119 Käyttäjää paikalla!
0.0056090354919434
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1981 2: VALTIOPÄIVÄT 3: 4: 5: 6: 7: Asiakirjat 8: E1 9: Lakialoitteet 1-182 10: 11: 12: 13: 14: HELSINKI 1982 v·/\ L . ~ -: ~. :'. ,· ·:- ·~:.~r- c) r\J 15: r\;\l\ ~~ ·L i.l\ 16: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus 17: SISÄLLYSLUETTELO 18: 19: 20: 21: 22: Lakialoitteet 1-182 23: (10-154 tehty yleisenä aloiteaikann, l-9, 24: 155-182 yleisen aloiteajan jälkeen) 25: Siv. 26: - 10 Valj) ym.: EhdO'tas hiksi tulo- ja varalli· - 23 Almgren ym.: Ehdotus laibi auto- fa 27: suusverolain 21 §:n. muuttamisesta ....... . 1 moottoripyöräverosta annetun lain muuttaJlli.. 28: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • • • . • . . . • . • 24 29: - 11 Salolainen ym.: F.hdotus laiksi tulo- ja 30: varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta . • • . 3 - 24 Astata ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 31: suusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . Zl 32: - 12 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- 33: tusmuodon 2.3 s:n muuttamisesta: . . . . . . . . 5 - 25 Fred ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain. 34: ,16 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 30 35: - ;13 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäivä- 36: järjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . • . • . . . 6 - 26 Helminen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 37: varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . . 31 38: - 14 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- 39: jestyksen 10 §:n muuttamisesta . . . . • . . . . . . . 7 - 27 P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 40: varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta . . . . 33 41: - 15 Melin m. fl.: Förslag tili lag om ändring 42: av 23 § Regeringsformen för Fmland . . . . . . 9 - 28 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi virvoitos- 43: juomaverosta annetun lain muuttamisesta • • 34 44: - 15 Melin ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- 45: tusmurodon 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . U - 29 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- 46: rallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta . . . . . . 36 47: ~ 16 Ekorre ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 48: 16 luvun 24 §:n kumoamisesta ja painova- - 30 Koppanen: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 49: pauslain 37 §:n muuttiUnisesta . . . . . . • . . . . . 13 suusverolain 22 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 37 50: 51: ~ 17 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto- - 31 Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 52: osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttami- varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . 38 53: sesta .................................. . 54: - 32 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kaivos- 55: - 18 Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 lain 2 §:n muuttamisesta ...............• 39 56: luvun 4 a §:n muuttamisesta ............. . 17 57: - 33 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 58: - 19 Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi huoneen- varallisuusverolain muuttamisesta ......... . 40 59: vuokralain muuttamisesta ............... . 19 60: - 34 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja 61: - 20 Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n 62: suusverolain 17 § :n muuttamisesta ....... . 211 muuttamisesta •...•.•....•..•.•••...•.... 42 63: - 21 Almgren ytn.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- 64: rallisuusverolain 33 §:11 muuttamisesta •... 22 - 35 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi nestemäis- 65: ten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta 66: - 22 Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttami· 67: , suusverolain 36 § :n muuttamisesta ....... . 23 sesta annetun lain muuttamisesta ......... . 43 68: 69: 0881000%K 70: 4 Sisällysluettelo 71: 72: Siv. Siv. 73: - 36 Linna ym.: Ehdotus laiksi talletusten ve- - 53 Savolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 74: ronhuojennuslakien muuttamisesta • • • • . • • • • 44 varallisuusverolain 22 S:n muuttamisesta . • 70 75: - 37 Mikkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- - 54 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- 76: rallisuusverolain 29 S:n muuttamisesta • • • • 46 rallisuusverolain muuttamisesta • . . . . . . . . . . • 72 77: - 38 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 55 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeino- 78: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttami- tulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 79: sesta • • • . • • •• .• • • •• • .•• •. ••••.••• .... .. • 48 S:n muuttamisesta • . • • • • • • . . • • • • • • • . • • • • • 80 80: - 39 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 56 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuo- 81: .tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n muuttami- tannollisia investointeja koskevista poikkeuk- 82: sesta • • • . • . . . . • • . . • • . . • • . • • • . • • • • • • • • • • • 49 sista liikevaihtoverolakiin • • . • . • • • • . • . • . • • 82 83: - 40 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 57 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon 84: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttami- verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 85: sesta . . . . . . • . . . . • . • • • • • • • • • • • • . • . • • • . . . • 50 kumoamisesta • • • . . . . . . • • . • . • • • • • • . • • • • • • 86 86: - 41 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 58 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja 87: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttami- moottoripyöräverosta annetun lain muuttami- 88: sesta . . . . • . . • • . . • • • • . • • • • . • • • • • • • • • • • • • • 51 sesta • . • . . . . . . • . . . . • . . • • . . . • . . . . . . • • • . • • 87 89: - 42 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 90: - 59 Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi leimavero- 91: varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta . • 52 92: lain 16 §:n muuttamisesta • .. .. .. • .. .. .. .. 90 93: - 43 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 94: varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta . . . • 53 - 60 Starast ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 95: suusverolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . • 92 96: - 44 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- 97: rallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta . . . . . . 54 - 61 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 98: varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta . • . . 93 99: - 45 Perho ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon ve- 100: rottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain - 62 A. Stenbäck: Ehdotus laiksi asuntotuo- 101: 1 §:n muuttamisesta . . . • • . • • . • • • • • . • • . . . 56 tantolain 3 §:n muuttamisesta • . . . . . . . • . • • 95 102: - 46 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi indeksi- - 63 Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi valtion vi- 103: ehdon käytön rajoittamisesta annetun lain ran tai toimen haltijain palkkauksesta anne- 104: 2 §:n muuttamisesta .. .. . .. . .. . . .. • .. . . . 58 tun lain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . • . 96 105: - 47 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 64 Toiviainen: Ehdotus laiksi väliaikaisesta 106: varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 60 polttoaineverosta annetun lain 4 ja 6 S:n 107: - 48 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- muuttamisesta .................••..••.•.• 97 108: rallisuusverolain muuttamisesta .....•...... 62 109: - 65 Tuominen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- 110: - 49 Saarikoski ym.: Ehdotus laiksi arpajais- rallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta .•.. 98 111: verolain 3 ja 4 §:n muuttamisesta ....... . 64 112: - 66 Uitto ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot- 113: - 50 Salminen ym.: Ehdotukset laeiksi asunto- toripyöräverosta annetun lain 3 §:n muutta- 114: tuotantolain muuttamisesta ja asuntotuotanto- misesta 99 115: lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 116: kumoamisesta •................•••.....•. 65 - 67 Ursin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 117: suusverolain 29 §:n muuttamisesta ....... . 101 118: - 51 Salolainen: Ehdotus laiksi auto- ja moot- 119: toripyöräverosta annetun lain 17 S:n muut- - 68 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 120: tamisesta ............•......•.••••...... 67 varallisuusverolain muuttamisesta ........•. 102 121: 122: - 52 Savola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- - 69 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeis- 123: lisuusverolain 3 ja 29 §:n muuttamisesta .... 69 verosta annetun lain muuttamisesta •..••• 106 124: Sisällysluettelo 5 125: 126: Siv. Siv. 127: - 70 Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja - 88 Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholiyh- 128: moottoripyöräverosta annetun lain muuttami- tiön kertomuksen antamisesta Eduskunnalle 129: sesta • . • . . • • • • • • • • • . • • . . . . • • . . . • • • . . . • • • 108 annetun lain kumoamisesta ja alkoholilain 130: 11 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 138 131: - 71 Ajo ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 132: muuttamisesta •..•.•.•••.....•..•.••....• 111 - 89 Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi- 133: lain 98 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 140 134: - 72 Helminen ym.: Ehdotus laiksi kansanter- 135: veyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n - 90 Ronkainen ym.: Ehdotukset laeiksi alko- 136: muuttamisesta 112 holilain 36 §:n ja keskioluesta annetun lain 137: 20 §:n muuttamisesta . . . . . . • . . • . . . • • • • • . • 141 138: - 73 Helminen ym.: Ehdotukset laeiksi alko- 139: holilain 36 §:n ja keskioluesta annetun lain - 91 A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi päihdyt- 140: muuttamisesta 114 tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta an- 141: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . • • . . . • 143 142: - 74 Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi huoltoasema- 143: alan jälleenmyyntisuhteista .••.•.•..•...••. 116 - 92 Valtonen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 144: 63 §:n muuttamisesta . . . . • • • . . • . • . • • • . . • • 145 145: - 75 Itälä ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 146: §:n muuttamisesta ....................•. 121 - 93 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi eläinlää- 147: kintähuoltolain 6 ja 18 §:n muuttamisesta . • 146 148: - 76 Jaakonsaari: Ehdotus laiksi yliopistollisista 149: keskussairaaloista annetun lain 6 §:n muut- - 94 Ahde ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suo- 150: tamisesta .............................. . ,122 ritettavasta katumaksusta annetun lain 13 §:n 151: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • • 148 152: - 77 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 153: 11 §:n 1 momentin 10 kohdan kumoamisesta 124 - 95 Ahde ym.: Ehdotus laiksi vesilain muut- 154: tamisesta . . . . . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . . • . . . • • 150 155: - 78 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholi- 156: lain 39 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 125 - 96 Breilin ym.: Ehdotus luonnonsuojelulaiksi 163 157: - 79 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta - 97 Bärlund ym.: Ehdotus laiksi valtion osan- 158: kodinhoitoavusta annetun lain 18 §:n muut- otosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden 159: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 126 kustannuksiin annetun lain 4 §:n muutta- 160: - 80 Kauppi ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholi- misesta 173 161: lain 30 §:n ja keskioluesta annetun lain 162: - 98 Grönholm ym.: Ehdotus laiksi kunnallis- 163: 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 128 164: lain 22 §:n muuttamisesta .•............•• 175 165: - 81 Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 166: 61 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • BO - 99 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kuntien 167: yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 168: - 82 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 6 §:n muuttamisesta .....•.............. 176 169: 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • U1 170: - 100 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi kunnallis- 171: - 83 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi alkoholi- lain muuttamisesta ..................... . 177 172: lain 43 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • 132 173: - 101 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kun- 174: - 84 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 175: tien kantokykyluokituksesta annetun lain 5 176: 71 ja 76 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 133 177: §:n muuttamisesta ...................... . 179 178: - 85 Luttinen ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskau- 179: pan ja eräiden työliikkeiden työajasta anne- - 102 Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi etuosto- 180: tun lain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 134 lain 1 §:n muuttamisesta ................• 181 181: 182: - 86 Manninen ym.: Ehdotus laiksi alkoholi- - 103 Raatikainen ym.: Ehdotukset ilmansuo- 183: lain 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 135 jelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi .• 183 184: 185: - 87 Pokka ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain - 104 Säilynoja ym.: Ehdotus laiksi rakennus- 186: muuttan1isesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • 137 kaaren 7 luvun kumoamisesta ........... . 191 187: Siv. Siv. 188: - 10.S .Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi kwmallis- - ,124 Kauppi. ym.: Ehdotus laiksi työnantajall 189: laia j2 §:n muuttamisesta . . • • . . . • . . • . • . . . 192 sosiaaliturvamaksusta annetun lain 13 S:a 190: muuttamisesta 227 191: - 1Ö6 Ursin ym.: Ehdotus laiksi väestökiria- 192: lain 10 §:n muuttamisesta ............. . 193 - 125 Kuoppa. ym.: Ehdotus laiksi työnt-1.-:'äin 193: """'!~ • 194: 1uottamusm1ehen ja eräiden muiden luoua- 195: - 107 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Vaasan 196: mushenkilöiden työsuhdeturvasta .........• 228 197: korkeakoulusta annetun lain l §:n muutta- 198: misesta •.••..••......•......•...••.•... 194 - 126 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma· 199: ·lain muuttamisesta ......................• 232 200: - t108 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi opinto- 201: tukilain 10 §:n muuttamisesta ........•... [96 - 127 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoi- . 202: minnasta yrityksissä annetun lain muuttami· 203: - 109 Toiviainen: Ehdotus laiksi opintotukilain 204: sesta 235 205: 10 §:n muuttamisesta ....••....•......... 197 206: - 128 Lampinen: Ehdotus laiksi leipomotyölain 207: - 110 Ursin ym.: Ehdotus laiksi opintotuki- 208: 2 §:n muuttamisesta ................... . 239 209: lain 7 §:n muuttamisesta ............•..• 198 210: - 129 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi saitausva- 211: - 111 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opinto- 212: kuutuslain muuttamisesta ..•.............. 241 213: tukilain 7 §:n muuttamisesta •........... 199 214: - 1}0 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi saitausva· 215: - 112 Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi maatilalain 216: kuutuslain 23 §:n muuttamisesta ....... . 243 217: 6 §:n muuttamisesta ................... . 200 218: - 131 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työnteki- 219: - 113 Raatikainen ym.; Ehdotus laiksi torjunta- 220: jäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 245 221: ainelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 201 222: - 132 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi asumis- 223: - 114 Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosiloma- 224: tukilain muuttamisesta . . .. . .. . . . . . . . . . .. . 247 225: lain 3 §:n muuttamisesta .. . .. . .. . . .. . .. . 203 226: - 133 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi eläkkeen- 227: - 115 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsi- 228: saajien asumistukilain 4 ja 8 §:n muuttami· 229: lisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . 204 230: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 249 231: - 116 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairaus- 232: - 134 Muroma ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke- 233: vakuutuslain 2.3 §:n muuttamisesta . . . . . . . • 206 234: lain 20 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 251 235: - 117. Jokela ym.: Ehdotukset laeiksi työehto- 236: - 135 Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoi- 237: sopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun 238: totuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 252 239: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 208 240: - 136 Männistö ym.: Ehdotus laiksi saitausva- 241: - 118 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä- kuutuslain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 253 242: lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 218 243: - 137 Palmunen ym.: Ehdotus laiksi työsopi- 244: - 119 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi sairaus- muslain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 254 245: vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . • • 219 246: - 138 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopi- 247: - ,120 Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi työn- muslain 28 §:n muuttamisesta ........... . 255 248: antajan työttömyysvakuutusmaksun suuruu- 249: - 139 P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kan- 250: desta .................................. 221 251: saneläkelain 20 §:n, työntekijäin eläkelain 252: - 121 Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholi- 4 c §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muutta· 253: lain 99 §:n muuttamisesta . . . . . • . . . . . . . . 222 misesta 256 254: - 140 Pukkio ym.: Ehdotus laiksi eräiden val- 255: - ,122 M. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi rinta- 256: tion varoista suoritettavien eläkkeiden järjes- 257: masotilaseläkelain muuttamisesta . . . . . . . • . . 223 258: telystä annetun lain 3 §:n muuttamisesta • • 259 259: - .123 Kangas ym.: Ehdotus laiksi työsopimus- - 141 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä1ain 260: lain 34 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • . 225 1 ja 13 §:n muuttamisesta . .. .. . .. .. • . • • 261 261: 7 262: 263: 264: Siv. Siv. 265: - 14l: Salminen ym.: Ehdotus laiksi lapsen ela- - 3 Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallis.- 266: . tuksen turvaamisesta annetun lain 8 §.:n lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 267: muuttamisesta 262 268: - 4 Linna:. Ehdotus laiksi luonnonmojelulain 269: - 143 Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta 295 270: 1 ja. 2 §:n muuttamisest.a ............... . 263 271: - 5 Leppänen: Ehdotus Iaiiksi työllisyyslain 272: ....:.. 144 Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoito- muuttamisesta 297 273: tuesta annetun lain 2 S:n muuttamisesta .... 264 274: - 6 Muroma ym.: Ehdotus laiksi rtulo- ja va• 275: ....:.. 145 Söderman ym.: Ehdotus laiksi työsuoje- 276: rillisuusverolain 21 §:n muuttamisesta. . . . . 298 277: lun' valvonnasta annetun lain 11 §:n muutta- 278: 265 279: - 7 P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksi' 280: - 146 ·P: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työlli- ehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 281: . syyslain 17 S:n muuttamisesta ..........•.. 266 muuttamisesta 299 282: 283: - 14? Forsman ym.: Ehdotus laiksi radiolait- - 8 Niskanen: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy- 284: . teist.a annetun lain 4 S.:n muuttamisesta • . . 267 tön rajoittamisesta annetun lain muuttamic 285: sesta 301 286: - 14& Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi lii:ken. 287: netarvikkeiden kaupasta, ·asennuksesta ja kor- - 9 Kuoppa: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy. 288: jauksesta annetun lain täydentämisestä ajo- •tön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muut- 289: neuvokauppaa koskevilla säännöksillä . . . . . . 268 tamisesta 302 290: - 149 Saukko ym.: Ehdotus laiksi yleisistä - ,1r55 Salminen ym.: Ehdotus illnansuojelu- 291: teistä annetun lain muuttamisesta . . . . • . . . 270 laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . ·. . . . . . . . ... . .. . . .·. . ·304 292: .;,;._ 150 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi puolus- 293: - 156 Yläjärvi ym.: Ehdotus laiksi eräiden 294: tusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 295: maatilatalouden luottojen vakauttatoisesta .. ,308 296: : 4 §::it muuttamisesta ....... ; .......... .. 272 297: - ,157 Linna: Ehdotus laiksi sairausvakuutus- 298: - 151 Starast ym.: Ehdotus laiksi asevelvolli- 299: !lain muuttamisesta ..................... . 309 300: suuslain 8 §:n muuttamisesta ........... . 274 301: - 158 Mattila ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu- 302: - 152 Juvela ym.: Ehdotukset laeiksi sopimatto- 303: .tuslain muuttamisesta ................... . 311 304: masta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja 305: markkinatuomioistuimesta annettujen lakien 159 Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi sairaus- 306: sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja vakuutuslain muuttattnisesta ............. . 313 307: 2 §:n muuttamisesta ...........•......... 275 308: - 160 Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi sairaus- 309: - 153 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi palkkaturva- vakuutuslain muuttamisesta ............. . 316 310: lain 2 §:n muuttamisesta .............•.. 279 311: - 161 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeik- 312: - .154 Nieminen ym.: Ehdotukset laeiksi sopi- si sairausvakuutuslain muuttamisesta sekä 313: mattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa tulo- ja varallisuusverolain 30 §:n kumoa- 314: ja markkinatuomioistuimesta annettujen lakien misesta 318 315: sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 316: 2 S:n muuttamisesta ....................• 280 - 162 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sai- 317: rausvakuutuslain muuttamisesta ........... . 323 318: 319: - 1 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain - :163 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi maata- 320: muuttamisesta 289 loustulolain muuttamisesta ............... . 326 321: 322: - 2 Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi - 164 Leppänen: Ehdotus laiksi tasapainoisen 323: kunnallislain muuttamisesta 291 alueellisen kehityksen edistämisestä . . . . . . . . 327 324: 8 Sisällysluettelo 325: 326: Siv. Siv. 327: - 165 Impiö ym.: Ehdotus laiksi tuotantotoi- - 173 Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 328: minnan alueellisesta tukemisesta ......... . 329 varallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 345 329: 330: - 166 Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kehitys- - n4 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 331: alueiden veronhuojennuksista ...........• 332 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa so- 332: vellettavista veroasteikoista ja veroprosen- 333: - 167 Impiö ym.: Ehdotus laiksi kuljetusten teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347 334: alueellisesta tukemisesta ............... . 334 335: - il75 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- 336: - 168 Vänskä ym.: Ehdotus laiksi Kehitysalue- rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . • 349 337: rahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab 338: -nimisestä yhtiöstä annetun lain muuttami- 339: - n6 Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tclo- ja va- 340: rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 352 341: sesta 336 342: - 177 Hautala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 343: - 169 H. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi kehi- 344: muuttamisesta .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 345: tysalueiden veronhuojennuksista ......... . 338 346: - 178 Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsi- 347: - 170 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi satova- 348: lisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta . . . . . . . • 355 349: hinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n 350: muuttamisesta 340 - 179 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiem- 351: me veteraanien eläkkeistä . . . . . . . . . . . . . . . • 357 352: - ;171 Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 353: 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa so- - 180 Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamavete- 354: vellettarvista veroasteikoista ja veroprosen- raanien varhaiseläkkeestä 360 355: teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 356: - •181 Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas- 357: - 172 Hautaia ym.: Ehdotus laiksi vuodelta eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liit- 358: 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa so- tyviksi laeiksi .. . .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. . 363 359: vellettavista veroasteikoista ja veroprosen- 360: .teista . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 - 182 Kortesalmi ym.: Ehdotus sukunimilaiksi 368 361: 1981 vp. 362: 363: Lakialoite n:o 10 364: 365: 366: 367: 368: Valo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 369: muuttamisesta 370: 371: 372: Eduskunnalle 373: 374: Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan lyttävät. Epäkohta on ilmeinen, kun henkilö, 375: satunnaisena voittona pidetään myös omaisuu- joka joutuu työnsä vuoksi hankkimaan oman 376: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit- auton ja saa työnantajalta matkustamiskustan- 377: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaih- nusten korvausta, voi vuosien kuluttua työväli- 378: tamalla tahi muulla siihen verrattavalla saan- nettään vaihtaessaan joutua äkkiarvaamatta ve- 379: nolla vastiketta vastaan ja jos se on ollut luo- rotuksen kohteeksi. Verotuksen toimittaminen 380: vuttajan omana, kiinteä omaisuus 10 ja muu tässä vaiheessa on sitäkin kohtuuttomampaa, 381: omaisuus 5 vuotta lyhemmän ajan. Säännöksen kun korvauksen nimenomaisena tarkoituksena 382: mukaan voiton suuruus lasketaan siten, että on kattaa työstä aiheutuneet välittömät menot. 383: luovutushinnasta vähennetään hankintamenon Me allekirjoittaneet katsomme, että auton 384: poistamatta oleva osa ja voiton hankkimisesta myynnistä tai vaihdosta saatavan laskennallisen 385: olleet menot. satunnaisen myyntivoiton verotusta on pidet- 386: Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o tävä sekä tulo- ja varallisuusverolain hengen 387: 4034) ja verotuskäytännössä on viime aikoina vastaisena että myös kansalaisten oikeustajun 388: katsottu, että työnantajalta oman auton käy- vastaisena. Hallitus on viime valtiopäivillä vas- 389: töstä saatu korvaus voidaan eräissä tapauksissa tauksessaan asiaa koskevaan kirjalliseen kysy- 390: ottaa huomioon satunnaisen myyntivoiton mää- mykseemme suhtautunut varauksellisesti ehdo- 391: rää laskettaessa. On katsottu, että verovelvolli- tuksiin mainittujen kilometrikorvausten vapaut- 392: nen saisi hyvitystä myös auton arvon alentu- tamisesta auton satunnaisen myyntivoiton ve- 393: misesta. Veroviranomaiset ovat olleet sitä miel- rotuksessa. Vastauksessa on katsottu, että 394: tä, että hyvitystä vastaavaa osaa auton han- myyntivoittojen verotuksen kokonaisuuudistuk- 395: kintahinnasta ei saisi ottaa huomioon auton sen valmisteluvaihe ei antaisi mahdollisuutta 396: hankintahintana eli vähennyksenä verotettaessa luovutusvoiton verotuksen laajempaan uudista- 397: satunnaisesta myyntivoitosta. Samansuuntaisia miseen lähiaikoina. Ennen joulua 1980 kään- 398: kannanottoja on myös verohallituksen ohjeissa tyivät tärkeimmät palkansaaja- ja työnantaja- 399: ja henkilöverotuksen käsikirjassa. Lisäksi vero- järjestöt yhteisesti valtiovarainministerin puo- 400: hallitus on lääninverovirastoille ja verotoirois- leen ja esittivät ehdottomana kantanaan, että 401: toille 29. 11. 1979 toimitetuissa yhtenäistämis- työnantajalta oman auton käytöstä saatua kor- 402: ohjeissaan vuodelta 1979 toimitettavaa vero- vausta ei missään tapauksessa tulisi ottaa huo- 403: tusta varten antanut myyntivoiton laskemisesta mioon auton satunnaista myyntivoittoa lasket- 404: yksityiskohtaisia ohjeita. Ohjeessa olevat kaava- taessa. Kirjelmän johdosta asiaa on tiettävästi 405: maiset laskentamallit näyttävät olevan vailla valmisteltu hallituksen piirissä, mutta on erit- 406: pohjaa, sillä itse verotusperiaate katsotaan täin valitettavaa, että asia tuntuu juuttuneen 407: itsestäänselvyytenä oikeutetuksi. paikalleen. Me allekirjoittajat katsomme, että 408: Tällä hetkellä kilometrikorvausten määrä on asiaa koskeva tulo- ja varallisuusverolain 21 § :n 409: sidottu valtion suorittamien korvausten mää- muutosesitys on välittömästi otettava eduskun- 410: riin. Valtio puolestaan maksaa kilometrikor- nan käsittelyyn. 411: vausta pienestä autosta aiheutuvien kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 412: ten perusteella. Kalliimman auton omistaja saa 413: siten korvausta suhteellisesti huomattavasti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 414: vähemmän kuin todelliset kustannukset edel- lakiehdotuksen: 415: 088100096K 416: 2 Lakialoite n:o 10 417: 418: 419: 420: Laki 421: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta 422: 423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 424: varallisuusverolain (1043/74) 21 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 425: 426: 21 § rää ei huomioon oteta korvausta, minkä vero- 427: - - - - - - - - - - - - - - velvollinen on työnantajalta saanut matkusta- 428: Laskettaessa satunnaisen myyntivoiton mää- miskustannusten korvauksena. 429: 430: 431: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981 432: 433: Tauno Valo Sinikka Karhuvaara Tapani Mörttinen 434: Helge Saarikoski Eva-Maija Pukkio Olavi Nikkilä 435: Matti Viljanen Toivo T. Pohjala Eero Lattula 436: Mauri Vänskä Tuulikki Petäjäniemi Juhani Laitinen 437: Erkki Pystynen Ben Zyskowicz Helena Pesola 438: P. Mäki-Hakola Lauri Impiö Anna-Kaarina Louvo 439: Jalmari Torikka Matti Pelttari Pekka Jokinen 440: Jouni J. Särkijärvi Timo Ihamäki Juuso Häikiö 441: Sampsa Aaltio Saara Mikkola Heikki Järvenpää 442: Esko J. Koppanen Pekka Löyttyniemi Elsi Hetemäki-Olander 443: Pertti Salolainen Toivo Mäkynen Eeva Kauppi 444: 1981 vp. 3 445: 446: Lakialoite n:o 11 447: 448: 449: 450: 451: Salolainen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 452: muuttamisesta 453: 454: 455: Eduskunnalle 456: 457: Tulo- ja varallisuusverolain (31. 12. 1974/ tuvan auton käyttö on vammaiselle taloudelli- 458: 1043) 21 §:ssä säädetään satunnaisen myynti- sesti ylivoimainen. 459: voiton veronalaisuudesta. Satunnaiseksi myynti- Näistä auton käyttövarmuuteen liittyvistä 460: voitoksi katsotaan mm. irtaimen omaisuuden syistä suurin osa vaikeavammaisista joutuu 461: luovutuksen tuottamaa voittoa silloin, kun vaihtamaan autonsa ennen 5 vuoden omistus- 462: omaisuus on ollut luovuttajan omana 5 vuotta aikaa. 463: lyhyemmän ajan. Satunnaisen myyntivoiton suuruutta lasket- 464: Tämän säännöksen perusteella ovat monet taessa pidetään autoveron palaotuksen saanei- 465: omaa autoa liikuntavälineenä tai työmatkoilla den vaikeavammaisten kohdalla auton hankinta- 466: kulkuvälineenä käyttävät vaikeavammaiset jou- menona auton hankintahintaa vähennettynä 467: tuneet kohtuuttoman verotuksen kohteeksi. palautetulla autoverolla. Kun uusien ja samalla 468: Vaikeavammaisilla on nimittäin auto- ja myös käytettyjen autojen hinnat ovat jatku- 469: moottoripyöräverosta annetun lain (14. 11. vasti voimakkaasti kohonneet, on autoveron 470: 196 7/482) 17 tai 18 §: n perusteella mahdol- palautus aivan ratkaisevalla tavalla vaikuttanut 471: lisuus saada auton hintaan sisältyvä autovero satunnaisen myyntivoiton syntymiseen. Vero- 472: tiettyyn enimmäismarkkamäärään saakka takai- tuksen kohteena ei näissä tapauksissa ole to- 473: sin. dellinen omaisuuden lisäys ja siitä saatu voitto, 474: Vaikeavammainen on liikkuessaan vammat- vaan inflaation aiheuttamat muutokset, jotka 475: tomia suuremmassa määrin sidoksissa autoon. kohtuuttomasti tulevat verotuksessa esiin vam- 476: Vaikeasti liikuntavammaisella liikkumismahdol- maisen vaihtaessa käytetyn ajoneuvon uuteen. 477: lisuus jää ilman omaa ajoneuvoa äärimmäisen Vaikeavammaisille liikkumisen mahdollista- 478: vähäiseksi. Työssä käyville vammaisille auto miseksi ja työllistämisen parantamiseksi yhteis- 479: mahdollistaa tai parantaa heidän työllistymis- kunnan taholta annettu tuki vedetään tällä ta- 480: tään työmatkojen kulkemisen osalta. Auton voin takaisin. Tämä ei ole voinut olla sään- 481: käyttövarmuus on vammaiselle olennaisen tär- nöksen tarkoituksena. 482: keä. Matkalla tapahtuva auton rikkoontuminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 483: tai käynnin pettäminen saattaa vammaisen suu- tavasti, 484: riin vaikeuksiin. Monissa auton huolto- ja 485: korjaustehtävissä, joista varomaton selviytyy että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 486: omatoimisesti, vammainen joutuu käyttämään lakiehdotuksen: 487: muiden palveluja. Toistuvasti korjauksiin jou- 488: 489: Laki 490: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta 491: 492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 493: varallisuusverolain ( 1043/74) 21 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 494: 495: 21 § siten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen- 496: - - - - - - - - - - - - - - netään omaisuuden hankintamenon poistamatta 497: Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot. 498: 4 Lakialoite n:o 11 499: 500: 501: Hankintamenoon luetaan myös menot omaisuu- verovelvollisen hallinta-aikana on kohdannut 502: den parantamisesta verovelvollisen omistusaika- vahinko, josta hän on saanut korvausta, lisä- 503: na sekä auto- ja moottoripyöräverosta annetun tään korvaus luovutushintaan, sikäli kuin sitä 504: lain (482/67) 17 ja 18 §:n mukaan palautettu ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen 505: autovero tai sen osa. Kiinteistöitä erikseen omaisuuden uudistamiseen tai kunnostamiseen. 506: luovutettavaksi hakatuo puutavaran ja kiinteis- 507: tön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden 508: kantoarvo lisätään luovutushintaan verovelvol- 509: lisen omistusajalta, enintään kuitenkin luovutus- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 510: vuodelta ja sitä edeltäneiden 5 vuoden ajalta, kuuta 198 ja slta sovelletaan ensimmäisen 511: vähennettynä samoilta vuosilta verotetulla met- kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk- 512: sätalouden puhtaalla tulolla. Milloin omaisuutta seen. 513: 514: 515: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 516: 517: Pertti Salolainen 518: 1981 vp. 5 519: 520: Lakialoite n:o 12 521: 522: 523: 524: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 525: muuttamisesta 526: 527: 528: Eduskunnalle 529: 530: Eduskunta hyväksyi 1. 4. 1969 toivomuksen, hallituksen tuli asettaa valtiosääntökomitealle 531: että hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuk- tehtäväksi valmistella esitys tasavallan presiden- 532: sen siitä, olisiko perusteltua syytä järjestää tin vaalin toimittamisesta välittömällä kansan- 533: presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittö- vaalilla. 534: mällä kansanvaalilla ja rajoittaa presidentin toi- Viitaten näihin eduskunnan kannanottoihin 535: mikausien määrää, sekä valmistaisi ja antaisi sekä siihen, että valtiosäännön kokonaisuudis- 536: eduskunnalle esityksen sellaisista muutoksista tus on pysähdyksissä, ehdotamme kunnioittaen, 537: voimassa olevaan lainsäädäntöön, johon tutki- 538: muksen tulos antaa aihetta. Puolisentoista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 539: vuotta myöhemmin - 3. 11. 1970 - edus- lakiehdotuksen: 540: kunnassa hyväksyttiin ponsi, jonka mukaan 541: 542: Laki 543: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta 544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl- 545: lä tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi: 546: 23 § taäänestys niiden kahden ehdokkaan välillä, 547: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan- jotka vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni- 548: sa syntyperäisten 40 vuotta täyttäneiden Suo- määrät. 549: men kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo- Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, 550: deksi. Ketään ei voida valita presidentiksi kol- lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion vi- 551: manneksi perättäiseksi toimikaudeksi. rassa tai toimessa oleva henkilö, joka valitaan 552: Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröi- presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi. 553: ty puolue tai tuhat kansanedustajan vaalissa Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkai- 554: äänioikeutettua kansalaista, jotka sopivat eh- den asettamisesta ja presidentin vaalista anne- 555: dokkaan nimeämisestä. taan lailla. Äänioikeudesta presidentin vaaleis- 556: Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee sa sekä soveltuvin osin vaalin tavasta ja jär- 557: hän ilman vaalia tasavallan presidentiksi. jestyksestä on voimassa, mitä kansanedustajain 558: Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, vaaleista on säädetty. 559: toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntai- 560: na ja seuraavana maanantaina samanaikaisesti Jos tässä hallitusmuodossa muualla kuin tä- 561: koko maassa välitön ja salainen tasavallan pre- män pykälän 4 momentissa säädetty määräpäi- 562: sidentin vaali. Jos presidentin vaalissa joku vä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava 563: ehdokkaista on koko maassa saanut enemmän arkipäivä määräpäivänä. 564: kuin puolet annetuista äänistä, on hänet va- 565: littu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 566: sessa suoritetaan kahden viikon kuluttua uusin- kuuta 19 567: 568: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 569: 570: Anneli Kivitie Jaakko 1tälä 571: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen 572: 6 1981 vp. 573: 574: Lakialoite n:o 13 575: 576: 577: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami- 578: sesta 579: 580: 581: Eduskunnalle 582: 583: Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aloitejärjestelmä. Se tarkoittaa, että kun laissa 584: aikoina moneen otteeseen tullut esille tyyty- määrätty määrä kansalaisia allekirjoituksenaan 585: mättömyys parlamentaarisen järjestelmämme ilmoittaa kannattavansa jotain aloitetta, se on 586: toimintaa kohtaan. Sen ongelmiksi on todettu alistettava kansanäänestykseen. Käytäntö on 587: kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien osoittanut, että kansanaloitteen kautta saadaan 588: vähäisyys sekä päätösvallan liukuminen viralli- esille sellaisia yleisen mielipiteen tukemia nä- 589: silta päätöksentekoelimiltä puolueille sellaisis- kemyksiä, jotka edustuksellisen demokratian 590: sakin asioissa, joissa puolueet ovat itse asiassa kautta eivät välity päätöksentekoon asti. 591: jäävejä päätösten suhteen. Tällaisia asioita ovat Kansanaloitteesta olisi säädettävä yleinen la- 592: mm. vaalilaki sekä puoluetuen jakoperusteet. ki. Siinä voitaisiin asettaa kansanäänestyksen 593: Tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa järjestämisen edellytykseksi esimerkiksi, että 594: kohtaan on purkautunut osaltaan ns. suorana vähintään 15 000 allekirjoittajaa tukee aloitet- 595: toimintana. ta. Kansanäänestys olisi järjestettävä myös, jos 596: Tällainen kansalaisten oma-aloitteisuus il- eduskunta hyväksyy sitä koskevan aloitteen. 597: mentää melko välittömästi, että jokin tietty Kansanäänestyksestä säädettäisiin lailla aina 598: lainsäännös tai muu yhteiskunnan käytäntö on asiakohtaisesti. 599: vanhentunut tai muuten korjausta kaipaava. Ensimmäisenä vaiheena olisi valtiopäiväjär- 600: Monissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa olisi jestykseen otettava perussäännökset kansan- 601: myös voitava suoraan selvittää kansalaisten aloitteesta ja kansanäänestyksestä. Tämän jäl- 602: käsitys asiasta. Mielestämme olisikin etsittävä keen voitaisiin valmistella muut tarvittavat lait. 603: keinoja, joilla virallista järjestelmää voitaisiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 604: kehittää siten, että se paremmin tarjoaisi kan- taen, 605: salaisille vaikutusmahdollisuuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 606: Useassa läntisessä demokratiassa on edustuk- lakiehdotuksen: 607: sellista demokratiaa täydentämässä ns. kansan- 608: 609: Laki 610: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 611: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara- 612: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annettuun valtiopäiväjärjestykseen (7 / 613: 28) uusi näin kuuluva 38 a §: 614: 615: 38 a § aloitteen hyväksymisestä annettava eduskun- 616: Kansanäänestyksen toimittamisesta ja kansan- nalle esitys kansanäänestyksen toimittamisesta 617: aloitteesta kansanäänestyksen toimittamiseksi aloitteessa tarkoitetusta asiasta. 618: säädetään lailla. 619: Jos eduskunta hyväksyy toivomusaloitteen Tämä laki tulee voimaan päivänä 620: kansanäänestyksen toimittamisesta, hallituksen kuuta 19 621: on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 622: 623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 624: 625: Anneli Kivitie Jaakko Itälä 626: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen 627: 1981 vp. 7 628: 629: Lakialoite n:o 14 630: 631: 632: 633: 634: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n muut- 635: tamisesta 636: 637: 638: Eduskunnalle 639: 640: Oikeus asettaa ehdokkaita kansanedustajain Edustajan siirtyminen to1m1maan toisenlaisten 641: vaaleissa kuuluu näistä vaaleista annetun lain poliittisten päämäärien puolesta, kuin mitä 642: (391/69) 26 §:n nojalla oikeusministeriössä edustavana hänet valittiin ja mitkä hänen kan- 643: pidettävään puoluerekisteriin merkityille puo- nattajansa ja tukijansa tuntevat omikseen, on 644: lueille. Tämä merkitsee, että edustajat valitaan samalla saadun luottamuksen vakava rikkomi- 645: jonkin tietyn puolueen nimissä. Vaikka heidät nen. Näin on erityisesti sen vuoksi, että - 646: on valittu kansanedustajiksi yksityisinä henki- kuten nykyisin on laita - toisen puolueen 647: löinä, heidän valintansa viime kädessä on tulos edustajaksi siirtynyt henkilö voi edelleen jatkaa 648: heidät ehdokkaiksi asettaneiden puolueiden eduskunnan jäsenenä, vaikkei hän enää voi no- 649: saamasta kannatuksesta. jautua vaaleissa mitattuun kannatukseen. 650: Vaalityö muodostaa luonnostaan tärkeän ja Kansanedustajalle on perustuslaissa taattu 651: keskeisen osan puolueiden toiminnassa. Tämä il- vapaus toimia vain oman näkemyksensä mu- 652: menee mm. siinä, että puolueilta kuluu oman kaisesti. Selvää myös on, että kansanedusta- 653: linjansa ja ehdokkaidensa esittelyyn varsin huo- jaksi valitulla on oikeus jättää se puolue, jonka 654: mattavasti varoja ja että puolueiden keskuseli- nimissä hänet on valittu, ja siirtyä jonkin toi- 655: missä ja eri järjestöissä työskentelee ehdokkai- sen puolueen kannattajaksi. Tämän ei kuiten- 656: den vaalimenestyksen hyväksi lukuisia henki- kaan tarvitse merkitä, että hän saa jatkaa kan- 657: löitä vapaaehtoisuuden pohjalta. Useiden koh- sanedustajana niin kauan kuin hänen todellista 658: dalla tämä työ jatkuu vaalien jälkeenkin, vali- kannatustaan äänestäjien keskuudessa ei ole 659: tun tai uuteen yritykseen valmistautuvan eh- uudelleen mitattu. Päin vastoin on perusteltua, 660: dokkaan eri muodoissa tapahtuvana tukemisena. että hänen on samalla luovuttava kansanedusta- 661: Eduskuntavaalien yleisen valtakunnallisen jantoimestaan, jolloin sijaan tulee hänen aikai- 662: merkityksen johdosta äänestäjien valinnat pe- sempaa poliittista linjaansa kannattava vara- 663: rustuvat oleellisesti sen poliittisen yleissuun- mies. Tämän ei voida katsoa olevan edellä vii- 664: tauksen tukemiseen, jota asianomaisen ehdok- tatun kansanedustajan perustuslaillisen vapau- 665: kaan asettanut puolue edustaa. Tämä ei mer- den kanssa ristiriidassa, koska se parhaiten vas- 666: kitse, etteivätkö ehdokkaiden henkilökohtaiset taa sitä tulosta, jonka äänestäjäkunta on vaa- 667: ominaisuudet olisi tärkeällä sijalla valitsijan leille antanut. 668: suorittaessa äänestyspäätöstä. Tällöinkin ehdok- Periaatteen ei kuitenkaan tulisi koskea niitä 669: kaita kuitenkin arvioidaan paljolti sen perus- tapauksia, jolloin edustaja - mahdollisesti yh- 670: teella, miten hyvin heidän voidaan olettaa kyke- dessä muiden kanssa - muodostaa eduskun- 671: nevän toimimaan vaaleissa edustamansa yhteis- taan kokonaan uuden ryhmittymän, koska tämä 672: kunnallisen suuntauksen toteuttamiseksi. Olen- saattaa merkitä järjestäytymisvapauden kanssa 673: naista lisäksi on, että ehdokkaan tunnetuksi- sopusoinnussa olevaa vastaavaa uudelleenryh- 674: tulo ja hänen poliittinen toimintansakin ratkai- mittäytymistä edustajan entisen puolueen kan- 675: sevasti perustuu puolueen ja sen aktiivisen nattajakunnassa ja jäsenistössä. 676: kannattajakunnan taustatukeen. Periaatteen toteuttaminen voitaisiin suorit- 677: Valituksi tulleen ehdokkaan siirtyminen kes- taa siten, että valtiopäiväjärjestykseen otettai- 678: ken toimikauttaan toisen puolueen edustajaksi siin säännös kansanedustajan vapauttamisesta 679: ja tästä aiheutuva voimasuhteiden muutos mer- toimestaan toiseen puolueeseen siirtymisen joh- 680: kitsee siten vaalien tuloksen vääristymistä. dosta. Tämän mukaan edustaja olisi vapautet- 681: 8 Lakialoite n:o 14 682: 683: tava toimestaan, mikäli hän siirtyy toisen sel- mestaan toiseen puolueeseen ·siirtymisen vuoksi 684: laisen puolueen edustajaksi, joka on asettanut käsiteltäisiin samassa järj-estyksessä kuin vapaut- 685: ehdokkaita niissä kansanedustajain vaaleissa, taminen valtiopäiväjärjestyksen 10 §:ssä nykyi- 686: joissa asianomainen tuli valituksi. Säännös tu- sin mainituilla perusteilla. Vapauttamismenette- 687: lisi ottaa valtiopäiväjärjestykseen uutena 2 mo- lystä ei siten tarvittaisi erityissäännöksiä. 688: menttina, jolloin nykyinen 2 momentti siir- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 689: tyisi 3 momentiksi, koska tässä pykälässä muu- 690: tenkin säädetään edustajantoimesta vapauttami- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 691: sesta. Kysymys edustajan vapauttamisesta toi- lakiehdotuksen: 692: 693: 694: 695: Laki 696: valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n muuttamisesta 697: Eduskunnan päätöksen mukais·esti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara- 698: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28) 699: 10 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy uudeksi 3 momentiksi, seu- 700: raavasti: 701: 702: 10 § ehdokkaaksi edellisissä kansanedustajain vaa- 703: leissa. 704: Edustajaksi valittu on vapautettava tästä toi- 705: mestaan, jos hän toimikautensa aikana siirtyy 706: toisen puolueen edustajaksi tai muuten ilmoittaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 707: luopuvansa siitä vaaliliitosta, joka asetti hänet kuuta 19 708: 709: 710: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 711: 712: Anneli Kivitie Jaakko Itälä 713: Helvi Hyrynkangas Terhi Nieminen-Mäkynen 714: 1981 rd. 9 715: 716: Lagmotion nr 15 717: 718: 719: 720: 721: Melin m. fl.: Förslag tili lag om ändring av 23 § Regerings- 722: formen för Finland 723: 724: 725: Tili Riksdagen 726: 727: Enligt Regeringsformens 23 § förrättas va- omröstningssiffrorna varit lika många för rege- 728: let av Republikens president av 300 elektorer. ringssidan som för oppositionen. 729: Erhåller någon presidentkandidat vid valet me- För att förhindra situationer som visat sig 730: ra än hälften av de av elektorerna avgivna leda till parlamentariskt dödläge, beslöt Sveriges 731: rösterna är han vald. 1 annat fall verkställs riksdag 1974 i syfte att hindra att lika röstetal 732: omedelbart nytt vai och såvida ingen kandidat skulle förekomma vid viktigare voteringar, att 733: härvid erhåller ovillkorlig röstövervikt, ytter- antalet ledamöter i riksdagen bestäms tili udda 734: ligare en tredje vaiomgång mellan de två kan- talet 349 i stället för 350. Vid riksdagsvalet 735: didater som i andra valomgången erhåller det 1976 valdes sålunda 349 riksdagsledamöter. 736: största .antalet röster. RF 23 § stadgar ytter- För att förhindra att kommande vai av Re- 737: ligare att lotten avgör valet, om rösterna i tred- publikens president avgörs genom lottdragning, 738: je omgången faller lika. om rösterna för två jämnstarka kandidater i en 739: Enligt Regeringens proposition (17 / 1919 ) eventuell tredje valomgång skulle utfalla lika, 740: till Lantdagen angående Regeringsform för Fin- borde riksdagen i god tid före nästa elektors- 741: land skulle Republikens president väljas av val besluta att ändra RF 23 § 2 mom. vari- 742: Riksdagen. Även grundlagsutskottet omfattade genom elektorernas antal skulle ändras från 743: i valfrågan propositionen. Det slutliga avgöran- 300 till 299. Alternativt kunde elektorernas 744: det till förmån för vai av president genom för antal fastställas till 301. 745: ändamålet utsedda 300 elektorer skedde i stora Som svar på ett skriftligt riksdagsspörsmål 746: utskottet i enlighet med tvenne reservationer av undertecknad huruvida "regeringen, för att 747: till grundlagsutskottets betänkande. förhindra att kommande presidentval avgörs 748: Det har mera än en gång visat sig, att pre- genom lottdragning efter att de avgivna elek- 749: sidentvalet avgjorts med minsta möjliga majori- torsrösterna för två jämnstarka kandidater i 750: tet. Vid presidentvalet 1931 liksom 1956 be- slutomgången utfallit lika, är beredd att i god 751: hövdes tre valomgångar, varvid valet vardera tid före nästa elektorsval för riksdagen föreslå 752: gången avgjordes med röstsiffrorna 151-149, en ändring av Regeringsformens 23 § enligt 753: 1931 till Svinhufvuds och 1956 till Kekkonens viiken antalet elektorer, som förrättar valet av 754: förmån. Det kan ytterligare nämnas att förre Republikens president ändras från 300 till 755: presidenten Ståhlberg i första vaiomgången i 299", anförde justitieminister Taxell 28. 10. 756: presidentvalet 1937 erhöll stöd av 150 elekto- 1980: 757: rer, vilket emellertid inte räckte då mera än "Förslaget om att ändra antalet elektorer, 758: hälften av de avgivna rösterna krävs för vai. som förrättar valet av Republikens president, 759: En i vissa avseenden jämförbar situation från 300 tili 299 bör anses vara gott. 1 detta 760: erbjöd den nya svenska regeringsformen, som nu är likväl inte härtill syftande ändringsplaner 761: fastställde antalet riksdagsledamöter till 350. anhängiga i justitieministeriet, men avsikten är 762: Då valet av den nya enkammarriksdagen för att i ett senare skede vid lägligt tillfälle ta upp 763: andra gången avgjordes 1973 visade det sig att ärendet." 764: den borgerliga sidan erhållit exakt hälften av Då emellertid förslaget om ändring av an- 765: mandaten ellet 175 och vänsterpartierna likale- talet elektorer för vai av Republikens president 766: des 175. Detta ledde till ett svårt parlamenta- inte torde kräva längre utredningar i justitie- 767: riskt läge i svenska riksdagen, då lottdragning ministeriet, borde ovanstående lagändring kunna 768: ofta måste tillgripas för att avgöra frågor där beslutas av riksdagen på basen av en lagmotion. 769: 2 088100096K 770: 10 Lagmotion nr 15 771: 772: 773: Hänvisande tili ovan anförda motiv föreslår att Riksdagen måtte anta föliande lag- 774: vi vördsamt, förslag: 775: 776: 777: 778: Lag 779: om ändring av 23 § Regeringsformen för Finland 780: I enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § Riksdagsordningen stadgas, 781: ändras 23 § 2 mom. Regeringsformen för Finland som följer: 782: 783: 23 § ter är gällande vad om riksdagsmannaval är 784: -------------- stadgat. 785: Valet av president förrättas av elektorer, -------------- 786: vilkas antal utgör 299. Beträffande valrätt och 787: valbarhet i sådant vai samt, i tillämpliga delar, 788: valsätt, valordning och tillsättande av supplean- 789: 790: 791: Helsingfors den 4 februari 1981 792: 793: Ingvar S. Melin Ole Norrback 794: 1981 vp. 11 795: 796: Lakialoite n:o 15 Suomennos 797: 798: 799: 800: 801: Melin ym.: Ehdotus laikisi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 802: muuttamisesta 803: 804: 805: Eduskunnalle 806: 807: Hallitusmuodon 23 §:n mukaisesti Tasaval- varilliset puolueet olivat saaneet tasan puolet 808: lan presidentin vaalin suorittaa 300 valitsija- paikoista eli 175 ja vasemmisto samoin 175. 809: miestä. Jos joku presidenttiehdokkaista saa vaa- Tämä johti Ruotsin valtiopäivillä vaikeaan par- 810: leissa yli puolet valitsijamiesten antamista äänis- lamentaariseen tilanteeseen, koska usein oli 811: tä, hän tulee valituksi. Muussa tapauksessa toi- turvauduttava arpaan sellaisten kysymysten rat- 812: meenpannaan välittömästi uusi vaali ja mikäli kaisemiseksi, joissa hallituspuolueitten ja oppo- 813: kukaan ehdokkaista ei tällöin saa ehdotonta sition äänestysluvut menivät tasan. 814: ääntenenemmistöä, vielä kolmas vaali niiden Jotta parlamentaariseen umpikujaan johtavia 815: kahden ehdokkaan välillä, jotka toisella vaali- tilanteita vältettäisiin, Ruotsin valtiopäivät 816: kierroksella ovat saaneet suurimman äänimää- päätti 1974, estääkseen tasatulosten syntymistä 817: rän. Hallitusmuodon 23 §: ssä säädetään lisäksi, tärkeissä äänestyksissä, että valtiopäivien jä- 818: että arpa ratkaisee vaalin, mikäli äänet kolman- senten luku määrätään jaottomaksi luvuksi 819: nella kierroksella menevät tasan. 349:ksi 350:n sijasta. Vuoden 1976 eduskunta- 820: Esityksessään Eduskunnalle Suomen Halli- vaaleista lähtien on siten valittu 349 kansan- 821: tusmuodoksi (17 /1919) hallitus esitti, että edustajaa. 822: Eduskunta valitsisi Tasavallan presidentin. Jotta voitaisiin välttää tulevien presidentin- 823: Myös perustuslakivaliokunta omaksui vaalime- vaalien ratkaisemista arvalla kahden tasaväki- 824: nettelyyn nähden hallituksen esityksen. Lopul- sen ehdokkaan välillä mahdollisella kolmannel- 825: linen ratkaisu sellaisen vaalimenettelyn hyväksi, la vaalikierroksella, mikäli heille annetut äänet 826: jonka mukaan vaali olisi annettava sitä varten menisivät tasan, olisi eduskunnan hyvissä ajoin 827: valittujen 300 valitsijamiehen tehtäväksi, tapah- ennen seuraavia valitsijamiesvaaleja päätettävä 828: tui suuressa valiokunnassa kahden perustuslaki- Hallitusmuodon 23 §:n muutoksesta, jolla valit- 829: valiokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen sijamiesten luku muutettaisiin 300:sta 299:ksi. 830: perusteella. Vaihtoehtoisesti voidaan valitsijamiesten luku- 831: Useammin kuin kerran on käynyt niin, että määrä muuttaa 301:ksi. 832: presidentinvaalin on ratkaissut pienin mahdol- Vastauksessaan allekirjoittaneen kirjalliseen 833: linen enemmistö. Vuoden 1931 presidentinvaa- eduskuntakyselyyn 23. 9. 1980 "Onko Hallitus, 834: leissa samoin kuin 1956 tarvittiin kolme vaali- välttääkseen tulevien presidentinvaalien ratkai- 835: kierrosta, jolloin vaali kummallakin kerralla semista arvalla mikäli kahdelle tasaväkiselle 836: ratkaistiin äänin 151-149, 1931 Svinhufvudin ehdokkaalle annetut valitsijamiesten äänet me- 837: ja 1956 Kekkosen eduksi. Mainittakoon lisäksi, nevät loppukierroksella tasan, valmis hyvissä 838: että entinen presidentti Ståhlberg sai vuoden ajoin ennen seuraavia valitsijamiesvaaleja eh- 839: 1937 presidentinvaalin ensimmäisellä vaalikier- dottamaan eduskunnalle hallitusmuodon 23 840: roksella tukea 150 valitsijamieheltä, mikä ei §:ään muutosta, jolla Tasavallan presidentin 841: kuitenkaan riittänyt, koska yli puolet annetuista vaalin suorittavien valitsijamiesten luku muu- 842: äänistä tarvitaan. tetaan 300:sta 299:ksi?" vastasi oikeusminis- 843: Tietyssä mielessä tähän verrattavan tilanteen teri Taxell 28. 10. 1980: 844: aiheutti Ruotsin uusi hallitusmuoto, jossa edus- "Ehdotusta Tasavallan presidentin valitsija- 845: kunnan jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 350. miesten lukumäärän muuttamisesta 300:sta 846: Kun uuden yksikamarisen eduskunnan vaali toi- 299:ksi on pidettävä hyvänä. Tällä hetkellä 847: sen kerran ratkaistiin 1973, ilmeni että por- oikeusministeriössä ei ole kuitenkaan vireillä 848: 12 Lakialoite n:o 15 849: 850: tällaisia muutossuunnitelmia, mutta tarkoitus dentin vaalin valitsijamiesten lukumäärän muut- 851: on, että asia otetaan esille sopivassa yhteydes- tamisesta 300:sta 299:ksi. 852: sä myöhäisemmässä vaiheessa." Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 853: Koska em. valitsijamiesten lukumäärää kos- nioittaen, 854: keva muutosehdotus ei vaatine pitempiä selvi- 855: tyksiä oikeusministeriössä, voisi eduskunta la- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 856: kialoitteen pohjalta päättää Tasavallan presi- lakiehdotuksen: 857: 858: 859: 860: Laki 861: Suomen Hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta 862: Eduskunnan päät6ksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara- 863: tyllä tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 864: 865: 23 § tyksestä sekä varamiesten asettamisesta on voi- 866: massa, mitä edustajavaalista on säädetty. 867: Presidentin vaalin toimittavat valitsijamie- 868: het, joiden lukumäärä on 299. Vaalioikeudesta 869: ja vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa se- Tämä laki tulee voimaan päivänä 870: kä soveltuvilta kohdin vaalin tavasta ja järjes- kuuta 198 . 871: 872: 873: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981 874: 875: Ingvar S. Melin Ole Norrback 876: 1981 vp. 13 877: 878: Lakialoite n:o 16 879: 880: 881: 882: 883: Ekorre ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 16 luvun 24 §: n 884: kumoamisesta ja painovapauslain 37 §:n muuttamisesta 885: 886: 887: 888: Eduskunnalle 889: 890: 891: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 892: 893: Aioitteella esitetään kumottavaksi vuonna Säännös on syntynyt epäkansanvaltaisissa olois- 894: 1930 annettu säännös, jonka mukaan julkisen sa eikä enää vastaa kansanvaltaiselle yhteiskun- 895: viranomaisen halventaminen on rangaistavaa. nalle asetettavia vaatimuksia. 896: 897: 898: 899: 900: ALOITTEEN PERUSTELUT 901: 902: Rikoslain 16 luvun 24 § sai nykyisen muo- te n:o 7/1980 vp.) ja erityisesti siihen sisäl- 903: tonsa 31 päivänä heinäkuuta 19 30 annetussa tyvä ehdotus perusoikeuslain 20 §: ksi, jossa 904: laissa. Lain soveltaminen on merkittävästi voimakkaasti korostetaan välttämättömyyttä 905: muuttunut maassamme toisen maailmansodan säilyttää laajin mahdollinen ilmaisuvapaus po- 906: päättyessä tapahtuneen kansanvaltaisen kään- liittisissa, ammatillisissa, tieteellisissä ja kult- 907: teen jälkeen. tuurielämän kysymyksissä. 908: Edelleenkin ilmenee aika ajoin kuitenkin yk- Aioitteella ei tarkoiteta sitä, että sen hy- 909: sittäistapauksia, joissa lakia haluttaisiin sovel- väksymisen jälkeen esimerkiksi eduskuntaa pi- 910: taa silloin, kun kirpeän arvostelun kohteeksi täisi halventaa. Eduskunnan, hallituksen ja 911: joutunut lain tarkoittama viranomainen haluaa muun julkisen viranomaisen tulee omalla toimin- 912: vaientaa itseensä kohdistuneen aiheellisenkin nallaan osoittaa, voidaanko sitä ylipäänsä hal- 913: arvostelun. Toisin kuin yksityishenkilön tulee ventaa. 914: viranomaisen kestää toimintaansa kohdistunut- Painovapauslakiin esitetään tässä aloitteessa 915: ta kirpeääkin arvostelua. Toisaalta sen määrit- muutosta vain siltä osin kuin se liittyy rikos- 916: teleminen, missä määrin arvostelussa on perää, lain 16 luvun 24 §:ään. Muihin painovapaus- 917: on makuasia, jota ei julkisen viranomaisen koh- lain kohtiin ei aloitteessa kajota. 918: dalla ole tarpeen pohtia. Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 919: Eräänä perusteena tälle aloitteelle on mainit- dotamme, 920: tava SKDL:n eduskuntaryhmän perusoikeuk- 921: sien kehittämisestä ja laajentamisesta tekemä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 922: ryhmän aloite ( ed. Wahlströmin ym. lakialoi- lakiehdotukset: 923: 14 Lakialoite n:o 16 924: 925: 926: 927: 928: 1. 929: 930: Laki 931: rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoamisesta 932: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 933: 934: Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 Tämä laki tulee voimaan päivänä 935: annetun rikoslain 16 luvun 24 §, sellaisena kuuta 198 . 936: kuin se on 31 päivänä heinäkuuta 1930 anne- 937: tussa laissa ( 273/30). 938: 939: 940: 941: 942: 2. 943: Laki 944: painovapauslain 37 §:n muuttamisesta 945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun paino- 946: vapauslain 37 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä heinäkuuta 1930 annetussa 947: laissa (272/30), näin kuuluvaksi: 948: 949: 37 § tus tuomita lakkautetuksi enintään yhdeksi 950: vuodeksi. 951: 952: Jos aikakautisen painokirjoituksen sisällys 953: käsittää rikoslain 12 luvussa tai 16 luvun 8 Tämä laki tulee voimaan päivänä 954: §:ssä mainitun rikoksen, voidaan painokirjoi- kuuta 198 . 955: 956: 957: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 958: 959: Mikko Ekorre Niilo Koskenniemi 960: Matti Järvenpää Anna-Liisa Jokinen 961: Aulis Juvela 962: 1981 vp. 15 963: 964: Lakialoite n:o 17 965: 966: 967: 968: 969: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun 970: lain 8 § :n muuttamisesta 971: 972: 973: Eduskunnalle 974: 975: Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain 8 §:n vastike yksiössä on jopa 25 % liian suuri mui- 976: 1 momentin mukaan muun muassa yhtiövastik- hin verrattuna. 977: keen laskentaperust'een muuttamiseksi vaaditaan Korjaus asiantilaan on saatavissa muuttamalla 978: kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Sään- asunto-osakeyhtiöistä annettua lakia niin, että 979: nös on käytännössä monta ~ertaa osoittautunut yhden tai vain muutaman osaideaan niskoitte- 980: kohtuuttoman ankaraksi. lulla ei voida estää oikeuden tekemistä osak- 981: Yhtiön harvat perustajat saattavat määrätä keenomistajien suurelle enemmistölle. 982: yhtiövastikkeen laskentaperusteen yhtiöjärjes- Muutos olisi voitava tehdä aina, kun sitä 983: tykseen sellaiseksi, että se suosii heitä tai muita kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa yhtiö- 984: yksittäisiä osakkaita. Tämän jäl~een ei muutosta kokouksessa edustettuina olevien osakkeiden pe- 985: asiantilaan saada. Niin ikään saattavat yhtiön rusteella määräytyvistä äänistä. Muutosta olisi 986: rakennusaikaiset syyt, esimerkiksi asuntolaino- yhtiössä noudatettava, vaikka yhtiöjärjestyksen 987: jen hoitaminen, olla perusteena yhtiövastikkeen muutoksena sitä ei rekisteröitäisi. Oikeusturva- 988: Iaskemistavan määräämiselle. Yhtiön rakennuk- syistä muutosta ei kuitenkaan saisi yhtiökokouk- 989: sen valmistuttua ja lainojen tultua maksetuiksi sessa päättää, ellei muutosta ole osakkaille sel- 990: nämä perusteet poistuvat, mutta epäonnistunut vitetty kutsussa yhtiökokoukseen. 991: yhtiövastikkeen laskentaperuste jää pakosta Muutettua lakia olisi voitava soveltaa myös 992: noudatettavaksi. ennen lain voimaantuloa perustetuissa asunto- 993: Vallitsevasta tilanteesta joutuvat ehkä eniten osakeyhtiöissä, minkä vuoksi lain säätämisjärjes- 994: kärsimään pienten asuntojen osakkaat, joiden tys olisi erikseen tutkittava. 995: vastike määräytyy selvästi liian suureksi mui- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun- 996: hin osakkaisiin verrattuna. Tiedossa on, että nioittavasti, 997: neliömetriltä kuukaudessa perittävä vastike saat- 998: taa yksiön omistajalle olla yli markan suurempi että Edusleunta hyväksyisi seuraavan 999: kuin suurista asunnoista maksettava neliövasti- lakiehdotuksen: 1000: ~e. Suhteellisesti laskien tämä merkitsee, että 1001: 1002: 1003: 1004: 1005: Laki 1006: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 1007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta 1008: 1926 annetun lain (30/26) 8 §:n 1 momentti, sekä lisätään lain 8 §:ään uusi 1 momentti, 1009: jolloin muutettu 1 momentti siirtyy uudeksi 2 momentiksi ja nykyinen 2 momentti 3 momen- 1010: tiksi, seuraavasti: 1011: 8 § sessä määrätty, tehdä päätöksen 3 §:n 6 koh- 1012: Yhtiökokous voi sen estämättä, mitä yhtiö- dassa tarkoitetun perusteen muuttamisesta, jos 1013: järjestyksen muuttamisesta on yhtiöjärjestyk- muutosta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa 1014: 16 Lakialoite n:o 17 1015: 1016: yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä. oikeutta, ei saa yhtiöjärjestykseen tehdä, ellei- 1017: Muutosta ei kuitenkaan saa tehdä, ellei sitä ole vät kaikki osakkeenomistajat kannata päätöstä. 1018: kutsussa yhtiökokoukseen selostettu. Tämän 1019: momentin säännösten mukaisesti muutettua 1020: perustetta on yhtiössä noudatettava, vaikka sitä Tämä laki tulee voimaan pa1vana 1021: ei ole rekisteröity yhtiöjärjestyksen muutoksena. kuuta 1981, ja sitä on sovellettava myös asun- 1022: Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua muu- to-osakeyhtiöön, jonka yhtiöjärjestys on vahvis- 1023: tosta, joka koskee osakkeisiin liittyvää hallinta- tettu ennen lain voimaantuloa. 1024: 1025: 1026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 1027: 1028: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Jaakko Itälä 1029: Marjatta Mattsson Antero Juntumaa Terhi Nieminen-Mäkynen 1030: 1981 vp. f7 1031: 1032: Lakialoite n:o 18 1033: 1034: 1035: 1036: 1037: Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a § :n muut- 1038: tamisesta. 1039: 1040: 1041: Eduskunnalle 1042: 1043: Yli 90 % kaikista rangaistuksista on sakko- Erityisen raskaana nykyiset päiväsakon suu- 1044: rangaistuksia. Yli 3/4 kaikista sakkorangais- ruuden vahvistamisperusteet koetaan niiden 1045: tuksista tuomitaan liikennerikoksista tai -rik- henkilöiden keskuudessa, joiden tulot muodos- 1046: komuksista. Sakkorangaistuksen suuruus mää- tuvat yksinomaan palkkatulosta. Pääasiallisesti 1047: räytyy päiväsakkojen lukumäärän ja päiväsakon sakkorangaistusten vaikutukset kohdistuvat ny- 1048: rahamäärän mukaan. Päiväsakkojen luku mää- kyään joko yksityisesti tai ammattinsa puoles- 1049: rätään rikkomuksen törkeyden, päiväsakkojen ta autoileviin ihmisiin. Poliisiviranomaisetkaan 1050: rahamäärä taas sakotettavan maksukyvyn mu- eivät näe nykyisiä päiväsakon suuruuksia rik- 1051: kaan. Eduskunta sääti vuonna 1976 sakkolain komusten laatuun ja päiväsakkojen määriin näh- 1052: muutoksen, jonka mukaan päiväsakon määräy- den oikeudenmukaisina. 1053: tymisen perusteeksi otettiin aikaisemmasta lain- Oikeudenmukaista olisi päiväsakon suuruu- 1054: säädännöstä poiketen sakotettavan bruttotulo. den vahvistamisperusteena käyttää henkilön to- 1055: Kun päiväsakon suuruuden määräytymisen dellisia nettoansioita. Ihmisillä on ainakin yh- 1056: perusteena pidetään sakotettavan bruttoansiota, tä hyvin tiedossa esimerkiksi kuukaudessa saa- 1057: on tilanne johtanut käytännössä mm. liikenne- miensa netto- kuin bruttotulojensakin määrä, 1058: rikkomusten sakottamisen kohdalla kohtuutto- joten nettotulojen määrääminen päiväsakon 1059: muuksiin, mikä on vähentänyt kansalaisten lain suuruudeksi olisi käytännössä mahdollista. Ku- 1060: kunnioitusta yleensä ihmisten kokiessa joutu- kaan ei voi maksaa liikennesakkojaan niillä 1061: vansa epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi. rahoilla, jotka ovat jo maksaneet veroina. 1062: Sakkorangaistus on meillä muuttunut osin jopa Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 1063: konfiskatoriseksi. Tuloverotuksemme voimakas tamme, 1064: progressio on jo sinällään vaikuttanut tuloero- 1065: ja vähentävästi, eikä sakkorangaistukselle tuli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1066: si yhteiskuntapoliittisesti asettaa verotukselle lakiehdotuksen: 1067: tunnusomaisia päämääriä. 1068: 1069: 1070: Laki 1071: rikoslain 2 luvun 4 a S:n muuttamisesta 1072: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikos- 1073: lain 2 luvun 4 a S:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä heinäkuuta 1976 an- 1074: netussa laissa ( 650/76), näin kuuluviksi: 1075: 1076: 4a § 1077: seikkojen vuoksi ole vahvistettava tätä suurem- 1078: Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on maksi tai pienemmäksi. Päiväsakon vähin raha- 1079: pidettävä yhtä kolmasosaa sakotettavan keski- määrä ja ohjeet elatusvelvollisuuden huomioon 1080: määräisestä nettopäivätulosta, jollei päiväsak- ottamisesta säädetään asetuksella. 1081: koa sakotettavan varallisuuden, elatusvelvolli- Nettotulolla tarkoitetaan palkasta, elinkeino- 1082: suuden tai muiden maksukykyyn vaikuttavien tulosta, varallisuuden tuotosta ja muusta tulos- 1083: 3 0881000%K 1084: 18 Lakialoite n:o 18 1085: 1086: ta verotuksen jälkeen verovelvolliselle jäävää Tämä laki tulee voimaan päivänä 1087: osaa. kuuta 198 . 1088: 1089: 1090: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 1091: 1092: Timo Ihamäki Pekka Löyttyniemi Mauri Miettinen 1093: 1981 vp. 19 1094: 1095: Lakialoite n:o 19 1096: 1097: 1098: 1099: 1100: Ruotsalainen ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttami- 1101: sesta 1102: 1103: 1104: 1105: 1106: Eduskunnalle 1107: 1108: 1109: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1110: 1111: Aloitteessa ehdotetaan huoneenvuokralain vuokrankorotustilanteessa koskevia säännöksiä 1112: muuttamista siten, että irtisanomissuoja ulote- yhdenmukaistetaan ns. vapaiden markkinoiden 1113: taan koskemaan työsuhdeasuntoja ja että vuok- vuokrasuhteita vastaaviksi myös valtion asunto- 1114: ran määräytymistä ja vuokralaisen oikeuksia lainoitettujen ja virkasuhdeasuntojen osalta. 1115: 1116: 1117: 1118: 1119: ALOITTEEN PERUSTELUT 1120: 1121: Nykyisessä huoneenvuokralaissa asetetaan dollisuus vastustaa vuokrankorotuksia koskevat 1122: vuokralaiset perusteettomasti erilaiseen asemaan valtion lainoittamia taloja, ovat epäselvästi muo- 1123: riippuen mm. siitä onko kyseessä työsuhde- tai toillut. Oikeuskäytännössä on vakiintunut tul- 1124: virkasuhdeasunto vai onko kysymys ns. arava- kintalinja, jonka mukaan vuokralainen ei voi 1125: lainoitetusta vuokratalosta. vastustaa aravavuokran korottamista, mutta sen 1126: Työsuhdeasuntojen osalta suurimpana epä- sijaan kyllä voi vaatia vuokran alentamista huo- 1127: kohtana on vuokralaisen irtisanomissuojan puu- neenvuokralain 48 §:n 2 momentin nojalla. Ot- 1128: te. Lain mukaan irtisanomisaika on vain neljä- taen huomioon valtion lainoittaman asuntotuo- 1129: toista päivää ja työsuhteessa olevan perheen- tannon sosiaalisen luonteen ja aravavuokriin 1130: jäsenen kuollessakin vain yksi kalenterikuu- viime vuosina kohdistuneen kovan korotuspai- 1131: kausi. neen ei ok perusteltua rajoittaa aravavuokra- 1132: Erityissäännökset työsuhdeasuntojen irtisano- laisten mahdollisuuksia vastustaa vuokrankoro- 1133: misesta ovat tarpeettomia. Onhan huoneen- tuksia. Tulisi siirtvä järjestelmään, jossa valtio- 1134: vuokralain 37 §:n 2 kohdan mukaan nimittäin neuvosto vahvistaisi ns. korotusyleisohjeet myös 1135: irtisanomisperuste se, että vuokranantaja tar- aravavuokrien enimmäiskorotuksista, ja vuokra- 1136: vitsee huoneiston työntekijänsä käyttöön. Li- laisilla olisi samat oikeudet niin vapaarahoittei- 1137: säksi voitaisiin edelleen pitää voimassa se lain sissa kuin asuntolainoitetuissakin asunnoissa. 1138: 30 §:n 2 momentissa säännelty järjestely, että Vuokrankorotusten suhteen kaikkein hei- 1139: tärkeän syyn vaatiessa vuokranantaja saa heti koimmassa asemassa ovat ne vuokralaiset, joi- 1140: työsuhdeasunnon tyhjäksi antamalla vuokralai- hin sovelletaan valtion virkamiesasuntojen vuok- 1141: sen käytettäväksi muun soveliaan asunnon. rien määräämismenettelyä tai sitä vastaavaa jär- 1142: Huoneenvuokralain säännökset, jotka määrit- jestelmää. Vaikka jotain erityissääntelyä lienee- 1143: televät miltä osin laissa säädetty menettely kin pidettävä voimassa, tulee näille vuokralai- 1144: vuokrien korottamiseksi ja vuokralaisen mah- sille myöntää oikeus vaatia huoneenvuokralain 1145: Lakialoite n:o 19 1146: 1147: 48 §:n 2 momentin nojalla kohtuuttoman vuok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1148: ran alentamista ja liikaa perityn vuokran palaut- lakiehdotuksen: 1149: tamista. 1150: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 1151: nioittaen, 1152: 1153: 1154: 1155: 1156: Laki 1157: huoneenvuokralain muuttamisesta 1158: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1159: kumotaan 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneenvuokralain (82/61) 30 §:n 3 mo- 1160: mentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetussa laissa (321/70), ja 41 §, 1161: sekä 1162: muutetaan 30 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa 30 päivänä 1163: huhtikuuta 1970 annetussa laissa (321/70), jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 2 momentiksi 1164: .ja nykyinen 5 momentti 3 momentiksi, ja 49 b §..:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1165: 25 päivänä tammikuuta 197 4 annetussa laissa ( 72/7 4), jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 1166: 2 momentiksi, seuraavasti: 1167: 1168: 30 § 1169: Milloin asuinhuoneisto on annettu vuokralle 2, 3 ja 4 momentin säännöksiä ei sovelleta nii- 1170: työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta silmällä hin valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen 1171: pitäen eikä erityisestä vuokra-ajasta ole sovittu, yhdyskunnan tai laitoksen viranhaltija- ja työ- 1172: voi vuokranantaja työsuhteen päätyttyä tärkeän suhdeasuntoihin, joihin sovelletaan valtion vir- 1173: syyn niin vaatiessa antaa vuokralaisen käytet- kamiesasuntojen vuokrien määräämismenettelyä 1174: täväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheu- tai sitä vastaavaa järjestelmää. 1175: tuvat muuttokustannukset maksaa vuokranan- 1176: taja. 1177: 1178: 1179: 49b § Tämä laki tulee voimaan päivänä 1180: Tämän lain 47 a §:n 1 momentin sekä 49 §:n kuuta 198 . 1181: 1182: 1183: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 1184: 1185: Unto Ruotsalainen Jattno Wahlström 1186: Helvi Niskanen Terho Pursiainen 1187: 1981 vp. 21 1188: Lakialoite n :o 20 1189: 1190: 1191: 1192: 1193: Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n 1194: muuttamisesta 1195: 1196: 1197: Eduskunnalle 1198: 1199: Vuonna 1975 maassamme toteutettiin osit- metsän tuoton. Tämä on johtanut monessa ta- 1200: tainen erillisverotus aviopuolisoiden tulojen ja pauksessa siihen, että verojen maksamiseksi on 1201: varallisuuden osalta. Erillisverotus koskee ns. ollut pakko myydä metsäpohjaa tai muuta tuo- 1202: ansiotuloja, joiksi katsotaan työtulot, eläkkeet tanto-omaisuutta, koska muut tulot eivät riitä 1203: sekä metsätalouden hyväksi tehdyn työn arvo. verojen maksamiseksi. Tätä ei voida pitää oi- 1204: Liikkeen ja maatalouden hyväksi katsotun työn keana. 1205: arvo katsotaan ansiotuloksi 75 000 markkaan Tilanne korjaantuisi merkittävästi, jos myös 1206: asti vuodessa. varallisuusverotuksessa siirryttäisiin erillisvero- 1207: Pääomatulot siltä osin kuin ne ylittävät tukseen. Varallisuuden jakaminen kahden vero- 1208: 2 000 markkaa vuodessa sekä varallisuus kuu- velvollisen osalle pienentäisi veroprogressiota 1209: luvat yhteisverotuksen piiriin. ja estäisi veron kohoamisen omaisuuden tuo- 1210: Erityisesti varallisuuden yhteisverotus on ton ylittäväksi. Samalla pidämme tärkeänä, 1211: eräissä tapauksissa muodostunut ongelmalli- että verotuksessa toteutetaan ns. kattosääntö, 1212: seksi. Omaisuuden verotusarvot määritellään joka estää veron kohoamisen verotettavaa tuloa 1213: usein varsin kaavamaisesti ottamatta riittävästi suuremmaksi. 1214: huomioon omaisuuden tuottoa. Niinpä esimer- Edellä olevan perusteella ehdotan, 1215: kiksi monet metsänomistajaperheet joutuvat 1216: maksamaan metsäomaisuudestaan tulo- ja va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1217: rallisuusveroa, joiden yhteismäärä ylittää koko lakiehdotuksen: 1218: 1219: 1220: Laki 1221: tulo- ja varallisuusverolain 17 § :n muuttamisesta 1222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 1223: varallisuusverolain 17 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 1224: annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi: 1225: 1226: 17 § Tämä laki tulee voimaan palVana 1227: kuuta 19 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 1228: Puolisoita verotetaan valtionverotuksessa val- ran siltä verovuodelta toimitettavaan verotuk- 1229: litsemansa varallisuuden perusteella niin kuin seen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen en- 1230: eri verovelvollisia. sinnä päättyy. 1231: 1232: 1233: 1234: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 1235: 1236: Esko Almgren 1237: 22 1981 vp. 1238: 1239: Lakialoite n:o 21 1240: 1241: 1242: 1243: 1244: Almgren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1245: muuttamisesta 1246: 1247: 1248: Eduskunnalle 1249: 1250: Lain mukaan mm. osakeyhtiön on makset- ko- tai seurakunnille menevät maksut ovat 1251: tava kirkollisveroa silloinkin, kun osakkeen- verrattain suuret ja yhtiölle tulee annetuista 1252: omistajat tai heidän enemmistönsä ei kuulu lahjoituksista lisäksi tietyt seuraamukset. 1253: evankelisluterilaiseen kirkkoon. Useimmissa ta- Koska vapaat kirkko- ja seurakunnat teke- 1254: pauksissa maksajat katsovat kansankirkon te- vät monipuolista lasten-, nuoriso- ja seurakun- 1255: kemän työn niin arvokkaaksi, että ei ole kat- tatyötä ja harjoittavat monipuolista musiikki- 1256: sottu olevan aihetta puuttua laajemmin tähän toimintaa sekä tekevät valtiovallankin tunnus- 1257: veronmaksun yksityiskohtaan. tamaa kehitysyhteistyötä, on kohtuullista, että 1258: Eräissä tapauksissa osakkeenomistajat tai niille annetut lahjoitukset katsotaan tulo- ja 1259: heidän enemmistönsä kuuluvat johonkin muu- varallisuusverolain tarkoittamiksi yleishyödylli- 1260: hun uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolle he ja seen tarkoitukseen annetuiksi varoiksi. 1261: yhtiö, jonka he omistavat, maksavat lahjoituk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 1262: sena ns. kannatusmaksua. Näin kirkollisveroon nioittaen, 1263: verrattavissa oleva maksu joudutaan maksa- 1264: maan kahteen kertaan. Useissa tapauksissa ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1265: lanne on lisäksi se, että näille ns. vapaille kirk- lakiehdotuksen: 1266: 1267: 1268: Laki 1269: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta 1270: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 6 kohta, 1271: sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 197 5 annetussa laissa ( 608/7 5), näin kuulu- 1272: vaksi: 1273: 1274: 33 § nollisen yhdyskunnan tai seurakunnan hyväksi, 1275: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- jolla ei ole verotusoikeutta, sen mukaan kuin 1276: hentää lisäksi: asetuksella säädetään, sekä 1277: 1278: 6) vähintään 3 000 markan ja enintään 1279: 100 000 markan suuruiset lahjoitukset yleis- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1280: hyödylliseen tarkoitukseen ja sellaisen uskon- kuuta 198 . 1281: 1282: 1283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 1284: 1285: Esko Almgren Jorma Fred Antero Juntumaa 1286: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Impi Muroma 1287: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen 1288: 1981 vp. 23 1289: 1290: Lakialoite n:o 22 1291: 1292: 1293: 1294: 1295: Almgren: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 S:n 1296: muuttamisesta 1297: 1298: 1299: Eduskunnalle 1300: 1301: Tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74), sen tehdä vähennystä ensimmatsen opiskeluvuoten- 1302: 5 luvussa, on säädetty kokoaaistuiosta kunnal- sa verotuksessa eikä myöskään viimeisen opis- 1303: lisverotuksessa tehtävät vähennykset. Lain 36 keluvuotensa verotuksessa. Ensimmäisestä lu- 1304: § :n 4 kohdassa mainitaan: "2 250 markkaa kuvuodesta tulee opiskeluaikaa yleensä vain 4 1305: ansiotulostaan, jos hän on verovuonna vähin- kuukautta ja viimeisestä 5 kuukautta. Eräissä 1306: tään seitsemän kuukauden ajan saanut sään- ylioppilaspohjaisissa opistoissa kokonaisopiske- 1307: nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am- luaika on vain kaksi vuotta. Nykyisin opiskeli- 1308: matti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakoulus- ja on oikeutettu vähennykseen tosiasiassa vain 1309: sa tai muussa niihin verrattavassa oppilaitok- yhdeltä vuodelta. 1310: sessa". Jotta opiskelijoiden kohdalla toteutuisi koh- 1311: Laissa mainittua seitsemän kuukauden aikaa tuullisuus, ehdotan, 1312: on pidettävä epäkohtana. Kun koulut yleensä 1313: aloittavat lukukautensa elokuun lopulla tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1314: syyskuun alussa ja toisaalta lopettavat luku- lakiehdotuksen: 1315: kautensa toukokuun lopussa, ei opiskelija voi 1316: 1317: 1318: Laki 1319: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta 1320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- 1321: ja varallisuusverolain 36 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 anne- 1322: tussa laissa (845/80), näin kuuluvaksi: 1323: 1324: 36 § korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa 1325: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä 1326: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: 1327: Tämä laki tulee voimaan patvana 1328: 4) 2 250 markkaa ansiotulostaan, jos hän kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 1329: on verovuonna vähintään neljän kuukauden kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero- 1330: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen 1331: sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, ensinnä päättyy. 1332: 1333: 1334: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 1335: 1336: Esko Almgren 1337: 24 1981 vp. 1338: 1339: Lakialoite n:o 23 1340: 1341: 1342: 1343: 1344: Almgren ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta 1345: annetun lain muuttamisesta 1346: 1347: 1348: Eduskunnalle 1349: 1350: Autojen verotus on Suomessa kohtuuttoman Autoverotus nostaa autojen hintoja keski- 1351: ankaraa. Autoveron määrä on nykyisellään 145 määrin sadalla prosentilla. Tällä on selvä vai- 1352: prosenttia auton verotusarvosta vähennettynä kutuksensa mm. maamme inflaatiovauhdin. 1353: 2 500 markalla. Kuluttajahintaindeksissä liikenteen painoarvo 1354: Autoveron lisäksi auton ostaja joutuu mak- on noin 17,8 prosenttia kotitalouksien menois- 1355: samaan normaalin liikevaihtoveron, joka mää- ta. Huomattavimmalta osalta tämä menoerä ai- 1356: räytyy myyntihinnan perusteella. Näin ollen au- heutuu korkeista yksityisautoilun kustannuksis- 1357: ton ostaja maksaa veroa myös verosta eikä pel- ta. 1358: kästään saamastaan tuotteesta. Alentamalla autoverotusta voitaisiin hillitä 1359: Autoveron laskentatapa suosii halpoja, heik- inflaatiopaineita. Oman auton käyttömahdolli- 1360: korakenteisia ja liikenneturvallisuuden kannalta suus on tärkeä tavoite erityisesti työikäiselle 1361: vaarallisia ajoneuvoja. väestölle. Autoilun kallistuminen johtaa sään- 1362: Autovero lienee peräisin ajalta, jolloin autoa nönmukaisesti ylimääräisiin palkankorotusvaati- 1363: pidettiin jonkinlaisena ylellisyytenä. Tällä het- muksiin ja siten kiihdyttää inflaatiota. 1364: kellä henkilöauto on kuitenkin yleinen kaikissa Autoveron nojalla ammattimaiseen liikentee- 1365: sosiaaliryhmissä. Enin osa autolla tehtävistä seen hankituista henkilöautoista myönnetään 1366: matkoista on työ- tai asiointimatkoja. Tyydyttä- autoveron palautus, jonka enimmäismäärä vuon- 1367: vien julkisten liikennepalvelujen järjestäminen na 1981 on 3 750 markkaa. 1368: Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa Invalidien käyttöön rekisteröidyistä autoista 1369: onkin jokseenkin mahdotonta. Sitävastoin yksi- myönnetään myös veronpalautus, jonka suuruus 1370: tyisautoilun avulla voidaan liikennepalvelut tur- on 16 000 markkaa tavallisella vaihteistolla ja 1371: vata haja-asutusalueillakin joustavasti ja kan- 21 000 markkaa automaattivaihteistolla varus- 1372: santalouden kannalta terveellä tavalla. tetuista ajoneuvoista. Invalidiauton hankkimi- 1373: Autojen korkeaa verotusta on joskus puo- seen on oikeutettu henkilö, jonka haitta-aste 1374: lusteltu tarpeella hillitä energian kulutusta. on vähintään 80 prosenttia, tai jos auto on 1375: Polttonesteiden korkea verotus yhdessä raaka- välttämätön toimen, työn tai ammattiin valmis- 1376: öljyn hinnan kallistumisen kanssa on kuitenkin tumista varten tapahtuvan opiskelun vuoksi, 1377: jo ajat sitten pitänyt huolen siitä, ettei yksi- 60 prosenttia. 1378: tyisautoillakaan juuri harrasteta ns. turhia ajo- Ns. alaraajainvalideille, joiden haitta-aste on 1379: ja. Autoverotuksen kiristäminen joidenkin lie- vähintään 40 prosenttia, myönnetään veronpa- 1380: veilmiöiden varjolla on varsin säälimätöntä nii- lautusta 60 prosenttia, kuitenkin enintään 1381: tä kohtaan, jotka välttämättä tarvitsevat yksi- 10 500 markkaa, jos auto on heille välttämätön 1382: tyisautoa liikkumisvälineenään. työn tai opiskelun vuoksi. 1383: Autoverotuksen ohella valtiovalta kerää tie- Seuraavassa lakialaitteessa esitetään autove- 1384: liikenteeltä huomattavasti tuloja myös poltto- ron alentamista siten, että veron määrä olisi 1385: aineveron muodossa. Yhteensä valtion tielii- 120 prosenttia verotusarvosta vähennettynä 1386: kenteeltä keräämät maksut ylittävät useilla mil- 5 000 markalla. 1387: jardeilla yhteiskunnan tieliikenteen hyväksi si- Ammattimaiseen käyttöön tulevan auton ve- 1388: joittamat varat. Tämän epäsuhteen korjaaminen rosta myönnettävän palautuksen enimmäismää- 1389: edellyttää sekä valtiovallan lisäsijoituksia ties- rä esitetään korotettavaksi 40 000 markkaan. 1390: tön rakentamiseen ja ylläpitoon että myös au- Ns. invalidiautoista veronpalautuksen enim- 1391: toverotuksen alentamista. mäismäärä tulisi nostaa 20 000 markkaan ta- 1392: Lakiafoite n:o ·23 25 1393: 1394: vallisten ja 30 000 markkaan automaattivaih- Edellä sanotun perusteella ehdotamme;' 1395: teistoisten autojen osalta. Vastaavasti tulisi ko- 1396: rottaa alaraajainvalideille myönnettävän osittai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1397: sen veronpalautuksen enimmäismäärää 15 000 lakiehdotuksen: 1398: markkaan. 1399: 1400: 1401: Laki 1402: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 1403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar- 1404: raskuuta 1967 annetun lain 3 §, 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina 1405: kuin ne ovat, 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77) sekä 7 §:n 1 1406: momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (849/ 1407: 80), näin kuuluviksi: 1408: 1409: 3 § ritullikamarin on hakemuksesta määrättävä 1410: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- 1411: määrä korotettuna 20 prosentilla ja vähennet- tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo- 1412: tynä 5 000 markalla, kuitenkin niin, että veron ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten- 1413: määrä on aina vähintään 50 prosenttia verotus- kin enintään 20 000 marH:aa. Milloin hakija 1414: arvosta. Käytettynä maahantuodun auton vero ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin 1415: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve- luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettä- 1416: rosta. vä automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan 1417: 7 § edellä mainituin edellytyksin enintään 30 000 1418: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä, 1419: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste- 1420: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan teh- 1421: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton 1422: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 1423: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, oi- 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. 1424: keutettu, auton oltua haltijan käytössä kuiten- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 1425: kin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 1426: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 1427: piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen 1428: suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin- puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuok- 1429: tään 40 000 markkaa. Palautusta on uhalla, si siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- 1430: että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet- asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin 1431: tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- 1432: merkitty autorekisteriin auton omistajaksi. sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- 1433: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia 1434: 17 § maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au- 1435: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enin- 1436: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai tään 15 000 markkaa. Palautusta myönnetään 1437: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- vain autosta, jonka hankinta on invalidille hä- 1438: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva py- nen toimensa tai työnsä tai ammattiin valmis- 1439: syvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami- 1440: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, seksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan 1441: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton 1442: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 1443: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa. 1444: valmistumista varten tapahtuvan oniskelun hoi- 1445: tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii- 1446: 4 088100096K 1447: 26 Lakialoite n:o 23 1448: 1449: 1450: Tämä laki tulee voimaan pa1vana jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai tolffilte- 1451: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin, taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen. 1452: 1453: 1454: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 1455: 1456: Esko Almgren Väinö Rautiainen Jorma Fred 1457: 1981 vp. 27 1458: 1459: Lakialoite n:o 24 1460: 1461: 1462: 1463: 1464: Astala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 S:n 1465: muuttamisesta 1466: 1467: 1468: 1469: 1470: Eduskunnalle 1471: 1472: 1473: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1474: 1475: Aloitteessa ehdotetaan nykyisen epäjohdon- verotuksellisen kohtelun uudistamista tulo- ja 1476: mukaisen ja työntekijät eriarvoiseen asemaan varallisuusverolain 22 S:n 1 momentin 8 koh- 1477: asettavan työnantajien maksamien päivärahojen taa ja 2 momenttia muuttamalla. 1478: 1479: 1480: 1481: 1482: ALOITTEEN PERUSTELUT 1483: 1484: Viime vuosina on työnantajan työntekijälleen rahat ovat verotettavaa tuloa silloin, kun työn- 1485: maksamien päivärahojen verotuksellinen kohtelu tekijä on otettu työhön komennuspaikkakuntaa 1486: tuntuvasti kiristynyt. Yhä useammin on sattu- varten. Mutta jos työntekijä ensin on työssä esi- 1487: nut, että työntekijä on jälkikäteen joutunut merkiksi kotipaikkakunnallaan, ja sieltä hänet 1488: maksamaan huomattavan tuloveron työsopimuk- lähetetään toiselle paikkakunnalle komennustyö- 1489: sensa ja alan työehtosopimuksen mukaisista päi- maalle, hänen päivärahansa ovat verovapaita. 1490: värahoista. Monissa tapauksissa kysymys on On selvää, että monissa tapauksissa näiden kah- 1491: ollut erittäin huomattavista summista. den tilanteen erottaminen on käytännössä vai- 1492: Esimerkiksi Turussa ovat metallityöläiset jou- keaa, ja työntekijät joutuvat perusteettomasti 1493: tuneet kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. eriarvoiseen asemaan. Viime aikoina on ollut 1494: Eräiden päivärahojen saattaminen veronalaisiksi, havaittavissa hakeutumisteorian yhä laajempi 1495: johon asian käsittely viittaa, on johtamassa jopa soveltaminen. Paikalliset veroviranomaiset ovat 1496: saman työnantajan, samalla työkomennuspaikal- katsoneet pitkähkön komennuksen saaneet 1497: la ja täysin samanlaisissa olosuhteissa työsken- työntekijät hakeutujiksi, vaikka näillä on ollut 1498: televät työläiset täysin eriarvoiseen asemaan. työsuhde samaan työnantajaan jo kotipaikkakun- 1499: Joissakin tapauksissa päivärahat olisivat edel- nallaan. Samoin työntekijät, joilla on useita pe- 1500: leenkin verottomia, toisissa tapauksissa saman- räkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia saman 1501: suuruiset päivärahat tulisivat veronalaisiksi pe- työnantajan kanssa, näyttävät joutuvan hakeu- 1502: rustuen verohallituksen antamiin tulkintoihin. tumisteorian piiriin huolimatta siitä, että tosi- 1503: Lisäksi on huomattava, että verotuskäytäntö asiallisesti on kysymys komennustyöstä. Näyt- 1504: maassamme on erittäin kirjava, ja useilla paikka- tääkin siltä, että yhä useammassa tapauksessa 1505: kunnilla verolautakunta on verottanut sellaisia- verottaja päättää siitä, onko kyseessä komennus- 1506: kin päivärahoja, jotka verohallituksen ohjeiden työ vai ei. 1507: mukaan olisivat kiistatta verottomia. Eräs erityisryhmä, jota vallalla oleva hakeu- 1508: Keskeinen epäkohta nykytilanteessa on ns. tumisteoria kohtelee erityisen kaltoin, on työt- 1509: hakeutumisteoria. Tämän teorian mukaan päivä- tömät. Heidät voidaan perhesuhteista ja asumis- 1510: 28 Lakialoite n:o 24 1511: 1512: olosuhteista riippumatta komentaa minne ta- von käyttäminen olisi ollut erittäin hankalaa. 1513: hansa Suomessa työhön ilman että heillä olisi Esimerkiksi Kostamuksessa olevien työntekijöi- 1514: nykyisen tulkinnan mukaan oikeutta verovapaa- den saarnat lentoliput kotipaikkakunnalle on 1515: seen päivärahaan. katsottu verotettavaksi tuloksi siitä huolimatta, 1516: Toinen epäkohta seuraa tulo- ja varallisuus- että millään muulla kulkuneuvolla he eivät olisi 1517: verolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan siitä ehtineet käydä kotonaan viikonlopun aikana. 1518: säännöksestä, jonka mukaan aloilla, joilla työn- Edellä esitetyt ongelmat osoittavat selvästi, 1519: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn ly- että päivärahojen verotuksellinen kohtelu on 1520: hytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta- nykyisellään hyvin vaihteleva ja eriarvoistava. 1521: maan, päivärahat katsotaan verotettavaksi tu- Viranomaisten taholta on tosin väitetty, että 1522: loksi nimenomaisesta komennuksesta huolimat- ne työntekijät, jotka eivät saa päivärahojaan ve- 1523: ta. Tämä säännös koskee ennen kaikkea raken- rottomina, voivat vastaavasti vähentää komen- 1524: nus- ja metsäaloja, mutta myös monia metalli- nustyön aiheuttamat kohonneet kustannukset tu- 1525: alan lohkoia, esimerkiksi eristys- ja peltialaa, lonhankkimiskustannuksina verotuksessa. Selitys 1526: prosessiputkitusta, säiliöasennuksia ja koneasen- on kuitenkin paikkansapitämätön, sillä tosi- 1527: nuksia. Vaikka näiden alojen työntekijöille syn- asiassa näyttövaikeudet ja arviointiperusteiden 1528: tyy työntekemispaikan jatkuvasta vaihtumisesta erilaisuus johtavat hyvin erilaiseen lopputulok- 1529: johtuen samat tai jopa suuremmat kustannukset seen verottomien päivärahojen ja kulujen vä- 1530: kuin muiden alojen komennusmiehille, ei vero- hentämisen tilanteissa. 1531: tuksessa hyväksytä näiden kustannusten korvaa- Tähän aloitteeseen sisältyvällä lakiehdotuksel- 1532: mista päivärahana. la on tarkoitus korjata epäjohdonmukainen ja 1533: Edelleen epäkohtana ovat tapaukset, joissa eriarvoistava päivärahojen verotus. On selvää, 1534: komennuksen jatkuttua pitkään veroviranomai- ettei verottomien päivärahojen käytön laajenta- 1535: set ovat katsoneet komennuspaikan muuttuneen misella saa mahdollistaa verojen ja sosiaalikus- 1536: työntekijän pysyväksi työpaikaksi. Erityisen pal- tannusten kiertämistä. Mutta kaikki sellaiset 1537: jon näitä tapauksia on suurilla voimalaitostyö- työntekijät, jotka tekevät komennus- tai vastaa- 1538: mailla. Kun esimerkiksi atomivoimalan rakenta- vaa matkustamista vaativaa työtä ja joilla on 1539: minen kestää viisi vuotta, voi komennus saman asunto muualla kuin työntekemispaikkakunnalla, 1540: työntekijän kohdalla jatkua jopa vuosia. Kui- tulee saattaa tasavertaiseen asemaan ja heidän 1541: tenkaan työnt.ekijä ei voi rakentaa omaa ja per- tulee saada korvaus työn luonteen aiheuttamista 1542: heensä elämää yhden työmaan varaan, vaan hä- erityisistä kustannuksista verottoman päivärahan 1543: nen on edelleen säilytettävä asuntonsa kotinaik- muodossa. 1544: kakunnallaan, jossa hänen puolisonsa mahdolli- Jotta ne työntekijät, jotka nyt ovat joutuneet 1545: sesti käy työssä ja hänen lapsensa koulussa. epäjohdonmukaisen ja eriarvoistavan verotuk- 1546: Näin ollen ei ole perusteita muuttaa päiväraho- sen kohteiksi, voisivat saada perustevalitustietä 1547: jen verotuksellista kohtelua kesken pitkänkään muutoksen verotukseensa, tulisi laki säätää tu- 1548: komennuksen. lemaan voimaan siten, että sitä sovel1ettaisiin 1549: Päivärahoja koskeva TVL:n 22 §:n 1 mo- kaikkien niiden vuosien verotuksessa, joiden 1550: mentin 8 kohta koskee myös työnantajan suo- osalta perustevalitustie lain voimaantullessa vie- 1551: rittamia matkakorvauksia. Näiden osalta vero- lä on avoinna. 1552: viranomaiset ovat katsoneet todellisista kustan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1553: nuksista verotettavaksi tuloksi s,en osan, joka 1554: ylittää matkakustannukset halvinta kulkuneuvoa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1555: käyttäen silloinkin, kun halvimman kulkuneu- lakiehdotuksen: 1556: Lakialoite n:o 24 29 1557: 1558: 1559: Laki 1560: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta 1561: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 1562: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 23 päi- 1563: vänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 510/77), näin kuuluviksi: 1564: 1565: 22 § 1566: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: tannusten korvauksia vastaaviksi. Mikäli edusta- 1567: viromiksi katsottavien valtakunnallisten työ- tai 1568: 8) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua virkaehtosopimuksien mukaan suoritetaan mat- 1569: matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, kakustannusten korvausta olennaisesti muulla 1570: ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatka- perusteella tai olennaisesti muun määräisenä 1571: rahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritet- kuin valtio kulloinkin matkakustannusten kor- 1572: tua korvausta matkustamista edellyttävän työn vausta suorittaa tai sitä suoritetaan muulla eri- 1573: aiheuttamista erityisistä kustannuksista, niin tyisellä perusteella, verohallitus vahvistaa sen 1574: myös ulkomailla tehdystä työstä tai tehtävästä tällaisen korvauksen määrän, jonka katsotaan 1575: saatua vastaavaa korvausta, muun selvityksen muun selvityksen puuttuessa kuluneen työstä 1576: puuttuessa sen mukaan kuin verohallitus vuosit- tai tehtävästä aiheutuneiden tai työhön tai teh- 1577: tain tarkemmin määrää. tävään liittyneistä erityisistä olosuhteista johtu- 1578: neiden erityisten menojen peittämiseen ja joka 1579: Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen katsotaan verosta vapaaksi. 1580: muun selvityksen puuttuessa verosta vapaaksi 1581: katsottavien matkustamista edellyttävän työn Tämä laki tulee voimaan palVana 1582: aiheuttamien erityisten kustannusten korvausten kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 1583: perusteet ja määrät verohallituksen tulee vah- kerran vuodelta 197 toimitettavaan verotuk- 1584: vistaa valtion kulloinkin suorittamia matkakus- seen. 1585: 1586: 1587: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 1588: 1589: Heli Astala Inger Hirvelä 1.-C. Björklund 1590: Vappu Säilynoja Mikko Ekorre Unto Ruotsalainen 1591: Juhani Vähäkangas Ulla-Leena Alppi Marjatta Mattsson 1592: Ensio Laine Seppo Toiviainen Aarne Koskinen 1593: Anna-Liisa Jokinen E..J. Tennilä Kati Peltola 1594: Terho Pursiainen M.-L. Salminen Pauli Uitto 1595: Arvo Kemppainen Mikko Kuoppa Helvi Niskanen 1596: Matti Järvenpää Aulis Juvela Lauha Männistö 1597: 30 1981 vp. 1598: 1599: Lakialoite n:o 25 1600: 1601: 1602: 1603: 1604: Fred ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttamisesta 1605: 1606: 1607: Eduskunnalle 1608: 1609: Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön- Tätä on pidettävä taysm kohtuuttomana, kun 1610: kaupoista on suoritettava leimaveroa, jonka otetaan huomioon, että osakeyhtiömuotoisten 1611: määrä riippuu myydyn kiinteistön arvosta. Ve- asuntojen hankinnasta menee vain 1,2 prosen- 1612: ro on neljä prosenttia, kun omaisuuden arvo tin suuruinen leimavero. 1613: on enintään 30 000 markkaa, 5 prosenttia, Mielestämme yhteiskunnan ei pitäisi tällä 1614: kun omaisuuden arvo on yli 30 000 markkaa tavoin syrjiä omakotiasukkaita. 1615: mutta alle 100 000 markkaa, ja 6 prosenttia, Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 1616: kun omaisuuden arvo on yli 100 000 markkaa. 1617: Käytännössä lähes kaikista omakotikaupoista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1618: joudutaan maksamaan 6 prosentin leimavero. lakiehdotuksen: 1619: 1620: 1621: 1622: Laki 1623: leimaverolain 16 §:n muuttamisesta 1624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero- 1625: lain (662/43) 16 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 anne- 1626: tussa laissa ( 851/80), näin kuuluvaksi: 1627: 1628: 16 § 1629: 1,2 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli 1630: Vero on: 50 000 markkaa. 1631: 0,5 prosenttia, kun omaisuuden arvo on 1632: enintään 10 000 markkaa, 1633: 1 prosentti, kun omaisuuden arvo on yli Tämä laki tulee voimaan päivänä 1634: 10 000 markkaa mutta ei yli 50 000 markkaa, kuuta 198 . 1635: ja 1636: 1637: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 1638: 1639: Jorma Fred Erkki Korhonen 1640: 1981 vp. 31 1641: 1642: Lakialoite n:o 26 1643: 1644: 1645: 1646: 1647: Helminen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 1648: § :n muuttamisesta 1649: 1650: 1651: Eduskunnalle 1652: 1653: Päivärahan ja muiden matkakustannusten rännyt työntekijän työn suorittamista varten 1654: korvausten verovapaudesta säädetään nykyisin tilapäisesti matkustamaan erityiseen työnteke- 1655: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n: 1 momen· mispaikkaan. Myös kutsua suorittamaan mää- 1656: tin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Veronalai- rätty työ, tehtävä tai luottamustoimi voidaan 1657: seksi tuloksi ei katsota, sen mukaan kuin ve- pitää määräyksenä. Oikeuskäytännön mukaan 1658: rohallitus vuosittain tarkemmin määrää, työn- työnantajan määräystä ei sitä vastoin voida 1659: antajan määräyksestä tehdystä virka- tai työ- katsoa esimerkiksi silloin, kun työvoimaviran- 1660: matkasta saatua matkustamiskustannusten kor- omainen on osoittanut työntekijän toiselle paik- 1661: vausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu- kakunnalle työhön tai verovelvollinen on työn- 1662: miskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä antajan toimesta otettu työhön tiettyyn toi- 1663: hyvityksenä suoritettua matkakustannusten kor- sella paikkakunnalla olevaan työkohteeseen. 1664: vausta eikä ulkomaille työnantajan määräyk- Käytännössä esiintyy jatkuvasti runsaasti 1665: sestä tehdystä virka- tai työmatkasta saatua epäselviä tapauksia, joissa veroviranomaiset 1666: vastaavaa korvausta. Työnantajan määräykses· vastoin asianomaisten henkilöiden käsitystä kat- 1667: tä riippumatta katsotaan kuitenkin aloilla, joil- sovat matkan tehdyksi ilman työnantajan mää- 1668: la erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus- räystä eivätkä siten hyväksy esimerkiksi päi- 1669: omaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudu- värahoja verovapaiksi. Monissa tapauksissa kan- 1670: taan usein vaihtamaan, päivittäistä asunnon ja salaiset joutuvat valittamaan asiasta aina kor- 1671: erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista keimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Verotus- 1672: saadusta korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain käytäntö vaihtelee myöskin eri osissa maata, 1673: matkustamiskustannuksista saatu korvaus. joten kansalaiset eivät ole kaikki samanarvoi- 1674: Työnantajan määräyksestä tehdystä työmat- sia lain edessä tässä suhteessa. Nykyistä tilan- 1675: kasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, netta ei voidakaan pitää tyydyttävänä, vaan 1676: joista verovelvollinen ei ole saanut työnan- ongelma tulisi poistaa lainsäädäntöteitse. Par- 1677: tajalta korvausta, samoin kuin ilman työnan· haiten se kävisi lisäämällä tulo- ja varallisuus- 1678: tajan määräystä tehdystä työmatkasta aiheu· verolain 22 § :n 2 momenttiin säännös, jonka 1679: tuneet ylimääräiset kustannukset ovat vero- mukaan virka- tai työmatka katsotaan teh- 1680: tuksessa vähennyskelpoisia tulo- ja varallisuus- dyksi työnantajan määräyksestä, jolleivät vero- 1681: verolain tulonhankkimiskustannusten vähentä· viranomaiset voi muuta näyttää. 1682: mistä koskevien säännösten nojalla. Työmatka Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1683: voidaan nykyisen oikeuskäytännön mukaan kat· 1684: soa työnantajan määräyksestä tehdyksi, jos että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1685: työnantaja on työkomennuksella, määräyksellä, lakiehdotuksen: 1686: työalueen määrittelyllä tai muulla tavalla mää- 1687: 32 Lakialoite n:o 26 1688: 1689: 1690: 1691: Laki 1692: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta 1693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- 1694: ja varallisuusverolain 22 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1695: 1971' ännetussa laissa (510/77), näin kuuluvaksi: 1696: 1697: 22 § nus:ten korvausta 'suorittaa, verohallituksen tu- 1698: lee edellä tarkoitettujen matkakustannusten 1699: Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu. korvausten perusteita ja määriä vahvistaessaan 1700: virka- tai työmatka katsotaan aina, ellei muuta ottaa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehto- 1701: näytetä, tehdyksi työnantajan määräyksestä. sopimuksissa olevat ·työ- tai virkamatkasta suo- 1702: Ver()sta vapaaksi katsottavien matkakustannus- ritettavaa matkakustannusten korvausta koske- 1703: ten korvausten perusteet ja määrät tulee ve- v'llit määräykset. 1704: rohallituksen vahvistaa valtion kulloinkin suo- 1705: rittamia matkakustannusten korvauksia vastaa- 1706: viksi, 'kuitenkin niin, että mikäli edustavim- 1707: miksi katsottavien valtakunnallisten työ- tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 1708: virkaehtosopimuksien mukaan suoritetaan mat- kuuta 198 . 1709: kakustannusten korvausta olennaisesti muulla Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 1710: perusteella kuin valtio kulloilnkin matkakustan- vuodelta 1981 toimitettavaan verotukseen. 1711: 1712: 1713: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 1714: 1715: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala 1716: Juhani Surakka Mauno Forsman Juhani Raudasoja 1717: Risto Tuominen Peter Muurman Jouko Skinnari 1718: Tarja Halonen Kaj Bärlund Pirjo Ala-Kapee 1719: Liisa Jaakonsaari Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila 1720: Eino Grönholm Helge Siren 1721: 1981 vp. 33 1722: 1723: Lakialoite n:o 27 1724: 1725: 1726: 1727: 1728: P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain .36 1729: §:n muuttamisesta 1730: 1731: 1732: Eduskunnalle 1733: 1734: Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 mo- jossa invalidisoituneella henkilöllä ei ole lain- 1735: mentin 5 kohdan mukaan suurimman osan kaan henkilökohtaista verotettavaa tuloa, ei ole 1736: verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa kun- mahdollista tehdä lainkaan invalidivähennystä. 1737: nallisverotuksessa vähentää invalidivähennykse- Näin ollen tällainen perhe joutuu maksamaan 1738: nä 100 prosentin invaliditeettitapauksessa usein huomattavastikin enemmän veroa kuin 1739: vuonna 1981 2 600 markkaa, tai jos prosentti- perhe, jossa molemmat puolisot ansaitsevat. 1740: määrä on pienempi mutta kuitenkin vähintään Mielestämme ongelman poistamiseksi olisi 1741: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittaman osuu- tulo- ja varallisuusverolain 36 §: ää muutettava 1742: den 2 600 markasta. Invalidivähennys hyödyt- siten, että tapauksissa, joissa invalidisoituneella 1743: tää kuitenkin eri perheitä eri tavoin riippuen henkilöllä ei ole verotettavaa tuloa, invalidi- 1744: siitä, onko verotettavaa tuloa molemmilla avio- vähennyksen voisi tehdä hänen puolisonsa. 1745: puolisoilla vai ainoastaan terveellä aviopuoli- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 1746: solla. Mielestämme on huomattava epäkohta, 1747: että kunnallisverotuksen invalidivähennys on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1748: siinä mielessä henkilökohtainen, että perheessä, lakiehdotuksen: 1749: 1750: 1751: Laki 1752: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta 1753: Eduskunnan päätöksen mukaisesrti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 1754: varallisuusverolain ( 1043/74) 36 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 1755: 1756: 36 § Tämä laki tulee voimaan patvana 1757: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 1758: Mikäli 1 momentin 5 kohdassa mainitulla kerran vuodelta 198 suoritettavaan verotuk- 1759: verovelvollisella ei ole ollut verovuonna ve- seen. 1760: rotettavaa tuloa, niin verovelvollisen puoli- 1761: salia on oikeus tehdä 5 kohdassa tarkoitettu 1762: invalidivähennys. 1763: 1764: 1765: 1766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 1767: 1768: Pekka Jokinen Aila Jokinen Arto Lampinen 1769: Matti Pelttari Timo Ihamäki Esko J. Koppanen 1770: Eero Lattula Eeva Kauppi Tauno Valo 1771: Ritva Laurila Saara Mikkola Elsi Hetemäki-Olander 1772: Mauri Miettinen Juuso Häikiö 1773: 1774: 5 088100096K 1775: 34 1981 vp. 1776: 1777: Lakialoite n:o 28 1778: 1779: 1780: 1781: 1782: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi virvoitusjuomaveros:ta annetun 1783: lain muuttamisesta 1784: 1785: 1786: Eduskunnalle 1787: 1788: Viime vuoden lopulla muutettiin virvoitus- hulitralta. Kun liikevaihtovero lasketaan tuot- 1789: juomaverosta annettua lakia siten, että myös teen myyntihinnan perusteella, joudutaan täs- 1790: ns. tuoremehujuomista ryhdyttiin perimään vir- sä tapauksessa maksamaan liikevaihtoveroa 1791: voitusjuomaveroa. Lainmuutoksella pyritti1n myös valmisteveron osalta. Erään kotimaisista 1792: hillitsemään ulkomailta tuoduista raaka-aineis- raaka-aineista mehuja valmistavan yrityksen il- 1793: ta, lähinnä citrushedelmien mehusta, valmis- moituksen mukaan raakamehujen hinnat ovat 1794: tettujen mehujuomien kulutusta. Laki on joh- kohonneet 2,33 markkaa kilolta yksinomaan 1795: tanut kuitenkin päinvastaiseen tarkoitukseen. verojen korotuksen vuoksi. 1796: Sen seurauksena kotimaiset raakamehut ovat Virvoitusjuomaveron perimistä runsaasti vita- 1797: kallistuneet huomattavasti enemmän kuin ul- miinia sisältävistä tuovemehuista ja niistä val- 1798: komaisista raaka-aineista valmistetut mehujuo- mi:stetuista juomista ei voida pitää hyväksyttä- 1799: mat. vänä. Tätä mieltä olivat lakia säädettäessä val- 1800: Virvoitusjuomaverolain 5 § :n mukaan juo- tiovarainvaliokunnassa kuullut asiantuntijat, jot- 1801: mien valmistukseen käytettävistä nestemäisis- ka puolustivat tuoremehujen verovapautta ni- 1802: tä tuotteista kannetaan perusveroa niistä saa- menomaan terveydellisillä näkökohdilla. 1803: tavan juomamäärän perusteella. Näin ollen raa- Edellä sanotun perust:eella ehdotamme, 1804: kamehusta, jonka sekoitussuhde on 1 osa me- 1805: hua ja 4 osaa vettä, kannetaan valmisteveroa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1806: 5 mehulitran perusteella 2 markkaa raakame- lakiehdotuksen: 1807: 1808: 1809: 1810: Laki 1811: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta 1812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta 1813: 1979 annetun lain ( 870/79) liitteenä oleva vero taulukko, sellaisena kuin se on 19 päivänä 1814: joulukuuta 1980 virvoitusjuomaverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetussa lais- 1815: sa (914/80), näin kuuluvaksi: 1816: 1817: 1818: Liite 1819: VEROTAULUKKO 1820: 1821: 1822: Tulli- Tuote- 1823: tariffin Tuote Perusvero 1824: nimike ryhmä mk 1825: 1826: 1827: 20.07:stä Hedelmämehut (myös viinirypälemehu) ja kasvismehut; käymättömät ja 1828: alkoholia sisältämättömät, myös sokerilisäyksin, eivät kuitenkaan mehut, 1829: joiden sokeripitoisuus on enemmän kuin 20 prosenttia ............. . 1. verovapaa 1830: Lakialoite n:o 28 35 1831: 1832: 1833: Tulli- Tuote- Perusvero 1834: tariffin Tuote 1835: nimike 1836: ryhmä mk 1837: 1838: 1839: 21.07:stä Alkoholia sisältämättömät tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitus- 1840: juomien valmistukseen: 1841: - kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset ......................... . 2. 5,00/kg 1842: - puolukasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpalosta, karviaismarjasta 1843: tai pihlajanmarjasta tehdyt tuotteet ................•............... .3. verovapaa 1844: -muut: 1845: - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 4. 0,55/1 1846: --muut ..................................................... . 5. 0,40/1 1847: 22.01:stä Kivennäisvesi ja hiilihappoinen vesi ................................. . 6. 0,20/1 1848: 22.02:sta Limonaati, maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi sekä muut alko- 1849: holittomat juomat (eivät kuitenkaan maitoa tai maitorasvaa sisältävät 1850: tuotteet): 1851: - puolukasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpalosta, karviaismarjasta 1852: tai pihlajanmarjasta tehdyt tuoremehujuomat, nektarit ja mehujuomat .. 7. verovapaa 1853: - limonaati ja maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi: 1854: - - lisättyä sokeria sisältävät ..................................... . 8. 0,55/1 1855: --muut ..................................................... . 9. 0,40/1 1856: -muut: 1857: - - lisättyä sokeria sisältävät ..................................... . 10. 0,55/1 1858: --muut ..................................................... . 11. 0,40/1 1859: 22.03:sta Mallasjuomat: 1860: - I veroluokan olut ............................................. . 12. 0,15/1 1861: .38.19:stä Juomien valmistukseen soveltuvat kivennäissuolaliuokset ............. . 13. 0,20/1 1862: 1863: 1864: 1865: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 198 . 1866: 1867: 1868: 1869: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 1870: 1871: Antero Juntumaa Jorma Fred Olavi Ronkainen 1872: Sauli Hautala Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto 1873: Asser Stenbäck Erkki Korhonen Impi Muroms 1874: 36 1981 vp. 1875: 1876: Lakialoite n:o 29 1877: 1878: 1879: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n 1880: muuttamisesta 1881: 1882: Eduskunnalle 1883: 1884: Yhä selkeämmin on käynyt ilmi, etteivät kunnallisverotuksessa kunkin verolautakunnan 1885: käytössä olevat tulonsiirtojärjestelyt ole riit- harkittavissa. Tästä johtuu se epäkohta, että 1886: tävästi kyenneet ottamaan huomioon erityyp- joissakin kunnissa mainitut kulut on hyväksytty 1887: pisten kotitalouksien reaalista elämäntilannetta. TVL:n 31 §:n kulloinkin sisältämän maksimin 1888: Kuitenkin vallitseva elämäntilanne on kriteeri, mukaisina vähennyskelpoiseksi eräksi, joissakin 1889: jonka mukaan kotitalouksille suunnattavaa yh- kunnissa maksimia aiempina ja joissakin kun- 1890: teiskunnallista tukea olisi harkittava ja jaettava. nissa niitä ei ole lainkaan otettu vähennyksinä 1891: Tähän periaatteeseen on voitava yhdistää myös huomioon. Tällainen erilaisuus on synnyttänyt 1892: tasapuolisuuden vaatimus siten, että eri puo- oikeutettua hämmennystä ja katkeruuttakin 1893: lilla maata vallitsisi elämäntilanteeseen suhteu- perheissä, joiden elämäntilannetta ja samalla to- 1894: tetun tuen osalta sama käytäntö. dellista veronmaksukykyä hallitsevat voimak- 1895: Vamman tai sairauden vuoksi erityistä huo- kaasti ne henkiset ja taloudelliset vaatimukset, 1896: lenpitoa tai hoitoa tarvitsevan lapsen aiheut- jotka vammaisen tai sairaan lapsen eri:tyishoito 1897: tamat erityiskulut on otettu eri puolilla maata tuo tullessaan. 1898: eri tavoin vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1899: Niiden vähennyskelpoisuus perustuu TVL:n nioittavasti, 1900: 31 §:n säännöksiin veronmaksukyvyn alenemi- 1901: sesta, mutta vammaisen tai sairaan lapsen eri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1902: tyisestä huolehtimisesta koituneiden kulujen lakiehdotuksen: 1903: verovähennyskelpoisuus on sekä valtion- että 1904: 1905: Laki 1906: tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n muuttamisesta 1907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 1908: varallisuusverolain ( 1043/74) 31 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 1909: 31 § liselle kohtuullinen, enintään kuitenkin 1 mo- 1910: mentissa tarkoitetun suuruinen vähennys. 1911: Milloin verovelvollinen on verovuonna vä- 1912: littömässä huollossaan elättänyt lastaan, otto- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1913: lastaan tai puolisonsa lasta, joka vamman tai kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 1914: sairauden vuoksi tarvitsee jatkuvasti erityistä kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero- 1915: huolenpitoa tai hoitoa, myönnetään verovelvol- tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen 1916: ensinnä päättyy. 1917: 1918: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 1919: Tellervo Koivisto Kaisa Raatikainen Sakari Knuuttila 1920: Seppo Toiviainen Jermu Laine Ulla Järvilehto 1921: Mikko Kuoppa Risto Tuominen Terhi Nieminen-Mäkynen 1922: Helge Siren Liisa Jaakonsaari Anneli Kivitie 1923: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Eino Loikkanen 1924: Lea Savolainen Paula Eenilä Ulla-Leena Alppi 1925: Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee 1926: 1981 vp. 37 1927: 1928: Lakialoite n:o 30 1929: 1930: 1931: Koppanen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 1932: muuttamisesta 1933: 1934: Eduskunnalle 1935: 1936: Tapauksissa, joissa verovelvollisten, kuului- velvolliselta korkoa hänen laiminlyömästään 1937: vatpa he mihin verovelvollisten ryhmään ta- verosta aluksi 18 prosenttia, mutta itse maksaa 1938: hansa, verotus suoritetaan virheellisesti, on silloin, kun verovalituspäätös on verovelvolli- 1939: verovelvollisen valitettava häntä kohdanneen selle myönteinen, vain enintään 8 prosenttia 1940: epäoikeudenmukaisuuden johdosta. Tällöin hän korkoa. 1941: kuitenkin joutuu välittömästi suorittamaan hä- Mm. edellä mainitun epäkohdan korjaami- 1942: nelle virheellisen verotuksen toimittamisen joh- seksi on tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:ssä 1943: dosta maksettavaksi määrätyn veron. Verovali- oleva osinkotulovähennys muutettu omaisuus- 1944: tuksen käsittely lääninoikeudessa ja korkeim- tulovähennykseksi, johon sisältyvät myös veron- 1945: massa hallinto-oikeudessa saattaa pahimmissa palautusten korot. Verotuksen selvyyttä ajatel- 1946: tapauksissa kestää viisikin vuotta. Jos verovel- len veronpalautuksen korkoa koskeva vähennys 1947: vollisen valitus hyväksytään, määrätään verotus hukkuu kuitenkin lain nykyisessä sanamuodossa 1948: toimitettavaksi uudelleen ja liikaa maksettu muusta omaisuustulosta suoritettavan vähennyk- 1949: vero korkoineen verovelvolliselle palautetta· sen joukkoon. Kaikkein johdonmukaisinta olisi 1950: vaksi. Tässä vaiheessa kuitenkin palautettavalle mielestäni sijoittaa veronpalautu·klselle makset- 1951: summalle maksettava korko on verovelvollisen tava korko tulo- ja varallisuusverolain 22 §:ssä 1952: sen vuoden veronalaista tuloa, jolloin se mak- mainittujen verosta vapaiden erien joukkoon 1953: setaan. Tällöin saattaa käydä, että hän vero- uudeksi 1 momentin 26 kohdaksi. Tätä uutta 1954: progression johdosta joutuu maksamaan veroa TVL:n säännöstä sovellettaisiin myös elinkeino- 1955: saamastaan korosta jopa yli 50 prosenttia. rtulon verottamisesta annetun lain sekä maatila- 1956: Mielestäni tilanne, jossa väärin suoritetun talouden tuloverolain mukaan verotettaviin ve- 1957: verotuksen johdosta vuosien jälkeen maksetta- rovelvollisiin, koska kyseessä on henkilökohtai- 1958: vaa korkoa - kun lisäksi korkokanta on vain nen suoritus. 1959: 6 tai 8 prosenttia - erikseen verotetaan sen Edellä esittämäni perusteella ehdotan, 1960: verovuoden tulona, jolloin verovelvollisen omat 1961: rahat ainoastaan palautetaan, ei voi olla kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1962: salaisten oikeustajun mukainen. Tilannetta kär- lakiehdotuksen: 1963: jistää vielä se seikka, että valtio perii vero- 1964: 1965: Laki 1966: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta 1967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 1968: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 26 kohta: 1969: 1970: 22 § Tämä laki tulee voimaan patvanä 1971: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 1972: kerran siltä verovuodelta toimitettavaan vero- 1973: 26) veronpalautukselle maksettavaksi mää- tukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen 1974: rättyä korkoa, ensinnä päättyy. 1975: 1976: 1977: 1978: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 1979: 1980: Esko J. Koppanen 1981: 38 1981 vp. 1982: 1983: Lakialoite n:o .31 1984: 1985: 1986: 1987: 1988: Korhonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1989: muuttamisesta 1990: 1991: 1992: Eduskunnalle 1993: 1994: Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 6 kohdan vuosina on sairausvakuutusjärjestelmän etui- 1995: mukaan verovelvollinen voi vähentää kokonais- suuksia kuitenkin jatkuvasti huononnettu. Po- 1996: tulostaan omia ja perheenjäsentensä sairausku- tilaan omavastuuosuutta on korotettu ja mm. 1997: luja enintään 800 markkaa, tai, milloin kysy- erikoislääkärin palkkioista palautettava määrä 1998: myksessä ovat puolisot, yhteensä enintään on vain pieni osa todellisuudessa maksettavaksi 1999: 1 600 markkaa. Määrää korotetaan lisäksi 200 jäävästä lääkärinpalkkiosta. Tämä johtuu siitä, 2000: markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kas- että sairausvakuutuspalautusten perustana ole- 2001: vattilapsesta, jota verovelvollinen on verovuon- vat lääkärinpalkkiotaksat ovat huomattavasti 2002: na elättänyt. jäljessä lääkärien perimistä todellisista palk- 2003: Sairauskulujen enimmäismäärän rajoittami- kioista. 2004: nen on kohtuutonta niitä verovelvollisia koh- Emme voi hyväksyä sitä, että yhteiskunta 2005: taan, joilla on ollut huomattavasti sairausku- tällä tavoin jättää sairaat henkilöt yksin vas- 2006: luja verovuoden aikana. Tässä tapauksessa voi- taamaan sairaudestaan aiheutuneista kustannuk- 2007: daan tosin myöntää harkinnanvarainen veron- sista. Verovähennykseen oikeuttavien sairaus- 2008: maksukyvyn alentumisvähennys, mutta sen saa- kulujen enimmäismäärä tulisikin poistaa. 2009: minen on epävarmaa, eivätkä kaikki verovel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 2010: volliset osaa sitä edes hakea. nioittaen, 2011: Kun sairausvakuutusjärjestelmä luotiin, sen 2012: tarkoituksena oli pyrkiä tasaamaan sairaudesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2013: kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Viime lakiehdotuksen: 2014: 2015: Laki 2016: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta 2017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2018: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 2019: 1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi: 2020: 2021: 29 § Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 2022: Verovelvollisella on oikeus vähentää: vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa. 2023: 2024: 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut. 2025: 2026: 2027: 2028: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 2029: 2030: Erkki Korhonen Jorma Fred Impi Muroma 2031: Esko Almgren Asser Stenbäck Ulla Järvilehto 2032: Väinö Rautiainen Sauli Hautala Olavi Ronkainen 2033: Antero Juntumaa 2034: 1981 vp. 39 2035: 2036: Lakialoite n:o 32 2037: 2038: 2039: 2040: 2041: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kaivoslain 2 §:n muuttami- 2042: sesta 2043: 2044: 2045: Eduskunnalle 2046: 2047: Kaivoslain 2 §: ssä on määritelty ne maan- Tornion kaupungin alueella ja kaupungin 2048: kamaran ainekset, joita pidetään kaivoskivennäi- omistamalla maalla sijaitsee teollisesti hyödyn- 2049: sinä. Tämän luettelon mukaisiin aineksiin koh- nettävissä oleva fylliittiesiintymä. Toistaiseksi 2050: distuvat kaivoslain mukaiset oikeudet, mm. val- fylliitin ottamisen korkea hinta on estänyt esiin- 2051: tausoikeus, joka mahdollistaa esiintymän hyö- tymän hyödyntämisen. Mikäli fylliitti sisällytet- 2052: dyntämisen huomattavasti edullisemmin kuin täisiin kaivoslain 2 § :n luetteloon, mahdollis- 2053: jos ainesten käyttämistä haluava joutuisi ilman taisi se työpaikkojen luomisen Lappiin teollises- 2054: kaivoslain mukaisia oikeuksia neuvottelemaan sa fylliitin otossa. 2055: maanomistajan kanssa ainesten ottamisesta. Niinpä ehdotammekin, 2056: Nykyisessä muodossaan luettelo ei sisällä fyl- 2057: liittiä, joka on kuitenkin rinnastettavissa useisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2058: muihin luettelossa esiintyviin kivennäisiin. Fyl- lakiehdotuksen: 2059: liittiä käytetään siroteteollisuudessa kattohuovan 2060: valmistukseen sekä rakennuskivenä liuskeena ja 2061: rakennnslevynä. 2062: 2063: 2064: Laki 2065: kaivoslain 2 §:n muuttamisesta 2066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1965 annetun kaivoslain 2067: (503/65) 2 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi: 2068: 2069: 2 § maasälpä, nefeliini, leusiitti, skapoliitti, apatiitti, 2070: K a i v o s k i v e n n ä i s i ä ovat tämän lain baryytti, kalkkisälpä, dolomiitti, magnesiitti, 2071: mukaan: fluorisälpä ja kryoliitti; 2072: 2073: 2) grafiitti, timantti, korundi, kvartsi, bok- 2074: siitti, oliviini, kyaniitti, andalusiitti, sillimaniitti, 2075: granaatti, wollastoniitti, asbesti, talkki, fylliitti, Tämä laki tulee voimaan päivänä 2076: pyrofylliitti, muskoviitti, vermikuliitti, kaoliini, kuuta 198 . 2077: 2078: 2079: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981 2080: 2081: Niilo Koskenniemi E.-J. Tennilä Helvi Niskanen 2082: Mikko Ekorre J. Vähäkangas Lauha Männistö 2083: Arvo Kemppainen Jarmo Wahlström Aimo Ajo 2084: 40 1981 vp. 2085: 2086: Lakialoite n:o .3.3 2087: 2088: 2089: 2090: 2091: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 2092: muuttamisesta 2093: 2094: 2095: Eduskunnalle 2096: 2097: Viime vuosina harjoitetut veropoliittiset toi- sa tehtäviä vähennyksiä ja luomalla uusia vä- 2098: menpiteet eivät ole suosineet pienituloisia kan- hennysmahdollisuuksia. Tämän vuoksi on oikeu- 2099: salaisia. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat denmukaista kiireellisesti korjata pienten eläk- 2100: olleet pienituloiset eläkkeensaajat. Erityisen vai- keiden saajiin kohdistuvat verotukselliset epä- 2101: keaan asemaan ovat jääneet pientä, ansioihin oikeudenmukaisuudet. 2102: suhteutettua eläkettä saavat, koska kunnallis- Aiheellista on korottaa verotuksessa myön- 2103: verotuksessa heihin kohdistuvaa perusvähen- nettävä vanhuusvähennys ainakin kolminkertai- 2104: nystä ei ole korotettu rahanarvon alenemista seksi. Kunnallisverotuksessa olisi perusvähennys 2105: vastaavalla tavalla. Samoin on tulo- ja varalli- nostettava 6 000 markkaan ja että se alenevan 2106: suusverotuksessa myönnettävä vanhuusvähennys asteikon mukaan päättyisi 12 000 markan mää- 2107: pidetty 1 000 markan suuruisena jo lähes kaksi rässä. 2108: vuosikymmentä. Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun- 2109: Viime vuosien aikana on sen sijaan eräille nioittaen, 2110: erillisryhmille, jotka ovat paremmissa asemissa 2111: kuin pienituloiset eläkkeensaajat, myönnetty ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2112: ronkevennyksiä valtion tuloveroasteikkoihin teh- lakiehdotuksen: 2113: dyillä muutoksilla sekä korottamalla verotukses- 2114: 2115: 2116: 2117: Laki 2118: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 2119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja 2120: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 1 kohta, 37 §ja 57 §:n 1 momentin 3 2121: kohta, 2122: niistä 37 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80), 2123: näin kuuluviksi: 2124: 2125: 36 § siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun 2126: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- tulon määrä, tai jos tulo on 6 000 markkaa suu- 2127: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: rempi, 6 000 markkaa vähennettynä yhdellä 2128: 1 ) 3 000 markkaa, milloin hän ennen vero- prosentilla jokaisesta täydestä 60 markan mää- 2129: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- rästä, jolla tulo ylittää 6 000 markan määrän 2130: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), (perusvähennys). 2131: 57 § 2132: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman 2133: 37 § osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- 2134: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- verosta vähennetään: 2135: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- 2136: keen ei ole 6 000 markan määrää suurempi, on 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 2137: Lakialoite n:o 33 41 2138: 2139: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran 2140: 300 markkaa, verovuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa. 2141: 2142: 2143: 2144: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 2145: 2146: Pentti Lahti-Nuuttila Kaarina Suonio Eino Loikkanen 2147: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Pirjo Ala-Kapee 2148: Matti Luttinen Pirkko Valtonen Jouko Skinnari 2149: Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari Arvo Salo 2150: Jermu Laine Lea Savolainen Helge Siren 2151: Pekka Starast Hannu Tapiola Eino Grönholm 2152: Matti Puhakka Saara-Maria Paakkinen Tellervo Koivisto 2153: Ulla-Leena Alppi Aimo Ajo Paula Eenilä 2154: 2155: 2156: 2157: 2158: 6 088100096K 2159: 42 1981 vp. 2160: 2161: Lakialoite n:o 34 2162: 2163: 2164: 2165: 2166: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto-- ja moottoripyöräverosta 2167: annetun lain 7 § :n muuttamisesta 2168: 2169: 2170: Eduskunnalle 2171: 2172: Kaikki mahdollinen olisi maassamme tehtävä Ammattiautoilijoiden autovero olisi kokonaan 2173: ammattiautoilijoiden kustannusten alentamisek- poistettava. 2174: si auton tarvitsijoiden etujen mukaisesti. Kun Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 2175: ammattiautoilijoiden taksat ovat kohtuulliset, taen, 2176: niin se ohjaa autojen käyttöä kansantaloudelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2177: sesti edullisimpaan suuntaan. lakiehdotuksen: 2178: 2179: 2180: 2181: Laki 2182: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta 2183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pa1vana 2184: marraskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu- 2185: kuuta 1980 annetussa laissa ( 849/80), näin kuuluvaksi: 2186: 2187: 7 § piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa 2188: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on suoritetun autoveron määrän. Palautusta on 2189: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- uhalla, että oikeus sen saamiseen on menetetty, 2190: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun ha- 2191: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton kija on merkitty autorekisteriin auton omista- 2192: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä jaksi. 2193: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, 2194: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui- 2195: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton Tämä 'laki tulee voimaan päivänä 2196: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin kuuta 198 . 2197: 2198: 2199: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 2200: 2201: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti 2202: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo 2203: 1981 vp. 43 2204: 2205: Lakialoite n: o 3.5 2206: 2207: 2208: 2209: 2210: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden var- 2211: muusvarastointimaksusta annetun lain 3 §: n väliaikaisesta 2212: muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 2213: 2214: 2215: Eduskunnalle 2216: 2217: Nykyisessä tilanteessa olisi tehtävä kaikki Varmuusvarastointimaksu olisi siis ainakin tois- 2218: mahdollinen nestemäisten polttoaineiden kulut- taiseksi kumottava kokonaan. 2219: tajahintojen alentamiseksi. Tästä syystä SMP Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 2220: katsoo, että varmuusvarastointimaksun perimi- taen, 2221: nen nestemäisiltä polttoaineilta on virhe, koska 2222: jo aikaisemmin kerättyjä tällaisia maksuja on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2223: kymmeniä miljoonia markkoja käyttämättä. lakiehdotuksen: 2224: 2225: 2226: 2227: Laki 2228: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta 2229: muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 2230: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoin- 2231: timaksusta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 19 päivänä joulukuuta 1980 2232: annetun lain ( 860/80) 3 § näin kuuluvaksi: 2233: 2234: 3 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 2235: Nestemäisiltä polttoaineilta ei peritä var- kuuta 198 . 2236: muusvarastointimaksua. 2237: 2238: 2239: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 2240: 2241: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti 2242: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo 2243: 44 1981 vp. 2244: 2245: Lakialoite n:o 36 2246: 2247: 2248: 2249: 2250: Linna ym.: Ehdotus laiksi talletusten veronhuojennuslakien 2251: muuttamisesta 2252: 2253: 2254: Eduskunnalle 2255: 2256: Korkein hallinto-oikeus on marraskuun 27 Talletusten veronhuojennuslakien puheena 2257: päivänä 1980 antanut ennakkopäätökset talle- olevat säännökset ovat olleet vaikeaselkoisia, 2258: tusten veronhuojennuslakien tulkinnasta säästö- eivätkä säännösten soveltamista koskeneet vero- 2259: kassatallettajien ns. ylikorkoasiassa. velvollisille tarkoitetut ohjeet ole olleet riittä- 2260: Näissä päätöksissä korkein hallinto-oikeus vän yksityiskohtaisia. Yhdessäkään talletusten 2261: katsoi, että asianomaisten tallettajien saarnat veronhuojennuslaissa ei ole yksiselitteisesti ja 2262: rahalaitosten neuvottelukunnan korkosuosituk- selvästi määritelty verovapaita tilejä koskevia 2263: sen ylittävät korot ovat veronalaista tuloa korkorajoja. Tästä johtuen suuri osa talletta- 2264: koko määrältään, eikä tällöin normaaliakaan jista ei ole varoja tallettaessaan mieltänyt tal- 2265: korkoa voida käsitellä verosta vapaana tulona. letusten ja pääomien veronalaisuutta, vaan he 2266: Päätöksien mukaan veronalaisuutta ei muuta ovat toimineet hyvässä uskossa. 2267: se, että tallettaja on otaksunut talletuksien ja Esitetyn lain 3 momentin säännöksillä tur- 2268: niiden korkojen olevan verovapaita. vataan se, että säädettävä laki tulee niiden 2269: Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten jäl- hyväksi, jotka ovat toimineet vilpittömässä 2270: keen on voitu lopullisesti todeta talletusten mielessä. Esitetty laki ei ole tarkoitettu kos- 2271: veronhuojennuslakien nykyisellään olevan koh- kemaan niitä tallettajia, jotka ammattimaisina 2272: tuuttoman ankaria vilpittömässä mielessä toimi- rahanvälittäjinä tai heidän kauttaan ovat sijoit- 2273: neiden tallettajien osalta. Jälkiverotuksissa tal- taneet varoja säästökassoihin. 2274: lettajat ovat saattaneet menettää paitsi kaikki Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 2275: saamansa korot myös osan talletuspääomastaan. 2276: Tämän ja inflaation huomioon ottaen tallettajat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2277: ovat menettäneet valtaosan säästöjensä reaali- lakiehdotuksen: 2278: arvosta ja useasti joutuneet ylivoimaisen suu- 2279: riin taloudellisiin vaikeuksiin. 2280: 2281: 2282: 2283: 2284: Laki 2285: talletusten veronhuojennuslakien muuttamisesta 2286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä joulukuuta 1971, 19 päivänä joulu- 2287: kuuta 1975 ja 3 päivänä marraskuuta 1978 annettuun talletusten veronhuojennuslakiin (867/ 2288: 1971, 989/1975 ja 817/1978) kuhunkin uusi näin kuuluva 1 a §: 2289: 2290: 1a § kassaan tai osuuskuntalain 18 a §:ssä tarkoitet- 2291: Jos luonnollinen henkilö tai erillisenä vero- tuun lainausliikettä harjoittavaan osuuskuntaan, 2292: velvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä, on saanut talletuksestaan säästökassalta tai 2293: joka on tehnyt talletuksen osuuskunnan säästö- osuuskunnalta korkoa tai muuta hyvitystä yh- 2294: Lakialoite n:o 36 45 2295: 2296: teensä yli sen korkotason, jota kunakin kalen- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2297: terivuonna liikkeelle lasketuissa valtion viiden kuuta 198 ja sitä sovelletaan vuosilta 1973- 2298: vuoden obligaatiolainoissa on alimmillaan käy- 1975, 1976-1978 ja 1979 toimitettavissa val- 2299: tetty, ylimenevä osa korosta on hänen veron- tion- ja kunnallisverotuksissa. 2300: alaista tuloaan. Jos verovelvollista on säännönmukaisessa ve- 2301: Siltä osin kuin korko 1 momentin mukaan rotuksessa tai jälkiverotuksin verotettu koroista 2302: on veronalaista tuloa, verotuslain 77 §: ssä sää- ja varoista, jotka tämän lain 1 ja 2 a §:n mu- 2303: dettyä veronkorotusta ei ole vahvistettava. kaan eivät ole veronalaisia, suoritetaan hänen 2304: Edellä 1 ja 2 momentin säännöksiä ei so- pyynnöstään ja riippumatta siitä, onko verotus 2305: velleta ammattimaiseen rahanvälitykseen liitty- saanut lainvoiman, veronoikaisu siten, että ve- 2306: vään sijoitustoimintaan. rotus tulee vastaamaan sitä, mitä 1 ja 1 a §:ssä 2307: on säädetty. 2308: 2309: 2310: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 2311: 2312: Heimo Linna Hannu Tenhiälä Helvi Hyrynkangas 2313: Mikko Jokela Kalevi Mattila Sauli Hautala 2314: Orvokki Kangas Mikko Pesälä Paavo Vesterinen 2315: Lea Sutinen Helge Saarikoski Pentti Poutanen 2316: 46 1981 vp. 2317: 2318: Lakialoite n:o 37 2319: 2320: 2321: 2322: 2323: Mikkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 2324: muuttamisesta 2325: 2326: 2327: Eduskunnalle 2328: 2329: Yksityinen verovelvollinen voi vähentää ve- huomiota lasten henkiseen häiriintymiseen. 2330: ronalaisista tuloistaan eräitä tulo- ja varallisuus- Eräänä syynä siihen voidaan todeta lasten hoi- 2331: verolaissa määriteltyjä menoja. Kuitenkaan tä- tajien ja hoitopaikkojen runsas vaihtuvuus, 2332: hän menojen luetteloon ei sisälly sitä selvästi mikä aiheuttaa pienissä lapsissa turvattomuut- 2333: tulon hankkimiseen välttämätöntä palkkaa, jon- ta. Jotta vältettäisiin myöhemmin vaikeasti kor- 2334: ka verovelvollinen joutuu maksamaan hänen jattavia henkisiä vaurioita, tulisi käyttää nykyis- 2335: kotonaan hänen sijaisenaan lapsia hoitavalle tä tehokkaammin kaikki mahdollisuudet kasvat- 2336: henkilölle. taa tasapainoisia nuoria. 2337: Tämä epäkohta on ristiriidassa nyky-yhteis- Vuonna 1976 eduskunnassa hyväksytty koti- 2338: kunnan kansalaisille suomien mahdollisuuksien apulaislaki on käytäntöön soveltumaton sen 2339: kanssa. Lasten molemmilla vanhemmilla on takia, että siihen liittyvää kotiapulaisen palk- 2340: oikeus ja velvollisuuskin osallistua työelämään kaussuhdetta ei ole selvennetty tulo- ja varalli- 2341: heidän saamansa koulutuksen perusteella. Yh- suusverolaissa. Saattamalla kotiapulaisen palk- 2342: teiskunta toteuttaa laajaa lasten päivähoitoa ka- ja sosiaalikustannukset verovähennyskelpoi- 2343: päiväkodeissa ja perhepäivähoitopaikoissa. Tä- siksi voidaan kodissa tapahtuvilla hoitotehtävil- 2344: hän käytetään yhteisiä varoja vuosittain satoja lä työllistää nykyistä enemmän naisia ja nuoria. 2345: miljoonia. Yksi lasten päivähoidon vaihtoehto Kotien mahdollisuuksia työllistäjänä ei ole riit- 2346: eli lasten omassa kodissa tapahtuva, on vailla tävästi otettu huomioon, ja kotiapulaisen tär- 2347: yhteiskunnan tukea, jota olisi kotiapulaisen keä ammatti jää arvostamatta niin kauan kuin 2348: palkka- ja sosiaalikustannusten verovähennys- palkkasuhde verotuksessa on korjaamatta. 2349: kelpoisuus. Varsinkin useampilapsisiin perhei- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh- 2350: siin kotiapulaisen palkkaus on yhteiskunnalle dotamme, 2351: moninkertaisesti edullisempi hoitomuoto kuin 2352: päiväkotipaikkojen ylläpitäminen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2353: Viime aikoina on lisääntyvästi kiinnitetty lakiehdotuksen: 2354: 2355: 2356: 2357: Laki 2358: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta 2359: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2360: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 2361: 29 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin 2 momentti on 23 päivänä kesäkuuta 1977 anne- 2362: tussa laissa (510/77) ja 3 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 2363: sekä 2364: lisätään 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta seuraavasti: 2365: 2366: 29 § 7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu- 2367: Verovelvollisella on oikeus vähentää: laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta- 2368: vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. 2369: Lakialoite n:o 37 47 2370: 2371: Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä j 2372: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per- kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se 2373: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen, 2374: perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tar- 2375: verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus- koitettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja 2376: tannuksiksi katsettavien velkojen korot ja in- 7 kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten, että 2377: deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli- vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa 2378: son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs- 2379: vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo- tä kuin hänen Suomessa asumansa aika on koko 2380: lisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys ensi- verovuodesta. Kalenterikuukauden osa luetaan 2381: sijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansiotulo- tällöin yhdeksi kuukaudeksi. 2382: jen yhteismäärä on suurempi. Edellä mainitut 2383: vähennykset tehdään saman suuruisina valtion- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2384: ja kunnallisverotuksessa. kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 2385: Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko kerran vuodelta 198 suoritettavaan verotuk- 2386: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen seen. 2387: 2388: 2389: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 2390: 2391: Saara Mikkola Ritva Laurila Matti Pelttari 2392: Helena Pesola Juhani Laitinen Erkki Pystynen 2393: Timo Ihamäki Martti Ursin Heikki Järvenpää 2394: Aila Jokinen Toivo T. Pohjala Matti Viljanen 2395: Sinikka Karhuvaara Tauno Valo Olavi Nikkilä 2396: Anna-Kaarina Louvo Matti Hakala Antero Juntumaa 2397: Helge Saarikoski Pertti Salolainen Toivo Mäkynen 2398: Elsi Hetemäki-Olander Sauli Hautala Tuulikki Petäjäniemi 2399: Helvi Hyrynkangas 2400: 48 1981 vp. 2401: 2402: Lakialoite n:o 38 2403: 2404: 2405: 2406: 2407: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero- 2408: lain 26 §:n muuttamisesta 2409: 2410: 2411: Eduskunnalle 2412: 2413: Tulo- ja varallisuusverolain 2 luvun 25 §: ssä tuksella jopa suoraan kunnan toimesta palkkion 2414: todetaan yleisesti, että verovelvollisella on oi- maksun yhteydessä. Kunnallisen puoluemaksun 2415: keus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta maksamista on sinänsä pidettävä oikeana toi- 2416: tai säilyttämisestä johtuneet menot. Saman lu- menpiteenä. Se on omiaan luomaan mahdolli- 2417: vun 26 § :ssä tällaisiksi menoiksi katsotaan suuksia ja edistämään puolueiden kunnallista 2418: mm. valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta toimintaa. Luonteeltaan maksu on täysin ver- 2419: välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan- rattavissa valtiollisesta luottamustehtävästä 2420: nukset. Yleisesti tämän säädöksen on katsottu maksettuun puoluemaksuun. Yhtenäisen käytän- 2421: sisältävän myös luottamustehtävästä puolueelle nön aikaansaamiseksi sekä valtiollisten että 2422: maksetut ns. puoluemaksut. Vastaavanlaista kunnallisten luottamustehtävien hoidon osalta 2423: mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kunnallisten tulisi tulo- ja varallisuusverolakia tältä osin 2424: luottamustehtävien osalta. tarkistaa. 2425: Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 2426: puolueet perivät myös kunnallisten luottamus- nioittaen, 2427: tehtävien hoidosta maksetuista palkkioista tie- 2428: tyn suuruisen "puolueveron". Useissa kunnissa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2429: perintä tapahtuu luottamushenkilöitten valtuu- lakiehdotuksen: 2430: 2431: 2432: 2433: Laki 2434: tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n muuttamisesta 2435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2436: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi: 2437: 2438: 26 § Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2439: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 2440: muun ohessa: kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk- 2441: sessa. 2442: 7) valtiollisen ja kunnallisen luottamusteh- 2443: tävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet 2444: kohtuulliset kustannukset sen mukaan kuin 2445: verohallitus tarkemmin määrää. 2446: 2447: 2448: 2449: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 2450: 2451: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Jaakko Itälä 2452: 1981 vp. 49 2453: 2454: Lakialoite n:o 39 2455: 2456: 2457: 2458: 2459: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero- 2460: lain 27 §:n muuttamisesta 2461: 2462: 2463: Eduskunnalle 2464: 2465: Yhteiskunnan toimesta järjestetty lasten päi- kotitalouksissa tehtävä työ on otettava mukaan 2466: vähoito samoin kuin muukaan, esimerkiksi van- kansantulolaskelmiin sekä myönnettävä, että 2467: husten ja vammaisten, hoito ei ole vielä riittä- kotiapulaiselle maksettu palkka on tulon han- 2468: vää. Koska hoito on kuitenkin järjestettävä, kinnasta aiheutunut kulu. Välttämättömäksi ve- 2469: jää usein ainoaksi mahdollisuudeksi järjestää rovähennyksen tekee lisäksi se, että kotiapulai- 2470: hoito omassa kodissa palkkaamalla sinne koti- sen palkan säätäminen vähintään minimipalkan 2471: apulainen. Joissakin tapauksissa tämä on myös suuruiseksi aiheuttaa sen, että kotiapulaista on 2472: ainoa vaihtoehto esimerkiksi sairauden tms. mahdotonta taloudellisista syistä pitää. Nykyi- 2473: aiheuttamasta syystä. Nykyisen tulo- ja varal- nen tilanne on valitettavasti johtanut myös sii- 2474: lisuusverolain mukaan kotiapulaisen palkkaa ei hen, että kotiapulaisia pidetään "pimeästi". 2475: kuitenkaan katsota tulon hankkimisesta tai säi- Tämä ei kuitenkaan ole niin työnantajan kuin 2476: lyttämisestä johtuvaksi menoksi. Tällainen tul- työntekijänkään osalta toivottava tilanne. Ny- 2477: kinta on varsin outo. Joudutaanhan kotiapulai- kyinen käytäntö on myös omiaan vaarantamaan 2478: nen palkkaamaan pääsääntöisesti juuri sen koko kotitaloustyöntekijöiden ammattikunnan 2479: vuoksi, että pystytään itse käymään ansiotyös- olemassaolon. 2480: sä kodin ulkopuolella. Toisaalta vähennyskel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2481: poisuuden epääminen johtunee myös vanhasta nioittaen, 2482: käsityksestä, jonka mukaan perhe, koti ei ole 2483: sellainen tuottava yksikkö kuin esimerkiksi yri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2484: tys eikä siis näin ollen voi toimia työnantajana. lakiehdotuksen: 2485: Tällaisesta tulkinnasta on päästävä eroon ja 2486: 2487: 2488: Laki 2489: tulo- ja varallisuusverolain 27 §:n muuttamisesta 2490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2491: varallisuusverolain ( 1043/74) 27 § näin kuuluvaksi: 2492: 2493: 27 § Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2494: Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 2495: neina menoina ei saa vähentää verovelvollisen kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk- 2496: ja hänen perheensä elantokustannuksia, joita seen. 2497: on myös asunnon vuokra. 2498: 2499: 2500: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 2501: 2502: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä 2503: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas 2504: 7 088100096K 2505: 50 1981 vp. 2506: 2507: Lakialoite n:o 40 2508: 2509: 2510: 2511: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero- 2512: lain 33 §:n muuttamisesta 2513: 2514: Eduskunnalle 2515: 2516: Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 33 ten tekoon. Toisaalta myös, koska monet kan- 2517: §:n 6 kohdan mukaan valtionverotuksessa saa sainväliset avustukset Suomen osalta hoidetaan 2518: verovelvollinen vähentää vähintään 3 000 mar- lähes pääasiallisesti eri vapaaehtoisten yhteisö- 2519: kan ja enintään 100 000 markan suuruiset lah- jen ja yksityisten kansalaisten toimesta, on 2520: joitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen, sen varsin kohtuullista, että kansalaiset voivat vä- 2521: mukaan kuin asetuksella säädetään. Tulo- ja hentää lahjoittamansa määrän verotuksessa. On- 2522: varallisuusveroasetuksen ( 1056/74) 2 §:n 2 han tällainen lahjoitus katsottava myös osaksi 2523: momentin mukaan valtiovarainministeriö voi Suomen valtion avustustoimintaa kehitysmaille 2524: yhteisön, laitoksen tai säätiön hakemuksesta ja muille hätääkärsiville. 2525: päättää, että lahjoitukset, jotka määrättynä ai- Samassa yhteydessä on paikallaan tarkistaa 2526: kana niille annetaan sodasta kärsimään joutu- myös TVL:n määrittämää vähennyskelpoisen 2527: neiden avustamiseksi tai tiedettä tai taidetta lahjoituksen alarajaa. Yksityiselle kansalaiselle 2528: edistävään tarkoitukseen, lahjoittaja saa joko 3 000 markkaa on suuri summa kerralla lahjoi- 2529: osaksi tai kokonaan ja muutoin päätöksessä tettavaksi. Sen sijaan, jos lahjoituksen voi vä- 2530: mainituin ehdoin vähentää tulostaan. hentää verotuksessa, yksityinenkin voisi lah- 2531: Koska TVA:lla on "yleishyödyllinen tarkoi- joittaa hieman enemmän. Kohtuullinen summa 2532: tus" rajattu vain kahteen edellä mainittuun ko- olisi 500 markkaa. 2533: konaisuuteen, eivät esimerkiksi kansainväliseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 2534: kehitys- tai humanitaariseen apuun annetut lah- nioittaen, 2535: joitukset ole kuuluneet lain tarkoittaman vä- 2536: hennysoikeuden piiriin. Mikäli nämä lahjoituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2537: set olisivat vähennyskelpoisia verotuksessa, olisi lakiehdotuksen: 2538: sillä kieltämättä kannustava vaikutus lahjoitus- 2539: 2540: 2541: Laki 2542: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta 2543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2544: varallisuusverolain ( 1043/74) 33 §:n 1 momentin 6 kohta näin kuuluvaksi: 2545: 2546: 33 § muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen, sen 2547: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- mukaan kuin asetuksella säädetään. 2548: hentää lisäksi: 2549: 2550: Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2551: 6) vähintään 500 markan ja enmtaan kuuta 198 ja slta sovelletaan ensimmäisen 2552: 100 000 markan suuruiset lahjoitukset kansain- kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk- 2553: väliseen kehitys- tai humanitaariseen apuun tai seen. 2554: 2555: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 2556: 2557: Terhi Niemirien-Mäkynen Jaakko Itälä 2558: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas 2559: 1981 vp. 51 2560: 2561: Lakialoite n:o 41 2562: 2563: 2564: 2565: 2566: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero- 2567: lain 36 §:n muuttamisesta 2568: 2569: 2570: Eduskunnalle 2571: 2572: Opintotuen alhaisuuden vuoksi useimmilla tuneita kustannuksia verotuksessa. Näin ollen 2573: opiskelijoilla kesätöistä saatavat tulot muodos- opiskelijavähennyksen eräs tehtävä olisi myös 2574: tavat merkittävän osan kokonaistoimeentulosta. osaltaan korvata tästä johtuvaa opiskelijoiden 2575: Paitsi taloudelliselta kannalta, opiskelijoiden joutumista muita kansalaisia huonompaan ase- 2576: kesätöitä voidaan pitää hyödyllisinä myös siksi, maan. 2577: että opiskelijat pääsevät tutustumaan käytän- On huomattava myös, että vieraalla paikka- 2578: nön työelämään, mikä vähentää suljetun opin- kunnalla opiskelevat eivät pääse käytännössä 2579: toyhteisön sisällä tapahtuvaa vieraantumista yh- nauttimaan minkään kunnan palveluista. Siksi 2580: teiskunnallisesta todellisuudesta. on varsin kohtuutonta, että opiskelijat joutu- 2581: Kunnallisverotuksessa opiskelijat saavat vuon- vat vähäisistä kesätuloistaan maksamaan kun- 2582: na 1981 vähentää 2 250 markkaa verotettavas- nallisveroa. 2583: ta tulostaan. Tämä summa yhdessä perusvähen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 2584: nyksen kanssakin on niin alhainen, että opiske- taen, 2585: lijalle on taloudellisesti lähes kannattamatonta 2586: olla työssä enempää kuin pieni osa kesästä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2587: Opiskelija ei voi vähentää muiden kansalais- lakiehdotuksen: 2588: ten tavoin omasta työstään, opiskelusta, aiheu- 2589: 2590: 2591: 2592: Laki 2593: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta 2594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2595: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 2596: 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluvaksi: 2597: 2598: 36 § tavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), 2599: Suurimman osan vuodesta Suomessa asunut sekä 2600: henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: 2601: 2602: 4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on 2603: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2604: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta pe- kuuta 19 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 2605: ruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikou- kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk- 2606: lussa, korkeakoulussa tai muussa näihin verrat- sessa. 2607: 2608: 2609: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 2610: 2611: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie Jaakko 1tälä 2612: 52 1981 vp. 2613: 2614: Lakialoite n:o 42 2615: 2616: 2617: 2618: 2619: Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 31 2620: §:n muuttamisesta 2621: 2622: 2623: Eduskunnalle 2624: 2625: Sokeritautia potevien henkilöiden kannalta Ehdotuksen mukaan tulo- ja varallisuusvero- 2626: on tärkeää, että he noudattavat tarkkaa ruoka- lain 31 §: ään otettaisiin uusi 3 momentti, jon- 2627: valiota. Ruokavalio onkin sokeritautia sairasta- ka mukaan sokeritautia tai muuta siil1en ver- 2628: vien hoidossa tärkeässä asemassa. Siten se on rattavaa sairautta sairastavalle verovelvolliselle 2629: verrattavissa lääkehoitoon. Sokeritautia sairas- myönnetään muun muassa ruokavaliosta aiheu- 2630: tavien ravinnosta johtuvia lisäkustannuksia ei tuvien erityiskustannusten vuoksi kohtuullinen 2631: kuitenkaan yleisen verotuskäytännön mukaan vähennys. Vähennys on enintään pykälän 1 2632: ole hyväksytty verotuksessa täysimääräisinä vä- momentissa mainitun veronmaksukyvyn alen- 2633: hennyskelpoisiksi. Voimassa olevan lainsäädän- tumisvähennyksen suuruinen. 2634: nön mukaan verottaja voi käyttää varsin laajaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2635: harkintaa. Verohallitus on antanut verolauta- nioittaen, 2636: kunnille yhtenäistämisohjeita. Nämä kulut voi- 2637: daan ottaa huomioon veronmaksukyvyn alen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2638: tumisvähennyksenä, mutta vähennyksen suu- lakiehdotuksen: 2639: ruudet ovat vaihdelleet verolautakunnasta riip- 2640: puen varsin paljon. 2641: 2642: 2643: Laki 2644: tulo- ja varallisuusverolain 31 § :n muuttamisesta 2645: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2646: varallisuusverolain (1043/74) 31 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 2647: 2648: 31 § tyiskustannuksia, myönnetään verovelvolliselle 2649: kohtuullinen, enintään kuitenkin 1 momentissa 2650: Milloin verovelvollinen on verovuonna sai- tarkoitetun suuruinen vähennys. 2651: rastanut sokeritautia tai muuta siihen verratta- 2652: vaa sairautta, joka erityisen ruokavalion tai Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 2653: muun siihen verrattavan syyn vuoksi aiheut- verovuodelta 19 toimitettavassa verotukses- 2654: taa tavanmukaisesta olennaisesti poikkeavia eri- sa. 2655: 2656: 2657: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 2658: 2659: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Hannu Tapiola 2660: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari Arvo Kemppainen 2661: Ulla Järvilehto Pekka Starast Kaarina Suonio 2662: Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee 2663: 1981 vp. 53 2664: 2665: Lakialoite n:o 43 2666: 2667: 2668: 2669: 2670: Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 2671: § :n muuttamisesta 2672: 2673: 2674: Eduskunnalle 2675: 2676: Opiskelijat joutuvat rahoittamaan opiskeluaan markkaa vuodessa. Lisäksi on perusteltua, että 2677: riittämättömän opintotuen takia myös kesätöil- opiskelijavähennyksen voi saada yhden luku- 2678: lä. Tämän vuoksi on perusteltua, ettei näistä kauden opiskelun perusteella. 2679: töistä joudu maksamaan kohtuuttomasti veroa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2680: Tulo- ja varallisuusverolaissa säädettiin 1974 nioittaen, 2681: opiskelijavähennyksen määräksi 2 000 markkaa. 2682: Jotta opiskelijavähennys vastaisi reaaliarvoltaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2683: vuoden 1974 tasoa, olisi sen oltava n. 5 000 lakiehdotuksen: 2684: 2685: 2686: 2687: Laki 2688: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta 2689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2690: varallisuusverolain 36 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 2691: 1980 annetussa 4tissa (845/80), näin kuuluvaksi: 2692: 2693: 36 § sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, 2694: Suurimman osan vuodesta Suomessa asunut korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa 2695: henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä 2696: 2697: 4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on 2698: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden Tätä Jakia sovelletaan ensimmäisen kerran 2699: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- verovuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa. 2700: 2701: 2702: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 2703: 2704: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Suonio 2705: Kaisa Raatikainen Peter Muurman 2706: 54 1981 vp. 2707: 2708: Lakialoite n:o 44 2709: 2710: 2711: 2712: 2713: Pelttari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 2714: muuttamisesta 2715: 2716: 2717: Eduskunnalle 2718: 2719: Puolueet perivät tänä päivänä varsin yleisesti Useimmissa puolueissa ryhmäverolla peite- 2720: erilaisiin luottamustehtäviin valituilta jäsenil- tään suuri osa kunnallisjärjestön toiminnan kus- 2721: tään näiden saamista palkkioista ns. ryhmäve- tannuksista. Voidaankin sanoa, että ryhmäve- 2722: roa. Erityisen tavallinen ryhmävero on kunnal- rosta on tullut kunnallisjärjestöjen välttämätön 2723: listen luottamustehtävien kohdalla. tulonlähde, jolla pyritään edesauttamaan asioi- 2724: Tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n 1 momen- den hoitamista kuntalaisten parhaaksi. On var- 2725: tin 7 kohdan mukaan verovelvollisella on oi- sin todennäköistä, että ryhmäveron käyttö tulee 2726: keus vähentää tuloistaan valtiollisen luottamus- yleistymään tehtävien lisääntymisen vuoksi yhä 2727: tehtävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet useammassa kunnassa, mistä oireellisena voi- 2728: kohtuulliset kustannukset sen mukaan kuin daan pitää kuntien keskusjärjestöjen antamaa 2729: verohallitus tarkemmin määrää. Kansanedusta- suositusta siitä, että kunnat perisivät puoluei- 2730: jan toimen hoitamisesta välittömästi aiheutu- den paikallisyhdistysten kanssa sovittavalla ta- 2731: neiksi kohtuullisiksi kustannuksiksi katsotaan valla luottamuspalkkioista suoraan tietyn osuu- 2732: muun selvityksen puuttuessa vähintään 10 pro- den (ryhmäveron) ja tilittäisivät sen edelleen 2733: senttia kansanedustajapalkkion vuotuisesta mää- ko. paikallisosastojen tileille. Kun muita uusia 2734: rästä. Vähennykseen eivät kuitenkaan sisälly tulonlähteitä ei liene lähiaikoina odotettavissa, 2735: tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetut työ- pysynee ryhmävero merkittävänä tulonlähteenä 2736: matkakustannukset. Vastaavanlaista vähennys- puolueiden paikallistoiminnassa tulevaisuudessa- 2737: kelpoisuutta ei ole kunnallisista luottamusteh- kin. On myös niin, että vaikka ryhmävero on 2738: tävistä maksettavista palkkioista. periaatteessa vapaaehtoinen maksu, ei sen suo- 2739: On luonnollista, että valtiollisten ja kun- rittamisesta käytännössä yleensä ole mahdolli- 2740: nallisten luottamustointen hoitamisesta aiheu- suutta kieltäytyä. Edellä olevan perusteella voi- 2741: tuu etupäässä samanlaisia kustannuksia. Lisäk- daan pitää kohtuullisena, että maksettu ryhmä- 2742: si ryhmävero painottuu kunnallisista Juottamus- vero luotettavan selvityksen perusteella voitai- 2743: tehtävistä maksettaviin palkkioihin. siin vähentää tulon hankkimisesta johtuneina 2744: Kun otetaan huomioon kunnallisista luotta- kustannuksina verotuksessa. 2745: mustehtävistä aiheutuva varsin monimuotoinen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2746: ja suuri työmäärä, ennakonpidätys ja ryhmä- 2747: vero, ei palkkiosta sen hoitajalle jäävää osuutta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2748: voida pitää suurena. lakiehdotuksen: 2749: 2750: 2751: Laki 2752: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 2753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2754: varallisuusverolain ( 1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi: 2755: 2756: 26 § 7) valtiollisen luottamustehtävän hoitamises- 2757: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat ta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan- 2758: muun ohessa: nukset ja kunnallisen luottamustehtävän hoita- 2759: misesta saadusta palkkiosta rekisteröidyn yh- 2760: Lakialoite n:o 44 55 2761: 2762: teiskunnallisen yhdistyksen penma maksu sen Tämä laki tulee voimaan palVana 2763: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 2764: ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen. 2765: 2766: 2767: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 2768: 2769: Matti Pelttari Ben Zyskowicz Jouni J. Särkijärvi 2770: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Eero Lattula 2771: Toivo Mäkynen Sampsa Aaltio Pekka Löyttyniemi 2772: Tauno Valo Erkki Pystynen 2773: 56 1981 vp. 2774: 2775: Lakialoite n:o 45 2776: 2777: 2778: 2779: 2780: Perho ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä 2781: tapauksissa annetun lain 1 § :n muuttamisesta 2782: 2783: 2784: Eduskunnalle 2785: 2786: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk- 50 000 markan verotusarvoa ei ole 1ain anta- 2787: sissa 15. 6. 1973 annetun lain (505/73) 1 §:n misen jälkeen korotettu, vaikka inflaatio on jat- 2788: 2 momentin mukaan asuntotulo vakituisesta kunut voimakkaana ja vaikka veroperusteita 2789: asunnosta jätetään verottamatta siltä osin kuin rakennusten ja tonttimaan ja sitä tietä myös 2790: sen perusteena olevan asunnon verotusarvo ei asunto-osakkeiden osalta on nostettu. Tältä 2791: ylitä 100 000 markkaa. Lakia on myöhemmin osin on tapahtunut valtionverotuksen piilevää 2792: kolmesti muutettu niin, että sanottu 100 000 kiristymistä. Kun ei ole oikein ja kohtuullista, 2793: markan verovapautta edellyttävä määrä on nos- että maamme kesämökinomistajia ja lapsiaan 2794: tettu kuluvaa vuotta varten 190 000 markkaan. kouluttavia vanhempia näin tapahtuneen piilo- 2795: Näin verotuksessa on otettu suhteellisen tyy- veronkorotuksen myötä rangaistaan, olisi lakia 2796: dyttävästi huomioon inflaation vaikutus ja ve- muutettava niin, että myös tässä kohdin otet- 2797: roperusteiden muuttaminen sikäli kuin se kos- taisiin tapahtunut rahan arvon heikkeneminen 2798: kee asuntotulon verotusta vakituisesta asun- huomioon. 2799: nosta. Toisin sen sijaan on valitettavasti asian- Vakituisen asunnon verovapauden ylärajaa on 2800: laita siltä osin 1kuin on kysymys asuntotulon jälleen nostettava vuodelle 1982 220 000 mark- 2801: verottamisesta muusta asunnosta kuin vakitui- kaan, jotta inflaatio ja verohallituksessa suun- 2802: sesta, jollaisia ovat mm. maamme kaikki kesä- nitellut verotusarvojen korotukset tulevat huo- 2803: huvilat ja monet opiskelija-asunnot. Niiden mioonotetuiksi. Mm. perhepoliittisesti olisi pe- 2804: osalta yllämainitun lain 1 §:ään lisättiin 4. 7. rusteltua myös nostaa verovapauden ylärajaa 2805: 1975 annetulla lailla (526/75) 3 momentti, lasten lukumäärän mukaan, sillä onhan luonnol- 2806: jonka mukaan asuntotulo muusta asunnosta lista että perheen tilantarve kasvaa ,lapsiluvun 2807: kuin vakituisesta asunnosta jätetään valtionve- kasvun myötä. 2808: rotuksessa verottamatta siltä osin kuin sen Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme, 2809: perusteena olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 2810: 50 000 markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2811: Tätä asuntotulon verosta vapaaksi jättämää lakiehdotuksen: 2812: 2813: 2814: Laki 2815: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta 2816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa 2817: 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain 1 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä on 2818: 1 §:n 2 momentti 21 päivänä marraskuuta 1980 annetussa laissa (741/80) ja 1 §:n 3 2819: momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 526/7 5), näin kuuluviksi: 2820: 2821: 1 § kaa. Asunnon verottamatta pidettävän osan ve- 2822: rotusarvoa korotetaan 20 000 markalla perheen- 2823: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään jäsentä kohden. 2824: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena ole- Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui- 2825: van asunnon verotusarvo ei ylitä 220 000 mark- sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa ve- 2826: Lakialoite n:o 45 57 2827: 2828: rottamatta siltä osin kuin sen perusteena ole- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2829: van asunnon verotusarvo ei ylitä 100 000 kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 2830: markkaa. kerran vuodelta 198 toimitettavassa verotuk- 2831: sessa. 2832: 2833: 2834: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 2835: 2836: Heikki Perho Timo Ihamäki 2837: Ilkka Kanerva Arto Lampinen 2838: Tapio Holvitie 2839: 2840: 2841: 2842: 2843: 8 088100096K 2844: 58 1981 vp. 2845: 2846: Lakialoite n:o 46 2847: 2848: 2849: 2850: 2851: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoitta- 2852: misesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta 2853: 2854: 2855: Eduskunnalle 2856: 2857: Viime vuosina on indeksiehdon sisällyttämi- deksiluku olisi ylittänyt 233 rajan, olisi palk- 2858: nen palkkasopimuksiin ollut kiellettyä. Indeksi- koja korotettu 17 pennillä. Tämä indeksiehto 2859: sidonnaisuuden puuttuminen on ollut yksi syy olisi toteutettuna antanut yli 7 % :n hintojen 2860: palkansaajien reaaliansiotason laskuun. Tästä korotuksista vain 1 % :n palkkojen korotuksen. 2861: syystä työläiset ovat vaatineet kunnollisen in- Eikä tuota 17 pennin korotustakaan tullut, sillä 2862: deksiehdon soveltamista palkkasopimuksiin. indeksiehto oli jo alunperin rajattu niin, että 2863: Vaatimukset johtuvat niistä kokemuksista, joi- elinkustannusten korotusten odotettiin pysyvän 2864: ta työläisillä on purkuehdosta, kurkistus- ja indeksipisteluvun 233 alapuolella. Näin tapah- 2865: tirkistysaukoista, tarkistuslausekkeista tai muis- tuikin. Kuukauden kuluttua raja tietenkin yli- 2866: ta vastaavista työehtosopimuksiin sisältyneistä tettiin. Tässä on malliesimerkki huonosta in- 2867: ehdoista. deksiehdosta. 2868: Vuoden 1976 tulopoliittisessa ratkaisussa oli Työläisten vaatimukset ovat tällä hetkel- 2869: purkuehto. Syksyllä SAK:n johto esitti siihen lä selkeät. Työläisten vaatimusten mukaan in- 2870: perustuen 46 pennin palkankorotusvaatimuksen deksiehdon laukeamiskynnyksen tulee olla alhai- 2871: kesken sopimuskauden. Tuo vaatimus esitettiin nen ja indeksin nousu on korvattava täysimää- 2872: ennen vuoden 1976 kunnallisvaaleja. Kun kun- räisenä. Työmarkkinajärjestöt eivät näytä ot- 2873: nallisvaalit olivat ohi, luovuttiin vähin äänin tavan työläisten vaatimuksia huomioon. Jo 2874: esitetystä palkankorotusvaatimuksesta. Työehto- viime vuoden Jopulla voitiin päätellä, kun 2875: sopimuksiin sisältynyt purkuehto ei siis johta- säädettiin 3-vuotista, myös palkkojen indeksieh- 2876: nut työehtosopimuspalkkojen tarkistamiseen. don kieltävää lakia, ettei uusiinkaan työehto- 2877: Vuonna 1977 solmittiin 2-vuotinen tulopo- sopimuksiin tulla ottamaan kunnollista indek- 2878: liittinen ratkaisu. Siihen sisältyi tarkistuslause- siehtoa. Näin onkin käynyt työmarkkinajärjes- 2879: ke, jonka mukaan vuoden 1977 lopussa järjes- töjen välisissä neuvotteluissa. Suunniteltu kes- 2880: töt kokoontuvat tarkistamaan reaaliansioiden kitetty tulopoliittinen sopimus tulee johtamaan 2881: kehitystä ja päättämään sen vaatimista toimen- reaalipalkkojen laskuun. 2882: piteistä. Johtajat kokoontuivat tarkistuslausek- Työläisten vaatimukset huomioon ottaen kä- 2883: keen johdosta, mutta tarkistusneuvottelut eivät sitteli Suomen Kommunistisen Puolueen kes- 2884: johtaneet palkkojen korottamiseen, kuten työn- kuskomitea 20. 11. 1980 työehtosopimustilan- 2885: tekijät olivat odottaneet. Päinvastoin SAK:n, netta ja päätti yksimielisesti seuraavaa: "Työ- 2886: STK:n ja hallituksen välisessä neuvottelussa ja virkaehtosopimuksilla on nostettava reaalian- 2887: päädyttiin siihen, että työläisten tuli Juopua sioita vähintään työn tuottavuuden kasvua vas- 2888: jopa sovitusta palkankorotuksesta. Tarkistus- taavasti. Se edellyttää palkankorotusten reaali- 2889: lauseke ei siis johtanut palkkojen tarkistami- ansiotason turvaamista täyskompensoivalla in- 2890: seen ylöspäin, vaan jo sovituista palkankoro- deksiehdolla." 2891: tuksista luopumiseen. Kommunistisen puolueen keskuskomitean 2892: Työläiset eivät ole minkälaisen indeksiehdon kannanotto indeksiehdosta on selvä. Sen mu- 2893: kannalla tahansa. Indeksiehto voi olla joko kaan lailla ei saa rajoittaa työehtosopimuksiin 2894: hyvä tai huono. Siitä on meillä viime vuosilta otettavaa indeksiehtoa. Tämän vuoksi ehdotam- 2895: kokemuksia. V. 1979 työehtosopimuksessa oli me, että indeksiehdon käytön rajoittamista kos- 2896: indeksiehto. Sen mukaan ainoa tarkistusajan- kevaa lakia muutetaan niin, että indeksiehdon 2897: kohta oli lokakuun alussa. Mikäli silloin in- rajoittaminen ei koskisi palkkoja eikä ansioita. 2898: Lakialoite n:o 46 59 2899: 2900: Mielestämme palkkojen indeksiehdon tulee Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 2901: olla voimassa pysyvästi. Sen sijaan hintojen, 2902: maksujen ja vuokrien tulee olla jatkuvasti tiu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2903: kassa säännöstelyssä. Mikäli elinkustannukset lakiehdotuksen: 2904: pidetään kurissa, ei palkkojen indeksiehtoa tar- 2905: vitse soveltaa. 2906: 2907: 2908: Laki 2909: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta 2910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 pal- 2911: vänä joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi: 2912: 2913: 2 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 2914: Tätä lakia ei sovelleta: kuuta 198 . 2915: 1 ) palkkaa, eläkettä, hautausapua eikä avio- 2916: liittolain (234/29) tai lapsen elatuksesta an- 2917: netun lain ( 704/75) mukaista elatusapua kos- 2918: kevaan sopimukseen, 2919: 2920: 2921: 2922: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981 2923: 2924: Pauli Puhakka Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä 2925: Ensio Laine Mikko Kuoppa Irma Rosnell 2926: Sten Söderström Marjatta Mattsson P. Liedes 2927: M.-L. Salminen Aarne Koskinen 2928: 60 1981 vp. 2929: 2930: Lakialoite n:o 47 2931: 2932: 2933: 2934: 2935: Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 2936: ja 57 §:n muuttamises:ta 2937: 2938: 2939: Eduskunnalle 2940: 2941: Tulo- ja varallisuusverolain perusteella myön- Vuoden 1965 jälkeen invalidivähennyksen 2942: netään vammautuneelle henkilölle, jonka pysy- markkamäärä säilyi muuttumattomana yli 10 2943: västä vammasta aiheutuva haitta-aste on vähin- vuoden ajan. Ainut muutos, joka toteutettiin 2944: tään 30 prosenttia, sekä kunnallis- että val- tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yhtey- 2945: tionverotuksessa invalidivähennys. dessä, koski sitä, että valtionverotuksessa vä- 2946: Kunnallisverotuksessa invalidivähennys on hennys myönnetään verosta, jolloin se tasasuu- 2947: täysimääräisenä 2 600 markkaa vuodelta 1981 ruisena hyödyttää kaikkia veronmaksajia. 2948: toimitettavassa verotuksessa. Valtionverotukses- Jotta invalidivähennys vastaisi alkuperäistä 2949: sa vähennys myönnetään verosta ja sen suuruus tarkoitustaan, sen pitäisi suuruudeltaan olla 2950: on täysimääräisenä 660 markkaa. 7 500 markkaa kunnallisverotuksessa ja 1 875 2951: Invalidivähennyksen tarkoituksena on huo- markkaa valtionverotuksessa. 2952: jentaa vammaisten henkilöiden verotusta, kos- Vuonna 1981 vietetään kansainvälistä vam- 2953: ka vammautuminen tavallisesti heikentää ve- maisten vuotta. Kädenojennuksena vammaisia 2954: ronmaksukykyä. Vammaisella on tulon hankki- kohtaan tulisi mielestämme verotuksen invalidi- 2955: misesta yleensä suuremmat kustannukset kuin vähennys palauttaa alkuperäiseen arvoonsa ja 2956: muilla veronmaksajilla. Toisaalta myös vammai- vastaisuudessa korottaa sitä vuosittain samassa 2957: silla on sellaisia kustannuksia, joita ei voida suhteessa kuin muitakin verovähennyksiä eli 2958: aina katsoa sairauskuluiksikaan. Lisäksi sairaus- vähintään rahanarvon heikkenemistä vastaavalla 2959: kuluvähennyksen katto estää vähentämästä määrällä. 2960: kaikkia sairauskuluja täysimääräisesti. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 2961: Invalidivähennys sisältyi jo ennen nykyisen nioittaen, 2962: tulo- ja varallisuusverolain voimaantuloa sovel- 2963: lettuun tulo- ja omaisuusverolakiin, johon se että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2964: lisättiin .3 päivänä joulukuuta 1965 annetulla lakiehdotuksen: 2965: lainmuutoksella. Vähennyksen suuruus oli jo 2966: tuolloin 2 000 markkaa. 2967: 2968: 2969: Laki 2970: tulo- ja varallisuusverolain .36 ja 57 § :n muuttamisesta 2971: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 2972: varallisuusverolain 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina 2973: kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluviksi: 2974: 2975: 36 § haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen 2976: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti- 2977: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 2978: .30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus 2979: 5) 7 500 markkaa, jos hänellä on sairaudes- 7 500 markasta (invalidivähennys). Jos vero- 2980: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä velvollinen on verovuonna saanut pakolliseen 2981: Lakialoite n:o 47 61 2982: 2983: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tmo- 2984: tä, katsotaan hänen hakta-asteensa ilman eri verosta vähennetään: 2985: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- 2986: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 2987: myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen 2988: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella 1 875 markkaa, milloin hänen sanotussa lain- 2989: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 2990: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- prosenttia tai jos prosenttimäärä on pienempi, 2991: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- 2992: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- senttimäärän osoittama osuus 1 875 markasta, 2993: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- sekä 2994: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta- 2995: aste määritellään sekä invalidivähennyksen saa- 2996: miseksi esitettävästä selvityksestä. 2997: Tämä laki tulee voimaan pruvana 2998: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 2999: 57 § kerran verovuodelta 1981 toimitettavassa vero- 3000: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman tuksessa. 3001: 3002: 3003: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 3004: 3005: Väinö Rautiainen Jorma Fred Olavi Ronkainen 3006: Esko Almgren Erkki Korhonen Impi Muroma 3007: Antero Juntumaa Sauli Hautala 3008: 62 1981 vp. 3009: 3010: Lakialoite n:o 48 3011: 3012: 3013: 3014: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta- 3015: misesta 3016: 3017: Eduskunnalle 3018: 3019: Monet tulo- ja varallisuusverolaissa myönnet- tuksessa ehdotamme 8 000 markkaa ja oikeu- 3020: tävät vähennykset ovat menettäneet alkuperäi- deksi vähentää tuloverosta 1 000 markkaa. 3021: sen merkityksensä sen johdosta, että niitä ei Erityisen raskaana kohdistuu pieniin tuloihin 3022: ole korotettu ollenkaan tai korotukset ovat ja eläkkeisiin kunnallisverotus. Kunnallisvero- 3023: olleet riittämättömiä rahan arvon laskuun ver- tuksessa ei ole määrätty ns. verotettavan tulon 3024: rattuna. Lakia vuonna 1974 säädettäessä kaik- alarajaa, vaan jos tulot ylittävät ns. perusvä- 3025: ki vähennykset eivät olleet riittäviä. Tämän hennyksen, joutuvat tulot kunnallisverotuksen 3026: johdosta mielestämme vähennysoikeuksien mää- alaisiksi. Esitämme kunnallisverotuksen perus- 3027: riä tulisi korottaa. vähennykseksi 8 000 markkaa, kun se nyt on 3028: Sairauskulujen vähennysoikeus on pysynyt .3 000 markkaa. 3029: muuttumattomana. Monissa perheissä kansan- Valtion tuloverosta tehtävän lapsivähennyk- 3030: terveyslaista ja sairausvakuutuslaista huolimatta sen esitämme 700 markaksi jokaisesta lapsesta. 3031: sairauskulut ylittävät ne määrät, jotka hyväk- Vuosittain tehdyillä väliaikaisilla muutoksilla 3032: sytään verotuksessa vähennyksinä. Sairauden ai- tulo- ja varallisuusverolakiin on suosittu varak- 3033: heuttamien menojen tasaamiseksi ehdotamme kaita korottamalla jatkuvasti osinkotulovähen- 3034: sairauskuluvähennysten määriä nostettavaksi ny- nystä. Se on nyt 1 700 markkaa. Kun mielestäm- 3035: kyisestä 800 markasta 1 500 markkaan a~kui me verotuksellisia helpotuksia ei ole syytä antaa 3036: silta ja lasten osalta 500 markkaan. silloin, kun on kyseessä rikkaat ihmiset, ehdo- 3037: Sairastaminen vaikuttaa veronmaksukykyyn, tamme osinkotulovähennysoikeuden poistamis- 3038: joten myös tämä olisi otettava huomioon vero- ta. Sitä vastoin samaan pykälään sisältyvä vuok- 3039: tuksessa. Veronmaksukykyä alentavia tekijöitä ratulojen vähennysoikeus on paikallaan, koska 3040: on muitakin, mm. työttömyys. Veronmaksu- se suurelta osin koskee pienituloisia ja eläke- 3041: kyvyn alentumisesta johtuvaa vähennysoikeutta läisiä, jotka vuokraavat osan asunnostaan tai 3042: olisi nostettava 8 000 markkaan. Nyt se on omakotitalonsa vinttihuoneen pois saadakseen 3043: 5 .300 markkaa. välttämättömiä lisätuloja. 3044: Vanhuusvähennyksen määräksi kunnallisvero- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3045: tuksessa esitämme 1 500 markkaa ja oikeudeksi 3046: vähentää valtion tuloverosta .300 markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3047: Invalidivähennyksen määräksi kunnallisvero- lakiehdotuksen: 3048: 3049: Laki 3050: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 3051: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 3052: varallisuusverolain (104.3/74) 29 §:n 1 momentin 6 kohta, .31 §:n 1 momentti, .32·a §, 3053: .36 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta, .37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1, 2 ja .3 kohta, 3054: sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 anne- 3055: tussa laissa ( 608/7 5), .36 §: n 1 momentin 1 kohta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa 3056: laissa (885/79) sekä .31 §:n 1 momentti, .32 a §, .36 §:n 1 momentin 5 kohta, .37 § sekä 3057: 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 (845/80) annetussa laissa, 3058: näin kuuluviksi: 3059: 29 § 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 3060: Verovelvollisella on oikeus vähentää: enintään 1 500 markkaa tai, milloin kysymyk- 3061: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään .3 000 3062: Lakialoite n:o 48 63 3063: 3064: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- vallisen haitta-asteen esitetyn selvityksen pe· 3065: rotettava 500 markalla jokaisesta alaikäisestä rusteella katsota olevan suurempi. Verovelvol- 3066: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- linen säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläk- 3067: nen on verovuonna elättänyt. keen mukaiseen invalidivähennykseen senkin 3068: jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttu- 3069: nut vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan an- 3070: 31 § taa määräyksiä niistä perusteista, joiden mu- 3071: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön kaan haitta-aste määritellään, sekä invalidivä- 3072: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy- hennyksen saamiseksi esitettävästä selvityk- 3073: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon sestä. 3074: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli- 37 § 3075: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- 3076: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- 3077: kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi, 3078: kuin 8 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentu- on siitä kunnalilsverotuksessa vähennettävä sa- 3079: misvähennys). notun tulon määrä, tai jos tulo on 8 000 3080: markkaa suurempi, 8 000 markkaa vähennetty- 3081: nä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 80 3082: 32 a § markan määrästä, jolla tulo ylittää 8 000 mar- 3083: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- kan määrän (perusvähennys). 3084: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä 3085: saa vähentää muuna asuntona kuin vapaa-ajan 57 § 3086: asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta Verovelvollisen henkilön, joka suurimman 3087: saadusta vuokratulosta yhteensä 1 700 mark- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- 3088: kaa, kuitenkin enintään vuokratulon määrän. verosta vähennetään: 3089: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- 3090: 36 § tä lastaan tai kasvattilastaan, 700 markkaa jo- 3091: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että 3092: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- vähennys myönnetään vain sille puolisoista, 3093: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja- 3094: tää: 3095: vähennys), 3096: 1) 1 500 markkaa, milloin hän ennen vero- 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen- 3097: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 3098: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain- 3099: kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro- 3100: 5) 8 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, 3101: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- 3102: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta, 3103: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä sekä 3104: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen- 3105: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 3106: 8 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve- 400 markkaa. 3107: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolli- 3108: seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys- 3109: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman Tämä laki tulee voimaan palVana 3110: eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 3111: myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen. 3112: se on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovel- 3113: 3114: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 3115: 3116: Irma Rosnell Sten Söderström 3117: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen 3118: P. Liedes Aarne Koskinen 3119: 64 1981 vp. 3120: 3121: Lakialoite n:o 49 3122: 3123: 3124: 3125: 3126: Saarikoski ym.: Ehdotus laiksi arpajaisverolain 3 ja 4 §:n muut- 3127: tamisesta 3128: 3129: 3130: Eduskunnalle 3131: 3132: Voimassa oleva arpajaisverolaki on säädetty tuntuvasti ja samalla kevennettävä verotuspe- 3133: vuonna 1970. Sen 3 §:ssä säädetään verosta rusteita lain 4 §: ssä vastaavalla tavalla. Inflaa- 3134: vapaista arpajaisvoitoista sekä 4 §: ssä veron tion vaikutus olisi tulevaisuudessa otettava 3135: määräytymisen perusteista. Verottoman arpa- säännöllisesti huomioon arpajaisveroa määrät- 3136: jaisvoiton ylärajaa ja veron määräytymisperus- täessä, ja tässä tarkoituksessa olisi arpajaisve- 3137: teita ei ole muutettu kymmeneen vuoteen. Ar- rolakiin sisältyvien markkamäärien tarkistami- 3138: pajaisvero on siten rahan arvon muuttumisen nen suoritettava nykyistä huomattavasti useam- 3139: myötä kymmenessä vuodessa moninkertaistu- min. 3140: nut ja muuttunut erityisesti pienehköjen pal- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 3141: kintojen tapauksessa täysin kohtuuttomaksi. 3142: Veron tuntuvaksi keventämiseksi olisikin mie- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3143: lestämme verottoman voiton ylärajaa korotettava lakiehdotuksen: 3144: 3145: 3146: 3147: Laki 3148: arpajaisverolain 3 ja 4 § :n muuttamisesta 3149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun arpajais- 3150: verolain (259/70) 3 §:n 1 momentin 4 kohta sekä 4 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 3151: 3152: 3 § 3153: Arpajaisverosta on vapaa: markan arvoisesta voitosta, 25 prosenttia yli 3154: 3 000, mutta enintään 30 000 markan arvoi- 3155: 4) alle 3 000 markan arvoinen tavaravoitto sesta voitosta sekä 30 prosenttia yli 30 000 3156: ja alle 50 markan arvoinen muu voitto; sekä markan arvoisesta voitosta. 3157: 3158: 3159: 4 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 3160: Arpajaisvero on 20 prosenttia enintään 3 000 kuuta 198 . 3161: 3162: 3163: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 3164: 3165: Helge Saarikoski Heikki Perho Jalmari Torikka 3166: Mauri Vänskä Olavi Nikkilä Sauli Hautala 3167: P. Mäki-Hakola 3168: 1981 vp. 65 3169: 3170: LakiaWite n:o 50 3171: 3172: 3173: 3174: 3175: Salminen ym.: Ehdotukset laeiksi asuntotuotantolain muutta- 3176: misesta ja asuntotuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta 3177: annetun lain kumoamisesta 3178: 3179: 3180: Eduskunnalle 3181: 3182: Valtion lainoittamien asuntojen vuokrat ovat sen ja nykyisellään on vuokra- ja osuuskunta- 3183: kohonneet huimasti viime vuosien aikana. Ara- talojen laina-aika 25 vuotta. Asuntotuotanto- 3184: vavuokrat lähentelevät vapaarahoitteisten asun- lain 11 §:n mukaan on vuokra- ja osuuskunta- 3185: tojen vuokratasoa ja useissa tapauksissa sen talon asuntolainan korko viiden ensimmäisen 3186: ylittävätkin. Valtion lainoittaman asuntotuotan- vuoden osalta 1 % ja sen jälkeen 3 %. Saman 3187: non sosiaalinen luonne on katoamassa. Pieni- pykälän 3 momentissa annetaan valtioneuvos- 3188: mloiselle, valtion lainan tulorajat alittavalle tolle kuitenkin oikeus korottaa korkoa enin- 3189: perheelle on taloudellisesti erittäin raskasta, tään vastaaviin tarkoituksiin myönnettyjen ensi- 3190: usein jopa mahdotonta asua perheen tarpeita sijaislainojen yleisen koron suuruiseksi. 3191: vastaavassa asunnossa korkean vuokran vuoksi. Asumiskustannusten alentamiseksi on edus- 3192: Asumistuen piirin ulkopuolelle jäävien ruoka- kunta vuodesta 1973 lähtien vuosittain lisän- 3193: kuntien asema on täysin kestämätön. Vuokra- nyt lakiin väliaikaisesti 11 a §:n, jolla korko 3194: tason alentamiseksi on välttämätöntä alentaa on kokonaan poistettu viiden ensimmäisen lai- 3195: valtion lainoittamien vuokratalojen pääomakus- navuoden osalta. Oikeuttaan korottaa asunto- 3196: tannuksia sekä valtion lainojen että rahalaitos- lainojen korkoa on valtioneuvosto käyttänyt 3197: ten ensisijaislainojen osalta. sillä seurauksella, että kuluvana vuonna nou- 3198: Valtion lainojen laina-aikaa tulee pidentää see perittävä korko jopa 11 % :iin. 3199: lain sallimaan 45 vuoteen ja korkokantaa tulee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3200: alentaa siten, ettei korkoa peritä lainkaan kym- nioittaen, 3201: menen ensimmäisen lainavuoden osalta ja että 3202: korko on ylimmillään 3 %. Asuntotuotantolain että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 3203: 10 § on mahdollistanut laina-ajan lyhentämi- lakiehdotukset: 3204: 3205: 3206: 3207: 1. 3208: Laki 3209: asuntotuotantolain muuttamisesta 3210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3211: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 11 §:n 3 3212: momentti, sekä 3213: muutetaan 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1973 anne- 3214: tussa laissa (5/73) ja 11 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 3215: 1976 annetussa laissa ( 1133/76), seuraavasti: 3216: 3217: 10 § myönnettävän asuntolainan laina-aika on vähin- 3218: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta- tään 45 vuotta. 3219: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten 3220: 9 0881 00096K 3221: 66 LakialQitct ll~Q 50 3222: 3223: 3224: 11 s !reen korko on enintään kolme prosenttia vuo- 3225: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta- dessa. 3226: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten 3227: myönnetystä asuntolainasta ei peritä korkoa 3228: ensimmäisenä kymmenvuotiskautena. Sen jäi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3229: kuuta 198 • 3230: 3231: 3232: 3233: 2. 3234: Laki 3235: asuntotuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta 3236: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3237: 3238: Täten kumotaan asuntotuotantolain väliaikai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3239: sesta muuttamisesta 16 päivänä tammikuuta kuuta 198 . 3240: 1981 annettu laki (3.4/81). 3241: 3242: 3243: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 3244: 3245: M.-L. Salminen P. Puhakka E.-J. Tennilä 3246: Irma Rosnell Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen 3247: 67 3248: 3249: Lakialoite n:o 51 3250: 3251: 3252: 3253: 3254: Salolainen: Ehdotus laiksi auto-- ja moottoripyöräverosta ~ 3255: tuo lain 17 § :n muuttamisesta 3256: 3257: 3258: Eduskunnalle 3259: 3260: Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 1967 Palautettavan autoveron markkamäärien ko- 3261: annetun lain (482/67) 17 §:n perusteella voi- rotus on vuosien varrella jäänyt tuntuvasti jäl- 3262: daan vaikeasti näkö- tai liikuntavammaiselle keen autojen hinnan noususta. Tämä on suu- 3263: sekä työssä käyvälle taikka ammattiopintojaan resti vaikeuttanut vammaisten auton hankintaa. 3264: harjoittavalle vammaiselle palauttaa auton hin- Kuitenkin henkilökohtainen kulkuväline on 3265: taan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osit- edellä mainitun kaltaiselle vammaiselle välttä- 3266: tain takaisin. Vuoden 1981 alusta lukien on mätön joko päivittäisten palvelujen hankkimi- 3267: palautettavan autoveron määrä ollut vähintään sessa tai työmatkojen kulkemisessa. Palautetta- 3268: 80 % :n näkö- tai liikuntavamman taikka vä- van autoveron markkamääriä tulisi korottaa 3269: hintään 60 % :n pysyvän vamman omaavalle olosuhteissa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. 3270: henkilölle enintään 16 000 markkaa. Vähintään Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 3271: 40 %:n alataajavamman omaavalle henkilölle taen, 3272: palautus on 60 % autoveron määrästä ja enin- 3273: tään 10 500 markkaa. Vamman vuoksi auto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3274: maattivaihteistoa käyttämään joutuvalle palau- lakiehdotuksen: 3275: tus on enintään 21 000 markkaa. 3276: 3277: 3278: 3279: Laki 3280: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 § :n muuttamisesta 3281: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä 3282: marraskuuta 1967 annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentti, 3283: sellaisena kuin ne ovat 19 päivänä joulukuu ta 1980 annetussa laissa ( 849/80), näin kuulu- 3284: viksi: 3285: 3286: 17 § 3287: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa vaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo- 3288: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuiten- 3289: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- kin enintään 20 000 markkaa. Milloin hakija 3290: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin 3291: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä 3292: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel- automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan 3293: lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on edellä mainituin edellytyksin enintään 26 000 3294: vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä, 3295: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val- vero palautetaan vasta, kun haltija on rekiste- 3296: mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita- röity auton omistajaksi. Hakemus voidaan 3297: miseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiri- tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton 3298: tullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset- omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 3299: tamillaan ehdoilla valtion varoista maksetta- 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa. 3300: 68. Lakialoite n:o .51 3301: 3302: 3303: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa tään vain autosta, jonka hankinta on invalidille 3304: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin val- 3305: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita- 3306: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi- 3307: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity 3308: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis- 3309: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin tään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. 3310: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momen- 3311: tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion 3312: varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia Tämä laki tulee voimaan pa1vana 3313: maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin, 3314: auton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite- 3315: enintään 15 000 markkaa. Palautusta myönne- taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen. 3316: 3317: 3318: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 3319: 3320: Pertti Salolainen 3321: 1981 vp. '69 3322: 3323: Lakialoite n:o 52 3324: 3325: 3326: 3327: Savola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 3 ja 29 3328: § :n muuttamisesta 3329: 3330: Eduskunnalle 3331: 3332: Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 3 §:n lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna 3333: mukaan alaikäisellä lapsella tarkoitetaan vero- elättänyt. 3334: tuksessa lasta, joka ennen verovuoden alkua Sairausvakuutusjärjestelmän kehittymisestä 3335: ei ole täyttänyt 16 vuotta. huolimatta ei meillä vielä korvata ollenkaan 3336: Tämän seurauksena valtionverotuksessa hammaslääkärikuluja eikä silmälaseista aiheu- 3337: myönnettävä ylimääräinen työtulovähennys ala- tuneita kuluja. Tästä syystä lähes jokaisessa 3338: ikäisistä lapsista, kunnallisverotuksen lapsivä- perheessä, ja ainakin lapsiperheessä, sairaus- 3339: hennys ja valtionverosta tehtävä huoltajavähen- kulut ylittävät huomattavastikin verovähennyk- 3340: nys lakkaavat juuri silloin kun menot lapsesta seen oikeuttavat rajat. Vähennystä veronmaksu- 3341: ovat suurimmillaan. Koska lapset nykyään ovat kyvyn alentumisen perusteella myönnetään kui- 3342: lähes säännöllisesti koulussa tai opiskelemassa tenkin hyvin harvoin. Toisin kuin muita vero- 3343: ainakin 18 ikävuoteen asti, olisi tarkoituksen- vähennyksiä ei sairauskulujen ylärajoja ole mo- 3344: mukaista nostaa alaikäisyysraja 18 vuoteen. niin vuosiin korotettu. Oikeudenmukaista olisi- 3345: Tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n 1 mo- kin, että sairauskulut saisi kokonaan vähentää 3346: mentin 6 kohdan mukaan verovelvollisella on verotuksessa. 3347: oikeus vähentää omia ja perheenjäsentensä sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3348: rauskuluja enintään 800 mk tai, milloin kysy- nioittaen, 3349: myksessä ovat puolisot, yhteensä enintään 3350: 1 600 mk, minkä lisäksi enimmäismääriä on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3351: korotettava 200 markalla jokaisesta alaikäisestä lakiehdotuksen: 3352: 3353: Laki 3354: tulo- ja varallisuusverolain 3 ja 29 §:n muuttamisesta 3355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 3356: varallisuusverolain (1043/74) 3 §:n 1 momentti ja 29 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena 3357: kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), seuraavasti: 3358: 3359: 3 § 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut. 3360: Alakäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa 3361: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole 3362: täyttänyt 18 vuotta. 3363: Tämä laki tulee voimaan patvana 3364: kuuta 198 ja s1ta sovelletaan ensimmäisen 3365: 29 § kerran vuodelta 198 toimitettavaan · verbtuk- 3366: Verovelvollisella on oikeus vähentää: seen. 3367: 3368: 3369: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 3370: 3371: Petter Savola Lea Sutinen 3372: Esko Pekonen Pentti Poutaneo 3373: Veikko Pihlajamäki 3374: 70 1981 vp. 3375: 3376: ·Lakialoite n:o 53 3377: 3378: 3379: 3380: 3381: Savolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 3382: § :n muuttamisesta 3383: 3384: 3385: Eduskunnalle 3386: 3387: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 22 1982 alusta lukien tulisi olla vähintään kaksin- 3388: S:n 1 momentin 17 kohdan säännöksellä on kertainen. 3389: tapaturma- ja henkilövahinkoon perustuvat lii- Verottoman osan pysyttäminen samana on jo 3390: kennevahinkokorvaukset määrätty 20 000 mar- muutamassa vuodessa huomattavasti kiristänyt 3391: kan vuotuismäärän ylittävältä osalta veronalai- vaikeavammaisten korvauksensaajien verotusta. 3392: seksi tuloksi. Näistä korvaoksista ei suoriteta Tällä tavoin verotuksen kohteeksi joutuvia 3393: mainitussa laissa säädettyjä työtulovähennyksiä. vammaisia on myös niin vähän, ettei muutok- 3394: Mainittujen korvausten pitäisi kuitenkin peit- sella ole verotulojen muodossa yhteiskunnalle 3395: tää työtuloja huomattavasti moninaisemmat tar- olennaista merkitystä. Henkilövahinkokorvauk- 3396: peet. Näistä mainittakoon vaikean vamman ai- sen verottamista on pidettävä yleensäkin koh- 3397: heuttama toiminnallinen haitta päivittäisessä tuuttomana huomioon ottaen vamman vahin- 3398: dämässä, suuremmat sairauskustannukset, hoi- goittuneelle aiheuttamat suuret olosuhteiden 3399: tavan henkilön palkkauksesta ym. aiheutuvat muutokset, vammasta aiheutuvat erityiskustan- 3400: menot, yksilöllisen kulkuvälineen välttämättö- nukset, niiden vajavainen korvaus ja korvaus- 3401: mästä käyttämisestä aiheutuvat kustannukset tason alhaisuus. 3402: jne. Verovapaan määrän ylittävä korvaus voi Vanhat ja nykyisen tapaturmavakuutuslain 3403: yleensä tulla kysymykseen vain vaikeavammai- mukaan määräytyvät korvaukset on tarkoitus 3404: -sen kohdalla, jolla juuri on edellä mainittuja jättää suunnitteilla olevan tapaturmavakuutuk- 3405: erityiskustannuksia. sen uudistuksen ja siihen liittyvän korvausten 3406: Pysyvään verolakiin sisällytetty markkamäärä verokysymyksen ulkopuolelle, joten ehdotettu 3407: on osoittautunut epäoikeudenmukaiseksi sen lainmuutos voidaan toteuttaa itsenäisenä rat- 3408: vuoksi, ettei markkamäärää ole palkka- ja kus- kaisuna kytkemättä sitä suunnitteilla olevaan 3409: tannustason mukaan muutettu. Verovapaan kor- uudistukseen. 3410: vauksen markkamäärä on pysynyt lain säätä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3411: misestä eli vuodesta 1975 samana. Tänä aikana nioittaen, 3412: on esim. työeläkeindeksi noussut lähes 140 % 3413: ja elinkustannusindeksi noin 100 %. Tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3414: mukaan verovapaan markkamäärän vuoden lakiehdotuksen: 3415: 3416: 3417: Laki 3418: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta 3419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 3420: varallisuusverolain (1 04 3/7 4) 22 §: n 1 momen tin 17 kohta näin kuuluvaksi: 3421: 3422: 22 § 3423: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: vahingon johdosta suoritettua jatkuvaa kor- 3424: vausta, elinkorkoa ja eläkettä taikka niihin 3425: 17) vahingoittuneen tai hänen oikeudenomis- liittyviä lisiä, myös silloin, kun ne on saatu 3426: tajansa pakollisen tapaturma- tai liikennevahin- työnantajalta palkkana tai ennakkona, ei kui- 3427: koturvan nojalla saamaa päivärahaa, henkilö- tenkaan siltä osin kuin jatkuvan korvauksen, 3428: Lak:iaioille a:o .53 71 3429: 3430: elinkoron tai eläkkeen vuotuinen määrä ylittää Tämä laki tulee voimaan patvana 3431: 40 000 markkaa, kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 3432: ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen. 3433: 3434: 3435: 3436: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 3437: 3438: Lea Savolainen Anna-Liisa Piipari Tellervo Koivisto 3439: Hannu Tapiola Saara-Maria Paakkinen Matti Puhakka 3440: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Halonen 3441: Jouko Skinnari 3442: 72 1981 vp. 3443: 3444: Lakialoite n:o 54 3445: 3446: 3447: 3448: 3449: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut- 3450: tamisesta 3451: 3452: 3453: Eduskunnalle 3454: 3455: Hallituksen viime vuosina tulo- ja varalli- varallisuusverolain 17 §:n 3 momentista sanon- 3456: suusverolakiin tekemät muutokset, lähinnä ve- ta "eikä tätä työskentelyä ole pidettävä vähäi- 3457: rovähennysten tarkistukset, ovat olleet kansa- senä" poistaa. Tämä epämääräinen sanonta on 3458: laisten verorasituksen kasvun estämisen kan- johtanut verotuskäytännössä kirjavaan menette- 3459: nalta puutteellisia. lyyn sekä yrityskohtaiseen ja alueelliseen eri- 3460: Puolisoiden erillisverotusta koskevassa esi- arvoisuuteen erityisesti viljelijäpuolisoiden koh- 3461: tyksessä (HE 63/1975 vp.) hallitus totesi, dalla. 3462: että siirtyminen yhteisverotuksesta täydelliseen Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §: n 2 mo- 3463: erillisverotukseen tapahtuu vaiheittain. Vaiheit- mentin mukaan perheyrityksissä ansiotuloksi 3464: taisessa siirtymisessä erillisverotukseen erillis- katsottavan tulon yläraja on niinikään liian al- 3465: verotettavan pääomatulon määrää tulisi korot- hainen, etenkin jos molemmat puolisot työsken- 3466: taa tuntuvasti. Jotta mainittu alkuperäinen ta- televät yrityksessä. Ylärajan nostaminen edis- 3467: voite ja samalla verotuksen yksinkertaistami- täisi myös verotuksen yksinkertaistamistavoi- 3468: nen olisi mahdollista saavuttaa, olisi mielestäm- tetta. Ylärajan nostaminen on perusteltua edel- 3469: me tässä vaiheessa puolisoiden erillisverotetta- leen sen vuoksi, että useassa tapauksessa esi- 3470: vien pääomatulojen määrää korotettava 10 000 merkiksi kaupan alalla palkatun henkilöstön 3471: markkaan. Esitämme 17 § :n 2 momenttiin tätä palkat ylittävät kyseisen ansiotuloksi katsotta- 3472: koskevaa muutosta. van tulon ylärajan. Sen vuoksi esitämme 17 b 3473: Erillisverojärjestelmä ei edelleenkään ilman §:n 2 momentissa mainittua perheyritysten 3474: erityissäännöksiä sovellu maatilatalouden har- puhtaan tulon yhteismäärän ylärajan korotta- 3475: joittajien ja muiden vastaavalla tavoin perhe- mista 110 000 markkaan. Saman momentin 3476: yrityksessä toimivien puolisoiden verotukseen. mukaan metsätalouden puhdasta tuottoa pide- 3477: Oman ja perheensä toimeentulon turvaamisen tään kokonaisuudessaan pääomatulona. Kun ve- 3478: lisäksi maatilatalouden harjoittajien ja muiden rokuutiometrin raha-arvoa määritetään Maat. 3479: vastaavien yrittäjien on ansaittava tuloa mm. VA 5 §:n mukaisesti, ei verokuutiometrin 3480: tuotantovälineiden hankintaan, liikepääomaan ja bruttoarvosta tehtävään vähennykseen saa lu- 3481: velkojen lyhentämistä varten. Meillä on kui- kea verovelvollisen metsätaloutensa hyväksi te- 3482: tenkin todellisuudessa yhdistetty henkilö- ja kemän työn arvoa. Tästä seuraa, että maatila- 3483: yritysverotus, joka ei salli yritykselle riittävää talouden puhtaaseen tuloon sisältyy maatila- 3484: tulorahoitusmahdollisuutta. Myöskään siirtymi- talouden harjoittajan työpanos metsätalouden 3485: nen kaikki tulot kattavaan erillisverotukseen ei puhtaan tuoton ohella. Tämän on todennut 3486: ilman erityissäännöksiä ole sovellettavissa yrit- myös metsäverotuksen kehittämiskomitea mie- 3487: täjäpuolisoiden verotukseen, vaan tällöinkin tinnössään vuonna 1978. 3488: joudutaan soveltamaan tasausmenettelyn piir- Mielestämme metsätalouden veronhuojennus- 3489: teitä tapauksissa, joissa henkilö- ja yritysvero- laki, jonka mukaan metsätalouden puhtaasta 3490: tus on yhdistetty. tulosta lasketaan ansiotuloksi korkeintaan 9 000 3491: Perheyrityksessä työskentelevien puolisoiden markkaa, on riittämätön poistamaan tätä on- 3492: verorasituksen palauttamiseksi samalle tasolle gelmaa. Katsomme, että metsätalouden puhdas 3493: palkanansaitsijapuolisoiden verotuksen kanssa tuotto olisi poistettava tulo- ja varallisuusvero- 3494: ja perheyritysten edes jossain määrin tapahtu- lain 17 b §:n 2 momentin luettelosta, jossa 3495: van tulorahoituksen turvaamiseksi tulee tulo- ja määritellään tulot, joita ei missään tapauksessa 3496: Lakialoite n:o 54 73 3497: 3498: ole pidettävä ansiotulona. Maatilatalouden vält- Yritysverotustoimikunta piti TVL:n 23 §:n 2 3499: tämätön kehittäminen ja järkevä metsätalouden momentissa asetettuja rajoja kahdenkertaisesta 3500: harjoittaminen edellyttävät myös varallisuusve- verotuksesta vapautumiselle epäkäytännöllisinä 3501: ron tuntuvaa lieventämistä tuotanto-omaisuu- ja sattumanvaraisina. Kokoomuksen eduskunta- 3502: delta. Tämä voidaan toteuttaa alentamalla met- ryhmä yhtyy yritysverotustoimikunnan kantaan, 3503: sän varallisuusarvon määrittämisessä käytettävä jonka mukaan olennaista eroa ei saisi olltt sillä, 3504: kerroin nykyisestä 10:stä 6:een. Esitämme ·tulo- omistaako yrittäjä toimitiloinaan tarvitsemansa 3505: ja varallisuusverolain 45 §:n 2 momenttiin kiinteistön huonetilana välittömästi vai omistaa- 3506: tätä tarkoittavaa muutosta. ko hän kiinteistöyhtiön osakkeet, jotka puoles- 3507: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo- taan tuottavat yhtiöjärjestyksen mukaisen oi- 3508: mentti, jossa määritellään rahanarvoisia etuja, keuden hallita toimitiloiksi tarvittavia huonei- 3509: joita ei lueta veronalaiseksi tuloksi, on osoittau- ta. Voimassaoleva järjestelmä merkitsee pienil- 3510: tunut käytännössä liian suppeaksi. Epäkohtia le ja keskisuurille yrityksille lisärasitusta suu- 3511: on aiheuttanut mm. se, että valtakunnallisista rempiin yrityksiin verrattuna. Sattumanvaraisis- 3512: ja kansainvälisistä taidekilpailuista saatuja apu- ta ja monimutkaisista rajoista sekä myös osak- 3513: rahoja ja palkintoja on ryhdytty verottamaan. kaiden yksipuolisista toimenpiteistä saattaa olla 3514: Tämä on mielestämme kohtuutonta niiden eri seurauksena kiinteistöyhteisön liukuminen ve- 3515: taidelajien opiskelijoiden kannalta, jotka vielä rotuskohtelusta toiseen ja sen tuloksena taas 3516: opiskeluvaiheessaan osallistuvat näihin kilpailui- kohtuuttomasti erilaiset veroseuraamukset yh- 3517: hin. Tämän vuoksi ehdotamme, että kyseisistä teisöille, joiden luonne ja tarkoitus eivät mer- 3518: kilpailuista saatuja apurahoja ja palkintoja pi- kittävästi eroa toisistaan. Sen vuoksi esitämme- 3519: dettäisiin verovapaina samoin edellytyksin kuin kin TVL:n 23 §:n 2 momentissa säädettyjen 3520: 22 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuja monimutkaisten rajojen poistamista ja myös 3521: etuuksia. verotuksen yksinkertaistamista tätä kautta. Eh- 3522: Verotuskäytännössä on työntekijöitä verotet- dotus merkitsee mainitun lainkohdan kumoa- 3523: tu työnantajaltaan merkkipäivänsä, palveluai- mista. 3524: kansa tai eläkkeelle siirtymisensä johdosta saa- Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo- 3525: mistaan arvoltaan varsin pienistäkin lahjoista, mentin 7 kohdan mukaan ainoastaan valtiolli- 3526: jos ne on saatu rahana tai usein myös lahja- sen luottamustehtävän hoitamisesta välittömästi 3527: kortteina. Mielestämme mainittuja lahjoja, jos aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ovat tu- 3528: ne ovat rahalliselta arvoltaan kohtuullisia, ei lon hankkimisesta johtuneita menoja. Mieles- 3529: tulisi pitää veronalaisena tulona riippumatta tämme mainittua vähennystä olisi laajennetta- 3530: siitä, ovatko ne tavara- vai rahalahjoja. va koskemaan kaikkia julkisia luottamustehtä- 3531: Tulo- ja varallisuusverolain 23 § :n 2 momen- viä. Lain 28 §:ssä on säädetty porrastettu palk- 3532: tin mukaan ei asunto-osakeyhtiö, asunto-osake- katulovähennys, jonka yläraja on 800 markkaa. 3533: yhtiölain 25 § :ssä tarkoitettu asunto-osakeyh- Säännöksen nykyisen sanamuodon mukaan jo 3534: tiönä käsiteltävä kiinteistöyhtiö ja asunto-osuus- varsin alhaisissa tuloluokissa saavutetaan palk- 3535: kunta ole kahdenkertaisen verotuksen kohteena, katulovähennyksen yläraja. Mielestämme ylä- 3536: toisin kuin lähtökohtaisesti kaikki keskinäiset rajaa tulisi korottaa tässä vaiheessa 1 200 mark- 3537: kiinteistöyhtiöt ja niiden osakkaat. Alussa mai- kaan ja samalla poistaa sen porrastus, mikä 3538: nittujen asuntoyhtiöiden lisäksi kahdenkertaista johtaisi verotuksen yksinkertaistamiseen. Mai- 3539: verotusta ei sovelleta ns. vuokraedun osalta nittu muutos merkitsisi askelta kohti palkkave- 3540: muihinkaan kiinteistöosakeyhtiöihin ja osuus· rotusta. 3541: kuntiin, mikäli ne täyttävät 23 §:n 2 momen- Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa 3542: tissa säädetyt edellytykset. Yritysverotustoimi- sovelletaan toisen kerran lainmuutosta, jolla 3543: kunta on mietinnössään (KM 1980: 42) kat- pakolliset yrittäjäeläkemaksut saatettiin vero- 3544: sonut, että keskinäisten kiinteistöyhteisöjen ve- ·tuksessa rajoituksetta vähennyskelpoisiksi. Va- 3545: rotusta on aiheellista tarkistaa osakkaan ns. paaehtoisesta lisäeläketurvasta syntyvät kustan- 3546: vuokraedun osalta. Yritysverotustoimikunta ei nukset sen sijaan ovat vähennyskelpoisia ainoas- 3547: pitänyt tässä suhteessa perusteltuna verohalli- taan siltä osin kuin eläkemaksujen määrä ei 3548: tuksen esittämää keskinäisten kiinteistöyhteisö- ylitä 15 prosenttia ansiotulon määrästä. Kun 3549: jen rinnastamista muihin normaalia liiketoimin- yrittäjäpuolisoiden yhteenlasketut yrittäjäeläke- 3550: taa harjoittaviin osakeyhtiöihin. maksut useimmiten ylittävät kyseisen 15 pro- 3551: 3552: 10 088100096K 3553: 74 Lakialoite 11:0 54 3554: 3555: 3556: sentin rajan, on yrittäjien eläkelakiin perustu- osinkojen kahdenkertaisen verotuksen lieventä- 3557: vien vapaaehtoisten, lisäturvaa tuovien eläke- minen. Tästä syystä saman vähennyksen laajen- 3558: maksujen vähentäminen verotuksessa TVL:n taminen koskemaan myös eräitä vuokratuloja 3559: puitteissa käytännössä mahdotonta monien pien- ja korkotuloja hämärsi pykälän aikaisemman 3560: yrittäjien kohdalla. Kun maassamme on li- tarkoituksen, joten katsomme, että edellä mai- 3561: säksi huomattava joukko vanhempia henkilöitä, nitut pääomatulovähennykset olisi pidettävä 3562: joiden eläketurva edellyttää huomattavia maksu- lainsäädännöllisestikin erillään. Sen vuoksi esi- 3563: ja, vaikkei heillä olisi juurikaan ansiotuloja, tämme korkotulovähennystä sijoitettavaksi eri 3564: tulisi periaatteessa kaikki eläkevakuutusmaksut momenttiin kuin osinkotulovähennys sekä sa- 3565: voida vähentää 29 §:n 1 momentin 5 kohdan malla näiden molempien vähennysten ylärajojen 3566: perusteella. korottamista 2 500 markkaan. 3567: Perheiden sairauskulut nousevat nykyisin lu- Voimassa olevan lain 33 § :n 2 a kohdassa 3568: kuisissa tapauksissa useisiin tuhansiin markkoi- olevan palkkavähennyksen olemme esitykses- 3569: hin, varsinkin silloin, kun joku perheenjäsen on sämme sijoittaneet saman pykälän 1 kohtaan 3570: pitemmän aikaa sairaana. Kuitenkaan esimer- ja nostaneet työtulovähennysprosenttia 25 pro- 3571: kiksi veronmaksukyvyn alentumisvähennystä ei sentista 26 prosenttiin sekä enimmäismäärän 3572: käytännössä yleensä ole näissä tapauksissa 11 000 markkaan, jotta se koskisi mm. yrittä- 3573: myönnetty. Jo silmälasien hankinta tai hammas- jiä ja eläkeläisiä eli kaikkia ns. ansiotulon saa- 3574: lääkärissä käynti on nykyisin niin kallista, että jia. Tulo- ja varallisuusverolain 36 § :n vä- 3575: 29 § :n 1 momentin 6 kohdassa säädetty 800 hennyksiä koskevista ehdotuksistamme mainit- 3576: markan sairauskuluvähennys ei riitä näitä ku- takoon erityisesti 1 momentin 4 kohdan opis- 3577: luja peittämään. Sen vuoksi esitämme vähen- kelijavähennys, jonka nykyinen muoto aiheut- 3578: nyksen ylärajaan tuntuvaa korotusta. taa kohtuutonta eriarvoisuutta eri opiskelijoiden 3579: Tulo- ja varallisuusverolain perhepoliittisiksi välillä. Opintoja aloitettaessa ja päätettäessä 3580: katsottavat vähennykset ovat laskennallisia, ei- sekä esimerkiksi asevelvollisuutta suoritettaessa 3581: vätkä merkitse todellisten perhekustannusten ei ole mahdollista täyttää lainkohdassa mainit- 3582: vähentämismahdollisuutta. Kokoomuksen edus- tua 7 kuukauden Opiskeluajan vaatimusta. Tä- 3583: kuntaryhmä katsoo, että perheiden tukeminen män vuoksi ehdotamme säännöstä muutettavak- 3584: kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin on ensi- si siten, että henkilö saa kunnallisverotuksessa 3585: arvoisen tärkeää. Sen vuoksi esitämme, että vähentää 2 000 markkaa ansiotulostaan luku- 3586: perheellä olisi mahdollisuus vähentää verovuon- kautta kohden, jos hän on lukukauden aikana 3587: na kotiapulaisen palkkauskustannukset. Ehdo- vähintään 3 kuukauden ajan saanut säännöllistä 3588: tamme lisättäväksi 29 § :n 1 momenttiin tätä ja täyttä opetusta lainkohdassa mainituissa op- 3589: tarkoittavan 7 kohdan. pilaitoksissa. Ahvenanmaan kunnallisverotuk- 3590: Myös vammaisen tai vanhuksen hoidosta ai- sessa sovelletaan ehdottamaamme järjestelyä. 3591: heutuneet kustannukset olisi voitava nykyistä Sama ongelma koskee 7 kuukauden vaatimuk- 3592: paremmin ottaa huomioon verotettavaa tuloa sen osalta 33 §:n 1 momentin 5 kohdan kou- 3593: vähentävänä seikkana. Sen vuoksi esitämme lutusvähennystä valtionverotuksessa, joten esi- 3594: 31 §: ään sisällytettäväksi uuden 2 momentin, tämme tähän vastaavaa muutosta. 3595: jonka mukaan verovelvollisella on oikeus ve- Saman pykälän 1 momentin 5 kohdassa mai- 3596: ronmaksukyvyn alentumisvähennykseen, jos hän nittua invalidivähennystä eivät saa hyväkseen 3597: on huoltanut kotihoidossa huollon tarpeessa henkilöt, joilla ei ole lainkaan verotettavaa tu- 3598: olevaa vammaista tai vanhuusvähennykseen oi- loa. Ehdotammekin että 36 §: ään lisätään uusi 3599: keutettua henkilöä. 4 momentti, jonka mukaan tapauksissa, joissa 3600: Joulukuun 19 päivänä 1980 annetulla tulo- 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla verovel- 3601: ja varallisuusverolain muutoksella ( 84 5/80) vollisella ei ole ollut verovuonna verotettavaa 3602: muutettiin 32 a § :n osinkotulovähennys omai- tuloa, olisi hänen puolisollaan oikeus laskea 3603: suustulovähennykseksi, eli sen soveltamisalaa hyväkseen invalidivähennys. 3604: laajennettiin koskemaan myös eräitä vuokra- Samaa periaatetta tulisi soveltaa 57 § :n mu- 3605: tuloja sekä sellaisia korkotuloja, jotka eivät kaan valtionverotuksessa tuloverosta tehtävään 3606: erityislakien perusteella ole verovapaita. Osin- invalidivähennykseen. 3607: kotulovähennyksen tarkoitus oli tähän asti pait- Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edistämi- 3608: si pienosakesäästämisen kannustaminen myös sen tarpeellisuuteen on viime aikoina kiinni- 3609: Lakialoia n:o 54 75 3610: 3611: tetty runsaasti huomiota. Yritysten kansainvä- tuksenmukaisena ja jopa välttämättömänä, että 3612: lisen kilpailukyvyn ja työllisyyden hoitamisen työntekijöiden aloitteen tekemistä edistettäisiin. 3613: kannalta on esityksessä ryhdytty panostamaan Tämän vuoksi aloitteista ja keksin.t.'l.öistä ty:ön- 3614: varsinaiseen tutkimus- ja tuotekehitystoimin- antajalta saatuihin korvauksiin, ellei niitä voida 3615: taan. Yhtenä olennaisena keinona tässä on se, katsoa joltakin osin verovapaiksi, tulisi sovel- 3616: että myös työntekijät tehtävistä riippumatta taa tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n tulonta- 3617: aktiivisesti kiinnittäisivät huomiota kilpailuky- sausta koskevia periaatteita. 3618: kyä parantaviin uudistusmahdollisuuksiin ja Lain 65 §:ään sisältyvä ns. kattosääntö ei 3619: työllisyyttä edistäviin tuotekehitystoimiin. Täs- nykymuodossaankaan estä sitä, etteivätkö ve- 3620: sä suhteessa onkin saatu hyviä tuloksia. Työn- rovelvollisen välittömät verot edelleenkin saata 3621: tekijöille on myös ryhdytty maksamaan palk- ylittää hänen verotettavien tulojensa määrän. 3622: kioita tehdyistä merkittävistä tuotekehitysaloit- Verovelvollisen kannalta tällaisissa tapauksissa 3623: teista. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kohtuuttomaksi muodostuvan verotuksen estä- 3624: eräiden aloitteiden ja tuotekehitystoimintojen miseksi olisi 65 §:n sis.ältöä tarkistettava niin, 3625: merkitys on arvioitu huomattavan suureksi. ettei verojen ja maksujen määrä ylitä, varalli- 3626: Ongelmaksi on muodostunut, että työnanta- suusvero mukaan luettuna, 80 prosenttia vero- 3627: jan maksamat korvaukset ovat vain yhden vuo- tettavasta tulosta. Ehdotamme 65 §:ään mai- 3628: den, eli sen vuoden veronalaista tuloa, jona nitunlaista muutosta. 3629: palkkio on maksettu. Tämä on epäkohta, sillä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 3630: aloitteet voivat perustua huomattavan pitkään 3631: käytännön työssä koettuun ja selviteltyyn tuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3632: tekehitykseen. Sitä paitsi on pidettävä tarkoi- lakiehdotuksen: 3633: 3634: 3635: 3636: 3637: Laki 3638: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 3639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3640: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1 04 3/7 4) 3641: 23 §:n 2 momentti sekä 33 §:n 1 momentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä 3642: joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 84 5/80), sekä 3643: muutetaan lain 17 §:n 2 momentti, 17 b §:n 2 ja 3 momentti, 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 3644: 28 §, 29 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 31 '§:n 1 momentti, 32 a §, 3645: 33 §:n 1 momentin 1, 2 sekä 3-5 kohdat, 36 §:n 1 ja 3 momentti, 37 §, 45 §:n 2 mo- 3646: mentti, 50 ja 53 §, 57 §:n l ja 3 momentti, 60 §:n 2 momentin 3 kohta sekä 65 §, 3647: sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 3 momentti sekä 33 §:n 1 mo- 3648: mentin 4 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 29 §:n 2 momentti 3649: 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 510/77), 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 an- 3650: netussa laissa (913/78), 29 §:n 1 momentin 5 kohta 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa 3651: laissa ( 972/79) ja 17 § :n 2 momentti, 17 b § :n 2 momentti, 28 §, 29 § :n 1 momentin 3652: 4 kohta, 31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohdat, 36 §:n 1 3653: momentin 2-5 kohdat sekä 3 momentti, 37, 50 ja 53 §, 57 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdat 3654: sekä 3 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80), 3655: lisätään lain 22 §:ään uusi 2 a ja 3 a kohta, 29 §:ään uusi 7 kohta, 31 §:ään uusi 2 mo- 3656: mentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 32 a §:ään uusi 2 momentti sekä 3657: 36 §:ään uusi 4 momentti, seuraavasti: 3658: 3659: 17 § jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot 3660: kuin ansiotulot, siltä osin kuin niiden verotet- 3661: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- tava määrä ylittää 10 000 markkaa, toisen puo- 3662: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio- lison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on 3663: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai vain muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään 3664: 76 Lakialoite n:o 54 3665: 3666: 3667: sen puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo 7) julkisen Juottamustehtävän hoitamisesta 3668: siltä osin kuin se ylittää 10 000 markkaa toisen välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannuk- 3669: puolison tuloihin. set sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin 3670: määrää. 3671: 3672: 17b § 3673: 28 § 3674: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan 3675: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai puo- palkkatulovähennyksenä palkkatulon määrän, ei 3676: lisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka kuitenkaan enempää kuin 1 200 markkaa. Palk- 3677: ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan katulovähennys korvaa palkkatulosta tehtävät 3678: tulon yhteismäärä katsotaan 110 000 markan luonnolliset vähennykset lukuunottamatta 26 3679: määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja vä- 3680: verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että ve- hennyksiä, jollei korvattavien vähennysten mää- 3681: rovelvollisen tai puolisoiden harjoittamassaan rä ylitä palkkatulovähennyksen määrää. 3682: liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suo- 3683: rittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 110 000 29 § 3684: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä Verovelvollisella on oikeus vähentää: 3685: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa 3686: ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katso- 4) omasta tai puolisonsa tai lastensa tahi 3687: ta korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotu- sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on 3688: loa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden verovuonna elättänyt, henki- tai muusta henki- 3689: luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines- lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun- 3690: osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muu- ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa 3691: ta näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa. tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu- 3692: Mikäli varsinaiseksi yrittäjäksi katsottavan tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 400 3693: verovelvollisen puoliso on työskennellyt puoli- markkaa kutakin perheenjäsentä kohti, 3694: soiden yhdessä harjoittamassa liikkeessä, am- 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuu- 3695: matissa tai maatilataloudessa, katsotaan val- tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suo- 3696: tionverotuksessa 2 momentissa tarkoitetusta an- rittamansa maksut, 3697: siotulosta verovelvollisen tai hänen puolisonsa 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 3698: vaatimuksesta, mikäli verovelvollinen ei muuta enintään 1 500 markkaa tai, milloin kysymyk- 3699: selvitystä esitä, puolet puolison ansiotuloksi. sessä ovat puolisot, yhteensä enintään .3 000 3700: markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- 3701: 22 § rotettava 1 000 markalla jokaisesta alaikäisestä 3702: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- 3703: nen on verovuonna elättänyt, 3704: 7) kotitaloudessaan työskennelleen kotiapu- 3705: 2 a) Maj Lind -pianokilpailuista, Jean Sibe- 3706: laisen palkkamenot ja työnantajan maksetta- 3707: lius -viulukilpailuista sekä muista vastaavista vaksi kuuluvat sosiaaliturvakustannukset. 3708: kilpailuista saatuja apurahoja ja palkintoja siltä 3709: Edellä 1 momentin 4-7 kohdissa mainitut 3710: osin kuin edellä 2 kohdassa on säädetty, 3711: vähennykset sekä verovelvollisen tai hänen per- 3712: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta ja 3713: .3 a) sitä etua, jonka työntekijä on työnan- perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen sekä 3714: tajalta saanut merkkipäivänsä, palvelusaikansa verovelvollisen tai hänen perheensä elantokus- 3715: tai eläkkeelle siirtymisensä johdosta siltä osin tannuksiksi katsottavien velkojen korot ja in- 3716: kuin edun arvo ei ylitä hänen kuukausipalk- deksi- ja kurssitappiot vähennetään sen puoli- 3717: kansa arvoa, son tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jol- 3718: lei vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin 3719: puolisot ovat sitä vaatineet, tehdään vähennys 3720: 26 § ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka ansio- 3721: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat tulojen yhteismäärä on suurempi. Edellä mai- 3722: muun ohessa: nitut vähennykset tehdään saman suuruisina 3723: valtion ja kunnallisverotuksessa. 3724: Ls:kialoite n:o 54 77 3725: 3726: Verovelvollinen henkilö, joka ei ole koko on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai 3727: verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomainen kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen 3728: yhteisö saa tehdä 1 momentin 1-3 sekä 5 enimmäismäärää korotetaan 1 500 markalla, jos 3729: kohdassa tarkoitetun vähennyksen vain, jos se verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin- 3730: kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen, tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti- 3731: josta täällä on suoritettava veroa. Edellä tar- lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen- 3732: koitettu henkilö saa tehdä 1 momentin 4, 6 ja nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä 3733: 7 kohdassa tarkoitetun vähennyksen siten, että on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys), 3734: vähennyksen enimmäismäärä on niin suuri osa 3 ) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- 3735: sanottujen kohtien mukaisesta enimmäismääräs- tään 5 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli- 3736: tä kuin hänen Suomessa asumaosa aika on koko nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita 3737: verovuodesta. Kalenterikuukauden osa luetaan koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt 3738: tällöin täydeksi kuukaudeksi. alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla 3739: on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen 3740: 31 § koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk- 3741: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön sinhuolta;avähennys), 3742: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy- 4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen 3743: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi 3744: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvel- tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on 3745: vollisuuden, työttömyyden tai sairauden joh- sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka 3746: dosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää 3747: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- 8 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla 3748: pää kuin 6 000 markkaa (veronmaksukyvyn toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen- 3749: alentumisvähennys). nys), 3750: Jos verovelvollinen on huoltanut kotihoidos- 5) 750 markkaa lukukautta kohden jokai- 3751: sa huollon tarpeessa olevaa vammaista tai van- sesta verovuonna elättämästään sellaisesta lap- 3752: huusvähennykseen oikeutettua henkilöä, vero- sestaan tai kasvattilapsestaan, joka ennen vero- 3753: velvollisella on oikeus 1 momentissa mainittuun vuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuot- 3754: vähennykseen. ta ja joka lukukauden aikana vähintään kolmen 3755: kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyttä 3756: opetusta kansa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai 3757: 32 a § oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin 3758: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, 3759: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa että vähennys myönnetään vain toiselle puoli- 3760: vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus- soista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on 3761: kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman tuloja, vähennyksen saa vain se puoliso, jonka 3762: koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi tulojen yhteismäärä on suurempi (koulutus- 3763: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi- vähennys), 3764: tuksille maksettavista koroista 2 500 markkaa 3765: ( osinkotulovähennys). 3766: Lisäksi 1 momentissa mainittu verovelvolli- 36 § 3767: nen saa vähentää muusta veronalaisesta koros- Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- 3768: ta sekä muuna asuntona kuin vapaa-ajan asun- nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- 3769: tona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saa- tää: 3770: dusta vuokratulosta yhteensä 2 500 markkaa 1 ) 4 000 markkaa, milloin hän ennen vero- 3771: (korko- ;a vuokratulovähennys). vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- 3772: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), 3773: 33 § 2) 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- 3774: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero- 3775: hentää lisäksi: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys 3776: 1) 26 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos 3777: enintään 11 000 markkaa (työtulovähennys), molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen 3778: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä 3779: enintään 4 500 markkaa, jos verovelvollinen on suurempi (lapsivähennys), 3780: 78 Lakialoite n~o S4 3781: 3782: 3) 1 900 markkaa, jos hänellä verovuodelta on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa- 3783: on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- notun tulon määrä, tai jos tulo on 3 500 mark- 3784: seen tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai- kaa suurempi, 3 500 markkaa vähennettynä 3785: seen koulutusvähennykseefi eikä häneen ole yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä .35 mar- 3786: sovellettava tämän lain puolisoita koskevia kan määrästä, jolla tulo ylittää 3 500 markan 3787: säännöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltaja• määrän (perusvähennys). 3788: vähennys), 3789: 4) 2 000 markkaa ansiotulostaan lukukautta 3790: kohden, jos hän on lukukauden aikana vähin- 3791: tään kolmen kuukauden ajan saanut säännöllistä Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk- 3792: ja täyttä opetusta kansa·, perus·, ammatti-, ilta- sessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna lu- 3793: oppi- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai vulla 6. Jos maatilan metsän puuston arvo 3794: muussa näihin verrattavassa oppilaitoksessa olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa olevien 3795: ( opiskelijavähennys), sekä samanlaatuisten metsämaiden puustojen keski- 3796: 5) 8 000 mal'kkaa, jos hänellä on sairaudes- määräisestä arvosta, on metsän edellä maini- 3797: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä tuin tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan 3798: haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen korotettava tai alennettava. Metsäksi luetaan 3799: mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti- maapohja ja puusto. 3800: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 3801: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus 3802: 8 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve- 50 § 3803: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen Jos verovelvollinen on verovuoden päättyes- 3804: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- sä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asun- 3805: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri to-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-osuus- 3806: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- kunnan jäsenyyden perusteella hallitsemaansa 3807: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti omana 3808: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen taikka perheensä asuntona, alennetaan raken- 3809: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella nuksen ja sen tonttimaan sekä osakkeen ja 3810: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- osuuden tämän luvun säännösten mukaan mää- 3811: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- ritettyä arvoa siltä osin kuin se ei ylitä 200 000 3812: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, markkaa, 40 prosentilla. 3813: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- Jos verovelvollisen omistamassa rakennuk- 3814: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- sessa on kaksi tai useampia huoneistoja, joista 3815: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta- verovelvollinen on verovuoden päättyessä käyt- 3816: aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa- tänyt jotakin huoneistoa yksinomaan tai pää- 3817: miseksi es.iJtettävästä selvityksestä. asiallisesti omana taikka perheensä asuntona, 3818: alennetaan rakennuksen omana asuntona käy- 3819: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- tetyn osan ja sitä vastaavan tonttimaan arvoa, 3820: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön siltä osin kuin se ei ylitä 200 000 markkaa, 3821: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- 1 momentissa säädetyllä tavalla. 3822: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo- 3823: rittamaosa sanotun elatusavun määrän, kuiten- 53 § 3824: kin enintään 3 000 markkaa alaikäistä lasta Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske- 3825: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). Mikäli 1 tuista varoista vähennetään 20 000 markkaa. 3826: momentin 5 kohdassa tarkoitetulla verovelvolli- Jos toisella puolisolla tällöin on velkoja enem- 3827: sella ei ole ollut verovuonna verotettavaa tu- män kuin varoja, otetaan erotus huomioon toi- 3828: loa, on verovelvollisen puolisolla oikeus vähen- sen puolison verotettavan varallisuuden vähen- 3829: tää 5 kohdassa tarkoitettu vähennys. nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kolman- 3830: nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta 3831: 37 § varallisuudesta. 3832: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ja 3833: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varois- 3834: keen ei ole 3 500 markan määrää suurempi, ta vähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta 3835: Lakialoite n:o 54 79 3836: 3837: 10 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähennys 60 § 3838: myönnetään vain toiselle yhteenlasketun varal- 3839: lisuuden perusteella verotettavista puolisoista, Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä 3840: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on varoja, tulona voidaan pitää muun muassa: 3841: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka varojen 3842: määrä on suurempi. 3) tuloja tekijänoikeudesta, patentista sekä 3843: keksintö-, aloite- ja muista vastaavista palkkiois- 3844: 57 § ta, jotka saadaan työnantajalta; 3845: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman 3846: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- 3847: verosta vähennetään: 65 § 3848: Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon- 3849: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena 3850: tä lastaan tai kasvattilastaan, 800 markkaa jo- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo- 3851: kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion- 3852: vähennys myönnetään vain sille puolisoista, veron sekä hänelle määrätyn kunnallisveron, 3853: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja- kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja 3854: vähennys), sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurem- 3855: 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen- pi kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtion- 3856: tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, verotuksessa vahvistetusta verotettavasta tulos- 3857: 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain- ta, verovelvollisen maksettavaksi ei panna sa- 3858: kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 notun määrän yli menevää valtionveron osaa. 3859: prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, Verotuslain 77 §:n nojalla määrätty veronkoro- 3860: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- tus on pantava maksuun kokonaan. 3861: senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta, Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo- 3862: sekä mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon 3863: 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve- 3864: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 400 roa eikä verotuslain 77 § :n nojalla määrättyä 3865: markkaa. veronkorotus ta. 3866: Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo- 3867: Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta 3868: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen- jättäminen kummankin puolison osalta erikseen. 3869: nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan 3870: verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä, Tämä laki tulee voimaan patvana 3871: kuitenkin enintään 800 markkaa alaikäistä las- kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 3872: ta kohden. ran vuodelta 198 suoritettavaan verotukseen. 3873: 3874: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 3875: 3876: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola 3877: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi 3878: Heikki Perho Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala 3879: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio 3880: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne 3881: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen 3882: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski 3883: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen 3884: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi 3885: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka 3886: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin 3887: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo 3888: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen 3889: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä 3890: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz 3891: Matti Pelttari 3892: 80 1981 vp. 3893: 3894: Lakialoite n:o 55 3895: 3896: 3897: 3898: 3899: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta 3900: annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta 3901: 3902: 3903: Eduskunnalle 3904: 3905: Kahdenkertaisen verotuksen aiheuttamien Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 3906: haittojen vähentämiseksi ja yritysten omarahoi- mukaisen edellä mainitun osingonjakovähennyk- 3907: tusmahdollisuuksien parantamiseksi säädettiin sen soveltamista jatketaan lailla ( 846/80) ny- 3908: vuoden 1969 alusta voimaan tulleessa elinkei- kyisen suuruisena vielä vuodelta 1981 toimi- 3909: noverolaissa, että osakeyhtiö ja osuuskunta saa- tettavassa verotuksessa. Hallitus ei kuitenkaan 3910: vat vähentää tulostaan 40 % jakamansa osingon ole laajentanut vähennystä koskemaan kunnal- 3911: tai osuuspääoman koron määrästä. Vuosille lisverotusta. Jotta monilla tahoilla yhä voimak- 3912: 1977-1980 ko. määrä on nostettu 60 %:iin. kaammin korostettu pyrkimys yritysverotuksen 3913: Lisäksi vuosina 1969-1980 tapahtuneille mak- olennaiseksi keventämiseksi vähitellen toteutui- 3914: sullisille osake- ja osuuspääoman korotuksille si, olisi kokoomuksen eduskuntaryhmän mie- 3915: sekä mainittuna ajankohtana perustetuista uusis- lestä yritysten omarahoitusta lisättävä osake- 3916: ta yrityksistä maksettu osinko ja osuuspääoman rahoituksen kautta. Sen vuoksi ehdotammekin 3917: korko saadaan vähentää kuudelta vuodelta ko- yhtiöiden osingonjakovähennystä ulotettavaksi 3918: konaan yhteisön tulosta. Kokoomuksen edus- myös kunnallisverotukseen muuttamalla elinkei- 3919: kuntaryhmä on kuitenkin pitänyt epäkohtana notulon verottamisesta annetun lain 18 § :n 4 3920: sitä, että huojennusta sovelletaan vain valtion- kohtaa sekä 61 §:n 1 momenttia. 3921: verotukseen, mikä merkitsee sitä, että kunnai- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 3922: Hsverotus on täydellisesti kaksinkertaista. Osa- 3923: kerahoituksesta aiheutuukin yrityksille verotuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3924: sen vuoksi enemmän kustannuksia kuin laina- lakiehdotuksen: 3925: rahoituksesta, mikä on omiaan heikentämään 3926: yritystemme rahoitusrakennetta. 3927: 3928: 3929: 3930: Laki 3931: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta 3932: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3933: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360 /68) 3934: 18 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on väliaikaisesti muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 3935: annetulla lailla (846/80), ja 61 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 3936: 1980 annetussa laissa (846/80), seuraavasti: 3937: 3938: 18 § on vähennetty 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut 3939: Vähennyskelpoisia ovat myös: verovapaat osingot ja korot. 3940: 3941: 4) 60 prosenttia osakeyhtiön jakamasta osin- 61 § 3942: gosta tai osuuskunnan jakamasta osuuspääoman Poiketen siitä, mitä 18 § :n 4 kohdassa on 3943: korosta taikka säästöpankin ja osuuspankin lisä- säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-31. 12. 1985 vä- 3944: rahastosijoitukselle maksamasta korosta, joista lisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyhtiön 3945: Lakialoite n:o 55 81 3946: 3947: tai osuuskunnan osallailta tai jäseniltä perityil- pankkiin tai osuuspankkiin maksetulle lisära- 3948: le osake- tai osuuspääomalle tai sanottuna ai- hastosijoitukselle. Mikäli uudelle osake- tai 3949: kana rekisteriin ilmoitetun säästöpankin tai osuuspääomalle tai lisärahastosijoitukselle on 3950: osuuspankin lisärahastosijoitukselle taikka sa- päätetty jakaa suurempi osinko tai korko kuin 3951: nottuna aikana rekisteriin merkitylle tai ker- muulle osake- tai osuuspääomalle tahi lisära- 3952: tyneelle maksulliselle osake- tai osuuspääoman hastosijoitukselle ja jaon voidaan olettaa tapah- 3953: korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle re- tuneen verotuksen välttämiseksi, vähennetään 3954: kisteröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä tämän momentin perusteella vain pienimmän 3955: seuraavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osin- osinko- tai korkoprosentin mukainen osinko 3956: gon tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoi- tai korko. 3957: tuksen koron koko määrä vähennyskelpoiseksi 3958: menoksi, ei kuitenkaan yhtenä verovuotena 3959: enempää kuin 20 prosenttia osakkeista tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 3960: osuuksista osakeyhtiöön tai osuuskuntaan mak- kuuta 198 . 3961: setulle osake- tai osuuspääomalle tai säästö- 3962: 3963: 3964: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 3965: 3966: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola 3967: Heikki Perho Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi 3968: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala 3969: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio 3970: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne 3971: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen 3972: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski 3973: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen 3974: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi 3975: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka 3976: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin 3977: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo 3978: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen 3979: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä 3980: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz 3981: Matti Pelttari 3982: 3983: 3984: 3985: 3986: 1>1 088100096K 3987: 82 1981 vp. 3988: 3989: Lakialoite n:o 56 3990: 3991: 3992: 3993: 3994: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotannollisia investoin- 3995: teja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 3996: 3997: 3998: Eduskunnalle 3999: 4000: Tuotannollisten investointien liikevaihtovero- taisiin hankkivan kaikki liiketoiminnassa käy- 4001: huojennuksia on jatkettu lailla eräitä tuotan- tettäviksi tarkoitetut verolliset tavarat ja työ- 4002: nollisia investointeja koskevista väliaikaisista suoritukset laissa tarkoitettuun myyntitarkoi- 4003: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin ( 848/80) tukseen. 4004: siten, että ne koskevat vuonna 1981 aloitet- Lakiteknillisistä syistä esitämme kuitenkin 4005: tavia investointeja. Säännökset eivät enää si- tässä vaiheessa voimassaolevan väliaikaisen 4006: sälly liikevaihtoverolakiin, vaan on säädetty poikkeuslain korvaamista ilman aikarajaa voi- 4007: erillinen laki. Voimassaolevat liikevaihtovero- massaolevalla poikkeuslailla, joka nykyistä 4008: helpotukset ovat soveltamisajaltaan ja ajalliselta poikkeuslakia paremmin vie liikevaihtoverojär- 4009: ulottuvuudeltaan edelleen suppeita. jestelmäämme kohti arvonlisäverojärjestelmää. 4010: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jo vuosia, Tuotannollisten investointien liikevaihtovero- 4011: mm. lakialaitteessa n:o 129 ( 1979 vp.) liike- helpotusten vuosittainen jatkaminen lyhyeksi 4012: vaihtoverolain 14 §:n muuttamiseksi, joka on ajaksi kerrallaan on mielestämme teollisten in- 4013: voimassa, katsonut, että maamme taloudellisen vestointien suunnitelmallisen järjestämisen, yri- 4014: kehityksen kannalta ja etenkin kotimaisen yri- tysten tulevien vuosien verorasituksen ennakoi- 4015: tystoiminnan kilpailukykyä ajatellen on välttä- misen ja koko taloudellisen toiminnan pitkäjän- 4016: mätöntä, että tuotannollinen toimintamme py- teisen hoitamisen kannalta epäonnistunut lain- 4017: ritään asettamaan liikevaihtoverotuksen osalta säädäntöratkaisu. Siirtyminen pysyvään arvon- 4018: sen kanssa kilpailevan ulkomaisen tuotannon Hsäverojärjestelmään muodostaa olennaisen osan 4019: kanssa tasaveroiseen asemaan. Tuotantovälinei- yritysverotuksemme selkeyttämisessä ja kansain- 4020: den hankintahintaan sisältyvä liikevaihtovero välisen kehityksen seuraamisessa. Hallituksen 4021: korottaa Suomessa tuotantokustannuksia ja sitä esityksessä esitettyjen liikevaihtoverohelpotus- 4022: tietä edelleen yritysten valmistamien tavaroiden ten säätäminen pysyvästi voimaan vuoden 1982 4023: hintoja. Tuotantokustannuksia rasittava liike- alusta lähtien merkitsisi askelta em. kokonais- 4024: vaihtovero siirtyy piilevänä kuluttajan makset- uudistuksen suuntaan. Pysyvän järjestelmän 4025: tavaksi, ja tavaroiden lopullisessa hinnassa on voimaansaattamisajankohdalla 1. 1. 1982 olisi 4026: aina enemmän veroa kuin laissa säädetty vero- myös tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa 4027: kanta edellyttää, jopa niin, että maassamme mahdollista ohjata teollisten investointien ajoi- 4028: valmistettuihin tavaroihin sisältyy keskimäärin tusta lähemmäksi piakkoin odotettavissa olevaa 4029: 3-4 prosenttia edellä mainituin tavoin kertau- laskusuhdannetta. 4030: tuuutta liikevaihtoveroa. Koska kilpailijamais- Voimassaoleva laki merkitsee tuotannollisten 4031: samme valmistettujen tavaroiden hintaan ei kone- ja laiteinvestointien kohdalla edelleen 4032: tavallisesti sisälly kertaantunutta veroa, olisi ainoastaan yhden kolmasosan suuruisen osto- 4033: kilpailukykymme takaamiseksi tuotantotoimin- vähennyksen sallimista. Liikevaihtoveron ker- 4034: nassa käytettävät rakennukset, koneet, laitteet, tautumisen olennainen vähentäminen tuotteiden 4035: työkalut, voiteluaineet ym. vastaavat tavarat hinnoissa vaatii kuitenkin tavaroiden valmis- 4036: pysyvästi vapautettava liikevaihtoverosta ja tuksessa käytettyjen koneiden, laitteiden ja työ- 4037: näin eliminoitava liikevaihtoveron kertautuva kalujen ja niiden osien koko ostohinnan vä- 4038: vaikutus. Sen vuoksi kokoomus on jo pitkään hentämistä, joten esitämme uuteen poikkeus- 4039: esittänyt, että liikevaihtoverolain 14 §: ää olisi lakiin tätä tarkoittavaa säännöstä. Liikevaihto- 4040: muutettava siten, että verovelvollisen katsot- verolain 1 §:n 3 momentin mukaan on konei- 4041: Lakialoite n:o 56 83 4042: 4043: siin ja laitteisiin kohdistuvat muutos-, uudistus-, verolliset vuokramaksut mielestämme säädettä- 4044: korjaus-, kunnostamis- ja asennustyöt ostettava vä lain 4 § :n 1 momentissa kokonaan vähen- 4045: verollisin hinnoin. Voimassaolevan lain 4 §:n nyskelpoisiksi. 4046: sanamuodon rpukaan yritykset saavat huojen- Voimassaolevan lain 3 §:n 1 momentin teol- 4047: nuksen verollisina hankkimistaan koneiden ja lisuusrakennuksen määritelmän mukaan on ve- 4048: laitteiden osista sekä myös niiden asennustöistä. rovapauden edellytyksenä, että tuotannollisten 4049: Siinä ei siis ole mainintaa korjaus-, uudistus-, yritysten toimisto-, sosiaali- ja muut sellaiset 4050: kunnostamis- ja muutostöiden vähennyskelpoi- tilat on rakennettava itse tehtaan ja työpaja- 4051: suudesta, mikä aiheuttaa jatkuvaa tulkinnailista rakennuksen yhteyteen. Tämä perustelematon 4052: epäselvyyttä, koska sinänsä vähennyskelpoisiksi vaatimus houkuttelee epätarkoituksenmukaiseen 4053: ehdotetut asennustyöt ostetaan juuri koneissa rakennustapaan, koska huojennuksen saaminen 4054: ilmenevien korjaus- ym. tarpeiden johdosta. pienentää yritysten rakennuskustannuksia jopa 4055: Tämän vuoksi ehdotamme em. liikevaihtovero- 10,5 prosentilla. Säännöksen vuoksi ei myös- 4056: 1ain 1 §:n 3 momentissa lueteltuja työsuori- kään jätevedenpuhdistamoja ole voitu hyväksyä 4057: tuksia sisällytettäviksi täyden vähennyksen pii- verovapaiksi. Mainittujen epäkohtien vuoksi 4058: riin. ehdotammekin, että nämä samoin kuin muut 4059: Veronhuojennus ei voimassaolevan lain mu- tuotantolaitoksen toimintaan välittömästi liitty- 4060: kaan edelleenkään koske vuokrattavia koneita vät rakennukset saatetaan verovapauden piiriin. 4061: ja laitteita. Tämä on aiheuttanut haittaa eri- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 4062: tyisesti PKT-yrityksille, joilla ei usein ole tar- 4063: vittavia pääomia kalliiden koneiden ja laittei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4064: den ostamiseen. Myös neutraliteettisyistä olisi lakiehdotuksen: 4065: 4066: 4067: 4068: Laki 4069: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 4070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4071: 4072: 1 § nusaineiden ja -tarvikkeiden ostohintojen yhteis- 4073: Voimassa olevasta liikevaihtoverolainsäädän- määrää. Verovelvollisen kokonaan tai osaksi 4074: nöstä poiketen saadaan myynnin verotusarvoa itse rakentaman teollisuusrakennuksen ostohin- 4075: laskettaessa vähentää eräistä tuotannollisista taan luetaan lisäksi verovelvollisen rakennus- 4076: investoinneista aiheutuvat menot sen mukai- paikalla suoritetusta rakennustyöstä sekä siihen 4077: sesti kuin tässä laissa säädetään. välittömästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muus- 4078: ta vastaavasta työstä suorittamat palkkamenot 4079: 2 § sosiaalikuluineen. Milloin verovelvollinen ottaa 4080: Verovelvollinen saa vähentää 75 sadasosaa edellä tarkoitetussa omassa rakennustoiminnas- 4081: rakennustyön suorittajalta hankkimansa tai itse saan käytettäväksi itse valmistamansa, tavan- 4082: rakentamansa liikevaihtoverolaissa tarkoitetussa omaisena myyntituotteena pidettävän tavaran, 4083: liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teollisuus- ostohintana pidetään tällaisen tavaran osalta 4084: rakennuksen ostohinnasta. Teollisuusrakennuk- 80 sadasosaa sen käyvästä myyntihinnasta vä- 4085: sen ostohinnalla tarkoitetaan teollisuusraken- hennettynä niiden rakennusaineiden ja -tarvik- 4086: nuksen maa- ja vesialueisiin kohdistuvien, sen keiden ostohinnalla, jotka edellä olevan mukai- 4087: rakentamistyössä tarpeellisten työsuoritusten, sesti on erikseen luettu teollisuusrakennuksen 4088: varsinaisten rakennustöiden ja suunnittelutöi- ostohintaan. 4089: den sekä rakennukseen kuuluvien ilmastointi- 4090: kanavien, vesi-, viemäri-, lämpö-, kaasu- ja 3 § 4091: sähköjohtojen samoin kuin muiden sellaisten Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta 4092: laitteiden ja niihin kohdistuvien uutta teolli- tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh- 4093: suusrakennusta rakennettaessa suoritettujen töi- taana, työpajana, voima-asemana tai varastona, 4094: den sekä mainituissa töissä käytettyjen raken- toimisto- tai sosiaalitilana tahi muuhun tuotan- 4095: 84 Lakialoite n:o 56 4096: 4097: 4098: tolaitoksen tmmmtaan välittömästi liittyvään tahi, jos tavaran käypä myyntihinta on natta 4099: tarkoitukseen. pienempi, käypä myyntihinta myynnin verotus- 4100: Sellaisen uuden rakennuksen, jota verovel- arvoon. 4101: vollinen tulee osittain käyttämään teollisuus- 4102: rakennuksella ja osittain muuhun tarkoitukseen, 5 § 4103: ostohinta saadaan vähentää 2 §:n mukaisesti Verovelvollinen saa 2 §:n mukaisesti vähen- 4104: vain siltä osin kuin rakennusta käytetään teol- tää uuden teollisuusrakennuksen ostohinnasta 4105: lisuusrakennuksena. Jos ensiksi mainittu käyttö- kultakin kalenterikuukaudelta sen osan, jonka 4106: tarkoitus on vähintään 90 sadasosaa rakennuk- hän on kalenterikuukauden aikana sovitun 4107: sen kaikesta käyttötarkoituksesta, sen ostohin- maksutaulukon mukaisesti tai muuten raken- 4108: nasta saadaan kuitenkin 2 §:n mukaisesti tehdä nustyön tai muun rakentamiseen kuuluvan työn 4109: vähennys kaikilta osin. Jos ensiksi mainittu suorittajalle tehdystä työstä ja työhön käyte- 4110: käyttötarkoitus on vähemmän kuin 10 sadas- tyistä aineista maksanut. Verovelvollisen itse 4111: osaa rakennuksen kaikesta käyttötarkoituksesta, suorittamassa rakennustyössä saadaan vähentää 4112: sen ostohintaa ei saa vähentää miltään osin. :käytettyjen rakennusaineiden ja -tarvikkeiden 4113: Valtiovarainministeriö vahvistaa ne perusteet, ostohinnat edellä mainitun lainkohdan mukai- 4114: joiden mukaan 2 momentissa tarkoitettu vä- sesti siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana 4115: hennyskelpoinen suhteellinen osuus rakennuk- verovelvollista on sanotuista hänelle toimite- 4116: sen ostohinnasta lasketaan. tuista aineista ja tarvikkeista veloitettu, sekä 4117: mainitusta rakennustyöstä sekä siihen välittö- 4118: 4 § mästi kohdistuvasta suunnittelu- ja muusta 4119: Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava ve- työstä maksetut korvaukset ja palkat sosiaali- 4120: rovelvollinen saa vähentää tässä toiminnassa kuluineen vastaavalla tavalla siltä kalenterikuu- 4121: käytettäväksi hankkimiensa tai itse maahantuo- kaudelta, jonka aikana ne on maksettu. Ra- 4122: miensa koneiden, laitteiden ja työkalujen sekä kennustyössä käytetyn, verovelvollisen itse val- 4123: niiden osien samoin kuin niihin kohdistuvien mistaman, tavanomaisena myyntituotteena pi- 4124: verollisten muutos-, puhdistus-, korjaus-, kun- dettävän tavaran ostohintana 2 § :n mukaisesti 4125: nostamis- ja asentamistöiden sekä sanottujen pidettävä määrä saadaan vähentää edellä mai- 4126: töiden yhteydessä käytettävien tarvikkeiden nitulla tavalla siltä kalenterikuukaudelta, jonka 4127: ostohinnat, tai jos verovelvollinen on itse val- aikana sanottu tavara on otettu rakennustyössä 4128: mistanut mainitut tavarat, liikevaihtoverolain käytettäväksi. 4129: 17 § :n 1 momentin mukaisesti myynnin vero- 4130: tusarvoon luettavan määrän. Jos edellä tarkoi- 6 § 4131: tettu kone, laite, työkalu tai niiden osa hanki- Edellä 4 § :n 1 momentissa tarkoitettu vä- 4132: taan vuokrattuna kotimaasta, saa tavaroiden hennys saadaan tehdä siltä kalenterikuukaudel- 4133: valmistustoimintaa harjoittava verovelvollinen ta, jonka aikana vähennykseen oikeutettua on 4134: vähentää verolliset vuokramaksut. Jos kone, tälle toimitetusta tavarasta tai tälle tehdystä 4135: laite, työkalu tai niiden osa vuokrataan suoraan asennustyöstä veloitettu tahi maahantuotu ta- 4136: ulkomailta, saadaan vähentää hinta, josta maa- vara on tullattu, taikka verovelvollisen itse 4137: hantuonnin yhteydessä on laskettu liikevaihto- valmistaman tavaran arvo on luettu myynnin 4138: vero, sekä sanottu vero. verotusarvoon. 4139: Edellä 1 momentissa tarkoitettuina koneina 4140: tai laitteina ei pidetä henkilö-, paketti- ja 4141: kuorma-autoja. 7 § 4142: Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osalta Jos tässä laissa tarkoitettuja vähennyksiä ei 4143: hän on tehnyt 1 momentin mukaisen vähen- voida myynnin verotusarvoa asianomaiselta ka- 4144: nyksen, luetaan myynnin verotusarvoon tavaran lenterikuukaudelta laskettaessa tehdä täysimää- 4145: myyntihinta. Jos verovelvollinen ottaa sanotun räisinä, noudatetaan vähentämättä jääneen mää- 4146: tavaran käytettäväksi muussa kuin 1 momen- rän vähentämisessä soveltuvin osin liikevaihto- 4147: tissa tarkoitetussa valmistustoiminnassa tai lo- verolain 22 § :n 2 ja 3 momentin säännöksiä. 4148: pettaa sanotun valmistustoiminnan harjoittami- Myynnin verotusarvoa tässä laissa säädetty- 4149: sen, luetaan tavaran ostohinta tai liikevaihto- jen perusteiden mukaan laskettaessa ja muu- 4150: verolain 17 § :n 1 momentin mukaisesti vero- toinkin on soveltuvin osin voimassa, mitä liike- 4151: velvollisen myynnin verotusarvoon luettu määrä vaihtoverosta on säädetty. 4152: Lakialoite n:o 56 85 4153: 4154: 8 § pykälässä tarkoitettuihin tavaroihin, jotka on 4155: Lain 2 §: ää sovelletaan niihin rakennuksiin, toimitettu tai luovutettu tullivalvonnasta vä- 4156: joiden rakentamiseen on ryhdytty lain voimaan- hennyksen tekemiseen oikeutetulle verovelvolli- 4157: tulopäivänä tai sen jälkeen. selle tahi jotka tämä on ottanut käytettäväksi 4158: Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät muuhun kuin myyntitarkoitukseen lain voi- 4159: erityiset seikat muuta osoita, kun mahdollisia maantulopäivänä tai sen jälkeen sekä niiden 4160: kaivutöitä lukuunottamatta rakennuksen tai kotimaasta vuokrattujen tavaroiden vuokran- 4161: rakennelman perustustyöt on aloitettu. Raken- maksuihin, jotka koskevat vuokra-aikaa lain 4162: tamisen aloittamisajankohdasta sekä, jos raken- voimaantulopäivältä tai sen jälkeiseltä ajalta. 4163: nuksen ostohinta saadaan 3 § :n 2 momentin Sellaisten tavaroiden ostohinnoista, joiden 4164: mukaan vähentää vain osittain, ostohinnan ostohinnoista kolmasosa on tämän lain voi- 4165: vähennyskelpoisesta osuudesta on verovelvolli- maantultua eräitä tuotannollisia investointeja 4166: sen annettava luotettava selvitys sen verokau- koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaih- 4167: den veroilmoituksessaan, jonka myynnin vero- toverolakiin annetun lain 4 § :n mukaisesti 4168: tusarvosta 5 §:n mukainen vähennys ensim- vähennettävissä, saa tämän lain 4 § :n 1 mo- 4169: mäisen kerran tehdään. Rakentamista valvovan mentista poiketen vähentää ainoastaan jäljelle 4170: viranomaisen on liikevaihtoverotoimiston pyyn- jäävän osan. 4171: nöstä annettava lain soveltamisessa tarpeellisia 4172: selvityksiä ja lausuntoja. 10 § 4173: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4174: 9 § kuuta 1982. 4175: Lain 4 § : ää sovelletaan niihin sanotussa 4176: 4177: 4178: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 4179: 4180: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Matti Pelttari 4181: Heikki Perho Eeva Kauppi Helena Pesola 4182: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi 4183: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Toivo T, Pohjala 4184: Matti Hakala Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio 4185: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Ulla Puolanne 4186: Matti Hokkanen Ritva Laurila Erkki Pystynen 4187: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski 4188: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen 4189: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi 4190: Lauri Impiö Saara Mikkola Jalmari Torikka 4191: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin 4192: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo 4193: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Matti Viljanen 4194: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Mauri Vänskä 4195: Ben Zyskowicz 4196: 86 1981 vp. 4197: 4198: Lakialoite n:o 57 4199: 4200: 4201: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä 4202: tapauksissa annetun lain kumoamisesta 4203: 4204: Eduskunnalle 4205: 4206: Asuntotulon verottamisesta annetun lain asuntoihin. Myös tonttien verotusarvoja on 4207: (505/1973) mukaan asuntotulo vakituisesta ryhdytty pelkin hallinnollisin toimin korotta- 4208: asunnosta jätetään verottamatta siltä osin kuin maan niin, että korotus voi merkitä moninker- 4209: sen perusteena olevan asunnon verotusarvo ei taista tonttimaan verotusarvon nousua. Asun- 4210: ylitä 190 000 markkaa ja muusta kuin vaki- nosta aiheutuvat välttämättömät menot ovat 4211: tuisesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa perheille ja etenkin lapsiperheille usein huo- 4212: verottamatta siltä osin kuin asunnon verotus- mattavin menoerä. Kaikin tavoin tulisi huo- 4213: arvo ei ylitä 50 000 markkaa. Lakia on vaki- lehtia asumiskustannusten hillinnästä. Myös 4214: tuisen asunnon osalta muutettu 21. 11. 1980 uudet katumaksut lisäävät asumiskuluja. Mm. 4215: annetulla lailla ( 741 /80 ) . edellä olevista syistä johtuen tulisi asuntotulo- 4216: Rakennusten jälleenhankinta-arvoja koskevia verotuksesta luopua. 4217: perusteita on viimeisen kahden vuoden aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4218: korotettu tuntuvasti. Tarkoituksena on, että 4219: arvoja vielä huomattavasti korotettaisiin. Sel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4220: vimmin korotuspaineet kohdistuvat vanhoihin lakiehdotuksen: 4221: 4222: Laki 4223: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta 4224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4225: 4226: Täten kumotaan asuntotulon verottamisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 4227: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1973 kuuta 198 . 4228: annettu laki (505/73) siihen myöhemmin teh- 4229: tyine muutoksineen. 4230: 4231: 4232: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 4233: 4234: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Matti Pelttari 4235: Heikki Perho Eeva Kauppi Helena Pesola 4236: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi 4237: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Toivo T. Pohjala 4238: Matti Hakala Arto Lampinen Eva-Maija Pukkio 4239: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Ulla Puolanne 4240: Matti Hokkanen Ritva Laurila Erkki Pystynen 4241: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Helge Saarikoski 4242: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen 4243: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jouni J. Särkijärvi 4244: Lauri Impiö Saara Mikkola Jalmari Torikka 4245: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Martti Ursin 4246: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Tauno Valo 4247: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Matti Viljanen 4248: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Mauri Vänskä 4249: Ben Zyskowicz 4250: 1981 vp. 87 4251: 4252: Lakialoite n:o 58 4253: 4254: 4255: 4256: 4257: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta 4258: annetun lain muuttamisesta 4259: 4260: 4261: Eduskunnalle 4262: 4263: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain sen eduskuntaryhmä ehdottaa tässä yhteydessä 4264: 7 §:n 1 momentissa säädetyn ammattimaiseen lain 3 §: ään verotuskertoimen alentamista mer- 4265: liikenteeseen käytettäväksi rekisteröidystä au- kitsevää muutosta. Henkilöautojen pitkäaikai- 4266: tosta palaotettavan autoveron enimmäismäärää sen hinnannousun vuoksi pidämme hallituksen 4267: korotettiin lailla n:o 849/80 37 500 markkaan toteuttamia palautettavan autoveron enimmäis- 4268: sekä 17 §:ssä säädetyn invalidien autoveron määrän korotuksia riittämättöminä, joten esi- 4269: palautusten enimmäismääriä normaalitapaukses- tämme niitä jälleen sekä ammattimaisten että 4270: sa 16 000 markkaan, automaattivaihteisissa ajo- invalidiajoneuvojen kohdalla korotettavaksi. 4271: neuvoissa 21 000 markkaan sekä niissä ta- Suomen noin 420 autokoulun vuosittaisista 4272: pauksissa, joissa invalidin liikuntakyky on ala- 70 000 oppilaasta 45 000 saa ajo-opetusta hen- 4273: raajojen puuttumisen tai niiden toiminnan vaja- kilöautoilla AB-ajokortin hankkimiseksi. Huo- 4274: vaisuuden vuoksi alentunut siten, että hänen mattavan osan ajokortin hankintakustannuksista 4275: pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 %, muodostavat autonkäyttökustannuksista muo- 4276: enintään 10 500 markkaan. dostuvat kulut. Autokouluautoja käytetään pää- 4277: Henkilöautoihin kohdistuva tuonnin yhtey- asiallisesti opetuskäyttöön ja ne on myös va- 4278: dessä kannettava vero on sen koko voimassa- rustettu tätä tarkoitusta varten. Sen vuoksi 4279: olaajan pysynyt rakenteeltaan lähes muuttu- auto on autokoululle työkaluihin verrattava 4280: mattomana. Suuren kertoimen osuus tullaus- ja investointi, jota ei tulisi kohtuuttomasti verot- 4281: verotusarvoon on ollut määräävänä. Sen vuoksi taa. Tämän vuoksi on perusteetonta, että auto- 4282: autojen vähittäishinnat ovat nousseet sekä kan- veron osuus kouluauton hankintahinnasta on 4283: sainvälisen että kotimaisen hintatason nousua 18 000 markkaa. Jos kouluautoista maksettava 4284: huomattavasti nopeammin, jopa niin voimak- vero palautettaisiin auto- ja moottoripyörävero- 4285: kaasti, että henkilöautojen hinnat ovat viimei- lain 7 §:ssä säädetyllä tavalla samoin kuin 4286: sen seitsemän vuoden aikana yli kolminkertais- taksiautojen kohdalla on asianlaita, saataisiin 4287: tuneet. Verotuksen vuoksi auton hinta nousee autokoulujen opetusmaksut alennetuksi 12-14 4288: nykyään tuotantokustannusten nousuun verrat- prosentilla, mikä aiheuttaisi huomattavaa säästöä 4289: tuna 2.45-kertaisesti. ajokortin suorittajille. 4290: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on useaan Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 4291: otteeseen korostanut, että henkilöautojen ve- kunnioittavasti, 4292: rotus olisi pikaisesti saatettava nykyistä huo- 4293: mattavasti kohtuullisemmalle tasolle. Autove- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4294: rotus kaipaakin kokonaisuudistusta. Tilanteen lakiehdotuksen: 4295: pahimpien epäkohtien korjaamiseksi kokoomuk- 4296: 88 Lakialoite n:o 58 4297: 4298: 4299: 4300: 4301: Laki 4302: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 4303: 4304: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4305: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain 3 §, 4306: 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti, 4307: sellaisina kuin niistä ovat 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 842/77) 4308: sekä 7 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa 4309: laissa ( 849/80), näin kuuluviksi: 4310: 4311: 3 § 4312: Autoveroa suoritetaan verotusarvon maara kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Hel- 4313: korotettuna 30 prosentilla ja vähennettynä singin piiritullikamarin on hakemuksesta mää- 4314: 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron rättävä asettamillaan ehdoilla valtion varoista 4315: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus- maksettavaksi takaisin maahantuonnin yhtey- 4316: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero dessä suoritettu tai auton hintaan sisältyvä 4317: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton vero, kuitenkin enintään 19 000 markkaa. Mil- 4318: verosta. loin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai 4319: 7§ muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on 4320: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa 4321: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- 4322: teriin ammattimaiseen liikenteeseen tai auto- tään 25 000 markkaa. Jos auto on ollut halti- 4323: koulun kouluautona käytettäväksi, on se, joka jan käytössä, vero palautetaan vasta, kun halti- 4324: tällöin on rekisteröity auton omistajaksi tai ja on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus 4325: haltijaksi ja joka käyttää sitä pääasiallisesti voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity 4326: ammattimaiseen liikenteeseen tai autokoulun auton omistajaksi, mutta se on tehtävä vii- 4327: kouluautona, oikeutettu, auton oltua haltijan meistään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä ajassa. 4328: käytössä kuitenkin vasta tämän tultua rekiste- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 4329: röidyksi auton omistajaksi, bakemuksesta saa- ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 4330: maan Helsingin piiritullikamarilta takaisin maa- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, 4331: han tuotaessa suoritetun autoveron määrän, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen 4332: kuitenkin enintään 45 000 markkaa. Palautusta puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi 4333: on uhalla, että oikeus sen saamiseen on mene- siten alentunut, että hänen pysyva haitta- 4334: tetty, haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin 4335: kun hakija on merkitty autorekisteriin auton piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momen- 4336: omistajaksi. tissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- 4337: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maa- 4338: hantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton 4339: 17 § hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään 4340: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 14 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain 4341: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai autosta, jonka hankinta on invalidille hänen 4342: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistautu- 4343: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi 4344: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan tehdä 4345: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, ennen kuin hakija on rekisteröity auton omista- 4346: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste jaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 7 §:n 4347: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- 1 momentissa säädetyssä ajassa. 4348: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammat- 4349: tiin valmistautumista varten tapahtuvan opis- 4350: Lakialoite n:o 58 89 4351: 4352: Tämä laki tulee voimaan pa1vana jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite- 4353: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin, taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen. 4354: 4355: 4356: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 4357: 4358: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola 4359: Heikki Perho Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi 4360: Matti Jaatinen Eeva Kauppi Eva-Maija Pukkio 4361: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Erkki Pystynen 4362: Matti Hakala Arto Lampinen Toivo T. Pohjala 4363: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Helge Saarikoski 4364: Matti Hokkanen Ritva Laurila Ulla Puolanne 4365: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Jouni J. Särkijärvi 4366: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Pertti Salolainen 4367: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka 4368: Lauri lmpiö Saara Mikkola Martti Ursin 4369: Aila Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo 4370: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen 4371: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä 4372: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz 4373: Matti Pelttari 4374: 4375: 4376: 4377: 4378: 12 088100<l%K 4379: 90 1981 vp. 4380: 4381: Lakialoite n:o .59 4382: 4383: 4384: 4385: 4386: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 §:n muuttami- 4387: sesta 4388: 4389: 4390: Eduskunnalle 4391: 4392: Eduskunnassa joulukuun 19 päivänä 1980 kuten yritysverotustoimikunnan mietinnössä to- 4393: hyväksytyn leimaverolain muutoksen ( 851/80) detaan. 4394: mukaan muutettiin kiinteistöjen lainhuudatus- Erillisen epäkohdan muodostaa lisäksi se 4395: leimaveron veroasteikkoa rahanarvon alenemi- huomattava ero, joka vallitsee omakotikiinteis- 4396: sen johdosta siten, että vero on 4 prosenttia, töjen ja asunto-osakehuoneiston vastikkeellisten 4397: kun omaisuuden arvo on enintään 30 000 mark- luovutusten leimaveroissa. Asunto-osakkeiden 4398: kaa, 5 prosenttia kun omaisuuden arvo on yli kaupasta tai vaihdosta peritään veroa 1,2 pro- 4399: 30 000 markkaa mutta alle 100 000 markkaa, senttia kauppasummasta. Vero määräytyy yhtiö- 4400: ja tätä summaa korkeammista omaisuuksista muodon perusteella yhtäläiseksi, oikeuttivatpa 4401: 6 prosenttia. Hallitus perusteli lainmuutosta osakkeet huoneiston hallintaan kerrostalossa, 4402: mm. sillä, että tähän asti voimassa olevan vero- rivitalossa tai erilleen rakennetuissa rakennuk- 4403: asteikon mukaan rahanarvon muuttumisen sissa, jotka viimeksi mainitut erottaa omakoti- 4404: vuoksi on yhä useammin lainhuutoa haettaessa talosta vain yhtiömuoto. Jos kaupan kohteena 4405: jouduttu maksamaan 6 prosentin leimavero. sen sijaan on omakotitalo tontteineen, vaih- 4406: Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että teh- ·telee lainhuudatusleimavero periaatteessa 4 ja 6 4407: dyt asteikkomuutokset eivät riittävästi poista prosentin välillä. Vero on käytännössä aina 4408: mainittua epäkohtaa, vaan mitä todennäköisim- 6 prosenttia, jos myydään sekä tontti että 4409: min on leimavero suuressa osassa kiinteistön sillä sijaitseva omakotitalo eikä yksinomaan 4410: luovutuksia edelleenkin kohtuuttoman korkea rakentamista varten hankittu maapohja. 4411: eli 6 prosenttia. Mielipidetiedustelujen mukaan pientaloasumi- 4412: Yritysverotustoimikunta on syksyllä 1980 nen on tavoitelluin asumismuoto. Näin ollen 4413: ehdottanut pitkän ajan omistettujen kiinteis- ei ole perusteltua vaikeuttaa verotuksellisin 4414: töjen veronalaisuuden laajentamisen ja myynti- toimenpitein verovelvollisten mahdollisuuksia 4415: voittoverotuksen yleisen uudistamisen yhtey- omakotitalon hankintaan. Tavoiteltavin tilanne 4416: dessä, että varallisuusverotusta ja myös kiin- olisi luonnollisesti se, ettei asumiskäyttöön tu- 4417: teistöjen lainhuudatusleimaveroa samalla alen- levien huoneistojen tai omakotitalojen kaupoista 4418: nettaisiin huomattavasti. Kokoomuksen edus- perittäisi lainkaan leimaveroa. Kun leimaveron 4419: kuntaryhmä on useassa yhteydessä korostanut, perimisestä luopuminen ei tässä vaiheessa liene 4420: että kiinteistöihin kohdistuvan verorasituksen mahdollista, olisi mielestämme omakotikiinteis- 4421: kasvaessa ja erityisesti varallisuusverotuksen töjen kaupoista perittävän leimaveron määrää- 4422: tosiasiallisesti kiristyessä kiinteistöjen verotus- misperusteita muutettava siten, että vero muo- 4423: arvojen odotettavissa olevien korotusten vuoksi dostuisi samaksi kuin asunto-osakkeiden koh- 4424: olisi lailla säädettäviä varallisuusverotuksen pe- dalla eli 1,2 prosentiksi. 4425: rusteita ja myös lainhuudatusveroa pikaisesti Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 4426: kevennettävä. Veronalennukset on mielestäm- kunnioittavasti, 4427: me suoritettava riippumatta kaavaillun myynti- 4428: voittoverotuksen toteutumisesta. Tämän vuoksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4429: ehdotamme, että kiinteistön lainhuudatusleima- lakiehdotuksen: 4430: veron määrä olisi pääsääntöisesti 4 prosenttia, 4431: Lakialoite n:o 59 91 4432: 4433: 4434: Laki 4435: leimaverolain 16 §:n muuttamisesta 4436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4437: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 16 §:n 2 momentti, sellaisena 4438: kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 851/80), näin kuuluvaksi: 4439: 4440: 16 § ala ei ole suurempi kuin 10 000 neliömetriä 4441: eikä kaavoitetulla alueella suurempi kuin kaa- 4442: Veron määrä on 4 prosenttia omaisuuden van mukainen tontti tai rakennuspaikka. 4443: arvosta ja 1,2 prosenttia siltä osin kuin kaupan 4444: kohteena olevan asumiskäyttöön tulevan ra- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4445: kennetun kiinteistön tai rakennuspaikan pinta- kuuta 198 . 4446: 4447: 4448: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 4449: 4450: Pentti Sillantaus Sinikka Karhuvaara Helena Pesola 4451: Heikki Perho Eeva Kauppi Tuulikki Petäjäniemi 4452: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Toivo T. Pohjala 4453: Sampsa Aaltio Juhani Laitinen Eva-Maija Pukkio 4454: Matti Hakala Arto Lampinen Ulla Puolanne 4455: Elsi Hetemäki-Olander Eero Lattula Erkki Pystynen 4456: Matti Hokkanen Ritva Laurila Helge Saarikoski 4457: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Pertti Salolainen 4458: Juuso Häikiö Pekka Löyttyniemi Jouni J. Särkijärvi 4459: Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari Torikka 4460: Lauri Impiö Saara Mikkola Martti Ursin 4461: Alla Jokinen Pentti Mäki-Hakola Tauno Valo 4462: Pekka Jokinen Toivo Mäkynen Matti Viljanen 4463: Heikki Järvenpää Tapani Mörttinen Mauri Vänskä 4464: Ilkka Kanerva Olavi Nikkilä Ben Zyskowicz 4465: Matti Pelttari 4466: 92 1981 vp. 4467: 4468: Lakialoite n:o 60 4469: 4470: 4471: 4472: 4473: Starast ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 4474: muuttamisesta 4475: 4476: 4477: Eduskunnalle 4478: 4479: Useilla suurilla ammattialoilla varsinkin tällä hetkellä 250 mk ja samaan enimmals- 4480: teollisuuden piirissä on työntekijöiden omia määrään sisältyvät myös mm. henki- ja henki- 4481: avustuskassoja. Niiden jäseninä olevat työn- lövakuutusmaksut. Useissa avustuskassoissa 4482: tekijät suorittavat määrätyn osuuden palkas- työntekijän maksama osuus palkastaan on kui- 4483: taan avustuskassaan. Kassa puolestaan korvaa tenkin huomattavasti suurempi kuin vähennys- 4484: osan lääkärinpalkkioista, kaikki lääkärin mää- oikeus verotuksessa. Yleensä kassat perivät 4485: räämät lääkkeet, hammashoidon ja esimerkik- ainakin prosentin työntekijän bruttoansioista. 4486: si silmälasien hankinnan. Avustuskassaan kuu- Näin ollen kassalle suoritettu korvaus on usein 4487: luvien työntekijöiden osalta ei tulo- ja varal- kaksinkertainen tai vieläkin suurempi kuin vä- 4488: lisuusverolain 3 luvun 29 § :n 1 momentin 6 hennysoikeus verotuksessa. Sen vuoksi laki- 4489: kohdan sairauskuluja koskevalla vähennysoi- ehdotuksessa ehdotetaan yleistä vähennysoi- 4490: keudella ole käytännön merkitystä, kun työn- keutta korotettavaksi 400 markkaan. 4491: tekijöille kertyy avustuskassan korvauksen ul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4492: kopuolelle jääviä sairauskuluja vain vähäinen nioittaen, 4493: määrä. Sen sijaan työntekijät saavat vähentää 4494: avustuskassalle maksamansa osuuden palkas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4495: taan em. lain 29 § :n 1 momentin 4 kohdan lakiehdotuksen: 4496: perusteella. Vähennyksen enimmäismäärä on 4497: 4498: 4499: 4500: Laki 4501: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta 4502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 4503: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu- 4504: kuuta 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluvaksi: 4505: 4506: ,29 § tuslaissa tarkoitettuja maksuja sekä kansanelä- 4507: 'Verovelvollisella on oikeus vähentää: kevakuutusmaksua, kuitenkin yhteensä enin- 4508: tään 400 markkaa kutakin perheenjäsentä koh- 4509: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa ti, 4510: tahi sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvolli- 4511: nen on verovuonna elättänyt, henki- tai muus- 4512: ta henkilövakuutuksesta suorittamansa maksut, Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 4513: lukuun ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuu- vuodelta 19 toimitettavassa verotuksessa. 4514: 4515: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 4516: 4517: Pekka Starast Liisa Jsakonsaari 4518: 1981 vp. 93 4519: 4520: Lakialoite n:o 61 4521: 4522: 4523: 4524: 4525: A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 4526: 3 3 §: n muuttamisesta 4527: 4528: 4529: Eduskunnalle 4530: 4531: ~Maamme väestökehityksessä on viime vuo- vie yhä suuremman osan tuloista, on loppu- 4532: sina ollut huolestuttavia kehityspiirteitä. Syn- tulos se, että lisätulon hankkiminen ei käytän- 4533: tyvyys on vähentynyt uhkaavasti huolimatta nöllisesti katsoen lainkaan lisää perheen käy- 4534: siitä, että tällä hetkellä synnytysiässä ovat ns~ tettävissä olevia tuloja. 4535: suuret ikäluokat. Syntyvyyden pysyminen ny- Erityisen korostunutta tulonsiirtojen poisjää- 4536: kyisellä tasollaan johtaa väestön määrän dra- misen ja veroprogression yhteisvaikutus on 4537: maattiseen supistumiseen jo muutaman kym- niissä perheissä, joissa vain toinen puolisoista 4538: menen vuoden sisällä. Tästä aiheutuisi vaka- on ansiotyössä kodin ulkopuolella. Veropro- 4539: via sosiaalisia ongelmia ja jopa uhka suoma- gression jyrkentymistä lieventämään tässä ta- 4540: laisen kulttuurin säilymiselle ja: elinvoimaisuu- pauksessa säädettiin aikanaan ns. puolisovähen- 4541: delle. nys, jonka suuruus tällä hetkellä on 4 500 4542: Syntyvyydellä on todettu olevan selvä yhteys markkaa vuodessa, mikäli puolison tulojen mää- 4543: synnytysiässä olevien naisten ansiotyössä käyn- rä on 4 500 markkaa tai vähemmän. Jos puo- 4544: tiin. Mitä suurempi osuus 20-40-vuotiaista lison tulojen määrä ylittää 4 500 markkaa, puo- 4545: naisista on ansiotyössä kodin ulkopuolella, sitä lisovähennystä pienennetään 25 prosentilla 4546: alhaisempi on syntyvyys. 4 500 markan ylittävästä osasta. 4547: Naisten osuus työvoimasta on Suomessa suh- Puolisovähennys on menettänyt merkitys- 4548: teellisesti ottaen korkeimpia koko Euroopassa. tään sen vuoksi, ettei sitä muiden markkamää- 4549: Tämä on osaltaan ollut toisaalta edistämässä räisten vähennysten tapaan ole kertaakaan ko- 4550: työttömyyttä ja toisaalta aiheuttanut yhteiskun- rotettu rahan arvon huononemisesta huolimat- 4551: nalle huomattavia kustannuksia päivähoitolai- ta. Elinkustannusindeksillä mitattuna puoliso- 4552: tosten rakentamisvelvollisuuden muodossa. vähennyksen tulisi vuonna 1981 olla noin 4553: Naisten työssäkäyntiä suoslttun enty1sesti 8 000 markkaa, jotta se vastaisi alkuperäisen 4554: 1970-luvun alkuvuosina, jolloin maassamme vähennyksen määrää. 4555: ajoittain oli pulaa työvoimasta. Osaltaan naisten Puolisovähennyksen korottaminen ei yksin 4556: työssäkäyntiä edisti vuonna 1975 toteutettu ratkaise Suomen väestökehitystä. Yhteiskunnan 4557: siirtyminen aviopuolisoiden erillisverotukseen. tulisi tunnustaa kotona omia lapsiaan hoita- 4558: Etillisverotukseen siirtyminen on toisaalta vien perheenjäsenten työn arvo tukemalla sitä 4559: ollut synnyttämässä ns. köyhyyslaukkuilmiön taloudellisesti kotihoidontuen muodossa. 4560: syntymistä. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 4561: erilaisin tulonsiirroin, jotka on sidottu perheen nioittaen, 4562: muihin käytettävissä oleviin tuloihin. Ansio- 4563: tulojen kohotessa tulonsiirtojen määrä supistuu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4564: nopeasti, ja kun samanaikaisesti veroprogressio lakiehdotuksen: 4565: 94 Lakialoite n:o 61 4566: 4567: 4568: 4569: 4570: Laki 4571: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta 4572: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- 4573: ja varallisuusverolain 33 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinä- 4574: kuuta 1975 annetussa laissa ( 608/75), näin kuuluvaksi: 4575: 4576: 33 § 4577: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- 8 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla toi- 4578: hentää lisäksi: sen puolison tulon määrästä (puolisovähennys), 4579: 4580: 4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen 4581: puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi Tämä laki tulee voimaan pa1vana 4582: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen 4583: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka kerran vuodelta 198 toimitettavaan verotuk- 4584: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää seen. 4585: 4586: 4587: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 4588: 4589: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Ulla Järvilehto 4590: Antero Juntumaa Esko Almgren Impi Muroma 4591: Jorma Fred Erkki Korhonen Sauli Hautala 4592: 1981 vp. 95 4593: 4594: Lakialoite n:o 62 4595: 4596: 4597: 4598: 4599: A. Stenbäck: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 3 §:n muuttami- 4600: sesta 4601: 4602: 4603: Eduskunnalle 4604: 4605: Asuntotuotantolain .3 §:n mukaan lainoja ja mioon rakennuskustannuksissa paikkakuntakoh- 4606: takauksia myönnetään sekä korkohyvitystä, in- taisesti vallitsevia eroja. Tämän vuoksi esimer- 4607: deksikorotusta ja lisäkorkoa suoritetaan sijain- kiksi pääkaupunkiseudulle valmistuu suhteelli- 4608: niltaan, pohjaratkaisultaan, teknilliseltä raken- sesti ottaen huomattavasti vähemmän aravalai- 4609: teeltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituk- noitettuja asuntoja kuin väestön osuus koko 4610: senmukaisten sekä hankinta- ja asumiskustan- valtakunnan väestöstä edellyttäisi. 4611: nuksiltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- Asuntojen hankintakustannusten kohtuulli- 4612: seksi. suutta arvioitaessa tulisikin ottaa huomioon 4613: Asuntojen rakennuskustannukset ja näin ol- alueelliset eroavuudet. Valtion asuntopoliittista 4614: len myös asuntojen hankintahinta poikkeaa tukea tarvitaan juuri niillä alueilla, joilla asun- 4615: hyvinkin voimakkaasti maamme eri paikkakun- to hintatason korkeuden vuoksi karkaa tavalli- 4616: nilla. Rakennuskustannuksiin ja asunnon hin- sen palkansaajan käsistä. 4617: taan vaikuttavat hyvin monenlaiset toisistaan Asuntotuotantolakia tulisi tarkistaa siten, 4618: riippumattomat syyt. Tällaisia tekijöitä ovat että se antaisi viranomaisille mahdollisuudet 4619: mm. tarjolla olevan rakennuskelpoisen maan joustavasti harkita paikkakuntakohtaisia eroa- 4620: hinta ja laatu, paikkakunnalla vallitseva palkka- vaisuuksia. 4621: taso sekä asuntojen kysyntä, joka kohottaa kus- Edellä sanotun perusteella ehdotan, 4622: tannustasoa. 4623: Myönnettäessä asuntolainoja eri rakennuskoh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4624: teisiin ei tällä hetkellä riittävästi oteta huo- lakiehdotuksen: 4625: 4626: 4627: Laki 4628: asuntotuotantolain 3 §:n muuttamisesta 4629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto- 4630: tuotantolain (247/66) 3 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 4631: 4632: 3 § takohtaisista tekijöistä johtuvat erot rakennus- 4633: --- - -- -- - --- - - kustannuksissa. 4634: Edellä 2 momentissa tarkoitettua asuntojen 4635: hankintaa ja asumiskustannusten kohtuullisuutta Tämä laki tulee voimaan päivänä 4636: arvioitaessa on otettava huomioon paikkakun- kuuta 198 . 4637: 4638: 4639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 4640: 4641: Asser Stenbäck 4642: 96 1981 vp. 4643: 4644: Lakialoite n:o 63 4645: 4646: 4647: 4648: 4649: Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain 4650: palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta 4651: 4652: 4653: Eduskunnalle 4654: 4655: Valtion viran tai toimen haltijain palkkauk- valitJsijayhdistyksen kyseessä ollen edustajan- 4656: sesta annetussa laissa ( 1030/42) verrataan toimen vastaanottamisesta. Muodollista perus- 4657: kansanedustajan tehtävää muihin julkisiin tehtä- tetta ei em. säädökselle siten ole. 4658: viin, joista ei ole lupa kieltäytyä. Tällä perus- Ei myöskään ole yhteiskunnallisen oikeuden- 4659: teella pidätetään kyseisenlaiseen tehtävään jou- mukaisuuden kannalta hyväksyttävissä, että 4660: tuneelta valtion viran tai toimen haltijalta vain joku saa yhteisistä varoista palkkaa tehtävistä, 4661: kolmannes hänen palkastaan siltä ajalta, jonka joita ei laisinkaan hoida. 4662: hän on estynyt omaa virkaansa tai tointaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 4663: hoitamasta. taen, 4664: Kansanedustajaehdokkaaksi asetettavalta vaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4665: ditaan nykyisin kirjallinen suostumus puolueen lakiehdotuksen: 4666: jäsenäänestykseen nimeämisestä ,tai vastaavasti 4667: 4668: 4669: 4670: Laki 4671: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta 4672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 4673: 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain ( 1030/42) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin 4674: se on 14 päivänä joulukuuta 1951 annetussa laissa (596/51), näin kuuluvaksi: 4675: 4676: 10 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 4677: Viran tai toimen haltijalta, joka on estynyt kuuta 198 . 4678: virkaansa tai tointaosa hoitamasta sellaisen jul- 4679: kisen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa kiel- 4680: täytyä, pidätetään kolmannes hänen palkastaan. 4681: 4682: 4683: 4684: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 4685: 4686: Jouni J. Särkijärvi 1.-C. Björklund 4687: Lauri Palmunen Juhani Surakka 4688: 1981 vp. 97 4689: 4690: Lakialoite n:o 64 4691: 4692: 4693: 4694: Toiviainen: Ehdotus laiksi väliaikaisesta polttoaineverosta anne- 4695: tun lain 4 ja 6 § :n muuttamisesta 4696: 4697: Eduskunnalle 4698: 4699: Polttonesteiden hinnat ovat viime vuosina Asumiskustannuksissa lämmityskuluilla on 4700: nousseet jyrkästi. Osa hintojen noususta on huomattava osuus. Tämän vuoksi on epäoikeu- 4701: johtunut raaka-aineiden hankintahintojen nou- denmukaista periä veroa asuntojen lämmityk- 4702: susta, mutta myös hintoihin sisältyvät valmiste- seen käytettävistä polttoaineista. Kevyen ja 4703: verot ovat varsin korkeat. Esim. moottoriben- raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen osalta ei 4704: siinin hinnassa on veroa 1 markka 8,54 penniä tulisi periä veroa silloin, kun niitä käytetään 4705: litralta. asuinkiinteistöjen lämmittämiseen. Myös kau- 4706: Polttoaineiden hintapolitiikkaa harjoitettaessa punkikaasu, joka aiemmin oli verotonta, mutta 4707: ei veroilla saisi jyrkentää niitä rasituksia, joilla on nyt saatettu verotukseen, pitäisi .saada verot- 4708: maailmanmarkkinoilla tapahtuneet hinnankoro- tomaksi. 4709: tukset jo muutenkin vaikuttavat kansalaisten Edellä sanotun perusteella ehdotan, 4710: toimeentuloa kaventavasti. 4711: Liikenteessä käytettävät polttoaineet lisäävät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4712: kuljetuskustannuksia ja vaikuttavat matkakus- lakiehdotuksen: 4713: tannuksia nostavasti. Tämän vuoksi tulisi moot- 4714: toribensiinin ja dieselöljyn veroa alentaa. 4715: 4716: Laki 4717: väliaikaisesta polttoaineverosta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta 4718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1980 väliaikaisesta 4719: polttoaineverosta annetun lain (858/80) 4 §:n 1 momentin 1, 6 ja 14 kohta sekä 6 §:n 7 4720: ja 8 kohta ja lisätään 6 §:ään uusi 9 kohta seuraavasti: 4721: 4 § 7) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla polt- 4722: Polttoaineveroa on suoritettava: toaine, joka käytetään teollisessa tuotannossa 4723: 1 ) muusta moottoribensiinistä kuin lento- raaka- tai apuaineena taikka välittömästi ensi- 4724: bensiinistä 80,00 penniä litralta, käytössä tavaran valmistuksessa; 4725: 8) tullihallituksen määräämillä ehdoilla maas- 4726: 6) dieselöljystä 40,00 penniä litralta, sa valmistettu polttoaine, joka luovutetaan ul- 4727: komaanliikenteessä olevan aluksen, ilma-aluksen 4728: 14) propaanista, butaanista ja muista tulli- tai kulkuneuvon tahi Suomen aluevesien ulko- 4729: tariffin nimikkeeseen 27.11 kuuluvista maa- puolella pyyntiä harjoittavan kalastusaluksen 4730: öljyistä sekä kaasumaisista hiilivedyistä 2,42 polttoaineeksi; sekä 4731: penniä kilolta. 9) polttoaineet silloin kun niitä käytetään 4732: asuinkiinteistöjen lämmittämiseen. 4733: 6 § 4734: Verotonta on: Tämä laki tulee voimaan päivänä 4735: kuuta 1981. 4736: 4737: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 4738: 4739: Seppo Toiviainen 4740: 13 088'100096K 4741: 98 1981 vp. 4742: 4743: Lakialoite n:o 6' 4744: 4745: 4746: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 4747: muuttamisesta 4748: 4749: Eduskunnalle 4750: 4751: Kunnallisverotuksella koottavista tuloista ke- hennystä on nostettu siten, että se on 800 4752: rätään yli 80 prosenttia palkansaajilta. Palkan- markkaa. 4753: saajien kunnallisverorasitus on koko ajan ollut Kun kunnallisverotus kohdistuu ankarimmin 4754: kohoamassa, kun taas muiden tulonsaajien ra- juuri pienituloisimpiin ja kun pienituloisimmat 4755: situs kunnallisverotuksessa on alentunut. Ke- eivät pääse osallisiksi valtionverotuksessa teh- 4756: hitys on ollut samansuuntaista kuin valtion- tävästä palkkavähennyksestä, olisi palkkavähen- 4757: verotuksessa. nys ulotettava koskemaan myös kunnallisvero- 4758: Vuodelta 1980 toimitettavassa valtionvero- tusta. Kokonaistulosta tehtävän vähennyksen 4759: tuksessa sovelletaan ensimmäisen kerran uutta suuruus palkkatulosta voisi kunnallisverotuk- 4760: kokonaistulosta tehtävää palkkavähennystä, jon- sessa olla 3 prosenttia, kuitenkin siten, että 4761: ka tarkoituksena on palkkatuloa saavien vero- vähennyksen enimmäismäärä olisi 1 050 mark- 4762: velvollisten verotuksen keventäminen. Verovel- kaa. 4763: vollisella on tulo- ja varallisuusverolakiin teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4764: dyn muutoksen perusteella oikeus kokonaistu- nioittavasti, 4765: losta tehtävään prosentin suuruiseen vähennyk- 4766: seen palkkatulostaan, kuitenkin siten, että vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4767: hennyksen enimmäismäärä on 350 markkaa. lakiehdotuksen: 4768: Vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa vä- 4769: 4770: Laki 4771: tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n muuttamisesta 4772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 4773: ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 4 a kohta: 4774: 36 § Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 4775: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- verovuodelta 198 toimitettavassa verotuksessa. 4776: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: 4777: 4778: 4 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin 4779: enintään 1 050 markkaa (kunnallisverotuksen 4780: palkkavähennys), 4781: 4782: 4783: 4784: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 4785: 4786: Risto Tuominen Matti Puhakka Mikko Rönnholm 4787: Anna-Liisa Piipari Reino Breilin Tarja Halonen 4788: Olli Helminen Helge Siren Pentti Lahti-Nuuttila 4789: Kaarina Suonio Matti Luttinen Arvo Salo 4790: Paula Eenilä Pirkko Valtonen Mikko Elo 4791: Eino Grönholm Jouko Skinnari Juhani Raudasoja 4792: Eino Loikkanen Juhani Surakka Kaj Bärlund 4793: Kaisa Raatikainen Pertti Hietala Pirjo Ala-Kapee 4794: Hannu Tapiola 4795: 1981 vp. . 99 4796: 4797: Lakialoite n:o 66 4798: 4799: 4800: 4801: 4802: Uitto ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun 4803: lain 3 §:n muuttamisesta 4804: 4805: 4806: Eduskunnalle 4807: 4808: 4809: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 4810: 4811: Aloitteessa ehdotetaan autoveron vakiovä- 5 700 markkaa auton hintaluokasta riippumat- 4812: hennyksen nostamista 2 500 markasta 7 500 ta. 4813: markkaan, mikä alentaisi auton hintaa noin 4814: 4815: 4816: 4817: 4818: ALOITTEEN PERUSTELUT 4819: 4820: Autovero määräytyy kaavasta (145% x cif- kalla. Tosin on odotettavaa, että autojen hin- 4821: hinta)-2 500 mk. Auton näin saadulle verolli- tojen alentuminen lisäisi autojen menekkiä, jo- 4822: selle hinnalle määrätään lisäksi liikevaihtovero. ten verotuotot eivät pienentyisikään aivan yhtä 4823: Laskentatapa on säilynyt ennallaan vuodesta paljon kuin edellä on esitetty. Samaten saattaisi 4824: 1967 saakka; tosin vuonna 1977 korotettiin jossakin määrin esiintyä siirtymistä hieman kal- 4825: kaavassa oleva prosenttiluku 140 %: sta nykyi- liimpiin autoihin. 4826: seen 145 % :iin. Inflaation vuoksi vakiovähen- Kun vuodessa on kysymys noin sadastatu- 4827: nyksen merkitys on vuosien mittaan huomatta- hannesta autosta, tuntuvan inflaatiotarkistuksen 4828: vasti pienentynyt. tekeminen - pienihän ei juuri hinnassa näkyi- 4829: Autojen cif-hinnat ovat vuodesta 1967 vii- sikään - vaikuttaa merkittävästi valtion tuloi- 4830: sinkertaistuneet, vuodesta 1970 kolminkertais- hin. Niinpä saattaisi olla aihetta toteuttaa tässä 4831: tuneet ja vuodesta 1975 kaksinkertaistuneet. esitetty tarkistus asteittain vaikkapa kolmen 4832: Vakiovähennyksen tulisi olla vastaavasti 12 500 vuoden aikana puolen vuoden välein. Asteittain 4833: mk, 7 500 mk tai 5 000 mk. Vakiovähennyksen toteutettu tarkistus vaimentaisi veron vaikutuk- 4834: muuttaminen luonnollisesti alentaisi autoveron sia autokaupan työllisyyteen. 4835: ja liikevaihtoveron tuottoa. Niinpä mikäli va- Mitään perustetta ei ole sille, että veropro- 4836: kiovähennys nostettaisiin 3 000 markkaan, mikä senttia lähdettäisiin muuttamaan. Sehän päin- 4837: alentaisi jokaisen auton hintaa merkistä riippu- vastoin suosisi kalliita autoja, jotka vielä kulut- 4838: matta noin 700 markalla, alenisi verotuotto tavat polttoainetta keskimäärin enemmän kuin 4839: noin 50 milj. markalla. Vastaavasti vakiovähen- pienemmät autot, myönnettäessä niille prosen- 4840: nyksen nostaminen 5 000 markkaan, mikä alen- tin muunnoksella suhteellisesti suurempi alen- 4841: taisi auton hintaa 2 850 markalla, pienentäisi nus. V akiovähennyksen muutos on paljon 4842: autoveron tuottoa ja liikevaihtoverokertymää oikeudenmukaisempi. 4843: yhteensä noin 285 milj. markalla. Edelleen au- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4844: toveron vakiovähennyksen nostaminen 7 500 nioittaen, 4845: markkaan, mikä alentaisi auton hintaa 5 700 4846: markalla, vähentäisi autoveron tuottoa ja liike- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4847: vaihtoveron kertymää yhteensä 570 milj. mar- lakiehdotuksen: 4848: 100 Lakialoite n:o 66 4849: 4850: 4851: 4852: Laki 4853: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 4854: ·Eduslrunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar- 4855: raskuuta 1967 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 anne- 4856: tussa laissa {842/77), näin kuuluvaksi: 4857: 4858: 3 s Tämä laki tulee voimaan pa1vana 4859: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin, 4860: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet- jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimi- 4861: tynä 3 500 markalla, kuitenkin niin, että veron tetaan sanottuna päivänä tai sen jälkeen. 4862: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus- 4863: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero 4864: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve- 4865: rosta. 4866: 4867: 4868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 4869: 4870: Pauli Uitto Vappu Säilynoja 4871: 1981 vp. f01 4872: 4873: Lakialoite n:o 67 4874: 4875: 4876: 4877: 4878: Ursin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 4879: muuttamisesta 4880: 4881: 4882: Eduskunnalle 4883: 4884: Diabeteksessa ( sokeritaudissa) on oikein to- dutaan korvaamaan tavanomaisen suomalaisen 4885: teutettu ruokavalio elinikäisen sairauden tärkein ruokavalion sisältämiä halpoja hiilihydraatteja, 4886: hoitomuoto. Se on aina välttämätön, olipa muu- viljatuotteita, perunaa ja sokeria sekä rasvoja. 4887: na hoitomuotona insuliinipistokset, tabletit tai Ruokavaliosta aiheutuu diabeetikolle 5 000- 4888: ei mitään. Ruokavaliossa on otettava huomioon, 6 000 markan suuruinen nousu normaaleihin 4889: ettei ravinto saa sisältää sokeria missään muo- ruokakuluihin vuodessa. Kun ruokavalio kuuluu 4890: dossa, ravinnon rasvapitoisuuden tulee olla vä- sairauden hoitoon, ovat kohonneet ruokakus- 4891: häinen ja kaiorimäärät ovat tarkoin säädellyt, tannukset diabeetikolle aiheutuvia sairauskulu- 4892: samoin kuin kaikki ruokavalioon sisällytettävät ja. 4893: ruoka-aineet. Diabeetikon ruokavalio koostuu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 4894: useista päivän mittaan nautituista pienistä ate- 4895: rioista ja välipaloista. Siinä runsaalla valkuais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4896: aineiden, lihan, leikkeleiden ja kalan sekä vi- lakiehdotuksen: 4897: hannesten, kasvisten ja hedelmien käytöllä jou- 4898: 4899: 4900: 4901: Laki 4902: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta 4903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 4904: varallisuusverolain 29 § :n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 4905: 1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluvaksi: 4906: 4907: 29 § tä kohden, sekä diabetesta sairastavan henkilön 4908: Verovelvollisella on oikeus vähentää: osalta 5 000 markkaa. 4909: 4910: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja 4911: enintään 800 markkaa tai, milloin kysymyksessä Tämä laki tulee voimaan pru.vana 4912: ovat puolisot, yhteensä enintään 1 600 mark- kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 4913: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotetta- ran vuodelta 198 toimitettavaan verotukseen. 4914: va 200 markalla jokaista muuta perheenjäsen- 4915: 4916: 4917: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 4918: 4919: Martti Ursin Helvi Hyrynkangas J. Juhani Kortesalmi 4920: Helena Pesola Helvi Niskanen Vappu Säilynoja 4921: Matti Hokkanen Inger Hirvelä Väinö Raudaskoski 4922: Eero Lattula Juhani Saukkonen 4923: 102 1981 vp. 4924: 4925: Lakialoite n:o 68 4926: 4927: 4928: 4929: 4930: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 4931: muuttamisesta 4932: 4933: 4934: Eduskunnalle 4935: 4936: Verotus on maassamme osin hallituksen sää- män vähennyksen enimmäismäärää korotetta- 4937: tämistä laeista, osin inflaatiosta johtuen ki- vaksi 400 markkaan. Lisäksi tulisi kaikki vero- 4938: ristynyt sietämättömälle tasolle. Tuloveron velvollisen ja hänen perheenjäsentensä sairaus- 4939: progressio koskee jo erittäin voimakkaasti sel- kulut saada vähentää täysimääräisinä. 1 mo- 4940: laisiakin pienituloisia, jotka vielä 1970-luvun mentin 6 kohtaa tulee tämän vuoksi korjata. 4941: alkupuolella eivät joutuneet ollenkaan maksa- 31 §. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 4942: maan valtion tuloveroa. on joulukuussa tapahtuneen korotuksen jäl- 4943: Eräs perussyy tuloveron kiristymiseen on keenkin edelleen alhainen. Tämän vuoksi, kun 4944: siinä, että· tulo- ja varallisuusverolaissa säädetyt on kysymyksessä nimenomaan vaikeimmassa ta- 4945: markkamääräiset vähennykset ovat inflaation loudellisessa asemassa olevien veronmaksajien 4946: myötä jatkuvasti menettäneet merkitystään. tukeminen, tulisi veronmaksukyvyn alentumis- 4947: Tämän vuoksi tulisi vähennyksiä ja tulo- ja vähennys korottaa 10 000 markkaan. Lain 31 4948: varallisuusverolain säännöksiä muuttaa ainakin §:ää tulisi korjata. 4949: tapahtunutta rahan arvon alenemista vastaa- 33 §. Valtionverotuksessa myönnettäviä vä- 4950: vasti. hennyksiä tulisi korottaa niiden merkityksen 4951: Tämän vuoksi ehdotamme tulo- ja varalli- säilyttämiseksi edes ennallaan ja niiden todel- 4952: suusveroa muutettavaksi seuraavasti: lisen vaikutuksen varmistamiseksi oikeudenmu- 4953: 17 §. Aviapuolisoiden erillisverotus ei vielä kaisen veron määräämisessä. Tämän vuoksi tu- 4954: tässä vaiheessa koske pääomatuloja kuin siltä lisi työtulovähennyksen prosenttimäärä korot- 4955: osin, kuin niiden määrä jää alle 2 000 markan. taa 25 prosentista 50 prosenttiin, mikä paran- 4956: Jotta kaikkien tulojen osalta päästäisiin mah- taisi erityisesti pienituloisten asemaa, sekä 4957: dollisimman täydelliseen erillisverotukseen, mi- enimmäismäärä korottaa 10 000 markkaan. Vas- 4958: kä on yleisesti hyväksytty tavoite, tulisi eril- taavasti ylimääräisen työtulovähennyksen pro- 4959: lään verotettavien muiden kuin ansiotulojen senttimäärä tulisi korottaa 20:stä 40:een ja 4960: määrä korottaa tässä vaiheessa 8 000 mark- enimmäismäärä korottaa 4 500 markkaan. Palk- 4961: kaan. Lain 17 §: n 2 momenttia tulisi korjata kavähennyksen prosenttimäärä tulisi nostaa kol- 4962: tältä osin. meen ja enimmäismäärä 1 200 markkaan. Val- 4963: 22 §. Matkakorvaukset, päivärahat, ateria- tionverotuksen yksinhuoltajavähennys tulisi 4964: korvaukset, majoituskorvaukset, työmatkakor- nostaa 20:stä 40:een prosenttiin ja enimmäis" 4965: vaukset ja muut vastaavat korvaukset ovat voi- määrä 4 500 markkaan. Puolisovähennys tulisi 4966: massaolevan lain mukaan verovapaita vain sil- korottaa 10 000 markkaan sekä koulutusvähen- 4967: loin, kun työnantaja on määrännyt työntekijän nys 1 500 markkaan. 4968: työhön vieraalle paikkakunnalle. Lakia tulisi 36 §. Myös kunnallisverotuksessa myönnet- 4969: muuttaa siten, että nämä korvaukset ovat aina täviä vähennyksiä tulisi korottaa. Tämän joh- 4970: verovapaita. dosta esitämme aloitteessamme vanhuusvähen- 4971: 28 §. Palkkatulovähennys on nykyisellään nyksen korottamista 5 000 markkaan, lapsivä- 4972: aivan liian pieni. Tämän vuoksi esitämme sitä hennyksen korottamista 1 500 markkaan, kun- 4973: korotettavaksi 1 200 markkaan. nallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen ko- 4974: 29 §. Henki- ja henkilövakuutusten maksu- rottamista 2 000 markkaan, opiskelijavähennyk- 4975: jen vähennyskelpoinen määrä on jäänyt inflaa- sen korottamista 5 000 markkaan, invalidivä- 4976: tion myötä jälkeen. Tämän vuoksi esitämme tä- hennyksen korottamista 10 000 markkaan ja 4977: Lakialoite n;o 68 103 4978: 4979: vähimmäisinvaliditeettiprosentin alentamista 30 500 markkaan. Lisäksi tulisi elatusvelvollisen 4980: prosentista · 20 ·prosenttiin sekä elatusvelvolli- vähennys verosta korottaa 900 markkaan. 4981: suusvähennyksen korottamista 5 OO<t markkaan. 65 §. Käsityksemme mukaan ei ketään sai- 4982: 37 §. Perusvähennyksen merkitys kunnallis- si maassamme verottaa niin, että verot vievät 4983: verotuksessa on erityisen suuri kaikkein pieni- yli 75 prosenttia asianomaisen tuloista. Lain 4984: tuloisimpien kohdalla. Tämän vuoksi esitämme 65 §:ään tulisi kirjoittaa tätä tarkoittava sään- 4985: perusvähennystä korotettavaksi 10 000 mark- nös. 4986: kaan, mikä hyväksyttynä merkitsisi sitä, ettei Edellä esittämiämme korotettuja vähennyk- 4987: kunnallisveroa perittäisi alle 10 000 markan siä ja muita tulo- ja varallisuusverolain kor- 4988: vuosituloista ollenkaan. jauksia tulisi käsityksemme mukaan soveltaa jo 4989: 57 §. Suoraan verosta tehtävät vähennyk- vuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa. 4990: set ovat myös inflaation jatkumisen vuoksi me- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo- 4991: nettäneet merkitystään. Tämän vuoksi tulisi tamme kunnioittaen, 4992: verosta · tehtävä huoltajavähennys korottaa 4993: 1 000 markkaan, invalidivähennys verosta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4994: 1 500 markkaan sekä vanhuusvähennys verosta lakiehdotuksen: 4995: 4996: 4997: 4998: Laki- 4999: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 5000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5001: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuUJSverolain ( 1043/74} 5002: 17 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 8 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohdat, 5003: 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin 1-5 kohdat, 36 §:n 1 momentin 1-5 kohdat ja 5004: 3 momentti, 37 §, 57 §:n 1 momentin 1:-3 kohdat ja 3 momentti sekä 65 §, 5005: sellaisina kuin niistä ovat 17 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentin 4 kohta, 31 §:n 1 mo- 5006: mentti, 33 §:n 1 momentin 1-4 kohta, 36 §:n 1 momentin 2-5 kohta, 37 § ja 57 §:n 5007: 1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845/80}, 22 §:n 5008: 1 momentin 8 kohta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (510/77}, 28 § 25 päi- 5009: vänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (848/77), 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 33 §:n 1 5010: momentin 4 kohta ja 57 §:n 1 momentin 3 kohta 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa 5011: laissa ( 608/7 5}, 57 §: n 3 momentti 7 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 885/79} ja 5012: 65 § 1 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (913/78}, seuraavasti: 5013: 5014: 17 § 5015: 8) tehdystä virka- tai työmatkasta saatua 5016: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- virka- tai työehtosopimuksen mukaista matkus- 5017: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansiotu- tamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate- 5018: loja vähemmän kuin toisella puolisolla tai jolla riakorvausta, majoituskorvausta, yömatkarahaa 5019: ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot kuin an- ja muun nimistä hyvityksenä suoritettua matka- 5020: siotulot, siltä osin kuin niiden verotettava mää- kustannusten korvausta niin myös ulkomaille 5021: rä ylittää 8 000 markkaa, toisen puolison tuloi- työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai 5022: hin. Jos kummallakin puolisolla on vain muita työmatkasta saatua vastaavaa korvausta; 5023: tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, 5024: jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä osin kuin 5025: se ylittää 8 000 markkaa toisen puolison tuloi- 28 § 5026: hin. Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan 5027: palkkatulovähennyksenä 1 200 markkaa, ei kui- 5028: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. 5029: 22 § Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä~ 5030: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää- 5031: rä ylitä 1 200 markkaa. 5032: 104 Lakialoite n:o 68 5033: 5034: 29 § tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on 5035: Verovelvollisella on oikeus vähentää: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka tu- 5036: lojen yht~ismäärä on suurempi, vähentää 10,000 5037: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi markkaa. vähennettynä · ~5 prosentilla ·toisen 5038: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on puolison tulon määrä~tä, .( puolisovähennys) ~ i .·. 5039: 5040: verovuonna elättänyt, henki- tai ,muusta henki- 5) 1500 'markkaa jokaisesta verovuonna 5041: lövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun elättämästään sellaisesta lapsestaan tai. kasvatti- 5042: ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutuslaissa lapsestäan, joka ennen verovuo.den .. alkua on 5043: tarkoitettuja maksuja sekä kansaneläkevakuu" täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero~ 5044: tusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään 400' vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan on 5045: markkaa kutakin perheenjäsentä kohti, saanut säännöllistä · ja täyttä opetusta kansa-, 5046: perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, 5047: 6) omat ja perheenjäsentensä sairauskulut korkeakoulussa tai muussa niihin verrattavassa 5048: kokonaisuudessaan, · oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys 5049: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, 5050: jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk- 5051: 31 § sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis- 5052: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön määrä on suurempi ( koulutusvähennys), 5053: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä 5054: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- 5055: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela- 36 § 5056: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- 5057: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: 5058: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- 1) 5 000 markkaa, milloin hän ennen vero- 5059: pää kuin 10 000 markkaa (veronmaksukyvyn vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- 5060: alentumisvähennys). täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), 5061: 2) 1 500 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- 5062: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero- 5063: 33 § vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys 5064: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos 5065: hentää lisäksi: molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen 5066: 1) 50 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä 5067: enintään 10 000 markkaa (työtulovähennys), on suurempi (lapsivähennys), 5068: 2) 40 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin enin- 3) 2 000 markkaa, jos hänellä verovuodelta 5069: tään 4 500 markkaa, jos verovelvollinen on ve- on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- 5070: rovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, minkä li- seen eikä häneen ole sovellettava tämän lain 5071: säksi vähennyksen enimmäismäärää korotetaan puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero- 5072: 1 500 markalla, jos verovelvollinen on elättänyt tuksen yksinhuoltajavähennys), 5073: verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä las- 4) 5 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on 5074: taan tai kasvattilastaan, kuitenkin niin, että verovuonna vähintään seitsemän kuukauden 5075: puolisoista vähennyksen saa vain se, jonka an- ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- 5076: siotulojen määrä on pienempi (ylimääräinen sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, 5077: työtulovähennys), korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa 5078: 2 a) 3 prosenttia palkkatulostaan, kuitenkin oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä 5079: enintään 1 200 markkaa (palkkavähennys), 5) 10 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- 5080: 3) 40 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- 5081: tään 4 500 markkaa, jos sellainen verovelvolli- ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- 5082: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä 5083: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 20 5084: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtion- prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus 5085: verotuksen yksinhuoltajavähennys), 10 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve- 5086: 4) 10 000 markkaa, milloin verovelvollisen rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen 5087: puolisalia ei .ole lainkaan hänen veronalaiseksi eläketurvaan perustuvaa työkyyyttömyyseläket- 5088: Lakialoite n:o 68 105 5089: 5090: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 5091: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 5092: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on 1 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lain- 5093: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 5094: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, 5095: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- 5096: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- senttimäärän osoittama osuus 1 500 markasta, 5097: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, sekä 5098: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen- 5099: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 5100: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan hait- 500 markkaa. 5101: ta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen 5102: saamiseksi esitettävästä selvityksestä. Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 5103: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen- 5104: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan 5105: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä, 5106: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- kuitenkin enintään 900 markkaa alaikäistä las- 5107: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo- ta kohden. 5108: rittamansa sanotun elatusavun määrän, kuiten- 65 § 5109: kin enintään 5 000 markkaa alaikäistä lasta Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon- 5110: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena 5111: verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo- 5112: 37 § den tulosta ja varallisuudesta menevän val- 5113: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- tionveron sekä hänelle määrätyn kunnallisve- 5114: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- ron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmak- 5115: keen ei ole 10 000 markan määrää suurempi, on sun ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on 5116: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano- suurempi kuin 75 prosenttia verovelvollisen 5117: tun tulon määrä, tai jos tulo on 10 000 markkaa valtionverotuksessa vahvistetusta verotettavas- 5118: suurempi, 10 000 markkaa vähennettynä yhdel- ta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei pan- 5119: lä prosentilla jokaisesta täydestä 100 markan na sanotun määrän yli menevää valtionveron 5120: määrästä, jolla tulo ylittää 10 000 markan mää- osaa. Verotuslain 77 §:n nojalla määrätty ve- 5121: rän (perusvähennys). ronkorotus on pantava maksuun kokonaan. 5122: Verojen ja maksujen enimmäismäärää 1 mo- 5123: mentin mukaan laskettaessa ei oteta huomioon 5124: 57 § tuloja, joista on suoritettava vain kunnallisve- 5125: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman roa eikä verotuslain 77 §:n nojalla määrättyä 5126: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulove- veronkorotus ta. 5127: rosta vähennetään: Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo- 5128: 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta 5129: tä lastaan tai kasvattilastaan, 1 000 markkaa jättäminen kummankin puolison osalta erik- 5130: jokaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, seen. 5131: että vähennys myönnetään vain sille puolisois- 5132: ta, jonka tuloveron määrä on suurempi ( httol- Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran 5133: tajavähennys), verovuodelta 1981 toimitettavassa verotuksessa. 5134: 5135: 5136: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981 5137: 5138: Pekka Vennamo Urpo Leppänen 5139: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi 5140: Anssi Joutsenlahti 5141: 5142: 5143: 5144: 14 088100096K 5145: l06 1981 vp~ 5146: 5147: Lakialoite n:o 69 5148: 5149: 5150: 5151: 5152: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi makeisverosta annetun lain 5153: muuttamisesta 5154: 5155: 5156: Eduskunnalle 5157: 5158: Eduskunta on säätänyt lain makeisverosta, settavia hinnanerokorvauksia, minkä vuoksi ve- 5159: jota kannetaan maassamme myytävistä makei- ron määrää tulisi alentaa. Lakiin liittyvää vero- 5160: sista. Laki· on eräiltä osin SMP:n käsityksen taulukkoa tulisi tältä osin muuttaa. 5161: mukaan puutteellinen ja virheellinen, minkä SMP:n käsityksen mukaan on kohtuutonta, 5162: vuoksi sit~ tulisi korjata. että sellaisetkin makeisvalmistajat, jotka pie- 5163: Kotimainen makeisteollisuus on jatkuvasti nessä mittakaavassa valmistavat makeisia myy- 5164: kamppaillut varsin suurissa taloudellisissa vai- täväksi lähinnä oman perheen voimin, joutuvat 5165: keuksissa, mikä on merkinnyt mm. työllisyys- maksamaan valmistamistaan makeisista saman- 5166: tilanteen huomattavaakio heikkenemistä alalla. laisen makeisveron kuin suuret makeisten teol- 5167: Tämän vuoksi on kohtuutonta, että yhteiskunta liset valmistajat. Pienet, enintään yhden vie- 5168: rasittaa makeisten valmistajia maassamme raan työntekijän avulla makeisia valmistavat 5169: enemmän kuin mitä toisaalta käytetään ma- perheyritykset tulisikin käsityksemme mukaan 5170: keisten valmistajille maksettaviin hinnanerokor- vapauttaa makeisverosta. Tätä koskeva säännös 5171: vauksiin maatalousperäisistä raaka-aineista. Hal- tulisi lisätä lain 5 §: ään. 5172: lituksen kannan mukaan perittiin makeisval- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo- 5173: misteveroa vuonna 1980 120 miljoonaa mark- tamme kunnioittaen, 5174: kaa, mistä käytettiin raaka-aineiden hinnanero- 5175: korvauksiin vain 80 miljoonaa markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5176: SMP:n käsityksen mukaan makeisveron määrä lakiehdotuksen: 5177: tulee määrätä sellaiseksi, että se vastaa mak- 5178: 5179: 5180: Laki 5181: makeisverosta annetun lain muuttamisesta 5182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan makeisverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 an- 5183: netun lain ( 867/79) liitteenä oleva verotaulukko, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 5184: 1980 annetussa laissa (786/80), sekä lisätään lain 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain 5185: muutettuna viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 kohta, jolloin 2-4 kohdat siirtyvät 3-5 koh- 5186: diksi, seuraavasti: 5187: 5188: 5 § 5189: Verottomia ovat: tetaan perheyrityksessä, jossa on enintään yksi 5190: perheen ulkopuolinen työntekijä; 5191: 2) maassa valmistetut makeiset, joita valmis- 5192: 5193: 5194: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 5195: 5196: Pekka Vennamo Urpo Leppänen 5197: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti 5198: J. Juhani Kortesalmi 5199: Lakialoite n:o 69 107 5200: 5201: Liite 5202: 5203: 5204: 5205: 5206: VEROTAULUKKO 5207: 5208: Tullitariffin Tuote Tuote- Vero 5209: nimike ryhmä mk/kg 5210: 5211: 17.04:stä Sokerivalmisteet, kaakaota sisältämättömät: 5212: - lakritsi- ja arabikumivalmisteet ................................. . 1. 2,80 5213: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja muut tähän nimikkeeseen 5214: kuuluvat valmisteet (ei kuitenkaan elintarviketuotteiden valmisteverosta 5215: annetun lain ( / ) alaiset tuotteet) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2. 2,80 5216: 18.06:sta Suklaa ja muut kaakaota sisältävät ravintovalmisteet: 5217: - suklaa ja kaakaota sisältävät makeiset ........................... . 3. 3,50 5218: 5219: 19.08:sta Kakut, biskviit ja muut hienommat leipomatuotteet, myös jos niissä on 5220: kaakaota, sen määrästä riippumatta: 5221: - leipomatuotteet, joiden suklaapitoisuus on vähintään 50 painoprosenttia 4. 3,50 5222: 21.07:stä Ravintovalmisteet, muualle kuulumattomat: 5223: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja niihin rinnastettavat makeiset; 5224: kuvioiksi, palasiksi tai tangoiksi muodostettu marmeladi ......... . 5. 2,80 5225: - arabikumivalmisteet ........................................... . 6. 2,80 5226: 108 1981 vp. 5227: 5228: Lakialoite n:o 70 5229: 5230: 5231: 5232: 5233: Viljanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne- 5234: tun lain muuttamisesta 5235: 5236: 5237: Eduskunnalle 5238: 5239: Auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia suorittajalle. Näistä noin 45 000 suorittaa AB- 5240: on 25. 11. 1977 (842/77) muutettu mm. siten, kortin, joka oikeuttaa ajamaan henkilöautolla 5241: että autoveron määrä on auton verotusarvon ja pakettiautolla. Heille opetus annetaan hen- 5242: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennetty- kilöautolla. 5243: nä 2 500 markalla, kuitenkin aina vähintään Kouluautoksi on rekisteröity tällä hetkellä 5244: 50 prosenttia auton verotusarvosta, sekä että noin 1 400 henkilöautoa. Näiden keskihinta 5245: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au- noudattelee melko tarkkaan koko maan yleisen 5246: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärä autokannan hintatasoa ja niinpä autoveron 5247: on 20 000 markkaa, nykyään 37 500 mk. osuus kouluauton hinnasta on noin 16 500 5248: Hallitus perusteli autoveron korotuksen sää- markkaa. Autokoulun opetusajoneuvo on erityi- 5249: tämistä pysyväksi valtiontaloudellisilla syillä ja sesti koulukäyttöön varustettu ja sitä käytetään 5250: ammattimaisessa liikenteessä käytettävästä au- pääasiallisesti vain opetusajoneuvona. Ajokortin- 5251: tosta palautettavan autoveron enimmäismäärän suorittajien on harjoiteltava ajamista keskimää- 5252: korottamista autojen hintojen ja autoveron ko- rin noin 20 tuntia. Näin ollen autokustannuk- 5253: hoamisella. set muodostavatkin huomattavan osan ajokor- 5254: tin hankintakustannuksista. Näitä kustannuksia 5255: Kun otetaan huomioon tieliikenteen ylivero- voitaisiin huomattavasti alentaa muuttamalla 5256: tus, moottoriajoneuvojen välttämättömyys joka- lakia auto- ja moottoripyöräverosta siten, että 5257: päiväisen elämän helpottajana harvaan asutussa kouluautot vapautettaisiin autoverosta. Tämä 5258: maassamme sekä veron kohtuuttoman suuri merkitsisi ajo-opetusmaksuihin jopa 12-14 5259: osuus moottoriajoneuvojen hinnoissa, katsom- prosentin alennuksia. Ajokortinsuorittajille hin- 5260: me, ettei autoveron tilapäisen korotuksen sää- tojen alennus merkitsisi vuodessa noin 13 mil- 5261: täminen pysyväksi ollut oikeaan osunut. Kun joonan markan säästöä. 5262: lisäksi otetaan huomioon, että verorakenteemme Lain 17 § :n perusteella on vaikeasti näkö- 5263: on vinoutunut eli verotuksen painopiste on vä- tai liikuntavammaiselle sekä työssä käyvälle 5264: littömässä verotuksessa, sen sijaan että se olisi taikka ammattiopintoja harjoittavalle vammai- 5265: kulutuksen verottamisessa, ei ollut asianmu- selle palautettu auton hintaan sisältyvä auto- 5266: kaista vakiinnuttaa kohtuuttoman korkeaa auto- vero joko kokonaan tai osittain takaisin. Vuon- 5267: veroa. Mielestämme lain 3 § on korjattava ja na 1980 tehdyn muutoksen seurauksena on 5268: veroa alennettava. palautettavan autoveron määrä ollut vähintään 5269: Kun ammattimaisessa liikenteessä käytettä- 80 % pysyvän näkö- tai liikuntavamman taikka 5270: vät autot ovat hintaluokaltaan yleensä varsin vähintään 60 % :n pysyvän vamman omaavalle 5271: kalliita autojen kestävyyden ja palvelutason nou- henkilölle enintään 16 000 markkaa sekä vä- 5272: sun johdosta, olisi ne vapautettava kokonaan hintään 40 %:n pysyvän alataajavamman omaa- 5273: autoverosta. Palautettavasta autoveron osuu- valle henkilölle enintään 10 500 markkaa. Vam- 5274: desta huolimatta on näiden autojen hinta muo- man vuoksi automaattivaihteistoa käyttämään 5275: dostunut niin korkeaksi, että ammattiautoilijoi- joutuvalle henkilölle on palautus enintään 5276: den ammatinharjoittamisen edellytykset oleelli- 21 000 markkaa. Kun henkilökohtainen kulku- 5277: sesti huononevat ja ajokaluston järkevä uusimi- väline on mainitun kaltaisille vammaisille vält- 5278: nen estyy. tämätön joko päivittäisten palvelujen hankki- 5279: Suomessa on 415 autokoulua, jotka antavat miseksi tai työssä käynnin vuoksi, tulisi pa- 5280: ajo-opetusta vuosittain noin 70 000 ajokortin- lautettavan autoveron määriä korottaa. 5281: .Lakialoite n:o 70 109 5282: 5283: Autoveron palautus on edellä mainitun kal- vammaisten· vuosi, katSomme, että· nyt vihdoin- 5284: taisille vammaisille mahdollinen vasta ·hakijan ldn olisi vähintään kohtuullista myöntää auto- 5285: tultua rekisteröidyksi auton omistajaksi. Kun vero takaisin kokoilaisuudess11-an vaikeampias- 5286: monet vammaiset voivat suorittaa auton han- teisille invalideille sekä alempiasteisille 60 pro- 5287: kinnan vain autoveron palautuksen turvin, ai- senttia ·autoveron määrästä. 5288: heuttaa takautuva hakumenettely heille koh- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh- 5289: tuuttoman taloudellisen riskin. Hakumenette- dotamme, 5290: lyä tulisikin muuttaa niin, että vammainen voi- 5291: si saadå varmuuden autoveron palautuksesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5292: ennen auton hankintaa. Koska vuosi 1981 on lakiehdotuksen: 5293: 5294: 5295: 5296: Laki 5297: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 5298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar- 5299: raskuuta 1967 annetun lain 3 §, 6 S:n 1 momentti ja 17 S:n 1 ja 2 momentti, sellaisina 5300: kuin ne ovat, 3 S 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77), 6 §:n 1 mo- 5301: mentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (983/79) sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti 5302: 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 849/80), näin kuuluviksi: 5303: 5304: 3 § verkko. Tällaiseen pakettiautoon saa ottaa mat- 5305: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon kustajan tai matkustajia vain kuljettajan vie- 5306: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet- ressä kuljetettavaksi, eikä auton tavaratilaan 5307: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron saa asentaa istuimia tai niiden asentamiseen tar- 5308: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus- koitettuja laitteita. 5309: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero 5310: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve- 5311: rosta. 17 § 5312: 6 § Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 5313: Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto, ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 5314: kuorma-auto, ruumisauto, kouluajoon tai am- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 5315: mattimaiseen liikenteeseen käytettävä auto sekä ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- 5316: sellainen nelipyörävetoinen auto, jonka vaih- vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja 5317: teistoon on koneiden ja työvälineiden käyttöä jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, 5318: varten liitetty kytkimin varustettu voimansiir- tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste 5319: tolaite. Yksinomaan tavaran kuljetukseen tar- on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- 5320: koitettu pakettiauto on verosta vapaa, jos sen kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin 5321: tavaratilan tilavuus on vähintään 3 kuutiomet- valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi- 5322: riä ja sisäkorkeus vähintään 1,30 metriä tai tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin pii- 5323: jos sen avoimen tavaratilan pituus on vähintään ritullikamarin on hakemuksesta määrättävä aset- 5324: 1,85 metriä. Verosta on vapaa myös sellainen tamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavak- 5325: pakettiauto, jonka umpinaisen tavaratilan sisä- si takaisin maahantuonnin vhteydessä suoritettu 5326: korkeus on vähintään 1,30 metriä ja sisäpi- tai auton hintaan sisältyvä vero. Jos auto on 5327: tuus vähintään 0,80 metriä ja avoimen tavara- ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, 5328: tilan pituus on vähintään 1,50 metriä. Verosta kun haltija on rekisteröity auton omistajaksi. 5329: on niinikään vapaa sellainen yksinomaan tava- Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on 5330: ran kuljetukseen tarkoitettu pakettiauto, jonka rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on 5331: tavaratilan tilavuus on vähintään 2,5 kuutio- tehtävä viimeistään 7 § :n 1 momentissa sääde- 5332: metriä ja sisäkorkeus vähintään 1,25 metriä, tyssä ajassa. 5333: jos tällaisen pakettiauton oma paino on enin- Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 5334: tään 900 kg ja jos pakettiauton ohjaamon ja ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistaiaksi tai 5335: tavaratilan välissä on kiinteä metalliseinä tai haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 5336: 110 Lakialoite n:o 70 5337: 5338: 5339: ka · liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi- 5340: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi tamiseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi- 5341: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-as- daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity 5342: teeosa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis- 5343: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- tään 7 S:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. 5344: sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- 5345: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maa- 5346: hantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton Tämä laki tulee voimaan päivänä 5347: hintaan sisältyvästä verosta. Palautusta myön- kuuta 198 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin, 5348: netään vain autosta, jonka hankinta on invali- jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimi- 5349: dille hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin tetaan sanottuna päivänä tai sen jälkeen. 5350: 5351: 5352: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 5353: 5354: Matti Viljanen Jalmari Torikka 5355: Tauno Valo Helge Saarikoski 5356: 1981 vp. 111 5357: 5358: Lakialoite n:o 71 5359: 5360: 5361: 5362: Ajo ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta 5363: 5364: 5365: Eduskunnalle 5366: 5367: Eräänä tärkeänä syynä alkoholijuomien kulu- teessä olevien matkustaja-alusten tuotosta on 5368: tuksen kasvuun kahden viimeisen vuosikymme- varustamojen ilmoituksen mukaan suunnilleen 5369: nen aikana on ollut maassamme tapahtunut yh- kolmas osa alkoholi- ja tupakkatuloja. Nämä 5370: teiskunnallinen muutos. Tämä muutos on joh- varustamot eivät suinkaan pyri minimoimaan 5371: tunut suurelta osalta taloudellisista tekijöistä, alkoholihaittoja, vaan henkilökunnan palkkaus 5372: mutta siihen on osaltaan ollut vaikuttamassa on asetettu riippuvaksi siitä, kuinka paljon 5373: myös lainsäädäntö. alkoholijuomia ja tupakkaa he pystyvät mat· 5374: Monet sellaiset yhteiskunnalliset uudistukset koilla myymään. Valtio tukee täten vahingol- 5375: kuin koululaitoksen ja terveydenhoitotoimen listen nautintoaineiden verottamatta jättämisellä 5376: keskittäminen ovat olleet myötävaikuttamassa Suomen ja ulkomaan välillä kulkevaa matkusta- 5377: väestön siirtymiseen asutuskeskuksiin ja kau- jaliikennettä. Tämä ei suinkaan ole ollut lain- 5378: punkeihin ja täten maaseudun tyhjenemiseen. säätäjän tarkoitus eikä ole alkoholipoliittisesti 5379: Uusissa olosuhteissa on ollut vaikea juuttua ja mielekästä. 5380: eräänä sopeutumiskeinona on turvauduttu al- Nämä ovat vain eräitä esimerkkejä siitä, 5381: koholijuomien käyttöön. miten tehokkaan sosiaalisen alkoholipolitiikan 5382: Kansainvälisen matkailun kehittyessä on Ji- hoitaminen vaarantuu, ellei myös muilla aloilla 5383: sätty matkustajan oikeutta tuoda tullitta ja tehtäviä päätöksiä valmisteltaessa oteta huo- 5384: veroitta alkoholijuomia maahan omaa tarvettaan mioon päätösten mahdollista alkoholipoliittista 5385: varten. Tämä tulliton tuonti on laajentunut vaikutusta. 5386: siinä määrin, että 4-5% maassamme juota- Edellä olevan perusteena ehdotamme, 5387: vasta alkoholista tuodaan tällä tavalla maihin 5388: ilman että valtio pääsee sitä verottamaan. Hyö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5389: ty tulee lähinnä varustamoille. U1komaanliiken- lakiehdotuksen: 5390: 5391: 5392: Laki 5393: alkoholilain muuttamisesta 5394: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annettuun alko- 5395: holilakiin ( 459/68) uusi näin kuuluva 5 c §: 5396: 5397: 5c § omaisen ennen asian ratkaisemista pyydettävä 5398: Säädösehdotuksista, määräyksistä ja suunni- sosiaali- ja terveysministeriön lausunto. 5399: telmista, joilla voi olla raittius- ja alkoholi- 5400: poliittista merkitystä, on asianomaisen viran- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5401: kuuta 198 . 5402: 5403: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981 5404: 5405: Aimo Ajo Väinö Raudaskoski Antero Juntumaa 5406: Pirkko Valtonen Eeva Kauppi Jorma Fred 5407: Tarja Halonen Matti Puhakka Bror Lillqvist 5408: Hannele Pokka J. Juhani Kortesalmi Ulla Järvilehto 5409: Anssi Joutsenlahti Ensio Laine 5410: 112 1981 vp. 5411: 5412: Lakialoite n:o 72 5413: 5414: 5415: 5416: 5417: Helminen ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain voimaanpanosta 5418: annetun lain 3 §:n .muuttamisesta 5419: 5420: 5421: Ed u s kun n a II e. 5422: 5423: Kansanterveyslain voimaanpanosta tammi- mukset ovat olleet rohkaisevia, koska hoidon 5424: kuun 28 päivänä 1972 annetun lain 3 §:n tarvetta on voitu jatkuvasti vähentää jokaisessa 5425: 2 ja . •3 momentin mukaan kansanterveyslain hoitoon oikeutetussa ikäluokassa. 5426: tultua .voimaan on alle 17-vuotiaiden kunnan Säännösten mukaan alle 17-vuotiaiden ham- 5427: asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito siten mashoito on maksuton, kun sen sijaan 17- 5428: maksuton kuin kansanterveyslain 21 §:ssä sää- vuotiaalta ja sitä vanhemmalta peritään asetuk~ 5429: detään .. Asetuksella. säädetään, mistä ajarikoh· sella säädetty maksu. Saatujen kokemusten 5430: dasta ja missä toteuttamisjärjestyksessä mui- mukaan maksun· suuruudesta riippuu ratkaise- 5431: denkin kuin alle 17-vuotiaiden kunnan asuk- vasti, missä määrin kukin ikäluokka osallistuu 5432: kaiden sanotunlainen hampaiden tutkimus ja järjestelmälliseen hammashuoltoon. Tämä on 5433: hoito. on maksuton sekä sitä ennen perittävästä kiistatta käynyt ilmi niissä kunnissa, jotka ovat 5434: maksusta ja korvauksesta. omalla kustannuksellaan ryhtyneet edistämään 5435: Vuosia 1981-85 koskevan kansanterveys" 17-vuotiaiden ja sitä vanhempien hammashuol- 5436: työn valtakunnallisen suunnitelman mukaan toon pääsyä. Esimerkiksi Vantaan terveyskes- 5437: otetaan järjestelmällisen hammashuollon piiriin kuksessa saatiin maksulliseen hoitoon 17-vuo- 5438: vuonna 1981 kaikki 0-18-vuotiaat sekä odot- tiaista 15-50 %. Kun hoito saatettiin mak- 5439: tavat äidit. Vuonna 1982 hoitoon oikeutetuiksi suttomaksi, hoitoon hakeutuminen oli 50- 5440: tulevat kaikki opiskelijaterveydenhuollon piiriin 60 %. Osallistumista voidaan edelleen lisätä 5441: kuuluvat ja suunnitelmakauden viimeisenä henkilökohtaisella kutsulla. Yhden 17-vuotiaan 5442: vuonna 1985 hoitoon oikeutettuja ovat edellis- hoitokustannukset vuonna 1979 olivat noin 220 5443: ten lisäksi kaikki 19- ja 20-vuotiaat. · markkaa, jonka summan kunta suoritti. 5444: Kansanterveyslain voimassaoloaikana on jat- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun- 5445: kuvasti kiinnitetty huomiota ennaltaehkäisevään nioittaen, 5446: hammashuoltoon, joka tällä hetkellä on voitu 5447: jo toteuttaa odottavien äitien sekä kaikkien las- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5448: ten ja nuorten osalta järjestelmällisenä ja mak- lakiehdotuksen: 5449: suttomana aina 17 ikävuoteen saakka. Koke- 5450: 5451: 5452: 5453: 5454: Laki 5455: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 5456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä 5457: tammikuuta 1972 annetun lain ( 67 /72) 3 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 5458: 5459: 3 § 5460: nuorempien kunnan asukkaiden sanotun lain 5461: Edellä 1 momentissa mainitun lain tultua 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu 5462: voimaan on vuonna 1965 syntyneiden ja sitä hampaiden tutkimus ja hoito vuodesta 1982 5463: Lakialoite n:o 72 113 5464: 5465: lähtien siten maksuton kuin sanotun lain Tämä laki tulee voimaan päivänä 5466: 21 S: ssä säädetään. kuuta 198 . 5467: 5468: 5469: 5470: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 5471: 5472: Olli Helminen Aimo Ajo Hannu Tapiola 5473: Maija Rajantie Anna-Liisa Piipari Kaisa Raatikainen 5474: Pirkko Valtonen Risto Tuominen Peter Muurman 5475: Reino Breilin Juhani Raudasoja Mikko Rönnholm 5476: Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka Pertti Hietala 5477: Kaarina Suonio Mauno Forsman Lea Savolainen 5478: Kaj Bärlund Liisa Jaakonsaari Paula Eenilä 5479: Matti Luttinen Tarja Halonen Jouko Skinnari 5480: Markus Aaltonen Sakari Knuuttila Pirjo Ala-Kapee 5481: Eino Grönholm Helge Siren 5482: 5483: 5484: 5485: 5486: 15 088100096K 5487: 114 1981 vp. 5488: 5489: Lakialoite a:o 73 5490: 5491: 5492: 5493: 5494: Helminen ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain .36 §:n ja keski- 5495: oluesta annetun lain muuttamisesta 5496: 5497: 5498: Eduskunn.alle 5499: 5500: Alkoholijuomien hankkiminen suoritetaan littäminen sellaiselle henkilölle, jolle alkoholi- 5501: usein ystäväpiirin keskuudessa ilman korvausta. juomia lain mukaan ei saa myydä, tulisi ran- 5502: Erityisesti alaikäisille tapahtuvaan välittämiseen gaistavaksi. Tekemällä tätä tarkoittava muutos 5503: on kiinnitetty huolestuneena huomiota. Nuori- voimassa olevan alkoholilain 36 §: ään, tulisi 5504: son lisääntynyt alkoholm käyttö ja siitä aiheu- ilman palkkiota tällaiselle henkilölle tapahtuva 5505: tuvat haitat ovat muutoinkin aiheuttaneet laa- alkoholijuoman välittäminen lain 93 §:n sään- 5506: jaa huolestumista. Tämän vuoksi olisikin tär- nöksen perusteella rangaistavaksi. Vastaava 5507: keätä, että alaikäisten ja yleensäkin sellaisten säännös tulisi ottaa myös keskioluesta annet- 5508: henkilöiden, joille alkoholijuomia ei saa myydä, tuun lakiin, jolloin keskioluen maksullinen tai 5509: alkoholijuomien hankkiminen välikäsien kautta maksuton välitys tulisi lain 41 §:n mukaisesti 5510: voitaisiin estää. Voimassa olevan lain mukaan rangaistavaksi. 5511: ilman korvausta tapahtuva alkoholijuoman vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5512: littäminen ei kuitenkaan ole rangaistava teko. nioittaen, 5513: Tätä on riidattomasti pidettävä epäkohtana. 5514: Tämän vuoksi alkoholilain välittämistä koske- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 5515: via säännöksiä olisi täydennettävä siten, että lakiehdotukset: 5516: korvauksettakin tapahtuva alkoholijuomien vä- 5517: 5518: 5519: 1. 5520: Laki 5521: alkoholilain 36 § :n muuttamisesta 5522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 5523: lain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi: 5524: 5525: 36 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 5526: Alkoholijuoman välittäminen palkkiota vas- kuuta 198 . 5527: taan on kielletty. Edellä 34 §:ssä tarkoitetulle 5528: henkilölle alkoholijuoman välittäminen on kiel- 5529: letty myös ilman palkkiota. 5530: Lakialoite 'n:o 73 115 5531: 5532: 2. 5533: Laki 5534: keskioluesta annetun lain muuttamisesta 5535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annet- 5536: tuun lakiin ( 462/68) uusi 22 a § seuraavasti: 5537: 5538: 22 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 5539: Keskioluen välittäminen palkkiota vastaan . kuuta 198 . 5540: on kielletty. Edellä 20 §: ssä tarkoitetulle hen- 5541: kilölle keskioluen välitt~inen on kielletty 5542: myös ilman palkkiota. 5543: 5544: 5545: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 5546: 5547: Olli Helminen Anna-Liisa Piipari Paula Eenilä 5548: Impi Muroma Risto Tuominen Jouko Skinnari 5549: Pirkko Valtonen Seppo Tikka Pirjo Ala-Kapee 5550: Juhani Raudasoja Mauno Forsman Eino Grönholm 5551: Pekka Jokinen Ulla Järvilehto Helge Siren 5552: Reino Breilin Ritva Laurila Helvi Hyrynkangas 5553: Pentti Lahti-Nuuttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Vappu Säilynoja 5554: Kaarina Suonio Bror Lillqvist Aila Jokinen 5555: Kaj Bärlund Sakari Knuuttila Liisa Jaakonsaari 5556: Matti Luttinen Pertti Hietala Tarja Halonen 5557: Markus Aaltonen Olavi Ronkainen Hannu Tapiola 5558: Aimo Ajo Lea Savolainen Kaisa Raatikainen 5559: Peter Muurman Mikko Rönnholm 5560: 1981 vp .. 5561: 5562: Lakialoite n:o 74 5563: 5564: 5565: 5566: 5567: Hirvelä ym.: Ehdotus laiksi huoltoasema-alan jälleenmyyntisuh- 5568: teista 5569: 5570: 5571: Eduskunnalle 5572: 5573: Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden välisis- merkiksi noudåttaa lähes poikkeuksetta 25 vuo- 5574: sä sopimussuhteissa on havaittu yleisemminkin den sopimusaikaa, eräillä muilla yhtiöillä näyt- 5575: olevan korjaamisen varaa. Sopimukset vaihtele- tää olevan 10 vuoden sopimuksia. 5576: vat ehdoiltaan hyvinkin suuresti riippuen toi- Sopimuksille on luonteenomaista se, ettei 5577: saalta öljy-yhtiöstä ja toisaalta siitä onko kysy- niissä ole ainuttakaan ehtoa, joka turvaisi ben- 5578: myksessä niin sanottu omistaja- tai vuokra- siinikauppiaan omia etuja, päinvastoin niissä 5579: dealeri. Tunnusomaista kaikille sopimuksille on luetellaan suuri joukko bensiinikauppiaalle kuu- 5580: kuitenkin, että öljy-yhtiö laatii ehdot omien luvia velvoitteita: 5581: intressiensä mukaisesti vakiosopimuksen muo- 5582: toon eikä bensiinikauppiaana ole muuta mah- - bensiinikauppias saa ostaa vain sopimuk- 5583: dollisuutta kuin allekirjoittaa valmiiksi laadittu sen tehneen öljy-yhtiön tuotteita 5584: sopimus. Bensiinikauppias on täysin alistetussa - bensiinikauppias noudattaa öljy-yhtiön 5585: asemassa öljy-yhtiöön nähden. Öljy-yhtiöthän määräämiä aukioloaikoja ja muita aseman hoi- 5586: ovat yleensä suurimpia monikansallisia yrityk- don osalta annettuja määräyksiä 5587: siä ja pienimmilläänkin Suomen suurimpia yh- - öljy-yhtiöllä on oikeus muuttaa taloudel- 5588: tiöitä. Bensiinikauppiaat taas ovat tavallisesti lisia ehtoja yksipuolisesti 5589: melko vähäisen koulutuksen saaneita yrittäjiä, - bensiinikauppias sitoutuu siihen, ettei 5590: joilla ei ole asiantuntemusta eikä toisaalta varaa osta muita tarvikkeita kuin mitä öljy-yhtiöt 5591: käyttää esimerkiksi juristeja apunaan sopimuk- tarjoavat 5592: sia tehtäessä. - bensiinikauppias asettaa vakuuden, joka 5593: Bensiinikauppiaat eivät ole ainoa kauppias- takaa, ettei öljy-yhtiö kärsi vahinkoa bensiini- 5594: ryhmä, jolla on ongelmia tukkuportaan kanssa, kauppiaan mennessä konkurssiin. 5595: pikemminkin näyttää olevan niin, että valta- Kaikissa bensiinikauppiaiden ja öljy-yhtiöi- 5596: kunnalliset tukku- ja keskusliikkeet saattavat den välisissä sopimuksissa on ehto, jonka mu- 5597: vaikeuksiin kaikki vähittäiskauppiaat liian anka- kaan öljy-yhtiö voi täysin mitättömän laimin- 5598: rien sopimusehtojen avulla. Huoltoasematoimin- lyönnin perusteella irtisanoa sopimuksen. Ben- 5599: nan osalta ongelma näyttää kuitenkin olevan siinikauppiaan osalta taas irtisanominen on käy- 5600: kaikkein suurin. tännössä lähes mahdotonta, esimerkiksi Esson 5601: Bensiinikauppiaat, jotka omistavat itse huol- osalta bensiinikauppias voi lähteä siitä, että 5602: toasemakiinteistönsä, niin sanotut omistaja- sopimus velvoittaa häntä koko eliniän. 5603: dealerit, rakentavat itse huoltoasemakiinteistön öljy-yhtiö myy polttoaineen ja muun tavaran 5604: rakennuksineen ja laitteineen. Bensiinikauppias bensiinikauppiaalle, joka myy sen kuluttajalle 5605: saattaa saada jonkin verran taloudellista tukea korkeammasta hinnasta ja saa erotuksen itsel- 5606: öljy-yhtiöltä, mutta sitä ennen tämän on kui- leen myyntipalkkiona. Myyntipalkkioon vaikut- 5607: tenkin tehtävä öljy-yhtiön kanssa pitkäaikainen tavat lisäksi monet alennukset, kuten paljous- 5608: yhteistyösopimus. Öljv-yhtiön apu rajoittuu ja vuosialennukset niin, että sellainen huolto- 5609: kuitenkin hyvin usein know-how'n antamiseen asema, jolla on suuri myynti, ostaa polttoaineen 5610: ja siihen, että öljy-yhtiö vaatii bensiinikauppias- halvemmalla kuin pieni huoltoasema. Öljy- 5611: ta rakentamaan huoltoaseman omien normiensa yhtiöllä ei itsellään ole mitään riskiä koko 5612: mukaisesti. huoltoasematoiminnasta. Tappio jää aina bensii- 5613: Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden väliset nikauppiaan kannettavaksi, investoinnit tekee 5614: sopimukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Esso esi- aina bensiinikauppias itse ja öljy-yhtiön tuotto 5615: ,. 5616: tåkialoite n:o 74 117 5617: 5618: perustuu myytyihin bensiinimääriin eikä ben- häädettäväksi omalta ·maaltaan ja huoltoase: 5619: siinikauppiaan saamaan voittoon. maita, jonka tämä itse omistaa. 5620: Käytännössä bensiinikauppias joutuu työsken- Vuokradealerit, joiden huoltoasemat omistaa 5621: telemään itse huoltoasemalla jopa 70-80-tun- öljy-yhtiö itse, eivät ole sopimusehtojen kan- 5622: tisia viikkoja pyhät ja arjet. Bensiinikauppias nalta niin huonossa asemassa kuin omistaja- 5623: ei tavallisesti pysty pitämään vuosilomaa eikä dealerit, sillä heidän asemansa muistuttaa jo 5624: sosiaaliturvasta voida muutenkaan juuri puhua, hyvin paljon työsopimussuhdetta. Vuokra- 5625: sillä sopimuksen katkeaminen, esimerkiksi ben- dealeri ei investoi rakennuksiin eikä laitteisiin 5626: siinikauppiaan sairastumisen takia, johtaisi ben- ja maksaa öljy-yhtiölle tietyn vuokran litra- 5627: siinikauppiaan taloudelliseen katastrofiin. Ta- myyntiin perustuen. Joissakin öljy-yhtiöissä on 5628: loudellisesti kannattamattomia näyttävät olevan käytössä kiinteäkin vuokra. Sopimus on tavalli- 5629: sellaiset huoltoasemat, joiden myynti jää alle sesti irtisanotravissa hyvin lyhyellä aikavälillä, 5630: 1 miljoonan litran vuodessa. Tämän myön- esimerkiksi kolmessa kuukaudessa. Vuokra- 5631: tävät öljy-yhtiöiden edustajat itsekin, mutta dealeri ei voi kuitenkaan irtisanoa sopimusta 5632: väittävät, että huoltoasemien yhteydessä olevat esimerkiksi toiminnan tappiollisuuteen vetoa- 5633: kahviot tuottavat niin paljon, että niillä tappio malla, sen sijaan öljy-yhtiö voi irtisanoa sopi- 5634: pystytään kattamaan. Kahviota hoitaa yleensä muksen päättymään ilman perusteluita. 5635: bensiinikauppiaan vaimo, joka joutuu tekemään On aivan selvää, että nykyinen lainsäädäntö 5636: yhtä pitkiä työviikkoja kuin bensiinikauppias ei riittävästi turvaa bensiinikauppiaiden asemaa 5637: itse. Alle miljoona litraa myyviä huoltoasemia öljy-yhtiöihin nähden. Bensiinikauppias, olipa 5638: on paljon ja ne ovat jääneet huonoon asemaan tämä sitten niin sanottu omistaja- tai vuokra- 5639: jo senkin vuoksi, että valtiovallan toimesta dealeri, on täysin sidoksissa öljy-yhtiön anta- 5640: tehdyt polttonesteiden myyntipalkkioiden ko- miin määräyksiin. Öljy-yhtiö määrää myynti~ 5641: rotukset muodostuvat 1.2 miljoonaa litraa myy- hinnat, aukioloajat, mitä tuotteita huoltoase- 5642: vien huoltoasemien mukaan. malla on myytävä, miten bensiinikauppiaan on 5643: Bensiinikauppias ei voi irtisanoa öljy-yhtiön pukeuduttava ja niin edelleen. Voidaan hyvin 5644: kanssa tekemäänsä yhteistyösopimusta sillä pe- kysyä, millä tavalla bensiinikauppias on itse- 5645: rusteella, että toiminta ei kannata. Sopimussuh- näinen yrittäjä muutoin kuin siinä suhteessa, 5646: teesta irrottautuminen ei yleensäkään ole mah- että joutuu kantamaan riskin toiminnan tap- 5647: dollista muulla tavalla kuin myymällä huolto- piollisuudesta. 5648: asemakiinteistö sellaiselle ostajalle, jonka öljy- Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuo- 5649: yhtiö hyväksyy, mikä ei ehkä ole helppoa sil- den 1978 keväällä niin sanotun Yrittäjänsqoja- 5650: loin kun kysymyksessä on huonosti menestyvä toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella 5651: huoltoasema. säännökset erityisesti pienyrittäjien suojan li- 5652: Sopimuksen purkaminen öljy-yhtiön taholta säämiseksi. Toimikunta jätti mietintönsä kaup- 5653: jonkin sopimusrikkomuksen perusteella, esi- pa- ja teollisuusministeriölle viime vuoden lo- 5654: merkiksi laskujen maksamatta jättämisen vuok- pussa. Toimikunnassa on ollut osittain erimieli- 5655: si, johtaa, kuten sanottu, bensiinikauppiaan ta- syyttä siitä, miten suojakoneisto olisi rakennet- 5656: loudelliseen katastrofiin. Öljy-yhtiö hakee ja- tava. Yksimielinen toimikunta on ollut kuiten- 5657: kelumittarit ja öljysäiliöt pois, kaikki velat kin siinä, että on aikaansaatava sellainen sään- 5658: erääntyvät heti maksettaviksi ja lisäksi yhtiöt nöstö, jolla on mahdollista kieltää käyttämästä 5659: veloittavat 16 prosentin suuruisen viivästys- ja sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja. 5660: koron. Elinkeinonharjoittajan suojantarve lähenee 5661: Räikeimpänä esimerkkinä siitä, kuinka öljy- monissa suhteissa kuluttajien suojantarvetta. 5662: yhtiö alistaa sopimuksillaan bensiinikauppiaan, Kuluttajansuojalainsäädännön säännöksiä ei kui- 5663: voidaan pitää Esson käyttämää menettelyä. tenkaan voida soveltaa elinkeinon- ja ammatin- 5664: Bensiinikauppias, joka omistaa itse huoltoase- harjoittajien suojaamiseen kohtuuttomilta so- 5665: makiinteistön, vuokraa koko kiinteistön tiettyä pimusehdoilta niin kuin ei yleensäkään elin- 5666: vuokraa vastaan Essolle ja Esso vuokraa sitten keinonharjoittajien keskinäisiin suhteisiin. 5667: huoltoasemakiinteistön esimerkiksi liikevaih- Aineellisen sääntelyn osalta toimikunnan 5668: toon perustuvaa vuokraa vastaan takaisin ehdotus sisältää yleislausekkeet niin sanottujen 5669: bensiinikauppiaalle. Tällaisesta manipuloinnista vakiosopimusehtojen sääntelystä ja yksittäisten 5670: saattaisi olla seurauksena, että sopimuksen pur- sopimusehtojen sovittelusta. Vakiosopimuksia. 5671: kautuessa öljy-yhtiö vaatisi bensiinikauppiasta koskevan yleislausekkeen ydin on se, että elin- 5672: Lakialoite. D~O 74 5673: 5674: keinonharjoittaja ei voi toiseen elinkeinonhar- asemaa vaarantavia kohtuuttomia sopimusehtO- 5675: joittajaan soveltaa ehtoa, jota on pidettävä koh- ja. Samalla kilpailuasiamiehen tulisi pyrkiä sii- 5676: tuuttomana. Samalla tavalla olisi myös kiellet- hen, että vakiosopimukset laadittaisiin kum- 5677: tyä soveltaa yksittäistä kohtuutonta sopimus- paakin. sopijapuolta edustavien järjestöjen yh- 5678: ehtoa toiseen elinkeinonharjoittajaan nähden. teistoimin eikä yksipuolisesti niin kuin nyt ta- 5679: ··Pienyrittäjien aseman turvaaminen edellyttää pahtuu. 5680: luonnollisesti myös riittävien oikeussuojakeino~ Yrittäjänsuojatoimikunnan enemmistön teke- 5681: jen luomista. Toimikunta on esittänyt, että yk- mät ehdotukset olisi pikaisesti toteutettava. 5682: sittäisten sopimusehtojen sovittelun suorittaisi- Vaikka toimikunnan esitykset eivät sinänsä 5683: vat viime kädessä yleiset tuomioistuimet, mut- voikaan poistaa sitä, että esimerkiksi bensiini- 5684: ta· sen lisäksi on esitetty perustettavaksi niin kauppias suhteessaan öljy-yhtiöön on alistetussa 5685: sanottu yrittäjien sopimuslautakunta, joka toi- asemassa, voitaisiin bensiinikauppiaiden asemaa 5686: mikunnan enemmistön mielipiteen mukaan oli- huomattavasti parantaa ja ainakin korjata räi- 5687: si perustettava kauppa- ja teollisuusministeriön keimmät epäkohdat. 5688: yhteyteen ..Lautakunta voisi tutkia ja antaa lau- Kilpailuasiamiehelle ehdotettu velvollisuus 5689: suntoja ehtojen kohtuuttomuudesta, mutta ei puuttua kohtuuttomien sopimusehtojen sovel- 5690: sen sijaan voisi kieltää ehtojen soveltamista. tamistilanteisiin on erityisen tärkeätä, koska 5691: Vakiosopimusehdon kieltämistä koskeva asia pienyrittäjän itsensä on usein mahdotonta läh- 5692: olisi hoidettava markkinatuomioistuimessa, teä esimerkiksi oikeudenkäyntiteitse hakemaan 5693: jonka kokoonpanoa olisi näiden asioiden kä- muutosta sopimuksiin. 5694: sittelyn osalta uudistettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5695: Toimikunnan enemmistö on vielä ehdotta- 5696: nut, että kilpailuasiamiehelle annettaisiin vel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5697: vollisuus seurata ja valvoa, ettei elinkeinonhar- lakiehdotuksen: 5698: joi_ttajien kesken käytetä pienyrittäjien oikeus- 5699: 5700: 5701: 5702: 5703: Laki 5704: huoltoasema-alan jälleenmyyntisuhteista 5705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5706: 5707: 1 § toimintaa koskeva sopimus on laadittava kirjal- 5708: Tätä lakia on sovellettava jakeluyhtiön ja lisesti, mikäli jompikumpi sopiiapuoli niin vaa- 5709: bensiinikauppiaan väliseen jälleenmyyntisuhtee- tii. 5710: seen sekä kaikkiin sen yhteydessä tai siitä joh- Jos jälleenmyyntisopimus on tehty kirjalli- 5711: tuen tehtyihin sopimuksiin. sesti, kumpikin sopijapuoli voi vaatia, että so- 5712: Jakeluyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa polt- pimuksen muutos tai lisäys on otettava sopi- 5713: tonesteitä, voiteluaineita ja autoalan tarvik- muskirjaan. 5714: keita myyvää tukkuliikettä. 3 § 5715: 13ensiinikauppiaalla tarkoitetaan tässä laissa Kaikkia jälleenmyyntisuhteen perustamisen 5716: huoltoasematoimintaa itsenäisenä yrittäjänä har- yhteydessä tai siitä johtuen tehtyjä sopimuksia 5717: joittavaa henkilöä tai yhtiötä, joka omistaa on tulkittava yhtenä kokonaisuutena sen mu- 5718: huoltoasemakiinteistön tai muutoin hallitsee kaisesti, kuinka bensiinikauppias on kohtuudel- 5719: sitä. la saattanut sopimuksen siihen sitoutuessaan 5720: · Huoltoasemalla tarkoitetaan tässä laissa polt- ymmärtää. 5721: t(:mesteiden ja autoalan tarvikkeiden jakeluun 5722: käytettyä liikepaikkaa. 4 § 5723: Sopimusehto, jolla on vähennetty bensiini- 5724: . . 2 § kauppiaalle tämän lain mukaan kuuluvia oi- 5725: Jakeluyhtiön ja bensiinikauppiaan välinen jäl- keuksia tai tiukennettu hänelle tämän lain mu- 5726: leel;l,myyntisuhdetta ja siihen liittyvää yhteis- kaan kuuluvia velvollisuuksia, on tehoton. 5727: 119 5728: 5729: Jos jälleenmyyntisopimuksen jonkin ehdon lön kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen pe- 5730: soveltaminen olisi ilmeisesti kohtuutonta, voi- rusteella, jälleenmyyntisopimus on tehtävä 5731: daan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon määräajaksi, enintään kolmeksi vuodeksi, tai 5732: ottamatta. toistaiseksi. Mikäli jälleenmyyntisopimus on ol- 5733: 5 § lut voimassa kolme vuotta, on bensiinikaup- 5734: Jälleenmyyntisuhteen sopijapuolet ovat vel- piaalla oikeus sopimuksen irtisanomiseen kuu- 5735: volli,set yhteistoiminnassaan ottamaan huomioon den kuukauden irtisanomisajalla. 5736: toistensa kohtuulliset edut ja näkökohdat sekä Jos bensiinikauppias jälleenmyyntisopimuk- 5737: valvomaan niitä. Sopijapuolet ovat velvolliset seen liittyen on jakeluyhtiön kanssa tekemän- 5738: ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle seikoista, sä sopimuksen perusteella saanut huoltoasema- 5739: joilla saattaa olla merkitystä toisen toiminnan kiinteistön hallintaansa, on jälleenmyyntisopi- 5740: kannalta. mus tehtävä määräajaksi, enintään kolmeksi 5741: Jakeluyhtiö ei saa kohdistaa bensiinikaup- vuodeksi, tai toistaiseksi. Mikäli jakeluyhtiö 5742: piaaseen mitään haitallisia toimenpiteitä tai irtisanoo tällaisen sopimuksen, ei irtisanomis- 5743: seuraamuksia, jos bensiinikauppias ei suostu aika saa olla kuutta kuukautta lyhyempi, ja 5744: jakeluyhtiön pyyntöön osallistua taloudellisin on jakeluyhtiön osoitettava irtisanomiselleen 5745: uhrauksin tai toimenpitein sellaiseen jakeluyh- bensiinikauppiaankin näkökannalta kohtuudella 5746: tiön käynnistämään kampanjaan, josta bensii- hyväksyttävä peruste. 5747: nikauppias ei ole tiennyt jälleenmyyntisopimus- Jälleenmyyntisopimuksen lakatessa lakkaavat 5748: ta tehtäessä. myös kaikki muut sen yhteydessä tai siihen liit- 5749: 6 § tyen tehdyt sopimukset samanaikaisesti. 5750: Jos jakeluyhtiö tai bensiinikauppias on toi- 5751: 8 § 5752: minut jälleenmyyntisopimuksen vastaisesti tai 5753: muutoin tahallisesti tahi tuottamuksestaan lai- Siitä riippumatta, mitä jälleenmyyntisopimuk- 5754: minlyönyt, mitä tälle sopimuksen tai tämän sen kesto- ja irtisanomisajasta on voimassa, so- 5755: lain perusteella kuuluu, on tämä velvollinen pijapuoli voi heti purkaa sopimuksen, jos tär- 5756: korvaamaan toiselle sopijapuolelle siitä aiheu- keä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä on pidet- 5757: tävä sellaista toisen sopijapuolen laiminlyöntiä 5758: tuneen vahingon. 5759: Sen, joka 1 momentissa tarkoitetulla perus- tai muuta käyttäytymistä taikka sellaista olo- 5760: teella aikoo vaatia vahingonkorvausta, on il- suhteiden muutosta, jonka johdosta sopijapuo- 5761: man aiheetonta viivytystä kyseessä olevasta sei- lelta ei voida kohtuuden mukaan vaatia so- 5762: kasta tiedon saatuaan ilmoitettava toiselle so- pimussuhteen jatkamista. 5763: pijapuolelle aikomuksestaan uhalla, että tämä Sopimuspuoli voi, mikäli asianhaarat eivät 5764: muutoin menettää puhevaltansa. Mitä nyt on anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa jäl- 5765: sanottu, ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa leenmyyntisopimuksen erityisesti seuraavissa 5766: toinen sopijapuoli on menetellyt epärehellises- tapauksissa: 5767: ti, eikä niitä, joissa tämä on aiheuttanut vahin- 1 ) kun toinen sopijapuoli jälleenmyyntisopi- 5768: gon tärkeällä huolimattomuudella ja täten ai- musta tehtäessä olennaisessa kohdin on johta- 5769: heuttanut toiselle huomattavan vahingon. nut toista harhaan; 5770: Vahingosta, jonka bensiinikauppias sopimuk- 2) kun toinen sopijapuoli ei suostu sopi- 5771: sen oikeudettomalla purkamisella jakeluyhtiöl- muskumppaninsa esittämään, 2 § :ssä säädetyn 5772: le mahdollisesti aiheuttaa, tämä on velvollinen kirjallisen muodon noudattamista koskevaan 5773: korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulli- vaatimukseen; 5774: seksi huomioon ottaen vahingon suuruus, so- 3) kun toinen sopijapuoli on syyllistynyt 5775: pimuksen purkamiseen johtaneet syyt, vahin- menettelyyn, jolla hän vakavasti on loukan- 5776: gon aiheuttajan taloudellinen ja sopimusoikeu- nut sopimuskumppaninsa etua tai joka muu- 5777: dellinen asema, vahingonkärsineen tarve sekä toin aiheuttaa sen, että tämän luottamus toi- 5778: muut olosuhteet. Mikäli bensiinikauppiaan olo- seen sopijapuoleen on perustellusti järkkynyt; 5779: suhteet huomioon ottaen on katsottava koh- 4) kun toinen sopijapuoli on olennaiselta 5780: tuulliseksi, ei vahingonkorvausta ole tuomitta- osalta jättänyt täyttämättä jälleenmyyntisopi- 5781: va. muksesta johtuvat velvollisuutensa. 5782: 7 § Bensiinikauppiaana on oikeus heti purkaa jäl- 5783: Jos bensiinikauppias omistaa huoltoasema- leenmyyntisopimus erityisesti seuraavissa ta- 5784: kiinteistön tai hallitsee sitä kolmannen henki" pauksissa: 5785: 120 Lakialoite n:o 74 5786: 5787: 5788: 1 ) kun tämä tai, jos kyse on yhtiöstä, huol- 9 § 5789: toasematoiminnasta pääasiallisesti vastannut Mikäli jälleenmyyntisuhde on jatkunut yhtä- 5790: henkilö kuoleman, vakavan sairauden tai kor- jaksoisesti kolme vuotta, on bensiinikauppiaal- 5791: kean iän vuoksi estyy henkilökohtaisesti huol- la, joka itse omistaa huoltoasemakiinteistön tai 5792: toaseman hoitamisesta; hallitsee sitä kolmannen henkilön kanssa teke- 5793: · 2) kun jälleenmyyntisopimuksessa tarkoitet- mänsä vuokrasopimuksen perusteella, oikeus 5794: tu toiminta osoittautuu bensiinikauppiaalle lunastaa jälleenmyyntisopimuksen lakatessa ja- 5795: kannattamattomaksi niin, ettei siitä saatava tu- keluyhtiön toimittamat, kiinteistön maaperään 5796: lo riitä tuon toiminnan kiinteiden kustannus- tai rakennukseen kiinteästi kiinnitetyt huolto- 5797: ten kattamiseen, tahi mikäli jälleenmyyntitoi- asematoiminnassa tarpeelliset laitteet käteises- 5798: minnan tulos siitä aiheutuneiden kiinteiden tä, laitteiden käyvän arvon suuruisesta lunas- 5799: kustannusten kattamisen jälkeen ei anna bensii- tusmaksusta edellyttäen, että bensiinikauppias 5800: nikauppiaalle kohtuullista voittoa, jonka on ol~ jatkaa huoltoasematoimintaa. 5801: tava kohtuullisessa suhteessa bensiinikauppiaan 5802: huoltoasemaan sijoittamaan taloudelliseen pa- 10 § 5803: nokseen sekä tämän huoltoaseman hoitamises- Jälleenmyyntisopimuksen lakatessa on jake- 5804: sa kuluvan työajan osalle laskettavaan kohtuul- luyhtiö velvollinen lunastamaan bensiinikaup- 5805: liseen palkkaan; piaalta tälle myytäviksi toimittamaosa vaurioi- 5806: tumattomat tuotteet sopimuksen lakkaamispäi- 5807: 3) kun viranomaisten tai jakeluyhtiön mää- vän ohjehintaan vähennettynä tuotteen osalta 5808: räysvallassa olevaa sellaisten tuotteiden vali- noudatetulla, jakeluyhtiön bensiinikauppiaalle 5809: koimaa tai hinnoittelua, josta jälleenmyyntiso- myöntämällä alennuksella. 5810: pimuksessa on kysymys, on sopimuksen teke- 5811: misen jällceen oleellisesti muutettu ja tämän 11 § 5812: voidaan katsoa oleellisesti vaikeuttavan bensii- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5813: nikauppiaan taloudellista toimintaa; kuuta 198 . 5814: 4) kun sopimus kohtuuttomasti rajoittaa Tätä lakia noudatetaan myös lain voimaan- 5815: bensiinikauppiaan mahdollisuutta käyttää hy- tulopäivänä voimassa oleviin jakeluyhtiöiden ja 5816: väkseen vapaan tarjonnan hinnaltaan tai laa- bensiinikauppiaiden välisiin jälleenmyyntisopi- 5817: dultaan edullisempia vaihtoehtoja. muksiin. 5818: 5819: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 5820: 5821: Inger Hirvelä Jouko Skinnari Arvo Salo 5822: Sten Söderström Ulla-Leena Alppi Markus Aaltonen 5823: Mikko Kuoppa Niilo Koskenniemi Juhani Raudasoja 5824: Anneli Kivitie Jarmo Wahlström Mikko Elo 5825: Heli Astala Ensio Laine Eino Grönholm 5826: Kati Peltola Vappu Säilynoja Matti Luttinen 5827: Anna-Liisa Jokinen Pekka Vennamo Matti Puhakka 5828: Mikko Ekorre M.-L. Salminen Olli Helminen 5829: Helvi Niskanen Tarja Halonen Risto Tuominen 5830: V. J. Rytkönen Terhi Nieminen-Mäkynen Jermu Laine 5831: Jouko Tuovinen Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 5832: Hannu Tapiola Aarne Koskinen Anna-Liisa Piipari 5833: Bror LiUqvist Lasse Lehtinen Mikko Rönnholm 5834: Aarne Saarinen Arvo Kemppainen Lea Savolainen 5835: Kaj Bärlund Pauli Uitto Pirkko Valtonen 5836: Juhani Vähäkangas I.-C. Björklund Irma Rosnell 5837: Anssi Joutsenlahti P. Puhakka Helge Siren 5838: E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson Lauha Männistö 5839: Liisa Jaakonsaari Seppo Toiviainen Väinö Rautiainen 5840: Pekka Starast Paula Eenilä Juhani Surakka 5841: Kaarina Suonio Aulis Juvela Helvi Hyrynkangas 5842: Saara-Maria Paakkinen J. Juhani Kortesalmi Paavo Vesterinen 5843: 1981 vp. i21 5844: 5845: Lakialoite n:o 7 5 5846: 5847: Itälä ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §:n muuttamisesta 5848: 5849: Eduskunnalle 5850: Voimassa olevan alkoholilain 34 §:n ja keski- holijuomaa tai väkiviinaa, tuomittakoon alko- 5851: olutlain 20 § :n mukaan alkoholin myynti ja holipitoisen aineen myynnistä sakkoon tai van- 5852: anniskelu on kielletty alle 18-vuotiaille. Sen keuteen enintään kahdeksi vuodeksi." 5853: sijaan alkoholijuomien välittämistä sellaiselle Sanotun pykälän 4 momentti kuuluu: "Jos 5854: henkilölle, jolle alkoholijuomia ei saa vähittäis- joku vastikkeesta, joka ei ole suurempi kuin 5855: myyntipaikassa myydä, ei alkoholilaki kiellä. minkä hän itse on suorittanut, satunnaisesti 5856: Tätä on pidettävä ilmeisenä epäkohtana. Tämän toiselle luovuttaa vähäisen määrän alkoholi- 5857: vuoksi on aiheellista, että alkoholijuoman vä- yhtiön vähittäismyyntipaikasta ostamaansa tai 5858: littäminen korvauksettakin sellaiselle henkilölle, laillisesti maahan tuomaansa alkoholijuomaa, on 5859: jolle alkoholijuomaa ei myydä,. kielletään laissa. virallisella syyttäiällä harkintansa mukaan valta 5860: Alkohqlilain 36 §: ssä kielletään alkoholijuo- olla luovuttajaa syyttämättä ja tuomioistuimella 5861: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvitystä valta jättää luovuttaja rangaistukseen tuomit- 5862: vastaan yleisölle. Jos kuitenkin laillisessa osto- sematta." 5863: iässä oleva henkilö hankkii ja luovuttaa toiselle Vaikka edellä olevan perusteella on selvää, 5864: alkoholijuomaa, ja tämä tapahtuu ennakkoon että alkoholipitoisen aineen luvattoman myyn- 5865: tehdystä pyynnöstä tai toimeksiannosta, eikä nin edellytyksenä ei ole välityspalkkion otta- 5866: välittäjä saa tekemästään palveluksesta min- minen, Maarianhaminan raastuvanoikeus hyl- 5867: käänlaista palkkiota tai muuta hyvitystä, teko käsi tammikuussa 1980 syytteen henkilöä vas- 5868: ei ole luvaton. taan, joka oli välittänyt alkoholijuomia 12- 5869: Luvattomaksi välittäminen muodostuu heti, vuotiaille pojille. 5870: kun alkoholijuomaa hankitaan henkilölle, joka Alkoholipoliittisesti ja muutoinkin olisi tär- 5871: on 18 vuotta nuorempi, joka on päihdyksissä keää, että alaikäisten ja henkilöiden, joille alko- 5872: tai joka jollakin muulla tavalla käyttää sitä holijuomia ei saa myydä, alkoholijuomien saanti 5873: väärin. alkoholimyymälästä voitaisiin estää. Tämän tar- 5874: Luvattomaksi toiminta muodostuu sen vuok- koituksen saavuttamiseksi alkoholilain .36 §:ää 5875: si, .että välittäjä saa siitä korvauksen, vaikka tulisi tarkistaa ja muuttaa. 5876: alkoholijuoman vastaanottaja olisikin henkilö, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5877: jolla olisi oikeus nauttia väkijuomia. Alkoholi- nioittaen, 5878: lain 85 § :n 1 momentissa sanotaan: "Joka 5879: luvattomasti myy tai muutoin korvausta tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5880: hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvattomasti lakiehdotuksen: 5881: välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pitää alko- 5882: 5883: Laki 5884: alkoholilain .36 § :n muuttamisesta 5885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 5886: lain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi: 5887: 36 § 34 §:n mukaan alkoholijuomaa ei saa myydä, 5888: Alkoholijuoman välittäminen toiselle palkkio- on kielletty, vaikka välittäminen tapahtuu ilman 5889: ta tai muuta hyvitystä vastaan on kielletty, palkkiota tai muuta hyvitystä. 5890: jollei tämän lain tai sen nojalla annetuista 5891: säännöksistä muuta johdu. Tämä laki tulee voimaan päivänä 5892: Alkoholijuoman välittäminen henkilölle, jolle kuuta 198 . 5893: ----- 5894: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 5895: 5896: Jaakko 1tälä Helvi Hyrynkangas 5897: 16 088100096K Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie 5898: 122 1981 vp, 5899: 5900: Lakialoite n:o 76 5901: 5902: 5903: 5904: 5905: Jaakonsaari: Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaaloista an- 5906: netun lain 6 §:n muuttamisesta 5907: 5908: 5909: Eduskunnalle 5910: 5911: Keskussairaalaliittojen samoin kuin kuntain- keskussairaalaliiton alueella oli runsaat 13 pro- 5912: liittojen ylintä päätösvaltaa käyttävien elinten senttia. 5913: edustava valinta on osoittautunut toistaiseksi Kuntien äänimäärän liittovaltuustoissa tulisi 5914: ratkaisemattoman vaikeaksi ongelmaksi, tai sit- määräytyä kuntien varaamien sairaanslJOJen 5915: ten kysymykseksi, jossa tarkoituksenmukaisuus- mukaan kuitenkin siten, että kunnan, joka on 5916: näkökohdat ovat käyneet ylitse eri yhteiskun- varannut keskussairaalassa enemmän kuin 100 5917: nallisten näkemysten edustavuuden periaatteen. sairaansijaa, tulee olla oikeutettu - siis ny- 5918: Voimassa olevaan kunnallislakiin ( 953/7 6 ) kyisestä poiketen - valitsemaan liittovaltuus- 5919: tehtiin edelliseen lakiin verrattuna muutoksia, toon ainakin neljä jäsentä ja yhtä monta vara- 5920: jotta se muun muassa entistä paremmin vastai- jäsentä. Näin siksi, että eri ryhmien kunnallis- 5921: si kuntainliiton liittohallituksen osalta jäsen- vaaleissa saama kannatus tulisi edes hieman 5922: kuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryh- nykyistä paremmin otetuksi huomioon liitto- 5923: mien kunnallisvaaleissa saamaa kannatusta eli valtuustojen kokoonpanoissa. 5924: ääniosuutta kuntainliiton alueella. Sama voi- Voimassa olevan lain mukaan keskussairaa- 5925: massa olevan kunnallislain tarkoitus on toteu- lassa hoitopaikkoja omistava yliopiston lääke· 5926: tettu keskussairaalaliittojen hallintoa johtavia tieteellinen tiedekunta valitsee liittovaltuustoon 5927: liittohallituksia valittaessa, sikäli kuin laki yli- enintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsen- 5928: opistollisista keskussairaaloista ( 392/56) ei yli- tä. Yliopiston edustajilla on tällä hetkellä yli- 5929: opistojen keskussairaaloissa omistamien sairaan- opiston lunastamien sairaansijojen maarasta 5930: sijojen perusteella muuta edellytä. riippumatta liittovaltuustossa puolet liittoval- 5931: Ei voimassa olevassa kunnallislaissa, ei lais- tuustoon kuuluvien kuntien valitsemien jäsen- 5932: sa yliopistollisista keskussairaaloista eikä nykyi- ten äänimäärien yhteissummasta eli Y3 äänistä. 5933: sen kunnallislain uudistusesityksissä ole löy- Kunnallislain (953/76) 50 §:ssä tarkoitettu- 5934: detty menettelytapoja, joilla kuntainliittojen ja jen asioiden, kuten uuden määrärahan myöntä- 5935: keskussairaalaliittojen liittovaltuustojen kokoon- misen tai entisen korottamisen, uuden viran 5936: pano saataisiin vastaamaan jäsenkuntien val- perustamisen tai takaussitoumuksen tai muuri 5937: tuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kun- vakuuden antamisen kohdalla vaaditaan yliopis- 5938: nallisvaaleissa saamaa ääniosuutta. Kuitenkin tollisten keskussairaaloiden · perussääntöjen mu- 5939: keskussairaalaliittojen ja kuntainliittojen ylin- kaan, että vähintään % saapuvilla olevien jä- 5940: tä päätösvaltaa käyttävien elinten, liittovaltuus- senten yhteenlasketusta äänimäärästä kannattaa 5941: tojen, · poliittinen ja alueellinen edustavuus on esitystä. Tällaisissa tapauksissa yliopistojen 5942: keskeisin edellytys, jotta kyseiset liitot voisi- edustajat muodostavat tarvittavan määrävähem- 5943: vat toimia koko niiden toiminta-alueen väestön mistön, mitä kunnallisen sairaalahallinnon kan- 5944: edustajina nauttien koko toiminta-alueensa nalta ei voida pitää asianmukaisena. 5945: väestön luottamusta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, 5946: Esimerkkinä liittovaltuustojen nykyisestä va- että yliopiston valitsemien jäsenten yhteinen 5947: lintatavasta johtuvasta epäedustavuudesta tul- äänimäärä vastaa sen lunastamien sairaansijojen 5948: koon mainituksi, että kaudella 1977-1980 määrän osuutta sairaansijojen yhteismäärästä, 5949: erään keskussairaalaliiton liittovaltuustoon ei kuitenkin niin, että yliopiston nimeämien jä- 5950: tullut valituksi yhtään edustajaa ryhmästä, jon- senten yhteinen äänimäärä olisi enintään vii- 5951: ka kunnallisvaaleissa 197 6 saama ääniosuus dennes liittovaltuuston jäsenten kokonaisääni- 5952: Lakialoite n:o 76 123 5953: 5954: määrästä. Myös esitetään, että yliopiston liitto- Jotta yliopisto kokonaisuutena voisi harkita, 5955: valtuustoon valitsemien jäsenten lukumäärä on ketkä osallistuvat edustajina yliopistosairaalan 5956: kaksi. Koska yliopisto on esityksen mukaan luottamuselimiin, on säännökseen sisällytetty 5957: oikeutettu nimeämään liittohallitukseen suoraan periaate, jonka mukaan yliopisto suorittaa edus- 5958: kaksi edustajaa, on 6 § :ään otettu säännös siitä, tajiensa valinnan yliopistosairaalan liittovaltuus- 5959: että yliopiston liittovaltuustoon valitsemilla jä- toon. Aikaisemmin tämän valinnan on suorit- 5960: senillä ei ole äänioikeutta liittohallitusta valit- tanut asianomainen lääketieteellinen tiedekunta. 5961: taessa. Samoin yliopisto valitsisi edustajansa yliopisto- 5962: Tampereen yliopistoa koskevana on lisäksi sairaalan liittohallitukseen. Aikaisemmin myös 5963: säännös siitä, että yliopiston valitsemilla edus- yliopiston edustajat on valittu liittovaltuuston 5964: tajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuus- kokouksessa. 5965: tossa, mutta ei oikeutta osallistua päätöksen- Edellä sanottuun viitaten ehdotan, 5966: tekoon niin kauan kuin Tampereen yliopisto ei 5967: ole lunastanut omistukseensa keskussairaalasta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5968: sairaansijoja. lakiehdotuksen: 5969: 5970: 5971: 5972: Laki 5973: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain 6 § :n muuttamisesta 5974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistollisista keskussairaaloista 15 pa1vana 5975: kesäkuuta 1956 annetun lain (392/56) 6 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 5976: päivänä lokakuuta 1965 annetulla lailla (562/65), näin kuuluvaksi: 5977: 5978: 6 § sä yhtä monta ääntä kuin yliopistolla on 5979: Ylintä päätösvaltaa keskussairaalaliitossa sairaanslJOJa, ei kuitenkaan enempaa kuin 5980: käyttää liittovaltuusto, johon kukin jäsenkunta viidennes kaikkien jäsenten edellä 2 momentis- 5981: valitsee yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen. sa tarkoitetulla tavalla rajoitetusta yhteenlaske- 5982: Kunta, joka on varannut keskussairaalassa tusta äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuustoon 5983: enemmän kuin 100 sairaansijaa, on kuitenkin valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liitto- 5984: oikeutettu valitsemaan liittovaltuustoon enin- hallitusta valittaessa. Yliopiston äänimäärä jae- 5985: tään neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. taan tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. 5986: Jäsenillä on liittovaltuuston kokouksessa yhtä Mikäli yliopistolla ei ole keskussairaalassa 5987: monta ääntä kuin kunta on varannut keskussai- sairaansijoja, kahdella yliopiston valitsemalla 5988: raalassa sairaansijoja, kuitenkaan minkään kun- edustajalla on oikeus olla läsnä liittovaltuuston 5989: nan valitsemalla jäsenellä ei ole suurempaa kokouksessa ja ottaa osaa keskusteluun mutta 5990: äänimäärää kuin muilla tässä momentissa tar- ei päätöksentekoon. 5991: koitetuilla jäsenillä yhteensä. Keskussairaalaliiton perussäännössä voidaan 5992: Jos kunta on oikeutettu valitsemaan liitto- määrätä, että päätöksentekoon asiassa, joka 5993: valtuustoon useamman kuin yhden jäsenen, kuntainliittoja koskevan kunnallislain säännös- 5994: äänimäärä jaetaan tasan saapuvilla olevien jä- ten mukaan on päätettävä määräenemmistöllä, 5995: senten kesken. vaaditaan suurempi äänten enemmistö, kuin 5996: Mikäli yliopistolla on keskussairaalassa sai- sanottujen säännösten mukaan tarvittaisiin. 5997: raansijoja, yliopisto valitsee liittovaltuustoon 5998: kaksi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Näillä Tämä laki tulee voimaan päivänä 5999: jäsenillä on liittovaltuuston kokouksessa yhteen- kuuta 198 . 6000: 6001: 6002: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 6003: 6004: Liisa Jaakonsaari 6005: 124 1981 vp. 6006: 6007: Lakialoite n:o 77 6008: 6009: 6010: 6011: 6012: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 11 §:n 1 momentin 6013: 10 kohdan kumoamisesta 6014: 6015: 6016: Eduskunnalle 6017: 6018: Alkoholilain 11 §:n 1 momentin 10 kohdan sen vuosikymmenen aikana noussut enemmän 6019: mukaan alkoholiyhtiön hallintoneuvoston teh- kuin kolminkertaiseksi, mikä jo nyt on johtanut 6020: tävänä on tehdä tarvittaessa valtioneuvostolle haittojen lisääntymiseen ja tulee ajan mittaan 6021: esityksiä muutosten aikaansaamiseksi yhtiön lisäämään varsinkin alkoholin terveyshaittoja. 6022: toimialaa koskevaan lainsäädäntöön. Käsityksemme mukaan alussa selostettu sää- 6023: Valtion monopolijärjestelmä on voimassa dös on alkoholilaissa tarpeeton. Onhan alko- 6024: myöskin Ruotsissa ja Norjassa. Siellä monopoli- holiyhtiöllä luonnollisesti oikeus tehdä sosiaali- 6025: yhtiöille ei ole uskottu tällaista tehtävää. ja terveysministeriölle esityksiä samalla tavalla 6026: Kokemus on osoittanut, että alkoholiyhtiö kuin millä muulla ministeriön toimialaan kuu- 6027: ei toimiessaan alkoholilainsäädännön muuttami- luvalla valtion laitoksella. 6028: seksi ole aina pitänyt tavoitteena alkoholihait- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6029: tojen ja alkoholin kulutuksen vähentämistä. 6030: Alkoholiyhtiö kantaa suuren vastuun siitä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6031: että alkoholijuomien kulutus on kahden viimei- lakiehdotuksen: 6032: 6033: 6034: 6035: Laki 6036: alkoholilain 11 §:n 1 momentin 10 kohdan kumoamisesta 6037: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6038: 6039: Täten kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 Tämä laki tulee voimaan päivänä 6040: annetun alkoholilain ( 4 59/68) 11 §: n 1 mo- kuuta' 198 . 6041: mentin 10 kohta. 6042: 6043: 6044: 6045: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 6046: 6047: Antero Juntumaa Bror Lillqvist Juhani Saukkonen 6048: Hannele Pokka Anna-Liisa Jokinen Eero Lattula 6049: Aimo Ajo Eeva Kauppi Jorma Fred 6050: Pirkko Valtonen Sauli Hautala Ulla Järvilehto 6051: Ensio Laine J. Juhani Kortesalmi Impi Muroma 6052: Urho Pohto Anssi Joutsenlahti 6053: 1981; 'VP· 125 6054: 6055: Lakialoite n:o 78 6056: 6057: 6058: 6059: 6060: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain .39 §:n muuttamisesta 6061: 6062: 6063: Eduskunnalle 6064: . . . 6065: 6066: Alkoholiyhtiö on sallinut anniskelun myös- Parlamentaarinen alkoholikomitea ehdotti it- 6067: kin .itsepalv:elumyyntinä, jolloin asiakkaat voi- sepalvelumyynnin vähentämistä tai kokonaan 6068: vat rwuraa · alkoholijuomaosa tiskiltä. Se, että kieltämistä. 6069: asiai10mainen itse pystyy hakemaan juoman, on Käsityksemme mukaan itsepalvelumyynnin 6070: katsottu· riittäväksi todistukseksi siitä, ettei hä~ kielto anniskeluravintoloissa olisi alkoholipoliit- 6071: nelle ole anniskeltu liikaa. Käytännössä kuiten- tisesti merkittävä parannus. 6072: kin pöytäseurue saattaa lähettää juomaa hake- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6073: maan selvimmän jäsenensä, jolloin palvelumyyn- 6074: ti johtaa sellaiseen anniskeluun, joka on kiellet~ että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6075: ty, alkoholilain 52 §:ssä. Sen mukaanhan alko- lakiehdotuksen: 6076: holijtiomaa ei saa anniskella henkilölle, joka on 6077: ilmeisesti 18 vuotta nuorempi, eikä henkilölle, 6078: joka on päihtynyt taikka sellaisen seurassa. 6079: 6080: 6081: Laki 6082: alkoholilain .39 § :n muuttamisesta 6083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6084: , lain (459/68) 39 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 6085: 6086: 39 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 6087: kuuta 198 . 6088: Alkoholijuomien itsepalvelumyynti anniskelu- 6089: paikassa on kielletty. 6090: 6091: 6092: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 6093: 6094: Antero Juntumaa Juhani Saukkonen Anssi Joutsenlahti 6095: Hannele Pokka Anna-Liisa Jokinen J. Juhani Kortesalmi 6096: Sauli Hautala Aimo Ajo Ben Zyskowicz 6097: Ulla Järvilehto Pirkko Valtonen Mauno Manninen 6098: Ensio .Laine Eero Lattula • Impi Muroma 6099: Bror Lillqvist Jorma Fred Urho Pohto 6100: Eeva Kauppi 6101: 12-6 1981 "P· 6102: 6103: Lakialoite n:o 79 6104: 6105: 6106: 6107: 6108: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta an- 6109: netun lain 18 § :n muuttamisesta 6110: 6111: 6112: Eduskunnalle 6113: 6114: Kunnallinen kodinhoito on pitkälle teollistu- sen aiheuttamista menoista. Koska koulutusta 6115: neessa yhteiskunnassa välttämätöntä sosiaalipal- on valtiovallan toimesta muiltakin osin ryhdyt- 6116: velutoimintaa niin lapsiperheiden, vammaisten, ty pitkälle yhtenäistämään ( esim. laki kunnal- 6117: kroonisesti sairaiden kuin vanhustenkin hyvin- listen ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten 6118: voinnin turvaamiseksi. Siksi kodinhoitajakoulu- johtokunnista, annettu 30 päivänä joulukuuta 6119: tus on erittäin tarpeellista ja vaativaa toimintaa 1980), ja koska kaikki kotitalousoppilaitokset 6120: sekä koulutuksen määrällisten että laadullisten kuuluvat hallinnollisesti ammattikasvatushalli- 6121: tavoitteiden toteuttamiseksi. Nykyisin hyvin tuksessa saman toimiston alaisuuteen (asetus 6122: haastaviin kodinhoitajatehtäviin on koulutet- ammattikasvatushallituksesta, annettu 7 päivä- 6123: tava ammattitaitoisia auttajia, jotka voivat pal- nä heinäkuuta 1968), katsomme, että valtion- 6124: vella kaikkia näitä palveluksia tarvitsevia koteja avun tulisi olla kaikille oppilaitoksille sama, 6125: eri puolilla maata erilaisen väestönrakenteen jotta eri koulutusjärjestelmiä ei kohdeltaisi niin 6126: omaavissa kunnissa. eriarvoisesti kuin nykyiseen lainsäädäntöön pe- 6127: Nykyisin kunnallisia kodinhoitajia koulute- rustuen tapahtuu. Mainittakoon, että Väestö- 6128: taan Väestöliiton ja Mannerheimin Lastensuo- liitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat 6129: jeluliiton kodinhoitajaopistoissa, eräissä kansan- vanhimpia alan kouluttajia, jotka tekevät jat- 6130: opistoissa sekä emäntäkouluissa. Koska koulu- kuvasti pioneerityötä tämän koulutuksen ken- 6131: tus tapahtuu erilaisissa oppilaitoksissa, ovat val- tällä. Vuosittain Väestöliiton opistosta on val- 6132: tion avustukset koulutuksesta aiheutuviin me- mistunut noin 100 kodinhoitajaa ja Helsingissä 6133: noihin nykyisin erisuuruiset. Kunnallisen kodin- viime vuonna aloitetun lisäkoulutuksen johdos- 6134: hoitolain alaisena kodinhoitajia kouluttavat ta valmistuu noin 120 kodinhoitajaa. Kotipal- 6135: Väestöliiton ja Mannerheimin Lastensuojelulii- velualalla vallitsee työvoimapula. Väestöliiton 6136: ton kodinhoitajaopistot saavat lain 18 §:n mu- Kodinhoitajaopiston alijäämä vuonna 1980 oli 6137: kaisesti valtionapua 65 % todellisista sosiaali- 277 500 markkaa ja vuoden 1981 talousarvios- 6138: ministeriön hyväksymistä, asetuksella tarkem- sa alijäämä on noin 260 000 markkaa. 6139: min määrättävistä vuosimenoistaan. Sen sijaan Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit- 6140: kansanopistojen valtionapua koskevan lain alai- taen, 6141: sena kodinhoitajia kouluttavat muut oppilai- 6142: tokset saavat vastaavaan koulutukseen valtion- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6143: apua jopa 90 % suurimpaan osaan koulutuk- lakiehdotuksen: 6144: 6145: 6146: 6147: Laki 6148: kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta 6149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä tou- 6150: kokuuta 1966 annetun lain (270/66) 18 § näin kuuluvaksi: 6151: 6152: 18 § vat valtionapua 90 prosenttia todellisista so- 6153: Kodinhoitajia kouluttavat oppilaitokset saa- siaali- ja terveysministeriön hyväksymistä, ase- 6154: ~ite ll:b 79 127 6155: 6156: tuksella tarkemmin määrättävistä vuosimenois- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6157: taan. kuuta 198 . 6158: 6159: 6160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6161: 6162: Eeva Kauppi UHa Järvilehto Helge Saarikoski 6163: Ritva Laurila Timo Ihamäki Helena Pesola 6164: Aila Jokinen Saara Mikkola Bror Lillqvist 6165: Jaakko 1tälä Orvokki Kangas 6166: 128 1981 vp. 6167: 6168: Lakialoite n:o 80 6169: 6170: 6171: 6172: 6173: Kauppi ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 30 §:n ja keski- 6174: oluesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta 6175: 6176: 6177: Eduskunnalle 6178: 6179: Alkoholimyymälöissä samoin kuin niissä elin- rajoittaa myös henkilökunnan mahdollisuuksia 6180: tarvikemyymälöissä, joissa keskioluen vähittäis- valvoa sitä, ettei alkoholijuomia myydä alaikäi- 6181: myyntiin on lupa, asiakkaat saattavat itse ke- sell~ eikä päihtyneelle. 6182: rätä haluamansa juomat ja sitten antaa ne vas- Käsityksemme mukaan alkoholijuomien itse- 6183: ta myyjän laskutettaviksi. palvelumyynti olisi kiellettävä. 6184: Tällainen järjestelmä on omiaan johtamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6185: alkoholijuomien liialliseen ostamiseen ja liika- 6186: kulutukseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 6187: Alkoholimyymälöissä ja varsinkin keskiolutta lakiehdotukset: 6188: myyvissä elintarvikeliikkeissä itsepalvelumyynti 6189: 6190: 6191: 6192: 6193: 1. 6194: 6195: Laki 6196: alkoholilain 30 § :n muuttamisesta 6197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6198: lain (459/68) 30 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 6199: 6200: 30 § 6201: Vähittäismyyntipaikassa saa alkoholijuomaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 6202: myydä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla kuuta 198 . 6203: nautittavaksi. Vähittäismyyntipaikoissa ei saa 6204: järjestää alkoholijuomien itsepalvelumyyntiä. 6205: Lakialoite n:o 80 129 6206: 6207: 2. 6208: Laki 6209: keskioluesta annetun lain 17 §: n muuttamisesta 6210: Eduskunnan päätöksellä muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun 6211: lain ( 462/68) 17 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 6212: 6213: 17 § 6214: Vähittäismyyntipaikassa saa keskiolutta myy- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6215: dä ainoastaan pois vietäväksi, ei paikalla nau- kuuta 198 . 6216: tittavaksi. Keskioluen itsepalvelumyynti on 6217: kielletty. 6218: 6219: 6220: 6221: 6222: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6223: 6224: Eeva Kauppi Boris Renlund Aimo Ajo 6225: Hannele Pokka Ulla Järvilehto Pirkko Valtonen 6226: Ben Zyskowicz Timo Ihamäki Bror Lillqvist 6227: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Orvokki Kangas 6228: Anna-Liisa Jokinen 6229: 6230: 6231: 6232: 6233: 17 088100096K 6234: 130 1981 vp. 6235: 6236: Lakialoite n:o 81 6237: 6238: 6239: 6240: 6241: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 61 §:n muuttamisesta 6242: 6243: 6244: Eduskunnalle 6245: 6246: Päinvastoin kuin väkijuomalaissa, alkoholi- tällaisen määräyksen merkitys pyrittäessä vas- 6247: laissa ei ole säännöksiä siitä, miten paljon al- tustamaan salakauppaa ja -kuljetusta oli viran- 6248: koholijuomia saa pitää hallussa ja kuljettaa. omaisten käsityksen mukaan jäänyt käytännös- 6249: Väkijuomalain mukaan sai hallussapitää mallas- sä vähäiseksi. 6250: juomia ja viiniä korkeintaan 20 litraa ja muita Viranomaisten käsitys on kuitenkin tässä suh- 6251: väkijuomia 5 litraa. Vuoden 1958 alkoholiko- teessa muuttunut ja niinpä järjestys- ja turval- 6252: mitea ehdotti, että suurimmista hallussapidettä- lisuusasiain toimikunta esittikin vuoden 1958 6253: vistä ja kuljetettavista alkoholijuomamääristä alkoholikomitean esityksen mukaista muutosta 6254: säädettäisiin asetuksella ja että sitä suurempien alkoholilain 61 §:ään. Käsityksemme mukaan 6255: määrien hallussapitoon ja kuljetukseen olisi tällainen muutos on hyvin perusteltu. 6256: saatava lupa, josta niin ikään olisi säädetty Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6257: asetuksella. 6258: Eduskunta poisti kuitenkin hallituksen esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6259: tyksestä tämän kohdan sillä perusteella, että lakiehdotuksen: 6260: 6261: 6262: Laki 6263: alkoholilain 61 §:n muuttamisesta 6264: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6265: lain (459/68) 61 § näin kuuluvaksi: 6266: 6267: 61 § 6268: Kaksikymmentä vuotta täyttänyt henkilö saa Myyntitarkoituksessa alkoholijuoman hallus- 6269: pitää hallussaan ja kuljettaa laillisesti hankit- sapito ja kuljetus on kielletty, jollei tämän lain 6270: tuja alkoholijuomia niin suuren määrän kuin säännöksistä muuta johdu. 6271: asetuksella säädetään. Kahdeksantoista vuotta Asetuksella voidaan säätää, missä liikenne- 6272: täyttänyt henkilö saa pitää hallussaan ja kul- välineissä saa ottaa kuljetettavaksi alkoholijuo- 6273: jettaa laillisesti hankittuja mietoja alkoholijuo- mia samoin kuin tällaiseen kuljetukseen mah- 6274: mia niin suuren määrän kuin asetuksella sää- dollisesti vaadittavasta luvasta. 6275: detään. 6276: Suurempien määrien kuljetukseen ja hallus- 6277: sapitoon on saatava lupa, josta niin ikään sää- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6278: detään asetuksella. kuuta 198 . 6279: 6280: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6281: 6282: Eeva Kauppi Ulla Järvilehto Pirkko Valtonen 6283: Hannele Pokka Timo Ihamäki Anna-Liisa Jokinen 6284: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Orvokki Kangas 6285: Boris Renlund Aimo Ajo Bror Lillqvist 6286: 1981 vp. 131 6287: 6288: Lakialoite n:o 82 6289: 6290: 6291: 6292: 6293: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 22 §:n muuttamisesta 6294: 6295: 6296: Eduskunnalle 6297: 6298: Alkoholilain 22 § :n mukaan luvan alkoholi- Alkoholilain aikana on todettu, että yrittäjät 6299: juoman tehdasmaiseen valmistamiseen voi alko- ovat pyrkineet investoimaan liiaksi alkoholi- 6300: holiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun juomateollisuuteen, onpa tapahtunut, että val- 6301: antaa asettaminsa ehdoin toistaiseksi sille, jolla tioneuvoston on ollut pakko antaa lupa ulko- 6302: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- maisen pääoman sijoittamiseen suomalaiseen al- 6303: set ja vaadittava luotettavuus. koholijuomateollisuuteen, jotta se pysyisi pys- 6304: Väkijuomalain mukaan voitiin valmistusoi- tyssä. 6305: keus yleensä antaa enintään kolmeksi vuodek- Sosiaalisen alkoholipolitiikan tavoitteiden 6306: si kerrallaan. Tarkoituksena oli alunperin, et- kannalta on tärkeätä, että alkoholijuomateolli- 6307: tei yhteiskunta joutuisi korvausvelvolliseksi, suus pysyy tiukasti valtion valvonnassa. 6308: jos alkoholijuomien valmistus siirrettäisiin val- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6309: tiolle tai jos se kokonaan lopetettaisiin. Mää- 6310: räys helpotti myös yrittäjien valvontaa ja pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6311: kotti heidät varovaisuuteen investoinneissaan. lakiehdotuksen: 6312: 6313: 6314: 6315: Laki 6316: alkoholilain 22 §:n muuttamisesta 6317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta'cl:n 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko- 6318: holilain (459/68) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 6319: 6320: 22 § 6321: Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen Tämä laki tulee voimaan päivänä 6322: voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu- kuuta 198 . 6323: kuun antaa asettaminsa ehdoin määräajaksi, 6324: korkeintaan 10 vuodeksi kerrallaan, sille, jolla 6325: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- 6326: set ja vaadittava luotettavuus. 6327: 6328: 6329: 6330: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 6331: 6332: Sakari Knuuttila Pirkko Valtonen Jorma Fred 6333: Antero Juntumaa Juhani Surakka Paula Eenilä 6334: Hannu Tapiola Aimo Ajo Hannele Pokka 6335: Bror Lillqvist Risto Tuominen Impi Muroma 6336: Väinö Rautiainen 6337: 132 1981 vp. 6338: 6339: Lakialoite n:o 8.3 6340: 6341: 6342: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 43 §:n muuttami- 6343: sesta 6344: 6345: Eduskunnalle 6346: 6347: Alkoholilain 4.3 §:n mukaan alkoholiyhtiön kaspaikkojen lukumäärän kasvu. Niitä oli vuon- 6348: hallintoneuvosto voi anniskeluoikeuden yhtiön na 1968 139 421 ja vuonna 1979 278 392. 6349: lukuun hakemuksesta määrääminsä ehdoin tois- Kun vuonna 1965 46,5% väestöstä asui kun- 6350: taiseksi antaa yksityiselle tai yhteisölle, jolla nissa, joissa ei ollut anniskeluravintolaa, tällai- 6351: harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset sissa kunnissa asui vuonna 1975 enää 1,7% 6352: ja vaadittava luotettavuus. väestöstä. 6353: Väkijuomalain mukaan anniskeluoikeus an- Ravintolaelinkeinon laajeneminen on ollut 6354: nettiin aluksi kolmeksi, myöhemmin neljäksi epätervettä ja on omalta osaltaan lisännyt alko- 6355: vuodeksi kerrallaan. Kunnallisvaltuuston asiana holin kulutusta. Ravintola-anniskelu ei myös- 6356: oli jokaisen anniskelukauden päättyessä harki- kään Juha Partasen tutkimuksen mukaan yleen- 6357: ta, oliko yrittäjille annettava anniskeluoikeus sä hillitse juomista. 6358: edelleen. Käsityksemme mukaan ravintolaelinkeinoa 6359: Nämä määräykset olivat omiaan hillitsemään voitaisiin asteittaisesti supistaa, jos lakiin pa- 6360: anniskelua. Kun meillä vielä vuonna 1968 oli lautettaisiin määräys anniskeluoikeuksien mää- 6361: vain 968 varsinaista anniskeluravintolaa, oli räaikaisuudesta. 6362: niitä vuonna 1979 1 513. Kun yksinomaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6363: keskioluen anniskelupaikkoja ei vuonna 1968 6364: ollut lainkaan, oli niitä vuonna 1979 2 714. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6365: Vielä tuntuvampi on ollut ravintoJoitten asia- lakiehdotuksen: 6366: 6367: 6368: Laki 6369: alkoholilain 43 §:n muuttamisesta 6370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoho- 6371: lilain (459/68) 43 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 6372: 6373: 43 § 6374: Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun Tämä laki tulee voimaan päivänä 6375: hallintoneuvosto voi hakemuksesta määräämin- kuuta 198 . 6376: sä ehdoin antaa määräajaksi, enintään viideksi 6377: vuodeksi yksityiselle tai yhteisölle, jolla har- 6378: kitaan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja 6379: vaadittava luotettavuus. 6380: 6381: 6382: 6383: 6384: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 6385: 6386: J. Juhani Kortesalmi Jorma Fred Ensio Laine 6387: Eero Lattula Antero Juntumaa Matti Järvenpää 6388: Mauno Manninen Urho Pohto Heimo Linna 6389: Bror Lillqvist Anssi Joutsenlahti 6390: 1981 vp. 133 6391: 6392: Lakialoite n:o 84 6393: 6394: 6395: 6396: 6397: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 71 ja 76 §:n muutta- 6398: misesta 6399: 6400: 6401: Eduskunnalle 6402: 6403: Vuoden 1958 alkoholikomitean ehdotuksen Käsityksemme mukaan raittiuslautakunta voi 6404: ja myöskin hallituksen antaman alkoholilaki- täyttää tehtävänsä raittiuden edistämiseksi ja 6405: esityksen mukaan raittiuslautakunnan tehtävä- alkoholiolojen parantamiseksi vain sillä edel- 6406: nä olisi ollut lain noudattamisen paikallinen lytyksellä, että sen tehtäviin kuuluu myös lain 6407: valvonta. paikallinen valvonta. Alkoholilain 71 §: ssä 6408: Eduskunta muutti hallituksen esitystä siten, mainitaan ne viranomaiset, joiden tehtävänä 6409: että raittiuslautakunnan tehtäväksi tuli vain al- on alkoholilain valvonta. Tähän pykälään tuli- 6410: koholilain valvonnan seuraaminen. Käytännös- si lisätä myöskin raittiuslautakunta paikallise- 6411: sä on ollut täysin mahdotonta tietää, mitä na valvojana ja muuttaa alkoholilain 76 §:ää 6412: lainsäätäjä on tällä tarkoittanut. siten, että siinä tämä tehtävä myöskin mai- 6413: Raittiuslautakunta ei ole voinut suoranai- nittaisiin. 6414: sesti tutkia sitä, millä lailla alkoholilain sisäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6415: tämiä määräyksiä noudatetaan, eikä muiden 6416: viranomaisten ole tarvinnut ottaa: sen tekemiä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6417: huomautuksia huomioon. lakiehdotuksen: 6418: 6419: 6420: Laki 6421: alkoholilain 71 ja 76 §:n muuttamisesta 6422: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko- 6423: holilain (459/68) 71 §:n 2 momentti ja 76 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 6424: 6425: 71 § lista valvontaa varten on kunnassa raittiuslau- 6426: takunta. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja 6427: Lääninhallitusten ja poliisin sekä 76 §: ssä vähintään kolme valittua raittiuskysymykseen 6428: tarkoitettujen raittiuslautakuntien asiana on toi- perehtynyttä, raittiiksi tunnettua muuta jäsen- 6429: mialallaan valvoa tämän lain ja sen nojalla an- tä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näis- 6430: nettujen säännösten ja määräysten noudatta- tä yhden tulee olla sosiaalihuoltoon perehty- 6431: mista. nyt. 6432: 6433: 6434: '76§ 6435: Raittiuden edistämistä, alkoholiolojen seu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6436: raamista ja tämän lain noudattamisen paikal- kuuta: 198 . 6437: 6438: 6439: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6440: 6441: Ensio Laine Väinö Rautiainen Anna-Liisa Jokinen 6442: Matti Järvenpää J. Juhani Kortesalmi Sten Söderström 6443: 134 1981 vp. 6444: 6445: Lakialoite n:o 8.5 6446: 6447: 6448: 6449: 6450: Luttinen ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan ja eräiden työliik- 6451: keiden työajasta annetun lain 2 § :n muuttamisesta 6452: 6453: 6454: Eduskunnalle 6455: 6456: Vähittäiskauppaa sekä parturin- ja kähertä- ten juhlapäivien aattona kello kaksitoista. Täs- 6457: jänliikettä ei saa harjoittaa nykyisin voimassa tä ei aiheudu liikkeissä asiaimisen kannalta 6458: olevan lain mukaan joulun, uudenvuoden, pää- hankaluuksia, sillä useimmilla muilla aloilla 6459: siäisen ja juhannuksen aattona kello viiden- kyseiset aattopäivät ovat jo työehtosopimusten- 6460: toista jälkeen. Tällainen aukioloaika on alalla kin mukaan vapaapäiviä. 6461: työskentelevien kannalta monin tavoin hanka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6462: laa. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti valmistau- nioittaen, 6463: tumista kyseisten juhlapäivien viettoon. Eri- 6464: tyisesti se tulee esille jouluaattona, jolloin jou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6465: lurauha julistetaan kello kahdentoista aikaan. lakiehdotuksen: 6466: Ehdotuksen mukaan vähittäiskaupat ja lais- 6467: sa tarkoitetut työliikkeet on suljettava kyseis- 6468: 6469: 6470: 6471: Laki 6472: vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden työajasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 6473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike- 6474: ajasta 24 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain 2 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8 6475: päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (214/74), näin kuuluvaksi: 6476: 6477: 2 § 6478: Tämä laki tulee voimaan päivänä 6479: Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen ja juhan- kuuta 19 6480: nuksen aattona ei vähittäiskauppaa, eikä partu- 6481: rin- ja kähertäjänliikettä saa harjoittaa kello 6482: kahdentoista jälkeen. 6483: 6484: 6485: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6486: 6487: Matti Luttinen Liisa Jaakonsaari 6488: Paula Eenilä Pekka Starast 6489: Mikko Rönnholm 6490: 1981 vp. 135 6491: 6492: Lakialoite n:o 86 6493: 6494: 6495: 6496: 6497: Manninen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §:n muuttamisesta 6498: 6499: 6500: Eduskunnalle 6501: 6502: Alkoholilain 36 §:ssä kielletään alkoholijuo- koholijuomien välittäminen suoritetaan usein 6503: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvitys- ilman hyvitystä. 6504: tä vastaan yleisölle. Käytännössä välittämisellä Varsinkin alaikäisille tapahtuvaan välittämi- 6505: tarkoitetaan sitä, että joku hankkii alkoholi- seen on eri tahoilla kiinnitetty huomiota, ku- 6506: yhtiön myymälästä alkoholijuomaa toisen lu- ten myös nuorison lisääntyneeseen alkoholin 6507: kuun ja luovuttaa sen toimeksiantajalle. Jos käyttöön ja siitä aiheutuviin haittoihin. Alko- 6508: tällainen hankkiminen ja luovuttaminen on pe- holipoliittiselta kannalta olisi tärkeätä, että juu- 6509: rustunut etukäteen esitettyyn pyyntöön tai toi- ri alaikäisten, mutta yleensäkin sellaisten hen- 6510: meksiantoon eikä välittäjä saa tekemästään pal- kilöiden, joille alkoholijuomia ei saa myydä, 6511: veluksesta missään muodossa palkkiota tai alkoholijuomien saanti välikäsien kautta myy- 6512: muuta hyvitystä, ei teko ole luvaton. Näin ol- mälästä voitaisiin estää. 6513: len henkilö, joka pyynnöstä ostaa Alkon myy- Tästä syystä olisi alkoholilain välittämistä 6514: mälästä toiselle alkoholijuomaa ja luovuttaa koskevia säännöksiä täydennettävä siten, että 6515: sen toimeksiantajalleen samasta hinnasta, jonka korvauksettakin tapahtuva alkoholijuomien vä- 6516: juoma maksaa vähittäismyyntipaikassa, ei syyl- littäminen sellaiselle henkilölle, jolle alkoholi- 6517: listy lain rikkomiseen. Säännöksen tarkoitukse- juomia lain mukaan ei saa myydä, tulisi 6518: na on ollut estää hyötymistarkoituksessa tapah- rangaistuksen alaiseksi. Koska säännös koskisi 6519: tuva alkoholin hankkiminen toiselle. Luvaton kaikkia alkoholijuomia, tulisi myös keskioluen 6520: välittäminen on saman rangaistusuhan alainen välittäminen edellä mainituissa tapauksissa ran- 6521: kuin varsinainen luvaton alkoholijuomien gaistavaksi teoksi. Tällaista säännöstä ehdotti 6522: myynti (AlkoL 85 §). parlamentaarinen alkoholikomitea mietinnös- 6523: Myymälähenkilökunnan velvollisuus on huo- sään 1978 ja vastaava esitys sisältyy Oy Alko 6524: lehtia siitä, ettei alkoholijuomia myydä sellai- Ab:n hallintoneuvoston sosiaali- ja terveysmi- 6525: sille henkilöille, joille myynti lain mukaan on nisteriölle jättämään ehdotukseen uudeksi alko- 6526: kielletty (alaikäinen, päihtynyt, aihetta olettaa holijuomalaiksi, samoin kuin ministeriön omaan 6527: väärinkäyttöä). ehdotukseen uudeksi alkoholijuomalaiksi. 6528: Alaikäiset, päihtyneet ja alkoholilain 38 §:ssä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6529: tarkoitetun ns. myyntikiellon kohteeksi jou- nioittavasti, 6530: tuneet sekä muut henkilöt, joille lain mukaan 6531: ei alkoholijuomia saa myydä, pyrkivät hank- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6532: kimaan niitä itselleen muiden välityksellä. Al- lakiehdotuksen: 6533: 136 Lakialoite n:o 86 6534: 6535: 6536: 6537: 6538: Laki 6539: alkoholilain 36 § :n muuttamisesta 6540: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko- 6541: holilain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi: 6542: 6543: 36 § 6544: Alkoholin välittäminen toiselle palkkiota tai dä, on kielletty, vaikka välittäminen tapahtuu 6545: muuta hyvitystä vastaan on kielletty, jollei tä- ilman palkkiota tai muuta hyvitystä. 6546: män lain tai sen nojalla annetuista säännök- 6547: sistä muuta johdu. 6548: Alkoholijuoman välittäminen henkilölle, jol- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6549: le 34 § :n mukaan alkoholijuomaa ei saa myy- kuuta 198 . 6550: 6551: 6552: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 6553: 6554: ~auno ~anninen ~atti ~aijala 6555: Juhani Saukkonen ~ikko Pesälä 6556: 1981 vp. 137 6557: 6558: Lakialoite n:o 87 6559: 6560: 6561: Pokka ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta 6562: 6563: Eduskunnalle 6564: 6565: Vuonna 1978 mietintönsä jättänyt alkoholi- vatkin täysimääräisesti näkyviin vasta tällä 6566: komitea ehdotti, että valtioneuvosto vahvis- vuosikymmenellä, ellei kulutusta saada laske- 6567: taisi viideksi vuodeksi laaditun alkoholipoliit- maan. 6568: tisen yleissuunnitelman ja sen vuotuiset tar- Alkoholikomitea esitti myös, että kulutuksen 6569: kisteet. kasvu on pysäytettävä ja mieluimmin saatava 6570: Käsityksemme mukaan tämä komitean ehdo- kulutus vähenemään. Alkoholiyhtiöllä ei kai- 6571: tus olisi mitä pikimmiten toteutettava. kesta päättäen ole riittävästi halua tähän, siitä 6572: Alkoholilaki antaa alkoholiyhtiölle melkoiset päättäen, että se pian alkoholikomitean mietin- 6573: valtuudet alkoholimyyntijärjestelmästä päättämi- nön julkaisemisen jälkeen julkaisi Alkon teh- 6574: seksi. Näiden valtuuksien rajoissa alkoholi- tävä- ja toimintalinja -nimisen kirjasen, jossa 6575: juomien kulutus on noussut vuosisadan alku- se piti perustehtävänään alkoholijuomien tuo- 6576: puoliskon tasosta, joka oli aina vuoteen 1960 tannosta ja kaupasta huolehtimista ja vasta tois- 6577: saakka alle 2 litraa puhdasta alkoholia henkeä sijaisesti pyrkimystä siihen, että alkoholista ai- 6578: kohti vuodessa, nykyisellään yli 6 litran vuo- heutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mah- 6579: tuistasolle. Tämä on johtanut raittiiden luku- dollisimman vähäisiksi. 6580: määrän huomattavaan vähenemiseen, alkoholi- Ruotsin valtiopäivät asettivat pari vuotta 6581: juomien käytön aloittamiseen nuorten ja var- sitten tavoitteeksi alkoholijuomien kulutuksen 6582: sinkin naisten keskuudessa ja juopottelevan vähentämisen, ja Ruotsi onkin tässä onnistunut. 6583: elämäntavan yleistymiseen. Päihtymyksestä Ilmeisesti myös meillä tarvitaan valtioneuvos- 6584: kiinniotettujen alkoholiehtoisten väkivaltarikos- ton vahvistamaa suunnitelmaa, jota valmistel- 6585: ten ja rattijuoppoustapausten määrä on suuresti taessa sosiaali- ja terveysministeriön on kuulta- 6586: noussut. Valtion alkoholistihuoltomenot ovat va lääninhallituksia, alkoholiyhtiötä ja raittius- 6587: tänä aikana nousseet markkamääräisesti kym- liikettä. 6588: menkertaisiksi. Alkoholin terveyshaitat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6589: paljon suuremmat kuin vähäisen kulutuksen 6590: aikana, vaikka korkeata kulutusta on jatkunut että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6591: melko lyhyen ajan. Alkoholin terveyshaitat tule- lakiehdotuksen: 6592: 6593: Laki 6594: alkoholilain muuttamisesta 6595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annettuun alko- 6596: holilakiin ( 459/68) uusi näin kuuluva 5 b §: 6597: 6598: 5b § 6599: Valtioneuvosto vahvistaa sosiaali- ja terveys- daan poiketa vain sosiaali- ja terveysministeriön 6600: ministeriön lääninhallituksia, alkoholiyhtiötä ja suostumuksesta. 6601: raittiusliikettä kuultuaan valmistaman alkoholi- 6602: politiikan viisivuotisen yleissuunnitelman ja sen Tämä laki tulee voimaan päivänä 6603: vuotuiset tarkisteet. Yleissuunnitelmasta voi- kuuta 198 . 6604: 6605: 6606: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6607: 6608: Hannele Pokka Antero Juntumaa Sakari Knuuttila 6609: Heimo Linna Impi Muroma Paula Eenilä 6610: Aimo Ajo 6611: 18 088100096K 6612: 138 1981 vp. 6613: 6614: Lakialoite n:o 88 6615: 6616: 6617: 6618: 6619: Pokka ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholiyhtiön kertomuksen anta- 6620: misesta eduskunnalle annetun lain kumoamisesta ja alkoholi- 6621: lain 11 §:n muuttamisesta 6622: 6623: 6624: Eduskunnalle 6625: 6626: Valtioneuvoston toimesta annetaan eduskun- sisällä selostusta muista toimista, joihin maassa 6627: nalle vuosittain alkoholiyhtiön hallintoneuvos- on ryhdytty alkoholilain 5 §:n ja keskioluesta 6628: ton kertomus alkoholiolojen kehityksestä sekä annetun lain 4 § :n määrittelemän tarkoituksen 6629: niistä toimenpiteistä, joihin alkoholiyhtiö on toteuttamiseksi, se on alkoholijuomista aiheutu- 6630: ryhtynyt alkoholilain 5 §:ssä ja keskioluesta vien haittojen supistamiseksi mahdollisimman 6631: annetun lain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen vähiin. 6632: toteuttamiseksi. Tästä säädetään erityisessä lais- Tätä työtä tekevät sosiaali- ja terveysminis- 6633: sa, joka on annettu 26 päivänä heinäkuuta teriö, jossa on erityinen raittius- ja alkoholi- 6634: 1968 (460/68). asiain osasto, lääninhallitukset ja kunnat, joissa 6635: Alkoholilain ( 459/68), joka on annettu sa- on lakimääräinen raittiuslautakunta, sekä alko- 6636: mana päivänä kuin edellä mainittu laki, 11 § :n holivaroista avustusta saava vapaaehtoinen 6637: 1 momentin 12 kohdan mukaan hallintoneu- raittiusliike. 6638: voston tehtävänä on antaa valtioneuvostolle Käsityksemme mukaan Oy Alko Ab:n hal- 6639: edellisessä laissa mainittu kertomus. lintoneuvostolla ei ole edellytyksiä yksin laatia 6640: Vaitioneuvosto onkin antanut vuodesta 1969 selostusta kaikista alkoholijuomien kulutuksen 6641: lähtien eduskunnalle Oy Alko Ah:n hallinto- vähentämiseksi ja raittiuden edistämiseksi suori- 6642: neuvoston kertomuksen alkoholiolojen kehityk- tetuista toimenpiteistä, joiden pitäisi tulla edus- 6643: sestä kunakin vuonna. Tämä kertomus on käsi- kunnassa käsiteltäviksi. Nähdäksemme kerto- 6644: telty eduskunnassa. Tavallisesti yksimielisesti muksen laadinta tulisi uskoa sosiaali- ja terveys- 6645: hyväksytty talousvaliokunnan mietintö kerto- ministeriölle, jonka olisi sitä Jaatiessaan kuulta- 6646: muksen johdosta on muodostunut eduskunnan va sekä alkoholiyhtiötä että raittiusliikettä. 6647: vastaukseksi valtioneuvostolle ja ohjeeksi alko- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6648: holipolitiikalle. 6649: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston antama ker- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 6650: tomus on siinä suhteessa yksipuolinen, ettei se lakiehdotukset: 6651: 6652: 1. 6653: 6654: Laki 6655: alkoholiyhtiön kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain kumoamisesta 6656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6657: 6658: Täten kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 Tämä laki tulee voimaan päivänä 6659: annettu laki (460/68) alkoholiyhtiön kerto- kuuta 198 . 6660: muksen antamisesta eduskunnalle. 6661: Lakialoite n:o 88 139 6662: 6663: 2. 6664: Laki 6665: alkoholilain 11 § :n muuttamisesta 6666: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6667: lain ( 459/68) 11 § :n 1 momentin 12 kohta näin kuuluvaksi: 6668: 11 § ryhdytty 5 §: ssä määritellyn tarkoituksen saa- 6669: Hallintoneuvoston tehtävänä on: vuttamiseksi. 6670: 6671: 12) antaa vuosittain sosiaali- ja terveysmi- 6672: nisteriölle kertomus alkoholiolojen kehityksestä Tämä laki tulee voimaan päivänä 6673: sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on kuuta 198 . 6674: 6675: 6676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6677: 6678: Hannele Pokka Antero Juntumaa Sakari Knuuttila 6679: Paula Eenilä Impi Muroma Aimo Ajo 6680: 140 1981 vp. 6681: 6682: Lakialoite n:o 89 6683: 6684: 6685: 6686: Rautiainen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 98 § :n muuttamisesta 6687: 6688: 6689: Eduskunnalle 6690: 6691: Alkoholilainsäädännön tarkoituksena on alko- kaan työn tarpeesta. Raittiusjärjestöjen maata- 6692: holijuomista aiheutuvien haittojen ja vaurioiden raha on juuri ja juuri pysytellyt rahanarvon 6693: supistaminen mahdollisimman vähiin. Tämä ta- alenemisen tasalla, mutta alkoholilakiesitystä 6694: pahtuu osin säännöstelemällä alkoholijuomalii- valmistettaessa luvattua lisättyä apua raittius- 6695: kettä ja osin edistämällä raitista elämäntapaa. työhön ei tälläkään lohkolla ole saatu. Sen si- 6696: Koska tämä työ on yhteiskunnan etujen mu- jaan valtion alkoholistihuoltomenot ovat tänä 6697: kaista, ja kun valtiolle kertyy alkoholikaupasta aikana kasvaneet lähes kymmenkertaisiksi, mut- 6698: huomattavat tulot, lainsäätäjä on tahtonut vel- ta niitäkään ei voi pitää riittävinä. Se, mikä 6699: voittaa valtiovallan säännöllisesti avustamaan ehkäisyssä on säästetty, se on huoltomenoissa 6700: tällaista työtä. menetetty. 6701: Nykyisen allmholilainsäädännön aikana alko- Käsityksemme mukaan valtion avustusta 6702: holijuomien kulutus on noussut enemmän kuin raittiustyöhön tulisi huomattavasti korottaa. 6703: kaksinkertaiseksi ja valtion alkoholitulot vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6704: enemmän. 6705: Kuntien saarnat alkoholivarat eivät ole seu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6706: ranneet edes rahanarvon kehitystä, puhumatta- lakiehdotuksen: 6707: 6708: 6709: Laki 6710: alkoholilain 98 §:n muuttamisesta 6711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6712: lain ( 459/68) 98 § näin kuuluvaksi: 6713: 6714: 98 § raittiustyöhön sekä alkoholista aiheutuvien 6715: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan 6716: otettava määräraha, joka vastaa kahta prosent- tulo- ja menoarvioesitykseen liitettävän käyttö- 6717: tia valtion arvioidusta vuotuisesta alkoholitu- suunnitelman mukaisesti. 6718: losta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittu mää- 6719: Määräraha jaetaan eri toimintoihin seuraa- räraha jaetaan kunnittain edellisenä vuonna 6720: vasti: henkikirjoitettujen asukkaiden suhteessa. 6721: 1) kolme neljäsosaa määrärahasta paikallisen Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittu mää- 6722: tarpeen mukaan kunnissa suoritettavaan rait- räraha jaetaan vuosittain, sen mukaan kuin ase- 6723: tiustyöhön, alkoholijuomista aiheutuvien hait- tuksella tarkemmin säädetään, sosiaali- ja ter- 6724: tojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan veysministeriön toimesta. 6725: sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien ja 6726: heidän perheittensä huoltoon, sekä 6727: 2) neljäsosa määrärahasta käytettäväksi Tämä laki tulee voimaan päivänä 6728: avustuksina valtakunnallisille raittiusjärjestöille kuuta 198 . 6729: 6730: 6731: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6732: 6733: Väinö Rautiainen Sakari Knuuttila Ben Zyskowicz 6734: Anna-Liisa Jokinen Antero Juntumaa Mauri Pekkarinen 6735: Ensio Laine Helena Pesola Anssi Joutsenlahti 6736: 1981 vp. 141 6737: 6738: Lakialoite n:o 90 6739: 6740: 6741: 6742: 6743: Ronkainen ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 36 §:n ja keski- 6744: oluesta annetun lain 20 § :n muuttamisesta 6745: 6746: 6747: Eduskunnalle 6748: 6749: Alkoholilain 36 § : ssä kielletään alkoholi juo- Varsinkin alaikäisille tapahtuvaan totmltta- 6750: mien välittäminen palkkiota tai muuta hyvitys- miseen on eri tahoilla kiinnitetty huolestunutta 6751: tä vastaan yleisölle. Käytännössä välittämisellä huomiota, kuten myös nuorison lisääntyneeseen 6752: tarkoitetaan sitä, että joku hankkii alkoholi- alkoholinkäyttöön ja siitä aiheutuviin haittoi- 6753: yhtiön myymälästä alkoholijuomaa toisen lu- hin. Alkoholipoliittiselta kannalta olisi tärkeätä, 6754: kuun ja luovuttaa sen toimeksiantajalle. Jos että juuri alaikäisten, mutta yleensäkin sellais- 6755: tällainen hankkiminen ja luovuttaminen on pe- ten henkilöiden, joille alkoholijuomia ei saa 6756: rustunut etukäteen esitettyyn pyyntöön tai toi- myydä, alkoholijuomien saanti välikäsien kautta 6757: meksiantoon eikä välittäjä saa tekemästään pal- myymälästä voitaisiin estää. 6758: veluksesta missään muodossa palkkiota tai muu- Nykyisen lain mukaan korvaukseton alkoholi- 6759: ta hyvitystä, ei teko ole luvaton. Sellaiseksi juoman välittäminen toiselle ei ole rangaistava 6760: se saattaa muodostua vain siinä tapauksessa, teko. Kun tätä on pidettävä puutteena, olisi 6761: että tällaista palvelua on suoritettu "yleisölle" alkoholilain välittämistä koskevia säännöksiä 6762: välittäjän saadessa tehtävän suorittamisesta täydennettävä siten, että korvauksettakin ta- 6763: "hyvitystä". Näin ollen henkilö, joka pyynnöstä pahtuva alkoholijuomien välittäminen sekä muu 6764: ostaa Alkon myymälästä toiselle alkoholijuo- luovuttaminen, esim. alkoholijuoman tarjoami- 6765: maa ja luovuttaa sen toimeksiantajalleen samas- nen sellaiselle henkilölle, jolle alkoholijuomia 6766: ta hinnasta, jonka juoma maksaa vähittäismyyn- lain mukaan ei saa myydä, tulisi rangaistuksen 6767: tipaikassa, ei syyllisty lain rikkomiseen. Sään- alaiseksi. 6768: nöksen tarkoituksena on ollut estää hyötymis- Tällaista säännöstä ehdotti parlamentaarinen 6769: tarkoituksessa tapahtuva alkoholin hankkiminen alkoholikomitea mietinnössään 1978 ja vastaa- 6770: toiselle. Luvaton välittäminen on saman ran- va esitys sisältyy hallintoneuvoston sosiaali- ja 6771: gaistusuhan alainen kuin varsinainen luvaton terveysministeriölle jättämään ehdotukseen 6772: alkoholijuomien myynti ( AlkoL 85 §). uudeksi alkoholijuomalaiksi samoin kuin mi- 6773: Myymälähenkilökunnan velvollisuus on huo- nisteriön omaan ehdotukseen uudeksi alkoholi- 6774: lehtia siitä, ettei alkoholijuomia myydä sellai- juomalaiksi. 6775: sille henkilöille, joille myynti lain mukaan on Keskiolutlaissa ei ole alkoholilain 36 §:ää 6776: kielletty ( alaikäinen, päihtynyt, aihetta olettaa vastaavaa säännöstä eikä siihen myöskään kes- 6777: väärinkäyttöä) . kiolutlaissa viitata. Kun on pidettävä tärkeänä, 6778: Alaikäiset, päihtyneet ja alkoholilain 38 §: ssä että myös keskiolut alkoholijuomana saatetaan 6779: tarkoitetun ns. myyntikiellon kohteeksi joutu- alkoholilain välittämistä koskevien säännösten 6780: neet sekä muut henkilöt, joille lain mukaan ei piiriin, tulisi keskiolutlakiin sisällyttää uusi 6781: alkoholijuomia saa myydä, pyrkivät hankki- alkoholilain 36 §:ää vastaava säännös. 6782: maan niitä itselleen muiden välityksellä. Alko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 6783: holijuomien hankkiminen - välittäminen - 6784: suoritetaan usein "ystävä- ja toveripiirin" kes- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 6785: kuudessa ilman hyvitystä. lakiehdotukset: 6786: 142 Lakialoite n:o 90 6787: 6788: 6789: 1. 6790: 6791: Laki 6792: alkoholilain 36 § :n muuttamisesta 6793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6794: lain ( 459/68) 36 § näin kuuluvaksi: 6795: 6796: 36 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 6797: Alkoholijuoman luovuttaminen henkilölle, kuuta 198 . 6798: jolle 34 §:n mukaan ei saa alkoholijuomaa 6799: myydä, on kielletty. 6800: 6801: 6802: 6803: 6804: 2. 6805: Laki 6806: keskioluesta annetun lain 20 §:n muuttamisesta 6807: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 anne- 6808: tun lain ( 462/68) 20 § :ään uusi näin kuuluva 2 momentti: 6809: 6810: 20 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 6811: kuuta 198 . 6812: Keskioluen luovuttaminen henkilölle, jolle 1 6813: momentin mukaan ei saa myydä keskiolutta, 6814: on kielletty. 6815: 6816: 6817: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 6818: 6819: Olavi Ronkainen Impi Muroma Asser Stenbäck 6820: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Jorma Fred 6821: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Väinö Rautiainen 6822: 1981 vp. 143 6823: 6824: Lakialoite n: o 91 6825: 6826: 6827: 6828: 6829: A. Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi päihdyttävien aineiden väärin- 6830: käyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta 6831: 6832: 6833: 6834: Eduskunnalle 6835: 6836: Laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien saan monia vakavasti päihdeongelmaisia ja huu- 6837: huollosta sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla mausaineiden väärinkäyttäjiä. Heidän saami- 6838: yhteiskunta voi yrittää saada henkilön vapau- sensa hoitoon mahdollisimman ajoissa olisi mitä 6839: tumaan päihdyttävien aineiden väärinkäytöstä. tärkeintä. 6840: Mainitun lain mukaan alkoholia tai muuta päih- Nuorten päihdeongelmaisten saattamista hoi- 6841: dyttävää ainetta toistuvasti väärinkäyttävä hen- toon vastoin tahtoaankin voidaan perustella 6842: kilö voidaan määrätyillä edellytyksillä saattaa myös sillä, että he itse eivät useinkaan ym- 6843: yhteiskunnan erityistoimenpiteiden kohteeksi. märrä niitä vakavia seurauksia, joita päihteiden 6844: Näitä toimenniteitä ovat neuvonta ja ohjaustoi- tai huumeiden väärinkäytöstä aiheutuu heidän 6845: menpiteet, valvontaan määrääminen sekä eräissä myöhemmille elämänvaiheilleen. 6846: tapauksissa huoltolaan määrääminen. Hoidon onnistumisen kannalta vapaaehtoi- 6847: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- suus tietenkin on ihanteena. Päihteiden väärin- 6848: losta annetun lain epäkohta on, että sen nojalla käyttäjillä on kuitenkin taipumus vähätellä 6849: on hyvin vaikea saada henkilöä vastoin tah- ongelmiensa vakavuutta, eivätkä he näin ollen 6850: toaan hoitoon, vaikka hoidon tarve olisikin osaa hakeutua hoitoon, vaikka olisivatkin sen 6851: ilmeinen. Päihdehuoltolain mukaan huoltolaan tarpeessa. 6852: voidaan määrätä vain 25 vuotta täyttänyt hen- Ruotsissa on äskettäin valmistunut mietintö, 6853: kilö. Huoltolaan määräämisen edellytyksenä on jossa ehdotetaan huumausaineiden väärinkäyttä- 6854: lisäksi, että henkilö on ollut vuoden ajan val- jien saattamista hoitoon myös vastoin tahtoaan. 6855: vonnan alaisena, eikä tämä valvonta ole johta- Meillä olisi omaksuttava sama käytäntö. 6856: nut päihteiden väärinkäytön lakkaamiseen. Ai- Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- 6857: noastaan väkivaltaisesti käyttäytyvä vaarallinen losta annettua lakia tulisikin muuttaa siten, 6858: huollettava voidaan toimittaa hoitoon ilman että lain 1 § :n 2 momentti, jossa säädetään 6859: aikaisempaa valvontaa. rajoituksista toimenpiteisiin, joita voidaan koh- 6860: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- distaa 18-24-vuotiaisiin päihteiden väärinkäyt- 6861: lon ja hoidon onnistumisen kannalta on tär- täjiin, tulisi kumota. Lain 9 § :n 2 momentin 6862: keää, että hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa säännöstä tulisi täsmentää siten, että henkilö, 6863: mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Erityisesti jonka todetaan olevan alkoholin tai muun päih- 6864: näin on asianlaita huumausaineiden kohdalla, dyttävän aineen väärinkäytön vuoksi pakotta- 6865: jotka pitkään käytettynä aiheuttavat myös voi- van hoidon tarpeessa, voitaisiin määrätä huol- 6866: makkaan fyysisen riippuvuuden. tolaan ilman vuoden valvonta-aikaa. 6867: 24 vuoden ikäraja huoltolaan määrättävien Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 6868: kohdalla on aivan liian korkea. Vaikka alko- 6869: holia lain mukaan ei saisi myydä tai luovuttaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6870: kaan alle 18-vuotiaille, on jo heidän joukos- lakiehdotuksen: 6871: 144 Lakialoite n:o 91 6872: 6873: 6874: 6875: 6876: Laki 6877: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta 6878: 6879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- 6880: losta 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun lain (96/61) 1 §:n 2 momentti sekä muute- 6881: taan 9 § :n 2 momentti seuraavasti: 6882: 6883: 9 § todettu olevan päihdyttävien aineiden jatkuvan 6884: väärinkäytön vuoksi pakottavan hoidon tar- 6885: Ilman aikaisempaa valvontaakio huoltolaan peessa, jos on ilmeistä, ettei häntä muutoin 6886: on määrättävä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa saada vapautumaan päihdyttävien aineiden vää- 6887: tarkoitettu vaarallinen huollettava, jollei ole rinkäytöstä. 6888: varmuutta hänen hoidostaan muulla tavoin. 6889: Ruoholaan voidaan näin määrätä muukin 1 §:n Tämä laki tulee voimaan päivänä 6890: 1 momentissa tarkoitettu huollettava, jonka on kuuta 198 . 6891: 6892: 6893: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 6894: 6895: Asser Stenbäck Väinö Rautiainen Olavi Ronkainen 6896: Jorma Fred Erkki Korhonen Ulla Järvilehto 6897: Antero Juntumaa Sauli Hautala 6898: 1981 vp. 145 6899: 6900: Lakialoite n:o 92 6901: 6902: 6903: 6904: 6905: Valtonen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 63 §:n muuttamisesta 6906: 6907: 6908: Eduskunnalle 6909: 6910: Alkoholilain 63 § :n mukaan luvan väkivii- tällöin olisi syntynyt ns. saavutettuja oikeuk- 6911: nan tehdasmaiseen valmistamiseen voi alkoho- sia, jotka olisivat sitoneet valtiovallan kädet. 6912: liyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun antaa Käsityksemme mukaan nämä perustelut ovat 6913: sille, jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat päteviä. 6914: edellytykset ja vaadittava luotettavuus. Sosiaalisen alkoholipolitiikan tavoitteitten 6915: Vuoden 1958 alkoholikomitean mukaan vä- kannalta on tärkeätä, että myös väkiviinateolli- 6916: kiviinan valmistusoikeus oliSii. voitu antaa mää- suus pysyy tiukasti valtion valvonnassa. 6917: räajaksi, korkeintaan kymmeneksi vuodeksi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6918: kerrallaan. Tarkoituksena oli tehostaa väki- 6919: viinan valmistuksen valvontaa ja jättää valtio- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6920: vallalle. mahdollisuus ottaa myös väkivtiinan val- lakiehdotuksen: 6921: mistus haltuunsa. Väkiviinan valmistajille ei 6922: 6923: 6924: Laki 6925: alkoholilain 63 §:n muuttamisesta 6926: 6927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi- 6928: lain (459/68) 63 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 6929: 63 § 6930: Väkiviinan tehdasmaisen valmistamisen voi Tämä laki tulee voimaan päivänä 6931: alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lukuun kuuta 198 . 6932: antaa määräajaksi, korkeintaan 10 vuodeksi 6933: kerrallaan, sille, jolla harkitaan olevan siihen 6934: tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotetta- 6935: vuus. 6936: 6937: 6938: 6939: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 6940: 6941: Pirkko Valtonen Ensio Laine Antero Juntumaa 6942: Sakari Knuuttila Hannele Pokka Eero Lattula 6943: Aimo Ajo Eeva Kauppi Bror Lillqvist 6944: 6945: 6946: 6947: 6948: 19 088100096K 6949: 146 1981 vp. 6950: 6951: Lakialoite n:o 93 6952: 6953: 6954: 6955: 6956: Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi eläinlääkintähuoltolai:n 6 ja 18 6957: § :n muuttamisesta 6958: 6959: 6960: Eduskunnalle 6961: 6962: Kunnaneläinlääkärien työmäärissä on selvät toon voitaisiin perustaa ruuhka-ajaksi tilapäinen 6963: kausivaihtelut. Työmäärän huippu osuu maa- kunnaneläinlääkärin virka. 6964: Hs-huhtikuulle ja varsin työteliäitä ovat myös' Eläinlääkintähuoltolain säännösten ollessa 6965: helmi-,- touko- ja kesäkuu. Mainittuna aikana nykymuodossaan, mainitunlaisia virkoja ei voida 6966: on hoidettujen sairastapausten määrä jopa kol- kuitenkaan perustaa valtionosuuteen oikeutta- 6967: minkertainen syyskauden tilastoihin verrattuna. vina, mikä vähentää kuntien kiinnostusta sano- 6968: Usealle kunnaneläinlääkärille ja varsinkin niille, tun ratkaisun toteuttamiseen. Onkin todettava, 6969: jotka joutuvat suorittamaan työtään harvaan- ettei yksikään kunta tai kuntainliitto ole eläin- 6970: asuttujen seutujen laajoilla toiminta-alueilla, lääkintähuoltolain 1967 tapahtuneen voimaan- 6971: saattaa ylenmääräisestä työstä aiheutua koh- tulon jälkeen perustanut työsuhteisia eläinlää- 6972: tuuttomia rasituksia. Samalla seuraa palveluta- kärin toimia, vaan ainoastaan eläinlääkintähuol- 6973: son laskua eläinlääkärin joutuessa keskittymään tolain mukaiseen valtionosuuteen oikeuttavia 6974: hätätapausten hoitoon. Tällaisessa tilanteessa ei virkoja. 6975: hoitokaan aina voi olla tehokasta jo inhimilli- Jos eläinlääkintähuoltolain kunnaneläinlääkä- 6976: sistä syistä johtuen. Karjankasvattajan tärkeäksi rin virkojen perustamista koskeviin säännök- 6977: kokemat hoidat, kuten eläinten tiinehtymishäi- siin lisättäisiin kunnille ja kuntainliitoille oikeus 6978: riöiden hoito, pitkittyvät. Utaretulehduksen ja perustaa määräajaksi tilapäisiä valtionosuuteen 6979: monien tuotantosairauksien, kuten asetoonitau- oikeuttavia kunnaneläinlääkärin virkoja, olisi 6980: din, hoidossa joudutaan turvautumaan resepti- muutos omiaan parantamaan ruuhka-aikoina 6981: lääkkeisiin, lääkintään, joka ei useinkaan ole eläinlääkintäpalvelujen tasoa. Jos maamme jo- 6982: riittävän tehokasta. kaiseen lääniin voitaisiin perustaa kolmen kuu- 6983: Eläinlääkintähuollon pysyttämiseksi normaa- kauden ajaksi neljä Y 16 palkkausluokan mu- 6984: lina mainitunlaisina aikoina on pohdittu erilai- kaista tilapäistä kunnaneläinlääkärin virkaa, 6985: sia keinoja, jolloin kysymykseen tulisi: 1) va- olisivat tästä aiheutuvat kokonaispalkkakustan- 6986: kinaisten kunnaneläinlääkärin virkojen perusta- nukset noin 455 000 markkaa. Valtion osuus 6987: minen siten, että kunnassa tai kuntainliitossa näistä kustannuksista olisi laskettuna I kanto- 6988: olisi useampi eläinlääkintähuoltolain mukaiseen kykyluokan mukaan noin 318 000 markkaa. 6989: valtionosuuteen oikeuttava- virka. Kun tällai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6990: sella viranhaltijalla ei olisi riittävästi työtä nioittavasti, 6991: muuna kuin edellä mainittuna ruuhka-aikana, 6992: ei tätä ratkaisua ole pidetty sopivana ongelman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6993: selvittämisessä. Sen vuoksi onkin ajateltu toi- lakiehdotuksen: 6994: senlaista ratkaisua: 2) kuntaan tai kuntainliit- 6995: Lakialoite n:o 93 147 6996: 6997: 6998: Laki 6999: eläinlääkintähuoltolain 6 ja 18 §:n muuttamisesta 7000: 7001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetun eläinlää- 7002: kintähuoltolain 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 anne- 7003: tussa laissa ( 998/79), ja 7004: lisätään lain 6 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa 7005: (399 /75), uusi 5 momentti, seuraavasti: 7006: 7007: 6 § 2 momentissa on säädetty, kunnalle kultakin 7008: kalenterivuodelta valtionosuutta kunnalliselle 7009: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- eläkelaitokselle suoritettujen maksuosuuksien ja 7010: osasto voi erityisistä syistä oikeuttaa 1 momen- viranhaltijain jälkeen maksetun hautausavun 7011: tissa tarkoitetun kunnan tai kuntainliiton mää- määrä sekä muilta osin kuntien kantokykyluo- 7012: räajaksi ottamaan virkasuhteeseen tilapäisen kituksesta annetussa laissa ( 665/6 7) tarkoi- 7013: kunnaneläinlääkärin hoitamaan sopimuksessa tettujen kantokykyluokkien perusteella seuraa- 7014: mainittuja eläinlääkintähuoltolain 10 §:ssä tar- vasti: 7015: koitettuja tehtäviä. 7016: 18 § Valtionosuus 7017: Kunnan- ja kaupungineläinlääkärin virasta Kantokykyluokka prosentteina 7018: kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaan ja 1 70 7019: 6 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin tilapäisiin 2 66 7020: kunnaneläinlääkärin virasta aiheutuviin sellai- 3 62 7021: siin käyttökustannuksiin, sekä 6 a §:ssä tarkoi- 4 58 7022: tetun sopimuksen perusteella toiselle kunnalle 5 54 7023: suoritettavien sellaisten käyttökustannusten kor- 6 51 7024: vauksiin, joita tarkoitetaan kuntien ja kuntain- 7 48 7025: liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne- 8 45 7026: tun lain ( 35/73) 5 § :n 4 kohdassa, sekä 9 42 7027: 20 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella 10 39 7028: eläinlääketieteelliselle korkeakoululle suoritetta- 7029: vaan korvaukseen eläinlääkärin palkkausmeno- 7030: jen osuutta vastaavalta osalta, suoritetaan, Tämä laki tulee voimaan päivänä 7031: ottaen huomioon mitä mainitun lain 15 § :n kuuta 198 . 7032: 7033: 7034: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981 7035: 7036: Paavo Vesterinen Esko Pekonen Orvokki Kangas 7037: Väinö Raudaskoski Mikko Pesälä Lea Sutinen 7038: Hannu Tenhiälä Pentti Poutanen Alvar Saukko 7039: Hannele Pokka Kalevi Mattila Petter Savola 7040: 148 1981 vp. 7041: 7042: Lakialoite n:o 94 7043: 7044: 7045: 7046: 7047: Ahde ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta 7048: annetun lain 13 §:n muuttamisesta 7049: 7050: 7051: Eduskunnalle 7052: 7053: Käsiteltäessä vuonna 1976 eduskunnassa hal- olemaan suurimmat nimenomaan niillä paikka- 7054: lituksen esitystä katumaksulaiksi todettiin edus- kunnilla, joiden liikenne on vilkasta ja tästä 7055: kunnan useita kertoja edellyttäneen myös val- johtuen katujen ylläpitokustannukset ovat suu- 7056: tion osallistuvan katurasituksiin. Samassa yhtey- ret. Sen vuoksi on nykyisessä katumaksulaissa 7057: dessä todettiin parlamentaarisen liikennekomi- oleva säännös keskimääräistä korkeampien kun- 7058: tean yksimielisesti ehdottaneen, että valtion- nossapitokustannusten jättämisestä valtionavun 7059: osuutta katurasituksista lisätään huomattavasti. ulkopuolelle poistettava. Samoin on valtion- 7060: Näiden ehdotusten perusteluna on ollut se, avun piiriin otettava myös katujen rakentamis- 7061: että valtio osallistuu yleisten teiden pidon kustannukset. 7062: lisäksi yksityisteiden aiheuttamiin kustannuk- Katumaksun suuruus on täsmällisesti tie- 7063: siin tuntuvalla määrällä. Yksityisten teiden dossa vasta vuoden 1981 syksyllä kunnissa 7064: kunnossapidon valtionavun osuuden on arvioi- ensimmäisen kerran tapahtuvan laskennan jäl- 7065: tukin vuoden 1982 loppuun mennessä muodos- keen, mutta eräät ennakkotiedot viittaavat nii- 7066: tuvan keskimäärin 53 prosentiksi. Rakentamis- den muodostuvan kohtuuttoman suuriksi eräissä 7067: avustus muodostuu useimmiten vielä edellä kunnissa nimenomaan valtionosuuden pienuu- 7068: mainittua suuremmaksi. Taajamien osalta on den vuoksi. Mainituista syistä katumaksulakia 7069: nykyisen lainsäädännön perusteella arvioitu val- olisikin muutettava siten, että valtionavun suu- 7070: tionosuuden olevan keskimäärin vain 5 prosen- ruus katujen ja rakennuskaavateiden kunnossa- 7071: tin luokkaa. pito- ja rakentamiskustannuksista olisi vähin- 7072: Samanaikaisesti voidaan todeta, että valtion tään 20 prosenttia ja että maksatusperusteet 7073: saarnat tulot tieliikenteen erityisverotuksesta olisivat tasapuoliset myös suurille kunnille. 7074: ovat huomattavasti suuremmat kuin välittömät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7075: tieliikennemenot. Sen sijaan juuri ne kunnat, nioittaen, 7076: joilla on suurimmat tieliikennemenot, eivät ole 7077: saaneet sanottavasti tuloja liikenteestä. On että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7078: lisäksi todennäköistä, että katumaksut tulevat lakiehdotuksen: 7079: 7080: 7081: Laki 7082: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 13 § :n muuttamisesta 7083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnalle suoritettavasta katumaksusta 31 pal- 7084: vänä elokuuta 1978 annetun lain ( 670/78) 13 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 7085: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 946/79), sekä lisätään lain 13 § :ään uusi 3 ja 4 7086: momentti seuraavasti: 7087: 7088: 13§ 7089: Kunnalle suoritetaan valtionosuutta katujen mukaisesti vahvistamat kadun rakentamisesta 7090: rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Val- ja kunnossapidosta kunnalle aiheutuneet kus- 7091: tionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi kat- tannukset. 7092: sotaan kunnanhallituksen 9 §:n 1 momentin 7093: Lakialoite n:o 94 149 7094: 7095: Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään, sista on pidettävä katujen asianmukaisen hoi- 7096: suoritetaan kunnalle valtionosuutta 20 prosent- don ja rakentamisen kannalta 1 momentissa 7097: tia 1 momentissa tarkoitetuista hyväksytyistä tarkoitetulla tavalla hyväksyttävinä kustannuk- 7098: kustannuksista. sina. 7099: V aitioneuvosto antaa tarvittaessa yleisiä 7100: ohjeita siitä, mitä kadun rakentamisesta ja kun- Tämä laki tulee voimaan päivänä 7101: nossapidosta kunnalle aiheutuneista kustannuk- kuuta 198 . 7102: 7103: 7104: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 7105: 7106: Matti Ahde Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantala 7107: Kaarina Suonio Matti Luttinen Niilo Hämäläinen 7108: Reino Breilin Markus Aaltonen Mikko Rönnholm 7109: Matti Puhakka Aimo Ajo Bror Lillqvist 7110: Juhani Surakka Pirkko Valtonen Eino Loikkanen 7111: Pertti Hietala Arvo Salo Tarja Halonen 7112: Pirjo Ala-Kapee Lasse Lehtinen Mauno Forsman 7113: Olli Helminen Erkki Liikanen Hannu Tapiola 7114: Maija Rajantie Risto Tuominen Mikko Elo 7115: Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen Kalevi Sorsa 7116: Kaj Bärlund Helge Siren Pekka Starast 7117: Juhani Raudasoja Eino Grönholm Seppo Tikka 7118: Kaisa Raatikainen Jacob Söderman Liisa Jaakonsaari 7119: Sakari Knuuttila Jouko Skinnari Tellervo Koivisto 7120: Jermu Laine Jouko Tuovinen Seija Karkinen 7121: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä 7122: 150 1981 Vp. 7123: 7124: Lakialoite n:o 95 7125: 7126: 7127: 7128: 7129: Ahde ym.: Ehdotus laiksi vesilain muuttamisesta 7130: 7131: 7132: 7133: Eduskunnalle 7134: 7135: Voimassa oleva vesilaki säädettiin vuonna Vesivoiman hyväksikäyttö tuli tärkeäksi erttyl- 7136: 1961 lähes neljänkymmenen vuoden valmiste- sesti sota-aikana. Nykyisen vesilain edellä mai- 7137: lun tuloksena. Uudistuksen valmistelun hitaus nittuja käyttömuotoja koskevat säännökset poh- 7138: huomioon otettuna ei ole yllättävää, että laki jautuvatkin osin 1920-luvun, osin 1940-luvun 7139: ei enää vastaa niitä vaatimuksia, joita nykyään yhteiskunnan tarpeisiin. Sen sijaan nykyisin 7140: asetetaan vesien käytölle ja suojelulle. tärkeinä pidetyt vesistön virkistyskäytön sekä 7141: Vesien käytön ja suojelun keskeisinä periaat- vesistön ekologisen tasapainon ja kalatalouden 7142: teina pidetään nykyisin vesivarojen moninais- asettamat vaatimukset eivät tule otetuksi huo- 7143: käyttöä ja vesien pilaantumisen ennalta ehkäi- mioon vesien käytöstä päätettäessä. Kuitenkin 7144: syä. Vesiä on käytettävä ja hoidettava niin, mahdollisuuden oleskella pilaantumattomien ve- 7145: että niitä mahdollisen muun hyötykäytön lisäksi sien äärillä pitää kuulua kaikille kansalaisille. 7146: voidaan käyttää myös esim. kalastukseen ja Vesiasioiden käsittely on nykyisin hidasta, 7147: virkistykseen. Tämä edellyttää, että vesien mistä on haittaa sekä tuotantoelämälle että va- 7148: käyttö tapahtuu suunnitelmallisesti ja että ve- hingonkärsijöille. Vesilain mukainen menettely 7149: sistöt voidaan suojella tehokkaasti erilaisilta on rakennettu tuomioistuinpohjaiseksi ja tiu- 7150: haitallisilta toimenpiteiltä. Nykyinen vesilaki koin muotosäännöksin on vahingonkärsijöille 7151: pohjautuu lupamenettelyyn, jossa kutakin vesi- varattava mahdollisuus lausua asioista mielipi- 7152: varahanketta tarkastellaan yksittäisenä kysy- teensä. Tästä muodollisesta oikeusturvasta ei 7153: myksenä. Luvanvaraisiksi säädetyille toimenpi- juurikaan ole hyötyä vesiasioiden viipyessä pa- 7154: teille on saatava tuomioistuimeksi organisoi- himmillaan vuosikymmeniä ennen lopullisen 7155: dun vesioikeuden lupa. Menettelyn lähtökoh- päätöksen antamista ja vesioikeuksien toimiessa 7156: tana on ajatus, jonka mukaan vesiasioissa olisi ilman kokonaiskäsitystä vesivarojen järkevästä 7157: pääasiassa kysymys vesialueen omistajan ja ve- ja oikeudenmukaisesta käytöstä koko yhteis- 7158: sistön hyväksikäyttäjän välisestä suhteesta. kunnan kannalta. Kiireellisesti olisikin laadit- 7159: Yleistä etua valvovat viranomaiset voivat rajoi- tava vesilain kokonaisuudistus, jonka keskei- 7160: tetusti esittää asiassa omia vaatimuksiaan. Vesi- senä tavoitteena tulee olla vesiasioiden käsit- 7161: varojen käyttö ja vesien laatu vaikuttavat kui- telyn nopeuttaminen sekä päätösvallan antami- 7162: tenkin monin tavoin yhdyskuntien kehitykseen, nen keskeisimmissä vesiasioissa parlamentaari- 7163: teollisuuden sijoittumiseen, haja-asutusalueiden sesti vastuullisille elimille. Samalla on valmis- 7164: elinkelpoisuuteen ja moniin muihin yhteiskun- tehava myös ympäristönsuojelun yleislaki, joka 7165: nan kehityksen kannalta keskeisiin seikkoihin. ilmansuojelun ja meluntorjunnan lisäksi koskee 7166: Vesi kuuluu suomalaiseen luontoon ja mai- myös muun muassa vesiensuojelua. 7167: semaan. Vesivarat ovat kuitenkin suhteellisen Vesilain tarkistaminen on ollut vireillä jo 7168: pienet, mistä syystä täälläkin vedensaannin tur- kymmenen vuotta. Eduskunta edellytti vuonna 7169: vaaminen ja veden laadun säilyttäminen on 1970, että hallitus pikaisesti valmistelee vesi- 7170: useiden erilaisten inhimillisten toimintojen lain kokonaistarkistuksen. Vaikka vesilainsää- 7171: ehdoton edellytys. Vesien eri käyttömuotojen däntöön sisältyy useita keskeisiä ja vakavia 7172: tärkeysjärjestys on muuttunut yhteiskunnan ke- puutteita, joiden korjaaminen ei ole mahdol- 7173: hittyessä. Aikaisemmin keskeisiä olivat maata- lista ilman vesilain kokonaisuudistusta, vesilain 7174: louden edun nimissä tapahtuneet järvien laske- osittaistarkistuksella on pyrittävä poistamaan 7175: miset sekä ojitus- ja muu kuivatustoiminta. eräitä pahimpia epäkohtia. 7176: Lakialoite n:o 95 151 7177: 7178: Seuraavassa säädettäväksi ehdotetun lain ta- täisiin pakolliseksi vesilain mukaisten lupien 7179: voitteena on tehostaa vesiensuojelua, lisätä vesi- määräaikainen tarkistaminen. Vastaavasti ehdo- 7180: varojen käytön suunnitelmallisuutta, yksinker- tetaan säädettäväksi, että annetun luvan mukai- 7181: taistaa ja tehostaa vesiasioiden käsittelyä sekä siin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä määräajassa. 7182: parantaa vahingonkärsijäin asemaa vesiproses- Täten ei enää olisi mahdollista toteuttaa hank- 7183: sissa. keita, joita koskeva lupamenettely muun muassa 7184: Vesiensuojelua koskevat muutosehdotukset etuvertailuineen on tapahtunut toisenlaisissa 7185: saattaisivat vesistön virkistyskäyttöedut ja vesi- oloissa kuin toimenpiteiden toteutus. 7186: luonnon toimintakyvyn säilymisen tasa-arvoi- Vesiasioiden käsittelyä tehostettaisiin lisää- 7187: siksi vesiin liittyviksi arvoiksi muiden vesien mällä katselmustoimituksessa käytettävää asian- 7188: käyttömuotojen ja -arvojen kanssa. Ehdotus tuntemusta, lisäämällä kunnallisten luottamus- 7189: mahdollistaisi myös arvokkaiden vesistöalueiden elinten toimivaltaa pienemmissä jätevesi- ja 7190: suojelun rakentamistoimenpiteiltä sekä antaisi ojitusasioissa sekä kehittämällä ilmoitusmenet- 7191: mahdollisuudet puuttua myös maataloudesta telyä jätevesiasioissa. 7192: johtuvaan vesien pilaantumiseen. Pohjavesien Vahingonkärsiiän asema parantuisi korvaus- 7193: suojelua tehostettaisiin muun muassa selventä- ten maksatusta aikaistamaila sekä mahdollista- 7194: mällä pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiel- maila se, että vahingonkärsijä voisi aloittaa 7195: toja. vesiprosessin ilman, että prosessista aiheutuvat 7196: Vesivarojen käytön suunnitelmallisuutta lisät- kulut tulisivat hänen maksettavakseen. 7197: täisiin säätämällä vesien käytön suunnittelusta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 7198: joka tapahtuisi osana rakennuslain mukaista 7199: valtakunnallista alueiden käytön suunnittelua että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7200: ja seutukaavoitusta. Samaan tarkoitukseen täh- lakiehdotuksen: 7201: täävät myös ne ehdotukset, joiden mukaan teh- 7202: 152 Lakialoite n:o 9.5 7203: 7204: 7205: 7206: 7207: Laki 7208: vesilain muuttamisesta 7209: 7210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7211: kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 11 luvun 6 § sekä 7212: muutetaan 1 luvun 15 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19 §, 22 §:n 1 momentti ja 7213: 2.3 §, 2 luvun .3 §:n 1 momentti, 5 §, 11 §:n 2 ja .3 momentti sekä 12, 22, 2.3 ja 26 §, 6 7214: luvun 1 §:n 2 momentti ja 2 §:n 1 momentti, 7 luvun 2 § ja .3 §:n 2 momentti, 9 luvun 7215: 19 §:n 2 momentti sekä 20 §, 10 luvun 2-5 §, 7 §:n 1 ja .3 momentti, 19, 20 ja 2.3 §, 7216: 24 §:n 1 ja 2 momentti, 25 ja 26 §, 11 luvun 8 § sekä 14 §:n 2 ja .3 momentti, 16 luvun 7217: 5 §:n .3 momentti, 14 §:n 1 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti sekä 27 §, 17 luvun 1 §:n 7218: .3 momentti, 18 luvun 1 ja 2 §, .3 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 4 ja 5 §, 6 §:n 2 momentti, 7 §, 7219: 8 §:n .3 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 2 momentti sekä 21 luvun 9 §:n 7220: 1 ja 2 momentti sekä 11 § :n 1 momentti, 7221: sellaisina kuin niistä ovat 16 luvun 5 §:n .3 momentti sekä 24 §:n 2 ja .3 momentti ja 18 7222: luvun .3 §:n 1, 2 ja 4 momentti 11 päivänä lokakuuta 196.3 annetussa laissa (45.3/6.3) ja 2 7223: luvun 26 § ja 11 luvun 8 § osittain muutettuna mainitulla lailla ja 11 luvun 8 §, 16 lu- 7224: vun 14 §:n 1 momentti, 18 luvun 1, 4 ja 7 § sekä 8 §:n .3 momentti sekä 21 luvun 7225: 11 §:n 1 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa ( 427/70) sekä 10 luvun 26 § 7226: 14 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (44/77) sekä 1 luvun 19 § ja 10 luvun 24 § 7227: osittain muutettuna maaliskuun 16 päivänä 1979 annetussa laissa ( 299/79) sekä 7228: lisätään 1 lukuun uusi .32-.35 § ja lisätyn 32 §:n edelle uusi alaotsake, 6 lukuun uusi 7229: 12 a §, 10 lukuun uusi 2 a, 2 b, 4 a, 24 a ja 24 b §, 12 lukuun uusi 7 a §, 16 luvun 7230: 5 §:ään uusi 4 momentti, 16 §:ään uusi 2 momentti, 18 luvun 2 §:ään uusi 2 momentti 7231: sekä 21 luvun 11 §:ään uusi .3 momentti, seuraavasti: 7232: 7233: 1 luku 18 § 7234: Ilman vesioikeuden lupaa ei saa niin käyttää 7235: Yleisiä säännöksiä pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tar- 7236: koittavaan toimeen siten, että se voi vaikeuttaa 7237: 15 § jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaan- 7238: Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai nii- tia taikka olennaisesti vähentää tärkeän pohja- 7239: den nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesiesiintymän antoisuutta tai muuten huonon- 7240: vesistöstä ei saa niin johtaa vettä tai ryhtyä taa mahdollisuutta tärkeän pohjavesiesiintymän 7241: vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen hyväksi käyttämiseen tai talousveden saamiseen 7242: siten, että siitä voi aiheutua sellainen vesistön toisen kiinteistöllä. Sama koskee maankamaran 7243: aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tahi veden- ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos 7244: juoksun muutos, joka saa aikaan vahinkoa tai siitä voi aiheutua edellä mainittu seuraus ( poh- 7245: haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, javeden muuttamiskielto). 7246: rakennukselle tai muulle omaisuudelle taikka 7247: joka aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvä- 7248: hyyttä, vesiluonnon ja sen toiminnan vahingol- 19 § 7249: lista muuttumista, ympäristön viihtyisyyden Jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta 7250: taikka vesistön vedenhankintaan tai virkistys- johdu, vesistöön ei saa niin johtaa tai päästää 7251: käyttöön soveltuvuuden taikka luonnonkauneu- kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista ainetta 7252: den tai ympäristön kulttuuriarvojen melkoista taikka energiaa taikka ryhtyä muuhun toimen- 7253: vähentymistä, huonontaa vesistön puhdistumis- piteeseen siten, että siitä aiheutuu sellainen 7254: kykyä, muuttaa valtaväylää, vaikeuttaa yleisen vesistön veden laadun muutos, joka saattaa 7255: kulku- tai uittoväylän käyttämistä taikka muul- aiheuttaa haitallista vesistön madaltumista, vesi- 7256: la, edellä mainittuun verrattavalla tavalla louk- luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttu- 7257: kaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto). mista, ilmeistä vahinkoa kalakannalle, ympäris- 7258: tön viihtyisyyclen taikka vesistön vedenhankin- 7259: Lakialoite n:o 95 153 7260: 7261: taan tai virkistyskäyttöön soveltuvuuden taikka 33 § 7262: ympäristön kulttuuriarvojen melkoista vähenty- Vesistöjen ja muiden vesivarojen suojelemi- 7263: mistä, vaaraa terveydelle taikka muu niihin rin- seksi ja tarkoituksenmukaisen käytön edistämi- 7264: nastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus seksi sekä vesien eri käyttömuotojen yhteenso- 7265: (vesistön pilaamiskielto). vittamiseksi suoritetaan vesien käytön kokonais- 7266: Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on sen suunnittelua osana rakennuslaissa tarkoitettua 7267: lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatet- seu tukaavoi tusta. 7268: tava, mitä vesistön tai meren suojelusta on 7269: Suomea veivoittavassa kansainvälisessä sopi- 34 § 7270: muksessa määrätty. Vesien käytön kokonaissuunnitelma sisältää 7271: Luvan myöntämisestä sellaiseen toimenpitee- vesien tilaa, käyttökelpoisuutta ja käyttöä kos- 7272: seen, joka edellä tässä pykälässä olevien sään- kevat yleiset suuntaviivat seutukaava-alueen eri 7273: nösten mukaan on kielletty, säädetään 10 lu- osissa. 7274: vussa. Vesien käytön kokonaissuunnittelun yhtey- 7275: Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toi- dessä tulee selvittää muun muassa: 7276: mintaan liittyvistä velvollisuuksista sekä ennak- 1) seutukaava-alueen vesivarojen määrä ja 7277: ko- ja muista toimenpiteistä säädetään erikseen. tila, niiden nykyinen käyttö ja käytön perusteet 7278: sekä sopivuus eri käyttötarkoituksiin; 7279: 22 § 2) vesien tilaan ja käyttöön vaikuttavat seu- 7280: Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ainetta tukaava-alueen yleistä kehittämistä koskevat 7281: ja energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen tavoitteet ja suunnitelmat; sekä 7282: paikkaan siten, että tärkeä pohjavesiesiintymä 3) eri suunnitelmavaihtoehtojen toteuttamis- 7283: voi niiden johdosta olennaisesti huonontua tai mahdollisuudet ja hyödyt sekä vaihtoehtojen 7284: toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi käydä ter- toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kus- 7285: veydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tar- tannukset. 7286: koitukseen, johon sitä voitaisiin muuten käyt- 7287: tää, taikka että toimenpide vaikuttamalla poh- 35 § 7288: javeden laatuun saattaa muuten loukata yleistä Vesien käytön kokonaissuunnitelma on oh- 7289: tai yksityistä etua. Sama koskee maankamaran jeena vesihallinnossa laadittaessa vesistöjä ja 7290: ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, jos muita vesivaroja koskevia erillissuunnitelmia 7291: siitä voi aiheutua edellä mainittu seuraus ( poh- sekä toimittaessa yleisen edun valvojana. 7292: javeden pilaamiskielto). Vesioikeuden on myöntäessään tässä laissa 7293: tarkoitetun luvan lupavelvoitteita määrätessään 7294: otettava huomioon vesien käytön kokonaissuun- 7295: 23 § nitelmassa esitetyt vesien tilaa ja käyttökelpoi- 7296: Asetuksella säädettävää teollisuus- tai siihen suutta koskevat yleiset suuntaviivat. 7297: verrattavaa laitosta, josta saattaa joutua vesis- Viranomaisten on suunnitellessaan vesistöjä 7298: töön tai pohjaveteen ympäristölle vaarallisia ja muita vesivaroja koskevia toimenpiteitä kat- 7299: aineita, ei saa rakentaa suorittamatta vesien sottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta koko- 7300: pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia toi- naissuunnitelman toteutumista. 7301: menpiteitä. 7302: Asetuksella säädetään tarkemmin niistä ve- 7303: sien suojelemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, 2 luku 7304: jotka on otettava huomioon levitettäessä lan- 7305: noitteita tai muita aineita ympäristöön siten, Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön 7306: että niistä voi aiheutua tämän luvun 19 tai 7307: 22 §:ssä tarkoitettu seuraus. 3 § 7308: Rakentaminen on suoritettava siten, 7309: Vesien käytön suunnittelu 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä ole- 7310: vaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä 7311: 32 § rannan tai vesialueen omistajalle; 7312: Valtakunnallisen alueiden käytön suunnitte- 2) ettei vesistössä kulkemista ja puutavaran 7313: lun pohjalta annetaan suuntaviivat vesialueiden uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön )ärjes- 7314: käytölle siten kuin rakennuslaissa säädetään. telyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoitta- 7315: 20 088100096[{ 7316: 154 Lakialoite n:o 95 7317: 7318: mista, maan kuivattamista, veden johtamista tös sai lainvoiman. Tätä aikaa voidaan, milloin 7319: nesteenä käytettäväksi, pohjaveden ottamista siihen on erityisen painavia syitä, ennen mää- 7320: taikka muutoin yleistä tai yksityistä etua lou- räajan päättymistä tehdystä hakemuksesta koh- 7321: kata, vesistön puhdistumiskykyä huononneta tuullisesti pidentää. Jollei työtä olennaisilta 7322: taikka muutoin vahingollisesti muuteta vesiluon- osiltaan ole suoritettu ennen edellä tarkoitettua 7323: toa ja sen toimintaa, vesistön virkistyskäyttö- määräaikaa, on lupa ja siinä tarkoitettua toi- 7324: mahdollisuuksia, ympäristön viihtyisyyttä tai menpidettä varten toisen omaisuuteen myönne- 7325: luonnonkauneutta taikka ympäristön kulttuuri- tyt käyttöoikeudet katsottava rauenneiksi. Sama 7326: arvoja vähennetä enempää kuin tarkoitetun tu- koskee myös toiselle kuuluvaa omaisuutta, mi- 7327: loksen saavuttamiseksi on välttämätöntä; sekä käli omistusoikeus ei ole siirtynyt luvan saa- 7328: 3) että vesistön tai pohjaveden erilaiset jalle. 7329: käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää 7330: mahdollisimman vähäisessä määrin supistet- 22 § 7331: tuina. Jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kala- 7332: kannalle vahinkoa, on luvan saaja, samalla kun 7333: lupa toimenpiteeseen annetaan, velvoitettava 7334: 5 § istuttamaan kaloja sille vesialueelle, johon kala- 7335: Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos kantaa vahingoittava vaikutus ulottuu taikka 7336: rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, ryhtymään muihin tarvittaviin toimenpiteisiin 7337: aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia va- kalakannalle aiheutuvien vahinkojen vähentämi- 7338: hingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuh- seksi ( kalanhoitovelvoite). Mitä tässä pykälässä 7339: teissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa on säädetty kalanhoitovelvoitteesta, on sovellet- 7340: taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan tava vastaavasti, milloin nahkiais- tai rapukan- 7341: asutus- tai elinkeino-oloja. nalle aiheutuu rakentamisesta ilmeistä vahinkoa. 7342: Rakentamiseen sellaisella vesialueella, joka Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalan- 7343: on lailla todettu luonnonsuojelullisesti tai muu- hoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia 7344: toin arvokkaaksi, ei saa myöntää lupaa. määräyksiä, jos lupapäätöksessä on määräysten 7345: tarkistamista edellytetty tai jos olosuhteet ovat 7346: muuttuneet. 7347: 11 § Jos kysymyksessä olevaa vesistöä varten on 7348: laadittu maa- ja metsätalousministeriön hyväk- 7349: Rakentamisesta johtuvana vahinkona, hait- symä kalataloussuunnitelma, vesioikeuden on 7350: tana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huo- otettava se huomioon tässä pykälässä tarkoi- 7351: mioon rakentamiskustannukset sekä yleistä etua tettuja määräyksiä antaessaan. 7352: koskevat ja yritykseen osallistumattoman hen- Vesioikeus voi, jos se on tarkoituksenmu- 7353: kilön omaisuudelle aiheotetut sanotunlaiset seu- kaista, määrätä luvan saajan kalanhoitovelvoit- 7354: raukset, niihin luettuna myös se, että luvan teen asemasta tai sen ohella suorittamaan maa- 7355: hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennel- ja metsätalousministeriölle maksun käytettä- 7356: maa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen väksi kalataloussuunnitelman toteuttamiseen 7357: taikka lunastaa sen itselleen. ( kalanhoitomaksu). Kalanhoitomaksu saadaan 7358: Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja määrätä enintään sillä korvattavan kalanhoito- 7359: muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti velvoitteen tai sen osan kustannuksia vastaa- 7360: määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettä- vaksi. 7361: väliä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin 7362: merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa 23 § 7363: verrattava yrityksen ja menetettävän edun mer- Jos rakentaminen tai rakennelman käyttämi- 7364: kitystä yleiseltä kannalta katsottuna. nen vesistössä aiheuttaa 1 luvun 19 §:ssä tar- 7365: koitettuja seurauksia, voidaan rakentaja velvoit- 7366: 12 § taa tekemään sellaisia laitteita tai ryhtymään 7367: Rakentamiseen myönnettävässä lupapäätök- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla vesistön pilaan- 7368: sessä on määrättävä, missä ajassa uusi lupaha- tomista ehkäistään tai vähennetään. 7369: kemus on lupaehtojen tarkistamiseksi tehtävä. Vesioikeus voi tarvittaessa antaa määräyksiä 7370: Rakennustyö on tehtävä viiden vuoden ku· tämän luvun 3 §:ssä tarkoitettujen etujen suo~ 7371: luessa siitä, kun rakentamislupaa koskeva pää- jelemiseksi. 7372: Lakialoite n:o 95 155 7373: 7374: 26 § 7 luku 7375: Vesioikeus voi oikeuttaa hakijan, joka sitä 7376: pyytää ja asettaa vakuuden kaiken aiheutuvan Vesistön järjestely 7377: vahingon korvaamisesta, ryhtymään jo ennen 7378: lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista omalla 2 § 7379: tai toisen alueella sellaisiin yrityksen toteutta- Vesistön järjestelyyn, joka tarkoittaa järven 7380: mista tarkoittaviin töihin tai toimenpiteisiin, laskemista sen osaksi tai kokonaan tapahtuvaa 7381: niin kuin veden patoamiseen, uomien kaivami- kuivattamista varten taikka josta voi aiheutua 7382: seen, veden juoksuttamiseen normaalista poik- 1 luvun 12-15 tai 19 §:ssä tarkoitettu muu- 7383: keavalla tavalla, kasvavien puiden kaatamiseen tos tai seuraus, on haettava vesioikeuden lupa. 7384: tahi rakenneimien tekemiseen, joiden suoritta- 7385: minen ei estä olojen palauttamista olennaisilta 3 § 7386: osin entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että 7387: lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan, eikä Lupaa järven laskemiseen sen kokonaan ta- 7388: muutoinkaan tee muutoksenhakua olennaisesti pahtuvaa kuivattamista varten ei saa myöntää. 7389: hyödyttömäksi. Milloin hakijana on valtio, ei Jos järjestely tarkoittaa järven laskemista sen 7390: momentissa mainittua vakuutta tarvitse asettaa. osaksi tapahtuvaa kuivattamista varten taikka 7391: Hakemusasiain ratkaisemisesta joltakin osalta järjestelystä on seurauksena kasvukauden kes- 7392: ennen lopullisen lupapäätöksen antamista sää- kialiveden aleneminen, voidaan lupa myöntää, 7393: detään jäljempänä. jos sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, 7394: Päätökseen, jolla 1 momentissa tarkoitettu niistä, joilla on osuus järveen, niin monet anta- 7395: oikeus on myönnetty, ei saa hakea muutosta. vat kirjallisesti suostumuksensa, että heidän 7396: osalleen tulee vähintään kaksi kolmannesta jär- 7397: ven pinta-alasta eikä järjestelystä aiheudu ympä- 7398: 6 luku ristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä 7399: eikä järvellä ole huomattavaa erityistä luonnon- 7400: Ojitus suojeluarvoa. 7401: 7402: 1 § 7403: 9 luku 7404: Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momen- 7405: tissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puron Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja 7406: perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella pohjaveden ottaminen 7407: olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vai- 7408: vaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun 19 § 7409: sen yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka 7410: merkitys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole Suoja-alueeksi määräämisestä johtuva va- 7411: erityistä luonnonsuojeluarvoa. hinko, haitta ja muu edunmenetys on hakijan 7412: korvattava. Korvausta määrättäessä on otettava 7413: huomioon, mitä 1 luvun 15 ja 19 §:ssä on 7414: 2 § säädetty. 7415: Jos ojituksesta saattaa johtua 1 luvun 15, 7416: 18 tai 19 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, 7417: on tällaiseen ojitukseen siltä osin, kuin sillä 20 § 7418: aiheutetaan sanotunlainen muutos tai seuraus, Vesioikeus voi, jos se terveydellisistä syistä 7419: saatava vesioikeuden lupa. tai pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi muu- 7420: toin harkitaan tärkeän tarpeen vaatimaksi, poh- 7421: javeden ottamon perustamista koskevassa lupa- 7422: 12 a § päätöksessä taikka hakemuksesta määrätä tie- 7423: Ojittaminen, johon on annettu lupa tai jota tyn pohjaveden ottamon ympäristöalueineen tai 7424: koskeva ojitussuunnitelma on vahvistettu tämän yleiseltä k~mnalta tärkeän pohjavesiesiintymän 7425: luvun säännösten mukaisesti, on tehtävä viiden ympäristöalueineen pohjaveden suoja-alueeksi. 7426: vuoden kuluessa siitä, kun ojitusta koskeva Suoja-alueella ei saa ilman vesioikeuden lupaa 7427: päätös sai lainvoiman. pitää sellaista asuin- taikka muuta vakituisena 7428: 156 Lakialoite n:o 95 7429: 7430: oleskelupaikkana olevaa rakennusta taikka sel- Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tar- 7431: laista varastaa, säiliötä, johtoa, viemäriä tai koitetuissa ilmoitusasioissa yleistä etua valvo- 7432: laitosta, mistä likaa tai muuta veden laatuun van valtion viranomaisen kuulemisesta ja 7433: vaikuttavaa ainetta voi päästä pohjaveteen, eikä muusta ilmoitusasioiden käsittelystä sekä vesi- 7434: myöskään suorittaa sellaista toimintaa, joka va- hallituksen ja vesitoimiston välisestä toimival- 7435: hingollisella tavalla voi huonontaa pohjaveden lasta annetaan asetuksella. 7436: laatua. 7437: Edellä mainittua rajoitusta koskevasta pää- 2b § 7438: töksestä on muutoin voimassa, mitä tämän Jos toimenpiteestä, johon tämän luvun 7439: luvun 19 §:ssä säädetään. Korvausta määrät- 2 a § :n nojalla annetun päätöksen mukaisesti 7440: täessä on kuitenkin otettava huomioon, mitä ei ole edellytetty haettavaksi lupaa, saattaa 7441: 1 luvun 18 ja 22 §:ssä on säädetty. aiheutua annettujen määräysten noudattami- 7442: sesta huolimatta vesistön pilaantumista, vesioi- 7443: keus voi vesihallituksen tai muun valtion viran- 7444: 10 luku omaisen, joka valvoo asiassa yleistä etua taikka 7445: sen hakemuksesta, jota asia koskee, määrätä 7446: Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet haettavaksi toimenpiteeseen luvan. Vesioikeus 7447: voi antaa tällaisen määräyksen, vaikkei sitä ole 7448: 2 § pyydettykään, jos toimenpiteen aiheuttaman 7449: Viemärillä tarkoitetaan sellaista avouomaa tai vahingon korvaamisesta on tehty 11 luvun 7450: muuta johtoa, joka on tehty pääasiallisesti jäte- 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakemus. 7451: veden johtamista varten. Viemäriin luetaan kuu- Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräyksen 7452: luviksi myös siihen liittyvät laitteet, kuten vie- antaminen ei estä toiminnan jatkamista aikai- 7453: märikaivot ja pumppulaitokset. semmin annettujen määräysten mukaisena, ellei 7454: Ojaa, jossa olennaisessa määrin kulkee jäte- vesioikeus toisin määrää. 7455: vettä, on pidettävä viemärinä. Ojan määräämi- Vesioikeuden tämän pykälän nojalla anta- 7456: sestä viemäriksi eräissä tapauksissa säädetään maan päätökseen ei saa hakea muutosta. 7457: tämän luvun 4 ja 5 §:ssä. 7458: Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee 3 § 7459: myös muuta 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesi- Ilman lupaa ei saa ojaan tai maahan johtaa 7460: uomaa. jätevettä, jos siitä voi aiheutua !luvun 20 §:ssä 7461: 2a § tarkoitettu seuraus tai muuta haittaa yleiselle 7462: Asetuksella säädettävästä vesien pilaantumi- edulle tai muu yksityisen edun loukkaus. 7463: sen vaaraa aiheuttavasta toimenpiteestä on Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan myön- 7464: ennakolta tehtävä ilmoitus vesipiirin vesitoi- tää vesilautakunta, ellei asia muutoin ole vesi- 7465: mistolle. Ilmoituksen tekeminen ei ole tarpeen, oikeuden käsiteltävänä. 7466: jos toimenpiteeseen haetaan tämän luvun 7467: 24 §:ssä tarkoitettu lupa. 4 § 7468: Vesihallitus tai vesipiirin vesitoimisto päät- Vesilautakunta voi myöntää edellä 3 §:n 1 7469: tää, onko ilmoituksessa tarkoitettuun toimen- momentissa tarkoitetun luvan, jos jäteveden 7470: piteeseen haettava lupa. Päätökseen, jonka mu- johtamisesta ei aiheudu 1 luvun 22 §:ssä tar- 7471: kaan toimenpiteeseen ei tarvitse hakea lupaa, koitettua seurausta eikä terveydellistä vaaraa 7472: voidaan sisällyttää määräykset vesistön ja poh- tai kohtuutonta haittaa. 7473: javeden pilaantomisen estämiseksi sekä toimen- Lupapäätöksessä voidaan antaa tarpeellisia 7474: piteen ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi so- määräyksiä vahingon ja haitan ehkäisemiseksi 7475: veltaen vastaavasti mitä tämän luvun 24 a §:n noudattaen soveltuvin osin, mitä tämän luvun 7476: 1 momentissa sekä 2 momentin 1, 2 ja 4 koh- 24 a §:ssä on säädetty. Lautakunnan on samalla 7477: dissa on säädetty. määrättävä, onko uomaa pidettävä edelleen 7478: Vesihallituksen tai vesitoimiston ilmoituksen ojana vai onko se katsottava viemäriksi. 7479: johdosta tekemään päätökseen ei saa hakea 7480: muutosta. Jos ilmoituksen tekijä ei tyydy annet- 4a § 7481: tuihin määräyksiin, hän voi saattaa asian tämän Jos tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoi- 7482: luvun 24 § :ssä tarkoitetulla hakemuksella vesi- tetusta jäteveden johtamisesta voi vesistössä 7483: oikeuden ratkaistavaksi. aiheutua 1 luvun 19 §:ssä tarkoitettu seuraus, 7484: Lakialoite n:o 95 157 7485: 7486: vesilautakunnan on siirrettävä asia vesioikeu- 23 § 7487: den käsiteltäväksi siten kuin 20 luvun 2 §:n Mitä tässä luvussa on säädetty luvan myön- 7488: 2 momentissa on säädetty. tämisestä 1 luvun 19 ja 20 §:ssä kiellettyyn 7489: Jos tämän luvun 3 §:n 1 momentissa tar- toimenpiteeseen, ei ole sovellettava, jos toimen- 7490: koitetun jäteveden johtamisessa on kysymys piteeseen on haettava lupa tämän lain 2-9 7491: toimenpiteestä, josta tämän luvun 2 a §:n mu- luvussa mainitusta syystä. 7492: kaan on tehtävä ilmoitus, vesilautakunta ei saa Toimenpiteen muuttamiseen on saatava lupa, 7493: ottaa asiaa ratkaistavaksi ennen kuin ilmoitus- jos muutoksen toteuttaminen vaikuttaa aikai- 7494: menettelyssä on todettu, ettei vesioikeuden lupa semman lupapäätöksen määräyksistä poikkea- 7495: ole tarpeen. valla tavalla vesistöön yleistä tai yksityistä etua 7496: 5 § loukkaavasti tai vaikeuttaa kokonaissuunnitel- 7497: Jos vesioikeuden käsiteltävänä on ·tämän lu- massa esitettyjen vesistön tilaa ja käyttökelpoi- 7498: vun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu jäteveden suutta koskevien yleisten suuntaviivojen toteu- 7499: johtamista koskeva asia, on siihen sovellettava, tumista. 7500: mitä tämän luvun 4 §:ssä on säädetty. 7501: 24 § 7502: 7 § Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää luvan 7503: Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johta- sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toi- 7504: mista varten on tarpeen johtaa jätevettä toisen menpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mu- 7505: maalla olevaan ojaan tai tehdä viemäri toisen kaan on kielletty. Lupa voidaan myöntää, jos 7506: maan kautta eikä maanomistaja anna suostu- toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava 7507: mustaan, on toimenpiteeseen sovellettava, mitä hakijan toiminnasta saatavaan etuun verrattuna 7508: 6 luvun 4 ja 12 §:ssä on säädetty, jollei asia suhteellisen vähäiseksi ja jos siitä aiheutuvaa 7509: muutoin ole vesioikeuden käsiteltävänä. Jäte- vesistön pilaantumista ei voida kohtuullisin 7510: veden johtamisesta ojaan on voimassa, mitä kustannuksin ehkäistä. Etuvertailussa on erityi- 7511: tämän luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty. sesti otettava huomioon hakijan toiminnan sekä 7512: toimenpiteestä aiheutuvan haitan merkitys ylei- 7513: Lupa voidaan myöntää, jos toimenpiteestä ei seltä kannalta katsottuna. 7514: aiheudu kohtuutonta haittaa. Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpiteestä 7515: aiheutuu 2 luvun 5 §: ssä tarkoitettu seuraus 7516: 19 § taikka jos luvan myöntäminen on vastoin 1 7517: Vesikäymälästä tuleva jätevesi, joka kulkee luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitetun kan- 7518: avouomassa tai päästetään maahan, on ennen sainvälisen sopimuksen määräystä. 7519: sen uomaan tai maahan päästämistä johdettava 7520: asianmukaisesti tehtyjen saostuskaivojen kautta, 7521: ellei vesilautakunta määrää muunlaista puhdis- 24 a § 7522: tuslaitetta tehtäväksi. Lupapäätöksessä voidaan määrätä jobdetta- 7523: Mitä 1 momentissa on säädetty, on sovellet- van jäteveden tai muun aineen määrästä ja 7524: tava myös sellaiseen käymälästä tulevaan jäte- koostumuksesta sekä siitä, miten sitä johdetaan 7525: veteen, joka johdetaan suoraan vesistöön, ellei vesistöön ( päästämääräykset). 7526: kysymys ole toimenpiteestä, jota varten vesioi- Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että ennen 7527: keuden lupa on tarpeen tai josta on tehtävä toiminnan aloittamista tai määräajassa sen jäl- 7528: tämän luvun 2 a §:ssä tarkoitettu ilmoitus. keen: 7529: 1 ) rakennetaan suoja- ja puhdistuslaitteet 7530: 20 § ( laitevelvoite); 7531: Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai päästetään 7532: maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä 2) tarkkaillaan toimenpidettä ja sen vaiku- 7533: kysymys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesi- tuksia ( tarkkailuvelvoite); 7534: oikeuden lupaa, voi vesilautakunta määrätä sen, 3 ) huolehditaan kalakannan turvaamiseksi 7535: jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöi- tarvittavista toimenpiteistä soveltaen vastaa- 7536: sin, tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi vasti, mitä 2 luvun 22 §:ssä on kalanhoitovel- 7537: ennen sen johtamista ojaan tai maahan taikka voitteesta ja kalanhoitomaksusta säädetty; sekä 7538: ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estä- 4) suoritetaan muut vesistön pilaantumisen 7539: miseksi. vähentämiseksi tarpeelliset toimenpiteet. 7540: 158 Lakialoite n:o 95 7541: 7542: 24 b § olevista säännöksistä muuta johdu, samalla mää- 7543: Edellä 24 §: ssä tarkoitettu lupa annetaan rättävä, onko tiedossa olevasta vahingosta, hai- 7544: toistaiseksi, ellei toimenpiteen luonteesta muuta tasta ja muusta edunmenetyksestä sekä mihin 7545: johdu. määrään suoritettava korvausta. 7546: Lupapäätöksessä voidaan määrätä, mihin Antaessaan luvan 10 luvun 2 b §:ssä tarkoi, 7547: mennessä uusi lupahakemus on edellä 24 a §: ssä tetun hakemuksen johdosta on vesioikeuden 7548: tarkoitettujen ehtojen tarkistamiseksi tehtävä määrättävä korvaukset myös mainitun luvun 7549: ja mitkä selvitykset on sitä varten hankittava. 2 a § :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen 7550: Jos hakija ei ole tehnyt asianmukaista uutta nojalla tapahtuneen toiminnan aiheuttamista 7551: lupahakemusta määräaikaan mennessä, annettu edunmenetyksistä. Jos muussa tapauksessa lupa 7552: lupa lakkaa olemasta voimassa. myönnetään jäteveden johtamiseen, johon on jo 7553: ryhdytty, voidaan lupapäätöksessä määrätä kor- 7554: 25 § vaukset myös ennen luvan myöntämistä tapah- 7555: Vesioikeus voi vesihallituksen tai haittaa kär- tuneen jäteveden johtamisen aiheuttamista 7556: sivän aloitteesta muuttaa edellä 24 a §:ssä tar- edunmenetyksistä, ei kuitenkaan pitemmältä 7557: koitettuja määräyksiä tai määrätä luvan haet- ajalta kuin lupahakemuksen vireille tulosta. 7558: tavaksi, jos yhdestä tai useammasta toimenpi- Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muusta 7559: teestä aiheutuu vesistön huomattavaa pilaantu- edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä 7560: mista. Jos tällainen seuraus johtuu yhdestä toi- ei ole edellytetty tai jonka korvaaminen lupa- 7561: menpiteestä, se voidaan myös määrätä lakkau- päätöksessä on määrätty myöhemmin ratkais- 7562: tettavaksi. tavaksi, samoin kuin vahingosta, jota tarkoi- 7563: Vesioikeus voi vesihallituksen hakemuksesta tetaan tämän luvun 1 § :n 3 momentissa, on 7564: vesistön tilan parantamiseksi muuttaa edellä korvausta haettava erikseen samassa järjestyk- 7565: 24 a §: ssä tarkoitettuja määräyksiä muissakin sessä kuin lupaa kysymyksessä olevaan toimen- 7566: kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, piteeseen. Milloin vahinko on aiheutunut sel- 7567: jos se vesistön nykyinen tai suunniteltu käyttö- laisesta tähän lakiin perustuvasta toimenpi- 7568: tarkoitus huomioon otettuna on tarpeen. teestä, johon ei tarvita lupaa, on korvausta 7569: Edellä tässä pykälässä tarkoitettu päätös voi- haettava vesioikeudessa tai, jos vahinko on joh- 7570: daan antaa aikaisemman päätöksen estämättä, tunut ojituksesta, vesilautakunnassa. 7571: jos olosuhteet ovat muuttuneet. 7572: 14 § 7573: 26 § 7574: Jos tämän luvun 24 a tai 25 §:ssä tarkoi- Kertakaikkineo korvaus, joka on rahana suo- 7575: tetun, määräajassa suoritettavan toimenpiteen ritettava, on, jos asianosaiset eivät toisin sovi 7576: toteuttaminen käy sanotussa ajassa taloudelli- tai 2 luvun 26 §:stä tai 16 luvun 24 §:n 3 7577: sesti kohtuuttoman raskaaksi taikka tarvikkei- momentista ei muuta johdu, määrättävä mak- 7578: den puutteen vuoksi tai muusta painavasta settavaksi tai asianmukaisesti talletettavaksi 7579: syystä tuottaa huomattavia vaikeuksia eikä toi- ennen korvausvelvollisuuden aiheuttavaan toi- 7580: menpiteen siirtämisestä johdu huomattavaa ve- menpiteeseen ryhtymistä. Jos vahinkoa aiheut- 7581: sistön pysyvän pilaantumisen vaaraa, maa- ja tavaan toimenpiteeseen on myönnetty oikeus 7582: metsätalousministeriö tai, milloin kysymys on ennen siitä maksettavan korvauksen määrää- 7583: kunnan veivoittamisesta puhdistuslaitoksen ra- mistä, vesioikeuden päätöksessä määrätyt ker- 7584: kentamiseen yleisen viemärin yhteyteen, valtio- takaikkiset rahakorvaukset on maksettava tai 7585: neuvosto voi pitentää toimenpiteen suorittami- talletettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, 7586: seksi asetettua määräaikaa enintään kolmella kun vesioikeuden päätös on annettu. Jos pää- 7587: vuodella kerrallaan. tökseen haetaan muutosta, korvaus on talle- 7588: tettava ulosotonhaltijalle. Kun korvaus talle- 7589: tetaan ulosotonhaltijalle, tälle on annettava 7590: 11 luku viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös pää- 7591: Korvaukset töksestä, jolla korvaukset on määrätty. Kor- 7592: vauksensaajana on oikeus nostaa muutoksen- 7593: 8 § haun johdosta talletettu korvaus lainvoimaisesti 7594: Kun johonkin toimenpiteeseen tämän lain määrätyn korvauksen yli menevän määrän ja 7595: mukaan annetaan lupa, on, jollei jäljempänä sille varojen nostopäivästä laskettavan kuuden 7596: Lakialoite n:o 95 159 7597: 7598: prosentin koron takaisin maksamisesta asetet- ovat saapuneet toimitusmiehiltä sekä muistu- 7599: tavaa vakuutta vastaan. tusten ja vaatimusten esittämistä varten sää- 7600: Milloin vahinkoa aiheuttavaan toimenpitee- detty määräaika on päättynyt, toimitettava suul- 7601: seen saadaan ryhtyä ennen korvauksen maksa- linen käsittely, mikäli toimitusmiesten lausun- 7602: mista tai tallettamista, on siitä lukien, kun non johdosta tehdyt muistutukset tai vaatimuk- 7603: vahinkoa aiheuttavaan toimenpiteeseen on an- set antavat siihen aihetta taikka oikeus muu- 7604: nettu oikeus, määrättävä suoritettavaksi vuo- toin pitää tällaista käsittelyä tarpeellisena. Asia- 7605: sittain korkoa kuusi sadalta kysymyksessä ole- kirjat on ennen suullista käsittelyä pidettävä 7606: valle korvausmäärälle. vesioikeuden virkahuoneistossa nähtävinä. Oi- 7607: keus voi myös vaatia johtavalta toimitusmie- 7608: heltä lausunnon tehtyjen muistutusten tai vaa- 7609: 12 luku timusten johdosta. (26. 6. 1970/427) 7610: 7611: Erinäisiä säännöksiä 7612: 24 § 7613: 7a § 7614: Jos tämän lain mukaan luvan myöntämisen Jos hakemuksessa tarkoitetusta yrityksestä 7615: edellytyksenä on alueen omistajan suostumus aiheutuvien vahinkojen selvittäminen suhteetto- 7616: toimenpiteeseen, lupaa ei voida myöntää, jos masti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa 7617: suostumus on annettu aikaisemmin kuin viisi ja yrityksen kiireellistä toteuttamista on ylei- 7618: vuotta ennen lupapäätöksen antamista. seltä kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus 7619: voi, jos yritystä koskevan luvan edellytykset 7620: ilmeisesti ovat olemassa, ratkaista hakemusasian 7621: 16 luku muilta kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja 7622: niiden johdosta suoritettavia korvauksia sekä 7623: Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa 11 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviita 7624: osin. Tällöin on vahingosta, haitasta ja muusta 7625: 5 § edunmenetyksestä määrättävä maksettavaksi 7626: kohtuulliseksi arvioitu ennakkokorvaus. Ennak- 7627: Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutus- kokorvauksesta on soveltuvin osin voimassa, 7628: alueen laajuuden vuoksi tai yrityksestä aiheu- mitä 11 luvussa on säädetty. Antaessaan myö- 7629: tuvien vahinkojen selvittämiseen liittyvistä hemmin päätöksen siltä osin, jolta asiaa ei 7630: syistä vaatii suhteettoman pitkän ajan ja yri- vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi tehdä välttä- 7631: tyksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä mättömäksi katsottavia muutoksia aikaisempaan 7632: kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, päätökseensä. Edellä tässä momentissa tarkoi- 7633: milloin on todennäköistä, että luvan edellytyk- tettuun päätökseen ei saa hakea ennakkokor- 7634: set ovat olemassa, määrätä katselmustoimituk- vausta koskevalta osalta muutosta. 7635: sen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa. Toimi- Milloin kysymys on 10 luvun 24 §:ssä tar- 7636: tuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan koitetusta hakemuksesta ja hakija asettaa va- 7637: suunnitelma yrityksen oikeudellisten edellytys- kuuden aiheutuvan vahingon, haitan ja muun 7638: ten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaanko lupa edunmenetyksen korvaamisesta, voi vesioikeus 7639: antaa ja millä ehdolla. Toimituksen toisessa vai- antaa edellä 2 momentissa tarkoitetun päätök- 7640: heessa selvitetään muut katselmustoimituksessa sen määräämättä maksettavaksi ennakkokor- 7641: käsiteltävät asiat. vausta. 7642: Jos kysymys on 10 luvun 24 §:ssä tarkoi- 7643: tetusta hakemuksesta, yrityksen oikeudellisten 7644: edellytysten selvittämiseksi sekä luvan antami- 27 § 7645: sen ja sen ehtojen tutkimiseksi ei ilman eri- Jos asianosainen perusteettomasti tietämäl- 7646: tyistä syytä saa määrätä pidettäväksi katsel- lään väitteellä tai muulla tavoin tahallaan 7647: mustoimitusta. aiheettomasti viivyttää hakemusasiain käsittelyä 7648: niin, että siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle 7649: 14 § kuluja, on tällä oikeus saada niistä korvaus. 7650: Milloin hakemusasiassa on pidetty katsel- Asianosaisella on myös oikeus saada kohtuulli- 7651: mustoimitus, on vesioikeuden, kun asiakirjat nen korvaus kuluistaan, milloin hänen on ollut 7652: 160 Lakialoite n:o 95 7653: 7654: 7655: tarpeen ryhtyä enty1snn toimenpiteisiin osoit- ten kysymysten selvittämisessä, joita varten ei 7656: taakseen, että hänelle aiheutuu yrityksestä va- ole määrätty edellä 1 momentissa tarkoitettua 7657: hinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, taikka toimitusmiestä. Vesioikeus voi myös tarvit- 7658: milloin kulujen korvaamiseen on muutoin eri- taessa määrätä sihteerinsä avustamaan toimi- 7659: tyistä syytä. tusmiehiä oikeudellisten kysymysten selvitte- 7660: Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta lyssä. 7661: määrätään suoritettavaksi 2 luvun 27 §:ssä tar- Toimitusmiehet sekä asiantuntija ja muut 7662: koitettu korvaus tai toimenpide taikka 11 toimituksessa avustamaan määrätyt suorittavat 7663: luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus, tehtävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän 7664: vesioikeus voi määrätä vahingon aiheuttajan esteellisyydestään sekä esteellisyyttä koskevan 7665: suorittamaan vahinkoa kärsineelle korvausta väitteen tekemisestä ja estemuistutuksen hyväk- 7666: myös hänen kuluistaan asiassa. symisen vaikutuksista sekä toisen uskotun mie- 7667: hen määräämisestä esteellisen tai toimitukseen 7668: saapumatta jääneen sijaan on soveltuvin osin 7669: voimassa, mitä jakotoimituksen osalta jako- 7670: 17 luku laissa on säädetty. 7671: 7672: Muutoksenhaku 2 § 7673: Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat johta- 7674: 1 § van toimitusmiehen tulee aloittaa toimitus kut- 7675: sumalla ne, joiden etua tai oikeutta hakemus 7676: Valituskirjelmä ja sen liitteet on kaksin kap- saattaa koskea, vesistön varrella tai muutoin 7677: palein annettava asianomaiseen vesioikeuteen sen paikan läheisyydessä, missä yritys pannaan 7678: viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä toimeen, pidettävässä alkukokouksessa lausu- 7679: sen jälkeen, kun päätös on julistettu tai annettu. maan mielipiteensä yrityksestä. Kokousta voi- 7680: Tyytymättömyyttä päätökseen ei tarvitse erik- daan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä. 7681: seen ilmoittaa. 7682: 3 § 7683: Vesihallituksen maaraamien toimitusmiesten 7684: on uskottujen miesten kanssa neuvotellen tar- 7685: kastettava hakemukseen liitetty suunnitelma ja 7686: 18 luku tehtävä siihen tarpeellisiksi katsomansa muu- 7687: tokset. Heidän on tutkittava, ottaen huomioon 7688: Katselmustoimitus ja lopputarkastus myös vesien käytön kokonaissuunnitelma, 7689: alueellinen kalataloussuunnitelma sekä muut 7690: 1 § vesivarojen käyttöön vaikuttavat suunnitelmat, 7691: Milloin vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §: n voidaanko lupa ja millä ehdoilla yritystä varten 7692: nojalla määrää pidettäväksi katselmustoimituk- antaa sekä selvitettävä yrityksestä aiheutuvat 7693: sen, sen on ilmoitettava siitä vesihallitukselle. vahingot ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsä 7694: Vesihallituksen on määrättävä katselmusta var- suorittamiseksi on toimitusmiesten paikalla käy- 7695: ten johtava toimitusmies, joka toimii toimitus- mällä perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen 7696: miesten puheenjohtajana. Vesihallitus voi mää- vaikutuksiin sillä alueella, jota hanke koskee. 7697: rätä toimitusmieheksi myös erityisen alan asian- Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 2 momen- 7698: tuntijan, jos se on katselmuksen suorittamiseksi tin nojalla määrännyt katselmustoimituksen suo- 7699: tarpeellista. ritettavaksi sanotussa momentissa säädetyllä 7700: Johtavan toimitusmiehen on kutsuttava toi- tavalla, on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa 7701: mitusmiehiksi kaksi uskottua miestä maaoikeu- yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittämi- 7702: den lautamiehistä tai jakotoimituksia varten nen ja niiden määrän arvioiminen sekä ehdotuk- 7703: valituista uskotuista miehistä siinä tai niissä sen tekeminen muiden 11 luvun säännösten 7704: kunnissa, joihin yrityksen vaikutus pääasialli- soveltamisesta suoritettava vain niin laajalti 7705: sesti ulottuu. kuin se on tarpeen luvan edellytysten selvittä- 7706: Vesioikeus voi vesihallituksen, johtavan toi- miseksi ja ehdotuksen tekemiseksi ennakkokor- 7707: mitusmiehen tai asianosaisen pyynnöstä määrätä vausten määräämistä varten. 7708: erityisen alan asiantuntijan avustamaan sellais- 7709: Lakialoite n:o 95 161 7710: 7711: Toimitusmies, joka on luvan edellytyksistä, väksi yritystä koskevan hakemusasian yhtey- 7712: yrityksen suunnitelmasta tai muista yritystä dessä. Vesioikeuden päätökseen tässä asiassa 7713: koskevista seikoista eri mieltä kuin johtava älköön haettako muutosta. 7714: toimitusmies, saa ilmoittaa eriävän mielipiteensä 7715: pöytäkirjaan merkittäväksi. 8 § 7716: 4 § Toimitusmiesten ollessa eri mieltä ratkaistaan 7717: Tarkastetusta suunnitelmasta on tarpeellisilta asia enemmistön mukaan. Jos äänet ovat tasan 7718: osin lähetettävä jäljennös yhtenä tai tarpeen tai kaikki ovat eri mieltä, tulee johtavan toi- 7719: mukaan useampana kappaleena jokaiseen kun- mitusmiehen mielipide päätökseksi. 7720: taan, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suun- 7721: nitelman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on kun- 10 § 7722: nassa pidettävä yleisesti nähtävinä tämän luvun Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä 7723: 6 §:n mukaan annetussa kuulutuksessa määrät- katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakir- 7724: tynä aikana, kuitenkin vähintään neljäntoista jat on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa 7725: päivän ajan. Asiakirjojen nähtävillä olosta on viimeisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityi- 7726: ilmoitettava ainakin yhdessä asianomaisiin kun- sistä syistä pitennä tätä aikaa, lähetettävä vesi- 7727: tiin yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jäljen- oikeudelle. Samassa ajassa on jäljennös lausun- 7728: nös asiakirjoista on lisäksi lähetettävä hakijalle, nosta lähetettävä hakijalle ja tämän luvun 7729: vesihallitukselle, asianomaiselle lääninhallituk- 4 § :ssä mainituille viranomaisille sekä asian- 7730: selle sekä muullekin viranomaiselle sen mukaan, omaisiin kuntiin pantavaksi niissä yleisesti näh- 7731: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. täväksi kolmenkymmenen päivän ajaksi. Johta- 7732: van toimitusmiehen on samanaikaisesti asiakir- 7733: 5 § jojen lähettämisen kanssa julkisesti kuulutettava 7734: Kun suunnitelma on tämän luvun 4 §:n mu- lausunnon nähtäväksi asettamisesta sekä muu- 7735: kaisesti ollut nähtävänä, johtavan toimitusmie- toin noudatettava kuulutuksen tiedoksiantami- 7736: hen on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua sessa, mitä tämän luvun 6 §:n 2 momentissa 7737: asia saattaa koskea, tämän luvun 2 §:ssä tar- on katselmuskokouksesta säädetty. Kuulutuk- 7738: koitetussa paikassa pidettävässä katselmusko- sessa on mainittava, mitä asianosaisten on puhe- 7739: kouksessa esittämään mahdolliset huomautuk- valtansa säilyttämiseksi noudatettava. 7740: sensa. suunnitelman johdosta sekä sellaiset vaa- 7741: timukset ja selvitykset, joiden esittämiseen he 11 § 7742: katsovat olevan aihetta. Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muis- 7743: tutuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimi- 7744: 6 § tusmiesten lausunnon johdosta taikka vaatimuk- 7745: sia asiassa, on puhevaltansa. menettämisen uhalla 7746: Johtavan toimitusmiehen on kuulutettava esitettävä ne vesioikeudelle kolmenkymmenen 7747: suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja kat- päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asian- 7748: sehnuskokouksesta, kuten 1 momentissa on sää- omaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi. 7749: detty. Kokouskutsu on annettava tiedoksi nou- Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos 7750: dattamalla vastaavasti hakemuksen tiedoksian- olosuhteet asian vireillä ollessa ovat olennai- 7751: tamisesta 16 luvun 8 §:ssä olevia säännöksiä. sesti muuttuneet tai jos vesioikeus on poiken- 7752: nut toimitusmiesten lausunnosta tai jos puhe- 7753: vallan menettäminen muutoin olisi ilmeisen 7754: 7 § kohtuutonta. 7755: Milloin katselmustoimituksessa havaitaan 7756: siinä käsiteltävänä olevan yrityksen tai toimen- 7757: piteen johdosta olevan tarpeen tehdä muutok- 13 § 7758: sia uittosääntöön, johtavan toimitusmiehen on, 7759: kuultuaan asiassa vesihallitusta ja uittoyhdis- Kappale lopputarkastuksessa laadittua lau- 7760: tystä, mikäli sellainen toimii kysymyksessä ole- suntoa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeu- 7761: valla alueella, ilmoitettava asiasta vesioikeu- delle ja asianomaiseen kuntaan, jonka toimesta 7762: delle, jonka tulee ratkaista, onko kysymys uitto- sen tulee olla yleisesti nähtävänä, sekä vesihal- 7763: säännön muuttamisesta yhdistettävä käsiteltä- litukselle ja vesipiirin vesitoimistolle. 7764: 21 088100096K 7765: 162 Lakialoite n:o 9l 7766: 7767: 21 luku Jos kysymyksessä on edunmenetystä kärsi- 7768: neen tekemästä 2 luvun 27 §:ssä tai 11 luVun 7769: Erinäisiä säännöksiä 8 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hakemuk- 7770: 9 § sesta, kustannukset maksetaan etukäteen val- 7771: Vesioikeudessa, vesiylioikeudessa, korkeim- tion varoista. Valtion varoista maksetut kus- 7772: massa hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa tannukset on 16 luvun 27 §:n 2 momentissa 7773: oikeudessa todistajalla ja asiantuntijalla on tarkoitetun vahingon aiheuttajan korvattava 7774: oikeus saada valtion varoista kohtuullinen kor- valtiolle, ellei niitä olosuhteet ja asian laatu 7775: vaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustan- huomioon ottaen ole kohtuullista jättää koko- 7776: nuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Myös naan tai osittain valtion vahingoksi. 7777: asianosaisen kutsumalle todistajalle voidaan val- 7778: tion varoista maksaa korvausta, jos todistami- 7779: nen on ollut tarpeen asian selvittämiseksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä 7780: Hakijan tai 16 luvun 27 §:n 2 momentissa kuuta 198 . 7781: tarkoitetun vahingon aiheuttajan on korvattava Tämän lain voimaantullessa vireillä olevat 7782: valtiolle 1 momentissa tarkoitetut valtion va- asiat käsitellään tämän lain säännösten mukai- 7783: roista maksetut korvaukset, ellei niitä olosuh- sesti, jos jäljempänä ei toisin säädetä. 7784: teet ja asian laatu huomioon ottaen katsota Milloin tämän lain voimaantullessa vireillä 7785: kohtuulliseksi jättää valtion vahingoksi koko- olevan hakemusasian tarkoittamasta toimenpi- 7786: naan tai osittain. teestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta Jai 7787: muusta edunmenetyksestä on aikaisemman låin 7788: nojalla määrätty ennakkokorvauksia, on tämän 7789: 11 § toimenpiteen johdosta suoritettavia korvauksia 7790: Milloin hakemusasiassa pidetään katselmus- lopullisesti vahvistettaessa sovellettava samaa 7791: toimitus, on hakijan suoritettava toimitusmies- lakia kuin ennakkokorvauksia määrättäessä. 7792: ten ja asiantuntijain matkakustannukset ja päi- Tämän lain 11 luvun 14 §:n 3 momentti 7793: väraha, apuhenkilöiden palkkiot, maksut toimi- koskee myös lain voimaantullessa vesiylioikeu- 7794: tukseen hankituista asiakirjoista, tiedoksianto- dessa ja korkeimmassa oikeudessa vireillä olevia 7795: kulut ja muut toimituksesta johtuvat kustan- asioita. Näiden osalta sanotussa momentissa 7796: nukset. tarkoitettu kolmen kuukauden määräaika lue- 7797: taan tämän lain voimaantulosta. 7798: 7799: 7800: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 7801: 7802: Matti Ahde Saara-Maria Paakkinen Jouko Tuovinen 7803: Kaarina Suonio Sakari Knuuttila Peter Muurman 7804: Reino Breilin Matti Luttinen Mikko Rönnholm 7805: Matti Puhakka Markus Aaltonen Bror Lillqvist 7806: Juhani Surakka Aimo Ajo Eino Loikkanen 7807: Pertti Hietala Seppo Tikka Tarja Halonen 7808: Pirjo Ala-Kapee .Pirkko Valtonen Mauno Forsman 7809: Olli Helminen Arvo Salo Hannu Tapiola 7810: Maija Rajantie Lasse Lehtinen Mikko Elo 7811: Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Liikanen Pekka Starast 7812: Anna-Liisa Piipari Lea Savolainen Paula Eenilä 7813: Kaj Bärlund Helge Siren Liisa Jaakonsaari 7814: Juhani Raudasoja Eino Grönholm Tellervo Koivisto 7815: Kaisa Raatikainen Jacob Söderman Risto Tuominen 7816: Jermu Laine Jouko Skinnari Seija Karkinen 7817: Jorma Rantala 7818: 1981 vp. 163 7819: 7820: Lakialoite n:o 96 7821: 7822: 7823: 7824: 7825: Breilin ym.: Ehdotus luonnonsuojelulaiksi 7826: 7827: 7828: Eduskunnalle 7829: 7830: Voimassa oleva luonnonsuojelulaki vuodelta Luonnonsuojelulain mukaan on kansallispuis- · 7831: 1923 on auttamattomasti vanhentunut. Monissa tot ja luonnonpuistot aina perustettava valtion 7832: käytännön tapauksissa on jo voitu todeta, että maalle. Ehdotuksessa esitetään otettavaksi käyt- 7833: se ei tarjoa riittäviä keinoja nykytilanteen vaa- töön uusi luonnonsuojelualuetyyppi, luonnon, 7834: timuksia vastaavan ja tehokkaan luonnonsuoje- säästiö, joka perustettaisiin yksityisen maalle. 7835: lun toteuttamiseksi. Suomen luonnosta on voi- Aina ei ole nimittäin välttämätöntä, että maan· 7836: tava säilyttää riittävän suuria ja monipuolisia, omistusoikeus siirretään valtiolle, vaan usein 7837: koskematonta luontoa edustavia alueita jälkipol- voidaan luonnonsuojelun tarkoituspetät saavut- 7838: ville. Toisaalta kansalaisille on turvattava hyvät taa lieverominkin keinoin, siten että alueelle 7839: mahdollisuudet nauttia alkuperäisestä luonnosta vahvistetaan joitakin r®hoitusmääräyksiä, mut- 7840: myös asuinpaikkansa lähellä. Tämän vuoksi lain ta maanomistaja muutoin voi käyttää aluettaan 7841: kokonaisuudistus on tarpeen. entiseen tapaan. 7842: LuOll1lQ11suojeluti ylimmän johdon ja valvon- Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa 7843: nan osalta on lopullisena tavoitteena, että nämä maanomistaja suojeluhankkeen käsittelyn ollessa 7844: tehtävät annetaan perustettavalle asunto- ja kesken on metsänhakkuulla, soranotolla tms. 7845: ympäristöministeriölle. Koska ministeriön perus~ toimenpiteellä mitätöinyt suojelupyrkimykset. 7846: taminen vie vielä jonkin verran aikaa, ehdotuk- Jotta tällainen vastaisuudessa vältettäisiin, ehdo- 7847: sessa on luonnonsuojelun ylin johto ja valvonta tus sisältää tehostettuja mahdollisuuksia saada 7848: annettu sisäasiairuininisteriön tehtäväksi siihen aikaan väliaikaisia maankäyttörajoituksia alueil- 7849: saakka, kunnes asunto- ja ympäristominisi:eriö le, joiden suojelu on vireillä. Rakennuslaissa 7850: on perustettu. Tämä sen johdosta, että maa- vanhastaan noudatetun periaatteen mukaisesti 7851: ja metsätalousministeriö, jonka tehtävänä on ei näistä lyhytaikaisista maankäyttörajoituksista 7852: ennen kaikkea maatalouselinkeinon ja -tuotta- maksettaisi korvauksia. 7853: jien etujen vartiointi, ei ole kyennyt riittävästi Ehdotus sisältää edelleen säännöksiä, joilla 7854: huolehtimaan luonnonsuojelun intresseistä sil- turvataan kasviston ja eläimistön tehostettu suO:. 7855: loin kun nämä ja maatalouselinkeinon intressit jelu. Myös maisemansuojelu tehostuisi ehdo- 7856: ovat törmänneet vastakkain. Kärjistynein esi- tuksen mukaan. Maaseudun tienvarsimaisemia 7857: merkki tästä on Koijärven tapaus. Lakiehdotus on jo pitkään rumentanut kaupallinen mainonta. 7858: edellyttääkin maa- ja metsätalousministeriön Ehdotus tähtää ulkomainonnan saamiseen ku• 7859: luonnonvarainhoitotoimiston siirtämistä sisä, riin niin, että mainostaulujen pystyttäminen 7860: asiainministeriön ympäristöosastoon, joka osal- varsinaiselle maaseudulle olisi pääsääntöisesti 7861: taan auttaa hajallaan olevan ympäristöhallinnon kielletty. Tästä olisi eräitä poikkeuksia, joista 7862: keskittämistä ja tehostamista. tärkein ilmoittelu tien varrella harjoitettavasta 7863: Ehdotukseen on otettu uutuutena säännökset toiminnasta: Lopuksi ehdotus sisältää nykyistä 7864: suojelusuunnitelmista. Tällä pyritään lainsäädän- tehokkaammat rangaistussäännökset rikkomuk- 7865: nöllisesti järjestämään luonnonsuojelun sektori- sista lakia tai sen nojalla annettuja suojelumää- 7866: suunnitelmat, kuten kansallispuistoverkosto- räyksiä vastaan. 7867: suunnitelma, soidensuojeluohjelma jne., joita Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 7868: tähän asti käytännössä on laadittu ilman lain- tavasti, 7869: säädännöllistä pohjaa. Nämä, kuten muutkin 7870: sektorisuunnitelmat, tulisi sopeuttaa kokonais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7871: valtaiseen maankäytön suunnitteluun, josta ra- lakiehdotuksen: 7872: kennuslaissa on säännökset. 7873: 164 Lakialoite n:o 96 7874: 7875: Luonnonsuojelulaki 7876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7877: 7878: 1 luku vokkaiden alueiden ja eliölajien esiintymistä. 7879: Selvittelyssä on kiinnitettävä huomiota alueiden 7880: Yleiset säännökset luonnontilaisuuteen ja edustavuuteen luonnon- 7881: 1 § suojelun kannalta sekä lajien uhanalaisuuteen. 7882: Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, Edellä 1 momentissa mainitun selvitystyön 7883: etenkin alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi, perusteella ministeriö laatii suunnitelmia niistä 7884: luonnonkauneuden vaalimiseksi ja luonnonhar- toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä tarvitta- 7885: rastuksen edistämiseksi on noudatettava, mitä vien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. 7886: tässä laissa säädetään. Suunnitelmassa on mainittava ne kohteet, joista 7887: Luonnon suojelemisesta on tämän lain lisäksi olisi muodostettava luonnonsuojelualueita, sa- 7888: voimassa, mitä siitä on luonnonvarojen käytön, moin kuin suojelun toteuttamiseksi tarkoitetut 7889: ympäristön pilaantomisen ehkäisemisen tai ra- keinot. 7890: kentamisen osalta tahi muutoin erikseen sää- Suojelusuunnitelmat on sopeutettava raken- 7891: detty tai määrätty. nuslain mukaisiin vahvistettuihin kaavoihin 7892: niin, ettei kaavojen toteuttaminen vaikeudu. 7893: 2 § 7894: Luontoa on kansallisomaisuutena suojeltava 5 § 7895: ja hoidettava. Suojelusuunnitelman hyväksyy valtioneuvos- 7896: Luonnossa liikuttaessa ja luontoa käsitel- to. Sisäasiainministeriön on ennen asian esitte- 7897: täessä sitä ei saa tarpeettomasti hävittää tai lyä valtioneuvostossa hankittava suunnitelma- 7898: vahingoittaa. luonnoksesta lausunto niiltä viranomaisilta ja 7899: järjestöiltä, joita suunnitelman toteuttamisen 7900: 3 § voidaan katsoa koskevan. 7901: Luonnonsuojelun ylin johto ja valvonta kuu- 7902: luu sisäasiainministeriölle. 6 § 7903: Lääninhallituksen on valvottava ja edistet- Suojelusuunnitelma on ohjeena 3 §:ssä mai- 7904: tävä luonnonsuojelua läänissään. nituille viranomaisille näiden hoitaessa tämän 7905: Kunnan tulee edistää luonnonsuojelua alueel- lain täytäntöönpanoon kuuluvia tehtäviä. . 7906: laan. Tässä tarkoituksessa kunnan tulee erityi- Muidenkin kuin 1 momentissa tarkoitettujen 7907: sesti: viranomaisten on suunnitellessaan alueiden 7908: 1 ) edistää yksityismailla luonnonalueiden ja käyttöä koskevia toimenpiteitä ja toiminnassaan 7909: luonnonmuodostumien rauhoitustoimintaa; muutoinkin katsottava, ettei toimenpiteillä vai- 7910: 2) seurata luonnonsuojelua koskevien sään- keuteta suojelusuunnitelman toteutumista. 7911: nösten ja määräysten noudattamista; sekä 7912: 3) harjoittaa luonnonsuojelua koskevaa tie- 7913: dotus- ja valistustoimintaa. 3 luku 7914: . Kunnan luonnonsuojeluviranomaisena toimii 7915: kunnanhallitus, jollei tehtävää ole ohje- tai joh- Luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit 7916: tosäännössä annettu jollekin lautakunnalle. Luonnonsuojelualueet 7917: Luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon- 7918: suojelutehtävien hoito kuuluu valtion maa- ja 7 § 7919: vesialueiden osalta metsähallitukselle. Alue voidaan perustaa luonnonsuojelualueek- 7920: si, kun 7921: 1 ) sillä esiintyy eloyhteisö, kasvi- tai eläin- 7922: 2 luku laji taikka elottoman luonnon muodostuma, 7923: joka on uhanalainen, harvinainen, sellaiseksi 7924: Suojelusuunnitelmat muuttumassa tai muutoin merkittävä; 7925: 4 § 2) sen suojelu on tarpeellista luonnonkau- 7926: Suojelutarpeen määrittämiseksi sisäasiainmi- neuden tai häviämässä olevien luontaistalouden 7927: nisteriö selvittää luonnonsuojelun kannalta ar- luomien ympäristötyyppien säilyttämiseksi; 7928: Lakialoite n:o 96 165 7929: 7930: 3) sen suojelu on tarpeellista tutkimus- tai taa suppeahkoja yleisöltä suljettuja alueita. Ylei- 7931: opetustoiminnan taikka yleisön luonnonharras- sön liikkuminen voidaan sallia luonnonpuis- 7932: tuksen ja ulkoilun vuoksi; taikka toissa osoitetuilla reiteillä tai alueilla, kun se 7933: 4) sen suojelu edistää yhteiskunnan kannalta voi tapahtua luonnonsuojelua sekä tutkimus- ja 7934: muutoin merkittävän luonnonalueen suojelua. opetustoimintaa vaarantamatta. Muutoin luon- 7935: Luonnonsuojelualueet ovat kansallispuistoja, nonpuistossa liikkuminen on kielletty. 7936: luonnonpuistoja ja luonnonsäästiöitä. Sisäasiainministeriön päätöksellä voidaan 7937: poikkeustapauksessa sallia suden, karhun, ah- 7938: Kansallispuistot ia luonnonpuistot man ja ilveksen pyydystäminen kansallis- ja 7939: luonnonpuistoissa. Kansallispuiston jäljempänä 7940: 8 § 15 §:ssä tarkoitetuissa järjestyssäännöissä voi- 7941: Edellä 7 §:n 1 momentissa mainitut vaati- daan antaa määräyksiä virkistyskalastuksesta, 7942: mukset täyttävä alue voidaan perustaa kansal- marjastuksesta, sienestyksestä ja puun käytöstä 7943: lispuistoksi, kun tulentekoon. Luonnonpuiston jäljempänä 15 7944: 1) alue on valtion omistuksessa; §:ssä tarkoitetuissa järjestyssäännöissä voidaan 7945: 2) alue on pinta-alaltaan tarkoitukseen so- antaa määräyksiä paikallisen väestön oikeuk- 7946: piva; sista liikkumiseen, virkistyskalastukseen, mar- 7947: 3 ) alueella on erityistä merkitystä yleisenä jastukseen ja sienestykseen. 7948: luonnonnähtävyytenä tai muutoin yleisen luon- 7949: nonharrastuksen kannalta. 13 § 7950: Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa saa 7951: 9 § paikallinen väestö harjoittaa riippumatta siitä, 7952: Edellä 7 §:n 1 momentissa mamttut vaati- mitä 12 §:ssä on sanottu, porotaloutta ja muuta 7953: mukset täyttävä alue voidaan perustaa luonnon- kotieläinten laiduntamista, sikäli kuin se on 7954: puistoksi, kun ollut aikaisemmin sallittua ja edelleen heille 7955: 1 ) alue on valtion omistuksessa; tarpeellista. Järjestyssäännöissä voidaan kuiten- 7956: 2) alueella on erityistä merkitystä tutkimus- kin porotaloutta ja kotieläinten laiduntamista 7957: ja opetustoiminnan kannalta. kansallis- ja luonnonpuistossa rajoittaa, mikäli 7958: se luonnonsuojelun kannalta on erityisen tar- 7959: 10 § peen. Sisäasiainministeriön päätöksellä voidaan 7960: Kansallispuiston ja luonnonpuiston perusta- paikalliselle väestölle riippumatta siitä, mitä 7961: misesta ja laajentamisesta säädetään lailla. 12 §:ssä on sanottu, sallia kalastaminen ja hyö- 7962: Ennen kansallispuiston tai luonnonpuiston tyriistan metsästäminen. 7963: perustamista tarkoittavan hallituksen esityksen 7964: antamista eduskunnalle on niissä kunnissa, joi- 7965: den alueilla perustettava kansallispuisto tai 14 s 7966: luonnonpuisto sijaitsee, pidettävä katselmustoi- Milloin huomattava yleinen etu niin vaatii, 7967: mitus, jossa selvitetään puiston perustamisen voidaan asetuksella säätää poikkeuksia kansal- 7968: vaikutukset paikallisiin olosuhteisiin. Katsel- lispuiston ja luonnonpuiston suojelusäännök- 7969: muksessa on paikalliselle väestölle ja kunnalle sistä ja määräyksistä. Poikkeuksella ei kuiten- 7970: varattava tilaisuus tulla kuulluksi. kaan saa vaarantaa alueen suojelun tarkoitus- 7971: Katselmuksen toimitusmiehistä ja katselmuk- periä. 7972: sessa muutoin noudatettavasta menettelystä sää- 15 § 7973: detään tarkemmin asetuksella. Kansallispuiston ja luonnonpuiston hoidon ja 7974: käytön järjestämiseksi vahvistaa sisäasiainminis- 7975: 11 § teriö puistokohtaisesti hoito- ja käyttösuunni- 7976: Kansallis- ja luonnonpuistot säilytetään luon- telman, joka sisältää määräykset siitä, mitä kun- 7977: nonvaraisina ellei joitakin niihin sisältyviä aluei- kin puiston osalta on niiden perustamistavoit- 7978: ta ole tarkoitettu luontaistalouden tai entisten teiden saavuttamiseksi tehtävä. 7979: alkutuotantomuotojen luomien ympäristötyyp- Kansallispuistolla ja luonnonpuistolla tulee 7980: pien säilyttämiseen. olla erityinen järjestyssääntö. Järjestyssääntöön 7981: 12 § on otettava tähän lakiin perustuvat aluetta kos- 7982: Jos se on välttämätöntä kasvi- tai eläinlajien kevat rauhoitusmääräykset samoin kuin sellai- 7983: suojelemiseksi, voidaan kansallispuistoon perus- set muuhun lainsäädäntöön perustuvat määräyk- 7984: 166 Lakialoite .a:o 96 7985: 7986: set, jotka alueen osalta katsotaan tarpeellisiksi. Alueen hankkiminen ja käytön rajoittaminen 7987: Sisäasiainministeriö vahvistaa järjestyssäännön. 7988: 20 § 7989: Ennen hoito- ja käyttösuunnitelman tai jär· 7990: Luonnonsuojelualueen perustamista ja laajen- 7991: jestyssäännön vahvistamista ministeriön on va· 7992: tamista sekä luonnonmuistomerkin rauhoitta- 7993: rattava asianomaiselle kunnalle mahdollisuus 7994: mista varten valtioneuvosto voi myöntää luvan 7995: antaa asiasta lausunto. 7996: tarvittavan alueen lunastamiseen valtiolle siinä 7997: järjestyksessä kuin laissa kiinteän omaisuuden 7998: Luonnonsäästiöt ja erityisten oikeuksien lunastuksesta ( 603/77) 7999: 16 § säädetään edellyttäen, että alueen suojelemista 8000: Luonnonsäästiöksi voidaan perustaa sellainen tai luonnonmuistomerkin rauhoittamista on 8001: alue, josta ei muodosteta kansallispuistoa tai luonnonsuojelun kannalta pidettävä tärkeänä. 8002: luonnonpuistoa. Sama koskee aluetta rasittavan erityisen oikeu- 8003: Luonnonsäästiön perustamisesta ja laajenta- den poistamista. 8004: misesta päättää valtioneuvosto. Jos omistaja on Samoin edellytyksin voidaan luonnonsuojelu- 8005: anonut luonnonsäästiön perustamista alueelleen alueen perustamista varten lunastustoimenpi- 8006: tai siihen suostunut, päättää asiasta kuitenkin tein määrätä rajoituksia omistajan oikeuteen 8007: se lääninhallitus, jonka alueella luonnonsäästiö käyttää omaisuuttaan. 8008: sijaitsee. 8009: 17 § 21 § 8010: Luonnonsäästiön rauhoitusmääräykset anne- 8011: Kun on tehty esitys tai hakemus luonnon- 8012: taan luonnonsäästiön perustamista tarkoittavassa 8013: suojelualueen perustamisesta tai laajentamisesta 8014: päätöksessä. Rauhoitusmääräysten tulee olla taikka luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta, 8015: luonnonsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisia. 8016: lääninhallitus voi kieltää alueen sellaisen käyt- 8017: Luonnonsäästiön suojelu voi koskea alueen 8018: tämisen, joka voi vaarar1taa niitä tarkoitusperiä, 8019: koko luontoa tai vain sen tiettyjä aineksia, 8020: joihin esityksellä tai hakemuksella pyritään. 8021: muodostumia tai eliöitä. Suojelu voi myös ra- Lääninhallituksen päätöstä on noudatettava, 8022: joittua vain alueen yleisten luonnonsuhteiden vaikka siihen haetaan muutosta, jollei valitus- 8023: tai maisemakuvan säilyttämiseen. viranomainen toisin määrää. 8024: V aitioneuvoston perustaman luonnonsäästiön 8025: rauhoitusmääräysten tulee vastata lunastustoi- Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto tulee 8026: menpitein määrättyjä rajoituksia omistajan voimaan siitä lukien, kun lääninhallituksen pää- 8027: oikeuteen käyttää omaisuuttaan. tös on annettu todisteellisesti tiedoksi alueen 8028: Tarkempia säännöksiä luonnonsäästiöiden omistajalle tai haltijalle taikka suojelua vaaran- 8029: perustamisessa noudatettavasta menettelystä tavan toimenpiteen suorittajalle. Kielto on voi- 8030: säädetään asetuksella. massa siihen saakka, kun lunastuslupa on myön- 8031: netty. Jollei lunastuslupaa haeta lääninhallituk- 8032: Luonnonmuistomerkit sen asettamassa määräajassa, kielto lakkaa ole- 8033: masta voimassa määräajan päättyessä. Jollei 8034: 18 § lunastuslupaa myönnetä tai päätöstä asiassa ei 8035: Puu, puuryhmä tai muu kiinteä luonnon- ole tehty kolmen vuoden kuluessa lunastuslu- 8036: esine, jota sen tieteellisen arvon, maisemallisen pahakemuksen jättämisestä, lääninhallituksen 8037: merkityksen tai erityislaatuisuuden perusteella tulee kumota kielto ja antaa siitä todisteelli- 8038: tahi muusta sellaisesta syystä on aihetta erityi- sesti tieto alueen omistajalle ja haltijalle. Eri- 8039: sesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi tyisestä syystä voidaan määräaikaa pidentää 8040: luonnonmuistomerkiksi. enintään kolmella vuodella. 8041: Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoit- 8042: taminen tai turmeleminen on kielletty. Siitä lukien kun lunastuslupa on myönnetty 8043: ja siitä on annettu tieto alueen omistajalle ja 8044: 19 § haltijalle, alueen käyttö on sallittu vain sillä 8045: Luonnonmuistomerkin määrää rauhoitetuksi tavoin, ettei vaaranneta niitä tarkoitusperiä, 8046: valtion alueella se viranomainen, jonka hallin- joihin suojelulla pyritään. Rajoitus on voimassa 8047: nassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki on, siihen saakka, kun lunastus on päättynyt tai 8048: ja muun omistajan alueella asianomainen lää- rauennut. Lunastuksen raukeamisesta on annet- 8049: ninhallitus. tava todisteellinen tieto omistajalle ja haltijalle. 8050: Lakialoite n:o 96 167 8051: 8052: Korvaukset luonnonsuo;elualueen perustamisesta 4 luku 8053: 22 § Kasviston ja eläimistön suojelu 8054: Niille kunnille, joiden alueella valtionmaalle 8055: perustettu luonnonsuojelualue sijaitsee, voidaan Kasvit 8056: maksaa valtion varoista tulo- ja menoarviossa 26 § 8057: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin osoitettujen Milloin jokin luonnonvarainen kasvilaji on 8058: määrärahojen puitteissa korvaus siitä kunnallis- käynyt harvinaiseksi tai sen suojelemiseen muu- 8059: veron tuoton vähentymisestä, joka kunnille toin on erityistä aihetta, valtioneuvosto voi 8060: arvioidaan aiheutuvan tämän lain voimaantulon rauhoittaa sen koko maassa tai jollakin alueella. 8061: jälkeen tapahtuvan luonnonsuojelualueen muo- 8062: dostamisen johdosta metsätaloudesta saatavasta 27 § 8063: tulosta maksettavan veron pienentymisenä. Kor- Kasvin rauhoittaminen koskee luonnonva- 8064: vauksen myöntämisestä päättää valtioneuvosto. raista yksilöä sekä sen siemeniä, itiöitä ja muita 8065: Edellä 1 momentissa tarkoitetun korvauksen kasvinosia. Rauhoittaminen voi koskea myös 8066: maksaa metsähallitus kunnille vuosittain. Mil- vain kasvin tiettyä alalajia, rotua tai muotoa. 8067: loin kunnassa olevalla luonnonsuojelualueella on Rauhoitettua kasvia ei saa ottaa haltuun, 8068: vähemmän kuin 1 000 ha kasvullista metsä- vahingoittaa tai siirtää toiseen paikkaan. 8069: maata taikka milloin luonnonsuojelualueesta on 8070: katsottava koituvan kunnalle sellaista hyötyä, 28 § 8071: joka merkittäväitä osalta korvaa 1 momentissa Kasvilajia, jolla ei Suomessa ole eikä ole ollut 8072: tarkoitetun verotulojen vähentymisen, ei kun- pysyvänä luonnonvaraista kantaa, ei saa kylvää 8073: nalle myönnetä korvausta. eikä istuttaa luonnonvesiin tai maalle pihapii- 8074: riin, pellon taikka rakennetun tai muutoin eri- 8075: 23 § tyiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle, 8076: Milloin olosuhteet korvauksen myöntämisestä jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä 8077: tarkoittavan päätöksen jälkeen muuttuvat siten, pysyvä kanta. 8078: ettei edellytyksiä korvauksen myöntämiseen Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei 8079: enää ole 29 §:n 2 momentin mukaan, sisäasiain- koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsä- 8080: ministeriön on evättävä korvauksen suoritta- taloudellisessa tarkoituksessa. 8081: minen. 8082: 24 § Eläimet 8083: Korvausta voidaan myöntää valtion tulo- ja 8084: menoarvioon vuosittain otettavien määrärahojen 29 § 8085: puitteissa vain niistä taloudellisista menetyk- Luonnonvaraiset nisäkkäät, linnut, matelijat 8086: sistä, jotka aiheutuvat siitä, ettei maanomistaja ja sammakkoeläimet ovat aina rauhoitettuja 8087: voi käyttää aluetta tai sen tuottoa hyväkseen. lukuunottamatta riistalajeja ja lajeja, jotka val- 8088: Korvattavaksi menetykseksi ei katsota suojelun tioneuvosto erikseen määrää niiden aiheuttaman 8089: toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvan alueen vahingon tai muun erityisen syyn vuoksi koko 8090: arvon alenemista. maassa tai jollakin alueella jatkuvasti tai tie- 8091: Korvausta ei myönnetä sellaisen alueen osal- tyksi ajaksi sellaisiksi, joita rauhoitussäännökset 8092: ta, josta on muodostettu luonnonsuojelualue eivät koske. 8093: ennen korvausta koskevan hakemuksen teke- Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun eläin- 8094: mistä. Korvaus suoritetaan omistajalle kerta- lajin voi valtioneuvosto rauhoittaa koko maassa 8095: kaikkisena välittömästi luonnonsäästiön perusta- tai jollakin alueella, mikäli lajin suojeleminen 8096: mis- tai laajentamispäätöksen tekemisen jälkeen. on tarpeen sen säilyttämiseksi tai muusta erityi- 8097: sestä syystä. 8098: 25 § 30 § 8099: Jos luonnonsäästiön rauhoituspäätös pure- Eläimen rauhoittaminen koskee eläinlajin 8100: taan omistajan hakemuksesta taikka jos ilme- luonnonvaraista yksilöä sen eri kehitysasteissa 8101: nee, että omistaja on virheellisiä tietoja anta- ja pesiä. Rauhoittaminen voi koskea myös vain 8102: malla tai muutoin erehdyttämällä saanut kor- eläinlajin tiettyä alalajia tai rotua. 8103: vausta, on korvaus maksettava takaisin val- Rauhoitettua eläintä ei saa pyydystää, ottaa 8104: tiolle. Sisäasiainministeriön asiana on huolehtia haltuun, vahingoittaa, siirtää toiseen paikkaan 8105: korvauksen takaisin perimisestä. tai häiritä aiheettomasti. 8106: 168 Lakialoite n:o 96 8107: 8108: 31 § eläimen t01m1ttaa edelleen tutkittavaksi sen 8109: Sisäasiainministeriö voi antaa lajikohtaisia kuolinsyyn toteamiseksi. 8110: määräyksiä harvinaisen rauhoitetun lajin pesällä Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia mää- 8111: tarkkailemisen, valokuvaamisen ja elokuvaami- räyksiä siitä, milloin ja millä ehdoin rauhoitettu 8112: sen rajoittamisesta. eläinyksilö voidaan luovuttaa myös muiden kuin 8113: 32 § valtion kokoelmiin. 8114: Eläinlajia, jolla ei ole eikä ole ollut Suomessa Ministeriö voi samoin antaa määräyksiä sai- 8115: pysyvänä luonnonvaraista kantaa, ei saa päästää raana tai vahingoittuneena tavatun rauhoitetun 8116: vapauteen, jos on aihetta epäillä, että siitä voi eläimen hoitoonottamisesta tai lopettamisesta. 8117: syntyä pysyvä kanta. 36 § 8118: Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske riis- Valtioneuvosto voi kieltää jonkin muun kuin 8119: taeläimiä eikä kaloja. rauhoitetun kasvi- tai eläinlajin keräämisen tai 8120: Erityissuojelu kaupittelun taikka rajoittaa näitä toimia. Kielto 8121: tai rajoittaminen voi koskea myös vain lajin 8122: 33 § tiettyä alalajia, rotua tai muotoa. 8123: Sellaisen luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin, Kiellon tai rajoituksen edellytyksenä on, että 8124: jonka häviämisuhka on ilmeinen, valtioneuvosto lajin kerääminen tai pyynti kaupittelua varten 8125: voi määrätä erityissuojelun kohteena olevaksi saattaa vaarantaa lajin säilymistä. 8126: lajiksi. Valtioneuvosto voi samalla määrätä lajin 8127: esiintymiä koskevat viranomaisten asiakirjat 37 § 8128: salassapidettäviksi. Luonnonsuojelun kannalta tarpeelliset saan- 8129: Erityissuojelun kohteena olevan lajin kan- nökset kasvien tai eläinten, niiden osien tahi 8130: nan turvaamiseksi sisäasiainministeriön tulee johdannaisten maahantuonnista ja maastavien- 8131: seurata kannan kehitystä ja tehdä päätös lajin nistä annetaan asetuksella. 8132: suojelu- ja hoito-ohjelmaksi. Erittäin uhanalaisten lajien, niiden osien ja 8133: 34 § johdannaisten maahantuonti tai maastavienti 8134: Sisäasiainministeriön päätös erityissuojelun voidaan valtioneuvoston päätöksellä kokonaan 8135: kohteena olevan lajin suojelu- ja hoito-ohjel- kieltää. 8136: maksi voi sisältää maa- ja vesialueiden käytön Tämän luvun säännöksissä tai niiden nojalla 8137: rajoituksia valtion alueilla siinä määrin kuin se rauhoitettujen kasvien ja eläinten tuonti on 8138: on lajin esiintymien säilymisen kannalta välttä- aina kielletty ilman sisäasiainministeriön lupaa. 8139: mätöntä. 38 § 8140: Milloin erityissuojelun kohteena oleva laji Tämän luvun mukaisista rauhoitussäännök- 8141: esiintyy muun kuin valtion omistamalla alueella, sistä tai -määräyksistä saa poiketa silloin, kun 8142: ministeriön on ilmoitettava, silloin kun siihen se on välttämätöntä ihmisen tai arvokkaan koti- 8143: on tarvetta, maanomistajalle lajin esiintymästä. eläimen suojaamiseksi näitä välittömästi uhkaa- 8144: Mikäli ilmoitus on tehty, maanomistajan tulee valta vaaralta. 8145: ilmoittaa ministeriölle hyvissä ajoin tai viimeis- Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa 8146: tään kolme kuukautta ennen sellaiseen toimen- tapauksissa voi lääninhallitus myöntää luvan 8147: piteeseen ryhtymistä, joka tarkoittaa kyseessä rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poikkea- 8148: olevan lajin esiintymispaikan muuttamista, sano- miseen. Lupaa kalasääsken, kotkan tai merikot- 8149: tusta toimenpiteestä. kan pesäpuun kaatamiseen ei kuitenkaan saa 8150: Hallussapito ja kauppa myöntää ilman erityisen painavaa syytä. 8151: Rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poi- 8152: 35 § kettaessa on vältettävä rauhoitettujen kasvien 8153: Kuolleena tavattujen rauhoitettujen eläinten tai eläinten vahingoittamista toimenpiteen 8154: haltuunotto niiden rauhoitusaikana on kielletty. oikealla ajoituksella tai turvautumaila ensisijai- 8155: Kuitenkin saadaan rauhoitettu eläin, joka löy- sesti paikalta siirtoon tai karkottamiseen. 8156: detään kuolleena ja jolla on asianmukaisesti 8157: käsiteltynä tieteellistä, opetuksellista tai keräily- 39 § 8158: arvoa, ottaa talteen toimitettavaksi viipymättä Rauhoitussäännöksistä tai -määräyksistä poi- 8159: yliopistolliselle luonnontieteelliselle museolle kettaessa ei rauhoitettuja kasveja tai eläimiä saa 8160: tai poliisiviranomaiselle. Samoin saa kuolleen ottaa haltuun. 8161: Lakialoite n:o 96 169 8162: 8163: 40 § Ulkovarastointi 8164: Milloin rauhoitettu kasvi- tai eläinlaji on 44 § 8165: paikallisesti haitallisessa ~äärin. lisä~ntynyt .t~i Pitkäaikaiseksi tarkoitettu varastointi ulko- 8166: muuten osoittautunut vahingolliseksi, vot stsa- salle on suoritettava niin, ettei se turmele ylei- 8167: asiainrninisteriö antaa luvan poiketa tai mää- seltä kulkuväylältä tai muulta yleiseltä paikalta 8168: rätä poikkeamaan yksittäistapauksessa rauhoi- 8169: tussäännöksistä tai -määräyksistä. näkyvää maisemaa. .. .. .. .. 8170: Milloin ulkovarasto SIJaitsee rum, etta suta 8171: Ministeriö voi myös myöntää luvan poiketa saattaa aiheutua 1 momentissa tarkoitettu seu- 8172: tämän luvun mukaisista säännöksistä tai mää- raus voi lääninhallitus määrätä varastonpitäjän 8173: räyksistä, kun kysymyksessä on opetus- tai tut- 8174: kimustarkoitus tahi muu hyväksyttävä syy. 8175: ryht~mään sellai.siin to~enpite~siin, joill~ .. mai: 8176: nittu maisemallinen hrutta vmdaan estaa tat 8177: saattaa mahdollisimman vähäiseksi. 8178: Pyynti 8179: Ulkomainonta 8180: 41 § 8181: Pyydettäessä sellaisia eläimiä, jotka valtio- 45 § 8182: neuvosto on jättänyt rauhoitusmääräyksen ulko- Esineiden sijoittaminen sekä tekstin ja kuvien 8183: puolelle tai pyynnin tapahtuessa sisäasiainmi- maalaaminen ja heijastaminen samoin kuin niitä 8184: nisteriön myöntämällä luvalla, on noudatettava koskevien rakenneimien asettaminen ulkosalle 8185: on mainos-, propaganda- tai muussa sellaisess~ 8186: metsästyslain säännöksiä pyynt~neuvo~_sta .. ~~ 8187: -tavoista, pyynnin valvonnasta kmn myos suta, tarkoituksessa ( ulkomainonta) kielletty, ellet 8188: missä pyyntiä saa harjoittaa. jäljempänä tässä luvussa ole toisin sää~_etty. 8189: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista metsäs- Ulkomainoksien käyttämisestä liikenteen 8190: tyslain säännöksistä voidaan kuitenkin poiketa opastamiseen sekä niiden sijoittamisesta ajoneu- 8191: tiettyjen eläinlajien ja tiettyjen tapausten osalta, voihin tai muihin liikennevälineisiin on voi- 8192: milloin erityiset syyt sitä vaativat. massa, mitä siitä on erikseen säädetty tai mää- 8193: Vaitioneuvosto voi niin ikään kieltää selkä- rätty. 8194: rangattoman eläinlajin pyyntikein'?n, mikäli sen 46 § 8195: käyttö voidaan todeta luonnonsuojelun kannalta Rakennuksessa tai enintään 50 metrin etäi- 8196: haitalliseksi. syydellä siitä taikka huoltoasema-, tehdaston- 8197: tilla tai vastaavalla saa ilmoittaa rakennuksessa 8198: harjoitettavan liike-, työ-, toimisto-, liikunta-, 8199: Rauhoitetun eläimen aiheuttamien vahinkojen kokous- tai muun vakinaisen toiminnan harjoit- 8200: korvaaminen tajan toiminimen sekä paikalla harjoitettavasta 8201: toiminnasta sekä siellä myytävistä tai tuotetta- 8202: 42 § vista hyödykkeistä. Mitä edellä on säädetty ra- 8203: Milloin rauhoitetun eläimen kanta on niin kennuksessa tapahtuvasta mainonnasta, kosk~e 8204: heikko ettei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä myös kioskeja tai muita vastaavia rakennelmta 8205: torjum~an sen aiheuttamaa vahinkoa eläimiä (pysyvät ulkomainokset ( . . . 8206: tappamalla, sisäasiainministeriö myöntä~ valt~on Kokous- valistus- trude-, urheilu-, huvt- tat 8207: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osmtettu]en muuta sell~ista tilai~uutta taikka valtiollisia ja 8208: määrärahojen puitteissa avustuksia vahinkoa kunnallisia vaaleja koskevaa ilmoittelua saa har- 8209: kärsineille. joittaa ulkosalla aikaisinta~n ku~ka~t~a enn<:n 8210: asianomaista tilaisuutta tat vaahtotmttusta Ja 8211: 5 luku ilmoitukset on poistettava viimeistään viikon 8212: kuluttua tilaisuuden pitämisestä tai vaalihuo- 8213: Maisemansuojelu neistojen sulkemisesta (tilapäiset ulkomainok- 8214: set). 8215: Maiseman ja luonnon esineiden turmeleminen Talonrakennus-, maanrakennus- ja vesiraken- 8216: 43 § nustyömaalla sekä tehdasalueella, varastoaluee!- 8217: Maisemaa ei saa tarpeettomasti turmella. la, soranottopaikalla tai muulla vastaavalla tOI- 8218: Kiviin, kallioihin, puihin ja muihin luonnon mipaikalla saa toiminnan kestämisaikana ol~a 8219: esineisiin ei saa tarpeettomasti tehdä merkkejä ulkomainos, joka sisältää työmaata koskevta 8220: tai niitä muulla tavoin turmella. tietoja ( työmaiden ulkomainokset). 8221: 22 088100096K 8222: 170 Lakialoite n:o 96 8223: 8224: 8225: 47 § Soveltamisala 8226: Lääninhallitus voi hakemuksesta antaa tar- 8227: peellisiksi katsomillaan ehdoilla luvan: 50 § 8228: Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta asema- 8229: 1) .pysyvän ulkomainoksen sijoittamiseen kaava- ja rakennuskaava-alueilla eikä alueilla, 8230: 46 S:n 1 momentissa mainittua etäisyyttä joilla on voimassa rakennuslain (370/58) 8231: kauemmaksi rakennuksesta, milloin tätä on pi- 42 §:n 2 momentissa tai 100 §:n 2 momen- 8232: dettävä tarkoituksenmukaisena ulkomainoksen tissa tarkoitettu rakennuskielto. 8233: näkymisen kannalta eikä toimipisteeseen ole 8234: opastusta järjestetty liikennemerkein; 8235: 2) matkailua koskevan muun opasteen kuin 8236: liikennemerkin sijoittamiseen. Asiasta on pyy- 6 luku 8237: dettävä tie- ja vesirakennushallituksen lausunto; Erinäisiä säännöksiä 8238: sekä 8239: 3) ulkomainoksen sijoittamiseen asema- tai Rauhoituksen säilyminen ja omistajan vaihdos 8240: rakennuskaava-alueeseen verrattavissa olevalle 51 § 8241: rakennetulle alueelle, kuitenkin enintään 100 Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon- 8242: metrin etäisyydelle rakennuksesta. muistomerkin rauhoittamista koskeva päätös 8243: Poliisipiirin päällikkö voi antaa tarpeellisiksi pysyy voimassa siinäkin tapauksessa, että alue 8244: katsomillaan ehdoilla luvan julkisen huvitilai- myydään pakkotoimin taikka muulla tavoin luo- 8245: suuden pitäjälle muutakin kuin huvitilaisuutta vutetaan tai siirtyy toisen omaksi. 8246: koskevan ulkomainoksen sijoittamiseen kyseessä 8247: olevaan tilaisuuteen. 8248: Rauhoituksen purkaminen 8249: 48 § 52 § 8250: Ulkomainos on laadittava ja sijoitettava siten, Viranomainen, joka on päättänyt luonnon- 8251: että se asemansa, muotonsa, kokonsa, materiaa- säästiön perustamisesta tai laajentamisesta 8252: linsa, värinsä ja rakenteensa puolesta sopeutuu taikka luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta, 8253: mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Tarkem- voi supistaa luonnonsäästiön alaa, muuttaa pe- 8254: mat määräykset annetaan tarvittaessa asetuk- rustamispäätöksessä voimaanasetettuja määräyk- 8255: sella. siä ja lakkauttaa luonnonsäästiön tai luonnon- 8256: 49 § muistomerkin rauhoituksen. 8257: Jos joku, jonka lukuun ulkomainontaa har- Edellä 1 momentissa mainitun päätöksen 8258: joitetaan, tai ellei siitä ole tietoa, jonka toi- muuttamisen edellytyksenä on, että luonnon- 8259: mesta ulkomainos on asetettu, poliisipiirin pääl- oloissa tai luonnonsuhteissa muutoin on tapah- 8260: liköltä saamastaan kirjallisesta kehotuksesta tunut sellainen muutos, joka olennaisesti vähen- 8261: huolimatta on laiminlyönyt: tää kohteen suojeluarvoa, taikka luonnonsääs- 8262: tiötä tai osaa siitä taikka sitä aluetta, jolla rau- 8263: 1 ) poistaa tai siirtää sallitulle paikalle tämän hoitettu luonnonmuistomerkki on, tarvitaan sel- 8264: lain tai sen nojalla annetun asetuksen vastai- laista hanketta varten, jolla elinkeinotoiminnan 8265: sesti tarkoitetun ulkomainoksen; edistämisen kannalta tai muusta siihen verrat- 8266: 2) poistaa ennen tai jälkeen sallitun ajan tavasta syystä on erittäin tärkeä yleinen mer- 8267: olevan ulkomainoksen tai kitys. 8268: 3) poistaa muodoltaan, kooltaan tai väril- Sisäasiainministeriö voi myös muuttaa rau- 8269: tään taikka muuten tämän lain nojalla annetun hoitusmääräyksiä, jos vanhojen rauhoitusmää- 8270: asetuksen vastaisen ulkomainoksen, räysten ei katsota olevan enää luonnonsuojelun 8271: poliisipiirin päälliköllä on valta laiminlyöjän kannalta tarkoituksenmukaisia. 8272: kustannuksella teettää, mitä tämä on laiminlyö- 8273: nyt. Päätös voidaan panna täytäntöön muutok- Maksut 8274: senhausta huolimatta. Tämän pykälän säännös- 8275: ten nojalla teetettyjen töiden kustannukset suo- 53 § 8276: ritetaan etukäteen valtion varoista ja peritään Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon- 8277: asianomaiselta siinä järjestyksessä kuin julkis- muistomerkin rauhoittamista koskevat päätök- 8278: ten saatavien ulosotosta on säädetty. set ovat maksuttomia. 8279: Lalåaloite n:o 9& 171 8280: 8281: 54 § koksesta sakkoon tai vankeuteen enintään vuo- 8282: Kansallispuiston ja valtion omistamalle alueel- deksi. 8283: le perustetun luonoonsäästiön palveluista voi- 59 § 8284: daan periä kustannusten peittämiseksi maksuja Milloin luonnonsuojelurikos kohdistuu eri- 8285: sen mukaan kuin sisäasiainministeriö määrää. tyissuojelun kohteena olevaan kasvi- tai eläin- 8286: lajiin taikka aiheuttaa pysyvän vaurion luon- 8287: Maastoon merkitseminen nonsuojelualueella ja jos rikosta näissä tai 8288: muissa tapauksissa, ottaen huomioon rikokseen 8289: 55 § johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu- 8290: Luonnonsuojelualue ja luonnonmuistomerkki dessaan, on pidettävä törkeänä, on rikoksen 8291: on maastoon merkittävä selvästi havaittavalla tekijä tuomittava törkeästä luonnonsuojeluri- 8292: tavalla. koksesta vankeuteen vähintään yhdeksi vuo- 8293: Valtion maa- tai vesialueelle perustettavan deksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. 8294: luonnonsuojelualueen rajat on pyrittävä saa- 8295: maan maastoon soveltuviksi. Ne määrätään 8296: muuta valtion maata vastaan maanmittaustoi- Pakkokeinot 8297: mituksessa soveltuvia osin noudattaen, mitä 60 § 8298: jakolaissa ( 604/51) on säädetty rajankäynnistä. Milloin joku ryhtyy muuhun kuin 49 §:ssä 8299: Muun kuin valtion maa- tai vesialueelle pe- tarkoitettuun tämän lain tai sen nojalla annet- 8300: rustetun iuonnonsäästiön perustamispäätöksessä tujen säännösten tai määräysten vastaiseen toi- 8301: voidaan määrätä, että luonnonsäästiön osalta menpiteeseen tai laiminlyö niiden nojalla mää- 8302: noudatetaan, mitä 2 momentissa on sanottu. rätyn tehtävän, lääninhallituksella on valta vel- 8303: Tästä rajankäynnistä sekä luonnonsäästiöiden ja voittaa asianomainen poistamaan oikeudenvas- 8304: luonnonmuistomerkkien merkitsemisestä aiheu- tainen tila tai laiminlyönti uhkasakolla tai 8305: tuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. uhalla, että tarpeelliset toimenpiteet suorite- 8306: taan valtion toimesta asianomaisen kustannuk- 8307: .Yhteisten alueiden rauhoittaminen sella. 8308: 56 § Kustannukset maksetaan etukäteen valtion 8309: Siitä, haetaanko luonnonsuojelualueen perus- varoista ja peritään asianomaiselta siinä järjes- 8310: tamista eri tiloille yhteisesti kuuluvalle alueelle, tyksessä kuin julkisten saatavain ulosotosta on 8311: päätetään osakasten kokouksessa. Päätöksen te- säädetty. 8312: kemisestä on voimassa, mitä vuokralle antami- Lääninhallituksella on niin ikään valta kes- 8313: sesta on säädetty eräistä yhteisistä alueista ja keyttää työ tai muu toimi, johon on ryhdytty 8314: niihin verrattavista etuoksista annetussa laissa vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään- 8315: nöksiä tai määräyksiä. 8316: (204/40). 8317: 8318: Rangaistussäännökset Viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet 8319: 57 § 61 § 8320: Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla Luonnonsuojelun valvontaa hoitavilla 3 §:ssä 8321: annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomit- mainituilla tai sen nojalla määrätyillä viranomai- 8322: tava, jollei muualla ole säädetty ankarampaa silla on oikeus ottaa talteen metsästys-, keräily- 8323: rangaistusta, luonnonsuojelurikkomuksesta sak- tai muut välineet, joita on käytetty taikka aio- 8324: koon. taan käyttää vastoin tämän lain säännöksiä ja 8325: 58 § määräyksiä, samoin kuin tämän lain vastaisesti 8326: Joka rikkoo rauhoitussäännöksiä ja -mää- haltuun otetut eläimet, niiden kehitysasteet tai 8327: räyksiä, harjoittaa tämän lain vastaisesti maasta pesät tahi kasvit, kivet taikka muuta sellaista, 8328: vientiä tai maahan tuontia, turmelee rauhoite- mitä tässä laissa on kielletty. 8329: tun luonnonmuistomerkin tai muuta luontoa, 8330: ryhtyy varastointiin ja ulkomainontaan tämän 62 § 8331: lain vastaisesti ja siitä aiheutuu huomattavaa Milloin todennäköisin perustein epäillään, 8332: haittaa paikalliselle luonnolle, kasvistolle tahi että tämän lain säännöksiä tai niiden nojalla 8333: eläimistölle, taikka maiseman huomattavaa ru- annettuja määräyksiä on rikottu, on tämän lain 8334: mentumista, on tuomittava luonnonsuojeluri- noudattamisen valvontaa haitavilla valtion ja 8335: 172 Lakialoite n:o 96 8336: 8337: kunnan viranomaisilla oikeus suorittaa alueella eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta 8338: tarkastus. valtion maille 18 päivänä helmikuuta 1938 8339: 63 § annetun lain (83/38) 16 §, eräiden uusien 8340: Poliisi on velvollinen antamaan tämän lain luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtion- 8341: ja sen nojalla annettujen säännösten ja mää- maille 21 päivänä joulukuuta 1956 annetun lain 8342: räysten täytäntöönpanemiseksi virka-apua. ( 634/56) 25 § ja Karkalin luonnonpuistosta 8343: 24 päivänä heinäkuuta 1964 annetun lain 8344: (432/64) 3 §. 8345: Valtuutussäännökset Tämän lain voimaantulosta lukien muuttuvat 8346: aikaisemman lainsäädännön nojalla perustetut 8347: 64 § luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit 8348: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön- tässä laissa tarkoitetuiksi luonnonsuojelualueiksi 8349: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. ja luonnonmuistomerkeiksi. 8350: 65 § 67 § 8351: Vaitioneuvoston päätöksellä voidaan sellai- Tämän lain säännöksiä ei sovelleta rauhoi- 8352: nen tehtävä siirtää lääninhallitukselle, joka tettuihin eläimiin ja kasveihin, jotka on saatu 8353: tässä laissa on annettu sisäasiainministeriölle, laillisesti ennen lain voimaantuloa. 8354: jos asian hoito voidaan näin järjestää tarkoituk- Tämän lain 44 § :n säännöstä ulkovarastoin- 8355: senmukaisemmin. nista ei sovelleta kahden vuoden aikana lain 8356: voimaantulosta lukien sellaiseen varastoon, joka 8357: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset on perustettu ennen lain voimaantuloa. 8358: Sellaiset ulkosalle asetetut ilmoitukset, julis- 8359: 66 § teet, taulut ja muut laitteet, jotka on asetettu 8360: Tämä laki tulee voimaan pa1vana paikalleen ennen tämän lain voimaantuloa, saa- 8361: kuuta 198 , ja sillä kumotaan 23 päivänä hel- daan, mikäli ne ovat aikaisempien säännösten 8362: mikuuta 1923 annettu luonnonsuojelulaki (71/ mukaisia, pitää paikallaan yhden vuoden ajan 8363: 23) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, lain voimaantulosta lukien. 8364: 8365: 8366: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 8367: 8368: Reino Breilin Pertti Hietala Seppo Tikka 8369: Matti Ahde Kaj Bärlund Saara-Maria Paakkinen 8370: Kaarina Suonio Peter Muurman Aimo Ajo 8371: Risto Tuominen Mikko Rönnholm Eino Loikkanen 8372: Jorma Rantala Kaisa Raatikainen Jouko Tuovinen 8373: Anna-Liisa Piipari Liisa Jaakonsaari Markus Aaltonen 8374: Sakari Knuuttila Jermu Laine Juhani Raudasoja 8375: Arvo Salo Hannu Tapiola Jouko Skinnari 8376: Lasse Lehtinen Pirkko Valtonen Pentti Lahti-Nuuttila 8377: Matti Luttinen Mikko Elo Eino Grönholm 8378: Pirjo Ala-Kapee Mauno Forsman Helge Siren 8379: Jacob Söderman Tarja Halonen Lea Savolainen 8380: Niilo Hämäläinen Olli Helminen Bror Lillqvist 8381: Paula Eenilä Juhani Surakka 8382: 1981 vp. 173 8383: 8384: Lakialoite n:o 97 8385: 8386: 8387: 8388: 8389: Bärlund ym.: Ehdotus lWksii valtion osanotosta eräiden maa- ja 8390: vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain 4 S:n muut- 8391: tamisesta 8392: 8393: 8394: Eduskunnalle 8395: 8396: Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira- Hyväksyessään soidensuojelun perusohjelman 8397: kennustöiden kustannuksiin voimassa olevassa valtioneuvosto ei samalla hyväksynyt toteutta- 8398: laissa ( 433/63 ) ei ole sellaista säännöstä, jonka misohjelmaa. Näin ollen ei ole tiedossa, missä 8399: mukaan kyseisen rakennushankkeen toteuttami- määrin ja mitä aikataulua noudattaen maita 8400: sen rahoittaminen voitaisiin evätä sillä perus- ostetaan valtiolle tai muodostetaan yksityisen 8401: teella, että hanke koskee luonnonsuojelualueena omistamiksi luonnonsuojelualueiksi. Kuitenkin 8402: suojeltavaksi suunniteltua aluetta. Kun alue on selvää, että toteuttaminen vie kauan aikaa. 8403: kuuluu valtioneuvoston hyväksymään ohjel- Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että val- 8404: maan, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelu- tio ennen suojelun toteuttamista rahoittaa sel- 8405: alueen perustaminen, nykyistäkin lakia tosin laisia toimenpiteitä, joiden seurauksena alue 8406: voitaisiin tulkita siten, etteivät valtion viran- muuttuu siinä määrin, että sillä ei enää ole 8407: omaiset saisi myöntää rahoitusta sellaiseen luonnonsuojelullista arvoa. Asia tulisikin jär- 8408: maankuivatustyöhön, joka on ristiriidassa val- jestää siten, että valtioneuvoston hyväksymään, 8409: tioneuvoston hyväksymän ohjelman kanssa. luonnonsuojelualueen perustamista koskevaan 8410: Käytännössä tulkinta ei ole kuitenkaan ollut tä- ohjelmaan kuuluvalla alueella luovutaan maan- 8411: mänkaltainen. Maa- ja metsätalousministeriön kuivatustyöstä, joka vaarantaa kyseisen luon- 8412: antaman lausunnon perusteella on esimerkiksi nonsuojeluhankkeen toteuttamisen. 8413: päätetty rahoittaa maankuivatustyötä, jonka Metsänparannushankkeiden osalta edellä esi- 8414: seurauksena Flytträsk-niminen järvikuivio uh- tetty järjestely on jo toteutettu metsänparan- 8415: kaa menettää merkityksensä aiottuna suojelu- nuslain 2 § :n 2 momentin muuttamisesta an- 8416: alueena. Näin on tapahtunut, vaikka Flytträsk netulla lailla {429/80). 8417: sisältyy valtioneuvoston hyväksymään soiden- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8418: suojelun perusohjelmaan kuuluvaan Saaristo- nioittaen, 8419: Suomen keidassuojeluvyöhykkeen kohteeseen 8420: n:o 10 Tjärnmossen-Flytt, joka sijaitsee Inkoon että Eduskmzta hyväksyisi seuraavan 8421: ja Siuntion kunnissa. lakiehdotuksen: 8422: 8423: 8424: Laki 8425: valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain 4 §:n 8426: muuttamisesta 8427: 8428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8429: lisätään valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin 30 patvana 8430: elokuuta 1963 annetun lain {433/63) 4 §:n 2 momenttiin uusi näin kuuluva 5 kohta: 8431: 8432: 4§ 8433: 5) että suunnitelman toteuttaminen ei vaa- 8434: Varojen myöntämisen edellytyksenä maan- ranna sellaisen luonnonsuojeluhankkeen toteut- 8435: kuivatustyön rahoittamiseen on: tamista, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksy- 8436: 174 Lakialoite n:o 97 8437: 8438: 8439: mään ohjelmaan ja jonka tarkoituksena on luon- Tämä laki tulee voimaan päivänl· 8440: nonsuojelualueen perustaminen. kuuta 19 8441: 8442: 8443: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 8444: 8445: Kaj Bärlund Niilo Hämäläinen Matti Luttinen 8446: Jacob Söderman Elisabeth Rehn Toivo Mäkynen 8447: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Terhi Nieminen-Mäkynen 8448: Tarja Halonen Peter Muurman Bror Lillqvist 8449: Saara-Maria Paakkinen Olli Helminen Jutta Zilliacus 8450: Hannu Tapiola Risto Tuominen Asser Stenbäck 8451: 1.-C. Björklund Jouko Tuovinen Pirjo Ala-Kapee 8452: 1981 vp. 175 8453: 8454: Lakialoite n:o 98 8455: 8456: 8457: 8458: 8459: Grönholm ytn.: Ehdotus laiksi kunnallislain 22 §:n muuttami- 8460: sesta 8461: 8462: 8463: Eduskunnalle 8464: 8465: Kunkin vaalikauden alussa kunnanvaltuuston enemmtsto kunnanhallituksessa, lautakunnissa 8466: suorittamat luottamushenkilöiden vaalit pysy- ja johtokunnissa. 8467: vät voimassa, vaikka valituksen johdosta kun- Nykyinen tilanne saattaa aiheuttaa muitakin 8468: nassa joudutaan toimittamaan uudet kunnallis- vääristymiä kunnallishallintoon, esimerkiksi 8469: vaalit. Uusien vaalien perusteella valittava kun- kuntainliittojen liittovaltuustojen poliittiseen 8470: nanvaltuusto ei pysty vaikuttamaan toimikau- kokoonpanoon. 8471: dellaan lautakuntien ja johtokuntien sekä mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~ 8472: den luottamushenkilöelinten kokoonpanoon. nioittavasti, 8473: Edellä sanotusta johtuen uusien vaalien jäl- 8474: keen voi syntyä esimerkiksi tilanne, että kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8475: nassa, jonka valtuustossa enemmistö on siirty- lakiehdotuksen: 8476: nyt oikeistolta vasemmistolle, oikeistolla on · 8477: 8478: 8479: Laki 8480: kunnallislain 22 § :n muuttamisesta 8481: 8482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallis- 8483: lain (953/76) 22 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 8484: momentiksi, seuraavasti-: 8485: 22 § 8486: 8487: Jos on määrätty toimitettavaksi uudet kun- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti- 8488: nallisvaalit, näissä vaaleissa valitun kunnanval- kuuta 1981. 8489: tuuston on kuitenkin toimitettava luottamus- Jos 19 ja 20 päivänä lokakuuta 1980 toimi- 8490: henkilöiden vaalit uudelleen. Tällöin uusi luot- tetut kunnallisvaalit on kumottu kunnassa, kun- 8491: tamushenkilö valitaan toimeensa jäljellä olevak- nanvaltuuston on viipymättä toimitettava tä- 8492: si toimikaudeksi. Edellisen valtuuston valitsema män lain mukaiset luottamushenkilöiden vaalit. 8493: luottamushenkilö pysyy toimessaan, kunnes sii- 8494: hen on valittu toinen. 8495: 8496: 8497: 8498: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 8499: 8500: Eino Grönholm Reino Breilin Risto Tuominen 8501: Helge Siren Pirkko Valtonen Pirjo Ala-Kapee 8502: Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä 8503: 176 1981 vp. 8504: 8505: Lakialoite n:o 99 8506: 8507: 8508: 8509: 8510: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kallwsluokituk.- 8511: sesta annetun lain 6 S:n muuttamisesta 8512: 8513: 8514: Eduskunnalle 8515: 8516: Yleisestä kalleusluokituksesta annettu laki massa, tulee astua voimaan ensi vuoden alussa. 8517: on kiireellisesti korjattava. Yksistään kuluvana Siksi nykyisen lain voimassaoloaika on rajoi- 8518: vuonna pienituloiset maamme köyhimmillä tettava kuluvan vuoden loppuun. 8519: alueilla menettävät satoja miljoonia markkoja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 8520: ansioina ja eläkkeinä. Näin ei voi jatkua. taen, 8521: Nykyisen väärämielisen kalleusluokituksen 8522: lain voimassaolon tulee päättyä kuluvan vuoden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8523: lopussa. Uuden lain, jonka mukaan kaikki kan- lakiehdotuksen: 8524: salaiset ovat kalleusluokituksessa samassa ase- 8525: 8526: 8527: Laki 8528: kuntien yleisestä kalleusluokituk.sesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 8529: 8530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 29 pal- 8531: vänä joulukuuta 1973 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1980 8532: annetussa laissa (785/80), näin kuuluvaksi: 8533: 8534: 6 § 8535: Tämä laki on voimassa vuoden 1981 lop- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8536: puun. kuuta 198 . 8537: 8538: 8539: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 8540: 8541: Urpo Leppänen Anssi Joutsenlahti 8542: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo 8543: 1981 vp. 177 8544: 8545: Lakialoite n:o 100 8546: 8547: 8548: 8549: 8550: Pelttari ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttatnisesta 8551: 8552: 8553: Eduskunnalle 8554: 8555: Kunnallishallintoa ohjaa kunnallispolitiikka kuitenkin asetettu, että avustusten käyttämi- 8556: ja tätä vuorostaan huomattavalta osalta puolue- sestä myönnettyyn tarkoitukseen on ollut riit· 8557: politiikka, josta valtuustoryhmät ovat kunnissa tävät takeet. Tässä suhteessa asennoituminen 8558: vastuussa. Valtuustoryhmien toiminta palvelee on ollut melko tiukkaa. 8559: siten keskeisesti kunnallishallintoa. Uutta kunnallislakia koskeneessa hallituksen 8560: Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen uuden esityksessä yhdyttiin niihin näkökohtiin, joita 8561: kunnallislain 52 §:ään sisällytettiin ensimmäistä kunnallishallintokomitean mietinnössä oli kun- 8562: kertaa maininta valtuustoryhmistä. Pykälän 2 nan yleisestä toimialasta esitetty. Myös kirjal- 8563: momentissa säädetään, että "Työjärjestykseen lisuudessa on varsin yleisesti katsottu, että kun- 8564: voidaan ottaa määräyksiä myös valtuustoryh- nallishallintoa palvelevan puoluetoiminnan tu- 8565: mistä ... " Säännöksen ottaminen kunnallis- kemiseen on mahdollisuuksia kunnan yleisen 8566: lakiin oli paikallaan, joskin on todettava, että toimialan eli kunnallislain puitteissa. On myös 8567: valtuustoryhmien merkitys kunnallisessa pää- tunnustettava tosiasia että eräissä, lähinnä suu- 8568: töksenteossa olisi edellyttänyt vieläkin huomat- remmissa kaupungeissa, tänä päivänä jo py- 8569: tavasti korostetumpaa asemaa kunnallislaissa. ritään erilaisin tavoin turvaamaan valtuusto- 8570: Viime vuosina on myös keskusteltu kuntien ryhmille myös taloudellisia toimintaedellytyksiä. 8571: mahdollisuuksista tukea taloudellisesti puoluei- Niin kuntalaisten, puolueiden kuin valtuusto- 8572: den kuntatason organisaatioita tai niihin välit- ryhmienkin kannalta on kuitenkin toivotta- 8573: tömässä yhteydessä olevia valtuustoryhmiä. vinta, että myönnettävä taloudellinen tuki an- 8574: Vuodelta 1948 peräisin olleen kunnallislain netaan julkisesti erikseen määriteltävien perus- 8575: kunnan toimialaa koskeva 4 § ja uuden kun- teiden mukaisesti, jolloin kuntalaiset voivat val- 8576: nallislain vastaava 5 § eivät asiallisesti juuri- voa varojen käyttöä myös tältä osin. 8577: kaan poikkea toisistaan, vaikka sanontoja on- 8578: kin muutettu. Korkein hallinto-oikeus on useis- Lienee kuitenkin niin, että puolueiden pai- 8579: sa ratkaisuissaan katsonut vanhan kunnallislain kallisjärjestöjen toiminnan rahoittaminen olisi 8580: 4 § :n estäneen kuntien taloudellisen tuen po- selväpiirteisintä hoitaa puoluelain ja sen poh- 8581: liittisille puolueille eikä tilanne ole muuttunut jalta tulevan rahoituksen kautta, kun taas kun- 8582: uuden kunnallislain aikana. nallisessa päätöksenteossa keskeisessä asemassa 8583: Uutta kunnallislakia valmistelleen kunnallis- olevien valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä 8584: hallintokomitean mietintöön ( 197 3: 60) liit- tulisi edesauttaa kuntien toimesta taloudelli- 8585: tyneessä selvityksessä katsottiin jo vanhan kun- sessa mielessä. Näin siitä huolimatta, että esi- 8586: nallislain toimialapykälän sallivan kunnan va- merkiksi Ruotsissa ja Norjassa kuntien on kat- 8587: roin valtuustoryhmien toimitilojen varaamisen, sottu voivan tukea myös taloudellisesti niin po- 8588: ryhmäsihteerien palkkaamisen, ryhmän toimisto- liittisten puolueiden paikallisyhdistysten kuin 8589: tehtävistä huolehtimisen yms. Kunnallishallinto- valtuustoryhmienkin toimintaa. 8590: komitea yhtyi pääpiirteissään näihin näkemyk- Valtuustoryhmille myönnettävää määrärahaa 8591: siin mietinnössään. Niinikään jo aikaisemmin tulisi voida käyttää vain valtuustoryhmien kun- 8592: on pidetty mahdollisena myöntää kunnan va- nallishallintoa palvelevan toiminnan tukemiseen 8593: roista avustusta erilaisten mm. opetus- ja si- eli lähinnä asioiden valmistelun ja päätöksen- 8594: vistystoimen, terveydenhuollon ja sosiaalihuol- teon helpottamiseen, valtuustoryhmien koulut- 8595: lon sekä vapaa-aikatoimen alueille kuuluvien tamiseen sekä informaatiotoimintaan. Määrära- 8596: toimintojen kustannuksiin myös sellaisille yhdis- hojen käyttö olisi siten eräällä tavalla saman- 8597: tyksille, säätiöille ym., joilla on selvä puolue- laista kuin eduskuntaryhmien kansliamäärära- 8598: poliittinen luonne. Edellytykseksi on tuolloin hojen. 8599: 23 088100096K 8600: 178 Lakialoite n:o 100 8601: 8602: Määrärahojen jakoperusteena tulisi käyttää kemisesta tulisi ratkaista pikaisesti; jotta asia- 8603: valtuustoryhmien kokoa, jolloin myös yhtä val- kokonaisuuteen saataisiin selvät pelisäännöt. 8604: tuutettua tulisi pitää valtuustoryhmänä. Asian nopeaa käsittelyä tukisi myös vastikään 8605: Määrärahan myöntämisen valtuustoryhmien alkanut uusi valtuustokausi. 8606: toiminnan tukemiseen tulisi niinikään olla riip- Edell~ olevista syistä on välttämätöntä, että 8607: puvainen kunkin kunnan omasta päätöksestä valtuustoryhmien aseman parantamista koskeva 8608: ja talousarviosta. Jokaisella kunnanvaltuustolla säännös otetaan kunnallislakiin. Kun valtuusto- 8609: tulisi siten olla vapaa harkinta itse päättää, ryhmistä säädetään lain 52 §:ssä, sopii val- 8610: myönnetäänkö määrärahoja valtuustoryhmien tuustoryhmien toimintaedellytyksiä koskeva 8611: toimintoihin vai ei ja jos myönnetään, niin säännös lain uudeksi 52 a §:ksi. Tällainen po- 8612: kuinka paljon. Mahdollisesti myönnettävät liittisten puolueiden paikallisyhdistysten toimin- 8613: määrärahat eivät kunnallistaloudellisesti tulisi nan tukeminen jäisi siten puolestaan edelleen 8614: muodostamaan suurtakaan taloudellista rasitus- kunnan toimialapykälän eli kunnallislain 5 § : n 8615: ta kuten tiedot esimerkiksi Ruotsista ja Nor- ja sen tulkinnan varaan. 8616: jasta osoittavat. Lisäksi on muistettava, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 8617: määrärahoja on aina tarkasteltava niillä aikaan- 8618: saatuja tuloksia vasten. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8619: Kysymys valtuustoryhmien taloudellisesta tu- lakiehdotuksen: 8620: 8621: 8622: 8623: 8624: Laki 8625: kunnallislain muuttamisesta 8626: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8627: lisätään 10 päivänä joulukuuta 1976 annettuun kunnallislakiin (953/76) uusi näin kuu- 8628: luva 52 a §: 8629: 8630: 52 a § palvelevan t01mmnan edistämiseksi. Määräraha 8631: Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen on jaettava valtuustoryhmien koon mukaisesti. 8632: Kunnan talousarvioon voidaan ottaa erityi- 8633: nen määräraha kunnanvaltuustossa toimivia val- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8634: tuustoryhmiä varten niiden kunnallishallintoa kuuta 198 . 8635: 8636: 8637: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 8638: 8639: Matti Pelttari Ritva Laurila Tapani Mörttinen 8640: Alla Jokinen Elsi Hetemäki-Olander Toivo Mäkynen 8641: Helena Pesola Ilkka Kanerva Matti Hokkanen 8642: Erkki Pystynen Ben Zyskowicz 8643: 1981 vp. 179 8644: 8645: Lakialoite n:o 101 8646: 8647: 8648: 8649: 8650: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta 8651: annetun lain 5 § :n muuttamisesta 8652: 8653: 8654: Eduskunnalle 8655: 8656: Vuosiksi 1981 ja 1982 suoritetaan kanto- Harkinnan käyttöön liittyy aina jonkinlainen 8657: kykyluokituksen määrääminen siten kuin 28. mielivallan käytön vaara. Kantokykyluokitus- 8658: 11. 1980 annetulla lailla ( 765/80 ) säädetään. lain 5 § nykyisellään voi kärjistetyssä tilan- 8659: Tuolloin annetun lain huomionarvoisin muutos teessa jopa tavallaan pakottaa luokituksen toi- 8660: aikaisempaan lakiin verrattuna oli "valtion ja mittajan mielivaltaiseen menettelyyn. Jos on 8661: kuntien välisen kustannustenjaon pysyttämi- kuntia, joiden luokkaa on laskennan osoitta- 8662: seksi entisellään" voimaan saatettu määräys ns. masta välttämättä alennettava, on jonkin tai 8663: kuntien asukaslukujen nollasummapelistä. Sen joidenkin kuntien taloudesta pakko löytää ke- 8664: mukaan kantokykyluokan puolesta nousevien ja ventäviä tekijöitä niin paljon, että luokan ko- 8665: laskevien kuntien asukaslukujen tulee vastata rottaminen harkinnalla on mahdollinen. Ei kui- 8666: suurin piirtein toisiaan. Lain 5 §:n mukaan tenkaan ole ennaltamäärättyä, että yhden kun- 8667: tämä koskee myöskin harkintavaihetta. nan talouden kiristyessä toisen talous kevenisi. 8668: Kun lakia sovellettiin vuodelle 1981, ilmeni Toisaalta ei kantokykyluokitustoimikunnan eikä 8669: selvästi, että tarvetta laskea harkinnalla monien minkään viranomaisen ole mahdollista luokituk- 8670: kuntien kantokykyluokkaa oli olemassa. Jotta seen käytettävissä olevan ajan puitteissa suo- 8671: tämä tuli mahdolliseksi, muodostui menetel- rittaa kuntien talouden niin laajamittaista tar- 8672: mäksi se, että ensiksi etsittiin tarpeeksi suuri kastelua, että olisi likimainkaan todettavissa, 8673: kunta, joka harkittiin ylöspäin. On aivan il- mikä tai mitkä kunnat tosiasiassa kestävät luo- 8674: meistä, että tämä jouduttiin tekemään poikkea- kan harkinnanvaraisen korottamisen parhaiten. 8675: maila varsin uhkarohkeasti laissa säädetyistä On luonnollista, että luokan alentamista välttä- 8676: harkintaperusteista, ja kysymys joutunee var- mättä vaativia tekijöitä aina löytyy, korottavat 8677: masti korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta- tekijät sen sijaaan on kantokykyluokituksen 8678: vaksi. Sama menettely on odotettavissa myös toimittajan haettava esiin, mikä ei aina liene 8679: seuraavina vuosina. aivan helppoa. Tällöin tullaan helposti tilan- 8680: Jos jonkin kunnan kantokykyluokkaa aiotaan teeseen, joka nähtiin vuoden 1981 luokituk- 8681: korottaa kantokykyluokituslain 5 § :n mukaisin sessa: joku keksitään ja tälle haetaan korot- 8682: harkintaperustein, tulee olla osoitettavissa kun- tavat tekijät, mitkä tahansa. 8683: nan taloutta erityisesti keventäviä tekijöitä. Tätä on pidettävä aivan ilmeisesti epäonnis- 8684: Vastaavasti on luokan harkinnalla alentamiseksi tuneena lainsäädäntöpoliittisena tilanteena. 8685: osoitettava erityisiä kunnan taloutta rasittavia Välttämätön harkinta täytyy voida suorittaa 8686: tekijöitä. Molempien tekijöiden vaikutuksen on aiheuttamatta eturistiriitoja kuntien välille ja 8687: oltava "olennainen". Ns. nollasummapeli edel- siten, että harkinnasta ei jatkuvasti tule myös- 8688: lyttää, että näitä kuntien taloutta "olennaisesti kään vaikeaa oikeusriitaa. 8689: rasittavia tai keventäviä" tekijöitä löytyy eri Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 8690: kunnista asukaslukuihin suhteutettuna toisiaan tavasti, 8691: vastaava määrä. Muuten ei harkinnan käyttö 8692: lain hengen eikä kirjaimen mukaan ole mahdol- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8693: lista. lakiehdotuksen: 8694: 180 Lakialoite ~:o 101 8695: 8696: 8697: 8698: Laki 8699: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 8700: 8701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 29 pa!Vana 8702: joulukuuta 1967 annetun lain 5 §:n 7 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä mar- 8703: raskuuta 1980 annetussa laissa (765/80), näin kuuluvaksi: 8704: 8705: 5 § olemassa erityisiä syitä alentaa joidenkin kun- 8706: tien kantokykyluokkaa harkinnalla, alentaminen 8707: Harkinnan perusteella suoritettujen kanto- voidaan edellä sanotusta huolimatta tehdä, kui- 8708: kykyluokkien korotusten ja alennusten tulee tenkin niin, että erotus laskevien kuntien asu- 8709: kuntien asukasluvulla mitattuna vastata toisiaan kaslukujen hyväksi saa olla enintään neljän- 8710: niin, että erotus luokituksessa nousevien ja las- nestä suurempi kuin laskennan osoittama asu- 8711: kevien kuntien yhteenlaskettujen asukaslukujen kaslukujen muutos. 8712: välillä saa harkinnan jälkeen olla enintään sen 8713: suuruinen kuin 4 ja 4 a §:n mukaisesti suori- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8714: tetun luokkiin sijoittamisen jälkeen. Milloin on kuuta 198 . 8715: 8716: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 8717: 8718: Matti Puhakka P. Puhakka Lea Sutinen 8719: Jouko Tuovinen Markku Kauppinen Mauri Vänskä 8720: Erkki Korhonen 8721: 1981 vP·. 181 8722: 8723: Lakialoite n:o 102 8724: 8725: 8726: 8727: 8728: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi etuostolain 1 §:n muuttami- 8729: sesta 8730: 8731: 8732: Eduskunnalle 8733: 8734: Eduskunta hyväksyi etuostolain käsittelyn Edellä esitetyn perusteella pitäisi etuosto- 8735: yhteydessä vuonna 1977 lausuman, jossa se lakia muuttaa niin, että kunnalla olisi etuosto- 8736: edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin ja te- oikeus virkistys- ja suojelualueisiin riippumatta 8737: hokkaisiin toimenpiteisiin, joilla kuntien mah- siitä missä ne sijaisevat. Kyseessähän ovat sel- 8738: dollisuuksia hankkia maata ulkoilu- ja virkis- laiset alueet, jotka joka tapauksessa on tarkoi- 8739: tystarkoituksiin parannetaan. Huolimatta siitä, tus hankkia yhteiskunnan haltuun. Etuosto- 8740: että nyt eletään jo vuotta 1981, ei hallitus ole oikeuden laajentaminen ei loukkaa myöskään 8741: ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin asiassa. maanomistajain oikeuksia, koska maanomistaja 8742: Ei edes ympäristövuosi 1980 tuonut eduskun- etuostotilanteessa on jo itse vapaaehtoisesti luo- 8743: taan lakiesityksiä asiassa. punut maastaan ja saa siitä täsmälleen saman 8744: Espoon Karhusaaren tapauksen yhteydessä hinnan kuin mistä hän oli ostajan kanssa so- 8745: paljastui, että etuostolaki on virkistysalueiden pinut. 8746: hankinnan kannalta puutteellinen ja tulkinnan- Etuostolain 1 §:n 1 momenttia tulisi näin 8747: varainen. Tärkein epäkohta on siinä, että etu- ollen muuttaa niin, että kunnalla olisi etuosto- 8748: osto-oikeutta voidaan käyttää vain maan hank- oikeus myös hyväksytyissä seutu- ja yleiskaa- 8749: kimiseksi yhdyskuntarakentamista varten. Yh- voissa osoitettuihin virkistys- ja suojelualueisiin. 8750: dyskuntarakentamiseen on tällöin katsottu kuu- Lain 1 §:n 3 momentin säännös siitä, mihin 8751: luvaksi vain kaupunkirakenteen sisäiset puis- tarkoituksiin etuosto-oikeutta saa käyttää, voi- 8752: tot. Kun kaupunkimaiset yhdyskunnat on maas- taisiin kirjoittaa perustuslakivaliokunnan aika- 8753: samme kuitenkin rakennettu varsin hajanaises- naan ehdottamaan muotoon. Sen mukaan etu- 8754: ti, on usein vaikea määritellä, milloin jokin osto~oikeutta voidaan käyttää maan hankkimi- 8755: alue on kaupunkirakenteen sisällä, milloin sen seksi rakentamista varten, virkistysalueiksi ja 8756: ulkopuolella. Näiri sekä maanomistajilla että muihin yhteiskunnallisen kehityksen edellyttä- 8757: kunnallisilla virka- ja luottamushenkilöillä on miin tarkoituksiin (perustuslakivaliokunnan 8758: vaikeaa, joskus jopa mahdotonta varmuudella lausunto n:o 3/1975 vp). 8759: arvioida, onko kunnalla jossakin kaupassa etu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 8760: osto-oikeus, vai eikö sitä ole. Tämä johtaa tar- tavasti, 8761: peettorniin oikeusriitoihin ja pitkään jatkuviin 8762: epävarmuustiloihin, jotka eivät ole sen enem- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8763: pää kunnan kuin kaupan osapuoltenkaan edun lakiehdotuksen: 8764: mukaisia. Lain pitäisi olla sellainen, että siitä 8765: suoraan näkee, onko kunnalla etuosto-oikeutta 8766: vai ei. 8767: 182 Lakialoite n:o 102 8768: 8769: 8770: 8771: 8772: Laki 8773: etuostolain 1 §:n muuttamisesta 8774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8775: muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain (608/77) 1 §:n 1 momentin 2 ja 8776: 3 kohta sekä 3 momentti ja 8777: lisätään lain 1 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta seuraavasti: 8778: 1 § laajuudessa kaavan laatimista tai muuttamista 8779: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijait- varten; sekä 8780: sevan kiinteistön kaupassa, jonka pinta-alasta 4) alueella, joka kaupantekohetkellä seutu- 8781: enemmän kuin puolet sijaitsee kaavaliiton liittovaltuuston hyväksymässä seutu- 8782: kaavassa on osoitettu virkistys- tai suojelu- 8783: 2) alueella, joka kaupantekohetkellä kunnan- alueeksi. 8784: valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoi- 8785: tettu pääasiassa asuntoalueen muodostamista tai Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hank- 8786: siihen välittömästi liittyvää yhdyskuntaraken- kimiseksi rakentamista varten, virkistysaineiksi 8787: tamista varten taikka virkistys- tai suojelu- ja muihin yhteiskunnallisen kehityksen edellyt- 8788: alueeksi silloinkin, kun se ei liity yhdyskunta- tämiin tarkoituksiin. 8789: rakentamiseen; 8790: 3) alueella, joka kaupantekohetkellä on ra- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8791: kennuskiellossa 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa kuuta 198 . 8792: 8793: 8794: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 8795: 8796: Kaisa Raatikainen Mikko Rönnholm Pentti Lahti-Nuuttila 8797: Matti Puhakka Aimo Ajo Tellervo Koivisto 8798: Reino Breilin Lea Savolainen Pirkko Valtonen 8799: Anna-Liisa Piipari Kaarina Suonio Risto Tuominen 8800: Sakari Knuuttila Eino Loikkanen Bror Lillqvist 8801: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Eino Grönholm 8802: Hannu Tapiola Arvo Salo Paula Eenilä 8803: Tarja Halonen Mikko Elo Pekka Starast 8804: Jermu Laine Jouko Skinnari Saara-Maria Paakkinen 8805: Peter Muurman 8806: 1981 vp. 183 8807: 8808: Lakialoite n:o 103 8809: 8810: 8811: 8812: 8813: Raatikainen ym.: Ehdotukset ilmansuojelulaiksi ja eräiksi siihen 8814: liittyviksi li~ieiksi 8815: 8816: 8817: Eduskunnalle 8818: 8819: Voimassaolevat ilmansuojelua koskevat sään- väksi siten, että ilmansuojelun johto ja valvon- 8820: nökset ovat hajallaan eri laeissa, kuten tervey- ta kuuluisivat Sisäasiainministeriölie ja läänin- 8821: denhoitolaissa, rakennuslaissa ja naapuruus- hallitus ohjaisi ilmansuojelua läänissä. Kunnas- 8822: suhdelaissa. Säännökset ovat ilmansuojelun kan- sa ilmansuojelutehtävät tulisivat kuulumaan 8823: nalta riittämättömiä. Niillä ei pyritä suojaa- kunnan ilmansuojeluviranomaiselle, jona toimi- 8824: maan kasvillisuutta, eläimistöä eikä yleensä- si kunnanhallitus tai muu lautakunta. 8825: kään luontoa ja sen toimintaa ilman pilaantu- Ennalta ehkäisevän ilmansuojelun toteuttami- 8826: miselta. Myöskään ei voida riittävästi ottaa seksi olisi toimintaan, josta aiheutuu ilman pi- 8827: huomioon ilman pilaantumisesta ympäristön laantumista, saatava lupa. 8828: viihtyisyydelle, rakennuksille ja materiaaleille Lupapäätöksessä annettavat määräykset voi- 8829: aiheutuvia haittoja. sivat koskea päästöjen rajoittamista, päästöjä 8830: Nykyisen tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan koskevia muita suojelutoimia, päästöjä ja nii- 8831: säädettäväksi ilmansuojelulaki, joka mahdollis- den vaikutusta ilman laatuun koskevan tark- 8832: taisi yhtenäisen ja tehokkaan ilmansuojelutoi- kailun järjestämistä sekä tarpeelliseksi katsot- 8833: minnan maassamme. Lailla pyrittäisiin suojele- tavan ilmansuojeluselvityksen tekemistä. 8834: maan ulkoilmaa pilaantumiselta. Lailla tultai- Viranomaisten velvollisuudeksi ehdotetaan 8835: siin ohjaamaan ja sääntelemään ilman pilaan- säädettäväksi ilmansuojelunäkökohtien huo- 8836: tomisen vaaraa aiheottavaa teollista tai siihen mioon ottaminen viranomaisten suorittaessa 8837: rinnastettavaa toimintaa. Lailla voitaisiin puut- lakimääräisiä tehtäviään ja asianmukainen yh- 8838: tua myös liikenteestä ja lämmityksestä aiheutu- teydenpito ilmansuojeluviranomaisiin. 8839: vaan ilman pilaantumiseen. Nykyiseen lainsäädäntöön jäisi edelleen eräi- 8840: Ilman pilaantomista ehkäistäisiin lupamenet- tä ilmansuojelua koskevia säännöksiä. Ilman- 8841: telyn avulla sekä valtioneuvoston antamin ylei- suojelulain soveltamisalan tarkentamiseksi ehdo- 8842: sin ohjein ja määräyksin. Ne voisivat koskea tetaan kuitenkin terveydenhuoltolakiin, vesila- 8843: aineen enimmäispitoisuutta ilmassa, aineen kiin ja lakiin eräistä naapuruussuhteista pieneh- 8844: enimmäismäärää päästössä, polttoaineen taikka köjä muutoksia. 8845: muun tuotteen tai valmisteen koostumusta, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8846: moottoriajoneuvojen päästöjen puhdistuslaittei- 8847: ta ja moottoriajoneuvojen joutokäynnin rajoit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 8848: tamista. lakiehdotukset: 8849: Ilmansuojelun hallinto ehdotetaan järjestettä- 8850: 184 Lakialoite n:o 103 8851: 8852: 8853: 1. 8854: Ilmansuojelulaki 8855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8856: 8857: 1 luku 5 § 8858: Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa ja 8859: Yleisiä säännöksiä edistää ilmansuojelua sekä tässä tarkoituksessa 8860: huolehtia paikallisten olosuhteiden edellyttä- 8861: 1 § mästä ilman laadun seurannan järjestämisestä. 8862: Ulkoilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja 8863: vähentämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin Kunnalle kuuluvat tämän lain mukaiset il- 8864: siten kuin tässä laissa säädetään. mansuojelutehtävät hoitaa ympäristönsuojelu- 8865: lautakunta, jollei tehtävää ole johtosäännössä 8866: Tämä laki ei koske säteilyvaaraa aiheuttavaa määrätty jollekin muulle lautakunnalle (kun- 8867: toimintaa. nan ilmansuojeluviranomainen). 8868: 2 § 8869: Sellaista rakennusta ja laitosta, josta aiheu- 6 § 8870: tuu ulkoilman pilaantumista, ei saa ottaa käyt- Kunnat voivat huolehtia niille tämän lain 8871: töön ilman tässä laissa tarkoitettua lupaa ( ylei- mukaan kuuluvista tehtävistä osittain tai koko- 8872: nen pilaamiskielto). naan yhteisesti. 8873: Kunnalle tämän lain mukaan kuuluvat teh- 8874: Asetuksella säädettäviä ympäristölle vaaralli- tävät voidaan uskoa myös soveltuvan kuntain- 8875: sia aineita ei saa päästää ilmaan sellaisina pi- liiton tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus- 8876: toisuuksina tai sellaisina määrinä, että siitä kunnan hoidettaviksi. Tämän lain säännöksiä 8877: aiheutuu ilman pilaantumista (erityinen pilaa- kunnasta ja kunnan ilmansuojeluviranomaisesta 8878: miskielto). sovelletaan tällöin vastaavasti kuntainliittoon ja 8879: kuntainliiton ilmansuojeluviranomaiseen sekä 8880: 3 § pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaan ja 8881: Ilman pilaanlumisella tarkoitetaan täs~ä sen vastaavaan toimielimeen. 8882: laissa sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa tl- 8883: man koostumuksen tai sen ominaisuuksien 7 § 8884: muuttumista, josta joko välittömästi tai . v~ Ilmatieteen laitos ja valtion teknillinen tut- 8885: lillisesti aiheutuu haittaa terveydelle, merkitta- kimuskeskus antavat lausuntoja 4 ja 5 §:ssä 8886: vää haittaa elollisen luonnon toiminnoille, tarkoitetuille viranomaisille ja toimivat muulla- 8887: muun ympäristön merkittäv.ää va~ngollis;a kin tavoin asiantuntijoina ilmansuojeluasioissa 8888: muuttumista , taloudellista vahmkoa tal merk1t- 8889: tävää viihtyisyyden vähentymistä tai muu nat- 8890: ... siten kuin siitä erikseen säädetään. 8891: hin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun 8892: loukkaus. 8893: . Toiminnan harjoittajalla tarkoitetaan sitä, 3 luku 8894: jonka käyttämästä laitoksesta tai rakennuksesta Ilman pilaantumisen yleinen ehkäiseminen 8895: voi aiheutua ilman pilaantumista. 8896: 8 § 8897: Toiminnan harjoittajan on huolehdittava il- 8898: 2 luku man pilaantumisen ehkäis~mise~tä )a väh~nt~ 8899: misestä käytettävissä oleVln kemom, ellet ta- 8900: Viranomaiset män lain nojalla annetuista säännöksistä muuta 8901: johdu. 8902: 4§ 8903: Ilmansuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu 9 § 8904: sisäasiainministeriölle. Viranomaisten on tehtäviä suorittaessaan 8905: Lääninhallitus ohjaa ja valvoo ilmansuojelua mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon 8906: läänissä. ilmansuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituk- 8907: Lakialoite n:o 103 185 8908: 8909: sessa pidettävä tarpeellista yhteyttä ilmansuo- Ilmoituksen tekeminen ei ole tarpeen, jos 8910: jeluviranomaisiin. laitoksen tai rakennuksen käyttämiseen on 8911: Ilmansuojelunäkökohtien huomioon ottami- haettu 13 §:ssä tarkoitettua lupaa. 8912: sesta kaavoituksessa ja tiesuunnittelussa sääde- 8913: tään tarkemmin erikseen. 13§ 8914: Sellaisen laitoksen ja rakennuksen käyttämi- 8915: 10 § seen, josta aiheutuu ilman pilaantumista, on 8916: Valtioneuvosto voi antaa ilman pilaantumi- saatava sisäasiainministeriön lupa. 8917: sen ehkäisemiseksi tarpeellisia yleisiä ohjeita 8918: taikka niiden sijasta tai ohella yleisiä määräyk- 14 § 8919: siä: Sisäasiainministeriö voi erityisestä syystä 8920: 1) aineen enimmäispitoisuudesta ilmassa; määrätä, että laitoksesta ja rakennuksesta, jon- 8921: ka käyttämisestä voi aiheutua ilman pilaantu- 8922: 2) aineen enimmäispitoisuudesta ilmaan tu- mista, on tehtävä ilmoitus, vaikkei ilmoitus- 8923: levassa päästössä tai ilmaan tulevan aineen velvollisuutta ole asetuksella säädetty. 8924: enimmäismäärästä; Sisäasiainministeriön on 1 momentissa tar- 8925: 3) valmistettavan, maahantuotavan tai myy- koitetussa päätöksessä varattava riittävä mää- 8926: tävän polttoaineen taikka muun tuotteen tai räaika ilmoituksen tekemiseen. 8927: valmisteen koostumuksesta; 8928: 4) valmistettavan tai maahantuotavan moot- 15 § 8929: toriajoneuvon päästöjen puhdistamiseen tarkoi- Ilmoitus on tehtävä ja lupahakemus jätettävä 8930: tettujen laitteiden rakenteesta; sekä riittävän ajoissa, kuitenkin viimeistään kuusi 8931: 5) moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoitta- kuukautta ennen kuin ryhdytään olennaisiin 8932: misesta. toimiin toiminnan aloittamiseksi. 8933: Ohjeet voidaan antaa myös erilaisina eri Ilmoitus tehdään ja lupahakemus jätetään 8934: alueille. Määräykset 1 momentin 1, 2 ja 4 koh- sen kunnan ilmansuojeluviranomaiselle, jonka 8935: dassa tarkoitetuista seikoista on annettava yh- alueilla laitos ja rakennus sijaitsee. 8936: denmukaisina koko maata varten. Kohdassa 16 § 8937: 3 ja 5 tarkoitetuista seikoista voidaan määräyk- Kunnan ilmansuojeluviranomaisen on kuulu- 8938: set antaa myös erilaisina eri alueille. Edelly- tettava ilmoituksesta ja lupahakemuksesta si- 8939: tyksenä 3 kohdasssa tarkoitettujen erilaisten ten kuin kunnallisista ilmoituksista on säädetty 8940: määräysten antamiselle on kuitenkin, ettei mää- ja määrätty. Kuulutuksessa on ilmoitettava, 8941: räyksillä sanottavasti vaikuteta eri alueiden ta- missä asiakirjat ovat nähtävinä sekä varattava 8942: loudelliseen asemaan. riittävä määräaika muistutuksen tekemiseen 8943: niille, joiden etua tai oikeutta taikka toimialaa 8944: 11 § taikka asuinympäristöä asia saattaa koskea. 8945: Sisäasiainministeriö voi antaa ilman pilaan- 8946: tumisen ehkäisemiseksi yleisiä ohjeita: 17 § 8947: 1) ilmaan tulevien päästöjen ja niiden vai- Kunnan ilmansuojeluviranomaisen on 15 8948: kutusten sekä ilman laadun tarkkailun järjes- §:ssä tarkoitetun kuulemismenettelyn jälkeen 8949: tämisestä; viipymättä lähetettävä asiaan liittyneet asiakir- 8950: 2 ) ilmansuojeluviranomaiselle tämän lain jat omine lausuntoineen lääninhallitukselle. 8951: mukaisten yleisten ilmansuojelutehtävien suo- 8952: rittamisesta; sekä 18 § 8953: 3) muista näihin rinnastettavista seikoista. Lääninhallitus tarkastaa ilmoituksen ja tekee 8954: sen johdosta päätöksen. 8955: 4 luku Jos ilmoituksessa tarkoitetusta toiminnasta 8956: aiheutuu ilman pilaantumista, lääninhallituksen 8957: Ilmoitus- ja lupamenettely on siirrettävä asia omine lausuntoineen sisä- 8958: asiainministeriön käsiteltäväksi. 8959: 12 § Jos ilman pilaantuminen on 10 §:ssä tar- 8960: Asetuksella säädettävästä laitoksesta ja ra- koitetuin toimin ehkäistävissä, lääninhallitus 8961: kennuksesta, jonka käyttämisestä voi aiheutua voi päätökseensä, jonka mukaan luvan ha- 8962: ilman pilaantumista, on tehtävä ilmoitus. keminen ei ole tarpeen, sisällyttää ilman pi- 8963: 24 088100096K 8964: 186 Lakialoite n:o 103 8965: 8966: 8967: laantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset mää- tarvittaessa määrättävä tarkkailusta aiheutunei- 8968: räykset. den kustannusten jakamisesta. 8969: 8970: 19 § 24 § 8971: Jos toiminnan harjoittaja vastustaa läänin- Sisäasiainministeriö voi muuttaa 18 §:n .3 8972: hallituksen 18 §:n .3 momentissa tarkoitetussa momentin ja 21 §:n nojalla annettua pää- 8973: päätöksessä antamia määräyksiä, hänen on kol- töstä, jos päätöstä annettaessa vallinneet olo- 8974: menkymmenen päivän kuluessa saatuaan tiedon suhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai pää- 8975: lääninhallituksen päätöksestä ilmoitettava tästä töksen perusteiden myöhemmin todetaan olleen 8976: lääninhallitukselle. olennaisesti toisenlaiset kuin päätöstä annet- 8977: Lääninhallituksen on viipymättä saatuaan toi- taessa on edellytetty. Tällöin on soveltuvin 8978: minnan harjoittajan 1 momentissa tarkoitetun osin noudatettava, mitä 14, 17 ja 18 §:ssä on 8979: ilmoituksen siirrettävä asia sisäasiainministeriöl- säädetty. 8980: le siten kuin 18 §:n 2 momentissa on säädetty. 8981: 8982: 20 § 5 luku 8983: Lääninhallituksen on saatuaan lupahakemuk- Valvonta ja tarkkailu 8984: sen sekä siihen liittyvät asiakirjat siirrettävä 8985: asia omine lausuntoineen Sisäasiainministeriölie 25 § 8986: hankittuaan sitä ennen tarpeelliseksi katsoman- Ilmansuojeluviranomaisella on oikeus tämän 8987: sa lausunnot sekä hakemuksen täydentämiseksi lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä 8988: tarpeelliset selvitykset. tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia. 8989: Ilmansuojeluviranomainen voi käyttää tarkas- 8990: 21 § tukseen liittyvän tutkimuksen suorittamisessa 8991: Sisäasiainministeriö voi myöntää luvan ilman apuna asiantuntijaviranomaista tai -laitosta. 8992: pilaantomista aiheuttavan laitoksen ja raken- Tarkastuksen tai tutkimuksen tekijällä on 8993: nuksen käyttämiseen, jos toiminnan harjoitta- oikeus tehtävänsä suorittamiseksi: 8994: mista on huomattavan yleisen edun tai toi- 1 ) päästä paikkoihin, joissa on perusteltua 8995: minnan erityisen tarpeellisuuden vuoksi tai näi- syytä olettaa harjoitettavan ilmansuojelun kan- 8996: hin rionastettavasta muusta erityisestä syystä nalta merkityksellistä toimintaa; 8997: pidettävä välttämättömänä ja toiminnasta aiheu- 2) saada tarvittavat, käytettävissä olevat tie- 8998: tuvia vahinkoja ja haittoja siitä saatavaan dot rakennuksista, laitteista, valmistusmenetel- 8999: etuun verrattuna vähäisinä. mistä, toiminnassa käytettävistä aineista sekä 9000: Jos on odotettavissa, että toiminnasta ai- ilman laatua ja päästöjä koskevien mittausten 9001: heutuu huomattavaa ja pitkäaikaista haittaa tuloksista; sekä 9002: elolliselle luonnolle ja sen toiminnoille, vaa- 3) tehdä tarvittavat mittaukset ja ottaa tar- 9003: raa yleiselle terveydentilalle tai jos toiminta vittavat näytteet. 9004: melkoisesti huonontaa alueen asunto- ja elin- 9005: keino-oloja, lupaa ei saa myöntää. 26 § 9006: Ilmansuojeluviranomaisella on oikeus tark- 9007: 22 § 9008: kailla ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan 9009: Sisäasiainministeriön 21 § :n nojalla teke- toiminnan vaikutuksia ja ilman laatua myös 9010: mään päätökseen voidaan sisällyttää määräyk- muualla kuin toiminnan harjoittajalle kuulu- 9011: siä: valla alueella edellyttäen, ettei siitä aiheudu 9012: 1) päästöjen rajoittamisesta; sanottavaa haittaa alueen omistajalle tai halti- 9013: 2) muista päästöjä koskevista suojelu toimen- jalle. Tarkkailun aloittamisesta on ennakolta 9014: piteistä; sekä ilmoitettava alueen omistajalle tai haltijalle. Jos 9015: 3) päästöjä ja niiden vaikutusta ilman laa- edellytysten olemassaolosta syntyy erimielisyyt- 9016: tuun koskevan tarkkailun järjestämisestä. tä, asia voidaan saattaa lääninhallituksen rat- 9017: kaistavaksi. 9018: 23 § 9019: Edellä 22 §: ssä tarkoitettu tarkkailu voidaan 27 § 9020: määrätä kahden tai useamman toiminnan har- Lääninhallitus voi hakemuksesta myöntää 9021: joittajan yhdessä järjestettäväksi. Samalla on toiminnan harjoittajalle luvan tarkkailla ilman 9022: Lakialoite n:o 103 187 9023: 9024: pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan pilaa ulkoilmaa, tuomitaan vankeuteen enintään 9025: vaikutuksia ja ilman laatua toisen alueella, jos kahdeksi vuodeksi tai sakkoon ( ilmansuojelu- 9026: maan omistaja tai haltija ei tähän ole suostu- rikos). 9027: nut. 9028: Lupa voidaan myöntää edellyttäen, ettei 9029: tarkkailusta aiheudu sanottavaa haittaa alueen 7 luku 9030: omistajalle tai haltijalle. Alueen omistajalle tai 9031: haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi Muutoksenhaku 9032: hakemuksen johdosta. 9033: 32§ 9034: 28 § Lääninhallituksen 26 ja 28 §:n nojalla teke- 9035: Lääninhallitus voi sakon uhalla kieltää kos- mään päätökseen ei saa hakea muutosta valit- 9036: kemasta ilman laadun seurannan kannalta tar- tamalla. Sisäasiainministeriön 14 §:n nojalla 9037: peellisiin mittauslaitteisiin tai muihin tutkimus- tekemästä päätöksestä ja lääninhallituksen 9038: välineisiin. 29 § :n 2 momentin nojalla tekemästä uhkasa- 9039: kon asettamista koskevasta päätöksestä ei saa 9040: erikseen valittaa. 9041: 6 luku Sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen pää- 9042: tökseen haetaan muissa kuin edellä tässä pykä- 9043: Pakkokeinot ja rangaistukset lässä mainituissa tapauksissa muutosta valitta- 9044: malla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 9045: 29 § 9046: Jos joku ryhtyy t01m1m tämän lain tai sen 33 § 9047: nojalla annettujen säännösten tai määräysten Valitusoikeus tämän lain nojalla annettavasta 9048: vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen päätöksestä on toiminnan harjoittajalla sekä 9049: nojalla annettujen säännösten tai määräysten sillä, jolle 16 § :n mukaan on varattava tilai- 9050: mukaisen velvollisuutensa, lääninhallitus voi suus muistutuksen tekemiseen. 9051: päätöksellään velvoittaa asianomaisen määrä- Valitusoikeus on myös kunnan ilmansuojelu- 9052: ajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti viranomaisella. 9053: tehty tai lyöty laimin. Ennen päätöksen teke- 9054: mistä lääninhallituksen on varattava sille, jota .34 § 9055: päätös koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Lääninhallituksen 27 §:n ja 29 §:n 1 mo- 9056: Lääninhallitus voi asettaa 1 momentissa tar- mentin nojalla antamassa päätöksessä voidaan 9057: koitetun velvollisuuden täyttämiseksi sakonuhan määrätä, että päätöstä on noudatettava muu- 9058: taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi toksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomai- 9059: tai kokonaan taikka että viranomainen teettää nen toisin määrää. 9060: tekemättä jätetyn toimenpiteen laiminlyöjän Lääninhallituksen 29 §:n 2 momentin nojalla 9061: kustannuksella. antamaa toiminnan keskeyttämisuhkaa koskevaa 9062: Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannuk- päätöstä on noudatettava muutoksenhausta 9063: set maksetaan etukäteen valtion varoista ja huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin 9064: peritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin määrää. 9065: verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin Valitusviranomaisen on käsiteltävä edellä 9066: on säädetty. mainitut asiat kiireellisesti. 9067: 30 § 9068: Joka rikkoo tämän lain 12 ja 13 § :n mukai- 8 luku 9069: sen taikka 10, 14, 18 tai 22 §:n nojalla mää- 9070: rätyn velvollisuutensa, on tuomittava, jollei Erinäisiä säännöksiä 9071: muualla ole ankarampaa rangaistusta säädetty, 9072: sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi 35 § 9073: kuukaudeksi ( ilmansuojelurikkomus). Sisäasiainministeriön toimesta pidetään ilman- 9074: suojelun tietorekisteriä, johon merkitään ilman- 9075: 31 § suojelun suunnittelu-, valvonta- ja tutkimusteh- 9076: Tässä laissa tarkoitettu toiminnan harjoit- tävien kannalta tarpeellisia tietoja. Tarkemmat 9077: taja, joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta säännökset rekisteristä annetaan asetuksella. 9078: 188 Lakialoite n:o 103 9079: 9080: 9081: 36 § Iisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuu- 9082: Ilmansuojelun ja sitä koskevien tehtävien desta taikka yksityisen henkilön terveydenti- 9083: hoidon edistämistä varten sisäasiainministeriön lasta tai taloudellisesta asemasta, ei saa niitä 9084: yhteydessä toimii ilmansuojelun neuvottelu- ilmaista, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvol- 9085: kunta. Tarkemmat säännökset neuvottelukun- lisuus on säädetty, suostu tietojen antamiseen. 9086: nan tehtävistä, asettamisesta ja järjestysmuo- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske tie- 9087: dosta annetaan asetuksella. tojen antamista ilmansuojeluviranomaiselle, ter- 9088: veysviranomaiselle, ilmansuojelun asiantuntija- 9089: 37 § viranomaiselle tai -laitokselle tai muulle viran- 9090: Kunnalle maksetaan valtionosuutta tämän omaiselle, joka tarvitsee tietoja ilmansuojelua 9091: lain mukaisista kertaluontoisista ilmansuojelu- koskevan tehtävän suorittamiseksi, eikä tietojen 9092: tutkimuksista ja -selvityksistä aiheutuviin kus- antamista syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle 9093: tannuksiin sekä ilman laadun seurantaan tarkoi- rikoksen selvittämiseksi. 9094: tettujen laitteiden hankkimisesta tai vuokraa- 9095: misesta aiheutuviin kustannuksiin kuntien kan- 40 § 9096: tokykyluokituksen perusteella seuraavasti: Henkilö, joka suorittaa hänelle tämän lain 9097: valtionosuus 9098: nojalla uskottua tehtävää, on toiminnastaan 9099: kantokykyluokka 9100: prosenteissa vastuussa kuten virkamies. 9101: 1 70 9102: 2 66 41 § 9103: 3 62 Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 9104: 4 58 töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk- 9105: 5 54 sella. 9106: 6 51 9107: 7 48 9108: 8 45 9 luku 9109: 9 42 9110: 10 39 Voimaantulosäännökset 9111: 9112: Valtionosuuden myöntämisen edellytyksenä 42 § 9113: on, että 1 momentissa mainittu toimenpide on Tämä laki tulee voimaan päivänä 9114: tarpeellinen ja että toimenpiteeseen on hankittu kuuta 19 9115: ennen sen aloittamista lääninhallituksen hyväk- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- 9116: syminen. tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 9117: Milloin kunnan ilmansuojelutehtäviä suorit- 9118: taa sellainen viran- tai toimenhaltija, jonka 9119: palkkaukseen kunta saa valtionosuutta muun 43 § 9120: lain nojalla, valtionosuus suoritetaan vähentä- Jos toiminta, josta on tehtävä 12 §:ssä tar- 9121: mättömänä kyseisen lain nojalla myös ilman- koitettu ilmoitus tai johon on haettava 13 §:ssä 9122: suojelutehtävien osalta. tarkoitettu lupa, on aloitettu tai jos toiminnan 9123: aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on 9124: 38 § ryhdytty ennen tämän lain nojalla annettavan 9125: Poliisi on velvollinen antamaan tämän lain asetuksen voimaantuloa, ilmoitus on tehtävä ja 9126: ja sen nojalla annettujen säännösten ja mää- lupa haettava asetuksella säädettävän määräajan 9127: räysten täytäntöönpanemiseksi virka-apua. kuluessa, jota ei saa asettaa yhtä vuotta lyhyem- 9128: mäksi eikä neljää vuotta pidemmäksi asetuksen 9129: 39 § voimaantulosta lukien. Määräaika voi olla eri 9130: Joka tässä laissa säädetyssä tehtävässä toi- pituinen erityyppisille laitoksille sen mukaan 9131: miessaan on saanut tietoja yrityksen taloudel- kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 9132: Lakialoite n:o 103 189 9133: 9134: 2. 9135: Laki 9136: terveydenhoitolain 27 § :n muuttamisesta 9137: 9138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveyden- 9139: hoitolain ( 469/65) 27 § näin kuuluvaksi: 9140: 9141: 27 § laitosten perustamisesta ja hoitamisesta on erik- 9142: Ilman ja vesien pilaantumisen vaaraa aiheut- seen säädetty. 9143: tavasta toiminnasta, toimintaan liittyvistä vel- 9144: vollisuuksista sekä ennakko- ja muista toimen- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9145: piteistä samoin kuin säteilyvaaraa aiheuttavien kuuta 19 9146: 9147: 9148: 9149: 9150: 3. 9151: 9152: Laki 9153: vesilain 1 luvun 19 §:n muuttamisesta 9154: 9155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain 9156: (264/61) 1 luvun 19 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 9157: 9158: 1 luku nakko- ja muista toimenpiteistä on erikseen 9159: säädetty. 9160: Yleisiä säännöksiä 9161: 19 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 9162: kuuta 19 9163: Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toi- 9164: mintaan liittyvistä velvollisuuksista sekä en- 9165: 9166: 9167: 9168: 9169: 4. 9170: Laki 9171: eräistä naapuruussuhteista annetun lain 19 §:n muuttamisesta 9172: 9173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmi- 9174: kuuta 1920 annetun lain (26/20) 19 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä elokuuta 1958 9175: annetussa laissa (3 71/58), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momen- 9176: tiksi, seuraavasti: 9177: 19 § 9178: nuslautakunnan hankittava asiasta lääninhalli- 9179: Mikäli 1 momentissa mainittu hakemus kos- tuksen lausunto. 9180: kee toimintaa, josta on tehtävä ilmansuojelu- 9181: lain ( / ) mukainen ilmoitus, on raken- 9182: 190 Lakialoite n:o 103 9183: 9184: Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat 9185: kuuta 19 asiat ratkaistaan aikaisempien säännösten mu- 9186: kaan. 9187: 9188: 9189: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1981 9190: 9191: Kaisa Raatikainen Arvo Salo Juhani Surakka 9192: Jacob Söderman Mikko Elo Bror Lillqvist 9193: Kaarina Suonio Hannu Tapiola Eino Grönholm 9194: Eino Loikkanen Jouko Skinnari Paula Eenilä 9195: Jouko Tuovinen Mikko Rönnholm Matti Puhakka 9196: Tarja Halonen Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo 9197: Kaj Bärlund Lea Savolainen Pekka Starast 9198: Liisa Jaakonsaari Pirkko Valtonen Saara-Maria Paakkinen 9199: Reino Breilin Risto Tuominen Tellervo Koivisto 9200: Pirjo Ala-Kapee Olli Helminen Peter Muurman 9201: 1981 vp. 191 9202: 9203: Lakialoite n:o 104 9204: 9205: 9206: 9207: 9208: Sällynoja ym.: Ehdotus laiksi rakennuskooren 7 luvun kumoa- 9209: misesta 9210: 9211: 9212: Eduskunnalle 9213: 9214: Maassamme on voimassa koko joukko lakeja, on asetettu sakon uhka. Nimismiehen tehtä- 9215: jotka on säädetty ennen nykymuotoisen edus- vänä on panna vuosittain syytteeseen humalan- 9216: kunnan olemassaoloa. Huomattava osa tästä istuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet, ja ni- 9217: lainsäädännöstä on sisällöltään vanhentunutta mismies itse vastaa sakkojen suorittamisesta, 9218: ja täysin tarpeetonta, minkä lisäksi nekin sään- ellei hän ole saanut Tuomaanpäivään mennessä 9219: nökset, jotka asiasisältönsä puolesta voitaisiin perityksi sakkoja laiminlyöjiLtä. 9220: pitää voimassa, tulisi uudistaa kirjoitustavaltaan Koska kyseistä säännöstä ei käytännössä so- 9221: ja kieleltään nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. velleta eikä ole tarvettakaan soveltaa, tulisi ky- 9222: Eräs esimerkki vanhentuneesta lainsäädän- seinen rakennuskaaren 7 luku kumota. 9223: nöstä on vuonna 17 34 säädetty rakennuskaaren Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 9224: 7 luku, jonka otsikko kuuluu: "Miten huma- 9225: listo on istutettava ja kunnossa pidettävä". että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9226: Lain mukaan jokaisessa talossa tulee olla kaksi- lakiehdotuksen: 9227: sataa humalasalkoa, ja velvoitteen täyttämiseksi 9228: 9229: 9230: 9231: Laki 9232: rakennuskaaren 7 luvun kumoamisesta 9233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9234: 9235: Täten kumotaan vuoden 1734 lain rakennus- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9236: kaaren 7 luku. kuuta 198 . 9237: 9238: 9239: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981 9240: 9241: Vappu Sällynoja Heli Astala 9242: Matti Järvenpää Inger Hirvelä 9243: Pauli Uitto 9244: 192 1981 vp. 9245: 9246: Lakialoite n:o 105 9247: 9248: 9249: 9250: 9251: Särkijärvi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain .52 §:n muuttami- 9252: sesta 9253: 9254: 9255: Eduskunnalle 9256: 9257: Uutta kunnallislakia säädettäessä virallis- nasta on seurannut, että edes matkakuluja ryh- 9258: tettiin valtuustoryhmät, joiden tosiasiallinen mäkokouksiin ei ole voitu korvata kunnan va- 9259: merkitys kunnallishallinnon toiminnalle on jo roista (eikä myöskään hyväksyä vähennyskel- 9260: pitkään ollUJt suuri. Erityisesti suuremmissa poisiksi kuluiksi verotuksessa). Kohtuullista 9261: kaupungeissa on yksittäisen kaupunginvaltuu- olisi, että ryhmäkokouksista voitaisiin suorittaa 9262: tetun vaikutusvalta miltei olematon, jos hän kokouspalkkioita niille valtuutetuille, jotka 9263: ei osallistu riittävän suuren valtuustoryhmän myöhemmin joutuvat osallistumaan asioiden 9264: työskentelyyn. Vain tätä kautta on luottamus- muodolliseen päättämiseen valtuuston kokouk- 9265: henkilön mahdollista seurata kunnallishallintoa sissa. Tämä pienentäisi myös paineita valtuus- 9266: toimivana kokonaisuutena sen eri puolilta. ton kokouspalkkioiden korottamiseen. 9267: Oikeuskäytännössä on kuitenkin tullut vallit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9268: sevaksi kanta, jonka mukaan osallistuminen 9269: valtuustoryhmän työskentelyyn ei ole kunnalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9270: sen luottamustehtävän hoitamista. Tästä tulkin- lakiehdotuksen: 9271: 9272: 9273: 9274: Laki 9275: kunnallislain 52 §:n muuttamisesta 9276: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kun- 9277: nallislain (9.53/76) .52 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 9278: 9279: 52 § esittää kunnanhallituksen puolesta vastattaviksi 9280: Työjärjestys kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevia 9281: kysymyksiä. 9282: 9283: Työjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä 9284: ----------..:.---- 9285: myös valtuustoryhmistä, joita koskevat soveltu- 9286: vin osin 21 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta, Tämä laki tulee voimaan päivänä 9287: sekä tilaisuuden varaamisesta valtuutetuille kuuta 198 . 9288: 9289: 9290: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9291: 9292: Jouni J. Särkijärvi Tapani Mörttinen 9293: 1981 vp. 193 9294: 9295: Lakialoite n:o 106 9296: 9297: 9298: 9299: Ursin ym.: Ehdotus laiksi väestökirjalain 10 §:n muuttamisesta 9300: 9301: 9302: Eduskunnalle 9303: 9304: Väestökirjalain mukaan opiskelijan kotipaik- lasten päivähoitokysymykset, joista aiheutuu 9305: kakunta on se paikkakunta, missä hän on ollut opiskelijoiden lasten vanhemmille ongelmia. 9306: kirjoilla ensimmäisen opiskeluvuotensa alussa. Opiskelijat ovat ikäänkuin tuuliajolla opis- 9307: Käytännössä opiskelija on usein aivan pysyväs- kelupaikkakunnallaan. He eivät tunne itseään 9308: tikin poissa "kotipaikkakunnaltaan". Opiskeli- kuntalaisiksi, ja kuntalaisetkin suhtautuvat hei- 9309: jan kotipaikkaoikeuden puuttumisesta opiske- hin vain väliaikaisesti paikkakunnan palveluja 9310: lupaikkakunnalla aiheutuu opiskelijalle nykyisen "vastaanottavana joukkona". 9311: lainsäädännön vuoksi useita ongelmia. Näin ollen, kun opiskelijoilla kaiken lisäksi 9312: Keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa vai- ei edes ole opiskelukunnassa kansalaisoikeuk- 9313: keimpia nykyisestä lainsäädännöstä johtuvia sia - he eivät saa äänestää eivätkä tehdä aloit· 9314: ratkaistavia kysymyksiä on esimerkiksi kan- teita - nykyisen väestökirjalain soveltaminen 9315: santerveyslain soveltamisalan ulkopuolelle jää- saattaa aiheuttaa myös vieraantumisongelmia 9316: minen. Tämä koskee erityisesti ulkopaikkakun- opiskelijoille. 9317: talaisia. Jotta asiantila voidaan korjata, ehdotamme 9318: Opiskelijoiden asuminen on myös kysymys, edellä olevan perusteella kunnioittaen, 9319: jossa nykyisestä väestökirjalaista aiheutuu 9320: ongelmia. Muista opiskelijoiden sosiaalipoliitti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9321: sista kysymyksistä mainittakoon opiskelijoiden lakiehdotuksen: 9322: 9323: 9324: Laki 9325: väestökirjalain 10 §:n muuttamisesta 9326: 9327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väes- 9328: tökirjalain (141/69) 10 § näin kuuluvaksi: 9329: 9330: 10 § 9331: Henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta, hän on tilapäisesti poissa kotipaikaltaan, Tila- 9332: että hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla taikka päisenä poissaolona kotipaikalta pidetään pois- 9333: on laivanpäällystöön, miehistöön tai muuhun saoloa, jonka syynä on sairaus, eduskunnan tai 9334: laivaväkeen kuuluvana merillä, että hänet on valtioneuvoston jäsenyys taikka muu julkinen 9335: suljettu rangaistus-, työ- tai muuhun sellaiseen luottamustoimi, lyhytaikainen työsuhde tai 9336: laitokseen, että hänet on otettu sairaalaan, pa- muutoin laadultaan satunnainen toimi tai oles- 9337: rantolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vastaa- kelu. 9338: vissa olosuhteissa hoidettavaksi tai että hän on 9339: suorittamassa asevelvollisuutta. Henkilön koti- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9340: paikka ei myöskään muutu sen johdosta, että kuuta 198 . 9341: 9342: 9343: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9344: 9345: Martti Ursin Toivo Mäkynen Matti Pelttari 9346: Ilkka Kanerva Aila Jokinen Mauri Vänskä 9347: 25 088100096K 9348: 194 1981 vp. 9349: 9350: Lakialoite n:o 107 9351: 9352: 9353: 9354: 9355: Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi Vaasan korkeakoulusta annetun 9356: lain 1 § :n muuttamisesta 9357: 9358: 9359: Eduskunnalle 9360: 9361: Korkeakoulupolitiikan eräänä keskeisenä pe- Suomenkielistä korkeakoulutusta Vaasan lää- 9362: riaatteena on alueellinen tasa-arvo. Tavoitteeksi nissä annetaan Vaasan korkeakoulussa tällä het- 9363: on meillä Suomessa kiteytynyt, että kullekin kellä kauppatieteellisellä ja kielitieteellisellä 9364: kuudesta korkeakoulutusalueesta luodaan sen alalla. Ruotsinkielistä korkeakoulutusta läänissä 9365: väestön ja koulutusikäisten osuutta koko maan annetaan kasvatustieteellisellä alalla Åbo Aka- 9366: väestöstä vastaava määrä korkeakoulupaikkoja. demin kasvatustieteiden tiedekunnassa ja kaup- 9367: Samalla kullakin alueella tulisi olla paikkoja patieteellisellä alalla svenska handelshögskolanin 9368: kaikilla keskeisillä koulutusaloilla. Mainitut sivuyksikössä. Vaasan läänissä tulisi kiireelli- 9369: tavoitteet edellyttävät tapahtuneesta kehityk- sesti monipuolistaa ja laajentaa sekä suomen- 9370: sestä huolimatta edelleen korkeakoulupaikko- että ruotsinkielistä korkeakoulutusta. Tätä vaa- 9371: jen merkittävää lisäämistä Vaasan läänissä sekä tivat niin alueellinen tasa-arvo kuin myös läänin 9372: Itä- ja Pohjois-Suomessa. elinkeinoelämän, palvelujen ja kulttuurin ke- 9373: Kor~eakoulusuunnittelussa käytetyssä alue- hittämistarpeet. On myös huomattava, että ny- 9374: jaossa kuuluu Vaasan lääni Keski-Suomen aluee- kyisellään sen paremmin suomen- kuin ruotsin- 9375: seen. Tällainen aluejako kätkee kuitenkin Vaa- kielinenkään korkeakoulutus ei kapea-alaisuu- 9376: san läänin todellisia tarpeita. Näin tapahtuu, 'tensa vuoksi muodosta Vaasan läänissä tieteelli- 9377: kun Keski-Suomen korkeakoulutusalue ei muo- sessä mielessä todella elinkelpoista ja toimivaa 9378: dosta toiminnallista kokonaisuutta ja alueen kokonaisuutta. 9379: toisessa läänissä, Keski-Suomen läänissä, kor- Suomenkielisen korkeakoulutuksen osalta 9380: keakoulupaikkoja on Vaasan lääniin verrattuna eduskunnan edellä mainitun ponnen pohjalta 9381: moninkertaisesti. Vaasan lääniä on siis korkea- asetettu Vaasan läänin korkeakoulutoimikunta 9382: koululaitosta kehitettäessä tarkasteltava myös teki täsmälliset kehittämisehdotukset. Monipuo- 9383: omana kokonaisuutenaan. Tämän seikan edus- lisesti asiantuntevan ja poliittisesti laajapohjai- 9384: kunta on todennut hyväksyessään joulukuussa sen toimikunnan mietintö oli yksimielinen. Vaa- 9385: 1976 Vaasan kauppakorkeakoulun valtiollista- san korkeakoulun t{)iminnan toimikunta eh- 9386: misen yhteydessä ponnen, jossa edellytettiin, dotti ulotettavaksi kauppatieteellisen alan lisäk- 9387: että hallitus asettaisi viipymättä toimikunnan si humanistiselle, yhteiskuntatieteelliselle ja 9388: laatimaan yksityiskohtaisen toimeenpanosuunni- teknillistieteelliselle alalle. Humanistiselle alalle 9389: telman Vaasan läänin korkeakouluopetuksen ehdotetaan perustettavaksi jo käynnistetyn kie- 9390: kehittämisestä kokonaisuudessaan. Tällaisen toi- lenkääntäjäkoulutuksen laajennuksena vuodesta 9391: mikunnan opetusministeriö asettikin maalis- 1984 alkaen vieraiden kielten koulutusohjel- 9392: kuussa 1977 samalla kun asetettiin Itä-Suomen ma, jonka puitteissa koulutettaisiin myös muun 9393: korkeakoulutustoimikunta ja Lapin korkeakou- ·muassa kielten opettajia ammatillisiin oppilai- 9394: lun suunnittelutoimikunta. toksiin. Yhteiskuntatieteelliselle alalle ehdote- 9395: Vaasan läänin osuus maan 17-19-vuotiaiden taan perustettavaksi vuodesta 1982 alkaen so- 9396: ikäluokasta on nykyisin noin 9 prosenttia. siaalityön koulutusohjelma ja julkishallinnon 9397: Osuus tulee kuluvan vuosikymmenen aikana koulutusohjelma. 9398: nousemaan noin 10 prosenttiin. Vaasan läänin Kevätistuntokaudella 1980 eduskunta hy- 9399: korkeakouluyksikköihin otettiin syksyllä 1980 väksyi lain Vaasan kauppakorkeakoulusta anne- 9400: uusia tutkinto-opiskelijoita 403. Tämä on 3,2 tun lain muuttamisesta (550/80). Lailla muu- 9401: prosenttia maan korkeakouluissa viime syksy- tettiin korkeakoulun nimi Vaasan korkeakou- 9402: nä opintonsa aloittaneiden kokonaismäärästä. luksi, ja lain nojalla aloitettiin korkeakoulussa 9403: Lakialoite n:o 107 495 9404: 9405: viime syksynä kielenkääntäjäkoulutus. Tämän laitoksen alueellisesti tasapainoinen kehittämi- 9406: lain käsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunta nen koko maassa". 9407: antamassaan mietinnössä (SiVM n:o 6/1980 Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 9408: vp.) "pitää tärkeänä, että korkeakouluasteen nioittaen, 9409: koulutuksen monipuolistamista ja laajentamista 9410: Vaasan läänissä jatketaan tehtyjen suunnitel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9411: mien pohjalta ottaen huomioon korkeakoulu- lakiehdotuksen: 9412: 9413: 9414: Laki 9415: Vaasan korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 9416: 9417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Vaasan korkeakoulusta 14 patvana tammi- 9418: kuuta 1977 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa 9419: laissa (550/80), näin kuuluvaksi: 9420: 1 § 9421: Vaasan korkeakoulun tehtävänä on edistää Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 9422: ja harjoittaa lähinnä vapaata talous- ja kauppa- kuuta 1982. 9423: tieteellistä, humanistista ja yhteiskuntatieteel- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- 9424: listä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 9425: opetusta sekä muullakin tavoin palvella yhteis- menpiteisiin. 9426: kuntaa. 9427: 9428: 9429: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9430: 9431: Markus Aaltonen Eeva Kauppi Veikko Pihlajamäki 9432: ·iskialoit~ n:o 108 9433: 9434: 9435: 9436: 9437: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 S:n muutta:.. 9438: m1ses~a 9439: 9440: 9441: 9442: Eduskunnalle 9443: 9444: Kun opintotukilakiin vuonna 1977 lisättiin lain nojalla. Eräiden arvioiden mukaan tällaisia 9445: opintorahan asumislisää koskeva säännös, oli henkilöitä olisi noin 15 prosenttia perheellisistä 9446: tarkoituksena, että perheellisten opiskelijoiden opintotuen hakijoista eli noin 2 700 henkilöä. 9447: asumisen tuki toteutetaan kokonaisuudessaan Edellä todetun epäkohdan korjaamiseksi oli- 9448: yleisen asumistukilain puitteissa ja perheettö- sikin opintotukilakia muutettava siten, evtä 9449: mien opiskelijoiden asumisen tuki hallinnolli- perheettömäksi rinnastettaisiin asumislisän saan- 9450: sen yksinkertaisuuden takia opintotukilaissa. nin suhteen myös opiskelija, joka opiskelun ta- 9451: Perheellisten ja perheettömien opiskelijoiden kia joutuu asumaan eri paikkakunnalla kuin 9452: kuuluminen eri lainsäädännön piiriin on aiheut- perheensä. 9453: tanut väliinputoamisongelman sellaisten perheel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 9454: listen opiskelijoiden kohdalla, jotka joUJtuvat 9455: opiskelun takia asumaan kahdella paikkakun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9456: nalla, koska heitä ei voida tukea kummankaan lakiehdotuksen: 9457: 9458: 9459: 9460: Laki 9461: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta 9462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto- 9463: tukilain 10 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981 annetussa 9464: laissa ( 36/81), näin kuuluvaksi: 9465: 9466: 10 § peruskorjausta varten on myönnetty lainaa val- 9467: tion tai kunnan varoista taikka jota ylläpitää 9468: Opintorahan asumislisää myönnetään per- kunta tai yleishyödyllinen yhteisö taikka säätiö, 9469: heettömälle, vuokralla kodin ulkopuolella asu- voidaan asumislisä myöntää korotettuna. 9470: valle opiskelijalle. Perheettömään rinnastetaan 9471: tällöin myös opiskelija, joka opiskelun takia 9472: joutuu asumaan eri paikkakunnalla kuin per- 9473: heensä. Opiskelijalle, joka asuu opiskelija-asun- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9474: nossa, jonka rakentamista, laajentamista tai kuuta 198 . 9475: 9476: 9477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9478: 9479: Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen Hannele Pokka 9480: Toivo Yläjärvi Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Kauppinen 9481: 1981 vp; 197 9482: 9483: Lakialoite n:o 109 9484: 9485: 9486: Toiviainen: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttamisesta 9487: 9488: Eduskunnalle 9489: 9490: Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat aika oli vuonna 1978 7,6 vuotta, yhteiskunta- 9491: käytännössä osoittautuneet niin suuriksi, ettei tieteen alan filosofian kandidaatin keskimääräi- 9492: nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoitusta nen valmistumisaika oli samana ajankohtana 9493: pystytä turvaamaan. Ainoan kestävän pohjan 7.1 vuotta ja matemaattisluonnontieteelliseltä 9494: opintotukijärjestelmän kehittämiselle tarjoaa alalta valmistuneen 7,2 vuotta. Valtiotieteen 9495: sen irrottaminen pankkien ja suurpääoman val- kandidaattien keskimääräinen valmistumisaika 9496: vonnasta sekä siirtyminen opintokustannukset oli 5,8 vuotta. 9497: kattavaan opiskelijapalkkajärjestelmään. Opis- Opintotuen reaaliarvo on heikentynyt erit- 9498: kelijapalkan kehittäminen !tulisi aloittaa välit- täin voimakkaasti viime vuosina. Opiskelijoi- 9499: tömästi. den velkaantuminen on jatkunut voimakkaana, 9500: --Opintotukijärjestelmän suurimpana epäkoh- koska opintotuen riittämättömyydestä ja opinto· 9501: tana pidetään opiskelijoiden tavatonta velkaan- rahaosuuden pienuudesta johtuen opiskeluaika 9502: tumista, koska suoran opintotuen osuus oli on kasvanut ja lainaa joudutaan ottamaan 9503: jo järjestelmän voimaan tullessa liian vähäi- useille vuosille. 9504: nen ja se on vuosien mittaan reaaliarvoltaan Tällä hetkellä opinit!orahan perusosan tulisi 9505: vain pienentynyt. Opintolainojen enimmäismää- olla vähintään 2 000 markkaa, mikäli haluttai- 9506: rän supistamisella ei opiskelijoiden velkaantu- siin säilyttää vuoden 1972 reaalitaso. Lisäksi 9507: mista pystytä pysäyttämään, sillä opintotuen opintorahan tulisi kaikilla koulutusaloilla olla 9508: riittämättömyys johtaa opiskeluajan pitenemi- samansuuruinen, jottei ajettaisi eri aloilla opis- 9509: seen. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kelevia eriarvoiseen asemaan. 9510: ylemmän akateemisen tutkinnon suorittamiseen Edellä sanotun perusteella ehdotan, 9511: kuluva aika on erittäin pitkä. Esimerkiksi filo- 9512: sofian kandidaatin, joka on opiskellut huma- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9513: nistisia tieteitä, keskimääräinen valmistumis- lakiehdotuksen: 9514: 9515: 9516: Laki 9517: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta 9518: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin- 9519: totukilain 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1981 anne- 9520: tussa laissa (36/81), näin kuuluvaksi: 9521: 9522: ____ _________ _ 9523: _;... 9524: 10 § 9525: 3) yliopistoissa ja muissa . korkeakouluissa 9526: Opintorahan perusosana myönnetään ker- sekä . asetuksella erikseen säädetyissä öppillli- 9527: rallaan enintään yhdeksi lukuvuodeksi: toksissa 2 000 matkkaa. - 9528: 1) lukioissa tai lukioasteella 2 000 markkaa, 9529: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou- 9530: lutuksessa 2 000 markkaa ja muussa ammatilli- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 9531: sessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 kohdas- kuuta 1981. 9532: ta muuta johdu, 2 000 markkaa, ja 9533: 9534: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 9535: 9536: Seppo Toiviainen 9537: 198 1981 vp. 9538: 9539: Lakialoite n:o 110 9540: 9541: 9542: 9543: 9544: Ursitn ym.: Ehdotus laiksli opintotukilain 7 §:n muuttamisesta 9545: 9546: 9547: Eduskunnalle 9548: 9549: Opintotukilaki ( 28/72) siihen tehtyine muu- ole ollUJt tarkoituksena lakia säädettäessä. Lain 9550: toksineen määrittelee opintotuen, sen yleiset 7 §:ssä oleva säännös valtion maksaman korko- 9551: ehdot ja myöntämiseen liittyvän hallinnon. Lail- hyvityksen enimmäismäärästä tekee mahdolli- 9552: la pyritään turvaamaan oppivelvollisuuskoulun seksi sen, että usean vuoden ajan opintolainaa 9553: jälkeisiä opintoja julkisen valvonnan alaisessa saanut joutuu käyttämään huomattavan osan 9554: oppilaitoksessa harjoittaville Suomen kansa- lainasta yksin korkojen maksamiseen. 9555: laiselle opintokustannukset kattava opintotuki. Opintokustannukset kattavan opintotuen tur- 9556: Lain mukaan opintotukea saava ei maksa val- vaamiseksi tulee perustelluksi poistaa laissa ole- 9557: tion takaaman opintolainan koroista enempää vat esteet sille, että valtio maksaa opiskeluaikai- 9558: kuin valtioneuvoston vahvistaman enimmäisko- set opintolainan korot. Tällainen muutos lakiin 9559: ron ja valtion luottolaitoksille maksaman korko- on perusteltua senkin vuoksi, että opintotuen 9560: hyvityksen välisen eron. kehitys ei ole seurannut opiskelukustannusten 9561: Koska lain tarkoituksena on opintokustan- kehitystä. 9562: nukset kattavan opintotuen järjestäminen, ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9563: ole perusteltua sisällyttää lakiin määräystä, joka nioittaen, 9564: säätää opintojaan suorittavan maksettavaksi 9565: osan opintolainan koroista. Erityisesti useampi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9566: vuotista tutkintoa suorittavien korot saattavat lakiehdotuksen: 9567: muodostua huomattavaksi rasitukseksi, mikä ei 9568: 9569: 9570: 9571: Laki 9572: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta 9573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin- 9574: totukilain (28/72) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 9575: annetussa laissa (401/74), näin kuuluvaksi: 9576: 9577: 7 § 9578: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio Tämä laki tulee voimaan päivänä 9579: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä valtio- kuuta 198 . 9580: neuvoston vahvistaman opintolainan enimmäis- 9581: koron määrän. 9582: 9583: 9584: 9585: 9586: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9587: 9588: Martti Ursin Toivo Mäkynen Matti Pelttari 9589: Ilkka Kanerva Alla Jokinen Mauri Vänskä 9590: 1981 vp. 199. 9591: 9592: Lakialoite n:o 111 9593: 1 9594: 9595: 9596: 9597: 9598: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opiilltotukilain 7 §:n muuttta- 9599: milsesta 9600: 9601: 9602: Eduskunnalle 9603: 9604: Opiskelijoiden taloudellinen asema on usein man korkohyvityksen tulisi määräytyä tämän 9605: varsin vaikea. Erittäin useat joutuvat turvautu- periaatteen mukaisesti. Opintotukilain 7 §:ää 9606: maan opintojensa rahoittamiseksi opintolainaan, tulisi korjata. 9607: vaikka niistä ja niiden koroista selviytyminen Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme 9608: saattaa näyttää suorastaan pelottavalta. Tämän kunnioittaen, 9609: vuoksi tulisi valtiovallan huolehtia ainakin sii- 9610: tä, ettei taloudellinen rasitus opiskelijan koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9611: dalla kohtuuttomasti lisäänny. Valtion mal{sa- lakiehdotuksen: 9612: 9613: 9614: Laki 9615: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta 9616: 9617: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin- 9618: totukilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa 9619: laissa ( 401/7 4 ) , näin kuuluvaksi: 9620: 7 § saanti turvataan opiskelijoiden taloudellista rasi- 9621: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio tusta lisäämättä. 9622: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä sen mu- 9623: kaan kuin on tarpeen, niin että opintolainojen 9624: Tämä laki tulee voimaan päivänä 9625: kuuta 198 . 9626: 9627: 9628: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 9629: 9630: Pekka Vennamo Veilkko Vennamo Urpo Leppänen 9631: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 9632: 200 1981 vp. 9633: 9634: Lalåaloite n:o 112 9635: 9636: 9637: 9638: 9639: Nikkilä ym.: Ehdotus 1!ai:bi: maacil~lain 6 §:n muutmmi'sesta 9640: 9641: 9642: Eduskunnalle 9643: 9644: Maatilalain 6 §:n mukaan ei kyseistä lakia maat~oi~I?; toimintaedellytysten kehittämistoi- 9645: sovelleta alueeseen, jolla on voimassa asema- menpttetta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan 9646: kaava tai joka on rakennuskiellossa asemakaa- tukea, tulisi lain 6 §: ään lisättävällä uudella 9647: van laatimista vanten, eikä alueeseen, joka on 2 momentilla säätää mahdolliseksi myöntää ky- 9648: rakennuskaavassa tai rantakaavassa taikka vah- seisillä kaava-alueilla asuntolainoja, asuntolisä- 9649: vistetussa yleiskaavassa osoitettu muihin kuin lainoja, asuntokorkotukilainoja ja rakentamis- 9650: maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Sanot- lainoja. Edellytyksenä lainan myöntämiseen tu- 9651: tuihin kaava-alueisiin on varsinkin taajamien lisi tällöin kuitenkin vaatia, että jo ennen lai- 9652: reuna-alueilla useista eri syistä tullut kaavoituk- nahakemuksen ratkaisemista on olemassa ra- 9653: sen edistyessä kuulumaan paljon sellaisia maita, kennuslupa, ellei kysymys, kuten peruskorjauk- 9654: jotka kaavasta huolimatta ovat säilyneet maa- sen kohdalla voi olla asianlaita, ole sellaisesta 9655: talouskäytössä. Monesti tällaiseen kaava-aluee- rakennustyöstä, johon rakennuslupaa ei tarvita. 9656: seen kuuluu maatilasta vain sen talouskeskuk- Rakennusluvan saamiseksi kysymyksessä olevil- 9657: sen alue, muun osan tilan maista ollessa maa- la kaava-alueilla tarvitaan käytännössä myös 9658: tilalain soveltamisalueella. monasti ensin poikkeuslupa. 9659: Maatilalain 6 §: ssä tarkoitetuilla kaava-alueil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9660: la olevien maatiloihin kuuluvien maiden jää- nioittaen, 9661: mistä kokonaan sanotun lain mukaisten tuki- 9662: toimenpiteiden ulkopuolelle on pidettävä koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9663: tuuttomana. Tämän vuoksi ja jotta näidenkin lakiehdotuksen: 9664: 9665: 9666: Laki 9667: maatilalain 6 §:n muuttamisesta 9668: 9669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maatila- 9670: lain (188/77) 6 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti: 9671: 9672: 6 § myöntää, ennen kuin rakennuslupa on myön- 9673: netty, ellei kysymys ole rakennustyöstä, johon 9674: Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä voi- sanottu lupa ei ole tarpeen. 9675: daan myöntää tässä laissa tarkoitettua asunto- 9676: lainaa, lisälainaa, asuntokorkotukilainaa ja ra- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9677: kentamislainaa. Lainaa ei tällöin kuitenkaan saa kuuta 198 . 9678: 9679: 9680: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9681: 9682: Olavi Nikkilä Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio 9683: P. Mäki-Hakola Tapani Mörttinen 9684: 1981 vp. 201 9685: 9686: Lakialoite n:o 113 9687: 9688: 9689: 9690: 9691: Raatikainen ym.: Ehdotus J:aiksi torjunta-ainelain muuttamisesta 9692: 9693: 9694: Eduskunnalle 9695: 9696: Ehdotuksen mukaan torjunta-aineen levittä- ruuttaa siinä tapauksessa, että lentolevityksessä 9697: minen ilma-aluksesta on pääsääntöisesti kielletty ei noudateta annettuja säännöksiä ja määräyk- 9698: ilman lupaa. Kunnanhallitus voi kuitenkin ha- siä. 9699: kemuksesta myöntää luvan torjunta-aineen le- Torjunta-aineiden tienvarsilevityksestä on ai- 9700: vittämiseen ilma-aluksesta tietyin edellytyksin. heutunut myös runsaasti haittoja luonnolle ja 9701: Luvan myöntäminen voi tulla kysymykseen marjastukselle. Tästä syystä torjunta-aineen le- 9702: silloin, kun on kysymys metsän uudistusalalla vittäminen yleisen ja yksityisen tien varrella 9703: tai havupuutaimikossa olevan erityisen tiheän ehdotetaan kiellettäväksi ilman kunnanhallituk- 9704: vesakon hävittämisestä eikä vesakon hävittämi- sen lupaa. Lupa voidaan myöntää siinä tapauk- 9705: nen muulla tavalla ole mahdollista. Tällaisissa- sessa, että vesakon hävittäminen on välttämä- 9706: kaan tapauksissa lupaa ei saa myöntää silloin, töntä liikenneturvallisuuden kannalta eikä ve- 9707: jos lentolevityksestä aiheutuu luonnontuottei- sakkoa voida muulla keinoin hävittää. 9708: den keräämisen estymisen tai muun siihen ver- Kunnanhallituksen päätökseen voidaan hakea 9709: rattavan syyn vuoksi haittaa paikalliselle väes- muutosta lääninhallitukseen tehtävällä valituk- 9710: tölle tai muuta haittaa luonnolle ja sen virkis- sella. 9711: tyskäytölle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9712: Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hake- nioittaen, 9713: muksesta määräajaksi toimiluvan ilma-aluksen 9714: omistajalle tai haltijalle torjunta-aineen lento- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9715: levitystä varten. Toimilupa myönnetään enin- lakiehdotuksen: 9716: tään viideksi vuodeksi. Toimilupa voidaan pe- 9717: 9718: 9719: Laki 9720: torjunta-ainelain muuttamisesta 9721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9722: muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-ainelain ( 327 /69) 5 a ja 5 b §, 9723: sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa ( 434/78), ja 9724: lisätään lakiin uusi 5 c ja 5 d §, seuraavasti: 9725: 9726: 5a § syyn vuoksi haittaa paikalliselle väestölle tai 9727: Torjunta-aineen levittäminen ilma-aluksesta muuta haittaa luonnolle ja sen virkistyskäy- 9728: on kielletty ilman lupaa. tölle. 9729: Kunnanhallitus voi hakemuksesta myöntää Lupaan on liitettävä lentolevityksestä aiheu- 9730: 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos kysymys tuvien haittojen pienentämiseksi tarpeelliset 9731: on metsän uudistusalalla tai havupuutaimikossa ehdot. 9732: olevan erityisen tiheän vesakon hävittämisestä 5b § 9733: eikä vesakon hävittäminen muulla tavalla ole Torjunta-aineen lentolevitystä saa suorittaa 9734: mahdollista. Lupaa ei saa myöntää, jos lento- sellainen ilma-aluksen omistaja tai haltija, jolle 9735: levityksestä aiheutuu luonnontuotteiden kerää- maa- ja metsätalousministeriö on antanut tähän 9736: misen estymisen tai muun siihen verrattavan toimiluvan. 9737: 26 088100096K 9738: 202 Lakialoite n:o 113 9739: 9740: Toimilupa myönnetään ilma-aluksen omista- Kunnanhallitus voi myöntää 1 momentissa 9741: jalle tai haltijalle, joka osoittaa olevansa pe- tarkoitetun luvan, jos vesakon hävittäminen on 9742: rehtynyt torjunta-aineiden käsittelyyn ja jonka välttämätöntä liikenneturvallisuuden kannalta 9743: lentolevityskalusto täyttää asetuksella säädettä- eikä vesakkoa voida muilla keinoin hävittää. 9744: vät vaatimukset. 9745: Toimilupa myönnetään määräajaksi, enintään 5d § 9746: viideksi wodeksi · kerrallaan ja se voidaan pe- Muutosta kunnanhallituksen 5 a ja 5 c § :n 9747: ruuttaa, jos luvansaaja ei noudata lentolevityk- nojalla tekemään päätökseen haetaan valitta- 9748: sestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä. malla lääninhallitukseen. 9749: Valitusoikeus on kunnan jäsenellä sekä sillä, 9750: 5c § jonka oikeutta tai etua asia koskee. 9751: Torjunta-aineen levittäminen yleisen ja yksi- 9752: tyisen tien varrella on kielletty ilman kunnan- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9753: hallituksen lupaa. kuuta 198 . 9754: 9755: 9756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9757: 9758: Kaisa Raatikainen Olli Helminen Mikko Elo 9759: Jermu Laine Bror Lillqvist Hannu Tapiola 9760: Matti Puhakka Pekka Starast Jouko Skinnari 9761: Kaarina Suonio Aimo Ajo Mikko Rönnholm 9762: Peter Muurman Eino Grönholm Pentti Lahti-Nuuttila 9763: Eino Loikkanen Reino Breilin Saara-Maria Paakkinen 9764: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Lea Savolainen 9765: Kaj Bärlund Tellervo Koivisto Pirkko Valtonen 9766: Liisa J sakonsaari Markus Aaltonen Risto Tuominen 9767: Sakari Knuuttila Arvo Salo Paula Eenilä 9768: 1981 vp; 203 9769: 9770: Lakialoite n:o 114 9771: 9772: 9773: 9774: 9775: Halonen ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 §:n muuttami- 9776: sesta 9777: 9778: 9779: Eduskunnalle 9780: 9781: Voimassa olevan vuosilomalain 3 §:n mu- Kun toisaalta vuosilomalain ansaintaperiaat- 9782: kaan on ainoastaan pidempään saman työnan- teen vuoksi osalla työntekijöistä ei ehdi vuoden 9783: tajan palveluksessa olleilla työntekijöillä oikeus aikana kertyä edes kohtuullisen pitkää kesälo- 9784: normaalin kesäloman lisäksi pidettävään talvi- maa, olisi mielestämme aiheellista poistaa nykyi- 9785: lomaan. Vaadittava yhtämittainen saman työn- sestä vuosilomalaista loman kertymän kaksi- 9786: antajan palveluksessaoloaika on jatkuvasti ly- pontaisuus ja oikeuttaa kaikki työntekijät 2 Y:2 9787: hentynyt työmarkkinajärjestöjen !tekemien so- päivän kuukausittaiseen lomakertymään. Näin 9788: pimuksien tuloksena. Kokemukset jo nyt käy- muodostuneesta lomasta voitaisiin antaa kuten 9789: tetystä talvilomasta ovat olleet erittäin myön- nykyisinkin vuosilomalain 4 §:n mukaan 24 9790: teiset. Työntekijöiltä kysy:utäessä näyttää talvi- lomapäivän yli menevä osa varsinaisen loma- 9791: loma olevan useimpien mielestä toivottavin työ- kauden (2. 5.-30. 9.) ulkopuolella olevana 9792: ajan lyhentämismuoto. Samoin työntekijöiden aikana ns. talvilomana. 9793: terveyttä tutkineiden asiantuntijoiden mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9794: on varsin perusteltua antaa työntekijöille mah- nioittavasti, 9795: dollisuus pidempiin yhtäjaksoisiin poissaoloihin 9796: työstä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9797: lakiehdotuksen: 9798: 9799: 9800: 9801: Laki 9802: vuosilomalain 3 § :n muuttamisesta 9803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosi- 9804: lomalain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa 9805: laissa (254/79), näin kuuluvaksi: 9806: 9807: 3 § luku, on päivän osa annettava täytenä lomapäi- 9808: Vuosiloman pituus vänä. 9809: 9810: Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi 9811: ja puo)i arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti- 9812: räytyn;iislmukaudelta. Jos loman pituutta las- kuuta 198 . 9813: kettaessa lomapäivien luvuksi ei rule kokonais- 9814: 9815: 9816: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9817: 9818: Tarja Halonen Pirkko Valtonen Kaarina Suonio 9819: · Matti Puhakka Inger Hirvelä Pirjo Ala-Kapee 9820: ., . Saara-Maria Paakkinen Kati Peltola Juhani Surakka 9821: 204 1~1' vp. 9822: 9823: 9824: Lakialoite n:o 115 9825: 9826: 9827: 9828: 9829: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisäl$11 1 ja 1 a §:n muut- 9830: tamisesta 9831: 9832: 9833: Eduskunnalle 9834: 9835: Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei- Koulutuksen rakenne on viime vuosikymme- 9836: den tukimuoto. Maksettavien lapsilisien määrä nenä muuttunut siten, että lapsista vain harva 9837: on nykyisin kuitenkin riittämätön ·kattamaan poikkeus on 16-vuotiaana työelämässä. Hänen- 9838: lasten edes kaikkein välttämättömimmistä pe- kin osaltaan työttömyys on kaventanut itsenäi- 9839: rustarpeista aiheutuvia kuluja. Vuosien kuluessa sen toimeentulon mahdollisuuksia. Opintotuki- 9840: lapsista aiheutuvat menot ovat moninkertaistu- järjestelmät eivät myöskään ole kehittyneet tar- 9841: neet lastenhoitojärjestelyiden ja pitemmän kou- vetta vastaaviksi. Myös useimmat yhteiskun- 9842: lunkäynnin ansiosta. Samalla on lapsilisien arvo nan tukimuodot päättyvät lasten ollessa 16- 9843: inflaation myötä vähentynyt. Lapsilisien tuntu- vuotiaita. 9844: van korottamisen ja maksuajan pidentämisen Säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen 9845: tarve on .kiistaton. saakka kun lapsi täytJtää 18 vuotta helpottaisi 9846: Kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen ja päi- perheiden taloudellista asemaa ja vaikuttaisi 9847: väkotipaikkojen vähyyden vuoksi lasten hoito usein säröä lasten ja vanhempien keskinäisiin 9848: on usein järjestettävä yksityisesti joko kotona suhteisiin. Taloudellinen riippuvuus aiheuttaa 9849: tai perhepäivähoidossa. Etenkin alle 3-vuotiai· usein säröjä lasten ja vanhempien keskinäisiin 9850: den lasten hoito on useasti järjestettävä siten, suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja 9851: että jompikumpi vanhemmista hoitaa lapsia hyvät suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja 9852: kotona tai hoitaja palkataan kotiin. Suurten erilaisilta nuorten ongelmilta ja häiriöiltä. 9853: hoitokustannusten lisäksi lapsesta aiheutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9854: kulut ovat tällöin muutoinkin suurimmillaan. nioitJtaen, 9855: Myöskään verotuksessa ei ole mahdollista vä- 9856: hentää lapsen hoidosta aiheutuvia kuluja, vaik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9857: ka ne ovat useimmiten rinnastettavissa tulon lakiehdotuksen: 9858: hankinnasta aiheutuviin menoihin. 9859: 9860: 9861: 9862: 9863: Laki 9864: lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta 9865: ~uskunnan·· päätöksen mukaisesti muutetaan' 22 päivänä heinäkuu,ta 1948 annetun' lapsi- ' 9866: lisälain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussalaissa 9867: (3 37/62), sekä 1 §: n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä himrhikuutli' 9868: 1981 annetussa laissa ( 62/81), näin kuuluviksi: 9869: -~ 9870: 1 § ' 9871: 9872: 9873: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- Lapsilisän maara on 2 000 markkaa vuo- 9874: taan, sen mukaan kuin ·tässä laissa säädetään, dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun~ 'lapsilisän 9875: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa nostamiseen oikeutetun henkilön. toisesta lap- 9876: asuvasta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta. sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2.400 mark- 9877: Lakialoite 11:0 115 205 9878: 9879: kaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 800 mark- 1a § 9880: kaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seu- Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- 9881: raavasta lapsesta 3 400 markkaa vuodessa, sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta 9882: paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla ta- lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuodessa. 9883: valla hoidettavana laitoksessa. 9884: Tämä laki tulee voimaan päivänä 9885: kuuta 198 . 9886: 9887: 9888: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9889: 9890: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie 9891: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä 9892: 206 1981 vp. 9893: 9894: Lakialoite n:o 116 9895: 9896: 9897: 9898: 9899: Hyrynkangas ym.: Ehdotus l!aiiksi mirausvakuutuslain 23 §:n 9900: muuttamisesta 9901: 9902: 9903: Eduskunnalle 9904: 9905: Alhaiset syntyvyysluvut sekä eläkeikäisten kestettyä 32 viikkoa eli 48 arkipäivää ennen 9906: voimakkaasti kasvava suhteellinen osuus väestös- laskettua synnytysaikaa. Ratkaisu antaisi äidille 9907: tämme ovat useiden vuosien ajan johtaneet yhä paremman mahdollisuuden yksilöllisesti huoleh- 9908: voimistuviin vaatimuksiin sosiaalipolitiikan pai- tia terveydestään sekä riittävästi levätä ja val- 9909: nopisteen siirtämiseksi perhepolitiikkaan. Kun mentautua tulevaa synnytystä sekä lapsen vas- 9910: tiedetään myös miten merkittäviä juuri ensim- taanottamista varten. 9911: mäiset elinkuukaudet ovat lapsen psyykkiselle Vanhempainlomajärjestelmää kehitettäessä 9912: kehitykselle sekä kasvamiselle tasapainoiseksi ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota väliinpu- 9913: kansalaiseksi, tulisi äitiyspäivärahan maksukaut- toajien aseman parantamiseen, kuten esimer- 9914: ta pidentää viime vuosina suoritettuja toimen- kiksi synnytyksessä kuolleen äidin äitiyspäivä- 9915: piteitä tuntuvammin. Yhä useammalle äidille ja rahaoikeuden siirtämiseen lapsen isälle tai muul- 9916: isälle pitäisi suoda mahdollisuus taloudellisesti le lapsen huollosta vastaamaan tulevalle hen- 9917: turvattuna hoitaa lastaan kotona, kunnes lapsi kilölle. 9918: täyttää yhden vuoden. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9919: Äidin ja lapsen terveyden kannalta on käynyt 9920: yhä ilmeisemmäksi tarve aloittaa äitiysloma ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9921: kyistä aikaisemmin eli siten, että raskaana ole- lakiehdotuksen: 9922: va nainen voi jäädä äitiyslomalle raskauden 9923: 9924: 9925: 9926: Laki 9927: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta 9928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 9929: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/ 9930: 80), näin kuuluvaksi: 9931: 9932: 23 § hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus 9933: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arkipäi- saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arki- 9934: vältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdistuu päivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan 9935: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee- pois myöhemmin äitiysrahan suorittamisaikana, 9936: seen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi seuraa- lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta 9937: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai- saada äitiysrahaa. 9938: semmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua Äitiysrahaa maksetaan lapsen isälle tai muul- 9939: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- le lapsen huollosta vastaamaan tulevalle henki- 9940: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi lölle, mikäli lapsen äiti kuolee ennen äitiys- 9941: seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi syntyy rahajakson loppumista. 9942: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa Äitiysrahaa suoritetaan 288 arkipäivältä lap- 9943: synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana sen äidille ja 48 arkipäivältä joko äidille tai 9944: luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa aikaisintaan 192 arkipäivän kuluttua äitiysraha- 9945: Lakialoite n:o 116 207 9946: 9947: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap- si. Mitä 21 §:n 2 momentissa on säädetty 9948: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin vakuutetun työstä poissa olosta, sovelletaan vas· 9949: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien taavasti hänen puolisoonsa. Puolisolie suori- 9950: rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon tettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri kuin 9951: takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko- se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä 9952: puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly- olisi kohdannut sairaus. M1tä tämän pykälän 9953: tyksin v<;>idaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isäl- 2 momentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuu- 9954: le myös lapsen syntymän yhteydessä vähintään desta, koskee myös ottovanhempia. 9955: 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin äitiys- Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei 9956: rahan suorittamisaika lyhenee vastaavasti. sairauden perusteella makseta päivärahaa. 9957: Isälle suoritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuk- Jos äitiysrahan suorittamisaikana alkaa oi- 9958: sella säädetään. Isälle suoritettavan äitiysrahan keus uuteen äitiysrahaan, edellisen äitiysrahan 9959: määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin se päi- suorittaminen päättyy jälkimmäisen äitiysrahaoi- 9960: väraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi keuden alkaessa. 9961: kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suo- 9962: rittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus työnan- 9963: tajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä edellä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9964: olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suo- kuuta 1982. 9965: rittamiseen vaikuttavista muutoksista on tehtä- Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin, 9966: vä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä 9967: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suori- on 1 päivänä tammikuuta 1982 tai sen jälkeen. 9968: tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jon- Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka 9969: ka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu- 9970: kulunut 288 arkipäivää, kuitenkin vähintään kuuta 1981. 9971: 96 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella voi- Ottolapseksi otettavan lapsen hoidon perus- 9972: daan hänen äitiysrahakautensa 48 arkipäivältä, teella maksettavaa äitiysrahaa koskevia säännök- 9973: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, siä sovelletaan silloin, kun lapsen hoitoon otta- 9974: suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, joka ei minen on tapahtunut 1 päivästä tammikuuta 9975: asu hänestä erillään välien rikkoutumisen vuok- 1982 lukien. 9976: 9977: 9978: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 9979: 9980: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie 9981: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko Itälä 9982: 208 1981 vP· 9983: Lakialoite- n:o 117 9984: 9985: 9986: 9987: 9988: Jokela ym.: Ehdotukset laeiksi työehtosopimuslain ja työriitojen 9989: sovittelusta annetun l!ain muuttamisesta 9990: 9991: 9992: Eduskunnalle 9993: 9994: 9995: YLEISPERUSTELUT 9996: 9997: Työehtosopimusjärjestelmämme toimivuus on Myös työriitojen sovittelulain osalta voidaan 9998: pyritty turvaamaan lähinnä työehtosopimuslail- perustellusti kysyä, onko laki antanut sovitte- 9999: la ( 4 36146) , työriitojen sovittelusta annetulla lujärjestelmälle riittävät mahdollisuudet työrii- 10000: lailla ( 420162) ja lailla työtuomioistuimesta wjen nopeaksi sovittelemiseksi, erityisesti aja- 10001: ( 646/7 4) . Näistä laki työtuomioistuimesta on tellen koko kansantaloudelle vahingollisia avain- 10002: käy:tännössä osoittautunut hyvin toimivaksi, ryhmätyötaisteluja. Tällaisten työtaistelujen ai- 10003: mutta työehtosopimuslain hyvityssakkoseuraa- heuttamat haittavaikutukset kohdistuvat usein 10004: musjärjestelmän reaaliarvon olennaisesta huo- raskaimmin työriidan ulkopuolisiin tahoihin. 10005: nonemisesta johtuen työtuomioistuimen käytelt- Esimerkkinä voidaan mainita Suomen Kone- 10006: tävissä olevilla sanktioilla ei ole ollut ennalta päällystöliiton viime syksynä toimeenpaneroa 10007: estävää merkitystä. Hyvityssakkojen markka- saariston lauttaliikennettä koskenut työtaistelu 10008: määriä ei ole kertaakaan nostettu työehtosopi- ja siihen liittyneet, suurta vahinkoa aiheutta- 10009: muslain säätämisen jälkeen. neet tukilakot mm. merenkulussa ja sähkön- 10010: Tuoreimpana esimerkkinä määrältään vähäis- tuotannossa. Nämä työtaistelut osoittivat, että 10011: ten hyvityssakkojen huonosta ennakkoestävyy- yhteiskunnalla pitäisi olla turvanaan sellainen 10012: destä voidaan mainita Toimihenkilö- ja Virka- sovittelujärjestelmä, jonka avulla voidaan vält- 10013: miesjärjestöjen Keskusliittoon TVK:hon kuulu- tää työriidan ulkopuolisille työtaistelusta aiheu- 10014: van Pankkitoimihenkilöliiton toimeenpanemat tuvat kohtuuttomat vahingot. 10015: maksuvälityssaarrot, joista liitto on jo tuomittu Työrauha- ja sovittelujärjestelmien uudista- 10016: kahdeksan kertaa. Työtuomioistuimen 4. hel- misen tarpeesta on selvänä osoituksena myös 10017: mikuuta 1981 Pankkitoimihenkilöliitolle lan- vuodelta 1980 saatavissa oleva alustava työ- 10018: gettama hyvityssakko oli jo maksimimääräinen taistelutilasto: 10019: 10 000 markkaa. Tästä huolimatta kyseinen jär- 10020: jestö on ilmoittanut jatkavansa laittomia työ- 10021: taistelutoimenpiteitään. 10022: Työtaiste- 10023: Työtaisteluihin Työtaisteluissa luissa mene- 10024: Työtaistelujen osall. työntek:n menetetyt tetyt brutto- 10025: Vuosi lkm lkm työpv:t palkat (mk) 10026: 1980 2 100 380 000 1 700 000 290 000 000 10027: 1979 1 753 228 961 243 399 36 464 000 10028: 1978 1237 164 600 132 400 17 645 000 10029: 10030: 10031: Vuoden 1980 luvut ovat edellä olevassa ti- vaille jääneiden työntekijöiden menettämiä työ- 10032: lastossa alustavia. Ne tulevat lopullisessa tilas- päiviä ja palkkatuloja. 10033: tossa vielä kohoamaan. Tilasto ei sisällä työ- Vastatessaan allekirjoittaneen ja seitsemän 10034: taistelujen heijastusvaikutusten vuoksi työtä muun kansanedustajan työriitojen sovittelujär- 10035: Lakialoite n:o 117 209 10036: 10037: jestelmän toimivuuden parantamisesta 13. tou- sältämän työrauhajärjestelmän kuin työriitojen 10038: kokuuta 1980 tekemään kirjalliseen kysymyk- sovittelusta annetun lain sisältämän sovittelu- 10039: seen n:o 326 totesi sosiaali- ja terveysministeri järjestelmänkin osalta ovat kiistattomat ja 10040: Sinikka Luja-Penttilä 13. kesäkuuta 1980 mm. yleisesti tiedossa, ei uudistusta pitäisi allekirjoit- 10041: seuraavaa: "Työehtosopimuslaissa säädettyjen taneiden mielestä enää lykätä millään selvitys- 10042: hyvityssakkojen markkamäärän korottamisesta verukkeilla. Määrittelyongelmat avainryhmälak- 10043: on työmarkkinajärjestöjen kesken käydyissä kojen osalta eivät myöskään ole ylipääsemättö- 10044: neuvonpidoissa oltu varsin pitkälle yksimielisiä. miä. Voidaanhan määrittelyva~ta jättää valta- 10045: Periaatteellisesta yksimielisyydestä huolimatta kunnansovittelijalle ja maan hallitukselle, jol- 10046: ei järjestöjen kesken ole saatu aikaan sellaista loin kontrolli on jo niin korkealla tasolla, ettei 10047: sopimusta, jonka nojalla ne yhteisesti olisivat voida epäillä kenenkään oikeusturvan tulevan 10048: lähteneet ajamaan hyvityssakkojen korottamis- loukatuksi. 10049: ta." Hallitus ja eduskunta, joille kuuluu poliit:ti- 10050: Vastatessaan em. kirjallisen kysymyksen työ- nen vastuu lainsäädäntömme pitämisestä ajanta- 10051: riitojen sovittelujärjestelmää koskevaan koh- salla ja vastuu kansalaisten turvallisuudesta, 10052: taan ja samoin vastauksessaan 17. joulukuuta eivät myöskään voi vetäytyä näissä kysymyk- 10053: 1980 kansanedustaja Westerlundin 11. marras- sissä työmarkkinajärjestöjen selän taakse. Työ- 10054: kuuta 1980 tekemään kirjalliseen kysymykseen rauha- ja sovittelujärjestelmien uudistaminen 10055: n:o 556 pie!llten avainryhmien lakko-oikeuden on tässä vaiheessa perusteltua myös sen vuoksi, 10056: rajoittamisesta on ministeri Luja-Penttilä vii- että parast'aikaa on komiteassa valmisteltavana 10057: tannut mahdollisiin määrittelyvaikeuksiin ns. esitys työntekijöiden työsuhdeturvan parantami- 10058: avainryhmien työtaistelujen osalta. Ministeri seksi, jonka esityksen hallitus ottanee tulopoliit- 10059: Luja-Penttilä ei kuitenkaan ole sinänsä kiistä- tisen selvitysmiehen ehdotuksen mukaisesti ai- 10060: nyt työri1tojen sovittelujärjestelmän kehittärnis- kanaan heti käsiteltäväkseen. Työsuhdeturva- 10061: tarvetta. Päinvastoin hän on kansanedustaja lainsäädännön kehittäminen ilman samanaikai- 10062: Westerlundin kirjalliseen kysymykseen vasta- sesti tapahtuvaa työrauha- ja sovittelujärjestel- 10063: tessaan todennut, että "val,tion puolelta olisi mien uudistamista ei ole perusteltua, jos objek- 10064: syytä tutkia kokonaisuudessaan sovittelujärjes- tiivisesti vertaillaan näillä ltyölainsäädännön 10065: telmän puutteellisuudet". Tukilakkojen osalta alueilla esiintyviä puutteita. Niin paljon kiis- 10066: ministeri Luja-Penttilä totesi vastauksessaan eri- tattomammin jälkeenjääneisyys ja epäkohdat 10067: tyisesti, että "yleisen edun kannalta olisi pe- ovat osoitettavissa työrauha- ja sovittelujärjes- 10068: rusteltua, että myös tukilakoille säädettäisiin telmän puolella. Vas:taavasri tulisi tarkistaa 10069: ennakkoilmoitusvelvollisuus". Ministeri Luja- myös virkaehtosopimuslainsäädännön asian- 10070: Penttilän mielestä "kysymys tukilakkojen en- omaisia kohtia. Koska ministeri Luja-Penttilä 10071: nakkoilrnoitusvelvollisuudesta olisi kuitenkin on em. vastauksissaan myös viitannut palkan- 10072: syytä käsitellä eräänä puutteellisuutena sovitte- saajapuolelta esiintuotuun tarpeeseen kiristää 10073: lujärjestelmässä, joka tulisi selvittää kokonai- työnantajapuolen vastuuta työehtosopimusten 10074: suudessaan ottaen huomioon, että toimiva lain- oikeaksi soveltamiseksi edellytyksenä työrauha- 10075: säädäntö voidaan saada aikaan vain :työmarkki- järjestelmässä esiintyvien epäkohtien korjaami- 10076: najärjestöjen myötävaikutuksella". selle, esitämme jäljempänä myös tältä osin lain- 10077: Koska epäkohdat niin työehtosopimuslain si- säädäntöä tarkistettavaksi. 10078: 10079: 10080: 10081: 10082: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 10083: 10084: Työehtosopimuslaki sen johdosta, että rahanarvo työehtosopimuslain 10085: säätämisen jälkeen on olennaisesti muuttunut. 10086: 7 §. Työehtosopimuslain 7 §:ää koskeva Tämän lisäksi työnanJuajan vastuuta työehtoso- 10087: säännösehdarus sisältää voimassaolevan lain vas- pimuksen määräysten rikkomisesta on koven- 10088: taaviin säännöksiin verrattuna kaksi muutosta. nettu ja työehtosopimukseen sidotun yhdistyk- 10089: Hyvityssakkojen enimmäismääriä on muutettu sen oma työehtosopimuksen tahallinen tai huo- 10090: 27 088100096K 10091: 210 Lakialoite n:o 117 10092: 10093: limattomuudesta tapahtunut rikkominen on rin- perusteella, että hänen olisi pitänyt tietää rik- 10094: nastelttu yhdistyksen jäseniinsä kohdistuvan kovansa työehtosopimuksen määräyksiä. 10095: valvontavelvollisuuden rikkomiseen. Toinen momentti sisältää säännösehdotuksen 10096: Hyvityssakkojen määriä on korotettu rahan- sidotun yhdistyksen noudattamis- ja valvonta- 10097: arvon alentumista vastaavasti, joten niiden reaa- velvollisuudesta. Vastaava säännös valvontavel- 10098: liarvo on palautettu likimain lain alkuperäiselle vollisuuden osalta on voimassaolevassa työehto- 10099: tasolle. Tämän mukaisesti voidaan työntekijä, sopimuslaissa sijoitettu työrauhavelvollisuuden 10100: joka tahallisesti· rikkoo !työehtosopimuksen mää- kanssa yhteen. Valvontavelvollisuus kuuluu kui- 10101: räyksiä, tuomita maksamaan hyvityssakkoa kor- tenkin lakiteknisesti yhteen työehtosopimuksen 10102: keintaan tuhatneljäsataa markkaa. Voimassaole- määräysten noudatitamista koskevan säännöksen 10103: van lain mukaan tämän hyvityssakon enimmäis- kanssa. Tästä syystä säännösehdotus on sijoi- 10104: määrä on sata markkaa. Vastaavasti työehto- tettu lakiehdotuksen 7 § :n toiseksi momentiksi. 10105: sopimuksen määräyksiä rikkova työnantaja voi- Säännösehdotus ei valvontavelvollisuuden osal- 10106: daan tuomita maksamaan hyv~tyssakkoa enin- ta muuten poikkea voimassaolevan työehtoso- 10107: tään sataneljäkymmentätuhatta markkaa. Voi- pimuslain 8 §: n sisältämästä vastaavasta sään- 10108: massaolevan lain mukaan tämän hyvityssakon nökseSitä, kuin että hyvityssakon enimmäismäärä 10109: enimmäismäärä on tuhat markkaa. Tältä osin on nostettu sataanneljäänkymmeneentuhanteen 10110: ehdotetaan siis työnantajan vastuuta työehtoso- markkaan. Työehtosopimuslain 9 §:n mukaan 10111: pimuksen oikeaksi soveltamiseksi huomattavasti on vastaava nykyinen hyvityssakon enimmäis- 10112: tiukennettavaksi. määrä kymmenentuhatta markkaa. 10113: Työnantaja voidaan tuomita hyvityssakkoon Pykälän 2 momentissa mainittu valvontavel- 10114: työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta vollisuus koskee, kuten nykyisenkin lain mu- 10115: paitsi tahallisen rikkomisen ollessa kysymyk- kaan kaikkia sidottuja yhdistyksiä. Käytännössä 10116: sessä _myös niissä tapauksissa, joissa työnantajan 'tämä merkitsee sitä, että valvontavelvollisia 10117: olisi pitänyt käsittää rikkovansa työehttosopi- ovat sekä liitot että niiden jäsenyhdistykset. 10118: muksen määräyksiä. Voimassaolevan työehto- Valvontavelvollisuuden rikkominen saattaa 10119: sopimuslain mukaan hyvityssakkoon voidaan tulla kysymykseen sellaisissakin tapauksissa, 10120: tuomita vain tahallisesta työehtosopimuksen joissa lm. työ11antajan tai työntekijän ei voida 10121: määräyksen rikkomisesta. Työtuomioistuin jou- katsoa rikkoneen työehtosopimuksen määräyk- 10122: tuu ratkaisemaan, milloin työnantajan olisi pi- siä. 10123: ränyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen mää- 10124: räystä. Tällöin olisi erityisesti kiinnitettävä Erityisesti tämä tulee kysymykseen niissä 10125: huomiota objektiivisiin kriteereihin. On siis tapauksissa, joissa työehtosopimuksen määräyk- 10126: pyrittävä selvittämään, olisiko huolellinen työn- sen rikkominen on johtunut siitä, että valvonta- 10127: antaja käsittänyt rikkovansa ko. tilanteessa työ- velvollinen liitto on antanut työehtosopimuksen 10128: ehtosopimuksen määräystä. Ellei näin ole, ei määräyksestä väärän soveltamisohjeen. Tällai- 10129: myöskään rikkonutta työnantajaa voida tuo- sessa tapauksessa voidaan helposti katsoa, että 10130: mita hyvityssakkoon. Tämän lisäksi on kiinni- valvontavelvollinen liitto on laiminlyönyt val- 10131: tettävä huomiota subjektiivisiin tekijöihin. Suu- vontavelvollisuutensa mutta työnantaja tai työn- 10132: telta teollisuuslaitokselta työnantajana, jolla tekijä ei ole rikkonut työehtosopimuksen mää- 10133: saattaa olla käyitettävissään alan asiantuntija- räystä hyvityssakkotuoniion edellyttämällä ta- 10134: apua jne., on vaadittava työehtosopimuksen valla. Tämä ei koske kuitenkaan niitä tapauksia, 10135: määräysten soveltajana ja tulkitsijana enemmän joissa voidaan katsoa, että työnantajan olisi pi- 10136: kuin pieneltä työnantajalta. Kovin suuria vaa- tänyt käsittää liiton antaman tulkintaohjeen ol- 10137: timuseroja ei tällä perusteella voida kuitenkaan leen väärä. 10138: asettaa, koska kaikilla työnantajilla on mah- Tämän pykälän sisältämistä hyvhyssakoista 10139: dollisuus kääntyä liittonsa puoleen mahdollisen voidaan sopia toisin työehtosopimuksessa. Hy- 10140: tulkintariidan syntyessä. Työehtosopimukseen vityssakko voidaan lisäksi tuomita toistuvasti 10141: sidotun työnantajan vastuun koventamista on rikkomuksen jatkuessa. 10142: pidettävä perusteltuna erityisesti siitä syystä, Lopuksi on syytä todeta, että 7 §:n 2 mo- 10143: että käytännössä on ilmennyt, että tahallisen mentin mukainen valvontavelvollisuus ei koske 10144: rikkomisen toteen näyttäminen on erittäin vai- lakiin perustuvan ltyörauhavelvollisuuden rikko- 10145: keata. Nämä vaikeudet poistuvat, kun työn- mistapauksia, josta on erikseen säännösehdotus 10146: antaja voidaan tuomita hyvityssalckoon jo sillä 8 §:ssä. Tämän mukaisesti sidotun yhdistyksen 10147: Lakialoite n:o 117 211 10148: 10149: velvollisuus valvoa, että lain mukaista työrauha- saisi ryhtyä. Vastaava sääntö on voimassa myös 10150: velvollisuutta noudatetaan, perustuu lakiehdo- muissa Pohjoismaissa. 10151: tuksen 8 § :n 3 momenttiin. Pahoja tulkintavaikeuksia saattaa syntyä sel- 10152: Hyvityssakkojen määrän osalta on lähdetty viteltäessä, onko kyseessä puhdas myötätunto- 10153: siitä, että työehtosopimuslain hyvityssakot saa- työtaistelutoimenpide vai onko ko. työtaistelu- 10154: tetaan vastaamaan virkaehtosopimuslainsäädän- toimenpide kohdistunut myös omaan työehto- 10155: nössä omaksuttua tasoa ja että samalla olisi sopimukseen lakiehdotuksen 8 § :n 1 momen- 10156: otettava huomioon rahanarvon muutos virkaeh- tissa mainitulla tavalla. Tällaisia ongelmia syn- 10157: tosopimuslainsäädännön vuonna 1970 tapahtu- tyy esimerkiksi silloin kun saman työnantajan 10158: neen säätämisen jälkeen. Tämä merkitsee tä- palveluksessa olevat eri työntekijäryhmät lähte- 10159: mänhetkisen tilanteen mukaan sitä, että yksi- vät tukemaan toistensa työtaistelutoimenpiteitä. 10160: tyisen työntekijän hyvityssakko ,työehtosopimus- Esimerkiksi toimihenkilöt tukevat työntekijöitä 10161: lain 7 §:n 1 momentin mukaan tulisi muuttaa taikka päinvastoin. Hankaluuksia saattaa syn- 10162: tuhanneksineljäksisadaksi markaksi ja yhdistyk- tyä myös silloin kun saman liiton piirissä ryh- 10163: sen osalta vastaava määrä saman pykälän 2 mo- dytään tukitoimenpiteisiin. Näiden moninaisten 10164: mentissa tulisi muuttaa sadaksineljäksikymme- tilanteiden selvittäminen on tältä osin jätettävä 10165: neksituhanneksi markaksi. Samalla on pidettävä työtuomioistuimen tehtäväksi. Myöskään ulko- 10166: asianmukaisena sitä, että työnantajan vastuuta maisen työtaistelun tukemiseksi toimeenpannun 10167: työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuuden myötätuntotyötaistelutoimenpiteen laillisuudesta 10168: osalta tehostetaan siten, että työnantajaan koh- ei lakiehdotukseen ole otettu säännöstä. Ulko- 10169: distuva sanktio on sama kuin yhdistyksen vas- maisia konflikteja joudutaan siis arvostelemaan 10170: tuu laiminlyönnistä valvoa sopimuksen noudat- lakiehdotuksen 8 § :n 2 momentin säännöksen 10171: tamista. Tämän mukaisesti työnantajan hyvitys- mukaan. Työtuomioistuimen asiaksi jää tällöin 10172: sakon enimmäismäärä ehdotuksen 7 §: n 1 mo- sen selvittäminen, mitä selvitystä se vaatii ul- 10173: mentissa olisi määrättävä sadaksineljäksikymme- komaisen konfliktin laillisuudesta. 10174: neksituhanneksi markaksi. Ehdotuksen 8 § :n 3 momentti sisältää val- 10175: 8 §. Pykälän 1 momentti on asiallisesti sa- vontavelvollisuutta koskevan säännösehdotuk- 10176: man sisältöinen kuin voimassaolevan lain 8 §:n sen. Vastaava säännös sisältyy voimassa olevan 10177: ensimmäinen virke. työehtosopimuslain 8 §: ään. Ehdotukseen on 10178: Ehdotuksen 8 § :n 2 momentti sisältää sään- kuitenkin otettu virkaehtosopimuslakiemme 10179: nöksen myötätuntotyötaistelutoimenpiteen lail- mallin mukainen selvennys, jonka mukaan val- 10180: lisuudesta. Vastaavaa nimenomaista säännöstä vontavelvollisuus sisältää myös sen, ettei yh- 10181: ei ole voimassa olevassa työehtosopimuslaissa. distys saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtais- 10182: Sen sijaan muissa Pohjoismaissa on myötätun- telutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myö- 10183: totyötaistelutoimenpkeen suhde työrauhavelvol- tävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan se on 10184: lisuuteen säännöstetty. Ehdotus vastaa Ruotsis- velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 10185: sa ja muissa Skandinavian maissa omaksuttua Tällä selvennyksellä ei voimassa olevan työeh- 10186: linjaa. Pääsääntöisesti myötätuntotyötaistelutoi- tosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta 10187: menpide on siis sallittu, koska se ei kohdistu ole muutettu. Lisäyksellä on kaksi tarkoitusta. 10188: siihen ryhtyneen omaan työehtosopimukseen. Toisaalta siinä pyritään jossakin määrin selvit- 10189: Tämän on myös voimassa olevan työehtosopi- tämään aikaisempaa ;tarkemmin valvontavelvol- 10190: muslain 8 § :n osalta todennut työtuomioistuin lisuuden sisältö. Toisaalta siitä käy selvästi 10191: esimerkiksi tuomiossaan n:o 88/1973. Ehdo- ilmi, että valvontavelvollisuus ei ole mikään ta- 10192: tuksen mukaan myötätuntotyötaistelutoimenpi- kuuvelvoite. Valvontavelvollisuuden täyttämi- 10193: teellä rikotaan kuitenkin työrauhavelvollisuutta, seen riittää, että yhdistys on ryhtynyit kaik- 10194: mikäli myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä tue- kiin mahdollisiin käytettävissään oleviin toi- 10195: taan lakiehdotuksen 8 §:n 1 momentin vastais- menpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai sen 10196: ta !työtaistelutoimenpidettä. Tämä vastaa esi- palauttamiseksi. 10197: merkiksi työtuomioistuimen tuomiossa n:o 22/ 9 §. Pykälän sanamuoto on säilytetty ennal- 10198: 1979 omaksuttua kantaa. Olisikin kohtuutonta, laan. Ainoastaan hyvityssakon enimmäismäärä 10199: jos myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä saatai- on muutettu sadaksineljäksikymmeneksituhan- 10200: siin täysin laillisesti tukea sellaista työtaistelu- neksi markaksi. 10201: toimenpidettä, johon tuettavan työtaistelun toi- Hyvityssakon määrän osalta ehdotuksessa on 10202: meenpanija ei työrauhavelvollisuutta rikkomatta lähdetty, kuten edellä 7 §:n yhteydessä on 10203: 212 Lakialoite n:o 117 10204: 10205: esitetty, siitä, että hyvityssakot on saatettava eivät kuulu työtaistelutoimenpiteen käsitteen 10206: virkaehtosopimuslainsäädännössä omaksutulle piiriin, jäävät siis ilmoitusvelvollisuuden ulko- 10207: tasolle ja että rahanarvon muutos mainitun puolelle. Työtaistelutoimenpide on tässä yhtey- 10208: lainsäädännön jälkeiseltä ajalta on otettava dessä tulkittava samoin kuin mikä sen vakiin- 10209: huomioon. Tämänhetkisen tilanteen mukaan tunut merkityssisältö on työehtosopimuslakia 10210: olisi 9 §: n mukainen hyvityssakon enimmäis- sovellettaessa. Tässä yhteydessä on korostettava 10211: määrä muutettava sadaksineljäksikymmeneksi- sitä, että ilmoitusvelvollisuus on olemassa vain, 10212: tuhanneksi markaksi. mikäli työtaistelutoimenpiteeseen ryhdytään työ- 10213: 10 §. Pykälän sisältö on säilytetty asialli- riidan johdosta. Työriidan käsitettä on puoles- 10214: sesti entisellään. Hyvityssakon määrään vaikut- taan tulkittava laajasti, jöttei sovittelijan kom- 10215: tavia tekijöitä koskevaa esimerkkiluetteloa on petenssia perusteettomasti supisteta. Jäljem- 10216: laajennettu ottamalla siihen mukaan vastapuo- pänä kolmannen momentin kohdalla mainittu 10217: len mahdollinen myötävaikutus rikkomuksen ilmoitusvelvollisuus taas käsittää sellaisia ta- 10218: syntyyn ja rikkomukseen syyllistyneen yhdistyk- pauksia, joissa ei ole kysymys työriidasita, vaan 10219: sen tai yrityksen suuruus. Näillä lisäyksillä ei muunlaisista konfliktitilanteista. 10220: ole pyritty säännöksen sisällön muuttamiseen, Pykälän toista momenttia on muutettu siten, 10221: vaan eräiden käytännössä merkittävien tekijöi- että piirisovittelijan soviteltavaksi tuleva :työ- 10222: den esille tuomiseen itse lain tekstissä. riita on tästä eteenpäin ilmoitettava suoraan 10223: Pykälän 2 momentti on uusi, mutta myös- hänelle, eikä lakiin ole enää jätetty mahdolli- 10224: kään se ei sisällä asiallista muutosta voimassa- suutta toimittaa ilmoitus valtakunnansovitteli- 10225: olevaan lakiin verrattuna. Aiemmin 7 §: ssä jain toimistoon. Nykyisinkin jo käytäntö on 10226: ollut säännös on sijoitettu 10 §:n 2 momen- tämä ja uudella määräyksellä voidaan estää tu- 10227: tiksi ja täydennetty koskemaan myös työrau- levaisuudessa turhaa ajanhukkaa ja vaivaa. Mi- 10228: havelvoitteen vastaisen menettelyn seuraamusta. käli ilmoituksen tekijä on epätietoinen siitä, 10229: Asiallisesti tämäkään ei ole uutta, koska myös onko kysymyksessä piirisovittelijalle kuuluva 10230: voimassaolevan lain mukaan, vaikka nimen- asia vaiko ei, niin siinä tapauksessa hänellä 10231: omainen säännös tästä puuttuu, työrauhavel- luonnollisestikin on mahdollisuus toimittaa il- 10232: vollisuuden rikkomisesta tuomittu hyvityssakko moitus valtakunnansovittelijain toimistoon. 10233: voidaan toistaa. Pykälän kolmannen momentin tarkoittamia 10234: 13 a §. Pykälässä on ehdotettu, että 7 ja tapauksia ovat sympatiatyötaistelutoimenpiteet 10235: 9 §:ssä olevat markkamäärät tarkistettaisiin samoin kuin myös poliittiset työtaistelutoimen- 10236: valtioneuvoston päätöksellä kolmivuotiskausit- piteet, jotka useimmiten sattuvat työehtosopi- 10237: tain. Säännöstä on pidettävä välttämättömänä, musten voimassaoloaikaan. Niissä työnseisauk- 10238: jottei lain sisältö muuttuisi ilman sitä koskevaa sen syy on työmarkkinakentän ulkopuolella, 10239: päätöstä yksinomaan rahanarvon muutosten eivätkä ne kuulu sovittelun piiriin. Niillä, joi- 10240: vuoksi. hin työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat, on silti 10241: tarve saada ajoissa tietää mahdollisen työtaiste- 10242: lun kohteeksi joutumisesta. Myös valtakunnan- 10243: Laki työriitojen sovittelusta sovittelijain on hyvä saada tietää jonkin työ- 10244: riidan johdosta toimeenpantavat tukitoimet, jol- 10245: 7 §. Nykyinen laki lähtee siitä, että ilmoi- loin tilanteen kokonaisarviointi helpottuu. Sään- 10246: tusvelvollisuus on vain työnseisauksesta tai sen nös on ikäänkuin kohteliaisuusohje kaikille työ- 10247: laajentamisesta. Käytännön työmarkkinatoimin- markkinoilla toimiville noudatettavista pelisään- 10248: nan kannalta tätä ei kuitenkaan voida pitää nöistä. Tämän vuoksi ei olekaan liikaa vaadittu, 10249: riittävänä, koska yhä enemmän on alkanut kun jokaisella työtaistelutoimenpiteellä on omat 10250: ilmetä sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, jotka vaikutuksensa, että tällainen ilmoitus tehdään 10251: eivät mahdu työnseisauskäsitteen piiriin, mutta kirjallisesti ja vähintään seitsemän työpäivää 10252: joita niiden vaikutusten kannalta voidaan pitää ennen aiotun työtaistelutoimenpiteen alkamista. 10253: työnseisaukseen täysin rinnastettavina, jopa sen 13 a §. Viime vuosien kehityksen myötä 10254: vaikutukset ylittävinäkin. Tämän vuoksi on ovat ns. pienryhmien mahdollisuudet avainase- 10255: katsottava olevan aiheellista muuttaa lain sana- maansa hyväksikäyttäen kiristää itselleen koh- 10256: muotoa siten, että työnseisauskäsitteen sijasta tuuttomia etuja huomattavasti kasvaneet. Aina 10257: käytettäisiin laajempaa ilmaisua työtaistelutoi- ei tällaisesta solidaarisen sopimuspolitiikan vas- 10258: menpide. Sellaiset käyttäytymismuodot, jotka taisesta toiminnasta ole puhuttu julkisuudessa, 10259: Lakialoite n:o 117 213 10260: 10261: koska se olisi merkinnyt kullakin kierroksella teiskunnan elintärkeät toiminnat vakavaan häi- 10262: vielä tekemättä olevien työ- ja virkaehtosopi- riötilaan tai että se kohtuuttomasti vaarantaisi 10263: musten aikaansaamisen vaarantumista. Toisaalta kansalaisten työn ja toimeentulon mahdollisuu- 10264: lakko-oikeus on niin kallisarvoinen asia, että det huomattavasti työtaistelun piiriä laajemmin 10265: siihen puuttuminen edellyttää mitä suurinta taikka että sen kohteena olevan seikan ajami- 10266: varovaisuutta. Mikäli kehitys kuitenkin jatkuu nen aiotuin työtaistelutoimenpitein on ilmeises- 10267: tällaisena ja yhä useammat avainryhmät väärin- sä epäsuhteessa toimenpiteestä aiheutuviin va- 10268: käyttävät asemaansa, on työ- ja virkaehtosopi- hinkoihin. 10269: musjärjestelmämme vakavasti uhattuna. Niiden Milloin asia olisi näin, olisi ratkaistava kus- 10270: puolustamiseksi on esitettyä säännösehdotusta sakin yksityistapauksessa, eikä enää tämän tar- 10271: pidettävä perusteltuna, sillä niin vähäisistä työ- kempaan erittelyyn voida mennä. On kuiten- 10272: taisteluoikeuksien rajoituksista on kysymys. kin lähdettävä siitä, että nämä ;tapaukset sul- 10273: Koko yhteiskunnan etujen mukaista on tur- kevat pois kaikki muut mahdollisuudet, joten 10274: vata työehtosopimusjärjestelmän säilyminen tapauksen on mahduttava näiden kriteerien 10275: elinvoimaisena. Kysymys on myös siitä, että puitteisiin. Niitä ei siis ole lueteltu esimerk- 10276: ehdotetulla järjestelyllä halutaan lisätä kunnioi- keinä, vaan ainoina kysymykseen tulevina vaih- 10277: tusta keskusjärjestöjen harjoittamaa työehtopo- toehtoina. 10278: Htiikkaa ja niiden tekemiä sopimuksia kohtaan, Työriitalautakunnan tehtävänä olisi kiireelli- 10279: ja samalla vähentää mahdollisuuksia tehtyjen sesti tehdä ratkaisunsa kaikista vielä avoinna 10280: sopimuksien sivuuttamiselle omien ahtaiden olevista riitakohdista noudattaen työriitojen so- 10281: etupyyteiden tieltä. vittelusta annetun lain 11 §:ssä säädettyjä pe- 10282: Lakko-oikeuteen puuttumisen tulee tapahtua riaatteita. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että 10283: vasta äärimmäisessä tilanteessa tarkan harkin- normaalisti työnseisauksen yleensä tulisi alkaa 10284: nan jälkeen. Tämän vuoksi on ehdotetun työ- samoihin aikoihin kuin työriitalautakunta saa- 10285: riitojen sovittelusta annetun lain 13 a §:n 1 daan asetetuksi, minkä vuoksi on korostettava 10286: momentissa esitetty, että työriitalautakunnan sen kiireellistä päätöksentekoa. Toisaalta lauta- 10287: asettaminen voisi tulla mahdolliseksi vasta sii- kunnalle on haluittu antaa myös työrauha en- 10288: nä vaiheessa, jolloin joko sovintoehdotus on simmäisen momentin viimeisellä määräyksellä, 10289: hyläitty tai sovittelija on työriitojen sovittelusta jossa todetaan, että lautakunnan ratkaistavaksi 10290: annetun lain 13 §:n 2 tai 3 momentin mukai- siirretyssä työriidassa ei saa ryhtyä työtaiste- 10291: sesti katsonut, ettei ole edellytyksiä sovintoeh- luun. Toisin sanoen sillä, että asia saatetaan työ- 10292: dotuksen esittämiseen. Näin ollen asia kulkisi riitalautakunnan ratkaistavaksi, perustetaan sa- 10293: normaalin neuvottelu- ja sovittelujärjestyksen malla työrauhavelvoite osapuolten välillä. Vasta- 10294: mukaisesti tähän vaiheeseen as:ti. Käytetäänkö painoksi työntekijäpuoli saisi myös sopimuksen 10295: tässä pykälässä esitettyä mahdollisuutta työrii- edut ja siten myös korotetut palkat voimaan sa- 10296: talautakunnan asettamiseen riippuisi ensimmäi- masta hetkestä alkaen kuin mistä on määräys 10297: sessä vaiheessa sovittelijasta, jonka tulisi kään- toisen momentin viimeisessä virkkeessä. 10298: tyä valtioneuvoston puoleen, mikäli hän kait- Työriitalautakunnan ratkaisu eroaisi muitten 10299: soisi, ettei muuta mahdollisuutta jatkossakaan laissa mainittujen sovitteluelimien ehdotuksista 10300: sovintoon pääsemiseksi ole kuin työriitalauta- siinä, että sillä olisi sama voima ja vaikutus 10301: kuntaan turvautuminen. Sovittelija voisi myös kuin työehtosopimuksella. Vastaavasti siihen 10302: katsoa, että asia voitaisiin hoitaa jatkossakin kohdistuisivat samat sanktiot kuin mitä yleen- 10303: normaalia neuvottelutietä, jolloin hän ei luon- sä voimassa olevaan työehtosopimukseenkin. 10304: nollisestikaan tekisi mitään esitystä työriitalau- Tämän vuoksi työriitalautakunnan olisi ratkai- 10305: takunnan asettamisesta. Edellytyksenä sille, että suaan tehdessään huolellisesti punnittava niitä 10306: sov1ttelija voisi tehdä työriitalautakunnan aset- syitä, miksi ratkaisuihin ei ole aikaisemmin 10307: tamista tarkoittavan esityksen, olisi ensinnäkin päästy, ja etenkin kyseisen alan erityiskysymyk- 10308: se, että uhkaisi työmarkkinain kokonaisuutta siä silti noudattaen työriitojen sovittelusta an- 10309: ajatellen vähäisen ryhmän työtaistelu. Ei nimit- netun lain 11 §:ssä säädettyjä periaatteita. Näin 10310: täin voida ajatella, että suuteit tai suurehkot ollen on otaksuttava, että lautakuntaan pyrittäi- 10311: alat tai liitot ryhtyisivät edellä esitetyin tavoin siin aina saamaan asianomaisen alan työolosuh- 10312: vastoin keskusjärjestönsä kantaa väärinkäyttä- teiden parhaat asiantuntijat. On huomattava, 10313: maan asemaansa. Toiseksi vaadittaisiin, eittä ettei kyseisen työriitalautakunnan asettamiseen 10314: aiottu työtaistelu olisi omiaan saattamaan yh- ilmeisesti kovinkaan usein jouduttaisi turvautu- 10315: 214 Lakialoite n:o 117 10316: 10317: maan, vaan sitä koskevilla määräyksillä olisi annettu langettava tuomio. Osaltaan tämä saat- 10318: varmasti enemmänkin ennakkoestävää merki- taa johtua siitä, ettei rangaistusuhka ole paras 10319: tystä. Ratkaisuihin pyrittäisiin todella vakavasti keino työmarkkina-asioiden hoitamiseen, vaan 10320: jo aikaisemmissa neuvotteluissa niin, ettei lau- siihen vaaditaan muita toimenpiteitä. Mutta 10321: takunnan asettaminen tulisi kysymykseen. osasyynsä on myös sillä, että rangaistusten ol- 10322: Ennen kuin valtioneuvosto asettaisi työriita- lessa yksilötasolla ja työmarkkinatoiminnan ta- 10323: lautakunnan, sen olisi kuultava asianosaisia. pahtuessa pääosiLtaan järjestöjen puitteissa, ei 10324: Silti valtioneuvoston olisi tehtävä ratkaisunsa ole ollut mieltä ajaa lain rikkomisesta kanteita 10325: viimeistään viikon kuluessa, mitä ajanjaksoa ei yksityisiä henkilöitä vastaan. Tämän vuoksi 10326: voida pitää liian lyhyenä huomioon ottaen ehdotetaan, että nykyisen lain rangaistussank- 10327: asian kiireellisyys. Lautakuntaan tulisi saman tiojärjestelmästä luovuttaisiin kokonaan korvaa- 10328: kappaleen mukaan kuulua puheenjohtaja sekä malla se työmarkkinaosapuolten yksityisoikeu- 10329: yhtä monta riitapuolten edustajaa ja näiden dellisella vastuulla samaan tapaan kuin työ-, 10330: keskusjärjestöjen edustajat. Mikäli asianomaiset toimi- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä ja esi- 10331: eivät kuuluisi mihinkään keskusjärjestöön, taik- merkiksi Ruotsin laissa yhdistymis- ja neuvot- 10332: ka vain toinen osapuoli kuuluisi, mikä tilanne teluoikeudesta. Lakia rikkoneen työmarkkina- 10333: tämän hetken työmarkkinaolosuhteita silmällä osapuolen olisi siis maksettava työmarkkinavas- 10334: pitäen on hyvin harvinainen, niin silloin keskus- tapuolelleen, joka on joutunut kärsimään ensin 10335: järjestöedustus luonnollisesti jäisi pois. Osa- mainitun osapuolen menettelystä, vahingonkor- 10336: puolten kuuleminen on tarpeen etenkin puheen- vauksen asemesta hyvityssakkoa, ellei muunlai- 10337: johtajakysymyksen vuoksi, koska juuri hänelle sesta seuraamuksesta ole asianmukaisesti 10338: tulee asian lopputulokseen nähden suuri vastuu. sovittu. 10339: Sen sijaan ei voida ajatella, että toisen osapuo- Hyvityssakon yläraja olisi määrättävä samaksi 10340: len vastustava kanta estäisi työriitalautakunnan kuin työehtosopimuslain 9 §: ssä on ehdotettu 10341: asettamisen. yhdistyksen vastuusta. 10342: 17 §. Nykyisen lain mukaan sakkorangais- Seuraamusjärjestelmän näin perusteellisesti 10343: tusuhka kohdistuu vain 7 §:n 1 momentissa tai muuttuessa ja työriitojen sovittelulain vastais- 10344: 8 §:n 2 momentissa säädetyn tai 8 §:n 1 mo- ten tekojen siirtyessä tältä osin yleisistä tuo- 10345: mentin mukaisesti annetun kiellon rikkomiseen. mioistuimista työtuomioistuimen ratkaistaviksi 10346: Näistä lain 7 §:n 1 momentissa mainitun kiel- ei ole syytä enää antaa viralliselle syyttäjälle 10347: lon rikkominen on sitäpaitsi vain asianomista- näissä asioissa puhevaltaa. Sen sijaan on tar- 10348: jarikos. Jo nykyisessäkin työriitojen sovittelu- peen, että sosiaali- ja terveysministeriö voisi 10349: laissa olevien muidenkin normien noudattami- nostaa kanteen työtuomioistuimessa, mikäli on 10350: sen tehosteeksi olisi ollut paikallaan jokin sank- toimittu vastoin 8 § :n 2 momentissa säädettyä 10351: tio. Sitä tähdellisempää on sanktiojärjestelmän tai sen 8 § :n 1 momentin mukaisesti antamaa 10352: ulottaminen nykyistä laajemmalle tässä lakieh- kieltoa. Luultavasti näissä tapauksissa myös 10353: dotuksessa, joka sisältää myös muita normeja, asianomainen järjestö tulisi reagoimaan, mutta 10354: joiden noudattaminen olisi hyvän työmarkkina- siltä varalta, ettei niin tapahtuisi, on syytä 10355: käytännön mukaista. antaa myös ministeriölle mahdollisuus siihen. 10356: Nykyisen lain voimassaoloaikana ei eräitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10357: harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ole tuo- nioittaen, 10358: mioistuimessa nostettu syytettä lain rikkomi- 10359: sesta, vaikka niitä on tapahtunut aika paljon että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 10360: ja vaikka kaikissa nostetoissa jutuissa on myös lakiehdotukset: 10361: Lakialoite n:o 117 215 10362: 10363: 1. 10364: Laki 10365: työehtosopimuslain muuttamisesta 10366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10367: muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/46) 7, 8, 9 ja 10368: 10 § ja 10369: lisätään lakiin uusi näin kuuluva 13 a § seuraavasti: 10370: 7 § 9 § 10371: Työehtosopimukseen sidotun työntekijän, Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin 10372: joka tietensä rikkoo sopimuksen määräyksiä, sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei 10373: työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvi- täytä sopimuksesta johtuvia, 8 §: ssä mainittuja 10374: tyssakkoa enintään tuhatneljäsataa markkaa. velvollisuuksiaan, on, jollei työehtosopimuksessa 10375: Työehtosopimukseen sidotun työnantajan, joka ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen ase- 10376: tietensä rikkoo tai jonka olisi pitänyt tietää mesta maksettava hyvityssakko. Tämä hyvitys- 10377: rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomio- sakko älköön olko sataaneljääkymmentätuhatta 10378: istuin voi tuomita maksamaan hyvityssakkoa markkaa suurempi. 10379: enintään sataneljäkymmentätuhatta markkaa. Jos työehtosopimuksen määräyksen rikkomi- 10380: Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen, nen käsittää sopimukseen perustuvan rahasuo- 10381: joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo rituksen maksamatta jättämisen, voidaan rik- 10382: työehtosopimuksen määräyksiä tai laiminlyö koja myös velvoittaa rahamäärän maksamiseen. 10383: valvoa, etteivät sen alaiset yhdistykset, työnan- 10384: tajat tai työntekijät riko työehtosopimuksen 10§ 10385: määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita mak- Hyvityssakkoon tuomittaessa otetaan huo- 10386: samaan vahingonkorvauksen sijasta hyvityssak- mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten 10387: koa enintään sataneljäkymmentätuhatta mark- vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen 10388: kaa. osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama 10389: Siitä, mitä tässä pykälässä on säädetty, voi- aihe ja yhdistyksen tai yrityksen suuruus. Tuo- 10390: daan poiketa työehtosopimuksen määräyksin. mittu hyvityssakko menee, jollei työehtosopi- 10391: muksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsi- 10392: 8 § neelle, milloin omaisuusvahinkoa on syntynyt, 10393: Työehtosopimukseen sidottu yhdistys tai mutta muuten sille asianosaiselle, jonka vaati- 10394: työnantaja ei sopimuksen voimassa ollessa saa muksesta tuomio on annettu. Jos hyvitysmää- 10395: ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdis- rään oikeutettuja asianosaisia on useampia, mää- 10396: tuu työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai rättäköön tuomiossa, huomioon ottamalla kun- 10397: johonkin sen yksityiseen määräykseen. Työrau- kin niistä tai niiden jäsenten ja edustettavien 10398: havelvollisuus koskee myös yhdistystä, jonka kärsimän vahingon suuruus, miten tuomittu 10399: jäsenet tai 4 § :n 1 momentin 2 kohdassa mai- määrä on mainittujen asianosaisten kesken jaet- 10400: nittu alayhdistys on yhdistyksen suostumuksella tava. 10401: tehnyt työehtosopimuksen. Hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan tois- 10402: Sopimuksen voimassa ollessa ei myöskään saa taa, kunnes edellä 7 ja 8 §:ssä tarkoitettu työ- 10403: työtaistelutoimenpiteellä tukea 1 momentin vas- ehtosopimuksen tai lain vastainen asiantila on 10404: taista työtaistelua. poistettu. 10405: Työehtosopimukseen sidottu yhdistys on vel- 10406: vollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdis- 13 a § 10407: tykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus Valtioneuvosto tarkistaa edellä 7 ja 9 §:ssä 10408: koskee, eivät riko tämän pykälän mukaista työ- mainitut markkamäärät kolmivuotiskausittain 10409: rauhavelvollisuutta. Tämä velvollisuus sisältää rahanarvon muuttumista vastaavasti. 10410: myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa 10411: kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muulla- 10412: kaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10413: teisiin, vaan se on velvollin~n huolehtimaan kuuta 198 . 10414: niiden estämisestä ja lopettamisesta. 10415: 216 Lakialoite n:o 117 10416: 10417: 10418: 2. 10419: Laki 10420: työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta 10421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10422: muutetaan 27 päivänä heinäkuuta 1962 työriitojen sovittelusta annetun lain ( 420/62) 7 10423: ja 17 §, sellaisena kuin niistä 7 § on 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa ( 668/70), 10424: ja 10425: lisätään lakiin uusi näin kuuluva 1.3 a § seuraavasti: 10426: 10427: 7 § työtaistelun piiriä laajemmin taikka sen koh- 10428: Työtaistelutoimenpiteeseen tai sen laajenta- teena olevan seikan ajaminen aiotuin työtaiste- 10429: miseen älköön työriidan johdosta ryhdyttäkö, lutoimenpitein on ilmeisessä epäsuhteessa toi- 10430: ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole menpiteestä aiheutuviin vahinkoihin. Lautakun- 10431: toimitettu valtakunnansovittelijain toimistoon ja nan ratkaistavaksi siirretyssä työriidassa ei saa 10432: vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun ryhtyä työtaisteluun. 10433: työtaistelutoimenpiteen tai sen laajentamisen Työriitalautakunnan tehtävänä on kiireelli- 10434: syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoi- sesti tehdä ratkaisu riidassa noudattaen sovel- 10435: tuksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuk- tuvin osin edellä 11 §: ssä säädettyjä periaat- 10436: sella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai teita. Lautakunnan ratkaisulla on sama voima 10437: laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai ja vaikutus kuin työehtosopimuksella, ja se 10438: rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa tulee voimaan siitä päivästä, jona asia on siir- 10439: on mainittu. retty lautakunnan ratkaistavaksi. 10440: Ilmoitus, joka on edellä säädetty toimitetta- Työriitalautakunnan asettaa valtioneuvosto 10441: vaksi valtakunnansovittelijain toimistoon, on viimeistään viikon kuluessa sovittelijan 1 mo- 10442: toimitettava asianomaiselle piirisovittelijalle, sil- mentissa tarkoitetusta päätöksestä. Lautakun- 10443: loin kun on kysymys tämän toimialueella toi- taan kuuluu puheenjohtaja sekä riitapuolten ja 10444: meenpantavasta työtaistelutoimenpiteestä. näiden keskusjärjestöjen edustajat, joita on yhtä 10445: Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta monta kummaltakin puolen. Ennen työriitalau- 10446: työtaistelutoimenpiteestä on kirjallisesti ilmoi- takunnan asettamista tulee osapuolille varata 10447: tettava sille osapuolelle, jonka toimintaan työ- tilaisuus tulla kuulluiksi asiassa. 10448: taistelu kohdistuu, vähintään seitsemän työ- 10449: päivää ennen aiotun työtaistelutoimenpiteen 17 § 10450: alkamista. Vastaava ilmoitus on samassa mää- Yhdistyksen tai työnantajan, joka ei täytä 10451: räajassa annettava tiedoksi valtakunnansovitte- tähän lakiin perustuvia velvollisuuksiaan, on, 10452: lijain toimistoon tai asianomaiselle piirisovitte- jollei sitä sitovassa työ-, toimi- tai virkaehto- 10453: lijalle. Ilmoituksessa on mainittava työtaistelun sopimuksessa ole toisin määrätty, maksettava 10454: tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laa- vahingonkorvauksen asemesta enintään työehto- 10455: juus. sopimuslain 9 §:ssä säädetyn suuruinen hyvi- 10456: tyssakko. Samalla uhalla on yhdistys velvolli- 10457: 13 a § nen huolehtimaan siitä, että sen alaiset yhdis- 10458: Milloin sovintoehdotus on hylätty tai sovit- tykset, työnantajat, työntekijät ja virkamiehet 10459: telija on 13 § :n 3 momentin mukaisesti kes- noudattavat tähän lakiin perustuvia velvolli- 10460: keyttänyt sovittelun ja sen johdosta uhkaa työ- suuksiaan. 10461: markkinain kokonaisuutta ajatellen vähäisen Mitä 1 momentissa säädetään yhdistyksestä, 10462: ryhmän työtaistelu, jonka tavoitteet olennaisesti sovelletaan vastaavasti kirkon sopimusvaltuus- 10463: poikkeavat työmarkkinoiden yleisestä sopimus- kuntaan, kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan ja 10464: poliittisesta linjasta, tulee sovittelijan siirtää valtion työmarkkinalaitokseen ja mitä 1 mo- 10465: asia työriitalautakunnan ratkaistavaksi, jos työ- mentissa säädetään työnantajasta, sovelletaan 10466: taistelu olisi omiaan saattamaan yhteiskunnan virkasuhteissa vastaavasti valtioon, kuntaan ja 10467: elintärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan tai kuntainliittoon sekä evankelisluterilaiseen kirk- 10468: se kohtuuttomasti vaarantaisi kansalaisten työn koon, sen seurakuntaan, seurakuntainliittoon ja 10469: ja toimeentulon mahdollisuudet huomattavasti muuhun seurakuntain yhtymään. 10470: Lakialoite n:o 117 217 10471: 10472: Hyvityssakon suuruuden maaraamisperus- Tässä pykälässä tarkoitettua hyvityssakkoseu- 10473: teista ja siitä kenelle hyvityssakko menee ja raamusta koskevat riidat ratkaisee työtuomiois- 10474: miten se jaetaan useamman siihen oikeutetun tuin. Asianosaisista ja kuultavista sekä oikeu- 10475: kesken, on soveltuvin osin voimassa, mitä työ- denkäyntimenettelystä näissä riidoissa on vas- 10476: ehtosopimuslaissa ja virkaehtosopimuslainsää- taavasti voimassa, mitä työtuomioistuimesta 10477: dännössä säädetään. Milloin 8 § :n 1 momentin annetussa laissa säädetään. 10478: nojalla annettua tai saman pykälän 2 moment- 10479: tiin sisältyvää kieltoa on rikottu, on kuitenkin 10480: myös valtiolla oikeus vaatia hyvityssakkoa 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä 10481: momentissa säädetyn enimmäismäärän puit- kuuta 198 . 10482: teissa. Valtion puhevaltaa käyttää sosiaali- ja 10483: terveysministeriö. 10484: 10485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 10486: 10487: Mikko Jokela Boris Renlund 10488: Olavi Martikainen Håkan Malm 10489: Matti Hokkanen 10490: 10491: 10492: 10493: 10494: 28 D88100096K 10495: 218 1981 vp. 10496: 10497: Lakialoite n:o 118 10498: 10499: 10500: 10501: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi l:apstH~sälain 1 ja 1 a §:n muut- 10502: tamisesta 10503: 10504: 10505: Eduskunnalle 10506: 10507: Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen- selle tasolle. Tällä voitaisiin samalla myös estää 10508: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat- 10509: lapsissa on kansamme tulevaisuus. kuminen, joka on näkynyt erityisesti koko 10510: Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt maamme väkiluvun vähentymisenä. 10511: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtunut Ei voine kukaan olla eri mieltä siitä, että 10512: siitä huolimatta, että huomattava osa lapsilisä- lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil- 10513: varoista on jätetty jakamatta kerättyyn tarkoi- lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan- 10514: tukseensa. Valtio on ne käyttänyt muihin me- nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia 10515: noihinsa, mikä on ollut lapsiin ja perheisiin tulisikin muuttaa siten, että alle kouluikäisille 10516: kohdistettu vääryys. lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 1 800 10517: On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi- markalla. 10518: lisävarat käytetään tähän tarkoitukseen. Tämä Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau- 10519: mahdollistaa ainakin 200 markan suuruisen suttava hallitukselle toivomus siitä, että se 10520: lapsilisän maksamisen kuukaudessa jokaista ryhtyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi 10521: lasta kohden. rikkailta ja suurituloisilta. 10522: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 10523: tojen ja maksujen jatkuvasti ja hillittömästi nioittaen, 10524: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi 10525: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu- että Eduskunta hyväksyisi seuraava11 10526: loisille perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä lakiehdotuksen: 10527: korjattava, jotta ne saataisiin oikeudenmukai- 10528: 10529: Laki 10530: lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta 10531: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä- 10532: lain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa 10533: laissa ( 62/81), näin kuuluviksi: 10534: 10535: 1 § 1a § 10536: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- 10537: Lapsilisän määrä on 3 000 markkaa vuo- sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta 10538: dessa. lapsesta korotettuna 1 800 markalla vuodessa. 10539: 10540: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10541: kuuta 1982. 10542: 10543: 10544: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 10545: 10546: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 10547: Urho Pohto Pekka Vennamo 10548: Urpo Leppänen 10549: 1981 vp. 219 10550: 10551: Lakialoite n:o 119 10552: 10553: 10554: 10555: 10556: Joutsenlahti ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n 10557: muuttamisesta 10558: 10559: 10560: Eduskunnalle 10561: 10562: Lapsen kehityksen kannalta tärkein asia on tävää työtä, joka on myös korvattava kuten 10563: se, että lapselle annetaan mahdollisuus ensim· kaikki muukin työ. 10564: mäisinä kuukausina viettää mahdollisimman Sosiaalivaliokunnassa esiintyneiden asiantun- 10565: paljon ajastaan äidin kanssa. Tällöin luonnon- tijoiden mukaan on tieteellisesti voitu todistaa 10566: kin tarkoittama tasapaino äidin ja lapsen vä- rintaruokinnan vaikuttavan selvästi varhaiseen 10567: lillä toteutuu. Lapsi tarvitsee elämänsä alussa tulehdustautien esiintymiseen estävästi. Samoin 10568: turvaa ja läheisyyttä, jota voi parhaiten antaa sen on todettu moninkertaisesti vähentävän 10569: äiti. Suurin syy siihen, että äiti joutuu jättä- allergisten oireiden esiintymistä ainakin ensim- 10570: mään lapsensa laitoshoitoon ja siis vieraiden mäisinä elinvuosina, kun taas merkittävällä 10571: hoidettavaksi on siinä, että perheen talous ei osalla päivähoitopaikoissa hoidetuista lapsista 10572: kestä äidin kotona oloa lastaan hoitamassa. on tutkimuksissa todettu olevan paljon enem- 10573: Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisi huolehtia män toistuvia infektiotauteja kuin kotona hoi- 10574: siitä, ettei äidin tarvitsisi taloudellisten vai- detuilla. - 10575: keuksien vuoksi lähteä kotoa työhön liian ai- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 10576: kaisin. Äitiysloma tulisi pidentää sellaiseksi, kunnioittaen, 10577: että em. tavoite saavutetaan ja äiti voisi hoitaa 10578: lastaan kotona vähintään yhden vuoden ajan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10579: Tämä on yhteiskunnallisestikin erittäin merkit- lakiehdotuksen: 10580: 10581: 10582: 10583: 10584: Laki 10585: sairausvakuutuslain 23 § :n muuttamisesta 10586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 10587: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 841/ 10588: 80), näin kuuluvaksi: 10589: 10590: 23 § net ottolapseksi, lapsen äidillä on oikeus saada 10591: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 300 arki- äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä arkipäivältä. 10592: päivältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdistuu Jos lapsi kuolee tai lapsi luovutetaan pois myö- 10593: laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee- hemmin äitiysrahan suorittamisaikana, lapsen 10594: seen ja 250 arkipäivää sitä välittömästi seuraa- äidillä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada 10595: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai- äi tiysrahaa. 10596: semmin kuin 50 arkipäivää ennen laskettua Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille 276 10597: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- ensimmäiseltä arkipäivältä ja 24 seuraavalta ar- 10598: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi kipäivältä joko äidille tai hänen suostumuksel- 10599: seuraavaan 250 arkipäivään. Jos lapsi syntyy laan lapsen isälle, joka on avioliitossa lapsen äi- 10600: kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän kuluessa syn- din kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien 10601: nytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana luo- rikkoutumisen vuoksi, kun isä on työnantajalle 10602: vuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hä- yhtä kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa 10603: 220 Lakialoite n:o 119 10604: 10605: 10606: tekemänsä ilmoituksen perusteella lapsen hoi- voidaan hänen äitiysrahakautensa 24 viimeiseltä 10607: don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin arkipäivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin 10608: ulkopuolella suoritettavasta työstä. Isälle suo- säädetään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisol- 10609: ritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää- leen, joka ei asu hänestä erillään välien rik- 10610: detään. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa koutumisen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa 10611: suorittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän on säädetty vakuutetun työstä poissa olosta, 10612: yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arki- sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puo- 10613: päivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika ly- lisolie suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä 10614: henee vastaavasti. Isälle suoritettavan äitiys- suuri kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut, 10615: rahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin jos häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän 10616: se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitusvel- 10617: olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan vollisuudesta, koskee myös ottovanhempia. 10618: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei 10619: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä sairauden perusteella makseta päivärahaa. 10620: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan 10621: suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10622: tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin sää- kuuta 1982. 10623: detään. Tätä lakia sovelletaan niihin vakuutettuihin, 10624: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- joiden laskettu synnytysaika tai synnytyspäivä 10625: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, on 1 päivänä tammikuuta 1981 tai sen jälkeen. 10626: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä Laki ei kuitenkaan koske vakuutettua, jonka 10627: on kulunut 250 arkipäivää, kuitenkin vähintään raskaus on keskeytynyt ennen 1 päivää joulu- 10628: 72 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella kuuta 1981. 10629: 10630: 10631: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 10632: 10633: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 10634: Urho Pohto Urpo Leppänen 10635: Pekka Vennamo 10636: 1981 vp. 221 10637: 10638: Lakialoite n:o 120 10639: 10640: 10641: 10642: 10643: Joutsenlahti yrn.: Ehdotus laik!si työnantajan työttömyyswkuutus· 10644: maksun suuruudesta 10645: 10646: 10647: Eduskunnalle 10648: 10649: Voimassa olevan lain mukaan kerätään työn- tusmaksua määrättäessä palkkojen kokonaissum- 10650: antajan työttömyysvakuutusmaksua 0,4 pro- masta ensin vähennettävä 150 000 markkaa, 10651: senttia suoritettujen palkkojen määrästä. Vaik- jonka yli menevästä osasta vasta tulisi maksaa 10652: ka tämä on parannus, sillä vuonna 1980 kerät- työnantajan työttömyysvakuutusmaksu. Samalla 10653: tiin maksua 0,9 prosenttia, niin silti tulee työt- pienenisi keskuskassan arvioitu ylijäämä, koska 10654: tömyyskassojen keskuskassan ylijäämä olemaan kassan tarvitsemat varat pitäisi kerätä vuosit- 10655: v. 1980 noin 400 miljoonaa markkaa. Tällainen tain ilman mitään ylijäämiä. 10656: asiaintila ei liene oikeudenmukainen semmin- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10657: kin, kun olemme menossa kohden laskusuhdan- 10658: netta ja sitä tietä kohden taloudellisia vaikeuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10659: sia. Tämän vuoksi olisi työvoimavaltaisten pien- lakiehdotuksen: 10660: ten ja keskisuurten yritysten työttömyysvakuu- 10661: 10662: 10663: Laki 10664: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta 10665: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10666: 10667: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10668: ruus on 0,4 prosenttia työnantajan suoritta- kuuta 198 . 10669: mien palkkojen määrästä, joka saadaan, kun 10670: työnantajan 1 päivästä tammikuuta tai sen jäl- 10671: keen maksamien palkkojen kokonaissummasta 10672: vähennetään 150 000 markkaa. 10673: 10674: 10675: 10676: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 10677: 10678: Anssi Joutsenlahti J. Juhani Kortesalmi 10679: Urho Pohto Urpo Leppänen 10680: Pekka Vennamo 10681: 222 1981 vp. 10682: 10683: Lakialoite n:o 121 10684: 10685: 10686: 10687: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 99 §:n muuttamisesta 10688: 10689: 10690: Eduskunnalle 10691: 10692: Alkoholijuomien myynnistä Suomen ja ulko- Käsityksemme mukaan olisi Suomen ja ulko- 10693: maiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis- maan välillä kulkevissa matkustaja-aluksissa 10694: sa annetun asetuksen ( 729168) 5 §: ssä mää- selvästi kiellettävä alkoholijuomien nauttimi- 10695: rätään, että tällaisesta aluksesta on ilmoitetta- nen muualla kuin anniskeluun varsinaisesti tar- 10696: va sosiaali- ja terveysministeriölle anniskeluun koitetuissa ja sosiaali- ja terveysministeriölle 10697: ja vähittäismyyntiin tarkoitetut tilat. ilmoitetuissa tiloissa. 10698: Asetuksen 4 §: ssä sanotaan lisäksi, että al- Alkoholilain 99 § :n 1 momentissa on mää- 10699: koholijuomien myynti, jolla tarkoitetaan myös- rätty, missä tiloissa alkoholijuoman ja väkivii- 10700: kin anniskelua, on järjestettävä ja hoidettava nan nauttiminen on kielletty. Käsityksemme 10701: niin, että järjestys aluksessa säilyy ja että alko- mukaan tähän luetteloon tulisi lisätä ulko- 10702: holista aiheutuvat haitat muodostuvat mahdol- maan liikenteessä olevalla suomalaisella aluk- 10703: lisimman vähäisiksi. sella muut kuin sosiaali- ja terveysministeriön 10704: Asetuksessa ei sen sijaan ole määrätty, että anniskelutiloiksi hyväksymät tilat. 10705: alkoholijuomien nauttimisen on rajoituttava an- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10706: niskelutiloihin. Sen vuoksi alkoholijuomien 10707: nauttimista voi tapahtua hyteissä ja myöskin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10708: varsinaisissa muissa oleskelu- ja matkustustilois- lakiehdotuksen: 10709: sa. Tästä aiheutuu usein suurta häiriötä muille 10710: matkustajille. 10711: 10712: Laki 10713: alkoholilain 99 §:n muuttamisesta 10714: Eduskunnan päätöksellä lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain ( 4591 10715: 68) 99 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 6 kohta: 10716: 10717: 99 § ministeriön anniskelutiloiksi hyväksymissä ti- 10718: Alkoholijuoman ja väkiviinan nautt1mmen loissa. 10719: on kielletty, jollei tämän lain muista säännök- 10720: sistä muuta johdu: 10721: 10722: 6) ulkomaan liikenteessä olevilla suomalai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10723: silla aluksilla muissa kuin sosiaali- ja terveys- kuuta 198 . 10724: 10725: 10726: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 10727: 10728: Antero Juntumaa Anna-Liisa Jokinen Ben Zyskowicz 10729: Hannele Pokka Eeva Kauppi Jorma Fred 10730: Aimo Ajo Sauli Hautala Ulla .Järvilehto 10731: Pirkko Valtonen J. Juhani Kortesalmi Impi Muroma 10732: Ensio Laine Juhani Saukkonen Urho Pohto 10733: Bror Lillqvist Mauno Manninen Anssi Joutsenlahti 10734: Eero Lattula 10735: 1981 vp. 223 10736: 10737: Lakialoite n:o 122 10738: 10739: 10740: 10741: 10742: M. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muut- 10743: tamisesta 10744: 10745: 10746: Eduskunnalle 10747: 10748: 10749: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 10750: 10751: Tässä lakialaitteessa esitetään rintamalla ol- 10752: leille työvelvollisille myönnettäväksi rintama- 10753: lisä. 10754: 10755: 10756: ALOITTEEN PERUSTELUT 10757: 10758: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta annetulla sä, ettei työvelvollisten 1an huomioon ottaen 10759: lailla rintamasotilaseläkelain muuttamisesta enää olisi tuskin ketään, joka rintamalisää voisi 10760: ( 1085/80) oikeutettiin rintamapalvelukseen nauttia. Siten on tarkoituksenmukaista kiireel- 10761: osallistuneet naiset saamaan rintamalisää. Täl- lisesti säätää työvelvollisten oikeudesta rinta- 10762: löin ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, että malisään ja samanaikaisesti jatkaa sen selvittä- 10763: samanlaisessa tilanteessa olleille työvelvollisille mistä, keille vielä tämä oikeus tulisi myöntää. 10764: olisi tullut myöntää tämä oikeus. Kun käytännössä on jo selvitetty se, mitä 10765: Käytännön järjestelyjen osalta lakiehdotuk- rintamalla olalla rintamasotilaseläkelain piirissä 10766: sen 1 a §:ssä mainitun työvelvollisen rintama- tarkoitetaan, ei tulisi olemaan vaikeaa määri- 10767: tunnuksen tulisi myöntää veteraanitunnusase- tellä, ketkä työvelvollisista tulisivat olemaan 10768: tuksen ( 264/77) tarkoittama veteraanitunnus- rintamalisään oikeutettuja. 10769: lautakunta. Ehdotuksella ei arvioida olevan tuntuvia 10770: Saattaa olla, että tämänkin lakiehdotuksen taloudellisia seuraamuksia. 10771: jälkeen jää vielä henkilöitä, joille kaiken koh- Niinpä ehdotammekin, 10772: tuuden mukaan kuuluisi rintamalisä. Mikäli 10773: kuitenkin odotellaan mahdollisen lopullisen ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10774: konaisselvityksen valmistumista, on pelättävis- lakiehdotuksen: 10775: 10776: 10777: Laki 10778: rintamasotilaseläkelain muuttamisesta 10779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annettuun rinta- 10780: masotilaseläkelakiin ( 119/77) uusi 1 a § ja 9 §: ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä 10781: joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), uusi 4 momentti seuraavasti: 10782: 1a § Rintamalla työvelvollisena olleella tarkoite- 10783: Rintamalla työvelvollisena olleella Suomen taan henkilöä, jolle on annettu työvelvollisen 10784: kansalaisella on oikeus rintamalisään sen mu- rintamatunnus siten kuin siitä erikseen sääde- 10785: kaan kuin tässä laissa säädetään. tään. 10786: 224 Lakialoite n:o 122 10787: 10788: 9 § na olleelle, jolle on annettu työvelvollisen rin- 10789: -------------- tamatunnus. 10790: Rintamalisä myönnetään 1 momentissa maini- 10791: tuin edellytyksin myös rintamalla työvelvollise- · Tämä laki tulee voimaan päivänä 10792: kuuta 198 . 10793: 10794: 10795: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 10796: 10797: Matti Järvenpää Unto Ruotsalainen 10798: 1981 vp. 225 10799: 10800: Lakialoite n:o 123 10801: 10802: 10803: 10804: 10805: Kangas ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 34 a §:n muuttami- 10806: sesta 10807: 10808: 10809: Eduskunnalle 10810: 10811: Yk:n lapsen oikeuksien julistuksen periaattei- Kun taloudellisen tuen myöntäminen yhteis- 10812: den mukaan lapsen tulee saada kasvaa, mikäli kunnan taholta tuohon ikään saakka ei ole 10813: mahdollista, vanhempien huolenpidon ja vas- toistaiseksi näyttänyt olevan mahdollista, on 10814: tuun alaisena ja ilmapiirissä, jossa hän saa tun- työsuhdeturva hoidettava erillisenä kysymykse- 10815: tea moraalista ja siveellistä turvallisuutta. nä. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että 10816: Käytännössä lapsen vanhemmille tulee luoda monet vanhemmat katsovat voivansa suorittaa 10817: todelliset valinnanmahdollisuudet lapsenhoidon taloudellisia uhrauksia ja hoitaa lapsensa itse 10818: järjestämisessä. Tähän hallituskin on pyrkinyt kotona, jos heillä on jatkossa tieto siitä, että 10819: käynnistämäTiä lasten kotihoidontuen. Eri hoi- he saavat palata entisinä työntekijöinä vanhaan 10820: tomuotojen tasapuolisen kehittämisen rinnalla työpaikkaansa. Tarkoituksena on, että tämä 10821: on välttämätöntä uudistaa työelämää koskevia kolmen vuoden jakso olisi hoidettavissa mo- 10822: säännöksiä perhe-elämän tarpeista lähtien. Pien- lempien vanhempien toimesta siten kuin van- 10823: ten ~asten vanhemmille tulisi turvata mahdol- hemmat haluavat sen itse järjestellä. Työpaikan 10824: lisuus joustaviin työaikajärjestelyihin, osa-aika- henkilöjärjestelyjen turvaamiseksi ehdotetaan 10825: työhön ja lyhennettyyn työaikaan. Oikeus ko- säännöstä, jonka mukaan asetuksella tarkem- 10826: tona tapahtuvaan lapsen hoitoon olisi turvatta- min määrätään siitä, miten työntekijän on 10827: va työsuhteen katkeamatta. ilmoitettava työstä poissaolastaan näissä tapauk- 10828: Voimassa olevan työsopimuslain ( 320/70) sissa työnantajalleen. Asetuksen tulisi sisältää 10829: mukaan työntekijällä on oikeus synnytyslomaan tarkemmat määräykset ilmoitusajasta ja ilmoi- 10830: ja sitä vastaavaan lomaan aikana, jolta työn- tuksen muodosta. Perusteltua on, että vanhem- 10831: tekijä saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys- milta edellytetään lasten hoidon ratkaisemista 10832: rahaa. Vuonna 1978 lakiin lisättiin säännös ja ilmoitusta työnantajalle periaatteessa muuta- 10833: ( 152/78), jonka mukaan työntekijällä on mia kuukausia etukäteen. 10834: oikeus vastaavaan lomaan aikana, jolta suori- Ehdotuksen mukaan työntekijälle ei tarvitsisi 10835: tetaan ns. vanhempainrahaa taikka ottolapsen hoitoloman aikana maksaa palkkaa. Tästä joh- 10836: vanhemmalle äitiys- tai vanhempainrahaa. tuen ei työntekijäin poissaolasta työpaikalle 10837: aiheudu välittömiä kustannuksia. Työnantajille 10838: Yhteiskunnallisen kehityksen myötä on osoit- 10839: aiheutuu toimenpiteestä kustannuksia sijaisen 10840: tautunut tarpeelliseksi antaa pienten lasten van- 10841: kouluttamisesta ja työpaikoille palaavien lasten 10842: hemmalle mahdollisuus säilyttää työpaikkansa 10843: vanhempien uudelleenkouluttamisesta. Näiden 10844: siitä huolimatta, että hän haluaa hoitaa itse 10845: kustannusten ei voida katsoa olevan merkittä- 10846: lapsensa näiden ollessa pieniä. Tämän yhteis- 10847: västi työnantajan yleisiä työvoiman koulutus- 10848: kunnallisen kehityksen tarve on tunnustettu kustannuksia lisääviä. 10849: hallituksen perhepoliittisessa selonteossa vuo- 10850: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10851: delta 1980. Tässä selonteossa lähdetään siitä, nioittaen, 10852: että pienten lasten vanhempien työsuhdeturvaa 10853: parannetaan ensisijaisesti kohdentaen se ,alle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10854: 3-vuotiaitten lasten vanhempiin. lakiehdotuksen: 10855: 10856: 10857: 10858: 10859: 29 088100096K 10860: 226 Lakialoite n:o 123 10861: 10862: 10863: 10864: Laki 10865: työsopimuslain 34 a § :n muuttamisesta 10866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1979 annetun työsopi- 10867: muslain 34 a §, sellaisena kuin se on 24 päivänä helmikuuta 1978 annetussa laissa ( 152/ 10868: 1978), näin kuuluvaksi: 10869: 10870: 34 a § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10871: Työntekijällä on oikeus 34 §:n 1 momen- kuuta 198 . 10872: tissa tarkoitetun ~oman jälkeen olla alle 3- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 10873: vuotiaan lapsen hoidon vuoksi työsuhteen kat- täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei- 10874: keamatta poissa työstä asetuksella tarkemmin siin. 10875: määrättyä menettelyä noudattaen. 10876: 10877: 10878: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 10879: 10880: Orvokki Kangas Hannu Tenhiälä Juhani Tuomaala 10881: Mikko Jokela Paavo Vesterinen Hannele Pokka 10882: Olavi Martikainen Petter Savola Veikko Pihlajamäki 10883: Mauno Manninen Alvar Saukko Pentti PoutaDen 10884: Heimo Linna Väinö Raudaskoski Lea Sutinen 10885: Mikko Pesälä Marjatta Väänänen Kalevi Mattila 10886: Matti Maijala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markku Kauppinen 10887: Lauri Palmunen Mauri Pekkarinen Esko Pekonen 10888: Toivo Yläjärvi Mikko Kaarna 10889: 1981 vp. 227 10890: 10891: Lakialoite n:o 124 10892: 10893: 10894: 10895: 10896: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta 10897: annetun lain 13 §:n muuttamisesta 10898: 10899: 10900: Eduskunnalle 10901: 10902: Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun Tällaisessa tapauksessa työnantaja on suorit- 10903: lain 13 § :ssä on säännös liikaa maksetun so- tanut työnantajan sosiaaliturvamaksua liikaa 10904: siaali turvamaksun suorittamisesta takaisin työn- aivan samalla tavalla kuin niissä tapauksissa, 10905: antajalle. Lain 13 §:n 2 momentin mukaan joissa työnantajalle suoritetaan päivä- tai äitiys- 10906: työnantajalla, jolle on sairausvakuutuslain 28 rahaa sairausvakuutuslain 28 § :n 2 momentin 10907: §:n 2 momentin mukaan suoritettu päivä- tai nojalla. Tämän vuoksi ehdotamme työnantajan 10908: äitiysrahaa, on oikeus saada päivärahaa ja sosiaaliturvamaksusta annetun 1ain 13 §:n 2 10909: äitiysrahaa vastaavalta osalta palkkaa suorit- momenttiin lisättäväksi säännöstä, jonka mu- 10910: tamansa sosiaaliturvamaksu takaisin. kaan työnantajalla, jolle TEL 19 c §:n nojalla 10911: Hallituksen esityksessä n:o 180 ( 1980 vp.) on maksettu eläkettä, olisi oikeus saada eläkettä 10912: ehdotettiin työntekijäin eläkelakiin (395/61) vastaavalta osalta palkkaa suorittamansa so- 10913: lisättäväksi uusi 19 c §, jonka perusteella elä- siaaliturvamaksu takaisin. 10914: kelaitoksen takautuvalta ajalta maksama työ- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme, 10915: kyvyttömyyseläke suoritetaan hakemuksesta 10916: työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10917: vastaavalta ajalta sairausajan palkkaa. Eläke lakiehdotuksen: 10918: maksetaan työnantajalle enintään tämän mak- 10919: saman sairausajan palkan määräisenä. 10920: 10921: 10922: Laki 10923: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 13 §:n muuttamisesta 10924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä 10925: heinäkuuta 1963 annetun lain 13 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä 10926: joulukuuta 1965 annetussa laissa (633/65), näin kuuluvaksi: 10927: 10928: 13§ osalta palkkaa suorittamansa sosiaaliturvamaksu 10929: takaisin sen mukaan kuin siitä asetuksella tar- 10930: Työnantajalla, jolle on suoritettu sairausva- kemmin säädetään. 10931: kuutuslain ( 364/63) 28 § :n 2 momentin no- 10932: jalla päivä- tai äitiysrahaa tai työntekijäin eläke- 10933: lain 19 c §:n nojalla eläkettä, on oikeus saada Tämä laki tulee voimaan päivänä 10934: päivä- ja äitiysrahaa tai eläkettä vastaavalta kuuta 198 . . 10935: 10936: 10937: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 10938: 10939: Eeva Kauppi Aila Jokinen Saara Mikkola 10940: Anna-Kaarina Louvo Helvi Hyrynkangas Helge Saarikoski 10941: Ritva Laurila Ulla Järvilehto Orvokki Kangas 10942: Timo Ihamäki 10943: 228 1981 vp. 10944: 10945: Lakialoite n:o 125 10946: 10947: 10948: 10949: 10950: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin, luottamusmiehen ja 10951: eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta 10952: 10953: 10954: Eduskunnalle 10955: 10956: Vuonna 1975 valtion työnvälitys välitti työ- turva puuttuu olennaisilta osiltaan sekä lain- 10957: paikkoja lähes 300 000 työntekijälle. Vuonna säädännöstä että työehtosopimuksista; 2) ny- 10958: 1978 valtion työnvälitys täytti 209 799 työ- kyinen lakisääteinen tai työehtosopimuksiin pe- 10959: paikkaa, vuonna 1979 222 423 ja vuonna 1980 rustuva työsuhdeturva ei käytännössä anna suo- 10960: 220 640. Vuonna 1978 työnhakijoita valtion jaa, ts. tuomioistuimissa tai työmarkkinoiden 10961: työnvälityksessä oli 578 744. Työvoimatiedus- neuvotteluissa työntekijäpuoli ei pysty osoitta- 10962: telun virtatilaston ( TY 1980: 7) mukaan maan työsuhdeturvaa rikotun niin, että se joh- 10963: vuonna 1978 siirtyi työllisestä väestöstä työt- taisi työsuhteen palauttamiseen tai oikeusseu- 10964: tömiksi 186 000 henkilöä. Työllisestä työvoi- raamuksiin; 3) lakisääteisen tai sopimusperus- 10965: masta työttömien joukkoon siirtyneitten voi- teisen työsuhdeturvan oikeusseuraamukset ovat 10966: daan lähes kaikkien rkatsoa tulleen erotetuiksi puutteelliset, ts. laittomaksi todetussa irtisano- 10967: työstään työnantajan toimesta. Lisäksi tällai- misasiassa työnantaja tuomitaan vain mitättö- 10968: sen virallisen tilastoinuin ulkopuolelle jää työn- män pienen vahingonkorvauksen maksamiseen 10969: välityksen työnhakijoitten ja täytettyjen työ- patauttamatta työpaikkaa tms. 10970: paikkojen tilastolukujenkin valossa melkoinen Useista eri tekijöistä johtuen työpaikastaan 10971: joukko työntekijöitä, jotka on työnantajan toi- erotetut työntekijät käyttävät tai saavat oikeus- 10972: mesta erotettu työpaikastaan. Työvoiman pysy- suojaa nykyisen työsuhdeturvakoneiston puit- 10973: vyydestä laadittujen virallisten tilastojen mu- teissa vain vähäisessä määrin. Tähän vaikutta- 10974: kaan alasta riippuen työvoiman pysyvyys vaih- vat oikeudenkäynnin kalleus, neuvottelumenet- 10975: telee 79 %:sta 92 %:iin. Saman työvoimatie- telyn ja oikeudenkäynnin hitaus, työsuhdetur- 10976: dustelun virtatilaston mukaan työttömyyden py- van puutteellisuus, tuomioistuinten toimintaa 10977: syvyys vuosina 1978-79 vaihteli 41-45 %. kohtaan tunnettu epäluottamus, kun työntekijä- 10978: Tämä kuvaa työstä erottamisen työnhaluisille puolella varsin laajasti koetaan tuomioistuin- 10979: aiheuttamia vaikeuksia. ten pitävän paremminkin työnantajan puolta; 10980: Työntekijä saatetaan vuoden aikana erottaa eräissä tapauksissa ammattiyhdistysliikkeen 10981: useampaankin kertaan, ja varsinkin silloin, jos asenne poliittisista tai muista tekijöistä johtuen, 10982: työttömyysaika jää lyhyeksi, ei tällainen erotta- tms. 10983: minen useinkaan näy työttömyys- tai muissa Työsuhdeturvan osalta erityistä huomiota an- 10984: vastaavissa tilastoissa. Varsin varovaisesti voi- saitsee se, että työnantajat varsin avoimesti 10985: daan arvioida, että Suomessa viimeisten vuo- ovat kohdistaneet· irtisanomisia ja erottamis- 10986: sien aikana on tapahtunut keskimäärin yli toimenpiteitä nimenomaan luottamusmiehiin, 10987: 200 000 työnantajan toimesta toteutettua työn- työsuojeluvaltuutettuihin ja muihin ammattiyh- 10988: tekijän irtisanomista, pakkolomautusta tai työ- distys- tai työväenliikkeen aktiivihenkilöihin. 10989: suhteen purkamista vuodessa. Nykyisen työ- Tämän on katsottu olleen mahdollista juuri 10990: suhdeturvan valossa tarkasteltuna on esitetty olemattomien oikeusseuraamusten ja niiden hi- 10991: arvioita siitä, että noin kolmannes työnantajan tauden vuoksi. 10992: toteuttamista työsuhteen päättämisistä tai pak- Nykyinen työntekijäin työsuhdeturva vaatii 10993: kolomautuksista olisi laillisuudeltaan kyseen- mitä pikimmin korjausta, joka käytännössäkin 10994: alaisia. pakottaa työnantajat pitämään työntekijän työs- 10995: Työsuhdeturvaa ajatellen työntekijät kokevat sä, ellei erottamiselle ole laillista perustetta. 10996: vaikeudet ainakin kolmenlaisina: 1) työsuhde- Työsopimuslain yleissäännökset irtisanomis- ja 10997: Lakialoite n:o 125 229 10998: 10999: purkamissuojasta tulee täsmentää ja niiltä osin kohtuusharkinnan osalta selventämällä sitä niin, 11000: oikeuskäytännössä esiintyneet epäselvyydet pois- ettei vahingonkorvauksen alentaminen säännök- 11001: taa. Tärkeää on mahdollisimman pitkälle pois- sen perusteella tule kysymykseen. 11002: taa työnantajan mahdollisuudet yksipuolisesti Työläisten lakiin perustuvaa irtisanomis- ym. 11003: ratkaista, mikä työsuhdeturvan kannalta on työsuhdeturvaa on usein työehtosopimuksin tai 11004: oikein. Työsuhteiden ehtojen muuttamiset on vastaavin tavoin olennaisesti kavennettu joko 11005: kiellettävä kokonaan nimenomaisellakin lain- ymmärtämättömyydestä tai eräänlaisessa kau- 11006: säännöksellä, koska työnantajapuolella ei sopi- pantekotarkoituksessa. Tämä on syytä tulevai" 11007: musten kunnioittamisen periaatetta haluta us- suudessa estää, koska koko lainsäädännöstä jää 11008: koa ja noudattaa ilman nimenomaista säännös- irvokas kuva, jos sen takaamat tulokset voi- 11009: tä. daan vaihtaa viiden pennin palkankorotukseen 11010: Irtisanomiset ja työstä erottamiset eivät saa tai säännökseen, joka keskittää lisää määräämis- 11011: astua voimaan, ennen kuin niiden laillisuus on valtaa työehtosopimuksesta päättäjille. 11012: lainvoimaisesti nimenomaan tuomioistuinlaitok- Työnantajien käyttäytymistä ohjaavina tehos- 11013: sessa tutkittu. Mitkään yksityiset välimies- tms. teina on otettava käyttöön myös rangaistussään- 11014: oikeudet eivät riitä. Koska purkutapauksissa nöksiä, luottamushenkilöihin kohdistuvien teko- 11015: saattaa joskus olla kohtuullista työnantajan kan- jen osalta kovennettuina. Erityinen yhteisösak- 11016: nalta, että työsuhde ennen tuomioistuinpäätöstä ko on tarpeen isompia työnantajayrityksiä aja- 11017: päättyy, on tähän ajateltu jättää tietyt, ran- tellen. · 11018: gaistus- ym. seuraamuksilla rajatut mahdollisuu- Työnantajat saattavat pyrkiä kiertämään la- 11019: det, kuitenkin siten, että purkamissuojaa tuntu- kia käyttämällä todistajina heistä riippuvai- 11020: vasti parannetaan ja estetään purkumahdollisuu- sessa asemassa olevia työnjohtajia tms. Otta- 11021: den käyttö irtisanomissuojan kiertokeinona, malla lakiin erityinen todistajankelpoisuutta 11022: varsinkin luottamushenkilöiden suhteen. koskeva säännös saadaan väärinkäyttömahdolJi- 11023: Työsuhdeturvassa luonnollisena lähtökohtana suuksia pienennettyä. 11024: on antaa työntekijän valita, haluaako hän, että Työsuhdeturvan osalta on syytä painottaa, 11025: työnantaja täyttää velvollisuutensa työsuhteen ettei työnantajan asiana ole määrätä työsuhde- 11026: ja sen ehtojen jatkamiseen ennallaan, vai ha- turvaan kohdistuvia rangaistuksia työntekijän 11027: luaako hän työnantajan erottamisilmoitusten käyttäytymisen tms. vuoksi, koska niitten osal- 11028: jälkeen tyytyä vahingonkorvaukseen siihen ta on olemassa työnantajalla muut oikeussuo- 11029: saakka, kunnes saa kaikinpuolin yhtä hyvän jakeinot. 11030: työpaikan. Tällöinkin on aiheellista vahingon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11031: korvaussuojaa työntekijän kannalta tuntuvasti nioittavasti, 11032: parantaa, myös koronmaksuvelvollisuuden osal- 11033: ta, ja poistaa esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11034: epäselvyyksiä aiheuttava vahingonkorvaussään- lakiehdotuksen: 11035: nöksen soveltaminen työntekijän vahingoksi 11036: 11037: 11038: 11039: Laki 11040: työntekijäin, luottamusmiehen ja eräiden muiden luottamushenkilöiden työsuhdeturvasta 11041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 11042: 11043: 1 § pimuslain (320/1970) 37 §:n 2, 3 tai 4 mo- 11044: Työnantajan toimittaman Irtisanomisen tai mentissa tarkoitetun erityisen painavan syyn, 11045: 1omauttamisen vuoksi ei työntekijän työsuhde johon työnantaja kahden viikon kuluessa perus- 11046: työnantajaansa tai palkanmaksuvelvollisuus pää- teesta tiedon saatuaan, kuitenkin viimeistään 2 11047: ty eikä työnantaja vapaudu velvollisuuksistaan kuukauden kuluttua sen ilmaantumisesta, on ir- 11048: työntekijää kohtaan ennenkuin toimivaltainen tisanomis- tai lomautusperusteena vedonnut. 11049: tuomioistuin työnantajan kanteesta lainvoimai- Mikäli tuomioistuin toteaa, ettei työnantajalla 11050: sella päätöksellään on vahvistanut työnantajalla edellä sanotun mukaisesti ole ollut oikeutta 11051: olevan irtisanomis- tai lomautushetkellä työso- työntekijän irtisanomiseen tai lomauttamiseen, 11052: 230 Lakialoite n:o 125 11053: 11054: 11055: oikeuden on vahvistettava työsuhteen jatkuvan saatuaan riitauttanut työnantajan toimenpiteen, 11056: entisin ehdoin. on työsuhteen ja palkanmaksuvelvollisuuden 11057: Mikäli työntekijä oikeudenkäynnin aikana jatkumisesta ja asian ratkaisemisesta voimassa, 11058: henkilökohtaisesti haluaa ilmoittaa, että hän mitä edellä 1 §:ssä on säädetty. 11059: työsuhteen jatkumisen asemesta on valmis tyy- Jos työnantaja on purkanut työntekijän työ- 11060: tymään 10 kuukauden täysiä työsuhde-etuja suhteen päättymään, eikä purkua edellä 1 mo- 11061: vastaavaan lakimääräiseen sopimussakkoon ja mentissa mainituin tavoin ole riitautettu, on 11062: täyden vahingonkorvauksen saamiseen siihen tuomioistuimen kuitenkin työntekijän vaatimuk- 11063: saakka, kunnes hän on saanut palkka- ja muil- sesta, mikäli työnantaja ei näytä toteen, että 11064: ta eduiltaan ja arvostukseltaan vähintään yhtä sillä on ollut työsopimuslain (320/1970) 43 11065: hyvän työpaikan toistaiseksi voimassaolevin § :ssä tarkoitettu peruste, joko vahvistettava 11066: työsuhtein, on tuomioistuimen edellä sanotun työsuhteen entisin ehdoin edelleen jatkuvan tai, 11067: vahvistamisen sijasta tuomittava sopimussakko jos työntekijä niin haluaa, tuomittava sopimus- 11068: ja työntekijän valinnan mukaan joko kertakaik- sakko ja vahingonkorvaus siten, kuin edellä 11069: kineo tai palkanmaksukausittain toistuva va- 1 § :ssä on säädetty. 11070: hingonkorvaus vuosilomakorvaus- ynnä muine Työntekijän työtaistelutoimenpiteeksi tarkoi- 11071: etuineen työntekijälle maksettavaksi vähintään tettua menettelyä ei pidetä purkamisperusteena. 11072: 13 prosentin kor:koineen erääntymispäivästä lu- Jos työntekijän edellä mainittu kanne pan- 11073: kien. naan vireille kahden vuoden kuluessa sen ka- 11074: Erityisen painavana syynä ei voida pitää ta- lenterivuoden päättymisestä, jolloin purku on 11075: loudellista tai tuotannollista liikavaikeutta, tapahtunut, on oikeuden vahvistettava työsuh- 11076: työnantajan konkurssia, kuolemaa tai yrityksen teen jatkuneen purkamisesta saakka ja velvoi- 11077: lopettamista tahi toiminnan supistamista tai tettava työnantaja heti suorittamaan mahdolli- 11078: keskeyttämistä. sesti laiminlyödyt palkanmaksu- ynnä muut 11079: Työsuhteen ehtoja ei työnantaja yksipuolises- velvollisuutensa työntekijälle tältäkin ajalta vä- 11080: ti, ilman työntekijän henkilökohtaista, luotta- hintään 13 prosentin korkoineen erääntymispäi- 11081: musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun läsnäolles- västä lukien. Jos kanne pannaan vireille myö- 11082: sa annettua suostumusta saa muuttaa. Työsuh- hemmin, on työsuhteen vahvistettava jatkuvan 11083: teen ehdon tai ehtojen muuttamistarkoitus ei haasteen tiedoksiannosta Iukien, ellei tuomiois- 11084: ole työnantajalle myöskään irtisanomisperuste. tuin hyväksyttäväksi katsottavasta syystä vah- 11085: Mikäli syntyy riitaa siitä, kuuluuko ,asia työn- vista työsuhteen jatkuneen jo purkamisesta läh- 11086: antajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perus- tien. Siitä huolimatta, että työsuhteen vahvis- 11087: teella hänen päätettäväkseen vai onko kyseessä tettaisiin jatkuvan vasta haasteen tiedoksian- 11088: työsuhteen ehto, ei työnantaja saa noudattaa nosta lukien, on edellä mainittu sopimussakko 11089: omaa päätöstään ennenkuin toimivaltainen tuo- ja vahingonkorvaus tuomittava. 11090: mioistuin työnantajan kanteesta ja tämän näy- Työntekijäin tai yhden tahi useamman am- 11091: tettyä asian kuuluvan hänen yksinomaiseen rat- mattiyhdistyksen valitsemien luottamusmiesten, 11092: kaisuvaltaansa, on vahvistanut työnantajan ol- heidän varamiestensä, työsuojeluvaltuutettujen 11093: leen oikeassa. ja varavaltuutettujen, ammattiyhdistyksen pu- 11094: heenjohtajan, varapuheenjohtajan tai sihteerin 11095: 2 § työsuhdetta ei saa lainkaan purkaa työnantajan 11096: Ammattiosaston, johon työntekijä kuuluu, toimesta eikä irtisanoakaan, ellei sen lisäksi, 11097: suostumuksella voi työnantaja vastuupiiriinsä mitä 1 §:ssä on säädetty, niiden työntekijäin, 11098: kuulumattomasta syystä johtuvan tilapäisen joiden luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuu- 11099: työnvähyyden vuoksi pakkolomauttaa työnteki- tetusta tai heidän varamiehistään, tai sen tahi 11100: jän korkeintaan kahden viikon ajaksi ja vuoden niiden ammattiyhdistysten, joiden luottamus- 11101: pituisena ajanjaksona korkeintaan yhteensä 30 henkilöstä on kyse, keskuudessa suoritetulla 11102: päivän ajaksi. äänestyksellä ole todettu vähintään 3/4 sano- 11103: tuista työntekijöistä tai jäsenistä myöntävän 11104: 3 § lupaa sanotulle irtisanomiselle. Irtisanominen ei 11105: Jos työnantaja on purkanut työntekijän työ- kuitenkaan tällöinkään astu voimaan ennen- 11106: suhteen päättymään ja työntekijä tai hänen kuin työnantaja on 1 §:ssä mainituin tavoin 11107: ammattiosastonsa on 3 kuukauden kuluessa pu- saanut sille tuomioistuimen Iainvoimaisen vah- 11108: rusta tai siihen vaikuttavasta seikasta tiedon vistuksen. 11109: Lakialoite n:o 125 231 11110: 11111: 4 § sesta sakkoon tahi vankeuteen korkeintaan 11112: Tässä laissa tarkoitettua työntekijäin henkilö- kuudeksi kuukaudeksi. 11113: kohtaista suostumusta tai muuta tahdonilmai- Työnantaja ja hänen edustajansa, jotka rikko- 11114: sua ei voida korvata työehto- tai muussa sopi- vat tässä laissa tarkoitettua työsuhdeturvaa 11115: muksessa tai muutoinkaan etukäteen tai kenen- tuomioistuimen vahvistuspäätöksen jälkeen, tuo- 11116: kään toisen toimesta annetulla tahdonilmaisul- mittakoon työntekijän työsuhdeturvan törkeäs- 11117: la. Työntekijä ei ennen oikeudenkäyntiä voi tä rikkomisesta vankeuteen. 11118: luopua 1 tai 3 §:ssä mainituista oikeuksistaan, Työnantaja ja hänen edustajansa, joka tässä 11119: eikä 2 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissakaan en- laissa tarkoitetun luottamusmiehen, työsuojelu- 11120: nenkuin viikon kuluttua purkamisilmoituksesta. valtuutetun, heidän varamiehensä tai ammat- 11121: Työehtosopimuksessa tai siinä sovittua me- tiyhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohta- 11122: nettelyä noudattaen tai kenenkään muun toi- jan tai sihteerin osalta rikkovat mitä 3 §:ssä 11123: mesta ei tässä laissa työntekijälle, luottamus- on säädetty tai sitä yrittävät tai siinä avusta- 11124: miehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai heidän va- vat, tuomittakoon luottamushenkilön työsuhde- 11125: ramiehilleen eikä muille luottamushenkilöille turvan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen. 11126: kuuluvista oikeuksista voida työntekijän kan- Näissä tapauksissa tuomittakoon, jos työnanta- 11127: nalta huonommin sopia. Sellaiset sopimusehdot ja on jokin yhteisö, työnantajayhteisö lisäksi 11128: samoin kuin välimies- ja muut neuvottelulau- enintään 200 000 markan suuruiseen yhteisö- 11129: sekkeet, joiden tarkoituksena on siirtää tässä sakkoon. 11130: laissa tarkoitettujen asioiden käsittely pois ylei- 6 § 11131: sistä tuomioistuimista, ovat mitättömiä. Tässä laissa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä 11132: ei todistajana työntekijää vastaan saa kuulla 11133: 5 § työpaikan vakinaista tai siellä tilapäisesti oles- 11134: Työnantaja ja hänen edustajansa, joka jättää kellutta työn- tai yritysjohtoon tahi työsuhde- 11135: 1 §:ssä tarkoitetun irtisanomisen tai lomautuk- hallintoon kuuluvia henkilöitä. 11136: sen jälkeen palkanmaksu- ym. velvollisuutensa 11137: täyttämättä työntekijää kohtaan kunnes tuo- 7 § 11138: mioistuin on irtisanomisen lainvoimaisesti tut- Jos muualla lainsäädännössä on tässä laissa 11139: kinut, tai jonka 2 § :ssä tarkoitetuissa tapauksis- annettujen määräysten kanssa ristiriidassa ole- 11140: sa todetaan laittomasti purkaneen työntekijän via säännöksiä, jotka antavat työntekijälle vä- 11141: työsuhteen tahi joka yksipuolisesti muuttaa hemmän oikeussuojaa, noudatettakoon tätä la- 11142: työsuhteen ehtoa tahi riitatapauksissa nojautuu kia. 11143: työnjohto- ja valvontaoikeuteensa tahi jotakin 8 § 11144: tässä mainittua yrittää tai siinä avustaa, tuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11145: mittakoon työntekijän työsuhdeturvan rikkomi- kuuta 19 11146: 11147: 11148: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 11149: 11150: Mikko Kuoppa Ensio Laine Marjatta Mattsson 11151: Seppo Toiviainen Aarne Koskinen P. Puhakka 11152: E.-J. Tennilä M.-L. Salminen Irma Rosnell 11153: Sten Söderström 11154: 232 1981 vp. 11155: 11156: Lakialoite n:o 126 11157: 11158: 11159: 11160: 11161: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta 11162: 11163: 11164: Eduskunnalle 11165: 11166: Työntekijöiden ja toimihenkilöiden vuosilo- Nykyistä vuosilomalakia säädettäessä on il- 11167: maoikeutta on viime vuosina laajennettu talvilo- meisesti aliarvioitu sittemmin toteutunut kes- 11168: man muodossa. Kehitys ei kuitenkaan ole ol- kimääräinen inflaatiovauhti, mistä johtuen vuo- 11169: lut niin nopeaa kuin on toivottavaa; yleisesti silomapalkan suuruus on laahannut tarkoitettua 11170: hyväksytty tavoite kahden viikon talvilomasta enemmän. Epäkohta on helposti korjattavissa 11171: on enimmäkseen yhä toteuttamatta. Tavoitteen tekemällä nykyisen lain 7 §:n 1 momentin 11172: tekee oikeudenmukaiseksi työn lisääntynyt mukainen menettely pääsäännöksi. Työehto- 11173: tuottavuus ja kiristynyt työvauhti, jotka edel- sopimukset sisältävät yleensä tarkemmat mää- 11174: lyttävät lepoa myös talvikautena. räykset keskituntiansion laskemisesta. Nykyi- 11175: Vuoden 1973 vuosilomalakia säädettäessä säi- nen 7 §:n 2 momentti voidaan säilyttää toissi- 11176: lytettiin lähtökohtana kuusipäiväinen työviik- jaisena säännöksenä, joka estää työnantajan 11177: ko, mikä seikka sittemmin on aiheuttanut käy- spekuloinnin suoritussidonnaista työtä tekevän 11178: tännön hankaluuksia ja väärinkäsityksiä työ- lomapalkalla. 11179: paikoilla. Siirtymällä operoimaan viisipäiväisillä Lomaltapaluuraha kuuluu jo lähes kaikille 11180: viikoilla saavutettaisiin kaksi etua: tosioloja työsuhteessa oleville. Perusteetta eriarvoisessa 11181: vastaava systematiikka helpottaisi käytännön asemassa ovat kuitenkin sellaisten alojen työn- 11182: menettelytapoja samalla kun tavoiteltu vuosi- tekijät, joilla ei ole työsopimuslain 17 §:n tar- 11183: loman pidennys voitaisiin toteuttaa yksinker- koittamaa yleissitovaa työehtosopimusta. Vää- 11184: taisella lainsäädäntötekniikalla. ryys on välttämättä korjattava vuosilomalain 11185: Vuosilomalaissa on myös eräitä vähemmän muutoksella. Talvilomaa ja lomaltapaluurahaa 11186: periaatteellisia puutteita, jotka sopivalla tavalla vastaavat korjaukset on tehtävä myös kotityön- 11187: voidaan korjata samassa yhteydessä. tekijän ja osa-aikatyöntekijän kertoimiin. 11188: Lomautuksen tulisi olla poikkeuksellinen työ- Käytännössä on vuosilomalain 4 §: n 1 mo- 11189: suhdejärjestely. Tähän nähden on epäoikeuden- mentin säännöstä työntekijän kuulemisesta nou- 11190: mukainen nykyisen 3 §:n 5 momentin säännös, datettu huonosti. Samoin on vuosilomia jaettu 11191: joka rajoittaa työssäolopäivien veroisten lomau- liian kevyin perustein. Tämän vuoksi ovat työ- 11192: tuspäivien lukumäärän 30:een. Lakisääteinen paikkademokratian vaatimuksia paremmin vas- 11193: synnytysloma kerryttää vuosilomaa koko pituu- taavat täsmennykset lain 4 §:n 1 momenttiin ja 11194: deltaan. Ei ole olemassa mitään käytännön es- 5 § :n 1 momenttiin paikallaan. 11195: teitä rajoituksen poistamiselle myös lomau- Vielä on tarpeen poistaa 15 § :n erityistä 11196: tuksen ja sairauden osalta. vanhentumisaikaa koskeva säännös. Ei ole työn- 11197: Työpaikoilla on esiintynyt lukuisasti käytän- tekijän suojeluperiaatteen mukaista asettaa 11198: nön hankaluuksia sen johdosta, että työkyvyt- työntekijää muuta velkajaa huonompaan ase- 11199: tömyydestä johtuva vuosiloman siirtäminen maan vanhentumisen suhteen. 11200: edellyttää nimenomaista pyyntöä. Näyttövai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11201: keuksia ja tarpeettomia riitoja vähentäisi loman 11202: automaattinen siirtyminen. Samalla voidaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11203: poistaa turhana myös 5 § :n 3 momentin oma- lakiehdotuksen: 11204: vastuuaika. 11205: Lakialoite n:o 126 233 11206: 11207: 11208: 11209: Laki 11210: vuosilomalain muuttamisesta 11211: 11212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11213: kumotaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 8 §:n 2 mo- 11214: mentti ja 15 §, 11215: muutetaan 3 §:n 1 ja 2 momentti, 5 momentin 3 ja 10 kohta, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 11216: 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 4 momentti ja 12 ja 13 §, sellaisina 11217: kuin niistä ovat 3 §: n 1 momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa ( 254/79) 11218: sekä 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentti 30 päivänä maaliskuuta 11219: 1978 annetussa laissa (233/78), sekä 11220: lisätään lakiin uusi 12 a § seuraavasti: 11221: 11222: 3 § loksetta joudu yksipuolisesti määräämään loman 11223: ajankohtaa. 11224: Vuosiloman pituus 11225: Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja 11226: puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy- 5 § 11227: tymiskuukaudelta. Jos loman pituutta lasket- Vuosiloman jakaminen 11228: taessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonais- 11229: luku, on päivän osa annettava täytenä lomapäi- Edellä 4 § :n 1 momentissa tarkoitettujen lo- 11230: vänä. mien tulee olla yhdenjaksoiset ja ne voidaan 11231: Arkipäiviksi ei tätä lakia sovellettaessa lueta jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. 11232: lauantaita, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhan- Kolmen arkipäivän pituista tai sitä lyhyempää 11233: nusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. loman osaa ei saa antaa siten, että lomapäivä 11234: sattuisi työntekijän työaikajärjestelyn mukai- 11235: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös nii- seksi vapaapäiväksi. 11236: tä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kes- Milloin työntekijä vuosilomansa aikana on 11237: täessä on ollut estynyt työtä suorittamasta: sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta 11238: työkyvytön tahi joutuu sairaan- tai muuhun 11239: 3 ) sairauden tai tapaturman vuoksi, siihen rionastettavaan hoitoon, on vastaava 11240: osa lomaa siirrettävä myöhäisempään ajankoh- 11241: 10) 1omauttamisen takia, taan. Työnantajan vaatimuksesta on työntekijä 11242: velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai 11243: muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyy- 11244: 4 § destään. 11245: Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksis- 11246: Lomakausi sa siirretty loma on, mikäli mahdollista, annet- 11247: Lomakausi on toukokuun 2 pruvan ja syys- tava ennen syyskuun 30 päivää ja, jollei toisin 11248: kuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mu- sovita, viimeistään kalenterivuoden loppuun 11249: kaan luettuina. Vuosiloma annetaan lamakau- mennessä. Jos siirto koskee 20 lomapäivää ylit- 11250: tena. Kuitenkin se osa lomasta, joka ylittää 20 tävää loman osaa, on siirretty loma annettava 11251: lomapäivää, annetaan lomakauden jälkeen en- viimeistään sen kalenterivuoden loppuun men- 11252: nen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Ilman nessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan 11253: työntekijän suostumusta ei loma tai sen osa lomanmääräytymisvuoden päättymistä. 11254: kuitenkaan saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, Vuosiloman ajankohdasta on sovittava mi- 11255: mikäli tämä johtaisi käytännössä lomapäivien käli mahdollista kuukautta ja kuitenkin vii- 11256: lukumäärän vähenemiseen. Loma annetaan työn- meistään kaksi viikkoa ennen loman tai sen 11257: tekijän tai tämän edustajan kanssa sovittuna osan alkamista, paitsi 2 momentissa tarkoite- 11258: ajankohtana, ellei työnantaja erittäin painavista tuissa tapauksissa vähintään kolme päivää en- 11259: tuotannollisista syistä neuvoteltuaan asiasta tu- nen sitä. 11260: 3D 088100096K 11261: 234 Lakialoite n:o 126 11262: 11263: 11264: 7 § 12 s 11265: Vuosilomapalkka Lomakorvaus lyhytaikaisen työsuhteen 11266: päättyessä 11267: Työntekijällä on oikeus saada palkkansa 11268: myös vuosiloman ajalta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte- 11269: Kuitenkin on työntekijälle maksettava vä- kijäin eläkelain ( 134/62) soveltamispiiriin kuu- 11270: hintään se vuosilomapalkka, joka saadaan ker- luvalle työntekijälle, jonka työsuhde on jatku- 11271: tomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa nut niin lyhyen ajan, ettei hänellä ole oikeutta 11272: 3 §:n mukaisten täysien lomanrnääräytymiskuu- 3 §:n mukaiseen lomaan, on työnantaja velvol- 11273: kausien lukumäärän perusteella määräytyvällä linen työsuhteen päättyessä suorittamaan loma- 11274: seuraavasta taulukosta ilmeneväliä kertoimella. korvauksena kaksikymmentä prosenttia työnte- 11275: (Taulukko kuten voimassa olevassa laissa.) kijän ansaitsemasta rahapalkasta, lukuun otta- 11276: matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- 11277: sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa 11278: 9 § korotusta. 11279: Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 11280: 12 a § 11281: Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti Lomaltapaluuraha 11282: on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin 11283: harvoina päivinä, että hänelle tästä syystä ei Vuosi1omaltaan työhön palaavalle, asevelvolli- 11284: kerryainoatakaan 3 §:n mukaista täyttä loman- sena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhty- 11285: määräytymiskuukautta tai vain osa kalenteri- välle työntekijälle sekä työsuhteen päättyessä 11286: kuukausista on täysiä Jomanrnääräytyrniskuu- suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % vuosilo- 11287: kausia, suoritetaan, lomapalkan asemesta loma- mapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta. 11288: korvauksena kaksikymmentä prosenttia hänelle Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin 11289: edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana mak- loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomalta- 11290: setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkas- paluurahasta. 11291: ta, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi- 11292: muksen mukaisesti ylityöstä peruspalkan lisäksi 13 § 11293: maksettavaa korotusta. Kotityöntekijän lomakorvaus 11294: Kotityöntekijälle on työnantaja velvollinen 11295: 10 § suorittamaan lomapalkan ja lomaltapaluurahan 11296: asemesta lomakorvauksena palkanmaksun yh- 11297: Lomakorvaus työsuhteen päättyessä teydessä kaksikymmentä prosenttia työntekijän 11298: ansaitsemasta rahapalkasta. 11299: Työntekijälle, jota tarkoitetaan 9 §: ssä, suo- 11300: ritetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 11301: kaksikymmentä prosenttia hänen 9 §:n mukaan Tämä laki tulee voimaan päivänä 11302: määräytyvästä palkastaan siltä ajalta, jolta hän kuuta 198 . 11303: siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta. 11304: 11305: 11306: 11307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981 11308: 11309: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Aarne Koskinen 11310: M.-L. Salminen Irma Rosnell Sten Söderström 11311: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä P. Puhakka 11312: Ensio Laine 11313: 1981 vp. 235 11314: 11315: Lakialoite n:o 127 11316: 11317: 11318: 11319: 11320: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä anne- 11321: tun lain muuttamisesta 11322: 11323: 11324: Eduskunnalle 11325: 11326: Vo1massa olevassa laissa yhteistoiminnasta kin kuin laissa sanotaan, eli esimevkiksi suorit- 11327: yrityksissä ei itse asiassa ole kyse yritysdemo- taa vielä tiukempia vallankeskityksiä ja siirtää 11328: kratiasta, vaan paljon suppeammasta asiasta. neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä entistä 11329: Kysymys on siitä, että neuvottelujärjestelmää ja kauemmas työpaikan työntekijäin vaikutusmah- 11330: sen sisältämää neuvottelupakkoa ennen työn- dollisuuksien ulottuvilta. 11331: antajan yksipuolisia ratkaisuja laajennetaan si- Kun tiedetään, että monilla aloilla on yleisty- 11332: tovasti eräissä asioissa. Yritysdemokratiassa taas mässä se valitettava käytäntö, etteivät työpai- 11333: on kyse mm. siitä, että työntekijäin enemmistö kan työntekijät itse saakaan yksin valita tai 11334: työpaikalla pystyy päättämään työpaikan asiois- edes ratkaisevasti vaikuttaa, ketkä toimivat hei- 11335: ta. Laki ei klassisen yritysdemokratian vaati- dän luottamushenkilöinään, vaan asia päätetään 11336: min tavoin edes pyri antamaan työntekijöille työmarkkinajärjestöissä aivan toisten työpaikko- 11337: tai edes heidän edustajilleen yleistä tahi rajoi- jen edustajien tahi työmavkkinoilta jo poissa- 11338: tettuakaan valvontaoikeutta työnantajan edes- olevien toimesta, tulisi jäsendemokratian ja siis 11339: ottamusten suhteen ja siihen liittyvää tietojen- henkilöstön välittömien vaikutusmahdollisuuk- 11340: saantioikeutta ilman salassapitovelvollisuuksia. sien turvaamiseen kiinnittää erityistä huomiota. 11341: Se ei myöskään anna työntekijöille tai edes 11342: heidän edustajilleen oikeutta osallistua käytän- Laki henkii pyrkimystä Juoda pakottavasta 11343: nössä päätöksentekoon tai päätösten toteutuk- neuvottelujärjestelmästä ainoa toimintamuoto 11344: sen valvontaan. Työntekijät eivät voi saada työmarkkinoilla, vaihtoehto voimankäytölle. 11345: aikaan itse päätöksiä, korkeintaan viivyttää Tällainen pyrkimys on kuitenkin ristiriidassa 11346: työnantajan yksipuolisia ratkaisuja ja rajoite- sen kanssa, että työnantajalle kuitenkin anne- 11347: tuissa tapauksissa ne joskus estää. Koska yh- taan neuvottelujen jälkeen yksipuolinen päätän- 11348: teistoiminta on kirjattu tapahtuvaksi, ei suin- täoikeus esityksen tarkoittamista asioista ja 11349: kaan työntekijäin ja työnantajan, vaan työn- eräissä tapauksissa ilman neuvotteluvelvollisuut- 11350: antajan ja henkilöstön edustajien välillä eli niin takin. Viimeksimainittuihin tapauksiin tulkinta- 11351: sanotusti joukkojen yläpuolella ja näitä kuule- teitse on pelättävissä mahtuvan erityisesti työ- 11352: matta, ei yhteistoimintamalli todellisen yritys- taistelutilanteet, ts. tapaukset, joissa työnantaja 11353: demokratian mukaisesti ole omiaan kasvatta- työntekijäin työtaistelun aikana katsoo, ettei 11354: maan työntekijöitä vastuuseen yrityksestä ja hänellä ole neuvotteluvelvollisuuttakaan, koska 11355: sen toiminnasta. Tämän koulutusvaikutuksen työtaistelu vahingoittaa hänen yritystään. 11356: puuttumiseen liittyy ylätason yhteistoimintamal- Voimassa olevan lain yhteistoiminta-asioiden 11357: lin toinen puoli, nimittäin mahdollisuudet tä- lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin on syytä 11358: män ylätason neuvottelujärjestelmän avulla, ei saattaa työsuhteen ehtojen tulkinta ja näin vii- 11359: suinkaan vain kehittää henkilöstön keskinäistä mekädessä tulkintapauksissa, ellei niistä päästä 11360: yhteistoimintaa, vaan myös keskittää valtaa lain tarkoittamaan sopimukseen, toteuttaa ns. 11361: harvalukuisille neuvottelijoille ja käyttää tätä työntekijäin tulkintaetuoikeus lainvoimaiseen 11362: valtaa laajojen sopimusvaltuuksienkin avulla tuomioistuinratkaisuun asti. Lakiesityksessä on 11363: ehkä eräitä henkilöstöryhmiä vastaan. Tätä neuvottelupakkojärjestelmää laajennettu yhteis- 11364: mahdollisuutta helpottavat myös säännökset, toiminta-asioissa henkilöstön enemmistön pää- 11365: joilla työmarkkinajärjestöille on annettu oikeus täntäoikeuteen saakka. Yhteistoiminta-asioissa 11366: sopimusteitse päättää yhteistoiminnasta toisin- neuvottelu- ja päätäntämenettelyn vireillepano- 11367: 236 Lakialoite n:o 127 11368: 11369: 11370: oikeus on sekä työnantajalla että henkilöstöllä. lelle ja siten hajotettu yhtenäisyyttä muodosta- 11371: Henkilöstön mielipide vireillepanosta päätetään maila erilaisia pikkujärjestelmiä samanlaisten 11372: työpaikkakokouksessa enemmistöpäätöksin. Kos- asioiden ratkaisua varten. 11373: ka henkilöstön toimeentulo on riippuvainen Ei ole mitään järkevää syytä laajentaa työ- 11374: työpaikasta, on jo tämä tosiasia omiaan takaa- rauhajärjestelmää antamalla yhteistoiminta- 11375: maan sen, että henkilöstö yhteistoiminta-asiois- asioista tehtäville sopimuksille työehtosopimus- 11376: sa menettelee vastuullisesti. Työsuojeluvelvoit- ten oikeusvaikutukset, koska hyvityssakoin ei 11377: teiden toteuttaminen on esityksessä myös otettu yhteistoimintaa aikaansaada, eikä ainakaan yk- 11378: yhteistoimintamenettelyn piiriin. Tällä ei tar- sittäisiin työntekijöihin kohdistettavin henkilö- 11379: koiteta vapauttaa työnantajaa noudattamasta kohtaisin hyvityssakoin, joka hyvityssakkome- 11380: työsuojeluvelvoitteitaan siihen vedoten, ettei nettely on tosin kauan eri yhteyksissä ollut 11381: niitä ole yhteistoimintamenettelyssä käsitelty, työnantajan tavoitteena. 11382: vaan ainoastaan tehostaa työsuojelun toteutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11383: mista käytännön tasolla. 11384: Omituista on myös, että pääosa julkisen val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11385: lan palvelussuhteista on jätetty lain ulkopuo- lakiehdotuksen: 11386: 11387: 11388: 11389: Laki 11390: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta 11391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11392: kumotaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/ 11393: 78) 2 § :n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 8 § :n 11394: 2 momentti, 10 §, 12 §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentti, 11395: muutetaan 1 §, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 9 §:n 11396: 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti, 13 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 § 11397: sekä 11398: lisätään 6 §:ään 16 ja 17 kohta seuraavasti: 11399: 11400: 1 § ja päättää yhteistoiminta-asioista yleisessä työ- 11401: Lain tarkoitus maakokouksessa. 11402: Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan tässä 11403: Yritysten toiminnan ja työolosuhteiden ke- laissa valittua pääluottamusmiestä, yhdysmiestä, 11404: hittämiseksi sekä työnantajan ja henkilöstön vä- ammattiryhmän tai työosaston luottamusmiestä, 11405: lisen samoin kuin henkilöstön keskinäisen yh- asianomaisen henkilöstöryhmän 5 §: ssä sääde- 11406: teistoiminnan tehostamiseksi lisätään työpaikan tyllä tavalla valitsemaa edustajaa ja työsuojelu- 11407: henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimi- valtuutettua. 11408: henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään 11409: ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn 4 § 11410: ja päätöksentekoon. Neuvottelukunta 11411: 3 § Milloin olosuhteisiin ja henkilöstön edusta- 11412: Yhteistoiminnan osapuolet jien lukumäärään nähden on perusteltua, voi- 11413: vat työnantaja ja henkilöstö sopia siitä, että 11414: Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osa- yhteistoimintaa yrityksessä tai jossakin sen osas- 11415: puolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. sa tapahtuu työnantajan ja henkilöstön edus- 11416: Yhteistoiminta toteutetaan asianomaisten työn- tajien yhteisessä neuvottelukunnassa. Siihen 11417: tekijöiden ja toimihenkilöiden ja heidän esi- valitsevat neuvottelukunnan toiminta-alueella 11418: miestensä välillä sekä työnantajan ja henkilös- toimiva kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan 11419: tön ja sen edustajien kesken. Henkilöstö tai, jäsenet vuodeksi kerrallaan henkilöstöryhmien 11420: jos kyse on vain osasta henkilöstöä, käsittelee suuruuden mukaisesti. Samalla on sovittava sii- 11421: Lakialoite n:o 127 237 11422: 11423: tä, mitkä asiat tulevat neuvottelukunnan käsi- kevaa tämän lain mukaista sovittua tai henki- 11424: teltäviksi. löstön enemmistön päättämää tulkintaa, kunnes 11425: asianomainen tuomioistuin toisin määrää lain- 11426: voimaisella päätöksellään. 11427: Määrättyä työntekijää tai toimihenkilöä kos- 11428: 5 § keva asia käsitellään ja neuvotellaan ensisijai- 11429: Henkilöstön edustajien valitseminen eräissä sesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. 11430: tapauksissa Milloin työnantaja taikka työntekijä tai toimi- 11431: henkilö häntä koskevassa kysymyksessä sitä 11432: Milloin jollakin henkilöstöryhmällä ei ole vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnanta- 11433: luottamus- tai yhdysmiestä taikka milloin tämä jan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kes- 11434: on valittu vaaleilla, joihin osallistuminen on ken. 11435: edellyttänyt kuulumista ammatilliseen yhdistyk- 11436: seen, ja yhdistykseen kuulumattomat työnteki- 11437: jät tai toimihenkilöt muodostavat henkilöstö- 11438: ryhmän merkittävän osan, on näillä työnteki- 9 § 11439: jöillä tai toimihenkilöillä enemmistön heistä 11440: niin vaatiessa oikeus valita keskuudestaan edus- Ulkopuolisen työvoiman käyttö 11441: taja tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta, 11442: vuodeksi kerrallaan. yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos- 11443: kevasta sopimuksesta niille henkilöstöön kuulu- 11444: ville ja heidän edustajilleen, joiden työtehtäviä 11445: 6 § asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitet- 11446: tävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, 11447: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. 11448: asiat Jos joku edelläsanotuista tietojen saantiin 11449: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuuluvat oikeutetuista saatuaan 1 momentissa tarkoite- 11450: asiat ovat: tun ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraa- 11451: vana neljäntenä työpäivänä sitä vaatii, on asiaa 11452: käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kui- 11453: 16) työsuhteen ehtojen tulkinta ennen tuo- tenkaan viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen 11454: mioistuimen lainvoimaista päätöstä; sekä esittämisestä. Työnantaja ei tänä aikana saa 11455: 17) työsuojeluvelvoitteiden toteuttaminen. tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta. 11456: Yhteistoiminta-asian vireillepane-oikeus on 11457: työnantajalla ja henkilöstöllä. Henkilöstö päät- 11458: tää vireillepanosta 7 § :n tarkoittamassa työ- 11459: maakokouksessa enemmistöpäätöksin. 11 § 11460: Työnantajan tiedottamisvelvollisuus 11461: 7 § Työnantajan tulee ennen yhteistoimintame- 11462: Yhteistoimintamenettely nettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kan- 11463: nalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työnte- 11464: Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, kijöille tai toimihenkilöille sekä asianomaisille 11465: voi työnantaja toteuttaa olosuhteiden muutosta henkilöstön edustajille. Henkilöstöllä on muu- 11466: tai muuta yhteistoiminta-asiaa koskevan pää- toinkin oikeus valvoa työnantajan ja sen edus- 11467: töksen ainoastaan henkilöstön enemmistön etu- tajien menettelyä yhteistoiminta-asioissa ja saa- 11468: käteen hyväksymässä muodossa. Enemmistö to- da niistä tarvittavat tiedot. 11469: detaan työaikana järjestettävässä työmaakokouk- 11470: sessa ja sieltä poissaolojen osalta muulla tavoin 11471: hyvissä ajoin ennen muutoksen toteuttamista. 11472: Enemmistön suostumuksellakaan ei työnantaja 12 § 11473: saa loukata työntekijän työsuhteen ehtoja, vaan Salassapitovelvollisuus 11474: muutoksille tarvitaan tässä työnantajan työn- 11475: johto-oikeuden piirissä olevia asioita. Työnan- Salassa on pidettävä tiedot, jotka koskevat 11476: tajan on noudatettava työsuhteen ehtoa kos- yksityisen henkilön terveydentilaa tai muutoin 11477: 238 Lakialoite n:o 127 11478: 11479: 11480: häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaise- 14 § 11481: miseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. Sopimusoikeus 11482: 13 § Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenki- 11483: löiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää 11484: Vapautus työstä ia korvaukset koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä, 11485: Työnantajan on annettava tässä laissa tar- mitä on säädetty 2 §:n 1 momentissa lain 11486: koitetuille henkilöstölle ja henkilöstön edusta- soveltamisalasta, 6 §:ssä yhteistoimintamenet- 11487: jille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajak- telyn piiriin kuuluvista asioista, 7 §:ssä yhteis- 11488: si, jonka nämä tarvitsevat tämän lain mukaista toimintamenettelystä, 11 §:ssä työnantajan tie- 11489: yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi sii- dottamisvelvollisuudesta sekä 13 §:ssä henki- 11490: hen liittyvää henkilöstön tai henkilöstön edus- löstön edustajien vapautuksesta työstä ja mak- 11491: tajien keskinäistä valmistautumista varten sekä settavista korvauksista. 11492: korvattava heille tästä aiheutuva ansionmenetys. 11493: Muusta vapautuksesta, työstä ja ansionmenetyk- 15 § 11494: sen korvaamisesta on kussakin tapauksessa so- Valvonta 11495: vittava asianomaisen henkilöstön edustajan ja 11496: työnantajan välillä. Tämän lain soveltamista valvovat sosiaali- 11497: Jos henkilöstö tai sen edustaja osallistuu työ- ja terveysministeriö sekä ne työnantajien, työn- 11498: aikansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen tekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joi- 11499: yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun den tekemän työehtosopimuksen määräyksiä 11500: työnantajan kanssa sovitun tehtävän, on työn- yrityksen työsuhteissa olisi noudatettava. 11501: antaja velvollinen suorittamaan hänelle palk- 11502: kion, joka vastaa valtion komiteoista kulloinkin 11503: voimassa olevien määräysten mukaista kokous- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11504: palkkiota. kuuta 198 . 11505: 11506: 11507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 11508: 11509: Mikko Kuoppa E.-J. Tennilä Sten Söderström 11510: Marjatta Mattsson Ensio Laine P. Puhakka 11511: Seppo Toiviainen Aarne Koskinen Irma Rosnell 11512: M.-L. Salminen 11513: 1981 vp. 239 11514: 11515: Lakialoite n:o 128 11516: 11517: 11518: 11519: 11520: Lampinen: Ehdotus laiksi leipomotyölain 2 § :n muuttamisesta 11521: 11522: 11523: Eduskunnalle 11524: 11525: Voimassa olevan leipomotyölain (302/61) tarvikealan Työnantajaliitto r.y:lle ja Työehto- 11526: 2 § :n 3 momentin ( 24 7/68) mukaan voidaan liitto r .y:lle, ettei se enää vastaisuudessa aio 11527: leipomotyö pehmeän leivän valmistuksessa työ- uusia liittojen välisiä leipomoiden kolmivuoro- 11528: suojeluviranomaisen luvalla järjestää tehtäväksi työtä koskevia sopimuksia. Lyhyehköksi ylime- 11529: kolmessa tai useammassa vuorossa edellyttäen, nokaudeksi sopimus voitaisiin tehdä mutta edel- 11530: että leipomon tekniset laitteet ja työolot ovat lytyksin, että yritykset sitoutuvat sen päätyttyä 11531: sellaiset, ettei kolmivuorotyöstä aiheudu työn- lopettamaan kolmivuorotyön ja pitämään henki- 11532: tekijöille erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle. lökunnan työssä, vaikka työtä ei olisikaan. 11533: Laissa edellytetään lisäksi, että kolmivuoro- Leipomoteollisuuden kolmivuorotyömahdolli- 11534: työstä on tehty työnantaja- ja työntekijäjärjestö- suuden lopettaminen merkitsisi kohtalokasta 11535: jen välinen sopimus. Kolmivuorotyö on lain iskua koko alan kehitykselle. Se jäisi jälkeen 11536: mukaan sallittua vain miespuolisille henkilöille. kansainvälisestä kehityksestä, mm. naapurimais- 11537: Kolmivuorotyön mahdollistanut lainmuutos tamme Neuvostoliitosta ja Ruotsista, joissa kol- 11538: tuli voimaan 6. 5. 1968. Pian tämän jälkeen mivuorotyö on mahdollista. Se jäisi myös elin- 11539: käynnistyi kolmivuorotyö leipomoalan teollisis- keinoalana jälkeen muista tuotantoaloista pysty- 11540: sa laitoksissa. Nykyisin työskentelee kolmivuo- mättä ympäröivän yhteiskunnan tahdissa kohot- 11541: rotyössä n. 300 miestä alan n. 10 000 työnte- tamaan tuottavuuttaan ja olisi vaarassa muo- 11542: kijästä viidessä teollisuuslaitoksessa. Yhteensä dostua tukea tarvitsevaksi matalapalkka-alaksi. 11543: nämä osittain kolmivuorotyössä toimivat yri- Kolmivuorotyössä käytettäviin laitteistoihin 11544: tykset työllistävät n. 2 000 leipomotyöntekijää. investoineille yrityksille niiden käytön rajoit- 11545: Kolmivuorotyötä tehdään tuotantolinjoilla, taminen merkitsisi kymmenien miljoonien mark- 11546: joiden tehokas ja keskeytyksetön toiminta on kojen täysin turhia investointeja - pääosin 11547: teknisesti ja aina myös taloudellisesti tärkeää. ulkomaiseen kalustoon - kun nykyinen lait- 11548: Alan laitteiston ollessa suurelta osin ulkomaista teisto seisoisi osan vuorokautta toimettomana. 11549: ja tuotannon käyttäessä runsaasti lämpöener- Kolmivuorotyön lopettaminen merkitsisi li- 11550: giaa on sen tehokkaalla käytöllä myös kansan- säksi n. 300 kolmivuorotyöntekijälle tuntuvaa 11551: taloudellista merkitystä. ansion laskua ja vaarantaisi arvioiden mukaan 11552: Tuotantoteknologian kannalta ovat eräät lei- n. 300 työpaikkaa nyt kolmivuorotyössä toimi- 11553: pomoalan prosessit sellaisia, että niiden käyttö vissa yrityksissä. 11554: on järkevää vain jatkuvana toimintana. Jälki- Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ei ole 11555: uunituotteiden prosessiaika on 4-5 tuntia ja esittänyt kannanotossaan, jolla alan yli 10 vuot- 11556: viipaloitujen tuotteiden sitäkin pitempi. ta jatkunut kolmivuorotyö tulisi poistaa, yötyö- 11557: Rakentaessaan ja hankkiessaan modernit lait- hön kohdistuvaa työsuojelullista kritiikkiä. Pää- 11558: teistonsa ovat kolmivuorotyöhön ryhtyneet yri- tös perustuneekin muihin kuin työsuojelullisiin 11559: tykset luonnollisesti suunnitelleet toimintansa näkökohtiin, jotka kuitenkin ovat leipomotyö- 11560: jatkuvan pitkällä aikajänteellä varautuen omalta lain perusta. 11561: osaltaan pitämään työolonsa lain edellyttämällä Tämän vuoksi on syytä ryhtyä lainsäädäntö- 11562: tasolla. toimiin, joilla pehmeän leivän teollisen valmis- 11563: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y. tuksen mahdollisuus säilytetään työsuojeluvi- 11564: ( SEL) on kuitenkin tammikuun 26 päivänä ranomaisen luvan varassa. 11565: 1981 päivätyllä kirjelmällään ilmoittanut Suo- Ennen luvan myöntämistä tulisi viranomaisen 11566: men Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:lle, Elin- kuitenkin kuulla asianomaisia työntekijä- ja 11567: 240 Lakialoite n:o 128 11568: 11569: 11570: työnantajayhdistyksiä. Näin taattaisiin riittävä Lupamenettelyn tekninen puoli vasta1s1 sa- 11571: alan asiantuntemus työsuojeluviranomaiselle moin ko. sopimuksen säännöksiä, joissa edelly- 11572: päätöksenteon pohjaksi. tetään ennen poikkeusluvan myöntämistä viran- 11573: Työsuojelullisen sisältönsä osalta laki jäisi omaisen neuvottelevan ao. järjestöjen kanssa. 11574: ennalleen. Näin se olisi, kuten hallitus vuonna Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 11575: 1968 lakia uusittaessa esityksessään totesi, hy- taen, 11576: väksymämme ILO:n leipomotyöaikasopimuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11577: mukainen. lakiehdotuksen: 11578: 11579: 11580: 11581: Laki 11582: leipomotyölain 2 §:n muuttamisesta 11583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 pa1vana kesäkuuta 1961 annetun leipomo- 11584: työlain 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa 11585: (247/68), näin kuuluvaksi: 11586: 11587: 2 § terveydelle, järjestää kolmeen tai useampaan 11588: vuoroon mikäli työsuojelupiiri kuultuaan asian- 11589: Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä omaisia työnantajain ja työntekijäin yhdistyksiä 11590: on säädetty, saadaan työ miespuolisten työnte- antaa tähän luvan määräajaksi. 11591: kijöiden osalta teollisuuslaitoksessa, leipomossa 11592: tai sen osassa, jonka tekniset laitteet ja työolot 11593: ovat sellaiset, ettei yötyön teettämisestä aiheu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11594: du työntekijöille erityistä haittaa tai vaaraa kuuta 198 . 11595: 11596: 11597: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 11598: 11599: Arto Lampinen 11600: 1981 \1). 241 11601: 11602: bkialoite n:o 129 11603: 11604: 11605: 11606: 11607: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta 11608: 11609: 11610: Eduskunnalle 11611: 11612: Sairausvakuutuksen päivärahan taso on Suo- himmäispalkkaa vastaava taso. Tässä vaiheessa 11613: messa selvästi alhaisempi kuin muissa teolli- ehdotamme vähimmäispäivärahan määräksi 35 11614: suusmaissa. Tilanne on lisäksi pahentunut sen markkaa päivää kohti. Muutoin päiväraha mää- 11615: vuoksi, että päivärahan perusteena olevat tulo- räytyisi siten, että se olisi 35 markkaa lisättynä 11616: rajat ovat inflaation edetessä jääneet jälkeen. yhdellä tuhannesosalla vakuutetun vuosityö- 11617: Vähimmäispäivärahan tulorajaa on tosin koro- ansiosta. Teollisuustyöntekijän keskiansiotasolla 11618: tettu, mutta ei riittävästi. Viimeksi vähimmäis· päiväraha olisi tällöin noin 56 % palkasta ve- 11619: päivärahaa on korotettu 1. 9. 1977, josta lu- rottomana. Alemmilla tulotasoilla prosentti- 11620: kien se on ollut 20 markkaa. osuus olisi suurempi, korkeammilla pienempi. 11621: Enimmäispäivärahaa on korotettu viimeksi Enimmäispäiväraha olisi 80 markkaa, joka vas- 11622: 1. 2. 1970, ja se on siitä pitäen ollut 38,25 taisi 45 000 markan vuosiansiotasoa. 11623: markkaa. Jo vuonna 1975 teollisuustyönteki- Päivärahaan suoritettavan huoltajanlisän tu- 11624: jän keskipalkka ylitti enimmäispäivärahaan oi- lee olla markkamääräinen, puolisosta ja kus- 11625: keuttavan tulorajan. Sen jälkeen tämän tulota- takin huollettavasta lapsesta seitsemän mark- 11626: son työntekijän päiväraha on jäänyt alle 45 % kaa. Huoltajanlisä tulee maksaa kummankin 11627: palkasta, joka alun perin asetettiin sen yleisek- vanhemman päivärahaan. 11628: si tasoksi. Tällä hetkellä keskipaikkainen teol- Vähimmäispäivärahan ja enimmäispäivärahan 11629: lisuustyöntekijä saa päivärahanaan alle 30 % määrät on tarpeen sitoa TEL-indeksiin ja tar- 11630: palkasta. kistaa ne vuosittain indeksin nousua vastaa- 11631: Työehtosopimusten perusteella työnantajan vasti. 11632: kuuluu maksaa palkka sairausajalta yleisimmin Päivärahan tulee sosiaalisena etuutena olla 11633: 28-35 päivältä. Sen jälkeen työntekijä sai- verosta vapaa. 11634: rastaessaan joutuu tulemaan toimeen mainitulla Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 11635: pienellä päivärahalla. 11636: Vähimmäispäiväraha on tarpeen saada sel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11637: laiselle tasolle, että se antaa turvaa perustoi- lakiehdotuksen: 11638: meentuloa ajatellen. Tavoitteena tulee olla vä- 11639: 11640: 11641: 11642: Laki 11643: sairausvakuutuslain muuttamisesta 11644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 11645: vakuutuslain 16 §:n 1 momentti ja 76 §, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 11646: 1971 annetussa laissa (999/71), sekä 18 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä tammikuuta 11647: 1966 annetussa laissa ( 5/66), näin kuuluviksi: 11648: 11649: 16 § 11650: Päivärahan määrä on päivää kohti 35 mark- säädettävänä kalenterivuonna, kuitenkin kor- 11651: kaa lisättynä yhdellä tuhannesosalla vakuutetun keintaan 80 markkaa. 11652: verotuksessa todetuista työtuloista asetuksella 11653: .31 088100096K 11654: 242 Lakialoite n:o 129 11655: 11656: 11657: 18 § rahan ja siihen suoritettavan huoltajanlisän 11658: Puolison ja vakuutetun huollettavana olevan määrät sidotaan maan palkkatasoon ja tarkis- 11659: jokaisen 16 vuotta nuoremman oman tai puo- tetaan kalenterivuosittain sillä tavoin kuin 11660: lison lapsen tahi otto- tai kasvattilapsen osalta työntekijäin eläkelain 9 § :n 1 momentissa sää- 11661: suoritetaan päivärahaan huoltajanlisänä seitse- detään. 11662: män markkaa päivältä. Edellä 1 momentissa säädetyt markkamäärät 11663: Huoltajana pidetään kumpaakin puolisoa. vastaavat vuodelle 1981 vahvistettua palkka- 11664: Samanaikaisesti suoritetaan puolisosta huolta- indeksilukua. 11665: janlisää vain toiselle. 11666: 76 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 11667: Tämän lain 16 ja 18 §:ssä mainitut päivä- kuuta 1982. 11668: 11669: 11670: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 11671: 11672: Marjatta Mattsson M.-L. Salminen Sten Söderström 11673: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Ensio Laine 11674: P. Puhakka 11675: 1981 vp. 243 11676: 11677: Lakialoite n:o 130 11678: 11679: 11680: 11681: 11682: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut- 11683: tamisesta 11684: 11685: 11686: Eduskunnalle 11687: 11688: Vanhempainlomä, joka kestää siihen saakka tellussa ehdotuksessa esitetään, tulisi äitiys. 11689: kunnes lapsi täyttää yhden vuoden, on perus- avun maksukauden yhdeksän viimeisen kuu- 11690: teltu niin lapsen, vanhempien kuin yhteiskun- kauden osalta vanhempien voida sopia siitä, 11691: nankin kannalta. Tästä hallituksen hyväksy- kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta. 11692: mästä tavoitteesta jää 1. 8. 1981 voimaantule- Äidin ja lapsen terveyden kannalta on käy- 11693: vasta pidennyksestä huolimatta edelleen puut- nyt yhä ilmeisemmäksi tarve aloittaa äitiys- 11694: tumaan 2,5 kuukautta. Osana lapsiperheiden loma nykyistä aikaisemmin. Siksi vanhempain- 11695: aseman parantamiseen kiireellisesti tarvittavia loman kehittämistä tulee jatkaa myös siten, 11696: toimenpiteitä tulisi tavoitteeseen edetä pikai- että vanhempainlomaan lisättäisiin vielä yksi 11697: sesti. kuukausi ennen synnytystä äidille myönnettä- 11698: Jo nykyisen äitiysloman täysimittaisen käy- vän loman pidentämiseksi kahteen kuukauteen. 11699: tön esteenä on äitiyspäivärahatason alhaisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11700: Siksi on kiireellisesti korotettava äitiyspäivä- 11701: rahan tasoa, niin että perhe voi käyttää hy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11702: väksi koko lain sailiman vanhempainloman. lakiehdotuksen: 11703: Kuten sosiaali- ja terveysministeriössä valmis- 11704: 11705: 11706: 11707: Laki 11708: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta 11709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 11710: vakuutuslain 23 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 841/ 11711: 80), näin kuuluvaksi: 11712: 11713: 23 § arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovu- 11714: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki- tetaan pois myöhemmin äitiysrahan suorittamis- 11715: päivältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdis- aikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen 11716: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- oikeutta saada äitiysrahaa. 11717: täneeseen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi Äitiysrahaa suoritetaan 120 arkipäivältä lap- 11718: seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt sen äidille ja 216 arkipäivältä joko äidille tai 11719: aikaisemmin kuin 48 arkipäivää ennen lasket- aikaisintaan 120 arkipäivän kuluttua äitiysraha- 11720: tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh- oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap- 11721: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö- sen isälle, joka ei asu hänestä erillään välien 11722: mästi seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon 11723: syntyy kuolleena tai kuolee 72 arkipäivän ku- takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko- 11724: luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly- 11725: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan tyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen 11726: antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on isälle myös lapsen syntymän yhteydessä enin- 11727: oikeus saada äitiysrahaa vain 96 ensimmäiseltä tään 24 arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suo- 11728: 244 Lakialoite n:o 130 11729: 11730: tittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle suori- sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 48 arki- 11731: tetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella sää- päivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sää- 11732: detään. Isälle suoritettavan äitiysrahan määrä detään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, 11733: päivää kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha, joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi- 11734: jonka hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdan- sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää- 11735: nut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle- 11736: isälle samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän taan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puolisolle 11737: jäämisestä pois ansiotyöstä edellä olevasta suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri 11738: syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen kuin se päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos 11739: vaikuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin häntä olisi kohdannut sairaus. Mitä tämän 11740: asetuksella tarkemmin säädetään. pykälän 2 momentissa on säädetty ilmoitus- 11741: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- velvollisuudesta, koskee myös ottovanhempia. 11742: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, 11743: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä Tämä laki tulee voimaan päivänä 11744: on kulunut 312 arkipäivää, kuitenkin vähin- kuuta 198 . 11745: tään 96 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuk- 11746: 11747: 11748: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 11749: 11750: Marjatta Mattsson Irma Rosnell Ensio Laine 11751: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen Pauli Puhakka 11752: Mikko Kuoppa Sten Söderström 11753: 1981 vp. 245 11754: 11755: Lakialoite n:o 131 11756: 11757: 11758: 11759: 11760: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 6 §:n muut- 11761: tamisesta 11762: 11763: 11764: Eduskunnalle 11765: 11766: Erään työkyvyttömyysturvan ns. väliinputoa- ovat kiristäneet eläkkeiden myöntämiskäytän- 11767: jaryhmän muodostavat ne eläkkeen hakijat, töään. 11768: joiden työkyvyttömyyseläkehakemus on ensiksi Edellä sanotun epäkohdan poistamiseksi tu- 11769: hylätty, mutta jotka sitten sairauden lisään- lisi työntekijäin eläkelain 6 § :n 3 momenttia 11770: nyttyä myöhemmin uuden hakemuksen perus- tarkentaa siten, että laskettaessa siinä mainit- 11771: teella tulevat oikeutetuiksi eläkkeeseen. Tällöin tua 360 päivän aikaa, katsotaan työkyvyttö- 11772: saattaa vakuutusyhtiö katsoa, että työkyvyttö- myyseläkehakemuksen, vaikka se tulisi hylätyk- 11773: myys on alkanut vasta eläkkeen myöntämiseen si, katkaisevan kyseisten päivien kertymisen, 11774: johtaneeseen hakemukseen liitetyistä selvityk- jos eläke myöhemmin myönnetään. 11775: sistä ilmenevästä ajankohdasta, vaikka hakija Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11776: saattaa tosiasiallisesti olla ollut työkykynsä me- 11777: nettänyt jo paljon aikaisemmin. Epäkohta on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11778: kärjistynyt viime vuosina, kun eläkelaitokset lakiehdotuksen: 11779: 11780: 11781: 11782: Laki 11783: työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta 11784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11785: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 6 §:n 3 11786: momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (151/79), näin 11787: kuuluvaksi: 11788: 6 § myyseläke. Jollei työsuhde ole jatkunut neljää 11789: kuukautta, luetaan sen perusteella eläkkeeseen 11790: Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin oikeuttavaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä 11791: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sel- oleva aika vain sikäli kuin työntekijällä ei ole 11792: laista päivää, joilta työntekijä ei ole saanut ennen tätä työsuhdetta alkaneen työ- tai virka- 11793: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oi- 11794: lain mukaista päiväavustusta eikä opintovapaa- keutta lain tai julkisen eläkesäännön mukaiseen 11795: laissa (273/79) tarkoitettua opintovapaata, sellaiseen eläketurvaan, jonka mukaan makset- 11796: luetaan tämän työsuhteen perusteella myönnet- tavaa työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä sa- 11797: tävää työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläk- nottu aika tai sitä vastaava ansio jo otetaan 11798: keeseen oikeuttavaksi myös työkyvyttömyyden huomioon. Mitä edellä tässä momentissa on sää- 11799: alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika. detty, ei kuitenkaan sovelleta vanhuuseläkkeen 11800: Edellä tarkoitettua 360 päivää laskettaessa ei eikä sellaisen työkyvyttömyyseläkkeen, jonka 11801: oteta huomioon päiviä, jotka ovat kuluneet sen perusteena oleva työkyvyttömyys on alkanut 11802: jälkeen kun työkyvyttömyyseläkehakemus on työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden 11803: jätetty, vaikka hakemus tulisi hylätyksi, jos jälkeen, määrää laskettaessa, ellei työntekijä 11804: hakijalle myöhemmin myönnetään työkyvyttö- ole ollut sanotun iän täyttämisvuoden aikana 11805: 246 Lakialoite n:o 131 11806: 11807: 11808: tämän lain purun kuuluvassa työssä ottaen vastaava ansio on ilman sanotun lapsenhoito- 11809: huomioon kokonaisuudessaan myös sanotun ajan huomioon ottamista luettava eläkkeeseen 11810: vuoden aikana päättynyt työsuhde yhteensä vä- oikeuttavaksi muun työ- tai virkasuhteen taikka 11811: hintään neljä kuukautta. Niin ikään luetaan yrittäjätoiminnan perusteella. Jollei tällaisen 11812: naispuolisen työntekijän työkyvyttömyyseläkettä naispuolisen työntekijän työsuhde ole jatkunut 11813: määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi neljää kuukautta, on eläkkeeseen oikeuttavan 11814: eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, jos ajan määräämisestä soveltuvin osin voimassa, 11815: hänellä on edellä sanottujen 360 päivän täyt- mitä edellä tässä momentissa on säädetty. 11816: tymisen ja työkyvyttömyyden alkamisen välisen 11817: ajan, joka saa olla enintään yhdeksän vuotta, 11818: ollut 4 § :n 5 momentissa tarkoitettu, kolmea Tämä laki tulee voimaan päivänä 11819: vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan, jos elä- kuuta 198 . 11820: keiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä 11821: 11822: 11823: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 11824: 11825: Marjatta Mattsson Ensio Laine Sten Söderström 11826: P. Puhakka U.-L. Alppi Seppo Toiviainen 11827: Mikko Kuoppa M.-L. Salminen 11828: 1981 vp. 247 11829: 11830: Lakialoite n:o 132 11831: 11832: 11833: 11834: 11835: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain muuttamisesta 11836: 11837: 11838: Eduskunnalle 11839: 11840: Asumistuki on keino, jolla voidaan lievittää nutta muutosta seuraavan kuukauden alusta. 11841: kohtuuttomien asumiskustannusten aiheuttamia Tulojen pysyvällä alentumisella tarkoitettaisiin 11842: ongelmia. tulojen laskua, joka on kestänyt 3 kuukautta 11843: Asumiskustannusten alentamiseksi tulee val- tai kauemmin. 11844: tiovallan ensisijaisesti ryhtyä toimenpiteisiin Lain nykyinen sovellutus ei myöskään riit- 11845: yleisen vuokratason saattamiseksi kohtuullisek- tävän joustavasti ota huomioon asumiskustan- 11846: si. Tämän lisäksi tarvitaan asumistukijärjestel- nuksissa tapahtuvia muutoksia. Lain 15 §:ää 11847: män kehittämistä pienituloisten asumistasoa tur- tulisikin ryhtyä tulkitsemaan siten, että asumis- 11848: vaavaksi. tuet tarkistetaan aina kohonneita kustannuksia 11849: Asumistuki ei nykyisellään turvaa kaikkien vastaavasti, kuitenkin vähintään kerran vuo- 11850: pienituloisten ja vähävaraisten asumistasoa eikä dessa. 11851: aina ota huomioon tuensaajien todellista tulo- Asumistuen määrää tulisi nostaa. Asumis- 11852: tasoa tai sen huononemista. tuen tulisi pienituloisimmilla kattaa asumisme- 11853: Nykyisen asumistukijärjestelmän ulkopuolelle noista niin suuri osa, etteivät tuen jälkeen 11854: jää useita tuentarvitsijaryhmiä, kuten yksinäi- asumismenot ylitä 10 % perheen käytettävissä 11855: set, pienituloiset, alivuokralaisasunnoissa asuvat olevista tuloista. Kenenkään tuensaajan asumis- 11856: sekä melkoinen osa lapsettomista aviopareista. menojen osuus käytettävissä olevista tuloista ei 11857: Asumistukilakia tulisikin muuttaa siten, että saisi ylittää 20 %. Tämän toteuttamiseksi tulee 11858: asumistukea voisivat saada ka&ki pienituloiset valtioneuvoston päätöksellä määrättäviä perus- 11859: perhesuhteista riippumatta. Tämän johdosta eh- omavastuuosuuksia laskea ja tulorajoja korottaa. 11860: dotetaan myös 3 §:n 2 momentti poistettavak- Asumistukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa. 11861: si, koska sen nojalla on rajattu tuen ulkopuo- Asumistukijärjestelmän yksinkertaistamista 11862: lelle perheet, joilla on alivuokralaisia. palvelevat edellä mainitut tuensaajapiiriä ja tu- 11863: Asumistukilaki ei myöskään ota riittävästi lojen huomiointia koskevat lakiuudistukset. 11864: huomioon tuensaajien olosuhteissa tapahtuneita Tuensaajapiirin laajentaminen poistamalla eri- 11865: muutoksia esimerkiksi työttömyyden, äitiyslo- laisia rajoituksia vähentäisi valvonnan ja selvi- 11866: man, varusmiespalvelun tai vuotta lyhyemmän tysten esittämisen tarvetta. Tulojen huomioimi- 11867: opiskelun vuoksi. Nämä merkitsevät yleensä neo todellisena taseena poistaisi nyt usein vuo- 11868: kuitenkin ratkaisevaa tulojen alentomista ja denkin vanhojen tulotietojen selvittämisen. 11869: niin ollen myös lisääntyvää tuen tarvetta. Asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11870: mistukilain 10 § tulisikin muuttaa siten, että 11871: asumistuki myönnetään hakemuksesta alentu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11872: neita tuloja vastaavasti olosuhteissa tapahtu- lakiehdotuksen: 11873: 248 Lakialoite a:o 132 11874: 11875: 11876: 11877: Laki 11878: asumistukilain muuttamisesta 11879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11880: kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 3 §:n 1 momen- 11881: tin 2 kohta, sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta 1976 annetussa laissa (421/76), 11882: sekä 11883: muutetaan lain 1 § ja 2 §:n 1 momentti sekä 10 §:n 1 momentti, näistä 1 § ja 2 §:n 11884: 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (484/77) 11885: sekä 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ,se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa lais- 11886: sa (866/80), seuraavasti: 11887: 1 § työttömyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi 11888: Asumismenojen alentamiseksi voidaan myön- pysyviä ansiotuloja; 11889: tää pää- tai alivuokralaisina vuokra-asunnossa 2) yhteistaloudessa asuvat lapsettomat avio- 11890: asuville taikka omassa asunnossa asuville asu- puolisot; sekä 11891: mistukea valtion varoista siten kuin tässä laissa 3) henkilöt, jotka avioliittoa solmimatta jat~ 11892: säädetään. kuvasti elävät yhteistaloudessa avioliitonomai- 11893: Asumistukea voidaan myöntää perheille sekä sissa olosuhteissa, 11894: myös sille, joka ei asu 2 §:n mukaisesti yh- 11895: teistaloudessa. Mitä lain 2 ·ja 3 luvussa on 11896: säädetty perheestä, koskee soveltuvin osin tässä 10 § 11897: momentissa tarkoitettua muussa kuin yhteista- Jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot 11898: loudessa asuvaa. asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja lu- 11899: kuunottamatta ovat alentuneet vähintään kol- 11900: 2 § men kuukauden aikana niin, etteivät ne vastaa 11901: Tässä laissa tarkoitetuksi perheeksi katso- heille määrättyjen veroäyrien edellyttämiä tulo~ 11902: taan: ja, asumistuki tulee hakemuksesta myöntää 11903: 1) yhteistaloudessa asuvat henkilöt, joihin alentuneita tuloja vastaavasti. Asumistuki tar- 11904: kuuluu vähintään yksi asunnonhaltijan tai hä- kistetaan tämän momentin nojalla olosuhteissa 11905: nen kanssaan muutoin kuin tilapäisesti asuvan tapahtunutta muutosta seuraavan kuukauden 11906: henkilön huollettavana oleva alle kuusitoista- alusta. 11907: vuotias oma, otto· tai kasvattilapsi, taikka sitä 11908: vanhempikin lapsi, joka jatkaa koulunkäyntiään 11909: tai opintojaan taikka joka on pysyvästi työkyvy- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11910: tön taikka jolla ei ole varusmiespalveluksen, kuuta 198 . 11911: 11912: 11913: Helsingissä l3 päivänä helmikuuta 1981 11914: 11915: . Marjatta Mattsson Mikko Kuoppa Irma Rosnelt 11916: 1981 vp. 249 11917: 11918: Lakialoite n:o 13.3 11919: 11920: 11921: 11922: 11923: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistukilain 4 11924: ja 8 §:n muuttamisesta 11925: 11926: 11927: Eduskunnalle 11928: 11929: Eläkkeensaajien asumistukea koskeva, vuoden kaan tämän korotuksen ansiosta asumistuen 11930: 1980 alusta voimaan tullut lainmuutos on alenemistapauksia jäi jäljelle vajaa tuhat. Näi- 11931: osoittautunut monessakin suhteessa epäonnis- den eläkeläisten kohdalla asumistuen pienennys 11932: tuneeksi ja eläkeläisille aikaisemman lain mu- siirrettiin toteutuvaksi kahden vuoden kuluttua 11933: kaan taattuja etuja kaventavaksi. Heti voimaan- tehtävässä määräaikaistarkistuksessa. 11934: tulovaiheessa aleni tai lakkasi asumistuki noin Jotta tältä tuntuvalta alennukselta vältyttäi- 11935: 100 000 eläkeläiseltä. siin myös vastaisuudessa, olisi mainittua raja- 11936: Kouriintuntuvimmin uuden lain sisältö tuli tuloa korotettava enemmän. Korotus tulee mi- 11937: esille vuoden 1980 alussa tapahtuneiden vuok- toittaa niin, että kaikki asumistuen pienenty- 11938: rien ja vastikkeiden korotusten yhteydessä. mistapaukset voidaan estää. Tämän tavoitteen 11939: Tällöin asumistuki on tarkistuksen seurauksena toteuttamiseksi korotuksen olisi oltava nykyi- 11940: saattanut pienentyä tuntuvastikin - yksittäis- sen kansaneläkeindeksin tasossa 2 500 markkaa. 11941: tapauksissa jopa 300 markkaa kuukaudessa - Tämä korotus estäisi pienentymiset joitakin 11942: vaikka vuokra tai vastike on noussut. Alentu- aivan harvoja poikkeustapauksia lukuunotta- 11943: miset johtuvat pääasiassa siitä, että työeläkkeet matta. 11944: on uuden lain mukaan otettava asumistuessa Eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:ään teh- 11945: huomioon vähimmäistaso- ja TEL-indeksikoro- tiin muutos, jonka mukaan tarkistus johtuu 11946: tuksineen, kun ne aikaisemman lain mukaan kustannusten kohoamisesta eikä tuloissa ole ta- 11947: arvioitiin tuloksi yleensä tätä määrää pienem- pahtunut huomattavaa muutosta. 11948: pinä samalla tavoin kuin muissakin eläkkeen- Tämä suojaava säännös ei kuitenkaan koske 11949: osissa. 8 §:n 3 momentin nojalla kahden vuoden 11950: Uuteen lakiin ei sisällytetty pitäviä suoja- välein tehtäviä tarkistuksia, joissa asumistuen 11951: säännöksiä. Niinpä lainmuutoksessa rakennetut määrä saattaa siten alentua huomattavastikin 11952: suojat purettiin jo vuoden alussa tehtyjen tar- tai tuki lakata vuokran tai muiden kustannus- 11953: kistusten yhteydessä. Asumistukien alenemisiin ten noususta huolimatta. Tämän estämiseksi 11954: ja monessa tapauksessa jopa lakkaamisiin on olisi mainittu säännös ulotettava koskemaan 11955: lisäksi osaltaan vaikuttanut uuteen lakiin si- myös näitä määräaikaistarkistuksia. 11956: sältynyt omavastuiden ja pienintä maksettavaa Edellä mainitut muutosehdotukset eivät 11957: asumistukea koskevan määrän huomattava ko- aiheuta olennaisia lisäkustannuksia. 11958: rottaminen ja indeksiin sitominen. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 11959: Epäkohtien lieventämiseksi hallitus esitti lisä- 11960: omavastuuseen vaikuttavaa rajatuloa korotetta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11961: vaksi noin 1 500 markalla vuodessa 1. 6. 1980 lakiehdotuksen: 11962: lukien (HE n:o 74/1980 vp.). Esityksen mu- 11963: 11964: 11965: 11966: 11967: 32 088100096iK 11968: 250 Lakialoite n:o 133 11969: 11970: 11971: 11972: Laki 11973: eläkkeensaajien asumistukilain 4 ja 8 § :n muuttamisesta 11974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11975: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) 11976: 4 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa ( 455/ 11977: 80), ja 11978: lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 mo- 11979: mentiksi, seuraavasti: 11980: 11981: 4 § tin 3 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa 11982: tapauksissa tarkisteta asumiskustannusten ko- 11983: Lisäomavastuu on 85 prosenttia siitä eläk- hoamisen perusteella, jos asumistuki alenisi 11984: keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää eikä vuositulossa ole tapahtunut huomattavaa 11985: 14 050 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai- muutosta. 11986: misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka 11987: ylittää 22 480 markkaa. 11988: 11989: 8 § 11990: Tämä laki tulee voimaan päivänä 11991: Asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momen- kuuta 198 . 11992: 11993: 11994: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981 11995: 11996: Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen Sten Söderström 11997: Mikko Kuoppa P. Puhakka Ensio Laine 11998: 1981 vp. 251 11999: 12000: Lakialoite n:o 1.34 12001: 12002: 12003: 12004: 12005: Muroma ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 20 §:n muuttami- 12006: sesta 12007: 12008: 12009: Eduskunnalle 12010: 12011: Vuoden 1980 alussa voimaan tulleella kan- massa. Toisaalta työttömyyseläkkeen saamiseen 12012: saneläkelain muutoksella kumottiin säännös liittyy ehtoja, jotka rajaavat eläkeoikeuden ul- 12013: vanhuudentuen maksamisesta 60-65-vuotiaalle kopuolelle henkilöitä, joille eläkkeen myöntä- 12014: naispuoliselle yksinäiselle henkilölle, joka ei saa minen kuitenkin olisi hyvin perusteltua. 12015: työkyvyttömyys-, työttömyys- eikä perhe-eläket- Yksinäisten naishenkilöiden eläketurvan pa- 12016: tä. rantamiseksi olisi vanhuudentukea koskeva 12017: Vanhuudentuen lakkauttaminen on aiheutta- säännös palautettava takaisin kansaneläkelakiin. 12018: nut eläkelainsäädännössämme uuden väliinpu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 12019: toajien ryhmän, joilla ei ole minkäänlaista toi- 12020: meentuloturvaa. 60-65-vuotiaat yksinäiset nai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12021: set ovat työmarkkinoilla varsin heikossa ase- lakiehdotuksen: 12022: 12023: 12024: 12025: Laki 12026: kansaneläkelain 20 § :n muuttamisesta 12027: 12028: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä- 12029: kelain 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa lais- 12030: sa (588/78), näin kuuluvaksi: 12031: 12032: 20 § 12033: Kansaneläkkeenä maksetaan: 4) vanhuudentukea 60, mutta ei vielä 65 12034: 1 ) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle vuotta täyttäneelle naispuoliselle vakuutetulle, 12035: vakuutetulle; joka ei ole naimisissa eikä saa työkyvyttömyys- 12036: 2 ) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle tai työttömyyseläkettä ja jolla ei ole oikeutta 12037: vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi, perhe-eläkelain ( 38/69) mukaiseen perhe-eläk- 12038: 22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa; keeseen. 12039: 3) työttömyyseläkettä 22 c § :ssä tarkoite- 12040: tuissa tapauksissa 60, mutta ei vielä 65 vuot- 12041: ta täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle va- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12042: kuutetulle, joka ei saa työkyvyttömyyseläkettä, kuuta 198 • 12043: tai .. 12044: 12045: 12046: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981 12047: 12048: Impi Muroma Ulla Järvilehto Erkki Korhonen 12049: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen 12050: 252 1981 vp. 12051: 12052: Lakialoite n:o 13.5 12053: 12054: 12055: 12056: 12057: Muroma ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain 12058: 2 §:n muuttamisesta 12059: 12060: 12061: Eduskunnalle 12062: 12063: Lapsen hoitotuesta annetun lain ( 444/69) merkiksi vaikeasti aistivammaiset ( kuuroso- 12064: mukaan hoitotukea suoritetaan lapselle, joka keat), vaikeasti kehitysvammaiset ja monivam- 12065: sairauden, vian tai vamman johdosta on vähin- maiset lapset. Hoitotuen maksaminen näille 12066: tään kuuden kuukauden ajan siinä määrin eri- lapsille keskimääräistä suurempana on perustel- 12067: tyisen _hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että tua. 12068: siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista tai Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että 12069: muuta erityistä rasitusta. vammaiselle lapselle maksettava hoitotuki por- 12070: Vammaisten lasten erityishoidon ja kuntou- rastettaisiin kahteen ryhmään siten, että hoito- 12071: tuksen järjestämistä on pyrittävä tukemaan kai- tuki on tavallisesti 700 markkaa kuukaudessa. 12072: kin keinoin. Jos kuitenkin lapsen vaatiman hoidon ja kun- 12073: Vammaisen lapsen aiheuttamaa erityisrasi- toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen 12074: tuksen määrää on vaikea arvioida sairausryhmit- on erittäin suuri, hoitotuki on 1 000 markkaa 12075: täin. Niissä saattaa olla rasituksen määrän suh- kuukaudessa. 12076: teen hyvinkin suuria vaihteluja. On kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12077: aivan luonnollista, että erittäin vaikeavammais- 12078: ten lasten kotona hoitaminen aiheuttaa erityi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12079: sen tuntuvaa rasitusta. Tällaisia lapsia ovat esi- lakiehdotuksen: 12080: 12081: 12082: 12083: 12084: Laki 12085: lapsen hoitotuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 12086: 12087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 12088: annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (842/ 12089: 80), näin kuuluvaksi: 12090: 12091: 2 § Jos 1 momentissa tarkoitetun hoidon ja kun- 12092: Lapselle, joka sairauden, vian tai vamman toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen 12093: johdosta on vähintään kuuden kuukauden ajan on .erittäin suur1, suoritetaan hoitotukea 1 000 12094: siinä määrin ·erityisen hoidon ja. kuntoutuksen markkaa .kuukaudessa. 12095: tarpeessa, että siitä aiheutuu huomattavaa. ta~ 12096: loudellista tai muuta erityistä rasitusta, suori- Tämä laki tulee voimaan 12097: tetaan hoitotukea 700 markkaa kuukaudessa. kuuta 1981. 12098: ; -~ 12099: 12100: 12101: 12102: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 12103: 12104: Impi Muroma utta Järvilehto Erkki Korhonen 12105: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen 12106: 1981 vp. 253 12107: 12108: Lakialoite n:o 136 12109: 12110: 12111: 12112: 12113: Männistö ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 10 §:n muut- 12114: tamisesta 12115: 12116: 12117: Eduskunnalle 12118: 12119: Sairausvakuutuslain .tnukaan korvataan va- taa eriarvoisuutta kansalaisten kesken etenkin 12120: kuutetulle sairauden johdosta suoritetut matka- syrjäseuduilla ja kehitysalueella asuvien jou- 12121: kustannukset. Tämä ei kuitenkaan koske kai:k- tuessa kantamaan itse suuretkin matkakustan· 12122: kia tarpeellisia matkakuluja, vaan esimerkiksi nukset harvan neuvola- ja apteekkiverkoston 12123: neuvolapalvelut ja apteekkikäynnit jäävät kor- oloissa. 12124: vausjärjestelmän ulkopuolelle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12125: Kyseessä on selvä epäkohta, josta kärsivät nioittaen, 12126: etenkin ne, jotka heikon sosiaalisen ja taloudel- 12127: lisen asemansa ja keskimääräistä suuremman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12128: sairastavuutensa vuoksi olisivat kipeimmin yh- lakiehdotuksen: 12129: teiskunnan tuen tarpeessa. Nykytilanne aiheut- 12130: 12131: 12132: 12133: Laki 12134: sairausvakuutuslain 10 §:n muuttamisesta 12135: 12136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 12137: vakuutuslain 10 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 anne- 12138: tussa laissa ( 1087/77), näin kuuluvaksi: 12139: 12140: 10 § sa, apteekissa tai lääkevarastossa tai asianmu- 12141: Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu- kaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön 12142: tuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luo- luona käynnistä aiheutuneiden matkakustannus- 12143: na johtuvat matkakustannukset korvataan va- ten korvaamista. 12144: kuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen 12145: suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät 12146: 7,50 markkaa. Sama koskee vakuutetun lää- 12147: kärissä, sairaanhoitolaitoksessa, äitiys- tai las- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12148: tenneuvolassa, laboratorio- ja röntgenlaitokses- kuuta 198 • 12149: 12150: 12151: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 12152: 12153: Lauha Männistö Mikko Ekorre Arvo Kemppainen 12154: Aulis Juvela Vappu Säilynoja Pauli Puhakka 12155: 254 1981 vp. 12156: 12157: Lakialoite n:o 137 12158: 12159: 12160: 12161: 12162: Palmunen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 17 §:n muuttami- 12163: sesta 12164: 12165: 12166: Eduskunnalle 12167: 12168: Työsopimuslain 17 §: n 1 momentti sisältää jolla työnantajien järjestäytyminen on vähäistä 12169: ns. vähimmäispalkkaa koskevan säännöksen. tai epäyhtenäistä. Tämän korjaamiseksi vähim- 12170: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että mäispalkkasäännös on irrotettava työnantajien 12171: tämä säännös ei takaa läheskään kaikille työn- järjestäytymisasteesta. Tämä saavutetaan esim. 12172: tekijöille vähimmäispalkkaa. Korkeimman siten, että vähimmäispalkka määräytyy alan 12173: oikeuden vuonna 1974 antaman päätöksen mu- edustavimman työehtosopimuksen mukaan eli 12174: kaan vähimmäispalkan toteutuminen riippuu en- sen työehtosopimuksen mukaan, jonka työehto- 12175: si sijassa siitä, kuinka hyvin asianomaisen alan sopimuslain mukaiseen soveltamispiiriin kuuluu 12176: työnantajat ovat järjestäytyneet. Jos nimittäin eniten alan työntekijöitä. Koska tällä säännök- 12177: työnantajien järjestäytyminen on niin vähäistä, sellä ei ole tarkoitus puuttua mitenkään eri 12178: että järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa työmarkkinajärjestöjen välisiin suhteisiin,. tulisi 12179: olevien työntekijöiden määrä on selvästi alle siitä selvästi ilmetä, että säännöstä ei ole so- 12180: puolet alan työntekijöiden kokonaismäärästä, vellettava sellaiseen työsuhteeseen, jossa jo 12181: alan työehtosopimus ei ole yleiseksi katsottava muutenkin on noudatettava jotakin työehto- 12182: eikä alalla näin ollen ole vähimmäispalkkaa. sopimusta. 12183: Tilanne on sama, jos alalla tehdään useita eri Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 12184: työehtosopimuksia, joista minkään piirissä ei 12185: ole vähintään noin puolta alan työntekijöistä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12186: Epäkohtana on pidettävä sitä, että työnteki- lakiehdotuksen: 12187: jät eivät voi saada vähimmäispalkkaa alalla, 12188: 12189: 12190: Laki 12191: työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta 12192: 12193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi- 12194: muslain ( .320/70) 17 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 12195: 12196: 17 § vasta työstä asianomaisen alan edustaviromassa 12197: Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista työehtosopimuksessa on noudatettavaksi mää- 12198: rätty. 12199: Työnantajan on työsuhteessa, jonka osalta 12200: hän ei ole sidottu työehtosopimukseen tai jonka 12201: osalta ei ole toisin säädetty, noudatettava vä- 12202: hintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka ky- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12203: seessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastetta- kuuta 198 • 12204: 12205: 12206: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981 12207: 12208: Lauri Palmunen Mauri Pekkarinen 12209: 1981 vp. 255 12210: 12211: Lakialoite n:o 138 12212: 12213: 12214: 12215: 12216: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 28 §:n muutta- 12217: misesta 12218: 12219: 12220: Eduskunnalle 12221: 12222: Useilla aloilla noudatettavissa työehtosopi- yksinkertaisimmin ja tarkoituksenmukaisimmin 12223: muksissa on määräyksiä, joiden perusteella järjestettävissä siten, että voimassaolevaan työ- 12224: jompikumpi lapsen vanhemmista voi jäädä ko- sopimuslakiin otettaisiin tätä tarkoittava sään- 12225: tiin tietyksi ajaksi hoitamaan sairastunutta las- nös. On kohtuullista, että sairastuneen lapsen 12226: taan ja saada tältä ajalta palkkansa. Nämä mää- hoidon ajalta maksettavaan palkkaan noudate- 12227: räykset ovat kuitenkin sisällöltään epäyhtenäisiä taan samoja säännöksiä kuin työntekijän omalta 12228: eikä niitä kaikilla aloilla ole lainkaan. sairastumisajalta. Näin luotaisiin sairastuneen 12229: Pienten lasten vanhemmilla on kuitenkin usein lapsen hoitoa koskeva vähimmäisturva, jota 12230: ylitsepääsemättömiä vaikeuksia järjestää sairas- työehtosopimuksin luonnollisesti voitaisiin pa- 12231: tuneen lapsensa hoito varsinkin, kun sairastu- rantaa samaan tapaan kuin työntekijän sairas- 12232: neen lapsen päivähoito kunnallisena toimintana tumisen osalta on menetelty. 12233: on vielä täysin riittämätöntä tai sitä ei lainkaan Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun- 12234: ole. Lisäksi lääketieteelliset ja hoidolliset syyt nioittaen, 12235: puoltavat sairastuneen lapsen hoitamista omassa 12236: kodissaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12237: Sairastuneen lapsen tilapäinen kotihoito olisi lakiehdotuksen: 12238: 12239: 12240: 12241: Laki 12242: työsopimuslain 28 §:n muuttatnisesta 12243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi- 12244: muslain (320/70) 28 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 12245: 12246: 28 § ajalta maksettavaan palkkaan noudatetaan so- 12247: veltuvin osin 1 momentin säännöstä. 12248: Työntekijällä on oikeus jäädä tilapäisesti pois 12249: työstä ilmoitettuaan työnantajalle joutuvansa 12250: hoitamaan alle kaksitoistavuotiasta hänen huol- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12251: lettavanaan olevaa sairastunutta lasta. Tältä kuuta 19 12252: 12253: 12254: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12255: 12256: Matti Puhakka Olll Helminen Anna-Liisa Piipari 12257: Aimo Ajo Kaarina Suonio Pirkko Valtonen 12258: Tarja Halonen Pirjo Ala-Kapee Kaisa Raatikainen 12259: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari 12260: Jouko Tuovinen Paula Eenilä Mikko Elo 12261: Risto Tuominen Juhani Raudasoja 12262: 256 1981 vp. 12263: 12264: Lakialoite n:o 139 12265: 12266: 12267: 12268: 12269: P. Puhakka ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 20 §:n, 12270: työntekijäin eläkelain 4 c §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n 12271: muuttamisesta 12272: 12273: 12274: Eduskunnalle 12275: 12276: Virallisesti tilastoitujen työttömien työnhaki· myystilanteessa ratkaisevaa parannusta. Päin- 12277: joiden määrä on edelleen suuri. Aika ajoin vastoin ennustetaan, että jo tämän vuoden lo- 12278: työttömien määrä on noussut lähelle 200 OOO:n pulla työttömyystilanne alkaisi jälleen huonon· 12279: rajaa. Tämän lisäksi ns. piilotyöttömyys on tua. Kun liioin ei ole olemassa edes suunni~ 12280: yleistä. Työttömyyden kestoajat ovat tilanteen telmia ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ase· 12281: pahentuessa pidentyneet. Kun toukokuussa man parantamisesta työttömyysturvajärjestelmää 12282: 1977 26 o/o :lla työttömistä työttömyyden kesto kehittämällä, olisi välttämätöntä alentaa työttö- 12283: oli yli 6 kuukautta, vastaava luku 1978 oli myyseläkkeen ikäraja miehillä 55 vuoteen ja 12284: 36%. naisilla 50 vuoteen. Työttömyyseläkeiän alen~ 12285: Erityisen pitkiä ovat työttömyyden kesto· tamista on edellyttänyt myös Suomen Ammatti- 12286: ajat ikääntyneillä työnhakijoilla. Toukokuussa liittojen Keskusjärjestö ( SAK). 12287: 1978 oli yli vuoden joutunut työttömyydestä Työttömyyseläkeikäraja olisi alennettava kan~ 12288: kärsimään miltei joka toinen 55 vuotta täyttä- saneläkelain, yksityisoikeudellisten työeläkela" 12289: heistä työttömistä. kien ja valtion eläkelakien perusteella makset~ 12290: Työttömyyseläkkeen saannin ikäraja eri elä- tavien työttömyyseläkkeiden osalta. Tämä edel- 12291: kejärjestelmissä on 60 vuotta. Työttömyys- lyttää kansaneläkelain 20 §:n 3 kohdan muut· 12292: eläkeikäraja oli väliaikaisesti alennettu ajalle tamista ja työntekijäin eläkelain 4 c §:n 6 mo- 12293: 1. 7. 1978-31. 12. 1979 58 vuoteen. Vuoden mentin kumoamista ja 1 momentin muuttamista 12294: 1979 syksyllä työttömyyseläkkeelle pääsyn ikä- sekä valtion eläkelain 9 a § :n muuttamista. 12295: raja alennettiin vuodeksi 1980 55 vuoteen. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin 12296: Eläkeikä seuraavina vuosina nousisi siten, että eläkelain, maatalousyrittäjäin eläkelain ja yrit· 12297: vuonna 1981 se olisi 56 vuotta, vuonna 1982 täjäin eläkelain viittaussäännösten perusteella 12298: 57 vuotta, vuonna 1983 58 vuotta, vuonna mainittu työntekijäin eläkelain muutos koskisi 12299: 1984 59 vuotta ja vuodesta 1985 alkaen 60 näitten lakien perusteella myönnettäviä työttö- 12300: vuotta. myyseläkkeitä. 12301: Vuoden 1980 syksyllä tätä säännöstä muu· Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12302: tettiin niin, että myös vuoden 1981 aikana 12303: voi työttömyyseläkkeelle päästä 55-vuotiaana. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 12304: Ellei talouspolitiikan suuntaa täydellisesti lakiehdotukset: 12305: muuteta, ei lähivuosina ole näkyvissä työttö- 12306: Lakialoite n:o 139 257 12307: 12308: 1. 12309: Laki 12310: kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta 12311: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan- 12312: eläkelain 20 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 19 päivänä joulukuuta 12313: 1980 annetuissa laeissa (588/78 ja 838/80), näin kuuluvaksi: 12314: 12315: 20 § tuissa tapauksissa 55, mutta ei vielä 65 vuotta 12316: Kansaneläkkeenä maksetaan: täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle miehclle, 12317: 1 ) vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle ja 50 vuotta, mutta ei vielä 65 vuotta täyttä- 12318: vakuutetulle; neelle pitkäaikaisesti työttömälle naiselle, joka 12319: 2 ) työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömälle ei saa työkyvyttömyyseläkettä. 12320: vakuutetulle, joka on 65 vuotta nuorempi, 12321: 22 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa; tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 12322: 3) työttömyysdäkettä 22 c S:ssä tarkoite- kuuta 198 . 12323: 12324: 12325: 12326: 12327: 2. 12328: Laki 12329: työntekijäin däkdain 4 c §:n muuttamisesta 12330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki- 12331: jäin eläkelain (395/61) 4 c §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 12332: 1980 annetussa laissa (839/80), ja muutetaan 4 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12333: 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa ( 497/77), näin kuuluvaksi: 12334: 12335: 4c § mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mu- 12336: Oikeus saada työttömyysdäkettä on 55 kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään 12337: vuotta täyttäneellä miespuolisella ja 50 vuotta 200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun val- 12338: täyttäneellä naispuolisella työntekijällä, joka takunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 12339: esittää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä, enimmäisavustusta koskevien säännösten mu- 12340: ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, kaan enää ole oikeutta päiväavustukseen. Työt- 12341: jonka vastaanottamisesta hän ei voi kidtäytyä tömyyseläkkeestä ja työttömyysdäkkeen saajas- 12342: menettämättä oikeuttaan työllisyyslain ( 946/ ta on jäljempänä mainituin poikkeuksin soveltu- 12343: 71 ) mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä vin osin muutoin voimassa, mitä työkyvyttö- 12344: siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on myyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty. 12345: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun 12346: todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi ku- 12347: luneen viikon aikana saanut valtakunnallisista Tämä laki tulee voimaan päivänä 12348: työttömyyskassoista annetun lain ( 125/34) kuuta 198 . 12349: 12350: 12351: 12352: 12353: 33 088100096K 12354: 258 Lakialoite n:o 139 12355: 12356: 12357: 3. 12358: Laki 12359: valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta 12360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion 12361: eläkelain 9 a §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977 ja 19 12362: päivänä joulukuuta 1980 annetuissa laeissa (498/77 ja 840/80), näin kuuluvaksi: 12363: 12364: .9a § 12365: . Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä lain ( 125/34) m1.1kaista päiväavustusta tai työl- 12366: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään lisyyslain mukaista työttömyyskorvausta yhteen- 12367: kuukausi, että miespuolinen edunsaaja on täyt- sä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä 12368: tänyt 55 vuotta ja naispuolinen edunsaaja 50 sanotun valtakunnallisista työttömyyskassoista 12369: vuotta ja että hän esittää työvoimaviranomai- annetun lain enimmäisavustusta koskevien sään- 12370: sen todistuksen siitä, ettei hänelle voida osoit- nösten mukaan enää ole oikeutta päiväavustuk- 12371: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta seen. 12372: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päi- 12373: työllisyyslain ( 946/71) mukaiseen työttömyys- vänä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran 12374: korvaukseen, sekä siitä, että hän lasketusta päi- suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana 12375: västä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen päiväavustusta tai työttömyyskorvausta. 12376: edellä sanotun todistuksen antamispäivää, on 12377: 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut Tämä laki tulee voimaan päivänä 12378: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun kuuta 198 . 12379: 12380: 12381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1981 12382: 12383: J,>auli Puhakka Pentti Liedes Aarne Saarinen 12384: Mikko Kuoppa M.~L. Salminen Lauha Männistö 12385: E.-J. Tennilä ltllla Rosnell Anna-Liisa Jokineri 12386: Sten Söderström Juhani Vähäkangas Marjatta Mattsson 12387: Seppo Toiviainen V. J. Rytkönen Ensio Laine 12388: Aarne Koskinen 12389: 1981 vp. 2~9 12390: 12391: 12392: Lakialoite n:o 140 12393: 12394: 12395: 12396: 12397: Pukkio ym.: Ehdotus laiksi eräiden valtion varoista suoritetta- 12398: vien eläkkeiden järjestelystä annetun lain 3 § :n muuttami- 12399: sesta 12400: 12401: 12402: Eduskunnalle 12403: 12404: Eräideri valtion varoista suoritettavien eläk- joittava lainsäännös asettaa sen alaisuuteen kuu- 12405: keiden järjestelystä 4. 7. 1969 annetun lain luvat eläkkeensaajat taloudellisesti epäoikeu- 12406: (457/69) säännöksien mukaan eläkkeet, jotka denmukaiseen asemaan verrattuna samoihin 12407: on myönnetty ennen 1 päivää heinäkuuta 1962 palkkausluokkiin kuuluviin eläkkeensaaji:in, joi- 12408: sattuneen eläketapahtuman johdosta, järjeste- den eläkkeet määräytyvät valtion eläkelain 12409: tään 1 päivästä tammikuuta 1970 mainitussa (280/66) perusteella. Asiantila olisi mitä pi- 12410: laissa tarkoitetulla tavalla. Siten jäi osa eläk- kimmin korjattava. 12411: keensaajia edelleenkin ns. eläkekaton alle, vaik- Kerrotuin tavoin eläkekaton alle jääneitä 12412: ka mainitun lain tarkoituksena, hallituksen esi- eläkkeensaajia on tietämän mukaan nykyisin 12413: tyksen mukaisesti, oli ollut eläkekaton poista- kaikkiaan 120, joista palkkausluokkaan B 4 12414: minen eläkkeensaajien eläkkeestä, ja niin ollen kuuluvia 66, B 5 kuuluvia 28, B 6 kuuluvia 12415: myös niiltä eläkkeensaajilta, joille oli myönnet- 11, B 7 kuuluvia 10, B 8 kuuluvia 4 ja palk- 12416: ty eläkkeet ennen 1. 7. 1962. Lopullisesti hyväk- kausluokkaan B 9 kuuluvia 1. Tämän luku- 12417: sytyssä muodossaan lain 3 § :n 1 momentti si- määrältään yhä vähenevän eläkeläisten ryhmän 12418: sälsi säännöksen, että milloin vanha peruseläke saattaminen edes elämänsä loppuvuosiksi yh- 12419: korkeinta täyttä eläkettä koskevien säännösten denvertaiseen asemaan niiden eläkkeensaajien 12420: johdosta on jäänyt pienemmäksi kuin miksi se kanssa, joiden eläkkeet määräytyvät nykyisin 12421: olisi muodostunut, jollei mainittuihin säännök- voimassa olevan valtion eläkelain säännösten 12422: siin sisältyviä ylärajoja olisi ollut, uusi peruselä- mukaan, ja niin ollen riippumattomiksi siitä 12423: ke määrätään näitä ylärajoja huomioon otta- ajankohdasta, jona he ovat siirtyneet eläkkeel- 12424: matta, kuitenkin siten, että korkein täysi elä- le, ei tuottaisi valtiolle kohtuutonta menoerää. 12425: ke on 30 000 markkaa vuodessa. Sen vuoksi olisi edellä mainitun eläkkeiden 12426: Edellä mainittua 30 000 markan rajaa on järjestelystä 4. 7. 1969 annetun lain 3 §:n 1 12427: aikanaan jonkin verran tarkistettu. Nämä toi- momentti palautettava siihen muotoon, jollai- 12428: menpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittä- sena se oli hallituksen esityksessä n:o 145 sa- 12429: viä ns. vanhojen eläkeläisten saattamiseksi oi- nottua lakiehdotusta vuoden 1968 valtiopäivil- 12430: keudenmukaiseen suhteeseen valtion uuden - le annettaessa. 12431: nykyisin voimassa olevan - eläkelainsäädän- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12432: nön perusteella määräytyvien eläkkeiden saa- nioittaen, 12433: jien kanssa. Erotusta on edellä mainittujen elä- 12434: keläisryhmien eläkkeiden määrissä varsinkin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12435: palkkausluokissa B 4-B 9. Puheena oleva ra- lakiehdotuksen: 12436: 260 Lakialoite n:o 140 12437: 12438: 12439: 12440: Laki 12441: eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä annetun lain 3 §:n 12442: muuttamisesta 12443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden valtion varoista suoritettavien valtion 12444: eläkkeiden järjestelystä 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (457/69) 3 §:n 1 moment- 12445: ti näin kuuluvaksi: 12446: 3 § ylärajoja olisi ollut, uusi peruseläke määrätään 12447: Milloin vanha peruseläke korkeinta täyttä näitä ylärajoja huomioon ottamatta. 12448: eläkettä koskevien säännösten johdosta on jää- 12449: nyt pienemmäksi kuin miksi se olisi muodos- 12450: tunut, jollei mainittuihin säännöksiin sisältyviä Tämä laki tulee voimaan päivänä 12451: kuuta 198 . 12452: 12453: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 12454: 12455: Eva-Maija Pukkio Toivo Mäkynen 12456: Helge Saarikoski Jouni J. Särkijärvi 12457: Elsi Hetemäki-Olander 12458: 1981 vp. 261 12459: 12460: Lakialoite n:o 141 12461: 12462: 12463: 12464: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 13 §:n muuttami- 12465: sesta 12466: 12467: 12468: Eduskunnalle 12469: 12470: Eduskunnan käsitellessä viime marraSkuus" lapset syntyvät perheeseen yleensä silloin, kun 12471: sa lapsilisien suuruutta, päätti se nostaa lapsi- perheen tulot ovat pienimmillään ja jolloin per- 12472: lisiä 10 % :lla ensi heinäkuun alusta. Koro- heellä on monia kodin perustamiseen liittyviä 12473: tuksen voimaantulo vasta heinäkuussa merkit- suuria menoja. 12474: see, että inflaatio on jo syönyt niistä osan. Esi- Lapsilisän määrå'ksi ehdotamme jokaiselle 12475: timme silloin, että korotukset olisi pitänyt to- lapselle 2 460 mankkaa vuodessa. Se on sama 12476: teuttaa vuoden alusta. Lisäksi ehdotimme lakia summa, minkä perheen neljäs lapsi tulee ensi 12477: niin muutettavaksi, että lapsilisät sidottaisiin heinäkuun alusta saamaan. 12478: palkkaindeksiin ja palkikaindeksiä vastaavat ko- Lapsilisän maksaminen päättyy lapsen täytet- 12479: rotukset .suoritettaisiin puolivuosittain. tyä 16 vuotta. Monet nuoret eivät kuitenkaan 12480: Lapsen elatuksesta aiheutuvien menojen .suu- vielä tässä iässä kykene itseään elättämään. Mo- 12481: ruuden ja hintatason jatkuvan kohoamisen joh- net ja~kavat koulunkäyntiään ja heidän kulu- 12482: dosta ei lapsilisän tasoa voida pitää riittävänä. tuksensa tässä iässä on varsin suuri. Niinpä 12483: Lapsilisäjärjestelmän kehittäminen nykyistä te- käytännössä lapsilisä loppuu juuri siinä vai- 12484: hokkaammaksi perheiden tutkimuodoksi on heessa, jolloin se olisi erityisen välttämätön. 12485: välttämätöntä. Tämän vuoksi ehdotamme, että lapsilisään 12486: Olemme sitä mieltä, että lapsilisän tulisi olla oikeuttavaa ikärajaa nostetaan 18 ikävuoteen. 12487: samansuuruinen kaikille lapsille. Porrastuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12488: poistaminen on perusteltua sen vuoksi, että en- 12489: simmäinen lapsi aiheuttaa perheessä suhteelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12490: sesti suurimmat kustannukset ja ensimmäiset lakiehdotuksen: 12491: 12492: Laki 12493: lapsilisälain 1 ja 1.3 § :n muuttamisesta 12494: 12495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä- 12496: lain 1 S:n 1 ja 2 momentti sekä 13 §, sellaisena kuin niistä 1 §:n 1 momentti ja 13 § ovat 12497: 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62) ja 1 §:n 2 momentti 23 päivänä 12498: tammikuuta 1981 annetussa laissa (62/81), näin kuuluviksi: 12499: 1 § 13 § 12500: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh- 12501: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee. 12502: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puoli- 12503: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta vuosittain. 12504: lapsesta. 12505: Lapsilisän määrä on 2 460 markkaa vuo- 12506: dessa. Tämä laki tulee voimaan päivänä 12507: kuuta 198 . 12508: 12509: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12510: 12511: Irma Rosnell P. Liedes M.-L. Salminen 12512: E.-J. Tennilä Sten Söderström Aarne Koskinen 12513: 262 1981 vp. 12514: 12515: Lakialoite n:o 142 12516: 12517: 12518: 12519: 12520: Salminen ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatuksen turvaamisesta 12521: annetun lain 8 § :n muuttamisesta 12522: 12523: 12524: Eduskunnalle 12525: 12526: Laki lapsen elatuksen turvaamisesta on pe- yksinhuoltajalle 273 markkaa ja avioliitossa tai 12527: rustelujensa mukaan tarkoitettu takaamaan lap- avioliitonomaisissa olosuhteissa elävälle 228 12528: selle oikeus riittävään toimeentuloon kailkissa markkaa !kuukaudessa. 12529: olosuhteissa. Lapsiperheiden toimeentulo on Tavoitteeksi tulee asettaa elatustuen asteit- 12530: viime vuosina tuntuvasti vaikeutunut. Erityisen tainen korottaminen sille tasolle, että se yh- 12531: vaikea on yksinhuoltajaperheiden asema. On dessä lapsilisän kanssa kattaa lapsen elättämi- 12532: ·selvää, että jos elatusvelvollinen lisäksi laimin- sestä ja kasvattamisesta aiheutuvat kustannuk- 12533: lyö elatusmaksujen maksamisen, tulee tilanne set. Ensi vaiheessa elatustukea tulisi korottaa 12534: suorastaan sietämättömäksi. Yhteiskunnan voi- vähintään 100 markalla. 12535: makas tuki näille perheille on välttämätön. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12536: Elatustuki nykyisellään on kuitenkin merkityk- 12537: seltään varsin vähäinen. Eduskunnan viime että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12538: vuoden lopulla päättämän 25 markan korotuk- lakiehdotuksen: 12539: sen ja indeksitarkistuksen jälkeen on elatustuki 12540: 12541: 12542: 12543: 12544: Laki 12545: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 12546: 12547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 patvana 12548: tammikuuta 1977 annetun lain 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu- 12549: kuuta 1980 annetussa laissa (836/80), näin kuuluvaksi: 12550: 12551: 8 § 12552: Elatustuen maara on yhdelle lapselle 373 Tämä laki tulee voimaan päivänä 12553: markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta. kuuta 198 . 12554: Milloin lapsen huoltaja elää avioliitossa tai 12555: avioliitonomaisissa olosuhteissa, on elatustuki 12556: kuitenkin 328 markkaa kuukaudessa. 12557: 12558: 12559: 12560: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 12561: 12562: M.-L. Salminen Irma Rosnell P. Puhakka 12563: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä 12564: 1981 vp. 263 12565: 12566: Lakialoite n:o 143 12567: 12568: 12569: 12570: Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 12571: 12572: 12573: Eduskunnalle 12574: 12575: Nykyinen lapsilisälaki ,säädettiin vuonna Tämä epäkohta on ainakin osaksi korjatta- 12576: 1948. Tuolloin lakiin otettiin ikäraja, jonka vissa pidentämälla lapsilisän maksukautta 18 12577: mukaan lapsilisää suoritetaan siihen saakka, vuoteen saakka. Luonnollisesti olisi myös opin- 12578: kun lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä ikäraja on totukijärjestelmää tästä huolimatta kehitettävä 12579: edelleen voimassa. edelleen myös näiden ikäluokkien osalta. Lap- 12580: Vanhempien lasten osuus perheen kulutuk- silisän maksuajan pidentäminen on johdonmu- 12581: sesta on erityisesti pidentyneen opiskeluajan kaista myös lapsen elatuksen turvaamisesta .an- 12582: myötä 1940-luvun loppuun verrattuna nyky- netussa lainsäädännössä omaksuttujen periaat~ 12583: aikana olennaisesti lisääntynyt. Yhteiskunnan teiden kanssa. Tämän mukaanhan mm. elatus- 12584: perheille osoittama tuki nimenomaan vanhem- tukea suoritetaan siihen saakka, kun lapsi täyt- 12585: pien lasten osalta on kuitenkin jäänyt riittä- tää 18 vuotta. 12586: mättömäksi. Esimerkiksi 1970-luvulla muuten Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh- 12587: voima'l{jkaasti kehittynyt opintotukijärjestelmä dotamme kunnioittaen, 12588: ei ole merkittävästi vaikuttanut tämän ikäluo- 12589: kan lasten asemaan. Voidaan siten perustel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12590: lusti todeta, että 16-18-vuotiaat lapset ovat lakiehdotuksen: 12591: tässä suhteessa jääneet väliinputoajiksi. 12592: 12593: 12594: Laki 12595: lapsilisälain 1 ja 2 § :n muuttamisesta 12596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä- 12597: lain (541/48) 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti, 12598: näistä ensiksi mainittu lainkohta sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 anne- 12599: tussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi: 12600: 1 § alusta, joka seuraa vuosineljännestä, minkä k~ 12601: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- luessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt, 12602: tetaan valtion varoista lapsilisää Suomessa asu- sen vuosineljänneksen loppuun, jonka kuluessa 12603: vasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lap- lapsi täyttää 18 vuotta. 12604: sesta. 12605: 12606: 12607: 2 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 12608: Lapsilisää suoritetaan sen vuosineljänneksen kuuta 198 . 12609: 12610: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12611: 12612: Kaarina Suonio Hannu Tapiola Pekka Starast 12613: Tarja Halonen Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen 12614: Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee Pirkko Vaitoneo 12615: Matti Puhakka Matti Luttinen 12616: 264 1981 vp. 12617: 12618: Lakialoite n:o 144 12619: 12620: 12621: 12622: 12623: Suonio ym.: Ehdotus laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain 2 §:n 12624: muuttamisesta 12625: 12626: 12627: Eduskunnalle 12628: 12629: Lapsen kotona tapahtuvan hoidon tukemi- korotuksenkin jälkeen tuen markkamäärä jää 12630: sessa on ensisijaisesti turvattava pitkäaikaisesti kuitenkin niin pieneksi, että sen varassa , ei 12631: sairaiden tai vammaisten lasten hoito. Heidän synny todellista vaihtoehtotilannetta. On lisäksi 12632: kohdallaan vaihtoehtoina ovat hoito omassa epäoikeudenmukaista, että vammaisen lapsen 12633: kodissa tai pitkäaikaisessa laitossijoituksessa. hoitotuki jää pienemmäksi kuin terveelle alle 12634: Kotihoito on niin lasten kuin vanhempienkin 3-vuotiaalle lapselle maksettava kotihoidon tuki. 12635: kannalta usein inhimillisempi vaihtoehto ja Vammaisen lapsen hoitotuki tulisikin nostaa 12636: yhteiskunnan kannalta huomattavasti halvempaa 700 markkaan kuukaudessa ja 1 000 markkaan 12637: kuin laitossijoitus. Kotona hoidettava pitkä- kuukaudessa, mikäli lapsen vaatiman hoidon 12638: aikaisesti sairas tai vammainen lapsi tarvitsee ja kuntoutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituk- 12639: kuitenkin samalla tehokkaita ja monipuolisia sineen on erittäin suuri. 12640: yhteiskunnan kuntoutus- ja virikepalveluja. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 12641: Kansaneläkejärjestelmän kautta maksettava 12642: lapsen hoitotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12643: sairaan tai vammaisen lapsen kotihoidon tuek- lakiehdotuksen: 12644: si. Vuoden 1981 heinäkuun alusta tapahtuvan 12645: 12646: 12647: Laki 12648: .·' l~psen hoitotuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 12649: 12650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 12651: annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 842/ 12652: 80 ) , näin kuuluvaksi: 12653: 2 § Jos 1 momentissa tarkoitetun hoidon ja kun- 12654: Lapselle, joka sairauden, vian tai vamman toutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen 12655: johdosta on vähintään kuuden kuukauden ajan on erittäin suuri, suoritetaan hoitotukea 1 000 12656: siinä määrin erityisen hoidon ja kuntoutuksen markkaa kuukaudessa. 12657: tarpeessa, että siitä aiheutuu huomattavaa ta- 12658: loudellista tai muuta erityistä rasitusta, suori- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12659: tetaan hoitotukea 700 markkaa kuukaudessa. kuuta 198 . 12660: 12661: 12662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12663: 12664: Kaarina Suonio Anna-Liisa· Piipari Pirkko Valtonen 12665: Lea Savolainen Pirjo Ala-Kapee Paula Eenilä 12666: Hannu Tapiola , Saara-Maria Paakkinen Matti Puhakka 12667: Pekka Starast . Tarja Halonen Matti Luttinen 12668: 1981 vp. 265 12669: 12670: Lakialoite n:o 145 12671: 12672: Söderman ym.: Ehdotus laiksi työsuojelun valvonnasta annetun 12673: lain 11 §:n muuttamisesta 12674: 12675: Eduskunnalle 12676: Työsuojelun valvonnasta annetun lain ( 131/ Antaessaan esityksen eduskunnalle laiksi työ- 12677: 73) 11 §:n 4 momentti on aiheuttanut oikeus- suojelun valvonnasta vuonna 1972 hallitus pe- 12678: käytännössä tulkintavaikeuksia. Kyseisessä mo- rusteli lain 11 § :n 4 momentin sisältöä sillä, 12679: mentissa todetaan, että työsuojeluvaltuutetun että näin saavutetaan yhtenäisyys työsuojelu- 12680: työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti valtuutetun aseman turvaamisessa luottamus- 12681: voimassa, mitä työsopimuslain 53 §:n 2 mo- mieheen nähden. Näin ollen voidaan katsoa, 12682: mentissa säädetään luottamusmiehen työsopi- että työsuojeluvaltuutetun asema on jo työsuo- 12683: muksen irtisanomisesta. Epäselvyyttä on ilmen- jelun valvontalakia säädettäessä tahdottu saattaa 12684: nyt siitä, onko työsuojeluvaltuutetun työsopi- yhtäläiseksi luottamusmiehen aseman kanssa. 12685: muksen irtisanominen työsopimuslain 53 §: n Tämä onkin perusteltua sen vuoksi, että työ- 12686: 2 momentin vastaisesti rangaistava teko työ- suojeluvaltuutettu on tehtäviensä vuoksi saman- 12687: sopimuslain 54 §: n perusteella, kun työsuojelun laisen suojan tarpeessa kuin luottamusmies. Li- 12688: valvontalain 11 § :n 4 momentissa on viitattu säksi lakimuutosta puoltaa tarve saattaa oikeus- 12689: vain työsopimuslain 53 §:n 2 momenttiin. käytäntö yhtenäiseksi. 12690: Asiasta on toisaalta jo olemassa hovioikeus- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme, 12691: tason päätös (Turun HO 131080 - N:o 12692: 2463), mutta toisaalta syyttäjäviranomaiset te- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12693: kevät asiassa edelleen runsaasti syyttämättä- lakiehdotuksen: 12694: jättämispäätöksiä ja alioikeudet hylkäävät syyt- 12695: teitä katsoen, ettei kyse ole rangaistavasta 12696: teosta. 12697: Laki 12698: työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:n muuttamisesta 12699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta 16 päivänä helmikuuta 12700: 1973 annetun lain (131/73) 11 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi: 12701: 11 § 12702: Tämä laki tulee voimaan päivänä 12703: Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisa- kuuta 198 . 12704: nomisesta on vastaavasti voimassa, mitä työ- 12705: sopimuslain 53 §:n 2 momentissa ja 54 §:ssä 12706: säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irti- 12707: sanomisesta. 12708: 12709: 12710: 12711: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12712: Jacob Söderman Juhani Raudasoja Ensio Laine 12713: Kaarina Suonio Risto Tuominen Kaisa Raatikainen 12714: Liisa Jaakonsaari Lasse Lehtinen Pekka Starast 12715: Paula Eenilä Reino Breilin Helge Siren 12716: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Pirkko Valtonen 12717: Eino Loikkanen Pentti Lahti-Nuuttila Seppo Tikka 12718: Mikko Elo Hannu Tapiola Kalevi Sorsa 12719: Peter Muurman Anna-Liisa Piipari Pertti Hietala 12720: Jouko Skinnari Jouko Tuovinen Mikko Rönnholm 12721: 34 088100096K Matti Puhakka 12722: 266 1981 vp. 12723: 12724: Lakialoite n:o 146 12725: 12726: 12727: 12728: 12729: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 §:n muutta- 12730: misesta 12731: 12732: 12733: Eduskunnalle 12734: 12735: Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan tällä hetkellä yksinäiselle hen!kilölle 45 mark- 12736: vuoksi maassamme on jatkuvasti suuri määrä kaa ja perheelliselle 60 markkaa. 12737: työttömiä, joiden ja heidän perheidensä toi- Työttömyyskorvausten ja työttömyyskassa- 12738: meentulo on pääasiassa työttömyySkorvausten avustusten välillä vallitsee tällä hetkellä ilmei- 12739: tai työttömyyskassa-avustusten varassa. Koska nen ristiriita kalleusluokituksen suhteen. Vaik- 12740: näitä korvauksia ,ja avustuksia on pidettävä ka 1työttömyyskassa-avustukset ovat kaikkialla 12741: merkittävässä määrin korvauksena työn puuttu- maassa samansuuruiset kalleusryhmistä riippu- 12742: misen vuoksi saamatta jääneestä palkasta, tulee matta, työttömyyskorvaukset maksetaan edel- 12743: yhteiskunnan huolehtia edes siitä, että näiden leen erisuuruisina kalleusryhmistä riippuen. La- 12744: korvausten ja avustusten reaaliarvo säilyy. kia tulisi myös tältä osin korjata ja maksaa 12745: Työttömyyskorvauksen määrä oli 1. 7. 1980 työttömyyskorvaukset samansuuruisina kaikille. 12746: lukien y'ksinäiselle henkilölle I kalleusluokassa Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo- 12747: 32 markkaa ja perheelliselle 46 markkaa. Kun tamme kunnioittaen, 12748: otetaan huomioon ko. ajankohdan jälkeen ta- 12749: pahtunut kuluttajahintaindeksin nousu, tulisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12750: näiden korvausten muutoinkin korjattuina olla lakiehdotuksen: 12751: 12752: 12753: 12754: Laki 12755: työllisyyslain 17 §: n muuttamisesta 12756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työlli- 12757: syyslain 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä kesäku11ta 1980 annetussa 12758: laissa (495/80), näin kuuluvaksi: 12759: 12760: 17 § 12761: Työttömyyskorvauksena suoritetaan yksinäi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12762: selle henkilölle 45 markkaa ja huoltovelvolli- kuuta 198 . 12763: selle 60 markkaa päivää kohti. 12764: 12765: 12766: 12767: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1981 12768: 12769: Pekka Vennamo Urpo Leppänen 12770: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti 12771: J. Juhani Kortesalmi 12772: 1981 Vp. 267 12773: 12774: Lakialoite n:o 147 12775: 12776: Forsman ym.: Ehdotus laiksi radiolaitteista annetun lain 4 §:n 12777: muuttamisesta 12778: 12779: Eduskunnalle 12780: Oy Yleisradio Ab:n asema eduskunnan oh- vallinnutta käytäntöä, .jonlka mukaan radiora- 12781: jauksessa olevana laitoksena ei ole riittävän haston nettovarat käytetään Oy Yleisradio 12782: selvästi säädöklsillä tuwattu. Kysymys lupa- Ab:n menojen rahoittamiseen. 12783: maksuilla perittyjen varojen käyttöä koskevas- Valtioneuvoston päätös antaa valtioneuvos- 12784: ta päätöksenteosta on viime kuukausina ollut tolle mahdollisuuden käyttää !Varoja muuhun- 12785: kiistanalainen. kin yleiisradiotoimintaa edistävään tarkoituk- 12786: Voimassa olevan radiola1tteista 17 päivänä seen kuin Oy Yleisradio Ab:n menojen rahoit- 12787: tammikuuta 1927 annetun lain (8/27) 4 §:n tamiseen. Oy Yleisradio Ab:n asema eduskun- 12788: 3 momentin mukaan, sellaisena kuin .tuo lain- nan ohjauksen alaisena laitoksena ei näin ollen 12789: kohta on 21 päivänä tammikuuta 1977 anne- ole valtioneuvostoon nähden riittävän itsenäi- 12790: tussa laissa (88/77), yleisradiolähet}'isten vas- nen. Ky,symys siitä, minkä toimielimen mää- 12791: taanottamiseen tarkoitettujen radiolaitteiden räysvallassa Oy Yleisradio Ab:n talouteen rat- 12792: käyttämiseen tarvittavista luvista kannettavat kaisevasti va~kuttavat varatt ovat, on sanan- 12793: maksut ,kerätään erikoiseen rahastoon, jonka vapauden kannalta ensiarvoisen tärkeä. Tämän 12794: varoja voidaan, valtioneuvoston harkinnan mu- vuoksi olisi radiolaitteista annettua fakia muu- 12795: kaan, käyttää yleisradiotoiminnan edistämiseen. tettava niin, ettei valtioneuvostolla sanottua 12796: Joullkuun 19 päivänä 1980 annettiin asetus harkintavaltaa olisi. Radiolaitteista annetussa 12797: valtion radiorahastosta ja 1saman kuun 30 päi- laissa olisi suoraan määrättävä, että radiora- 12798: vänä valtioneuvoston päätös valtion radiorahas- haston varat käytetään Oy YJeisradio Ab:n 12799: ton varojen käytöstä. Edellä mainitun valtio- menojen rahoittamiseen. 12800: neuvoston päätöksen 1 §:n mukaan valtion ra- Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo- 12801: diorahaston varoja käytetään yleisradiotoimin- tamme, 12802: nan edistämiseen. Antaessaan päätoksen valtio- 12803: neuvosto samalla hyväksyi lausuman, jonka mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12804: kaan päätöksellä ei ollut tarkoitus muuttaa lakiehdotuksen: 12805: 12806: 12807: Laki 12808: radiolaitteista annetun lain 4 §:n muuttamisesta 12809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan radiolaitteista 17 päivänä tammikuuta 1927 12810: annetun lain 4 §:n 3 momentti, sella~sena kuin se on 21 päivänä .tammikuuta 1977 an- 12811: netussa laissa (88/77), näin kuuluvaksi: 12812: 4 § 12813: Yleisradio Ab:n menojen rahoittamiseen. 12814: Yleisradiolähetysten vastaanottamiseen tar- 12815: koitettujen radiolaitteiden käyttämiseen tarvit- 12816: tavista luvista kannettavat maksut kerätään eri- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12817: koiseen rahastoon, jonka varat käytetään Oy kuuta 198 . 12818: 12819: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12820: 12821: Mauno Forsman Ulla-Leena Alppi Veikko Pihlajamäki 12822: Jarmo Wahlström Jotta Zilliacus Ulla Järvilehto 12823: Arvo Salo Matti Hokkanen Ritva Laurila 12824: Pertti Salolainen Eino Grönholm Juhani Saukkonen 12825: Marjatta Väänänen 12826: 268 1981 vp. 12827: 12828: Lakialoite n:o 148 12829: 12830: 12831: 12832: 12833: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi liikennetarvikkeiden kaupasta, 12834: asennuksesta ja korjauksesta annetun lain täydentämisestä 12835: ajoneuvokauppaa koskevilla säännöksillä 12836: 12837: 12838: Eduskunnalle 12839: 12840: 12841: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12842: 12843: Aloitteessa ehdotetaan liikennetarvikkeiden joiden mukaan ajoneuvokaupan harjoittaja ei 12844: kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annettua saa markkinoida kelvottomia ajoneuvoja liiken- 12845: lakia ( 570/78) täydennettäväksi säännöksin, teessä käytettäväksi. 12846: 12847: 12848: 12849: 12850: PERUSTELUT 12851: 12852: 1. Valmistelu tenkin puutteellisuus voi jopa välittömästi vaa- 12853: rantaa liikenneturvallisuutta. On myös tunnet- 12854: Liikennetarvikekaupan sääntely on toteutettu tua, että autokaupassa ja .<korjaamotoiminnassa 12855: parlamentaarisen liikennekomitean yksimielisen esiintyy epäterveitä ilmiöitä. 12856: ehdotuksen pohjalta. Kuten eduskunnan liiken- Voimassa olevassa laissa ei ole ajoneuvokaup- 12857: nevaliokunta totesi asian johdosta antamassaan paa koskevia velvoitteita. Nykyisin pyritään 12858: mietinnössä (n:o 2/1978 vp.} parlamentaarisen myytyjen käytettyjen autojen kuntoa valvomaan 12859: liikennekomitean ehdotukseen sisältyi paitsi lii- niin sanotuin omistajanvaihdoskatsastuksin. Li- 12860: kennetarvikkeiden myös ajoneuvojen kaupan säksi on kolariautojen katsastuksesta erityismää- 12861: sääntely. Liikennevaliokunta katsoi, että halli- räyksiä. Katsastusvelvollisuus ei koske lähes- 12862: tuksen olisi uuden tieliikennelain valmistelun kään kaikkia myytyjä autoja. Sitä paitsi kat- 12863: yhteydessä selvitettävä tämä kysymys kokonai- sastus voidaan suorittaa viikkoja kaupan jäl- 12864: suudessaan. Uuteen tieliikennelakiin ei kuiten- keenkin. Katsastusmiesten suuren työmäärän 12865: kaan otettu tätä asiaa koskevia säännöksiä. Ajo- vuoksi omistajanvaihdoskatsastuksia koskevia 12866: neuvokaupan ehdotettu sääntely soveltuukin säännöksiä on jouduttu väljentämään. 12867: parhaiten liikennetarvikekaupasta säädettyyn Moottorikäyttöiset ajoneuvot yleensä tyyppi- 12868: erillislakiin. Tämä aloite vastaa asiallisesti par- katsastetaan, joten uusien ajoneuvojen pitäisi 12869: lamentaarisen liikennekomitean ehdotusta. täyttää säädetyt vaatimukset. Sen sijaan muita 12870: ajoneuvoja, lähinnä polkupyöriä, voidaan myy- 12871: dä uusinakin, vaikka ne eivät vastaisi lain- 12872: 2. Nyky i n e n tilanne j a ehdot e- säädännön vaatimuksia. 12873: tut muutokset Siltä, joka liiketoimintana harjoittaa ajoneu- 12874: vojen kauppaa tai korjausta, voidaan edellyttää 12875: Ajoneuvon ostajalla ei usein ole riittävää sellaista asiantuntemusta ja pätevyyttä, että hän 12876: asiantuntemusta sen arvioimiseksi, onko myy- voi todeta ajoneuvossa olevat puutteellisuudet 12877: täväksi tarjottu ajoneuvo tieliikennelainsäädän~ ja huolehtia niiden korjaamisesta. Edellä mai- 12878: nön edellyttämässä kunnossa. Erityisesti käyte- nittujen epäkohtien korjaamiseksi ehdotetaan 12879: tyssä ajoneuvossa voi olla puutteellisuus, jota lakiin säännöstä, jonka mukaan ajoneuvojen 12880: ostajan on ehkä mahdotontakin havaita. Kui- kauppaa, välitystä tai korjausta harjoittava ei 12881: Lakialoite n:o 148 269 12882: 12883: saisi pitää kaupan, myydä tai välittää myytä- von kunnosta tai siihen tehdystä merkinnästä 12884: väksi ajoneuvoa, joka ei rakenteeltaan, varus- tai vastaavasta seikasta, koska ajoneuvon on 12885: teiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaati- muuten oletettava olevan liikenteeseen tarkoi- 12886: muksia. tetun. 12887: Kelvottoman liikennevälineen myyntikieltoa Säännöksiä valvottaisiin liikkeissä suoritetta- 12888: ei ole syytä ulottaa rekisteristä poistettuun ajo- vin tarkistuksin. 12889: neuvoon, koska ostaja voi todeta, ettei se sel- Lain täydentäminen ajoneuvokauppaa koske- 12890: laisenaan kelpaa liikenteeseen. Rekisteristä pais- valla 7 a §:llä edellyttää eräitä teknisluontoisia 12891: tettua ajoneuvoa koskeva poikkeus tekisi mah- tarkistuksia muihin lain säännöksiin sekä lain 12892: dolliseksi ajoneuvon myynnin korjausta varten. nimikkeen uudistamista. 12893: Samoin on sallittava sellaisten kelvottomien Edellä esitetyin perustein ehdotamme, 12894: rekisteröimättömien ajoneuvojen myynti, jotka 12895: on tarkoitettu muuhun kuin liikenteessä käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12896: tettäväksi, esimerkiksi romuksi. Muun käyttö- lakiehdotuksen: 12897: tarkoituksen tulisi selvästi ilmetä joko ajoneu- 12898: 12899: 12900: Laki 12901: liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun lain täydentämisestä 12902: ajoneuvokauppaa. koskevilla säännöksillä 12903: 12904: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12905: muutetaan liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta 14 päivänä heinä- 12906: kuuta 1978 annetun lain (570/78) nimike ja 8 §:n 1 momentti sekä 12907: lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 7 a § seuraavasti: 12908: 12909: 12910: 12911: Laki 12912: ajoneuvojen sekä liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta 12913: 12914: 1 § Mitä 5 ja 7 §: ssä on säädetty liikennetar- 12915: vikkeiden laadun valvonnasta ja takavarikosta, 12916: Lain soveltamisesta ajoneuvokauppaan sääde- koskee myös ajoneuvoja. 12917: tään 7 a §:ssä. 12918: 8 § 12919: 7a § Joka jättää noudattamatta, mitä 2 tai 7 a 12920: Ajoneuvon kauppaa, välitystä tai korjausta §:ssä on säädetty otaikka 3-5 §:n nojalla on 12921: harjoittava ei saa pitää kaupan, myydä tai vä- säädetty tai määrätty, on tuomittava, jollei 12922: littää myytäväksi ajoneuvoa, joka ei rakenteel- muualla laissa ole säädetty an:karampaa ran- 12923: taan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä sää- gaistusta, liikennekaupparikkomu~sesta aakkoon 12924: dettyjä vaatimUksia. tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 12925: Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske 12926: rekisteristä paistettuja eikä sellaisia rekisteröi- 12927: mättömiä ajoneuvoja, jotka myydään muuhun Tämä laki tulee voimaan päivänä 12928: tarkoitukseen kuin liikenteessä käytettäväksi. kuuta 198 . 12929: 12930: 12931: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 12932: 12933: Niilo Koskenniemi Aulis Juvela 12934: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä 12935: 270 1981 vp. 12936: 12937: Lakialoite n:o 149 12938: 12939: 12940: 12941: 12942: Saukko ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain muut- 12943: tamisesta 12944: 12945: 12946: Eduskunnalle 12947: 12948: Vuoden 1980 valtiopäivillä eduskunta hy- ollen valtion tieliikennemenojen ja -tulojen sekä 12949: väksyi hallituksen esityksen n:o 79 laiksi ylei- toisaalta kuntien kaavatiemenojen ja -tulojen 12950: sistä teistä annetun lain muuttamisesta. Lakiesi- kesken vallitsee ilmeinen epäsuhde ja epäoikeu- 12951: tystä käsitelleen liikennevalidkunnan mietinnös- denmukaisuus. Tätä epäkohtaa on vaadittu kor- 12952: sä on tode.ttu, että tuoiloinen hallituksen esitys jattavaksi mm. parlamentaarisen liikennekomi- 12953: kuntien paikallistierasitusten helpottamisesta on tean yksimielisessä mietinnössä, jossa on kat- 12954: tavoitteiltaan oikeansuuntainen, mutta ei riittä- sottu, että kuntien tulisi saada tieliikenteen 12955: vä. Laki- ja talousvaliokunnan lausuntoon yh- verotuloista ja -maksuista niiden rasitusta vas- 12956: tyen liikennevaliokunta on yksimielisessä mie- taava osuus ja että kunnat olisi kokonaisuudes- 12957: tinnössään edellyttänyt, että kunnat vapautetaan saan vapautettava osallistumasta paikallisteiden 12958: vuoden 1982 alusta lukien osallistumasta paikal- kunnossapitokustannuksiin (komiteanmietintö 12959: listeiden kunnossapitokustannuksiin. Tämä mer- 1975:66 s. 18 ja 23). Myös eduskunta on 12960: kitsisi kunni:lle noin 30 miljoonan markan hel- aikaisemmin eräiden toivomusaloitteiden joh- 12961: potusta uusien säännösten mukaiseen paikallis- dosta esittänyt vastaavia kannanottoja, joiden 12962: tierasitukseen verrattuna. suhteen viittaamme eduskunnalle annettuun 12963: Kuluvana vuonna valtion tulot tieliikenteestä kertomukseen hallituksen toimenpiteistä vuonna 12964: ovat noin 7,3 miljardia markkaa ja menot 1~79 sivuilla 141 ja 142 esitettyyn. 12965: vastaavasti 2,6 miljardia markkaa. Näin ollen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 12966: valtio saa tuloja tieliikenteestä noin 4,7 miljar- tavasti, 12967: dia markkaa enemmän kuin sillä on menoja. 12968: Kunnille puolestaan aiheutuu tieliikenteestä me- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12969: noja lähinnä kaavateiden rakentamisen ja kun- lakiehdotuksen: 12970: nossapidon osalta yli 1 miljardi markkaa. Näin 12971: 12972: 12973: 12974: Laki 12975: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 12976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12977: kumotaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (243/54) 85 §:n 12978: 2 momentti sekä 12979: muutetaan lain 84, 86 ja 87 §, 88 §:n 1 momentti, 89 ja 92 §, 12980: sellaisina kuin niistä ovat 86 § 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa (666/67), 12981: 87 S osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1960 annetulla lailla (501/60) ja 92 § osit- 12982: tain muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetulla lailla (.310/67), seuraavasti: 12983: 12984: 84 § jäljempänä olevien säännösten mukaisesti, ei 12985: Kun valtio on tienpitäjänä, on kunnan suo- kuitenkaan silloin, kun paikallistiekustannukset 12986: ritettava sen alueella olevien paikallisteiden aiheutuvat maantien tekemisestä tai kunnossa- 12987: tekemisen kustannuksista korvausta valtiolle pidosta. 12988: Lakialoite n:o 149 271 12989: 12990: 86 § määrätään soveltuvin osin noudattamalla 83 § :n 12991: Paikallisteiden tekemisestä suoritettava kor- säännöksiä. 12992: vaus määräytyy kuntien kantokykyluokituksesta 12993: annetussa laissa ( 665/6 7) tarkoitetun kantoky- 12994: kyluokituiksen mukaan siten kuin 87 § :ssä sää- 89 § 12995: detään. Milloin kunta 21 §:n nojalla annetun mää- 12996: räyksen mukaan huolehtii paikallistien pidosta 12997: 87 § toisen kunnan alueella, sillä on oikeus saada 12998: Kunnat suorittavat kotvausta paikallisteiden tienpidon kustannuksista korvaus valtiolta. Kor- 12999: tekemisestä seuraavasti: vaus määrätään noudattamalla soveltuvin osin 13000: Kantokykyluokka 96 83 § :n säännöksiä. 13001: 1 8 13002: 2 10 92 § 13003: 3 12 Tienpidon kustannuksia määrättäessä ei oteta 13004: 4 14 lukuun yleisiä hallintokustannuksia, tietutki- 13005: 5 16 muksesta ja suunnittelusta johtuvia kustannuk- 13006: 6 18 sia, tien ja rautatien tasoristeyksen turvalait- 13007: 7 20 teiden asentamis- ja kunnossapitokustannuksia, 13008: 8 22 tietoimitus- ja lunastuskustannuksia, eikä tien- 13009: 9 24 pitoa varten tarvittavien rakennusten, autojen 13010: 10 26. ja työkoneiden hankinnasta ja kunnossapidosta 13011: eikä lautan hankkimisesta, siirtämisestä ja 13012: 88 § käyttökunnossa pitämisestä aiheutuvia menoja. 13013: Kunnalla on sen ollessa tienpitäjänä oikeus 13014: saada valtion varoista korvausta paikallistien Tämä laki tulee voimaan päivänä 13015: tekemisen kustannuksista. Nämä kustannukset kuuta 198 . 13016: 13017: 13018: ,Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 13019: 13020: Alvar Saukko Pertti Hietala 13021: Juhani Vähäkangas Paavo Vesterinen 13022: 272 1981 vp. 13023: 13024: Lakialoite n:o 150 13025: 13026: 13027: 13028: 13029: P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi puolustusvoimien virka-avusta 13030: poliisille annetun lain 4 § :n muuttamisesta 13031: 13032: 13033: Eduskunnalle 13034: 13035: Perustuslakimme mukaan kansalaisillamme tian vaatimuksia, joita em. komiteat olivat mie- 13036: on kokoontumis-, mielenosoitus" ja lakko- tinnöissään esittäneet. 13037: oikeus. Vuoden 1980 aikana säädetty laki Laki mahdollistaa armeijan väärinkäytön kan- 13038: armeijan virka-avusta poliisille suuntautuu näitä salaisia vastaan. Kokemuksista tiedämme, meillä 13039: kansalaisten perusoikeuksia vastaan. Se mah- ja muualla, että varsinkin oikeistolaiset halli- 13040: dollistaa armeijan käytön työtaistelujen tukah- tukset pyrkivät väärinkäyttämään armeijan 13041: duttamiseen, mielenosoitusten estämiseen, jouk- virka-apua poliisille ja määrätyissä tilanteissa 13042: kokokousten hajoittamiseen jne. Lailla on komentavat armeijan kansaa vastaan. 13043: demokratian vastainen luonne. Tällainen armeijan väärinkäyttö sisäpolitiikan 13044: Laki liittyy tietenkin kapitalismin kriisin välikappaleena tulisi lainsäädännössä estää. Täs- 13045: syvenemiseen. Kansanjoukkojen tyytymättömyy- tä asiasta on lainsäädäntöneuvos Lars Dufholm 13046: den ehkäisemiseen aikoo oikeisto käyttää myös artikkelissaan "Asevoimat ja yhteiskunta" sa- 13047: armeijaa, ja siinä tarkoituksessa tarvitaan lain- nonut seuraavaa: "Sen vuoksi varsinkin yhteis- 13048: säädäntö, joka mahdollistaa tämän. kunnissa, jotka perustuvat tiukkaan lainalaisuu- 13049: Armeijan käyttäminen työtätekeviä vastaan teen, kansanvaltaan, yksilönvapauteen sekä si- 13050: voi tapahtua maassamme muusta päätöksen- viiliyhteisön ensisijaisuuteen, on aina ja määrä- 13051: tekojärjestelmästä poiketen. Sotilaallisista käs- tietoisesti pyritty luomaan järjestelmä ja lain- 13052: ky- ja nimitysasioista tekee päätöksen tasa- säädäntö, jolla voitaisiin suojautua tehokkaasti 13053: vallan presidentti valtioneuvoston ulkopuolella. myös omien asevoimien mahdollista sisäpoliit- 13054: Sotilaskäskyasioitten esittely valtioneuvoston tista väärinkäyttöä vastaan." 13055: ulkopuolella merkitsee poikkeusta yleiseen Laki armeijan virka-avusta poliisille mahdol- 13056: sääntöön, jonka mukaan presidentti tekee pää- listaa armeijan väärinkäytön. Armeijan antaessa 13057: tökset valtioneuvoston myötävaikutuksella. Tä- virka-apua poliisille tulisi virka-apuosastolla ole- 13058: mä hallintokäytännön poikkeuksellisuus sisäl- maan myös laaja aseitten käyttöoikeus, ellei 13059: tyy lakiin armeijan virka-avusta poliisille siitä poliisi olisi aseitten käyttöä rajoittanut. Tämä- 13060: huolimatta, että asiasta ovat toisenlaisen kannan kin todistaa, että armeijaa tultaisiin käyttä- 13061: ottaneet ensimmäinen parlamentaarinen puolus- mään tarkoituksiin, joissa vuodatettaisiin verta 13062: tuskomitea ja myös valtiosääntökomitean huo- ja jopa surmattaisiin ihmisiä. 13063: mattava enemmistö. Ensimmäinen parlamentaa- Olemme demokratian laajentamisen emmekä 13064: rinen puolustuskomitea lähti siitä, että puolus- sen supistamisen kannalla. Tästä syystä armei- 13065: tusvoimat ovat tehtävässään riippuvainen maan jan virka-apu poliisille tulee rajata humanitää- 13066: poliittisesta johdosta. Se edellytti, että edus- risiin tehtäviin, kuten ihmishenkien pelastami- 13067: kunnan päätösvaltaa ja sen valvontamahdolli- seen, suurten tulipalojen sammuttamiseen, on- 13068: suuksia lisätään puolustusvoimiin nähden. nettomuuksien ehkäisemiseen ja yleensä sellai- 13069: Vaitiosääntökomitean huomattava enemmistö siin tarkoituksiin, jotka kansan oikeustaju hy- 13070: piti tärkeänä, että puolustushallinto on koko- väksyy. Armeijaa ei saa käyttää sisäpolitiikan 13071: naisuudessaan parlamentaarisen valvonnan alai- välikappaleena missään ,tapauksessa. Jos armei- 13072: sena ja sitä koskevaan ylimpään päätöksen- jalta ei haluta ottaa pois sisäpoliittisia tehtäviä, 13073: tekoon liittyy samanlainen poliittinen ja oikeu- on armeijan käytöstä muihin kuin humanitää- 13074: dellinen vastuu kuin muuhun hallintotoimin- risiin tehtäviin saatava päättää eduskunnassa. 13075: taan. Säädetty laki ei siis täytä niitä demokra- Ehdotamme lakia niin muutettavaksi, että 13076: Lakialoite n:o 150 273 13077: 13078: armeijan käyttäminen sisäpolitiikan välikappa- ja kontrolliin. Kansanvallan toteutumisen kan- 13079: leena on mahdollista vain eduskunnan suostu- nalta tällainen muutos lakiin puolustusvoimien 13080: muksella. Ts. lähdemme siitä, mitä ensimmäi- virka-avusta poliisille on välttämätön. 13081: nen parlamentaarinen puolustuskomitea ja val- Edellä lausutun perusteella ehdotamme, 13082: tiosääntökomitean huomattava enemmistö ovat 13083: ehdottaneet. Tämä merkitsee sitä, että armeijan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13084: käyttö saatetaan parlamentaariseen valvontaan lakiehdotuksen: 13085: 13086: 13087: 13088: Laki 13089: puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 4 §:n muuttamisesta 13090: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimien virka-avusta poliisille 5 päi- 13091: vänä joulukuuta 1980 annetun lain ( 781/80) 4 § näin kuuluvaksi: 13092: 4 § 13093: Milloin virka-apua tarvitaan rikoslain 16 lu- päiville, se on kutsuttava kiireellisesti koolle 13094: vun 4 tai 5 §:ssä tarkoitettujen rikosten ehkäi- käsittelemään edellä 1 momentissa tarkoitettua 13095: semiseksi ja 1 §:n 1 momentin mukaan annet- asiaa. 13096: tava virka-apu olisi tähän ilmeisen riittämä- Puolustusvoimia ei saa määrätä 1 momentin 13097: töntä, poliisilla on oikeus saada muunkinlaista säännöksessä tarkoitettuihin toimiin ilman siinä 13098: virka-apua. Virka-apua pyytää tällöin sisäasiain- edellytettyä virka-apupyyntöä ja eduskunnan 13099: ministeriö puolustusministeriöitä ja sen anta- päätöstä sen antamisesta. 13100: misesta päättää valtioneuvoston esityksen pe- 13101: rusteella eduskunta. Tämä laki tulee voimaan päivänä 13102: Jollei eduskunta ole kokoontuneena valtio- kuuta 198 . 13103: 13104: 13105: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 13106: 13107: Pauli Puhakka M.-L. Salminen E.-J. Tennilä 13108: Ensio Laine Marjatta Mattsson Seppo Toiviainen 13109: Mikko Kuoppa Irma Rosnell J. Vähäkangas 13110: Aarne Koskinen 13111: 13112: 13113: 13114: 13115: 35 088100096K 13116: 274 1981 vp. 13117: 13118: Lakialoite n:o 151 13119: 13120: 13121: 13122: 13123: Starast ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 8 §:n muuttami- 13124: sesta 13125: 13126: 13127: Eduskunnalle 13128: 13129: Asevelvollista, joka ilman laillista estettä jää teet, sillä puolustusministeriö on ohjeissaan 13130: määräpäiJVänä palvelukseen saapumatta, rangais- määränn)'lt ilman laillista estettä myöhästyneelle 13131: taan sotaväen rikoslain 87 §:n mukaan. Siitä asevelvolliselle ylipalvelusta huomattavasti yli 13132: huolimatm asevelvollisuuslain (450/50) 8 §:n myöhästymisajan. 13133: 2 momentissa on säännös, jalka oikeuttaa puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13134: lustusministeriön määräämään tällaiselle henki- nioittaen, 13135: lölle ylipalvelusta enintään kolmekymmentä 13136: päivää. Tämä johtaa rangaistussanktioiden ku- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13137: muloitumiseen. Kyseisen pykälän tankoiruksena lakiehdotuksen: 13138: ei voine olla myöskään koulutukselliset tavoit- 13139: 13140: 13141: 13142: Laki 13143: asevelvollisuuslain 8 § :n muuttamisesta 13144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevel- 13145: vollisuuslain ( 452/50) 8 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 13146: 13147: 8 s 13148: Tämä laki tulee voimaan päivänä 13149: Asevelvolliselle, jdka on astunut palveluk- kuuta 19 13150: seen muulloin kuin määräpäivänä, luetaan pal- 13151: velusaika palvelukseentulopäivästä. 13152: 13153: 13154: 13155: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1981 13156: 13157: Pekka Starast Liisa Jaakonsaari 13158: Kaarina Suonio Tarja Halonen 13159: 1981 vp. 275 13160: 13161: Lakialoite n:o 1.52 13162: 13163: 13164: 13165: 13166: Juvela ym.: Ehdotukset laeiksi sopimattomasta menettelystä elin- 13167: keinotoiminnassa ja markkinatuomioistuimesta annettujen la- 13168: kien sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 S:n muut- 13169: tamisesta 13170: 13171: 13172: Eduskunnalle 13173: 13174: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 13175: 13176: Aloitteessa ehdotetaan elinkeinonharjoittajien välisten sopimusten ehtojen kohtuullisuudesta. 13177: välisten sopimusten kohtuullistamista koskevien Markkinatuomioistuin ratkaisisi viime kädessä 13178: säännösten sisällyttämistä lakiin sopimattomas- ehtojen kohtuullisuuden. Kilpailuasiamiehen 13179: ta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Kauppa- tehtäväksi tulisi seurata elinkeinonharjoittajien 13180: ja teollisuusministeriön yhteyteen ehdotetaan välisissä suhteissa käytettäviä sopimusehtoja 13181: perustettavaksi yrittäjien sopimuslautakunta, pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien oikeus- 13182: joka antaisi lausuntoja elinkeinonharjoittajien aseman turvaamiseksi. 13183: 13184: 13185: 13186: 13187: ALOITTEEN PERUSTELUT 13188: 13189: Elinkeinonharjoittajien joukossa on ryhmiä Tässä aloitteessa on toimikunnan esittämistä 13190: - ammatinharjoittajia, pienyrittäjiä, maatalous- vaihtoehdoista valittu linja, jossa yrittäjien so- 13191: yrittäjiä - joiden suojantarve tuotannollisten pimuslautakunta sijoitettaisiin kauppa- ja teol- 13192: hyödykkeiden vaihdannassa on verrattavissa ku- lisuusministeriön yhteyteen, markkinatuomiois- 13193: luttajien tarvitsemaan suojaan. Kuluttajansuoja- tuimeen voisi suoraan vedota ja jossa kilpailu- 13194: lainsäädäntöä ei kuitenkaan sovelleta elinkei- asiamiehen edellytetään toimivan aktiivisesti. 13195: nonharjoittajien keskinäisiin sopimuksiin. Vaikka kauppakamarilaitos epäilemättä hoi- 13196: Aloite perustuu vuonna 1979 valmistunee- taakin elinkeinonharjoittajien yhteisiä asioita, 13197: seen yrittäjänsuojatoimikunnan mietintöön ( ko- on katsottu suojantarpeessa olevien yrittäjien 13198: miteanmietintö 1979:61). Toimikunnan asetti saavan paremmin oikeutta kauppa- ja teolli- 13199: kauppa- ja teollisuusministeriö toukokuussa suusministeriön yhteydessä olevalta, lausuntoja 13200: 1978 valmistelemaan erityisesti pienyrittäjien antavalta yrittäjien sopimuslautakunnalta, kuin 13201: suojan lisäämiseksi säännökset toimenpiteistä, kauppakamarilaitokseen sisällytettävältä lauta- 13202: joiden avulla voidaan valvoa elinkeinonharjoit- kunnalta, koska niiden yritysten, joita vastaan 13203: tajien kesken tehtävien sopimusten ehtojen suojaa tarvittaisiin, voidaan arvioida omaavan 13204: kohtuullisuutta. Toimikunta on katsonut yksi- kauppakamarilaitoksen piirissä suuremman pai- 13205: mielisesti, että elinkeinonharjoittajien välisten noarvon kuin suojaa tarvitsevien yrittäjien. 13206: kohtuuttomien sopimusehtojen kieltämisen ja Kun on myös epävarmaa, tohtisiko suojaa 13207: sovittelemisen mahdollistava lainsäädäntö olisi tarvitseva yrittäjä oma-aloitteisesti ryhtyä sopi- 13208: saatava aikaan ja että säännökset tulisi sijoittaa musehtojen saattamiseen kohtuullisiksi tai nii~ 13209: sopimattomasta menettelystä elinkeinotoimin- den kohtuullisuuden tarkastuttamiseen, jol- 13210: nassa annettuun lakiin omaksi luvukseen. loin hän joutuisi riitatilanteeseen juuri sen 13211: 276 Lakialoite n:o 152 13212: 13213: 13214: yrittäjän kanssa, johonka nähden hän on talou- nyt esitystä tarvittavasta lainsäädännöstä val- 13215: dellisesti tai muutoin huonommassa asemassa, mistelema~n. Viimeaikain kokemukset ja toimi- 13216: on aloitteeseen sisällytetty säännös, joka mah- kunnan mietintöön sisältyvät selvitykset va- 13217: dollistaa kilpailuasiamiehen asioihin puuttumi- kuuttavasti osoittavat, että tämänkaltainen lain- 13218: sen tällöin ja vieläpä velvoittaa siihen. säädäntö on kiireellinen ja tarpeellinen. Toisin 13219: Ehdotuksen välittömät vaikutukset valtion- kuin työmarkkinoilla, jossa työntekijöillä ja 13220: talouteen ovat olemattomat. Vähäinen menon- työnantajilla on selkeästi omat järjestönsä etu- 13221: lisä koituisi markkinatuomioistuimen toiminnan jensa ajajina, ei tällaista järjestöllistä selkeyttä 13222: laajentumisesta, yrittäjien sopimuslautakunnan ja järjestöjen antamaa suojaa elinkeinonharjoit- 13223: toiminnasta sekä kilpailuasiamiestä avustavan tajien välisissä tilanteissa ole. 13224: henkilökunnan lisäämisen tarpeesta. Niinpä ehdotammekin kunnioittaen, 13225: Aloite on katsottu sen tähden aiheelliseksi, 13226: ettei kauppa- ja teollisuusministeriö ole toimi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 13227: kunnan mietinnön valmistumisen jälkeen kyen- lakiehdotukset: 13228: 13229: 1. 13230: Laki 13231: sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta 13232: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13233: lisätään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22 päivänä joulukuuta 1978 an- 13234: nettuun lakiin ( 1061/78) 1 luvun otsikko sekä lakiin uusi 2 luku seuraavasti: 13235: 13236: 1 luku 3 § 13237: Elinkeinonharj:oittajaa voidaan, jos se on toi- 13238: Sopimattomien kilpailukeinojen sääntely sen elinkeinonharjoittajan ,suojan kannalta tar- 13239: peellista, kieltää jatkamasta 1 § :n vastaisten, 13240: useissa sopimussuhteissa sovellettavaksi tarkoi- 13241: tettujen tai sovellettujen sopimusehtojen ( va- 13242: 2 luku kiosopimus) käyttämistä, tarkka uudi.stamasta 13243: sellaisen tai siihen rinnastettavan sopimuseh- 13244: Sopimusehtojen sääntely ja sovittelu don käyttämistä. 13245: Kiellon määrää marikkinatuomioistuin 1 lll- 13246: 1 § vun 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä. Kieltoa 13247: Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä 13248: ei saa käyttää ehtoa, jota sopimuksen sisältö syystä ole tarpeetonta. 13249: ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon 13250: ottaen on pidettävä elinkeinonharjoittajan kan- Markkinatuomioistuimen on ennen vakioso- 13251: nalta kohtuuttomana. pimusehdon käytön ·kieltämistä koskevan asian 13252: Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava ratkaisemista pyydettävä yrittäjien sopimuslau- 13253: huomioon osapuolten oikeuksien ja velvolli- takunnan lausunto, jollei .sitä ole jo hankittu 13254: suuksien välinen tasapaino. Erityistä huomiota asianomaisten toimesta. Jos lautakunta ei kol- 13255: on kiinnitettävä taloudellisesti, asiantuntemuk- men kuukauden kuluessa pyynnöstä -tiedon saa- 13256: seltaan tai muuten heikommassa asemassa ole- tuaan ole antanut lausuntoaan markkinatuomio- 13257: van osapuolen suojaan. istuimelle, asia voidaan ratkaista markkinatuo- 13258: mioistuimessa lautakunnan lausunnotta. 13259: 2 § Asian käsittelystä markkinatuomioistuimessa 13260: Sopimusehtojen 'k<>htuullisuudesta antaa ha- on säädetty laissa markkinatuomioistuimesta 13261: kemuksesta tai pyynnöstä lausuntoja kauppa- ja (41/78). 13262: teollisuusministeriön yhteydessä oleva yrittä- 4§ 13263: jien .sopimuslauta:kunrt:a. Lautakunnan kokoon- Jos yksittäisen sopimuksen ehto on elinkei- 13264: panosta ja asiain käsittelystä .siinä säädetään nonharjoittajan kannalta kohtuuton, voidaan 13265: asetuksella. sitä sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. 13266: Lakialoite n:o 152 277 13267: 13268: Jos 1 momentissa •tarkoitetulla ehdolla on Tarvittaessa kilpailuasiamies voi saattaa mark- 13269: sellainen merkitys sopimussuhteelle, ettei koh- kinatuomioistuimen käsiteltäväksi asian, jota 13270: tuudella voida rvaatia, että sopimus jää ehdon hän pitää yleiseltä kannalta merkityksellisenä. 13271: sovittdun jälkeen voimaan muilta osin muut- Kilpailuasiamiehen on pyrittävä edistämään 13272: tumattomana, voidaan ISOpimusta muutoinkin sitä, että pienyrittäjien tai ammatinharjoittajien 13273: sovitella, jollei sopimus ole kokonaan raukeava. kannalta tärkeät sopimusehdot laadittaisiin so- 13274: pijapuolia edustavien järjestöjen yhteisvoimin. 13275: 5 § Elinkeinonharjoittaja on ·velvollinen anta- 13276: Kilpailuasiamiehen tehtävänä on seurata elin- maan kilpailuasiamiehelle tämän pyynnöstä tie- 13277: keinonharjoittajien välisissä suhteissa !käytettä- toja käyHämistään sopimusehdoista. Tietojen- 13278: viä sopimusehtoja pienyrittäjien ja ammatinhar- autovelvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa 13279: joittajien oikeusaseman turvaamiseksi. Kilpailu- uhkasakko. Kysymyksen uhkasakon tuomitsemi- 13280: asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinon- sesta ratkaisee markkinatuomioistuin. 13281: harjoittaja luopumaan vapaaehtoisesti käyttä- 13282: mästä ehtoja, joilla .vaarannettaisiin taloudelli- 13283: seS!ti, asiantuntemukseltaan tai muutoin heikom- Tämä laki tulee voimaan päivänä 13284: massa asemassa olevan sopijapuolen oikeuksia. kuuta 198 . 13285: 13286: 13287: 13288: 13289: 2. 13290: Laki 13291: markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta 13292: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13293: muutetaan mark!kinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/78) 13294: 6 a §:n 1 momentti ja 7 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 13295: 1978 annetussa laissa (1062/78), sekä 13296: lisätään lain 3 §:ään uusi 3 ja 4 momentti ja 6 a §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 13297: 13298: 3 § 6a § 13299: .Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi- 13300: Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi- minnassa annetun lain nojalla käsiteltävä asia 13301: minnassa annetun lain (1061/78) mukaisten tulee markkinatuomioistuimessa vireille hake- 13302: asioiden käsittelyä varten tasavallan president- muksesta. Hakemuksen voi tehdä elinkeinon- 13303: ti nimittää neljäksi vuodeksi 2 momentissa harjoittaja, johon sanotun lain 1 luvun 1-3 13304: mainittujen varapuheenjohtajan ja muiden jä- §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu tai jon- 13305: senten sijaan kuusi jäsentä ja heille kullekin ka toimintaa se saattaa· vahingoittaa, taikka 13306: varajäsenen eri elinkeinonharjoittajatahoja tasa- elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toi- 13307: puolisesti edustavien etujärjestöjen esityksestä miva rekisteröity yhdistys. 13308: sekä kaksi jäsentä, joista toinen määrittään va- Hakemuksen voi sanotun lain 2 luvun 3 13309: rapuheenjohtajaksi, henkilöistä, joiden ei voida §:ssä <tarkoitetussa tapauksessa tehdä elinkei- 13310: !katsoa edustavan mitään elin:keinonharjoittaja- nonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva re- 13311: tahoa. Tässä momentissa tarkoitettujen jäsenten kisteröity yhdistys sekä lain 2 luvun 5 §:n tar- 13312: ja heidän varajäsentensä tulee olla elinkeinon- koittamassa tapauksessa kilpailuasiamies. Mikäli 13313: harjoittajien väliseen mankkinointiin ja sopimus- alalla ei ole elinkeinonharjoittajien etujen val- 13314: käytäntöön perehtyneitä. vomiseksi to1mivaa yhdistystä tai mikäli yhdis- 13315: Jos kuluttaja-asiamies on 7 a §: ssä säädetyssä tys kieltäytyy tekemästä hakemusta, voi hake- 13316: järjestyksessä saattanut asian markkinatuomio- muksen tehdä myös asianomainen elinkeinon- 13317: istuimen käsiteltäväksi, asian käsittelee markki- harjoittaja. 13318: natuomioistuin 1 ja 2 momentissa säädetyssä 13319: kokoonpanossa. 13320: 278 LakUdohe n:o 152 13321: 13322: 7a S 13323: Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan on Tämä la:ki tulee voimaan päivänä 13324: heti annettava 6 a S:n 1 momentissa tarkoi- kuuta 198 . 13325: tettu hakemus tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle. 13326: 13327: 13328: 13329: 13330: 3. 13331: Laki 13332: kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 13333: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13334: muutetaan kilpailuasiamiehestä 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain (424/73) 1 S:n 13335: 1 momentti ja 2 S näin kuuluviksi: 13336: 13337: 1 s 13338: Taloudellisen lk.ilpailun edistämisestä anne- sen edun valvojana :taloudellisen kilpailun edis- 13339: tussa laissa (423/73) (kilpailunedistämislaki) tämistä koskevissa asioissa kilpailunedistämis- 13340: sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi- laissa säädetyllä •tavalla, sekä toimia elinkei- 13341: minnassa annetun lain (1061/78) 2 luvussa nonharjoittajien välisten sopimusten ehtojen ta- 13342: kilpailuasiamiehelle säädettyjä tehtäviä varten sapuolisuuden turvaamiseksi sen mukaan :kuin 13343: on sopimuspaikkainen kilpailuasiamiehen virka. laissa sopimattomasta menettelystä elinkeino- 13344: toiminnassa on säädetty. 13345: 13346: 2 s Tämä laki tulee voimaan päivänä 13347: Kilpailuasiamiehen tehtävänä on toimia ylei· kuuta 198 . 13348: 13349: 13350: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981 13351: 13352: Aulis Juvela Vappu Säilynoja Ulla-Leena Alppi 13353: Heli Astala Mikko Kuoppa Juhani Vähäkangas 13354: Helvi Niskanen V. J. Rytkönen 13355: 1981 vp. 279 13356: 13357: Lakialoite n:o 153 13358: 13359: 13360: 13361: 13362: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta 13363: 13364: 13365: Eduskunnalle 13366: 13367: Palkkaturvalain 2 S:n 1 momentin mukaan solidaarisuudesta työnantajaa kohtaan ovat anta- 13368: maksetaan palkkatul.1Vana vain kolmen kuu- neet palkkasaatavien roikkua kuukausimääriä. 13369: kauden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä Jopa lainkohdan viittaus etuoikeusasetuksessa 13370: erääntyneet palkkasaatavat. Kuluneina lamavuo- säädettyyn viimeisen ja kuluvan vuoden määrä- 13371: sina havaittiin, että säännös käytännössä usein aikaan on johtanut lomaetuoksien ja joidenkin 13372: johti oikeudenmenetyksiin. Konkurssikypsissä tulkinnanvaraisten palkkasaatavien menetyksiin. 13373: yrityksissä asiat on usein hoidettu niin seka- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13374: vasti, että palkkasaatavien setviminen vaatii 13375: aikaa. Joskus pienempien työnantajien työnteki- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13376: jät taas parempia aikoja odotellessaan pelkästä lakiehdotuksen: 13377: 13378: 13379: 13380: 13381: Laki 13382: palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta 13383: Eduskunnan päätöksen mUkaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkatur· 13384: valain ( 649/7 3) 2 S:n 1 momentti näin kuuluvabi: 13385: 13386: 2 § 13387: Palkkaturvana maksetaan työsuhteesta johtu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 13388: vat palkka- ja muut saatavat. kuuta 198 . 13389: 13390: 13391: 13392: 13393: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981 13394: 13395: Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen Aarne Koskinen 13396: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Sten Söderström 13397: Marjatta Mattsson Ensio Laine P. Puhakka 13398: Irma Rosnell 13399: 280 1981 vp. 13400: 13401: Lakialoite n:o 154 13402: 13403: 13404: 13405: 13406: Nieminen ym.: Ehdotukset laeiksi sopimattomasta menettelystä 13407: elinkeinotoiminnassa ja markkinatuomioistuimesta annettujen 13408: lakien sekä kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 § :n 13409: muuttamisesta 13410: 13411: 13412: Eduskunnalle 13413: 13414: Elinkeinoelämän monilla alueilla on tapah- raehdoissa, toimintaan liittyvissä perustamis- ja 13415: tunut toiminnallista ja taloudellista keskitty- kustannuslaskelmissa sekä ostoehdoissa. On 13416: mistä. Suuntaus jatkuu edelleen. myös edellytetty kirjanpidon ja vakuutusten 13417: Kehityksestä on ollut selvästi hyötyä useille keskittämistä nimettyyn yritykseen. On jopa 13418: yrittäjille. Toisaalta on myös esiintynyt ta- annettu ymmärtää, että asianomaisen yrittäjän 13419: pauksia, jotka ovat johtaneet elinkeinonharjoit- ei pitäisi osallistua jäsenenä tai luottamushen- 13420: tamisen lopettamiseen ja työntekijöiden irti- kilönä alansa järjestön hallintoelimiin. 13421: sanomisiin. Haitoista ovat kärsineet lähinnä Sen vuoksi ja kun kansantaloudellisesti on 13422: pienet ja keskisuuret yritykset. perusteltua edistää pienten ja keskisuurten yri- 13423: Keskittymisen seurauksena yrittäjien välinen tysten toimintamahdollisuuksia, olisi näitä hait- 13424: tasapaino on häiriintynyt erityisesti vakiosopi- taavat edellä mainitunlaiset rasitteet poistettava 13425: muksia laadittaessa ja käytäntöön sovellettaessa. erityisellä yrittäjänsuojasäännöstöllä. 13426: Puhutaan lisääntyvästi alisteisista sopimussuh- Sopivinta olisi sijoittaa nämä säännökset so- 13427: teista. pimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 13428: Alisteisuutta esiintyy talouselämän kaikilla annettuun lakiin (1061/78) omaksi II luvuk- 13429: alueilla. Kärjistetyimmin, mutta ei ainoina elin- seen. Tässä luvussa olisi säännökset kohtuutto- 13430: keinonharjoittajina alisteisuuteen ovat kiinnit- mien sopimusehtojen kiellosta yrittäjien väli- 13431: täneet huomiota vähittäiskauppiaat. Esimerkiksi sissä oikeussuhteissa, erityisestä sopimusehtojen 13432: öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden sopimus- kohtuullisuudesta lausuntoja antavasta yrittä- 13433: suhde on tyypillistä alisteisuutta. Samoin on jien sopimuslautakunnasta, kieltomenettelystä, 13434: asianlaita päivittäistavarakaupa$sa tukkuliikkei- yksittäisen sopimuksen ehtojen sovittelusta sekä 13435: den ja vähittäiskauppiaiden välisissä sopimus- kilpailuasiamiehen tehtävistä sopimusehtojen 13436: suhteissa. valvomisessa ja sovittelussa. 13437: Alisteiselle sopimussuhteelle on luonteen- Ed~llä mainitut muutokset sopimattomasta 13438: omaista se, että voimakkaammalla osapuolella menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun la- 13439: on joko täydellinen monopoliasema tai muu- kiin edellyttävät myös joitakin muutoksia 13440: toin merkitsevä vaikuttamisvalta sopimuskump- markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammi- 13441: paniin. Siksi kulloinkin laadittaviin sopimuksiin kuuta 1978 annettuun lakiin ( 41/78) sekä 13442: ja asiakirjoihin voidaan sisällyttää lauseita, jot- kilpailuasiamiehestä 25 päivänä toukokuuta 13443: ka sopimuksentekotilanteessa ovat jotenkin sie- 1973 annettuun lakiin (424/72). Tämän lisäksi 13444: dettävissä kokonaistaustaa vasten asetettuna, tulisi antaa erityinen asetus yrittäjien sopimus- 13445: mutta jotka myöhemmin niitä yksittäistapauk- lautakunnasta. 13446: siin sovellettaessa saattavat jopa lopettaa alis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 13447: teisen yrittäjän elinkeinotoiminnan. nioittavasti, 13448: Kohtuuttomista sopimusehtotapauksista on 13449: olemassa näyttöä. Kohtuuttomuuksia on esiin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 13450: tynyt muun muassa vähittäiskaupassa käytettä- lakiehdotukset: 13451: vien markkinointi- ja yhteistyösopimusten vuok- 13452: Lakialoite n:o 154 281 13453: 13454: 1. 13455: Laki 13456: sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta 13457: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13458: lisätään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22 päivänä joulukuuta 1978 an- 13459: nettuun lakiin (1061/78) 1 luvun otsikko sekä lakiin uusi 2 luku seuraavasti: 13460: 13461: 1 luku Markkinatuomioistuin voi ottaa käsiteltäväksi 13462: vakiosopimusehdon käytön kieltämistä koskevan 13463: Sopimattomien kilpailukeinojen sääntely . riita-asian vain siinä tapauksessa, että siitä on 13464: hankittu yrittäjien sopimuslautakunnan lausun- 13465: to. Jos lautakunta ei kolmen kuukauden ku- 13466: luessa hakemuksesta tiedon saatuaan ole anta- 13467: 2 luku nut lausuntoaan, asia voidaan ottaa käsiteltä- 13468: väksi markkinatuomioistuimessa ilman lautakun- 13469: Sopimusehtojen sääntely ja sovittelu nan lausuntoa. 13470: Asian käsittelystä markkinatuomioistuimessa 13471: 1 § on säädetty laissa markkinatuomioistuimesta 13472: Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa (41/78). 13473: ei saa käyttää ehtoa, jota sopimuksen sisältö ja 13474: muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen 4§ 13475: on pidettävä elinkeinonharjoittajan kannalta Jos yksittäisen sopimuksen ehto on elinkei- 13476: kohtuuttomana. nonharjoittajan kannalta kohtuuton, voidaan 13477: Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava sitä sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. 13478: huomioon osapuolten oikeuksien ja velvolli- Jos 1 momentissa tarkoitetulla ehdolla on sel- 13479: suuksien välinen tasapaino. Erityistä huomiota lainen merkitys sopimussuhteelle, ettei kohtuu- 13480: on kiinnitettävä taloudellisesti, asiantuntemuk- della voida vaatia, että sopimus jää ehdon so- 13481: seltaan tai muuten heikommassa asemassa ole- vittelun jälkeen voimaan muilta osin muuttu- 13482: van osapuolen suojaan. Samoin on kiinnitettävä mattomana, voidaan sopimusta muutoinkin so- 13483: huomiota siihen, onko sopimus laadittu sopija- vitella, jollei sopimus ole kokonaan raukeava. 13484: puolia edustavien etujärjestöjen yhteistoimin. 13485: 13486: 2 § 5 § 13487: Sopimusehtojen kohtuullisuudesta antaa hake- Kilpailuasiamiehen tehtävänä on seurata elin- 13488: muksesta lausuntoja Keskuskauppakamarin yh- keinonharjoittajien välisissä suhteissa käytettä- 13489: teydessä oleva yrittäjien sopimuslautakunta. viä sopimusehtoja pienyrittäjien ja ammatinhar- 13490: Lautakunnan kokoonpanosta ja asiain käsitte- joittajien oikeusaseman turvaamiseksi. Kilpailu- 13491: lystä siinä säädetään asetuksella. asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinonhar- 13492: joittaja luopumaan vapaaehtoisesti käyttämästä 13493: 3 § ehtoja, joilla vaarannettaisiin taloudellisesti, 13494: Elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on toi- asiantuntemukseltaan tai muutoin heikommassa 13495: sen elinkeinonharjoittajan suojan kannalta tar- asemassa olevan sopijapuolen oikeuksia. Tarvit- 13496: peellista, kieltää jatkamasta 1 § :n vastaisten, taessa kilpailuasiamies voi 3 § :n 3 momentin 13497: useissa sopimussuhteissa sovellettaviksi tarkoi- säännöksen estämättä saattaa yleiseltä kannalta 13498: tettujen tai sovellettujen sopilmusehtojen (vakio- merkityksellisen asian markkinatuomioistuimen 13499: sopimus) käyttämistä, taikka uudistamasta sel- käsiteltäväksi mikäli elinkeinonharjoittajien re- 13500: laisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon kisteröity etujärjestö ei sitä tee. 13501: käyttämistä. Kilpailuasiamiehen on pyrittävä edistämään 13502: Kiellon määrää markkinatuomioistuin 1 lu- sitä, että pienyrittäjien tai ammatinharjoittajien 13503: vun 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä. Kieltoa kannalta tärkeät sopimusehdot laadittaisiin so- 13504: on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä pijapuolia edustavien etujärjestöjen yhteistoi- 13505: syystä ole tarpeetonta. min. 13506: 36 088100096K 13507: 282 Lakialoite n:o 154 13508: 13509: Elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan sakko. Kysymyksen uhkasakon tuomitsemisesta 13510: kilpailuasiamiehelle tämän pyynnöstä tietoja ratkaisee markkinatuomioistuin. 13511: käyttämistään sopimusehdoista. Tietojenantovel- 13512: vollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhka- Tämä laki tulee voimaan päivänä 13513: kuuta 198 . 13514: 13515: 13516: 13517: 13518: 2. 13519: Laki 13520: markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta 13521: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13522: muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/78) 13523: 6 a §:n 1 momentti ja 7 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 13524: 1978 annetussa laissa (1062/78), sekä 13525: lisätään lain 3 §:ään uusi 3 ja 4 momentti ja 6 a §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 13526: 13527: 3 § 13528: Hakemuksen voi tehdä elinkeinonharjoittaja, 13529: Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi- johon sanotun lain 1 luvun 1-3 §: ssä tarkoi- 13530: minnassa annetun lain ( 1061/78) mukaisten tettu menettely kohdistuu tai jonka toimintaa 13531: asioiden käsittelyä varten tasavallan presidentti se saattaa vahingoittaa, taikka elinkeinonhar- 13532: nimittää neljäksi vuodeksi 2 momentissa mai- joittajien etujen valvomiseksi toimiva rekiste- 13533: nittujen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten röity yhdistys. 13534: sijaan kuusi jäsentä ja heille kullekin vara- Hakemuksen voi sanotun lain 2 luvun 13535: miehen eri elinkeinonharjoittajatahoja tasapuoli- 3 §:ssä tankoitetussa :tapauksessa tehdä elinkei- 13536: sesti edustavien etujärjestöjen esityksestä sekä nonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva re- 13537: kaksi jäsentä, joista toinen määrätään vara- kisteröity yhdistys sekä lain 2 luvun 5 §:n tar- 13538: puheenjohtajaksi, henkilöistä, joiden ei voida koittamassa tapauksessa joko kilpailuasiamies tai 13539: katsoa edustavan mitään elinkeinonharjoittaja- elinkeinonharjOittajien rekisteröity etujärjestö. 13540: tahoa. Tässä momentissa tarkoitettujen jäsenten Mikäli alalla ei ole elinkeinonharjoittajien etujen 13541: ja heidän varamiestensä tulee olla elinkeinon- valvomiseksi toimivaa yhdistystä tai mikäli yh- 13542: harjoittajien väliseen markkinointiin ja sopimus- distys kieltäytyy tekemästä hakemusta, voi ha- 13543: käytäntöön perehtyneitä. kemuksen tehdä myös asianomainen elinkeinon- 13544: Jos ikuluttaj,a-asiamies on 7 a §:ssä säädetyssä harjoittaja. 13545: järjestyksessä saattanut asian markkinatuomio- 13546: istuimen käsiteltäväksi, asian käsittelee mark- 7a S 13547: kinatuomioistuin 1 ja 2 momentissa säädetyssä Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan on 13548: kokoonpanossa. heti annettava 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettu 13549: hakemus tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle. 13550: 6a§ 13551: Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoimin- 13552: nassa annetun lain nojalla käsiteltävä asia tulee Tämä laki tulee voimaan päivänä 13553: markkinatuomioistuimessa vireille hakemuksella. kuuta 198 . 13554: Lakialoite o:o 154 283 13555: 13556: 3. 13557: Laki 13558: kilpailuasiamiehestä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 13559: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13560: muutetaan kilpailuasiamiehestä 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain ( 424/73) 1 S:n 13561: 1 momentti ja 2 S näin kuuluviksi: 13562: 13563: 1 § 13564: Taloudellisen kilpailun edistämisestä anne- sen edun valvojana taloudellisen kilpailun edis- 13565: tussa laissa (423/73) (kilpailunedistämislaki) tämistä koskevissa asioissa kilpailunedistämis- 13566: sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi- laissa säädetyllä tavalla, sekä toimia elinkeinon- 13567: minnassa annetun lain ( 1061/78) 2 luvussa harjoittajien välisten sopimusten ehtojen tasa- 13568: kilpailuasiamiehelle säädettyjä tehtäviä varten puolisuuden turvaamiseksi sen mukaan kuin 13569: on sopimuspaikkainen kilpailuasiamiehen virka. laissa sopimattomasta menettelystä elinkeino- 13570: toiminnassa on säädetty. 13571: 13572: 2 s Tämä laki tulee voimaan päivänä 13573: Kilpailuasiamiehen tehtävänä on toimia ylei- kuuta 198 . 13574: 13575: 13576: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 13577: 13578: Einari Nieminen Pentti Poutanen 13579: Matti Puhakka Kauko Juhantalo 13580: 284 Lakialoite n:o. 154 13581: 13582: 13583: Liite 13584: 13585: 13586: 13587: 13588: Asetus 13589: yrittäjien sopimuslautakunnasta 13590: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn mi- 13591: nisterin esittelystä säädetään 22 päivänä joulukuuta 1978 sopimattomasta menettelystä elin- 13592: keinotoiminnassa annetun lain ( 1061/78) 2 luvun 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 13593: päivänä kuuta 19 annetussa laissa ( / ): 13594: 1 § Lautakunta voi antaa lausuntoja sopimus- 13595: Keskuskauppakamarin yhteydessä on elinkei- ehdon käytön kieltämisestä ja sovittelusta sekä 13596: nonharjoittajien välisten sopimusten kohtuulli- lausuntoja ennakkotiedustelujen johdosta. 13597: suutta koskevien lausuntojen antamista varten 13598: yrittäjien sopimuslautakunta. 4 § 13599: Lautakunta on päätösvaltainep, kun puheen- 13600: 2 § johtajan tai puheenjohtajana toimivan vara- 13601: Lautakunnassa on sivutolllllnen puheenjoh- puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista 13602: taja ja kahdeksan sivutoimista jäsentä. Yksi jäsenistä on saapuvilla. 13603: jäsenistä määrätään varapuheenjohtajaksi. 13604: Lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä 5 § 13605: kullekin jäsenelle varamiehen nimittää Keskus- Asia tulee lautakunnassa vireille hakemuk- 13606: kauppakamarin varsinainen kokous neljäksi vuo- sella. Hakemuksen on oikeutettu tekemään 13607: deksi kerrallaan. Jos joku heistä toimikaute- käsillä olevan sopimuksen osapuoli sekä kysei- 13608: naan eroaa tai kuolee, on tilalle nimitettävä sellä toimialalla elinkeinonharjoittajien etujen 13609: toinen henkilö jäljellä olevaksi ajaksi. vaivaroiseksi toimiva rekisteröity yhdistys. Yk- 13610: sittäistä sopimusta koskevaa asiaa ei rekiste- 13611: Lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh- röity yhdistys kuitenkaan voi saattaa lauta- 13612: tajan ja yhden jäsenen sekä heidän varamie- kunnan käsiteltäväksi vastoin edustamansa osa- 13613: hensä tulee olla henkilöitä, joiden ei voida puolen tahtoa. 13614: katsoa edustavan mitään elinkeinonharjoittaja- 13615: tahoa. Lautakunnan kuusi jäsentä ja heidän 6 § 13616: varamiehensä nimitetään eri elinkeinonharjoitta- Asiassa, joka koskee sopimusehdon käytön 13617: jatahoja tasapuolisesti edustavien etujärjestöjen kieltämistä tai sovittelua, tulee hakemuskirjan 13618: esityksestä. sisältää: 13619: Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen- 1) sen elinkeinonharjoittajan nimi tai toimi- 13620: johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin nimi sekä kotipaikka ja osoite, johon vaatimus 13621: tutkinnon suorittaneita. Lautakunnan puheen- kohdistuu; 13622: johtajan, jäsenten ja näiden varamiesten tulee 2) vaatimus ja sen perusteet; sekä 13623: olla elinkeinonharjoittajien välisiin sopimus- 3) tosiseikat, joihin hakija nojautuu. 13624: ehtoasioihin perehtyneitä. Ennakkotiedustelua koskevassa hakemuskir- 13625: jassa on annettava asian ratkaisemiseksi tarpeel- 13626: 3 § linen selvitys. Lautakunta voi hakijalta pyytää 13627: Lautakunnan tehtävänä on sopimattomasta sekä omasta aloitteestakin hankkia tarpeelliseksi 13628: mennettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain katsomansa lisäselvitykset. 13629: ( / ) 2 luvun 1, 3 ja 4 S:n perusteella Hakijan on allekirjoitettava hakemus. 13630: hakemuksesta antaa lausuntoja sekä elinkeinon- 13631: harjoittajien välisten vakiosopimusten että elin- 7 § 13632: keinonharjoittajien kesken yksittäisten sopimus- Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa 13633: ten ehtojen l.ohtuullisuudesta. asiassa on hakemuskirja puheenjohtajan toi- 13634: Lakialoite n:o 154 285 13635: 13636: mesta annettava tiedoksi elinkeinonharjoittajal- suuden paljastamisen, ei saa käyttää yksityiseksi 13637: le, johon vaatimus kohdistuu ja tälle on varat- hyödyksi eikä myöskään ilmaista sivulliselle. 13638: tava tilaisuus antaa kohtuullisessa ajassa suul- 13639: linen tai kirjallinen vastineensa. 13§ 13640: Keskuskauppakamari voi vahvistaa asiaa vi- 13641: 8 § reille pantaessa maksettavan kirjaamismaksun ja 13642: Lautakunnan kutsuu kokoon lautakunnan pu- lausunnosta perittävän lunastusmaksun suuruu- 13643: heenjohtaja tai varapuheenjohtaja. den. 13644: 13645: 9 § 14 § 13646: Yksittäisen sopimuksen sovittelua koskevassa Keskuskauppakamarin varsinainen kokous 13647: asiassa on lautakunnan pyrittävä sovintoratkai- vahvistaa lautakunnan säännöt kuultuaan 2 § :n 13648: suun ja tehtävä tarvittaessa sitä edistävä eh- 3 momentissa mainittuja elinkeinonharjoitta- 13649: dotus. jien etujärjestöjä. 13650: 13651: 10 § 15 § 13652: Lautakunnan lausunto annetaan kirjallisesti Tarkemmat määräykset tämän asetuksen so- 13653: siten, että kukin asianosaisista saa kappaleen ja veltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teol- 13654: yksi kappale talletetaan lautakunnan arkistoon. lisuusministeriö. 13655: 13656: 11§ 16 § 13657: Lautakunta päättää lausuntojen saattamisesta Tämä asetus tulee voimaan päivänä 13658: julkisuuteen. kuuta 19 . 13659: Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöön- 13660: 12 § panemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voi- 13661: Tietoa, joka sisältäisi liike- tai ammattisalai- maantuloa. 13662: Helsingissä päivänä kuuta 19 13663: ' rl981 vp, 13664: 13665: Lakialoite n:o 1 13666: 13667: 13668: 13669: 13670: Kortesaimi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta 13671: 13672: 13673: Eduskunnalle 13674: i 13675: Vuoden 1977 alusta voimaan tullut kunnal- eli että äänet on jaettava suorassa suhteessa. 13676: lislaki on monessa suhteessa epäkansanvaltai- Tämä on SMP:n mielestä keskeisin korjaus. 13677: nen ja edistää suuresti vallan keskitystä. Eduskuntakäsittelyssä SMP tekee kaikki muut- 13678: Tämän johdosta SMP:n eduskuntaryhmä kin tarvittavat korjaukset. 13679: jätti kuluvan vaalikauden alkaessa 11 päivänä Asian eduskuntakäsittelyssä on jo ilmennyt, 13680: huhtikuuta 1979 Veikko Vennamon ym. alle- että · suuret puolueet ovat olleet valmiit myy- 13681: kirjoittaman lakialoitteen n:o 220 ( 1979 vp.) mään kansanvallan periaatteen pienten puoluei- 13682: kunnallislain muuttamisesta. Tähän lakialoittee- den kiusaamiseksi ja hävittämiseksi. Tämä' on 13683: seen SMP:n eduskuntaryhmä kokosi kaikki ne raakaa poliittista peliä kansanvallan kustannuk- 13684: keskeiset muutoskohdat, joita ryhmämme pitää sella. Keskustapuolue on ollut valmis lyhyt- 13685: välttämättömänä. näköisistä näennäiseduistansa jopa siihen, että 13686: Nyt hallitus on itsekin todennut, että voi- moniin kuntainliittoihin tulisi vasemmistoenem- 13687: massa olevan kunnallislain säännökset ovat yk- mistö, kunhan vain pienet puolueet saataisiin 13688: sityiskohdiltaan puutteelliset tai epäselvät taik- poistetuksi suuria puolueita muka häiritsemäs- 13689: ka kaipaavat muutoin korjaamista. Hallitus on- tä. Täytyy siis todeta, että keskustapuolueen 13690: kin antanut eduskunnalle esityksen laiksi kun- ryhti on kansanvallan kysymyksissä täydelli- 13691: nallislain muuttamisesta (HE n:o 12/1981 sesti romahtanut. 13692: vp.), mutta hallituksen esitys johtaa erityisesti SMP:n eduskuntaryhmä edellyttää, että nyt 13693: kuntainliiton toimielimien vaalin osalta vielä- kun hallitus on antanut eduskunnalle esityksen 13694: kin epäkansanvaltaisempaan suuntaan kuin ny- kunnallislain muuttamisesta, tässä yhteydessä 13695: kyisessä kunnallislaissa on laita. Näin on ta- kunnallislaki perusteellisesti korjataan ja uusi" 13696: pahtunut siitä huolimatta, että suuret puolueet taan. Toisin sanoen eduskuntakäsittelyyn olisi 13697: ja varsinkin vasemmisto ovat koko 1970-luvun otettava koko kunnallislaki ja niin muodoin 13698: ajan puhuneet suureen ääneen kansanvallan laa- myös käsiteltävä ne asiat, joita SMP vuonna 13699: jentamisesta, mutta päinvastoin minkäänlaisia 1979 rinnakkaisaloitteessaan pitää keskeisinä ja 13700: käytännön tekoja kansanvallan todelliseksi laa· tärkeinä. Voimassa olevasta kunnallislaista saa- 13701: jentamiseksi ei ole tapahtunut, kuten tämäkin dut kokemukset on siis täysimääräisesti edus- 13702: hallituksen lakiesitys osoittaa. kuntakäsittelyssä hyödynnettävä. 13703: Hallituksen esityksen 122 § sisältää erittäin Kansalaisten ja varsinkin nuorison keskuu- 13704: räikeän epäoikeudenmukaisuuden. Tämän py- dessa on esiintymässä yhä selvempää poliittista 13705: kälän muutos johtaa selvään kansanvallan ka- passiivisuutta ja tilalle on syntymässä ns. vaih- 13706: penemiseen. Sillä hallituspuolueet pyrkivät te- toehtoliikkeitä. Yksi syy näihin aikamme il- 13707: kemään suorastaan kiusaa ja haittaa nimen- miöihin on mm. kansanvallan kapeneminen kai- 13708: omaan pienille poliittisille ryhmittymille. Jos killa tasoilla, myös kunnalliselämässä. Siksi täy- 13709: hallituksen lakiesityksen linjaa noudatetaan käy- dellinen revisio kunnallislain käsittelyn yhtey- 13710: tännössä, saattaa monen kuntainliittoyhteisön dessä on välttämätön. 13711: alueella käydä niin, että vaikka alueella on sel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 13712: vä porvarillinen enemmistö, tulisikin liittohalli- nioittavasti, 13713: tuksiin vasemmistoenemmistö. 13714: SMP:n mielestä tätä 122 §:ää on korjattava että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13715: siten, että sallitaan vaaliliitot ja että noudate- lakiehdotuksen: 13716: taan vaalimatematiikassa murtolukujärjestelmää 13717: 13718: 37 088100096K 13719: Lakialoite n:o 1 13720: 13721: 13722: 13723: Laki 13724: kunnallislain muuttamisesta 13725: 13726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13727: .1:: 'muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 anne~n kunnallislain (953/76) 16 §:n 1 momentti, 13728: 17 §:n 1 momentti, 19 §, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 6 momentti, 13729: 28 §:n 2 ja 3 momentti, 31 §:n 2 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti, 51 §:n 2 momentti, 13730: 58 §:n 5 momentti, 61 §, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 3 momentti, 70 §:n 1 momentti, 13731: 71 §:n 3 momentti, 77 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 momentti, 92 §:n 1 ja 2 momentti, 13732: 122 §:n 2 ja 4 momentti, 123 §, 126 §:n 2 momentti, 130 ja 134 §, 141 §:n 2 moment- 13733: , ti,.144 '§, 148 §:n 2 momentti ja 151 § sekä 13734: .· · lisätään lain 64 §:ään uusi 4 momentti, 122 §:ään uusi 5 momentti ja 144 §:ään uusi 2 13735: · momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 13736: 13737: 16, 17, 19, 23, 25, 27, 28, 31, 45, 46, 51, 58, ääniosuuksia. Eri ryhmien jäsenpaikkaosuuksia 13738: · 61, 63, 64, 70, 71, 77, 85 ja 92 § määrättäessä ryhmät voivat sopia vaaliliitosta, 13739: ~ (Kuten hallituksen esityksessä.) jolloin vaaliliitolle. tulee paikoista se osuus, jota 13740: niiden yhteenlaskettu äänimäärä edellyttää. Li~ 13741: 122 § säksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että jä~ 13742: Kuntainliiton toimielimet senet edustavat kuntainliiton toimialueen eri 13743: osia. 13744: -,.....------------ 13745: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 13746: (5 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 13747: 13748: .123, 126, 129, 130, 134, 141, 144, 13749: ' Liittohallituksen ja sen alaisten toimielinten 148 ja 151 § 13750: kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että jä- (Kuten hallituksen esityksessä.) 13751: senkuntien valtuustoissa edustettuina oleville 13752: tyhmille. tulee jäsenten paikoista sen suurui- 13753: set osuudet, jotka vastaavat näiden ryhmien Voimaantulosäännös 13754: yiimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamia (Kuten hallituksen esityksessä.) 13755: 13756: 13757: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 13758: 13759: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 13760: Urho Pohto Urpo Leppänen 13761: 1981'vp. 13762: 13763: Lakialoite n:o 2 13764: 13765: 13766: 13767: 13768: Nieminen-Mäkynen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttami- 13769: sesta 13770: 13771: 13772: Eduskunnalle 13773: 13774: HallitUs on antanulti eduskunnalle esityksen kin ilmeisesti pidettävä esityksen paaastana. 13775: n:o p ( 1981 vp.) kunnallislain muuttami- Tämä ei luonnollisestikaan saa olla muutoksen 13776: sesta. Esitys perustuu kokemuksiin, joita uuden syy, vaan laki tältä osin on pysytettävä ennal- 13777: kunnallislain käytäntöön soveltamisesta on saa- laan. Sen sijaan ehdotus kieliryhmien tasapuoli- 13778: tu: Hallitus toteaa, että "lakiin tehdään vähäi- sesta kohtelusta on paikallaan. Ehdotetun 122 13779: setkin korjaukset, joita voidaan pitää tarpeelli- §:n 5 momentin muotoilu on kuitenkin kor- 13780: sina". Näin laaja hallituksen tarkastelukulma jattava. . 13781: antaa mahdollisuuden eduskunnassa puuttua Esityksen laaja-alaisuudesta ja perustelujen 13782: myös yksityiskohtaan, jota esityksessä ei ole ylimalkaisuudesta johtuu, että myös tilintarkas- 13783: erikseen kosketeltu. tusohjesääntöä koskevaan 97 §:ään on tässä 13784: Esitys on niukahkosti perusteltu eikä pää- yhteydessä puututtava. Tilintarkastus on kun- 13785: asiallinen sisältö sisällä yhtäkään mainintaa sii- tien toiminnan valvonnan tärkeimpiä muotoja. 13786: tä, miten lakia ehdotetaan muutettavaksi. Tä- Luottamushenkilötilintarkastajat takaavat kun- 13787: mäkin puoltaa, että myös esityksessä nimeä- nan varainkäytön eli kuntalaisilta perittyjen 13788: mättömät säännökset ,tulevat eduskuntakäsitte- verojen ja niiden hallinnon tutkimuksen ja niis• 13789: lyssä tarkastelun kohteiksi. tä tehtävien johtopäätösten oikeudenmukaisuu- 13790: Hallitus ehdottaa kunnallislain 122 § :n 4 den vain, jos tilintarkastajien poliittinen edusta- 13791: niohiehttia mtilitett,!ivaksi niin, että kuntain- vuus on tarpeeksi laaja. Jos tätä pohjaa kaven- 13792: liiton toimielinten jäsenten poliittinen pohja netaan, poliittinen jääviys pääsee runtelemaan 13793: nykyisestään kapenee. Tällainen eshys on kan- kuntalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeää kon- 13794: sanvallan perusteiden vastainen, minkä vuoksi trollikeinoa. 13795: sitä ei voida hyväksyä. Näin sitäkin suurem- Käytännössä on osoittautunut, että tilintar- 13796: malla syyllä, kun esityksen toteutuminen joh- kastajien lukumäärää perusteetta alennetaan. 13797: taisi nurinkurisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun- Tämä tapahtuu ohjesääntöä muuttamalla. Asia 13798: tainliiton liittohallituksen voimasuhteet saatta- on pääpiirteissään poliittinen kysymys ja pää- 13799: vat muodostua päinvastaisiksi kuin jäsenkun- töksen tekijät tietenkin kantavat poliittisen 13800: nissa äänestäjien yhteismäärien vastaava jakau- vastuun menettelystään. On kuitenkin paikal- 13801: tuma. laan, että myös tilintarkastajat itse saavat esit- 13802: Nykyinen säännös kuntainliiton toimielinten tää käsityksensä tilintarkastusohjesäännön muu- 13803: valinnasta aiheutti viranomaisille vaikeuksia toksista, myös muista kuin jäsenmäärää koske- 13804: vain lain käytäntöön soveltamisen alkuvaiheessa. vista. Tätä koskeva säännös olisi otettava 97 13805: Nyttemmin ongelmat ovat selvinneet, lukuun- § :n uudeksi 2 momentiksi. 13806: ottamatta eräitä suurehkoja poliittisia ryhmiä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 13807: joille myös muiden ryhmien osallistuminen kun- tavasti, 13808: tainliittojen toimintaan on selvästikin muodos- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13809: tunut jatkuvaksi vaivaksi. Tästä irtipääsyä on- lakiehdotuksen: 13810: L~itett:o 2 13811: 13812: 13813: 13814: 13815: Laki 13816: kunnallislain muuttamisesta 13817: 13818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13819: ': muutetqan,: lQ päivänä,.joulukuUJta: 1976 annetun kunnallislain (953/76) 16 §:n 1 momentti, 13820: 17 §:n 1 momentti, 19 §, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2. momentti, 27 §:n 6 momentti, 13821: 28 §:n 2 ja 3 momentti, 31 §:n 2 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti, 51 §:n 2 momentti, 13822: 58 §:n 5 momentti, 61 §, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 3 momentti, 70 §:n 1 momentti, 13823: 71 §:n 3 momentti, 77 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 momentti, 92 §:n 1 ja 2 momentti, 13824: 122 §:n 2 ja 4 momentti, 123 §, 126 §:n 2 momentti, 129 §:n 2 momentti, 130 ja 134 §, 13825: 141 §:n 2 momentti, 144 §, 148 §:n 2 momentti ja 151 § sekä 13826: lisätään ·Joo 64 §:ään uusi 4 momentti, 97 §:ään uusi 2 momentti, 122 §:ään uusi 5 mo- 13827: mentti ja 144 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 13828: momentiksi, seuraavasti: 13829: 13830: 16, 17, 19,23,25,27,28, 31,45,46,51, vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina 13831: 58, 61, 63, 64, 70, 71, 77, 85 ja 92 § olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa 13832: (Kuten hallituksen esityksessä.) ääniosuutta kuntainliiton alueella. Lisäksi on 13833: kiinnitettävä huomiota siihen, että jäsenet edus- 13834: 97 § tavat kuntainliiton toimialueen eri osia. 13835: Tilintarkastussääntö Jos kuntainliiton toimialue on kaksikielinen, 13836: on 4 momentissa :tarkoitettujen kuntainliiton 13837: toimielinten kokoonpano aina sovitettava myös 13838: Tilintarkastajille on varattava tilaisuus antaa niin, että jäsenet edustavat molempia kieliryh- 13839: ls.usuntonsa tilintarkastussäännön hyväksymises- miä, taikka siinä tapauksessa, että toiminta 13840: tä tai mutllttamisesta. palvelee vain yhtä kieliryhmää, jäsenet edusta- 13841: vat tätä kieliryhmää. 13842: 122 § 13843: Kuntainliiton toimielimet 123, 126, 129, 130, 134, 141, 144, 148 ja 13844: 151 § 13845: (Kuten hallituksen esityksessä.) 13846: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 13847: 13848: Liittohallituksen ja sen alaisten toimielinten Voimaal11tulosäännös 13849: kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se (Kuten hallituksen esityksessä.) 13850: 13851: 13852: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 13853: 13854: Terhi Nieminen-Mäkynen Anneli Kivitie 13855: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä 13856: . ,1~81 vp. 13857: 13858: Lakialoite ti:o J 13859: 13860: 13861: 13862: 13863: Vesterinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta 13864: 13865: 13866: E d u s k u n n a lle 13867: 13868: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen seen virheelliseen lopputulokseen, että liitm:. 13869: laiksi kunnallislain muuttamisesta (HE n:o 12/ valtuustossa ja liittohallituksessa vallitsee eri- 13870: 198[ vp.). Siinä esitetään mm. kuntainliitc laiset poliittiset voimasuhteet. Tätä ei voidlt 13871: tojen ·liittohallituksen ja sen alaisten toimielin- pitää kuntainliittojen toimivuuden kannalta tar- 13872: ten kokoonpanoa koskevaa säännöstä muutet- koituksenmukaisena. Lisäksi pienet poliittiset 13873: tav~si siten, että eri ryhmien osuudet jäsen- ryhmittymät joutuisivat uudesta käytännöstä 13874: ten paikoista määräytyvät, niiden viimeksi toi- kärsimään kohtuuttomasti. Liittoutumien salli• 13875: mitetuissa kunnallisvaaleissa saamien äänimää- minen on perusteltua myös siksi, että se kun~ 13876: rien ja suhteellisessa vaalissa noudatettavan las- nallisvaaleissakin on sallittua ja sen epäämineli 13877: kennan mukaan. Tähän asti osuudet on mää- liittohallitusten vaalissa muuttaisi kunnallisvaa• 13878: rätty äänimäärien suoran suhteen mukaan. Iien tuloksen toisenlaiseksi. 13879: Suhteellisen laskennan käyttöönotto on si- Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm- 13880: nänsä oikein. Perustuvathan muutkin meillä nioittavasti, 13881: toimitettavat vaalit suhteelliseen laskentaan. 13882: Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan sallita että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13883: liittoutumia vaalissa. Tämä voi johtaa sellai- lakiehdotuksen: 13884: 13885: 13886: 13887: Laki 13888: kunnallislain muuttamisesta 13889: 13890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal- 13891: lislain (953/76) 122 §:n 4 momentti, 13892: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 16 §:n 1 mo- 13893: mentti, 17 §:n 1 momentti, 19 §, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 6 mo- 13894: mentti, 28 §:n 2 ja 3 momentti, 31 §:n 2 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti, 51 §:n 13895: 2 momentti, 58 §:n 5 momentti, 61 §, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 3 momentti, 70 §:n 1 13896: momentti, 71 §:n 3 momentti, 77 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 momentti, 92 §:n 1 ja 2 mo- 13897: mentti, 122 §:n 2 momentti, 123 §, 126 §:n 2 momentti, 129 §:n 2 momentti, 130 ja 13898: 134 §, 141 §:n 2 momentti, 144 §, 148 §:n 2 momentti ja 151 § sekä 13899: lisätään lain 64 §:ään uusi 4 momentti, uusi 122 a § ja 144 §:ään uusi 2 momentti, 13900: jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 13901: 13902: 16, 17, 19, 23, 25, 27, 28, 31, 45, 46, 51, ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 13903: 58, 61, 63, 64, 70, 71, 77, 85 ja 92 § 13904: (Kuten hallituksen esityksessä.) 13905: 122 a § 13906: 122 § Liittohallituksen sekä lautakuntien ja johto- 13907: Kuntainliittojen toimielimet kuntien kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, 13908: että se vastaa poliittisia voimasuhteita kuntain- 13909: liiton jäsenkuntien valtuustoissa kokonaisuutena 13910: Lakialoite n:o 3 13911: 13912: 13913: katsoen. Sovittamisen perustaksi otetaan niiden ennen vaalin toimittamista liittovaltuustOn pu~ 13914: eri äänestäjäryhmien ehdokkaille viimeksi toi- heenjohtajalle. Liittoutuneiden valtuustoryh- 13915: mitetuissa kunnallisvaaleissa kaikista kuntain- mien ja muiden äänestäjäryhmien äänien luku- 13916: liittojen jäsenkunnista annettujen äänien luku- määrät lasketaan tällöin toimielimen kokoon- 13917: määrät, joista vähintään yhdessä jäsenkunnassa panoa sovitettaessa yhteen ja tällaiseen ryhmit- 13918: on tullut valituksi ainakin yksi val~uutettu. tymään sovelletaan, mitä 1 momentissa on sää- 13919: Kunkin toimielimen jäsenet ja varajäsenet va- detty äänestäjäryhmästä. 13920: litaan mainittujen äänestäjäryhmien edustajista Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä on 13921: sen mukaan kuin nämä ryhmät suhteellisessa säädetty, liittohallituksen sekä lautakuntien ja 13922: vaalissa saisivat toimielimeen edustajia, jo$ ve.r- johtokuntien kokoonpano on mahdollisuuksien 13923: tauslukuina olisivat mainitut äänien lukumää- mukaan sovitettava niin, että väestön kielisUh- 13924: r~t. teet ja alueellinen edustavuus tulevat asianmu- 13925: ·· Kahta tai useampaa äänestäjäryhmää edusta- kaisesti huomioon otetuiksi. 13926: yat liittovaltuuston valtuustoryhmät voivat vaa- Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei sovel- 13927: lissa liittoutua. Yksi tai useampi liittovaltuus- leta liittohallituksen, lautakunnan eikä johto- 13928: _ton valtuustoryhmä voi vaalissa liittoutua myös kunnan jaostoon eikä toimikuntaan. 13929: ~llaisen 1 momentissa mainitun äänestäjäryh- 13930: män kanssa, jolla ei ole edustajaa liittovaltuus- 123, 126, 129, 130, 134, 141, 144, 148 ja 13931: tossa. Tätä varten liittovaltuuston valtuusto- 151 § 13932: ryhmän tulee hankkia kaikkien kysymyksessä (Kuten hallituksen esityksessä.) 13933: olevaan äänestäjäryhmään kuuluvien kuntain- 13934: liiton jäsenkuntien valtuutettujen allekirjoit- Voimaantulosäännös 13935: t~~ ilmoitus liittoutumisesta ja toimittaa tämä (Kuten hallituksen esityksessä.) 13936: 13937: 13938: ~· Helsingis'sä 12 päivänä helmikuuta 1981 13939: 13940: Paavo Vesterinen Lea Sutinen Hannu Tenhiälä 13941: Alvar Saukko Petter Savola Marjatta Väänänen 13942: Mikko Jokela Olavi Martikainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 13943: Juhani Tuomaala Mauno Manninen Mauri Pekkarinen 13944: Toivo Yläjärvi Heimo Linna Veikko Pihlajamäki 13945: Pentti Poutanen Mikko Pesälä Markku Kauppinen 13946: Kalevi Mattila Matti Maijala Esko Pekonen 13947: Hannele Pokka Lauri Palmunen Orvokki Kangas 13948: Mikko Kaarna 13949: . 1981 vp; 13950: 13951: Lakialoite n:o 4 13952: 13953: 13954: 13955: 13956: Linna: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta 13957: 13958: 13959: Eduskunnalle 13960: 13961: Hallitus on antanut eduskunnalle vuoden joita ei voida pitää maatiloina, jäisivät, toisin 13962: 1981 valtiopäivillä esityksen n:o 6 luonnon- kuin on ollut tarkoitus, verotuksen ulkopuo- 13963: suojelulain ja tulo- ja varallisuusverolain muut~ lelle. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiehdotuksen 13964: tamisesta. i2 § :n 2 momenttia täydennettäväksi siten, 13965: . Hallituksen esityksen tarkoituksena on muut- että valtio ja sen laitokset joutuvat suoritta~. 13966: taa voimassa olevaa luonnonsuojelulakia niin, maan veroa kunnalle paitsi maatilojensa, myös 13967: ettäjqs luonnonsuojelualue muodostetaan luon- niihin verrattavien maa-alueittensa tuloista: 13968: nonsuojelulain ( 71/23) perusteella, voidaan Kun verovelvollisuus tällöin ei riipu maatilojen 13969: kunnille maksaa korvausta kunnallisveron tuo- ja niihin verrattavien muiden maa-alueiden 13970: ton menetyksestä ja yksityisille maanomistajille käyttötarkoituksesta, on val.tio verovelvollinen. 13971: rauhoittamispäätöksen aiheuttamista alueen kunnalle esim. luonnonsuojelulaissa tarkoite~ 13972: käyttöoikeuden rajoituksista. tuista, metsää käsi_ttävistä suojelualueista ja 13973: Hallituksen esitys selventää kuntien kan- sotilastarkoituksiin käytettävistä metsäalueista." 13974: nalta nykyistä korvauskäytäntöä. Hallituksen Periaatteelliselta kannalta ei voi pitää oikea- 13975: esityksen puutteena on pidettävä sitä, että kor- na sellaisen käytännön yleistymistä,: että .lalqen 13976: vausten saanti niin yksityisten kuin kuntienkin antama turva jätetään riippuvaiseksi siitä onko 13977: osalta on kytketty siihen, onko valtion tulo- tulo- ja menoarviossa varoja tarkoitukseen. 13978: ja menoarviossa varattu korvauksiin määrära- Yleisesti hyväksytty käytäntöhän on se, että 13979: hoja vai ei. lakf menee edelle· ja valtion tulo- ja:· menoar- 13980: Tältä osin hallituksen esitys on selvästi ris- . vioon otetaan lakien edellyttämät varat. 13981: tiriidassa voimassa olevan tulo- ja varallisuus- · Toisestakaan näkökulmasta katsottuna ei 13982: verolain kanssa, jonka 12 § :n 2 momentissa luonnonsuojelun ymmärtämisen kannalta voi 13983: todetaan seuraavaa: "Valtio ja sen laitokset hallituksen esityksen sisältöä pitää tarkoituk- 13984: suorittavat kunnalle veroa vain maatilojensa ja senmukaisena, sillä se johtaa kuntien verotuo- 13985: niihin verrattavien muiden maa-alueittensa tu- ton alentumiseen pääasiassa maamme kehitys- 13986: loista, ... " alueilla. Tämä näkökohta selviää hallituksen 13987: Sanat "niihin verrattavien muiden maa-alueit- esityksen n:o 5 (1981 vp.) perustelujen toi- 13988: tensa" on lisätty lakitekstiin eduskuntakäsitte- selta sivulta. 13989: lyssä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o Vähintään kohtuulliselta tuntuisi lainsäädän- 13990: 45 vuoden 1974 valtiopäiviltä todetaan asiasta nön kannalta katsottuna, että kun luonnonsuo- 13991: seuraavasti: "Lakiehdotuksen (esitys n:o 40/ jelukysymyksiä pyritään voimakkaasti edistä- 13992: 1974) 12 §:n 2 momentin mukaan valtio ja mään, samalla huolehditaan siitä, ettei näillä 13993: sen laitokset ovat verovelvollisia kunnalle mm. toimenpiteillä aiheuteta kehitysalueiden kun- 13994: maatilojensa tuloista. Säännös merkitsee val- nille ja yksityisille maanomistajille nykyiseen 13995: tion maiden nykyistä laajempaa verollisuutta ja tilanteeseen verrattuna uusia vaikeuksia. 13996: tietää sitä, että valtio joutuisi maksamaan ve- Edellä olevan perusteella ehdotan, 13997: roa maatiloistaan myös silloin, kun niitä käy- 13998: tetään yleisiin tarkoituksiin. Säännöksen ehdo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13999: tetusta sanamuodosta saattaa kuitenkin olla lakiehdotuksen: 14000: seurauksena, että eräät sellaiset valtion maat, 14001: 296 Laki$10iti: n:t> 4 14002: 14003: 14004: 14005: Laki 14006: luonnonsuojelulain muuttamisesta 14007: 14008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14009: muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 1 §:n .3 mo- 14010: mentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1941 annetussa laissa (399/41), sekä 14011: lisätään lakiin uusi 5 a, 5 b ja 11 a § seuraavasti: 14012: 14013: 1 § 11 a § 14014: (Kuten hallituksen esityksessä.) Edellä 9 §:ssä tarkoitetun suojelualueen 14015: omistajalle maksetaan korvausta. niistä talou- 14016: 5a § dellisista menetyksistä, joita hänelle aihet!tuu 14017: Niille kunnille, joiden alueella suojelualue rauhoittamispäätöksen mukaisista alueen käyt- 14018: sijaitsee, maksetaan valtion varoista korvausta töoikeuden rajoituksista. Korvaus maksetaan 14019: siitä kunnallisveron tuoton vähentymisestä, valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu- 14020: jonka kunnille arvioidaan suojelualueen muo- kaisesti, ja se suoritetaan omistajalle kertakaik~ 14021: dostamisen johdosta aiheutuvan metsätalou- kisena välittömästi rauhoittamispäätöksen anta- 14022: desta saatavasta tulosta maksettavan veron pie- misen jälkeen. 14023: nentymisenä. Korvauksen myöntämisestä päät- ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 14024: tää valtioneuvosto. 14025: Edellä tarkoitetun korvauksen maksaa metsä- 14026: hallitus kunnille vuosittain. Voimaantulosäännös 14027: (Kuten hallituksen esityksessä.) 14028: 5b § 14029: (Kuten hallituksen esityksessä.) 14030: 14031: 14032: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981 14033: 14034: Heimo Linna 14035: 1?81 vp. 297 14036: 14037: Lakialoite n:o 5 14038: 14039: 14040: 14041: 14042: Leppänen: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta 14043: 14044: 14045: Eduskunnalle 14046: 14047: Maamme perustuslaissa taataan jokaiselle SMP on sita mieltä, että työllisyyslairi asian- 14048: työnoikeus. Käytännössä tämä on kuitenkin omainen kohta on kirjoitettava todella perus~ 14049: maamme hallitusten ja valtaa pitävien toimesta tuslaillisen työnoikeuden edellyttämään muo- 14050: täysin laiminlyöty. Nyt hallitus peitelläkseen toon. · 14051: asiaa on antanut eduskunnalle esityksen (HE Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta~ 14052: n:o 18/1981 vp.) työllisyyslain muuttami- vasti, 14053: sesta. Tämänkin. hallituksen esityksen tal1to 14054: on jäänyt puolitiehen. Vain osa perustuslain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14055: työnoikeuden määräyksen vaikutukse.sta halu- lakiehdotuksen: 14056: taan toteuttaa käytännössä. 14057: 14058: 14059: 14060: Laki 14061: työllisyyslain muuttamisesta 14062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1971 annettuun työllisyys- 14063: lakiin ( 946/71) uusi näin kuuluva 6 a §: 14064: 14065: 6a § 14066: Toimeentulon ja työnoikeuden jokaiselle söille ja yksityisille. Kuitenkin myönnettäessä 14067: turvaamiseksi voidaan työllisyyden hoitoon työllisyysmäärärahoista rahoitusta henkilöstön 14068: osoitetuista valtion työllisyysmäärärahoista nii- palkkaamiseen työvoimaviranomaiset myöntävät 14069: de~ käyttötarkoituksen puitteissa tarvittaessa määrärahat työnantajille siten kuin siitä on 14070: osoittaa määrärahoja valtion virastoille ja lai- erikseen säädetty tai määrätty. 14071: toksille niiden tarpeisiin käytettäväksi sekä (2-4 mom. kuten hallituksen esityk~sä.) 14072: asianomaisille ministeriöille valtionavun myön- 14073: tämiseksi kunnille ja kuntainliitoille sekä val- Voimaantulosäännös 14074: tioneuvoston päätöksen perusteella myös yhtei- (Kuten hallituksen esityksessä.) 14075: 14076: 14077: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981 14078: 14079: Urpo Leppänen 14080: 14081: 14082: 14083: 14084: 38 088100096K 14085: 298 1?81' vp; 14086: 14087: Lakialoite n:o 6 14088: 14089: 14090: 14091: Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 14092: muuttamisesta 14093: 14094: 14095: Eduskunnalle 14096: 14097: Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan settava takaisin riippuen siitä, kuinka pitkän 14098: satunnainen myyntivoitto on veronalaista tuloa, ajan auto on ollut invalidin käytössä. Palau- 14099: jos luovutettava omaisuus on ollut luovuttajan tettavan veron määrää vähennetään yhdellä 14100: hallussa 5 vuotta lyhyemmän ajan. Satunnai~ kolmaskymmenneskuudesosalla jokaiselta kuu~ 14101: nen myyntivoitto lasketaan siten, että omai- kaudelta, minkä auto on ·ollut invalidin käy. 14102: suuden luovutushinnasta vähennetään hankinta- tössä. Näin ollen invalidiauto voidaan myydä, 14103: menon poistamatta oleva osa ja voiton hank- kolmen vuoden kuluttua ilman, että vero mää- 14104: kimisesta aiheutuneet menot. rätään takaisin maksettavaksi. 14105: .. Sanotun lainkohdan .. mukaan veronalaista Jos invalidi myydessään autonsa kolmen 14106: satunnaista myyntivoittoa saattaa syntyä sellai- vuoden kuluttua saa kuitenkin auton luovu- 14107: sessakin tapauksessa, jossa myyntivoiton verot- tuksesta myyntivoittoa, on hänen maksettava 14108: tamista ei voida pitää kohtuullisena. Auto- ja tästä tuloveroa. Mielestäni tässä on ilmeinen 14109: moottoripyöräverosta annetun lain mukaan ristiriita, joka tulisi korjata säätämällä invali- 14110: myönnetään sanotussa laissa tarkoitetusta ve- diauton luovutuksesta saatu myyntivoitto vero- 14111: rosta palautusta sellaisista autoista, jotka ensi vapaaksi. 14112: kertaa rekisteröitäessä tulevat invalidin käyt- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 14113: töön. Jos tällainen auto myydään muulle kuin 14114: veronpal~utukseen oikeutetulle invalidille, on. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14115: veronpalautus joko kokonaan tai osittain mak- lakiehdotuksen,; 14116: 14117: Laki 14118: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n inuuttamisest~ 14119: · Edllskunnan päätöksen mukaisesti 14120: ... muutelaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) . 14121: . 41 § :;n 2 momentti sekä 14122: ; ·' :lisätäan ·sanottuun pykälään uusi 4 momentti seuraavasti: 14123: 21 § 14124: - - - ..J.. ~· ~ ~ - ~ - ..:..... - - - vutuksesta saatua m}ryntivoittoa, jos luoVli::. 14125: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.l .. .. tettu auto on ollut myyjän hallussa vähintään 14126: kolmen vuoden ajan. 14127: Satunnaisena myyntivoittona ei pidetä 14 14128: päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moottori· 14129: pyöräverosta annetun lain (482/67) 17 §:n Tämä laki tulee voimaan päivänä 14130: 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen autojen luo- kuuta 198 . 14131: 14132: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981 14133: 14134: Impi Muroma Ulla Järvilehto Erkki Korhonen 14135: Antero Juntumaa Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen 14136: Asser Stenbäck Jorma Fred 14137: 1981 vp. 299 14138: 14139: Lakialoite. n:o 7 14140: 14141: 14142: 14143: 14144: P. Vennamo yni.: Ehdotus laiksi indeksiehdon . käytön rajoitta- 14145: misesta annetun lain muuttamisesta · 14146: 14147: 14148: Edusku~nalle 14149: . -· 14150: Voimakas inflaatio ja hallituksen toteuttama merkitystä omaavaa indeksiehtoa. Tätä osoitta~ 14151: tahallinen rahan arvon alentaminen ovat mer- jo pelkästään se, että hallituksen esityksen mu: 14152: kinneet sitä, että kansamme elintaso on kulu- kaan indeksiehto olisi mahdollinen vain niissä 14153: neina vuosina voimakkaasti laskenut ja säästä- sopimuksissa, jotka tiukasti noudattavat halli~ 14154: väisten kansalaisten. talletusten ja säästöjen os- tuksen hyväksymää palkankorotusten minimi~ 14155: toarvo paljolti hävinnyt. Tämä on merkinnyt linjaa, jonka lisäksi indeksiä ryhdyttäisiin laske- 14156: sitä, että lisääntyvä kansantulemme on kiihty- maan vasta maaliskuun 1981 alusta, jolloin val- 14157: vällä vauhdilla ajautunut toisaalta progressiivi- taosa. kuluvan vuoden hinnankorotuksista on jo 14158: sen verotuksen seurauksena valtion pussiin ja toteutettu. Tämä paljastuu myös hallituksen 14159: to1saalta pääomanomistajien ja suurten velallis- muutama päivä sitten toteuttamista huomatta- 14160: ten hyväksi. SMP ei voi pitää tällaista kehitys- vista h.innankorotuksista mm. polttoaineiden 14161: tä oikeana, koska se kasvattaa tulo- ja elintaso- kohdalla·. · · ·· · ·. · · 14162: eroja maassamme, vähentää ja kuolettaa välttä- SMP ei voi hyväksyä palkansaajien, maata- 14163: mätöntä säästämishalua ja vaikeuttaa erityisesti lousyrittäjien ja tallettajien kiristyslinjaa. Sen 14164: pienituloisten palkansaajien asemaa. Lisäksi vuoksi eduskunnan tulisi muuttaa hallituksen 14165: ovat perhe- ja pienviljelmät ajautuneet tapahtu- esitystä siten, että indeksiehto olisi sallittu kai- 14166: neen kehityksen seurauksena vuosi vuodelta pa- kissa olosuhteissa palkkojen kohdalla sekä että 14167: hempaan taloudelliseen kurimukseen. se voitaisiin ilman rajoituksia liittää kaikkiin 14168: Keskeinen väline kansan reaaliansiotason työ-, virka- ja toimiehtosopimuksiin. Näiden li- 14169: laskemisessa inflaation avulla on ollut hallitus- säksi myös eläkkeet, hautausavustukset, elatus- 14170: puolueiden ja kokoomuksen SMP:n vastustuk- avut, hintapoliittinen tuki, metsätyömiehen an- 14171: sesta huolimatta säätämä laki indeksiehdon siot, lapsilisät ja muut perhepoliittiset avustuk- 14172: käytön rajoittamisesta, jolla on estetty ansioi- set ja muut vastaavat sosiaaliturvan ja muut 14173: den ja säästöjen turvaaminen rahan arvon ale- korvaukset tulisi voida sitoa indeksiin ilman 14174: nemiselta. Tämä laki säädettiin uudelleen vii- lain asettamia rajoituksia. Vain tätä tietä 14175: meksi joulukuussa 1980 SMP:n voimakkaasta SMP:n käsityksen mukaan voidaan kansamme 14176: vastustuksesta huolimatta. toimeentulo turvata inflaatiolta ja estää yhtei- 14177: Hallitus on ollut pakotettu työmarkkinarat- sellä työllä aikaansaadun kansantulemme valu- 14178: kaisun yhteydessä nyt antamaan eduskunnalle minen valtion ja pääomanomistajien hyväksi. 14179: esityksen kyseisen lain vähäisestä muuttamises- Usäksi tulisi käsityksemme mukaan indeksi- 14180: ta (HE n:o 25/1981 vp.). Tämän muutosesi- ehto sallia myös pientalletusten kohdalla sääs- 14181: tyksen tarkoituksena, kuten lain perusteluista tämishalukkuuden säilyttämiseksi ja säästöjen 14182: ja lakitekstistä käy ilmi, ei kuitenkaan ole palk- ostoarvon turvaamiseksi. 14183: kojen ja ansioiden turvaaminen inflaatiolta, 14184: vaan työntekijäjärjestöjen pakottaminen palkan- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo- 14185: saajien kannalta kielteiseen tuloratkaisuun. Se- tamme kunnioittaen, 14186: kä työntekijäjärjestöt että eduskunta pyritään 14187: ratkaisulla panemaan seinää vasten ilman, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14188: sopimuksiin on tarkoituskaan liittää todellista lakiehdotuksen: 14189: :300 La~Raloi~. n:o 7 14190: 14191: 14192: 14193: 14194: Laki 14195: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta 14196: 14197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä 14198: joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:ään uudet näin kuuluvat 3 ja 4 momentit: 14199: 2 § Samoin on elinkustannusindeksin muutoksiin 14200: perustuva indeksiehto sallittu, milloin kysy- 14201: Tätä lakia ei myöskään sovelleta palkkaan, myksessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan 14202: eläkkeeseen, työ-, virka- tai toimiehtosopimuk· · · rahalaitokseen sijoitettu pientalletus. Valtioneu- 14203: seen, hautausapuun, elatusapuun ja muuhun voston on tarkemmin määrättävä, mitä on pi- 14204: Jcorvauk.seen eikä valtion maksamaan hintapo- dettävä pientalletuksena. 14205: liittise~ tukeen, metsätyömiehen ansioon ja 14206: Japsilisään ja muihin perhepoliittisiin korvauk- 14207: siin. sekä sosiaaliturvaan ~isältyviin päivätahoi- Voimaantulosäännös 14208: hin ja muihin korvauksiin. (Kuten hallituksen esityksessä.) 14209: 14210: 14211: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981 14212: 14213: Pekka Vennamo Veikko V erinamo Urho Pohto 14214: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 14215: 1981 yp; 14216: 14217: Lakialoite n:o 8 14218: 14219: 14220: 14221: 14222: Niskanen: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta 14223: annetun lain muuttamisesta 14224: 14225: 14226: E d u s k u n n a 11·e 14227: 14228: .Hallituksen esityksessä n:o 25 eduskunnalle kansaajain käsiä ennakkoon. Katsomme, ettei 14229: laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta anne- ammattiyhdistysliikkeen toimintavapauteen pi~ 14230: tun lain muuttamisesta indeksiehto hyväksy- dä kajota. . 14231: tään vain sopimuksissa, jotka noudattavat eräi- Edellä olevan perusteella ja viitaten ministe- 14232: den keskusjärjestöjen alustavasti hyväksymää rien Aalto ja Saarto valtioneuvostossa esittä- 14233: ratkaisua. Lisäehtona on, että tällaista ratkaisua mään kantaan ehdotan, 14234: koskeva asiakirja on allekirjoitettava viimeis- 14235: tään 10 päivänä maaliskuuta 1981. Hallituksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14236: esityksellä ja sen hyväksymisellä sidotaan pal- lakiehdotuksen: 14237: 14238: 14239: Laki 14240: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta 14241: 14242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä 14243: · joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 14244: 14245: 2 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 14246: kuuta 1981. 14247: Tätä lakia ei myöskäiin sovelleta työ-, virka- 14248: tai toimiehtosopimukseen maaliskuun 1 päivän 14249: 1981 ja helmikuun 28 päivän 1983 välisenä 14250: aikana. 14251: 14252: 14253: 14254: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981 14255: 14256: Helvi Niskanen 14257: 3ö2 1981 Vp. 14258: 14259: Lakialoite n:o 9 14260: 14261: 14262: 14263: 14264: Kuoppa: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta 14265: annetun lain 2 §:n muuttamisesta 14266: 14267: 14268: Eduskunnalle 14269: 14270: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vä tai huono. Siitä on meillä viime vuosilta 14271: indeksiehdon käytön rajoittamisesta (HE n:o kokemuksia. V. 1979 työehtosopimuksessa oli 14272: 25/1981 vp.). Esitys ei tyydytä seuraavista indeksiehto. Sen mukaan ainoa tarkistusajan- 14273: syistä: kohta oli lokakuun alussa. Mikäli silloin indek- 14274: Viime vuosina on indeksiehdon sisällyttämi- siluku olisi ylittänyt 233 :n rajan, olisi palkkoja 14275: nen palkkasopimuksiin ollut kiellettyä. Indeksi- korotettu 17 pennillä. Tämä indeksiehto ·olisi 14276: sidonnaisuuden puuttuminen on ollut yksi syy toteutettuna antanut yli 7 % :n hintojen koro- 14277: palkansaajien reaaliansiotason laskuun. Tästä tuks-ista vain 1 %:n palkkojen korotuksen. Eikä 14278: syystä työläiset ovat vaatineet kunnollisen in- tuota 17 pennin korotustakaan tullut, sillä in- 14279: deksiehdon soveltamista palkkasopimuksiin. deksiehto oli jo alunperin rajattu niin, että 14280: Vaatimukset johtuvat niistä kokemuksista, joi- elinkustannusten korotusten odotettiin pysyvän 14281: ta työläisillä on purkuehdosta, kurkistus- ja tir- indeksipisteluvun 233 alapuolella. Näin tapah- 14282: kistysaukoista, tarkistuslausekkeista tai muista tuikin. Kuukauden kuluttua raja tietenkin yli- 14283: vastaavista työehtosopimuksiin sisältyneistä eh- tettiin. Tässä on malliesimerkki huonosta in- 14284: doista. deksiehdosta. 14285: Vuoden 1976 tulopoliittisessa ratkaisussa oli Työläisten vaatimukset ovat tällä hetkellä 14286: purkuehto. Syksyllä SAK:n johto esitti siihen selkeät. Työläisten vaatimusten mukaan indek- 14287: perustuen 46 pennin palkankorotusvaatimuk- siehdon laukeamiskynnyksen tulee olla alhainen 14288: sen kesken sopimuskauden. Tuo vaatimus esi- ja indeksin nousu on korvattava täysimääräise- 14289: tettiin ennen vuoden 1976 kunnallisvaaleja. nä. Työmarkkinajärjestöt eivät näytä ottavan 14290: Kun kunnallisvaalit olivat ohi, luovuttiin vähin työläisten vaatimuksia huomioon. Jo viime vuo- 14291: aamn esitetystä palkankorotusvaatimuksesta. den lopulla voitiin päätellä, kun säädettiin 3- 14292: Työehtosopimuksiin sisältynyt purkuehto ei siis vuotista, myös palkkojen indeksiehdon ·kieltä- 14293: johtanut työehtosopimuspalkkojen tarkistami- vää lakia, ettei uusiinkaan työehtosopimuksiin 14294: seen. tulla ottamaan kunnollista indeksiehtoa. Näin 14295: Vuonna 1977 solmittiin 2-vuotinen tulopo- onkin käynyt työmarkkinajärjestöjen välisissä 14296: liittinen ratkaisu. Siihen sisältyi tarkistuslause- neuvotteluissa. Suunniteltu keskitetty tulopo- 14297: ke, jonka mukaan vuoden 1977 lopussa järjes- liittinen sopimus tulee johtamaan reaalipalkko- 14298: töt kokoontuvat tarkistamaan reaaliansioiden jen laskuun. 14299: kehitystä ja päättämään sen vaatimista toimen'- · Työläisten vaatimukset huomioon ottaen kä- 14300: piteistä. Johtajat kokoontuivat tarkistuslausek- sitteli Suomen Kommunistisen Puolueen kes- 14301: keen johdosta, mutta tarkistusneuvottelut eivät kuskomitea 20. 11. 1980 työehtosopimustilan- 14302: johtaneet palkkojen korottamiseen, kuten työn- netta ja päätti yksimielisesti seuraavaa: "Työ- 14303: tekijät olivat odottaneet. Päinvastoin SAK:n, ja virkaehtosopimuksilla on nostettava reaali- 14304: STK:n ja hallituksen välisessä neuvottelussa ansioita vähintään työn tuottavuuden kasvua 14305: päädyttiin siihen, että työläisten tuli luopua vastaavasti. Se edellyttää palkankorotusten reaa- 14306: jopa sovitusta palkankorotuksesta. Tarkistus- liansiotason turvaamista täyskompensoivalla in- 14307: lauseke ei siis johtanut palkkojen tarkistami- deksiehdolla." 14308: seen ylöspäin, vaan jo sovituista palkankoro- Kommunistisen puolueen keskuskomitean 14309: tuksista luopumiseen. kannanotto indeksiehdosta on selvä. Sen mu- 14310: Työläiset eivät ole minkälaisen indeksiehdon kaan lailla ei saa rajoittaa työehtosopimuksiin 14311: kannalla tahansa. Indeksiehto voi olla joko hy- otettavaa indeksiehtoa. Tämän vuoksi ehdotam- 14312: Lakialoite n:o 9 303 14313: 14314: me, että indeksiehdon käytön rajoittamista kos- kassa säännöstelyssä. Mikäli elinkustaiuiukSet 14315: kevaa lakia muutetaan niin, että indeksiehdon pidetään kurissa, ei palkkojen indeksiehtoa tar- 14316: rajoittaminen ei koskisi palkkoja eikä ansioita. vitse soveltaa. 14317: Mielestämme palkkojen indeksiehdon tulee Edellä sanotun perusteella ehdotan, 14318: olla voimassa pysyvästi. Sen sijaan hintojen, 14319: maksujen ja vuokrien tulee olla jatkuvasti tiu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14320: lakiehdotuksen: 14321: 14322: 14323: 14324: Laki 14325: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. 14326: 14327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 22 päivä- 14328: nä joulukuuta 1978 annetun lain (1029/78) 2 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi: 14329: 2 § 14330: Tätä lakia ei sovelleta: 14331: 1) palkkaa, eläkettä, hautausapua eikä avio- Voimaantulosäännös 14332: liittolain (234/29) tai lapsen elatuksesta anne- (Kuten hallituksen esityksessä.) 14333: tun lain (704/75) mukaista elatusapua koske- 14334: vaan sopimukseen; 14335: 14336: 14337: 14338: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981 14339: 14340: Mikko Kuoppa 14341: 304 ·. 1981 vp. 14342: 14343: Lakialoite n:o: 155 .,, 14344: ... ( 14345: 14346: 14347: 14348: 14349: Salmin~ ym.: Ehdotus ilmansuojelulaiksi 14350: 14351: 14352: 14353: Eduskunnalle 14354: 14355: Hallitus on antanut eduskul;lllalle 'esityksen nen tulisi noudattamaan normaalia liiketaloudel- 14356: ilmansuojelulaiksi (HE n:o 35/1981 vp.). Il- lista investointivauhtia. 14357: man epäpuhtauksien· yleinen· ·lisääntyminen Nekin mahdollisuudet ehlkä1stä i:1nlan. pilaa- 14358: ma~tssamme ja suoranaista ·vakavaa haittaa ih- mista, jotka lakiesitys tarjoaa, jäävät pitklilti 14359: misten terveydelle, elollisen luonnon toimin- riippuvaisiiksi viranomaisten omatoimisuudesta 14360: nalle ja muulle ympäristölle aiheuttavan toimin- ja aloitteellisuudesta. Lain perusteluista ilmene- 14361: nan lisääntyminen on pitkään edellyttänyt teho- vät uudet hallinnon ja tutkimuksen resunssi.t ei- 14362: kasta lainsäädäntöä, jolla ilman pilaaminen voi- vät riitä edes esitetyn lain toteuttamiseen. 14363: daan ehkäistä ja ilman laatua paratltaa. Halli- Esitykseen tu1isikin tehdä korjaukset, joil~ 14364: tuksen eduskunnalle antama lakiesitys ei kui- la mm. kielletään yksiselitteisesti ilman pilaa• 14365: tenkaan täytä näitä vaatimuksia. minen, tehdään ilman pilaantumisen vaaraa 14366: Laki ja sen perustelut osoittavat selvästi, aiheuttava toiminta luvanvaraiseksi, säädetään 14367: ettei sen myötä ole odotettavissa nopeita pa- terveydellisesti ja ympäris·tön tilan kannalta 14368: rannuksia ilman laatuun. Ilman pilaamista ei haitattomien normien laatimisvelvoite, turva- 14369: laissa edes suoranaisesti 'kielletä. liman pilaantu- taan kansalaisten laajat vaikuttamis- ja valvon- 14370: misen vaaraa aiheuttava toiminta on lakiesityk- tamahdollisuudet, säädetään mahdollisuus tun- 14371: sessä säädetty ainoastaan ilmoitusmenettelyn tuvien pakotteiden asettamiseen ja tuntuviin 14372: alaiseksi. Ilmoitusmenettelykin on esityksessä rangaistuksiin, jos lakia rikotaan. 14373: tehty niin joustavaksi, etteivät mitkään päätök- 14374: set koskisi käytännössä keskeisiä, jo olemassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14375: olevia ilmaa saastuttavia laitoksia. Kokonaisuus nioittaen, 14376: on laadittu perustumaan ilman saastuttajan va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14377: paaehtoisuuteen, .toisin 1sanoen lain toteutumi- lakiehdotuksen: 14378: 14379: Ilmansuojelulaki 14380: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 14381: 14382: 1 luku mintaa ei saa harjoittaa ilman tässä [aissa tar- 14383: lkoitettua lupaa. 14384: Yleisiä säännöksiä 14385: Asetuksella säädettäviä ympäristölle vaaralli- 14386: 1 § sia aineita ei saa päästää ilmaan sellaisina pitoi- 14387: Ilman pilaantumista aiheuttava toiminta !kiel- suuksina tai sellaisina määrinä, että siitä aiheu- 14388: letään tällä lailla. tuu ilman pilaantuanista. 14389: Ilman pilaantumisen estämiseksi on nouda- 14390: tettava tätä lakia ja sen nojalla annettuja sään- 2 § 14391: nöksiä ja määräyksiä. Ilman pilaantumisella tankoitetaan tässä lais- 14392: Tämä laki ei koske säteilyvaaraa aiheuttavaa sa sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa ilman 14393: toimintaa. koostumuksen tai ,sen ominaisuuksien muuttu- 14394: mista, josta joko välittömästi tai välillisesti 14395: 1a § aiheutuu haittaa terveydelle, haittaa elollisen 14396: Ilman pilaantumisen ~aaraa aiheuttavaa rtoi· luonnon toiminnoille, muun ympäristön vahin- 14397: Lakialoite n:o 15.5 305 14398: 14399: g<>llista muuttumista, taloudellista vahinkoa tai 1) aineen enimmäispitoisuudesta ilmassa; 14400: merkittävää viihtyisyyden vähentymistä taikka 2) aineen enimmäispitoisuudesta ilmaan tu· 14401: muun yleisen tai yksityisen edun loukkaus. levassa päästössä tai ilmaan tulevan aineen 14402: Ilman pilaanlumisen vaaraa aiheuttavalta toi- enimmäismäärästä; 14403: minnalla tarkoitetaan rakennuksen tai laitoksen 3) valmistettavan, maahantuotavan tai myy- 14404: käyttämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ul- tävän polttoaineen taikka muun tuotteen t:U 14405: koilman pilaantumista. valmisteen koostumuksesta; sekä 14406: 4) moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoitta- 14407: misesta. 14408: 2 luku Määräykset 1 momenti:n 1 ja 2 kohdassa tar- 14409: koitetuista seikoista on annettava yhdenmukai- 14410: Viranomaiset sina koko maata varten. Kohdissa 3 ja 4 tar- 14411: koitetuista seikoista voidaan määräykset antaa 14412: 3 § myös erilaisina eri alueille. 14413: (Kuten hallituksen esityksessä.) 14414: 14415: 4 § 14416: 10 s 14417: Sisäasiainministeriö antaa ilman ptlaantumi- 14418: Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa ja sen ehkäisemiseksi yleisiä ohjeita: 14419: edistää ilmansuojelua sekä tässä tarkoituksessa 1) ilmaan tulevien päästöjen ja niiden vai- 14420: huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tar- kutusten sekä ilman laadun tarkkailun järjes- 14421: peellisesta ilman laadun seurannan järjestämi- tämisestä; 14422: 5estä. 2) ilmansuojeluviranomaisille tämän lain 14423: Kunnalle kuuluvat tämän lain mukaiset il- mukaan kuuluvien yleisten ilmansuojelutehtä- 14424: mansuojelutehtävät hoitaa ympäristönsuojelu. vien suorittamisesta; sekä 14425: lautakunta tai, jollei sellaista kunnassa ole, kun. 3) muista näihin rinnastettavista seikoista. 14426: nanhallitus tai lautakunta, jolle tehtävä on joh- 14427: tosäännössä määrätty (kunnan ilmansuojelu- 14428: wanomainen). 4 luku 14429: 14430: 5 ja 6 § Lupamenettely 14431: (Kuten hallituksen esityksessä) . 11§ 14432: Ilman pilaantomisen vaaraa aiheuttavalle, 14433: asetuksella tarkemmin säädettävälle toiminnalle 14434: 3luku tai sen olennaiselle muuttamiselle on haettava 14435: Ilman pilaantomisen yleinen ehkäiseminen lupa lääninhallitukselta, jonka alueella toimin- 14436: taa harjoitetaan. 14437: 7 s 14438: Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toi· 12 s 14439: minnan harjoittajan (toiminnan harjoittaja) on Sisäasiainministeriö voi erityisestä syystä yk- 14440: huolehdittava ilman pilaantomisen ehkä1semi- sittäistapauksessa määrätä, että ilman pilaanto- 14441: sestä, ellei tämän lain nojalla annetuista sään- misen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haet- 14442: oöksistä muuta johdu, ja tässä tar:koituksessa tava lupa, vaikkei luvanvaraisuutta ole asetuk- 14443: oltava riittävästi ~lvillä toiminnan vaikutuk- sella säädetty. 14444: '$ista ilman laatuun. 14445: 13§ 14446: 8 § Lupahakemus jätetään sen kunnan ilmansuo- 14447: Viranomaisten on tehtäviään suorittaessaan jeluviranomaisille, jonka alueella toiniintaa har- 14448: otettava huomioon ilmansuojelun näkökohdat joitetaan. 14449: ja siinä tarkoituksessa pidettävä yhteyttä ilman- 14450: mojeluviranomaisiin.. 13 a S 14451: Kunnan ilmansuojeluviranomaisen tulee kuu- 14452: 9S luttaa lupahakemuksesta siten kuin kunnallisis- 14453: Valtioneuvosto antaa ilman pilaantumisen ta ilmoituksista on säädetty, asettaa lupahake- 14454: ehkäisemiseksi yleiset määräykset: musasiakirjat nähtäville ja varata riittävä aika 14455: 39 088100096K 14456: 306 Lakialoite n:o 155 14457: 14458: 14459: toiminnan, jota lupahakemus koskee, vaikutus- 21 a § 14460: alueella asuville ja työskenteleville ja niille, joi- Ilmansuojeluviranomaisten tulee tiedottaa il- 14461: den etua tai oikeutta toiminta muutoin koskee. man laadun tarkkailun tuloksista. Luvanvarai- 14462: Edellä 1 momentissa tarkoitetun nähtävillä- sen toiminnan päätös-, vaikutus- ja pitoisuus- 14463: olon jälkeen tulee kunnan ilmansuojeluviran- mittausten tulokset ovat julkisia. 14464: omaisen lähettää hakemus, tehdyt muistutukset Jokaisella kansalaisella on oikeus pyytää il- 14465: ja oma lausuntonsa viipymättä lääninhallituk- mansuojeluviranomaisia suorittamaan tämän 14466: selle, lain tarkoittamia tarkastuksia ja tutkimuksia il- 14467: man pilaantumisen vaaran selvittämiseksi. 14468: 14 § 14469: Lääninhallitus käsittelee hakemuksen ja tekee 14470: sen johdosta päätöksen. 6 luku 14471: Lääninhallituksen on hankittava asian käsit- 14472: telemiseksi tarpeelliset lausunnot. Pakkokeinot ja rangaistukset 14473: Ennen päätöksen antamista lääninhallituksen 22 § 14474: on varattava toiminnan harjoittajalle tilaisuus Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen 14475: tulla kuulluksi. Erityisistä syistä lääninhallitus nojalla annettujen säännösten tai määräysten 14476: voi varata toiminnan harjoittajalle tilaisuuden vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain ja sen 14477: esittää kohtuullisessa määräajassa suunnitelma nojalla annettujen säännösten tai määräysten 14478: ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisis- mukaisen velvollisuutensa, lääninhallituksen tu- 14479: ta toimista. lee päätöksellään velvoittaa asianomainen mää- 14480: räajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudetto- 14481: 15 § masti tehty tai lyöty lahnin, ja asettaa uhka, 14482: Hakemuksen johdosta tekemässään päätök- että toiminta keskeytetään osittain tai koko- 14483: sessä lääninhallituksen tulee antaa 9 §:n no- naan taikka, että viranomainen teettää teke- 14484: jalla annettujen määräysten noudattamiseksi tai mättä jätetyn toimenpiteen laiminlyöjän kustan- 14485: muutoin ilman ilmeisen pilaantumisen ehkäise- nuksella. 14486: miseksi erityisiä määräyksiä: Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannuk- 14487: 1) päästöjen rajoittamisesta; set maksetaan etukäteen valtion varoista ja pe- 14488: 2) muista päästöjä koskevista suojelutoimen- ritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin 14489: piteistä; sekä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin 14490: 3) päästöjä ja niiden vaikutusta ilman laa- annetussa laissa (367 /61) on säädetty. 14491: tuun koskevan tarkkailun järjestämisestä. 14492: Erityisen painavista syistä lääninhallitus voi 23 § 14493: antaa toimintaa koskevan määräyksen, joka Joka rikkoo tämän lain 11 §:n mukaisen 14494: poikkeaa 9 § :n nojalla annetuista yleisistä taikka 9, 12 tai 14-17 §:n nojalla määrätyn 14495: määräyksistä. velvollisuutensa, on tuomittava, jollei muualla 14496: Lääninhallitus voi päätöksellään määrätä toi- laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, 14497: minnan harjoittajan tekemään päästöiä ja ilman- ilmansuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeu- 14498: suojelutoimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia il- teen enintään yhdeksi vuodeksi. 14499: man laatuun koskevan selvityksen, jos selvityk- Jos 1 momentissa tarkoitettu teko on tehty 14500: sellä on katsottava olevan olennaista merkitystä tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta ja siitä 14501: harkittaessa 1 momentissa tarkoitettujen toi- aiheutuu ilman pilaantumista, on rikoksentekijä 14502: menpiteiden tarpeellisuutta. tuomittava ilmansuojelurikoksesta sakkoon tai 14503: vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. 14504: 16 ja 17 § Jos 2 momentissa tarkoitettu rikos on 14505: (Kuten hallituksen esityksessä.) omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa ihmisten 14506: terveydelle taikka jos se tehdään vastoin vi- 14507: ranomaisen nimenomaista kieltoa tai toistuvasti 14508: 5 luku lupamääräyksiä rikkoen ja jos rikosta näissä tai 14509: Valvonta ja tarkkailu muissa tapauksissa, ottaen huomioon rikokseen 14510: johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu- 14511: 18-21 § dessaan, on pidettävä tärkeänä, on rikoksente- 14512: (Kuten hallituksen esityksessä.) kijä tuomittava törkeästä ilmansuojelurikokses, 14513: Lakialoite n:o 155 307 14514: 14515: ta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään 8 luku 14516: kuudeksi vuodeksi. 14517: Erinäisiä säännöksiä 14518: 27-32 § 14519: 7 luku (Kuten hallituksen esityksessä.) 14520: Muutoksenhaku 14521: 24 § 9 luku 14522: (Kuten hallituksen esityksessä.) 14523: Voimaantulosäännökset 14524: 25 § 34 § 14525: Valitusoikeus tämän lain nojalla annetusta (Kuten hallituksen esityksessä.) 14526: päätöksestä on toiminnan harjoittajalla ja sillä, 14527: jolle 13 §:n mukaan on varattava tilaisuus 35 § 14528: muistutuksen tekemiseen. Jos totmmta, jolle on haettava 11 :ssä tar- 14529: Valitusoikeus lääninhallituksen päätöksestä koitettu lupa, on aloitettu tai jos toiminnan 14530: 14, 15 ja 17 §:ssä tarkoitetussa asiassa on myös aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on 14531: laitoksen sijaintikunnan ilmansuojeluviranomai- ryhdytty ennen tämän lain voimaantuloa, lupa 14532: sella sekä sellaisen kunnan ilmansuojeluviran- on haettava asetuksella säädettävän määräajan 14533: omaisella, jossa laitoksen toiminnalla saattaa kuluessa, jota ei saa asettaa yhtä vuotta ly- 14534: 6lla merkitystä ilman pilaantumisen kannalta. hyemmäksi eikä kolmea vuotta pidemmäksi lain 14535: voimaantulosta lukien. Luvan hakemiseen va- 14536: 26 § rattava aika voi olla eri pituinen erityyppisille 14537: Lääninhallituksen 20 §:n nojalla tekemässä laitoksille sen mukaan kuin asetuksella tarkem- 14538: uhkasakon tuomitsemista koskevassa päätökses- min säädetään. 14539: sä voidaan määrätä, että päätöstä on nouda- Jos asetuksella myöhemmin säädetään luvan- 14540: tettava muutoksenhausta huolimatta, jollei va- varaiseksi toiminta, joka on aloitettu tai jonka 14541: l.itusviranomainen toisin määrää. aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin on 14542: Valitusviranomainen voi määrätä, että läänin- ryhdytty ennen asetuksen voimaantuloa,, on 14543: hallituksen 22 § :n 1 ja 2 momentin nojalla asetuksessa samalla säädettävä luvan hakemi- 14544: tekemää päätöstä on noudatettava muutoksen- seen varattavasta ajasta. 14545: nausta huolimatta. 14546: Valitusviranomaisen on käsiteltävä edellä 14547: mainitut asiat kiireellisesti. 14548: 14549: 14550: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981 14551: 14552: Marja-Liisa Salminen Ensio Laine Marjatta Mattsson 14553: Sten Söderström P. Puhakka E.-J. Tennilä 14554: 308 1981 vp. 14555: 14556: Lakialoite n:o 156 14557: 14558: 14559: Yläjärvi ym.: Ehdotus laiksi eräiden maatilatalouden luottojen 14560: vakauttamisesta 14561: 14562: 14563: Eduskunnalle 14564: 14565: Hallitus on antanut 10 pa1vana huhtikuuta ta 1980, mvös kannpaliikkeeltä saadun lnoton 14566: 1981 eduskunnalle esityksen laiksi eräiden maa- vakauttamiseen. Vakautettavina kauppaliikevel- 14567: tilatalouden luottojen vakauttamisesta (HE n:o 'koina tulisivat käytännössä kysymykseen vain 14568: 52/1981 vp.). Esitys perustuu maatalousluot- rehujen, lannoitteiden ja siementen hankkimi:- 14569: tojen vakauttamista ja nuorten viljelijäin ase- sesta aiheutuneet velat. · 14570: maa selvittävän toimikunnan yksimieliseen mie.- Mielestämme myös kauppaliikkeeltä saatu 14571: tintöön (komiteanmietintö 1980:64). Hallituk- luotto tulisi voida edellä selostetussa tapaukses- 14572: ·sen esityksen 2 §:n 3 momentista puuttuu kui- sa vakauttaa. Tämän vuoksi ehdotamme kun- 14573: 'tenkin se toimikunnan tekemä ehdotus, jonka nioittaen, 14574: 'mukaan mainitussa momentissa tarkoitetussa 14575: tapauksessa vakauttamislainaa voitaisiin myön- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14576: 'tää, mikäli velkasuhde on syntynyt ennen vuot- lakiehdotuksen: 14577: 14578: Laki 14579: eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta 14580: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 14581: 1 § luoton vakauttamisesta, vakauttamislaina myön~ 14582: · (Kuten hallituksen esityksessä.) netään kuitenkin maatilatalouden kehittämisra- 14583: haston varoista. Muutoinkin voidaan vakautta,.. 14584: 2 § mislaina myöntää kehittämisrahaston varoista, 14585: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) jos· lainan suuruus on yli 50 000 markkaa ja 14586: Maatilalain mukaan luotonsaantikelpoiselle maatila sijaitsee . 14587: henkilölle, jonka velkarasitus on tavanomaista Lapin, Oulun tai Pohjois-Karjalan läänissä; 14588: huomattavasti suurempi, voidaan myöntää va- Keski-Suomen läänissä Kinnulan, Kivijärven, 14589: kauttamislainaa maatilataloutta varten otetun Kyyjärven tai Pihtiputaan kunnassa; 14590: muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun luoton Kuopion läänissä Iisalmen kaupungissa tahi 14591: vakauttamiseen, lukuun ottamatta kuitenkaan Juankosken, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, La- 14592: luottoa, joka on otettu traktorin tai leikkuupui• pinll:ihden, Nilsiän, Pielaveden, Rautavaaran, 14593: murin hankkimista varten. Tässä tapauksessa Sonkajärven, Varpaisjärven tai Vieremän kun- 14594: voidaan vakauttamislainaa myöntää, mikäli vel- nassa; taikka 14595: kasuhde on syntynyt ennen vuotta 1980, myös Vaasan läänissä Kokkolan kaupungissa tahi 14596: kauppaliikkeeltä saadun luoton maksamiseen. Halsuan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, 14597: Kruunupyyn, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan, 14598: 3-8 § Luodon, Perhon, Toholammen, Ullavan tai Ve- 14599: (Kuten hallituksen esityksessä.) telin kunnassa. 14600: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 14601: 9 § 14602: (1 tnom. kuten hallituksen esityksessä.) 10-16 § 14603: Milloin kysymys on kauppaliikkeeltä saadun (Kuten hallituksen esityksessä.) 14604: 14605: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981 14606: 14607: Toivo Yläjärvi V. J. Rytkönen Einari Nieminen 14608: 1981 vp. 309 14609: 14610: Lakialoite n:o 157 14611: 14612: 14613: 14614: 14615: Linna: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta 14616: 14617: 14618: 14619: Eduskunnalle 14620: 14621: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Sairaus- ja äitiyspäivärahan erilaisuuteen eri 14622: (HE n:o 54/1981 vp.) laeiksi sairausvakuu- tulotasoilla elävien ihmisten osalta on koko 14623: tuslain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta sairausvakuutuslain voimassaolon ajan kiinni- 14624: sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. tetty eniten huomiota. Tästä näkökohdasta joh- 14625: Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että tuu myöskin se, että sairaus- ja äitiyspäivä- 14626: "esitys liittyy osana niihin sosiaaliturvaa kos- rahan enimmäispäivärahaa ei ole korotettu vuo- 14627: keviin muutoksiin, joista on sovittu kuluvan desta 1970 lähtien, vaan kaikki korotukset 14628: vuoden tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa". on kohdistettu vähimmäispäivärahan korotta- 14629: Hallituksen esityksen perustelujen maininta, miseen. Sairaus- ja äitiyspäivärahan sosiaalisuus 14630: että voimassa olevan sairausvakuutuslain sisäl- on jatkuvasti parantunut yhteiskunnan heikom- 14631: lön muuttamisesta on "sovittu", pakottaa ky- piosaisten hyväksi, kun alin päiväraha on tällä 14632: symään onko maahamme muodostunut sellai- hetkellä 20 mk ja ylin 38,25 mk. 14633: nen sopimismenettely, joka pyrkii riistämään Sairaus- ja äitiyspäivärahojen vähimmäispäi- 14634: eduskunnalta sille kuuluvan lainsäädäntövallan. värahan korotuksilla on lähestytty sitä tavoite- 14635: Suomen Hallitusmuodon 2 § :n kaksi ensim- tasoa, että erilaisissa elämänolosuhteissa elävät 14636: mäistä momenttia kuuluvat seuraavasti: ihmiset saisivat edes sairaus- ja äitiystapauk- 14637: sissa yhteiskunnalta samanlaisen turvan. 14638: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota 14639: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hallituksen esityksen tarkoituksena on muut- 14640: ,Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdes- taa kokonaan tämä tulottornia ja vähätoloisia 14641: sä tasavallan presidentin kanssa." suosiva kehityssuunta korottamalla voimak- 14642: Kun tulopoliittisen selvitysmiehen Matti kaasti keski- ja korkeatoloisten kansalaisten 14643: Pekkasen ehdotuksen pohjalta syntyneen tulo- sairaus- ja äitiyspäivärahoja sekä varmistamalla 14644: poliittisen kokonaisratkaisun pääministeri Mau- niiden jatkuva korottaminen lakisääteisesti tu- 14645: no Koivisto on tulkinnut myöskin sairausva- lojen noustessa. 14646: kuutuslain muutoksen osalta "ota tai jätä" Hallituksen esitys jättää sairaus- ja äitiys- 14647: -ratkaisuksi, on pakko ryhtyä etsimään syitä, päivärahan nykyiset minimipäivärahan saajat 14648: joiden vuoksi perustuslakien mukaan edus- erittäin heikkoon asemaan, sillä lakiin et st- 14649: kunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa pyritään sälly minkäänlaista velvoitetta siitä, missä suh- 14650: murentamaan. teessa vähimmäispäivärahaa olisi korotettava. 14651: Vuonna 1963 annetun sairausvakuutuslain Sairausvakuutuslain antama sairaus- ja äitiys- 14652: päivärahojen suuruutta koskevaan kohtaan on päivärahaturva näyttää suoranaisesti heikenty- 14653: koko lain voimassaolon ajan sisältynyt myös- vän hallituksen esityksessä siitä, mitä se tällä 14654: kin sosiaalinen ajattelu. Sairaus- ja äitiyspäivä- hetkellä on tulottomilla ja pienituloisilla lapsi- 14655: rahan minimipäiväraha oli aluksi 4 mk päi- perheillä. 14656: vältä ja korkein päiväraha 22,50 mk. Vuonna Periaatteellisessa mielessä hallituksen esitys 14657: 1970 sairaus- ja äitiyspäivärahan minimipäivä- heijastelee voimakkaiden työmarkkinajärjestöjen 14658: rahaa korotettiin 6,80 mk:aan päivältä ja enim- halua kiristää yhteiskunnan parempiasaisille li- 14659: mäispäivärahaa 38,25 mk:aan päivältä. Valtio- säetuja. Samalla unohdetaan, että koko tähän- 14660: neuvosto on sille kuuluvin valtuuksin korotta- astisen sairausvakuutuslain voimassaolon ajan 14661: nut päivä- ja äitiysrahan vähimmäispäivärahaa on pyritty erikoisesti pienituloisten ja tuloa 14662: niin, että se on tällä hetkellä 20 mk päivältä. vailla olevien aseman parantamiseen. 14663: 310 Lakialoite n:o 157 14664: 14665: 14666: Tältä pohjalta hallituksen esitystä sairausva- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen: 14667: kuutuslain muuttamiseksi tarkastellen olisi pi- 14668: dettävä vähimmäiskorjauksena, että sairaus- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14669: äitiyspäivärahan minimipäiväraha korotetaan lakiehdotuksen: 14670: 50 markkaan päivältä. 14671: 14672: 14673: Laki 14674: sairausvakuutuslain muuttamisesta 14675: 14676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14677: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2 14678: momentti, 11 a, 18 ja 20 §, 14679: näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972 14680: annetussa laissa (75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä 14681: tammikuuta 1966 annetulla lailla ( 5/66), 14682: muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §, 14683: sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/ 14684: 71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 § 14685: 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30 14686: päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972 14687: annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69), 14688: sekä 14689: lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973 14690: annetulla lailla (937/73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on 14691: muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla 14692: (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 14693: momentiksi, seuraavasti: 14694: 14695: 16 § 14696: Päivärahan maara patvaa kohden on vähim- Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovel- 14697: mäispäiväraha, 50 markkaa lisättynä 30 pro- lettaessa, säädetään asetuksella. 14698: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella 14699: säädettävänä kalenterivuotena todettujen työ- 19, 22, 23, 27, 30, 30 b, 59, 75 ja 76 S 14700: tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään (Kuten hallituksen esityksessä.) 14701: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. 14702: Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aika- 14703: na ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää Voimaantulosäännös 14704: kohden on vähimmäispäivärahan suuruinen. (Kuten hallituksen esityksessä.) 14705: 14706: 14707: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981 14708: 14709: Heimo Linna 14710: 1981 vp. 311 14711: 14712: Lakialoite n:o 158 14713: 14714: 14715: 14716: 14717: Mattila ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta 14718: 14719: 14720: Eduskunnalle 14721: 14722: Hallitus on antanut eduskunnalle sairausva- esityksessä oleva vähimmäispäiväraha onkin 14723: kuutuslain ja työntekijäin eläkelain sekä eräi- liian alhainen ja sen pitäisi olla toimikunnan 14724: den niihin liittyvien lakien muutosesitykset esittämä 31 mk. Kustannuksia tämä lisäisi 30 14725: (HE n:o 54/1981 vp.). Esityksessä eh- milj. markkaa. 14726: dotetaan sairausvakuutuslain mukaisen päivä- Alinta päivärahaa ei ole myöskään sidottu 14727: rahan määräytymisperusteiden muuttamista. indeksiin, kuten työryhmä esitti. Hallituksen 14728: Tämä merkitsee päivärahan korvaustason nos- esityksessä vähimmäispäivärahan korotus vaa- 14729: tamista nykyisestään. Uudistus koskee myös tii valtioneuvoston päätöksen. Tämä menette- 14730: äitiyspäivärahaa. ly on hankala eikä ole oikeudenmukainen vä- 14731: Esityksen mukaan sairauspäivärahan suuruus himmäispäivärahan saajia kohtaan. 14732: olisi 80 % vakuutetun ansioista. Vähimmäis- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14733: päivärahaksi esitetään 27,50 mk. Tämä on 14734: vähemmän kuin mihin sosiaalietuoksien vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14735: tuskysymyksiä selvittänyt toimikunta omassa lakiehdotuksen: 14736: ehdotuksessaan päätyi. Mielestämme hallituksen 14737: 14738: 14739: Laki 14740: sairausvakuutuslain muuttamisesta 14741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14742: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2 14743: momentti, 11 a, 18 ja 20 §, 14744: näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972 14745: annetussa laissa (75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä 14746: tammikuuta 1966 annetulla lailla ( 5/66), 14747: muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §, 14748: sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/ 14749: 71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 § 14750: 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ( 841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30 14751: päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972 14752: annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69), 14753: sekä 14754: lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973 14755: annetulla lailla (937/73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on 14756: muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla 14757: (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 14758: momentiksi, seuraavasti: 14759: 14760: 16 § 14761: Päivärahan maara pa1vaa kohden on vähim- säädettävänä kalenterivuotena todettujen työ- 14762: mäispäiväraha, 31 ,00 markkaa lisättynä 30 pro- tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 14763: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Joi- 14764: 312 Lakialoite n:o 158 14765: 14766: lei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana 76 § 14767: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh- ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 14768: den on vähimmäispäivärahan suuruinen. Vähimmäispäivärahaa tarkistetaan vuosittain 14769: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) TEL-indeksin muutosta vastaavasti. 14770: 14771: 19, 22, 23, 27, 30, 30 b, 59 ja 75 § 14772: (Kuten hallituksen esityksessä.) Voimaantulosäännös 14773: (Kuten hallituksen esityksessä.) 14774: 14775: 14776: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981 14777: 14778: Kalevi Mattila Veikko Pihjajamäki 14779: Mauno Manninen Paavo Vesterinen 14780: Hannu Tenhiälä 14781: 1981 vp. 313 14782: 14783: Lakialoite n:o 159 14784: 14785: 14786: 14787: 14788: Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta 14789: 14790: 14791: Eduskunnalle 14792: 14793: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen arkipäivänä. Tämäkin käytäntö sytjll nimen- 14794: laeiksi sairausvakuutuslain ja työntekijäin eläke- omaan perheenäitejä ja muita omaa työtään te- 14795: lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liitty- keviä. Osalla palkansaajista on jo kauan ollut 14796: viksi laeiksl (HE n:o 54/1981 vp.). Esitys työsopimukseen liittyvä turva lyhytaikaisten 14797: liittyy osana niihin sosiaaliturvaa koskeviin sairaustapausten varalta. Sen mukaan työntekijä 14798: muutoksiin, joista on sovittu kuluvan vuoden on oikeutettu täyteen palkkaan, mikäli sairaus- 14799: tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. päivien lukumäärä vuodessa ei ylitä työehto- 14800: Tulopoliittista kokonaisratkaisua ovat teke- sopimuksessa säädettyä lukua. Näiden työssä 14801: mässä työmarkkinajärjestöt. Sen sijaan työelä- käyvien osalta ei näin ollen ole olemassa mi- 14802: mään kuulumattomilla henkilöillä ei ole edus- tään karenssiaikaa, vaan työnantaja maksaa 14803: tusta näissä neuvotteluissa. Sen vuoksi on var- heille palkan sairausajalta ja on oikeutettu saa- 14804: sin ymmärrettävää, ettei sopimuksessa parhaalla maan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen 14805: tavalla oteta huomioon työvoiman ulkopuolisten korvauksen kansaneläkelaitokselta. Tämän 14806: väestöryhmien sosiaaliturvan kehittämistä. vuoksi olisi paikallaan, että kateossiaikaa vä- 14807: Tällä hetkellä kuitenkin sosiaaliturva on hennettäisiin omaa työtään tekeviltä. 14808: kaikkein heikoimmin järjestetty kotona työtä Hallitus esittää, että äitiyspäiväraha olisi 75 14809: tekevien perheenemäntien osalta. Tutkimusten arkipäivän ajan yhtä suuri kuin sairausvakuu- 14810: mukaan heidän työpanoksensa kansantaloudessa tuslain mukainen sairauspäiväraha. Tämän jäl- 14811: on noin 10 miljardin markan luokkaa vuodessa. keen äitiyspäivärahan määrä alenisi enintään 70 14812: Kuitenkin perheenemännät ovat lähes kaiken prosenttiin päiväpalkasta. Koska päivärahan 14813: sosiaaliturvan ulkopuolella. Saitastuessaan he tarkoitus on korvata työstä poisjäämisestä ai- 14814: ovat oikeutettuja ainoastaan minimipäivärahaan. heutuva ansionmenetys, on tällainen erottelu 14815: Vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta heidän sairaus- ja äitiyspäivärahan välillä mielestämme 14816: toimeentulonsa on kokonaan kansaneläkejärjes- asiaton. Ansionmenetys on yhtä suuri riippu- 14817: telmän varassa. matta siitä, onko työstä poisjäämisen syynä sai- 14818: raus vai äitiys. 14819: Hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus so- Hallituksen esityksen mukaan äitiysrahaa 14820: siaalietujen verollepanosta ja niiden tason ko- 14821: suoritettaisiin 258 arkipäivältä. Antaessaan 14822: rottamisesta on kokonaisuutena ottaen merkittä- eduskunnalle perhepoliittisen selonteon hallitus 14823: vä sosiaalipoliittinen uudistus. Sairauspäivä- ilmoitti tavoitteeksi äitiysrahakauden jatkamisen 14824: rahan tason korottaminen merkitsee erityisesti 13 kuukauteen. Mielestämme tämä uudistus 14825: pitkäaikaissairaiden taloudellisen aseman turvaa- 14826: voitaisiin toteuttaaa tässä yhteydessä. Sen vuok- 14827: mista. Toisaalta sosiaalietuuksien verollepane 14828: si ehdotamme, että äitiysraha suoritettaisiin 14829: estää ylikompensaation ja keinottelun sosiaali- 325 arkipäi?ältä. Tämä turvaisi vanhemmille 14830: etuuksilla. Tässä yhteydessä olisi pitänyt myös mahdollisuuden hoitaa lastaan omassa kodissa 14831: työttömyyskorvaukset saattaa verolle. 1 vuoden ikäiseksi. 14832: Hallituksen esitykseen sisältyy tiettyjä heik- Vuoden vanhakaan lapsi ei ole vielä sopiva 14833: kouksia iuuri pienituloisten ja perheenemäntien kodin ulkopuoliseen kokopäivähoitoon. Tämän 14834: sosiaaliturvan osalta. Minimioäiväranan määrä vuoksi tulisi tehdä mahdolliseksi jommankum- 14835: jää hyvin ainaiseksi eikä sen kehitystä jatkossa man vanhemman osa-aikatyössäkäynti ansioiden 14836: turvata millään tavoin. alentumatta lapsen varhaisimpina elinvuosina. 14837: Hallituksen esityksessä säilytettäisiin sairaus- Ruotsissa on käytössä järjestelmä, jossa van- 14838: päivärahan ns. karenssiaika edelleen seitsemänä hempainraha voidaan ottaa myös osapäiväraha- 14839: 40 088100096K 14840: 31·f Lakialoite n:o 159 14841: 14842: na. Tällöin jompikumpi vanhemmista voi käydä siin ansiotasoindeksillä. Sitä vastoin vähim~ 14843: osapäivätyössä ja saada ansiotasonsa täyden- mäispäivärahan määrä on jätetty valtioneuvos- 14844: nykseksi osapäivärahaa. Ruotsissa osapäiväraha ton harkinnan varaan. Mielestämme tätä ei 14845: voidaan ottaa joko puoli- tai neljännespäivä- voida pitää kohtuullisena vähimmäispäivärahaa 14846: rahana. Puolipäivärahan maksukausi on kaksin- saavia pienituloisia henkilöitä ajatellen. Myös 14847: kertainen kokopäivärahakauteen verrattuna ja vähimmäispäiväraha on sidottava ansiotasoin- 14848: neljännespäivärahan maksukausi nelinkertainen deksiin. 14849: kokopäivärahaan verrattuna. Tämä järjestelmä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 14850: tulisi ottaa käyttöön myös meidän maassamme. 14851: Hallituksen esityksessä päivärahan määräyty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14852: misperusteena käytettäviä työtuloja tarkistettai- lakiehdotuksen: 14853: 14854: 14855: 14856: Laki 14857: sairausvakuutuslain muuttamisesta 14858: 14859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14860: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2 14861: momentti, 11 a, 18 ja 20 §, 14862: näistä 4 § :n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972 14863: annetussa laissa ( 75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä 14864: tammikuuta 1966 annetulla lailla ( 5/66) , 14865: muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §, 14866: sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/ 14867: 71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla ( 1086/77), 23 § 14868: 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30 14869: päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972 14870: annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69), 14871: sekä 14872: lisätään lakiin uusi 23 a §, sekä lain 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14873: 21 päivänä joulukuuta 1973 annetulla lailla (937 /73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 14874: §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulu- 14875: kuuta 1967 annetuilla laeilla (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 14876: 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 14877: 14878: 16 § sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, 14879: Päivärahan määrä päivää kohden on vähim- rinnastetaan tämä päivä arkipäivään edellä mai- 14880: mäispäiväraha, 30 markkaa lisättynä 30 pro- nittua viiden päivän aikaa laskettaessa, edel- 14881: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella lyttäen, että hänen, jollei hän olisi sairastunut, 14882: säädettävänä kalenterivuotena todettuien tvö- olisi ollut oltava työssä mainittunakin päivänä. 14883: tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään (2-7 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 14884: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Jol- 14885: lei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana 22 § 14886: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh- Äitiysrahan määrä päivää kohden on yhtä 14887: den on vähimmäispäivärahan suuruinen. suuri kuin 16 §: ssä t~rkoitettu p?iiviiraha. 14888: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 14889: 14890: 19 § 23 § 14891: Päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 325 arki- 14892: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäiväl- päivältä siten, että 25 arkipäivää siitä kohdis- 14893: tä eikä viideltä sitä lähinnä seuraavalta arki- tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- 14894: päivältä. Jos vakuutettu työnsä laadusta joh- täneeseen ja 300 arkipäivää sitä välittömästi 14895: tuen joutuu säännönmukaisesti olemaan työssä seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt 14896: Lakialoite n:o 159 315 14897: 14898: aikaisemmin kuin 25 arkipäivää ennen lasket- joka ei asu hänestä erillään välien rikkoutumi- 14899: tua synnytysaikaa, äi tiysrahan katsotaan koh- sen vuoksi. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää- 14900: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö- detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle- 14901: mästi seuraavaan 325 arkipäivään. Jos lapsi taan vastaavasti hänen puolisoonsa. Puolisolle 14902: syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän ku- suoritettavan äitiysrahan määrä on yhtä suuri 14903: luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä kuin isälle 2 momentin mukaan suoritettavan 14904: aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan äitiysrahan määrä. Mitä tämän pykälän 2 mo- 14905: antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on oi- mentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta, 14906: keus saada äitiysrahaa vain 100 ensimmäiseltä koskee myös ottovanhempia. 14907: arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi luovu- ( 4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 14908: tetaan pois myöhemmin äitiysrahan suorittamis- 14909: aikana, lapsen äidillä ei ole tämän jälkeen oi- 23 a § 14910: keutta saada äitiysrahaa. Lapsen äidille tai isälle maksettava äitiyspäi- 14911: Äitiysraha suoritetaan 275 arkipäivältä lap- väraha voidaan aikaisintaan 180 arkipäivän ku- 14912: sen äidille ja 50 arkipäivältä joko äidille tai luttua äitiysrahaoikeuden alkamisesta hakemuk- 14913: aikaisintaan 180 arkipäivän kuluttua äitiysraha- sesta maksaa myös puoli- tai neljännespäivä- 14914: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap- rahana. 14915: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin Puolipäivärahan suuruus on puolet 16 S:ssä 14916: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien tarkoitetun päivärahan määrästä. Päiväraha- 14917: rikkoutumisen vuoksi, kun isä on lapsen hoidon kautta jatketaan tällöin yhtä monella päivällä 14918: takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulko- kuin äitiysrahakautta oli jäljellä. 14919: puolella suoritettavasta työstä. Samoin edelly- Neljännespäivärahan suuruus on yksi neljäs- 14920: tyksin voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isäl- osa 16 §:ssä tarkoitetun päivärahan määrästä. 14921: le myös lapsen syntymän yhteydessä vähintään Neljännespäiväraha maksetaan kaudelta, johon 14922: 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin äitiysra- sisältyvien arkipäivien lukumäärä on nelinker- 14923: han suorittamisaika lyhenee vastaavasti. Isälle tainen jäljellä olevaan päivärahakauteen verrat- 14924: suoritetaan äitiysrahaa siten kuin asetuksella tuna. 14925: säädetään. Isälle suoritettavan äitiysrahan mää- Puoli- tai neljännespäivärahan saamisen edel- 14926: rä päivää kohti on vähimmäispäiväraha lisät- lytyksenä on, ettei hakija ole kokopäivätoimi- 14927: tynä 30 prosentilla hänen 16 §: ssä tarkoitettu- seksi katsottavassa ansiotyössä. 14928: jen työtulojensa kolmassadasosasta, kuitenkin 14929: vähintään 80 prosenttia hänen työtulojensa kol- 27, 30, 30 b, 59 ja 75 § 14930: massadasosasta. Ilmoitus äitiysrahan suoritta- (Kuten hallituksen esityksessä.) 14931: miseksi isälle samoin kuin ilmoitus työnanta- 14932: jalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä edellä ole- 76 § 14933: vasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan suoritta- Tämän lain 16 §: ssä tarkoitettujen työtulo- 14934: miseen vaikuttavista muutoksista on tehtävä jen määrät sekä vähimmäispäivärahan määrä 14935: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. tarkistetaan siinä suhteessa kuin päivä- ja äitiys- 14936: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suori- rahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin 14937: tetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, eläkelain 9 § :n mukainen palkkaindeksiluku 14938: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahviste- 14939: on kulunut 300 arkipäivää, kuitenkin vähin- tusta palkkaindeksiluvusta. 14940: tään 100 arki päivältä. Vaknntetun suostumuk· 14941: sella voidaan hänen äitiysrahakautensa 50 arki- 14942: päivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin sää- Voimaantulosäännös 14943: detään, suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, (Kuten hallituksen esityksessä.) 14944: 14945: 14946: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981 14947: 14948: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen Sauli Hautala 14949: Olavi Ronkainen Väinö Rautiainen Antero Juntumaa 14950: Impi Muroma Jorma Fred Esko Almgren 14951: 316 1981 vp. 14952: 14953: Lakialoite n:o 160 14954: 14955: 14956: 14957: 14958: Kauppinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami~ 14959: sesta 14960: 14961: 14962: Eduskunnalle 14963: 14964: Hallitus on antanut eduskunnalle sairausva- ansiotason nousua. Tämä tulisi myös korjata 14965: kuutuslain ja työntekijäin eläkelain sekä eräi- sitomalla minimipäiväraha TEL-indeksiin. 14966: den niihin liittyvien lakien muutosesityksen Hallituksen esityksessä luovutaan kokonaan 14967: (HE n:o 54/1981 vp.). päivärahaan suoritettavasta huoltajanlisästä. Tä- 14968: Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuspäivä- mäkään ei ole perusteltua, vaan uudessa jär- 14969: rahajärjestelmän kokonaisuudistusta, etuuksien jestelmässä tämä voitaisiin korvata markkarnää- 14970: tason nostamista ja niiden saattamista veron- räisellä lapsikorotuksella. Myös lapsikorotukset 14971: alaiseksi tuloksi. Uudistus koskee myös äitiys- pitäisi sitoa indeksiin. 14972: päivärahaa. Äitiysraha on hallituksen esityksessä 75 en- 14973: Sairauspäivärahan suuruudeksi eshetään 80 simmäiseltä arkipäivältä saman suuruinen kuin 14974: % vakuutetun ansioista. Vähimmäispäiväraha sairauspäiväraha. Sen jälkeen se putoaa 70 pro- 14975: olisi hallituksen esityksen mukaan 27,50 mk. senttiin ansiotasosta. Tämä pitäisi mielestämme 14976: Tämä on vähemmän kuin mihin asiaa valmis- korjata siten, että päiväraha olisi koko ajalta 14977: tellut toimikunta omassa ehdotuksessaan pää- sairausvakuutuspäivärahan suuruinen. 14978: tyi. Vähimmäispäivärahan taso ei hallituksen · Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14979: esityksessä olekaan riittävä, vaan se tulisi nos- 14980: taa toimikunnan esittämään 31 markkaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14981: Alinta päivärahaa ei myöskään ole sidottu lakiehdotuksen: 14982: indeksiin, vaikka muut päivärahat seuraavat 14983: 14984: Laki 14985: sairausvakuutuslain muuttamisesta 14986: 14987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14988: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2 mo- 14989: mentti, 11 a ja 20 §, 14990: näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972 14991: annetussa laissa ( 75/72), 14992: muutetaan 16, 18, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti 14993: ja 76 §, 14994: sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (999/ 14995: 71), 18 § osittain muutettuna 14 päivänä tammikuuta 1966 annetulla lailla (5/66), 22 § 14996: osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 § 19 päi- • 14997: vänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 30 päi- 14998: vänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972 an- 14999: netussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (469/69), 15000: sekä 15001: lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973 15002: annetulla lailla ( 937/73), uusi 4, 5 ja 6 mo:nentti sekä 59 § :ään, sellaisena kuin se on 15003: muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla 15004: (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 15005: momentiksi, seuraavasti: 15006: Lakialoite n:d 160 317 15007: 15008: 16 § aikaisesti suoritetaan lapsikorotusta vain toi~ 15009: Päivärahan maata pa1vaa kohden on vähim- selle puolisoista. 15010: mäispäiväraha, 31,00 malJkkaa lisättynä 30 pro- Lapsikorotus on yhdestä lapsesta 6 markkaa, 15011: sentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella kahdesta 9 markkaa ja kolmesta tai useammasta 15012: säädettävänä kalenterivuotena todettujen työ- lapsesta 12 markkaa. 15013: tulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 15014: 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Jol- 19 § 15015: lei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana (Kuten hallituksen esityksessä.} 15016: ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää koh- 15017: den on vähimmäispäivärahan suuruinen. 22 § 15018: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Äitiysrahan määrä päivää kohden on yhtä 15019: suuri kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha. 15020: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 15021: 18 § 15022: Milloin vakuutetulla sairauden aiheuttaman 23, 27, 30, 30 b, 59 ja 75 § 15023: työkyvyttömyyden alkaessa oli ja edelleen on (Kuten hallituksen esityksessä.) 15024: huollettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai 15025: puolisonsa lapsi tahi otto- tai kasvattilapsi, 76 § 15026: suoritetaan päivärahaan kunkin lapsen osalta ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 15027: erikseen lapsikorotus. Jos päivärahan saajana Vähimmäispäivärahan ja lapsikorotusten 15028: on aviopuoliso, joka ei välien rikkoutumisen markkamääriä tarkistetaan vuosittain TEL- 15029: vuoksi asu erillään puolisostaan, suoritetaan indeksin muutosta vastaavasti. 15030: hänen päivärahaansa lapsikorotus vain, jos hä-- 15031: nen työtulonsa ovat yhtä suuret tai suurem- Voimaantulosäännös 15032: mat kuin hänen puolisonsa työtulot. Saman- (Kuten hallituksen esityksessä.) 15033: 15034: 15035: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981 15036: 15037: Markku Kauppinen Juhani Saukkonen Esko Pekonen 15038: Olavi Martikainen Lea Sutinen Kauko Juhantalo 15039: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pentti Poutanen Alvar Saukko 15040: Hannu Tenhiälä Lauri Palmunen Väinö Raudaskoski 15041: Petter Savola Mauri Pekkarinen Einari Nieminen 15042: Mauno Manninen Paavo Vesterinen M"kko Jokela 15043: Mikko Pesälä Toivo Yläjärvi 15044: 318 1981 vp. 15045: 15046: Lakialoite n:o 161 15047: 15048: 15049: 15050: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain 15051: muuttamisesta sekä tulo- ja varallisuusverolain 30 § :n kumoa- 15052: misesta 15053: 15054: 15055: Eduskunnalle 15056: Hallituksen esityksellä laeiksi sairausvakuu- kuutuksen kehittäminen laiminlyöty. Vähim- 15057: tuslain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta mäispäivärahan markkamäärä on tarkistettu vii- 15058: sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE n:o meksi vuonna 1977 ja enimmäispäivärahaan 15059: 54/1981 vp.) käynnistetään miltei kaikkien eri oikeuttava työtulo vuonna 1970. Vähimmäis- 15060: sosiaaliturvan muotojen verollepano. Välittö- päivärahalla, 20 markkaa, joutuu tulemaan toi- 15061: mästi esityksessä on kysymys sairausvakuutus- meen 28 % päivärahan saajista. Kuukaudessa 15062: lain. mukaisten päivä- ja äitiysrahojen verotta- päivärahaa kertyy heille vain 500 . markkaa. 15063: misesta vuoden 1982 alusta. Samanaikaisesti Enimmäispäiväraha on kutistunut arvoltaan kol- 15064: eduskunnalle annetulla esityksellä tapaturma- mannekseen vuoden 1970 jälkeen tapahtuneen 15065: vakuutuslain ja liikennevakuutuslain muuttami- hintojen nousun huomioon ottaen. Tällä 38,25 15066: sesta liitetään verollepanen piiriin tapaturma- markan päivärahalla ei yllä kuin 956 markan 15067: vakuutuslain mukaiset tapaturmaeläkkeet ja kuukausi tuloon. 15068: päivärahat sekä liikennevakuutuksen päivärahat Jo vuonna 1975 teollisuustyöntekijän, ke!!ki- 15069: ja työttömyyseläkkeet, nekin ensi vuoden palkka ylitti enimmäispäivärahaan oikeuttavan 15070: alusta. fulorajan, ja tällä hetkellä enimmäispäivärahaan 15071: Myöhemmin hallituksen tarkoituksena on an- oikeuttavaan työtulokattoon "törmää" joka toi- 15072: taa esityksensä kansaneläkkeiden sekä työttö- nen päivärahansaa ja. Vain noin joka·. 'viiden- 15073: myyskassa-avustusten ja työttömyyskorvausten nellä päivärahansaajalla toteutuu alkuperäinen 15074: verollepanosta. Näiltä osin on tähtäimenä vuo- tavoite päivärahan suhteuttamisesta ansioihin, 15075: den 1983 alku. ts. työtulovakuutus. 15076: Suomen Kommunistisella Puolueella on yksi- 15077: selitteisen kielteinen kanta sosiaaliturvan verot- Päivärahavakuutuksen surkeata tilannetta hy- 15078: tamiseen nähden. SKP:n 18. edustajakokouk- väksikäyttäen sen kehittämisen esteenä olleet 15079: sen asiakirjassa "Demokraattisen käänteen puo- voimat - kokoomus, muu poliittinen oikeisto 15080: lesta" todetaan: "Työtätekevän kansan vero- ja työnantajapiirit - yrittivät jo toistamiseen 15081: rasitusta on helpotettava. Verotettavan tulon tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä siirtää 15082: alaraja on nostettava vähimmäispalkan suurui- pääosan vakuutusta yksityisten vakuutusyhtiöi- 15083: seksi. Kansaneläkkeiden, työttömyyskorvausten den hoidettavaksi. 15084: ja muiden sosiaalisten etuuksien verollepane on Hankkeen kariuduttua ollaan nyt sen ase- 15085: estettävä." mesta ehdottamassa suurituloisia suosivaa päi- 15086: Sosiaaliturvan verottamista ovat vaatineet väraha"uudistusta", joka ei pienituloisille mer- 15087: poliittinen oikeisto ja työnantajapiirit. Hank- kitse kohennusta nykyiseen nähden, vaan mo- 15088: keen tavoitteena on saada merkittävä määrä nessa tapauksessa jopa selvää huononnusta. Pit· 15089: luonnollisia henkilöitä lisää verotuksen kohteik- källe aikavälille viritetyn verotusratkaisun kiel- 15090: si. Hanke kaventaa pitkällä aikavälillä sosiaali- teiset piirteet ovat tarkasti arvioitavissa vasta 15091: turvan tasoa, pahentaa ns. köyhyyslaukkua li- vuosien kuluttua. 15092: säämällä nimellistuloja, jolloin tulosidonnaisten Sosiaaliturvan verollepanon yleisinä peruste- 15093: etuuksien saaminen vaikeutuu, ja näillä kei- luina on käytetty mm. väitteitä, että päivära- 15094: noin vapauttaa yhä enemmän varoja suuryritys- hojen ja muiden etuuksien tasoa ei voida ko- 15095: ten tukemiseen. rottaa, jos ne ovat verottomia. Myös indeksi- 15096: Suomessa toteutettiin lakisääteinen sairausva- sidonnaisuus olisi tästä syystä mahdotonta. Li- 15097: kuutus viimeisenä maana Euroopassa. Koko säksi on sanottu, että verotus tasaa tuloeroja, 15098: 1970-luvun ajan on yhteiskunnallisen sairausva- leikkaa ns. ylikompensaatioita. 15099: Lakialoite n:o 161 ~19 15100: 15101: 15102: Väitteiden epäjohdonmukaisuus paljastuu sesta on oikea. Tältäkin osin on kuitenkin otet- 15103: tarkasteltaessa nyt tehtyä esitystä sairaus- ja tava huomioon, että hyöty koituu ensisijaisesti 15104: äitiyspäivärahojen verottamisesta. Vähimmäispäi- keski- ja suurituloisille, viimeksi mainitun ryh- 15105: värahan tasoa ei ehdoteta korotettavaksi, koska män kohdalla hyöty on todella tuntuva. 15106: esitetty 25 markkaa tämän vuoden tasossa ei Mutta arvioitaessa "uudistuksen" hyötyjiä ja 15107: kuro edes umpeen vuodesta 1977 tapahtunutta häviäjiä on muistettava, että sairausvakuutuk- 15108: jälkeenjääneisyyttä. Pelkästään tällä perusteella sen päivärahan maksujaksoista 80 % on alle 15109: olisi vähimmäispäivärahan nykyisin oltava 28 kuukauden mittaisia ja vain 4 % yli puolen 15110: markkaa. Vastoin toukokuussa mietintönsä jät- vuoden mittaisia. Päivärahan pisin maksujakso 15111: täneen ns. Tuomistan työryhmän ehdotusta vä- on 300 päivää. Keskimääräinen päivärahan pe- 15112: himmäispäivärahaa ei esitetä sidottavaksi indek- rusteena oleva työtulo on noin 2 600 markkaa 15113: siin, vaan lakia esitetään tältä osin jopa nykyis- kuukaudessa, jolloin on otettu huomioon vain 15114: ~ä huonomman sisältöiseksi. ne päivärahan saajat, joilla on työtuloa. Näin 15115: Väite tuloerojen kaventamisesta asettuu kä- ollen runsaasti yli puolet päivärahansaajista 15116: sittämättömään valoon, kun päivärahoista ehdo- asettuu tuon palkkatason alapuolelle eli alueel- 15117: tetaan nyt poistettavaksi kokonaan yläraja. Ny- le, jolle uudistus ei tuo parannusta. 15118: kyinen lähes tasapäiväraha kaipaa luonnollises- Nykyisen sairausvakuutuslain mukainen päi- 15119: ti korjausta, ja enimmäismäärän tuntuva korot- väraha on päivärahansaajien valtaosalla esityk- 15120: taminen on paikallaan. Mutta miksi olisi edet- sen mukaista päivärahaa suurempi. Lisäksi eh- 15121: tävä äärimmäisyydestä toiseen, ryhdyttävä mak- dotetaan poistettavaksi päivärahan vähennys- 15122: samaan - viidentenä maana koko maapallol- oikeus verotuksessa niissä tapauksissa, joissa 15123: la -lakisääteisiä sairausvakuutuspäivärahoja il- työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Kaikissa 15124: man kattoa. Eikö jo eläkekaton puuttumisesta näissä tapauksissa tapahtuisi etuuksien alenemis- 15125: ole riittävästi kielteisiä kokemuksia - tässä ta. 15126: suhteessa Suomi on vielä poikkeuksellisempi Päivärahojen nimdlistason korottamisest;~ 15127: maa, ainoa maailmassa, jossa lakisääteiseen elä- hyötyisivätkin suurituloisten ohella ne työnan- 15128: keturvaan ei liity minkäänlaista kattosääntöä. tajat, jotka maksavat sairaus- tai äitiysajan palk- 15129: Ja juuri työeläkevakuutuksen kautta maksetaan kaa. Nykyisin työnantajat kuittaavat 31 % sai- 15130: todellisia "ylikompensaatioita", vaikka työeläk- rausvakuutuspäivärahoista, ja sairausajan palkka- 15131: keet ovat veronalaista tuloa. järjestelyjen laajentuessa myös yksityisellä sek- 15132: Esityksen mukaan päivärahan taso olisi 80 torilla osuus kasvaa. 15133: % palkasta. Tämä pitää paikkansa vain osit- Esityksen mukaan sairausvakuutus- ja Öitiys- 15134: tain, koska päivärahan perusteena oleva, yleen- päivärahan markkamäärät nyt ensimmäistä ker- 15135: -sä kahden vuoden takainen palkka korjataan taa eriytettäisiin: äitiyspäiväraha olisi vain kol- 15136: vain viimeisen vuoden osalta TEL-indeksillä. men ensimmäisen kuukauden ajan sama kuin 15137: Näin ollen todelliseksi tasoksi muodostuu kes- sairauspäiväraha, sen jälkeen se alenisi 10 pro- 15138: kimääräisen inflaation huomioon ottaen noin 70 senttiyksiköllä eli käytännössä 60 § :iin. Äitiy- 15139: % palkasta. den alkuajoilta äitiysajan palkkaa maksava työn- 15140: Perhepoliittisesti ehdotus on varsin taantu- antaja saisi siis korkeamman korvauksen kuin 15141: muksellinen, kun se pitää sisällään nykyisten äiti itse! 15142: huoltajaniisien poistamisen. Nykyisin enemmän Sairaus- ja äitiyspäivärahojen verottomuudes- 15143: ansaitsevan puolison päivärahaa korotetaan 15 ta ei ole koitunut mitään merkittäviä epäkoh~ 15144: %: lla puolison perusteella ja 10 %: lla jokaisen tia. Ylikompensaatioista puhuminen 500-956 15145: alle 16-vuotiaan lapsen perusteella, enintään markan tulotasolla kääntää asian päälaelleen: 15146: kuitenkin 50 % :lla. Keskimääräinen huoltajan- ongelmana lienee paremminkin liian alhainen 15147: lisä on sairauspäiväkassoissa nykyisin noin 10 palkkataso. Verovähennyben mukanaan tuoma, 15148: '%. jälkikäteen tuleva pienehkö etu niissä tapauksis- 15149: "Uudistusta" on puolusteltu sillä, että se tuo sa, joissa työnantaja on maksanut sairausajan 15150: lisäetuia pitkäaikaissairaille, lähinnä keski- ja palkkaa, ei ole sosiaalipoliittinen epäkohta. Se 15151: suurituloisille. Sen sijaan lyhvtaikaissairailta sa- on verotukseen liittyvä järjestelv, jota voidaan 15152: notaan leikattavan se osa, jonka on katsotta- harkita muutettavaksi, jos päivärahan tasoa sa- 15153: va ylittävän heille aiheutuneen ansionmenetvk- malla korotetaan riittävästi. 15154: sen, eli ns. vlikompensaatiot estettäisiin. Ta- Tämän vuoksi päivärahajärjestelmää olisi ke- 15155: voite pitkäaikaissairaiden aseman parantami- hitettävä verottomuuden perustalta. Vähim- 15156: Lakialoite n:o 161 15157: 15158: 15159: mäispäivätaha olisi korotettava 60 markkaan, sen esityksen mukaisesti eli korottamalla työn- 15160: joka vastaa vielä verraten vaatimatonta 1 500 antajien sairausvakuutusmaksua 0,6 prosentti- 15161: markan kuukausituloa. Työtulon ylittäessä yksiköllä. Mahdollisesta vajauksesta vastaisi val- 15162: 25 000 markkaa vuodessa eli runsaat 2 000 tio, jonka osuudeksi hyvin riittää se summa, jo- 15163: markkaa kuukaudessa, tämän vähimmäispäivä- ka kertyy, kun oikeus vähentää työnantajalle 15164: rahan lisäksi maksettaisiin yksi promille siitä maksettava päiväraha verotuksessa poistuu. Päi. 15165: palkan osasta, joka ylittää mainitun vuositulon. värahamenoja puolestaan pienentää se, että sai- 15166: Päivärahalle on säädettävä kohtuullinen enim- rausajalta palkkaa maksavalle työnantajalle suo- 15167: mäismäärä, joksi esitämme 120 markkaa. ritetaan päiväraha korkeintaan vähimmäispäivä• 15168: Näin päiväraha määräytyisi ns. degressiivi- rahan suuruisena. 15169: sen asteikon mukaan, eli se olisi pienemmillä Hallituksen ehdotukset päivärahan saattami- 15170: tuloilla suurempi prosenttiosuus palkasta ja sesta ensisijaiseksi työeläkkeisiin nähden ovat 15171: suurempituloisilla pienempi. Esimerkiksi kuu- perusteltuja. Sen sijaan tulo- ja varallisuusvero- 15172: kausitulon ollessa 2 000 markkaa v·eroton päi- lakiin tehtyjä muutosehdotuksia ei ole perus- 15173: väraha olisi 75 % palkasta, 3 000 markan brut- teltu si1täkään osin, mikä koskee ·tapaturma- ja 15174: topalkasta kertyisi päivärahaa 59 %, 4 000 liikennevakuutuslain mukaisten etuuksien saat- 15175: markan tulotasolla 52 %, 6 000 markan pal- tamista veronalaisiksi. Tapaturma- ja liikenne- 15176: kasta 45 % ja runsaan 7 000 markan kuukausi- vakuutuksen väitetyt ylikompensaatiot ovat to- 15177: palkasta, jota suurempi palkka ei enää korot- dellisuudessa harvinaisia. Tästä pitävät osaltaan 15178: taisi päivärahaa, 4 3 % bruttopalkasta. huolen yksityiset vakuutusyhtiöt, jotka arvioi- 15179: Tällainen degressiivinen asteikko ja siihen vat yleensä haitta-asteen todellista alhaisem- 15180: liittyvä enimmäismäärää koskeva rajoitus johtaa maksi. 15181: tuloerojen tasoittamisen osalta parempaan lop- Niinpä esimerkiksi tapaturmavakuutuksen 15182: putulokseen kuin veronalaiseksi saattaminen. perusteella myönnetään 100 %:n haitta-asteen 15183: Kun siihen liitetään päivärahojen ja tvötulojen perusteella vain 30-40 pysyvää korvausta vuo- 15184: sitominen palkkaindeksiin (TEL-indeksi), rat- sittain. Huomattava osa tapaturmista jää ko- 15185: kaisu turvaa etuuksien tason reaaliarvon säily- konaan korvaamatta. Lisäksi juuri suuren hait- 15186: misen. Sen sijaan hallituksen esityksen mukai- ta-asteen tapauksissa merkittävä osa tapatur- 15187: nen järiestely ilman vähimmäispäivärahan in- man seurauksista jää vakuutuksen korvausvas- 15188: deksisidonnaisuutta yhdessä verotuksen kiristy- tuun ulkopuolelle. 15189: misen kanssa merkitsisi etuuksien ostoarvon ale- Luonteenomaista onkin, että sosiaaliturvan 15190: nemista vastaisuudessa · monissa niistäkin ta- verotushanke ei puutu lainkaan vakuutusyhtiöi- 15191: pauksista, joissa tämä ei tapahdu jo välittömäs- den keräämiin valtaviin voittoihin: pääasiassa 15192: ti. Lisäksi verotus lisäisi byrokratiaa ja vaaran- vähävaraisten toimeentulon turvana olevien so- 15193: taisi sairauskassojen aseman. siaalietuuksien verottomuudesta on tehty pääon- 15194: Päivärahaan on edelleen maksettava lapsi- gelma samaan aikaan kun monet suuryhtiöt 15195: korotus, joka on muutettava markkamääräisek- välttyvät kokonaan tulo- ja varallisuusveron 15196: si, esityksemme mukaan 10 markaksi alle 16- maksamiselta. 15197: vuotiasta lasta kohden. Milloin molemmat puo- Tapaturmavakuutukseen muutoin esitetyt 15198: lisot saavat päivärahaa, lapsikorotus maksettai- muutokset, jotka sisältvvät eri hallituksen esi- 15199: siin kummallekin puolisoista. Ikärajan korotta- tykseen, puoltavat paikkaansa. Sen siiaan lii~ 15200: minen 18 vuoteen olisi myös välttämätön toi- kennevakuutukseen esitetään vain verollepanoa, 15201: menpide. mikä merkitsee etuuksien kaventumista kaikis- 15202: Vakuutetulle nykyisin kuuluva oikeus vähen· sa liikennevakuutuksen päivärahoissa ia eläk- 15203: täii veronalaisesta tulostaan työnantajalle mak- keissä, vaikka ne on rahoitettu autoiliioilta ke.. 15204: settava päiväraha voidaan poistaa vain, jos päi- rättävillä korkeilla vakuutusmaksuilla ia vaikka 15205: väraha määritellään edellä ehdotetun mukai· vakuutusyhtiöille jää huomattavia voittoja ny- 15206: sesti. Samalla olisi rajoitettava työnantajan kyistenkin korvausten jälkeen. 15207: oikeutta saada päiväraha sairausajan palkan Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 15208: maksamisen ajalta koskemaan vain vähimmäis· 15209: päivärahan suuruista määrää. että Eduskunta h:vväksyisi seuraatJtJt 15210: Pieni- ja keskituloisten toimeentuloturvaa pa- lakiehdotukset: 15211: rantava esityksemme on rahoitettavissa hallituk- 15212: Lakialoite n:o 161 321 15213: 15214: 15215: 1. 15216: 15217: Laki 15218: sairausvakuutuslain muuttamisesta 15219: 15220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15221: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 20 §, 15222: muutetaan 16, 18, 19 ja 23 §, 28 §:n 1 momentti, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 15223: 3 momentti ja 76 §, 15224: sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa 15225: (999/71), 18 § osittain muutettuna 14 päivänä 1966 annetulla lailla (5/66), 22 § osit- 15226: tain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 23 § 19 päivänä 15227: joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 28 §:n 1 momentti 4 päivänä tammikuuta 1968 15228: annetussa laissa (10/68), 30 §:n 4 momentti mainitussa }0 päivänä joulukuuta 1977 an- 15229: netussa laissa, 30 b § 28 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (75/72) ja 75 §:n 3 mo- 15230: mentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (364/69), sekä 15231: lisätään 27 §:ään, sellais·ena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973 15232: annetulla lailla (937 /73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on 15233: muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla 15234: (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 15235: momentiiksi, 'seuraavasti: 15236: 15237: 16 § rittaa lapsen isälle myös lapsen syntymän yhtey- 15238: Päivärahan määrä päivää kohden on vähim- dessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä, 15239: mäispäiväraha, 60 markkaa lisättynä yhdellä jolloin äitiysrahan suorittamisaika lyhenee vas- 15240: promillella vakuutetun verotuksessa, asetuk- taavasti. Isälle suoritetaan äitiysrahaa ( vanhem- 15241: sella säädettävänä kalenterivuotena todettujen painrahaa) siten kuin asetuksella säädetään. 15242: työtulojen siitä osasta, joka ylittää 25 0.00 Isälle suoritettavan äitiysrahan määrä päivää 15243: markkaa, kuitenkin enintään 120 markkaa. kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha, jonka 15244: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) hän olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sai- 15245: raus. Ilmoitus äitiysrahan suorittamisesta isälle 15246: 18 § samoin kuin ilmoitus työnantajalle isän jäämi- 15247: Jos vakuutetulla sairauden aiheuttaman työ- sestä pois ansiotyöstä edellä olevasta syystä se- 15248: kyvyttömyyden alkaessa oli ja edelleen on huol- kä ilmoitus äitiysrahan suorittamiseen vaikutta- 15249: lettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai puoli- vista muutoksista on tehtävä siten kuin ase- 15250: sonsa lapsi ,tai otto- tai kasvattilapsi, päivära- tuksella tarkemmin säädetään. 15251: haan ja äitiysrahaan suoritetaan kunkin lapsen (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 15252: osalta erikseen lapsikorotus. (4 mom. kuten hallituksen esityksen 5 15253: Lapsikorotus on 10 markkaa lasta kohden. mom.) 15254: 19 § 27 § 15255: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.) 15256: 15257: 23 § 28 § 15258: (1 mom. ikuten hallituksen esityksessä.) Jos vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada 15259: Äitiysrahaa suoritetaan 75 arkipäivältä lapsen työnantajalta työ- •tai oppisopimussuhteen taikka 15260: äidille ja 183 arkipäivältä joko äidille tai äidin virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen 15261: suostumuksella lapsen isälle, joka on avioliitos- perusteella sairaus- tai synnytysloman ajalta 15262: sa lapsen äidin kanssa ja joka ei asu hänestä palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei hänellä 15263: erillään välien rikkoutumisen vuoksi, kun isä ole oikeutta saada tältä ajalta tämän lain mu- 15264: on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai kaista päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen 15265: muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työs- määrän, millä päivä- tai äitysraha ylittää hä- 15266: tä. Samoin edellytyksin voidaan äitiysrahaa suo- nen saamansa palkan tai muun korvauksen. Sil- 15267: 41 088100096K 15268: 322 Lakialoite n:o 161 15269: 15270: tä ajalta, jolta vakuutetulle on maksettu mainit- han, tämän lain 16 §:n 1 momentissa mainittu- 15271: tua palkkaa tai korvausta, suoritetaan työnan- jen markkamäärien sekä 18 §:n 2 momentissa 15272: tajalle vähimmäispäivärahan suuruinen määrä. tarkoitetun lapsikorotuksen määriä korotetaan 15273: siinä suhteessa kuin maksuvuoden indeksiluku 15274: 30, 30 b, 59 ja 75 § poikkeaa kalenterivuodelle vahvistetusta palk- 15275: (Kuten hallituksen esityksessä.) kaindeksiluvusta. 15276: Jos työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisen 15277: 76 § palkkaindeksin kehitys jää olennaisesti j~een 15278: Tämän lain 16 §:ssä tarkoitettujen työtulo- maan yleisen palkkatason noususta, valtioneu- 15279: jen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin vostolla on oikeus korottaa 1 momentissa mai- 15280: päivä- ja äitiysrahan maksuvuodelle vahvistettu nittuja markkamääriä vastaavassa suhteessa. 15281: työntekijäin eläkelain 9 §:n mukainen palkkain- 15282: deksiluku poikkeaa päivärahan perusteena ole- 15283: vien, verotuksessa todettujen työtulojen ansait- 15284: semisvuodelle vahvistetusta palkkaindeksiluvus- Voimaa:ntulosäännös 15285: ta. Vähimmäispäivärahan ja vähimmäisä1tiysna- (Kuten hallituksen esityksessä.) 15286: 15287: 15288: 15289: 15290: 2. 15291: Laki 15292: tulo- ja varallisuusverolain 30 § :n kumoamisesta 15293: 15294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15295: 15296: 1 § 2 § 15297: Täten kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi- 15298: annetun tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 15299: 30 §. ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk- 15300: sessa. 15301: 15302: 15303: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981 15304: 15305: Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen Pauli Puhakka 15306: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä Pentti Liedes 15307: Mikko Kuoppa Aarne Koskinen Irma Rosnell 15308: 1981 vp. 323 15309: 15310: Lakialoite n:o 162 15311: 15312: 15313: 15314: 15315: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muutta- 15316: misesta 15317: 15318: 15319: Eduskunnalle 15320: 15321: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi Kun tiedetään miten merkittäviä juuri en- 15322: sairausvakuutuslain ja työntekijäin eläkelain simmäiset elinkuukaudet ovat lapsen psyykki- 15323: muuttamisesta sekä · eräiksi niihin liittyviksi selle kehitykselle sekä kasvamiselle tasapainoi- 15324: laeiksi (HE n:o 54/1981 vp.) ei mielestämme seksi kansalaiseksi, tulisi äitiyspäivärahan mak- 15325: riittävästi oteta huomioon pienituloisten ja tu- sukautta pidentää. Yhä useammalle äidille ja 15326: lottomien heikkoa asemaa, ja tästä syystä tulisi isälle tulee antaa mahdollisuus taloudellisesti 15327: vähimmäispäivärahaa korottaa ja sen kehitys turvattuna hoitaa lastaan kotona, kunnes lapsi 15328: turvata sitomalla se indeksiin. täyttää yhden vuoden. Pienituloisille tämä ei 15329: Lakiehdotuksen 19 §:n kateossirajat asetta- tällä hetkellä useinkaan ole mahdollista. Saman 15330: vat omaa työtään tekevät ja ansiotuloja vailla periaatteen tulee koskea kaikkia vanhempia, 15331: olevat epäoikeudenmukaiseen asemaan muihin jotka haluavat hoitaa lastaan kotona. 15332: verrattuna. Heidän osaltaan tulisikin karenssi- Vanhempainlomajärjestelmää kehitettäessä ei 15333: aika poistaa ja muidenkin osalta lyhentää vii- ole riittävästi kiinnitetty huomiota väliinpu- 15334: teen päivään. toajien aseman parantamiseen, kuten esimer- 15335: Ehkä pahin epäkohta esityksessä on sairaus- kiksi synnytyksessä kuolleen äidin äitiyspäivä- 15336: vakuutuslain mukaisen päivärahakauden ja rahaoikeuden siirtämiseen lapsen isälle tai 15337: äitiysrahakauden tasollinen eriyttäminen kol- muulle lapsen huoltamisesta vastaamaan tule- 15338: men ensimmäisen kuukauden jälkeen. On täy- valle henkilölle. 15339: sin epäloogista edes esittää tällaista, kun sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15340: maan aikaan puhutaan lapsiperheiden taloudel- 15341: lisen aseman helpottamisesta. Äitiysrahan tulee että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15342: koko ajaltaan olla samansuuruinen kuin sairaus- lakiehdotuksen: 15343: vakuutuslain mukainen päiväraha. 15344: 324 Lakialoite n:o 162 15345: 15346: 15347: 15348: 15349: Laki 15350: sairausvakuutuslain muuttamisesta 15351: 15352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15353: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 2 15354: momentti, 11 a, 18 ja 20 §, 15355: näistä 4 §:n 2 momentti ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä tammikuuta 1972 15356: annetussa laissa (75/72), sekä 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä 15357: tammikuuta 1966 annetulla lailla (5/66), 15358: muutetaan 16, 19, 22 ja 23 §, 30 §:n 4 momentti, 30 b §, 75 §:n 3 momentti ja 76 §, 15359: sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 76 § 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa 15360: (999/71), 22 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1977 annetulla lailla (1086/77), 15361: 23 § 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (841/80), 30 §:n 4 momentti mainitussa 15362: 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa, 30 b § mainitussa 28 päivänä tammikuuta 1972 15363: annetussa laissa ja 75 §:n 3 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (464/69), 15364: sekä 15365: lisätään 27 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1973 15366: annetulla lailla (937 /73), uusi 4, 5 ja 6 momentti sekä 59 §:ään, sellaisena kuin se on 15367: muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 ja 22 päivänä joulukuuta 1967 annetuilla laeilla 15368: (646/66 ja 591/67), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 15369: momentiksi, seuraavasti: 15370: 15371: 16 § 22 § 15372: Päivärahan maata pa1vaa kohden on vähim- Äitiysrahan maata pa1vaa kohden on yhtä 15373: mäispäiväraha, 31 markkaa lisättynä 30 prosen- suuri kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha. 15374: tilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella sää- Jos lapsen äiti on ansiotyössä tai kodin ulko- 15375: dettävänä kalenterivuotena todettujen työtulo- puolella suoritettavassa muussa työssä tai sitä 15376: jen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 80 vastaavassa työssä 75 ensimmäisen äitiysrahan 15377: prosenttia työtulojen kolmassadasosasta. Jollei suorituspäivän jälkeen, hänelle suoritettavan 15378: vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana ollut äitiysrahan määrä on tältä ajalta vähimmäis- 15379: työtuloja, päivärahan määrä päivää kohden on päivärahan suuruinen. 15380: vähimmäispäivärahan suuruinen. Mikäli ansiotyössä maksettava palkka vähim- 15381: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) mäispäivärahalla lisättynä ei ole päivää kohden 15382: vähintään 1 momentissa säädetyn äitiyspäivä- 15383: 19 § rahan suuruinen, suoritetaan äidille täyden 15384: Päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, äitiyspäivärahan ja ansion erotus. 15385: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäiväl- 15386: tä eikä viideltä sitä lähinnä seuraavalta arki- 23 § 15387: päivältä. Kuitenkin mikäli kyseessä on omaa Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 336 arki- 15388: työtään tekevä tai ansiotuloja vailla oleva kor- päivältä siten, että 48 arkipäivää siitä kohdis- 15389: vauksensaaja, korvausta maksetaan työkyvyttö- tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltä- 15390: myyden alkamispäivää lukuunottamatta jokai- neeseen ja 288 arkipäivää sitä välittömästi seu- 15391: selta seuraavalta päivältä. Jos vakuutettu työnsä raavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt 15392: laadusta johtuen joutuu säännönmukaisesti ole- aikaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen lasket- 15393: maan työssä sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh- 15394: vapunpäivänä, rinnastetaan tämä päivä arkipäi- distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö- 15395: vään edellä mainittua viiden päivän aikaa las- mästi seuraavaan 336 arkipäivään. Jos lapsi 15396: kettaessa, edellyttäen, että hänen, jollei hän syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän ku- 15397: olisi sairastunut, olisi ollut oltava työssä mai- luessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä 15398: nittunakin päivänä. aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan 15399: (2-7 mom. kuten hallituksen esityksessä.) antaa hänet ottolapseksi, lapsen äidillä on 15400: Lakialoite n:o 162 325 15401: 15402: oikeus saada äitiysrahaa vain 100 ensimmal- jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on 15403: seltä arkipäivältä. Jos lapsi kuolee tai lapsi kulunut 288 arkipäivää, kuitenkin vähintään 15404: luovutetaan pois myöhemmin äitiysrahan suo- 100 arkipäivältä. V akuutetun suostumuksella 15405: rittamisaikana, lapsen äidillä ei ole tämän jäl- voidaan hänen äitiysrahakautensa 50 arkipäiväl- 15406: keen oikeutta saada äitiysrahaa. tä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, 15407: Äitiysrahaa maksetaan lapsen isälle tai muul- suorittaa äitiysrahaa hänen puolisolleen, joka 15408: le lapsen huollosta vastaamaan tulevalle henki- ei asu hänestä erillään välien rikkoutumisen 15409: lölle, mikäli lapsen äiti kuolee ennen äitiysraha- vuoksi, tai vakuutetun kanssa avioliitonomai- 15410: jakson loppumista. sessa suhteessa elävälle, joka osallistuu lapsen 15411: Äitiysrahaa suoritetaan 286 arkipäivältä lap- huoltoon. Mitä 21 §:n 2 momentissa on sää- 15412: sen äidille ja 50 arkipäivältä joko äidille tai detty vakuutetun työstä poissa olosta, sovelle- 15413: aikaisintaan 150 arkipäivän kuluttua äitiysraha- taan vastaavasti hänen puolisoansa tai vakuu- 15414: oikeuden alkamisesta äidin suostumuksella lap- tetun kanssa avioliitonomaisessa suhteessa elä- 15415: sen isälle, joka on avioliitossa lapsen äidin vään. Heille suoritettavan äitiysrahan määrä on 15416: kanssa ja joka ei asu hänestä erillään välien yhtä suuri kuin 16 §:n mukaan suoritettavan 15417: rikkoutumisen vuoksi, tai joka elää avioliiton- päivärahan määrä. Mitä tämän pykälän 3 mo- 15418: omaisessa suhteessa lapsen äidin kanssa, kun mentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta, 15419: isä on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä koskee myös ottovanhempia. 15420: tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta Siltä ajalta, jolta äitiysrahaa suoritetaan, ei 15421: työstä. Samoin edellytyksin voidaan äitiyspäivä- sairauden perusteella makseta päivärahaa. 15422: rahaa suorittaa lapsen isälle myös lapsen syn- (6 mom. kuten hallituksen esityksen 5 15423: tymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 mom.) 15424: arkipäivältä, jolloin äitiysrahan suorittamisaika 27, 30, 30 b, 59 ja 75 § 15425: lyhenee vastaavasti. Isälle suoritetaan äitiys- (Kuten hallituksen esityksessä.) 15426: rahaa siten kuin asetuksella säädetään. Isälle 15427: suoritettavan äitiysrahan määrä päivää kohti 76 § 15428: on yhtä suuri kuin se 16 §:ssä tarkoitettu Tämän lain 16 §: ssä tarkoitettujen työtulo- 15429: päiväraha, jonka hän olisi saanut, jos häntä jen määrät sekä vähimmäispäivärahan määrä 15430: olisi kohdannut sairaus. Ilmoitus äitiysrahan tarkistetaan siinä suhteessa kuin päivä- ja äitiys- 15431: suorittamiseksi isälle samoin kuin ilmoitus rahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin 15432: työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä eläkelain 9 § :n mukainen palkkaindeksiluku 15433: edellä olevasta syystä sekä ilmoitus äitiysrahan poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahviste- 15434: suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on tusta palkkaindeksiluvusta. 15435: tehtävä siten kuin asetuksella säädetään. 15436: Ottolapsen hoidon johdosta äitiysrahaa suo- Voimaantulosäännös 15437: ritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, (Kuten hallituksen esityksessä.) 15438: 15439: 15440: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981 15441: 15442: Helvi Hyrynkangas Anneli Kivitie Jaakko Itälä 15443: 326 1981 vp. 15444: 15445: Lakialoite n:o 163 15446: 15447: 15448: 15449: 15450: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain muuttamisesta 15451: 15452: 15453: Eduskunnalle 15454: 15455: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen katot tulisi poistaa. Markkinoimismaksuista 15456: laiksi maataloustulolain muuttamisesta (HE sekä perhe- ja pienviljelmiä rasittavista ylimää- 15457: n:o 65/1981 vp.). räisistä veroista tulisi luopua. Jos ylituotantoa 15458: Hallituksen esitys perustuu siihen väärään katsotaan olevan vielä sen jälkeen kun luovu- 15459: johtopäätökseen, että maassamme olisi koti- taan tarpeettomasta elintarvikkeiden ulkomaan- 15460: maisten elintarvikkeiden ylituotantoa. Maata- tuonnista sekä kun huolehditaan varmuusvaras- 15461: loustuotteille on määrätty keinotekoiset tuo- toinnista, kohtuulliset ylituotantomaksut tulisi 15462: tantokatot ja näiden ylityksistä peritään mak- periä teollisuusmaiselta maataloustuotannolta. 15463: sua markkinoimismaksuina ja erilaisina ylimää- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15464: räisinä veroina. 15465: SMP katsoo, että perhe- ja pienviljelmät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15466: eivät voi vastata maataloustuotteiden alihintaan lakiehdotuksen: 15467: viennistä ulkomaille. Tämän vuoksi tuotanto- 15468: 15469: 15470: 15471: Laki 15472: maataloustulolain muuttamisesta 15473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15474: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maataloustulolain ( 1102/77) 1 § :n 1 mo- 15475: mentti, 12 §, 13 a §;n 1 momentti ja 15 §, 15476: sellaisina kuin niistä on 13 a §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1979 annetussa 15477: laissa (78/79) ja 15 § osittain muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa 15478: ( 917/80), näin kuuluviksi: 15479: 15480: 1, 12 ja 13 a § loustuotteiden ylituotantoa jää sen jälkeen, kun 15481: (Kuten hallituksen esityksessä.) riittävästä varmuusvarastoinnista on huolehdit- 15482: tu. Markkinoimis- ja muita maksuja peritään 15483: 15 § sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. 15484: Valtio vastaa maataloustuotteiden vientikus- 15485: tannuksista kuitenkin niin, että teollisuusmai- 15486: selle maataloudelle voidaan määrätä kohtuulli- Voimaantulosäännös 15487: sia markkinoimis- ja muita maksuja, jos maata- (Kuten hallituksen esityksessä.) 15488: 15489: 15490: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1981 15491: 15492: Urpo Leppänen Veikko Vennamo 15493: 1981 vp. 327 15494: 15495: Lakialoite n: o 164 15496: 15497: 15498: 15499: 15500: Leppänen: Ehdotus laiksi tasapainoisen alueellisen kehityksen 15501: edistämisestä 15502: 15503: 15504: Eduskunnalle 15505: 15506: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Perusvyöhykkeistä päättäminen >tulisi alistaa 15507: laiksi >tasapainoisen alueellisen kehityksen edis- eduskunnan hyväksyttäväksi, jotta tarvittaessa 15508: tämisestä (HE n:o 67/1981 vp.). Kysymyk- kor.keimman valtioelimen tahto voisi toteutua. 15509: sessä on aluepolitiikan peruslaki. Laki on kir- Tukialueista päätettäessä kuntien tulisi saada 15510: joitettu puitelain muotoon. antaa Jausuntonsa sekä lääninhallituksen Jaa- 15511: Mielestäni puitelailla ei >Saa .rajoittaa koko- tiessaan ehdotustaan tulisi kuulla kuntien vi- 15512: naisvaltaista järkevää aluepolitHkkaa. Tämän ranomaisia. 15513: vuoksi Jain tulee sisältää myös muun elinkeino- Edellä olevan perusteella ehdotan, 15514: toiminnan rakenteen kuin ~tuotannon monipuo- 15515: listamisen päämäärä. Tulevaisuudessa ei enää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15516: voida puhua pelkästään tulotason nostamisen lakiehdotuksen: 15517: tavoitteesta. Tasapuoliseen kehitykseen kuuluu 15518: myös elämisen laadun nostamisen >tavoite. 15519: 15520: 15521: 15522: 15523: Laki 15524: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämisestä 15525: 15526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15527: 15528: 1 § c) tärkeiden palveluiden saatavuus; ja 15529: Aluepolitiikka d) hyvä elinympäristö; sekä 15530: 3 ) muutoinkin edistää väestön elinolojen 15531: (Kuten hallituksen esityksessä.) alueellisesti >tasapainoista kehitystä sekä tuo- 15532: tanto- ja elinkeinorakenteen monipuolistu- 15533: mista. 15534: 2 § 15535: Aluepolitiikan tavoitteet 3 § 15536: Aluepolitiikan tavoitteena on: Aluepoliittiset toimenpiteet 15537: 1 ) edistää väestönkehityksen alueellista tasa- .Aluepolitiikan tavoitteet toteutetaan tuke- 15538: painoisuutta; malla tuotanto- ja elinkeinotoimintaa ja paran- 15539: 2) turvata koko maassa •tasapuolisesti kun- tamalla yritystoiminnan yleisiä >toimintaedelly- 15540: kin alueen väestölle: tyksiä, ohjaamalla yritysten sijoittumista, suun- 15541: a) pysyvän työpaikan saannin mahdollisuus taamaila julkisia palveluja, hajauttamaila alueel- 15542: pynkien erityisesti rakennetyöttömyyden poista- lisesti haJlintoa ja päätösvaltaa sekä ryhtymällä 15543: miseen; muihin tarvhtaviin toimenpiteisiin. 15544: b) tulotason ja elämisen laadun nousu; ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 15545: 328 Lakialoite n:o 164 15546: 15547: 15548: 4 § 7 § 15549: Viranomaisten velvollisuudet Tukialueita koskevat päätökset 15550: (Kuten hallituksen esityksessä.) Edellä 6 §:ssä tarkoitetut päätökset tekee 15551: valtioneuvosto valtioneuvoston kanslian esityk- 15552: 5 § sestä. Valtioneuvoston kanslian on valmistel- 15553: lessaan 6 § :n 1 momentissa tal'koitettua pää- 15554: Perusvyöhykkeet töstä pyydettävä siitä ehdotus asianomaisilta 15555: ( 1 mom. kuten hallituksen esit)'lksessä.) lääninhallituksilta ja kunnilta. 15556: Valtioneuvosto päättää valtioneuvoston kans- Lääninhallituksen on ehdotusta laatiessaan 15557: lian esityksestä, m~tkä kunnat kuuluvat kuhun- oltava yhteistoiminnassa läänin alueella toimi- 15558: kin perusvyöhykkeeseen. Päätös on alistettava vien ,seutukaavaliittojen kanssa sekä kuultava 15559: eduskunnan hyväksyHäväksi. alueella toimivia läänin- ja piirihallinnon ja 15560: kuntien viranomaisia. 15561: 6 § 15562: Tukialueet 15563: 8-16 § 15564: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.) 15565: 15566: 15567: Helsingissä 19 päivänä 'toukokuuta 1981 15568: 15569: Urpo Leppänen 15570: 1981 vp. 329 15571: 15572: Lakialoite n:o 165 15573: 15574: 15575: 15576: 15577: Impiö ym.: Ehdotus laiksi tuotantotoiminnan alueellisesta tuke- 15578: misesta 15579: 15580: 15581: Eduskunnalle 15582: 15583: Kehitysaluelainsäädäntö on merkittävällä ta- jistymaan. Maaseutualueilla asuu lähes yksi 15584: valla tukenut niitä tukitoimia, joiden tarkoi- neljäsosa maamme väestöstä ja niiden elinkei- 15585: tuksena on ollut kehitysalueiden elinkeinoelä- norakenne on maa- ja metsätalousvaltainen. 15586: män edistäminen. Nyt uudistettavana olevaan Maa- ja metsätaloudessa toimivien osuus haja- 15587: aluepoliittiseen lainsäädäntöön liittyy hallituk- asutusalueiden työllisistä on noin puolet. Maa- 15588: sen esitys laiksi tuotantotoiminnan alueellisesta seutualueiden kehitys on siten edelleen ratkai- 15589: tukemisesta (HE n:o 69/1981 vp.). Esityk- sevasti riippuvainen maa- ja metsätalouden ke- 15590: sessä on vastaavaa aikaisempaan lakiin, vuo- hityksestä. 15591: desta 1975 voimassa olleeseen kehitysalueiden Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitok- 15592: tuotantotoiminnan tukemisesta annettuun la- sessa tehdyn tutkimuksen mukaan aluetuki on 15593: kiin, verrattuna otettu huomioon eräitä ko- selvästi supistanut eri alueiden välisiä tuloero- 15594: koomuksen taholta jo pitkään esitettyjä paran- ja. Maatalouden rakenne-eroista sekä tuotanto- 15595: nusehdotuksia. Tämä koskee mm. kaivannais- mahdollisuuksien eroista johtuu, että maata- 15596: toiminnan lukemista kokoomuksen esittämällä loudesta saatu tulo kaikkien tilojen keskiarvo- 15597: tavalla lakiesityksen perusteella tuettavan yri- na on hyvinkin selvästi alhaisempi maan poh- 15598: tystoiminnan piiriin. Lakiesityksessä on kui- jois- ja itäosissa kuin Etelä-Suomessa. Sen si- 15599: tenkin voimassa olevan lain tavoin eräitä va- jaan peltopinta-alaltaan samankokoisilla nauta- 15600: kavia puutteita: se ei koske maataloutta eikä karjatiloilla erot maatalouden tuloissa ovat huo- 15601: kauppaa eikä myöskään palveluelinkeinoja ylei- mattavasti pienemmät. 15602: senä käsitteenä. Mainituista tutkimustuloksista huolimatta 15603: Aluepolitiikan avulla on kokoomuksen mie- maa- ja metsätaloutta ei, kuten edellä jo to- 15604: lestä pyrittävä koko valtakuntaa kehittämään dettiin, ole sisällytetty aluepoliittiseen lainsää- 15605: siten,· että kaikille kansalaisille luodaan asuin- däntöön eräitä maatalouden sivuelinkeinoja lu- 15606: paikasta riippumatta tasapuoliset niin taloudel- kuunottamatta. Maatalouden aluetuki on hoi- 15607: liset kuin sivistyksellisetkin olosuhteet. Alue- dettu elinkeinon sisäisenä tulonsiirtona. Kun 15608: politiikan on oltava yhtenä osana keinostossa, otetaan huomioon se, että maatalouden osuus 15609: jolla pyritään turvaamaan ihmisille aineellinen kansantulosta on vain noin 2 prosenttia, on 15610: ja henkinen hyvinvointi luomalla tuotannolle selvää, että mahdollisuudet aluetuen lisäämi- 15611: ja kulutukselle sekä tavaroiden, palvelujen, työ- seen tätä kautta ovat olleet ja tulevat ole- 15612: tilaisuuksien ja virkistysmahdollisuuksien tar- maan rajoitetut. 15613: jonnalle edellytykset niin, että yksilön valin- Maa talouden rakennepoliittisen toimikunnan 15614: nanmahdollisuuksia laajennetaan asuinpaikasta mietinnön mukaan maa- ja metsätalouden työ- 15615: riippumatta. voimaosuus tulisi säilyttää 8-10 prosentin ta- 15616: Maassamme harjoitetulla aluepolitiikalla on solla eli noin 200 000 henkenä. Maatalousyri- 15617: pyritty tasoittamaan alueellisia kehittyneisyys- tysten kokonaismäärän osalta rakennepoliitti- 15618: eroja ja edistämään tasapainoista alueellista ke- nen toimikunta esitti tavoitteeksi, ettei se enää 15619: hitystä. Alueiden väliset kehittyneisyyserot 80-luvun jälkipuoliskolla mainittavasti väheni- 15620: ovatkin selvästi pienentyneet, mutta alueiden si. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta tavoitteena 15621: sisäiset erot ovat päinvastoin jopa kasvaneet. tulisi olla maatalousyritysten vähenemisen py- 15622: Almipoliittiset tukitoimenpiteet ovat kohdistu- säyttäminen jo vuosikymmenen alkuvuosina. 15623: neet pääasiassa taajamaelinkeinoihin, jolloin Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sukupol- 15624: maaseutualueiden ongelmat ovat päässeet kär- venvaihdoksen helpottamista ja erityisesti n:uor- 15625: 42 088100096K 15626: 33:0 Lakialoite n:o 165 15627: 15628: ten viljelijöiden taloudellisen ja sosiaalisen ase- tusalueella asuvista noin 500 000 ihmisestä 15629: man kaikinpuolista parantamista. Tämän 150 000 on juuri tukea saaneiden myymälöiden 15630: vuoksi aluepoliittista tukea tulisi välttämättä ja myymäläautojen palvelujen varassa. 15631: kehittää siihen suuntaan, että myös maatilata- Rahoitustukilain uudistamista valmistellaan 15632: louden yhteydessä harjoitettu lakien piiriin kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä. 15633: kuuluva tuotantotoiminta voisi päästä tuesta Kokoomuksen käsityksen mukaan laki tulisi 15634: osalliseksi. Nyt valmisteilla oleva maaseutuky- uudistaa entiseltä pohjalta, mutta sitä tulisi 15635: lien kehittämispaketti tullee jossain määrin ko- nykyisestään parantaa. Varsinaisen rahoitus- 15636: hentamaan tilannetta, mutta sen vaikutukset tuen piirissä tulisi myönnettäviä korkotuen 15637: itse maatalouselinkeinon kannalta jäänevät var- ja investointiavustuksen määriä voida tarkis- 15638: sin vähäisiksi. taa. Erityisesti investointiavustuksen määrää 15639: Hallituksen esitys laiksi tuotantotoiminnan myymäläautoille, joka tällä hetkellä on rajoi- 15640: alueellisesta tukemisesta ei koske myöskään tettu 10 prosenttiin, tulisi voida nostaa. Tär- 15641: kauppaa. Kauppa on yleisesti ottaen ollut alue- keimpänä uudistuksena laissa pidämme kui- 15642: poliittisen lainsäädännön ulkopuolella; laissa tenkin sitä, että vuosina 1980 ja 1981 val- 15643: alueellisen kehittämisen edistämisestä tosin to- tion tulo- ja menoarvioon sisällytetty kokeilu- 15644: detaan erääksi tavoitteeksi tärkeiden palvelui- luonteinen määräraha kaupan toimintatukeen 15645: den saatavuus, mutta eduskunnalle nyt annettu muutettaisiin la:kisääteiseksi ja siten siirrettäi- 15646: lakipaketti ei sisällä käytännön keinoja tavoit- siin pysyvänä aluelakien joukkoon. 15647: teen saavuttamiseksi. Aluepoliittinen lainsää- Haja-asutusalueiden vähi ttäiskaupparahoi tus- 15648: däntö sivuuttaa paljolti sen tosiseikan, että tukilaki ei kuitenkaan parannettunakaan pysty 15649: kauppa on tärkeä osa elinkeinoelämää ja työl- lopettamaan kauppojen vähenemistä haja-asu- 15650: listää noin 250 000 ihmistä. Lisäksi juuri vä- tusalueilla eikä myymäläautojen lukumäärän 15651: hittäiskaupan palvelut ja työpaikat ovat jakau- pienentymistä. Sen vuoksi on edistettävä kylä- 15652: tuneet tasaisesti väkimäärän suhteessa ympäri kaupan elinkelpoisena pysymistä myös muilla 15653: maata. Aluepoliittisesti huomattava kehitys- toimin. Erityisesti tulisi kaikki maaseudulle 15654: suunta on se, että palvelusten saatavuus on kohdennettavat toimet suunnata samalla taval- 15655: haja-asutusalueella ollut heikkenemässä. Tilan- la elinkelpoisten kylien ylläpitämiseksi. Luon- 15656: teen korjaamiseksi saatiin säädetyksi vuoden tevan kanavan haja-asutusalueitten kaupan tu- 15657: 1975 alusta laki haja-asutusalueiden vähittäis- kemiseen tarjoaa kokoomuksen mielestä esillä 15658: kaupparahoitusturvasta, ja lakia uudistettiin oleva lakiesitys tuotantotoiminnan alueellisesta 15659: sittemmin vuonna 1979. Laki on voimassa sa- tukemisesta (HE n:o 69/1981 vp.). Sen vuok- 15660: man ajan kuin muukin aluepoliittinen lainsää- si ehdotamme, että kauppa ja muut palvelu- 15661: däntö eli tämän vuoden loppuun. Rahoitus- elinkeinot sisällytetään lain piiriin. 15662: tukilain nojalla on voitu myöntää korkotuki- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 15663: luottoja ja investointiavustuksia sekä kiinteille 15664: myymälöille että myymäläautoille. Tuki ei ole että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15665: ollut suinkaan merkityksetöntä, sillä haja-asu- lakiehdotuksen: 15666: 15667: 15668: 15669: 15670: Laki 15671: tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta 15672: 15673: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15674: 15675: 1 luku sätalous-, turkistarhaus-, kalastus-, kalanviljely-, 15676: Yleiset säännökset kauppapuutarha-, taimitarha- ja turvetuotanto- 15677: toiminnan tukemiseksi tasapainoisen alueellisen 15678: 1 § kehityksen edistämisestä annetuss~ laissa 15679: Teollisuus-, kaivannais-, työliike-, matkailu-, ( / ) tarkoitetulla ensimmäisellä, toisella 15680: kauppa- ja muun palveluelinkeino-, maa- ja met- ja kolmannella perusvyöhykkeellä (kehitys- 15681: Lakialoite n:o 165 .331 15682: 15683: alueella) sekä neljännellä perusvyöhykkeellä 2-29 § 15684: voidaan myöntää valtion avustuksia siten kuin (Kuten hallituksen esityksessä.) 15685: tässä laissa säädetään. 15686: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 15687: 15688: 15689: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981 15690: 15691: Lauri Impiö Sinikka Karhuvaara Aila Jokinen 15692: Matti Jaatinen Anna-Kaarina Louvo Mauri Vänskä 15693: Heikki Järvenpää Juuso Häikiö Timo Ihamäki 15694: Jalmari Torikka Heikki Perho Matti Pelttari 15695: Ulla Puolanne Elsi Hetemäki-Olander Ben Zyskowicz 15696: Juhani Laitinen Ilkka Kanerva Jouni J. Särkijärvi 15697: Toivo T. Pohjala Pentti Sillantaus Erkki Pystynen 15698: Matti Hokkanen Helena Pesola Martti Ursin 15699: Eero Lattula Pekka Jokinen 15700: 332 1981 vp. 15701: 15702: Lakialoite n:o 166 15703: 15704: 15705: 15706: 15707: Leppänen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden v~eronhuoj,emuk 15708: sista 15709: 15710: 15711: Eduskunnalle 15712: 15713: Hallitus on antan'lllt eduskunnalle esityksen Yritystoiminnan edellytysten parantam~seksi 15714: lai!ksi kehitysalueiden vevonhuojennuksista ja on välttämätöntä, että ainakin kehitysalueella 15715: laiksi leimavevolain muuttamisesta (HE n:o kunnallinen harkintaverotus kumotaan koko- 15716: 78/1981 vp.). Lakiehdotus on edttäin puut- naan. 15717: teellinen eikä kysymyksessä varsinaisesti ole Paras ja nopein sekä tehokkain tapa tukea 15718: mikään kehitysalueiden veronhuojennuslaki, ja edistää kehitysalueiden elinkeinotoimintaa 15719: vaan kysymys on vain eräistä pienistä veron- on antaa tuntuva verohelpotus kailkille kehitys- 15720: huojennuksen luontoisista asioista. Tämän alueille perustettaville uusille yrityksille. Työ- 15721: vuoksi lain korjaaminen on välttämätöntä. Täs- paikat ovat yhtä arvokkaita, syntyivätpä ne 15722: sä rinnakkaislakialoitteessa on ollut mahdollista pienessä tai suuressa yrityksessä tai tuotannol- 15723: puuttua vain eräisiin keskeisHn korjauksiin. lisessa taikka palvelualan yrityksessä. Tämän 15724: SMP:n mielestä kehi!tysalueen elinkeinotoi- vuoksi kaikki kehitysalueen ensimmäiselle pe- 15725: minnan edistämiseksi tarvitaan todella tuntu- rusvyöhyikkeelle perustettavat uudet yritykset 15726: via verohelpotuksia. Vähintä mitä voidaan tulisi vapauttaa valtionverotuksesta kehitys- 15727: tehdä on se, että kaikille käyttöomaisuusinves- aluelakien voimassa ollessa. 15728: toinneille annetaan vapaa poisto-oikeus sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15729: että inves,toinnin ylimääräinen investointivähen- 15730: nys koskee kaikkia käyttöomaisuusinvestointeja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15731: kehitysalueella kehi:ty,saluelakien voimassa ol- lakiehdotuksen: 15732: lessa. 15733: 15734: 15735: Laki 15736: kehitysalueiden veronhuojennuksista 15737: 15738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15739: 15740: 1 § ronalaisesta tulostaan sanotun käyttöomaisuu- 15741: Kehit}'lsa:lueiden elinkeinotoiminnan edistä- den hankintamenosta määrä, mikä verovelvolli- 15742: miseksi valtion- ja kunnallisverotuksessa myön- sen kirjanpidossa on tällaisena poistona vähen- 15743: nettäv1stä veronhuojennuksista säädetään tässä netty. 15744: laissa. Verovelvollisella on oikeus 1 momentissa 15745: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tatikoitettuina verovuosina vähentää valtionve- 15746: rotuksessa veronalaisesta tulostaan muiden lain- 15747: 2 § säädännössä myönnettyjen vähennysten lisäksi 15748: Verovelvollisella, joka vuosien 1982-1989 kunakin vuotena ylimääräisenä investointivä- 15749: amkana toteuttaa kehitysalueella käyttöomai- hennyksenä määrä, joka on 4-8 % 1 momen- 15750: suusinvestointeja, on oikeus siltä verovuodelta, tissa tarkoitetun käyttöomaisuuden alkuperäi- 15751: jona hankittu käyttöomaisuus otetaan käyttöön, sestä hankintamenosta porrastettuna alenevasti 15752: sekä yhdeksältä seuraavalta verovuodelta toi- investoinnin suuruuden mukaan siten kuin val- 15753: mi:tettlavissa vevotuksissa poistoina vähentää ve- tioneu'V'osto erikseen määrää. 15754: Lakialoite n:o 166 333 15755: 15756: 3 § 5 § 15757: Edellä 2 § :1ssä tarkoitettua han!kittua käyttö- Kehitysalueen ensimmäisellä perusvyöhyk- 15758: omaisuutta ei pidetä veronalaisina varoina sa- keellä vuosina 1982-1989 perustetrt:avat uudet 15759: massa pykälässä mairutuilta verovuosilta toimi.- yritykset ovat valtionverosta vapaat vuosien 15760: tettavissa valtionverotuksissa. 1982-1989 verotuiksessa. 15761: 15762: 4 § 6-8 § 15763: Kunnallinen harkintaverotus on kielletty ke- (Kuten haJlituksen esityksen 7-9 §.) 15764: hitysalueella vuosien 1981-1989 verotuklsessa. 15765: 15766: 15767: Helsing~ssä 21 päivänä toukokuuta 1981 15768: 15769: Urpo Leppänen Urho Pohto 15770: Pekka Vennamo Anssi Joutsenlahti 15771: Veikko Vennamo 15772: 334 1981 vp. 15773: 15774: Lak~aloite n:o 167 15775: 15776: 15777: 15778: 15779: Impiö ym.: Ehdotus laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta 15780: 15781: 15782: Eduskunnalle 15783: 15784: Hallitus ehdottaa (HE n:o 76/1981 vp.) tuksen esityksessä. Kuitenkin asiasta on tehty 15785: annettavaksi uuden lain, joka koskee kehitys- lakialoite mm. vuonna 1977, ehdotus mainittu- 15786: alueelta aikavien tavarankuljetusten kustannus- jen raaka-ainekuljetusten sisällyttämisestä lain 15787: ten alentamista. Laki on tarkoitettu korvaa- piiriin on ollut harkittavana jo aiemmin valmis- 15788: maan vuoden 1976 alusta sovelletun alueelli- teltaessa nykyistä lakia alueellisesta kuljetus- 15789: sesta kuljetustuesta annetun lain. Hallituksen tuesta ja asia oli esillä valmisteltaessa kauppa- 15790: esitys ei olennaisesti muuta voimassa olevan ja teollisuusministeriön alustavaa luonnosta 15791: alueellisen kuljetustukilain sisältöä. Sitä on pi- uudeksi nyt hallituksen esityksen muodossa 15792: dettävä oikeaan osuvana siltä osin kuin se kos- olevaksi laiksi. Ajatus ei siis ole uusi, mutta 15793: kee merkitykseltään suurimpia tuoteryhmiä, se ei ole tarkoituksenmukaisuudestaan huoli- 15794: jotka edelleen tulevat tämän kuljetustuen pii- matta saavuttanut hallituksen enemmistön tu- 15795: riin, kuten sahattua puutavaraa ja paperiteolli- kea. 15796: suuden tuotteita. Erityisesti kehitysalueen ensimmäisellä vyö- 15797: Esitykseen sisältyy kuitenkin eräitä huomat- hykkeellä on kannattavia ja kehityskelpoisia yri- 15798: tavia puutteita. Ensinnäkin tuen maksaminen tyksiä, jotka kuitenkin joutuvat tuomaan valta- 15799: on edelleen hyvin jäykästi sidottu rautatielii- osan käyttämistään raaka-aineista vyöhykkeen 15800: kenteeseen. Tosin on todettava, että eräitä pa- ulkopuolelta. Myös kuljetusmatkat tuolla alueel- 15801: rannuksia kuorma-autokuljetusten osalta on la- la ovat pitkät. Sen vuoksi yritystoiminnan jat- 15802: kiin luvassa. Myönteisenä seikkana on todetta- kumisen turvaamiseksi olisi mielestämme ko. 15803: va myös se, että uutena tuoteryhmänä lain pii- vyöhykkeelle tuotavien raaka-aineiden ja puoli- 15804: riin tulee turve, jonka merkitys viime vuosina valmisteiden kuljetukset saatettava tuen piiriin. 15805: juuri kehitysalueella on kasvanut. Tämä on mielestämme johdonmukaista kehitys- 15806: Hallituksen esitystä leimaa mielestämme ko- aluepolitiikkaa niissä tapauksissa, joissa näitä 15807: konaisvaltaisen näkemyksen puute, sillä kulje- raaka-aineita ja puolivalmisteita ei ole kysei- 15808: tustukea tullaan hallituksen esityksen mukaan seltä kehitysalueelta saatavissa. 15809: maksamaan vain kehitysalueelta aikaville tava- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 15810: rankuljetuksille. Raaka-aineiden kuljetukset ke- 15811: hitysalueiden yrittäjille eivät voimassa olevan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15812: alueellisen kuljetustukilain mukaan ole kuljetus- lakiehdotuksen: 15813: tuen piirissä, eikä tätä esitetä myöskään halli- 15814: 15815: 15816: Laki 15817: kuljetusten alueellisesta tukemisesta 15818: 15819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15820: 15821: 1 § ten raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kulje- 15822: Suomessa suoritettavista tasapainoisen alueel- tuksista, joita ensimmäisellä perusvyöhykkeellä 15823: lisen kehityksen edistämisestä annetussa laissa sijaitsevilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia 15824: ( / ) tarkoitetun kehitysalueen ensimmäi- saada kyseiseltä vyöhykkeeltä, sekä tavarankul- 15825: selle perusvyöhykkeelle suuntautuvista sellais- jetuksista, jotka alkavat mainitussa laissa tar- 15826: Lakialoite n:o 167 33S 15827: 15828: koitetulta kehitysalueelta tai neljännen petos- 2-20 § 15829: vyöhykkeen tukialueelta, maksetaan valtion va- (Kuten hallituksen esityksessä.) 15830: roista kuljetustukea siten kuin tässä laissa sää- 15831: detään. 15832: 15833: 15834: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981 15835: 15836: Lauri Impiö Helge Saarikoski Eeva Kauppi 15837: Eero Lattula Aila Jokinen Sampsa Aaltio 15838: Mauri Vänskä Pekka Jokinen Martti Ursin 15839: Juhani Laitinen Juuso Häikiö Tapani Mörttinen 15840: Jouni J. Särkijärvi Timo Ihamäki Elsi Hetemäki-Olander 15841: 336 1981 vp. 15842: 15843: Lakialoite n:o 168 15844: 15845: 15846: 15847: 15848: Vänskä ym.: Ehdotus laiksi Kehitysaluerahasto Oy - Utveck- 15849: lingsområdesfonden Ab -nimisestä yhtiöstä annetun lain 15850: muuttamisesta 15851: 15852: 15853: Eduskunnalle 15854: 15855: Vähittäiskauppa on etenkin haja-asutusalueil- kyistä paremmat edellytykset kannattavaan toi- 15856: la joutunut suuriin vaikeuksiin. Ne johtuvat mintaan. 15857: muuttoliikkeen seurauksena aiheutuneesta osto- Toimialana kauppa ei ole tähän saakka kuu- 15858: voiman vähenemisestä ja toisaalta kaupan si- lunut kehitysaluelakien piiriin. Kuitenkin kaup- 15859: säisistä kilpailuolosuhteista, jotka ovat olleet pa kuuluu niihin peruspalveluihin, joiden säily- 15860: pienkaupalle epäedullisia. Tapahtuneen kehityk- minen on maassamme omaksutun aluepolitiikan 15861: sen seurauksena pienkaupan kannattavuus on hengen ja tavoitteiden mukaista. Kun lisäksi 15862: muodostunut erittäin kyseenalaiseksi, mistä pienkauppa on työvoimavaltaista, on sen edel- 15863: syystä pienten myymälöiden poistuma on jo lytysten turvaaminen myös tässä mielessä yh- 15864: vuosia jatkunut ja uhkaa edelleen jatkua ilman teiskunnan intresseissä. 15865: erityistoimia myös valtiovallan taholta. Kaupan Haja-asutusalueiden kaupan ongelmat ovat 15866: säilyminen maaseutukylissä on mitä suurimmas- paljolti rahoitusongelmia. Etenkin maaseutu- 15867: sa määrin yh~eiskunta- ja aluepoliittinen ongel- kauppias joutuu myymään pakosta paljon luo- 15868: ma. Kaupan palveluiden loppuminen edesaut- tolla säilyttääkseen asiakaspiirinsä. Ostoksia 15869: taa muuttohalukkuutta, mikä taas uhkaa viedä tehdään haja-asutusalueiden kaupoissa päivit- 15870: edellytykset myös muiden peruspalvelujen ku- täin, mutta tilivelat maksetaan vasta maito- tai 15871: ten postin ja koulun säily.ttämiseltä kyläyhtei- metsärahatilipäivinä. Tästä syystä kauppa olisi 15872: sössä. saatava samantyyppisten rahoitustuki- ja luotto- 15873: Valtion budjetissa on muutamana vuonna muotojen piiriin kuin tuotannollinen toiminta. 15874: ollut määräraha kauppapalvelujen saavutetta- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 15875: vuuden turvaamiseksi tarkoitettuun kokeiluun. 15876: Tämä sinänsä oikeansuuntainen toimenpide tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15877: lisi muuttaa kiireellisesti muotoon, joka turvai- lakiehdotuksen: 15878: si pysyvästi haja-asutusalueiden kaupalle ny- 15879: Lakialoite n:o 168 337 15880: 15881: 15882: Laki 15883: Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 15884: muuttamisesta 15885: 15886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15887: kumotaan Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhtiös- 15888: tä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (65/71) 1 §:n 3 momentti ja 8 §, 15889: näistä 8 § sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ( 577/75), 15890: sekä 15891: muutetaan 1 §:n 1 ja 4 momentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5-7 ja 9-11 § 15892: sekä 12 §:n 2 momentti, 15893: sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 26 päivänä toukokuuta 1978 ja 16 15894: päivänä maaliskuuta 1979 annetuilla laeilla (363 /78 ja 324/79), 3 ja 9 § osittain muutettui- 15895: na mainituilla 18 päivänä heinäkuuta 1975 ja 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetuilla laeil- 15896: la, 4 §:n 1 momentti, 6 § ja 12 §:n 2 momentti mainitussa 18 päivänä heinäkuuta 1975 15897: annetussa laissa, 4 §:n 2 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa (533/80), 7 15898: § osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla, 10 § maini- 15899: tussa 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa sekä 11 § osittain muutettuna viimeksi 15900: mainitulla lailla, näin kuuluvaksi: 15901: 1 § 4) rahoittamalla kaupan yrityksiä. 15902: (Kuten hallituksen esityksessä.) 15903: 3-12 § 15904: 2 § (Kuten hallituksen esityksessä.) 15905: Yhtiö edistää elinkeinotoimintaa, siten kuin 15906: 3-7 §:ssä tarkemmin säädetään: Voimaantulosäännös 15907: ( 1-3 kohdat kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.) 15908: 15909: 15910: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981 15911: 15912: Mauri Vänskä Lauri Impiö 15913: Toivo T. Pohjala Timo Ihamäki 15914: 15915: 15916: 15917: 15918: 43 088100096K 15919: 338 1981 vp. 15920: 15921: Lakialoite n:o 169 15922: 15923: 15924: 15925: 15926: H. Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden veronhuojen- 15927: nuksista 15928: 15929: 15930: Eduskunnalle 15931: 15932: Hallitus on aluelakien perusteluissa toden- olemaan kehitysalueella sijaitsevan yritystoimin- 15933: nut, että uudella lainsäädännöllä on yritystoi- nan toimintaedellytyksiä voimakkaasti kaventa- 15934: minnalle suunnattavan tuen painopistettä tar- va. Sillä seikalla, että investointien yhteydessä 15935: koitus ohjata yhä enemmän pienen ja keskisuu- suoritettava ylimääräinen vähennys voidaan teh- 15936: sen teollisuuden suuntaan. Tämä tavoite tulee dä vain valtionverotuksessa, on huomattava 15937: vain osittain saavutetuksi. Useissa yhteyksissä tukea kaventava vaikutuksensa. Tosin lakieh- 15938: on havaittavissa, että toimenpiteiden pääasial- dotukseen tehdyt muutokset, joilla myBs käy- 15939: lisimpina kohteina ovat sekä liikevaihdoltaan tettynä hankittu irtain käyttöomaisuus on si- 15940: että työntekijämäärältään suhteellisen pienet sällytetty huojennusten piiriin ja ylimääräisen 15941: yritykset. Selvimmin tämä suunta on havaitta- investointivähennyksen tekeminen on tehty 15942: vissa tarkasteltaessa lakia kehitysalueiden ve- riippumattomaksi investointiavustuksesta, tuo- 15943: ronhuojennuksista. vat tämän vastapainoksi yrityksille lisää tukea. 15944: Hallituksen esityksessä (HE n:o 78/1981 Se, että ylimääräistä investointivähennystä ei 15945: vp.) on myös selvä tarkoitus pyrkiä kaventa- ehdotuksen mukaan otettaisi huomioon tap- 15946: maan ennen kaikkea pääomavaltaisen yritystoi- piota vahvistettaessa, on luonnollisesti heiken- 15947: minnan tukea. Kun hallituskaan tuskin voi olla nys nykyiseen tilanteeseen. Toisin kuin halli- 15948: sitä mieltä, että suomalaiset yritykset rahoitus- tus toteaa, ehdotus heikentää oikeusturvaa 15949: rakenteensa pohjalta ovat riittävän vahvoja, on asettamalla yritykset keskenään eriarvoiseen 15950: erittäin vaikea löytää perusteluja nyt tehdyn asemaan ja sattumanvaraisten tilanteiden eteen. 15951: kaltaisille e:,ityksille. Vaikka tuen yleinen pai- Sen vuoksi ehdotammekin nykyisen käytännön 15952: nottaminen on perusteltua, ei tapaa, jolla halli- säilyttämistä. 15953: tus kaventaa nykyisiä etuuksia ennen kaikkea Huomattavimmat heikennykset nykyiseen la- 15954: keskisuurelta yritystoiminnalta, voida pitää hy- kiin verrattuna aiheutuvat kuitenkin siitä, että 15955: väksyttävänä. nyt ylimääräiselle investointivähennykselle on 15956: Huolimatta siitä, että ylimääräinen 3 pro- prosentuaalisten rajojen lisäksi asetettu mark- 15957: sentin vähennys uudesta käyttöomaisuudesta, kamääräiset katot. Käytännössä se merkitsee 15958: ns. investointivähennys, on ollut vaihtoehtoi- sitä, että jo 2 miljoonan markan investointi 15959: nen tukimuoto yrityksen mahdollisesti saaman on suuruudeltaan sellainen, että ylimääräinen 15960: investointiavustuksen kanssa, on lailla kehitys- investointivähennys tulee täysimääräisesti käy- 15961: alueiden veronhuojennuksista ollut yritystoi- tettyä. Tällöin tuki suuntautuu vain aivan pie- 15962: minnan kannalta huomattavaa merkitystä. Tämä nille yrityksille. Mielestämme katot tulisi laki- 15963: laki on ollut yksi niistä tekijöistä, joiden tur- ehdotuksesta ehdottomasti poistaa. Kun yli- 15964: vin kehitysalueella sijaitseva yritystoiminta on määräisen investointivähennyksen laajentami- 15965: pystynyt ylläpitämään vanhat työpaikkansa ja seen on selvät perusteet, olisi kokoomuksen 15966: luomaan uusia työpaikkoja. Laki on myös teh- mielestä vähennys porrastettava niin, että se 15967: nyt mahdolliseksi yrityksen rahoitusrakenteen olisi kehitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä 15968: joustavan suunnittelun ennen kaikkea vapaan 3 %, toisella vyöhykkeellä 3 % ja kolman- 15969: poisto-oikeuden avulla. nella vyöhykkeellä 1 % uudesta ja käytetty- 15970: Lakiehdotuksen yleisperusteluissa todetaan, nä hankitusta käyttöomaisuudesta. 15971: että muutokset nykyiseen lakiin ovat vähäiset. Lain 4 §, jossa määritellään, mitä käsittee- 15972: Hallituksen tulkinta on väärä. Muutokset ovat seen matkailuyritys sisältyy, on puutteellinen. 15973: huomattavia ja niiden käytännön merkitys tulee Sisävesilaivaliikenteen edistämiseksi olisi mat- 15974: Lakialoite n:o 169 339 15975: 15976: kailualukset voitava myös sisällyttää tämän kä- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme, 15977: sitteen piiriin, joten esitämme tätä koskevaa 15978: lisäystä ko. säännökseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15979: lakiehdotuksen: 15980: 15981: 15982: 15983: Laki 15984: kehitysalueiden veronhuojennuksista 15985: 15986: 1 § 15987: (Kuten hallituksen esityksessä.) Edellä 2 momentissa mainittu vähennys ote- 15988: taan huomioon vahvistettaessa tappiontasauk- 15989: 2 § sesta tuloverotuksessa annetussa laissa ( 362/ 15990: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 68) tarkoitettua verovelvollisen tappiota. 15991: Milloin 1 momentissa mainittu uuden tuo- 15992: tantolaitoksen tai matkailuyrityksen perustami- 3 § 15993: nen tai laitoksen tai yrityksen laajennus tahi (Kuten hallituksen esityksessä.) 15994: uudistus on tapahtunut kehitysalueen ensim- 15995: mäisellä, toisella tai kolmannella perusvyöhyk- 4 § 15996: keellä, verovelvollisella on oikeus sanotussa ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 15997: momentissa tarkoitettuina verovuosina vähen- Matkailuyrityksenä pidetään hotellia, motel- 15998: tää valtionverotuksessa veronalaisesta tulostaan lia, matkustajakotia, matkailualusta, moottori- 15999: muiden lainsäädännössä myönnettyjen vähen- majaa, yömajaa ja muuta siihen verrattavaa ma- 16000: nysten lisäksi kunakin vuotena ylimääräisenä joitusliikettä sekä majoitusliikkeen omistajan 16001: investointivähennyksenä määrä, joka on kehi- sen yhteydessä harjoittamaa ravitsemistoimin- 16002: tysalueen ensimmäisellä perusvyöhykkeellä 3 taa. Maatilatalouden yhteydessä harjoitettu ma- 16003: %, toisella perusvyöhykkeellä 3 % ja kol- joitustoiminta katsotaan matkailuyritykseksi sil- 16004: mannella perusvyöhykkeellä 1 % uuteen tuo- loin, kun sitä on pidettävä maatilataloudesta 16005: tantolaitokseen tai matkailuyritykseen taikka erillisenä liikkeenä. 16006: niiden laajennukseen tai uudistukseen sijoite- 16007: tun 1 momentissa tarkoitetun käyttöomaisuu- 5-9§ 16008: .den alkuperäisestä hankintamenosta. (Kuten hallituksen esityksessä.) 16009: 16010: 16011: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981 16012: 16013: Heikki Järvenpää Eero Lattula Pekka Jokinen 16014: Mauri Vänskä Mauri Miettinen Juuso Häikiö 16015: Eeva Kauppi Timo Ihamäki Matti Hokkanen 16016: Helge Saarikoski Juhani Laitinen Sampsa Aaltio 16017: Tuulikki Petäjäniemi Lauri lmpiö Martti Ursin 16018: Ben Zyskowicz Jouni J. Särkijärvi Pekka Löyttyniemi 16019: Helena Pesola Aila Jokinen Tapani Mörttinen 16020: Anna-Kaarina Louvo Elsi Hetemäki-Olander Matti Pelttari 16021: 340 1981 vp. 16022: 16023: Lakialoite n:o 170 16024: 16025: 16026: 16027: 16028: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta 16029: annetun lain 1 §:n muuttamisesta 16030: 16031: 16032: Eduskunnalle 16033: 16034: Kansanrintamahallitusten eduskunna1le anta- 1 § :ssä ei ole riittävän tyhjentävästi eikä yksi- 16035: mat lakiesitykset satovahinkojen korvaamisesta tyiskohtaisesti määritelty kaikkien sellaisten sa- 16036: ovat olleet jatkuvasti puutteellisia. Näin on tovahinlkojen laatua, joiden alaisiksi maatalous- 16037: myös asianlaita 18 päivänä kesäkuuta 1981 väestö on joutunut ja joutuu. Vahingon aiheut- 16038: allekirjoitetussa hallituksen uudessa lakiesityk- tajien joukosta puuttuvat esimerkiksi tulvat, 16039: sessä (HE n:o 100/1981 vp.), joka koskee myrskyt, pitkäaikaiset sateet :sekä tavanomais- 16040: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 ten maatalouden vahinkoeläinten kuten hirvien, 16041: § :n muuttamista. porojen, jänisten, myytien sekä tuhohyönteis- 16042: Hallituksen linja on se, että satovahinkolaki ten ja muiden vastaavanlaisten viljelijästä riip- 16043: ei koske kaikkia luonnonvahinkoja. Lisäksi pie- pumattomien luonnonvoimien kasvavalle sadol- 16044: nemmät tilat ja pienemmät vahingot jäävät kor- le aiheuttamat vahingot. 16045: vauksen ulkopuolelle. Tämä ei ole m~ssään SMP:n eduskuntaryhmä prtää oi1keana sitä, 16046: tapaubes,sa oikeudenmukaista. että poikkeuksellisten talvehtimisolosuhteiden 16047: . SMP:n eduskuntaryhmän mielestä vahinkojen talvehtivalle kasville aiheuttamaJt vahingot saa- 16048: korvaaminen ei myöskään saa riippua eduskun- tetaan nyt korvattavien vahinkojen piiriin. 16049: nan kulloisestakin enemmän ja vähemmän häi- 16050: lyvästä enemmistöstä. Satovahinkokorvausten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16051: tulee olla lakipohjaisia, jottei kenellekään voida 16052: tehdä vääryyttä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16053: Hallituksen n)"t korjaamassa satovahinkolain lakiehdotuksen: 16054: 16055: Laki 16056: satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 16057: 16058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 patvana 16059: heinäkuuta 1975 annetun lain (530/75) 1 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 16060: 1980 annetussa laissa (446/80), näin kuuluvaksi: 16061: 16062: 1 § moin kuin poikkeuksellisten talvehtimisolosuh- 16063: Hallan, .tulvan, rae- ja kaatosateen, pitkä- teiden talvehtivalle kasville aiheuntamista kai- 16064: aikah>ten sateiden, myrskyjen ja raiuilman, kista v:ahingoista maksetaan täysimääräistä kor- 16065: poikkeuksellisen kuivuuden sekä hirvien, po- vausta valtion varoista sen mukaan kuin jäljem- 16066: rojen, jänisten, myyrien, tuhohyönteisten taik- pänä säädetään. 16067: ka muun vastaavan viljeliiästä riippumattoman 16068: luonnonvoiman kasvavalle tai koriuuvaiheessa Voimaantulosäännös 16069: olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista sa- (Kuten hallituksen esityksessä.) 16070: 16071: Helsingi:ssä 29 päivänä syyskuuta 1981 16072: 16073: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo Urho Pohto 16074: Veikko Vennamo Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen 16075: 1981 vp. 341 16076: 16077: Lakialoite n:o 171 16078: 16079: 16080: 16081: 16082: Liedes ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1982 to1m1tettavassa val- 16083: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen- 16084: teista 16085: 16086: 16087: Eduskunnalle 16088: 16089: Verotuksen rasite on menneitten vuosien Valmisteveron korotukset tulevat nostamaan 16090: aikana siirtynyt jatkuvasti yhtymiltä ja suuritu- polttoaineiden, sähkön, tupakan, moottoriajo- 16091: loisilta pienituloisten kannettavaksi. Vuosina neuvojen, postimaksujen, rautatielippujen, sai- 16092: 1960-1975 valtion tulo- ja varallisuusvero raalamaksujen ja virvoitusjuomien hintoja. Ka- 16093: kasvoi fyysisten henkilöiden osalta 998 milj. tumaksut tulevat niin ikään olemaan ensi vuon- 16094: markasta 8 037 miljoonaan markkaan, kun sa- na huomattava välillisen veron lisäys. 16095: maan aikaan yhtymien vero alentui 1164 milj. Välillinen verotus rasittaa ennen kaikkea 16096: markasta 902 milj. markkaan vuoden 1975 ra- pienituloisia ja suuria perheitä sekä vapauttaa 16097: haan verrattuna. Koko tulo- ja varallisuusvero- suuria tuloja verotuksesta. Tällainen kehitys ei 16098: tuksesta yhtymien osuus alentui 54 prosentista ole mielestämme oikea, vaan tulo- ja varalli- 16099: 10 prosenttiin ja fyysisten henkilöiden osuus suusveron lievennykset tulisi ohjata yksinomaan 16100: nousi 46 prosentista 90 prosenttiin. pieniin ja keskituloihin. 16101: Vuonna 1976 ja sen jälkeen tulo- ja varalli- Esitämme valtionverotaulukoiden muutosta 16102: suusverotaulukoihin on tehty yleisiä kaikkia niin, että valtionverotuksesta vapautettaisiin 16103: samalla tavoin prosentuaalisesti koskevia inflaa- kaikki alle 20 000 markan vuositulot ja vero- 16104: tiotarkistuksia, minkä seurauksena suuret tulot asteikkoa lievennettäisiin aina 60 000 markan 16105: ovat saaneet suurimmat alennukset ja pienissä vuosituloon saakka. Siitä yli menevien suurten 16106: tuloissa alennukset ovat jääneet merkityksettö- tulojen verotusta lisättäisiin sekä yhtiöitten 16107: miksi. verotusta tehostettaisiin. 16108: Vuosien 1976-79 aikana valtion tulo- ja Yhteisöjen tuloveroasteikkoa esitetään muu- 16109: varallisuusvero ei kasvanut, vaan sen sijaan kaik- tettavaksi siten, että pienten yhteisöjen, joiden 16110: ki lisääntyneet valtion verotulot katettiin liike- vuotuinen liikevaihto on alle 5 miljoonaa mark- 16111: vaihtoveroa ja muita välillisiä veroja korotta- kaa, tulosta maksettava vero olisi 45 %, keski- 16112: malla. Välilliset verot lisääntyivätkin 12 622 suurten yhteisöjen vero olisi 47 % ja suurten 16113: miljoonasta markasta 19 662 miljoonaan mark- yhteisöjen 49 %. Yhteisön varallisuusveropro- 16114: kaan. Lisäys oli n. 7 000 miljoonaa markkaa, sentti esitetään samaksi kuin yksityisten vas- 16115: joka kokonaisuudessaan kannettiin hinnankoro- taava vero. 16116: tuksien kautta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 16117: Ensi vuoden tulo- ja menoarviota esittäes- 16118: sään hallitus lisää välillistä verotusta ja antaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16119: suuriin tuloihin huomattavia veronalennuksia lakiehdotuksen: 16120: sekä lieventää osakeyhtiöiden osinkoverotusta, 16121: kuten teollisuuden liikevaihtoverotustakin. 16122: 342 Lakialoite n:o 171 16123: 16124: 16125: Laki 16126: vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja 16127: veroprosenteista 16128: 16129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16130: 16131: 1 § 3 § 16132: Vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa Progressiivinen varallisuusveroasteikko on 16133: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- seuraava: 16134: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo- Verotettava Veron vakio- Vero-% 16135: ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero- varallisuus erä varalli- alarajan ylit- 16136: asteikkojen ja veroprosenttien mukaan. mk suuden ala- tävästä varal- 16137: rajan kohdalla lisuuden 16138: mk osasta 16139: 2 § 16140: Progressiivinen tuloveroasteikko on seu- 150 000-200 000 50 1,0 16141: raava: 200 000-300 000 550 3,0 16142: 300 000-500 000 3 550 4,0 16143: Verotettava tulo Veron vakio- Vero-% 500 000- 11550 4,2 16144: mk erä tulon alarajan yli 16145: alarajan koh- menevästä 16146: dalla mk tulon osasta 4§ 16147: 17 000- 19 000 20 10 Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa- 16148: 19 000- 21 000 220 12 van asteikon mukaisesti: 16149: 21 000- 25 000 460 15 Yhteisön liikevaihdon Yhteisön 16150: 25 000- 30 000 1060 19 määrä mk tuloveroprosentti 16151: 30 000- 40 000 2100 25 5 000 000 45 16152: 40 000- 50 000 4 500 35 5 000 001-20 000 000 47 16153: 50 000- 60 000 8 010 40 20 000 001- 49 16154: 60 000- 80 000 12 010 45 16155: 80 000-100 000 21010 50 Yhteisön varallisuusveroprosentti on sama 16156: 100 000-200 000 31 010 55 kuin 3 §:ssä. 16157: 200 000- 86 010 58 16158: 5 ja 6 § 16159: (Kuten hallituksen esityksessä.) 16160: 16161: 16162: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981 16163: 16164: Pentti Liedes M.-L. Salminen E.-J. Tennilä 16165: Ensio Laine Irma Rosnell Aarne Koskinen 16166: 1981 vp. 343 16167: 16168: Lakialoite n:o 172 16169: 16170: 16171: 16172: 16173: Hautala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1982 totmltettavassa val- 16174: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 16175: senteista 16176: 16177: 16178: Eduskunnalle 16179: 16180: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tä verotuksen painopistettä tulisikin siirtää 16181: laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtion- työnteon verottamisesta kulutuksen verottami- 16182: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja seen. Valtiontaloudellisista syistä tuloveroa ei 16183: veroprosenteista (HE n:o 130/1981 vp.). voida kertaheitolla alentaa tuntuvasti, mutta 16184: Hallitus esittää tuloveroasteikkoon tehtäväk- vähittäistä kehitystä tähän suuntaan olisi ta- 16185: si 12 prosentin suuruisen inflaatiotarkistuksen. pahduttava vuosittain. Tästä syystä Kristillisen 16186: Myös varallisuusveroasteikkoa esitetään tarkis- Liiton eduskuntaryhmä ei voi tyytyä 12 pro- 16187: tettavaksi samassa suhteessa. sentin inflaatiotarkistukseen, vaan esittää, että 16188: Verorasitus on maassamme palkansaajien an- tuloveroasteikkoihin tehtäisiin 14 prosentin 16189: siotaso huomioonottaen kohtuuttoman korkea. suuruinen inflaatiotarkistus. 16190: Vaikka veroasteikkoja on viime vuosina tarkis- Progressiivinen varallisuusvero rasittaa eri- 16191: tettu rahanarvon huononemisesta johtuvan ve- tyisesti perheyrityksiä, joiden merkitys työlli- 16192: rotuksen kiristymisen estämiseksi, ei todellisiin syyden ylläpidossa on kuitenkin yhteiskunnan 16193: tuloveronalennuksiin ole maassamme päästy. kannalta keskeinen. Perheyritysten aseman hel- 16194: Yleisen ansiotason kohotessa jyrkän vero- pottamiseksi tulisi myös varallisuusveroasteik- 16195: progression piiriin ovat tulleet myös keski- koa tarkistaa hallituksen ehdottamaa enemmän. 16196: tuloiset tulonsaajaryhmät. Marginaalivero vie Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 16197: lähes puolet jo tavallisen palkansaajankin an- nioittaen, 16198: saitsemasta lisämarkasta. Tämä on omiaan hei- 16199: kentämään kansalaisten työmotivaatiota: halua että Eduskunta hyväksyisi s.euraavan 16200: ahkeraan työntekoon ja yritteliäisyyteen. lakiehdotuksen: 16201: Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän mieles- 16202: 344 Lakialoite n:o 172 16203: 16204: 16205: 16206: 16207: Laki 16208: vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja 16209: veroprosenteista 16210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16211: 16212: 1 § Vero alarajan 16213: (Kuten hallituksen esityksessä.) Vero alarajan ylittävästä va- 16214: Verotettava varallisuus kohdalla rallisuudesta 16215: mk mk % 16216: 2 § 16217: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: 250 000- 350 000 150 0,8 16218: 350 000- 450 000 950 1,0 16219: Vero alara- 450 000- 650 000 1 950 1,3 16220: Vero alarajan jan ylittävästä 16221: Verotettava tulo kohdalla tulosta 650 000-1 000 000 4 550 1,5 16222: mk mk % 1000 000- 9 800 1,7 16223: 11 800- 16 000 10 6 16224: 16 000- 20 000 262 13 4§ 16225: 20 000- 24 000 782 19 {Kuten hallituksen esityksessä.) 16226: 24 000- 30 000 1542 23 16227: 30 000- 39 000 2 922 28 5 § 16228: 39 000- 56 000 5 442 29 Enoakanpidätysten laskentaperusteet vuodel- 16229: 56 000- 75 000 10 372 33 le 1982 vahvistetaan siten, että pidätettävä 16230: 75 000-116 000 16 642 38 määrä 1 päivästä tammikuuta 1982 lähtien 16231: 116 000-194 000 32 222 45 vastaa vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk- 16232: 194 000-348 000 67 322 50 sessa sovellettavien säännösten mukaan määrät- 16233: 348 000- 144 322 51 täviä veroja ja maksuja. 16234: 16235: 3 § 16236: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 16237: seuraava: kuuta 1982. 16238: 16239: 16240: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981 16241: 16242: Sauli Hautala Impi Muroma Olavi Ronkainen 16243: Esko Almgren Asser Stenbäck Erkki Korhonen 16244: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa Jorma Fred 16245: 1981 vp. 345 16246: 16247: Lakialoite n:o 173 16248: 16249: 16250: 16251: Hautala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta- 16252: misesta 16253: 16254: 16255: Eduskunnalle 16256: 16257: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Puolisovähennyksen jälkeenjääneisyys on johta- 16258: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta (HE nut verotuksen kiristymiseen niissä perheissä, 16259: n:o 131/1981 vp.). Esityksellä pyritään estä- joissa vain toisella puolisoista on tuloa. Tämä 16260: mään palkansaajien tuloverorasituksen kiristy- on osaltaan pahentanut ns. köyhyysloukkuil- 16261: minen rahanarvon huononemisen vuoksi. Esi- miötä. 16262: tys liittyy valtion vuoden 1982 tulo- ja meno- Hallituksen tulo- ja varallisuusverouudistuk- 16263: arvioesitykseen. sen yhteydessä julkisuuteen välittämistä laskel- 16264: Hallitus esittää keskeisiin tuloverotuksessa mista käy ilmi, että markkamääräinen vero 16265: myönnettäviin vähennyksiin tehtäväksi keski- niissä perheissä, joissa puolisoiden yhteenlaske- 16266: määrin 12 prosentin suuruisen inflaatiotarkis- tut tulot ovat 100 000 markkaa, on huomat- 16267: tuksen. Valtiontaloudellisista syistä tärkeintä tavasti suurempi kuin sellaisissa perheissä, jois- 16268: vähennystä, työtulovähennystä, ei kuitenkaan sa toinen puolisoista yksinään ansaitsee 80 000 16269: ehdoteta tarkistettavaksi täysimääräisesti. Hal- markkaa. Jälkimmäisessä tapauksessa siis per- 16270: litus esittää työtulovähennyksen ylärajan ko- he joutuu maksamaan valtionveroa markkamää- 16271: rottamista nykyisestä 8 500 markasta 9 000 räisestikin enemmän, vaikka tällaisen perheen 16272: markkaan. Tämä johtaisi palkansaajien verorasi- verotettava tulo on 20 000 markkaa vuodessa 16273: tuksen kiristymiseen vielä nykyisestään. Tätä pienempi. Kristillinen Liitto ei voi hyväksyä 16274: ei Kristillinen Liitto voi hyväksyä. tällaista vääristyneisyyttä. Puolisovähennys on 16275: Hallituksen esitykseen ei sisälly minkään- palautettava alkuperäiseen arvoonsa. 16276: laista korotusta puolisovähennyksen markka- Muiden markkamääräisten vähennysten osal- 16277: määrään, vaikka tämä vähennys on ollut ny- ta Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä toivoo, 16278: kyisen suuruinen vuodesta 1975 lähtien. että hallituksen esityksen yhteydessä otettaisiin 16279: Puolisovähennys myönnetään siinä tapaukses- käsiteltäviksi edustajiemme yleisenä aloiteaika- 16280: sa, että verovelvollisen aviopuolisolla ei ole na tekemät aloitteet. 16281: lainkaan tuloja tai tuloja on hyvin vähän. Puo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 16282: lisovähennys on ainut veropoliittinen keino, nioittaen, 16283: jolla estetään veroprogression kohoaminen koh- 16284: tuuttoman suureksi silloin, kun yksi puoliso että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16285: pääasiallisesti vastaa perheen tulonhankinnasta. lakiehdotuksen: 16286: 16287: 16288: Laki 16289: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 16290: 16291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 16292: varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 ja 5 16293: kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin 16294: 1 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa 16295: laissa (845/80), näin kuuluviksi: 16296: 16297: 17 b, 28 ja 32 a § 33 § 16298: (Kuten hallituksen esityksessä.) Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- 16299: hentää lisäksi: 16300: 44 088100096K 16301: 346 Lakialoite n:o 173 16302: 16303: 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin toisen puolison tulon määrästä (puolisovähen- 16304: enintään 9 500 markkaa (työtulovähennys), nys), 16305: (2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.) (5 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 16306: 4) 8 000 markkaa, milloin verovelvollisen 16307: puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi 36, 37 ja 57 § 16308: tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisalia on (Kuten hallituksen esityksessä.) 16309: sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka 16310: tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää Voimaantulosäännös 16311: 8 000 markkaa vähennettynä 25 prosentilla (Kuten hallituksen esityksessä.) 16312: 16313: 16314: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981 16315: 16316: Sauli Hautala Impi Muroma Olavi Ronkainen 16317: Esko Almgren Asser Stenbäck Erkki Korhonen 16318: Väinö Rautiainen Antero Juntumaa Jorma Fred 16319: 1981 vp. 347 16320: 16321: Lakialoite n:o 174 16322: 16323: 16324: 16325: 16326: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1982 to1m1tettavassa val- 16327: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 16328: senteista 16329: 16330: 16331: Eduskunnalle 16332: 16333: Tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n 3 mo- mahdollisimman tarkoin vastaavat verovelvolli- 16334: mentin mukaan kultakin vuodelta toimitetta- sen verovuoden koko palkasta suoritettavien 16335: vassa verotuksessa sovellettavista veroasteikois- verojen määrää. Kun viime vuosina on tullut 16336: ta ja veroprosenteista säädetään erikseen. Tässä ikäväksi tavaksi siirtää uusien ennakonpidätys- 16337: tarkoituksessa hallitus onkin syyskuun 25 päi- taulukkojen käyttöönottoa, on tämä aiheutta- 16338: vänä antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuo- nut veronpalautusten määrän kasvamista. Esi- 16339: delta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa merkiksi vuodelta 1980 saatujen ennakkotieto- 16340: sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen- jen mukaan verovelvolliset saavat veronpalau- 16341: teista (HE n:o 130/1981 vp.). tuksia yhteensä 2,9 miljardia markkaa. Tällöin 16342: Hallitus on tässä esityksessään lähtenyt sii- otettiin uudet taulukot käyttöön 1. 3. alkaen. 16343: tä, että vuoden 1982 tuloverotuksessa sovelle- Otettaessa vuonna 1979 ennakonpidätystaulu- 16344: taan tuloveroasteikkoa, jota on lievennetty 12 kot käyttöön 1. 2. alkaen oli palautusten mää- 16345: prosentin hintatasoa vastaavasti. Tämän inflaa- rä 2,2 miljardia markkaa. 16346: tiokorjauksen voidaan katsoa vastaavan tapah- Mielestämme mitään erityisiä teknisiä syitä 16347: tunutta inflaatiota. Esitykseen sisältyy kuiten- ei ole olemassa sille, että tuloverotuksen tar- 16348: kin säännös, jonka mukaan nämä asteikon kistuksia ei voitaisi ottaa huomioon ennakon- 16349: muutokset otetaan huomioon vasta 1. 3. 1982 pidätyksessä jo verovuoden 1982 alusta. Tämä 16350: lähtien. Esityksen perusteluiden mukaan vero- ilmenee epäsuorasti hallituksen esityksestäkin, 16351: hallitus tulisi sille ennakkoperintälaissa anne- sillä siinä esitetään, että vuoden 1982 alusta 16352: tun valtuuden nojalla määräämään, että vuo- veronalaisiksi tulevista sairaus- ja äitiyspäivä- 16353: den 1982 tammi- ja helmikuussa ennakonpidä- rahoista suoritettaisiin ennakonpidätykset heti 16354: tykset toimitettaisiin kuluvan vuoden lopussa vuoden alusta lähtien käyttäen vuodelle 1982 16355: käytössä olevien pidätystaulukkojen mukaisina. hyväksyttyjä ennakonpidätysperusteita. Lisäksi 16356: Tämä aiheuttaa sen, että valtio perii näin vuo- esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 6 § :n mu- 16357: den kahden ensimmäisen kuukauden aikana ve- kaan voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edel- 16358: ronmaksajilta arviolta noin 520 miljoonan mar- lyttämiin toimiin jo ennen lain voimaantuloa. 16359: kan suuruisen ylimääräisen "pakkolainan", jo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16360: ka palautetaan veronmaksajille aikaisintaan 16361: vuoden 1983 lopussa. Tätä ei voida pitää hy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16362: väksyttävänä, onhan ennakkoperintä pyrittävä lakiehdotuksen: 16363: toteuttamaan niin, että pidätettävät määrät 16364: 348 Lakialoite n:o 174 16365: 16366: 16367: 16368: Laki 16369: vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 16370: senteista 16371: 16372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16373: 16374: 1-4 § 16375: (Kuten hallituksen esityksessä.) taa vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa 16376: sovellettavien säännösten mukaan määräytyviä 16377: 5 § veroja ja maksuja. 16378: Enoakanpidätyksen laskentaperusteet vuodel- 16379: le 1982 vahvistetaan siten, että pidätettävä 6 § 16380: määrä 1 päivästä tammikuuta 1982 lähtien vas- (Kuten hallituksen esityksessä.) 16381: 16382: 16383: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981 16384: 16385: Anneli Kivitie Helvi Hyrynkangas 16386: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä 16387: 1981 vp. 349 16388: 16389: Lakialoite n:o 175 16390: 16391: 16392: 16393: 16394: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta- 16395: misesta 16396: 16397: 16398: Eduskunnalle 16399: 16400: Esity!~sessään laiksi tulo- ja vara!Hsuusvero- Hallituksen esittämistä tarkistuksi:sta 12 % :n 16401: lain muuttamisesta (HE n:o 131/1981 vp.) taso alittuu ennen muuta valtionverotuksen tär- 16402: hallitus toteaa yleisperuS!teluissaan mm.: "Ra- keimmän vähennyksen - 'työtulovähennyksen 16403: han arvon muuttumisesta johtuvan tuloveroas- - osalta, jota tulisi nostaa 500 markalla 9 500 16404: teen kasvun hillitsemiseksi ei kuitenkaan riitä, markkaan. Tämä merkitsee yksin yli 200 milj. 16405: eutä vain tuloveroastdkkoa lievennetään." Näin markan vajausta tulovenotatlkistukseen. 12 % :n 16406: ollen myös verovähennysten määriä on tarkis- tarkistusperuste alittuu monen muunkin vähen- 16407: tettava, jottei tulovemrasitus inflaatiosta joh- nyksen kohdalla. Esime11kiksi koulutusvähen- 16408: tuen nouse. Hallitus esittää korotuksia kuiten- nykseen esitetään vain 8,3 % :n nousua. 16409: kin vain pääasiassa perhepoliiutisiin vähennyk- Yllä olevaan viitaten ka1lsomme, että kaik- 16410: siin e.il..~ä kaikkiin niihinkään. kiin vähennyksiin on tehtävä inflaatiotarkistus 16411: Ei ole oikein perheeliisiä dkä muitakaan ·vuodelle 1982 vähintään 12 % :n suuruisena. 16412: kohtaan esimenkiksi se, että henkivakuutusmak- Tämänkin jälkeen monen vähennyksen reaali- 16413: su- ja sairauskuluvähennykset jätetään korot- arvo jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä 16414: tamatta. Pienituloisia koskeva veronmaksuky- se on ollut vähennystä säädettäes,sä tai sitä 16415: vyn aJ.entumisvähenny:s on myös esityksessä py- edellisen kerran tarki~>tettaessa. Edellä esitetyn 16416: synyt ennallaan, samoin vuosikausia sama- perusteella ehdotamme, 16417: na pysyneet puolisovähennys ja vanhuusvähen- 16418: nykset. Tarkistamatta ovat esityksessä lisäksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16419: palkkavähennys ja invalidivähennykset sekä va- lakiehdotuksen: 16420: rallisuusverotuksen puoliso-, lapsi- ja oman va- 16421: kituisen asunnon vähennykset. 16422: 16423: 16424: 16425: Laki 16426: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 16427: ·Eduskunnan päätöksen mukaise~ti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja 16428: varallisuusverolain (1043/74) 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 16429: 31 §:n 1 momentti, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 2 a, 3, 4 ja 5 kohta, 36 §:n 1 mo- 16430: mentin 1, 2, 3, 4 ja 5 kohta sekä 3 momentti, 37 §, 50 §:n 1 momentti, 53 §, 57 §:n 1 16431: momentin 1, 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 16432: 1980 annetussa laissa (845/80), näin kuuluviksi: 16433: 16434: 17 b § 16435: kan maaraan saakka kokonaan ansiotuloksi. 16436: 'Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, 16437: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik- että verovelvollisen tai puolison harjoittamas- 16438: ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh- saan liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa 16439: taan tulon yhteismäärä katsotaan 98 000 mar- suorittaman työn kohtuullinen arvo ylittää 16440: 350 Lakialoite n:o 175 16441: 16442: 16443: 98 000 markkaa, voidaan myös tämän maaran 1 ) 25 prosemtia ansiotulostaan, kuitenkin 16444: ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismäärästä enintään 9 500 markkaa (työtulovähennys), 16445: katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kuitenkaan 2) 20 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin 16446: katsota metsätalouden puhdasta tuottoa, kor- enintään 4 200 markkaa, jos verovelvollinen on 16447: kotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, ar- verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- 16448: vopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovu- vattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen enim- 16449: tuksesta saatua voittoa, kiinteistön ainesosan mäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos ve- 16450: luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta näi- rovelvollinen on elättänyt verovuonna enintään 16451: hin tuloihin rinnastettavaa tuloa. 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai ka:svattilastaan, 16452: kuitenkin niin, että puolisoista vähennyksen 16453: saa vain se, jonka ansiotulojen määrä on pie- 16454: 28 § nempi (ylimääräinen työtulovähennys), 16455: (Kuten hallituksen esityksessä.) 2 a) 1 pros•entin pa1kkatulostaan, kuitenkin 16456: enintään 1 000 markkaa (palkkavähennys), 16457: 29 § 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- 16458: Verovelvollisella on oikeus vähentää: tään 4 900 markkaa, jos .sellainen verovelvolli- 16459: nen, johon ei 'sovelleta tämän lain puoliso1ta 16460: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa tahi koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt 16461: sellaisen kasvattilapsen, jota verovelvollinen on alaikäi:&tä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla 16462: verovuonna elättänyt, henki- 1:ai muusta hen- on orkeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen 16463: kilövakuutuksesta suorittamansa maksut, lu- koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk- 16464: kuun ottamatta 5 kohdassa ja sairausvakuutus- sinhuoltajavähennys), 16465: lais·sa tat1koitettuja maksuja sekä kansaneläke- 4) 5 100 markkaa, milloin verovelvollisen 16466: vakuutusmaksua, kuitenkin yhteensä enintään puolisalia ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi 16467: 300 ma11kkaa kutakin perheenjäsentä kohti, tulokseen lue~tavaa tuloa, tai jos puolisalia on 16468: sanotunlaista tuloa, ·saa se puolisoista, jonka 16469: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja tulojen yhteismäärä on 1suuremoi, vähentää 16470: enintään 1 000 markkaa tai, milloin kvsymyk- 5 100 markkaa vähennettynä 25 prosentilla 16471: sessä ovat puolisot, yhteensä enintään 1 800 toisen puolison tulon määrästä ( puolisovähen- 16472: ma11kkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on ko- nys), 16473: rorettava 230 markalla jokaisesta alaikäisestä 5) 1 400 markkaa jokaisesta verovuonna 16474: lapsesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvolli- elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti- 16475: nen on verovuonna elättänyt, lapsestaan, joka ennen verovuoden .. alkua on 16476: täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero- 16477: vuonna vähintään 7 kuukauden ajan on saa- 16478: 31 § nut säännöllistä ja täyttä opetusta peruskoulus- 16479: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön sa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikoulussa, kor- 16480: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä keakoulussa tai muussa niihin verrattavassa op- 16481: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- pilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys 16482: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten ela- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, 16483: tusvelvollisuuden, työ~tömyyden tai sairauden jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähen- 16484: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään nyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen yh- 16485: tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- teismäärä on suurempi ( koulutusvähennys); 16486: pää kuin 6 000 markkaa (veronmaksukyvyn 16487: alentumisvähennys). 16488: 36 § 16489: 32 a § Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- 16490: (Kuten hallituksen esityksessä.) nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: 16491: 1) 1 150 markkaa, milloin hän ennen vero- 16492: 33 § vuoden päättymistä on tävttänvt kuusikymmen- 16493: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- täviisi vuotta (vanhuusvähennys), 16494: hentää lisäksi: ( 2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 16495: Lakialoite n:o 175 351 16496: 16497: 4) 2 600 manklkaa ansiotulostaan, jos hän 53 § 16498: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden Suomessa asuv1en puolisoiden yhteenlaske- 16499: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta pe- tuista varoista vähennetään 14 000 markkaa. 16500: rus.kouluSisa, korkeakoulussa tai muussa näi- Jos toisella puolisolla ~tällöin on velkoja enem- 16501: hin verrattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavä- män kuin varoja, otetaan erotus huomioon toi- 16502: hennys), sekä sen puolison verotettavan varallisuuden vähen- 16503: 5) 3 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin koLman- 16504: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta 16505: ta, jonka hait:ta-a:ste esitetyn sdvityksen mu- varallisuudesta. 16506: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa 16507: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 ja verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, va- 16508: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus roista vähennetään jokaisesta sellaisesta lapses- 16509: 3 000 maJikasta (invalidivähennys). Milloin ve- ta 7 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähen- 16510: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen nys myönnetään vain toiselle yhteenlasketun 16511: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- varallisuuden perusteella verotentavista puoli- 16512: tä, katsotaan hänen haitta-asteens.a ilman eri soista, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on 16513: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- varoja, vähennytksen .saa vain se puoliso, jonka 16514: netty ~täytenä, ·sekä 50 prosentiksi, jos se on varojen määrä on .suurempi. 16515: myönnetlty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen 16516: haitta-asteen es1tetyn .selvityksen perusteella 57 § 16517: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman 16518: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- 16519: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, verosta vähennetään: 16520: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- ( 1 kohta kuten hallituksen esitykses·sä.) 16521: huuselakkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- 16522: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen- 16523: aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 16524: miseksi esitettävästä selvityksestä. 750 markkaa, milloin hänen sanotus·sa lainkoh- 16525: dassa tarkoitentu hahta-asteensa on 100 pro- 16526: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, 16527: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- 16528: 37 § senttimäärän osoi!Jtama osuus 750 markasta, 16529: (Kuten hallitUJksen es1tyksessä.) sekä 16530: 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen- 16531: 50 § tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 16532: Milloin verovelvollinen on verovuoden päät- 130 markkaa. 16533: tyessä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 § :n 3 16534: asunto-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto- momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen- 16535: osuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitse- nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan 16536: maansa huoneistoa yksinomaan tai pääasialli- verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä, 16537: sesti omana taikka perheensä asuntona, alen- kuitenkin enintään 680 markkaa alaikäistä. las- 16538: netaan rakennuksen ja sen tonttimaan sekä ta kohden. 16539: osakkeen ia osuuden tämän lnvun säännösten 16540: mukaan määritettyä arvoa siltä osin kuin se 16541: ei ylitä 130 000 markkaa, 40 prosentilla. Voimaantulosäännös 16542: (Kuten hallituksen esityksessä.) 16543: 16544: 16545: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981 16546: 16547: Anneli Kivitie Helvi Hvrvnkangas 16548: Terhi Nieminen-Mäkynen Jaakko 1tälä 16549: 352 1981 vp. 16550: 16551: Lakialoite n:o 17 6 16552: 16553: 16554: 16555: Kuoppa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta- 16556: misesta 16557: 16558: 16559: Eduskunnalle 16560: 16561: Tul~ ja varallisuusverolain 37 §:n mukaan tään. Kaikkihan ovat luvanneet verohelpotuk- 16562: verovelvollinen saa kunnallisverotuksessa perus- sia pienituloisille, mutta verohelpotukset on 16563: vähennyksenä vähentää, mikäli hänen kokonais- kuitenkin annettu suurituloisille ja rikkaille. 16564: tulonsa eivät muiden verovähennysten jälkeen Kunnallisverohan on suhteellisesti kaikkein 16565: ylitä 3 000 markkaa, kyseisen summan tulois- epäoikeudenmukaisin, koska se kohdistuu jo 16566: taan. aivan pienituloisiin veronmaksajiin, kuten pie- 16567: Kyseinen 3 000 markan perusvähennys on nen työeläkkeen varassa eläviin eläkeläisiin ja 16568: inflaation vuoksi menettänyt sitä vähäistäkin jopa opiskelijoihin. Pienituloisiin kohdistuvaa 16569: merkitystä, joka sillä on ollut kaikkein pienitu- raskasta kunnallisveroa voidaan keventää ko- 16570: loisimpien verotaakan keventämiseksi. Mikäli rottamalla perusvähennyksen enimma1smaara 16571: perusvähennys aiotaan saattaa vastaamaan sitä ainakin rahan arvoa ja hintojen nousua vas- 16572: tasoa ja merkitystä, mikä sillä oli 1960-luvun taavalle tasolle. 16573: puolivälissä, perusvähennys tulee korottaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16574: 8 000 markkaan vuodessa. 16575: On suorastaan käsittämätöntä, että perusvä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16576: hennys, josta eivät pääse osalliseksi suurituloi- lakiehdotuksen: 16577: set, on menettänyt suurimman osan merkitys- 16578: 16579: Laki 16580: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 16581: 16582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja 16583: varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 16584: kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin 16585: 1 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa 16586: laissa (845/80), näin kuuluviksi: 16587: 16588: 17 b, 28, 32 a, 33 ja 36 § dellä prosentilla jokaisesta täydestä 80 markan 16589: (Kuten hallituksen esityksessä.) määrästä, jolla tulo ylittää 8 000 markan mää- 16590: rän (perusvähennys). 16591: 37 § 16592: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- 57 § 16593: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- (Kuten hallituksen esityksessä.) 16594: keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi, 16595: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa- 16596: notun tulon määrä, tai jos tulo on 8 000 mark- Voimaantulosäännös 16597: kaa suurempi, 8 000 markkaa vähennettynä yh- (Kuten hallituksen esityksessä.) 16598: 16599: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981 16600: 16601: Mikko Kuoppa Sten Söderström 16602: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 16603: E.-J. Tennilä 16604: 1981 vp. 353 16605: 16606: Lakialoite n:o 177 16607: 16608: 16609: 16610: 16611: Hautala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta 16612: 16613: 16614: Eduskunnalle 16615: 16616: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lettavina ainakin täysi-ikäisyyteen eli 18 ikä- 16617: laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta vuoteen saakka. Myös lapsilisiä tulisi maksaa 16618: (HE n:o 172/1981 vp.). Hallitus esittää lap- siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. 16619: silisien korottamista 14 prosentilla. Korotus Epäkohtana on pidettävä myös sitä, että 16620: ehdotetaan tulevaksi voimaan lokakuun alusta lapsilisät maksetaan neljännesvuosittain. Lapsi- 16621: 1982. lisien suorittaminen kuukausittain helpottaisi 16622: Edellisen kerran lapsilisiä korotettiin heinä- lapsiperheiden talouden suunnittelua. 16623: kuun alusta. Näin ollen 14 prosentin korotus Lapsilisät tulisi myös sitoa elinkustannusin- 16624: kattaa hädin tuskin rahanarvon huononemises- deksiin, jotta lapsilisien korotuksesta ei tarvit- 16625: ta johtuvan lapsilisien ostoarvon heikkenemi- sisi joka kerta erikseen säätää lailla. 16626: sen. Tätä on pidettävä riittämättömänä varsin- Lapsilisien korottaminen tulisi mielestämme 16627: kin kun otetaan huomioon, että valtion menot saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti. Tä- 16628: lisääntyvät kokonaisuudessaan keskimäärin 16 män vuoksi ehdotamme, että laki tulisi voi- 16629: prosentilla vuodessa. Lapsilisiä tulisikin korot- maan jo huhtikuun alusta. 16630: taa vähintään 20 prosentilla. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 16631: Nykyisellään lapsilisien maksatus loppuu lap- 16632: sen täyttäessä 16 vuotta. Tämä on paha epä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16633: kohta, sillä koulutusajan pidentymisestä joh- lakiehdotuksen: 16634: tuen useimmat lapset ovat vanhempiensa huol- 16635: 16636: 16637: 16638: ~al:l 16639: lapsilisälain muuttamisesta 16640: 16641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi- 16642: lisälain 1 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa 16643: (337 /62), 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 1981 16644: annetussa laissa (62/81), 10 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä huhti- 16645: kuuta 1955 annetussa laissa (192/55), ja 13 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 16646: 1962 annetussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi: 16647: 16648: 1 § 16649: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suori- vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seuraa- 16650: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, vasta lapsesta 2 952 markkaa vuodessa, paitsi 16651: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa milloin lapsi on 6 § :ssä tarkoitetulla tavalla 16652: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta hoidettavana laitoksessa. 16653: lapsesta. 16654: Lapsilisän määrä on 1 716 markkaa vuodes- 16655: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän nos- 1a § 16656: tamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan lapsili- 16657: on lapsilisän määrä kuitenkin 1 992 markkaa sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta 16658: vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 316 markkaa lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuodessa. 16659: 45 088100096K 16660: 354 Lakialoite n:o 177 16661: 16662: 2 § vana, olkoon oikeus siihen menetetty, mikäli 16663: Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen sosiaali- ja terveysministeriö ei sille esitetyistä 16664: alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä, pätevistä syistä toisin päätä. 16665: minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on Jos lapsilisä on jätetty nostamatta kolmena 16666: syntynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saak- peräkkäisenä kuukautena, keskeytettäköön sen 16667: ka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksan- suorittaminen. Suorittamisen uudelleen aloitta- 16668: toista vuotta. mista on anottava kirjallisesti sosiaalilautakun- 16669: nalta. 16670: 13 § 16671: 10 § Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät 16672: Lapsilisä suoritetaan kuukausittain sosiaali- sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten, 16673: lautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityk- että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan- 16674: sellä. Lapsilisän suorittamisen tavasta ja ajasta nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain 16675: määrätään tarkemmin asetuksella. voimaantulosta alkaen. 16676: Jollei nostamatta jätettyä lapsilisää anota 16677: uudelleen suoritettavaksi puolen vuoden kulu- 16678: essa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti- 16679: lapsilisä on ollut postitoimipaikassa nostetta- kuuta 1982. 16680: 16681: 16682: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981 16683: 16684: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen 16685: Jorma Fred Erkki Korhonen Antero Juntumaa 16686: Impi Muroma Asser Stenbäck Olavi Ronkainen 16687: 1981 vp. 355 16688: 16689: Lakialoite n:o 178 16690: 16691: 16692: 16693: 16694: Hyrynkangas ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n 16695: muuttamisesta 16696: 16697: 16698: Eduskunnalle 16699: 16700: Lapsilisäjärjestelmä on keskeisin lapsiperhei- Koulutuksen rakenne on viime vuosikymme- 16701: den tukimuoto. Maksettavien lapsilisien määrä nenä muuttunut siten, että lapsista vain harva 16702: on nykyisin kuitenkin riittämätön kattamaan poikkeus on 16-vuotiaana työelämässä. Hänen- 16703: lasten edes kaikkein välttämättömimmistä pe- kin osaltaan työttömyys on kaventanut itsenäi- 16704: rustarpeista aiheutuvia kuluja. Vuosien kulues- sen toimeentulon mahdollisuuksia. Opintotuki- 16705: sa lapsista aiheutuvat menot ovat moninkertais- järjestelmät eivät myöskään ole kehittyneet 16706: tuneet lastenhoitojärjestelyiden ja pitemmän tarvetta vastaaviksi. Myös useimmat yhteis- 16707: koulunkäynnin ansiosta. Samalla on lapsilisien kunnan tukimuodot päättyvät lasten ollessa 16708: arvo inflaation myötä vähentynyt. Lapsilisien 16-vuotiaita. 16709: tuntuvan korottamisen ja maksuajan pidentä- Säännöllinen tuki lapsilisän muodossa siihen 16710: misen tarve on kiistaton. saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta helpottaisi 16711: Kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen ja päi- perheiden taloudellista asemaa ja vaikuttaisi 16712: väkotipaikkojen vähyyden vuoksi lasten hoito myönteisesti lasten ja vanhempien keskinäisiin 16713: on usein järjestettävä yksityisesti joko kotona suhteisiin. Taloudellinen riippuvuus aiheuttaa 16714: tai perhepäivähoidossa. Etenkin alle 3-vuotiai- usein säröjä lasten ja vanhempien keskinäisiin 16715: den lasten hoito on useasti järjestettävä siten, suhteisiin. Nuorten terve omanarvontunto ja 16716: että jompikumpi vanhemmista hoitaa lapsia hyvät suhteet vanhempiin ovat tärkeä suoja 16717: kotona tai hoitaja palkataan kotiin. Suurten erilaisilta nuorten ongelmilta ja häiriöiltä. 16718: hoitokustannusten lisäksi lapsesta aiheutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16719: kulut ovat tällöin muutoinkin suurimmillaan. nioittaen, 16720: Myöskään verotuksessa ei ole mahdollista vä- 16721: hentää lapsen hoidosta aiheutuvia kuluja, vaik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16722: ka ne ovat useimmiten rinnastettavissa tulon lakiehdotuksen: 16723: hankinnasta aiheutuviin menoihin. 16724: 16725: 16726: 16727: 16728: Laki 16729: lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta 16730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi- 16731: lisälain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa 16732: (337 /62), sekä 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 16733: 1981 annetussa laissa (62/81), näin kuuluviksi: 16734: 16735: 1 § asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta 16736: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- lapsesta. 16737: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, Lapsilisän määrä on 2 000 markkaa vuo- 16738: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän 16739: 356 Lakialoite n:o 178 16740: 16741: 16742: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- 1a § 16743: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 2 400 Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- 16744: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 800 sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta 16745: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin lapsesta korotettuna 1 200 markalla vuodessa. 16746: seuraavasta lapsesta 3 400 markkaa vuodessa, 16747: paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 16748: tavalla hoidettavana laitoksessa. kuuta 1982. 16749: 16750: 16751: 16752: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981 16753: 16754: Helvi Hyrynkangas Jaakko Itälä 16755: Anneli Kivitie Terhi Nieminen-Mäkynen 16756: 1981 vp. 357 16757: 16758: Lakialoite n:o 179 16759: 16760: 16761: 16762: 16763: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien eläkkeistä 16764: 16765: 16766: Eduskunnalle 16767: 16768: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa nölliset korjausesitykset sotiemme veteraanien, 16769: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskunta- rintamanaisten ja sotavammaisten eläke- ja kun- 16770: järjestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon toutusasioiden kertakaikkisesti kuntoon saatta- 16771: vuosina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja nai- miseksi. 16772: sia, jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa Elokuussa 1981 SMP:n Seinäjoen puolue- 16773: isänmaan vapauden puolesta. kokous käsitteli laajasti veteraaniasioita. Ko- 16774: Siksi Suomen Maaseudun Puolue on koko kous totesi, että taloudelliset seikat eivät ole 16775: olemassaolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se esteenä veteraanien asioiden hoitamiselle. Puo- 16776: eduskuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin luekokous vaati, että lähes 1 000 milj. mark- 16777: ja johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan kaan nousevat kansanvaltaamme rappeuttavat 16778: sotiemme veteraanien, invalidien sekä rintama- puoluetukirahat on käytettävä veteraanien hy- 16779: naisten asioita. SMP on aina katsonut, että väksi, minkä lisäksi asioiden järkevällä hoidolla 16780: kansakunnan velvollisuus ja kunnia-asia on saadaan aikaan myös huomattavia säästöjä val- 16781: huolehtia näistä miehistä ja naisista turvaa- tion ja kuntien työllisyyden, terveydenhoidon 16782: malla heille kunnollinen toimeentulo ja riittä- ja sosiaaliturvan menoissa. Suomalaisella yhteis- 16783: vät eläkkeet. kunnalla on rahaa jos hyvää tahtoa vain riittää 16784: SMP on veteraaniasioita ajaessaan aina myös veteraanien asioiden hoitamiseen. Mainittakoon 16785: korostanut sitä, että kysymyksessä on kunnia- vain, että yksistään Salora-Valco -skandaaliin 16786: velan maksaminen isänmaallisten puolustus- hukutettiin vastuuttomasti noin 1 miljardi 16787: taistelujemme ryhdikkäille veteraaneille, sota- yhteiskunnan varoja, kun otetaan huomioon 16788: vammaisille sekä rintamanaisille eikä mikään skandaalin kaikki kerrannaisvaikutukset. 16789: puoluepoliittinen taktiikka eikä kaupanteko. SMP:n Seinäjoen puoluekokous 1981 korosti 16790: Vuodesta vuoteen SMP on kuitenkin vali- veteraaniasioiden kuntoon saattamiseksi erityi- 16791: tettavasti joutunut toteamaan, että huolimatta sesti seuraavia seikkoja: 16792: kaikkien poliittisten puolueiden lupauksista 16793: hoitaa sotiemme veteraanien ja invalidien sekä 1. Veteraanien varhaiseläkejärjestelmä on 16794: rintamanaisten asiat kuntoon, nämä asiat ovat toteutettava heti niin, että mahdollisimman 16795: jääneet hoitamatta. pian jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme 16796: SMP:n eduskuntaryhmä on tehnyt kaikkensa veteraanilla, sotavammaisella sekä rintamaolo- 16797: eduskunnassa veteraanien, sotavammaisten sekä suhteissa palvelleilla naisilla on mahdollisuus 16798: rintamanaisten asioiden kohentamiseksi. SMP:n niin halutessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysi- 16799: ryhmä on jopa kaksi kertaa välikysymyksen määräiselle eläkkeelle. Näin avautuu myös huo- 16800: avulla pyrkinyt vauhdittamaan näitä asioita. mattava määrä avoimia työpaikkoja nuorille 16801: SMP:n eduskuntaryhmä hyväksyy nyt ne työttömille. 16802: tulossa olevat korjaukset, joihin pitkien viivyt- 2. Veteraanien ja invalidien maksuton kun- 16803: telyjen jälkeen muut puolueet on saatu mu- toutus on lakisääteisesti hoidettava siten, että 16804: kaan, mutta SMP:n eduskuntaryhmä ei voi jokaisella kuntoutusta tarvitsevalla veteraanilla 16805: alistua siihen, että luopuisimme perustavaa on mahdollisuus ainakin viikon mittaiseen kun- 16806: laatua olevista aloitteistamme, jotka olemme toutukseen kerran vuodessa. 16807: tehneet veteraanien hyväksi tälläkin vaalikau- 3. Rintamalisä on heti nostettava 300 16808: della eli vuoden 1979 vaalien jälkeen. Siksi markkaan kuukaudessa ja sitä on maksettava 16809: SMP:n eduskuntaryhmä tulee tekemään kaikki kaikille siihen oikeutetuille sotiemme veteraa- 16810: tarvittavat määräraha-aloitteet sekä lainsäädän- neille, sotavammaisille sekä rintamaolosuhteissa 16811: 358 Lakialoite n:o 179 16812: 16813: 16814: palvelleille naisille sekä muille vastaavassa ase- naisia kohtaan nuiva ja riittämätön. Siksi jopa 16815: massa sodan aikana olleille. kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat 16816: 4. Rintamallaolovuodet on otettava kaikissa allekirjoittaneet yhteiset rinnakkaislakialoitteet, 16817: maassamme sovellettavissa eläkejärjestelmissä joissa pyritään saamaan aikaan eräitä korjauk- 16818: eläkkeeseen vaikuttavina kaksinkertaisesti huo- sia. SMP eduskuntapuolueena siis tulee mu- 16819: mioon. kaan näihin korjausesityksiin allekirjoittajana. 16820: 5. Jokaiselle veteraanille ja sotavammaiselle Kuitenkin SMP:n velvollisuus puoluekokouk- 16821: sekä näiden perheille on turvattava oikeus riit- sensa päätöksiä sekä äänestäjäkuntaansa koh- 16822: tävään ja kohtuuhintaiseen asuntoon. taan on, että SMP pitää kiinni niistä lupauk- 16823: Edelleen SMP:n Seinäjoen puoluekokous sista, joita olemme äänestäjillemme sekä ennen 16824: 1981 totesi, että SMP tukee varauksetta vete- kaikkea sotiemme veteraaneille ja sotavammai- 16825: raanijärjestöjen ja rintamaveteraaniasiain neu- sille sekä rintamanaisille antaneet heidän asioit- 16826: vottelukunnan ehdotuksia veteraanien ja sota- tensa lopultakin kuntoon saattamiseksi oikeu- 16827: vammaisten asioiden korjaamiseksi. Puolueko- denmukaisella tavalla. 16828: kous lisäksi vaati, että eduskunnan on heti Kun esimerkiksi hallitus esittää, että oikeus 16829: syysistuntokauden alettua ryhdyttävä todellisiin varhaiseläkkeeseen on 60 vuotta täyttäneillä 16830: lainsäädäntötoimiin näiden tavoitteiden toteut- rintamaveteraaneilla, ja eduskuntaryhmät ovat 16831: tamiseksi sen mukaan kuin puolueet owt vete- pudottaneet rinnakkaislakialoi tteessaan tämän 16832: raaneille antaneet lupauksia. ikärajan 58 vuoteen, ei tämä voi tyydyttää 16833: SMP:lle veteraanien ja sotavammaisten sekä SMP:tä, koska ikärajan tulee olla 55 vuotta. 16834: rintamanaisten asian hoitaminen on kunnia- Veteraanien piirissä ei myöskään pidetä suo- 16835: kysymys eikä puoluepoliittista taktikointia. tavana käyttää ilmausta "varhaiseläke". Vete- 16836: SMP ja sen eduskuntaryhmä tukevat kaikkia raanit katsovat, että heille kuuluu jo normaali- 16837: veteraanien, invalidien sekä rintamanaisten ase- eläke, joten lain nimikkeessä tämä seikka on 16838: man parantamiseen tähtääviä ehdotuksia, tuli- otettava huomioon. 16839: vatpa ne miltä suunnalta tahansa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16840: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rinta- 16841: maveteraanien varhaiseläkkeestä ja eräiksi sii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16842: hen liittyviksi laeiksi (HE n:o 195/1981 vp.) lakiehdotuksen: 16843: on veteraaneja ja sotavammaisia sekä rintama- 16844: 16845: 16846: 16847: Laki 16848: sotiemme veteraanien eläkkeistä 16849: 16850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16851: 16852: 1 § sodissa tai näiden sotien aikana puolustuslai- 16853: Jokaisella 55 vuotta täyttäneellä sotiemme toksen työssä työvelvollisena tahi naistyövoi- 16854: veteraanilla, invalidilla ja rintamaolosuhteissa mana tulen alla rintama-alueella, sekä sotavan· 16855: palvelleella naisella on mahdollisuus niin ha- kia, internoitua ja sotaleskeä, joka ei ole avio- 16856: lutessaan siirtyä vapaaehtoiselle täysimääräiselle liitossa. 16857: eläkkeelle sen mukaan kuin tässä laissa sääde- Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen on oikeu- 16858: tään. tettu myös nainen, joka on vuosien 1939- 16859: Jos sotiemme veteraani, sotavammainen ja 1945 sotien aikana Suomen kansalaisena pal- 16860: rintamaolosuhteissa palvellut nainen on alle vellut rintamapalvelukseen rinnastettavissa teh- 16861: 55-vuotias, hänelle voidaan tarpeen mukaan tävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty- 16862: myöntää ylimääräistä veteraanieläkettä tämän män joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannik- 16863: lain mukaan. kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai il- 16864: 2 § mavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toimi- 16865: Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, joka nut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtä- 16866: on osallistunut vuoden 1918 taisteluihin tai vissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän 16867: joka on ollut mukana vuosien 1939-1945 alueella. 16868: Lakialoite n:o 179 359 16869: 16870: 3 § eläkejärjestelmän toimipisteissä siten kuin ase- 16871: Sotiemme veteraanien eläke myönnetään tuksella tarkemmin määrätään. 16872: Suomen kansalaiselle, joka asuu maassa tai Poh- Tämän lain nojalla myönnettävistä eläkkeistä 16873: joismaissa. eläkelaitoksille aiheutuvat kustannukset korva- 16874: 4 § taan valtion varoista. 16875: Veteraanieläkkeen suuruus on 14 400 mark- 16876: kaa vuodessa. Veteraanieläkkeeseen kytketään 10 § 16877: inflaatiotarkistus joka vuosi. Veteraanieläke on veroton. 16878: 16879: 5 § 11 § 16880: Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeu- 16881: saamaan asumistukea ilman rajoituksia sen mu- tettu vapaasti matkustamaan valtion ja valtion- 16882: kaan kuin asetuksella määrätään. yhtiöiden kulkuvälineissä. 16883: 6 § 16884: Jos tässä laissa tarkoitetulla henkilöllä ei 12 § 16885: ole tyydyttävää omaa tai vuokra-asuntoa, val- Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- 16886: tioneuvosto on velvollinen osoittamaan varoja vin osin voimassa mitä kansaneläkelaissa on 16887: hänen asunnonpuutteensa poistamiseksi, jolloin säädetty. 16888: asianomaisella on myös oikeus saada lainaa 16889: omistusasunnon hankkimista varten. 13 § 16890: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön- 16891: 7 § panosta ja sovellutuksista annetaan asetuksella. 16892: Tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeu- 16893: tettu valtion varoilla ilmaiseen terveystarkas- 14 § 16894: tukseen sekä vähintään viikon mittaiseen kun- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 16895: toutukseen kerran vuodessa. kuuta 1982. 16896: 8 § Tällä lailla kumotaan kaikki sen kanssa risti- 16897: Tämän lain tarkoittaman henkilön rinta- riidassa olevat säännökset. 16898: mallaoloaika on otettava kaikissa maassamme 16899: sovellettavissa eläkejärjestelmissä eläkkeeseen 15 § 16900: vaikuttavana kaksinkertaisesti huomioon. Ennen tämän lain voimaantuloa on työeläke- 16901: järjestelmän ja Kansaneläkelaitoksen hyvissä 16902: 9 § ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin lain täy- 16903: Tämän lain mukaiset tehtävät hoidetaan täntöönpanoa varten. 16904: yhteistoimin työeläkejärjestelmän ja kansan- 16905: 16906: 16907: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1981 16908: 16909: J. Juhani Kortesalmi Anssi Joutsenlahti 16910: Urpo Leppänen Urho Pohto 16911: 360 1981 vp. 16912: 16913: Lakialoite n:o 180 16914: 16915: 16916: 16917: 16918: Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 16919: 16920: 16921: Eduskunnalle 16922: 16923: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Var- 16924: laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä haiseläke muuttuisi vanhuuseläkkeeksi rintama- 16925: (HE n:o 195/1981 vp.). Esityksessä ehdote~ veteraanin täyttäessä vanhuuseläkeiän. Varhais- 16926: taan, että vuosien 1939-1945 sotiin osallis- eläkejälrjeste1mää hoitaisi uapaturmavirasrt:o. Sen 16927: tuneille rintamaveteraaneille annettaisiin mah- yhteydessä toimiva varhaiseläkelautakunta rat- 16928: dollisuus siirtyä varhaiseläkkeelle. Varhaiseläke- kaisisi, täyttääkö rintamaveteraani varhaiseläk- 16929: oikeus olisi vain niillä rintamaveteraaneilla, joi- keen saamisen edellytykset. Muutokset tulisi- 16930: den menestymismahdollisuudet työelämässä vat voimaan 1. 10. 1982 lukien asteittain si- 16931: eivät rintamalla saatujen rasitteiden seurauk- ten, että järjestelmän alkuvuosina pääsisivät 16932: sena enää vastaa yleistä suoritustasoa. Rinta- eläkkeelle vain kaikkein vaikeavammaisimmat 16933: maolosuhteiden rasittavuuden pitäisi näkyä rin- veteraanit ja tämänkin jälkeen vain pitkään 16934: tamaveteraanien nykyisessä terveydentilassa si- rintamalla olleet ikäluokat. 16935: ten, että rintamalla vallinneiden erityisten olo- 16936: Vaikka hallituksen esitys antaakin rintama- 16937: jen synnyttämän poikkeuksellisen alttiuden tai 16938: veteraaneille mahdollisuuden siirtyä varhais- 16939: taipumuksen voidaan todeta johtaneen rinta- 16940: eläkkeelle, ei ehdotettua järjestelyä eläkkeelle 16941: maveteraanin ruumiillisen tai henkisen suori- 16942: pääsemiseksi voida pitää riittävänä. Rintama- 16943: tuskyvyn heikkenemiseen siten, että se estää 16944: veteraaniasiain neuvottelukunta on kartoitta- 16945: tai olennaisesti haittaa hänen ansiotyötään. 16946: nut 3. 7. 1981 sosiaali- ja terveysministeriölle 16947: Näillä edellytyksillä eläkkeelle pääsisivät esi- 16948: jättämässään aloitteessa tarpeet rintamavete- 16949: tyksen mukaan 60 vuotta täyttäneet rintama- 16950: raanien varhaiseläkkeelle pääsemiseksi, jotka 16951: veteraanit, jotka ovat olleet rintamalla vähin- 16952: poikkeavat olennaisesti hallituksen esityksessä 16953: tään kolme vuotta. Lisäedellytyksenä olisi, että 16954: ehdotetuista eläkkeelle pääsyn edellytyksistä. 16955: rintamaveteraani on joko sotainvalidi, ollut so- 16956: Sen vudksi ehdotamme, että rintamavete- 16957: tavankina tai että hän välittömästi ennen var- 16958: raanien varhaiseläkkeelle pääseminen toteute- 16959: haiseläkkeelle jäämistä on ollut rasittavassa 16960: taan rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan 16961: työssä. Rintamapalvelu&aikarvarutimuslla ei asetet- aloitteen mukaisesti. 16962: taisi rintamaveteraanille, jonka sotilasvamma- 16963: lain mukainen työkyvyttömyysaste on vähin- Varhaiseläkkeelle pääsyn edellytyksissä olisi 16964: tään 20 prosenttia. Eläkkeelle pääsisivät myös mahdollisimman pitkälle pyrittävä soveltamaan 16965: ilman erityisiä edellytyksiä rintamaveteraanit, helposti todettavissa olevia ja yksinkertaisia 16966: joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttö- perusteita. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla 16967: myysaste on vähintään 50 prosenttia, ja 58- sodassa saadut rasitteet ja vammat. Hallituk- 16968: vuotiaat rintamaveteraanit, joiden sotilasvam- sen esityksessä ehdotettu linja pyrkiä tiukasti 16969: malain mukainen työkyvyttömyysaste on 30 etsimään syysuhdetta rintamaveteraanin nykyi- 16970: prosenttia. sen huonon kunnon ja hänen sota-aikaisen pal- 16971: V arhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä oli- veluksensa välillä saattaa kuitenkin useassa 16972: si, että rintamaveteraani luopuu ansiotyöstä. tapauksessa johtaa kohtuuttamaan lopputulok- 16973: Varhaiseläke olisi saman suuruinen kuin rin- seen. Varhaiseläkeoikeuden pitäisi olla mää- 16974: tamaveteraanille myönnettävä täysi työeläke- rättävissä melko yksinkertaisilla perusteilla 16975: lakien mukainen työkyvyttömyyseläke. Varhais- niille rintamaveteraaneille, jotka kokevat vai- 16976: eläkettä ei suoritettaisi, jos rintamaveteraani keuksia selviytyä työssään ja jotka sen lisäk- 16977: saa työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimin- si täyttävät tietyn sota-aikaista rintamapalve- 16978: taan perustuvaa muuta sosiaaliturvaetull.lJtta; tai lusta koskevan vaatimuksen. 16979: Lakialoite n:o 180 361 16980: 16981: Varhaiseläkkeen tarve on ilmeisintä vam- eläketurvan tarve on ilmeisin. Sen vuoksi edel- 16982: maisilla sotainvalideilla. Sen· vuoksi ehdotam- lytämme, että lain voimaantultua sen sovelta- 16983: me, että sotainvalidi, jonka sotilasvammalain misesta saatavia kokemuksia seurataan ja tä- 16984: mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään män pohjalta asteittain lievennettäisiin sota- 16985: 30 %, pääsisi varha1seläkkeelle · 1. 7. 1982 al- aikaista palvelusaikaa koskevaa vaatimusta sa- 16986: kaen ilman mitään muita edellytyksiä. Muiden moin kuin sitä vaatimusta, että työn on oltava 16987: rintamaveteraanien kohdalla olisi selvitettävä rasittavaa. 16988: heidän terveydentilansa ja sen vaikutus rinta- Rintamaveteraanien varhaiseläketurvan muo- 16989: maveteraanin mahdollisuuksiin hoitaa työteh- dostuessa työeläkkeestä ja rintamasotilaseläk- 16990: täviään. Koska vanhimmat ikäluokat ovat jou- keestä, varhaiseläkejärjestelmän toimeenpano 16991: tuneet olemaan rintamalla suhteellisesti kauim- olisi hoidettava yhteistoimin työeläkejärjestel- 16992: min, pääperiaatteena tulisi olla, että varhais- män ja kansaneläkejärjestelmän kanssa. Eläket- 16993: eläkikeen saamisen ,alaikärajana olisi 58 vuot1Ja. tä koskevien hakemusten vastaanotto tapahtui- 16994: Varhaiseläkkeen saaminen 58-vuotiaille olisi si työeläk<!!jär:jeste1män ja llGansaneläke1a1toiksen 16995: jaettavissa selvästi kahteen ryhmään. Niiden toimipisteissä kuten nykyisinkin. Varhaiseläk- 16996: rintamaveteraanien, jotka ovat sotavammaisia keen maksatus hoidettaisiin nykyisissä puitteis- 16997: ja jotka ovat olleet rintamalla vähintään kaksi sa eli työeläkejärjestelmä maksaisi varsinaisen 16998: vuotta, tulisi päästä eläkkeelle edellä maini- Vlathaiseläkkeen ja KansaneläkeLaitos rintamaso- 16999: tuilla terveydellisillä edellytyksillä. Tähän ryh- tilaseläkkeen. Varhaiseläkettä koskevat ratkai- 17000: mään kuuluisivat myös sotavankina ohleet. Kos- sut tehtäisiin sosiaali- ja terveysministeriön yh- 17001: ka tietyn asteinen sotavamma yleensä selvästi teydessä toimivassa rintamaveteraanien varhais- 17002: haibtaa rintamavetera1anin työs,säoloa ja osal- eläkelautakunnassa, joka kokoonpanaltaan oli- 17003: taan vaikuttaa vanhenemisalttiuteen, ehdote- si muutoin hallituksen esityksessä mainitun 17004: taan, että ne sotavammaiset, joiden sotilasvam- kaltainen, paitsi että jäsenistä neljä olisi mää- 17005: malain mukainen työkyvyttömyysaste on vä- rättävä rintamaveteraanien edustavimpien jär- 17006: hintään 20 %, pääsisivät eläkkeelle, vaikkei jestöjen ehdotuksesta ja muista jäsenistä viiden 17007: rintamapalvelusaikaa koskeva edellytys täyty- tulisi olla eläkevakuutustoimintaan perehtynei- 17008: kään. tä. VarhaiseläkelaU!takuooan päätöksestä haettai- 17009: Edellä mainittuihin ryhmiin on myös työ- siin muutosta vakuutusoikeudelta, jonka pää- 17010: elämän vaikeuksia silmällä pitäen rinnastetta- tös olisi lopullinen. Eläkkeen määrästä valitet- 17011: va ne rintamaveteraanit, jotka ovat joutuneet taisiin siten kuin työeläkettä koskevista pää- 17012: ja edelleen joutuvat työskentelemään raskaissa töksistä on erikseen säädetty haettavaksi muu- 17013: ja kuluttavissa ammateissa. Heilläkin eläkkeel- tosta. 17014: le pääsyn edellytyksenä olisi luonnollisesti 58 ~Järjestelmästä aiheutuvat !kusuannukset, jot- 17015: vuoden ikä, kahden vuoden rintamapalvelus ja ka olisivat vuonna 1982 arvialta 100 milj. 17016: terveydentilan heikkeneminen mk, suoritettaisiin valtion varoista. 17017: Ehdotus edellä mainitussa muodossa lähtee Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17018: siitä, että eläkkeelle ensisijaisesti pääsisivät 17019: tässä vaiheessa ne veteraanit, joilla hallituksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 17020: esityksessä mainitun periaatteen mukaisesti lakiehdotuksen: 17021: 17022: 17023: 17024: Laki 17025: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 17026: 17027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17028: 17029: 1 § 17030: (Kuten hallituksen esityksessä.) sotatilan v,allitessa on ollut vähintään kaksi vuot- 17031: ta ja jonka työkyky sairauden, vian tai vam- 17032: 2 § man vuoksi on siinä määrin alentunut, että se 17033: Oikeus varhaiseläkkeeseen on 58-vuotiaalla olennaisesti haittaa hänen ansiotyötään, edel- 17034: rintamaveteraanilla, jonka rintama:palvelusaika ly:ttäen, että rinltamaVIeteraani on sotainvalidi, 17035: 46 088100096K 17036: 362 Lakialoite n:o 180 17037: 17038: 17039: tai että hän on ollut sotavank.ina, taikka että työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai- 17040: hän valitltömästi ennen varhaiseläkkeen alka- nituissa laeissa, säännöksissä tai määräyksissä 17041: mistJa: on ollut rasittavassa työssä. tai merimieseläkelaissa tarkoitettua toimintaa 17042: Miltä rtässä pykälässä on säädetty rin:tama- harjoittava eläkelaitos, joka olisi myöntänyt 17043: palvelusajasta, ei kuitenkaan koske sellaista rin tamaveteraanille työkyvyttömyyseläkkeen, 17044: rintamaveteraania, jonka sotilasvammalain jos hän olisi tullut tämän lain mukaisen var- 17045: (404/48) mukainen työkyvyttömyysaste on vä- haiseläkkeen 6 §: ssä tarkoitettuna alkamisajan- 17046: hintään 20 prosenttia. kohtana työkyvyttömäksi. 17047: Asetuksella säädetään, mitä tässä pykälässä Edellä 3 momentissa tarkoitetun eläkelaitok- 17048: tat.ikoitetaan rinJtamapalvelusaj:a:lla, sotainvalidil- sen on asetuksella tarkemmin säädettävällä ta- 17049: lit :jra sot!Wa:ngma. valla maksutta eläketurvakeskuksen välityksel- 17050: lä ilmoitettava varhaiseläkelautakunnalle var- 17051: 3 § haiseläkkeen määrä ja eläkkeen määrää laskies- 17052: Sen estämättä, mitä 2:ssä on säädetty, oikeus saan tarkistettava, että rintamaveteraani täyttää 17053: varhaiseläkkeeseen on rintamaveteraanilla, jon- 4 §:ssä mainitut edellytykset. Varhaiseläkelau- 17054: ka soltillasvammalain muikainen tyokyvyttömyys- takunnalla ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan 17055: aste on vähintään 30 prosenttia. eläkelaitoksen ilmoituksesta. Jos eläkelaitoksen 17056: myöhemmästä ilmoituksesta käy selville, että 17057: 4-10 § aikaisempi ilmoitus on ollut virheellinen, var- 17058: (Kuten hallituksen esityksessä.) haiseläkelautakunnalla on oikeus oikaista var- 17059: haiseläkettä koskeva päätös, mikäli eläkkeen 17060: 11 § määrä tämän johdosta suurenee. 17061: Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä 17062: toimivassa rintamaveteraanien varhaiseläkelau- 12 § 17063: takunnassa ratkaistaan, täyttääkö rintamavete- (Kuten hallituksen esityksessä.) 17064: raani eläkkeen saamisen edellytykset. 17065: Lautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi 13 § 17066: varapuheenjohtajaa sekä kaksitoista jäsentä, V arhaiseläkelautakunnan tämän lain mukai- 17067: jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää kol- sessa asiassa antamaan päätökseen, joka kos- 17068: meksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin jäsenelle kee oikeutta eläkkeeseen, haetaan muutosta va- 17069: on määrättävä henkilökohtainen varamies. Jä- kuutusoikeudelta, jonka päätös on lopullinen. 17070: senistä on neljä määrättävä rintamaveteraanien Muutoksen hakemisesta on soveltuvin osin voi- 17071: edustaviropien järjestöjen ehdotuksesta. Muis- massa, mitä työntekijäin eläkelain 21 §:n 1-5 17072: ta jäsenistä kolmen tulee olla vakuutuslääkä- momentissa on säädetty. 17073: reitä ja viiden eläkevakuutustoimintaan pereh- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 17074: tyneitä. Lautakunta voi toimia jaostoihin ja- 17075: kaantuneena. Tarkemmat määräykset lautakun- 14 § 17076: nasta annetaan asetuksella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 17077: Tämän lain mukaisen eläkkeen maksaa se kuuta 1982. 17078: 17079: 17080: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981 17081: 17082: Matti Ahde Helvi Niskanen Sauli Hautala 17083: Pentti Sillantaus Henrik Westerlund J. Juhani Kortesalmi 17084: Matti Ruokola Anneli Kivitie 17085: 1981 vp. 363 17086: 17087: Lakialoite n:o 181 17088: 17089: 17090: 17091: 17092: Ahde ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muutta:misesta 17093: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 17094: 17095: 17096: Ed uslk u n n1aH e 17097: 17098: Koslka vuonna 1982 on tavkoiltus tulla voi- määrä. Täysittnääräinen rintamasotilaseläke on 17099: maan rint;amavet:eraanien vavhais.eläkejär;jestel- asui:nikunnasta riippuen 688-913 markkaa kuu- 17100: mä, joka koskee sotainvail.ideja ja rintamasoti- kaudessa. Rintaunasothlaselä:kkeeseen voidaan li- 17101: lastunnuksen saaneita veteraaneja (HE n:o 195/ säksi ·suoritJtaa eläl&eensaajien asumilstuk.ilain 17102: 1981 vp.), olisi perusteltua antaa rintamapal- ( 591/78) mukaista asumistukea. 17103: velustunnuksen saaneille naisille oikeus 1. 9. Naisten rintamapalvdukseen osallistumisen 17104: 1982 aJkaen rintaunasotilaseläklreeseen. Uud1s- merkitys huomioon ot1laen olisi perusteltua, 17105: ,tus patl1ailltaisi nimenomarun hei:kossa taloudelli- että naisille alettaisiin maksaa myös rintamaso- 17106: sessa ,as,emassa dievien naisiten mruhdoMisuuksia tilascläke1ltä samoin edellytyi~sin kuin miehiLle, 17107: siir,tyä elälklkee1le ennen 65 ikäV!Uottaan. jollei heille jo maJkseta kansaneläkettä, perhe- 17108: RintamrupalvelustuMuksesta annetun asetuk- eläkettä tai invalidkahaa. 17109: sen (554/78) 1 §:n mukarun tunnuksen s!3Ja~ Edellä esitetyn perusteeLLa ehdotamme muu- 17110: misen edellytyksenä on, että nainen on vuosien tetnavalksi rintamasotilaselake1rukta siten, että 17111: 1939-1945 sotien aikana Suomen krunsalaisena rintamapalvelustunnuksen saaneille naisille voi- 17112: prulvel:lut ,rintamapalvelukseen rinnastettavissa taisiin myöntää rintamasotilaseläkettä. 17113: tehtävissä rintaJmavas:tuussa olleen sotatoimiyh- Naisten tintamasotilaselä:kemuutos on ,tJarkoi- 17114: tymän joukoissa, ~taikka i1matorjunta- tai ran- tus saruttaa voimaan 1 päivästä syyskuuna 1982. 17115: n~lclwjoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai Rintamasotilaseläkkeeseen oikeuitettuja naisia 17116: ilmavoimien 1entoy:ks1köissä tahi muu,toin toi- arvioidaan olevan 6 000. Uudistuksen aiheutta- 17117: minut rintamapalvelukseen rinnastettJavissa teh- mat vuotuiset lisäkustannuhet, jotik:a tulisivat 17118: tävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty- kokonaan v:ailtion kustannetta'Viiksi, olisiv,at noin 17119: män alueella. Heinäkuun alusta voimaan tuJleen 45 miljoonaa lffiatkkaa. VuoMa 1982 lisäkus- 17120: rintaunasotilaseläkdain ( 1085/80) muutoksen tannukset olisiVIaJt arviolta 15 miljoonaa mark- 17121: johdosta rintamapalvelus:tuMUJksen omaaville, kaa. 17122: kansaneläkettä saaville naisille voidaan mruksaa 17123: rintamalisää. Arvio naisten rintamasotilaseläkejärjestelmäs- 17124: Rintamasotilaseläkelain (119/77) 1 §:n mu- tä kustannuksineen: 17125: kaan rintamasotilaana on oikeus rintamasotilas- eläkkeiden 17126: eläkkeeseen. Eläkettä maksetaan 55-64-vuo- kustannukset 17127: Vuosi lukumäärä mmk 17128: tiaalle Suomen kansalaiselle, jolle on myönnet- 31. 12. 17129: ty rintamasotiJastunnus ja joka ei saa kansan- 1982 6 000 15 17130: eläkeLaJin ( 347/56) mukais!ta työkyvyttömyys- 1983 5 200 42 17131: tai työttömyyseläkettä eikä invalidirahaa. Li- 1984 4 500 36 17132: säksi alle 60-vuotiaalle .eläkkeen myöntämisen 1985 3 800 31 17133: edellytyksenä on, ~että hänen työkykynsä on 1986 3 000 24 17134: alentunut ja että hän ei tämän vuoksi pysty 17135: tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 17136: tulon turv,aarvaa .työtä. Eläkkeen määrään V'ai- 17137: kuttavat tulojen ohella omaisuus, asuinkunta, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 17138: perhesuhteet ja aLle 16.;vuotiaiden lasten luku- lakiehdotukset: 17139: 364 Lakialoite n:o 181 17140: 17141: 17142: 1. 17143: Laki 17144: rintamasotilaseläkelain muuttamisesta 17145: 17146: Bduslku:nnan päätöksen mukaisesti 17147: muutetaan 28 päivänä ,rammilk:uuta 1977 annetun r1ntamasotilasel~kelain ( 119/77) 1 17148: §:n 1 ja 4 momentti, 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1, 2 ja 4 17149: momentti, 10 ja 11 §, 17150: :sdla~sina tkuin niistä 1 §:n 1 momentti on 30 päivänä joululkuuta 1980 annetuSISa Laissa 17151: (1085/80), 2 ja 6 § 28 päivänä maaliSikuura 1980 annetussa laissa (231/80), 8 §:n 2 mo- 17152: mentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1011/79) ja 8 §:n 4 momennti mai- 17153: nitussa 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), seuraavasti: 17154: 17155: 1 § 17156: 1Rintamasothlaalla ja rintamapalvelukseen Naiimisissa oleva11e maksetaan rin.tarrnasoti- 17157: osallistuneel.La naisella on oikeus rintamasotilas- laseläke täy.simääräisenä, joliei puolisoiden vuo- 17158: elak:k.eeseen ja rintamalisään sen mu:kaan kuin situlo ylitä rajatuloa, joka on 60 prosenttia 17159: tässä laissa säädetään. suurempi kuin 1 momentissa tarkoitettu raja- 17160: tulo. 17161: Rintamasotilaseläkettä ei makseta rillltamaso- Ri:ntamasotilaalle tai rint1311llapaJ.velukseen 17162: tilaalle eikä .rintamapalvclukseen osallistuneelle osallistuneelle naiselle, jonika puoliso saa kan- 17163: naiseJ:1e, joka saa kansaneJ~kettä, pellhe-eläke- saneläkettä, maksetaan rinta:masotilaseläkettä, 17164: lain (38/69) :mukaista leslkeneläk:k.een jatko- joka :täysimääräisenä on 80 prosenttia eläk- 17165: eläkettä tai invaliidirahalain (3 74/51 ) mukais- keen täydestä määrästä. 17166: ta inv,a!liidirahaa. Jos dntamasotilaseläke myön- Jos molemmat puolisot ,s,,aavaJt rintamasoti- 17167: netään samaha aj.atlta, jolta on maksettu kan" laseläketrtä, heille määrätään yhteinen rintama- 17168: saneläkentä 1tai leskeneläkkeen jatlw.eläkeDtä, pi~ sotilaseläke, joka on täysimääräisenä 60 pro- 17169: detään viimeksi mainittuja rinnamasotila:seläk- senttia edellä mainittuja maPkkamääriä suurem- 17170: keen ennaik:kosuodtuksena. pi. Yhteinen rintamasotilaseläke maksetaan puo- 17171: liksi kummallekin puolisois.ta. Rintamasotilas- 17172: ,2 § 1 eläklkeen puolikkaasta on silloin voimassa, mitä 17173: Rintarrnasotilaalle ja rintamaprulvelukseen rintamasothlasdäklkees.tä on säädetty. 17174: osallistnneelle naiselle, jdk•a on täyttänyt 55 17175: mutta ei 60 vuotta ja joka ei alentuneen työ- 6 § 17176: kykynsä vuoksi pysty ,tekemään tai saamaan ,Jos rintamasotilaan tai rintamapa!lvelukseen 17177: hänelle sopivaa toimentuloaan turvaavaa työtä, osallistU11Jeen natisen tai hänen puolisonsa 16 17178: samoin kuin rinbamasotilaalle ja rintamapalve- vuotta nuorempi lapsi elää .samassa taloudessa 17179: lukseen osallistuneelle nai:selle, jaka on täyttä- hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai .rin- 17180: nyt 60 mutta ei 65 vuotta, maksetaan rinta- tamapalvelukseen osallistunUit nainen tai hä- 17181: masotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa nen samassa taloudessa asuv,a puolisonsa muul- 17182: on ensimmäisessä kuntaryhmässä 7 464 mark- la tavoin huolehtii lapsen toimeentulos•ta, las- 17183: kaa ja toisessa kuntaryhmässä 7 032 markkaa. ketaan rintamasotilaseläke 'shen, että 2 § :n ja 17184: 4 §:n 3 momentin muka1sia 1täysimääräisen rin- 17185: 3 § tamasoti:1asel~keen määriä korotetaan 636 17186: Rintamasotilaseläke myönnetään sen kunta- markalla kubakin tässä pyikälässä tarkoitettua 17187: ryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jos- lasta kohden. Yhteistä rintamasotilaseläkettä 17188: sa elåikkeenhaikij,a: •asuu eläkkeen allkamisajan- määrättäessä korotetaan 4 § :n 4 momentin 17189: kohtana. mukaista rintamasotilaseläkettä 1 272 markalla 17190: kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohti. 17191: 17192: 4 § 7 § 17193: RinJtamasotilaseläke maksetaan täysimääräise- Jollei naimisissa olevalla rintamasotilaalla tai 17194: nä seLlaiselle henkilölle, jonka vuosirulo ei yli- rintamapalvelukseen osallistuneella naisella ole 17195: tä 3 700 markkaa. yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen rin- 17196: Lakialoite n:o 181 365 17197: 17198: tamasotilaseläkettään maarattaessä sovelletaan, vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työ- 17199: mitä tässä laissa on säädetty sellaisen henkilön kyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä 17200: eläkkeestä, joka ei ole naimisissa. eläkkeistä vanhuuseläkkeeksi, elleivät elilkkeen 17201: määrään vaikuttavat perusteet tämän johdosta 17202: ole muuttuneet. 17203: 8 § 17204: Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rinta- Jos rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso ei 17205: masotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä, 17206: sitä tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai luetaan puolison työtulosta vuosituloksi vain 17207: rintamapalvelukseen osallistuneen naisen taik- se osa, joka ylittää 12 040 markkaa. Mitä työ- 17208: ka, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan tulolla tarkoitetaan, säädetään asetuksella. 17209: kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatku- 17210: vasti vuosittain saavan lisättynä kymmenellä 10 § 17211: prosentilla siitä määrästä, jolla hänen omaisuu- Jos samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle tai 17212: tensa arvo ylittää 98 250 markkaa tai jos hän rintamapalvelukseen osallistuneelle naiselle myö- 17213: on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden ar- hemmin myönnetään rintamasotilaseläke, on 17214: vo ylittää 145 410 markkaa. maksettu ylimääräistä sotaeläkettä, vähennetään 17215: Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rin- rintamasotilaseläkkeestä vastaava ylimääräinen 17216: tamasotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos sotaeläke. 17217: hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai 11 § 17218: kansaneläkettä, johon kuuluu tukiosa tai tuki- Jos rintamasotilaseläkkeensaajalle myönne- 17219: lisä ja jonka suuruutta määrättäessä on vuosi- tään kansaneläke tai leskeneläkkeen jatkoeläke, 17220: tulona joko kokonaan tai osittain otettu huo- lakkaa hänen oikeutensa rintamasotilaseläkkee- 17221: mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen elä- seen. Jos kansaneläke tai leskeneläkkeen jatko- 17222: kesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava eläke on myönnetty samalta ajalta, jolta on 17223: jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tu- maksettu rintamasotilaseläkettä, pidetään vii- 17224: loksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huo- meksi mainittua kansaneläkkeen tai leskeneläk- 17225: mioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja rinta- keen jatkoeläkkeen ennakkosuorituksena. 17226: masotilaseläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. 17227: Näin menetellään, jos etuuden määräytymispe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys- 17228: rusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Samoin kuuta 1982. 17229: menetellään, kun rintamapalvelukseen osallis- Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 17230: tunut nainen on välittömästi ennen rintamaso- vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste- 17231: tilaseläkkeen alkamista saanut perhe-eläkettä, lukua, jonka mukaan vuoden 1976 lokakuussa 17232: johon kuuluu tukiosa tai tukilisä. Etuuden mää- maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus 17233: räytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen on laskettu. 17234: l 17235: 17236: 17237: 2. 17238: 17239: Laki 17240: kansaneläkelain 28 §:n muuttamisesta 17241: 17242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan- 17243: eläkelain (347/56) 28 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa lais- 17244: sa (588/78) seuraavasti: 17245: 17246: 28 § molla perheen pienten lasten vaatiman hoidon 17247: Jos kansaneläkkeensaajan vaimo ei saa kan- takia tai vaimon terveydentilasta riippumatto- 17248: saneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä, ja vai- man muun erittäin pakottavan jatkuvan syyn 17249: 366 Lakialoite n:o 181 17250: 17251: 17252: vuoksi ei voida katsoa olevan mahdollisuutta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys- 17253: hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai toisen kuuta 1982. 17254: lukutfn, maksetaan eläkkeeseen vaimolisä, joka 17255: on 1 848 markkaa vuodessa. 17256: 17257: 17258: 17259: 17260: 3. 17261: Laki 17262: eläkkeensaajien asumistukilain 5 §:n muuttamisesta 17263: 17264: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeen- 17265: saajien asumistukilain (591/78) 5 § seuraavasti: 17266: 17267: 5 § massa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa 17268: Jos puolisoista toiselle on myönnetty kansan- on säädetty. 17269: eläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai jos mo- 17270: lemmille puolisoille on myönnetty rintamasoti- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 17271: laseläke, on asumistuesta soveltuvin osin voi- 1982. 17272: 17273: 17274: 17275: 17276: 4. 17277: Laki 17278: perhe-eläkelain 9 a ja 18 §:n muuttamisesta 17279: 17280: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe- 17281: eläkelain (69/38) 9 a §:n 2 momentti ja 18 §,sellaisena kuin niistä on 9 a §:n 2 momentti 17282: 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (589/78) ja 18 § 21 päivänä joulukuuta 1979 17283: annetussa laissa (1010/79), seuraavasti: f 17284: 9a § myöntämistä saanut rintamasotilaseläkettä tai 17285: sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu tukiosa 17286: Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai jonka lisänä maksetaan tukilisää ja jonka 17287: tai työttömyyseläkettä taikka rintamasotilaselä- suuruutta määrättäessä on vuositulona joko ko- 17288: kelain mukaista rintamasotilaseläkettä saavalle konaan tai osittain otettu huomioon muun lain 17289: leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä aino- tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukai- 17290: astaan se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi nen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus 17291: kuin työkyvyttömyys-, työttömyys- tai rintama- tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen mää- 17292: sotilaseläke. räisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä joh- 17293: 18 § tuu kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden in- 17294: Jollei tästä laista muuta seuraa on soveltu- deksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos 17295: vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä kan- etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapah- 17296: saneläkelain 25, 27, 32, 32 a, 35, 37-46, 67, tunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen 17297: 69, 71-75 ja 79-88 a §:ssä sekä tukilisälaissa ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttö- 17298: ja eläkkeensaajien asumistukilaissa on säädetty. myyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläk- 17299: Jos leski on välittömästi ennen leskeneläkkeen keeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on 17300: Lakialoite n:o 181 367 17301: 17302: muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 17303: määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi 1982. 17304: ole muuttuneet. 17305: 17306: 17307: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981 17308: 17309: Matti Ahde Matti Ruokola Henrik Westerlund 17310: Pentti Sillantaus Helvi Niskanen Sauli Hautala 17311: J. Juhani Kortesalmi Anneli Kivitie 17312: 368 1981 vp. 17313: 17314: Lakialoite n:o 182 17315: 17316: 17317: 17318: 17319: Kortesalmi ym.: Ehdotus sukunimilaiksi 17320: 17321: 17322: Eduskunnalle 17323: 17324: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Miehen ja naisen tasa-arvoisuuden vuoksi on 17325: sukunimilainsäädännöksi (HE n:o 198/1981 selvää, että naisella täytyy niin halutessaan 17326: vp.). Jo ennen eduskuntaan tuloa hallituksen olla mahdollisuus säilyttää sukunimensä avio- 17327: kaavailut uudeksi sukunimikäytännöksi ovat liiton solmiessaan. Lakiin tulee myös sisältyä 17328: herättäneet ankaraa vastustusta ja oikeutettua mahdollisuus ottaa avioliittoon mentäessä yhtei- 17329: kritiikkiä. Sukunimiasioiden asiantuntijat kuten seksi nimeksi vaimon sukunimi. Samoin on 17330: Suomalaisuuden Liitto ja myös kirkolliskokous säilytettävä vaimon oikeus käyttää yhdistelmä- 17331: ovat hyvin voimakkaasti arvostelleet oikeus- nimeä, jossa hänen sukunimensä käy miehen 17332: ministeriössä valmisteltua hallituksen esitystä. sukunimen edellä. Mutta näiden mahdollisuuk- 17333: Näyttää siltä, että hallitus on esityksessään sien tulee olla laissa poikkeuksina eikä pää- 17334: sukunimilainsäädännöksi unohtanut perheen ja sääntönä. Tätä mieltä on muun muassa arvo- 17335: kodin sekä suvun. Hallitus lähtee siitä, että valtainen sukunimiasioiden asiantuntijaelin Suo- 17336: avoliitto ja avioerot ovat pääsääntöisiä ilmiöitä malaisuuden Liitto. 17337: yhteiskunnassa ja että ehyt koti, perhe ja avio- Suomella on muista pohjoismaista poiketen 17338: elämä olisivat vain satunnaisia poikkeuksia. oma kansallinen ja erityisluonteinen sukunimis- 17339: Tätä näkökantaa ei voida millään muotoa tönsä, joka vaatii kansalliseen perinteeseemme 17340: hyväksyä. Lainsäädännön perustana ja koko pohjautuvaa suojelua ja säännönmukaisia ohjei- 17341: yhteiskunnan kehittämisen pohjana tulee olla ta luonnolliselle muutokselleen. Suomalaisuuden 17342: koti, avioliitto ja perhe. Yhteiskunnan kehi- Liitto on jo vuosikymmenien ajan hoitanut 17343: tystä on ohjattava kaikin lainsäädännöllisin ja sukunimistöön liittyvää päivittäistä valistus- ja 17344: muin keinoin siihen suuntaan, että avoliitot tiedotustoimintaa sekä toiminut sukunimien 17345: saataisiin vähenemään ja mielellään kokonaan muutosasioissa lausunnonantajana. Liitto on 17346: poistetuiksi sekä avioerojen lukumäärä myös myös koonnut laajan tiedoston, jossa on kaikki 17347: jyrkästi supistumaan. Avioeroista ja avoliitois- nykyisin käytössä olevat suomalaiset sukunimet 17348: ta, joita hallitus näyttää lainsäädännöllään nyt sekä myös uudet nimet, joita vasta haetaan 17349: suosivan, kärsivät ennen kaikkea lapset ja käyttöön. Sen vuoksi onkin tärkeätä, että Suo- 17350: nuoret ja ennen pitkää heidän myötään koko malaisuuden Liiton edustus lakiesitykseen si- 17351: yhteiskunta ja kansa. sältyvässä uudessa nimilautakunnassa taattaisiin 17352: Perheen eheyttä ja kiinteyttä sekä lasten ja nimilautakunnasta annettavassa asetuksessa. Nyt 17353: nuorten turvallisuutta on tuettava myös suku- lakiesityksen perusteluissa on vain tyydytty viit- 17354: nimilainsäädännöllä. Sukunimilainsäädännön taamaan siihen, että nimilautakunnan on tar- 17355: päätavoitteena tulee olla, että perheellä on koitus toimia yhteistyössä Suomalaisuuden Lii- 17356: yhteinen nimi ja että vaimo saa avioliittoon ton kanssa. Tämä maininta ei ole riittävä. 17357: mennessään miehensä sukunimen sekä että Vuonna 1980 kirkolliskokous otti kantaa 17358: avioliitossa syntyvät lapset saavat isänsä nimen. sukunimilakiin. Kirkolliskokouksen kannanotos- 17359: Oikeusministeriössä valmistellussa hallituk- sa todetaan mm., että toteutuessaan laki ilmei- 17360: sen esityksessä ei näitä keskeisiä näkökohtia sesti aiheuttaisi perheyhteyden heikentymistä. 17361: ole otettu huomioon. Esimerkiksi lapsen suku- Kirkolliskokous pitää oikeana periaatteellisia 17362: nimi määräytyisi hallituksen linjan mukaan kol- tavoitteita naisen ja miehen sekä lasten tasa- 17363: men eri säännön pohjalta riippuen siitä, olisiko arvoisuudesta. Kuitenkin kirkolliskokous toteaa, 17364: vanhemmilla yhteinen sukunimi, miten vanhem- että sukunimilainsäädännön tavoitteina tulisi 17365: mat asian sopisivat tai olisivatko he siitä sopi- pitää sukunimen merkitystä perhekokonaisuu- 17366: matta. den ylläpitäjänä. Valtioneuvostolle lähetetyssä 17367: Lakialoite n:o 182 369 17368: 17369: kirjelmässä·· korostetaan myös yhteisen sukuni- Nykyinen sukunimikäytäntö on selkeä ja 17370: men myönteistä merkitystä isän ja lapsen väli- johdonmukainen. Sen vuoksi tämä on otettava 17371: siin suhteisiin. Kirkolliskokouksen mielestä pair lainsäädännön pohjaksi ja tehtävä lakiin eräitä 17372: navista syistä voisi nainen avioliitossakin säi- täsmennyksiä ja tarkistuksia. 17373: lyttää tyttönimensä, johon miehen sukunimi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17374: ei osanakaan sisälly. Tällainen mahdollisuus 17375: voitaisiin laissa säädöksellä sallia. Kirkollisko- että Eduskunta hyväksyisi seurfllltJan 17376: kous pitää myös tärkeänä, että juuri sukunimi lakiehdotuksen: 17377: osoittaa perheyhteyden. 17378: 17379: Sukunimilaki 17380: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17381: 17382: 1 luku Vaimo voi säilyttää sen sukunimen, joka 17383: hänellä oli avioliittoon mennessään, tai ottaa 17384: Yleiset säännökset sukunimekseen tämän nimen ja miehensä nimen 17385: 1 § niin yhdistettynä, että hänen nimensä on mie- 17386: hen nimen edellä. 17387: Sukunimivelvoite Avioliittoon aikovat voivat sopia sukunimen 17388: Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla muuttamisesta avioliittoon mennessään siten, 17389: sukunimi. että he ottavat yhteiseksi sukunimekseen sen 17390: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) nimen, joka vaimolla viimeksi oli naimattomana 17391: ollessaan. 17392: 2 § (4 mom. kuten hallituksen esityksen 3 17393: Lapsen sukunimi mom.) 17394: Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettuna suku- 17395: Lapsi saa syntyessään vanhempien yhteisen nimenä, joka puolisolla on viimeksi ollut nai- 17396: sukunimen. Jos vanhemmilla ei ole yhteistä mattomana ollessaan, on pidettävä myös suku- 17397: sukunimeä ja vanhemmat ovat avioliitossa kes- nimeä, joka on tullut sanotun nimen sijaan 17398: kenään lapsen syntymän hetkellä, lapsi saa tämän lain 3 luvun mukaisesti tapahtuneen 17399: isänsä sukunimen, muutoin äitinsä sukunimen. sukunimen muuttamisen johdosta, vaikka suku- 17400: nimi olisikin muutettu avioliiton aikana. 17401: 3 § 17402: Lapseksiottaminen ja sukunimi 17403: 5 § 17404: Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen Lapsen sukunimen muuttaminen isän 17405: lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempiensa sukunimeksi 17406: yhteisen sukunimen. Jos ottovanhemmilla ei 17407: ottolapsisuhdetta vahvistettaessa ole yhteistä Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen 17408: sukunimeä, lapsi saa ottoisänsä sukunimen. sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa 17409: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen 17410: syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja lapsen 17411: vanhemmat eivät lapsen syntyessä olleet avio- 17412: 2 luku liitossa keskenään. 17413: Sukunimen muuttaminen perhesuhteiden (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 17414: perusteella 17415: 4 § 6 § 17416: Puolison sukunimen muuttaminen Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison 17417: lapselle 17418: Vaimo saa avioliittoon mennessään miehensä 17419: sukunimen. (Kuten hallituksen esityksessä.) 17420: 47 088100096K 17421: 370 Lakialoite n:o 182 17422: 17423: 17424: 7 § Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen- 17425: Ilmoitus sukunimen muuttamisesta johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin 17426: tutkinnon suorittanut. Muista jäsenistä tulee 17427: Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet suku- yhden olla perehtynyt väestökirjanpitoon, yh- 17428: nimen säilyttämisestä 4 §:n 2 momentissa sää- den sukututkimukseen, yhden suomen kieleen 17429: detyillä tavoilla, on tästä ilmoitettava vihkijälle ja nimistöntutkimukseen sekä yhden ruotsin 17430: ennen vihkimistä. kieleen ja nimistöntutkimukseen. Yhden jäse• 17431: Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet suku- nen sukunimilautakuntaan nimeää Suomalaisuu• 17432: nimen muuttamisesta 4 §:n 3 momentissa sää- den Liitto. 17433: detyllä tavalla, on tästä ilmoitettava avioliittoon 17434: kuulutusta haettaessa. 14-21 § 17435: (Kuten hallituksen esityksessä.) 17436: 17437: 8 § 17438: Sukunimen muuttamisen rajoitukset 4 luku 17439: (1 mom. kuten hallituksen esityksen 2 Sukunimen menettäminen 17440: mom.) 17441: (2 mom. kuten hallituksen esityksen 3 22 § 17442: mom.) Isyyden kumoamisen vaikutus lapsen 17443: sukunimeen 17444: 3 luku Jos isyys on tuomioistuimen päätöksellä ku- 17445: mottu, voi tuomioistuin samalla päättää, että 17446: Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi lapsi on velvollinen ottamaan sen sukunimen, 17447: joka äidillä on lapsen syntymisen hetkellä, jollei 17448: 9-12 § lapsen edun kannalta ole pidettävä tärkeänä, 17449: (Kuten hallituksen esityksessä.) että hän säilyttää oikeutensa miehen suku- 17450: nimeen. 17451: 13§ 23 § 17452: Sukunimiviranomaiset (Kuten hallituksen esityksessä.) 17453: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 17454: Erityisenä asiantuntijaviranomaisena lain so- 5 luku 17455: veltamista koskevissa kysymyksissä toimii nimi- 17456: lautakunta. Erinäiset säännökset 17457: Nimilautakunnassa on puheenjohtaja, vara- 17458: puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä viimeksi 24-27 § 17459: mainittujen henkilökohtaiset varamiehet. (Kuten hallituksen esityksessä.) 17460: 17461: 17462: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981 17463: 17464: J. Juhani Kortesalmi Pekka Vennamo 17465: Anssi Joutsenlahti Urpo Leppänen 17466: Urho Pohto 17467:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025