevia         kolmen vuoden jakso olisi hoidettavissa mo-
10822: säännöksiä perhe-elämän tarpeista lähtien. Pien-     lempien vanhempien toimesta siten kuin van-
10823: ten ~asten vanhemmille tulisi turvata mahdol-        hemmat haluavat sen itse järjestellä. Työpaikan
10824: lisuus joustaviin työaikajärjestelyihin, osa-aika-   henkilöjärjestelyjen turvaamiseksi ehdotetaan
10825: työhön ja lyhennettyyn työaikaan. Oikeus ko-         säännöstä, jonka mukaan asetuksella tarkem-
10826: tona tapahtuvaan lapsen hoitoon olisi turvatta-      min määrätään siitä, miten työntekijän on
10827: va työsuhteen katkeamatta.                           ilmoitettava työstä poissaolastaan näissä tapauk-
10828:     Voimassa olevan työsopimuslain ( 320/70)         sissa työnantajalleen. Asetuksen tulisi sisältää
10829: mukaan työntekijällä on oikeus synnytyslomaan        tarkemmat määräykset ilmoitusajasta ja ilmoi-
10830: ja sitä vastaavaan lomaan aikana, jolta työn-        tuksen muodosta. Perusteltua on, että vanhem-
10831: tekijä saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys-      milta edellytetään lasten hoidon ratkaisemista
10832: rahaa. Vuonna 1978 lakiin lisättiin säännös          ja ilmoitusta työnantajalle periaatteessa muuta-
10833:  ( 152/78), jonka mukaan työntekijällä on            mia kuukausia etukäteen.
10834: oikeus vastaavaan lomaan aikana, jolta suori-           Ehdotuksen mukaan työntekijälle ei tarvitsisi
10835: tetaan ns. vanhempainrahaa taikka ottolapsen         hoitoloman aikana maksaa palkkaa. Tästä joh-
10836: vanhemmalle äitiys- tai vanhempainrahaa.             tuen ei työntekijäin poissaolasta työpaikalle
10837:                                                      aiheudu välittömiä kustannuksia. Työnantajille
10838:     Yhteiskunnallisen kehityksen myötä on osoit-
10839:                                                      aiheutuu toimenpiteestä kustannuksia sijaisen
10840: tautunut tarpeelliseksi antaa pienten lasten van-
10841:                                                      kouluttamisesta ja työpaikoille palaavien lasten
10842: hemmalle mahdollisuus säilyttää työpaikkansa
10843:                                                      vanhempien uudelleenkouluttamisesta. Näiden
10844: siitä huolimatta, että hän haluaa hoitaa itse
10845:                                                      kustannusten ei voida katsoa olevan merkittä-
10846: lapsensa näiden ollessa pieniä. Tämän yhteis-
10847:                                                      västi työnantajan yleisiä työvoiman koulutus-
10848: kunnallisen kehityksen tarve on tunnustettu          kustannuksia lisääviä.
10849: hallituksen perhepoliittisessa selonteossa vuo-
10850:                                                         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10851: delta 1980. Tässä selonteossa lähdetään siitä,       nioittaen,
10852: että pienten lasten vanhempien työsuhdeturvaa
10853:  parannetaan ensisijaisesti kohdentaen se ,alle                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10854:  3-vuotiaitten lasten vanhempiin.                           lakiehdotuksen:
10855: 
10856: 
10857: 
10858: 
10859: 29 088100096K
10860: 226                                    Lakialoite n:o 123
10861: 
10862: 
10863: 
10864:                                            Laki
10865:                            työsopimuslain 34 a § :n muuttamisesta
10866:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1979 annetun työsopi-
10867:  muslain 34 a §, sellaisena kuin se on 24 päivänä helmikuuta 1978 annetussa laissa ( 152/
10868:  1978), näin kuuluvaksi:
10869: 
10870:                     34 a §                          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
10871:    Työntekijällä on oikeus 34 §:n 1 momen-       kuuta 198 .
10872: tissa tarkoitetun ~oman jälkeen olla alle 3-        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
10873: vuotiaan lapsen hoidon vuoksi työsuhteen kat-    täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
10874: keamatta poissa työstä asetuksella tarkemmin     siin.
10875: määrättyä menettelyä noudattaen.
10876: 
10877: 
10878:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10879: 
10880:          Orvokki Kangas              Hannu Tenhiälä             Juhani Tuomaala
10881:          Mikko Jokela                Paavo Vesterinen           Hannele Pokka
10882:          Olavi Martikainen           Petter Savola             Veikko Pihlajamäki
10883:          Mauno Manninen              Alvar Saukko              Pentti PoutaDen
10884:          Heimo Linna                 Väinö Raudaskoski         Lea Sutinen
10885:          Mikko Pesälä                Marjatta Väänänen          Kalevi Mattila
10886:          Matti Maijala               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa   Markku Kauppinen
10887:          Lauri Palmunen              Mauri Pekkarinen          Esko Pekonen
10888:                     Toivo Yläjärvi                    Mikko Kaarna
10889:                                                  1981 vp.                                             227
10890: 
10891: Lakialoite n:o 124
10892: 
10893: 
10894: 
10895: 
10896:                                     Kauppi ym.: Ehdotus laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta
10897:                                        annetun lain 13 §:n muuttamisesta
10898: 
10899: 
10900:                                            Eduskunnalle
10901: 
10902:    Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun              Tällaisessa tapauksessa työnantaja on suorit-
10903: lain 13 § :ssä on säännös liikaa maksetun so-          tanut työnantajan sosiaaliturvamaksua liikaa
10904: siaali turvamaksun suorittamisesta takaisin työn-      aivan samalla tavalla kuin niissä tapauksissa,
10905: antajalle. Lain 13 §:n 2 momentin mukaan               joissa työnantajalle suoritetaan päivä- tai äitiys-
10906: työnantajalla, jolle on sairausvakuutuslain 28         rahaa sairausvakuutuslain 28 § :n 2 momentin
10907: §:n 2 momentin mukaan suoritettu päivä- tai            nojalla. Tämän vuoksi ehdotamme työnantajan
10908: äitiysrahaa, on oikeus saada päivärahaa ja             sosiaaliturvamaksusta annetun 1ain 13 §:n 2
10909: äitiysrahaa vastaavalta osalta palkkaa suorit-         momenttiin lisättäväksi säännöstä, jonka mu-
10910: tamansa sosiaaliturvamaksu takaisin.                   kaan työnantajalla, jolle TEL 19 c §:n nojalla
10911:    Hallituksen esityksessä n:o 180 ( 1980 vp.)         on maksettu eläkettä, olisi oikeus saada eläkettä
10912: ehdotettiin työntekijäin eläkelakiin (395/61)          vastaavalta osalta palkkaa suorittamansa so-
10913: lisättäväksi uusi 19 c §, jonka perusteella elä-       siaaliturvamaksu takaisin.
10914: kelaitoksen takautuvalta ajalta maksama työ-              Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10915: kyvyttömyyseläke suoritetaan hakemuksesta
10916: työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10917: vastaavalta ajalta sairausajan palkkaa. Eläke                 lakiehdotuksen:
10918: maksetaan työnantajalle enintään tämän mak-
10919: saman sairausajan palkan määräisenä.
10920: 
10921: 
10922:                                                  Laki
10923:               työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
10924:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä
10925:  heinäkuuta 1963 annetun lain 13 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä
10926:  joulukuuta 1965 annetussa laissa (633/65), näin kuuluvaksi:
10927: 
10928:                        13§                             osalta palkkaa suorittamansa sosiaaliturvamaksu
10929:                                                        takaisin sen mukaan kuin siitä asetuksella tar-
10930:    Työnantajalla, jolle on suoritettu sairausva-       kemmin säädetään.
10931: kuutuslain ( 364/63) 28 § :n 2 momentin no-
10932: jalla päivä- tai äitiysrahaa tai työntekijäin eläke-
10933: lain 19 c §:n nojalla eläkettä, on oikeus saada          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
10934: päivä- ja äitiysrahaa tai eläkettä vastaavalta         kuuta 198 .              .
10935: 
10936: 
10937:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10938: 
10939:          Eeva Kauppi                      Aila Jokinen                   Saara Mikkola
10940:          Anna-Kaarina Louvo               Helvi Hyrynkangas              Helge Saarikoski
10941:          Ritva Laurila                    Ulla Järvilehto                Orvokki Kangas
10942:                                           Timo Ihamäki
10943:  228                                           1981 vp.
10944: 
10945:  Lakialoite n:o 125
10946: 
10947: 
10948: 
10949: 
10950:                                    Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin, luottamusmiehen ja
10951:                                       eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta
10952: 
10953: 
10954:                                           Eduskunnalle
10955: 
10956:     Vuonna 1975 valtion työnvälitys välitti työ-       turva puuttuu olennaisilta osiltaan sekä lain-
10957:  paikkoja lähes 300 000 työntekijälle. Vuonna          säädännöstä että työehtosopimuksista; 2) ny-
10958:   1978 valtion työnvälitys täytti 209 799 työ-         kyinen lakisääteinen tai työehtosopimuksiin pe-
10959:  paikkaa, vuonna 1979 222 423 ja vuonna 1980           rustuva työsuhdeturva ei käytännössä anna suo-
10960:  220 640. Vuonna 1978 työnhakijoita valtion            jaa, ts. tuomioistuimissa tai työmarkkinoiden
10961:  työnvälityksessä oli 578 744. Työvoimatiedus-         neuvotteluissa työntekijäpuoli ei pysty osoitta-
10962:  telun virtatilaston ( TY 1980: 7) mukaan              maan työsuhdeturvaa rikotun niin, että se joh-
10963:  vuonna 1978 siirtyi työllisestä väestöstä työt-       taisi työsuhteen palauttamiseen tai oikeusseu-
10964:  tömiksi 186 000 henkilöä. Työllisestä työvoi-         raamuksiin; 3) lakisääteisen tai sopimusperus-
10965:  masta työttömien joukkoon siirtyneitten voi-          teisen työsuhdeturvan oikeusseuraamukset ovat
10966:  daan lähes kaikkien rkatsoa tulleen erotetuiksi       puutteelliset, ts. laittomaksi todetussa irtisano-
10967:  työstään työnantajan toimesta. Lisäksi tällai-        misasiassa työnantaja tuomitaan vain mitättö-
10968:  sen virallisen tilastoinuin ulkopuolelle jää työn-    män pienen vahingonkorvauksen maksamiseen
10969:  välityksen työnhakijoitten ja täytettyjen työ-        patauttamatta työpaikkaa tms.
10970:  paikkojen tilastolukujenkin valossa melkoinen            Useista eri tekijöistä johtuen työpaikastaan
10971:  joukko työntekijöitä, jotka on työnantajan toi-      erotetut työntekijät käyttävät tai saavat oikeus-
10972:  mesta erotettu työpaikastaan. Työvoiman pysy-        suojaa nykyisen työsuhdeturvakoneiston puit-
10973:  vyydestä laadittujen virallisten tilastojen mu-      teissa vain vähäisessä määrin. Tähän vaikutta-
10974:  kaan alasta riippuen työvoiman pysyvyys vaih-        vat oikeudenkäynnin kalleus, neuvottelumenet-
10975:  telee 79 %:sta 92 %:iin. Saman työvoimatie-          telyn ja oikeudenkäynnin hitaus, työsuhdetur-
10976:  dustelun virtatilaston mukaan työttömyyden py-       van puutteellisuus, tuomioistuinten toimintaa
10977:  syvyys vuosina 1978-79 vaihteli 41-45 %.             kohtaan tunnettu epäluottamus, kun työntekijä-
10978: Tämä kuvaa työstä erottamisen työnhaluisille          puolella varsin laajasti koetaan tuomioistuin-
10979: aiheuttamia vaikeuksia.                               ten pitävän paremminkin työnantajan puolta;
10980:     Työntekijä saatetaan vuoden aikana erottaa        eräissä tapauksissa ammattiyhdistysliikkeen
10981: useampaankin kertaan, ja varsinkin silloin, jos       asenne poliittisista tai muista tekijöistä johtuen,
10982: työttömyysaika jää lyhyeksi, ei tällainen erotta-     tms.
10983: minen useinkaan näy työttömyys- tai muissa                Työsuhdeturvan osalta erityistä huomiota an-
10984: vastaavissa tilastoissa. Varsin varovaisesti voi-     saitsee se, että työnantajat varsin avoimesti
10985: daan arvioida, että Suomessa viimeisten vuo-          ovat kohdistaneet· irtisanomisia ja erottamis-
10986: sien aikana on tapahtunut keskimäärin yli             toimenpiteitä nimenomaan luottamusmiehiin,
10987: 200 000 työnantajan toimesta toteutettua työn-        työsuojeluvaltuutettuihin ja muihin ammattiyh-
10988: tekijän irtisanomista, pakkolomautusta tai työ-       distys- tai työväenliikkeen aktiivihenkilöihin.
10989: suhteen purkamista vuodessa. Nykyisen työ-            Tämän on katsottu olleen mahdollista juuri
10990: suhdeturvan valossa tarkasteltuna on esitetty         olemattomien oikeusseuraamusten ja niiden hi-
10991: arvioita siitä, että noin kolmannes työnantajan       tauden vuoksi.
10992: toteuttamista työsuhteen päättämisistä tai pak-          Nykyinen työntekijäin työsuhdeturva vaatii
10993: kolomautuksista olisi laillisuudeltaan kyseen-        mitä pikimmin korjausta, joka käytännössäkin
10994: alaisia.                                              pakottaa työnantajat pitämään työntekijän työs-
10995:    Työsuhdeturvaa ajatellen työntekijät kokevat       sä, ellei erottamiselle ole laillista perustetta.
10996: vaikeudet ainakin kolmenlaisina: 1) työsuhde-         Työsopimuslain yleissäännökset irtisanomis- ja
10997:                                           Lakialoite n:o 125                                      229
10998: 
10999: purkamissuojasta tulee täsmentää ja niiltä osin      kohtuusharkinnan osalta selventämällä sitä niin,
11000: oikeuskäytännössä esiintyneet epäselvyydet pois-     ettei vahingonkorvauksen alentaminen säännök-
11001: taa. Tärkeää on mahdollisimman pitkälle pois-        sen perusteella tule kysymykseen.
11002: taa työnantajan mahdollisuudet yksipuolisesti           Työläisten lakiin perustuvaa irtisanomis- ym.
11003: ratkaista, mikä työsuhdeturvan kannalta on           työsuhdeturvaa on usein työehtosopimuksin tai
11004: oikein. Työsuhteiden ehtojen muuttamiset on         vastaavin tavoin olennaisesti kavennettu joko
11005: kiellettävä kokonaan nimenomaisellakin lain-         ymmärtämättömyydestä tai eräänlaisessa kau-
11006: säännöksellä, koska työnantajapuolella ei sopi-      pantekotarkoituksessa. Tämä on syytä tulevai"
11007: musten kunnioittamisen periaatetta haluta us-        suudessa estää, koska koko lainsäädännöstä jää
11008: koa ja noudattaa ilman nimenomaista säännös-         irvokas kuva, jos sen takaamat tulokset voi-
11009: tä.                                                  daan vaihtaa viiden pennin palkankorotukseen
11010:     Irtisanomiset ja työstä erottamiset eivät saa    tai säännökseen, joka keskittää lisää määräämis-
11011: astua voimaan, ennen kuin niiden laillisuus on      valtaa työehtosopimuksesta päättäjille.
11012: lainvoimaisesti nimenomaan tuomioistuinlaitok-          Työnantajien käyttäytymistä ohjaavina tehos-
11013: sessa tutkittu. Mitkään yksityiset välimies- tms.    teina on otettava käyttöön myös rangaistussään-
11014: oikeudet eivät riitä. Koska purkutapauksissa        nöksiä, luottamushenkilöihin kohdistuvien teko-
11015: saattaa joskus olla kohtuullista työnantajan kan-   jen osalta kovennettuina. Erityinen yhteisösak-
11016: nalta, että työsuhde ennen tuomioistuinpäätöstä     ko on tarpeen isompia työnantajayrityksiä aja-
11017: päättyy, on tähän ajateltu jättää tietyt, ran-      tellen.                                        ·
11018: gaistus- ym. seuraamuksilla rajatut mahdollisuu-        Työnantajat saattavat pyrkiä kiertämään la-
11019: det, kuitenkin siten, että purkamissuojaa tuntu-    kia käyttämällä todistajina heistä riippuvai-
11020: vasti parannetaan ja estetään purkumahdollisuu-     sessa asemassa olevia työnjohtajia tms. Otta-
11021: den käyttö irtisanomissuojan kiertokeinona,         malla lakiin erityinen todistajankelpoisuutta
11022: varsinkin luottamushenkilöiden suhteen.             koskeva säännös saadaan väärinkäyttömahdolJi-
11023:    Työsuhdeturvassa luonnollisena lähtökohtana      suuksia pienennettyä.
11024: on antaa työntekijän valita, haluaako hän, että         Työsuhdeturvan osalta on syytä painottaa,
11025: työnantaja täyttää velvollisuutensa työsuhteen      ettei työnantajan asiana ole määrätä työsuhde-
11026: ja sen ehtojen jatkamiseen ennallaan, vai ha-       turvaan kohdistuvia rangaistuksia työntekijän
11027: luaako hän työnantajan erottamisilmoitusten         käyttäytymisen tms. vuoksi, koska niitten osal-
11028: jälkeen tyytyä vahingonkorvaukseen siihen           ta on olemassa työnantajalla muut oikeussuo-
11029: saakka, kunnes saa kaikinpuolin yhtä hyvän          jakeinot.
11030: työpaikan. Tällöinkin on aiheellista vahingon-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11031: korvaussuojaa työntekijän kannalta tuntuvasti       nioittavasti,
11032: parantaa, myös koronmaksuvelvollisuuden osal-
11033: ta, ja poistaa esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11034: epäselvyyksiä aiheuttava vahingonkorvaussään-                  lakiehdotuksen:
11035: nöksen soveltaminen työntekijän vahingoksi
11036: 
11037: 
11038: 
11039:                                              Laki
11040:    työntekijäin, luottamusmiehen ja eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta
11041:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11042: 
11043:                       1 §                           pimuslain (320/1970) 37 §:n 2, 3 tai 4 mo-
11044:    Työnantajan toimittaman Irtisanomisen tai        mentissa tarkoitetun erityisen painavan syyn,
11045: 1omauttamisen vuoksi ei työntekijän työsuhde        johon työnantaja kahden viikon kuluessa perus-
11046: työnantajaansa tai palkanmaksuvelvollisuus pää-     teesta tiedon saatuaan, kuitenkin viimeistään 2
11047: ty eikä työnantaja vapaudu velvollisuuksistaan      kuukauden kuluttua sen ilmaantumisesta, on ir-
11048: työntekijää kohtaan ennenkuin toimivaltainen        tisanomis- tai lomautusperusteena vedonnut.
11049: tuomioistuin työnantajan kanteesta lainvoimai-      Mikäli tuomioistuin toteaa, ettei työnantajalla
11050: sella päätöksellään on vahvistanut työnantajalla    edellä sanotun mukaisesti ole ollut oikeutta
11051: olevan irtisanomis- tai lomautushetkellä työso-     työntekijän irtisanomiseen tai lomauttamiseen,
11052: 230                                         Lakialoite n:o 125
11053: 
11054: 
11055: oikeuden on vahvistettava työsuhteen jatkuvan          saatuaan riitauttanut työnantajan toimenpiteen,
11056: entisin ehdoin.                                       on työsuhteen ja palkanmaksuvelvollisuuden
11057:    Mikäli työntekijä oikeudenkäynnin aikana            jatkumisesta ja asian ratkaisemisesta voimassa,
11058: henkilökohtaisesti haluaa ilmoittaa, että hän          mitä edellä 1 §:ssä on säädetty.
11059: työsuhteen jatkumisen asemesta on valmis tyy-             Jos työnantaja on purkanut työntekijän työ-
11060: tymään 10 kuukauden täysiä työsuhde-etuja              suhteen päättymään, eikä purkua edellä 1 mo-
11061: vastaavaan lakimääräiseen sopimussakkoon ja           mentissa mainituin tavoin ole riitautettu, on
11062: täyden vahingonkorvauksen saamiseen siihen             tuomioistuimen kuitenkin työntekijän vaatimuk-
11063: saakka, kunnes hän on saanut palkka- ja muil-          sesta, mikäli työnantaja ei näytä toteen, että
11064: ta eduiltaan ja arvostukseltaan vähintään yhtä         sillä on ollut työsopimuslain (320/1970) 43
11065: hyvän työpaikan toistaiseksi voimassaolevin            § :ssä tarkoitettu peruste, joko vahvistettava
11066: työsuhtein, on tuomioistuimen edellä sanotun           työsuhteen entisin ehdoin edelleen jatkuvan tai,
11067: vahvistamisen sijasta tuomittava sopimussakko          jos työntekijä niin haluaa, tuomittava sopimus-
11068: ja työntekijän valinnan mukaan joko kertakaik-         sakko ja vahingonkorvaus siten, kuin edellä
11069: kineo tai palkanmaksukausittain toistuva va-           1 § :ssä on säädetty.
11070: hingonkorvaus vuosilomakorvaus- ynnä muine                Työntekijän työtaistelutoimenpiteeksi tarkoi-
11071: etuineen työntekijälle maksettavaksi vähintään         tettua menettelyä ei pidetä purkamisperusteena.
11072: 13 prosentin kor:koineen erääntymispäivästä lu-           Jos työntekijän edellä mainittu kanne pan-
11073: kien.                                                  naan vireille kahden vuoden kuluessa sen ka-
11074:    Erityisen painavana syynä ei voida pitää ta-       lenterivuoden päättymisestä, jolloin purku on
11075: loudellista tai tuotannollista liikavaikeutta,         tapahtunut, on oikeuden vahvistettava työsuh-
11076: työnantajan konkurssia, kuolemaa tai yrityksen         teen jatkuneen purkamisesta saakka ja velvoi-
11077: lopettamista tahi toiminnan supistamista tai           tettava työnantaja heti suorittamaan mahdolli-
11078: keskeyttämistä.                                       sesti laiminlyödyt palkanmaksu- ynnä muut
11079:    Työsuhteen ehtoja ei työnantaja yksipuolises-       velvollisuutensa työntekijälle tältäkin ajalta vä-
11080: ti, ilman työntekijän henkilökohtaista, luotta-       hintään 13 prosentin korkoineen erääntymispäi-
11081: musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun läsnäolles-       västä lukien. Jos kanne pannaan vireille myö-
11082: sa annettua suostumusta saa muuttaa. Työsuh-          hemmin, on työsuhteen vahvistettava jatkuvan
11083: teen ehdon tai ehtojen muuttamistarkoitus ei          haasteen tiedoksiannosta Iukien, ellei tuomiois-
11084: ole työnantajalle myöskään irtisanomisperuste.         tuin hyväksyttäväksi katsottavasta syystä vah-
11085:    Mikäli syntyy riitaa siitä, kuuluuko ,asia työn-   vista työsuhteen jatkuneen jo purkamisesta läh-
11086: antajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perus-         tien. Siitä huolimatta, että työsuhteen vahvis-
11087: teella hänen päätettäväkseen vai onko kyseessä         tettaisiin jatkuvan vasta haasteen tiedoksian-
11088: työsuhteen ehto, ei työnantaja saa noudattaa          nosta lukien, on edellä mainittu sopimussakko
11089: omaa päätöstään ennenkuin toimivaltainen tuo-         ja vahingonkorvaus tuomittava.
11090: mioistuin työnantajan kanteesta ja tämän näy-             Työntekijäin tai yhden tahi useamman am-
11091: tettyä asian kuuluvan hänen yksinomaiseen rat-        mattiyhdistyksen valitsemien luottamusmiesten,
11092: kaisuvaltaansa, on vahvistanut työnantajan ol-        heidän varamiestensä, työsuojeluvaltuutettujen
11093: leen oikeassa.                                        ja varavaltuutettujen, ammattiyhdistyksen pu-
11094:                                                       heenjohtajan, varapuheenjohtajan tai sihteerin
11095:                        2 §                            työsuhdetta ei saa lainkaan purkaa työnantajan
11096:    Ammattiosaston, johon työntekijä kuuluu,           toimesta eikä irtisanoakaan, ellei sen lisäksi,
11097: suostumuksella voi työnantaja vastuupiiriinsä         mitä 1 §:ssä on säädetty, niiden työntekijäin,
11098: kuulumattomasta syystä johtuvan tilapäisen            joiden luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuu-
11099: työnvähyyden vuoksi pakkolomauttaa työnteki-          tetusta tai heidän varamiehistään, tai sen tahi
11100: jän korkeintaan kahden viikon ajaksi ja vuoden        niiden ammattiyhdistysten, joiden luottamus-
11101: pituisena ajanjaksona korkeintaan yhteensä 30         henkilöstä on kyse, keskuudessa suoritetulla
11102: päivän ajaksi.                                        äänestyksellä ole todettu vähintään 3/4 sano-
11103:                                                       tuista työntekijöistä tai jäsenistä myöntävän
11104:                      3 §                              lupaa sanotulle irtisanomiselle. Irtisanominen ei
11105:   Jos työnantaja on purkanut työntekijän työ-         kuitenkaan tällöinkään astu voimaan ennen-
11106: suhteen päättymään ja työntekijä tai hänen            kuin työnantaja on 1 §:ssä mainituin tavoin
11107: ammattiosastonsa on 3 kuukauden kuluessa pu-          saanut sille tuomioistuimen Iainvoimaisen vah-
11108: rusta tai siihen vaikuttavasta seikasta tiedon        vistuksen.
11109:                                             Lakialoite n:o 125                                      231
11110: 
11111:                        4 §                            sesta sakkoon tahi vankeuteen korkeintaan
11112:    Tässä laissa tarkoitettua työntekijäin henkilö-    kuudeksi kuukaudeksi.
11113: kohtaista suostumusta tai muuta tahdonilmai-             Työnantaja ja hänen edustajansa, jotka rikko-
11114: sua ei voida korvata työehto- tai muussa sopi-        vat tässä laissa tarkoitettua työsuhdeturvaa
11115: muksessa tai muutoinkaan etukäteen tai kenen-         tuomioistuimen vahvistuspäätöksen jälkeen, tuo-
11116: kään toisen toimesta annetulla tahdonilmaisul-        mittakoon työntekijän työsuhdeturvan törkeäs-
11117: la. Työntekijä ei ennen oikeudenkäyntiä voi           tä rikkomisesta vankeuteen.
11118: luopua 1 tai 3 §:ssä mainituista oikeuksistaan,          Työnantaja ja hänen edustajansa, joka tässä
11119: eikä 2 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissakaan en-      laissa tarkoitetun luottamusmiehen, työsuojelu-
11120: nenkuin viikon kuluttua purkamisilmoituksesta.        valtuutetun, heidän varamiehensä tai ammat-
11121:    Työehtosopimuksessa tai siinä sovittua me-         tiyhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohta-
11122: nettelyä noudattaen tai kenenkään muun toi-           jan tai sihteerin osalta rikkovat mitä 3 §:ssä
11123: mesta ei tässä laissa työntekijälle, luottamus-       on säädetty tai sitä yrittävät tai siinä avusta-
11124: miehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai heidän va-      vat, tuomittakoon luottamushenkilön työsuhde-
11125: ramiehilleen eikä muille luottamushenkilöille         turvan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen.
11126: kuuluvista oikeuksista voida työntekijän kan-         Näissä tapauksissa tuomittakoon, jos työnanta-
11127: nalta huonommin sopia. Sellaiset sopimusehdot         ja on jokin yhteisö, työnantajayhteisö lisäksi
11128: samoin kuin välimies- ja muut neuvottelulau-          enintään 200 000 markan suuruiseen yhteisö-
11129: sekkeet, joiden tarkoituksena on siirtää tässä        sakkoon.
11130: laissa tarkoitettujen asioiden käsittely pois ylei-                          6 §
11131: sistä tuomioistuimista, ovat mitättömiä.                Tässä laissa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä
11132:                                                       ei todistajana työntekijää vastaan saa kuulla
11133:                        5 §                            työpaikan vakinaista tai siellä tilapäisesti oles-
11134:    Työnantaja ja hänen edustajansa, joka jättää       kellutta työn- tai yritysjohtoon tahi työsuhde-
11135: 1 §:ssä tarkoitetun irtisanomisen tai lomautuk-       hallintoon kuuluvia henkilöitä.
11136: sen jälkeen palkanmaksu- ym. velvollisuutensa
11137: täyttämättä työntekijää kohtaan kunnes tuo-                                7 §
11138: mioistuin on irtisanomisen lainvoimaisesti tut-          Jos muualla lainsäädännössä on tässä laissa
11139: kinut, tai jonka 2 § :ssä tarkoitetuissa tapauksis-   annettujen määräysten kanssa ristiriidassa ole-
11140: sa todetaan laittomasti purkaneen työntekijän         via säännöksiä, jotka antavat työntekijälle vä-
11141: työsuhteen tahi joka yksipuolisesti muuttaa           hemmän oikeussuojaa, noudatettakoon tätä la-
11142: työsuhteen ehtoa tahi riitatapauksissa nojautuu       kia.
11143: työnjohto- ja valvontaoikeuteensa tahi jotakin                              8 §
11144: tässä mainittua yrittää tai siinä avustaa, tuo-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11145: mittakoon työntekijän työsuhdeturvan rikkomi-         kuuta 19
11146: 
11147: 
11148:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11149: 
11150:          Mikko Kuoppa                    Ensio Laine                    Marjatta Mattsson
11151:          Seppo Toiviainen                Aarne Koskinen                 P. Puhakka
11152:          E.-J. Tennilä                   M.-L. Salminen                 Irma Rosnell
11153:                                          Sten Söderström
11154: 232                                            1981 vp.
11155: 
11156: Lakialoite n:o 126
11157: 
11158: 
11159: 
11160: 
11161:                                    Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta
11162: 
11163: 
11164:                                          Eduskunnalle
11165: 
11166:    Työntekijöiden ja toimihenkilöiden vuosilo-           Nykyistä vuosilomalakia säädettäessä on il-
11167: maoikeutta on viime vuosina laajennettu talvilo-      meisesti aliarvioitu sittemmin toteutunut kes-
11168: man muodossa. Kehitys ei kuitenkaan ole ol-           kimääräinen inflaatiovauhti, mistä johtuen vuo-
11169: lut niin nopeaa kuin on toivottavaa; yleisesti        silomapalkan suuruus on laahannut tarkoitettua
11170: hyväksytty tavoite kahden viikon talvilomasta         enemmän. Epäkohta on helposti korjattavissa
11171: on enimmäkseen yhä toteuttamatta. Tavoitteen          tekemällä nykyisen lain 7 §:n 1 momentin
11172: tekee oikeudenmukaiseksi työn lisääntynyt             mukainen menettely pääsäännöksi. Työehto-
11173: tuottavuus ja kiristynyt työvauhti, jotka edel-       sopimukset sisältävät yleensä tarkemmat mää-
11174: lyttävät lepoa myös talvikautena.                     räykset keskituntiansion laskemisesta. Nykyi-
11175:    Vuoden 1973 vuosilomalakia säädettäessä säi-       nen 7 §:n 2 momentti voidaan säilyttää toissi-
11176: lytettiin lähtökohtana kuusipäiväinen työviik-        jaisena säännöksenä, joka estää työnantajan
11177: ko, mikä seikka sittemmin on aiheuttanut käy-         spekuloinnin suoritussidonnaista työtä tekevän
11178: tännön hankaluuksia ja väärinkäsityksiä työ-          lomapalkalla.
11179: paikoilla. Siirtymällä operoimaan viisipäiväisillä       Lomaltapaluuraha kuuluu jo lähes kaikille
11180: viikoilla saavutettaisiin kaksi etua: tosioloja       työsuhteessa oleville. Perusteetta eriarvoisessa
11181: vastaava systematiikka helpottaisi käytännön          asemassa ovat kuitenkin sellaisten alojen työn-
11182: menettelytapoja samalla kun tavoiteltu vuosi-         tekijät, joilla ei ole työsopimuslain 17 §:n tar-
11183: loman pidennys voitaisiin toteuttaa yksinker-         koittamaa yleissitovaa työehtosopimusta. Vää-
11184: taisella lainsäädäntötekniikalla.                     ryys on välttämättä korjattava vuosilomalain
11185:    Vuosilomalaissa on myös eräitä vähemmän            muutoksella. Talvilomaa ja lomaltapaluurahaa
11186: periaatteellisia puutteita, jotka sopivalla tavalla   vastaavat korjaukset on tehtävä myös kotityön-
11187: voidaan korjata samassa yhteydessä.                   tekijän ja osa-aikatyöntekijän kertoimiin.
11188:    Lomautuksen tulisi olla poikkeuksellinen työ-          Käytännössä on vuosilomalain 4 §: n 1 mo-
11189: suhdejärjestely. Tähän nähden on epäoikeuden-         mentin säännöstä työntekijän kuulemisesta nou-
11190: mukainen nykyisen 3 §:n 5 momentin säännös,           datettu huonosti. Samoin on vuosilomia jaettu
11191: joka rajoittaa työssäolopäivien veroisten lomau-      liian kevyin perustein. Tämän vuoksi ovat työ-
11192: tuspäivien lukumäärän 30:een. Lakisääteinen           paikkademokratian vaatimuksia paremmin vas-
11193: synnytysloma kerryttää vuosilomaa koko pituu-         taavat täsmennykset lain 4 §:n 1 momenttiin ja
11194: deltaan. Ei ole olemassa mitään käytännön es-         5 § :n 1 momenttiin paikallaan.
11195: teitä rajoituksen poistamiselle myös lomau-               Vielä on tarpeen poistaa 15 § :n erityistä
11196: tuksen ja sairauden osalta.                           vanhentumisaikaa koskeva säännös. Ei ole työn-
11197:    Työpaikoilla on esiintynyt lukuisasti käytän-      tekijän suojeluperiaatteen mukaista asettaa
11198: nön hankaluuksia sen johdosta, että työkyvyt-         työntekijää muuta velkajaa huonompaan ase-
11199: tömyydestä johtuva vuosiloman siirtäminen             maan vanhentumisen suhteen.
11200: edellyttää nimenomaista pyyntöä. Näyttövai-               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11201: keuksia ja tarpeettomia riitoja vähentäisi loman
11202: automaattinen siirtyminen. Samalla voidaan                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11203: poistaa turhana myös 5 § :n 3 momentin oma-                  lakiehdotuksen:
11204: vastuuaika.
11205:                                            Lakialoite n:o 126                                    233
11206: 
11207: 
11208: 
11209:                                                Laki
11210:                                     vuosilomalain muuttamisesta
11211: 
11212:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11213:    kumotaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 8 §:n 2 mo-
11214:  mentti ja 15 §,
11215:    muutetaan 3 §:n 1 ja 2 momentti, 5 momentin 3 ja 10 kohta, 4 §:n 1 momentti, 5 §,
11216:  7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 4 momentti ja 12 ja 13 §, sellaisina
11217:  kuin niistä ovat 3 §: n 1 momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa ( 254/79)
11218:  sekä 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentti 30 päivänä maaliskuuta
11219:  1978 annetussa laissa (233/78), sekä
11220:    lisätään lakiin uusi 12 a § seuraavasti:
11221: 
11222:                        3 §                           loksetta joudu yksipuolisesti määräämään loman
11223:                                                      ajankohtaa.
11224:                Vuosiloman pituus
11225:    Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja
11226: puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy-                            5 §
11227: tymiskuukaudelta. Jos loman pituutta lasket-                     Vuosiloman jakaminen
11228: taessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonais-
11229: luku, on päivän osa annettava täytenä lomapäi-          Edellä 4 § :n 1 momentissa tarkoitettujen lo-
11230: vänä.                                                mien tulee olla yhdenjaksoiset ja ne voidaan
11231:    Arkipäiviksi ei tätä lakia sovellettaessa lueta   jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.
11232: lauantaita, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhan-    Kolmen arkipäivän pituista tai sitä lyhyempää
11233: nusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.      loman osaa ei saa antaa siten, että lomapäivä
11234:                                                      sattuisi työntekijän työaikajärjestelyn mukai-
11235:    Työssäolopäivien veroisina pidetään myös nii-     seksi vapaapäiväksi.
11236: tä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kes-          Milloin työntekijä vuosilomansa aikana on
11237: täessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:         sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta
11238:                                                      työkyvytön tahi joutuu sairaan- tai muuhun
11239:   3 ) sairauden tai tapaturman vuoksi,               siihen rionastettavaan hoitoon, on vastaava
11240:                                                      osa lomaa siirrettävä myöhäisempään ajankoh-
11241:   10) 1omauttamisen takia,                           taan. Työnantajan vaatimuksesta on työntekijä
11242:                                                      velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai
11243:                                                      muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyy-
11244:                        4 §                           destään.
11245:                                                         Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksis-
11246:                    Lomakausi                         sa siirretty loma on, mikäli mahdollista, annet-
11247:    Lomakausi on toukokuun 2 pruvan ja syys-          tava ennen syyskuun 30 päivää ja, jollei toisin
11248: kuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mu-         sovita, viimeistään kalenterivuoden loppuun
11249: kaan luettuina. Vuosiloma annetaan lamakau-          mennessä. Jos siirto koskee 20 lomapäivää ylit-
11250: tena. Kuitenkin se osa lomasta, joka ylittää 20      tävää loman osaa, on siirretty loma annettava
11251: lomapäivää, annetaan lomakauden jälkeen en-          viimeistään sen kalenterivuoden loppuun men-
11252: nen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Ilman         nessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan
11253: työntekijän suostumusta ei loma tai sen osa          lomanmääräytymisvuoden päättymistä.
11254: kuitenkaan saa alkaa työntekijän vapaapäivänä,          Vuosiloman ajankohdasta on sovittava mi-
11255: mikäli tämä johtaisi käytännössä lomapäivien         käli mahdollista kuukautta ja kuitenkin vii-
11256: lukumäärän vähenemiseen. Loma annetaan työn-         meistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen
11257: tekijän tai tämän edustajan kanssa sovittuna         osan alkamista, paitsi 2 momentissa tarkoite-
11258: ajankohtana, ellei työnantaja erittäin painavista    tuissa tapauksissa vähintään kolme päivää en-
11259:  tuotannollisista syistä neuvoteltuaan asiasta tu-   nen sitä.
11260: 3D 088100096K
11261: 234                                       Lakialoite n:o 126
11262: 
11263: 
11264:                       7 §                                              12     s
11265:                Vuosilomapalkka                          Lomakorvaus lyhytaikaisen työsuhteen
11266:                                                                     päättyessä
11267:   Työntekijällä on oikeus saada palkkansa
11268: myös vuosiloman ajalta.                                 Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-
11269:   Kuitenkin on työntekijälle maksettava vä-          kijäin eläkelain ( 134/62) soveltamispiiriin kuu-
11270: hintään se vuosilomapalkka, joka saadaan ker-        luvalle työntekijälle, jonka työsuhde on jatku-
11271: tomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa          nut niin lyhyen ajan, ettei hänellä ole oikeutta
11272: 3 §:n mukaisten täysien lomanrnääräytymiskuu-        3 §:n mukaiseen lomaan, on työnantaja velvol-
11273: kausien lukumäärän perusteella määräytyvällä         linen työsuhteen päättyessä suorittamaan loma-
11274: seuraavasta taulukosta ilmeneväliä kertoimella.      korvauksena kaksikymmentä prosenttia työnte-
11275:    (Taulukko kuten voimassa olevassa laissa.)        kijän ansaitsemasta rahapalkasta, lukuun otta-
11276:                                                      matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai-
11277:                                                      sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa
11278:                       9 §                            korotusta.
11279:       Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa
11280:                                                                         12 a §
11281:    Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti                        Lomaltapaluuraha
11282: on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin
11283: harvoina päivinä, että hänelle tästä syystä ei         Vuosi1omaltaan työhön palaavalle, asevelvolli-
11284: kerryainoatakaan 3 §:n mukaista täyttä loman-        sena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhty-
11285: määräytymiskuukautta tai vain osa kalenteri-         välle työntekijälle sekä työsuhteen päättyessä
11286: kuukausista on täysiä Jomanrnääräytyrniskuu-         suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % vuosilo-
11287: kausia, suoritetaan, lomapalkan asemesta loma-       mapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta.
11288: korvauksena kaksikymmentä prosenttia hänelle         Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin
11289: edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana mak-         loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomalta-
11290: setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkas-      paluurahasta.
11291: ta, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi-
11292: muksen mukaisesti ylityöstä peruspalkan lisäksi                            13 §
11293: maksettavaa korotusta.                                         Kotityöntekijän lomakorvaus
11294:                                                         Kotityöntekijälle on työnantaja velvollinen
11295:                       10 §                           suorittamaan lomapalkan ja lomaltapaluurahan
11296:                                                      asemesta lomakorvauksena palkanmaksun yh-
11297:       Lomakorvaus työsuhteen päättyessä              teydessä kaksikymmentä prosenttia työntekijän
11298:                                                      ansaitsemasta rahapalkasta.
11299:    Työntekijälle, jota tarkoitetaan 9 §: ssä, suo-
11300: ritetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena
11301: kaksikymmentä prosenttia hänen 9 §:n mukaan            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
11302: määräytyvästä palkastaan siltä ajalta, jolta hän     kuuta 198 .
11303: siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta.
11304: 
11305: 
11306: 
11307:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
11308: 
11309:          Mikko Kuoppa                   Seppo Toiviainen               Aarne Koskinen
11310:          M.-L. Salminen                 Irma Rosnell                   Sten Söderström
11311:          Marjatta Mattsson              E.-J. Tennilä                  P. Puhakka
11312:                                         Ensio Laine
11313:                                                1981 vp.                                             235
11314: 
11315: Lakialoite n:o 127
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 
11320:                                   Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä anne-
11321:                                      tun lain muuttamisesta
11322: 
11323: 
11324:                                          Eduskunnalle
11325: 
11326:    Vo1massa olevassa laissa yhteistoiminnasta        kin kuin laissa sanotaan, eli esimevkiksi suorit-
11327: yrityksissä ei itse asiassa ole kyse yritysdemo-     taa vielä tiukempia vallankeskityksiä ja siirtää
11328: kratiasta, vaan paljon suppeammasta asiasta.         neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä entistä
11329: Kysymys on siitä, että neuvottelujärjestelmää ja     kauemmas työpaikan työntekijäin vaikutusmah-
11330: sen sisältämää neuvottelupakkoa ennen työn-          dollisuuksien ulottuvilta.
11331: antajan yksipuolisia ratkaisuja laajennetaan si-        Kun tiedetään, että monilla aloilla on yleisty-
11332: tovasti eräissä asioissa. Yritysdemokratiassa taas   mässä se valitettava käytäntö, etteivät työpai-
11333: on kyse mm. siitä, että työntekijäin enemmistö       kan työntekijät itse saakaan yksin valita tai
11334: työpaikalla pystyy päättämään työpaikan asiois-      edes ratkaisevasti vaikuttaa, ketkä toimivat hei-
11335: ta. Laki ei klassisen yritysdemokratian vaati-       dän luottamushenkilöinään, vaan asia päätetään
11336: min tavoin edes pyri antamaan työntekijöille         työmarkkinajärjestöissä aivan toisten työpaikko-
11337: tai edes heidän edustajilleen yleistä tahi rajoi-    jen edustajien tahi työmavkkinoilta jo poissa-
11338: tettuakaan valvontaoikeutta työnantajan edes-        olevien toimesta, tulisi jäsendemokratian ja siis
11339: ottamusten suhteen ja siihen liittyvää tietojen-     henkilöstön välittömien vaikutusmahdollisuuk-
11340: saantioikeutta ilman salassapitovelvollisuuksia.     sien turvaamiseen kiinnittää erityistä huomiota.
11341: Se ei myöskään anna työntekijöille tai edes
11342: heidän edustajilleen oikeutta osallistua käytän-        Laki henkii pyrkimystä Juoda pakottavasta
11343: nössä päätöksentekoon tai päätösten toteutuk-        neuvottelujärjestelmästä ainoa toimintamuoto
11344: sen valvontaan. Työntekijät eivät voi saada          työmarkkinoilla, vaihtoehto voimankäytölle.
11345: aikaan itse päätöksiä, korkeintaan viivyttää         Tällainen pyrkimys on kuitenkin ristiriidassa
11346: työnantajan yksipuolisia ratkaisuja ja rajoite-      sen kanssa, että työnantajalle kuitenkin anne-
11347: tuissa tapauksissa ne joskus estää. Koska yh-        taan neuvottelujen jälkeen yksipuolinen päätän-
11348: teistoiminta on kirjattu tapahtuvaksi, ei suin-      täoikeus esityksen tarkoittamista asioista ja
11349: kaan työntekijäin ja työnantajan, vaan työn-         eräissä tapauksissa ilman neuvotteluvelvollisuut-
11350: antajan ja henkilöstön edustajien välillä eli niin   takin. Viimeksimainittuihin tapauksiin tulkinta-
11351: sanotusti joukkojen yläpuolella ja näitä kuule-      teitse on pelättävissä mahtuvan erityisesti työ-
11352: matta, ei yhteistoimintamalli todellisen yritys-     taistelutilanteet, ts. tapaukset, joissa työnantaja
11353: demokratian mukaisesti ole omiaan kasvatta-          työntekijäin työtaistelun aikana katsoo, ettei
11354: maan työntekijöitä vastuuseen yrityksestä ja         hänellä ole neuvotteluvelvollisuuttakaan, koska
11355: sen toiminnasta. Tämän koulutusvaikutuksen           työtaistelu vahingoittaa hänen yritystään.
11356: puuttumiseen liittyy ylätason yhteistoimintamal-        Voimassa olevan lain yhteistoiminta-asioiden
11357: lin toinen puoli, nimittäin mahdollisuudet tä-       lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin on syytä
11358: män ylätason neuvottelujärjestelmän avulla, ei       saattaa työsuhteen ehtojen tulkinta ja näin vii-
11359: suinkaan vain kehittää henkilöstön keskinäistä       mekädessä tulkintapauksissa, ellei niistä päästä
11360: yhteistoimintaa, vaan myös keskittää valtaa          lain tarkoittamaan sopimukseen, toteuttaa ns.
11361: harvalukuisille neuvottelijoille ja käyttää tätä     työntekijäin tulkintaetuoikeus lainvoimaiseen
11362: valtaa laajojen sopimusvaltuuksienkin avulla         tuomioistuinratkaisuun asti. Lakiesityksessä on
11363: ehkä eräitä henkilöstöryhmiä vastaan. Tätä           neuvottelupakkojärjestelmää laajennettu yhteis-
11364: mahdollisuutta helpottavat myös säännökset,          toiminta-asioissa henkilöstön enemmistön pää-
11365: joilla työmarkkinajärjestöille on annettu oikeus     täntäoikeuteen saakka. Yhteistoiminta-asioissa
11366: sopimusteitse päättää yhteistoiminnasta toisin-      neuvottelu- ja päätäntämenettelyn vireillepano-
11367: 236                                      Lakialoite n:o 127
11368: 
11369: 
11370: oikeus on sekä työnantajalla että henkilöstöllä.   lelle ja siten hajotettu yhtenäisyyttä muodosta-
11371: Henkilöstön mielipide vireillepanosta päätetään    maila erilaisia pikkujärjestelmiä samanlaisten
11372: työpaikkakokouksessa enemmistöpäätöksin. Kos-      asioiden ratkaisua varten.
11373: ka henkilöstön toimeentulo on riippuvainen            Ei ole mitään järkevää syytä laajentaa työ-
11374:  työpaikasta, on jo tämä tosiasia omiaan takaa-    rauhajärjestelmää antamalla yhteistoiminta-
11375: maan sen, että henkilöstö yhteistoiminta-asiois-   asioista tehtäville sopimuksille työehtosopimus-
11376: sa menettelee vastuullisesti. Työsuojeluvelvoit-   ten oikeusvaikutukset, koska hyvityssakoin ei
11377: teiden toteuttaminen on esityksessä myös otettu    yhteistoimintaa aikaansaada, eikä ainakaan yk-
11378: yhteistoimintamenettelyn piiriin. Tällä ei tar-    sittäisiin työntekijöihin kohdistettavin henkilö-
11379: koiteta vapauttaa työnantajaa noudattamasta        kohtaisin hyvityssakoin, joka hyvityssakkome-
11380: työsuojeluvelvoitteitaan siihen vedoten, ettei     nettely on tosin kauan eri yhteyksissä ollut
11381: niitä ole yhteistoimintamenettelyssä käsitelty,    työnantajan tavoitteena.
11382: vaan ainoastaan tehostaa työsuojelun toteutta-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11383: mista käytännön tasolla.
11384:    Omituista on myös, että pääosa julkisen val-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11385: lan palvelussuhteista on jätetty lain ulkopuo-                lakiehdotuksen:
11386: 
11387: 
11388: 
11389:                                              Laki
11390:                     yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta
11391:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11392:    kumotaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/
11393:  78) 2 § :n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 8 § :n
11394:  2 momentti, 10 §, 12 §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentti,
11395:    muutetaan 1 §, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n
11396:  1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti, 13 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §
11397:  sekä
11398:    lisätään 6 §:ään 16 ja 17 kohta seuraavasti:
11399: 
11400:                       1 §                           ja päättää yhteistoiminta-asioista yleisessä työ-
11401:                  Lain tarkoitus                     maakokouksessa.
11402:                                                        Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan tässä
11403:    Yritysten toiminnan ja työolosuhteiden ke-       laissa valittua pääluottamusmiestä, yhdysmiestä,
11404: hittämiseksi sekä työnantajan ja henkilöstön vä-    ammattiryhmän tai työosaston luottamusmiestä,
11405: lisen samoin kuin henkilöstön keskinäisen yh-       asianomaisen henkilöstöryhmän 5 §: ssä sääde-
11406: teistoiminnan tehostamiseksi lisätään työpaikan     tyllä tavalla valitsemaa edustajaa ja työsuojelu-
11407: henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimi-     valtuutettua.
11408: henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään
11409: ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn                            4 §
11410: ja päätöksentekoon.                                                  Neuvottelukunta
11411:                       3 §                              Milloin olosuhteisiin ja henkilöstön edusta-
11412:           Yhteistoiminnan osapuolet                 jien lukumäärään nähden on perusteltua, voi-
11413:                                                     vat työnantaja ja henkilöstö sopia siitä, että
11414:    Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osa-    yhteistoimintaa yrityksessä tai jossakin sen osas-
11415: puolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö.     sa tapahtuu työnantajan ja henkilöstön edus-
11416: Yhteistoiminta toteutetaan asianomaisten työn-      tajien yhteisessä neuvottelukunnassa. Siihen
11417: tekijöiden ja toimihenkilöiden ja heidän esi-       valitsevat neuvottelukunnan toiminta-alueella
11418: miestensä välillä sekä työnantajan ja henkilös-     toimiva kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan
11419: tön ja sen edustajien kesken. Henkilöstö tai,       jäsenet vuodeksi kerrallaan henkilöstöryhmien
11420: jos kyse on vain osasta henkilöstöä, käsittelee     suuruuden mukaisesti. Samalla on sovittava sii-
11421:                                           Lakialoite n:o 127                                     237
11422: 
11423: tä, mitkä asiat tulevat neuvottelukunnan käsi-      kevaa tämän lain mukaista sovittua tai henki-
11424: teltäviksi.                                         löstön enemmistön päättämää tulkintaa, kunnes
11425:                                                     asianomainen tuomioistuin toisin määrää lain-
11426:                                                     voimaisella päätöksellään.
11427:                                                        Määrättyä työntekijää tai toimihenkilöä kos-
11428:                       5 §                           keva asia käsitellään ja neuvotellaan ensisijai-
11429:  Henkilöstön edustajien valitseminen eräissä        sesti työnantajan ja tämän henkilön välillä.
11430:                 tapauksissa                         Milloin työnantaja taikka työntekijä tai toimi-
11431:                                                     henkilö häntä koskevassa kysymyksessä sitä
11432:    Milloin jollakin henkilöstöryhmällä ei ole       vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnanta-
11433: luottamus- tai yhdysmiestä taikka milloin tämä      jan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kes-
11434: on valittu vaaleilla, joihin osallistuminen on      ken.
11435: edellyttänyt kuulumista ammatilliseen yhdistyk-
11436: seen, ja yhdistykseen kuulumattomat työnteki-
11437: jät tai toimihenkilöt muodostavat henkilöstö-
11438: ryhmän merkittävän osan, on näillä työnteki-                                9 §
11439: jöillä tai toimihenkilöillä enemmistön heistä
11440: niin vaatiessa oikeus valita keskuudestaan edus-               Ulkopuolisen työvoiman käyttö
11441: taja tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten        Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta,
11442: vuodeksi kerrallaan.                                yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos-
11443:                                                     kevasta sopimuksesta niille henkilöstöön kuulu-
11444:                                                     ville ja heidän edustajilleen, joiden työtehtäviä
11445:                       6 §                           asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitet-
11446:                                                     tävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä,
11447:   Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat         työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.
11448:                     asiat                              Jos joku edelläsanotuista tietojen saantiin
11449:    Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuuluvat       oikeutetuista saatuaan 1 momentissa tarkoite-
11450: asiat ovat:                                         tun ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraa-
11451:                                                     vana neljäntenä työpäivänä sitä vaatii, on asiaa
11452:                                                     käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kui-
11453:    16) työsuhteen ehtojen tulkinta ennen tuo-       tenkaan viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen
11454: mioistuimen lainvoimaista päätöstä; sekä            esittämisestä. Työnantaja ei tänä aikana saa
11455:    17) työsuojeluvelvoitteiden toteuttaminen.       tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.
11456: Yhteistoiminta-asian vireillepane-oikeus on
11457: työnantajalla ja henkilöstöllä. Henkilöstö päät-
11458: tää vireillepanosta 7 § :n tarkoittamassa työ-
11459: maakokouksessa enemmistöpäätöksin.                                        11 §
11460:                                                            Työnantajan tiedottamisvelvollisuus
11461:                       7 §                              Työnantajan tulee ennen yhteistoimintame-
11462:             Yhteistoimintamenettely                 nettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kan-
11463:                                                     nalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työnte-
11464:    Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen,        kijöille tai toimihenkilöille sekä asianomaisille
11465: voi työnantaja toteuttaa olosuhteiden muutosta      henkilöstön edustajille. Henkilöstöllä on muu-
11466: tai muuta yhteistoiminta-asiaa koskevan pää-        toinkin oikeus valvoa työnantajan ja sen edus-
11467: töksen ainoastaan henkilöstön enemmistön etu-       tajien menettelyä yhteistoiminta-asioissa ja saa-
11468: käteen hyväksymässä muodossa. Enemmistö to-         da niistä tarvittavat tiedot.
11469: detaan työaikana järjestettävässä työmaakokouk-
11470: sessa ja sieltä poissaolojen osalta muulla tavoin
11471: hyvissä ajoin ennen muutoksen toteuttamista.
11472: Enemmistön suostumuksellakaan ei työnantaja                                12 §
11473: saa loukata työntekijän työsuhteen ehtoja, vaan                    Salassapitovelvollisuus
11474: muutoksille tarvitaan tässä työnantajan työn-
11475: johto-oikeuden piirissä olevia asioita. Työnan-       Salassa on pidettävä tiedot, jotka koskevat
11476: tajan on noudatettava työsuhteen ehtoa kos-         yksityisen henkilön terveydentilaa tai muutoin
11477: 238                                        Lakialoite n:o 127
11478: 
11479: 
11480: häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaise-                         14 §
11481: miseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.                          Sopimusoikeus
11482:                     13 §                                 Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenki-
11483:                                                       löiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää
11484:         Vapautus työstä ia korvaukset                 koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä,
11485:     Työnantajan on annettava tässä laissa tar-        mitä on säädetty 2 §:n 1 momentissa lain
11486: koitetuille henkilöstölle ja henkilöstön edusta-      soveltamisalasta, 6 §:ssä yhteistoimintamenet-
11487: jille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajak-       telyn piiriin kuuluvista asioista, 7 §:ssä yhteis-
11488: si, jonka nämä tarvitsevat tämän lain mukaista        toimintamenettelystä, 11 §:ssä työnantajan tie-
11489: yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi sii-       dottamisvelvollisuudesta sekä 13 §:ssä henki-
11490: hen liittyvää henkilöstön tai henkilöstön edus-       löstön edustajien vapautuksesta työstä ja mak-
11491: tajien keskinäistä valmistautumista varten sekä       settavista korvauksista.
11492: korvattava heille tästä aiheutuva ansionmenetys.
11493: Muusta vapautuksesta, työstä ja ansionmenetyk-                              15 §
11494: sen korvaamisesta on kussakin tapauksessa so-                             Valvonta
11495: vittava asianomaisen henkilöstön edustajan ja
11496: työnantajan välillä.                                     Tämän lain soveltamista valvovat sosiaali-
11497:     Jos henkilöstö tai sen edustaja osallistuu työ-   ja terveysministeriö sekä ne työnantajien, työn-
11498: aikansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen             tekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joi-
11499: yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun          den tekemän työehtosopimuksen määräyksiä
11500: työnantajan kanssa sovitun tehtävän, on työn-         yrityksen työsuhteissa olisi noudatettava.
11501: antaja velvollinen suorittamaan hänelle palk-
11502: kion, joka vastaa valtion komiteoista kulloinkin
11503: voimassa olevien määräysten mukaista kokous-            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11504: palkkiota.                                            kuuta 198 .
11505: 
11506: 
11507:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11508: 
11509:          Mikko Kuoppa                    E.-J. Tennilä                  Sten Söderström
11510:          Marjatta Mattsson               Ensio Laine                    P. Puhakka
11511:          Seppo Toiviainen                Aarne Koskinen                 Irma Rosnell
11512:                                          M.-L. Salminen
11513:                                                 1981 vp.                                            239
11514: 
11515: Lakialoite n:o 128
11516: 
11517: 
11518: 
11519: 
11520:                                    Lampinen: Ehdotus laiksi leipomotyölain 2 § :n muuttamisesta
11521: 
11522: 
11523:                                           Eduskunnalle
11524: 
11525:      Voimassa olevan leipomotyölain (302/61)           tarvikealan Työnantajaliitto r.y:lle ja Työehto-
11526: 2 § :n 3 momentin ( 24 7/68) mukaan voidaan            liitto r .y:lle, ettei se enää vastaisuudessa aio
11527: leipomotyö pehmeän leivän valmistuksessa työ-          uusia liittojen välisiä leipomoiden kolmivuoro-
11528: suojeluviranomaisen luvalla järjestää tehtäväksi       työtä koskevia sopimuksia. Lyhyehköksi ylime-
11529: kolmessa tai useammassa vuorossa edellyttäen,          nokaudeksi sopimus voitaisiin tehdä mutta edel-
11530: että leipomon tekniset laitteet ja työolot ovat        lytyksin, että yritykset sitoutuvat sen päätyttyä
11531: sellaiset, ettei kolmivuorotyöstä aiheudu työn-        lopettamaan kolmivuorotyön ja pitämään henki-
11532: tekijöille erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle.   lökunnan työssä, vaikka työtä ei olisikaan.
11533:      Laissa edellytetään lisäksi, että kolmivuoro-         Leipomoteollisuuden kolmivuorotyömahdolli-
11534: työstä on tehty työnantaja- ja työntekijäjärjestö-     suuden lopettaminen merkitsisi kohtalokasta
11535: jen välinen sopimus. Kolmivuorotyö on lain             iskua koko alan kehitykselle. Se jäisi jälkeen
11536: mukaan sallittua vain miespuolisille henkilöille.      kansainvälisestä kehityksestä, mm. naapurimais-
11537:      Kolmivuorotyön mahdollistanut lainmuutos          tamme Neuvostoliitosta ja Ruotsista, joissa kol-
11538:  tuli voimaan 6. 5. 1968. Pian tämän jälkeen           mivuorotyö on mahdollista. Se jäisi myös elin-
11539: käynnistyi kolmivuorotyö leipomoalan teollisis-        keinoalana jälkeen muista tuotantoaloista pysty-
11540: sa laitoksissa. Nykyisin työskentelee kolmivuo-        mättä ympäröivän yhteiskunnan tahdissa kohot-
11541:  rotyössä n. 300 miestä alan n. 10 000 työnte-         tamaan tuottavuuttaan ja olisi vaarassa muo-
11542: kijästä viidessä teollisuuslaitoksessa. Yhteensä       dostua tukea tarvitsevaksi matalapalkka-alaksi.
11543: nämä osittain kolmivuorotyössä toimivat yri-               Kolmivuorotyössä käytettäviin laitteistoihin
11544:  tykset työllistävät n. 2 000 leipomotyöntekijää.      investoineille yrityksille niiden käytön rajoit-
11545:      Kolmivuorotyötä tehdään tuotantolinjoilla,        taminen merkitsisi kymmenien miljoonien mark-
11546:  joiden tehokas ja keskeytyksetön toiminta on          kojen täysin turhia investointeja - pääosin
11547:  teknisesti ja aina myös taloudellisesti tärkeää.      ulkomaiseen kalustoon - kun nykyinen lait-
11548: Alan laitteiston ollessa suurelta osin ulkomaista      teisto seisoisi osan vuorokautta toimettomana.
11549:  ja tuotannon käyttäessä runsaasti lämpöener-              Kolmivuorotyön lopettaminen merkitsisi li-
11550:  giaa on sen tehokkaalla käytöllä myös kansan-         säksi n. 300 kolmivuorotyöntekijälle tuntuvaa
11551:  taloudellista merkitystä.                             ansion laskua ja vaarantaisi arvioiden mukaan
11552:      Tuotantoteknologian kannalta ovat eräät lei-      n. 300 työpaikkaa nyt kolmivuorotyössä toimi-
11553:  pomoalan prosessit sellaisia, että niiden käyttö      vissa yrityksissä.
11554:  on järkevää vain jatkuvana toimintana. Jälki-            Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ei ole
11555:  uunituotteiden prosessiaika on 4-5 tuntia ja          esittänyt kannanotossaan, jolla alan yli 10 vuot-
11556:  viipaloitujen tuotteiden sitäkin pitempi.             ta jatkunut kolmivuorotyö tulisi poistaa, yötyö-
11557:      Rakentaessaan ja hankkiessaan modernit lait-      hön kohdistuvaa työsuojelullista kritiikkiä. Pää-
11558:  teistonsa ovat kolmivuorotyöhön ryhtyneet yri-        tös perustuneekin muihin kuin työsuojelullisiin
11559:  tykset luonnollisesti suunnitelleet toimintansa       näkökohtiin, jotka kuitenkin ovat leipomotyö-
11560:  jatkuvan pitkällä aikajänteellä varautuen omalta      lain perusta.
11561:  osaltaan pitämään työolonsa lain edellyttämällä           Tämän vuoksi on syytä ryhtyä lainsäädäntö-
11562:  tasolla.                                              toimiin, joilla pehmeän leivän teollisen valmis-
11563:      Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y.          tuksen mahdollisuus säilytetään työsuojeluvi-
11564:   ( SEL) on kuitenkin tammikuun 26 päivänä             ranomaisen luvan varassa.
11565:   1981 päivätyllä kirjelmällään ilmoittanut Suo-           Ennen luvan myöntämistä tulisi viranomaisen
11566:  men Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:lle, Elin-         kuitenkin kuulla asianomaisia työntekijä- ja
11567: 240                                        Lakialoite n:o 128
11568: 
11569: 
11570: työnantajayhdistyksiä. Näin taattaisiin riittävä        Lupamenettelyn tekninen puoli vasta1s1 sa-
11571: alan asiantuntemus työsuojeluviranomaiselle          moin ko. sopimuksen säännöksiä, joissa edelly-
11572: päätöksenteon pohjaksi.                              tetään ennen poikkeusluvan myöntämistä viran-
11573:    Työsuojelullisen sisältönsä osalta laki jäisi     omaisen neuvottelevan ao. järjestöjen kanssa.
11574: ennalleen. Näin se olisi, kuten hallitus vuonna         Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
11575: 1968 lakia uusittaessa esityksessään totesi, hy-     taen,
11576: väksymämme ILO:n leipomotyöaikasopimuksen                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11577: mukainen.                                                    lakiehdotuksen:
11578: 
11579: 
11580: 
11581:                                                Laki
11582:                                 leipomotyölain 2 §:n muuttamisesta
11583:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 pa1vana kesäkuuta 1961 annetun leipomo-
11584:  työlain 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa
11585:  (247/68), näin kuuluvaksi:
11586: 
11587:                        2 §                           terveydelle, järjestää kolmeen tai useampaan
11588:                                                      vuoroon mikäli työsuojelupiiri kuultuaan asian-
11589:    Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä        omaisia työnantajain ja työntekijäin yhdistyksiä
11590: on säädetty, saadaan työ miespuolisten työnte-       antaa tähän luvan määräajaksi.
11591: kijöiden osalta teollisuuslaitoksessa, leipomossa
11592: tai sen osassa, jonka tekniset laitteet ja työolot
11593: ovat sellaiset, ettei yötyön teettämisestä aiheu-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11594: du työntekijöille erityistä haittaa tai vaaraa       kuuta 198 .
11595: 
11596: 
11597:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11598: 
11599:                                            Arto Lampinen
11600:                                               1981 \1).                                           241
11601: 
11602: bkialoite n:o 129
11603: 
11604: 
11605: 
11606: 
11607:                                  Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
11608: 
11609: 
11610:                                         Eduskunnalle
11611: 
11612:    Sairausvakuutuksen päivärahan taso on Suo-       himmäispalkkaa vastaava taso. Tässä vaiheessa
11613: messa selvästi alhaisempi kuin muissa teolli-       ehdotamme vähimmäispäivärahan määräksi 35
11614: suusmaissa. Tilanne on lisäksi pahentunut sen       markkaa päivää kohti. Muutoin päiväraha mää-
11615: vuoksi, että päivärahan perusteena olevat tulo-     räytyisi siten, että se olisi 35 markkaa lisättynä
11616: rajat ovat inflaation edetessä jääneet jälkeen.     yhdellä tuhannesosalla vakuutetun vuosityö-
11617: Vähimmäispäivärahan tulorajaa on tosin koro-        ansiosta. Teollisuustyöntekijän keskiansiotasolla
11618: tettu, mutta ei riittävästi. Viimeksi vähimmäis·    päiväraha olisi tällöin noin 56 % palkasta ve-
11619: päivärahaa on korotettu 1. 9. 1977, josta lu-       rottomana. Alemmilla tulotasoilla prosentti-
11620: kien se on ollut 20 markkaa.                        osuus olisi suurempi, korkeammilla pienempi.
11621:    Enimmäispäivärahaa on korotettu viimeksi         Enimmäispäiväraha olisi 80 markkaa, joka vas-
11622: 1. 2. 1970, ja se on siitä pitäen ollut 38,25       taisi 45 000 markan vuosiansiotasoa.
11623: markkaa. Jo vuonna 1975 teollisuustyönteki-            Päivärahaan suoritettavan huoltajanlisän tu-
11624: jän keskipalkka ylitti enimmäispäivärahaan oi-      lee olla markkamääräinen, puolisosta ja kus-
11625: keuttavan tulorajan. Sen jälkeen tämän tulota-      takin huollettavasta lapsesta seitsemän mark-
11626: son työntekijän päiväraha on jäänyt alle 45 %       kaa. Huoltajanlisä tulee maksaa kummankin
11627: palkasta, joka alun perin asetettiin sen yleisek-   vanhemman päivärahaan.
11628: si tasoksi. Tällä hetkellä keskipaikkainen teol-       Vähimmäispäivärahan ja enimmäispäivärahan
11629: lisuustyöntekijä saa päivärahanaan alle 30 %        määrät on tarpeen sitoa TEL-indeksiin ja tar-
11630: palkasta.                                           kistaa ne vuosittain indeksin nousua vastaa-
11631:    Työehtosopimusten perusteella työnantajan        vasti.
11632: kuuluu maksaa palkka sairausajalta yleisimmin          Päivärahan tulee sosiaalisena etuutena olla
11633: 28-35 päivältä. Sen jälkeen työntekijä sai-         verosta vapaa.
11634: rastaessaan joutuu tulemaan toimeen mainitulla         Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11635: pienellä päivärahalla.
11636:    Vähimmäispäiväraha on tarpeen saada sel-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11637: laiselle tasolle, että se antaa turvaa perustoi-           lakiehdotuksen:
11638: meentuloa ajatellen. Tavoitteena tulee olla vä-
11639: 
11640: 
11641: 
11642:                                               Laki
11643:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
11644:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11645:   vakuutuslain 16 §:n 1 momentti ja 76 §, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta
11646:   1971 annetussa laissa (999/71), sekä 18 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä tammikuuta
11647:   1966 annetussa laissa ( 5/66), näin kuuluviksi:
11648: 
11649:                       16 §
11650:   Päivärahan määrä on päivää kohti 35 mark-         säädettävänä kalenterivuonna, kuitenkin kor-
11651: kaa lisättynä yhdellä tuhannesosalla vakuutetun     keintaan 80 markkaa.
11652: verotuksessa todetuista työtuloista asetuksella
11653: .31 088100096K
11654: 242                                       Lakialoite n:o 129
11655: 
11656: 
11657:                         18 §                        rahan ja siihen suoritettavan huoltajanlisän
11658:    Puolison ja vakuutetun huollettavana olevan      määrät sidotaan maan palkkatasoon ja tarkis-
11659: jokaisen 16 vuotta nuoremman oman tai puo-          tetaan kalenterivuosittain sillä tavoin kuin
11660: lison lapsen tahi otto- tai kasvattilapsen osalta   työntekijäin eläkelain 9 § :n 1 momentissa sää-
11661: suoritetaan päivärahaan huoltajanlisänä seitse-     detään.
11662: män markkaa päivältä.                                  Edellä 1 momentissa säädetyt markkamäärät
11663:    Huoltajana pidetään kumpaakin puolisoa.          vastaavat vuodelle 1981 vahvistettua palkka-
11664: Samanaikaisesti suoritetaan puolisosta huolta-      indeksilukua.
11665: janlisää vain toiselle.
11666:                   76 §                                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11667:   Tämän lain 16 ja 18 §:ssä mainitut päivä-         kuuta 1982.
11668: 
11669: 
11670:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
11671: 
11672:          Marjatta Mattsson              M.-L. Salminen               Sten Söderström
11673:          Mikko Kuoppa                   Seppo Toiviainen             Ensio Laine
11674:                                         P. Puhakka
11675:                                             1981 vp.                                          243
11676: 
11677: Lakialoite n:o 130
11678: 
11679: 
11680: 
11681: 
11682:                                  Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut-
11683:                                     tamisesta
11684: 
11685: 
11686:                                        Eduskunnalle
11687: 
11688:    Vanhempainlomä, joka kestää siihen saakka       tellussa ehdotuksessa esitetään, tulisi äitiys.
11689: kunnes lapsi täyttää yhden vuoden, on perus-       avun maksukauden yhdeksän viimeisen kuu-
11690: teltu niin lapsen, vanhempien kuin yhteiskun-      kauden osalta vanhempien voida sopia siitä,
11691: nankin kannalta. Tästä hallituksen hyväksy-        kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta.
11692: mästä tavoitteesta jää 1. 8. 1981 voimaantule-        Äidin ja lapsen terveyden kannalta on käy-
11693: vasta pidennyksestä huolimatta edelleen puut-      nyt yhä ilmeisemmäksi tarve aloittaa äitiys-
11694: tumaan 2,5 kuukautta. Osana lapsiperheiden         loma nykyistä aikaisemmin. Siksi vanhempain-
11695: aseman parantamiseen kiireellisesti tarvittavia    loman kehittämistä tulee jatkaa myös siten,
11696: toimenpiteitä tulisi tavoitteeseen edetä pikai-    että vanhempainlomaan lisättäisiin vielä yksi
11697: sesti.                                             kuukausi ennen synnytystä äidille myönnettä-
11698:    Jo nykyisen äitiysloman täysimittaisen käy-     vän loman pidentämiseksi kahteen kuukauteen.
11699: tön esteenä on äitiyspäivärahatason alhaisuus.        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11700: Siksi on kiireellisesti korotettava äitiyspäivä-
11701: rahan tasoa, niin että perhe voi käyttää hy-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11702: väksi koko lain sailiman vanhempainloman.                 lakiehdotuksen:
11703: Kuten sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-
11704: 
11705: 
11706: 
11707:                                              Laki
11708:                             sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
11709:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11710:  vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 841/
11711:  80), näin kuuluvaksi:
11712: 
11713:                       23 §                         arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovu-
11714:    Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki-      tetaan pois myöhemmin äitiysrahan suorittamis-
11715: päivältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdis-   aikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen
11716: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel-     oikeutta saada äitiysrahaa.
11717: täneeseen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi         Äitiysrahaa suoritetaan 120 arkipäivältä lap-
11718: seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt      sen äidille ja 216 arkipäivältä joko äidille tai
11719: aikaisemmin kuin 48 arkipäivää ennen lasket-       aikaisintaan 120 arkipäivän kuluttua äitiysraha-
11720: tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh-      oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-
11721: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö-      sen isälle, joka ei asu hänestä erillään välien
11722: mästi seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi        rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon
11723: syntyy kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän ku-      takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko-
11724: luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä       puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly-
11725: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan     tyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen
11726: antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on        isälle myös lapsen syntymän yhteydessä enin-
11727: oikeus saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä     tään 24 arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suo-
11728: 244                                       Lakialoite n:o 130
11729: 
11730: tittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle suori-     sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 48 arki-
11731: tetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää-      päivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
11732: detään. Isälle suoritettavan äitiysrahan määrä      detään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen,
11733: päivää kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha,       joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi-
11734: jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdan-     sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää-
11735: nut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi   detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle-
11736: isälle samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän      taan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puolisolle
11737: jäämisestä pois ansiotyöstä edellä olevasta         suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri
11738: syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen     kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos
11739: vaikuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin     häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän
11740: asetuksella tarkemmin säädetään.                    pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitus-
11741:     Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo-     velvollisuudesta, koskee myös ottovanhempia.
11742: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä,
11743: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11744: on kulunut 312 arkipäivää, kuitenkin vähin-         kuuta 198 .
11745: tään 96 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuk-
11746: 
11747: 
11748:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
11749: 
11750:          Marjatta Mattsson              Irma Rosnell                  Ensio Laine
11751:          M.-L. Salminen                 Seppo Toiviainen              Pauli Puhakka
11752:                     Mikko Kuoppa                           Sten Söderström
11753:                                               1981 vp.                                           245
11754: 
11755: Lakialoite n:o 131
11756: 
11757: 
11758: 
11759: 
11760:                                   Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 6 §:n muut-
11761:                                      tamisesta
11762: 
11763: 
11764:                                         Eduskunnalle
11765: 
11766:    Erään työkyvyttömyysturvan ns. väliinputoa-       ovat kiristäneet eläkkeiden myöntämiskäytän-
11767: jaryhmän muodostavat ne eläkkeen hakijat,            töään.
11768: joiden työkyvyttömyyseläkehakemus on ensiksi            Edellä sanotun epäkohdan poistamiseksi tu-
11769: hylätty, mutta jotka sitten sairauden lisään-        lisi työntekijäin eläkelain 6 § :n 3 momenttia
11770: nyttyä myöhemmin uuden hakemuksen perus-             tarkentaa siten, että laskettaessa siinä mainit-
11771: teella tulevat oikeutetuiksi eläkkeeseen. Tällöin    tua 360 päivän aikaa, katsotaan työkyvyttö-
11772: saattaa vakuutusyhtiö katsoa, että työkyvyttö-       myyseläkehakemuksen, vaikka se tulisi hylätyk-
11773: myys on alkanut vasta eläkkeen myöntämiseen          si, katkaisevan kyseisten päivien kertymisen,
11774: johtaneeseen hakemukseen liitetyistä selvityk-       jos eläke myöhemmin myönnetään.
11775: sistä ilmenevästä ajankohdasta, vaikka hakija           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11776: saattaa tosiasiallisesti olla ollut työkykynsä me-
11777: nettänyt jo paljon aikaisemmin. Epäkohta on                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11778: kärjistynyt viime vuosina, kun eläkelaitokset               lakiehdotuksen:
11779: 
11780: 
11781: 
11782:                                               Laki
11783:                              työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta
11784:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11785:    muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 6 §:n 3
11786:  momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (151/79), näin
11787:  kuuluvaksi:
11788:                        6 §                           myyseläke. Jollei työsuhde ole jatkunut neljää
11789:                                                      kuukautta, luetaan sen perusteella eläkkeeseen
11790:    Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin          oikeuttavaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä
11791: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sel-         oleva aika vain sikäli kuin työntekijällä ei ole
11792: laista päivää, joilta työntekijä ei ole saanut       ennen tätä työsuhdetta alkaneen työ- tai virka-
11793: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun       suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oi-
11794: lain mukaista päiväavustusta eikä opintovapaa-       keutta lain tai julkisen eläkesäännön mukaiseen
11795: laissa (273/79) tarkoitettua opintovapaata,          sellaiseen eläketurvaan, jonka mukaan makset-
11796: luetaan tämän työsuhteen perusteella myönnet-        tavaa työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä sa-
11797: tävää työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläk-      nottu aika tai sitä vastaava ansio jo otetaan
11798: keeseen oikeuttavaksi myös työkyvyttömyyden          huomioon. Mitä edellä tässä momentissa on sää-
11799: alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika.      detty, ei kuitenkaan sovelleta vanhuuseläkkeen
11800: Edellä tarkoitettua 360 päivää laskettaessa ei       eikä sellaisen työkyvyttömyyseläkkeen, jonka
11801: oteta huomioon päiviä, jotka ovat kuluneet sen       perusteena oleva työkyvyttömyys on alkanut
11802: jälkeen kun työkyvyttömyyseläkehakemus on            työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden
11803: jätetty, vaikka hakemus tulisi hylätyksi, jos        jälkeen, määrää laskettaessa, ellei työntekijä
11804: hakijalle myöhemmin myönnetään työkyvyttö-           ole ollut sanotun iän täyttämisvuoden aikana
11805: 246                                       Lakialoite n:o 131
11806: 
11807: 
11808: tämän lain purun kuuluvassa työssä ottaen           vastaava ansio on ilman sanotun lapsenhoito-
11809: huomioon kokonaisuudessaan myös sanotun             ajan huomioon ottamista luettava eläkkeeseen
11810: vuoden aikana päättynyt työsuhde yhteensä vä-       oikeuttavaksi muun työ- tai virkasuhteen taikka
11811: hintään neljä kuukautta. Niin ikään luetaan         yrittäjätoiminnan perusteella. Jollei tällaisen
11812: naispuolisen työntekijän työkyvyttömyyseläkettä     naispuolisen työntekijän työsuhde ole jatkunut
11813: määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi       neljää kuukautta, on eläkkeeseen oikeuttavan
11814: eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, jos    ajan määräämisestä soveltuvin osin voimassa,
11815: hänellä on edellä sanottujen 360 päivän täyt-       mitä edellä tässä momentissa on säädetty.
11816: tymisen ja työkyvyttömyyden alkamisen välisen
11817: ajan, joka saa olla enintään yhdeksän vuotta,
11818: ollut 4 § :n 5 momentissa tarkoitettu, kolmea          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
11819: vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan, jos elä-       kuuta 198 .
11820: keiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä
11821: 
11822: 
11823:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
11824: 
11825:          Marjatta Mattsson             Ensio Laine                    Sten Söderström
11826:          P. Puhakka                    U.-L. Alppi                    Seppo Toiviainen
11827:                       Mikko Kuoppa                         M.-L. Salminen
11828:                                               1981 vp.                                            247
11829: 
11830: Lakialoite n:o 132
11831: 
11832: 
11833: 
11834: 
11835:                                   Mattsson ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain muuttamisesta
11836: 
11837: 
11838:                                         Eduskunnalle
11839: 
11840:    Asumistuki on keino, jolla voidaan lievittää      nutta muutosta seuraavan kuukauden alusta.
11841: kohtuuttomien asumiskustannusten aiheuttamia         Tulojen pysyvällä alentumisella tarkoitettaisiin
11842: ongelmia.                                            tulojen laskua, joka on kestänyt 3 kuukautta
11843:    Asumiskustannusten alentamiseksi tulee val-       tai kauemmin.
11844: tiovallan ensisijaisesti ryhtyä toimenpiteisiin         Lain nykyinen sovellutus ei myöskään riit-
11845: yleisen vuokratason saattamiseksi kohtuullisek-      tävän joustavasti ota huomioon asumiskustan-
11846: si. Tämän lisäksi tarvitaan asumistukijärjestel-     nuksissa tapahtuvia muutoksia. Lain 15 §:ää
11847: män kehittämistä pienituloisten asumistasoa tur-     tulisikin ryhtyä tulkitsemaan siten, että asumis-
11848: vaavaksi.                                            tuet tarkistetaan aina kohonneita kustannuksia
11849:    Asumistuki ei nykyisellään turvaa kaikkien        vastaavasti, kuitenkin vähintään kerran vuo-
11850: pienituloisten ja vähävaraisten asumistasoa eikä     dessa.
11851: aina ota huomioon tuensaajien todellista tulo-          Asumistuen määrää tulisi nostaa. Asumis-
11852: tasoa tai sen huononemista.                          tuen tulisi pienituloisimmilla kattaa asumisme-
11853:    Nykyisen asumistukijärjestelmän ulkopuolelle      noista niin suuri osa, etteivät tuen jälkeen
11854: jää useita tuentarvitsijaryhmiä, kuten yksinäi-      asumismenot ylitä 10 % perheen käytettävissä
11855: set, pienituloiset, alivuokralaisasunnoissa asuvat   olevista tuloista. Kenenkään tuensaajan asumis-
11856: sekä melkoinen osa lapsettomista aviopareista.       menojen osuus käytettävissä olevista tuloista ei
11857: Asumistukilakia tulisikin muuttaa siten, että        saisi ylittää 20 %. Tämän toteuttamiseksi tulee
11858: asumistukea voisivat saada ka&ki pienituloiset       valtioneuvoston päätöksellä määrättäviä perus-
11859: perhesuhteista riippumatta. Tämän johdosta eh-       omavastuuosuuksia laskea ja tulorajoja korottaa.
11860: dotetaan myös 3 §:n 2 momentti poistettavak-            Asumistukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa.
11861: si, koska sen nojalla on rajattu tuen ulkopuo-          Asumistukijärjestelmän yksinkertaistamista
11862: lelle perheet, joilla on alivuokralaisia.            palvelevat edellä mainitut tuensaajapiiriä ja tu-
11863:    Asumistukilaki ei myöskään ota riittävästi        lojen huomiointia koskevat lakiuudistukset.
11864: huomioon tuensaajien olosuhteissa tapahtuneita       Tuensaajapiirin laajentaminen poistamalla eri-
11865: muutoksia esimerkiksi työttömyyden, äitiyslo-        laisia rajoituksia vähentäisi valvonnan ja selvi-
11866: man, varusmiespalvelun tai vuotta lyhyemmän          tysten esittämisen tarvetta. Tulojen huomioimi-
11867: opiskelun vuoksi. Nämä merkitsevät yleensä           neo todellisena taseena poistaisi nyt usein vuo-
11868: kuitenkin ratkaisevaa tulojen alentomista ja         denkin vanhojen tulotietojen selvittämisen.
11869: niin ollen myös lisääntyvää tuen tarvetta. Asu-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11870: mistukilain 10 § tulisikin muuttaa siten, että
11871: asumistuki myönnetään hakemuksesta alentu-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11872: neita tuloja vastaavasti olosuhteissa tapahtu-              lakiehdotuksen:
11873: 248                                       Lakialoite a:o 132
11874: 
11875: 
11876: 
11877:                                               Laki
11878:                                    asumistukilain muuttamisesta
11879:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11880:     kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 3 §:n 1 momen-
11881:  tin 2 kohta, sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta 1976 annetussa laissa (421/76),
11882:  sekä
11883:     muutetaan lain 1 § ja 2 §:n 1 momentti sekä 10 §:n 1 momentti, näistä 1 § ja 2 §:n
11884:  1 momentti sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (484/77)
11885:  sekä 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ,se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa lais-
11886:  sa (866/80), seuraavasti:
11887:                       1 §                           työttömyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi
11888:    Asumismenojen alentamiseksi voidaan myön-        pysyviä ansiotuloja;
11889: tää pää- tai alivuokralaisina vuokra-asunnossa         2) yhteistaloudessa asuvat lapsettomat avio-
11890: asuville taikka omassa asunnossa asuville asu-      puolisot; sekä
11891: mistukea valtion varoista siten kuin tässä laissa      3) henkilöt, jotka avioliittoa solmimatta jat~
11892: säädetään.                                          kuvasti elävät yhteistaloudessa avioliitonomai-
11893:    Asumistukea voidaan myöntää perheille sekä       sissa olosuhteissa,
11894: myös sille, joka ei asu 2 §:n mukaisesti yh-
11895: teistaloudessa. Mitä lain 2 ·ja 3 luvussa on
11896: säädetty perheestä, koskee soveltuvin osin tässä                          10 §
11897: momentissa tarkoitettua muussa kuin yhteista-          Jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot
11898: loudessa asuvaa.                                    asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja lu-
11899:                                                     kuunottamatta ovat alentuneet vähintään kol-
11900:                        2 §                          men kuukauden aikana niin, etteivät ne vastaa
11901:    Tässä laissa tarkoitetuksi perheeksi katso-      heille määrättyjen veroäyrien edellyttämiä tulo~
11902: taan:                                               ja, asumistuki tulee hakemuksesta myöntää
11903:    1) yhteistaloudessa asuvat henkilöt, joihin      alentuneita tuloja vastaavasti. Asumistuki tar-
11904: kuuluu vähintään yksi asunnonhaltijan tai hä-       kistetaan tämän momentin nojalla olosuhteissa
11905: nen kanssaan muutoin kuin tilapäisesti asuvan       tapahtunutta muutosta seuraavan kuukauden
11906: henkilön huollettavana oleva alle kuusitoista-      alusta.
11907: vuotias oma, otto· tai kasvattilapsi, taikka sitä
11908: vanhempikin lapsi, joka jatkaa koulunkäyntiään
11909: tai opintojaan taikka joka on pysyvästi työkyvy-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11910: tön taikka jolla ei ole varusmiespalveluksen,       kuuta 198 .
11911: 
11912: 
11913:       Helsingissä l3 päivänä helmikuuta 1981
11914: 
11915:        . Marjatta Mattsson             Mikko Kuoppa                   Irma Rosnelt
11916:                                                1981 vp.                                            249
11917: 
11918: Lakialoite n:o 13.3
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923:                                    Mattsson ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistukilain 4
11924:                                       ja 8 §:n muuttamisesta
11925: 
11926: 
11927:                                          Eduskunnalle
11928: 
11929:    Eläkkeensaajien asumistukea koskeva, vuoden        kaan tämän korotuksen ansiosta asumistuen
11930: 1980 alusta voimaan tullut lainmuutos on              alenemistapauksia jäi jäljelle vajaa tuhat. Näi-
11931: osoittautunut monessakin suhteessa epäonnis-          den eläkeläisten kohdalla asumistuen pienennys
11932: tuneeksi ja eläkeläisille aikaisemman lain mu-        siirrettiin toteutuvaksi kahden vuoden kuluttua
11933: kaan taattuja etuja kaventavaksi. Heti voimaan-       tehtävässä määräaikaistarkistuksessa.
11934: tulovaiheessa aleni tai lakkasi asumistuki noin          Jotta tältä tuntuvalta alennukselta vältyttäi-
11935: 100 000 eläkeläiseltä.                                siin myös vastaisuudessa, olisi mainittua raja-
11936:    Kouriintuntuvimmin uuden lain sisältö tuli         tuloa korotettava enemmän. Korotus tulee mi-
11937: esille vuoden 1980 alussa tapahtuneiden vuok-         toittaa niin, että kaikki asumistuen pienenty-
11938: rien ja vastikkeiden korotusten yhteydessä.           mistapaukset voidaan estää. Tämän tavoitteen
11939: Tällöin asumistuki on tarkistuksen seurauksena        toteuttamiseksi korotuksen olisi oltava nykyi-
11940: saattanut pienentyä tuntuvastikin - yksittäis-        sen kansaneläkeindeksin tasossa 2 500 markkaa.
11941: tapauksissa jopa 300 markkaa kuukaudessa -            Tämä korotus estäisi pienentymiset joitakin
11942: vaikka vuokra tai vastike on noussut. Alentu-         aivan harvoja poikkeustapauksia lukuunotta-
11943: miset johtuvat pääasiassa siitä, että työeläkkeet     matta.
11944: on uuden lain mukaan otettava asumistuessa               Eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:ään teh-
11945: huomioon vähimmäistaso- ja TEL-indeksikoro-           tiin muutos, jonka mukaan tarkistus johtuu
11946: tuksineen, kun ne aikaisemman lain mukaan             kustannusten kohoamisesta eikä tuloissa ole ta-
11947: arvioitiin tuloksi yleensä tätä määrää pienem-        pahtunut huomattavaa muutosta.
11948: pinä samalla tavoin kuin muissakin eläkkeen-             Tämä suojaava säännös ei kuitenkaan koske
11949: osissa.                                               8 §:n 3 momentin nojalla kahden vuoden
11950:    Uuteen lakiin ei sisällytetty pitäviä suoja-       välein tehtäviä tarkistuksia, joissa asumistuen
11951: säännöksiä. Niinpä lainmuutoksessa rakennetut         määrä saattaa siten alentua huomattavastikin
11952: suojat purettiin jo vuoden alussa tehtyjen tar-       tai tuki lakata vuokran tai muiden kustannus-
11953: kistusten yhteydessä. Asumistukien alenemisiin        ten noususta huolimatta. Tämän estämiseksi
11954: ja monessa tapauksessa jopa lakkaamisiin on           olisi mainittu säännös ulotettava koskemaan
11955: lisäksi osaltaan vaikuttanut uuteen lakiin si-        myös näitä määräaikaistarkistuksia.
11956: sältynyt omavastuiden ja pienintä maksettavaa            Edellä mainitut muutosehdotukset eivät
11957: asumistukea koskevan määrän huomattava ko-            aiheuta olennaisia lisäkustannuksia.
11958: rottaminen ja indeksiin sitominen.                       Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11959:    Epäkohtien lieventämiseksi hallitus esitti lisä-
11960: omavastuuseen vaikuttavaa rajatuloa korotetta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11961: vaksi noin 1 500 markalla vuodessa 1. 6. 1980                lakiehdotuksen:
11962: lukien (HE n:o 74/1980 vp.). Esityksen mu-
11963: 
11964: 
11965: 
11966: 
11967: 32 088100096iK
11968: 250                                        Lakialoite n:o 133
11969: 
11970: 
11971: 
11972:                                                Laki
11973:                     eläkkeensaajien asumistukilain 4 ja 8 § :n muuttamisesta
11974:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11975:    muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78)
11976:  4 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa ( 455/
11977:  80), ja
11978:    lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 mo-
11979:  mentiksi, seuraavasti:
11980: 
11981:                        4 §                           tin 3 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa
11982:                                                      tapauksissa tarkisteta asumiskustannusten ko-
11983:    Lisäomavastuu on 85 prosenttia siitä eläk-        hoamisen perusteella, jos asumistuki alenisi
11984: keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää           eikä vuositulossa ole tapahtunut huomattavaa
11985: 14 050 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai-        muutosta.
11986: misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka
11987: ylittää 22 480 markkaa.
11988: 
11989:                        8 §
11990:                                                        Tämä laki tulee voimaan    päivänä
11991:   Asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momen-           kuuta 198 .
11992: 
11993: 
11994:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
11995: 
11996:          Marjatta Mattsson              Seppo Toiviainen              Sten Söderström
11997:          Mikko Kuoppa                   P. Puhakka                    Ensio Laine
11998:                                                1981 vp.                                           251
11999: 
12000: Lakialoite n:o 1.34
12001: 
12002: 
12003: 
12004: 
12005:                                    Muroma ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 20 §:n muuttami-
12006:                                      sesta
12007: 
12008: 
12009:                                          Eduskunnalle
12010: 
12011:     Vuoden 1980 alussa voimaan tulleella kan-         massa. Toisaalta työttömyyseläkkeen saamiseen
12012: saneläkelain muutoksella kumottiin säännös            liittyy ehtoja, jotka rajaavat eläkeoikeuden ul-
12013: vanhuudentuen maksamisesta 60-65-vuotiaalle           kopuolelle henkilöitä, joille eläkkeen myöntä-
12014: naispuoliselle yksinäiselle henkilölle, joka ei saa   minen kuitenkin olisi hyvin perusteltua.
12015: työkyvyttömyys-, työttömyys- eikä perhe-eläket-           Yksinäisten naishenkilöiden eläketurvan pa-
12016: tä.                                                   rantamiseksi olisi vanhuudentukea koskeva
12017:     Vanhuudentuen lakkauttaminen on aiheutta-         säännös palautettava takaisin kansaneläkelakiin.
12018: nut eläkelainsäädännössämme uuden väliinpu-               Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12019: toajien ryhmän, joilla ei ole minkäänlaista toi-
12020: meentuloturvaa. 60-65-vuotiaat yksinäiset nai-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12021: set ovat työmarkkinoilla varsin heikossa ase-                lakiehdotuksen:
12022: 
12023: 
12024: 
12025:                                                 Laki
12026:                                kansaneläkelain 20 § :n muuttamisesta
12027: 
12028:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä-
12029:  kelain 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa lais-
12030:  sa (588/78), näin kuuluvaksi:
12031: 
12032:                       20 §
12033:    Kansaneläkkeenä maksetaan:                            4) vanhuudentukea 60, mutta ei vielä 65
12034:     1 ) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle        vuotta täyttäneelle naispuoliselle vakuutetulle,
12035: vakuutetulle;                                         joka ei ole naimisissa eikä saa työkyvyttömyys-
12036:    2 ) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle         tai työttömyyseläkettä ja jolla ei ole oikeutta
12037: vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi,             perhe-eläkelain ( 38/69) mukaiseen perhe-eläk-
12038: 22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa;                  keeseen.
12039:     3) työttömyyseläkettä 22 c § :ssä tarkoite-
12040: tuissa tapauksissa 60, mutta ei vielä 65 vuot-
12041: ta täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle va-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12042: kuutetulle, joka ei saa työkyvyttömyyseläkettä,       kuuta 198 •
12043: tai       ..
12044: 
12045: 
12046:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
12047: 
12048:          Impi Muroma              Ulla Järvilehto                    Erkki Korhonen
12049:                   Antero Juntumaa                          Olavi Ronkainen
12050: 252                                           1981 vp.
12051: 
12052: Lakialoite n:o 13.5
12053: 
12054: 
12055: 
12056: 
12057:                                   Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain
12058:                                     2 §:n muuttamisesta
12059: 
12060: 
12061:                                         Eduskunnalle
12062: 
12063:    Lapsen hoitotuesta annetun lain ( 444/69)         merkiksi vaikeasti aistivammaiset ( kuuroso-
12064: mukaan hoitotukea suoritetaan lapselle, joka         keat), vaikeasti kehitysvammaiset ja monivam-
12065: sairauden, vian tai vamman johdosta on vähin-        maiset lapset. Hoitotuen maksaminen näille
12066: tään kuuden kuukauden ajan siinä määrin eri-         lapsille keskimääräistä suurempana on perustel-
12067: tyisen _hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että       tua.
12068: siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista tai            Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että
12069: muuta erityistä rasitusta.                           vammaiselle lapselle maksettava hoitotuki por-
12070:    Vammaisten lasten erityishoidon ja kuntou-        rastettaisiin kahteen ryhmään siten, että hoito-
12071: tuksen järjestämistä on pyrittävä tukemaan kai-      tuki on tavallisesti 700 markkaa kuukaudessa.
12072: kin keinoin.                                         Jos kuitenkin lapsen vaatiman hoidon ja kun-
12073:    Vammaisen lapsen aiheuttamaa erityisrasi-         toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen
12074: tuksen määrää on vaikea arvioida sairausryhmit-      on erittäin suuri, hoitotuki on 1 000 markkaa
12075: täin. Niissä saattaa olla rasituksen määrän suh-     kuukaudessa.
12076: teen hyvinkin suuria vaihteluja. On kuitenkin           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12077: aivan luonnollista, että erittäin vaikeavammais-
12078: ten lasten kotona hoitaminen aiheuttaa erityi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12079: sen tuntuvaa rasitusta. Tällaisia lapsia ovat esi-          lakiehdotuksen:
12080: 
12081: 
12082: 
12083: 
12084:                                               Laki
12085:                       lapsen hoitotuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12086: 
12087:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969
12088:   annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (842/
12089:   80), näin kuuluvaksi:
12090: 
12091:                        2 §                             Jos 1 momentissa tarkoitetun hoidon ja kun-
12092:    Lapselle, joka sairauden, vian tai vamman         toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen
12093: johdosta on vähintään kuuden kuukauden ajan          on .erittäin suur1, suoritetaan hoitotukea 1 000
12094: siinä määrin ·erityisen hoidon ja. kuntoutuksen      markkaa .kuukaudessa.
12095: tarpeessa, että siitä aiheutuu huomattavaa. ta~
12096: loudellista tai muuta erityistä rasitusta, suori-      Tämä laki tulee voimaan
12097: tetaan hoitotukea 700 markkaa kuukaudessa.           kuuta 1981.
12098:                                                                                              ; -~
12099: 
12100: 
12101: 
12102:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
12103: 
12104:          Impi Muroma                    utta Järvilehto                Erkki Korhonen
12105:          Antero Juntumaa                Olavi Ronkainen                Väinö Rautiainen
12106:                                               1981 vp.                                          253
12107: 
12108: Lakialoite n:o 136
12109: 
12110: 
12111: 
12112: 
12113:                                   Männistö ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 10 §:n muut-
12114:                                     tamisesta
12115: 
12116: 
12117:                                         Eduskunnalle
12118: 
12119:    Sairausvakuutuslain .tnukaan korvataan va-        taa eriarvoisuutta kansalaisten kesken etenkin
12120: kuutetulle sairauden johdosta suoritetut matka-      syrjäseuduilla ja kehitysalueella asuvien jou-
12121: kustannukset. Tämä ei kuitenkaan koske kai:k-        tuessa kantamaan itse suuretkin matkakustan·
12122: kia tarpeellisia matkakuluja, vaan esimerkiksi       nukset harvan neuvola- ja apteekkiverkoston
12123: neuvolapalvelut ja apteekkikäynnit jäävät kor-       oloissa.
12124: vausjärjestelmän ulkopuolelle.                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12125:    Kyseessä on selvä epäkohta, josta kärsivät        nioittaen,
12126: etenkin ne, jotka heikon sosiaalisen ja taloudel-
12127: lisen asemansa ja keskimääräistä suuremman                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12128: sairastavuutensa vuoksi olisivat kipeimmin yh-              lakiehdotuksen:
12129: teiskunnan tuen tarpeessa. Nykytilanne aiheut-
12130: 
12131: 
12132: 
12133:                                                Laki
12134:                             sairausvakuutuslain 10 §:n muuttamisesta
12135: 
12136:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
12137:  vakuutuslain 10 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 anne-
12138:  tussa laissa ( 1087/77), näin kuuluvaksi:
12139: 
12140:                       10 §                           sa, apteekissa tai lääkevarastossa tai asianmu-
12141:    Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-          kaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön
12142: tuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luo-      luona käynnistä aiheutuneiden matkakustannus-
12143: na johtuvat matkakustannukset korvataan va-          ten korvaamista.
12144: kuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen
12145: suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät
12146: 7,50 markkaa. Sama koskee vakuutetun lää-
12147: kärissä, sairaanhoitolaitoksessa, äitiys- tai las-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12148: tenneuvolassa, laboratorio- ja röntgenlaitokses-     kuuta 198 •
12149: 
12150: 
12151:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
12152: 
12153:          Lauha Männistö                 Mikko Ekorre                  Arvo Kemppainen
12154:          Aulis Juvela                   Vappu Säilynoja               Pauli Puhakka
12155: 254                                          1981 vp.
12156: 
12157: Lakialoite n:o 137
12158: 
12159: 
12160: 
12161: 
12162:                                  Palmunen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 17 §:n muuttami-
12163:                                     sesta
12164: 
12165: 
12166:                                         Eduskunnalle
12167: 
12168:    Työsopimuslain 17 §: n 1 momentti sisältää       jolla työnantajien järjestäytyminen on vähäistä
12169: ns. vähimmäispalkkaa koskevan säännöksen.           tai epäyhtenäistä. Tämän korjaamiseksi vähim-
12170: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että        mäispalkkasäännös on irrotettava työnantajien
12171: tämä säännös ei takaa läheskään kaikille työn-      järjestäytymisasteesta. Tämä saavutetaan esim.
12172: tekijöille     vähimmäispalkkaa.    Korkeimman      siten, että vähimmäispalkka määräytyy alan
12173: oikeuden vuonna 1974 antaman päätöksen mu-          edustavimman työehtosopimuksen mukaan eli
12174: kaan vähimmäispalkan toteutuminen riippuu en-       sen työehtosopimuksen mukaan, jonka työehto-
12175: si sijassa siitä, kuinka hyvin asianomaisen alan    sopimuslain mukaiseen soveltamispiiriin kuuluu
12176: työnantajat ovat järjestäytyneet. Jos nimittäin     eniten alan työntekijöitä. Koska tällä säännök-
12177: työnantajien järjestäytyminen on niin vähäistä,     sellä ei ole tarkoitus puuttua mitenkään eri
12178: että järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa   työmarkkinajärjestöjen välisiin suhteisiin,. tulisi
12179: olevien työntekijöiden määrä on selvästi alle       siitä selvästi ilmetä, että säännöstä ei ole so-
12180: puolet alan työntekijöiden kokonaismäärästä,        vellettava sellaiseen työsuhteeseen, jossa jo
12181: alan työehtosopimus ei ole yleiseksi katsottava     muutenkin on noudatettava jotakin työehto-
12182: eikä alalla näin ollen ole vähimmäispalkkaa.        sopimusta.
12183: Tilanne on sama, jos alalla tehdään useita eri         Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
12184: työehtosopimuksia, joista minkään piirissä ei
12185: ole vähintään noin puolta alan työntekijöistä.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12186:    Epäkohtana on pidettävä sitä, että työnteki-             lakiehdotuksen:
12187: jät eivät voi saada vähimmäispalkkaa alalla,
12188: 
12189: 
12190:                                              Laki
12191:                               työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta
12192: 
12193:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
12194:  muslain ( .320/70) 17 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12195: 
12196:                     17 §                            vasta työstä asianomaisen alan edustaviromassa
12197:   Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista        työehtosopimuksessa on noudatettavaksi mää-
12198:                                                     rätty.
12199:   Työnantajan on työsuhteessa, jonka osalta
12200: hän ei ole sidottu työehtosopimukseen tai jonka
12201: osalta ei ole toisin säädetty, noudatettava vä-
12202: hintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka ky-      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12203: seessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastetta-     kuuta 198 •
12204: 
12205: 
12206:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
12207: 
12208:                      Lauri Palmunen                          Mauri Pekkarinen
12209:                                                1981 vp.                                           255
12210: 
12211: Lakialoite n:o 138
12212: 
12213: 
12214: 
12215: 
12216:                                   M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 28 §:n muutta-
12217:                                      misesta
12218: 
12219: 
12220:                                          Eduskunnalle
12221: 
12222:    Useilla aloilla noudatettavissa työehtosopi-      yksinkertaisimmin ja tarkoituksenmukaisimmin
12223: muksissa on määräyksiä, joiden perusteella           järjestettävissä siten, että voimassaolevaan työ-
12224: jompikumpi lapsen vanhemmista voi jäädä ko-          sopimuslakiin otettaisiin tätä tarkoittava sään-
12225: tiin tietyksi ajaksi hoitamaan sairastunutta las-    nös. On kohtuullista, että sairastuneen lapsen
12226: taan ja saada tältä ajalta palkkansa. Nämä mää-      hoidon ajalta maksettavaan palkkaan noudate-
12227: räykset ovat kuitenkin sisällöltään epäyhtenäisiä    taan samoja säännöksiä kuin työntekijän omalta
12228: eikä niitä kaikilla aloilla ole lainkaan.            sairastumisajalta. Näin luotaisiin sairastuneen
12229:    Pienten lasten vanhemmilla on kuitenkin usein     lapsen hoitoa koskeva vähimmäisturva, jota
12230: ylitsepääsemättömiä vaikeuksia järjestää sairas-     työehtosopimuksin luonnollisesti voitaisiin pa-
12231: tuneen lapsensa hoito varsinkin, kun sairastu-       rantaa samaan tapaan kuin työntekijän sairas-
12232: neen lapsen päivähoito kunnallisena toimintana       tumisen osalta on menetelty.
12233: on vielä täysin riittämätöntä tai sitä ei lainkaan      Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
12234: ole. Lisäksi lääketieteelliset ja hoidolliset syyt   nioittaen,
12235: puoltavat sairastuneen lapsen hoitamista omassa
12236: kodissaan.                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12237:    Sairastuneen lapsen tilapäinen kotihoito olisi           lakiehdotuksen:
12238: 
12239: 
12240: 
12241:                                                Laki
12242:                                työsopimuslain 28 §:n muuttatnisesta
12243:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
12244:  muslain (320/70) 28 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
12245: 
12246:                       28 §                           ajalta maksettavaan palkkaan noudatetaan so-
12247:                                                      veltuvin osin 1 momentin säännöstä.
12248:    Työntekijällä on oikeus jäädä tilapäisesti pois
12249: työstä ilmoitettuaan työnantajalle joutuvansa
12250: hoitamaan alle kaksitoistavuotiasta hänen huol-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12251: lettavanaan olevaa sairastunutta lasta. Tältä        kuuta 19
12252: 
12253: 
12254:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12255: 
12256:          Matti Puhakka             Olll Helminen              Anna-Liisa Piipari
12257:          Aimo Ajo                  Kaarina Suonio             Pirkko Valtonen
12258:          Tarja Halonen             Pirjo Ala-Kapee            Kaisa Raatikainen
12259:          Lea Savolainen            Pentti Lahti-Nuuttila      Jouko Skinnari
12260:          Jouko Tuovinen            Paula Eenilä               Mikko Elo
12261:                     Risto Tuominen                  Juhani Raudasoja
12262: 256                                           1981 vp.
12263: 
12264: Lakialoite n:o 139
12265: 
12266: 
12267: 
12268: 
12269:                                   P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 20 §:n,
12270:                                      työntekijäin eläkelain 4 c §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n
12271:                                      muuttamisesta
12272: 
12273: 
12274:                                          Eduskunnalle
12275: 
12276:    Virallisesti tilastoitujen työttömien työnhaki·   myystilanteessa ratkaisevaa parannusta. Päin-
12277: joiden määrä on edelleen suuri. Aika ajoin           vastoin ennustetaan, että jo tämän vuoden lo-
12278: työttömien määrä on noussut lähelle 200 OOO:n        pulla työttömyystilanne alkaisi jälleen huonon·
12279: rajaa. Tämän lisäksi ns. piilotyöttömyys on          tua. Kun liioin ei ole olemassa edes suunni~
12280: yleistä. Työttömyyden kestoajat ovat tilanteen       telmia ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ase·
12281: pahentuessa pidentyneet. Kun toukokuussa             man parantamisesta työttömyysturvajärjestelmää
12282: 1977 26 o/o :lla työttömistä työttömyyden kesto      kehittämällä, olisi välttämätöntä alentaa työttö-
12283: oli yli 6 kuukautta, vastaava luku 1978 oli          myyseläkkeen ikäraja miehillä 55 vuoteen ja
12284: 36%.                                                 naisilla 50 vuoteen. Työttömyyseläkeiän alen~
12285:    Erityisen pitkiä ovat työttömyyden kesto·         tamista on edellyttänyt myös Suomen Ammatti-
12286: ajat ikääntyneillä työnhakijoilla. Toukokuussa       liittojen Keskusjärjestö ( SAK).
12287: 1978 oli yli vuoden joutunut työttömyydestä              Työttömyyseläkeikäraja olisi alennettava kan~
12288: kärsimään miltei joka toinen 55 vuotta täyttä-       saneläkelain, yksityisoikeudellisten työeläkela"
12289: heistä työttömistä.                                  kien ja valtion eläkelakien perusteella makset~
12290:    Työttömyyseläkkeen saannin ikäraja eri elä-       tavien työttömyyseläkkeiden osalta. Tämä edel-
12291: kejärjestelmissä on 60 vuotta. Työttömyys-           lyttää kansaneläkelain 20 §:n 3 kohdan muut·
12292: eläkeikäraja oli väliaikaisesti alennettu ajalle     tamista ja työntekijäin eläkelain 4 c §:n 6 mo-
12293: 1. 7. 1978-31. 12. 1979 58 vuoteen. Vuoden           mentin kumoamista ja 1 momentin muuttamista
12294: 1979 syksyllä työttömyyseläkkeelle pääsyn ikä-       sekä valtion eläkelain 9 a § :n muuttamista.
12295: raja alennettiin vuodeksi 1980 55 vuoteen.           Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
12296: Eläkeikä seuraavina vuosina nousisi siten, että      eläkelain, maatalousyrittäjäin eläkelain ja yrit·
12297: vuonna 1981 se olisi 56 vuotta, vuonna 1982          täjäin eläkelain viittaussäännösten perusteella
12298: 57 vuotta, vuonna 1983 58 vuotta, vuonna             mainittu työntekijäin eläkelain muutos koskisi
12299: 1984 59 vuotta ja vuodesta 1985 alkaen 60            näitten lakien perusteella myönnettäviä työttö-
12300: vuotta.                                              myyseläkkeitä.
12301:    Vuoden 1980 syksyllä tätä säännöstä muu·              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12302: tettiin niin, että myös vuoden 1981 aikana
12303: voi työttömyyseläkkeelle päästä 55-vuotiaana.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12304:    Ellei talouspolitiikan suuntaa täydellisesti             lakiehdotukset:
12305: muuteta, ei lähivuosina ole näkyvissä työttö-
12306:                                         Lakialoite n:o 139                                      257
12307: 
12308: 1.
12309:                                             Laki
12310:                              kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
12311:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
12312:  eläkelain 20 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 19 päivänä joulukuuta
12313:  1980 annetuissa laeissa (588/78 ja 838/80), näin kuuluvaksi:
12314: 
12315:                        20 §                       tuissa tapauksissa 55, mutta ei vielä 65 vuotta
12316:   Kansaneläkkeenä maksetaan:                      täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle miehclle,
12317:   1 ) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle      ja 50 vuotta, mutta ei vielä 65 vuotta täyttä-
12318: vakuutetulle;                                     neelle pitkäaikaisesti työttömälle naiselle, joka
12319:   2 ) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle      ei saa työkyvyttömyyseläkettä.
12320: vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi,
12321: 22 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa; tai           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12322:   3) työttömyysdäkettä 22 c S:ssä tarkoite-       kuuta 198 .
12323: 
12324: 
12325: 
12326: 
12327: 2.
12328:                                             Laki
12329:                           työntekijäin däkdain 4 c §:n muuttamisesta
12330:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
12331:  jäin eläkelain (395/61) 4 c §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
12332:  1980 annetussa laissa (839/80), ja muutetaan 4 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
12333:  23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 497/77), näin kuuluvaksi:
12334: 
12335:                      4c §                         mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mu-
12336:    Oikeus saada työttömyysdäkettä on 55           kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään
12337: vuotta täyttäneellä miespuolisella ja 50 vuotta   200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun val-
12338: täyttäneellä naispuolisella työntekijällä, joka   takunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
12339: esittää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä,   enimmäisavustusta koskevien säännösten mu-
12340: ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä,     kaan enää ole oikeutta päiväavustukseen. Työt-
12341: jonka vastaanottamisesta hän ei voi kidtäytyä     tömyyseläkkeestä ja työttömyysdäkkeen saajas-
12342: menettämättä oikeuttaan työllisyyslain ( 946/     ta on jäljempänä mainituin poikkeuksin soveltu-
12343: 71 ) mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä        vin osin muutoin voimassa, mitä työkyvyttö-
12344: siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on      myyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.
12345: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun
12346: todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi ku-
12347: luneen viikon aikana saanut valtakunnallisista      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12348: työttömyyskassoista annetun lain ( 125/34)        kuuta 198 .
12349: 
12350: 
12351: 
12352: 
12353: 33 088100096K
12354: 258                                       Lakialoite n:o 139
12355: 
12356: 
12357: 3.
12358:                                               Laki
12359:                              valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
12360:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
12361:  eläkelain 9 a §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977 ja 19
12362:  päivänä joulukuuta 1980 annetuissa laeissa (498/77 ja 840/80), näin kuuluvaksi:
12363: 
12364:                      .9a §
12365: . Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä         lain ( 125/34) m1.1kaista päiväavustusta tai työl-
12366: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään       lisyyslain mukaista työttömyyskorvausta yhteen-
12367: kuukausi, että miespuolinen edunsaaja on täyt-      sä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä
12368: tänyt 55 vuotta ja naispuolinen edunsaaja 50        sanotun valtakunnallisista työttömyyskassoista
12369: vuotta ja että hän esittää työvoimaviranomai-       annetun lain enimmäisavustusta koskevien sään-
12370: sen todistuksen siitä, ettei hänelle voida osoit-   nösten mukaan enää ole oikeutta päiväavustuk-
12371: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta       seen.
12372: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan          Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päi-
12373: työllisyyslain ( 946/71) mukaiseen työttömyys-      vänä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran
12374: korvaukseen, sekä siitä, että hän lasketusta päi-   suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana
12375: västä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen         päiväavustusta tai työttömyyskorvausta.
12376: edellä sanotun todistuksen antamispäivää, on
12377: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12378: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun      kuuta 198 .
12379: 
12380: 
12381:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1981
12382: 
12383:          J,>auli Puhakka               Pentti Liedes                  Aarne Saarinen
12384:          Mikko Kuoppa                  M.~L. Salminen                 Lauha Männistö
12385:          E.-J. Tennilä                 ltllla Rosnell                 Anna-Liisa Jokineri
12386:          Sten Söderström               Juhani Vähäkangas              Marjatta Mattsson
12387:          Seppo Toiviainen              V. J. Rytkönen                 Ensio Laine
12388:                                        Aarne Koskinen
12389:                                                  1981 vp.                                            2~9
12390: 
12391: 
12392: Lakialoite n:o 140
12393: 
12394: 
12395: 
12396: 
12397:                                     Pukkio ym.: Ehdotus laiksi eräiden valtion varoista suoritetta-
12398:                                        vien eläkkeiden järjestelystä annetun lain 3 § :n muuttami-
12399:                                        sesta
12400: 
12401: 
12402:                                            Eduskunnalle
12403: 
12404:     Eräideri valtion varoista suoritettavien eläk-      joittava lainsäännös asettaa sen alaisuuteen kuu-
12405: keiden järjestelystä 4. 7. 1969 annetun lain            luvat eläkkeensaajat taloudellisesti epäoikeu-
12406:  (457/69) säännöksien mukaan eläkkeet, jotka            denmukaiseen asemaan verrattuna samoihin
12407: on myönnetty ennen 1 päivää heinäkuuta 1962             palkkausluokkiin kuuluviin eläkkeensaaji:in, joi-
12408: sattuneen eläketapahtuman johdosta, järjeste-           den eläkkeet määräytyvät valtion eläkelain
12409: tään 1 päivästä tammikuuta 1970 mainitussa               (280/66) perusteella. Asiantila olisi mitä pi-
12410: laissa tarkoitetulla tavalla. Siten jäi osa eläk-       kimmin korjattava.
12411: keensaajia edelleenkin ns. eläkekaton alle, vaik-          Kerrotuin tavoin eläkekaton alle jääneitä
12412: ka mainitun lain tarkoituksena, hallituksen esi-        eläkkeensaajia on tietämän mukaan nykyisin
12413: tyksen mukaisesti, oli ollut eläkekaton poista-         kaikkiaan 120, joista palkkausluokkaan B 4
12414: minen eläkkeensaajien eläkkeestä, ja niin ollen         kuuluvia 66, B 5 kuuluvia 28, B 6 kuuluvia
12415: myös niiltä eläkkeensaajilta, joille oli myönnet-       11, B 7 kuuluvia 10, B 8 kuuluvia 4 ja palk-
12416: ty eläkkeet ennen 1. 7. 1962. Lopullisesti hyväk-       kausluokkaan B 9 kuuluvia 1. Tämän luku-
12417: sytyssä muodossaan lain 3 § :n 1 momentti si-           määrältään yhä vähenevän eläkeläisten ryhmän
12418: sälsi säännöksen, että milloin vanha peruseläke         saattaminen edes elämänsä loppuvuosiksi yh-
12419: korkeinta täyttä eläkettä koskevien säännösten          denvertaiseen asemaan niiden eläkkeensaajien
12420: johdosta on jäänyt pienemmäksi kuin miksi se            kanssa, joiden eläkkeet määräytyvät nykyisin
12421: olisi muodostunut, jollei mainittuihin säännök-         voimassa olevan valtion eläkelain säännösten
12422: siin sisältyviä ylärajoja olisi ollut, uusi peruselä-   mukaan, ja niin ollen riippumattomiksi siitä
12423: ke määrätään näitä ylärajoja huomioon otta-             ajankohdasta, jona he ovat siirtyneet eläkkeel-
12424: matta, kuitenkin siten, että korkein täysi elä-         le, ei tuottaisi valtiolle kohtuutonta menoerää.
12425: ke on 30 000 markkaa vuodessa.                          Sen vuoksi olisi edellä mainitun eläkkeiden
12426:     Edellä mainittua 30 000 markan rajaa on             järjestelystä 4. 7. 1969 annetun lain 3 §:n 1
12427: aikanaan jonkin verran tarkistettu. Nämä toi-           momentti palautettava siihen muotoon, jollai-
12428: menpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittä-           sena se oli hallituksen esityksessä n:o 145 sa-
12429: viä ns. vanhojen eläkeläisten saattamiseksi oi-         nottua lakiehdotusta vuoden 1968 valtiopäivil-
12430: keudenmukaiseen suhteeseen valtion uuden -              le annettaessa.
12431: nykyisin voimassa olevan - eläkelainsäädän-                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12432: nön perusteella määräytyvien eläkkeiden saa-            nioittaen,
12433:  jien kanssa. Erotusta on edellä mainittujen elä-
12434: keläisryhmien eläkkeiden määrissä varsinkin                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12435: palkkausluokissa B 4-B 9. Puheena oleva ra-                    lakiehdotuksen:
12436: 260                                       Lakialoite n:o 140
12437: 
12438: 
12439: 
12440:                                               Laki
12441:       eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä annetun lain 3 §:n
12442:                                           muuttamisesta
12443:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden valtion varoista suoritettavien valtion
12444:  eläkkeiden järjestelystä 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (457/69) 3 §:n 1 moment-
12445:  ti näin kuuluvaksi:
12446:                        3 §                          ylärajoja olisi ollut, uusi peruseläke määrätään
12447:    Milloin vanha peruseläke korkeinta täyttä        näitä ylärajoja huomioon ottamatta.
12448: eläkettä koskevien säännösten johdosta on jää-
12449: nyt pienemmäksi kuin miksi se olisi muodos-
12450: tunut, jollei mainittuihin säännöksiin sisältyviä     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12451:                                                     kuuta 198 .
12452: 
12453:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
12454: 
12455:                      Eva-Maija Pukkio                    Toivo Mäkynen
12456:                      Helge Saarikoski                    Jouni J. Särkijärvi
12457:                                       Elsi Hetemäki-Olander
12458:                                                1981 vp.                                            261
12459: 
12460: Lakialoite n:o 141
12461: 
12462: 
12463: 
12464:                                    Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 13 §:n muuttami-
12465:                                       sesta
12466: 
12467: 
12468:                                          Eduskunnalle
12469: 
12470:    Eduskunnan käsitellessä viime marraSkuus"          lapset syntyvät perheeseen yleensä silloin, kun
12471: sa lapsilisien suuruutta, päätti se nostaa lapsi-     perheen tulot ovat pienimmillään ja jolloin per-
12472: lisiä 10 % :lla ensi heinäkuun alusta. Koro-          heellä on monia kodin perustamiseen liittyviä
12473: tuksen voimaantulo vasta heinäkuussa merkit-          suuria menoja.
12474: see, että inflaatio on jo syönyt niistä osan. Esi-       Lapsilisän määrå'ksi ehdotamme jokaiselle
12475: timme silloin, että korotukset olisi pitänyt to-      lapselle 2 460 mankkaa vuodessa. Se on sama
12476: teuttaa vuoden alusta. Lisäksi ehdotimme lakia        summa, minkä perheen neljäs lapsi tulee ensi
12477: niin muutettavaksi, että lapsilisät sidottaisiin      heinäkuun alusta saamaan.
12478: palkkaindeksiin ja palkikaindeksiä vastaavat ko-         Lapsilisän maksaminen päättyy lapsen täytet-
12479: rotukset .suoritettaisiin puolivuosittain.            tyä 16 vuotta. Monet nuoret eivät kuitenkaan
12480:     Lapsen elatuksesta aiheutuvien menojen .suu-      vielä tässä iässä kykene itseään elättämään. Mo-
12481: ruuden ja hintatason jatkuvan kohoamisen joh-         net ja~kavat koulunkäyntiään ja heidän kulu-
12482: dosta ei lapsilisän tasoa voida pitää riittävänä.     tuksensa tässä iässä on varsin suuri. Niinpä
12483: Lapsilisäjärjestelmän kehittäminen nykyistä te-       käytännössä lapsilisä loppuu juuri siinä vai-
12484: hokkaammaksi perheiden tutkimuodoksi on               heessa, jolloin se olisi erityisen välttämätön.
12485: välttämätöntä.                                        Tämän vuoksi ehdotamme, että lapsilisään
12486:     Olemme sitä mieltä, että lapsilisän tulisi olla   oikeuttavaa ikärajaa nostetaan 18 ikävuoteen.
12487:  samansuuruinen kaikille lapsille. Porrastuksen          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12488: poistaminen on perusteltua sen vuoksi, että en-
12489:  simmäinen lapsi aiheuttaa perheessä suhteelli-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12490:  sesti suurimmat kustannukset ja ensimmäiset                lakiehdotuksen:
12491: 
12492:                                                 Laki
12493:                               lapsilisälain 1 ja 1.3 § :n muuttamisesta
12494: 
12495:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
12496:  lain 1 S:n 1 ja 2 momentti sekä 13 §, sellaisena kuin niistä 1 §:n 1 momentti ja 13 § ovat
12497:  1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62) ja 1 §:n 2 momentti 23 päivänä
12498:  tammikuuta 1981 annetussa laissa (62/81), näin kuuluviksi:
12499:                        1 §                                                  13 §
12500:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori-           Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
12501: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,       teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
12502: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa          Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puoli-
12503: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta           vuosittain.
12504: lapsesta.
12505:    Lapsilisän määrä on 2 460 markkaa vuo-
12506: dessa.                                                  Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12507:                                                       kuuta 198 .
12508: 
12509:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12510: 
12511:          Irma Rosnell                    P. Liedes                      M.-L. Salminen
12512:          E.-J. Tennilä                   Sten Söderström                Aarne Koskinen
12513: 262                                            1981 vp.
12514: 
12515: Lakialoite n:o 142
12516: 
12517: 
12518: 
12519: 
12520:                                    Salminen ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatuksen turvaamisesta
12521:                                       annetun lain 8 § :n muuttamisesta
12522: 
12523: 
12524:                                          Eduskunnalle
12525: 
12526:     Laki lapsen elatuksen turvaamisesta on pe-        yksinhuoltajalle 273 markkaa ja avioliitossa tai
12527: rustelujensa mukaan tarkoitettu takaamaan lap-        avioliitonomaisissa olosuhteissa elävälle 228
12528: selle oikeus riittävään toimeentuloon kailkissa       markkaa !kuukaudessa.
12529: olosuhteissa. Lapsiperheiden toimeentulo on              Tavoitteeksi tulee asettaa elatustuen asteit-
12530: viime vuosina tuntuvasti vaikeutunut. Erityisen       tainen korottaminen sille tasolle, että se yh-
12531: vaikea on yksinhuoltajaperheiden asema. On            dessä lapsilisän kanssa kattaa lapsen elättämi-
12532: ·selvää, että jos elatusvelvollinen lisäksi laimin-   sestä ja kasvattamisesta aiheutuvat kustannuk-
12533: lyö elatusmaksujen maksamisen, tulee tilanne          set. Ensi vaiheessa elatustukea tulisi korottaa
12534: suorastaan sietämättömäksi. Yhteiskunnan voi-         vähintään 100 markalla.
12535: makas tuki näille perheille on välttämätön.              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12536: Elatustuki nykyisellään on kuitenkin merkityk-
12537:  seltään varsin vähäinen. Eduskunnan viime                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12538:  vuoden lopulla päättämän 25 markan korotuk-                 lakiehdotuksen:
12539: sen ja indeksitarkistuksen jälkeen on elatustuki
12540: 
12541: 
12542: 
12543: 
12544:                                                 Laki
12545:                 lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
12546: 
12547:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 patvana
12548:  tammikuuta 1977 annetun lain 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu-
12549:  kuuta 1980 annetussa laissa (836/80), näin kuuluvaksi:
12550: 
12551:                       8 §
12552:   Elatustuen maara on yhdelle lapselle 373              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12553: markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta.         kuuta 198 .
12554: Milloin lapsen huoltaja elää avioliitossa tai
12555: avioliitonomaisissa olosuhteissa, on elatustuki
12556: kuitenkin 328 markkaa kuukaudessa.
12557: 
12558: 
12559: 
12560:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
12561: 
12562:          M.-L. Salminen              Irma Rosnell                       P. Puhakka
12563:                     Marjatta Mattsson                       E.-J. Tennilä
12564:                                             1981 vp.                                            263
12565: 
12566: Lakialoite n:o 143
12567: 
12568: 
12569: 
12570:                                  Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
12571: 
12572: 
12573:                                        Eduskunnalle
12574: 
12575:    Nykyinen lapsilisälaki ,säädettiin vuonna          Tämä epäkohta on ainakin osaksi korjatta-
12576: 1948. Tuolloin lakiin otettiin ikäraja, jonka      vissa pidentämälla lapsilisän maksukautta 18
12577: mukaan lapsilisää suoritetaan siihen saakka,       vuoteen saakka. Luonnollisesti olisi myös opin-
12578: kun lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä ikäraja on       totukijärjestelmää tästä huolimatta kehitettävä
12579: edelleen voimassa.                                 edelleen myös näiden ikäluokkien osalta. Lap-
12580:    Vanhempien lasten osuus perheen kulutuk-        silisän maksuajan pidentäminen on johdonmu-
12581: sesta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan      kaista myös lapsen elatuksen turvaamisesta .an-
12582: myötä 1940-luvun loppuun verrattuna nyky-          netussa lainsäädännössä omaksuttujen periaat~
12583: aikana olennaisesti lisääntynyt. Yhteiskunnan      teiden kanssa. Tämän mukaanhan mm. elatus-
12584: perheille osoittama tuki nimenomaan vanhem-        tukea suoritetaan siihen saakka, kun lapsi täyt-
12585: pien lasten osalta on kuitenkin jäänyt riittä-     tää 18 vuotta.
12586: mättömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
12587: voima'l{jkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä   dotamme kunnioittaen,
12588: ei ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluo-
12589: kan lasten asemaan. Voidaan siten perustel-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12590: lusti todeta, että 16-18-vuotiaat lapset ovat             lakiehdotuksen:
12591: tässä suhteessa jääneet väliinputoajiksi.
12592: 
12593: 
12594:                                              Laki
12595:                             lapsilisälain 1 ja 2 § :n muuttamisesta
12596:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
12597:  lain (541/48) 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti,
12598:     näistä ensiksi mainittu lainkohta sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 anne-
12599:  tussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
12600:                        1 §                         alusta, joka seuraa vuosineljännestä, minkä k~­
12601:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori-     luessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt,
12602: tetaan valtion varoista lapsilisää Suomessa asu-   sen vuosineljänneksen loppuun, jonka kuluessa
12603: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lap-      lapsi täyttää 18 vuotta.
12604: sesta.
12605: 
12606: 
12607:                        2 §                           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12608:    Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen    kuuta 198 .
12609: 
12610:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12611: 
12612:          Kaarina Suonio                Hannu Tapiola               Pekka Starast
12613:          Tarja Halonen                 Anna-Liisa Piipari          Saara-Maria Paakkinen
12614:          Lea Savolainen                Pirjo Ala-Kapee             Pirkko Vaitoneo
12615:                     Matti Puhakka                       Matti Luttinen
12616: 264                                           1981 vp.
12617: 
12618: Lakialoite n:o 144
12619: 
12620: 
12621: 
12622: 
12623:                                   Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain 2 §:n
12624:                                      muuttamisesta
12625: 
12626: 
12627:                                          Eduskunnalle
12628: 
12629:    Lapsen kotona tapahtuvan hoidon tukemi-           korotuksenkin jälkeen tuen markkamäärä jää
12630: sessa on ensisijaisesti turvattava pitkäaikaisesti   kuitenkin niin pieneksi, että sen varassa , ei
12631: sairaiden tai vammaisten lasten hoito. Heidän        synny todellista vaihtoehtotilannetta. On lisäksi
12632: kohdallaan vaihtoehtoina ovat hoito omassa           epäoikeudenmukaista, että vammaisen lapsen
12633: kodissa tai pitkäaikaisessa laitossijoituksessa.     hoitotuki jää pienemmäksi kuin terveelle alle
12634: Kotihoito on niin lasten kuin vanhempienkin          3-vuotiaalle lapselle maksettava kotihoidon tuki.
12635: kannalta usein inhimillisempi vaihtoehto ja          Vammaisen lapsen hoitotuki tulisikin nostaa
12636: yhteiskunnan kannalta huomattavasti halvempaa        700 markkaan kuukaudessa ja 1 000 markkaan
12637: kuin laitossijoitus. Kotona hoidettava pitkä-        kuukaudessa, mikäli lapsen vaatiman hoidon
12638: aikaisesti sairas tai vammainen lapsi tarvitsee      ja kuntoutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituk-
12639: kuitenkin samalla tehokkaita ja monipuolisia         sineen on erittäin suuri.
12640: yhteiskunnan kuntoutus- ja virikepalveluja.             Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12641:    Kansaneläkejärjestelmän kautta maksettava
12642: lapsen hoitotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12643: sairaan tai vammaisen lapsen kotihoidon tuek-               lakiehdotuksen:
12644: si. Vuoden 1981 heinäkuun alusta tapahtuvan
12645: 
12646: 
12647:                                                Laki
12648:                      .·' l~psen hoitotuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12649: 
12650:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969
12651:  annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 842/
12652:  80 ) , näin kuuluvaksi:
12653:                        2 §                             Jos 1 momentissa tarkoitetun hoidon ja kun-
12654:    Lapselle, joka sairauden, vian tai vamman         toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen
12655: johdosta on vähintään kuuden kuukauden ajan          on erittäin suuri, suoritetaan hoitotukea 1 000
12656: siinä määrin erityisen hoidon ja kuntoutuksen        markkaa kuukaudessa.
12657: tarpeessa, että siitä aiheutuu huomattavaa ta-
12658: loudellista tai muuta erityistä rasitusta, suori-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12659: tetaan hoitotukea 700 markkaa kuukaudessa.           kuuta 198 .
12660: 
12661: 
12662:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12663: 
12664:          Kaarina Suonio                  Anna-Liisa· Piipari           Pirkko Valtonen
12665:          Lea Savolainen                  Pirjo Ala-Kapee               Paula Eenilä
12666:          Hannu Tapiola ,                 Saara-Maria Paakkinen         Matti Puhakka
12667:          Pekka Starast                 . Tarja Halonen                 Matti Luttinen
12668:                                              1981 vp.                                           265
12669: 
12670: Lakialoite n:o 145
12671: 
12672:                                  Söderman ym.: Ehdotus laiksi työsuojelun valvonnasta annetun
12673:                                     lain 11 §:n muuttamisesta
12674: 
12675:                                        Eduskunnalle
12676:    Työsuojelun valvonnasta annetun lain ( 131/        Antaessaan esityksen eduskunnalle laiksi työ-
12677: 73) 11 §:n 4 momentti on aiheuttanut oikeus-       suojelun valvonnasta vuonna 1972 hallitus pe-
12678: käytännössä tulkintavaikeuksia. Kyseisessä mo-     rusteli lain 11 § :n 4 momentin sisältöä sillä,
12679: mentissa todetaan, että työsuojeluvaltuutetun      että näin saavutetaan yhtenäisyys työsuojelu-
12680: työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti       valtuutetun aseman turvaamisessa luottamus-
12681: voimassa, mitä työsopimuslain 53 §:n 2 mo-         mieheen nähden. Näin ollen voidaan katsoa,
12682: mentissa säädetään luottamusmiehen työsopi-        että työsuojeluvaltuutetun asema on jo työsuo-
12683: muksen irtisanomisesta. Epäselvyyttä on ilmen-     jelun valvontalakia säädettäessä tahdottu saattaa
12684: nyt siitä, onko työsuojeluvaltuutetun työsopi-     yhtäläiseksi luottamusmiehen aseman kanssa.
12685: muksen irtisanominen työsopimuslain 53 §: n        Tämä onkin perusteltua sen vuoksi, että työ-
12686: 2 momentin vastaisesti rangaistava teko työ-       suojeluvaltuutettu on tehtäviensä vuoksi saman-
12687: sopimuslain 54 §: n perusteella, kun työsuojelun   laisen suojan tarpeessa kuin luottamusmies. Li-
12688: valvontalain 11 § :n 4 momentissa on viitattu      säksi lakimuutosta puoltaa tarve saattaa oikeus-
12689: vain työsopimuslain 53 §:n 2 momenttiin.           käytäntö yhtenäiseksi.
12690:    Asiasta on toisaalta jo olemassa hovioikeus-       Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
12691: tason päätös (Turun HO 131080 -             N:o
12692: 2463), mutta toisaalta syyttäjäviranomaiset te-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12693: kevät asiassa edelleen runsaasti syyttämättä-             lakiehdotuksen:
12694: jättämispäätöksiä ja alioikeudet hylkäävät syyt-
12695: teitä katsoen, ettei kyse ole rangaistavasta
12696: teosta.
12697:                                              Laki
12698:                   työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
12699:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta 16 päivänä helmikuuta
12700:  1973 annetun lain (131/73) 11 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
12701:                      11 §
12702:                                                      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12703:   Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisa-      kuuta 198 .
12704: nomisesta on vastaavasti voimassa, mitä työ-
12705: sopimuslain 53 §:n 2 momentissa ja 54 §:ssä
12706: säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irti-
12707: sanomisesta.
12708: 
12709: 
12710: 
12711:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12712:         Jacob Söderman                Juhani Raudasoja               Ensio Laine
12713:         Kaarina Suonio                Risto Tuominen                 Kaisa Raatikainen
12714:         Liisa Jaakonsaari             Lasse Lehtinen                 Pekka Starast
12715:         Paula Eenilä                  Reino Breilin                  Helge Siren
12716:         Aimo Ajo                      Pirjo Ala-Kapee                Pirkko Valtonen
12717:         Eino Loikkanen                Pentti Lahti-Nuuttila          Seppo Tikka
12718:         Mikko Elo                     Hannu Tapiola                  Kalevi Sorsa
12719:         Peter Muurman                 Anna-Liisa Piipari             Pertti Hietala
12720:         Jouko Skinnari                Jouko Tuovinen                 Mikko Rönnholm
12721: 34 088100096K                         Matti Puhakka
12722: 266                                          1981 vp.
12723: 
12724: Lakialoite n:o 146
12725: 
12726: 
12727: 
12728: 
12729:                                  P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 §:n muutta-
12730:                                     misesta
12731: 
12732: 
12733:                                         Eduskunnalle
12734: 
12735:    Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan      tällä hetkellä yksinäiselle hen!kilölle 45 mark-
12736: vuoksi maassamme on jatkuvasti suuri määrä          kaa ja perheelliselle 60 markkaa.
12737: työttömiä, joiden ja heidän perheidensä toi-           Työttömyyskorvausten ja työttömyyskassa-
12738: meentulo on pääasiassa työttömyySkorvausten         avustusten välillä vallitsee tällä hetkellä ilmei-
12739: tai työttömyyskassa-avustusten varassa. Koska       nen ristiriita kalleusluokituksen suhteen. Vaik-
12740: näitä korvauksia ,ja avustuksia on pidettävä        ka 1työttömyyskassa-avustukset ovat kaikkialla
12741: merkittävässä määrin korvauksena työn puuttu-       maassa samansuuruiset kalleusryhmistä riippu-
12742: misen vuoksi saamatta jääneestä palkasta, tulee     matta, työttömyyskorvaukset maksetaan edel-
12743: yhteiskunnan huolehtia edes siitä, että näiden      leen erisuuruisina kalleusryhmistä riippuen. La-
12744: korvausten ja avustusten reaaliarvo säilyy.         kia tulisi myös tältä osin korjata ja maksaa
12745:    Työttömyyskorvauksen määrä oli 1. 7. 1980        työttömyyskorvaukset samansuuruisina kaikille.
12746: lukien y'ksinäiselle henkilölle I kalleusluokassa      Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
12747: 32 markkaa ja perheelliselle 46 markkaa. Kun        tamme kunnioittaen,
12748: otetaan huomioon ko. ajankohdan jälkeen ta-
12749: pahtunut kuluttajahintaindeksin nousu, tulisi                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12750: näiden korvausten muutoinkin korjattuina olla               lakiehdotuksen:
12751: 
12752: 
12753: 
12754:                                               Laki
12755:                                 työllisyyslain 17 §: n muuttamisesta
12756:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työlli-
12757:  syyslain 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä kesäku11ta 1980 annetussa
12758:  laissa (495/80), näin kuuluvaksi:
12759: 
12760:                     17 §
12761:    Työttömyyskorvauksena suoritetaan yksinäi-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12762: selle henkilölle 45 markkaa ja huoltovelvolli-      kuuta 198 .
12763: selle 60 markkaa päivää kohti.
12764: 
12765: 
12766: 
12767:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981
12768: 
12769:                      Pekka Vennamo                         Urpo Leppänen
12770:                      Veikko Vennamo                        Anssi Joutsenlahti
12771:                                         J. Juhani Kortesalmi
12772:                                               1981 Vp.                                          267
12773: 
12774: Lakialoite n:o 147
12775: 
12776:                                  Forsman ym.: Ehdotus laiksi radiolaitteista annetun lain 4 §:n
12777:                                     muuttamisesta
12778: 
12779:                                         Eduskunnalle
12780:    Oy Yleisradio Ab:n asema eduskunnan oh-          vallinnutta käytäntöä, .jonlka mukaan radiora-
12781: jauksessa olevana laitoksena ei ole riittävän       haston nettovarat käytetään Oy Yleisradio
12782: selvästi säädöklsillä tuwattu. Kysymys lupa-        Ab:n menojen rahoittamiseen.
12783: maksuilla perittyjen varojen käyttöä koskevas-         Valtioneuvoston päätös antaa valtioneuvos-
12784: ta päätöksenteosta on viime kuukausina ollut        tolle mahdollisuuden käyttää !Varoja muuhun-
12785: kiistanalainen.                                     kin yleiisradiotoimintaa edistävään tarkoituk-
12786:    Voimassa olevan radiola1tteista 17 päivänä       seen kuin Oy Yleisradio Ab:n menojen rahoit-
12787: tammikuuta 1927 annetun lain (8/27) 4 §:n           tamiseen. Oy Yleisradio Ab:n asema eduskun-
12788: 3 momentin mukaan, sellaisena kuin .tuo lain-       nan ohjauksen alaisena laitoksena ei näin ollen
12789: kohta on 21 päivänä tammikuuta 1977 anne-           ole valtioneuvostoon nähden riittävän itsenäi-
12790: tussa laissa (88/77), yleisradiolähet}'isten vas-   nen. Ky,symys siitä, minkä toimielimen mää-
12791: taanottamiseen tarkoitettujen radiolaitteiden       räysvallassa Oy Yleisradio Ab:n talouteen rat-
12792: käyttämiseen tarvittavista luvista kannettavat      kaisevasti va~kuttavat varatt ovat, on sanan-
12793: maksut ,kerätään erikoiseen rahastoon, jonka        vapauden kannalta ensiarvoisen tärkeä. Tämän
12794: varoja voidaan, valtioneuvoston harkinnan mu-       vuoksi olisi radiolaitteista annettua fakia muu-
12795: kaan, käyttää yleisradiotoiminnan edistämiseen.     tettava niin, ettei valtioneuvostolla sanottua
12796: Joullkuun 19 päivänä 1980 annettiin asetus          harkintavaltaa olisi. Radiolaitteista annetussa
12797: valtion radiorahastosta ja 1saman kuun 30 päi-      laissa olisi suoraan määrättävä, että radiora-
12798: vänä valtioneuvoston päätös valtion radiorahas-     haston varat käytetään Oy YJeisradio Ab:n
12799: ton varojen käytöstä. Edellä mainitun valtio-       menojen rahoittamiseen.
12800: neuvoston päätöksen 1 §:n mukaan valtion ra-           Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
12801: diorahaston varoja käytetään yleisradiotoimin-      tamme,
12802: nan edistämiseen. Antaessaan päätoksen valtio-
12803: neuvosto samalla hyväksyi lausuman, jonka mu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12804: kaan päätöksellä ei ollut tarkoitus muuttaa                lakiehdotuksen:
12805: 
12806: 
12807:                                               Laki
12808:                          radiolaitteista annetun lain 4 §:n muuttamisesta
12809:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan radiolaitteista 17 päivänä tammikuuta 1927
12810:  annetun lain 4 §:n 3 momentti, sella~sena kuin se on 21 päivänä .tammikuuta 1977 an-
12811:  netussa laissa (88/77), näin kuuluvaksi:
12812:                       4 §
12813:                                                     Yleisradio Ab:n menojen rahoittamiseen.
12814:   Yleisradiolähetysten vastaanottamiseen tar-
12815: koitettujen radiolaitteiden käyttämiseen tarvit-
12816: tavista luvista kannettavat maksut kerätään eri-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12817: koiseen rahastoon, jonka varat käytetään Oy         kuuta 198 .
12818: 
12819:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12820: 
12821:          Mauno Forsman                 Ulla-Leena Alppi              Veikko Pihlajamäki
12822:          Jarmo Wahlström               Jotta Zilliacus               Ulla Järvilehto
12823:          Arvo Salo                     Matti Hokkanen                Ritva Laurila
12824:          Pertti Salolainen             Eino Grönholm                 Juhani Saukkonen
12825:                                        Marjatta Väänänen
12826: 268                                            1981 vp.
12827: 
12828: Lakialoite n:o 148
12829: 
12830: 
12831: 
12832: 
12833:                                    Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi liikennetarvikkeiden kaupasta,
12834:                                       asennuksesta ja korjauksesta annetun lain täydentämisestä
12835:                                       ajoneuvokauppaa koskevilla säännöksillä
12836: 
12837: 
12838:                                          Eduskunnalle
12839: 
12840: 
12841:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12842: 
12843:    Aloitteessa ehdotetaan liikennetarvikkeiden        joiden mukaan ajoneuvokaupan harjoittaja ei
12844: kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annettua       saa markkinoida kelvottomia ajoneuvoja liiken-
12845: lakia ( 570/78) täydennettäväksi säännöksin,          teessä käytettäväksi.
12846: 
12847: 
12848: 
12849: 
12850:                                             PERUSTELUT
12851: 
12852: 1. Valmistelu                                         tenkin puutteellisuus voi jopa välittömästi vaa-
12853:                                                       rantaa liikenneturvallisuutta. On myös tunnet-
12854:    Liikennetarvikekaupan sääntely on toteutettu       tua, että autokaupassa ja .<korjaamotoiminnassa
12855: parlamentaarisen liikennekomitean yksimielisen        esiintyy epäterveitä ilmiöitä.
12856: ehdotuksen pohjalta. Kuten eduskunnan liiken-            Voimassa olevassa laissa ei ole ajoneuvokaup-
12857: nevaliokunta totesi asian johdosta antamassaan        paa koskevia velvoitteita. Nykyisin pyritään
12858: mietinnössä (n:o 2/1978 vp.} parlamentaarisen         myytyjen käytettyjen autojen kuntoa valvomaan
12859: liikennekomitean ehdotukseen sisältyi paitsi lii-     niin sanotuin omistajanvaihdoskatsastuksin. Li-
12860: kennetarvikkeiden myös ajoneuvojen kaupan             säksi on kolariautojen katsastuksesta erityismää-
12861: sääntely. Liikennevaliokunta katsoi, että halli-      räyksiä. Katsastusvelvollisuus ei koske lähes-
12862: tuksen olisi uuden tieliikennelain valmistelun        kään kaikkia myytyjä autoja. Sitä paitsi kat-
12863: yhteydessä selvitettävä tämä kysymys kokonai-         sastus voidaan suorittaa viikkoja kaupan jäl-
12864: suudessaan. Uuteen tieliikennelakiin ei kuiten-       keenkin. Katsastusmiesten suuren työmäärän
12865: kaan otettu tätä asiaa koskevia säännöksiä. Ajo-      vuoksi omistajanvaihdoskatsastuksia koskevia
12866: neuvokaupan ehdotettu sääntely soveltuukin            säännöksiä on jouduttu väljentämään.
12867: parhaiten liikennetarvikekaupasta säädettyyn             Moottorikäyttöiset ajoneuvot yleensä tyyppi-
12868: erillislakiin. Tämä aloite vastaa asiallisesti par-   katsastetaan, joten uusien ajoneuvojen pitäisi
12869: lamentaarisen liikennekomitean ehdotusta.             täyttää säädetyt vaatimukset. Sen sijaan muita
12870:                                                       ajoneuvoja, lähinnä polkupyöriä, voidaan myy-
12871:                                                       dä uusinakin, vaikka ne eivät vastaisi lain-
12872: 2. Nyky i n e n tilanne j a            ehdot e-       säädännön vaatimuksia.
12873:    tut muutokset                                         Siltä, joka liiketoimintana harjoittaa ajoneu-
12874:                                                       vojen kauppaa tai korjausta, voidaan edellyttää
12875:    Ajoneuvon ostajalla ei usein ole riittävää         sellaista asiantuntemusta ja pätevyyttä, että hän
12876: asiantuntemusta sen arvioimiseksi, onko myy-          voi todeta ajoneuvossa olevat puutteellisuudet
12877: täväksi tarjottu ajoneuvo tieliikennelainsäädän~      ja huolehtia niiden korjaamisesta. Edellä mai-
12878: nön edellyttämässä kunnossa. Erityisesti käyte-       nittujen epäkohtien korjaamiseksi ehdotetaan
12879: tyssä ajoneuvossa voi olla puutteellisuus, jota       lakiin säännöstä, jonka mukaan ajoneuvojen
12880: ostajan on ehkä mahdotontakin havaita. Kui-           kauppaa, välitystä tai korjausta harjoittava ei
12881:                                            Lakialoite n:o 148                                      269
12882: 
12883: saisi pitää kaupan, myydä tai välittää myytä-         von kunnosta tai siihen tehdystä merkinnästä
12884: väksi ajoneuvoa, joka ei rakenteeltaan, varus-        tai vastaavasta seikasta, koska ajoneuvon on
12885: teiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaati-       muuten oletettava olevan liikenteeseen tarkoi-
12886: muksia.                                               tetun.
12887:    Kelvottoman liikennevälineen myyntikieltoa            Säännöksiä valvottaisiin liikkeissä suoritetta-
12888: ei ole syytä ulottaa rekisteristä poistettuun ajo-    vin tarkistuksin.
12889: neuvoon, koska ostaja voi todeta, ettei se sel-          Lain täydentäminen ajoneuvokauppaa koske-
12890: laisenaan kelpaa liikenteeseen. Rekisteristä pais-    valla 7 a §:llä edellyttää eräitä teknisluontoisia
12891: tettua ajoneuvoa koskeva poikkeus tekisi mah-         tarkistuksia muihin lain säännöksiin sekä lain
12892: dolliseksi ajoneuvon myynnin korjausta varten.        nimikkeen uudistamista.
12893: Samoin on sallittava sellaisten kelvottomien             Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
12894: rekisteröimättömien ajoneuvojen myynti, jotka
12895: on tarkoitettu muuhun kuin liikenteessä käy-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12896: tettäväksi, esimerkiksi romuksi. Muun käyttö-                   lakiehdotuksen:
12897: tarkoituksen tulisi selvästi ilmetä joko ajoneu-
12898: 
12899: 
12900:                                                 Laki
12901:     liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun lain täydentämisestä
12902:                             ajoneuvokauppaa. koskevilla säännöksillä
12903: 
12904:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12905:    muutetaan liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta 14 päivänä heinä-
12906:  kuuta 1978 annetun lain (570/78) nimike ja 8 §:n 1 momentti sekä
12907:    lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
12908: 
12909: 
12910: 
12911:                                                 Laki
12912:          ajoneuvojen sekä liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta
12913: 
12914:                        1 §                              Mitä 5 ja 7 §: ssä on säädetty liikennetar-
12915:                                                       vikkeiden laadun valvonnasta ja takavarikosta,
12916:    Lain soveltamisesta ajoneuvokauppaan sääde-        koskee myös ajoneuvoja.
12917: tään 7 a §:ssä.
12918:                                                                             8 §
12919:                       7a §                               Joka jättää noudattamatta, mitä 2 tai 7 a
12920:     Ajoneuvon kauppaa, välitystä tai korjausta        §:ssä on säädetty otaikka 3-5 §:n nojalla on
12921: harjoittava ei saa pitää kaupan, myydä tai vä-        säädetty tai määrätty, on tuomittava, jollei
12922: littää myytäväksi ajoneuvoa, joka ei rakenteel-       muualla laissa ole säädetty an:karampaa ran-
12923: taan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä sää-         gaistusta, liikennekaupparikkomu~sesta aakkoon
12924: dettyjä vaatimUksia.                                  tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
12925:    Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske
12926: rekisteristä paistettuja eikä sellaisia rekisteröi-
12927: mättömiä ajoneuvoja, jotka myydään muuhun               Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12928: tarkoitukseen kuin liikenteessä käytettäväksi.        kuuta 198 .
12929: 
12930: 
12931:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
12932: 
12933:                       Niilo Koskenniemi                          Aulis Juvela
12934:                       Juhani Vähäkangas                          Inger Hirvelä
12935: 270                                           1981 vp.
12936: 
12937: Lakialoite n:o 149
12938: 
12939: 
12940: 
12941: 
12942:                                   Saukko ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain muut-
12943:                                      tamisesta
12944: 
12945: 
12946:                                         Eduskunnalle
12947: 
12948:    Vuoden 1980 valtiopäivillä eduskunta hy-          ollen valtion tieliikennemenojen ja -tulojen sekä
12949: väksyi hallituksen esityksen n:o 79 laiksi ylei-     toisaalta kuntien kaavatiemenojen ja -tulojen
12950: sistä teistä annetun lain muuttamisesta. Lakiesi-    kesken vallitsee ilmeinen epäsuhde ja epäoikeu-
12951: tystä käsitelleen liikennevalidkunnan mietinnös-     denmukaisuus. Tätä epäkohtaa on vaadittu kor-
12952: sä on tode.ttu, että tuoiloinen hallituksen esitys   jattavaksi mm. parlamentaarisen liikennekomi-
12953: kuntien paikallistierasitusten helpottamisesta on    tean yksimielisessä mietinnössä, jossa on kat-
12954: tavoitteiltaan oikeansuuntainen, mutta ei riittä-    sottu, että kuntien tulisi saada tieliikenteen
12955: vä. Laki- ja talousvaliokunnan lausuntoon yh-        verotuloista ja -maksuista niiden rasitusta vas-
12956: tyen liikennevaliokunta on yksimielisessä mie-       taava osuus ja että kunnat olisi kokonaisuudes-
12957: tinnössään edellyttänyt, että kunnat vapautetaan     saan vapautettava osallistumasta paikallisteiden
12958: vuoden 1982 alusta lukien osallistumasta paikal-     kunnossapitokustannuksiin (komiteanmietintö
12959: listeiden kunnossapitokustannuksiin. Tämä mer-       1975:66 s. 18 ja 23). Myös eduskunta on
12960: kitsisi kunni:lle noin 30 miljoonan markan hel-      aikaisemmin eräiden toivomusaloitteiden joh-
12961: potusta uusien säännösten mukaiseen paikallis-       dosta esittänyt vastaavia kannanottoja, joiden
12962: tierasitukseen verrattuna.                           suhteen viittaamme eduskunnalle annettuun
12963:    Kuluvana vuonna valtion tulot tieliikenteestä     kertomukseen hallituksen toimenpiteistä vuonna
12964: ovat noin 7,3 miljardia markkaa ja menot              1~79 sivuilla 141 ja 142 esitettyyn.
12965: vastaavasti 2,6 miljardia markkaa. Näin ollen           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12966: valtio saa tuloja tieliikenteestä noin 4,7 miljar-   tavasti,
12967: dia markkaa enemmän kuin sillä on menoja.
12968: Kunnille puolestaan aiheutuu tieliikenteestä me-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12969: noja lähinnä kaavateiden rakentamisen ja kun-               lakiehdotuksen:
12970: nossapidon osalta yli 1 miljardi markkaa. Näin
12971: 
12972: 
12973: 
12974:                                                Laki
12975:                              yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta
12976:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12977:     kumotaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (243/54) 85 §:n
12978:  2 momentti sekä
12979:     muutetaan lain 84, 86 ja 87 §, 88 §:n 1 momentti, 89 ja 92 §,
12980:     sellaisina kuin niistä ovat 86 § 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa (666/67),
12981:  87 S osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1960 annetulla lailla (501/60) ja 92 § osit-
12982:  tain muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetulla lailla (.310/67), seuraavasti:
12983: 
12984:                      84 §                            jäljempänä olevien säännösten mukaisesti, ei
12985:    Kun valtio on tienpitäjänä, on kunnan suo-        kuitenkaan silloin, kun paikallistiekustannukset
12986: ritettava sen alueella olevien paikallisteiden       aiheutuvat maantien tekemisestä tai kunnossa-
12987: tekemisen kustannuksista korvausta valtiolle         pidosta.
12988:                                             Lakialoite n:o 149                                    271
12989: 
12990:                       86 §                            määrätään soveltuvin osin noudattamalla 83 § :n
12991:   Paikallisteiden tekemisestä suoritettava kor-       säännöksiä.
12992: vaus määräytyy kuntien kantokykyluokituksesta
12993: annetussa laissa ( 665/6 7) tarkoitetun kantoky-
12994: kyluokituiksen mukaan siten kuin 87 § :ssä sää-                           89 §
12995: detään.                                                  Milloin kunta 21 §:n nojalla annetun mää-
12996:                                                       räyksen mukaan huolehtii paikallistien pidosta
12997:                     87 §                              toisen kunnan alueella, sillä on oikeus saada
12998:    Kunnat suorittavat kotvausta paikallisteiden       tienpidon kustannuksista korvaus valtiolta. Kor-
12999: tekemisestä seuraavasti:                              vaus määrätään noudattamalla soveltuvin osin
13000:   Kantokykyluokka                     96              83 § :n säännöksiä.
13001:         1                              8
13002:         2                             10                                    92 §
13003:         3                             12                 Tienpidon kustannuksia määrättäessä ei oteta
13004:         4                             14              lukuun yleisiä hallintokustannuksia, tietutki-
13005:         5                             16              muksesta ja suunnittelusta johtuvia kustannuk-
13006:         6                             18              sia, tien ja rautatien tasoristeyksen turvalait-
13007:          7                           20               teiden asentamis- ja kunnossapitokustannuksia,
13008:         8                             22              tietoimitus- ja lunastuskustannuksia, eikä tien-
13009:         9                             24              pitoa varten tarvittavien rakennusten, autojen
13010:        10                             26.             ja työkoneiden hankinnasta ja kunnossapidosta
13011:                                                       eikä lautan hankkimisesta, siirtämisestä ja
13012:                     88 §                              käyttökunnossa pitämisestä aiheutuvia menoja.
13013:    Kunnalla on sen ollessa tienpitäjänä oikeus
13014: saada valtion varoista korvausta paikallistien          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13015: tekemisen kustannuksista. Nämä kustannukset           kuuta 198 .
13016: 
13017: 
13018:      ,Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13019: 
13020:                      Alvar Saukko                                Pertti Hietala
13021:                      Juhani Vähäkangas                           Paavo Vesterinen
13022: 272                                          1981 vp.
13023: 
13024: Lakialoite n:o 150
13025: 
13026: 
13027: 
13028: 
13029:                                  P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi puolustusvoimien virka-avusta
13030:                                     poliisille annetun lain 4 § :n muuttamisesta
13031: 
13032: 
13033:                                         Eduskunnalle
13034: 
13035:    Perustuslakimme mukaan kansalaisillamme          tian vaatimuksia, joita em. komiteat olivat mie-
13036: on kokoontumis-, mielenosoitus" ja lakko-           tinnöissään esittäneet.
13037: oikeus. Vuoden 1980 aikana säädetty laki               Laki mahdollistaa armeijan väärinkäytön kan-
13038: armeijan virka-avusta poliisille suuntautuu näitä   salaisia vastaan. Kokemuksista tiedämme, meillä
13039: kansalaisten perusoikeuksia vastaan. Se mah-        ja muualla, että varsinkin oikeistolaiset halli-
13040: dollistaa armeijan käytön työtaistelujen tukah-     tukset pyrkivät väärinkäyttämään armeijan
13041: duttamiseen, mielenosoitusten estämiseen, jouk-     virka-apua poliisille ja määrätyissä tilanteissa
13042: kokokousten hajoittamiseen jne. Lailla on           komentavat armeijan kansaa vastaan.
13043: demokratian vastainen luonne.                          Tällainen armeijan väärinkäyttö sisäpolitiikan
13044:    Laki liittyy tietenkin kapitalismin kriisin      välikappaleena tulisi lainsäädännössä estää. Täs-
13045: syvenemiseen. Kansanjoukkojen tyytymättömyy-        tä asiasta on lainsäädäntöneuvos Lars Dufholm
13046: den ehkäisemiseen aikoo oikeisto käyttää myös       artikkelissaan "Asevoimat ja yhteiskunta" sa-
13047: armeijaa, ja siinä tarkoituksessa tarvitaan lain-   nonut seuraavaa: "Sen vuoksi varsinkin yhteis-
13048: säädäntö, joka mahdollistaa tämän.                  kunnissa, jotka perustuvat tiukkaan lainalaisuu-
13049:    Armeijan käyttäminen työtätekeviä vastaan        teen, kansanvaltaan, yksilönvapauteen sekä si-
13050: voi tapahtua maassamme muusta päätöksen-            viiliyhteisön ensisijaisuuteen, on aina ja määrä-
13051: tekojärjestelmästä poiketen. Sotilaallisista käs-   tietoisesti pyritty luomaan järjestelmä ja lain-
13052: ky- ja nimitysasioista tekee päätöksen tasa-        säädäntö, jolla voitaisiin suojautua tehokkaasti
13053: vallan presidentti valtioneuvoston ulkopuolella.    myös omien asevoimien mahdollista sisäpoliit-
13054: Sotilaskäskyasioitten esittely valtioneuvoston      tista väärinkäyttöä vastaan."
13055: ulkopuolella merkitsee poikkeusta yleiseen             Laki armeijan virka-avusta poliisille mahdol-
13056: sääntöön, jonka mukaan presidentti tekee pää-       listaa armeijan väärinkäytön. Armeijan antaessa
13057: tökset valtioneuvoston myötävaikutuksella. Tä-      virka-apua poliisille tulisi virka-apuosastolla ole-
13058: mä hallintokäytännön poikkeuksellisuus sisäl-       maan myös laaja aseitten käyttöoikeus, ellei
13059: tyy lakiin armeijan virka-avusta poliisille siitä   poliisi olisi aseitten käyttöä rajoittanut. Tämä-
13060: huolimatta, että asiasta ovat toisenlaisen kannan   kin todistaa, että armeijaa tultaisiin käyttä-
13061: ottaneet ensimmäinen parlamentaarinen puolus-       mään tarkoituksiin, joissa vuodatettaisiin verta
13062: tuskomitea ja myös valtiosääntökomitean huo-        ja jopa surmattaisiin ihmisiä.
13063: mattava enemmistö. Ensimmäinen parlamentaa-            Olemme demokratian laajentamisen emmekä
13064: rinen puolustuskomitea lähti siitä, että puolus-    sen supistamisen kannalla. Tästä syystä armei-
13065: tusvoimat ovat tehtävässään riippuvainen maan       jan virka-apu poliisille tulee rajata humanitää-
13066: poliittisesta johdosta. Se edellytti, että edus-    risiin tehtäviin, kuten ihmishenkien pelastami-
13067: kunnan päätösvaltaa ja sen valvontamahdolli-        seen, suurten tulipalojen sammuttamiseen, on-
13068: suuksia lisätään puolustusvoimiin nähden.           nettomuuksien ehkäisemiseen ja yleensä sellai-
13069:    Vaitiosääntökomitean huomattava enemmistö        siin tarkoituksiin, jotka kansan oikeustaju hy-
13070: piti tärkeänä, että puolustushallinto on koko-      väksyy. Armeijaa ei saa käyttää sisäpolitiikan
13071: naisuudessaan parlamentaarisen valvonnan alai-      välikappaleena missään ,tapauksessa. Jos armei-
13072: sena ja sitä koskevaan ylimpään päätöksen-          jalta ei haluta ottaa pois sisäpoliittisia tehtäviä,
13073: tekoon liittyy samanlainen poliittinen ja oikeu-    on armeijan käytöstä muihin kuin humanitää-
13074: dellinen vastuu kuin muuhun hallintotoimin-         risiin tehtäviin saatava päättää eduskunnassa.
13075: taan. Säädetty laki ei siis täytä niitä demokra-       Ehdotamme lakia niin muutettavaksi, että
13076:                                           Lakialoite n:o 150                                      273
13077: 
13078: armeijan käyttäminen sisäpolitiikan välikappa-      ja kontrolliin. Kansanvallan toteutumisen kan-
13079: leena on mahdollista vain eduskunnan suostu-        nalta tällainen muutos lakiin puolustusvoimien
13080: muksella. Ts. lähdemme siitä, mitä ensimmäi-        virka-avusta poliisille on välttämätön.
13081: nen parlamentaarinen puolustuskomitea ja val-          Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
13082: tiosääntökomitean huomattava enemmistö ovat
13083: ehdottaneet. Tämä merkitsee sitä, että armeijan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13084: käyttö saatetaan parlamentaariseen valvontaan                  lakiehdotuksen:
13085: 
13086: 
13087: 
13088:                                                Laki
13089:           puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 4 §:n muuttamisesta
13090:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimien virka-avusta poliisille 5 päi-
13091:  vänä joulukuuta 1980 annetun lain ( 781/80) 4 § näin kuuluvaksi:
13092:                       4 §
13093:    Milloin virka-apua tarvitaan rikoslain 16 lu-    päiville, se on kutsuttava kiireellisesti koolle
13094: vun 4 tai 5 §:ssä tarkoitettujen rikosten ehkäi-    käsittelemään edellä 1 momentissa tarkoitettua
13095: semiseksi ja 1 §:n 1 momentin mukaan annet-         asiaa.
13096: tava virka-apu olisi tähän ilmeisen riittämä-          Puolustusvoimia ei saa määrätä 1 momentin
13097: töntä, poliisilla on oikeus saada muunkinlaista     säännöksessä tarkoitettuihin toimiin ilman siinä
13098: virka-apua. Virka-apua pyytää tällöin sisäasiain-   edellytettyä virka-apupyyntöä ja eduskunnan
13099: ministeriö puolustusministeriöitä ja sen anta-      päätöstä sen antamisesta.
13100: misesta päättää valtioneuvoston esityksen pe-
13101: rusteella eduskunta.                                  Tämä laki tulee voimaan           päivänä
13102:    Jollei eduskunta ole kokoontuneena valtio-       kuuta 198 .
13103: 
13104: 
13105:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
13106: 
13107:          Pauli Puhakka                 M.-L. Salminen                   E.-J. Tennilä
13108:          Ensio Laine                   Marjatta Mattsson                Seppo Toiviainen
13109:          Mikko Kuoppa                  Irma Rosnell                     J. Vähäkangas
13110:                                        Aarne Koskinen
13111: 
13112: 
13113: 
13114: 
13115:  35 088100096K
13116: 274                                            1981 vp.
13117: 
13118: Lakialoite n:o 151
13119: 
13120: 
13121: 
13122: 
13123:                                    Starast ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 8 §:n muuttami-
13124:                                        sesta
13125: 
13126: 
13127:                                          Eduskunnalle
13128: 
13129:    Asevelvollista, joka ilman laillista estettä jää   teet, sillä puolustusministeriö on ohjeissaan
13130: määräpäiJVänä palvelukseen saapumatta, rangais-       määränn)'lt ilman laillista estettä myöhästyneelle
13131: taan sotaväen rikoslain 87 §:n mukaan. Siitä          asevelvolliselle ylipalvelusta huomattavasti yli
13132: huolimatm asevelvollisuuslain (450/50) 8 §:n          myöhästymisajan.
13133: 2 momentissa on säännös, jalka oikeuttaa puo-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13134: lustusministeriön määräämään tällaiselle henki-       nioittaen,
13135: lölle ylipalvelusta enintään kolmekymmentä
13136: päivää. Tämä johtaa rangaistussanktioiden ku-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13137: muloitumiseen. Kyseisen pykälän tankoiruksena                lakiehdotuksen:
13138: ei voine olla myöskään koulutukselliset tavoit-
13139: 
13140: 
13141: 
13142:                                                 Laki
13143:                                asevelvollisuuslain 8 § :n muuttamisesta
13144:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevel-
13145:  vollisuuslain ( 452/50) 8 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13146: 
13147:                        8   s
13148:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13149:   Asevelvolliselle, jdka on astunut palveluk-         kuuta 19
13150: seen muulloin kuin määräpäivänä, luetaan pal-
13151: velusaika palvelukseentulopäivästä.
13152: 
13153: 
13154: 
13155:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981
13156: 
13157:                       Pekka Starast                            Liisa Jaakonsaari
13158:                       Kaarina Suonio                           Tarja Halonen
13159:                                                1981 vp.                                            275
13160: 
13161: Lakialoite n:o 1.52
13162: 
13163: 
13164: 
13165: 
13166:                                   Juvela ym.: Ehdotukset laeiksi sopimattomasta menettelystä elin-
13167:                                      keinotoiminnassa ja markkinatuomioistuimesta annettujen la-
13168:                                      kien sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 S:n muut-
13169:                                      tamisesta
13170: 
13171: 
13172:                                          Eduskunnalle
13173: 
13174:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13175: 
13176:   Aloitteessa ehdotetaan elinkeinonharjoittajien      välisten sopimusten ehtojen kohtuullisuudesta.
13177: välisten sopimusten kohtuullistamista koskevien       Markkinatuomioistuin ratkaisisi viime kädessä
13178: säännösten sisällyttämistä lakiin sopimattomas-       ehtojen kohtuullisuuden. Kilpailuasiamiehen
13179: ta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Kauppa-         tehtäväksi tulisi seurata elinkeinonharjoittajien
13180: ja teollisuusministeriön yhteyteen ehdotetaan         välisissä suhteissa käytettäviä sopimusehtoja
13181: perustettavaksi yrittäjien sopimuslautakunta,         pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien oikeus-
13182: joka antaisi lausuntoja elinkeinonharjoittajien       aseman turvaamiseksi.
13183: 
13184: 
13185: 
13186: 
13187:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
13188: 
13189:    Elinkeinonharjoittajien joukossa on ryhmiä            Tässä aloitteessa on toimikunnan esittämistä
13190: - ammatinharjoittajia, pienyrittäjiä, maatalous-      vaihtoehdoista valittu linja, jossa yrittäjien so-
13191: yrittäjiä - joiden suojantarve tuotannollisten        pimuslautakunta sijoitettaisiin kauppa- ja teol-
13192: hyödykkeiden vaihdannassa on verrattavissa ku-        lisuusministeriön yhteyteen, markkinatuomiois-
13193: luttajien tarvitsemaan suojaan. Kuluttajansuoja-      tuimeen voisi suoraan vedota ja jossa kilpailu-
13194: lainsäädäntöä ei kuitenkaan sovelleta elinkei-        asiamiehen edellytetään toimivan aktiivisesti.
13195: nonharjoittajien keskinäisiin sopimuksiin.               Vaikka kauppakamarilaitos epäilemättä hoi-
13196:     Aloite perustuu vuonna 1979 valmistunee-          taakin elinkeinonharjoittajien yhteisiä asioita,
13197: seen yrittäjänsuojatoimikunnan mietintöön ( ko-       on katsottu suojantarpeessa olevien yrittäjien
13198: miteanmietintö 1979:61). Toimikunnan asetti           saavan paremmin oikeutta kauppa- ja teolli-
13199: kauppa- ja teollisuusministeriö toukokuussa           suusministeriön yhteydessä olevalta, lausuntoja
13200: 1978 valmistelemaan erityisesti pienyrittäjien        antavalta yrittäjien sopimuslautakunnalta, kuin
13201: suojan lisäämiseksi säännökset toimenpiteistä,        kauppakamarilaitokseen sisällytettävältä lauta-
13202: joiden avulla voidaan valvoa elinkeinonharjoit-       kunnalta, koska niiden yritysten, joita vastaan
13203:  tajien kesken tehtävien sopimusten ehtojen           suojaa tarvittaisiin, voidaan arvioida omaavan
13204: kohtuullisuutta. Toimikunta on katsonut yksi-         kauppakamarilaitoksen piirissä suuremman pai-
13205:  mielisesti, että elinkeinonharjoittajien välisten    noarvon kuin suojaa tarvitsevien yrittäjien.
13206:  kohtuuttomien sopimusehtojen kieltämisen ja             Kun on myös epävarmaa, tohtisiko suojaa
13207:  sovittelemisen mahdollistava lainsäädäntö olisi      tarvitseva yrittäjä oma-aloitteisesti ryhtyä sopi-
13208:  saatava aikaan ja että säännökset tulisi sijoittaa   musehtojen saattamiseen kohtuullisiksi tai nii~
13209:  sopimattomasta menettelystä elinkeinotoimin-         den kohtuullisuuden tarkastuttamiseen, jol-
13210:  nassa annettuun lakiin omaksi luvukseen.             loin hän joutuisi riitatilanteeseen juuri sen
13211: 276                                       Lakialoite n:o 152
13212: 
13213: 
13214: yrittäjän kanssa, johonka nähden hän on talou-      nyt esitystä tarvittavasta lainsäädännöstä val-
13215: dellisesti tai muutoin huonommassa asemassa,        mistelema~n. Viimeaikain kokemukset ja toimi-
13216: on aloitteeseen sisällytetty säännös, joka mah-     kunnan mietintöön sisältyvät selvitykset va-
13217: dollistaa kilpailuasiamiehen asioihin puuttumi-     kuuttavasti osoittavat, että tämänkaltainen lain-
13218: sen tällöin ja vieläpä velvoittaa siihen.           säädäntö on kiireellinen ja tarpeellinen. Toisin
13219:    Ehdotuksen välittömät vaikutukset valtion-       kuin työmarkkinoilla, jossa työntekijöillä ja
13220: talouteen ovat olemattomat. Vähäinen menon-         työnantajilla on selkeästi omat järjestönsä etu-
13221: lisä koituisi markkinatuomioistuimen toiminnan      jensa ajajina, ei tällaista järjestöllistä selkeyttä
13222: laajentumisesta, yrittäjien sopimuslautakunnan      ja järjestöjen antamaa suojaa elinkeinonharjoit-
13223: toiminnasta sekä kilpailuasiamiestä avustavan       tajien välisissä tilanteissa ole.
13224: henkilökunnan lisäämisen tarpeesta.                    Niinpä ehdotammekin kunnioittaen,
13225:    Aloite on katsottu sen tähden aiheelliseksi,
13226: ettei kauppa- ja teollisuusministeriö ole toimi-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13227: kunnan mietinnön valmistumisen jälkeen kyen-                   lakiehdotukset:
13228: 
13229: 1.
13230:                                                 Laki
13231:             sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta
13232:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13233:    lisätään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22 päivänä joulukuuta 1978 an-
13234:  nettuun lakiin ( 1061/78) 1 luvun otsikko sekä lakiin uusi 2 luku seuraavasti:
13235: 
13236:                       1 luku                                                3 §
13237:                                                        Elinkeinonharj:oittajaa voidaan, jos se on toi-
13238:       Sopimattomien kilpailukeinojen sääntely       sen elinkeinonharjoittajan ,suojan kannalta tar-
13239:                                                     peellista, kieltää jatkamasta 1 § :n vastaisten,
13240:                                                     useissa sopimussuhteissa sovellettavaksi tarkoi-
13241:                                                     tettujen tai sovellettujen sopimusehtojen ( va-
13242:                       2 luku                        kiosopimus) käyttämistä, tarkka uudi.stamasta
13243:                                                     sellaisen tai siihen rinnastettavan sopimuseh-
13244:        Sopimusehtojen sääntely ja sovittelu         don käyttämistä.
13245:                                                        Kiellon määrää marikkinatuomioistuin 1 lll-
13246:                        1 §                          vun 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä. Kieltoa
13247:    Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa   on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä
13248: ei saa käyttää ehtoa, jota sopimuksen sisältö       syystä ole tarpeetonta.
13249: ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon
13250: ottaen on pidettävä elinkeinonharjoittajan kan-        Markkinatuomioistuimen on ennen vakioso-
13251: nalta kohtuuttomana.                                pimusehdon käytön ·kieltämistä koskevan asian
13252:    Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava         ratkaisemista pyydettävä yrittäjien sopimuslau-
13253: huomioon osapuolten oikeuksien ja velvolli-         takunnan lausunto, jollei .sitä ole jo hankittu
13254: suuksien välinen tasapaino. Erityistä huomiota      asianomaisten toimesta. Jos lautakunta ei kol-
13255: on kiinnitettävä taloudellisesti, asiantuntemuk-    men kuukauden kuluessa pyynnöstä -tiedon saa-
13256: seltaan tai muuten heikommassa asemassa ole-        tuaan ole antanut lausuntoaan markkinatuomio-
13257: van osapuolen suojaan.                              istuimelle, asia voidaan ratkaista markkinatuo-
13258:                                                     mioistuimessa lautakunnan lausunnotta.
13259:                        2 §                             Asian käsittelystä markkinatuomioistuimessa
13260:    Sopimusehtojen 'k<>htuullisuudesta antaa ha-     on säädetty laissa markkinatuomioistuimesta
13261: kemuksesta tai pyynnöstä lausuntoja kauppa- ja       (41/78).
13262: teollisuusministeriön yhteydessä oleva yrittä-                              4§
13263: jien .sopimuslauta:kunrt:a. Lautakunnan kokoon-         Jos yksittäisen sopimuksen ehto on elinkei-
13264: panosta ja asiain käsittelystä .siinä säädetään      nonharjoittajan kannalta kohtuuton, voidaan
13265: asetuksella.                                         sitä sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
13266:                                            Lakialoite n:o 152                                      277
13267: 
13268:    Jos 1 momentissa •tarkoitetulla ehdolla on        Tarvittaessa kilpailuasiamies voi saattaa mark-
13269: sellainen merkitys sopimussuhteelle, ettei koh-      kinatuomioistuimen käsiteltäväksi asian, jota
13270: tuudella voida rvaatia, että sopimus jää ehdon       hän pitää yleiseltä kannalta merkityksellisenä.
13271: sovittdun jälkeen voimaan muilta osin muut-             Kilpailuasiamiehen on pyrittävä edistämään
13272: tumattomana, voidaan ISOpimusta muutoinkin           sitä, että pienyrittäjien tai ammatinharjoittajien
13273: sovitella, jollei sopimus ole kokonaan raukeava.     kannalta tärkeät sopimusehdot laadittaisiin so-
13274:                                                      pijapuolia edustavien järjestöjen yhteisvoimin.
13275:                        5 §                              Elinkeinonharjoittaja on ·velvollinen anta-
13276:    Kilpailuasiamiehen tehtävänä on seurata elin-     maan kilpailuasiamiehelle tämän pyynnöstä tie-
13277: keinonharjoittajien välisissä suhteissa !käytettä-   toja käyHämistään sopimusehdoista. Tietojen-
13278: viä sopimusehtoja pienyrittäjien ja ammatinhar-      autovelvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa
13279: joittajien oikeusaseman turvaamiseksi. Kilpailu-     uhkasakko. Kysymyksen uhkasakon tuomitsemi-
13280: asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinon-          sesta ratkaisee markkinatuomioistuin.
13281: harjoittaja luopumaan vapaaehtoisesti käyttä-
13282: mästä ehtoja, joilla .vaarannettaisiin taloudelli-
13283: seS!ti, asiantuntemukseltaan tai muutoin heikom-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13284: massa asemassa olevan sopijapuolen oikeuksia.        kuuta 198 .
13285: 
13286: 
13287: 
13288: 
13289: 2.
13290:                                               Laki
13291:                       markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
13292:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13293:     muutetaan mark!kinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/78)
13294:  6 a §:n 1 momentti ja 7 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta
13295:  1978 annetussa laissa (1062/78), sekä
13296:     lisätään lain 3 §:ään uusi 3 ja 4 momentti ja 6 a §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
13297: 
13298:                        3 §                                                 6a §
13299:                                                        .Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-
13300:    Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-         minnassa annetun lain nojalla käsiteltävä asia
13301: minnassa annetun lain (1061/78) mukaisten            tulee markkinatuomioistuimessa vireille hake-
13302: asioiden käsittelyä varten tasavallan president-     muksesta. Hakemuksen voi tehdä elinkeinon-
13303: ti nimittää neljäksi vuodeksi 2 momentissa           harjoittaja, johon sanotun lain 1 luvun 1-3
13304: mainittujen varapuheenjohtajan ja muiden jä-         §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu tai jon-
13305: senten sijaan kuusi jäsentä ja heille kullekin       ka toimintaa se saattaa· vahingoittaa, taikka
13306: varajäsenen eri elinkeinonharjoittajatahoja tasa-    elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toi-
13307: puolisesti edustavien etujärjestöjen esityksestä     miva rekisteröity yhdistys.
13308: sekä kaksi jäsentä, joista toinen määrittään va-        Hakemuksen voi sanotun lain 2 luvun 3
13309: rapuheenjohtajaksi, henkilöistä, joiden ei voida     §:ssä <tarkoitetussa tapauksessa tehdä elinkei-
13310: !katsoa edustavan mitään elin:keinonharjoittaja-     nonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva re-
13311: tahoa. Tässä momentissa tarkoitettujen jäsenten      kisteröity yhdistys sekä lain 2 luvun 5 §:n tar-
13312: ja heidän varajäsentensä tulee olla elinkeinon-      koittamassa tapauksessa kilpailuasiamies. Mikäli
13313: harjoittajien väliseen mankkinointiin ja sopimus-    alalla ei ole elinkeinonharjoittajien etujen val-
13314: käytäntöön perehtyneitä.                             vomiseksi to1mivaa yhdistystä tai mikäli yhdis-
13315:    Jos kuluttaja-asiamies on 7 a §: ssä säädetyssä   tys kieltäytyy tekemästä hakemusta, voi hake-
13316: järjestyksessä saattanut asian markkinatuomio-       muksen tehdä myös asianomainen elinkeinon-
13317: istuimen käsiteltäväksi, asian käsittelee markki-    harjoittaja.
13318: natuomioistuin 1 ja 2 momentissa säädetyssä
13319: kokoonpanossa.
13320: 278                                        LakUdohe n:o 152
13321: 
13322:                     7a S
13323:    Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan on           Tämä la:ki tulee voimaan       päivänä
13324: heti annettava 6 a S:n 1 momentissa tarkoi-         kuuta 198 .
13325: tettu hakemus tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle.
13326: 
13327: 
13328: 
13329: 
13330: 3.
13331:                                               Laki
13332:                    kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
13333:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13334:    muutetaan kilpailuasiamiehestä 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain (424/73) 1 S:n
13335:  1 momentti ja 2 S näin kuuluviksi:
13336: 
13337:                           1   s
13338:    Taloudellisen lk.ilpailun edistämisestä anne-    sen edun valvojana :taloudellisen kilpailun edis-
13339: tussa laissa (423/73) (kilpailunedistämislaki)      tämistä koskevissa asioissa kilpailunedistämis-
13340: sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-      laissa säädetyllä •tavalla, sekä toimia elinkei-
13341: minnassa annetun lain (1061/78) 2 luvussa           nonharjoittajien välisten sopimusten ehtojen ta-
13342: kilpailuasiamiehelle säädettyjä tehtäviä varten     sapuolisuuden turvaamiseksi sen mukaan :kuin
13343: on sopimuspaikkainen kilpailuasiamiehen virka.      laissa sopimattomasta menettelystä elinkeino-
13344:                                                     toiminnassa on säädetty.
13345: 
13346:                           2   s                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13347:      Kilpailuasiamiehen tehtävänä on toimia ylei·   kuuta 198 .
13348: 
13349: 
13350:        Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
13351: 
13352:            Aulis Juvela                   Vappu Säilynoja             Ulla-Leena Alppi
13353:            Heli Astala                    Mikko Kuoppa                 Juhani Vähäkangas
13354:                          Helvi Niskanen                     V. J. Rytkönen
13355:                                             1981 vp.                                          279
13356: 
13357: Lakialoite n:o 153
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 
13362:                                 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta
13363: 
13364: 
13365:                                       Eduskunnalle
13366: 
13367:    Palkkaturvalain 2 S:n 1 momentin mukaan        solidaarisuudesta työnantajaa kohtaan ovat anta-
13368: maksetaan palkkatul.1Vana vain kolmen kuu-        neet palkkasaatavien roikkua kuukausimääriä.
13369: kauden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä       Jopa lainkohdan viittaus etuoikeusasetuksessa
13370: erääntyneet palkkasaatavat. Kuluneina lamavuo-    säädettyyn viimeisen ja kuluvan vuoden määrä-
13371: sina havaittiin, että säännös käytännössä usein   aikaan on johtanut lomaetuoksien ja joidenkin
13372: johti oikeudenmenetyksiin. Konkurssikypsissä      tulkinnanvaraisten palkkasaatavien menetyksiin.
13373: yrityksissä asiat on usein hoidettu niin seka-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13374: vasti, että palkkasaatavien setviminen vaatii
13375: aikaa. Joskus pienempien työnantajien työnteki-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13376: jät taas parempia aikoja odotellessaan pelkästä          lakiehdotuksen:
13377: 
13378: 
13379: 
13380: 
13381:                                            Laki
13382:                              palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta
13383:    Eduskunnan päätöksen mUkaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkatur·
13384:  valain ( 649/7 3) 2 S:n 1 momentti näin kuuluvabi:
13385: 
13386:                      2 §
13387:   Palkkaturvana maksetaan työsuhteesta johtu-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
13388: vat palkka- ja muut saatavat.                     kuuta 198 .
13389: 
13390: 
13391: 
13392: 
13393:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
13394: 
13395:         Mikko Kuoppa                  Seppo Toiviainen             Aarne Koskinen
13396:         M.-L. Salminen                E.-J. Tennilä                Sten Söderström
13397:         Marjatta Mattsson             Ensio Laine                  P. Puhakka
13398:                                       Irma Rosnell
13399: 280                                            1981 vp.
13400: 
13401: Lakialoite n:o 154
13402: 
13403: 
13404: 
13405: 
13406:                                    Nieminen ym.: Ehdotukset laeiksi sopimattomasta menettelystä
13407:                                       elinkeinotoiminnassa ja markkinatuomioistuimesta annettujen
13408:                                       lakien sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 § :n
13409:                                       muuttamisesta
13410: 
13411: 
13412:                                          Eduskunnalle
13413: 
13414:    Elinkeinoelämän monilla alueilla on tapah-         raehdoissa, toimintaan liittyvissä perustamis- ja
13415: tunut toiminnallista ja taloudellista keskitty-       kustannuslaskelmissa sekä ostoehdoissa. On
13416: mistä. Suuntaus jatkuu edelleen.                      myös edellytetty kirjanpidon ja vakuutusten
13417:    Kehityksestä on ollut selvästi hyötyä useille      keskittämistä nimettyyn yritykseen. On jopa
13418: yrittäjille. Toisaalta on myös esiintynyt ta-         annettu ymmärtää, että asianomaisen yrittäjän
13419: pauksia, jotka ovat johtaneet elinkeinonharjoit-      ei pitäisi osallistua jäsenenä tai luottamushen-
13420: tamisen lopettamiseen ja työntekijöiden irti-         kilönä alansa järjestön hallintoelimiin.
13421: sanomisiin. Haitoista ovat kärsineet lähinnä             Sen vuoksi ja kun kansantaloudellisesti on
13422: pienet ja keskisuuret yritykset.                      perusteltua edistää pienten ja keskisuurten yri-
13423:    Keskittymisen seurauksena yrittäjien välinen       tysten toimintamahdollisuuksia, olisi näitä hait-
13424: tasapaino on häiriintynyt erityisesti vakiosopi-      taavat edellä mainitunlaiset rasitteet poistettava
13425: muksia laadittaessa ja käytäntöön sovellettaessa.     erityisellä yrittäjänsuojasäännöstöllä.
13426: Puhutaan lisääntyvästi alisteisista sopimussuh-          Sopivinta olisi sijoittaa nämä säännökset so-
13427: teista.                                               pimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
13428:    Alisteisuutta esiintyy talouselämän kaikilla       annettuun lakiin (1061/78) omaksi II luvuk-
13429: alueilla. Kärjistetyimmin, mutta ei ainoina elin-     seen. Tässä luvussa olisi säännökset kohtuutto-
13430: keinonharjoittajina alisteisuuteen ovat kiinnit-      mien sopimusehtojen kiellosta yrittäjien väli-
13431: täneet huomiota vähittäiskauppiaat. Esimerkiksi       sissä oikeussuhteissa, erityisestä sopimusehtojen
13432: öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden sopimus-        kohtuullisuudesta lausuntoja antavasta yrittä-
13433: suhde on tyypillistä alisteisuutta. Samoin on         jien sopimuslautakunnasta, kieltomenettelystä,
13434: asianlaita päivittäistavarakaupa$sa tukkuliikkei-     yksittäisen sopimuksen ehtojen sovittelusta sekä
13435: den ja vähittäiskauppiaiden välisissä sopimus-        kilpailuasiamiehen tehtävistä sopimusehtojen
13436: suhteissa.                                            valvomisessa ja sovittelussa.
13437:    Alisteiselle sopimussuhteelle on luonteen-            Ed~llä mainitut muutokset sopimattomasta
13438: omaista se, että voimakkaammalla osapuolella          menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun la-
13439: on joko täydellinen monopoliasema tai muu-            kiin edellyttävät myös joitakin muutoksia
13440: toin merkitsevä vaikuttamisvalta sopimuskump-         markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammi-
13441: paniin. Siksi kulloinkin laadittaviin sopimuksiin     kuuta 1978 annettuun lakiin ( 41/78) sekä
13442: ja asiakirjoihin voidaan sisällyttää lauseita, jot-   kilpailuasiamiehestä 25 päivänä toukokuuta
13443: ka sopimuksentekotilanteessa ovat jotenkin sie-       1973 annettuun lakiin (424/72). Tämän lisäksi
13444: dettävissä kokonaistaustaa vasten asetettuna,         tulisi antaa erityinen asetus yrittäjien sopimus-
13445: mutta jotka myöhemmin niitä yksittäistapauk-          lautakunnasta.
13446: siin sovellettaessa saattavat jopa lopettaa alis-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13447: teisen yrittäjän elinkeinotoiminnan.                  nioittavasti,
13448:    Kohtuuttomista sopimusehtotapauksista on
13449: olemassa näyttöä. Kohtuuttomuuksia on esiin-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13450: tynyt muun muassa vähittäiskaupassa käytettä-                lakiehdotukset:
13451: vien markkinointi- ja yhteistyösopimusten vuok-
13452:                                           Lakialoite n:o 154                                      281
13453: 
13454: 1.
13455:                                               Laki
13456:         sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta
13457:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13458:    lisätään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22 päivänä joulukuuta 1978 an-
13459:  nettuun lakiin (1061/78) 1 luvun otsikko sekä lakiin uusi 2 luku seuraavasti:
13460: 
13461:                      1 luku                            Markkinatuomioistuin voi ottaa käsiteltäväksi
13462:                                                    vakiosopimusehdon käytön kieltämistä koskevan
13463:     Sopimattomien kilpailukeinojen sääntely      . riita-asian vain siinä tapauksessa, että siitä on
13464:                                                    hankittu yrittäjien sopimuslautakunnan lausun-
13465:                                                    to. Jos lautakunta ei kolmen kuukauden ku-
13466:                                                    luessa hakemuksesta tiedon saatuaan ole anta-
13467:                      2 luku                        nut lausuntoaan, asia voidaan ottaa käsiteltä-
13468:                                                    väksi markkinatuomioistuimessa ilman lautakun-
13469:       Sopimusehtojen sääntely ja sovittelu         nan lausuntoa.
13470:                                                        Asian käsittelystä markkinatuomioistuimessa
13471:                        1 §                         on säädetty laissa markkinatuomioistuimesta
13472:    Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa (41/78).
13473: ei saa käyttää ehtoa, jota sopimuksen sisältö ja
13474: muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen                            4§
13475: on pidettävä elinkeinonharjoittajan kannalta           Jos yksittäisen sopimuksen ehto on elinkei-
13476: kohtuuttomana.                                     nonharjoittajan kannalta kohtuuton, voidaan
13477:    Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava sitä sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
13478: huomioon osapuolten oikeuksien ja velvolli-            Jos 1 momentissa tarkoitetulla ehdolla on sel-
13479: suuksien välinen tasapaino. Erityistä huomiota lainen merkitys sopimussuhteelle, ettei kohtuu-
13480: on kiinnitettävä taloudellisesti, asiantuntemuk- della voida vaatia, että sopimus jää ehdon so-
13481: seltaan tai muuten heikommassa asemassa ole- vittelun jälkeen voimaan muilta osin muuttu-
13482: van osapuolen suojaan. Samoin on kiinnitettävä mattomana, voidaan sopimusta muutoinkin so-
13483: huomiota siihen, onko sopimus laadittu sopija- vitella, jollei sopimus ole kokonaan raukeava.
13484: puolia edustavien etujärjestöjen yhteistoimin.
13485: 
13486:                       2 §                                                    5 §
13487:    Sopimusehtojen kohtuullisuudesta antaa hake-         Kilpailuasiamiehen tehtävänä on seurata elin-
13488: muksesta lausuntoja Keskuskauppakamarin yh-          keinonharjoittajien välisissä suhteissa käytettä-
13489: teydessä oleva yrittäjien sopimuslautakunta.         viä sopimusehtoja pienyrittäjien ja ammatinhar-
13490: Lautakunnan kokoonpanosta ja asiain käsitte-         joittajien oikeusaseman turvaamiseksi. Kilpailu-
13491: lystä siinä säädetään asetuksella.                   asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinonhar-
13492:                                                      joittaja luopumaan vapaaehtoisesti käyttämästä
13493:                         3 §                          ehtoja, joilla vaarannettaisiin taloudellisesti,
13494:    Elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on toi-    asiantuntemukseltaan tai muutoin heikommassa
13495: sen elinkeinonharjoittajan suojan kannalta tar-      asemassa olevan sopijapuolen oikeuksia. Tarvit-
13496: peellista, kieltää jatkamasta 1 § :n vastaisten,     taessa kilpailuasiamies voi 3 § :n 3 momentin
13497: useissa sopimussuhteissa sovellettaviksi tarkoi-     säännöksen estämättä saattaa yleiseltä kannalta
13498: tettujen tai sovellettujen sopilmusehtojen (vakio-   merkityksellisen asian markkinatuomioistuimen
13499: sopimus) käyttämistä, taikka uudistamasta sel-       käsiteltäväksi mikäli elinkeinonharjoittajien re-
13500: laisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon        kisteröity etujärjestö ei sitä tee.
13501: käyttämistä.                                            Kilpailuasiamiehen on pyrittävä edistämään
13502:    Kiellon määrää markkinatuomioistuin 1 lu-         sitä, että pienyrittäjien tai ammatinharjoittajien
13503: vun 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä. Kieltoa      kannalta tärkeät sopimusehdot laadittaisiin so-
13504: on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä   pijapuolia edustavien etujärjestöjen yhteistoi-
13505: syystä ole tarpeetonta.                              min.
13506: 36 088100096K
13507: 282                                        Lakialoite n:o 154
13508: 
13509:    Elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan      sakko. Kysymyksen uhkasakon tuomitsemisesta
13510: kilpailuasiamiehelle tämän pyynnöstä tietoja          ratkaisee markkinatuomioistuin.
13511: käyttämistään sopimusehdoista. Tietojenantovel-
13512: vollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhka-           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
13513:                                                       kuuta 198 .
13514: 
13515: 
13516: 
13517: 
13518: 2.
13519:                                                 Laki
13520:                        markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
13521:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13522:    muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/78)
13523:  6 a §:n 1 momentti ja 7 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta
13524:  1978 annetussa laissa (1062/78), sekä
13525:    lisätään lain 3 §:ään uusi 3 ja 4 momentti ja 6 a §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
13526: 
13527:                        3 §
13528:                                                       Hakemuksen voi tehdä elinkeinonharjoittaja,
13529:    Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-          johon sanotun lain 1 luvun 1-3 §: ssä tarkoi-
13530: minnassa annetun lain ( 1061/78) mukaisten            tettu menettely kohdistuu tai jonka toimintaa
13531: asioiden käsittelyä varten tasavallan presidentti     se saattaa vahingoittaa, taikka elinkeinonhar-
13532: nimittää neljäksi vuodeksi 2 momentissa mai-          joittajien etujen valvomiseksi toimiva rekiste-
13533: nittujen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten        röity yhdistys.
13534: sijaan kuusi jäsentä ja heille kullekin vara-            Hakemuksen voi sanotun lain 2 luvun
13535: miehen eri elinkeinonharjoittajatahoja tasapuoli-     3 §:ssä tankoitetussa :tapauksessa tehdä elinkei-
13536: sesti edustavien etujärjestöjen esityksestä sekä      nonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva re-
13537: kaksi jäsentä, joista toinen määrätään vara-          kisteröity yhdistys sekä lain 2 luvun 5 §:n tar-
13538: puheenjohtajaksi, henkilöistä, joiden ei voida        koittamassa tapauksessa joko kilpailuasiamies tai
13539: katsoa edustavan mitään elinkeinonharjoittaja-        elinkeinonharjOittajien rekisteröity etujärjestö.
13540: tahoa. Tässä momentissa tarkoitettujen jäsenten       Mikäli alalla ei ole elinkeinonharjoittajien etujen
13541: ja heidän varamiestensä tulee olla elinkeinon-        valvomiseksi toimivaa yhdistystä tai mikäli yh-
13542: harjoittajien väliseen markkinointiin ja sopimus-     distys kieltäytyy tekemästä hakemusta, voi ha-
13543: käytäntöön perehtyneitä.                              kemuksen tehdä myös asianomainen elinkeinon-
13544:    Jos ikuluttaj,a-asiamies on 7 a §:ssä säädetyssä   harjoittaja.
13545: järjestyksessä saattanut asian markkinatuomio-
13546: istuimen käsiteltäväksi, asian käsittelee mark-                            7a S
13547: kinatuomioistuin 1 ja 2 momentissa säädetyssä           Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan on
13548: kokoonpanossa.                                        heti annettava 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettu
13549:                                                       hakemus tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle.
13550:                     6a§
13551:   Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoimin-
13552: nassa annetun lain nojalla käsiteltävä asia tulee       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13553: markkinatuomioistuimessa vireille hakemuksella.       kuuta 198 .
13554:                                           Lakialoite o:o 154                                      283
13555: 
13556: 3.
13557:                                               Laki
13558:                     kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
13559:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13560:    muutetaan kilpailuasiamiehestä 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain ( 424/73) 1 S:n
13561:  1 momentti ja 2 S näin kuuluviksi:
13562: 
13563:                       1 §
13564:    Taloudellisen kilpailun edistämisestä anne-      sen edun valvojana taloudellisen kilpailun edis-
13565: tussa laissa (423/73) (kilpailunedistämislaki)      tämistä koskevissa asioissa kilpailunedistämis-
13566: sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-      laissa säädetyllä tavalla, sekä toimia elinkeinon-
13567: minnassa annetun lain ( 1061/78) 2 luvussa          harjoittajien välisten sopimusten ehtojen tasa-
13568: kilpailuasiamiehelle säädettyjä tehtäviä varten     puolisuuden turvaamiseksi sen mukaan kuin
13569: on sopimuspaikkainen kilpailuasiamiehen virka.      laissa sopimattomasta menettelystä elinkeino-
13570:                                                     toiminnassa on säädetty.
13571: 
13572:                         2 s                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13573:      Kilpailuasiamiehen tehtävänä on toimia ylei-    kuuta 198 .
13574: 
13575: 
13576:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
13577: 
13578:                        Einari Nieminen                         Pentti Poutanen
13579:                        Matti Puhakka                           Kauko Juhantalo
13580: 284                                       Lakialoite n:o. 154
13581: 
13582: 
13583:                                                                                                 Liite
13584: 
13585: 
13586: 
13587: 
13588:                                            Asetus
13589:                                   yrittäjien sopimuslautakunnasta
13590:     Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn mi-
13591:  nisterin esittelystä säädetään 22 päivänä joulukuuta 1978 sopimattomasta menettelystä elin-
13592:  keinotoiminnassa annetun lain ( 1061/78) 2 luvun 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on
13593:  päivänä            kuuta 19    annetussa laissa ( /    ):
13594:                        1 §                              Lautakunta voi antaa lausuntoja sopimus-
13595:    Keskuskauppakamarin yhteydessä on elinkei-        ehdon käytön kieltämisestä ja sovittelusta sekä
13596: nonharjoittajien välisten sopimusten kohtuulli-      lausuntoja ennakkotiedustelujen johdosta.
13597: suutta koskevien lausuntojen antamista varten
13598: yrittäjien sopimuslautakunta.                                              4 §
13599:                                                         Lautakunta on päätösvaltainep, kun puheen-
13600:                        2 §                           johtajan tai puheenjohtajana toimivan vara-
13601:    Lautakunnassa on sivutolllllnen puheenjoh-        puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista
13602: taja ja kahdeksan sivutoimista jäsentä. Yksi         jäsenistä on saapuvilla.
13603: jäsenistä määrätään varapuheenjohtajaksi.
13604:    Lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä                              5 §
13605: kullekin jäsenelle varamiehen nimittää Keskus-          Asia tulee lautakunnassa vireille hakemuk-
13606: kauppakamarin varsinainen kokous neljäksi vuo-       sella. Hakemuksen on oikeutettu tekemään
13607: deksi kerrallaan. Jos joku heistä toimikaute-        käsillä olevan sopimuksen osapuoli sekä kysei-
13608: naan eroaa tai kuolee, on tilalle nimitettävä        sellä toimialalla elinkeinonharjoittajien etujen
13609: toinen henkilö jäljellä olevaksi ajaksi.             vaivaroiseksi toimiva rekisteröity yhdistys. Yk-
13610:                                                      sittäistä sopimusta koskevaa asiaa ei rekiste-
13611:    Lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh-        röity yhdistys kuitenkaan voi saattaa lauta-
13612: tajan ja yhden jäsenen sekä heidän varamie-          kunnan käsiteltäväksi vastoin edustamansa osa-
13613: hensä tulee olla henkilöitä, joiden ei voida         puolen tahtoa.
13614: katsoa edustavan mitään elinkeinonharjoittaja-
13615: tahoa. Lautakunnan kuusi jäsentä ja heidän                                 6 §
13616: varamiehensä nimitetään eri elinkeinonharjoitta-        Asiassa, joka koskee sopimusehdon käytön
13617: jatahoja tasapuolisesti edustavien etujärjestöjen    kieltämistä tai sovittelua, tulee hakemuskirjan
13618: esityksestä.                                         sisältää:
13619:    Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen-            1) sen elinkeinonharjoittajan nimi tai toimi-
13620: johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin        nimi sekä kotipaikka ja osoite, johon vaatimus
13621: tutkinnon suorittaneita. Lautakunnan puheen-         kohdistuu;
13622: johtajan, jäsenten ja näiden varamiesten tulee          2) vaatimus ja sen perusteet; sekä
13623: olla elinkeinonharjoittajien välisiin sopimus-          3) tosiseikat, joihin hakija nojautuu.
13624: ehtoasioihin perehtyneitä.                              Ennakkotiedustelua koskevassa hakemuskir-
13625:                                                      jassa on annettava asian ratkaisemiseksi tarpeel-
13626:                        3 §                           linen selvitys. Lautakunta voi hakijalta pyytää
13627:    Lautakunnan tehtävänä on sopimattomasta           sekä omasta aloitteestakin hankkia tarpeelliseksi
13628: mennettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain      katsomansa lisäselvitykset.
13629: (    / ) 2 luvun 1, 3 ja 4 S:n perusteella              Hakijan on allekirjoitettava hakemus.
13630: hakemuksesta antaa lausuntoja sekä elinkeinon-
13631: harjoittajien välisten vakiosopimusten että elin-                       7 §
13632: keinonharjoittajien kesken yksittäisten sopimus-        Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
13633: ten ehtojen l.ohtuullisuudesta.                      asiassa on hakemuskirja puheenjohtajan toi-
13634:                                            Lakialoite n:o 154                                     285
13635: 
13636: mesta annettava tiedoksi elinkeinonharjoittajal-     suuden paljastamisen, ei saa käyttää yksityiseksi
13637: le, johon vaatimus kohdistuu ja tälle on varat-      hyödyksi eikä myöskään ilmaista sivulliselle.
13638: tava tilaisuus antaa kohtuullisessa ajassa suul-
13639: linen tai kirjallinen vastineensa.                                         13§
13640:                                                         Keskuskauppakamari voi vahvistaa asiaa vi-
13641:                       8 §                            reille pantaessa maksettavan kirjaamismaksun ja
13642:   Lautakunnan kutsuu kokoon lautakunnan pu-          lausunnosta perittävän lunastusmaksun suuruu-
13643: heenjohtaja tai varapuheenjohtaja.                   den.
13644: 
13645:                       9 §                                                 14 §
13646:    Yksittäisen sopimuksen sovittelua koskevassa         Keskuskauppakamarin varsinainen kokous
13647: asiassa on lautakunnan pyrittävä sovintoratkai-      vahvistaa lautakunnan säännöt kuultuaan 2 § :n
13648: suun ja tehtävä tarvittaessa sitä edistävä eh-       3 momentissa mainittuja elinkeinonharjoitta-
13649: dotus.                                               jien etujärjestöjä.
13650: 
13651:                       10 §                                                15 §
13652:    Lautakunnan lausunto annetaan kirjallisesti          Tarkemmat määräykset tämän asetuksen so-
13653: siten, että kukin asianosaisista saa kappaleen ja    veltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teol-
13654: yksi kappale talletetaan lautakunnan arkistoon.      lisuusministeriö.
13655: 
13656:                      11§                                                  16 §
13657:    Lautakunta päättää lausuntojen saattamisesta        Tämä asetus tulee voimaan    päivänä
13658: julkisuuteen.                                        kuuta 19 .
13659:                                                        Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöön-
13660:                       12 §                           panemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voi-
13661:   Tietoa, joka sisältäisi liike- tai ammattisalai-   maantuloa.
13662:      Helsingissä      päivänä           kuuta 19
13663:                                              ' rl981 vp,
13664: 
13665: Lakialoite n:o 1
13666: 
13667: 
13668: 
13669: 
13670:                                        Kortesaimi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta
13671: 
13672: 
13673:                                           Eduskunnalle
13674:                                                                                                      i
13675:     Vuoden 1977 alusta voimaan tullut kunnal-         eli että äänet on jaettava suorassa suhteessa.
13676: lislaki on monessa suhteessa epäkansanvaltai-         Tämä on SMP:n mielestä keskeisin korjaus.
13677: nen ja edistää suuresti vallan keskitystä.            Eduskuntakäsittelyssä SMP tekee kaikki muut-
13678:     Tämän johdosta SMP:n eduskuntaryhmä               kin tarvittavat korjaukset.
13679: jätti kuluvan vaalikauden alkaessa 11 päivänä            Asian eduskuntakäsittelyssä on jo ilmennyt,
13680: huhtikuuta 1979 Veikko Vennamon ym. alle-             että · suuret puolueet ovat olleet valmiit myy-
13681: kirjoittaman lakialoitteen n:o 220 ( 1979 vp.)        mään kansanvallan periaatteen pienten puoluei-
13682: kunnallislain muuttamisesta. Tähän lakialoittee-      den kiusaamiseksi ja hävittämiseksi. Tämä' on
13683: seen SMP:n eduskuntaryhmä kokosi kaikki ne            raakaa poliittista peliä kansanvallan kustannuk-
13684: keskeiset muutoskohdat, joita ryhmämme pitää          sella. Keskustapuolue on ollut valmis lyhyt-
13685: välttämättömänä.                                      näköisistä näennäiseduistansa jopa siihen, että
13686:     Nyt hallitus on itsekin todennut, että voi-       moniin kuntainliittoihin tulisi vasemmistoenem-
13687: massa olevan kunnallislain säännökset ovat yk-        mistö, kunhan vain pienet puolueet saataisiin
13688: sityiskohdiltaan puutteelliset tai epäselvät taik-    poistetuksi suuria puolueita muka häiritsemäs-
13689: ka kaipaavat muutoin korjaamista. Hallitus on-        tä. Täytyy siis todeta, että keskustapuolueen
13690: kin antanut eduskunnalle esityksen laiksi kun-        ryhti on kansanvallan kysymyksissä täydelli-
13691: nallislain muuttamisesta (HE n:o 12/1981              sesti romahtanut.
13692: vp.), mutta hallituksen esitys johtaa erityisesti        SMP:n eduskuntaryhmä edellyttää, että nyt
13693: kuntainliiton toimielimien vaalin osalta vielä-       kun hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
13694: kin epäkansanvaltaisempaan suuntaan kuin ny-          kunnallislain muuttamisesta, tässä yhteydessä
13695: kyisessä kunnallislaissa on laita. Näin on ta-        kunnallislaki perusteellisesti korjataan ja uusi"
13696: pahtunut siitä huolimatta, että suuret puolueet       taan. Toisin sanoen eduskuntakäsittelyyn olisi
13697: ja varsinkin vasemmisto ovat koko 1970-luvun          otettava koko kunnallislaki ja niin muodoin
13698: ajan puhuneet suureen ääneen kansanvallan laa-        myös käsiteltävä ne asiat, joita SMP vuonna
13699: jentamisesta, mutta päinvastoin minkäänlaisia         1979 rinnakkaisaloitteessaan pitää keskeisinä ja
13700: käytännön tekoja kansanvallan todelliseksi laa·       tärkeinä. Voimassa olevasta kunnallislaista saa-
13701: jentamiseksi ei ole tapahtunut, kuten tämäkin         dut kokemukset on siis täysimääräisesti edus-
13702: hallituksen lakiesitys osoittaa.                      kuntakäsittelyssä hyödynnettävä.
13703:     Hallituksen esityksen 122 § sisältää erittäin        Kansalaisten ja varsinkin nuorison keskuu-
13704: räikeän epäoikeudenmukaisuuden. Tämän py-             dessa on esiintymässä yhä selvempää poliittista
13705: kälän muutos johtaa selvään kansanvallan ka-          passiivisuutta ja tilalle on syntymässä ns. vaih-
13706: penemiseen. Sillä hallituspuolueet pyrkivät te-       toehtoliikkeitä. Yksi syy näihin aikamme il-
13707: kemään suorastaan kiusaa ja haittaa nimen-            miöihin on mm. kansanvallan kapeneminen kai-
13708:  omaan pienille poliittisille ryhmittymille. Jos      killa tasoilla, myös kunnalliselämässä. Siksi täy-
13709:  hallituksen lakiesityksen linjaa noudatetaan käy-    dellinen revisio kunnallislain käsittelyn yhtey-
13710:  tännössä, saattaa monen kuntainliittoyhteisön        dessä on välttämätön.
13711:  alueella käydä niin, että vaikka alueella on sel-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13712:  vä porvarillinen enemmistö, tulisikin liittohalli-   nioittavasti,
13713:  tuksiin vasemmistoenemmistö.
13714:     SMP:n mielestä tätä 122 §:ää on korjattava                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13715:  siten, että sallitaan vaaliliitot ja että noudate-          lakiehdotuksen:
13716:  taan vaalimatematiikassa murtolukujärjestelmää
13717: 
13718: 37 088100096K
13719:                                          Lakialoite n:o 1
13720: 
13721: 
13722: 
13723:                                             Laki
13724:                                    kunnallislain muuttamisesta
13725: 
13726:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13727: .1:: 'muutetaan  10 päivänä joulukuuta 1976 anne~n kunnallislain (953/76) 16 §:n 1 momentti,
13728:   17 §:n 1 momentti, 19 §, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 6 momentti,
13729:   28 §:n 2 ja 3 momentti, 31 §:n 2 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti, 51 §:n 2 momentti,
13730:   58 §:n 5 momentti, 61 §, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 3 momentti, 70 §:n 1 momentti,
13731:   71 §:n 3 momentti, 77 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 momentti, 92 §:n 1 ja 2 momentti,
13732:   122 §:n 2 ja 4 momentti, 123 §, 126 §:n 2 momentti, 130 ja 134 §, 141 §:n 2 moment-
13733: , ti,.144 '§, 148 §:n 2 momentti ja 151 § sekä
13734: .· · lisätään lain 64 §:ään uusi 4 momentti, 122 §:ään uusi 5 momentti ja 144 §:ään uusi 2
13735: · momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
13736: 
13737: 16, 17, 19, 23, 25, 27, 28, 31, 45, 46, 51, 58,    ääniosuuksia. Eri ryhmien jäsenpaikkaosuuksia
13738:     · 61, 63, 64, 70, 71, 77, 85 ja 92 §           määrättäessä ryhmät voivat sopia vaaliliitosta,
13739: ~ (Kuten hallituksen esityksessä.)                 jolloin vaaliliitolle. tulee paikoista se osuus, jota
13740:                                                    niiden yhteenlaskettu äänimäärä edellyttää. Li~
13741:                      122 §                         säksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että jä~
13742:            Kuntainliiton toimielimet               senet edustavat kuntainliiton toimialueen eri
13743:                                                    osia.
13744: -,.....------------
13745:  (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
13746:                                                       (5 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
13747: 
13748:                                                         .123, 126, 129, 130, 134, 141, 144,
13749: ' Liittohallituksen ja sen alaisten toimielinten                    148 ja 151 §
13750: kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että jä-       (Kuten hallituksen esityksessä.)
13751: senkuntien valtuustoissa edustettuina oleville
13752: tyhmille. tulee jäsenten paikoista sen suurui-
13753: set osuudet, jotka vastaavat näiden ryhmien                     Voimaantulosäännös
13754: yiimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamia      (Kuten hallituksen esityksessä.)
13755: 
13756: 
13757:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13758: 
13759:                      J. Juhani Kortesalmi                   Anssi Joutsenlahti
13760:                      Urho Pohto                             Urpo Leppänen
13761:                                               1981'vp.
13762: 
13763: Lakialoite n:o 2
13764: 
13765: 
13766: 
13767: 
13768:                                   Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttami-
13769:                                      sesta
13770: 
13771: 
13772:                                         Eduskunnalle
13773: 
13774:    HallitUs on antanulti eduskunnalle esityksen      kin ilmeisesti pidettävä esityksen paaastana.
13775: n:o p ( 1981 vp.) kunnallislain muuttami-            Tämä ei luonnollisestikaan saa olla muutoksen
13776: sesta. Esitys perustuu kokemuksiin, joita uuden      syy, vaan laki tältä osin on pysytettävä ennal-
13777: kunnallislain käytäntöön soveltamisesta on saa-      laan. Sen sijaan ehdotus kieliryhmien tasapuoli-
13778: tu: Hallitus toteaa, että "lakiin tehdään vähäi-     sesta kohtelusta on paikallaan. Ehdotetun 122
13779: setkin korjaukset, joita voidaan pitää tarpeelli-    §:n 5 momentin muotoilu on kuitenkin kor-
13780: sina". Näin laaja hallituksen tarkastelukulma        jattava.                                       .
13781: antaa mahdollisuuden eduskunnassa puuttua               Esityksen laaja-alaisuudesta ja perustelujen
13782: myös yksityiskohtaan, jota esityksessä ei ole        ylimalkaisuudesta johtuu, että myös tilintarkas-
13783: erikseen kosketeltu.                                 tusohjesääntöä koskevaan 97 §:ään on tässä
13784:    Esitys on niukahkosti perusteltu eikä pää-        yhteydessä puututtava. Tilintarkastus on kun-
13785: asiallinen sisältö sisällä yhtäkään mainintaa sii-   tien toiminnan valvonnan tärkeimpiä muotoja.
13786: tä, miten lakia ehdotetaan muutettavaksi. Tä-        Luottamushenkilötilintarkastajat takaavat kun-
13787: mäkin puoltaa, että myös esityksessä nimeä-          nan varainkäytön eli kuntalaisilta perittyjen
13788: mättömät säännökset ,tulevat eduskuntakäsitte-       verojen ja niiden hallinnon tutkimuksen ja niis•
13789: lyssä tarkastelun kohteiksi.                         tä tehtävien johtopäätösten oikeudenmukaisuu-
13790:     Hallitus ehdottaa kunnallislain 122 § :n 4       den vain, jos tilintarkastajien poliittinen edusta-
13791: niohiehttia mtilitett,!ivaksi niin, että kuntain-    vuus on tarpeeksi laaja. Jos tätä pohjaa kaven-
13792: liiton toimielinten jäsenten poliittinen pohja       netaan, poliittinen jääviys pääsee runtelemaan
13793: nykyisestään kapenee. Tällainen eshys on kan-        kuntalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeää kon-
13794: sanvallan perusteiden vastainen, minkä vuoksi        trollikeinoa.
13795: sitä ei voida hyväksyä. Näin sitäkin suurem-            Käytännössä on osoittautunut, että tilintar-
13796: malla syyllä, kun esityksen toteutuminen joh-        kastajien lukumäärää perusteetta alennetaan.
13797: taisi nurinkurisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun-   Tämä tapahtuu ohjesääntöä muuttamalla. Asia
13798: tainliiton liittohallituksen voimasuhteet saatta-    on pääpiirteissään poliittinen kysymys ja pää-
13799: vat muodostua päinvastaisiksi kuin jäsenkun-         töksen tekijät tietenkin kantavat poliittisen
13800: nissa äänestäjien yhteismäärien vastaava jakau-      vastuun menettelystään. On kuitenkin paikal-
13801: tuma.                                                laan, että myös tilintarkastajat itse saavat esit-
13802:     Nykyinen säännös kuntainliiton toimielinten      tää käsityksensä tilintarkastusohjesäännön muu-
13803: valinnasta aiheutti viranomaisille vaikeuksia        toksista, myös muista kuin jäsenmäärää koske-
13804: vain lain käytäntöön soveltamisen alkuvaiheessa.     vista. Tätä koskeva säännös olisi otettava 97
13805: Nyttemmin ongelmat ovat selvinneet, lukuun-          § :n uudeksi 2 momentiksi.
13806: ottamatta eräitä suurehkoja poliittisia ryhmiä,         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13807: joille myös muiden ryhmien osallistuminen kun-       tavasti,
13808: tainliittojen toimintaan on selvästikin muodos-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13809: tunut jatkuvaksi vaivaksi. Tästä irtipääsyä on-               lakiehdotuksen:
13810:                                             L~itett:o 2
13811: 
13812: 
13813: 
13814: 
13815:                                                Laki
13816:                                      kunnallislain muuttamisesta
13817: 
13818:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13819: ': muutetqan,: lQ päivänä,.joulukuUJta: 1976 annetun kunnallislain (953/76) 16 §:n 1 momentti,
13820:  17 §:n 1 momentti, 19 §, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2. momentti, 27 §:n 6 momentti,
13821:  28 §:n 2 ja 3 momentti, 31 §:n 2 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti, 51 §:n 2 momentti,
13822:  58 §:n 5 momentti, 61 §, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 3 momentti, 70 §:n 1 momentti,
13823:  71 §:n 3 momentti, 77 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 momentti, 92 §:n 1 ja 2 momentti,
13824:  122 §:n 2 ja 4 momentti, 123 §, 126 §:n 2 momentti, 129 §:n 2 momentti, 130 ja 134 §,
13825:  141 §:n 2 momentti, 144 §, 148 §:n 2 momentti ja 151 § sekä
13826:    lisätään ·Joo 64 §:ään uusi 4 momentti, 97 §:ään uusi 2 momentti, 122 §:ään uusi 5 mo-
13827:  mentti ja 144 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
13828:  momentiksi, seuraavasti:
13829: 
13830:   16, 17, 19,23,25,27,28, 31,45,46,51,               vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina
13831:    58, 61, 63, 64, 70, 71, 77, 85 ja 92 §            olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa
13832:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                   ääniosuutta kuntainliiton alueella. Lisäksi on
13833:                                                      kiinnitettävä huomiota siihen, että jäsenet edus-
13834:                       97 §                           tavat kuntainliiton toimialueen eri osia.
13835:               Tilintarkastussääntö                      Jos kuntainliiton toimialue on kaksikielinen,
13836:                                                      on 4 momentissa :tarkoitettujen kuntainliiton
13837:                                                      toimielinten kokoonpano aina sovitettava myös
13838:    Tilintarkastajille on varattava tilaisuus antaa   niin, että jäsenet edustavat molempia kieliryh-
13839: ls.usuntonsa tilintarkastussäännön hyväksymises-     miä, taikka siinä tapauksessa, että toiminta
13840: tä tai mutllttamisesta.                              palvelee vain yhtä kieliryhmää, jäsenet edusta-
13841:                                                      vat tätä kieliryhmää.
13842:                      122 §
13843:            Kuntainliiton toimielimet                 123, 126, 129, 130, 134, 141, 144, 148 ja
13844:                                                                         151 §
13845:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä.)
13846:   ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
13847: 
13848:   Liittohallituksen ja sen alaisten toimielinten                Voimaal11tulosäännös
13849: kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se         (Kuten hallituksen esityksessä.)
13850: 
13851: 
13852:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
13853: 
13854:                      Terhi Nieminen-Mäkynen                      Anneli Kivitie
13855:                      Helvi Hyrynkangas                          Jaakko Itälä
13856:                                              . ,1~81 vp.
13857: 
13858: Lakialoite ti:o J
13859: 
13860: 
13861: 
13862: 
13863:                                    Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta
13864: 
13865: 
13866:                                          E d u s k u n n a lle
13867: 
13868:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         seen virheelliseen lopputulokseen, että liitm:.
13869: laiksi kunnallislain muuttamisesta (HE n:o 12/        valtuustossa ja liittohallituksessa vallitsee eri-
13870: 198[ vp.). Siinä esitetään mm. kuntainliitc           laiset poliittiset voimasuhteet. Tätä ei voidlt
13871: tojen ·liittohallituksen ja sen alaisten toimielin-   pitää kuntainliittojen toimivuuden kannalta tar-
13872: ten kokoonpanoa koskevaa säännöstä muutet-            koituksenmukaisena. Lisäksi pienet poliittiset
13873: tav~si siten, että eri ryhmien osuudet jäsen-         ryhmittymät joutuisivat uudesta käytännöstä
13874: ten paikoista määräytyvät, niiden viimeksi toi-       kärsimään kohtuuttomasti. Liittoutumien salli•
13875: mitetuissa kunnallisvaaleissa saamien äänimää-        minen on perusteltua myös siksi, että se kun~
13876: rien ja suhteellisessa vaalissa noudatettavan las-    nallisvaaleissakin on sallittua ja sen epäämineli
13877: kennan mukaan. Tähän asti osuudet on mää-             liittohallitusten vaalissa muuttaisi kunnallisvaa•
13878: rätty äänimäärien suoran suhteen mukaan.              Iien tuloksen toisenlaiseksi.
13879:    Suhteellisen laskennan käyttöönotto on si-            Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm-
13880: nänsä oikein. Perustuvathan muutkin meillä            nioittavasti,
13881: toimitettavat vaalit suhteelliseen laskentaan.
13882:     Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan sallita               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13883: liittoutumia vaalissa. Tämä voi johtaa sellai-               lakiehdotuksen:
13884: 
13885: 
13886: 
13887:                                                 Laki
13888:                                      kunnallislain muuttamisesta
13889: 
13890:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
13891:  lislain (953/76) 122 §:n 4 momentti,
13892:     muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 16 §:n 1 mo-
13893:  mentti, 17 §:n 1 momentti, 19 §, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 6 mo-
13894:  mentti, 28 §:n 2 ja 3 momentti, 31 §:n 2 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti, 51 §:n
13895:  2 momentti, 58 §:n 5 momentti, 61 §, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 3 momentti, 70 §:n 1
13896:  momentti, 71 §:n 3 momentti, 77 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 momentti, 92 §:n 1 ja 2 mo-
13897:  mentti, 122 §:n 2 momentti, 123 §, 126 §:n 2 momentti, 129 §:n 2 momentti, 130 ja
13898:  134 §, 141 §:n 2 momentti, 144 §, 148 §:n 2 momentti ja 151 § sekä
13899:     lisätään lain 64 §:ään uusi 4 momentti, uusi 122 a § ja 144 §:ään uusi 2 momentti,
13900:  jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
13901: 
13902: 16, 17, 19, 23, 25, 27, 28, 31, 45, 46, 51,             ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
13903:    58, 61, 63, 64, 70, 71, 77, 85 ja 92 §
13904:   (Kuten hallituksen esityksessä.)
13905:                                                                             122 a §
13906:                      122 §                                Liittohallituksen sekä lautakuntien ja johto-
13907:           Kuntainliittojen toimielimet                kuntien kokoonpano on sovitettava sellaiseksi,
13908:                                                       että se vastaa poliittisia voimasuhteita kuntain-
13909:                                                       liiton jäsenkuntien valtuustoissa kokonaisuutena
13910:                                             Lakialoite n:o 3
13911: 
13912: 
13913: katsoen. Sovittamisen perustaksi otetaan niiden       ennen vaalin toimittamista liittovaltuustOn pu~
13914: eri äänestäjäryhmien ehdokkaille viimeksi toi-        heenjohtajalle. Liittoutuneiden valtuustoryh-
13915: mitetuissa kunnallisvaaleissa kaikista kuntain-       mien ja muiden äänestäjäryhmien äänien luku-
13916: liittojen jäsenkunnista annettujen äänien luku-       määrät lasketaan tällöin toimielimen kokoon-
13917: määrät, joista vähintään yhdessä jäsenkunnassa        panoa sovitettaessa yhteen ja tällaiseen ryhmit-
13918: on tullut valituksi ainakin yksi val~uutettu.         tymään sovelletaan, mitä 1 momentissa on sää-
13919: Kunkin toimielimen jäsenet ja varajäsenet va-         detty äänestäjäryhmästä.
13920: litaan mainittujen äänestäjäryhmien edustajista          Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä on
13921: sen mukaan kuin nämä ryhmät suhteellisessa            säädetty, liittohallituksen sekä lautakuntien ja
13922: vaalissa saisivat toimielimeen edustajia, jo$ ve.r-   johtokuntien kokoonpano on mahdollisuuksien
13923: tauslukuina olisivat mainitut äänien lukumää-         mukaan sovitettava niin, että väestön kielisUh-
13924: r~t.                                                  teet ja alueellinen edustavuus tulevat asianmu-
13925:  ·· Kahta tai useampaa äänestäjäryhmää edusta-        kaisesti huomioon otetuiksi.
13926: yat liittovaltuuston valtuustoryhmät voivat vaa-         Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei sovel-
13927: lissa liittoutua. Yksi tai useampi liittovaltuus-     leta liittohallituksen, lautakunnan eikä johto-
13928: _ton valtuustoryhmä voi vaalissa liittoutua myös      kunnan jaostoon eikä toimikuntaan.
13929: ~llaisen 1 momentissa mainitun äänestäjäryh-
13930: män kanssa, jolla ei ole edustajaa liittovaltuus-     123, 126, 129, 130, 134, 141, 144, 148 ja
13931: tossa. Tätä varten liittovaltuuston valtuusto-                           151 §
13932: ryhmän tulee hankkia kaikkien kysymyksessä              (Kuten hallituksen esityksessä.)
13933: olevaan äänestäjäryhmään kuuluvien kuntain-
13934: liiton jäsenkuntien valtuutettujen allekirjoit-                  Voimaantulosäännös
13935: t~~ ilmoitus liittoutumisesta ja toimittaa tämä         (Kuten hallituksen esityksessä.)
13936: 
13937: 
13938: ~·     Helsingis'sä 12 päivänä helmikuuta 1981
13939: 
13940:           Paavo Vesterinen               Lea Sutinen                    Hannu Tenhiälä
13941:           Alvar Saukko                   Petter Savola                  Marjatta Väänänen
13942:           Mikko Jokela                   Olavi Martikainen              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13943:           Juhani Tuomaala                Mauno Manninen                 Mauri Pekkarinen
13944:           Toivo Yläjärvi                 Heimo Linna                    Veikko Pihlajamäki
13945:           Pentti Poutanen                Mikko Pesälä                   Markku Kauppinen
13946:           Kalevi Mattila                 Matti Maijala                  Esko Pekonen
13947:           Hannele Pokka                  Lauri Palmunen                 Orvokki Kangas
13948:                                          Mikko Kaarna
13949:                                             . 1981 vp;
13950: 
13951: Lakialoite n:o 4
13952: 
13953: 
13954: 
13955: 
13956:                                   Linna: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta
13957: 
13958: 
13959:                                         Eduskunnalle
13960: 
13961:    Hallitus on antanut eduskunnalle vuoden            joita ei voida pitää maatiloina, jäisivät, toisin
13962: 1981 valtiopäivillä esityksen n:o 6 luonnon-          kuin on ollut tarkoitus, verotuksen ulkopuo-
13963: suojelulain ja tulo- ja varallisuusverolain muut~     lelle. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiehdotuksen
13964: tamisesta.                                            i2 § :n 2 momenttia täydennettäväksi siten,
13965: . Hallituksen esityksen tarkoituksena on muut-        että valtio ja sen laitokset joutuvat suoritta~.
13966: taa voimassa olevaa luonnonsuojelulakia niin,         maan veroa kunnalle paitsi maatilojensa, myös
13967: ettäjqs luonnonsuojelualue muodostetaan luon-         niihin verrattavien maa-alueittensa tuloista:
13968: nonsuojelulain ( 71/23) perusteella, voidaan          Kun verovelvollisuus tällöin ei riipu maatilojen
13969: kunnille maksaa korvausta kunnallisveron tuo-         ja niihin verrattavien muiden maa-alueiden
13970: ton menetyksestä ja yksityisille maanomistajille      käyttötarkoituksesta, on val.tio verovelvollinen.
13971: rauhoittamispäätöksen aiheuttamista alueen            kunnalle esim. luonnonsuojelulaissa tarkoite~
13972: käyttöoikeuden rajoituksista.                         tuista, metsää käsi_ttävistä suojelualueista ja
13973:    Hallituksen esitys selventää kuntien kan-          sotilastarkoituksiin käytettävistä metsäalueista."
13974: nalta nykyistä korvauskäytäntöä. Hallituksen              Periaatteelliselta kannalta ei voi pitää oikea-
13975: esityksen puutteena on pidettävä sitä, että kor-      na sellaisen käytännön yleistymistä,: että .lalqen
13976: vausten saanti niin yksityisten kuin kuntienkin       antama turva jätetään riippuvaiseksi siitä onko
13977: osalta on kytketty siihen, onko valtion tulo-         tulo- ja menoarviossa varoja tarkoitukseen.
13978: ja menoarviossa varattu korvauksiin määrära-          Yleisesti hyväksytty käytäntöhän on se, että
13979: hoja vai ei.                                          lakf menee edelle· ja valtion tulo- ja:· menoar-
13980:    Tältä osin hallituksen esitys on selvästi ris- .   vioon otetaan lakien edellyttämät varat.
13981: tiriidassa voimassa olevan tulo- ja varallisuus-        · Toisestakaan näkökulmasta katsottuna ei
13982: verolain kanssa, jonka 12 § :n 2 momentissa           luonnonsuojelun ymmärtämisen kannalta voi
13983: todetaan seuraavaa: "Valtio ja sen laitokset          hallituksen esityksen sisältöä pitää tarkoituk-
13984: suorittavat kunnalle veroa vain maatilojensa ja       senmukaisena, sillä se johtaa kuntien verotuo-
13985: niihin verrattavien muiden maa-alueittensa tu-        ton alentumiseen pääasiassa maamme kehitys-
13986: loista, ... "                                         alueilla. Tämä näkökohta selviää hallituksen
13987:     Sanat "niihin verrattavien muiden maa-alueit-     esityksen n:o 5 (1981 vp.) perustelujen toi-
13988: tensa" on lisätty lakitekstiin eduskuntakäsitte-      selta sivulta.
13989: lyssä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o            Vähintään kohtuulliselta tuntuisi lainsäädän-
13990: 45 vuoden 1974 valtiopäiviltä todetaan asiasta        nön kannalta katsottuna, että kun luonnonsuo-
13991: seuraavasti: "Lakiehdotuksen (esitys n:o 40/          jelukysymyksiä pyritään voimakkaasti edistä-
13992: 1974) 12 §:n 2 momentin mukaan valtio ja              mään, samalla huolehditaan siitä, ettei näillä
13993: sen laitokset ovat verovelvollisia kunnalle mm.       toimenpiteillä aiheuteta kehitysalueiden kun-
13994: maatilojensa tuloista. Säännös merkitsee val-         nille ja yksityisille maanomistajille nykyiseen
13995: tion maiden nykyistä laajempaa verollisuutta ja       tilanteeseen verrattuna uusia vaikeuksia.
13996: tietää sitä, että valtio joutuisi maksamaan ve-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
13997: roa maatiloistaan myös silloin, kun niitä käy-
13998: tetään yleisiin tarkoituksiin. Säännöksen ehdo-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13999: tetusta sanamuodosta saattaa kuitenkin olla                  lakiehdotuksen:
14000: seurauksena, että eräät sellaiset valtion maat,
14001: 296                                      Laki$10iti: n:t> 4
14002: 
14003: 
14004: 
14005:                                             Laki
14006:                                luonnonsuojelulain muuttamisesta
14007: 
14008:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14009:    muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 1 §:n .3 mo-
14010:  mentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1941 annetussa laissa (399/41), sekä
14011:   lisätään lakiin uusi 5 a, 5 b ja 11 a § seuraavasti:
14012: 
14013:                     1 §                                                   11 a §
14014:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                     Edellä 9 §:ssä tarkoitetun suojelualueen
14015:                                                     omistajalle maksetaan korvausta. niistä talou-
14016:                       5a §                          dellisista menetyksistä, joita hänelle aihet!tuu
14017:    Niille kunnille, joiden alueella suojelualue     rauhoittamispäätöksen mukaisista alueen käyt-
14018: sijaitsee, maksetaan valtion varoista korvausta     töoikeuden rajoituksista. Korvaus maksetaan
14019: siitä kunnallisveron tuoton vähentymisestä,         valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu-
14020: jonka kunnille arvioidaan suojelualueen muo-        kaisesti, ja se suoritetaan omistajalle kertakaik~
14021: dostamisen johdosta aiheutuvan metsätalou-          kisena välittömästi rauhoittamispäätöksen anta-
14022: desta saatavasta tulosta maksettavan veron pie-     misen jälkeen.
14023: nentymisenä. Korvauksen myöntämisestä päät-            ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14024: tää valtioneuvosto.
14025:    Edellä tarkoitetun korvauksen maksaa metsä-
14026: hallitus kunnille vuosittain.                                   Voimaantulosäännös
14027:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä.)
14028:                    5b §
14029:   (Kuten hallituksen esityksessä.)
14030: 
14031: 
14032:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
14033: 
14034:                                          Heimo Linna
14035:                                              1?81 vp.                                            297
14036: 
14037: Lakialoite n:o 5
14038: 
14039: 
14040: 
14041: 
14042:                                  Leppänen: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta
14043: 
14044: 
14045:                                         Eduskunnalle
14046: 
14047:    Maamme perustuslaissa taataan jokaiselle            SMP on sita mieltä, että työllisyyslairi asian-
14048: työnoikeus. Käytännössä tämä on kuitenkin           omainen kohta on kirjoitettava todella perus~
14049: maamme hallitusten ja valtaa pitävien toimesta      tuslaillisen työnoikeuden edellyttämään muo-
14050: täysin laiminlyöty. Nyt hallitus peitelläkseen      toon.                                  ·
14051: asiaa on antanut eduskunnalle esityksen (HE           Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta~
14052: n:o 18/1981 vp.) työllisyyslain muuttami-           vasti,
14053: sesta. Tämänkin. hallituksen esityksen tal1to
14054: on jäänyt puolitiehen. Vain osa perustuslain                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14055: työnoikeuden määräyksen vaikutukse.sta halu-               lakiehdotuksen:
14056: taan toteuttaa käytännössä.
14057: 
14058: 
14059: 
14060:                                              Laki
14061:                                     työllisyyslain muuttamisesta
14062:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1971 annettuun työllisyys-
14063:  lakiin ( 946/71) uusi näin kuuluva 6 a §:
14064: 
14065:                       6a §
14066:    Toimeentulon ja työnoikeuden jokaiselle          söille ja yksityisille. Kuitenkin myönnettäessä
14067: turvaamiseksi voidaan työllisyyden hoitoon          työllisyysmäärärahoista rahoitusta henkilöstön
14068: osoitetuista valtion työllisyysmäärärahoista nii-   palkkaamiseen työvoimaviranomaiset myöntävät
14069: de~ käyttötarkoituksen puitteissa tarvittaessa      määrärahat työnantajille siten kuin siitä on
14070: osoittaa määrärahoja valtion virastoille ja lai-    erikseen säädetty tai määrätty.
14071: toksille niiden tarpeisiin käytettäväksi sekä          (2-4 mom. kuten hallituksen esityk~sä.)
14072: asianomaisille ministeriöille valtionavun myön-
14073: tämiseksi kunnille ja kuntainliitoille sekä val-               Voimaantulosäännös
14074: tioneuvoston päätöksen perusteella myös yhtei-        (Kuten hallituksen esityksessä.)
14075: 
14076: 
14077:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14078: 
14079:                                           Urpo Leppänen
14080: 
14081: 
14082: 
14083: 
14084: 38 088100096K
14085: 298                                          1?81' vp;
14086: 
14087: Lakialoite n:o 6
14088: 
14089: 
14090: 
14091:                                  Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n
14092:                                     muuttamisesta
14093: 
14094: 
14095:                                         Eduskunnalle
14096: 
14097:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan       settava takaisin riippuen siitä, kuinka pitkän
14098: satunnainen myyntivoitto on veronalaista tuloa,     ajan auto on ollut invalidin käytössä. Palau-
14099: jos luovutettava omaisuus on ollut luovuttajan      tettavan veron määrää vähennetään yhdellä
14100: hallussa 5 vuotta lyhyemmän ajan. Satunnai~         kolmaskymmenneskuudesosalla jokaiselta kuu~
14101: nen myyntivoitto lasketaan siten, että omai-        kaudelta, minkä auto on ·ollut invalidin käy.
14102: suuden luovutushinnasta vähennetään hankinta-       tössä. Näin ollen invalidiauto voidaan myydä,
14103: menon poistamatta oleva osa ja voiton hank-         kolmen vuoden kuluttua ilman, että vero mää-
14104: kimisesta aiheutuneet menot.                        rätään takaisin maksettavaksi.
14105: .. Sanotun lainkohdan .. mukaan veronalaista           Jos invalidi myydessään autonsa kolmen
14106: satunnaista myyntivoittoa saattaa syntyä sellai-    vuoden kuluttua saa kuitenkin auton luovu-
14107: sessakin tapauksessa, jossa myyntivoiton verot-     tuksesta myyntivoittoa, on hänen maksettava
14108: tamista ei voida pitää kohtuullisena. Auto- ja      tästä tuloveroa. Mielestäni tässä on ilmeinen
14109: moottoripyöräverosta annetun lain mukaan            ristiriita, joka tulisi korjata säätämällä invali-
14110: myönnetään sanotussa laissa tarkoitetusta ve-       diauton luovutuksesta saatu myyntivoitto vero-
14111: rosta palautusta sellaisista autoista, jotka ensi   vapaaksi.
14112: kertaa rekisteröitäessä tulevat invalidin käyt-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14113: töön. Jos tällainen auto myydään muulle kuin
14114: veronpal~utukseen oikeutetulle invalidille, on.               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14115: veronpalautus joko kokonaan tai osittain mak-              lakiehdotuksen,;
14116: 
14117:                                             Laki
14118:                          tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n inuuttamisest~
14119:    · Edllskunnan päätöksen mukaisesti
14120: ... muutelaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) .
14121: . 41 § :;n 2 momentti sekä
14122: ; ·' :lisätäan ·sanottuun pykälään uusi 4 momentti seuraavasti:
14123:                      21 §
14124: - - - ..J.. ~· ~ ~ - ~ - ..:..... - - -           vutuksesta saatua m}ryntivoittoa, jos luoVli::.
14125:    ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.l .. .. tettu auto on ollut myyjän hallussa vähintään
14126:                                                   kolmen vuoden ajan.
14127:   Satunnaisena myyntivoittona ei pidetä 14
14128: päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moottori·
14129: pyöräverosta annetun lain (482/67) 17 §:n            Tämä laki tulee voimaan     päivänä
14130: 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen autojen luo- kuuta 198 .
14131: 
14132:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
14133: 
14134:          Impi Muroma                   Ulla Järvilehto                 Erkki Korhonen
14135:          Antero Juntumaa               Olavi Ronkainen                 Väinö Rautiainen
14136:                     Asser Stenbäck                        Jorma Fred
14137:                                               1981 vp.                                              299
14138: 
14139: Lakialoite. n:o 7
14140: 
14141: 
14142: 
14143: 
14144:                                   P. Vennamo yni.: Ehdotus laiksi indeksiehdon . käytön rajoitta-
14145:                                      misesta annetun lain muuttamisesta ·
14146: 
14147: 
14148:                                         Edusku~nalle
14149: . -·
14150:    Voimakas inflaatio ja hallituksen toteuttama      merkitystä omaavaa indeksiehtoa. Tätä osoitta~
14151: tahallinen rahan arvon alentaminen ovat mer-         jo pelkästään se, että hallituksen esityksen mu:
14152: kinneet sitä, että kansamme elintaso on kulu-        kaan indeksiehto olisi mahdollinen vain niissä
14153: neina vuosina voimakkaasti laskenut ja säästä-       sopimuksissa, jotka tiukasti noudattavat halli~
14154: väisten kansalaisten. talletusten ja säästöjen os-   tuksen hyväksymää palkankorotusten minimi~
14155: toarvo paljolti hävinnyt. Tämä on merkinnyt          linjaa, jonka lisäksi indeksiä ryhdyttäisiin laske-
14156: sitä, että lisääntyvä kansantulemme on kiihty-       maan vasta maaliskuun 1981 alusta, jolloin val-
14157: vällä vauhdilla ajautunut toisaalta progressiivi-    taosa. kuluvan vuoden hinnankorotuksista on jo
14158: sen verotuksen seurauksena valtion pussiin ja        toteutettu. Tämä paljastuu myös hallituksen
14159: to1saalta pääomanomistajien ja suurten velallis-     muutama päivä sitten toteuttamista huomatta-
14160: ten hyväksi. SMP ei voi pitää tällaista kehitys-     vista h.innankorotuksista mm. polttoaineiden
14161: tä oikeana, koska se kasvattaa tulo- ja elintaso-    kohdalla·.               · · ·· ·   ·. · ·
14162: eroja maassamme, vähentää ja kuolettaa välttä-          SMP ei voi hyväksyä palkansaajien, maata-
14163: mätöntä säästämishalua ja vaikeuttaa erityisesti     lousyrittäjien ja tallettajien kiristyslinjaa. Sen
14164: pienituloisten palkansaajien asemaa. Lisäksi         vuoksi eduskunnan tulisi muuttaa hallituksen
14165: ovat perhe- ja pienviljelmät ajautuneet tapahtu-     esitystä siten, että indeksiehto olisi sallittu kai-
14166: neen kehityksen seurauksena vuosi vuodelta pa-       kissa olosuhteissa palkkojen kohdalla sekä että
14167: hempaan taloudelliseen kurimukseen.                  se voitaisiin ilman rajoituksia liittää kaikkiin
14168:    Keskeinen väline kansan reaaliansiotason          työ-, virka- ja toimiehtosopimuksiin. Näiden li-
14169: laskemisessa inflaation avulla on ollut hallitus-    säksi myös eläkkeet, hautausavustukset, elatus-
14170: puolueiden ja kokoomuksen SMP:n vastustuk-           avut, hintapoliittinen tuki, metsätyömiehen an-
14171: sesta huolimatta säätämä laki indeksiehdon           siot, lapsilisät ja muut perhepoliittiset avustuk-
14172: käytön rajoittamisesta, jolla on estetty ansioi-     set ja muut vastaavat sosiaaliturvan ja muut
14173: den ja säästöjen turvaaminen rahan arvon ale-        korvaukset tulisi voida sitoa indeksiin ilman
14174: nemiselta. Tämä laki säädettiin uudelleen vii-       lain asettamia rajoituksia. Vain tätä tietä
14175: meksi joulukuussa 1980 SMP:n voimakkaasta            SMP:n käsityksen mukaan voidaan kansamme
14176: vastustuksesta huolimatta.                           toimeentulo turvata inflaatiolta ja estää yhtei-
14177:    Hallitus on ollut pakotettu työmarkkinarat-       sellä työllä aikaansaadun kansantulemme valu-
14178: kaisun yhteydessä nyt antamaan eduskunnalle          minen valtion ja pääomanomistajien hyväksi.
14179: esityksen kyseisen lain vähäisestä muuttamises-         Usäksi tulisi käsityksemme mukaan indeksi-
14180: ta (HE n:o 25/1981 vp.). Tämän muutosesi-            ehto sallia myös pientalletusten kohdalla sääs-
14181: tyksen tarkoituksena, kuten lain perusteluista       tämishalukkuuden säilyttämiseksi ja säästöjen
14182: ja lakitekstistä käy ilmi, ei kuitenkaan ole palk-   ostoarvon turvaamiseksi.
14183: kojen ja ansioiden turvaaminen inflaatiolta,
14184: vaan työntekijäjärjestöjen pakottaminen palkan-        Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
14185: saajien kannalta kielteiseen tuloratkaisuun. Se-     tamme kunnioittaen,
14186: kä työntekijäjärjestöt että eduskunta pyritään
14187: ratkaisulla panemaan seinää vasten ilman, että                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14188: sopimuksiin on tarkoituskaan liittää todellista              lakiehdotuksen:
14189: :300                                       La~Raloi~. n:o 7
14190: 
14191: 
14192: 
14193: 
14194:                                               Laki
14195:                 indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta
14196: 
14197:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä
14198:  joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:ään uudet näin kuuluvat 3 ja 4 momentit:
14199:                       2 §                              Samoin on elinkustannusindeksin muutoksiin
14200:                                                     perustuva indeksiehto sallittu, milloin kysy-
14201:    Tätä lakia ei myöskään sovelleta palkkaan, myksessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan
14202: eläkkeeseen, työ-, virka- tai toimiehtosopimuk· · · rahalaitokseen sijoitettu pientalletus. Valtioneu-
14203: seen, hautausapuun, elatusapuun ja muuhun voston on tarkemmin määrättävä, mitä on pi-
14204: Jcorvauk.seen eikä valtion maksamaan hintapo- dettävä pientalletuksena.
14205: liittise~ tukeen, metsätyömiehen ansioon ja
14206: Japsilisään ja muihin perhepoliittisiin korvauk-
14207: siin. sekä sosiaaliturvaan ~isältyviin päivätahoi-                Voimaantulosäännös
14208: hin ja muihin korvauksiin.                             (Kuten hallituksen esityksessä.)
14209: 
14210: 
14211:        Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
14212: 
14213:           Pekka Vennamo                 Veikko V erinamo               Urho Pohto
14214:           Urpo Leppänen                 J. Juhani Kortesalmi           Anssi Joutsenlahti
14215:                                                1981 yp;
14216: 
14217: Lakialoite n:o 8
14218: 
14219: 
14220: 
14221: 
14222:                                   Niskanen: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
14223:                                      annetun lain muuttamisesta
14224: 
14225: 
14226:                                          E d u s k u n n a 11·e
14227: 
14228:    .Hallituksen esityksessä n:o 25 eduskunnalle      kansaajain käsiä ennakkoon. Katsomme, ettei
14229: laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta anne-     ammattiyhdistysliikkeen toimintavapauteen pi~
14230: tun lain muuttamisesta indeksiehto hyväksy-          dä kajota.                               .
14231: tään vain sopimuksissa, jotka noudattavat eräi-         Edellä olevan perusteella ja viitaten ministe-
14232: den keskusjärjestöjen alustavasti hyväksymää         rien Aalto ja Saarto valtioneuvostossa esittä-
14233: ratkaisua. Lisäehtona on, että tällaista ratkaisua   mään kantaan ehdotan,
14234: koskeva asiakirja on allekirjoitettava viimeis-
14235: tään 10 päivänä maaliskuuta 1981. Hallituksen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14236: esityksellä ja sen hyväksymisellä sidotaan pal-              lakiehdotuksen:
14237: 
14238: 
14239:                                                Laki
14240:                 indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta
14241: 
14242:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä
14243: · joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
14244: 
14245:                        2 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
14246:                                                      kuuta 1981.
14247:    Tätä lakia ei myöskäiin sovelleta työ-, virka-
14248: tai toimiehtosopimukseen maaliskuun 1 päivän
14249: 1981 ja helmikuun 28 päivän 1983 välisenä
14250: aikana.
14251: 
14252: 
14253: 
14254:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
14255: 
14256:                                            Helvi Niskanen
14257: 3ö2                                            1981 Vp.
14258: 
14259: Lakialoite n:o 9
14260: 
14261: 
14262: 
14263: 
14264:                                    Kuoppa: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
14265:                                       annetun lain 2 §:n muuttamisesta
14266: 
14267: 
14268:                                          Eduskunnalle
14269: 
14270:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        vä tai huono. Siitä on meillä viime vuosilta
14271: indeksiehdon käytön rajoittamisesta (HE n:o           kokemuksia. V. 1979 työehtosopimuksessa oli
14272: 25/1981 vp.). Esitys ei tyydytä seuraavista           indeksiehto. Sen mukaan ainoa tarkistusajan-
14273: syistä:                                               kohta oli lokakuun alussa. Mikäli silloin indek-
14274:    Viime vuosina on indeksiehdon sisällyttämi-        siluku olisi ylittänyt 233 :n rajan, olisi palkkoja
14275: nen palkkasopimuksiin ollut kiellettyä. Indeksi-      korotettu 17 pennillä. Tämä indeksiehto ·olisi
14276: sidonnaisuuden puuttuminen on ollut yksi syy          toteutettuna antanut yli 7 % :n hintojen koro-
14277: palkansaajien reaaliansiotason laskuun. Tästä         tuks-ista vain 1 %:n palkkojen korotuksen. Eikä
14278: syystä työläiset ovat vaatineet kunnollisen in-       tuota 17 pennin korotustakaan tullut, sillä in-
14279: deksiehdon soveltamista palkkasopimuksiin.            deksiehto oli jo alunperin rajattu niin, että
14280: Vaatimukset johtuvat niistä kokemuksista, joi-        elinkustannusten korotusten odotettiin pysyvän
14281: ta työläisillä on purkuehdosta, kurkistus- ja tir-    indeksipisteluvun 233 alapuolella. Näin tapah-
14282: kistysaukoista, tarkistuslausekkeista tai muista      tuikin. Kuukauden kuluttua raja tietenkin yli-
14283: vastaavista työehtosopimuksiin sisältyneistä eh-      tettiin. Tässä on malliesimerkki huonosta in-
14284: doista.                                               deksiehdosta.
14285:    Vuoden 1976 tulopoliittisessa ratkaisussa oli          Työläisten vaatimukset ovat tällä hetkellä
14286: purkuehto. Syksyllä SAK:n johto esitti siihen         selkeät. Työläisten vaatimusten mukaan indek-
14287: perustuen 46 pennin palkankorotusvaatimuk-            siehdon laukeamiskynnyksen tulee olla alhainen
14288: sen kesken sopimuskauden. Tuo vaatimus esi-           ja indeksin nousu on korvattava täysimääräise-
14289: tettiin ennen vuoden 1976 kunnallisvaaleja.           nä. Työmarkkinajärjestöt eivät näytä ottavan
14290: Kun kunnallisvaalit olivat ohi, luovuttiin vähin      työläisten vaatimuksia huomioon. Jo viime vuo-
14291: aamn esitetystä palkankorotusvaatimuksesta.           den lopulla voitiin päätellä, kun säädettiin 3-
14292: Työehtosopimuksiin sisältynyt purkuehto ei siis       vuotista, myös palkkojen indeksiehdon ·kieltä-
14293: johtanut työehtosopimuspalkkojen tarkistami-          vää lakia, ettei uusiinkaan työehtosopimuksiin
14294: seen.                                                 tulla ottamaan kunnollista indeksiehtoa. Näin
14295:     Vuonna 1977 solmittiin 2-vuotinen tulopo-         onkin käynyt työmarkkinajärjestöjen välisissä
14296: liittinen ratkaisu. Siihen sisältyi tarkistuslause-   neuvotteluissa. Suunniteltu keskitetty tulopo-
14297: ke, jonka mukaan vuoden 1977 lopussa järjes-          liittinen sopimus tulee johtamaan reaalipalkko-
14298: töt kokoontuvat tarkistamaan reaaliansioiden          jen laskuun.
14299: kehitystä ja päättämään sen vaatimista toimen'-         · Työläisten vaatimukset huomioon ottaen kä-
14300: piteistä. Johtajat kokoontuivat tarkistuslausek-      sitteli Suomen Kommunistisen Puolueen kes-
14301: keen johdosta, mutta tarkistusneuvottelut eivät       kuskomitea 20. 11. 1980 työehtosopimustilan-
14302: johtaneet palkkojen korottamiseen, kuten työn-        netta ja päätti yksimielisesti seuraavaa: "Työ-
14303: tekijät olivat odottaneet. Päinvastoin SAK:n,         ja virkaehtosopimuksilla on nostettava reaali-
14304: STK:n ja hallituksen välisessä neuvottelussa          ansioita vähintään työn tuottavuuden kasvua
14305: päädyttiin siihen, että työläisten tuli luopua        vastaavasti. Se edellyttää palkankorotusten reaa-
14306: jopa sovitusta palkankorotuksesta. Tarkistus-         liansiotason turvaamista täyskompensoivalla in-
14307: lauseke ei siis johtanut palkkojen tarkistami-        deksiehdolla."
14308: seen ylöspäin, vaan jo sovituista palkankoro-             Kommunistisen puolueen keskuskomitean
14309: tuksista luopumiseen.                                 kannanotto indeksiehdosta on selvä. Sen mu-
14310:     Työläiset eivät ole minkälaisen indeksiehdon      kaan lailla ei saa rajoittaa työehtosopimuksiin
14311: kannalla tahansa. Indeksiehto voi olla joko hy-       otettavaa indeksiehtoa. Tämän vuoksi ehdotam-
14312:                                           Lakialoite n:o 9                                     303
14313: 
14314: me, että indeksiehdon käytön rajoittamista kos-    kassa säännöstelyssä. Mikäli elinkustaiuiukSet
14315: kevaa lakia muutetaan niin, että indeksiehdon      pidetään kurissa, ei palkkojen indeksiehtoa tar-
14316: rajoittaminen ei koskisi palkkoja eikä ansioita.   vitse soveltaa.
14317:    Mielestämme palkkojen indeksiehdon tulee           Edellä sanotun perusteella ehdotan,
14318: olla voimassa pysyvästi. Sen sijaan hintojen,
14319: maksujen ja vuokrien tulee olla jatkuvasti tiu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14320:                                                              lakiehdotuksen:
14321: 
14322: 
14323: 
14324:                                              Laki
14325:              indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
14326: 
14327:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivä-
14328:  nä joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
14329:                        2 §
14330:    Tätä lakia ei sovelleta:
14331:     1) palkkaa, eläkettä, hautausapua eikä avio-                 Voimaantulosäännös
14332: liittolain (234/29) tai lapsen elatuksesta anne-       (Kuten hallituksen esityksessä.)
14333: tun lain (704/75) mukaista elatusapua koske-
14334: vaan sopimukseen;
14335: 
14336: 
14337: 
14338:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
14339: 
14340:                                          Mikko Kuoppa
14341: 304                                           ·. 1981 vp.
14342: 
14343: Lakialoite n:o: 155                                                                                     .,,
14344:                                                                                                       ... (
14345: 
14346: 
14347: 
14348: 
14349:                                    Salmin~ ym.: Ehdotus ilmansuojelulaiksi
14350: 
14351: 
14352: 
14353:                                           Eduskunnalle
14354: 
14355:    Hallitus on antanut eduskul;lllalle 'esityksen      nen tulisi noudattamaan normaalia liiketaloudel-
14356: ilmansuojelulaiksi (HE n:o 35/1981 vp.). Il-           lista investointivauhtia.
14357: man epäpuhtauksien· yleinen· ·lisääntyminen               Nekin mahdollisuudet ehlkä1stä i:1nlan. pilaa-
14358: ma~tssamme ja suoranaista ·vakavaa haittaa ih-         mista, jotka lakiesitys tarjoaa, jäävät pitklilti
14359: misten terveydelle, elollisen luonnon toimin-          riippuvaisiiksi viranomaisten omatoimisuudesta
14360: nalle ja muulle ympäristölle aiheuttavan toimin-       ja aloitteellisuudesta. Lain perusteluista ilmene-
14361: nan lisääntyminen on pitkään edellyttänyt teho-        vät uudet hallinnon ja tutkimuksen resunssi.t ei-
14362: kasta lainsäädäntöä, jolla ilman pilaaminen voi-       vät riitä edes esitetyn lain toteuttamiseen.
14363: daan ehkäistä ja ilman laatua paratltaa. Halli-           Esitykseen tu1isikin tehdä korjaukset, joil~
14364: tuksen eduskunnalle antama lakiesitys ei kui-          la mm. kielletään yksiselitteisesti ilman pilaa•
14365: tenkaan täytä näitä vaatimuksia.                       minen, tehdään ilman pilaantumisen vaaraa
14366:    Laki ja sen perustelut osoittavat selvästi,         aiheuttava toiminta luvanvaraiseksi, säädetään
14367: ettei sen myötä ole odotettavissa nopeita pa-          terveydellisesti ja ympäris·tön tilan kannalta
14368: rannuksia ilman laatuun. Ilman pilaamista ei           haitattomien normien laatimisvelvoite, turva-
14369: laissa edes suoranaisesti 'kielletä. liman pilaantu-   taan kansalaisten laajat vaikuttamis- ja valvon-
14370: misen vaaraa aiheuttava toiminta on lakiesityk-        tamahdollisuudet, säädetään mahdollisuus tun-
14371: sessä säädetty ainoastaan ilmoitusmenettelyn           tuvien pakotteiden asettamiseen ja tuntuviin
14372: alaiseksi. Ilmoitusmenettelykin on esityksessä         rangaistuksiin, jos lakia rikotaan.
14373: tehty niin joustavaksi, etteivät mitkään päätök-
14374: set koskisi käytännössä keskeisiä, jo olemassa            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14375: olevia ilmaa saastuttavia laitoksia. Kokonaisuus       nioittaen,
14376: on laadittu perustumaan ilman saastuttajan va-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14377: paaehtoisuuteen, .toisin 1sanoen lain toteutumi-                lakiehdotuksen:
14378: 
14379:                                         Ilmansuojelulaki
14380:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14381: 
14382:                       1 luku                           mintaa ei saa harjoittaa ilman tässä [aissa tar-
14383:                                                        lkoitettua lupaa.
14384:                 Yleisiä säännöksiä
14385:                                                           Asetuksella säädettäviä ympäristölle vaaralli-
14386:                        1 §                             sia aineita ei saa päästää ilmaan sellaisina pitoi-
14387:    Ilman pilaantumista aiheuttava toiminta !kiel-      suuksina tai sellaisina määrinä, että siitä aiheu-
14388: letään tällä lailla.                                   tuu ilman pilaantuanista.
14389:    Ilman pilaantumisen estämiseksi on nouda-
14390: tettava tätä lakia ja sen nojalla annettuja sään-                             2 §
14391: nöksiä ja määräyksiä.                                     Ilman pilaantumisella tankoitetaan tässä lais-
14392:    Tämä laki ei koske säteilyvaaraa aiheuttavaa        sa sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa ilman
14393: toimintaa.                                             koostumuksen tai ,sen ominaisuuksien muuttu-
14394:                                                        mista, josta joko välittömästi tai välillisesti
14395:                    1a §                                aiheutuu haittaa terveydelle, haittaa elollisen
14396:   Ilman pilaantumisen ~aaraa aiheuttavaa rtoi·         luonnon toiminnoille, muun ympäristön vahin-
14397:                                            Lakialoite n:o 15.5                                     305
14398: 
14399: g<>llista muuttumista, taloudellista vahinkoa tai        1) aineen enimmäispitoisuudesta ilmassa;
14400: merkittävää viihtyisyyden vähentymistä taikka            2) aineen enimmäispitoisuudesta ilmaan tu·
14401: muun yleisen tai yksityisen edun loukkaus.            levassa päästössä tai ilmaan tulevan aineen
14402:   Ilman pilaanlumisen vaaraa aiheuttavalta toi-       enimmäismäärästä;
14403: minnalla tarkoitetaan rakennuksen tai laitoksen          3) valmistettavan, maahantuotavan tai myy-
14404: käyttämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ul-    tävän polttoaineen taikka muun tuotteen t:U
14405: koilman pilaantumista.                                valmisteen koostumuksesta; sekä
14406:                                                          4) moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoitta-
14407:                                                       misesta.
14408:                      2 luku                              Määräykset 1 momenti:n 1 ja 2 kohdassa tar-
14409:                                                       koitetuista seikoista on annettava yhdenmukai-
14410:                   Viranomaiset                        sina koko maata varten. Kohdissa 3 ja 4 tar-
14411:                                                       koitetuista seikoista voidaan määräykset antaa
14412:                      3 §                              myös erilaisina eri alueille.
14413:    (Kuten hallituksen esityksessä.)
14414: 
14415:                        4 §
14416:                                                                              10 s
14417:                                                          Sisäasiainministeriö antaa ilman ptlaantumi-
14418:   Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa ja            sen ehkäisemiseksi yleisiä ohjeita:
14419: edistää ilmansuojelua sekä tässä tarkoituksessa          1) ilmaan tulevien päästöjen ja niiden vai-
14420: huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tar-     kutusten sekä ilman laadun tarkkailun järjes-
14421: peellisesta ilman laadun seurannan järjestämi-        tämisestä;
14422: 5estä.                                                   2) ilmansuojeluviranomaisille    tämän lain
14423:    Kunnalle kuuluvat tämän lain mukaiset il-          mukaan kuuluvien yleisten ilmansuojelutehtä-
14424: mansuojelutehtävät hoitaa ympäristönsuojelu.          vien suorittamisesta; sekä
14425: lautakunta tai, jollei sellaista kunnassa ole, kun.      3) muista näihin rinnastettavista seikoista.
14426: nanhallitus tai lautakunta, jolle tehtävä on joh-
14427: tosäännössä määrätty (kunnan ilmansuojelu-
14428: wanomainen).                                                               4 luku
14429: 
14430:                    5 ja 6 §                                            Lupamenettely
14431:    (Kuten hallituksen esityksessä) .                                        11§
14432:                                                          Ilman   pilaantomisen vaaraa aiheuttavalle,
14433:                                                       asetuksella tarkemmin säädettävälle toiminnalle
14434:                       3luku                           tai sen olennaiselle muuttamiselle on haettava
14435:    Ilman pilaantomisen yleinen ehkäiseminen           lupa lääninhallitukselta, jonka alueella toimin-
14436:                                                       taa harjoitetaan.
14437:                      7 s
14438:     Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toi·                             12 s
14439:  minnan harjoittajan (toiminnan harjoittaja) on          Sisäasiainministeriö voi erityisestä syystä yk-
14440:  huolehdittava ilman pilaantomisen ehkä1semi-         sittäistapauksessa määrätä, että ilman pilaanto-
14441: sestä, ellei tämän lain nojalla annetuista sään-      misen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haet-
14442: oöksistä muuta johdu, ja tässä tar:koituksessa        tava lupa, vaikkei luvanvaraisuutta ole asetuk-
14443: oltava riittävästi ~lvillä toiminnan vaikutuk-        sella säädetty.
14444: '$ista ilman laatuun.
14445:                                                                             13§
14446:                        8 §                               Lupahakemus jätetään sen kunnan ilmansuo-
14447:    Viranomaisten on tehtäviään suorittaessaan         jeluviranomaisille, jonka alueella toiniintaa har-
14448: otettava huomioon ilmansuojelun näkökohdat            joitetaan.
14449: ja siinä tarkoituksessa pidettävä yhteyttä ilman-
14450: mojeluviranomaisiin..                                                     13 a S
14451:                                                          Kunnan ilmansuojeluviranomaisen tulee kuu-
14452:                        9S                             luttaa lupahakemuksesta siten kuin kunnallisis-
14453:   Valtioneuvosto antaa ilman pilaantumisen            ta ilmoituksista on säädetty, asettaa lupahake-
14454: ehkäisemiseksi yleiset määräykset:                    musasiakirjat nähtäville ja varata riittävä aika
14455:  39 088100096K
14456: 306                                          Lakialoite n:o 155
14457: 
14458: 
14459: toiminnan, jota lupahakemus koskee, vaikutus-                                21 a §
14460: alueella asuville ja työskenteleville ja niille, joi-      Ilmansuojeluviranomaisten tulee tiedottaa il-
14461: den etua tai oikeutta toiminta muutoin koskee.          man laadun tarkkailun tuloksista. Luvanvarai-
14462:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun nähtävillä-          sen toiminnan päätös-, vaikutus- ja pitoisuus-
14463: olon jälkeen tulee kunnan ilmansuojeluviran-            mittausten tulokset ovat julkisia.
14464: omaisen lähettää hakemus, tehdyt muistutukset              Jokaisella kansalaisella on oikeus pyytää il-
14465: ja oma lausuntonsa viipymättä lääninhallituk-           mansuojeluviranomaisia suorittamaan tämän
14466: selle,                                                  lain tarkoittamia tarkastuksia ja tutkimuksia il-
14467:                                                         man pilaantumisen vaaran selvittämiseksi.
14468:                        14 §
14469:    Lääninhallitus käsittelee hakemuksen ja tekee
14470: sen johdosta päätöksen.                                                      6 luku
14471:    Lääninhallituksen on hankittava asian käsit-
14472: telemiseksi tarpeelliset lausunnot.                               Pakkokeinot ja rangaistukset
14473:    Ennen päätöksen antamista lääninhallituksen                                22 §
14474: on varattava toiminnan harjoittajalle tilaisuus            Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen
14475: tulla kuulluksi. Erityisistä syistä lääninhallitus      nojalla annettujen säännösten tai määräysten
14476: voi varata toiminnan harjoittajalle tilaisuuden         vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain ja sen
14477: esittää kohtuullisessa määräajassa suunnitelma          nojalla annettujen säännösten tai määräysten
14478: ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisis-        mukaisen velvollisuutensa, lääninhallituksen tu-
14479: ta toimista.                                            lee päätöksellään velvoittaa asianomainen mää-
14480:                                                         räajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudetto-
14481:                         15 §                            masti tehty tai lyöty lahnin, ja asettaa uhka,
14482:    Hakemuksen johdosta tekemässään päätök-              että toiminta keskeytetään osittain tai koko-
14483: sessä lääninhallituksen tulee antaa 9 §:n no-           naan taikka, että viranomainen teettää teke-
14484: jalla annettujen määräysten noudattamiseksi tai         mättä jätetyn toimenpiteen laiminlyöjän kustan-
14485: muutoin ilman ilmeisen pilaantumisen ehkäise-           nuksella.
14486: miseksi erityisiä määräyksiä:                              Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannuk-
14487:     1) päästöjen rajoittamisesta;                       set maksetaan etukäteen valtion varoista ja pe-
14488:    2) muista päästöjä koskevista suojelutoimen-         ritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin
14489: piteistä; sekä                                          verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
14490:    3) päästöjä ja niiden vaikutusta ilman laa-          annetussa laissa (367 /61) on säädetty.
14491: tuun koskevan tarkkailun järjestämisestä.
14492:    Erityisen painavista syistä lääninhallitus voi                              23 §
14493: antaa toimintaa koskevan määräyksen, joka                  Joka rikkoo tämän lain 11 §:n mukaisen
14494: poikkeaa 9 § :n nojalla annetuista yleisistä            taikka 9, 12 tai 14-17 §:n nojalla määrätyn
14495: määräyksistä.                                           velvollisuutensa, on tuomittava, jollei muualla
14496:    Lääninhallitus voi päätöksellään määrätä toi-        laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta,
14497: minnan harjoittajan tekemään päästöiä ja ilman-         ilmansuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeu-
14498: suojelutoimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia il-        teen enintään yhdeksi vuodeksi.
14499: man laatuun koskevan selvityksen, jos selvityk-            Jos 1 momentissa tarkoitettu teko on tehty
14500: sellä on katsottava olevan olennaista merkitystä        tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta ja siitä
14501: harkittaessa 1 momentissa tarkoitettujen toi-           aiheutuu ilman pilaantumista, on rikoksentekijä
14502:  menpiteiden tarpeellisuutta.                           tuomittava ilmansuojelurikoksesta sakkoon tai
14503:                                                         vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
14504:                    16 ja 17 §                              Jos 2 momentissa tarkoitettu rikos on
14505:     (Kuten hallituksen esityksessä.)                    omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa ihmisten
14506:                                                         terveydelle taikka jos se tehdään vastoin vi-
14507:                                                         ranomaisen nimenomaista kieltoa tai toistuvasti
14508:                        5 luku                           lupamääräyksiä rikkoen ja jos rikosta näissä tai
14509:                Valvonta ja tarkkailu                    muissa tapauksissa, ottaen huomioon rikokseen
14510:                                                          johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu-
14511:                    18-21 §                              dessaan, on pidettävä tärkeänä, on rikoksente-
14512:     (Kuten hallituksen esityksessä.)                    kijä tuomittava törkeästä ilmansuojelurikokses,
14513:                                          Lakialoite n:o 155                                     307
14514: 
14515: ta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään                             8 luku
14516: kuudeksi vuodeksi.
14517:                                                                  Erinäisiä säännöksiä
14518:                                                                       27-32 §
14519:                      7 luku                            (Kuten hallituksen esityksessä.)
14520:                 Muutoksenhaku
14521:                     24 §                                                9 luku
14522:    (Kuten hallituksen esityksessä.)
14523:                                                                 Voimaantulosäännökset
14524:                       25 §                                              34 §
14525:    Valitusoikeus tämän lain nojalla annetusta          (Kuten hallituksen esityksessä.)
14526: päätöksestä on toiminnan harjoittajalla ja sillä,
14527: jolle 13 §:n mukaan on varattava tilaisuus                                35 §
14528: muistutuksen tekemiseen.                               Jos totmmta, jolle on haettava 11 :ssä tar-
14529:    Valitusoikeus lääninhallituksen päätöksestä      koitettu lupa, on aloitettu tai jos toiminnan
14530: 14, 15 ja 17 §:ssä tarkoitetussa asiassa on myös    aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on
14531: laitoksen sijaintikunnan ilmansuojeluviranomai-     ryhdytty ennen tämän lain voimaantuloa, lupa
14532: sella sekä sellaisen kunnan ilmansuojeluviran-      on haettava asetuksella säädettävän määräajan
14533: omaisella, jossa laitoksen toiminnalla saattaa      kuluessa, jota ei saa asettaa yhtä vuotta ly-
14534: 6lla merkitystä ilman pilaantumisen kannalta.       hyemmäksi eikä kolmea vuotta pidemmäksi lain
14535:                                                     voimaantulosta lukien. Luvan hakemiseen va-
14536:                       26 §                          rattava aika voi olla eri pituinen erityyppisille
14537:     Lääninhallituksen 20 §:n nojalla tekemässä      laitoksille sen mukaan kuin asetuksella tarkem-
14538: uhkasakon tuomitsemista koskevassa päätökses-       min säädetään.
14539: sä voidaan määrätä, että päätöstä on nouda-            Jos asetuksella myöhemmin säädetään luvan-
14540: tettava muutoksenhausta huolimatta, jollei va-      varaiseksi toiminta, joka on aloitettu tai jonka
14541: l.itusviranomainen toisin määrää.                   aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on
14542:     Valitusviranomainen voi määrätä, että läänin-   ryhdytty ennen asetuksen voimaantuloa,, on
14543: hallituksen 22 § :n 1 ja 2 momentin nojalla         asetuksessa samalla säädettävä luvan hakemi-
14544: tekemää päätöstä on noudatettava muutoksen-         seen varattavasta ajasta.
14545: nausta huolimatta.
14546:     Valitusviranomaisen on käsiteltävä edellä
14547: mainitut asiat kiireellisesti.
14548: 
14549: 
14550:         Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
14551: 
14552:          Marja-Liisa Salminen          Ensio Laine                    Marjatta Mattsson
14553:          Sten Söderström               P. Puhakka                     E.-J. Tennilä
14554: 308                                           1981 vp.
14555: 
14556: Lakialoite n:o 156
14557: 
14558: 
14559:                                   Yläjärvi ym.: Ehdotus laiksi eräiden maatilatalouden luottojen
14560:                                      vakauttamisesta
14561: 
14562: 
14563:                                         Eduskunnalle
14564: 
14565:     Hallitus on antanut 10 pa1vana huhtikuuta        ta 1980, mvös kannpaliikkeeltä saadun lnoton
14566:  1981 eduskunnalle esityksen laiksi eräiden maa-     vakauttamiseen. Vakautettavina kauppaliikevel-
14567:  tilatalouden luottojen vakauttamisesta (HE n:o     'koina tulisivat käytännössä kysymykseen vain
14568:  52/1981 vp.). Esitys perustuu maatalousluot-        rehujen, lannoitteiden ja siementen hankkimi:-
14569:  tojen vakauttamista ja nuorten viljelijäin ase-     sesta aiheutuneet velat.                         ·
14570:  maa selvittävän toimikunnan yksimieliseen mie.-       Mielestämme myös kauppaliikkeeltä saatu
14571:  tintöön (komiteanmietintö 1980:64). Hallituk-       luotto tulisi voida edellä selostetussa tapaukses-
14572: ·sen esityksen 2 §:n 3 momentista puuttuu kui-       sa vakauttaa. Tämän vuoksi ehdotamme kun-
14573: 'tenkin se toimikunnan tekemä ehdotus, jonka         nioittaen,
14574: 'mukaan mainitussa momentissa tarkoitetussa
14575: tapauksessa vakauttamislainaa voitaisiin myön-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14576: 'tää, mikäli velkasuhde on syntynyt ennen vuot-             lakiehdotuksen:
14577: 
14578:                                               Laki
14579:                           eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta
14580:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14581:                       1 §                           luoton vakauttamisesta, vakauttamislaina myön~
14582:   · (Kuten hallituksen esityksessä.)                netään kuitenkin maatilatalouden kehittämisra-
14583:                                                     haston varoista. Muutoinkin voidaan vakautta,..
14584:                       2 §                           mislaina myöntää kehittämisrahaston varoista,
14585:    ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)    jos· lainan suuruus on yli 50 000 markkaa ja
14586:   Maatilalain mukaan luotonsaantikelpoiselle        maatila sijaitsee                            .
14587: henkilölle, jonka velkarasitus on tavanomaista         Lapin, Oulun tai Pohjois-Karjalan läänissä;
14588: huomattavasti suurempi, voidaan myöntää va-            Keski-Suomen läänissä Kinnulan, Kivijärven,
14589: kauttamislainaa maatilataloutta varten otetun       Kyyjärven tai Pihtiputaan kunnassa;
14590: muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun luoton           Kuopion läänissä Iisalmen kaupungissa tahi
14591: vakauttamiseen, lukuun ottamatta kuitenkaan         Juankosken, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, La-
14592: luottoa, joka on otettu traktorin tai leikkuupui•   pinll:ihden, Nilsiän, Pielaveden, Rautavaaran,
14593: murin hankkimista varten. Tässä tapauksessa         Sonkajärven, Varpaisjärven tai Vieremän kun-
14594: voidaan vakauttamislainaa myöntää, mikäli vel-      nassa; taikka
14595: kasuhde on syntynyt ennen vuotta 1980, myös            Vaasan läänissä Kokkolan kaupungissa tahi
14596: kauppaliikkeeltä saadun luoton maksamiseen.         Halsuan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen,
14597:                                                     Kruunupyyn, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan,
14598:                     3-8 §                           Luodon, Perhon, Toholammen, Ullavan tai Ve-
14599:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                 telin kunnassa.
14600:                                                         (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14601:                      9 §
14602:    (1 tnom. kuten hallituksen esityksessä.)                           10-16 §
14603:   Milloin kysymys on kauppaliikkeeltä saadun           (Kuten hallituksen esityksessä.)
14604: 
14605:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
14606: 
14607:          Toivo Yläjärvi                 V. J. Rytkönen                 Einari Nieminen
14608:                                                1981 vp.                                            309
14609: 
14610: Lakialoite n:o 157
14611: 
14612: 
14613: 
14614: 
14615:                                   Linna: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
14616: 
14617: 
14618: 
14619:                                          Eduskunnalle
14620: 
14621:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen             Sairaus- ja äitiyspäivärahan erilaisuuteen eri
14622: (HE n:o 54/1981 vp.) laeiksi sairausvakuu-            tulotasoilla elävien ihmisten osalta on koko
14623: tuslain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta       sairausvakuutuslain voimassaolon ajan kiinni-
14624: sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.              tetty eniten huomiota. Tästä näkökohdasta joh-
14625:    Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että         tuu myöskin se, että sairaus- ja äitiyspäivä-
14626: "esitys liittyy osana niihin sosiaaliturvaa kos-      rahan enimmäispäivärahaa ei ole korotettu vuo-
14627: keviin muutoksiin, joista on sovittu kuluvan          desta 1970 lähtien, vaan kaikki korotukset
14628: vuoden tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa".        on kohdistettu vähimmäispäivärahan korotta-
14629:    Hallituksen esityksen perustelujen maininta,       miseen. Sairaus- ja äitiyspäivärahan sosiaalisuus
14630: että voimassa olevan sairausvakuutuslain sisäl-       on jatkuvasti parantunut yhteiskunnan heikom-
14631: lön muuttamisesta on "sovittu", pakottaa ky-          piosaisten hyväksi, kun alin päiväraha on tällä
14632: symään onko maahamme muodostunut sellai-              hetkellä 20 mk ja ylin 38,25 mk.
14633: nen sopimismenettely, joka pyrkii riistämään              Sairaus- ja äitiyspäivärahojen vähimmäispäi-
14634: eduskunnalta sille kuuluvan lainsäädäntövallan.       värahan korotuksilla on lähestytty sitä tavoite-
14635:     Suomen Hallitusmuodon 2 § :n kaksi ensim-         tasoa, että erilaisissa elämänolosuhteissa elävät
14636: mäistä momenttia kuuluvat seuraavasti:                ihmiset saisivat edes sairaus- ja äitiystapauk-
14637:                                                       sissa yhteiskunnalta samanlaisen turvan.
14638:     "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota
14639: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.             Hallituksen esityksen tarkoituksena on muut-
14640:    ,Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdes-       taa kokonaan tämä tulottornia ja vähätoloisia
14641: sä tasavallan presidentin kanssa."                    suosiva kehityssuunta korottamalla voimak-
14642:     Kun tulopoliittisen selvitysmiehen Matti          kaasti keski- ja korkeatoloisten kansalaisten
14643: Pekkasen ehdotuksen pohjalta syntyneen tulo-          sairaus- ja äitiyspäivärahoja sekä varmistamalla
14644: poliittisen kokonaisratkaisun pääministeri Mau-       niiden jatkuva korottaminen lakisääteisesti tu-
14645: no Koivisto on tulkinnut myöskin sairausva-           lojen noustessa.
14646: kuutuslain muutoksen osalta "ota tai jätä"                Hallituksen esitys jättää sairaus- ja äitiys-
14647: -ratkaisuksi, on pakko ryhtyä etsimään syitä,         päivärahan nykyiset minimipäivärahan saajat
14648: joiden vuoksi perustuslakien mukaan edus-             erittäin heikkoon asemaan, sillä lakiin et st-
14649: kunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa pyritään         sälly minkäänlaista velvoitetta siitä, missä suh-
14650:  murentamaan.                                          teessa vähimmäispäivärahaa olisi korotettava.
14651:     Vuonna 1963 annetun sairausvakuutuslain           Sairausvakuutuslain antama sairaus- ja äitiys-
14652: päivärahojen suuruutta koskevaan kohtaan on           päivärahaturva näyttää suoranaisesti heikenty-
14653: koko lain voimassaolon ajan sisältynyt myös-          vän hallituksen esityksessä siitä, mitä se tällä
14654:  kin sosiaalinen ajattelu. Sairaus- ja äitiyspäivä-   hetkellä on tulottomilla ja pienituloisilla lapsi-
14655: rahan minimipäiväraha oli aluksi 4 mk päi-            perheillä.
14656: vältä ja korkein päiväraha 22,50 mk. Vuonna               Periaatteellisessa mielessä hallituksen esitys
14657:  1970 sairaus- ja äitiyspäivärahan minimipäivä-       heijastelee voimakkaiden työmarkkinajärjestöjen
14658:  rahaa korotettiin 6,80 mk:aan päivältä ja enim-      halua kiristää yhteiskunnan parempiasaisille li-
14659:  mäispäivärahaa 38,25 mk:aan päivältä. Valtio-        säetuja. Samalla unohdetaan, että koko tähän-
14660:  neuvosto on sille kuuluvin valtuuksin korotta-        astisen sairausvakuutuslain voimassaolon ajan
14661:  nut päivä- ja äitiysrahan vähimmäispäivärahaa        on pyritty erikoisesti pienituloisten ja tuloa
14662:  niin, että se on tällä hetkellä 20 mk päivältä.      vailla olevien aseman parantamiseen.
14663: 310                                       Lakialoite n:o 157
14664: 
14665: 
14666:    Tältä pohjalta hallituksen esitystä sairausva-      Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen:
14667: kuutuslain muuttamiseksi tarkastellen olisi pi-
14668: dettävä vähimmäiskorjauksena, että sairaus- ja                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14669: äitiyspäivärahan minimipäiväraha korotetaan                    lakiehdotuksen:
14670: 50 markkaan päivältä.
14671: 
14672: 
14673:                                                Laki
14674:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
14675: 
14676:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14677:    kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2
14678:  momentti, 11 a, 18 ja 20 §,
14679:    näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972
14680:  annetussa laissa (75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä
14681:  tammikuuta 1966 annetulla lailla ( 5/66),
14682:    muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §,
14683:    sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/
14684:  71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 §
14685:  19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30
14686:  päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972
14687:  annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69),
14688:  sekä
14689:    lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973
14690:  annetulla lailla (937/73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on
14691:  muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla
14692:  (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
14693:  momentiksi, seuraavasti:
14694: 
14695:                      16 §
14696:    Päivärahan maara patvaa kohden on vähim-             Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovel-
14697: mäispäiväraha, 50 markkaa lisättynä 30 pro-          lettaessa, säädetään asetuksella.
14698: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella
14699: säädettävänä kalenterivuotena todettujen työ-          19, 22, 23, 27, 30, 30 b, 59, 75 ja 76 S
14700: tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään         (Kuten hallituksen esityksessä.)
14701: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta.
14702: Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aika-
14703: na ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää                       Voimaantulosäännös
14704: kohden on vähimmäispäivärahan suuruinen.                (Kuten hallituksen esityksessä.)
14705: 
14706: 
14707:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
14708: 
14709:                                            Heimo Linna
14710:                                             1981 vp.                                          311
14711: 
14712: Lakialoite n:o 158
14713: 
14714: 
14715: 
14716: 
14717:                                 Mattila ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
14718: 
14719: 
14720:                                       Eduskunnalle
14721: 
14722:    Hallitus on antanut eduskunnalle sairausva-    esityksessä oleva vähimmäispäiväraha onkin
14723: kuutuslain ja työntekijäin eläkelain sekä eräi-   liian alhainen ja sen pitäisi olla toimikunnan
14724: den niihin liittyvien lakien muutosesitykset      esittämä 31 mk. Kustannuksia tämä lisäisi 30
14725: (HE n:o 54/1981 vp.). Esityksessä eh-             milj. markkaa.
14726: dotetaan sairausvakuutuslain mukaisen päivä-         Alinta päivärahaa ei ole myöskään sidottu
14727: rahan määräytymisperusteiden muuttamista.         indeksiin, kuten työryhmä esitti. Hallituksen
14728: Tämä merkitsee päivärahan korvaustason nos-       esityksessä vähimmäispäivärahan korotus vaa-
14729: tamista nykyisestään. Uudistus koskee myös        tii valtioneuvoston päätöksen. Tämä menette-
14730: äitiyspäivärahaa.                                 ly on hankala eikä ole oikeudenmukainen vä-
14731:    Esityksen mukaan sairauspäivärahan suuruus     himmäispäivärahan saajia kohtaan.
14732: olisi 80 % vakuutetun ansioista. Vähimmäis-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14733: päivärahaksi esitetään 27,50 mk. Tämä on
14734: vähemmän kuin mihin sosiaalietuoksien vero-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14735: tuskysymyksiä selvittänyt toimikunta omassa              lakiehdotuksen:
14736: ehdotuksessaan päätyi. Mielestämme hallituksen
14737: 
14738: 
14739:                                            Laki
14740:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
14741:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14742:    kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2
14743:  momentti, 11 a, 18 ja 20 §,
14744:    näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972
14745:  annetussa laissa (75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä
14746:  tammikuuta 1966 annetulla lailla ( 5/66),
14747:     muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §,
14748:    sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/
14749:  71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 §
14750:  19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30
14751:  päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972
14752:  annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69),
14753:  sekä
14754:    lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973
14755:  annetulla lailla (937/73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on
14756:  muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla
14757:  (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
14758:  momentiksi, seuraavasti:
14759: 
14760:                       16 §
14761:   Päivärahan maara pa1vaa kohden on vähim-        säädettävänä kalenterivuotena todettujen työ-
14762: mäispäiväraha, 31 ,00 markkaa lisättynä 30 pro-   tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään
14763: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella     80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Joi-
14764: 312                                   Lakialoite n:o 158
14765: 
14766: lei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana                      76 §
14767: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh-     ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14768: den on vähimmäispäivärahan suuruinen.             Vähimmäispäivärahaa tarkistetaan vuosittain
14769:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)      TEL-indeksin muutosta vastaavasti.
14770: 
14771:     19, 22, 23, 27, 30, 30 b, 59 ja 75 §
14772:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                           Voimaantulosäännös
14773:                                                    (Kuten hallituksen esityksessä.)
14774: 
14775: 
14776:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
14777: 
14778:                    Kalevi Mattila                          Veikko Pihjajamäki
14779:                    Mauno Manninen                          Paavo Vesterinen
14780:                                     Hannu Tenhiälä
14781:                                                 1981 vp.                                             313
14782: 
14783: Lakialoite n:o 159
14784: 
14785: 
14786: 
14787: 
14788:                                    Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
14789: 
14790: 
14791:                                           Eduskunnalle
14792: 
14793:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         arkipäivänä. Tämäkin käytäntö sytjll nimen-
14794: laeiksi sairausvakuutuslain ja työntekijäin eläke-     omaan perheenäitejä ja muita omaa työtään te-
14795: lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liitty-         keviä. Osalla palkansaajista on jo kauan ollut
14796: viksi laeiksl (HE n:o 54/1981 vp.). Esitys              työsopimukseen liittyvä turva lyhytaikaisten
14797: liittyy osana niihin sosiaaliturvaa koskeviin          sairaustapausten varalta. Sen mukaan työntekijä
14798: muutoksiin, joista on sovittu kuluvan vuoden           on oikeutettu täyteen palkkaan, mikäli sairaus-
14799: tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa.                 päivien lukumäärä vuodessa ei ylitä työehto-
14800:     Tulopoliittista kokonaisratkaisua ovat teke-       sopimuksessa säädettyä lukua. Näiden työssä
14801: mässä työmarkkinajärjestöt. Sen sijaan työelä-         käyvien osalta ei näin ollen ole olemassa mi-
14802: mään kuulumattomilla henkilöillä ei ole edus-          tään karenssiaikaa, vaan työnantaja maksaa
14803: tusta näissä neuvotteluissa. Sen vuoksi on var-        heille palkan sairausajalta ja on oikeutettu saa-
14804: sin ymmärrettävää, ettei sopimuksessa parhaalla        maan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen
14805: tavalla oteta huomioon työvoiman ulkopuolisten         korvauksen       kansaneläkelaitokselta.   Tämän
14806: väestöryhmien sosiaaliturvan kehittämistä.             vuoksi olisi paikallaan, että kateossiaikaa vä-
14807:     Tällä hetkellä kuitenkin sosiaaliturva on          hennettäisiin omaa työtään tekeviltä.
14808: kaikkein heikoimmin järjestetty kotona työtä              Hallitus esittää, että äitiyspäiväraha olisi 75
14809: tekevien perheenemäntien osalta. Tutkimusten           arkipäivän ajan yhtä suuri kuin sairausvakuu-
14810: mukaan heidän työpanoksensa kansantaloudessa           tuslain mukainen sairauspäiväraha. Tämän jäl-
14811: on noin 10 miljardin markan luokkaa vuodessa.          keen äitiyspäivärahan määrä alenisi enintään 70
14812: Kuitenkin perheenemännät ovat lähes kaiken             prosenttiin päiväpalkasta. Koska päivärahan
14813: sosiaaliturvan ulkopuolella. Saitastuessaan he         tarkoitus on korvata työstä poisjäämisestä ai-
14814: ovat oikeutettuja ainoastaan minimipäivärahaan.        heutuva ansionmenetys, on tällainen erottelu
14815: Vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta heidän           sairaus- ja äitiyspäivärahan välillä mielestämme
14816: toimeentulonsa on kokonaan kansaneläkejärjes-          asiaton. Ansionmenetys on yhtä suuri riippu-
14817: telmän varassa.                                        matta siitä, onko työstä poisjäämisen syynä sai-
14818:                                                        raus vai äitiys.
14819:     Hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus so-          Hallituksen esityksen mukaan äitiysrahaa
14820: siaalietujen verollepanosta ja niiden tason ko-
14821:                                                        suoritettaisiin 258 arkipäivältä. Antaessaan
14822: rottamisesta on kokonaisuutena ottaen merkittä-        eduskunnalle perhepoliittisen selonteon hallitus
14823: vä sosiaalipoliittinen uudistus. Sairauspäivä-         ilmoitti tavoitteeksi äitiysrahakauden jatkamisen
14824: rahan tason korottaminen merkitsee erityisesti         13 kuukauteen. Mielestämme tämä uudistus
14825: pitkäaikaissairaiden taloudellisen aseman turvaa-
14826:                                                        voitaisiin toteuttaaa tässä yhteydessä. Sen vuok-
14827:  mista. Toisaalta sosiaalietuuksien verollepane
14828:                                                        si ehdotamme, että äitiysraha suoritettaisiin
14829: estää ylikompensaation ja keinottelun sosiaali-        325 arkipäi?ältä. Tämä turvaisi vanhemmille
14830: etuuksilla. Tässä yhteydessä olisi pitänyt myös        mahdollisuuden hoitaa lastaan omassa kodissa
14831:  työttömyyskorvaukset saattaa verolle.                 1 vuoden ikäiseksi.
14832:     Hallituksen esitykseen sisältyy tiettyjä heik-        Vuoden vanhakaan lapsi ei ole vielä sopiva
14833:  kouksia iuuri pienituloisten ja perheenemäntien       kodin ulkopuoliseen kokopäivähoitoon. Tämän
14834: sosiaaliturvan osalta. Minimioäiväranan määrä          vuoksi tulisi tehdä mahdolliseksi jommankum-
14835:  jää hyvin ainaiseksi eikä sen kehitystä jatkossa      man vanhemman osa-aikatyössäkäynti ansioiden
14836:  turvata millään tavoin.                               alentumatta lapsen varhaisimpina elinvuosina.
14837:     Hallituksen esityksessä säilytettäisiin sairaus-      Ruotsissa on käytössä järjestelmä, jossa van-
14838:  päivärahan ns. karenssiaika edelleen seitsemänä       hempainraha voidaan ottaa myös osapäiväraha-
14839: 40 088100096K
14840: 31·f                                       Lakialoite n:o 159
14841: 
14842: na. Tällöin jompikumpi vanhemmista voi käydä         siin ansiotasoindeksillä. Sitä vastoin vähim~
14843: osapäivätyössä ja saada ansiotasonsa täyden-         mäispäivärahan määrä on jätetty valtioneuvos-
14844: nykseksi osapäivärahaa. Ruotsissa osapäiväraha       ton harkinnan varaan. Mielestämme tätä ei
14845: voidaan ottaa joko puoli- tai neljännespäivä-        voida pitää kohtuullisena vähimmäispäivärahaa
14846: rahana. Puolipäivärahan maksukausi on kaksin-        saavia pienituloisia henkilöitä ajatellen. Myös
14847: kertainen kokopäivärahakauteen verrattuna ja         vähimmäispäiväraha on sidottava ansiotasoin-
14848: neljännespäivärahan maksukausi nelinkertainen        deksiin.
14849: kokopäivärahaan verrattuna. Tämä järjestelmä            Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14850: tulisi ottaa käyttöön myös meidän maassamme.
14851:    Hallituksen esityksessä päivärahan määräyty-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14852: misperusteena käytettäviä työtuloja tarkistettai-               lakiehdotuksen:
14853: 
14854: 
14855: 
14856:                                                Laki
14857:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
14858: 
14859:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14860:     kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2
14861:  momentti, 11 a, 18 ja 20 §,
14862:     näistä 4 § :n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972
14863:  annetussa laissa ( 75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä
14864:  tammikuuta 1966 annetulla lailla ( 5/66) ,
14865:     muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §,
14866:     sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/
14867:  71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla ( 1086/77), 23 §
14868:  19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30
14869:  päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972
14870:  annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69),
14871:  sekä
14872:    lisätään lakiin uusi 23 a §, sekä lain 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
14873:  21 päivänä joulukuuta 1973 annetulla lailla (937 /73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59
14874:  §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulu-
14875:  kuuta 1967 annetuilla laeilla (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja
14876:  3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
14877: 
14878:                       16 §                           sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä,
14879:    Päivärahan määrä päivää kohden on vähim-          rinnastetaan tämä päivä arkipäivään edellä mai-
14880: mäispäiväraha, 30 markkaa lisättynä 30 pro-          nittua viiden päivän aikaa laskettaessa, edel-
14881: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella        lyttäen, että hänen, jollei hän olisi sairastunut,
14882: säädettävänä kalenterivuotena todettuien tvö-        olisi ollut oltava työssä mainittunakin päivänä.
14883: tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään          (2-7 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14884: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Jol-
14885: lei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana                             22 §
14886: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh-          Äitiysrahan määrä päivää kohden on yhtä
14887: den on vähimmäispäivärahan suuruinen.                suuri kuin 16 §: ssä t~rkoitettu p?iiviiraha.
14888:    ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)             (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14889: 
14890:                       19 §                                                 23 §
14891:    Päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä,      Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 325 arki-
14892: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäiväl-        päivältä siten, että 25 arkipäivää siitä kohdis-
14893: tä eikä viideltä sitä lähinnä seuraavalta arki-      tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel-
14894: päivältä. Jos vakuutettu työnsä laadusta joh-        täneeseen ja 300 arkipäivää sitä välittömästi
14895: tuen joutuu säännönmukaisesti olemaan työssä         seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt
14896:                                           Lakialoite n:o 159                                        315
14897: 
14898: aikaisemmin kuin 25 arkipäivää ennen lasket-         joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi-
14899: tua synnytysaikaa, äi tiysrahan katsotaan koh-       sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää-
14900: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö-        detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle-
14901: mästi seuraavaan 325 arkipäivään. Jos lapsi          taan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puolisolle
14902: syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän ku-        suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri
14903: luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä         kuin isälle 2 momentin mukaan suoritettavan
14904: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan       äitiysrahan määrä. Mitä tämän pykälän 2 mo-
14905: antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oi-      mentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta,
14906: keus saada äitiysrahaa vain 100 ensimmäiseltä        koskee myös ottovanhempia.
14907: arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovu-         ( 4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
14908: tetaan pois myöhemmin äitiysrahan suorittamis-
14909: aikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen oi-                            23 a §
14910: keutta saada äitiysrahaa.                               Lapsen äidille tai isälle maksettava äitiyspäi-
14911:    Äitiysraha suoritetaan 275 arkipäivältä lap-      väraha voidaan aikaisintaan 180 arkipäivän ku-
14912: sen äidille ja 50 arkipäivältä joko äidille tai      luttua äitiysrahaoikeuden alkamisesta hakemuk-
14913: aikaisintaan 180 arkipäivän kuluttua äitiysraha-     sesta maksaa myös puoli- tai neljännespäivä-
14914: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-       rahana.
14915: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin           Puolipäivärahan suuruus on puolet 16 S:ssä
14916: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien        tarkoitetun päivärahan määrästä. Päiväraha-
14917: rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon       kautta jatketaan tällöin yhtä monella päivällä
14918: takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko-      kuin äitiysrahakautta oli jäljellä.
14919: puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly-         Neljännespäivärahan suuruus on yksi neljäs-
14920: tyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isäl-    osa 16 §:ssä tarkoitetun päivärahan määrästä.
14921: le myös lapsen syntymän yhteydessä vähintään         Neljännespäiväraha maksetaan kaudelta, johon
14922: 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin äitiysra-     sisältyvien arkipäivien lukumäärä on nelinker-
14923: han suorittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle      tainen jäljellä olevaan päivärahakauteen verrat-
14924: suoritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella       tuna.
14925: säädetään. Isälle suoritettavan äitiysrahan mää-        Puoli- tai neljännespäivärahan saamisen edel-
14926: rä päivää kohti on vähimmäispäiväraha lisät-         lytyksenä on, ettei hakija ole kokopäivätoimi-
14927: tynä 30 prosentilla hänen 16 §: ssä tarkoitettu-     seksi katsottavassa ansiotyössä.
14928: jen työtulojensa kolmassadasosasta, kuitenkin
14929: vähintään 80 prosenttia hänen työtulojensa kol-                27, 30, 30 b, 59 ja 75 §
14930: massadasosasta. Ilmoitus äitiysrahan suoritta-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
14931: miseksi isälle samoin kuin ilmoitus työnanta-
14932: jalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä edellä ole-                          76 §
14933: vasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suoritta-        Tämän lain 16 §: ssä tarkoitettujen työtulo-
14934: miseen vaikuttavista muutoksista on tehtävä          jen määrät sekä vähimmäispäivärahan määrä
14935: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.          tarkistetaan siinä suhteessa kuin päivä- ja äitiys-
14936:    Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suori-     rahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin
14937: tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä,         eläkelain 9 § :n mukainen palkkaindeksiluku
14938: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä         poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahviste-
14939: on kulunut 300 arkipäivää, kuitenkin vähin-          tusta palkkaindeksiluvusta.
14940: tään 100 arki päivältä. Vaknntetun suostumuk·
14941: sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 50 arki-
14942: päivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sää-                   Voimaantulosäännös
14943: detään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen,       (Kuten hallituksen esityksessä.)
14944: 
14945: 
14946:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
14947: 
14948:          Ulla Järvilehto                Erkki Korhonen                 Sauli Hautala
14949:          Olavi Ronkainen                Väinö Rautiainen               Antero Juntumaa
14950:          Impi Muroma                    Jorma Fred                     Esko Almgren
14951: 316                                          1981 vp.
14952: 
14953: Lakialoite n:o 160
14954: 
14955: 
14956: 
14957: 
14958:                                    Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami~
14959:                                       sesta
14960: 
14961: 
14962:                                         Eduskunnalle
14963: 
14964:    Hallitus on antanut eduskunnalle sairausva-      ansiotason nousua. Tämä tulisi myös korjata
14965: kuutuslain ja työntekijäin eläkelain sekä eräi-     sitomalla minimipäiväraha TEL-indeksiin.
14966: den niihin liittyvien lakien muutosesityksen           Hallituksen esityksessä luovutaan kokonaan
14967:  (HE n:o 54/1981 vp.).                              päivärahaan suoritettavasta huoltajanlisästä. Tä-
14968:    Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuspäivä-     mäkään ei ole perusteltua, vaan uudessa jär-
14969: rahajärjestelmän kokonaisuudistusta, etuuksien      jestelmässä tämä voitaisiin korvata markkarnää-
14970: tason nostamista ja niiden saattamista veron-       räisellä lapsikorotuksella. Myös lapsikorotukset
14971: alaiseksi tuloksi. Uudistus koskee myös äitiys-     pitäisi sitoa indeksiin.
14972: päivärahaa.                                            Äitiysraha on hallituksen esityksessä 75 en-
14973:    Sairauspäivärahan suuruudeksi eshetään 80        simmäiseltä arkipäivältä saman suuruinen kuin
14974: % vakuutetun ansioista. Vähimmäispäiväraha          sairauspäiväraha. Sen jälkeen se putoaa 70 pro-
14975: olisi hallituksen esityksen mukaan 27,50 mk.        senttiin ansiotasosta. Tämä pitäisi mielestämme
14976: Tämä on vähemmän kuin mihin asiaa valmis-           korjata siten, että päiväraha olisi koko ajalta
14977: tellut toimikunta omassa ehdotuksessaan pää-        sairausvakuutuspäivärahan suuruinen.
14978: tyi. Vähimmäispäivärahan taso ei hallituksen        · Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14979: esityksessä olekaan riittävä, vaan se tulisi nos-
14980: taa toimikunnan esittämään 31 markkaan.                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14981:    Alinta päivärahaa ei myöskään ole sidottu               lakiehdotuksen:
14982: indeksiin, vaikka muut päivärahat seuraavat
14983: 
14984:                                               Laki
14985:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
14986: 
14987:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14988:     kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2 mo-
14989:  mentti, 11 a ja 20 §,
14990:     näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972
14991:  annetussa laissa ( 75/72),
14992:     muutetaan 16, 18, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti
14993:  ja 76 §,
14994:     sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/
14995:  71), 18 § osittain muutettuna 14 päivänä tammikuuta 1966 annetulla lailla (5/66), 22 §
14996:  osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 § 19 päi- •
14997:  vänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30 päi-
14998:  vänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972 an-
14999:  netussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (469/69),
15000:  sekä
15001:     lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973
15002:  annetulla lailla ( 937/73), uusi 4, 5 ja 6 mo:nentti sekä 59 § :ään, sellaisena kuin se on
15003:  muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla
15004:  (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
15005:  momentiksi, seuraavasti:
15006:                                          Lakialoite n:d 160                                   317
15007: 
15008:                       16 §                         aikaisesti suoritetaan lapsikorotusta vain toi~
15009:    Päivärahan maata pa1vaa kohden on vähim-        selle puolisoista.
15010: mäispäiväraha, 31,00 malJkkaa lisättynä 30 pro-       Lapsikorotus on yhdestä lapsesta 6 markkaa,
15011: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella      kahdesta 9 markkaa ja kolmesta tai useammasta
15012: säädettävänä kalenterivuotena todettujen työ-      lapsesta 12 markkaa.
15013: tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään
15014: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Jol-                         19 §
15015: lei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana          (Kuten hallituksen esityksessä.}
15016: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh-
15017: den on vähimmäispäivärahan suuruinen.                                 22 §
15018:    ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)          Äitiysrahan määrä päivää kohden on yhtä
15019:                                                    suuri kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha.
15020:                                                       (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15021:                      18 §
15022:    Milloin vakuutetulla sairauden aiheuttaman                23, 27, 30, 30 b, 59 ja 75 §
15023: työkyvyttömyyden alkaessa oli ja edelleen on           (Kuten hallituksen esityksessä.)
15024: huollettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai
15025: puolisonsa lapsi tahi otto- tai kasvattilapsi,                          76 §
15026: suoritetaan päivärahaan kunkin lapsen osalta           ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15027: erikseen lapsikorotus. Jos päivärahan saajana          Vähimmäispäivärahan    ja   lapsikorotusten
15028: on aviopuoliso, joka ei välien rikkoutumisen        markkamääriä tarkistetaan vuosittain TEL-
15029: vuoksi asu erillään puolisostaan, suoritetaan       indeksin muutosta vastaavasti.
15030: hänen päivärahaansa lapsikorotus vain, jos hä--
15031: nen työtulonsa ovat yhtä suuret tai suurem-                      Voimaantulosäännös
15032: mat kuin hänen puolisonsa työtulot. Saman-             (Kuten hallituksen esityksessä.)
15033: 
15034: 
15035:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
15036: 
15037:          Markku Kauppinen           Juhani Saukkonen                 Esko Pekonen
15038:          Olavi Martikainen          Lea Sutinen                      Kauko Juhantalo
15039:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Pentti Poutanen                   Alvar Saukko
15040:          Hannu Tenhiälä             Lauri Palmunen                   Väinö Raudaskoski
15041:          Petter Savola              Mauri Pekkarinen                 Einari Nieminen
15042:          Mauno Manninen             Paavo Vesterinen                 M"kko Jokela
15043:                        Mikko Pesälä                           Toivo Yläjärvi
15044: 318                                           1981 vp.
15045: 
15046: Lakialoite n:o 161
15047: 
15048: 
15049: 
15050:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain
15051:                                       muuttamisesta sekä tulo- ja varallisuusverolain 30 § :n kumoa-
15052:                                      misesta
15053: 
15054: 
15055:                                         Eduskunnalle
15056:    Hallituksen esityksellä laeiksi sairausvakuu-     kuutuksen kehittäminen laiminlyöty. Vähim-
15057: tuslain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta      mäispäivärahan markkamäärä on tarkistettu vii-
15058: sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE n:o      meksi vuonna 1977 ja enimmäispäivärahaan
15059: 54/1981 vp.) käynnistetään miltei kaikkien eri       oikeuttava työtulo vuonna 1970. Vähimmäis-
15060: sosiaaliturvan muotojen verollepano. Välittö-        päivärahalla, 20 markkaa, joutuu tulemaan toi-
15061: mästi esityksessä on kysymys sairausvakuutus-        meen 28 % päivärahan saajista. Kuukaudessa
15062: lain. mukaisten päivä- ja äitiysrahojen verotta-     päivärahaa kertyy heille vain 500 . markkaa.
15063: misesta vuoden 1982 alusta. Samanaikaisesti          Enimmäispäiväraha on kutistunut arvoltaan kol-
15064: eduskunnalle annetulla esityksellä tapaturma-        mannekseen vuoden 1970 jälkeen tapahtuneen
15065: vakuutuslain ja liikennevakuutuslain muuttami-       hintojen nousun huomioon ottaen. Tällä 38,25
15066: sesta liitetään verollepanen piiriin tapaturma-      markan päivärahalla ei yllä kuin 956 markan
15067: vakuutuslain mukaiset tapaturmaeläkkeet ja           kuukausi tuloon.
15068: päivärahat sekä liikennevakuutuksen päivärahat          Jo vuonna 1975 teollisuustyöntekijän, ke!!ki-
15069: ja työttömyyseläkkeet, nekin ensi vuoden             palkka ylitti enimmäispäivärahaan oikeuttavan
15070: alusta.                                              fulorajan, ja tällä hetkellä enimmäispäivärahaan
15071:    Myöhemmin hallituksen tarkoituksena on an-        oikeuttavaan työtulokattoon "törmää" joka toi-
15072: taa esityksensä kansaneläkkeiden sekä työttö-        nen päivärahansaa ja. Vain noin joka·. 'viiden-
15073: myyskassa-avustusten ja työttömyyskorvausten         nellä päivärahansaajalla toteutuu alkuperäinen
15074: verollepanosta. Näiltä osin on tähtäimenä vuo-       tavoite päivärahan suhteuttamisesta ansioihin,
15075: den 1983 alku.                                       ts. työtulovakuutus.
15076:    Suomen Kommunistisella Puolueella on yksi-
15077: selitteisen kielteinen kanta sosiaaliturvan verot-      Päivärahavakuutuksen surkeata tilannetta hy-
15078: tamiseen nähden. SKP:n 18. edustajakokouk-           väksikäyttäen sen kehittämisen esteenä olleet
15079: sen asiakirjassa "Demokraattisen käänteen puo-       voimat - kokoomus, muu poliittinen oikeisto
15080: lesta" todetaan: "Työtätekevän kansan vero-          ja työnantajapiirit - yrittivät jo toistamiseen
15081: rasitusta on helpotettava. Verotettavan tulon        tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä siirtää
15082: alaraja on nostettava vähimmäispalkan suurui-        pääosan vakuutusta yksityisten vakuutusyhtiöi-
15083: seksi. Kansaneläkkeiden, työttömyyskorvausten        den hoidettavaksi.
15084: ja muiden sosiaalisten etuuksien verollepane on         Hankkeen kariuduttua ollaan nyt sen ase-
15085: estettävä."                                          mesta ehdottamassa suurituloisia suosivaa päi-
15086:    Sosiaaliturvan verottamista ovat vaatineet        väraha"uudistusta", joka ei pienituloisille mer-
15087: poliittinen oikeisto ja työnantajapiirit. Hank-      kitse kohennusta nykyiseen nähden, vaan mo-
15088: keen tavoitteena on saada merkittävä määrä           nessa tapauksessa jopa selvää huononnusta. Pit·
15089: luonnollisia henkilöitä lisää verotuksen kohteik-    källe aikavälille viritetyn verotusratkaisun kiel-
15090: si. Hanke kaventaa pitkällä aikavälillä sosiaali-    teiset piirteet ovat tarkasti arvioitavissa vasta
15091: turvan tasoa, pahentaa ns. köyhyyslaukkua li-        vuosien kuluttua.
15092: säämällä nimellistuloja, jolloin tulosidonnaisten       Sosiaaliturvan verollepanon yleisinä peruste-
15093: etuuksien saaminen vaikeutuu, ja näillä kei-         luina on käytetty mm. väitteitä, että päivära-
15094: noin vapauttaa yhä enemmän varoja suuryritys-        hojen ja muiden etuuksien tasoa ei voida ko-
15095: ten tukemiseen.                                      rottaa, jos ne ovat verottomia. Myös indeksi-
15096:    Suomessa toteutettiin lakisääteinen sairausva-    sidonnaisuus olisi tästä syystä mahdotonta. Li-
15097: kuutus viimeisenä maana Euroopassa. Koko             säksi on sanottu, että verotus tasaa tuloeroja,
15098: 1970-luvun ajan on yhteiskunnallisen sairausva-      leikkaa ns. ylikompensaatioita.
15099:                                              Lakialoite n:o 161                                        ~19
15100: 
15101: 
15102:     Väitteiden epäjohdonmukaisuus paljastuu             sesta on oikea. Tältäkin osin on kuitenkin otet-
15103: tarkasteltaessa nyt tehtyä esitystä sairaus- ja         tava huomioon, että hyöty koituu ensisijaisesti
15104: äitiyspäivärahojen verottamisesta. Vähimmäispäi-        keski- ja suurituloisille, viimeksi mainitun ryh-
15105: värahan tasoa ei ehdoteta korotettavaksi, koska         män kohdalla hyöty on todella tuntuva.
15106: esitetty 25 markkaa tämän vuoden tasossa ei                 Mutta arvioitaessa "uudistuksen" hyötyjiä ja
15107: kuro edes umpeen vuodesta 1977 tapahtunutta             häviäjiä on muistettava, että sairausvakuutuk-
15108: jälkeenjääneisyyttä. Pelkästään tällä perusteella       sen päivärahan maksujaksoista 80 % on alle
15109: olisi vähimmäispäivärahan nykyisin oltava 28            kuukauden mittaisia ja vain 4 % yli puolen
15110: markkaa. Vastoin toukokuussa mietintönsä jät-           vuoden mittaisia. Päivärahan pisin maksujakso
15111: täneen ns. Tuomistan työryhmän ehdotusta vä-            on 300 päivää. Keskimääräinen päivärahan pe-
15112: himmäispäivärahaa ei esitetä sidottavaksi indek-        rusteena oleva työtulo on noin 2 600 markkaa
15113: siin, vaan lakia esitetään tältä osin jopa nykyis-      kuukaudessa, jolloin on otettu huomioon vain
15114: ~ä huonomman sisältöiseksi.                             ne päivärahan saajat, joilla on työtuloa. Näin
15115:     Väite tuloerojen kaventamisesta asettuu kä-         ollen runsaasti yli puolet päivärahansaajista
15116: sittämättömään valoon, kun päivärahoista ehdo-          asettuu tuon palkkatason alapuolelle eli alueel-
15117: tetaan nyt poistettavaksi kokonaan yläraja. Ny-         le, jolle uudistus ei tuo parannusta.
15118: kyinen lähes tasapäiväraha kaipaa luonnollises-             Nykyisen sairausvakuutuslain mukainen päi-
15119: ti korjausta, ja enimmäismäärän tuntuva korot-          väraha on päivärahansaajien valtaosalla esityk-
15120: taminen on paikallaan. Mutta miksi olisi edet-          sen mukaista päivärahaa suurempi. Lisäksi eh-
15121: tävä äärimmäisyydestä toiseen, ryhdyttävä mak-          dotetaan poistettavaksi päivärahan vähennys-
15122: samaan - viidentenä maana koko maapallol-               oikeus verotuksessa niissä tapauksissa, joissa
15123: la -lakisääteisiä sairausvakuutuspäivärahoja il-        työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Kaikissa
15124: man kattoa. Eikö jo eläkekaton puuttumisesta            näissä tapauksissa tapahtuisi etuuksien alenemis-
15125: ole riittävästi kielteisiä kokemuksia - tässä           ta.
15126:  suhteessa Suomi on vielä poikkeuksellisempi                Päivärahojen nimdlistason korottamisest;~
15127: maa, ainoa maailmassa, jossa lakisääteiseen elä-        hyötyisivätkin suurituloisten ohella ne työnan-
15128: keturvaan ei liity minkäänlaista kattosääntöä.          tajat, jotka maksavat sairaus- tai äitiysajan palk-
15129: Ja juuri työeläkevakuutuksen kautta maksetaan           kaa. Nykyisin työnantajat kuittaavat 31 % sai-
15130:  todellisia "ylikompensaatioita", vaikka työeläk-       rausvakuutuspäivärahoista, ja sairausajan palkka-
15131: keet ovat veronalaista tuloa.                           järjestelyjen laajentuessa myös yksityisellä sek-
15132:     Esityksen mukaan päivärahan taso olisi 80           torilla osuus kasvaa.
15133:  % palkasta. Tämä pitää paikkansa vain osit-                Esityksen mukaan sairausvakuutus- ja Öitiys-
15134: tain, koska päivärahan perusteena oleva, yleen-         päivärahan markkamäärät nyt ensimmäistä ker-
15135: -sä kahden vuoden takainen palkka korjataan             taa eriytettäisiin: äitiyspäiväraha olisi vain kol-
15136: vain viimeisen vuoden osalta TEL-indeksillä.            men ensimmäisen kuukauden ajan sama kuin
15137: Näin ollen todelliseksi tasoksi muodostuu kes-          sairauspäiväraha, sen jälkeen se alenisi 10 pro-
15138: kimääräisen inflaation huomioon ottaen noin 70          senttiyksiköllä eli käytännössä 60 § :iin. Äitiy-
15139:  % palkasta.                                            den alkuajoilta äitiysajan palkkaa maksava työn-
15140:     Perhepoliittisesti ehdotus on varsin taantu-        antaja saisi siis korkeamman korvauksen kuin
15141:  muksellinen, kun se pitää sisällään nykyisten          äiti itse!
15142: huoltajaniisien poistamisen. Nykyisin enemmän               Sairaus- ja äitiyspäivärahojen verottomuudes-
15143: ansaitsevan puolison päivärahaa korotetaan 15           ta ei ole koitunut mitään merkittäviä epäkoh~
15144:  %: lla puolison perusteella ja 10 %: lla jokaisen      tia. Ylikompensaatioista puhuminen 500-956
15145:  alle 16-vuotiaan lapsen perusteella, enintään          markan tulotasolla kääntää asian päälaelleen:
15146: kuitenkin 50 % :lla. Keskimääräinen huoltajan-          ongelmana lienee paremminkin liian alhainen
15147: lisä on sairauspäiväkassoissa nykyisin noin 10          palkkataso. Verovähennyben mukanaan tuoma,
15148: '%.                                                     jälkikäteen tuleva pienehkö etu niissä tapauksis-
15149:     "Uudistusta" on puolusteltu sillä, että se tuo      sa, joissa työnantaja on maksanut sairausajan
15150: lisäetuia pitkäaikaissairaille, lähinnä keski- ja       palkkaa, ei ole sosiaalipoliittinen epäkohta. Se
15151:  suurituloisille. Sen sijaan lyhvtaikaissairailta sa-   on verotukseen liittyvä järjestelv, jota voidaan
15152:  notaan leikattavan se osa, jonka on katsotta-          harkita muutettavaksi, jos päivärahan tasoa sa-
15153: va ylittävän heille aiheutuneen ansionmenetvk-          malla korotetaan riittävästi.
15154:  sen, eli ns. vlikompensaatiot estettäisiin. Ta-           Tämän vuoksi päivärahajärjestelmää olisi ke-
15155: voite pitkäaikaissairaiden aseman parantami-            hitettävä verottomuuden perustalta. Vähim-
15156:                                           Lakialoite n:o 161
15157: 
15158: 
15159: mäispäivätaha olisi korotettava 60 markkaan,         sen esityksen mukaisesti eli korottamalla työn-
15160: joka vastaa vielä verraten vaatimatonta 1 500        antajien sairausvakuutusmaksua 0,6 prosentti-
15161: markan kuukausituloa. Työtulon ylittäessä            yksiköllä. Mahdollisesta vajauksesta vastaisi val-
15162: 25 000 markkaa vuodessa eli runsaat 2 000            tio, jonka osuudeksi hyvin riittää se summa, jo-
15163: markkaa kuukaudessa, tämän vähimmäispäivä-           ka kertyy, kun oikeus vähentää työnantajalle
15164: rahan lisäksi maksettaisiin yksi promille siitä      maksettava päiväraha verotuksessa poistuu. Päi.
15165: palkan osasta, joka ylittää mainitun vuositulon.     värahamenoja puolestaan pienentää se, että sai-
15166: Päivärahalle on säädettävä kohtuullinen enim-        rausajalta palkkaa maksavalle työnantajalle suo-
15167: mäismäärä, joksi esitämme 120 markkaa.               ritetaan päiväraha korkeintaan vähimmäispäivä•
15168:     Näin päiväraha määräytyisi ns. degressiivi-      rahan suuruisena.
15169: sen asteikon mukaan, eli se olisi pienemmillä           Hallituksen ehdotukset päivärahan saattami-
15170: tuloilla suurempi prosenttiosuus palkasta ja         sesta ensisijaiseksi työeläkkeisiin nähden ovat
15171: suurempituloisilla pienempi. Esimerkiksi kuu-        perusteltuja. Sen sijaan tulo- ja varallisuusvero-
15172: kausitulon ollessa 2 000 markkaa v·eroton päi-       lakiin tehtyjä muutosehdotuksia ei ole perus-
15173: väraha olisi 75 % palkasta, 3 000 markan brut-       teltu si1täkään osin, mikä koskee ·tapaturma- ja
15174: topalkasta kertyisi päivärahaa 59 %, 4 000           liikennevakuutuslain mukaisten etuuksien saat-
15175: markan tulotasolla 52 %, 6 000 markan pal-           tamista veronalaisiksi. Tapaturma- ja liikenne-
15176: kasta 45 % ja runsaan 7 000 markan kuukausi-         vakuutuksen väitetyt ylikompensaatiot ovat to-
15177: palkasta, jota suurempi palkka ei enää korot-        dellisuudessa harvinaisia. Tästä pitävät osaltaan
15178: taisi päivärahaa, 4 3 % bruttopalkasta.              huolen yksityiset vakuutusyhtiöt, jotka arvioi-
15179:     Tällainen degressiivinen asteikko ja siihen      vat yleensä haitta-asteen todellista alhaisem-
15180: liittyvä enimmäismäärää koskeva rajoitus johtaa      maksi.
15181: tuloerojen tasoittamisen osalta parempaan lop-          Niinpä esimerkiksi tapaturmavakuutuksen
15182: putulokseen kuin veronalaiseksi saattaminen.         perusteella myönnetään 100 %:n haitta-asteen
15183: Kun siihen liitetään päivärahojen ja tvötulojen      perusteella vain 30-40 pysyvää korvausta vuo-
15184: sitominen palkkaindeksiin (TEL-indeksi), rat-        sittain. Huomattava osa tapaturmista jää ko-
15185: kaisu turvaa etuuksien tason reaaliarvon säily-      konaan korvaamatta. Lisäksi juuri suuren hait-
15186: misen. Sen sijaan hallituksen esityksen mukai-       ta-asteen tapauksissa merkittävä osa tapatur-
15187: nen järiestely ilman vähimmäispäivärahan in-         man seurauksista jää vakuutuksen korvausvas-
15188: deksisidonnaisuutta yhdessä verotuksen kiristy-      tuun ulkopuolelle.
15189: misen kanssa merkitsisi etuuksien ostoarvon ale-        Luonteenomaista onkin, että sosiaaliturvan
15190: nemista vastaisuudessa · monissa niistäkin ta-       verotushanke ei puutu lainkaan vakuutusyhtiöi-
15191: pauksista, joissa tämä ei tapahdu jo välittömäs-     den keräämiin valtaviin voittoihin: pääasiassa
15192: ti. Lisäksi verotus lisäisi byrokratiaa ja vaaran-   vähävaraisten toimeentulon turvana olevien so-
15193: taisi sairauskassojen aseman.                        siaalietuuksien verottomuudesta on tehty pääon-
15194:     Päivärahaan on edelleen maksettava lapsi-        gelma samaan aikaan kun monet suuryhtiöt
15195: korotus, joka on muutettava markkamääräisek-         välttyvät kokonaan tulo- ja varallisuusveron
15196: si, esityksemme mukaan 10 markaksi alle 16-          maksamiselta.
15197: vuotiasta lasta kohden. Milloin molemmat puo-            Tapaturmavakuutukseen muutoin esitetyt
15198: lisot saavat päivärahaa, lapsikorotus maksettai-     muutokset, jotka sisältvvät eri hallituksen esi-
15199: siin kummallekin puolisoista. Ikärajan korotta-      tykseen, puoltavat paikkaansa. Sen siiaan lii~
15200: minen 18 vuoteen olisi myös välttämätön toi-         kennevakuutukseen esitetään vain verollepanoa,
15201: menpide.                                             mikä merkitsee etuuksien kaventumista kaikis-
15202:     Vakuutetulle nykyisin kuuluva oikeus vähen·      sa liikennevakuutuksen päivärahoissa ia eläk-
15203: täii veronalaisesta tulostaan työnantajalle mak-     keissä, vaikka ne on rahoitettu autoiliioilta ke..
15204: settava päiväraha voidaan poistaa vain, jos päi-     rättävillä korkeilla vakuutusmaksuilla ia vaikka
15205: väraha määritellään edellä ehdotetun mukai·          vakuutusyhtiöille jää huomattavia voittoja ny-
15206: sesti. Samalla olisi rajoitettava työnantajan        kyistenkin korvausten jälkeen.
15207: oikeutta saada päiväraha sairausajan palkan             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15208: maksamisen ajalta koskemaan vain vähimmäis·
15209: päivärahan suuruista määrää.                                      että Eduskunta h:vväksyisi seuraatJtJt
15210:     Pieni- ja keskituloisten toimeentuloturvaa pa-             lakiehdotukset:
15211: rantava esityksemme on rahoitettavissa hallituk-
15212:                                           Lakialoite n:o 161                                      321
15213: 
15214: 
15215: 1.
15216: 
15217:                                              Laki
15218:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
15219: 
15220:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15221:     kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 20 §,
15222:     muutetaan 16, 18, 19 ja 23 §, 28 §:n 1 momentti, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n
15223:  3 momentti ja 76 §,
15224:     sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa
15225:   (999/71), 18 § osittain muutettuna 14 päivänä 1966 annetulla lailla (5/66), 22 § osit-
15226:  tain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 § 19 päivänä
15227:  joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 28 §:n 1 momentti 4 päivänä tammikuuta 1968
15228:  annetussa laissa (10/68), 30 §:n 4 momentti mainitussa }0 päivänä joulukuuta 1977 an-
15229:  netussa laissa, 30 b § 28 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (75/72) ja 75 §:n 3 mo-
15230:  mentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (364/69), sekä
15231:     lisätään 27 §:ään, sellais·ena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973
15232:  annetulla lailla (937 /73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on
15233:  muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla
15234:   (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
15235:  momentiiksi, 'seuraavasti:
15236: 
15237:                      16 §                            rittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän yhtey-
15238:    Päivärahan määrä päivää kohden on vähim-          dessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä,
15239: mäispäiväraha, 60 markkaa lisättynä yhdellä          jolloin äitiysrahan suorittamisaika lyhenee vas-
15240: promillella vakuutetun verotuksessa, asetuk-         taavasti. Isälle suoritetaan äitiysrahaa ( vanhem-
15241: sella säädettävänä kalenterivuotena todettujen       painrahaa) siten kuin asetuksella säädetään.
15242: työtulojen siitä osasta, joka ylittää 25 0.00        Isälle suoritettavan äitiysrahan määrä päivää
15243: markkaa, kuitenkin enintään 120 markkaa.             kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha, jonka
15244:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)           hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sai-
15245:                                                      raus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamisesta isälle
15246:                        18 §                          samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän jäämi-
15247:    Jos vakuutetulla sairauden aiheuttaman työ-       sestä pois ansiotyöstä edellä olevasta syystä se-
15248: kyvyttömyyden alkaessa oli ja edelleen on huol-      kä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen vaikutta-
15249: lettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai puoli-        vista muutoksista on tehtävä siten kuin ase-
15250: sonsa lapsi ,tai otto- tai kasvattilapsi, päivära-   tuksella tarkemmin säädetään.
15251: haan ja äitiysrahaan suoritetaan kunkin lapsen           (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15252: osalta erikseen lapsikorotus.                            (4 mom. kuten hallituksen esityksen 5
15253:    Lapsikorotus on 10 markkaa lasta kohden.          mom.)
15254:                        19 §                                                 27 §
15255:      (Kuten hallituksen esityksessä.)                    (Kuten hallituksen esityksessä.)
15256: 
15257:                      23 §                                                    28 §
15258:      (1 mom. ikuten hallituksen esityksessä.)           Jos vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada
15259:    Äitiysrahaa suoritetaan 75 arkipäivältä lapsen    työnantajalta työ- •tai oppisopimussuhteen taikka
15260: äidille ja 183 arkipäivältä joko äidille tai äidin   virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen
15261: suostumuksella lapsen isälle, joka on avioliitos-    perusteella sairaus- tai synnytysloman ajalta
15262: sa lapsen äidin kanssa ja joka ei asu hänestä        palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei hänellä
15263: erillään välien rikkoutumisen vuoksi, kun isä        ole oikeutta saada tältä ajalta tämän lain mu-
15264: on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai        kaista päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen
15265: muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työs-      määrän, millä päivä- tai äitysraha ylittää hä-
15266: tä. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa suo-     nen saamansa palkan tai muun korvauksen. Sil-
15267: 41    088100096K
15268: 322                                       Lakialoite n:o 161
15269: 
15270: tä ajalta, jolta vakuutetulle on maksettu mainit-   han, tämän lain 16 §:n 1 momentissa mainittu-
15271: tua palkkaa tai korvausta, suoritetaan työnan-      jen markkamäärien sekä 18 §:n 2 momentissa
15272: tajalle vähimmäispäivärahan suuruinen määrä.        tarkoitetun lapsikorotuksen määriä korotetaan
15273:                                                     siinä suhteessa kuin maksuvuoden indeksiluku
15274:               30, 30 b, 59 ja 75 §                  poikkeaa kalenterivuodelle vahvistetusta palk-
15275:      (Kuten hallituksen esityksessä.)               kaindeksiluvusta.
15276:                                                        Jos työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisen
15277:                        76 §                         palkkaindeksin kehitys jää olennaisesti j~een
15278:    Tämän lain 16 §:ssä tarkoitettujen työtulo-      maan yleisen palkkatason noususta, valtioneu-
15279: jen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin        vostolla on oikeus korottaa 1 momentissa mai-
15280: päivä- ja äitiysrahan maksuvuodelle vahvistettu     nittuja markkamääriä vastaavassa suhteessa.
15281: työntekijäin eläkelain 9 §:n mukainen palkkain-
15282: deksiluku poikkeaa päivärahan perusteena ole-
15283: vien, verotuksessa todettujen työtulojen ansait-
15284: semisvuodelle vahvistetusta palkkaindeksiluvus-                   Voimaa:ntulosäännös
15285: ta. Vähimmäispäivärahan ja vähimmäisä1tiysna-           (Kuten hallituksen esityksessä.)
15286: 
15287: 
15288: 
15289: 
15290: 2.
15291:                                               Laki
15292:                         tulo- ja varallisuusverolain 30 § :n kumoamisesta
15293: 
15294:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15295: 
15296:                         1 §                                                2 §
15297:   Täten kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974            Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
15298: annetun tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74)     kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
15299: 30 §.                                               ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
15300:                                                     sessa.
15301: 
15302: 
15303:        Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
15304: 
15305:           Marjatta Stenius-Kaukonen     M.-L. Salminen                Pauli Puhakka
15306:           Seppo Toiviainen              E.-J. Tennilä                 Pentti Liedes
15307:           Mikko Kuoppa                  Aarne Koskinen                Irma Rosnell
15308:                                             1981 vp.                                            323
15309: 
15310: Lakialoite n:o 162
15311: 
15312: 
15313: 
15314: 
15315:                                  Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muutta-
15316:                                     misesta
15317: 
15318: 
15319:                                        Eduskunnalle
15320: 
15321:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi       Kun tiedetään miten merkittäviä juuri en-
15322: sairausvakuutuslain ja työntekijäin eläkelain      simmäiset elinkuukaudet ovat lapsen psyykki-
15323: muuttamisesta sekä · eräiksi niihin liittyviksi    selle kehitykselle sekä kasvamiselle tasapainoi-
15324: laeiksi (HE n:o 54/1981 vp.) ei mielestämme        seksi kansalaiseksi, tulisi äitiyspäivärahan mak-
15325: riittävästi oteta huomioon pienituloisten ja tu-   sukautta pidentää. Yhä useammalle äidille ja
15326: lottomien heikkoa asemaa, ja tästä syystä tulisi   isälle tulee antaa mahdollisuus taloudellisesti
15327: vähimmäispäivärahaa korottaa ja sen kehitys        turvattuna hoitaa lastaan kotona, kunnes lapsi
15328: turvata sitomalla se indeksiin.                    täyttää yhden vuoden. Pienituloisille tämä ei
15329:    Lakiehdotuksen 19 §:n kateossirajat asetta-     tällä hetkellä useinkaan ole mahdollista. Saman
15330: vat omaa työtään tekevät ja ansiotuloja vailla     periaatteen tulee koskea kaikkia vanhempia,
15331: olevat epäoikeudenmukaiseen asemaan muihin         jotka haluavat hoitaa lastaan kotona.
15332: verrattuna. Heidän osaltaan tulisikin karenssi-       Vanhempainlomajärjestelmää kehitettäessä ei
15333: aika poistaa ja muidenkin osalta lyhentää vii-     ole riittävästi kiinnitetty huomiota väliinpu-
15334: teen päivään.                                      toajien aseman parantamiseen, kuten esimer-
15335:    Ehkä pahin epäkohta esityksessä on sairaus-     kiksi synnytyksessä kuolleen äidin äitiyspäivä-
15336: vakuutuslain mukaisen päivärahakauden ja           rahaoikeuden siirtämiseen lapsen isälle tai
15337: äitiysrahakauden tasollinen eriyttäminen kol-      muulle lapsen huoltamisesta vastaamaan tule-
15338: men ensimmäisen kuukauden jälkeen. On täy-         valle henkilölle.
15339: sin epäloogista edes esittää tällaista, kun sa-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15340: maan aikaan puhutaan lapsiperheiden taloudel-
15341: lisen aseman helpottamisesta. Äitiysrahan tulee              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15342: koko ajaltaan olla samansuuruinen kuin sairaus-           lakiehdotuksen:
15343: vakuutuslain mukainen päiväraha.
15344: 324                                       Lakialoite n:o 162
15345: 
15346: 
15347: 
15348: 
15349:                                                Laki
15350:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
15351: 
15352:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15353:     kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2
15354:  momentti, 11 a, 18 ja 20 §,
15355:     näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972
15356:  annetussa laissa (75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä
15357:  tammikuuta 1966 annetulla lailla (5/66),
15358:     muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §,
15359:     sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa
15360:   (999/71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77),
15361:  23 § 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa
15362:  30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972
15363:  annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69),
15364:  sekä
15365:     lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973
15366:  annetulla lailla (937 /73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on
15367:  muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla
15368:   (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
15369:  momentiksi, seuraavasti:
15370: 
15371:                      16 §                                                  22 §
15372:     Päivärahan maata pa1vaa kohden on vähim-            Äitiysrahan maata pa1vaa kohden on yhtä
15373: mäispäiväraha, 31 markkaa lisättynä 30 prosen-       suuri kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha.
15374: tilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella sää-         Jos lapsen äiti on ansiotyössä tai kodin ulko-
15375: dettävänä kalenterivuotena todettujen työtulo-       puolella suoritettavassa muussa työssä tai sitä
15376: jen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 80        vastaavassa työssä 75 ensimmäisen äitiysrahan
15377: prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Jollei      suorituspäivän jälkeen, hänelle suoritettavan
15378: vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana ollut      äitiysrahan määrä on tältä ajalta vähimmäis-
15379: työtuloja, päivärahan määrä päivää kohden on         päivärahan suuruinen.
15380: vähimmäispäivärahan suuruinen.                          Mikäli ansiotyössä maksettava palkka vähim-
15381:     (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)          mäispäivärahalla lisättynä ei ole päivää kohden
15382:                                                      vähintään 1 momentissa säädetyn äitiyspäivä-
15383:                        19 §                          rahan suuruinen, suoritetaan äidille täyden
15384:    Päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä,   äitiyspäivärahan ja ansion erotus.
15385: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäiväl-
15386: tä eikä viideltä sitä lähinnä seuraavalta arki-                            23 §
15387: päivältä. Kuitenkin mikäli kyseessä on omaa             Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki-
15388: työtään tekevä tai ansiotuloja vailla oleva kor-     päivältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdis-
15389: vauksensaaja, korvausta maksetaan työkyvyttö-        tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltä-
15390: myyden alkamispäivää lukuunottamatta jokai-          neeseen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi seu-
15391: selta seuraavalta päivältä. Jos vakuutettu työnsä    raavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt
15392: laadusta johtuen joutuu säännönmukaisesti ole-       aikaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen lasket-
15393: maan työssä sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai      tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh-
15394: vapunpäivänä, rinnastetaan tämä päivä arkipäi-       distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö-
15395: vään edellä mainittua viiden päivän aikaa las-       mästi seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi
15396: kettaessa, edellyttäen, että hänen, jollei hän       syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän ku-
15397: olisi sairastunut, olisi ollut oltava työssä mai-    luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä
15398: nittunakin päivänä.                                  aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan
15399:     (2-7 mom. kuten hallituksen esityksessä.)        antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on
15400:                                            Lakialoite n:o 162                                       325
15401: 
15402: oikeus saada äitiysrahaa vain 100 ensimmal-          jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on
15403: seltä arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi       kulunut 288 arkipäivää, kuitenkin vähintään
15404: luovutetaan pois myöhemmin äitiysrahan suo-          100 arkipäivältä. V akuutetun suostumuksella
15405: rittamisaikana, lapsen äidillä ei ole tämän jäl-     voidaan hänen äitiysrahakautensa 50 arkipäiväl-
15406: keen oikeutta saada äitiysrahaa.                     tä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään,
15407:     Äitiysrahaa maksetaan lapsen isälle tai muul-    suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, joka
15408: le lapsen huollosta vastaamaan tulevalle henki-      ei asu hänestä erillään välien rikkoutumisen
15409: lölle, mikäli lapsen äiti kuolee ennen äitiysraha-   vuoksi, tai vakuutetun kanssa avioliitonomai-
15410: jakson loppumista.                                   sessa suhteessa elävälle, joka osallistuu lapsen
15411:     Äitiysrahaa suoritetaan 286 arkipäivältä lap-    huoltoon. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää-
15412: sen äidille ja 50 arkipäivältä joko äidille tai      detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle-
15413: aikaisintaan 150 arkipäivän kuluttua äitiysraha-     taan vastaavasti hänen puolisoansa tai vakuu-
15414: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap-       tetun kanssa avioliitonomaisessa suhteessa elä-
15415: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin        vään. Heille suoritettavan äitiysrahan määrä on
15416: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien        yhtä suuri kuin 16 §:n mukaan suoritettavan
15417: rikkoutumisen vuoksi, tai joka elää avioliiton-      päivärahan määrä. Mitä tämän pykälän 3 mo-
15418: omaisessa suhteessa lapsen äidin kanssa, kun         mentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta,
15419: isä on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä        koskee myös ottovanhempia.
15420: tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta           Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei
15421: työstä. Samoin edellytyksin voidaan äitiyspäivä-     sairauden perusteella makseta päivärahaa.
15422: rahaa suorittaa lapsen isälle myös lapsen syn-           (6 mom. kuten hallituksen esityksen 5
15423:  tymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12         mom.)
15424:  arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika              27, 30, 30 b, 59 ja 75 §
15425: lyhenee vastaavasti. Isälle suoritetaan äitiys-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
15426:  rahaa siten kuin asetuksella säädetään. Isälle
15427:  suoritettavan äitiysrahan määrä päivää kohti                              76 §
15428:  on yhtä suuri kuin se 16 §:ssä tarkoitettu             Tämän lain 16 §: ssä tarkoitettujen työtulo-
15429:  päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä        jen määrät sekä vähimmäispäivärahan määrä
15430:  olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan       tarkistetaan siinä suhteessa kuin päivä- ja äitiys-
15431:  suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus         rahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin
15432:  työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä      eläkelain 9 § :n mukainen palkkaindeksiluku
15433:  edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan    poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahviste-
15434:  suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on         tusta palkkaindeksiluvusta.
15435:  tehtävä siten kuin asetuksella säädetään.
15436:     Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo-                    Voimaantulosäännös
15437:  ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä,          (Kuten hallituksen esityksessä.)
15438: 
15439: 
15440:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
15441: 
15442:           Helvi Hyrynkangas             Anneli Kivitie                  Jaakko Itälä
15443: 326                                         1981 vp.
15444: 
15445: Lakialoite n:o 163
15446: 
15447: 
15448: 
15449: 
15450:                                 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain muuttamisesta
15451: 
15452: 
15453:                                        Eduskunnalle
15454: 
15455:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen      katot tulisi poistaa. Markkinoimismaksuista
15456: laiksi maataloustulolain muuttamisesta (HE         sekä perhe- ja pienviljelmiä rasittavista ylimää-
15457: n:o 65/1981 vp.).                                  räisistä veroista tulisi luopua. Jos ylituotantoa
15458:    Hallituksen esitys perustuu siihen väärään      katsotaan olevan vielä sen jälkeen kun luovu-
15459: johtopäätökseen, että maassamme olisi koti-        taan tarpeettomasta elintarvikkeiden ulkomaan-
15460: maisten elintarvikkeiden ylituotantoa. Maata-      tuonnista sekä kun huolehditaan varmuusvaras-
15461: loustuotteille on määrätty keinotekoiset tuo-      toinnista, kohtuulliset ylituotantomaksut tulisi
15462: tantokatot ja näiden ylityksistä peritään mak-     periä teollisuusmaiselta maataloustuotannolta.
15463: sua markkinoimismaksuina ja erilaisina ylimää-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15464: räisinä veroina.
15465:    SMP katsoo, että perhe- ja pienviljelmät                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15466: eivät voi vastata maataloustuotteiden alihintaan          lakiehdotuksen:
15467: viennistä ulkomaille. Tämän vuoksi tuotanto-
15468: 
15469: 
15470: 
15471:                                              Laki
15472:                                  maataloustulolain muuttamisesta
15473:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15474:     muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maataloustulolain ( 1102/77) 1 § :n 1 mo-
15475:  mentti, 12 §, 13 a §;n 1 momentti ja 15 §,
15476:     sellaisina kuin niistä on 13 a §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1979 annetussa
15477:  laissa (78/79) ja 15 § osittain muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
15478:  ( 917/80), näin kuuluviksi:
15479: 
15480:                1, 12 ja 13 a §                     loustuotteiden ylituotantoa jää sen jälkeen, kun
15481:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                 riittävästä varmuusvarastoinnista on huolehdit-
15482:                                                    tu. Markkinoimis- ja muita maksuja peritään
15483:                      15 §                          sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
15484:    Valtio vastaa maataloustuotteiden vientikus-
15485: tannuksista kuitenkin niin, että teollisuusmai-
15486: selle maataloudelle voidaan määrätä kohtuulli-                 Voimaantulosäännös
15487: sia markkinoimis- ja muita maksuja, jos maata-       (Kuten hallituksen esityksessä.)
15488: 
15489: 
15490:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1981
15491: 
15492:                Urpo Leppänen                                   Veikko Vennamo
15493:                                                1981 vp.                                            327
15494: 
15495: Lakialoite n: o 164
15496: 
15497: 
15498: 
15499: 
15500:                                   Leppänen: Ehdotus laiksi tasapainoisen alueellisen kehityksen
15501:                                      edistämisestä
15502: 
15503: 
15504:                                          Eduskunnalle
15505: 
15506:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen           Perusvyöhykkeistä päättäminen >tulisi alistaa
15507: laiksi >tasapainoisen alueellisen kehityksen edis-   eduskunnan hyväksyttäväksi, jotta tarvittaessa
15508: tämisestä (HE n:o 67/1981 vp.). Kysymyk-             kor.keimman valtioelimen tahto voisi toteutua.
15509: sessä on aluepolitiikan peruslaki. Laki on kir-      Tukialueista päätettäessä kuntien tulisi saada
15510: joitettu puitelain muotoon.                          antaa Jausuntonsa sekä lääninhallituksen Jaa-
15511:    Mielestäni puitelailla ei >Saa .rajoittaa koko-   tiessaan ehdotustaan tulisi kuulla kuntien vi-
15512: naisvaltaista järkevää aluepolitHkkaa. Tämän         ranomaisia.
15513: vuoksi Jain tulee sisältää myös muun elinkeino-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
15514: toiminnan rakenteen kuin ~tuotannon monipuo-
15515: listamisen päämäärä. Tulevaisuudessa ei enää                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15516: voida puhua pelkästään tulotason nostamisen                 lakiehdotuksen:
15517: tavoitteesta. Tasapuoliseen kehitykseen kuuluu
15518: myös elämisen laadun nostamisen >tavoite.
15519: 
15520: 
15521: 
15522: 
15523:                                                Laki
15524:                         tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä
15525: 
15526:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15527: 
15528:                        1 §                              c) tärkeiden palveluiden saatavuus; ja
15529:                  Aluepolitiikka                         d) hyvä elinympäristö; sekä
15530:                                                         3 ) muutoinkin edistää väestön elinolojen
15531:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                  alueellisesti >tasapainoista kehitystä sekä tuo-
15532:                                                      tanto- ja elinkeinorakenteen monipuolistu-
15533:                                                      mista.
15534:                        2 §
15535:             Aluepolitiikan tavoitteet                                       3 §
15536:   Aluepolitiikan tavoitteena on:                               Aluepoliittiset toimenpiteet
15537:    1 ) edistää väestönkehityksen alueellista tasa-      .Aluepolitiikan tavoitteet toteutetaan tuke-
15538: painoisuutta;                                        malla tuotanto- ja elinkeinotoimintaa ja paran-
15539:   2) turvata koko maassa •tasapuolisesti kun-        tamalla yritystoiminnan yleisiä >toimintaedelly-
15540: kin alueen väestölle:                                tyksiä, ohjaamalla yritysten sijoittumista, suun-
15541:   a) pysyvän työpaikan saannin mahdollisuus          taamaila julkisia palveluja, hajauttamaila alueel-
15542: pynkien erityisesti rakennetyöttömyyden poista-      lisesti haJlintoa ja päätösvaltaa sekä ryhtymällä
15543: miseen;                                              muihin tarvhtaviin toimenpiteisiin.
15544:   b) tulotason ja elämisen laadun nousu;                 ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15545: 328                                     Lakialoite n:o 164
15546: 
15547: 
15548:                      4 §                                                  7 §
15549:          Viranomaisten velvollisuudet                        Tukialueita koskevat päätökset
15550:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                   Edellä 6 §:ssä tarkoitetut päätökset tekee
15551:                                                   valtioneuvosto valtioneuvoston kanslian esityk-
15552:                      5 §                          sestä. Valtioneuvoston kanslian on valmistel-
15553:                                                   lessaan 6 § :n 1 momentissa tal'koitettua pää-
15554:                Perusvyöhykkeet                    töstä pyydettävä siitä ehdotus asianomaisilta
15555:    ( 1 mom. kuten hallituksen esit)'lksessä.)     lääninhallituksilta ja kunnilta.
15556:    Valtioneuvosto päättää valtioneuvoston kans-      Lääninhallituksen on ehdotusta laatiessaan
15557: lian esityksestä, m~tkä kunnat kuuluvat kuhun-    oltava yhteistoiminnassa läänin alueella toimi-
15558: kin perusvyöhykkeeseen. Päätös on alistettava     vien ,seutukaavaliittojen kanssa sekä kuultava
15559: eduskunnan hyväksyHäväksi.                        alueella toimivia läänin- ja piirihallinnon ja
15560:                                                   kuntien viranomaisia.
15561:                      6 §
15562:                   Tukialueet
15563:                                                                       8-16 §
15564:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                    (Kuten hallituksen esityksessä.)
15565: 
15566: 
15567:       Helsingissä 19 päivänä 'toukokuuta 1981
15568: 
15569:                                         Urpo Leppänen
15570:                                               1981 vp.                                              329
15571: 
15572: Lakialoite n:o 165
15573: 
15574: 
15575: 
15576: 
15577:                                   Impiö ym.: Ehdotus laiksi tuotantotoiminnan alueellisesta tuke-
15578:                                      misesta
15579: 
15580: 
15581:                                          Eduskunnalle
15582: 
15583:    Kehitysaluelainsäädäntö on merkittävällä ta-      jistymaan. Maaseutualueilla asuu lähes yksi
15584: valla tukenut niitä tukitoimia, joiden tarkoi-       neljäsosa maamme väestöstä ja niiden elinkei-
15585: tuksena on ollut kehitysalueiden elinkeinoelä-       norakenne on maa- ja metsätalousvaltainen.
15586: män edistäminen. Nyt uudistettavana olevaan          Maa- ja metsätaloudessa toimivien osuus haja-
15587: aluepoliittiseen lainsäädäntöön liittyy hallituk-    asutusalueiden työllisistä on noin puolet. Maa-
15588: sen esitys laiksi tuotantotoiminnan alueellisesta    seutualueiden kehitys on siten edelleen ratkai-
15589: tukemisesta (HE n:o 69/1981 vp.). Esityk-            sevasti riippuvainen maa- ja metsätalouden ke-
15590: sessä on vastaavaa aikaisempaan lakiin, vuo-         hityksestä.
15591: desta 1975 voimassa olleeseen kehitysalueiden           Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitok-
15592: tuotantotoiminnan tukemisesta annettuun la-          sessa tehdyn tutkimuksen mukaan aluetuki on
15593: kiin, verrattuna otettu huomioon eräitä ko-          selvästi supistanut eri alueiden välisiä tuloero-
15594: koomuksen taholta jo pitkään esitettyjä paran-       ja. Maatalouden rakenne-eroista sekä tuotanto-
15595: nusehdotuksia. Tämä koskee mm. kaivannais-           mahdollisuuksien eroista johtuu, että maata-
15596: toiminnan lukemista kokoomuksen esittämällä          loudesta saatu tulo kaikkien tilojen keskiarvo-
15597: tavalla lakiesityksen perusteella tuettavan yri-     na on hyvinkin selvästi alhaisempi maan poh-
15598: tystoiminnan piiriin. Lakiesityksessä on kui-        jois- ja itäosissa kuin Etelä-Suomessa. Sen si-
15599: tenkin voimassa olevan lain tavoin eräitä va-        jaan peltopinta-alaltaan samankokoisilla nauta-
15600: kavia puutteita: se ei koske maataloutta eikä        karjatiloilla erot maatalouden tuloissa ovat huo-
15601: kauppaa eikä myöskään palveluelinkeinoja ylei-       mattavasti pienemmät.
15602: senä käsitteenä.                                        Mainituista tutkimustuloksista huolimatta
15603:    Aluepolitiikan avulla on kokoomuksen mie-         maa- ja metsätaloutta ei, kuten edellä jo to-
15604: lestä pyrittävä koko valtakuntaa kehittämään         dettiin, ole sisällytetty aluepoliittiseen lainsää-
15605: siten,· että kaikille kansalaisille luodaan asuin-   däntöön eräitä maatalouden sivuelinkeinoja lu-
15606: paikasta riippumatta tasapuoliset niin taloudel-     kuunottamatta. Maatalouden aluetuki on hoi-
15607: liset kuin sivistyksellisetkin olosuhteet. Alue-     dettu elinkeinon sisäisenä tulonsiirtona. Kun
15608: politiikan on oltava yhtenä osana keinostossa,       otetaan huomioon se, että maatalouden osuus
15609: jolla pyritään turvaamaan ihmisille aineellinen      kansantulosta on vain noin 2 prosenttia, on
15610: ja henkinen hyvinvointi luomalla tuotannolle         selvää, että mahdollisuudet aluetuen lisäämi-
15611: ja kulutukselle sekä tavaroiden, palvelujen, työ-    seen tätä kautta ovat olleet ja tulevat ole-
15612: tilaisuuksien ja virkistysmahdollisuuksien tar-      maan rajoitetut.
15613: jonnalle edellytykset niin, että yksilön valin-         Maa talouden rakennepoliittisen toimikunnan
15614: nanmahdollisuuksia laajennetaan asuinpaikasta        mietinnön mukaan maa- ja metsätalouden työ-
15615: riippumatta.                                         voimaosuus tulisi säilyttää 8-10 prosentin ta-
15616:    Maassamme harjoitetulla aluepolitiikalla on       solla eli noin 200 000 henkenä. Maatalousyri-
15617: pyritty tasoittamaan alueellisia kehittyneisyys-     tysten kokonaismäärän osalta rakennepoliitti-
15618: eroja ja edistämään tasapainoista alueellista ke-    nen toimikunta esitti tavoitteeksi, ettei se enää
15619: hitystä. Alueiden väliset kehittyneisyyserot         80-luvun jälkipuoliskolla mainittavasti väheni-
15620: ovatkin selvästi pienentyneet, mutta alueiden        si. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta tavoitteena
15621: sisäiset erot ovat päinvastoin jopa kasvaneet.       tulisi olla maatalousyritysten vähenemisen py-
15622: Almipoliittiset tukitoimenpiteet ovat kohdistu-      säyttäminen jo vuosikymmenen alkuvuosina.
15623: neet pääasiassa taajamaelinkeinoihin, jolloin        Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sukupol-
15624:  maaseutualueiden ongelmat ovat päässeet kär-        venvaihdoksen helpottamista ja erityisesti n:uor-
15625: 42 088100096K
15626: 33:0                                       Lakialoite n:o 165
15627: 
15628: ten viljelijöiden taloudellisen ja sosiaalisen ase-   tusalueella asuvista noin 500 000 ihmisestä
15629: man kaikinpuolista parantamista. Tämän                150 000 on juuri tukea saaneiden myymälöiden
15630: vuoksi aluepoliittista tukea tulisi välttämättä       ja myymäläautojen palvelujen varassa.
15631: kehittää siihen suuntaan, että myös maatilata-           Rahoitustukilain uudistamista valmistellaan
15632: louden yhteydessä harjoitettu lakien piiriin          kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä.
15633: kuuluva tuotantotoiminta voisi päästä tuesta          Kokoomuksen käsityksen mukaan laki tulisi
15634: osalliseksi. Nyt valmisteilla oleva maaseutuky-       uudistaa entiseltä pohjalta, mutta sitä tulisi
15635: lien kehittämispaketti tullee jossain määrin ko-      nykyisestään parantaa. Varsinaisen rahoitus-
15636: hentamaan tilannetta, mutta sen vaikutukset           tuen piirissä tulisi myönnettäviä korkotuen
15637: itse maatalouselinkeinon kannalta jäänevät var-       ja investointiavustuksen määriä voida tarkis-
15638: sin vähäisiksi.                                       taa. Erityisesti investointiavustuksen määrää
15639:    Hallituksen esitys laiksi tuotantotoiminnan        myymäläautoille, joka tällä hetkellä on rajoi-
15640: alueellisesta tukemisesta ei koske myöskään           tettu 10 prosenttiin, tulisi voida nostaa. Tär-
15641: kauppaa. Kauppa on yleisesti ottaen ollut alue-       keimpänä uudistuksena laissa pidämme kui-
15642: poliittisen lainsäädännön ulkopuolella; laissa        tenkin sitä, että vuosina 1980 ja 1981 val-
15643: alueellisen kehittämisen edistämisestä tosin to-      tion tulo- ja menoarvioon sisällytetty kokeilu-
15644: detaan erääksi tavoitteeksi tärkeiden palvelui-       luonteinen määräraha kaupan toimintatukeen
15645: den saatavuus, mutta eduskunnalle nyt annettu         muutettaisiin la:kisääteiseksi ja siten siirrettäi-
15646: lakipaketti ei sisällä käytännön keinoja tavoit-      siin pysyvänä aluelakien joukkoon.
15647: teen saavuttamiseksi. Aluepoliittinen lainsää-           Haja-asutusalueiden vähi ttäiskaupparahoi tus-
15648: däntö sivuuttaa paljolti sen tosiseikan, että         tukilaki ei kuitenkaan parannettunakaan pysty
15649: kauppa on tärkeä osa elinkeinoelämää ja työl-         lopettamaan kauppojen vähenemistä haja-asu-
15650: listää noin 250 000 ihmistä. Lisäksi juuri vä-        tusalueilla eikä myymäläautojen lukumäärän
15651: hittäiskaupan palvelut ja työpaikat ovat jakau-       pienentymistä. Sen vuoksi on edistettävä kylä-
15652: tuneet tasaisesti väkimäärän suhteessa ympäri         kaupan elinkelpoisena pysymistä myös muilla
15653: maata. Aluepoliittisesti huomattava kehitys-          toimin. Erityisesti tulisi kaikki maaseudulle
15654: suunta on se, että palvelusten saatavuus on           kohdennettavat toimet suunnata samalla taval-
15655: haja-asutusalueella ollut heikkenemässä. Tilan-       la elinkelpoisten kylien ylläpitämiseksi. Luon-
15656: teen korjaamiseksi saatiin säädetyksi vuoden          tevan kanavan haja-asutusalueitten kaupan tu-
15657: 1975 alusta laki haja-asutusalueiden vähittäis-       kemiseen tarjoaa kokoomuksen mielestä esillä
15658: kaupparahoitusturvasta, ja lakia uudistettiin         oleva lakiesitys tuotantotoiminnan alueellisesta
15659: sittemmin vuonna 1979. Laki on voimassa sa-           tukemisesta (HE n:o 69/1981 vp.). Sen vuok-
15660: man ajan kuin muukin aluepoliittinen lainsää-         si ehdotamme, että kauppa ja muut palvelu-
15661: däntö eli tämän vuoden loppuun. Rahoitus-             elinkeinot sisällytetään lain piiriin.
15662: tukilain nojalla on voitu myöntää korkotuki-             Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
15663: luottoja ja investointiavustuksia sekä kiinteille
15664: myymälöille että myymäläautoille. Tuki ei ole                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15665: ollut suinkaan merkityksetöntä, sillä haja-asu-                 lakiehdotuksen:
15666: 
15667: 
15668: 
15669: 
15670:                                                 Laki
15671:                             tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
15672: 
15673:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15674: 
15675:                       1 luku                          sätalous-, turkistarhaus-, kalastus-, kalanviljely-,
15676:                 Yleiset säännökset                    kauppapuutarha-, taimitarha- ja turvetuotanto-
15677:                                                       toiminnan tukemiseksi tasapainoisen alueellisen
15678:                       1 §                             kehityksen edistämisestä annetuss~ laissa
15679:   Teollisuus-, kaivannais-, työliike-, matkailu-,     (     / ) tarkoitetulla ensimmäisellä, toisella
15680: kauppa- ja muun palveluelinkeino-, maa- ja met-       ja kolmannella perusvyöhykkeellä (kehitys-
15681:                                          Lakialoite n:o 165                              .331
15682: 
15683: alueella) sekä neljännellä perusvyöhykkeellä                          2-29 §
15684: voidaan myöntää valtion avustuksia siten kuin         (Kuten hallituksen esityksessä.)
15685: tässä laissa säädetään.
15686:    ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15687: 
15688: 
15689:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
15690: 
15691:          Lauri Impiö                   Sinikka Karhuvaara         Aila Jokinen
15692:          Matti Jaatinen                Anna-Kaarina Louvo         Mauri Vänskä
15693:          Heikki Järvenpää              Juuso Häikiö               Timo Ihamäki
15694:          Jalmari Torikka               Heikki Perho               Matti Pelttari
15695:          Ulla Puolanne                 Elsi Hetemäki-Olander      Ben Zyskowicz
15696:          Juhani Laitinen               Ilkka Kanerva              Jouni J. Särkijärvi
15697:          Toivo T. Pohjala              Pentti Sillantaus          Erkki Pystynen
15698:          Matti Hokkanen                Helena Pesola              Martti Ursin
15699:                         Eero Lattula                      Pekka Jokinen
15700: 332                                           1981 vp.
15701: 
15702: Lakialoite n:o 166
15703: 
15704: 
15705: 
15706: 
15707:                                   Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden v~eronhuoj,emuk­
15708:                                      sista
15709: 
15710: 
15711:                                          Eduskunnalle
15712: 
15713:     Hallitus on antan'lllt eduskunnalle esityksen       Yritystoiminnan edellytysten parantam~seksi
15714: lai!ksi kehitysalueiden vevonhuojennuksista ja       on välttämätöntä, että ainakin kehitysalueella
15715: laiksi leimavevolain muuttamisesta (HE n:o           kunnallinen harkintaverotus kumotaan koko-
15716: 78/1981 vp.). Lakiehdotus on edttäin puut-           naan.
15717: teellinen eikä kysymyksessä varsinaisesti ole           Paras ja nopein sekä tehokkain tapa tukea
15718: mikään kehitysalueiden veronhuojennuslaki,           ja edistää kehitysalueiden elinkeinotoimintaa
15719: vaan kysymys on vain eräistä pienistä veron-         on antaa tuntuva verohelpotus kailkille kehitys-
15720: huojennuksen luontoisista asioista. Tämän            alueille perustettaville uusille yrityksille. Työ-
15721: vuoksi lain korjaaminen on välttämätöntä. Täs-       paikat ovat yhtä arvokkaita, syntyivätpä ne
15722: sä rinnakkaislakialoitteessa on ollut mahdollista    pienessä tai suuressa yrityksessä tai tuotannol-
15723: puuttua vain eräisiin keskeisHn korjauksiin.         lisessa taikka palvelualan yrityksessä. Tämän
15724:     SMP:n mielestä kehi!tysalueen elinkeinotoi-      vuoksi kaikki kehitysalueen ensimmäiselle pe-
15725: minnan edistämiseksi tarvitaan todella tuntu-        rusvyöhyikkeelle perustettavat uudet yritykset
15726: via verohelpotuksia. Vähintä mitä voidaan            tulisi vapauttaa valtionverotuksesta kehitys-
15727: tehdä on se, että kaikille käyttöomaisuusinves-      aluelakien voimassa ollessa.
15728: toinneille annetaan vapaa poisto-oikeus sekä            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15729: että inves,toinnin ylimääräinen investointivähen-
15730: nys koskee kaikkia käyttöomaisuusinvestointeja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15731: kehitysalueella kehi:ty,saluelakien voimassa ol-            lakiehdotuksen:
15732: lessa.
15733: 
15734: 
15735:                                                Laki
15736:                                  kehitysalueiden veronhuojennuksista
15737: 
15738:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15739: 
15740:                         1 §                          ronalaisesta tulostaan sanotun käyttöomaisuu-
15741:    Kehit}'lsa:lueiden elinkeinotoiminnan edistä-     den hankintamenosta määrä, mikä verovelvolli-
15742: miseksi valtion- ja kunnallisverotuksessa myön-      sen kirjanpidossa on tällaisena poistona vähen-
15743: nettäv1stä veronhuojennuksista säädetään tässä       netty.
15744: laissa.                                                 Verovelvollisella on oikeus 1 momentissa
15745:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)           tatikoitettuina verovuosina vähentää valtionve-
15746:                                                      rotuksessa veronalaisesta tulostaan muiden lain-
15747:                          2 §                         säädännössä myönnettyjen vähennysten lisäksi
15748:   Verovelvollisella, joka vuosien 1982-1989          kunakin vuotena ylimääräisenä investointivä-
15749: amkana toteuttaa kehitysalueella käyttöomai-         hennyksenä määrä, joka on 4-8 % 1 momen-
15750: suusinvestointeja, on oikeus siltä verovuodelta,     tissa tarkoitetun käyttöomaisuuden alkuperäi-
15751: jona hankittu käyttöomaisuus otetaan käyttöön,       sestä hankintamenosta porrastettuna alenevasti
15752: sekä yhdeksältä seuraavalta verovuodelta toi-        investoinnin suuruuden mukaan siten kuin val-
15753: mi:tettlavissa vevotuksissa poistoina vähentää ve-   tioneu'V'osto erikseen määrää.
15754:                                             Lakialoite n:o 166                                  333
15755: 
15756:                        3 §                                                 5 §
15757:    Edellä 2 § :1ssä tarkoitettua han!kittua käyttö-      Kehitysalueen ensimmäisellä perusvyöhyk-
15758: omaisuutta ei pidetä veronalaisina varoina sa-        keellä vuosina 1982-1989 perustetrt:avat uudet
15759: massa pykälässä mairutuilta verovuosilta toimi.-      yritykset ovat valtionverosta vapaat vuosien
15760: tettavissa valtionverotuksissa.                       1982-1989 verotuiksessa.
15761: 
15762:                        4 §                                                 6-8 §
15763:    Kunnallinen harkintaverotus on kielletty ke-          (Kuten haJlituksen esityksen 7-9 §.)
15764: hitysalueella vuosien 1981-1989 verotuklsessa.
15765: 
15766: 
15767:       Helsing~ssä 21 päivänä toukokuuta 1981
15768: 
15769:                 Urpo Leppänen                                    Urho Pohto
15770:                 Pekka Vennamo                                    Anssi Joutsenlahti
15771:                                             Veikko Vennamo
15772: 334                                           1981 vp.
15773: 
15774: Lak~aloite   n:o 167
15775: 
15776: 
15777: 
15778: 
15779:                                   Impiö ym.: Ehdotus laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta
15780: 
15781: 
15782:                                          Eduskunnalle
15783: 
15784:    Hallitus ehdottaa (HE n:o 76/1981 vp.)            tuksen esityksessä. Kuitenkin asiasta on tehty
15785: annettavaksi uuden lain, joka koskee kehitys-        lakialoite mm. vuonna 1977, ehdotus mainittu-
15786: alueelta aikavien tavarankuljetusten kustannus-      jen raaka-ainekuljetusten sisällyttämisestä lain
15787: ten alentamista. Laki on tarkoitettu korvaa-         piiriin on ollut harkittavana jo aiemmin valmis-
15788: maan vuoden 1976 alusta sovelletun alueelli-         teltaessa nykyistä lakia alueellisesta kuljetus-
15789: sesta kuljetustuesta annetun lain. Hallituksen       tuesta ja asia oli esillä valmisteltaessa kauppa-
15790: esitys ei olennaisesti muuta voimassa olevan         ja teollisuusministeriön alustavaa luonnosta
15791: alueellisen kuljetustukilain sisältöä. Sitä on pi-   uudeksi nyt hallituksen esityksen muodossa
15792: dettävä oikeaan osuvana siltä osin kuin se kos-      olevaksi laiksi. Ajatus ei siis ole uusi, mutta
15793: kee merkitykseltään suurimpia tuoteryhmiä,           se ei ole tarkoituksenmukaisuudestaan huoli-
15794: jotka edelleen tulevat tämän kuljetustuen pii-       matta saavuttanut hallituksen enemmistön tu-
15795: riin, kuten sahattua puutavaraa ja paperiteolli-     kea.
15796: suuden tuotteita.                                       Erityisesti kehitysalueen ensimmäisellä vyö-
15797:    Esitykseen sisältyy kuitenkin eräitä huomat-      hykkeellä on kannattavia ja kehityskelpoisia yri-
15798: tavia puutteita. Ensinnäkin tuen maksaminen          tyksiä, jotka kuitenkin joutuvat tuomaan valta-
15799: on edelleen hyvin jäykästi sidottu rautatielii-      osan käyttämistään raaka-aineista vyöhykkeen
15800: kenteeseen. Tosin on todettava, että eräitä pa-      ulkopuolelta. Myös kuljetusmatkat tuolla alueel-
15801: rannuksia kuorma-autokuljetusten osalta on la-       la ovat pitkät. Sen vuoksi yritystoiminnan jat-
15802: kiin luvassa. Myönteisenä seikkana on todetta-       kumisen turvaamiseksi olisi mielestämme ko.
15803: va myös se, että uutena tuoteryhmänä lain pii-       vyöhykkeelle tuotavien raaka-aineiden ja puoli-
15804: riin tulee turve, jonka merkitys viime vuosina       valmisteiden kuljetukset saatettava tuen piiriin.
15805: juuri kehitysalueella on kasvanut.                   Tämä on mielestämme johdonmukaista kehitys-
15806:    Hallituksen esitystä leimaa mielestämme ko-       aluepolitiikkaa niissä tapauksissa, joissa näitä
15807: konaisvaltaisen näkemyksen puute, sillä kulje-       raaka-aineita ja puolivalmisteita ei ole kysei-
15808: tustukea tullaan hallituksen esityksen mukaan        seltä kehitysalueelta saatavissa.
15809: maksamaan vain kehitysalueelta aikaville tava-          Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
15810: rankuljetuksille. Raaka-aineiden kuljetukset ke-
15811: hitysalueiden yrittäjille eivät voimassa olevan                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15812: alueellisen kuljetustukilain mukaan ole kuljetus-           lakiehdotuksen:
15813: tuen piirissä, eikä tätä esitetä myöskään halli-
15814: 
15815: 
15816:                                               Laki
15817:                                 kuljetusten alueellisesta tukemisesta
15818: 
15819:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15820: 
15821:                       1 §                            ten raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kulje-
15822:    Suomessa suoritettavista tasapainoisen alueel-    tuksista, joita ensimmäisellä perusvyöhykkeellä
15823: lisen kehityksen edistämisestä annetussa laissa      sijaitsevilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia
15824: (    / ) tarkoitetun kehitysalueen ensimmäi-         saada kyseiseltä vyöhykkeeltä, sekä tavarankul-
15825: selle perusvyöhykkeelle suuntautuvista sellais-      jetuksista, jotka alkavat mainitussa laissa tar-
15826:                                           Lakialoite n:o 167                                   33S
15827: 
15828: koitetulta kehitysalueelta tai neljännen petos-                          2-20 §
15829: vyöhykkeen tukialueelta, maksetaan valtion va-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
15830: roista kuljetustukea siten kuin tässä laissa sää-
15831: detään.
15832: 
15833: 
15834:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
15835: 
15836:          Lauri Impiö                    Helge Saarikoski               Eeva Kauppi
15837:          Eero Lattula                   Aila Jokinen                   Sampsa Aaltio
15838:          Mauri Vänskä                   Pekka Jokinen                  Martti Ursin
15839:          Juhani Laitinen                Juuso Häikiö                   Tapani Mörttinen
15840:          Jouni J. Särkijärvi            Timo Ihamäki                   Elsi Hetemäki-Olander
15841: 336                                          1981 vp.
15842: 
15843: Lakialoite n:o 168
15844: 
15845: 
15846: 
15847: 
15848:                                  Vänskä ym.: Ehdotus laiksi Kehitysaluerahasto Oy - Utveck-
15849:                                     lingsområdesfonden Ab -nimisestä yhtiöstä annetun lain
15850:                                     muuttamisesta
15851: 
15852: 
15853:                                         Eduskunnalle
15854: 
15855:     Vähittäiskauppa on etenkin haja-asutusalueil-   kyistä paremmat edellytykset kannattavaan toi-
15856: la joutunut suuriin vaikeuksiin. Ne johtuvat        mintaan.
15857: muuttoliikkeen seurauksena aiheutuneesta osto-         Toimialana kauppa ei ole tähän saakka kuu-
15858: voiman vähenemisestä ja toisaalta kaupan si-        lunut kehitysaluelakien piiriin. Kuitenkin kaup-
15859: säisistä kilpailuolosuhteista, jotka ovat olleet    pa kuuluu niihin peruspalveluihin, joiden säily-
15860: pienkaupalle epäedullisia. Tapahtuneen kehityk-     minen on maassamme omaksutun aluepolitiikan
15861: sen seurauksena pienkaupan kannattavuus on          hengen ja tavoitteiden mukaista. Kun lisäksi
15862: muodostunut erittäin kyseenalaiseksi, mistä         pienkauppa on työvoimavaltaista, on sen edel-
15863: syystä pienten myymälöiden poistuma on jo           lytysten turvaaminen myös tässä mielessä yh-
15864: vuosia jatkunut ja uhkaa edelleen jatkua ilman      teiskunnan intresseissä.
15865: erityistoimia myös valtiovallan taholta. Kaupan        Haja-asutusalueiden kaupan ongelmat ovat
15866: säilyminen maaseutukylissä on mitä suurimmas-       paljolti rahoitusongelmia. Etenkin maaseutu-
15867: sa määrin yh~eiskunta- ja aluepoliittinen ongel-    kauppias joutuu myymään pakosta paljon luo-
15868: ma. Kaupan palveluiden loppuminen edesaut-          tolla säilyttääkseen asiakaspiirinsä. Ostoksia
15869: taa muuttohalukkuutta, mikä taas uhkaa viedä        tehdään haja-asutusalueiden kaupoissa päivit-
15870: edellytykset myös muiden peruspalvelujen ku-        täin, mutta tilivelat maksetaan vasta maito- tai
15871: ten postin ja koulun säily.ttämiseltä kyläyhtei-    metsärahatilipäivinä. Tästä syystä kauppa olisi
15872: sössä.                                              saatava samantyyppisten rahoitustuki- ja luotto-
15873:    Valtion budjetissa on muutamana vuonna           muotojen piiriin kuin tuotannollinen toiminta.
15874: ollut määräraha kauppapalvelujen saavutetta-           Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
15875: vuuden turvaamiseksi tarkoitettuun kokeiluun.
15876: Tämä sinänsä oikeansuuntainen toimenpide tu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15877: lisi muuttaa kiireellisesti muotoon, joka turvai-          lakiehdotuksen:
15878: si pysyvästi haja-asutusalueiden kaupalle ny-
15879:                                        Lakialoite n:o 168                                  337
15880: 
15881: 
15882:                                            Laki
15883:  Kehitysaluerahasto Oy -    Utvecklingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain
15884:                                         muuttamisesta
15885: 
15886:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15887:    kumotaan Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhtiös-
15888: tä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (65/71) 1 §:n 3 momentti ja 8 §,
15889:    näistä 8 § sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 577/75),
15890: sekä
15891:    muutetaan 1 §:n 1 ja 4 momentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5-7 ja 9-11 §
15892: sekä 12 §:n 2 momentti,
15893:    sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 26 päivänä toukokuuta 1978 ja 16
15894: päivänä maaliskuuta 1979 annetuilla laeilla (363 /78 ja 324/79), 3 ja 9 § osittain muutettui-
15895: na mainituilla 18 päivänä heinäkuuta 1975 ja 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetuilla laeil-
15896: la, 4 §:n 1 momentti, 6 § ja 12 §:n 2 momentti mainitussa 18 päivänä heinäkuuta 1975
15897: annetussa laissa, 4 §:n 2 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa (533/80), 7
15898: § osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla, 10 § maini-
15899: tussa 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa sekä 11 § osittain muutettuna viimeksi
15900: mainitulla lailla, näin kuuluvaksi:
15901:                     1 §                             4) rahoittamalla kaupan yrityksiä.
15902:   (Kuten hallituksen esityksessä.)
15903:                                                                      3-12 §
15904:                       2 §                            (Kuten hallituksen esityksessä.)
15905:  Yhtiö edistää elinkeinotoimintaa, siten kuin
15906: 3-7 §:ssä tarkemmin säädetään:                                 Voimaantulosäännös
15907:   ( 1-3 kohdat kuten hallituksen esityksessä.)       (Kuten hallituksen esityksessä.)
15908: 
15909: 
15910:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
15911: 
15912:                 Mauri Vänskä                                  Lauri Impiö
15913:                 Toivo T. Pohjala                              Timo Ihamäki
15914: 
15915: 
15916: 
15917: 
15918: 43 088100096K
15919: 338                                           1981 vp.
15920: 
15921: Lakialoite n:o 169
15922: 
15923: 
15924: 
15925: 
15926:                                   H. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden veronhuojen-
15927:                                      nuksista
15928: 
15929: 
15930:                                         Eduskunnalle
15931: 
15932:    Hallitus on aluelakien perusteluissa toden-       olemaan kehitysalueella sijaitsevan yritystoimin-
15933: nut, että uudella lainsäädännöllä on yritystoi-      nan toimintaedellytyksiä voimakkaasti kaventa-
15934: minnalle suunnattavan tuen painopistettä tar-        va. Sillä seikalla, että investointien yhteydessä
15935: koitus ohjata yhä enemmän pienen ja keskisuu-        suoritettava ylimääräinen vähennys voidaan teh-
15936: sen teollisuuden suuntaan. Tämä tavoite tulee        dä vain valtionverotuksessa, on huomattava
15937: vain osittain saavutetuksi. Useissa yhteyksissä      tukea kaventava vaikutuksensa. Tosin lakieh-
15938: on havaittavissa, että toimenpiteiden pääasial-      dotukseen tehdyt muutokset, joilla myBs käy-
15939: lisimpina kohteina ovat sekä liikevaihdoltaan        tettynä hankittu irtain käyttöomaisuus on si-
15940: että työntekijämäärältään suhteellisen pienet        sällytetty huojennusten piiriin ja ylimääräisen
15941: yritykset. Selvimmin tämä suunta on havaitta-        investointivähennyksen tekeminen on tehty
15942: vissa tarkasteltaessa lakia kehitysalueiden ve-      riippumattomaksi investointiavustuksesta, tuo-
15943: ronhuojennuksista.                                   vat tämän vastapainoksi yrityksille lisää tukea.
15944:    Hallituksen esityksessä (HE n:o 78/1981           Se, että ylimääräistä investointivähennystä ei
15945: vp.) on myös selvä tarkoitus pyrkiä kaventa-         ehdotuksen mukaan otettaisi huomioon tap-
15946: maan ennen kaikkea pääomavaltaisen yritystoi-        piota vahvistettaessa, on luonnollisesti heiken-
15947: minnan tukea. Kun hallituskaan tuskin voi olla       nys nykyiseen tilanteeseen. Toisin kuin halli-
15948: sitä mieltä, että suomalaiset yritykset rahoitus-    tus toteaa, ehdotus heikentää oikeusturvaa
15949: rakenteensa pohjalta ovat riittävän vahvoja, on      asettamalla yritykset keskenään eriarvoiseen
15950: erittäin vaikea löytää perusteluja nyt tehdyn        asemaan ja sattumanvaraisten tilanteiden eteen.
15951: kaltaisille e:,ityksille. Vaikka tuen yleinen pai-   Sen vuoksi ehdotammekin nykyisen käytännön
15952: nottaminen on perusteltua, ei tapaa, jolla halli-    säilyttämistä.
15953: tus kaventaa nykyisiä etuuksia ennen kaikkea            Huomattavimmat heikennykset nykyiseen la-
15954: keskisuurelta yritystoiminnalta, voida pitää hy-     kiin verrattuna aiheutuvat kuitenkin siitä, että
15955: väksyttävänä.                                        nyt ylimääräiselle investointivähennykselle on
15956:    Huolimatta siitä, että ylimääräinen 3 pro-        prosentuaalisten rajojen lisäksi asetettu mark-
15957: sentin vähennys uudesta käyttöomaisuudesta,          kamääräiset katot. Käytännössä se merkitsee
15958: ns. investointivähennys, on ollut vaihtoehtoi-       sitä, että jo 2 miljoonan markan investointi
15959: nen tukimuoto yrityksen mahdollisesti saaman         on suuruudeltaan sellainen, että ylimääräinen
15960: investointiavustuksen kanssa, on lailla kehitys-     investointivähennys tulee täysimääräisesti käy-
15961: alueiden veronhuojennuksista ollut yritystoi-        tettyä. Tällöin tuki suuntautuu vain aivan pie-
15962: minnan kannalta huomattavaa merkitystä. Tämä         nille yrityksille. Mielestämme katot tulisi laki-
15963: laki on ollut yksi niistä tekijöistä, joiden tur-    ehdotuksesta ehdottomasti poistaa. Kun yli-
15964: vin kehitysalueella sijaitseva yritystoiminta on     määräisen investointivähennyksen laajentami-
15965: pystynyt ylläpitämään vanhat työpaikkansa ja         seen on selvät perusteet, olisi kokoomuksen
15966: luomaan uusia työpaikkoja. Laki on myös teh-         mielestä vähennys porrastettava niin, että se
15967: nyt mahdolliseksi yrityksen rahoitusrakenteen        olisi kehitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä
15968: joustavan suunnittelun ennen kaikkea vapaan          3 %, toisella vyöhykkeellä 3 % ja kolman-
15969: poisto-oikeuden avulla.                              nella vyöhykkeellä 1 % uudesta ja käytetty-
15970:     Lakiehdotuksen yleisperusteluissa todetaan,      nä hankitusta käyttöomaisuudesta.
15971: että muutokset nykyiseen lakiin ovat vähäiset.          Lain 4 §, jossa määritellään, mitä käsittee-
15972: Hallituksen tulkinta on väärä. Muutokset ovat        seen matkailuyritys sisältyy, on puutteellinen.
15973: huomattavia ja niiden käytännön merkitys tulee       Sisävesilaivaliikenteen edistämiseksi olisi mat-
15974:                                          Lakialoite n:o 169                                     339
15975: 
15976: kailualukset voitava myös sisällyttää tämän kä-       Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
15977: sitteen piiriin, joten esitämme tätä koskevaa
15978: lisäystä ko. säännökseen.                                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15979:                                                               lakiehdotuksen:
15980: 
15981: 
15982: 
15983:                                              Laki
15984:                                 kehitysalueiden veronhuojennuksista
15985: 
15986:                      1 §
15987:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                    Edellä 2 momentissa mainittu vähennys ote-
15988:                                                     taan huomioon vahvistettaessa tappiontasauk-
15989:                       2 §                           sesta tuloverotuksessa annetussa laissa ( 362/
15990:     ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)        68) tarkoitettua verovelvollisen tappiota.
15991:     Milloin 1 momentissa mainittu uuden tuo-
15992: tantolaitoksen tai matkailuyrityksen perustami-                          3 §
15993: nen tai laitoksen tai yrityksen laajennus tahi         (Kuten hallituksen esityksessä.)
15994: uudistus on tapahtunut kehitysalueen ensim-
15995: mäisellä, toisella tai kolmannella perusvyöhyk-                             4 §
15996: keellä, verovelvollisella on oikeus sanotussa           ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15997: momentissa tarkoitettuina verovuosina vähen-           Matkailuyrityksenä pidetään hotellia, motel-
15998: tää valtionverotuksessa veronalaisesta tulostaan    lia, matkustajakotia, matkailualusta, moottori-
15999: muiden lainsäädännössä myönnettyjen vähen-          majaa, yömajaa ja muuta siihen verrattavaa ma-
16000:  nysten lisäksi kunakin vuotena ylimääräisenä       joitusliikettä sekä majoitusliikkeen omistajan
16001:  investointivähennyksenä määrä, joka on kehi-       sen yhteydessä harjoittamaa ravitsemistoimin-
16002:  tysalueen ensimmäisellä perusvyöhykkeellä 3        taa. Maatilatalouden yhteydessä harjoitettu ma-
16003:  %, toisella perusvyöhykkeellä 3 % ja kol-          joitustoiminta katsotaan matkailuyritykseksi sil-
16004:  mannella perusvyöhykkeellä 1 % uuteen tuo-         loin, kun sitä on pidettävä maatilataloudesta
16005:  tantolaitokseen tai matkailuyritykseen taikka      erillisenä liikkeenä.
16006:  niiden laajennukseen tai uudistukseen sijoite-
16007:  tun 1 momentissa tarkoitetun käyttöomaisuu-                           5-9§
16008: .den alkuperäisestä hankintamenosta.                   (Kuten hallituksen esityksessä.)
16009: 
16010: 
16011:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
16012: 
16013:          Heikki Järvenpää              Eero Lattula                     Pekka Jokinen
16014:          Mauri Vänskä                  Mauri Miettinen                  Juuso Häikiö
16015:          Eeva Kauppi                   Timo Ihamäki                     Matti Hokkanen
16016:          Helge Saarikoski              Juhani Laitinen                  Sampsa Aaltio
16017:          Tuulikki Petäjäniemi          Lauri lmpiö                      Martti Ursin
16018:          Ben Zyskowicz                 Jouni J. Särkijärvi              Pekka Löyttyniemi
16019:          Helena Pesola                 Aila Jokinen                     Tapani Mörttinen
16020:          Anna-Kaarina Louvo            Elsi Hetemäki-Olander            Matti Pelttari
16021: 340                                           1981 vp.
16022: 
16023: Lakialoite n:o 170
16024: 
16025: 
16026: 
16027: 
16028:                                   Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta
16029:                                      annetun lain 1 §:n muuttamisesta
16030: 
16031: 
16032:                                          Eduskunnalle
16033: 
16034:    Kansanrintamahallitusten eduskunna1le anta-       1 § :ssä ei ole riittävän tyhjentävästi eikä yksi-
16035: mat lakiesitykset satovahinkojen korvaamisesta       tyiskohtaisesti määritelty kaikkien sellaisten sa-
16036: ovat olleet jatkuvasti puutteellisia. Näin on        tovahinlkojen laatua, joiden alaisiksi maatalous-
16037: myös asianlaita 18 päivänä kesäkuuta 1981            väestö on joutunut ja joutuu. Vahingon aiheut-
16038: allekirjoitetussa hallituksen uudessa lakiesityk-    tajien joukosta puuttuvat esimerkiksi tulvat,
16039: sessä (HE n:o 100/1981 vp.), joka koskee             myrskyt, pitkäaikaiset sateet :sekä tavanomais-
16040: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 1          ten maatalouden vahinkoeläinten kuten hirvien,
16041: § :n muuttamista.                                    porojen, jänisten, myytien sekä tuhohyönteis-
16042:    Hallituksen linja on se, että satovahinkolaki     ten ja muiden vastaavanlaisten viljelijästä riip-
16043: ei koske kaikkia luonnonvahinkoja. Lisäksi pie-      pumattomien luonnonvoimien kasvavalle sadol-
16044: nemmät tilat ja pienemmät vahingot jäävät kor-       le aiheuttamat vahingot.
16045: vauksen ulkopuolelle. Tämä ei ole m~ssään               SMP:n eduskuntaryhmä prtää oi1keana sitä,
16046: tapaubes,sa oikeudenmukaista.                        että poikkeuksellisten talvehtimisolosuhteiden
16047: . SMP:n eduskuntaryhmän mielestä vahinkojen          talvehtivalle kasville aiheuttamaJt vahingot saa-
16048: korvaaminen ei myöskään saa riippua eduskun-         tetaan nyt korvattavien vahinkojen piiriin.
16049: nan kulloisestakin enemmän ja vähemmän häi-
16050: lyvästä enemmistöstä. Satovahinkokorvausten            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16051: tulee olla lakipohjaisia, jottei kenellekään voida
16052: tehdä vääryyttä.                                                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16053:    Hallituksen n)"t korjaamassa satovahinkolain              lakiehdotuksen:
16054: 
16055:                                               Laki
16056:                 satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
16057: 
16058:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 patvana
16059:  heinäkuuta 1975 annetun lain (530/75) 1 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta
16060:  1980 annetussa laissa (446/80), näin kuuluvaksi:
16061: 
16062:                        1 §                           moin kuin poikkeuksellisten talvehtimisolosuh-
16063:    Hallan, .tulvan, rae- ja kaatosateen, pitkä-      teiden talvehtivalle kasville aiheuntamista kai-
16064: aikah>ten sateiden, myrskyjen ja raiuilman,          kista v:ahingoista maksetaan täysimääräistä kor-
16065: poikkeuksellisen kuivuuden sekä hirvien, po-         vausta valtion varoista sen mukaan kuin jäljem-
16066: rojen, jänisten, myyrien, tuhohyönteisten taik-      pänä säädetään.
16067: ka muun vastaavan viljeliiästä riippumattoman
16068: luonnonvoiman kasvavalle tai koriuuvaiheessa                     Voimaantulosäännös
16069: olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista sa-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
16070: 
16071:       Helsingi:ssä 29 päivänä syyskuuta 1981
16072: 
16073:          J. Juhani Kortesalmi           Pekka Vennamo                  Urho Pohto
16074:          Veikko Vennamo                 Anssi Joutsenlahti             Urpo Leppänen
16075:                                               1981 vp.                                            341
16076: 
16077: Lakialoite n:o 171
16078: 
16079: 
16080: 
16081: 
16082:                                   Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1982 to1m1tettavassa val-
16083:                                       tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
16084:                                       teista
16085: 
16086: 
16087:                                         Eduskunnalle
16088: 
16089:    Verotuksen rasite on menneitten vuosien              Valmisteveron korotukset tulevat nostamaan
16090: aikana siirtynyt jatkuvasti yhtymiltä ja suuritu-    polttoaineiden, sähkön, tupakan, moottoriajo-
16091: loisilta pienituloisten kannettavaksi. Vuosina       neuvojen, postimaksujen, rautatielippujen, sai-
16092: 1960-1975 valtion tulo- ja varallisuusvero           raalamaksujen ja virvoitusjuomien hintoja. Ka-
16093: kasvoi fyysisten henkilöiden osalta 998 milj.        tumaksut tulevat niin ikään olemaan ensi vuon-
16094: markasta 8 037 miljoonaan markkaan, kun sa-          na huomattava välillisen veron lisäys.
16095: maan aikaan yhtymien vero alentui 1164 milj.            Välillinen verotus rasittaa ennen kaikkea
16096: markasta 902 milj. markkaan vuoden 1975 ra-          pienituloisia ja suuria perheitä sekä vapauttaa
16097: haan verrattuna. Koko tulo- ja varallisuusvero-      suuria tuloja verotuksesta. Tällainen kehitys ei
16098: tuksesta yhtymien osuus alentui 54 prosentista       ole mielestämme oikea, vaan tulo- ja varalli-
16099: 10 prosenttiin ja fyysisten henkilöiden osuus        suusveron lievennykset tulisi ohjata yksinomaan
16100: nousi 46 prosentista 90 prosenttiin.                 pieniin ja keskituloihin.
16101:    Vuonna 1976 ja sen jälkeen tulo- ja varalli-         Esitämme valtionverotaulukoiden muutosta
16102: suusverotaulukoihin on tehty yleisiä kaikkia         niin, että valtionverotuksesta vapautettaisiin
16103: samalla tavoin prosentuaalisesti koskevia inflaa-    kaikki alle 20 000 markan vuositulot ja vero-
16104: tiotarkistuksia, minkä seurauksena suuret tulot      asteikkoa lievennettäisiin aina 60 000 markan
16105: ovat saaneet suurimmat alennukset ja pienissä        vuosituloon saakka. Siitä yli menevien suurten
16106: tuloissa alennukset ovat jääneet merkityksettö-      tulojen verotusta lisättäisiin sekä yhtiöitten
16107: miksi.                                               verotusta tehostettaisiin.
16108:    Vuosien 1976-79 aikana valtion tulo- ja              Yhteisöjen tuloveroasteikkoa esitetään muu-
16109: varallisuusvero ei kasvanut, vaan sen sijaan kaik-   tettavaksi siten, että pienten yhteisöjen, joiden
16110: ki lisääntyneet valtion verotulot katettiin liike-   vuotuinen liikevaihto on alle 5 miljoonaa mark-
16111: vaihtoveroa ja muita välillisiä veroja korotta-      kaa, tulosta maksettava vero olisi 45 %, keski-
16112: malla. Välilliset verot lisääntyivätkin 12 622       suurten yhteisöjen vero olisi 47 % ja suurten
16113: miljoonasta markasta 19 662 miljoonaan mark-         yhteisöjen 49 %. Yhteisön varallisuusveropro-
16114: kaan. Lisäys oli n. 7 000 miljoonaa markkaa,         sentti esitetään samaksi kuin yksityisten vas-
16115: joka kokonaisuudessaan kannettiin hinnankoro-        taava vero.
16116:  tuksien kautta.                                        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16117:    Ensi vuoden tulo- ja menoarviota esittäes-
16118:  sään hallitus lisää välillistä verotusta ja antaa             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16119: suuriin tuloihin huomattavia veronalennuksia                lakiehdotuksen:
16120: sekä lieventää osakeyhtiöiden osinkoverotusta,
16121: kuten teollisuuden liikevaihtoverotustakin.
16122: 342                                          Lakialoite n:o 171
16123: 
16124: 
16125:                                                   Laki
16126:        vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
16127:                                         veroprosenteista
16128: 
16129:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16130: 
16131:                       1 §                                                      3 §
16132:    Vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa             Progressiivinen    varallisuusveroasteikko          on
16133: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus-         seuraava:
16134: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo-           Verotettava        Veron vakio-           Vero-%
16135: ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero-               varallisuus          erä varalli-      alarajan ylit-
16136: asteikkojen ja veroprosenttien mukaan.                          mk              suuden ala-        tävästä varal-
16137:                                                                                rajan kohdalla         lisuuden
16138:                                                                                      mk                 osasta
16139:                        2 §
16140:    Progressiivinen   tuloveroasteikko      on    seu-   150 000-200 000             50                  1,0
16141: raava:                                                  200 000-300 000            550                  3,0
16142:                                                         300 000-500 000          3 550                  4,0
16143:  Verotettava tulo      Veron vakio-        Vero-%       500 000-                11550                   4,2
16144:        mk                erä tulon       alarajan yli
16145:                        alarajan koh-      menevästä
16146:                          dalla mk       tulon osasta                        4§
16147:  17 000- 19 000               20            10            Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
16148:  19 000- 21 000              220            12          van asteikon mukaisesti:
16149:  21 000- 25 000              460            15              Yhteisön liikevaihdon                   Yhteisön
16150:  25 000- 30 000            1060             19                    määrä mk                      tuloveroprosentti
16151:  30 000- 40 000            2100             25                      5 000 000                         45
16152:  40 000- 50 000            4 500            35           5 000 001-20 000 000                         47
16153:  50 000- 60 000            8 010            40          20 000 001-                                   49
16154:  60 000- 80 000           12 010            45
16155:  80 000-100 000           21010             50            Yhteisön varallisuusveroprosentti on sama
16156: 100 000-200 000           31 010            55          kuin 3 §:ssä.
16157: 200 000-                  86 010            58
16158:                                                                           5 ja 6 §
16159:                                                           (Kuten hallituksen esityksessä.)
16160: 
16161: 
16162:        Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
16163: 
16164:           Pentti Liedes                    M.-L. Salminen                   E.-J. Tennilä
16165:           Ensio Laine                      Irma Rosnell                     Aarne Koskinen
16166:                                              1981 vp.                                            343
16167: 
16168: Lakialoite n:o 172
16169: 
16170: 
16171: 
16172: 
16173:                                  Hautala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1982 totmltettavassa val-
16174:                                     tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
16175:                                     senteista
16176: 
16177: 
16178:                                         Eduskunnalle
16179: 
16180:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       tä verotuksen painopistettä tulisikin siirtää
16181: laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtion-       työnteon verottamisesta kulutuksen verottami-
16182: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja     seen. Valtiontaloudellisista syistä tuloveroa ei
16183: veroprosenteista (HE n:o 130/1981 vp.).             voida kertaheitolla alentaa tuntuvasti, mutta
16184:    Hallitus esittää tuloveroasteikkoon tehtäväk-    vähittäistä kehitystä tähän suuntaan olisi ta-
16185: si 12 prosentin suuruisen inflaatiotarkistuksen.    pahduttava vuosittain. Tästä syystä Kristillisen
16186: Myös varallisuusveroasteikkoa esitetään tarkis-     Liiton eduskuntaryhmä ei voi tyytyä 12 pro-
16187: tettavaksi samassa suhteessa.                       sentin inflaatiotarkistukseen, vaan esittää, että
16188:    Verorasitus on maassamme palkansaajien an-       tuloveroasteikkoihin tehtäisiin 14 prosentin
16189: siotaso huomioonottaen kohtuuttoman korkea.         suuruinen inflaatiotarkistus.
16190: Vaikka veroasteikkoja on viime vuosina tarkis-         Progressiivinen varallisuusvero rasittaa eri-
16191: tettu rahanarvon huononemisesta johtuvan ve-        tyisesti perheyrityksiä, joiden merkitys työlli-
16192: rotuksen kiristymisen estämiseksi, ei todellisiin   syyden ylläpidossa on kuitenkin yhteiskunnan
16193: tuloveronalennuksiin ole maassamme päästy.          kannalta keskeinen. Perheyritysten aseman hel-
16194: Yleisen ansiotason kohotessa jyrkän vero-           pottamiseksi tulisi myös varallisuusveroasteik-
16195: progression piiriin ovat tulleet myös keski-        koa tarkistaa hallituksen ehdottamaa enemmän.
16196: tuloiset tulonsaajaryhmät. Marginaalivero vie          Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16197: lähes puolet jo tavallisen palkansaajankin an-      nioittaen,
16198: saitsemasta lisämarkasta. Tämä on omiaan hei-
16199: kentämään kansalaisten työmotivaatiota: halua                 että Eduskunta hyväksyisi s.euraavan
16200: ahkeraan työntekoon ja yritteliäisyyteen.                  lakiehdotuksen:
16201:    Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän mieles-
16202: 344                                         Lakialoite n:o 172
16203: 
16204: 
16205: 
16206: 
16207:                                                  Laki
16208:        vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
16209:                                         veroprosenteista
16210:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16211: 
16212:                      1 §                                                                       Vero alarajan
16213:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                                               Vero alarajan ylittävästä va-
16214:                                                          Verotettava varallisuus   kohdalla      rallisuudesta
16215:                                                                    mk                 mk              %
16216:                       2 §
16217:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:         250 000- 350 000                150          0,8
16218:                                                         350 000- 450 000                950          1,0
16219:                                       Vero alara-       450 000- 650 000              1 950          1,3
16220:                        Vero alarajan jan ylittävästä
16221:  Verotettava tulo        kohdalla        tulosta        650 000-1 000 000             4 550          1,5
16222:        mk                   mk             %           1000 000-                      9 800          1,7
16223:  11 800- 16 000              10             6
16224:  16 000- 20 000             262            13                                   4§
16225:  20 000- 24 000             782            19             {Kuten hallituksen esityksessä.)
16226:  24 000- 30 000           1542             23
16227:  30 000- 39 000           2 922            28                                   5 §
16228:  39 000- 56 000           5 442            29             Enoakanpidätysten laskentaperusteet vuodel-
16229:  56 000- 75 000          10 372            33          le 1982 vahvistetaan siten, että pidätettävä
16230:  75 000-116 000          16 642            38          määrä 1 päivästä tammikuuta 1982 lähtien
16231: 116 000-194 000          32 222            45          vastaa vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
16232: 194 000-348 000          67 322            50          sessa sovellettavien säännösten mukaan määrät-
16233: 348 000-                144 322            51          täviä veroja ja maksuja.
16234: 
16235:                        3 §
16236:   Progressiivinen    varallisuusveroasteikko     on      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16237: seuraava:                                              kuuta 1982.
16238: 
16239: 
16240:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16241: 
16242:           Sauli Hautala                  Impi Muroma                       Olavi Ronkainen
16243:           Esko Almgren                   Asser Stenbäck                    Erkki Korhonen
16244:           Väinö Rautiainen               Antero Juntumaa                   Jorma Fred
16245:                                               1981 vp.                                            345
16246: 
16247: Lakialoite n:o 173
16248: 
16249: 
16250: 
16251:                                    Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
16252:                                       misesta
16253: 
16254: 
16255:                                          Eduskunnalle
16256: 
16257:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       Puolisovähennyksen jälkeenjääneisyys on johta-
16258: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta (HE      nut verotuksen kiristymiseen niissä perheissä,
16259: n:o 131/1981 vp.). Esityksellä pyritään estä-       joissa vain toisella puolisoista on tuloa. Tämä
16260: mään palkansaajien tuloverorasituksen kiristy-      on osaltaan pahentanut ns. köyhyysloukkuil-
16261: minen rahanarvon huononemisen vuoksi. Esi-          miötä.
16262: tys liittyy valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-         Hallituksen tulo- ja varallisuusverouudistuk-
16263: arvioesitykseen.                                    sen yhteydessä julkisuuteen välittämistä laskel-
16264:     Hallitus esittää keskeisiin tuloverotuksessa    mista käy ilmi, että markkamääräinen vero
16265: myönnettäviin vähennyksiin tehtäväksi keski-        niissä perheissä, joissa puolisoiden yhteenlaske-
16266: määrin 12 prosentin suuruisen inflaatiotarkis-      tut tulot ovat 100 000 markkaa, on huomat-
16267: tuksen. Valtiontaloudellisista syistä tärkeintä     tavasti suurempi kuin sellaisissa perheissä, jois-
16268: vähennystä, työtulovähennystä, ei kuitenkaan        sa toinen puolisoista yksinään ansaitsee 80 000
16269: ehdoteta tarkistettavaksi täysimääräisesti. Hal-    markkaa. Jälkimmäisessä tapauksessa siis per-
16270: litus esittää työtulovähennyksen ylärajan ko-       he joutuu maksamaan valtionveroa markkamää-
16271: rottamista nykyisestä 8 500 markasta 9 000          räisestikin enemmän, vaikka tällaisen perheen
16272: markkaan. Tämä johtaisi palkansaajien verorasi-     verotettava tulo on 20 000 markkaa vuodessa
16273: tuksen kiristymiseen vielä nykyisestään. Tätä       pienempi. Kristillinen Liitto ei voi hyväksyä
16274: ei Kristillinen Liitto voi hyväksyä.                tällaista vääristyneisyyttä. Puolisovähennys on
16275:     Hallituksen esitykseen ei sisälly minkään-      palautettava alkuperäiseen arvoonsa.
16276: laista korotusta puolisovähennyksen markka-            Muiden markkamääräisten vähennysten osal-
16277: määrään, vaikka tämä vähennys on ollut ny-          ta Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä toivoo,
16278: kyisen suuruinen vuodesta 1975 lähtien.             että hallituksen esityksen yhteydessä otettaisiin
16279:     Puolisovähennys myönnetään siinä tapaukses-     käsiteltäviksi edustajiemme yleisenä aloiteaika-
16280:  sa, että verovelvollisen aviopuolisolla ei ole     na tekemät aloitteet.
16281: lainkaan tuloja tai tuloja on hyvin vähän. Puo-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16282: lisovähennys on ainut veropoliittinen keino,        nioittaen,
16283:  jolla estetään veroprogression kohoaminen koh-
16284:  tuuttoman suureksi silloin, kun yksi puoliso                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16285:  pääasiallisesti vastaa perheen tulonhankinnasta.          lakiehdotuksen:
16286: 
16287: 
16288:                                                Laki
16289:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16290: 
16291:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
16292:   varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 ja 5
16293:   kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin
16294:   1 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
16295:   laissa (845/80), näin kuuluviksi:
16296: 
16297:                 17 b, 28 ja 32 a §                                      33 §
16298:      (Kuten hallituksen esityksessä.)                 Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
16299:                                                     hentää lisäksi:
16300: 44    088100096K
16301: 346                                      Lakialoite n:o 173
16302: 
16303:    1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin      toisen puolison tulon määrästä (puolisovähen-
16304: enintään 9 500 markkaa (työtulovähennys),          nys),
16305:    (2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.)      (5 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
16306:    4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen
16307: puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi                     36, 37 ja 57 §
16308: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on       (Kuten hallituksen esityksessä.)
16309: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
16310: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää                        Voimaantulosäännös
16311: 8 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla              (Kuten hallituksen esityksessä.)
16312: 
16313: 
16314:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16315: 
16316:          Sauli Hautala                 Impi Muroma                    Olavi Ronkainen
16317:          Esko Almgren                  Asser Stenbäck                 Erkki Korhonen
16318:          Väinö Rautiainen              Antero Juntumaa                Jorma Fred
16319:                                               1981 vp.                                           347
16320: 
16321: Lakialoite n:o 174
16322: 
16323: 
16324: 
16325: 
16326:                                  Kivitie ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1982 to1m1tettavassa val-
16327:                                     tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
16328:                                     senteista
16329: 
16330: 
16331:                                         Eduskunnalle
16332: 
16333:    Tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n 3 mo-        mahdollisimman tarkoin vastaavat verovelvolli-
16334: mentin mukaan kultakin vuodelta toimitetta-         sen verovuoden koko palkasta suoritettavien
16335: vassa verotuksessa sovellettavista veroasteikois-   verojen määrää. Kun viime vuosina on tullut
16336: ta ja veroprosenteista säädetään erikseen. Tässä    ikäväksi tavaksi siirtää uusien ennakonpidätys-
16337: tarkoituksessa hallitus onkin syyskuun 25 päi-      taulukkojen käyttöönottoa, on tämä aiheutta-
16338: vänä antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuo-     nut veronpalautusten määrän kasvamista. Esi-
16339: delta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa      merkiksi vuodelta 1980 saatujen ennakkotieto-
16340: sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-      jen mukaan verovelvolliset saavat veronpalau-
16341: teista (HE n:o 130/1981 vp.).                       tuksia yhteensä 2,9 miljardia markkaa. Tällöin
16342:    Hallitus on tässä esityksessään lähtenyt sii-    otettiin uudet taulukot käyttöön 1. 3. alkaen.
16343: tä, että vuoden 1982 tuloverotuksessa sovelle-      Otettaessa vuonna 1979 ennakonpidätystaulu-
16344: taan tuloveroasteikkoa, jota on lievennetty 12      kot käyttöön 1. 2. alkaen oli palautusten mää-
16345: prosentin hintatasoa vastaavasti. Tämän inflaa-     rä 2,2 miljardia markkaa.
16346: tiokorjauksen voidaan katsoa vastaavan tapah-          Mielestämme mitään erityisiä teknisiä syitä
16347: tunutta inflaatiota. Esitykseen sisältyy kuiten-    ei ole olemassa sille, että tuloverotuksen tar-
16348: kin säännös, jonka mukaan nämä asteikon             kistuksia ei voitaisi ottaa huomioon ennakon-
16349: muutokset otetaan huomioon vasta 1. 3. 1982         pidätyksessä jo verovuoden 1982 alusta. Tämä
16350: lähtien. Esityksen perusteluiden mukaan vero-       ilmenee epäsuorasti hallituksen esityksestäkin,
16351: hallitus tulisi sille ennakkoperintälaissa anne-    sillä siinä esitetään, että vuoden 1982 alusta
16352: tun valtuuden nojalla määräämään, että vuo-         veronalaisiksi tulevista sairaus- ja äitiyspäivä-
16353: den 1982 tammi- ja helmikuussa ennakonpidä-         rahoista suoritettaisiin ennakonpidätykset heti
16354: tykset toimitettaisiin kuluvan vuoden lopussa       vuoden alusta lähtien käyttäen vuodelle 1982
16355: käytössä olevien pidätystaulukkojen mukaisina.      hyväksyttyjä ennakonpidätysperusteita. Lisäksi
16356: Tämä aiheuttaa sen, että valtio perii näin vuo-     esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 6 § :n mu-
16357: den kahden ensimmäisen kuukauden aikana ve-         kaan voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edel-
16358: ronmaksajilta arviolta noin 520 miljoonan mar-      lyttämiin toimiin jo ennen lain voimaantuloa.
16359: kan suuruisen ylimääräisen "pakkolainan", jo-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16360: ka palautetaan veronmaksajille aikaisintaan
16361: vuoden 1983 lopussa. Tätä ei voida pitää hy-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16362: väksyttävänä, onhan ennakkoperintä pyrittävä               lakiehdotuksen:
16363: toteuttamaan niin, että pidätettävät määrät
16364: 348                                      Lakialoite n:o 174
16365: 
16366: 
16367: 
16368:                                               Laki
16369:  vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
16370:                                           senteista
16371: 
16372:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16373: 
16374:                    1-4 §
16375:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                 taa vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa
16376:                                                    sovellettavien säännösten mukaan määräytyviä
16377:                     5 §                            veroja ja maksuja.
16378:   Enoakanpidätyksen laskentaperusteet vuodel-
16379: le 1982 vahvistetaan siten, että pidätettävä                             6 §
16380: määrä 1 päivästä tammikuuta 1982 lähtien vas-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
16381: 
16382: 
16383:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16384: 
16385:                 Anneli Kivitie                                  Helvi Hyrynkangas
16386:                 Terhi Nieminen-Mäkynen                          Jaakko 1tälä
16387:                                               1981 vp.                                            349
16388: 
16389: Lakialoite n:o 175
16390: 
16391: 
16392: 
16393: 
16394:                                   Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
16395:                                      misesta
16396: 
16397: 
16398:                                         Eduskunnalle
16399: 
16400:    Esity!~sessään laiksi tulo- ja vara!Hsuusvero-      Hallituksen esittämistä tarkistuksi:sta 12 % :n
16401: lain muuttamisesta (HE n:o 131/1981 vp.)            taso alittuu ennen muuta valtionverotuksen tär-
16402: hallitus toteaa yleisperuS!teluissaan mm.: "Ra-     keimmän vähennyksen - 'työtulovähennyksen
16403: han arvon muuttumisesta johtuvan tuloveroas-        - osalta, jota tulisi nostaa 500 markalla 9 500
16404: teen kasvun hillitsemiseksi ei kuitenkaan riitä,    markkaan. Tämä merkitsee yksin yli 200 milj.
16405: eutä vain tuloveroastdkkoa lievennetään." Näin      markan vajausta tulovenotatlkistukseen. 12 % :n
16406: ollen myös verovähennysten määriä on tarkis-        tarkistusperuste alittuu monen muunkin vähen-
16407: tettava, jottei tulovemrasitus inflaatiosta joh-    nyksen kohdalla. Esime11kiksi koulutusvähen-
16408: tuen nouse. Hallitus esittää korotuksia kuiten-     nykseen esitetään vain 8,3 % :n nousua.
16409: kin vain pääasiassa perhepoliiutisiin vähennyk-        Yllä olevaan viitaten ka1lsomme, että kaik-
16410: siin e.il..~ä kaikkiin niihinkään.                  kiin vähennyksiin on tehtävä inflaatiotarkistus
16411:    Ei ole oikein perheeliisiä dkä muitakaan         ·vuodelle 1982 vähintään 12 % :n suuruisena.
16412: kohtaan esimenkiksi se, että henkivakuutusmak-      Tämänkin jälkeen monen vähennyksen reaali-
16413: su- ja sairauskuluvähennykset jätetään korot-       arvo jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä
16414: tamatta. Pienituloisia koskeva veronmaksuky-        se on ollut vähennystä säädettäes,sä tai sitä
16415: vyn aJ.entumisvähenny:s on myös esityksessä py-     edellisen kerran tarki~>tettaessa. Edellä esitetyn
16416: synyt ennallaan, samoin vuosikausia sama-           perusteella ehdotamme,
16417: na pysyneet puolisovähennys ja vanhuusvähen-
16418: nykset. Tarkistamatta ovat esityksessä lisäksi                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16419: palkkavähennys ja invalidivähennykset sekä va-             lakiehdotuksen:
16420: rallisuusverotuksen puoliso-, lapsi- ja oman va-
16421: kituisen asunnon vähennykset.
16422: 
16423: 
16424: 
16425:                                               Laki
16426:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16427:     ·Eduskunnan päätöksen mukaise~ti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
16428:   varallisuusverolain (1043/74) 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta,
16429:   31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 2 a, 3, 4 ja 5 kohta, 36 §:n 1 mo-
16430:   mentin 1, 2, 3, 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 37 §, 50 §:n 1 momentti, 53 §, 57 §:n 1
16431:   momentin 1, 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta
16432:   1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluviksi:
16433: 
16434:                      17 b §
16435:                                                     kan maaraan saakka kokonaan ansiotuloksi.
16436:    'Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai       Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä,
16437: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik-     että verovelvollisen tai puolison harjoittamas-
16438: ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh-       saan liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa
16439: taan tulon yhteismäärä katsotaan 98 000 mar-        suorittaman työn kohtuullinen arvo ylittää
16440: 350                                       Lakialoite n:o 175
16441: 
16442: 
16443: 98 000 markkaa, voidaan myös tämän maaran                1 ) 25 prosemtia ansiotulostaan, kuitenkin
16444: ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismäärästä       enintään 9 500 markkaa (työtulovähennys),
16445: katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan         2) 20 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin
16446: katsota metsätalouden puhdasta tuottoa, kor-         enintään 4 200 markkaa, jos verovelvollinen on
16447: kotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, ar-      verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-
16448: vopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovu-           vattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen enim-
16449: tuksesta saatua voittoa, kiinteistön ainesosan       mäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos ve-
16450: luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta näi-       rovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään
16451: hin tuloihin rinnastettavaa tuloa.                   7 vuotta täyttänyttä lastaan tai ka:svattilastaan,
16452:                                                      kuitenkin niin, että puolisoista vähennyksen
16453:                                                      saa vain se, jonka ansiotulojen määrä on pie-
16454:                      28 §                            nempi (ylimääräinen työtulovähennys),
16455:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                      2 a) 1 pros•entin pa1kkatulostaan, kuitenkin
16456:                                                      enintään 1 000 markkaa (palkkavähennys),
16457:                       29 §                               3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
16458:   Verovelvollisella on oikeus vähentää:              tään 4 900 markkaa, jos .sellainen verovelvolli-
16459:                                                     nen, johon ei 'sovelleta tämän lain puoliso1ta
16460:     4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi    koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
16461: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on    alaikäi:&tä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla
16462: verovuonna elättänyt, henki- 1:ai muusta hen-       on orkeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen
16463: kilövakuutuksesta suorittamansa maksut, lu-         koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk-
16464: kuun ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutus-       sinhuoltajavähennys),
16465: lais·sa tat1koitettuja maksuja sekä kansaneläke-        4) 5 100 markkaa, milloin verovelvollisen
16466: vakuutusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään         puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
16467: 300 ma11kkaa kutakin perheenjäsentä kohti,           tulokseen lue~tavaa tuloa, tai jos puolisalia on
16468:                                                     sanotunlaista tuloa, ·saa se puolisoista, jonka
16469:    6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja       tulojen yhteismäärä on 1suuremoi, vähentää
16470: enintään 1 000 markkaa tai, milloin kvsymyk-        5 100 markkaa vähennettynä 25 prosentilla
16471: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 1 800        toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen-
16472: ma11kkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko-       nys),
16473: rorettava 230 markalla jokaisesta alaikäisestä          5) 1 400 markkaa jokaisesta verovuonna
16474: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli-   elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti-
16475: nen on verovuonna elättänyt,                        lapsestaan, joka ennen verovuoden .. alkua on
16476:                                                     täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero-
16477:                                                     vuonna vähintään 7 kuukauden ajan on saa-
16478:                      31 §                           nut säännöllistä ja täyttä opetusta peruskoulus-
16479:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön         sa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikoulussa, kor-
16480: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä             keakoulussa tai muussa niihin verrattavassa op-
16481: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-      pilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
16482: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela-      myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin,
16483: tusvelvollisuuden, työ~tömyyden tai sairauden       jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähen-
16484: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään        nyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen yh-
16485: tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem-     teismäärä on suurempi ( koulutusvähennys);
16486: pää kuin 6 000 markkaa (veronmaksukyvyn
16487: alentumisvähennys).
16488:                                                                         36 §
16489:                    32 a §                             Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
16490:   (Kuten hallituksen esityksessä.)                  nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
16491:                                                        1) 1 150 markkaa, milloin hän ennen vero-
16492:                     33 §                            vuoden päättymistä on tävttänvt kuusikymmen-
16493:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-       täviisi vuotta (vanhuusvähennys),
16494: hentää lisäksi:                                        ( 2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
16495:                                           Lakialoite n:o 175                                     351
16496: 
16497:    4) 2 600 manklkaa ansiotulostaan, jos hän                               53 §
16498: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden            Suomessa asuv1en puolisoiden yhteenlaske-
16499: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta pe-     tuista varoista vähennetään 14 000 markkaa.
16500: rus.kouluSisa, korkeakoulussa tai muussa näi-       Jos toisella puolisolla ~tällöin on velkoja enem-
16501: hin verrattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavä-   män kuin varoja, otetaan erotus huomioon toi-
16502: hennys), sekä                                       sen puolison verotettavan varallisuuden vähen-
16503:    5) 3 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-      nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin koLman-
16504: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-     nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta
16505: ta, jonka hait:ta-a:ste esitetyn sdvityksen mu-     varallisuudesta.
16506: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä         Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa
16507: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30           ja verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, va-
16508: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus         roista vähennetään jokaisesta sellaisesta lapses-
16509: 3 000 maJikasta (invalidivähennys). Milloin ve-     ta 7 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähen-
16510: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen      nys myönnetään vain toiselle yhteenlasketun
16511: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-       varallisuuden perusteella verotentavista puoli-
16512: tä, katsotaan hänen haitta-asteens.a ilman eri      soista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on
16513: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-      varoja, vähennytksen .saa vain se puoliso, jonka
16514: netty ~täytenä, ·sekä 50 prosentiksi, jos se on     varojen määrä on .suurempi.
16515: myönnetlty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen
16516: haitta-asteen es1tetyn .selvityksen perusteella                          57 §
16517: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi-          Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
16518: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu-        osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
16519: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen,        verosta vähennetään:
16520: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van-              ( 1 kohta kuten hallituksen esitykses·sä.)
16521: huuselakkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää-
16522: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-      2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
16523:  aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa-   tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
16524:  miseksi esitettävästä selvityksestä.               750 markkaa, milloin hänen sanotus·sa lainkoh-
16525:                                                     dassa tarkoitentu hahta-asteensa on 100 pro-
16526:    (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)          senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
16527:                                                     mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
16528:                       37 §                          senttimäärän osoi!Jtama osuus 750 markasta,
16529:    (Kuten hallitUJksen es1tyksessä.)                sekä
16530:                                                        3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
16531:                       50 §                          tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
16532:    Milloin verovelvollinen on verovuoden päät-      130 markkaa.
16533: tyessä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai           Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 § :n 3
16534: asunto-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-        momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
16535: osuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitse-        nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
16536: maansa huoneistoa yksinomaan tai pääasialli-        verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä,
16537: sesti omana taikka perheensä asuntona, alen-        kuitenkin enintään 680 markkaa alaikäistä. las-
16538: netaan rakennuksen ja sen tonttimaan sekä           ta kohden.
16539: osakkeen ia osuuden tämän lnvun säännösten
16540: mukaan määritettyä arvoa siltä osin kuin se
16541: ei ylitä 130 000 markkaa, 40 prosentilla.                         Voimaantulosäännös
16542:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä.)
16543: 
16544: 
16545:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16546: 
16547:                       Anneli Kivitie                           Helvi Hvrvnkangas
16548:                       Terhi Nieminen-Mäkynen                   Jaakko 1tälä
16549: 352                                          1981 vp.
16550: 
16551: Lakialoite n:o 17 6
16552: 
16553: 
16554: 
16555:                                  Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
16556:                                     misesta
16557: 
16558: 
16559:                                         Eduskunnalle
16560: 
16561:    Tul~ ja varallisuusverolain 37 §:n mukaan        tään. Kaikkihan ovat luvanneet verohelpotuk-
16562: verovelvollinen saa kunnallisverotuksessa perus-    sia pienituloisille, mutta verohelpotukset on
16563: vähennyksenä vähentää, mikäli hänen kokonais-       kuitenkin annettu suurituloisille ja rikkaille.
16564: tulonsa eivät muiden verovähennysten jälkeen           Kunnallisverohan on suhteellisesti kaikkein
16565: ylitä 3 000 markkaa, kyseisen summan tulois-        epäoikeudenmukaisin, koska se kohdistuu jo
16566: taan.                                               aivan pienituloisiin veronmaksajiin, kuten pie-
16567:    Kyseinen 3 000 markan perusvähennys on           nen työeläkkeen varassa eläviin eläkeläisiin ja
16568: inflaation vuoksi menettänyt sitä vähäistäkin       jopa opiskelijoihin. Pienituloisiin kohdistuvaa
16569: merkitystä, joka sillä on ollut kaikkein pienitu-   raskasta kunnallisveroa voidaan keventää ko-
16570: loisimpien verotaakan keventämiseksi. Mikäli        rottamalla perusvähennyksen enimma1smaara
16571: perusvähennys aiotaan saattaa vastaamaan sitä       ainakin rahan arvoa ja hintojen nousua vas-
16572: tasoa ja merkitystä, mikä sillä oli 1960-luvun      taavalle tasolle.
16573: puolivälissä, perusvähennys tulee korottaa             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16574: 8 000 markkaan vuodessa.
16575:    On suorastaan käsittämätöntä, että perusvä-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16576: hennys, josta eivät pääse osalliseksi suurituloi-           lakiehdotuksen:
16577: set, on menettänyt suurimman osan merkitys-
16578: 
16579:                                              Laki
16580:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
16581: 
16582:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
16583:  varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5
16584:  kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin
16585:  1 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
16586:  laissa (845/80), näin kuuluviksi:
16587: 
16588:           17 b, 28, 32 a, 33 ja 36 §                dellä prosentilla jokaisesta täydestä 80 markan
16589:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                 määrästä, jolla tulo ylittää 8 000 markan mää-
16590:                                                     rän (perusvähennys).
16591:                       37 §
16592:    Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-                              57 §
16593: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
16594: keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi,
16595: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
16596: notun tulon määrä, tai jos tulo on 8 000 mark-                    Voimaantulosäännös
16597: kaa suurempi, 8 000 markkaa vähennettynä yh-            (Kuten hallituksen esityksessä.)
16598: 
16599:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
16600: 
16601:                Mikko Kuoppa                                      Sten Söderström
16602:                Marjatta Stenius-Kaukonen                         Ensio Laine
16603:                                                E.-J. Tennilä
16604:                                               1981 vp.                                            353
16605: 
16606: Lakialoite n:o 177
16607: 
16608: 
16609: 
16610: 
16611:                                  Hautala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
16612: 
16613: 
16614:                                         Eduskunnalle
16615: 
16616:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       lettavina ainakin täysi-ikäisyyteen eli 18 ikä-
16617: laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta    vuoteen saakka. Myös lapsilisiä tulisi maksaa
16618:  (HE n:o 172/1981 vp.). Hallitus esittää lap-       siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
16619: silisien korottamista 14 prosentilla. Korotus           Epäkohtana on pidettävä myös sitä, että
16620: ehdotetaan tulevaksi voimaan lokakuun alusta        lapsilisät maksetaan neljännesvuosittain. Lapsi-
16621: 1982.                                               lisien suorittaminen kuukausittain helpottaisi
16622:    Edellisen kerran lapsilisiä korotettiin heinä-   lapsiperheiden talouden suunnittelua.
16623: kuun alusta. Näin ollen 14 prosentin korotus            Lapsilisät tulisi myös sitoa elinkustannusin-
16624: kattaa hädin tuskin rahanarvon huononemises-        deksiin, jotta lapsilisien korotuksesta ei tarvit-
16625: ta johtuvan lapsilisien ostoarvon heikkenemi-       sisi joka kerta erikseen säätää lailla.
16626: sen. Tätä on pidettävä riittämättömänä varsin-         Lapsilisien korottaminen tulisi mielestämme
16627: kin kun otetaan huomioon, että valtion menot        saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti. Tä-
16628: lisääntyvät kokonaisuudessaan keskimäärin 16        män vuoksi ehdotamme, että laki tulisi voi-
16629: prosentilla vuodessa. Lapsilisiä tulisikin korot-   maan jo huhtikuun alusta.
16630: taa vähintään 20 prosentilla.                          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16631:    Nykyisellään lapsilisien maksatus loppuu lap-
16632: sen täyttäessä 16 vuotta. Tämä on paha epä-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16633: kohta, sillä koulutusajan pidentymisestä joh-              lakiehdotuksen:
16634: tuen useimmat lapset ovat vanhempiensa huol-
16635: 
16636: 
16637: 
16638:                                              ~al:l
16639:                                     lapsilisälain muuttamisesta
16640: 
16641:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
16642:  lisälain 1 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa
16643:   (337 /62), 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 1981
16644:  annetussa laissa (62/81), 10 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä huhti-
16645:  kuuta 1955 annetussa laissa (192/55), ja 13 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta
16646:  1962 annetussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
16647: 
16648:                       1 §
16649:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori-      vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seuraa-
16650: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,     vasta lapsesta 2 952 markkaa vuodessa, paitsi
16651: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa     milloin lapsi on 6 § :ssä tarkoitetulla tavalla
16652: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta         hoidettavana laitoksessa.
16653: lapsesta.
16654:    Lapsilisän määrä on 1 716 markkaa vuodes-
16655: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nos-                          1a §
16656: tamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta         Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan lapsili-
16657: on lapsilisän määrä kuitenkin 1 992 markkaa         sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
16658: vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 316 markkaa        lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuodessa.
16659: 45   088100096K
16660: 354                                      Lakialoite n:o 177
16661: 
16662:                       2 §                           vana, olkoon oikeus siihen menetetty, mikäli
16663:   Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen       sosiaali- ja terveysministeriö ei sille esitetyistä
16664: alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä,        pätevistä syistä toisin päätä.
16665: minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on         Jos lapsilisä on jätetty nostamatta kolmena
16666: syntynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saak-       peräkkäisenä kuukautena, keskeytettäköön sen
16667: ka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksan-         suorittaminen. Suorittamisen uudelleen aloitta-
16668: toista vuotta.                                      mista on anottava kirjallisesti sosiaalilautakun-
16669:                                                     nalta.
16670:                                                                            13 §
16671:                       10 §                             Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
16672:    Lapsilisä suoritetaan kuukausittain sosiaali-    sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
16673: lautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityk-   että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
16674: sellä. Lapsilisän suorittamisen tavasta ja ajasta   nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
16675: määrätään tarkemmin asetuksella.                    voimaantulosta alkaen.
16676:    Jollei nostamatta jätettyä lapsilisää anota
16677: uudelleen suoritettavaksi puolen vuoden kulu-
16678: essa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
16679: lapsilisä on ollut postitoimipaikassa nostetta-     kuuta 1982.
16680: 
16681: 
16682:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
16683: 
16684:          Sauli Hautala                 Ulla Järvilehto                 Väinö Rautiainen
16685:          Jorma Fred                    Erkki Korhonen                  Antero Juntumaa
16686:          Impi Muroma                   Asser Stenbäck                  Olavi Ronkainen
16687:                                              1981 vp.                                          355
16688: 
16689: Lakialoite n:o 178
16690: 
16691: 
16692: 
16693: 
16694:                                  Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n
16695:                                     muuttamisesta
16696: 
16697: 
16698:                                         Eduskunnalle
16699: 
16700:    Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei-      Koulutuksen rakenne on viime vuosikymme-
16701: den tukimuoto. Maksettavien lapsilisien määrä       nenä muuttunut siten, että lapsista vain harva
16702: on nykyisin kuitenkin riittämätön kattamaan         poikkeus on 16-vuotiaana työelämässä. Hänen-
16703: lasten edes kaikkein välttämättömimmistä pe-        kin osaltaan työttömyys on kaventanut itsenäi-
16704: rustarpeista aiheutuvia kuluja. Vuosien kulues-     sen toimeentulon mahdollisuuksia. Opintotuki-
16705: sa lapsista aiheutuvat menot ovat moninkertais-     järjestelmät eivät myöskään ole kehittyneet
16706: tuneet lastenhoitojärjestelyiden ja pitemmän        tarvetta vastaaviksi. Myös useimmat yhteis-
16707: koulunkäynnin ansiosta. Samalla on lapsilisien      kunnan tukimuodot päättyvät lasten ollessa
16708: arvo inflaation myötä vähentynyt. Lapsilisien       16-vuotiaita.
16709: tuntuvan korottamisen ja maksuajan pidentä-            Säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen
16710: misen tarve on kiistaton.                           saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta helpottaisi
16711:    Kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen ja päi-    perheiden taloudellista asemaa ja vaikuttaisi
16712: väkotipaikkojen vähyyden vuoksi lasten hoito        myönteisesti lasten ja vanhempien keskinäisiin
16713: on usein järjestettävä yksityisesti joko kotona     suhteisiin. Taloudellinen riippuvuus aiheuttaa
16714: tai perhepäivähoidossa. Etenkin alle 3-vuotiai-     usein säröjä lasten ja vanhempien keskinäisiin
16715: den lasten hoito on useasti järjestettävä siten,    suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja
16716: että jompikumpi vanhemmista hoitaa lapsia           hyvät suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja
16717: kotona tai hoitaja palkataan kotiin. Suurten        erilaisilta nuorten ongelmilta ja häiriöiltä.
16718: hoitokustannusten lisäksi lapsesta aiheutuvat          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16719: kulut ovat tällöin muutoinkin suurimmillaan.        nioittaen,
16720: Myöskään verotuksessa ei ole mahdollista vä-
16721: hentää lapsen hoidosta aiheutuvia kuluja, vaik-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16722: ka ne ovat useimmiten rinnastettavissa tulon               lakiehdotuksen:
16723: hankinnasta aiheutuviin menoihin.
16724: 
16725: 
16726: 
16727: 
16728:                                               Laki
16729:                              lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta
16730:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
16731:  lisälain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa
16732:   (337 /62), sekä 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta
16733:  1981 annetussa laissa (62/81), näin kuuluviksi:
16734: 
16735:                       1 §                           asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta
16736:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-    lapsesta.
16737: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,          Lapsilisän määrä on 2 000 markkaa vuo-
16738: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa     dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän
16739: 356                                     Lakialoite n:o 178
16740: 
16741: 
16742: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-                            1a §
16743: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2 400            Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
16744: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 800      sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
16745: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin     lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuodessa.
16746: seuraavasta lapsesta 3 400 markkaa vuodessa,
16747: paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16748: tavalla hoidettavana laitoksessa.                 kuuta 1982.
16749: 
16750: 
16751: 
16752:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
16753: 
16754:                     Helvi Hyrynkangas                        Jaakko Itälä
16755:                     Anneli Kivitie                           Terhi Nieminen-Mäkynen
16756:                                               1981 vp.                                            357
16757: 
16758: Lakialoite n:o 179
16759: 
16760: 
16761: 
16762: 
16763:                                   Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien eläkkeistä
16764: 
16765: 
16766:                                         Eduskunnalle
16767: 
16768:     Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa     nölliset korjausesitykset sotiemme veteraanien,
16769: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskunta-         rintamanaisten ja sotavammaisten eläke- ja kun-
16770: järjestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon         toutusasioiden kertakaikkisesti kuntoon saatta-
16771: vuosina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja nai-       miseksi.
16772: sia, jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa           Elokuussa 1981 SMP:n Seinäjoen puolue-
16773: isänmaan vapauden puolesta.                          kokous käsitteli laajasti veteraaniasioita. Ko-
16774:     Siksi Suomen Maaseudun Puolue on koko            kous totesi, että taloudelliset seikat eivät ole
16775: olemassaolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se       esteenä veteraanien asioiden hoitamiselle. Puo-
16776: eduskuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin         luekokous vaati, että lähes 1 000 milj. mark-
16777: ja johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan             kaan nousevat kansanvaltaamme rappeuttavat
16778: sotiemme veteraanien, invalidien sekä rintama-       puoluetukirahat on käytettävä veteraanien hy-
16779: naisten asioita. SMP on aina katsonut, että          väksi, minkä lisäksi asioiden järkevällä hoidolla
16780: kansakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on           saadaan aikaan myös huomattavia säästöjä val-
16781: huolehtia näistä miehistä ja naisista turvaa-        tion ja kuntien työllisyyden, terveydenhoidon
16782: malla heille kunnollinen toimeentulo ja riittä-      ja sosiaaliturvan menoissa. Suomalaisella yhteis-
16783: vät eläkkeet.                                        kunnalla on rahaa jos hyvää tahtoa vain riittää
16784:     SMP on veteraaniasioita ajaessaan aina myös      veteraanien asioiden hoitamiseen. Mainittakoon
16785: korostanut sitä, että kysymyksessä on kunnia-        vain, että yksistään Salora-Valco -skandaaliin
16786: velan maksaminen isänmaallisten puolustus-           hukutettiin vastuuttomasti noin 1 miljardi
16787:  taistelujemme ryhdikkäille veteraaneille, sota-     yhteiskunnan varoja, kun otetaan huomioon
16788:  vammaisille sekä rintamanaisille eikä mikään        skandaalin kaikki kerrannaisvaikutukset.
16789:  puoluepoliittinen taktiikka eikä kaupanteko.           SMP:n Seinäjoen puoluekokous 1981 korosti
16790:     Vuodesta vuoteen SMP on kuitenkin vali-          veteraaniasioiden kuntoon saattamiseksi erityi-
16791:  tettavasti joutunut toteamaan, että huolimatta      sesti seuraavia seikkoja:
16792:  kaikkien poliittisten puolueiden lupauksista
16793:  hoitaa sotiemme veteraanien ja invalidien sekä         1. Veteraanien varhaiseläkejärjestelmä on
16794:  rintamanaisten asiat kuntoon, nämä asiat ovat       toteutettava heti niin, että mahdollisimman
16795:  jääneet hoitamatta.                                 pian jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme
16796:     SMP:n eduskuntaryhmä on tehnyt kaikkensa         veteraanilla, sotavammaisella sekä rintamaolo-
16797:  eduskunnassa veteraanien, sotavammaisten sekä       suhteissa palvelleilla naisilla on mahdollisuus
16798:  rintamanaisten asioiden kohentamiseksi. SMP:n       niin halutessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysi-
16799:  ryhmä on jopa kaksi kertaa välikysymyksen           määräiselle eläkkeelle. Näin avautuu myös huo-
16800:  avulla pyrkinyt vauhdittamaan näitä asioita.        mattava määrä avoimia työpaikkoja nuorille
16801:     SMP:n eduskuntaryhmä hyväksyy nyt ne             työttömille.
16802:  tulossa olevat korjaukset, joihin pitkien viivyt-      2. Veteraanien ja invalidien maksuton kun-
16803:  telyjen jälkeen muut puolueet on saatu mu-          toutus on lakisääteisesti hoidettava siten, että
16804:  kaan, mutta SMP:n eduskuntaryhmä ei voi             jokaisella kuntoutusta tarvitsevalla veteraanilla
16805:  alistua siihen, että luopuisimme perustavaa         on mahdollisuus ainakin viikon mittaiseen kun-
16806:  laatua olevista aloitteistamme, jotka olemme        toutukseen kerran vuodessa.
16807:  tehneet veteraanien hyväksi tälläkin vaalikau-         3. Rintamalisä on heti nostettava 300
16808:  della eli vuoden 1979 vaalien jälkeen. Siksi        markkaan kuukaudessa ja sitä on maksettava
16809:  SMP:n eduskuntaryhmä tulee tekemään kaikki          kaikille siihen oikeutetuille sotiemme veteraa-
16810:  tarvittavat määräraha-aloitteet sekä lainsäädän-    neille, sotavammaisille sekä rintamaolosuhteissa
16811: 358                                        Lakialoite n:o 179
16812: 
16813: 
16814: palvelleille naisille sekä muille vastaavassa ase-   naisia kohtaan nuiva ja riittämätön. Siksi jopa
16815: massa sodan aikana olleille.                         kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat
16816:    4. Rintamallaolovuodet on otettava kaikissa       allekirjoittaneet yhteiset rinnakkaislakialoitteet,
16817: maassamme sovellettavissa eläkejärjestelmissä        joissa pyritään saamaan aikaan eräitä korjauk-
16818: eläkkeeseen vaikuttavina kaksinkertaisesti huo-      sia. SMP eduskuntapuolueena siis tulee mu-
16819: mioon.                                               kaan näihin korjausesityksiin allekirjoittajana.
16820:    5. Jokaiselle veteraanille ja sotavammaiselle        Kuitenkin SMP:n velvollisuus puoluekokouk-
16821: sekä näiden perheille on turvattava oikeus riit-     sensa päätöksiä sekä äänestäjäkuntaansa koh-
16822: tävään ja kohtuuhintaiseen asuntoon.                 taan on, että SMP pitää kiinni niistä lupauk-
16823:    Edelleen SMP:n Seinäjoen puoluekokous             sista, joita olemme äänestäjillemme sekä ennen
16824:  1981 totesi, että SMP tukee varauksetta vete-       kaikkea sotiemme veteraaneille ja sotavammai-
16825: raanijärjestöjen ja rintamaveteraaniasiain neu-      sille sekä rintamanaisille antaneet heidän asioit-
16826: vottelukunnan ehdotuksia veteraanien ja sota-        tensa lopultakin kuntoon saattamiseksi oikeu-
16827: vammaisten asioiden korjaamiseksi. Puolueko-         denmukaisella tavalla.
16828: kous lisäksi vaati, että eduskunnan on heti              Kun esimerkiksi hallitus esittää, että oikeus
16829: syysistuntokauden alettua ryhdyttävä todellisiin     varhaiseläkkeeseen on 60 vuotta täyttäneillä
16830: lainsäädäntötoimiin näiden tavoitteiden toteut-      rintamaveteraaneilla, ja eduskuntaryhmät ovat
16831: tamiseksi sen mukaan kuin puolueet owt vete-         pudottaneet rinnakkaislakialoi tteessaan tämän
16832: raaneille antaneet lupauksia.                        ikärajan 58 vuoteen, ei tämä voi tyydyttää
16833:    SMP:lle veteraanien ja sotavammaisten sekä        SMP:tä, koska ikärajan tulee olla 55 vuotta.
16834: rintamanaisten asian hoitaminen on kunnia-               Veteraanien piirissä ei myöskään pidetä suo-
16835: kysymys eikä puoluepoliittista taktikointia.         tavana käyttää ilmausta "varhaiseläke". Vete-
16836: SMP ja sen eduskuntaryhmä tukevat kaikkia            raanit katsovat, että heille kuuluu jo normaali-
16837: veteraanien, invalidien sekä rintamanaisten ase-     eläke, joten lain nimikkeessä tämä seikka on
16838: man parantamiseen tähtääviä ehdotuksia, tuli-        otettava huomioon.
16839:  vatpa ne miltä suunnalta tahansa.                       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16840:    Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rinta-
16841:  maveteraanien varhaiseläkkeestä ja eräiksi sii-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16842: hen liittyviksi laeiksi (HE n:o 195/1981 vp.)                   lakiehdotuksen:
16843: on veteraaneja ja sotavammaisia sekä rintama-
16844: 
16845: 
16846: 
16847:                                                Laki
16848:                                   sotiemme veteraanien eläkkeistä
16849: 
16850:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16851: 
16852:                         1 §                          sodissa tai näiden sotien aikana puolustuslai-
16853:    Jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme        toksen työssä työvelvollisena tahi naistyövoi-
16854: veteraanilla, invalidilla ja rintamaolosuhteissa     mana tulen alla rintama-alueella, sekä sotavan·
16855: palvelleella naisella on mahdollisuus niin ha-       kia, internoitua ja sotaleskeä, joka ei ole avio-
16856: lutessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysimääräiselle   liitossa.
16857: eläkkeelle sen mukaan kuin tässä laissa sääde-           Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu-
16858: tään.                                                tettu myös nainen, joka on vuosien 1939-
16859:    Jos sotiemme veteraani, sotavammainen ja          1945 sotien aikana Suomen kansalaisena pal-
16860: rintamaolosuhteissa palvellut nainen on alle         vellut rintamapalvelukseen rinnastettavissa teh-
16861: 55-vuotias, hänelle voidaan tarpeen mukaan           tävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-
16862: myöntää ylimääräistä veteraanieläkettä tämän         män joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannik-
16863: lain mukaan.                                         kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai il-
16864:                         2 §                          mavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toimi-
16865:    Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, joka      nut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtä-
16866: on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai         vissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
16867: joka on ollut mukana vuosien 1939-1945               alueella.
16868:                                          Lakialoite n:o 179                                     359
16869: 
16870:                       3 §                          eläkejärjestelmän toimipisteissä siten kuin ase-
16871:    Sotiemme veteraanien eläke myönnetään           tuksella tarkemmin määrätään.
16872: Suomen kansalaiselle, joka asuu maassa tai Poh-       Tämän lain nojalla myönnettävistä eläkkeistä
16873: joismaissa.                                        eläkelaitoksille aiheutuvat kustannukset korva-
16874:                       4 §                          taan valtion varoista.
16875:    Veteraanieläkkeen suuruus on 14 400 mark-
16876: kaa vuodessa. Veteraanieläkkeeseen kytketään                            10 §
16877: inflaatiotarkistus joka vuosi.                        Veteraanieläke on veroton.
16878: 
16879:                       5 §                                               11 §
16880:   Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu      Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeu-
16881: saamaan asumistukea ilman rajoituksia sen mu-      tettu vapaasti matkustamaan valtion ja valtion-
16882: kaan kuin asetuksella määrätään.                   yhtiöiden kulkuvälineissä.
16883:                       6 §
16884:    Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä ei                          12 §
16885: ole tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa, val-        Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
16886: tioneuvosto on velvollinen osoittamaan varoja      vin osin voimassa mitä kansaneläkelaissa on
16887: hänen asunnonpuutteensa poistamiseksi, jolloin     säädetty.
16888: asianomaisella on myös oikeus saada lainaa
16889: omistusasunnon hankkimista varten.                                      13 §
16890:                                                      Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
16891:                       7 §                          panosta ja sovellutuksista annetaan asetuksella.
16892:    Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeu-
16893: tettu valtion varoilla ilmaiseen terveystarkas-                           14 §
16894: tukseen sekä vähintään viikon mittaiseen kun-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16895: toutukseen kerran vuodessa.                         kuuta 1982.
16896:                       8 §                              Tällä lailla kumotaan kaikki sen kanssa risti-
16897:   Tämän lain tarkoittaman henkilön rinta-           riidassa olevat säännökset.
16898: mallaoloaika on otettava kaikissa maassamme
16899: sovellettavissa eläkejärjestelmissä eläkkeeseen                          15 §
16900: vaikuttavana kaksinkertaisesti huomioon.               Ennen tämän lain voimaantuloa on työeläke-
16901:                                                     järjestelmän ja Kansaneläkelaitoksen hyvissä
16902:                       9 §                           ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin lain täy-
16903:   Tämän lain mukaiset tehtävät hoidetaan            täntöönpanoa varten.
16904: yhteistoimin työeläkejärjestelmän ja kansan-
16905: 
16906: 
16907:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1981
16908: 
16909:                   J. Juhani Kortesalmi                        Anssi Joutsenlahti
16910:                   Urpo Leppänen                               Urho Pohto
16911: 360                                             1981 vp.
16912: 
16913: Lakialoite n:o 180
16914: 
16915: 
16916: 
16917: 
16918:                                    Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
16919: 
16920: 
16921:                                           Eduskunnalle
16922: 
16923:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Var-
16924: laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä            haiseläke muuttuisi vanhuuseläkkeeksi rintama-
16925:  (HE n:o 195/1981 vp.). Esityksessä ehdote~            veteraanin täyttäessä vanhuuseläkeiän. Varhais-
16926: taan, että vuosien 1939-1945 sotiin osallis-           eläkejälrjeste1mää hoitaisi uapaturmavirasrt:o. Sen
16927: tuneille rintamaveteraaneille annettaisiin mah-        yhteydessä toimiva varhaiseläkelautakunta rat-
16928: dollisuus siirtyä varhaiseläkkeelle. Varhaiseläke-     kaisisi, täyttääkö rintamaveteraani varhaiseläk-
16929: oikeus olisi vain niillä rintamaveteraaneilla, joi-    keen saamisen edellytykset. Muutokset tulisi-
16930: den menestymismahdollisuudet työelämässä               vat voimaan 1. 10. 1982 lukien asteittain si-
16931: eivät rintamalla saatujen rasitteiden seurauk-         ten, että järjestelmän alkuvuosina pääsisivät
16932: sena enää vastaa yleistä suoritustasoa. Rinta-         eläkkeelle vain kaikkein vaikeavammaisimmat
16933: maolosuhteiden rasittavuuden pitäisi näkyä rin-        veteraanit ja tämänkin jälkeen vain pitkään
16934:  tamaveteraanien nykyisessä terveydentilassa si-       rintamalla olleet ikäluokat.
16935:  ten, että rintamalla vallinneiden erityisten olo-
16936:                                                           Vaikka hallituksen esitys antaakin rintama-
16937: jen synnyttämän poikkeuksellisen alttiuden tai
16938:                                                        veteraaneille mahdollisuuden siirtyä varhais-
16939:  taipumuksen voidaan todeta johtaneen rinta-
16940:                                                        eläkkeelle, ei ehdotettua järjestelyä eläkkeelle
16941: maveteraanin ruumiillisen tai henkisen suori-
16942:                                                        pääsemiseksi voida pitää riittävänä. Rintama-
16943:  tuskyvyn heikkenemiseen siten, että se estää
16944:                                                        veteraaniasiain neuvottelukunta on kartoitta-
16945:  tai olennaisesti haittaa hänen ansiotyötään.
16946:                                                        nut 3. 7. 1981 sosiaali- ja terveysministeriölle
16947: Näillä edellytyksillä eläkkeelle pääsisivät esi-
16948:                                                        jättämässään aloitteessa tarpeet rintamavete-
16949: tyksen mukaan 60 vuotta täyttäneet rintama-
16950:                                                        raanien varhaiseläkkeelle pääsemiseksi, jotka
16951: veteraanit, jotka ovat olleet rintamalla vähin-
16952:                                                        poikkeavat olennaisesti hallituksen esityksessä
16953: tään kolme vuotta. Lisäedellytyksenä olisi, että
16954:                                                        ehdotetuista eläkkeelle pääsyn edellytyksistä.
16955: rintamaveteraani on joko sotainvalidi, ollut so-
16956:                                                        Sen vudksi ehdotamme, että rintamavete-
16957: tavankina tai että hän välittömästi ennen var-
16958:                                                        raanien varhaiseläkkeelle pääseminen toteute-
16959: haiseläkkeelle jäämistä on ollut rasittavassa
16960:                                                        taan rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan
16961:  työssä. Rintamapalvelu&aikarvarutimuslla ei asetet-   aloitteen mukaisesti.
16962: taisi rintamaveteraanille, jonka sotilasvamma-
16963: lain mukainen työkyvyttömyysaste on vähin-                Varhaiseläkkeelle pääsyn edellytyksissä olisi
16964: tään 20 prosenttia. Eläkkeelle pääsisivät myös         mahdollisimman pitkälle pyrittävä soveltamaan
16965: ilman erityisiä edellytyksiä rintamaveteraanit,        helposti todettavissa olevia ja yksinkertaisia
16966: joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttö-           perusteita. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla
16967: myysaste on vähintään 50 prosenttia, ja 58-            sodassa saadut rasitteet ja vammat. Hallituk-
16968: vuotiaat rintamaveteraanit, joiden sotilasvam-         sen esityksessä ehdotettu linja pyrkiä tiukasti
16969: malain mukainen työkyvyttömyysaste on 30               etsimään syysuhdetta rintamaveteraanin nykyi-
16970: prosenttia.                                            sen huonon kunnon ja hänen sota-aikaisen pal-
16971:     V arhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä oli-       veluksensa välillä saattaa kuitenkin useassa
16972: si, että rintamaveteraani luopuu ansiotyöstä.          tapauksessa johtaa kohtuuttamaan lopputulok-
16973: Varhaiseläke olisi saman suuruinen kuin rin-           seen. Varhaiseläkeoikeuden pitäisi olla mää-
16974: tamaveteraanille myönnettävä täysi työeläke-           rättävissä melko yksinkertaisilla perusteilla
16975: lakien mukainen työkyvyttömyyseläke. Varhais-          niille rintamaveteraaneille, jotka kokevat vai-
16976: eläkettä ei suoritettaisi, jos rintamaveteraani        keuksia selviytyä työssään ja jotka sen lisäk-
16977: saa työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimin-       si täyttävät tietyn sota-aikaista rintamapalve-
16978: taan perustuvaa muuta sosiaaliturvaetull.lJtta; tai    lusta koskevan vaatimuksen.
16979:                                            Lakialoite n:o 180                                        361
16980: 
16981:    Varhaiseläkkeen tarve on ilmeisintä vam-          eläketurvan tarve on ilmeisin. Sen vuoksi edel-
16982: maisilla sotainvalideilla. Sen· vuoksi ehdotam-      lytämme, että lain voimaantultua sen sovelta-
16983: me, että sotainvalidi, jonka sotilasvammalain        misesta saatavia kokemuksia seurataan ja tä-
16984: mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään             män pohjalta asteittain lievennettäisiin sota-
16985: 30 %, pääsisi varha1seläkkeelle · 1. 7. 1982 al-     aikaista palvelusaikaa koskevaa vaatimusta sa-
16986: kaen ilman mitään muita edellytyksiä. Muiden         moin kuin sitä vaatimusta, että työn on oltava
16987: rintamaveteraanien kohdalla olisi selvitettävä       rasittavaa.
16988: heidän terveydentilansa ja sen vaikutus rinta-          Rintamaveteraanien varhaiseläketurvan muo-
16989: maveteraanin mahdollisuuksiin hoitaa työteh-         dostuessa työeläkkeestä ja rintamasotilaseläk-
16990: täviään. Koska vanhimmat ikäluokat ovat jou-         keestä, varhaiseläkejärjestelmän toimeenpano
16991: tuneet olemaan rintamalla suhteellisesti kauim-      olisi hoidettava yhteistoimin työeläkejärjestel-
16992: min, pääperiaatteena tulisi olla, että varhais-      män ja kansaneläkejärjestelmän kanssa. Eläket-
16993: eläkikeen saamisen ,alaikärajana olisi 58 vuot1Ja.   tä koskevien hakemusten vastaanotto tapahtui-
16994:     Varhaiseläkkeen saaminen 58-vuotiaille olisi     si työeläk<!!jär:jeste1män ja llGansaneläke1a1toiksen
16995: jaettavissa selvästi kahteen ryhmään. Niiden         toimipisteissä kuten nykyisinkin. Varhaiseläk-
16996: rintamaveteraanien, jotka ovat sotavammaisia         keen maksatus hoidettaisiin nykyisissä puitteis-
16997: ja jotka ovat olleet rintamalla vähintään kaksi      sa eli työeläkejärjestelmä maksaisi varsinaisen
16998: vuotta, tulisi päästä eläkkeelle edellä maini-       Vlathaiseläkkeen ja KansaneläkeLaitos rintamaso-
16999: tuilla terveydellisillä edellytyksillä. Tähän ryh-   tilaseläkkeen. Varhaiseläkettä koskevat ratkai-
17000: mään kuuluisivat myös sotavankina ohleet. Kos-       sut tehtäisiin sosiaali- ja terveysministeriön yh-
17001: ka tietyn asteinen sotavamma yleensä selvästi        teydessä toimivassa rintamaveteraanien varhais-
17002: haibtaa rintamavetera1anin työs,säoloa ja osal-      eläkelautakunnassa, joka kokoonpanaltaan oli-
17003: taan vaikuttaa vanhenemisalttiuteen, ehdote-         si muutoin hallituksen esityksessä mainitun
17004: taan, että ne sotavammaiset, joiden sotilasvam-      kaltainen, paitsi että jäsenistä neljä olisi mää-
17005: malain mukainen työkyvyttömyysaste on vä-            rättävä rintamaveteraanien edustavimpien jär-
17006: hintään 20 %, pääsisivät eläkkeelle, vaikkei         jestöjen ehdotuksesta ja muista jäsenistä viiden
17007: rintamapalvelusaikaa koskeva edellytys täyty-        tulisi olla eläkevakuutustoimintaan perehtynei-
17008: kään.                                                tä. VarhaiseläkelaU!takuooan päätöksestä haettai-
17009:     Edellä mainittuihin ryhmiin on myös työ-         siin muutosta vakuutusoikeudelta, jonka pää-
17010: elämän vaikeuksia silmällä pitäen rinnastetta-       tös olisi lopullinen. Eläkkeen määrästä valitet-
17011:  va ne rintamaveteraanit, jotka ovat joutuneet       taisiin siten kuin työeläkettä koskevista pää-
17012:  ja edelleen joutuvat työskentelemään raskaissa      töksistä on erikseen säädetty haettavaksi muu-
17013:  ja kuluttavissa ammateissa. Heilläkin eläkkeel-     tosta.
17014:  le pääsyn edellytyksenä olisi luonnollisesti 58        ~Järjestelmästä aiheutuvat !kusuannukset, jot-
17015: vuoden ikä, kahden vuoden rintamapalvelus ja         ka olisivat vuonna 1982 arvialta 100 milj.
17016:  terveydentilan heikkeneminen                        mk, suoritettaisiin valtion varoista.
17017:     Ehdotus edellä mainitussa muodossa lähtee           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17018:  siitä, että eläkkeelle ensisijaisesti pääsisivät
17019:  tässä vaiheessa ne veteraanit, joilla hallituksen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17020:  esityksessä mainitun periaatteen mukaisesti                    lakiehdotuksen:
17021: 
17022: 
17023: 
17024:                                                Laki
17025:                                 rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
17026: 
17027:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17028: 
17029:                        1 §
17030:      (Kuten hallituksen esityksessä.)                sotatilan v,allitessa on ollut vähintään kaksi vuot-
17031:                                                      ta ja jonka työkyky sairauden, vian tai vam-
17032:                       2 §                            man vuoksi on siinä määrin alentunut, että se
17033:    Oikeus varhaiseläkkeeseen on 58-vuotiaalla        olennaisesti haittaa hänen ansiotyötään, edel-
17034: rintamaveteraanilla, jonka rintama:palvelusaika      ly:ttäen, että rinltamaVIeteraani on sotainvalidi,
17035: 46    088100096K
17036: 362                                            Lakialoite n:o 180
17037: 
17038: 
17039: tai että hän on ollut sotavank.ina, taikka että           työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai-
17040: hän valitltömästi ennen varhaiseläkkeen alka-             nituissa laeissa, säännöksissä tai määräyksissä
17041: mistJa: on ollut rasittavassa työssä.                     tai merimieseläkelaissa tarkoitettua toimintaa
17042:     Miltä rtässä pykälässä on säädetty rin:tama-          harjoittava eläkelaitos, joka olisi myöntänyt
17043: palvelusajasta, ei kuitenkaan koske sellaista             rin tamaveteraanille    työkyvyttömyyseläkkeen,
17044: rintamaveteraania,       jonka      sotilasvammalain      jos hän olisi tullut tämän lain mukaisen var-
17045:  (404/48) mukainen työkyvyttömyysaste on vä-              haiseläkkeen 6 §: ssä tarkoitettuna alkamisajan-
17046: hintään 20 prosenttia.                                    kohtana työkyvyttömäksi.
17047:     Asetuksella säädetään, mitä tässä pykälässä              Edellä 3 momentissa tarkoitetun eläkelaitok-
17048: tat.ikoitetaan rinJtamapalvelusaj:a:lla, sotainvalidil-   sen on asetuksella tarkemmin säädettävällä ta-
17049: lit :jra sot!Wa:ngma.                                     valla maksutta eläketurvakeskuksen välityksel-
17050:                                                           lä ilmoitettava varhaiseläkelautakunnalle var-
17051:                        3 §                                haiseläkkeen määrä ja eläkkeen määrää laskies-
17052:    Sen estämättä, mitä 2:ssä on säädetty, oikeus          saan tarkistettava, että rintamaveteraani täyttää
17053: varhaiseläkkeeseen on rintamaveteraanilla, jon-           4 §:ssä mainitut edellytykset. Varhaiseläkelau-
17054: ka soltillasvammalain muikainen tyokyvyttömyys-           takunnalla ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan
17055: aste on vähintään 30 prosenttia.                          eläkelaitoksen ilmoituksesta. Jos eläkelaitoksen
17056:                                                           myöhemmästä ilmoituksesta käy selville, että
17057:                    4-10 §                                 aikaisempi ilmoitus on ollut virheellinen, var-
17058:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                       haiseläkelautakunnalla on oikeus oikaista var-
17059:                                                           haiseläkettä koskeva päätös, mikäli eläkkeen
17060:                        11 §                               määrä tämän johdosta suurenee.
17061:    Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä
17062: toimivassa rintamaveteraanien varhaiseläkelau-                                 12 §
17063: takunnassa ratkaistaan, täyttääkö rintamavete-               (Kuten hallituksen esityksessä.)
17064: raani eläkkeen saamisen edellytykset.
17065:    Lautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi                                      13 §
17066: varapuheenjohtajaa sekä kaksitoista jäsentä,                 V arhaiseläkelautakunnan tämän lain mukai-
17067: jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää kol-          sessa asiassa antamaan päätökseen, joka kos-
17068: meksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin jäsenelle             kee oikeutta eläkkeeseen, haetaan muutosta va-
17069: on määrättävä henkilökohtainen varamies. Jä-              kuutusoikeudelta, jonka päätös on lopullinen.
17070: senistä on neljä määrättävä rintamaveteraanien            Muutoksen hakemisesta on soveltuvin osin voi-
17071: edustaviropien järjestöjen ehdotuksesta. Muis-            massa, mitä työntekijäin eläkelain 21 §:n 1-5
17072: ta jäsenistä kolmen tulee olla vakuutuslääkä-             momentissa on säädetty.
17073: reitä ja viiden eläkevakuutustoimintaan pereh-               (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17074: tyneitä. Lautakunta voi toimia jaostoihin ja-
17075: kaantuneena. Tarkemmat määräykset lautakun-                                  14 §
17076: nasta annetaan asetuksella.                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
17077:    Tämän lain mukaisen eläkkeen maksaa se                 kuuta 1982.
17078: 
17079: 
17080:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
17081: 
17082:           Matti Ahde                         Helvi Niskanen                 Sauli Hautala
17083:           Pentti Sillantaus                  Henrik Westerlund              J. Juhani Kortesalmi
17084:           Matti Ruokola                                                     Anneli Kivitie
17085:                                                  1981 vp.                                               363
17086: 
17087: Lakialoite n:o 181
17088: 
17089: 
17090: 
17091: 
17092:                                     Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muutta:misesta
17093:                                        ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
17094: 
17095: 
17096:                                            Ed uslk u n n1aH e
17097: 
17098:     Koslka vuonna 1982 on tavkoiltus tulla voi-         määrä. Täysittnääräinen rintamasotilaseläke on
17099: maan rint;amavet:eraanien vavhais.eläkejär;jestel-      asui:nikunnasta riippuen 688-913 markkaa kuu-
17100: mä, joka koskee sotainvail.ideja ja rintamasoti-        kaudessa. Rintaunasothlaselä:kkeeseen voidaan li-
17101: lastunnuksen saaneita veteraaneja (HE n:o 195/          säksi ·suoritJtaa eläl&eensaajien asumilstuk.ilain
17102: 1981 vp.), olisi perusteltua antaa rintamapal-          ( 591/78) mukaista asumistukea.
17103: velustunnuksen saaneille naisille oikeus 1. 9.              Naisten rintamapalvdukseen osallistumisen
17104: 1982 aJkaen rintaunasotilaseläklreeseen. Uud1s-         merkitys huomioon ot1laen olisi perusteltua,
17105: ,tus patl1ailltaisi nimenomarun hei:kossa taloudelli-   että naisille alettaisiin maksaa myös rintamaso-
17106: sessa ,as,emassa dievien naisiten mruhdoMisuuksia       tilascläke1ltä samoin edellytyi~sin kuin miehiLle,
17107: siir,tyä elälklkee1le ennen 65 ikäV!Uottaan.            jollei heille jo maJkseta kansaneläkettä, perhe-
17108:     RintamrupalvelustuMuksesta annetun asetuk-          eläkettä tai invalidkahaa.
17109: sen (554/78) 1 §:n mukarun tunnuksen s!3Ja~                 Edellä esitetyn perusteeLLa ehdotamme muu-
17110: misen edellytyksenä on, että nainen on vuosien          tetnavalksi rintamasotilaselake1rukta siten, että
17111:  1939-1945 sotien aikana Suomen krunsalaisena           rintamapalvelustunnuksen saaneille naisille voi-
17112: prulvel:lut ,rintamapalvelukseen rinnastettavissa       taisiin myöntää rintamasotilaseläkettä.
17113: tehtävissä rintaJmavas:tuussa olleen sotatoimiyh-          Naisten tintamasotilaselä:kemuutos on ,tJarkoi-
17114:  tymän joukoissa, ~taikka i1matorjunta- tai ran-        tus saruttaa voimaan 1 päivästä syyskuuna 1982.
17115:  n~lclwjoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai        Rintamasotilaseläkkeeseen oikeuitettuja naisia
17116: ilmavoimien 1entoy:ks1köissä tahi muu,toin toi-         arvioidaan olevan 6 000. Uudistuksen aiheutta-
17117:  minut rintamapalvelukseen rinnastettJavissa teh-       mat vuotuiset lisäkustannuhet, jotik:a tulisivat
17118: tävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-          kokonaan v:ailtion kustannetta'Viiksi, olisiv,at noin
17119:  män alueella. Heinäkuun alusta voimaan tuJleen         45 miljoonaa lffiatkkaa. VuoMa 1982 lisäkus-
17120:  rintaunasotilaseläkdain ( 1085/80) muutoksen           tannukset olisiVIaJt arviolta 15 miljoonaa mark-
17121:  johdosta rintamapalvelus:tuMUJksen omaaville,          kaa.
17122:  kansaneläkettä saaville naisille voidaan mruksaa
17123:  rintamalisää.                                            Arvio naisten rintamasotilaseläkejärjestelmäs-
17124:     Rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 §:n mu-                       tä kustannuksineen:
17125:  kaan rintamasotilaana on oikeus rintamasotilas-                          eläkkeiden
17126:  eläkkeeseen. Eläkettä maksetaan 55-64-vuo-                                                   kustannukset
17127:                                                         Vuosi             lukumäärä               mmk
17128:  tiaalle Suomen kansalaiselle, jolle on myönnet-                            31. 12.
17129:  ty rintamasotiJastunnus ja joka ei saa kansan-         1982               6 000                   15
17130:  eläkeLaJin ( 347/56) mukais!ta työkyvyttömyys-         1983               5 200                   42
17131:  tai työttömyyseläkettä eikä invalidirahaa. Li-         1984               4 500                   36
17132:  säksi alle 60-vuotiaalle .eläkkeen myöntämisen         1985               3 800                   31
17133:  edellytyksenä on, ~että hänen työkykynsä on            1986               3 000                   24
17134:  alentunut ja että hän ei tämän vuoksi pysty
17135:   tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeen-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17136:  tulon turv,aarvaa .työtä. Eläkkeen määrään V'ai-
17137:  kuttavat tulojen ohella omaisuus, asuinkunta,                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17138:  perhesuhteet ja aLle 16.;vuotiaiden lasten luku-               lakiehdotukset:
17139: 364                                        Lakialoite n:o 181
17140: 
17141: 
17142: 1.
17143:                                                 Laki
17144:                                 rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
17145: 
17146:     Bduslku:nnan päätöksen mukaisesti
17147:     muutetaan 28 päivänä ,rammilk:uuta 1977 annetun r1ntamasotilasel~kelain ( 119/77) 1
17148:  §:n 1 ja 4 momentti, 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1, 2 ja 4
17149:  momentti, 10 ja 11 §,
17150:     :sdla~sina tkuin niistä 1 §:n 1 momentti on 30 päivänä joululkuuta 1980 annetuSISa Laissa
17151:  (1085/80), 2 ja 6 § 28 päivänä maaliSikuura 1980 annetussa laissa (231/80), 8 §:n 2 mo-
17152:  mentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1011/79) ja 8 §:n 4 momennti mai-
17153:  nitussa 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), seuraavasti:
17154: 
17155:                          1 §
17156:    1Rintamasothlaalla ja rintamapalvelukseen             Naiimisissa oleva11e maksetaan rin.tarrnasoti-
17157: osallistuneel.La naisella on oikeus rintamasotilas-   laseläke täy.simääräisenä, joliei puolisoiden vuo-
17158: elak:k.eeseen ja rintamalisään sen mu:kaan kuin       situlo ylitä rajatuloa, joka on 60 prosenttia
17159: tässä laissa säädetään.                               suurempi kuin 1 momentissa tarkoitettu raja-
17160:                                                       tulo.
17161:    Rintamasotilaseläkettä ei makseta rillltamaso-        Ri:ntamasotilaalle tai rint1311llapaJ.velukseen
17162: tilaalle eikä .rintamapalvclukseen osallistuneelle    osallistuneelle naiselle, jonika puoliso saa kan-
17163: naiseJ:1e, joka saa kansaneJ~kettä, pellhe-eläke-     saneläkettä, maksetaan rinta:masotilaseläkettä,
17164: lain (38/69) :mukaista leslkeneläk:k.een jatko-       joka :täysimääräisenä on 80 prosenttia eläk-
17165: eläkettä tai invaliidirahalain (3 74/51 ) mukais-     keen täydestä määrästä.
17166: ta inv,a!liidirahaa. Jos dntamasotilaseläke myön-        Jos molemmat puolisot ,s,,aavaJt rintamasoti-
17167: netään samaha aj.atlta, jolta on maksettu kan"        laseläketrtä, heille määrätään yhteinen rintama-
17168: saneläkentä 1tai leskeneläkkeen jatlw.eläkeDtä, pi~   sotilaseläke, joka on täysimääräisenä 60 pro-
17169: detään viimeksi mainittuja rinnamasotila:seläk-       senttia edellä mainittuja maPkkamääriä suurem-
17170: keen ennaik:kosuodtuksena.                            pi. Yhteinen rintamasotilaseläke maksetaan puo-
17171:                                                       liksi kummallekin puolisois.ta. Rintamasotilas-
17172:                        ,2 §     1                     eläklkeen puolikkaasta on silloin voimassa, mitä
17173:   Rintarrnasotilaalle ja rintamaprulvelukseen         rintamasothlasdäklkees.tä on säädetty.
17174: osallistnneelle naiselle, jdk•a on täyttänyt 55
17175: mutta ei 60 vuotta ja joka ei alentuneen työ-                                 6 §
17176: kykynsä vuoksi pysty ,tekemään tai saamaan               ,Jos rintamasotilaan tai rintamapa!lvelukseen
17177: hänelle sopivaa toimentuloaan turvaavaa työtä,        osallistU11Jeen natisen tai hänen puolisonsa 16
17178: samoin kuin rinbamasotilaalle ja rintamapalve-        vuotta nuorempi lapsi elää .samassa taloudessa
17179: lukseen osallistuneelle nai:selle, jaka on täyttä-    hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai .rin-
17180: nyt 60 mutta ei 65 vuotta, maksetaan rinta-           tamapalvelukseen osallistunUit nainen tai hä-
17181: masotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa         nen samassa taloudessa asuv,a puolisonsa muul-
17182: on ensimmäisessä kuntaryhmässä 7 464 mark-            la tavoin huolehtii lapsen toimeentulos•ta, las-
17183: kaa ja toisessa kuntaryhmässä 7 032 markkaa.          ketaan rintamasotilaseläke 'shen, että 2 § :n ja
17184:                                                       4 §:n 3 momentin muka1sia 1täysimääräisen rin-
17185:                          3 §                          tamasoti:1asel~keen määriä korotetaan 636
17186:   Rintamasotilaseläke myönnetään sen kunta-           markalla kubakin tässä pyikälässä tarkoitettua
17187: ryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jos-         lasta kohden. Yhteistä rintamasotilaseläkettä
17188: sa elåikkeenhaikij,a: •asuu eläkkeen allkamisajan-    määrättäessä korotetaan 4 § :n 4 momentin
17189: kohtana.                                              mukaista rintamasotilaseläkettä 1 272 markalla
17190:                                                       kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohti.
17191: 
17192:                         4 §                                                   7 §
17193:   RinJtamasotilaseläke maksetaan täysimääräise-          Jollei naimisissa olevalla rintamasotilaalla tai
17194: nä seLlaiselle henkilölle, jonka vuosirulo ei yli-    rintamapalvelukseen osallistuneella naisella ole
17195: tä 3 700 markkaa.                                     yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen rin-
17196:                                             Lakialoite n:o 181                                      365
17197: 
17198: tamasotilaseläkettään maarattaessä sovelletaan,       vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työ-
17199: mitä tässä laissa on säädetty sellaisen henkilön      kyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä
17200: eläkkeestä, joka ei ole naimisissa.                   eläkkeistä vanhuuseläkkeeksi, elleivät elilkkeen
17201:                                                       määrään vaikuttavat perusteet tämän johdosta
17202:                                                       ole muuttuneet.
17203:                        8 §
17204:    Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rinta-         Jos rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso ei
17205: masotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan       saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä,
17206: sitä tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai   luetaan puolison työtulosta vuosituloksi vain
17207: rintamapalvelukseen osallistuneen naisen taik-        se osa, joka ylittää 12 040 markkaa. Mitä työ-
17208: ka, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan        tulolla tarkoitetaan, säädetään asetuksella.
17209: kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatku-
17210: vasti vuosittain saavan lisättynä kymmenellä                                10 §
17211: prosentilla siitä määrästä, jolla hänen omaisuu-         Jos samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle tai
17212: tensa arvo ylittää 98 250 markkaa tai jos hän         rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle myö-
17213: on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden ar-        hemmin myönnetään rintamasotilaseläke, on
17214: vo ylittää 145 410 markkaa.                            maksettu ylimääräistä sotaeläkettä, vähennetään
17215:    Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rin-      rintamasotilaseläkkeestä vastaava ylimääräinen
17216: tamasotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos         sotaeläke.
17217: hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai                             11 §
17218: kansaneläkettä, johon kuuluu tukiosa tai tuki-           Jos rintamasotilaseläkkeensaajalle myönne-
17219: lisä ja jonka suuruutta määrättäessä on vuosi-        tään kansaneläke tai leskeneläkkeen jatkoeläke,
17220: tulona joko kokonaan tai osittain otettu huo-         lakkaa hänen oikeutensa rintamasotilaseläkkee-
17221: mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen elä-       seen. Jos kansaneläke tai leskeneläkkeen jatko-
17222: kesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava         eläke on myönnetty samalta ajalta, jolta on
17223: jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tu-        maksettu rintamasotilaseläkettä, pidetään vii-
17224: loksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huo-       meksi mainittua kansaneläkkeen tai leskeneläk-
17225: mioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja rinta-         keen jatkoeläkkeen ennakkosuorituksena.
17226: masotilaseläkkeiden       indeksisidonnaisuudesta.
17227: Näin menetellään, jos etuuden määräytymispe-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys-
17228: rusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Samoin          kuuta 1982.
17229: menetellään, kun rintamapalvelukseen osallis-            Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
17230: tunut nainen on välittömästi ennen rintamaso-         vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
17231: tilaseläkkeen alkamista saanut perhe-eläkettä,        lukua, jonka mukaan vuoden 1976 lokakuussa
17232: johon kuuluu tukiosa tai tukilisä. Etuuden mää-       maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus
17233: räytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen           on laskettu.
17234:          l
17235: 
17236: 
17237: 2.
17238: 
17239:                                                 Laki
17240:                                kansaneläkelain 28 §:n muuttamisesta
17241: 
17242:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
17243:  eläkelain (347/56) 28 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa lais-
17244:  sa (588/78) seuraavasti:
17245: 
17246:                      28 §                             molla perheen pienten lasten vaatiman hoidon
17247:   Jos kansaneläkkeensaajan vaimo ei saa kan-          takia tai vaimon terveydentilasta riippumatto-
17248: saneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä, ja vai-      man muun erittäin pakottavan jatkuvan syyn
17249: 366                                      Lakialoite n:o 181
17250: 
17251: 
17252: vuoksi ei voida katsoa olevan mahdollisuutta          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys-
17253: hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai toisen      kuuta 1982.
17254: lukutfn, maksetaan eläkkeeseen vaimolisä, joka
17255: on 1 848 markkaa vuodessa.
17256: 
17257: 
17258: 
17259: 
17260: 3.
17261:                                               Laki
17262:                        eläkkeensaajien asumistukilain 5 §:n muuttamisesta
17263: 
17264:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeen-
17265:  saajien asumistukilain (591/78) 5 § seuraavasti:
17266: 
17267:                         5 §                         massa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa
17268:    Jos puolisoista toiselle on myönnetty kansan-    on säädetty.
17269: eläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai jos mo-
17270: lemmille puolisoille on myönnetty rintamasoti-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
17271: laseläke, on asumistuesta soveltuvin osin voi-      1982.
17272: 
17273: 
17274: 
17275: 
17276: 4.
17277:                                               Laki
17278:                           perhe-eläkelain 9 a ja 18 §:n muuttamisesta
17279: 
17280:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-
17281:  eläkelain (69/38) 9 a §:n 2 momentti ja 18 §,sellaisena kuin niistä on 9 a §:n 2 momentti
17282:  28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (589/78) ja 18 § 21 päivänä joulukuuta 1979
17283:  annetussa laissa (1010/79), seuraavasti:                                         f
17284:                      9a §                           myöntämistä saanut rintamasotilaseläkettä tai
17285:                                                     sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu tukiosa
17286:    Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-         tai jonka lisänä maksetaan tukilisää ja jonka
17287: tai työttömyyseläkettä taikka rintamasotilaselä-    suuruutta määrättäessä on vuositulona joko ko-
17288: kelain mukaista rintamasotilaseläkettä saavalle     konaan tai osittain otettu huomioon muun lain
17289: leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä aino-     tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukai-
17290: astaan se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi     nen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus
17291: kuin työkyvyttömyys-, työttömyys- tai rintama-      tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen mää-
17292: sotilaseläke.                                       räisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä joh-
17293:                        18 §                         tuu kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden in-
17294:    Jollei tästä laista muuta seuraa on soveltu-     deksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos
17295: vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä kan-    etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapah-
17296: saneläkelain 25, 27, 32, 32 a, 35, 37-46, 67,       tunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen
17297: 69, 71-75 ja 79-88 a §:ssä sekä tukilisälaissa      ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttö-
17298: ja eläkkeensaajien asumistukilaissa on säädetty.    myyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläk-
17299: Jos leski on välittömästi ennen leskeneläkkeen      keeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on
17300:                                         Lakialoite n:o 181                                  367
17301: 
17302: muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
17303: määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi         1982.
17304: ole muuttuneet.
17305: 
17306: 
17307:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
17308: 
17309:         Matti Ahde                     Matti Ruokola                 Henrik Westerlund
17310:         Pentti Sillantaus              Helvi Niskanen                Sauli Hautala
17311:                      J. Juhani Kortesalmi                Anneli Kivitie
17312: 368                                          1981 vp.
17313: 
17314: Lakialoite n:o 182
17315: 
17316: 
17317: 
17318: 
17319:                                  Kortesalmi ym.: Ehdotus sukunimilaiksi
17320: 
17321: 
17322:                                         Eduskunnalle
17323: 
17324:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen           Miehen ja naisen tasa-arvoisuuden vuoksi on
17325: sukunimilainsäädännöksi (HE n:o 198/1981            selvää, että naisella täytyy niin halutessaan
17326: vp.). Jo ennen eduskuntaan tuloa hallituksen        olla mahdollisuus säilyttää sukunimensä avio-
17327: kaavailut uudeksi sukunimikäytännöksi ovat          liiton solmiessaan. Lakiin tulee myös sisältyä
17328: herättäneet ankaraa vastustusta ja oikeutettua      mahdollisuus ottaa avioliittoon mentäessä yhtei-
17329: kritiikkiä. Sukunimiasioiden asiantuntijat kuten    seksi nimeksi vaimon sukunimi. Samoin on
17330: Suomalaisuuden Liitto ja myös kirkolliskokous       säilytettävä vaimon oikeus käyttää yhdistelmä-
17331: ovat hyvin voimakkaasti arvostelleet oikeus-        nimeä, jossa hänen sukunimensä käy miehen
17332: ministeriössä valmisteltua hallituksen esitystä.    sukunimen edellä. Mutta näiden mahdollisuuk-
17333:    Näyttää siltä, että hallitus on esityksessään    sien tulee olla laissa poikkeuksina eikä pää-
17334: sukunimilainsäädännöksi unohtanut perheen ja        sääntönä. Tätä mieltä on muun muassa arvo-
17335: kodin sekä suvun. Hallitus lähtee siitä, että       valtainen sukunimiasioiden asiantuntijaelin Suo-
17336: avoliitto ja avioerot ovat pääsääntöisiä ilmiöitä   malaisuuden Liitto.
17337: yhteiskunnassa ja että ehyt koti, perhe ja avio-        Suomella on muista pohjoismaista poiketen
17338: elämä olisivat vain satunnaisia poikkeuksia.        oma kansallinen ja erityisluonteinen sukunimis-
17339: Tätä näkökantaa ei voida millään muotoa             tönsä, joka vaatii kansalliseen perinteeseemme
17340: hyväksyä. Lainsäädännön perustana ja koko           pohjautuvaa suojelua ja säännönmukaisia ohjei-
17341: yhteiskunnan kehittämisen pohjana tulee olla        ta luonnolliselle muutokselleen. Suomalaisuuden
17342: koti, avioliitto ja perhe. Yhteiskunnan kehi-       Liitto on jo vuosikymmenien ajan hoitanut
17343: tystä on ohjattava kaikin lainsäädännöllisin ja     sukunimistöön liittyvää päivittäistä valistus- ja
17344: muin keinoin siihen suuntaan, että avoliitot        tiedotustoimintaa sekä toiminut sukunimien
17345: saataisiin vähenemään ja mielellään kokonaan        muutosasioissa lausunnonantajana. Liitto on
17346: poistetuiksi sekä avioerojen lukumäärä myös         myös koonnut laajan tiedoston, jossa on kaikki
17347: jyrkästi supistumaan. Avioeroista ja avoliitois-    nykyisin käytössä olevat suomalaiset sukunimet
17348: ta, joita hallitus näyttää lainsäädännöllään nyt    sekä myös uudet nimet, joita vasta haetaan
17349: suosivan, kärsivät ennen kaikkea lapset ja          käyttöön. Sen vuoksi onkin tärkeätä, että Suo-
17350: nuoret ja ennen pitkää heidän myötään koko          malaisuuden Liiton edustus lakiesitykseen si-
17351: yhteiskunta ja kansa.                               sältyvässä uudessa nimilautakunnassa taattaisiin
17352:    Perheen eheyttä ja kiinteyttä sekä lasten ja     nimilautakunnasta annettavassa asetuksessa. Nyt
17353: nuorten turvallisuutta on tuettava myös suku-       lakiesityksen perusteluissa on vain tyydytty viit-
17354: nimilainsäädännöllä.      Sukunimilainsäädännön     taamaan siihen, että nimilautakunnan on tar-
17355: päätavoitteena tulee olla, että perheellä on        koitus toimia yhteistyössä Suomalaisuuden Lii-
17356: yhteinen nimi ja että vaimo saa avioliittoon        ton kanssa. Tämä maininta ei ole riittävä.
17357: mennessään miehensä sukunimen sekä että                 Vuonna 1980 kirkolliskokous otti kantaa
17358: avioliitossa syntyvät lapset saavat isänsä nimen.   sukunimilakiin. Kirkolliskokouksen kannanotos-
17359:    Oikeusministeriössä valmistellussa hallituk-     sa todetaan mm., että toteutuessaan laki ilmei-
17360: sen esityksessä ei näitä keskeisiä näkökohtia       sesti aiheuttaisi perheyhteyden heikentymistä.
17361: ole otettu huomioon. Esimerkiksi lapsen suku-       Kirkolliskokous pitää oikeana periaatteellisia
17362: nimi määräytyisi hallituksen linjan mukaan kol-     tavoitteita naisen ja miehen sekä lasten tasa-
17363: men eri säännön pohjalta riippuen siitä, olisiko    arvoisuudesta. Kuitenkin kirkolliskokous toteaa,
17364: vanhemmilla yhteinen sukunimi, miten vanhem-        että sukunimilainsäädännön tavoitteina tulisi
17365: mat asian sopisivat tai olisivatko he siitä sopi-   pitää sukunimen merkitystä perhekokonaisuu-
17366: matta.                                              den ylläpitäjänä. Valtioneuvostolle lähetetyssä
17367:                                            Lakialoite n:o 182                                        369
17368: 
17369: kirjelmässä·· korostetaan myös yhteisen sukuni-         Nykyinen sukunimikäytäntö on selkeä ja
17370: men myönteistä merkitystä isän ja lapsen väli-       johdonmukainen. Sen vuoksi tämä on otettava
17371: siin suhteisiin. Kirkolliskokouksen mielestä pair    lainsäädännön pohjaksi ja tehtävä lakiin eräitä
17372: navista syistä voisi nainen avioliitossakin säi-     täsmennyksiä ja tarkistuksia.
17373: lyttää tyttönimensä, johon miehen sukunimi              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17374: ei osanakaan sisälly. Tällainen mahdollisuus
17375: voitaisiin laissa säädöksellä sallia. Kirkollisko-                 että Eduskunta hyväksyisi seurfllltJan
17376: kous pitää myös tärkeänä, että juuri sukunimi                   lakiehdotuksen:
17377: osoittaa perheyhteyden.
17378: 
17379:                                           Sukunimilaki
17380:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17381: 
17382:                        1 luku                           Vaimo voi säilyttää sen sukunimen, joka
17383:                                                      hänellä oli avioliittoon mennessään, tai ottaa
17384:                 Yleiset säännökset                   sukunimekseen tämän nimen ja miehensä nimen
17385:                          1 §                         niin yhdistettynä, että hänen nimensä on mie-
17386:                                                      hen nimen edellä.
17387:                    Sukunimivelvoite                     Avioliittoon aikovat voivat sopia sukunimen
17388:   Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla         muuttamisesta avioliittoon mennessään siten,
17389: sukunimi.                                            että he ottavat yhteiseksi sukunimekseen sen
17390:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)           nimen, joka vaimolla viimeksi oli naimattomana
17391:                                                      ollessaan.
17392:                          2 §                            (4 mom. kuten hallituksen esityksen 3
17393:                    Lapsen sukunimi                   mom.)
17394:                                                         Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettuna suku-
17395:    Lapsi saa syntyessään vanhempien yhteisen         nimenä, joka puolisolla on viimeksi ollut nai-
17396: sukunimen. Jos vanhemmilla ei ole yhteistä           mattomana ollessaan, on pidettävä myös suku-
17397: sukunimeä ja vanhemmat ovat avioliitossa kes-        nimeä, joka on tullut sanotun nimen sijaan
17398: kenään lapsen syntymän hetkellä, lapsi saa           tämän lain 3 luvun mukaisesti tapahtuneen
17399: isänsä sukunimen, muutoin äitinsä sukunimen.         sukunimen muuttamisen johdosta, vaikka suku-
17400:                                                      nimi olisikin muutettu avioliiton aikana.
17401:                          3 §
17402:           Lapseksiottaminen ja sukunimi
17403:                                                                           5 §
17404:    Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen            Lapsen sukunimen muuttaminen isän
17405: lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempiensa                         sukunimeksi
17406: yhteisen sukunimen. Jos ottovanhemmilla ei
17407: ottolapsisuhdetta vahvistettaessa ole yhteistä           Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen
17408: sukunimeä, lapsi saa ottoisänsä sukunimen.           sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa
17409:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)           isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen
17410:                                                      syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja lapsen
17411:                                                      vanhemmat eivät lapsen syntyessä olleet avio-
17412:                        2 luku                        liitossa keskenään.
17413:       Sukunimen muuttaminen perhesuhteiden               (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17414:                   perusteella
17415:                          4 §                                                  6 §
17416:         Puolison sukunimen muuttaminen               Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison
17417:                                                                        lapselle
17418:    Vaimo saa avioliittoon mennessään miehensä
17419:  sukunimen.                                             (Kuten hallituksen esityksessä.)
17420:  47   088100096K
17421: 370                                         Lakialoite n:o 182
17422: 
17423: 
17424:                        7 §                               Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen-
17425:       Ilmoitus sukunimen muuttamisesta                johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin
17426:                                                       tutkinnon suorittanut. Muista jäsenistä tulee
17427:   Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet suku-        yhden olla perehtynyt väestökirjanpitoon, yh-
17428: nimen säilyttämisestä 4 §:n 2 momentissa sää-         den sukututkimukseen, yhden suomen kieleen
17429: detyillä tavoilla, on tästä ilmoitettava vihkijälle   ja nimistöntutkimukseen sekä yhden ruotsin
17430: ennen vihkimistä.                                     kieleen ja nimistöntutkimukseen. Yhden jäse•
17431:   Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet suku-        nen sukunimilautakuntaan nimeää Suomalaisuu•
17432: nimen muuttamisesta 4 §:n 3 momentissa sää-           den Liitto.
17433: detyllä tavalla, on tästä ilmoitettava avioliittoon
17434: kuulutusta haettaessa.                                                   14-21 §
17435:                                                          (Kuten hallituksen esityksessä.)
17436: 
17437:                    8 §
17438:       Sukunimen muuttamisen rajoitukset                                    4 luku
17439:   (1 mom. kuten hallituksen esityksen 2                           Sukunimen menettäminen
17440: mom.)
17441:   (2 mom. kuten hallituksen esityksen 3                                   22 §
17442: mom.)                                                       Isyyden kumoamisen vaikutus lapsen
17443:                                                                        sukunimeen
17444:                      3 luku                              Jos isyys on tuomioistuimen päätöksellä ku-
17445:                                                       mottu, voi tuomioistuin samalla päättää, että
17446: Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi             lapsi on velvollinen ottamaan sen sukunimen,
17447:                                                       joka äidillä on lapsen syntymisen hetkellä, jollei
17448:                    9-12 §                             lapsen edun kannalta ole pidettävä tärkeänä,
17449:    (Kuten hallituksen esityksessä.)                   että hän säilyttää oikeutensa miehen suku-
17450:                                                       nimeen.
17451:                       13§                                                  23 §
17452:              Sukunimiviranomaiset                        (Kuten hallituksen esityksessä.)
17453:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17454:    Erityisenä asiantuntijaviranomaisena lain so-                           5 luku
17455: veltamista koskevissa kysymyksissä toimii nimi-
17456: lautakunta.                                                         Erinäiset säännökset
17457:    Nimilautakunnassa on puheenjohtaja, vara-
17458: puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä viimeksi                             24-27 §
17459: mainittujen henkilökohtaiset varamiehet.                 (Kuten hallituksen esityksessä.)
17460: 
17461: 
17462:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
17463: 
17464:                       J. Juhani Kortesalmi                       Pekka Vennamo
17465:                       Anssi Joutsenlahti                         Urpo Leppänen
17466:                                           Urho Pohto
17467:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025